87 Käyttäjää paikalla!
0.0057621002197266
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: o en 1989 2: 3: VALTIOPÄIVÄT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: A 3 10: HaU uksen es, k 11: 12: 101 - l.öO 13: 14: ~ j 15: SISÄLLYSLUETTELO 16: 17: 18: 19: 20: Hallituksen esitykset 107-200 21: 107 valtioneuvoston lainanottovaltuuksista 121 laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain 22: vuonna 1990 6 §:n ja olutverosta annetun lain 5 §:n muutta- 23: misesta 24: 108 valtion liikelaitoksista annetun lain (627 /87) 25: mukaisten liikelaitosten lainanottovaltuuksista 122 laiksi polttoaineverosta annetun lain väliai- 26: vuonna 1990 kaisesta muuttamisesta 27: 28: 109 laiksi vuodelta 1990 toimiteltavassa valtion- 123 laiksi sokeriverosta annetun lain 4 §:n muut- 29: verotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja ve- tamisesta 30: roprosent,e"'is'-"ta~---- 31: 124 laiksi lannoiteverosta annetun lain muutta- 32: 110 laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami- misesta 33: sesta 34: 125 laiksi fosforilannoiteverosta 35: 111 laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun 36: lain muuttamisesta 126 laiksi valkuaisverosta annetun lain muutta- 37: misesta 38: 112 laiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 39: muuttamisesta 127 laiksi öljyjätemaksusta annetun lain muutta- 40: misesta 41: 113 laeiksi maatilatalouden tuloverolain muutta- 42: misesta sekä tappiontasauksesta tuloverotuksessa 128 laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun 43: annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta lain muuttamisesta 44: 114 laiksi kehitysalueiden veronhuojennuksista 45: 129 laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun lain 46: ja laiksi leimaverolain 97 a §:n muuttamisesta 47: muuttamisesta 48: 115 laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 §:n muut- 49: tamisesta sekä laiksi eräistä vakuutusmaksuista 130 laiksi ammatillisten oppilaitosten rahoituk- 50: sesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta 51: suoritettavasta verosta annetun lain 3 §:n muut- 52: tamisesta 53: 131 laiksi maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 54: 116 laiksi eräitä elintarvikkeita koskevista poik- annetun lain 6 §:n muuttamisesta 55: keuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain 56: 132 laiksi aluksista aiheutuvan vesien pilaantu- 57: muuttamisesta 58: misen ehkäisemisestä annetun lain 3 §:n muutta- 59: 117 ympäristönsuojelua koskeviksi muutoksiksi misesta 60: liikevaihtoverolainsäädäntöön 61: 133 laiksi tapaturmavirastosta annetun lain 62: 118 laiksi kerman ja vähärasvaisen maidon ta- muuttamisesta 63: sausmaksusta annetun lain 22 §:n muuttamisesta 64: 134 laeiksi työehtosopimuslain 2 §:n ja eräiden 65: 119 tuotevastuulaiksi mainittuun lakiin liittyvien lakien muuttamisesta 66: 67: 120 laiksi tasausverolain 10 §:n muuttamisesta 135 laiksi rakennuslain muuttamisesta 68: 69: 500111Z 70: 4 Sisällysluettelo 71: 72: 136 neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänes- 155 laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muut- 73: tystä koskevaksi lainsäädännöksi tamisesta 74: 75: 137 muutoksista vuoden 1989 tulo- ja menoar- 156 laiksi maatalousyrittäjän lomituspalveluista 76: vioon annetun lain muuttamisesta 77: 78: 138 valtion liikelaitoksista annetun lain (627 /87) 157 laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oi- 79: mukaisten liikelaitosten lainanottovaltuuksien li- keuksien lunastuksesta annetun lain 31 §:n 80: säämisestä vuonna 1989 muuttamisesta 81: 82: 139 laiksi valtion virkamieslain 5 §:n muuttami- 158 laiksi puoluelain 9 §:n muuttamisesta 83: sesta 84: 159 laiksi vapaakunnan oikeudesta poiketa eräis- 85: tä säännöksistä ja määräyksistä annetun lain 86: 140 laiksi taiteilijaprofessorin viroista ja valtion 87: muuttamisesta ja laiksi vapaakuntakokeilusta 88: taiteilija-apurahoista annetun lain 3 §:n muutta- 89: annetun lain 6 §:n muuttamisesta 90: misesta 91: 160 laiksi lääninhallituslain muuttamisesta ja 92: 141 laiksi eläinten lääkitsemisestä laiksi sukunimilain 18 §:n muuttamisesta 93: 142 laiksi vuoden 1990 maatalouslaskennasta 161 laiksi julkisen talouden tutkimuskeskuksesta 94: 95: 143 laiksi maataloushallinnon maatilarekisteristä 162 laiksi luottolaitosten varoista myönnettävistä 96: eräistä korkotukilainoista annetun lain muutta- 97: 144 porotalouslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi misesta 98: laeiksi 99: 163 valtion eläkevastuiden rahastointia koske- 100: 145 laiksi pellonraivausmaksusta annetun lain vaksi lainsäädännöksi 101: väliaikaisesta muuttamisesta 102: 164 laiksi lakkautettujen seurakuntien keskusar- 103: 146 laiksi pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistys- kistosta valtion palvelukseen siirtyvän henkilö- 104: ten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista kunnan aseman järjestämisestä 105: annetun lain kumoamisesta 106: 165 laiksi Lapin korkeakoulusta annetun lain 107: 147 laiksi maataloustuotannon tasapainottami- 1 §:n muuttamisesta 108: sesta sekä laiksi kotieläintuotannon ohjaamisesta 109: eräissä tapauksissa annetun lain 13 §:n muutta- 166 laiksi ammatillisista opettajankoulutuslai- 110: misesta toksista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 111: 112: 167 yleisten kirjastojen valtion hallintoa koske- 113: 148 laiksi merenkulkulaitoksesta 114: van lainsäädännön muuttamisesta 115: 149 laiksi tielaitoksesta 168 laiksi valtion taidemuseosta ja laiksi valtion 116: taidemuseosta annetun lain voimaanpanosta 117: 150 laiksi elintarvikevirastosta 118: 169 laiksi opintotukilain 7 §:n muuttamisesta ja 119: 151 laiksi kuluttajavirastosta laiksi opintotukilain muuttamisesta annetun lain 120: voimaantulosäännöksen muuttamisesta 121: 152 laiksi kuluttajatutkimuskeskuksesta 122: 170 laiksi Valtion viljavarastosta 123: 153 laiksi kuljetusten alueellisesta tukemisesta 124: annetun lain muuttamisesta 171 laiksi maaseudun pienimuotoisen elinkeino- 125: toiminnan edistämisestä annetun lain 1 ja 10 §:n 126: 154 laeiksi kansaneläkelain väliaikaisesta muut- muuttamisesta 127: tamisesta, vuodelta 1990 suoritettavasta sairaus- 128: vakuutusmaksusta ja työnantajan lapsilisämak- 172 laiksi teurasruhojen punnituksesta annetun 129: sun perimättä jättämisestä vuodelta 1990 lain 4 §:n 2 momentin kumoamisesta 130: Sisällysluettelo 5 131: 132: 173 perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistusta 187 laeiksi maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 133: koskeviksi laeiksi annetun lain, maidon väliaikaisista tuotantokiin- 134: tiöistä annetun lain sekä meijerikohtaisesta kiin- 135: 174 laiksi lääkärintoimen harjoittamisesta anne- tiömaksusta annetun lain muuttamisesta ja voi- 136: tun lain ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien massaolaajan jatkamisesta 137: muuttamisesta 138: 188 laiksi yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden 139: avustamisesta annetun lain muuttamisesta 140: 175 laiksi lapsilisälain muuttamisesta 141: 189 laiksi kuluttajaneuvonnan järjestämisestä 142: 176 laiksi äitiysavustuslain muuttamisesta kunnassa annetun lain 8 §:n kumoamisesta 143: 144: 177 laiksi lastensuojelulain ja eräiden siihen liit- 190 laiksi kirjanpitolain muuttamisesta 145: tyvien lakien muuttamisesta 146: 191 laiksi kotimaasta tapahtuvaan aluksen han- 147: 178 laeiksi sairausvakuutuslain sekä kansan- kintaan myönnettävistä korkotukilainoista anne- 148: terveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 § :n tun lain muuttamisesta 149: muuttamisesta 150: 192 laeiksi työttömyysturvalain muuttamisesta 151: sekä työttömyyskassalain 3 ja 4 §:n muuttami- 152: 179 laeiksi maatalousyrittäjien eläkelain muutta- sesta 153: misesta ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- 154: tuslain 11 ja 21 §:n muuttamisesta 193 laeiksi lasten kotihoidon tuesta annetun lain 155: 1 §:n ja lasten kotihoidon tuesta annetun lain 156: 180 laiksi eräiden asuntolainojen lyhennysten ja muuttamisesta annetun lain voimaantulosään- 157: korkojen lykkäämisen väliaikaisesta järjestämi- nöksen muuttamisesta 158: sestä 159: 194 asuntotuotantolain ja eräiden siihen liitty- 160: 181 laiksi pääkaupunkiseudun rakennusmaa- vien lakien muuttamisesta 161: maksusta annetun lain 2 § :n muuttamisesta 162: 195 laeiksi yhdistyslain 10 ja 35 §:n, yleisistä 163: kokouksista annetun lain 1 ja 2 §:n sekä paino- 164: 182 laiksi asumistukilain muuttamisesta 165: vapauslain muuttamisesta 166: 167: 183 laiksi asunto-olojen kehittämisrahastosta 196 laiksi palo- ja pelastustoimesta annetun lain 168: sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta muuttamisesta 169: 170: 184 laiksi poikkeusmenettelystä palo- ja pelastus- 197 laiksi puolustustarvikkeiden maastaviennistä 171: toimen käyttökustannusten valtionosuuksia ja kauttakuljetuksesta 172: myönnettäessä 173: 198 laiksi kiinnitysluottopankin muuttamisesta 174: liikepankiksi ja sulautumisesta liikepankkiin 175: 185 laiksi vuodelta 1990 toimitettavan verotuk- 176: sekä laiksi leimaverolain 10 §:n muuttamisesta 177: sen perusteella maksettavien palautusten ja kan- 178: nassa maksettavan lopullisen veron korottami- 199 laiksi aluevaihdosta valtion ja YIT -Yhtymä 179: sesta Oy -nimisen osakeyhtiön välillä 180: 181: 186 luottoverolaiksi sekä laiksi leimaverolain 200 laiksi talletusten ja obligaatioiden veronhuo- 182: muuttamisesta jennuslain 1 ja 2 §:n muuttamisesta 183: 1989 vp. - HE n:o 107 184: 185: 186: 187: 188: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtioneuvoston lainanotto- 189: valtuuksista vuonna 1990 190: 191: 192: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- bruttolainanottoon tarvittavan valtuuden mää- 193: noarvioksi vuodelle 1990 on arvioitu, että net- rää. 194: tolainanottoa ei tarvita. Noudatettavan netto- Edellä selostetun perusteella tulisi vuonna 195: budjetointiperiaatteen mukaisesti valtionvelan 1990 varautua kaikkiaan noin 13 000 miljoo- 196: nettokuoletuksina on menoksi merkitty nan markan bruttolainanottoon. 197: 3 630 000 000 markkaa. Valtionvelan kuoletus- Lisäksi voidaan valtion maksuvalmiuden 198: ten on arvioitu vuonna 1990 olevan yhteensä turvaamiseksi sekä valtion maksuliikkeen kau- 199: noin 7 865 miljoonaa markkaa. Tällä perus- siluonteisten menohuippujen ja valtion kassasi- 200: teella valtion bruttolainanoton vähimmäismää- joitusten tarkoituksenmukaisen hoidon edellyt- 201: rä on 4 235 000 000 markkaa. tämän rahoitustarpeen kattamiseksi tarvita ly- 202: Vuonna 1990 on mahdollista lainaehtojen hytaikaista luottoa. Tilapäisesti voidaan tarvita 203: perusteella irtisanoa vanhoja ulkomaisia laino- myös erittäin lyhytaikaista, tililuotan kaltaista 204: ja ennenaikaisesti takaisinmaksettavaksi noin rahoitusta maksuvalmiuden päivävaihteluiden 205: 1 800 miljoonaa markkaa. Suotuisan mark- tasoittamiseen. 206: kina- ja korkotilanteen varalta olisi lisäksi Nykyiset pääomamarkkinat ja niillä tapahtu- 207: tarkoituksenmukaista varautua muutoinkin os- vat muutokset edellyttävät suurta päätöksente- 208: tamaan markkinoilta vanhoja valtionobligaati- konopeutta, minkä vuoksi valtioneuvostolle tu- 209: oita tai vaihtamaan ja uudelleenrahoittamaan lisi antaa mahdollisuus siirtää määräämissään 210: niitä. Lainaehtojen mukaisia ja markkinoilta rajoissa lainanotosta päättäminen valtiovarain- 211: obligaatioita ostamalla tai vaihtamalla tapah- ministeriön tai valtiokonttorin tehtäväksi. 212: tuvia ennenaikaisia kuoletoksia voitaisiin käyt- Tarkoituksena on edelleen valtionvelan va- 213: tää milloin niillä on saavutettavissa laskennalli- luuttajakautuman ohjaamiseksi valuuttakurssi- 214: sia säästöjä velanhoitomenoissa tai niiden riskejä tasoittavasti tai säästöjen saavuttami- 215: käyttäminen on valtiontalouden kannalta muu- seksi velanhoitokustannuksissa jatkaa koron- 216: toin perusteltua. Toteuttamiskelpoisten irtisa- ja valuutanvaihtosopimusten (swap) käyttämis- 217: nomisten määrä riippuu kansainvälisten pää- tä sekä uusien että jo otettujen valtiolainojen 218: omamarkkinoiden ja niillä vallitsevien korko- osalta. 219: tasojen kehityksestä. Irtisanomiset, obligaatioi- Swap-sopimusten määrä riippuu markkinoi- 220: den ostot tai niiden vaihtaminen uusiin eivät den tarjoamista mahdollisuuksista, joiden riit- 221: vaikuta nettolainanottoon, mikäli ne uudel- täväksi hyödyntämiseksi toimintavaltuuksien 222: leenrahoitetaan täysimääräisesti, mutta lisäävät tulisi olla suhteellisen väljät. Tämän vuoksi 223: bruttolainanottoa toteutetulla määrällä. tehtävien koron- ja valuutanvaihtosopimusten 224: Eduskunnalle annettavassa hallituksen esi- määräksi esitetään yhteensä enintään 5 000 225: tyksessä laiksi valtion eläkerahastosta on tar- miljoonan markan lainapääomaa päätöksente- 226: koitus ehdottaa, että valtiovarainministeriöllä koajankohtien valuuttakurssien mukaan las- 227: olisi oikeus päättää rahaston sellaisten varojen kettuna. Tämän lisäksi olisi tarpeen sallia sel- 228: lainaamisesta valtiolle, joita ei kulloinkin tarvi- laiset koronvaihtosopimukset, joita on välttä- 229: ta myönnettyjen eläkkeiden maksamiseen. mätöntä käyttää välivaiheena valuuttaa toiseen 230: Bruttolainanottovaltuuksissa tulisi olla riittävä swap-sopimuksin vaihdettaessa. Swap-sopi- 231: väljyys varautua myös tähän. musten hyväksikäyttö edellyttää niin suurta 232: Kun lainanotossa on tarkoitus edelleen käyt- päätöksentekonopeutta, että myös tältä osin 233: tää laina-ajaltaan myös alle yhden vuoden valtioneuvostolle tulisi antaa mahdollisuus jät- 234: pituisia velkasitoumuksia, lisää myös tämä tää koron- ja valuutanvaihtosopimuksista 235: 236: 391194L 237: 2 1989 vp. - HE n:o 107 238: 239: päättäminen valtiovarainministeriön tai valtio- menohuippujen ja valtion kassasijoitus- 240: konttorin tehtäväksi. ten tarkoituksenmukaisen hoidon edel- 241: Edellä lausutun perusteella ehdotetaan, lyttämän rahoitustarpeen kattamiseksi 242: lyhytaikaista luottoa harkintansa mu- 243: että Eduskunta oikeuttaisi valtioneu- kaan, sekä 244: voston tämän määräämillä ehdoilla 245: että Eduskunta oikeuttaisi valtioneu- 246: vuonna 1990 ottamaan valtiolainoja yh- voston tai sen määräämissä rajoissa 247: teensä enintään 13 000 000 000 markan 248: valtiovarainministeriön tai valtiokont- 249: bruttomäärän siten, että valtioneuvosto 250: torin tekemään otettuihin ja otettaviin 251: voi määräämissään rajoissa antaa lai- 252: valtiolainoihin liittyviä koron- ja valuu- 253: nanotosta päättämisen valtiovarainmi- tanvaihtosopimuksia pääomamääräl- 254: nisteriön tai valtiokonttorin tehtäväksi, 255: tään yhteensä enintään 5 000 000 000 256: että Eduskunta oikeuttaisi valtioneu- 257: markan lainojen osalta ja lisättynä ko- 258: voston tai sen määräämissä rajoissa 259: ronvaihtosopimusten osalta määrällä, 260: valtiovarainministeriön tai valtiokont- joka näitä tarvitaan välivaiheena va- 261: torin edellä tarkoitetun lisäksi käyttä- 262: luuttoja toisiin valuutanvaihtosopimuk- 263: mään valtion maksuvalmiuden turvaa- sin vaihdettaessa. 264: miseksi sekä valtion kausiluonteisten 265: 266: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989 267: 268: 269: Tasavallan Presidentti 270: MAUNO KOIVISTO 271: 272: 273: 274: 275: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 276: 1989 vp. - HE n:o 108 277: 278: 279: 280: 281: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion liikelaitoksista anne- 282: tun lain (627 /87) mukaisten liikelaitosten lainanottovaltuuksista 283: vuonna 1990 284: 285: Valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) Tarkoituksena on, että eduskunta anta1s1 286: 8 §:n 2 momentin nojalla liikelaitokselle voi- asianomaisissa laeissa tarkoitetun suostumuk- 287: daan liikelaitoskohtaisessa laissa antaa oikeus sensa liikelaitosten tarvitsemien valtion liikelai- 288: ottaa pitkäaikaista lainaa eduskunnan suostu- toksista annetun lain 8 §:n 2 momentissa tar- 289: muksen rajoissa. Tällainen liikelaitoskohtainen koitettujen lainojen enimmäismääristä. Maini- 290: ::>ikeus on annettu Valtion painatuskeskukselle, tun lain 8 §:n 3 momentin mukaan valtioneu- 291: Valtion ravitsemiskeskukselle ja Valtion tieto- vosto antaa määräyksiä liikelaitosten lainan- 292: konekeskukselle niitä koskevissa 1.1.1989 voi- oton rajoista ja ehdoista. Tarkoituksena on, 293: naan tulleissa ja Posti- ja telelaitokselle sekä että liikelaitokset voisivat eduskunnan suostu- 294: Valtionrautateille 1.1.1990 voimaan tulevissa muksen rajoissa ja valtioneuvoston määräämät 295: laeissa. Karttakeskuksen osalta vastaavaa oi- ehdot huomioonottaen itse päättää lainanotos- 296: keutta on ehdotettu hallituksen esityksessä taan . 297: .aiksi karttakeskuksesta. Lain on tarkoitus tul- 298: .a voimaan 1.1.1990. Edellä lausutun perusteella ehdotetaan, 299: Liikelaitosten lainanottotarve on esitetty val- 300: :ion tulo- ja menoarvioesityksessä asianomais- että Eduskunta oikeuttaisi vuonna 301: .a liikelaitosta koskevan luvun perustelujen 1990 Valtion painatuskeskuksen otta- 302: ;elvitysosassa. maan valtion liikelaitoksista annetun 303: Eduskunnan suostumusta edellyttävä liike- lain (627/87) 8 §:n 2 momentissa tar- 304: aitosten yhteinen bruttolainanottotarve vuon- koitettua lainaa 16 000 000 markan, 305: la 1990 on arvioitu 2 047 200 000 markaksi, Valtion ravitsemiskeskuksen 3 400 000 306: osta Valtion painatuskeskuksen osuus on markan, Valtion tietokonekeskuksen 307: 16 000 000 mk, Valtion ravitsemiskeskuksen 25 000 000 markan, Posti- ja telelaitok- 308: 1 400 000 mk, Valtion tietokonekeskuksen sen 1 300 000 000 markan, Valtionrau- 309: ~5 000 000 mk, Posti- ja telelaitoksen tateiden 700 000 000 markan ja Kartta- 310: 300 000 000 mk, Valtionrautateiden keskuksen 2 800 000 markan enimmäis- 311: roo 000 000 mk ja Karttakeskuksen 2 800 000 määrään asti. 312: nk. 313: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989 314: 315: 316: Tasavallan Presidentti 317: MAUNO KOIVISTO 318: 319: 320: 321: 322: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 323: 324: 325: 326: 327: !91195M 328: 1989 vp. - HE n:o 109 329: 330: 331: 332: 333: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 1990 toimi- 334: teltavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja 335: veroprosenteista 336: 337: 338: 339: 340: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 341: 342: Esitys sisältää ehdotuksen vuodelta 1990 toi- asettamien verontuotto- ja veroastetavoitteiden 343: mitettavassa valtionverotuksessa sovellettavak- toteutumiseen vuodelta 1990 toimitettavassa 344: si progressiiviseksi tuloveroasteikoksi ja prog- verotuksessa. Osana kokonaisverouudistusta 345: ressiiviseksi varallisuusveroasteikoksi sekä yh- yhteisön tuloveroprosentti ehdotetaan alennet- 346: teisön tuloveroprosentiksi ja varallisuusvero- tavaksi 33 prosentista 25 prosenttiin. Yhteisö- 347: prosentiksi. Ehdotus progressiiviseksi tulovero- jen varallisuusveroprosentti ehdotetaan pidet- 348: asteikoksi liittyy vuonna 1989 käynnistynee- täväksi samana kuin se oli vuonna 1989, eli 1 349: seen kokonaisverouudistukseen ja on laadittu prosenttina. 350: siten, että se yhdessä muiden, vuoden 1990 351: verotukseen liittyvien veroperustemuutosten Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi- 352: kanssa johtaa hallituksen verouudistukselle tykseen vuodelle 1990. 353: 354: 355: 356: 357: PERUSTELUT 358: 359: 1. Tuloverotus kuitenkin asettanut pitemmälle menevät tavoit- 360: teet. Kokonaisverouudistuksen toisen vaiheen 361: Vuonna 1989 toteutuva kokonaisverouudis- keskeinen sisältö tuleekin muodostumaan tulo- 362: tuksen ensimmäinen vaihe sisältää uudistuksen verotuksen marginaaliveroprosenttien alenta- 363: tavoitteiden kannalta keskeiset ratkaisut vero- misesta edelleen. Mahdollisuuksia tähän ovat 364: pohjan laajentamisen, vähennysjärjestelmän luomassa verouudistuksen ensimmäisessä vai- 365: selkeyttämisen ja omaisuustulojen verotuksen heessa päätetyt veropohjan laajennukset. 366: yhtenäistämisen osalta. Näiden, muun muassa Muun muassa korkotulojen ja myyntivoittojen 367: eri tulolajien yhtäläistä verottamista tukevien osalta veropohjavaikutusten arvioidaan olevan 368: ratkaisujen merkitys tulee kasvamaan vuosi vuonna 1990 kuluvaa vuotta selvästi merkittä- 369: vuodelta, kun laajeneva osuus tulonmuodos- vämpiä. 370: tuksesta tulee uudistetun verolainsäädännön Toisen keskeisen verouudistuksen osa-alueen 371: mukaisesti verotuksen piiriin. muodostaa hallituksen esityksessä tulo- ja va- 372: Myös marginaaliverojen alentamisessa edet- rallisuusverolain muuttamisesta tarkemmin ku- 373: tiin merkittävällä tavalla, kun muun muassa vatut tuloverotuksen vähennysjärjestelmän 374: valtion tuloveroasteikon alaraja nostettiin yli muutokset. 375: kaksinkertaiseksi aiemmasta, asteikon portai- Tuloveroasteikkoehdotuksen mitoittaminen 376: den lukumäärä pienennettiin lähes puoleen ja on tehty siten, että asteikko yhdessä muiden 377: prosentteja alennettiin kaikissa tuloluokissa. veroperusteiden muutosten kanssa johtaa sel- 378: Marginaaliverojen alentamiselle hallitus on laiseen valtion tuloveron kokonaistuottoon, jo- 379: 3910938 380: 2 1989 vp. - HE n:o 109 381: 382: ka vastaa kokonaisverouudistuksessa asetettuja 4. Taloudelliset vaikutukset 383: tavoitteita. Hallituksen vuodelle 1990 ehdotta- 384: mat tuloveroperusteiden muutokset saattavat Edellä selostetun progressiivisen tuloveroas- 385: henkilöverotuksen tuloveroasteen vuoden 1987 teikon mitoituksen mukaisesti luonnollisten 386: veroastetta aiemmalle tasolle. henkilöiden tuloverotuksen muutosten arvioi- 387: daan pienentävän valtion tuloveron tuottoa 388: Hallituksen ehdotus vuodelta 1990 toimitet- noin 6 000 miljoonalla markalla kuluvan vuo- 389: tavassa verotuksessa sovellettavaksi progressii- den veroperusteiden mukaiseen veron tuottoon 390: viseksi tuloveroasteikoksi sisältää kuluvana vuoden 1990 tasolla verrattuna. 391: vuonna sovellettavaan asteikkoon verrattuna Arvio ei sisällä pelkästään tuloveroasteikon 392: asteikon tulorajojen 6 prosentin inflaatiotar- muutoksen vaikutuksia, vaan siinä on otettu 393: kistuksen. Tämän lisäksi marginaaliveropro- huomioon myös vähennysjärjestelmän muu- 394: sentteja ehdotetaan alennettavaksi 2 prosentti- tokset. Henkilöverotuksen muutosten tuotto- 395: yksiköllä kolmessa alimmassa ja viidennessä vaikutukset sisältävät myös maatilatalouden 396: tuloluokassa. Neljännessä tuloluokassa alennus verotuksen ja elinkeinoverotuksen muutosten 397: olisi 3 prosenttiyksikköä ja ylimmässä tuloluo- vaikutukset siltä osin kuin ne tuntuvat luonnol- 398: kassa 1 prosenttiyksikkö. listen henkilöiden verotuksessa. 399: Hallitus jatkaa kokonaisverouudistuksen Varallisuusveroasteikon inflaatiotarkistuk- 400: valmistelua vielä nyt annettujen esitysten jäl- sen arvioidaan alentavan varallisuusveron tuot- 401: keen. Vuonna 1991 valtionverotuksessa pyri- toa 10 miljoonalla markalla. Varallisuusvero- 402: tään tuloveroasteikkoon, joka alentaa veroas- tuksessa sovellettavan arvostusmenettelyn 403: tetta kaikissa tuloluokissa hallitusohjelman ajantasaistamisen ja yhtenäistämisen arvioi- 404: edellyttämällä tavalla tulonjakoa muuttamatta daan toisaalta lisäävän luonnollisten henkilöi- 405: ja niin, että yli 50 prosenttia lisätuloista veroa den varallisuusveron tuottoa vastaavalla mää- 406: maksavien tulonsaajien lukumäärä edelleen su- rällä. Yhteisöjen tuloverotukseen vuodelle 1990 407: pistuu. Asteikon ylin veroprosentti pyritään ehdotetut muutokset ja yhteisöverokannan 408: madaltamaan 40 prosenttiin. alentaminen ovat verotuottovaikutuksiltaan 409: vastakkaissuuntaiset siten, että lopullisessa ve- 410: rotuksessa yhteisöjen valtion tuloveron tuotto 411: säilyy vuoden 1989 tasolla. 412: 2. Varallisuusverotus Henkilöverotukseen liittyvien kunnallisvero- 413: tuksen muutosten arvioidaan pienentävän kun- 414: Hallitus ehdottaa 6 prosentin suuruisen in- nallisveron tuottoa noin 300 miljoonalla mar- 415: flaatiotarkistuksen toteuttamista varallisuusve- kalla kuluvan vuoden veroperusteiden mukai- 416: roasteikossa. Varallisuusveroasteikon alaraja seen tuottoon vuoden 1990 tasolla verrattuna. 417: olisi siten 1 060 000 markkaa ja asteikon vero- Tästä summasta 170 miljoonaa markkaa on 418: prosentti sama kuin kuluvana vuonna eli 0,9. kunnallisverotuksen veroperusteisiin ehdotettu- 419: jen inflaatiotarkistusten vaikutusta. 420: Tämän esityksen liitteessä selostetaan henki- 421: löverotuksen muutosten vaikutuksia tulonsaa- 422: 3. Yhteisöjen verokanta jien veroihin, veroasteisiin ja marginaaliveroi- 423: hin. 424: Kokonaisverouudistuksessa vuodelle 1990 Hallitus esittää lakiehdotuksen 5 §:ssä, että 425: päätetyt elinkeino- ja yritysverotuksen muu- kokonaisverouudistukseen sisältyvät tulovero- 426: tokset laajentavat yhteisöjen veropohjaa jon- tuksen veroperusteiden muutokset otettaisiin 427: kin verran. huomioon palkasta ja eläkkeestä toimitettavis- 428: sa ennakonpidätyksissä 1. päivästä maaliskuu- 429: Veropohjan laajentumisen vuoksi hallitus ta 1990 lähtien soveltamalla samoin periaattein 430: esittää yhteisöjen verokantaa alennettavaksi määrättyjä henkilökohtaisia pidätysprosentteja 431: vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa 25 kuin kuluvana vuonna. Hallitus esittää, että 432: prosenttiin kuluvana vuonna sovellettavan 33 niiden verovelvollisten pidätysprosentit, joiden 433: prosentin sijaan. Yhteisöjen varallisuusvero- kokonaistulojen arvioidaan verovuoden aikana 434: prosentin hallitus esittää säilytettäväksi ennal- ylittävän 200 000 markkaa, vahvistettaisiin 435: laan eli 1 prosenttina. puolta prosenttiyksikköä korkeammiksi. Tätä 436: 1989 vp. - HE n:o 109 3 437: 438: korotusta pidettäisiin veronsaajien jako-osuuk- tuloveroprosentin alentamista ei oteta huo- 439: sia vahvistettaessa valtion tuloverona. Vero- mioon vuonna 1990 toimitettavassa ennakon- 440: tuksen päätyttyä tapahtuvan maksuunpallotili- kannossa, vaan ennakonkanto toimitettaisiin 441: tyksen yhteydessä valtiolta vähennettäisiin vas- soveltaen nykyistä 33 prosentin suuruista vero- 442: taava määrä. Tammi- ja helmikuussa ennakon- kantaa. Tätä tarkoittava säännös sisältyy la- 443: pidätykset toimitettaisiin kuluvan vuoden lo- kiehdotuksen 5 §:n 4 momenttiin. 444: pussa käytössä olevien ennakonpidätysperus- 445: teiden mukaisina. Veroperustemuutosten huo- 446: mioon ottamisen viivästymisen vaikutuksia en- 5. Voimaantulo ja säätämisjär- 447: nakonpidätysten osuvuuteen ei pyrittäisi kor- jestys 448: jaamaan maaliskuun alusta lähtien sovelletta- 449: via pidätysperusteita mitoitettaessa. Laki olisi yksivuotinen verolaki, joka ehdo- 450: Yhteisöjen ennakonkanto on ollut alimitoi- tetaan tulemaan voimaan vuoden 1990 alusta. 451: tettua suhteessa lopulliseen verotukseen. Yhte- Lakia sovellettaisiin vuodelta 1990 toimitetta- 452: nä syynä tähän on ollut se, että ennakonkan- vassa verotuksessa. 453: nossa ei ole pystytty ennakoimaan yhteisöjen Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär- 454: tulokehitystä. Yhteisöjen verokannan alentu- jestyksen 68 §:n mukaisessa yhdeltä vuodelta 455: minen yhdessä ennakonkannon jälkeenjäänei- kannettavaa veroa koskevassa säätämisjärjes- 456: syyden kanssa saattaa vaikuttaa yritysten ta- tyksessä. 457: loudelliseen käyttäytymiseen tavalla, joka ei 458: ole tässä suhdannevaiheessa talouspoliittisesti Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 459: toivottavaa. Hallitus ehdottaa, että yhteisön kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 460: 4 1989 vp. - HE n:o 109 461: 462: Laki 463: vuodelta 1990 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro- 464: senteista 465: 466: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 467: 468: 1§ 5§ 469: Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa Palkasta ja eläkkeestä 1 päivästä maaliskuu- 470: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perus- ta 1990 lähtien toimitettavassa ennakonpidä- 471: teella valtiolle suoritettava tulovero ja varalli- tyksessä sovellettavat henkilökohtaiset pidätys- 472: suusvero tässä laissa olevien veroasteikkojen ja prosentit vahvistetaan sellaisiksi, että ne sovel- 473: veroprosenttien mukaan. lettuina koko vuoden johtaisivat ennakkope- 474: rintälain 11 §:ssä tarkoitettuun pidätysmää- 475: 2§ rään. Pidätysprosentit vahvistetaan kuitenkin 476: Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraa- puolen prosenttiyksikön tarkkuudella ylöspäin 477: va: pyöristäen. 478: Vero alarajan 479: Vero alarajan ylittävästä Jos verovelvollisen kokonaistulojen arvioi- 480: Verotettava tulo kohdalla tulon osasta daan verovuoden aikana ylittävän 200 000 481: mk mk OJo markkaa, 1 momentissa tarkoitetut ennakonpi- 482: 38 000- 54 000 50 9 dätysprosentit vahvistetaan puolta prosenttiyk- 483: 54 000- 67 000 1 490 19 sikköä korkeammiksi verrattuna 1 momentissa 484: 67 000- 94 000 3 960 24 mainittuihin perusteisiin. 485: 94 000-148 000 10 440 29 Veronsaajaryhmien jako-osuuksia vahvistet- 486: 148 000-265 000 26 100 35 taessa 2 momentissa tarkoitettu ennakonpidä- 487: 265 000- 67 050 43 tyksen osuus katsotaan valtion tuloveroksi. 488: Vuonna 1990 kannettavan valtion tuloveron 489: 3§ ennakon määräämisessä sovelletaan poiketen 490: Progressiivinen varallisuusveroasteikko on siitä, mitä ennakkoperintälaissa ennakon mää- 491: seuraava: räämisestä säädetään, 4 §:ssä säädetyn yhtei- 492: Vero alarajan sön tuloveroprosentin sijasta 33 prosenttia. 493: Vero alarajan ylittävästä va- 494: Verotettava varallisuus kohdalla rallisuuden 495: osasta 496: mk mk OJo 6§ 497: Tämä laki tulee voimaan päivänä 498: 1 060 000- 500 0,9 499: kuuta 1990. 500: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 501: 4§ täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 502: Yhteisön tuloveroprosentti on 25 ja yhteisön 503: varallisuusveroprosentti 1. 504: 505: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989 506: 507: 508: Tasavallan Presidentti 509: MAUNO KOIVISTO 510: 511: 512: 513: 514: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 515: 1989 vp. - HE n:o 109 5 516: 517: Liite 518: 519: 520: 521: 522: TULOVEROTUKSEEN EHOOTETUT MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 523: VEROIHIN 524: 525: 526: Luonnollisten henkilöiden valtion tuloverotus loluokissa siten, että asteikon kolmea ensim- 527: mäistä ja viidettä marginaaliveroprosenttia on 528: Hallituksen esityksessä ehdotetaan valtion alennettu 2 prosenttiyksiköllä, neljättä 3 pro- 529: tuloveroasteikkoa tarkistettavaksi noin 6 pro- senttiyksiköllä ja ylintä 1 prosenttiyksiköllä. 530: sentin hintatason nousua vastaavasti. Tämä on Taulukossa on esitetty keskimääräisen val- 531: toteutettu asteikossa siten, että vuonna 1989 tion tuloveron määrät ja veroasteet sekä niiden 532: sovellettavan asteikon verotettavan tulon tulo- muutokset, kun on verrattu vuoden 1989 vero- 533: luokkien rajoja on korotettu noin 6 prosenttia. perusteilla ja hallituksen esityksen mukaisilla 534: Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan mar- veroperusteilla laskettuja koeverotuksia vuo- 535: ginaaliveroprosenttien alentamista kaikissa tu- den 1990 tulotasossa. 536: 537: 538: 539: 540: Valtion tuloverot keskimäärin tuloluokittain 541: Veronalainen tulo, 1989 vp Valtion He 1990 Valtion Veron muutos Valtion tulo- 542: mk mk tulovero- mk tulovero- mk OJo veroasteen 543: aste% aste% muutos, 544: %-yksikköä 545: 0- 29 999 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0,0 546: 30 000- 39 999 235 0,1 108 0,0 127 -54,0 -0,1 547: 40 000- 49 999 834 0,9 507 0,5 327 -39,2 -0,4 548: 50 000- 59 999 1 796 3,1 1 168 2,0 628 -35,0 -1,1 549: 60 000- 69 999 3 692 5,6 2 634 3,9 1 058 -28,7 -1,7 550: 70 000- 79 999 5 856 7,8 4 416 5,9 1 440 -24,6 -1,9 551: 80 000- 99 999 9 241 10,2 7 442 8,3 1 799 -19,5 -1,9 552: 100 000-149 999 16 773 14,0 14 042 11,7 - 2 731 -16,3 -2,3 553: 150 000-199 999 31 930 18,8 27 535 16,2 - 4 395 -13,8 -2,6 554: 200 000-349 999 58 965 23,9 52 703 21,4 - 6 262 -10,6 -2,5 555: 350 000- 161 417 32,4 151 083 30,4 -10 334 -6,4 -2,0 556: Kaikki 15 432 12,8 13 302 10,8 - 2130 -13,8 -2,0 557: Valtion tuloveroaste = valtion tuloverojen osuus veronalaisista tuloista prosenttina 558: 6 1989 vp. - HE n:o 109 559: 560: Kuviossa on esitetty vuoden 1989 veroperusteilla ja hallituksen esityksen mukaisilla veroperusteil- 561: la lasketut tuloveroasteet tuloluokittain. 562: Valtion tuloveroaste vuonna 1990 hallituksen esittämien ja vuoden 1989 veroperusteiden lll.lkaan 563: 564: Veroaste, " 565: 35 566: 567: 568: 569: 570: 30 571: 572: 573: 574: 575: 25 576: • v. 1989 veroperusteet 577: 578: 1:::1 v. 1990 veroperusteet 579: 20 580: 581: 582: 583: 584: 15 585: 586: 587: 588: 589: 10 590: 591: 592: 593: 594: 5 595: 596: 597: 598: 599: 0 600: 601: 0 - 30000 - 40000 - 50000 - 60000 - 70000 - 80000 - 100000 - 150000 - 200000 - 350000 - 602: 29999 39999 49999 59999 69999 79999 99999 149999 199999 349999 603: Veronalaista tuloa, mk 604: 605: 606: 607: 608: Marginaaliverojen muutokset Yhdessä valtion tuloveroasteikon marginaa- 609: liveroprosentin kanssa äyripohjainen margi- 610: Edellä esitetty tarkastelu koski vain valtion naalivero muodostaa tulonsaajien nimellisen 611: tuloveroa. Marginaaliveron tason tarkastelu, marginaaliveron. Jos progressiivisen asteikon 612: kuten myös muut jäljempänä esitettävät tar- prosentti ylittää 30 prosenttia, nousee margi- 613: kastelut, sisältää myös kunnallisveron, vakuu- naalivero yli 50 prosentin. Vuoden 1989 tulove- 614: tettujen sosiaaliturvamaksujen ja kirkollisve- roasteikon 4. luokassa prosentti on 32, joten 615: ron vaikutuksen. Nämä ns. äyripohjaiset verot suuri osa niistä, joiden verotettava tulo ylittää 616: muodostavat marginaaliveroon nykyisellään kyseisen luokan alarajan 89 000 markkaa, jou- 617: keskimäärin 21 prosentin osuuden niillä tulota- tuu maksamaan marginaaliveroa yli 50 pro- 618: soilla, joilla kunnallisveroa kannetaan. Kunta- senttia. Kuluvana vuonna arvioidaan näitä yli 619: ja tulonsaajakohtaisesti esiintyy kuitenkin mel- 50 prosentin marginaaliveroa maksavia olevan 620: ko suuria vaihteluita riippuen kunnan veroäy- runsaat 1,1 miljoonaa. 621: rin hinnasta, mahdollisesta vapautuksesta sosi- Hallituksen vuodelle 1990 ehdottamassa tu- 622: aalivakuutusmaksusta sekä kuulumisesta kirk- loveroasteikossa 4. luokan marginaaliprosentti 623: koon. alenee 29:ään. Tämä merkitsee sitä, että varsin 624: 1989 vp. - HE n:o 109 7 625: 626: suuri joukko tulonsaajia poistuu yli 50 prosen- esim. ennakonpidätysten tai veronpalautusten 627: tin marginaaliveroa maksavien ryhmästä. Il- ajoittuminen ei ole vaikuttamassa esitettäviin 628: man arviota kunnallisveroäyrien hintojen muu- arvioihin. Vuoden 1990 verot on laskettu vuo- 629: toksista vuodelle 1990 putoaa yli 50 prosentin delle 1990 ehdotettujen tuloveroperusteiden 630: marginaaliveroa maksavien määrä alle puoleen mukaan. Vuoden 1990 lukuihin ei sisälly arvi- 631: tämänvuotisesta eli noin puoleen miljoonaan ota kunnallisveroäyrien hintojen muutoksista 632: tulonsa?jaan. Aivan 50 prosentin tuntumassa kyseisenä vuonna. 633: olevia tulonsaajia tulee vuonna 1990 edelleen Henkilöverotuksen tuloveroasteen verot! 634: olemaan paljon, joten edellä esitetty arvio on veronalainen tulo arvioidaan muodostuvan 635: herkkä äyrin hintojen ja ansiokehityksen muu- seuraavaksi: 636: toksille. 637: 1987 1988 1989 1990 638: 28,5 OJo 29,7% 29,0% 28,0% 639: Arvio tuloveroasteen kehittymisestä vuosina 640: 1987-1990 Vuoden 1990 laskelmat perustuvat arvioon, 641: jonka mukaan ansiotaso nousisi kuluvasta 642: Veroasteet on laskettu kunkin vuoden tulo- vuodesta noin 8 prosenttia. Ansiotason muut- 643: jen ja verojen perusteella ko. vuoden tulotasos- tuminen yhdellä prosenttiyksiköllä muuttaa 644: sa. Tarkastelu tapahtuu arvioidun lopullisen vastaavasti veroastetta vajaalla 0,2 %-yksi,köllä. 645: verotuksen mukaisin markkamäärin, joten 646: 1989 vp. - HE n:o 110 647: 648: 649: 650: 651: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tulo- ja varallisuusve- 652: rolain muuttamisesta 653: 654: 655: 656: 657: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 658: 659: Esityksessä ehdotetaan yksivuotisena vuodel- suustulovähennyksen enimma1smaara nous1s1 660: ta 1989 toimitettavassa verotuksessa sovelletta- kaksinkertaiseksi hallituksen keväällä 1989 te- 661: van tulo- ja varallisuusverolain säätämistä py- kemän periaatepäätöksen mukaisesti. Lapsen- 662: syväksi vuodesta 1990 alkaen. Samalla lakiin hoitovähennykseen, lapsivähennykseen ja pe- 663: ehdotetaan tehtäväksi useita muutoksia, joiden rusvähennykseen tehtäisiin inflaatiotarkistus. 664: tarkoituksena on kokonaisverouudistuksen jat- Yksinhuoltajavähennystä korotettaisiin enem- 665: kaminen sen ensimmäisessä vaiheessa päätetty- män kuin mitä rahan arvon muutos edellyttäisi 666: jen suuntaviivojen mukaisesti. ja lisäksi sen korotus koskisi jo vuotta 1989. 667: Esityksessä ehdotetaan, että puolisoiden tu- Siirtymäkaudeksi tarkoitettu elatusvelvollisuus- 668: lojen erillisverotus toteutetaan myös muiden vähennys tulisi pysyväksi. 669: kuin ansiotulojen osalta. Esitykseen sisältyy Uutena vähennyksenä ehdotetaan otettavak- 670: myös ehdotus henkilöstörahaston säätämisestä si käyttöön valtion tuloverosta myönnettävä 671: verovapaaksi. Reserviläispalkka ja sairaus- asuntovähennys. Se myönnettäisiin alle 40- 672: kassojen maksamat edut tulisivat veronalaisik- vuotiaille ensiasunnon hankkineille verovelvol- 673: si. Eräistä matkakustannusten korvauksia kos- lisille ja korvaisi sen osan korkovähennyksestä, 674: kevista siirtymäsäännöksistä luovuttaisiin. joka voidaan myöntää vain asuntolainakorko- 675: Myyntivoittoverotus lievenisi osituksessa saa- jen perusteella. Asuntovähennys myönnettäi- 676: dun omaisuuden osalta. Oman asunnon myyn- siin 10 vuotena ja se alenisi asteittain tuon ajan 677: tivoiton verovapauden edellyttämä omistus- ja kuluessa. Siihen liitettäisiin myös lapsista 678: asumisaika pitenisi vuodesta kahteen vuoteen. myönnettävä korotus. 679: Omaisuuden luovutusvoiton alarajaa korotet- Esitykseen sisältyy lisäksi useita teknisiä ja 680: taisiin rahan arvon muutoksen huomioon otta- lain sisältöä selventäviä tarkistusehdotuksia. 681: miseksi. Esitys liittyy vuoden 1990 valtion tulo- ja 682: Tulo- ja varallisuusverolain vähennysjärjes- menoarvioesitykseen. Ehdotetut muutokset on 683: telmään ehdotetaan useita muutoksia. Tulon- tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1990 684: hankkimisvähennys ehdotetaan korotettavaksi alusta lukien. Niitä sovellettaisiin ensimmäisen 685: kaksinkertaiseksi ja sen rakennetta muutetta- kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk- 686: vaksi pieni- ja keskituloisia suosivaan suun- sessa. Eräitä lieventäviä tai lain sisältöä pelkäs- 687: taan. Korkovähennykseen ehdotetaan sekä tään selventäviä muutoksia sovellettaisiin kui- 688: enimmäismääriä, omavastuuta että vähennys- tenkin jo vuodelta 1989 toimitettavassa vero- 689: kelpoista osuutta koskevia tarkistuksia. Omai- tuksessa. 690: 691: 692: 693: 694: 391143F 695: 2 1989 vp. - HE n:o 110 696: 697: YLEISPERUSTELUT 698: 699: 1. Kokonaisverouudistuksen ny- Merkittävin verovelvollisuutta koskeva muu- 700: kyvaihe tos on kaupparekisteriin merkityn, liiketoimin- 701: taa harjoittavan avoimen yhtiön tai komman- 702: Nykyisen hallituksen ohjelman keskeisiä diittiyhtiön tulon jakaminen verotettavaksi 703: kohtia on lähinnä tuloverotusta koskevan ko- puoliksi yhtymän ja puoliksi sen osakkaan 704: konaisverouudistuksen toteuttaminen vaalikau- tulona. Oikeustilaa selventäviä ovat yritysjär- 705: den loppuun mennessä. Uudistuksen päätavoit- jestelyjä eli tulolähdesiirtoja, yksityiskäyttöön- 706: teita on kaikkien tulojen yhtäläinen verottami- ottoa ja yhteisön tai yhtymän purkua koskevat 707: nen, omaisuustulojen verotuksen yhtenäistämi- uudet säännökset. Kuolinpesien verotusasemaa 708: nen, vähennysjärjestelmän selkiyttäminen ja on muutettu siten, että niitä verotetaan erillisi- 709: marginaaliverojen alentaminen kaikissa tulo- nä verovelvollisina vain kolmelta vainajan kuo- 710: luokissa. Verouudistuksen lähtökohtana on linvuotta seuraavalta vuodelta. 711: turvata valtion ja kuntien verotulot uudistuk- Tulon veronalaisuutta koskevat muutokset 712: sen kaikissa vaiheissa. kokonaisverouudistuksen ensimmäisessä vai- 713: heessa ovat uudistuksen tavoitteiden mukaises- 714: Kokonaisverouudistuksen valmistelu aloitet- ti veropohjaa vahvistavia. Työtulojen verotus- 715: tiin toukokuussa 1987 sitä valmistelemaan ase- ta on uudistettu saattamalla luontoisetujen ku- 716: tetussa ministerityöryhmässä. Ministerityöryh- ten ravinto- ja autoedun verokohtelu lähem- 717: män toimeksiannosta asetettiin useita toimi- mäksi käyvän arvon mukaista verotusta. Li- 718: kuntia ja käynnistettiin joukko perusselvityk- säksi päivärahojen ja muiden matkakustannus- 719: siä, joiden pohjalta uudistuksen valmistelua 720: ten korvausten verovapaus on eräitä siirtymä- 721: jatkettiin. Hallitusohjelmassa edellytetyn mu- 722: säännöksiä lukuun ottamatta rajoitettu elanto- 723: kaisesti uudistuksen toteuttaminen on aloitettu kustannusten lisäystä vastaavaan määrään. 724: vuoden 1989 tulo- ja menoarvion yhteydessä. Myös verovapaita henkilökuntaetuja koskevia 725: Pääosaa kokonaisverouudistuksen ensimmäi- 726: säännöksiä on täsmennetty ja täydennetty. 727: sen vaiheen muutoksista sovelletaan jo vuodel- 728: Omaisuustulojen verotusta on kokonaisve- 729: ta 1989 toimitettavassa verotuksessa. rouudistuksen ensimmäisessä vaiheessa uudis- 730: Kokonaisverouudistus on sen ensimmäisestä tettu kaikilta keskeisiltä osiltaan. Tavanomais- 731: vaiheesta alkaen kattanut koko tuloverojärjes- ten talletusten verovapaus turvattiin hallitusoh- 732: telmän. Muutoksia on tehty sekä henkilövero- jelman mukaisesti uudessa talletusten ja obli- 733: tukseen, maatilatalouden verotukseen että elin- gaatioiden veronhuojennuslaissa (726/88), jo- 734: keinoverotukseen. Muutosten laajuuden vuoksi ka vahvistettiin erillisenä muista kokonaisve- 735: tuloverotuksessa sovellettava keskeinen laki, rouudistukseen liittyvistä laeista jo heinäkuus- 736: vuonna 1974 annettu tulo- ja varallisuusverola- sa 1988. Muuta korkotuloa samoin kuin vuok- 737: ki (1043174), katsottiin tarpeelliseksi korvata ratuloa koskee rakenteeltaan uudistettu ja ai- 738: uudella samannimisellä mutta systematiikal- kaisempaa kattavampi omaisuustulovähennys. 739: taan uudistuneella lailla. Uusi tulo- ja varalli- Osinkojen verotus uudistuu vuoden 1990 alusta 740: suusverolaki (1240/88) vahvistettiin 29 päivänä lukien, jolloin yhtiöveron hyvitysjärjestelmä 741: joulukuuta 1988 ja tuli voimaan vuoden 1989 tulee voimaan. 742: alusta. Koska laki ei sen eduskuntakäsittelyn Luovutusvoittojen verotuksessa veropohja 743: aikana saanut taakseen pysyvältä verolailta on laajentunut huomattavasti, kun omaisuu- 744: vaadittavaa määräenemmistöä, se tuli voimaan den luovutusvoiton verotuksen piirin tulevien 745: vain yhtä vuotta koskevana. Lakia sovelletaan verovuonna saatujen voittojen markkamäärä 746: siten vuodelta 1989 toimitettavassa verotukses- alennettiin miljoonasta markasta 200 000 747: sa. markkaan ja veronalainen osuus voitosta nos- 748: Uuteen tulo- ja varallisuusverolakiin sisältyy tettiin 20 prosentista 40 prosenttiin. Myös sa- 749: verovelvollisuutta, tulon veronalaisuutta ja vä- tunnaisen myyntivoiton verotuksessa sovellet- 750: hennysjärjestelmää koskevia muutoksia. Koko- tavaa veronalaisen osuuden porrastusta on uu- 751: naan uusia ovat yritysjärjestelyjä sekä tulon ja distettu. Säästöhenkivakuutusten verotuksessa 752: menon jaksottamista koskevat säännökset. Li- on omaksuttu vakuutuksen tuoton verottami- 753: säksi tulo- ja varallisuusverolakiin on otettu sen pääperiaate. 754: aikaisemmin erillisiin lakeihin sisältyneet meri- Henkilöverotuksen vähennyksiä on uudessa 755: työtulon verottamista ja korkojen vähennysoi- tulo- ja varallisuusverolaissa hallitusohjelman 756: keutta koskevat säännökset. mukaisesti karsittu. Yli kymmenestä vähennyk- 757: 1989 vp. - HE n:o 110 3 758: 759: sestä on luovuttu kokonaan. Suurimpaan toksia. Näitä olivat kansanedustajan palvara- 760: osaan muista vähennyksistä on tehty sekä han säilyttäminen BO-prosenttisesti verovapaa- 761: markkamääriä että myöntämisperusteita kos- na, lähiomaisten välisiä luovutuksia koskevan 762: kevia muutoksia. Tulonhankkimisvähennystä huojennussäännöksen soveltamisalan laajen- 763: on pienennetty ja matkakuluille säädetty 2 000 nus, lapsikorotuksen liittäminen korkovähen- 764: markan omavastuu. Maatilatalouden tappion nykseen sekä päivärahoja ja muita matkakus- 765: vähennyskelpoisuutta muista kuin maatilata- tannusten korvauksia koskevien siirtymäsään- 766: louden tuloista on rajoitettu. Muiden kuin nösten ottaminen lakiin. Nämä muutokset si- 767: ansiotoimintaan liittyvien korkojen vähennys- sältyvät valtiovarainvaliokunnan mietintöihin 768: oikeutta on rajoitettu. Toisaalta korkovähen- 81 ja 81 a/1988 vp., joista viimeksi mainittu 769: nykseen on liitetty lapsikorotus. Verokynnystä koskee vuodelta 1989 toimitettavassa verotuk- 770: nostavat eläketulovähennykset ja kunnallisve- sessa sovellettavaa yksivuotista lakia. 771: rotuksen perusvähennys sisältyvät myös uuteen Suurin osa hallituksen esitykseen tai valtio- 772: vähennysjärjestelmään. Alaikäisen lapsen elät- varainvaliokunnan mietintöön n:o 81/1988 vp. 773: tämisen ja yksinhuoltajuuden perusteella sisältyneistä vuoden 1989 jälkeen voimaan tule- 774: myönnetään edelleenkin vähennyksiä. Myös viksi tarkoitetuista muutoksista sisältyy tähän 775: sairauskuluvähennys on säilytetty. esitykseen sellaisenaan tai vain teknisesti tar- 776: Varallisuusverotusta on uudistettu rakennus- kistettuina. Asiallisia muutoksia näihin kohtiin 777: ten arvostamista ja verotuksen kattosääntöä on perusteltu jäljempänä. 778: koskevien säännösten tarkistuksilla sekä anta- 779: malla verohallitukselle valtuus määrätä sitovas- 780: ti maapohjan arvon tarkemmista määräämis- 2.2. Muut muutokset 781: perusteista. 782: 2.2.1. Henkilöstörahastolain edellyttämät 783: muutokset 784: 2. Kokonaisverouudistuksen jat- 785: kaminen Vuoden 1990 alusta lukien voimaan tulevalla 786: henkilöstörahastolailla ( /89) luodaan lain- 787: 2.1. Lain pysyväksi säätämisestä johtuvat säädännölliset edellytykset yrityksissä perus- 788: muutokset tettaville henkilöstörahastoille. Yrityksen hen- 789: kilöstö voi perustaa henkilöstörahaston yrityk- 790: Koska uutta tulo- ja varallisuuslakia sovelle- seen, jonka palveluksessa on vähintään 30 791: taan vain vuodelta 1989 toimitettavassa vero- henkeä, sekä tietyin edellytyksin myös tätä 792: tuksessa, siihen eivät sisälly uudistuksen ensim- pienempään yritykseen. Rahastoon kerätään 793: mäisessä vaiheessa ehdotetut, mutta vasta vuo- varoja voittopalkkioina yrityksestä sekä näiden 794: den 1989 jälkeen sovellettaviksi tarkoitetut voittopalkkioerien sijoittamisesta kertyvistä 795: muutokset. Nämä ehdotetaan otettaviksi tähän tuotoista. Kullakin jäsenellä on osuus rahaston 796: esitykseen, jossa tulo- ja varallisuusverolaki varoihin. Osuus jakautuu sidottuun ja nostet- 797: ehdotetaan tulevaksi pysyvänä voimaan. Tä- tavissa olevaan osaan. Osa henkilöstörahaston 798: hän ryhmään kuuluvia muutosehdotuksia ovat varoista voidaan liittää yhteispääomaan ja 799: puolisoiden tulojen täydellisen erillisverotuksen käyttää rahaston säännöissä määrätyllä tavalla 800: toteuttaminen, yhtymän saaman osinkotulon jäsenten yhteiseksi hyväksi esimerkiksi koulu- 801: verottaminen osakkaan tulona, reserviläispal- tusta järjestämällä. 802: kan ja avustuskassojen maksamien etuuksien Henkilöstörahastolakia koskevaan hallituk- 803: säätäminen veronalaisiksi, oman asunnon sen esitykseen (HE n:o 41189 vp.) sisältyivät 804: myyntivoiton verovapauden edellyttämän suuntaviivat siitä, miten henkilöstörahaston ja 805: omistus- ja asumisajan pidentäminen kahteen sen jäsenen verotus olisi järjestettävä. Tämä 806: vuoteen sekä korkojen vähennyskelpoisen esitys on niiden mukainen. Siten henkilöstöra- 807: osuuden alentaminen 90 prosentista 85 pro- hasto itse olisi sijoitusrahaston tavoin verova- 808: senttiin. Näiden muutosten perustelujen osalta paa sekä tulo- että varallisuusverotuksessa. 809: viitataan hallituksen esitykseen n:o 109/1988 Tämä on tarpeen verotuksen kertaantumisen 810: vp. välttämiseksi, sillä jäsenen nostaessa millä ta- 811: Tulo- ja varallisuusverolain eduskuntakäsit- hansa nimellä varoja rahastosta, ne katsottai- 812: telyn aikana lakiin tehtiin lisäksi eräitä muu- siin hänen veronalaiseksi tulokseen nostovai- 813: 4 1989 vp. - HE n:o 110 814: 815: heessa. Tulo- ja varallisuusverolaissa omaksu- mesta vain 25 prosenttia luovutushinnasta. 816: tun laajan tulokäsitteen vuoksi asiasta ei tarvit- Tällä tavoin haluttiin saada lyhyen ajan omis- 817: se säätää erikseen. tuksen jälkeen syntyneet huomattavat voitot 818: Rahaston ja työnautayrityksen läheinen yh- aikaisempaa laajemmin verotuksen piiriin. 819: teys edellyttää, ettei rahastosta nostettavien Säännöksen on kuitenkin katsottu johtavan 820: tuloerien verotus ole palkkatulon verotusta liian ankariin veroseuraamuksiin silloin, kun 821: edullisemmassa asemassa. Muussa tapauksessa verovelvollinen joutuu nopeasti realisoimaan 822: henkilöstörahastoa voitaisiin käyttää ainakin omaisuutta, jonka hän on saanut osituksessa 823: jossain määrin palkkatulon verotuksen välttä- eli naimaosana tai avio-oikeuden nojalla. Näis- 824: miskeinona. Tämä on yhtenä syynä siihen, sä tapauksissa omaisuudella ei katsota olevan 825: ettei esityksessä ehdoteta omaisuustulovähen- hankintahintaa, joten luovutusvoitosta vähen- 826: nyksen ulottamista henkilöstörahastosta saa- netään aina laissa säädetty suhteellinen 25 tai 827: tuun tuloon. Ratkaisua puoltaa myös se, ettei 50 prosentin osuus. Esityksessä ehdotetaan, 828: tämä tulo perustu verovelvollisen omaan sijoi- että osituksessa saadun omaisuuden luovutus- 829: tukseen. Henkilöstörahastosta saatua tuloa ei voiton laskemisessa sovellettaisiin aina 50 pro- 830: myöskään pidettäisi ansiotulona, joskin tällä ei sentin vähentämissääntöä, vaikka omaisuus 831: olisi merkitystä muutoin kuin eläkevakuutus- luovutettaisiin ennen kuin saannosta on kulu- 832: maksun vähennyskelpoisia määrää laskettaes- nut kaksi vuotta. 833: sa. Ehdotus oman asunnon luovutusvoiton ve- 834: Koska henkilöstörahasto-osuus ei olisi siirto- rovapauden edellyttämän omistus- ja asumisa- 835: kelpoinen, se ehdotetaan säädettäväksi verova- jan pidentämisestä kahteen vuoteen sisältyi jo 836: paaksi varallisuudeksi. voimassa olevaa tulo- ja varallisuusverolakia 837: koskevaan hallituksen esitykseen. Siirtymä- 838: säännöksin verovapaus ulotettaisiin kuitenkin 839: 2.2.2. Luovutusvoittojen verotusta koskevat vielä vuonna 1990 koskemaan myös tapauksia, 840: muutokset joissa tähän asti verovapauteen riittänyt yhden 841: vuoden omistus- ja asumisaika on täyttynyt 842: Kokonaisverouudistuksen ensimmäisessä ennen vuotta 1990. 843: vaiheessa luovutusvoittojen verotus laajentui 844: tuntuvasti. Omaisuuden luovutusvoiton vero- 845: tus koskee vuodesta 1989 alkaen omistusajasta 846: ja saannon laadusta riippumatta lähes kaikkia 2.2.3. Omaisuustulovähennyksen kehittämi- 847: sellaisia luovutuksia, joissa voiton määrä on yli nen 848: 200 000 markkaa, kun raja sitä ennen oli 849: miljoona markkaa. Kokonaan verovapaiksi Rahamarkkinoiden vapautuminen on lisän- 850: jäivät eräin edellytyksin ainoastaan oman nyt tuntuvasti kotitalouksille suunnatun luo- 851: asunnon ja lähiomaisten välisten luovutusten tonannon määrää. Samanaikaisesti kotitalouk- 852: tuottamat voitot. sien säästäminen on vähentynyt nopeasti. Käy- 853: Luovutusvoittojen verotukseen ehdotetaan tettävissä olevat lisätulot ovat ohjautuneet suu- 854: tässä vaiheessa tehtäväksi vain vähäisiä tarkis- relta osin kulutukseen. Kehityssuunnan muut- 855: tuksia. Koska verotuksen taso on tarkoitus tamiseksi kansalaisten säästämishalukkuutta 856: säilyttää samana kuin vuodelta 1989 toimitetta- olisi edistettävä. Verotuksella on tässä suhtees- 857: vassa verotuksessa, kalenterivuonna saatujen sa huomattava merkitys. Tämän vuoksi valtio- 858: omaisuuden luovutusvoittojen yhteismäärää neuvosto teki 25.5.1989 periaatepäätöksen 859: koskevaan verotuksen alarajaan ehdotetaan ra- omaisuustulovähennyksen kehittämisestä. Sen 860: hanarvon muutosta vastaavaa 10 000 markan mukaisesti esityksessä ehdotetaan, että omai- 861: tarkistusta. suustulovähennyksen enimmäismäärä korote- 862: Verouudistuksen ensimmäisessä vaiheessa taan 10 000 markasta 20 000 markkaan. Vä- 863: myyntivoiton maarän laskemista koskevia hennys myönnettäisiin edelleen 2 000 mark- 864: säännöksiä muutettiin siten, että alle kaksi kaan saakka koko saadun omaisuustulon suu- 865: vuotta omistetun omaisuuden luovutuksesta ruisena. Sen ylittävältä osalta vähennys olisi 866: saadun voiton määrää laskettaessa hankinta- puolet saadun korko- tai vuokratulon määräs- 867: menon ja voiton hankkimiskulujen yhteismää- tä. Huojennus ulottuisi siten 38 000 markan 868: rän sijasta voidaan vähentää 50 prosentin ase- suuruisiin omaisuustuloihin saakka. 869: 1989 vp. - HE n:o 110 5 870: 871: Tarkoituksena on myös asettaa toimikunta 2.2.5. Asuntovähennys 872: selvittämään mahdollisuutta siirtyä talletuskor- 873: kojen verotuksessa lopullisen suhteellisen läh- Korkojen vähennyskelpoisuutta on valtion- 874: deveron perimiseen. Selvitystyön tuloksena verotuksessa rajoitettu vuodesta 1975 alkaen. 875: mahdollisesti tehtävät muutokset lainsäädän- Siitä saakka asuntolainakorot ovat olleet hen- 876: töön koskisivat kuitenkin aikaisintaan vuotta kilöverotuksessa muita korkoja laajemmin vä- 877: 1991. hennyskelpoisia. Tämän vuoksi muuhun kuin 878: ansiotoimintaan liittyvä korkovähennys on 879: alettu nähdä ensisijaisesti asuntopoliittisena tu- 880: 2.2.4. Korkojen vähennysoikeuden muutok- kimuotona, vaikka korkovähennystä on alun- 881: set perin perusteltu lähinnä korkojen vaikutuksella 882: veronmaksukykyyn. Asuntopoliittisten tavoit- 883: teiden huomioon ottamisen tarve myös vero- 884: Kokonaisverouudistuksen ensimmäisessä tusta koskevia ratkaisuja tehtäessä on korostu- 885: vaiheessa omaksuttujen suuntaviivojen mukai- nut asuntojen hintojen nousun ja kotitalouk- 886: sesti vähennyskelpoista osuutta koroista ehdo- sien velkaantumisen kasvun myötä. Myös kor- 887: tetaan edelleen supistettavaksi. Vuodelta 1990 kovähennyksen julkistaloudellinen merkitys on 888: toimitettavassa verotuksessa vähennyskelpoi- erittäin suuri. Asuntolainakorkojen perusteella 889: nen osuus olisi 5 prosenttiyksikköä pienempi myönnettävän vähennyksen määräksi arvioi- 890: kuin vuonna 1989 eli 85 prosenttia. Tämä daan vuodelta 1989 toimitettavassa verotukses- 891: rajoitus ehdotetaan ulotettavaksi myös muun sa noin 7,1 miljardia markkaa. Vähennys pie- 892: ansiotoiminnan kuin elinkeinotoiminnan tai nentää valtion verotuloja tämän mukaan noin 893: maatilatalouden korkoihin. Tällä tavoin voi- 2,1 miljardia markkaa ja muiden veronsaajien 894: daan vähentää velalla rahoitetun ansiotoimin- verotuloja noin 1,4 miljardia markkaa eli yh- 895: naksi katsotun sijoitustoiminnan edullisuutta, 896: teensä 3,5 miljardia markkaa. 897: jota korkojen vähennyskelpoisuus ilman ylära- 898: Viime aikoina käydyssä asuntopoliittisessa 899: jaa on tähän asti lisännyt. Myös korkovähen- 900: keskustelussa on noussut esille myös korkovä- 901: nyksen markkamääräinen omavastuuosuus hennyksenä asumiseen annettavan tuen tarkoi- 902: nousisi 900 markasta 1 000 markkaan. 903: tuksenmukaisuus. Verojärjestelmän kautta 904: Verouudistuksessa on otettu tavoitteeksi asumiseen annettavasta tuesta ei ole kuiten- 905: korkovähennyksen kehittäminen vähitellen sel- kaan katsottu voitavan ainakaan lyhyellä aika- 906: laiseksi, että puolisoiden korkovähennys ?lisi välillä luopua. Tämän vuoksi uutena kehittä- 907: kaksinkertainen perheettämän verovelvollisen misvaihtoehtona on tuotu esille tuen irrottami- 908: vähennykseen verrattuna, jolloin avioliiton sol- nen maksettujen korkojen määrästä, sen säätä- 909: mimisella ei olisi vähennyksen suhteen merki- minen määräaikaiseksi ja suuntaaminen korko- 910: tystä. Tähän suuntaan ehdotetaan ed.ettäväksi vähennystä paremmin sellaiselle verovelvollis- 911: alentamalla perheettämän verovelvollisen kor- ryhmälle, joka on todennäköisesti eniten tuen 912: kovähennyksen enimmäismäärä 22 000 mar- tarpeessa. Näiden tavoitteiden pohjalta on pää- 913: kasta 20 000 markkaan. Vastaavasti velan dytty esittämään erityisen asuntovähennyksen 914: käyttötarkoituksesta riippumatonta osuutta vä- käyttöön ottamista. Koska asumiseen annetta- 915: hennyksestä alennettaisiin perheettämillä van tuen tarve on suurimmillaan nuoruusiässä 916: 10 000 markasta 7 000 markkaan. Puolisoilla ja perheenperustamisvaiheessa, uusi tuki suun- 917: enimmäismäärät säilyisivät nykyisellään. Uutta nattaisiin nuorille, alle 40-vuotiaille ensiasun- 918: olisi toisesta tai sitä useammasta alaikäisestä non ostajille. Asuntovähennys olisi siten kor- 919: lapsesta myönnettävä 3 000 markan lisäko~~ kovähennyksen tavoin omistusasumisen tuki- 920: tus vähennyksen enimmäismäärään. Sen saiSI- muoto. Jotta se hyödyttäisi kaikkia siihen oi- 921: vat hyväkseen sekä puolisot että yksinhuolta- keutettuja yhtä paljon, se ehdotetaan tehtäväk- 922: jat. Tällä tavoin jatkettaisiin verouudist~~sen si tulon sijasta valtion tuloverosta. Merkittävä 923: ensimmäisessä vaiheessa omaksuttua hn]aa, ero korkovähennykseen verrattuna olisi asun- 924: jonka mukaan perhekoko tulee ottaa huo- tovähennyksen rajoittaminen 10 vuoden pitui- 925: mioon myös korkovähennyksessä. selle ajanjaksolle sekä sen pieneneminen vähi- 926: Uuden asuntovähennyksen vaikutuksia kor- tellen vähennysajan kuluessa. 927: kovähennyksen määrään on selostettu seuraa- Asuntovähennyksen mitoituksessa on lähdet- 928: vassa kohdassa. ty siitä, että se tulisi voida kokonaan rahoittaa 929: 6 1989 vp. - HE n:o 110 930: 931: korkovähennystä supistamalla. Verojärjestel- asumiseen kohdistuva lisätuki asuntovähen- 932: män kautta ei siten ohjattaisi lisätukea asumi- nykseen oikeutetuilla. 933: seen. Asuntovähennyksen määräaikaisuus ja 934: sen kohdistuminen vain rajoitettuun verovel- 935: vollisryhmään mahdollistaisi kuitenkin melko 2.2.6. Vähennysten maarren muutokset ja 936: tuntuvankin tuen rahoittamisen ilman että kor- lain tekniset tarkistukset 937: kovähennystä olisi pienennettävä enemmän 938: kuin kokonaisverouudistuksen tavoitteet muu- Henkilöverotuksessa myönnettäviin keskei- 939: toin edellyttäisivät. siin vähennyksiin ehdotetaan tehtäväksi inflaa- 940: Asuntovähennyksen myöntämiskriteerit on tiosta johtuvat tarkistukset. Lapsenhoitovä- 941: pyritty määrittelemään verotuksen toimittami- hennyksen enimmäismäärä nousisi 12 000 mar- 942: sen kannalta mahdollisimman kaavamaisesti ja kasta 12 700 markkaan, kunnallisverotuksen 943: selkeästi. Tämän vuoksi vähennys voi ottaa lapsivähennys 9 500 markasta 10 100 mark- 944: asumisen tuen tarpeen huomioon vain karkeas- kaan lasta kohden ja kunnallisverotuksen pe- 945: ti. Tämän lähtökohdan hyväksyminen on koko rusvähennyksen täysi määrä 8 000 markasta 946: vähennyksen tarkoituksenmukaisuuden edelly- 8 500 markkaan. Yksinhuoltajavähennystä eh- 947: tys. dotetaan korotettavaksi jo vuodesta 1989 al- 948: Vain verovelvollisen iällä, asunnon hankki- kaen 10 000 markasta 12 000 markkaan. Tu- 949: misella vastiketta vastaan ja aikaisemmalla lonhankkimisvähennystä kehitettäisiin pieni- ja 950: asunto-omistuksella olisi merkitystä asuntovä- keskituloisia suosivaan suuntaan nostamalla 951: hennyksen myöntämisedellytysten olemassa- sen enimmäismäärä 1 000 markasta 2 000 952: oloa harkittaessa. Esimerkiksi asunnon rahoi- markkaan ja prosenttiosuus palkkatulosta 2 953: tustapaa ei lainkaan selvitettäisi. Tätä voidaan prosentista 3 prosenttiin. 954: pitää korkovähennykseen verrattuna epäkohta- Edellä selostettujen muutosten lisäksi tulo- 955: na, koska tukea voidaan katsoa ohjautuvan ja varallisuusverolakiin ehdotetaan tehtäväksi 956: myös niille, jotka eivät ole sen tarpeessa. teknisiä ja lain sisältöä selventäviä tarkistuksia, 957: Toisaalta myöskään korkovähennystä myön- joiden tarkoituksena ei ole muuttaa lain aineel- 958: nettäessä ei voida antaa merkitystä sille, onko lista sisältöä. Myös siirtymäsäännöksiin ehdo- 959: velkarahoituksen tarve ollut todellinen. tetaan eräitä muutoksia, joista suurin osa joh- 960: Asuntovähennyksen peruspiirteitä olisi sen tuu lain pysyväksi säätämisestä. Uusi siirtymä- 961: määrän pieneneminen vuosittain. Kunakin säännös koskisi ulkomaan päivärahojen vero- 962: vuonna myönnettävää vähennystä ei olisi kui- vapaiden määrien vahvistamista vastaamaan 963: tenkaan sidottava alkuperäisen vähennyksen elantokustannusten lisäystä kahden vuoden 964: määrään, vaan kulloinkin myönnettävään täy- siirtymäkauden jälkeen. 965: teen vähennykseen, jolloin inflaatiotarkistukset 966: ja tasokorotukset tulisivat kaikkien vähennyk- 967: seen oikeutettujen hyväksi. Tällä tavoin asun- 3. Asian valmistelu 968: non vaihtamisen tarve vähennysajan kuluessa 969: otettaisiin epäsuorasti huomioon. Sama vaiku- Tulo- ja varallisuusverolakiin ehdotettavia 970: tus olisi vähennykseen liitettävillä lapsikoro- muutoksia on edelleen valmisteltu osana koko- 971: tuksilla. Lapsikorotukset, joita olisi kaksi, ei- naisverouudistusta verouudistusta valmistele- 972: vät pienenisi vähennysajan kuluessa. vassa ministerityöryhmässä. Aikaisempien val- 973: Asuntovähennyksen täysi määrä olisi vuo- misteluvaiheiden osalta viitataan hallituksen 974: delta 1990 toimitettavassa verotuksessa 7 000 esityksen n:o 109/1988 vp. perusteluihin. 975: markkaa verovelvollista kohden. Puolisoiden 976: vähennys olisi kaksinkertainen perheettämän 977: vähennykseen verrattuna, joten asuntovähen- 4. Esityksen taloudelliset vaiku- 978: nys olisi toisin kuin korkovähennys avioliiton tukset 979: solmimisen suhteen neutraali. Lapsikorotus 980: olisi 1 500 markkaa yhdesta ja 3 000 markkaa Kokonaisverouudistuksen toisen vaiheen vai- 981: kahdesta tai useammasta alaikäisestä lapsesta. kutuksia koskeva selvitys sisältyy tämän esityk- 982: Lisäksi verovelvollisella tai puolisoilla olisi oi- sen kanssa samanaikaisesti eduskunnalle annet- 983: keus siihen osaan korkovähennyksestä, joka tavaan hallituksen esitykseen laiksi vuodelta 984: myönnetään lainan käyttötarkoitusta selvittä- 1990 toimitettavassa valtionverotuksessa sovel- 985: mättä. Tällä tavoin korkovähennys voisi olla lettavista veroasteikoista ja veroprosenteista. 986: 1989 vp. - HE n:o 110 7 987: 988: 989: 990: 991: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 992: 993: 994: 1. Lakiehdotuksen perustelut täisiin muutoksen jälkeen sen vanhemman tu- 995: loihin, jonka kokonaistulon määrä on suurem- 996: 16 §. Kokonaan tai osittain verovapaita yh- pi. 997: teisöjä koskevaa pykälää ehdotetaan tarkistet- 34 ja 35 §. Yhtiöveron hyvityksestä annet- 998: tavaksi lisäämällä sen 1 momentin 2 kohdassa tua lakia (1232/88) koskevassa hallituksen esi- 999: olevaan verovapaiden yhteisöjen luetteloon tyksessä (HE n:o 112/1988 vp.) on lähdetty 1000: henkilöstörahaston verovapautta koskeva siitä, että yhtymän saarnat yhtiöveron hyvityk- 1001: säännös. seen oikeuttavat korot ja osingot samoin kuin 1002: 21 §. Yleishyödyllisen yhteisön liiketulona ei näihin liittyvä yhtiöveron hyvitys verotetaan 1003: pidetä tuloa, joka on saatu sairaaloissa tai osakkaiden eikä yhtymän tulona. Tätä koskeva 1004: muissa huoltolaitoksissa suoritetuista palveluk- säännös ehdotetaan sisällytettäväksi 35 §:ään, 1005: sista tai näissä hoito- tai muussa sellaisessa johon siirtyisivät nykyisestä 34 §:stä myös 1006: tarkoituksessa valmistetuista tavaroista eikä tu- muut yhtymien verovelvollisuutta koskevat 1007: loa, joka on saatu bingopelin pitämisestä. säännökset. Yhteisetuuksia koskeva säännös 1008: Asiaa koskeva säännös on sisältynyt sekä siirtyisi vastaavasti 35 §:stä 34 §:ään. Koko- 1009: vuonna 1974 että vuonna 1986 annettuihin naan osakkaan tulona verotettaisiin myös niin 1010: tulo- ja varallisuusveroasetuksiin samoin kuin sanotun puolitettavan yhtymän saamia osinko- 1011: vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa so- ja ja niihin rinnastettuja korkoja. 1012: vellettavan tulo- ja varallisuusveroasetuksen 1013: 1 §:ään. Koska säännöksellä rajoitetaan vero- 48 §. Jotta henkilökuntaetuna saadun kor- 1014: velvollisuuden ulottuvuutta, sen tulisi sisältyä koedun veronalaisuutta koskeva 2 momentin 1015: lain tasoiseen säädökseen. Tämän vuoksi ehdo- säännös olisi sanannaltaan yhdenmukainen 1016: tetaan, että se lisätään sisällöltään muuttamat- osakeantietua koskevan säännöksen kanssa, 1017: tomana yleishyödyllisten yhteisöjen verovelvol- sanonta "työnantajalta saadusta" ehdotetaan 1018: lisuutta koskevaan 21 §:n 4 momenttiin, jota korvattavaksi sanonnalla "työsuhteen perus- 1019: ehdotetaan samalla sanonnallisesti selkiytettä- teella saadusta". Muutoksen jälkeen säännös 1020: väksi. olisi aiempaa kattavampi ja voisi koskea myös 1021: 23 §. Varallisuusverosta vapaita yhteisöjä muodollisesti muulta kuin työnantajalta saatua 1022: koskevaan lainkohtaan ehdotetaan tehtäväksi etua, kunhan se voitaisiin esimerkiksi edunan- 1023: sanonnallinen tarkistus, jotta pankkien va- tajan ja työnantajan välisen konsernisuhteen 1024: kuusrahastojen nimet vastaisivat pankkilain- tai muun intressiyhteyden vuoksi katsoa työ- 1025: säädännön muuttunutta sisältöä. Tämän vuok- suhteen perusteella saaduksi. 1026: si sanonta "liikepankkien vakuusrahasto" olisi 50 §. Päivärahoja koskevasta 50 §:stä ehdo- 1027: säännöksen 2 kohdassa korvattava sanonnalla tetaan kumottaviksi 5 ja 6 momentit, joissa on 1028: "liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusra- säädetty ulkomaan päivärahojen, ateriakor- 1029: hasto". vausten ja erityisalojen kilometrikorvausten ve- 1030: 24 ja 29 §. Lainkohtiin ehdotetaan tehtäväk- rokohtelusta. Ulkomaan päivärahoja koskeva 1031: si puolisoiden pääomatulojen yhteisverotukses- uusi siirtymäsäännös sisältyy 162 §:ään. Ate- 1032: ta luopumisen edellyttämät muutokset. Tulo- riakorvausten ja erityisalojen kilometrikor- 1033: ja varallisuusverolain 24 §:n 2 momentti, jo- vausten verovapaus oli tarkoitettu koskemaan 1034: hon asiaa koskeva pääsäännös on sisältynyt, vain vuotta 1989, joten niitä koskevista erityis- 1035: ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Lap- säännöksistä luovuttaisiin kokonaan. Lakiin 1036: sen muun kuin ansiotulon yhteisverotus van- jäisivät edelleen päivärahojen ja kilometrikor- 1037: hempien tulojen kanssa ehdotetaan säilytettä- vausten määrien vahvistamista koskevat pysy- 1038: väksi. Myös tätä koskevaa 29 §:ää on kuiten- väisluonteiset rajoitukset. 1039: kin tarkistettava puolisoiden yhteisverotuksesta 57§. Koska avustuskassalaissa (471/42) tar- 1040: luopumisen vuoksi. Lapsen pääomatulo lisät- koitettujen sairaus- ja avustuskassojen maksa- 1041: 8 1989 vp. - HE n:o 110 1042: 1043: mat täydennys- ja lisäpäivärahat sekä muut ja ja muita tulojen tai elatuksen vähentymises- 1044: edut on tarkoitus säätää veronalaisiksi, 57 §:n tä maksettavia korvauksia. 1045: 19 kohta ehdotetaan kumottavaksi. Sairaus- Lainkohdan sanamuotoa ehdotetaan täs- 1046: kassojen maksamat sairaanhoitokustannusten mennettäväksi vastaamaan sen edellä mainittua 1047: ja niihin verrattavien menojen korvaukset olisi- tarkoitusta. Vahingonkorvausten verokohtelua 1048: vat 56 §:n vahingonkorvauksia koskevan yleis- koskevan 56 §:n 1 momenttiin sisältyvän pää- 1049: säännöksen nojalla edelleenkin verovapaita. säännön mukaan vahingonkorvaus tai muu 1050: Nyt kumottavaksi ehdotettavan säännöksen ti- siihen verrattava korvaus on veronalaista tuloa 1051: lalle tulisi säännös todistelukustannusten kor- vain, jos se on saatu veronalaisen tulon sijaan 1052: vausten verovapaudesta siinä muodossa kuin se tai muutoin korvaukseksi tulojen tai elatuksen 1053: on 5 päivänä toukokuuta 1989 vahvistetulla vähentymisestä. Samansisältöinen säännös eh- 1054: lailla (404/89) lisätyssä 57 §:n 20 kohdassa. dotetaan otettavaksi myös vakuutusperusteisia 1055: 59 §. Säästöhenkivakuutuksen tuotto laske- korvauksia koskevaan 60 §:n 3 kohtaan. 1056: taan vähentämällä vakuutussuorituksesta mak- 69 §. Rahanarvon muutoksen huomioon ot- 1057: setut vakuutusmaksut. Vakuutusmaksuilla tar- tamiseksi omaisuuden luovutusvoittoina vero- 1058: koitetaan vain samaan vakuutussopimukseen vuonna huomioon otettavien voittojen yhteis- 1059: sisältyviä säästöhenkivakuutuksesta ja siihen määrän alaraja ehdotetaan korotettavaksi 1060: liittyvästä kuolemanvaravakuutuksesta makset- 200 000 markasta 210 000 markkaan. 1061: tuja maksuja. Samaan vakuutussopimukseen 70 §. Myyntivoiton laskemista koskevaa 1 1062: mahdollisesti sisältyvistä muista henkivakuu- momentin säännöstä ehdotetaan tarkistetta- 1063: tuslajeista, kuten tapaturma-, työkyvyttömyys- vaksi niissä tapauksissa, joissa luovutettava 1064: tai sairausvakuutuksesta, maksettuja maksuja omaisuus on saatu osituksessa eli naimaosana 1065: ei sen sijaan voida vähentää. Koska näistä tai avio-oikeuden nojalla. Näissä tapauksissa 1066: vakuutuksista maksettuja vakuutusmaksuja ei sovellettaisiin aina luovutushinnan puolikkaan 1067: voida muutoinkaan vähentää, ei ole johdon- vähentämissääntöä, vaikka omaisuus luovute- 1068: mukaista sallia niitä vähennettäväksi myös- taan ennen kuin ositussaannosta on kulunut 1069: kään säästöhenkivakuutuksen tuottoa lasketta- kaksi vuotta. Pääsäännön mukaan hankinta- 1070: essa. menon sijasta saadaan vähentää vain 25 pro- 1071: senttia luovutushinnasta. 1072: Päinvastainen ratkaisulinja merkitsisi sitä 71 §. Arvopapereiden hankintamenon laske- 1073: paitsi vakuutuksenottajien saattamista eriar- mista ehdotetaan yksinkertaistettavaksi siten, 1074: voiseen asemaan sen mukaan, perustuuko hei- että verovelvollisen aikaisemmin omistamien 1075: dän vakuutusturvansa yhteen vakuutuksen, jo- osakkeiden tai osuuksien hankintamenoa ei 1076: hon kuuluu muun muassa säästöosa, vai use- otettaisi huomioon, kun näiden perusteella saa- 1077: ampaan eri henkilövakuutukseen, joista yhdes- dun osakkeen, osakkeen merkintäoikeuden, 1078: sä on säästöosa. Tämän vuoksi 59 §:n säännös- osuuden, optiolainan tai vaihtovelkakirjan 1079: tä olisi syytä täsmentää niin, ettei vakuutuksen hankintahintaa lasketaan. Tähän asti näiden 1080: tuottoa laskettaessa muun kuin asianomaista hankintahintana on pidetty tiettyä osuutta al- 1081: henkivakuutusta ja sen säästöosaa koskevan kuperäisen osakkeen tai osuuden hankintahin- 1082: maksunosan vähentäminen olisi mahdollista. nasta. Menettely on tarpeettoman monimutkai- 1083: Säännös ehdotetaan otettavaksi 59 §:n uudeksi nen, sillä useimmissa tapauksissa hankintahin- 1084: 2 momentiksi, jolloin nykyinen 2 momentti nan vähentämisen sijasta on tullut sovelletta- 1085: siirtyisi 3 momentiksi. vaksi suhteellisen 25 tai 50 prosentin vähennys- 1086: 60 §. Veronalaista tuloa ei ole 60 §:n 3 sääntö. Säännös otettaisiin 71 §:n uudeksi 2 1087: kohdan mukaan henkilövakuutuksen nojalla momentiksi. 1088: saatu sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunei- Ehdotettu verotusta yksinkertaistava tarkis- 1089: den kustannusten korvaus ja muu niihin ver- tus ei muilta osin muuta aikaisempaan omis- 1090: rattava korvaus. Hallituksen esityksen perus- tukseen perustuvien osakesaantojen tai muiden 1091: telujen mukaan ilmaisu "muu niihin verrattava oikeuksien verokohtelua. Esimerkiksi näiden 1092: korvaus" tarkoittaisi muun muassa sellaista hankinta-ajankohdaksi katsottaisiin edelleen- 1093: vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen nojalla kin alkuperäisten osakkeiden tai osuuksien 1094: saatua korvausta pysyvästä viasta ja haitasta, hankintahetki. 1095: joka ei ole tullut veronalaisen tulon sijaan. Sen 73 §. Säännöksen 1 momentin 1 kohta sisäl- 1096: sijaan veronalaisuus koskisi kaikkia päiväraho- tää ehdotuksen oman asunnon myyntivoiton 1097: 1989 vp. - HE n:o 110 9 1098: 1099: verovapauden edellyttämän omistus- ja asumis- kaksilapsinen yksinhuoltaja vms1 vähentää 1100: ajan pidentämisestä yhdestä vuodesta kahteen korkoja enintään 26 000 markkaa ja kaksilap- 1101: vuoteen. Ennen vuotta 1989 hankittuja asunto- sinen aviopari enintään 28 000 markkaa. Täy- 1102: ja koskeva vuodelta 1990 toimitettavassa vero- teen vähennykseen oikeuttavien korkojen mää- 1103: tuksessa sovellettava siirtymäsäännösehdotus rä voidaan laskea seuraavan kaavan avulla: 1104: on 165 §:ssä. 1105: 77 §. Pykälän neljänteen momenttiin sisältyy 85 (x- 1 000) =28 000 1106: niin sanotun ketjuverotuksen estävä säännös, 1107: jonka mukaan kotimaisen osakeyhtiön tai 100 1108: osuuskunnan toiselta kotimaiselta osakeyhtiöl- 1109: tä tai osuuskunnalta saarnat osingot ja osuus- Laskutoimituksen jälkeen x:n arvoksi saa- 1110: pääoman korot ovat verovapaata tuloa. Yh- daan 33 941 markkaa eli vähintään tämä mää- 1111: tiöveron hyvitysjärjestelmään siirtymisen vuok- rä korkoja oikeuttaisi 28 000 markan enim- 1112: si 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi tar- mäisvähennykseen. 1113: peettomana. Lain 166 a §:ään otettaisiin kui- Korkojen enimmäismääriä ja vähennyskel- 1114: tenkin samansisältöinen siirtymäsäännös, joka poista suhteellista osuutta koskevat rajoitukset 1115: koskisi sellaisia osinkoja ja osuuspaaoman eivät ole tähän saakka ulottuneet elinkeinotoi- 1116: korkoja, joihin ei vielä liity oikeutta yh- mintaan, maatilatalouteen tai muuhun ansio- 1117: tiöveron hyvitykseen. toimintaan liittyviin korkoihin, vaan niitä on 1118: 80 §. Reserviläispalkka ehdotetaan säädettä- voinut koskea ainoastaan 900 markan markka- 1119: väksi veronalaiseksi tuloksi kumoamaHa tulo- määräinen omavastuu. Muuna ansiotoiminta- 1120: ja varallisuusverolain 80 §:n 8 kohta. Vuotta na on oikeuskäytännössä pidetty muun muassa 1121: 1990 edeltäneeltä ajalta maksettavat korvauk- vähintään kahden asuinhuoneiston vuokralle 1122: set olisivat verovapaita 164 §:n mukaan. antamista. Tähän ryhmään kuuluvien korkojen 1123: 86 §. Tulonhankkimisvähennyksen enim- vähennyskelpoisuutta ehdotetaan rajoitetta- 1124: mäismäärä ehdotetaan korotettavaksi 1 000 vaksi siten, että myös ne olisivat vain SS- 1125: markasta 2 000 markkaan. Lisäksi vähennyk- prosenttisesti vähennyskelpoisia. Rajoitus ei 1126: sen prosenttiosuus verovelvollisen palkkatulon koskisi elinkeinotoimintaan tai maatilatalou- 1127: määrästä ehdotetaan korotettavaksi 2 prosen- teen kohdistuvia korkoja. Myös yhteisön korot 1128: tista 3 prosenttiin. Vähennyksen saisi siten olisivat edelleen rajoituksetta vähennyskelpoi- 1129: täytenä 66 667 markan suuruisesta palkkatu- sia riippumatta siitä, harjoittaako yhteisö elin- 1130: losta alkaen. keinotoimintaa vai ei. Uusi rajoitus ei siten 1131: 88 ja 89 §. Korkovähennykseen ehdotetaan koskisi esimerkiksi asunto-osakeyhtiön korko- 1132: sekä vähennyksen määrää että vähennyskelpoi- ja. 1133: suuden laajuutta koskevia tarkistuksia. Uutta Valtion tuloverosta tehtävällä asuntovähen- 1134: olisi 89 §:n 3 momenttiin sisältyvä korkovä- nyksellä on tarkoitus korvata se osa tulosta 1135: hennyksen ja asuntovähennyksen keskinäistä tehtävästä korkovähennyksestä, joka myönne- 1136: suhdetta koskeva sääntely. tään pelkästään asuntolainakorkojen perusteel- 1137: Korkojen vähennyskelpoinen osuus ehdote- la. Muutoksen edellyttämä korkojen vähennys- 1138: taan aleunettavaksi 90 prosentista 85 prosent- oikeutta rajoittava säännös ehdotetaan otetta- 1139: tiin. Markkamääräinen omavastuuosuus nousi- vaksi 89 §:n 3 momenttiin. Sen mukaan per- 1140: si 900 markasta 1 000 markkaan. Korkovähen- heetön verovelvollinen, jolle on myönnetty 1141: nyksen enimmäismääriä ehdotetaan tarkistetta- asuntovähennys, voisi vähentää korkoja 7 000 1142: viksi siten, että perheettömien verovelvollisten markkaa. Puolisoilla, joista vain toiselle on 1143: vähennyksen enimmäismäärä alenisi 22 000 myönnetty asuntovähennys, tämä määrä olisi 1144: markasta 20 000 markkaan. Puolisoilla, joilla kaksinkertainen eli he saisivat vähentää korko- 1145: ei ole alaikäisiä lapsia, vähennys voisi olla ja yhteensä enintään 14 000 markkaa. Korko- 1146: enintään nykyisen suuruinen eli 22 000 mark- vähennys olisi entiseen tapaan perhekohtainen 1147: kaa. Lapsikorotus, jonka saisivat nykyiseen myös siinä tapauksessa, että puolisoille tai 1148: tapaan sekä yksinhuoltajat että puolisot, olisi jommalle kummalle heistä on myönnetty asun- 1149: yhdestä lapsesta nykyinen 3 000 markkaa. Uut- tovähennys. 1150: ta olisi se, että lapsikorotus nousisi kaksinker- Pykälän 4 momentissa säädettäisiin velan 1151: taiseksi eli 6 000 markkaan, jos alaikäisiä lap- käyttötarkoituksesta riippumattomasta korko- 1152: sia on kaksi tai useampia. Tarkistusten jälkeen vähennyksen osasta. Sitä ehdotetaan supistet- 1153: 2 391143F 1154: 10 1989 vp. - HE n:o 110 1155: 1156: tavaksi perheettämillä verovelvollisilla nykyi- sen vastaamaan asiallisesti sitä sisältöä, mikä 1157: sestä 10 000 markasta 7 000 markkaan. Puoli- sillä oli ennen verouudistusta. Tarkistus tulisi 1158: soilla 10 000 markan raja säilyisi. Sama rajoi- voimaan jo vuodelta 1989 toimitettavassa vero- 1159: tus koskisi myös tapauksia, joissa puolisoiden tuksessa. 1160: korkovähennyksen yhteinen enimmäismäärä 112 §. Vähennysten jakautumista puolisoi- 1161: olisi jommalle kummalle myönnetyn asuntovä- den kesken koskevan säännöksen sanamuotoa 1162: hennyksen vuoksi 14 000 markkaa. Mainittuun ehdotetaan täsmennettäväksi tulkintaongel- 1163: 14 000 markan määrään saisi puolisoilla siten mien välttämiseksi siten, että lasten lukumää- 1164: sisältyä muita kuin asuntolainakorkoja 10 000 rästä riippumatonta lapsenhoitovähennystä ei 1165: markkaa. jaettaisi puolisoiden kesken. Myöskään yksit- 1166: 97 §. Omaisuustulovähennyksen enimmäis- täistä lapsivähennystä ei saisi jakaa. Jos vähen- 1167: määrä ehdotetaan korotettavaksi 20 000 mark- nykseen oikeuttavia lapsia on useita, puolisot 1168: kaan valtioneuvoston 25.5.1989 tekemän peri- voisivat kuitenkin sopia lapsikohtaisesti vähen- 1169: aatepäätöksen mukaisesti. Nykyiseen tapaan nysten jakautumisesta kummallekin puolisolle. 1170: vähennyksen saisi korkotulon, vuokratulon ja Nykyinen sanamuoto jättää jakoperusteen osit- 1171: osinkotulon perusteella. Yhtiöveron hyvitysjär- tain epäselväksi. 1172: jestelmän voimaantulon vuoksi vähennystä ei 113 §. Korkojen tulolähdesidonnaisuutta 1173: kuitenkaan myönnettäisi vuonna 1990 tai sen koskevan pykälän sanamuotoa ehdotetaan tul- 1174: jälkeen päättyneiltä tilikausilta maksettujen kintaongelmien välttämiseksi täsmennettäväksi 1175: osinkojen perusteella. poistamalla sen 3 momentin alusta liian suppea 1176: 101 §. Lapsenhoitovähennyksen ikäraja eh- ja lisäksi tarpeeton viittaus 1 ja 2 momenttiin. 1177: dotetaan nostettavaksi 2 vuodesta 3 vuoteen, Muista vähennysjärjestystä koskevista sään- 1178: jolloin se koskisi niitä päivähoitoikäisiä lapsia, nöksistä riippumatta tiettyyn tulolähteeseen 1179: joilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta kunnalli- kohdistuvat korot vähennetään ainoastaan sen 1180: seen päivähoitoon tai jotka eivät oikeuta koti- tulolähteen tulosta, johon ne kohdistuvat. Jot- 1181: hoidon tukeen. Vähennyksen saisi siten vähin- ta vakituisena asuntona tai loma-asuntona käy- 1182: tään 3 mutta enintään 7 vuotta täyttäneen tettyyn kiinteistöön kohdistuvat korot eivät 1183: lapsen elatuksen perusteella. Vähennyksen olisi tämän rajoituksen piirissä, on erikseen 1184: määrä korotettaisiin inflaation huomioon otta- säädetty, että niiden ei katsota kohdistuvan 1185: miseksi 12 700 markkaan. tiettyyn tulolähteeseen. Ne tulevat siten henki- 1186: 105 §. Lapsivähennyksen määrä ehdotetaan lökohtaiseen tulolähteeseen kohdistuvina ko- 1187: korotettavaksi inflaation huomioon ottamisek- konaistulosta vähennettäviksi. Henkilökohtai- 1188: si 10 100 markkaan lasta kohti. seen tulolähteeseen kohdistuvina pidetään 1189: 106 §. Kunnallisverotuksen yksinhuoltajavä- myös esimerkiksi sijoitustarkoituksessa hankit- 1190: hennyksen määrä ehdotetaan korotettavaksi tuihin osakehuoneistoihin kohdistuvia korko- 1191: 12 000 markkaan. Lievennystä sovellettaisiin ja. Muuhun kiinteistöön kuin asuntoon koh- 1192: taannehtivasti jo vuodelta 1989 toimitettavassa distuvat korot voidaan sitä vastoin vähentää 1193: verotuksessa. vain kiinteistötulolähteen tulosta. Tulolähteen 1194: 109 §. Perusvähennyksen täysi määrä ehdo- mahdollinen tappio voidaan kuitenkin valtion- 1195: tetaan korotettavaksi inflaation huomioon ot- verotuksessa, mutta ei kunnallisverotuksessa 1196: tamiseksi 8 500 markkaan. Vähennys pienenee vähentää muista tuloista. 1197: tulojen kasvaessa viidenneksellä perusvähen- 114 ja 116 §. Tulo- ja varallisuusverolain 1198: nyksen täyden määrän ylittävien tulojen mää- uudet jaksottamissäännökset lähtevät kassa- eli 1199: rästä. Perusvähennyksen vaikutus lakkaisi si- käteisperiaatteen mukaisesta jaksottamisesta. 1200: ten vasta, kun tulot ovat yli 51 000 markkaa. Vaikka elinkeinonharjoittajia koskeva suorite- 1201: 111 §. Kuolinpesälle lesken osalta myönnet- perusteinen jaksotus ei yleensä tule kysymyk- 1202: täviä vähennyksiä koskevaa 2 momentin sään- seen tulo- ja varallisuusverolakia sovellettaes- 1203: nöstä tarkistettaisiin siten, että lesken vähen- sa, eräät tulo- ja varallisuusverolain mukaan 1204: nykset tehtäisiin kuolinpesän tulosta vain siltä verotettavat kirjanpitovelvolliset ovat käytän- 1205: osin, kuin tätä tuloa voitaisiin yrittäjäpuolisoi- nössä soveltaneet sitä. Näitä ovat lähinnä 1206: ta koskevan säännöksen nojalla pitää lesken asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt. Koska kassa- 1207: ansiotulona. Säännöksellä on merkitystä erityi- perusteen mukaiseen kirjanpitoon perustuvan 1208: sesti eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisia veroilmoituksen edellyttäminen näissä tapauk- 1209: määrää laskettaessa. Muutos saattaa säännök- sissa ei olisi tarkoituksenmukaista, 114 §:n tu- 1210: 1989 vp. - HE n:o 110 11 1211: 1212: lon jaksottamista ja 116 §:n menon jaksotta- tontille on valmistunut asumiskäyttöön tarkoi- 1213: mista koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkis- tettu rakennus. 1214: tettaviksi. Tulo, joka on saatu sellaisesta toi- Asuntovähennyksen myöntämisedellytyksiä 1215: minnasta, josta verovelvollinen on kirjanpito- selvitettäessä ensiasunnon hankkijana pidettäi- 1216: velvollinen, ja tällaiseen toimintaan liittyvä siin sellaista verovelvollista, joka ei ole ennen 1217: meno jaksotettaisiin aina elinkeinotulon verot- omistanut vähintään puolta asumiskäyttöön 1218: tamisesta annetun lain mukaan. Myös viimeksi tarkoitetusta rakennuksesta tai tällaisen huo- 1219: mainittu laki sallii vähäisten tulo- ja menoerien neiston hallintaan oikeuttavista osakkeista. 1220: samoin kuin ammatinharjoittajien tulojen ja Pienemmän osuuden, esimerkiksi kolmannek- 1221: menojen käteisperiaatteen mukaisen jaksotta- sen tai neljänneksen omistaminen ei siten olisi 1222: misen. esteenä asuntovähennyksen myöntämiselle 1223: 120 §. Henkilöstörahastolain mukainen myöhemmässä elämänvaiheessa. Sillä, onko 1224: osuus rahaston varoihin säädettäisiin henkilös- verovelvollinen itse käyttänyt aikaisemmin 1225: törahaston jäsenelle verovapaaksi varallisuu- omistamaansa asuntoa tai sen osaa vakituisena 1226: deksi säännöksen 14 kohdassa. asuntonaan, ei olisi merkitystä. Myöskään ai- 1227: 146 a §. Lainkohdassa ehdotetaan säädettä- kaisemmin omistetun asunnon saantotapa ei 1228: väksi uudesta valtion tuloverosta tehtävästä vaikuttaisi asiaan. 1229: asuntovähennyksestä. Pykälän ensimmäisessä Aikaisempi asunnon omistaminen selvitettäi- 1230: momentissa ovat säännökset asuntovähennyk- siin järjestelmään siirryttäessä vain verovuodel- 1231: sen myöntämisen perusedellytyksistä. Niitä ta ja sitä edeltäneiltä viideltä vuodelta. Tar- 1232: ovat omistusasunnon hankkiminen ja käyt- kemmat perustelut tältä osin sisältyvät 1233: töönotto, aikaisemman asunto-omistuksen 167 a §:n perusteluihin. 1234: puuttuminen ja verovelvollisen alle 40 vuoden Asuntovähennystä ensimmäisen kerran asun- 1235: non käyttöönottovuotena myönnettäessä edel- 1236: ikä. 1237: lytettäisiin verovelvollisen asiaa koskevaa vaa- 1238: Asuntovähennykseen oikeuttavana asunnon timusta. Sitä seuraavina yhdeksänä vuotena 1239: hankkimisena pidettäisiin vakituisena asuntona vähennys tehtäisiin viran puolesta. 1240: käytettäväksi tarkoitetun asuinrakennuksen tai Asuntovähennyksen myöntämisen yläikäraja 1241: tällaisen asunnon hallintaan oikeuttavien osak- olisi 39 vuotta sinä vuonna, jolloin vähennys 1242: keiden tai osuuksien hankkimista. Asuntoon ensimmäisen kerran myönnetään. 1243: rinnastettaisiin myös vähintään 50 prosentin Asuntovähennyksen määrä olisi ensimmäise- 1244: osuus siitä. Jos esimerkiksi puolisot hankkivat nä vähennysvuonna 7 000 markkaa valtion tu- 1245: yhdessä asunnon molempien nimiin kuten on loverosta. Vähennys olisi verovelvolliskohtai- 1246: tavallista, vähennyksen myöntämisedellytykset nen, joten esimerkiksi puolisoilla sen myöntä- 1247: täyttyisivät molemmilla puolisoilla. misedellytykset tutkittaisiin molempien kohdal- 1248: Asuntovähennykseen olisi oikeus vain vas- la erikseen. Vähennys olisi kuitenkin puolisoi- 1249: tikkeellisella saannolla hankitun asunnon pe- den kesken siirtokelpoinen, jos toisen puolison 1250: rusteella. Perintönä, testamentilla, lahjana tai vero ei riitä vähennykseen. Niinpä puolison 1251: avio-oikeuden nojalla saadun asunnon perus- asuntovähennys voitaisiin tehdä sellaisenkin 1252: teella sitä ei myönnettäisi. Asuntovähennyksen verovelvollisen tuloverosta, joka ei ole itse 1253: voisi kuitenkin saada, jos vastikkeetta saatu oikeutettu asuntovähennykseen. 1254: osuus olisi vähemmän kuin puolet asunnosta. Vähennyksen määrä pienenisi ensimmäistä 1255: Oikeus asuntovähennykseen alkaisi sinä ve- vähennysvuotta seuraavina verovuosina siten, 1256: rovuonna, jona verovelvollinen on ryhtynyt että vähennys olisi kunakin vuonna niin suuri 1257: käyttämään hankkimaansa asuntoa tai sen osa täyden vähennyksen määrästä kuin vähen- 1258: osaa omana vakituisena asuntonaan. Koska nykseen oikeuttavia vuosia on verovuosi mu- 1259: asunnon hankinnan ja oman asumiskäytön kaan lukien jäljellä. Tällä tavoin muotoiltuna 1260: tulisi ajallisesti liittyä toisiinsa, laissa edellytet- säännös antaisi asuntovähennykseen myöhem- 1261: täisiin, että asunto on hankittu aikaisintaan sen min todennäköisesti tehtävistä inflaatiotarkis- 1262: käyttöönottovuotta edeltäneen vuoden aikana. tuksista ja muista korotuksista saatavan edun 1263: RakentamaUoman tontin pitempiaikainenkaan myös muille kuin ensi kertaa vähennyksen 1264: omistaminen ei kuitenkaan olisi esteenä asun- tekeville. Esimerkiksi vuonna 1990 vähennyk- 1265: tovähennyksen myöntämiselle, vaan näissä ta- sen aloittanut saisi vuodelta 1995 toimitettavas- 1266: pauksissa asunto katsottaisiin hankituksi, kun sa verotuksessa vähentää 5/10 silloisen täyden 1267: 12 1989 vp. - HE n:o 110 1268: 1269: vähennyksen määrästä eikä puolta ensimmäise- henkilön kuolinpesän erilliselle verottamiselle 1270: nä vuonna tekemästään vähennyksestä. laskettaisiin vuoden 1989 alusta. 1271: Asuntovähennykseen ehdotetaan liitettäväksi 162 §. Ulkomaan päivärahojen verovapaita 1272: myös lapsikorotus, joka olisi yhdestä lapsesta enimmäismääriä vahvistettaessa siirryttäisiin 1273: 1 500 markkaa ja kahdesta tai sitä useammasta kahden vuoden siirtymäajan jälkeen pääsään- 1274: lapsesta 3 000 markkaa. Lapsikorotus, joka nön mukaiseen eli ainoastaan elantokustannus- 1275: tehtäisiin viran puolesta, ei pienenisi vähennys- ten lisäystä vastaavien korvausten verovapau- 1276: ajan kuluessa. Puolisoista lapsikorotuksen saisi teen. Vuosina 1990 ja 1991 verohallituksen 1277: vain toinen. Pääsäännön mukaan se tulisi sille olisi määriä vahvistaessaan edettävä tähän 1278: puolisoista, jonka tuloveron määrä on suurem- suuntaan yhtä suurin vuosittaisin muutoksin. 1279: pi. Puolisot voisivat kuitenkin vaatia, että 1280: 163 a §. Tulo- ja varallisuusverolain 59 §:n 1 1281: vähennys tehtäisiin sen puolison tuloverosta, momentissa säädettyä säästövakuutuksen tuo- 1282: jonka veron määrä on pienempi. 1283: Yhdessä jäljelle jäävän korkovähennyksen ton verottamista sovelletaan vakuutuksenotta- 1284: kanssa valtion tuloverosta tehtävä asuntovä- jalle itselleen maksettavaan suoritukseen vain 1285: hennys merkitsisi kaksilapsiselle perheelle en- siinä tapauksessa, että hän on myös itse vakuu- 1286: tettuna. Säännös on kirjoitettu tähän muotoon 1287: simmäisenä vuonna enimmillään 22 000 mar- 1288: muun muassa siitä syystä, että niin sanotun 1289: kan suuruista verotukea, jos marginaalivero- 1290: johtajavakuutuksen säästösumma on ollut tar- 1291: prosentiksi oletetaan 50. Samalla marginaali- 1292: peen jättää säännöksen soveltamisalan ulko- 1293: vero-oletuksella vuoden 1990 korkovähennyk- 1294: puolelle. Tällaisessa vakuutuksessa vakuutettu- 1295: sestä saatava verotuki olisi enimmillään 14 000 1296: na on yrityksen työntekijä, mutta vakuutukse- 1297: markkaa, koska kaksilapsisen perheen korko- 1298: vähennys voisi olla enintään 28 000 markkaa. nottajana ja edunsaajana itse yritys. Näissä 1299: Jos vain toinen puolisoista olisi oikeutettu tapauksissa vakuutuksen perusteella saatu 1300: säästösumma on 58 §:n 1 momentissa olevan 1301: asuntovähennykseen, verotuki olisi asuntovä- 1302: hennyksestä lapsikorotuksineen 10 000 mark- pääsäännön mukaan kokonaisuudessaan ve- 1303: kaa ja 14 000 markan korkovähennyksestä ronalaista tuloa. 1304: 7 000 markkaa eli puolisoille yhteensä 17 000 Lain 59 §:n 1 momentin sanamuoto saattaa 1305: markkaa. Perheetön verovelvollinen hyötyisi kuitenkin johtaa kohtuuttamaan lopputulok- 1306: asuntovähennyksestä ja korkovähennyksestä seen niissä tapauksissa, joissa yksityishenkilön 1307: ensimmäisenä vuonna yhteensä enintään ottamassa vakuutuksessa on vakuutettuna joku 1308: 10 500 markkaa ja korkovähennyksestä enin- hänen tässä säännöksessä mainituista lähiomai- 1309: tään 10 000 markkaa, mikäli marginaaliveroksi sistaan ja järjestely on tehty ennen kokonaisve- 1310: oletetaan edelleen 50 prosenttia. rouudistuksen yhteydessä toteutettujen muu- 1311: 150 ja 151 §. Puolisoiden pääomatulojen tosten voimaantuloa. Syynä tällaiseen poik- 1312: yhteisverotuksesta luopumisen vuoksi puolisoi- keukselliseen järjestelyyn on voinut olla esi- 1313: den ja alaikäisten lasten veron maksuunpanoa merkiksi se, että vakuutuksenottaja ei heiken- 1314: koskeviin säännöksiin ehdotetaan tehtäväksi tyneen terveydentilansa vuoksi ole voinut saa- 1315: muutoksen vaatimat teknisluonteiset tarkistuk- da vakuutusta omalle hengelleen tai vakuutus 1316: set. olisi voitu myöntää hänelle ainoastaan korote- 1317: 159 §. Lain yleistä voimaantulosäännöstä tuin maksuin. Tämän vuoksi ehdotetaan, että 1318: ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuotta lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksiin otet- 1319: 1989 koskevaksi säädettyä lakia sovellettaisiin taisiin asiaa koskeva uusi 163 a §, jonka mu- 1320: pysyvästi. Koska vuodelta 1989 toimitettavassa kaan ennen vuotta 1989 otettuun vakuutukseen 1321: verotuksessa sovellettavaa tulo- ja varallisuus- perustuvia suorituksia verotettaisiin 59 §:ssä 1322: verolakia ei annettaisi kokonaan uudelleen, on säädellyn tuoton verottamiseen perustuvan 1323: voimaantulosäännös muotoiltava siten, että säännön mukaan, vaikka vakuutettuna on ol- 1324: lain ensimmäinen soveltamisvuosi on vuosi lut vakuutuksenottajan asemesta hänen lähi- 1325: 1989. Laki, jolla voimaantulosäännöstä muute- omaisensa. 1326: taan, tulisi kuitenkin voimaan vasta vuoden 164 §. Sellaiset avustuskassojen suorittamat 1327: 1990 alusta. etuudet ja sellainen reserviläispalkka, jotka 1328: 160 §. Säännökseen sisältyy kuolinpesiä kos- maksetaan vuotta 1990 edeltäneeltä ajalta, oli- 1329: keva siirtymäsäännös, jonka mukaan kolmen sivat verovapaata tuloa myös vuoden 1989 1330: vuoden määräaika ennen vuotta 1989 kuolleen jälkeen. Näiden tulojen veronalaisuus koskisi 1331: 1989 vp. - HE n:o 110 13 1332: 1333: vasta vuodelta 1990 ja sen jälkeiseltä ajalta 170 §. Viittausten uuden tulo- ja varallisuus- 1334: maksettavia suorituksia. verolain kumoamien lakien säännöksiin katsot- 1335: 165 §. Ennen vuotta 1989 hankitusta asun- taisiin tarkoittavan uutta tulo- ja varallisuusve- 1336: nosta saatu luovutusvoitto olisi verovapaata rolakia. 1337: tuloa vielä vuonna 1990, jos verovapauden 1338: vuonna 1989 mahdollistava yhden vuoden 1339: omistus- ja asumisaika olisi täyttynyt ennen 2. Tarkemmat säännökset ja 1340: vuotta 1990. määräykset 1341: 166 a §. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään 1342: siirtymisestä huolimatta vuonna 1990 ja sen Vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa 1343: jälkeen maksetaan vielä runsaasti osinkoja, sovellettavan tulo- ja varallisuusverolain nojal- 1344: jotka kohdistuvat ennen vuotta 1990 päättynei- la on annettu myös samalta vuodelta sovellet- 1345: siin tilikausiin. Tämän vuoksi näihin on tar- tava asetus (1244/88). Tulo- ja varallisuusvero- 1346: peen ulottaa tulo- ja varallisuusverolakiin lain tapaan myös asetus on tarkoitus saattaa 1347: aiemmin sisältynyt ketjuverotuskielto. Myös pysyvänä voimaan. Yleishyödyllisten yhteisö- 1348: omaisuustulovähennys voitaisiin myöntää sel- jen liiketuloa koskevan sääntelyn siirtäminen 1349: laisen osingon ja koron perusteella, johon ei lakiin edellyttäisi kuitenkin 1 §:n kumoamista. 1350: liity yhtiöveron hyvitystä. Tämän vuoksi on teknisesti tarkoituksenmu- 1351: 167 a §. Tarkoituksena on, että uusi asunto- kaista antaa koko asetus uudelleen. Koska 1352: vähennys voitaisiin myöntää ensimmäisen ker- annettava tulo- ja varallisuusveroasetus tulee 1353: ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses- muutoin vastaamaan sisällöltään nykyistä, ase- 1354: sa. Vähennyksen myöntämisedellytyksiä koske- tusluonnosta ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa 1355: va 146 a §:n 1 momentti on kuitenkin kirjoitet- tämän esityksen liitteeksi. 1356: tu pysyvään muotoon, joten se oikeuttaisi il- 1357: man eri sääntelyä vähennykseen myös ennen 1358: vuotta 1990 käyttöön otetun asunnon perus- 3. Voimaantulo ja soveltaminen 1359: teella. Tämän vuoksi on tarpeen ottaa lakiin 1360: siirtymäsäännös, jonka mukaan asuntovähen- Edellä esitetyt tulo- ja varallisuusverolain 1361: nyksen edellytykset täyttyisivät, jos asunto tai muutokset tulisivat voimaan vuoden 1990 alus- 1362: sen osuus on otettu käyttöön vuonna 1990 tai ta. Niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran 1363: sen jälkeen. Asunnon aikaisin mahdollinen vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa. 1364: hankkimisajankohta olisi vastaavasti vuosi Eräitä verotusta keventäviä tai oikeustilaa täs- 1365: 1989. Käytännössä siirtymäsäännös koskisi mentäviä säännöksiä ehdotetaan kuitenkin so- 1366: vuosia 1990-1999. vellettaviksi jo vuodelta 1989 toimitettavassa 1367: Asuntovähennyksen myöntämisedellytyksiä verotuksessa. Näitä ovat 106 §:n muutoseh- 1368: selvitettäessä aikaisempi asunnon omistaminen dotus, jolla yksinhuoltajavähennyksen korotus 1369: olisi mahdollista järjestelmän alkuvaiheessa ulotettaisiin jo vuodelle 1989 sekä 111, 113, 1370: selvittää vain verovuodelta ja sitä edeltäneiltä 114 ja 116 §:n muutosehdotukset ja ehdotettu 1371: viideltä vuodelta. Tästä viiden vuoden selvitys- uusi 163 a §. Mitkään näistä muutoksista eivät 1372: jaksosta ehdotetaan säädettäväksi pykälän 2 olisi verotusta kiristäviä. 1373: momentissa. Käytännössä lähtökohtana olisi 1374: pidettävä verovelvollisen omaa ilmoitusta. 1375: Epäselvissä tapauksissa veroviranomaisilla olisi 4. Säätämisjärjestys 1376: kuitenkin mahdollisuus tietojen tarkistamiseen, 1377: koska verotusasiakirjat olisivat vielä tallessa. Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär- 1378: Siirtymävaiheen jälkeen asia voitaisiin tarkis- jestyksen 68 §:n mukaisessa, yhtä vuotta pi- 1379: taa verohallinnon tätä tarkoitusta varten yllä- demmältä ajalta kannettavaksi tarkoitettua 1380: pitämästä tiedostosta. uutta tai lisättyä veroa koskevassa säätämisjär- 1381: 168 §.Ennen vuotta 1989 asetetun merimies- jestyksessä. 1382: verolautakunnan toimiminen myös uudessa 1383: tulo- ja varallisuusverolaissa tarkoitettuna lau- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 1384: takuntana toimikautensa loppuun todettaisiin kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 1385: tässä siirtymäsäännöksessä. 1386: 14 1989 vp. - HE n:o 110 1387: 1388: 1389: Laki 1390: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 1391: 1392: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1393: kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 24 §:n 2 1394: momentti, 50 §:n 5 ja 6 momentti, 57 §:n 19 kohta sellaisena kuin se on 5 päivänä toukokuuta 1395: 1989 annetussa laissa (404/89), jolloin mainitulla lailla 57 §:ään lisätty 20 kohta siirtyy 19 1396: kohdaksi, 77 §:n 4 momentti, 80 §:n 8 kohta ja 150 §:n 2 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti 1397: siirtyy 2 momentiksi, 1398: muutetaan 16 §:n 1 momentin 2 kohta, 21 §:n 4 momentti, 23 §:n 2 kohta, 29, 34 ja 35 §, 1399: 48 §:n 2 momentti, 60 §:n 3 kohta, 69 §, 70 §:n 1 momentti, 73 §:n 1 momentin 1 kohta, 80 §:n 7 1400: kohta, 86 §:n 1 momentin 1 kohta, 88 §:n 1 momentti, 89 §, 97 §:n 1 momentti, 101, 105, 106 ja 1401: 109 §, 111 §:n 2 momentti, 112 §:n 1 momentti, 113 §:n 3 momentti, 116 §, 120 §:n 13 kohta, 1402: 151, 159, 160, 168 § ja 170 §:n 2 momentti, sekä 1403: lisätään 59 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 71 §:ään 1404: uusi 2 momentti, 114 §:ään uusi 3 momentti, 120 §:ään uusi 14 kohta, 162, 164 ja 165 §:ään uusi 1405: 2 momentti ja lakiin uusi 146 a, 163 a, 166 a ja 167 a § seuraavasti: 1406: 1407: 16 § telu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen 1408: Sekä tulon että varallisuuden perusteella tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituk- 1409: suoritettavasta verosta ovat vapaat: sessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa; 1410: 5) bingopelin pitämisestä saatua tuloa. 1411: 2) kansaneläkelaitos, kunnallinen eläkelai- 1412: tos, sairaus- ja hautausavustuskassa, sijoitusra- 23 § 1413: hasto, henkilöstörahasto, erorahasto, valta- Varallisuuden perusteella suoritettavasta ve- 1414: kunnallinen työttömyyskassa, työttömyyskas- rosta ovat vapaat: 1415: sojen keskuskassa, työttömyyskassojen tuki- 1416: kassa ja työttömyyskassojen tukisäätiö; 2) säästöpankki, hypoteekkiyhdistys, liike- 1417: pankkien ja Postipankki Oy:n sekä säästö- 1418: pankkien ja osuuspankkien vakuusrahasto; 1419: 21 § 1420: 1421: Yleishyödyllisen yhteisön liiketulona ei pide- 29 § 1422: tä: Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu- 1423: 1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi jär- losta kuin ansiotulosta määrätään vero valtion- 1424: jestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukil- verotuksessa siten, että lapsen muu tulo kuin 1425: pailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, ansiotulo lisätään sen vanhemman tuloihin, 1426: tavarankeräyksestä ja muusta niihin verratta- jonka kokonaistulon määrä on suurempi. 1427: vasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilai- 1428: suuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, 34 § 1429: myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saa- Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua yh- 1430: tua tuloa; teisetuutta verotetaan erillisenä verovelvollise- 1431: 2) jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa na. 1432: välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tu- 1433: loa; 35 § 1434: 3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai Yhtymää ei veroteta erikseen, mutta sille 1435: muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muo- vahvistetaan verotettava tulo ja varallisuus yh- 1436: dossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua teisöä koskevien vastaavien säännösten mukai- 1437: tuloa; sesti. Yhtymälle vahvistettu verotettava tulo ja 1438: 4) sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, ran- varallisuus jaetaan verotettavaksi osakkaiden 1439: gaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, in- tulona ja varallisuutena niiden osuuksien mu- 1440: validihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa kaan, joita heillä on yhtymän tuloon ja varalli- 1441: huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askar- suuteen. 1442: 1989 vp. - HE n:o 110 15 1443: 1444: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet- 69 § 1445: ty, kaupparekisteriin merkitylle liiketoimintaa Veronalaista tuloa on myös 40 prosenttia 1446: harjoittavalle avoimelle yhtiölle tai komman- siitä määrästä, jolla omaisuuden luovutusten 1447: diittiyhtiölle vahvistetusta verotettavasta tulos- verovuonna tuottama sellainen voitto, jota ei 1448: ta jaetaan puolet verotettavaksi avoimen yh- oteta huomioon satunnaista myyntivoittoa 1449: tiön tai kommandiittiyhtiön tulona ja puolet määrättäessä, ylittää 210 000 markkaa (omai- 1450: yhtiömiesten tulona 1 momentissa säädetyllä suuden luovutusvoitto). 1451: tavalla. 1452: Yhtymän verotettavaa tuloa vahvistettaessa 70 § 1453: ei oteta huomioon yhtymän kotimaasta saamaa Satunnaisen myyntivoiton ja omaisuuden 1454: sellaista osinkoa ja korkoa, joihin liittyy oi- luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutus- 1455: keus yhtiöveron hyvitykseen eikä näihin liitty- hinnasta vähennetään 50 prosenttia siitä tai 1456: vää yhtiöveron hyvitystä. Edellä tarkoitettu luovutushinnan puolta määrää suurempi omai- 1457: osinko, korko ja yhtiöveron hyvitys jaetaan suuden hankintamenon poistamatta olevan 1458: verotettavaksi yhtymän osakkaiden tulona si- osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen 1459: ten kuin 1 momentissa on säädetty. yhteismäärä. Alle kaksi vuotta omistetun 1460: omaisuuden luovutuksesta saadun satunnaisen 1461: 48 § myyntivoiton tai muun kuin avio-oikeuden no- 1462: jalla tai naimaosana saadun omaisuuden luo- 1463: Veronalaiseksi palkka- tai eläketuloksi kat- vutuksesta saadun omaisuuden luovutusvoiton 1464: sotaan korkoetu työsuhteen perusteella saadus- määrää laskettaessa luovutushinnasta vähenne- 1465: ta lainasta siltä osin kuin lainasta peritty vuo- tään kuitenkin vain 25 prosenttia siitä tai tätä 1466: tuinen korko on Suomen Pankin peruskorkoa määrää suurempi omaisuuden hankintamenon 1467: alempi. poistamatta olevan osan ja voiton hankkimi- 1468: sesta olleiden menojen yhteismäärä. Vastik- 1469: 57§ keetta saadun omaisuuden hankintamenoksi 1470: Veronalaista tuloa ei ole: katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytet- 1471: ty verotusarvo. Hankintamenoon luetaan myös 1472: 19) valtion varoista maksettavista todistelu- omaisuuden perusparannusmenot verovelvolli- 1473: kustannuksista annetun lain (666/72) nojalla sen omistusaikana. 1474: valtion varoista saatu korvaus matka- ja toi- 1475: meentulokustannuksista sekä taloudellisesta 1476: menetyksestä. 71 § 1477: 1478: 59§ Verovelvollisen aikaisemmin omistamien 1479: osakkeiden tai osuuksien hankintamenoa ei 1480: Vakuutuksen tuottoa laskettaessa vakuutus- oteta huomioon näiden perusteella merkityn 1481: suorituksesta vähennettävään vakuutusmaksu- osakkeen, osuuden, optiolainan tai vaihtovel- 1482: jen yhteismäärään luetaan vain samaan vakuu- kakirjan taikka merkintäoikeuden hankintame- 1483: tussopimukseen sisältyvästä säästöhenkivakuu- noa laskettaessa. 1484: tuksesta ja siihen liittyvästä kuolemanvarava- 1485: kuutuksesta maksetut maksut. 73 § 1486: Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei 1487: ole veronalaista tuloa, jos 1488: 60 § 1) verovelvollinen luovuttaa vähintään kah- 1489: Veronalaista tuloa ei ole: den vuoden ajan omistamansa sellaisen huo- 1490: neiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai 1491: 3) henkilövakuutuksen nojalla saatu sairau- osuudet tai sellaisen rakennuksen, jota hän 1492: desta tai tapaturmasta aiheutuneiden kustan- omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään 1493: nusten korvaus ja muu niihin verrattava kor- kahden vuoden ajan ennen luovutusta on käyt- 1494: vaus, jota ei ole saatu veronalaisen tulon sijaan tänyt omana tai perheensä vakituisena asunto- 1495: tai muutoin korvaukseksi tulojen tai elatuksen na (oman asunnon luovutusvoitto); 1496: vähentymisestä. 1497: 16 1989 vp. - HE n:o 110 1498: 1499: 80 § Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun kor- 1500: Veronalaista tuloa ei ole: kovähennykseen saa luonnollisella henkilöllä ja 1501: erillisenä verovelvollisena verotettavalla koti- 1502: 7) rangaistusta suorittavan vangin tai pakko- maisella kuolinpesällä sisältyä enintään 7 000 1503: laitokseen eristetyn saama työ- tai käyttöraha. markkaa ja puolisoilla yhdessä enintään 10 000 1504: markkaa muita kuin asuntolainakorkoja, joita 1505: 86 § ovat verovelvollisen tai hänen perheensä vaki- 1506: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulos- tuisen asunnon hankkimisesta tai perusparan- 1507: taan: nuksesta johtuvan velan korot. 1508: 1) tulonhankkimisvähennyksenä kolme pro- 1509: senttia palkkatulonsa määrästä, kuitenkin 97 § 1510: enintään 2 000 markkaa; Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel- 1511: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä 1512: saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo- 1513: 88 § vähennyksenä kotimaasta saamiensa sijoitusra- 1514: Luonnollisen henkilön tai puolisoiden ja eril- haston voitto-osuuksien, muuna asuntona kuin 1515: lisenä verovelvollisella verotettavan kotimaisen vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta 1516: kuolinpesän korkovähennyksen määrää lasket- asunnosta saamiensa vuokratulojen ja muiden 1517: taessa korot otetaan huomioon vain siltä osin, kuin yhtiöveron hyvitykseen oikeuttavien kor- 1518: kuin niiden määrä ylittää 1 000 markan suurui- kojen perusteella 2 000 markkaa lisättynä 50 1519: sen omavastuuosuuden. prosentilla siitä määrästä, jolla nämä tulot 1520: ylittävät 2 000 markkaa. Omaisuustulovähen- 1521: nyksen määrä voi kuitenkin olla enintään sen 1522: 89 § perusteena olevien tulojen yhteismäärän suu- 1523: Muulla verovelvollisella kuin yhteisöllä on ruinen ja enintään 20 000 markkaa. 1524: omavastuuosuutta koskevin edellä säädetyin 1525: rajoituksin oikeus vähentää 85 prosenttia mui- 1526: den kuin elinkeinotoimintaan tai maatilatalou- 101 § 1527: teen liittyvien velkojensa korkojen yhteismää- Valtionverotuksessa verovelvollisella tai puo- 1528: rästä. lisoilla yhdessä on oikeus vähentää kokonaistu- 1529: Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero- lostaan 12 700 markkaa, jos verovelvollisella 1530: velvollisella verotettavalla kotimaisella kuolin- tai puolisoilla on ollut elätettävänään vero- 1531: pesällä korkovähennyksen enimmäismäärä on vuonna vähintään 3 vuotta mutta enintään 7 1532: muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korko- vuotta täyttänyt lapsi (lapsenhoitovähennys). 1533: jen osalta 20 000 markkaa. Puolisoilla vähen- 1534: nyksen yhteinen enimmäismäärä on 22 000 105 § 1535: markkaa. Edellä mainittuja enimmäismääriä Verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on 1536: on korotettava 3 000 markalla, jos luonnolli- oikeus kokonaistulostaan kunnallisverotukses- 1537: sella henkilöllä tai puolisoilla on ollut vero- sa vähentää 10 100 markkaa jokaisesta vero- 1538: vuonna elätettävänään yksi alaikäinen lapsi ja vuonna elättämästään alaikäisestä lapsesta 1539: 6 000 markalla, jos tällaisia lapsia on kaksi tai (lapsivähennys). 1540: useampia. 1541: Jos verovelvollisen tai puolisoiden tuloveros- 106 § 1542: ta on verovuonna tehty 146 a §:n mukainen Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko- 1543: asuntovähennys, heillä on oikeus vähentää naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään 1544: muita kuin ansiotoimintaan liittyviä korkoja 12 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä- 1545: enintään seuraavat määrät: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta puo- 1546: 1) verovelvollinen, johon ei sovelleta tämän lisoita koskevia säännöksiä (yksinhuoltajavä- 1547: lain puolisoita koskevia säännöksiä 7 000 hennys). 1548: markkaa; 1549: 2) puolisot, joista molemmille on myönnetty 109 § 1550: asuntovähennys 10 000 markkaa; Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön ko- 1551: 3) puolisot, joista vain toiselle on myönnetty konaistulo edellä mainittujen vähennysten jäl- 1552: asuntovähennys 14 000 markkaa. keen ei ole 8 500 markan määrää suurempi, on 1553: 1989 vp. - HE n:o 110 17 1554: 1555: 1556: siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä tämän 114§ 1557: tulon määrä (perusvähennys). Jos kokonaistu- 1558: lon määrä mainittujen vähennysten jälkeen Tulo, joka on saatu toiminnasta, josta vero- 1559: ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vä- velvollinen on kirjanpitovelvollinen, jaksote- 1560: hennystä pienennetään 20 prosentilla ylimene- taan edellä säädetystä poiketen elinkeinotulon 1561: vän tulon määrästä. verottamisesta annetun lain mukaan. 1562: 1563: 111 § 116 § 1564: Verovelvollisen suorittamaan menoon perus- 1565: Jos leski on erillisenä verovelvollisena vero- tuva vähennys tehdään, jollei 117 § :stä tai 1566: tettavan kuolinpesän osakas, pesälle myönne- erityisestä syystä muuta johdu, sinä verovuon- 1567: tään myös lesken osalta sairauskuluvähennys, na, jona maksu on suoritettu. Meno, joka 1568: eläkevakuutusmaksuvähennys, kunnallisvero- liittyy toimintaan, josta verovelvollinen on kir- 1569: tuksen invalidivähennys ja valtionverotuksen janpitovelvollinen, jaksotetaan kuitenkin elin- 1570: invalidivähennys. Edellä mainitut vähennykset keinotulon verottamisesta annetun lain mu- 1571: tehdään kuitenkin pesän tulosta ja tuloverosta kaan. 1572: vain, jos leski ei ole vaatinut niitä väh.ennettä- 1573: viksi ensisijaisesti omasta tulostaan tru tulove- 120 § 1574: rostaanjavain pesän tulon sen osan perusteel- Veronalaisia varoja eivät ole: 1575: la, jota voitaisiin 28 §:ää soveltuvin osin n~u 1576: dattaen pitää valtionverotuksessa lesken ansto- 13) osuus Pohjoismaiden Investointipankin 1577: tulona. Säännöksiä, jotka koskevat vähennyk- varoihin; 1578: sen tekemistä lesken osalta, sovelletaan myös 14) henkilöstörahaston jäsenen oikeus henki- 1579: muuhun kuolinpesän osakkaaseen, jonka met- löstörahaston varoihin. 1580: sätalouden hyväksi tekemän työn arvo on luet- 1581: tu pesän tuloksi. 146 a § 1582: Verovelvollisella luonnollisella henkilöllä on 1583: 112§ oikeus tuloverosta tehtävään asuntovähennyk- 1584: seen seuraavin edellytyksin: 1585: Eläkevakuutusmaksuvähennys, muusta kuin 1586: 1) verovelvollinen on ryhtynyt käyttämään 1587: ansiotoimintaan liittyvästä verovelvollisen 1588: omana vakituisena asuotonaan sellaista raken- 1589: omasta tai puolison velasta johtuva korkovä- 1590: nusta tai huoneistoa, josta tai jonka hallintaan 1591: hennys, sairauskuluvähennys, lapsenhoitovä- 1592: oikeuttavista osakkeista tai osuuksista hän on 1593: hennys ja lapsivähennys tehdään sen puolison 1594: asunnon käyttöönottovuonna tai sitä edeltä- 1595: tuloista, joka vähennystä on vaatinut. Jollei 1596: neenä vuonna hankkinut omistukseensa osta- 1597: vähennystä voida tehdä sen mukaan kuin puo- 1598: malla, vaihtamalla tai muulla vastikkeellisella 1599: lisot ovat sitä vaatineet, vähennys tehdään 1600: saannolla vähintään puolet; 1601: ensisijaisesti sen puolison tuloista, jonka valti- 1602: 2) verovelvollinen ei ole ennen 1 kohdassa 1603: onverotuksen kokonaistulon määrä on suurem- 1604: tarkoitetun asunnon hankkimista omistanut 1605: pi. Lapsenhoitovähennystä tai lapsivähennyk- 1606: vähintään puolta vakituisena asuntona käytet- 1607: sen kustakin lapsesta erikseen myönnettävää 1608: täväksi tarkoitetusta asuinrakennuksesta tai 1609: määrää ei voida kuitenkaan jakaa tehtäväksi 1610: tällaisen asuinhuoneiston hallintaan oikeutta- 1611: molempien puolisoiden tuloista. 1612: vista osakkeista tai osuuksista; 1613: 3) verovelvollinen on täyttänyt enintään 39 1614: vuotta sinä verovuonna, jona hän on ryhtynyt 1615: 113 § käyttämään 1 kohdassa tarkoitettua rakennus- 1616: ta tai huoneistoa omana vakituisena asunto- 1617: Tiettyyn tulolähteeseen kohdistuvan velan naan. 1618: korot vähennetään tämän tulolähteen tulosta. Asuntovähennyksen täysi määrä on 7 000 1619: Verovelvollisen tai hänen perheensä asunnon markkaa. Vähennys myönnetään täysimääräi- 1620: hankkimiseen tai perusparannukseen liittyvien senä sinä verovuonna, jona verovelvollinen on 1621: korkojen ei katsota kohdistuvan tiettyyn tulo- ryhtynyt käyttämään 1 momentissa tarkoitet- 1622: lähteeseen. tua asuntoa tai sen osaa omana vakituisena 1623: 1624: 3 391143F 1625: 18 1989 vp. - HE n:o 110 1626: 1627: asuntonaan. Yhdeksänä sitä seuraavana vero- kauemmin kuin viideltä vainajan kuolinvuotta 1628: vuonna vähennys on niin monta kymmenes- seuraavalta verovuodelta. 1629: osaa sen täydestä määrästä kuin vähennykseen 1630: oikeuttavia vuosia on verovuosi mukaan lukien 162 § 1631: jäljellä. 1632: Asuntovähennyksen määrää on korotettava Vahvistaessaan ulkomaille tehdystä työmat- 1633: 1 500 markalla, jos verovelvollisella tai puoli- kasta suoritettavien verovapaiden päivärahojen 1634: soilla yhdessä on ollut verovuonna elätettävä- enimmäismääriä verovuosille 1990 ja 1991 ve- 1635: nään yksi alaikäinen lapsi ja 3 000 markalla, rohallituksen on tarkistettava vuodelta 1989 1636: jos tällaisia lapsia on ollut kaksi tai useampia toimitettavaa verotusta varten vahvistettuja pe- 1637: (asuntovähennyksen lapsikorotus). rusteita yhtä suurin vuosittaisin muutoksin si- 1638: Jos verovelvolliselle, johon sovelletaan tä- ten, että vuodelta 1992 toimitettavaa verotusta 1639: män lain puolisoita koskevia säännöksiä, ei ole varten vahvistettavat perusteet ovat 50 §:n 1 1640: määrätty tuloveroa tai jos se ei riitä asuntovä- momentin mukaiset. 1641: hennyksen tekemiseen, vähennys tai siitä vä- 1642: hentämättä jäänyt määrä vähennetään verovel- 163 a § 1643: vollisen puolison tuloverosta. Jos säästöhenkivakuutus on otettu ennen 1644: Jos molempien puolisoiden tuloverosta on päivää tammikuuta 1989, vakuutuksen tuotto 1645: tehty asuntovähennys, asuntovähennyksen lap- lasketaan 59 §:n 1 momentissa tarkoitetulla 1646: sikorotus vähennetään ensisijaisesti sen puoli- tavalla myös siinä tapauksessa, että säästösum- 1647: son tuloverosta, jonka tuloveron määrä on ma maksetaan vakuutuksenottajalle itselleen, 1648: suurempi, jolleivat puolisot ole toisin vaati- kun vakuutettuna on vakuutuksenottajan puo- 1649: neet. liso tai puolison lapsi, vakuutuksenottajan suo- 1650: raan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva 1651: 151 § perillinen, ottolapsi tai kasvattilapsi. 1652: Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu- 1653: losta kuin ansiotulosta 29 §:n mukaisesti mää- 164 § 1654: rättävä vero lasketaan siten, että lapsen ja 1655: vanhemman yhteenlasketusta tulosta meneväs- Reserviläispalkka ja sellaiset avustuskassa- 1656: tä verosta vähennetään vanhemman tulosta laissa tarkoitettujen sairauskassojen suoritta- 1657: menevä vero, minkä jälkeen erotus katsotaan mat etuudet, jotka ovat verovapaata tuloa 1658: lapsen veroksi ja maksuunpannaan hänelle. ennen tätä lakia voimassa olleiden säännösten 1659: mukaan, ovat verovapaata tuloa myös tätä 1660: 159 § lakia sovellettaessa, jos ne maksetaan vuotta 1661: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 1990 edeltäneeltä ajalta. 1662: kuuta 1989. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 1663: ran vuodelta 1989 toimitettavassa verotukses- 1664: sa. 165 § 1665: Joulukuun 31 päivänä 1974 annettu tulo- ja 1666: varallisuusverolaki (1043174), velkojen korko- Ennen vuotta 1989 hankitun asunnon luovu- 1667: jen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuk- tuksesta saatu oman asunnon luovutusvoitto 1668: sessa joulukuun 20 päivänä 1974 annettu laki on verovapaata tuloa myös vuodelta 1990 toi- 1669: (953174), merityötulosta verotuksessa tehtäväs- mitettavassa verotuksessa, jos ennen tätä lakia 1670: tä vähennyksestä kesäkuun 14 päivänä 1985 voimassa olleiden säännösten mukainen oman 1671: annettu laki (455/85) ja Oy Yleisradio Ab- asunnon myyntivoiton verovapauden edellyttä- 1672: nimisen yhtiön verovapaudesta kesäkuun 29 mä omistus- ja asumisaika on täyttynyt ennen 1673: päivänä 1951 annettu laki (381/51) kumotaan. vuotta 1990. 1674: 166 a § 1675: 160 § Kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan 1676: Ennen tämän lain voimaantuloa kuolleen toiselta kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuus- 1677: henkilön kuolinpesän osalta 33 §:ssä tarkoitet- kunnalta saarnat sellaiset osingot ja osuuspää- 1678: tu määräaika lasketaan vuoden 1989 alusta. oman korot, jotka jaetaan ennen vuotta 1990 1679: Liiketoimintaa harjoittavaa kuolinpesää ei kui- päättyneeitä tilikaudelta, ovat verovapaata tu- 1680: tenkaan veroteta erillisenä verovelvollisena loa sen mukaan kuin on säädetty 31 päivänä 1681: 1989 vp. - HE n:o 110 19 1682: 1683: joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusve- ollut omistuksessaan vähintään puolta asuin- 1684: rolain (1043/74) 23 §:n 1 momentissa, sellaise- rakennuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan 1685: na kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 oikeuttavista osakkeista tai osuuksista. 1686: annetussa laissa (510/77). 1687: Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero- 168 § 1688: velvollisena verotettavalla kotimaisella kuolin- Merityötulosta verotuksessa tehtävästä vä- 1689: pesällä on oikeus 97 §:ssä tarkoitettuun omai- hennyksestä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu 1690: suustulovähennykseen myös niiden kotimaisel- merimiesverolautakunta toimii tämän lain 1691: ta osakeyhtiöltä saatujen osinkojen perusteella, 96 §:ssä tarkoitettuna lautakuntana tämän lain 1692: jotka eivät oikeuta yhtiöveron hyvitykseen. voimaantullessa meneillään olevan toimikau- 1693: tensa loppuun. 1694: 167 a § 1695: Asuntovähennykselle 146 §:n momentin 1 170 § 1696: kohdassa säädettyjen edellytysten katsotaan 1697: täyttyvän sellaisen asunnon tai sen osan perus- Jos muussa lainsäädännössä viitataan 1698: teella, jonka verovelvollinen on ottanut käyt- 159 §:n 2 momentissa mainittujen lakien sään- 1699: töönsä vuonna 1990 tai sen jälkeen. nöksiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan 1700: Vuosilta 1990-1995 toimitettavissa verotuk- tätä lakia tai tämän lain vastaavaa lainkohtaa. 1701: sissa asuntovähennykselle 146 a §:n 1 momen- 1702: tin 2 kohdassa säädettyjen edellytysten katso- 1703: taan täyttyvän, jos verovelvollisella ei ole vero- Tämä laki tulee voimaan päivänä 1704: vuonna tai viitenä sitä edeltäneenä verovuonna kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 1705: ollut omistuksessaan vähintään puolta asuin- ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses- 1706: rakennuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan sa. Lain 106 §:ää, 111 §:n 2 momenttia, 1707: oikeuttavista osakkeista tai osuuksista. Vuo- 113 §:n 3 momenttia, 114 §:n 3 momenttia 1708: delta 1996 toimitettavasta verotuksesta alkaen sekä 116 ja 163 a §:ää sovelletaan kuitenkin jo 1709: mainittujen edellytysten katsotaan täyttyvän, verovuodelta 1989 toimitettavassa verotukses- 1710: jos verovelvollisella ei ole vuoden 1989 jälkeen sa. 1711: 1712: 1713: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989 1714: 1715: 1716: Tasavallan Presidentti 1717: MAUNO KOIVISTO 1718: 1719: 1720: 1721: 1722: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 1723: 20 1989 vp. - HE n:o 110 1724: 1725: Liite 1726: 1727: 1728: 1729: 1730: Laki 1731: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 1732: 1733: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 1734: kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 24 §:n 2 1735: momentti, 50 §:n 5 ja 6 momentti, 57 §:n 19 kohta sellaisena kuin se on 5 päivänä toukokuuta 1736: 1989 annetussa laissa (404/89), jolloin mainitulla lailla 57 §:ään lisätty 20 kohta siirtyy 19 1737: kohdaksi, 77 §:n 4 momentti, 80 §:n 8 kohta ja 150 §:n 2 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti 1738: siirtyy 2 momentiksi, 1739: muutetaan 16 §:n 1 momentin 2 kohta, 21 §:n 4 momentti, 23 §:n 2 kohta, 29, 34 ja 35 §, 1740: 48 §:n 2 momentti, 60 §:n 3 kohta, 69 §, 70 §:n 1 momentti, 73 §:n 1 momentin 1 kohta, 80 §:n 7 1741: kohta, 86 §:n 1 momentin 1 kohta, 88 §:n 1 momentti, 89 §, 97 §:n 1 momentti, 101, 105, 106 ja 1742: 109 §, 111 §:n 2 momentti, 112 §:n 1 momentti, 113 §:n 3 momentti, 116 §, 120 §:n 13 kohta, 1743: 151, 159, 160, 168 § ja 170 §:n 2 momentti, sekä 1744: lisätään 59 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 71 §:ään 1745: uusi 2 momentti, 114 §:ään uusi 3 momentti, 120 §:ään uusi 14 kohta, 162, 164 ja 165 §:ään uusi 1746: 2 momentti ja lakiin uusi 146 a, 163 a, 166 a ja 167 a § seuraavasti: 1747: 1748: Voimassa oleva laki Ehdotus 1749: 16 § 1750: Sekä tulon että varallisuuden perusteella 1751: suoritettavasta verosta ovat vapaat: 1752: 1753: 2) kansaneläkelaitos, kunnallinen eläkelai- 2) kansaneläkelaitos, kunnallinen eläkelai- 1754: tos, sairaus- ja hautausavustuskassa, sijoitusra- tos, sairaus- ja hautausavustuskassa, sijoitusra- 1755: hasto, erorahasto, valtakunnallinen työttö- hasto, henkilöstörahasto, erorahasto, valta- 1756: myyskassa, työttömyyskassojen keskuskassa, kunnallinen työttömyyskassa, työttömyyskas- 1757: työttömyyskassojen tukikassa ja työttömyys- sojen keskuskassa, työttömyyskassojen tuki- 1758: kassojen tukisäätiö; kassa ja työttömyyskassojen tukisäätiö; 1759: 1760: 1761: 21 § 1762: 1763: Yleishyödyllisen yhteisön liiketulona ei pide- Yleishyödyllisen yhteisön liiketulona ei pide- 1764: tä yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjes- tä: 1765: tämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpai- 1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi jär- 1766: luista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, ta- jestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukil- 1767: varankeräyksestä ja muusta niihin verrattavas- pailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, 1768: ta toiminnasta saatua tuloa eikä edellä mainit- tavarankeräyksestä ja muusta niihin verratta- 1769: tujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tar- vasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilai- 1770: joilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnas- suuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, 1771: ta saatua tuloa. Yleishyödyllisen yhteisön liike- myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saa- 1772: tulona ei myöskään pidetä jäsenlehdistä ja tua tuloa; 1773: 1989 vp. - HE n:o 110 21 1774: 1775: Voimassa oleva laki Ehdotus 1776: muista yhteisön toimintaa välittömästi palvele- 2) jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa 1777: vista julkaisuista eikä adressien, merkkien, välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tu- 1778: korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödyk- loa; 1779: keiden myynnin muodossa suoritetusta varo- 3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai 1780: jenkeräyksestä saatuja tuloja. Asetuksella voi- muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muo- 1781: daan säätää, ettei myöskään tilapäisestä, vä- dossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua 1782: häisestä tai laadultaan erityisestä liiketoimin- tuloa; 1783: nasta satua tuloa pidetä yleishyödyllisen yhtei- 4) sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, ran- 1784: sön liiketulona. gaistus- tai työ/aitoksissa, vanhainkodeissa, in- 1785: validihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa 1786: huoltolaitoksissa ja huo/to/oissa hoito-, askar- 1787: telu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen 1788: tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituk- 1789: sessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa; 1790: 5) bingopelin pitämisestä saatua tuloa. 1791: 1792: 23 § 1793: Varallisuuden perusteella suoritettavasta ve- 1794: rosta ovat vapaat: 1795: 1796: 2) säästöpankki sekä säästöpankkien, liike- 2) säästöpankki, hypoteekkiyhdistys, liike- 1797: pankkien ja osuuspakkien vakuusrahasto sa- pankkien ja Postipankki Oy:n sekä säästö- 1798: moin kuin hypoteekkiyhdistys; pankkien ja osuuspankkien vakuusrahasto; 1799: 1800: 1801: 24 § 1802: 1803: Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las- ( 2 mom. kumotaan) 1804: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansi- 1805: otuloja vähemmän kuin toisella puolisolla tai 1806: jolla ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot 1807: kuin ansiotu/ot, siltä osin kuin niiden verotet- 1808: tava määrä ylittää 6 500 markkaa, toisen puo- 1809: lison tuloihin. Jos kummallakin puolisolla on 1810: vain muita tuloja kuin ansiotu/oja, lisätään sen 1811: puolison, jolla on vähemmän tuloja, tulo siltä 1812: osin kuin se ylittää 6 500 markkaa toisen 1813: puolison tuloihin. 1814: 1815: 1816: 29 § 29 § 1817: Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu- Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu- 1818: losta kuin ansiotulosta määrätään vero valtion- losta kuin ansiotulosta määrätään vero valtion- 1819: verotuksessa siten, että lapsen muu tulo kuin verotuksessa siten, että lapsen muu tulo kuin 1820: ansiotulo lisätään lasta verovuonna e/ättänei- ansiotulo lisätään sen vanhemman tuloihin, 1821: den vanhempien 24 §:n mukaisesti määräyty- jonka kokonaistulon määrä on suurempi. 1822: vään ansio- ja muiden tulojen yhyeismäärään. 1823: Jollei vanhemmilla ole yhteisverotettavia tu- 1824: /oaj, lapsen muu tulo kuin ansiotulo lisätään 1825: sen vanhemman tuloihin, jonka kokonaistulo- 1826: jen määrä on suurempi. 1827: 22 1989 vp. - HE n:o 110 1828: 1829: Voimassa oleva laki Ehdotus 1830: 1831: 34 § 34 § 1832: Yhtymää ei veroteta erikseen, mutta sille Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua yh- 1833: vahvistetaan verotettava tulo ja varallisuus yh- teisetuutta verotetaan erillisenä verovelvollise- 1834: teisöä koskevien vastaavien säännösten mukai- na. 1835: sesti. Yhtymälle vahvistettu verotettava tulo ja 1836: varallisuus jaetaan verotettavaksi osakkaiden 1837: tulona ja varallisuutena niiden osuuksien mu- 1838: kaan, joita heillä on yhtymän tuloon ja varalli- 1839: suuteen. 1840: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet- 1841: ty, kaupparekisteriin merkitylle liiketoimintaa 1842: harjoittavalle avoimelle yhtiölle tai komman- 1843: diittiyhtiölle vahvistetusta verotettavasta tulos- 1844: ta jaetaan puolet verotettavaksi avoimen yh- 1845: tiön tai kommandiittiyhtiön tulona ja puolet 1846: yhtiömiesten tulona 1 momentissa säädetyllä 1847: tavalla. 1848: 1849: 35 § 35 § 1850: Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua yhtei- Yhtymää ei veroteta erikseen, mutta sille 1851: setuutta verotetaan erillisenä verovelvollisena. vahvistetaan verotettava tulo ja varallisuus yh- 1852: teisöä koskevien vastaavien säännösten mukai- 1853: sesti. Yhtymälle vahvistettu verotettava tulo ja 1854: varallisuus jaetaan verotettavaksi osakkaiden 1855: tulona ja varallisuutena niiden osuuksien mu- 1856: kaan, joita heillä on yhtymän tuloon ja varalli- 1857: suuteen. 1858: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet- 1859: ty, kaupparekisteriin merkitylle liiketoimintaa 1860: harjoittavalle avoimelle yhtiölle tai komman- 1861: diittiyhtiölle vahvistetusta verotettavasta tulos- 1862: ta jaetaan puolet verotettavaksi avoimen yh- 1863: tiön tai kommandiittiyhtiön tulona ja puolet 1864: yhtiömiesten tulona 1 momentissa säädetyllä 1865: tavalla. 1866: Yhtymän verotettavaa tuloa vahvistettaessa 1867: ei oteta huomioon yhtymän kotimaasta saamaa 1868: sellaista osinkoa ja korkoa, joihin liittyy oi- 1869: keus yhtiöveron hyvitykseen eikä näihin liitty- 1870: vää yhtiöveron hyvitystä. Edellä tarkoitettu 1871: osinko, korko ja yhtiöveron hyvitys jaetaan 1872: verotettavaksi yhtymän osakkaiden tulona si- 1873: ten kuin 1 momentissa on säädetty. 1874: 1875: 48 § 1876: 1877: Veronalaiseksi palkka- tai eläketuloksi kat- Veronalaiseksi palkka- tai eläketuloksi kat- 1878: sotaan korkoetu työnantajalta saadusta lainas- sotaan korkoetu työsuhteen perusteella saadus- 1879: ta siltä osin kuin lainasta peritty vuotuinen ta lainasta siltä osin kuin lainasta peritty vuo- 1880: korko on Suomen Pankin peruskorkoa alempi. tuinen korko on Suomen Pankin peruskorkoa 1881: alempi. 1882: 1989 vp. - HE n:o 110 23 1883: 1884: Voimassa oleva laki Ehdotus 1885: 1886: 50§ 1887: 1888: Vahvistaessaa ulkomaille tehdystä työmat- (5 mom. kumotaan) 1889: kasta suoritettavien päivärahojen perusteet ja 1890: määrät verovuodeksi verohallituksen on nou- 1891: datettava ennen tätä lakia voimassa olleita 1892: säännöksiä. 1893: Veronalaista tuloa ei ole: (6 mom. kumotaan) 1894: 1) työmatkasta saatu, ennen tätä lakia voi- 1895: massa olleiden säännösten ja 4 momentin 2 1896: kohdassa tarkoitetun verohallituksen päätök- 1897: sen 13 §:n mukainen ateriakorvaus; 1898: 2) työnanatajalta päivittäisistä asunnon ja 1899: erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista 1900: saatu, enintään 4 momentin 2 kohdassa tarkoi- 1901: tetussa verohallituksen päätöksessä vahvistetun 1902: suuruinen matkustamiskustannusten korvaus 1903: toimialoil/a, joilla erityistä työntekemispaikkaa 1904: alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden 1905: vuoksi joudutaan usein vaihtamaan. 1906: 1907: 57§ 1908: Veronalaista tuloa ei ole: 1909: 1910: 19) avustuskassalaissa (471142) tarkoitettu- (19 kohta kumotaan) 1911: jen sairauskassojen suorittamat etuudet, paitsi 1912: milloin vakuutuksen maksuista on enemmän 1913: kuin kolme neljäsosaa maksanut työnantaja tai 1914: joku muu, jonka kannalta niitä on pidettävä 1915: vastikkeena verovelvollisen suorittamasta työs- 1916: tä, tehtävästä tai palveluksesta; 1917: 20) valtion varoista maksettavista todistelu- 19) valtion varoista maksettavista todistelu- 1918: kustannuksista annetun lain (666/72) nojalla kustannuksista annetun lain (666/72) nojalla 1919: valtion varoista saatu korvaus matka- ja toi- valtion varoista saatu korvaus matka- ja toi- 1920: meentulokustannuksista sekä taloudellisesta meentulokustannuksista sekä taloudellisesta 1921: menetyksestä. menetyksestä. 1922: 1923: 59§ 1924: 1925: Vakuutuksen tuottoa laskettaessa vakuutus- 1926: suorituksesta vähennettävään vakuutusmaksu- 1927: jen yhteismäärään luetaan vain samaan vakuu- 1928: tussopimukseen sisältyvästä säästöhenkivakuu- 1929: tuksesta ja siihen liittyvästä kuolemanvarava- 1930: kuutuksesta maksetut maksut. 1931: 1932: 60 § 1933: Veronalaista tuloa ei ole: 1934: 1935: 3) henkilövakuutuksen nojalla saatu sairau- 3) henkilövakuutuksen nojalla saatu sairau- 1936: 24 1989 vp. - HE n:o 110 1937: 1938: Voimassa oleva laki Ehdotus 1939: desta tai tapaturmasta aiheutuneiden kustan- desta tai tapaturmasta aiheutuneiden kustan- 1940: nusten korvaus ja muu niihin verrattava kor- nusten korvaus ja muu niihin verrattava kor- 1941: vaus. vaus, jota ei ole saatu veronalaisen tulon sijaan 1942: tai muutoin korvaukseksi tulojen tai elatuksen 1943: vähentymisestä. 1944: 69 § 69 § 1945: Veronalaista tuloa on myös 40 prosenttia Veronalaista tuloa on myös 40 prosenttia 1946: siitä määrästä, jolla omaisuuden luovutusten siitä määrästä, jolla omaisuuden luovutusten 1947: verovuonna tuottama sellainen voitto, jota ei verovuonna tuottama sellainen voitto, jota ei 1948: oteta huomioon satunnaista myyntivoittoa oteta huomioon satunnaista myyntivoittoa 1949: määrättäessä, ylittää 200 000 markkaa (omai- määrättäessä, ylittää 210 000 markkaa (omai- 1950: suuden luovutusvoitto). suuden luovutusvoitto). 1951: 70 § 70 § 1952: Satunnaisen myyntivoiton ja omaisuuden Satunnaisen myyntivoiton ja omaisuuden 1953: luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutus- luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutus- 1954: hinnasta vähennetään 50 prosenttia siitä tai hinnasta vähennetään 50 prosenttia siitä tai 1955: luovutushinnan puolta määrää suurempi omai- luovutushinnan puolta määrää suurempi omai- 1956: suuden hankintamenon poistamatta olevan suuden hankintamenon poistamatta olevan 1957: osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen 1958: yhteismäärä. Alle kaksi vuotta omistetun yhteismäärä. Alle kaksi vuotta omistetun 1959: omaisuuden luovutuksesta saadun satunnaisen omaisuuden luovutuksesta saadun satunnaisen 1960: myyntivoiton tai omaisuuden luovutusvoiton myyntivoiton tai muun kuin avio-oikeuden no- 1961: määrää laskettaessa luovutushinnasta vähenne- jalla tai naimaosana saadun omaisuuden luo- 1962: tään kuitenkin vain 25 prosenttia siitä tai tätä vutuksesta saadun omaisuuden luovutusvoiton 1963: määrää suurempi omaisuuden hankintamenon määrää laskettaessa luovutushinnasta vähenne- 1964: poistamatta olevan osan ja voiton hankkimi- tään kuitenkin vain 25 prosenttia siitä tai tätä 1965: sesta olleiden menojen yhteismäärä. Vastik- määrää suurempi omaisuuden hankintamenon 1966: keetta saadun omaisuuden hankintamenoksi poistamatta olevan osan ja voiton hankkimi- 1967: katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytet- sesta olleiden menojen yhteismäärä. Vastik- 1968: ty verotusarvo. Hankintamenoon luetaan myös keetta saadun omaisuuden hankintamenoksi 1969: omaisuuden perusparannusmenot verovelvolli- katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytet- 1970: sen omistusaikana. ty verotusarvo. Hankintamenoon luetaan myös 1971: omaisuuden perusparannusmenot verovelvolli- 1972: sen omistusaikana. 1973: 1974: 1975: 71 § 1976: 1977: Verovelvollisen aikaisemmin omistamien 1978: osakkeiden tai osuuksien hankintamenoa ei 1979: oteta huomioon näiden perusteella merkityn 1980: osakkeen, osuuden, optiolainan tai vaihtovel- 1981: kakirjan taikka merkintäoikeuden hankintame- 1982: noa laskettaessa. 1983: 73 § 73 § 1984: Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei 1985: ole veronalaista tuloa, jos ole veronalaista tuloa, jos 1986: 1) verovelvollinen luovuttaa vähintään vuo- 1) verovelvollinen luovuttaa vähintään kah- 1987: den ajan omistamansa sellaisen huoneiston hal- den vuoden ajan omistamansa sellaisen huo- 1988: 1989 vp. - HE n:o 110 25 1989: 1990: Voimassa oleva laki Ehdotus 1991: lintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet tai neiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai 1992: sellaisen rakennuksen, jota hän omistusaika- osuudet tai sellaisen rakennuksen, jota hän 1993: naan yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään 1994: ennen luovutusta on käyttänyt omana tai per- kahden vuoden ajan ennen luovutusta on käyt- 1995: heensä vakituisena asuntona (oman asunnon tänyt omana tai perheensä vakituisena asunto- 1996: luovutusvoitto); na (oman asunnon luovutusvoitto); 1997: 1998: 1999: 77§ 2000: 2001: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota,elinkeinotu- (4 mom. kumotaan) 2002: lon verottamisesta annetun lain 6 §:n 2 ja 3 2003: momentissa kuitenkin säädetyin poikkeuksin, 2004: kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan toisel- 2005: ta kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuuskunnalta 2006: saamia osinkoja ja osuuspääoman korkoja. 2007: 2008: 80 § 2009: Veronalaista tuloa ei ole: 2010: 2011: 7) rangaistusta suorittavan vangin tai pakko- 7) rangaistusta suorittavan vangin tai pakko- 2012: laitokseen eristetyn saama työ- tai käyttöraha. laitokseen eristetyn saama työ- tai käyttöraha. 2013: 8) reserviläispalkka. (8 kohta kumotaan) 2014: 2015: 86 § 86 § 2016: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulos- Verovelvollinen saa vähentää palkkatulos- 2017: taan: taan: 2018: 1) tulonhankkimisvähennyksenä kaksi pro- 1) tulonhankkimisvähennyksenä kolme pro- 2019: senttia palkkatulonsa määrästä, kuitenkin senttia palkkatulonsa määrästä, kuitenkin 2020: enintään 1 000 markkaa; enintään 2 000 markkaa; 2021: 2022: 2023: 88 § 88 § 2024: Luonnollisen henkilön tai puolisoiden ja eril- Luonnollisen henkilön tai puolisoiden ja eril- 2025: lisenä verovelvollisena verotettavan kotimaisen lisenä verovelvollisena verotettavan kotimaisen 2026: kuolinpesän korkovähennyksen määrää lasket- kuolinpesän korkovähennyksen määrää lasket- 2027: taessa korot otetaan huomioon vain siltä osin, taessa korot otetaan huomioon vain siltä osin, 2028: kuin niiden määrä ylittää 900 markan suurui- kuin niiden määrä ylittää 1 000 markan suurui- 2029: sen omavastuuosuuden. sen omavastuuosuuden. 2030: 2031: 2032: 89 § 89 § 2033: Luonnollisella henkilöllä tai puolisoilla yh- Muulla verovelvollisella kuin yhteisöllä on 2034: dessä sekä erillisenä velvollisena verotettavalla omavastuuosuutta koskevin edellä säädetyin 2035: kotimaisella kuolinpesällä on oikeus vähentää rajoituksin oikeus vähentää 85 prosenttia mui- 2036: 90 prosenttia muiden kuin ansiotoimintaan den kuin elinkeinotoimintaan tai maatilatalou- 2037: liittyvien velkojen korkojen omavastuuosuu- teen liittyvien velkojensa korkojen yhteismää- 2038: den ylittävästä määrästä. Vähennyksen enim- rästä. 2039: mäismäärä on 22 000 markkaa. Jos verovelvol- 2040: lisella luonnollisella henkilöllä, johon ei sovel- 2041: leta puolisoilta koskevia säännöksiä, tai puoli- 2042: 4 391143F 2043: 26 1989 vp. - HE n:o 110 2044: 2045: Voimassa oleva laki Ehdotus 2046: soilla on ollut verovuonna elätettävänään alai- 2047: käinen lapsi, vähennyksen enimmäismäärä on 2048: kuitenkin 25 000 markkaa. 2049: Korkovähennykseen saa sisältyä enintään Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero- 2050: 10 000 markkaa muita kuin asuntolainakorko- velvol/isena veroteltavalla kotimaisella kuolin- 2051: ja, joita ovat verovelvollisen tai hänen per- pesällä korkovähennyksen enimmäismäärä on 2052: heensä vakituisen asunnon hankkimisesta tai muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korko- 2053: perusparannuksesta johtuvan velan korot. jen osalta 20 000 markkaa. Puolisoilla vähen- 2054: nyksen yhteinen enimmäismäärä on 22 000 2055: markkaa. Edellä mainittuja enimmäismääriä 2056: on korotettava 3 000 markalla, jos luonnolli- 2057: • sella henkilöllä tai puolisoilla on ollut vero- 2058: vuonna elätettävänään yksi alaikäinen lapsi ja 2059: 6 000 markalla, jos tällaisia lapsia on kaksi tai 2060: useampia. 2061: Jos verovelvollisen tai puolisoiden tuloveros- 2062: ta on verovuonna tehty 146 a §:n mukainen 2063: asuntovähennys, heillä on oikeus vähentää 2064: muita kuin ansiotoimintaan liittyviä korkoja 2065: enintään seuraavat määrät: 2066: 1) verovelvollinen, johon ei sovelleta tämän 2067: lain puolisoita koskevia säännöksiä 7 000 2068: markkaa; 2069: 2) puolisot, joista molemmille on myönnetty 2070: asuntovähennys JO 000 markkaa; 2071: 3) puolisot, joista vain toiselle on myönnetty 2072: asuntovähennys 14 000 markkaa. 2073: Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun kor- 2074: kovähennykseen saa luonnollisella henkilöllä ja 2075: erillisenä verovelvollisena Verotettava/la koti- 2076: maisella kuolinpesällä sisältyä enintään 7 000 2077: markkaa ja puolisoilla yhdessä enintään JO 000 2078: markkaa muita kuin asuntolainakorkoja, joita 2079: ovat verovelvollisen tai hänen perheensä vaki- 2080: tuisen asunnon hankkimisesta tai perusparan- 2081: nuksesta johtuvan velan korot. 2082: 2083: 97 § 97 § 2084: Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel- Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel- 2085: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä 2086: saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo- saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo- 2087: . vähennyksenä saamiensa osinkojen, korkojen, vähennyksenä kotimaasta saamiensa sijoitusra- 2088: sijoitusrahaston voitto-osuuksien ja muuna haston voitto-osuuksien, muuna asuntona kuin 2089: asuntona kuin vapaa-ajan asuntona käytettä- vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta 2090: väksi vuokratusta asunnosta saamiensa vuok- asunnosta saamiensa vuokratulojen ja muiden 2091: ratulojen perusteella 2 000 markkaa lisättynä kuin yhtiöveron hyvitykseen oikeuttavien kor- 2092: 50 prosentilla siitä määrästä, jolla nämä tulot kojen perusteella 2 000 markkaa lisättynä 50 2093: ylittävät 2 000 markkaa. Omaisuustulovähen- prosentilla siitä määrästä, jolla nämä tulot 2094: nyksen määrä voi kuitenkin olla enintään sen ylittävät 2 000 markkaa. Omaisuustulovähen- 2095: perusteena olevien tulojen yhteismäärän suu- nyksen määrä voi kuitenkin olla enintään sen 2096: ruinen ja enintään 10 000 markkaa. perusteena olevien tulojen yhteismäärän suu- 2097: ruinen ja enintään 20 000 markkaa. 2098: 1989 vp. - HE n:o 110 27 2099: 2100: Voimassa oleva laki Ehdotus 2101: 2102: 101 § 101 § 2103: Valtionverotuksessa verovelvollisella tai puo- Valtionverotuksessa verovelvollisella tai puo- 2104: lisoilla yhdessä on oikeus vähentää kokonaistu- lisoilla yhdessä on oikeus vähentää kokonaistu- 2105: lostaan 12 000 markkaa, jos verovelvollisella lostaan 12 700 markkaa, jos verovelvollisella 2106: tai puolisoilla on ollut verovuonna elätettävä- tai puolisoilla on ollut elätettävänään vero- 2107: nään vähintään 2 vuotta mutta enintään 7 vuonna vähintään 3 vuotta mutta enintään 7 2108: vuotta täyttänyt lapsi (lapsenhoitovähennys). vuotta täyttänyt lapsi (lapsenhoitovähennys). 2109: 2110: 105 § 105§ 2111: Verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on Verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on 2112: oikeus kokonaistulostaan vähentää 9 500 oikeus kokonaistulostaan kunnallisverotukses- 2113: markkaa jokaisesta verovuonna elättämästään sa vähentää JO JOO markkaa jokaisesta vero- 2114: alaikäisestä lapsesta (lapsivähennys). vuonna elättämästään alaikäisestä lapsesta 2115: (lapsivähennys). 2116: 106 § 106 § 2117: Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko- Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko- 2118: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään 2119: 10 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä- 12 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä- 2120: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta tä- nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta puo- 2121: män lain puolisoita koskevia säännöksiä (yk- lisoita koskevia säännöksiä (yksinhuoltajavä- 2122: sinhuoltajavähennys). hennys). 2123: 2124: 109 § 109 § 2125: Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön ko- Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön ko- 2126: konaistulo edellä mainittujen vähennysten jäl- konaistulo edellä mainittujen vähennysten jäl- 2127: keen ei ole 8 000 markan määrää suurempi, on keen ei ole 8 500 markan määrää suurempi, on 2128: siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä tämän siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä tämän 2129: tulon määrä (perusvähennys). Jos kokonaistu- tulon määrä (perusvähennys). Jos kokonaistu- 2130: lon määrä mainittujen vähennysten jälkeen lon määrä mainittujen vähennysten jälkeen 2131: ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vä- ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vä- 2132: hennystä pienennetään 20 prosentilla ylimene- hennystä pienennetään 20 prosentilla ylimene- 2133: vän tulon määrästä. vän tulon määrästä. 2134: 2135: 2136: 111 § 2137: 2138: Jos leski on erillisenä verovelvollisena vero- Jos leski on erillisenä verovelvollisena vero- 2139: tettavan kuolinpesän osakas, pesälle myönne- tettavan kuolinpesän osakas, pesälle myönne- 2140: tään myös lesken osalta sairauskuluvähennys, tään myös lesken osalta sairauskuluvähennys, 2141: eläkevakuutusmaksuvähennys, kunnallisvero- eläkevakuutusmaksuvähennys, kunnallisvero- 2142: tuksen invalidivähennys ja valtionverotuksen tuksen invalidivähennys ja valtionverotuksen 2143: invalidivähennys. Edellä mainitut vähennykset invalidivähennys. Edellä mainitut vähennykset 2144: tehdään pesän tulosta tai tuloverosta vain, jos tehdään kuitenkin pesän tulosta ja tuloverosta 2145: leski ei ole vaatinut niitä vähennettäviksi ensisi- vain, jos leski ei ole vaatinut niitä vähennettä- 2146: jaissa omasta tulostaan tai tuloverostaan. viksi ensisijaisesti omasta tulostaan tai tulove- 2147: Säännöksiä, jotka koskevat vähennyksen teke- rostaan ja vain pesän tulon sen osan perusteel- 2148: mistä lesken osalta, sovelletaan myös muuhun la, jota voitaisiin 28 §:ää soveltuvin osin nou- 2149: kuolinpesän osakkaaseen, jonka metsätalou- dattaen pitää valtionverotuksessa lesken ansio- 2150: den hyväksi tekemän työn arvo on luettu pesän tulona. Säännöksiä, jotka koskevat vähennyk- 2151: tuloksi. sen tekemistä lesken osalta, sovelletaan myös 2152: muuhun kuolinpesän osakkaaseen, jonka met- 2153: 28 1989 vp. - HE n:o 110 2154: 2155: Voimassa oleva laki Ehdotus 2156: 2157: sätalouden hyväksi tekemän työn arvo on luet- 2158: tu pesän tuloksi. 2159: 2160: 112 § 112§ 2161: Eläkevakuutusmaksuvähennys, muusta kuin Eläkevakuutusmaksuvähennys, muusta kuin 2162: ansiotoimintaan liittyvästä verovelvollisen ansiotoimintaan liittyvästä verovelvollisen 2163: omasta tai puolison velasta johtuva korkovä- omasta tai puolison velasta johtuva korkovä- 2164: hennys, sairauskuluvähennys, lapsenhoitovä- hennys, sairauskuluvähennys, lapsenhoitovä- 2165: hennys ja lapsivähennys tehdään sen puolison hennys ja lapsivähennys tehdään sen puolison 2166: tuloista, joka vähennystä on vaatinut. Jollei tuloista, joka vähennystä on vaatinut. Jollei 2167: vähennystä voida tehdä sen mukaan kuin puo- vähennystä voida tehdä sen mukaan kuin puo- 2168: lisot ovat sitä vaatineet, vähennys tehdään lisot ovat sitä vaatineet, vähennys tehdään 2169: ensisijaisesti sen puolison tuloista, jonka valti- ensisijaisesti sen puolison tuloista, jonka valti- 2170: onverotuksen kokonaistulon määrä on suurem- onverotuksen kokonaistulon määrä on suurem- 2171: pi. pi. Lapsenhoitovähennystä tai lapsivähennyk- 2172: sen kustakin lapsesta erikseen myönnettävää 2173: määrää ei voida kuitenkaan jakaa tehtäväksi 2174: molempien puolisoiden tuloista. 2175: 2176: 2177: 113 § 2178: 2179: Poiketen 1 ja 2 momentin säännöksistä tiet- Tiettyyn tulolähteeseen kohdistuvan velan 2180: tyyn tulolähteeseen kohdistuvan velan korot korot vähennetään tämän tulolähteen tulosta. 2181: vähennetään tämän tulolähteen tulosta. Vero- Verovelvollisen tai hänen perheensä asunnon 2182: velvollisen tai hänen perheensä asunnon hank- hankkimiseen tai perusparannukseen liittyvien 2183: kimiseen tai perusparannukseen liittyvien kor- korkojen ei katsota kohdistuvan tiettyyn tulo- 2184: kojen ei katsota kohdistuvan tiettyyn tuloläh- lähteeseen. 2185: teeseen. 2186: 114§ 2187: 2188: Tulo, joka on saatu toiminnasta, josta vero- 2189: velvollinen on kirjanpitove/vollinen, jaksote- 2190: taan edellä säädetystä poiketen elinkeinotulon 2191: verottamisesta annetun lain mukaan. 2192: 2193: 116§ 116§ 2194: Verovelvollisen suorittamaan menoon perus- Verovelvollisen suorittamaan menoon perus- 2195: tuva vähennys tehdään, jollei 117 §: stä tai tuva vähennys tehdään, jollei 117 §:stä tai 2196: erityisestä syystä muuta johdu, sinä verovuon- erityisestä syystä muuta johdu, sinä verovuon- 2197: na, jona maksu on suoritettu. na, jona maksu on suoritettu. Meno, joka 2198: liittyy toimintaan, josta verovelvollinen on kir- 2199: janpitovelvollinen, jaksotelaan kuitenkin elin- 2200: keinotulon verottamisesta annetun lain mu- 2201: kaan. 2202: 120 § 2203: Veronalaisia varoja eivät ole: 2204: 2205: 13) osuus Pohjoismaiden Investointipankin 13) osuus Pohjoismaiden Investointipankin 2206: varoihin varoihin,· 2207: 1989 vp. - HE n:o 110 29 2208: 2209: Voimassa oleva laki Ehdotus 2210: 2211: 14) henkilöstörahaston jäsenen oikeus henki- 2212: löstörahaston varoihin. 2213: 146 a § 2214: Verovelvollisella luonnollisella henkilöllä on 2215: oikeus tuloverosta tehtävään asun t o v ä he n - 2216: n y k se en seuraavin edellytyksin: 2217: 1) verovelvollinen on ryhtynyt käyttämään 2218: omana vakituisena asuntonaan sellaista raken- 2219: nusta tai huoneistoa, josta tai jonka hallintaan 2220: oikeuttavista osakkeista tai osuuksista hän on 2221: asunnon käyttöönottovuonna tai sitä edeltä- 2222: neenä vuonna hankkinut omistukseensa osta- 2223: malla, vaihtamalla tai muulla vastikkeellisella 2224: saannolla vähintään puolet; 2225: 2) verovelvollinen ei ole ennen 1 kohdassa 2226: tarkoitetun asunnon hankkimista omistanut 2227: vähintään puolta vakituisena asuntona käytet- 2228: täväksi tarkoitetusta asuinrakennuksesta tai 2229: tällaisen asuinhuoneiston hallintaan oikeutta- 2230: vista osakkeista tai osuuksista; 2231: 3) verovelvollinen on täyttänyt enintään 39 2232: vuotta sinä verovuonna, jona hän on ryhtynyt 2233: käyttämään 1 kohdassa tarkoitettua rakennus- 2234: ta tai huoneistoa omana vakituisena asunto- 2235: naan. 2236: Asuntovähennyksen täysi määrä on 7 000 2237: markkaa. Vähennys myönnetään täysimääräi- 2238: senä sinä verovuonna, jona verovelvollinen on 2239: ryhtynyt käyttämään 1 momentissa tarkoitet- 2240: tua asuntoa tai sen osaa omana vakituisena 2241: asuntonaan. Yhdeksänä sitä seuraavana vero- 2242: vuonna vähennys on niin monta kymmenes- 2243: osaa sen täydestä määrästä kuin vähennykseen 2244: oikeuttavia vuosia on verovuosi mukaan lukien 2245: jäljellä. 2246: Asuntovähennyksen määrää on korotettava 2247: 1 500 markalla, jos verovelvollisella tai puoli- 2248: soilla yhdessä on ollut verovuonna elätettävä- 2249: nään yksi alaikäinen lapsi ja 3 000 markalla, 2250: jos tällaisia lapsia on ollut kaksi tai useampia 2251: (asuntovähennyksen lapsikoro- 2252: tus). 2253: Jos verovelvolliselle, johon sovelletaan tä- 2254: män lain puolisoita koskevia säännöksiä, ei ole 2255: määrätty tuloveroa tai jos se ei riitä asuntovä- 2256: hennyksen tekemiseen, vähennys tai siitä vä- 2257: hentämättä jäänyt määrä vähennetään verovel- 2258: vollisen puolison tuloverosta. 2259: Jos molempien puolisoiden tuloverosta on 2260: tehty asuntovähennys, asuntovähennyksen lap- 2261: sikorotus vähennetään ensisijaisesti sen puoli- 2262: 30 1989 vp. - HE n:o 110 2263: 2264: Voimassa oleva laki Ehdotus 2265: son tuloverosta, jonka tuloveron maara on 2266: suurempi, jolleivat puolisot ole toisin vaati- 2267: neet. 2268: 2269: 150 § 2270: Verotettavasta ansiotulosta sekä sellaisesta (2 mom. kumotaan) 2271: muusta tulosta, jota ei 24 §:n 2 momentin 2272: nojalla lasketa yhteen toisen puolison tulojen 2273: kanssa, määräytyvä vero lasketaan kummalle- 2274: kin puolisolle erikseen. Muusta tulosta mää- 2275: räytyvä vero lasketaan siten, että puolisoiden 2276: 24 §:n 2 momentin mukaan yhteenlasketusta 2277: verotettavasta tulosta menevästä verosta vä- 2278: hennetään näiden tulojen yhteismäärään sisäl- 2279: tyvän ansiotulon perusteella laskettava vero, 2280: minkä jälkeen erotus jaetaan puolisoiden hei- 2281: dän yhteenlaskettujen verotettavien muiden tu- 2282: lojensa kuin ansiotulojen suhteessa. Puolison 2283: tulovero on tällöin hänen ansiotulostaan mää- 2284: räytyvän ja hänen muusta tulostaan määräyty- 2285: vän veronsa yhteismäärä. 2286: 2287: 151 § 151 § 2288: Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu- Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu- 2289: losta kuin ansiotulosta 29 §:n mukaisesti mää- losta kuin ansiotulosta 29 §:n mukaisesti mää- 2290: rättävä vero lasketaan siten, että lapsen ja rättävä vero lasketaan siten, että lapsen ja 2291: vanhempien yhteenlasketusta tulosta meneväs- vanhemman yhteenlasketusta tulosta meneväs- 2292: tä verosta vähennetään vanhempien tulosta tä verosta vähennetään vanhemman tulosta 2293: menevä vero, minkä jälkeen erotus katsotaan menevä vero, minkä jälkeen erotus katsotaan 2294: lapsen veroksi ja maksuunpannaan hänelle. lapsen veroksi ja maksuunpannaan hänelle. 2295: 2296: 159 § 159 § 2297: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 2298: kuuta 1989. Sitä sovelletaan vuodelta 1989 kuuta 1989. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 2299: toimitettavassa verotuksessa. ran vuodelta 1989 toimitettavassa verotukses- 2300: Vuodelta 1989 toimiteltavassa verotuksessa sa. 2301: ei sovelleta 31 päivänä joulukuuta 1974 annet- Joulukuun 31 päivänä 1974 annettu tulo- ja 2302: tu tulo- ja varallisuusverolakia (1043174), vel- varallisuusverolaki (1043174), velkojen korko- 2303: kojen korkojen vähennysoikeuden rajoittami- jen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuk- 2304: sesta verotuksesta 20 päivänä joulukuuta 1974 sessa joulukuun 20 päivänä 1974 annettu laki 2305: annettua lakia (953/74), merityötulosta vero- (953/74), merityötulosta verotuksessa tehtäväs- 2306: tuksessa tehtävästä vähennyksestä 14 päivänä tä vähennyksestä kesäkuun 14 päivänä 1985 2307: kesäkuuta 1985 annettua lakia (455/85) eikä annettu laki (455/85) ja Oy Yleisradio Ab- 2308: Oy Yleisradio Ab- nimisen yhtiön verovapau- nimisen yhtiön verovapaudesta kesäkuun 29 2309: desta annettua lakia (381151). päivänä 1951 annettu laki (381151) kumotaan. 2310: 2311: 160 § 160 § 2312: Sen estämättä mitä edellä 33 §:ssä on sää- Ennen tämän lain voimaantuloa kuolleen 2313: detty, ennen tämän lain voimaantuloa kuolleen henkilön kuolinpesän osalta 33 §:ssä tarkoitet- 2314: henkilön kuolinpesää verotetaan vuodelta 1989 tu määräaika lasketaan vuoden 1989 alusta. 2315: toimiteltavassa verotuksessa erillisenä verovel- Liiketoimintaa harjoittavaa kuolinpesää ei kui- 2316: 1989 vp. - HE n:o 110 31 2317: 2318: Voimassa oleva laki Ehdotus 2319: 2320: vollisena. Liiketoimintaa harjoittavaa kuolin- tenkaan veroteta erillisenä verovelvollisena 2321: pesää ei kuitenkaan veroteta erillisenä verovel- kauemmin kuin viideltä vainajan kuolinvuotta 2322: vo/lisena kauemmin kuin viideltä vainajan seuraavalta verovuodelta. 2323: kuolinvuotta seuraavalta verovuodelta. 2324: 162 § 2325: 2326: Vahvistaessaan ulkomaille tehdystä työmat- 2327: kasta suoritettavien verovapaiden päivärahojen 2328: enimmäismääriä verovuosille 1990 ja 1991 ve- 2329: rohallituksen on tarkistettava vuodelta 1989 2330: toimitettavaa verotusta varten vahvistettuja pe- 2331: rusteita yhtä suurin vuosittaisin muutoksin si- 2332: ten, että vuodelta 1992 toimitettavaa verotusta 2333: varten vahvistettava! perusteet ovat 50 §:n 1 2334: momentin mukaiset. 2335: 163 a § 2336: Jos säästöhenkivakuutus on otettu ennen 1 2337: päivää tammikuuta 1989, vakuutuksen tuotto 2338: lasketaan 59 §:n 1 momentissa tarkoitetulla 2339: tavalla myös siinä tapauksessa, että säästösum- 2340: ma maksetaan vakuutuksenottajalle itselleen, 2341: kun vakuutettuna on Vakuutuksenottojan puo- 2342: liso tai puolison lapsi, vakuutuksenottajan suo- 2343: raan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva 2344: perillinen, ottolapsi tai kasvatti/apsi. 2345: 2346: 164 § 2347: 2348: Reserviläispalkka ja sellaiset avustuskassa- 2349: laissa tarkoitettujen sairauskassojen suoritta- 2350: mat etuudet, jotka ovat verovapaata tuloa 2351: ennen tätä lakia voimassa olleiden säännösten 2352: mukaan, ovat verovapaata tuloa myös tätä 2353: lakia sovellettaessa, jos ne maksetaan vuotta 2354: 1990 edeltäneeltä ajalta. 2355: 165 § 2356: 2357: Ennen vuotta 1989 hankitun asunnon luovu- 2358: tuksesta saatu oman asunnon luovutusvoitto 2359: on verovapaata tuloa myös vuodelta 1990 toi- 2360: miteltavassa verotuksessa, jos ennen tätä lakia 2361: voimassa olleiden säännösten mukainen oman 2362: asunnon myyntivoiton verovapauden edellyttä- 2363: mä omistus- ja asumisaika on täyttynyt ennen 2364: vuotta 1990. 2365: 166 a § 2366: Kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan 2367: toiselta kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuus- 2368: kunnalta saarnat sellaiset osingot ja osuuspää- 2369: 32 1989 vp. - HE n:o 110 2370: 2371: Voimassa oleva laki Ehdotus 2372: 2373: oman korot, jotka jaetaan ennen vuotta 1990 2374: päättyneeitä tilikaudelta, ovat verovapaata tu- 2375: loa sen mukaan kuin on säädetty 31 päivänä 2376: joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusve- 2377: rolain (1043174) 23 §:n 1 momentissa, sellaise- 2378: na kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 2379: annetussa laissa (510177). 2380: Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero- 2381: velvollisena veroteltavalla kotimaisella kuolin- 2382: pesällä on oikeus 97 §:ssä tarkoitettuun omai- 2383: suustulovähennykseen myös niiden kotimaisel- 2384: ta osakeyhtiöltä saatujen osinkojen perusteella, 2385: jotka eivät oikeuta yhtiöveron hyvitykseen. 2386: 167 a § 2387: Asuntovähennykselle 146 §:n 1 momentin 1 2388: kohdassa säädettyjen edellytysten katsotaan 2389: täyttyvän sellaisen asunnon tai sen osan perus- 2390: teella, jonka verovelvollinen on ottanut käyt- 2391: töönsä vuonna 1990 tai sen jälkeen. 2392: Vuosilta 1990-1995 toimitettavissa verotuk- 2393: sissa asuntovähennykselle 146 a §:n 1 momen- 2394: tin 2 kohdassa säädettyjen edellytysten katso- 2395: taan täyttyvän, jos verovelvollisella ei ole vero- 2396: vuonna tai viitenä sitä edeltäneenä verovuonna 2397: ollut omistuksessaan vähintään puolta asuin- 2398: rakennuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan 2399: oikeuttavista osakkeista tai osuuksista. Vuo- 2400: delta 1996 toimiteltavasta verotuksesta alkaen 2401: mainittujen edellytysten katsotaan täyttyvän, 2402: jos verovelvollisella ei ole vuoden 1989 jälkeen 2403: ollut omistuksessaan vähintään puolta asuin- 2404: rakennuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan 2405: oikeuttavista osakkeista tai osuuksista. 2406: 2407: 168 § 168 § 2408: Merityötulosta verotuksessa tehtävästä vä- Merityötulosta verotuksessa tehtävästä vä- 2409: hennyksestä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu hennyksestä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu 2410: merimiesverolautakunta toimii tämän lain merimiesverolautakunta toimii tämän lain 2411: 96 §:ssä tarkoitettuna lautakuntana. 96 §:ssä tarkoitettuna lautakuntana tämän lain 2412: voimaantullessa meneillään olevan toimikau- 2413: tensa loppuun. 2414: 2415: 170 § 2416: 2417: Jos muussa lainsäädännössä viitataan lakiin Jos muussa lainsäädännössä viitataan 2418: tai lainkohtaan, jota ei sovelleta tämän lain 159 §:n 2 momentissa mainittujen lakien sään- 2419: soveltamisvuonna, on viittauksen katsottava nöksiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan 2420: tarkoittavan tätä lakia tai tämän lain vastaavaa tätä lakia tai tämän lain vastaavaa lainkohtaa. 2421: lainkohtaa. 2422: 1989 vp. - HE n:o 110 2423: 2424: Voimassa oleva laki Ehdotus 2425: 2426: Tämä laki tulee voimaan pazvana 2427: kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker- 2428: ran vuodelta 1990 toimiteltavassa verotukses- 2429: sa. Lain 106 §:ää, 111 §:n 2 momenttia, 2430: 113 §:n 3 momenttia, 114 §:n 3 momenltia 2431: sekä 116 ja 163 a §:ää sovelletaan kuitenkin jo 2432: verovuodelta 1989 toimiteltavassa verotukses- 2433: sa. 2434: 2435: 2436: 2437: 2438: 5 391 143F 2439: 1989 vp. - HE n:o 111 2440: 2441: 2442: 2443: 2444: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verotta- 2445: misesta annetun lain muuttamisesta 2446: 2447: 2448: 2449: 2450: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 2451: 2452: Esityksessä ehdotetaan, että elinkeinotulon Yritysten tuloverokohtelua ehdotetaan muu- 2453: verottamisesta annettua lakia täydennettäisiin tettavaksi ulottamalla jälleenhankintavaraus- 2454: vuonna 1990 voimaan tulevan henkilöstqrahas- mahdollisuus koskemaan myös toimitilaosak- 2455: tolain edellyttämillä sekä yhtiöveron hyvitys- keiden ja ammattimaiseen liikenteeseen käytet- 2456: järjestelmään liittyvillä eräillä muutoksilla. Eh- tyjen autojen luovutushintaa. Vaihto-omaisuu- 2457: dotuksen mukaan henkilöstörahastolaissa tar- den aliarvostusmahdollisuutta vuodelta 1991 2458: koitettu voittopalkkioerä olisi yrityksen tulon- toimitettavassa verotuksessa supistettaisiin ko- 2459: hankkimismenona verotuksessa vähennyskel- konaisverouudistukselle asetettujen tavoittei- 2460: poinen. Laki yhtiöveron hyvityksestä koskee den mukaisesti. 2461: vain kotimaisia osinkoja, joten ulkomailta saa- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 2462: dun osinkotulon verokohtelusta sovitaan Suo- den 1990 alusta, samanaikaisesti aiemmin ku- 2463: men ja muiden valtioiden välisissä kaksinker- luvana vuonna hyväksytyn elinkeinotulon ve- 2464: taisen verotuksen välttämissopimuksissa. Neu- rottamisesta annetun lain muuttamista koske- 2465: vottelujen aikana vallitsevana kahden vuoden van lain kanssa. Lakia sovellettaisiin ensim- 2466: siirtymäkautena ehdotetaan Suomeen kotiutet- mäisen kerran vuodelta 1990 toimitettavassa 2467: tavat osingot säädettäviksi eräin edellytyksin verotuksessa. 2468: verosta vapaiksi. Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioon 2469: vuodelle 1990. 2470: 2471: 2472: 2473: 2474: PERUSTELUT 2475: 2476: 2477: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetta- suusverolain, elinkeinotulon verottamisesta an- 2478: vat muutokset netun lain vai maatilatalouden tuloverolain 2479: mukaan. Laki kuitenkin koskee ainoastaan 2480: 1.1. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään liittyvät kotimaisen yhtiön jakamaa osinkoa, eivätkä 2481: muutokset ulkomailta maksettavat osingot tai niihin liitty- 2482: vät vieraan valtion sisäisen lainsäädäntönsä tai 2483: Laki yhtiöveron hyvityksestä (1232/88) tulee verosopimuksen perusteella mahdollisesti 2484: voimaan vuoden 1990 alusta. Osinkovähennys- myöntämät yhtiöveron hyvitykset näin ollen 2485: järjestelmästä siirrytään yhtiöveron hyvitysjär- kuulu sen soveltamisalaan. Tarkoituksena on, 2486: jestelmään, jonka keskeinen ajatus on osa- että Suomen ja muiden valtioiden välillä kak- 2487: keyhtiön ja sen osakkeenomistajan verotuksen sinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyjä 2488: yhteen liittäminen jaetun osingon osalta. Lakia sopimuksia täydennettäisiin tarvittavin osin ja 2489: sovelletaan vuonna 1990 valtion- ja kunnallis- ulkomailta maksettavien osinkojen verokohte- 2490: verotuksessa yhtiöihin ja osingonsaajiin riippu- lusta sovittaisiin kunkin valtion kanssa erik- 2491: matta siitä, verotetaanko niitä tulo- ja varalli- seen. 2492: 39lllOU 2493: 2 1989 vp. - HE n:o 111 2494: 2495: Suomalaisen yhtiön toisesta verosopimusval- söjen verottamisen kanssa. Henkilöstörahasto- 2496: tiosta saarnat osingot on sopimusmääräyksillä laki edellyttää siten tulo- ja varallisuusverolain, 2497: säädetty Suomessa verosta vapaiksi samoin ennakkoperintälain ja elinkeinotulon verotta- 2498: edellytyksin kuin kotimaiselta osakeyhtiöltä misesta annetun lain muuttamista. Tulo- ja 2499: saadut osingot. Ketjuverotuksen estämiseksi varallisuusverolain muuttamista koskeva esitys 2500: säädetyt osinkojen verovapautta koskevat elin- annetaan myös eduskunnalle valtion vuoden 2501: keinotulon verottamisesta annetun lain (360/ 1990 tulo- ja menoarvioon liittyvänä. Ennak- 2502: 68) 6 §:n säännökset eivät kuitenkaan tule koperintälain muutosesitys (HE n:o 90, 1989 2503: sovellettaviksi enää niihin kotimaisiin osinkoi- vp.) annettiin eduskunnalle 16 päivänä kesä- 2504: hin, jotka jaetaan yhtiöveron hyvityksestä an- kuuta 1989. 2505: netun lain voimaantulon jälkeen päättyviltä Tässä esityksessä ehdotetaan, että henkilös- 2506: tilikausilta, joten verosopimusmääräyksiä on törahastoon siirretty voittopalkkioerä katsot- 2507: muutettava vastaamaan muuttunuttua sisäistä taisiin yrityksen tulonhankkimismenoksi ja si- 2508: lainsäädäntöä. Neuvottelujen vaatimana kah- ten vähennyskelpoiseksi verotuksessa. Muutos 2509: den vuoden siirtymäkautena ehdotetaan elin- toteutettaisiin lisäämällä elinkeinotulon verot- 2510: keinotulon verottamisesta annetussa laissa sää- tamisesta annetun lain 8 §:n 14 kohdaksi asiaa 2511: dettäväksi ulkomaisten osinkojen verokohte- koskeva maininta. 2512: lusta siten, että sääntely vastaisi verosopimuk- 2513: sissa noudatettavaa menettelyä. Sen mukaan 2514: ulkomainen osinko olisi Suomessa verosta va- 1.3. Toimitilaosakkeiden luovutushinnan 2515: paata tuloa, jos Suomen ja vieraan valtion jälleenhankintavaraus 2516: välillä on voimassa verosopimus. Lisäksi vero- 2517: vapauden edellytyksenä olisi tietty maksajan ja Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 2518: saajan välinen etuyhteys siten, että osingonsaa- 30 §:n mukaan koneiden, kaluston ja muun 2519: jan omistamien osakkeiden tulee oikeuttaa vä- niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden 2520: hintään 10 prosentin äänimäärään osinkoa ja- hankintamenosta tehdään poistot yhtenä eränä 2521: kavan ulkomaisen yhteisön yhteenlasketusta menojäännöksestä. Menojäännös on verovuo- 2522: äänimäärästä. den aikana käyttöön otetun irtaimen käyttö- 2523: Muutos toteutettaisiin lisäämällä elinkeino- omaisuuden hankintamenojen ja aikaisemmin 2524: tulon verottamisesta annettuun lakiin väliaikai- käyttöön otetun vastaavan omaisuuden poista- 2525: sesti uusi 61 a §. mattomien hankintamenojen summa vähennet- 2526: tynä verovuoden aikana saaduilla luovutushin- 2527: noilla ja muilla vastikkeilla. Jos luovutushinta, 2528: 1.2. Henkilöstörahastolain edellyttämät vastike tai niiden osa on jäänyt menojäännöstä 2529: muutokset laskettaessa vähentämättä, katsotaan se vero- 2530: vuoden veronalaiseksi tuotoksi, ellei verovel- 2531: Henkilöstörahastolaki ( /89), joka mää- vollinen elinkeinotoimintaansa jatkaessaan tee 2532: rittelee uuden yhteisömuodon, henkilöstöra- todennäköiseksi aikovansa hankkia uutta vas- 2533: haston, tulee voimaan vuoden 1990 alusta. taavaa käyttöomaisuutta. Tällöin vähentämät- 2534: Rahasto on itsenäinen oikeushenkilö, ja sen tä jätetty erä voidaan vähentää kahden tai 2535: voi laissa säädetyin edellytyksin perustaa yri- lääninveroviraston luvalla useamman seuraa- 2536: tyksen henkilöstö. Perustamisen yhtenä edelly- van verovuoden aikana käyttöön otettavan 2537: tyksenä on, että yrityksessä on voittopalkkio- käyttöomaisuuden hankintamenosta. Elinkei- 2538: järjestelmä, jonka mukaan yritys suorittaa ra- notulon verottamisesta annetun lain 31 §:ssä 2539: hastolle voittopalkkioeriä. tarkoitetun käyttöomaisuuden suhteen voidaan 2540: Edellä mainittua lakia koskevassa hallituk- menetellä vastaavalla tavalla. Viimeksi mainit- 2541: sen esityksessä (HE n:o 41, 1989 vp.) edellytet- tu säännös koskee kiinteistön ainesosia ja tar- 2542: tiin, että henkilöstörahaston, työnantajayrityk- peistoa, esimerkiksi hissejä, lämpökeskusten 2543: sen ja rahaston jäsenten verotus järjestettäisiin koneita ja laitteita, liesiä, jää- ja pakastekaap- 2544: siten, että verotuksen kertaantuminen estettäi- peja, ilmanvaihto- ja ilmastointilaitteita sekä 2545: siin, rahaston kautta saatavaa tuloa verotettai- voimansiirtojohtoja. 2546: siin muihin tuloihin verrattuna neutraalisti ja Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 2547: rahaston verotus toimitettaisiin mahdollisim- 41 §:n mukaan luovutetusta, tuhoutuneesta, 2548: man yhdenmukaisesti muiden vastaavien yhtei- anastetusta tai muusta syystä menetetystä, 2549: 1989 vp. - HE n:o 111 3 2550: 2551: muusta kuin lain 30 ja 31 §:ssä tarkoitetusta ta edellytti, että toimitilaosakkeiden varaus- 2552: kuluvasta käyttöomaisuudesta saadut veron- mahdollisuutta koskeva hallituksen esitys an- 2553: alaiset luovutushinnat ja muut vastikkeet tu- netaan pikaisesti eduskunnalle. 2554: loutetaan ja hankintamenon poistamaton osa Esityksessä ehdotetaan, että elinkeinotoimin- 2555: vähennetään sinä verovuonna, jona käyttö- taa harjoittava verovelvollinen, joka luovuttaa 2556: omaisuus on luovutettu tai menetys on todettu. omien toimitilojensa hallintaan oikeuttavat 2557: Luovutushintojen ja muiden vastikkeiden tu- osakkeet, voisi tehdä jälleenhankintavarauksen 2558: louttamista koskee myös tässä tapauksessa samaan tapaan ja samassa laajuudessa kuin 2559: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain luovuttaessaan käyttöomaisuusrakennuksen. 2560: 43 §:ssä säädetty poikkeus, jonka mukaan ve- Jälleenhankintavarauksen käyttäminen olisi 2561: rotusta on mahdollisuus lykätä tuonnemmaksi, esityksen mukaan mahdollista myös sellaisten 2562: jos verovelvollinen jatkaa elinkeinotoimintaan- osakkeiden hankintamenon kattamiseen, jotka 2563: sa ja tekee todennäköiseksi aikovansa hankkia oikeuttavat verovelvollisen omien toimitilojen 2564: uutta kuluvaa käyttöomaisuutta luovutetun ti- hallintaan. Tämä olisi mahdollista verovelvolli- 2565: lalle tai aikovansa korjata vahingoittuneen sen luovuttaessa vastaavaan käyttöön oikeutta- 2566: hyödykkeen. Tuloutus tapahtuu tällöinkin epä- vat toimitilaosakkeet tai elinkeinotoimintansa 2567: suorasti siten, että tuloutettava vastike tai sen käytössä olleen rakennuksen. Sen sijaan muu- 2568: osa vähennetään uuden kuluvan käyttöomai- ta, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 2569: suuden hankintamenosta ja poistot tehdään 30 ja 31 §:ssä tai 33 §:n 1 momentin 2 2570: vasta näin vähennetystä hankintamenosta. kohdassa ja 36, 37, 38 ja 39 §:ssä tarkoitettua 2571: Edellä mainitulla tavalla tapahtuva tuloutuk- kuluvaa käyttöomaisuutta luovutettaessa jäl- 2572: sen lykkääminen, josta käytetään nimitystä leenhankintavarausta ei olisi mahdollisuutta 2573: jälleenhankintavaraus, voidaan voimassa ole- tehdä toimitilaosakkaiden hankkimiseksi. 2574: van lainsäädännön mukaan tehdä kuluvan Aikaisemmasta poiketen jälleenhankintava- 2575: käyttöomaisuuden, esimerkiksi toimitilana rausmahdollisuus koskisi myös ammattimai- 2576: käytetyn rakennuksen osalta. Kulumattomao seen liikenteeseen käytettäviä autoja, joiden 2577: käyttöomaisuuden eli maa-alueen tai arvopape- hankintamenosta poistot on tehty elinkeinotu- 2578: rin luovutushintojen tai muiden vastikkeiden lon verottamisesta annetun lain 33 §:n 1 mo- 2579: tulouttamista ei sitä vastoin voida lykätä omai- mentin 2 kohdan nojalla. 2580: suuden luovutusvuotta myöhempään ajankoh- Kuten tähänkin saakka, kuluvaa kåyttö- 2581: taan. Esimerkiksi yrityksen toimitilojen hallin- omaisuutta koskeva jälleenhankintavarauksen 2582: taan oikeuttavien osakkeiden myynnistä saadut niin sanottu ristiinkäyttö olisi edelleenkin mah- 2583: veronalaiset luovutushinnat luetaan näin ollen dollista. 2584: sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jona Edellytyksenä olisi, kuten jälleenhankintava- 2585: omaisuus on luovutettu, vahingoittunut tai tu- rauksia tehtäessä tähänkin saakka, että vero- 2586: houtunut. Samana verovuonna vähennetään velvollinen jatkaa elinkeinotoimintaansa. Voi- 2587: myös omaisuuden hankintameno. massa olevien säännösten mukaan on niinikään 2588: Rakentamisen nykyinen kustannuskehitys edellytetty, että verovelvollinen tekee todennä- 2589: pakottaa verovelvollisen useimmiten käyttä- köiseksi aikovansa hankkia sijaan uutta kulu- 2590: mään koko toimitilojen myynnistä saamansa vaa käyttöomaisuutta. Oikeuskäytännössä on 2591: myyntihinnan uushankinnan rahoittamiseen. lisäksi edellytetty, että tuloutuksen lykkäämi- 2592: Kun myyntivoittoverotusta koskevia säännök- nen perustuu verovelvollisen kirjanpitoon. 2593: siä kokonaisverouudistuksen yhteydessä kulu- Vastaava edellytys sisältyy lakiehdotukseen. 2594: van vuoden alusta lukien tarkennettiin, kasvoi Vähennysvaatimus esitettäisiin veroilmoituk- 2595: tarve jälleenhankintavarausmahdollisuuden sessa. 2596: laajentamiseen myös yrityksen toimitilojen hal- Toimitilaosakkeitten luovutuksen yhteydessä 2597: lintaan oikeuttavia osakkeita koskevaksi, vaik- tehdyn jälleenhankintavarauksen määrä olisi 2598: ka osakkeiden luovutushintaan sisältyykin ra- veronalaisen luovutushinnan ja vähennyskel- 2599: kennuksen ohella myös tontin osuus, josta poisen hankintamenon erotus. Määrää ei tu- 2600: saatavasta luovutusvoitosta ei varausta ole ol- loutettaisi osakkeiden tai kuluvan käyttöomai- 2601: lut mahdollista tehdä. suuden luovutusvuonna, vaan epäsuorasti vä- 2602: Vastauksessaan hallituksen esitykseen laiksi hentämällä erotus sijaan hankittavan omaisuu- 2603: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain den hankintamenosta. Varaus tuloutuu, kun 2604: muuttamisesta (HE n:o 25/ 1989 vp.) eduskun- osakkeet, joiden hankintamenoa on katettu 2605: 4 1989 vp. - HE n:o 111 2606: 2607: varauksella, luovutetaan. Luovutusvoitto muo- lain (661/89) 28 §:n 2 momentin mukaisesti. 2608: dostuu tällöin suuremmaksi, koska jälleenhan- Koska tarkoituksena on, että yhteisöverokan- 2609: kintavaraus pienentää vähennyskelpoista han- taa edelleenkin alennettaisiin 23 prosenttiin 2610: kintamenoa. Luovutusvoitosta voitaisiin mui- vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa, 2611: den edellytysten täyttyessä kuitenkin tehdä uusi vaihto-omaisuuden aliarvostusmahdollisuutta 2612: jälleenhankintavaraus. ehdotetaan mainitulta vuodelta toimitettavassa 2613: Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain verotuksessa supistettavaksi viidellä prosentti- 2614: säännöksistä johtuu, että luovutettaessa vähin- yksiköllä. Tällöin varastovarauksen enimmäis- 2615: tään viisi vuotta omistettuja osakkeita luovu- määrä olisi 25 prosenttia. Aliarvostusmahdolli- 2616: tushinta on vain osittain veronalainen. Han- suus olisi tällöin saman suuruinen myös siinä 2617: kintameno saattaa olla tällöin vain osittain tapauksessa, jolloin verovelvollinen on tehnyt 2618: vähennyskelpoinen elinkeinotulon verottami- toimintavarauksen. Verovelvollisella olisi kui- 2619: sesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 ja 1 a tenkin oikeus myös vuodelta 1991 toimitetta- 2620: kohdan sekä 8 §:n 2 kohdan nojalla. Jotta vassa verotuksessa lukea kuluksi yhtä suuri 2621: tehty jälleenhankintavaraus myös näissä tilan- markkamäärä kuin edellisenäkin vuonna, mut- 2622: teissa luettaisiin veronalaiseksi tuloksi, on asi- ta kulun määrä ei saisi ylittää vuoden 1990 2623: asta tarpeen säätää erikseen, kuten arvopape- verotuksessa voimassa olleita suhteellisia enim- 2624: reiden suhteen on menetelty 42 §:n 1 momen- malsmaana. Vaihto-omaisuuteen kuuluvien 2625: tissa tarkoitetun poiston osalta. Kuten arvopa- eräiden arvopapereiden ja johdannaissopimus- 2626: perin hankintamenosta tehty poisto, myös jäl- ten varastovaraus pysyisi vuoden 1990 tasolla 2627: leenhankintavaraus olisi veronalaista tuloa vii- ja olisi enintään 10 prosenttia. 2628: den vuoden määräajan jälkeenkin. Muutos toteutettaisiin elinkeinotulon verot- 2629: Jälleenhankintavaraukseen liittyvät muutok- tamisesta annetun lain 28 §:n 2 momenttia 2630: set toteutettaisiin elinkeinotulon verottamisesta muuttamalla ja lain voimaantulosäännökseen 2631: annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohtaa sekä sisältyvällä siirtymävaiheen sääntelyllä. 2632: 30 §:n 4 momenttia ja 41, 42 sekä 43 §:ää 2633: muuttamalla. Viimeksi mainittuun säännök- 2634: seen koottaisiin sekä kuluvaa että kulumatonta 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 2635: käyttöomaisuutta koskeva jälleenhankintava- tukset 2636: raukseen liittyvä sääntely. Elinkeinotulon ve- 2637: rottamisesta annetun lain 30 ja 31 §:ssä tarkoi- Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään ja henkilös- 2638: tetun kuluvan käyttöomaisuuden osalta jäl- törahastolakiin liittyvillä muutoksilla ei ole 2639: leenhankintaa koskeva määräaika yhdenmu- olennaista vaikutusta veron tuottoon. Jälleen- 2640: kaistettaisiin kolmeksi vuodeksi, kuten mui- hankintavarauksella voidaan luovutusvoiton 2641: denkin kysymykseen tulevien omaisuuserien verotusta siirtää myöhempään ajankohtaan, 2642: osalta. Lääninverovirasto voisi, kuten tähänkin millä on jossain määrin vaikutusta verokerty- 2643: saakka, hakemuksesta erityisistä syistä piden- mään. Vaihto-omaisuuden aliarvostusmahdol- 2644: tää jälleenhankinnalle säädettyä määräaikaa. lisuuden supistaminen liittyy yhteisöverokan- 2645: nan alentamiseen ja muihin vasta vuodelta 2646: 1991 toimitettavassa verotuksessa toteutetta- 2647: 1.4. Vaihto-omaisuuden aliarvostaminen viin muutoksiin, eikä arviota yksittäisen muu- 2648: toksen taloudellisesta vaikutuksesta ole erik- 2649: Kokonaisverouudistuksen eräänä tavoitteena seen mahdollista esittää. 2650: on ollut yhteisöverokannan alentaminen, jo- 2651: hon liittyen muun muassa vaihto-omaisuuden 2652: aliarvostusmahdollisuutta on asteittain supis- 3. Voimaantulo 2653: tettu. Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk- 2654: sessa sovellettavia veroasteikkoja ja veropro- Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voi- 2655: sentteja koskevassa esityksessään hallitus eh- maan vuoden 1990 alusta. Laajennettu jälleen- 2656: dottaa yhteisöverokannan alentamista 25 pro- hankintavaraus olisi mahdollista tehdä vuonna 2657: senttiin. Vaihto-omaisuuden aliarvostusmah- 1990 tai sen jälkeen pääHyviltä tilikausilta. 2658: dollisuus supistuu 30 prosenttiin 14 päivänä Aliarvostusmahdollisuutta koskeva muutoseh- 2659: heinäkuuta 1989 annetun elinkeinotulon verot- dotus tulisi sovellettavaksi vuodelta 1991 toimi- 2660: tamisesta annetun lain muuttamista koskevan tettavassa verotuksessa. 2661: 1989 vp. - HE n:o 111 5 2662: 2663: 4. Säätämisjärjestys demmältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa 2664: säätämisjärjestyksessä. 2665: 2666: Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 2667: jestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä vuotta pi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 2668: 2669: 2670: 2671: 2672: Laki 2673: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta 2674: 2675: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2676: muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain ( 360/68) 2677: 6 §:n 1 momentin 1 kohta, 8 §:n 12 ja 13 kohta, 28 §:n 2 momentti, 30 §:n 4 momentti, 41 §, 2678: 42 §:n 2 momentti ja 43 §, 2679: sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 1 momentin 1 kohta, 28 §:n 2 momentti, 41 § ja 42 §:n 2 2680: momentti 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa (661189), 8 §:n 12 ja 13 kohta 17 päivänä 2681: kesäkuuta 1988 annetussa laissa (562/88), 30 §:n 4 momentti 21 päivänä tammikuuta 1983 2682: annetussa laissa (71/83) ja 43 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, sekä 2683: lisätään 8 §:ään uusi 14 kohta ja lakiin väliaikaisesti uusi 61 a §, 2684: sellaisena kuin 8 § on osittain muutettuna mainituilla 14 päivänä heinäkuuta 1989 ja 17 2685: päivänä kesäkuuta 1988 annetuilla laeilla sekä 23 päivänä joulukuuta 1977, 18 päivänä kesäkuuta 2686: 1971 ja 21 päivänä marraskuuta 1986 annetuilla laeilla (1001177, 525/71 ja 824/86), seuraavasti: 2687: 2688: 6§ 2689: Veronalaista tuloa eivät ole: tunut elantokustannusten lisäys sen mukaan 2690: 1) 40 prosenttia käyttöomaisuuteen kuuluvis- kuin verohallitus tarkemmin määrää, 2691: ta kiinteistöistä ja arvopapereista saaduista 13) ydinenergialain (990/87) mukainen ydin- 2692: luovutushinnoista tai muista vastikkeista, jos jätehuoltomaksu sekä 2693: verovelvollinen on omistanut kiinteistön vähin- 14) henkilöstörahastolaissa ( /89) tarkoi- 2694: tään 10 ja arvopaperin vähintään 5 vuotta, tettu voittopalkkioerä. 2695: kuitenkin niin, että palautuva, verotuksessa 2696: arvopaperin hankintamenosta aikaisemmin 28 § 2697: 42 §:n 1 momentin perusteella hyväksytty pois- 2698: to samoin kuin 43 §:n perusteella osakkeiden Verovuoden kulua on verovelvollisen sitä 2699: hankintamenosta vähennetty määrä ovat ve- vaatiessa lisäksi enintään 25 prosenttia vaihto- 2700: ronalaista tuloa 5 vuoden määräajan jälkeen- omaisuuden siitä hankintamenon osasta, jota 2701: kin, ei 1 momentin säännösten perusteella ole kat- 2702: sottu kuluksi. Poiketen siitä mitä edellä on 2703: säädetty enimmäisprosenttimääristä, verovuo- 2704: 8§ den kulua on enintään 10 prosenttia 2705: Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi- 1) muiden arvopapereiden hankintamenosta 2706: sia menoja ovat muun ohessa: kuin asunto-osakeyhtiön ja muun sellaisen yh- 2707: tiön osakkeiden hankintamenosta, jotka oi- 2708: 12) verovelvollisen ja hänen puolisonsa elin- keuttavat määrätyn huonetilan hallintaan yh- 2709: keinotoimintaan liittyvästä työmatkasta aiheu- tiön omistamassa rakennuksessa, sekä 2710: 6 1989 vp. - HE n:o 111 2711: 2712: 2) sellaisten vakioitujen optioiden hankinta- poistamatonta hankintamenoa vastaavaa osaa 2713: menosta, jotka koskevat arvopapereita tai ar- lukuun ottamatta, sellaisten osakkeiden, jotka 2714: vopapereiden hinnan kehitystä kuvaavan tun- oikeuttavat verovelvollisen toimitilojen hallin- 2715: nusluvun muutoksen perusteella laskettavaa taan, hankinnasta ja tilojen kuntoon saattami- 2716: suoritusta. sesta aiheutuneista menoista. 2717: Jos verovelvollinen jatkaa elinkeinotoimin- 2718: taansa ja tekee todennäköiseksi aikovansa 2719: 30 § hankkia tai korjata kuluvaa käyttöomaisuutta, 2720: tuloutetaan 1 momentissa tarkoitetusta mää- 2721: Menojäännöstä laskettaessa vähentämättä rästä, jota ei ole verovuonna vähennetty 1 tai 2 2722: jäänyt osa irtaimesta käyttöomaisuudesta vero- momentissa tarkoitetulla tavalla, kirjanpidossa 2723: vuoden aikana saaduista luovutushinnoista ja tehty kuluvan käyttöomaisuuden jälleenhan- 2724: muista vastikkeista katsotaan verovuoden ve- kintavaraus vähentämällä se viimeistään kol- 2725: ronalaiseksi tuotoksi 43 §:ssä säädetyin poik- mantena verovuotena käyttöön otetun kuluvan 2726: keuksin. käyttöomaisuuden hankintamenosta tai kun- 2727: 41 § toon saattamisesta johtuneista menoista. 2728: Luovutetusta sekä tuhoutuneesta, anastetus- Jos verovelvollinen jatkaa elinkeinotoimin- 2729: ta tai muusta syystä menetetystä muusta kuin taansa ja tekee todennäköiseksi aikovansa 2730: 30 ja 31 §:ssä tarkoitetusta kuluvasta käyttö- hankkia tai korjata käyttöomaisuutta, tuloute- 2731: omaisuudesta saadut veronalaiset luovutushin- taan 2 momentissa tarkoitetusta määrästä, jota 2732: nat ja muut vastikkeet tuloutetaan ja vähen- ei ole verovuonna vähennetty 1 tai 2 momentis- 2733: nyskelpoinen poistamatta oleva hankintame- sa tarkoitetulla tavalla, kirjanpidossa tehty toi- 2734: non osa vähennetään sinä verovuonna, jona mitilan jälleenhankintavaraus vähentämällä se 2735: käyttöomaisuus on luovutettu tai menetys on viimeistään kolmantena verovuotena käyttöön 2736: todettu, 43 §:ssä säädetyin poikkeuksin. otetun 1 tai 2 momentissa tarkoitetun käyttö- 2737: omaisuuden hankintamenosta tai kuntoon 2738: 42 § saattamisesta johtuneista menoista. 2739: Jos varauksia ei ole edellä tarkoitetulla ta- 2740: Maa-alueen, arvopaperin ja muun kulumat- valla käytetty, ne luetaan sen verovuoden ve- 2741: toman käyttöomaisuuden veronalaiset luovu- ronalaiseksi tuloksi, jonka aikana ne olisi vii- 2742: tushinnat ja muut vastikkeet tuloutetaan ja meistään ollut käyttöomaisuuden hankintame- 2743: hankintameno tai sen vähennyskelpoinen osa nosta vähennettävä. Sen läänin lääninverovi- 2744: poistetaan sinä verovuonna, jona käyttöomai- rasto, jonka alueella verovelvollisen kotipaikka 2745: suus on luovutettu, tuhoutunut tai vahingoittu- on, voi kuitenkin myöntää verovelvollisen ha- 2746: nut, 43 §:ssä säädetyin poikkeuksin. kemuksesta erityisistä syistä pidennyksen edellä 2747: tarkoitettuun määräaikaan. 2748: 43 § 2749: Verovelvollisen vaatimuksesta vähennetään 2750: 30 §:ssä tarkoitettua menojäännöstä laskettaes- 61 a § 2751: sa vähentämättä jäänyt erä sekä 33 §:n 1 mo- Yhteisön muulta kuin kotimaiselta yhteisöitä 2752: mentin 2 kohdassa ja 34, 36, 37, 38 ja 39 §:ssä saama osinkotulo ei ole veronalaista tuloa, jos 2753: tarkoitetusta käyttöomaisuudesta tai verovel- osingon maksavan yhteisön asuinvaltion ja 2754: vollisen käytössä olevien toimitilojen hallin- Suomen valtion välillä voimassa olevan kaksin- 2755: taan oikeuttavista osakkeista saatu veronalai- kertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopi- 2756: nen luovutushinta tai muu vastike, poistama- muksen määräyksen mukaan toisesta sopimus- 2757: tonta hankintamenoa vastaavaa osaa lukuun valtiosta maksetut osingot ovat Suomen veros- 2758: ottamatta, verovuonna käyttöön otetun kulu- ta vapaat samoin edellytyksin kuin suomalai- 2759: van käyttöomaisuuden hankintamenosta tai sen yhteisön toiselle suomalaiselle yhteisölle 2760: kuntoon saattamisesta johtuneista menoista. maksamat osingot. Edellytyksenä on lisäksi, 2761: Verovelvollisen vaatimuksesta vähennetään että osingonsaajan omistamat osakkeet tuotta- 2762: pääasiallisesti verovelvollisen toimitilana käyte- vat vähintään 10 prosentin äänimäärän osin- 2763: tystä rakennuksesta tai verovelvollisen toimiti- koa jakavan yhteisön yhteenlasketusta ääni- 2764: lojen hallintaan oikeuttavista osakkeista saatu määrästä. 2765: veronalainen luovutushinta tai muu vastike, 2766: 1989 vp. - HE n:o 111 7 2767: 2768: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- menttia sovelletaan sellaisena kuin se on 14 2769: kuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa (6611 2770: kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk- 89). Vuodelta 1991 toimitettavassa verotukses- 2771: sessa. sa verovelvollisella on oikeus 28 §:n 2 momen- 2772: Lain 61 a § on voimassa vuoden 1991 lop- tin nojalla lukea kuluksi yhtä suuri markka- 2773: puun. Sitä sovelletaan vuodelta 1990 ja 1991 määrä kuin edellisenä verovuonna, kuitenkin 2774: toimitettavassa verotuksessa. niin, että kulun määrä ei saa ylittää edellisen 2775: Lain 28 §:n 2 momenttia sovelletaan vuodel- vuoden verotuksessa voimassa olleita suhteelli- 2776: ta 1991 toimitettavassa verotuksessa. Vuodelta sia enimmäismääriä. 2777: 1990 toimitettavassa verotuksessa 28 §:n 2 mo- 2778: 2779: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989 2780: 2781: 2782: Tasavallan Presidentti 2783: MAUNO KOIVISTO 2784: 2785: 2786: 2787: 2788: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 2789: 8 1989 vp. - HE n:o 111 2790: 2791: Liite 2792: 2793: 2794: 2795: 2796: Laki 2797: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta 2798: 2799: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 2800: muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain ( 360/68) 2801: 6 §:n 1 momentin 1 kohta, 8 §:n 12 ja 13 kohta, 28 §:n 2 momentti, 30 §:n 4 momentti, 41 §, 2802: 42 §:n 2 momentti ja 43 §, 2803: sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 1 momentin 1 kohta, 28 §:n 2 momentti, 41 § ja 42 §:n 2 2804: momentti 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa (661/89), 8 §:n 12 ja 13 kohta 17 päivänä 2805: kesäkuuta 1988 annetussa laissa (562/88), 30 §:n 4 momentti 21 päivänä tammikuuta 1983 2806: annetussa laissa (71/83) ja 43 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, sekä 2807: lisätään 8 §:ään uusi 14 kohta ja lakiin väliaikaisesti uusi 61 a §, 2808: sellaisena kuin 8 § on osittain muutettuna mainituilla 14 päivänä heinäkuuta 1989 ja 17 2809: päivänä kesäkuuta 1988 annetuilla laeilla sekä 23 päivänä joulukuuta 1977, 18 päivänä kesäkuuta 2810: 1971 ja 21 päivänä marraskuuta 1986 annetuilla laeilla (1001/77, 525171 ja 824/86), seuraavasti: 2811: 2812: Voimassa oleva laki Ehdotus 2813: 6§ 6§ 2814: Veronalaista tuloa eivät ole: Veronalaista tuloa eivät ole: 2815: 1) 40 prosenttia käyttöomaisuuteen kuuluvis- 1) 40 prosenttia käyttöomaisuuteen kuuluvis- 2816: ta kiinteistöistä ja arvopapereista saaduista ta kiinteistöistä ja arvopapereista saaduista 2817: luovutushinnoista tai muista vastikkeista, mi- luovutushinnoista tai muista vastikkeista, jos 2818: käli verovelvollinen on omistanut kiinteistön verovelvollinen on omistanut kiinteistön vähin- 2819: vähintään 10 ja arvopaperin vähintään 5 vuot- tään 10 ja arvopaperin vähintään 5 vuotta, 2820: ta, kuitenkin niin, että palautuva, verotuksessa kuitenkin niin, että palautuva, verotuksessa 2821: arvopaperin hankintamenosta aikaisemmin arvopaperin hankintamenosta aikaisemmin 2822: 42 §:n 1 momentin perusteella hyväksytty pois- 42 §:n 1 momentin perusteella hyväksytty pois- 2823: to on veronalaista tuloa 5 vuoden määräajan to samoin kuin 43 §:n perusteella osakkeiden 2824: jälkeenkin, hankintamenosta vähennetty määrä ovat ve- 2825: ronalaista tuloa 5 vuoden määräajan jälkeen- 2826: kin, 2827: 2828: 2829: 8§ 2830: Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi- 2831: sia menoja ovat muun ohessa: 2832: 2833: 12) verovelvollisen ja hänen puolisonsa elin- 12) verovelvollisen ja hänen puolisonsa elin- 2834: keinotoimintaan liittyvästä työmatkasta aiheu- keinotoimintaan liittyvästä työmatkasta aiheu- 2835: tunut elantokustannusten lisäys sen mukaan tunut elantokustannusten lisäys sen mukaan 2836: kuin verohallitus tarkemmin määrää, sekä kuin verohallitus tarkemmin määrää, 2837: 13) ydinenergialain (990/87) mukainen ydin- 13) ydinenergialain (990/87) mukainen ydin- 2838: jätehuoltomaksu. jätehuoltomaksu sekä 2839: 14) henkilöstörahastolaissa ( 189) tarkoi- 2840: tettu voittopalkkioerä. 2841: 1989 vp. - HE n:o 111 9 2842: 2843: Voimassa oleva laki Ehdotus 2844: 28 § 28 § 2845: 2846: Verovuoden kulua on verovelvollisen sitä Verovuoden kulua on verovelvollisen sitä 2847: vaatiessa lisäksi enintään 30 prosenttia vaihto- vaatiessa lisäksi enintään 25 prosenttia vaihto- 2848: omaisuuden siitä hankintamenon osasta, jota omaisuuden siitä hankintamenon osasta, jota 2849: ei 1 momentin säännösten perusteella ole kat- ei 1 momentin säännösten perusteella ole kat- 2850: sottu kuluksi. Sellaisen verovelvollisen, joka sottu kuluksi. Poiketen siitä mitä edellä on 2851: on verovuonna tehnyt 46 a § nojalla toiminta- säädetty enimmäisprosenttimääristä, verovuo- 2852: varauksen tai jolla on aikaisemmin tehtyjä den kulua on enintään 10 prosenttia 2853: purkamattomia toimintavarauksia, verovuoden 2854: kulua on kuitenkin enintään 25 prosenttia edel- 2855: lä mainitusta hankintamenon osasta. Poiketen 2856: siitä mitä edellä on säädetty enimmäisprosent- 2857: timääristä, verovuoden kulua on enintään 10 2858: prosenttia 2859: 1) muiden arvopapereiden hankintamenosta, 1) muiden arvopapereiden hankintamenosta 2860: kuin asunto-osakeyhtiön ja muun sellaisen yh- kuin asunto-osakeyhtiön ja muun sellaisen yh- 2861: tiön osakkeiden hankintamenosta, jotka oi- tiön osakkeiden hankintamenosta, jotka oi- 2862: keuttavat määrätyn huonetilan hallintaan yh- keuttavat määrätyn huonetilan hallintaan yh- 2863: tiön omistamassa rakennuksessa, sekä tiön omistamassa rakennuksessa, sekä 2864: 2) sellaisten vakioitujen optioiden hankinta- 2) sellaisten vakioitujen optioiden hankinta- 2865: menosta, jotka koskevat arvopapereita tai ar- menosta, jotka koskevat arvopapereita tai ar- 2866: vopapereiden hinnan kehitystä kuvaavan tun- vopapereiden hinnan kehitystä kuvaavan tun- 2867: nusluvun muutoksen perusteella laskettavaa nusluvun muutoksen perusteella laskettavaa 2868: suoritusta. suoritusta. 2869: 2870: 2871: 2872: 30 § 30 § 2873: 2874: Menojäännöstä laskettaessa vähentämättä Menojäännöstä laskettaessa vähentämättä 2875: jäänyt osa irtaimesta käyttöomaisuudesta vero- jäänyt osa irtaimesta käyttöomaisuudesta vero- 2876: vuoden aikana saaduista luovutushinnoista ja vuoden aikana saaduista luovutushinnoista ja 2877: muista vastikkeista katsotaan verovuoden ve- muista vastikkeista katsotaan verovuoden ve- 2878: ronalaiseksi tuotoksi. Mikäli verovelvollinen ronalaiseksi tuotoksi 43 § :ssä säädetyin poik- 2879: jatkaa elinkeinotoimintaansa ja tekee todennä- keuksin. 2880: köiseksi aikovansa hankkia uutta kuluvaa 2881: käyttöomaisuutta, menojäännöstä laskettaessa 2882: vähentämättä jäänyttä erää ei kuitenkasan kat- 2883: sota verovuoden tuotoksi, vaan se vähennetään 2884: kahden tai, mikäli sen läänin lääninveroviras- 2885: to, jonka alueella verovelvollisen kotipaikka 2886: on, verovelvollisen hakemuksesta erityisistä 2887: syistä niin päättää, useamman seuraavan vero- 2888: vuoden aikana käyttöön otetun kuluvan käyt- 2889: töomaisuuden hankintamenoista. Edellä maini- 2890: tuin tavoin vähentämättä jäänyt erä luetaan 2891: sen verovuoden veronalaiseksi tuotoksi, jonka 2892: aikana se olisi viimeistään ollut käyttöomai- 2893: suuden hankintamenosta vähennettävä. 2894: 2895: 2896: 2897: 2 3911JOU 2898: 10 1989 vp. - HE n:o 111 2899: 2900: Voimassa oleva laki Ehdotus 2901: 41 § 41 § 2902: Luovutetusta sekä tuhoutuneesta, anastetus- Luovutetusta sekä tuhoutuneesta, anastetus- 2903: ta tai muusta syystä menetetystä muusta kuin ta tai muusta syystä menetetystä muusta kuin 2904: 30 ja 31 §:ssä tarkoitetusta kuluvasta käyttö- 30 ja 31 §:ssä tarkoitetusta kuluvasta käyttö- 2905: omaisuudesta saadut veronalaiset luovutushin- omaisuudesta saadut veronalaiset luovutushin- 2906: nat ja muut vastikkeet tuloutetaan ja vähen- nat ja muut vastikkeet tuloutetaan ja vähen- 2907: nyskelpoinen poistamatta oleva hankintame- nyskelpoinen poistamatta oleva hankintame- 2908: non osa vähennetään sinä verovuonna, jona non osa vähennetään sinä verovuonna, jona 2909: käyttöomaisuus on luovutettu tai menetys on käyttöomaisuus on luovutettu tai menetys on 2910: todettu. todettu, 43 § :ssä säädetyin poikkeuksin. 2911: 2912: 42 § 2913: 2914: Maa-alueen vähennyskelpoinen hankintame- Maa-alueen, arvopaperin ja muun kulumat- 2915: no sekä arvopaperin tai muun kulumattoman toman käyttöomaisuuden veronalaiset luovu- 2916: käyttöomaisuuden hankintamenon vähennys- tushinnat ja muut vastikkeet tuloutetaan ja 2917: kelpoinen osa, jota ei ole poistettu 1 momentin hankintameno tai sen vähennyskelpoinen osa 2918: perusteella, poistetaan sinä verovuonna, jona poistetaan sinä verovuonna, jona käyttöomai- 2919: maa-alue, arvopaperi tai muu kulumaton suus on luovutettu, tuhoutunut tai vahingoittu- 2920: käyttöomaisuus on luovutettu. nut, 43 §:ssä säädetyin poikkeuksin. 2921: 43 § 43 § 2922: Mikäli verovelvollinen jatkaa elinkeinotoi- Verovelvollisen vaatimuksesta vähennetään 2923: mintaansa ja tekee todennäköiseksi aikovansa 30 §:ssä tarkoitettua menojäännöstä laskettaes- 2924: korjata vahingoittuneen käyttöomaisuuden tai sa vähentämättä jäänyt erä sekä 33 §:n 1 mo- 2925: hankkia uutta kuluvaa käyttöomaisuutta, tu- mentin 2 kohdassa ja 34, 36, 37, 38 ja 39 §:ssä 2926: loutetaan 34, 36, 37, 38 ja 39 §:ssä tarkoitetus- tarkoitetusta käyttöomaisuudesta tai verovel- 2927: ta käyttöomaisuudesta saadut veronalaiset vollisen käytössä olevien toimitilojen hallin- 2928: luovutushinnat ja muut vastikkeet poistama- taan oikeuttavista osakkeista saatu veronalai- 2929: toota hankintamenoa vastaavaa osaa lukuun- nen luovutushinta tai muu vastike, poistama- 2930: ottamatta vähentämällä ne uuden käyttöomai- tonta hankintamenoa vastaavaa osaa lukuun 2931: suuden hankintamenosta tai vaurioituneen ottamatta, verovuonna käyttöön otetun kulu- 2932: käyttöomaisuuden kuntoon saattamisesta joh- van käyttöomaisuuden hankintamenosta tai 2933: tuneista menoista. Luovutushinta ja vastike tai kuntoon saattamisesta johtuneista menoista. 2934: niiden osa, joita ei ole edellä mainituin tavoin Verovelvollisen vaatimuksesta vähennetään 2935: vähennetty sinä verovuonna, jona käyttöomai- pääasiallisesti verovelvollisen toimitilana käyte- 2936: suus on luovutettu, tuhoutunut tai vahingoittu- tystä rakennuksesta tai verovelvollisen toimiti- 2937: nut, eikä kolmena tai, mikäli sen läänin läänin- lojen hallintaan oikeuttavista osakkeista saatu 2938: verovirasto, jonka alueella verovelvollisen koti- veronalainen luovutushinta tai muu vastike, 2939: paikka on, verovelvollisen hakemuksesta erityi- poistamatonta hankintamenoa vastaavaa osaa 2940: sistä syistä niin päättää, useampana sitä seu- lukuun ottamatta, sellaisten osakkeiden, jotka 2941: raavana verovuotena, luetaan sen verovuoden oikeuttavat verovelvollisen toimitilojen hallin- 2942: tuotoksi, jonka aikana se olisi viimeistään ollut taan, hankinnasta ja tilojen kuntoon saattami- 2943: käyttöomaisuuden hankintamenosta vähennet- sesta aiheutuneista menoista. 2944: tävä. Jos verovelvollinen jatkaa elinkeinotoimin- 2945: Maa-alueen, arvopaperin ja muun kulumat- taansa ja tekee todennäköiseksi aikovansa 2946: toman käyttöomaisuuden veronalaiset luovu- hankkia tai korjata kuluvaa käyttöomaisuutta, 2947: tushinnat ja muut vastikkeet tuloutetaan sinä tuloutetaan 1 momentissa tarkoitetusta mää- 2948: verovuonna, jona käyttöomaisuus on luovutet- rästä, jota ei ole verovuonna vähennetty 1 tai 2 2949: tu, tuhoutunut tai vahingoittunut. momentissa tarkoitetulla tavalla, kirjanpidossa 2950: tehty kuluvan käyttöomaisuuden 2951: j ä II e en h a n k i n ta varaus vähentämällä se 2952: 1989 vp. - HE n:o 111 II 2953: 2954: Voimassa oleva laki Ehdotus 2955: 2956: viimeistään kolmantena verovuotena käyttöön 2957: otetun kuluvan käyttöomaisuuden hankinta- 2958: menosta tai kuntoon saattamisesta johtuneista 2959: menoista. 2960: Jos verovelvollinen jatkaa elinkeinotoimin- 2961: taansa ja tekee todennäköiseksi aikovansa 2962: hankkia tai korjata käyttöomaisuutta, tu/oute- 2963: taan 2 momentissa tarkoitetusta määrästä, jota 2964: ei ole verovuonna vähennetty 1 tai 2 momentis- 2965: sa tarkoitetulla tavalla, kirjanpidossa tehty 2966: toimitilan jälleenhankintavaraus 2967: vähentämällä se viimeistään kolmantena vero- 2968: vuotena käyttöön otetun 1 tai 2 momentissa 2969: tarkoitetun käyttöomaisuuden hankintamenos- 2970: ta tai kuntoon saattamisesta johtuneista me- 2971: noista. 2972: Jos varauksia ei ole edellä tarkoitetulla ta- 2973: valla käytetty, ne luetaan sen verovuoden ve- 2974: ronalaiseksi tuloksi, jonka aikana ne olisi vii- 2975: meistään ollut käyttöomaisuuden hankintame- 2976: nosta vähennettävä. Sen läänin lääninverovi- 2977: rasto, jonka alueella verovelvollisen kotipaikka 2978: on, voi kuitenkin myöntää verovelvollisen ha- 2979: kemuksesta erityisistä syistä pidennyksen edellä 2980: tarkoitettuun määräaikaan. 2981: 2982: 6I a § 2983: Yhteisön muulta kuin kotimaiselta yhteisöitä 2984: saama osinkotulo ei ole veronalaista tuloa, jos 2985: osingon maksavan yhteisön asuinvaltion ja 2986: Suomen valtion välillä voimassa olevan kaksin- 2987: kertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopi- 2988: muksen määräyksen mukaan toisesta sopimus- 2989: valtiosta maksetut osingot ovat Suomen veros- 2990: ta vapaat samoin edellytyksin kuin suomalai- 2991: sen yhteisön toiselle suomalaiselle yhteisölle 2992: maksamat osingot. Edellytyksenä on lisäksi, 2993: että Osingonsaajan omistamat osakkeet tuotta- 2994: vat vähintään JO prosentin äänimäärän osin- 2995: koa jakavan yhteisön yhteenlasketusta ääni- 2996: määrästä. 2997: 2998: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 2999: kuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen 3000: kerran vuodelta 19!i0 toimitettavassa verotuk- 3001: sessa. 3002: Lain 61 a § on voimassa vuoden 1991 lop- 3003: puun. Sitä sovelletaan vuodelta 1990 ja 1991 3004: toimitettavassa verotuksessa. 3005: Lain 28 §:n 2 momenttia sovelletaan vuodel- 3006: ta 1991 toimitettavas.>a verotuksessa. Vuodelta 3007: 1990 toimitettavassa verotuksessa 28 §:n 2 mo- 3008: 12 1989 vp. - HE n:o 111 3009: 3010: Voimassa oleva laki Ehdotus 3011: 3012: menttia sovelietaan sellaisena kuin se- o-n i4 3013: päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa (661/ 3014: 89). Vuodelta 1991 toimiteltavassa verotukses- 3015: sa verovelvollisella on oikeus 28 §:n 2 momen- 3016: tin nojalla lukea kuluksi yhtä suuri markka- 3017: määrä kuin edellisenä verovuonna, kuitenkin 3018: niin, että kulun määrä ei saa ylittää edellisen 3019: vuoden verotuksessa voimassa olleita suhteelli- 3020: sia enimmäismääriä. 3021: 1989 vp. - HE n:o 112 3022: 3023: 3024: 3025: 3026: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhtiöveron hyvitykses- 3027: tä annetun lain muuttamisesta 3028: 3029: 3030: 3031: 3032: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 3033: 3034: Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvi- dotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettu 3035: tyksestä annettuun lakiin tehtäisiin ne teknis- laki säädettäisiin pysyväksi. 3036: luonteiset muutokset, jotka johtuvat siitä, että Esitys liittyy vuoden 1990 valtion tulo- ja 3037: yhteisöjen tuloveroprosentti valtionverotukses- menoarvioesitykseen. Ehdotetut muutokset on 3038: sa ehdotetaan aleunettavaksi vuodelta 1990 tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1990 3039: toimitettavassa verotuksessa 33 prosentista 25 alusta lukien, ja niitä sovellettaisiin ensimmäi- 3040: prosenttiin ja sen jälkeisiltä vuosilta toimitetta- sen kerran vuodelta 1990 toimitettavassa vero- 3041: vissa verotuksissa 23 prosenttiin. Samalla eh- tuksessa. 3042: 3043: 3044: 3045: 3046: PERUSTELUT 3047: 3048: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut määrä olisi siten verovuonna 1990 21/29 (42/ 3049: muutokset 58) osingon määrästä sekä verovuonna 1991 ja 3050: sen jälkeisinä verovuosina 2/3 (40/60) osingon 3051: Yhtiöveron hyvityksestä annetussa laissa määrästä. 3052: (1232/88) oletetaan, että yhteisöverokanta val- Hallituksen esityksessä laiksi yhtiöveron hy- 3053: tionverotuksessa on 28 prosenttia ja keskimää- vityksestä sekä siihen liittyväksi lainsäädän- 3054: räinen kunnallis- ja kirkollisveroäyrin hinta on nöksi (HE n:o 112, 1988 vp.) ehdotettiin, että 3055: yhteensä 17 penniä. Yhtiö maksaisi tämän yhtiöveron hyvitysjärjestelmä olisi pysyvä. La- 3056: mukaan veroa osinkona jaetusta voitosta yh- ki yhtiöveron hyvityksestä säädettiin kuitenkin 3057: teensä 45 prosenttia. Yhtiöveron hyvityksen yksivuotiseksi. Nyt annettavassa esityksessä eh- 3058: määräksi on laissa säädetty 9/11 (45/55) osin- dotetaan, että yhtiöveron hyvitysjärjestelmä 3059: gon määrästä. säädettäisiin pysyväksi järjestelmäksi. 3060: Hallituksen esityksessä laiksi vuodelta 1990 3061: toimitettavassa valtionverotuksessa sovelletta- 3062: vista veroasteikoista ja veroprosenteista ehdo- 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 3063: tetaan, että yhteisöveroprosentti valtionvero- tukset 3064: tuksessa olisi 25 prosenttia. Vuodelta 1991 ja 3065: sen jälkeen toimitettavissa verotuksissa yhtei- 3066: söveroprosentti valtionverotuksessa olisi 23 Esityksellä ei ole vaikutuksia valtion eikä 3067: prosenttia. Yhtiön oletettaisiin siten maksavan kuntien verotuloihin, koska yhtiöveron hyvitys 3068: yhteisöverona verovuodelta 1990 yhteensä 42 maksetaan täysimääräisenä eli veronsaajat saa- 3069: prosenttia (25 OJo + 17 %) ja verovuodelta vat pääsääntöisesti yhtiöverona sen, mikä yh- 3070: 1991 ja sen jälkeisiltä verovuosilta 40 prosent- tiöveron hyvityksenä hyvitetään osingonsaajil- 3071: tia (23 % + 17 % ). Yhtiöveron hyvityksen le. 3072: 39ll45H 3073: 2 1989 vp. - HE n:o 112 3074: 3075: 3. Voimaantulo tyä veroa verovuodelta 1991 ja sen jälkeisiltä 3076: verovuosilta toimitettavissa verotuksissa eräis- 3077: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan tammi- sä tapauksissa, lakiehdotus olisi käsiteltävä 3078: kuun 1 päivänä 1990. Sitä sovellettaisiin ensim- valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä 3079: mäisen kerran vuodelta 1990 toimitettavassa vuotta pidemmältä ajalta kannettavaa veroa 3080: verotuksessa voimaantulosäännöksissä maini- koskevassa säätämisjärjestyksessä. 3081: tuin poikkeuksin. 3082: 3083: 3084: 4. Säätämisjärjestys Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 3085: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 3086: Koska ehdotettuihin muutoksiin sisältyy 3087: säännöksiä, jotka merkitsisivät yhtiöille lisät- 3088: 1989 vp. - HE n:o 112 3 3089: 3090: Laki 3091: yhtiöveron hyvityksestä annetun lain muuttamisesta 3092: 3093: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhtiöveron hyvityksestä 29 päivänä joulukuuta 3094: 1988 annetun lain (1232/88) 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti sekä 8 §, 10 § ja 14 § näin 3095: kuuluviksi: 3096: 3097: 4§ 3098: Osingonsaajana on yhtiöltä verovuonna saa- taikka yhteisö ja sen osakkaat tai jäsenet 3099: man osingon perusteella oikeus yhtiöveron hy- yhdessä ovat sen verovuoden alusta lukien, 3100: vitykseen, joka vastaa 2/3 osingon määrästä. jonka ylijäämästä on kysymys, omistaneet yli 3101: puolet sulautuvan yhteisön osakkeista tai 3102: osuuksista. Vastaanottavana osuuskunnalla tai 3103: 6§ säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus käyt- 3104: Osinkoa jakavan yhtiön on suoritettava tulo- tää sulautuvan osuuskunnan tai säästöpankin 3105: veroa vähintään 2/3 verovuodelta jaettavaksi veroylijäämät, jotka ovat syntyneet sinä vero- 3106: päätetyn osingon määrästä (tuloveron vähim- vuonna, jona sulautuminen on tapahtunut tai 3107: mäismäärä). kahtena sitä edeltäneenä verovuonna. 3108: 3109: 14 § 3110: 8§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 3111: Jos yhtiön verovuoden vertailuvero on tulo- kuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen 3112: veron vähimmäismäärää suurempi, erotus (ve- kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk- 3113: rovuoden veroylijäämä) otetaan huomioon yh- sessa kuitenkin siten, että vuodelta 1990 toimi- 3114: tiön vertailuveron lisäyksenä seuraavina vero- tettavassa verotuksessa edellä 6 §:n 1 momen- 3115: vuosina siten kuin 2 momentissa säädetään. tissa mainittu tuloveron vähimmäismäärä on 3116: Jos yhtiön verovuoden vertailuvero on tulo- 21/29 verovuodelta jaettavaksi päätetyn osin- 3117: veron vähimmäismäärää pienempi, veroylijää- gon määrästä ja 4 §:n 1 momentissa mainittu 3118: mät otetaan huomioon viideltä verovuotta yhtiöveron hyvitys vastaa 21/29 osingon mää- 3119: edeltäneeltä verovuodelta aikaisimmasta vuo- rästä. Osingonsaajan verotuksessa lakia ei so- 3120: desta alkaen, kunnes vertailuvero on tuloveron velleta ennen sen voimaantuloa päättyneeitä 3121: vähimmäismäärän suuruinen. tilikaudelta jaettuun osinkoon. 3122: Lain 8 §:ssä tarkoitettuina veroylijääminä 3123: 10 § otetaan huomioon verovuodelta 1989 ja sen 3124: Yhteisöjen sulauduttua vastaanottavana yh- jälkeen syntyneet ylijäämät. Verovuoden 1989 3125: teisöllä on oikeus käyttää sulautuvan yhteisön veroylijäämää laskettaessa tuloveron vähim- 3126: käyttämättömät veroylijäämät, jos vastaan- mäismääränä pidetään 9/11 tuolta verovuodel- 3127: ottava yhteisö taikka sen osakkaat tai jäsenet ta jaettavaksi päätetyn osingon määrästä. 3128: 3129: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989 3130: 3131: 3132: Tasavallan Presidentti 3133: MAUNO KOIVISTO 3134: 3135: 3136: 3137: 3138: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 3139: 4 1989 vp. - HE n:o 112 3140: 3141: Liite 3142: 3143: 3144: 3145: 3146: Laki 3147: yhtiöveron hyvityksestä annetun lain muuttamisesta 3148: 3149: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhtiöveron hyvityksestä 29 päivänä joulukuuta 3150: 1988 annetun lain (1232/88) 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti sekä 8 §, 10 § ja 14 § näin 3151: kuuluviksi: 3152: 3153: Voimassa oleva laki Ehdotus 3154: 4 § 4§ 3155: Osingonsaajana on yhtiöltä verovuonna saa- Osingonsaajana on yhtiöltä verovuonna saa- 3156: mansa osingon perusteella oikeus yhtiöveron man osingon perusteella oikeus yhtiöveron hy- 3157: hyvitykseen, joka vastaa 9/11 osingon määräs- vitykseen, joka vastaa 213 osingon määrästä. 3158: tä. 3159: 3160: 3161: 6 § 6§ 3162: Osinkoa jakavan yhtiön on suoritettava tulo- Osinkoa jakavan yhtiön on suoritettava tulo- 3163: veroa vähintään 9/11 verovuodelta jaettavaksi veroa vähintään 2/3 verovuodelta jaettavaksi 3164: päätetyn osingon määrästä (tuloveron vähim- päätetyn osingon määrästä (tuloveron vähim- 3165: mäismäärä). mäismäärä). 3166: 3167: 8 § 8§ 3168: Jos yhtiön verovuoden vertailuvero on tulo- Jos yhtiön verovuoden vertailuvero on tulo- 3169: veron vähimmäismäärää pienempi, vertailuve- veron vähimmäismäärää suurempi, erotus 3170: roon lisätään edellisen verovuoden veroylijää- (verovuoden veroy/ijäämä) otetaan 3171: mät. huomioon yhtiön vertailuveron lisäyksenä seu- 3172: raavina verovuosina siten kuin 2 momentissa 3173: säädetään. 3174: Veroylijäämillä tarkoitetaan määrää, jolla Jos yhtiön verovuoden vertailuvero on tulo- 3175: edellisen verovuoden vertailuveroa vastaava ve- veron vähimmäismäärää pienempi, veroylijää- 3176: ro ylittää 9/11 kyseiseltä verovuodelta jaetta- mät otetaan huomioon viideltä verovuotta 3177: vaksi päätetystä osingosta. edeltäneeltä verovuodelta aikaisimmasta vuo- 3178: desta alkaen, kunnes vertailuvero on tuloveron 3179: vähimmäismäärän suuruinen. 3180: 3181: 10 § 10§ 3182: Yhteisöjen sulauduttua vastaanottavana yh- Yhteisöjen sulauduttua vastaanottavana yh- 3183: teisöllä on oikeus käyttää sulautuvan yhteisön teisöllä on oikeus käyttää sulautuvan yhteisön 3184: käyttämättömät veroylijäämät, jos vastaan- käyttämättömät veroylijäämät, jos vastaan- 3185: ottava yhteisö taikka sen osakkaat tai jäsenet ottava yhteisö taikka sen osakkaat tai jäsenet 3186: taikka yhteisö ja sen osakkaat tai jäsenet taikka yhteisö ja sen osakkaat tai jäsenet 3187: yhdessä ovat sen verovuoden alusta lukien, yhdessä ovat sen verovuoden alusta lukien, 3188: jonka ylijäämästä on kysymys, omistaneet yli jonka ylijäämästä on kysymys, omistaneet yli 3189: puolet sulautuvan yhteisön osakkeista tai puolet sulautuvan yhteisön osakkeista tai 3190: 1989 vp. - HE n:o 112 5 3191: 3192: Voimassa oleva laki Ehdotus 3193: osuuksista. Vastaanottavana osuuskunnalla tai osuuksista. Vastaanottavana osuuskunnalla tai 3194: säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus käyt- säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus käyt- 3195: tää sulautuvan osuuskunnan tai säästöpankin tää sulautuvan osuuskunnan tai säästöpankin 3196: veroylijäämät. veroylijäämät, jotka ovat syntyneet sinä vero- 3197: vuonna, jona sulautuminen on tapahtunut tai 3198: kahtena sitä edeltäneenä verovuonna. 3199: 3200: 14 § 14 § 3201: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 3202: kuuta 1990. Lakia sovelletaan vuodelta 1990 kuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen 3203: toimitettavassa verotuksessa. Osingonsaajan kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk- 3204: verotuksessa lakia ei sovelleta ennen sen voi- sessa kuitenkin siten, että vuodelta 1990 toimi- 3205: maantuloa päättyneeitä tilikaudelta jaettuun teltavassa verotuksessa edellä 6 §:n 1 momen- 3206: osinkoon. tissa mainittu tuloveron vähimmäismäärä on 3207: 21129 verovuodelta jaettavaksi päätetyn osin- 3208: gon määrästä ja 4 §:n 1 momentissa mainittu 3209: yhtiöveron hyvitys vastaa 21129 osingon mää- 3210: rästä. Osingonsaajan verotuksessa lakia ei so- 3211: velleta ennen sen voimaantuloa päättyneeitä 3212: tilikaudelta jaettuun osinkoon. 3213: Lain 8 §:ssä tarkoitettuina veroylijääminä 3214: otetaan huomioon verovuodelta 1989 ja sen 3215: jälkeen syntyneet ylijäämät. Verovuoden 1989 3216: veroylijäämää laskettaessa tuloveron vähim- 3217: mäismääränä pidetään 9/11 tuolta verovuodel- 3218: ta jaettavaksi päätetyn osingon määrästä. 3219: 1989 vp. - HE n:o 113 3220: 3221: 3222: 3223: 3224: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maatilatalouden tulo- 3225: verolain muuttamisesta sekä tappiontasauksesta tuloverotuksessa 3226: annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta 3227: 3228: 3229: 3230: 3231: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 3232: 3233: Esityksessä ehdotetaan, että maatilatalouden malla yhtymällä sekä yhteismetsällä olisi oi- 3234: verotukseen tehdyt, vuodelta 1989 toimitetta- keus tehdä vähennys verovuonna ostajalle luo- 3235: vassa verotuksessa voimassa olevat väliaikaiset vutetusta ensiharvennushakkuussa kertyneestä 3236: muutokset säädetään tulevaksi voimaan pysy- puusta. Luovutetun puun määrän tulisi olla 3237: västi vuodesta 1990 alkaen. Esitykseen sisälty- vähintään 20 kiintokuutiometriä. Ensiharven- 3238: vät ehdotukset koskevat pinta-alalisien saatta- nusvähennyksen saamisen edellytyksenä olisi, 3239: mista veronalaisiksi, maatalouden irtaimen että hakkuun kohteena olevan alueen puusto 3240: käyttöomaisuuden enimmäispoistoprosentin täyttää sille laissa säädetyt enimmäis- ja vähim- 3241: alentamista ja poistojen aloittamisajankohdan mäismitat ja muut puumarkkinoilla yleisesti 3242: muuttamista sekä eläkevakuutusmaksujen ja sovellettavat puutavaran mitta- ja laatuvaati- 3243: ryhmähenkivakuutusmaksujen vähennysoi- mukset. 3244: keutta. Yksityiskäyttöönottojen ja tulolähde- 3245: siirtojen verotusta koskevat säännökset ehdote- Esityksessä ehdotetaan lisäksi lakiin lisättä- 3246: taan otettavaksi lakiin. Maatilatalouden tap- väksi säännös, jonka mukaan asetuksella sää- 3247: pion vähentämisoikeutta ehdotetaan rajoitetta- dettyihin metsäverolukuihin ja verokuutiomet- 3248: vaksi. rin rakenteeseen tehtäisiin muutoksia valtakun- 3249: Metsän tuottoperusteista ehdotetaan otetta- nan metsien 8. inventoinnissa saatujen tietojen 3250: vaksi nykyistä tarkemmat säännökset lakiin, perusteella vasta, kun inventointi on päättynyt 3251: samalla kun tuottoperusteita ehdotetaan muu- koko maassa. 3252: toinkin täsmennettäviksi. Vakuutuskorvaukset 3253: otettaisiin tuottoperustearvioinnissa huo- Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 3254: mioon, ja ojitettavien soiden uusista veronhuo- den 1990 alusta lukien, jolloin niitä voitaisiin 3255: jennuksista luovuttaisiin. soveltaa vuodelta 1990 toimitettavasta verotuk- 3256: Esityksessä ehdotetaan, että luonnollisella sesta alkaen. Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja 3257: henkilöllä, kuolinpesällä ja näiden muodosta- menoarvioesitykseen. 3258: 3259: 3260: 3261: 3262: YLEISPERUSTELUT 3263: 3264: 1. Ehdotusten syyt ja asian val- Tällöin annettiin eduskunnalle hallituksen esi- 3265: mistelu tys laeiksi maatilatalouden tuloverolain, vero- 3266: tuslain 68 a §:n ja tappiontasauksesta tulove- 3267: Hallitusohjelman mukainen kokonaisve- rotuksessa annetun lain 2 ja 4 §:n muuttami- 3268: rouudistuksen toteuttaminen aloitettiin vuoden sesta (hall. es. 11111988 vp.). Esitykseen sisäl- 3269: 1989 tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä. tyvät ehdotukset hallituksen esitykseksi laeiksi 3270: 3271: 390279R 3272: 2 1989 vp. - HE n:o 113 3273: 3274: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta ja viksi lakiin. Maatilatalouden tappion vähentä- 3275: tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun misoikeutta ehdotetaan rajoitettavaksi. 3276: lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta kuitenkin rauke- Metsän tuottoperusteista ehdotetaan otetta- 3277: sivat kolmannessa käsittelyssä. Valtiovarainva- vaksi nykyistä tarkemmat säännökset lakiin, 3278: liokunta ehdotti näiden lakiehdotusten hyväk- samalla kun tuottoperusteita ehdotetaan muu- 3279: symistä yksivuotisiksi verolaeiksi muutettuna toinkin täsmennettäviksi. Vakuutuskorvaukset 3280: (valtiovarainvaliok. miet. 83 a). Eduskunta hy- otettaisiin tuottoperustearvioinnissa huo- 3281: väksyi lain maatilatalouden tuloverolain väliai- mioon, ja ojitettavien soiden uusista veronhuo- 3282: kaisesta muuttamisesta (1250/88) ja lain tap- jennuksista luovuttaisiin. Näitä muutoseh- 3283: piontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain dotuksia on laajemmin selostettu hallituksen 3284: 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (1252/88), esityksen n:o 111 yleisperusteluissa. 3285: jotka tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta Lisäksi esitykseen sisältyy valtiovarainvalio- 3286: 1989 ja joita sovelletaan vuodelta 1989 toimi- kunnan lakiin lisäämä säännös vuoden 1989 3287: tettavassa verotuksessa. alusta voimaan tulleen maatalousyrittäjien ryh- 3288: Kokonaisverouudistuksen yhteydessä annet- mähenkivakuutuksen vakuutusmaksujen vä- 3289: tuun hallituksen esitykseen sisältyvät säännök- hennysoikeudesta. Myös valiokunnassa lakiin 3290: set on laadittu valtiovarainministeriön asetta- tehdyt eräät sanonnalliset täsmennykset on 3291: mien maatilojen veropohjatyöryhmän (työryh- otettu huomioon samansisältöisinä kuin ne 3292: mämuistio 1987: VM 28) ja yritysjärjestelytyö- ovat vuodelta 1989 voimassa olevassa laissa. 3293: ryhmän (työryhmämuistio 1988: VM 3) muis- Jo tältä vuodelta toimitettavassa verotukses- 3294: tioissa esitettyjen selvitysten ja ehdotusten poh- sa voimassa olevien säännösten lisäksi ehdote- 3295: jalta. taan metsätaloudesta saatujen tulojen verotuk- 3296: Valtiovarainministeriön maaliskuussa 1988 seen eräitä muutoksia. 3297: asettama metsäverotoimikunta-88 (komi- Vaikka metsäverotuksen kehittämisselvitys 3298: teanmietintö 1988:32) ehdotti toimeksiautonsa jatkuu edelleen, ehdotetaan metsäverotusta 3299: mukaisesti metsäverotusta kehitettäväksi kas- huojennettavaksi jo vuodelta 1990 toimitetta- 3300: vun arvioimiseen perustuvan pinta-alajärjestel- vassa verotuksessa ottamalla käyttöön metsä- 3301: män pohjalta. verotoimikunta -88:n mietinnössä ehdotettu 3302: Valtiovarainministeriö asetti toukokuussa ensiharvennusvähennys. Ehdotus huojentaisi 3303: niiden metsänomistajien verotusta, jotka toi- 3304: 1989 toimikunnan, jonka tehtävänä on selvit- 3305: meenpanevat metsissään ensiharvennushakkui- 3306: tää mahdollisuudet siirtyä metsäverotuksessa 3307: ta, sekä edistäisi teollisuuden puunsaantia. 3308: järjestelmään, jossa pääsääntöisesti puun osta- 3309: ja pidättää kauppahinnasta perittävän lopulli- Vuoden 1989 alusta voimaan tulleen verotus- 3310: lain 68 a §:n 2 momentin (1251188) mukaan 3311: sen, suhteellisen veron ja suorittaa sen verovi- 3312: maatilatalouden tuloveroasetuksessa olevat 3313: ranomaisille veronsaajille tilitettäväksi. Toimi- 3314: metsäveroluvut ja verokuutiometrin rakenne 3315: kunnalle asetettu määräaika päättyy 30 päivä- 3316: nä marraskuuta 1989. on saatettava vastaamaan todellista tilannetta 3317: silloin, kun tuottoperusteiden muutoksen vai- 3318: kutus tuoton määrään on vähintään viisi pro- 3319: senttia. 3320: 2. Ehdotettavat muutokset Valtakunnan metsien kahdeksas inventointi 3321: on tekeillä, ja Etelä-Suomen tulokset ovat 3322: Hallituksen esitykseen n:o 111/1988 vp. si- valmistumassa. Niiden tulosten perusteella las- 3323: sältyneet muutosehdotukset ovat tässä esityk- kettavat uudet metsäveroluvut ja verokuutio- 3324: sessä samansisältöiset. metrin rakenne ovat valmistumassa vuonna 3325: Esitykseen sisältyvät ehdotukset koskevat 1990 alueelta, johon kuuluvat Ahvenanmaan 3326: pinta-alalisien saattamista veronalaisiksi, maa- maakunta sekä neljän eteläisimmän metsälau- 3327: talouden irtaimen käyttöomaisuuden enim- takunnan toimialueet. Lain mukaan asetusta 3328: mäispoistoprosentin alentamista ja poistojen olisi mahdollisesti muutettava jo vuonna 1990. 3329: aloittamisajankohdan muuttamista sekä elä- Kahdeksannen inventoinnin arvioidaan valmis- 3330: kevakuutusmaksujen ja ryhmähenkivakuutuk- tuvan koko maahan 1990-luvun puolivälissä. 3331: sen vakuutusmaksujen vähennysoikeutta. Yksi- Metsäverotuksen uudistamisselvitysten tässä 3332: tyiskäyttöönottojen ja tulolähdesiirtojen vero- vaiheessa lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 3333: tusta koskevat säännökset ehdotetaan otetta- 11 a §, jonka mukaan lain 11 §:n ja verotus- 3334: 1989 vp. - HE n:o 113 3 3335: 3336: lain 68 a §:n 2 momentin säännöksistä poike- markalla. Ensiharvennusvähennyksen käyt- 3337: ten valtakunnan metsien kahdeksannen inven- töönotto alentaa veropohjaa vuonna 1990 noin 3338: toinnin tietojen perusteella tarkistetaan metsä- 100 miljoonaa markkaa edellyttäen, että ensi- 3339: verolukuja ja verokuutiometrin rakennetta vas- harvennukset lisääntyvät metsänhoidollisten 3340: ta, kun inventointi on päättynyt koko maassa. tavoitteiden mukaisesti. Inventointitietojen 3341: käyttöönotto vuonna 1990 olisi laajentanut 3342: veropohjaa arviolta 200-300 miljoonalla mar- 3343: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- kalla. 3344: tukset 3345: Esitys on osa kokonaisverouudistusta, jota 3346: Maatalouden tuloverotuksen veropohjaa li- koskevat muut esitykset, erityisesti valtionvero- 3347: säävät pinta-alalisien veronalaisiksi muuttumi- tuksen tuloveroasteikkoa koskeva, myös vai- 3348: nen noin 900 miljoonaa markkaa ja poisto- kuttavat tämän esityksen vaikutuksiin veron- 3349: oikeuden hidastaminen suunnilleen 500-600 saajain ja verovelvollisten talouteen. Näitä ko- 3350: miljoonaa markkaa. konaisverouudistuksen vaikutuksia myös maa- 3351: Vakuutuskorvausten lisääminen tuottoarvi- tilatalouden harjoittajan osalta on käsitelty 3352: oon ja ojitusalueiden veronhuojennusten pois- vuodelta 1989 toimitettavaa verotusta varten 3353: taminen lisää metsäverotuksen veropohjaa annetun veroasteikkoesityksen (hall. es. 108/ 3354: vuonna 1990 yhteensä noin 50 miljoonalla 1988 vp.) perusteluissa. 3355: 3356: 3357: 3358: 3359: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 3360: 3361: 3362: 1. Lakiehdotusten perustelut vauksesta olisi 60 prosenttia veronalaista tuloa. 3363: Muilta osin lainkohta pysyisi ennallaan. 3364: Perustelut koskevat ehdotettuja muutoksia 5 §:n 1 momentin 4 kohta. Pykälässä on 3365: verrattuna pysyvästi voimassa oleviin lakeihin. lueteltu maatalouden verovuoden veronalaisia 3366: tuloja ja näistä poikkeuksena mainittu pinta- 3367: alalisä. Kun pinta-alalisät eivät enää olisi vero- 3368: vapaita, ehdotetaan lainkohdasta poistettavak- 3369: 1.1. Maatilatalouden tuloverolaki si pinta-alalisää koskeva maininta. 3370: 5 §:n 1 momentin 12 kohta. Pykälän 1 3371: 4 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi saan- momenttiin lisättäväksi ehdotetun uuden 12 3372: nös verovelvollisen yksityistalouteensa ottaman kohdan mukaan veronalaiseksi tuloksi luettai- 3373: muun omaisuuden kuin maatalous- ja puutar- siin verovelvollisen toiseen tulolähteeseensä 3374: hatuotteiden arvosta. Omaisuuden arvoksi kat- siirtämän muun maatalouteen kuuluvan omai- 3375: sottaisiin omaisuuden alkuperäistä hankinta- suuden kuin maatalous- ja puutarhatuotteiden 3376: menoa vastaava määrä tai sitä alhaisempi to- ja tilalta otetun maa-aineksen verotuksessa 3377: dennäköinen luovutushinta. Tämänsisältöinen poistamatta oleva hankintamenon osa. 3378: säännös ehdotetaan pykälän 3 momentiksi. 6 §:n 1 momentin 1 kohta. Maatilatalouden 3379: Maatalous- ja puutarhatuotteiden verovapaut- tuloverolain 6 §:ssä on esimerkkiluettelo vä- 3380: ta koskeva säännös pysyisi entisensisältöisenä hennyskelpoisista menoista. Lainkohdasta eh- 3381: 4 §:n 2 momenttina. dotetaan poistettavaksi viittaus tulo- ja varalli- 3382: 5 §:n 1 momentin 2 kohta. Lainkohtaa eh- suusverolain mukaan kokonaistulosta vähen- 3383: dotetaan muutettavaksi siten, että rakennuk- nyskelpoisiin vapaaehtoisiin eläkevakuutus- 3384: sesta ja rakennelmasta, jonka verovelvollinen maksuihin. Maatilatalouden harjoittajat saisi- 3385: on omistanut vähintään 10 vuotta, saaduista vat pakollisten eläkevakuutusmaksujen lisäksi 3386: luovutushinnoista ja vahingon-, vakuutus- ja vähentää kokonaistulosta vapaaehtoisia elä- 3387: muista korvaoksista 60 prosenttia on veron- kevakuutusmaksuja 15 prosenttia ansiotulon 3388: alaista tuloa. Myös muusta säännöksessä tar- määrästä. Tästä säädetään tulo- ja varallisuus- 3389: koitetusta luovutushinnasta tai muusta kor- verolaissa. 3390: 4 1989 vp. - HE n:o 113 3391: 3392: Säännös maatalousyrittäjien ryhmähenkiva- kunnittain. Tämä ei ole kuitenkaan käytännös- 3393: kuutuksen maksujen vähennysoikeudesta eh- sä ollut mahdollista muuten kuin veroluokituk- 3394: dotetaan otettavaksi lainkohtaan samansisäl- sessa ja puun keskihinnan määrityksessä. Kun 3395: töisenä kuin se on vuodelta 1989 sovellettavas- arviointiperusteet pitäisi tarvittaessa voida 3396: sa laissa. määritellä myös kuntaryhmittäin, ehdotetaan 3397: 6 §:n 1 momentin 12 kohta. Pykälän 1 tästä otettavaksi lakiin säännös. 3398: momenttiin lisättävään uuteen 12 kohtaan eh- Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan met- 3399: dotetaan sisällytettäväksi säännös verovelvolli- sämaat jaetaan enintään neljään veroluokkaan. 3400: sen toisesta tulolähteestä siirtämän omaisuuden Pykälän 1 momentin 2 kohtaan sisältyisi 3401: vähennyskelpoisuudesta. Vähennyskelpoinen verokuutiometrin ja metsäveroluvun määritel- 3402: olisi omaisuuden verotuksessa poistamaHa ole- mät, jotka nykyisin ovat maatilatalouden tulo- 3403: va hankintamenon osa tai sitä korkeampi toi- veroasetuksen 13 §:ssä. 3404: sessa tulolähteessä veronalaiseksi luovutushin- Pykälän 1 momentin 3 kohtaan sisältyisi 3405: naksi luettu määrä. verokuutiometrin rakenteen määrittely. Tämän 3406: 8 §. Pykälän 3 momentissa on irtaimen käyt- mukaan vallinnutta käytäntöä noudattaen ve- 3407: töomaisuuden poistoja koskevan menojään- rokuutiometriin arvioidaan sisältyvän eri puu- 3408: nöksen käsitteen määritelmä. Sen mukaan me- tavaralajeja ja hukkapuuta samassa suhteessa 3409: nojäännöstä laskettaessa irtaimen käyttöomai- kuin niitä on metsämaan suurimman kestävän 3410: suuden hankkiminen oikeuttaa poistojen aloit- hakkuumahdollisuuden rakenteessa. 3411: tamiseen. Elinkeinotulon verottamisesta anne- Verokuutiometrin bruttoraha-arvon määrit- 3412: tun lain mukaan verotettavan elinkeinonhar- tämistapa sisältyisi pykälän 1 momentin 4 koh- 3413: joittajan ja maatilatalouden harjoittajan pois- taan. Kantohintataso määritettäisiin metsän- 3414: tojärjestelmän yhtenäistämiseksi lainkohta eh- omistajien puukaupoissa saamien keskihinto- 3415: dotetaan muutettavaksi siten, että menojään- jen ja hakkuuvuonna sovellettavan verokuutio- 3416: nös on verovuoden aikana käyttöön otettujen metrin rakenteen perusteella. Säännöksen mu- 3417: koneiden, kaluston ja laitteiden hankintameno- kaan keskihintoja laskettaessa otettaisiin huo- 3418: jen sekä aikaisemmin käyttöön otettujen ko- mioon myös tulon menetyksistä saadut vakuu- 3419: neiden, kaluston ja laitteiden poistamattomien tuskorvaukset. Keskihintoja laskettaessa sovel- 3420: hankintamenojen summa vähennettynä koneis- lettaisiin kauppasopimusten mukaisia kanto- 3421: ta, kalustosta ja laitteista verovuoden aikana hintoja ja hankintahinnoista yhtenäisin perus- 3422: saaduilla luovutushinnoilla ja muilla vastikkeil- tein johdettuja kantoarvoja. Lainkohtaan eh- 3423: la sekä vahingon-, vakuutus- ja muilla kor- dotetaan otettavaksi myös nykyisin asetuksessa 3424: vauksilla ynnä koneiden, kaluston ja laitteiden oleva säännös metsämaan jakamisesta kunnas- 3425: hankintaan ja perusparannuksiin saaduilla sa enintään kolmeen kantohinta-alueeseen, jos 3426: avustuksilla. puutavaran kantohinnat ovat kunnan eri osissa 3427: Pykälän 4 momentissa on säädetty enim- puutavaran menekki- ja kuljetussuhteiden joh- 3428: mäispoistoprosentista. Tämä ehdotetaan alen- dosta huomattavasti erilaiset tai jos kuntien 3429: nettavaksi 30 prosentista 25 prosenttiin. välisten huomattavien tuottoperuste-erojen ta- 3430: 11 §. Pykälässä on säännökset metsätalou- soittaminen sitä edellyttää. 3431: den puhtaan tulon määrittämisestä. Laissa ole- Metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja hal- 3432: vat säännökset puhtaan tuoton arvioinnista lintomenot sekä käyttöomaisuuden poistot ote- 3433: ovat hyvin niukat, ja puhtaan tuoton arviointi taan huomioon verokuutiometrin keskimää- 3434: perustuu paljolti käytännössä kehitettyihin me- räistä raha-arvoa kolmelle viimeksi kuluneelle 3435: nettelytapoihin. Maatilatalouden tuloverolain hakkuuvuodelle määritettäessä siten, että kun- 3436: 11 §:ään ehdotetaan otettavaksi yksityiskohtai- kin hakkuuvuoden verokuutiometrin brutto- 3437: set säännökset metsätalouden puhtaan tuoton raha-arvosta vähennetään kyseisenä hakkuu- 3438: määrityksessä käytetyistä käsitteistä ja menet- vuonna sovellettava keskimääräinen vähennys. 3439: telystä. Keskimääräisestä vähennysprosentista on sää- 3440: Pykälän 1 momentin johdantokappaleeseen detty maatilatalouden tuloveroasetuksessa. 3441: sisältyisi keskimääräisverotuksen periaate kol- Päättäessään kokonaisverouudistuksen pää- 3442: men hakkuuvuoden verotusperusteiden vahvis- linjoista hallitus päätti myös, että vähennyksen 3443: tamisesta hintanoteerausten perusteella. Pysy- laskentamenettelyä tarkistetaan, jolloin vähen- 3444: västi voimassa oleva laki edellyttää metsätalou- nysprosenttia voitiin alentaa 2 prosenttiyksi- 3445: den tuoton arviointiperusteiden määrittämistä köllä. Hallituksen esityksen n:o 111 perus- 3446: 1989 vp. - HE n:o 113 5 3447: 3448: teluissa oli todettu, että kulujen suhteuttami- Pykälän 2 momentissa on saannös vähen- 3449: nen puuston arvonlisäykseen ja poistomenette- nyksen määrän laskemisesta. Ensiharvennusvä- 3450: lyn soveltaminen investointien menoihin alen- hennyksen määrä vastaisi hakkuussa kertyneen 3451: taisi kuluosuutta. luovutetun puutavaran puolta määrää kerrot- 3452: Vähennysprosentti on Ahvenanmaalla, Tu- tuna verovuoden verokuutiometrin keskimää- 3453: run ja Porin, Uudenmaan, Kymen ja Hämeen räisellä raha-arvolla. Vähennyksen määrä saisi 3454: lääneissä 9, Mikkelin, Kuopion, Vaasan ja kuitenkin olla enintään muiden tilakohtaisten 3455: Keski-Suomen lääneissä 11, Pohjois-Karjalan veronhuojennusten ja vähennysten jälkeen jää- 3456: ja Oulun läänissä 13 sekä Lapin läänissä 15. vän verovuoden verotettavan puhtaan tuoton 3457: Säännös keskimääräisen vähennyksen vähen- suuruinen. 3458: tämisestä verokuutiometrin keskimääräistä Pykälän 3 momentissa on säädetty vähen- 3459: raha-arvoa määritettäessä ehdotetaan 11 §:n 1 nyksen myöntämisen edellytyksistä. Moment- 3460: momentin 5 kohdaksi. tiin sisältyy ensiharvennuksen käsitteen täs- 3461: Veroluokista, metsäveroluvuista, verokuu- mennys. Tämän lisäksi luovutetun puun mää- 3462: tiometrin rakenteesta ja keskimääräisestä vä- rän on oltava vähintään 20 kiintokuutiometriä, 3463: hennyksestä annettaisiin tarkemmat määräyk- ja luovutetun puun tulee täyttää puumarkki- 3464: set asetuksella. Verokuutiometrin keskimääräi- noilla yleisesti sovellettavat puutavaran mitta- 3465: sestä raha-arvosta päättäisi valtioneuvosto, ku- ja laatuvaatimukset. Saadakseen vähennyksen 3466: ten nykyisinkin. Metsäveroalueista ja kanto- verovelvollisen on liitettävä veroilmoitukseensa 3467: hinta-alueista päättäisi verohallitus. Tämänsi- puun ostajan antama todistus vähennykseen 3468: sältöinen 2 momentti ehdotetaan lakiin. oikeuttavan puutavaran määrästä. 3469: Lain 11 §:n 3 momentti olisi nykyinen 2 Ensiharvennusvähennystä ei pidettäisi 13 §:n 3470: momentti, joka sisältää säännökset valtion 4 momentissa tarkoitettuna menona, joka voi- 3471: Enontekiön ja Utsjoen kunnissa harjoittaman taisiin vähentää seuraavana verovuonna metsä- 3472: metsätalouden verottamisesta. talouden puhtaasta tulosta erikseen, jos sen 3473: määrä yhdessä muiden erikseen vähennettävien 3474: 11 a §. Lakiin lisättäväksi ehdotettuun uu- vähennysten jälkeen ylittää metsän verotetta- 3475: teen pykälään sisältyy säännös siitä, että 11 §:n van puhtaan tuoton. 3476: ja verotuslain 68 a §:n 2 momentin säännösten 16 §. Pykälään sisältyvät säännökset metsi- 3477: estämättä valtakunnan metsien kahdeksannen tyksen tai ojituksen perusteella myönnettävän 3478: inventoinnin tiedot otetaan huomioon metsäve- veronhuojennuksen saamisen edellytyksistä. 3479: roluvuissa tai verokuutiometrin rakenteessa Kun ojituksen perusteella ei enää myönnettäisi 3480: vasta, kun kahdeksas inventointi on päättynyt. veronhuojennuksia, ehdotetaan pykälästä jä- 3481: Voimassa olevan lain mukaan asetuksen lu- tettäväksi pois ojitusta koskevat säännökset. 3482: vut on muutettava, ennen kuin verokuutiomet- 17 §. Kokonaisverouudistuksen yhteydessä 3483: rin keskimääräinen raha-arvo vahvistetaan. In- korkojen vähentämistä koskevat säännökset 3484: ventointitietojen perusteella olisi asetukseen si- sisällytettiin tulo- ja varallisuusverolakiin. Vel- 3485: sältyvät metsäveroluvut ja verokuutiometrin kojen korkojen vähennysoikeuden rajoittami- 3486: rakenne muutettava ennen joulukuun 10 päi- sesta verotuksessa annettu laki (953/74) on 3487: vää annettavaa raha-arvopäätöstä. tarkoitus kumota, joten viittaus tähän lakiin 3488: 15 §. Kun soiden ojitusalueiden uusista ve- ehdotetaan kumottavaksi. 3489: ronhuojennuksista luovuttaisiin, ehdotetaan 21 §. Pykälästä ehdotetaan kumottaviksi 3490: pykälän 2 momentti kumottavaksi. viittaukset jo kumottuihin tulo- ja omaisuusve- 3491: 15 b §. Pykälässä ovat säännökset ensihar- rolakiin, kunnallishallituksesta kaupungissa 3492: vennusvähennyksestä ja sen saamisen edelly- annettuun asetukseen ja maalaiskuntien kun- 3493: tyksistä. nallishallinnosta annettuun asetukseen. 3494: Pykälän 1 momentin mukaan vähennyksen 3495: voisivat saada luonnollinen henkilö, kuolinpe- 3496: sä ja näiden muodostama yhtymä sekä yhteis- 1.2. Laki tappiontasauksesta tuloverotukses- 3497: metsä. Ensiharvennusvähennyksen saisi vero- sa 3498: vuonna ostajalle luovutetusta ensiharvennus- 3499: hakkuussa kertyneestä puusta. Ensiharvennuk- 2 §. Kun maatilatalouden tappiota 10 000 3500: sella tarkoitetaan nuoren kasvatusmetsän ensi- markkaa ylittävältä osalta ei saisi enää valtion- 3501: kertaista kaupallista harvennushakkuuta. verotuksessa vähentää muun tulolähteen tap- 3502: 6 1989 vp. - HE n:o 113 3503: 3504: piosta, on lain 2 §:ää, johon sisältyy tappion tus kumota asetuksessa. Maatilatalouden tulo- 3505: määritelmä, muutettava. Pykälää ehdotetaan veroasetuksen 13, 17 ja 18 § kumottaisiin. 3506: muutettavaksi lisäämällä siihen säännökset 3507: maatilatalouden tappion käsitteestä ja laskemi- 3508: sesta. 3. Voimaantulo 3509: Pykälän 3 momentissa on säännökset vero- 3510: velvollisen kokonaistulosta vähennettävien eri Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi- 3511: eläkelakien nojalla suoritettujen vakuutus- vänä tammikuuta 1990. Niitä sovellettaisiin 3512: maksujen ja maatilatalouden tuloverolain ensimmäisen kerran vuodelta 1990 toimitetta- 3513: 15 a §:n 3 momentissa tarkoitetun vähennyk- vassa verotuksessa. 3514: sen rinnastamisesta tappiota laskettaessa huo- Maatilatalouden tuloverolain 11 §:n 1 mo- 3515: mioon otettaviin vähennyksiin. Kun elä- mentin 2 ja 3 kohta tulevat sovellettaviksi, kun 3516: kevakuutusmaksujen vähennysoikeuteen on metsäverolukuja tai verokuutiometrin raken- 3517: ehdotettu muutoksia, ehdotetaan lainkohdassa netta ensimmäisen kerran muutetaan lain voi- 3518: oleva sanamuoto eläkevakuutusmaksujen vä- maantulon jälkeen. Lain 11 §:n 1 momentin 4 3519: hentämisestä yksinkertaistettavaksi. Maatilata- kohtaa sovellettaisiin ensimmäisen kerran mää- 3520: louden tuloverolain 15 a §:n 3 momentissa tar- ritettäessä verokuutiometrin bruttoraha-arvoa 3521: koitettua vähennystä koskeva säännös ehdote- hakkuuvuodelta 1989/90. 3522: taan tarpeettomana kumottavaksi. Maatilata- Ennen maatilatalouden tuloverolain muu- 3523: louden tuloverolain 13 §:ssä on vuoden 1986 toksen voimaantuloa ojitettujen soiden perus- 3524: alusta voimassa säännös ylimenevän osan huo- teella myönnetyt veronhuojennukset olisivat 3525: mioon ottamisesta seuraavana verovuonna voimassa kumotun 15 § :n 2 momentissa sääde- 3526: metsätalouden puhtaasta tulosta erikseen vä- tyn ajan. Tammikuun 1 päivän 1989 jälkeen 3527: hennettävänä menona. ojitetun suon nojalla ei enää myönnetä huojen- 3528: Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväk- nusta. Lain 16 §:n säännöksiä sovellettaisiin 3529: si säännös verovelvollisen kokonaistulosta val- ennen 1 päivää tammikuuta 1989 voimassa 3530: tionverotuksessa vähennettävän maatilatalou- olleessa muodossa ennen tätä ajankohtaa oji- 3531: den tappion rinnastamisesta 1 momentissa mai- tettujen soiden veronhuojennuksiin. 3532: nittuihin vähennyksiin. 3533: 4 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi sään- 4. Säätämisjärjestys 3534: nös maatilatalouden tappion vähentämisestä. 3535: Esitykseen sisältyvät lakiehdotukset olisi kä- 3536: siteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mukai- 3537: 2. Tarkemmat säännökset ja sessa yhtä vuotta pidemmältä ajalta kannetta- 3538: määräykset vaa veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä. 3539: 3540: Kun eräitä nykyisin maatilatalouden tulove- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 3541: roasetuksessa olevia säännöksiä ehdotetaan kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 3542: otettavaksi lakiin, on nämä säännökset tarkoi- set: 3543: 1989 vp. - HE n:o 113 7 3544: 3545: 3546: 3547: 3548: 1. 3549: Laki 3550: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta 3551: 3552: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3553: kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67) 15 §:n 2 3554: momentti, 3555: sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (975/79), ja 3556: muutetaan 4 §, 5 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohta, 6 §:n 1 momentin 1, 9 ja 11 kohta, 8 §:n 3 ja 4 3557: momentti sekä 11, 16, 17 ja 21 §, 3558: sellaisina kuin niistä ovat 4 §, 5 §:n 1 momentin 4 kohta ja 21 § 30 päivänä joulukuuta 1970 3559: annetussa laissa (847/70), 5 §:n 1 momentin 2 kohta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa 3560: (1039/85}, 6 §:n 1 momentin 1 kohta 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (303/82) ja 11 3561: kohta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa (374/68}, 11 § osittain muutettuna 12 päivänä 3562: toukokuuta 1972 annetulla lailla (373/72), 16 §mainitussa 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa 3563: laissa ja 17 § 2 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (900/83), sekä 3564: lisätään 5 §:n 1 momenttiin siitä mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1970 annetulla lailla 3565: kumotun 12 kohdan sijaan uusi 12 kohta, 6 §:n 1 momenttiin uusi 12 kohta sekä lakiin uusi 11 a 3566: ja 15 b § seuraavasti: 3567: 3568: 4§ 5§ 3569: Maatalouden verovuoden puhdas tulo on Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja maatalouden ve- 3570: maataloudesta sekä siihen tai metsätalouteen rovuoden veronalaisia tuloja ovat muun ohes- 3571: liittyvästä sellaisesta toiminnasta, jota ei ole sa: 3572: pidettävä eri liikkeenä, rahana tai rahanarvoi- 3573: sena etuutena verovuonna saatujen tulojen ja 2) rakennuksesta ja rakennelmasta, jonka 3574: tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu- verovelvollinen on omistanut 10 vuotta ly- 3575: neiden menojen erotus. hyemmän ajan, saadut luovutushinnat sekä 3576: Maatalouden veronalaiseksi tuloksi ei lueta vahingon-, vakuutus- ja muut korvaukset ko- 3577: verovelvollisen ja hänen perheensä yksityista- konaan ja, omistusajan ollessa vähintään 10 3578: loudessa käytettyjen tilalta saatujen maatalous- vuotta tai kun rakennus on luovutettu kiinteän 3579: ja puutarhatuotteiden luovutushintaa. omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk- 3580: Verovelvollisen ottaessa 1 momentissa tar- sesta annetun lain (603/77) mukaisella menet- 3581: koitetusta toiminnasta yksityistalouden käyt- telyllä tai muulla siihen rinnastettavana menet- 3582: töön muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua telyllä tai jos rakennus ilman, että edellä tar- 3583: omaisuutta katsotaan omaisuuden alkuperäistä koitettuun menettelyyn on ryhdytty, tai menet- 3584: hankintamenoa vastaava määrä tai sitä alhai- telyn alettua on kaupoin tai muutoin vapaaeh- 3585: sempi todennäköinen luovutushinta veronalai- toisesti luovutettu sellaiseen tarkoitukseen, jo- 3586: seksi luovutushinnaksi. hon vastaanottajalla on oikeus lunastaa raken- 3587: 8 1989 vp. HE n:o 113 3588: 3589: nus tai saada sen pysyvä käyttöoikeus maini- hänen perheenjäsenensä pakollisesta elä- 3590: tulla menettelyllä, tai jos verovelvollinen vesis- kevakuutuksesta suoritetut maksut, maatalous- 3591: tön patoamista tai säännöstelyä varten on va- yrittäjien tapaturmavakuutuslain (1 026/81) pe- 3592: paaehtoisesti luovuttanut rakennuksen maini- rusteella suoritetut maksut ja maatalousyrittä- 3593: tuista toimenpiteistä hyötyä saavalle voimalai- jien eläkelaissa (467 /69) tarkoitetut ryhmähen- 3594: toksen omistajalle sellaiseen tarkoitukseen, jo- kivakuutuksen maksut sekä verovelvollisen 3595: hon valtiolle on annettu lunastusoikeus, 60 perheenjäsenen palkka ja muut etuudet 7 §:ssä 3596: prosenttia mainituista luovutushinnoista ja säädetyin rajoituksin; 3597: korvauksista, lukuun ottamatta verovelvollisen 3598: tai hänen perheensä asuntona taikka muuten 9) maataloudessa käytetyn, tilan metsästä 3599: heidän yksityistaloudessaan käytetystä raken- otetun puun kantohinnat; 3600: nuksesta, rakennelmasta tai sen osasta saatuja 3601: luovutushintoja ja korvauksia, kuitenkin niin, 11) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut; 3602: että maatilan tai sen osan luovutuksen yhtey- sekä 3603: dessä myös rakennuksista ja rakennelmista 12) verovelvollisen toisesta tulolähteestä 3604: saadut voitot verotetaan 21 §:ssä tarkoitetulla maatalouteen siirtämän omaisuuden verotuk- 3605: tavalla; sessa poistamatta oleva hankintamenon osa tai 3606: sitä korkeampi toisessa tulolähteessä veronalai- 3607: 4) valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi seksi luovutushinnaksi luettu määrä. 3608: saadut avustukset ja korvaukset, lukuun otta- 3609: matta uudis- ja kivenraivauspalkkioita ja mui- 3610: ta niihin verrattavia maanparannusavustuksia 8§ 3611: ja verovelvollisen tai hänen perheensä asun- 3612: noksi taikka muuten heidän yksityistaloudes- Menojäännös on verovuoden aikana käyt- 3613: saan käytettäväksi tarkoitetun rakennuksen, töön otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden 3614: rakennelman tai sen osan hankintaa ja perus- hankintamenojen sekä aikaisemmin käyttöön 3615: parannuksia varten saatuja avustuksia, kuiten- otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden pois- 3616: kin niin, että koneiden, kaluston ja laitteiden tamattomien hankintamenojen summa vähen- 3617: hankkimista tai perusparannuksia varten saa- nettynä koneista, kalustosta ja laitteista vero- 3618: dut avustukset ja korvaukset tuloutetaan vuoden aikana saaduilla luovutushinnoilla ja 3619: 8 §:ssä ja salaojitusavustukset 10 §:ssä sääde- muilla vastikkeilla sekä vahingon-, vakuutus- 3620: tyllä tavalla sekä rakennusten ja rakenneimien ja muilla korvauksilla ynnä koneiden, kaluston 3621: hankintaan ja perusparannuksiin saadut avus- ja laitteiden hankintaan ja perusparannuksiin 3622: tukset vähentämällä ne vastaavista hankinta- saaduilla avustuksilla. 3623: tai perusparannusmenoista; Verovuoden poiston suuruus saa olla enin- 3624: tään 25 prosenttia menojäännöksestä. Jos näin 3625: 12) verovelvollisen toiseen tulolähteeseensä laskettu poisto on pienempi kuin 10 prosenttia 3626: siirtämän muun kuin 11 kohdassa tarkoitetun verovuoden päättyessä käytössä olevien vero- 3627: omaisuuden verotuksessa poistamatta oleva vuoden ja kolmen sitä edeltäneen verovuoden 3628: hankintamenon osa; aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston 3629: ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä, 3630: saadaan poisto kuitenkin tehdä viimeksi maini- 3631: 6§ tun suuruisena. 3632: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tulon hankkimi- 3633: sesta tai säilyttämisestä johtuneita vähennys- 3634: kelpoisia menoja ovat muun ohessa: 11 § 3635: 1) maataloudessa työskennelleille henkilöille Metsätaloudesta saatuna puhtaana tulona pi- 3636: rahana maksetut palkat, heidän ja heidän detään sitä puhdasta tuottoa, jonka samanlaa- 3637: omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perus- tuisen metsämaan arvioidaan kunnassa tai 3638: tuvat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän kuntaryhmässä (metsäveroa/ue) verovuonna 3639: omaistensa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyt- päättyneenä ja kahtena sitä edeltäneenä hak- 3640: tömyyskorvaus- ja muiden niiden kaltaisten kuuvuotena keskimäärin hehtaaria kohti anta- 3641: oikeuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus- neen. Tuoton arvioinnissa sovelletaan seuraa- 3642: ja muut sellaiset maksut, verovelvollisen ja via perusteita (tuottoperusteet): 3643: 1989 vp. - HE n:o 113 9 3644: 3645: 1) metsämaat jaetaan verotusta varten enin- luovutushintoja ja muita vastikkeita sekä met- 3646: tään neljään eri veroluokkaan; sästä saatuja vahingon- ja muita korvauksia 3647: 2) eri veroluokkiin luetun metsämaan vuo- vähennettynä tulon hankkimisesta tai säilyttä- 3648: tuinen puuntuotos hehtaaria kohti määritetään misestä aiheutuneilla menoilla hallintomenoja 3649: kuutiometreinä (verokuutiometn) siten, että lukuun ottamatta. 3650: arvioitu tuotos ottaa huomioon puuston erilai- 3651: sen rakenteen eri veroluokissa ja vastaa 1 3652: kohdassa tarkoitettuihin veroluokkiin luettujen 11 a § 3653: metsämaiden kuorellisen runkopuun vuotuista Sen estämättä, mitä 11 §:ssä ja verotuslain 3654: kasvua hehtaaria kohti (metsäveroluku); 68 a §:n 2 momentissa on säädetty, metsäta- 3655: 3) yhteen verokuutiometriin arvioidaan sisäl- louden tuottoperusteina sovellettaviin metsäve- 3656: tyvän eri puutavaralajeja ja hukkapuuta sa- rolukuihin ja verokuutiometrin rakenteeseen 3657: massa suhteessa kuin niitä on metsämaan suu- tehdään valtakunnan metsien kahdeksannessa 3658: rimman kestävän hakkuumahdollisuuden ra- inventoinnissa saatujen tietojen perusteella 3659: kenteessa (verokuutiometrin rakenne); muutokset, kun tämä inventointi on päättynyt 3660: 4) kantohintataso määritetään kullekin hak- koko maassa. 3661: kuuvuodelle erikseen metsänomistajien puu- 3662: kaupoissa puutavaralajeittain saamien keski- 15 b § 3663: hintojen ja hakkuuvuonna sovellettavan vero- Luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja 3664: kuutiometrin rakenteen perusteella ( verokuu- näiden muodostamaHa yhtymällä sekä yhteis- 3665: tiometrin bruttoraha-arvo). Keskihintoja las- metsällä on oikeus metsätalouden puhtaasta 3666: kettaessa sovelletaan kauppasopimusten mu- tulosta tehdä vähennys verovuonna ostajalle 3667: kaisia kantohintoja ja hankintahinnoista yhte- luovutetusta ensiharvennushakkuussa kerty- 3668: näisin perustein johdettuja kantoarvoja, jol- neestä puusta (ensiharvennusvähennys). 3669: loin tulon menetyksistä saadut vakuutus- Ensiharvennusvähennyksen määrä lasketaan 3670: korvaukset otetaan huomioon kantohintatasoa siten, että se vastaa hakkuussa kertyvän ja 3671: määritettäessä. Jos puutavaran kantohinnat luovutetun puutavaran puolta määrää kerrot- 3672: ovat kunnan eri osissa puutavaran menekki- ja tuna verovuoden verokuutiometrin keskimää- 3673: kuljetussuhteiden johdosta huomattavasti eri- räisellä raha-arvolla, kuitenkin enintään 13- 3674: laiset tai jos kuntien välisten huomattavien 15 ja 15 a §:ssä tarkoitettujen veronhuojennus- 3675: tuottoperuste-erojen tasoittaminen sitä edellyt- ten ja vähennysten jälkeen laskettua metsäta- 3676: tää, jaetaan metsämaat kunnassa enintään kol- louden puhtaan tuoton kokonaismäärää vero- 3677: meen kantohinta-alueeseen; vuonna. 3678: 5) metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on 3679: hallintomenot sekä käyttöomaisuuden poistot edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi, että 3680: otetaan huomioon verokuutiometrin keskimää- 1) hakkuu on kohdistunut metsään, jonka 3681: räistä raha-arvoa määritettäessä siten, että puuston keskiläpimitta ennen hakkuu ta 1, 3 3682: kunkin hakkuuvuoden verokuutiometrin brut- metrin korkeudelta maanpinnasta mitattuna on 3683: toraha-arvosta vähennetään kyseisenä hakkuu- vähintään 8 cm ja enintään 16 cm; 3684: vuonna sovellettava keskimääräinen vähennys. 2) luovutetun puun määrä on vähintään 20 3685: Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista veroluokis- kiintokuutiometriä; 3686: ta, 2 kohdassa tarkoitetuista metsäveroluvuis- 3) luovutettu puu täyttää puumarkkinoilla 3687: ta, 3 kohdassa tarkoitetusta verokuutiometrin yleisesti sovellettavat puutavaran mitta- ja laa- 3688: rakenteesta ja 5 kohdassa tarkoitetusta keski- tuvaatimukset; 3689: määräisestä vähennyksestä annetaan tarkem- 4) veroilmoitukseen on liitetty puun ostajan 3690: mat määräykset asetuksella. Verokuutiometrin antama todistus vähennykseen Oikeuttavan 3691: keskimääräisestä raha-arvosta päättää valtio- puutavaran määrästä. 3692: neuvosto. Metsäveroalueista ja kantohinta- Ensiharvennusvähennystä ei pidetä 13 § :n 4 3693: alueista päättää verohallitus. momentissa tarkoitettuna menona. 3694: Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa on 3695: säädetty, pidetään valtion Enontekiön ja Uts- 16 § 3696: joen kunnissa harjoittamasta metsätaloudesta Edellä 15 tai 15 a §:ssä tarkoitetun veron- 3697: saamana puhtaana tulona verovuonna tapahtu- huojennuksen saamisen edellytyksenä on 3698: neesta puun myynnistä tai käytöstä saatuja myös, että metsän uudistaminen tai metsittämi- 3699: 3700: 2 390279R 3701: 10 1989 vp. - HE n:o 113 3702: 3703: nen on tehty metsälautakunnan tai, jos kysy- 21 § 3704: myksessä on valtion maalla suoritettava metsit- Maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut 3705: täminen, sen viranomaisen, jonka hallinnassa voitot verotetaan tulo- ja varallisuusverolain 3706: alue on, ennen työhön ryhtymistä alueelle hy- säännösten edellyttämällä tavalla. 3707: väksymän suunnitelman mukaisesti. 3708: Veronhuojennusta ei myönnetä, jos on kysy- Tämä laki tulee voimaan päivänä 3709: mys alueesta, jossa maatalousmaan metsittämi- kuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen 3710: nen ei edellytä metsänviljelyä eikä myöskään, kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk- 3711: jos on kysymys alueesta, jossa on suoritettu sessa, kuitenkin siten, että 11 §:n 1 momentin 3712: yksityismetsälain (412/67) vastainen hakkuu. 2 ja 3 kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran, 3713: Jos metsitysalueen hoito on laiminlyöty, me- kun metsäverolukuja tai verokuutiometrin ra- 3714: nettää verovelvollinen 15 §:ssä tarkoitetun ve- kennetta muutetaan tämän lain voimaantulon 3715: ronhuojennuksen tällaisen alueen osalta siltä jälkeen. Lain 11 §:n 1 momentin 4 kohtaa 3716: vuodelta toimitettavasta verotuksesta alkaen, sovelletaan ensimmäisen kerran määritettäessä 3717: jona laiminlyönnin on todettu tapahtuneen. verokuutiometrin bruttoraha-arvoa hakkuu- 3718: vuodelta 1989/90. 3719: 17 § Ennen 1 päivää tammikuuta 1989 ojitettuun 3720: Maatilatalouden tulosta vähennetään maati- suohon sovelletaan kumotun 15 §:n 2 momen- 3721: lataloudesta johtuneen velan korot sekä in- tin säännöksiä ja 16 §:n säännöksiä ennen 1 3722: deksi- ja kurssitappiot tulo- ja varallisuusvero- päivää tammikuuta 1989 voimassa olleessa 3723: lain säännösten edellyttämällä tavalla. muodossa. 3724: 3725: 3726: 3727: 3728: 2. 3729: Laki 3730: tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta 3731: 3732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tappiontasauksesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 3733: annetun lain (362168) 2 §:n 1 ja 3 momentti sekä 4 §:n 1 momentti, 3734: näistä 2 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa 3735: (976179), näin kuuluvaksi: 3736: 3737: 2§ tarkoitetaan sitä määrää, jolla tulolähteen tu- 3738: Valtionverotuksessa tarkoitetaan tappiolla lon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtunei- 3739: sitä määrää, jolla verovelvollisen eri tulolähtei- den vähennysten, vähennyskelpoisien oikaisu- 3740: den tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä erien ja ylijäämänpalautusten sekä vähennys- 3741: johtuneiden vähennysten, vähennyskelpoisien kelpoisien korkojen sekä indeksi- ja kurssitap- 3742: oikaisuerien ja ylijäämänpalautusten sekä vä- pioiden yhteismäärä tappiovuonna ylittää sa- 3743: hennyskelpoisten korkojen sekä indeksi- ja man tulolähteen veronalaisten tulojen yhteis- 3744: kurssitappioiden yhteismäärä verovuonna (tap- määrän 10 000 markkaa ylittävällä määrällä. 3745: piovuonna) ylittää hänen eri tulolähteistä saa- 3746: miensa veronalaisten tulojen yhteismäärän. Jos Verovelvollisen kokonaistulosta valtion- ja 3747: verovelvollinen harjoittaa maatilataloutta, tar- kunnallisverotuksessa vähennettävät elä- 3748: koitetaan tappiolla kuitenkin edellä mainittua kevakuutusmaksut rinnastetaan tämän pykälän 3749: määrää vähennettynä sillä määrällä, jolla maa- 1 ja 2 momenttia sovellettaessa niissä mainit- 3750: tilatalouden tulolähteen edellä mainittujen vä- tuihin vähennyksiin. Verovelvollisen kokonais- 3751: hennyskelpoisten erien yhteismäärä tappio- tulosta valtionverotuksessa verovuonna vähen- 3752: vuonna ylittää saman tulolähteen veronalaisten nettävä maatilatalouden tappio rinnastetaan 3753: tulojen yhteismäärän. Valtionverotuksessa tämän pykälän 1 momenttia sovellettaessa siinä 3754: maatilatalouden tappiolla tappiontasauksessa mainittuihin vähennyksiin. 3755: 1989 vp. - HE n:o 113 11 3756: 3757: 4§ mukaa kuin verotettavaa tuloa kertyy. Uuden 3758: Vahvistettu tappio vähennetään valtionvero- liikkeen tai ammatin 5 ensimmäisenä vero- 3759: tuksessa verotettavasta tulosta ja kunnallisve- vuonna syntyneet tappiot saadaan kuitenkin 3760: rotuksessa verovelvollisen tappion tuottaneen vähentää 10 ensimmäisen verovuoden aikana. 3761: tulolähteen verotettavasta tulosta tappiovuotta 3762: seuraavan 5 verovuoden aikana sitä mukaa 3763: kuin verotettavaa tuloa kertyy. Maatilatalou- Tämä laki tulee voimaan paiVana 3764: den tappio vähennetään valtionverotuksessa kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensim- 3765: saman tulolähteen verotettavasta tulosta tap- mäisen kerran vuodelta 1990 toimitettavassa 3766: piovuotta seuraavan 5 verovuoden aikana sitä verotuksessa. 3767: 3768: 3769: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989 3770: 3771: 3772: Tasavallan Presidentti 3773: MAUNO KOIVISTO 3774: 3775: 3776: 3777: 3778: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 3779: 12 1989 vp. - HE n:o 113 3780: 3781: Liite 3782: 3783: 3784: 1. 3785: Laki 3786: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta 3787: 3788: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 3789: kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67) 15 §:n 2 3790: momentti, 3791: sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (975/79), ja 3792: muutetaan 4 §, 5 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohta, 6 §:n 1 momentin 1, 9 ja 11 kohta, 8 §:n 3 ja 4 3793: momentti sekä 11, 16, 17 ja 21 §, 3794: sellaisina kuin niistä ovat 4 §, 5 §:n 1 momentin 4 kohta ja 21 § 30 päivänä joulukuuta 1970 3795: annetussa laissa (847 /70), 5 §:n 1 momentin 2 kohta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa 3796: (1039/85), 6 §:n 1 momentin 1 kohta 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (303/82) ja 11 3797: kohta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa (374/68), 11 § osittain muutettuna 12 päivänä 3798: toukokuuta 1972 annetulla lailla (373/72), 16 §mainitussa 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa 3799: laissa ja 17 § 2 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (900/83), sekä 3800: lisätään 5 §:n 1 momenttiin siitä mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1970 annetulla lailla 3801: kumotun 12 kohdan sijaan uusi 12 kohta, 6 §:n 1 momenttiin uusi 12 kohta sekä lakiin uusi 11 a 3802: ja 15 b § seuraavasti: 3803: 3804: 3805: Voimassa oleva laki Ehdotus 3806: 4§ 4§ 3807: Maatalouden verovuoden puhdas tulo on Maatalouden verovuoden puhdas tulo on 3808: maataloudesta sekä siihen tai metsätalouteen maataloudesta sekä siihen tai metsätalouteen 3809: liittyvästä sellaisesta toiminnasta, jota ei ole liittyvästä sellaisesta toiminnasta, jota ei ole 3810: pidettävä eri liikkeenä, rahana tai rahanarvoi- pidettävä eri liikkeenä, rahana tai rahanarvoi- 3811: sena etuutena verovuonna saatujen tulojen, sena etuutena verovuonna saatujen tulojen ja 3812: joihin ei kuitenkaan lueta verovelvollisen ja tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu- 3813: hänen perheensä yksityistaloudessa käytettyjen neiden menojen erotus. 3814: tilalta saatujen maatalous- ja puutarhatuottei- 3815: den luovutushintaa, ja tulon hankkimisesta tai 3816: säilyttämisestä johtuneiden menojen erotus. 3817: Maatalouden veronalaiseksi tuloksi ei lueta 3818: verovelvollisen ja hänen perheensä yksityista- 3819: loudessa käytettyjen tilalta saatujen maatalous- 3820: ja puutarhatuotteiden luovutushintaa. 3821: Verovelvollisen ottaessa 1 momentissa tar- 3822: koitetusta toiminnasta yksityistalouden käyt- 3823: töön muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua 3824: omaisuutta katsotaan omaisuuden alkuperäistä 3825: hankintamenoa vastaava määrä tai sitä alhai- 3826: sempi todennäköinen luovutushinta veronalai- 3827: seksi luovutushinnaksi. 3828: 3829: 5§ 3830: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja maatalouden ve- 3831: rovuoden veronalaisia tuloja ovat muun ohes- 3832: sa: 3833: 1989 vp. - HE n:o 113 13 3834: 3835: Voimassa oleva laki Ehdotus 3836: 3837: 3838: 2) rakennuksesta ja rakennelmasta, jonka 2) rakennuksesta ja rakennelmasta, jonka 3839: verovelvollinen on omistanut 10 vuotta lyhy- verovelvollinen on omistanut 10 vuotta ly- 3840: emmän ajan, saadut luovutushinnat sekä va- hyemmän ajan, saadut luovutushinnat sekä 3841: hingon-, vakuutus- ja muut korvaukset koko- vahingon-, vakuutus- ja muut korvaukset ko- 3842: naan ja, omistusajan ollessa vähintään 10 konaan ja, omistusajan ollessa vähintään 10 3843: vuotta tai kun rakennus on luovutettu kiinteän vuotta tai kun rakennus on luovutettu kiinteän 3844: omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk- omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk- 3845: sesta annetun lain (603/77) mukaisella menet- sesta annetun lain (603/77) mukaisella menet- 3846: telyllä tai muulla siihen rinnastettavana menet- telyllä tai muulla siihen rinnastettavana menet- 3847: telyllä tai jos rakennus ilman, että edellä tar- telyllä tai jos rakennus ilman, että edellä tar- 3848: koitettuun menettelyyn on ryhdytty, tai menet- koitettuun menettelyyn on ryhdytty, tai menet- 3849: telyn alettua on kaupoin tai muutoin vapaaeh- telyn alettua on kaupoin tai muutoin vapaaeh- 3850: toisesti luovutettu sellaiseen tarkoitukseen, jo- toisesti luovutettu sellaiseen tarkoitukseen, jo- 3851: hon vastaanottajalla on oikeus lunastaa raken- hon vastaanottajalla on oikeus lunastaa raken- 3852: nus tai saada sen pysyvä käyttöoikeus maini- nus tai saada sen pysyvä käyttöoikeus maini- 3853: tulla menettelyllä, tai jos verovelvollinen vesis- tulla menettelyllä, tai jos verovelvollinen vesis- 3854: tön patoamista tai säännöstelyä varten on va- tön patoamista tai säännöstelyä varten on va- 3855: paaehtoisesti luovuttanut rakennuksen maini- paaehtoisesti luovuttanut rakennuksen maini- 3856: tuista toimenpiteistä hyötyä saavalle voimalai- tuista toimenpiteistä hyötyä saavalle voimalai- 3857: toksen omistajalle sellaiseen tarkoitukseen, jo- toksen omistajalle sellaiseen tarkoitukseen, jo- 3858: hon valtiolle on annettu lunastusoikeus, 20 hon valtiolle on annettu lunastusoikeus, 60 3859: prosenttia mainituista luovutushinnoista ja prosenttia mainituista luovutushinnoista ja 3860: korvauksista, lukuun ottamatta verovelvollisen korvauksista, lukuun ottamatta verovelvollisen 3861: tai hänen perheensä asuntona taikka muuten tai hänen perheensä asuntona taikka muuten 3862: heidän yksityistaloudessaan käytetystä raken- heidän yksityistaloudessaan käytetystä raken- 3863: nuksesta, rakennelmasta tai sen osasta saatuja nuksesta, rakennelmasta tai sen osasta saatuja 3864: luovutushintoja ja korvauksia, kuitenkin niin, luovutushintoja ja korvauksia, kuitenkin niin, 3865: että maatilan tai sen osan luovutuksen yhtey- että maatilan tai sen osan luovutuksen yhtey- 3866: dessä myös rakennuksista ja rakennelmista dessä myös rakennuksista ja rakennelmista 3867: saadut voitot verotetaan 21 §:ssä tarkoitetulla saadut voitot verotetaan 21 §:ssä tarkoitetulla 3868: tavalla; tavalla; 3869: 3870: 4) valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi 4) valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi 3871: saadut avustukset ja korvaukset, lukuun otta- saadut avustukset ja korvaukset, lukuun otta- 3872: matta pinta-alalisää sekä uudis- ja kivenrai- matta uudis- ja kivenraivauspalkkioita ja mui- 3873: vauspalkkioita ynnä muita niihin verrattavia ta niihin verrattavia maanparannusavustuksia 3874: maanparannusavustuksia ja verovelvollisen tai ja verovelvollisen tai hänen perheensä asun- 3875: hänen perheensä asunnoksi taikka muuten hei- noksi taikka muuten heidän yksityistaloudes- 3876: dän yksityistaloudessaan käytettäväksi tarkoi- saan käytettäväksi tarkoitetun rakennuksen, 3877: tetun rakennuksen, rakennelman tai sen osan rakennelman tai sen osan hankintaa ja perus- 3878: hankintaa ja perusparannuksia varten saatuja parannuksia varten saatuja avustuksia, kuiten- 3879: avustuksia, kuitenkin niin, että koneiden, ka- kin niin, että koneiden, kaluston ja laitteiden 3880: luston ja laitteiden hankkimista tai perusparan- hankkimista tai perusparannuksia varten saa- 3881: nuksia varten saadut avustukset ja korvaukset dut avustukset ja korvaukset tuloutetaan 3882: tuloutetaan 8 §:ssä ja salaojitusavustukset 8 §:ssä ja salaojitusavustukset 10 §:ssä sääde- 3883: 10 §:ssä säädetyllä tavalla sekä rakennusten ja tyllä tavalla sekä rakennusten ja rakenneimien 3884: rakenneimien hankintaan ja perusparannuksiin hankintaan ja perusparannuksiin saadut avus- 3885: saadut avustukset vähentämällä ne vastaavista tukset vähentämällä ne vastaavista hankinta- 3886: hankinta- tai perusparannusmenoista; tai perusparannusmenoista; 3887: 3888: 12) verovelvollisen toiseen tulolähteeseensä 3889: 14 1989 vp. - HE n:o 113 3890: 3891: Voimassa oleva laki Ehdotus 3892: 3893: siirtämän muun kuin 11 kohdassa tarkoitetun 3894: omaisuuden verotuksessa poistamatto oleva 3895: hankintamenon osa; 3896: 3897: 3898: 6§ 3899: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tulon hankkimi- 3900: sesta tai säilyttämisestä johtuneita vähennys- 3901: kelpoisia menoja ovat muun ohessa: 3902: 1) maataloudessa työskennelleille henkilöille 1) maataloudessa työskennelleille henkilöille 3903: rahassa maksetut palkat, heidän ja heidän rahana maksetut palkat, heidän ja heidän 3904: omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perus- omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perus- 3905: tuvat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän tuvat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän 3906: omaistensa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyt- omaistensa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyt- 3907: tömyyskorvaus- ja muiden niiden kaltaisten tömyyskorvaus- ja muiden niiden kaltaisten 3908: oikeuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus- oikeuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus- 3909: ja muut sellaiset maksut, kuitenkin niin, että ja muut sellaiset maksut, verovelvollisen ja 3910: maatalousyrittäjien eläkelain (467 /69) ja maa- hänen perheenjäsenensä pakollisesta elä- 3911: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/ kevakuutuksesta suoritetut maksut, maatalous- 3912: 81) perusteella suoritetut maksut ovat vähen- yrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) pe- 3913: nyskelpoisia vain tulo- ja varallisuusverolain rusteella suoritetut maksut ja maata/ousyrittä- 3914: 29 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetyin rajoi- jien eläkelaissa (467169) tarkoitetut ryhmähen- 3915: tuksin ja että verovelvollisen perheenjäsenen kivakuutuksen maksut sekä verovelvollisen 3916: palkka ja muut etuudet ovat vähennyskelpoisia perheenjäsenen palkka ja muut etuudet 7 §:ssä 3917: 7 §:ssä säädetyin rajoituksin; säädetyin rajoituksin; 3918: 3919: 9) maataloudessa käytetyn, tilan metsästä 9) maataloudessa käytetyn, tilan metsästä 3920: otetun puun kantohinnat; sekä otetun puun kantohinnat; 3921: 3922: 11) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut. 11) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut; 3923: sekä 3924: 12) verovelvollisen toisesta tulolähteestä 3925: maatalouteen siirtämän omaisuuden verotuk- 3926: sessa poistamatto oleva hankintamenon osa tai 3927: sitä korkeampi toisessa tulolähteessä veronalai- 3928: seksi luovutushinnaksi luettu määrä. 3929: 3930: 3931: 8§ 3932: 3933: Menojäännös on verovuoden aikana hankii- Menojäännös on verovuoden aikana käyt- 3934: tujen koneiden, kaluston ja laitteiden hankin- töön otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden 3935: tamenojen sekä aikaisemmin hankittujen ko- hankintamenojen sekä aikaisemmin käyttöön 3936: neiden, kaluston ja laitteiden poistamattomien otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden pois- 3937: hankintamenojen summa vähennettynä koneis- tamattomien hankintamenojen summa vähen- 3938: ta, kalustosta ja laitteista verovuoden aikana nettynä koneista, kalustosta ja laitteista vero- 3939: saaduilla luovutushinnoilla ja muilla vastikkeil- vuoden aikana saaduilla luovutushinnoilla ja 3940: la sekä vahingon-, vakuutus- ja muilla kor- muilla vastikkeilla sekä vahingon-, vakuutus- 3941: vauksilla ynnä koneiden, kaluston ja laitteiden ja muilla korvauksilla ynnä koneiden, kaluston 3942: hankintaan ja perusparannuksiin saaduilla ja laitteiden hankintaan ja perusparannuksiin 3943: avustuksilla. saaduilla avustuksilla. 3944: 1989 vp. - HE n:o 113 15 3945: 3946: Voimassa oleva laki Ehdotus 3947: Verovuoden poiston suuruus saa olla enin- Verovuoden poiston suuruus saa olla enin- 3948: tään 30 prosenttia menojäännöksestä. Jos näin tään 25 prosenttia menojäännöksestä. Jos näin 3949: laskettu poisto on pienempi kuin 10 prosenttia laskettu poisto on pienempi kuin 10 prosenttia 3950: verovuoden päättyessä käytössä olevien vero- . verovuoden päättyessä käytössä olevien vero- 3951: vuoden ja kolmen sitä edeltäneen verovuoden vuoden ja kolmen sitä edeltäneen verovuoden 3952: aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston 3953: ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä, ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä, 3954: saadaan poisto kuitenkin tehdä viimeksi maini- saadaan poisto kuitenkin tehdä viimeksi maini- 3955: tun suuruisena. tun suuruisena. 3956: 3957: 3958: 11§ 11 § 3959: Metsätaloudesta saatuna puhtaana tulona pi- Metsätaloudesta saatuna puhtaana tulona pi- 3960: detään sitä puhdasta tuottoa, jonka samanlaa- detään sitä puhdasta tuottoa, jonka samanlaa- 3961: tuisen metsämaan arvioidaan kunnassa vero- tuisen metsämaan arvioidaan kunnassa tai 3962: vuonna päättyneenä ja kahtena sitä edeltänee- kuntaryhmässä (metsäveroalue) verovuonna 3963: nä hakkuuvuotena keskimäärin hehtaaria kohti päättyneenä ja kahtena sitä edeltäneenä hak- 3964: antaneen huomioon ottaen kantohintatason ja kuuvuotena keskimäärin hehtaaria kohti anta- 3965: metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja hallin- neen. Tuoton arvioinnissa sovelletaan seuraa- 3966: tokustannukset sekä kohtuulliset arvonvähen- via perusteita (tuottoperusteet): 3967: nykset sen mukaan kuin niistä asetuksella erik- 1) metsämaat jaetaan verotusta varten enin- 3968: seen säädetään. tään neljään eri veroluokkaan; 3969: 2) eri veroluokkiin luetun metsämaan vuo- 3970: tuinen puuntuotos hehtaaria kohti määritetään 3971: kuutiometreinä (verokuutiometri) siten, että 3972: arvioitu tuotos ottaa huomioon puuston erilai- 3973: sen rakenteen eri veroluokissa ja vastaa 1 3974: kohdassa tarkoitettuihin veroluokkiin luettujen 3975: metsämaiden kuorellisen runkopuun vuotuista 3976: kasvua hehtaaria kohti (metsäveroluku); 3977: 3) yhteen verokuutiometriin arvioidaan sisäl- 3978: tyvän eri puutavaralajeja ja hukkapuuta sa- 3979: massa suhteessa kuin niitä on metsämaan suu- 3980: rimman kestävän hakkuumahdollisuuden ra- 3981: kenteessa (verokuutiometrin rakenne); 3982: 4) kantohintataso määritetään kullekin hak- 3983: kuuvuodelle erikseen metsänomistajien puu- 3984: kaupoissa puutavaralajeittain saamien keski- 3985: hintojen ja hakkuuvuonna sovellettavan vero- 3986: kuutiometrin rakenteen perusteella (verokuu- 3987: tiometrin bruttoraha-arvo). Keskihintoja las- 3988: kettaessa sovelletaan kauppasopimusten mu- 3989: kaisia kantohintoja ja hankintahinnoista yhte- 3990: näisin perustein johdettuja kantoarvoja, jol- 3991: loin tulon menetyksistä saadut vakuutus- 3992: korvaukset otetaan huomioon kantohintatasoa 3993: määritettäessä. Jos puutavaran kantohinnat 3994: ovat kunnan eri osissa puutavaran menekki- ja 3995: kuljetussuhteiden johdosta huomattavasti eri- 3996: laiset tai jos kuntien välisten huomattavien 3997: tuottoperuste-erojen tasoittaminen sitä edellyt- 3998: 16 1989 vp. - HE n:o 113 3999: 4000: Voimassa oleva laki Ehdotus 4001: tää, jaetaan metsämaat kunnassa enintään kol- 4002: meen kantohinta-alueeseen; 4003: 5) metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja 4004: hallintomenot sekä käyttöomaisuuden poistot 4005: otetaan huomioon verokuutiometrin keskimää- 4006: räistä raha-arvoa määritettäessä siten, että 4007: kunkin hakkuuvuoden verokuutiometrin brut- 4008: toraha-arvosta vähennetään kyseisenä hakkuu- 4009: vuonna sovellettava keskimääräinen vähennys. 4010: Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista veroluokis- 4011: ta, 2 kohdassa tarkoitetuista metsäveroluvuis- 4012: ta, 3 kohdassa tarkoitetusta verokuutiometrin 4013: rakenteesta ja 5 kohdassa tarkoitetusta keski- 4014: määräisestä vähennyksestä annetaan tarkem- 4015: mat määräykset asetuksella. Verokuutiometrin 4016: keskimääräisestä raha-arvosta päättää valtio- 4017: neuvosto. Metsäveroalueista ja kantohinta- 4018: alueista päättää verohallitus. 4019: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädet- Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa on 4020: ty, pidetään valtion Enontekiön ja Utsjoen säädetty, pidetään valtion Enontekiön ja Uts- 4021: kunnissa harjoittamasta metsätaloudesta saa- joen kunnissa harjoittamasta metsätaloudesta 4022: mana puhtaana tulona verovuonna tapahtu- saamana puhtaana tulona verovuonna tapahtu- 4023: neesta puun myynnistä tai käytöstä saatuja neesta puun myynnistä tai käytöstä saatuja 4024: luovutushintoja ja muita vastikkeita sekä met- luovutushintoja ja muita vastikkeita sekä met- 4025: sästä saatuja vahingon- ja muita korvauksia sästä saatuja vahingon- ja muita korvauksia 4026: vähennettynä tulon hankkimisesta ja säilyttä- vähennettynä tulon hankkimisesta tai säilyttä- 4027: misestä aiheutuneilla menoilla hallintomenoja misestä aiheutuneilla menoilla hallintomenoja 4028: lukuun ottamatta. lukuun ottamatta. 4029: 4030: 4031: 11 a § 4032: Sen estämättä, mitä 11 §:ssä ja verotuslain 4033: 68 a §:n 2 momentissa on säädetty, metsäta- 4034: louden tuottoperusteina sovellettaviin metsäve- 4035: rolukuihin ja verokuutiometrin rakenteeseen 4036: tehdään valtakunnan metsien kahdeksannessa 4037: inventoinnissa saatujen tietojen perusteella 4038: muutokset, kun tämä inventointi on päättynyt 4039: koko maassa. 4040: 4041: 15 § 4042: 4043: Jos suo on joko kokonaan tai osittain maan- (2 mom. kumotaan) 4044: omistajan varoin ojitettu metsänkasvun paran- 4045: tamiseksi, ei tämän alueen metsän puhdasta 4046: tuottoa oteta lukuun määrättäessä veroa tulon 4047: perusteella niissä verotuksissa, jotka toimite- 4048: taan Lapin läänissä 25 vuodelta, Oulun läänis- 4049: sä 20 vuodelta ja muualla maassa 15 vuodelta 4050: sen kalenterivuoden alusta lukien, jona ojitus- 4051: toimitus on loppuun suoritettu. 4052: 1989 vp. - HE n:o 113 17 4053: 4054: Voimassa oleva laki Ehdotus 4055: 4056: 15 b § 4057: Luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja 4058: näiden muodostamailo yhtymällä sekä yhteis- 4059: metsällä on oikeus metsätalouden puhtaasta 4060: tulosta tehdä vähennys verovuonna ostajalle 4061: luovutetusta ensiharvennushakkuussa kerty- 4062: neestä puusta (ensiharvennusvähennys). 4063: Ensiharvennusvähennyksen määrä lasketaan 4064: siten, että se vastaa hakkuussa kertyvän ja 4065: luovutetun puutavaran puolta määrää kerrot- 4066: tuna verovuoden verokuutiometrin keskimää- 4067: räisellä raha-arvol/a, kuitenkin enintään 13- 4068: 15 ja 15 a §:ssä tarkoitettujen veronhuojennus- 4069: ten ja vähennysten jälkeen laskettua metsäta- 4070: louden puhtaan tuoton kokonaismäärää vero- 4071: vuonna. 4072: Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on 4073: edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi, että 4074: 1) hakkuu on kohdistunut metsään, jonka 4075: puuston keskiläpimitta ennen hakkuuta 1,3 4076: metrin korkeudelta maanpinnasta mitattuna on 4077: vähintään 8 cm ja enintään 16 cm; 4078: 2) luovutetun puun määrä on vähintään 20 4079: kiintokuutiometriä; 4080: 3) luovutettu puu täyttää puumarkkinoilla 4081: yleisesti sovellettavat puutavaran mitta- ja laa- 4082: tuvaatimukset; 4083: 4) veroilmoitukseen on liitetty puun ostajan 4084: antama todistus vähennykseen oikeuttavan 4085: puutavaran määrästä. 4086: Ensiharvennusvähennystä ei pidetä 13 §:n 4 4087: momentissa tarkoitettuna menona. 4088: 4089: 16 § 16 § 4090: Edellä 15 tai 15 a §:ssä tarkoitetun veron- Edellä 15 tai 15 a §:ssä tarkoitetun veron- 4091: huojennuksen saamisen edellytyksenä on huojennuksen saamisen edellytyksenä on 4092: myös, että metsän uudistaminen, metsittämi- myös, että metsän uudistaminen tai metsittämi- 4093: nen tai ojittaminen on tehty piirimetsälauta- nen on tehty metsälautakunnan tai, jos kysy- 4094: kunnan tai jos kysymyksessä on valtion maalla myksessä on valtion maalla suoritettava metsit- 4095: suoritettava metsittäminen tai ojittaminen, sen täminen, sen viranomaisen, jonka hallinnassa 4096: viranomaisen, jonka hallinnassa alue on, en- alue on, ennen työhön ryhtymistä alueelle hy- 4097: nen työhön ryhtymistä alueelle hyväksymän väksymän suunnitelman mukaisesti. 4098: suunnitelman mukaisesti. 4099: Veronhuojennusta ei myönnetä, jos on kysy- Veronhuojennusta ei myönnetä, jos on kysy- 4100: mys alueesta, jossa maatalousmaan metsittämi- mys alueesta, jossa maatalousmaan metsittämi- 4101: nen ei edellytä metsänviljelyä tai jonka ojitta- nen ei edellytä metsänviljelyä eikä myöskään, 4102: mista ei kasvupaikan metsäntuottokyvyn pa- jos on kysymys alueesta, jossa on suoritettu 4103: rantamisen kannalta voida pitää tarkoituksen- yksityismetsälain (412167) vastainen hakkuu. 4104: mukaisena eikä myöskään, jos on kysymys 4105: alueesta, jossa on suoritettu yksityismetsälain 4106: vastainen hakkuu. 4107: 3 390279R 4108: 18 1989 vp. - HE n:o 113 4109: 4110: Voimassa oleva laki Ehdotus 4111: Jos metsitys- tai ojitusalueen hoito on lai- Jos metsitysalueen hoito on laiminlyöty, me- 4112: minlyöty, menettää verovelvollinen 15 §: ssä nettää verovelvollinen 15 §:ssä tarkoitetun ve- 4113: tarkoitetun veronhuojennuksen tällaisen alueen ronhuojennuksen tällaisen alueen osalta siltä 4114: osalta siltä vuodelta toimitettavasta verotukses- vuodelta toimitettavasta verotuksesta alkaen, 4115: ta alkaen, jona laiminlyönnin on todettu ta- jona laiminlyönnin on todettu tapahtuneen. 4116: pahtuneen. 4117: 4118: 17 § 17 § 4119: Maatilatalouden tulosta vähennetään maati- Maatilatalouden tulosta vähennetään maati- 4120: lataloudesta johtuneen velan korot sekä in- lataloudesta johtuneen velan korot sekä in- 4121: deksi- ja kurssitappiot tulo- ja varallisuusvero- deksi- ja kurssitappiot tulo- ja varallisuusvero- 4122: lain (1043174) sekä velkojen korkojen vähen- lain säännösten edellyttämällä tavalla. 4123: nysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa anne- _ 4124: tun lain (953174) säännösten edellyttämällä 4125: tavalla. 4126: 4127: 21 § 21 § 4128: Maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut Maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut 4129: voitot verotetaan tulo- ja omaisuusverolain, voitot verotetaan tulo- ja varallisuusverolain 4130: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun säännösten edellyttämällä tavalla. 4131: asetuksen ja maataiskunlain kunnallishallin- 4132: nosta annetun asetuksen säännösten edellyttä- 4133: mällä tavalla. 4134: 4135: Tämä laki tulee voimaan pmvana 4136: kuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen 4137: kerran vuodelta 1990 toimiteltavassa verotuk- 4138: sessa, kuitenkin siten, että 11 §:n 1 momentin 4139: 2 ja 3 kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran, 4140: kun metsäverolukuja tai verokuutiometrin ra- 4141: kennetta muutetaan tämän lain voimaantulon 4142: jälkeen. Lain 11 §:n 1 momentin 4 kohtaa 4143: sovelletaan ensimmäisen kerran määritettäessä 4144: verokuutiometrin bruttoraha-arvoa hakkuu- 4145: vuodelta 1989/90. 4146: Ennen 1 päivää tammikuuta 1989 ojitettuun 4147: suohon sovelletaan kumotun 15 §:n 2 momen- 4148: tin säännöksiä ja 16 §:n säännöksiä ennen 1 4149: päivää tammikuuta 1989 voimassa olleessa 4150: muodossa. 4151: 1989 vp. - HE n:o 113 19 4152: 4153: 2. 4154: Laki 4155: tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta 4156: 4157: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tappiontasauksesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 4158: annetun lain (362/68) 2 §:n 1 ja 3 momentti sekä 4 §:n 1 momentti, 4159: näistä 2 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa 4160: (976/79), näin kuuluvaksi: 4161: 4162: Voimassa oleva laki Ehdotus 4163: 4164: 2§ 2§ 4165: Valtionverotuksessa tarkoitetaan tappiolla Valtionverotuksessa tarkoitetaan tappiolla 4166: sitä määrää, millä verovelvollisen eri tuloläh- sitä määrää, jolla verovelvollisen eri tulolähtei- 4167: teitten tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä den tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä 4168: johtuneitten vähennysten, vähennyskelpoisten johtuneiden vähennysten, vähennyskelpoisien 4169: oikaisuerien ja ylijäämänpalautusten sekä vä- oikaisuerien ja ylijäämänpalautusten sekä vä- 4170: hennyskelpoisten korkojen sekä indeksi- ja hennyskelpoisten korkojen sekä indeksi- ja 4171: kurssitappioiden yhteismäärä jonakin vero- kurssitappioiden yhteismäärä verovuonna (tap- 4172: vuonna (tappiovuonna) ylittää hänen eri tulo- piovuonna) ylittää hänen eri tulolähteistä saa- 4173: lähteistä saamiensa veronalaisten tulojen yh- miensa veronalaisten tulojen yhteismäärän. Jos 4174: teismäärän. verovelvollinen harjoittaa maatilataloutta, tar- 4175: koitetaan tappiolla kuitenkin edellä mainittua 4176: määrää vähennettynä sillä määrällä, jolla maa- 4177: tilatalouden tulolähteen edellä mainittujen vä- 4178: hennyskelpoisten erien yhteismäärä tappio- 4179: vuonna ylittää saman tulolähteen veronalaisten 4180: tulojen yhteismäärän. Valtionverotuksessa 4181: maatilatalouden tappiolla tappiontasauksessa 4182: tarkoitetaan sitä määrää, jolla tulolähteen tu- 4183: lon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtunei- 4184: den vähennysten, vähennyskelpoisien oikaisu- 4185: erien ja ylijäämänpalautusten sekä vähennys- 4186: kelpoisien korkojen sekä indeksi- ja kurssitap- 4187: pioiden yhteismäärä tappiovuonna ylittää sa- 4188: man tulolähteen veronalaisten tulojen yhteis- 4189: määrän JO 000 markkaa ylittävällä määrällä. 4190: 4191: Verovelvollisen kokonaistulosta valtion- ja Verovelvollisen kokonaistulosta valtion- ja 4192: kunnallisverotuksessa vähennettävät maata- kunnallisverotuksessa vähennettävät elä- 4193: lousyrittäjien eläkelain (467169), yrittäjien elä- kevakuutusmaksut rinnastetaan tämän pykälän 4194: kelain (468/69) ja lyhytaikaisissa työsuhteissa 1 ja 2 momenttia sovellettaessa niissä mainit- 4195: olevien työntekijäin eläkelain (134162) 1 a §:n tuihin vähennyksiin. Verovelvollisen kokonais- 4196: 2 momentin nojalla suoritetut vakuutusmaksut tulosta valtionverotuksessa verovuonna vähen- 4197: sekä maatilatalouden tuloverolain (543167) nettävä maatilatalouden tappio rinnastetaan 4198: 15 a §:n 3 momentissa tarkoitettu vähennys tämän pykälän 1 momenttia sovellettaessa siinä 4199: rinnastetaan tämän pykälän 1 ja 2 momenttia mainittuihin vähennyksiin. 4200: sovellettaessa niissä mainittuihin vähennyksiin. 4201: 4202: 4 § 4 § 4203: Vahvistettu tappio vähennetään valtionvero- Vahvistettu tappio vähennetään valtionvero- 4204: tuksessa verotettavasta tulosta ja kunnallisve- tuksessa verotettavasta tulosta ja kunnallisve- 4205: rotuksessa verovelvollisen tappion tuottaneen rotuksessa verovelvollisen tappion tuottaneen 4206: 20 1989 vp. - HE n:o 113 4207: 4208: Voimassa oleva laki Ehdotus 4209: 4210: tulolähteen verotettavasta tulosta tappiovuotta tulolähteen verotettavasta tulosta tappiovuotta 4211: seuraavan 5 verovuoden aikana sitä mukaa seuraavan 5 verovuoden aikana sitä mukaa 4212: kuin verotettavaa tuloa kertyy. Uuden liikkeen kuin verotettavaa tuloa kertyy. Maatilatalou- 4213: tai ammatin 5 ensimmäisenä verovuotena syn- den tappio vähennetään valtionverotuksessa 4214: tyneet tappiot saadaan kuitenkin vähentää 10 saman tulolähteen verotettavasta tulosta tap- 4215: ensimmäisen verovuoden aikana. piovuotta seuraavan 5 verovuoden aikana sitä 4216: mukaa kuin verotettavaa tuloa kertyy. Uuden 4217: liikkeen tai ammatin 5 ensimmäisenä vero- 4218: vuonna syntyneet tappiot saadaan kuitenkin 4219: vähentää 10 ensimmäisen verovuoden aikana. 4220: 4221: 4222: Tämä laki tulee voimaan patvana 4223: kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensim- 4224: mäisen kerran vuodelta 1990 toimiteltavassa 4225: verotuksessa. 4226: 1989 vp. - HE n:o 114 4227: 4228: 4229: 4230: 4231: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kehitysalueiden veron- 4232: huojennuksista ja laiksi leimaverolain 97 a §:n muuttamisesta 4233: 4234: 4235: 4236: 4237: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 4238: 4239: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi la- Lakia sovellettaisiin voimassa olevan aluepo- 4240: ki kehitysalueiden veronhuojennuksista. Kehi- liittisen lainsäädännön mukaisella kehitys- 4241: tysalueelle perustettaville uusille tuotantolai- alueella. Kehitysalueeseen kuuluva alue olisi 4242: toksille ja matkailuyrityksille tai tällaisten lai- laajempi kuin veronhuojennusten soveltamis- 4243: tosten tai yritysten olennaisista laajennuksista ala nykyisen lain mukaan. 4244: ehdotetaan veronhuojennuksena käyttöomai- Vapaa poisto-oikeus myönnettäisiin vuosina 4245: suusinvestointien vapaata poisto-oikeutta, jon- 1990-1993 perustettujen ja laajennettujen 4246: ka merkitys nykyisestään on kasvanut elinkei- tuotantolaitosten ja matkailuyritysten käyttö- 4247: noverotuksen muiden muutosten johdosta. omaisuudesta käyttöönottovuodelta ja neljältä 4248: Leimaverolaissa oleva kehitysalueiden tulove- seuraavalta verovuodelta. Leimaverovapaus 4249: rohuojennuksiin liittyvä hakemuksesta myön- myönnettäisiin vuosina 1990-1993 tapahtu- 4250: nettävä vapautus kiinteistön lainhuudatuslei- neista kiinteistöhankinnoista. 4251: maverosta ja kaupungissa olevaa vuokratonttia Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 4252: rakennuksineen koskevasta leimaverosta säily- vioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan 4253: tettäisiin entisellään. Veronhuojennukset voimaan vuoden 1990 alusta. 4254: myönnettäisiin samantaisille tuotantolaitoksille 4255: ja matkailuyrityksille kuin nykyisinkin. 4256: 4257: 4258: 4259: 4260: YLEISPERUSTELUT 4261: 4262: 1. Nykyinen tilanne myönnetään kymmenenä verovuotena. Lakia 4263: sovelletaan verovuosina 1982-1998. 4264: 1.1. Yleistä 4265: 4266: Kehitysalueiden veronhuojennuksista anne- 1.2. Valtion- ja kunnallisverotuksessa myön- 4267: tun lain (290/82) mukaan yrittäjä, joka vuo- nettävät veronhuojennukset 4268: sien 1982-1989 aikana perustaa kehitys- 4269: alueelle uuden tuotantolaitoksen tai matkailu- 1.2.2. Vapaa poisto-oikeus käyttöomaisuu- 4270: yrityksen taikka laajentaa tai uudistaa siellä desta 4271: sijaitsevaa tuotantolaitosta tai matkailuyritys- 4272: tä, saa valtion- ja kunnallisverotuksessa sekä Vapaa poisto-oikeus koskee tuotantolaitok- 4273: leimaverotuksessa veronhuojennuksia. Veron- sen tai matkailuyrityksen perustamisen, laajen- 4274: huojennukset valtion- ja kunnallisverotuksessa tamisen tai uudistamisen yhteydessä hankittua 4275: 390855S 4276: 2 1989 vp. - HE n:o 114 4277: 4278: käyttöomaisuutta. Verovelvollinen saa poistaa ja niiden tonttimaahan. Leimaveroa on haetta- 4279: hankintamenon kirjanpidossa ja verotuksessa va takaisin kolmen vuoden kuluessa sen suorit- 4280: haluamallaan tavalla. Verovelvollinen voi mää- tamisesta. 4281: rätä poiston suuruuden ja jopa kokonaan pois- 4282: taa käyttöomaisuuden hankintamenon jo käyt- 4283: töönottovuonna. 2. Uusi aluepoliittinen lainsää- 4284: däntö 4285: 4286: 1.2.3. Ylimääräinen investointivähennys Kehitysalueiden veronhuojennuksista annet- 4287: tu laki ja leimaverolain 97 a § koskevat vuosi- 4288: Ylimääräinen investointivähennys myönne- na 1982-1989 kehitysalueella suoritettuja in- 4289: tään valtionverotuksessa investoinneista kehi- vestointeja. Lain alueellinen soveltaminen on 4290: tysalueen ensimmäisellä ja toisella perus- kytketty tasapainoisen alueellisen kehityksen 4291: vyöhykkeellä sekä kolmannen perusvyöhyk- edistämisestä annetussa laissa (532/81) tarkoi- 4292: keen A-tukialueeseen kuuluvissa kunnissa. tettuun kehitysalueeseen. Tämä laki on kumot- 4293: Vähennyksen enimmäismäärä on ensimmäi- tu aluepolitiikasta annetulla lailla (1168/88), 4294: sellä perusvyöhykkeellä 4 OJo, kuitenkin enin- joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989 4295: tään 120 000 markkaa, toisella perusvyöhyk- ja on voimassa vuoden 1993 loppuun. Lain 4296: keellä 2 %, kuitenkin enintään 55 000 mark- nojalla valtioneuvosto on antanut päätöksen 4297: kaa ja kolmannella perusvyöhykkeellä A-tuki- perusvyöhykkeistä ja tukialueista (1373/88). 4298: alueeseen kuuluvissa kunnissa 1 OJo, kuitenkin Voimassa olevassa aluepoliittisessa aluejaos- 4299: enintään 25 000 markkaa. sa on neljä perusvyöhykettä, joista ensimmäi- 4300: nen, toinen ja kolmas vyöhyke ovat kehitys- 4301: aluetta. Kukin vyöhyke on lisäksi jaettu A- ja 4302: 1.2.4. Harkintaverotuskielto B-tukialueeseen. Aluepoliittisen lainsäädännön 4303: mukaan sisäasiainministeriöllä on oikeus mää- 4304: Harkintaverotusta ei sovelleta uudesta tuo- rätä pysyvästi asuttu, ilman kiinteää tieyhteyttä 4305: tantolaitoksesta tai matkailuyrityksestä saa- oleva saari ensimmäiseen perusvyöhykkeeseen. 4306: tuun tuloon kymmenenä ensimmäisenä vuote- Sisäasiainministeriö on 26 päivänä huhtikuuta 4307: na. 1989 päättänyt ensimmäisen perusvyöhykkeen 4308: A-tukialueeseen kuuluvista saarista (saaristo- 4309: alueiden tukemisesta annettu sisäasiainministe- 4310: 1.2.5. Varallisuusverovapaus riön päätös, 369/89). 4311: 4312: Laissa tarkoitetun tuotantolaitoksen tai mat- 4313: kailuyrityksen tai näiden laajennusta tai uudis- 3. Kehitysalueiden veronhuojen- 4314: tusta varten hankittua käyttöomaisuutta ei pi- nusten voimassaoloajan jatka- 4315: detä veronalaisina varoina määrävuosilta toi- minen 4316: mitettavissa verotuksissa. 4317: Kokonaisverouudistuksen tavoitteiden mu- 4318: kaisesti on jo jätetty jatkamatta eräitä määrä- 4319: 1.3. Leimaverohuojennus aikaisia veronhuojennuslakeja. Noudatetun 4320: käytännön mukaisesti ei veronhuojennuslaissa 4321: Lääninverovirasto maksaa hakemuksesta ta- määräajaksi myönnettyjä veronhuojennuksia 4322: kaisin kiinteistön omistusoikeuden luovutuskir- kuitenkaan poisteta soveltamisaikanaan. Siten 4323: jasta ja kehitysalueella sijaitsevassa kaupungis- nykyisen kehitysalueiden veronhuojennuslain 4324: sa olevaa vuokratonttia rakennuksineen koske- mukaiset veronhuojennukset myönnetään ny- 4325: vasta luovutuskirjasta suoritettavan leimave- kyisen lain mukaisesti vielä vuodelta 1998 toi- 4326: ron, jos kiinteistö tai vuokratontti on hankittu mitettavassa verotuksessa. 4327: laissa tarkoitettua uutta tuotantolaitosta tai Kehitysalueiden veronhuojennuksia on 4328: matkailuyritystä taikka laitoksen tai yrityksen myönnetty vuodesta 1966 lähtien, ja ne ovat 4329: laajentamista varten. Leimavero palautetaan olleet merkittävä aluepolitiikan tukimuoto. 4330: vain siltä osin kuin se kohdistuu yrityksen Näiden on oletettu parantaneen yritysten ylei- 4331: toiminnan kannalta tarpeellisiin rakennuksiin siä toimintaedellytyksiä ja edistäneen yritystoi- 4332: 1989 vp. - HE n:o 114 3 4333: 4334: mintaa kehitysalueilla. Veronhuojennusten vää leimaverohuojennusta sovelletaan myös 4335: muodossa annetun verotuen luonteesta johtuen yhteisöjen diffuusiotapauksissa. 4336: tuen määrää ja kohdentumista ei voida tarkoin 4337: selvittää. Tuen merkitystä muuttaa kulloinen- 4338: kin muun verolainsäädännön kehitys. 4. Lain soveltamisala ja voimas- 4339: Aluepolitiikassa on käytössä myös suoria saoloaika 4340: tukimuotoja. Suorat tukimuodot ovat veron- 4341: huojennuksia paremmin kohdennettavissa yri- Lain soveltamisala olisi uuden aluepoliittisen 4342: tyksiin, joiden toimintaedellytyksiin niillä on lainsäädännön mukainen. Aluepoliittisessa 4343: merkitystä. Veronhuojennusten muodossa an- aluejaossa on neljä perusvyöhykettä, joista 4344: nettava tuki saattaa suuntautua myös sellaisiin kehitysalueita ovat vyöhykkeet yhdestä kol- 4345: investointeihin, jotka tehtäisiin ilman veron- meen. Ensimmäisessä ja toisessa perusvyöhyk- 4346: huojennuksiakin. Veronhuojennukset koituvat keessä on kummassakin 15 kuntaa enemmän 4347: vain sellaisten yritysten hyväksi, joilla on suu- kuin nykyisen kehitysalueiden veronhuojennus- 4348: ret investoinnit, joten siinä suhteessa tuki ei lain soveltamisalueella. Aluepoliittista alueja- 4349: tasapuolisesti suosi kehitysalueiden yritystoi- koa muutettiin jo vuoden 1988 alusta lukien, 4350: mintaa. Vastaavan rahamäärän käyttäminen mutta nykyistä kehitysalueiden veronhuojen- 4351: suoran, tarkoituksenmukaisesti kohdentuvan nuslakia ei muutettu tältä osin. 4352: tuen muodossa on veronhuojennuksia tehok- Kehitysalueiden uusi veronhuojennuslaki eh- 4353: kaampi keino aluepoliittisesti. dotetaan säädettäväksi koskemaan kehitys- 4354: Kehitysalueiden veronhuojennuslainsäädän- alueella sinä aikana tapahtuvia investointeja 4355: nön uudistamista harkittaessa on otettu huo- kuin aluepolitiikasta annettu laki on voimassa 4356: mioon kokonaisverouudistuksen periaatteet ja eli vuodesta 1990 vuoden 1993 loppuun. Vapaa 4357: sen vuoksi ehdotetaan, että eräistä veronhuo- poisto-oikeus olisi voimassa verovuosilta 4358: jennuksista luovutaan. Investointivähennystä, 1990-1997. 4359: joka on lopullinen veronhuojennus, ei enää 4360: myönnettäisi. Vastaavanlainen muutos toteu- 4361: tettiin muutettaessa investointivarauslakia 5. Taloudelliset ja hallinnolliset 4362: (1094178), johon sisältynyt investointivähen- vaikutukset 4363: nystä koskenut säännös kumottiin. 4364: Kehitysalueella suoritettavien investointien 4365: Kun hallituksen kokonaisverouudistusta kos- perusteella myönnettävien veronhuojennusten 4366: kevan suunnitelman mukaan harkintaverotuk- vaikutus veronsaajien tuloihin on riippuvainen 4367: sesta luovutaan verovuodesta 1991 alkaen, ny- siitä, miten paljon kehitysalueelle perustetaan 4368: kyisessä laissa olevalla harkintaverotuskiellolla uusia tuotantolaitoksia tai matkailuyrityksiä 4369: ei olisi enää merkitystä. tai näitä uudistetaan. Vaikka veronhuojennuk- 4370: Varallisuusverosta vapaita ovat osakeyhtiö sia ehdotetaankin supistettaviksi, ei ehdotus 4371: ja osuuskunta, joten varallisuusverovapaudella välttämättä merkitse veronhuojennuksen mää- 4372: on merkitystä vain silloin, kun yrittäjä on rän vähenemistä. Elinkeinoverotuksessa koko- 4373: luonnollinen henkilö, avoin yhtiö tai komman- naisverouudistuksen yhteydessä toteutettu va- 4374: diittiyhtiö sekä ulkomainen yhteisö. Myös va- rausmahdollisuuksien supistuminen merkitsee 4375: rallisuusverovapaudesta, jonka verovaikutus sitä, että vapaalla poisto-oikeudella on mones- 4376: on käytännössä hyvin vähäinen, ehdotetaan sa tapauksessa aikaisempaa enemmän merki- 4377: verouudistuksen periaatteiden mukaisesti luo- tystä. Myös lain soveltamisalue on nykyistä 4378: vuttavaksi. laajempi. 4379: Vapaa poisto-oikeus sen sijaan on merkittä- Käyttöomaisuudesta tehtävän vapaan poisto- 4380: vä etu myös yritysten kannalta. Periaatteessa oikeuden verovaikutuksen on arvioitu vuonna 4381: se ei ole lopullinen veronhuojennus, vaan mer- 1984 olleen noin 215 miljoonaa markkaa, josta 4382: kitsee ainoastaan verotuksen lykkäämistä. noin 60 miljoonaa markkaa kohdistui kunnal- 4383: Myös leimaverohuojennuksen jatkaminen ny- lisveroon. 4384: kyisessä muodossa on perusteltua ainakin tois- Kun laki merkitsee poikkeusta yleisistä vero- 4385: taiseksi, kunnes varainsiirtoverotuksen uudis- tusperiaatteista, sen soveltaminen aiheuttaa li- 4386: tustarpeet kokonaisuutena on saatu selvitetyik- sätyötä ja tulkintavaikeuksia verotuksessa. Ve- 4387: si. Vastaavanlaista hakemuksesta myönnettä- rotus- ja oikeuskäytännössä ovat eräät tulkin- 4388: 4 1989 vp. - HE n:o 114 4389: 4390: taongelmat jo vakiintuneet, ja kun eniten tul- losta ehdotetaan luovuttavaksi, on ehdotus 4391: kintaongelmia aiheuttaneista ylimääräisestä in- tältä osin hallinnollisesti nykyistä yksinkertai- 4392: vestointivähennyksestä ja harkintaverotuskiel- sempi. 4393: 4394: 4395: 4396: 4397: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 4398: 4399: 4400: 1. Laki kehitysalueiden veron- 6 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 4401: huojennuksista päivänä tammikuuta 1990. Sitä sovellettaisiin 4402: vuosilta 1990-1997 toimitettavissa verotuksis- 4403: 1 §. Lakia sovellettaisiin voimassa olevan sa. 4404: aluepoliittisen lainsäädännön mukaisella kehi- 4405: tysalueella. Nämä alueet on määrätty perus- 4406: vyöhykkeistä ja tukialueista annetussa valtio- 2. Leimaverolaki 4407: neuvoston päätöksessä. Lisäksi lakia sovellet- 4408: taisiin kunnissa, jotka on mainittu saaristoalu- 97 a §. Leimaverovapautta koskeva säännös 4409: eiden tukemisesta annetussa sisäasiainministe- on samansisältöinen kuin nykyisinkin. Hake- 4410: riön päätöksessä. muksesta lääninverovirasto maksaisi takaisin 4411: 2 §. Pykälässä olisivat säännökset vapaasta kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirjasta ja 4412: poisto-oikeudesta. Säännöksen mukaan vero- kehitysalueella sijaitsevassa kaupungissa olevaa 4413: velvollinen, joka vuosien 1990-1993 aikana vuokratonttia rakennuksineen koskevasta luo- 4414: perustaa kehitysalueelle uuden tuotantolaitok- vutuskirjasta suoritetun leimaveron säännök- 4415: sen tai matkailuyrityksen taikka laajentaa kehi- sessä määritellyin edellytyksin. 4416: tysalueella olevaa tuotantolaitostaan tai mat- 4417: kailuyritystään taikka uudistaa niiden koneis- 4418: toa, laitteita tai kalustoa niin, että tuotantoky- 3. Tarkemmat säännökset 4419: ky olennaisesti kasvaa, saa verotuksessa vähen- 4420: tää poistona käyttöomaisuuden hankintame- Ehdotetun kehitysalueiden veronhuojennus- 4421: nosta määrän, joka verovelvollisen kirjanpi- lain 5 §:n nojalla säädettäisiin asetuksella, mil- 4422: dossa on vähennetty. Poiston saisi tehdä käyt- lainen selvitys verovelvollisen on esitettävä ve- 4423: töomaisuuden käyttöönottovuodelta ja seuraa- roilmoituksessaan saadakseen laissa tarkoite- 4424: valta neljältä vuodelta toimitettavissa verotuk- tun veronhuojennuksen. Luonnos kehitys- 4425: sissa. Vapaata poisto-oikeutta koskevat sään- alueiden veronhuojennusasetukseksi on halli- 4426: nökset ovat samansisältöiset kuin nykyisessä- tuksen esityksen liitteenä. 4427: kin laissa. 4428: 3 §. Pykälään sisältyvät tuotantolaitoksen ja 4. Säätämisjärjestys 4429: matkailuyrityksen määritelmät, jotka ovat sa- 4430: mansisältöiset kuin nykyisessä laissa. Molemmat lakiehdotukset olisi käsiteltävä 4431: 4 §. Pykälään sisältyvä käyttöomaisuuden valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mukaisessa sää- 4432: määritelmä on samansisältöinen kuin nykyises- tämisjärjestyksessä. 4433: säkin laissa oleva määritelmä. 4434: 5 §. Pykälän mukaan asetuksella annettaisiin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 4435: tarvittaessa tarkempia säännöksiä lain täytän- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 4436: töönpanosta. set: 4437: 1989 vp. - HE n:o 114 5 4438: 4439: 1. 4440: Laki 4441: kehitysalueiden veronhuojennuksista 4442: 4443: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4444: 4445: 1§ lanviljelylaitosta tai turvetuotantolaitosta, jos 4446: Tässä laissa säädetään kehitysalueiden tuo- sitä on pidettävä maatilataloudesta erillisenä 4447: tantotoiminnan edistämiseksi valtion- ja kun- liikkeenä. Jos työliike pääasiallisesti valmistaa 4448: nallisverotuksessa myönnettävistä veronhuo- tai jalostaa tuotteita, on sitä niin ikään pidettä- 4449: jennuksista. vä tässä laissa tarkoitettuna tuotantolaitokse- 4450: Kehitysalueella tarkoitetaan tässä laissa alue- na. 4451: politiikasta annetussa laissa (1168/88) tarkoi- Matkailuyrityksenä pidetään hotellia, motel- 4452: tettua kehitysaluetta, sellaisena kuin tämä alue lia, matkustajakotia, moottorimajaa, yömajaa 4453: on perusvyöhykkeistä ja tukialueista 28 päivä- ja muuta siihen verrattavaa majoitusliikettä 4454: nä joulukuuta 1988 annetussa valtioneuvoston sekä majoitusliikkeen omistajan sen yhteydessä 4455: päätöksessä (1373/88) sekä saaristoalueiden tu- harjoittamaa ravitsemustoimintaa. Maatilata- 4456: kemisesta 26 päivänä huhtikuuta 1989 annetus- louden yhteydessä harjoitettu majoitustoiminta 4457: sa sisäasiainministeriön päätöksessä (369/89). katsotaan matkailuyritykseksi silloin, kun sitä 4458: on pidettävä maatilataloudesta erillisenä liik- 4459: 2§ keenä. 4460: Verovelvollisella, joka vuosien 1990-1993 4461: aikana perustaa kehitysalueelle uuden tuotan- 4 § 4462: tolaitoksen tai matkailuyrityksen taikka laajen- Tuotantolaitoksen käyttöomaisuudella tar- 4463: taa kehitysalueella olevaa tuotantolaitostaan koitetaan tässä laissa irtainta kuluvaa käyttö- 4464: tai matkailuyritystään taikka uudistaa niiden omaisuutta sekä rakennusta ja rakennelmaa, 4465: koneistoa, laitteita tai kalustoa niin, että lai- joita käytetään tehtaana, työpajana, voima- 4466: toksen tuotantokyky taikka tuotannon jalos- asemana tai varastona taikka muuhun tuotan- 4467: tusaste olennaisesti kasvaa tai niin, että yrityk- tolaitoksen toimintaan välittömästi liittyvään 4468: sen toimintakyky olennaisesti kasvaa taikka tarkoitukseen. 4469: laatutaso olennaisesti nousee, on oikeus siltä Matkailuyrityksen käyttöomaisuudella tar- 4470: verovuodelta, jona uutta laitosta tai yritystä koitetaan irtainta kuluvaa käyttöomaisuutta 4471: taikka laajennusta tai uudistusta varten hankit- sekä rakennusta ja rakennelmaa, joita käyte- 4472: tu käyttöomaisuus otetaan käyttöön, sekä nel- tään matkailuyrityksen toimintaan välittömästi 4473: jältä seuraavalta verovuodelta toimitettavissa liittyvään tarkoitukseen. 4474: verotoksissa poistoina vähentää veronalaisesta 4475: tulostaan sanotun käyttöomaisuuden hankinta- 5§ 4476: menosta määrä, joka verovelvollisen kirjanpi- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- 4477: dossa on tällaisena poistona vähennetty. töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 4478: 4479: 3§ 6§ 4480: Tässä laissa tarkoitettuna tuotantolaitoksena Tämä laki tulee voimaan pmvana 4481: pidetään laitosta, joka teollisesti valmistaa tai kuuta 199 ja sitä sovelletaan vero- 4482: jalostaa tuotteita, sekä kauppapuutarhaa, tai- vuosilta 1990-1997 toimitettavissa verotuksis- 4483: mitarhaa, turkistarhaa, kalastustoimintaa, ka- sa. 4484: 6 1989 vp. - HE n:o 114 4485: 4486: 2. 4487: Laki 4488: leimaverolain 97 a §:n muuttamisesta 4489: 4490: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 4491: 97 a §:n 1 momentti, 4492: sellaisena kuin se on 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (945/85), näin kuuluvaksi: 4493: 4494: 97 a § laajentamista varten. Jos uuden rakennuksen 4495: Aluepolitiikasta annetussa laissa (1168/88) huoneistot rakennuksen valmistuttua ovat pää- 4496: tarkoitetulla kehitysalueella, sellaisena kuin tä- asiallisesti kehitysalueiden veronhuojennuksis- 4497: mä alue on perusvyöhykkeistä ja tukialueista ta annetussa laissa tarkoitettua tuotantotoimin- 4498: 28 päivänä joulukuuta 1988 annetussa valtio- taa harjoittavien laitosten tai yritysten hallin- 4499: neuvoston päätöksessä (1373/88) sekä saaristo- nassa, palautetaan edellä mainitusta luovutus- 4500: alueiden tukemisesta 26 päivänä huhtikuuta kirjasta suoritettu leimavero myös tulo- ja 4501: 1989 annetussa sisäasiainministeriön päätök- varallisuusverolain (1240/88) 10 §:n 9 kohdas- 4502: sessä (369/89), olevan kiinteistön omistus- sa tarkoitetulle osakeyhtiölle tai osuuskunnalle 4503: oikeuden luovutuskirjasta ja kehitysalueella si- tämän hakemuksesta. 4504: jaitsevassa kaupungissa olevaa vuokratonttia 4505: rakennuksineen koskevasta luovutuskirjasta 4506: suoritetun leimaveron maksaa lääninveroviras- Tämä laki tulee voimaan päivänä 4507: to hakemuksesta takaisin, jos luovutus on kuuta 199 . 4508: tapahtunut vuosina 1990-1993 vastaanotta- Vuosina 1982-1989 tapahtuneista luovutuk- 4509: jalle, joka on hankkinut kiinteistön kehitys- sista suoritettuun leimaveroon sovelletaan lei- 4510: alueiden veronhuojennuksista annetussa laissa maverolain 97 a §:ää sellaisena kuin se on 13 4511: ( 1 ) tarkoitettua uutta tuotantolaitosta tai päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (945/ 4512: matkailuyritystä tai laitoksen taikka yrityksen 85). 4513: 4514: 4515: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989 4516: 4517: 4518: Tasavallan Presidentti 4519: MAUNO KOIVISTO 4520: 4521: 4522: 4523: 4524: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 4525: 1989 vp. - HE n:o 114 7 4526: 4527: Liite 1 4528: 4529: 2. 4530: Laki 4531: leimaverolain 97 a §:n muuttamisesta 4532: 4533: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 4534: 97 a §:n 1 momentti, 4535: sellaisena kuin se on 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (945/85), näin kuuluvaksi: 4536: 4537: Voimassa oleva laki Ehdotus 4538: 4539: 97 a § 97 a § 4540: Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä- Aluepolitiikasta annetussa laissa (1 168188) 4541: misestä annetussa laissa (532/81) tarkoitetulla tarkoitetulla kehitysalueella, sellaisena kuin tä- 4542: kehitysalueella, sellaisena kuin tämä alue on mä alue on perusvyöhykkeistä ja tukialueista 4543: perusvyöhykkeistä 24 päivänä syyskuuta 1981 28 päivänä joulukuuta 1988 annetussa valtio- 4544: annetussa valtioneuvoston päätöksessä (653/ neuvoston päätöksessä (1373/88) sekä saaristo- 4545: 81) sekä eräiden saarien ja saariryhmien mää- alueiden tukemisesta 26 päivänä huhtikuuta 4546: räämisestä kuuluvaksi ensimmäiseen perus- 1989 ar;metussa sisäasiainministeriön päätök- 4547: vyöhykkeeseen 30 päivänä joulukuuta 1981 sessä (!369/89), olevan kiinteistön omistus- 4548: annetussa valtioneuvoston kanslian päätökses- oikeuden luovutuskirjasta ja kehitysalueella si- 4549: sä (1114/81) ja sanotun päätöksen muuttami- jaitsevassa kaupungissa olevaa vuokratonttia 4550: sesta 4 päivänä syyskuuta 1984 annetussa sisä- rakennuksineen koskevasta luovutuskirjasta 4551: asiainministeriön päätöksessä (664/84), olevan suoritetun leimaveron maksaa lääninveroviras- 4552: kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirjasta ja to hakemuksesta takaisin, jos luovutus on 4553: kehitysalueella sijaitsevassa kaupungissa olevaa tapahtunut vuosina 1990-1993 vastaanotta- 4554: vuokratonttia rakennuksineen koskevasta luo- jalle, joka on hankkinut kiinteistön kehitys- 4555: vutuskirjasta suoritetun leimaveron maksaa alueiden veronhuojennuksista annetussa laissa_ 4556: lääninverovirasto hakemuksesta takaisin, jos ( 1 ) tarkoitettua uutta tuotantolaitosta tai 4557: luovutus on tapahtunut vuosina 1982-1989 matkailuyritystä tai laitoksen taikka yrityksen 4558: vastaanottajalle, joka on hankkinut kiinteistön laajentamista varten. Jos uuden rakennuksen 4559: kehitysalueiden veronhuojennuksista annetussa huoneistot rakennuksen valmistuttua ovat pää- 4560: laissa (290/82) tarkoitettua uutta tuotantolai- asiallisesti kehitysalueiden veronhuojennuksis- 4561: tosta tai matkailuyritystä tai laitoksen taikka ta annetussa laissa tarkoitettua tuotantotoimin- 4562: yrityksen laajentamista varten. Jos uuden ra- taa harjoittavien laitosten tai yritysten hallin- 4563: kennuksen huoneistot rakennuksen valmistut- nassa, palautetaan edellä mainitusta luovutus- 4564: tua ovat pääasiallisesti kehitysalueiden veron- kirjasta suoritettu leimavero myös tulo- ja 4565: huojennuksista annetussa laissa tarkoitettua varallisuusverolain (1240/88) JO §:n 9 koh- 4566: tuotantotoimintaa harjoittavierr laitosten tai dassa tarkoitetulle osakeyhtiölle tai osuuskun- 4567: yritysten hallinnassa, palautetaan edellä maini- nalle tämän hakemuksesta. 4568: tusta luovutuskirjasta suoritettu leimavero 4569: myös tulo- ja varallisuusverolain 6 §:n 9 koh- 4570: dassa tarkoitetulle osakeyhtiölle tai osuuskun- 4571: nalle tämän hakemuksesta. 4572: 4573: 4574: Tämä laki tulee voimaan päivänä 4575: kuuta 199 . 4576: Vuosina 1982-1989 tapahtuneista luovutuk- 4577: sista suoritettuun leimaveroon sovelletaan lei- 4578: maverolain 97 a §:ää sellaisena kuin se on 13 4579: päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (945 1 4580: 85). 4581: 8 1989 vp. - HE n:o 114 4582: 4583: Luonnos Liite 2 4584: 4585: 4586: 4587: 4588: Asetus 4589: kehitysalueiden veronhuojennuksista 4590: 4591: Valtiovarainministerin esittelystä säädetään kehitysalueiden verohuojennuksista päivänä 4592: kuuta 19 annetun lain ( 1 ) 5 §:n nojalla: 4593: 4594: 1§ 4595: Veronhuojennuksen saamiseksi kehitys- koneiston, laitteiden taikka kaluston uudistuk- 4596: alueelle perustetusta uudesta tuotantolaitokses- seen sijoitettu hankintameno on eriteltävä kir- 4597: ta tai matkailuyrityksestä verovelvollisen on janpidossa niin selvästi, että se on helposti 4598: esitettävä veroilmoituksessaan tarvittava kir- erotettavissa muista menoista. 4599: janpitoon perustuva selvitys. 4600: 3§ 4601: 2§ Tämä asetus tulee voimaan päivänä 4602: Kehitysalueiden veronhuojennuksista anne- kuuta 19 ja sitä sovelletaan vero- 4603: tun lain 2 §:ssä tarkoitettuun tuotantolaitoksen vuosina 1990-1997 toimitettavissa verotuksis- 4604: tai matkailuyrityksen laajennukseen tai sen sa. 4605: 1989 vp. - HE n:o 115 4606: 4607: 4608: 4609: 4610: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16 4611: ja 27 §:n muuttamisesta sekä laiksi eräistä vakuutusmaksuista 4612: suoritettavasta verosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta 4613: 4614: 4615: 4616: 4617: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 4618: 4619: Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero tehtyihin vakuutussopimuksiin, sovellettaisiin 4620: korotettaisiin vuoden 1989 joulukuun alusta korotettua verokantaa vuoden 1990 toukokuun 4621: lukien 17 prosenttiin. Korotettua verokantaa alusta lukien. 4622: sovellettaisiin vuoden 1991 alusta lukien myös Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi- 4623: niihin vuokraeriin, jotka perustuvat ennen lain tykseen vuodelle 1990. Liikevaihtoverolain 4624: voimaantuloa tehtyihin vuokrasopimuksiin. muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 4625: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero päivänä joulukuuta 1989. Eräistä vakuutus- 4626: ehdotetaan korotettavaksi vuoden 1990 alusta maksuista suoritettavasta verosta annetun lain 4627: lukien 17 prosenttiin. Niihin vakuutusmaksui- muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 4628: hin, jotka perustuvat ennen lain voimaantuloa päivänä tammikuuta 1990. 4629: 4630: 4631: 4632: 4633: PERUSTELUT 4634: 4635: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut kaisesti puolella prosenttiyksiköllä. Laki on 4636: muutokset voimassa 1 päivän kesäkuuta 1989 ja 30 päivän 4637: marraskuuta 1989 välisen ajan. Liikevaihtove- 4638: 1.1. Liikevaihtovero ron korottaminen liittyi vuoden 1989 keväällä 4639: toteutettuun revalvaatioratkaisuun. Liikevaih- 4640: Liikevaihtoverolain 16 §:n (945/82) 1 mo- toveron korottamisella pyrittiin vähentämään 4641: mentin mukaan liikevaihtoveron määrä on 16 revalvaatiosta aiheutuvaa kulutusmahdolli- 4642: prosenttia myynnin verotusarvosta. Tavaran suuksien kasvua. 4643: maahantuonnissa, jossa vero lasketaan tavaran Yksityisen kulutuksen kasvu on jatkunut 4644: liikevaihtoverottomasta arvosta, liikevaihtove- edelleen ennakoitua voimakkaampana. Yksi- 4645: ro on 19,05 prosenttia tullausarvosta. Maahan- tyisen kulutuksen kasvun hillitsemiseksi ehdo- 4646: tuonnissa suoritettavan liikevaihtoveron mää- tetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin vuo- 4647: rästä säädetään liikevaihtoverolain 27 §:n 1 den 1989 joulukuun alusta lukien 17 prosent- 4648: momentissa (10/86). Liikevaihtoverolain tiin. Tavaran maahantuonnissa ja liikevaihto- 4649: 16 §:n 2 momentin mukaan liikevaihtovero on verolain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa työ- 4650: 19,05 prosenttia myös silloin, kun liikevaihto- suorituksissa vero olisi 20,48 prosenttia. 4651: veroa suoritetaan liikevaihtoverolain 6 §:n 2 Liikevaihtoveron korottaminen nostaa ku- 4652: momentin nojalla ulkomaalaisen Suomessa te- luttajahintaindeksiä noin 0,6 prosentilla. Elin- 4653: kemästä työsuorituksesta. tarvikkeiden hintojen nousu jää kuitenkin vä- 4654: Liikevaihtoveroa on 26 päivänä toukokuuta häiseksi, koska peruselintarvikkeista saa tehdä 4655: 1989 annetulla lailla (464/89) korotettu väliai- liikevaihtoverotuksessa alkutuotevähennyksen. 4656: 3911318 4657: 2 1989 vp. - HE n:o 115 4658: 4659: Alkutuotevähennyksen vuoksi alkutuotteen 4. Voimaantulo 4660: osuus elintarvikkeen hinnasta jää verottomaksi 4661: ja vero rasittaa vain elintarvikkeen jakelukus- Liikevaihtoverolain muutos on tarkoitettu 4662: tannuksia ja kaupan myyntipalkkiota. Liike- tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 1989. 4663: vaihtoveron korottaminen ei nosta maito- ja Eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta ve- 4664: lihatuotteiden hintoja, koska maidosta ja lihas- rosta annetun lain muutos on tarkoitettu tule- 4665: ta tehtävä korotettu alkutuotevähennys poistaa maan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. 4666: maito- ja lihatuotteiden liikevaihtoverorasituk- Verotus- ja oikeuskäytännössä on tavaran 4667: sen. vuokraukseen sovellettavan liikevaihtovero- 4668: kannan osalta katsottu ratkaisevaksi se, mil- 4669: loin tavara on toimitettu vuokralleottajalle. 4670: 1.2. Vakuutusmaksuvero Ennen liikevaihtoveron korottamista toimite- 4671: tusta tavarasta maksettuihin vuokraeriin on 4672: Pysyvästi voimassa olevassa liikevaihtovero- korotetun verokannan voimassa ollessa sovel- 4673: laissa veron määrä on 16 prosenttia. Saman lettu vuokratun tavaran toimitusajankohdan 4674: suuruista veroa kannetaan eräistä vakuutus- mukaista verokantaa, jos vuokrasuhteen sopi- 4675: maksuista. Vakuutusmaksuverosta säädetään musehdot ovat pysyneet muuttumattomina. 4676: eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta ve- Sovellettavaa käytäntöä ei voida pitää tarkoi- 4677: rosta annetussa laissa (664/66). Liikevaihtove- tuksenmukaisena eikä kulutusverotuksen yleis- 4678: ron ja vakuutusmaksuveron määrät ovat liike- ten periaatteiden mukaisena. Tämän vuoksi 4679: vaihtoveron väliaikaista korotusta lukuun otta- ehdotetaan liikevaihtoverolain muuttamista 4680: matta olleet samansuuruiset. koskevan lain voimaantulosäännöksen 3 mo- 4681: Liikevaihtovero on ehdotettu korotettavaksi menttiin sisällytettäväksi säännös, jonka mu- 4682: vuoden 1989 joulukuun alusta lukien 17 pro- kaan korotettua verokantaa sovellettaisiin nii- 4683: senttiin. Tämän vuoksi ehdotetaan, että myös hin vuokraeriin, jotka on veloitettu tai jotka 4684: vakuutusmaksuvero korotettaisiin 16 prosentis- ovat kertyneet lain voimaantulon jälkeisiltä 4685: ta 17 prosenttiin. Koska osa vakuutusmaksuis- vuokrakausilta. Koska ehdotettu muutos mer- 4686: ta veloitetaan vuosittain, vakuutusmaksuveroa kitsee muutosta vakiintuneeseen verotuskäy- 4687: ehdotetaan korotettavaksi vasta vuoden 1990 täntöön, tulisi sopimusosapuolille varata mah- 4688: alusta lukien. dollisuus sopeutua uuteen käytäntöön. Tämän 4689: vuoksi ehdotetaan, että korotettua verokantaa 4690: sovellettaisiin vasta niihin vuokraeriin, jotka 4691: on veloitettu tai jotka ovat kertyneet 1 päivältä 4692: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 4693: tammikuuta 1991 tai sen jälkeiseltä vuokrakau- 4694: tukset 4695: delta. 4696: Eräistä vakuutusmaksuista perittävän veron 4697: Liikevaihtoveron korottaminen lisää liike- säätämisen ja veron korottamisen yhteydessä 4698: vaihtoveron tuottoa noin 2,5 miljardilla mar- on uusia veroseuraamuksia sovellettu vain sel- 4699: kalla vuodessa. laiseen vakuutusmaksuun, joka perustuu lain 4700: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettavan ve- voimaantulopäivänä tai sen jälkeen tehtyyn, 4701: ron korottaminen lisää veron tuottoa noin 100 uudistettuna jatkuvaan taikka voimaan tullee- 4702: miljoonalla markalla vuodessa. Vuonna 1990, seen vakuutussopimukseen sekä sellaiseen lain 4703: jolloin korotettua verokantaa sovelletaan vasta voimaantulopäivän jälkeen kertyneeseen tai 4704: toukokuun alusta kaikkiin vakuutusmaksuihin, maksettuun vakuutusmaksuun, jota koskevissa 4705: veron tuotto lisääntyy arviolta noin 50 miljoo- viranomaisen vahvistamissa maksuperusteissa 4706: nalla markalla. on otettu huomioon laissa tarkoitettu vero. 4707: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta ve- 4708: rosta annetussa laissa tarkoitettujen vakuutus- 4709: 3. Säätämisjärjestys ten saattamiseksi verotuksellisesti samanarvoi- 4710: seen asemaan ehdotetaan eräistä vakuutus- 4711: Lakiehdotukset olisi käsiteltävä valtiopäivä- maksuista suoritettavasta verosta annetun lain 4712: järjestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä vuotta pi- muuttamista koskevaa lakia sovellettavaksi 4713: demmältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa myös sellaisiin vakuutusmaksuihin, jotka pe- 4714: säätämisjärjestyksessä. rustuvat ennen tämän lain voimaantuloa teh- 4715: 1989 vp. - HE n:o 115 3 4716: 4717: tyihin vakuutussopimuksiin. Jotta vakuutus- ennen 1 päivää tammikuuta 1990 tehtyihin 4718: sopimusten osapuolilla olisi mahdollisuus va- vakuutussopimuksiin. 4719: rautua ehdotettuun muutokseen, ehdotetaan 4720: korotettua veroa sovellettavaksi vasta 1 päiväs- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 4721: tä toukokuuta 1990 alkaen kertyneisiin ja mak- kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo- 4722: settuihin vakuutusmaksuihin, jotka perustuvat tukset: 4723: 4724: 4725: 1. 4726: Laki 4727: liikevaihtoverolain 16 ja 27 §:n muuttamisesta 4728: 4729: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto- 4730: verolain 16 § ja 27 §:n 1 momentti, 4731: sellaisina kuin ne ovat, 16 § 17 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (945/82) ja 27 §:n 1 4732: momentti 10 päivänä tammikuuta 1986 annetussa laissa (10/86), näin kuuluviksi: 4733: 4734: 16 § toverolain 16 ja 27 §:n väliaikaisesta muutta- 4735: Veron määrä on 17 prosenttia myynnin vero- misesta annetun lain (464/89) säännöksiä. 4736: tusarvosta. Sen estämättä mitä edellä 2 momentissa on 4737: Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ta- säädetty, sovelletaan lain 16 §:n 1 momenttia 4738: pauksessa vero on 20,48 prosenttia siitä mää- myös niihin vuokraeriin, jotka on veloitettu tai 4739: rästä, jolla verovelvollista on työstä veloitettu. jotka ovat kertyneet 1 päivältä tammikuuta 4740: 1991 tai sen jälkeiseltä vuokrakaudelta. 4741: 27 § Verovelvollinen, jota on laskutettu tai muu- 4742: Veron määrä on 20,48 prosenttia maahan toin veloitettu 1 päivänä joulukuuta 1989 tai 4743: tuodun tavaran tullausarvolain (906/80) nojal- sen jälkeen tavaroista, jotka on toimitettu 4744: la määrätystä tullausarvosta. Sellaisesta tava- hänelle ennen 1 päivää kesäkuuta 1989, saa 4745: rasta, jonka tullausarvoa määrättäessä on otet- liikevaihtoverolain (532/63), eräitä tuotannolli- 4746: tava huomioon tullausarvolain 10 a §, veron sia investointeja koskevista poikkeuksista liike- 4747: määrä lasketaan kuitenkin siitä arvosta, mikä vaihtoverolakiin annetun lain (875/82), ener- 4748: tullausarvo olisi, jos mainittua lainkohtaa ei giainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä 4749: sovellettaisi. annetun lain (547 /86) sekä eräitä elintarvikkei- 4750: ta koskevista poikkeuksista liikevaihtoverola- 4751: kiin annetun lain (915178) säännöksistä poike- 4752: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu- ten vähentää myyntinsä verotusarvoa laskies- 4753: kuuta 1989. saan vain määrän, joka vastaa kuuttatoista 4754: Tätä lakia sovelletaan, milloin myyty tai seitsemättätoista (16/17) osaa mainittujen 4755: vuokrattu tavara on toimitettu, telepalvelu teh- säännösten mukaisen vähennyksen määrästä. 4756: ty, tavara luovutettu tullivalvonnasta tai otettu Sen estämättä, mitä liikevaihtoverolain 16 ja 4757: käytettäväksi muuhun kuin myyntitarkoituk- 27 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun 4758: seen 1 päivänä joulukuuta 1989 tai sen jälkeen. lain voimaantulosäännöksen 3 momentissa on 4759: Jos tavaran toimittaminen tai työsuorituksen säädetty, saa verovelvollinen, jota on laskutet- 4760: tekeminen on lain voimaantullessa kesken, so- tu tai veloitettu 1 päivänä joulukuuta 1989 tai 4761: velletaan tätä lakia vain niihin tavaroihin, jot- sen jälkeen tavaroista, jotka on toimitettu 4762: ka toimitetaan asennuspaikalle tämän lain voi- hänelle 1 päivän kesäkuuta 1989 ja 30 päivän 4763: maantulopäivänä tai sen jälkeen, sekä työsuo- marraskuuta 1989 välisenä aikana, vastaavasti 4764: rituksen siihen osaan, joka tapahtuu tämän vähentää vain määrän, joka vastaa kuuttatois- 4765: lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Niihin ta ja puolta seitsemättätoista (16,5/ 17) osaa 4766: tavaroihin, jotka toimitetaan asennuspaikalle vähennyksen määrästä. 4767: ennen tämän lain voimaantuloa, sekä työsuori- Jos tavara on luovutettu tullivalvonnasta 4768: tuksen siihen osaan, joka tapahtuu ennen tä- ennen 1 päivää kesäkuuta 1989, mutta tullattu 4769: män lain voimaantuloa, sovelletaan liikevaih- 1 päivänä joulukuuta 1989 tai sen jälkeen, 4770: 4 1989 vp. HE n:o 115 4771: 4772: vähennysoikeus on edellä säädetyin tavoin jälkeen tätä aikaisemmalta vuokrakaudelta ja 4773: kuusitoista seitsemättätoista ( 16/ 17) osaa. Jos tavara on toimitettu vähennykseen oikeutetulle 4774: tavara on luovutettu tullivalvonnasta 1 päivän verovelvolliselle ennen 1 päivää kesäkuuta 4775: kesäkuuta 1989 ja 30 päivän marraskuuta 1989 1989, vähennysoikeus on edellä säädetyin ta- 4776: välisenä aikana, mutta tullattu 1 päivänä jou- voin kuusitoista seitsemättätoista ( 16117) osaa, 4777: lukuuta 1989 tai sen jälkeen, vähennysoikeus tai jos tavara on toimitettu 1 päivän kesäkuuta 4778: on kuusitoista ja puoli seitsemättätoista (16,5/ 1989 ja 30 päivän marraskuuta 1989 välisenä 4779: 17) osaa. aikana, kuusitoista ja puoli seitsemättätoista 4780: Jos vuokraerä on laskutettu tai muutoin (16,5/17) osaa. 4781: veloitettu 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen 4782: 4783: 4784: 4785: 4786: 2. 4787: Laki 4788: eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta 4789: 4790: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta veros- 4791: ta 20 päivänä joulukuuta 1966 annetun lain 3 §,sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1982 4792: annetussa laissa (1036/82), näin kuuluvaksi: 4793: 4794: 3§ sopimukseen. Tätä lakia sovelletaan myös sel- 4795: Veron maara on 17 prosenttia vakuutus- laiseen lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen 4796: maksuista, johon vero sisältyy. kertyneeseen tai maksettuun vakuutus- 4797: maksuun, jota koskevissa viranomaisen vahvis- 4798: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- tamissa maksuperusteissa on otettu huomioon 4799: kuuta 1990. tässä laissa tarkoitettu vero. Lakia sovelletaan 4800: Tätä lakia sovelletaan sellaiseen vakuutus- 1 päivästä toukokuuta 1990 alkaen myös niihin 4801: maksuun, joka perustuu lain voimaantulopäi- kertyneisiin tai maksettuihin vakuutusmaksui- 4802: vänä tai sen jälkeen tehtyyn, uudistettuna jat- hin, jotka perustuvat ennen tämän lain voi- 4803: kuvaan taikka voimaan tulleeseen vakuutus- maantuloa tehtyihin vakuutussopimuksiin. 4804: 4805: 4806: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989 4807: 4808: 4809: Tasavallan Presidentti 4810: MAUNO KOIVISTO 4811: 4812: 4813: 4814: 4815: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 4816: 1989 vp. - HE n:o 115 5 4817: 4818: Liite 4819: 4820: 1. 4821: Laki 4822: liikevaihtoverolain 16 ja 27 §:n muuttamisesta 4823: 4824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto- 4825: verolain 16 § ja 27 §:n 1 momentti, 4826: sellaisina kuin ne ovat, 16 § 17 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (945/82) ja 27 §:n 1 4827: momentti 10 päivänä tammikuuta 1986 annetussa laissa (10/86), näin kuuluviksi: 4828: 4829: Voimassa oleva laki Ehdotus 4830: 4831: 16 § 16 § 4832: Veron määrä on 16 prosenttia myynnin vero- Veron määrä on 17 prosenttia myynnin vero- 4833: tusarvosta. tusarvosta. 4834: Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ta- Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ta- 4835: pauksessa vero on 19,05 prosenttia siitä mää- pauksessa vero on 20,48 prosenttia siitä mää- 4836: rästä, jolla verovelvollista on työstä veloitettu. rästä, jolla verovelvollista on työstä veloitettu. 4837: 4838: 27 § 27 § 4839: Veron maara on 19,05 prosenttia maahan Veron maara on 20,48 prosenttia maahan 4840: tuodun tavaran tullausarvolain (906/80) nojal- tuodun tavaran tullausarvolain (906/80) nojal- 4841: la määrätystä tullausarvosta. Sellaisesta tava- la määrätystä tullausarvosta. Sellaisesta tava- 4842: rasta, jonka tullausarvoa määritettäessä on rasta, jonka tullausarvoa määrättäessä on otet- 4843: otettava huomioon tullausarvolain 10 a §, ve- tava huomioon tullausarvolain 10 a §, veron 4844: ron määrä lasketaan kuitenkin siitä arvosta, määrä lasketaan kuitenkin siitä arvosta, mikä 4845: mikä tullausarvo olisi, jos mainittua lainkoh- tullausarvo olisi, jos mainittua lainkohtaa ei 4846: taa ei sovellettaisi. sovellettaisi. 4847: 4848: 4849: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu- 4850: kuuta 1989. 4851: Tätä lakia sovelletaan, milloin myyty tai 4852: vuokrattu tavara on toimitettu, telepalve/u teh- 4853: ty, tavara /uovutettu tullivalvonnasta tai otettu 4854: käytettäväksi muuhun kuin myyntitarkoituk- 4855: seen 1 päivänä joulukuuta 1989 tai sen jälkeen. 4856: Jos tavaran toimittaminen tai työsuorituksen 4857: tekeminen on lain voimaantullessa kesken, so- 4858: velletaan tätä lakia vain niihin tavaroihin, jot- 4859: ka toimitetaan asennuspaikalle tämän lain voi- 4860: maantulopäivänä tai sen jälkeen, sekä työsuo- 4861: rituksen siihen osaan, joka tapahtuu tämän 4862: lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Niihin 4863: tavaroihin, jotka toimitetaan asennuspaikalle 4864: ennen tämän lain voimaantuloa, sekä työsuori- 4865: tuksen siihen osaan, joka tapahtuu ennen tä- 4866: män lain voimaantuloa, sovelletaan liikevaih- 4867: toverolain 16 ja 27 § :n väliaikaisesta muutta- 4868: misesta annetun lain (464/89) säännöksiä. 4869: Sen estämättä mitä edellä 2 momentissa on 4870: säädetty, sovelletaan lain 16 § :n 1 momenttia 4871: 6 1989 vp. - HE n:o 115 4872: 4873: Voimassa oleva laki Ehdotus 4874: 4875: myt'Js niihin vuokraeriin, jotka on veloitettu tai 4876: jotka ovat kertyneet 1 päivältä tammikuuta 4877: 1991 tai sen jälkeiseltä vuokrakaudelta. 4878: Verovelvollinen, jota on laskutettu tai muu- 4879: toin veloitettu 1 päivänä joulukuuta 1989 tai 4880: sen jälkeen tavaroista, jotka on toimitettu 4881: hänelle ennen 1 päivää kesäkuuta 1989, saa 4882: liikevaihtoverolain (532/63), eräitä tuotannolli- 4883: sia investointeja koskevista poikkeuksista liike- 4884: vaihtoverolakiin annetun lain (875/82), ener- 4885: giainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä 4886: annetun lain (547 /86) sekä eräitä elintarvikkei- 4887: ta koskevista poikkeuksista liikevaihtoverola- 4888: kiin annetun lain (915178) säännt'Jksistä poike- 4889: ten vähentää myyntinsä verotusarvoa laskies- 4890: saan vain määrän, joka vastaa kuuttatoista 4891: seitsemättätoista (161 17) osaa mainittujen 4892: säännt'Jsten mukaisen vähennyksen määrästä. 4893: Sen estämättä, mitä liikevaihtoverolain 16 ja 4894: 27 § :n väliaikaisesta muuttamisesta annetun 4895: lain voimaantulosäännt'Jksen 3 momentissa on 4896: säädetty, saa verovelvollinen, jota on laskutet- 4897: tu tai veloitettu 1 päivänä joulukuuta 1989 tai 4898: sen jälkeen tavaroista, jotka on toimitettu 4899: hänelle 1 päivän kesäkuuta 1989 ja 30 päivän 4900: marraskuuta 1989 välisenä aikana, vastaavasti 4901: vähentää vain määrän, joka vastaa kuuttatois- 4902: ta ja puolta seitsemättätoista (16,51 17) osaa 4903: vähennyksen määrästä. 4904: Jos tavara on luovutettu tullivalvonnasta 4905: ennen 1 päivää kesäkuuta 1989, mutta tullattu 4906: 1 päivänä joulukuuta 1989 tai sen jälkeen, 4907: vähennysoikeus on edellä säädetyin tavoin 4908: kuusitoista seitsemättätoista (161 17) osaa. Jos 4909: tavara on luovutettu tullivalvonnasta 1 päivän 4910: kesäkuuta 1989 ja 30 päivän marraskuuta 1989 4911: välisenä aikana, mutta tullattu 1 päivänä jou- 4912: lukuuta 1989 tai sen jälkeen, vähennysoikeus 4913: on kuusitoista ja puoli seitsemättätoista (16,51 4914: 17) osaa. 4915: Jos vuokraerä on laskutettu tai muutoin 4916: veloitettu 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen 4917: jälkeen tätä aikaisemmalta vuokrakaudelta ja 4918: tavara on toimitettu vähennykseen oikeutetulle 4919: verovelvolliselle ennen 1 päivää kesäkuuta 4920: 1989, vähennysoikeus on edellä säädetyin ta- 4921: voin kuusitoista seitsemättätoista (161 17) osaa, 4922: tai jos tavara on toimitettu 1 päivän kesäkuuta 4923: 1989 ja 30 päivän marraskuuta 1989 välisenä 4924: aikana, kuusitoista ja puoli seitsemättätoista 4925: (16,5/17) osaa. 4926: 1989 vp. - HE n:o 115 7 4927: 4928: 2. 4929: Laki 4930: eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta 4931: 4932: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta veros- 4933: ta 20 päivänä joulukuuta 1966 annetun lain 3 §,sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1982 4934: annetussa laissa (1036/82), näin kuuluvaksi: 4935: 4936: Voimassa oleva laki Ehdotus 4937: 3§ 3§ 4938: Veron maara on 16 prosenttia vakuutus- Veron määrä on 17 prosenttia vakuutus- 4939: maksuista, johon vero sisältyy. maksuista, johon vero sisältyy. 4940: 4941: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 4942: kuuta 1990. 4943: Tätä lakia sovelletaan sellaiseen vakuutus- 4944: maksuun, joka perustuu lain voimaantulopäi- 4945: vänä tai sen jälkeen tehtyyn, uudistettuna jat- 4946: kuvaan taikka voimaan tulleeseen vakuutus- 4947: sopimukseen. Tätä lakia sovelletaan myös sel- 4948: laiseen lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen 4949: kertyneeseen tai maksettuun vakuutus- 4950: maksuun, jota koskevissa viranomaisen vahvis- 4951: tamissa maksuperusteissa on otettu huomioon 4952: tässä laissa tarkoitettu vero. Lakia sovelletaan 4953: 1 päivästä toukokuuta 1990 alkaen myös niihin 4954: kertyneisiin tai maksettuihin vakuutusmaksui- 4955: hin, jotka perustuvat ennen tämän lain voi- 4956: maantuloa tehtyihin vakuutussopimuksiin. 4957: 1989 vp. - HE n:o 116 4958: 4959: 4960: 4961: 4962: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräitä elintarvikkeita 4963: koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain 4964: muuttamisesta 4965: 4966: 4967: 4968: 4969: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 4970: 4971: Esityksessä ehdotetaan, että nyt väliaikaises- vaihtoveroa myös silloin, kun maidon ja lihan 4972: ti voimassa olevat elintarvikkeiden liikevaihto- jalostuksessa syntyneitä sivutuotteita myydään 4973: verotusta koskevat säännökset säädettäisiin py- kotimaassa. Raakakahvin maahantuonti olisi 4974: syviksi. liikevaihtoverollista. 4975: Esityksen mukaan maidon 1,9-kertainen al- Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi- 4976: kutuotevähennys alennettaisiin 1,6-kertaiseksi. tykseen vuodelle 1990. Laki on tarkoitettu 4977: Maidosta ja lihasta tehdyn korotetun alkutuo- tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 4978: tevähennyksen määrästä olisi suoritettava liike- 1990. 4979: 4980: 4981: 4982: 4983: PERUSTELUT 4984: 4985: 1. Nykyinen tilanne kevaihtoverorasitus kokonaan. Liikevaihtove- 4986: ron poistaminen on toteutettu korottamalla 4987: 1.1. Alkutuotevähennys alkutuotevähennystä. Maidon alkutuotevähen- 4988: nys on 1,9-kertainen ja lihan 1,5-kertainen. 4989: Elintarvikkeiden kuluttajahintoja alennetaan Korotetusta alkutuotevähennyksestä säädetään 4990: Suomessa liikevaihtoverotuen avulla. Liike- eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista 4991: vaihtoverotuki on toteutettu siten, että jalosta- liikevaihtoverolakiin annetussa laissa (915/78). 4992: mattomien alkutuotteiden myynti alkutuotan- Vuoden 1988 lisämenoarvioesitykseen liittyen 4993: nosta on liikevaihtoverolain 4 §:n 1 momentis- maidon alkutuotevähennys alennettiin väliai- 4994: sa säädetty liikevaihtoverottomaksi. Verotonta kaisesti 1, 7-kertaiseksi 17 päivänä kesäkuuta 4995: on myös jalostamattomien alkutuotteiden maa- 1988 annetulla lailla (563/88). Laki oli voimas- 4996: hantuonti. Niitä ostaville liikevaihtoverovelvol- sa 1 päivän heinäkuuta 1988 ja 31 päivän 4997: lisille yrityksille on kuitenkin liikevaihtovero- joulukuuta 1988 välisen ajan. Joulukuun 9 4998: lain 18 §:n 1 momentissa myönnetty oikeus päivänä 1988 annetulla lailla ( 1048/88) maidon 4999: vähentää oman myyntinsä verotusarvosta ja- alkutuotevähennys alennettiin vuoden 1989 5000: lostamattomien alkutuotteiden liikevaihtove- ajaksi 1,6-kertaiseksi. 5001: rottomat ostohinnat. Tämän alkutuotevähen- Maataloudessa käytettävät rehut, rehuseok- 5002: nyksen vuoksi alkutuotteen osuus tuotteen hin- set ja lannoitteet on myös haluttu säätää yleistä 5003: nasta jää verottomaksi ja vero rasittaa vain verokantaa pienemmän verorasituksen alaisik- 5004: elintarvikkeiden jalostuskustannuksia ja kau- si. Näin on pyritty edelleen pienentämään elin- 5005: pan myyntipalkkiota. tarvikkeiden verotusta. Rehujen ja lannoittei- 5006: Maito- ja lihatuotteiden kuluttajahintojen den myynti on liikevaihtoverolain 4 §:n 2 mo- 5007: alentamiseksi niistä on pyritty poistamaan lii- mentin mukaan verotonta, kun myyjänä on 5008: 390979C 5009: 2 1989 vp. - HE n:o 116 5010: 5011: niiden alkuperäinen valmistaja. Verotonta on tusten yhteydessä, jos rehuja ja lannoitteita 5012: myös niiden maahantuonti. Liikevaihtovero- myydään saman vähennyksen tekemiseen oi- 5013: velvollisella ostajalla on kuitenkin liikevaihto- keutetulle tai sille, joka ei ole verovelvollinen, 5014: verolain 18 §:n 1 momentin nojalla oikeus tai jos rehujen ja lannoitteiden alkuperäinen 5015: vähentää alkuperäiseltä valmistajalta verotta valmistaja ottaa ne käytettäväksi muuhun kuin 5016: ostettujen tai itse maahantuotujen rehujen ja myyntitarkoitukseen. Alkutuotevähennyksen 5017: lannoitteiden ostohinta. palauttamisen tarkoituksena on tällöin estää 5018: se, ettei samasta tavarasta tehdä alkutuotevä- 5019: hennystä useampaan kertaan, ensin alkutuot- 5020: 1.2. Alkutuotevähennyksen palauttaminen teena ja myöhemmässä vaiheessa rehuna. 5021: Tehdyn vähennyksen määrän selvittäminen 5022: Elintarvikkeiden ja rehujen edelleen myyn- on usein vaikeaa. Tämän vuoksi liikevaihtove- 5023: nistä Suomessa on suoritettava liikevaihtove- rolain 18 §:n 4 momentissa on säädetty, että 5024: roa yleisten säännösten mukaisesti. Tavaran valtiovarainministeriö voi määrättyjen tavaroi- 5025: ulkomaille myynnistä ei sitä vastoin ole suori- den tai tavararyhmien osalta vahvistaa ne pe- 5026: tettava liikevaihtoveroa silloinkaan, kun vien- rusteet, joiden mukaan vähennys lasketaan. 5027: nin kohteena on alkutuotevähennyksen piiriin Valtiovarainministeriö on viimeksi antanut täl- 5028: kuuluva alkutuote tai siitä valmistettu jaloste. laisen päätöksen 30 päivänä joulukuuta 1987 5029: Alkutuotevähennyksen vuoksi elintarvikkei- (1333/87). 5030: den, elintarvikejalosteiden ja rehujen vientihin- 5031: taan jäisi ilman erityisiä järjestelyjä kotimaan 5032: kuluttajahintojen alentamiseksi annettua vero- 1.3. Korotetun alkutuotevähennyksen palaut- 5033: tukea. taminen 5034: Verotuen poistamiseksi tavaran maastaviejä 5035: on liikevaihtoverolain 18 §:n 2 momentin ja Maidon ja lihan korotetusta alkutuotevähen- 5036: eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista nyksestä säädetään eräitä elintarvikkeita kos- 5037: liikevaihtoverolakiin annetun lain 6 §:n sään- kevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin an- 5038: nöksillä velvoitettu suorittamaan liikevaihtove- netussa laissa. Lain 6 §:n mukaan korotetun 5039: roa tehdyn alkutuotevähennyksen määrästä eli alkutuotevähennyksen määrästä on suoritetta- 5040: palauttamaan alkutuotevähennys. Liikevaihto- va liikevaihtoveroa maastaviennin yhteydessä 5041: verolain 18 §:n 2 momentin mukaan lainkoh- noudattaen soveltuvin osin, mitä liikevaihtove- 5042: dan 1 momentin b kohdan nojalla eli teuras- rolain 18 §:n 2 momentissa on säädetty. Liike- 5043: eläimestä tehdyn vähennyksen määrästä on vaihtoverolain 18 §:n 2 momentin mukaan teh- 5044: kuitenkin suoritettava veroa vain silloin, kun dyn alkutuotevähennyksen määrästä ei ole kui- 5045: maasta viedään eläimen muita osia kuin vuotia tenkaan suoritettava liikevaihtoveroa silloin, 5046: tai nahkoja sellaisenaan tai muuhun tavaraan kun maasta viedään teuraseläimen vuotia tai 5047: sisältyvänä. Tehdyn alkutuotevähennyksen nahkoja taikka jalostamattomia maitotuotteita 5048: määrästä ei ole suoritettava liikevaihtoveroa, ja lihaa. Maidosta ja lihasta tehty korotettu 5049: jos alkutuotevähennyksen määrä on vähem- alkutuotevähennys on siten palautettava vain 5050: män kuin kolme prosenttia maastavietävän silloin, kun maasta viedään maidosta ja lihasta 5051: tuotteen myyntihinnasta tai jos maasta viedään valmistettuja elintarvikejalosteita sekä maidon 5052: meijerivoita, juustoa, rasvaista maitojauhetta, ja lihan jalostuksessa syntyneitä sivutuotteita. 5053: kananmunia, kananmunamassaa, viljaa tai li- Maidon jalostuksessa syntyy sivutuotteena esi- 5054: haa sellaisenaan ja maastaviejälle maksetaan merkiksi kuorittua maitoa ja lihan jalostukses- 5055: hinnanerokorvausta. Eräitä elintarvikkeita sa teurasjätteitä. Sivutuotteita käytetään joko 5056: koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin sellaisenaan tai rehun raaka-aineena. 5057: annetun lain 6 a §:n mukaan tehdyn alkutuote- Kun maidon ja lihan sivutuotteita myydään 5058: vähennyksen määrästä ei ole suoritettava liike- kotimaassa rehutarkoitukseen, alkuperäisen 5059: vaihtoveroa myöskään silloin, kun maasta vie- valmistajan eli meijerin tai teurastamon on 5060: dään Suomessa poimittuja luonnonvaraisia liikevaihtoverolain 18 §:n 2 momentin mukaan 5061: mustikoita, puolukoita tai sieniä. suoritettava veroa tehdyn alkutuotevähennyk- 5062: Liikevaihtoverolain 18 §:n 2 momentin mu- sen yhdenkertaisesta määrästä. Eräitä elintar- 5063: kaan liikevaihtoveroa on suoritettava tehdyn vikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihto- 5064: vähennyksen määrästä myös kotimaan toimi- verolakiin annetun lain 6 § koskee vain maas- 5065: 1989 vp. - HE n:o 116 3 5066: 5067: tavientiä, joten liikevaihtoveroa ei ole suoritet- 1.5. Kahvin alkutuotevähennys 5068: tava tehdyn alkutuotevähennyksen korotuksen 5069: osuudesta. Kahvin maahantuonti säädettiin liikevaihto- 5070: Eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuk- verottomaksi eräistä väliaikaisista poikkeus- 5071: sista liikevaihtoverolakiin annettua lakia muu- säännöksistä liikevaihtoverolakiin annetulla 5072: tettiin väliaikaisesti 20 päivänä marraskuuta lailla (771/74). Liikevaihtoverovelvolliselle 5073: 1987 annetulla lailla (858/87) siten, että mai- paahtimolle annettiin lisäksi oikeus vähentää 5074: dosta ja lihasta tehty korotettu alkutuotevä- myyntitarkoitusta varten itse maahantuomansa 5075: hennys oli palautettava myös silloin, kun mai- paahtamattoman kahvin ostohinta. Kahvin 5076: don ja lihan sivutuotteita myydään kotimaas- myyntihintaan sisältyi näin liikevaihtoveroa 5077: sa. Laki oli voimassa vuonna 1988. Lain voi- vain jalostuskustannusten ja kaupan myynti- 5078: massaoloaikaa jatkettiin 9 päivänä joulukuuta palkkion osalta. Verollisen osuuden arvioitiin 5079: 1988 annetulla lailla (1048/88) vuodeksi 1989. olevan noin puolet kahvin vähittäismyyntihin- 5080: nasta. 5081: Eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä 5082: 1.4. Elintarvikejalosteiden maahantuonnissa liikevaihtoverolakiin annetun lain voimassaolo- 5083: maksettava veronpalautus aikaa jatkettiin vuosittain, kunnes liikevaihto- 5084: verolakiin kahvin osalta tehty poikkeus säädet- 5085: tiin pysyväksi vuoden 1979 alusta lukien eräitä 5086: Jalostamattomien alkutuotteiden maahan- elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liike- 5087: tuonti on verotonta, mutta niistä valmistettuja vaihtoverolakiin annetulla lailla. 5088: elintarvikejalosteita ei ole vapautettu liikevaih- 5089: Kahvin osittaisesta liikevaihtoverottomuu- 5090: toverosta. Maahantuojan on liikevaihtovero- 5091: desta luovuttiin vuoden 1985 alusta lukien. 5092: lain 27 §:n 1 momentin mukaan suoritettava Tämä tapahtui siten, että paahtamattoman 5093: liikevaihtoveroa elintarvikejalasteen tullaus- 5094: kahvin maahantuonti säädettiin eräitä elintar- 5095: arvosta. vikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihto- 5096: Jotta maahantuotavat elintarvikejalosteet verolakiin annetun lain väliaikaisesta muutta- 5097: saataisiin liikevaihtoverotuksellisesti samaan misesta annetuilla laeilla (968/84, 880/85, 904/ 5098: asemaan kuin kotimaiset elintarvikejalosteet, 86, 858/87 ja 1048/88) jälleen verolliseksi. 5099: maahantuojana on oikeus saada maahantuon- 5100: nin yhteydessä veronpalautuksena määrä, joka 5101: vastaa jalosteeseen sisältyvän alkutuotteen 2. Ehdotetut muutokset 5102: osalta menevää liikevaihtoveroa. Veronpalau- 5103: tuksesta säädetään liikevaihtoverolain 28 § :n 1 2.1. Maidon korotetun alkutuotevähennyksen 5104: momentissa ja eräitä elintarvikkeita koskevista alentaminen 5105: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun 5106: lain 5 §:ssä. Viimeksi mainitussa lainkohdassa 5107: Maidon 1,9-kertaisen alkutuotevähennyksen 5108: säädetään veronpalaotuksen maksamisesta sil- 5109: tarkoituksena on poistaa maitotuotteiden liike- 5110: loin, kun maahan tuodaan paahtamatonta vaihtoverorasitus. Korotettu alkutuotevähen- 5111: kahvia, lihaa, teuraseläimiä tai maitoa sisältä- nys merkitsee kuitenkin tosiasiassa sitä, että 5112: viä elintarvikejalosteita. Kun maahan tuodaan 5113: varsinaisten maitotuotteiden kuluttajahintoihin 5114: esimerkiksi suklaata, veronpalautus maksetaan sisältyy ylimääräistä liikevaihtoverotukea kes- 5115: siihen sisältyvän maidon osalta samoin koro- kimäärin 5 prosenttia ja voin hintaan noin 7 5116: tettuna kuin alkutuotevähennystä on korotet- prosenttia. Ylimääräisellä liikevaihtoverotuella 5117: tu. tarkoitetaan sitä, että alkutuotevähennys vai- 5118: Jos maasta viedään elintarvikejalosteita, kuttaa varsinaisten maitotuotteiden ja voin 5119: joista on maahantuonnin yhteydessä saatu ve- hintaa alentavasti enemmän kuin hintaan muu- 5120: ronpalautusta, tulliviranomaiset perivät veron- toin sisältyvän liikevaihtoveron verran. 5121: palautuksen takaisin maastaviennin yhteydes- Vuonna 1988 maitotuotteiden ylimääräistä 5122: sä. liikevaihtoverotukea pienennettiin alentamalla 5123: Valtiovarainministeriö on vahvistanut ne maidon korotettu alkutuotevähennys väliaikai- 5124: prosenttimäärät, joiden mukaan palautus eri sesti 1,7-kertaiseksi. Vuonna 1989 alkutuotevä- 5125: jalosteista lasketaan (1333/87). hennys alennettiin maataloustuloneuvotteluissa 5126: 4 1989 vp. - HE n:o 116 5127: 5128: sovitulla tavalla 1,6-kertaiseksi. Laki on voi- dotetaan, että paahtamattoman kahvin maa- 5129: massa vuoden 1989 loppuun. hantuonti säädettäisiin pysyvästi liikevaihtove- 5130: Ylimääräisen liikevaihtoverotuen pienentä- rolliseksi. Muutos edellyttää eräitä elintarvik- 5131: miseksi sekä vuoden 1990 tulo- ja menoarvio- keita koskevista poikkeuksista liikevaihtovero- 5132: esityksen tasapainottamiseksi ehdotetaan, että lakiin annetun lain 2 §:n kumoamista. 5133: maidon korotettu alkutuotevähennys alennet- 5134: taisiin pysyvästi 1,6-kertaiseksi. Muutos edel- 5135: lyttää eräitä elintarvikkeita koskevista poik- 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 5136: keuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain 4 tukset 5137: ja 5 §:n muuttamista. 5138: Maidon korotetun alkutuotevähennyksen 5139: alentaminen 1,9-kertaisesta 1,6-kertaiseksi lisää 5140: 2.2. Korotetun alkutuotevähennyksen palaut- liikevaihtoveron tuottoa noin 350 miljoonaa 5141: taminen myös kotimaan myynnissä markkaa vuodessa. Toisaalta maataloustuottei- 5142: den vientitukea on lisättävä noin 70 miljoonaa 5143: Maidosta ja lihasta tehdyn korotetun alku- markkaa vuodessa. Alkutuotevähennyksen 5144: tuotevähennyksen määrästä on suoritettava lii- alentaminen ei vaikuta maatalouden vientikus- 5145: kevaihtoveroa, kun maidon ja lihan sivutuot- tannusosuuteen vuonna 1990. 5146: teita viedään maasta. Kun maidon ja lihan Korotetun alkutuotevähennyksen palautta- 5147: sivutuotteita myydään kotimaassa verottomas- mista koskeva muutos lisää liikevaihtoveron 5148: ti, liikevaihtoveroa on suoritettava vain alku- tuottoa noin 50 miljoonaa markkaa vuodessa. 5149: tuotevähennyksen yhdenkertaisesta määrästä. Maitotaloustuotteiden hinnanalennuskorvaus- 5150: Vuosina 1988 ja 1989 liikevaihtoveroa on ollut ten määrärahaa korotetaan kuitenkin vastaa- 5151: suoritettava myös kotimaan myynnissä alku- valla määrällä. 5152: tuotevähennyksen koko määrästä. Kahvin liikevaihtoveron tuotto on vuodessa 5153: Maastaviennin ja kotimaan myynnin liike- noin 250 miljoonaa markkaa. 5154: vaihtoverotuksen yhdenmukaistamiseksi ehdo- 5155: tetaan, että eräitä elintarvikkeita koskevista 5156: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun 4. Voimaantulo 5157: lain 6 §:ää muutettaisiin pysyvästi siten, että se 5158: koskisi maastaviennin lisäksi myös kotimaan Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä- 5159: verotonta myyntiä. nä tammikuuta 1990. 5160: 5161: 5162: 2.3. Kahvin maahantuonnin säätäminen 5. Säätämisjärjestys 5163: liikevaihtoverolliseksi 5164: Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär- 5165: Kahvin maahantuonti on ollut liikevaihtove- jestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä vuotta pi- 5166: rollista jo vuodesta 1985 lähtien. Kahvin kulut- demmältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa 5167: tajahintojen alentaminen liikevaihtoverotuen säätämisjärjestyksessä. 5168: avulla ei ole perusteltua myöskään tulevina 5169: vuosina. Tämän vuoksi sekä vuoden 1990 tulo- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 5170: ja menoarvioesityksen tasapainottamiseksi eh- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 5171: 1989 vp. - HE n:o 116 5 5172: 5173: 5174: 5175: 5176: Laki 5177: eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain muuttamisesta 5178: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 5179: kumotaan eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin 1 päivänä 5180: joulukuuta 1978 annetun lain (915178) 2 § ja 5181: muutetaan 4 §, 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti, 5182: sellaisina kuin niistä ovat 4 § 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (443/80) ja 5 §:n 1 5183: momentti 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (534/82), näin kuuluviksi: 5184: 5185: 4§ laissa tarkoitettu tai sitä vastaava vähennys, on 5186: Maidosta saadaan liikevaihtoverolain 18 §:n sellaisenaan tai muuhun tavaraan sisältyvänä 5187: 1 momentin a kohdassa tarkoitettu vähennys viety maasta tai käytetty sellaisen liikevaihtove- 5188: tehdä 1,6-kertaisena. Vähennys tehdään toimi- rolain 4 §:ssä tarkoitetun tavaran valmistami- 5189: tusajankohdan tavoitehinnan perusteella. seen, joka sitten on myyty saman vähennyksen 5190: tekemiseen oikeutetulle tai sille, joka ei ole 5191: 5§ verovelvollinen, taikka jonka alkuperäinen val- 5192: Milloin maahantuodun veronalaisen jalas- mistaja on ottanut käytettäväksi muuhun kuin 5193: teen raaka-aineena on 3 tai 4 §:ssä tarkoitettu- myyntitarkoitukseen, maastaviejän, vähennyk- 5194: ja tavaroita, maahantuojana on oikeus saada sen tehneen myyjän tai alkuperäisen valmista- 5195: veronpalautuksena määrä, joka vastaa jalos- jan on suoritettava veroa tehdyn vähennyksen 5196: teeseen sisältyvän 3 §:ssä tarkoitetun raaka- määrästä noudattaen soveltuvin osin, mitä lii- 5197: aineen osalta menevää veroa puolitoistakertai- kevaihtoverolain 18 §:n 2 momentissa on sää- 5198: sena ja 4 §:ssä tarkoitetun raaka-aineen osalta detty. 5199: menevää veroa 1,6-kertaisena. Milloin maasta 5200: viedään sellaisenaan tai muuhun tavaraan sisäl- 5201: tyvänä tavaraa, josta on maksettu tässä tarkoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä 5202: tettua veronpalautusta, maastaviejäitä peritään kuuta 1990. 5203: veronpalautus takaisin. Lakia sovelletaan, milloin myyty tavara on 5204: toimitettu, tavara on luovutettu tullivalvonnas- 5205: ta tai tavara on otettu käytettäväksi muuhun 5206: 6§ kuin myyntitarkoitukseen lain voimaantulopäi- 5207: Milloin tavara, jonka osalta on tehty tässä vänä tai sen jälkeen. 5208: 5209: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989 5210: 5211: 5212: Tasavallan Presidentti 5213: MAUNO KOIVISTO 5214: 5215: 5216: 5217: 5218: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 5219: 6 1989 vp. - HE n:o 116 5220: 5221: Liite 5222: 5223: Laki 5224: eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain muuttamisesta 5225: 5226: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 5227: kumotaan eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin 1 päivänä 5228: joulukuuta 1978 annetun lain (915178) 2 § ja 5229: muutetaan 4 §, 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti, 5230: sellaisina kuin niistä ovat 4 § 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (443/80) ja 5 §:n 1 5231: momentti 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (534/82), näin kuuluviksi: 5232: 5233: Voimassa olevaa laki Ehdotus 5234: 5235: 2 §. 5236: Verotonta on paahtamattoman kahvin maa- (2 § kumotaan) 5237: hantuonti sellaisenaan jalostamattomana alku- 5238: tuotteena. Verovelvollinen saa myynnin vero- 5239: tusarvoa laskettaessa vähentää myyntitarkoi- 5240: tusta varten itse maahantuomansa paahtamat- 5241: toman kahvin ostohinnan. 5242: 4 §. 4§ 5243: Maidosta saadaan liikevaihtoverolain 18 §:n Maidosta saadaan liikevaihtoverolain 18 §:n 5244: 1 momentin a kohdassa tarkoitettu vähennys momentin a kohdassa tarkoitettu vähennys 5245: tehdä 1,9-kertaisena. Vähennys tehdään toimi- tehdä 1, 6-kertaisena. Vähennys tehdään toimi- 5246: tusajankohdan tavoitehinnan perusteella. tusajankohdan tavoitehinnan perusteella. 5247: 5248: 5 §. 5§ 5249: Milloin maahantuodun veronalaisen jalas- Milloin maahantuodun veronalaisen jalas- 5250: teen raaka-aineena on 2-4 §:ssä tarkoitettuja teen raaka-aineena on 3 tai 4 §:ssä tarkoitettu- 5251: tavaroita, maahantuojana on oikeus saada ve- ja tavaroita, maahantuojana on oikeus saada 5252: ronpalautuksena määrä, joka vastaa jalostee- veronpalautuksena määrä, joka vastaa jalos- 5253: seen sisältyvän 2 §:ssä tarkoitetun raaka-aineen teeseen sisältyvän 3 §:ssä tarkoitetun raaka- 5254: osalta menevää veroa, 3 §:ssä tarkoitetun aineen osalta menevää veroa puolitoistakertai- 5255: raaka-aineen osalta menevää veroa puolitoista- sena ja 4 §:ssä tarkoitetun raaka-aineen osalta 5256: kertaisena ja 4 §:ssä tarkoitetun raaka-aineen menevää veroa 1,6-kertaisena. Milloin maasta 5257: osalta menevää veroa 1,9-kertaisena. Milloin viedään sellaisenaan tai muuhun tavaraan sisäl- 5258: maasta viedään sellaisenaan tai muuhun tava- tyvänä tavaraa, josta on maksettu tässä tarkoi- 5259: raan sisältyvänä tavaraa, josta on maksettu tettua veronpalautusta, maastaviejäitä peritään 5260: tässä tarkoitettua veronpalautusta, maastavie- veronpalautus takaisin. 5261: jäitä peritään veronpalautus takaisin. 5262: 5263: 5264: 6 §. 6§ 5265: Milloin tavara, jonka osalta on tehty tässä Milloin tavara, jonka osalta on tehty tässä 5266: laissa tarkoitettu tai sitä vastaava vähennys, on laissa tarkoitettu tai sitä vastaava vähennys, on 5267: viety maasta, maastaviejän on suoritettava ve- sellaisenaan tai muuhun tavaraan sisältyvänä 5268: roa tehdyn vähennyksen määrästä noudattaen viety maasta tai käytetty sellaisen liikevaihtove- 5269: soveltuvin osin, mitä liikevaihtoverolain 18 §:n rolain 4 §:ssä tarkoitetun tavaran valmistami- 5270: 2 momentissa on säädetty. seen, joka sitten on myyty saman vähennyksen 5271: tekemiseen oikeutetulle tai sille, joka ei ole 5272: 1989 vp. - HE n:o 116 7 5273: 5274: Voimassa oleva laki Ehdotus 5275: verovelvollinen, taikka jonka alkuperäinen val- 5276: mistaja on ottanut käytettäväksi muuhun kuin 5277: myyntitarkoitukseen, maastaviejän, vähennyk- 5278: sen tehneen myyjän tai alkuperäisen valmista- 5279: jan on suoritettava veroa tehdyn vähennyksen 5280: määrästä noudattaen soveltuvin osin, mitä lii- 5281: kevaihtoverolain 18 §:n 2 momentissa on sää- 5282: detty. 5283: 5284: 5285: Tämä laki tulee voimaan päivänä 5286: kuuta 1990. 5287: Lakia sovelletaan, milloin myyty tavara on 5288: toimitettu, tavara on luovutettu tullivalvonnas- 5289: ta tai tavara on otettu käytettäväksi muuhun 5290: kuin myyntitarkoitukseen lain voimaantulopäi- 5291: vänä tai sen jälkeen. 5292: 1989 vp. - HE n:o 117 5293: 5294: 5295: 5296: 5297: Hallituksen esitys Eduskunnalle ympäristönsuojelua koske- 5298: viksi muutoksiksi liikevaihtoverolainsäädäntöön 5299: 5300: 5301: 5302: 5303: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5304: 5305: Esityksessä ehdotetaan ympäristönsuojeluin- Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi- 5306: vestointien ja jätteiden hyödyntämisinvestoin- tykseen vuodelle 1990. Ehdotetut lait on tar- 5307: tien vähennysoikeuksien laajentamista liike- koitettu tulemaan voimaan heti niiden tultua 5308: vaihtoverotuksessa. Ympäristönsuojelussa käy- hyväksytyiksi ja vahvistetuiksi. Lakeja sovel- 5309: tettävät kemikaalit, kalkit ja muut vastaavat lettaisiin 1 päivästä marraskuuta 1989 alkaen. 5310: tarveaineet ehdotetaan myös säädettäväksi lii- 5311: kevaihtoverotukseksessa vähennyskelpoisiksi. 5312: 5313: 5314: 5315: 5316: 1. Nykyinen tilanne den hankinnan yhteydessä suoritettavien verol- 5317: listen asennustöiden ostohinnoista. 5318: 1.1. Ympäristönsuojeluinvestointien vähen- Energiainvestointien liikevaihtoverovähen- 5319: nysoikeus nyksistä annetussa laissa vähennysoikeus on 5320: rajoitettu koskemaan vain laissa erikseen lue- 5321: Investointien vähennysoikeus on Suomen lii- teituja laitostyyppejä. Koneiden ja laitteiden 5322: kevaihtoverojärjestelmässä rajattu koskemaan sekä niiden hankinnan yhteydessä suoritetta- 5323: vain tuotannollisia investointeja ja eräitä ener- vien verollisten asennustöiden ostohintojen vä- 5324: giainvestointeja. Tuotannollisten investointien hennysoikeuden edellytyksenä on, että koneita 5325: vähennysoikeudesta säädetään eräitä tuotan- ja laitteita käytetään välittömästi energiahyö- 5326: nollisia investointeja koskevista poikkeuksista dykkeiden valmistustoiminnassa. Lisäksi edel- 5327: liikevaihtoverolakiin annetussa laissa (848/80). lytetään, että koneet ja laitteet liittyvät vähen- 5328: Energiainvestointien vähennysoikeudesta sää- nyskelpoiseen rakennusinvestointiin sitä käyt- 5329: detään energiainvestointien liikevaihtoverovä- töön otettaessa. Korjaus-, uusinta-, vuosi- 5330: hennyksistä annetussa laissa (547 /86), joka on huolto- ja muuhun sellaiseen tarkoitukseen 5331: voimassa vuoden 1995 loppuun. hankittujen koneiden ja laitteiden sekä niiden 5332: Tuotannollisia investointeja koskevan lain osien ja verollisten asennustöiden ostohinnat 5333: mukaan liikevaihtoverovelvollinen saa vähen- eivät ole vähennyskelpoisia. Energiainvestoin- 5334: tää 75 prosenttia liikevaihtoverolaissa tarkoite- tien vähennysoikeus on saman suuruinen kuin 5335: tussa liiketoiminnassa käyttämänsä uuden teol- tuotannollisten investointien vähennysoikeus 5336: lisuusrakennuksen ostohinnasta. Vähennys eli rakennusinvestointien osalta 75 prosenttia 5337: vastaa keskimäärin rakennuksen ostohintaan sekä kone- ja laiteinvestointien osalta 90 pro- 5338: sisältyvän liikevaihtoveron täyttä määrää. Ta- senttia. 5339: varoiden valmistustoimintaa harjoittava liike- Tuotannollisia investointeja koskevassa lais- 5340: vaihtoverovelvollinen saa lisäksi vähentää 90 sa tai energiainvestointien liikevaihtoverovä- 5341: prosenttia välittömästi valmistustoiminnassa hennyksistä annetussa laissa ei ole erityisiä 5342: tai siihen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistoi- säännöksiä ympäristönsuojeluinvestointien vä- 5343: minnassa pääasiallisesti käytettäväksi hankki- hennysoikeudesta. Ympäristönsuojeluinves- 5344: miensa tai itse maahantuomiensa koneiden, tointien vähennysoikeus määräytyy sen mu- 5345: laitteiden, työkalujen ja niiden osien sekä nii- kaan, minkälaiseen laitokseen ne liittyvät. 5346: 391130R 5347: 2 1989 vp. - HE n:o 117 5348: 5349: Tuotannollisia investointeja koskevan lain koitukseen käytettäväksi hankittuja tavaroita 5350: mukaan ympäristönsuojelussa käytettävät uu- ovat jälleenmyytävät tavarat, raaka-aineet ja 5351: det rakennukset ovat vähennyskelpoisia, jos ne välittömästi ensikäytössä myytävän tavaran 5352: liittyvät fyysisesti vähennyskelpoiseen tehdas- valmistuksessa kulutettavat tavarat. Ympäris- 5353: tai työpajarakennukseen. Ympäristönsuojelus- tönsuojelussa käytettäviä kemikaaleja, kalkkia 5354: sa käytettävät erilliset rakennukset eivät ole ja muita vastaavia tarveaineita ei verotuskäy- 5355: verotus- ja oikeuskäytännön mukaan vähen- tännössä ole katsottu ensikäyttötavaroiksi, jo- 5356: nyskelpoisia. Ympäristönsuojelussa käytettävät ten ne eivät ole vähennyskelpoisia. 5357: koneet ja laitteet ovat vähennyskelpoisia, jos 5358: ne toiminnallisesti liittyvät tavaran valmistus- 5359: toimintaan. 2. Ehdotetut muutokset 5360: Energiainvestointien liikevaihtoverovähen- 5361: nyksistä annetun lain mukaan ympäristönsuo- 2.1. Ympäristönsuojeluinvestointien vähen- 5362: jelussa käytettävät rakennukset ja pysyvät ra- nysoikeuden laajentaminen 5363: kennelmat ovat vähennyskelpoisia, jos ne liit- 5364: tyvät toiminnallisesti vähennyskelpoiseen ener- Ympäristönsuojeluinvestoinnit ovat tuotan- 5365: gialaitokseen ja ne on rakennettu uuden laitok- nolliseen toimintaan välttämättöminä kuuluvia 5366: sen rakennustyön yhteydessä. Vanhan energia- hankintoja. Niiden säätäminen liikevaihtovero- 5367: laitoksen yhteyteen rakennetut ympäristönsuo- tuksessa vähennyskelpoiseksi vähentää veron 5368: jeluinvestoinnit eivät ole vähennyskelpoisia. kertaantumista ja on siten verotuksen kehittä- 5369: Uuteen energialaitokseen hankitut, ympäris- mistavoitteiden mukaista. Tämän vuoksi ehdo- 5370: tönsuojelussa käytettävät koneet ja laitteet tetaan, että tuotannolliseen toimintaan ja ener- 5371: ovat vähennyskelpoisia, jos niihin liittyvä ra- giantuotantoon liittyvät ympäristönsuojeluin- 5372: kennusinvestointi on vähennyskelpoinen. vestoinnit säädettäisiin liikevaihtoverotuksessa 5373: vähennyskelpoisiksi. Vähennyskelpoisia ympä- 5374: ristönsuojeluinvestointeja olisivat ilmanpuhdis- 5375: 1.2. Jätteiden hyödyntämisinvestointien tukseen, jätevedenpuhdistukseen ja jätteenkä- 5376: vähennysoikeus sittelyyn käytettävät rakennukset sekä pää- 5377: asiallisesti ympäristönsuojelussa käytettäväksi 5378: Tuotannollisia investointeja koskevan lain hankitut koneet ja laitteet sekä niiden osat. 5379: mukaan vähennyskelpoisia teollisuusrakennuk- Valtioneuvosto on 12 päivänä helmikuuta 5380: sia ovat muun muassa tehtaat ja työpajat. 1987 antanut päätöksen kivihiiltä käyttävien 5381: Verotus- ja oikeuskäytännössä suuri osa jättei- voimalaitosten ja kattilalaitosten rikkidioksidi- 5382: den käsittelyssä käytettävistä rakennuksista on päästöjen rajoittamisesta (159/87). Päätökses- 5383: jäänyt vähennysoikeuden ulkopuolelle. sä edellytetään myös olemassa olevien yli 200 5384: Tuotannollisten koneiden ja laitteiden vä- megawatin kivihiilivoimaloiden toteuttavan ri- 5385: hennysoikeus koskee vain tavaran valmistustoi- kinpoiston viimeistään vuoden 1993 aikana. 5386: minnassa käytettäviä koneita ja laitteita. Vero- Rikkitoimikunnan (komiteanmietintö 1986:33) 5387: tus- ja oikeuskäytännössä vähennysoikeuden arvion mukaan rikinpoisto aiheuttaa vuoden 5388: ulkopuolelle ovat jääneet jätepaperin keräystä 1993 loppuun mennessä noin 1 550-1 800 mil- 5389: ja käsittelyä harjoittavien yritysten jätteidenkä- joonan markan investoinnit. Investoinneista 5390: sittelylaitteet. Sen sijaan eräät jäteromun käsit- muiden kuin sähkön- ja lämmöntuotannon 5391: telytoimenpiteet on katsottu tavaran valmistus- investoinnit ovat noin 650 miljoonaa markkaa. 5392: toiminnaksi. Näistä valtaosa kohdistuu metsäteollisuuteen 5393: ja öljynjalostukseen. Typen oksidien päästöjen 5394: rajoittamisesta valmistellaan vastaavanlaisia 5395: 1.3. Ympäristönsuojelussa käytettävien tarve- päätöksiä kuin rikkidioksidi-päästöjen rajoitta- 5396: aineiden vähennysoikeus misesta, mikä myös aiheuttaa energiantuotan- 5397: nolle ja teollisuudelle huomattavia investointi- 5398: Liikevaihtoverolain 17 § :n 2 momentin (857 1 kustannuksia, jotka eivät ole liikevaihtovero- 5399: 87) mukaan vähennyskelpoisia ovat vain myyn- tuksessa vähennyskelpoisia. 5400: titarkoitukseen käytettävieh, verovelvolliselta Esityksen mukaan tuotannollisia investointe- 5401: verollisena hankiitujen tai verollisena itse maa- ja koskevaan lakiin ja energiainvestointien lii- 5402: hantuotujen tavaroiden ostohinnat. Myyntitar- kevaihtoverovähennyksistä annettuun lakiin 5403: 1989 vp. - HE n:o 117 3 5404: 5405: otettaisnn säännökset ilmanpuhdistukseen, jä- nassa. Kun jätteiden hyödyntämisessä käytettä- 5406: tevedenpuhdistukseen ja jätteenkäsittelyyn liit- vien koneiden ja laitteiden vähennysoikeus eh- 5407: tyvien rakennusten sekä koneiden ja laitteiden dotetaan rajattavaksi samalla tavalla kuin tuo- 5408: vähennysoikeudesta. Tuotannollisia investoin- tannollisten investointien vähennysoikeus, jät- 5409: teja koskevan lain mukaan edellä mainitut teiden keräilyvälineet ja kuljetuskalustot eivät 5410: ympäristönsuojelussa käytettävät rakennukset olisi vähennyskelpoisia. 5411: olisivat vähennyskelpoisia, jos ne liittyvät välit- 5412: tömästi tehdas- tai työpajatoimintaan. Fyysi- 5413: sen liittymisen periaatteesta luovuttaisiin ja 2.3. Ympäristönsuojelussa käytettävien tarve- 5414: määräävää olisi toiminnallinen liittyminen teh- aineiden vähennysoikeus 5415: das- tai työpajatoimintaan. Vähennyskelpoisia 5416: olisivat siten myös tehdas- tai työpajaraken- 5417: nuksesta erilleen rakennetut jäteveden- tai il- Ympäristönsuojelu on osa tuotannollista toi- 5418: manpuhdistuslaitokset sekä muut tuotannolli- mintaa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että ympä- 5419: seen toimintaan liittyvät jätteenkäsittelylaitok- ristönsuojelussa käytettävät kemikaalit, kalkit 5420: set. Energiantuotantoon liittyvät vastaavat ym- ja muut vastaavat tarveaineet säädettäisiin lii- 5421: päristönsuojeluinvestoinnit olisivat vähennys- kevaihtoverotuksessa vähennyskelpoisiksi. Vä- 5422: kelpoisia, vaikka itse energialaitos ei ole vähen- hennysoikeus toteutettaisiin siten, että ilman- 5423: nyskelpoinen. Vähennyskelpoisia olisivat siten puhdistukseen, jätevedenpuhdistukseen ja jät- 5424: myös vanhojen energialaitosten yhteyteen ra- teiden käsittelyyn käytettävät tarveaineet sää- 5425: kennettavat rikinpoistolaitokset ja pääasial- dettäisiin välittömästi ensikäytössä kulutetta- 5426: lisesti rikinpoistossa käytettäväksi hankitut ko- viksi tavaroiksi. Liikevaihtoverolain yleisten 5427: neet ja laitteet. Ympäristönsuojelussa pääasial- periaatteiden mukaisesti vähennysoikeus koski- 5428: lisesti käytettäväksi hankittujen koneiden ja si vain liikevaihtoverollisina ostettuja tarveai- 5429: laitteiden osien ostohinnat olisivat myös vähen- neita. 5430: nyskelpoisia. 5431: 5432: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 5433: tukset 5434: 2.2. Jätteiden hyödyntämisinvestointien 5435: vähennysoikeuden laajentaminen 5436: Ehdotettu ympäristönsuojeluinvestointien ja 5437: Erilaisten jätteenkäsittelylaitosten verotus- jätteiden hyödyntämisinvestointien vähennys- 5438: kohtelun yhtenäistämiseksi ehdotetaan, että ra- oikeuden laajentaminen merkitsee arviolta 5439: mun ja jätteen hyödyntämisessä käytettävät noin 100-200 miljoonan markan verotulojen 5440: rakennukset sekä koneet ja laitteet säädettäi- menetystä vuosittain. Vuosina 1990-1993, jol- 5441: siin samalla tavalla vähennyskelpoisiksi kuin loin joudutaan toteuttamaan huomattavia in- 5442: tuotannolliset investoinnit. Vähennyskelpoista vestointeja rikin ja typen oksidien päästöjen 5443: tavaran valmistustoimintaa olisi romun ja jät- vähentämiseksi, verotulojen menetykset ovat 5444: teen käsittely uudelleen käyttöä varten. yhteensä arviolta noin 400-600 miljoonaa 5445: Tuotannollisten investointien vähennysoi- markkaa. 5446: keus koskee vain välittömästi tavaran valmis- Ympäristönsuojelussa käytettävien tarveai- 5447: tustoiminnassa käytettäviä koneita ja laitteita. neiden vähennysoikeus merkitsee arviolta noin 5448: Tuotannollisia investointeja koskevan lain 30 miljoonan markan verotulojen menetystä 5449: 4 §:n 2 momentin mukaan vähennysoikeus ei vuosittain. 5450: koske henkilö-, paketti- ja kuorma-autoja. 5451: Raaka-aineiden hankkimisessa ja niiden tuo- 5452: tantoalueelle toimittamisessa käytettäviä konei- 5453: ta ja laitteita ei käytetä välittömästi tavaran 4. Säätämisjärjestys 5454: valmistustoiminnassa. Toimisto-, sosiaali- ja 5455: muissa vastaavissa tiloissa sekä muualla kuin Koska lakiehdotuksissa ei ole kysymys uu- 5456: tuotantoalueelia sijaitsevissa varastotiloissa desta tai lisätystä verosta, lakiehdotukset olisi 5457: käytettäviä koneita ja laitteita ei myöskään käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mu- 5458: käytetä välittömästi tavaran valmistustoimin- kaisessa säätämisjärjestyksessä. 5459: 4 1989 vp. - HE n:o 117 5460: 5461: 5. Voimaantulo Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 5462: kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 5463: Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan heti set: 5464: niiden tultua hyväksytyiksi ja vahvistetuiksi. 5465: Lakeja on tarkoitus soveltaa 1 päivästä mar- 5466: raskuuta 1989 alkaen. 5467: 5468: 1. 5469: Laki 5470: liikevaihtoverolain 14 §:n muuttamisesta 5471: 5472: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtovero- 5473: lain (532/63) 14 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 5474: 5475: 14 § 5476: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19 . 5477: Välittömästi ensikäytössä kulutettaviksi ta- Lakia sovelletaan, milloin myyty tavara on 5478: varoiksi katsotaan myös ilmanpuhdistuksessa, toimitettu tai tavara on luovutettu tullivalvon- 5479: jätevedenpuhdistuksessa ja jätteenkäsittelyssä nasta vähennyksen tekemiseen oikeutetulle ve- 5480: käytettävät kemikaalit, kalkit ja muut vastaa- rovelvolliselle 1 päivänä marraskuuta 1989 tai 5481: vat tarveaineet. sen jälkeen. 5482: 5483: 5484: 5485: 5486: 2. 5487: Laki 5488: eräitä tuotannollisia investointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain 3 ja 5489: 4 §:n muuttamisesta 5490: 5491: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräitä tuotannollisia investointeja koskevista 5492: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain 3 §:n 1 momentti ja 4 §:n 1 ja 3 momentti, 5493: sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 1 momentti 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (546/86) 5494: ja 4 §:n 1 ja 3 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1111188), näin kuuluviksi: 5495: 5496: 3§ rakennuksia tai pysyviä rakennelmia, silloin 5497: Teollisuusrakennuksena pidetään rakennusta kun niitä käytetään sähkön, lämpöenergian, 5498: tai pysyvää rakennelmaa, jota käytetään teh- kaupunkikaasun tai muun niihin verrattavan 5499: taana, työpajana tai tällaiseen toimintaan välit- energiahyödykkeen tuotannossa. 5500: tömästi liittyvänä käyttö-, tutkimus- tai kehit- 5501: tämislaboratoriona, varastona taikka ilman- 5502: puhdistus-, jätevedenpuhdistus- tai jätteenkä- 4§ 5503: sittelyrakennuksella tai -rakennelmana, sekä Tavaroiden valmistustoimintaa harjoittava 5504: sanotunlaiseen rakennukseen tai rakennelmaan verovelvollinen saa vähentää 90 prosenttia vä- 5505: liittyviä ja siinä harjoitettua toimintaa pää- littömästi tässä toiminnassa tai siihen liittyväs- 5506: asiallisesti palvelevia toimisto-, sosiaali- tai sä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, ilman- 5507: muita sellaisia tiloja. Teollisuusrakennuksena puhdistuksessa, jätevedenpuhdistuksessa tai 5508: pidetään myös rakennusta tai pysyvää raken- jätteenkäsittelyssä pääasiallisesti käytettäväksi 5509: nelmaa, jossa käsitellään romua tai jätettä hankkimiensa tai itse maahantuomiensa konei- 5510: uudelleen käyttöä varten. Teollisuusrakennuk- den, laitteiden ja työkalujen sekä niiden osien 5511: sena ei kuitenkaan pidetä edellä mainittuja samoin kuin niiden hankinnan yhteydessä suo- 5512: 1989 vp. - HE n:o 117 5 5513: 5514: ritettavien verollisten asennustöiden ostohin- pienempi, 90 prosenttia käyvästä myyntihin- 5515: noista, tai jos verovelvollinen on itse valmista- nasta myynnin verotusarvoon. 5516: nut mainitut tavarat, 90 prosenttia liikevaihto- 5517: verolain 17 §:n 1 momentin mukaisesti myyn- Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 5518: nin verotusarvoon luettavasta määrästä. Tava- 19 5519: roiden valmistustoimintana pidetään myös ro- Lain 3 §:n 1 momenttia sovelletaan niihin 5520: mun tai jätteen käsittelyä uudelleen käyttöä rakennuksiin ja pysyviin rakennelmiin, joiden 5521: varten. rakentamiseen on ryhdytty 1 päivänä marras- 5522: kuuta 1989 tai sen jälkeen. 5523: Jos verovelvollinen myy tavaran, jonka osal- Lain 4 §:n 1 momenttia sovelletaan niihin 5524: ta hän on tehnyt 1 momentin tai liikevaihtove- tavaroihin, jotka on toimitettu tai luovutettu 5525: rolakiin väliaikaisesti lisätyn 18 b §:n mukai- tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi- 5526: sen vähennyksen, luetaan myynnin verotusar- keutetulle verovelvolliselle tai jotka tämä on 5527: voon 90 prosenttia tavaran myyntihinnasta. ottanut käytettäväksi muuhun kuin myyntitar- 5528: Jos verovelvollinen ottaa sanotun tavaran käy- koitukseen 1 päivänä marraskuuta 1989 tai sen 5529: tettäväksi muussa kuin 1 momentissa tarkoite- jälkeen. 5530: tussa toiminnassa taikka lopettaa sanotun toi- Lain 4 §:n 3 momenttia sovelletaan, milloin 5531: minnan harjoittamisen, luetaan 90 prosenttia myyty tavara on toimitettu tai se on otettu 5532: tavaran ostohinnasta tai liikevaihtoverolain käytettäväksi muussa kuin 4 §:n 1 momentissa 5533: 17 §:n 1 momentin mukaisesti verovelvollisen tarkoitetussa toiminnassa tai toiminta on lope- 5534: myynnin verotusarvoon luetusta määrästä taik- tettu 1 päivänä marraskuuta 1989 tai sen jäl- 5535: ka, jos tavaran käypä myyntihinta on näitä keen. 5536: 5537: 5538: 5539: 3. 5540: Laki 5541: energiainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta 5542: 5543: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 5544: muutetaan energiainvestointien lii~vaihtoverovähennyksistä 11 päivänä heinäkuuta 1986 5545: annetun lain (547 /86) 2 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta, 5546: sellaisina kuin niistä on 1 momentin 4 kohta 30 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa 5547: (615/89), sekä 5548: lisätään sanottuun momenttiin uusi 6 kohta ja 2 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 5549: 5550: 2§ 5551: Verovelvollinen saa vähentää 75 prosenttia taan välittömästi liittyvänä varastona, toi- 5552: liikevaihtoverolaissa (532/63) tarkoitetussa lii- misto- tai sosiaalitilana tahi muuhun niiden 5553: ketoiminnassa käyttämiensä seuraavien uusien toimintaan välittömästi liittyvään tarkoituk- 5554: rakennuksien tai pysyvien rakenneimien (ra- seen ja joka on rakennettu edellä mainittujen 5555: kennusinvestointt) ostohinnoista: rakennuksien tai pysyvien rakenneimien raken- 5556: nustyön yhteydessä; 5557: 4) sähköä tuottava voimalaitos, jonka sa- 6) energiahyödykkeiden valmistustoimintaan 5558: malla kertaa rakennettavien generaattoreiden välittömästi liittyvä ilmanpuhdistuksessa, jäte- 5559: nimellisteho on yhteensä vähintään 250 mega- vedenpuhdistuksessa tai jätteenkäsittelyssä 5560: wattia, tai pääasiallisesti liikevaihtoverolain käytettävä rakennus tai pysyvä rakennelma. 5561: 3 §:n 1 momentin b kohdassa tarkoitetulla 5562: polttoaineelia käytettäväksi tarkoitettu muu Verovelvollinen saa lisäksi vähentää 90 pro- 5563: sähköä tuottava voimalaitos; senttia välittömästi energiahyödykkeiden val- 5564: 5) rakennus tai pysyvä rakennelma, jota mistustoimintaan liittyvässä ilmanpuhdistuk- 5565: käytetään edellä mainituissa rakennuksissa tai sessa, jätevedenpuhdistuksessa tai jätteenkäsit- 5566: pysyvissä rakennelmissa harjoitettuun toimin- telyssä pääasiallisesti käytettävien koneiden, 5567: 6 1989 vp. - HE n:o 117 5568: 5569: laitteiden ja työkalujen sekä niiden osien sa- verotusarvoa viimeksi mainitun päivän jälkei- 5570: moin kuin niiden hankinnan yhteydessä suori- seltä ajalta laskettaessa. 5571: tettavien verollisten asennustöiden ostohinnois- Lain 2 §:n 4 momenttia sovelletaan niihin 5572: ta. tavaroihin, jotka on toimitettu tai luovutettu 5573: tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi- 5574: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta keutetulle verovelvolliselle tai jotka tämä on 5575: 19 ottanut käytettäväksi muuhun kuin myyntitar- 5576: Lain 2 §:n 1 momentin 4-6 kohtaa sovelle- koitukseen 1 päivänä marraskuuta 1989 tai sen 5577: taan niihin rakennusinvestointeihin, joiden ra- jälkeen. Jos tavaran toimittaminen tai työsuo- 5578: kentamiseen on ryhdytty 1 päivänä marraskuu- rituksen tekeminen on joulukuun 31 päivän 5579: ta 1989 tai sen jälkeen. Jos rakennusinvestointi 1995 päättyessä kesken, tätä lakia sovelletaan 5580: valmistuu myöhemmin kuin 31 päivänä joulu- vain niihin tavaroihin, jotka on toimitettu 5581: kuuta 1995, sen tämän lain mukaisesti vähen- asennuspaikalle ennen viimeksi mainitun päi- 5582: nettävästä ostohinnasta ei saa vähentää sitä vän päättymistä, sekä työsuorituksen siihen 5583: osaa, joka sen mukaan, mitä liikevaihtoverosta osaan, joka on tapahtunut ennen mainitun 5584: on säädetty, tulisi vähennettäväksi myynnin päivän päättymistä. 5585: 5586: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989 5587: 5588: 5589: Tasavallan Presidentti 5590: MAUNO KOIVISTO 5591: 5592: 5593: 5594: 5595: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 5596: 1989 vp. - HE n:o 117 7 5597: 5598: Liite 5599: 5600: 5601: 5602: 5603: 2. 5604: Laki 5605: eräitä tuotannollisia investointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain 3 ja 5606: 4 §:n muuttamisesta 5607: 5608: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräitä tuotannollisia investointeja koskevista 5609: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain 3 §:n 1 momentti ja 4 §:n 1 ja ~ momentti, 5610: sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 1 momentti 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (546/86) 5611: ja 4 §:n 1 ja 3 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1111/88), näin kuuluviksi: 5612: 5613: Voimassa oleva laki Ehdotus 5614: 5615: 3 § 3 § 5616: Teollisuusrakennuksena pidetään rakennusta Teollisuusrakennuksena pidetään rakennusta 5617: tai pysyvää rakennelmaa, jota käytetään teh- tai pysyvää rakennelmaa, jota käytetään teh- 5618: taana, työpajana tai tällaiseen toimintaan välit- taana, työpajana tai tällaiseen toimintaan välit- 5619: tömästi liittyvänä käyttö-, tutkimus- tai kehit- tömästi liittyvänä käyttö-, tutkimus- tai kehit- 5620: tämislaboratoriona taikka varastona, sekä sa- tämislaboratoriona, varastona taikka ilman- 5621: notunlaiseen rakennukseen tai rakennelmaan puhdistus-, jätevedenpuhdistus- tai jätteenkä- 5622: liittyviä ja siinä harjoitettua toimintaa pää- sitte/yrakennuksena tai -rakennelmana, sekä 5623: asiallisesti palvelevia toimisto-, sosiaali- tai sanotunlaiseen rakennukseen tai rakennelmaan 5624: muita sellaisia tiloja. Teollisuusrakennuksena liittyviä ja siinä harjoitettua toimintaa pää- 5625: ei kuitenkaan pidetä edellä mainittuja raken- asiallisesti palvelevia toimisto-, sosiaali- tai 5626: nuksia tai pysyviä rakennelmia, silloin kun muita sellaisia tiloja. Teol/isuusrakennuksena 5627: niitä käytetään sähkön, lämpöenergian, kau- pidetään myös rakennusta tai pysyvää raken- 5628: punkikaasun ja muun niihin verrattavan ener- ne/maa, jossa käsitellään romua tai jätettä 5629: giahyödykkeen tuotannossa. uudelleen käyttöä varten. Teollisuusrakennuk- 5630: sena ei kuitenkaan pidetä edellä mainittuja 5631: rakennuksia tai pysyviä rakennelmia, silloin 5632: kun niitä käytetään sähkön, lämpöenergian, 5633: kaupunkikaasun tai muun niihin verrattavan 5634: energiahyödykkeen tuotannossa. 5635: 5636: 5637: 4 § 4 § 5638: Tavaroiden valmistustoimintaa harjoittava Tavaroiden valmistustoimintaa harjoittava 5639: verovelvollinen saa vähentää 90 prosenttia vä- verovelvollinen saa vähentää 90 prosenttia vä- 5640: littömästi tässä toiminnassa tai siihen liittyväs- littömästi tässä toiminnassa tai siihen liittyväs- 5641: sä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa pääasial- sä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, ilman- 5642: lisesti käytettäväksi hankkimiensa tai itse maa- puhdistuksessa, jätevedenpuhdistuksessa tai 5643: hantuomiensa koneiden, laitteiden ja työkalu- jätteenkäsittelyssä pääasiallisesti käytettäväksi 5644: jen sekä niiden osien samoin kuin niiden han- hankkimiensa tai itse maahantuomiensa konei- 5645: kinnan yhteydessä suoritettavien verollisten den, laitteiden ja työkalujen sekä niiden osien 5646: asennustöiden ostohinnoista, tai jos verovel- samoin kuin niiden hankinnan yhteydessä suo- 5647: vollinen on itse valmistanut mainitut tavarat, ritettavien verollisten asennustöiden ostohin- 5648: 90 prosenttia liikevaihtoverolain 17 §:n 1 mo- noista, tai jos verovelvollinen on itse valmista- 5649: 8 1989 vp. - HE n:o 117 5650: 5651: Voimassa oleva laki Ehdotus 5652: 5653: mentin mukaisesti myynnin verotusarvoon nut mainitut tavarat, 90 prosenttia liikevaihto- 5654: luettavasta määrästä. verolain 17 §:n 1 momentin mukaisesti myyn- 5655: nin verotusarvoon luettavasta määrästä. Tava- 5656: roiden valmistustoimintana pidetään myös ro- 5657: mun tai jätteen käsittelyä uudelleen käyttöä 5658: varten. 5659: 5660: Jos verovelvollinen myy tavaran, jonka osal- Jos verovelvollinen myy tavaran, jonka osal- 5661: ta hän on tehnyt 1 momentin tai liikevaihtove- ta hän on tehnyt 1 momentin tai liikevaihtove- 5662: rolakiin väliaikaisesti lisätyn 18 b §:n mukaisen rolakiin väliaikaisesti lisätyn 18 b §:n mukai- 5663: vähennyksen, luetaan myynnin verotusarvoon sen vähennyksen, luetaan myynnin verotusar- 5664: 90 prosenttia tavaran myyntihinnasta. Jos ve- voon 90 prosenttia tavaran myyntihinnasta. 5665: rovelvollinen ottaa sanotun tavaran käytettä- Jos verovelvollinen ottaa sanotun tavaran käy- 5666: väksi muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa tettäväksi muussa kuin 1 momentissa tarkoite- 5667: valmistus- tai siihen liittyvässä tutkimus- ja tussa toiminnassa taikka lopettaa sanotun toi- 5668: kehittämistoiminnassa taikka lopettaa sanotun minnan harjoittamisen, luetaan 90 prosenttia 5669: toiminnan harjoittamisen, luetaan 90 prosent- tavaran ostohinnasta tai liikevaihtoverolain 5670: tia tavaran ostohinnasta tai liikevaihtoverolain 17 §:n 1 momentin mukaisesti verovelvollisen 5671: 17 §:n 1 momentin mukaisesti verovelvollisen myynnin verotusarvoon luetusta määrästä taik- 5672: myynnin verotusarvoon luetusta määrästä taik- ka, jos tavaran käypä myyntihinta on näitä 5673: ka, jos tavaran käypä myyntihinta on näitä pienempi, 90 prosenttia käyvästä myyntihin- 5674: pienempi, 90 prosenttia käyvästä myyntihin- nasta myynnin verotusarvoon. 5675: nasta myynnin verotusarvoon. 5676: Tämä laki tulee voimaan päivänä 5677: kuuta 19 . 5678: Lain 3 § :n 1 momenttia sovelletaan niihin 5679: rakennuksiin ja pysyviin rakennelmiin, joiden 5680: rakentamiseen on ryhdytty 1 päivänä marras- 5681: kuuta 1989 tai sen jälkeen. 5682: Lain 4 § :n 1 momenttia sovelletaan niihin 5683: tavaroihin, jotka on toimitettu tai luovutettu 5684: tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi- 5685: keutetulle verovelvolliselle tai jotka tämä on 5686: ottanut käytettäväksi muuhun kuin myyntitar- 5687: koitukseen 1 päivänä marraskuuta 1989 tai sen 5688: jälkeen. 5689: Lain 4 § :n 3 momenttia sovelletaan, milloin 5690: myyty tavara on toimitettu tai se on otettu 5691: käytettäväksi muussa kuin 4 § :n 1 momentissa 5692: tarkoitetussa toiminnassa tai toiminta on lope- 5693: tettu 1 päivänä marraskuuta 1989 tai sen jäl- 5694: keen. 5695: 1989 vp. - HE n:o 117 9 5696: 5697: 3. 5698: Laki 5699: energiainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta 5700: 5701: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 5702: muutetaan energiainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä 11 päivänä heinäkuuta 1986 5703: annetun lain (547/86) 2 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta, 5704: sellaisina kuin niistä on 1 momentin 4 kohta 30 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa 5705: (615/89), sekä 5706: lisätään sanottuun momenttiin uusi 6 kohta ja 2 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 5707: 5708: Voimassa oleva laki Ehdotus 5709: 5710: 2§ 5711: Verovelvollinen saa vähentää 75 prosenttia 5712: liikevaihtoverolaissa (532/63) tarkoitetussa lii- 5713: ketoiminnassa käyttämiensä seuraavien uusien 5714: rakennuksien tai pysyvien rakenneimien (ra- 5715: kennusinvestointl) ostohinnoista: 5716: 4) sähköä tuottava voimalaitos, jonka sa- 4) sähköä tuottava voimalaitos, jonka sa- 5717: malla kertaa rakennettavien generaattoreiden malla kertaa rakennettavien generaattoreiden 5718: nimellisteho on yhteensä vähintään 250 mega- nimellisteho on yhteensä vähintään 250 mega- 5719: wattia, tai pääasiallisesti liikevaihtoverolain 3 wattia, tai pääasiallisesti liikevaihtoverolain 5720: §:n 1 momentin b kohdassa tarkoitetulla polt- 3 §:n 1 momentin b kohdassa tarkoitetulla 5721: toaineelia käytettäväksi tarkoitettu muu säh- polttoaineelia käytettäväksi tarkoitettu muu 5722: köä tuottava voimalaitos; sekä sähköä tuottava voimalaitos; 5723: 5) rakennus tai pysyvä rakennelma, jota 5) rakennus tai pysyvä rakennelma, jota 5724: käytetään edellä mainituissa rakennuksissa tai käytetään edellä mainituissa rakennuksissa tai 5725: pysyvissä rakennelmissa harjoitettuun toimin- pysyvissä rakennelmissa harjoitettuun toimin- 5726: taan välittömästi liittyvänä varastona, toi- taan välittömästi liittyvänä varastona, toi- 5727: misto- tai sosiaalitilana tahi muuhun niiden misto- tai sosiaalitilana tahi muuhun niiden 5728: toimintaan välittömästi liittyvään tarkoituk- toimintaan välittömästi liittyvään tarkoituk- 5729: seen ja joka on rakennettu edellä mainittujen seen ja joka on rakennettu edellä mainittujen 5730: rakennuksien tai pysyvien rakenneimien raken- rakennuksien tai pysyvien rakenneimien raken- 5731: nustyön yhteydessä. nustyön yhteydessä; 5732: 6) energiahyödykkeiden valmistustoimintaan 5733: välittömästi liittyvä ilmanpuhdistuksessa, jäte- 5734: vedenpuhdistuksessa tai jätteenkäsittelyssä 5735: käytettävä rakennus tai pysyvä rakennelma. 5736: 5737: Verovelvollinen saa lisäksi vähentää 90 pro- 5738: senttia välittömästi energiahyödykkeiden val- 5739: mistustoimintaan liittyvässä ilmanpuhdistuk- 5740: sessa, jätevedenpuhdistuksessa tai jätteenkäsit- 5741: telyssä pääasiallisesti käytettävien koneiden, 5742: laitteiden ja työkalujen sekä niiden osien sa- 5743: moin kuin niiden hankinnan yhteydessä suori- 5744: tettavien verollisten asennustöiden ostohinnois- 5745: ta. 5746: 5747: 5748: 2 391130R 5749: 10 1989 vp. - HE n:o 117 5750: 5751: Voimassa oleva laki Ehdotus 5752: 5753: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 5754: 19 . 5755: Lain 2 §:n 1 momentin 4-6 kohtaa sovelle- 5756: taan niihin rakennusinvestointeihin, joiden ra- 5757: kentamiseen on ryhdytty 1 päivänä marraskuu- 5758: ta 1989 tai sen jälkeen. Jos rakennusinvestointi 5759: valmistuu myöhemmin kuin 31 päivänä joulu- 5760: kuuta 1995, sen tämän lain mukaisesti vähen- 5761: nettävästä ostohinnasta ei saa vähentää sitä 5762: osaa, joka sen mukaan, mitä liikevaihtoverosta 5763: on säädetty, tulisi vähennettäväksi myynnin 5764: verotusarvoa viimeksi mainitun päivän jälkei- 5765: seltä ajalta laskettaessa. 5766: Lain 2 §:n 4 momenttia sovelletaan niihin 5767: tavaroihin, jotka on toimitettu tai luovutettu 5768: tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi- 5769: keutetulle verovelvolliselle tai jotka tämä on 5770: ottanut käytettäväksi muuhun kuin myyntitar- 5771: koitukseen 1 päivänä marraskuuta 1989 tai sen 5772: jälkeen. Jos tavaran toimittaminen tai työsuo- 5773: rituksen tekeminen on joulukuun 31 päivän 5774: 1995 päättyessä kesken, tätä lakia sovelletaan 5775: vain niihin tavaroihin, jotka on toimitettu 5776: asennuspaikal/e ennen viimeksi mainitun päi- 5777: vän päättymistä, sekä työsuorituksen siihen 5778: osaan, joka on tapahtunut ennen mainitun 5779: päivän päättymistä. 5780: 1989 vp. - HE n:o 118 5781: 5782: 5783: 5784: 5785: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kerman ja vähärasvai- 5786: sen maidon tasausmaksusta annetun lain 22 §:n muuttamisesta 5787: 5788: 5789: 5790: 5791: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5792: 5793: Esityksessä ehdotetaan, että kerman ja vähä- suuruinen kuin vuonna 1989. Tasausmaksun 5794: rasvaisen maidon myynnistä olisi suoritettava tuotoksi vuonna 1990 arvioidaan noin 140 5795: valtiolle tasausmaksua myös vuonna 1990. Ta- miljoonaa markkaa. Esitys liittyy vuoden 1990 5796: sausmaksu olisi ehdotuksen mukaan saman- tulo- ja menoarvioesitykseen. 5797: 5798: 5799: 5800: 5801: PERUSTELUT 5802: 5803: 5804: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu tamaan valtiolle huomattavia markkinoimis- 5805: muutos kustannuksia. Näiden kustannusten rahoitta- 5806: miseksi ehdotetaan kermasta ja vähärasvaisesta 5807: Kerman ja vähärasvaisen maidon tasaus- maidosta kannettavaksi tasausmaksua myös 5808: maksusta 29 päivänä kesäkuuta 1976 annettu vuonna 1990. Tämän johdosta ehdotetaan lain 5809: laki (583176) tuli voimaan 1 päivänä heinäkuu- 22 § muutettavaksi. 5810: ta 1976, ja se säädettiin alunperin olemaan 5811: voimassa vain vuoden 1976 loppuun. Tasaus- 5812: maksun käyttöönotto liittyi samanaikaisesti to- 5813: teutettuun maitotuotteiden hinnoitteluperustei- 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 5814: den muutokseen, jolla maitorasvan suhteellista tukset 5815: osuutta maidon hinnasta alennettiin. Lain voi- 5816: massaoloaikaa on sen jälkeen vuosittain jatket- 5817: tu, viimeksi 2 päivänä joulukuuta 1988 anne- 5818: tulla lailla (1022/88). Kerman ja vähärasvaisen maidon tasaus- 5819: maksua on arvioitu kertyvän vuodelta 1989 5820: Kerman ja vähärasvaisen maidon tasaus- noin 140 miljoonaa markkaa. Tasausmaksun 5821: maksusta annetun lain 3 §:n mukaan on kulta- tuoton arvioidaan pysyvän samana myös vuon- 5822: kin myydyltä kermalitralta suoritettava tasaus- na 1990. 5823: maksua 38 penniä korotettuna 4,5 pennillä 5824: kutakin täyttä painoprosenttia kohden, jolla 5825: kerman rasvapitoisuus ylittää 12 prosenttia. 5826: Vähärasvaisen maidon tasausmaksua korotet- 5827: tiin vuoden 1983 alusta lukien 3,4 pennistä 3. Voimaantulo 5828: litralta 22,4 penniin litralta. Vähärasvaisella 5829: maidolla tarkoitetaan maitoa, jonka rasvapi- 5830: toisuus on vähintään 0,1 ja enintään 3,8 pro- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 paiva- 5831: senttia. nä tammikuuta 1990. Sitä sovellettaisiin ker- 5832: Maitotaloustuotteiden ylituotannosta johtu- man ja vähärasvaisen maidon myyntiin, joka 5833: va vientitarve tulee myös vuonna 1990 aiheut- tapahtuu vuoden 1990 aikana. 5834: 5835: 39IOOOA 5836: 2 1989 vp. - HE n:o 118 5837: 5838: 4. Säätämisjärjestys kannettavaa veroa koskevassa säätämisjärjes- 5839: tyksessä. 5840: 5841: Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 5842: jestyksen 68 §:n mukaisessa yhdeltä vuodelta kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 5843: 5844: 5845: 5846: 5847: Laki 5848: kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmaksusta annetun lain 22 §:n muuttamisesta 5849: 5850: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmaksusta 5851: 29 päivänä kesäkuuta 1976 annetun lain 22 §, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1988 5852: annetussa laissa (1022/88), näin kuuluvaksi: 5853: 5854: 22 § 5855: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 5856: kuuta 1976, ja sitä sovelletaan kerman ja kuuta 1990. 5857: vähärasvaisen maidon myyntiin, joka tapahtuu 5858: lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen vuo- 5859: sien 1976-1990 aikana. 5860: 5861: 5862: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989 5863: 5864: 5865: Tasavallan Presidentti 5866: MAUNO KOIVISTO 5867: 5868: 5869: 5870: 5871: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 5872: 1989 vp. - HE n:o 118 3 5873: 5874: Liite 5875: 5876: 5877: 5878: 5879: Laki 5880: kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmaksusta annetun lain 22 §:n muuttamisesta 5881: 5882: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmaksusta 5883: 29 päivänä kesäkuuta 1976 annetun lain 22 §, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1988 5884: annetussa laissa (1022/88), näin kuuluvaksi: 5885: 5886: Voimassa oleva laki Ehdotus 5887: 5888: 22 § 22 § 5889: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 5890: kuuta 1976, ja sitä sovelletaan kerman ja kuuta 1976, ja sitä sovelletaan kerman ja 5891: vähärasvaisen maidon myyntiin, joka tapahtuu vähärasvaisen maidon myyntiin, joka tapahtuu 5892: lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen vuo- lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen vuo- 5893: sien 1976-1989 aikana. sien 1976-1990 aikana. 5894: 5895: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 5896: kuuta 1990. 5897: 1989 vp. - HE n:o 119 5898: 5899: 5900: 5901: 5902: Hallituksen esitys Eduskunnalle tuotevastuulaiksi 5903: 5904: 5905: 5906: 5907: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5908: 5909: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki keelle laskenut saattaisi joutua vastuuseen siitä 5910: tuotteiden aiheuttamien vahinkojen korvaami- aiheutuneista vahingoista. 5911: sesta. Laki koskisi tuotteista henkilöille sekä Korvausvastuuta ei syntyisi, jos se, jolta 5912: vahingon tapahtumisen aikaan pääasiassa yksi- korvausta vaaditaan, ei ole laskenut tuotetta 5913: tyiseen tarkoitukseen käytetylle omaisuudelle liikkeelle elinkeinotoiminnassa, tai jos puut- 5914: aiheutuneiden vahinkojen korvaamista. Laissa teellinen turvallisuus johtuu siitä, että tuotteen 5915: ei säädettäisi vahinkoa aiheuttaneelle tuotteelle on vastattava viranomaisten antamia määräyk- 5916: itselleen syntyneiden vahinkojen korvaamises- siä, taikka jos saatetaan todennäköiseksi, ettei 5917: ta. Lakia sovellettaisiin sekä valmiiden tuottei- tuotteen turvallisuudessa ollut vahingon ai- 5918: den että niiden raaka-aineiden ja osien samoin heuttanutta puutetta silloin, kun korvausvaati- 5919: kuin tuotteiden valmistamisessa tai tuottami- muksen kohteena oleva laski tuotteen liikkeel- 5920: sessa käytettyjen aineiden aiheuttamiin vahin- le. Osatuotteen valmistanut tai tuottanut voisi 5921: koihin. Laki koskisi myös maanviljelyksestä ja vastuusta vapautuakseen vedota myös siihen, 5922: karjanhoidosta sekä kalastamaila ja metsästä- että puutteellinen turvallisuus johtuu osatuot- 5923: mällä saatujen tuotteiden aiheuttamia vahinko- teen tilanneen valmistajan antamista ohjeista. 5924: ja. Lain soveltamisalaan eivät kuuluisi ydin- Korvausta vaativan olisi ehdotuksen mukaan 5925: vahingot, potilasvahingot, lääkevahinkovakuu- nostettava kanne kolmen vuoden kuluessa sii- 5926: tuksen piiriin kuuluvien lääkkeiden aiheutta- tä, kun hän sai tiedon vahingon ilmenemisestä 5927: mat vahingot eivätkä vahingot, joista korvaus ja korvausvelvollisesta. Kanne olisi kuitenkin 5928: suoritetaan liikennevakuutuslain tai tapatur- aina nostettava viimeistään kymmenessä vuo- 5929: mavakuutuslakien perusteella. dessa siitä, kun korvausvelvollinen oli laskenut 5930: Ehdotuksen mukaan korvausta olisi suoritet- vahinkoa aiheuttaneen tuotteen liikkeelle. 5931: tava vahingosta, joka on johtunut siitä, että Laki olisi pakottava. Se ei rajoittaisi oikeut- 5932: tuote ei ole ollut sitä liikkeelle laskettaessa niin ta korvauksen saamiseen sopimuksen tai muun 5933: turvallinen kuin kohtuudella on ollut aihetta lain nojalla. 5934: odottaa. Turvallisuutta arvioitaessa olisi otet- Ehdotuksen suhde kansainväliseen kehityk- 5935: tava huomioon tuotteen odotettavissa oleva seen. Euroopan yhteisö (EY) hyväksyi vuonna 5936: käyttö, tuotteen markkinointi, käyttöohjeet 1985 tuotevastuuta koskevan direktiivin. Esi- 5937: sekä muut seikat. tyksessä tehdään selkoa direktiivin sisällöstä ja 5938: sen toteuttamisesta EY:n jäsenmaissa. 5939: Korvausvastuu syntyisi myös silloin, kun 5940: Lakiehdotus vastaa direktiiviä sillä poik- 5941: vahinko on aiheutunut tuotteen sellaisesta omi- 5942: keuksena, että ehdotuksessa ei ole säännöksiä 5943: naisuudesta tai vaikutuksesta, jota ei voitu 5944: havaita tai ennakoida tuotetta liikkeelle lasket- omavastuuosuudesta esinevahingoissa. Ehdo- 5945: tus koskee myös jalostamattomia alkutuottei- 5946: taessa, kun otetaan huomioon tieteen ja teknii- 5947: ta. Direktiivin mukaan jäsenmaat voivat ulot- 5948: kan tuoiloinen taso. 5949: taa lainsäädäntönsä koskemaan jalostamatto- 5950: Ehdotuksen mukainen vahingonkorvaus- mia maataloustuotteita. Ehdotuksen mukaan 5951: vastuu olisi vahinkoa aiheuttaneen tuotteen se, jolta korvausta vaaditaan, ei voi vastuusta 5952: valmistajalla tai tuottajalla, tuotteen Suomeen vapautuakseen vedota siihen, että vahinko oli 5953: maahantuoneella sekä tuotetta omanaan mark- kehittelyvahinko. Direktiivi ei koske kehitte- 5954: kinoineella. Jollei tuotteesta käy ilmi sen val- lyvahinkoja, mutta jäsenmaat voivat ulottaa 5955: mistaja tai maahantuoja, muu tuotteen liik- tuotevastuun koskemaan myös näitä vahinko- 5956: 391154S 5957: 2 1989 vp. - HE n:o 119 5958: 5959: ja. Ehdotuksessa ei ole rajoitettu korvauksen tenkin 10 vuotta. Laissa on myös säännökset 5960: enimmäismäärää niin sanotuissa sarjavahin- lääkeaineiden aiheuttamista vahingoista. Ruot- 5961: goissa toisin kuin EY:n jäsenmaat voivat direk- sissa valmistellaan parhaillaan ehdotusta tuote- 5962: tiivin mukaan tehdä. Ehdotus on näissä suh- vahinkolaiksi. 5963: teissa ankarampi kuin useimpien EY -maiden 5964: direktiiviin perustuva lainsäädäntö. 5965: Taloudelliset vaikutukset. Ensisijaisesti laki 5966: merkitsee tuotevahinkojen aiheuttamien kus- 5967: Tanskassa on kesäkuussa 1989 annettu tuo- 5968: tannusten jakamista uudelleen. Ehdotuksen ar- 5969: tevastuuta koskeva laki. Laki vastaa EY :n 5970: vioidaan johtavan siihen, että tuotevastuuva- 5971: direktiiviä siten, että siinä ei ole käytetty hy- 5972: kuutuksia otetaan nykyistä suuremmassa mää- 5973: väksi direktiivin tarjoamia valinnanmahdolli- 5974: rin. Tämä aiheuttaa kustannuksia niille, joilla 5975: suuksia. Lain mukaan korvausta tuotevahin- 5976: ei tähän asti ole ollut kyseistä vakuutusta, 5977: gosta voidaan kuitenkin vaatia jokaiselta tuot- 5978: erityisesti tuotteiden maahantuojille. Tuotevas- 5979: teen jakeluketjuun kuuluvalta. Islannissa ei ole 5980: tuuvakuutusten maksut saattavat myös nousta 5981: käynnissä tuotevastuulainsäädäntöä koskevaa 5982: ehdotetun lain johdosta. Laki lisännee tuoteva- 5983: valmistelutyötä. Norjassa vuoden 1989 alusta 5984: hinkojen selvittelykustannuksia. 5985: voimaan tullut tuotevastuulaki vastaa pääasial- 5986: lisesti direktiiviä. Laki koskee myös luonnon- Voimaantulo. Ehdotuksen mukaan laki tulisi 5987: tuotteita ja kehittelyvahinkoja. Vanhentumi- voimaan noin vuoden kuluttua siitä, kun se on 5988: saika on 20 vuotta, kehittelyvahingoissa kui- hyväksytty ja vahvistettu. 5989: 1989 vp. - HE n:o 119 3 5990: 5991: 5992: 5993: 5994: SISÄLLYSLUETTELO 5995: 5996: Sivu Sivu 5997: YLEISPERUSTELUT ooooooooooooooooooooooooo 4 3o3.5o Todistelua koskevia kysymyksiä 00 31 5998: 1. Johdanto 00000000000000000000000000000000000000 4 3o3o6o Vanhentuminen 0. 0oo•• 0o•• 00•• 0.•• 32 5999: 3 o3 o7 o Säännösten pakottavuus 00•• 0• 00. 00 34 6000: 2. Nykyinen tilanne 0oo000oo000oo000o0000o00000000 5 3 .4o Kansainvälisluonteiset tuotevastuutilan- 6001: 2ol. Lainsäädäntö ja vapaaehtoiset korvaus- teet o000.•• 0•• 000o0000000. 00000000000. 00. 00 34 6002: järjestelmät o0oooooooooooooo0ooooooooo0oo00 5 3.4.1. Suomalaisen maastaviejän vastuu 00 34 6003: 2020 Nykytilanteen arviointi oo000o0000000000000 8 3.4.2o Maahantuoduista tuotteista aiheu- 6004: 2030 Lainsäädäntö ja lakiehdotukset muissa tuneiden vahinkojen korvaaminen • 36 6005: maissa ja kansainvälisissä järjestöissä 00000 9 6006: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset 0. 00000.• 0••• 36 6007: 20301. Yleistä 00000ooo00oo00oo 0000o00000000 9 6008: 2o3o2o Euroopan Neuvosto 0ooo00ooo00o000 9 4ol. Valtiontaloudelliset ja kunnallistaloudelli- 6009: 2o3o3o Euroopan yhteisö (EY) oo0oooo0ooo0 10 set vaikutukset 00.• 00.•• 0.• oo.• 0o•• 0.• 00• 00 36 6010: 2o3.4o Itävalta ooo0ooo00oooo0oooo0ooo00o000 13 4o2o Kotitalouksiin ja elinkeinotoimintaan 6011: 2o3o5o Sveitsi oo000oo000oo000o0000000000000 13 kohdistuvat vaikutukset • 0•• 00•• 00• 00.• 00• 36 6012: 2o3o6o Yhdysvallat. oooooooo0oooo0ooo00ooo0 13 4o3. Vaikutukset kansainväliseen kilpailuun .•• 37 6013: 2o3o7o Japani ooooooooooooooooooooooooooooo 14 5. Valmisteluvaiheet ja -elimet ••.•• 000. 00. 0..• 0000 38 6014: 2o3o8o Australia 00o0000o0000o0000000000000 14 501. Valmistelu 00oo00oo0o0•• 00•• 000. 0•. 000. 000. 38 6015: 2o3o9o Pohjoismaat. ooooooo0oooo0ooo00oo00 14 5.20 Lausunnot 00o. 00oo000. 0..• 000•• 0.• 0••• 0.• 0 39 6016: 2.40 Toimivaltainen tuomioistuin ja sovelletta- 6017: va laki 000ooo0ooooo0ooooooooooooo0oooo0oooo 15 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja .• 0.•• 0. 00 40 6018: 3. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys 0oo000o000 16 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT •• 00•• 40 6019: 3ol. Tavoitteet ooooooo0ooooooooooooooooooo0ooo0 16 6020: 3020 Keinot 0000000ooo00ooo00ooo00oo000oo000o000 16 1. Lakiehdotuksen perustelut o• 0•• oo•• 0••• 00• 000.. 40 6021: 3o3o Ehdotuksen pääkohdat o0000o0000o0000o000 18 1 § 0••.• 000•• 000•• 00. 0. 00000000000•• 00. 000•••• 40 6022: 3o3ol. Soveltamisalaoooooooooooooooooooooo 18 2 § 00000 0. 0000.• Ooo ••o •••• 0. 0. 00 .• 00.• 0. 00000. 43 6023: Tuotteet oooooooooooooooooooooo0oooo 18 3 § 000000000•• 000000. 000. 0. 00•• 000.• 0•.•••••• 0 44 6024: Suhde muuhun lainsäädäntöön oo00 20 4 § Ooo •• 000Ooo 000 00.• 000. 0000. 000•• 000. 0000Oo 0 47 6025: Esinevahinkoja koskevat rajoituk- 5 § ••oooooooooooooooooooooooo~o••••••••o••••o• 47 6026: set 0000o0000oo000oo00000000o0000o000 22 6 § Ooo•• .•• Oo 000Ooooooo. 000•• 00.• Oo 0. 0000000Oo 49 6027: 3o3o2o Vastuuvelvolliset ooo0oooo0oooo0ooo0 23 7 § 000000•• 0000. 000000•••• 00•• 0••.• 0•.• 00•• 00. 50 6028: Valmistaja 0000000000000000000000000 23 8 § ... 0000. 00.• 000. 0000. 00000000. 0••• 00•• 00••• 51 6029: Maahantuoja 00000000o0000000000000 24 9 § 000 .• 000ooo•••. 000. 00.••• 00. 0000. 00. 0000•• 0 52 6030: Muut vastuuvelvolliset o000o0. 000000 25 10 § . 000000. 0...• 000. 0•• 00. 0••• 00•• 0•.• 00.•• 00. 53 6031: 3 o3 o3 0 Vastuuperuste ja vapautumisperus- 11 § .. 00000000••• 0000. 00000000. 000•• 0. 0••• 0. 0•• 53 6032: teet 000ooo.• ooo.• ooo•• ooo00ooo00o.• 0 26 12 § 00000. 000. 0. 00.• 00.• 00.•• 00•• 000••. 0. 00•• 00 53 6033: Ankara vastuu 00o• 000• 0000. 000.• 00. 26 13 § 000. 00..• 0•.• 00••• 0••.• 00.•• 0.•• 0••• 0.• 000. 53 6034: Vapautumisperusteet 00••• 0•• 000000 28 6035: Kehittelyriski • 00•.• 00••• 0••• 00• 00• 0 29 2. Voimaantulo •••••.• 00o• 00.• 00•• 00• 000• 0000000• 54 6036: 3o3.4. Korvattava vahinko 0oo.• 0o. oo0ooo0 30 LAKITEKSTI o• ooo. oo•• oo•• o•.• o•.• o•. o..•••• o 6037: Henkilövahingot oo• 00oo• 00oo• 00o• 00 30 55 6038: Esinevahingot 00o•••••• 000• 000000• 0 30 Tuotevastuulaki • 0•• 000•• 00• 000• 000• 00• 00. 0• 0••. 0• 55 6039: 4 1989 vp. - HE n:o 119 6040: 6041: 6042: 6043: 6044: YLEISPERUSTELUT 6045: 6046: 6047: 1. Johdanto ta valmistavien tai markkinoivien tahojen vä- 6048: listä suhdetta. Tällaiseen lainsäädäntöön liittyy 6049: Esityksen tarkoituksena on laajentaa vahin- seuraamusjärjestelmä, jonka mukaan lain rik- 6050: koa kärsineen oikeutta saada korvausta tuote- kominen voi johtaa uhkasakolla tehostettuun 6051: vahingosta. Esitys koskee tuotevahingon kor- kieltoon, toimiluvan menettämiseen tai ran- 6052: vaamisen edellytyksiä, vastuuvelvollisen tahon gaistukseen tuomitsemiseen, mutta ei vahin- 6053: määräytymistä ja korvattavaa vahinkoa. gonkorvausvelvollisuuteen. 6054: Yhteiskunnan yleisen edun mukaista on eh- Kaikista ennaltaehkäisevistä toimista huoli- 6055: käistä henkilöille ja omaisuudelle aiheutuvia matta tuotevahinkoja ei voida kokonaan vält- 6056: vahinkoja ennakolta. Tämä koskee myös tää. Varsinkin tuotevalikoiman nopean muut- 6057: markkinoilla olevien tuotteiden aiheuttamia tumisen vuoksi saattaa sekä valmistajien että 6058: vahinkoja. Ensi sijassa tuotteita valmistavat tuotteita käyttävien olla vaikeaa havaita tuot- 6059: yritykset pyrkivät huolehtimaan siitä, etteivät teiden käyttöön liittyviä riskejä. Kokemukset 6060: niiden tuotteet aiheuta vahinkoja. Tuotteen osoittavat, että tuotevahinkoja voi syntyä huo- 6061: turvallisuudella on tärkeä osa tuotteiden suun- limatta tuotteen huolellisesta suunnittelusta ja 6062: nittelussa ja tuotannossa. Turvallisuudella on tarkasta tuotantovaiheen valvonnasta. Tuote- 6063: lisäksi merkitystä tuotteen jakelussa. vahinkoja ennaltaehkäiseviä säännöksiä ja 6064: Tuotteiden käyttäjät pyrkivät myös välttä- määräyksiä on sen vuoksi aiheellista täydentää 6065: mään vahinkojen syntymistä noudattamalla säännöksillä, jotka koskevat tuotteesta aiheu- 6066: riittävää varovaisuutta tuotteiden käsittelyssä. tuneen vahingon korvaamista. Nämä säännök- 6067: Muidenkin tahojen edun mukaista on välttää set ovat samalla omiaan ehkäisemään vahinko- 6068: tuotevahinkoja. Vakuutusyhtiöt ovat kehittä- ja ennakolta. 6069: neet tuotteiden valmistukseen ja markkinoin- Tuotteen käyttämisestä johtuvien vahinko- 6070: tiin liittyviä riskien hallinnan keinoja. Vakuu- jen syyt voivat olla moninaiset. Eräiden vahin- 6071: tusyhtiöt avustavat asiakkaitaan neuvoin ja kojen syntyminen on sidoksissa tuotteen käyt- 6072: ohjein, joiden tarkoituksena on ehkäistä vahin- täjään. Näin on esimerkiksi useimpien sellais- 6073: koja sekä hallita tuotteiden valmistukseen ja ten vahinkojen kohdalla, jotka syntyvät käy- 6074: jakeluun liittyviä riskejä. tettäessä autoja tai muita liikennevälineitä. Va- 6075: Viime kädessä on viranomaisten asiana huo- hinkoja voi aiheutua myös tuotteiden käyttä- 6076: lehtia siitä, että tuotevahinkoja ehkäistään en- misestä muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne 6077: nalta. Tämä tapahtuu muun muassa lainsää- on tarkoitettu. 6078: dännöllä. Työturvallisuuslainsäädännöllä pyri- Erityisiä ongelmia syntyy silloin, kun vahin- 6079: tään ehkäisemään työelämässä tapahtuvia va- gon syynä on tuotteen puutteellinen turvalli- 6080: hinkoja. Elintarvikelaki (526/ 41) ja tuotetur- suus. Puutteellinen turvallisuus voi puolestaan 6081: vallisuuslaki (914/86) ovat tärkeimpiä esimerk- johtua eri tekijöistä. Tuotantosarja voi koko- 6082: kejä lainsäädännöstä, jonka tarkoituksena on naisuudessaan olla turvallisuudeltaan puutteel- 6083: ehkäistä elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden linen tuotteen rakenteessa olleen virheen seu- 6084: kuluttajan terveydelle tai taloudelle aiheutta- rauksena. Yksittäisen esineen tai pienehkön 6085: mia vahinkoja. Useissa tapauksissa tuotteiden esinemäärän valmistuksessa on saattanut ta- 6086: turvallisuus on pyritty varmistamaan erityisillä pahtua jotakin, joka on tehnyt esineistä vialli- 6087: määräyksillä. Joissakin tapauksissa viranomai- sia. Esimerkiksi raaka-aineen tai energian 6088: sen on hyväksyttävä tuote, ennen kuin se saannissa on voinut esiintyä häiriöitä tai joi- 6089: voidaan laskea liikkeelle Suomessa. denkin esineiden valmistuksessa ilmetä huoli- 6090: Lainsäädäntö, jolla ehkäistään vahinkoja mattomuutta samanaikaisesti, kun laadunval- 6091: mahdollisesti aiheuttavien tuotteiden markki- vonnassa on ollut katko. Vahingon syynä voi 6092: noille pääsyä, koskee viranomaisten ja tuottei- olla myös se, ettei tuotetta ole varustettu tar- 6093: 1989 vp. - HE n:o 119 5 6094: 6095: peellisilla käyttöohjeilla tai että ohjeissa on Jollei kieltoa voida pitää riittävän tehokkaana 6096: ollut virhe. Tuotetta markkinoitaessa valmista- keinona, viranomaiset voivat määrätä, miten 6097: ja tai myyjä on saattanut antaa tuotteesta tai elinkeinonharjoittajan hallussa olevan tavaran 6098: sen käytöstä tietoja, jotka ovat luoneet käyttä- kanssa on meneteltävä. Äärimmäisessä tapauk- 6099: jälle virheellisiä odotuksia tuotteen ominai- sessa viranomaiset voivat määrätä tavaran hä- 6100: suuksista tai käytöstä. vitettäväksi. 6101: Joissakin tapauksissa tuote saattaa aiheuttaa Elinkeinonharjoittaja voidaan edelleen vel- 6102: sellaisia vahinkoja, joita ei ole voitu havaita tai voittaa tiedottamaan yleisölle tai tietylle koh- 6103: ennakoida, kun otetaan huomioon tieteen ja deryhmälle viranomaisen antamasta kiellosta, 6104: tekniikan taso tuotteen liikkeelle laskemisen tavaraan liittyvistä vaaroista sekä kuluttajan 6105: aikaan. oikeuksista. 6106: Joidenkin tuotteiden vahingolliset vaikutuk- Tuoteturvallisuuslaki ei sisällä säännöksiä 6107: set ovat yleisesti tiedossa tai niiden vahingolli- laissa tarkoitettujen tuotteiden aiheuttamien 6108: sista vaikutuksista voidaan ainakin esittää va- vahinkojen korvaamisesta. 6109: kavia epäilyksiä, mutta niiden markkinoilla olo Tuotevastuuta koskevan yleisen lainsäädän- 6110: silti sallitaan. Tupakka ja alkoholi ovat esi- nön puuttuessa on tuotteen aiheuttamaa vahin- 6111: merkkejä näistä tuotteista. koa koskevat vastuukysymykset ratkaistava 6112: niiden yleisten sääntöjen mukaan, jotka koske- 6113: vat vahingonkorvausta sopimussuhteessa ja sen 6114: 2. Nykyinen tilanne ulkopuolella. Valmistajan vastuu tuotevahin- 6115: goista määräytyy lähinnä vahingonkorvauslain 6116: 2.1. Lainsäädäntö ja vapaaehtoiset korvaus- (412/74) mukaan. Vastuu edellyttää huolimat- 6117: järjestelmät tomuutta. Huolimattomuudesta riippumaton 6118: korvausvastuu saattaa ehkä tulla kysymykseen 6119: Elintarvikelain tarkoituksena on suojella poikkeuksellisesti. Valmistaja voi joutua kor- 6120: yleisiä terveysoloja sekä kuluttajia laadultaan vausvelvolliseksi huolimattomuudesta riippu- 6121: ala-arvoisten elintarvikkeiden myynniitä ja sii- matta, jos hän on antanut syntyneen vahinko- 6122: tä johtuvilta taloudellisilta menetyksiltä. Laki tilanteen kattavan takuun. Tällaisen sitoumuk- 6123: koskee myös nautintoaineita ja sellaisia käyttö- sen voidaan yleensä katsoa olevan voimassa 6124: ja kulutustarvikkeita, jotka voivat koostumuk- jokaiseen tuotteen hankkineeseen nähden. Vas- 6125: sensa tai valmistustapansa vuoksi olla tervey- tuu ei näin ollen perustu siihen, että vahinkoa 6126: delle vahingollisia. Lain mukaan valvontavira- kärsinyt olisi sopimussuhteessa valmistajaan. 6127: nomaisilla on muun muassa oikeus ottaa elin- Huolimattomuus saattaa ilmetä esimerkiksi 6128: tarvikkeista näytteitä, kieltää valmistamasta tai tuotteen suunnittelussa, valmistuksessa tai ja- 6129: myymästä elintarvikkeita, jotka eivät täytä kelussa taikka tuotteesta tai sen käytöstä anne- 6130: niille laissa tai sen nojalla annetuissa asetuksis- tuissa tiedoissa. Huolimattomuus saattaa ilme- 6131: sa asetettuja vaatimuksia, takavarikoida sellai- tä myös siten, että valmistaja jatkaa edelleen 6132: set elintarvikkeet ja, mikäli välttämätöntä, hä- tuotteen markkinointia, vaikka tuote on osoit- 6133: vittää ne. Elintarvikelain nojalla annetussa tautunut turvallisuudeltaan puutteelliseksi. 6134: elintarvikeasetuksessa (408/52) on säännöksiä Valmistaja vastaa tuotevahingoista, jotka 6135: tiedoista, jotka elintarvikelaissa tarkoitetuista ovat syntyneet hänen oman huolimattomuuten- 6136: elintarvikkeista on annettava. sa vuoksi. Hän vastaa myös vahingoista, jotka 6137: Tuoteturvallisuuslain tarkoituksena on en- ovat seurausta hänen työntekijöidensä huoli- 6138: nen kaikkea ehkäistä niitä vaaroja, joita kulu- mattomuudesta. Epäselvää on, missä määrin 6139: tustavarat saattavat aiheuttaa kuluttajien ter- valmistajan vastuu ulottuu myös niihin tilantei- 6140: veydelle tai taloudelle. Tuoteturvallisuuslailla siin, joissa osatuotteen eli tuotteen raaka- 6141: viranomaisille on annettu valtuudet kieltää täl- aineen, osan tai tuotteen valmistamisessa tai 6142: laisia vaaroja aiheuttavien tavaroiden valmis- tuottamisessa käytetyn aineen toimittaja on 6143: tus, kaupan pitäminen, myynti sekä muu elin- menetellyt huolimattomasti, mutta joissa val- 6144: keinotoiminnan yhteydessä tapahtuva luovut- mistaja itse ei ole ollut huolimaton. 6145: taminen. Kielto voidaan määrätä, jos elinkei- Korvausta vaativan on näytettävä, että tuot- 6146: nonharjoittajan kulutustavarasta antamat tie- teen puutteellisen turvallisuuden ja vahingon 6147: dot eivät ole tuoteturvallisuuslain nojalla an- välillä vallitsee syy-yhteys ja että vahingon on 6148: nettujen säännösten ja määräysten mukaisia. huolimattomuudellaan aiheuttanut se, jolta 6149: 6 1989 vp. - HE n:o 119 6150: 6151: korvausta vaaditaan, taikka tämän työntekijä suoritettu sosiaalivakuutuksen kuten sairaus- 6152: tai avustaja. vakuutuksen perusteella, ratkaistaan asiano- 6153: Tuotteen maahantuoja voi joutua vastuu- maista sosiaalivakuutusta koskevien säännös- 6154: seen tuotteen henkilölle tai omaisuudelle ai- ten nojalla se, onko vahingosta vastuussa oleva 6155: heuttamista vahingoista, jos maahantuoja on velvoitettava suorittamaan sosiaalivakuutuk- 6156: menetellyt huolimattomasti. Tällainen huoli- sesta maksettu korvaus. 6157: mattomuus voi ilmetä siinä, että maahantuoja Käytännössä vahingonkorvaus kuolemasta, 6158: ei varmistaudu riittävän huolellisesti tuotteen saamatta jääneistä tuloista, kivusta ja särystä 6159: turvallisuudesta, taikka siinä, että maahantuoja sekä viasta ja muusta pysyvästä haitasta mää- 6160: antaa tuotteesta tai sen käytöstä virheellisiä tai rätään useissa tapauksissa liikennevahinkojen 6161: puutteellisia tietoja. Oikeuskäytännöstä ei ole korvaamista varten laadittujen taulukoiden pe- 6162: saatavissa yksityiskohtaista ohjetta siitä, mil- rusteella. Taulukot tarkistetaan vuosittain. Esi- 6163: loin tällaisen huolimattomuuden voidaan kat- merkiksi korvaus kivusta ja särystä suoritetaan 6164: soa olevan käsillä. henkilövahingon vaikeusasteen perusteella tiet- 6165: Korvausvaatimus tuotteen aiheuttamista va- tyjen markkamäärien rajoissa. Viasta ja pysy- 6166: hingoista saatetaan kohdistaa myös siihen, jo- västä haitasta suoritettavaa korvausta lasketta- 6167: ka myy, vuokraa tai muulla tavoin pitää tarjol- essa otetaan huomioon vahingon vaikeusaste 6168: la tuotetta, vaikka vaatimus ei perustuisi sopi- sekä vahinkoa kärsineen ikä. 6169: mukseen. Myös näissä tapauksissa vastuu edel- Esinevahinkona korvataan vahingonkor- 6170: lyttää huolimattomuutta. Tuotteen myyjän on vauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esineen kor- 6171: katsottu olevan vastuussa ainoastaan huolimat- jauksesta aiheutuneet kustannukset sekä muut 6172: tomuutensa perusteella, kun tuotteen on val- vahingosta johtuneet kulut. Viimeksi mainittu- 6173: mistanut kotimainen valmistaja ja tämä on ja ovat esimerkiksi esineen korjattavaksi kul- 6174: käynyt ilmi myyntipäällyksestä, eikä tavaran jettamisesta johtuvat kustannukset. Edelleen 6175: myyjä tai se, joka muulla tavoin pitää tavaraa korvataan esineen arvon alennus sekä tulojen 6176: tarjolla, ole voinut sitä tarkastaa. tai elatuksen vähentyminen. Tuotevahingoissa 6177: Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan korvausta voidaan suorittaa esimerkiksi asun- 6178: vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- non vuokrasta silloin, kun vahinkoa kärsineen 6179: ja esinevahingosta. Sellainen taloudellinen va- omaa asuntoa ei voida käyttää tuotevahingosta 6180: hinko, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai johtuvan korjaustyön aikana. 6181: esinevahinkoon, korvataan vain, jos vahinko Oikeus vahingonkorvaukseen vanhentuu va- 6182: on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla hingonkorvauslain 7 luvun 2 §:n mukaan 6183: tai julkista valtaa käytettäessä taikka jos va- yleensä, kun kymmenen vuotta on kulunut 6184: hingon korvaamiseen on erityisen painavia syi- vahingon tapahtumisesta. 6185: tä. Jos vahinkoa kärsinyt on kuollut, kuolinpe- 6186: Henkilövahingossa vahingonkorvaus käsit- sän osakkaat eivät voi nostaa vahingosta vas- 6187: tää lain 5 luvun 2-4 §:n mukaan korvauksen tuussa olevaa vastaan kannetta vainajan kärsi- 6188: sairaanhoitokustannuksista ja muista vahin- myksen, kivun ja säryn taikka vian ja pysyvän 6189: gosta aiheutuneista kuluista, tulojen tai elatuk- haitan korvaamisesta. Jos vahinkoa kärsinyt 6190: sen vähentymisestä, kivusta ja särystä sekä kuitenkin oli nostanut tällaisen kanteen ennen 6191: viasta tai muusta pysyvästä haitasta. Vahin- kuolemaansa, kuolinpesä voi jatkaa kanteen 6192: gonkorvausvelvollisuus pitää sisällään myös ajamista. 6193: elatuksen tai elatusavun suorittamisen sille, Jos vahinkoa kärsinyt on sopimussuhteessa 6194: joka jää vaille elatusta sen vuoksi, että elatus- siihen, jolta korvausta tuotteen aiheuttaman 6195: velvollinen on saanut surmansa. Hautauskulut vahingon perusteella vaaditaan, vahinkoa kär- 6196: ja muut hautaamiseen liittyvät kustannukset sineellä saattaa olla oikeus perustaa korvaus- 6197: on korvattava kohtuulliseen määrään. Yleisenä vaatimuksensa sopimukseen. Myös tässä ta- 6198: sääntönä on kuitenkin voimassa, että korvaus- pauksessa korvausvelvollisuus tullee kysymyk- 6199: ta ei suoriteta vahingonkorvauksena silloin, seen vain huolimattomuuden perusteella. 6200: kun vahinko on korvattu jollakin muulla pe- Kauppalain (355/87) 40 ja 67 §:n mukaan 6201: rusteella. Sikäli kuin esimerkiksi todelliset sai- muulle omaisuudelle kuin myydylle tavaralle 6202: raanhoidosta aiheutuneet kulut katetaan vero- aiheutunutta vahinkoa pidetään välillisenä va- 6203: varoin, korvausvastuussa olevaa ei velvoiteta hinkona, jonka myyjä on velvollinen korvaa- 6204: korvaamaan näitä eriä. Sikäli kuin korvaus on maan vain, jos vahinko johtuu huolimatta- 6205: 1989 vp. - HE n:o 119 7 6206: 6207: muudesta hänen puolellaan. Kauppalaki ei vaksi saatettua lääkettä, raskauden ehkäisemi- 6208: lainkaan koske henkilövahingon korvaamista. seen käytettyä lääkettä ja kohdunsisäistä eh- 6209: Kuluttajansuojalain (38/78) 5 luvun 11 §:stä käisintä. Vakuutus koskee valmisteitaja ainei- 6210: käy ilmi, että luku ei koske henkilövahinkoa ta, joiden tarkoituksena on sisäisesti tai ulkoi- 6211: eikä vahinkoa muulle omaisuudelle kuin myy- sesti käytettynä parantaa, lievittää tai ehkäistä 6212: dylle esineelle. sairautta tai sen oireita ihmisessä. Sen sijaan 6213: Tietyillä erityisaloilla on omia säännöksiään, vakuutus ei koske kondomeista, ehkäisyvaah- 6214: joissa osittain myös säännellään vastuuta tuot- dosta tai pessaarista aiheutuneita vahinkoja. 6215: teiden aiheuttamista vahingoista. Lääkevahinkona ei pidetä sairautta tai va- 6216: Atomivastuulain (484/72) 6 §:n mukaan hinkoa, joka johtuu siitä, että lääkkeellä ei ole 6217: ydinlaitoksen haltija on velvollinen korvaa- ollut tarkoitettua vaikutusta. Lääkevahingon 6218: maan ydintapahtumasta aiheutuneen ydin- johdosta suoritetaan korvausta, jos vahinkoa 6219: vahingon. Ydinvahingolla tarkoitetaan yhtääl- kärsinyt on ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoi- 6220: tä vahinkoa, joka johtuu ydinpolttoaineen ra- sesti vähintään 14 päivää tai jos hänen ruu- 6221: dioaktiivisista ominaisuuksista tai polttoaineen miintoimintansa muutoin ovat olleet heikenty- 6222: tai radioaktiivisen tuotteen muista vaarallisista neinä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää taik- 6223: ominaisuuksista, toisaalta vahinkoa, joka ai- ka jos hän on saanut pysyvän ruumiinvamman 6224: heutuu jostakin muusta säteilylähteestä johtu- tai kuollut. Edellä mainituista rajoituksista 6225: vasta ionisoivasta säteilystä. Korvausvaatimus- huolimatta korvataan vahinkoa kärsineelle 6226: ta ei 15 §:n mukaan voida kohdistaa muuhun kustannukset ja ansionmenetys 500 markkaa 6227: kuin ydinlaitoksen haltijaan. Säännös perustuu ylittävältä osalta. Lääkevahinkoa ei korvata, 6228: Suomea sitoviin kansainvälisoikeudellisiin vel- jos vahinko on seurausta lääketieteellisesti vält- 6229: voitteisiin. Korvaus on 12 §:n mukaan suoritet- tämättömästä riskin ottamisesta tai jos vahin- 6230: tava huolimattomuudesta riippumatta, ja se ko olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen 6231: määrätään eräin poikkeuksin 14 §:n mukaan käytön haittavaikutuksena. Korvausta ei suori- 6232: soveltaen yleisiä vahingonkorvausperiaatteita. teta myöskään, jos vahinkoa kärsinyt on ai- 6233: Ydinlaitoksen haltijan on 23 §:n mukaan otet- heuttanut vahingon tahallisesti tai lääkkeen 6234: tava ja pidettävä voimassa laitokselle mahdolli- ilmeisellä väärinkäytöllä. Korvausta voidaan 6235: sesti syntyvän vastuun kattava vakuutus. Va- alentaa tai oikeus siihen evätä, jos lääkkeen 6236: kuutuksen tulee olla sosiaali- ja terveysministe- käyttäjä, vahinkoa kärsinyt itse tai, jos vahin- 6237: riön hyväksymä. Sikäli kuin korvausta ei mak- ko on johtanut kuolemaan, vainaja on myötä- 6238: seta vakuutuksesta, se suoritetaan 29 §:n nojal- vaikuttanut vahinkoon tärkeällä huolimatto- 6239: la valtion varoista. muudella. Korvattava määrä lasketaan vahin- 6240: Potilasvahinkolaki (585/86) koskee tervey- gonkorvauslain 5 luvun 2-4 §:n sekä 7 luvun 6241: den- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle 3 §:n mukaan. Vastuu on rajoitettu 100 mil- 6242: aiheutuneita henkilövahinkoja. Potilasvahin- joonaksi markaksi saman kalenterivuoden ai- 6243: kona korvataan 2 §:n 1 momentin 3 c kohdan kana tapahtuneista vahingoista. Korvauksen 6244: mukaan muun muassa henkilövahinko, joka maksaminen edellyttää, että vahinkoa kärsinyt 6245: johtuu sairaanhoitolaitteiston tai -välineen vi- luovuttaa Vakuutuksenantajalie oikeutensa 6246: asta. Edelleen korvataan esimerkiksi vahingot, korvauksen saamiseen siltä, joka on aiheutta- 6247: jotka ovat johtuneet tartuntavaarallisen veren nut vahingon huolimattomuudenaan tai joka 6248: antamisesta potilaalle. Jokaisella terveyden- tai muutoin on velvollinen korvaamaan sen. Kor- 6249: sairaanhoitotoimintaa harjoittavalla on oltava vausvaatimus on esitettävä viimeistään vuoden 6250: vakuutus, josta korvaus maksetaan. Korvaus kuluessa siitä, kun korvaukseen oikeutettu sai 6251: määrätään noudattaen vahingonkorvauslakia. tiedon vahingosta ja viimeistään 15 vuoden 6252: Lääkkeiden aiheuttamat henkilövahingot kuluessa siitä, kun vahinkoa kärsinyt lopetti 6253: korvataan huolimattomuudesta riippumatta lääkkeen käytön. 6254: lääkevahinkovakuutuksesta. Lääkevahinkova- Liikennevakuutuslain (279/59) mukaan kor- 6255: kuutus on vapaaehtoinen vakuutus, jonka ra- vataan ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä 6256: hoittavat lääkkeiden valmistajat ja maahantuo- aiheutunut vahinko ajoneuvolle annetusta lii- 6257: jat. Vakuutusehtojen mukaan lääkkeellä tar- kennevakuutuksesta sillä perusteella, että ajo- 6258: koitetaan lääkelain (395/87) 3 §:n mukaista neuvoa on käytetty liikenteessä, riippumatta 6259: ihmisille tarkoitettua valmistetta tai ainetta. siitä, onko joku henkilökohtaisesti korvausvel- 6260: Lääkkeenä pidetään myös potilaalle kokeilta- vollinen. Jos ajoneuvo on aiheuttanut vahin- 6261: 8 1989 vp. - HE n:o 119 6262: 6263: koa toiselle ajoneuvolle taikka ajoneuvossa -laitteistolle, jonka niroellisjännite on yli 400 6264: olleelle henkilölle tai omaisuudelle, maksetaan volttia, taikka jos sähkövahingon on aiheutta- 6265: ensiksi mainitun ajoneuvon liikennevakuutuk- nut sellainen kiinteistön sisäiseen sähköhuol- 6266: sesta korvausta, jos vahinko on aiheutunut sen toon kuuluva sähkölaite tai -laitteisto, jonka 6267: omistajan, kuljettajan tai matkustajan huoli- niroellisjännite on enintään 400 volttia. Sään- 6268: mattomuudesta taikka on seurausta siitä, että nöksen tarkoituksena on estää kiinteistöjen 6269: ajoneuvoa on kuljetettu tai se on pysäköity matalajännitteisten sähkölaitteistojen ja sähkö- 6270: liikennesääntöjen vastaisella tavalla. Jos liiken- käyttöisien laitteiden haltijoiden, esimerkiksi 6271: nevakuutuksesta maksetaan korvausta, kor- asuinkiinteistöjen omistajien, joutumista huoli- 6272: vaus kattaa myös ajoneuvossa olleesta viasta mattomuudesta riippumattomaan vastuuseen. 6273: aiheutuneen vahingon. Liikennevahingosta Jos vahinkoa kärsinyt on myötävaikuttanut 6274: maksettava korvaus määrätään vahingonkor- vahinkoon tai jos joku sähkölaitteeseen tai 6275: vauslain 5 luvun 2-5 §:n ja 7 luvun 3 §:n -laitteistoon tai sen käyttämiseen kuulumaton 6276: mukaan. Korvausta kivusta ja särystä suorite- seikka on myös ollut vahinkoon syynä, voi- 6277: taan kuitenkin vain, jos vahinko on aiheutunut daan vahingonkorvausta sovitella kohtuuden 6278: huolimattomuudesta, eikä vamma ole ollut mukaan. Henkilövahingosta suoritettavaa kor- 6279: vähäinen. vausta saadaan kuitenkin sovitella vain, jos 6280: Tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaan on vahinkoa kärsinyt on myötävaikuttanut siihen 6281: jokaisella, joka sopimuksen nojalla tekee työn- muuten kuin lieväHä huolimattomuudella. 6282: tekijänä työtä toiselle tämän johdon ja valvon- Vahingonkorvaus sähkövahingosta määrä- 6283: nan alaisena oikeus vahingonkorvaukseen työ- tään vahingonkorvauslain 5 luvun, 6luvun 2 ja 6284: tapaturmasta. Lain 14-28 §:ssä on yksityis- 3 §:n sekä 7 luvun 3 §:n mukaan. Oikeus 6285: kohtaiset säännökset korvattavista eristä. Oi- korvauksen saamiseen sähkövahingosta van- 6286: keus korvauksen saamiseen on osittain laajem- hentuu kahden vuoden kuluessa vahingon ta- 6287: pi kuin mitä se olisi vahingonkorvauslain mu- pahtumisesta, jollei korvausvaatimus perustu 6288: kaan. Korvausta kivusta ja särystä ei lain huolimattomuuteen. \ 6289: mukaan kuitenkaan suoriteta. Lain 61 §:n mu- Myös rautatien käytöstä johtuvan vahingon 6290: kaan on vakuutuslaitoksella, joka on maksa- vastuusta annetussa laissa, vuoden 1923 ilmai- 6291: nut korvausta vahingoittuneelle, oikeus saada lulain (139/23) 6-13 §:ssä, aluksista aiheutu- 6292: suorittamansa määrä takaisin korvausvelvolli- vista öljyvahingoista johtuvasta vastuusta an- 6293: selta. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus- netussa laissa (401/80) ja eräissä maataloutta 6294: laissa (1026/81) säädetään maatalousyrittäjän koskevissa laeissa on säännöksiä tietyntyyppis- 6295: oikeudesta saada korvausta työvahingosta. ten tuotevahinkojen korvaamisesta. 6296: Sähkölaissa (319/79) on säännöksiä sähkö- 6297: vahingon korvaamisesta. Vastuu sähkövahin- 6298: goista on laissa kanavoitu sähkölaitteen tai 2.2. Nykytilanteen arviointi 6299: -laitteiston haltijalle. Sähkölaitteella tarkoite- 6300: taan lähinnä sähkön tuottamiseen, siirtoon, Hyväksyessään vuonna 1977 kuluttajansuo- 6301: jakeluun tai käyttöön tarkoitettuja laitteita. jalain eduskunta edellytti, että hallitus joutui- 6302: Niihin kuuluvat muun muassa sähkögeneraat- sasti valmistelee ja antaa eduskunnalle esityk- 6303: torit, moottorit, akut ja kytkentälaitteet sekä sen valmistajan ja maahantuojan tuotevastuun 6304: teollisuuden ja kotitalouksien sähkökäyttöiset sääntelemiseksi. 6305: koneet. Sähkölaitteistoja ovat muun muassa Tällä hetkellä on tuotevahingon kärsineellä 6306: muuntajat ja kytkentäasemat, sähkölinjat, oikeus korvaukseen, jos vahinko on aiheutettu 6307: eristimet ja sähköpylväät sekä rakennusten si- huolimattomuudella. Sitä, milloin huolimatto- 6308: säiset sähköjohtimet. Sähkövahingolla tarkoi- muuden voidaan katsoa olevan kysymyksessä, 6309: tetaan sähkövirran, sähkökentän tai magneetti- on vaikeaa täsmällisesti osoittaa. Muista mais- 6310: kentän välityksellä syntynyttä vahinkoa. Va- ta saadut kokemukset viittaavat siihen, että 6311: hinkoa aiheuttaneen sähkölaitteen tai -laitteis- erityisesti tuotevahingoissa voidaan huolelli- 6312: ton haltija on lain mukaan velvollinen korvaa- suuden vaatimus asettaa niin korkealle, että 6313: maan vahingon huolimattomuudesta riippu- vastuu on käytännössä hyvin lähellä huolimat- 6314: matta. Haltijan ja omistajan vastuu määräytyy tomuudesta riippumatonta vastuuta. Toistai- 6315: vahingonkorvauslain mukaan, jos sähkövahin- seksi ei löydy tukea sille, että arviointi olisi 6316: ko on aiheutunut toiselle sähkölaitteelle tai Suomessa näin ankara. On epävarmaa, voisiko 6317: 1989 vp. - HE n:o 119 9 6318: 6319: valmistaja tai myyjä tällä hetkellä jossakin goista oli lieviä. Erityisen riskialttiita tuoteryh- 6320: tapauksessa joutua vastuuseen huolimattomuu- miä olivat kodin työvälineet ja leikkikalut. 6321: desta riippumatta. Tuomioistuinratkaisujen pe- Henkilövahinkoihin liittymättämistä esine- 6322: rusteluissa olevat lausumat viittaavat siihen, vahingoista ja niiden taloudellisista vaikutuk- 6323: että tämäkään mahdollisuus ei ole poissuljettu. sista ei ole käytettävissä tietoja. 6324: Jotta vahinkoa kärsinyt voisi toteuttaa tuo- Tietty osoitus vahinkojen ilmenemisestä on, 6325: tevahinkoon perustuvan korvausvaatimuksen- että Norjassa tehtyjen laskelmien mukaan tuo- 6326: sa, hänen täytyy näyttää, että hän on kärsinyt tevahingoista aiheutuu vuosittain kustannuksia 6327: vahinkoa, että tuotteen tai sen käytön ja vahin- noin 10 miljoonaa kruunua. 6328: gon välillä on syy-yhteys ja että vahinko joh- 6329: tuu valmistajan, maahantuojan tai jonkun 6330: muun jakeluketjuun kuuluvan huolimattomuu- 2.3. Lainsäädäntö ja lakiehdotukset muissa 6331: desta. Näyttöä tällaisista seikoista, varsinkin maissa ja kansainvälisissä järjestöissä 6332: huolimattomuuden esiintymisestä, on usein 6333: vaikea esittää. Tämä koskee erityisesti vastaa- 2.3 .1. Yleistä 6334: jayrityksen olosuhteisiin kuten tuotteen suun- 6335: nitteluun ja valmistukseen liittyvien seikkojen Viime vuosina on useissa Euroopan maissa 6336: osoittamista. Näyttövaikeuksia syntyy, vaikka saatettu voimaan tai valmisteltu tuotevastuuta 6337: näyttöä koskevia vaatimuksia ei asetettaisikaan koskevaa lainsäädäntöä. Lainsäädäntö on suu- 6338: erityisen korkeiksi. Tuotevahinkojen selvittä- relta osin perustunut kansainvälisten järjestö- 6339: miseen liittyvien vaikeuksien voidaan otaksua jen parissa tehtyyn valmistelutyöhön. 6340: vaikuttavan siihen, että vahinkoa kärsinyt jät- 6341: tää korvauskanteen nostamatta. 6342: 2.3.2. Euroopan neuvosto 6343: Nykyinen järjestelmä johtaa mitä ilmeisim- 6344: min siihen, että tuotevahinkoja ei korvata kai- 6345: Euroopan neuvosto on 27 patvana tammi- 6346: kissa niissä tapauksissa, joissa on esiintynyt 6347: kuuta 1977 hyväksynyt yleissopimuksen, joka 6348: huolimattomuutta, ja vahinkoa kärsineellä itse 6349: koskee tuotevastuuta henkilövahingoista ja 6350: asiassa olisi oikeus saada korvausta. Tästä 6351: kuolemantapauksista (European Convention 6352: seuraa lisäksi, että vahinkoa kärsinyt ja yhteis- 6353: on Products Liability in regard to Personai 6354: kunta joutuvat vastaamaan tuotteiden aiheut- 6355: Injury and Death). Yleissopimus tulee voimaan 6356: tamista vahingoista. Tämä on vastoin peri- 6357: kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun kolme 6358: aatetta, jonka mukaan aiheuttajan on vastatta- 6359: valtiota on hyväksynyt sen tai liittynyt siihen. 6360: va vahingoista ja vastuu kohdistettava sille, 6361: Yleissopimuksen tarkoituksena on kulutta- 6362: jolla on mahdollisuus estää vahinkojen synty- 6363: jansuojan parantaminen ottaen samalla huo- 6364: minen. Vallitseva järjestelmä merkitsee myös 6365: mioon vahinkoa aiheuttavien tuotteiden val- 6366: sitä, että tuotevahinkoihin liittyvän vastuun 6367: mistajien oikeutetut edut. 6368: hajautuminen laajemman piirin kannettavaksi 6369: Yleissopimus koskee kaikenlaisten irtainten 6370: on rajoitettua. esineiden aiheuttamia vahinkoja, niin teolli- 6371: Ei ole kuitenkaan mahdollista osoittaa, mitä suustuotteiden kuin alkutuotteidenkin sekä 6372: epäkohtia voimassa olevat oikeussäännöt ai- tuotteiden, jotka on liitetty irtaimeen tai kiinte- 6373: heuttavat käytännössä. Tiettävästi ei esimer- ään esineeseen. 6374: kiksi ole olemassa kokonaisselvitystä siitä, Yleissopimuksen mukaan tuotteen valmista- 6375: kuinka paljon tuotevahinkoja esiintyy, millai- ja ja maahantuoja ovat vastuussa tuotteen 6376: sia summia näistä vahingoista maksetaan ja aiheuttamista vahingoista. Myös se, jonka ta- 6377: miten summat jakaantuvat eri tyyppisten va- varamerkki on tuotteessa, on tietyillä edelly- 6378: hinkojen kesken. tyksillä vastuussa samalla tavalla kuin valmis- 6379: Erään sairaalakäynteihin johtaneita tuoteva- taja. Myyjä on vastuussa, jollei hän ilmoita 6380: hinkoja koskeneen tutkimuksen mukaan Suo- tuotteen valmistajaa tai maahantuojaa tai sitä, 6381: messa sattuu vuosittain 155 000 tuotteisiin liit- joka on toimittanut tuotteen hänelle. Jos va- 6382: tyvää vahinkoa. Niistä 30-40 prosenttia on hinko on aiheutunut tuotteessa olevan osan 6383: sellaisia, joissa tuotteen puutteellisella turvalli- puutteellisesta turvallisuudesta, syntyneestä va- 6384: suudella on voinut olla osuutta vahinkoon. hingosta vastaavat sekä mainitun osan että 6385: Suurin osa tutkimuksessa esille tulleista vahin- lopputuotteen valmistajat. Jos useat ovat vas- 6386: 6387: 2 391154S 6388: 10 1989 vp. - HE n:o 119 6389: 6390: tuussa vahingosta, heidän vastuunsa on yhteis- tuu raaka-aineen tai osan puutteellisesta turval- 6391: vastuuta. Yleissopimuksessa ei ole määräyksiä lisuudesta. 6392: siitä, miten vastuu jaetaan yhteisvastuussa ole- Valmistajaan rinnastetaan myös se, joka on 6393: vien kesken. Tämä kysymys ratkaistaan näin tuonut tuotteen EY :n alueelle. Sen sijaan se, 6394: ollen sovellettavan kansallisen lainsäädännön joka on tuonut tuotteen toisesta EY :n jäsenval- 6395: mukaan. tiosta, ei joudu tällaiseen vastuuseen. Direktii- 6396: Yleissopimuksen mukaan tuotteen aiheutta- vin mukaan vastuuseen joutuu myös se, joka 6397: ma henkilövahinko korvataan, jos vahinko varustamalla tuotteen nimellään, tavaramerkil- 6398: johtuu tuotteen puutteellisesta turvallisuudes- lään tai muulla tunnuksenaan esiintyy tuotteen 6399: ta. Tuote on tällä tavoin puutteellinen, jollei se valmistajana. Sama koskee myös sitä, joka 6400: turvallisuudeltaan vastaa niitä odotuksia, joita laskee tuotteen liikkeelle eikä kohtuullisessa 6401: sille voidaan asettaa. Turvallisuutta arvioitaes- ajassa ilmoita vahinkoa kärsineelle, kuka on 6402: sa on kaikki asiaan liittyvät seikat otettava tuotteen valmistaja tai keneltä hän on sen 6403: huomioon mukaan lukien tuotteen markki- hankkinut. 6404: nointi. Vastuu vahingoista, jotka tuotteen Tuote määritellään direktiivissä irtaimeksi 6405: puutteellinen turvallisuus aiheuttaa, syntyy esineeksi. Direktiivi ei siten koske vahinkoja, 6406: huolimattomuudesta riippumatta. Vastuu kä- jotka aiheutuvat kiinteästä omaisuudesta tai 6407: sittää myös niin sanotut kehittelyvahingot. palveluista. Sen sijaan se koskee palvelun yh- 6408: Yksikään valtio ei ole toistaiseksi ratifioinut teydessä tarjottavia tuotteita, kuten esimerkiksi 6409: yleissopimusta. Sopimukseen liittyminen ei täl- varaosia korjauspalvelussa. Direktiivi koskee 6410: lä hetkellä ole Suomelle ajankohtainen. Ehdo- irtaimia esineitä myös sen jälkeen, kun esine 6411: tettua lakia ei ole tarkoitettu mahdollistamaan on liitetty toisen irtaimen esineen tai kiinteistön 6412: yleissopimuksen hyväksymistä. ainesosaksi. Direktiivi ei koske ydinvahinkoja. 6413: Direktiivissä ei ole erityissäännöksiä lääkkeis- 6414: tä. Lääkkeet kuuluvat siten direktiivin sovelta- 6415: misalaan. 6416: 2.3.3. Euroopan yhteisö (EY) Direktiivi ei koske maataloudesta, kotieläi- 6417: mistä tai kalastuksesta saatavia jalostamatto- 6418: Tuotevastuuta koskevat oikeussäännöt EY :n mia tuotteita eikä myöskään metsästämällä 6419: jäsenvaltioissa ovat tähän asti poikenneet toi- saatuja tuotteita. Ilmaisu "jalostamaton" on 6420: sistaan huomattavasti. Jäsenvaltioiden oikeus- ymmärrettävä ahtaasti. Jäsenvaltiot voivat 6421: sääntöjen erojen on katsottu voivan johtaa ulottaa lainsäädäntönsä koskemaan myös näitä 6422: kilpailuolosuhteiden vääristymiseen ja tavaran tuotteita. 6423: vapaan vaihdannan estymiseen sekä eroavuuk- Direktiivin mukainen vastuu syntyy, jos va- 6424: siin kuluttajansuojassa tuotevahinkojen osalta. hinko on aiheutunut tuotteen puutteellisesta 6425: Oikeussääntöjen lähentämiseksi toisiinsa EY :n turvallisuudesta. Tuote on turvallisuudeltaan 6426: ministerineuvosto on 25 päivänä heinäkuuta puutteellinen, jollei se ole niin turvallinen kuin 6427: 1985 hyväksynyt direktiivin jäsenvaltioiden la- on oikeutettua odottaa. Tätä arvioitaessa on 6428: kien yhtenäistämisestä sekä hallinnollisista otettava huomioon tuotteen markkinointi, 6429: määräyksistä koskien turvallisuudeltaan puut- kohtuudella oletettavissa oleva käyttö sekä olo- 6430: teellisia tuotteita. Jäsenvaltioiden oli viimeis- suhteet tuotteen liikkeelle laskemisen ajankoh- 6431: tään 30 päivään heinäkuuta 1988 mennessä tana. 6432: toteutettava lainsäädännössään sellaiset muu- Vastuu syntyy, vaikkei vastuussa olevan 6433: tokset, että lainsäädäntö vastaa direktiiviä. osoiteta toimineen huolimattomasti. Vahinkoa 6434: Määräaikaan mennessä muutokset toteutettiin kärsineellä on todistustaakka siitä, että vahin- 6435: ainoastaan Isossa-Britanniassa, Italiassa ja ko on syntynyt, että tuote on turvallisuudel- 6436: Kreikassa. Direktiivin mukaiset muutokset on taan puutteellinen ja että puutteellisen turvalli- 6437: nyttemmin toteutettu myös Luxemburgissa ja suuden ja vahingon välillä on syy-yhteys. Di- 6438: Tanskassa. rektiivistä ei käy ilmi, minkälaisia vaatimuksia 6439: Direktiivi koskee valmistajan vastuuta. Val- tälle näytälle on asetettava. 6440: mistajalla tarkoitetaan yritystä, joka on otta- Direktiivin mukaan vastuu ei kuitenkaan ole 6441: nut osaa tuotteen valmistusprosessiin. Myös ehdotonta. Valmistaja välttyy vastuulta, jos 6442: raaka-aineen tai tuotteen osan valmistaja on hän osoittaa, ettei ole laskenut tuotetta liik- 6443: näin ollen vastuussa tuotevahingosta, joka joh- keelle, tai jos voidaan otaksua, ettei tuote ole 6444: 1989 vp. - HE n:o 119 11 6445: 6446: ollut sitä liikkeelle laskettaessa turvallisuudel- sinyt sai tiedon tai kun hänen kohtuudella olisi 6447: taan puutteellinen. Valmistaja ei myöskään ole pitänyt saada tieto vahingosta, tuotteen puut- 6448: vastuussa, jos tuotetta ei ollut valmistettu liik- teellisesta turvallisuudesta sekä valmistajasta. 6449: keelle laskettavaksi tai jos tuotteen puutteelli- Vanhentumisen keskeyttämiseen tai lykkäänty- 6450: nen turvallisuus on seurausta siitä, että tuot- miseen sovelletaan kunkin maan kansallista 6451: teen on oltava viranomaisten antamien pakot- lainsäädäntöä. Oikeus vaatia korvausta lakkaa 6452: tavien määräysten mukainen. Osatuotteen val- joka tapauksessa kymmenen vuoden kuluttua 6453: mistaja vapautuu vastuusta myös, jos hän siitä, kun kyseinen valmistaja laski vahinkoa 6454: osoittaa, että puutteellinen turvallisuus johtuu aiheuttaneen tuotteen liikkeelle, jollei kannetta 6455: päätuotteen suunnittelusta tai käyttöohjeista, ole nostettu tätä ennen. 6456: jotka päätuotteen valmistaja on kyseisestä Direktiivi ei sulje pois mahdollisuutta vaatia 6457: osasta antanut. valmistajalta korvausta kansallisten, sopimus- 6458: Direktiivin mukaan niin sanottuja kehittely- suhteeseen tai sen ulkopuoliseen vastuuseen 6459: vahinkoja ei korvata. Kehittelyvahingolla tar- sovellettavien korvaussäännösten nojalla, siitä 6460: koitetaan vahinkoa, jonka kohdalla tuotteen riippumatta, koskevatko nämä säännökset 6461: puutteellista turvallisuutta ei ollut voitu tuot- huolimattomuuteen perustuvaa vastuuta tai 6462: teen liikkeelle laskemisen ajankohdan tieteelli- ovatko ne ankarampia kuin direktiivi. 6463: nen ja tekninen taso huomioon ottaen saada Direktiivin määräykset ovat pakottavia si- 6464: selville. Jäsenmaat voivat kuitenkin ulottaa ten, että niistä ei voi poiketa vahinkoa kärsi- 6465: lainsäädäntönsä koskemaan myös kehittelyva- neen haitaksi. 6466: hinkoja. 6467: Direktiivin mukaan korvataan ensinnäkin EY:n komission on vuonna 1995 laadittava 6468: tuotteesta aiheutuneet henkilövahingot. Kor- ministerineuvostolle raportti direktiivin kehit- 6469: vattaviksi tulevat myös vahingot sellaiselle telyvahinkoja koskevan poikkeuksen sovelta- 6470: omaisuudelle, joka on tarkoitettu käytettäväksi misesta ja sen vaikutuksista kuluttajansuojaan 6471: yksityisessä kulutuksessa ja jota vahinkoa kär- ja yhteismarkkinoihin. Raportin perusteella 6472: sinyt tosiasiallisesti käytti tällä tavoin. Tuot- ministerineuvosto tulee harkitsemaan, olisiko 6473: teelle itselleen aiheutuneita vahinkoja ei korva- kehittelyvahinkoja koskeva poikkeus kumotta- 6474: ta direktiivin mukaan. Esinevahingosta suorite- va. 6475: taan korvausta vain sikäli, kuin vahinko ylittää Osittain epäselvää on edelleen, missä määrin 6476: 500 ECU:a. Määrä vastaa noin 2 325 markkaa. EY:n jäsenvaltiot tulevat käyttämään hyväk- 6477: Direktiivissä ei ole tarkempia määräyksiä seen mahdollisuuksia poiketa direktiivin perus- 6478: korvauksen laskemisesta. Laskemisessa nouda- tekstistä. Direktiivin tähän mennessä täytän- 6479: tetaan näin ollen kunkin jäsenvaltion kansallis- töön panneista valtioista Iso-Britannia, Italia 6480: ta lainsäädäntöä. Direktiivin mukaan jäsenval- ja Tanska ovat päätyneet lainsäädännössään 6481: tio voi määrätä, että valmistajan kokonaisvas- direktiivin perustekstiin. Tanskan tuotevastuu- 6482: tuu samanlaisten tuotteiden saman puutteelli- laki ei koske jalostamattomia alkutuotteita, 6483: suuden aiheuttamista henkilövahingoista rajoi- jotka on saatu maataloudesta, kotieläinten hoi- 6484: tetaan tiettyyn määrään, jonka on kuitenkin dosta, metsästyksestä tai kalastuksesta. Val- 6485: oltava vähintään 70 miljoonaa ECU:a. Tämä mistaja voi vastuusta vapautuakseen vedota 6486: vastaa noin 315 miljoonaa markkaa. siihen, että kysymyksessä on kehittelyvahinko. 6487: Korvausta voidaan alentaa, jos vahinkoa Laissa ei ole säännöksiä enimmäisvastuusta 6488: kärsinyt on tahallisesti tai huolimattomuudel- samojen tuotteiden aiheuttamista vahingoista. 6489: laan myötävaikuttanut vahinkoon. Määräyk- Lain mukaan jokainen myyjä on välittömässä 6490: sen katsotaan koskevan myös tilannetta, jossa vastuussa sekä vahinkoa kärsineelle että myö- 6491: vahingoittunut on hyväksynyt sittemmin toteu- hemmälle myyjälle hyödykkeiden jakeluketjus- 6492: tuvan riskin. Sitä vastoin direktiivissä ei käsi- sa. Kreikan tuotevastuulainsäädännössä poik- 6493: tellä vahingonkorvauksen kohtuullistamista. keamismahdollisuutta on käytetty hyväksi sää- 6494: Mahdollisuutta sovitella vahingonkorvausta tämällä 7,2 miljardin drakman yläraja sarjava- 6495: kohtuuttomuuden perusteella on siten arvioita- hinkoja koskevalle korvausvastuulle. Muilta 6496: va sovellettavan kansallisen lainsäädännön osin lainsäädäntö vastaa direktiivin perusteks- 6497: pohjalta. tiä. Luxemburgin laki koskee myös jalostamat- 6498: Oikeus korvauksen saamiseen lakkaa kol- tomia luonnontuotteita. Myös kehittelyvahin- 6499: men vuoden kuluttua siitä, kun vahinkoa kär- got korvataan. 6500: 12 1989 vp. - HE n:o 119 6501: 6502: Useissa EY:n jäsenvaltiossa on annettu esi- dempi ehdotus vastaa muutoin direktiivin pe- 6503: tyksiä direktiivin edellyttämäksi lainsäädän- rustekstiä, mutta laki koskisi myös jalostamat- 6504: nöksi. tomia alkutuotteita ja veivoittaisi tuotteen liik- 6505: Alankomaissa on joulukuussa 1986 annettu keelle laskeneen valmistajan seuraamaan tuot- 6506: esitys tuotevastuulaiksi. Esitys vastaa sisällöl- teen käyttöä mahdollisten riskien ja puutteelli- 6507: tään direktiivin perustekstiä. Kehittelyriskiä sen turvallisuuden havaitsemiseksi. Direktiivi ei 6508: koskeva poikkeus on muotoiltu niin, että se, rajoita vahinkoa kärsineen oikeutta vedota nii- 6509: jolta korvausta vaaditaan, voi vedota kehittely- hin korvausvastuuta sopimussuhteessa ja sen 6510: riskiin vain, jos hän oli hyödyntänyt alan ulkopuolella koskeviin säännöksiin, jotka oli- 6511: uusinta kansainvälisesti saatavissa ollutta tietä- vat voimassa direktiivin antamisen aikaan. Di- 6512: mystä. rektiiviä pitemmälle menevät korvausvastuuta 6513: Saksan Liittotasavallassa on huhtikuussa sopimussuhteessa koskevat säännökset jäävät 6514: 1988 annettu esitys tuotevastuuta koskevaksi siten voimaan. 6515: lainsäädännöksi. Esitys vastaa muutoin direk- Belgiassa ehdotus tuotevastuulaiksi koskee 6516: tiivin perustekstiä, mutta mahdollisuutta aset- myös jalostamattomia alkutuotteita. On epä- 6517: taa korvaukselle enimmäismäärä on käytetty selvää, kuuluvatko kehittelyriskit ehdotuksen 6518: hyväksi siten, että korvaus henkilövahingoista piiriin vai seuraako vastuu voimassa olevista 6519: - myös muista kuin sarjavahingoista - on tuotevahinkojen korvaamista koskevista sään- 6520: enintään 160 miljoonaa Saksan markkaa. nöksistä. 6521: Vuonna 1978 tuli Saksan Liittotasavallassa 6522: Espanjassa on laadittu ehdotus asiaa koske- 6523: voimaan laki lääkeaineiden aiheuttamien va- 6524: vaksi lainsäädännöksi. Ehdotuksen mukaan 6525: hinkojen korvaamisesta. Lain mukaan lääkeai- 6526: tuotevastuu koskisi myös jalostamattomia al- 6527: neen valmistajalla ja maahantuojana on oltava 6528: kutuotteita. Kehittelyvahingot eivät kuuluisi 6529: vakuutus, josta tällaiset vahingot korvataan. 6530: vastuun piiriin. Sarjavahinkoja koskevaksi 6531: Vahingot korvataan valmistajan tai myyjän 6532: enimmäiskorvaussummaksi ehdotetaan 10 mil- 6533: huolimattomuudesta riippumatta. Korvausta ei 6534: jardia pesetaa. 6535: kuitenkaan suoriteta vähäisistä vahingoista. 6536: Muissa EY :n jäsenmaissa on toistaiseksi teh- Portugalissa on niin ikään laadittu ehdotus, 6537: ty vain lainsäädäntöehdotuksia tuotevastuusta. joka koskee jalostamattomia alkutuotteita 6538: Irlannissa on elokuussa 1987 julkaistu ehdo- muttei kehittelyvahinkoja. Ehdotukseen sisäl- 6539: tus tuotevastuuta koskevaksi lainsäädännöksi. tyy sarjavahinkoja koskeva enimmäiskorvaus- 6540: Ehdotuksen mukaan vastuu ei koskisi kehitte- summa. 6541: lyvahinkoja. Lakiin tulee mahdollisesti sisälty- Yhteenvetona voidaan todeta, että useimmat 6542: mään rahamääräinen yläraja korvausvastuulle. EY :n jäsenmaista ilmeisesti tulevat panemaan 6543: Belgiassa ja Ranskassa on tuotevastuuseen direktiivin täytäntöön sen perustekstin mukai- 6544: tähän asti sovellettu sopimusoikeudellisia peri- sena. Tämä merkitsee sitä, että tuotevastuu ei 6545: aatteita. Ammattimaisesti toimivan myyjän on koske jalostamattomia alkutuotteita eikä kehit- 6546: oikeuskäytännössä katsottu olevan vastuussa telyvahinkoja sekä ettei vastuulle aseteta mää- 6547: myymänsä tavaran puutteellisesta turvallisuu- rällistä rajoitusta. Saatujen tietojen mukaan 6548: desta aiheutuneesta vahingosta. Vastuu ulottuu tuotevastuu tulisi koskemaan jalostamattomia 6549: tavaran kaikkiin myöhempiin ostajiin. Myyjän alkutuotteita Belgiassa, Espanjassa, Luxem- 6550: katsotaan aina olevan tietoinen salaisista vir- burgissa, Portugalissa ja Ranskassa. Vain Lu- 6551: heistä niiden syystä riippumatta, eikä hän voi xemburgissa ja mahdollisesti myös Belgiassa 6552: rajoittaa vastuutaan sopimusehtoihin otettavil- vastuu tulee kattamaan kehittelyvahingot. Vas- 6553: la vastuuvapauslausekkeilla. taavanlainen vastuu on kuitenkin voimassa 6554: Jos tuotevahingon on kärsinyt joku muu Belgiassa, Luxemburgissa ja Ranskassa siitä 6555: kuin tavaran ostaja, hän ei voi vedota edellä riippumatta, koskeeka tuotevastuulainsäädän- 6556: selostettuun sopimusoikeudelliseen vastuuseen. tö kehittelyvahinkoja. Espanja, Kreikka, Por- 6557: Ranskan tuomioistuimet ovat kuitenkin tuote- tugali ja Saksan Liittotasavalta ovat asettaneet 6558: vahinkojen kohdalla kehittäneet huolimatto- tai asettavat sarjavahinkoihin liittyvälle vas- 6559: muudesta riippumattoman vastuun, johon tuulle rahamääräisen ylärajan. Useissa edellä 6560: muukin kuin ostaja voi vedota. mainituista valtioista tullaan direktiivin toteut- 6561: Ranskassa on aiemmin ehdotettu, että tuote- tavaan lainsäädäntöön ottamaan säännöksiä, 6562: vastuu kattaisi myös kehittelyvahingot. Uu- jotka täsmentävät direktiivin sisältöä. 6563: 1989 vp. - HE n:o 119 13 6564: 6565: 2.3.4. Itävalta pauksissa valmistaja on vastuussa myös huoli- 6566: mattomuudesta riippumatta. Tätä koskeva oi- 6567: Itävallassa hyväksyttiin 21 pa1vana tammi- keuskäytäntö koski aluksi elintarvikkeita ja 6568: kuuta 1988 laki turvallisuudeltaan puutteellisen juomia. Vähitellen objektiivinen vastuu on 6569: tuotteen aiheuttamasta vastuusta. Laki vastaa ulottunut koskemaan myös muita tuotteita. 6570: kolmea poikkeusta lukuun ottamatta EY:n Objektiivinen vastuu edellyttää kuitenkin, että 6571: tuotevastuuta koskevaa direktiiviä. Esinevahin- tuote on turvallisuudeltaan puutteellinen ja 6572: kojen korvaamiseen lakia sovelletaan yleisesti näin myös kohtuuttoman vaarallinen käytettä- 6573: eikä sitä ole rajoitettu yksityisessä käytössä väksi. Riittävän seikkaperäiset käyttöohjeet 6574: olleelle omaisuudelle aiheutuneisiin vahinkoi- sekä varoitukset tuotteen mahdollisista vaaral- 6575: hin. lisista ominaisuuksista voivat kuitenkin poistaa 6576: Korvausta esinevahingoista suoritetaan vain vastuun tai rajoittaa sitä. 6577: sikäli kuin vahinko ylittää 5 000 shillinkiä. Tuotteen elinkeinotoiminnassaan kulutuk- 6578: Omavastuu on alhaisempi kuin EY :n direktii- seen myynyt on vastuussa tuotteen aiheutta- 6579: vissä, jonka mukainen omavastuun määrä vas- mista vahingoista. Myös myyjä on näin ollen 6580: taa noin 8 000 shillinkiä. Omavastuun määrää vastuussa. 6581: voidaan korottaa oikeusministeriön päätöksel- Viime vuosina Yhdysvalloissa on kiinnitetty 6582: lä siinä määrin kuin rahanarvon aleneminen entistä suurempaa huomiota tuotevastuun yri- 6583: antaa siihen aihetta. tyksille aiheuttamiin kustannuksiin. Tuotevas- 6584: Laissa on säännös, jonka mukaan elinkei- tuuseen perustuvat vahingonkorvausvaatimuk- 6585: nonharjoittajalla on oltava vastuuvakuutus tai set ovat käyneet yhä suuremmiksi ja tuotevas- 6586: muu käytettävissä oleva vakuus, joka varmis- tuun kokonaiskustannukset ovat jatkuvasti 6587: taa hänen kykynsä suorittaa mahdollisesti kasvaneet. Myös tuotevastuuvakuutusten mak- 6588: maksettavaksi tuleva vahingonkorvaus. sut ovat nousseet voimakkaasti. Kustannusten 6589: kasvun myötä toiminta tietyillä herkillä aloilla 6590: on tullut niin riskialttiiksi, että useat yrittäjät 6591: 2.3.5. Sveitsi ovat kokonaan luopuneet toiminnasta. 6592: Syyt kohoaviin tuotevastuukustannuksiin 6593: Sveitsissä korvausvaatimus tuotevahingosta ovat löydettävissä ennen kaikkea vahingonkor- 6594: voidaan perustaa sopimukseen tai oikeuden- vausoikeudellisesta korvausjärjestelmästä. 6595: vastaisuuteen. Kauppaoikeudellisten säännös- Korvauksia tuomitaan maksettaviksi myös ai- 6596: ten mukaan vastuu välittömistä vahingoista on neettomista vahingoista, ja ne voivat nousta 6597: huolimattomuudesta riippumatonta. Vastuu huomattaviin summiin. Useimmissa osavalti- 6598: tuotevahingosta perustuu huolimattomuuteen, oissa vanhentumisaika alkaa lisäksi kulua vas- 6599: jollei vaatimusta perusteta sopimukseen. Val- ta, kun vahinko on sattunut. Muina syinä 6600: mistajalla on kuitenkin näyttövelvollisuus huo- tuotevastuukustannusten nousemiseen on vii- 6601: limattomuuden puuttumisesta, ja näytölle on tattu puutteelliseen laadunvalvontaan, nopeasti 6602: asetettu tiukat vaatimukset. Sveitsissä selvitel- lisääntyneeseen uusien tuotteiden markkinoille 6603: lään parhaillaan vahingonkorvausoikeudellis- tuloon, kuluttajien puutteelliseen kykyyn käsi- 6604: ten säännösten uudistamistarvetta. Samassa tellä tai käyttää tuotteita sekä korkeisiin oikeu- 6605: yhteydessä tullaan myös arvioimaan tuotevas- denkäyntikustannuksiin ja käytäntöön, jossa 6606: tuuta koskevien erityissäännösten tarpeellisuus. korvausasioita ajavan asianajajan palkkio so- 6607: vitaan usein huomattavaksikin osaksi toimeksi- 6608: antajalle mahdollisesti tulevasta korvauksesta. 6609: 2.3.6. Yhdysvallat Toimeksiantajalie ei toisaalta synny lainkaan 6610: palkkionmaksuvelvoitetta, jos asianajaja hävi- 6611: Yhdysvalloissa eri osavaltioilla on tuotevas- ää jutun. Lukuisten oikeudenkäyntien synty- 6612: tuusta omaa lainsäädäntöä tai ne soveltavat mistä edistää myös se seikka, että tuotevahin- 6613: osavaltioiden tuomioistuinten kehittämiä oi- koasiassa korvauskanteen nostanut ei joudu 6614: keussääntöjä. Tuotevastuun perusperiaatteet korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulu- 6615: ovat pääpiirteissään samat eri osavaltioissa. ja, vaikka häviäisi oikeudenkäynnin. Tämä 6616: Tuotteen valmistaja on aina vastuussa tuot- järjestelmä johtaa siihen, että se, jolta kor- 6617: teen aiheuttamasta vahingosta, jos valmistaja vausta tuotevahingosta vaaditaan, maksaa 6618: on menetellyt huolimattomasti. Tietyissä ta- usein vapaaehtoisesti osan vaaditusta korvauk- 6619: 14 1989 vp. - HE n:o 119 6620: 6621: sesta välttääkseen ne usein huomattavat kus- nan lopettamisen tai varojen puutteen vuoksi, 6622: tannukset, jotka puolustautuminen oikeuden- korvausta voidaan vaatia muilta tuotteen jake- 6623: käynnissä aiheuttaisi. luketjuun kuuluvilta. 6624: Ongelmallisia tuoteryhmiä ovat Yhdysval- On oletettavissa, että alkutuotteet, kiinteis- 6625: loissa olleet työkoneet, näiden koneiden tietyt töön liitettävät tuotteet, ihmiskehoon asetetta- 6626: osat, teollisuuskemikaalit ja valetut rautatuot- vat keinotekoiset apuvälineet, siirretyt elimet ja 6627: teet. Myös autojen ja lentokoneiden osat sekä veri sekä tietotekniikkatuotteet voivat aiheut- 6628: lääkkeet ovat usein johtaneet korvausvaati- taa erityisiä ongelmia. 6629: muksiin. Vahinkoa kärsineen on näytettävä, että va- 6630: Ongelmat johtivat siihen, että elokuussa hinko on todennäköisesti aiheutunut tuotteesta 6631: 1986 tehtiin ehdotus liittovaltion tuotevastuu- ja että tuote oli turvallisuudeltaan puutteelli- 6632: laiksi. Ehdotus ei ole kuitenkaan johtanut lain nen silloin, kun vastuussa oleva yritys laski sen 6633: säätämiseen. Ehdotuksen mukaan myyjän vas- liikkeelle. Puutteellinen turvallisuus määritel- 6634: tuu tuotevahingosta perustuisi huolimattomuu- lään pitäen lähtökohtana EY -direktiiviä. 6635: teen. Mahdollisuutta saada korvausta muusta Vapautuakseen vastuusta on sen, jolta kor- 6636: kuin kärsitystä vahingosta rajoitettaisiin. Eh- vausta vaaditaan, näytettävä, että liikkeelle 6637: dotukseen sisältyy lisäksi yhtenäiset säännökset laskettaessa tuote vastasi vaadittua turvalli- 6638: määräajasta kanteen nostamiselle sekä sään- suustasoa tai että tuote on tämän jälkeen tullut 6639: nökset asianajajan korvausvelvollisuudesta, jos turvallisuudeltaan puutteelliseksi. Hän voi 6640: hän on tahallisesti ja vilpillisessä mielessä nos- myös vapautua vastuusta näyttämällä, että va- 6641: tanut korvauskanteen tuotevahinkoasiassa. hingon on aiheuttanut ulkopuolinen. Sen si- 6642: jaan kehittelyriskiä ei voida pitää vastuusta 6643: vapautumisen perusteena. 6644: 2.3. 7. Japani 6645: Ehdotuksen mukaan tuotevahingosta mak- 6646: Japanissa vastuun syntyminen tuotevahin- settava korvaus ei saa olla rangaistuksenluon- 6647: goista edellyttää huolimattomuutta. Oikeus- teinen. Korvauksille ei ehdoteta asetettavaksi 6648: käytäntöä tuotevahingoista on niukalti. Tämä enimmäismäärää. Korvausvaatimus vanhentuu 6649: liittyy siihen, että osapuolet usein sopivat kor- kolmessa vuodessa siitä, kun vahinkoa kärsinyt 6650: vauksesta oikeudenkäynnin aikana. Toinen eri- sai tietää vahingosta, tuotteen puutteellisesta 6651: tyispiirre on, että korvauskanteen nostaa usein turvallisuudesta ja korvausvelvollisesta. Mi- 6652: jokin järjestö, joka edustaa suurehkoa vahin- tään ehdotonta vanhentumisaikaa ai ehdoteta. 6653: koa kärsineiden ryhmää. Japanissa on pitkäh- 6654: kön aikaa ollut valmisteltavana huolimatto- 6655: muudesta riippumatonta tuotevahinkojen kor- 2.3.9. Pohjoismaat 6656: vaamista koskeva ehdotus. 6657: Tanskan tuotevastuulakia on käsitelty edellä 6658: kohdassa 2.3.3. 6659: 2.3.8. Australia Norjassa tuli vuoden 1989 alusta voimaan 6660: laki tuotevastuusta. Laki koskee valmistajan 6661: Australiassa on elokuussa 1988 julkaistu vahingonkorvausvastuuta vahingoista, jotka 6662: alustavia suunnitelmia tuotevastuuta koskevas- aiheutuvat hänen ammatti- tai elinkeinotoimin- 6663: ta lainsäädännöstä. Kaavailujen mukaan yri- nassa tuottamistaan tai liikkeelle laskemistaan 6664: tykset, jotka ovat osallistuneet tavaran valmis- tuotteista. Tuotteella tarkoitetaan kaikenlaisia 6665: tamiseen ja jotka ovat laskeneet tavaran liik- tavaroita ja irtaimia esineitä. Tuotevahingosta 6666: keelle, olisivat vastuussa tuotevahingoista. voi olla vastuussa tuotteen valmistaja, maa- 6667: Vastuussa olisivat muun muassa ne tahot, jot- hantuoja, tuotetta omanaan tarjoava sekä sel- 6668: ka ovat suunnitelleet tuotteen, valmistaneet laisen tuotteen myyjä, jonka valmistaja ei vai- 6669: osia siihen, kokoonpanneet lopputuotteen, keuksitta ole tuotteesta todettavissa. Vieraan 6670: osallistuneet sen jakeluun tai myyneet sen. valtion kanssa tehtävällä sopimuksella voidaan 6671: Vastuu koskisi sekä lopputuotetta että siihen määrätä, että tietyistä valtioista tapahtuvaa 6672: erikseen hankittuja varaosia. Jos valmistaja, tuontia ei pidetä tuotevastuulaissa tarkoitettu- 6673: joka on ensisijaisessa vastuussa tuotevahingos- na tuontina. Lakia sovelletaan niissä tapauksis- 6674: ta, ei voi maksaa korvausta esimerkiksi toimin- sa, joissa Norjan oikeutta on sovellettava Haa- 6675: 1989 vp. - HE n:o 119 15 6676: 6677: gin tuotevastuuseen sovellettavaa lakia koske- aiheutuneista vahingoista. Tuomioistuimet 6678: van yleissopimuksen mukaan. ovat pyrkineet asettamaan tuotteiden valmis- 6679: Lain mukaan vastuu on huolimattomuudesta tuksessa noudatettavalle huolellisuudelle kor- 6680: riippumatonta, jos tuote ei vastaa sitä turvalli- kean vaatimustason. Suurkeittiön, joka oli tar- 6681: suustasoa, jota kuluttaja tai yleisö kohtuudella joillut tartuntavaarallisia ruoka-annoksia, on 6682: voi odottaa. Turvallisuustasoa arvioitaessa pi- katsottu olevan vastuussa vahingosta huolimat- 6683: detään lähtökohtana tuotteen liikkeelle laske- tomuudesta riippumatta. Oikeuskäytännössä 6684: misen ajankohdan olosuhteita. Korvausvelvol- on katsottu, että myös maahantuoja voi joutua 6685: linen ei voi vastuusta vapautuakseen vedota vastuuseen tuotevahingosta. 6686: kehittelyriskiin. Vuonna 1979 komitea ehdotti tuotevastuu- 6687: Lain mukaan tuotevahinkoina korvataan lain säätämistä. Ehdotus perustui Euroopan 6688: henkilövahingot ja omaisuusvahingot. Kor- neuvoston tuotevastuuta koskevaan sopimuk- 6689: vausta ei kuitenkaan suoriteta vahingosta, joka seen. Laki olisi koskenut siten vain henkilöva- 6690: kohdistuu vahingon tapahtuessa pääasiassa hinkoja. 6691: elinkeinotoiminnassa käytettyyn esineeseen. Ruotsissa on parhaillaan käynnissä valmiste- 6692: Tuotteelle itselleen aiheutunuHa vahinkoa ei lutyö tuotevastuuta koskevan lainsäädännön 6693: myöskään korvata lain mukaan. Sama koskee aikaansaamiseksi. 6694: vahinkoa, joka tuotteelle aiheutuu sen osasta, Ruotsissa toimii vapaaehtoinen lääkevakuu- 6695: jos osa oli asennettu tuotteeseen ennen kuin tus samaan tapaan kuin Suomessa. 6696: tuote laskettiin liikkeelle. Korvauksen laskemi- 6697: seen ja sen sovitteluun sovelletaan yleisiä va- 6698: hingonkorvausoikeudellisia sääntöjä. Korvaus- 2.4. Toimivaltainen tuomioistuin ja sovellet- 6699: vaatimus vanhentuu 20 vuodessa siitä, kun tava laki tuotevastuuasioissa 6700: tuote saatettiin valmistajan valvontavallan ul- 6701: kopuolelle. Korvausvaatimus vanhentuu kui- EFTA:n ja EY:n jäsenvaltiot solmivat 16 6702: tenkin 10 vuodessa edellä tarkoitetusta ajan- päivänä syyskuuta 1988 Luganossa tuomiois- 6703: kohdasta, jos valmistaja ei kyseisen vanhentu- tuinten yleistoimivaltaa sekä tuomioiden täy- 6704: misajan päättyessä vallinneen tieteellisen ja täntöönpanoa yksityisoikeuden alalla koskevan 6705: teknisen tietämyksen avulla voinut tuntea va- sopimuksen. Sopimus vastaa sisällöltään EY:n 6706: hingon aiheuttauutta vaaratekijää. jäsenvaltioiden 27 päivänä syyskuuta 1968 6707: Laissa on erityisiä säännöksiä lääkevastuus- Brysselissä solmimaa sopimusta. Brysselin so- 6708: ta. Lääkkeen aiheuttamat vahingot korvataan pimuksen aiempi soveltamiskäytäntö tulee ot- 6709: eräin poikkeuksin lääkevakuutuksesta silloin- taa huomioon Luganon sopimusta tulkittaessa. 6710: kin, kun lääke ei ole ollut turvallisuudeltaan Luganon sopimuksen mukaan nostetaan kanne 6711: puutteellinen. Vakuutuksen kustantavat lääk- sitä vastaan, jolla on kotipaikka jossakin sopi- 6712: keiden valmistajat ja maahantuojat. Nämä. musvaltiossa, tuon valtion tuomioistuimessa. 6713: ovat velvolliset liittymään yhdistykseen, joka Lisäksi voidaan sopimussuhteen ulkopuolista 6714: ottaa vakuutuksen. Vakuutuksesta suoritetaan asiaa koskeva vahingonkorvauskanne nostaa 6715: korvausta enintään 80 miljoonaa kruunua yh- siellä, missä korvausvaatimuksen perustana 6716: den ja saman vuoden aikana todetuista lääke- oleva seikka on tapahtunut. Tätä on Brysselin 6717: vahingoista. Yhteenlaskettu vastuu vahingois- sopimusta sovellettaessa tulkittu siten, että 6718: ta, jotka johtuvat yhden tai useamman lääk- kanne voidaan nostaa sekä siellä, missä vahin- 6719: keen samasta vaikuttavasta aineesta, on rajoi- ko ilmeni, että siellä, missä vahingon aiheutta- 6720: tettu 100 miljoonaan kruunuun. Yhdistyksen nut toiminta tapahtui. Tuotevastuuta koskevis- 6721: jäsenet sekä näiden työntekijät vastaavat lää- sa asioissa tämän on katsottu merkitsevän sitä, 6722: kevahingoista vain vakuutuksella. Jos lääke on että kantaja voi valita, nostaako hän kanteen 6723: turvallisuudeltaan puutteellinen, voidaan kor- siellä, missä vahinko ilmeni, vaiko siellä, missä 6724: vausta kuitenkin vaatia yleisten tuotevastuuta tuote on valmistettu. Rangaistavaan toimin- 6725: koskevien säännösten mukaisesti. taan perustuva kanne voidaan nostaa siellä, 6726: Ruotsissa ei toistaiseksi ole tuotevastuusta missä syyte on nostettu. Luganon sopimuksen 6727: erityissäännöksiä. Yleisten vahingonkorvaus- mukaan tällaisessa asiassa annettu tuomio voi- 6728: oikeudellisten sääntöjen mukaan, jotka koske- daan panna täytäntöön sopimuksen jäsenvalti- 6729: vat myös tuotevastuuta, valmistaja on kaikissa oiden alueilla. Sopimuksen ovat allekirjoitta- 6730: tapauksissa vastuussa huolimattomuudestaan neet Suomi, Alankomaat, Belgia, Islanti, lta- 6731: 16 1989 vp. - HE n:o 119 6732: 6733: lia, Kreikka, Luxemburg, Norja, Portugali, sovelletaan tuomioistuinmaan lakia. Jollei asi- 6734: Ruotsi, Sveitsi ja Tanska. asta sovita, vahinkoa kärsinyt voi valita, sovel- 6735: Valtioiden lainsäädännössä ei yleensä ole letaanko sen valtion lakia, jossa vahingon ai- 6736: nimenomaisia säännöksiä tuomioistuinten kan- heuttaneella on liikepaikka, vai tuotteen osto- 6737: sainvälisestä toimivallasta tuotevastuuasioissa. paikan lakia. Viimeksi mainitun valtion laki ei 6738: Kansainvälinen toimivalta määräytyy useimmi- kuitenkaan voi tulla sovellettavaksi, jos vas- 6739: ten eri seikoista muodostuvien mutkikkaiden tuussa oleva näyttää, että tuotetta on markki- 6740: yhdistelmien perusteella. Tästä syystä ei ole noitu siellä vastoin hänen suostumustaan. 6741: tarkoituksenmukaista pyrkiä tässä kuvaamaan Muutoin voidaan todeta, että nekin normit, 6742: näitä määräytymisperusteita. joissa säännellään sitä, minkä valtion lakia 6743: Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden kon- tuotevastuuasioissa sovelletaan, ovat monimut- 6744: ferenssissa on 2 päivänä lokakuuta 1973 hy- kaisia ja myös niiden sisällön suhteen vallitsee 6745: väksytty tuotevastuuseen sovellettavaa lakia huomattavaa epävarmuutta. Normien sisällön 6746: koskeva sopimus. Sopimuksen mukaan sovel- kuvailu saattaisi siksi muodostua harhaanjoh- 6747: lettavaksi tulee sen valtion laki, jossa vahinkoa tavaksi. Voidaan vain todeta, että toisinaan 6748: kärsineellä on asuinpaikka, jos myös vastaajal- tuotevahinkoihin sovellettavaa lakia koskevien 6749: la on pääasiallinen liikepaikka tässä valtiossa säännösten mukaan sovellettavaksi voi tulla 6750: tai jos vahinkoa kärsinyt on hankkinut tuot- tuotteen valmistusvaltion laki. Tällainen on 6751: teen tai vahinko on tapahtunut siellä. Vahin- tilanne esimerkiksi Saksan Liittotasavallassa. 6752: gon tapahtumapaikan laki tulee sovellettavak- 6753: si, jos se on samalla vastaajan pääasiallisen 6754: liikepaikan laki tai sen valtion laki, jossa 3. Esityksen yhteiskunnallinen 6755: vahinkoa kärsinyt on hankkinut tuotteen. Jos merkitys 6756: mikään mainituista tilanteista ei ole käsillä, 6757: tulee vahinkoa kärsineen valinnan mukaan so- 3.1. Tavoitteet 6758: vellettavaksi joko vastaajan pääasiallisen liike- 6759: paikan tai vahingon tapahtumapaikan laki. Esillä olevan esityksen tarkoituksena on eh- 6760: Vahingon tapahtumapaikan ja vahinkoa kärsi- käistä ennakolta tuotevahinkoja siten, että 6761: neen asuinpaikan lakeja ei sovelleta, jos vas- tuotteita valmistavat ja maahan tuovat yrityk- 6762: tuussa oleva näyttää, ettei hänen kohtuudella set saataisiin entisestään tehostamaan markki- 6763: voida olettaa olleen tietoinen vahingon aiheut- noimiensa tuotteiden valvontaa. Toiseksi tar- 6764: taneen tuotteen tai hänen valmistamaosa koituksena on parantaa vahinkoa kärsineen 6765: muun samantyyppisen tuotteen tarjoamisesta oikeutta saada korvaus tuotevahingosta. Esi- 6766: myytäväksi kyseisessä valtiossa. Yleissopimuk- tyksellä pyritään samalla myös siihen, että 6767: sen ovat ratifioineet Alankomaat, Espanja, tuotevahinkojen aiheuttamat taloudelliset rasi- 6768: Jugoslavia, Luxemburg, Norja ja Ranska. Bel- tukset jakautuisivat nykyistä oikeudenmukai- 6769: gia, Italia ja Portugali ovat allekirjoittaneet semmin. Vahingot jäävät tällä hetkellä usein 6770: sopimuksen. osittain yksityisen vahinkoa kärsineen ja osit- 6771: Vain joidenkin Haagin sopimukseen liitty- tain yhteiskunnan kannettaviksi. Esityksellä on 6772: mättömien maiden lainsäädännössä on sään- myös kauppapoliittinen tavoite. Tarkoituksena 6773: nöksiä tuotevastuuseen sovellettavasta laista. on saattaa tuotevastuu eurooppalaiselle tasolle, 6774: Itävallassa ja Sveitsissä tällaisia säännöksiä on jotta kilpailuolosuhteet olisivat mahdollisim- 6775: annettu. Itävallan lain mukaan ostajaa koh- man tasavertaiset. Ehdotetun lainsäädännön 6776: danneisiin vahinkoihin sovelletaan sen valtion myötä tuotevahingon kärsinyt saisi vähintään 6777: lakia, jossa tuotetta on markkinoitu tai jossa samantasoisen oikeuden korvaukseen tuoteva- 6778: se on ostettu. Jos vahinko kohdistuu muuhun hingoista kuin muissa Euroopan markkinata- 6779: kuin ostajaan, sovelletaan sen valtion lakia, lousmaissa. 6780: jossa tuotteeseen liittynyt vaaratekijä toteutui. 6781: Tämän on katsottu tarkoittavan sen valtion 6782: lakia, jossa vahingon vaikutukset ovat ilmen- 3.2. Keinot 6783: neet. 6784: Sveitsin oikeuden mukaan osapuolet voivat Ehdotetun tuotevahingosta seuraavan vas- 6785: vahingon tapahduttua sopia siitä, että vastuuta tuun ankaroittamisen tarkoituksena on ehkäis- 6786: ja vahingonkorvausta koskeviin kysymyksiin tä vahinkojen syntymistä. Tätä voidaan edistää 6787: 1989 vp. - HE n:o 119 17 6788: 6789: lisäämällä vahinkojen ehkäisemisestä saatavaa ettei ole tarpeen ottaa huomioon toimintojen 6790: taloudellista hyötyä. Tiukennettu vastuu saa erilaista riskialttiutta vakuutusmaksuissa. 6791: aikaan sen, että yritykselle käy Ui.rkeäksi tehos- Pakollinen vastuuvakuutus tuotevahinkojen 6792: taa tuotevalvontaa, selvittää syyt tapahtunei- varalta ei näytä perustellulta ainakaan tässä 6793: siin vahinkoihin ja poistaa tällaiset vahinkoa vaiheessa. Ei ole aiheellista luoda organisaati- 6794: aiheuttavat tekijät. ota valvomaan sitä, että valmistajat, maahan- 6795: Vahinkoa kärsineen mahdollisuuksia saada tuojat ja muut mahdollisesti vastuuseen joutu- 6796: korvausta tuotevahingoista ehdotetaan paran- vat hankkivat ja ylläpitävät tällaisia vakuutuk- 6797: nettavaksi saattamalla valmistajat ja maahan- sia ennen kuin on osoittautunut, ettei vahin- 6798: tuojat huolimattomuudesta riippumattomaan gonkorvausjärjestelmä toimi tyydyttävästi. 6799: tuotevahinkojen korvausvastuuseen. Ehdote- Voidaan myös kysyä, miksi vakuutusjärjestel- 6800: tussa laissa on näin ollen kysymys vahingon- mä olisi tuotevahinkojen osalta tarpeellisempi 6801: korvausoikeudellisesta sääntelystä. Se antaa kuin muissa yrityksen vahingonkorvausvastuu- 6802: vahinkoa käsineelle oikeuden vaatia vahingosta ta koskevissa tapauksissa. Tässä yhteydessä 6803: korvausta, mutta se ei takaa sitä, että vahinkoa voidaan myös viitata parhaillaan käynnissä 6804: kärsinyt myös saa korvauksen vahingostaan. olevaan ympäristövahinkojen korvaamista kos- 6805: Vastuussa ollut yritys on saattanut lopettaa kevaan selvitystyöhön, jonka yhteydessä voi 6806: toimintansa jo ennen kuin vahinko havaittiin ilmetä samankaltaisia ongelmia. 6807: tai korvausta vaadittiin. Vastuussa oleva saat- Tuotevahinkojen aiheuttamien taloudellisten 6808: taa myös olla varaton. Ehdotus ei siten pidä rasitusten uudelleenjako, johon esityksellä täh- 6809: sisällään sääntelyä, jonka mukaan vahinkoa dätään, koituisi etupäässä vahinkoa kärsinei- 6810: kärsineellä olisi oikeus saada tuotevahinkoosa den ja jossain määrin myös yhteiskunnan hy- 6811: korvatuksi vakuutuksesta tai jonka mukaan väksi. Vahinkoa kärsineellä olisi ehdotuksen 6812: vastuussa olevan olisi otettava vastuuvakuutus mukaan oikeus saada korvausta tuotevahingos- 6813: kattamaan mahdollinen korvausvastuu. ta, vaikka vahingosta vastuussa olevan syyksi 6814: Vahinkoa kärsineen edut turvaava vakuutus- ei voida lukea huolimattomuutta ja vaikka 6815: järjestely voitaisiin luoda sellaiseksi, että kaik- huolimattomuudesta ei voida esittää näyttöä. 6816: ki tuotteita valmistavat tai maahantuovat elin- Myös se seikka, että tuotevastuu tulisi katta- 6817: keinonharjoittajat veivoitetaan ottamaan ja yl- maan kehittelyvahingot, on nähtävä pyrkimyk- 6818: läpitämään vakuutus. Vakuutus voisi olla joko senä jakaa tuotteeseen liittyvät riskit laajem- 6819: vastuuvakuutus, joka kattaa vastuussa olevan malle henkilöpiirille sen sijasta, että vahinkoa 6820: vahingonkorvausvelvollisuuden, tai vahingoit- kärsinyt yksin kantaisi riskin. Ehdotuksen tätä 6821: tuneen eduksi otettu vakuutus, josta vahinkoa osaa selvitellään lähemmin jäljempänä kohdas- 6822: kärsinyt voisi suoraan saada korvauksen. Va- sa 3.3.3. 6823: kuutuskustannukset voitaisiin jakaa summittai- Ehdotettujen muutosten suurin merkitys on 6824: sesti vakuuttamisvelvollisten kesken ottamatta todennäköisesti niiden tarjoamissa näyttövel- 6825: huomioon esimerkiksi valmistajan toiminnan vollisuutta koskevissa eduissa verrattuna ny- 6826: laajuutta ja siihen mahdollisesti liittyviä riski- kyiseen tilanteeseen. Riskit, joita epäselvien 6827: tekijöitä. Tällöin olisi kuitenkin luotava järjes- oikeussäännösten varassa käytäviin oikeuden- 6828: telmä, jonka avulla valvottaisiin, että vakuu- käynteihin liittyy, vähenevät. Vahinkoa kärsi- 6829: tukset otetaan ja pidetään voimassa. Jos va- neen olisi korvausta saadakseen näytettävä, 6830: kuutusjärjestelmän kustannukset haluttaisiin että hän on kärsinyt vahingon, että vahingon 6831: jakaa kohtuullisella tavalla järjestelmän kus- ja tuotteen välillä on syy-yhteys ja että se, jolta 6832: taotavien kesken, toisin sanoen niiden kesken, korvausta vaaditaan, on lain mukaan vastuus- 6833: jotka voivat joutua vastuuseen syntyvistä va- sa kyseisestä tuotevahingosta. Tämän jälkeen 6834: hingoista, olisi tätä varten laadittava perusteet olisi valmistajan tai maahantuojan asiana tuo- 6835: kustannusten jakamiselle. Tällaisen vakuutus- da esiin jonkin sellaisen perusteen olemassaolo, 6836: järjestelmän hallintokustannukset muodostui- joka vapauttaisi hänet vastuusta. 6837: sivat todennäköisesti korkeiksi. Ehdotuksesta seuraavat korvausoikeuden 6838: Vaikeudet yleisen vakuutuksen aikaansaami- laajentuminen sekä vahinkoa kärsineelle asete- 6839: sessa ovat eri suuruusluokkaa kuin alakohtai- tun todistustaakan helpottaminen johtanevat 6840: sissa vakuutusratkaisuissa, joissa vakuutuksen- siihen, että korvausvaatimuksia esitetään aiem- 6841: ottajia on suhteellisen vähän ja eri yritysten paa useammin. Tähän lopputulokseen ei voi 6842: toiminta on keskenään niin samankaltaista, olla huomautettavaa sikäli kuin vahinkoa kär- 6843: 6844: 3 391154S 6845: 18 1989 vp. - HE n:o 119 6846: 6847: sinyt on oikeutettu saamaan korvausta mutta tajaan, tämä mahdollisuus ei ehkä ole käytettä- 6848: jättäisi korvausvaatimuksen voimassa olevan vissä, jos ainetta on esimerkiksi käytetty annet- 6849: oikeuden perusteella esittämättä oikeuden- tujen käyttöohjeiden vastaisesti. 6850: käyntiin liittyvän epävarmuuden vuoksi. Arvioitaessa sitä, tulisiko lain koskea jalos- 6851: tamattomia maataloustuotteita ja luonnontuot- 6852: teita, huomiota ei tule kiinnittää yksistään 6853: 3.3. Ehdotuksen pääkohdat kotimaisiin tuotteisiin. Voidaan päinvastoin 6854: otaksua, että kotimaiset tuotteet yleensä täyttä- 6855: 3.3 .1. Soveltamisala vät korkeatkin turvallisuusvaatimukset ja että 6856: näiden tuotteiden puutteellisesta turvallisuu- 6857: Ehdotettu laki koskisi korvauksen suoritta- desta aiheutuu harvoin korvausvaatimuksia. 6858: mista tuotteesta aiheutuneista henkilövahin- Jollei laki koskisi tällaisia alkutuotteita, poik- 6859: goista sekä sellaisista esinevahingoista, jotka keus ulottuisi myös maahantuotuihin elintar- 6860: kohdistuvat vahingon tapahtumisaikaan pää- vikkeisiin. Laki ei siten soveltuisi esimerkiksi 6861: asiassa yksityiseen tarkoitukseen käytettyyn maahantuotuihin hedelmiin ja vihanneksiin. 6862: omaisuuteen. Lain soveltamisalasta rajattaisiin Huomioon ottaen sen, mitä edellä on todettu 6863: ulkopuolelle tietyt vahingot, joista korvaus tarpeesta kiinnittää erityistä huomiota tuottei- 6864: suoritetaan muiden sääntöjen mukaan. siin, joista voi aiheutua henkilövahinkoja, täl- 6865: lainen ratkaisu ei olisi toivottava. 6866: Lain soveltamisesta jalostamattomiin alku- 6867: Tuotteet tuotteisiin ei voine seurata ylipääsemättömiä 6868: ongelmia. Usein korvausvaatimus kohdistetta- 6869: Lain soveltamisalaa rajaa se, että laki koski- neen pikemminkin myöhempään jakeluketjun 6870: si tuotteista aiheutuneita vahinkoja. Ilmaisulla partaaseen kuin tuotteen tuottajaan tai kerää- 6871: "tuote" tarkoitetaan muun muassa teollisesti jään. Tällä saattaa myös olla oikeus korvauk- 6872: valmistettuja ja käsityönä tehtyjä tuotteita. seen siltä valmistajalta, jonka tuote on aiheut- 6873: Lain soveltamisalaa harkittaessa on kiinni- tanut hänen tuotteelleen korvausvelvollisuuden 6874: tettävä erityistä huomiota sellaisiin tuotteisiin, aiheuttaneen ominaisuuden. Ulkomaiset selvi- 6875: joihin liittyy henkilövahingon vaara. Tämä tykset viittaavat myös siihen, että esimerkiksi 6876: koskee muun ohella elintarvikkeita. Elintarvik- maataloutta koskevan kollektiivisen vakuutuk- 6877: keet ovat sen vuoksi keskeinen lain soveltamis- sen kustannukset eivät nousisi kohtuuttomiksi. 6878: alaan kuuluva tuoteryhmä. Niille on asetettava Mahdollisuudet käytännössä kohdistaa tuo- 6879: erityisen korkeat turvallisuusvaatimukset. Vas- tevastuulain mukainen vastuu alkutuotteen 6880: tuun elintarvikkeesta aiheutuneesta vahingosta tuottajaan poikkeavat olennaisesti muista vas- 6881: ei siten tulisi olla lievempi kuin muiden tuottei- tuutilanteista. Esimerkiksi elintarvikkeessa ai- 6882: den kohdalla. nesosana käytetyn alkutuotteen tuottajaa ei 6883: Edellä sanottu koskee epäilyksittä teollisesti useinkaan voida jälkikäteen selvittää. Silloin- 6884: valmistettuja elintarvikkeita. Lakia ehdotetaan kin, kun on kyse alkutuotteiden, kuten vihan- 6885: kuitenkin sovellettavaksi myös viljelemällä tai nesten tai tuoreiden hedelmien myymisestä ja- 6886: muulla tavoin tuottamalla saatuihin tuotteisiin, lostamattomina suoraan kuluttajille, on lähes 6887: vaikka tuotteet eivät olisi olleetkaan teollisen poikkeuksetta mahdotonta jälkeenpäin selvit- 6888: jatkojalostuksen kohteena. Laki koskisi siten tää tuotteiden viljelijää. Tällaisista tuotteista 6889: maanviljelyksestä ja kotieläintuotannosta saa- aiheutuvista vahingoista seuraava vastuu tulee 6890: tavia tuotteita. Niin ikään se koskisi kasvatet- sen vuoksi rasittamaan käytännössä lähinnä 6891: tua kalaa. vähittäis- ja tukkukauppaa sekä maahantuojia. 6892: Viljelyn tai kasvatuksen yhteydessä maata- Norjan tuotevastuulaki koskee jalostamatto- 6893: loustuotteetkin voivat saada samanlaisia vahin- mia alkutuotteita. Myös Ruotsissa tultaneen 6894: koa aiheuttavia ominaisuuksia kuin teollisesti ehdottamaan, että laki koskisi alkutuotteita. 6895: tuotetut tuotteet. Maanviljelyksestä saataviin EY -maista Belgia, Espanja, Luxemburg ja 6896: tuotteisiin on esimerkiksi voinut torjunta-ainei- Ranska saattanevat tuotevastuulainsäädäntön- 6897: ta säännösten vastaisesti käytettäessä joutua sä koskemaan myös näitä tuotteita. 6898: myrkkyjä. Vaikka vahinkoa kärsinyt voikin Laki tulisi sovellettavaksi tuotteiden aiheut- 6899: periaatteessa kohdistaa korvausvaatimuksensa tamiin vahinkoihin, olipa kyseinen tuote tar- 6900: vahinkoa aiheuttaneen torjunta-aineen valmis- koitettu yksityiseen kulutukseen tai käytettä- 6901: 1989 vp. - HE n:o 119 19 6902: 6903: väksi tuotantotoiminnassa. Aiempia ehdotuk- direktiivin, Norjan lain ja Ruotsin lakiehdo- 6904: sia tuotevastuuta koskevaksi lainsäädännöksi tuksen kanssa, ehdotetaan, että laki koskisi 6905: on pidetty osana pyrkimystä vahvistaa kulutta- kaikkia tuotteita riippumatta siitä, ovatko ne 6906: jansuojaa. Ehdotukset oli rajoitettu koske- lopputuotteita tai tarkoitetut yksityiseen kulu- 6907: maan sellaisia vahinkoa aiheuttaneita tuotteita, tukseen vaiko ei. Näin ollen tuotteet määritel- 6908: jotka oli tarkoitettu yksityiseen kulutukseen tai täisiin irtaimiksi esineiksi. 6909: joita olennaisessa määrin käytettiin tällä ta- Erinäisiä ongelmia liittyy sellaisiin tuottei- 6910: voin, vaikka ne oli tarkoitettu muuhun käyt- siin, joita käytetään toisten tuotteiden raaka- 6911: töön. aineina tai osina taikka joita muuten käytetään 6912: On kuitenkin osoittautunut, että lain sovel- toisten tuotteiden valmistamisessa tai tuottami- 6913: tamisalan rajoittaminen kulutustavaroihin joh- sessa. Näitä tuotteita kutsutaan ehdotuksessa 6914: taisi lukuisiin ongelmiin. Tällainen rajaus mer- osatuotteiksi. Myös osatuotteet ovat laissa tar- 6915: kitsisi, että laki koskisi vain lopputuotteita, koitettuja tuotteita. Lain mukainen tuotevas- 6916: jotka on tarkoitettu tai joita olennaisessa mää- tuu voisi näin ollen syntyä, kun yritys valmis- 6917: rässä käytetään yksityiseen kulutukseen. Laki tettuaan, tuotettuaan tai tuotuaan tuotteen 6918: ei sitä vastoin koskisi raaka-aineita ja erilaisia maahan laskee sen liikkeelle, tapahtuupa tämä 6919: komponentteja - ehdotuksen käsitteistössä tuotteen saattamiseksi kulutukseen tai toisen 6920: osatuotteita - joita käytetään kulutustavaroi- yrityksen edelleenjalostettavaksi. Vastuun syn- 6921: den valmistamisessa. On usein vaikeaa todeta, tymisen edellytyksenä olisi, että osatuote on 6922: milloin tuote on valmis. Sama vaikeus tulee turvallisuudeltaan puutteellinen. 6923: tosin esiin ehdotetun lainkin kohdalla sikäli, Osatuotteista aiheutuu ainakin kolmenlaisia 6924: että myös sitä sovellettaessa joudutaan arvioi- ongelmia. Jos lopputuotteesta aiheutuu vahin- 6925: maan, onko jotakuta pidettävä tuotteen val- ko sen seurauksena, että osatuote on ollut 6926: mistajana siinä mielessä, että häneen voidaan turvallisuudeltaan puutteellinen, herää kysy- 6927: kohdistaa lain mukainen vastuu. Vaikeudet mys, onko lopputuotteen valmistaja vastuussa 6928: ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat, jos vahingosta silloinkin, kun hän ei ollut havain- 6929: vastuu koskee vain lopullisia tuotteita kuin että nut tai edes voinut havaita turvallisuuspuutet- 6930: se koskisi lopputuotteiden ohella myös puoli- ta. Käsiteltäessä edellä vastuun kanavointia 6931: valmisteitaja lähes valmiita tuotteita. Vastuun lopputuotteen valmistajalle päädyttiin siihen, 6932: kohdistaminen vain lopputuotteisiin saattaisi että lopputuotteen valmistajan tulee tällöinkin 6933: myös johtaa siihen, että luodaan keinotekoinen olla vastuussa. Seuraava kysymys on, minkä- 6934: viimeinen tuotantovaihe, johon mahdollisesti laisessa vastuussa kyseiset valmistajat ovat va- 6935: aiheutuvat vastuut keskitettäisiin. Tällaisella hingonkärsijää kohtaan. Ehdotuksen mukaan 6936: tuotantopartaalla ei ehkä myöskään olisi varo- vastuu olisi yhteisvastuuta kuten Suomen oi- 6937: ja syntyvien vahinkojen korvaamiseen. Ehdo- keuden mukaan yleensäkin on laita vastuun 6938: tuksen rajoittaminen koskemaan vain lopullisia kohdistuessa useampaan vastuutahoon. Toinen 6939: jalostettuja kulutustavaroita tekisi tuotevas- jatkokysymys on, miten vastuu on jaettava 6940: tuun kiertämisen helpoksi. päätuotteen ja osatuotteen valmistajien välillä. 6941: Ehdotuksessa lähdetään sen vuoksi siitä, että Tuotevastuulaissa ei tätä kysymystä ehdoteta 6942: tuotteena pidetään kaikissa tuotantovaiheissa säänneltäväksi, vaan vastaus olisi löydettävissä 6943: tuotettuja tuotteita. Tuotteen päävalmistaja yleisistä vastuun jakamista koskevista periaat- 6944: olisi vastuussa huolimatta siitä, että joku toi- teista. Tämä johtaa siihen, että lopullinen vas- 6945: nen on myöhemmin viimeistellyt tuotteen. EY- tuu tulee sille, joka vahingon on aiheuttanut, 6946: direktiivissä, Norjan tuotevastuulaissa tai joskin myös myötävaikuttava tuottamus ote- 6947: Ruotsin ehdotuksessa tuotevahinkolaiksi ei taan arvioinnissa huomioon. 6948: vastuuta ole kanavoitu koskemaan vain loppu- Toinen osatuotteita koskeva ongelma liittyy 6949: tuotteita. tilanteeseen, jossa vahinko on seurausta sen 6950: Kun tuote näin määritellään tarkoittamaan tuotteen suunnittelusta, johon osatuote on lii- 6951: myös muita tuotteita kuin lopputuotteet, käy tetty. EY-direktiivin 7 artiklan f-kohdassa on 6952: vaikeaksi rajoittaa laki koskemaan vain kulu- nimenomainen määräys, jonka mukaan osa- 6953: tustavaroiden aiheuttamia vahinkoja. Voitai- tuotteen valmistaja voi vastuusta vapautuak- 6954: siin hyvin kysyä, onko muita kuin lopputuot- seen vedota siihen, että vahinko johtui pää- 6955: teita pidettävä kulutustavaroina. Tästä syystä tuotteen suunnittelusta. Ehdotukseen ei tästä 6956: ja jotta päästäisiin yhdenmukaisuuteen EY- asiasta ole otettu erillistä säännöstä. Säännök- 6957: 20 1989 vp. - HE n:o 119 6958: 6959: sestä, jonka mukaan vastuu syntyy vain, jos rauksena, että palvelus on turvallisuudeltaan 6960: tuote on ollut turvallisuudeltaan puutteellinen, puutteellinen ja siitä aiheutuu henkilö- tai esi- 6961: seuraa kiistattomasti, että osatuotteen liikkeel- nevahinko. Ehdotuksen valmistelun yhteydessä 6962: le laskenut ei ole vastuussa päätuotteen suun- ei ole selvitetty sitä, voisivatko ehdotetut sään- 6963: nittelusta aiheutuneesta vahingosta. Osatuote nökset toimia tyydyttävästi myös palveluksiin 6964: ei tällöin ole ollut sitä liikkeelle laskettaessa sovellettuina. Joiltakin osin tämä saattaisi olla 6965: turvallisu udel taan puutteellinen. mahdollista, jos vahinko esimerkiksi on seu- 6966: Kolmas kysymys on, onko osatuotteen liik- rausta virheestä asennettaessa tuotteeseen vara- 6967: keelle laskenut vastuussa vahingosta, joka on osaa. Vaikka varaosa on laissa tarkoitettu 6968: seurausta siitä, että hän on noudattanut osa- tuote, saattaa siitä, että lakia ei sovelleta palve- 6969: tuotteen tilaajan antamia ohjeita. Ehdotuksen luksiin, kuitenkin seurata ongelmia, koska jou- 6970: mukaan tällaisia osatuotteen tilauneen valmis- dutaan selvittämään, johtuiko vahinko vara- 6971: tajan antamia ohjeita noudattanut voisi vas- osan vai palveluksen virheestä. Varaasahan on 6972: tuusta vapautuakseen vedota tähän seikkaan. ehdotuksessa tarkoitettu tuote. Muunlaisissa 6973: Tuotteen liittäminen toiseen irtaimeen esi- tilanteissa on kyseenalaista, soveltuisika ehdo- 6974: neeseen ei edellä todetun mukaisesti johtaisi tettu laki palveluksiin. Ottaen huomioon, että 6975: siihen, että se kadottaisi tuotteen ominaisuu- kuluttajapalveluksia koskevan lainsäädännön 6976: tensa ja että sen valmistajan vastuu poistuisi. valmistelu on jo edennyt pitkälle, on pidetty 6977: Sama pätee kuitenkin myös, vaikkei liittämistä tarkoituksenmukaisimpana siinä yhteydessä 6978: voitaisi pitää valmistamisena tai tuottamisena. säännellä tällaisista vahingoista johtuvaa vas- 6979: Laissa ehdotetaan myös säädettäväksi, että tuuta. 6980: irtain esine ei menetä tuotteen ominaisuuttaan 6981: silloinkaan, kun se liitetään kiinteistöön. Tuo- 6982: tevastuulain mukaan tulisivat siten korvatta- Suhde muuhun lainsäädäntöön 6983: viksi myös esimerkiksi rakennusaineiden henki- 6984: lölle tai omaisuudelle aiheuttamat vahingot. Ne rajoitukset, joita tuotevastuulain sovelta- 6985: Lakia ei sen sijaan sovellettaisi kiinteästä misalaan ehdotetaan suhteessa muuhun lain- 6986: omaisuudesta aiheutuneisiin vahinkoihin. Ra- säädäntöön, johtuvat pyrkimyksestä välttää ti- 6987: joituksella on merkitystä lähinnä silloin, kun lanne, jossa sama vahinko voisi tulla korvatta- 6988: vahinko johtuu suunnittelu- tai rakennevir- vaksi useilla eri perusteilla. Korvausmahdolli- 6989: heestä. Se merkitsee myös, että rakennusaineen suus useilla perusteilla johtaa usein lisäkustan- 6990: puutteelliseen turvallisuuteen perustuvaa vaati- nuksiin esimerkiksi kaksinkertaisten vakuutus- 6991: musta ei voida ehdotettuun lakiin vedoten ten muodossa tai eri vakuutuksenantajien kes- 6992: kohdistaa rakennuksen rakentajaan tai omista- kinäisinä takautumisvaatimuksina. Mahdolli- 6993: jaan. suus korvauksen saamiseen useilla perusteilla ei 6994: Tuotevastuulain nojalla ei suoritettaisi kor- mainittavasti parantaisi vahinkoa kärsineen oi- 6995: vausta tuotteelle itselleen aiheutuneesta vahin- keussuojaa eikä myöskään muuttaisi lopullis- 6996: gosta. Jos tuote on turvallisuudeltaan puutteel- ten kustannusten kohdentumista. 6997: linen ja se aiheuttaa tuotteen vahingoittumisen, Ydinvahinkoja koskeva erityinen korvaus- 6998: tuote on yleensä samalla myös virheellinen, ja järjestelmä perustuu ajatukselle, että korvaus- 6999: korvaus virheestä tulee maksettavaksi tuotteen velvollisuus on keskitettävä ydinlaitoksen halti- 7000: hankintasopimusta koskevien, esimerkiksi ir- jalle. Atomivastuulaki perustuu kansainväli- 7001: taimen kaupasta annettujen säännösten perus- seen sopimukseen, jossa tämä kanavointi on 7002: teella. Oikeusministeriössä valmisteilla olevaan toteutettu. Kanavoinuin taustalla olevan peri- 7003: kuluttajansuojalain 5 luvun muuttamista kos- aatteen vastaista olisi, jos ydinvahinkoon pe- 7004: kevaan ehdotukseen sisältyy säännöksiä osta- rustuva vaatimus voitaisiin kohdistaa laitoksen 7005: jan oikeudesta tietyissä tapauksissa esittää kau- valmistajaan silloin, kun vahinko on johtunut 7006: pasta johtuvia vaatimuksia myyntiketjun aiem- laitoksen tai sen osatuotteen puutteellisesta 7007: malle partaalle. Kysymys itse tuotteelle aiheu- turvallisuudesta. 7008: tuneen vahingon korvaamisesta tulisikin rat- Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät 7009: kaista tämän lainsäädännön yhteydessä. sähköstä aiheutuneet vahingot. Sähkölakiin si- 7010: Laki koskisi vain tuotteista eli irtaimista sältyvät vahingonkorvaussäännökset on tältä 7011: esineistä aiheutuvia vahinkoja. Lakia ei sovel- osin laadittu niin, että niiden perusteella voi 7012: lettaisi vahinkoihin, jotka syntyvät sen seu- saada korvausta samassa laajuudessa kuin eh- 7013: 1989 vp. - HE n:o 119 21 7014: 7015: dotetun tuotevastuulain nojalla. Tarvetta sii- tuotevastuulaki. Ehdotetun lain yleisluonteisia 7016: hen, että vahinkoa kärsinyt voisi vaatia kor- säännöksiä tuotevahinkojen korvaamisesta ei 7017: vausta samasta vahingosta myös tuotevastuu- myöskään ole laadittu silmällä pitäen niitä 7018: lain nojalla, ei näyttäisi olevan siitäkään huoli- erityisongelmia, joita lääkkeiden kohdalla tulee 7019: matta, että sähkölain ja tuotevastuulain välillä esiin ja jotka ennen kaikkea koskevat tuotteen 7020: on eräs olennainen ero. Eroavuus koskee sitä tulemiseen turvallisuudeltaan puutteelliseksi 7021: aikaa, jonka kuluessa korvausvaatimus on esi- johtavia edellytyksiä. Vapaaehtoisen vakuutus- 7022: tettävä. Tuotevastuulain mukaan korvauskan- järjestelmän nojalla korvataan lääkkeen ai- 7023: ne olisi nostettava 10 vuoden kuluessa tuotteen heuttamat vahingot riippumatta siitä, onko 7024: liikkeelle laskemisesta kun taas sähkölain mu- lääke ollut turvallisuudeltaan puutteellinen. 7025: kainen korvaus vanhentuu kahdessa vuodessa Tuotevastuulain soveltaminen lääkkeisiin joh- 7026: vahingon tapahtumisesta. Ne syyt, jotka tuote- taisi näin ollen korvausoikeuden rajoittumi- 7027: vahinkojen kohdalla puoltavat pitkää vanhen- seen. Lääkkeiden aiheuttamien vahinkojen 7028: tumisaikaa, eivät kuitenkaan päde samalla ta- korvaamista koskevien erillisten lainsäännösten 7029: voin sähkövahingoissa. Sähkövahingoissa va- laatimista ei voitane pitää perusteltuna, kun 7030: hingon seuraus ilmenee yleensä välittömästi. tarjolla on tyydyttävästi toimiva vapaaehtoinen 7031: Lienee myös epätavallista, että sähkövahingon korvausjärjestelmä. 7032: syystä voisi vallita epätietoisuutta. Sähkölain Siinä tapauksessa, että vakuutusjärjestelmä 7033: mukainen lyhyt vanhentumisaika ei sen vuoksi ei toimisi tyydyttävästi, voitaisiin erityinen lää- 7034: ole riittävä syy siihen, että tuotevastuulain kevahinkoja koskeva lainsäädäntö toteuttaa oi- 7035: pitäisi koskea myös kyseisiä sähkövahinkoja. keusministeriössä laaditun lääkevahinkolakieh- 7036: Sähkövahinkojen sulkemiseksi lain sovelta- dotuksen pohjalta (Oikeusministeriön lainval- 7037: misalasta ei tarvita nimenomaista säännöstä. misteluosaston julkaisu 2/1979). Näillä perus- 7038: Ne jäävät tuotevastuulain ulkopuolelle sillä teilla on katsottu, ettei vahinkoa kärsineellä 7039: perusteella, että lakia sovelletaan irtaimiin esi- tarvitsisi olla oikeutta korvauksen saamiseen 7040: neisiin. Sähköenergia ei ole irtain esine. tuotevastuulain nojalla siltä osin, kuin kor- 7041: Se, että sähkön aiheuttamat vahingot eivät vausta voi saada lääkevahinkovakuutuksesta. 7042: kuuluisi lain soveltamisalaan, ei merkitse, että Edelleen ehdotetaan, että tuotevastuulakia ei 7043: poikkeus koskisi myös sähköllä toimivista lait- sovellettaisi vahinkoihin, joista korvausta voi- 7044: teista kuten kotitalouskoneista tai kotielektro- daan saada liikennevakuutuslain perusteella. 7045: niikasta aiheutuvia vahinkoja. Tällaiset laitteet Rajoituksella on merkitystä, kun liikenneva- 7046: ovat ehdotuksessa tarkoitettuja tuotteita. hinko on aiheutunut ajoneuvon puutteellisesta 7047: Laki ei ehdotuksen mukaan koskisi myös- turvallisuudesta, josta sen valmistaja tai maa- 7048: kään potilasvahinkolaissa tarkoitettuja vahin- hantuoja olisivat vastuussa, esimerkiksi henki- 7049: koja. Potilasvahinkolaki koskee vain rajoite- lövahingoista tai toiselle ajoneuvolle aiheutu- 7050: tusti sellaisia vahinkoja, jotka korvattaisiin neista vahingoista. Koska nämä vahingot nyky- 7051: tuotevastuulain mukaan. Näitä ovat sairaan- ään korvataan liikennevakuutuksesta, rajoitus 7052: hoitolaitteiston tai -välineen viasta johtuneen johtaa siihen, että liikennevakuutuksen antaja 7053: tapaturman aiheuttamat vahingot. Myöskään ei voisi kohdistaa takautumisvaatimusta turval- 7054: tältä osin ei ole perusteita kaksinkertaisen kor- lisuudeltaan puutteellisen ajoneuvon valmista- 7055: vausjärjestelmän aikaansaamiseen. jaan tai maahantuojaan. Tällaisen takautumis- 7056: Tuotevastuulaki ei myöskään koskisi ihmisil- oikeuden käyttäminen edellyttäisi, että kussa- 7057: le tarkoitettujen, lääkevahinkovakuutuksen kin yksittäistapauksessa selvitetään se, onko 7058: piiriin kuuluvien lääkkeiden aiheuttamia vahin- vahinko johtunut ajoneuvon puutteellisesta 7059: koja. Lääkevahinkovakuutus on vapaaehtoi- turvallisuudesta. Tällaisia tutkimuksia ei nyky- 7060: nen vakuutus, jonka lääkkeiden valmistajat ja ään yleensä tehdä. Tulo, jonka liikennevakuu- 7061: maahantuojat ovat ottaneet mahdollisten va- tuksen antajat voisivat saada takautumisoi- 7062: hinkoa kärsivien lukuun. Vakuutusehtojen mu- keuden käyttämisestä, olisi ilmeisesti niin vä- 7063: kaista oikeutta korvaukseen voidaan pitää tyy- häinen, ettei sillä olisi vaikutusta liikenneva- 7064: dyttävänä, kun otetaan huomioon vakuutus- kuutusmaksujen suuruuteen. Toisaalta ajoneu- 7065: ehdoissa 1 päivänä tammikuuta 1989 voimaan vojen valmistajat ja maahantuojat sisällyttäisi- 7066: tulleet muutokset. Korvausvastuussa olevan vät tuotevastuuvakuutustensa maksut ajoneu- 7067: maksukykyä ajatellen vakuutus antaa vahin- vojen hintoihin. Tämän kustannuslisäyksen 7068: koa kärsineelle myös paremman turvan kuin maksaisivat ajoneuvojen ostajat, toisin sanoen 7069: 22 1989 vp. - HE n:o 119 7070: 7071: olennaisesti sama henkilöpiiri, joka maksaa sesta turvallisuudesta aiheutuu vahinko yrityk- 7072: liikennevakuutusmaksut. Tätä taustaa vastaan sen työntekijälle. Vahingon kärsineen työnteki- 7073: näyttäisi hyöty siitä, että tuotevastuulaki kos- jän voidaan olettaa jatkossakin vaativan kor- 7074: kisi myös liikennevakuutuksesta korvattavia vausta ensi sijassa tapaturmavakuutuksesta. 7075: vahinkoja, jäävän vähäiseksi. Tapaturmavakuutus antaa eräissä suhteissa 7076: Sen sijaan lakia sovellettaisiin sellaisiin ajo- laajemman oikeuden korvaukseen kuin ne kor- 7077: neuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunei- vauksen määräämistä koskevat vahingonkor- 7078: siin vahinkoihin, joita ei korvata liikenneva- vausoikeudelliset periaatteet, joita noudatettai- 7079: kuutuksesta. Niinpä lakia sovellettaisiin esi- siin myös tuotevastuulakia sovellettaessa. Toi- 7080: merkiksi ajoneuvoon kohdistuneeseen vahin- saalta rajoitus ei merkitse sitä, että työtapatur- 7081: koon, kun ajoneuvo suistuu tieltä ajoneuvoon masta vahinkoa kärsineellä olisi muita vahin- 7082: asennetun varaosan puutteellisen turvallisuu- gonkärsijöitä huonompi oikeus korvaukseen 7083: den vuoksi. sellaisista vahingoista, joita ei korvata tapatur- 7084: Lakia valmisteltaessa on harkittu, olisiko mavakuutuksen nojalla. Vahinkoa kärsineellä 7085: lain soveltamisalasta suljettava myös muut kul- olisi oikeus vaatia korvausta turvallisuudeltaan 7086: jetusvälineen puutteellisesta turvallisuudesta ai- puutteellisen koneen valmistajalta tai maahan- 7087: heutuneet vahingot, joista korvaus suoritetaan tuojalta sellaisista vahingoista, joita ei tapatur- 7088: muun lainsäädännön perusteella. Norjan laissa mavakuutuksesta korvata. 7089: soveltamisalaan on säädetty poikkeus koskien 7090: tiekuljetussopimuksia koskevassa lainsäädän- 7091: nössä tarkoitettuja vahinkoja sekä rautatievas- Esinevahinkoja koskevat rajoitukset 7092: tuulainsäädännön mukaisia taikka aluksesta, 7093: ilmatyynyaluksesta, ilma-aluksesta tai Norjan Lain soveltamisalaan aiheutuu rajoituksia 7094: mannerjalustalla olevasta kiinteästä tai siirret- myös siitä, että vain tietynlaiset esinevahingot 7095: tävästä laitoksesta aiheutuneita esinevahinko- korvattaisiin tuotevastuulain mukaan. Laki ni- 7096: ja. EY -direktiivissä ei ole vastaavaa poikkeus- mittäin koskisi omaisuudelle aiheutuneita va- 7097: ta, eikä sellaista ehdotettane myöskään Ruot- hinkoja vain sikäli, kuin omaisuutta käytettiin 7098: sissa. vahingon tapahtumisen aikaan pääasiassa yksi- 7099: Useita syitä voidaan esittää sen puolesta, tyiseen tarkoitukseen. Tästä seuraa, että yri- 7100: ettei mainitunlaisten vahinkojen kohdalla ole tyksen tai julkisyhteisön omaisuuteen kohdis- 7101: aihetta säätää poikkeusta lain soveltamisalasta. tuvia esinevahinkoja ei korvata tuotevastuulain 7102: Tällainen poikkeus merkitsisi eroavuutta nojalla. Tämä rajoitus liittyy uudistuksen ta- 7103: useimpien Länsi-Euroopan maiden tuotevas- voitteena olevaan pyrkimykseen parantaa ni- 7104: tuulainsäädännöstä ilman, että poikkeusta voi- menomaan ~ksityisten ihmisten suojaa tuotteis- 7105: daan perustella Suomen pidemmälle kehitty- ta aiheutuv1a vahinkoja vastaan. Elinkeinon- 7106: neillä korvausjärjestelmillä kyseisissä asioissa. harjoittajille ja vastaaville yhteisöille aiheutu- 7107: Kyseisten lakien mukainen oikeus korvaukseen via vahinkoja koskevaa vastuuta säännellään 7108: on lisäksi tietyissä tapauksissa sillä tavoin ra- myös usein tavaroiden hankintaa koskevissa 7109: joitettu, ettei korvausjärjestelmiä voida verrata sopimuksissa. Ei ole tiedossa, että tämä sopi- 7110: tuotevastuulakiin. Näin on tiekuljetussopimuk- mussääntely olisi johtanut epätyydyttäviin ti- 7111: sia koskevan lainsäädännön kohdalla, joka sitä lanteisiin. Näin ollen jätettäisiin edelleen val- 7112: paitsi koskee kuljettajan ja kuljetusasiakkaan mistajan ja tuotteen hankkivan elinkeinonhar- 7113: välistä sopimussuhdetta. Kyseiset poikkeukset joittajan väliseksi asiaksi sopia siitä, kumpi 7114: myös vähentäisivät tuotevastuulain soveltamis- sopijapuoli kantaa seuraukset siitä, että tava- 7115: alan selkeyttä ilman, että poikkeuksilla saavu- ran puutteellisesta turvallisuudesta aiheutuu 7116: tettaisiin mainittavia etuja. vahinkoa esimerkiksi ostajan tuotantokoneis- 7117: Tuotevastuulain nojalla ei ehdotuksen mu- tolle tai muille valmistuksessa käytettäville 7118: kaan korvausta suoritettaisi vahingoista, jotka tuotteille. Kysymystä selvitellään lähemmin jäl- 7119: korvataan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen jempänä (3.3.4.). 7120: perusteella. Tässäkin on pääasiassa kysymys Ehdotuksen lausuntokäsittelyssä esitettiin 7121: tapaturmavakuutuksenantajan takautumisoi- huolestumista siitä, että ehdotettu sääntely 7122: keuden sääntelemisestä suhteessa esimerkiksi saattaisi loukata sellaisten yksityisten ihmisten 7123: valmistajaan tai maahantuojaan, joka on toi- asemaa, joiden omaisuus vahingoittuu heidän 7124: mittanut yritykselle koneen, jonka puutteelli- ollessaan esimerkiksi hoitolaitoksessa tai lasten 7125: 1989 vp. - HE n:o 119 23 7126: 7127: päiväkodissa. Näin ei kuitenkaan tapahtuisi. set edellytykset kantaa tuotevastuu. Hän voi 7128: Se, ettei kyseistä laitosta ylläpitävä julkisyhtei- yleensä kattaa vastuunsa vakuutuksella ja sisäl- 7129: sö saa korvausta vahingosta tuotevastuulain lyttää vakuutuskustannukset tuotteiden hintoi- 7130: mukaan, ei merkitse, etteikö yksityishenkilöllä hin. 7131: olisi oikeutta korvaukseen esinevahingosta va- Vaihtoehtona vastuun kanavoimiselle val- 7132: hingon tapahtuessa laitoksen tiloissa. Jos esi- mistajalle voisi olla, että eri jakeluportaissa 7133: merkiksi päiväkodissa käytettävä väri vahin- toimivat myyjät, ensi kädessä vähittäiskauppa, 7134: goittaa sekä päiväkodin huonekaluja että las- kantaisivat vastuun suhteessa vahinkoa kärsi- 7135: ten vaatteita, määräytyy oikeus korvaukseen neeseen. Tällainen ratkaisu sisältäisi eräitä etu- 7136: huonekalujen osalta sen sopimuksen sisällön ja vahinkoa kärsineen näkökulmasta. Vastuus- 7137: mukaan, jolla värit on hankittu, kun taas sa olevan löytäminen ja korvausvaatimuksen 7138: korvaus lasten vaatteista määräytyisi ehdotetun esittäminen tälle olisi helppoa. Vahinkoa kärsi- 7139: lain mukaan. nyt voisi samalla kertaa vaatia korvausta tava- 7140: rassa olleesta virheestä ja tuotevahingosta. 7141: Tuotevastuun kanavointi vähittäiskaupalle 7142: 3.3.2. Vastuuvelvolliset pitäisi samalla kuitenkin sisällään sen, että 7143: vastuu kohdistuisi tahoon, jolla on vain rajalli- 7144: Eräänä lähtökohtana ehdotuksen valmiste- set mahdollisuudet valvoa tuotteen laatua. 7145: lussa on ollut, että vastuu tuotevahingosta Korvausta maksaneen olisi vaadittava maksa- 7146: tulisi kanavoida mahdollisuuksien mukaan yh- maansa korvaussummaa takautuvasti siltä, jo- 7147: teen ainoaan korvausvelvolliseen. Tällainen ka- ka on tuotteen hänelle luovuttanut. Koska 7148: navointi johtaisi muun muassa siihen, että takautumisvastuu voisi kohdistua kuhunkin eri 7149: useamman tahon ei tarvitsisi vakuuttaa tuote- myyntiportaaseen, syntyisi vastaavasti monin- 7150: vahingosta johtuvaa riskiä. Kalliit takautumis- kertainen tuotevastuuvakuutuksen tarve. Tä- 7151: oikeuden käyttämiseen liittyvät toimet voitai- män seurauksena tuotevastuun kokonaiskus- 7152: siin välttää. Tuotevastuun kokonaiskustannus- tannukset muodostuisivai todennäköisesti suu- 7153: ten nousua voitaisiin ehkäistä, mistä taas seu- remmiksi kuin jos vastuu kanavoidaan pää- 7154: raisi vähäisempää painetta tuotteiden hintojen asiallisesti vain valmistajalle. Jollei sopimus- 7155: nousuun. Tämä olisi myös kuluttajien edun vapautta, jonka on tähän asti katsottu olevan 7156: mukaista. elinkeinotoimintaa koskevan sääntelyn keskei- 7157: Vastuun kanavointi ei kuitenkaan saa merki- nen osa, rajoiteta tuotevahinkoja koskevan 7158: tä sitä, että vahinkoa kärsineeitä käytännössä vastuun osalta, aiemmat myyntiportaat saattai- 7159: poistettaisiin mahdollisuus vedota vastuuseen. sivat sopimuksin rajoittaa vastuutaan tuoteva- 7160: Vahinkoa kärsineellä pitää olla kohtuullinen hingoista suhteessa seuraavaan myyntiportaa- 7161: mahdollisuus saada tietää, kuka on vahingosta seen. Vastuu saattaisi tällöin viime kädessä 7162: vastuussa, ja esittää korvausvaatimuksensa kohdistua osapuoleep, jolla on rajoitettu kyky 7163: vastuussa olevalle. vastuun kantamiseen. 7164: Tuotevastuulain mukainen vastuu kuuluisi 7165: ensikädessä tuotteen valmistajalle tai tuottajal- 7166: Valmistaja le. Jokainen valmistaja ja tuottaja kantaisi 7167: 1 vastuun siitä, että hänen valmistamansa tai 7168: Yhdenmukaisesti Norjan tuotevastuulain, tuottamansa tuote on niin turvallinen kuin 7169: EY-direktiivin ja Ruotsin odotettavissa olevan kohtuudella on ollut aihetta odottaa tuotetta 7170: lakiehdotuksen kanssa ehdotetaan, että tuote- liikkeelle laskettaessa. 7171: vastuu kanavoitaisiin sille, joka on valmistanut Määriteltäessä ehdotuksessa vahingonkor- 7172: tai tuottanut vahinkoa aiheuttaneen tuotteen vausvelvollisia ei edellytetä, että tuotteen tulisi 7173: kappaleen. Ehdotus on tältä osin ilmaus siitä olla valmistettu tai tuotettu elinkeinotoiminnan 7174: periaatteesta, että vastuun vahingosta tulee olla puitteissa. Vastuun poistavien perusteiden jou- 7175: sillä, joka toiminnallaan luo vahinkoriskin. kossa todetaan kuitenkin, että korvausvelvolli- 7176: Tuotteen valmistaja tuntee tavallisesti parhai- suutta ei ole, jos se jolta korvausta vaaditaan, 7177: ten tuotteen ja sen ominaisuudet. Valmistaja näyttää, ettei hän ole laskenut tuotetta liikkeel- 7178: myös määrää tuotteen rakenteen ja ratkaisee, le elinkeinotoiminnassa. Tämä vapautumispe- 7179: mitä turvallisuusvaatimuksia tuotteen on täy- ruste ei merkitse, etteikö tuotevastuuta olisi 7180: tettävä. Valmistajalla on usein myös taloudelli- esimerkiksi sellaisella julkisyhteisöllä, joka Ias- 7181: 24 1989 vp. - HE n:o 119 7182: 7183: kee tuotteita liikkeelle elinkeinotoimintaan ver- Maahantuoja 7184: rattavalla tavalla. Jos julkisyhteisö ylläpitää 7185: esimerkiksi maksullista ruokatarjoilua palve- Maahantuotujen tuotteiden kohdalla olisi 7186: luksessaan oleville, olisi julkisyhteisöä pidettä- maahantuojana valmistajan ohella vastuu tuot- 7187: vä tarjottavan ruoan valmistajana ja toimintaa teen puutteellisesta turvallisuudesta. Tuoteva- 7188: laissa tarkoitettuna elinkeinotoimintana. hingon kärsineen tulisi aina voida kohdistaa 7189: vahingonkorvausvaatimuksensa sellaiseen ta- 7190: Nykyaikaisessa tuotantotoiminnassa tuotetta hoon, joka on velvollinen vastaamaan vaati- 7191: jalostetaan usein monessa vaiheessa. Ennen mukseen Suomessa olevassa tuomioistuimessa. 7192: kuin tuote on valmis kulutukseen, alkuperäistä Edellä sanottu ei estä sitä, etteikö vahinkoa 7193: raaka-ainetta on jalostettu, siihen on voitu kärsinyt voisi kääntyä myös ulkomaisen tuot- 7194: liittää toisia tuotteita ja kokonaisuutta on ehkä teen valmistajan puoleen. Tällainenkin valmis- 7195: jatkojalostettu. Edellä olevasta on käynyt ilmi, taja saattaa olla velvollinen vastaamaan tuote- 7196: että tällaisessa tuotantoprosessissa on vaikeata vastuuta koskevassa asiassa Suomessa. Yleensä 7197: kanavoida tuotevahingoista seuraavaa vastuuta kuitenkin suomalainen vahinkoa kärsinyt jou- 7198: yksin lopputuottajalle. Ehdotuksen mukaan tuu todennäköisesti nostamaan kanteensa ul- 7199: valmistajana pidettäisiinkin kaikkia eri tuotan- komaista valmistajaa vastaan siellä, missä tä- 7200: tovaiheiden valmist,,:ia. mä harjoittaa toimintaansa. 7201: Valmistajan vastuu ei ehdotuksen mukaan Maahantuojien saattaminen vastuuseen val- 7202: lakkaisi sen seurauksena, että tuotetta käyte- mistajien rinnalla aiheuttanee eräitä ongelmia 7203: tään jonkin toisen tuotteen valmistuksessa tai maahantuojille. Heidän mahdollisuutensa vaa- 7204: että siitä tulee toisen tuotteen tai kiinteistön tia valmistajalta tai muulta tavaran toimittajal- 7205: osa. Tämä on selvää, kun otetaan huomioon, ta korvausta Suomessa maksamistaan tuoteva- 7206: että ainesosa voi olla hyvin monimutkainen ja hinkokorvauksista riippuu maahantuonnin pe- 7207: tällöin itse asiassa ainesosan valmistajalla on rustana olleen sopimuksen sisällöstä. Kansain- 7208: parhaat mahdollisuudet arvioida lopputuotteen välisessä kaupassa lienee tavanomaista, että 7209: turvallisuutta. Toisaalta ainesosa saattaa myös myyjä vapauttaa itsensä vastuusta muun muas- 7210: olla hyvin yksinkertainen ja tarkoitettu käytet- sa tuotevahingoista. Tuotevastuu saattaa siten 7211: täväksi monenlaisiin tarkoituksiin. Vakio-osan jäädä lopullisesti rasittamaan maahantuojaa. 7212: valmistaja ei voi yleensä mitenkään tietää, Tätä riskiä voidaan ainoastaan osittain rajoit- 7213: missä tuotteissa hänen valmistamaansa tuotetta taa maahan tuotujen tavaroiden laadun ja 7214: käytetään ainesosana. Hänen on edelleen mah- turvallisuuden valvonnalla. 7215: dotonta ennakoida sitä, minkälaisia vahinkoja Laissa ehdotetaan tämän vuoksi annettavak- 7216: hänen tuotettaan käytettäessä saattaa syntyä. si mahdollisuus säätää asetuksella siitä, että 7217: Raaka-aineen tai komponentin valmistaja ei tuotevastuulain mukainen vastuu ei koskisi 7218: siksi olisi vastuussa siitä, että hänen tuotettaan sellaisista maista olevien tavaroiden maahan- 7219: käyttävä toinen valmistaja on valinnut väärän tuojia, joiden maiden kanssa on sovittu maa- 7220: raaka-aineen tai osan tuotantoaan varten. hantuojien vastuuta koskevasta poikkeuksesta. 7221: Poikkeusmahdollisuuden tarkoitusperät ovat 7222: Tuotteen - ja siten myös osatuotteen - kauppapoliittisia. Maahantuojan vastuu saat- 7223: valmistaja olisi ehdotuksen mukaan vahingon- taa nimittäin muodostua kaupan esteeksi. Näin 7224: korvausvelvollinen, jos hänen tuotteensa on saattaa tapahtua EY :n piirissä, jossa maahan- 7225: turvallisuudeltaan puutteellinen sitä liikkeelle tuojan vastuu koskee vain EY:n ulkopuolisesta 7226: laskettaessa ja tästä turvallisuuspuutteesta ai- valtiosta tapahtuvaa maahantuontia. Tällainen 7227: heutuu vahinkoa. Vahinkoa kärsineen asiana määräys voi johtaa siihen, että EY:n alueella 7228: olisi näyttää, että nämä edellytykset ovat käsil- toimivat maahantuojat suosivat muista EY- 7229: lä. Osatuotteen valmistaja ei näin ollen olisi maista tuotavia tuotteita, koska he tällöin vält- 7230: vastuussa, jos vahinko on seurausta siitä, että tävät riskin joutua vastuuseen tuotteiden ai- 7231: päätuotteen valmistaja on käyttänyt osatuotet- heuttamista vahingoista. Tämän vuoksi laissa 7232: ta sellaisella tavalla, johon sitä ei ollut tarkoi- ehdotetaan luotavaksi mahdollisuus välttää nä- 7233: tettu. Osatuotteen valmistaja ei myöskään olisi mä suomalaisten tuotteiden EY -alueelle vien- 7234: vastuussa, jos puutteellinen turvallisuus johtui tiin liittyvät ongelmat mahdollistamaHa poik- 7235: niistä ohjeista, jotka osatuotteen tilannut val- keus maahantuojan vastuuseen sellaisista valti- 7236: mistaja oli antanut. oista tapahtuvan tavaroiden tuonnin osalta, 7237: 1989 vp. - HE n:o 119 25 7238: 7239: joiden kanssa on päästy yhteisymmärrykseen Sen, joka tällä tavalla haluaa käyttää hyväk- 7240: maahantuojien vastuun poistamisesta. seen saavuttamaansa liikearvoa, on kannettava 7241: Maahantuoja voitaisiin ehdotuksen mukaan sama tuotevastuu kuin valmistajan, jos hän on 7242: vapauttaa vastuusta vieraan valtion tai valti- antanut valmistajalle tai muulle luvan varustaa 7243: oryhmän kanssa vastavuoroisuuden edellytyk- tuotteen omalla tunnuksellaan. Tällainen sään- 7244: sellä tehtävän sopimuksen perusteella. Tällai- tö ei muodostu tunnusmerkin haltijalle rasituk- 7245: nen järjestely edellyttäisi, että valmistaja voi- seksi, koska hän voi aina lakata esiintymästä 7246: daan saattaa vastuuseen vahingosta Suomen tuotteen valmistajana ja varustaa tuotteet nii- 7247: tuotevastuulakia pääasiallisesti vastaavien den alkuperää koskevilla tiedoilla. 7248: säännösten mukaisesti, että valmistaja on Suo- Sen sijaan tunnusmerkin haltijalla ei olisi 7249: messa tapahtunutta tuotevahinkoa koskevassa tuotevastuuta sellaisista tuotteista, jotka joku 7250: riita-asiassa velvollinen vastamaan oikeuden- ilman hänen lupaansa on varustanut hänen 7251: käynnissä Suomessa ja että tällaisessa oikeu- tunnusmerkillään. Olisi kohtuutonta, jos tun- 7252: denkäynnissä annettu tuomio voidaan panna nusmerkin haltija joutuisi vastuuseen tuotteen- 7253: täytäntöön valmistajaa vastaan siellä, missä sa väärennöksistä tai tavaroista, jotka on va- 7254: tämä harjoittaa toimintaansa. Jotta maahan- rustettu virheeliisin tunnusmerkein. Se, ettei 7255: tuojan vastuun poistaminen ei vaikeuttaisi va- tunnusmerkin haltija näissä tapauksissa ole 7256: hinkoa kärsineen mahdollisuuksia esittää kor- vastuussa, seuraa siitä, ettei hän tällöin ole 7257: vausvaatimustaan ulkomaiselle valmistajalle, varustanut eikä antanut varustaa tuotetta tun- 7258: ehdotetaan, että suomalainen maahantuoja oli- nusmerkillään. 7259: si velvollinen avustamaan vahinkoa kärsinyttä Tuotteen myyjä joutuisi vain poikkeukselli- 7260: hänen korvausvaatimuksensa kääntämisessä sesti tuotevastuulain mukaiseen vastuuseen 7261: sille kielelle, jolla maahantuoja hoitaa kirjeen- tuotevahingosta, joka aiheutuu hänen myy- 7262: vaihtoosa valmistajan kanssa. mästään tavarasta. Edellä on tehty selkoa syis- 7263: Edellä kuvaillun kaltainen järjestely olisi tä, joiden vuoksi myyjälle ei ehdoteta tällaista 7264: mahdollinen pohjoismaissa sikäli kuin pohjois- vastuuta kaikista myymistään tuotteista. Poik- 7265: maat toteuttavat tuotevastuulainsäädäntönsä keus ei kuitenkaan merkitse, etteikö myyjä 7266: sellaisena kuin tällä hetkellä suunnitellaan. Sen voisi joutua vastuuseen muulla perusteella. 7267: jälkeen, kun Luganon sopimus toimivaltaisesta Myyjä on vastuussa myymiensä tuotteiden ai- 7268: tuomioistuimesta sekä yksityisoikeudellisten heuttamista vahingoista lähtökohtaisesti vahin- 7269: tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpa- gonkorvauslain perusteella. Vastuu on tällöin 7270: nosta tulee voimaan, edellytykset vastaavaan huolimattomuudesta riippuvaa. Myyjän vas- 7271: järjestelyyn olisivat käsillä myös suhteessa nii- tuuta tuotevahingoista säännellään eräiltä osin 7272: hin valtioihin, joita tämä sopimus sitoo. myös kauppalaissa. Kauppalain 40 §:n 2 ja 3 7273: momentista sekä 67 §:n 2 momentin 4 kohdas- 7274: ta käy ilmi, että ostajalle muun kuin myydyn 7275: Muut vastuuvelvolliset tavaran vahingoittumisesta aiheutuva menetys 7276: on välillistä vahinkoa, josta myyjä on vastuus- 7277: Eräissä tapauksissa olisivat myös muut kuin sa vain, jos virhe tai menetys on seurausta 7278: valmistaja ja maahantuoja vastuussa tuoteva- myyjän huolimattomuudesta. 7279: hingosta tuotevastuulain mukaisesti. Tällainen Eräässä tilanteessa ehdotetaan kuitenkin 7280: vastuu olisi ensinnäkin sillä, joka on markki- tuotevastuulain mukainen vastuu säädettäväksi 7281: noinut tuotetta omanaan, jos tuote on varus- sille, joka on myynyt tai muulla tavalla laske- 7282: tettu hänen nimellään, tavaramerkillään tai nut liikkeelle vahinkoa aiheuttaneen tuotteen. 7283: muulla erityisellä tunnuksellaan. Tällainen vastuu myyjälle syntyisi, jos vahin- 7284: Nykyaikaisessa tavaroiden jakelussa on suh- gosta valmistajana, tuottajana, maahantuoja- 7285: teellisen tavallista, että yritys markkinoi tuot- na tai liikkeelle laskijana vastuussa oleva ei käy 7286: teita omalla nimellään, vaikka tuotteet ovat tuotteesta ilmi, eikä myyjä myöskään vahinkoa 7287: toisten valmistamia. Tähän on usein syynä se, kärsineen pyynnöstä kuukauden kuluessa il- 7288: että myydessään vähemmän tunnettujen val- moita, kuka on tuotteen kotimainen valmistaja 7289: mistajien tekemiä tuotteita yritys haluaa käyt- tai keneltä hän itse on hankkinut tuotteen. Jos 7290: tää hyödykseen hyvin vakiinnutetun tavara- kysymys on maahan tuodusta tuotteesta, myy- 7291: merkkinsä ja siihen kohdistuvan yleisön luotta- jä ei välty vastuulta ilmoittamalla ulkomaisen 7292: muksen. valmistajan. Maahan tuotujen tuotteiden koh- 7293: 7294: 4 391154S 7295: 26 1989 vp. - HE n:o 119 7296: 7297: dalla vastuusta voi vapautua vain, jos myyjä 3.3.3. Vastuuperuste ja vapauttamisperusteet 7298: ilmoittaa oman myyjänsä tai maahantuojan. 7299: Myyjä välttyy näin ollen vastuulta vain, jos Velvollisuus tuotevahingon korvaamiseen 7300: hän voi osoittaa jonkun toisen Suomessa koti- syntyisi, jos tuote ei ole ollut niin turvallinen 7301: paikan omaavan, joka on vahingosta vastuus- kuin kohtuudella on voitu sitä liikkeelle lasket- 7302: sa. Myyjä voi joutua vastuuseen myös muita taessa odottaa. Korvausvastuu koskisi vahin- 7303: vahinkoa kärsineitä kuin omaa ostajaansa koh- koja, jotka ovat aiheutuneet tuotteen liikkeelle 7304: taan. laskemisen jälkeen. Korvausvastuu tulisi kysy- 7305: Sama korvausvelvollisuus kuin myyjällä olisi mykseen kaikissa tapauksissa, joita ei ole sul- 7306: sillä, joka elinkeinotoiminnassaan muulla ta- jettu pois vastuun piiristä. 7307: voin luovuttaa tuotteen toiselle. Vastuu syntyy 7308: siten vuokra- tai leasingsopimuksen vuokralle- 7309: antajalle, jos sopimuksen kohteena oleva tuote Ankara vastuu 7310: aiheuttaa vahinkoa henkilölle tai omaisuudelle 7311: eikä vuokralleantaja anna vahinkoa kärsineelle Korvausvelvollisuus syntyisi riippumatta sii- 7312: edellä sanottuja tietoja. tä, voidaanko valmistajan tai muun vastuussa 7313: Ehdotetut säännökset tuotteen liikkeelle las- olevan osoittaa menetelleen huolimattomasti. 7314: keneen vastuusta perustuvat ajatukseen, että Myös Norjan lain ja EY -direktiivin mukaan 7315: jokaisessa vahinkotilanteessa on oltava joku vastuu on huolimattomuudesta riippumatonta 7316: vastuuvelvollinen, jonka vahinkoa kärsinyt ky- ja samaa ehdotetaan ilmeisesti Ruotsissa. 7317: kenee vaatimuksineen tavoittamaan. Valmista- Se, että kyseessä on ankara vastuu, ilmenee 7318: jan ja maahantuojan vastuuta koskevia sään- siitä, että huolimattomuutta ei aseteta vastuun 7319: nöksiä on sen vuoksi täydennettävä niitä tilan- edellytykseksi ja ettei huolimattomuuden puut- 7320: teita silmällä pitäen, jolloin vahinkoa kärsinyt tumisen osoittaminen ole vastuusta vapautumi- 7321: ei saa selville, kuka on valmistaja tai maahan- sen peruste. 7322: tuoja. Ehdotus johtaa samalla siihen, että ja- Vaikka vastuu on huolimattomuudesta riip- 7323: keluketjun jokainen osa pakotetaan avusta- pumatonta, tuotteen valmistajan ei voida aja- 7324: maan valmistajan tai maahantuojan selville tella olevan vastuussa kaikista mahdollisista 7325: saamisessa. hänen tuotteidensa välityksellä syntyneistä va- 7326: Tuotteen liikkeelle laskenut joutuisi vastuu- hingoista. Monet tuotteet on, jotta niitä voitai- 7327: seen siitä, ettei anna tietoa omasta myyjästään, siin käyttää tarkoitukseensa, tehtävä sellaisiksi, 7328: valmistajasta tai maahantuojasta riippumatta että niihin liittyy tavallista suurempi vahinko- 7329: siitä, johtuuko tämä myyjän haluttomuudesta riski käytettäessä niitä virheellisesti tai varo- 7330: tietojen antamiseen vai siitä, ettei hän kykene mattomasti. Tuotetta käyttävän on otettava 7331: antamaan tietoja. tämä huomioon. Tuotteen valmistajalle tai 7332: Ehdotetun lain mukainen vastuu syntyisi muulle ei ole syytä asettaa ankaraa vastuuta 7333: vain sille, joka on laskenut tuotteen liikkeelle vahingoista, jotka syntyvät tuotteen virheelli- 7334: elinkeinotoiminnassa. Tällä vaatimuksena pyri- sestä käyttämisestä, kuten jonkun leikatessa 7335: tään osaltaan tavoitteeseen, että vastuu kohdis- sormeaan käyttäessään veistä. Tilanne on toi- 7336: tuisi siihen, joka kykenee kattamaan vastuun nen, jos veitsellä on joku tavanomaisesta poik- 7337: vakuutuksella ja voi jakaa vastuusta seuraavat keava ominaisuus, jota käyttäjä ei ole voinut 7338: kustannukset määritellessään tuotteiden hinto- ennakoida. Jos veitsi ei ole niin turvallinen 7339: ja. Tällainen kustannusten hajauttaminen ei kuin tavallisella käyttäjällä on aihetta odottaa, 7340: toteutuisi, jos tuotevastuun kantaisivat yksi- olisi valmistaja ehdotetun lain mukaan vas- 7341: tyishenkilöt, jotka valmistavat tai laskevat liik- tuussa riippumatta siitä, onko hän menetellyt 7342: keelle yksittäisen tuotteen. huolimattomasti vai ei. Ankaran vastuun so- 7343: Tässäkin yhteydessä on korostettava, että veltamisala määräytyy näin tuotteen turvalli- 7344: elinkeinotoiminta on ymmärrettävä laajasti ku- suuden arvioinnin perusteella. Norjan laissa ja 7345: ten kuluttajansuojalainsäädännössä muutoin- EY -direktiivissä on omaksuttu sama lähtökoh- 7346: kin. Julkisyhteisön toimintaa on näin ollen ta. Myös Ruotsissa tultaneen ehdottamaan, 7347: pidettävä elinkeinotoimintana, jos samanlaista että vastuu syntyy, jos tuote on ollut turvalli- 7348: toimintaa pidettäisiin elinkeinotoimintana, kun suudeltaan puutteellinen. 7349: yksityisoikeudellinen oikeushenkilö tai yksityi- Vastuun rajoittaminen käyttäen apuna ilmai- 7350: nen elinkeinonharjoittaja harjoittaa sitä. sua "tuote ei ole ollut niin turvallinen, kuin 7351: 1989 vp. - HE n:o 119 27 7352: 7353: kohtuudella on ollut aihetta odottaa", toisin Ia, johon se tosin ei ollut tarkoitettu, mutta 7354: sanoen tuotteessa on ollut turvallisuuspuute- joka on pitänyt voida ennakoida. 7355: EY-direktiivin mukaan "defekti" - ei ole Turvallisuutta arvioitaessa on huomiota 7356: yksiselitteinen. Ilmaisuun liittyy ongelmia eri- kiinnitettävä myös tuotteen markkinointiin 7357: tyisesti silloin, kun tuote on muodostunut vaa- sekä siihen, mitä tietoja tuotteesta ja sen käy- 7358: ralliseksi sen seurauksena, että siitä on annettu töstä on annettu. EY-direktiivissä viitataan 7359: virheellisiä tai riittämättömiä tietoja. Vastuun tältä osin tuotteen esittelyyn. Markkinointitoi- 7360: laajuus riippuu tällöin siitä, minkälaisia vaati- met, erityisesti tuotteen käytöstä ja turvallisuu- 7361: muksia asetetaan tuotteesta annettaville tiedoil- desta annetut tiedot luovat tuotteen käyttäjille 7362: le. Huolimatta tästä epäselvyydestä - joka odotuksia. Näin syntyneillä odotuksilla tulee 7363: yksittäistapauksessa tuskin kuitenkaan on suu- olla merkitystä myös arvioitaessa sitä, onko 7364: rempi kuin huolimattomuuden toteamiseen liit- tuote ollut turvallisuudeltaan puutteellinen. 7365: tyvät vaikeudet - ei ole syytä olla käyttämättä Tämä koskee erityisesti annettuja käyttöohjei- 7366: "puutteellista turvallisuutta" keinona vastuun ta. 7367: rajoittamisessa. On myös tärkeää, ettei Suo- Turvallisuutta on arvioitava lähtien sen hen- 7368: messa poikettaisi siitä ratkaisusta, joka muual- kilöryhmän edellytyksistä käyttää tuotetta, jol- 7369: la Euroopassa tuotevastuun alalla on uudessa le tuote on tarkoitettu. Kulutustavaralta koh- 7370: lainsäädännössä tässä asiassa valittu. Lisäksi tuudella odotettava turvallisuus on siten arvioi- 7371: ilmaisu "turvallisuudeltaan puutteellinen" an- tava siitä lähtökohdasta, että sitä käyttävät 7372: taa mahdollisuuden siihen, että kussakin yksit- yksityiset kuluttajat. Huomiota ei sitä vastoin 7373: täistapauksessa voidaan vastakkaisia etuja tuo- ole tarpeen kiinnittää siihen, minkälaisia odo- 7374: tevastuukysymyksissä punnita keskenään. tuksia vahinkoa kärsineellä kuluttajalla itsel- 7375: Tuotteen turvallisuus on arvioitava objektii- lään mahdollisesti on ollut. 7376: visesti ja ottamalla huomioon kaikki asiaan Lähtökohtana tuotteen turvallisuustason ar- 7377: vaikuttavat seikat. Selvää on, että tällöin on vioinnille ovat sen liikkeelle laskemisen ajan- 7378: huomiota kiinnitettävä tuotteen ominaisuuk- kohtana vallinneet olosuhteet. Tuote ei siten 7379: siin sekä käyttäjän oikeutettuihin odotuksiin. tule turvallisuudeltaan puutteelliseksi sillä pe- 7380: Merkitystä ei sitä vastoin ole sillä, mistä seikas- rusteella, että se käytössä kuluu, ellei kulumi- 7381: ta tuotteen puutteellinen turvallisuus on johtu- nen sinänsä muodostu sellaiseksi turvallisuus- 7382: nut. Riittävää on, että objektiivisesti voidaan riskiksi, jota tuotteen todennäköisillä käyttäjil- 7383: todeta tuotteessa olevan turvallisuuspuute. lä ei ole ollut aihetta ottaa huomioon. 7384: Tuotevastuulain mukaisen tuotteen turvalli- Se seikka, että myöhemmin kehitetään uusia 7385: suuden arviointi ei ole sidoksissa kauppalain ja turvallisempia tuotteita, ei vaikuta arvioin- 7386: virhekäsitteeseen. Irtaimen kauppaa koskevien tiin. Jos sen sijaan tuote on todettu turvallisuu- 7387: sääntöjen mukaan virheenä pidettävä seikka deltaan puutteelliseksi, mutta sen markkinoin- 7388: ratkeaa ensikädessä osapuolten sopimuksen pe- tia siitä huolimatta jatketaan, valmistajan tai 7389: rusteella. Tuotevastuulain mukainen tuotteen maahantuojan voidaan usein katsoa syyllisty- 7390: turvallisuus arvioidaan sitä vastoin riippumatta vän huolimattomuuteen. 7391: siitä, mitä osapuolten kesken on sovittu. Erilaisten tuotteiden käyttöön liittyvät riskit 7392: Laissa ei ole mahdollista tyhjentävästi il- poikkeavat toisistaan. Markkinoilla on tuottei- 7393: maista kaikkia tuotteen turvallisuuden arvioin- ta, jotka varmuudella tai hyvin suurella toden- 7394: tiin vaikuttavia seikkoja. Laissa ehdotetaan näköisyydellä aiheuttavat henkilövahinkoja, 7395: erityisesti mainittavaksi, että turvallisuutta ar- mutta joita ei siitä huolimatta kielletä. Tällai- 7396: vioitaessa on otettava huomioon tuotteen en- sia tuotteita ovat esimerkiksi lääkkeet, alkoholi 7397: nakoitavissa oleva käyttö, tuotteen markki- ja tupakka. Edellä on todettu, että lääkkeistä 7398: nointi sekä käyttöohjeet. aiheutuvat vahingot tulevat korvattaviksi lääk- 7399: Luonnollisena lähtökohtana tuotteen turval- keitä koskevan vakuutusjärjestelyn avulla. Tä- 7400: lisuuden arvioinnille on se käyttö, johon tuote män vuoksi lääkkeitä ei ole tarvetta käsitellä 7401: on tarkoitettu. Huomion kiinnittäminen pel- lähemmin tässä yhteydessä. Alkoholia käyte- 7402: kästään tuotteelle tarkoitettuun käyttötapaan tään usein sellaisella tavalla, josta välttämättä 7403: johtaisi kuitenkin liian ahtaaseen arviointiin. aiheutuu vahingollisia vaikutuksia. Alkoholipi- 7404: Tuotteen valmistuksessa on otettava huomioon toisia tuotteita käyttävän voidaan katsoa hy- 7405: myös se, ettei tuotteeseen liity vahingon riskiä väksyvän ainakin eräät vahingolliset sivuvaiku- 7406: silloinkaan, kun sitä käytetään sellaisella taval- tukset, joita tuotteen käyttöön liittyy. On myös 7407: 28 1989 vp. - HE n:o 119 7408: 7409: todettava, että osa alkoholipitoisten tuotteiden laskettavaksi liikkeelle. Jos tuote on laskettu 7410: myyntituloista käytetään tuotteen aiheuttamien liikkeelle vastoin valmistajan tai maahantuojan 7411: vahinkojen hoitamiseen. Niin ikään tupakan tahtoa, he eivät voi olla vastuussa tuotteesta 7412: kohdalla voidaan lähteä siitä, että tuotetta aiheutuneista vahingoista. Korvausvelvollisuut- 7413: käyttävän voidaan katsoa olevan tietoinen niis- ta ei tämän vuoksi ole, jos tuote on laskettu 7414: tä yleisesti tunnetuista vaaroista, joita varmuu- liikkeelle ilman korvausvaatimuksen kohteena 7415: della tai suurella todennäköisyydellä liittyy tu- olevan tai jonkun muun, josta hän vastaa, 7416: pakan käyttöön. Asettamalla korvausvelvolli- myötävaikutusta. Tilanne on sama silloinkin, 7417: suuden edellytykseksi sen, ettei tuote ole sitä kun tuote on esimerkiksi valmistajan varastos- 7418: liikkeelle laskettaessa ollut niin turvallinen sa. 7419: kuin kohtuudella on ollut aihetta odottaa, ei Korvausvelvollisuutta ei myöskään ole, jos 7420: korvausvelvollisuutta tuotevastuulain nojalla se, jolta korvausta vaaditaan, saattaa todennä- 7421: synny tällaisten tunnettujen vaarojen aiheutta- köiseksi, että tuotteen turvallisuudessa ei ollut 7422: mista vahingoista. Mahdotonta sitä vastoin ei vahingon aiheuttauutta puutetta silloin, kun 7423: ole, että ehdotetun lain mukainen vastuu syn- hän laski tuotteen liikkeelle. Jos vahinko on 7424: tyy, jos esimerkiksi osoittautuu, että tupakka- seurausta tuotteen sellaisesta ominaisuudesta, 7425: tuotteista aiheutuu tähän asti tuntemattomia jonka se on saanut jakeluvaiheen aikana, val- 7426: vahinkoja. mistaja ei olisi vahingosta vastuussa. Tällaisia 7427: Lain mukaisen vastuun syntyminen edellyt- ominaisuuksia voi syntyä esimerkiksi siitä, että 7428: täisi, että asianomainen on laskenut tuotteen tuote on vahingoittunut käsittelyn seurauksena 7429: liikkeelle. Valmistelun kuluessa on harkittu, jossakin jakeluvaiheessa tai siitä, että tuotetta 7430: olisiko laissa pyrittävä määrittelemään se, mil- on säilytetty virheellisesti, taikka että se ajan- 7431: loin tuote on laskettu liikkeelle. On kuitenkin jakso, jonka kuluessa tuotetta voidaan vaarat- 7432: kyseenalaista, voitaisiinko tällaista määritel- tomasti käyttää, on jo kulunut. Näissä tapauk- 7433: mää muotoilla riittävän valaisevaksi lakitekstin sissa valmistajan ja maahantuojan vastuusta 7434: puitteissa. Ilmaisu ei liene erityisen vaikea- vapautumiseen riittäisi sen todennäköiseksi 7435: selkoinen kaupallisessa toiminnassa. Ilmaisun saattaminen, että vahinko on ollut seurausta 7436: voitaneen katsoa olevan riittävän valaiseva il- tuotteen tällaisesta ominaisuudesta. Tämä voisi 7437: man tällaista määrittelyäkin. tapahtua esimerkiksi siten, että valmistaja 7438: Niin kauan kuin tuote on valmistuksen alai- osoittaa syntyneen vahingon olevan sen laatui- 7439: sena tai valmistajan varastossa, sen ei voida nen, että se on voinut johtua elintarvikkeen 7440: sanoa olevan liikkeelle laskettu. Tarkoituksena pilaantumisesta sen jälkeen kun hän oli laske- 7441: on vastuun kohdistuminen sille, joka on arvioi- nut sen liikkeelle, tai että se voi olla seurausta 7442: nut tuotteen tilan ja turvallisuuden sellaisiksi, virheellisesti suoritetusta tuotteen korjaukses- 7443: että tuote voidaan laskea markkinoille. Tämän ta. 7444: taas katsotaan tapahtuvan, kun tuote luovute- Jos määrätyn tuotteen turvallisuudesta on 7445: taan seuraavalle valmistus- tai jakeluketjun annettu säännöksiä tai määräyksiä ja tuote ei 7446: osalle taikka lopulliselle käyttäjälle. Kun asian- vastaa sille näin asetettuja vähimmäisvaati- 7447: omainen luovuttaa tuotteen valvontavaltansa muksia, huolimattomuuden voidaan yleensä 7448: ulkopuolelle, hän osoittaa katsovansa, että katsoa olevan käsillä. Se, että tuote täyttää 7449: tuote on riittävän turvallinen laskettavaksi ylei- vähimmäisvaatimukset aiheuttaen kuitenkin 7450: seen vaihdantaan. Tuote olisi katsottava liik- vahinkoa, ei toisaalta merkitse, että valmistaja 7451: keelle lasketuksi myös, kun se on asetettu tai maahantuoja olisi ilman muuta ehdotetun 7452: näytteille tai sitä muuten esitellään yrityksen lain mukaan vastuusta vapaa. Sama koskee 7453: ulkopuolisille henkilöille. myös sitä tilannetta, jossa viranomaisen hyväk- 7454: syntää edellyttävä tuote tällaisen hyväksynnän 7455: jälkeen aiheuttaa vahinkoa. Se, että tuote täyt- 7456: Vapautumisperusteet tää vähimmäisvaatimukset tai että viranomai- 7457: nen on sen hyväksynyt, viittaa kuitenkin usein 7458: Ehdotuksen mukaan korvausvelvollisuutta ei siihen, ettei sille voida asettaa suurempia tur- 7459: synny sille, jolta korvausta vaaditaan, jollei vallisuusvaatimuksia. Jos tuotteen on viran- 7460: hän ole laskenut tuotetta liikkeelle elinkeino- omaisten antamien pakottavien määräysten 7461: toiminnassaan. Valmistajan tai maahantuojan mukaan oltava kokoonpanaltaan tietynlainen 7462: asiana on ratkaista se, milloin tuote on valmis tai jos sen täytyy sisältää määrätty määrä 7463: 1989 vp. - HE n:o 119 29 7464: 7465: yksilöityjä aineita, voidaan yleensä katsoa, että johon hänen valvontavaltansa ei ulotu. Voi- 7466: tuote, joka on näiden määräysten mukainen, ei daan edelleen väittää, että jos kehittelyvahin- 7467: näiden seikkojen perusteella ole turvallisuudel- goista seuraa vastuu, tuotekehittely vaikeutuu. 7468: taan puutteellinen. Lakiin ehdotetaan otetta- Vastuu kehittelyvahingoista merkitsee myös si- 7469: vaksi nimenomainen säännös korvausvaati- tä, että tuotevastuuvakuutukset saattavat tulla 7470: muksen kohteena olevan oikeudesta vastuusta kalliimmiksi kuin ilman tällaista vastuuta. Tä- 7471: vapautumiseksi vedota vahingon johtumiseen mä heikentäisi Suomen teollisuuden kilpailu- 7472: juuri siitä, että tuotteen on vastattava tällaisia edellytyksiä. Vielä voidaan väittää, että vastuu 7473: viranomaismääräyksiä. Vastaava määräys si- kehittelyriskistä johtaisi myös kohoaviin kus- 7474: sältyy myös EY:n direktiiviin. tannuksiin maksettaviksi tulevien korvausten 7475: Eri kysymys on, minkälaisin edellytyksin seurauksena. 7476: viranomaisten tulee olla vastuussa tuotteen ko- Mitä ensiksi tulee oikeudenmukaisuusperus- 7477: koonpanoa tai vähimmäisvaatimuksia koske- teeseen, voidaan todeta, että tämä arvostelu on 7478: vista määräyksistä. Tuotevastuulaki ei sääntele kohdistettavissa kaikkeen huolimattomuudesta 7479: tätä kysymystä, vaan vastaus määräytyy viran- riippumattamaan vastuuseen. Arvostelu ei kui- 7480: omaisten vastuuta koskevien yleisten periaat- tenkaan ole estänyt kehittämästä huolimatto- 7481: teiden, lähinnä vahingonkorvauslain säännös- muudesta riippumatonta vahingonkorvaus- 7482: ten perusteella. vastuuta koskevia säännöksiä. Yhtä perus- 7483: tellusti voidaan väittää, että on kohtuutonta 7484: asettaa yksityisen vahingonkärsijän kannetta- 7485: Kehittelyriski vaksi seurauksia tuotteesta aiheutuneista kehit- 7486: telyvahingoista. Jos tuotevastuu käsittää myös 7487: Erityisen ongelman muodostaa niin kutsuttu kehittelyvahingot, se johtaa tällaisten vahinko- 7488: kehittelyriski. Ehdotuksen mukaan vastuu syn- jen taloudellisten vaikutusten hajautumiseen 7489: tyy, jos tuote ei ole ollut niin turvallinen, kuin laajemmalle sen seurauksena, että tuotteen hin- 7490: kohtuudella on voitu odottaa. Vastuu syntyy taa määritettäessä huomioon otetaan myös va- 7491: riippumatta siitä syystä, joka on johtanut kuutuskustannukset. 7492: puutteelliseen turvallisuuteen. Valmistaja ei Väite, jonka mukaan vastuu kehittelyvahin- 7493: näin ollen voi välttää vastuuta silläkään perus- goista ehkäisisi tuotekehittelyä, perustunee sel- 7494: teella, että vahinko on aiheutunut sellaisesta laiselle ajatukselle, että tuotevastuulla olisi rat- 7495: tuotteen ominaisuudesta tai vaikutuksesta, jota kaiseva vaikutus tuotekehittelyyn. Tämän nä- 7496: ei sitä liikkeelle laskettaessa kyetty ennakoi- kökohdan merkitystä on ilmeisesti liioiteltu. 7497: maan tuon ajankohdan tieteen ja tekniikan Vaikka kehittelyriskit suljettaisiin vastuun ul- 7498: kansainvälisesti pisimmälle kehittyneen tietä- kopuolelle samalla tavoin kuin EY-direktiivin 7499: myksenkään avulla. Jollei tämä kehittelyriski perustekstissä, olisi valmistajilla vastuu ainakin 7500: sisälly vastuuseen, se tulisi nimenomaisesti sul- eräistä tuotekehittelyn aikana heille tuntemat- 7501: kea vastuun ulkopuolelle. tomista riskeistä. Tuotteen ominaisuudet ana- 7502: Valmistelun aikana on harkittu, tulisiko val- lysoidaan nimittäin ilmeisesti harvoin niin seik- 7503: mistajan voida vastuusta vapautuakseen vedo- kaperäisesti, että kaikki saatavilla oleva tieteel- 7504: ta siihen, että kyseessä on kehittelyvahinko. linen ja tekninen asiantuntemus käytettäisiin 7505: Norjan lain mukaan tuotevastuu käsittää myös siinä hyväksi. Niihin seikkoihin, jotka tieteen 7506: kehittelyriskin. Tätä tultaneen ehdottamaan ja tekniikan viimeisimpien saavutusten perus- 7507: myös Ruotsissa. EY:n piirissä vain muutamat teella ovat tunnettuja, valmistaja ei voi vas- 7508: valtiot ilmeisesti ulottavat tuotevastuun koske- tuusta vapautuakseen vedota, olipa tämä tietä- 7509: maan tätä riskiä. Luxemburgissa direktiivi on mys tosiasiallisesti hänen saataviHaan tai ei. 7510: kuitenkin toteutettu siten, että se koskisi myös Mitä tulee kehittelyvahinkojen merkitykseen 7511: kehittelyriskiä. Kehittelyriskin on jo aikaisem- vakuutuskustannuksia ajatellen, on huomatta- 7512: minkin katsottu sisältyvän tuotevastuuseen va, että kehittelyvahingot ovat mitä ilmeisim- 7513: Ranskassa ja Belgiassa. min sangen harvinaisia ja kehittelyvahinkojen 7514: Sen puolesta, että kehittelyvahingot olisi sul- merkitys vaihtelee tuotteesta riippuen. Huo- 7515: jettava tuotevastuun ulkopuolelle, voidaan mattavalla osalla tuotteita vastuulla kehittely- 7516: esittää useita seikkoja. Voidaan esimerkiksi vahingoista ei olisi olennaista merkitystä kus- 7517: väittää, että valmistajalle on epäoikeudenmu- tannustekijänä. Joillakin aloilla taas, kuten 7518: kaista sälyttää vastuuta sellaisesta seikasta, kemian alalla, jossa tuotteiden kaikkien vaiku- 7519: 30 1989 vp. - HE n:o 119 7520: 7521: tusten arviointi saattaa olla äärimmäisen moni- Henkilövahingot 7522: mutkaista, samoin kuin geenitekniikan alalla, 7523: voi tällaisella vastuulla olla huomattava vaiku- Laki koskisi ehdotuksen mukaan yleisesti 7524: tus vakuutusmaksujen suuruuteen. Riskin va- kaikkia tuotteista aiheutuneita henkilövahinko- 7525: kuuttaminen on nimittäin kallista silloin, kun ja. Lakia sovellettaisiin näin ollen myös työssä 7526: sen laskeminen on vaikeaa, ja näin on asianlai- henkilölle aiheutuneisiin vahinkoihin, kuten 7527: ta kiistatta kehittelyriskien kohdalla. Jos tuote- vahinkoihin, jotka johtuvat siitä, että koneet 7528: vastuu Suomessa ulottuu myös kehittelyvahin- tai työvälineet eivät ole olleet niin turvallisia, 7529: koihin toisin kuin kilpailijamaissa, on mahdol- kuin kohtuudella on voitu odottaa. 7530: lista, että kanteita suomalaisia yrityksiä vas- Ehdotus sisältää kuitenkin kaksi henkilöva- 7531: taan tuotevastuuasioissa nostetaan siten, että hinkojen korvaamista koskevaa rajoitusta. La- 7532: vahinkoon tulee sovellettavaksi Suomen oi- kia ei ensinnäkään sovellettaisi vahinkoon, jos- 7533: keus. Myös tässä suhteessa saattavat suoma- ta korvaus suoritetaan tapaturmavakuutuslain- 7534: laisten yritysten kilpailuedellytykset siten hei- säädännön nojalla. Ehdotettu laki parantaa 7535: kentyä. työntekijän oikeutta korvaukseen vain siinä 7536: Samalla voidaan kuitenkin todeta, että ke- suhteessa, että tuotevastuulain vastuuperuste 7537: hittelyvahinkojen merkitystä on liioiteltu. Nor- tulee sovellettavaksi korvaukseen siltä osin, 7538: jassa, jossa tuotevastuu käsittää kehittelyris- kuin vahinkoa ei tapaturmavakuutuslainsää- 7539: kin, tuotevastuulain voimaantulo ei ole aiheut- dännön perusteella korvata. Edellä on jo pe- 7540: tanut olennaista vakuutusmaksujen nousua. rusteltu sitä, ettei ole tarvetta antaa työnteki- 7541: Tuotevastuuvakuutusten kustannukset eivät jälle oikeutta valita, vaatiiko hän korvausta 7542: myöskään Belgiassa, Ranskassa ja Luxembur- vahingosta tapaturmavakuutuslainsäädännön 7543: gissa mainittavasti poikenne vastaavista kus- vai tuotevastuulain perusteella. Tapaturmava- 7544: tannuksista muissa maissa. Myös siellä, missä kuutusta koskeva lainsäädäntö antaa vahinkoa 7545: tuotevastuu ei koske kehittelyriskejä, ovat kärsineelle monessa suhteessa myös paremman 7546: mahdollisuudet vapautua vastuusta tällä perus- oikeuden korvaukseen kuin yleinen vahingon- 7547: teella rajoitetut. Sen osoittaminen, ettei vahin- korvausta koskeva lainsäädäntö, jota tuotevas- 7548: koa voitu ennakoida ottaen huomioon tuotteen tuulain mukaan sovelletaan korvausta määrät- 7549: liikkeelle laskemisen ajankohdan tieteen ja tek- täessä. 7550: niikan taso, edellyttää selvitystä kyseisenä Siitä, että tuotevastuulaki koskisi vain liik- 7551: ajankohtana vallinneesta tieteen ja tekniikan keelle laskettuja tuotteita, seuraa toiseksi, että 7552: kehittyneimmästä tasosta. Kehittelyriskistä lakia ei sovellettaisi tuotteesta aiheutuneeseen 7553: mahdollisesti johtuvan vakuutusmaksujen ko- henkilövahinkoon, kun vahinko on aiheutunut 7554: hoamisen voidaan arvioida tasoittuvan, kun kyseistä tuotetta valmistavassa yrityksessä. 7555: tuotevastuulain soveltamisesta saadaan koke- Tuotetta ei tässä yrityksessä ole laskettu liik- 7556: muksia. keelle sillä tavoin kuin lain soveltaminen edel- 7557: Vahingonkärsijän asema huomioon ottaen lyttäisi. 7558: on päädytty siihen, .että vastuusta vapautumi- Lain mukaan tuotteesta aiheutuneet henkilö- 7559: seksi ei ehdotuksen mukaan voisi vedota kehit- vahingot korvattaisiin samalla tavoin kuin hen- 7560: telyvahinkoon. Tämä lopputulos seuraa ehdo- kilövahingot yleensäkin korvataan. Korvausta 7561: tetun lain mukaisen vastuun yleisistä edellytyk- suoritettaisiin siten ihmiskeholle aiheutuneista 7562: sistä. fyysisistä vahingoista mukaan lukien sairaudet. 7563: 7564: 7565: 3.3.4. Korvattava vahinko Esinevahingot 7566: 7567: Ehdotuksen mukaan korvausta suoritettai- Esinevahingoista korvattaisiin ainoastaan 7568: siin tuotteista aiheutuneista henkilö- ja esineva- sellaiset vahingot, jotka kohdistuvat vahingon 7569: hingoista. Esinevahingoista korvausta suoritet- tapahtumisen aikaan pääasiassa yksityiseen 7570: taisiin sikäli, kuin vahinko kohdistuu omaisuu- tarkoitukseen käytettyyn omaisuuteen. Ehdote- 7571: teen, jota vahingon tapahtumisen aikaan käy- tun lain mukaan ei sen sijaan korvattaisi esine- 7572: tettiin pääasiassa yksityiseen tarkoitukseen. vahinkoja, jotka kohdistuvat elinkeinotoimin- 7573: Puhtaista varallisuusvahingoista korvausta ei nassa käytettyyn omaisuuteen. Sikäli kuin elin- 7574: ehdotetun lain mukaan suoritettaisi. keinonharjoittaja haluaa turvata oikeutensa 7575: 1989 vp. - HE n:o 119 31 7576: 7577: korvauksiin tällaisista vahingoista silloinkin, oikeudellisille periaatteille vierasta, ja vahingot 7578: kun vahingon aiheuttaneen puolella ei ole osoi- jäänevätkin korvaamatta vahingon vähäisyy- 7579: tettavissa huolimattomuutta, vahinkoriski on den perusteella vain eräissä tapauksissa matka- 7580: katettava sopimusehdoin tai vakuutuksin. Laki tavaroihin kohdistuvissa esinevahingoissa. 7581: ei myöskään koskisi korvauksen suorittamista Säännöstä samojen tuotteiden aiheuttamien 7582: vahingosta, joka kohdistuu julkisyhteisön henkilövahinkojen korvausten enimmäismää- 7583: omaisuuteen. rästä voidaan tuskin muotoilla niin, että sillä 7584: Korvattavien esinevahinkojen rajaaminen olisi käytännöllistä merkitystä niissä tilanteis- 7585: omaisuuteen, jota vahingon tapahtumisen ai- sa, joissa vastuunrajoitus tulisi sovellettavaksi. 7586: kaan käytettiin pääasiassa yksityiseen tarkoi- Tällaisella säännöksellä olisi ilmeisesti myös 7587: tukseen, kytkeytyy kuluttajansuojalainsäädän- vain vähäinen merkitys tuotevastuusta aiheutu- 7588: töön. Tällä lainsäädännöllä suojataan kulutta- viin kustannuksiin. Niin korkealla vastuun- 7589: jia, toisin sanoen luonnollisia henkilöitä, jotka rajoituksella, kuin mikä sisältyy EY -direktii- 7590: hankkivat hyödykkeitä yksityiseen käyttöön. viin, ei ilmeisesti olisi merkitystä pienille yri- 7591: Ehdotuksessa tätä suojattavaa piiriä ei rajoitet- tyksille. Rajoitus ei vaikuta myöskään vakuu- 7592: taisi pelkästään luonnollisiin henkilöihin. Il- tuskustannuksiin. 7593: maisu "yksityinen tarkoitus" on tässä yhtey- 7594: dessä nähtävä vastakohtana yhtäältä elinkeino- 7595: toiminnalle, toisaalta julkiselle käytölle. Esi- 3.3.5. Todistelua koskevia kysymyksiä 7596: merkiksi aatteellinen yhdistyskin voisi tuote- 7597: vastuulain perusteella olla oikeutettu korvauk- Vahingonkorvausoikeudessa vallitsee peri- 7598: seen yhdistyksen omaisuudelle aiheutuneesta aate, jonka mukaan korvausta vaativan on 7599: esinevahingosta. näytettävä vaatimuksensa perusteet toteen. Tä- 7600: Sellaisesta taloudellisesta vahingosta, jonka mä merkitsee vahinkoa kärsineelle velvollisuut- 7601: syntyminen ei liity jonkun kärsimään henkilö- ta näyttää, että vahinkotapahtuma on sattunut 7602: tai omaisuusvahinkoon, korvausta suoritetaan ja että se, jolta korvausta vaaditaan, on vahin- 7603: yleensä vain, jos vahinko on aiheutettu rikolli- gosta vastuussa. 7604: sella teolla. Tuotevahinkojen kohdalla ei ole 7605: katsottu olevan syytä poiketa tästä periaattees- Tuotevahingoissa syy-yhteyttä koskeva kysy- 7606: ta ja ehdottaa, että tuotteista aiheutunut puh- mys on toisinaan mutkikas. Vahinkoa kärsi- 7607: das varallisuusvahinko olisi korvattava lain neen saattaa käytännössä olla mahdotonta saa- 7608: mukaan. Tältä osin ehdotus on yhdenmukai- da selville vahinkoon johtaneita syitä. Nämä 7609: nen Norjan lain ja EY-direktiivin kanssa. vaikeudet olivat eräänä syynä erityisen lääke- 7610: Myöskään Ruotsissa ei tultane ehdottamaan vahinkovakuutuksen luomiseen. On harkittu, 7611: tällaisten vahinkojen korvaamista. olisiko tuotevastuulaissa helpotettava tuotteen 7612: Tuotevahingosta suoritettava korvaus lasket- käytön ja vahingon välisen syy-yhteyden näyt- 7613: taisiin vahingonkorvauslain mukaan. Korvaus- tövelvollisuutta. 7614: ta olisi siten yleensä suoritettava täyden kor- Norjan laki tai EY -direktiivi ei sisällä erityis- 7615: vauksen periaatteen mukaan. säännöksiä tällaisesta näytön helpottamisesta. 7616: EY -direktiivissä on kaksi määräystä kor- Epäselvää on, tullaanko Ruotsissa ehdotta- 7617: vauksen rahamääräisestä rajoittamisesta. Di- maan tässä kohdin helpotettua todistustaak- 7618: rektiivin 9 artiklassa on ensinnäkin 500 ECU :n kaa. 7619: omavastuuosuus, joka vähennettäisiin vahin- Todistustaakan jakamisen suhteen tuoteva- 7620: gonkorvauksesta esinevahingoissa. Toiseksi 16 hingot ovat keskenään erilaisia; ei ole yleistä 7621: artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat määrätä, tarvetta asettaa todistustaakkaa sille, jolta kor- 7622: että valmistajan kokonaisvastuu samojen tuot- vausta vaaditaan, jotta vahinkoa kärsinyt voisi 7623: teiden samasta puutteellisuudesta aiheutuneista saada korvauksen. Lakitekstissä ei myöskään 7624: henkilövahingoista rajoitetaan 70 miljoonaan näyttäisi olevan mahdollista kuvailla niitä ti- 7625: ECU:un. lanteita, joissa saattaisi olla tarvetta asettaa 7626: Ehdotukseen ei ole otettu säännöksiä oma- alhaisempi näyttövelvollisuus osoitettaessa va- 7627: vastuusta tai korvauksen enimmäismäärästä. hingon ja tuotteen välisen syy-yhteyden toden- 7628: Esinevahinkojen korvaamatta jättäminen sillä näköisyyttä. Yleistä säännöstä helpotetusta to- 7629: perusteella, että vahinko on vähäinen, olisi distustaakasta tässä asiassa ei sen vuoksi ehdo- 7630: Suomessa noudatetuille vahingonkorvaus- teta. 7631: 32 1989 vp. - HE n:o 119 7632: 7633: Harkittaessa erillisen todistustaakkaa koske- ehdotetaan eräässä kohdassa helpotusta näytet- 7634: van säännöksen tarpeellisuutta on otettava tävää todennäköisyyttä koskevan vaatimuksen 7635: huomioon paitsi se, kenellä on todistustaakka, osalta. Korvausvelvollisuutta ei ehdotuksen 7636: myös se, minkälaisia vaatimuksia näytölle on mukaan syntyisi, jos korvausvaatimuksen koh- 7637: asetettava, jotta todistustaakan voitaisiin kat- teena oleva saattaa todennäköiseksi, että tuot- 7638: soa tulleen täytetyksi. Näytön sisällölle asetet- teessa ei ollut vahingon aiheuttauutta turvalli- 7639: tavat vaatimukset vaihtelevat välttämättä joh- suuden puutetta silloin, kun hän laski tuotteen 7640: tuen osapuolten erilaisista mahdollisuuksista liikkeelle. Norjan laissa ja EY -direktiivissä on 7641: esittää näyttöä sekä muista seikoista, muun vastaava säännös. 7642: muassa siitä, kuinka todennäköistä on, että Usein voidaan jo turvallisuuspuutteen luon- 7643: vahinko johtuu muista tekijöistä kuin tuottees- teesta päätellä, missä valmistuksen tai jakelun 7644: ta. Korvausvaatimuksen kohteena olevalla vaiheessa puutteellisuus on syntynyt. Jos olo- 7645: saattaa esimerkiksi olla käytettävissään tiedot suhteiden perusteella luonnollisena selityksenä 7646: siitä, minkälaisia vahinkoja tuote saattaa ai- puutteelliseen turvallisuuteen on tukku- tai vä- 7647: heuttaa, turvallisuustutkimusten tuloksia ja hittäiskaupan virheellinen varastointi, normaa- 7648: tuotetta koskevia valituksia. Joissakin tilanteis- li kuluminen tai kuluttajan varomaton tuotteen 7649: sa saattaa myös olla mahdollista päätellä jo käsittely, saattaa jo tästä seurata, että korvaus- 7650: suoraan vahingosta se, että tuote on ollut vaatimuksen kohteena olevan voidaan katsoa 7651: turvallisuudeltaan puutteellinen. Käytännössä täyttäneen, mitä häneltä vaaditaan vastuusta 7652: korvausvaatimuksen kohteena olevan asiana vapautumiseksi. Erityisesti sarjavalmisteisten 7653: voi siten usein olla esittää näyttöä siitä, ettei tavaroiden kohdalla saattaa kuitenkin olla vai- 7654: vahinko johdu tuotteesta ja sen käytöstä. Ylei- keaa esittää näyttöä vahinkoa aiheuttaneen 7655: sesti ei kuitenkaan liene mahdollista osoittaa, tuotekappaleen valmistukseen liittyvistä sei- 7656: missä tilanteissa todistustaakka jakautuisi tällä koista. Tällaisissa tapauksissa vastuusta vapau- 7657: tavoin. tumiseen saattaisi riittää sen näyttäminen, että 7658: Lähtökohtana todisteluu sisältöä koskevien kyseisen kaltaiset tilanteet eivät kohtuudella 7659: vaatimusten arvioinnissa tulee kuitenkin olla ole voineet jäädä havaitsematta valmistajan 7660: vaatimusten sovittaminen sen mukaan, minkä- tuotevalvontajärjestelmässä. 7661: laiset tosiasialliset mahdollisuudet kullakin on 7662: näytön esittämiseen ja niin, ettei näytön sisäl- 7663: töä koskevia vaatimuksia aseteta ankarammik- 3.3.6. Vanhentuminen 7664: si kuin mikä on kohtuullista, kun otetaan 7665: huomioon mahdollisuudet selvittää syy-yhteys- Vahingonkorvausvastuu vanhentuu yleensä 7666: kysymys yksittäisessä tapauksessa. 10 vuodessa vahingon tapahtumisesta. Tämän 7667: Vahinkoa kärsineellä oleva velvollisuus näyt- periaatteen soveltaminen tuotevastuuseen mer- 7668: tää, että korvausvaatimuksen kohteena oleva kitsisi, että vastuu saattaa vanhentua vasta 7669: on vahingosta vastuussa, ei merkitsisi poik- hyvin pitkän ajan kuluttua tuotteen liikkeelle 7670: keusta yleisistä säännöistä. Vahinkoa kärsineen laskemisesta. Vanhentumisaika saattaa alkaa 7671: asiana on näin ollen osoittaa, että korvausvaa- kulua vasta siitä, kun tuotteesta aiheutunut 7672: timuksen kohteena oleva on valmistanut, tuo- vahinko ilmeni. Esimerkiksi kemiallisten ainei- 7673: nut maahan, myynyt tai muulla tavoin laske- den kohdalla, jotka vaikuttavat asteittain, tä- 7674: nut liikkeelle vahinkoa aiheuttaneen tuotekap- mä saattaisi tapahtua vasta useita vuosikym- 7675: paleen. Myös tässä todistustaakan jakoa kos- meniä tuotteen käyttämisen jälkeen. Sellainen- 7676: kevia säännöksiä täydennettäisiin kuitenkin kin tuote, jonka aiheuttamat vahingot ilmene- 7677: näyttövelvollisuuden sisältöä koskevilla vaati- vät nopeasti, saattaa viipyä jakeluketjussa pit- 7678: muksilla. Kun esimerkiksi korvausvaatimusten kään ennen tulemistaan loppukäyttäjälle. 7679: kohteena olevalla maahantuojana on käytettä- Norjan lain mukaan tuotevastuu vanhentuu 7680: vissään tiedot siitä, mitä tuotekappaleita hän 20 vuodessa siitä, kun vastuussa oleva luovutti 7681: on tuonut maahan, hänen voitaneen usein tuotteen valvonnastaan. Jos vahinko johtuu 7682: katsoa tuoneen kyseisen tuotekappaleen maa- kehittelyriskistä, vastuu vanhentuu kuitenkin 7683: han, jollei asian nimenomaisesti näytetä olevan viimeistään 10 vuodessa siitä, kun valvontaval- 7684: toisin. lasta luovuttiin. EY-direktiivin mukaan vastuu 7685: Korvausvaatimuksen kohteena olevan mah- vanhentuu 10 vuodessa siitä, kun vastuussa 7686: dollisuuksiin osoittaa olevansa vastuusta vapaa oleva luopui tuotteen valvonnasta, kuitenkin 7687: 1989 vp. - HE n:o 119 33 7688: 7689: viimeistään kolmessa vuodessa siitä, kun va- tevahingoista, jotka ovat aikaisemminkin olleet 7690: hinkoa kärsinyt sai tiedon vahingosta, puut- käytettävissä, olisivat käytettävissä lain voi- 7691: teellisesta turvallisuudesta sekä vastuussa ole- maantulon jälkeenkin. Tämä on ehdotettua 7692: vasta. Ruotsin osalta on toistaiseksi epäselvää, lakia arvioitaessa otettava huomioon. 7693: kuinka pitkäksi pidempi vanhentumisaika tul- Vanhentumisajan pidentäminen siitä, mitä 7694: laan asettamaan. Direktiivin mukainen kolmen nyt ehdotetaan, saattaisi johtaa vastuussa ole- 7695: vuoden sääntö tultaneen hyväksymään sellaise- vien kannalta kustannusten kasvamiseen. Ajal- 7696: naan. lisesti pitkälle ulottuvan tuotevastuun vaikutus- 7697: Jotta vanhentumissäännöllä olisi merkitystä, ten laskeminen on vaikeaa. Vastuuajan piden- 7698: sen täytyy antaa suhteellisen selkeä kuva siitä, täminen asettaisi myös suuria vaatimuksia val- 7699: milloin mahdollinen korvausvastuu päättyy. mistajille ja maahantuojille heidän tuotteitaan 7700: Säännös on muotoiltava siten, että voidaan ja niiden vaihdantaa koskevan kirjanpitomate- 7701: vaikeuksitta todeta, mistä vanhentumisaika al- riaalin säilyttämisen suhteen sekä tuotevastuu- 7702: kaa kulua. Myös korvausta vaativan tulee voi- vakuutusten ylläpidon kannalta. 7703: da tietää, kuinka pitkä aika hänellä on käytet- 7704: tävissään vaatimuksen esittämiseen. Vanhentumisajan pituus saattaa vaikuttaa 7705: Tuotevastuussa, jossa vastuussa oleva ja va- tuotevastuuvakuutusten vakuutusmaksuihin. 7706: hinkoa kärsinyt eivät useinkaan ole sopimus- Norjan tuotevastuulain voimaantulosta ja lain 7707: suhteessa keskenään, on vaikeaa löytää sellai- vaikutuksista saadut kokemukset viittaavat 7708: nen vanhentumisajan alkamiskohta, joka täyt- kuitenkin siihen, että vanhentumisajan pituu- 7709: tää nämä molemmat vaatimukset. Useiden della ei olisi suurta merkitystä. 7710: tuotteiden kohdalla valmistajat, maahantuojat Vanhentumisajan pidentäminen merkitsisi 7711: tai myyjät voivat vaikeuksitta kirjata ja säilyt- poikkeamista EY -direktiivistä. Pitempi van- 7712: tää tiedot tuotteen liikkeelle laskemisesta sillä hentumisaika merkitsisi suomalaisten valmista- 7713: tavoin, että pitkänkin ajan kuluttua on vielä jien kilpailuaseman huononemista suhteessa ul- 7714: mahdollista todeta, milloin vahinkoa aiheutta- komaisiin valmistajiin sellaisessa tilanteessa, 7715: nut tuotekappale laskettiin liikkeelle. Näin on jossa Suomen laki voi tulla sovellettavaksi 7716: erityisesti sellaisten tuotteiden kohdalla, jotka suomalaisen valmistajan tuotevastuuseen sa- 7717: varustetaan juoksevalla valmistusnumerolla. malla kun kilpailevan valmistajan vastuu mää- 7718: Toisinaan taas saattaa olla mahdollista todeta, räytyy jonkin muun lain mukaan. 7719: milloin viimeistään vahinkoa aiheuttanut tuo- Tuotevastuun kohdalla on tämän vuoksi kat- 7720: tekappale on laskettu liikkeelle. Tuotekappale sottu aiheelliseksi poiketa yleisestä vahingon- 7721: voi olla esimerkiksi tiettyä vuosimallia. Joskus korvausoikeudellisesta sääntelystä ja laskea 7722: sen sijaan voi olla hyvinkin vaikeaa jälkikäteen vanhentumisaika alkavaksi tuotteen liikkeelle 7723: varmuudella tietää, mikä tai mitkä tuotekappa- laskemisesta. 7724: leet ovat vahinkoa aiheuttaneet ja milloin ky- 7725: Ehdotettu 10 vuoden aika on ehdoton siinä 7726: seiset kappaleet on laskettu liikkeelle. mielessä, että korvausvaatimusta ei tuotevas- 7727: Vahinkoa kärsineen on usein mahdotonta 7728: tuulain nojalla voitaisi esittää sen jälkeen, kun 7729: saada tietää, milloin vahinkoa aiheuttanut tuo- aika on kulunut. Ehdotettu 10 vuoden aika ei 7730: te laskettiin liikkeelle. Tästä aiheutuvaa haittaa sen sijaan merkitsisi sitä, että valmistajalla olisi 7731: vähentää osittain se, että vahingonkorvauslain vastuu tuotteen säilymisestä käyttökelpoisena 7732: mukainen kanne vanhentuu myöhemmin kuin 7733: 10 vuoden ajan. Useimpien tuotteiden elinaika 7734: tuotevastuulain mukainen. on 10 vuotta lyhyempi. 7735: Lakiehdotuksen valmistelun aikana on har- 7736: kittu, ovatko ehdotetut vanhentumisajat liian Tuotevastuulain mukainen oikeus korvauk- 7737: lyhyitä erityisesti henkilövahingoissa ja voi- sen saamiseen voisi ehdotuksen mukaan van- 7738: daanko hyväksyä, että vahinkoa kärsineen oi- hentua jo ennen 10 vuoden ajan umpeenkulu- 7739: keus korvaukseen on voinut vanhentua jo en- mistakin. Korvausvaatimus olisi lakiehdotuk- 7740: nen kuin asianomainen on saanut tietää vahin- sen mukaan esitettävä kolmen vuoden kuluessa 7741: gosta ja oikeudestaan korvaukseen sen perus- siitä, kun korvaukseen oikeutettu sai tiedon 7742: teella. vahingosta ja korvausvelvollisesta. 7743: Ehdotettu laki parantaisi vahinkoa kärsineen Korvausvaatimus vanhentuu, kun ensimmäi- 7744: oikeutta verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön. nen näistä kahdesta vanhentumisajasta on ku- 7745: Ne mahdollisuudet korvauksen saamiseen tuo- lunut. 7746: 5 391154S 7747: 34 1989 vp. - HE n:o 119 7748: 7749: 3.3. 7. Säännösten pakottavuus lettavaa lakia koskevien säännösten tulee joh- 7750: taa siihen, että Suomen oikeus tulee sovelletta- 7751: Tuotevastuulain mukaista korvausvelvolli- vaksi vastuuseen. Nämä edellytykset koskevat 7752: suutta ei voitaisi rajoittaa sopimuksella, joka tuotevastuulain sovellettavaksi tulemista sekä 7753: tehdään ennen vahingon syntymistä. Tämä on Suomessa että muussa valtiossa käytävässä oi- 7754: selvää, kun kysymys on vahingon aiheutumi- keudenkäynnissä. Jotta tuomioistuimen ratkai- 7755: sesta henkilölle, joka ei ole sopimussuhteessa su olisi tehokas suomalaista vastaajaa vastaan, 7756: valmistajaan tai maahantuojaan taikka tavaran edellytetään lisäksi, että tuomio on pantavissa 7757: myyneeseen tahoon. Ehdotuksen mukaan kor- täytäntöön Suomessa tai muussa maassa, jossa 7758: vausvastuuta ei olisi mahdollista rajoittaa vastaajalla on varoja. 7759: myöskään sopimussuhteessa. Tuotteen suoraan Suomen lainsäädännössä ei ole nimenomai- 7760: lopulliselle käyttäjälle myyvä valmistaja ei voi- sia säännöksiä tuomioistuinten kansainvälises- 7761: si rajoittaa korvausvastuutaan sopimuksella. tä toimivallasta tuotevahinkojen korvaamista 7762: Silloin, kun vaatimuksen esittäminen ehdote- koskevissa asioissa. Myöskään asiaa koskevaa 7763: tun lain perusteella on mahdollista, ei vastuus- vakiintunutta oikeuskäytäntöä ei ole. Vastaa- 7764: ta vapautumiseen voitaisi vedota, vaikka esi- jalla Suomessa olevan liikepaikan on kuitenkin 7765: merkiksi vähittäisportaan myyjä olisi tehnyt yleensä katsottu muodostavan perusteen tuo- 7766: ostajan kanssa sopimuksen, jonka mukaan mioistuimen kansainväliselle toimivallalle. 7767: valmistajaa vastaan ei saisi nostaa korvausvaa- Suomalaisen valmistajan tuotteesta aiheutunut- 7768: timusta. ta vahinkoa koskeva riita-asia voidaan näin 7769: Ehdotettu laki ei toisaalta rajoita vahinkoa ollen yleensä saattaa ratkaistavaksi suomalai- 7770: kärsineen oikeutta vaatia korvausta sopimuk- sessa tuomioistuimessa. Tuomioistuimen kan- 7771: sen nojalla tai esimerkiksi vahingonkorvauslain sainvälinen toimivalta voitaisiin mahdollisesti 7772: säännöksiin vedoten. Vahinkoa kärsineellä oli- myös perustaa siihen, että vahinko on tapahtu- 7773: si mahdollisuus vaatia korvausta tällaisella pe- nut Suomessa. 7774: rusteella esimerkiksi siinä tapauksessa, että 7775: ehdotetun lain vanhentumissäännökset estäisi- Siihen, minkä valtion lakia olisi Suomessa 7776: sovellettava tuotevahinkoon, ei voida antaa 7777: vät korvauksen saamisen, mutta vahingonkor- 7778: yksiselitteistä vastausta. Lähtökohtana on kui- 7779: vauslain mukaista vanhentumisaikaa olisi vielä 7780: jäljellä. tenkin, että vahinkoon sovelletaan sen valtion 7781: lakia, jossa tuotevahingon aiheuttanut toimin- 7782: ta on tapahtunut. Tästä säännöstä voi kuiten- 7783: kin esiintyä poikkeuksia esimerkiksi tilantees- 7784: 3.4. Kansainvälisluonteiset tuotevastuutilan- 7785: sa, jossa vahinkoa kärsineen asuinpaikka on 7786: teet 7787: samassa valtiossa kuin vahingon aiheuttajan 7788: liikepaikka. 7789: 3.4.1. Suomalaisen maastaviejän vastuu 7790: Tuomioistuinten kansainvälistä toimivaltaa 7791: Tuotevastuuta koskevat säännökset ovat eri ja sovellettavaa lakia koskevat säännöt johta- 7792: valtioissa sisällöltään erilaiset. Tuotevastuun vat siihen, että tuotevastuulaki voi Suomessa 7793: sisältö riippuu näin ollen siitä, minkä valtion tapahtuvassa oikeudenkäynnissä yleensä tulla 7794: lain mukaan ratkaisu tehdään. Ehdotetun lain sovellettavaksi suomalaista valmistajaa koh- 7795: mukainen vastuu on eräiltä osin ankarampi taan vain, jos vahinko on tapahtunut Suomes- 7796: kuin useissa muissa Euroopan maissa voimassa sa. Mahdollista on, että lakia voitaisiin sovel- 7797: olevien tai ehdotettujen säännösten mukainen taa myös, kun vahinko on tapahtunut ulko- 7798: vastuu. Tämän vuoksi on erityisesti suomalais- mailla, mutta vahinkoa kärsineen asuinpaikka 7799: ten valmistajien ja tuottajien kilpailuaseman on Suomessa. 7800: kannalta tärkeää voida ennakoida, missä tilan- Tuotevastuulaki voisi tulla sovellettavaksi 7801: teissa he voivat joutua vastaamaan vahingosta myös ulkomaisessa oikeudenkäynnissä. Ulko- 7802: ehdotetun lain mukaan. mailla annettu tuomio voidaan panna täytän- 7803: Jotta tuotevastuulaki voisi tulla sovelletta- töön suomalaista valmistajaa vastaan Suomes- 7804: vaksi kansainvälisluonteisessa tapauksessa, tu- sa vain asiaa koskevan lainsäädännön tai valti- 7805: lee sen tuomioistuimen, jossa asia saatetaan osopimuksen määräysten nojalla. Tällä hetkel- 7806: vireille, olla toimivaltainen tuomioistuinmaan lä voidaan Suomessa tapahtuvaa täytäntöönpa- 7807: lain mukaan. Sen lisäksi kyseisen valtion sovel- noa hakea vain toisessa Pohjoismaassa ja eräin 7808: 1989 vp. - HE n:o 119 35 7809: 7810: rajoituksin Itävallassa annettujen tuomioiden pääasiallinen liikepaikkansa tässä valtiossa tai 7811: nojalla. jos vahinkoa kärsinyt on hankkinut tuotteen 7812: Myöskään muissa Pohjoismaissa tai Itäval- tai vahinko on tapahtunut siellä. Vahinkopai- 7813: lassa ei ole erityissäännöksiä tuomioistuinten kan lakia sovelletaan, jos se on samalla vastaa- 7814: kansainvälisestä toimivallasta tuotevahinkoa jan pääasiallisen liikepaikan laki tai jos vahin- 7815: koskevissa asioissa. Keskeisimmät kansainväli- koa kärsinyt on hankkinut tuotteen sieltä. 7816: sen toimivallan perustavat liittymät ovat vas- Jollei kumpikaan näistä tilanteista ole käsillä, 7817: taajan liikepaikka sekä vahingon tapahtumis- sovelletaan kantajan valinnan mukaan joko 7818: paikka. sen valtion lakia, jossa vastaajalla on pääasial- 7819: Voimassa olevat säännöt ovat siinä määrin linen liikepaikka, tai vahinkopaikan lakia. Va- 7820: monimutkaisia ja epätarkkoja, että voidaan hinkopaikan lakia tai vahingon kärsijän asuin- 7821: esittää vain pääpiirteittäisiä arvioita siitä, mis- paikan lakia ei kuitenkaan sovelleta, jos vas- 7822: sä tilanteissa tuotevastuulain soveltamiseen pe- taaja voi näyttää, ettei hänen kohtuudella ole 7823: rustuva ulkomainen tuomio voidaan panna voitu edellyttää tietävän siitä, että vahinkoa 7824: täytäntöön Suomessa suomalaista valmistajaa aiheuttanuHa tuotetta tai hänen muita vastaa- 7825: vastaan. Tuotevastuulain mukainen vastuu voi- via tuotteitaan on tarjottu myytäväksi kyseises- 7826: si syntyä ensinnäkin, kun vastaajalla on liike- sä valtiossa. 7827: paikka myös jossakin muussa Pohjoismaassa 7828: tai Itävallassa ja tuotetta on markkinoitu tai Jos Luganon sopimus tulee Suomen osalta 7829: vahinko tapahtunut Suomessa taikka jos va- voimaan, muodostuu tuomioistuinten kansain- 7830: hinkoa kärsineen asuinpaikka on Suomessa. välinen toimivalta tuotevastuuta koskevissa 7831: Toiseksi vastuu voisi syntyä, kun vahinko on asioissa huomattavasti aiempaa selvemmäksi. 7832: tapahtunut muussa Pohjoismaassa tai Itäval- Suomalaisen valmistajan kannalta sopimus 7833: lassa ja muut liittymät, kuten vahinkoa kärsi- merkitsee, että hänet voidaan haastaa paitsi 7834: neen asuinpaikka tai tuotteen markkinointi- liikepaikkansa tuomioistuimeen myös vahin- 7835: paikka, viittaavat Suomeen. Tällaiset tilanteet gon ilmenemispaikan tai tuotteen valmistuspai- 7836: lienevät epätavallisia. kan tuomioistuimeen. Sopimukseen liittynei- 7837: Edellä (2.4.) on selvitetty Luganon sopimus- den valtioiden tuomioistuinten ratkaisut, jotka 7838: ta tuomioistuinten toimivallasta sekä yksityi- perustuvat näiden liittymien mukaiseen kan- 7839: soikeudellisia asioita koskevien tuomioiden sainväliseen toimivaltaan, voidaan panna täy- 7840: tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä täntöön Suomessa. Tuomioistuinmaan kan- 7841: Haagin sopimusta tuotevastuuseen sovelletta- sainvälisen yksityisoikeuden säännöksistä riip- 7842: vasta laista. Luganon sopimuksen mukaan on puu, voivatko annettavat tuomiot perustua 7843: kanne sellaista vastaan, jolla on asuinpaikka Suomen tuotevastuulakiin. Myös muiden mai- 7844: jossakin sopimusvaltiossa, nostettava tämän den kuin Pohjoismaiden ja Itävallan tuotevas- 7845: valtion tuomioistuimessa. Sopimussuhteen ul- tuuta koskevat liittymäsäännöt viittaavat Haa- 7846: kopuolista korvausvastuuta koskevassa asiassa gin sopimuksen tavoin useimmiten vahingon 7847: kanne voidaan sen lisäksi nostaa siellä, missä tapahtumispaikan lakiin tai sen valtion lakiin, 7848: vahinkoa aiheuttanut toiminta tapahtui. Tämä jossa vahinkoa kärsineellä on asuinpaikka. 7849: merkitsisi sitä, että kanne voitaisiin nostaa Tuotevastuulaki voisi siten tulla ulkomaisessa 7850: sekä siellä, missä vahinko ilmeni, että siellä, oikeudenkäynnissä sovellettavaksi suomalai- 7851: missä vahingon aiheuttanut toiminta tapahtui. seen vastaajaan lähinnä, kun tällä on valmis- 7852: Tuotevastuuta koskevissa asioissa tämä merkit- tusta myös muussa sopimusvaltiossa ja vahin- 7853: see, että kantaja voi valita, nostaako kanteen koa kärsineellä on kotipaikka Suomessa tai 7854: vahingon ilmenemispaikalla vai tuotteen val- vahinko tapahtuu Suomessa. Sen lisäksi tuote- 7855: mistuspaikalla. Jos kanne perustuu rangaista- vastuulaki voisi tulla sovellettavaksi riitaan, 7856: vaan tekoon, kanne voidaan nostaa siellä, jossa vastaajana on suomalainen yritys, kun 7857: missä syytekin on nostettu. Sopimuksen mu- vahinko tapahtuu ulkomailla ja vahinkoa kär- 7858: kaan tällaisessa asiassa annettu tuomio voi- sineen asuinpaikka on Suomessa. Vaihtoehtois- 7859: daan panna täytäntöön kaikissa valtioissa, joi- ten tilanteiden sekä mahdollisesti sovellettavik- 7860: ta sopimus sitoo. si tulevien liittymäsääntöjen moninaisuuden 7861: Haagin sopimuksen mukaan tuotevahinkoon vuoksi kovin tarkkoja arvioita tuotevastuulain 7862: sovelletaan sen valtion lakia, jossa vahinkoa sovellettavuudesta ulkomaisessa oikeudenkäyn- 7863: kärsineellä on asuinpaikka, jos vastaajalla on nissä ei kuitenkaan voida esittää. 7864: 36 1989 vp. - HE n:o 119 7865: 7866: Jos Suomi liittyy sekä Luganon sopimukseen 4.2. Kotitalouksiin ja elinkeinotoimintaan 7867: että Haagin sopimukseen, voi tuotevastuulaki kohdistuvat vaikutukset 7868: tulla Suomessa käytävässä oikeudenkäynnissä 7869: sovellettavaksi riitaan, jossa vastaajana on Ehdotettu laki merkitsee valmistajien ja 7870: suomalainen yritys, lähinnä silloin, kun vahin- maahantuojien vastuun tiukentumista tuoteva- 7871: gon kärsijän asuinpaikka on Suomessa tai hinkojen kohdalla. Se johtaa tällaisesta vahin- 7872: vahinko on tapahtunut Suomessa. gosta syntyneiden kustannusten uudelleen ja- 7873: kautumiseen sikäli, että vahingot, joiden ai- 7874: heuttamista rasituksista on tähän asti vastan- 7875: 3.4.2. Maahantuoduista tuotteista aiheutunei- nut yksityinen vahingonkärsijä, tulisivat ehdo- 7876: den vahinkojen korvaaminen tuksen mukaan valmistajan tai maahantuojan 7877: kannettaviksi. 7878: Lain säätäminen ei johda tuotevahinkojen 7879: Edellä selostettujen Suomen tuomioistuinten määrän lisääntymiseen. Lailla päinvastoin ole- 7880: kansainvälistä toimivaltaa koskevien sääntöjen tetaan olevan vahinkoja ennalta ehkäisevää 7881: perusteella ulkomainen valmistaja saattaa olla vaikutusta. Sen sijaan on todennäköistä, että 7882: velvollinen vastaamaan tuotevastuuta koske- yleiseen tietoon tulevien tuotevahinkojen mää- 7883: vassa asiassa Suomessa silloin, kun vahinko on rä kasvaa tuotevahinkoja koskevien korvaus- 7884: tapahtunut Suomessa. Tuotevastuulakia sovel- vaatimusten lisääntymisen seurauksena. Kor- 7885: letaan tällöin pääsääntöisesti vahinkopaikan vauksia tultaneen myös maksamaan tähänastis- 7886: lakina. Suomessa annetun tuomion täytän- ta useammissa tapauksissa. 7887: töönpanoa voidaan hakea muissa Pohjoismais- Laki tullee johtamaan myös lisääntyviin kor- 7888: sa ja Itävallassa. vausvaatimusten käsittelykustannuksiin. Kus- 7889: Jos Luganon sopimus tulee Suomen osalta tannuksia syntyy yhtäältä valmistajille ja maa- 7890: voimaan, sellainen valmistaja, jolla on liike- hantuojille sekä muille, jotka voivat lain nojal- 7891: paikka jossakin sopimusvaltiossa, on velvolli- la joutua vastuuseen, sekä toisaalta vakuutuk- 7892: nen vastaamaan Suomessa tuotevastuuta kos- sen antajille, jolloin ne näkyvät vakuutus- 7893: kevassa asiassa, jos vahinko on ilmennyt tai maksuissa. 7894: tuote on valmistettu Suomessa. Tällöin tuote- Korvausvaatimusten määrän voidaan arvioi- 7895: vastuulaki voi Haagin tuotevastuuseen sovellet- da nousevan suurehkoksi heti lain voimaantu- 7896: tavaa lakia koskevan sopimuksen mukaan tulla lon jälkeisenä aikana. Vaatimuksista osa koh- 7897: sovellettavaksi, jos vahinko on tapahtunut distunee vahinkoihin, jotka ovat aiheutuneet 7898: Suomessa ja tuote on ostettu Suomesta tai ennen lain voimaantuloa liikkeelle lasketuista 7899: vahinkoa kärsineen asuinpaikka on täällä. tuotteista ja joista korvausta ei suoritettaisi 7900: Tuotevastuulaki voi myös tulla sovellettavaksi, uuden lain nojalla. Ennakolta on mahdotonta 7901: kun vahinkoa kärsineen asuinpaikka on Suo- arvioida esitettävien korvausvaatimusten luku- 7902: messa ja tuote on ostettu täältä. määrää. 7903: Jos Luganon sopimus tulee Suomen osalta Tuotevastuulain soveltamisen piiriin kuulu- 7904: voimaan, Suomessa tuotevastuuta koskevassa villa aloilla vastuun ankaroituminen vaikutta- 7905: asiassa annettu tuomio voidaan panna täytän- nee eri tavoin. Aloilla, joilla tuotevahinkoja ei 7906: töön muissa Pohjoismaissa ja Itävallassa. tähän asti ole esiintynyt tai joilla ne ovat olleet 7907: epätavallisia, lailla tuskin on kustannusvaiku- 7908: tuksia. Joillakin aloilla, kuten kemian alalla, 7909: lain voidaan arvioida johtavan tuotevahingois- 7910: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- ta suoritettavien korvausten muita aloja suu- 7911: tukset rempaan kasvuun. 7912: Tuotevastuulaki johtanee siihen, että tuote- 7913: 4.1. Valtiontaloudelliset ja kunnallistaloudel- vastuuvakuutusten lukumäärä lisääntyy. Tuo- 7914: liset vaikutukset tevastuuvakuutus merkitsee uutta kustannuse- 7915: rää sellaisille yrityksille, joilla ei tähän asti ole 7916: Ehdotuksella ei ole välittömiä valtiontalou- tällaista vakuutusta ollut. Todennäköisesti täl- 7917: dellisia vaikutuksia. Ehdotettu laki koskisi kui- lä on vaikutusta erityisesti maahantuojille. Tä- 7918: tenkin myös valtion omistamien yritysten ja mä on seurausta muun muassa tuottamusvas- 7919: laitosten liikkeelle laskemia tuotteita. tuun muuttumisesta huolimattomuudesta riip- 7920: 1989 vp. - HE n:o 119 37 7921: 7922: pumattomaksi vastuuksi, kehittelyriskistä sekä merkitystä lähinnä siltä osin, että ehdotuksessa 7923: korvausvaatimusten lukumäärän kasvusta ja ei ole säännöksiä omavastuusta esinevahingois- 7924: sitä mahdollisesti seuraavista lisääntyvistä ta- sa ja että ehdotus koskee myös kehittelyvahin- 7925: kautumisvaatimuksista. On mahdotonta arvi- koja. 7926: oida lain vaikutuksia vakuutusmaksuihin ko- Sitä, missä määrin ehdotus vaikuttaa vakuu- 7927: konaisuudessaan tai myöskään mainittujen eri tuskustannuksiin, ei ole mahdollista ilmoittaa 7928: tekijöiden vaikutusta maksujen mahdolliseen markkamäärinä tai prosentteina. Oletettavaa 7929: nousuun. Voidaan kuitenkin todeta, että noin on, että ehdotuksen aiheuttama maksujen nou- 7930: 75 prosentissa nykyään korvattavista tuoteva- su tietyssä määrin tasaantuu pidemmällä aika- 7931: hingoista vahinko kohdistuu elinkeino-omai- välillä, kun vahingoista ja maksetuista kor- 7932: suuteen. Koska näitä vahinkoja ei korvattaisi vauksista saadaan käyttöön luotettavaa tilasto- 7933: ehdotetun lain nojalla, ei lain säätäminen voi tietoa. 7934: tältä osin myöskään aiheuttaa vakuutusmaksu- Ehdotus voi lopuksi saada aikaan kustan- 7935: jen kohoamista. Edelleen voidaan todeta, että nusvaikutuksia sen seurauksena, että valmista- 7936: tuotevastuuvakuutusten kustannukset eivät ole jat välttääkseen tuotevahinkojen syntymistä 7937: Isossa-Britanniassa nousseet sen seurauksena, ryhtyvät käyttämään entistä kalliimpia materi- 7938: että siellä saatettiin voimaan EY -direktiivin aaleja valmistuksessa ja tarkempaa valvontaa 7939: mukainen tuotevastuulainsäädäntö. Vakuutus- tuotannossa. Myöskään tämä kustannusten li- 7940: maksut eivät myöskään Norjassa ole mainitta- säys ei ole laskettavissa, koska siihen vaikutta- 7941: vasti nousseet tuotevastuulain voimaantulon vat kussakin yksittäisessä yrityksessä tehtävät 7942: jälkeen siitä huolimatta, että Norjan laki kos- ratkaisut. Tältä osin kustannusvaikutus on sa- 7943: kee myös kehittelyriskiä ja vanhentumisaika on manlainen kuin muissakin maissa, joissa tuote- 7944: Norjassa pidempi kuin esillä olevassa ehdotuk- vastuu on huolimattomuudesta riippumatonta. 7945: sessa. Mahdollista on niin ikään, että ehdotus vaatii 7946: Ehdotuksesta mahdollisesti seuraava vakuu- uusien tuotteiden kehittämiseltä aiempaa kor- 7947: tusmaksujen nousu tullee olemaan erilaista eri keampia kustannuksia. Tältä osin kustannus- 7948: aloilla. Nousuun vaikuttaa ainakin eräillä aloil- vaikutuksella on yhteyttä vastuuseen kehittely- 7949: la se, että tuotevastuulaki koskisi myös kehitte- vahingoista. Epävarmaa kuitenkin on, missä 7950: lyriskejä. Tietoja siitä, miten laki vaikuttaa määrin lailla tulee olemaan tällaista vaikutusta. 7951: vakuutusmaksuihin, ei ole käytettävissä ennen 7952: kuin laki on säädetty. Kehittelyvahinkojen 7953: osalta voidaan todeta, että vakuutusmaksulas- 4.3. Vaikutukset kansainväliseen kilpailuun 7954: kelmien pohjaksi ei ole olemassa tilastotietoa. 7955: Asian luonteesta myös seuraa, että tällaiset Tuotevastuu on vastuussa olevien kannalta 7956: tilastot tuskin voisivat olla kovin luotettavia, yksi kustannuksia aiheuttava tekijä. Jos vastuu 7957: vaikka niitä olisikin. Vakuutuskustannusten li- muodostuu sellaiseksi, että se olennaisesti 7958: säys tultaneen suurelta osin siirtämään tuottei- poikkeaa muiden maiden vastaavasta säänte- 7959: den hintoihin ja näin ollen niiden maksettavik- lystä, lainsäädännöllä voi olla vaikutusta kil- 7960: si, jotka tuotteita ostavat. pailuolosuhteisiin. Arvostuskysymys on, miten 7961: Vakuutusmaksut tulevat vaikuttamaan eri laaja yhdenmukaisuus ehdotetun lain ja kilpai- 7962: tavoin erilaisten tuotteiden hintoihin riippuen lijamaiden vastaavan lainsäädännön välillä oli- 7963: muun muassa siitä, onko tuote tarkoitettu si toivottavaa. Lähtökohtana on kuitenkin pi- 7964: vientiin. Voidaan otaksua, että ehdotuksella on dettävä sitä, että suomalaiset yritykset eivät 7965: vain vähäinen vaikutus vientiin tarkoitettujen joudu tuotevastuulainsäädännön seurauksena 7966: tuotteiden vakuutuskustannuksiin. Ulkomailla ulkomaisia kilpailijoitaan olennaisesti huo- 7967: tuotevastuuseen tulee harvoin sovellettavaksi nompaan asemaan. 7968: Suomen oikeus. Sikäli kuin Suomen oikeutta Sikäli kuin kaikkia tietyillä markkinoilla ole- 7969: sovellettaisiin ulkomailla tapahtuneeseen tuote- via tuotteita koskevat samat tuotevastuusään- 7970: vahinkoon, olisi suomalaisen lainsäädännön nöt, säännöillä ei kilpailunäkökulmasta ole 7971: kustannusvaikutuksilla merkitystä vain siinä merkitystä. Suomalainen yritys, joka vie tuot- 7972: määrin kuin Suomen lainsäädäntö on anka- teita Yhdysvaltoihin, havaitsee, että siihen so- 7973: rampi kuin ne oikeussäännökset, jotka muu- velletaan Yhdysvalloissa tapahtuvien tuoteva- 7974: toin olisivat vahinkoon sovellettavissa. Kysy- hinkojen osalta samoja säännöksiä kuin mui- 7975: myksellä on Länsi-Euroopan maita ajatellen hinkin yrityksiin Yhdysvalloissa. Kunkin maan 7976: 38 1989 vp. - HE n:o 119 7977: 7978: kansainvälis-yksityisoikeudellisten sääntöjen tällä hetkellä on odotettavissa useimpien EY:n 7979: mukaan määräytyy kuitenkin se, minkä maan jäsenmaiden lainsäädännön suhteen, vai olisi- 7980: lakia sovelletaan kussakin tapauksessa tuoteva- ko pyrittävä luomaan tehokas suoja vahinkoa 7981: hinkoihin. Suomen lainsäädännön mukaan kärsineiden turvaksi, on ehdotuksessa päädytty 7982: voidaan vain hyvin rajoitetusti vaikuttaa sii- viimeksi mainittuun vaihtoehtoon. Tähän on 7983: hen, katsooko ulkomainen tuomioistuin, että päädytty siitä ratkaisuun sisältyvästä riskistä 7984: suomalaisen yrityksen vastuuseen ulkomailla huolimatta, että niissä valtioissa, joissa kan- 7985: tapahtuneesta tuotevahingosta olisi sovelletta- sainvälis-yksityisoikeudelliset säännökset voi- 7986: va Suomen oikeutta. Tuotevahinkoihin sovel- vat johtaa tuotteen valmistajamaan lainsää- 7987: lettavaa lakia koskevalla Suomen lainsäädän- dännön soveltamiseen, suomalaisille yrityksille 7988: nöllä voidaan sen sijaan säännellä sitä, milloin saatetaan asettaa ankarampi tuotevastuu kuin 7989: suomalaisen tuomioistuimen on sovellettava osalle kilpailevista ulkomaisista yrityksistä. 7990: Suomen oikeutta ulkomailla tapahtuneeseen 7991: tuotevahinkoon. Tällaisella sääntelyllä voidaan 7992: ehkäistä sitä, että ulkomainen vahinkoa kärsi- 5. Valmisteluvaiheet ja -elimet 7993: nyt voisi nostamalla korvauskanteen Suomessa 7994: suomalaista yritystä vastaan ulkomailla tapah- 5.1. Valmistelu 7995: tuneesta tuotevahingosta vedota ankarampaan 7996: tuotevastuuseen, kuin mikä on voimassa vahin- Tuotevastuulainsäädännön valmistelu käyn- 7997: koa kärsineen kotimaassa tai siellä, mistä hän nistyi oikeusministeriössä kuluttajansuojalain- 7998: osti tuotteen. säädännön valmisteluun liittyen vuonna 1972. 7999: Merkityksetöntä ei siten ole, missä määrin Ehdotus kuluttajansuojalainsäädännöksi (Oi- 8000: tuotevastuusääntely laaditaan yhdenmukaiseksi keusministeriön lainsäädäntöosaston julkaisu 8001: tai poikkeavaksi suhteessa muiden maiden vas- 12/1974) saatiin valmiiksi 15 päivänä tammi- 8002: taavaan sääntelyyn. Ehdotuksen mukainen kuuta 1975. Ehdotuksen aineelliset säännökset 8003: tuotevastuu olisi pääasiallisesti yhdenmukainen sisältyivät kuluttajansuojalakiin, jonka 6 lu- 8004: EY :n tuotevastuuta koskevan direktiivin kans- vussa olivat säännökset tuotevastuusta (valmis- 8005: sa. Ehdotus poikkeaa direktiivistä lähinnä vain tajan vahingonkorvausvastuu). 8006: siinä, että vahinkoa kärsineelle ei ehdoteta Ehdotuksesta saaduista lausunnoista on jul- 8007: omaisuusvahingoissa minkäänlaista omavas- kaistu yhteenveto (Oikeusministeriön lainval- 8008: tuuosuutta. Direktiivi vastaa suurelta osin niitä misteluosaston julkaisu 9/1975). 8009: lainsäädäntöehdotuksia, joita Suomessa on Hallituksen esitykseen kuluttajansuojalain- 8010: aiemmin asiasta laadittu. Direktiivi on myös säädännöksi (hall.es. 8/1977 vp.) ei kuitenkaan 8011: suuressa määrin vaikuttanut niihin tuotevas- otettu säännöksiä valmistajan vahingonkor- 8012: tuuta koskeviin lainsäädäntöehdotuksiin, joita vausvastuusta. Tämä johtui siitä, että eräät 8013: viime aikoina on EY :n ulkopuolella Euroopas- viranomaiset sekä useimmat elinkeinoelämän 8014: sa laadittu. järjestöt katsoivat kysymyksen vaativan vielä 8015: Direktiivin sisältämien valinnanmahdolli- perusteellista valmistelua. Hyväksyessään ku- 8016: suuksien puitteissa ehdotus edustaa ankaraa luttajansuojalain eduskunta edellytti, että halli- 8017: vastuuta. Ehdotus kattaa myös jalostamatto- tus joutuisasti valmistelee ja antaa eduskunnal- 8018: mat alkutuotteet. Vastuusta vapautuminen ei le esityksen valmistajan ja maahantuojan tuo- 8019: olisi mahdollista sillä perusteella, että tuotteen tevastuun sääntelemiseksi. 8020: puutteellinen turvallisuus johtuu niin kutsutus- Valtioneuvosto asetti 18 päivänä marraskuu- 8021: ta kehittelyriskistä eli siitä, että tuotteen puut- ta 1976 komitean suorittamaan perusteellisen 8022: teellista turvallisuutta ei voitu ennakoida tuot- selvityksen tuotevastuusäännöstön tarpeellisuu- 8023: teen liikkeelle laskemisen ajankohtana ottaen desta ja vaikutuksista. Komitean tuli myös 8024: huomioon tieteen ja tekniikan tuonhetkinen valmistella hallituksen esityksen muotoon laa- 8025: taso. Ehdotuksessa ei ole asetettu minkäänlai- dittu ehdotus lainsäädännöksi valmistajan va- 8026: sia enimmäismääriä niille korvauksille, joita hingonkorvausvastuusta. Komitean asettami- 8027: voidaan joutua suorittamaan yhdestä tai kai- sen yhteydessä laaditun muistion mukaan ko- 8028: kista tuotteessa olleen saman puutteellisuuden mitean tuli myös ottaa huomioon ne tuotevas- 8029: aiheuttamista vahingoista. tuuta koskevat näkökohdat, jotka sisältyivät 8030: Harkittaessa sitä, olisiko tuotevastuulaki oikeusministeriössä laadittuun ehdotukseen ja 8031: laadittava yhdenmukaiseksi sen kanssa, mitä siitä annettuihin lausuntoihin samoin kuin 8032: 1989 vp. - HE n:o 119 39 8033: 8034: muiden pohjoismaiden tuotevastuusäännöstöä kevahinkolain. Ehdotuksesta saadut lausunnot 8035: koskevat ehdotukset sekä Euroopan neuvoston on julkaistu (Oikeusministeriön lainvalmiste- 8036: ja muiden kansainvälisten järjestöjen selvityk- luosaston julkaisu 1/1980). Ehdotus ei kuiten- 8037: set ja ehdotukset tuotevastuusta. kaan johtanut lainsäädäntöön. Sen sijaan käyt- 8038: Tuotevastuukomitea jätti mietintönsä vuon- töön otettiin vapaaehtoinen lääkevahinkova- 8039: na 1978 (komiteanmietintö 1978: 19). Komitea kuutus, jonka kustantavat lääkevalmistajat ja 8040: ehdotti säädettäväksi tuotevastuulain. Laki oli- -maahantuojat. 8041: si koskenut vastuuta kulutustavaroiden aiheut- Oikeusministeriö asetti 4 päivänä marras- 8042: tamista henkilö- ja esinevahingoista. Laki ei kuuta 1981 työryhmän tehtävänään valmistella 8043: kuitenkaan olisi koskenut jalostamattomia al- ehdotus tuotevastuulaiksi. Ehdotuksen tuli 8044: kutuotteita. Vastuu tuotteista aiheutuneista va- koskea henkilövahinkojen korvaamista sekä, 8045: hingoista olisi kuulunut valmistajille ja maa- jos kansainvälinen kehitys antaa siihen aihetta, 8046: hantuojille sekä tietyin edellytyksin sille, joka myös omaisuusvahinkoja. 8047: on varustanut tuotteen tunnusmerkillään. Kor- Esillä olevaa ehdotusta laadittaessa on poh- 8048: vausvastuu olisi syntynyt tuottamuksesta riip- joismaiden oikeusministeriöiden edustajien vä- 8049: pumatta, jos tuote ei ole ollut niin turvallinen lillä käyty keskusteluja asiasta. Näissä keskus- 8050: kuin kohtuudella on ollut aihetta edellyttää. teluissa on voitu päästä yksimielisyyteen ehdo- 8051: Korvausvelvollisuutta ei olisi ollut, jos se, jolta tuksen pääkohdista, jotka ovat yhdenmukaiset 8052: korvausta vaaditaan, osoittaa, ettei hän ollut myös EY:n direktiivin kanssa. Erisuuntaisia 8053: laskenut tuotetta liikkeelle, tai jos hän saattaa käsityksiä vallitsee kuitenkin vanhentumisaiko- 8054: todennäköiseksi, ettei tuote ollut turvallisuu- jen ja kehittelyvahinkojen kohdalla. Tanskan 8055: deltaan puutteellinen silloin kun se laskettiin lain mukaan vastuusta vapautumiseksi voidaan 8056: liikkeelle. vedota kehittelyriskin olemassaoloon. Esillä 8057: Korvaus olisi käsittänyt tuotteesta aiheutu- olevan ehdotuksen ja Norjan lain mukaan 8058: neet henkilö- ja esinevahingot. Esinevahinkona tämä taas ei ole mahdollista. Myöskään Ruot- 8059: olisi korvattu myös tuotteelle itselleen aiheutu- sissa ei ilmeisesti ole tarkoitus, että kehittelyris- 8060: nut vahinko. Esinevahinkona olisi muutoin kiin voisi vastuusta vapautumiseksi vedota. 8061: korvattu vain yksityisessä käytössä olleelle 8062: omaisuudelle aiheutunut vahinko. 8063: Vahingonkorvausta olisi voitu sovitella, jos 5.2. Lausunnot 8064: vahinkoa kärsinyt oli myötävaikuttanut vahin- 8065: koon. Oikeus korvaukseen olisi vanhentunut Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot neljältä 8066: 10 vuodessa siitä, kun korvausvelvollinen oli ministeriöitä ja yhdeksältä muulta viranomai- 8067: laskenut tuotteen liikkeelle. Korvausvaatimus selta sekä 41 järjestöltä, jotka edustivat kulut- 8068: olisi kuitenkin tullut esittää vuoden kuluessa tajia, ammattiyhdistysliikettä, elinkeinoelä- 8069: siitä, kun korvausta vaativa oli saanut tiedon mää, maataloutta ja muuta alan asiantunte- 8070: vahingosta ja korvausvelvollisesta. musta. Lausunnon antoi näiden lisäksi 11 8071: Komitea totesi, että kysymykseen lääkeva- muuta järjestöä. 8072: hinkojen korvaamisesta liittyi lukuisia seikko- Yksikään lausunnonantajista ei vastustanut 8073: ja, jotka vaatisivat erillistä selvittämistä. Ko- lain säätämistä ehdotuksen pohjalta. Kulutta- 8074: mitean mielestä olisi ollut epätyydyttävä rat- jansuojaviranomaiset sekä kuluttaja- ja pal- 8075: kaisu liittää lääkevahinkotapaukset yleiseen kansaajajärjestöt kannattivat ehdotusta mutta 8076: tuotevastuulakiin. arvostelivat kymmenen vuoden vanhentumisai- 8077: Mietinnöstä saaduista lausunnoista on jul- kaa, jota ne pitivät liian lyhyenä. Arvostelua 8078: kaistu yhteenveto (Oikeusministeriön lainval- kohdistettiin myös sitä vastaan, ettei ehdotettu 8079: misteluosaston julkaisu 2111979). pakollista vakuutusta kattamaan tuotevahinko- 8080: Oikeusministeriö asetti 26 päivänä touko- jen korvausvelvollisuutta. Useat viranomaiset 8081: kuuta 1978 työryhmän laatimaan ehdotuksen ja järjestöt hyväksyivät alkutuotteiden rajaa- 8082: lääkkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaus- misen lain soveltamisalasta edellyttäen, että 8083: vastuusta valmistajien ja maahantuojien otta- rajaus muotoillaan ahtaaksi. Elinkeinoelämän 8084: man vakuutuksen pohjalta. Työryhmän ehdo- järjestöt hyväksyivät lain säätämisen mutta 8085: tus valmistui 13 päivänä helmikuuta 1979 (Oi- edellyttivät, että siitä ei saa seurata ankaram- 8086: keusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu paa vastuuta kuin mikä toteutetaan EY:n jä- 8087: 2/1979). Työryhmä ehdotti säädettäväksi lää- senmaissa. Tätä taustaa vasten järjestöt katsoi- 8088: 40 1989 vp. - HE n:o 119 8089: 8090: vat, että vastuuvelvollisen tulisi voida vastuus- nöksiä kuluttajansuojalain soveltamisalasta, 8091: ta vapautuakseen vedota kehittelyriskiin, sii- kulutustavaroiden kaupasta ja kuluttajapalve- 8092: hen, että tuote on viranomaisten antamien luksista. 8093: määräysten mukainen, ja osatuotteen valmista- Kulutustavaroita koskevassa luvussa ehdote- 8094: jan osalta, että osatuote on tilaajan antamien taan, että tavaran virheestä muulle omaisuu- 8095: ohjeiden mukainen tai että puutteellinen tur- delle kuin myydylle tavaralle aiheutunut vahin- 8096: vallisuus johtuu lopputuotteen suunnittelusta. ko korvataan luvun mukaan vain, jos vahinko 8097: Nämä järjestöt arvostelivat ehdotusta edelleen kohdistuu omaisuuteen, jolla on välitön käyt- 8098: siitä että korvausta olisi voitu sovitella myötä- töyhteys myytyyn tavaraan. Oikeus korvauk- 8099: vaik~ttavan tuottamuksen perusteella vain, jos sen saamiseen tällaisesta vahingosta on myös 8100: tuottamus oli ollut törkeää. Arvostelun yksi- ostajan perheenjäsenellä. Luvussa ehdotetaan 8101: tyiskohtia käsitellään myös yksityiskohtaisissa myös, että ostajan tulisi voida kohdistaa kor- 8102: perusteluissa. vausvaatimuksensa tavaran virheen perusteella 8103: Laintarkastuskunta antoi 17 päivänä maalis- myyntiketjun aikaisempaankin portaaseen. 8104: kuuta 1989 lausuntonsa tarkistetusta ehdotuk- Tästä säännöstä olisi kuitenkin eräitä poik- 8105: sesta tuotevastuulaiksi (Laintarkastuskunnan keuksia. Kun kuluttajansuojalain muutoseh- 8106: lausunto 1/1989). Laintarkastuskunta katsoi, dotusta ja tuotevastuulakiehdotusta tarkastel- 8107: että tuotevastuuta koskeva lainsäädäntö on laan yhdessä, säännökset merkitsevät, että va- 8108: tarpeellinen ja että ehdotuksessa esitetyt oi- hinkoa kärsinyt ostaja voisi kohdistaa korvaus- 8109: keuspoliittiset tavoitteet voidaan saavuttaa eh- vaatimuksen valmistajaan sekä tuotteesta ai- 8110: dotetuin keinoin. Laintarkastuskunta ehdotti heutuneiden henkilö- ja esinevahinkojen nojal- 8111: tehtäväksi kuitenkin useita teknisiä korjauksia. la että myydyn tavaran virheen perusteella. 8112: Kuluttajapalveluksia koskevassa luvussa eh- 8113: 6. Muita esitykseen vaikuttavia dotetaan, että palveluksen suorittaja olisi vel- 8114: seikkoja vollinen korvaamaan palveluksessa olleen vir- 8115: heen aiheuttaman vahingon. Välillinen vahinko 8116: Kuluttajansuojalain muuttamista koskeva korvattaisiin kuitenkin vain, jos virhe tai va- 8117: ehdotus, jonka on laatinut oikeusministeriön hinko johtuu huolimattomuudesta. 8118: asettama työryhmä (Oikeusministeriön lainval- Kuluttajansuojalakiin ehdotetut säännökset 8119: misteluosaston julkaisu 9/1988), sisältää sään- eivät estäisi tuotevastuulain säätämistä. 8120: 8121: 8122: 8123: 8124: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 8125: 8126: 8127: 1. Lakiehdotuksen perustelut vahinkoa koskevan korvausvaatimuksensa va- 8128: hingonkorvauslakiin. Korvauksen saaminen 8129: Soveltamisala vahingonkorvauslain nojalla edellyttää, että 8130: vahinko on aiheutunut vastuuvelvollisen huoli- 8131: 1 §. Pykälän 1 momentin mukaan laki kos- mattomuudesta. 8132: kisi tuotteesta henkilölle tai vahingon tapahtu- 8133: Laki koskisi henkilö- ja esinevahingon kor- 8134: misen aikaan pääasiassa yksityiseen tarkoituk- 8135: vaamista. Laissa ei kuitenkaan määritellä hen- 8136: seen käytetylle omaisuudelle aiheutuneen va- 8137: kilö- tai esinevahinkoa. Näiden käsitteiden si- 8138: hingon korvaamista. Tuotteelle itselleen aiheu- 8139: sältöä on siten arvioitava vahingonkorvauslain 8140: tunutta vahinkoa ei kuitenkaan 2 §:n 1 kohdan 8141: perusteella. Ehdotuksen 8 §:ssä olevasta viit- 8142: mukaan korvattaisi tuotevastuulain perusteel- 8143: tauksesta vahingonkorvauslakiin ilmenee, että 8144: la. 8145: tuotevastuulain mukainen korvaus määrätään 8146: Tuotevastuulailla ei tyhjentävästi säänneltäi- 8147: noudattamalla soveltuvin osin vahingonkor- 8148: si vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen 8149: vauslakia. 8150: tuotevahingosta. Ehdotuksen 11 §:stä ilmenee, 8151: että vahinkoa kärsinyt voi perustaa tuote- Esinevahinkoina pidetään myös eläville eläi- 8152: 1989 vp. - HE n:o 119 41 8153: 8154: mille ja kiinteälle omaisuudelle aiheutuneita tykset arvioitaisiin erikseen osatuotteen ja lo- 8155: vahinkoja. pullisen tuotteen osalta. 8156: Esinevahinko korvattaisiin tuotevastuulain Lakia voitaisiin 2 §:stä johtuvin poikkeuksin 8157: nojalla vain, jos vahingoittunutta omaisuutta soveltaa myös kuljetusvälineiden aiheuttamiin 8158: käytettiin vahingon tapahtumisen aikaan pää- vahinkoihin. Kuljetuksen aikana vahingoittu- 8159: asiassa yksityiseen tarkoitukseen. Elinkeinotoi- nut matkustaja voi näin ollen vaatia korvausta 8160: minnassa tai julkisessa toiminnassa käytetylle rahdinkuljettajalta kyseistä kuljetussopimus- 8161: omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja ei korvat- suhdetta koskevien sääntöjen nojalla taikka 8162: taisi tuotevastuulain perusteella. kääntyä esimerkiksi kuljetusvälineen valmista- 8163: Säännöksessä ei edellytettäisi, että omaisuus jan puoleen ja vaatia tältä korvausta, jos 8164: olisi yksityishenkilön käytössä. Omaisuutta kuljetusväline on ollut turvallisuudeltaan puut- 8165: voidaan käyttää yksityiseen tarkoitukseen teellinen ja kysymyksessä on siten tuotevahin- 8166: myös silloin, kun se on useamman yksityishen- ko. 8167: kilön yhteisessä omistuksessa ja käytössä taik- Myös tietokoneet olisivat laissa tarkoitettuja 8168: ka kun käyttäjänä on kuolinpesä tai aatteelli- tuotteita. Tietokoneessa olevasta viasta johtu- 8169: nen yhdistys. Ei ole myöskään mahdotonta, va vahinko voitaisiin siten korvata tuotevahin- 8170: etteikö tuotevastuulaki koskisi myös asunto- kona. Sama koskee turvallisuudeltaan puut- 8171: osakeyhtiöiden käyttämälle omaisuudelle ai- teellisten levykkeiden aiheuttamia vahinkoja. 8172: heutuneita vahinkoja. Tuotevastuulain kannal- 8173: ta katsottuna asunto-osakeyhtiön harjoittamaa Kysymys siitä, koskisiko tuotevastuulaki tie- 8174: toimintaa ei välttämättä tarvitse pitää elinkei- tokoneohjelmia, on mutkikkaampi. Tietokone- 8175: notoimintana. ohjelma voidaan ajatella sarjaksi toimintaoh- 8176: Jos vahingoittunut omaisuus oli tarkoitettu jeita, joten sitä ei voida pitää irtaimena esinee- 8177: sekä yksityistä käyttöä että elinkeinotoimintaa nä vaan älyllisenä luomuksena. Lähtökohtai- 8178: varten, ratkaisevaksi muodostuu omaisuuden sesti tietokoneohjelmat eivät siten kuuluisi lain 8179: pääasiallinen käyttö. Ratkaisevaa ei olisi, mil- tuotekäsitteen piiriin. Sen sijaan ohjelmat, jot- 8180: laisessa käytössä omaisuus sattui olemaan va- ka ovat välttämättömiä tietokoneen toiminnal- 8181: hingon tapahtuessa, vaan se, käytettiinkö le, muodostavat poikkeuksen tästä lähtökoh- 8182: omaisuutta enemmän yksityisesti kuin elinkei- dasta. Tietokoneen käyttöjärjestelmä, joka oh- 8183: notoiminnassa. Vahinkoa kärsineen on kyettä- jaa tietokoneohjelmien toimintaa mahdollis- 8184: vä osoittamaan, että omaisuus oli pääasiassa taen muun muassa tiedonsyötön ja tulostuksen 8185: yksityisessä käytössä. Merkitystä voi olla sen ohjaamisen, muistitilan jakamisen sekä tieto- 8186: selvittämisellä, että vahingoittunut omaisuus jen käsittelemisen, liittyy kiinteästi tietokonee- 8187: on yleensä yksityiseen tarkoitukseen käytettä- seen. Jos tällaisilla kiinteästi koneeseen liitty- 8188: vää. Tällöin voidaan olettaa, että näin oli villä ohjelmilla varustettu tietokone aiheuttaisi 8189: asianlaita myös kyseisessä tapauksessa. Jos vahinkoa, koneen valmistaja vastaisi siitä tuo- 8190: omaisuus on sellaista, ettei sitä yleensä käytetä tevastuulain perusteella, vaikka vahingon pe- 8191: yksityiseen tarkoitukseen, näytälle voidaan rimmäisenä syynä olisi ohjelmavirhe. Samoin 8192: asettaa ankarammat vaatimukset. auton tai pesukoneen valmistaja vastaisi tuote- 8193: Pykälän 2 momentin mukaan tuotteella tar- vastuulain mukaisesti vahingosta, joka johtuu 8194: koitettaisiin irtainta esinettä. Momentissa ole- auton tai pesukoneen toimintojen ohjaamiseen 8195: vasta määritelmästä johtuen laki koskisi tuot- käytetystä ohjelmasta. 8196: teiden aiheuttamia vahinkoja siitä riippumatta, Tietokonelevykkeille tallennettuina liikkeelle 8197: oliko tuotteet tarkoitettu yksityiseen kulutuk- laskettujen ohjelmien osalta tuotevastuulaki 8198: seen vaiko käytettäväksi tuotannossa. koskisi levykkeistä aiheutuvia vahinkoja, vaik- 8199: Tuotteen määritteleminen irtaimeksi esineek- ka vahingon perimmäisenä syynä olisi virhe 8200: si merkitsee sitä, että tuote kuuluisi määritel- levykkeelle tallennetussa ohjelmassa. 8201: män piiriin tuotannon jokaisessa vaiheessa. Tietokoneiden, tietokonelevykkeiden ja niille 8202: Laki koskisi näin ollen myös lopullisten tuot- tallennettujen ohjelmien osalta tuotevastuulain 8203: teiden valmistamiseen käytettyjä raaka-aineita mukaisen vastuun merkitystä rajoittaisi vaati- 8204: ja tuotteen osia. Pykälän 3 momentissa raaka- mus siitä, että kyseessä täytyisi olla tuotteen 8205: aineista ja tuotteen osista käytetään yhteisnimi- puutteellinen turvallisuus ja että laki koskisi 8206: tystä osatuote. Mainitusta lainkohdasta seuraa vain pääasiassa yksityiseen tarkoitukseen käy- 8207: myös, että valmistajan korvausvastuun edelly- tetylle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja. 8208: 8209: 6 391154S 8210: 42 1989 vp. - HE n:o 119 8211: 8212: Laki koskisi myös maa- ja metsätalouden hinkoja. Rajanveto saattaa toisinaan aiheuttaa 8213: tuotteita. Maataloustuotteita viljelevä olisi vas- ongelmia. Jos tuote on tullut turvallisuudel- 8214: tuussa tuottamiensa maataloustuotteiden puut- taan puutteelliseksi sitä korjattaessa, kysymys 8215: teellisesta turvallisuudesta aiheutuvista vahin- on tuotevahingosta siinä tapauksessa, että 8216: goista. Torjunta-aine on viljellyn tuotteen osa- puutteellinen turvallisuus johtuu korjauksessa 8217: tuote. Jos puutteellinen turvallisuus johtuu käytetyistä varaosista. Tuotevahingosta ei sen 8218: torjunta-aineesta, myös sen valmistaja voisi sijaan olisi kysymys, jos puutteellinen turvalli- 8219: joutua vastuuseen puutteellisesta turvallisuu- suus johtuu esimerkiksi korjaustyön virheelli- 8220: desta. Sama koskee lihatuotteita ja viljeltyä syydestä. 8221: kalaa, jos ne ovat turvallisuudeltaan puutteelli- Energia ei ole irtain esine. Siten sähköä ei 8222: sia ruokinnassa käytetyn rehun ominaisuuksien voida pitää laissa tarkoitettuna tuotteena. La- 8223: johdosta. kia ei näin ollen sovellettaisi vahinkoihin, jotka 8224: Jätettä ei voida normaalisti pitää laissa tar- aiheutuvat sähkövirran jännitteen vaihteluista 8225: koitettuna tuotteena. Jätettä voidaan kuitenkin tai virran toimituskatkoista. Laissa tarkoitettu- 8226: ainakin periaatteessa pitää tuotteena, kun sitä ja tuotteita olisivat sen sijaan erilaiset sähköllä 8227: jälleenkäytetään teollisessa tuotannossa. Tässä toimivat laitteet kuten kotitalouskoneet tai ko- 8228: tapauksessa ei kuitenkaan voitane katsoa alku- tielektroniikka. Jos esimerkiksi laitteen palami- 8229: peräisen tuotteen valmistajaa jätteen valmista- sesta aiheutuu vahinkoa, olisi vahinkoa kärsi- 8230: jaksi. neen osoitettava, että sähkölaite on ollut tur- 8231: Käsitteen "irtain esine" käyttäminen merkit- vallisuudeltaan puutteellinen ja että vahinko 8232: see sitä, ettei laki ei koskisi kiinteistöjen, palve- on seurausta tästä puutteellisuudesta. Tällaista 8233: lusten eikä energian kuten sähkön aiheuttamia näyttöä voidaan esittää muun muassa osoitta- 8234: vahinkoja. malla, että muita ajateltavissa olevia vahingon 8235: Kiinteistöjä koskevasta soveltamisalan rajoi- syitä kuten jännitteen vaihtelua sähköverkossa 8236: tuksesta seuraa, että soveltamisalan ulkopuo- ei ole esiintynyt ja että vahingon tämän vuoksi 8237: lelle jäisivät myös sellaiset vahingot, jotka on katsottava johtuneen laitteen puutteellisesta 8238: johtuvat esimerkiksi rakennuksessa ilmennees- turvallisuudesta. 8239: tä rakennevirheestä. Koska toisen maalla ole- Myöskään muut energiamuodot eivät ole 8240: vaa rakennusta pidetään vakiintuneen käsityk- irtaimia esineitä. Usein energiaa kuitenkin siir- 8241: sen mukaan irtaimena omaisuutena, on tällai- retään irtaimen esineen muodossa, esimerkiksi 8242: sesta rakennuksesta aiheutuvat vahingot nime- kaasuna tai lämmitettynä vetenä. Kaasu ja vesi 8243: nomaisesti suljettu lain soveltamisalan ulko- kuuluvat lain tuotekäsitteen piiriin. Laki koski- 8244: puolelle. Sen sijaan liikkeelle lasketut asennus- si siten esimerkiksi kaasupullossa tai verkon 8245: valmiit pientaloelementit ja valmiina myydyt välityksellä saatavasta kaasusta aiheutuneita 8246: pientalot voivat olla laissa tarkoitettuja tuottei- vahinkoja. Myös kaukolämpöverkossa käyte- 8247: ta. tystä vedestä aiheutuvat vahingot olisivat laissa 8248: Irtain esine ei 2 momentin mukaan menettäi- tarkoitettuja tuotevahinkoja. 8249: si tuotteen ominaisuuttaan sen vuoksi, että se Pykälän 3 momentti sisältäisi osatuotteen 8250: liitetään kiinteistöön. Se seikka, että rakennus- määritelmän. Osatuote on sinänsä myös tuote. 8251: aineesta, kuten valmiista rakennuselementistä Toisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen liit- 8252: tai väliseiniin käytetyistä rakennusaineista, ai- tyy kuitenkin eräitä erityiskysymyksiä. 8253: heutuu vahinkoa vasta sen jälkeen, kun ne on Osatuotteen käsitteeseen sisältyisivät ensin- 8254: käytetty rakennuksen rakentamiseen, ei näin näkin tuotteen valmistamiseen käytettävät 8255: ollen estä tuotevahinkoon perustuvan vaati- raaka-aineet. Raaka-aineet ovat osatuotteita 8256: muksen esittämistä kyseisen materiaalin val- silloinkin, kun ne muuttuvat valmistusproses- 8257: mistajaa vastaan. Sen sijaan tuotevastuulain sin aikana siten, ettei niitä enää voida erottaa 8258: nojalla ei voitaisi korvausvaatimusta kohdistaa lopullisesta tuotteesta. Kemiallisen yhdisteen 8259: rakennuksen rakentajaan sillä perusteella, että raaka-aineet ovat siten osatuotteita. 8260: käytetty rakennusmateriaali on ollut viallista. Osatuotteen käsite sisältäisi myös tuottee- 8261: Korvausvaatimus rakennuksen suunnittelijaa seen liiteitävät osat. Merkitystä ei olisi sillä, 8262: tai rakentajaa vastaan on näin ollen perustetta- onko kyseessä teknisesti monimutkainen osa 8263: va vahingonkorvauslakiin tai sopimukseen. kuten esimerkiksi television kuvaputki tai au- 8264: Laki ei koskisi palveluksessa olevan puut- ton moottori vaiko yksinkertainen standardi- 8265: teellisuuden aiheuttamia henkilö- tai esineva- osa kuten ruuvi tai pultti. 8266: 1989 vp. - HE n:o 119 43 8267: 8268: Kun tuote pakataan, voidaan kysyä, kumpi keva korvausvastuu syntyä tuotevastuulain no- 8269: tuote, sisältö vai pakkaus, muodostaa osatuot- jalla. 8270: teen. Joskus sisältö ilmeisesti olisi pakatun Pykälän 4 kohdan mukaan tuotevastuulaki 8271: tuotteen osatuote. Tällainen tilanne syntyy, ei koskisi myöskään potilasvahinkolaissa tar- 8272: kun maitoa pakataan. Jos pakkauksesta aiheu- koitettuja vahinkoja. Potilasvahinkolain nojal- 8273: tuu vahinkoa maidolle, maidon tuottaja voisi la korvataan tietyt sairaanhoitolaitteiston vias- 8274: vastuusta vapautuakseen vedota siihen, ettei ta johtuvat vahingot, esimerkiksi leikkauspöy- 8275: maito ollut turvallisuudeltaan puutteellinen, dän tai potilaiden nostolaitteen viallisuudesta 8276: kun hän laski sen liikkeelle. aiheutuvat vahingot. Niin ikään korvataan 8277: Osatuotteena pidettäisiin myös tuotteen val- eräät proteeseista aiheutuvat henkilövahingot, 8278: mistamisessa tai tuottamisessa käytettyä ainet- kuten viallisesta hammasproteesista johtuva ki- 8279: ta, vaikkei sitä olisi enää lopputuotteessa mu- pu ja särky. Soveltamisalan rajoitus koskisi 8280: kana. Tällainen aine on kuitenkin voinut saada kaikkia potilasvahinkolaissa tarkoitettuja va- 8281: aikaan sen, että tuotteesta on tullut turvallisuu- hinkoja, joten tuotevastuulakia ei sovellettaisi 8282: deltaan puutteellinen. Tässä tarkoitettuja ainei- siinäkään tapauksessa, että kyseinen, potilas- 8283: ta ovat esimerkiksi kotieläinten ruokintaan vahinkolaissa tarkoitettu vahinko jää lain mu- 8284: käytettävä rehu ja viljelyssä käytettävät tor- kaan korvaamaita esimerkiksi vähäisyytensä 8285: junta-aineet. vuoksi. 8286: 2 §. Pykälässä rajoitettaisiin tuotevastuulain Pykälän 5 kohdan mukaan tuotevastuulain 8287: soveltamisalaa suhteessa tiettyihin tuotevahin- nojalla ei korvattaisi lääkevahinkovakuutuksen 8288: koa muistuttaviin vahinkotyyppeihin. piiriin kuuluvan lääkkeen aiheuttamaa vahin- 8289: Pykälän 1 kohdan mukaan tuotevastuulaki koa. Vakuutusehtojen mukaan lääkkeenä pide- 8290: ei koskisi tuotteelle itselleen aiheutunutta va- tään lääkelain 3 §:ssä tarkoitettua valmistetta 8291: hinkoa. Säännös merkitsee sitä, ettei tuotteelle tai ainetta, joka on tarkoitettu ihmisille. 8292: itselleen aiheutunutta vahinkoa korvattaisi tuo- Mainitussa pykälässä lääkkeellä tarkoitetaan 8293: tevastuulain mukaan, vaikka muuta omaisuut- valmistetta tai ainetta, jonka tarkoituksena on 8294: ta vahingoittuisi samanaikaisesti. Jos esimer- sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä parantaa, 8295: kiksi televisiovastaanotin syttyy palamaan lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita 8296: puutteellisen turvallisuuden vuoksi ja kodin ihmisessä taikka eläimessä. Vakuutusehdoissa 8297: sisustus vahingoittuu palossa, tuotevastuulain lääkkeellä tarkoitetaan myös potilaalle kokeil- 8298: perusteella voidaan vaatia korvausta vain sisus- tavaksi saatettua lääkettä, raskauden ehkäise- 8299: tukselle mutta ei televisiovastaanottimene ai- miseen käytettyä lääkettä sekä kohdunsisäistä 8300: heutuneista vahingoista. ehkäisintä. 8301: Pykälän 2 kohdan mukaan laki ei koskisi Ihmisille tarkoitetut lääkkeet jäisivät edellä 8302: osatuotteen tuotteelle aiheuttamaa vahinkoa, olevan perusteella tuotevastuulain ulkopuolel- 8303: jos osatuote oli liitetty tuotteeseen ennen tuot- le. Sen sijaan laki koskisi eläimille tarkoitettuja 8304: teen liikkeelle laskemista. lääkkeitä. Laki soveltuisi myös lääkevahinko- 8305: Rajoituksella ei ole merkitystä, kun on kysy- vakuutuksen ulkopuolelle jäävien ehkäisyväli- 8306: mys tuotteen raaka-aineista. Rajoitus koskee neiden kuten kondomien, ehkäisyvaahdon, 8307: lähinnä tuotteen vaihdettavia varaosia. Sään- pessaarin ja spiraalin aiheuttamiin vahinkoi- 8308: nöksen tarkoituksena on estää se, että samasta hin. Sen sijaan esimerkiksi ehkäisypillerit kuu- 8309: vahingosta voitaisiin saada korvausta sekä so- luvat vakuutuksen piiriin. 8310: pimusoikeudellisella perusteella että tuotevas- Tuotevastuulain soveltamisalan rajaus kos- 8311: tuulain nojalla. kee lääkevahinkovakuutuksen piiriin kuuluvia 8312: Pykälän 3 kohdan mukaan laki ei koskisi lääkkeitä. Lääkkeen aiheuttamasta vahingosta 8313: atomivastuulaissa tarkoitettuja vahinkoja. ei siten voisi saada korvausta tuotevastuulain 8314: Atomivastuulain 15 §:n 1 momentin mukaan nojalla sillä perusteella, että korvausvelvolli- 8315: korvausvaatimusta lain korvaussäännösten tar- suuden edellytykset eivät yksittäistapauksessa 8316: koittamasta ydinvahingosta ei voida kohdistaa täyty. Korvausta ei voisi ehdotetun lain nojalla 8317: muuhun kuin ydinlaitoksen haltijaan tai va- vaatia esimerkiksi tapauksessa, jossa lääkkees- 8318: kuutusyhtiöön, joka on myöntänyt vakuutuk- tä aiheutuu niin lievä vahinko, että sitä ei 8319: sen laitoksen haltijan vastuun varalta. Koska korvata vakuutuksesta. Sen sijaan 5 kohdan 8320: atomivastuulaki ei koske eräitä radioaktiivisen säännös ei estä saamasta lääkevahingosta kor- 8321: säteilyn aiheuttamia vahinkoja, voisi niitä kos- vausta vahingonkorvauslain nojalla. 8322: 44 1989 vp. - HE n:o 119 8323: 8324: Pykälän 6 kohdan mukaan laki ei koskisi Tuotteen puutteellinen turvallisuus voi joh- 8325: liikennevakuutuslain mukaan korvattavaa va- tua esimerkiksi tuotteen suunnittelusta, tai se 8326: hinkoa. Rajoitus koskisi siten vain niitä vahin- saattaa olla seuraus tuotantoprosessista. Puut- 8327: koja, jotka tosiasiallisesti korvataan vakuutuk- teellinen turvallisuus voi myös johtua laadun- 8328: sesta. Näin ollen se, että jokin vahinko on valvonnan puutteista tai siitä, että tuote ei 8329: liikennevakuutuslain mukaan liikennevahinko, vastaa siitä markkinoinnissa annettuja tietoja, 8330: ei estäisi tuotevastuulain soveltamista silloin, tietojen antamistavasta taikka siitä, ettei tur- 8331: kun vahinkoa ei yksittäisessä tapauksessa kor- vallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja ole 8332: vata vakuutuksesta. Jos liikenneonnettomuu- lainkaan annettu. Puutteellisen turvallisuuden 8333: den syynä on ollut ajoneuvon puutteellinen syyllä ei olisi merkitystä lukuun ottamatta 8334: turvallisuus, eikä syntynyttä vahinkoa kyseises- 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ti- 8335: sä tapauksessa korvata liikennevakuutuksesta, lannetta. 8336: korvausta voidaan vaatia siltä, joka tuotevas- Käsite "puutteellinen turvallisuus" ei edel- 8337: tuulain perusteella saattaa olla vastuussa va- lyttäisi, että tuotteen olisi oltava vaarallinen. 8338: hingosta. Tuotevastuulain perusteella on siten Myös se, että tuote ei toimi tai että se on liian 8339: mahdollista saada korvausta sekä omalle ajo- vähätehoinen, voisi merkitä puutteellista tur- 8340: neuvolle sattuneesta vahingosta että kivusta ja vallisuutta, jos nämä seikat johtavat henkilö- 8341: särystä, vaikka vahingot olisivat vähäisiä. Täl- tai esinevahingon syntymiseen. Puutteellinen 8342: löin myös korvauksen sovittelu ja epääminen turvallisuus olisi kyseessä esimerkiksi, kun pa- 8343: tapahtuu tuotevastuulain mukaisilla perusteil- kastimen moottori rikkoutuu seurauksella, että 8344: la. pakastimessa olleet tuotteet sulavat ja pilaantu- 8345: Kohdan säännöksestä johtuu myös, ettei lii- vat. Tuotevahingosta ei sen sijaan voisi olla 8346: kennevakuutuslain mukaan korvausta maksa- kysymys, kun tavara toimitetaan myöhässä tai 8347: nut voi kohdistaa takautumisvaatimusta siihen, sitä ei toimiteta lainkaan, ja viivästys aiheuttaa 8348: joka olisi vastuussa vahingosta tuotevastuulain ostajan omaisuudelle vahinkoa. 8349: perusteella. Puutteellinen turvallisuus saattaa johtua sii- 8350: Pykälän 7 kohdasta ilmenee lopuksi, ettei tä, että tuotteella on ominaisuuksia, joita sillä 8351: tuotevastuulaki koske myöskään lakisääteisen ei pitäisi olla. Se voi myös johtua siitä, että 8352: tapaturmavakuutuksen mukaan korvattavia tuotteelta puuttuu ominaisuus, joka sillä voi- 8353: vahinkoja. Tuotevastuulaki täydentää lakisää- daan odottaa olevan. 8354: teistä tapaturmavakuutusta sikäli, että vahin- Sen arvioimisen, onko tuote turvallisuudel- 8355: koa kärsinyt voi saada tuotevastuulain mukaan taan puutteellinen, tulisi tapahtua yleisten ob- 8356: vastuussa olevalta korvausta sellaisista vahin- jektiivisten perusteiden pohjalta. Arvioinnin 8357: goista, joita ei korvata lakisääteisistä tapatur- yhtenä lähtökohtana on, ovatko kyseiseen 8358: mavakuutuksista. Sen sijaan ei ole estettä vaa- tuotteeseen liittyvät vahinkoriskit laajempia 8359: tia tuotevastuulain mukaista korvausta vahin- kuin vastaavanlaisten tuotteiden kohdalla voi- 8360: gosta, joka voi tulla korvattavaksi myös va- daan tavallisesti odottaa. 8361: paaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta. Työeh- Tuote ei olisi turvallisuudeltaan puutteelli- 8362: tosopimuksiin perustuvia vakuutusjärjestelyjä nen yksin sillä perusteella, että teoreettisesti 8363: on tässä suhteessa pidettävä vapaaehtoisina olisi ollut mahdollista välttää vahinkoa aiheut- 8364: vakuutuksina. tanut ominaisuus turvautumaila kaikkiin mah- 8365: dollisiin vahinkoja ennalta estäviin toimiin. On 8366: yleisesti tunnettua, että käytännölliset ja talou- 8367: delliset seikat asettavat rajoituksia sille turvalli- 8368: Vahingonkorvausvelvollisuuden edellytykset suudelle, joka eri tuotteiden kohdalla on koh- 8369: tuudella saavutettavissa. Tuotteiden voidaan 8370: 3 §. Pykälä sisältäisi keskeiset säännökset yleensäkin vain olettaa olevan niin turvallisia 8371: korvausvastuun perusteista. kuin kohtuudella voidaan odottaa. Toisaalta 8372: Lain mukainen vastuu syntyisi, jos tuote ei on myös selvää, että vahinkoriski ei ole hyväk- 8373: ole ollut sitä liikkeelle laskettaessa niin turvalli- syttävissä pelkästään sillä perusteella, että tuot- 8374: nen kuin silloin on ollut kohtuudella aihetta teen tekeminen turvallisemmaksi olisi tullut 8375: odottaa. Säännöksen mukaan vastuun synty- kalliimmaksi. Se, millaisia riskejä voidaan pi- 8376: minen ei edellyttäisi, että puutteellinen turvalli- tää hyväksyttävinä taloudellisista tai käytän- 8377: suus johtuu valmistajan huolimattomuudesta. nöllisistä syistä ja millaisia ei, on ratkaistava 8378: 1989 vp. - HE n:o 119 45 8379: 8380: tapauskohtaisesti. Harkinnassa on kiinnitettä- Valmistajien ja maahantuojien olisi näin ollen 8381: vä huomiota muun muassa siihen, kuinka va- kiinnitettävä tarkkaa huomiota tuotteen turval- 8382: kavia vahinkoja saattaa seurata siitä, että tuote lisuuteen silloinkin, kun viranomaiset ovat an- 8383: tehdään tietyllä tavalla. taneet tuotetta koskevia turvallisuusmääräyk- 8384: Käsite pitää sisällään myös sen, että tuotteen siä. Toisaalta taas voidaan yleensä katsoa, että 8385: turvallisuutta arvioitaessa olisi kiinnitettävä tuote, josta aiheutuu vahinkoa sen seuraukse- 8386: huomiota siihen, mitkä turvallisuusriskit ovat na, että sillä ei ole jotakin määräyksissä edelly- 8387: yleisesti tunnettuja ja sellaisia, että tuotteen tettyä ominaisuutta, on turvallisuudeltaan 8388: käyttäjän on katsottava ne hyväksyneen. Tun- puutteellinen. Tällaisissa tapauksissa on usein 8389: nettua esimerkiksi on, että henkilövahinkojen myös kysymys valmistajan huolimattomuudes- 8390: riski on huomattava autojen törmätessä yhteen ta. Valmistajalla olisi kuitenkin tässäkin ta- 8391: suurella nopeudella. Autolla matkustavan voi- pauksessa oikeus esittää näyttöä siitä, että 8392: daan katsoa ottaneen huomioon tämän riskin, tuote ei ole ollut turvallisuudeltaan puutteelli- 8393: ja hän ei yleensä voisi vedota auton puutteelli- nen. 8394: seen turvallisuuteen sillä perusteella, että auton Turvallisuutta arvioitaessa olisi huomioon 8395: rakenne ei suojaa henkilövahingoilta yhteen- otettava muun muassa tuotteen odotettavissa 8396: törmäyksessä. Jos rakenteen tarjoama suoja oleva käyttö. Ilmaisu merkitsee muun muassa 8397: on kuitenkin olennaisesti heikompi kuin mikä sitä, että huomiota on kiinnitettävä niihin 8398: autoissa on tavanomaista, autoa saatettaisiin käyttäjäryhmiin, joille tuote on ajateltu. Esi- 8399: pitää turvallisuudeltaan puutteellisena. merkiksi lapsille tarkoitettujen tuotteiden koh- 8400: Se, että valmistajalla tai vahinkoa kärsineel- dalla turvallisuusvaatimukset on asetettava 8401: lä on henkilökohtaisesti ollut tuotetta koske- korkealle. Valmistajan tulisi ottaa huomioon 8402: via kuvitelmia tai odotuksia, joita tuote ei myös se, että lapset saattavat käyttää tuotetta 8403: vastaa, ei olisi arvioinnin kannalta ratkaisevaa. tavalla, joka on aikuisille odottamaton. Huo- 8404: Kuvitellulta arvioitsijalta ei sen sijaan yleensä mioon on otettava esimerkiksi riski, että lapsi 8405: voitaisi edellyttää minkäänlaisia erityistietoja. puree tuotetta tai nielee sen. Toisaalta tällais- 8406: Se, että asiantuntija kykenee havaitsemaan tur- ten tuotteiden turvallisuuden arvioinnissa voi- 8407: vallisuusriskin tuotteessa, saattaa merkitä, että daan lähteä siitä, että muut käyttäjäryhmät 8408: tuotetta ei olisi pidettävä turvallisuudeltaan käyttävät tuotetta pääasiallisesti sen oikeaan 8409: puutteellisena sen ollessa tällaisten asiantunti- tarkoitukseen. 8410: joiden käytössä. Sama tuote sen sijaan voisi 8411: olla turvallisuudeltaan puutteellinen suhteessa Turvallisuutta arvioitaessa on niin ikään 8412: yleisöön tai tiettyyn käyttäjäryhmään. Vahin- otettava huomioon, että eräillä tuotteilla on 8413: koa kärsineen erityisasiantuntemus saattaa oltava vaarallisia ominaisuuksia, jotta ne voisi- 8414: myös olla huomioon otettava seikka arvioitaes- vat täyttää tarkoituksensa. Veitsen on esimer- 8415: sa vahinkoa kärsineen mahdollista myötävai- kiksi oltava terävä ja myrkyn myrkyllinen. 8416: kutusta vahinkoon. Tällaiset tuotteet eivät ole turvallisuudeltaan 8417: Turvallisuutta arvioitaessa olisi huomiota puutteellisia mainitulla perusteella. Jotkut 8418: kiinnitettävä myös siihen, täyttääkö tuote ne tuotteet saattavat olla tietyille käyttäjäryhmille 8419: turvallisuusvaatimukset, joita viranomaiset vaarallisempia kuin toisille, esimerkiksi allergi- 8420: ovat vahvistaneet lainsäädännössä tai päätök- asta kärsiville tai vanhuksille. Tämä on otetta- 8421: sillä. Ehdotuksen 7 §:n 1 momentin 2 kohdasta va huomioon toisaalta tuotteesta annettavissa 8422: käy ilmi, että valmistaja ei välttämättä vapau- tiedoissa ja toisaalta suunniteltaessa tuotteita 8423: tuisi vastuusta, vaikka tuote vastaa niitä vä- kyseisille käyttäjäryhmille. 8424: himmäisvaatimuksia, joita viranomaiset ovat Tuote voi olla turvallisuudeltaan puutteelli- 8425: asettaneet tuotteiden turvallisuuden varmista- nen siinäkin tapauksessa, että puutteellisuudes- 8426: miseksi. Viranomaisen turvallisuusmääräykset ta johtunut vahinko on kehittelyvahinko eli 8427: täyttävä tuotekin voi nimittäin olla turvallisuu- vahinko, jota ei kyetty ennakoimaan tuotteen 8428: deltaan puutteellinen. Tämä on mahdollista liikkeelle laskemisen ajankohtana vallinneen 8429: varsinkin, jos määräykset ovat vanhentuneita, tieteellisen ja teknisen tietämyksen perusteella. 8430: mutta myös silloin, kun esimerkiksi valmista- Se, että tuotteesta aiheutuu esimerkiksi syöpä- 8431: jan omat tutkimustulokset osoittavat, että vi- riski, merkitsee, että se on turvallisuudeltaan 8432: ranomaismääräyksissä tiettyyn tuotteeseen sal- puutteellinen, vaikka syy-yhteys ei ollut tunnet- 8433: litut ainemäärät saattavat johtaa vahinkoihin. tu vielä tuotetta liikkeelle laskettaessa. 8434: 46 1989 vp. - HE n:o 119 8435: 8436: Turvallisuutta arvioitaessa olisi säännöksen Myös muulla tavoin kuin markkinoinnissa 8437: mukaan edelleen otettava huomioon tuotteen tai käyttöohjeissa annettuihin tietoihin voidaan 8438: markkinointi ja käyttöohjeet. Markkinoinnilla kiinnittää huomiota arvioitaessa niitä odotuk- 8439: tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia tuottees- sia, joita tuotteelle voidaan kohtuudella aset- 8440: ta annettuja tietoja siitä riippumatta, anne- taa. Huomiota voidaan muun muassa kiinnit- 8441: taanko ne ilmoituksissa tai mainoksissa taikka tää tuotteeseen tai sen käyttöön liittyviä vaaro- 8442: pakkauksessa tai kaupan yhteydessä. Tuotetta ja koskeviin tietoihin, jotka annetaan sen jäl- 8443: käyttävän käsitykseen muun muassa tuotteen keen, kun tuote on jo laskettu liikkeelle. Täl- 8444: turvallisuudesta voidaan vaikuttaa sillä, miten laisessa tilanteessa ei kuitenkaan enää ole kysy- 8445: asia esitetään markkinoinnissa. Vaikutus voi mys yksistään oletetun käyttäjäryhmän yleisis- 8446: myös perustua markkinoinnissa käytettävään tä odotuksista, vaan myös tietojen antamisesta 8447: kuvamateriaaliin. Käyttäjälle voidaan antaa lii- niin tehokkaalla tavalla, että yksittäinen vahin- 8448: oitellun myönteinen kuva turvallisuudesta sekä koa kärsinyt on todennäköisesti saanut asiasta 8449: antamalla tuotteesta tietoja että vaikenemalla tiedon. 8450: vaaratekijöistä. Kummassakin tapauksessa täl- Turvallisuutta arvioitaessa on otettava huo- 8451: lä on vaikutusta siihen turvallisuuden tasoon, mioon myös muita seikkoja. Edellä mainittu- 8452: jota tuotteelta voidaan kohtuudella edellyttää. jen seikkojen ohella huomiota on tällöin kiin- 8453: Riittävän seikkaperäisillä käyttöohjeilla nitettävä muun muassa tuotteen pakkaukseen. 8454: käyttäjät saadaan käyttämään tuotetta siten, Sekä pakkaustapa että -materiaali saattavat 8455: että vahingot vältetään. Kohtuudella on voita- vaikuttaa tuotteen turvallisuuteen. 8456: va edellyttää, että käyttäjät tutkivat käyttöoh- Tuotteen turvallisuuden arvioinnin tulee ta- 8457: jeet ennen tuotteen käyttöönottoa. Käyttöoh- pahtua tuotteen liikkeelle laskemisen ajankoh- 8458: jeissa annettuihin tietoihin voidaan tämän tana vallinneiden olosuhteiden pohjalta. Tuot- 8459: vuoksi kiinnittää huomiota arvioitaessa sitä, teen olisi kyseisenä ajankohtana vastattava nii- 8460: onko tuote ollut turvallisuudeltaan puutteelli- tä odotuksia, joita siihen tuolloin voitiin koh- 8461: nen. Huomiota on tällöin kiinnitettävä siihen, tuudella kohdistaa. Tuotteelta olisi aina voita- 8462: mitä tietoja ja kuinka ymmärrettävässä muo- va edellyttää, ettei se aiheuta vakavia henkilö- 8463: dossa tuotteesta on annettu. Huomiota on vahinkoja, vaikka liikkeelle laskemisen ajan- 8464: kiinnitettävä muun muassa käyttöohjeiden kie- kohtana ei olisikaan osattu ennakoida, että 8465: leen sekä siihen, sisältävätkö ohjeet varoituksia tuote saattaisi aiheuttaa tietyn tyyppisiä henki- 8466: tuotteen käyttöön liittyvistä turvallisuusriskeis- lövahinkoja. 8467: tä. Tuotteelta kohtuudella edellytettävän turval- 8468: Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että val- lisuuden arvioinnin kytkeytyminen tuotteen 8469: mistajan olisi vastuusta vapautuakseen voitava liikkeelle laskemisen ajankohtaan merkitsee en- 8470: aina osoittaa varoittaneensa siitä vaarasta, jo- sinnäkin, että tuote ei tulisi turvallisuudeltaan 8471: ka yksittäisessä tapauksessa on johtanut vahin- puutteelliseksi pelkästään siitä syystä, että 8472: koon. Tuotteita ei voida eikä ehdotetun sään- myöhemmin kehitetään turvallisuudeltaan pa- 8473: nöksen mukaan tarvitsekaan varustaa käyttö- rempia tuotteita. Ei voitaisi esimerkiksi väit- 8474: ohjeilla, jotka sisältäisivät luettelot kaikista tää, että jääkaappi, jonka ovea ei voida avata 8475: ajateltavissa olevista vahinkoihin johtavista sisäpuolelta, olisi turvallisuudeltaan puutteelli- 8476: käyttötavoista. Säännös ei myöskään edellytä nen sen takia, että kyseisen jääkaappimallin 8477: käyttöohjeissa varoitettavan itsestään selvistä liikkeelle laskemisen jälkeen markkinoille on 8478: vaaroista kuten siitä, että puukolla voi haavoit- tullut uusia jääkaappimalleja, joissa ovi voi- 8479: taa itseään tai että elintarvike säilyy hyvänä daan avata sisäpuolelta. Sitä vastoin valmista- 8480: vain rajallisen ajan eikä sitä tulisi käyttää jan menettelyä voidaan usein pitää huolimatto- 8481: pakkaukseen mahdollisesti merkityn viimeisen mana, jos hän jatkaa jääkaapin markkinointia 8482: käyttöpäivän jälkeen. Tällainen säännös joh- sen jälkeen, kun siihen liittyvä vaaratekijä on 8483: taisi siihen, että olennaisia ja todennäköisiä havaittu. 8484: riskejä koskevat varoitukset häviäisivät asialli- Toiseksi säännös merkitsee, että tuotteen 8485: sesti vähemmän tärkeiden tietojen joukkoon. turvallisuuden arvioinnin kannalta ratkaiseva 8486: Toisaalta mitä tahansa turvallisuusriskejä, jot- ajankohta on erilainen jakeluketjun eri portai- 8487: ka tuotteeseen tehtävin muutaksin voitaisiin den kohdalla. Säännöksellä on merkitystä eri- 8488: poistaa, ei voida hyväksyä vain sillä perusteel- tyisesti silloin, kun valmistajan laskettua tuot- 8489: la, että valmistaja on niistä varoittanut. teen liikkeelle on kulunut paljon aikaa, ennen 8490: 1989 vp. - HE n:o 119 47 8491: 8492: kuin esimerkiksi maahantuoja laskee saman Ensiksi mainitussa tapauksessa osatuotteen 8493: tuotteen liikkeelle. Myös käytettyinä myytyjen valmistaja ei ole vahingosta vastuussa, koska 8494: tuotteiden turvallisuutta arvioitaessa olisi huo- vahinko ei ole johtunut osatuotteen puutteelli- 8495: miota kiinnitettävä olosuhteisiin kyseisiä tuot- sesta turvallisuudesta. Osatuotteen valmistaja 8496: teita liikkeelle laskettaessa. ei siten ole vastuussa vahingoista, jotka aiheu- 8497: Valmistaja on laskenut tuotteen liikkeelle, tuvat siitä, että lopputuotteen valmistaja on 8498: kun hän on luovuttanut sen seuraavalle jakelu- valinnut väärän osan tuotteeseensa. Vahinko 8499: partaalle tai jättänyt sen jonkun toisen hallin- saattaa tällöin aiheutua esimerkiksi lopputuot- 8500: taan, esimerkiksi itsenäiselle rahdinkuljettajalle teen rakenteesta, joka olisi edellyttänyt valittua 8501: toimitettavaksi edelleen seuraavalle jakelupor- vahvempien vakio-osien käyttämistä. 8502: taalle. Tuotetta ei katsota lasketuksi liikkeelle Jos osatuote on tilattu käytettäväksi tiettyä 8503: niin kauan kuin se on valmistajan hallinnassa, lopputuotetta varten, saattaa osatuotteen puut- 8504: esimerkiksi valmistettavana, varastossa tai kul- teellinen turvallisuus johtua osatuotteen tilan- 8505: jetettavana valmistajan eri toimipaikkojen vä- neen valmistajan antamista ohjeista. Ehdotuk- 8506: lillä. sen 7 §:n 3 momentista käy ilmi, että osatuot- 8507: Säännöksessä ei edellytettäisi, että tuote olisi teen valmistaja ei tällaisessa tapauksessa olisi 8508: luovutettu toiselle vastiketta vastaan. Jos elin- vastuussa puutteellisesta turvallisuudesta joh- 8509: keinonharjoittaja on valmistanut tai tuottanut tuvasta vahingosta. Sen sijaan ohjeet antanut 8510: tuotteen, lakia voitaisiin soveltaa siitä riippu- osatuotteen tilannut valmistaja olisi vastuussa 8511: matta, millä tavalla tuote on laskettu liikkeelle. vahingosta riippumatta siitä, onko hän loppu- 8512: Näin ollen soveltamisen kannalta ei olisi merki- tuotteen valmistaja vai tämän alihankkija. 8513: tystä sillä, onko elinkeinonharjoittaja myynyt, Kummassakin tilanteessa myös lopputuote on 8514: vuokrannut tai lahjoittanut tuotteen. Asiaan ei turvallisuudeltaan puutteellinen. Tästä puut- 8515: myöskään vaikuttaisi, onko valmistaja luovut- teellisuudesta lopullisen tuotteen valmistaja oli- 8516: tanut tuotteen suoraan lopulliselle käyttäjälle si vastuussa. 8517: vai onko tuote kulkenut usean jakeluportaan Ehdotus ei sisällä erityissäännöksiä lopulli- 8518: kautta. Lain 10 §:stä ilmenee, ettei valmistaja sesta vastuun jakamisesta lopputuotteen val- 8519: voi ennakolta sopimuksin rajoittaa sopimus- mistajan ja osatuotteen valmistajan välillä. 8520: kumppaninsa oikeutta vaatia korvausta tuote- Vastuun jakautumiseen voitaisiin tässäkin ta- 8521: vastuulain perusteella. pauksessa soveltaa vahingonkorvauslain 6 lu- 8522: Tuote voitaisiin laskea liikkeelle myös siten, vun 3 §:ää. Jos lopputuotteen puutteellinen 8523: että se saatetaan yleisön saataville asettamalla turvallisuus on seurausta sellaisesta puutteesta 8524: se näytteille. Tuote voitaisiin myös katsoa las- osatuotteen turvallisuudessa, josta osatuotteen 8525: ketuksi liikkeelle tässä laissa tarkoitetussa mer- valmistaja on vastuussa, on hänen yleensä 8526: kityksessä, kun se on esitelty elinkeinonharjoit- kannettava siitä lopullinen vastuu. Ehdotus ei 8527: tajan tiloissa tai messuilla yleisölle tai rajoite- myöskään estä sitä, että lopullista vastuuta 8528: tulle henkilöpiirille. koskeva kysymys ratkaistaan eri valmistajien 8529: Lain 7 §:n 1 momentin 1 kohdasta käy ilmi, välisellä sopimuksella. Osatuotteen valmistajan 8530: että valmistaja voi vapautua korvausvelvolli- vastuu lopputuotteen valmistajaa kohtaan 8531: suudesta näyttämällä, ettei hän ole laskenut saattaa perustua myös lainsäädäntöön, kuten 8532: tuotetta liikkeelle elinkeinotoiminnassaan. rehulakiin (376/86), jonka mukaan valmistaja 8533: 4 §. Pykälä koskisi tapauksia, joissa vahinko on huolimattomuudesta riippumattomassa vas- 8534: on aiheutunut osatuotteen puutteellisesta tur- tuussa rehun ostajalle. 8535: vallisuudesta. Lain 1 §:n 3 momentin perus- 8536: teluista käy ilmi, että osatuotteella tarkoitettai- 8537: siin muun muassa tuotteen valmistamiseen Vahingonkorvausvelvolliset 8538: käytettäviä raaka-aineita ja osia. 8539: Osatu,otteesta saattaa aiheutua vahinkoja 5 §. Pykälässä lueteltaisiin ne tahot, jotka 8540: osittain sen vuoksi, että osatuotetta on käytetty voivat joutua tuotevastuulain mukaiseen vas- 8541: sellaisessa yhteydessä tai sellaisella tavalla, jo- tuuseen. Näitä voisivat olla tuotteen valmistaja 8542: hon sitä ei ollut tarkoitettu, osittain sen vuok- tai tuottaja, maahantuoja ja se, joka on mark- 8543: si, että osatuote on turvallisuudeltaan puutteel- kinoinut tuotetta omanaan kuitenkaan olemat- 8544: linen. ta sen valmistaja. Lain 6 §:stä käy ilmi, että 8545: 48 1989 vp. - HE n:o 119 8546: 8547: vastuuseen voisivat joutua myös muut tahot, paikkansa sijaitsee ulkomailla. Suomessa va- 8548: jotka ovat laskeneet tuotteen liikkeelle. hinkoa kärsiväHä on rajoitetut mahdollisuudet 8549: Pykälän 1 kohdan mukaan tuotevastuulain kanteen nostamiseen valmistajaa vastaan ulko- 8550: mukainen korvausvelvollisuus on sillä, joka on mailla. Ulkomainen valmistaja on harvoissa 8551: valmistanut tai tuottanut tuotteen. Lain 7 §:n 1 tapauksissa velvollinen vastaamaan tuotevahin- 8552: kohdasta ilmenee, että tuotteen valmistaja tai koa koskevassa asiassa Suomessa, ja vaikka 8553: tuottaja välttyy vastuusta näyttämällä, ettei tuomio valmistajaa vastaan voitaisiin Suomes- 8554: hän ole laskenut tuotetta liikkeelle elinkeino- sa saadakin, se voidaan vain harvoin panna 8555: toiminnassaan. täytäntöön siellä, missä valmistajalla on varo- 8556: Valmistajalla tarkoitettaisiin ensinnäkin sitä, ja. Tämän vuoksi on katsottu välttämättömäk- 8557: joka teollisesti tai käsityönä tuottaa tuotteen si säätää, että myös tuotteen Suomeen tuova 8558: tai osatuotteen. Tämä voi tapahtua työstämällä on vastuussa tuotteesta aiheutuneista vahin- 8559: tai jalostamalla raaka-aineita taikka työstämäl- goista. 8560: lä tai jatkovalmistamaHa jo olemassa olevia Maahantuojana pidettäisiin ensi sijassa sitä, 8561: tuotteita. Asiaan ei vaikuta se, että jatkoval- joka tilaa tuotteen ulkomaiselta valmistajalta 8562: mistuksen kohteena olevaa tuotetta myydään tai myyjältä tai jonka lukuun tuote on tuotu 8563: myös erikseen. Valmistajana pidettäisiin edel- Suomeen. Maahantuojana pidettäisiin myös 8564: leen sitä, joka tuottaa, työstää tai jalostaa komissionsaajaa, joka tilaa tavaroita ulkomai- 8565: luonnontuotetta. Lain mukaan valmistajana selta komissionantajalta. Jos kaupan on välit- 8566: pidettäisiin näin ollen myös sitä, joka viljelee tänyt ulkomaisen valmistajan kauppa-agentti, 8567: viljaa tai vihanneksia, kasvattaa karjaa tai joka välittää elinkeinonharjoittajan tilauksen 8568: harjoittaa kalanviljelyä. Valmistajana pidettäi- päämiehelleen, olisi maahantuojana yleensä pi- 8569: siin lisäksi myös sitä, joka kokoaa tuotteita dettävä suomalaista ostajaa eikä mainittua 8570: valmiista osista. Välttämätöntä ei ole, että kauppa-agenttia. Ostajalla on mahdollisuus 8571: lopputuotteen valmistaja olisi valmistanut jon- tutkia tavara ja varmistua sen turvallisuudesta 8572: kin tuotteen osan itse. ennen kuin laskee sen liikkeelle. Kauppa-agent- 8573: Myös tuotetta lisenssillä valmistavaa pidet- ti saattaa kuitenkin myös harjoittaa toimin- 8574: täisiin laissa tarkoitettuna valmistajana. Sen taansa sillä tavoin, että häntä olisi pidettävä 8575: sijaan lisenssin myöntäjää ei voida pitää val- maahantuojana, jos hän esimerkiksi tuo maa- 8576: mistajana. Lisenssin myöntäjä ei tuotevastuu- han varaston, josta tavaraa toimitetaan suoma- 8577: lain mukaan ole korvausvelvollinen edes siinä laisille tilaajille. Kysymys siitä, ketä kulloinkin 8578: tapauksessa, että puutteellinen turvallisuus on pidettävä maahantuojana, on ratkaistava 8579: johtuu tuotteen suunnittelusta. tapauskohtaisesti ottaen huomioon kaikki asi- 8580: Valmistajana voidaan pitää vain sitä, joka aan vaikuttavat seikat. 8581: valmistaa tai tuottaa tuotteen. Tuotetta yksin- 8582: omaan keräilevää, esimerkiksi marjojen tai Tarkoituksena ei ole, että vastuuseen joutui- 8583: sienten poimijaa, ei voitaisi pitää valmistajana si se taho, esimerkiksi huolintaliike, joka huo- 8584: lain tarkoittamassa merkityksessä. lehtii maahantuontiin liittyvistä käytännön jär- 8585: Tuotteen korjaamista tai huoltoa ei tavalli- jestelyistä, vaan vastuu kuuluu sille, jonka 8586: sesti voida katsoa valmistamiseksi, vaikka kor- lukuun maahantuonti ja tullaus tapahtuu. 8587: jaaja liittäisikin uusia varaosia tuotteeseen. Jos Edellytyksenä maahantuojan vastuulle olisi, 8588: varaosa on turvallisuudeltaan puutteellinen, että tuote on tuotu Suomeen laskettavaksi 8589: voi vahinkoa kärsinyt nostaa kanteen korjaa- täällä liikkeelle. Sitä, joka tuo maahan tuot- 8590: jaa vastaan sopimuksen tai 6 §:n perusteella. teen käyttääkseen sitä omassa toiminnassaan, 8591: Lisäksi vahinkoa kärsineellä on mahdollisuus ei voitaisi pitää tuotevastuulaissa tarkoitettuna 8592: esittää tuotevastuulain perusteella korvausvaa- maahantuojana, vaikka hän myöhemmin myi- 8593: timus sille, joka on valmistanut turvallisuudel- sikin tuotteen. Tämä koskee esimerkiksi sitä, 8594: taan puutteellisen varaosan. joka tuo maahan lentokoneen omaa kaupallis- 8595: Pykälän 2 kohdan mukaan vahingonkor- ta toimintaansa varten ja myy koneen usean 8596: vausvelvollisuus olisi sillä, joka on tuonut va- vuoden käytön jälkeen. Tätä poikkeusta on 8597: hinkoa aiheuttaneen tuotteen Suomeen täällä luonnollisesti tulkittava siten, ettei tuotteen 8598: liikkeelle laskettavaksi. muodollinen käyttäminen ennen sen liikkeelle 8599: Valmistaja on ehdotuksen mukaan tuoteva- laskemista anna mahdollisuutta kiertää maa- 8600: hingosta vastuussa silloinkin, kun hänen toimi- hantuojan vastuuta koskevaa säännöstä. 8601: 1989 vp. - HE n:o 119 49 8602: 8603: Myös maahantuoja vapautuu korvausvas- Vaikeampia rajanveto-ongelmia on tilantees- 8604: tuusta näyttämällä, ettei tuotetta ole laskettu sa, jossa esimerkiksi tukkukauppa muotoilee 8605: liikkeeseen elinkeinotoiminnassa. Tuotteen tuotteet tai niiden pakkaukset yhtenäisen mal- 8606: maahan tuonutta yksityishenkilöä ei siten voi- lin mukaan. Yhtenäisen muotoilun tarkoituk- 8607: da pitää maahantuojana. sena saattaa olla antaa vaikutelma hinnaltaan 8608: Maahantuoja olisi vastuussa ainoastaan edullisesta tuotteesta, ja se yksilöi usein selvästi 8609: maahan tuomiensa tuotekappaleiden aiheutta- kyseisen tukkukauppayrityksen, vaikka yhte- 8610: mista vahingoista. Maahantuoja voi nimittäin näinen muotoilu ei sinänsä muodostu nimeksi 8611: 7 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla vapautua tai tavaramerkiksi. Tarkoituksena voi myös 8612: vastuusta näyttämällä, ettei ole laskenut vahin- olla vetoaminen ostavan yleisön kyseistä yritys- 8613: koa aiheuttauutta tuotetta liikkeelle elinkeino- tä kohtaan tuntemaan luottamukseen. Jos kui- 8614: toiminnassa. Maahantuoja ei vastaa maahan tenkin valmistaja käy ilmi tuotteesta tai sen 8615: tuomiensa tavaroiden kopioiden aiheuttamista pakkauksesta, voitaneen yleensä lähteä siitä, 8616: vahingoista. Maahantuoja ei olisi vastuussa että yhtenäisenä muotoilulla ei ole tarkoitus 8617: alkuperäistuotteenkaan aiheuttamasta vahin- antaa kuvaa siitä, että tukkukauppa tarjoaisi 8618: gosta, jos tuotteen on tuonut Suomeen joku tuotetta omanaan. 8619: toinen, esimerkiksi vahinkoa kärsinyt itse tai Kohdan mukainen vastuu syntyy ainoastaan, 8620: muu samaa tuotetta tuova rinnakkaismaahan- jos asianomainen on varustanut tai antanut 8621: tuoja. Välttääkseen muiden kuin itse maahan- varustaa tuotteen tunnuksellaan. Vastuuta ei 8622: tuomiensa alkuperäistuotteiden aiheuttamista siten synny, jos joku muu luvatta on varusta- 8623: vahingoista johtuvan vastuun maahantuojan nut tuotteensa merkinhaltijan tunnuksella. 8624: on kuitenkin voitava esittää näyttöä siitä, ettei 6 §. Pykälän mukaan muukin kuin 5 §:ssä 8625: hän ole tuonut maahan kyseistä tuotekappalet- tarkoitettu elinkeinonharjoittaja voisi joutua 8626: ta. Tällaisen näytön esittäminen saattaa olla vastuuseen tuotevahingosta, jos hän laskee 8627: tarpeen, vaikka vahinkoa kärsineellä on todis- tuotteen liikkeelle. Vastuu olisi myös tuotteen 8628: tustaakka siitä, että se, jolta hän vaatii kor- liikkeelle laskeneella, jos kyseisestä tuotteesta 8629: vausta, on vastuussa vahingosta. tai sen pakkauksesta ei käy ilmi ketään 5 §:n 8630: Myös se, joka on markkinoinut vahinkoa nojalla vastuussa olevaa, taikka jos kellään 8631: aiheuttauutta tuotetta omanaan, olisi 3 kohdan tuotteesta tai sen pakkauksesta ilmi käyväliä 8632: mukaan korvausvelvollinen, jos vahinkoa ai- ole kotipaikkaa Suomessa. 8633: heuttanut tuote oli varustettu hänen nimellään, Pykälän 1 momentin mukaan vastuun synty- 8634: tavaramerkillään tai muulla erottamiskykyisel- minen edellyttäisi, että tuotteesta tai sen pak- 8635: lä tunnuksella. Säännös merkitsee muun muas- kauksesta ei käy ilmi, kuka on valmistanut, 8636: sa sitä, että tavaramerkin haltija, joka teettää tuottanut tai tuonut maahan tuotteen taikka 8637: tuotteen alihankkijana ja antaa tämän varustaa markkinoinuttuotetta omanaan. Vaikka nämä 8638: tuotteen tavaramerkillä, joutuu laissa tarkoi- tiedot kävisivätkin ilmi tuotteesta tai sen pak- 8639: tettuun vastuuseen tuotteesta aiheutuneista va- kauksesta, tuotteen liikkeelle laskenut saattaa 8640: hingoista. joutua vastuuseen, jos tuotteessa tai sen pak- 8641: Ilmaisu "muu erottamiskykyinen tunnus" kauksessa mainitulla taholla ei ole kotipaikkaa 8642: voi tarkoittaa esimerkiksi tuotteen erikoista Suomessa. 8643: pakkausta tai muotoilua. Jotta tiedot valmistajasta, maahantuojasta 8644: Vastuun syntyminen 3 kohdan nojalla edel- tai tuotetta omanaan markkinoineesta riittäisi- 8645: lyttää, että asianomainen on tarjonnut tuotetta vät vastuusta vapauttamiseen, niiden on oltava 8646: omanaan. Tällaisesta ei voitaisi katsoa olevan sellaisia, että vahinkoa kärsineellä on niiden 8647: kysymys, kun yritys on hankkinut tuotteita perusteella mahdollisuus kääntyä vastuuvelvol- 8648: luovuttaakseen niitä mainostarkoituksessa lah- lisen puoleen. Tuotetta omanaan tarjoavan 8649: joina, vaikka lahjat olisikin varustettu yrityk- osalta olisi yleensä vaadittava, että tuotteesta 8650: sen toiminimellä tai tavaramerkillä. Jos tällai- on käytävä ilmi kyseisen tahon nimi. Pelkäs- 8651: sen lahjan puutteellisesta turvallisuudesta ai- tään tavaramerkin tai muun tunnuksen näky- 8652: heutuu vahinkoa, olisi vastuussa lahjan valmis- minen tuotteesta ei vapauttaisi vähittäiskaup- 8653: taja tai maahantuoja. Tällaisesta lahjasta ai- paa vastuusta. 8654: heutuvasta vahingosta voi kuitenkin syntyä Ilmaisua "laskenut tuotteen liikkeelle" on 8655: vastuu sen antajalle 6 §:n nojalla. käsitelty edellä 3 §:n perusteluissa, ja se on 8656: 8657: 7 3911548 8658: 50 1989 vp. - HE n:o 119 8659: 8660: esillä olevan pykälän kohdalla ymmärrettävä Korvausvelvollisuus ei koskisi esimerkiksi tuot- 8661: samalla tavoin. teita, jotka ovat joutuneet markkinoille vastoin 8662: Pykälän 2 momentista ilmenee, että korvaus- valmistajan, maahantuojan tai tunnusmerkin 8663: velvollisuutta 1 momentin nojalla ei ole, jos haltijan tahtoa yrityksen ulkopuolisen henkilön 8664: tuotteen liikkeelle laskenut kuukauden kulues- tekemän varkauden tai muun rikollisen menet- 8665: sa pyynnöstä ilmoittaa korvausta vaativalle telyn seurauksena. Sama koskee myös muiden 8666: sellaisen 5 §:n mukaan vastuussa olevan, jolla tahojen vastuuta, jos tuotteen hallinta on näil- 8667: on kotipaikka Suomessa, tai sen vastuussa tä riistetty tällaisella tavalla. Korvausvelvolli- 8668: olevan, jolta hän on hankkinut tuotteen ja suutta ei myöskään synny, jos se, jolta kor- 8669: jolla on kotipaikka Suomessa. vausta vaaditaan, osoittaa, että hän on luotet- 8670: Elinkeinonharjoittaja voisi näin ollen vapau- tavana tavalla lähettänyt tuotteen romutetta- 8671: tua korvausvastuusta antamalla edellä mainitut vaksi tai hävitettäväksi. 8672: tiedot, vaikka vastuussa olevan nimi ei ilmeni- Vastuun välttämiseksi ei riittäisi, että esimer- 8673: sikään tuotteesta tai sen pakkauksesta. Vapau- kiksi yrityksen johto ei ole antanut lupaa 8674: tuakseen vastuusta hänen on ilmoitettava tie- tuotteen liikkeelle laskemiselle eikä edes se, 8675: dot vahinkoa kärsineelle kuukauden kuluessa että johto on sen kieltänyt. Vastuu voi syntyä 8676: siitä, kun tämä on esittänyt asiaa koskevan esimerkiksi, jos tällainen kielto ei ole tavoitta- 8677: pyynnön. Yleisten todistustaakkaa koskevien nut sitä, jolle se on annettu, tai jos asianomai- 8678: sääntöjen mukaan on säännökseen vetoavan nen kiellosta huolimatta hänelle yleisesti kuulu- 8679: asiana osoittaa, että tieto on annettu ajoissa. vien valtuuksien nojalla on laskenut tuotteen 8680: Ilmoituksen tulee olla vastaanottajan saatavilla liikkeelle. 8681: edellä mainitussa ajassa. Tämän vuoksi voi- Vastuusta vapautuminen voisi myös perus- 8682: daan edellyttää vaatimuksen esittämisen tapah- tua siihen, että tuotteen liikkeelle laskeminen ei 8683: tuvan sillä tavoin, että siihen voidaan vastata. ole tapahtunut elinkeinotoiminnassa vaan esi- 8684: Vaatimuksesta on näin ollen käytävä ilmi merkiksi yksityishenkilönä. 8685: muun muassa kysyjän nimi ja osoite. ''Elinkeinotoiminta'' on tässä ymmärrettävä 8686: Sana "pyyntö" on tässä yhteydessä käsitet- laajasti. Elinkeinotoimintana on pidettävä esi- 8687: tävä siten, että korvausvaatimuksen esittämi- merkiksi julkisyhteisön sellaista toimintaa, jota 8688: nen merkitsee samalla pyyntöä saada tieto myös yksityiset yritykset harjoittavat. Lain 8689: muista vastuuvelvollisista. Kuukauden määrä- mukainen vahingonkorvausvelvollisuus voi 8690: ajan tarkoituksena on turvata vahinkoa kärsi- näin ollen syntyä esimerkiksi henkilökuntaruo- 8691: neelle mahdollisuus ilman viivytystä kohdistaa kalaa ylläpitävälle julkisyhteisölle, vaikka toi- 8692: korvausvaatimuksensa siihen, joka on 5 §:n mintaa tuettaisiin julkisin varoinkin. 8693: mukaan vastuussa vahingosta. Momentin 2 kohdan mukaan korvausvelvol- 8694: Ilmoituksen myöhästyminen tai antamatta lisuutta ei myöskään olisi, jos se, jolta kor- 8695: jääminen johtaisi siihen, että tuotteen liikkeelle vausta vaaditaan, näyttää, että puutteellinen 8696: laskenut joutuu samanlaiseen vastuuseen va- turvallisuus johtuu siitä, että tuotteen on olta- 8697: hingosta kuin jos hän olisi valmistaja. va viranomaisen laatimien pakottavien mää- 8698: räysten mukainen. Jos viranomainen on laati- 8699: nut määräykset, joiden mukaan tuotteen tulee 8700: Vahingonkorvausvelvollisuudesta sisältää tietty määrä tiettyä ainetta, ja tuottees- 8701: vapautuminen ta aiheutuu vahinkoa juuri siitä syystä, että 8702: tuote on tällaisten määräysten mukainen, eh- 8703: 7 §. Se, jolta korvausta ehdotetun lain nojal- dotetun lain mukaista vastuuta ei syntyisi. Jos 8704: la vaaditaan, ei pykälän 1 momentin 1 kohdan viranomaisen antamat turvallisuusmääräykset 8705: mukaan olisi korvausvastuussa tuotevastuulain on sitä vastoin laadittu sillä tavoin, että valmis- 8706: perusteella, jos hän näyttää, ettei ole laskenut tajan asiaksi on jätetty päättää tuotteen ko- 8707: tuotetta liikkeelle elinkeinotoiminnassa. Sitä, koonpanosta ja muotoilusta asetettujen vähim- 8708: mitä tuotteen liikkeelle laskemisella tarkoite- mäisvaatimusten puitteissa, momentin 2 kohta 8709: taan, on käsitelty edellä 3 §:n perusteluissa. ei tulisi sovellettavaksi. Tässä tapauksessa vas- 8710: Näyttö voi tarkoittaa sitä, että tuote on tuun edellytykset olisi arvioitava 3 §:n 1 mo- 8711: tullut markkinoille rikollisen menettelyn kautta mentin mukaisesti. Kuten viimeksi mainitun 8712: tai että kyseisen tuotekappaleen on valmistanut pykälän perusteluissa on esitetty, tuotetta voi- 8713: tai tuonut maahan joku toinen kuin vastaaja. taisiin pitää turvallisuudeltaan puutteellisena, 8714: 1989 vp. - HE n:o 119 51 8715: 8716: vaikka se täyttääkin viranomaisten määräämät mistajaan tai tuottajaan. Osatuotteen tuottaja, 8717: vähimmäisv~atimukset. valmistaja ja maahantuoja olisivat vastuussa 8718: Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvol- osatuotteen puutteellisesta turvallisuudesta 8719: lisuutta ei olisi myöskään, jos se, jolta kor- johtuneesta vahingosta, jos he eivät voi vedota 8720: vausta vaaditaan, saattaa todennäköiseksi, et- johonkin sellaiseen seikkaan, joka 1 tai 2 8721: tei tuotteen turvallisuudessa ollut vahingon momentin mukaan vapauttaisi heidät vastuus- 8722: aiheuttauutta puutetta silloin, kun hän laski ta. 8723: sen liikkeelle. Säännös koskee tilanteita, joissa Osatuotteen valmistanut tai tuottanut ei olisi 8724: puutteellinen turvallisuus syntyy käsiteltäessä vastuussa, jos vahinko on seurausta sen tuot- 8725: tai varastoitaessa tuotetta myöhemmässä jake- teen suunnittelusta, johon osatuote on liitetty. 8726: luportaassa tai tuotteen ollessa kuluttajalla. Tämä lopputulos seuraa jo siitä, mitä puutteel- 8727: Lain mukaista korvausvelvollisuutta ei siten lisesta turvallisuudesta johtuvasta valmistajan 8728: olisi, jos vahinko on seurausta tuotteen kulu- vastuusta on ehdotettu säädettäväksi. 8729: misesta tai virheellisestä käytöstä. Korvausvel- Osatuotteen valmistaja tai tuottaja ei 3 mo- 8730: vollisuutta ei valmistajalle tai tuottajalle synny mentin mukaan myöskään olisi korvausvelvol- 8731: myöskään, jos vain rajoitetun ajan säilyvä linen, jos hän osoittaa puutteellisen turvalli- 8732: tuote myydään myöhemmässä jakeluportaassa suuden johtuvan osatuotteen tilanneen valmis- 8733: säilyvyysajan jälkeen ja tuotteessa tällöin ta- tajan antamista ohjeista. Säännöksen tarkoi- 8734: pahtuneet muutokset aiheuttavat vahingon. tuksena on ensi sijassa kohdistaa vastuu tällai- 8735: Vahingonkorvausvelvollisuus ei sen sijaan sissa tilanteissa osatuotteen tilanneelle valmis- 8736: poistuisi sillä perusteella, että tuotteen puut- tajalle, joka voi olla joko lopputuotteen val- 8737: teellisesta turvallisuudesta ei sitä liikkeelle las- mistaja tai tämän alihankkijana toimiva val- 8738: kettaessa vielä tiedetty, vaikkakin puutteelli- mistaja. Osatuotteen puutteellinen turvallisuus- 8739: suus tosiasiallisesti jo tuolloin rasitti tuotetta. han merkitsee, että myös päätuote on turvalli- 8740: Kysymys siitä, oliko tuotteen turvallisuudes- suudeltaan puutteellinen. Tällöin lopputuot- 8741: sa sitä liikkeelle laskettaessa puutteita, olisi teen valmistaja tai tuottaja vastaa vahingosta 8742: arvioitava erikseen eri vastuuvelvollisten koh- suhteessa vahinkoa kärsineeseen. Lopputuot- 8743: dalla. Jos vahinkoa kärsinyt on esittänyt näyt- teen valmistajan mahdollisuus käyttää takautu- 8744: töä tuotteen puutteellisesta turvallisuudesta ja misoikeuttaan osatuotteen valmistajaa tai tuot- 8745: siitä, että vahinko on seurausta tästä puutteelli- tajaa kohtaan jää riippuvaiseksi osatuotteen 8746: suudesta, olisi sen asiana, jolta korvausta vaa- hankintasopimuksen sisällöstä. 8747: ditaan, esittää selvitystä tuotteen kunnosta sil- Annettuihin ohjeisiin ei voisi vedota sellai- 8748: loin, kun hän laski tuotteen liikkeelle. Ottaen nen tuotteen valmistaja, joka toisen tilauksesta 8749: huomioon tällaiseen todisteluun liittyvät vai- ja tämän antamien ohjeiden mukaan valmistaa 8750: keudet ehdotetaan, että täyttä näyttöä tuotteen lopputuotteen, joka sellaisenaan myydään ku- 8751: turvallisuudesta tuona ajankohtana ei vaadit- luttajille. 8752: taisi. Riittävää olisi saattaa todennäköiseksi, 8753: että tuotteen turvallisuudessa ei ollut puutteita 8754: kyseisenä ajankohtana. Valmistaja voisi esi- Korvattava vahinko 8755: merkiksi esittää selvityksen, jonka mukaan 8756: hänen laadunvalvontajärjestelmänsä on sen 8 §. Pykälässä on tuotevahinkojen korvaa- 8757: laatuinen, että se olisi suurella todennäköisyy- misen osalta viittaus korvauksen laskemista 8758: dellä paljastanut vahingon aiheuttaneen puut- koskeviin vahingonkorvauslain säännöksiin. 8759: teellisuuden tuotteessa, ja jonka mukaan tuote Säännöksen lähtökohtana on, että tuotevahin- 8760: on läpäissyt tämän laadunvalvonnan. Hän voi- goista suoritettavat korvaukset lasketaan sa- 8761: si myös välttyä vastuulta osoittamalla puutteel- malla tavoin kuin vahingoista yleensä. 8762: lisen turvallisuuden tuotteessa olevan sen luon- Viittaus merkitsee sitä, että korvausta mää- 8763: toinen, että se ei todennäköisesti ole voinut rättäessä olisi otettava huomioon vahingonkor- 8764: aiheutua tuotannossa. vauslain 5 luvun 2-5 §. Mainitun 5 luvun 8765: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin osatuot- 2 § :n mukaan henkilövahinkona korvataan sai- 8766: teen valmistajan tai tuottajan vastuusta vapau- raanhoitokustannukset sekä muut vahingosta 8767: tumisesta. Lähtökohtana on, että tuotteen val- aiheutuneet kulut, tulojen tai elatuksen vähen- 8768: mistajan tai tuottajan vastuuvapautta koskevat tyminen, kipu ja särky sekä vika ja muu 8769: säännökset soveltuisivat myös osatuotteen val- pysyvä haitta. Luvun 3 §:n mukaan kuolemaan 8770: 52 1989 vp. - HE n:o 119 8771: 8772: johtaneessa henkilövahingossa korvataan sur- aiheuttanut tai voinut aiheuttaa vahingon, sekä 8773: mansa saaneen hautauskulut sekä muut hau- siitä, kuka on tuotteen valmistaja, maahantuo- 8774: taukseen liittyvät kustannukset kohtuulliseen ja tai muutoin vastuussa vahingosta. Vanhen- 8775: määrään. Kuolemantapauksessa suoritetaan lu- tumisaika voi siten päättyä eri vastuuvelvollis- 8776: vun 4 §:n mukaan korvausta elatuksen loppu- ten kohdalla eri aikaan. 8777: misesta. Luvun 5 § koskee esinevahingosta Jos korvausta vaaditaan useilta, olisi vaati- 8778: suoritettavaa korvausta. mus esitettävä näistä jokaiselle säädetyssä ajas- 8779: Vahingonkorvausta voitaisiin vahingonkor- sa. 8780: vauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentin ja 6 luvun Pykälän 2 momentin mukaan korvauskanne 8781: 1 §:n mukaan sovitella. Säännös mahdollistaa olisi pantava vireille 10 vuoden kuluessa siitä, 8782: vahingonkorvauksen sovittelun, jos korvaus- kun 5 tai 6 §:ssä tarkoitettu korvausvelvollinen 8783: velvollisuus muodostuisi kohtuuttoman ras- laski vahingon aiheuttaneen tuotteen liikkeelle. 8784: kaaksi ottaen huomioon vahingon aiheuttajan Pykälän 2 momentin mukainen vanhentumi- 8785: ja vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut saika laskettaisiin siitä, kun se, jolta korvausta 8786: olosuhteet. Jos vahinko on aiheutettu tahalli- vaaditaan, laski vahingon aiheuttaneen tuote- 8787: sesti, on kuitenkin täysi korvaus tuomittava kappaleen liikkeelle. Ilmaisun "laskea liikkeel- 8788: maksettavaksi, jollei erityisistä syistä harkita le" merkitystä on käsitelty 3 ja 7 §:n perus- 8789: kohtuulliseksi alentaa korvausta. Sovellettaessa teluissa. Jos vahinko on aiheutunut tuotteen 8790: säännöstä tuotevahinkoihin olisi huomiota jatkuvasta käyttämisestä, vanhentumisaika las- 8791: kiinnitettävä muun muassa tarjolla oleviin va- ketaan siitä, kun viimeinen vahinkoa aiheutta- 8792: kuuttamismahdollisuuksiin sekä vahinkoa kär- nut tuotekappale laskettiin liikkeelle. 8793: sineen mahdollisuuksiin olla niistä selvillä. 8794: Yleisten vahingonkorvausoikeudellisten peri- Vanhentumisajan laskeminen erikseen jokai- 8795: aatteiden mukaisesti korvausta voitaisiin alen- sen vastuuvelvollisen kohdalla merkitsee sitä, 8796: taa ilman nimenomaista säännöstäkin, jos va- että esimerkiksi lopputuotteen valmistajan ja 8797: hinkoa kärsinyt tai korvausta vaativa on vahin- osatuotteen valmistajan vastuun vanhentumi- 8798: gon tapahduttua laiminlyönyt pyrkiä rajoitta- nen alkaa eri ajankohtina. Ehdotuksen 6 §:n 8799: maan vahinkoa. mukainen vastuu merkitsee sitä, että tuotteen 8800: liikkeelle laskenut ei välty vastuulta, jos kanne- 8801: oikeus tämän ilmoittamaa tahoa vastaan on 8802: Kanneaika vanhentunut. 8803: Säännöksessä ei edellytettäisi, että vahinkoa 8804: 9 §. Pykälässä säädetään korvausoikeuden kärsinyt olisi saanut tiedon vahingon ilmenemi- 8805: vanhentumisesta tuotevastuulain nojalla. sestä tai korvausvelvollisesta. Säännös katkai- 8806: Pykälän 1 momentin mukaan tuotevastuula- sisi siten myös 1 momentin mukaisen oikeuden 8807: kiin perustuvaa korvausta vaativan olisi nostet- korvauksen saantiin. Jos korvaukseen oikeu- 8808: tava asiaa koskeva kanne kolmen vuoden kulu- tettu saa tiedon vahingon ilmenemisestä ja 5 tai 8809: essa siitä, kun hän sai tiedon vahingon ilmene- 6 §: ssä tarkoitetusta korvausvelvollisesta myö- 8810: misestä ja korvausvelvollisesta. Ilmaisu "tie- hemmin kuin seitsemän vuoden kuluttua siitä, 8811: don vahingon ilmenemisestä" merkitsee, että kun korvausvelvollinen on laskenut tuotteen 8812: vahinkoa kärsineen on tullut havaita syy- liikkeelle, hänellä on vähemmän kuin kolme 8813: yhteys vahingon ja tietyn tuotteen välillä. vuotta aikaa kanteen vireillepanoa varten. 8814: Säännöksen mukaan ei sen sijaan olisi merki- Korvausoikeuden vanhentumiseen vetoavan 8815: tystä sillä, milloin vahingon aiheuttanut toi- asiana olisi esittää selvitys siitä, että oikeus 8816: menpide tehtiin. Vanhentumisaika alkaisi ku- korvaukseen on menetetty. Välttääkseen vas- 8817: lua vasta vahingon ilmenemishetkestä, vaikka tuun vetoamalla vanhentumiseen olisi sen, jol- 8818: vahinko tapahtuisikin tätä aikaisemmin. ta korvausta vaaditaan, näin ollen voitava 8819: Ehdotettu säännös ei estäisi lisäkorvauksen esittää selvitys siitä, milloin kyseinen tuote 8820: vaatimista vahingosta, jos tuotteesta on aiheu- laskettiin liikkeelle. 8821: tunut jälkikäteen kehittyvä henkilövahinko, jo- Pykälässä ei edellytettäisi, että tuomioistuin 8822: ka ei ollut ehtinyt ilmetä siinä vaiheessa, kun ottaisi vanhentumisen huomioon viran puoles- 8823: kolmen vuoden määräajan kuluminen alkoi. ta. Näin ollen ei olisi estettä tuomita korvausta 8824: Tieto korvausvelvollisesta edellyttää vastaa- tuotevahingosta, jos se, jolta korvausta vaadi- 8825: valla tavoin tietoa siitä, että tietty tuote on taan, ei vetoa vanhentumiseen. 8826: 1989 vp. - HE n:o 119 53 8827: 8828: Erityisiä säännöksiä kainen vanhentumisaika on ehdotetun tuote- 8829: vastuulain mukaista vanhentumisaikaa pitem- 8830: JO §. Pykälän mukaan ennen vahingon ilme- pi. Lisäksi vahingonkorvauslain mukainen kor- 8831: nemistä tehdyn sopimuksen ehto, joka rajoit- vaus saattaa tulla ajankohtaiseksi silloin, kun 8832: taa vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen, vahinko on aiheutunut tuotteesta, jota tuote- 8833: on mitätön. vastuulaki ei koske, tai kun kyseessä on sellai- 8834: Säännöksen mukaan laki olisi pakottava va- nen esinevahinko, jota ei korvata tuotevastuu- 8835: hinkoa kärsineen hyväksi sikäli, että tämä ei lain perusteella. 8836: sopimuksella voisi luopua oikeudestaan kor- 12 §. Pykälässä on säännös toimivaltaisesta 8837: vauksen saamiseen tuotevahingosta ennen va- tuomioistuimesta tuotevahinkoa koskevassa 8838: hingon syntymistä. Esimerkiksi tuotteen han- asiassa. Säännöksen mukaan korvausta vaativa 8839: kintasopimuksessa oleva ehto, jonka mukaan voisi valita, nostaako kanteen oikeudenkäymis- 8840: tuotevahingosta ei voi saada korvausta, ei si- kaaren mukaan toimivaltaisessa tuomiois- 8841: toisi vahinkoa kärsinyttä, vaikka hän olisi tuimessa vai kotipaikkansa tuomioistuimessa. 8842: allekirjoittanut sopimuksen ja vieläpä nimeno- Mahdollisuutta tehdä kuluttajan kanssa so- 8843: maisesti ilmoittanut hyväksyvänsä sopimus- pimuksia tuomioistuinten toimivallasta tuote- 8844: ehdon. Kuluttaja-asiamiehen tehtävänä on val- vastuuta koskevissa asioissa on arvioitava ku- 8845: voa, ettei tällaisia sopimusehtoja käytetä. luttajansuojalain 4 luvun perusteella. Tämä on 8846: Säännös ei estäisi sisällyttämästä sopimuk- tarpeen varsinkin, jos sopimuksen mukaan rii- 8847: seen ehtoa tai antamasta yksipuolista sitou- dan käsittely kuuluisi ulkomaiselle tuomiois- 8848: musta, joka antaa vahinkoa kärsineelle esimer- tuimelle. Sama koskee myös sopimusta, jonka 8849: kiksi pitempien vanhentumisaikojen muodossa mukaan tuotevastuuta koskeva riita annetaan 8850: paremman oikeuden korvaukseen kuin mitä välimiesten ratkaistavaksi. 8851: hänellä olisi lain mukaan. 13 §. Pykälässä olisi säännökset mahdolli- 8852: Säännöksen tarkoituksena ei myöskään ole suudesta säätää asetuksella maahantuojan vas- 8853: estää antamasta markkinoinnissa tai käyttöoh- tuuta koskevia poikkeuksia. Säännöksen tar- 8854: jeissa tietoja, joilla on merkitystä arvioitaessa, koitus on kauppapoliittinen. Pyrkimyksenä on 8855: onko tuote turvallisuudeltaan puutteellinen. välttää sellaisen tilanteen syntyminen, jossa 8856: Tällaisella tiedolla saattaa olla samanlainen suomalaisten tuotteiden tuontia harkitseva ul- 8857: vaikutus kuin vastuusta vapautumista koske- komainen maahantuoja luopuisi tuotteen tuo- 8858: valla ehdolla. Jos esimerkiksi tuotteesta tai sen misesta omaan maahansa sen vuoksi, että ky- 8859: pakkauksesta taikka käyttöohjeista käy selvästi seinen maahantuoja voi joutua vastuuseen 8860: ilmi, ettei tietystä sairaudesta tai allergiasta tuotteiden aiheuttamista vahingoista. Tavoite 8861: kärsivän henkilön tule käyttää tuotetta, vahin- voidaan otaksua saavutettavan vain, jos ulko- 8862: koa kärsinyt ei yleensä voi vaatia korvausta maisia tuotteita Suomeen tuova samassa laa- 8863: vahingosta sillä perusteella, että hän varoituk- juudessa vapautetaan Suomen lain mukaisesta 8864: sesta huolimatta käytti tuotetta. tuotevastuusta. 8865: Ehdotus ei estäisi korvaukseen oikeutettua ja Maahantuojan vastuusta vapauttamisesta 8866: korvausvelvollista vahingon syntymisen jälkeen voitaisiin asetuksella säätää neljän edellytyksen 8867: tekemästä sopimusta maksettavan korvauksen vallitessa. Pykälän 1 momentin mukaan edelly- 8868: suuruudesta taikka siitä, ettei tuotevahingosta tettäisiin ensinnäkin, että vieraan valtion kans- 8869: suoriteta mitään korvausta. sa on tehty vastavuoroisuuteen perustuva sopi- 8870: 11 §. Pykälän mukaan tuotevastuulaki ei mus. Maahantuojan vastuuta koskeva poik- 8871: rajoittaisi vahingon kärsineen oikeutta vaatia keus voitaisiin näin ollen säätää vain koskien 8872: korvausta sopimuksen tai vahingonkorvauslain määrättyjä sopimuksen tehneitä valtioita tai 8873: nojalla. valtioryhmiä. Lisäksi edellytettäisiin, että ky- 8874: Vahinkoa kärsinyt voi esimerkiksi vedota seiset valtiot toteuttavat vastaavat maahantuo- 8875: siihen, että sopimus, jolla hän on tuotteen jan vastuuta koskevat poikkeukset suomalais- 8876: hankkinut, sisältää määräyksiä, jotka antavat ten tuotteiden aiheuttamien vahinkojen osalta. 8877: hänelle pidemmälle menevän oikeuden kor- Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan edel- 8878: vaukseen kuin tuotevastuulaki. lytettäisiin, että poikkeus voisi koskea vain 8879: Vetoaminen vahingonkorvauslakiin saattaisi sellaisia valtioita, joissa on voimassa ehdotet- 8880: olla vahinkoa kärsineelle edullisempaa esimer- tua lakia vastaava lainsäädäntö tuotevastuusta. 8881: kiksi sen vuoksi, että vahingonkorvauslain mu- Vertailussa olisi kiinnitettävä huomiota tuote- 8882: 54 1989 vp. - HE n:o 119 8883: 8884: vastuuta koskeviin aineellisiin säännöksiin eikä suuksiin ei myöskään kuulu neuvojen antami- 8885: esimerkiksi kansainvälisen yksityisoikeuden nen vaatimukseen liittyvissä kysymyksissä. 8886: sääntöihin. Ilmaisulla "lainsäädäntö" ei tar- Kääntämisvelvollisuus ei koskisi myöskään 8887: koiteta, että sääntelyn tulisi välttämättä olla haastehakemusta, jolla ulkomainen yritys kut- 8888: kirjoitetussa laissa. sutaan vastaamaan suomalaiseen tuomiois- 8889: Säännöksessä viitataan vastaavaan, ei sa- tuimeen. 8890: mansisältöiseen lainsäädäntöön. Jotta lainsää- Jos maahantuoja ei anna vahinkoa kärsi- 8891: däntöä voitaisiin pitää Suomen ehdotettua la- neelle apua vahingonkorvausvaatimuksen 8892: kia vastaavana, sen tulisi pitää sisällään huoli- kääntämisessä, maahantuojalle syntyy velvolli- 8893: mattomuudesta riippumaton vastuu tuoteva- suus korvata vahinkoa kärsineelle käännöksen 8894: hingoista. Sillä seikalla, koskeeko tuotevastuu teettämisestä aiheutuneet kustannukset. Vahin- 8895: myös kehittelyvahinkoja, ei olisi merkitystä koa kärsinyt voisi tällöin käyttää virallisen 8896: lainsäädännön vastaavuutta arvioitaessa. Lain- kääntäjän palveluksia. 8897: säädännön, joka antaa saman suojan kuin Pykälässä tarkoitettu sopimus ei saisi johtaa 8898: EY-direktiivin vähimmäistaso, voitaisiin kat- siihen, että jonkin maahan tuodun tuotteen 8899: soa täyttävän vaatimuksen lainsäädännön vas- kohdalla ei lainkaan löytyisi vastuuvelvollista 8900: taavuudesta. tahoa. Tämän vuoksi pykälän 4 momentissa 8901: Momentin 2 kohdan mukaan edellytettäisiin, ehdotetaan säädettäväksi, että tuotteen siihen 8902: että suomalaisen vahinkoa kärsineen tulisi aina valtioon tuonutta, jonka kanssa on tehty tässä 8903: voida nostaa tuotevahingon korvaamista kos- pykälässä tarkoitettu sopimus, pidettäisiin tuo- 8904: keva kanne Suomessa. Maahantuojan vastuuta tevastuulakia sovellettaessa tuotteen valmista- 8905: koskeva poikkeus edellyttäisi siten yleensä, että jana. 8906: se, jolta korvausta vaaditaan, olisi velvollinen 8907: vastaamaan tuotevahingon korvaamista koske- 8908: vassa asiassa Suomessa. Tällaisen velvollisuu- 2. Voimaantulo 8909: den tulisi käydä ilmi siitä tuomioiden tunnusta- 8910: mista ja täytäntöönpanoa koskevasta sopimuk- 8911: sesta, joka on voimassa Suomen ja kysymyk- Laki ehdotetaan tulemaan voimaan noin 8912: sessä olevan valtion välillä. vuoden kuluttua siitä, kun se on hyväksytty ja 8913: Neljäntenä seikkana edellytettäisiin momen- vahvistettu. Siirtymäaika on välttämätön, jotta 8914: tin 3 kohdan mukaan, että kyseinen valtio ne, jotka voivat joutua vastuuseen tuotevahin- 8915: goista, voisivat ottaa lain huomioon tuotan- 8916: tunnustaa tuotevahinkoasiassa Suomessa anne- 8917: tun tuomion ja että se voidaan panna siellä nossaan muun muassa huolehtimalla tuottei- 8918: täytäntöön. Harkittaessa, täyttääkö valtio tä- densa liikkeelle laskemisen ajankohdan tuotet- 8919: män vaatimuksen, voidaan huomioon ottaa tavasta selvittämisestä. Siirtymäaika on välttä- 8920: myös se, onko tuomio pantavissa täytäntöön mätön myös, jotta he voisivat ottaa lain huo- 8921: kohtuullisessa ajassa. mioon tekemissään sopimuksissa. Viimeksi 8922: Suomalainen vahingonkärsijä, joka ei voi mainittu koskee erityisesti maahantuojia, jotka 8923: kohdistaa korvausvaatimustaan Suomessa ta- voivat sopimuksin varmistaa itselleen mahdol- 8924: voitettavissa olevaan tahoon, voi helposti jää- lisuuden vaatia korvausta tuotevahingoista ul- 8925: dä ilman korvausta sen vuoksi, että korvaus- komaiselta valmistajalta tai myyjältä. 8926: Lakia sovellettaisiin sellaiseen valmistajaan, 8927: vaatimuksen esittämiselle asetetut vaatimukset 8928: maahantuojaan ja muuhun elinkeinonharjoit- 8929: muodostuvat liian suuriksi. Jotta näitä vai- 8930: keuksia voitaisiin lieventää, pykälän 3 momen- tajaan, joka on laskenut vahingon aiheutta- 8931: tissa ehdotetaan, että se, joka on tuonut tuot- neen tuotteen liikkeelle lain voimaantulon jäl- 8932: teen Suomeen, olisi velvollinen avustamaan keen. Jos esimerkiksi ulkomainen valmistaja 8933: on laskenut tuotteen liikkeelle ennen lain voi- 8934: vahinkoa kärsinyttä korvausvaatimuksen kään- 8935: tämisessä kielelle, jolla maahantuoja on yhtey- maantuloa mutta suomalainen maahantuoja 8936: dessä ulkomaiseen valmistajaan tai myyjään. on laskenut sen Suomessa liikkeelle lain voi- 8937: maantulon jälkeen, maahantuojana olisi lain 8938: Säännöksen mukaan velvollisuus koskisi vain 8939: mukainen tuotevastuu mutta sen sijaan ulko- 8940: korvausvaatimusta. Maahantuoja ei olisi vel- 8941: maisella valmistajalla ei olisi. 8942: vollinen kääntämään muita ilmoituksia, jotka 8943: vahinkoa kärsinyt toimittaa korvausvaatimuk- 8944: sen kohteena olevalle ulkomaiselle yhtiölle. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 8945: Säännöksen mukaisiin maahantuojan velvolli- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 8946: 1989 vp. - HE n:o 119 55 8947: 8948: 8949: Tuotevastuulaki 8950: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 8951: 8952: Soveltamisala teellisen turvallisuuden seurauksena, vahingon 8953: on katsottava aiheutuneen sekä tuotteesta että 8954: 1§ 8955: osatuotteesta. 8956: Tämä laki koskee tuotteesta henkilölle tai 8957: vahingon tapahtumisen aikaan pääasiassa yksi- 8958: tyiseen tarkoitukseen käytetylle omaisuudelle Vahingonkorvausvelvolliset 8959: aiheutuneen vahingon korvaamista. 8960: Tuotteella tarkoitetaan irtainta esinettä, ei 5§ 8961: kuitenkaan toisen maalla olevaa rakennusta. Tämän lain mukainen vahingonkorvaus- 8962: Laki koskee tuotteesta aiheutunuHa vahinkoa, velvollisuus on: 8963: vaikka tuote on liitetty toiseen irtaimeen esi- 1) sillä, joka on valmistanut tai tuottanut 8964: neeseen tai kiinteistöön. vahinkoa aiheuttaneen tuotteen; 8965: Osatuotteella tarkoitetaan tuotteen raaka- 2) sillä, joka on tuonut vahinkoa aiheutta- 8966: ainetta ja osaa sekä tuotteen valmistamisessa neen tuotteen Suomeen täällä liikkeelle lasket- 8967: tai tuottamisessa käytettyä ainetta. tavaksi; sekä 8968: 3) sillä, joka on markkinoinut vahinkoa 8969: 2§ aiheuttauutta tuotetta omanaan, jos tuote on 8970: Laki ei koske: varustettu hänen nimellään, tavaramerkillään 8971: 1) tuotteesta tuotteelle itselleen aiheutunuHa tai muulla erottamiskykyisellä tunnuksellaan. 8972: vahinkoa; 8973: 2) osatuotteesta tuotteelle aiheutunuHa va- 6§ 8974: hinkoa, jos osatuote oli liitetty tuotteeseen Muukin kuin 5 §:ssä tarkoitettu, joka on 8975: ennen tuotteen liikkeelle laskemista; laskenut tuotteen liikkeelle, vastaa tuotteesta 8976: 3) atomivastuulaissa (484/72) tarkoitettua aiheutuneesta vahingosta kuten valmistaja, jos 8977: vahinkoa; tuotteesta tai sen pakkauksesta ei käy ilmi 8978: 4) potilasvahinkolaissa (585/86) tarkoitettua ketään, joka on 5 §:n mukaan vastuussa vahin- 8979: vahinkoa; gosta, taikka jos kellään tuotteesta tai sen 8980: 5) lääkevahinkovakuutuksen piiriin kuulu- pakkauksesta ilmi käyväliä ei ole kotipaikkaa 8981: vasta lääkkeestä aiheutunuHa vahinkoa; Suomessa. 8982: 6) liikennevakuutuslain (279/59) mukaan Korvausvelvollisuutta 1 momentin nojalla ei 8983: korvattavaa vahinkoa; eikä kuitenkaan ole, jos tuotteen liikkeelle laskenut 8984: 7) tapaturmavakuutuslain (608/48) tai maa- kuukauden kuluessa pyynnöstä ilmoittaa kor- 8985: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ( 1026/ vausta vaativalle sellaisen 5 §:n mukaan vas- 8986: 81) mukaan korvattavaa vahinkoa. tuussa olevan, jolla on kotipaikka Suomessa, 8987: tai sen 1 momentin mukaan vastuussa olevan, 8988: jolta hän on hankkinut tuotteen ja jolla on 8989: Vahingonkorvausvelvollisuuden edellytykset kotipaikka Suomessa. 8990: 3§ 8991: Vahingonkorvausta on suoritettava vahin- Vahingonkorvausvelvollisuudesta 8992: gosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole vapautuminen 8993: ollut sitä liikkeelle laskettaessa niin turvallinen 8994: kuin silloin on ollut kohtuudella aihetta odot- 7§ 8995: taa. Turvallisuutta arvioitaessa on otettava Korvausvelvollisuutta 5 tai 6 §:n nojalla ei 8996: huomioon tuotteen ennakoitavissa oleva käyt- ole, jos se, jolta vaaditaan korvausta, näyttää, 8997: tö, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet sekä että: 8998: muut seikat. 1) hän ei ole laskenut tuotetta liikkeelle 8999: elinkeinotoiminnassa; tai 9000: 4§ 2) tuotteen puutteellinen turvallisuus on seu- 9001: Jos vahinko on syntynyt osatuotteen puut- rausta siitä, että tuotteen on oltava viranomai- 9002: 56 1989 vp. - HE n:o 119 9003: 9004: sen antamie:1 pakottavien määräysten mukai- 12 § 9005: nen. Tähän lakiin perustuva korvauskanne voi- 9006: Korvausvelvollisuutta ei ole myöskään, jos daan nostaa myös kantajan kotipaikan tuo- 9007: se, jolta vaaditaan korvausta, saattaa todennä- mioistuimessa. 9008: köiseksi, ettei tuotteen turvallisuudessa ollut 9009: vahingon aiheuttauutta puutetta silloin, kun 13§ 9010: hän laski sen liikkeelle. Asetuksella voidaan säätää, että maahantuo- 9011: Osatuotteen valmistanut tai tuottanut ei ole jana ei 5 §:n 2 kohdasta poiketen ole vahin- 9012: korvausvelvollinen myöskään, jos hän näyttää, gonkorvausvelvollisuutta, jos tuote on tuotu 9013: että puutteellinen turvallisuus johtui osatuot- Suomeen valtiosta, jonka kanssa on vastavuo- 9014: teen tilauneen valmistajan antamista ohjeista. roisuuden edellytyksellä tehty sopimus maa- 9015: hantuojan vapauttamisesta tuotevastuusta (so- 9016: pimusvaltio). 9017: Korvattava vahinko Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimus 9018: voidaan tehdä, jos: 9019: 8§ 1) kysymyksessä olevassa valtiossa on voi- 9020: Tämän lain mukainen korvaus määrätään massa tätä lakia vastaavan sisältöinen lainsää- 9021: noudattamalla soveltuvin osin vahingonkor- däntö tuotevastuusta; 9022: vauslakia (412174). 2) se, jolta korvausta vaaditaan, on velvolli- 9023: nen vastaamaan tuotevastuuta koskevassa asi- 9024: assa Suomessa olevassa tuomioistuimessa; sekä 9025: Kanneaika 3) Suomella on kysymyksessä olevan valtion 9026: 9§ kanssa sopimus tuotevastuuta koskevien tuo- 9027: Tähän lakiin perustuva korvauskanne on mioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanos- 9028: nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun ta. 9029: korvausta vaativa sai tiedon vahingon ilmene- Se, joka on tuonut tuotteen sopimusvaltios- 9030: misestä ja korvausvelvollisesta. ta, on velvollinen avustamaan vahinkoa kärsi- 9031: Kanne on kuitenkin pantava vireille kymme- nyttä korvausvaatimuksen kääntämisessä vie- 9032: nen vuoden kuluessa siitä, kun 5 tai 6 §:ssä raalle kielelle. Jollei maahantuoja avusta siinä, 9033: tarkoitettu korvausvelvollinen laski vahingon maahantuojan on korvattava vahinkoa kärsi- 9034: aiheuttaneen tuotteen liikkeelle. neelle korvausvaatimuksen käännättämisestä 9035: aiheutuneet tarpeelliset kustannukset. 9036: Sitä, joka on tuonut tuotteen sopimusval- 9037: Erityisiä säännöksiä tioon, pidetään tätä lakia sovellettaessa tuot- 9038: teen valmistajana. 9039: 10 § 9040: Ennen vahingon ilmenemistä tehdyn sopi- 9041: muksen ehto, joka rajoittaa vahinkoa kärsi- Voimaantulo 9042: neen oikeutta tämän lain mukaiseen korvauk- 14 § 9043: seen, on mitätön. Tämä laki tulee voimaan päivänä 9044: 11 § kuuta 19 9045: Tämä laki ei rajoita vahinkoa kärsineen Tämän lain mukainen vahingonkorvaus- 9046: oikeutta korvaukseen sopimuksen perusteella velvollisuus on sillä, joka on laskenut vahinkoa 9047: taikka vahingonkorvauslain tai muun lain no- aiheuttaneen tuotteen liikkeelle lain voimaan- 9048: jalla. tulon jälkeen. 9049: 9050: 9051: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989 9052: 9053: Tasavallan Presidentti 9054: MAUNO KOIVISTO 9055: 9056: 9057: 9058: Oikeusministeri Matti Louekoski 9059: 1989 vp. - HE n:o 120 9060: 9061: 9062: 9063: 9064: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tasausverolain 10 §:n 9065: muuttamisesta 9066: 9067: 9068: 9069: 9070: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 9071: 9072: Maahan tuoduista tavaroista kannetaan ta- vuoksi lain voimassaoloaikaa ehdotetaan jat- 9073: sausveroa, joka määrältään vastaa maassa val- kettavaksi vuoden 1990 loppuun. 9074: mistettuja tuotteita keskimäärin rasittavaa pii- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 9075: levää veroa. Nykyisen tasausverolain voimassa- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 9076: oloaika päättyy vuoden 1989 lopussa, minkä sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan 9077: voimaan vuoden 1990 alusta. 9078: 9079: 9080: 9081: 9082: PERUSTELUT 9083: 9084: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut on tuontitavaroista kannettu vuodesta 1971 9085: muutokset alkaen tasausveroa. Tasausvero vaihtelee 1,0 9086: prosentista 4,6 prosenttiin ollen keskimäärin 9087: 1.1. Nykyinen tilanne 2,0 prosenttia tuontihinnasta. Nykyisen tasaus- 9088: verolain (922171) voimassaoloaikaa on jatkettu 9089: Suomen nykyinen liikevaihtoverojärjestelmä vuosittain, viimeksi vuoden 1989 alusta (1106/ 9090: poikkeaa useimpien muiden Länsi-Euroopan 88). 9091: maiden soveltamasta arvonlisäverojärjestel- Tasausveron piiriin kuuluu noin 45 prosent- 9092: mästä erityisesti siinä suhteessa, että tuotanto- tia tuonnista. Muu osa tuonnista on vapautettu 9093: toiminnassa käytettävien tuotantopanosten ja verosta eri perustein. Suoraan tasausverolaissa 9094: investointitavaroiden hintoihin sisältyvä liike- olevan nimikeluettelon perusteella verotonta 9095: vaihtovero ei ole täysimääräisesti poistettavissa on vuosittain noin 30 miljardin markan arvoi- 9096: vähennysjärjestelmän kautta. Tämän johdosta nen tuonti. Tähän ryhmään kuuluvat muun 9097: liikevaihtovero kertaantuu ja suomalaisista muassa öljytuotteet, kivihiili ja jalostamatto- 9098: tuotteista kannetaan enemmän liikevaihtoveroa mat maataloustuotteet. Tasausverosta on lisäk- 9099: kuin pelkkä liikevaihtoveroprosentti osoittaa. si vapautettu tullihallituksen päätöksillä ne 9100: Tämä heijastuu Suomessa valmistettujen tava- teollisessa tuotantotoiminnassa käytettävät ta- 9101: roiden hintoihin niin kotimarkkinoilla kuin varat, joita vastaavia tavaroita ei Suomessa 9102: vientimarkkinoilla. Vastaavaa ongelmaa ei syn- valmisteta. Tämän tuonnin arvo on vuosittain 9103: ny, mikäli tuotantopanoksiin sisältyvä liike- noin 10 miljardia markkaa. Lisäksi tietyt vien- 9104: vaihtovero olisi täysimääräisesti vähennyskel- titavaran valmistukseen käytettävät tavarat, ar- 9105: poinen, kuten se on yleensä arvonlisäverojär- voltaan noin 5 miljardia markkaa, on vapau- 9106: jestelmää soveltavissa maissa. tettu tasausverosta. 9107: Jotta Suomen verotusjärjestelmä ei asettaisi Vuoden 1988 lokakuussa laki muuttui siten, 9108: tuontitavaroita verotuksellisesti edullisempaan että teollisuuden tuotannossa käytettävät 9109: asemaan kuin kotimaassa valmistetut tavarat, raaka-aineet, tuotantotarvikkeet ja investointi- 9110: 391208B 9111: 2 1989 vp. - HE n:o 120 9112: 9113: tavarat voidaan vapauttaa tasausverosta, mikä- 10 §:n voimassaolosäännöstä ehdotetaan muu- 9114: li verosta vapauttaminen ei aiheuta haittaa tettavaksi siten, että lakia sovelletaan vuoden 9115: kotimaiselle tuotannolle. Tämän muutoksen 1990 aikana tullivalvonnasta luovutettuihin ta- 9116: arvioidaan vapauttavan tasausveron piiristä varoihin. 9117: noin 5 miljardin markan arvoisen tuonnin. Vuoden 1989 alussa voimaan tullut inves- 9118: Muutos vähentää tasausveron tuottoa noin 100 tointien liikevaihtoverohuojennuksen korotus 9119: miljoonalla markalla vuodessa. 80 OJo:sta 90 OJo:iin alentaa kertaantuvan veron 9120: Tasausveroa kannettiin 938 miljoonaa mark- määrää noin 0,06 prosenttiyksikköä. Koska 9121: kaa vuonna 1988. Tasausverollisesta tuonnista toisaalta liikevaihtoverokannan korotus lisää 9122: tasausveroa kertyi 73 prosenttia raaka-aineista, kertaantuvan veron määrää, ei tasausveromää- 9123: tuotantotarvikkeista ja investointitavaroista riä ole perusteltua muuttaa. 9124: sekä 27 prosenttia kulutustavaroista. 9125: Vaikka Suomen liikevaihtoverojärjestelmää 9126: on kehitetty vähemmän kertaautuvaan suun- 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 9127: taan, aiheutuu nykyisestä järjestelmästä yli- tukset ja voimaantulo 9128: määräinen verorasitus kotimaiselle tuotannol- 9129: le. Piilevän veron määrässä tapahtuvat muu- Tasausveroa arvioidaan kertyvän vuonna 9130: tokset on pyrittävä ottamaan huomioon ta- 1990 noin 1 050 miljoonaa markkaa. 9131: sausveromäärissä. Tasausveron kantamisesta Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 9132: voidaan luopua kokonaan vasta silloin, kun vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 9133: piilevää veroa ei enää sanottavasti muodostu. sen yhteydessä. Laki olisi saatettava voimaan 1 9134: päivästä tammikuuta 1990. 9135: 9136: 1.2. Voimassaoloajan jatkaminen 9137: 3. Säätämisjärjestys 9138: Nykyisen lain voimassaoloaika päättyy vuo- 9139: den 1989 lopussa. Koska tasausveron perus- Lakiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyk- 9140: teena olevaan liikevaihtoverotukseen ei ole teh- sessä, jota on noudatettava säädettäessä kan- 9141: ty sellaisia muutoksia, jotka muuttaisivat mer- nettavaksi veroa yhdeltä vuodelta. 9142: kittävästi piilevän veron määrää vuonna 1990, 9143: tulisi tasausverosta annetun lain voimassaolo- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 9144: aikaa jatkaa vuodella. Tämän vuoksi lain kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 9145: 1989 vp. - HE n:o 120 3 9146: 9147: Laki 9148: tasausverolain 10 §:n muuttamisesta 9149: 9150: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun tasausvero- 9151: lain 10 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1106/88), näin 9152: kuuluvaksi: 9153: 9154: 10 § 9155: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 9156: kuuta 1972. Sitä sovelletaan tavaraan, joka kuuta 1990. 9157: luovutetaan tullivalvonnasta lain voimaantulo- 9158: päivänä tai sen jälkeen, kuitenkin ennen 1 9159: päivää tammikuuta 1991. 9160: 9161: 9162: 9163: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 9164: 9165: 9166: Tasavallan Presidentti 9167: MAUNO KOIVISTO 9168: 9169: 9170: 9171: 9172: Ministeri Ulla Puolanne 9173: 4 1989 vp. - HE n:o 120 9174: 9175: Liite 9176: 9177: 9178: 9179: 9180: Laki 9181: tasausverolain 10 §:n muuttamisesta 9182: 9183: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun tasausvero- 9184: lain 10 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1106/88), näin 9185: kuuluvaksi: 9186: 9187: Voimassa oleva laki Ehdotus 9188: 9189: 10 § 10 § 9190: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 9191: kuuta 1972. Sitä sovelletaan tavaraan, joka kuuta 1972. Sitä sovelletaan tavaraan, joka 9192: luovutetaan tullivalvonnasta lain voimaantulo- luovutetaan tullivalvonnasta lain voimaantulo- 9193: päivänä tai sen jälkeen, kuitenkin ennen 1 päivänä tai sen jälkeen, kuitenkin ennen 1 9194: päivää tammikuuta 1990. päivää tammikuuta 1991. 9195: 9196: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 9197: kuuta 1990. 9198: 1989 vp. - HE n:o 121 9199: 9200: 9201: 9202: 9203: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta 9204: annetun lain 6 §:n ja olutverosta annetun lain 5 §:n muuttami- 9205: sesta 9206: 9207: 9208: 9209: 9210: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 9211: 9212: Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi kerta- Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja 9213: käyttöpäällyksiin pakattujen virvoitusjuomien menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel- 9214: ja oluen lisäveroa. Toisaalta lisäverosta ehdo- täväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu 9215: tetaan vapautettaviksi sellaiset juomat, jotka tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 9216: kuuluvat panttiin perustuvan talteenotto- ja 1990. 9217: kierrätysjärjestelmän piiriin. 9218: 9219: 9220: 9221: 9222: PERUSTELUT 9223: 9224: 1. Nykyinen tilanne kauksista. Vero on säilynyt samansuuruisena 9225: vuodesta 1982 lähtien. Lisäveroa peritään vain 9226: 1.1. Virvoitusjuomat limonaadeista ja kivennäisvesistä. Niille on 9227: olemassa vaihtoehtoinen palautuspullojärjes- 9228: Kertakäyttöisiin päällyksiin pakattuja virvoi- telmä. Lisäveron tuotto oli noin 20 miljoonaa 9229: tusjuomia myytiin noin 15 miljoonaa litraa markkaa vuonna 1988. 9230: vuonna 1988. Niiden markkinaosuus virvoitus- 9231: juomien kokonaismyynnistä oli noin 6,5 pro- 9232: senttia. Kotimaisen tuotannon osuus kerta- 1.2. Oluet 9233: käyttöpakkauksissa myytävistä virvoitusjuo- 9234: mista oli noin 84 prosenttia. Kertakäyttöisiin pakkauksiin pakattuja olui- 9235: Kertakäyttöpakkauksissa myytävien virvoi- ta myytiin noin 25 miljoonaa litraa vuonna 9236: tusjuomien kulutus on kasvanut koko 1980- 1988. Niiden litroissa laskettu osuus oluen 9237: luvun ajan, varsinkin viimeisenä kolmena vuo- kokonaismyynnistä oli 6-7 prosenttia. Tästä 9238: tena. Vuonna 1981 kulutus oli vielä 3,5 miljoo- kotimaisen tuotannon osuus oli noin 95 pro- 9239: naa litraa, joten se on kasvanut vuoteen 1988 senttia. 9240: mennessä miltei viisinkertaiseksi. Erityisesti on Noin 90 prosenttia kertakäyttöpakkauksissa 9241: kasvanut muovipakkausten käyttö. Muovipak- myytävästä oluesta on pakattu tinapeltitölkkei- 9242: kausten osuus kertakäyttöpakkauksina myytä- hin, joiden kierrätystä raaka-ainekäyttöön ei 9243: vien virvoitusjuomien kokonaismyynnistä on ole järjestetty. Kertakäyttöisten pullojen palau- 9244: nykyisin yli 85 prosenttia. tus ja ohjaaminen raaka-ainekiertoon ei ole 9245: Nykyisin kertakäyttöpakkauksissa myytävis- myöskään järjestetty panttimaksun avulla. 9246: tä virvoitusjuomista peritään lisäveroa, jonka Kertakäyttöisistä olutpakkauksista on vuo- 9247: suuruus on 3 markkaa litralta lasi- ja metalli- desta 1976 peritty lisäveroa, jonka suuruus on 9248: pakkauksista ja 1 markka litralta muovipak- ollut tähän asti 36 penniä litralta. Oluen lisäve- 9249: 391162B 9250: 2 1989 vp. - HE n:o 121 9251: 9252: ron tuotto oli noin 9 miljoonaa markkaa vuon- ja hiilihapotetut virvoitusjuomat, jotka myy- 9253: na 1988. Lisäksi Oy Alko Ab on hinnoittelupo- dään vain kerran koneellisesti täytettävissä vä- 9254: litiikanaan vaikuttanut eri oluiden hintasuhtei- hittäismyyntipäällyksissä. Muutoksen tarkoi- 9255: siin siten, että tölkissä myytävän oluen hinta tuksena on edistää panttiin perustuvan palau- 9256: on kuluttajalle 38 prosenttia korkeampi kuin tuspullojärjestelmän kehittämistä myös kerta- 9257: palautuspullossa myytävä olut. käyttöpäällyksille. 9258: Nykyinen hintaero palautuspulloissa ja ker- Mikäli tällaista toimivaa talteenotto- ja kier- 9259: tapakkauksissa myytävän oluen välillä ei ole rätysjärjestelmää ei kehitetä, tarkoituksena on 9260: riittävässä määrin ohjannut kulutusta palau- tarvittaessa korottaa lisäveroa myöhemmin uu- 9261: tuspullojen käyttöön. destaan. 9262: 9263: 2. Ehdotetut muutokset 3. Asian valmistelu 9264: Kertapakkauksista aiheutuu niiden kanssa 9265: vaihtoehtoisiin palautuspakkauksiin verrattuna Hallituksen esitys on valmisteltu valtiova- 9266: huomattavasti enemmän roskaantumista. Li- rainministeriössä yhteistyössä ympäristöminis- 9267: säksi niiden käyttö kohottaa jätehuollon kus- teriön kanssa. 9268: tannuksia ja heikentää palautuspullojärjestel- 9269: män toimivuutta. 9270: Kulutuksen ohjaamiseksi ehdotetaan, että 4. Esityksen taloudelliset vaiku- 9271: kertakäyttöisten muovipakkausten lisävero ko- tukset 9272: rotetaan nykyisestä 1 markasta 2 markkaan 9273: litralta. Kertakäyttöpakkauksiin pakatun oluen Muovipäällyksiin pakattujen virvoitusjuo- 9274: lisävero ehdotetaan korotettavaksi 36 pennistä mien hintojen arvioidaan kohoavan noin 15 9275: 1 markkaan litralta. prosenttia ja kertakäyttöpäällyksiin pakattujen 9276: Lisäverosta ehdotetaan vapautettavaksi sel- oluiden hintojen noin 5 prosenttia. Virvoitus- 9277: laiset virvoitusjuomat ja oluet, jotka kuuluvat juomaveron lisäveron tuoton arvioidaan nou- 9278: panttiin perustuvan talteenotto- ja kierrätysjär- sevan noin 35 miljoonaan markkaan ja olutve- 9279: jestelmän piiriin. Nykyisin lisäveron piiriin ron lisäveron tuoton noin 30 miljoonaan mark- 9280: kuuluvat kertakäyttöpäällyksiin pakatut oluet kaan vuonna 1990. 9281: 9282: 9283: 9284: 9285: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 9286: 9287: 1. Lakiehdotusten perustelut 1.2. Laki olutverosta annetun lain 5 §:n 9288: muuttamisesta 9289: 1.1. Laki virvoitusjuomaverosta annetun lain 9290: 6 §:n muuttamisesta 5 §. Lisävero ehdotetaan korotettavaksi ny- 9291: kyisestä 36 pennistä 1 markkaan litralta. Sa- 9292: 6 §. Muihin kuin metallisiin tai lasisiin kerta- moin kuin virvoitusjuomaverolaissa lisäveroa 9293: käyttöpäällyksiin pakatuista virvoitusjuomista ei olisi suoritettava sellaisesta oluesta, jonka 9294: kannettava lisävero nousee 1 markasta 2 mark- päällys on panttiin perustuvan toimivan tal- 9295: kaan litralta. Muilta osin vero säilyisi nykyise- teenotto- ja kierrätysjärjestelmän piirissä. 9296: nä 3 markkana litralta. Pykälän mukaan lisä- 9297: verosta vapautettaisiin sellaiset virvoitusjuo- 9298: mat, jotka kuuluvat ympäristöministeriön hy- 2. Voimaan tulo 9299: väksymään panttiin perustuvaan talteenotto- ja 9300: kierrätysjärjestelmään. Järjestelmän tulisi olla Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja 9301: toimiva ja yleinen, jotta se voitaisiin katsoa menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel- 9302: verosta vapautukseen oikeuttavaksi järjestel- täväksi sen yhteydessä. Lait ehdotetaan saatet- 9303: mäksi. taviksi voimaan vuoden 1990 alusta. 9304: 1989 vp. - HE n:o 121 3 9305: 9306: 3. Säätämisjärjestys Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 9307: kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo- 9308: Lakiehdotukset on käsiteltävä valtiopäivä- tukset: 9309: järjestyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisät- 9310: tyä veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä. 9311: 9312: 1. 9313: Laki 9314: virvoitusjuomaverosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 9315: 9316: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virvoitusjuomaverosta 7 päivänä joulukuuta 9317: 1979 annetun lain (870/79) 6 §, sellaisena kuin se on muutettuna 10 päivänä heinäkuuta 1987 ja 9318: 21 päivänä joulukuuta 1984 annetuissa laeissa (667 /87 ja 891/84), näin kuuluvaksi: 9319: 9320: 6§ 9321: Lisäveroa on suoritettava verotaulukon tuo- valmistettuihin vähittäismyyntipäällyksiin pa- 9322: teryhmiin 4, 6, 8, 11 ja 14 kuuluvista juomista, katuista juomista ja 2 markkaa litralta muun- 9323: mikäli ne on pakattu sellaisiin vähittäismyynti- laisiin vähittäismyyntipäällyksiin pakatuista 9324: päällyksiin, jotka eivät kuulu ympäristöminis- juomista. 9325: teriön hyväksymään panttiin perustuvaan tal- 9326: teenotto- ja kierrätysjärjestelmään. Lisävero Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 9327: on 3 markkaa litralta lasista tai metallista kuuta 1990. 9328: 9329: 2. 9330: Laki 9331: olutverosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta 9332: 9333: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan olutverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun 9334: lain (877 /79) 5 § näin kuuluvaksi: 9335: 9336: 5§ 9337: Lisäveroa on suoritettava 1 markka litralta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 9338: sellaisesta oluesta, joka on pakattu muuhun kuuta 1990. 9339: kuin ympäristöministeriön hyväksymän pant- 9340: tiin perustuvan talteenotto- ja kierrätysjärjes- 9341: telmän vähittäismyyntipäällykseen. 9342: 9343: 9344: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 9345: 9346: 9347: Tasavallan Presidentti 9348: MAUNO KOIVISTO 9349: 9350: 9351: 9352: 9353: Ministeri Ulla Puolanne 9354: 4 1989 vp. - HE n:o 121 9355: 9356: Liite 9357: 9358: 9359: 9360: 9361: 1. 9362: Laki 9363: virvoitnsjuomaverosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 9364: 9365: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virvoitusjuomaverosta 7 päivänä joulukuuta 9366: 1979 annetun lain (870179) 6 §, sellaisena kuin se on muutettuna 10 päivänä heinäkuuta 1987 ja 9367: 21 päivänä joulukuuta 1984 annetuissa laeissa (667 /87 ja 891/84), näin kuuluvaksi: 9368: 9369: Voimassa oleva laki Ehdotus 9370: 9371: 6§ 6§ 9372: Lisäveroa on suoritettava verotaulukon tuo- Lisäveroa on suoritettava verotaulukon tuo- 9373: teryhmiin 4, 6, 8, 11 ja 14 kuuluvista juomista: teryhmiin 4, 6, 8, 11 ja 14 kuuluvista juomista, 9374: a) 3 markkaa litralta sellaisista virvoitusjuo- mikäli ne on pakattu sellaisiin vähittäismyynti- 9375: mista, jotka ovat koneellisesti vain kerran täy- päällyksiin, jotka eivät kuulu ympäristöminis- 9376: tettävissä lasista tai metallista valmistetuissa teriön hyväksymään panttiin perustuvaan tal- 9377: vähittäismyyntipäällyksissä, sekä teenotto- ja kierrätysjärjestelmään. Lisävero 9378: b) 1 markka litralta virvoitusjuomista, jotka on 3 markkaa litralta lasista tai metallista 9379: ovat koneellisesti vain kerran täytettävissä valmistettuihin vähittäismyyntipäällyksiin pa- 9380: muunlaisissa vähittäismyyntipäällyksissä. katuista juomista ja 2 markkaa litralta muun- 9381: laisiin vähittäismyyntipäällyksiin pakatuista 9382: juomista. 9383: 9384: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 9385: kuuta 1990. 9386: 9387: 9388: 9389: 2. 9390: Laki 9391: olutverosta annetun lain S §:n muuttamisesta 9392: 9393: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan olutverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun 9394: lain (877179) 5 § näin kuuluvaksi: 9395: 9396: Voimassa oleva laki Ehdotus 9397: 5§ 5§ 9398: Lisäveroa on suoritettava 36 penniä litralta Lisäveroa on suoritettava 1 markka litralta 9399: sellaisesta oluesta, joka on koneellisesti vain sellaisesta oluesta, joka on pakattu muuhun 9400: kerran täytettävissä vähittäismyyntipäällyksis- kuin ympäristöministeriön hyväksymän pant- 9401: sä. tiin perustuvan talteenotto- ja kierrätysjärjes- 9402: telmän vähittäismyyntipäällykseen. 9403: 9404: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 9405: kuuta 1990. 9406: 1989 vp. - HE n:o 122 9407: 9408: 9409: 9410: 9411: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi polttoaineverosta an- 9412: netun lain väliaikaisesta muuttamisesta 9413: 9414: 9415: 9416: 9417: ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ 9418: 9419: Energian kulutuksen kasvun hillitsemiseksi määrät: Kevyt polttoöljy 2 penniä litralta, 9420: ja energiantuotannosta ja kulutuksesta aiheu- raskas polttoöljy 2 penniä kilolta, kivihiili 16 9421: tuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi eh- markkaa tonnilta, maakaasu 1 penni kuutio- 9422: dotetaan, että muistakin fossiilisista polttoai- metriltä ja jyrsinpolttoturve 2 markkaa mega- 9423: neista kuin moottoribensiinistä ja dieselöljystä wattitunnilta. 9424: kannettaisiin polttoaineveroa sekä että mainit- 9425: Edellä mainittujen veronkorotusten ja uu- 9426: tujen liikennepolttonesteiden polttoaineveroa 9427: sien polttoaineverojen kertymäksi arvioidaan 9428: korotettaisiin. noin 950 miljoonaa markkaa vuonna 1990. 9429: Moottoribensiinien polttoaineverotus nousisi 9430: kulutusosuuksien mukaan painotettuna keski- Ehdotus liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 9431: määrin noin 18 pennillä litralta nykyisestä vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 9432: tasosta. Dieselöljyn polttoainevero nousisi 16 sen yhteydessä. Muutos ehdotetaan saatetta- 9433: pennillä litralta. Muille fossiilisille polttoaineil- vaksi voimaan vuoden 1990 alusta ja se olisi 9434: le ehdotetaan säädettäväksi seuraavat vero- voimassa vuoden 1990 loppuun. 9435: 9436: 9437: 9438: 9439: PERUSTELUT 9440: 9441: 1. Nykyinen tilanne kohtiin. Ainoa poikkeus oli lyijyttömälle 9442: moottoribensiinille säädetty muuta moottori- 9443: Vuoden 1986 elokuun alusta tuli voimaan bensiiniä alhaisempi vero. 9444: energiaverouudistus, jolla luovuttiin sähköve- 9445: rosta ja polttoaineveron kantamisesta muista 9446: kuin liikennepolttonesteistä. Samalla kaikki 2. Ympäristöpoliittisista tavoit- 9447: energia saatettiin liikevaihtoverotuksen piiriin. teista 9448: Muutos merkitsi tuotantotoiminnassa käytettä- 9449: vän energian vapautumista kokonaan välillises- Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle 9450: tä verosta liikevaihtoverotuksen ostovähennyk- ympäristöpolitiikasta vuodelta 1988 on hallitus 9451: sen johdosta. Käytännössä muutos merkitsi ilmoittanut uudistavansa liikenteen polttoainei- 9452: noin 1 miljardin markan kevennystä tuotanto- den verotusta siten, että polttoaineen aiheutta- 9453: toiminnan energiakustannuksiin. Vastaavan ma ympäristönkuormitus otetaan huomioon. 9454: suuruinen verorasitus siirtyi muiden energian Lyijyttömän bensiinin käyttöönottoa ediste- 9455: kulutussektoreiden, lähinnä palvelutuotannon tään veropoliittisin toimin. Hallitus katsoi, että 9456: ja kotitalouksien kannettavaksi. veroja ja maksuja olisi yleensä käytettävä tä- 9457: Verouudistuksen yhteydessä ei kiinnitetty sa- hänastista aktiivisemmin ympäristönsuojelun 9458: nottavaa huomiota ympäristöpoliittisiin näkö- ohjaukseen ja ilmoitti käsityksenään, että tar- 9459: 391188E 9460: 2 1989 vp. - HE n:o 122 9461: 9462: vetta on tarkastella energiaverotustakin erik- tusta käyttää kyseisten päästöjen esimerkiksi 9463: seen ympäristönsuojelun tavoitteiden kannalta. rikkipäästöjen rajoittamiseen. 9464: Ympäristötalouskomitea totesi mietinnös- 9465: sään (komiteanmietintö 1989: 18) energiatuo- 9466: tantoa ohjaavan erillisverotuksen kehittämises- 9467: tä, että hiilidioksidin määrää voidaan vähentää 4. Polttoaineiden ympäristövero- 9468: joko tuottamalla vähemmän energiaa tai suosi- tus eräissä muissa maissa 9469: malla vähemmän haitallisia polttoaineita. Ko- 9470: mitea ehdotti, että tutkittaisiin mahdollisuuk- Polttoaineveroa kannetaan useissa maissa. 9471: sia hiilidioksidiveron käyttöönottamiseksi. Sen tarkoitus on ensisijaisesti fiskaalinen. Nor- 9472: Maksu hiilidioksidipäästöistä olisi määrättävä jassa käytetään kuitenkin polttoaineverotusta 9473: polttoaineiden keskimääräisen suhteellisen hii- myös ympäristöpolitiikan välineenä. Muun 9474: lipitoisuuden perusteella. Komitea huomautti muassa Norjassa kannettava mineraaliöljyvero 9475: kuitenkin, että kansainvälisen kaupan neutrali- on porrastettu tuotteiden rikkipitoisuuden mu- 9476: teetin säilyttäminen edellyttäisi hiilidioksidive- kaan. Mineraaliöljystä kannetaan perusvero ja 9477: ron käyttöönottamista samanaikaisesti myös rikkimäärästä riippuva lisävero. Ruotsissa kan- 9478: kilpailijamaissamme. Komitea ehdotti myös lii- netaan öljystä polttoaineveroa, jolla rahoite- 9479: kennepolttonesteiden verojen korottamista. taan mm. happamoitumisen estämistoimenpi- 9480: Hyväksyessään elinkeinoverolakia koskevan teitä sekä rahastomaksua, jolla rahoitetaan 9481: hallituksen esityksen (HE 25/1989 vp) edus- uuden rikinpoistotekniikan kehittämistä. Näi- 9482: kunta lausui mm. että luonnonvarojen käytön den verojen yhteinen määrä on 19 SEK/kuu- 9483: rajoittamiseen ja elinympäristömme suojaami- tiometri. 9484: seen tulee käyttää myös taloudellisen ohjauk- 9485: sen keinoja. Eduskunta edellytti, että hallitus Verotus ympäristöpolitiikan ohjauskeinona 9486: eräänä keskeisenä osana verotuksen kehittä- on lisäksi vilkkaan keskustelun ja virallisten 9487: mistä pikaisesti suorittaa tarvittavat selvitykset selvitysten kohteena useissa maissa. Ruotsin 9488: ja ryhtyy valmistelemaan esityksiä mm. ener- ympäristömaksukomitea on huhtikuussa 1989 9489: gian käytön verottamisesta siten, että verot ehdottanut mm. öljystä perittävää rikkimak- 9490: ainakin osittain tulevat voimaan jo vuoden sua. Maksun määrä olisi 30 SEK öljyyn sisälty- 9491: 1990 alusta. vää rikkikiloa kohti. Komitea esittänee ehdo- 9492: tuksia muihin pohtoaineisiin kuin öljyyn sisäl- 9493: tyvään rikkiin kohdistuvasta maksusta sekä 9494: 3. Polttoaineverotus ympäristöpo- hiilidioksidi- ja typpioksidipäästömaksusta 9495: liittisena toimenpiteenä syksyllä 1989. 9496: Suomessa polttoaineiden verotus on lievem- 9497: Energian tuotannosta aiheutuu ilman erityi- pää kuin EFT A-EC -alueella keskimäärin. Esi- 9498: siä puhdistus- tms. toimenpiteitä ympäristölle merkiksi moottoribensiinin nykyinen vero on 9499: haitallisia päästöjä. Merkittävimpiä ympäris- noin 40 p/1 alhaisempi kuin mainitun alueen 9500: töä rasittavia energiantuotannon päästöjä ovat muissa maissa keskimäärin. 9501: typen oksidipäästöt sekä rikki- ja hiilidioksidi- 9502: päästöt. Näistä viimeksi mainittu poikkeaa EC-komission ehdotuksissa valmisteverotuk- 9503: muista ensinnäkin siten, että hiilidioksidipääs- sen harmonisoinnista ei ole kiinnitetty erityistä 9504: töjä ei voida käytännössä teknisin toimin pois- huomiota polttoaineverotukseen ympäristöpo- 9505: taa. Lisäksi ne vaikuttavat kasvihuoneilmiön liittisena ohjauskeinona. EC-jäsenvaltioiden 9506: etenemiseen. Ympäristötalouskomitea ehdotti, poliittisen vastustuksen johdosta komissio on 9507: että hiilidioksidipäästöjä pyrittäisiin rajoitta- luopunut ehdotuksestaan harmonisoida mm. 9508: maan määräämällä erityinen vero fossiilisille polttoaineverotuksen tuotekate ja määrä. Sen 9509: polttoaineille. Poltossa vapautuu useita muita- sijaan EC-jäsenvaltiot soveltaisivat omassa val- 9510: kin vahingollisia aineita, kuten rikkidioksidi ja misteverotuksessaan tiettyjä maksimi- ja mini- 9511: typen oksidit, joiden aiheuttamien haittojen mirajoja, joiden puitteissa verojen asteittainen 9512: pienentäminen on myös asetettu tavoitteeksi. maakohtainen lähentyminen olisi mahdollista. 9513: Näitä haittoja rajoitetaan pääasiassa päästöjä Täten olisi edelleen mahdollista maakohtaisesti 9514: ja polttoaineita koskevin määräyksin. Tarkoi- ottaa huomioon ympäristöpoliittiset näkökoh- 9515: tuksena on vielä selvittää, tulisiko myös vero- dat polttoaineverotuksessa. 9516: 1989 vp. - HE n:o 122 3 9517: 9518: 5. Ehdotetut muutokset Perusvero Lisävero 9519: Lyijytön moottoriben- 9520: Hallitus ehdottaa yleistä fossiilisten polttoai- siini................ 128 p/1 9521: neiden ympäristöveroa polttoaineveron lisäve- Moottoribensiinin 9522: ron muodossa. Verotuksen painopiste olisi lii- sekoitus ........... . 128 " 13,5 p/1 9523: kennepolttonesteiden kohdalla, joihin kohdis- Muu moottoribensiini 128 " 27,0 p/1 9524: tuva verorasitus olisi kaksi kolmasosaa ehdo- Dieselöljy ........... . 73 " 27,0 p/1 9525: tuksen aiheuttamasta kokonaisverorasitukses- Kevyt polttoöljy ..... . 2,0 p/1 9526: ta. Noin puolet typpioksidipäästöistä johtuu Raskas polttoöljy .... . 2,0 p/kg 9527: liikenteestä ja se aiheuttaa taajamissa tuntu- Kivihiili ............. . 16,0 mk/t 9528: vimmat ympäristöhaitat. Polttonesteiden hin- Jyrsinpolttoturve .... . 2,00 mk/ 9529: nannousun voidaan arvioida liikenteessä vai- MWh 9530: kuttavan eniten kulutusta hillitsevästi. Täten Maakaasu ........... . 1,0 p/m3 9531: voitaisiin vähentää liikenteen merkittäviä hait- 9532: toja sekä hiilidioksidipäästöjä. 9533: 6. Asian valmistelu 9534: Verotuksen rakennetta ehdotetaan muutetta- 9535: vaksi siten, että moottoribensiinin perusvero 9536: olisi sama kaikille bensiinilaaduille eli 128 p/1. Hallituksen esitys on valmisteltu valtiova- 9537: Veron porrastus toteutettaisiin lisäverolla, joka rainministeriössä yhteistyössä ympäristöminis- 9538: kannettaisiin täysimääräisenä lyijyllisestä teriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön kans- 9539: moottoribensiinistä ja dieselöljystä. Lisävero sa. 9540: olisi 27 p/1 eli nykyisen veroportaan suuruinen. 9541: Liikennepolttonesteiden veroa määrättäessä 9542: otettaisiin lisäksi huomioon bensiinin kulutuk- 7. Ehdotuksen vaikutukset 9543: sen rakenteen muutos ja yleinen hintatason 9544: nousu. Muu osa korotuksesta on noin 12 p/1, 7 .1. Ympäristövaikutukset 9545: ja se perustuu ympäristöpoliittisiin tavoittei- 9546: siin. Dieselöljyn vero nousisi 16 p/1, josta 4 p/1 Verotus nostaa energian hintaa ja korotus 9547: on hintatason tarkistusta ja muu osa ympäris- vaikuttaa kulutusta alentavasti. Energiankulu- 9548: töveroa. tuksen alhaisen hintajouston johdosta arvioi- 9549: daan kuitenkin, että kulutuksen aleneminen 9550: Edellä sanotun perusteella moottoribensiinin olisi suhteellisen vähäistä. Ehdotuksen johdos- 9551: polttoainevero nousisi keskimäärin 18 penniä ta arvioidaan polttoaineiden kulutuksen kasvu- 9552: litralta ja dieselöljyn polttoainevero 16 penniä vauhdin vähenevän noin 1 prosenttiyksiköllä. 9553: litralta. Muiden kiinteiden, nestemäisten ja Pääosa tästä vähenemisestä voidaan arvioida 9554: kaasumaisten polttoaineiden polttoainevero, tapahtuvan liikennepolttonesteiden kulutukses- 9555: joka poistettiin elokuun alusta 1986 energiave- sa. 9556: rouudistuksen yhteydessä, palautettaisiin. Polt- 9557: Kulutuksen kasvun väheneminen vähentää 9558: toaineveroa ehdotetaan kannettavaksi kevyestä puolestaan päästöjä. Hiilidioksidipäästöjen vä- 9559: ja raskaasta polttoöljystä, kivihiilestä ja jyrsin- 9560: heneminen vastaa energian kulutuksen kasvun 9561: turpeesta. 9562: supistumista ja olisi siten noin 1 OJo. Koska 9563: Liikennepohtonesteitä lukuun ottamatta ehdotuksen arvioidaan vaikuttavan eniten lii- 9564: polttoainevero perustuisi ehdotuksen mukaan kennepolttonesteiden kulutusta vähentävästi ja 9565: kunkin polttoaineen hiilisisältöön. Veron mää- koska merkittävin osa typpioksidipäästöistä ja 9566: rä olisi noin 24,5 markkaa hiilitonnilta. hiilivetypäästöistä johtuu liikenteestä, arvioi- 9567: Ehdotettu vero olisi energiasisällön mukaan daan kyseisten päästöjen vähenevän runsaat 9568: laskettuna suhteellisesti alhaisin maakaasulla ja 2 %. 9569: korkein kivihiilellä ja jyrsinpolttoturpeella. 9570: Veroa ei kannettaisi muista kuin tärkeimmis- 7 .2. Valtiontaloudelliset vaikutukset 9571: tä fossiilisista polttoaineista. 9572: Ehdotetut uudet polttoaineveromäärät ovat Korotettujen ja uusien polttoaineverojen ar- 9573: seuraavat: vioidaan tuottavan verotuloja 950 miljoonaa 9574: 4 1989 vp. - HE n:o 122 9575: 9576: markkaa vuonna 1990. Lisätuotosta noin 250 7 .4. Vaikutukset eri sektoreiden energiakus- 9577: miljoonaa markkaa perustuisi inflaatiotarkis- tannuksiin 9578: tukseen ja 700 miljoonaa markkaa fossiilisten 9579: polttoaineiden uusiin ja korotettuihin veroihin. Polttoaineveron muutoksen arvioidaan ko- 9580: Kaikkiaan polttoaineveroa arvioidaan kerty- rottavan eri sektoreiden polttoaineverotusta 9581: vän noin 5 830 miljoonaa markkaa vuonna seuraavasti: 9582: 1990. Sektori: Polttoaineveron 9583: muutos 9584: milj. mk/vuosi 9585: 7 .3. Hintavaikutukset Teollisuus 80 9586: Liikenne ....................... . 1 000 9587: Ehdotetun veromuutoksen arvioidaan ai- Lämmitys ..................... . 50 9588: heuttavan seuraavat korotukset eri polttoainei- Rakennustoiminta ............. . 3 9589: den hintoihin: Maatalous ..................... . 30 9590: Kaukolämpö ja -voima ........ . 76 9591: Erillinen sähköntuotanto ...... . 70 9592: Moottoribensiini . . . . . . . . . . . 6 C1fo keskimäärin 9593: Dieselöljy . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 % 9594: Kevyt polttoöljy . . . . . . . . . . . . 2 % 7 .5. Hallinnolliset vaikutukset 9595: Raskas polttoöljy.. . . . . . . . . . 3 % Hallinnollisesti ehdotettu muutos palauttaisi 9596: Kivihiili .................... 8 % ennen elokuun alkua vuonna 1986 vallinneen 9597: tilanteen. Nykytilanteeseen verrattuna tulisivat 9598: Jyrsinpolttoturve ........... 5 % verovelvollisiksi kevyen ja raskaan polttoöljyn 9599: Maakaasu . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 % 9600: valmistajat ja varastossapitäjät sekä niiden li- 9601: säksi polttoaineiden maahantuojat. 9602: Tuontisähkön hinta on osittain kytketty kivi- Jyrsinpolttoturpeen tuottajien lukumäärä on 9603: hiilellä tuotetun sähkön hintaan. Koska lisäve- huomattava ja kaikkien saattaminen polttoai- 9604: ro on luonteeltaan ympäristönsuojelullinen, ei neverovelvollisiksi olisi hallinnollisesti hanka- 9605: sen tulisi heijastua tuontisähkön hintaan. laa sekä veroviranomaisten että verovelvollis- 9606: Polttoainevero lisäisi sähkön ja kaukoläm- ten kannalta. Turvetta käytetään polttoaineena 9607: mön tuotantokustannuksia ja vastaavasti näi- pääasiallisesti kaupunkien, kuntien ja voima- 9608: den energiatuotteiden hintoja. Lisäksi hinnat yhtiöiden omistamissa voimalaitoksissa ja 9609: nousevat tariffien ja sopimusten sisältämien eräissä teollisuuslaitoksissa. Verovelvollisten 9610: hintasidonnaisuuksien kautta. Varsin yleistä lukumäärän rajoittamiseksi ehdotetaan poike- 9611: energian hinnoittelussa on hinnan kytkeminen ten valmisteverotuksen yleisperiaatteesta, että 9612: ns. h-arvoon, eli halvimman, yleisesti saatavis- velvollisia maksamaan jyrsinpolttoturpeen 9613: sa olevan fossiilisen polttoaineen, eli käytän- polttoaineveroa olisivat turpeen käyttäjät. 9614: nössä kivihiilen verolliseen hintaan. Tästä seu- Polttoaineveron kannon hoitaisi edelleen tul- 9615: raa, että kivihiilen polttoainevero voi nostaa lilaitos, muun valmisteverotuksen ohella. Eh- 9616: h-arvoon kytkettyjen energiatuotteiden hinto- dotus ei aiheuta muutoksia tullilaitoksen orga- 9617: ja. nisaatioon tai resurssitarpeisiin. 9618: Ehdotuksen ja sanottujen hintasidonnai- 9619: suuksien johdosta sähkön hinnan arvioidaan 8. Voimaantulo 9620: nousevan n. 1 % ja kaukolämmön hinnan noin 9621: 4% Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 9622: Verotuksen piiriin eivät tulisi polttoaineet, vioesitykseen ja on tarkoitus käsitellä sen yh- 9623: joita käytetään raaka-aineena tai apuaineena teydessä. Laki on tarkoitus saattaa voimaan 9624: taikka välittömästi ensikäytössä tavaran val- vuoden 1990 alusta ja se olisi voimassa vuoden 9625: mistuksessa. Näin ollen esimerkiksi raudan ja 1990 loppuun. Jotta ennen lain voimaantuloa 9626: teräksenvalmistuksessa käytettävät polttoaineet maahan tuotu kivihiili ja raskas polttoöljy 9627: olisivat verottomia. olisivat verotuksellisesti samassa asemassa kuin 9628: 1989 vp. - HE n:o 122 5 9629: 9630: jyrsinpolttoturve, olisi niistä suoritettava veroa sessä, jota on noudatettava säädettäessä kan- 9631: käytön perusteella. nettavaksi veroa yhdeltä vuodelta. 9632: 9633: 9. Säätämisjärjestys Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 9634: kunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 9635: Lakiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyk- tus: 9636: 9637: 9638: 9639: 9640: Laki 9641: polttoaineverosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 9642: 9643: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9644: muutetaan väliaikaisesti polttoaineverosta 17 päivänä joulukuuta 1982 annetun lain (948/82) 9645: 2 §:n 1 kohta, 4 §:n 1 momentti sekä 6 §:n 6 kohta, 9646: sellaisena kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa 9647: (656/89) ja 6 §:n 6 kohta 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (548/86), sekä 9648: lisätään väliaikaisesti 3 §:ään uusi 7 kohta, 5 §:ään uusi 4 kohta ja lain liitteeksi uusi 9649: verotaulukko seuraavasti: 9650: 9651: 2 § 6§ 9652: Tässä laissa tarkoitetaan: Verotonta on: 9653: 1) pohtoaineilla liitteenä olevassa verotaulu- 9654: kossa mainittuja tuotteita; 6) polttoaine, joka käytetään teollisessa tuo- 9655: tannossa raaka-aineena tai apuaineena taikka 9656: välittömästi ensikäytössä tavaran valmistukses- 9657: 3§ sa; sekä 9658: Polttoaineveroa on velvollinen suoritta- 9659: maan: 9660: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 9661: 7) sähkön ja kaukolämmön tuottaja ja teolli- kuuta 1990 ja on voimassa vuoden 1990 lop- 9662: sen tuotantotoiminnan harjoittaja käyttämäs- puun. 9663: tään jyrsinpolttoturpeesta. Tätä lakia sovelletaan polttoaineeseen, joka 9664: 1 momentissa mainittuna päivänä tai sen jäl- 9665: 4 § keen viedään valmistuspaikalta tai varastossa- 9666: Polttoaineveroa on suoritettava lain liitteenä pitäjän verottamattoman polttoaineen varas- 9667: olevan verotaulukon mukaisesti. tosta tahi valtion varmuusvarastosta taikka 9668: luovutetaan tullivalvonnasta. 9669: Niinikään tätä lakia sovelletaan sellaiseen 9670: 5§ muuhun kuin edellä 2 momentissa tarkoitet- 9671: Vero määrätään: tuun polttoaineeseen, joka lain voimaantulon 9672: jälkeen viedään varmuusvarastointimaksusta 9673: 4) edellä 3 §:n 7 kohdassa tarkoitetuissa annetun lain (1105/83) 2 §:n 6 kohdassa tar- 9674: tapauksissa sinä päivänä voimassa olevien koitetun varastossapitäjän varastosta. 9675: säännösten mukaan, jona jyrsinpolttoturve on Tätä lakia sovelletaan myös muuhun kuin 2 9676: käytetty lainkohdassa mainittuun tarkoituk- momentissa tarkoitettuun, verotaulukon tuote- 9677: seen. ryhmiin 1 ja 8 kuuluvaan polttoaineeseen, joka 9678: 6 1989 vp. - HE n:o 122 9679: 9680: otetaan käytettäväksi sähkön ja kaukolämmön vollinen on tällöin polttoaineen käyttäjä ja 9681: tuottamisessa taikka teollisessa tuotantotoi- vero suoritetaan siten kuin tämän lain 5 §:n 4 9682: minnassa lain voimaantulon jälkeen. Verovel- kohdassa on säädetty. 9683: 9684: 9685: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 9686: 9687: 9688: Tasavallan Presidentti 9689: MAUNO KOIVISTO 9690: 9691: 9692: 9693: 9694: Ministeri Ulla Puolanne 9695: 1989 vp. - HE n:o 122 7 9696: 9697: Liite 9698: 9699: 9700: 9701: 9702: VEROTAULUKKO 9703: 9704: Tullitariffin Tuote Tuote- Perus- Lisä- 9705: nimike ryhmä vero vero 9706: 9707: 27.01 ja Kivihiili; kivihiilibriketit ja niiden kal- 1. - 16,0 mk/t 9708: 27.02 taiset kivihiilestä valmistetut kiinteät 9709: polttoaineet; ruskohiili 9710: 27.03:sta J yrsinpolttoturve 2. - 2,00 mk/ 9711: MWh 9712: 27.10:stä Lyijytön moottoribensiini 3. 128 p/1 - 9713: 27.10:stä Moottoribensiinin sekoitus 4. 128 p/1 13,5 p/1 9714: 27.10:stä Muu moottoribensiini 5. 128 p/1 27,0 p/1 9715: 27.10:stä Dieselöljy 6. 73 p/1 27,0 p/1 9716: 27.10:stä Kevyt polttoöljy 7. - 2,0 p/1 9717: 27.10:stä Raskas polttoöljy 8. - 2,0 p/kg 9718: 9719: 27.11:sta Maakaasu, kaasumainen 9. - 1,0 p/m3 9720: 8 1989 vp. - HE n:o 122 9721: 9722: Esityksen liite 9723: 9724: 9725: 9726: 9727: Laki 9728: polttoaineverosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 9729: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 9730: muutetaan väliaikaisesti polttoaineverosta 17 päivänä joulukuuta 1982 annetun lain (948/82) 9731: 2 §:n 1 kohta, 4 §:n 1 momentti sekä 6 §:n 6 kohta, 9732: sellaisena kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa 9733: (656/89) ja 6 §:n 6 kohta 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (548/86), sekä 9734: lisätään väliaikaisesti 3 §:ään uusi 7 kohta, 5 §:ään uusi 4 kohta ja lain liitteeksi uusi 9735: verotaulukko seuraavasti: 9736: 9737: Voimassa oleva laki Ehdotus 9738: 9739: 2 § 2§ 9740: Tässä laissa tarkoitetaan: Tässä laissa tarkoitetaan: 9741: 1) polttoaineilla 4 §:ssä mainittuja tuotteita; 1) pohtoaineilla liitteenä olevassa verotaulu- 9742: kossa mainittuja tuotteita; 9743: 9744: 9745: 3§ 9746: Polttoaineveroa on velvollinen suoritta- 9747: maan: 9748: 9749: 7) sähkön ja kaukolämmön tuottaja ja teolli- 9750: sen tuotantotoiminnan harjoittaja käyttämäs- 9751: tään jyrsinpolttoturpeesta. 9752: 9753: 4§ 4 § 9754: Polttoaineveroa on suoritettava: Polttoaineveroa on suoritettava lain liitteenä 9755: , 1) lyijyttömästä moottoribensiinistä 95,39 olevan verotaulukon mukaisesti. 9756: penniä litralta; 9757: 2) moottoribensiinin sekoituksesta 109, 10 9758: penniä litralta; 9759: 3) muusta moottoribensiinistä 122,81 penniä 9760: litralta; sekä 9761: 4) dieselöljystä 84,49 penniä litralta. 9762: 9763: 9764: 5§ 9765: Vero määrätään: 9766: 9767: 4) edellä 3 §:n 7 kohdassa tarkoitetuissa 9768: tapauksissa sinä päivänä voimassa olevien 9769: säännösten mukaan, jona jyrsinpolttoturve on 9770: käytetty lainkohdassa mainittuun tarkoituk- 9771: seen. 9772: 1989 vp. - HE n:o 122 9 9773: 9774: Voimassa oleva laki Ehdotus 9775: 9776: 9777: 6§ 9778: Verotonta on: 9779: 9780: 6) valtioneuvoston määräämillä ehdoilla 6) polttoaine, joka käytetään teollisessa tuo- 9781: polttoaine, joka käytetään teollisessa tuotan- tannossa raaka-aineena tai apuaineena taikka 9782: nossa poltto-, raaka- tai apuaineena taikka välittömästi ensikäytössä tavaran valmistukses- 9783: välittömästi ensikäytössä tavaran valmistukses- sa; sekä 9784: sa; sekä 9785: 9786: 9787: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 9788: kuuta 1990 ja on voimassa vuoden 1990 lop- 9789: puun. 9790: Tätä lakia sovelletaan polttoaineeseen, joka 9791: 1 momentissa mainittuna päivänä tai sen jäl- 9792: keen viedään valmistuspaikalta tai varastossa- 9793: pitäjän verottamattoman polttoaineen varas- 9794: tosta tahi valtion varmuusvarastosta taikka 9795: luovutetaan tullivalvonnasta. 9796: Niinikään tätä lakia sovelletaan sellaiseen 9797: muuhun kuin edellä 2 momentissa tarkoitet- 9798: tuun polttoaineeseen, joka lain voimaantulon 9799: jälkeen viedään varmuusvarastointimaksusta 9800: annetun lain (1 105183) 2 §:n 6 kohdassa tar- 9801: koitetun varastossapitäjän varastosta. 9802: Tätä lakia sovelletaan myös muuhun kuin 2 9803: momentissa tarkoitettuun, verotaulukon tuote- 9804: ryhmiin 1 ja 8 kuuluvaan polttoaineeseen, joka 9805: otetaan käytettäväksi sähkön ja kaukolämmön 9806: tuottamisessa taikka teollisessa tuotantotoi- 9807: minnassa lain voimaantulon jälkeen. Verovel- 9808: vollinen on tällöin polttoaineen käyttäjä ja 9809: vero suoritetaan siten kuin tämän lain 5 §:n 4 9810: kohdassa on säädetty. 9811: 9812: 9813: 9814: 9815: 2 391188E 9816: 1989 vp. - HE n:o 123 9817: 9818: 9819: 9820: 9821: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sokeriverosta annetun 9822: lain 4 §:n muuttamisesta 9823: 9824: 9825: 9826: 9827: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 9828: 9829: Esityksessä ehdotetaan sokeriveroa korotet- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 9830: tavaksi 0,17 markalla kilolta, jolloin veron vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 9831: määrä olisi 1,15 markkaa kilolta. Sokeriveron sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu 9832: tuotolla rahoitetaan sokerilain nojalla kotimai- tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 9833: selle sokerituotannolle maksettava tuki. 1990. 9834: 9835: 9836: 9837: 9838: PERUSTELUT 9839: 9840: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu sokerin hinta maailmanmarkkinahinnan tasol- 9841: muutos le. Järjestelmän periaatteena on, että kotimai- 9842: sen sokerituotannon tuki rahoitetaan sokerista 9843: 1.1. Lainsäädäntö kannettavalla verona. 9844: Juurikassokerituotantoa harjoittavalle yhtei- 9845: Sokeriverosta annettu laki (872179) on tullut sölle maksetaan valtion varoista vuosittain hin- 9846: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980. Lain nanalennuskorvausta kotimaisten sokerijuorik- 9847: voimassaoloaikaa on pidennetty vuoden 1991 kaiden käytöstä aiheutuvan raaka-ainekustan- 9848: loppuun (959/88). Lain nojalla peritään sokeri- nuksen alentamiseksi maailmanmarkkinahinta- 9849: veroa 0,98 markkaa kilolta sekä maassa val- tasolle. Sokerilain mukaan hinnanalennuskor- 9850: mistetusta että maahan tuodusta sokerista. So- vausta maksetaan vain perusmäärään ja lisä- 9851: keriverosta annetussa laissa sokerilla tarkoite- määrään kuuluviin juorikkaisiin sisältyvästä 9852: taan tullitariffin nimikkeisiin 17.01 ja 17.02 kiteytyvästä sokerista. Laissa vahvistettu koti- 9853: kuuluvia tuotteita ja nimikkeeseen 21.06 kuu- maisen sokerijuurikkaan vuotuinen valtakun- 9854: luvaa siirappia, ei kuitenkaan laktoosia ja so- nallinen perusmäärä on 750 miljoonaa kiloa ja 9855: keriväriä eikä kemiallisesti puhdistettua mai- lisämäärä 100 miljoonaa kiloa. 9856: toosia ja fruktoosia. Veron piiriin kuuluvat 9857: siten ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti 9858: puhdas sakkaroosi, siirappi ja keinotekoinen 1.2. Ehdotettu muutos 9859: hunaja. Verosta on erikseen vapautettu tietty- 9860: jen erikoistuotteiden valmistukseen käytettävä Vuonna 1989 sokerijuurikastuotannon tuelle 9861: sokeri. asetetun perusmäärän ja lisämäärän arvioidaan 9862: Sokeriverosta annettu laki liittyy vuoden täyttyvän. Sadosta saatavan kiteytyvän sokerin 9863: 1988 alusta voimaan tulleeseen sokerilakiin määräksi on arvioitu 131 miljoonaa kiloa ja 9864: (1327 /87). Sokerilakiin perustuvalla kotimai- tuen tarpeeksi 205 miljoonaa markkaa. Tuki 9865: sen juurikassokerituotannon tukijärjestelmällä maksettaisiin vuoden 1990 tulo- ja menoarvi- 9866: alennetaan sokerijuorikkaasta saatavan raaka- oon varattavasta määrärahasta. Sokerin kulu- 9867: 390986K 9868: 2 1989 vp. - HE n:o 123 9869: 9870: tuksen arvioidaan olevan vuonna 1990 noin tyy tuontisokerin ja kotimaisen juurikassokerin 9871: 180 miljoonaa kiloa. Jotta sokeriveroa kertyisi hintojen ja määrien perusteella. 9872: tukeen tarvittava määrä, veron tason tulisi olla Kulutusarvion mukaan sokeriveroa ennakoi- 9873: 1,15 markkaa kilolta. Tämän vuoksi ehdote- daan vuonna 1990 kertyvän noin 205 miljoo- 9874: taan sokeriveron määrää korotettavaksi 0, 17 naa markkaa. 9875: markalla kilolta. 9876: 9877: 4. Voimaantulo 9878: 2. Asian valmistelu 9879: Ehdotettu lainmuutos on tarkoitettu tule- 9880: Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriös- maan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. 9881: sä sokeriasiain neuvottelukunnan esittämien 9882: laskelmien perusteella. 9883: 5. Säätämisjärjestys 9884: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 9885: tukset Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes- 9886: tyksen 68 § :n mukaisessa uutta tai lisättyä 9887: Koska sokeriveron tuotto käytetään koko- veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä. 9888: naisuudessaan sokerintuotannon tukemiseen, 9889: ei ehdotetuna veron korotuksella ole vaikutus- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 9890: ta sokerin kotimaiseen hintaan. Hinta määräy- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 9891: 9892: 9893: 9894: Laki 9895: sokeriverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta 9896: 9897: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sokeriverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 9898: annetun lain 4 §, sellaisena kuin se on 16 päivänä toukokuuta 1986 annetussa laissa (337 /86), 9899: näin kuuluvaksi: 9900: 9901: 4 § 9902: Sokeriveroa on suoritettava 1,15 markkaa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 9903: kilolta. Nestemäisen sokerin veronalainen pai- kuuta 1990. 9904: no on sen kuivapaino. 9905: 9906: 9907: 9908: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 9909: 9910: 9911: Tasavallan Presidentti 9912: MAUNO KOIVISTO 9913: 9914: 9915: 9916: 9917: Ministeri Ulla Puolanne 9918: 1989 vp. - HE n:o 123 3 9919: 9920: Liite 9921: 9922: 9923: 9924: 9925: Laki 9926: sokeriverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta 9927: 9928: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sokeriverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 9929: annetun lain 4 §, sellaisena kuin se on 16 päivänä toukokuuta 1986 annetussa laissa (337 /86), 9930: näin kuuluvaksi: 9931: 9932: Voimassa oleva laki Ehdotus 9933: 9934: 4§ 4§ 9935: Sokeriveroa on suoritettava 0,98 markkaa Sokeriveroa on suoritettava 1,15 markkaa 9936: kilolta. Nestemäisen sokerin veronalaiseksi pai- kilolta. Nestemäisen sokerin veronalainen pai- 9937: noksi katsotaan sen kuivapaino. no on sen kuivapaino. 9938: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 9939: kuuta 1990. 9940: 1989 vp. - HE n:o 124 9941: 9942: 9943: 9944: 9945: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lannoiteverosta anne- 9946: tun lain muuttamisesta 9947: 9948: 9949: 9950: 9951: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 9952: 9953: Esityksessä ehdotetaan lannoiteverosta anne- olisi 25 penniä kilolta. Lisäksi lakiin tehdään 9954: tun lain voimassaoloaikaa jatkettavaksi vuo- viittaustekninen tarkistus. 9955: den 1994 loppuun. Valtioneuvostolle annettai- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 9956: siin valtuus, laissa säädettävän enimmäismää- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 9957: rän rajoissa, päättää tarkemmasta lannoiteve- sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu 9958: ron määrästä. Veron enimmäismäärä laissa tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 9959: 1990. 9960: 9961: 9962: 9963: 9964: PERUSTELUT 9965: 9966: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Lannoitteilla tarkoitetaan lannoitelaissa 9967: muutokset (377 /86) määriteltyjä aineita ja valmisteita, 9968: joiden tyyppinimikkeet määräytyvät lannoite- 9969: 1.1. Lainsäädäntö asetuksen (383/86) mukaan. 9970: Lannoiteverosta annettu laki liittyy kiinteästi 9971: Lannoitteista on kannettu valmisteveroa maataloustulolakiin, jonka nojalla määräytyy 9972: vuoden 1976 heinäkuun alusta. Nykyisen lain maatalouden osuus maataloustuotteiden vienti- 9973: (881/79) voimassaoloaikaa on jatkettu viimeksi kustannuksista sekä maataloustuottajien osuus 9974: vuoden 1989 loppuun (1019/88). maataloustuotannon tasapainottamismenoista. 9975: Lannoiteveron määräksi on vahvistettu 5 Lannoiteveron tuotolla on rahoitettu osa siitä 9976: penniä kilolta kesäkuun 15 päivästä 1989 sa- maatalouden osuudesta, jolla maatalouden on 9977: man vuoden loppuun (532/89). Lannoiteverot- osallistuttava sen ylituotannon viennistä valti- 9978: tomiksi on säädetty muun muassa teollisessa olle aiheutuvien menojen rahoittamiseen. Li- 9979: tuotannossa raaka- tai apuaineina taikka välit- säksi lannoiteveron tuottoa on käytetty puutar- 9980: tömässä ensikäytössä tavaran valmistuksessa hatuotteiden ja ruokaperunan menekin edistä- 9981: käytettävät lannoitteet. Verottomia ovat myös mistoiminnan avustusten maksamiseen. 9982: metsän lannoitukseen yksinomaan soveltuvat 9983: sekä biologiseen prosessiin perustuvaan jäteve- 9984: den puhdistukseen käytettävät lannoitteet. 1.2. Käytäntö ja ehdotetut muutokset 9985: Verovelvollinen on jokainen, joka valmistaa 9986: ansiotarkoituksessa tai tuo maahan lannoittei- Lannoiteverosta annetun lain 4 §:ssä säädet- 9987: ta. Lannoiteveroa on velvollinen suorittamaan ty lannoiteveron määrä on vaihdellut 3 pennis- 9988: myös se, jolle lannoitteita on toimitettu verot- tä 23 penniin kilolta. Voimassa oleva vero on 5 9989: , ta, jollei niitä ole käytetty verottomaan tarkoi- penniä kilolta. Veron määrää on muutettu 9990: tukseen. vuosittain jopa useita kertoja. Tämä on aiheu- 9991: 3910081 9992: 2 1989 vp. - HE n:o 124 9993: 9994: tunut maatalouden tuen kokonaistarpeen voimassa olevaa metsänlannoitteita koskevaksi 9995: muuttumisesta vuoden aikana. Lannoiteveron vastaavaksi 5 §:n 4 kohdaksi. 9996: määrän vähäisetkin muutokset on jouduttu 13 §. Lannoiteverosta annetun lain voimas- 9997: tekemään lain muutoksina. Hallituksen esityk- saoloaika päättyy kuluvan vuoden lopussa. 9998: sen antamisen jälkeen veron muutokset on Lain voimassaoloaikaa ehdotetaan jatkettavak- 9999: saatettu voimaan valtioneuvoston päätöksellä. si vuoden 1994 loppuun. 10000: Menettely perustuu lannoiteverosta annetun 10001: lain 10 §:n valtuussäännökseen. 10002: Jotta vältyttäisiin toistuviita lain muuttami- 1.3. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja 10003: silta vähäistenkin veromäärien muutosten yh- 10004: teydessä, ehdotetaan menettelyn kehittämistä Fosforia sisältävistä lannoitteista on tarkoi- 10005: nykyistä joustavammaksi. Tämä voitaisiin to- tus alkaa kantaa ympäristöpoliittisin perustein 10006: teuttaa siten, että laissa säädetään lannoiteve- erillistä fosforilannoiteveroa. Tätä koskeva 10007: ron ylärajasta ja että valtioneuvostolle anne- hallituksen esitys annetaan eduskunnalle yh- 10008: taan valtuus päättää verosta enimmäismäärän dessä tämän esityksen kanssa. 10009: rajoissa. 10010: Tällä perusteella ehdotetaan laissa säädettä- 10011: väksi, että lannoiteveron määrä on enintään 25 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 10012: penniä kilolta ja että valtioneuvosto päättäisi tukset ja voimaantulo 10013: tarkemmin veron määrästä. Valtioneuvoston 10014: päätös tulisi ilmoittaa viipymättä eduskunnal- 10015: le. Mikäli eduskunta päättäisi, että päätös olisi Lannoiteveron tuottona arvioidaan kertyvän 10016: kumottava, liikaa peritty vero tulisi palauttaa 115 miljoonaa markkaa vuonna 1990. 10017: hakemuksesta verovelvolliselle. Lainmuutos ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 10018: Nykytilanteen arvioiden mukaan lannoiteve- päivänä tammikuuta 1990. 10019: roa olisi tarkoitus korottaa nykyisestä 5 pen- 10020: nistä 15 penniin kilolta kesäkuun 16 päivästä 10021: 1990 alkaen. 3. Säätämisjärjestys 10022: Edellä mainittu 10 §:n valtuussäännös voi- 10023: daan säilyttää laissa siltä varalta, että veron Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes- 10024: korotus ylittäi~;ikin 4 §:ssä säädetyn enimmäis- tyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä 10025: rajan ja se haluttaisiin saattaa voimaan valtio- veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä. 10026: neuvoston päätöksellä. 10027: 6 §. Lainkohdassa oleva vanhentunut viit- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 10028: taus 5 §:n 3 kohtaan ehdotetaan korjattavaksi kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 10029: 1989 vp. - HE n:o 124 3 10030: 10031: Laki 10032: lannoiteverosta annetun lain muuttamisesta 10033: 10034: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lannoiteverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 10035: annetun lain (881/79) 4 § ja 6 §:n 1 momentti sekä 13 §:n 1 momentti, 10036: sellaisina kuin niistä ovat, 4 § 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (532/89) ja 13 §:n 1 10037: momentti 2 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1019/88), näin kuuluviksi: 10038: 10039: 4 § 10040: Lannoiteveron määrä on enintään 25 penniä tukseen, on käyttäjällä oikeus hakemuksesta 10041: kilolta. Valtioneuvosto päättää tarkemmin lan- saada vero takaisin valtioneuvoston määrää- 10042: noiteveron määrästä enimmäismäärän rajoissa. millä ehdoilla. Veronpalautusta ei kuitenkaan 10043: Valtioneuvoston 1 momentin nojalla antama myönnetä, ellei palautuksen määrä ole vähin- 10044: päätös on viipymättä ilmoitettava eduskunnan tään 100 markkaa. 10045: puhemiehelle. Hänen on saatettava se eduskun- 10046: nan tietoon heti tai, jollei eduskunta ole kool- 10047: la, niin pian kuin se on kokoontunut. Jos 13§ 10048: eduskunta niin päättää, päätös on kumottava Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10049: ja liikaa maksettu lannoitevero on palautettava kuuta 1980 ja on voimassa vuoden 1994 lop- 10050: hakemuksesta verovelvolliselle. puun. 10051: 10052: 6§ 10053: Milloin muita kuin 5 §:n 4 kohdassa tarkoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi- 10054: tettuja lannoitteita on käytetty metsän lannoi- kuuta 1990. 10055: 10056: 10057: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 10058: 10059: 10060: Tasavallan Presidentti 10061: MAUNO KOIVISTO 10062: 10063: 10064: 10065: 10066: Ministeri Ulla Puolanne 10067: 4 1989 vp. - HE n:o 124 10068: 10069: Liite 10070: 10071: 10072: 10073: 10074: Laki 10075: lannoiteverosta annetun lain muuttamisesta 10076: 10077: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lannoiteverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 10078: annetun lain (881179) 4 § ja 6 §:n 1 momentti sekä 13 §:n 1 momentti, 10079: sellaisina kuin niistä ovat, 4 § 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (532/89) ja 13 §:n 1 10080: momentti 2 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1019/88), näin kuuluviksi: 10081: 10082: 10083: Voimassa oleva laki Ehdotus 10084: 10085: 4 § 4 § 10086: Lannoiteveroa on suoritettava 5 penniä ki- Lannoiteveron määrä on enintään 25 penniä 10087: lolta. kilolta. Valtioneuvosto päättää tarkemmin lan- 10088: noiteveron määrästä enimmäismäärän rajoissa. 10089: Valtioneuvoston 1 momentin nojalla antama 10090: päätös on viipymättä ilmoitettava eduskunnan 10091: puhemiehelle. Hänen on saatettava se eduskun- 10092: nan tietoon heti tai, jollei eduskunta ole kool- 10093: la, niin pian kuin se on kokoontunut. Jos 10094: eduskunta niin päättää, päätös on kumottava 10095: ja liikaa maksettu lannoitevero on palautettava 10096: hakemuksesta verovelvolliselle. 10097: 6§ 6§ 10098: Milloin muita kuin 5 §:n 3 b kohdassa tar- Milloin muita kuin 5 §:n 4 kohdassa tarkoi- 10099: koitettuja lannoitteita on käytetty metsän lan- tettuja lannoitteita on käytetty metsän lannoi- 10100: noitukseen, on käyttäjällä oikeus hakemukses- tukseen, on käyttäjällä oikeus hakemuksesta 10101: ta saada vero takaisin valtioneuvoston määrää- saada vero takaisin valtioneuvoston määrää- 10102: millä ehdoilla. Veronpalautusta ei kuitenkaan millä ehdoilla. Veronpalautusta ei kuitenkaan 10103: myönnetä, ellei palautuksen määrä ole vähin- myönnetä, ellei palautuksen määrä ole vähin- 10104: tään 100 markkaa. tään 100 markkaa. 10105: 10106: 10107: 13 § 13§ 10108: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10109: kuuta 1980 ja on voimassa vuoden 1989 lop- kuuta 1980 ja on voimassa vuoden 1994 lop- 10110: puun. puun. 10111: 10112: 10113: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10114: kuuta 1990. 10115: 1989 vp. - HE n:o 125 10116: 10117: 10118: 10119: 10120: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi fosforilannoiteverosta 10121: 10122: 10123: 10124: 10125: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 10126: 10127: Esityksen mukaan fosforia sisältävistä lan- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 10128: noitteista kannettaisiin ympäristöpoliittisin pe- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 10129: rustein fosforilannoiteveroa. Veron määrä fos- sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu 10130: forikilolta olisi 0,50 markkaa vuoden 1990 tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990 10131: tammikuun alusta ja nousisi 16 päivästä kesä- ja olemaan voimassa 31 päivään joulukuuta 10132: kuuta lukien 1 markkaan. 1990. 10133: 10134: 10135: 10136: 10137: YLEISPERUSTELUT 10138: 10139: 1. Esityksen tavoitteet maatiloilla käytettäisiin tulevaisuudessa vä- 10140: hemmän fosforia sisältäviä lannoitteita. 10141: Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksen Fosforilannoitevero ja muut ympäristöpoliit- 10142: laadinnassa hallituksen eräänä tavoitteena oli tisin perustein ehdotettavat valmisteverot ovat 10143: ympäristön ja luonnonsuojelun edistäminen "aiheuttaja maksaa -periaatteen" mukaisia. 10144: erityisesti veropoliittisilla toimenpiteillä. Tar- Periaatteella, joka sisältyy jo taloudellisen yh- 10145: koituksena on ohjata kulutusta ympäristöystä- teistyön ja kehityksen järjestön OECD:n suosi- 10146: vällisempään suuntaan sekä hillitä kulutuksen tuksiin vuosilta 1972 ja 1974, tarkoitetaan 10147: kasvua verotuksellisin keinoin. Ympäristöpo- muun muassa sitä, että ympäristön suojelemi- 10148: liittisin perustein ehdotetaan myös fosforipitoi- seksi tarpeellisten toimenpiteiden kustannusten 10149: sille lannoitteille fosforilannoiteveroa. ja hyötyjen tulisi sisältyä niiden hyödykkeiden 10150: Maatalouden aiheuttama vesistöjen fosfori- ja palvelujen kustannuksiin, joiden tuottami- 10151: kuormitus on todettu Suomessa suurimmaksi nen tai kuluttaminen aiheuttaa ympäristön 10152: vesien ravinnekuormituslähteeksi. Yksittäisen kuormitusta. 10153: maatilan aiheuttama vesistön kuormitus on 10154: yleensä suhteellisen pieni, mutta maamme 10155: 200 000 tilan yhdessä aikaansaama kokonais- 2. Nykyinen tilanne ja asian 10156: vaikutus on merkittävä. Maatilojen pienuudes- valmistelu 10157: ta ja kuormituksen luonteesta johtuen tavan- 10158: omaisia yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien 2.1. Käytäntö 10159: puhdistukseen käytettyjä menetelmiä ei ole voi- 10160: tu soveltaa maatalouteen. Tämän vuoksi ve- Pelto- ja metsälannoitteita on myyty vuosina 10161: siensuojelua ei ole riittävästi otettu huomioon 1984-1988 noin 1,2 miljoonaa tonnia lannoi- 10162: maatalouden aiheuttamien haittavaikutusten tusvuosittain. (Lannoitevuosi alkaa 16 päivänä 10163: osalta. kesäkuuta.) Metsälannoitteiden osuus myyn- 10164: Fosforilannoiteveron lannoitteiden hintoja nistä on ollut noin kolme prosenttia. Fosforin 10165: korottavalla vaikutuksella pyritään siihen, että osuus lannoitteissa on sanottuna aikana vaih- 10166: 10167: 39ll98Q 10168: 2 1989 vp. - HE n:o 125 10169: 10170: dellut 67 000 tonnista 70 000 tonniin lannoitus- fosforista perusteltua kantaa fosforilannoiteve- 10171: vuotta kohti. roa vuonna 1990. Täysimääräinen vero olisi 1 10172: Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikun- markka fosforikilolta. 10173: nan mietinnön (komiteanmietintö 1989:9) mu- 10174: kaan peltoviljelystä ja kotieläintuotannosta 10175: kulkeutuu vesistöihin ravinteita, jotka aiheut- 2.3. Asian valmistelu 10176: tavat vesistöjen rehevöitymistä. Maatalouden 10177: fosfori- ja typpikuormitus aiheuttaa lähes puo- Fosforilannoiteveron kantamisesta hallitus 10178: let Suomen vesien ravinnekuormituksesta. Pel- on päättänyt vuoden 1990 tulo- ja menoarvion 10179: tomaiden helppoliukoisen fosforin pitoisuus on valmistelun yhteydessä. Veroa koskeva esitys 10180: viljavuustutkimuksen mukaan yli kaksinker- on valmisteltu ympäristöministeriön, maa- ja 10181: taistunut 1960-luvun alusta nykyiseen (5,0 mg metsätalousministeriön ja valtiovarainministe- 10182: P /1-11,8 mg P /1). Fosforipitoisuutta on kas- riön yhteistyönä. Asiasta on neuvoteltu myös 10183: vun parantamiseksi aiemmin tietoisesti lisätty. lannoitteiden valmistajan ja Maataloustuotta- 10184: Nykyisen käsityksen mukaan väkilannoitefos- jain Keskusliiton kanssa. 10185: forin käyttöä voidaan kuitenkin vähentää noin 10186: kolmanneksella kasvinviljelyn taloudellisen tu- 10187: loksen huonontumatta. Fosforin määrää lan- 3. Esityksen organisatoriset ja 10188: noitteissa pyritäänkin tulevaisuudessa vähentä- taloudelliset vaikutukset 10189: mään. 10190: Valmisteverojen kanto kuuluu tullilaitoksen 10191: tehtäviin. Myös fosforilannoiteverotus voidaan 10192: 2.2. Ehdotettu muutos hoitaa tullilaitoksen nykyisen organisaation 10193: voimavaroilla. 10194: Ympäristötalouskomitea (komiteanmietintö Fosforilannoitevero nostaisi lannoitteiden 10195: 1989:18) on katsonut, että lannoitteiden vero- hintoja fosforipitoisuuden suhteessa viidestä 10196: tusta tulisi kehittää siten, että myös vesien kymmeneen prosenttia. 10197: suojelun näkökohdat otetaan huomioon. Ko- Vuonna 1990 arvioidaan fosforia käytettä- 10198: mitean mukaan veron tulisi kohdistua nimen- vän lannoitteissa noin 60 miljoonaa kiloa. 10199: omaan ravinnekuormituksen fosfori- ja typpi- Fosforilannoiteveron tuotoksi arvioidaan eh- 10200: päästöihin. dotetun veromäärän perusteella 30 miljoonaa 10201: Tutkimukset ovat osoittaneet, että muun markkaa (momentti 11.08.12). 10202: muassa maa- ja metsätaloustoiminnan vesis- 10203: töille aiheuttamasta ravinnekuormituksesta 10204: haitallisin ravinne on useimmiten fosfori. Fos- 4. Muut esitykseen vaikuttavat 10205: fori on myös selvästi suurin vesistöjen ravinne- tekijät 10206: kuormituslähde. Eräänä syynä tähän on maa- 10207: talouden voimaperäistyminen ja monipuolistu- Lannoitteista on tarkoitus kantaa edelleen 10208: minen sekä sen seurauksena vielä 1980-luvulla myös lannoiteveroa, jota koskeva hallituksen 10209: lisääntynyt fosforilannoitteiden käyttö. esitys annetaan eduskunnalle yhdessä tämän 10210: Lannoitteiden fosforipitoisuuden vähentämi- esityksen kanssa. Fosforilannoiteveroa koskeva 10211: seksi ja fosforista aiheutuvien ympäristöhaitto- lakiehdotus vastaa pääosin lannoiteverosta sää- 10212: jen torjumiseksi olisi lannoitteisiin sisältyvästä dettyä lakia (881179). 10213: 1989 vp. - HE n:o 125 3 10214: 10215: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 10216: 10217: 10218: 1. Lakiehdotuksen perustelut tornia olisivat lannoitteet, jotka käytetään teol- 10219: lisessa tuotannossa raaka- tai apuaineena taik- 10220: 1.1. Yleiset säännökset ka välittömästi ensikäytössä tavaran valmistuk- 10221: sessa sekä lannoitteet, jotka käytetään biologi- 10222: 1 §. Fosforilannoiteverollisiksi säädetään seen prosessiin perustuvassa jäteveden puhdis- 10223: lannoitteet, jotka sisältävät vähintään kaksi tuksessa. Toisin kuin lannoiteverosta annetussa 10224: painoprosenttia fosforia. Tällöin lannoitteet, laissa metsälannoitteet olisivat kuitenkin verol- 10225: joissa on vain vähäinen fosforipitoisuus, jäävät lisia ympäristöpoliittisin perustein. 10226: verottomiksi. 6 §. Vapaa-alueelta ja tullivarastosta koti- 10227: 2 §. Koska lannoitteet on määritelty lannoi- maan kulutukseen otettujen lannoitteiden vero- 10228: telaissa (377 /86) ja lannoiteasetuksessa (383/ tus toimitetaan kuten maahan tuotujen lan- 10229: 86), voidaan lannoitteiden määrittelyn osalta noitteiden verotus. 10230: viitata mainittuihin lainkohtiin. 10231: 3 §. Verovelvollinen on jokainen, joka val- 7 §. Jos maassa valmistettuja lannoitteita, 10232: mistaa ansiotarkoituksessa tai tuo maahan fos- joista fosforilannoitevero on jo suoritettu, siir- 10233: foripitoisia lannoitteita. Veroa on velvollinen retään vapaa-alueelle tai tullivarastoon taikka 10234: suorittamaan myös se, jolle verottomia lan- viedään maasta, voi viejä tai siirtäjä hakea 10235: noitteita siirretään, jollei niitä käytetä verotto- sanotun veron palautusta 2 momentissa sääde- 10236: maan tarkoitukseen. tyssä ajassa. 10237: 8 §. Jos verolliset lannoitteet palautetaan 10238: valmistuspaikalle tai hävitetään tullivalvonnas- 10239: sa, kotimaisella valmistajalla on oikeus vähen- 10240: 1.2. Veron määräämisen perusteet tää verokaudelta suoritettavasta valmisteveros- 10241: ta mainittujen lannoitteiden veroa vastaava 10242: 4 §. Vero on tarkoituksenmukaisinta saattaa määrä. 10243: voimaan kahdessa vaiheessa. Toimenpide vä- 10244: hentäisi fosforilannoiteverosta aiheutuvaa lan- 10245: noitteiden ennakko-ostoa syksyllä 1989. Val- 10246: mistajan mukaan suuret ennakko-ostot voisi- 1.4. Erinäiset säännökset 10247: vat johtaa kotimaan lannoitevarastojen lop- 10248: puunmyyntiin ja jopa lannoitteiden tuontiin. 9 §. Muiden valmisteverolakien tapaan val- 10249: Tällä perusteella ehdotetaan, että fosforilan- tioneuvostolle ehdotetaan annettavaksi valtuus 10250: noiteveroa olisi suoritettava tammikuusta kesä- määrätä lannoitteista kannettavasta fosforilan- 10251: kuun puoliväliin 0,50 markkaa ja 1,00 mark- noiteverosta sinä aikana, jona veron määrää 10252: kaa kilolta 16 päivästä kesäkuuta lukien vuo- koskeva esitys on eduskunnan käsiteltävänä. 10253: den 1990 loppuun verollisiin lannoitteisiin si- 10254: sältyvältä fosforikilolta. 10 §. Fosforilannoiteverotuksen toimittami- 10255: sesta yleensä olisi voimassa mitä valmistevero- 10256: tuslaissa (558/74) tai sen nojalla on säädetty tai 10257: määrätty. 10258: 1.3. Verottomuus 11 §. Voimassaoloa koskevan säännöksen 10259: mukaan laki olisi yksivuotinen. 10260: 5 §. Verottomuussäännökset vastaavat paa- 10261: osin muiden valmisteverolakien periaatteita. 10262: Verottomia olisivat maasta vietävät sekä va- 10263: 2. Voimaantulo 10264: paa-alueelle ja tullivarastoon siirrettävät lan- 10265: noitteet. Veroa ei suoritettaisi maahan tuoduis- 10266: ta lannoitteista, jos ne ovat tullittornia muun Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 10267: säädöksen kuin tullitariffilain (660/87) tai vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 10268: muun sopimuksen kuin tulleja koskevan kan- sen yhteydessä. Laki ehdotetaan tulevaksi voi- 10269: sainvälisen sopimuksen nojalla. Lisäksi verot- maan 1 päivänä tammikuuta 1990. 10270: 4 1989 vp. - HE n:o 125 10271: 10272: 3. Säätämisjärjestys Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 10273: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 10274: Lakiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyk- 10275: sessä, jota on noudatettava säädettäessä kan- 10276: nettavaksi veroa yhdeltä vuodelta. 10277: 10278: 10279: 10280: 10281: Laki 10282: fosforilannoiteverosta 10283: 10284: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 10285: 10286: Yleiset säännökset 2) maahan tuodut lannoitteet, milloin ne 10287: maahan tuotaessa ovat tullittornia muun sää- 10288: 1§ döksen kuin tullitariffilain (660/87) tai muun 10289: Lannoitteista, jotka sisältävät vähintään sopimuksen kuin tulleja koskevan kansainväli- 10290: kaksi painoprosenttia fosforia, on suoritetta~a sen sopimuksen nojalla, jollei edellä tarkoite- 10291: valtiolle fosforilannoiteveroa sen mukaan kmn tussa säädöksessä tai sopimuksessa ole toisin 10292: tässä laissa säädetään. säädetty tai määrätty; 10293: 3) lannoitteet, jotka käytetään teollisessa 10294: 2§ tuotannossa raaka- tai apuaineina taikka välit- 10295: Lannoitteilla tarkoitetaan lannoitelain (377 1 tömästi ensikäytössä tavaran valmistuksessa; 10296: 86) 2 §:n 1 kohdan mukaisia myY_täväksi ta~ sekä 10297: koitettuja aineita ja valmisteita, jmden tyyppi- 4) lannoitteet, jotka käytetään biologiseen 10298: nimikkeet määräytyvät lannoiteasetuksen (383/ prosessiin perustuvassa jäteveden puhdistuk- 10299: 86) 3 §:n mukaan. sessa. 10300: 6§ 10301: 3 § Milloin maassa valmistettuja lannoitteita 10302: Fosforilannoiteveroa on velvollinen suoritta- siirretään vapaa-alueelta tai tullivarastosta ko- 10303: maan jokainen, joka valmistaa ansiotarkoituk- timaan kulutukseen, on fosforilannoiteverosta, 10304: sessa tai tuo maahan tässä laissa tarkoitettuja verottomuudesta ja veron palauttamisesta voi- 10305: lannoitteita. massa, mitä maahan tuotujen lannoitteiden 10306: Fosforilannoiteveroa on velvollinen suoritta- osalta on säädetty tai määrätty. 10307: maan myös se, jolle lannoitteita on tämän lain 10308: nojalla toimitettu verotta, jollei niitä ole käy- 7 § 10309: tetty verottomaan tarkoitukseen. Milloin maassa valmistettuja lannoitteita, 10310: joista fosforilannoitevero on suoritettu, on vie- 10311: Veron määräämisen perusteet ty maasta taikka siirretty vapaa-alueelle tai 10312: tullivarastoon, viejällä tai siirtäjällä on oikeus 10313: 4§ hakemuksesta saada vienti- tai siirtohetkellä 10314: Fosforilannoiteveroa on suoritettava lannoit- voimassa ollutta fosforilannoiteveroa vastaava 10315: teisiin sisältyväitä fosforikilolta 0,50 markkaa palautus. 10316: 1 päivästä tammikuuta ja 1,00 markkaa 16 Palautusta on haettava piiritullikamarilta 10317: päivästä kesäkuuta 1990. kolmen kuukauden kuluessa sen vuoden päät- 10318: tymisestä, jona lannoitteet on viety maasta tai 10319: Verottomuus siirretty 1 momentissa tarkoitettuun paikkaan. 10320: 10321: 5§ 10322: Verottomia ovat: 8§ 10323: 1) maassa valmistetut lannoitteet, jotka vie: Kotimaisella valmistajalla on oikeus vähen- 10324: dään maasta tai siirretään vapaa-alueelle tai tää verokaudelta suoritettavasta fosforilannoi- 10325: tullivarastoon; teverosta saman verokauden aikana valmistus- 10326: 1989 vp. - HE n:o 125 5 10327: 10328: paikalle palautettujen tai tullivalvonnassa hävi- 10§ 10329: tettyjen verollisten lannoitteiden veroa vastaa- Jollei tässä laissa toisin säädetä, on fosfori- 10330: va määrä. lannoiteveron määräämisestä, suorittamisesta, 10331: maksuunpanosta ja muutoksenhausta sekä 10332: Erinäiset säännökset muutoinkin voimassa mitä valmisteverotuslais- 10333: sa (558/74) tai sen nojalla on säädetty tai 10334: 9§ määrätty. 10335: Kun eduskunnalle on annettu esitys tämän 10336: lain muuttamisesta, valtioneuvostolla on oi- 11 § 10337: keus määrätä, että tuotteista kannetaan esityk- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10338: sen mukainen vero. kuuta 1990 ja on voimassa 31 päivään joulu- 10339: Jos 1 momentin mukaan suoritettu vero on kuuta 1990. 10340: suurempi kuin sittemmin vahvistettu vero, on Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 10341: erotusta vastaava määrä palautettava hake- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 10342: muksesta verovelvolliselle. menpiteisiin. 10343: 10344: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 10345: 10346: 10347: Tasavallan Presidentti 10348: MAUNO KOIVISTO 10349: 10350: 10351: 10352: 10353: Ministeri Ulla Puolanne 10354: 1989 vp. - HE n:o 126 10355: 10356: 10357: 10358: 10359: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valkuaisverosta anne- 10360: tun lain muuttamisesta 10361: 10362: 10363: 10364: 10365: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 10366: 10367: Valkuaisvero ehdotetaan korotettavaksi ny- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 10368: kyisestä 0, 75 markasta 1,30 markkaan raaka- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 10369: valkuaiskilolta. Samalla valkuaisverosta annet- sen yhteydessä. Ehdotettu muutos on tarkoitet- 10370: tu laki ehdotetaan muutettavaksi pysyväksi tu tulemaan voimaan vuoden 1990 alusta. 10371: vero laiksi. 10372: 10373: 10374: 10375: 10376: PERUSTELUT 10377: 10378: 1. Nykyinen tilanne 2. Ehdotetut muutokset 10379: 10380: Valkuaisveroa on kannettu vuoden 1986 Lokakuun alusta vuonna 1988 toteutettu 10381: alusta valkuaisverosta annetun lain (1092/85) valkuaisveron alennus perustui rehuvalkuaisen 10382: perusteella. Veron tarkoituksena on korjata hinnannousuun ja siitä johtuvaan perus- ja 10383: yhtäältä perusrehujen, eli rehuviljan, säilöre- valkuaisrehujen hintasuhteen muutokseen. Sil- 10384: hun, heinän ja laidunrehun sekä toisaalta val- loin vallinneet hintasuhteet ovat muuttuneet 10385: kuaisrehujen välistä hintasuhdetta. Tämän tar- siten, että rehuohran hinta on maataloussopi- 10386: koituksen saavuttamiseksi kannetaan valkuais- muksen johdosta noussut 3 penniä kilolta ja 10387: rehuista valkuaisveroa, joka nyt on määrältään valkuaisrehujen hinta on alentunut. Soijapa- 10388: 0, 75 markkaa raakavalkuaiskiloa kohti. Vuon- vun maailmanmarkkinahinta oli vuoden 1989 10389: na 1988 tapahtuneen valkuaishintojen nousun elokuussa 1,02 markkaa kilolta, hinnan oltua 10390: johdosta veroa alennettiin sanotun vuoden lo- 1,53 markkaa kilolta vuotta aikaisemmin. Soi- 10391: kakuun alusta mainittuun määrään. Sitä ennen jarouheen maailmanmarkkinahinta on laske- 10392: veron määrä oli 1,50 markkaa raakavalkuaiski- nut noin 37 pennillä kilolta vuoden 1988 heinä- 10393: loa kohti. kuun tasosta. Vuoden 1989 soijasato Yhdysval- 10394: Erilaisten valkuaisrehujen veromäärät on loissa ylittää noin 20 prosentilla vuoden 1988 10395: laskettu niiden raakavalkuaispitoisuuden mu- sadon, mistä syystä soijan maailmanmarkkina- 10396: kaan. Vero vaihtelee 0,15 markasta 0,65 mark- hinnan odotetaan jäävän alhaiselle tasolle vuo- 10397: kaan kilolta tuotteen valkuaispitoisuudesta den 1989 lopuksi ja vuoden 1990 ensimmäisen 10398: riippuen. puoliskon ajaksi. 10399: Valkuaisveroa kertyi noin 206,5 miljoonaa Muuttuneiden hintasuhteiden johdosta ja 10400: markkaa vuonna 1988 ja noin 56 miljoonaa valkuaisveron tarkoituksen saavuttamiseksi 10401: markkaa vuoden 1989 heinäkuun loppuun valkuaisvero ehdotetaan korotettavaksi nykyi- 10402: mennessä. Viimeksi mainitun vuoden tuottoar- sestä 0,75 markasta 1,30 markkaan raakaval- 10403: vio on 100 miljoonaa markkaa. kuaiskilolta. Muutos edellyttää verotaulukossa 10404: 39ll38A 10405: 2 1989 vp. - HE n:o 126 10406: 10407: ja 6 §:ssä mainittujen veromäärien muuttamis- 4. Voimaantulo 10408: ta. 10409: Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja meno- 10410: arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 10411: Koska valkuaisrehujen ja muiden rehujen sen yhteydessä. Laki ehdotetaan tulevaksi voi- 10412: hintasuhteen säätelyn tarve on osoittautunut maan vuoden 1990 alusta. 10413: pysyväksi, ehdotetaan, että yksivuotisena vero- Vuoden 1989 päättyessä varastossa olevista 10414: lakina voimassa ollut laki valkuaisverosta valkuaisrehuista ehdotetaan perittäväksi veroa, 10415: muutettaisiin pysyväksi verolaiksi. joka vastaa voimassa olevan veron ja ehdote- 10416: tun korotetun veron erotusta, eli 0,55 markkaa 10417: raakavalkuaiskilolta. 10418: 10419: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 10420: tukset 5. Säätämisjärjestys 10421: 10422: Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes- 10423: tyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä 10424: Veron korotus lisää veron tuottoa noin 80 veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä. 10425: miljoonaa markkaa vuonna 1990, jolloin ko- 10426: konaistuotoksi arvioidaan 177 miljoonaa Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 10427: markkaa. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 10428: 1989 vp. - HE n:o 126 3 10429: 10430: Laki 10431: valkuaisverosta annetun lain muuttamisesta 10432: 10433: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valkuaisverosta 31 päivänä joulukuuta 1985 10434: annetun lain 6 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentti ja lain liitteenä oleva verotaulukko, sellaisina 10435: kuin ne ovat 18 päivänä marraskuuta 1988 annetussa laissa (958/88), näin kuuluviksi: 10436: 6§ 10437: Jos maahan tuodaan rehuseosta, jonka val- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10438: mistukseen on käytetty tässä laissa tarkoitettu- kuuta 1990. 10439: ja valkuaisrehuja, on valkuaisveroa suoritetta- Lukuun ottamatta maataloustuottajaa se, 10440: va rehuseoksen sisältämän sanottujen rehujen jolla on tämän lain voimaan tullessa varastossa 10441: raakavalkuaispitoisuuden perusteella 1,30 muita kuin tuoteryhmiin 23-26 kuuluvia val- 10442: markkaa raakavalkuaiskiloa kohti. Jos maa- kuaisrehuja, on velvollinen suorittamaan val- 10443: hantuoja ei esitä tästä selvitystä, vero määrä- kuaisveroa sanotuista valkuaisrehuista sen mu- 10444: tään tuotteen sisältämän kokonaisraakavalku- kaan kuin tämän lain liitteessä A säädetään. 10445: aispitoisuuden perusteella. Edellä tarkoitetun verovelvollisen on laadittava 10446: inventointiluettelo kyseisistä valkuaisrehuista 10447: ja toimitettava niitä koskeva veroilmoitus sille 10448: 15 § piiritullikamarille, jonka alueella varasto sijait- 10449: Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi- see, viimeistään vuoden 1990 helmikuun lop- 10450: kuuta 1986. puun mennessä. 10451: 10452: 10453: 10454: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 10455: 10456: 10457: Tasavallan Presidentti 10458: MAUNO KOIVISTO 10459: 10460: 10461: 10462: 10463: Ministeri Ulla Puolanne 10464: 4 1989 vp. - HE n:o 126 10465: 10466: Liite 10467: VEROTAULUKKO 10468: Valkuais- 10469: Tuote- vero mk/kg 10470: Tuote ryhmä netto- 10471: painosta 10472: Soijapavut ................................................. . 1. 0,47 10473: Soijapuriste ................................................ . 2. 0,57 10474: Soijarouhe ................................................. . 3. 0,61 10475: Soijanvalkuainen .......................................... . 4. 0,78 10476: Rypsi- ja rapsisiemenet .................................... . 5. 0,29 10477: Rypsi- ja rapsipuriste ...................................... . 6. 0,42 10478: Rypsi- ja rapsirouhe ....................................... . 7. 0,45 10479: Auringonkukansiemenet ................................... . 8. 0,26 10480: Auringonkukkapuriste ..................................... . 9. 0,43 10481: Auringonkukkarouhe ...................................... . 10. 0,47 10482: Rankkijauho, rankkirehu (25) ja rankkirehuseos (25) ...... . 11. 0,33 10483: Rankkirehu (30) ja rankkirehuseos (30) .................... . 12. 0,40 10484: Rankkirehu (35) ja rankkirehuseos (35) .................... . 13. 0,47 10485: Rankkirehu (40) ja rankkirehuseos (40) .................... . 14. 0,52 10486: Vehnänalkiot .............................................. . 15. 0,35 10487: Vehnänvalkuainen ......................................... . 16. 0,43 10488: Vehnängluteeni ............................................ . 17. 1,00 10489: Ohravalkuainen ........................................... . 17 a. 0,66 10490: Maissingluteeni ............................................ . 18. 0,83 10491: Perunanvalkuainen ........................................ . 19. 1,02 10492: Rehuhiiva ................................................. . 20. 0,55 10493: Pekilo ..................................... ~ ............... . 21. 0,62 10494: Bakteerimassa ............................................. . 22. 0,92 10495: Rehumaitojauhe ........................................... . 23. 0,47 10496: Rehupiimäjauhe ........................................... . 24. 0,42 10497: Demel-jauhe ............................................... . 25. 0,31 10498: Vähälaktoosinen rehuherajauhe ........................... . 26. 0,29 10499: Kalajauho ................................................. . 27. 0,90 10500: Kalanruotojauho .......................................... . 28. 0,62 10501: Kalanvalkuainen ........................................... . 29. 1,04 10502: KalaHimavesi .............................................. . 30. 1,09 10503: Liharehujauho (tuhkapit. ~ 15 OJo) ........................ . 31. 0,78 10504: Liharehujauho (tuhkapit. < 15 %) ........................ . 32. 1,00 10505: Lihaluurehujauho (tuhkapit. ~ 30 %) .................... .. 33. 0,61 10506: Lihaluurehujauho (tuhkapit. < 30 %) .................... .. 34. 0,69 10507: Rehuluurouhe ............................................. . 35. 0,55 10508: Maksajauho ............................................... . 36. 0,88 10509: Verijauho .................................................. . 37. 1,12 10510: Höyhenjauho .............................................. . 38. 1,07 10511: Mäskijauho ................................................ . 40. 0,28 10512: Ohra-iturehu .............................................. . 41. 0,26 10513: Lupiinin siemenet .......................................... . 42. 0,40 10514: Rehuhernettä lukuun ottamatta muut rehuina käytettäviksi 10515: hyväksytyt tuotteet, joiden raakavalkuaispitoisuus on 10516: vähintään 19 prosenttia tuotteen painosta ............... . 43. 1,30 markkaa raaka- 10517: valkuaiskilolta 10518: 1989 vp. - HE n:o 126 5 10519: 10520: Liite A 10521: 10522: Vuoden 1990 alussa varastossa olevista valkuaisrehuista suoritettava valkuaisvero 10523: Valkuais- 10524: Tuote- vero mk/kg 10525: Tuote ryhmä netto- 10526: painosta 10527: Soijapavut ................................................. . 1. 0,20 10528: Soijapuriste ................................................ . 2. 0,24 10529: Soijarouhe ................................................. . 3. 0,26 10530: Soijanvalkuainen .......................................... . 4. 0,33 10531: Rypsi- ja rapsisiemenet .................................... . 5. 0,12 10532: Rypsi- ja rapsipuriste ...................................... . 6. 0,18 10533: Rypsi- ja rapsirouhe ....................................... . 7. 0,19 10534: Auringonkukansiemenet ................................... . 8. 0,11 10535: Auringonkukkapuriste ..................................... . 9. 0,18 10536: Auringonkukkarouhe ...................................... . 10. 0,20 10537: Rankkijauho, rankkirehu (25) ja rankkirehuseos (25) ...... . 11. 0,14 10538: Rankkirehu (30) ja rankkirehuseos (30) .................... . 12. 0,17 10539: Rankkirehu (35) ja rankkirehuseos (35) .................... . 13. 0,20 10540: Rankkirehu (40) ja rankkirehuseos (40) .................... . 14. 0,22 10541: Vehnänalkiot .............................................. . 15. 0,15 10542: Vehnänvalkuainen ......................................... . 16. 0,18 10543: Vehnängluteeni ............................................ . 17. 0,42 10544: Ohravalkuainen ........................................... . 17 a. 0,28 10545: Maissingluteeni ............................................ . 18. 0,35 10546: Perunanvalkuainen ........................................ . 19. 0,43 10547: Rehuhiiva ................................................. . 20. 0,23 10548: Pekilo ..................................................... . 21. 0,26 10549: Bakteerimassa ............................................. . 22. 0,39 10550: Rehumaitojauhe ........................................... . 23. 10551: Rehupiimäjauhe ........................................... . 24. 10552: Demel-jauhe ............................................... . 25. 10553: Vähälaktoosinen rehuherajauhe ........................... . 26. 10554: Kalajauho ................................................. . 27. 0,38 10555: Kalanruotojauho .......................................... . 28. 0,26 10556: Kalanvalkuainen ........................................... . 29. 0,44 10557: KalaHimavesi .............................................. . 30. 0,46 10558: Liharehujauho (tuhkapit. ~ 15 117o) ••••••••••••••••••••••••• 31. 0,33 10559: Liharehujauho (tuhkapit. < 15 %) ........................ . 32. 0,42 10560: Lihaluurehujauho (tuhkapit. ~ 30 Olo) •..••••.•..•••••...••. 33. 0,26 10561: Lihaluurehujauho (tuhkapit. < 30 %) ..................... . 34. 0,29 10562: Rehuluurouhe ............................................. . 35. 0,23 10563: Maksajauho ............................................... . 36. 0,37 10564: Verijauho .................................................. . 37. 0,47 10565: Höyhenjauho .............................................. . 38. 0,45 10566: Mäskijauho ................................................ . 40. 0,12 10567: Ohra-iturehu .............................................. . 41. 0,11 10568: Lupiinin siemenet .......................................... . 42. 0,17 10569: Rehuhernettä lukuun ottamatta muut rehuina käytettäviksi 10570: hyväksytyt tuotteet, joiden raakavalkuaispitoisuus on 10571: vähintään 19 prosenttia tuotteen painosta ............... . 43. 0,55 markkaa raaka- 10572: valkuaiskilolta 10573: 6 1989 vp. - HE n:o 126 10574: 10575: Hallituksen esityksen liite 10576: 10577: 10578: 10579: 10580: Laki 10581: valkuaisverosta annetun lain muuttamisesta 10582: 10583: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valkuaisverosta 31 päivänä joulukuuta 1985 10584: annetun lain 6 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentti ja lain liitteenä oleva verotaulukko, sellaisina 10585: kuin ne ovat 18 päivänä marraskuuta 1988 annetussa laissa (958/88}, näin kuuluviksi: 10586: 10587: Voimassa oleva laki Ehdotus 10588: 6§ 6§ 10589: Jos maahan tuodaan rehuseosta, jonka val- Jos maahan tuodaan rehuseosta, jonka val- 10590: mistukseen on käytetty tässä laissa tarkoitettu- mistukseen on käytetty tässä laissa tarkoitettu- 10591: ja valkuaisrehuja, on valkuaisveroa suoritetta- ja valkuaisrehuja, on valkuaisveroa suoritetta- 10592: va rehuseoksen sisältämän sanottujen rehujen va rehuseoksen sisältämän sanottujen rehujen 10593: raakavalkuaispitoisuuden perusteella 0, 75 raakavalkuaispitoisuuden perusteella 1,30 10594: markkaa raakavalkuaiskiloa kohti. Jos maa- markkaa raakavalkuaiskiloa kohti. Jos maa- 10595: hantuoja ei esitä tästä selvitystä, vero määrä- hantuoja ei esitä tästä selvitystä, vero määrä- 10596: tään tuotteen sisältämän kokonaisraakavalku- tään tuotteen sisältämän kokonaisraakavalku- 10597: aispitoisuuden perusteella. aispitoisuuden perusteella. 10598: 10599: 10600: 15 § 15 § 10601: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10602: kuuta 1986 ja on voimassa vuoden 1989 lop- kuuta 1986. 10603: puun. 10604: 10605: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10606: kuuta 1990. 10607: Lukuun ottamatta maataloustuottajaa se, 10608: jolla on tämän lain voimaan tullessa varastossa 10609: muita kuin tuoteryhmiin 23-26 kuuluvia val- 10610: kuaisrehuja, on velvollinen suorittamaan val- 10611: kuaisveroa sanotuista valkuaisrehuista sen mu- 10612: kaan kuin tämän lain liitteessä A säädetään. 10613: Edellä tarkoitetun verovelvollisen on laadittava 10614: inventointiluettelo kyseisistä valkuaisrehuista 10615: ja toimitettava niitä koskeva veroilmoitus sille 10616: piiritullikamarille, jonka alueella varasto sijait- 10617: see, viimeistään vuoden 1990 helmikuun lop- 10618: puun mennessä. 10619: 1989 vp. - HE n:o 126 7 10620: 10621: Liite Voimassa Ehdotus 10622: VEROTAULUKKO oleva 10623: Valkuais- 10624: Tuote- \_ vero mk/kg 10625: Tuote ryhmä netto- 10626: painosta 10627: Soijapavut ................................................. . 1. 0,27 0,47 10628: Soijapuriste ................................................ . 2. 0,33 0,57 10629: Soijarouhe ................................................. . 3. 0,35 0,61 10630: Soijanvalkuainen .......................................... . 4. 0,45 0,78 10631: Rypsi- ja rapsisiemenet .................................... . 5. 0,17 0,29 10632: Rypsi- ja rapsipuriste ...................................... . 6. 0,24 0,42 10633: Rypsi- ja rapsirouhe ....................................... . 7. 0,26 0,45 10634: Auringonkukansiemenet ................................... . 8. 0,15 0,26 10635: Auringonkukkapuriste ..................................... . 9. 0,25 0,43 10636: Auringonkukkarouhe ...................................... . 10. 0,27 0,47 10637: Rankkijauho, rankkirehu (25) ja rankkirehuseos (25) ...... . 11. 0,19 0,33 10638: Rankkirehu (30) ja rankkirehuseos (30) .................... . 12. 0,23 0,40 10639: Rankkirehu (35) ja rankkirehuseos (35) .................... . 13. 0,27 0,47 10640: Rankkirehu (40) ja rankkirehuseos (40) .................... . 14. 0,30 0,52 10641: Vehnänalkiot .............................................. . 15. 0,20 0,35 10642: Vehnänvalkuainen ......................................... . 16. 0,25 0,43 10643: Vehnängluteeni ............................................ . 17. 0,58 1,00 10644: Ohravalkuainen ........................................... . 17 a. 0,38 0,66 10645: Maissingluteeni ............................................ . 18. 0,48 0,83 10646: Perunanvalkuainen ........................................ . 19. 0,59 1,02 10647: Rehuhiiva ................................................. . 20. 0,32 0,55 10648: Pekilo ..................................................... . 21. 0,36 0,62 10649: Bakteerimassa ............................................. . 22. 0,53 0,92 10650: Rehumaitojauhe ........................................... . 23. 0,27 0,47 10651: Rehupiimäjauhe ........................................... . 24. 0,24 0,42 10652: Demel-jauhe ............................................... . 25. 0,18 0,31 10653: Vähälaktoosinen rehuherajauhe ........................... . 26. 0,17 0,29 10654: Kalajauho ................................................. . 27. 0,52 0,90 10655: Kalanruotojauho .......................................... . 28. 0,36 0,62 10656: Kalanvalkuainen ........................................... . 29. 0,60 1,04 10657: Kalaliimavesi .............................................. . 30. 0,63 1,09 10658: Liharehujauho (tuhkapit. ~ 15 OJo) •••••••••••.••.•••.•••••. 31. 0,45 0,78 10659: Liharehujauho (tuhkapit. < 15 %) ........................ . 32. 0,58 1,00 10660: Lihaluurehujauho (tuhkapit. ~ 30 %) ..................... . 33. 0,35 0,61 10661: Lihaluurehujauho (tuhkapit. < 30 %) ..................... . 34. 0,40 0,69 10662: Rehuluurouhe ............................................. . 35. 0,32 0,55 10663: Maksajauho ............................................... . 36. 0,51 0,88 10664: Verijauho .................................................. . 37. 0,65 1,12 10665: Höyhenjauho .............................................. . 38. 0,62 1,07 10666: Mäskijauho ................................................ . 40. 0,16 0,28 10667: Ohra-iturehu .............................................. . 41. 0,15 0,26 10668: Lupiinin siemenet .......................................... . 42. 0,23 0,40 10669: Rehuhernettä lukuun ottamatta muut rehuina käytettäviksi 10670: hyväksytyt tuotteet, joiden raakavalkuaispitoisuus on 10671: vähintään 19 prosenttia tuotteen painosta ............... . 43. 0,75 1,30 10672: markkaa markkaa 10673: raaka- raaka- 10674: valkuais- valkuais- 10675: kilolta kilolta 10676: 1989 vp. - HE n:o 127 10677: 10678: 10679: 10680: 10681: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi öljyjätemaksusta anne- 10682: tun lain muuttamisesta 10683: 10684: 10685: 10686: 10687: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 10688: 10689: Öljyjätehuollosta aiheutuvien menojen kat- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 10690: tamiseksi esityksessä ehdotetaan korotettavaksi vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 10691: öljyjätemaksua 10 pennillä kilolta, jolloin sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu 10692: maksun määrä olisi 25 penniä kilolta. Maksun tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 10693: käyttötarkoitusta laajennettaisiin siten, että 1990. 10694: kertyvillä maksuilla voitaisiin tukea myös on- 10695: gelmajätehuoltoa. 10696: 10697: 10698: 10699: 10700: PERUSTELUT 10701: 10702: 1. Nykyinen tilanne ja ebdotetut maan se, jolle voiteluöljyä on siirretty maksut- 10703: muutokset ta, jollei sitä ole käytetty lain mukaan maksut- 10704: tomaan tarkoitukseen. 10705: 1.1. Lainsäädäntö Öljyjätemaksusta vapaita 5 §:n mukaan ovat 10706: tuotteet, jotka viedään maasta tai siirretään 10707: Öljyjätemaksusta annettu laki (894/86) on vapaa-alueelle tai tullivarastoon taikka käyte- 10708: voimassa vuoden 1991 loppuun. Lain perus- tään vientituotteiden tai sellaisten tuotteiden 10709: teella on öljyjätehuollosta aiheutuvien menojen valmistukseen, joista suoritetaan öljyjätemak- 10710: kattamiseksi kannettu voiteluöljyistä öljyjäte- sua. Lisäksi maksuttornia ovat maahan tuodut 10711: maksua 15 penniä kilolta vuoden 1987 alusta. ja vastaavat kotimaiset tuotteet, jos ne ovat 10712: Heinäkuun 1989 alusta voimaan tulleella lain tullittornia muun säädöksen kuin tullitariffilain 10713: muutoksella (442/89) öljyjätemaksullisten (660/87) tai muun sopimuksen kuin kansainvä- 10714: tuotteiden piiriä laajennettiin siten, että aikai- lisen tullisopimuksen perusteella. 10715: semmin maksullisten, tullitariffin nimikkeeseen Heinäkuun 1989 alusta säädettiin maksutta- 10716: 27.10.D kuuluvien voiteluöljyjen lisäksi mak- miksi myös sellaiset tuotteet, joiden raaka- 10717: sullisiksi tulivat sanottuun nimikkeeseen kuulu- aineista öljyjätemaksu on suoritettu. 10718: vat voitelurasvat sekä nimikkeisiin 34.03.19.00 10719: ja 34.03.99.00 kuuluvat voiteluvalmisteet. Vii- 10720: meksi mainittuihin nimikkeisiin kuuluvat syn- 1.2. Käytäntö ja ebdotetut muutokset 10721: teettiset voiteluvalmisteet, joihin luetaan täysin 10722: synteettiset valmisteet sekä seosvalmisteet. Öljyjätemaksusta annetun lain 7 §:n nojalla 10723: Öljyjätemaksua on 3 §:n nojalla velvollinen käytetään öljyjätemaksusta kertyvät varat val- 10724: suorittamaan jokainen, joka valmistaa ansio- tioneuvoston päätöksessä (446/87) tarkemmin 10725: tarkoituksessa tai tuo maahan voiteluöljyä. määrättävin perustein öljyjätteistä sekä niiden 10726: Lisäksi öljyjätemaksua on velvollinen suoritta- keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja kä- 10727: 391007H 10728: 2 1989 vp. - HE n:o 127 10729: 10730: sittelystä aiheutuviin menoihin sekä avustuksi- että öljyjätemaksua korotetaan 10 pennillä ki- 10731: lla ongelmajätteiden alueellisten vastaanotto- lolta. 10732: paikkojen perustamis- ja käyttökustannuksiin. Ongelmajätehuollon valtakunnallisten kehit- 10733: Ensin mainittuun tarkoitukseen käytettävät tämistavoitteiden toteuttamiseksi Ekokem Oy 10734: varat maksetaan ympäristöministeriön ja Eko- Ab suunnittelee ylläpitämänsä ongelmajätelai- 10735: kem Oy Ab:n tekemän sopimuksen perusteella toksen laajentamista vastaamaan ongelmajät- 10736: mainitulle yhtiölle. Ongelmajätteiden alueel- teiden lisääntynyttä käsittelytarvetta. Suunni- 10737: listen vastaanottopaikkojen perustamiseen telmien mukaan olisi vuosina 1989-1992 tar- 10738: myönnettävät varat maksetaan asianomaisille koitus muun muassa rakentaa toinen polttolin- 10739: kunnille. ja, laajentaa erikoiskaatopaikkaa, uudistaa esi- 10740: käsittelylinja ja hankkia jäteöljyn puhdistus- 10741: Öljyjätteiden vuosittaiseksi kertymäksi on 10742: laitteisto. Investoinnit maksavat arviolta 144 10743: arvioitu noin 80 000 tonnia vedetöntä öljyjätet- miljoonaa markkaa. Tarkoituksena olisi, että 10744: tä. Vuodelle 1988 öljyjätteiden keräilytavoit- 10745: valtio tukee hankkeita 9 miljoonalla markalla 10746: teeksi asetettiin noin 35 000 tonnia, mutta öljyjätemaksuina kertyvistä varoista. Tämä 10747: kerätty määrä jäi 30 200 tonniin. Ekokem Oy 10748: edellyttää öljyjätemaksujen käyttötarkoituksen 10749: Ab:n järjestämän öljyjätehuollon kustannukset 10750: laajentamista. Sen vuoksi ehdotetaan, että 1 ja 10751: olivat 17,0 miljoonaa markkaa sanottuna 7 §:n säännöksiä täydennetään siten, että öl- 10752: vuonna. Öljyjätteiden keräilystä, vastaanotos- 10753: jyjätemaksusta kertyviä varoja voidaan käyt- 10754: ta, varastoinnista ja käsittelystä johtuvat kus- 10755: tää myös valtakunnallisen ongelmajätelaitok- 10756: tannukset olivat noin 14 miljoonaa markkaa eli 10757: sen kehittämisinvestointeihin valtioneuvoston 10758: noin 464 markkaa vastaanotettua öljyjäteton- 10759: tarkemmin määräämin perustein. Lain mukaan 10760: nia kohden. Öljyjätteiden käsittelyyn liittyviä 10761: jo nykyisin on mahdollisuus tukea alueellisia 10762: investointimenoja oli noin 3,0 miljoonaa mark- 10763: ongelmajätteiden vastaanottopaikkoja. 10764: kaa. Öljyjätemaksua kertyi vuonna 1988 yh- 10765: teensä 14,3 miljoonaa markkaa eli 1,7 miljoo- 10766: naa markkaa vähemmän kuin tulo- ja menoar- 2. Asian valmistelu 10767: viossa oli arvioitu sekä 4,2 miljoonaa markkaa 10768: vähemmän kuin olisi tarvittu öljyjätehuollon 10769: Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriös- 10770: toteutuneiden kustannusten kattamiseen. 10771: sä ympäristöministeriön tekemien selvitysten 10772: Vuonna 1989 öljyjätteiden talteenottotavoit- perusteella. 10773: teeksi on asetettu 35 000 tonnia. Tulo- ja 10774: menoarvioon merkitty öljyjätemaksukertymä 10775: on edelleen 16 miljoonaa markkaa. Ympäristö- 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 10776: ministeriön mukaan öljyjätemaksukertymä ei tukset ja voimaantulo 10777: riittäne vuonna 1989 öljyjätehuollon kustan- 10778: nusten kattamiseen ja uusien, alueellisten on- Öljyjätemaksun esitetyn korotuksen perus- 10779: gelmajätteiden vastaanottopaikkojen perus- teella maksua arvioidaan kertyvän 25 miljoo- 10780: tamiseen. naa markkaa vuonna 1990. 10781: Vuodelle 1990 öljyjätteiden keräystavoitteek- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä- 10782: si on asetettu 40 000 tonnia. Jotta öljyjätehuol- nä tammikuuta 1990. 10783: losta aiheutuvat kulut voitaisiin korvata Eko- 10784: kem Oy Ab:lle sekä perustaa kaksi uutta ongel- 10785: majätteiden alueellista vastaanottopaikkaa, öl- 4. Säätämisjärjestys 10786: jyjätemaksua tulisi kerätä vuonna 1990 noin 25 10787: miljoonaa markkaa. Maksullisten voiteluainei- Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes- 10788: den määrä on arviolta 100 000 tonnia vuodes- tyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä 10789: sa. Tavoitteena olevan öljyjätteen määrän ke- veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä. 10790: räämiseen tarvittavien kustannusten kattami- 10791: nen edellyttää, että öljyjätemaksun määrä olisi Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 10792: 25 penniä kilolta. Tämän vuoksi ehdotetaan, kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 10793: 1989 vp. - HE n:o 127 3 10794: 10795: Laki 10796: öljyjätemaksusta annetun lain muuttamisesta 10797: 10798: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan öljyjätemaksusta 5 päivänä joulukuuta 1986 10799: annetun lain (894/86) 1 ja 4 § sekä 7 §:n 1 momentti näin kuuluviksi: 10800: 10801: 1§ 10802: Öljyjätehuollosta ja muusta ongelmajäte- tein öljyjätteistä sekä niiden keräilystä, kulje- 10803: huollosta aiheutuvien menojen rahoittamiseksi tuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutu- 10804: kannetaan valtiolle öljyjätemaksua sen mu- viin menoihin sekä avustuksina ongelmajättei- 10805: kaan kuin tässä laissa säädetään. den alueellisten vastaanottopaikkojen perus- 10806: tamis- ja käyttökustannuksiin ja valtakunnalli- 10807: 4 § sen ongelmajätelaitoksen kehittämiseen. 10808: Öljyjätemaksua on suoritettava 25 penniä 10809: kilolta. 10810: 7§ 10811: Öljyjätemaksusta kertyvät varat käytetään Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10812: valtioneuvoston tarkemmin määräämin perus- kuuta 1990. 10813: 10814: 10815: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 10816: 10817: 10818: Tasavallan Presidentti 10819: MAUNO KOIVISTO 10820: 10821: 10822: 10823: 10824: Ministeri Ulla Puolanne 10825: 4 1989 vp. - HE n:o 127 10826: 10827: Liite 10828: 10829: 10830: 10831: 10832: Laki 10833: öljyjätemaksusta annetun lain muuttamisesta 10834: 10835: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan öljyjätemaksusta 5 päivänä joulukuuta 1986 10836: annetun lain (894/86) 1 ja 4 § sekä 7 §:n 1 momentti näin kuuluviksi: 10837: 10838: Voimassa oleva laki Ehdotus 10839: 10840: 1§ 1§ 10841: Öljyjätehuollosta aiheutuvien menojen ra- Öljyjätehuollosta ja muusta ongelmajäte- 10842: hoittamiseksi kannetaan valtiolle öljyjätemak- huollosta aiheutuvien menojen rahoittamiseksi 10843: sua sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. kannetaan valtiolle öljyjätemaksua sen mu- 10844: kaan kuin tässä laissa säädetään. 10845: 10846: 4§ 4§ 10847: Öljyjätemaksua on suoritettava 15 penniä Öljyjätemaksua on suoritettava 25 penniä 10848: kilolta. kilolta. 10849: 10850: 7§ 7§ 10851: Öljyjätemaksusta kertyvät varat käytetään Öljyjätemaksusta kertyvät varat käytetään 10852: valtioneuvoston tarkemmin määräämin perus- valtioneuvoston tarkemmin määräämin perus- 10853: tein öljyjätteistä sekä niiden keräilystä, kulje- tein öljyjätteistä sekä niiden keräilystä, kulje- 10854: tuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutu- tuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutu- 10855: viin menoihin sekä avustuksina ongelmajättei- viin menoihin sekä avustuksina ongelmajättei- 10856: den alueellisten vastaanottopaikkojen perus- den alueellisten vastaanottopaikkojen perus- 10857: tamis- ja käyttökustannuksiin. tamis- ja käyttökustannuksiin ja valtakunnalli- 10858: sen ongelmajätelaitoksen kehittämiseen. 10859: 10860: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 10861: kuuta 1990. 10862: 1989 vp. - HE n:o 128 10863: 10864: 10865: 10866: 10867: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyö- 10868: räverosta annetun lain muuttamisesta 10869: 10870: 10871: 10872: 10873: PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 10874: 10875: Esityksessä ehdotetaan vähäpäästöisille uu- tai kotimaassa valmistetun auton toimittamisen 10876: sille henkilöautoille autoverotuksessa myönnet- yhteydessä. 10877: tävä verotusarvosta tehtävä niin sanottu kata- Ehdotetut muutokset liittyvät valtion tulo- ja 10878: lysaattorivähennys korotettavaksi 1 000 mar- menoarvioesitykseen vuodelle 1990. Laki on 10879: kaHa 4 500 markkaan. tarkoitettu tulemaan voimaan heti sen tultua 10880: Ammattikäyttöön rekisteröitävien henkilö- hyväksytyksi ja vahvistetuksi. Ammattikäyt- 10881: autojen veronpalautusmenettelyä koskevia töön rekisteröitävien autojen veronpalautusme- 10882: säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, et- nettelyn uudistamiseen liittyvät säännökset on 10883: tä nykyisestä auton hankinnan jälkeen tapah- tarkoitettu soveHettaviksi autoihin, jotka luo- 10884: tuvasta huojennusmenettelystä siirryttäisiin ve- vutetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan 1 päi- 10885: ronalennuksen myöntämiseen maahantuonnin vänä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen. 10886: 10887: 10888: 10889: 10890: YLEISPERUSTELUT 10891: 10892: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetta- maan tuloa 1 päivänä tammikuuta 1992 edistää 10893: vat muutokset vähäpäästöisten autojen vapaaehtoista hankin- 10894: taa. Vähennys on valtioneuvoston 7 päivänä 10895: 1.1. Vähäpäästöisille autoille myönnettävä huhtikuuta 1988 henkilöautojen pakokaasu- 10896: vähennys päästöjen rajoittamisesta tekemän periaatepää- 10897: töksen mukainen. Vähennys on oHut käytössä 10898: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 15 päivästä joulukuuta 1988 alkaen. 10899: (482/67) Gäljempänä autoverolaki) väliaikaise- Vähäpäästöisten autojen osuus uusista au- 10900: na voimassa olevan 5 a §:n mukaan uusille toista on kuitenkin muodostunut toivottua pie- 10901: bensiinikäyttöisille henkilöautoille, joiden pa- nemmäksi. Vuoden ensimmäisen puoliskon ai- 10902: kokaasupäästöjen määrä alittaa laissa säädetyt kana vähäpäästöisten autojen osuus on oHut 10903: raja-arvot, myönnetään autoverotuksessa hieman yli 2 prosenttia tuona aikana myydyistä 10904: 3 500 markan suuruinen verotusarvosta tehtä- uusista henkilöautoista. Osuus on kuitenkin 10905: vä vähennys. Maastohenkilöautoille vähennys- oHut jatkuvasti kasvava. Pääasialliset syyt vä- 10906: tä ei kuitenkaan myönnetä. Autoverona tuo häpäästöisten mallien markkinoiden suhteelli- 10907: vähennys vastaa 4 620 markkaa. Myös autove- sen hitaaseen käynnistymiseen ovat liittyneet 10908: roHe laskettava liikevaihtovero huomioon ot- lähinnä siihen, ettei katalysaattorimallien vaa- 10909: taen vähennyksen vaikutus veroihin on yhteen- timaa lyijytöntä bensiiniä vielä alkuvuodesta 10910: sä 5 500 markkaa. oHut riittävän laajasti saatavilla. Kuluttajilla 10911: Vähennyksen tarkoituksena on siirtymäkau- lienee oHut myös ennakkoluuloja käyttöön 10912: den aikana ennen uusien pakokaasupäästöjen otettavaa uutta tekniikkaa kohtaan, eikä vähä- 10913: enimmäismääriä koskevien säännösten voi- päästöisten mallien tarjonta ja saatavuus käy- 10914: 10915: 391156U 10916: 2 1989 vp. - HE n:o 128 10917: 10918: tännössä ole tähän asti ainakaan kaikissa ko- nys alentaisi veroja yhteensä noin 7 100 mar- 10919: koluokissa ollut tyydyttävän laajaa. kalla. Autoveroa alentava vaikutus vastaa noin 10920: Henkilöauton varustaminen uudet pakokaa- 20 prosenttia kuluvan vuoden ensimmäisen 10921: sumääräykset täyttäväksi aiheuttaa kustannuk- puoliskon autotuonnista lasketusta keskimää- 10922: sia, joista pääosa aiheutuu pakokaasujen puh- räisestä autoveron määrästä. 10923: distamisessa käytettävästä katalysaattorilait- Laskelmallisesti vähennyksen korottaminen 10924: teistosta ja auton moottorin varustamisesta vaikuttaisi vähäpäästöisten autojen kuluttaja- 10925: tavanomaisen kaasuttimen sijasta polttoaineen hintaan siten, että tuontihintojen ja muiden 10926: suihkutuslaitteistolla. Kummankin osuus kus- vähittäishintaan vaikuttavien tekijöiden py- 10927: tannuksista on suunnilleen saman suuruinen, syessä ennallaan nuo autot voitaisiin verotuen 10928: joten lisäkustannukset muodostuvat pienem- kasvun johdosta hinnoitella kuluttajalle aina- 10929: miksi sellaisissa malleissa, jotka jo muutoinkin kin 1 600 markkaa tähänastista halvemmiksi. 10930: on varustettu polttoaineen suihkutuksella. Esitykselle asetettujen ympäristötavoitteiden 10931: Käytännössä lisäkustannukset ovat yleensä mukaista on, että etu siirrettäisiin vähäpääs- 10932: suuremmat pienissä ja halvoissa malleissa kuin töisten mallien vähittäishintoihin. 10933: kalliimmissa malleissa, joissa tekninen valmius Jos arvioidaan, että vähäpäästöisten autojen 10934: puhdistustekniikan käyttöönottoon on parem- osuuden kasvu merkitsisi tavanomaisten mal- 10935: pi. lien korvautumista pakokaasupäästöiltään ta- 10936: Suomeen kuluvan vuoden aikana tuoduissa vanomaisiin verrattuna noin 80 prosenttia vä- 10937: vähäpäästöisissä malleissa tuontihintalisä ta- hemmän saastuttavilla malleilla, eikä tämä ai- 10938: vanomaiseen muutoin vastaavaan malliin ver- heuttaisi samalla autokannan ja liikennesuorit- 10939: rattuna on kuluvan vuoden maahantuonnissa teen kasvua, henkilöautojen kokonaispäästöt 10940: yleensä ollut enintään noin 3 000 markan suu- alenisivat suunnilleen 0,5 prosentilla 10 000 10941: ruusluokkaa. Osassa tapauksia katalysaattori- vähäpäästöistä autoa kohden. Tätä vastaavan 10942: varustuksesta aiheutunut hintalisä on ollut verotuen määrä olisi noin 35 miljoonaa mark- 10943: huomattavastikin tätä matalammalla tasolla. kaa, jos oletetaan saasteenestotekniikan ai- 10944: Kun vähennys on tätä suurempi, voidaan kat- heuttaman tuontihintalisän olevan keskimäärin 10945: soa, etteivät pakokaasujen puhdistamiseen tar- puolet verovähennyksen määrästä. 10946: vittavat laitteet käytännössä ole autoverotuk- Autoverolain 5 a §, jossa vähäpäästöisten 10947: sen piirissä ja niiden hankintaan kohdentuu autojen vähennyksestä säädetään, on voimassa 10948: myös varsinaisen tuontihintalisän aiheuttaman väliaikaisena vuoden 1990 loppuun asti. Tässä 10949: verovaikutuksen ylittävää verotukea. vaiheessa autoverolain 5 a § ehdotetaan sää- 10950: Henkilöautojen tavanomaisten keskimää- dettäväksi muutetussa muodossaan pysyvästi 10951: räisten hinnoitteluperusteiden mukaan voidaan voimassa olevaksi. Päästörajojen koskiessa 10952: laskea, että nykyisellä vähennyksellä vähäpääs- vuonna 1992 kaikkia uusia henkilöautoja kata- 10953: töinen auto olisi myytävissä kuluttajalle kattei- lysaattorivähennys voidaan yleisen autoveron 10954: den ja muiden vastaavien tekijöiden muuttu- alentamisen yhteydessä poistaa. 10955: matta samaan hintaan kuin vastaava tavan- 10956: omainen rinnakkaismalli, jos vähäpäästöisen 10957: auton tuontihinta on noin 2 000 markkaa ta- 1.2. Ammattikäyttöön tulevien ajoneuvojen 10958: vanomaisen mallin tuontihintaa suurempi. veronpalautusmenettely 10959: Ympäristönsuojelusyistä olisi tärkeätä, että 10960: vähäpäästöisten autojen osuus uusista henkilö- Autoverolain 7 §:n mukaan autoveroa pa- 10961: autoista muodostuisi mahdollisimman suureksi lautetaan autosta, joka on sitä ensi kertaa 10962: jo siirtymäkauden aikana ennen uusien pako- rekisteröitäessä merkitty rekisteriin ammatti- 10963: kaasumääräysten voimaan tuloa vuoden 1992 maiseen liikenteeseen käytettäväksi. Auton 10964: alusta. Vähäpäästöisten autojen osuuden lisää- omistaja, joka käyttää autoa pääasiallisesti 10965: miseksi ehdotetaan, että näille autoille verotus- tähän tarkoitukseen, voi hakea veronpalautuk- 10966: arvosta myönnettävän vähennyksen määrä ko- sen maahan tuodusta autosta Helsingin piiri- 10967: rotetaan 3 500 markasta 4 500 markkaan. tullikamarilta tai maassa valmistetusta autosta 10968: Korotettuna ehdotetuna tavalla vähennys asianomaiselta lääninverovirastolta. 10969: vastaisi autoveroksi laskettuna 5 940 markan Veronpalautus haetaan siten siinä vaiheessa, 10970: suuruista veron alentumista. Autoverolle las- kun auto on siirtynyt sille, joka käyttää sitä 10971: kettu liikevaihtovero huomioon ottaen vähen- ammattimaiseen liikenteeseen. Ennen tätä vai- 10972: 1989 vp. - HE n:o 128 3 10973: 10974: hetta auton maahantuoja tai kotimainen val- myönnettäisiin maahantuojan tai valmistajan 10975: mistaja on suorittanut siitä täysimääräisenä vaatimuksen perusteella. Edun saaja olisi vel- 10976: muun muassa autoveron sekä myös tälle las- vollinen toimittamaan säädetyssä ajassa asian- 10977: kettavan liikevaihtoveron siten, kuin autovero- omaisen selvityksen siitä, että edun saamisen 10978: lain 19 §:ssä on säädetty. Lainkohtaan sisältyy edellytykset ovat täyttyneet. Tapauksissa, jois- 10979: myös säännös, jonka mukaan ajoneuvosta suo- sa veronalennusta ei ole voitu käsitellä suoraan 10980: ritetun liikevaihtoveron määrää ei alenneta pa- maahantuonnin tai auton veronalaisen luovu- 10981: lautettaessa autoveroa autoverolain säännösten tuksen yhteydessä, vastaava asema toteutettai- 10982: nojalla. siin noudattaen soveltuvin osin oikaisu- ja 10983: Tullihallinnon menettelyjä kehitettäessä ylei- muutoksenhakumenettelyä. Jos maahantuoja- 10984: senä suuntauksena on ollut siirtyminen hake- na on muu kuin tullilain 8 § :n e-kohdassa 10985: musmenettelystä ilmoitusmenettelyyn. Erilaiset tarkoitettu rekisteröity asiakas, etu myönnet- 10986: veroedut myönnettäisiin tällöin jälkikäteisen täisiin ainoastaan viimeksi mainitulla tavalla. 10987: hakemusmenettelyn sijasta suoraan maahan- Ajoneuvoa ammattimaiseen liikenteeseen 10988: tuojan tullauksen yhteydessä tekemän vaati- käyttävän kannalta ehdotettu muutos merkitsi- 10989: muksen perusteella. Tavoitteena on hallinnolli- si verotuen käsittelyn yksinkertaistumista ja 10990: sesti mahdollisimman yksinkertaisten ja tarkoi- nopeutumista. Kun autovero maksuunpantai- 10991: tuksenmukaisten menettelyjen aikaansaaminen siin jo ensi vaiheessa autoverolaissa säädetyllä 10992: ja tähän liittyen se, että näin voidaan välttää määrällä alennettuna, autoverolle laskettava 10993: asianosaissuhteen syntyminen muiden kuin liikevaihtovero tulisi suoritettavaksi vain vero- 10994: varsinaisen verovelvollisen kanssa. tuen enimmäismäärän ylittävälle autoverolle. 10995: Autoverolain 7 § :ssä säädetty menettely on Menettely suurentaisi edun määrää nykyisten 10996: muotoutunut aikana, jona poikkeussäännök- perusteiden mukaan laskettuna runsaalla 10997: siin perustuvat oikeudet olivat lähes aina saa- 10 000 markalla. 10998: vutettavissa vain erilaisia hakemusmenettelyjä Mainittu verotuen kasvu poistaa tarpeen au- 10999: käyttäen. Myös tämä menettely olisi tarpeen toverolain 7 §:ssä säädetyn palautuksen, nykyi- 11000: uudistaa vastaamaan tullihallinnossa vallitse- sin 57 000 markan suuruisen, enimmäismäärän 11001: vaa kehityssuuntaa. Vastaavat uudistukset voi- korottamiseen kahden tai kolmen vuoden ajak- 11002: taisiin toteuttaa myös kotimaassa valmistettu- si. Tarkoituksena on, että ammattimaiseen lii- 11003: jen autojen veronpalautusmenettelyssä. Tämän kenteeseen käytettävien autojen verotuen kas- 11004: mukaisesti ehdotetaan, että ammattimaiseen vu otettaisiin huomioon myös liikennetaksoja 11005: liikenteeseen käytettävien autojen veronpalau- vahvistettaessa. Ehdotusta on valmisteltu tulli- 11006: tusmenettelyssä siirryttäisiin jälkikäteisestä ha- hallituksen asettamassa autoveron palautus- 11007: kemusmenettelystä veroedun toteuttamiseen menettelytyöryhmässä (Työryhmämuistio: TH 11008: välittömästi verotuspäätöksen yhteydessä. Etu 1988, 13.5.1988). 11009: 11010: 11011: 11012: 11013: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 11014: 11015: 11016: 1. Lakiehdotuksen perustelut vastaavat säännökset tieliikennelain nojalla. 11017: Nämä säännökset sisältyvät 28 päivänä loka- 11018: 5 a §. Väliaikaisesti voimassa olevaa saan- kuuta 1988 annettuun asetukseen ajoneuvoase- 11019: nöstä vähäpäästöisille henkilöautoille myön- tuksen muuttamisesta (912/88). 11020: nettävästä vähennyksestä muutettaisiin siten, 6 a §. Lain 7 §:n 2 momenttiin sisältyvät 11021: että vähennyksen määrä korotettaisiin 3 500 säännökset veron palauttamisesta tapauksissa, 11022: markasta 4 500 markaksi. Samalla säännöstä joissa auto, josta autovero on maahantuonnin 11023: yksinkertaistettaisiin poistamalla siitä vähä- yhteydessä suoritettu, muutetaan ennen ensire- 11024: pääsiöisen auton tarkempaa määrittelyä varten kisteröintiä sellaiseksi, että se olisi 6 §:n 1 11025: lainkohtaan otetut säännökset. Nämä ovat momentin nojalla verosta vapaa. Säännökset 11026: käyneet tarpeettomiksi sen jälkeen, kun vähä- ehdotetaan asiallisesti nykyistä vastaavina siir- 11027: päästöisestä autosta on annettu sisällöltään rettäväksi lakiin otettavaan uuteen 6 a §:ään. 11028: 4 1989 vp. - HE n:o 128 11029: 11030: Pykälän 1 momentti koskisi menettelyä maa- set siten kuin siitä erikseen säädetään. Jos muu 11031: hantuonnin yhteydessä. Ehdotettavan 2 mo- kuin tehdasmaisesti Suomessa valmistettu ajo- 11032: mentin mukaan vastaava verovapaus voitaisiin neuvo otettaisiin ammattimaisessa liikenteessä 11033: hakea myös Suomessa valmistetusta ajoneu- käytettäväksi, meneteltäisiin veroa maksuun- 11034: vosta. pantaessa tarvittaessa vastaavalla tavalla kuin 11035: 7 §. Ehdotettavan 1 momentin mukaan au- maksuunpantaessa veroa maahan tuodusta au- 11036: tosta, joka ensi kertaa rekisteröidään käytettä- tosta. 11037: väksi ammattimaiseen liikenteeseen ja jota sen Pykälän ehdotetun 4 momentin mukaan tul- 11038: omistaja pääasiallisesti käyttää tällaiseen lii- lilaissa tai liikevaihtoverolaissa oikaisusta tai 11039: kenteeseen, maksuunpantaisiin autoveroa vain muutoksenhausta säädettyä sovellettaisiin niis- 11040: se määrä, millä vero ylittäisi 57 000 markkaa. sä tapauksissa, joissa auto, josta vero on jo 11041: Muutoksena nykyiseen järjestelmään on siirty- suoritettu, otettaisiin käyttöön 1 momentissa 11042: minen jälkikäteen tapahtuvasta hakemus- säädetyllä tavalla. Myös näissä tapauksissa ve- 11043: menettelystä edun myöntämiseen verotuksen rotuksellinen asema muodostuisi siten samaksi 11044: yhteydessä. kuin jos etua olisi haettu jo maahan tuonnin 11045: Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tai luovutuksen yhteydessä. 11046: säädettyyn tarkoitukseen tuleva maahan tuotu 11047: auto voidaan tullauksen yhteydessä luovuttaa Pykälään ehdotetaan sisällytettäväksi vielä 11048: verotta tai alennetulla verolla vain tullilain viides momentti, jonka mukaan ammattimai- 11049: (573178) 8 §:ssä tarkoitetulle rekisteröidylle sessa liikenteessä tapahtuvan käytön ja muiden 11050: maahantuojalle. Suoraan verotuksen yhteydes- 1 momentissa säädettyjen verottomuuden tai 11051: sä tapahtuvaan menettelyyn siirtyminen mer- alennetun veron edellytysten selvittämisestä 11052: kitsisi käytännössä muun muassa, että auton säädetään tarkemmin asetuksella. 11053: maahantuoja joutuu myöhemmässä vaiheessa 8 §. Lainkohtaan sisältyvät säännökset il- 11054: antamaan viranomaiselle selvityksen 1 momen- moitusvelvollisuudesta auton rakenteen tai 11055: tissa alennetulle verolle säädettyjen edellytysten käytön muuttuessa siten, että tällä on vaikutus- 11056: täyttymisestä. Mahdollisimman luotettavan ta auton veronalaisuuteen tai sille säädettyihin 11057: menettelyn varmistamiseksi on tarpeen rajoit- ehtoihin. Näihin säännöksiin ehdotetaan tehtä- 11058: taa edun käyttö tältä osin koskemaan mainitun väksi 7 §:ssä ehdotettuja muutoksia vastaavat 11059: säännöksen nojalla rekisteröityjä maahantuo- muutokset. Samalla lakia ehdotetaan sanan- 11060: jia. naltaan ja rakenteeltaan selkiytettäväksi. Tar- 11061: Maahantuojan ollessa jokin muu kuin rekis- koituksena on ilmoitusvelvollisuuden säilyttä- 11062: teröity maahantuoja ammattimaiseen liikentee- minen asiallisesti nykyisen laajuisena. 11063: seen tulevan maahan tuodun auton verotto- Ehdotettavan 1 momentin mukaan ilmoitus 11064: muus tai alennettu vero toteutettaisiin noudat- autorekisterikeskukselle olisi tehtävä, jos auto- 11065: taen, mitä tullilaissa on säädetty tullinoikaisus- verolain nojalla verosta vapaan tai alennettuun 11066: ta ja muutoksenhausta. Tässä vaiheessa maa- veroon oikeutetun ajoneuvon rakennetta on 11067: hantuoja voisi yleensä esittää selvityksen auton muutettu tai ajoneuvon käyttö on muuttunut 11068: · rekisteröinnistä ammattikäyttöön ja muista ve- siten, ettei ajoneuvoa voida enää pitää lain 11069: roedulle säädetyistä edellytyksistä. nojalla verosta vapaana tai alennettuun veroon 11070: Ehdotettavan 3 momentin mukaan maassa oikeutettuna ajoneuvona. Momentissa ei enää 11071: tehdasmaisesti valmistettavan auton verotuk- eräitä lakiin selvyyden vuoksi otettavia mainin- 11072: sessa noudatettaisiin soveltuvin osin, mitä 1 toja lukuun ottamatta lueteltaisi erikseen ta- 11073: momentissa on säädetty. Veroedun edellytykset pauksia, joissa ilmoitus ajoneuvon rakenteen 11074: ovat siten samat kuin maahan tuodun auton tai käytön muuttamisesta on tehtävä. Ilmoitus 11075: kyseessä ollessa. Kun Suomessa tehdasmaisesti olisi ehdotetun sanamuodon mukaan tehtävä 11076: valmistetusta autosta veron suorittamisessa kaikissa niissä tapauksissa, joissa verov~pau 11077: noudatetaan samaa menettelyä kuin liikevaih- den tai alennetun veron edellytykset ovat ajo- 11078: toverotuksessa, menettelyyn ei liity vastaavaa neuvon rakenteen tai käytön muuttamisen joh- 11079: maksuunpanoa kuin tuontiverotuksessa on lai- dosta lakanneet olemasta olemassa. 11080: ta. Tarkoituksena on, että kotimainen valmis- 11081: taja ilmoittaa ammattikäyttöön rekisteröitävik- Pykälän 2 momentissa ehdotetaan nykyistä 11082: si luovuttamansa autot asianomaiselle läänin- vastaavasti säädettäväksi, että 1 momentissa 11083: verovirastolle veron suorittamisen yhteydessä tarkoitettuna pakettiauton rakenteen muutta- 11084: ja toimittaa viranomaiselle tarvittavat selvityk- misena pidetään myös auton tavaratilan varus- 11085: 1989 vp. - HE n:o 128 5 11086: 11087: tamista istuimin tai istuinten asentamiseen tar- on menettelyn kehittyessä käynyt tarpeetto- 11088: koitetuin laittein. maksi. Momentti ehdotetaan kumottavaksi. 11089: Pykälän 3 momentiksi ehdotetaan siirrettä- 13 § 1 mom. Lainkohdassa on säännökset 11090: väksi nykyisen 1 momentin loppuun sisältyvä siitä, minkä määräisenä vero maksuunpannaan 11091: säännös ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnis- 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Lainkoh- 11092: tä. Sen mukaan poliisiviranomaisen on tällai- dan mukaan vero maksuunpannaan täysimää- 11093: sessa tapauksessa estettävä ajoneuvon käyttö, räisenä tai sen määräisenä kuin veron palautet- 11094: kunnes sanottu velvollisuus on täytetty tai vero tu tai maksuunpanematta jätetty osa on ollut, 11095: on maksuunpantu. jos ajoneuvo ei verovapauden tai veronpalau- 11096: tuksen edellytysten lakatessa olemasta voimas- 11097: 12 §. Lainkohdassa on säännökset veron sa ole ollut rekisteriin merkittynä yhtä kuu- 11098: maksuunpanosta ajoneuvon rakenteen tai kautta. Jos auto on ollut rekisteriin merkittynä 11099: käyttötarkoituksen muuttuessa. Pykälään eh- yhden kuukauden tai enemmän, alennetaan 11100: dotettavat muutokset johtuvat lain 7 §:ään eh- maksuunpantavaa veroa yhdellä kolmaskym- 11101: dotetuista muutoksista. Tarkoituksena on edel- meneskuudesosalla jokaista täyttä rekisterissä 11102: leen, että vero maksuunpantaisiin aina kun oloajan kuukautta kohti. Säännöstä ehdote- 11103: edellytyksiä ajoneuvon verottomuudelle tai taan muutettavaksi siten, että maksuunpano 11104: alennetulle verolle ei enää ole. Ehdotus ei siten toimitettaisiin sanotulla tavalla myös ehdote- 11105: tältä osin merkitsisi asiallista muutosta nykyi- tun 7 §:n ja 13 a §:n mukaiseen veronalen- 11106: siin säännöksiin. nukseen oikeutetun auton ollessa kysymykses- 11107: Pykälän 1 momenttiin sisältyvät nykyisin sä. Autoverolle laskettavaa liikevaihtoveroa 11108: säännökset maksuunpanon edellytyksistä sekä vastaavan edun huomioon ottamiseksi mak- 11109: niistä tilanteista, joissa ajoneuvon rakennetta suunpantavaa määrää korotettaisiin näissä ta- 11110: on muutettu tai rakennemääräyksiä täydentä- pauksissa yhdellä viidesosalla. Ehdotettu muu- 11111: vistä ajoneuvon käyttöön liittyvistä edellytyk- tos ei asiallisesti muuttaisi nykyistä taksiautoja 11112: sistä on poikettu samoin kuin niistä tilanteista, koskevaa käytäntöä tai lainkohdan muuta si- 11113: joissa lain 7 §:n 1 momentissa tai 13 a §:ssä sältöä, vaan muutokset olisivat luonteeltaan 11114: tarkoitettujen ajoneuvojen veronpalautusedel- sanonnallisia. 11115: lytyksissä on tapahtunut muutoksia. Momen- 13 a §. Lainkohdassa on säädetty menette- 11116: tissa tarkoitettua asiakokonaisuutta täydentä- lystä niissä tapauksissa, joissa 6 §:n nojalla 11117: viä säännöksiä on myös pykälän muissa mo- verosta vapaa auto on muutettu laadultaan 11118: menteissa. Pykälän selkiyttämiseksi sen raken- henkilöautoksi ja merkitty sitä ensi kertaa 11119: netta ehdotetaan muutettavaksi siten, että 1 rekisteröitäessä käytettäväksi ammattimaiseen 11120: momentissa säädettäisiin maksuunpanosta ajo- liikenteeseen. Autorekisterikeskuksen toimitta- 11121: neuvon rakenteen tai käytön muuttuessa. Py- essa rakennemuutoksen johdosta maksuunpa- 11122: kälän 2 momentissa säädettäisiin maksuunpa- noa veroa jätetään maksuunpanematta siten, 11123: nosta niissä tapauksissa, joissa veroa on alen- että autoverokohtelu myös tässä tapauksessa 11124: nettu 7 §:n tai 13 §:n nojalla. Ehdotettu 3 on sama kuin 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksis- 11125: momentti sisältäisi säännöksen maksuunpanos- sa. Tällöin otetaan huomioon myös autoverolle 11126: ta verovapauden edellytysten muutoin kuin lasketun liikevaihtoveron vaikutus. Autorekis- 11127: edellä sanotuissa tapauksissa lakattua olemasta terikeskuksen maksuunpanemalle autoverolle 11128: olemassa sekä säännökset niitä tapauksia var- ei kanneta liikevaihtoveroa, joka kuitenkin 11129: ten, joissa ajoneuvo siirtyy toisen samaan etuu- kannetaan autoverosta maahantuonnin ja Suo- 11130: teen oikeutetun nimiin. Kuten nykyisinkin, messa valmistetun auton verotuksessa. Tätä 11131: maksuunpanoa ei tällöin toimitettaisi, mutta liikevaihtoveroa ei ole autoveroa palautettaessa 11132: luovutuksen saajaan sovellettaisiin veroedulle alennettu. Saman verokohtelun vuoksi autore- 11133: säädettyjen edellytysten muuttuessa 2 momen- kisterikeskuksen veronalennuksena huomioon 11134: tissa maksuunpanosta annettuja säännöksiä. ottamaa määrää on siten pienennetty täysimää- 11135: Pykälän 5 momenttiin sisältyvä säännös, räiselle autoverolle laskettavaa liikevaihtoveroa 11136: jonka mukaan autorekisterikeskus ilmoittaa vastaavalla määrällä. 11137: piiritullikamarille lain 6 §:n 4 momentin mu- Ehdotetussa uudessa menettelyssä autovero 11138: kaisissa tapauksissa verottomuuden ehtojen tulisi maksuunpantavaksi vain laissa veroedulle 11139: täyttymättä jäämisestä ja piiritullikamari toi- säädetyn enimmäismäärän ylittäviltä osin. Au- 11140: mittaa tämän jälkeen veron maksuunpanon, toverolle laskettava liikevaihtovero tulisi niin 11141: 6 1989 vp. - HE n:o 128 11142: 11143: ikään kannettavaksi vain tästä osuudesta. Yh- 2. Taloudelliset ja hallinnolliset 11144: täläisen verokohtelun saavuttamiseksi autove- vaikutukset 11145: rolain 13 a §:ää ehdotetaan muutettavaksi si- 11146: ten, että vain tämä osa laskennallisesta liike- 11147: vaihtoverosta otettaisiin 13 §:n mukaista vä- Vähäpäästöisille autoille myönnettävän vä- 11148: hennystä pienentävänä huomioon. hennyksen korottaminen alentaisi autoveron 11149: tuottoa lain ensimmäisenä soveltamisvuonna 11150: arviolta 30 miljoonalla markalla. Arvio perus- 11151: 17 §. Pykälässä on säännökset autoveron tuu siihen, että näitä malleja tuotaisiin maahan 11152: palauttamisesta invaliditeetin perusteella. Py- runsaat 20 000 kappaletta tuon vuoden aikana. 11153: kälän 1 ja 2 momenttiin sisältyy säännös, Jos vähäpäästöisten mallien arvioidaan olevan 11154: jonka mukaan palautusta tulee hakea viimeis- tuontihinnaltaan vastaavaa tavanomaista rin- 11155: tään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa. nakkaismallia kalliimpi keskimäärin puolella 11156: Tuon lainkohdan mukaan palautusta on uhal- tuon vähennyksen määrästä, vähennyksen vai- 11157: la, että oikeus sen saamiseen on menetetty, kutus autoveron tuottoon olisi mainitulla tuon- 11158: haettava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun haki- timäärällä runsaat 50 miljoonaa markkaa. Au- 11159: ja on merkitty autorekisteriin auton omistajak- toverolle laskettavaan liikevaihtoveroon ehdo- 11160: si. Ehdotettuun 7 §:ään ei vastaavaa määräai- tettu alennus vaikuttaisi lisäksi noin 20 miljoo- 11161: kaa enää sisälly. Hakemuksen teolle säädettyä nalla markalla. 11162: määräaikaa koskevat säännökset ehdotetaan 11163: otettavaksi 17 §:n 1 momenttiin 7 §:ssä säädet- Vähäpäästöisten autojen verotuen kokonais- 11164: tyä vastaavina. Pykälän 2 momentissa ehdote- määrä kasvaa näiden autojen osuuden lisäänty- 11165: taan viitattavaksi 1 momentin säännökseen essä. Kun kaikki uudet ottomoottorilla varus- 11166: määräajasta. tetut muut henkilöautot kuin maastohenkilö- 11167: autot ovat uusien pakokaasupäästömääräysten 11168: 19 §. Pykälän 1 momentin mukaan kannet- mukaisesti vuonna 1992 vähäpäästöisiä, vero- 11169: taessa ajoneuvosta liikevaihtoveroa maahan- vähennys alentaa autoveron tuottoa runsaalla 11170: tuonnin yhteydessä, ajoneuvon tullausarvoon 1 000 miljoonalla markalla ja liikevaihtoveron 11171: lisätään myös auto- ja moottoripyörävero. tuottoa noin 200 miljoonalla markalla vuodes- 11172: Suomessa valmistetun ajoneuvon auto- ja sa tällä hetkellä pysyvästi voimassa oleviin 11173: moottoripyörävero sisältyy vastaavasti valmis- veroperusteisiin verrattuna, jos uusia henkilö- 11174: tajan liikevaihtoveron alaiseen myyntiin. Pykä- autoja myydään tuolloin viime vuotisista vas- 11175: län 2 momentissa on säädetty, ettei ajoneuvos- taava määrä. 11176: ta suoritetun liikevaihtoveron määrää alenneta 11177: sen johdosta, että ajoneuvosta kannettua veroa Ammattimaiseen liikenteeseen käytettävien 11178: on tämän lain säännösten nojalla palautettu. autojen veronpalautusmenettelyn uudistaminen 11179: Menettely on liikevaihtoverojärjestelmän peri- alentaisi liikevaihtoveron tuottoa arviolta 35 11180: aatteiden mukainen, kun kyseessä on jälkikä- miljoonalla markalla vuonna 1990. 11181: teen tapahtuva autoveron palauttaminen. 11182: 11183: Kun ehdotetun 7 §:n mukaan siirryttäisiin 3. Voimaantulo 11184: menettelyyn, jossa autoveroa jo alkujaan mak- 11185: suunpantaisiin vain se määrä, millä vero ylit- 11186: täisi verotuelle lainkohdassa säädetyn määrän, Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti 11187: myös liikevaihtovero laskettaisiin ainoastaan sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi. Lain 11188: maksuunpantavaksi jäävälle osalle autoveroa. 7, 8, 12, 13 ja 13 a, 17 ja 19 §:n säännöksiä 11189: Autoverolain 19 §:n 2 momenttia ehdotetaan sovellettaisiin kuitenkin vasta ajoneuvoihin, 11190: selkiytettäväksi siten, että siinä lueteltaisiin ne jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimite- 11191: tapaukset, joissa autoverolle laskettavaa liike- taan patvana kuuta 19 tai sen 11192: vaihtoveroa ei autoveron palautuksen johdosta jälkeen. Lain 7, 8, 12, 13 ja 13 a §:ää sovellet- 11193: alennettaisi. Näitä tilanteita olisivat ehdotetta- taisiin ennen lain voimaantuloa olevassa muo- 11194: van 19 §:n 2 momentin mukaan autoveron dossaan ajoneuvoihin, jotka on luovutettu tul- 11195: palauttaminen lain 6 a §:n, 17 §:n ja 18 §:n livalvonnasta tai toimitettu ennen viimeksi 11196: nojalla. mainittua päivää. 11197: 1989 vp. - HE n:o 128 7 11198: 11199: 4. Säätämisjärjestys vä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mukaisessa 11200: säätämisjärjestyksessä. 11201: 11202: Koska lakiehdotuksessa ei ole kysymys uu- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 11203: desta tai lisätystä verosta, esitys olisi käsiteltä- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 11204: 11205: 11206: 11207: 11208: Laki 11209: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta 11210: 11211: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11212: muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 11213: 5 a §, 7 §, 8 §, 12 §, 13 §:n 1 momentti, 13 a §:n 1 momentti, 17 §:n 1 ja 2 momentti ja 19 §:n 2 11214: momentti, 11215: sellaisina kuin niistä ovat 5 a § väliaikaisesti lakiin lisättynä 9 päivänä joulukuuta 1988 11216: annetulla lailla (1051/88) , 7 § osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1976 ja 18 päivänä 11217: marraskuuta 1988 annetuilla laeilla (1095/76 ja 960/88), 8 § II päivänä toukokuuta I971 ja 4 11218: päivänä joulukuuta 1981 annetuissa laeissa (352/7I ja 822/8I), I2 § osittain muutettuna 11219: mainituilla 29 päivänä joulukuuta I976 ja 4 päivänä joulukuuta I98I annetuilla laeilla, 13 §:n I 11220: momentti ja 13 a §:n 1 momentti I8 päivänä kesäkuuta I980 annetussa laissa (444/80) sekä 11221: 17 §:n 1 ja 2 momentti 12 päivänä joulukuuta I986 annetussa laissa (906/86), sekä 11222: lisätään lakiin uusi 6 a § seuraavasti: 11223: 11224: 5a § 7 § 11225: Vähäpääsiöisen ottomoottorilla varustetun Autosta, joka sitä ensi kertaa rekisteröitäes- 11226: muun henkilöauton kuin maastohenkilöauton sä merkitään käytettäväksi ammattimaiseen lii- 11227: verotusarvoon luettavasta tullausarvosta tai kenteeseen ja jota sen omistaja pääasiallisesti 11228: valmistuskustannuksista vähennetään 4 500 käyttää tällaiseen liikenteeseen, maksuunpan- 11229: markkaa. Vähennys myönnetään autosta, jota naan autoveroa vain se määrä, millä vero 11230: ei ole otettu käyttöön ulkomailla. ylittää 57 000 markkaa. 11231: Edellä 1 momentissa säädettyyn tarkoituk- 11232: 6a§ seen tuleva maahan tuotu auto voidaan tul- 11233: Mikäli veronalaisena maahantuotu auto on lauksen yhteydessä luovuttaa alennetulla verol- 11234: ennen sitä ensi kertaa rekisteröitäessä muutettu la vain tullilain (573/78) 8 §:ssä tarkoitetulle 11235: sellaiseksi, että se olisi 6 §:n I momentin nojal- rekisteröidylle maahantuojalle. Muissa tapauk- 11236: la maahan tuotaessa verosta vapaa, omistaja sissa mainittuun tarkoitukseen tulevan maahan 11237: tai haltija on oikeutettu, mikäli 6 §:n 4 mo- tuodun auton veron alentamisessa noudate- 11238: mentissa säädettyä menettelyä ei ole noudatet- taan, mitä tullilaissa on säädetty tullinoikaisus- 11239: tu, hakemuksesta Helsingin piiritullikamarilta ta ja muutoksenhausta. 11240: saamaan takaisin autosta maahan tuonnin yh- Suoritettaessa veroa maassa tehdasmaisesti 11241: teydessä suoritetun autoveron koko määrän. valmistetusta autosta tai maksuunpantaessa ve- 11242: Palautusta on haettava 6 kuukauden kuluessa roa maassa valmistetusta autosta noudatetaan 11243: siitä, kun hakija on merkitty ajoneuvorekiste- soveltuvin osin, mitä I momentissa on säädet- 11244: riin auton omistajaksi. Vero palautetaan ajo- ty. 11245: neuvon haltijalle vasta tämän tultua merkityksi Mitä tullilaissa tai liikevaihtoverolaissa on 11246: rekisteriin auton omistajaksi. säädetty muutoksenhausta ja oikaisusta, sovel- 11247: Mitä I momentissa on säädetty, noudatetaan letaan myös, jos auto, josta vero on jo suori- 11248: myös, milloin on kysymyksessä maassa valmis- tettu, otetaan käyttöön 1 momentissa säädetyl- 11249: tettu veronalaisena hankittu auto, kuitenkin lä tavalla. 11250: siten, että palautusta haetaan tällöin asiano- Ammattimaisessa liikenteessä tapahtuvan 11251: maiselta lääninverovirastolta. käytön ja muiden 1 momentissa säädettyjen 11252: 8 1989 vp. - HE n:o 128 11253: 11254: alennetun veron edellytysten selvittämisestä teen, alennetun veron alaisen auton käyttöön 11255: säädetään asetuksella. tai veronpalautukseen oikeutetun omistukseen 11256: viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä, 11257: 8§ kun mainittuihin etuihin oikeutettu omistaja 11258: Jos tämän lain nojalla verosta vapaan tai on luovuttanut ajoneuvon, maksuunpanoa ei 11259: alennettuun veroon oikeutetun ajoneuvon ra- kuitenkaan toimiteta. Myös luovutuksen saa- 11260: kennetta on, ottaen huomioon 1 §:n 2 momen- jaan sovelletaan, mitä edellä tässä pykälässä on 11261: tin säännökset, muutettu tai sen käyttö on säädetty. 11262: muuttunut siten, että ajoneuvoa ei enää voida Ennen veron maksuunpanoa autorekisteri- 11263: pitää tämän lain lain nojalla verosta vapaana keskuksen tulee varata maksuvelvolliselle tilai- 11264: taikka 7 §:n 1 momentissa tai 13 a §:ssä tar- suus asiaa koskevan selvityksen esittämiseen. 11265: koitettuun alennettuun veroon oikeutettuna Jos maksuvelvollinen ei asetetussa kohtuulli- 11266: ajoneuvona, on omistaja, jonka omistusaikana sessa määräajassa ole antanut selvitystä, auto- 11267: ajoneuvon rakennetta tai käyttötarkoitusta on rekisterikeskus suorittaa maksuunpanon. 11268: muutettu, velvollinen tekemään tästä ilmoituk- 11269: sen yhden kuukauden kuluessa autorekisteri- 13§ 11270: keskukselle. Ilmoitus on tehtävä myös 6 §:n 4 Milloin 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa 11271: momentissa tarkoitetuista ajoneuvoista. auto sen luovutushetkellä tai auton verovapau- 11272: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pakettiau- den, veronalennuksen tahi veronpalautuksen 11273: ton rakenteen muuttamisena pidetään myös edellytysten muutoin lakatessa olemasta voi- 11274: auton tavaratilan varustamista istuimin tai is- massa ei ole ollut rekisteriin merkittynä yhtä 11275: tuinten asentamiseen tarkoitetuin laittein. kuukautta, maksuunpantava vero on verova- 11276: Jos tässä pykälässä tarkoitettu ilmoitusvel- paasta autosta ja sellaisesta autosta, josta vero 11277: vollisuus on laiminlyöty, poliisiviranomaisen on alennettu tai palautettu, se määrä, mikä 11278: on estettävä ajoneuvon käyttö, kunnes sanottu autosta olisi tullut sitä tullattaessa tai toimitet- 11279: velvollisuus on täytetty tai vero on maksuun- taessa täysimääräisenä verona kantaa. Autos- 11280: pantu. ta, josta veroa on 7 §:n tai 13 a §:n nojalla 11281: 12 § alennettu, vero on määräämättä tai maksuun- 11282: Jos ajoneuvo, josta tämän lain mukaan ei panematta jätetyn veron määrä korotettuna 11283: ole suoritettava veroa, ilmoitetaan tai olisi yhdellä viidesosalla. Jos auto on mainituissa 11284: ilmoitettava merkittäväksi rekisteriin muuna tapauksissa ollut rekisteriin merkittynä yhden 11285: kuin tämän lain nojalla verosta vapaana ajo- kuukauden tai enemmän, alennetaan maksuun- 11286: neuvona, autorekisterikeskuksen on maksuun- pantavaa veroa yhdellä kolmaskymmeneskuu- 11287: pantava auto- tai moottoripyörävero 8 §:n 1 desosalla jokaista täyttä rekisterissä oloajan 11288: momentissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisen tai, kuukautta kohti. 11289: jos 8 §:ssä tarkoitettu rakenteen muutos on 11290: tehty ennen ensirekisteröintiä, ensirekisteröin- 11291: nissä ajoneuvon omistajaksi merkityn makset- 13 a § 11292: tavaksi. Jos verosta vapaa auto on ennen ensirekiste- 11293: Jos ajoneuvo, joka on 7 §:n 1 momentin tai röintiä muutettu laadultaan henkilöautoksi ja 11294: 13 a §:n nojalla oikeutettu alennettuun veroon, sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- 11295: ilmoitetaan tai olisi ilmoitettava ajoneuvorekis- teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä- 11296: teriin muuhun kuin mainittujen lainkohtien väksi ja jos rekisteriin merkitty omistaja käyt- 11297: mukaiseen alennettuun veroon oikeuttavaan tää autoa pääasiallisesti tällaiseen liikentee- 11298: käyttöön, autorekisterikeskuksen on maksuun- seen, on autorekisterikeskuksen auton omista- 11299: pantava autovero 7 §:n 1 momentissa säädetyl- jan hakemuksesta 12 §:n 1 momentin mukai- 11300: lä tavalla ajoneuvoa käyttäneen omistajan tai sen maksuunpanon yhteydessä otettava vähen- 11301: hänen oikeudenomistajansa maksettavaksi. nyksenä huomioon 7 §:n 1 momentissa tarkoi- 11302: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty veron tettua maksuunpanematta jätettävää veroa vas- 11303: maksuunpanosta, on noudatettava myös muu- taava määrä alennettuna sillä liikevaihtoveron 11304: toin, jos liikenteessä käytetään ajoneuvoa, jo- määrällä, joka siitä olisi 7 §:n säännökset huo- 11305: ka ei enää täytä verottomuuden, veronpalau- mioon ottaen lisäksi kannettu, jos auto olisi 11306: tuksen tai veronalennuksen ehtoja. Jos ajoneu- tuotu maahan tai toimitettu verollisena. 11307: vo merkitään rekisteriin toisen verottomuu- 11308: 1989 vp. - HE n:o 128 9 11309: 11310: 17 § piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momentis- 11311: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa sa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion va- 11312: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai roista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia 11313: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai au- 11314: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysy- ton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin 11315: vä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja enintään 14 600 markkaa. Palautusta myönne- 11316: jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tään vain autosta, jonka hankinta on invalidil- 11317: tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste le hänen toimensa, työnsä tai ammattiin val- 11318: on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han- mistumista varten tapahtuvan opiskelun hoita- 11319: kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin miseksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voi- 11320: valmistumista varten tapahtuvan opiskelun daan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity 11321: hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin auton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeis- 11322: piiritullikamarin on hakemuksesta määrättävä tään 1 momentissa säädetyssä ajassa. 11323: asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset- 11324: tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä 11325: suoritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, 19 § 11326: kuitenkin enintään 22 400 markkaa. Milloin 11327: hakija ajokortissa olevalla merkinnällä tai Jos ajoneuvosta kannettua veroa on 6 a §:n, 11328: muutoin luotettavasti osoittaa, että hänen on 17 tai 18 §:n säännösten nojalla palautettu, 11329: käytettävä automaattivaihteista autoa, veroa ajoneuvosta suoritetun liikevaihtoveron mää- 11330: palautetaan edellä mainituin edellytyksin enin- rää ei tämän johdosta alenneta. 11331: tään 29 600 markkaa. Jos auto on ollut halti- 11332: jan käytössä, vero palautetaan vasta kun halti- 11333: ja on merkitty auton omistajaksi. Hakemus Tämä laki tulee voimaan patvana 11334: voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröi- kuuta 19 . Lakia sovelletaan ajoneuvoihin, 11335: ty auton omistajaksi, mutta se on tehtävä 6 jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimite- 11336: kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on mer- taan voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, kui- 11337: kitty rekisteriin auton omistajaksi, uhalla että tenkin siten, että lain 7, 8, 12, 13, 13 a, 17 ja 11338: oikeus palautuksen saamiseen on menetetty. 19 §:ää sovelletaan ajoneuvoihin, jotka luovu- 11339: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa tetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan 1 päivä- 11340: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai nä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen. Lain 7, 8, 11341: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- 12, 13 ja 13 a §:ää sovelletaan ennen tämän 11342: ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen lain voimaantuloa olevassa muodossaan ajo- 11343: puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi neuvoihin, jotka on luovutettu tullivalvonnasta 11344: siten alentunut, että hänen pysyvä haitta- tai toimitettu ennen 1 päivää tammikuuta 11345: asteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin 1990. 11346: 11347: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 11348: 11349: 11350: Tasavallan Presidentti 11351: MAUNO KOIVISTO 11352: 11353: 11354: 11355: 11356: Ministeri Ulla Puolanne 11357: 11358: 11359: 11360: 11361: 2 391156U 11362: 10 1989 vp. - HE n:o 128 11363: 11364: Liite 11365: 11366: 11367: 11368: 11369: Laki 11370: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta 11371: 11372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 11373: muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 11374: 5 a §, 7 §, 8 §, 12 §, 13 §:n 1 momentti, 13 a §:n 1 momentti, 17 §:n 1 ja 2 momentti ja 19 §:n 2 11375: momentti, 11376: sellaisina kuin niistä ovat 5 a § väliaikaisesti lakiin lisättynä 9 päivänä joulukuuta 1988 11377: annetulla lailla (1051/88) , 7 § osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1976 ja 18 päivänä 11378: marraskuuta 1988 annetuilla laeilla (1095/76 ja 960/88), 8 § 11 päivänä toukokuuta 1971 ja 4 11379: päivänä joulukuuta 1981 annetuissa laeissa (352171 ja 822/81), 12 § osittain muutettuna 11380: mainituilla 29 päivänä joulukuuta 1976 ja 4 päivänä joulukuuta 1981 annetuilla laeilla, 13 §:n 1 11381: momentti ja 13 a §:n 1 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (444/80) sekä 11382: 17 §:n 1 ja 2 momentti 12 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (906/86), sekä 11383: lisätään lakiin uusi 6 a § seuraavasti: 11384: 11385: Voimassa oleva laki Ehdotus 11386: 11387: 5a§ 5a§ 11388: Vähäpääsiöisen ottomoottorilla varustetun Vähäpääsiöisen ottomoottorilla varustetun 11389: muun henkilöauton kuin maastohenkilöauton muun henkilöauton kuin maastohenkilöauton 11390: verotusarvoon luettavasta tullausarvosta tai verotusarvoon luettavasta tullausarvosta tai 11391: valmistuskustannuksista vähennetään 3 500 valmistuskustannuksista vähennetään 4 500 11392: markkaa. Vähennys myönnetään autosta, jota markkaa. Vähennys myönnetään autosta, jota 11393: ei ole otettu käyttöön ulkomailla ja jonka ei ole otettu käyttöön ulkomailla. 11394: pakokaasupäästöjen pitoisuudet liikenneminis- 11395: teriön erikseen antamien ohjeiden mukaisessa 11396: testissä ajettuina eivät auton käyttöön oton 11397: jälkeen ajetun 80 000 kilometrin matkan, tai, 11398: jos autolla ei ajeta sen viiden ensimmäisen 11399: käyttövuoden aikana mainittua määrää, tuon 11400: ajan päättyessä, ylitä seuraavia arvoja: 11401: 11402: hiilimonoksidi ........... 2,1 g!km 11403: hiilivedyt ................ 0,25 glkm 11404: typen oksidit ............ 0,62 g!km. 11405: 11406: Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty 11407: ajoneuvon enimmäispäästöistä, sovelletaan vä- 11408: hennystä myönnettäessä tieliikennelain nojalla 11409: pakokaasupäästöistä annettavia säännöksiä. 11410: 11411: 6 a§ 11412: Mikäli veronalaisena maahantuotu auto on 11413: ennen sitä ensi kertaa rekisteröitäessä muutettu 11414: sellaiseksi, että se olisi 6 §:n 1 momentin nojal- 11415: la maahan tuotaessa verosta vapaa, omistaja 11416: tai haltija on oikeutettu, mikäli 6 §:n 4 mo- 11417: 1989 vp. - HE n:o 128 11 11418: 11419: Voimassa oleva laki Ehdotus 11420: 11421: mentissa säädettyä menettelyä ei ole noudatet- 11422: tu, hakemuksesta Helsingin piiritullikamari/ta 11423: saamaan takaisin autosta maahan tuonnin yh- 11424: teydessä suoritetun autoveron koko määrän. 11425: Palautusta on haettava 6 kuukauden kuluessa 11426: siitä, kun hakija on merkitty ajoneuvorekiste- 11427: riin auton omistajaksi. Vero palautetaan ajo- 11428: neuvon haltijalle vasta tämän tultua merkityksi 11429: rekisteriin auton omistajaksi. 11430: Mitä 1 momentissa on säädetty, noudatetaan 11431: myös, milloin on kysymyksessä maassa valmis- 11432: tettu veronalaisena hankittu auto, kuitenkin 11433: siten, että palautusta haetaan tällöin asian- 11434: omaiselta lääninverovirastolta. 11435: 7§ 7§ 11436: Mikäli veronalaisena maahantuotu auto on Autosta, joka sitä ensi kertaa rekisteröitäes- 11437: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- sä merkitään käytettäväksi ammattimaiseen lii- 11438: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä- kenteeseen ja jota sen omistaja pääasiallisesti 11439: väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton käyttää tällaiseen liikenteeseen, maksuunpan- 11440: omistajaksi tai halijaksi ja joka käyttää sitä naan autoveroa vain se määrä, millä vero 11441: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen, ylittää 57 000 markkaa. 11442: oikeutettu auton oltua haltijan käytössä kui- 11443: tenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton 11444: omistajaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin 11445: piiritullikamarilta takaisin maahan tuotaessa 11446: suoritetun autoveron määrän, kuitenkin enin- 11447: tään 57 000 markkaa. Palautusta on uhalla, 11448: että oikeus sen saamiseen on menetetty, haetta- 11449: va 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on 11450: merkitty autorekisteriin auton omistajaksi. 11451: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on Edellä 1 momentissa säädettyyn tarkoituk- 11452: ennen auton ensirekisteröintiä muutettu sellai- seen tuleva maahan tuotu auto voidaan tul- 11453: seksi, että se olisi 6 §:n 1 momentin nojalla /auksen yhteydessä luovuttaa alennetulla verot- 11454: maahan tuotaessa verosta vapaa, on omistaja ta vain tullilain (573178) 8 §:ssä tarkoitetulle 11455: tai haltija oikutettu, mikäli 6 §:n 4 momentissa rekisteröidyl/e maahantuojal/e. Muissa tapauk- 11456: säädettyä menettelyä ei ole noudatettu, nou- sissa mainittuun tarkoitukseen tulevan maahan 11457: dattaen soveltuvin osin, mitä 1 momentissa on tuodun auton veron alentamisessa noudate- 11458: säädetty, hakemuksesta Helsingin piiritullika- taan, mitä tullilaissa on säädetty tullinoikaisus- 11459: marilta saamaan takaisin autosta maahan ta ja muutoksenhausta. 11460: tuonnin yhteydessä suoritetun autoveron koko 11461: määrän. 11462: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, nouda- Suoritettaessa veroa maassa tehdasmaisesti 11463: tettakoon myös, milloin kysymyksessä on valmistelusta autosta tai maksuunpantaessa ve- 11464: maassa valmistettu veronalaisena hankittu au- roa maassa valmistelusta autosta noudatetaan 11465: to, kuitenkin siten, että palautusta on tällöin soveltuvin osin, mitä 1 momentissa on säädet- 11466: haettava asianomaiselta liikevaihtoverotoimis- ty. 11467: tolta. Mitä tullilaissa tai liikevaihtoverolaissa on 11468: säädetty muutoksenhausta ja oikaisusta, sovel- 11469: letaan myös, jos auto, josta vero on jo suori- 11470: tettu, otetaan käyttöön 1 momentissa säädetyl- 11471: lä tavalla. 11472: 12 1989 vp. - HE n:o 128 11473: 11474: Voimassa oleva laki Ehdotus 11475: Ammattimaisessa liikenteessä tapahtuvan 11476: käytön ja muiden 1 momentissa säädettyjen 11477: alennetun veron edellytysten selvittämisestä 11478: säädetään asetuksella. 11479: 8§ 8§ 11480: Jos tämän lain nojalla verosta vapaan ajo- Jos tämän lain nojalla verosta vapaan tai 11481: neuvon rakennetta on muutettu siten, että alennettuun veroon oikeutetun ajoneuvon ra- 11482: ajoneuvoa ei enää voida pitää, ottaen huo- kennetta on, ottaen huomioon 1 §:n 2 momen- 11483: mioon 1 §:n 2 momentin säännökset, tämän tin säännökset, muutettu tai sen käyttö on 11484: lain mukaan verosta vapaana ajoneuvona, on muuttunut siten, että ajoneuvoa ei enää voida 11485: ajoneuvon omistaja velvollinen tekemään tästä pitää tämän lain lain nojalla verosta vapaana 11486: ilmoituksen kuukauden kuluessa autorekisteri- taikka 7 §:n 1 momentissa tai 13 a §:ssä tar- 11487: keskukselle. Samoin on se, joka 7 §:n nojalla koitettuun alennettuun veroon oikeutettuna 11488: on saanut autoveroa takaisin tai jolle autove- ajoneuvona, on omistaja, jonka omistusaikana 11489: roa on 13 a §:n nojalla jätetty maksuunpane- ajoneuvon rakennetta tai käyttötarkoitusta on 11490: matta tahi joka omistaa auton, josta veroa ei muutettu, velvollinen tekemään tästä ilmoituk- 11491: ole 6 §:n 4 momentin nojalla suoritettu tai sen yhden kuukauden kuluessa autorekisteri- 11492: josta veroa on palautettu tai 13 a §:n nojalla keskukselle. Ilmoitus on tehtävä myös 6 § :n 4 11493: jätetty maksuunpanematta, velvollinen, jos au- momentissa tarkoitetuista ajoneuvoista. 11494: toa ei enää käytetä pääasiallisesti ammattimai- 11495: seen liikenteeseen tahi 6 §:n 1 momentissa 11496: tarkoitettuna autona, tekemään tästä edellä 11497: mainitussa ajassa ilmoituksen autorekisterikes- 11498: kukselle. Milloin tässä pykälässä tarkoitettu 11499: ilmoitusvelvollisuus on laiminlyöty, on poliisi- 11500: viranomaisen estettävä ajoneuvon käyttö, kun- 11501: nes sanottu velvollisuus on täytetty. 11502: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pakettiau- Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pakettiau- 11503: ton rakenteen muuttamisena pidetään myös ton rakenteen muuttamisena pidetään myös 11504: auton tavaratilan varustamista istuimia tai is- auton tavaratilan varustamista istuimin tai is- 11505: tuinten asentamiseen tarkoitetuin laittein. tuinten asentamiseen tarkoitetuin laittein. 11506: Jos tässä pykälässä tarkoitettu ilmoitusvel- 11507: vollisuus on laiminlyöty, poliisiviranomaisen 11508: on estettävä ajoneuvon käyttö, kunnes sanottu 11509: velvollisuus on täytetty tai vero on maksuun- 11510: pantu. 11511: 11512: 12 § 12 § 11513: Mikäli ajoneuvo, josta ei ole tämän lain Jos ajoneuvo, josta tämän lain mukaan ei 11514: mukaan suoritettava veroa tai josta vero on ole suoritettava veroa, ilmoitetaan tai olisi 11515: joko kokonan tai osaksi 7 §:n nojalla palautet- ilmoitettava merkittäväksi rekisteriin muuna 11516: tu, tahi josta veroa on 13 a §:n nojalla jätetty kuin tämän lain nojalla verosta vapaana ajo- 11517: maksuunpanematta, ilmoitetaan tai olisi ilmoi- neuvona, autorekisterikeskuksen on maksuun- 11518: tettava merkittäväksi autorekisteriin muuna pantava auto- tai moottoripyörävero 8 §:n 1 11519: kuin tämän lain mukaan verosta vapaana ajo- momentissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisen tai, 11520: neuvona tai muun omistajan tai haltijan kuin jos 8 §:ssä tarkoitettu rakenteen muutos on 11521: ajoneuvosta veropalautuksen saaneen käyttä- tehty ennen ensirekisteröintiä, ensirekisteröin- 11522: jän tai muun kuin sen henkilön, jolle veroa on nissä ajoneuvon omistajaksi merkityn makset- 11523: jätetty maksuunpanematta, hänen kuoltuaan tavaksi. 11524: hänen oikeudenomistajansa tai toisen veronpa- 11525: lautukseen oikeutetun nimiin, tulee auterekiste- 11526: 1989 vp. - HE n:o 128 13 11527: 11528: Voimassa oleva laki Ehdotus 11529: rikeskuksen varattuaan maksuvelvolliselle tilai- 11530: suuden selvityksen esittämiseen maksuunpanna 11531: auto- tai moottoripyörävero sanotun käyttäjän 11532: tai ajoneuvon luovuttaneen oikeudenomistajan 11533: maksettavaksi. 11534: Mitä 1 momentissa on säädetty autoveron Jos ajoneuvo, joka on 7 §:n 1 momentin tai 11535: maksuunpanosta, on myös noudatettava, jos 13 a §:n nojalla oikeutettu alennettuun veroon, 11536: käy ilmi, että autoa, joka vielä on liikenteessä, ilmoitetaan tai olisi ilmoitettava ajoneuvorekis- 11537: ei enää käytetä pääasiallisesti mainittuihin tar- teriin muuhun kuin mainittujen lainkohtien 11538: koituksiin. Sanotun 1 momentin säännöksiä on mukaiseen alennettuun veroon oikeuttavaan 11539: myös sovellettava ammattimaisen liikenteen käyttöön, autorekisterikeskuksen on maksuun- 11540: harjoittajaan, joka, sen mukaan kuin edellä on pantava autovero 7 §:n 1 momentissa säädetyl- 11541: säädetty, on veronhuojennukseen saaneelta lä tavalla ajoneuvoa käyttäneen omistajan tai 11542: hankkinut auton, ilman että veroa on luovu- hänen oikeudenomistajansa maksettavaksi. 11543: tuksen johdosta maksuunpantu. 11544: Autorekisterikeskuksen on myös maksuun- Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty veron 11545: pantava autovero, milloin autosta tehdään tai maksuunpanosta, on noudatettava myös muu- 11546: olisi tehtävä 8 §:ssä tarkoitettu auton raken- toin, jos liikenteessä käytetään ajoneuvoa, jo- 11547: teen muutosta koskeva ilmoitus. ka ei enää täytä verottomuuden, veronpalau- 11548: tuksen tai veronalennuksen ehtoja. Jos ajoneu- 11549: vo merkitään rekisteriin toisen verottomuu- 11550: teen, alennetun veron alaisen auton käyttöön 11551: tai veronpalautukseen oikeutetun omistukseen 11552: viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä, 11553: kun mainittuihin etuihin oikeutettu omistaja 11554: on luovuttanut ajoneuvon, maksuunpanoa ei 11555: kuitenkaan toimiteta. Myös luovutuksen saa- 11556: jaan sovelletaan, mitä edellä tässä pykälässä on 11557: säädetty. 11558: Jos maksuvelvollinen ei asetetussa kohtuulli- Ennen veron maksuunpanoa autorekisteri- 11559: sessa määräajassa ole käyttänyt tilaisuutta sel- keskuksen tulee varata maksuvelvolliselle tilai- 11560: vityksen esittämiseen, autorekisterikeskuksen suus asiaa koskevan selvityksen esittämiseen. 11561: tulee maksuunpanna vero hänen maksettavak- Jos maksuvelvollinen ei asetetussa kohtuulli- 11562: seen. sessa määräajassa ole antanut selvitystä, auto- 11563: rekisterikeskus suorittaa maksuunpanon. 11564: 11565: Jos auto, josta veroa 6 §:n 4 momentin 11566: nojalla ei ole ollut suoritettava, muutetaan 11567: sellaiseksi autoksi, josta vero on suoritettava, 11568: on asianomaisen piiritullikamarin saatuaan asi- 11569: asta autorekisterikeskukselta ilmoituksen mak- 11570: suunpantava autovero maahan tuojan makset- 11571: tavaksi noudattaen soveltuvin osin, mitä edellä 11572: tässä pykälässä on säädetty. 11573: 11574: 13 §. 13§ 11575: Milloin 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa Milloin 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa 11576: auto sen luovutushetkellä tai auton veronpa- auto sen luovutushetkellä tai auton verovapau- 11577: lautuksen, verovapauden tahi 13 a§:ssä tarkoi- den, veronalennuksen tahi veronpa/autuksen 11578: tetun menettelyn edellytysten muutoin lakates- edellytysten muutoin lakatessa olemasta voi- 11579: sa olemasta voimassa ei ole ollut rekisteriin massa ei ole ollut rekisteriin merkittynä yhtä 11580: merkittynä yhtä kuukautta, maksuunpantava kuukautta, maksuunpantava vero on verova- 11581: 14 1989 vp. - HE n:o 128 11582: 11583: Voimassa oleva laki Ehdotus 11584: vero on verovapaasta autosta ja sellaisesta paasta autosta ja sellaisesta autosta, josta vero 11585: autosta, josta vero on kokonaan palautettu, se on alennettu tai palautettu, se määrä, mikä 11586: määrä, mikä autosta olisi tullut sitä tullattaessa autosta olisi tullut sitä tullattaessa tai toimitet- 11587: tai toimitettaessa verona kantaa, ja sellaisesta taessa täysimääräisenä verona kantaa. Autos- 11588: autosta, josta veroa on osittain palautettu, ta, josta veroa on 7 §:n tai 13 a §:n nojalla 11589: palautetun veron määrä, sekä sellaisesta autos- alennettu, vero on määräämättö tai maksuun- 11590: ta josta veroa jätetty 13 a §:n nojalla mak- panematta jätetyn veron määrä korotettuna 11591: suunpanematta, maksuunpanematta jätetyn yhdellä viidesosalla. Jos auto on mainituissa 11592: veron määrä. Jos auto on sen veronpalautuk- tapauksissa ollut rekisteriin merkittynä yhden 11593: sen, verovapauden tai 13 a §:ssä tarkoitetun kuukauden tai enemmän, alennetaan maksuun- 11594: menettelyn edellytysten lakatessa olemasta voi- pantavaa veroa yhdellä kolmaskymmeneskuu- 11595: massa ollut rekisteriin merkittynä yhden kuu- desosalla jokaista täyttä rekisterissä oloajan 11596: kauden tai enemmän, alennetaan maksuunpan- kuukautta kohti. 11597: tavaa veroa yhdellä kolmaskymmeneskuudeso- 11598: salla jokaista täyttä rekisterissä oloajan kuu- 11599: kautta kohti. 11600: 11601: 11602: 13 a §. 13 a § 11603: Jos 6 §:n nojalla autoverosta vapaa auto on Jos verosta vapaa auto on ennen ensirekiste- 11604: ennen ensirekisteröintiä muutettu laadultaan röintiä muutettu laadultaan henkilöautoksi ja 11605: henkilöautoksi ja sitä ensi kertaa rekisteröitä- sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- 11606: essä merkitty rekisteriin ammattimaiseen lii- teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä- 11607: kenteeseen käytettäväksi ja jos rekisteriin mer- väksi ja jos rekisteriin merkitty omistaja käyt- 11608: kitty omistaja käyttää autoa pääasiallisesti täl- tää autoa pääasiallisesti tällaiseen liikentee- 11609: laiseen liikenteeseen, on autorekisterikeskuksen seen, on autorekisterikeskuksen auton omista- 11610: omistajan hakemuksesta 12 §:n 3 momentin jan hakemuksesta 12 §:n 1 momentin mukai- 11611: mukaisen maksuunpanon yhteydessä otettava sen maksuunpanon yhteydessä otettava vähen- 11612: vähennyksenä huomioon 7 §:n 1 momentissa nyksenä huomioon 7 §:n 1 momentissa tarkoi- 11613: tarkoitettua palautusta vastaava määrä. Ennen tettua maksuunpanematta jätettävää veroa vas- 11614: vähennyksen tekemistä on 7 §:n 1 momentin taava määrä alennettuna sillä liikevaihtoveron 11615: mukaista palautusta vastaavasta määrästä kui- määrällä, joka siitä olisi 7 §:n säännökset huo- 11616: tenkin vähennettävä ne muut verot ja maksut, mioon ottaen lisäksi kannettu, jos auto olisi 11617: jotka autosta sen verovapauden johdosta on tuotu maahan tai toimitettu verollisena. 11618: jätetty perimättä. 11619: 11620: 11621: 17 § 17 § 11622: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa 11623: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai 11624: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- 11625: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysy- ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysy- 11626: vä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja vä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja 11627: jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, 11628: tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste 11629: on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han- on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han- 11630: kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin 11631: valmistumista varten tapahtuvan opiskelun valmistumista varten tapahtuvan opiskelun 11632: hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin 11633: piiritullikamarin on hakemuksesta määrättävä piiritullikamarin on hakemuksesta määrättävä 11634: asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset- asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset- 11635: tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä 11636: 1989 vp. - HE n:o 128 15 11637: 11638: Voimassa oleva laki Ehdotus 11639: 11640: suoritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, suoritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, 11641: kuitenkin enintään 22 400 markkaa. Milloin kuitenkin enintään 22 400 markkaa. Milloin 11642: hakija ajokortissa olevalla merkinnällä tai hakija ajokortissa olevalla merkinnällä tai 11643: muutoin luotettavasti osoittaa, että hänen on muutoin luotettavasti osoittaa, että hänen on 11644: käytettävä automaattivaihteista autoa, veroa käytettävä automaattivaihteista autoa, veroa 11645: palautetaan edellä mainituin edellytyksin enin- palautetaan edellä mainituin edellytyksin enin- 11646: tään 29 600 markkaa. Jos auto on ollut halti- tään 29 600 markkaa. Jos auto on ollut halti- 11647: jan käytössä, vero palautetaan vasta kun halti- jan käytössä, vero palautetaan vasta kun halti- 11648: ja on rekisteröity auton omistajaksi. Hakemus ja on merkitty auton omistajaksi. Hakemus 11649: voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröi- voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröi- 11650: ty auton omistajaksi, mutta se on tehtävä ty auton omistajaksi, mutta se on tehtävä 6 11651: viimeistään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on mer- 11652: ajassa. kitty rekisteriin auton omistajaksi, uhalla että 11653: oikeus palautuksen saamiseen on menetetty. 11654: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa 11655: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai 11656: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- 11657: ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen 11658: puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi 11659: siten alentunut, että hänen pysyvä haitta- siten alentunut, että hänen pysyvä haitta- 11660: asteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin asteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin 11661: piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momentis- piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momentis- 11662: sa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion va- sa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion va- 11663: roista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia roista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia 11664: maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai au- maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai au- 11665: ton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin ton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin 11666: enintään 14 600 markkaa. Palautusta myönne- enintään 14 600 markkaa. Palautusta myönne- 11667: tään vain autosta, jonka hankinta on invalidil- tään vain autosta, jonka hankinta on invalidil- 11668: le hänen toimensa tai työnsä tai ammattiin le hänen toimensa, työnsä tai ammattiin val- 11669: valmistumista varten tapahtuvan opiskelun mistumista varten tapahtuvan opiskelun hoita- 11670: hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus miseksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voi- 11671: voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröi- daan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity 11672: ty auton omistajaksi, mutta se on tehtävä auton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeis- 11673: viimeistään 7 § :n 1 momentissa säädetyssä tään 1 momentissa säädetyssä ajassa. 11674: ajassa. 11675: 11676: 11677: 19 § 11678: 11679: Jos ajoneuvosta kannettua veroa on tämän Jos ajoneuvosta kannettua veroa on 6 a§ :n, 11680: lain säännösten nojalla palautettu, ajoneuvosta 17 tai 18§:n säännösten nojalla palautettu, 11681: suoritetun liikevaihtoveron määrää ei tämän ajoneuvosta suoritetun liikevaihtoveron mää- 11682: johdosta alenneta. rää ei tämän johdosta alenneta. 11683: 11684: Tämä laki tulee voimaan patvana 11685: kuuta 19 . Lakia sovelletaan ajoneuvoihin, 11686: jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimite- 11687: taan voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, kui- 11688: tenkin siten, että lain 7, 8, 12, 13, 13 a, 17 ja 11689: 19 §:ää sovelletaan ajoneuvoihin, jotka luovu- 11690: tetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan 1 päivä- 11691: nä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen. Lain 7, 8, 11692: 16 1989 vp. - HE n:o 128 11693: 11694: Voimassa oleva laki Ehdotus 11695: 12, 13 ja 13 a § :ää sovelletaan ennen tämän 11696: lain voimaantuloa olevassa muodossaan ajo- 11697: neuvoihin, jotka on luovutettu tullivalvonnasta 11698: tai toimitettu ennen 1 päivää tammikuuta 11699: 1990. 11700: 1989 vp. - HE n:o 129 11701: 11702: 11703: 11704: 11705: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi moottoriajoneuvove- 11706: rosta annetun lain muuttamisesta 11707: 11708: 11709: 11710: 11711: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 11712: 11713: Esityksessä ehdotetaan henkilöautoista ja säädettäviksi ajoneuvoveron alaisiksi. Linja- 11714: eräistä kuorma- ja erikoisautoista kannettavan auton lisävero ehdotetaan korotettavaksi 11715: varsinaisen ajoneuvoveron määrää korotetta- 60 000 markkaan. 11716: vaksi. Varsinaisen ajoneuvoveron kantoerien Ehdotetut muutokset liittyvät valtion tulo- ja 11717: lukumäärään vaikuttavia markkamääräisiä ra- menoarvioesitykseen vuodelle 1990, ja ne on 11718: joja esitetään korotettaviksi. Liikelaitoksina tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1990 11719: toimivien valtion laitosten ajoneuvot esitetään alusta. 11720: 11721: 11722: 11723: 11724: PERUSTELUT 11725: 11726: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut kuin kaksiakselisista ajoneuvoista, joissa ei 11727: muutokset käytetä varsinaista tai puoliperävaunua. Vii- 11728: meksi toteutettu varsinaisen ajoneuvoveron ko- 11729: 1.1. Varsinaisen ajoneuvoveron määrä rotus kohdentui siten lähinnä raskaille ajoneu- 11730: voille ja ajoneuvoyhdistelmille. 11731: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain (722/ Henkilöautoista suoritettavan varsinaisen 11732: 66) 1 § :n mukaan moottoriajoneuvon käyttä- ajoneuvoveron määrää ehdotetaan korotetta- 11733: misestä muulla voimalla tai polttoaineelia kuin vaksi 69 markasta 87 markkaan ajoneuvon 11734: sekoittamattomalla bensiinillä tai bensiinialko- kokonaispainon 100 kilogramman määräitä tai 11735: holilla on suoritettava valtiolle moottoriajo- sen osalta. Dieselhenkilöauton veron korotta- 11736: neuvoveroa. Moottoriajoneuvoverona peritään minen on tarpeen rahan arvon muutoksen 11737: dieselöljyä, moottoripetroolia tai sähköä käyt- johdosta. Myöskään ympäristönsuojeluun liit- 11738: tämään tarkoitetusta taikka nestekaasua käyt- tyvistä syistä ei ole syytä suosia dieselkäyttöisiä 11739: tävästä moottoriajoneuvosta varsinaista ajo- henkilöautoja, joiden asema muutoin muuttui- 11740: neuvoveroa. Veron määrä lasketaan ajoneuvon si tähänastista edullisemmaksi, kun bensiini- 11741: lajin, kokonaispainon, akselien lukumäärän tai käyttöisissä henkilöautoissa otetaan käyttöön 11742: telirakenteen sekä perävaunun käytön perus- lisäkustannuksia aiheuttavia laitteistoja pako- 11743: teella. Valtaosa varsinaisen ajoneuvoveron kaasupäästöjen rajoittamiseksi. 11744: alaisista ajoneuvoista on dieselkäyttöisiä. Vero Raskaiden ajoneuvojen suurimpia sallittuja 11745: peritään kultakin verovuodelta, jona on kalen- mittoja ja painoja korotettiin 13 päivänä mar- 11746: terivuosi. raskuuta 1987 annetulla asetuksella ajoneuvo- 11747: Henkilöautoista kannettavan varsinaisen asetuksen muuttamisesta (850/87). Sallittu teli- 11748: ajoneuvoveron määrää on viimeksi korotettu paino korotettiin 16 tonnista 18 tonniin ja 11749: vuoden 1986 alusta. Vuoden 1989 alusta koro- Seitsemänakselisten ajoneuvoyhdistelmien suu- 11750: tettiin veroa muista kuorma- ja erikoisautoista rin sallittu paino 48 tonnista 56 tonniin. Kuusi- 11751: 391134V 11752: 2 1989 vp. - HE n:o 129 11753: 11754: akselisten ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu 1.2. Varsinainen ajoneuvovero eräiden val- 11755: paino jäi edelleen 48 tonniin. tion laitosten ajoneovoista 11756: 11757: Enimmäispainojen korotukset tulevat voi- Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 6 §:n 11758: maan vuoden 1990 alusta. Tierasituksen kas- 1 kohdan nojalla valtion ja sen laitosten omis- 11759: vun rajoittamiseksi luovutaan samasta ajan- tamat ja näiden käytössä olevat moottoriajo- 11760: kohdasta lukien nykyisestä maa- ja kiviaines- neuvot ovat varsinaisesta ajoneuvoverosta va- 11761: ten sekä puutavaran kuljetuksessa käytettäväs- paat. Verovapaus on koskenut muun muassa 11762: tä tilavuusperusteisesta kuormitusjärjestelmäs- posti- ja telelaitoksen, Valtionrautateiden ja 11763: muiden vastaavien laitosten laadultaan ajoneu- 11764: tä. Vuoden 1992 alusta voimaan tulevilla mää- 11765: räyksillä on korotettu ulkomaan liikenteessä voveron alaisten ajoneuvojen veroa. Kun näi- 11766: käytettävän ajoneuvoyhdistelmän suurin sallit- den ajoneuvojen verosta aiheutuvat kustan- 11767: tu vetoakselipaino 11,5 tonniin. nukset ovat olleet valtion budjettitalouden pii- 11768: rissä rahoitettavia, on katsottu tarkoituksen- 11769: mukaiseksi olla kantamatta myöskään valtiolle 11770: Liikenneministeriö on arvioinut, ettei tierasi- tulevaa ajoneuvoveroa kyseisistä ajoneuvoista. 11771: tus kokonaisuutena lainkaan nouse ehdotettu- Tämä ajoneuvoveroa koskeva poikkeus yleensä 11772: jen muutosten johdosta. Tämä perustuu yli- noudatettavasta periaatteesta, jonka mukaan 11773: kuormien vähenemiseen, akselien lukumäärän myös valtio suorittaa asianomaisissa säännök- 11774: lisäämiseen ja siihen, että suuremmalla kalus- sissä edellytetyt välilliset verot, ei ole tähänasti- 11775: tolla tietyn tavaramäärän kuljettamiseen riittää sissa olosuhteissa johtanut esimerkiksi kilpailu- 11776: pienempi ajosuorite. Kuitenkin telipainon ko- etuihin yksityiseen liiketoimintaan nähden. 11777: rotus 16 tonnista 18 tonniin voi ensi vaiheessa Liiketoimintaa harjoittava valtion laitos voi- 11778: lisätä käytännön kuormitusta perävaunutto- daan kuitenkin valtion liikelaitoksista annetun 11779: rnissa kuorma-autoissa. Pääasiassa siltojen lain (627 /87) mukaan järjestää toimimaan 11780: vahvistamisesta ja tiestön leventämisestä kui- muun muassa taloudeltaan itsenäisenä liikelai- 11781: tenkin aiheutuu kustannuksia, joiden määräksi toksena. Liikelaitoksia ovat ne laitokset, joista 11782: arvioidaan yleisillä teillä 100-150 milj. mark- on erikseen annettu tätä tarkoittava laitoskoh- 11783: kaa vuodessa. Tarvittavien toimenpiteiden tul- tainen laki. Perustetut tai perustettavat liikelai- 11784: tua suoritetuiksi kustannukset alenevat asteit- tokset voivat toimia myös kilpailuolosuhteissa 11785: tain. Pysyväksi kustannusten kasvun tasoksi muuhun yritystoimintaan nähden. Liikelaitok- 11786: voidaan arvioida noin 30-40 milj. markkaa seksi siirtyvien valtion laitosten asema muuttuu 11787: vuodessa. sillä tavoin, ettei enää voida katsoa olevan 11788: syytä myöntää näiden laitosten omistamille ja 11789: käyttämille ajoneuvoille vapautusta ajoneuvo- 11790: Mainitun ajoneuvoasetuksen muutoksen yh- 11791: verosta. Tämän vuoksi moottoriajoneuvove- 11792: teydessä valtioneuvosto katsoi, että akseli-, 11793: rosta annetun lain 6 §:n 1 kohdassa ehdotetaan 11794: teli- ja kokonaispainojen sekä leveyden koro- 11795: säädettäväksi, ettei valtion ja sen laitosten 11796: tuksen tieverkolle aiheuttamaa rasitusta vastaa- 11797: ajoneuvojen verovapaus koske valtion liikelai- 11798: vasti olisi kuorma-autoliikenteen verotusta tar- 11799: toksista annetussa laissa tarkoitettujen liikelai- 11800: kistettava vuosien 1989 ja 1990 tulo- ja meno- 11801: tosten ajoneuvoja. 11802: arvioesitysten yhteydessä. Tästä johtuvat muu- 11803: tokset olisi toteutettava riippumatta muista 11804: veromuutoksista. 11805: 1.3. Varsinaisen ajoneuvoveron jakautumi- 11806: nen eriin 11807: Sallittujen mittojen ja painojen korotuksesta 11808: yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten kasvu Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 11809: ehdotetaan katettavaksi osittain ajoneuvoveron 10 §:n mukaan, sellaisena kuin se on 20 päivä- 11810: korotuksella. Muiden kuorma- ja erikoisauto- nä marraskuuta 1987 annetussa laissa (859/87), 11811: jen kuin kaksiakselisten, joissa ei käytetä perä- varsinaisen ajoneuvoveron kanto suoritetaan 11812: vaunua, ajoneuvoveron määrää ehdotetaan tä- kahdessa erässä, jos veron määrä on vähintään 11813: män vuoksi korotettavaksi 3 markalla ajoneu- 1 400 markkaa, ja neljässä erässä, jos veron 11814: von kokonaispainon 100 kilogramman määräi- määrä on vähintään 2 800 markkaa. Ehdotetut 11815: tä tai sen osalta. muutokset ajoneuvoveron määriin vaikuttaisi- 11816: 1989 vp. - HE n:o 129 3 11817: 11818: vat siten, että vero tulisi useissa tapauksissa koituksena on edelleen jatkaa tätä käytäntöä, 11819: suoritettavaksi useammassa erässä kuin tähän ja sitä varten valtion vuoden 1990 tulo- ja 11820: asti. menoarvioon on liikenneministeriön pääluok- 11821: Veronkantokustannusten nousun välttämi- kaan varattu asianomainen määräraha. Tämä 11822: seksi ja menettelyn pitämiseksi myös veron- ja polttoaineiden hintasuhteet huomioon ot- 11823: alaisten ajoneuvojen käyttäjien kannalta mah- taen linja-autoista suoritettavan lisäveron mää- 11824: dollisimman yksinkertaisena ehdotetaan, että rä esitetään korotettavaksi pysyvänä voimassa 11825: moottoriajoneuvoverolain 10 §:ssä säädettyjä olevasta 20 000 markasta 60 000 markkaan. 11826: markkamääräisiä rajoja korotettaisiin siten, et- Käytännössä linja-autoista ei ole suoritettu 11827: tä varsinaisen ajoneuvoveron kanto toimitettai- lisäveroa. Ehdotuksen tarkoituksena on, ettei 11828: siin kahdessa erässä, jos veron määrä on vä- lisäveroa ryhdyttäisi edelleenkään Iinja-autois- 11829: hintään 1 800 markkaa, ja neljässä erässä, jos ta suorittamaan, vaan näissä käytettäisiin polt- 11830: veron määrä on vähintään 3 600 markkaa. toaineena dieselöljyä. 11831: 11832: 11833: 1.4. Linja-autojen lisävero 2. Taloudelliset vaikutukset 11834: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain Varsinaisen ajoneuvoveron kantaminen eh- 11835: 14 §:n mukaan rekisteröidystä ja rekisteröi- dotetulla tavalla korotettuna lisäisi veron tuot- 11836: mättöiDästä dieselöljyä tai moottoripetroolia toa vuonna 1990 arviolta 75 miljoonalla mar- 11837: käyttämään tarkoitetusta ajoneuvosta on suo- kaiia vuonna 1989 sovellettuihin veroperustei- 11838: ritettava lisäveroa, jos ajoneuvoa käytetään siin verraten. Valtion liikelaitosten ajoneuvoil- 11839: dieselöljyä tai moottoripetroolia lievemmin ve- ta kannettavan veron osuus on tästä noin 10 11840: rotetulla polttoaineena. Lisäveron alaisen polt- miljoonaa markkaa. 11841: toaineen käyttöön katsotaan ryhdytyn, kun Linja-autojen lisäveron määrän korottami- 11842: ajoneuvon polttoainejärjestelmään kuuluvassa nen ehdotetuna tavalla ei muuttaisi nykyistä 11843: säiliössä on tällaista polttoainetta. Lisävero on tilannetta, jossa lisäveroa ei ole maksuunpantu 11844: mainitun lain 15 §:n mukaan suoritettava riip- linja-autoille. Linja-autoliikenteelle lisäveron 11845: pumatta siitä, miten ja missä ajoneuvoa käyte- korotuksesta ei aiheutuisi kustannuksia. 11846: tään. 11847: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 11848: 16 §:n mukaan lisäveron määrä varsinaisen 3. Voimaantulo 11849: ajoneuvoveron alaisista ajoneuvoista on tuo 11850: vero kaksikymmenkertaisena, kuitenkin vähin- 11851: tään 5 000 markkaa. Vastaavalla tavalla laske- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 patva- 11852: taan lisäveron määrä myös silloin, kun kysees- nä tammikuuta 1990. Lain säännöksiä noudat- 11853: sä on sellainen ajoneuvo, joka ei ole varsinai- taen olisi vero voitava maksuunpanna jo ennen 11854: sen ajoneuvoveron alainen, mutta josta varsi- sanottua päivää. 11855: naisen ajoneuvoveron määrä voidaan ajoneu- 11856: von laadun puolesta laskea. Muista moottori- 11857: ajoneuvoista lisävero on 5 000 markkaa. Linja- 4. Säätämisjärjestys 11858: autoista lisävero on kuitenkin pysyvästi voi- 11859: massa olevan säännöksen mukaan 20 000 Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär- 11860: markkaa. Vuonna 1989 linja-auton lisävero on jestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä vuotta pi- 11861: väliaikaisesti voimassa olevan säännöksen mu- demmältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa 11862: kaan 50 000 markkaa. säätämisj ärj esty ksessä. 11863: Linja-autoliikenteen tukijärjestelmässä on 11864: siirrytty vuoden 1989 alusta lukien polttoaine- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 11865: veron palauttamisesta avoimeen tukeen. Tar- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 11866: 4 1989 vp. - HE n:o 129 11867: 11868: 11869: 11870: Laki 11871: moottoriajoneuvoverosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta 11872: 11873: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulukuuta 11874: 1966 annetun lain 5 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 kohta, 10 §:n 1 momentti ja 16 §:n 1 momentti, 11875: sellaisina kuin näistä ovat 5 §:n 1 momentti muutettuna 13 päivänä joulukuuta 1985 ja 18 11876: päivänä marraskuuta 1988 annetuilla laeilla (947 /85 ja 961188), 6 §:n 1 kohta 26 päivänä 11877: kesäkuuta 1981 annetussa laissa (486/81), 10 §:n 1 momentti 20 päivänä marraskuuta 1987 11878: annetussa laissa (859/87) ja 16 §:n 1 momentti 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa 11879: (947 /85), näin kuuluviksi: 11880: 11881: 5§ autosta, joka on hyväksytty ja jota käytetään 11882: Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, varsinaisen perävaunun vetoon, kultakin koko- 11883: moottoripetrolia tai sähköä käyttämään tarkoi- naispainon 100 kilogramman määräitä tai sen 11884: tetusta taikka nestekaasua käyttävästä mootto- osalta 54 markkaa. 11885: riajoneuvosta: 11886: 1) henkilöautosta kultakin kokonaispainon 11887: 100 kilogramman määräitä tai sen osalta 87 6§ 11888: markkaa ja pakettiautosta kultakin kokonais- Varsinaisesta ajoneuvoverosta ovat vapaat: 11889: painon 100 kilogramman määräitä tai sen osal- 1) moottoriajoneuvot, jotka omistaa ja joita 11890: ta 27 markkaa; käyttää valtio tai sen laitos, valtion liikelaitok- 11891: 2) muusta kuin 3 kohdassa tarkoitetusta sista annetussa laissa (627 /87) tarkoitetun liike- 11892: kaksiakselisesta kuorma- ja erikoisautosta kul- laitoksen omistamia ajoneuvoja kuitenkaan 11893: takin kokonaispainon 100 kilogramman mää- mukaan lukematta, 11894: räitä tai sen osalta 27 markkaa 14 000 kilo- 11895: gramman kokonaispainoon saakka ja kultakin 11896: tämän painon ylittävältä 100 kilogramman ko- 10§ 11897: konaispainon määräitä tai sen osalta 54 mark- Varsinainen ajoneuvovero on maksettava ve- 11898: kaa; ronkannossa. Jos suoritettava ajoneuvovero on 11899: 3) kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on vähintään 1 800 markkaa, toimitetaan kanto 11900: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun kahdessa erässä, ja veron määrän ollessa vä- 11901: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo- hintään 3 600 markkaa, neljässä erässä. Ajo- 11902: gramman määräitä tai sen osalta 51 markkaa neuvovero tai sen maksettavaksi erääntynyt erä 11903: ja kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on on maksettava ennen kuin moottoriajoneuvoa 11904: hyväksytty ja jota käytetään varsinaisen perä- asianomaisena vuonna käytetään, jollei rekiste- 11905: vaunun vetoon, kultakin kokonaispainon 100 riviranomainen yksittäistapauksessa toisin 11906: kilogramman määräitä tai sen osalta 54 mark- määrää. 11907: kaa; 11908: 4) muusta kuin 5 kohdassa tarkoitetusta 11909: telirakenteisesta kuorma- tai erikoisautosta ja 16 § 11910: kolme- tai useampiakselisesta kuorma- ja eri- Lisävero on niistä moottoriajoneuvoista, 11911: koisautosta kultakin kokonaispainon 100 ki- joista on suoritettava varsinaista ajoneuvove- 11912: logramman määräitä tai sen osalta 36 markkaa roa tai joista laatunsa puolesta ajoneuvovero 11913: 19 000 kilogramman kokonaispainoon saakka voidaan laskea, jolloin bensiiniä käyttämään 11914: ja kultakin tämän ylittävältä 100 kilogramman tarkoitetun ajoneuvon vero on laskettava 11915: määräitä tai sen osalta 63 markkaa; 5 §:ssä säädetyin perustein, tuo vero kaksikym- 11916: 5) telirakenteisesta kuorma-autosta, joka on menkertaisena, kuitenkin vähintään 5 000 11917: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun markkaa. Muista moottoriajoneuvoista lisäve- 11918: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo- ro on 5 000 markkaa. Linja-auton lisävero on 11919: gramman määräitä tai sen osalta 48 markkaa 60 000 markkaa. 11920: ja telirakenteisesta kuorma-autosta samoin 11921: kuin kolme- tai useampiakselisesta kuorma- 11922: 1989 vp. - HE n:o 129 5 11923: 11924: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- taen voidaan varsinainen ajoneuvovero mak- 11925: kuuta 1990. Tämän lain säännöksiä noudat- suunpanna jo ennen lain voimaan tuloa. 11926: 11927: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 11928: 11929: 11930: Tasavallan Presidentti 11931: MAUNO KOIVISTO 11932: 11933: 11934: 11935: 11936: Ministeri Ulla Puolanne 11937: 6 1989 vp. - HE n:o 129 11938: 11939: Liite 11940: 11941: Laki 11942: moottoriajoneuvoverosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta 11943: 11944: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulukuuta 11945: 1966 annetun lain 5 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 kohta, 10 §:n 1 momentti ja 16 §:n 1 momentti, 11946: sellaisina kuin näistä ovat 5 §:n 1 momentti muutettuna 13 päivänä joulukuuta 1985 ja 18 11947: päivänä marraskuuta 1988 annetuilla laeilla (947 /85 ja 961/88), 6 §:n 1 kohta 26 päivänä 11948: kesäkuuta 1981 annetussa laissa (486/81), 10 §:n 1 momentti 20 päivänä marraskuuta 1987 11949: annetussa laissa (859/87) ja 16 §:n 1 momentti 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa 11950: (947 /85), näin kuuluviksi: 11951: 11952: Voimassa oleva laki Ehdotus 11953: 11954: 5§ 5§ 11955: Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, 11956: moottoripetrolia tai sähköä käyttämään tarkoi- moottoripetrolia tai sähköä käyttämään tarkoi- 11957: tetusta taikka nestekaasua käyttävästä mootto- tetusta taikka nestekaasua käyttävästä mootto- 11958: riajoneuvosta: riajoneuvosta: 11959: 1) henkilöautosta kultakin kokonaispainon 1) henkilöautosta kultakin kokonaispainon 11960: 100 kilogramman määräitä tai sen osalta 69 100 kilogramman määräitä tai sen osalta 87 11961: markkaa ja pakettiautosta kultakin kokonais- markkaa ja pakettiautosta kultakin kokonais- 11962: painon 100 kilogramman määräitä tai sen osal- painon 100 kilogramman määräitä tai sen osal- 11963: ta 27 markkaa; ta 27 markkaa; 11964: 2) muusta kuin 3 kohdassa tarkoitetusta 2) muusta kuin 3 kohdassa tarkoitetusta 11965: kaksiakselisesta kuorma- ja erikoisautosta kul- kaksiakselisesta kuorma- ja erikoisautosta kul- 11966: takin 100 kilogramman kokonaispainon mää- takin kokonaispainon 100 kilogramman mää- 11967: räitä tai sen osalta 27 markkaa 14 000 kilo- räitä tai sen osalta 27 markkaa 14 000 kilo- 11968: gramman kokonaispainoon saakka ja kultakin gramman kokonaispainoon saakka ja kultakin 11969: tämän painon ylittävältä 100 kilogramman ko- tämän painon ylittävältä 100 kilogramman ko- 11970: konaispainon määräitä tai sen osalta 54 mark- konaispainon määräitä tai sen osalta 54 mark- 11971: kaa; kaa; 11972: 3) kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on 3) kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on 11973: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun 11974: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo- vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo- 11975: gramman määräitä tai sen osalta 48 markkaa gramman määräitä tai sen osalta 51 markkaa 11976: ja kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on ja kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on 11977: hyväksytty ja jota käytetään varsinaisen perä- hyväksytty ja jota käytetään varsinaisen perä- 11978: vaunun vetoon, kultakin kokonaispainon 100 vaunun vetoon, kultakin kokonaispainon 100 11979: kilogramman määräitä tai sen osalta 51 mark- kilogramman määräitä tai sen osalta 54 mark- 11980: kaa; kaa; 11981: 4) muusta kuin 5 kohdassa tarkoitetusta 4) muusta kuin 5 kohdassa tarkoitetusta 11982: telirakenteisesta kuorma- tai erikoisautosta ja telirakenteisesta kuorma- tai erikoisautosta ja 11983: kolme- tai useampiakselisesta kuorma- ja eri- kolme- tai useampiakselisesta kuorma- ja eri- 11984: koisautosta kultakin kokonaispainon 100 ki- koisautosta kultakin kokonaispainon 100 ki- 11985: logramman määräitä tai sen osalta 33 markkaa logramman määräitä tai sen osalta 36 markkaa 11986: 19 000 kilogramman kokonaispainoon saakka 19 000 kilogramman kokonaispainoon saakka 11987: ja kultakin tämän ylittävältä 100 kilogramman ja kultakin tämän ylittävältä 100 kilogramman 11988: määräitä tai sen osalta 60 markkaa; määräitä tai sen osalta 63 markkaa; 11989: 5) telirakenteisesta kuorma-autosta, joka on 5) telirakenteisesta kuorma-autosta, joka on 11990: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun 11991: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo- vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo- 11992: 1989 vp. - HE n:o 129 7 11993: 11994: Voimassa oleva laki Ehdotus 11995: gramman määräitä tai sen osalta 45 markkaa gramman määräitä tai sen osalta 48 markkaa 11996: ja telirakenteisesta kuorma-autosta samoin ja telirakenteisesta kuorma-autosta samoin 11997: kuin kolme- tai useampiakselisesta kuorma- kuin kolme- tai useampiakselisesta kuorma- 11998: autosta, joka on hyväksytty ja jota käytetään autosta, joka on hyväksytty ja jota käytetään 11999: varsinaisen perävaunun vetoon, kultakin koko- varsinaisen perävaunun vetoon, kultakin koko- 12000: naispainon 100 kilogramman määräitä tai sen naispainon 100 kilogramman määräitä tai sen 12001: osalta 51 markkaa. osalta 54 markkaa. 12002: 12003: 12004: 6§ 6§ 12005: Varsinaisesta ajoneuvoverosta ovat vapaat: Varsinaisesta ajoneuvoverosta ovat vapaat: 12006: 1) moottoriajoneuvot, jotka omistaa ja joita 1) moottoriajoneuvot, jotka omistaa ja joita 12007: käyttää valtio tai valtion laitos; käyttää valtio tai sen laitos, valtion liikelaitok- 12008: sista annetussa laissa (627/87) tarkoitetun liike- 12009: laitoksen omistamia ajoneuvoja kuitenkaan 12010: mukaan lukematta, 12011: 12012: 12013: 10 § 10§ 12014: Varsinainen ajoneuvovero on maksettava ve- Varsinainen ajoneuvovero on maksettava ve- 12015: ronkannossa. Jos suoritettava ajoneuvovero on ronkannossa. Jos suoritettava ajoneuvovero on 12016: vähintään 1 400 markkaa, toimitetaan kanto vähintään 1 800 markkaa, toimitetaan kanto 12017: kahdessa erässä, ja veron määrän ollessa vä- kahdessa erässä, ja veron määrän ollessa vä- 12018: hintään 2 800 markkaa, neljässä erässä. Ajo- hintään 3 600 markkaa, neljässä erässä. Ajo- 12019: neuvovero tai sen maksettavaksi erääntynyt erä neuvovero tai sen maksettavaksi erääntynyt erä 12020: on maksettava ennen kuin moottoriajoneuvoa on maksettava ennen kuin moottoriajoneuvoa 12021: asianomaisena vuonna käytetään, jollei rekiste- asianomaisena vuonna käytetään, jollei rekiste- 12022: riviranomainen yksittäistapauksessa toisin riviranomainen yksittäistapauksessa toisin 12023: määrää. määrää. 12024: 12025: 12026: 16 § 16 § 12027: Lisävero on niistä moottoriajoneuvoista, Lisävero on niistä moottoriajoneuvoista, 12028: joista on suoritettava varsinaista ajoneuvove- joista on suoritettava varsinaista ajoneuvove- 12029: roa tai joista laatunsa puolesta ajoneuvovero roa tai joista laatunsa puolesta ajoneuvovero 12030: voidaan laskea, jolloin bensiiniä käyttämään voidaan laskea, jolloin bensiiniä käyttämään 12031: tarkoitetun ajoneuvon vero on laskettava tarkoitetun ajoneuvon vero on laskettava 12032: 5 §:ssä säädetyin perustein, tuo vero kaksikym- 5 §:ssä säädetyin perustein, tuo vero kaksikym- 12033: menkertaisena, kuitenkin vähintään 5 000 menkertaisena, kuitenkin vähintään 5 000 12034: markkaa. Muista moottoriajoneuvoista lisäve- markkaa. Muista moottoriajoneuvoista lisäve- 12035: ro on 5 000 markkaa. Linja-auton lisävero on ro on 5 000 markkaa. Linja-auton lisävero on 12036: 20 000 markkaa. 60 000 markkaa. 12037: 12038: 12039: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 12040: kuuta 1990. Tämän lain säännöksiä noudat- 12041: taen voidaan varsinainen ajoneuvovero mak- 12042: suunpanna jo ennen lain voimaan tuloa. 12043: 1989 vp. - HE n:o 130 12044: 12045: 12046: 12047: 12048: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammatillisten oppilai- 12049: tosten rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta 12050: 12051: 12052: 12053: 12054: ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ 12055: 12056: Esityksessä ehdotetaan, että kunnallisissa ja palkkauskustannusten valtionosuus määräytyy 12057: yksityisissä ammatillista peruskoulutusta anta- todellisten menojen mukaan, jatkettaisiin edel- 12058: vissa ammatillisissa oppilaitoksissa vuosina leen vuonna 1990. 12059: 1986-89 noudatettua valtionosuuden myöntä- Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 12060: mismenettelyä, jossa rehtorien ja opettajien 1990 alusta. 12061: 12062: 12063: 12064: 12065: PERUSTELUT 12066: 12067: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut timat erityispiirteet laskennallisissa perusteissa 12068: muutokset olisi mahdollisuuksien mukaan tarkoitus ottaa 12069: samanaikaisesti huomioon. 12070: Ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta Opetusministeriön asettama ammatillisten 12071: annetun lain (494/83), jäljempänä rahoitusla- oppilaitosten tuntikehystyöryhmä on jättänyt 12072: ki, 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan amma- 15 päivänä kesäkuuta 1989 muistionsa ministe- 12073: tillista peruskoulutusta antava kunnallinen op- riölle (opetusministeriön työryhmän muistiaita 12074: pilaitos saa valtionosuutta käyttökustannuksik- 1989:34). Muistio sisältää ehdotuksen ammatil- 12075: si luettaviin rehtorien ja opettajien palkkaus- listen oppilaitosten tuntikehysjärjestelmäksi 12076: kustannuksiin rahamäärän, joka vastaa liki- tarvittavine säännöksineen. Työryhmän muis- 12077: määrin todellisia menoja ja joka määräytyy tio on tällä hetkellä laajalla lausuntokierroksel- 12078: asetuksella säädettävien laskennallisten perus- la ja säännösten valmistelu on kesken, minkä 12079: teiden mukaan. Lain 8 § :n mukaan ammatillis- vuoksi ammatillisissa oppilaitoksissa ei saada 12080: ta peruskoulutusta antava yksityinen oppilaitos tuntikehysjärjestelmää vielä vuoden 1990 alus- 12081: saa valtionavustusta samojen perusteiden mu- ta käyttöön. Tuntikehysjärjestelmää tulisi pyr- 12082: kaan kuin vastaava kunnallinen oppilaitos saa kiä käyttämään laskennallisten valtion- 12083: valtionosuutta. Lain 24 §:n 3 momentin mu- osuusperusteiden lähtökohtana, jolloin tämän 12084: kaan edellä mainittuihin palkkauskustannuk- hetkisten arvioiden mukaan suunniteltu tunti- 12085: siin suoritetaan valtionosuutta ja -avustusta kehysjärjestelmä tulee todennäköisesti asetta- 12086: vuosilta 1986-1989 kuitenkin todellisten me- maan laskennallisille perusteille uudet vaati- 12087: nojen mukaan. mukset. Vastaavasti opetusministeriön hallin- 12088: Edellä tarkoitettujen laskennallisten valtion- nonalalla kuluvana vuonna käynnistetyt val- 12089: osuusperusteiden käyttöönottoa on lykätty nel- tionapujärjestelmän uudistamistoimet tullevat 12090: jällä vuodella, koska on katsottu, että amma- vaikuttamaan käyttökustannusten laskennalli- 12091: tillisiin oppilaitoksiin tulisi kehittää lukiossa ja siin valtionapuperusteisiin. Tämän vuoksi on 12092: peruskoulussa käytössä olevan kaltainen tunti- tarkoituksenmukaista, että palkkausmenojen 12093: kehysjärjestelmä. Tuntikehysjärjestelmän vaa- laskennallisiin valtionapuperusteisiin siirryttäi- 12094: 12095: 39ll58X 12096: 2 1989 vp. - HE n:o 130 12097: 12098: siin vasta sitten, kun muun muassa tuntikehys- 2. Asian valmistelu 12099: järjestelmän edellyttämät järjestelyt voidaan 12100: samalla ottaa huomioon. Asia on valmisteltu virkamiestyönä. 12101: Edellä esitetyn johdosta ehdotetaan, että 12102: rahoituslain 24 §:n 3 momenttia muutettaisiin 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 12103: siten, että ammatillista peruskoulutusta anta- tukset 12104: vissa kunnallisissa ja yksityisissä oppilaitoksis- 12105: sa valtionosuutta ja -avustusta rehtorien ja Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia 12106: opettajien palkoista sekä niistä menevistä työn- vaikutuksia. Rehtorien ja opettajien palkkauk- 12107: antajan sosiaaliturvamaksuista ja eläkevakuu- sen valtionosuutta koskeva todellisten menojen 12108: tusmaksuista aiheutuviin kustannuksiin suori- mukainen määräämismenettely vastaa nykyistä 12109: tettaisiin vielä vuonna 1990 todellisten menojen käytäntöä eikä aiheuta kustannusten lisäystä. 12110: mukaan. Koska valtionosuus ja -avustus mää- 12111: räytyisi todellisten menojen mukaan, luettaisiin 4. Voimaantulo 12112: rahoituslain 2 §:n 2 momentin 5 kohdan sään- 12113: nöksestä poiketen tänä aikana tapaturma- ja Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä- 12114: sairausvakuutuksen perusteella työnantajalle nä tammikuuta 1990. 12115: suoritetut rehtoreita ja opettajia koskevat kor- 12116: vaukset vastaavasti käyttökustannusten vähen- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 12117: nykseksi. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 12118: 12119: 12120: 12121: 12122: Laki 12123: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta 12124: 12125: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 12126: päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain 24 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä 12127: joulukuuta 1987 annetussa laissa (1249/87), näin kuuluvaksi: 12128: 12129: 24 § työnantajan sosiaaliturvamaksuista ja elä- 12130: Siirtymäsäännökset kevakuutusmaksuista aiheutuviin kustannuk- 12131: siin suoritetaan valtionosuutta ja -avustusta 12132: vuosilta 1986-90 todellisten menojen mukaan. 12133: Edellä 5 §:n 1 momentin 1 kohdasta poike- 12134: ten kunnallisten ja yksityisten ammatillista pe- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 12135: ruskoulutusta antavien oppilaitosten rehtorien kuuta 1990. 12136: ja opettajien palkoista sekä niistä menevistä 12137: 12138: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 12139: 12140: 12141: Tasavallan Presidentti 12142: MAUNO KOIVISTO 12143: 12144: 12145: 12146: 12147: Opetusministeri Christoffer Taxell 12148: 1989 vp. - HE n:o 130 3 12149: 12150: Liite 12151: 12152: 12153: 12154: Laki 12155: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta 12156: 12157: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 12158: päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain 24 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä 12159: joulukuuta 1987 annetussa laissa (1249/87), näin kuuluvaksi: 12160: 12161: Voimassa oleva laki Ehdotus 12162: 12163: 24 § 12164: Siirtymäsäännökset 12165: 12166: Edellä 5 §:n 1 momentin 1 kohdasta poike- Edellä 5 §:n 1 momentin 1 kohdasta poike- 12167: ten kunnallisten ja yksityisten ammatillista pe- ten kunnallisten ja yksityisten ammatillista pe- 12168: ruskoulutusta antavien oppilaitosten rehtorien ruskoulutusta antavien oppilaitosten rehtorien 12169: ja opettajien palkoista sekä niistä menevistä ja opettajien palkoista sekä niistä menevistä 12170: työnantajan sosiaaliturvamaksuista ja elä- työnantajan sosiaaliturvamaksuista ja elä- 12171: kevakuutusmaksuista aiheutuviin kustannuk- kevakuutusmaksuista aiheutuviin kustannuk- 12172: siin suoritetaan valtionosuutta ja -avustusta siin suoritetaan valtionosuutta ja -avustusta 12173: vuosilta 1986-89 todellisten menojen mukaan. vuosilta 1986-90 todellisten menojen mukaan. 12174: 12175: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 12176: kuuta 1990. 12177: 1989 vp. - HE n:o 131 12178: 12179: 12180: 12181: 12182: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maidon väliaikaisesta 12183: kiintiömaksusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 12184: 12185: 12186: 12187: 12188: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 12189: 12190: Maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta an- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 12191: nettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy- 12192: että kiintiömaksun suuruus alennetaan 10 000 väksytty ja vahvistettu. Sitä sovelletaan mai- 12193: ensimmäiseltä vahvistetun kiintiön ylittävältä dontuottajan vuonna 1989 meijeriin toimitta- 12194: litralta 205 pennistä 50 penniin litralta. maan maitoon. 12195: 12196: 12197: 12198: 12199: ESITYKSEN PERUSTELUT 12200: 12201: 1. Nykyinen tilanne 2. Esityksen tavoitteet ja ehdo- 12202: tetut muutokset 12203: Vuoden 1985 alusta voimaan tullut maidon 12204: kaksihintajärjestelmä perustuu maidon väliai- Maidon kaksihintajärjestelmän käyttöön- 12205: kaisesta kiintiömaksusta annettuun lakiin oton keskeisenä tavoitteena oli muuttaa maata- 12206: (569/84) ja maidon väliaikaisista tuotantokiin- louden markkinoimisvastuu maitoylijäämien 12207: tiöistä annettuun lakiin (570/84). kasvun osalta tuottajakohtaiseksi määräämällä 12208: Maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta anne- maidontuottajille tuotantokiintiöt. Toisaalta 12209: tun lain mukaan on jokainen, joka harjoittaa tavoitteena oli maidontuotannon kasvun py- 12210: Suomessa meijeriliikettä, velvollinen suoritta- säyttäminen sekä pitemmällä aikavälillä tuo- 12211: maan kuukausittain kiintiömaksua niiltä vas- tannon ja kulutuksen tasapainottaminen. Mai- 12212: taanottamiltaan maitolitroilta, jotka ylittävät don tuotanto onkin jatkuvasti laskenut. Sa- 12213: maidontuottajalle vahvistetun vuotuisen tuo- manaikaisesti maitotuotteiden kulutus on kui- 12214: tantokiintiön mukaisen litramäärän. Meijeri- tenkin vähentynyt ja kulutuksen painopiste on 12215: liikkeen on vähennettävä kiintiömaksua vas- siirtynyt vähärasvaisiin tuotteisiin. 12216: taava määrä asianomaiselle maidontuottajalle Maatalouden rakenteen kehittämistarpeet 12217: maksettavasta maidon hinnasta. Maidon kiin- huomioon ottaen kiintiömaksun suuruus olisi 12218: tiömaksun suuruus litraa kohti oli 160 penniä kohtuullista porrastaa sen mukaan, kuinka 12219: vuonna 1985, 200 penniä vuonna 1986 ja 205 suuresta kiintiön ylityksestä on kysymys. Siksi 12220: penniä vuosina 1987, 1988 ja 1989. Tarkoituk- ehdotetaan kiintiömaksun määräksi vahviste- 12221: sena on ollut, että kiintiömaksun suuruus vas- tun tuotantokiintiön ylittävältä 10 000 litralta 12222: taa maidon viennistä aiheutuneita kustannuk- 50 penniä litraa kohden. Muilta osin kiintiö- 12223: sia. maksun suuruus olisi edelleen 205 penniä litral- 12224: 12225: 391163C 12226: 2 1989 vp. - HE n:o 131 12227: 12228: ta. Koska laki on voimassa vuoden 1989 lop- 3. Voimaantulo 12229: puun, koskisi muutaskin vain kyseistä vuotta. 12230: Kiintiömaksuja kannettiin vuodelta 1988 Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol- 12231: noin 13 miljoonan litran perusteella yhteensä lisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksyt- 12232: 26 miljoonaa markkaa. Mikäli maidon kiintiö- ty ja vahvistettu. Sitä sovellettaisiin tuottajan 12233: maksua kannetaan ehdotetuna tavalla vuodelta vuonna 1989 meijeriin toimittamaan maitoon. 12234: 1989, sen tuotoksi arvioidaan 8,8 miljoonaa 12235: markkaa. Lisäksi meijereiltä kannetaan meije- 12236: rikohtaista kiintiömaksua, jonka tuotoksi ar- 4. Säätämisjärjestys 12237: vioidaan vuodelta 1989 noin 2,0 miljoonaa 12238: markkaa. Koska kiintiömaksu alenisi, laki voidaan 12239: Edellä mainitun 50 pennin suuruisen kiintiö- käsitellä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä sääde- 12240: maksun soveltaminen litraa kohden edellyttää, tyllä tavalla. 12241: että tuottajalle on vahvistettu maidon tuotan- 12242: tokiintiö eikä sitä ole lakkautettu. Jollei näin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 12243: ole, kiintiömaksun suuruus on 205 penniä lit- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 12244: raa kohden heti ensimmäiseltä tuotantokiintiön 12245: ylittävältä maitolitralta. 12246: 1989 vp. - HE n:o 131 3 12247: 12248: Laki 12249: maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 12250: 12251: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivä- 12252: nä heinäkuuta 1984 annetun lain 6 §, sellaisena kuin se on 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa 12253: laissa (622/86) seuraavasti: 12254: 12255: 6§ 12256: Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen- Tämä laki tulee voimaan päivänä 12257: niä litralta. Jos tuottajalle on vahvistettu tuo- kuuta 1989. Lakia sovelletaan 1 päivän tammi- 12258: tantokiintiö, on kiintiömaksun suuruus 1 päi- kuuta 1989 jälkeen meijeriin toimitettuun mai- 12259: vänä tammikuuta 1989 alkavalla maksukaudel- toon. 12260: la kuitenkin 10 000 ensimmäiseltä vahvistetun 12261: kiintiön ylittävältä litralta 50 penniä litralta. 12262: 12263: 12264: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 12265: 12266: 12267: Tasavallan Presidentti 12268: MAUNO KOIVISTO 12269: 12270: 12271: 12272: 12273: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala 12274: 4 1989 vp. - HE n:o 131 12275: 12276: Liite 12277: 12278: 12279: 12280: 12281: Laki 12282: maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 12283: 12284: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivä- 12285: nä heinäkuuta 1984 annetun lain 6 §, sellaisena kuin se on 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa 12286: laissa (622186) seuraavasti: 12287: Voimassa oleva laki Ehdotus 12288: 6§ 6§ 12289: Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen- Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen- 12290: niä litralta. niä litralta. Jos tuottajalle on vahvistettu tuo- 12291: tantokiintiö, on kiintiömaksun suuruus 1 päi- 12292: vänä tammikuuta 1989 alkavalla maksukaudel- 12293: la kuitenkin JO 000 ensimmäiseltä vahvistetun 12294: kiintiön ylittävältä litralta 50 penniä litralta. 12295: 12296: Tämä laki tulee voimaan päivänä 12297: kuuta 1989. Lakia sovelletaan 1 päivän tammi- 12298: kuuta 1989 jälkeen meijeriin toimitettuun mai- 12299: toon. 12300: 1989 vp. - HE n:o 132 12301: 12302: 12303: 12304: 12305: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aluksista aiheutuvan 12306: vesien pilaantomisen ehkäisemisestä annetun lain 3 §:n muutta- 12307: misesta 12308: 12309: 12310: 12311: 12312: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 12313: 12314: Esityks<;:ssä ehdotetaan muutettavaksi aluk- Tarkoituksena on välittömästi kieltää raskaan 12315: sista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäise- polttoöljyn kuljettaminen sisävesillä. Liikenne- 12316: misestä annettua lakia eli alusjätelakia siten, ministeriö voitaisiin asetuksella valtuuttaa an- 12317: että ympäristönsuojelullisista syistä tulisi mah- tamaan asiasta tarkempia määräyksiä ja ohjei- 12318: dolliseksi toteuttaa öljy- ja kemikaalisäiliöalus- ta. 12319: ten liikennöintiä koskevia kieltoja ja rajoituk- Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 12320: sia Suomen sisävesialueella. Tarvittavista kiel- mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on 12321: loista ja rajoituksista säädettäisiin asetuksella. hyväksytty ja vahvistettu. 12322: 12323: 12324: 12325: 12326: 390492Y 12327: 2 1989 vp. - HE n:o 132 12328: 12329: 12330: 12331: 12332: SISÄLLYSLUETTELO 12333: 12334: Sivu Sivu 12335: YLEISPERUSTELUT......................... 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 6 12336: 1. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . . . . . . . . . . 3 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 12337: 1.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 2. Tarkemmat säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 12338: 1.1.1. Lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 12339: 1.1.2. Käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 12340: 1.1.3. Muutoksen syyt ja esityksen sisältö 4 LAKITEKSTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 12341: 1.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto............. 4 12342: Laki aluksista aiheutuvan vesien pilaantomisen 12343: 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . 5 ehkäisemisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta . 7 12344: 1989 vp. - HE n:o 132 3 12345: 12346: 12347: 12348: 12349: YLEISPERUSTELUT 12350: 12351: 12352: 1. Nykyinen tilanne ja asian Voimassa olevassa lainsäädännössä on läh- 12353: valmistelu detty periaatteessa siitä, että kansainvälistä 12354: merenkulkua koskevat sopimukset, suositukset 12355: 1.1. Nykyinen tilanne ja määräykset takaavat riittävän turvallisuuden 12356: myös silloin kun öljyä tai vaarallisia aineita 12357: 1.1.1. Lainsäädäntö kuljetetaan aluksilla Suomen sisävesialueella. 12358: Alusjätelain nojalla annetussa alusjätease- 12359: Itämeren alueen merellinen ympäristön suo- tuksessa on kuitenkin erillinen säännös muun 12360: jelua koskeva yleissopimus eli ns. Helsingin muassa öljyn kuljettamisesta kotimaan liiken- 12361: sopimus (SopS 12/80) siltä osin kuin se koskee teessä. Asetuksen 23 §:n mukaan Saimaan ka- 12362: alusten aiheuttaman vesien pilaantumisen eh- navassa tai siihen liittyvällä järvialueella liiken- 12363: käisemistä sekä kansainvälisessä merenkulku- nöivässä öljysäiliöaluksessa tulee olla kaksois- 12364: järjestössä IMO:ssa alusten aiheuttaman meren pohja kaikkien lastisäiliöiden alla ja kiinteä tai 12365: pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 teh- siirrettävä putki- ja pumppausjärjestelmä, jolla 12366: ty kansainvälinen yleissopimus ja sen vuodelta jokaisen säiliön lasti voidaan siirtää toiseen 12367: 1978 oleva lisäpöytäkirja eli niin sanottu säiliöön tai aluksen ulkopuolelle, tai tyhjät 12368: MARPOL 73/78 -sopimus (SopS 51183) ovat säiliöt aluksen sivulla kaikkien lastisäiliöiden 12369: Suomen sisäisessä lainsäädännössä saatettu kohdalla. Lisäksi öljysäiliöaluksessa tulee olla 12370: voimaan aluksista aiheutuvan vesien pilaantu- öljypuomia vähintään aluksen pituuden kol- 12371: misen ehkäisemisestä annetulla lailla (300/79) minkertainen määrä sekä pumppulaitteet ulos 12372: eli alusjätelailla sekä sen nojalla annetulla ase- vuotaneen öljyn keräämiseksi. 12373: tuksella. Säädökset sisältävät erilaisia aluksiin Kuljetettavan pysyvän öljyn määrä sisävesi- 12374: ja niiden varustuksiin sekä liikennöintiin koh- liikenteessä on rajoitettu 200 m 3 :iin lastisäiliötä 12375: distuvia vaatimuksia, jotka ovat tarpeen ympä- kohti, jos lastisäiliö ulottuu suoraan aluksen 12376: ristön suojelemiseksi. kylkeen. Pysyvällä öljyllä tarkoitetaan alusjä- 12377: Alusjätelain 10 ja 20 §:ään sisältyy pääsään- teasetuksen 1 §:n 23 kohdan mukaisesti raaka- 12378: tö, jonka mukaan öljyn tai öljypitoisen seok- öljyä, raskasta poltto- ja dieselöljyä, voiteluöl- 12379: sen sekä vaarallisten nestemäisten aineiden jyjä ja muita pysyvyydeltään näihin verrattavia 12380: päästäminen aluksesta veteen Suomen vesialu- öljytuotteita sekä öljyjätteitä. 12381: eelia on kiellettyä. Lain 3 §:n mukaan asetuk- Edellä esitetyt vaatimukset eivät alusjätease- 12382: sella voidaan antaa vesien pilaantumisen ehkäi- tuksen 23 §:n 4 momentissa olevan poikkeus- 12383: semiseksi tarpeellisia säännöksiä suomalaisen säännöksen mukaisesti koske öljysäiliöaluksia, 12384: aluksen sekä kauppamerenkulkuun Suomen sa- jotka ovat vuoden 1982 aikana liikennöineet 12385: tamien välillä tai sisävesialueella käytettävän Saimaalla. 12386: aluksen rakenteesta, varusteista, miehityksestä Voimassa olevan alusjätelainsäädännön no- 12387: ja käytöstä. Säännös vastaa merilain 8 §:n 2 jalla ei ole katsottu mahdolliseksi antaa vesien 12388: momenttia, jonka nojalla asetuksella voidaan pilaantumisen ehkäisemiseksi alusten liiken- 12389: antaa vastaavanlaisia meriturvallisuuden kan- nöintiä koskevia yleisiä kieltoja tai rajoituksia. 12390: nalta tarpeellisia säännöksiä. Merenkulkuhalli- 12391: tuksen tehtävänä on alusjätelain 4 §:n nojalla 12392: rajoittaa alusten kulkua Suomen vesialueella, 1.1.2. Käytäntö 12393: jos rajoitus katsotaan tarpeelliseksi sää ja jää- 12394: olosuhteista taikka alusten kunnosta tai kulku- Suomen sisävesien tavaraliikenne on keskit- 12395: vesiin nähden suuresta koosta aiheutuvan il- tynyt etupäässä Saimaan vesialueelle. Tällä 12396: meisen vesien pilaantumisen vaaran välttämi- hetkellä Saimaalla ei kuljeteta varsinaisia ym- 12397: seksi. päristölle vaaralliseksi luokiteltuja aineita. Sai- 12398: 4 1989 vp. - HE n:o 132 12399: 12400: maalla kuljetettavista aineista suurimman ym- lakia näiltä osin muutettavaksi. Käytännössä 12401: päristövahingonuhkan aiheuttaa raskas poltto- kuljetuskiellot koskisivat aluksi raskaan poltto- 12402: öljy. öljyn säiliöaluskuljetuksia Saimaan alueella. 12403: Vuonna 1988 Saimaan sisävesillä kuljetetun 12404: rahdin kokonaismäärä oli noin 1,6 miljoonaa 12405: tonnia. Öljytuotteita kuljetettiin noin 57 500 1.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto 12406: tonnia, joka oli noin 3,6 OJo Saimaalla kuljete- 12407: tuo rahdin kokonaismäärästä. Raskasta poltto- Öljyn ja vaarallisten aineiden kuljetuksia on 12408: öljyä kuljetettiin 12 889 tonnia. Raskaan polt- käsitelty kauppa- ja teollisuusministeriön aset- 12409: toöljyn kuljetusmäärät ovat vaihdelleet 1970- tamassa säiliöalusten turvallisuustoimikunnas- 12410: luvulla 30 000-45 000 tonniin ja 1980-luvulla sa sekä liikenneministeriön yhteistyössä 12411: niiden kuljetusmäärät ovat vaihdelleet kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa asetta- 12412: 10 000-20 000 tonniin. massa vaarallisten aineiden sisävesikuljetuksia 12413: Viime vuosina Saimaan sisävesillä bensiiniä selvittäneessä työryhmässä. Säiliöalusten tur- 12414: ja raskasta polttoöljyä on kuljetettu suomalai- vallisuustoimikunnan tehtävänä oli selvittää; 12415: sen Bror Husell Ab LTD varustamon Tank- mitkä ovat ympäristövahinkojen ennalta ehkäi- 12416: gard -nimisellä säiliöaluksella. Koska alus on semiseksi riittävät ja asianmukaiset turvalli- 12417: liikennöinyt Saimaalla jo vuoden 1982 aikana, suusvaatimukset säiliöaluksille, jotka kuljetta- 12418: sitä on alusjäteasetuksen poikkeussäännöksen vat öljyä Suomen rannikon satamiin ja sata- 12419: nojalla saatu edelleen käyttää öljyn kuljetuk- mista. Vaarallisten aineiden sisävesikuljetus- 12420: seen, vaikkei sillä ole täydellistä kaksoispoh- työryhmän tehtäväksi puolestaan annettiin sel- 12421: jaa. Mt. Tankgard on vuoden 1989 alussa vittää, mitä vaarallisia aineita Suomessa kulje- 12422: myyty ulkomaille, joten jatkossa Saimaan öljy- tetaan sisävesillä ja mitkä ovat niiden kuljetus- 12423: kuljetukset tulee hoitaa alusjäteasetuksen määrät ja pääkuljetusreitit. Työryhmän tuli 12424: 23 §:n kaksoispohja- ynnä muut vaatimukset laatia yhteenveto siitä, mitä vaarallisten ainei- 12425: täyttävillä öljysäiliöaluksilla. den kuljetussäännöksiä ja -määräyksiä on nou- 12426: Kaasu- ja dieselöljyn kuljetukset on suoritet- datettava kuljetettaessa aluksella näitä aineita 12427: tu lähinnä neuvostoliittolaisilla TN -tyyppisillä Saimaan kanavalla ja Suomen sisävesillä. Mi- 12428: aluksilla. Näiden alusten perusrakenteena on käli edellä mainittujen perusteella osoittautuisi 12429: kuivalastialuksen runko, jossa on viisi erillistä tarpeelliseksi, tuli työryhmän valmistella ehdo- 12430: pystysäiliötä. Tällöin aluksen pohjaan ja laitoi- tukset vaarallisten aineiden sisävesikuljetuksia 12431: hin jää tyhjää tilaa, joka vastaa kaksoispohja- koskevan lainsäädännön kehittämiseksi. 12432: ja kaksoislaitavaatimusta. Säiliöalusten turvallisuustoimikunta antoi 12433: yksimielisen mietintönsä 25 päivänä marras- 12434: kuuta 1987 (Komiteanmietintö 1987:58). Mie- 12435: 1.1 .3. Muutoksen syyt ja esityksen sisältö tintöön sisältyy erilaisia öljykuljetusten turval- 12436: lisuutta lisääviä toimenpide-ehdotuksia. Alus- 12437: Saimaan koko vesistöalue on ympäristön- jätelainsäädännön piiriin kuuluu toimikunnan 12438: suojelullisesti huomattavasti haavoittuvampi ehdotus liikennerajoitusten käyttöönotosta. 12439: kuin merialueet. Saimaan norppa on yksi Vaarallisten aineiden sisävesikuljetuksia kä- 12440: maamme uhanalaisimmista eläinlajeista. Syvä- sitellyt työryhmä on 29 päivänä tammikuuta 12441: väylän alueella tai sen välittömässä läheisyy- 1988 antamassaan mietinnössä (Liikenneminis- 12442: dessä on useita luonnonsuojelualueita, joista teriön julkaisuja 5/88) esittänyt, että raskaan 12443: merkittävin on Linnansaaren kansallispuisto. polttoöljyn kuljetukset Saimaan sisävesillä il- 12444: Tällaisten vesialueiden suojelemiseksi mah- man kaksoispohjaa tulisi kieltää talvikaudeksi 12445: dollisilta öljyn tai vaarallisten aineiden aiheut- eli lokakuun alusta huhtikuun loppuun sekä 12446: tamilta vahingoilta on tarpeen pyrkiä entistä että noin neljän vuoden siirtymäajan kuluttua 12447: turvallisempaan merenkulkuun muun muassa kaikissa Saimaalla öljytuotteita kuljettavissa 12448: soveltamalla tiukkoja turvallisuusvaatimuksia säiliöaluksissa tulisi olla kaksoispohja. Lisäksi 12449: ja liikennerajoituksia. Koska nykyisen alusjäte- työryhmä esitti, että ympäristölle erityisen vaa- 12450: lain nojalla ei ole mahdollista sisävesialueella- rallisten nestemäisten aineiden säiliöaluskulje- 12451: kaan ympäristönsuojelullisista syistä toteuttaa tukset kielletään kokonaan Saimaalla ja että 12452: öljyn tai vaarallisten aineiden kuljetuksia kos- muiden vaarallisten aineiden kuljetuksia sallit- 12453: kevia yleisiä kieltoja tai rajoituksia, ehdotetaan taisiin nykyistä tiukemmin määräyksin. 12454: 1989 vp. - HE n:o 132 5 12455: 12456: Öljyn- ja vaarallisten aineiden kuljetusta on Lausuntokierroksen jälkeen kauppa- ja teol- 12457: lisäksi käsitelty 12 päivänä huhtikuuta 1988 lisuusministeriössä on edelleen valmisteltu alus- 12458: annetussa hallituksen selonteossa eduskunnalle jätelain muutosehdotusta. Ehdotus on rajattu 12459: liikennepolitiikasta. Selonteossa todetaan koskemaan pelkästään sisävesialueella liiken- 12460: muun muassa, että tarkoituksena on kieltää nöiviä öljy- ja kemikaalisäiliöaluksia. 12461: raskaan polttoöljyn kuljetukset sisävesillä. Merenkulkua koskevat asiat ovat siirtyneet 1 12462: Myös 31 päivänä toukokuuta 1988 annettu päivänä syyskuuta 1989 kauppa- ja teollisuus- 12463: valtioneuvoston selonteko eduskunnalle ympä- ministeriöstä liikenneministeriöön. 12464: ristöpolitiikasta sisältää samansuuntaisen kan- 12465: nanoton. 12466: Edellä mainittujen mietintöjen sekä hallituk- 12467: sen kannanottojen pohjalta kauppa- ja teolli- 12468: suusministeriössä valmisteltiin yhteistyössä lii- 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 12469: kenneministeriön ja ympäristöministeriön tukset 12470: kanssa ehdotus aluksista aiheutuvan vesien pi- 12471: laantumisen ehkäisemisestä annetun lainsää- Öljyä tai vaarallisia aineita kuljettavien alus- 12472: dännön uudistamiseksi. Ehdotuksessa esitettiin ten liikennöintiä koskevista rajoituksista aiheu- 12473: alusjätelain 3 §:ää muutettavaksi siten, että tuu varustamoille taloudellisia rasitteita, joiden 12474: ympäristönsuojelullisista syistä tulisi mahdolli- suuruus vaihtelee rajoitusten luonteen mukaan. 12475: seksi toteuttaa alusten liikennöintiä koskevia Raskaan polttoöljyn kuljetuskielto kohdis- 12476: kieltoja ja rajoituksia Suomen vesialueella. tuisi käytännössä Porvoosta Kuopioon tapah- 12477: Tarvittavista kielloista ja rajoituksista säädet- tuviin öljykuljetuksiin. Mainitut kuljetukset on 12478: täisiin asetuksella. kuljetustaloudellisesti edullisinta suorittaa lai- 12479: Kauppa- ja teollisuusministeriö on saanut vakuljetuksina Saimaan kanavan kautta. Vesi- 12480: ehdotuksesta lausunnon liikenneministeriöltä, ja ympäristöhallitus on esittänyt, että rautatie- 12481: ympäristöministeriöltä, merenkulkuhallituksel- kuljetuksiin verrattuna saavutettu hyöty on 12482: ta, vesi- ja ympäristöhallitukselta, tie- ja vesi- ollut noin 100 000-200 000 markkaa vuodessa 12483: rakennushallitukselta, Suomen Varustamoyh- kuljetusmääristä riippuen. Kuopion kaupungin 12484: distykseltä, Ålands Redarföreningiltä, Suomen esittämän arvion mukaan vesikuljetuksesta 12485: saatava hyöty olisi vielä huomattavasti suurem- 12486: Laivanpäällystöliitolta, Suomen Konepäällys- 12487: töliitolta, Suomen Merimies-Unionilta, Suo- pi. Kotimaisella tonnistolla ei tällä hetkellä 12488: men Satamaliitolta, Teollisuuden Keskusliitol- suoriteta raskaan polttoöljyn kuljetuksia eikä 12489: ta, Kemian Keskusliitolta, Öljyalan Keskuslii- muitakaan öljykuljetuksia. 12490: tolta, Suomen Vesitieyhdistykseltä, Saimaan Vaikka raskaan polttoöljyn kuljetusten mää- 12491: satamien neuvottelukunnalta, Kuopion kau- rä säilyisi nykyisellään, niin öljyntorjunnasta 12492: pungilta ja Kuopion kauppakamarilta. vastuussa olevien viranomaisten arvion mu- 12493: kaan riittävän torjuntavalmiuden turvaaminen 12494: Periaatteessa puoltavat lausunnot saatiin lii- edellyttäisi useiden miljoonien markkojen li- 12495: kenneministeriöltä, ympäristöministeriöltä, säinvestointeja. Kun torjuntajärjestelmän toi- 12496: vesi- ja ympäristöhallitukselta, Suomen Kone- mivuus Saimaan kapeissa ja virtaavissa vesissä 12497: päällystöliitolta, Suomen Merimies-Unionilta on kyseenalaista, muodostuu raskaan polttoöl- 12498: ja Suomen Satamaliitolta. jyn kuljettaminen, vaikka otetaan huomioon 12499: Muut lausunnonantajat sen sijaan suhtautui- siitä saatavat kuljetustaloudelliset hyödyt, kan- 12500: vat ehdotukseen kielteisesti. Lausunnoissa kat- santaloudellisesti kalliiksi. 12501: sottiin, ettei alusjätelain 3 §:ään tulisi sisällyt- Saimaan öljytorjuntasuunnitelma 1989:ssä 12502: tää ehdotuksen kaltaista yleisluontoista valtuu- esitettyjen tietojen mukaan Saimaan syväväy- 12503: tussäännöstä, jonka nojalla olisi asetusteitse lällä liikennöi kahdeksan raskasta polttoöljyä 12504: mahdollista milloin tahansa ympäristönsuoje- polttoaineena käyttävää alusta. Yhdellä aluk- 12505: lullisista syistä kieltää tai rajoittaa alusten lii- sella voi olla polttoainetta yhteensä 140 m 3 , 12506: kennöintiä sekä meri- että sisävesialueella. josta raskasta polttoöljyä on 50-100 m 3 • 12507: Useat lausunnonantajat katsoivat, että tulisi Alukset ovat neuvostoliittolaisia Ladoka -tyyp- 12508: vielä perusteellisesti selvittää alueellisten liiken- pisiä aluksia, joiden polttoaine on kaksoispoh- 12509: nerajoitusten toteuttamismahdollisuudet ja vai- jassa eli yhden peliin takana. Koska Saimaalla 12510: kutukset. edellä mainitusta syystä voi raskaan polttoöl- 12511: 6 1989 vp. - HE n:o 132 12512: 12513: jyn kuljetuskiellosta huolimatta tapahtua ras- pauksessa myös raskaan polttoöljyn keräyk- 12514: kaspolttoöljyonnettomuus, tarvitaan siellä öl- seen pystyviä torjunta-aluksia. 12515: jyntorjuntaviranomaisten mukaan joka ta- 12516: 12517: 12518: 12519: 12520: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 12521: 12522: 12523: 1. Lakiehdotuksen perustelut tarpeen sisävesialueiden suojelemiseksi aluksis- 12524: ta vahinko- ja onnettomuustapauksissa vesis- 12525: Alusjätelain 3 §:ää ehdotetaan muutettavak- töön pääsevän öljyn tai vaarallisen aineen ai- 12526: si siten, että siihen lisätään-uusi 2 ja 3 moment- heuttamilta vahingoilta. Raskaan polttoöljyn 12527: ti. Eh<ffitetun -2--momentin mukaan asetuksella kuljetus kiellettäisiin välittömästi. Vaarallisten 12528: voitaisiin antaa vesien pilaantumisen ehkäise- nestemäisten aineiden kuljetuksia koskevat ky- 12529: miseksi öljy- ja kemikaalisäiliöalusten liiken- symykset ovat osittain vielä selvitettävinä. 12530: nöintiä Suomen sisävesialueella koskevia yJei- Alusjäteasetuksen säännöksiä tullaan tarvitta- 12531: siä kieltoja ja rajoituksia. Uusi 3 momentti --essa tarkistamaan myös näiden aineiden kulje- 12532: sisältäisi säännöksen, jonka mukaan liikenne- tusten osalta. 12533: ministeriö voitaisiin asetuksella valtuuttaa an- 12534: tamaan tarkempia määräyksiä ja ohjeita lain- 12535: kohdan soveltamisesta. 3. Voimaantulo 12536: 12537: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol- 12538: 2. Tarkemmat säännökset 12539: lisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksyt- 12540: ty ja vahvistettu. 12541: Asetuksella on tarkoitus säätää sellaisista 12542: öljyä tai vaarallisia aineita kuljettavien alusten 12543: liikennöintiä Suomen sisävesialueilla koskevis- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 12544: ta yleisistä kielloista ja rajoituksista, jotka ovat kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 12545: 1989 vp. - HE n:o 132 7 12546: 12547: Laki 12548: aluksista aiheutuvan vesien pilaantomisen ehkäisemisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta 12549: 12550: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäise- 12551: misestä 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetun lain (300/79) 3 §:ään uusi 2 ja 3 momentti 12552: seuraavasti: 12553: 12554: 3§ 12555: Liikenneministeriö voidaan asetuksella val- 12556: Asetuksella voidaan myös antaa öljy- ja tuuttaa antamaan tarkempia määräyksiä ja 12557: kemikaalisäiliöalusten liikennöintiä Suomen si- ohjeita 1 ja 2 momentin soveltamisesta. 12558: sävesialueella koskevia yleisiä kieltoja ja rajoi- 12559: tuksia, jotka ovat tarpeen vesien pilaantumisen Tämä laki tulee voimaan päivänä 12560: ehkäisemiseksi. kuuta 19 12561: 12562: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 12563: 12564: 12565: Tasavallan Presidentti 12566: MAUNO KOIVISTO 12567: 12568: 12569: 12570: 12571: Liikenneministeri Pekka Vennamo 12572: 1989 vp. - HE n:o 133 12573: 12574: 12575: 12576: 12577: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tapaturmavirastosta 12578: annetun lain muuttamisesta 12579: 12580: 12581: 12582: 12583: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 12584: 12585: Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi tapatur- Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 12586: mavirastosta annettuun lakiin säännös, jonka päivänä tammikuuta 1990. 12587: mukaan tapaturmavirastolla on valtioneuvos- 12588: ton asettama johtokunta. 12589: 12590: 12591: 12592: 12593: PERUSTELUT 12594: 12595: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu siin kehittämishankkeisiin. Yksiköiden johta- 12596: muutos misedellytyksiä tuli valtioneuvoston päätöksen 12597: mukaan ryhtyä uudistamaan muun muassa 12598: Tapaturmavirastosta annetun lain (389/65) siten, että valtiovarainministeriö asetti toimi- 12599: mukaan tapaturmaviraston tehtävänä on kunnan selvittämään ministeriöiden alaisten 12600: sosiaali- ja terveysministeriön alaisena virasto- keskushallinnon yksiköiden johto-organisaati- 12601: na hoitaa sotilasvammalainsäädännön sekä oiden uudistamisperiaatteita ja valmistelemaan 12602: muiden lakien ja asetusten mukaan sille kuulu- tarvittavia uudistuksia. Tämä niin sanottu 12603: vat tehtävät. Tapaturmavirasto jakaantuu johto-organisaatiotoimikunta tarkasteli ensisi- 12604: osastoihin ja toimistoihin. Tapaturmavirastos- jaisesti keskusvirastoja ja niiden kollegioiden 12605: ta annetun asetuksen (187 /87) mukaan tapa- uudistamistarvetta ja ehdotti kollegioiden kor- 12606: turmavirastossa on yleinen osasto, talousosas- vaamista monipuolisemmilla, joustavimmilla 12607: to, sotilasinvalidiosasto ja sotilashuoltoeläke- ja johto-organisaation tehokkuutta parantavil- 12608: osasto sekä sotilaslääkintäarkisto. Tapaturma- la johtoelimillä, jotka vastaisivat viraston toi- 12609: viraston päällikkönä on ylijohtaja ja hänen minnan päälinjojen määrittämisestä ja kehittä- 12610: apunaan johtaja. Lääketieteellisiä ja sotilaalli- misestä. Tällaiseksi johto-organisaatioksi toi- 12611: sia kysymyksiä varten tapaturmavirastolla on mikunta esitti valtioneuvoston asettamaa joh- 12612: tarpeellinen määrä asiantuntijoita. tokuntaa. Toimikunta ei pitänyt mahdollisena 12613: esittää yhtä yhtenäistä mallia sovellettavaksi 12614: Valtioneuvosto teki 12 päivänä toukokuuta keskushallinnon johto-organisaatioratkaisuna, 12615: 1988 päätöksen toimenpiteistä hallinnon uudis- koska keskushallinnon virastojen ja laitosten 12616: tamiseksi. Päätöksen nojalla on käynnistetty tehtävät ja kehittämistarpeet poikkeavat toisis- 12617: laaja-alainen hallinnon uudistamistyö, joka ja- taan. Toimikunta esitti keskushallinnon johto- 12618: kaantuu kolmentyyppisiin toimenpiteisiin: oh- organisaation uudistamistarpeen ja -periaattei- 12619: jausjärjestelmien uudistamiseen tähtääviin toi- den erillistä virastokohtaista selvittämistä. 12620: menpiteisiin, toimenpiteisiin ministeriöiden 12621: alaisen keskushallinnon yksiköiden ohjattavuu- Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty 12622: den ja yksiköiden johtamisedellytysten paran- tapaturmaviraston johto-organisaation uudis- 12623: tamiseksi sekä hallinnonala- ja virastokohtai- tamistarvetta ja -periaatteita. Tämän selvitys- 12624: 390758M 12625: 2 1989 vp. - HE n:o 133 12626: 12627: työn perusteella ehdotetaan toiminta- ja tulos- 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 12628: tavoitteilla tapahtuvan ohjauksen läpiviemisek- tukset 12629: si tapaturmaviraston johto-organisaatiota täy- 12630: dennettäväksi valtioneuvoston asettamalla joh- Uudistuksesta aiheutuu valtiolle kustannuk- 12631: tokunnalla, joka ensisijaisesti palvelisi viraston sia johtokunnan kokous- ja muista palkkioista. 12632: tarpeita ja olisi sille oleellinen lisävoimavara. Muilta osin uudistuksella ei ole taloudellisia 12633: Johtokunnan työn painopiste olisi viraston vaikutuksia. 12634: yleisen toimintapolitiikan, toiminta- ja palvelu- 12635: tavoitteiden määrittämisessä sekä toimintalin- 12636: joista päättämisessä. Johtokunnan kokoonpa- 3. Voimaantulo 12637: nosta ja tehtävistä säädettäisiin asetuksella. 12638: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä- 12639: nä tammikuuta 1990. 12640: 12641: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 12642: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 12643: 12644: 12645: 12646: Laki 12647: tapaturmavirastosta annetun lain muuttamisesta 12648: 12649: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tapaturmavirastosta 1 päivänä heinäkuuta 1965 12650: annettuun lakiin (389/65) siitä 6 päivänä marraskuuta 1987 annetulla lailla (819/87) kumotun 12651: 2 § :n tilalle uusi 2 § seuraavasti: 12652: 12653: 2§ 12654: Tapaturmavirastolla on valtioneuvoston Tämä laki tulee voimaan päivänä 12655: asettama johtokunta, jonka kokoonpanosta ja kuuta 19 . 12656: tehtävistä säädetään asetuksella. 12657: 12658: 12659: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 12660: 12661: 12662: Tasavallan Presidentti 12663: MAUNO KOIVISTO 12664: 12665: 12666: 12667: 12668: Ministeri Tarja Halonen 12669: 1989 vp. - HE n:o 134 12670: 12671: 12672: 12673: 12674: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työehtosopimuslain 12675: 2 §:n ja eräiden mainittuun lakiin liittyvien lakien muuttamisesta 12676: 12677: 12678: 12679: 12680: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 12681: 12682: Esityksessä ehdotetaan, että jäljennökset tai toimittaminen ehdotetaan järjestettäväksi hal- 12683: tekniset tallenteet työehtosopimuksista sekä linnon sisäisin määräyksin. 12684: kunnallisista ja evankelis-luterilaisen kirkon Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin 12685: virkaehtosopimuksista olisi toimitettava työ- kuuden kuukauden kuluttua niiden vahvistami- 12686: suojeluhallitukselle. Valtion virkaehtosopimus- sesta siten, että niitä sovellettaisiin voimaantu- 12687: ten ja valtionapulaitosten toimiehtosopimusten lon jälkeen tehtäviin työ-, toimi- ja virkaehto- 12688: sopimuksiin. 12689: 12690: 12691: 12692: 12693: YLEISPERUSTELUT 12694: 12695: 12696: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut nansovittelijain toimiston tehtävänä on ollut 12697: muutokset säilyttää edellä mainitut sosiaali- ja terveysmi- 12698: nisteriöön toimitettavat työehtosopimukset ja 12699: 1.1. Nykyinen tilanne pitää niistä kortistoa tai luetteloa. Kun työeh- 12700: tosopimuksia ei sovittelijan toiminnassa ilmoi- 12701: Työsopimuslain (320/70) 17 §:n 1 momentin tetun mukaan tarvita eikä valtakunnansovitte- 12702: mukaan työnantajan on työsopimuksessa tai lija ole sen enempää sopimusten noudattami- 12703: työsuhteessa muuten noudatettava vähintään sen valvoja kuin tulkitsijakaan, poistettiin vel- 12704: niitä palkka- ja muita työehtoja, jotka kysees- vollisuus niiden säilyttämiseen uudesta työriito- 12705: sä olevasta tai siihen lähinnä rionastettavasta jen sovittelusta annetusta asetuksesta (1205/ 12706: työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavas- 87). 12707: sa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on Valtion virkaehtosopimuslain 26 §:n (764/ 12708: noudatettavaksi määrätty. Laki siis edellyttää 86), kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70) 12709: myös järjestäytymättömältä työnantajalta, että 28 §:n, evankelis-luterilaisen kirkon virkaehto- 12710: hänen on noudatettava kolmansien osapuolien sopimuksista annetun lain (968174) 21 §:n ja 12711: tekemää sopimusta, jota hänelle ei automaatti- yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopi- 12712: sesti toimiteta. muslain (238/79) 21 §:n nojalla on asianomai- 12713: Työehtosopimuslain (436/46) 2 §:n 2 mo- sen työnantajaorganisaation toimitettava jäl- 12714: mentin nojalla on työehtosopimukseen osalli- jennös tehdystä virka- tai toimiehtosopimuk- 12715: sen työnantajapuolen toimitettava sosiaali- ja sesta valtakunnansovittelijain toimistoon. 12716: terveysministeriölle kuukauden kuluessa työeh- 12717: tosopimuksen tekemisestä oikeaksi todistettu 12718: jäljennös sopimuksesta. 1.2. Ehdotetut muutokset 12719: Vuoden 1987 loppuun saakka voimassa ol- 12720: leen työriitojen sovittelusta annetun asetuksen Tarkoituksena on, että työriitojen sovittelus- 12721: (909170) 5 §:n 1 momentin nojalla valtakun- ta annetun asetuksen 11 §:n mukainen velvoite 12722: 390534T 12723: 2 1989 vp. - HE n:o 134 12724: 12725: pitää rekisteriä työ- ja virkaehtosopimuksista röinti järjestettäisiin. Pidemmällä aikavälillä 12726: poistettaisiin valtakunnansovittelijain toimis- voitaneen ajatella, että sopimuksista kehitetään 12727: tolta. Koska sopimusten keskitetty kokoami- Valtion tietokonekeskuksen normitietokannan 12728: nen on edelleenkin perusteltua, esitetään työ- jatkeeksi laajemminkin hyödynnettävissä oleva 12729: suojeluhallitusta työ-, toimi- ja virkaehtosopi- tietokanta. Se palvelisi eri sopijaosapuolten ja 12730: mukset kokoavaksi ja säilyttäväksi viranomai- työsuojeluviranomaisten lisäksi sopimuksia so- 12731: seksi. veltavia tahoja. 12732: Työsuojeluhallituksen tehtävänä on valvoa 12733: työsopimuslain noudattamista ja tässä yhtey- 12734: dessä erityisesti työsopimuslain 17 §:ssä tarkoi- 1.3. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja 12735: tettujen työehtosopimusten noudattamista. Tä- 12736: män valvontatehtävän hoitamiseksi työsuojelu- Eduskunnankin taholta on kiinnitetty huo- 12737: hallitus tarvitsee nopeasti tiedon uusien työeh- miota erityisesti järjestäytymättömien pien- 12738: tosopimusten sisällöstä. Työehtosopimukset si- työnantajien mahdollisuuksiin saada käyttöön- 12739: sältävät työsuhdeasiain ohella sopimus- sä tarvitsemansa työehtosopimukset. 12740: määräyksiä jossain määrin myös työturvalli- Pienteollisuuden Keskusliitto on 4 päivänä 12741: suuteen liittyvistä asioista. Työsuojeluhallituk- toukokuuta 1987 kannellut oikeuskanslerille 12742: sen on tarpeellista olla myös näistä sopimus- yleissitovien työehtosopimusten saatavuudesta. 12743: määräyksistä tietoinen. Apulaisoikeuskansleri on 30 päivänä marras- 12744: Erityisesti järjestäytymättömien työnantajien kuuta 1988 päivätyssä kirjeessään numero 4366 12745: mutta myös työntekijöiden kannalta mahdolli- todennut, että yleissitovien työehtosopimusten 12746: suus saada viranomaiselta tietoa sopimusten saatavuutta on yleisesti pidetty ongelmallisena 12747: olemassaolosta, yleissitovuudesta ja sisällöstä- erityisesti uusien sopimusten valmistumiseen 12748: kin on tarpeellinen silloin, jos tietoa ei muulla liittyvän viivästymisen johdosta. 12749: tavoin ole saatavissa. Tiedon tarve on välittö- 12750: mästi uusien sopimusten solmimisen jälkeen Ehdotuksesta on kuultu sisäasiainministeri- 12751: suuri, koska silloin varsinkin järjestäytymättö- ötä, opetusministeriötä, valtiovarainministe- 12752: mät työntekijät ja työnantajat tiedustelevat riötä, työvoimaministeriötä, kirkkohallitusta, 12753: myös työsuojelutarkastajilta palkkojen tarkis- valtakunnansovittelijaa, työsuojeluhallitusta, 12754: tuksista ja muista sopimusten muutoksista. keskeisiä työmarkkinajärjestöjä sekä Pienteol- 12755: Työsuojeluhallituksella on myös kokemusta lisuuden Keskusliittoa ja Suomen Yrittäjäin 12756: ja edellytykset tehtävän hoitamiseen. Työsuo- Keskusliittoa. 12757: jeluhallitus pitää jo nykyisinkin useita atk- 12758: rekistereitä ja -tiedostoja, kuten Suomen viral- 12759: lista tilastoa XXVI työtapaturmista, työtapa- 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 12760: turmien selostusrekisteriä, terveydelle vaarallis- tukset 12761: ten aineiden rekisteröintijärjestelmää, työpaik- 12762: katietojärjestelmiä, kone- ja laitehyväksyntöjä Koska esitys ei edellytä työsuojeluhallituksel- 12763: ja lausuntoja koskevaa rekisteriä sekä panosta- le lisätiloja tai lisähenkilökuntaa, ei esityksellä 12764: jarekisteriä. ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia. 12765: Tietotekniikan antamia mahdollisuuksia hy- Sopimusten toimittaminen työsuojeluhalli- 12766: väksi käyttäen voitaisiin myös työministeriössä tukselle on tulevaisuudessa tarkoituksenmu- 12767: monipuolisemmin ja joustavammin hyödyntää kaista hoitaa yleensä automaattisen tietojenkä- 12768: keskitetysti kerättyjä tietoja sopimusten sisäl- sittelyn avulla. Sopimusten automaattinen siir- 12769: löstä työpolitiikan ja työlainsäädännön kehit- to työsuojeluhallitukselle edellyttää kuitenkin 12770: tämistyössä. Tällöin voitaisiin nopeasti ja kat- tietoliikenneyhteyksiä työsuojeluhallituksen ja 12771: tavasti saada tietoa erilaisten sopimusmääräys- sopijajärjestöjen välille. Tiedot olisi mahdollis- 12772: ten yleisyydestä ja sitä kautta lainsäädännön ta siirtää myös sellaisessa muodossa, joka jous- 12773: mahdollisista muutostarpeista. Myös eri pal- tavasti soveltuu automaattisen tietojenkäsitte- 12774: kansaajaryhmiä koskevien sopimusmääräysten lyn tarpeisiin. Tavoitteena oleva järjestely ai- 12775: vertailu helpottuisi. heuttaa jossain määrin työsuojeluhallitukselle 12776: Tarkoituksena on, että työsuojeluhallitus lisäkustannuksia silloin, kun tekstinkäsittely ei 12777: voisi tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mu- tapahdu automaattisen tietojenkäsittelyn avul- 12778: kaan ratkaista sen, miten sopimusten rekiste- la. 12779: 1989 vp. - HE n:o 134 3 12780: 12781: 12782: 12783: 12784: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 12785: 12786: 12787: 1. Lakiehdotusten perustelut 1.2. Valtion virkaehtosopimuslaki ja yksi- 12788: tyisten valtionapulaitosten toimiehtoso- 12789: 1.1. Työehtosopimuslaki, kunnallinen virka- pimuslaki 12790: ehtosopimuslaki ja laki evankelis-luteri- 12791: laisen kirkon virkaehtosopimuksista Valtion virkaehtosopimuksen toimittamises- 12792: ta valtakunnansovittelijain toimistoon on sää- 12793: detty valtion virkaehtosopimuslain 26 §:ssä. 12794: Otsikossa mainittujen lakien nojalla työnan- Valtion virkaehtosopimuslain 26 § ehdotetaan 12795: tajaosapuolen on toimitettava sopimukset vi- kumottavaksi. Kun kyse on valtionhallinnon 12796: ranomaiselle kuukauden kuluessa joko niiden sisällä tapahtuvasta tiedonsiirrosta viranomai- 12797: tekemisestä, hyväksymisestä tai allekirjoittami- selta toiselle, on tarkoituksenmukaisempaa, et- 12798: sesta. Ehdotuksen mukaan toimittamisvelvolli- tä hallinnon sisäisin ohjein järjestetään se, 12799: suus säilyisi työnantajaosapuolella. Muutos miten myös valtion virkaehtosopimukset ja 12800: olisi, että sopimukset toimitettaisiin vastaisuu- niitä koskevat muutokset toimitettaisiin työ- 12801: dessa työsuojeluhallitukselle yleisperusteluissa suojeluhallitukselle. 12802: esitetyistä syistä. Ehdotus mahdollistaa sopi- Yksityisten valtionapulaitosten sopimus- 12803: musten toimittamisen joko perinteisellä tavalla valtuuskunnasta annetun lain (239/79) 5 §:n 12804: tai tietoteknisiä keinoja hyväksi käyttäen. nojalla sopimusvaltuuskunnan puolesta neu- 12805: Lisäksi ehdotetaan, että työehtosopimuslain vottelut käy valtiovarainministeriö. Valtiova- 12806: 2 §:n 3 momenttia muutettaisiin vastaavasti, rainministeriö huolehtii myös sopimusvaltuus- 12807: jotta myös sopimukseen osallisissa tapahtuvis- kunnalle kuuluvien asioiden valmistelusta ja 12808: ta muutoksista ja sopimuksen voimassaolon sen päätösten täytäntöönpanosta. Kun sama 12809: lakkaamisesta joihinkin tai kaikkiin osapuoliin valtion viranomainen huolehtii sekä valtion 12810: nähden tieto tulisi samalle viranomaiselle. virkaehtosopimuksista että yksityisten valtion- 12811: apulaitosten sopimusvaltuuskunnan tekemistä 12812: Yhdenmukaisuuden vuoksi, ja jotta myös toimiehtosopimuksista, voitaneen myös toimi- 12813: kunnalliset ja evankelis-luterilaisen kirkon vir- ehtosopimusten toimittamista työsuojeluhalli- 12814: kaehtosopimukset olisivat yleisperusteluissa tukselle pitää hallinnon sisäisenä asiana. Tä- 12815: esitetyistä syistä viranomaisten tiedossa ja käy- män vuoksi ehdotetaan myös yksityisten val- 12816: tössä, ehdotetaan, että jäljennökset tai tekniset tionapulaitosten toimiehtosopimuslain 21 § ku- 12817: tallenteet myös näistä sopimuksista olisi toimi- mottavaksi ja toimittamismenettely järjestettä- 12818: tettava työsuojeluhallitukselle. väksi hallinnon sisäisin määräyksin. 12819: Voimassa olevan työehtosopimuslain sana- 12820: muodon nojalla sopimukset on toimitettava 12821: kuukauden kuluessa niiden tekemisestä. Muis- 12822: sa esitykseen sisältyvissä säännöksissä toimitta- 2. Voimaantulo 12823: misvelvollisuus alkaa sopimusten hyväksymi- 12824: sestä tai niiden allekirjoittamisesta. Terminolo- Muutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan 12825: gian yhdenmukaistamiseksi ehdotetaan, että noin kuuden kuukauden kuluttua niiden vah- 12826: toimittamisvelvollisuus alkaisi kaikissa tapauk- vistamisesta ja siten, että voimaantuloajankoh- 12827: sissa sopimuksen allekirjoittamisesta. Järjestel- dan jälkeen tehdyistä sopimuksista jäljennök- 12828: mästä riippuen menettelyt sopimuksia hyväk- set tai tekniset tallenteet on toimitettava työ- 12829: syttäessä voivat olla erilaisia. Sopimusten alle- suojeluhallitukselle samoin kuin ilmoitukset 12830: kirjoittamista voidaan pitää sellaisena ajan- työehtosopimuksiin osallisissa tapahtuvista 12831: kohtana, jolloin sopimukset on jo hyväksytty muutoksista. Myös valtion virkaehtosopimus- 12832: organisaatiota koskevista säännöksistä, mää- lain 26 §:n ja yksityisten valtionapulaitosten 12833: räyksistä tai säännöistä riippumatta. toimiehtosopimuslain 21 §:n kumoaminen sa- 12834: 4 1989 vp. - HE n:o 134 12835: 12836: masta ajankohdasta on tarkoituksenmukaista. kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 12837: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- set: 12838: 12839: 1. 12840: Laki 12841: työehtosopimuslain 2 §:n muuttamisesta 12842: 12843: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopi- 12844: muslain (436/46) 2 §:n 2 ja 3 momentti seuraavasti: 12845: 12846: 2§ 12847: lakkaa olemasta voimassa, on sopimukseen 12848: Sopimukseen osallisen työnantajapuolen on osallisen työnantajapuolen toimittettava ilmoi- 12849: kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoitta- tus siitäkin kuukauden kuluessa työsuojeluhal- 12850: misesta lukien toimitettava siitä jäljennös tai litukselle. 12851: tekninen talienne työsuojeluhallitukselle. 12852: Jos työnantaja, työnantajain yhdistys tai Tämä laki tulee voimaan pa1vana 12853: työntekijäin yhdistys jälkeenpäin yhtyy tai yri- kuuta 19 ja sitä sovelletaan voimaantulon 12854: tyksen haltija 5 §:n mukaan tulee osalliseksi jälkeen tehtyihin työehtosopimuksiin ja voi- 12855: työehtosopimukseen taikka jos työehtosopimus maantulon jälkeen tapahtuvista sopimukseen 12856: joihinkin tai kaikkiin siihen osallisiin nähden osallisten muutoksista tehtäviin ilmoituksiin. 12857: 12858: 12859: 2. 12860: Laki 12861: kunnallisen virkaehtosopimuslain 28 §:n muuttamisesta 12862: 12863: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen 12864: virkaehtosopimuslain (669170) 28 § seuraavasti: 12865: 12866: 28 § 12867: Kunnallisen työmarkkinalaitoksen on kuu- Tämä laki tulee voimaan paiVana 12868: kauden kuluessa virkaehtosopimuksen allekir- kuuta 19 ja sitä sovelletaan sen voimaantu- 12869: joittamisesta toimitettava jäljennös tai tekni- lon jälkeen tehtyihin virkaehtosopimuksiin. 12870: nen talienne sopimuksesta työsuojeluhallituk- 12871: selle. 12872: 12873: 12874: 3. 12875: Laki 12876: evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 21 §:n muuttamisesta 12877: 12878: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuk- 12879: sista 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain (968174) 21 § seuraavasti: 12880: 12881: 21 § 12882: Kirkon sopimusvaltuuskunnan on kuukau- Tämä laki tulee voimaan pa1vana 12883: den kuluessa virkaehtosopimuksen allekirjoit- kuuta 19 ja sitä sovelletaan sen voimaantu- 12884: tamisesta toimitettava jäljennös tai tekninen lon jälkeen tehtyihin virkaehtosopimuksiin. 12885: talienne sopimuksesta työsuojeluhallitukselle. 12886: 1989 vp. - HE n:o 134 5 12887: 12888: 4. 12889: Laki 12890: valtion virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta 12891: 12892: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 12893: 12894: 1§ 2§ 12895: Tällä lailla kumotaan 6 päivänä marraskuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä 12896: 1970 annetun valtion virkaehtosopimuslain kuuta 19 . 12897: 26 §, sellaisena kuin se on 24 päivänä lokakuu- 12898: ta 1986 annetussa laissa (764/86). 12899: 12900: 12901: 5. 12902: Laki 12903: yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain 21 §:n kumoamisesta 12904: 12905: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 12906: 12907: 1§ 2§ 12908: Tällä lailla kumotaan 23 päivänä helmikuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä 12909: 1979 annetun yksityisten valtionapulaitosten kuuta 19 . 12910: toimiehtosopimuslain (238179) 21 §. 12911: 12912: 12913: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 12914: 12915: 12916: Tasavallan Presidentti 12917: MAUNO KOIVISTO 12918: 12919: 12920: 12921: 12922: Työministeri Matti Puhakka 12923: 6 1989 vp. - HE n:o 134 12924: 12925: Liite 12926: 1. 12927: Laki 12928: työehtosopimuslain 2 §:n muuttamisesta 12929: 12930: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopi- 12931: muslain (436/46) 2 §:n 2 ja 3 momentti seuraavasti: 12932: 12933: Voimassa oleva laki Ehdotus 12934: 2§ 12935: 12936: Kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä Sopimukseen osallisen työnantajapuolen on 12937: lukien on oikeaksi todistettu jäljennös siitä kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoitta- 12938: sopimukseen osallisen työnantajapuolen toimi- misesta lukien toimitettava siitä jäljennös tai 12939: tettava sosiaaliministeriölle. tekninen talienne työsuojeluhallitukse/le. 12940: Jos työnantaja, työnantajain yhdistys tai Jos työnantaja, työnantajain yhdistys tai 12941: työntekijäin yhdistys jälkeenpäin yhtyy tai yri- työntekijäin yhdistys jälkeenpäin yhtyy tai yri- 12942: tyksen haltija 5 §:n mukaan tulee osalliseksi tyksen haltija 5 §:n mukaan tulee osalliseksi 12943: työehtosopimukseen taikka jos työehtosopimus työehtosopimukseen taikka jos työehtosopimus 12944: joihinkin tai kaikkiin siihen osallisiin nähden joihinkin tai kaikkiin siihen osallisiin nähden 12945: lakkaa olemasta voimassa, on ilmoitus siitäkin lakkaa olemasta voimassa, on sopimukseen 12946: sopimukseen osallisen työnantajapuolen toimi- osallisen työnantajapuolen toimittettava ilmoi- 12947: tettava kuukauden kuluessa sosiaaliministeriöl- tus siitäkin kuukauden kuluessa työsuojeluhal- 12948: le. litukselle. 12949: 12950: Tämä laki tulee voimaan pmvana 12951: kuuta 19 ja sitä sovelletaan voimaantulon 12952: jälkeen tehtyihin työehtosopimuksiin ja voi- 12953: maantulon jälkeen tapahtuvista sopimukseen 12954: osallisten muutoksista tehtäviin ilmoituksiin. 12955: 12956: 2. 12957: Laki 12958: kunnallisen virkaehtosopimuslain 28 §:n muuttamisesta 12959: 12960: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen 12961: virkaehtosopimuslain (669170) 28 § seuraavasti: 12962: 12963: Voimassa oleva laki Ehdotus 12964: 28 § 12965: Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan on kuu- - Kunnallisen työmarkkinalaitoksen on kuu- 12966: kauden kuluessa virkaehtosopimuksen allekir- kauden kuluessa virkaehtosopimuksen allekir- 12967: joittamisesta toimitettava jäljennös sopimuk- joittamisesta toimitettava jäljennös tai tekni- 12968: sesta valtakunnansovittelijan toimistoon. nen talienne sopimuksesta työsuojeluhallituk- 12969: selle. 12970: Tämä laki tulee voimaan patvana 12971: kuuta 19 ja sitä sovelletaan sen voimaantu- 12972: lon jälkeen tehtyihin virkaehtosopimuksiin. 12973: 1989 vp. - HE n:o 134 7 12974: 12975: 12976: 3. 12977: Laki 12978: evankelis-Iuterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 21 §:n muuttamisesta 12979: 12980: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuk- 12981: sista 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain (968174) 21 § seuraavasti: 12982: 12983: Voimassa oleva laki Ehdotus 12984: 21 § 12985: Kirkon sopimusvaltuuskunnan on kuukau- Kirkon sopimusvaltuuskunnan on kuukau- 12986: den kuluessa virkaehtosopimuksen allekirjoit- den kuluessa virkaehtosopimuksen allekirjoit- 12987: tamisesta toimitettava jäljennös valtakunnan- tamisesta toimitettava jäljennös tai tekninen 12988: sovittelijain toimistoon. talienne sopimuksesta työsuojeluhallitukselle. 12989: Tämä laki tulee voimaan päivänä 12990: kuuta 19 ja sitä sovelletaan sen voimaantu- 12991: lon jälkeen tehtyihin virkaehtosopimuksiin. 12992: 1989 vp. - HE n:o 135 12993: 12994: 12995: 12996: 12997: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rakennuslain muutta- 12998: misesta 12999: 13000: 13001: 13002: 13003: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 13004: 13005: Rakennuslainsäädännön uudistamisessa on Lisäksi ehdotetaan rakennuslain mukaisia 13006: siirrytty johdonmukaisia kokonaisuuksia käsit- poikkeuslupa-asioita siirrettäväksi ympäristö- 13007: tävien osauudistusten tekemiseen. ministeriöstä ja lääninhallituksista kunnissa 13008: ratkaistaviksi. Nykyistä joustavammalle ja no- 13009: Esityksessä ehdotetaan kaavoitustoimeen 13010: liittyvän päätöksenteon kehittämistä ja kuntien peammalle päätöksenteolle luodaan muutoin- 13011: kin edellytykset. Tonttijakojen käsittelyä yk- 13012: omavastuisen päätöksenteon lisäämistä. Val- 13013: sinkertaistetaan ja nopeutetaan. Myös kunnan 13014: tion viranomaisten valvontaa kuntien kaavoi- 13015: tusta koskevaan päätöksentekoon kevenne- sisäistä päätöksentekoa joustavoitetaan siirtä- 13016: tään, ja sitä pyritään suuntaamaan nykyistä mällä eräissä asioissa päätösvaltaa nykyistä 13017: yleispiirteisempiin maankäytön suunnitelmiin. alemmille päätöksentekotasoille. Antamalla 13018: Yksityiskohtaisen kaavoituksen valvonta alis- kunnanhallitukselle oikeus valtuuston ohella 13019: tusmenettelyin rajataan tapauksiin, joissa val- päättää rakennuskielloista parannetaan kun- 13020: vontatarve kuntien päätöksentekoon on ilmei- nanhallituksen mahdollisuuksia kaavoituksen 13021: ohjauksessa. 13022: nen. Rakennusjärjestysten alistamisvelvollisuu- 13023: Maankäytön suunnittelua pyritään edistä- 13024: desta luovutaan kokonaan. 13025: mään erilaisten tarpeiden yhteen sovittamisek- 13026: Jälkikäteistä valvontaa vähennettäessä ehdo- si, ongelmien ennalta ratkaisemiseksi, tasa- 13027: tetaan suunnittelun avoimuutta ja kansalaisten arvo- ja oikeusturvanäkökohtien huomioon ot- 13028: osallistumismahdollisuuksia lisättäväksi. Kaa- tamiseksi sekä hyvän ympäristön turvaamisek- 13029: voitusta koskevat ristiriidat pyritään ratkaise- si. 13030: maan pääsääntöisesti jo ennen kaavan hyväk- Ympäristöministeriön ja lääninhallitusten 13031: symistä. Alistusvelvollisuudesta luopumisesta tehtäväjakoa selkiinnytetään ja tarkistetaan 13032: huolimatta maankäyttöä koskeviin päätöksiin painottamalla ministeriön tehtäviä hallinnon- 13033: liittyvä valitustie perustuisi nykyisiin muutok- alan yleisessä ohjauksessa ja kehittämisessä. 13034: senhakuviranomaisiin. Kaavojen toteuttamis- Kestävän kehityksen periaate, jota Brundt- 13035: edellytyksiä valitustilanteissa parannetaan. landin komissiossa on käsitelty, ehdotetaan 13036: Muutoksenhakumahdollisuuksia vahvistetun säädettäväksi lähtökohdaksi kaikelle maankäy- 13037: yleiskaavan alueella tapahtuvassa asema- ja tön suunnittelulle. 13038: rakennuskaavoituksessa rajoitetaan kaavojen Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 13039: toteuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. maan 1 päivänä huhtikuuta 1990. 13040: 13041: 13042: 13043: 13044: 390697V 13045: 2 1989 vp. - HE n:o 135 13046: 13047: 13048: 13049: 13050: SISÄLLYSLUETTELO 13051: 13052: Sivu Sivu 13053: YLEISPERUSTELUT ........................ . 3 2. Vertailu pohjoismaiseen lainsäädäntöön ...... . 10 13054: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys ......... . 3 2.1. Ruotsi ................................... . 10 13055: 1.1. Tavoitteet ............................... . 3 2.2. Muutpohjoismaat ....................... . 11 13056: 1.2. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset . 4 3. Asian valmistelu .............................. . 11 13057: 1.2.1. Kaavojen alistusvelvollisuuden su- 3.1. Aikaisemmat selvitykset ja kehittämiseh- 13058: pistaminen ...................... . 5 dotukset ................................. . 11 13059: 1.2.2. Rakennusjärjestysten alistusvel- 3.2. Tämän esityksen valmistelu .............. . 13 13060: vollisuudesta luopuminen ........ . 5 13061: 1.2.3. Eräiden poikkeuslupien siirtämi- 4. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- 13062: nen kunnassa ratkaistaviksi ...... . 6 tukset ......................................... . 13 13063: 1.2.4. Tonttijakojen käsittelyn yksinker- 5. Esityksen taloudelliset vaikutukset ............ . 14 13064: taistaminen ja nopeuttaminen .... 6 13065: 1.2.5. Kunnanhallituksen päätösvallan 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ......... . 14 13066: lisääminen kaavoituksessa ....... . 7 6.1. Vapaakuntakokeilu ...................... . 14 13067: 1.2.6. Kaavojen toteuttamisen edistämi- 6.2. Lääninoikeusuudistus .................... . 14 13068: nen .............................. . 7 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... . 14 13069: 1.2. 7. Hallinnon avoimuuden ja kansa- 13070: laisten osallistumismahdollisuuk- 1. Lakiehdotuksen perustelut .................... . 14 13071: sien lisääminen .................. . 7 2. Tarkemmat säännökset ....................... . 19 13072: 1.2.8. Muutoksenhakujärjestelmän so- 13073: peuttami~en kaavajärjestelmän 3. Voimaantulo ................................. . 20 13074: muutoksnn ...................... . 8 LAKITEKSTIT ............................... . 20 13075: 1.2.9. Muutoksenhakumahdollisuuksien 13076: rajoittaminen vahvistetun yleis- 1. Laki rakennuslain muuttamisesta ............. . 20 13077: kaavan alueella .................. . 9 LIITTEET .................................... . 25 13078: 1.2.10. Valtion viranomaisten toimivalta- 13079: jaon tarkistaminen .............. . 9 1. Rinnakkaistekstit ............................. . 25 13080: 1.2.11. Kestävän kehityksen periaatteen 2. Tilastotietoja kaava- ja poikkeuslupa-asioista .. 33 13081: ottaminen lähtökohdaksi maan- 13082: käytön suunnittelulle ............ . 10 13083: 1989 vp. - HE n:o 135 3 13084: 13085: 13086: 13087: 13088: YLEISPERUSTELUT 13089: 13090: 13091: 1. Esityksen yhteiskunnallinen siin, joihin valvontatarve kohdistuu. Tällaisia 13092: merkitys ovat esimerkiksi valtakunnalliset suojelutavoit- 13093: teet, ylikunnalliset maankäyttökysymykset, 13094: 1.1. Tavoitteet huomattavia ympäristövaikutuksia aiheuttavat 13095: hankkeet ja valtion eri sektoriviranomaisten 13096: Rakennuslain (370/58) mukaan kaavoituk- perusteitujen tarpeiden turvaaminen. 13097: seen liittyvä päätöksenteko kuuluu kunnille. Valtion viranomaisten toiminta lupaviran- 13098: Päätöksentekoa valvotaan alistusmenettelyn omaisena maankäyttöön liittyvissä asioissa on 13099: avulla. Kaavoitushallinnossa 1970-luvulta al- perustunut ennen muuta oikeusturvanäkökoh- 13100: kaen suoritetuista toimivallansiirroista huoli- tiin ja kaavoitusjärjestelmän toimivuuden var- 13101: matta edelleen lähes 85 OJo kaikista kaavarat- mistamiseen. On kuitenkin runsaasti sellaisia- 13102: kaisuista kuuluu valtion viranomaisen, joko kin lupa-asioita, joissa päätöksenteon siirtämi- 13103: ympäristöministeriön tai lääninhallituksen tar- nen kuntiin on mahdollista suunnittelujärjes- 13104: kastettaviksi. Kolmasosa kaikista laadittavista telmien toimivuuden, kansalaisten oikeus- 13105: kaavoista tarkastetaan ministeriössä. turvan sekä ympäristön laadun vaarantumatta. 13106: Ympäristöministeriö ja lääninhallitukset ot- Ministeriötasolla tulee käsiteltäväksi tarpeet- 13107: tavat osaa muuhunkin maankäyttöä koskevaan toman paljon yksittäisiä rakentamishankkeita 13108: päätöksentekoon. Rakentaminen asema-, ra- koskevia asioita. Näitä tehtäviä tulisi siirtää 13109: kennus- tai rantakaava-alueiden ulkopuolisilla suoraan kuntiin ja lääninhallituksiin. Tällä ta- 13110: taaja-asutusalueilla ja rakennuskieltoalueilla voin ympäristöministeriön tehtäviä pystyttäi- 13111: sekä rakentaminen kaavasta poiketen edellyttä- siin painottamaan hallinnonalan yleiseen oh- 13112: vät pääsääntöisesti valtion viranomaisen myön- jaamiseen ja kehittämiseen. Delegoimalla myös 13113: tämää poikkeuslupaa. Näistä, yleensä yksittäi- lääninhallitusten tehtäviä kuntiin luodaan lää- 13114: siä rakennushankkeita koskevista poikkeus- ninhallituksille edellytykset vastaanottaa uusia 13115: lupa-asioistakin noin 20 % käsitellään ympä- tehtäviä ministeriöstä. Ympäristöministeriön ja 13116: ristöministeriössä. lääninhallitusten toimivalta tulee järjestää sel- 13117: Kaavoitushallintoa tulisi ajanmukaistaa ja keäksi ja poistaa päällekkäisyys toimivallan 13118: joustavoittaa siirtämällä ratkaisuvaltaa hallin- jaossa. 13119: nossa alaspäin. Kuntien omavastuista päätök- Nykyistä joustavammalle ja nopeammalle 13120: sentekoa tulisi lisätä. Päätösvallan hajautta- päätöksenteolle tulisi muutoinkin luoda edelly- 13121: mista rajoittavat kuitenkin useiden kuntien tykset. Tässä tarkoituksessa tulisi sallia myös 13122: puutteelliset mahdollisuudet huolehtia maan- kunnallishallinnossa nykyistä laajempi päätös- 13123: käytön suunnitteluun liittyvistä tehtävistä. vallan siirtäminen alemmille päätöksentekota- 13124: Kuntien erilaiset valmiudet tulee ottaa huo- soille. Moniportaisia ja kankeita hallintome- 13125: mioon päätösvaltaa siirrettäessä. Rajoituksena nettelyjä tulisi yksinkertaistaa. 13126: laajalle päätösvallan siirtämiselle on lisäksi se, Maankäytön suunnittelun jälkivalvontaa vä- 13127: ettei kaavoitusjärjestelmässämme ole ennalta hennettäessä suunnittelun avoimuutta ja kan- 13128: riittävästi turvattu valtakunnallisten tavoittei- salaisten osallistumismahdollisuuksia tulee lisä- 13129: den huomioon ottamista kuntien päätöksen- tä. Tällä tavoin maankäyttöön liittyvät mah- 13130: teossa. dolliset ristiriidat voidaan ratkaista jo ennen 13131: Vaikka kuntien kaavoitusta on siten edelleen kaavan hyväksymistä. Kansalaisten mahdolli- 13132: eräiltä osin tarpeen alistusmenettelyllä valvoa, suuksia seurata ympäristöään koskevaa pää- 13133: on valvonnan olennaiseen supistamiseen aihet- töksentekoa tulisi parantaa. Eri osapuolten 13134: ta. On pyrittävä luomaan järjestelmä, jolla oikeusturva varmistetaan säilyttämällä muu- 13135: valvontaa kevennetään ja suunnataan se yleis- toksenhaku lähes entisessä laajuudessa. Hierar- 13136: piirteisiin maankäyttöratkaisuihin tai päätök- kisesta kaavajärjestelmästä johtuvaa päällek- 13137: 4 1989 vp. - HE n:o 135 13138: 13139: käistä muutoksenhakua tulisi kuitenkin kaavo- jentamalla yhtäältä niiden kuntien maaraa, 13140: jen toteuttamismahdollisuuksien parantamisek- jotka voivat tehdä vähäisiä kaavamuutoksia 13141: si rajoittaa. Muutoksenhakujärjestelmän tulisi ilman alistusta, ja toisaalta laajentamalla olen- 13142: edelleenkin perustua kaavoitushallinnon asian- naisesti kaavoitustoimeltaan kehittyneiden 13143: tuntemukseen. kuntien oikeutta tehdä kaavapäätöksiä ilman 13144: Järjestelmää kehitettäessä tulee samalla huo- alistamista. 13145: lehtia siitä, että kunnilla säilyy edellytykset Vähäisten kaavamuutosten alistamisesta voi- 13146: maapolitiikan asianmukaiseen hoitamiseen. daan luopua kaikkien kuntien osalta. Itsenäi- 13147: Vaikka tämän esityksen yhteydessä pääosin sen päätöksenteon laajuus voidaan rajata vas- 13148: rajoitutaan menettelytapojen kehittämiseen, on taamaan sitä oikeutta, mikä kaavoitustoimel- 13149: syytä osin puuttua myös rakennuslaissa maan- taan kehittyneillä kunnilla on nykyisin ministe- 13150: käytön suunnittelulle säädettyihin ympäristölli- riön päätöksen nojalla. Rajaus on osoittautu- 13151: siin tavoitteisiin. Brundtlandin komission nut riittävän yksiselitteiseksi. Rajoitetusta alis- 13152: omaksuman kestävän kehityksen periaatteen tamisvelvollisuudesta säädettäisiin rakennus- 13153: tulisi saada ilmaisunsa rakennuslaissa kaikkea lain alistamista koskevissa säännöksissä. Vä- 13154: maankäytön suunnittelua koskevana. häisen kaavamuutoksen sisällöstä säädettäisiin 13155: Edellä olevat tavoitteet voidaan saavuttaa asetuksella. 13156: rakennuslain voimassa olevan järjestelmän 13157: pohjalta sitä ajanmukaistamaila ja hallinnon Kaavoitustoimeltaan kehittyneiden kuntien 13158: tehtäväjakoa tarkistamalla. kohdalla kaavamuutosten alistamista voidaan 13159: olennaisesti supistaa nykyisestään. Alistamis- 13160: velvollisuuden piiriin tulisi jäädä vain sellaiset 13161: 1.2. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutok- kaavojen muutokset, joissa puututaan laissa 13162: set erityisesti suojattuihin aluevarauksiin, kuten 13163: puistoihin ja muihin virkistysalueisiin tai ra- 13164: 1.2 .1. Kaavojen alistusvelvollisuuden supista- kennetun ympäristön suojeltaviin arvoihin. 13165: minen Muita alistettavia päätöksiä olisivat rakennus- 13166: korttelien käyttötarkoituksen, kerrosluvun tai 13167: Asema-, rakennus- ja rantakaavat laaditaan rakennusoikeuden olennainen muuttaminen. 13168: ja hyväksytään kunnassa. Kuntatasolla tehty Asiantuntemuksen ja valmiuksien lisääntymi- 13169: päätös edellyttää voimaan tullakseen valtion nen kunnissa tekee mahdolliseksi myös laajem- 13170: viranomaisen, joko ympäristöministeriön tai mat oikeudet saavien kuntien lukumäärän li- 13171: lääninhallituksen, vahvistuksen (rakennuslain säämisen. Tämä ei edellytä rakennuslain sään- 13172: 38, 97 ja 123 d §). Kunnissa tehtyjä kaavapää- nösten muuttamista. Kaavoitustoimeltaan ke- 13173: töksiä alistetaan valtion viranomaisen vahvis- hittyneiden kuntien alistusvelvollisuutta supis- 13174: tettavaksi noin 1800-2000 vuosittain. tettaisiin rakennusasetuksen 146 b §:n (791173) 13175: Vuonna 1973 voimaan tulleen rakennuslain nojalla laajentamalla ympäristöministeriön toi- 13176: muutoksen (588173) nojalla eräille kunnille on mivallan siirtoa koskevaa aikaisempaa päätös- 13177: annettu oikeus vähäisten asema- ja rakennus- tä sekä kuntien lukumäärää lisäämällä että 13178: kaavan muutosten tekemiseen ilman alistusme- asiallista toimintavapautta laajentamalla. 13179: nettelyä. Näiden, kaavoitustoimeltaan kehitty- Valtion viranomaisten valvontamahdollisuu- 13180: neiden kuntien määrää on sittemmin lisätty det yleispiirteisten ja laaja-alaisten maankäy- 13181: niin, että se on tällä hetkellä 114. Kaavapäätös- tön suunnitelmien kohdalla ovat rajoitetumpia 13182: ten alistusvelvollisuuden supistaminen on mer- kuin yksityiskohtaisessa kaavoituksessa. Perus- 13183: kinnyt, että 14 OJo kaikista yksityiskohtaista tellumpaa olisi, että kuntien päätöksenteon 13184: kaavaa koskevista päätöksistä tehdään kunnis- valvonta kohdistuisi nykyistä laaja-alaisempiin 13185: sa ilman vahvistettavaksi alistamista. Kuntien ja yleispiirteisempiin ratkaisuihin. Tällöin voi- 13186: itsenäisesti tekemien päätösten osuus on 23 OJo taisiin yksityiskohtaisia kaavoja koskevasta 13187: kaavojen muuttamista koskeneista päätöksistä. valvonnasta luopua kokonaan. Kun maankäy- 13188: Kokemukset kuntien itsenäisestä päätäntä- tön periaatteet on hyväksytty yleispiirteisellä 13189: vallasta ovat myönteisiä. Useiden kuntien val- tasolla, kunnat voisivat vastata yksityiskohtai- 13190: miudet päätöksenteossa ovat myös viime vuosi- sesta kaavoituksesta itsenäisesti. Asema- ja 13191: na parantuneet. Tämän vuoksi voidaan kaava- rakennuskaavat voitaisiin laatia nykyistä nope- 13192: muutoksia koskevaa päätäntävaltaa lisätä laa- ammin. 13193: 1989 vp. - HE n:o 135 5 13194: 13195: Edellä oleva alistusmenettelystä luopuminen nusjärjestyksiä voidaan tämän jälkeen laatia 13196: tulisi kysymykseen lähinnä vahvistettujen osa- korostetummin paikallisten erityisolojen poh- 13197: yleiskaavojen alueella. Yleiskaavan vahvista- jalta. Rakennusjärjestysten muuttuva luonne 13198: mista koskevaan päätökseen liitettäisiin mää- huomioon ottaen ei enää ole välttämätöntä 13199: räys, ettei yleiskaavan alueella asema- ja raken- tarvetta rakennusjärjestysten alistamiseen. 13200: nuskaavoja ole tarpeen alistaa vahvistettavak- Alistamisvelvollisuudesta ehdotetaan luovutta- 13201: si. Yleiskaavan vahvistamisen yhteydessä olisi vaksi. 13202: siten ennalta selvitetty maankäytön periaatteet 13203: ja yleiskaavan soveltuvuus kuntien omavastui- 13204: sen päätöksenteon perustaksi. Kunnilla on hy- 1.2.3. Eräiden poikkeuslupien siirtäminen 13205: vät mahdollisuudet järjestelmän hyväksikäyt- kunnassa ratkaistaviksi 13206: töön, koska yli 90 OJo :lla kunnista on kokemus- 13207: ta tämän tyyppisten yleiskaavojen laatimisesta. Ympäristöministeriöllä ja lääninhallituksilla 13208: Kun jo yleiskaava osoittaa tulevan maankäy- on laajat mahdollisuudet rakentamista koske- 13209: tön, on sillä vaikutusta maan hintakehitykseen. vien poikkeusten myöntämiseen. Ministeriö tai 13210: Jotta järjestelmä ei vaikeuttaisi kuntien edelly- lääninhallitus erikseen määrätyn toimivallan- 13211: tyksiä maapolitiikan hoidossa, järjestelmän jaon mukaan voi myöntää poikkeusluvan 13212: käyttöönotto edellyttää säännöksiä, joilla taaja-asutuksen muodostamiseen alueelle, jolle 13213: myös yleiskaavasta johtuvaa arvonnousua voi- ei ole vahvistettu asema-, rakennus- tai ranta- 13214: daan leikata alueita lunastettaessa. Tätä koske- kaavaa (rakennuslain 5 §). Mainituilla viran- 13215: va esitys kiinteän omaisuuden ja erityisten omaisilla on lisäksi oikeus eräin edellytyksin 13216: oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603177) myöntää poikkeus rakennuslaissa olevasta tai 13217: 31 §:n muuttamiseksi on tarkoitus antaa erik- sen nojalla annetusta rakentamista koskevasta 13218: seen. säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai 13219: muusta rajoituksesta (rakennuslain 132 §). Yk- 13220: 1>ittäisiä rakennushankkeita koskevia poikkeus- 13221: 1.2.2. Rakennusjärjestyslen alistusvelvol/isuu- lupa-asioita käsitellään valtionhallinnossa noin 13222: desta luopuminen 8 000 vuodessa. Eräitä vähäisiä poikkeuksia, 13223: määrätyistä rakennuskielloista poikkeamisia 13224: Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjär- sekä lupia tilapäisen uudisrakennuksen raken- 13225: jestys, jossa annetaan rakennuslakia ja raken- tamiseen voidaan myöntää rakennuslautakun- 13226: nusasetusta (266/59) täydentäviä määräyksiä nassa rakennuslupa-asian käsittelyn yhteydes- 13227: rakentamisesta (rakennuslain 11 §). Rakennus- sä. 13228: järjestyksen hyväksyy kunnanvaltuusto. Kun- Taaja-asutuspoikkeuslupien tarkoituksena 13229: nan rakennusjärjestystä koskeva päätös aliste- on ollut lisätä joustavuutta rakennuslain niin 13230: taan kaupunkien osalta ympäristöministeriön sanotun suunnittelemauoman taaja-asutuksen 13231: ja muiden kuntien osalta lääninhallituksen muodostamiskieltoon (rakennuslain 4 ja 5 §). 13232: vahvistettavaksi (rakennuslain 16 §). Raken- Poikkeusten myöntämisvaltuus on säilytetty 13233: nusjärjestyksiä koskevia päätöksiä on alistettu valtion viranomaisilla maankäytön suunnitel- 13234: vuosittain 10-20 kappaletta. mallisuuden varmistamiseksi. Kun maankäytön 13235: Kuntien rakennusjärjestyksiin on täytynyt suunnittelu rakennuslain mukaan kuuluu kun- 13236: sisällyttää määräyksiä, jotka ovat olleet luon- nalle, on katsottu, ettei kunta voi myöntää 13237: teeltaan valtakunnallista säännöstöä täydentä- poikkeusta sille säädetystä tehtävästä. On 13238: viä. Alistusmenettely on ollut tarpeen rakenta- epäilty, että kaavoituksen korvaaminen poik- 13239: mista koskevan toimivan säännöstön varmista- keuslupamenettelyllä vähentäisi suunnitelmalli- 13240: miseksi. suutta ja supistaisi maankäyttöä koskevan pää- 13241: Nyttemmin on kuitenkin rakennusjärjestys- töksenteon kansanvaltaisuutta, vaarantaisi 13242: ten sisältöä päätetty kehittää niin, että tämän- maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun ja 13243: tyyppiset rakennusjärjestyksen määräykset tul- heikentäisi ympäristöllistä lopputulosta. 13244: laan vastaisuudessa antamaan joko rakennus- Rakentamisessa ja yhdyskuntakehityksessä 13245: asetuksessa, Suomen rakentamismääräyskoko- on rakennuslain säätämisen jälkeen tapahtunut 13246: elmassa tai kuntien johtosäännöissä. Tähän olennaisia muutoksia. On muodostunut taaja- 13247: liittyvä rakennuslain muutos (557 /89) tulee asutusalueita, joissa rakentaminen on niin vä- 13248: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Raken- häistä, että laista ~ohtuvaa asema- tai raken- 13249: 6 1989 vp. - HE n:o 135 13250: 13251: nuskaavan laatimisvelvollisuutta voidaan pitää asioiden vähentymistä ympäristöministeriössä 13252: liiallisena. Myös kuntien edistynyt yleiskaava- ja lääninhallituksissa noin kolmasosalla. Poik- 13253: tasoinen suunnittelu muodostaa usein riittävän keusten käsittely kunnassa olisi yleensä kun- 13254: perustan pienimuotoiselle rakentamiselle. Run- nanhallituksen tehtävänä. Eräät poikkeukset 13255: sas taaja-asutuspoikkeuslupien käsittely rasit- voisi kuitenkin rakennuslautakunta myöntää 13256: taa kohtuuttomasti valtionhallintoa ja pitkittää rakennuslupa-asian käsittelyn yhteydessä. 13257: eräissä tapauksissa rakentamisen aloittamista. 13258: Tämän vuoksi myös eräitä rakennuslain 5 §:n 13259: mukaisia poikkeuslupa-asioita ehdotetaan siir- 1.2.4. Tonttijakojen käsittelyn yksinkertaista- 13260: rettäväksi kunnan ratkaistaviksi. minen ja nopeuttaminen 13261: Ehdotuksen mukaan kunnanhallitukselle an- 13262: nettaisiin oikeus päättää yksiasuntoisten asuin- Asemakaava-alueilla rakentaminen on mah- 13263: rakennusten poikkeusluvista silloin, kun raken- dollista vasta sen jälkeen, kun tonttijako on 13264: netaan kunnanvaltuuston hyväksymässä yleis- hyväksytty ja tontti merkitty tonttirekisteriin 13265: kaavassa asumiseen varatulla alueella. Kunnan (rakennuslain 42 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohta). 13266: poikkeamisoikeutta ei kuitenkaan ulotettaisi Siihen nähden, että tonttijako tarkoittaa vain 13267: rantarakentamiseen eikä niihin tapauksiin, kiinteistöteknistä asemakaavan toteuttamista, 13268: joissa rakentaminen olisi muidenkin säännös- sen laatiminen saattaa kestää tarpeettoman 13269: ten tai määräysten vastaista tavalla, joka edel- kauan. 13270: lyttää ympäristöministeriön tai lääninhallituk- Asemakaava-alueiden saattaminen rakennus- 13271: sen poikkeuslupaa. Jos hankkeen sallittavuus kelpoisiksi nopeutuisi, jos tonttijako voitaisiin 13272: joka tapauksessa joudutaan ratkaisemaan jol- tarvittaessa hyväksyä jo asemakaavan yhtey- 13273: takin osin ympäristöministeriössä tai lääninhal- dessä. Tonttijako voitaisiin tilanteesta riippuen 13274: lituksessa, on tarkoituksenmukaisempaa, että osoittaa joko asemakaavakartassa tai asema- 13275: mainitut viranomaiset käsittelevät asian koko kaavan yhteydessä käsiteltävässä erillisessä 13276: laajuudessaan. Näin rajattuna ratkaisuvallan tonttijakokartassa siten kuin rakennuslain 13277: siirto kuntiin ei vaarantaisi maankäyttöä kos- 37 §:n 2 momentissa ja rakennusasetuksen 13278: kevan päätöksenteon kansanvaltaisuutta, oi- 46 §:ssä (673/66) säädetään. Niissä tapauksis- 13279: keusturvaa eikä ympäristön laatua. sa, joissa tonttijako hyväksyttäisiin asemakaa- 13280: Rakennuslain 132 §:n mukainen poikkea- van yhteydessä, päätös tehtäisiin useimmiten 13281: misvalta puolestaan lisää joustavuutta kaavo- kunnanvaltuustossa asemakaavan hyväksymi- 13282: jen ja rakentamista koskevien määräysten sekä sen yhteydessä. 13283: rakennuskieltojen noudattamisessa. Myös näi- On kuitenkin tarpeen säilyttää mahdollisuus 13284: den poikkeuslupien kohdalla ehdotetaan pää- tonttijaon erilliseenkin hyväksymiseen. Tontti- 13285: täntävaltaa siirrettäväksi kunnalle. Yksityis- jaosta päättäminen tulisi tällöin voida siirtää 13286: kohtaisten kaava-alueiden ulkopuolella poik- kaupunginhallitukselta johtosäännössä esimer- 13287: keuslupa-asioiden käsittely tulisi kuitenkin säi- kiksi kiinteistölautakunnalle, tekniselle lauta- 13288: lyttää valtion viranomaisella silloin, kun on kunnalle tai muulle lautakunnalle. 13289: kysymys rantakaavan tarpeellisuutta koskevis- Rakennuslain 125 §:n 4 momentin (499/81) 13290: ta säännöksistä poikkeamisesta taikka rakenta- mukaan tonttijakoehdotusta ei tarvitse asettaa 13291: misesta vahvistetun seutu- tai yleiskaavan vas- nähtäville, jos kaikki ne, joilla on valitus- 13292: taisesti. Kunnassa voitaisiin käsitellä asema-, oikeus, ovat ehdotuksen kirjallisesti hyväksy- 13293: rakennus- tai rantakaava-alueilla muut kuin neet. Säännöksen soveltaminen on jäänyt vä- 13294: kaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta häiseksi, koska valitukseen oikeutettujen piiri 13295: myönnettävät poikkeukset. Asian luonteesta on niin epämääräinen, ettei menettelyyn ole 13296: johtuen eräistä rakennuskielloista poikkea- käytännössä useinkaan voitu turvautua. Tont- 13297: miset tulee kuitenkin säilyttää valtion viran- tijaon luonteen huomioon ottaen on riittävää, 13298: omaisella. Tällaisia ovat muiden ohella kiellot, että tonttijaosta saavat valittaa vain ne, jotka 13299: jotka ovat voimassa sinä aikana, kun alistettu omistavat tai hallitsevat maata siinä korttelis- 13300: kaava on valtion viranomaisen käsiteltävänä, sa, jossa tonttijako suoritetaan. Tällöin myös 13301: sekä rakentamisrajoitus, joka voi liittyä seutu- niiden piiri, joiden hyväksyntä korvaisi tontti- 13302: kaavan hyväksymismenettelyyn. jakoehdotuksen nähtäville asettamisen, supis- 13303: Päätäntävallan siirtäminen edellä esitetyssä tuisi ja selkiintyisi ja tonttijakojen tekeminen 13304: laajuudessa kunnille merkitsee poikkeuslupa- ja kaavojen toteuttaminen nopeutuisi. 13305: 1989 vp. - HE n:o 135 7 13306: 13307: 1.2.5. Kunnanhallituksen päätösvallan lisää- ta korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Yksikin 13308: minen kaavoituksessa ja rakennuskiel- vahvistamispäätöksestä tehty valitus siirtää ko- 13309: toasioissa ko kaava-alueen osalta sen toteuttamiskelpoi- 13310: suuden. Kaava voidaan tosin nykyisinkin mää- 13311: Asema- ja rakennuskaavat hyväksyy kun- rätä rakennuslain 141 §:n 1 momentin nojalla 13312: nanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa on voi- noudatettavaksi ennen sen lainvoimaisuutta, 13313: tu vähäisten kaavan muutosten osalta siirtää mutta tällainen määräys ei asemakaava-alueel- 13314: johtosäännöllä kunnanhallitukselle (rakennus- la kuitenkaan salli tontin rekisteriin merkitse- 13315: lain 38 ja 97 §). mistä. Rakentamiseen ei siten voida ryhtyä 13316: Kun käytännössä vain erittäin vähäinen osa tällaisenkaan määräyksen perusteella, koska 13317: kaavan muutoksista hyväksytään kunnanhalli- alue säilyy rakennuskiellossa (rakennuslain 13318: tuksissa, ehdotetaan laajennettavaksi mahdolli- 42 §:n 2 momentin 2 kohta). 13319: suutta siirtää valtuuston päätösvaltaa kunnan- Niissä tapauksissa, joissa kaavan vahvista- 13320: hallitukselle. Kunnanhallituksen tulisi voida mista koskeva valitus kohdistuu ratkaisun alu- 13321: hyväksyä kaikki epäolennaiset kaavamuutok- eelliseen tai asialliseen kokonaisuuteen, kaavan 13322: set, jos ne johtosäännössä halutaan antaa sen toteuttamismahdollisuus ehdotetaan jätettä- 13323: ratkaistavaksi. Tällä tavoin nopeutettaisiin vä- väksi nykyisten säännösten varaan. Sen sijaan 13324: hämerkityksisten kaavamuutosten laadintaa. niitä tilanteita varten, joissa valitus kohdistuu 13325: Alueen asema- ja rakennuskaavoitus käyn- vain osaan kaavasta, ehdotetaan, että kaava 13326: nistyy yleensä kunnanhallituksen, usein sitäkin voidaan määrätä tulemaan voimaan muilta 13327: alemman kunnan hallintoelimen päätöksellä. kuin valituksenalaisilta osiltaan. Tällöin tehty 13328: Maankäytön muutosten ohjaamiseksi kaavoi- valitus ei siirtäisi kaavan toteuttamista kaavan 13329: tuksen kestäessä on usein tarpeen saattaa voi- muilta kuin riidanalaisilta osilta. Kaava voitai- 13330: maan rakennuskielto, jotteivät laadittavan siin määrätä voimaan myös silloin, kun valitus 13331: kaavan tarkoitusperät mitätöityisi kaavoituk- on sisällöltään ilmeisen perusteeton. 13332: sen aikana. Rakennuskielto on kuitenkin ny- 13333: kyisin mahdollista saattaa voimaan vain sil- 13334: loin, kun valtuusto on tehnyt päätöksen kaa- 1.2.7. Hallinnon avoimuuden ja kansalaisten 13335: van laatimisesta tai muuttamisesta (rakennus- osallistumismahdollisuuksien lisäämi- 13336: lain 42 ja 100 §). nen 13337: Kunnanhallituksen tehtävänä on rakennus- 13338: lain 8 §:n mukaan kaavoituksen yleinen suun- Kaavoitukseen liittyvät rakennuslain kuule- 13339: nittelu ja johtaminen kunnassa. Niinpä val- misjärjestelmät ovat maanomistajakeskeisiä. 13340: tuuston päätäntävallan siirtäminen kunnanhal- Muiden kansalaisryhmien osallistumismahdol- 13341: litukselle myös rakennuskiellon voimaan saat- lisuudet on järjestetty lainsäädännössä puut- 13342: tamisessa ehdotetaan tehtäväksi mahdolliseksi. teellisesti. Kaavaa valmisteltaessa on kuulemis- 13343: Rakennuskielto tulee voida määrätä myös kaa- velvollisuus rajattu pelkästään maanomistajiin 13344: van laatimisen aikana. Antamalla kunnanhalli- (rakennusasetuksen 154 §). Sen jälkeen, kun 13345: tukselle oikeus päättää rakennuskielloista pa- kaavaehdotus on valmistunut, se on asetettava 13346: rannetaan kunnanhallituksen mahdollisuuksia julkisesti nähtäville. Tällöin saavat ne, joiden 13347: kaavoituksen ja maankäytön ohjauksessa. Se, etua tai oikeutta kaava saattaa koskea, tehdä 13348: saako kunnanhallitus tämän oikeuden, ratkais- muistutuksia kaavaehdotusta vastaan (raken- 13349: taan johtosäännössä. nuslain 125 §). Muistutuksenteko-oikeudenkin 13350: on katsottu tarkoittavan maanomistajia ja 13351: muita heihin rinnastettavassa asemassa olevia. 13352: 1.2.6. Kaavojen toteuttamisen edistäminen Samalla, kun kaavoitukseen kohdistuvaa 13353: valtion valvontaa kevennetään, olisi parannet- 13354: Noin joka kymmenennestä kunnassa tehdys- tava kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja 13355: tä kaavaratkaisusta valitetaan. Valitukset käsi- vaikuttaa suunnitteluun jo sen alkuvaiheessa. 13356: tellään joko ympäristöministeriössä tai läänin- Tärkeä tekijä elinympäristön myönteiseksi ko- 13357: hallituksessa. Jos mainitut viranomaiset ovat kemisessa on käyttäjien mahdollisuus vaikut- 13358: todenneet valitukset aiheettamiksi ja vahvista- taa ympäristön muuttumiseen. Järjestämällä 13359: neet tehdyn päätöksen, voivat kunnan päätök- riittävät osallistumismahdollisuudet luodaan 13360: sestä valittaneet jatkaa valitustaan rajoitukset- edellytykset maankäytön suunnittelun kansan- 13361: 8 1989 vp. - HE n:o 135 13362: 13363: valtaiselle valvonnalle. Selvittämällä maan- Tämä helpottaisi kansalaisten mahdollisuuksia 13364: käyttöön kohdistuvat erilaiset käsitykset jo seurata kaavoitustoiminnan edistymistä kun- 13365: kaavoitustyön aikana voidaan välttää kaava- nassa. 13366: päätöksiin kohdistuvia valituksia. 13367: Osallistumismahdollisuuksien laajentamiselle 13368: muodostaa hyvän perustan osallistumistoimi- 1.2.8. Muutoksenhakujärjestelmän sopeutta- 13369: kunnan mietintö (komiteanmietintö 1981:54). minen kaavajärjestelmän muutoksiin 13370: Mietinnön antamisen jälkeinen lainsäädäntöke- 13371: hitys, muun muassa hallintomenettelylain Kaavoitusta koskeva muutoksenhakutie pe- 13372: (598/82) säätäminen, antaa kuitenkin aihetta rustuu kunnallislakiin (953176). Maankäyttöä 13373: eräiltä osin tarkistaa ehdotuksia. koskevien päätösten valitukset ovat siten tähän 13374: Suunnittelun julkisuutta ja kansalaisten saakka ratkaisseet pääosin hallintoviranomai- 13375: mahdollisuuksia vaikuttaa suunnitteluun ehdo- set, ympäristöministeriö tai lääninhallitus. Ai- 13376: tetaan lisättäväksi edellyttämällä erityisten kaa- noastaan niistä kaavoista, joita ei ole ollut 13377: vakokousten järjestämistä merkittävien kaa- alistettava valtion viranomaisen vahvistetta- 13378: voitushankkeiden yhteydessä, laajentamalla vaksi, valitus on tehty lääninoikeudelle. Kun 13379: muistutuksenteko-oikeutta ja yhdenmukaista- alistamismenettelyä supistetaan, merkitsisi se 13380: maHa muistutuksentekoaikoja sekä lisäämällä ilman muutoksenhakua koskevien säännösten 13381: yleistä kaavoituksesta tiedottamista vuosittais- tarkistamista, että maankäyttöä koskeviin pää- 13382: ten kaavoituskatsauksien muodossa. töksiin liittyviä valitusasioita ryhdyttäisiin kä- 13383: Kaavakokouksia tulisi järjestää, kun kaava- sittelemään sekä hallintoviranomaisissa että 13384: asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus lääninoikeuksissa lähes yhtä runsain määrin. 13385: laajalla alueella tai lukuisten henkilöiden oloi- Tällaista valitusasioiden jakautumista tuo- 13386: hin. Kaavakokouksissa saisivat huomautuksia mioistuimille ja hallintoviranomaisille ei voida 13387: esittää kaikki kansalaiset riippumatta siitä, pitää tarkoituksenmukaisena. Kaava-asiat ja 13388: omistavatko he kaava-alueella maata vai eivät. myös niitä koskevat valitukset soveltuvat luon- 13389: Kaavakokouksen järjestämisestä otettaisiin tar- teensa puolesta parhaiten sellaisten viranomais- 13390: kemmat säännökset asetukseen. Lisäksi raken- ten käsiteltäviksi, joilla on maankäytön suun- 13391: nusasetuksen 154 §:n niin sanottua maanomis- nittelussa tarvittavaa asiantuntemusta. Kaavo- 13392: tajien ennakkokuulemisvelvollisuutta ehdote- jen laillisuusharkinta sisältää rakennuslain 13393: taan laajennettavaksi niin, että se koskisi kaik- säännösten perusteella piirteitä, jotka muistut- 13394: kia, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin tavat maankäytön tarkoituksenmukaisuuden 13395: oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. arviointia. Nykyisillä muutoksenhakuvirano- 13396: Varsinainen muistutuksenteko-oikeus kaava- maisilla, ympäristöministeriöllä ja lääninhalli- 13397: ehdotuksen nähtävillä ollessa ehdotetaan laa- tuksilla on riittävä asiantuntemus ja kokemus 13398: jennettavaksi koskemaan kaikkia kunnan jäse- maankäyttöä koskevien päätösten sisällöllises- 13399: niä. Kun jokaisella kunnan jäsenellä kuitenkin sä arvioinnissa. Kaava-asioissa niiden tekemien 13400: on mahdollisuus valittaa kaavapäätöksestä, tu- päätösten pysyvyys korkeimmassa hallinto- 13401: lisi erilaiset käsitykset saada selville riittävän oikeudessa on hyvä. 13402: varhaisessa vaiheessa, jotta ne voitaisiin mah- Muutoksenhakua koskevia säännöksiä ehdo- 13403: dollisuuksien mukaan ottaa huomioon. tetaan tarkistettaviksi siten, että kaavoitusta 13404: Kaupunkien ja muiden kuntien kaavoitustoi- koskevat valitukset käsiteltäisiin edelleen ym- 13405: messa eikä liioin kaavoituksen luonteessakaan päristöministeriössä tai lääninhallituksessa siitä 13406: ole sellaisia kuntamuodoista johtuvia eroja, riippumatta, suoritetaanko alistusta vai ei. Srt- 13407: että se puoltaisi erilaisuuden säilyttämistä kaa- ma periaate on omaksuttu myös 1 päivänä 13408: vaehdotusten nähtävilläoloaikojen osalta. Näh- marraskuuta 1989 voimaan tulevassa lääninoi- 13409: tävilläoloaikojen yhdenmukaistaminen selkiin- keusuudistukseen liittyvässä rakennuslain muu- 13410: nyttäisi tilannetta myös kansalaisten näkökul- toksessa (245/89). Muutoksenhakujärjestelmän 13411: masta. Tämän vuoksi nähtävilläoloajat tullaan säilyttäminen selkeänä ja johdonmukaisena 13412: asetuksessa yhdenmukaistamaan. edellyttää mainittuun lainmuutokseen sisälty- 13413: Edelleen tullaan asetuksessa säätämään kun- vien rakennuslain säännösten vähäistä tarkista- 13414: nalle velvollisuus julkaista vuosittain kaavoi- mista. 13415: tuskatsaus sellaisista vireillä olevista kaava-asi- Myös eräiden poikkeuslupa-asioiden siirtä- 13416: oista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. minen kunnassa ratkaistaviksi edellyttää muu- 13417: 1989 vp. - HE n:o 135 9 13418: 13419: toksenhakua koskevien säännösten tarkistamis- vien moninkertaisten muutoksenhakumahdolli- 13420: ta. Ehdotuksen mukaan muutoksenhakuviran- suuksien rajoittaminen. Muutoksenhakumah- 13421: omaisina olisivat ympäristöministeriö tai lää- dollisuuksien osittaiselle rajoittamiselle luo 13422: ninhallitus sen mukaan, kumpi erikseen sääde- edellytyksiä myös se, että samalla kaavoituk- 13423: tyn toimivallan jaon mukaan käsittelee asian- sesta tiedottamista ja kuntalaisten vaikuttamis- 13424: omaisen kunnan ne poikkeusluvat, joita ei mahdollisuuksia parannetaan. 13425: kunnassa ratkaista. Yleiskaavan asemaa ja merkitystä korosta- 13426: vassa kaavajärjestelmässä ei voida pitää oi- 13427: keusturvan kannalta tarpeellisena eikä järjes- 13428: 1.2 .9. Muutoksenhakumahdollisuuksien telmän toimivuuden kannalta mahdollisena- 13429: rajoittaminen vahvistetun yleiskaavan kaan, että vahvistetun yleiskaavan alueella ta- 13430: alueella pahtuvassa detaljikaavoituksessa olisi käytettä- 13431: vissä yhtä laajat muutoksenhakumahdollisuu- 13432: Noin joka kymmenennestä kunnassa tehdys- det kuin tilanteissa, joissa mainitut kaavat ovat 13433: tä kaavaratkaisusta tehdään valitus. Valitus- alueen ensimmäisiä oikeudellisesti merkityksel- 13434: oikeus on jokaisella kuntalaisella. Valitus voi- lisiä maankäyttöä koskevia päätöksiä. Tämän 13435: daan tehdä vain laillisuusperusteella. Valitus- vuoksi on perusteltua rajoittaa vahvistetun 13436: perusteista on säädetty yhteiskunnallisiin ar- yleiskaavan alueella tapahtuvaa asema- ja ra- 13437: vostuksiin liittyvin joustavin normein. Valituk- kennuskaavoitukseen liittyvää muutoksenha- 13438: set käsitellään joko ympäristöministeriössä tai kua siten, että asianomaisten olisi tyytyminen 13439: lääninhallituksessa. Jos mainitut viranomaiset ympäristöministeriön tai lääninhallituksen te- 13440: hylkäävät valituksen, voi jatkovalituksen tehdä kemään päätökseen. Maankäytön ratkaisuperi- 13441: rajoituksitta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. aatteiden laillisuus on jo yleiskaavan vahvista- 13442: Yksikin kaavan vahvistamispäätöksestä teh- misen yhteydessä voitu kertaalleen saattaa kor- 13443: ty valitus siirtää koko kaava-alueen osalta sen keimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi. 13444: toteuttamiskelpoisuuden. Kaavan toteuttami- Muutoksenhakujärjestelmää ehdotetaan 13445: nen lykkääntyy korkeimpaan hallinto-oikeu- muutettavaksi niin, että sellaisen vahvistetun 13446: teen saakka valitettaessa tapauksesta ja kaava- yleiskaavan alueella, jolla on voimassa raken- 13447: muutoksesta riippuen yhdestä viiteen vuodella. nuslain 29 §:ään lisättäväksi ehdotettu 4 mo- 13448: Kun kaavojen oikea-aikaisen toteutuksen mentissa tarkoitettu määräys, asema- tai ra- 13449: merkitys on entisestään kasvanut, on tarvetta kennuskaavaa koskevasta ympäristöministe- 13450: pyrkiä kaavoitusta tarpeettomasti hidastavien riön tai lääninhallituksen päätöksestä ei saisi 13451: valitusten vähentämiseen. Valitusoikeus on py- tehdä jatkovalitusta korkeimpaan hallinto- 13452: rittävä järjestämään yhteensovittamalla toi- oikeuteen. 13453: saalta yhteiskunnan tarve nopeaan ja tehok- 13454: kaaseen kaavoitukseen sekä toisaalta kansalais- 13455: ten oikeusturvan vaatimukset. 1.2.10. Valtion viranomaisten toimivaltajaon 13456: Ehdotetun rakennuslain muutoksen vuoksi tarkistaminen 13457: yleiskaavan merkitys tulee korostumaan maan- 13458: käytön järjestämisessä. Muuta kaavoitusta oi- Ympäristöministeriön ja lääninhallitusten 13459: keudellisestikin ohjaavien vahvistettujen yleis- tehtäväjaossa ministeriön asema on ylikorostu- 13460: kaavojen käyttö tulee kunnissa lisääntymään. nut. Viranomaisten tehtäväjaon ajanmukaista- 13461: Valtion viranomaisten kuntien kaavoitukseen miseksi ympäristöministeriölle kuuluvia tehtä- 13462: kohdistama valvonta tulee asema- ja rakennus- viä ehdotetaan siirrettäväksi lääninhallituksille. 13463: kaavoituksen sijasta suuntautumaan yleiskaa- Ehdotukset kuntien päätäntävallan lisäämises- 13464: voihin niiden vahvistamisen yhteydessä. Vah- tä merkitsevät tehtävien vähentymistä läänin- 13465: vistetussa yleiskaavassa tullaan ratkaisemaan hallituksissa niin, että ne pystyvät verrattain 13466: maankäytön periaatteet. Detaljikaavoitus tulee vähäisin lisäresurssein vastaanottamaan uudet 13467: nykyistä selvemmin liittymään hankekohtai- tehtävät. 13468: seen toteutukseen. Kaikkien kaava-asioiden siirtäminen ministe- 13469: Kaavajärjestelmän näin muuttuessa on pe- riöstä ei lääninhallitusten resurssit huomioon 13470: rusteltua uudelleen arvioida kaavoitukseen liit- ottaen ole tässä yhteydessä mahdollista. Lisäk- 13471: tyvät muutoksenhakujärjestelmät. Tavoitteena si kaavoituksen ohjauksen ja neuvonnan asian- 13472: tulisi olla samoja maankäyttöratkaisuja koske- mukainen hoitaminen edellyttää ministeriöta- 13473: 2 390697V 13474: 10 1989 vp. - HE n:o 135 13475: 13476: solla kaavoituksen muuttuvien sisällöllisten ja jatkuvuudesta huolehtiminen on laiminlyöty. 13477: oikeudellisten ongelmien tuntemusta. Tämä koskee myös yhdyskuntien kehittämistä. 13478: Tehtäväjako ympäristöministeriön ja läänin- Komissio on esittänyt ongelman ratkaisemisek- 13479: hallitusten välillä ehdotetaan järjestettäväksi si niin sanotun kestävän kehityksen käsitettä ja 13480: siten, että ympäristöministeriö käsittelisi pää- sen omaksumista kaikessa yhteiskunnallisessa 13481: kaupunkiseutuun ja Turun seutuun kuuluvien päätöksenteossa. Kestävällä kehityksellä pyri- 13482: kaupunkien sekä läänien pääkaupunkien asiat. tään tyydyttämään nykyhetken tarpeet ja täyt- 13483: Hämeen läänissä ministeriö kuitenkin käsitteli- tämään tämän päivän toiveet säilyttämällä 13484: si Hämeenlinnan sijasta Tampereen asiat. Tä- mahdollisuus tehdä niin myös tulevaisuudessa. 13485: mä alueellinen tehtäväjako koskisi asema- Yhteiskuntakehityksen päämäärät tulisi sovit- 13486: kaava-asioita sekä poikkeuslupa-asioita siltä taa kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla. 13487: osin kuin ne edelleen tulisivat valtion viran- Sillä, miten maankäyttö järjestetään, on kes- 13488: omaisten käsiteltäviksi. Vastaavasti myös ra- keinen vaikutus luonnonvaroihin ja ekosystee- 13489: kennuskieltoasioissa noudatettaisiin samaa teh- meihin. Tämän vuoksi kestävän kehityksen 13490: täväjakoa. periaatteen tulisi olla myös maankäytön suun- 13491: Nykyisin yleiskaavoitukseen liittyvä päätök- nittelussa keskeisimpänä tavoitteena. Sen tulisi 13492: senteko ja yleiskaavan laatimiseen liittyvät saada ilmaisunsa myös lainsäädännössä. Ra- 13493: neuvottelut hoidetaan ympäristöministeriössä. kennuslain 1 §:ää ehdotetaan tältä osin tarkis- 13494: Ehdotukset yleiskaavan käytöstä muun ohella tettavaksi. 13495: delegoinnin välineenä merkitsevät verrattain 13496: suppea-alaistenkin osayleiskaavojen käytön 13497: yleistymistä. Aikaisempi yksityiskohtaiseen 13498: 2. Vertailu pohjoismaiseen lain- 13499: kaavoitukseen kohdistunut valvonta korvautui- 13500: säädäntöön 13501: si osayleiskaavoihin kohdistuvalla valvonnalla. 13502: Kun osayleiskaavan käyttö yleistyy ja siitä 13503: 2.1. Ruotsi 13504: tulee kaavamuoto, johon kuntien maankäytön 13505: valvonta kohdistuu, tehtävät valtionhallinnos- 13506: sa tulee jakaa uudella tavalla. Niinpä myös Suomen vuodelta 1958 oleva rakennuslaki 13507: yleiskaavojen vahvistaminen ehdotetaan annet- noudattaa melko tarkoin sitä lainsäädännöllis- 13508: tavaksi lääninhallituksille muualla kuin niissä iä järjestelmää, joka on ollut Ruotsissa voi- 13509: kunnissa, joissa yksityiskohtaisten kaavojen massa vuoden 1947 lain nojalla. Lainsäädäntö- 13510: käsittely säilyisi ympäristöministeriössä. Minis- jen sisällöllinen yhteneväisyys säilyi aina vuo- 13511: teriölle ehdotetaan kuitenkin annettavaksi teen 1972. Tuolloin Ruotsissa poistettiin vapaa 13512: mahdollisuus ottaa yleiskaavan vahvistamista hajarakentamisoikeus, joka meillä on säilytet- 13513: koskeva asia ratkaistavakseen, milloin se yleis- ty. Yhteiskunnan oikeus arvioida rakentamisen 13514: kaavan laaja-alaisuuden tai merkittävyyden sopivuutta ulotettiin Ruotsissa tuolloin koske- 13515: vuoksi on perusteltua. Vastaava järjestely on maan kaikkea rakentamista, tapahtuipa se 13516: nykyisin käytössä ympäristöministeriöstä lää- taaja-asutuksena taikka hajarakentamisena. 13517: ninhallituksiin delegoitujen asemakaava-asioi- Tämän muutoksen seurauksena Ruotsissa on 13518: den osalta. asteittain voitu keventää kaavoitukseen kohdis- 13519: Ehdotetun toimivallan jaon mukaan pää- tuvaa valvontaa. Sen sijaan Suomessa on edel- 13520: sääntöisesti kaikki maankäyttöön liittyvät asiat leen katsottu maankäytön ohjaamisen edellyt- 13521: saman kunnan alueella käsiteltäisiin joko lää- tävän vahvempia, kunnassa hyväksyttyjä ja 13522: ninhallituksessa tai ympäristöministeriössä. valtion viranomaisen vahvistamia kaavoja. 13523: Seutukaavoitukseen liittyvistä tehtävistä huo- Kehitys oli Ruotsissa mahdollista senkin 13524: lehtisi kuitenkin edelleen ympäristöministeriö. vuoksi, että valtakunnalliset ja seudulliset 13525: maankäyttöintressit oli turvattu luonnonvara- 13526: lailla (naturresurslagen). Laki sisälsi paitsi ko- 13527: 1.2.11. Kestävän kehityksen periaatteen ko maata koskevia toimintokohtaisia maan- 13528: ottaminen lähtökohdaksi maankäytön käytön rajoituksia myös alueellisia rajoitusalu- 13529: suunnittelulle eita, joilla ylikunnalliset maankäyttöintressit 13530: tuli ottaa huomioon. Suomesta kuitenkin puut- 13531: Brundtlandin komissio esitti vuonna 1987 tuu järjestelmä, jossa valtakunnalliset maan- 13532: huolensa siitä, että luonnosta ja kehityksen käyttötarpeet tulisivat ennakolta turvatuiksi. 13533: 1989 vp. - HE n:o 135 11 13534: 13535: Suomen ja Ruotsin järjestelmien vertailun intressialueet voivat olla niin laajoja, että 13536: kannalta on myös merkittävä Ruotsissa vuon- Ruotsin useat kunnat kuuluvat kokonaisuudes- 13537: na 1974 loppuun saatettu kuntajaotuksen ko- saan tällaisiin alueisiin. Erityisiä intressialueita 13538: konaisuudistus, jossa pienet kunnat yhdistet- ovat myös kaikki 100 metrin levyiset rantavyö- 13539: tiin laajemmiksi kuntakokonaisuuksiksi. Uu- hykkeet. 13540: distuksen seurauksena Ruotsissa on kuntia ny- Viimeisimmän uudistuksen jälkeen yhtäläi- 13541: kyisin 284. Suomessa kuntia on 460. syydet Suomen rakentamista ja kaavoitusta 13542: Ruotsissa siirryttiin 1970-luvulla kaavoituk- koskevaan sääntelyjärjestelmään ovat olennai- 13543: sen jälkivalvonnasta pääsääntöisesti kaavan sesti vähentyneet. Edellytyksenä uuteen järjes- 13544: laadintaan kytkettyyn neuvottelumenettelyyn telmään siirtymiselle Ruotsissa ovat olleet laa- 13545: (samråd), josta lääninhallitukset huolehtivat. jemmat rakentamisen ohjausmahdollisuudet, 13546: Neuvottelumenettelyyn siirtymiselle kuntajao- keinot ennalta turvata ylikunnalliset maankäyt- 13547: tuksen uudistus loi hyvät edellytykset. Ruotsis- töintressit sekä kuntien paremmat valmiudet 13548: sa kussakin läänissä on keskimäärin noin 12 maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa. 13549: kuntaa, kun niitä Suomessa on 42. Ruotsissa Ruotsissa hallintoviranomaiset käsittelevät 13550: lääninhallituksilla on hyvät edellytykset toimi- kaavoja koskevat valitukset. 13551: vaan kuntakohtaiseen yhteydenpitoon ja neu- 13552: vontaan. 13553: Ruotsissa on kaavoitus- ja rakentamislain- 2.2. Muut pohjoismaat 13554: säädäntö uudistettu vuonna 1987 (pian- och 13555: bygglagen). Ruotsin uuteen kaavajärjestelmään Muita pohjoismaha koskevan vertailun osal- 13556: kuuluu kunnan maankäytön yleissuunnitelma ta viitataan pohjoismaisen ministerineuvoston 13557: (översiktsplan) sekä yksityiskohtainen kaava julkaisuun Översikt och jämförande analys av 13558: (detaljplan), joka on ajallisesti rajoitetun voi- pian- och byggnadslagstiftningen i de nordiska 13559: massaolon vuoksi muuttunut eräänlaiseksi länderna (Nord 1988:72). 13560: hankekaavaksi. Rakennusjärjestykset on pois- Muutoksenhakujärjestelmän osalta on kui- 13561: tettu, mutta niiden sijasta kunta voi antaa tenkin syytä todeta, että kaavoja koskevia 13562: alueellisia määräyksiä rakentamisesta (områ- valituksia ei käsitellä tuomioistuimessa muissa 13563: desbestämmelser) yksityiskohtaisten kaavojen pohjoismaissa kuin Suomessa. 13564: ulkopuolelle jäävillä alueilla. 13565: Kunnassa tehtäviin päätöksiin ei pääsääntöi- 13566: sesti liity valtionvalvontaa. Ruotsissa on myös 3. Asian valmistelu 13567: luovuttu poikkeuslupajärjestelmästä muilta 13568: kuin rakennuslautakunnassa myönnettävien 3.1. Aikaisemmat selvitykset ja kehittämiseh- 13569: vähäisten poikkeusten osalta. Myös varsinaisis- dotukset 13570: ta rakennuskielloista on luovuttu. Tämän on 13571: tehnyt mahdolliseksi rakentamisen yleinen so- Rakennuslain kokonaisuudistusehdotuksessa 13572: pivuusharkinta, kaavojen voimassaolon mää- (vuodelta 1984) lähdettiin siitä, että kaavoitus- 13573: räaikaisuus sekä eräät tarvittaessa rakentami- ta koskevaan kunnalliseen päätöksentekoon 13574: sen estävät säännöstöt, joita ei kuitenkaan kohdistuva valtionvalvonta siirtyisi nykyistä 13575: kutsuta rakennuskielloiksi. yleispiirteisemmän suunnittelun tasolle. Ehdo- 13576: Ruotsin nykyisessäkin järjestelmässä on tuksen mukaan kunkin kunnan olisi tullut 13577: luonnonvaralailla (naturresurslagen) tärkeä laatia yleiskaava, joka olisi tullut alistaa ympä- 13578: merkitys. Se on ollut eräs edellytys kuntien ristöministeriön vahvistettavaksi. Ministeriö 13579: päätäntävallan laajamittaiselle lisäämiselle. olisi voinut siirtää toimivaltaansa yleiskaavojen 13580: Lain avulla on turvattu valtakunnallisten ja vahvistamisen osalta lääninhallituksille. Yleis- 13581: seudullisten tarpeiden huomioon ottaminen kaava olisi voinut ehdotuksen mukaan olla 13582: kuntatason päätöksenteossa. Laki ohjaa mää- hyvinkin yksinkertainen. 13583: rättyjen toimintojen järjestämistä koko maassa Nykyiset asema-, rakennus- ja rantakaavat 13584: ja rajoittaa alueellisesti olennaisesti kuntien olisi yhdistetty yhdeksi kaavaksi, asemakaa- 13585: maankäyttöön liittyvää päätöksentekoa. Valta- vaksi. Ehdotuksen mukaan asemakaavoja ei 13586: kunnallisiksi intressialueiksi lain perusteella enää olisi tarvinnut alistaa valtion viranomai- 13587: osoitetuilla alueilla päätösvalta ei ole kunnilla sen vahvistettavaksi edellyttäen, että ne olisivat 13588: vaan valtion viranomaisilla. Valtakunnalliset olleet yleiskaavan mukaan laadittuja. 13589: 12 1989 vp. - HE n:o 135 13590: 13591: Kaavoitushallintotoimikunta (komiteanmie- yhdenmukaistamista sekä kaavoituksesta tie- 13592: tintö 1979: 18) ehdotti alistamisvelvollisuuden dottamista ja kunnan kaavoituskatsauksia. 13593: poistamista niiden asema- ja rakennuskaavojen 13594: osalta, jotka olisivat olleet vahvistetun yleis- Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1988 13595: kaavan mukaisia. Lisäksi toimikunta esitti teh- oli erillinen liite hallinnon kehittämisestä. Hal- 13596: täväjaon selkiinnyttämistä ympäristöministe- linnossa ratkaistaan sen mukaan tarpeettoman 13597: riön ja lääninhallitusten välillä siten, että yh- paljon yksittäisiä asioita keskushallinnossa. 13598: dyskuntarakenteellisesti yhteen kuuluvien kun- Asioita käsitellään usein myös aikaa vievästi 13599: tien maankäyttöä koskevat asiat käsittelisi val- monessa portaassa. Hallinnon hajauttaminen 13600: tionhallinnossa yksi ja sama viranomainen. esitetään keskeiseksi keinoksi, jolla voidaan 13601: Esitettiin, että kaavoitushallinnon tehtävistä parantaa sekä hallinnon palvelukykyä että 13602: pääkaupunkikeskuksen ja valtakunnanosakes- tuottavuutta. Kullekin hallintotasolle olisi va- 13603: kuksen sekä eräiden muiden tärkeimpien kau- kiinnutettava sen toiminnan vaatimuksia vas- 13604: punkikeskusten ja niiden ympäristökuntien taavat tehtävät ja toimivalta. Ministeriöiden 13605: osalta huolehtisi ministeriö ja kaikkien muiden asemaa hallinnonalansa toiminnan ohjaamises- 13606: alueiden osalta lääninhallitukset. sa tulisi vahvistaa. Valtionhallinnon ohjausta 13607: Hallinnon hajauttamiskomitea (komi- kuntien päätöksentekoon tulisi vähentää. 13608: teanmietintö 1986: 12) on esittänyt yleisiä peri- 13609: aatteita hallinnon kehittämisestä. Moniportai- Eduskunta hyväksyi 18 päivänä helmikuuta 13610: sia ja kankeita hallintomenettelyjä olisi keven- 1983 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jon- 13611: nettävä ja yksinkertaistettava. Keskushallinnon ka liitteenä olevassa lausunnossa laki- ja ta- 13612: ohjausta olisi väljennettävä. Alue- ja paikallis- lousvaliokunta lausui muun muassa: "Mikäli 13613: hallinnossa tulisi hoitaa huomattavasti enem- valmisteilla olevan rakennuslain kokonaisuu- 13614: män sellaisia tehtäviä ja ratkaista sellaisia distuksen toteutuminen näyttäisi vielä jonkin 13615: asioita, jotka nyt ovat keskushallinnon vas- aikaa siirtyvän, olisi valiokunnan käsityksen 13616: tuulla. Keskushallinnon tehtävien siirtämisessä mukaan perusteltua toteuttaa eräänä tärkeänä 13617: olisi ensisijaisena pidettävä tehtäväsiirtoja kun- osittaisuudistuksena laajamittainen kaavoitusa- 13618: tiin. Lääninhallintoa on kehitettävä siten, että sioiden päätäntävallan siirto kuntiin. Tästä 13619: parannetaan edellytyksiä vastaanottaa tehtäviä uudistuksesta, joka sopeutuisi hyvin myös ko- 13620: keskushallinnosta. Ministeriöiden asemaa hal- konaisuudistuksessa omaksuttaviin ratkaisui- 13621: linnonalan toiminnan yleisessä ohjaamisessa ja hin, vallitsee valiokunnan käsityksen mukaan 13622: kehittämisessä on vahvistettava. eri tahoilla laajaa yksimielisyyttä." 13623: Hallintolainkäyttökomitea (komiteanmietin- 13624: tö 1985:48) ehdotti mietinnössään muun ohel- Valtioneuvosto teki 12 päivänä toukokuuta 13625: la, että lääninoikeudelta siirrettäisiin lääninhal- 1988 päätöksen hallinnon uudistamiseksi tar- 13626: lituksen käsiteltäviksi kaavoitusta koskevat va- vittavista toimenpiteistä. Päätöksessä edellytet- 13627: litukset, maa-aineslupia sekä toimenpidelupia, tiin kaavoitushallinnon kehittämistä muun mu- 13628: katu- ja kaavatiepiirustuksia koskevat valitus- assa lisäämällä kuntien päätösvaltaa ja yksin- 13629: asiat. Perusteluina esitettiin lääninhallinnossa kertaistamaila menettelysäännöksiä. Tavoit- 13630: samanlaatuisien asioiden käsittelyssä syntynyt teeksi asetettiin uudistusten toteuttaminen 13631: erityinen asiantuntemus sekä se, että valituksia vuonna 1990. 13632: kaavoitusasioissa on käsiteltävä samoin perus- 13633: tein alistuksesta riippumatta. Valtioneuvoston kanslian kutsuma selvitys- 13634: Osallistumistaimikunta (komiteanmietintö mies, ylipormestari Raimo Ilaskivi teki 31 päi- 13635: 1981 :54) ehdotti eräitä muutoksia rakennus- vänä toukokuuta 1989 ehdotuksensa muun 13636: lainsäädäntöön, jotka lisäisivät suunnittelun ohella kaavajärjestelmän muuttamisesta pää- 13637: julkisuutta ja parantaisivai kansalaisten mah- kaupunkiseudulla. Hän ehdotti, että asema- 13638: dollisuuksia vaikuttaa suunnitteluun. Ehdotuk- kaavojen valmistelu tulisi voida siirtää erityi- 13639: set koskivat erityisten kaavakokousten järjestä- selle toteutusyhtiölle, asemakaavojen alistamis- 13640: mistä merkittävien kaavoitushankkeiden yhtey- velvollisuudesta luovuttaisiin kokonaan, kun- 13641: dessä, asukkaiden seurantaryhmien oikeutta talaisten valitusoikeus poistettaisiin ja muutok- 13642: saada tietoja kaavoituksesta, muistutuksen- senhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisi 13643: teko-oikeuden laajentamista ja muistutusajan mahdollista vain muutoksenhakuluvalla. 13644: 1989 vp. - HE n:o 135 13 13645: 13646: 3.2. Tämän esityksen valmistelu mään yleiskaavoitusta delegoinnin välineenä. 13647: Vaikka kunnissa tehtävien kaavapäätösten ko- 13648: Ympäristöministeriön kaavoitus- ja raken- konaismäärän odotetaan lisääntyvän 1990- 13649: nusosastolla syksyllä 1987 toiminut työryhmä luvulla muun muassa kaavojen uudistamisen 13650: selvitti mahdollisuudet kaavoitus- ja poikkeus- seurauksena noin 50 päätöksellä vuosittain, 13651: lupa-asioiden käsittelyn yksinkertaistamiseen voidaan arvioida, että muutaman vuoden ku- 13652: ja kuntien omavastuisen päätäntävallan lisää- luttua uudistuksen toteuttamisesta asema-, ra- 13653: miseen (Selvitys 111988, ympäristöministeriö, kennus- ja rantakaavoja alistetaan valtion vi- 13654: kaavoitus- ja rakennusosasto). Selvityksessä ranomaisen vahvistettavaksi neljäsosan vähem- 13655: tarkasteltiin, miltä osin kaavojen alistamisvel- män kuin nyt. Ympäristöministeriön osalta 13656: vollisuudesta voitaisiin luopua, miltä osin rat- kaava-asiat vähenevät noin puoleen nykyisestä. 13657: kaisuvaltaa poikkeuslupa-asioissa voitaisiin Ympäristöministeriön voimavaroja kohdenne- 13658: siirtää suoraan kuntiin, miten yleiskaavoja voi- taan ministeriön uusiin tehtäviin sekä ajankoh- 13659: daan käyttää suunnittelun edistämiseen sekä taisille painopistealueille kuten rakennetun ym- 13660: miten tonttijaon laatimismenettelyä voitaisiin päristön suojeluun, normijärjestelmän selkiin- 13661: helpottaa ja rakennuskieltoihin liittyvää hallin- nyttämiseen ja poikkeuslupa-asioissa muutok- 13662: nollista menettelyä keventää. Selvitystyön yh- senhakuviranomaisena toimimiseen. Kaiken 13663: teydessä tarkasteltiin myös kuntalaisten vaiku- kaikkiaan kuntien itsenäinen päätäntävalta 13664: tusmahdollisuuksia ja heidän asemansa paran- muutaman vuoden siirtymävaiheen jälkeen 13665: tamista kaavoituksessa. Myös ympäristöminis- kasvaa olennaisesti. Voidaan arvioida, että 13666: teriön ja lääninhallitusten välistä tehtäväjakoa 40-50 % kaikista kaava-asioista tulisi enää 13667: arvioitiin. alistettavaksi valtion viranomaisen vahvistetta- 13668: Työryhmä kuuli kuntien keskusjärjestöjä, vaksi. 13669: lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimisto- 13670: ja sekä muita asian kannalta keskeisiä tahoja. Myös kuntiin ratkaistaviksi siirtyvien poik- 13671: Työryhmän selvityksestä 12 päivänä tammi- keuslupa-asioiden määrät ovat riippuvaisia 13672: kuuta 1988 toimenpide-ehdotuksineen pyydet- kunnissa hyväksyttävien osayleiskaavojen mää- 13673: tiin lausunto 31 viranomaiselta ja yhteisöltä. ristä ja sisällöstä. Valtion viranomaisessa käsi- 13674: Selvityksen ja toimenpide-ehdotusten pohjalta teltävien poikkeuslupa-asioiden voidaan arvioi- 13675: on laadittu luonnos esitykseksi rakennuslain da supistuvan kolmasosalla nykyisestä. 13676: muuttamisesta. Toimenpide-ehdotuksia on tar- 13677: Rakennusjärjestysten vahvistamisesta luopu- 13678: kistettu saatujen lausuntojen johdosta. 13679: minen merkitsee päätösmäärien selvää vähen- 13680: Esitysluonnoksesta on hankittu vielä lausun- 13681: tymistä sekä ympäristöministeriössä että lää- 13682: not 51 viranomaiselta ja yhteisöltä. Lausun- 13683: ninhallituksissa, sillä kaikkien kuntien raken- 13684: noista, jotka olivat pääosin myönteisiä, on 13685: nusjärjestykset tulevat lähivuosina uudistetta- 13686: laadittu erillinen yhteenveto. 13687: viksi. 13688: Ehdotuksesta rajoittaa muutoksenhakumah- 13689: dollisuuksia vahvistetun yleiskaavan alueella Koska ehdotukset rakentuvat pääosin menet- 13690: tapahtuvassa asema- ja rakennuskaavoitukses- telyn yksinkertaistamiseen ja perättäisten pää- 13691: sa hankittiin erikseen lausunnot oikeusministe- töksentekovaiheiden poistamiseen, ehdotukset 13692: riöltä, korkeimmalta hallinto-oikeudelta, kun- vähentävät myös kuntien tehtäviä. Hakemus- 13693: tien keskusjärjestöiltä sekä kaavoitus- ja ra- menettelyltä ja lausuntojen antamiselta välty- 13694: kennusneuvostolta. Korkein hallinto-oikeus tään. Osallistumismahdollisuuksien laajentami- 13695: vastusti ehdotusta. Muut pitivät ehdotettua nen lisää jossain määrin kuntien tiedottamiseen 13696: järjestelmää toteuttamiskelpoisena. liittyviä tehtäviä. Toisaalta lisääntyvän avoi- 13697: muuden ja tiedonkulun parantumisen uskotaan 13698: vähentävän muutoksenhakua ja muuta erimie- 13699: 4. Esityksen organisatoriset ja lisyyksien jälkikäteen selvittämistä. 13700: henkilöstövaikutukset 13701: Ehdotukset perustuvat keskeisiltä osin osa- 13702: Ehdotusten vaikutuksia valtion viranomai- yleiskaavojen hyväksikäyttöön. Nykyinen 13703: sissa käsiteltävien asioiden määriin on vaikea yleiskaavoituskäytäntö vastaa hyvin delegoin- 13704: tarkoin arvioida, koska ne ovat osin riippuvai- nin edellyttämää yleiskaavoituksen määrää ja 13705: sia siitä, missä määrin kunnat tulevat käyttä- tasoa. 13706: 14 1989 vp. HE n:o 135 13707: 13708: 5. Esityksen taloudelliset vaiku- 6. Muita esitykseen vaikuttavia 13709: tukset seikkoja 13710: 13711: 6.1. Vapaakuntakokeilu 13712: Ehdotukset yksinkertaistavat kaavoitusta ja 13713: maankäyttöä koskevaan päätöksentekoon liit- 13714: tyviä menettelyjä. Sekä kaavoitus- että lupame- Vapaakuntakokeilusta annettu laki (718/88) 13715: nettelyt yksinkertaistuvat siinä määrin, että tuli voimaan 10 päivänä elokuuta 1988. Se 13716: rakentamiseen suunnitellut alueet saadaan ai- mahdollistaa neljä vuotta kestävän vapaakun- 13717: kaisempaa nopeammin käyttöönsä. Kaavojen takokeilun vuoden 1989 alusta. Varsinaisia va- 13718: alistusmenettelyn supistaminen nopeuttaa kaa- paakuntia koskevana on laissa poistettu raken- 13719: vojen toteuttamista ja tonttijakojen käsittelyn nusjärjestysten alistamisvelvollisuus sekä supis- 13720: yksinkertaistaminen nopeuttaa asemakaavoi- tettu ja kevennetty kaavojen alistamisvelvolli- 13721: tettujen alueiden toteuttamista ja rakentamis- suutta. Tässä esityksessä alistusvelvollisuutta 13722: kelpoiseksi saamista. Tämä koskee ennen muu- ehdotetaan pysyvästi supistettavaksi likimain 13723: ta kaavoja, joihin ei kohdistu valituksia, mutta samassa laajuudessa kuin vapaakuntakokeilun 13724: myös valituksenalaisten kaavojen toteuttamis- yhteydessä. 13725: mahdollisuudet paranevat riidattomilta osil- Laki vapaakunnan oikeudesta poiketa erais- 13726: taan. tä säännöksistä ja määräyksistä (592/89) tuli 13727: voimaan 1 päivänä elokuuta 1989. Lailla laa- 13728: Ehdotuksesta ei aiheudu henkilökustannuk- jennetaan varsinaisten vapaakuntien toiminta- 13729: sia hallintotasolla. Kunnissa voidaan tehtävistä vapautta. Erivapauslain nojalla kuntiin dele- 13730: huolehtia entisin voimavaroin. Myös lääninhal- goidaan muun ohella eräitä rakennuslain mu- 13731: lituksista vapautuu voimavaroja niin, että ne kaisia poikkeuslupa-asioita. Tältäkin osin va- 13732: pystyvät huolehtimaan ympäristöministeriöstä paakuntakokeilu sisällöltään vastaa likimain 13733: siirtyvistä tehtävistä, mikäli suunnitelmat asun- nyt pysyviksi ehdotettuja muutoksia. 13734: tohallituksen eräiden virkojen lakkauttamisesta 13735: ja 10 tarkastajan viran perustamisesta läänin- 13736: hallituksiin toteutetaan. Ympäristöministeriön 6.2. Lääninoikeusuudistus 13737: voimavaroja voidaan kohdentaa uusien tehtä- 13738: vien ja painopistealueiden kehittämis- ja oh- 13739: Eduskunta on hyväksynyt lääninoikeuksien 13740: jaustehtäviin. Lääninoikeuslainsäädännön uu- 13741: distamiseen liittynyt 1 päivänä marraskuuta muodostamista alueellisiksi hallintotuomiois- 13742: tuimiksi koskevan uudistuksen. Siihen liittyen 13743: 1989 voimaan tuleva rakennuslain muutos lisää 13744: ympäristöministeriössä vuosittain käsiteltävien rakennuslakiin on lisätty uusi 138 a §, jossa 13745: valitusasioiden määrää noin 500:lla. siirretään kaikki kaavavalitukset käsiteltäväksi 13746: sille viranomaiselle - ympäristöministeriölle 13747: Ehdotukset johtavat sekä valtion- että kun- tai lääninhallitukselle - joka käsittelee asiano- 13748: nallishallinnossa taloudellisiin säästöihin. Kaa- maista kuntaa koskevat alistettavatkin kaava- 13749: voitusmenettelyn ja rakennusmaan käyttöön asiat. i<.un mainitussa lainkohdassa ei ole otet- 13750: saannin nopeutumisesta aiheutuu kaikille kaa- tu huomioon sitä, että muutkin kuin kaavojen 13751: voja toteuttaville osapuolille kustannussäästö- muutokset voivat jäädä alistamatta, 138 a §:n 13752: jä. Kustannussäästöt heijastuvat asumisen ja sanamuotoa joudutaan tässä yhteydessä tarkis- 13753: muiden toimintojen kustannuksiin. tamaan. 13754: 13755: 13756: 13757: 13758: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 13759: 13760: 13761: 1. Lakiehdotuksen perustelut 13762: lähtökohtana kaikelle kaavoitukselle ja maan- 13763: 1 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, et- käytön suunnittelulle. Säännös on otettu lain 13764: tä kestävän kehityksen periaatteen tulee olla 1 §:ään, koska sen tulee koskea kaikkea kaa- 13765: 1989 vp. - HE n:o 135 15 13766: 13767: voitusta sekä muutakin rakennuslain pohjalta Pykälän 1 momentin mukaan ehdotetaan 13768: tapahtuvaa suunnittelua. kunnan päätäntävallalle asetettavaksi kolme 13769: 5 §. Voimassa olevan lain mukaan toimival- edellytystä. Ensinnäkin poikkeuslupahakemuk- 13770: lan jako rakennuslakiin perustuvissa tehtävissä sen tulee koskea yksiasuntoista asuinrakennus- 13771: on määräytynyt kuntamuodon mukaan. Ym- ta. Tällä pyritään siihen, että helpotetun poik- 13772: päristöministeriö on aikoinaan huolehtinut keuslupamenettelyn kohteena olisi ensikädessä 13773: kaupunkeja koskevista ja lääninhallitukset omaan tarpeeseen tapahtuva rakentaminen. 13774: muita kuntia koskevista tehtävistä. Lakiin Yksiasuntoiset rakennukset ovat myös helpom- 13775: vuonna 1973 lisätyllä 137 a §:llä tehtiin mah- min sovitettavissa ympäristökuvaan kuin use- 13776: dolliseksi ministeriön tehtävien siirtäminen lää- ampiasuntoiset rakennukset. Myöskään maan- 13777: ninhallituksille. Tehtävien siirto on tapahtunut omistajien yhdenvertaisuutta tai maankäytölli- 13778: ministeriön päätöksillä, minkä vuoksi kansa- siä mitoitusperusteita ei tällaisella rakentami- 13779: laisten on vaikea tietää, mikä viranomainen sella vaaranneta. Noin kaksi kolmasosaa ny- 13780: kulloinkin asioita hoitaa. kyisistä 5 §:n 2 momentin mukaisista poik- 13781: Ympäristöministeriön ja lääninhallitusten keusluvista koskee yksiasuntoisten asuinraken- 13782: tehtäväjaon selkiinnyttämiseksi ehdotetaan lää- nusten rakentamista. 13783: ninhallitus toimivaltaiseksi viranomaiseksi kai- Toisena edellytyksenä kunnassa tapahtuvalle 13784: kissa muissa paitsi niissä asetuksessa luetelta- päätöksenteolle on, että rakentaminen tapah- 13785: vissa kunnissa, joissa poikkeuslupien käsittely tuu yleiskaavassa asumiseen varatulla alueella. 13786: edelleen kuuluisi ministeriölle. Tehtäväjaosta Kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava riit- 13787: säätäminen tällä tavoin helpottaa kansalaisia tää, mutta luonnollisesti kunnalla on ratkaisu- 13788: sen selvittämisessä, mikä viranomainen heidän valta myös silloin, kun yleiskaava on vahvistet- 13789: asiaansa hoitaa. tu. Yleiskaavaa edellytetään kunnassa tapahtu- 13790: van päätöksenteon pohjaksi kahdesta syystä. 13791: Tehtäväjaon täsmentäminen asetuksella on Ensinnäkin yleiskaava turvaa riittävän suunni- 13792: tarkoitus suorittaa siten, että kysymys on sa- telmallisuuden maankäytön järjestämisessä. 13793: malla tehtävien siirtämisestä ympäristöministe- Toiseksi yleiskaavan laatiminen turvaa kansan- 13794: riöitä lääninhallituksille. Tarkoituksena on, et- valtaisen päätöksentekomenettelyn ja riittävän 13795: tä asetuksella säädettäisiin ympäristöministe- oikeusturvan niille kuntalaisille, jotka mahdol- 13796: riön toimivaltaan jääviksi vain Helsingin ja lisesti pitävät maankäyttöratkaisua virheellise- 13797: Turun seutuun kuuluvat kaupungit sekä lää- nä. Yksittäisestä poikkeusluvasta saavat valit- 13798: nien pääkaupungit. Hämeen läänissä ministe- taa vain ne, joiden etua tai oikeutta päätös 13799: riön toimivaltaan tulisi kuulumaan kuitenkin saattaa koskea, mutta yleiskaavasta kaikki 13800: Hämeenlinnan sijasta Tampereen kaupunki. kuntalaiset. Yksiasuntoisten rakennusten poik- 13801: Koska tavoitteena on selkeä tehtäväjako ym- keusluvista noin 20 Olo jo nykyisin sijoittuu 13802: päristöministeriön ja lääninhallitusten välillä, yleiskaavassa asumiseen varatulle alueelle. 13803: jaetaan myös yleiskaavan vahvistamiseen Kolmantena edellytyksenä on, ettei raken- 13804: (29 §), yleiskaavoitukseen liittyvän rakennus- nuspaikalla, jolle lupaa haetaan, ole ennestään 13805: kiellon määrämiseen (32 §), asemakaavan vah- enempää kuin yksi asunto. Rakennuspaikalla 13806: vistamiseen (38 a §), rakennuskieltojen jatka- tarkoitetaan tässä yhteydessä aluetta, jolle 13807: miseen (42 ja 43 §), yleiskaavoitukseen liitty- poikkeuslupaa haetaan. Se voi olla jo muodos- 13808: vän toimenpidekiellon määräämiseen (124 a §) tettu tila tai määräala taikka koostua niiden 13809: sekä 132 §:ään perustuvien poikkeuslupien erilaisista yhdistelmistä sen mukaan kuin hake- 13810: myöntämiseen liittyvät tehtävät samalla perus- muksessa luvan kohteena oleva alue on yksilöi- 13811: teella. ty. 13812: 5 a §. Voimassa olevan 5 §:n 2 momentin Kun kysymys on asema- tai rakennuskaavoi- 13813: mukaan poikkeuksen saada rakentaa kaavoit- tuksen korvaavasta lupamenettelystä, on pe- 13814: tamattomalle taaja-asutusalueelle myöntää ym- rusteltua antaa päätösvalta kunnanhallituksel- 13815: päristöministeriö tai lääninhallitus sen mukaan le, joka muutoinkin johtaa ja valvoo kaavoi- 13816: kuin niiden alueellisesta toimivallanjaosta on tusta kunnassa. 13817: erikseen määrätty. Uudessa 5 a §:ssä säädetään Pykälän 2 momentissa säädetään eräistä 13818: niistä tilanteista, joissa 5 §:n 2 momentin mu- kunnan ratkaisuvallan poissulkevista tilanteis- 13819: kainen poikkeuslupa saadaan ratkaista kunnas- ta. Ranta-alueille tapahtuvaa rakentamista 13820: sa. päätäntävallan siirtäminen ei koske. Ranta- 13821: 16 1989 vp. - HE n:o 135 13822: 13823: alueella lainkohdassa tarkoitetaan saman laa- vakseen. Tämä saattaisi tulla kysymykseen esi- 13824: juista aluetta kuin jolle 123 a §:ssä (626/69) merkiksi koko kunnan yleiskaavaa vahvistet- 13825: tarkoitetulla tavalla rantakaavan laatiminen taessa taikka sellaisten osayleiskaavojen koh- 13826: saattaisi olla tarpeen, jos kysymys olisi pää- dalla, joihin kohdistuu erityistä valtakunnallis- 13827: asiassa loma-asutuksen muodostamisesta. Mil- ta mielenkiintoa taikka joilla on vaikutuksia 13828: loin tällaiselle alueelle on syntynyt niin tiivistä useamman kuin yhden läänin alueella. 13829: asutusta, että se on muodostunut taajaksi, on Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaavan 13830: lisärakentamisessa syytä olla vesistön sietoky- vahvistamista koskevassa päätöksessä voidaan 13831: kykin huomioon ottaen erittäin varovainen. kunnan pyynnöstä määrätä, ettei yleiskaavan 13832: Tällaisten alueiden tiivistämisen on katsottava alueella laadittavia yksityiskohtaisempia kaa- 13833: edellyttävän asema- tai rakennuskaavaa ja voja koskevia kunnan päätöksiä tarvitse alistaa 13834: usein kunnallistekniikan rakentamista. valtion viranomaisen vahvistettavaksi. Mää- 13835: Lain 5 §:n 2 momentin poikkearuisvaltaa ei räyksen antaisi kaavan vahvistamisen yhteydes- 13836: myöskään siirretä kuntaan silloin, kun raken- sä vahvistava viranomainen. Vahvistettu yleis- 13837: taminen edellyttää 132 §:n mukaista poikkeus- kaava on 30 §:ssä säädetyllä tavalla ohjeena 13838: lupaa. Jos asia on saatettava joko ympäristö- yksityiskohtaisten kaavojen laatimiselle. Siltä 13839: ministeriön tai lääninhallituksen käsiteltäväksi, varalta, että kunnassa ryhdyttäisiin toistuvasti 13840: on tarkoituksenmukaisempaa, että mainitut vi- laatimaan yleiskaavan vastaisia asemakaavoja, 13841: ranomaiset käsittelevät asian koko laajuudes- ehdotetaan säädettäväksi mahdollisuudesta pe- 13842: saan. Ratkaisuvallan jakaminen useammalle ruuttaa mainittu määräys, milloin syytä siihen 13843: eri viranomaiselle tällaisissa tilanteissa olisi katsotaan olevan. 13844: oikeudellisestikin hankalaa. Tilanteita, joissa Vastaava järjestelmä on 119 §:ään sisältyvän 13845: rakentaminen saattaisi edellyttää 5 §:n poik- viittaussäännöksen nojalla käytettävissä myös 13846: keusluvan lisäksi myös 132 §:n mukaista lupaa muissa kuin kaupunkikunnissa. Mitä asema- 13847: on lukuisia. Rakentaminen saattaa poiketa kaavasta on tässä pykälässä säädetty, koskee 13848: taaja-asutuskiellon lisäksi vahvistetusta seutu- siten myös rakennuskaavaa. 13849: tai yleiskaavasta. Se saattaa olla muutoinkin 32 §. Voimassa olevan lain mukaan kunnalla 13850: rakentamista koskevien määräysten vastainen. on mahdollisuus saada rakennuskielto sellaisel- 13851: 12 §. Pykälän 2 momentti kumotaan sen le alueelle, jolla on ryhdytty asema- tai raken- 13852: johdosta, että rakennusjärjestysten alistamis- nuskaavan laatimiseen tai niiden muuttami- 13853: velvollisuudesta luovutaan. seen. Yleiskaavoitukseen liittyvän rakennus- 13854: 29 §. Pykälän 3 momentin mukaan yleiskaa- kiellon osalta kiellon antaminen on ollut ympä- 13855: vojen vahvistaminen tulee pääsääntöisesti lää- ristöministeriön tehtävänä. Pykälässä ehdote- 13856: ninhallitusten tehtäväksi. Ympäristöministeri- taan rakennuskiellon antaminen säädettäväksi 13857: öllä tämä tehtävä säilyy vain niiden kuntien lääninhallituksen tehtäväksi niissä kunnissa, 13858: osalta, joiden muutkin kaava- ja poikkeuslupa- joissa 29 §:n mukaan lääninhallitukselle kuu- 13859: asiat säilyvät ympäristöministeriön käsiteltävi- luu myös yleiskaavojen vahvistaminen. 13860: nä. Nämä kunnat nimetään asetuksessa. Tällä Säännös koskee 119 §:ään sisältyvän viit- 13861: tavoin ympäristöministeriön ja lääninhallitus- taussäännöksen nojalla myös muita kuin kau- 13862: ten tehtäväjako selkiintyy ja tehtäväjaon pe- punkikuntia. 13863: rusteet ovat nykyistä paremmin kansalaisten 38 §. Pykälässä säädetään laajennetusta 13864: tiedossa. Yleiskaava-asioiden siirtäminen pää- mahdollisuudesta siirtää valtuuston päätösval- 13865: osin lääninhallituksiin on perusteltua sen vuok- taa asemakaavan muutosten hyväksymisessä 13866: si, että vahvistusmenettely tulee kohdistumaan kaupunginhallitukselle. Nykyisin tämä on 13867: verrattain suppea-alaisiin osayleiskaavoihin. mahdollista vain vähäisten asemakaavan muu- 13868: Osayleiskaavojen vahvistaminen tulee useissa tosten osalta. Ehdotetun pykälän mukaan pää- 13869: tapauksissa korvaamaan aikaisemmin läänin- tösvallan siirtäminen kaupunginhallitukselle on 13870: hallituksissa suoritetun asema- ja rakennuskaa- mahdollista kaikkien niiden asemakaavan 13871: vojen vahvistamisen. muutosten osalta, joita ei ole pidettävä olen- 13872: Vaikka lääninhallituksilla on periaatteessa nalSlna. Valtuuston päätösvaltaa siirretään 13873: yleinen toimivalta yleiskaavojen vahvistamises- johtosäännössä. 13874: sa, ympäristöministeriölle annetaan kuitenkin Voimassa olevassa pykälässä säädetään 13875: oikeus ottaa lääninhallitukselle kuuluva yleis- myös siitä, missä tapauksissa päätös on alistet- 13876: kaavan vahvistamista koskeva asia ratkaista- tava valtion viranomaisen vahvistettavaksi ja 13877: 1989 vp. - HE n:o 135 17 13878: 13879: mille viranomaiselle alistus tehdään. Tätä kos- 39 a §. Pykälän mukaan tonttijako voidaan 13880: keva säännös ehdotetaan otettavaksi uuteen tarvittaessa hyväksyä jo asemakaavan hyväksy- 13881: 38 a §:ään. Voimassa olevan pykälän 2 mo- misen yhteydessä. Niissä tapauksissa, joissa 13882: mentin säännös tonttijaon hyväksymisestä eh- tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydes- 13883: dotetaan otettavaksi uuteen 39 a §:ään. sä, päätöksen tekee kaupunginvaltuusto, jollei 13884: 38 a §.Voimassa olevassa laissa on säädetty, päätösvaltaa 38 §:n nojalla ole siirretty kau- 13885: että asemakaavan hyväksymistä tai muuttamis- punginhallitukselle. Ehdotettu järjestelmä olisi 13886: ta koskeva päätös on alistettava ympäristömi- omiaan nopeuttamaan asemakaavojen toteut- 13887: nisteriön vahvistettavaksi. Kun 137 a §:n no- tamista, koska erillinen tonttijaon hyväksymis- 13888: jalla ympäristöministeriön toimivaltaa on näis- menettely ei enää olisi tarpeen. 13889: sä asioissa siirretty lääninhallituksille, ei sään- Tonttijako voidaan kuitenkin hyväksyä edel- 13890: nös enää vastaa tosiasiallista tilannetta. Nykyi- leen myös asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 13891: nen toimivallan jako ilmenee vain ministeriön Tällöin asiasta päättää kaupunginhallitus. Py- 13892: asiasta tekemistä päätöksistä. Viranomaisten kälän mukaan kaupunginhallituksen päätösval- 13893: toimivallan jako ei tällä tavalla järjestettynä taa voidaan johtosäännössä siirtää lautakun- 13894: ole kansalaisten kannalta riittävän selkeä. On nalle. 13895: vaikea tietää, mikä viranomainen eri kaupun- 42 §. Pykälän 2 momentin 3 kohtaa ehdote- 13896: geissa vahvistaa asemakaavat. taan muutettavaksi siten, että myös kaupun- 13897: Pykälän mukaan toimivallan jako ympäris- ginhallitus voi päättää rakennuskiellon antami- 13898: töministeriön ja lääninhallitusten välillä järjes- sesta, jos sille on tämä valta johtosäännössä 13899: tetään siten, että rakennuslain ja -asetuksen annettu. Rakennuskielto voidaan antaa kaavoi- 13900: säännöksistä löytyy toimivallanjaon perusteet. tuksen kestäessäkin. 13901: Pykälässä edellytetään, että asemakaavan hy- Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi 13902: väksymistä tai muuttamista koskeva päätös myös rakennuskaavoitusta koskevaan 13903: alistetaan lääninhallituksen vahvistettavaksi. 100 §:ään. 13904: Asetuksessa lueteltaisiin erikseen ne kunnat, Pykälän 3 momentissa ehdotetaan ympäris- 13905: joiden osalta asemakaavojen alistusasiat edel- töministeriön ja lääninhallitusten tehtäväjako 13906: leen käsiteltäisiin ympäristöministeriössä. Tar- järjestettäväksi siten kuin 5 §:n kohdalla on 13907: koituksena on, että ympäristöministeriön toi- tarkemmin esitetty ja perusteltu. 13908: mivaltaan jäisivät Helsingin ja Turun seutuun 43 §. Ympäristöministeriön ja lääninhallitus- 13909: kuuluvat kaupungit sekä läänien pääkaupun- ten tehtäväjako tämänkin rakennuskiellon jat- 13910: git. Kuitenkin Hämeen läänissä ministeriön kamisessa ehdotetaan järjestettäväksi siten 13911: toimivaltaan tulisi Hämeenlinnan sijasta kuu- kuin 5 §:n kohdalla on tarkemmin esitetty ja 13912: lumaan Tampere. perusteltu. 13913: Pykälän 1 momentin mukaan vähäistä ase- 97 ja 97 a §. Pykäliin ehdotetaan otettavaksi 13914: makaavan muutosta koskevaa päätöstä ei ole rakennuskaavaa koskevina 38 ja 38 a §:ää vas- 13915: tarpeen alistaa vahvistettavaksi. Aikaisemmin taavat säännökset. 13916: itsenäinen päätöksenteko-oikeus vastaavissa 100 §. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mu- 13917: asioissa on ollut vain niillä ympäristöministe- kaan kunnanhallituksella on sama mahdolli- 13918: riön erikseen määräämillä kunnilla, joiden suus rakennuskaavoitukseen liittyvän raken- 13919: kaavoitustoimi on ollut riittävän kehittynyt. nuskiellon antamiseen kuin kaupunginhallituk- 13920: Siitä, mitä on pidettävä vähäisenä kaavan sella 42 §:n nojalla asemakaavoitukseen liit- 13921: muutoksena, säädettäisiin asetuksella. Vähäi- tyen. 13922: nen muutos on tarkoitettu likimain yhtä laa- 124 a §. Voimassa olevan lain mukaan voi 13923: jaksi kuin nykyisin ministeriön päätöksellä yleiskaavan laatimiseen tai muuttamiseen liitty- 13924: määritelty ei olennaisena pidettävä kaavan vän toimenpidekiellon määrätä vain ympäristö- 13925: muutos. ministeriö. Toimenpidekiellon määrääminen 13926: Pykälän 2 momentti sisältää 29 §:n 4 mo- ehdotetaan annettavaksi lääninhallituksen teh- 13927: menttia täydentävän säännöksen, jonka mu- täväksi niissä kunnissa, joissa se 29 §:n nojalla 13928: kaan asemakaavan hyväksymistä tai muutta- huolehtii myös yleiskaavojen vahvistamisesta. 13929: mista koskevaa päätöstä ei ole tarpeen alistaa 125 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi 13930: vahvistettavaksi myöskään silloin, kun yleis- yleisestä kaavoitusta koskevasta tiedottamisvel- 13931: kaavan vahvistamista koskevassa päätöksessä vollisuudesta sekä maanomistajien ja kansa- 13932: niin on määrätty. laisten kuulemisesta kaavoja ja tonttijakaja 13933: 13934: 3 390697V 13935: 18 1989 vp. - HE n:o 135 13936: 13937: laadittaessa. Momenttijakoa on muutettu, jot- edellytyksillä kuin 1 momentin mukaan. Siten 13938: ta se muodostaisi johdonmukaisen kokonai- kunnanhallitus voisi myöntää poikkeuksen 13939: suuden. vain edellyttäen, ettei sen havaita tuottavan 13940: Pykälän 1 momentissa säädetään kunnille huomattavaa haittaa kaavoituksen toteuttami- 13941: yleinen velvollisuus tiedottaa kaavoituksesta selle tai asutuksen muullekaan järjestämiselle. 13942: sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on Myös naapurien kuulemisesta on voimassa, 13943: edellytykset seurata kaavoitusta ja vaikuttaa mitä 1 momentissa on säädetty. 13944: siihen. Tiedottamisvelvollisuus on laajempi Momentissa säädetään varsin merkittävästä 13945: kuin hallintomenettelylain 13 §:ssä säädetty poikkeuslupa-asioiden ratkaisuvallan siirrosta 13946: laajavaikutteisen asian vireilläalasta ilmoitta- valtion viranomaiselta kunnanhallitukselle. 13947: minen. Uutena tiedottamismuotona otettaisiin Asema- ja rakennuskaava-alueella kunnanhal- 13948: käyttöön vuosittainen kaavoituskatsaus vireillä litus voisi ratkaista poikkeukset kaavassa osoi- 13949: olevista tai vireille tulevista tärkeimmistä hank- tetusta käyttötarkoituksesta, rakennuksen si- 13950: keista. Kaavoituskatsauksesta säädetään tar- joittelusta ja rakennustavasta. Myös poikkeuk- 13951: kemmin asetuksella. set rakennusjärjestyksestä ja rakentamista kos- 13952: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan laajennet- kevista teknisistä määräyksistä (Suomen raken- 13953: tavaksi niiden henkilöiden piiriä, joille on jo tamismääräyskokoelma) ratkaistaisiin kunnas- 13954: kaavaa laadittaessa varattava tilaisuus lausua sa. Kunnanhallituksen toimivallan ulkopuolelle 13955: mielipiteensä asiasta. Voimassa olevan lainsää- rajataan poikkeuksen myöntäminen 123 a §:n 13956: dännön mukaan mainittu velvollisuus kohdis- 1 momentissa tarkoitetulle ranta-alueelle, jolle 13957: tuu vain maanomistajiin. Oikeus mielipiteen rantakaavan laatiminen on tarpeen (1 kohta), 13958: ilmaisuun jo kaavaehdotuksen valmisteluvai- poikkeuksen myöntäminen rakentamiseen vah- 13959: heessa ehdotetaan ulotettavaksi kaikkiin nii- vistetun seutu- tai yleiskaavan vastaisesti (2 13960: hin, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin kohta), yksityiskohtaisessa kaavassa osoitetus- 13961: oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. ta rakennusoikeudesta poikkeaminen (3 koh- 13962: Pykälän 3 momentissa laajennetaan niiden ta), poikkeusten myöntäminen niistä kielloista, 13963: piiriä, joilla on kaavaehdotuksen nähtävillä jotka ovat voimassa sinä aikana, kun kaavan 13964: ollessa oikeus tehdä ehdotusta vastaan muistu- vahvistamisedellytyksiä selvitetään ympäristö- 13965: tuksia. Nykyisin tämä oikeus on vain maan- ministeriössä tai lääninhallituksessa, ja siitä 13966: omistajilla. Oikeus tulee ehdotuksen mukaan kiellosta, jonka mainitut viranomaiset ovat 13967: koskemaan kaikkia kuntalaisia. jättäessään kaavan vahvistamatta määränneet 13968: Pykälän 4 momentissa säädetään kuulemi- alueelle, ja kiellosta, joka on voimassa ympä- 13969: sesta tonttijakaja laadittaessa. Tonttijaon eri- ristöministeriön veivoitettua kunnan kaavan 13970: tyisluonteesta johtuen kuulemisvelvoite on eh- laatimiseen tai muuttamiseen sekä 32 §:n no- 13971: dotettu suppeammaksi kuin kaavojen kohdal- jalla määrätystä rakennuskiellosta (4 kohta). 13972: la. Tonttijakoa valmisteltaessa vain maanomis- Myöskään seutukaavan laatimisen turvaami- 13973: tajia kuultaisiin ja muistutuksenteko-oikeus seksi määrätystä rakentamisrajoituksesta kun- 13974: olisi vain sen korttelin maanomistajilla ja -hal- nanhallituksella ei ole valtaa myöntää poik- 13975: tijoilla, jossa tonttijako suoritetaan. Tonttija- keusta (5 kohta). 13976: koehdotuksen nähtävillä pitäminen ei ole tar- Asema-, rakennus- ja rantakaavoja koskeva 13977: peen, jos kaikki ne, joilla on oikeus valittaa kunnanhallituksen poikkeamisvalta muodostuu 13978: tonttijaon hyväksymistä koskevasta päätökses- 2 momentin perusteella varsin laajaksi. Vain 13979: tä, ovat ehdotuksen kirjallisesti hyväksyneet. rakennusoikeuden ylitys edellyttää lääninhalli- 13980: 132 §. Ympäristöministeriön ja lääninhalli- tuksen tai ympäristöministeriön poikkeus- 13981: tusten tehtäväjako pykälässä tarkoitettujen lupaa. On kuitenkin huomattava, että poik- 13982: poikkeuslupien ratkaisemisessa järjestetään si- keuslupien myöntämismahdollisuuksia rajaa 13983: ten kuin 5 §:n kohdalla on tarkemmin selostet- pykälän 1 momenttiin sisältyvä oikeudellinen 13984: tu ja perusteltu. edellytys, ettei lupa saa "tuottaa huomattavaa 13985: Pykälän 2 momentissa säädetään kunnanhal- haittaa kaavoituksen toteuttamiselle''. Tämä 13986: lituksen oikeudesta myöntää poikkeuksia ra- merkitsee, ettei poikkeuslupia, vaikkakin nii- 13987: kennuslaissa olevista tai sen nojalla annetuista den ratkaiseminen kuuluu kunnanhallituksen 13988: rakentamista koskevista säännöksistä, mää- toimivaltaan, voida myöntää vastoin asema-, 13989: räyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. rakennus- tai rantakaavan keskeisiä sisältöperi- 13990: Poikkeusten myöntäminen tapahtuu samoilla aatteita. Niinpä esimerkiksi kokonaisten kort- 13991: 1989 vp. - HE n:o 135 19 13992: 13993: telialueiden käyttötarkoituksen muuttaminen taavasta alistettavaa kaavaa koskevasta paa- 13994: poikkeuslupamenettelyä hyväksi käyttäen ei töksestä olisi valitettu. Kaavapäätöksiä koske- 13995: ole mahdollista. vat valitusasiat käsittelee siten edelleenkin hal- 13996: Sama rakennushanke voi poiketa useista eri lintoviranomainen, joko lääninhallitus tai ym- 13997: säännöksistä, kielloista tai määräyksistä. Jotta päristöministeriö niin kuin nykyisinkin. Sään- 13998: päätäntävallan delegointi ei johtaisi siihen, että nös on tarpeen, koska kaavojen alistamisvel- 13999: yhden poikkeusluvan sijasta tarvittaisiin kaksi vollisuutta supistettaessa kaavavalitukset 14000: poikkeuslupaa, pykälän 3 momentissa sääde- muussa tapauksessa menisivät kunnallislain 14001: tään valtion viranomaisen mahdollisuudesta nojalla eräissä tapauksissa lääninoikeuksien 14002: ratkaista asia koko laajuudessaan, jos sen lupa käsiteltäviksi. Rakennusjärjestyksiä koskevista 14003: joltakin osin on tarpeen. päätöksistä valitettaisiin samalle viranomaiselle 14004: Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan otettavak- kuin kaavoistakin. 14005: si nykyisen 2 momentin säännökset, joita muu- Pykälän 4 momentin mukaan kunnanhalli- 14006: tetaan siten, että rakennuslautakunnalla on tuksen 5 a §:n tai 132 §:n 2 momentin nojalla 14007: mahdollisuus rakennusluvan käsittelemisen yh- tekemään poikkeuslupapäätökseen haetaan 14008: teydessä myöntää poikkeus myös 42 §:n 2 mo- muutosta joko ympäristöministeriöitä tai lää- 14009: mentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista kielloista ninhallitukselta sen mukaan kuin niiden toimi- 14010: edellyttäen, että koko kortteli on rakennuslu- vallasta on 5 §:n 2 momentissa ja 132 §:n 1 14011: paa hakevan omistuksessa. Mainitulla rajauk- momentissa säädetty. 14012: sella turvataan se, ettei tontin rekisteröimättö- 139 §. Pykälään lisätyssä 3 momentissa ra- 14013: myydestä johtuvan rakennuskiellon aikana joitetaan muutoksenhakumahdollisuuksia vah- 14014: poikkeuslupamenettelyä hyväksi käyttäen vistetun yleiskaavan alueella tapahtuvassa 14015: muuteta niitä arvosuhteita, joiden pohjalta asema- ja rakennuskaavoituksessa. Mainittujen 14016: tontin osien omistajien lunastusoikeudet mää- kaavojen vahvistamista koskeneesta ympäristö- 14017: räytyvät. ministeriön tai lääninhallituksen päätöksestä ei 14018: 137 a §. Pykälän 1 momentissa säädetään voi jatkaa valitusta korkeimpaan hallinto- 14019: ympäristöministeriön mahdollisuudesta dele- oikeuteen. Muutoksenhakua rajoitetaan vain 14020: goida määrättyjä tehtäviään lääninhallituksille. sellaisen vahvistetun yleiskaavan alueella, jossa 14021: Kun tehtävien siirto edellä on toteutettu pysy- kunnalla on oikeus laatia asema- ja rakennus- 14022: vinä järjestelyinä, toimivallan siirtämismahdol- kaavaosa ilman alistusmenettelyä. 14023: lisuudet ehdotetaan rajattaviksi vain niihin ta- 14024: pauksiin, joissa se vielä saattaa olla tarpeen. Säännös ei rajoita kuntien nykyisiä valitus- 14025: Jäljelle jäävät delegointimahdollisuudet liitty- mahdollisuuksia. Kunta voi valittaa korkeim- 14026: vät rantakaavoitukseen liittyviin tehtäviin. paan hallinto-oikeuteen sellaisessa tapauksessa, 14027: 137 b §. Kaavojen alistamatta jättäminen on jossa vahvistava viranomainen on jättänyt kaa- 14028: aikaisemmin saattanut koskea vain kaavan van kokonaan tai osittain vahvistamatta. 14029: muutoksia. Pykälässä on siten säädetty vahvis- 140 §. Pykälän 1 momentissa säädetään pää- 14030: tettuja kaavoja koskevien säännösten sovelta- töksistä, jotka annetaan julkipanon jälkeen. 14031: misesta kaavan muutoksiin, joita ei ole ollut Momenttiin sisältyvää luetteloa ehdotetaan 14032: alistettava vahvistettavaksi. Koska muutkin täydennettäväksi niillä poikkeuslupapäätöksil- 14033: kuin kaavan muutokset saattavat 38 a §:n 3 lä, jotka ratkaistaan kunnanhallituksen pää- 14034: momentin ja 97 a §:n 2 momentin nojalla jää- töksellä. Luettelosta poistetaan rakennusjärjes- 14035: dä alistamatta, ehdotetaan pykälässä säädettä- tyksen vahvistamispäätös, koska rakennusjär- 14036: väksi, että myös tällaisia kaavoja koskevat jestyksiä ei enää alistettaisi vahvistettavaksi. 14037: samat säännökset kuin vahvistettuja kaavoja. 141 §. Pykälän 3 momentissa tehdään mah- 14038: 138 §. Pykälän 2 momentissa rajoitetaan dolliseksi määrätä kaavan vahvistamista koske- 14039: valitusoikeutta tonttijaon hyväksymistä koske- vassa päätöksessä kaava tulemaan voimaan 14040: vista päätöksistä. Valitusoikeus on vain siinä joko kokonaan tai osittain mahdollisesta muu- 14041: korttelissa sijaitsevan maan omistajalla ja hal- toksenhausta huolimatta. Määräys on tarkoi- 14042: tijalla, jota tonttijako koskee. tettu käytettäväksi tilanteissa, joissa kaavan 14043: 138 a §. Pykälän 1 momentissa säädetään, hyväksymispäätöksestä tehty valitus koskee 14044: että sellaisen kaavan hyväksymistä koskevasta vain määrättyä osaa kaava-alueesta tai valitus 14045: päätöksestä, jota ei ole alistettava vahvistetta- muutoin on ilmeisesti sellainen, ettei se voi 14046: vaksi, valitetaan sille viranomaiselle, jolle vas- johtaa kaavaratkaisun kumoamiseen. 14047: 20 1989 vp. HE n:o 135 14048: 14049: 2. Tarkemmat säännökset asioissa noudatetaan aikaisempia säännöksiä. 14050: Niinpä ympäristöministeriössä tai lääninhalli- 14051: Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuksessa vireillä olevat poikkeuslupahakemuk- 14052: kaavoitukseen liittyvistä kuulemismenettelyistä set ratkaistaan siellä, vaikka hakemus olisi 14053: sekä siitä, millainen on vähäinen kaavamuutos. uusien säännösten nojalla ratkaistavissa kun- 14054: Asetukseen otetaan myös luettelo niistä kau- nassa. Myös kaavojen tai rakennusjärjestysten 14055: pungeista, joissa ympäristöministeriö läänin- vireillä olevat alistusasiat ratkaistaan, vaikka 14056: hallituksen sijasta huolehtii kaava- ja poik- alistaminen ei enää olisi tarpeen. 14057: keuslupa-asioista. Jos kaavoja laadittaessa kuuleminen tai eh- 14058: dotuksen nähtävillä pitäminen on voimassa 14059: olevien säännösten nojalla jo tapahtunut, ei 14060: 3. Voimaantulo uusia säännöksiä edellytetä sovellettavaksi, 14061: vaikka kaavan hyväksyminen tapahtuisi lain 14062: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä- voimaantulon jälkeen. 14063: nä huhtikuuta 1990. 14064: Tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 14065: tämän lain voimaan tullessa vireillä olevissa kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 14066: 14067: Laki 14068: rakennuslain muuttamisesta 14069: 14070: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 14071: kumotaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 12 §:n 2 momentti 14072: sellaisena kuin se on 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (557 /89), 14073: muutetaan 1 §:n 2 momentti, 5 §:n 2 momentti, 29 §:n 3 momentti, 32 ja 38 §, 42 §:n 2 14074: momentin 3 kohta ja 3 momentti, 43 §:n 1 momentti, 97 §, 100 §:n 2 momentin 1 kohta, 14075: 124 a §:n 3 momentti, 125 §, 132 §:n 1-3 momentti, 137 a §:n 1 momentti, 137 b §, 138 §:n 2 14076: momentti, 138 a §:n 1 momentti sekä 140 §:n 1 momentti, 14077: sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 2 momentti, 42 §:n 2 momentin 3 kohta, 132 §:n 1-3 14078: momentti ja 137 b § 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa laissa (588173), 29 §:n 3 momentti ja 14079: 43 §:n 1 momentti 9 päivänä elokuuta 1968 annetussa laissa (493/68), 32 § ja 124 a §:n 3 14080: momentti 24 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa (556/81), 38 ja 97 § ja 100 §:n 2 14081: momentin 1 kohta 29 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (250/66), 125 § osittain 14082: muutettuna 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (499/81), 137 a §:n 1 momentti, 138 §:n 2 14083: momentti ja 140 §:n 1 momentti 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (557 /89) sekä 14084: 138 a §:n 1 momentti 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetussa laissa (245/89), sekä 14085: lisätään lakiin uusi 5 a, 38 a, 39 a ja 97 a §, 29 §:ään sellaisena kuin se on mainitussa 9 14086: päivänä elokuuta 1968 annetussa laissa, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 14087: momentiksi, 132 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa 14088: laissa, uusi 2 ja 3 momentti, jolloin muutettu 2 ja 3 sekä nykyinen 4 momentti siirtyy 4-6 14089: momentiksi, 138 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetussa 14090: laissa, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 139 §:ään, sellaisena 14091: kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 3 momentti sekä 141 §:ään sellaisena kuin se on 14092: muutettuna mainitulla 26 päivänä kesäkuuta 1981 ja 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetuilla laeilla, 14093: uusi 3 momentti, seuraavasti: 14094: 14095: 1§ 5§ 14096: 14097: Alue on kaavoitettava tai sen käyttäminen Erityisistä syistä voi lääninhallitus myöntää 14098: muutoin suunniteltava luonnonvarojen ja ym- yksittäistapauksessa tai jollakin alueella poik- 14099: päristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla keuksen 1 momentin säännöksistä. Asetuksella 14100: sen mukaan, kuin tässä laissa säädetään. säädetyssä kunnissa poikkeuksen myöntää kui- 14101: tenkin ympäristöministeriö. Poikkeusta koske- 14102: 1989 vp. - HE n:o 135 21 14103: 14104: vasta hakemuksesta on kuultava asianomaista to. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johto- 14105: kuntaa, minkä ohessa naapurille on varattava säännössä siirtää kaupunginhallitukselle niiden 14106: tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin on il- asemakaavan muutosten osalta, joita ei ole 14107: meistä, ettei hakemus koske hänen etuaan. pidettävä olennaisina. 14108: 14109: 38 a § 14110: 5a§ 14111: Kunnanhallitus saa myöntää 5 §:n 2 momen- Asemakaavan hyväksymistä tai muuttamista 14112: tissa tarkoitetun poikkeuksen, milloin kysymys koskeva päätös on alistettava lääninhallituksen 14113: on yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakenta- ja asetuksella säädetyissä kunnissa ympäristö- 14114: misesta kunnanvaltuuston hyväksymässä yleis- ministeriön vahvistettavaksi. Asetuksella tar- 14115: kaavassa asumiseen varatulla alueella sellaiselle kemmin säädettävää vähäistä asemakaavan 14116: rakennuspaikalle, jolla on ennestään enintään muutosta koskevaa päätöstä ei kuitenkaan alis- 14117: yksi asunto. teta vahvistettavaksi. 14118: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske Asemakaavan hyväksymistä tai muuttamista 14119: ranta-alueelle rakentamista eikä sellaista raken- koskevaa päätöstä ei alisteta vahvistettavaksi 14120: tamista, johon lääninhallitus tai ympäristömi- yleiskaava-alueella silloin, kun yleiskaavan 14121: nisteriö saa 132 §:n 1 momentin mukaan vahvistamista koskevassa päätöksessä niin on 14122: myöntää poikkeuksen. määrätty. 14123: 14124: 29 § 39 a § 14125: 14126: Milloin katsotaan tarpeelliseksi, että yleis- Tonttijako voidaan hyväksyä asemakaavan 14127: kaavalla olisi 30 ja 31 §:ssä sekä muutoin laissa yhteydessä. Muussa tapauksessa sen hyväksyy 14128: säädetyt oikeusvaikutukset, valtuuston päätös kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen pää- 14129: on alistettava lääninhallituksen ja asetuksella Lösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää lauta- 14130: säädetyissä kunnissa ympäristäministeriön vah- kunnalle. 14131: vistettavaksi. Ympäristöministeriö voi ottaa 14132: lääninhallitukselle kuuluvan yleiskaavan vah- 42 § 14133: vistamista koskevan asian ratkaistavakseen. 14134: Yleiskaavan vahvistamista koskevassa pää- Rakennuskielto on voimassa: 14135: töksessä voidaan kunnan pyynnöstä määrätä, 14136: että yleiskaava-alueella asemakaavoja ja niiden 3) alueella, jolla asemakaavan laatiminen 14137: muutoksia ei ole alistettava vahvistettavaksi. taikka asemakaavan tai tonttijaon muuttami- 14138: Määräys voidaan peruuttaa, milloin syytä sii- nen on vireillä ja jolle kaupunginvaltuusto tai 14139: hen katsotaan olevan. kaupunginhallitus, jos tehtävä on sille johto- 14140: säännössä määrätty, on antanut rakennuskiel- 14141: lon; 14142: 32 § 14143: Kun kysymys yleiskaavan laatimisesta tai Edellä 3 ja 5 kohdassa tarkoitettu rakennus- 14144: muuttamisesta on pantu vireille, ympäristömi- kielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Lää- 14145: nisteriö tai lääninhallitus, sen mukaan kum- ninhallitus ja asetuksella säädetyissä kunnissa 14146: man vahvistettavaksi valtuuston kaavan hyväk- ympäristöministeriö saa kuitenkin erityisestä 14147: symistä koskeva päätös olisi 29 §:n 3 momen- syystä pitentää kieltoaikaa enintään kaksi 14148: tin mukaan alistettava, voi antaa alueelle ra- vuotta kerrallaan. Asetuksella säädettyjen kau- 14149: kennuskiellon enintään viideksi vuodeksi ker- punkien osalta valta kuuluu ympäristöministe- 14150: rallaan. Kun ympäristöministeriö tai lääninhal- riölle. 14151: litus on jättänyt yleiskaavan tai osan siitä 14152: vahvistamatta, se voi antaa alueelle rakennus- 43 § 14153: kiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Asemakaavassa voidaan enintään kolmen 14154: vuoden ajaksi kieltää uudisrakennuksen raken- 14155: 38 § taminen, ennen kuln välttämättömät kadut ja 14156: muut liikenneyhteydet sekä viemärit on järjes- 14157: Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuus- tetty ja vedensaanti turvattu (rakennuskielto). 14158: 22 1989 vp. - HE n:o 135 14159: 14160: Lääninhallitus ja asetuksella säädetyissä kun- taa siihen. Asetuksella säädetään kunnan kaa- 14161: nissa ympäristöministeriö saa erityisestä syystä voituskatsauksesta. 14162: pitentää kieltoaikaa enintään kolme vuotta Valmisteltaessa kaavaa on alueen maanomis- 14163: kerrallaan. tajille ja niille, joiden asumiseen, työntekoon 14164: tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti 14165: vaikuttaa, varattava tilaisuus joko kirjallisesti 14166: 97 § tai suullisesti lausua mielipiteensä asiasta siten 14167: Rakennuskaavan hyväksyy kunnanvaltuus- kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 14168: to. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johto- Ennen kuin rakennusjärjestys tai kaava hy- 14169: säännössä siirtää kunnanhallitukselle raken- väksytään, on ehdotus asetettava julkisesti 14170: nuskaavan muutosten osalta, joita ei ole pidet- nähtäville sillä tavoin kuin asetuksella sääde- 14171: tävä olennaisina. tään. Maanomistajille ja kunnan jäsenille on 14172: 97 a § varattava tilaisuus tehdä ehdotusta koskeva 14173: Rakennuskaavan hyväksymistä tai muutta- kirjallinen muistutus. 14174: mista koskeva päätös on alistettava lääninhalli- Mitä 2 ja 3 momentissa on säädetty, sovelle- 14175: tuksen vahvistettavaksi. Asetuksella tarkem- taan myös tonttijakoon. Valmisteltaessa tontti- 14176: min säädettävää vähäistä rakennuskaavan jakoa on kuitenkin tilaisuus mielipiteen lausu- 14177: muutosta koskevaa päätöstä ei kuitenkaan alis- miseen varattava vain maanomistajille ja ennen 14178: teta vahvistettavaksi. tonttijaon hyväksymistä tilaisuus muistutuksen 14179: Rakennuskaavan hyväksymistä tai muutta- tekemiseen vain samassa korttelissa sijaitsevan 14180: mista koskevaa päätöstä ei alisteta vahvistetta- maan omistajille ja -haltijoille, jossa tonttijako 14181: vaksi yleiskaava-alueella silloin, kun yleiskaa- suoritetaan. Jos ne, joilla 138 §:n 2 momentin 14182: van vahvistamista koskevassa päätöksessä niin mukaan on tonttijaon hyväksymistä koskevas- 14183: on määrätty. ta päätöksestä valitusoikeus, ovat ehdotuksen 14184: kirjallisesti hyväksyneet, ei tonttijaon nähtävil- 14185: 100 § lepano ole tarpeen. 14186: Rakennusjärjestys, kaava, tonttijako ja ra- 14187: Rakennuskielto on voimassa: kennuskielto tulee voimaan, kun se on saatettu 14188: 1) alueella, jolla rakennuskaavan laatiminen yleisesti tiedoksi sillä tavoin, kuin asetuksella 14189: tai muuttaminen on vireillä ja jolle kunnanval- säädetään. 14190: tuusto tai kunnanhallitus, jos tehtävä on sille 14191: johtosäännössä määrätty, on antanut raken- 132§ 14192: nuskiellon; Lääninhallitus ja asetuksella säädetyissä 14193: kunnissa ympäristöministeriö saa myöntää 14194: 124 a § poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen 14195: nojalla annetuista rakentamista koskevista 14196: Jos yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muis- 14197: on vireillä, ympäristöministeriö tai lääninhalli- ta rajoituksista, milloin sen ei havaita tuotta- 14198: tus, sen mukaan kumman vahvistettavaksi van huomattavaa haittaa kaavoituksen toteut- 14199: kunnanvaltuuston kaavan hyväksymistä koske- tamiselle tai asutuksen muuliekaan järjestämi- 14200: va päätös olisi 29 §:n 3 momentin mukaan selle. Poikkeusta koskevan hakemuksen joh- 14201: alistettava, voi määrätä alueelle toimenpide- dosta on varattava myös naapurille tilaisuus 14202: kiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. tulla kuulluksi, milloin on ilmeistä, että hake- 14203: Kun ympäristöministeriö tai lääninhallitus on mus koskee hänen etuaan. Edellä 42 §:n 1 14204: jättänyt yleiskaavan osaksi tai kokonaan vah- momentin tai 100 §:n 1 momentin säännöksiin 14205: vistamatta, se voi määrätä alueelle toimenpide- taikka rakennusjärjestyksen määräyksiin pe- 14206: kiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. rustuvasta rakentamisrajoituksesta rakennuk- 14207: sen korkeuteen, kokonaan maanpäällisten ker- 14208: rosten lukumäärään tai sallittuun kerrosalaan 14209: 125 § ei poikkeusta kuitenkaan saa myöntää, jos 14210: Tässä laissa tarkoitettuja kaavoja valmistele- kunta vastustaa sitä. 14211: vien viranomaisten on tiedoteHava kaavoituk- Kunnanhallitus saa 1 momentissa säädetyin 14212: sesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, edellytyksin myöntää siinä tarkoitetun poik- 14213: on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikut- keuksen, milloin kysymys ei ole: 14214: 1989 vp. - HE n:o 135 23 14215: 14216: 1) rakentamisesta 123 a §:n 1 momentissa 138 § 14217: tarkoitetulle ranta-alueelle; 14218: 2) rakentamisesta vahvistetun seutu- tai Valitusoikeus on sillä, jonka oikeutta päätös 14219: yleiskaavan vastaisesti; välittömästi koskee, ja viereisen tai vastapäätä 14220: 3) asema-, rakennus- tai rantakaavassa osoi- olevan tontin tai rakennuspaikan omistajana ja 14221: tetusta rakennusoikeudesta poikkeamisesta; haltijalla sekä sellaisen kiinteistön, jonka ra- 14222: 4) poikkeamisesta 32 §:ssä, 42 §:n 2 momen- kentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös 14223: tin 4 tai 5 kohdassa, 100 §:n 2 momentin 2 tai voi olennaisesti vaikuttaa, omistajana ja halti- 14224: 3 kohdassa taikka 143 §:n 7 momentissa tar- jalla. Tonttijaon hyväksymistä koskevassa 14225: koitetusta rakennuskiellosta tai asiassa on valitusoikeus kuitenkin vain samassa 14226: 5) 27 §:n 3 momentissa tarkoitetusta raken- korttelissa sijaitsevan maan omistajana ja hal- 14227: tamisrajoituksesta. tijalla. Rakennuslautakunnan päätöksestä on 14228: Milloin rakentaminen edellyttää 1 momentis- valitusoikeus myös kunnalla. 14229: sa tarkoitettua poikkeusta, lääninhallitus tai 14230: 138 a § 14231: ympäristöministeriö voi 2 momentin estämättä 14232: Sellaisesta asema-, rakennus- tai rantakaa- 14233: käsitellä asian koko laajuudessaan. 14234: vaa koskevasta päätöksestä, jota ei ole alistet- 14235: Rakennuslautakunta saa 1 momentissa sano- 14236: tuin edellytyksin ja rajoituksin myöntää raken- tava vahvistettavaksi, samoin kuin sellaisesta 14237: yleiskaavaa koskevasta päätöksestä, jota ei 14238: nusluvan, milloin on kysymys poikkeamisesta 14239: alisteta vahvistettavaksi, tehdään valitus samal- 14240: 42 §:n 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoite- 14241: le viranomaiselle kuin vastaavasta alistettavaa 14242: tusta kiellosta ja koko kortteli on hakijan 14243: kaavaa koskevasta päätöksestä valitetaan. Ra- 14244: omistuksessa, vähäisestä poikkeamisesta muis- 14245: kennusjärjestystä koskevasta päätöksestä teh- 14246: ta uudisrakennuksen rakentamista koskevista 14247: dään valitus samalle viranomaiselle kuin kaa- 14248: säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muis- 14249: ta rajoituksista taikka tilapäisen uudisraken- vaa koskevasta päätöksestä. Muutoin muutok- 14250: nuksen rakentamisesta enintään viiden vuoden senhaussa noudatetaan, mitä kunnallislaissa 14251: (953/76) on säädetty. 14252: ajaksi. Sama koskee 42 §:n 2 momentin 3 14253: kohdassa tai 100 §:n 2 momentin 1 kohdassa 14254: Kunnanhallituksen 5 a §:n ja 132 §:n 2 mo- 14255: mainittuja tapauksia ottaen kuitenkin huo- 14256: mentin nojalla tekemään päätökseen haetaan 14257: mioon, mitä 5 §:ssä on säädetty. Tilapäisenä 14258: muutosta valittamalla ympäristöministeriöön 14259: pidetään uudisrakennusta, joka sen rakenne, 14260: tai lääninhallitukseen sen mukaan kuin näiden 14261: arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen on 14262: toimivallasta poikkeuslupa-asioissa on säädet- 14263: katsottava tarkoitetun pysytettäväksi paikal- 14264: ty. Muutoksenhaussa noudatetaan muutoin, 14265: laan enintään mainitun ajan. 14266: mitä muutoksenhausta hallintoasioissa anne- 14267: Ennen rakennusluvan myöntämistä 4 mo- 14268: tussa laissa (154/50) on säädetty. 14269: mentissa tarkoitetussa tapauksessa on raken- 14270: nuspaikalla toimitettava katselmus, milloin on 14271: ilmeistä, että rakennuslupa koskee naapurin 139§ 14272: etua. 14273: Ympäristöministeriön tai lääninhallituksen 14274: päätökseen, jolla 29 §:n 4 momentissa tarkoi- 14275: 137a§ tetun yleiskaava-alueen asema- tai rakennus- 14276: Ympäristöministeriö voi siirtää toimivaltaan- kaavaa koskeva valitus on hylätty, ei saa hakea 14277: sa 123 b §:n 3 momentissa, 123 c §:n 2 mo- muutosta valittamalla. 14278: mentissa ja 123 d §:n 1 momentissa tarkoite- 140 § 14279: tuissa asioissa lääninhallitukselle. Rakennuslautakunnan ja sen jaoston tai vi- 14280: ranhaltijan päätös lupa-asiassa, kunnanhalli- 14281: tuksen tai lautakunnan päätös 5 a §:ssä, 14282: 137b§ 124 a §:ssä ja 132 §:n 2 momentissa tarkoite- 14283: Mitä vahvistetusta asema-, rakennus- tai tuissa asioissa sekä lääninhallituksen päätös 14284: rantakaavasta on säädetty, on vastaavasti voi- kaavan vahvistamista taikka rakennus- tai toi- 14285: massa hyväksytystä kaavasta tai sen muutok- menpidekieltoa koskevassa asiassa on annetta- 14286: sesta, milloin sitä koskevaa päätöstä ei ole va julkipanon jälkeen. Niin ikään on julkipa- 14287: alistettava vahvistettavaksi. non jälkeen annettava lääninhallituksen pää- 14288: 24 1989 vp. - HE n:o 135 14289: 14290: tös, jota tarkoitetaan 5 ja 132 §:ssä, sekä 123 b sä voidaan määrätä kaava joko kokonaan tai 14291: §:n 3 momentissa ja 123 c §:n 2 momentissa osittain tulemaan voimaan ennen kuin se on 14292: tarkoitettu päätös, samoin kuin ympäristömi- saanut lainvoiman. 14293: nisteriön päätös, joka perustuu tähän lakiin 14294: taikka sen nojalla annettuihin säännöksiin tai Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti- 14295: määräyksiin. Päätöksen katsotaan tulleen kuuta 1990. 14296: asianomaisen tietoon silloin, kun se on annet- Tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa 14297: tu. tämän lain voimaan tullessa vireillä olevissa 14298: asioissa noudatetaan aikaisemman lain sään- 14299: nöksiä. 14300: 141 § 14301: 14302: Kaavan vahvistamista koskevassa päätökses- 14303: 14304: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989 14305: 14306: 14307: Tasavallan Presidentti 14308: MAUNO KOIVISTO 14309: 14310: 14311: 14312: 14313: Ympäristöministeri Kaj Bärlund 14314: 1989 vp. - HE n:o 135 25 14315: 14316: Liite 1 14317: 14318: 14319: Laki 14320: rakennuslain muuttamisesta 14321: 14322: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 14323: kumotaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 12 §:n 2 momentti 14324: sellaisena kuin se on 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (557 /89), 14325: muutetaan 1 §:n 2 momentti, 5 §:n 2 momentti, 29 §:n 3 momentti, 32 ja 38 §, 42 §:n 2 14326: momentin 3 kohta ja 3 momentti, 43 §:n 1 momentti, 97 §, 100 §:n 2 momentin 1 kohta, 14327: 124 a §:n 3 momentti, 125 §, 132 §:n 1-3 momentti, 137 a §:n 1 momentti, 137 b §, 138 §:n 2 14328: momentti, 138 a §:n 1 momentti sekä 140 §:n 1 momentti, 14329: sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 2 momentti, 42 §:n 2 momentin 3 kohta, 132 §:n 1-3 14330: momentti ja 137 b § 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa laissa (588/73), 29 §:n 3 momentti ja 14331: 43 §:n 1 momentti 9 päivänä elokuuta 1968 annetussa laissa (493/68), 32 § ja 124 a §:n 3 14332: momentti 24 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa (556/81), 38 ja 97 § ja 100 §:n 2 14333: momentin 1 kohta 29 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (250/66), 125 § osittain 14334: muutettuna 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (499/81), 137 a §:n 1 momentti, 138 §:n 2 14335: momentti ja 140 §:n 1 momentti 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (557 /89) sekä 14336: 138 a §:n 1 momentti 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetussa laissa (245/89), sekä 14337: lisätään lakiin uusi 5 a, 38 a, 39 a ja 97 a §, 29 §:ään sellaisena kuin se on mainitussa 9 14338: päivänä elokuuta 1968 annetussa laissa, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 14339: momentiksi, 132 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa 14340: laissa, uusi 2 ja 3 momentti, jolloin muutettu 2 ja 3 sekä nykyinen 4 momentti siirtyy 4-6 14341: momentiksi, 138 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetussa 14342: laissa, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 139 §:ään, sellaisena 14343: kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 3 momentti sekä 141 §:ään sellaisena kuin se on 14344: muutettuna mainitulla 26 päivänä kesäkuuta 1981 ja 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetuilla laeilla, 14345: uusi 3 momentti, seuraavasti: 14346: 14347: Voimassa oleva laki Ehdotus 14348: 1§ 14349: 14350: Alue on kaavoitettava tai sen käyttäminen Alue on kaavoitettava tai sen käyttäminen 14351: muutoin suunniteltava sen mukaan, kuin tässä muutoin suunniteltava luonnonvarojen ja ym- 14352: laissa säädetään. päristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla 14353: sen mukaan, kuin tässä laissa säädetään. 14354: 14355: 14356: 5§ 14357: 14358: Erityisistä syistä voi sisäasiainministeriö kau- Erityisistä syistä voi lääninhallitus myöntää 14359: pungissa ja lääninhallitus maalaiskunnassa yksittäistapauksessa tai jollakin alueella poik- 14360: myöntää yksittäistapauksessa tai jollakin alu- keuksen 1 momentin säännöksistä. Asetuksella 14361: eella poikkeuksen 1 momentin säännöksistä. säädetyissä kunnissa poikkeuksen myöntää 14362: Poikkeusta koskevasta hakemuksesta on kuul- kuitenkin ympäristöministeriö. Poikkeusta 14363: tava asianomaista kuntaa, minkä ohessa naa- koskevasta hakemuksesta on kuultava asiano- 14364: purille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, maista kuntaa, minkä ohessa naapurille on 14365: paitsi milloin on ilmeistä, ettei hakemus koske varattava tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi mil- 14366: hänen etuaan. loin on ilmeistä, ettei hakemus koske hänen 14367: etuaan. 14368: 14369: 4 390697V 14370: 26 1989 vp. - HE n:o 135 14371: 14372: Voimassa oleva laki Ehdotus 14373: 14374: 5a§ 14375: Kunnanhallitus saa myöntää 5 §:n 2 momen- 14376: tissa tarkoitetun poikkeuksen, milloin kysymys 14377: on yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakenta- 14378: misesta kunnanvaltuuston hyväksymässä yleis- 14379: kaavassa asumiseen varatulla alueella sellaiselle 14380: rakennuspaikalle, jolla on ennestään enintään 14381: yksi asunto. 14382: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske 14383: ranta-alueelle rakentamista eikä sellaista raken- 14384: tamista, johon lääninhallitus tai ympäristömi- 14385: nisteriö saa 132 §:n 1 momentin mukaan 14386: myöntää poikkeuksen. 14387: 14388: 12 § 14389: 14390: Kaupungin rakennusjärjestys on alistettava (2 mom. kumotaan) 14391: ympäristöministeriön ja muun kunnan raken- 14392: nusjärjestys lääninhallituksen vahvistettavaksi. 14393: 29 § 14394: 14395: Milloin katsotaan tarpeelliseksi, että yleis- Milloin katsotaan tarpeelliseksi, että yleis- 14396: kaavalla olisi 30 ja 31 §:ssä sekä muutoin laissa kaavalla olisi 30 ja 31 §:ssä sekä muutoin laissa 14397: säädetyt oikeusvaikutukset, valtuuston päätös säädetyt oikeusvaikutukset, valtuuston päätös 14398: alistettakoon sisäasiainministeriön vahvistetta- on alistettava lääninhallituksen ja asetuksella 14399: vaksi. säädetyissä kunnissa ympäristöministeriön vah- 14400: vistettavaksi. Ympäristöministeriö voi ottaa 14401: lääninhallitukselle kuuluvan yleiskaavan vah- 14402: vistamista koskevan asian ratkaistavakseen. 14403: Yleiskaavan vahvistamista koskevassa pää- 14404: töksessä voidaan kunnan pyynnöstä määrätä, 14405: että yleiskaava-alueella asemakaavoja ja niiden 14406: muutoksia ei ole alistettava vahvistettavaksi. 14407: Määräys voidaan peruuttaa, milloin syytä sii- 14408: hen katsotaan olevan. 14409: 14410: 14411: 32 § 32 § 14412: Kun kysymys yleiskaavan laatimisesta tai Kun kysymys yleiskaavan laatimisesta tai 14413: muuttamisesta on pantu vireille taikka kun muuttamisesta on pantu vireille, ympäristömi- 14414: sisäasiainministeriö on jättänyt yleiskaavan tai nisteriö tai lääninhallitus, sen mukaan kum- 14415: osan siitä vahvistamatta, ministeriö voi antaa man vahvistettavaksi valtuuston kaavan hyväk- 14416: alueelle rakennuskiellon enintään viideksi vuo- symistä koskeva päätös olisi 29 §:n 3 momen- 14417: deksi kerrallaan. tin mukaan alistettava, voi antaa alueelle ra- 14418: kennuskiellon enintään viideksi vuodeksi ker- 14419: rallaan. Kun ympäristöministeriö tai lääninhal- 14420: litus on jättänyt yleiskaavan tai osan siitä 14421: vahvistamatta, se voi antaa alueelle rakennus- 14422: kiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. 14423: 1989 vp. - HE n:o 135 27 14424: 14425: Voimassa oleva laki Ehdotus 14426: 14427: 38 § 38 § 14428: Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuus- Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuus- 14429: to. Valtuuston päätösvaltaa voidaan vähäisten to. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johto- 14430: asemakaavan muutosten osalta siirtää kaupun- säännössä siirtää kaupunginhallitukselle niiden 14431: ginhallituksen ohjesäännöllä kaupunginhalli- asemakaavan muutosten osalta, joita ei ole 14432: tukselle sen mukaan kuin ohjesäännössä tar- pidettävä olennaisina. 14433: kemmin määrätään. Asemakaavan hyväksy- (Vrt. 38 a §) 14434: mistä tai muuttamista koskeva päätös on alis- 14435: tettava sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. 14436: Tonttijaon hyväksyy kaupunginhallitus. (Vrt. 39 a §) 14437: 38 a § 14438: 14439: Asemakaavan hyväksymistä tai muuttamista 14440: koskeva päätös on alistettava lääninhallituksen 14441: ja asetuksella säädetyissä kunnissa ympäristö- 14442: ministeriön vahvistettavaksi. Asetuksella tar- 14443: kemmin säädettävää vähäistä asemakaavan 14444: muutosta koskevaa päätöstä ei kuitenkaan alis- 14445: teta vahvistettavaksi. 14446: Asemakaavan hyväksymistä tai muuttamista 14447: koskevaa päätöstä ei alisteta vahvistettavaksi 14448: yleiskaava-alueella silloin, kun yleiskaavan 14449: vahvistamista koskevassa päätöksessä niin on 14450: määrätty. 14451: 14452: 39 a § 14453: Tonttijako voidaan hyväksyä asemakaavan 14454: yhteydessä. Muussa tapauksessa sen hyväksyy 14455: kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen pää- 14456: tösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää lauta- 14457: kunnalle. 14458: 42 § 14459: 14460: Rakennuskielto on voimassa: Rakennuskielto on voimassa: 14461: 14462: 3) alueella, jolle kaupunginvaltuusto on 3) alueella, jolla asemakaavan laatiminen 14463: päättänyt laadittavaksi asemakaavan taikka taikka asemakaavan tai tonttijaon muuttami- 14464: jonka asemakaavaa tai tonttijakoa on päätetty nen on vireillä ja jolle kaupunginvaltuusto tai 14465: muuttaa; kaupunginhallitus, jos tehtävä on sille johto- 14466: säännössä määrätty, on antanut rakennuskiel- 14467: lon; 14468: 14469: Edellä 3 ja 5 kohdassa tarkoitettu rakennus- Edellä 3 ja 5 kohdassa tarkoitettu rakennus- 14470: kielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Sisä- kielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Lää- 14471: asiainministeriöllä on kuitenkin valta erityises- ninhallitus ja asetuksella säädetyissä kunnissa 14472: tä syystä pitentää kieltoaikaa enintään kaksi ympäristöministeriö saa kuitenkin erityisestä 14473: vuotta kerrallaan. syystä pitentää kieltoaikaa enintään kaksi 14474: vuotta kerrallaan. Asetuksella säädettyjen kau- 14475: punkien osalta valta kuuluu ympäristöministe- 14476: riölle. 14477: 28 1989 vp. - HE n:o 135 14478: 14479: Voimassa oleva laki Ehdotus 14480: 43 § 43 § 14481: Asemakaavassa voidaan enintään kolmen Asemakaavassa voidaan enintään kolmen 14482: vuoden ajaksi kieltää uudisrakennuksen raken- vuoden ajaksi kieltää uudisrakennuksen raken- 14483: taminen, ennen kuin välttämättömät kadut ja taminen, ennen kuin välttämättömät kadut ja 14484: muut liikenneyhteydet sekä viemärit on järjes- muut liikenneyhteydet sekä viemärit on järjes- 14485: tetty ja vedensaanti turvattu (rakennuskielto). tetty ja vedensaanti turvattu (rakennuskielto). 14486: Sisäasiainministeriöllä on valta erityisestä syys- Lääninhallitus ja asetuksella säädetyissä kun- 14487: tä pitentää kieltoaikaa enintään kolme vuotta nissa ympäristöministeriö saa erityisestä syystä 14488: kerrallaan. pitentää kieltoaikaa enintään kolme vuotta 14489: kerrallaan. 14490: 14491: 97 § 97 § 14492: Rakennuskaavan hyväksyy kunnanvaltuus- Rakennuskaavan hyväksyy kunnanvaltuus- 14493: to. Valtuuston päätösvaltaa voidaan vähäisten to. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johto- 14494: rakennuskaavan muutosten osalta siirtää kun- säännössä siirtää kunnanhallitukselle raken- 14495: nanhallituksen ohjesäännöllä kunnanhallituk- nuskaavan muutosten osalta, joita ei ole pidet- 14496: selle sen mukaan kuin ohjesäännössä tarkem- tävä olennaisina. 14497: min määrätään. 14498: Rakennuskaavan hyväksymistä tai muutta- (Vrt. 97 a §) 14499: mista koskeva päätös on alistettava lääninhalli- 14500: tuksen vahvistettavaksi. 14501: 97 a § 14502: Rakennuskaavan hyväksymistä tai muutta- 14503: mista koskeva päätös on alistettava lääninhalli- 14504: tuksen vahvistettavaksi. Asetuksella tarkem- 14505: min säädettävää vähäistä rakennuskaavan 14506: muutosta koskevaa päätöstä ei kuitenkaan alis- 14507: teta vahvistettavaksi. 14508: Rakennuskaavan hyväksymistä tai muutta- 14509: mista koskevaa päätöstä ei alisteta vahvistetta- 14510: vaksi yleiskaava-alueella silloin, kun yleiskaa- 14511: van vahvistamista koskevassa päätöksessä niin 14512: on määrätty. 14513: 14514: 14515: 100§ 14516: 14517: 1) alueella, jolle kunnanvaltuusto on päättä- Rakennuskielto on voimassa: 14518: nyt laadittavaksi rakennuskaavan tai jonka 1) alueella, jolla rakennuskaavan laatiminen 14519: rakennuskaavaa on päätetty muuttaa; tai muuttaminen on vireillä ja jolle kunnanval- 14520: tuusto tai kunnanhallitus, jos tehtävä on sille 14521: johtosäännössä määrätty, on antanut raken- 14522: nuskiellon; 14523: 14524: 14525: 124 a § 14526: 14527: Jos yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen Jos yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen 14528: on vireillä taikka yleiskaava on osaksi tai on vireillä, ympäristöministeriö tai lääninhalli- 14529: kokonaan jätetty vahvistamatta, sisäasiainmi- tus, sen mukaan kumman vahvistettavaksi 14530: 1989 vp. - HE n:o 135 29 14531: 14532: Voimassa oleva laki Ehdotus 14533: nisteriö voi määrätä alueelle toimenpidekiellon kunnanvaltuuston kaavan hyväksymistä koske- 14534: enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. va päätös olisi 29 §:n 3 momentin mukaan 14535: alistettava, voi määrätä alueelle toimenpide- 14536: kiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. 14537: Kun ympäristöministeriö tai lääninhallitus on 14538: jättänyt yleiskaavan osaksi tai kokonaan vah- 14539: vistamatta, se voi määrätä alueelle toimenpide- 14540: kiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. 14541: 14542: 14543: 125 § 125 § 14544: Ennen kuin rakennusjärjestys, kaava tai Tässä laissa tarkoitettuja kaavoja valmistele- 14545: tonttijako hyväksytään, on ehdotus sillä ta- vien viranomaisten on tiedotettava kaavoituk- 14546: voin, kuin asetuksella säädetään, pantava jul- sesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, 14547: kisesti nähtäväksi, ja niille, joiden etua tai on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikut- 14548: oikeutta se saattaa koskea, on varattava tilai- taa siihen. Asetuksella säädetään kunnan kaa- 14549: suus tehdä ehdotusta vastaan muistutuksia. voituskatsauksesta. 14550: Asetuksella säädetään myös asianomaisten Valmisteltaessa kaavaa on alueen maanomis- 14551: kuulemisesta kaavaa tai tonttijakoa valmistet- tajille ja niille, joiden asumiseen, työntekoon 14552: taessa. tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti 14553: Rakennusjärjestys, kaava, tonttijako ja ra- vaikuttaa, varattava tilaisuus joko kirjallisesti 14554: kennuskielto tulee voimaan, kun se on saatettu tai suullisesti lausua mielipiteensä asiasta siten 14555: yleisesti tiedoksi sillä tavoin, kuin asetuksella kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 14556: säädetään. Ennen kuin rakennusjärjestys tai kaava hy- 14557: Mitä 1 momentissa on säädetty tonttijakoeh- väksytään, on ehdotus asetettava julkisesti 14558: dotuksen nähtävillepanosta, ei sovelleta, jos nähtäville sillä tavoin kuin asetuksella sääde- 14559: ne, joilla 138 §:n 2 momentin mukaan on tään. Maanomistajille ja kunnan jäsenille on 14560: tonttijaon hyväksymistä koskevasta päätökses- varattava tilaisuus tehdä ehdotusta koskeva 14561: tä valitusoikeus, ovat ehdotuksen kirjallisesti kirjallinen muistutus. 14562: hyväksyneet. Mitä 2 ja 3 momentissa on säädetty, sovelle- 14563: taan myös tonttijakoon. Valmisteltaessa tontti- 14564: jakoa on kuitenkin tilaisuus mielipiteen lausu- 14565: miseen varattava vain maanomistajille ja ennen 14566: tonttijaon hyväksymistä tilaisuus muistutuksen 14567: tekemiseen vain samassa korttelissa sijaitsevan 14568: maan omistajille ja -haltijoille, jossa tonttijako 14569: suoritetaan. Jos ne, joilla 138 §:n 2 momentin 14570: mukaan on tonttijaon hyväksymistä koskevas- 14571: ta päätöksestä valitusoikeus, ovat ehdotuksen 14572: kirjallisesti hyväksyneet, ei tonttijaon nähtävil- 14573: lepano ole tarpeen. 14574: Rakennusjärjestys, kaava, tonttijako ja ra- 14575: kennuskielto tulee voimaan, kun se on saatettu 14576: yleisesti tiedoksi sillä tavoin, kuin asetuksella 14577: säädetään. 14578: 14579: 132§ 132 § 14580: Sisäasiainministeriöllä kaupungin osalta ja Lääninhallitus ja asetuksella säädetyissä 14581: lääninhallituksella maalaiskunnan osalta on kunnissa ympäristöministeriö saa myöntää 14582: valta myöntää poikkeus rakennuslaissa olevista poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen 14583: tai sen nojalla annetuista rakentamista koske- nojalla annetuista rakentamista koskevista 14584: 30 1989 vp. - HE n:o 135 14585: 14586: Voimassa oleva laki Ehdotus 14587: vista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muis- 14588: muista rajoituksista, milloin sen ei havaita ta rajoituksista, milloin sen ei havaita tuotta- 14589: tuottavan huomattavaa haittaa kaavoituksen van huomattavaa haittaa kaavoituksen toteut- 14590: toteuttamiselle tai asutuksen muullekaan jär- tamiselle tai asutuksen muuliekaan järjestämi- 14591: jestämiselle. Poikkeusta koskevan hakemuksen selle. Poikkeusta koskevan hakemuksen joh- 14592: johdosta on varattava myös naapurille tilaisuus dosta on varattava myös naapurille tilaisuus 14593: tulla kuulluksi, milloin on ilmeistä, että hake- tulla kuulluksi, milloin on ilmeistä, että hake- 14594: mus koskee hänen etuaan. Edellä 42 §:n 1 mus koskee hänen etuaan. Edellä 42 §:n 1 14595: momentin tai 100 §:n 1 momentin säännöksiin momentin tai 100 §:n 1 momentin säännöksiin 14596: taikka rakennusjärjestyksen määräyksiin pe- taikka rakennusjärjestyksen määräyksiin pe- 14597: rustuvasta rakentamisrajoituksesta rakennuk- rustuvasta rakentamisrajoituksesta rakennuk- 14598: sen korkeuteen, kokonaan maanpäällisten ker- sen korkeuteen, kokonaan maanpäällisten ker- 14599: rosten lukumäärään tai sallittuun kerrosalaan rosten lukumäärään tai sallittuun kerrosalaan 14600: ei poikkeusta kuitenkaan saa myöntää, jos ei poikkeusta kuitenkaan saa myöntää, jos 14601: kunta vastustaa sitä. kunta vastustaa sitä. 14602: Kunnanhallitus saa 1 momentissa säädetyin 14603: edellytyksin myöntää siinä tarkoitetun poik- 14604: keuksen, milloin kysymys ei ole: 14605: 1) rakentamisesta 123 a §:n 1 momentissa 14606: tarkoitetulle ranta-alueelle; 14607: 2) rakentamisesta vahvistetun seutu- tai 14608: yleiskaavan vastaisesti; 14609: 3) asema-, rakennus- tai rantakaavassa osoi- 14610: tetusta rakennusoikeudesta poikkeamisesta; 14611: 4) poikkeamisesta 32 §:ssä, 42 §:n 2 momen- 14612: tin 4 tai 5 kohdassa, JOO §:n 2 momentin 2 tai 14613: 3 kohdassa taikka 143 §:n 7 momentissa tar- 14614: koitetusta rakennuskiellosta tai 14615: 5) 27 §:n 3 momentissa tarkoitetusta raken- 14616: tamisrajoituksesta. 14617: Milloin rakentaminen edellyttää 1 momentis- 14618: sa tarkoitettua poikkeusta, lääninhallitus tai 14619: ympäristöministeriö voi 2 momentin estämättä 14620: käsitellä asian koko laajuudessaan. 14621: Maistraatilla, järjestysoikeudella ja raken- Rakennuslautakunta saa 1 momentissa sano- 14622: nuslautakunnalla on valta 1 momentissa sano- tuin edellytyksin ja rajoituksin myöntää raken- 14623: tuin edellytyksin ja rajoituksin antaa rakennus- nusluvan, milloin on kysymys poikkeamisesta 14624: lupa, milloin on kysymys vähäisestä poikkea- 42 §:n 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoite- 14625: misesta uudisrakennuksen rakentamista koske- tusta kiellosta ja koko kortteli on hakijan 14626: vista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai omistuksessa, vähäisestä poikkeamisesta muis- 14627: muista rajoituksista taikka tilapäisen uudisra- ta uudisrakennuksen rakentamista koskevista 14628: kennuksen rakentamisesta enintään viiden vuo- säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muis- 14629: den ajaksi. Sama koskee 42 §:n 2 momentin 3 ta rajoituksista taikka tilapäisen uudisraken- 14630: kohdassa tai 100 §:n 2 momentin 1 kohdassa nuksen rakentamisesta enintään viiden vuoden 14631: mainittuja tapauksia, ottaen kuitenkin huo- ajaksi. Sama koskee 42 §:n 2 momentin 3 14632: mioon, mitä 5 §:ssä on säädetty. Tilapäisenä kohdassa tai 100 §:n 2 momentin 1 kohdassa 14633: pidetään uudisrakennusta, joka sen rakenne, mainittuja tapauksia ottaen kuitenkin huo- 14634: arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen on mioon, mitä 5 §:ssä on säädetty. Tilapäisenä 14635: katsottava tarkoitetun pysytettäväksi paikal- pidetään uudisrakennusta, joka sen rakenne, 14636: laan enintään mainitun ajan. arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen on 14637: katsottava tarkoitetun pysytettäväksi paikal- 14638: laan enintään mainitun ajan. 14639: 1989 vp. - HE n:o 135 31 14640: 14641: Voimassa oleva laki Ehdotus 14642: Ennen rakennusluvan myöntämistä 2 mo- Ennen rakennusluvan myöntämistä 4 mo- 14643: mentissa tarkoitetussa tapauksessa on raken- mentissa tarkoitetussa tapauksessa on raken- 14644: nuspaikalla toimitettava katselmus, milloin on nuspaikalla toimitettava katselmus, milloin on 14645: ilmeistä, että rakennuslupa koskee naapurin ilmeistä, että rakennuslupa koskee naapurin 14646: etua. etua. 14647: 14648: 14649: 137a§ 137a§ 14650: Ympäristöministeriö voi siirtää toimivaltaan- Ympäristöministeriö voi siirtää toimivaltaan- 14651: sa 5 § :n 2 momentissa, 12 § :ssä, 38 § :n 1 sa 123 b §:n 3 momentissa, 123 c §:n 2 mo- 14652: momentissa, 42 §:n 3 momentissa, 43 §:n 1 mentissa ja 123 d §:n 1 momentissa tarkoite- 14653: momentissa, 123 b §:n 3 momentissa, tuissa asioissa lääninhallitukselle. 14654: 123 c §:n 2 momentissa, 123 d §:n 1 momentis- 14655: sa ja 132 § :n 1 momentissa tarkoitetuissa asi- 14656: oissa lääninhallitukselle. 14657: 14658: 14659: 137b§ 137b§ 14660: Mitä vahvistetusta asema-, rakennus- tai Mitä vahvistetusta asema-, rakennus- tai 14661: rantakaavasta on säädetty, on vastaavasti voi- rantakaavasta on säädetty, on vastaavasti voi- 14662: massa hyväksytystä asema-, rakennus- tai ran- massa hyväksytystä kaavasta tai sen muutok- 14663: takaavan muutoksesta, milloin sitä koskevaa sesta, milloin sitä koskevaa päätöstä ei ole 14664: päätöstä ei ole alistettava vahvistettavaksi. alistettava vahvistettavaksi. 14665: 14666: 138§ 14667: 14668: Valitusoikeus on siiiä, jonka oikeutta päätös Valitusoikeus on sillä, jonka oikeutta päätös 14669: välittömästi koskee, ja viereisen tai vastapäätä välittömästi koskee, ja viereisen tai vastapäätä 14670: olevan tontin tai rakennuspaikan omistajalla ja olevan tontin tai rakennuspaikan omistajalla ja 14671: haltijalla sekä sellaisen kiinteistön, jonka ra- haltijalla sekä sellaisen kiinteistön, jonka ra- 14672: kentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös kentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös 14673: voi olennaisesti vaikuttaa, omistajalla ja halti- voi olennaisesti vaikuttaa, omistajalla ja halti- 14674: jalla. Rakennuslautakunnan päätöksestä on jalla. Tonttijaon hyväksymistä koskevassa 14675: valitusoikeus myös kunnalla. asiassa on valitusoikeus kuitenkin vain samassa 14676: korttelissa sijaitsevan maan omistajolla ja hal- 14677: tijalla. Rakennuslautakunnan päätöksestä on 14678: valitusoikeus myös kunnalla. 14679: 14680: 138a§ 138 a § 14681: Sellaisesta asema- tai rakennuskaavan muu- Sellaisesta asema-, rakennus- tai rantakaa- 14682: tosta, rantakaavaa tai rantakaavan muutosta vaa koskevasta päätöksestä, jota ei ole alistet- 14683: koskevasta päätöksestä, jota ei ole alistettava tava vahvistettavaksi, samoin kuin sellaisesta 14684: vahvistettavaksi, samoin kuin sellaisesta yleis- yleiskaavaa koskevasta päätöksestä, jota ei 14685: kaavaa koskevasta päätöksestä, jota ei alisteta alisteta vahvistettavaksi, tehdään valitus samal- 14686: vahvistettavaksi, tehdään valitus siiie viran- le viranomaiselle kuin vastaavasta alistettavaa 14687: omaiselle, jolle vastaavasta alistettavaa kaavaa kaavaa koskevasta päätöksestä valitetaan. Ra- 14688: koskevasta päätöksestä valitetaan. Muutoin kennusjärjestystä koskevasta päätöksestä teh- 14689: muutoksenhaussa noudatetaan, mitä kunnallis- dään valitus samalle viranomaiselle kuin kaa- 14690: laissa (953/76) on säädetty. vaa koskevasta päätöksestä. Muutoin muutok- 14691: senhaussa noudatetaan, mitä kunnallislaissa 14692: (953/76) on säädetty. 14693: 32 1989 vp. - HE n:o 135 14694: 14695: Voimassa oleva laki Ehdotus 14696: 14697: Kunnanhallituksen 5 a §:n ja 132 §:n 2 mo- 14698: mentin nojalla tekemään päätökseen haetaan 14699: muutosta valittamalla ympäristöministeriöön 14700: tai lääninhallitukseen sen mukaan kuin näiden 14701: toimivallasta poikkeuslupa-asioissa on säädet- 14702: ty. Muutoksenhaussa noudatetaan muutoin, 14703: mitä muutoksenhausta hallintoasioissa anne- 14704: tussa laissa (154/50) on säädetty. 14705: 14706: 139§ 14707: 14708: Ympäristöministeriön tai lääninhallituksen 14709: päätökseen, jolla 29 §:n 4 momentissa tarkoi- 14710: tetun yleiskaava-alueen asema- tai rakennus- 14711: kaavaa koskeva valitus on hylätty, ei saa hakea 14712: muutosta valittamalla. 14713: 140 § 140 § 14714: Rakennuslautakunnan ja sen jaoston tai vi- Rakennuslautakunnan ja sen jaoston tai vi- 14715: ranhaltijan päätös lupa-asiassa, kunnanhalli- ranhaltijan päätös lupa-asiassa, kunnanhalli- 14716: tuksen tai lautakunnan päätös 124 a §:ssä tar- tuksen tai lautakunnan päätös 5 a §:ssä, 14717: koitetussa asiassa sekä lääninhallituksen päätös 124 a §:ssä ja 132 §:n 2 momentissa tarkoite- 14718: rakennusjärjestyksen tai kaavan vahvistamista tuissa asioissa sekä lääninhallituksen päätös 14719: taikka rakennuskieltoa koskevassa asiassa on kaavan vahvistamista taikka rakennus- tai toi- 14720: annettava julkipanon jälkeen. Niin ikään on menpidekieltoa koskevassa asiassa on annetta- 14721: julkipanon jälkeen annettava lääninhallituksen va julkipanon jälkeen. Niin ikään on julkipa- 14722: päätös, jota tarkoitetaan 5 ja 132 §:ssä, sekä non jälkeen annettava lääninhallituksen pää- 14723: 123 b §:n 3 momentissa ja 123 c §:n 2 momen- tös, jota tarkoitetaan 5 ja 132 §:ssä, sekä 123 b 14724: tissa tarkoitettu päätös, samoin kuin sisäasiain- §:n 3 momentissa ja 123 c §:n 2 momentissa 14725: ministeriön päätös, joka perustuu tähän lakiin tarkoitettu päätös, samoin kuin ympäristömi- 14726: taikka sen nojalla annettuihin säännöksiin tai nisteriön päätös, joka perustuu tähän lakiin 14727: määräyksiin. Päätöksen katsotaan tulleen taikka sen nojalla annettuihin säännöksiin tai 14728: asianomaisen tietoon silloin, kun se on annet- määräyksiin. Päätöksen katsotaan tulleen 14729: tu. asianomaisen tietoon silloin, kun se on annet- 14730: tu. 14731: 14732: 14733: 141 § 14734: 14735: Kaavan vahvistamista koskevassa päätökses- 14736: sä voidaan määrätä kaava joko kokonaan tai 14737: osittain tulemaan voimaan ennen kuin se on 14738: saanut lainvoiman. 14739: 14740: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti- 14741: kuuta 1990. 14742: Tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa 14743: tämän lain voimaan tullessa vireillä olevissa 14744: asioissa noudatetaan aikaisemman lain sään- 14745: nöksiä. 14746: 1989 vp. - HE n:o 135 33 14747: 14748: Liite 2 14749: 14750: 14751: 14752: Detaljikaavapäätökset vuosina 1973-88 (kpl) 14753: Vahvistuspäätökset Kuntien ilman alistusta hyväksymät 14754: asema- rakennus- ranta- yht. asema- rakennus- ranta- yht kaavat 14755: kaavat kaavat kaavat kaavat kaavat kaavat yhteensä 14756: 1973 864 424 40 1328 1328 14757: 1974 922 475 55 1452 92 " " 92 1544 14758: 1975 963 525 82 1570 159 " 159 1729 14759: 1976 949 636 90 1675 195 " " 195 1870 14760: 1977 869 513 95 1477 219 " " 219 1696 14761: 1978 773 574 74 1421 221 " " 221 1642 14762: 1979 887 608 98 1593 370 " " 370 1963 14763: 1980 891 681 114 1686 283 " " 283 1969 14764: 1981 946 641 99 1686 324 10 1 335 2021 14765: 1982 1006 657 122 1785 256 45 1 302 2087 14766: 1983 955 780 110 1845 292 12 0 304 2149 14767: 1984 999 701 98 1788 281 23 2 306 2104 14768: 1985 988 615 132 1735 311 24 1 336 2071 14769: 1986 1004 711 163 1878 286 18 0 304 2182 14770: 1987 953 768 214 1935 282 15 2 299 2234 14771: 1988 984 691 225 1900 311 17 1 329 2229 14772: 14773: 14774: 14775: Detaljikaavojen vahvistuspäätökset, joista on valitettu 1980-88 14776: Detaljikaavojen vahvistuspää- 14777: tökset 14778: Vahv. Valituskaavapäätökset kpl Valitettu KHO:lle 14779: päät. asema- rakennus- ranta- yht. OJo kaavat OJo OJo vai. 14780: vuosi yht. kaavat kaavat kaavat kaavoista kpl kaavoista kaavoista 14781: 1980 1686 80 45 29 154 9,1 " 14782: 1981 1686 92 63 16 171 10,1 79 4,7 46,2 14783: 1982 1785 96 68 25 189 10,6 107 6,0 56,6 14784: 1983 1845 83 79 25 187 10,1 89 4,8 47,6 14785: 1984 1798 88 71 19 178 9,9 101 5,6 56,7 14786: 1985 1735 83 65 17 165 9,5 95 5,5 57,6 14787: 1986 1878 99 72 32 203 10,8 99 5,3 48,8 14788: 1987 1935 75 74 44 193 10,0 89 4,6 46,1 14789: 1988 1900 80 62 25 167 8,8 89 4,7 53,3 14790: 14791: 14792: 14793: 14794: 5 390697V 14795: 34 1989 vp. - HE n:o 135 14796: 14797: Lääninhallituksissa ja ympäristöministeriössä 14798: ratkaistut poikkeusluvat vuosina 1973-88 14799: Poikkeusluvat kpl valitettu KHO:lle 14800: vuosi 5§ 132 § yht. kpl OJo kaik. 14801: 1973 4074 2385 6459 14802: 1974 4407 3064 7471 14803: 1975 4349 3263 7612 14804: 1976 4962 3581 8543 14805: 1977 4728 3696 8424 14806: 1978 4439 3447 7886 14807: 1979 4647 3884 8531 14808: 1980 4763 3742 8505 14809: 1981 4310 3394 7704 297 3,9 14810: 1982 4093 3630 7723 318 4,1 14811: 1983 4064 4099 8163 426 5,2 14812: 1984 3959 4263 8222 380 4,6 14813: 1985 3677 4191 7868 358 4,6 14814: 1986 3539 4176 7715 358 4,6 14815: 1987 3752 4499 8251 450 5,5 14816: 1988 4099 4806 8905 478 5,4 14817: 1989 vp. - HE n:o 135 35 14818: 14819: Liite 3 14820: KAIKKI DETALJIKAAVAPÄÄTÖKSET YM=n ja LH=n 14821: POIKKEUSLUPAPÄÄTÖKSET 14822: Tilanne v. 1986 Arvio v. 1995 14823: 2700 Tilanne v. 1987 14824: 8 251 kpl 14825: Kunnat .............. 14826: ............... 14827: 14% 14828: ................ .. ...... .. .. .......................... 14829: .................. 14830: ............... 14831: . . . . . .. . . . . . . ...• ............. 14832: ............... 14833: .............. . 14834: ............... 14835: ................ 14836: Arvio v. 1995 14837: .............. 14838: .............. 14839: Kunnat 14840: ............. ... 5 900kpl 14841: .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 50% ............... 14842: . ............. 14843: ............................ ............. 14844: .......... . 14845: ............ 14846: ::::: LH:t::::: ................ .......... .. 14847: ............ 14848: ..:::::54%::::: 14849: .... .... .. .. .. .. .... .. .. .. 14850: ................ 14851: .. ...... ...... .......... .. 14852: .................... ........ 14853: .. .. .. ........ ...... .. .. .. .. ............... 14854: ............. ... ............ 14855: .......... .. 14856: ............ .. ...... .. ...... ............... ............ . . 14857: .... ...... .. .... .. .. .... .. .. ............... 14858: ............. 14859: ............. 14860: .. 14861: . ............... 14862: ............. 14863: ............. .. 14864: ... .................... 14865: ...... 14866: ................ ............... 14867: ............... . 14868: : : : : : L H:t : : : : ............. 14869: ............. ... 14870: ............... 14871: .... . ..... . . .. ..... 14872: :::::40%:::: 14873: . . . .. . . . . 14874: . . . . . . . . .. . . .. 14875: ................ 14876: .............. : 14877: .............. . 14878: ............... . 14879: ...... ... ... ......... ...... ............ ... .............. 14880: ............. .. 14881: ...... .. .. .. .. .. ........ .. .. 14882: 14883: 14884: 14885: ENNUSTE KEHITYKSESTA ENNUSTE KEHITYKSESTÄ 14886: ~----.-----,----.-----.----.-----, 14887: ~ 14888: 2200 9000 14889: ~u;:-1,_ yht~ /\ 14890: 8000 14891: 14892: 7000 14893: "" - - \ 14894: 14895: 14896: ,., 14897: ---:,...,(,...... 14898: 9000 14899: 5f:n tuvat 14900: ......... 14901: 14902: ----...... 14903: - [:::~~ - f-""' 14904: 5000 14905: .,., ~~ /''\ 14906: .,.,., 14907: 4000 14908: .... _.. __ 14909: ----- 14910: 1200 14911: 14912: , ... \ 14913: ................... 14914: ,, 14915: 3000 ms:nluvat 14916: 14917: 800 2000 14918: 14919: 1000 14920: ----- 14921: 800 14922: --- 0 14923: 1813 7& 80 86 90 1996 14924: 200 14925: 14926: 14927: 96 14928: 1989 vp. - HE n:o 136 14929: 14930: 14931: 14932: 14933: Hallituksen esitys Eduskunnalle neuvoa-antavaa kunnallista 14934: kansanäänestystä koskevaksi lainsäädännöksi 14935: 14936: 14937: 14938: 14939: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 14940: 14941: Esityksessä ehdotetaan kunnallishallinnon äänestysalueesta koostuvaa kunnan osaa kos- 14942: edustuksellista järjestelmää täydennettäväksi kevana. Kunnanosakohtaisessa kansanäänes- 14943: neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä tyksessä äänestäisivät vain kysymyksessä ole- 14944: koskevilla säännöksillä. van kunnanosan asukkaat. 14945: Ehdotuksen mukaan kansanäänestys voitai- Kansanäänestyksen toimittaisivat kunnan 14946: siin järjestää minä ajankohtana tahansa, ei keskusvaalilautakunta ja erikseen asetettavat 14947: kuitenkaan vaalien tai valtiollisen kansan- äänestyslautakunnat. Äänestys toimitettaisiin 14948: äänestyksen yhteydessä. Kansanäänestyksen noudattaen kunnallisvaalilain mukaista menet- 14949: toimeenpanosta päättäisi kunnanvaltuusto. telyä soveltuvin osin. Se olisi kuitenkin yksipäi- 14950: Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä väinen ja ennakkoäänestyksen korvaisi menet- 14951: voisi tehdä myös määräosa, pääsäännön mu- telyitään tätä yksinkertaisempi kirjeäänestys. 14952: kaan 2 OJo äänestysoikeutetuista kuntalaisista. 14953: Kansanäänestyksen kohteena voisi olla asia, Uudistus toteutettaisiin lisäämällä kunnallis- 14954: josta päättäminen kuuluu kunnanvaltuuston lakiin säännökset neuvoa-antavasta kunnalli- 14955: toimialaan. Äänestyksen kohteena olevat vaih- sesta kansanäänestyksestä ja säätämällä laki 14956: toehdot tulisi kunnan keskusvaalilautakunnan tällaisissa äänestyksissä noudatettavasta menet- 14957: toimesta hyvissä ajoin ennen äänestystä saattaa telystä. 14958: kuntalaisten tiedoksi. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi- 14959: Kansanäänestys voitaisiin toimittaa paitsi maan pian sen jälkeen, kun eduskunta on ne 14960: koko kuntaa myös yhdestä tai useammasta hyväksynyt. 14961: 14962: 14963: 14964: 14965: YLEISPERUSTELUT 14966: 14967: 1. Esityksen tavoitteet käyttäisi edelleen valtuusto. Valtuustossa teh- 14968: tävien päätösten tueksi voitaisiin esityksen mu- 14969: Esityksen tavoitteena on parantaa kansalais- kaan järjestää neuvoa-antava kunnallinen kan- 14970: ten mahdollisuuksia vaikuttaa kunnissa tehtä- sanäänestys. Aloite kansanäänestyksen järjes- 14971: viin ratkaisuihin. Sen lähtökohtana on, että tämisestä voisi tulla myös kuntalaisten taholta. 14972: pääasiallisena kansalaisten vaikuttamiskeinona Kansanäänestyksen toimeenpanosta päättäisi 14973: kunnallisissa asioissa on vastaisuudessakin kuitenkin aina valtuusto. 14974: edustuksellinen demokratia. Kansalaisten vai- Panemalla toimeen neuvoa-antavan kunnal- 14975: kutusmahdollisuuksia pyritään lisäämään sel- lisen kansanäänestyksen valtuusto voisi tarvit- 14976: laisella suoran kansanvallan sovellutuksena, taessa saada tietoa kuntalaisten kannasta heitä 14977: joka on sopusoinnussa edustuksellisen demo- yleisesti koskeviin tärkeisiin valtuuston päätet- 14978: kratian kanssa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa täväksi tuleviin asioihin. Kuntalaisten kannalta 14979: 380943T 14980: 2 1989 vp. - HE n:o 136 14981: 14982: mahdollisuus tällaiseen mielipiteen ilmaisuun Kunnallista kansanäänestystä koskeneet 14983: on tärkeää sen johdosta, että vaaleissa heillä edellä tarkoitetut säännökset olivat voimassa 14984: on mahdollisuus vaikuttaa lähinnä vain kun- 1.1.1918-27.3 .1919. Kunnallislainsäädäntöä 14985: nallispolitiikan yleisiin suuntaviivoihin. muutoinkin muutettaessa ne kuitenkin kumot- 14986: Kansanäänestys täydentäisi niitä vaikuttami- tiin maaliskuussa 1919. Säännösten nojalla 14987: sen mahdollisuuksia, joita kuntalaisilla on esi- suoritettiin vain yksi kansanäänestys, joka kos- 14988: merkiksi kaupunginosayhdistysten, kylätoimin- ki Huopalahden erottamista Helsingin maalais- 14989: nan tai puoluejärjestöjen välityksellä taikka kunnasta. 14990: kunnallislaissa heille myönnettyä aloiteoikeutta Kunnallishallintoa koskevat säännökset 14991: käyttäen. Kunnan toimesta kaikille äänestysoi- koottiin yhteen vuoden 1948 kunnallislaissa 14992: keutetuille järjestettynä kansanäänestys on vie- (642/48). Nykyinen kunnallislaki (953176) tuli 14993: lä edellä tarkoitettuja muita vaikutuskanavia voimaan vuoden 1977 alussa. Kummassakaan 14994: yleisemmin ja laajemmin kuntalaisten käytös- näistä laeista ei ole ollut kunnallista kansan- 14995: sä. Pääpiirteiltään vaalien tapaan järjestettynä äänestystä koskevia säännöksiä. 14996: ~ antaisi kuntalaisten mielipiteistä tuotetta- Neuvoa-antavan kansanäänestyksen luon- 14997: vamman kuvan kuin tähän asti käytettävissä toisia mielipidetiedusteluja on eri aikoina jär- 14998: ollut vapaamuotoinen mielipidetiedustelu. jestetty kunnissa muun muassa kuntaHitosten 14999: Edustuksellista järjestelmää täydentävänä yhteydessä. Laissa kuntajaosta (73177) on eri- 15000: kansanäänestyksen tulisi olla vain neuvoa- tyiset säännökset (6-7 §) kunnan asukkaiden 15001: antava. Tosiasiallisilta vaikutuksiltaan se kui- kuulemisesta. 15002: tenkin saattaisi olla varsin lähellä sitovaa kan- Neuvoa-antava valtiollinen kansanäänestys 15003: sanäänestystä, koska valtuusto tuskin päätök- on meillä saatettu voimaan vuonna 1987 lisää- 15004: sessään poikkeaisi kannasta, joka on saanut mällä hallitusmuotoon uusi 22 a § (570/87) ja 15005: äänestyksessä enemmistön, ainakaan jos äänes- säätämällä laki menettelystä neuvoa-antavissa 15006: tyksen tulos on ollut selvä. Sen jälkeen, kun kansanäänestyksissä (571/87). Kunkin kansan- 15007: neuvoa-antavista kansanäänestyksistä on saatu äänestyksen toimeenpanosta tulee päättää lail- 15008: kokemuksia, sitovankin kansanäänestyksen la. Yhtään uuteen lainsäädäntöön perustuvaa 15009: käyttöönottaminen voidaan ottaa harkittavak- kansanäänestystä ei ole vielä järjestetty. 15010: si. Tämä edellyttää kuitenkin edustuksellisen 15011: demokratian ja sitovan kansanäänestyksen 15012: suhteen perusteellista selvittämistä. 2.1.2. Muutoksen syyt 15013: 15014: Kunnallinen toimintaympäristö ja sen myötä 15015: 2. Nykyinen tilanne ja asian myös kunnallishallinto ovat kokeneet merkittä- 15016: valmistelu viä muutoksia sen jälkeen, kun kunnallinen 15017: hallinto järjestettiin edustuksellisen demokra- 15018: 2.1. Nykyinen tilanne tian varaan. 15019: Yhteiskuntaelämässä on tapahtunut erityi- 15020: 2.1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö sesti toisen maailmansodan jälkeen huomatta- 15021: va julkisen sektorin ja hallinnollisten organi- 15022: Nykymuotoiseen edustukselliseen demokra- saatioiden kasvu sekä päätöksenteon hierarkki- 15023: tiaan siirryttiin kunnallishallinnossamme vuon- nen keskittyminen. Kehitys on merkinnyt kun- 15024: na 1917 toteutetuilla kunnallislakien muutok- nallishallinnon tehtävien lisääntymistä. Seu- 15025: silla. Samassa yhteydessä edustuksellista järjes- rauksena on ollut muun muassa kuntien suu- 15026: telmää täydennettiin kunnallisen kansanäänes- rempi riippuvuus valtionhallinnosta sekä pai- 15027: tyksen instituutiolla ottamalla sitä koskevat neet kuntien koon kasvattamiseen ja kuntien 15028: säännökset sekä maalaiskuntain että kaupun- keskinäisten yhteistoimintaorganisaatioiden 15029: kien kunnallislakiin ja antamalla kansanäänes- muodostamiseen. 15030: tyksessä noudatettavasta menettelystä erillinen Kunnallinen hallinto-organisaatio kokonai- 15031: laki. Näin tuodussa järjestelmässä kunnanval- suudessaan on laajentunut. Luottamushenkilö- 15032: tuuston päätös voitiin tietyin edellytyksin alis- järjestelmä on porrastunut ja sektoroitunut, 15033: taa kansanäänestyksessä lopullisesti ratkaista- kun siihen on perustettu lukuisia uusia lauta- 15034: vaksi. kuntia. Hallintotehtäviä on ollut tarpeen uskoa 15035: 1989 vp. - HE n:o 136 3 15036: 15037: entistä suuremmassa määrin myös viranhalti- niistä saadut lausunnot sekä edellä mainittu 15038: joille. sisäasiainministeriössä tehty selvitys. 15039: Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kun- 15040: nallishallinnossa käsiteltäviin asioihin ovat 15041: edellä todetuista syistä tulleet aikaisempaa suu- 2.2.2. Lausunnonantajat 15042: remmassa määrin ja moniportaisemmin välilli- 15043: siksi. Sen vuoksi myös tarve kansalaisten suo- Kunnallisen kansanäänestystoimikunnan 15044: rien vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen mietinnöstä pyydettiin lausunnot ulkoasiainmi- 15045: on taas tullut korostuneesti esille. nisteriöltä, oikeusministeriöltä, valtiovarainmi- 15046: nisteriöltä ja liikenneministeriöitä sekä kuntien 15047: keskusjärjestöiltä, eduskunnassa edustettuina 15048: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto olevilta puolueilta ja väestörekisterikeskuksel- 15049: ta. 15050: 2.2.1. Valmisteluelimet Puolueiden lausunnot olivat toimikunnan 15051: ehdotukseen nähden myönteisiä. Jotkut esitti- 15052: Kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia vät sen ohella myös pitemmälle meneviä ehdo- 15053: kunnallisessa tai muussa paikallisessa päätök- tuksia tai selvityksiä, jotkut taas liittivät yleis- 15054: senteossa ovat suppeammin tai laajemmin käsi- luontoisesta kannatuksestaan huolimatta asi- 15055: telleet muun muassa kunnallisen yhteistoimin- aan myös varauksia tai epäilyksiä. 15056: nan järjestysmuotokomitea (1968:A 5), kun- Kuntien keskusjärjestöistä Suomen Kaupun- 15057: nallishallintokomitea (1973 :60), osallistumis- kiliitto suhtautui ehdotuksiin sellaisenaan tässä 15058: toimikunta (1981 :54), lähidemokratiatoimikun- vaiheessa kielteisesti ja esitti asiaa koskevia 15059: ta (1982:22), kuntien itsehallintokomitea jatkoselvityksiä. Suomen Kunnallisliitto ja Fin- 15060: (1983:33). Erityisesti kansanäänestystä ovat kä- lands svenska kommunförbund kannattivat eh- 15061: sitelleet kansanäänestyskomitea (1983:25) ja dotusten toteuttamista pääosin sellaisenaan. 15062: kunnallinen kansanäänestystoimikunta (1985: Väestörekisterikeskus esitti ehdotuksiin tek- 15063: 50). Lisäksi neuvotteleva virkamies Aulis Pöy- nisluontoisia tarkistuksia. 15064: hönen on erikseen selvittänyt kysymystä kun- Esityksen jatkovalmistelun yhteydessä varat- 15065: nallisen kansanäänestyksen soveltamisalasta tiin vielä kuntien keskusjärjestöille ja väestöre- 15066: (sisäasiainministeriön selvitys 3.3 .1988). kisterikeskukselle mahdollisuus lausunnon an- 15067: Kaksi ensiksi mainittua komiteaa suhtautui tamiseen aikaisemmissa lausunnoissa esitetyn 15068: kunnallisen kansanäänestyksen käyttöönottoon pohjalta osittain muutetuista menettelyä kos- 15069: kielteisesti. Osallistumistoimikunta ei ottanut kevista säännösluonnoksista. Suomen Kaupun- 15070: asiaan kantaa. Lähidemokratiatoimikunta esit- kiliitto toisti esityksensä jatkoselvitysten suorit- 15071: ti selvitettäväksi, millä edellytyksillä kansan- tamisesta lausuen kuitenkin kantansa myös 15072: äänestystä voitaisiin soveltaa neuvoa-antavana menettelyllisistä seikoista katsoen, että vaaleis- 15073: kunnallisvaalien tai valtiollisten vaalien yhtey- ta erillisen kansanäänestyksen menettelyä tuli 15074: dessä merkittäviä kunnan toimialaan kuuluvia lähteä kehittelemään postiäänestysmenettelyn 15075: asioita koskevana. Kansanäänestyskomitea, pohjalta. Suomen Kunnallisliitto puolestaan 15076: jonka tehtävänä oli laatia ehdotus neuvoa- vastusti postiäänestyksen käyttöönottoa kat- 15077: antavaa kansanäänestystä koskevaksi lainsää- soen, että äänestyksen tulisi aina tapahtua 15078: dännöksi valtiolliselle tasolle, käsitteli lyhyesti viranomaisen edessä. Väestörekisterikeskus 15079: myös kunnallista kansanäänestystä ja katsoi, lausui kantansa eräistä menettelyn yksityiskoh- 15080: että kunnallisella tasolla kunnanvaltuusto voisi dista. 15081: päättää neuvoa-antavan kansanäänestyksen 15082: järjestämisestä kunnan toimialaan kuuluvissa 15083: asioissa ja ettei sitovankaan kansanäänestyksen 3. Esityksen organisatoriset ja 15084: käyttöönotolle kunnallisessa demokratiassa henkilöstövaikutukset 15085: näyttäisi olevan merkittäviä periaatteellisia es- 15086: teitä. Esityksen toteuttamisella ei ole muodollisia 15087: Tämän sisäasiainministeriön ja oikeusminis- vaikutuksia nykyisten luottamuselinten ja vi- 15088: teriön välisenä yhteistyönä valmistellun esityk- ranomaisten toimivaltaan. Sen sijaan sillä on 15089: sen pohjana ovat kunnallisen kansanäänes- tosiasiallisia vaikutuksia kunnanvaltuuston toi- 15090: tystoimikunnan asiaa koskevat ehdotukset ja mivaltaan. Vaikutukset ovat kuitenkin sopu- 15091: 4 1989 vp. - HE n:o 136 15092: 15093: soinnussa valtuuston edustuksellista demokra- kysymys vain yhtä kuntaa koskevasta menette- 15094: tiaa toteuttavan roolin kanssa. Neuvoa-antava lystä, sinetöimisvälineiden käytöstä valtiolle ai- 15095: kansanäänestys parantaa valtuuston edellytyk- heutuvat kustannukset jäävät hyvin vähäisiksi. 15096: siä tehdä kuntalaisten tahtoa vastaavia ratkai- Kunnille kunnallisvaaleista aiheutuneet kus- 15097: suja. tannukset ovat vuoden 1984 kunnallisvaaleissa 15098: Esitys ei edellytä muita organisatorisia uu- olleet arviolta keskimäärin 10 markkaa henki- 15099: delleenjärjestelyjä kuin, että kansanäänestystä kirjoitettua kuntalaista kohden. Kun kansan- 15100: varten jouduttaisiin asettamaan erityiset äänes- äänestys olisi vain yksipäiväinen ja kun ennak- 15101: tyslau takunnat. koäänestystä ei järjestettäisi eikä vaalitoimi- 15102: Äänestys järjestettäisiin suurelta osaltaan kuntia vastaavia toimielimiä näin ollen tarvit- 15103: kunnallisvaaleista voimassa olevaa menettelyä taisi, jäisivät äänestysviranomaisten toiminnas- 15104: noudattaen. Äänestys tapahtuisi kuitenkin vain ta kunnille aiheutuvat kustannukset alhaisem- 15105: yhden päivän aikana ja ennakkoäänestyksen miksi kuin vaaliviranomaisten toiminnasta 15106: sijasta järjestettäisiin uudentyyppinen kirjeää- kunnallisvaaleissa aiheutuvat kustannukset. 15107: nestys. Kirjeäänestyksen tullessa mahdollisesti yleiseen 15108: käyttöön ja äänestämisen äänestyspaikalla tä- 15109: män johdosta vähetessä on kansanäänestyksen 15110: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- kustannuksia mahdollista edelleen merkittäväs- 15111: tukset ti vähentää yhdistämällä äänestysalueiden ää- 15112: nestyspaikkoja. Toisaalta äänestyslippujen ja 15113: Esityksestä aiheutuvia kustannuksia voidaan kirjeäänestysasiakirjojen painattamisesta tai 15114: jossain määrin arvioida kunnallisvaaleista ai- valmistuttamisesta sekä äänestysoikeutettujen 15115: heutuneiden kustannusten pohjalta. postiosoitetietojen hankkimisesta aiheutuisi 15116: Keskusvaalilautakunnille ja vaalilautakunnil- kunnille uusia kustannuksia. 15117: le toimitettujen sinetöimisvälineiden käytöstä Järjestelmän käyttöönotosta aiheutuvat ko- 15118: valtiolle aiheutuneet kustannukset ovat kunnal- konaiskustannukset tulisivat riippumaan rat- 15119: lisvaaleissa olleet vähäiset. Kun kunnallisessa kaisevasti siitä, kuinka usein kansanäänes- 15120: kansanäänestyksessä lähes aina on kerrallaan tyksiä tultaisiin toimeenpanemaan. 15121: 15122: 15123: 15124: 15125: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 15126: 15127: 15128: 1. Lakiehdotusten perustelut useammasta kunnallisvaalilaissa (361172) tar- 15129: koitetusta äänestysalueesta koostuvalla alueel- 15130: 1.1. Laki kunnallislain muuttamisesta la. 15131: Kansanäänestys voitaisiin toimittaa kaikista 15132: 7 §. Pykälän 3 momenttiin sisältyvää viit- kunnallislain 5 §:n mukaan kunnan toimialaan 15133: taussäännöstä täydennettäisiin viittauksena kuuluvista asioista lukuunottamatta asioita, 15134: neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä joista kunnan muun toimielimen kuin valtuus- 15135: koskevaan 10 a lukuun. ton on lain tai sen nojalla annetun asetuksen 15136: mukaan päätettävä. Tähän ryhmään kuuluvat 15137: muun ohella lakisääteisten lautakuntien päätet- 15138: 10 a luku. Neuvoa-antava kunnallinen kan- tävät lupa-asiat, kuten esimerkiksi rakennus- 15139: sanäänestys lupa- ja sijoituslupa-asiat. Ei olisi asianmukais- 15140: ta, että edes neuvoa-antavia kansanäänestyksiä 15141: 102 a §. Pykälässä säädettäisiin yleisesti toimitettaisiin tällaisista erikseen säädettyjen 15142: mahdollisuudesta toimittaa kunnassa tai sen perusteiden mukaan ratkaistavista kysymyksis- 15143: osassa valtuuston päätöksen perusteella neu- tä. Toisaalta kansanäänestyksiä voitaisiin sään- 15144: voa-antava kansanäänestys. Kunnanosakohtai- nöksen puitteissa toimittaa myös kysymyksis- 15145: nen kansanäänestys tulisi äänestyksen toteutta- sä, joissa lopullinen päätösvalta kuuluu kun- 15146: misen helpottamiseksi toimittaa yhdestä tai nan ulkopuoliselle viranomaiselle ja joissa kun- 15147: 1989 vp. - HE n:o 136 5 15148: 15149: ta on esimerkiksi ainoastaan lausunnonantaja- kansanäänestyksen toimeenpanoa koskeva ky- 15150: na. symys ja saatettava se valtuuston ratkaistavak- 15151: Jotta toimitettavaksi päätetyn kansanäänes- si. Luonnollisesti kunnanhallitus olisi oikeutet- 15152: tyksen toteuttamista ei voitaisi valtuuston pää- tu saattamaan kysymyksen kansanäänestyksen 15153: töksestä valittamalla lykätä ja siten estää sen toimeenpanosta valtuuston ratkaistavaksi il- 15154: toimittaminen kulloinkin ajankohtaisesta ai- man mainitunlaista aloitettakin. 15155: heesta, pykälässä säädettäisiin, että tällaiseen 102 c §. Äänestysoikeus kansanäänestykses- 15156: valtuuston päätökseen ei saa hakea valittamal- sä määräytyisi muutoin samanlaisten perus- 15157: la muutosta. Valittaa saisi sen sijaan päätök- teiden mukaan kuin äänioikeus kunnallisvaa- 15158: sestä, jolla valtuusto on päättänyt olla toimit- leissa, paitsi että määräävänä olisi asianomai- 15159: tamatta kansanäänestystä. Jos valtuusto perus- sena vuonna tapahtuneen henkikirjoituksen si- 15160: telisi päätöstänsä sillä, että sen toimivaltaan ei jasta väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu ko- 15161: kuulu kysymyksessä olevan kansanäänestyksen tipaikka sinä päivänä, jona valtuusto tekee 15162: järjestäminen, valitusviranomainen voisi val- päätöksen kansanäänestyksen toimeenpanosta. 15163: tuustoa sitovasti ratkaista kysymyksen siitä, Tämä olisi perusteltua paitsi sen johdosta, että 15164: onko tässä suhteessa estettä kansanäänestyksen äänestysoikeutetuista laadittavat äänestysluet- 15165: järjestämiselle. Päätöksenteko äänestyksen toi- telot saataisiin näin mahdollisimman tuoreiksi, 15166: meenpanosta jäisi tällöinkin valtuuston tehtä- myös sen johdosta, että nykyisen kaltaisesta 15167: väksi. henkikirjoituksesta on suunniteltu vuoden 1990 15168: Vaikka valtuuston kansanäänestyksen toi- alussa luovuttavaksi. 15169: mittamista koskevasta päätöksestä ei saisikaan Kansanäänestyksessä olisi äänestysoikeus 15170: valittaa, päätös kuuluisi kuitenkin kunnallis- myös määrätyt edellytykset täyttävillä Islannin, 15171: lain 59 §:n 1 momentin mukaisen kunnanhalli- Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisilla kuten 15172: tuksen laillisuusvalvonnan piiriin ja kunnan- kunnallisvaaleissakin. 15173: hallitus voisi myös käyttää valtuuston päätök- Kunnanosakohtaisessa kansanäänestyksessä 15174: sen täytäntöönpanon yhteydessä sille kunnallis- äänestysoikeus olisi kunnanosaan kuuluvassa 15175: lain 59 §:n 2 momentin mukaan kuuluvaa alis- äänestysalueessa äänestyksestä päätettäessä ko- 15176: tusoikeutta. tipaikan omaavalla henkilöllä, jolla edellä se- 15177: 102 b § . Kysymys kansanäänestyksen toimit- lostettujen säännösten mukaan olisi äänestysoi- 15178: tamisesta määrätyssä asiassa tulisi valtuuston keus myös koko kuntaa koskevassa äänestyk- 15179: käsiteltäväksi normaalissa kunnallislain mukai- sessä. 15180: sessa järjestyksessä. Tätä tarkoittavan aloitteen 102 d §. Pykälä sisältäisi säännöksen yhtä- 15181: voisi kuitenkin tehdä myös 2 OJo äänestysoikeu- läisestä äänestysoikeudesta ja äänestyksen toi- 15182: tetuista kuntalaisista yhdessä. Koska alle kym- mittamisesta salaisena. Kunnallisvaalien osalta 15183: menenkin henkilöä saattaa pienimmissä kun- vastaavanlainen säännös sisältyy kunnallislain 15184: nissa muodostaa 2 % äänestysoikeutetuista, 15 §:n 1 momenttiin. 15185: säädettäisiin aloiteoikeuden väärinkäytön eh- Kansanäänestyksissä noudatettavan menette- 15186: käisemiseksi myös ehdottomat kuntakaan mu- lyn yksityiskohdista säädettäisiin erillisellä lail- 15187: kaan porrastetut rajat aloitteen tekoon oikeu- la. 15188: tettujen henkilöiden vähimmäismäärille. Alara- 15189: jana olisi 100 henkilöä, jos kunnan asukasluku 15190: olisi neljä tuhatta tai enemmän, muussa ta- 1.2. Laki neuvoa-antavissa kunnallisissa 15191: pauksessa 50 henkilöä. kansanäänestyksissä noudatettavasta 15192: Kun äänestysluettelot kansanäänestyksestä menettelystä 15193: päätettäessä eivät vielä olisi valmiit, ehdote- 15194: taan, että aloitteen tekijöiden vähimmäismäärä 1 § . Pykälässä viitattaisiin kunnallislakiin si- 15195: määräytyisi viimeksi toimitettujen kunnallis- sältyviin neuvoa-antavaa kunnallista kansan- 15196: vaalien vaaliluetteloiden pohjalta. äänestystä koskeviin yleisiin säännöksiin ja 15197: Koska kunnallislain 36 §:n nojalla tehtyjä säädettäisiin, että lakiin sisältyvät tällaisissa 15198: kuntalaisten aloitteita ei välttämättä tarvitse kansanäänestyksissä noudatettavaa menettelyä 15199: saattaa valtuuston ratkaistavaksi, vaan ainoas- koskevat säännökset. 15200: taan tiedoksi, säädettäisiin nimenomaan, että 2 §. Pykälässä säädettäisiin, että kansan- 15201: pykälässä tarkoitetun aloitteen johdosta kun- äänestys olisi järjestettävä valtuuston määrää- 15202: nanhallituksen olisi viipymättä valmisteltava mänä sunnuntaina. Äänestys olisi siis yksipäi- 15203: 6 1989 vp. - HE n:o 136 15204: 15205: vamen. Kun otetaan huomioon 3 momentissa seksi kirjeäänestyksessä noudatettava menette- 15206: säädettäväksi ehdotettu mahdollisuus äänestää ly olisi kuitenkin mahdollisimman paljon en- 15207: kirjeitse, jota mahdollisuutta todennäköisesti nakkoäänestysmenettelyä vastaava. 15208: hyvin yleisesti käytettäisiin, tällaista järjestelyä Kun kirjeäänestyksestä ei vielä ole kokemuk- 15209: on pidettävä kuntalaisten osallistumismahdolli- sia, on vaikea arvioida, kuinka yleiseksi tällai- 15210: suuden kannalta riittävänä. Äänestyspäiväksi nen äänestämistapa muodostuu. On kuitenkin 15211: ehdotetaan sunnuntaita, jolloin äänestysoikeu- oletettavaa, että tätä varsin vaivatonta mahdol- 15212: tettujen enemmistöllä on vapaapäivä. Sunnun- lisuutta osallistua äänestykseen käytetään pal- 15213: tain valitseminen äänestyspäiväksi arkipäivän jon hyväksi. Kirjeäänestyksen laaja käyttöön- 15214: sijasta olisi myös kunnalle halvempaa, kun otto antaisi mahdollisuuden yhdistää äänestys- 15215: otetaan huomioon muun muassa säästyvät ää- alueiden äänestyspaikkoja ja vähentää näin 15216: nestysviranomaisten jäsenten ansionmenetys- kansanäänestyksestä aiheutuvia kustannuksia. 15217: korvaukset ja äänestyspaikkoina oleville kou- 3 §. Pykälässä säädettäisiin, että kansan- 15218: luille erilaisilta erityisjärjestelyiltä välttymisestä äänestyksestä olisi päätettävä viimeistään 60. 15219: aiheutuvat kustannussäästöt. Pykälässä luetel- päivänä ennen äänestyspäivää. Määräaika on 15220: tuina juhlapäivinä kansanäänestystä ei voitaisi tarpeen muun muassa äänestysluetteloiden ja 15221: toimittaa. muiden äänestysasiakirjojen laatimista varten. 15222: Äänestystä ei voitaisi toimittaa myöskään Valtuuston olisi samassa yhteydessä, kun se 15223: kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien tai val- päättää kansanäänestyksen toimittamisesta, 15224: tiollisen kansanäänestyksen yhteydessä. Kun- myös päätettävä äänestyksen aiheesta ja ajan- 15225: nallisen kansanäänestyksen aikataulu tulisi kohdasta sekä äänestäjille esitettävistä vaihto- 15226: suunnitella siten, että äänestysviranomaisilla ei ehdoista, samoin kuin siitä, sisältyvätkö vaih- 15227: olisi samanaikaisesti muihin edellä mainittuihin toehdot samaan äänestyslippuun, vai onko ku- 15228: menettelyihin liittyviä tehtäviä. Kansanäänes- takin vaihtoehtoa varten oma äänestyslippu. 15229: tyksen järjestäminen kunnallisvaalien yhtey- Vaihtoehtojen sisällyttäminen samaan äänes- 15230: dessä saattaisi vaarantaa vaalien häiriöttämän tyslippuun saattaisi olla havainnollisin tapa 15231: kulun ja aiheuttaa kansanäänestyksen aiheen äänestyksen toimittamiseksi. Käyttämättä jää- 15232: muodostumisen korosteiseksi kunnallisvaalitee- vät äänestysliput eivät tällöin myöskään muo- 15233: maksi. Valtiollisten vaalien ja valtiollisen kan- dostuisi ongelmallisiksi. Useamman äänestysli- 15234: sanäänestyksen yhteyteen kunnallinen kansan- pun käyttäminen mahdollistaisi kuitenkin hie- 15235: äänestys puolestaan ei paikallisen luonteensa man pitemmän tekstin sijoittamisen äänestys- 15236: vuoksi sovellu. lippuihin. Jos käytetään useampia äänestyslip- 15237: Kansanäänestys toimitettaisiin äänestys- puja, tulee niiden olla samanvärisiä ja ulko- 15238: alueittain noudattaen valtuuston kunnallisvaa- asultaan muutoinkin sellaisia, että äänestyssa- 15239: lilain 3 §:n mukaisesti päättämää äänestys- laisuus säilyy. 15240: aluejakoa. Valtuusto päättää äänestysaluejaos- Äänestäjällä tulisi aina olla mahdollisuus 15241: ta ja sen muuttamisesta tarvittaessa tammi- ilmaista äänestyslipulla, ettei hän kannata mi- 15242: kuussa. Pykälän mukaan valtuusto voisi kui- tään esitetyistä vaihtoehdoista. Äänestäjän tu- 15243: tenkin päättää, että useammalla äänestys- lisi siis voida äänestää myös tyhjää. Tällaista 15244: alueella on kansanäänestyksessä yhteinen ää- menettelyä ei voitaisi tulkita kannanotoksi 15245: nestyspaikka. Tällaiselle yhteisen äänestyspai- minkään vaihtoehdon puolesta tai mitään vas- 15246: kan omaavalle alueelle asetettaisiin 5 §:n mu- taan, kuten saattaisi olla asianlaita äänestämät- 15247: kaan myös yhteinen äänestyslautakunta. Muu- tä jättämisessä. 15248: toin äänestys toimeenpantaisiin voimassa ole- Valtuuston olisi myös määrättävä äänestys- 15249: van äänestysaluejaon pohjalta ja esimerkiksi lippujen lukumäärä, sisältö ja ulkomuoto. 15250: äänestysluettelot laadittaisiin äänestys- 4 §. Pykälässä säädettäisiin kunnan jäsenten 15251: alueittain. tekemältä, kansanäänestyksen toimittamista 15252: Kansanäänestykseen voitaisiin osallistua tarkoittavalta aloitteelta vaadittavista vähim- 15253: myös ennakolta kirjeitse. Varsinaista ennakko- mäisedellytyksistä. Aloitteen kaava vahvistet- 15254: tai kotiäänestysmenettelyä ei näin ollen käytet- taisiin oikeusministeriön 19 § :n nojalla anta- 15255: täisi, vaan menettely olisi olennaisesti kevyem- missa ohjeissa. 15256: pi ja halvempi, kuten jäljempänä 9-10 §:ien 5 §. Kansanäänestyksen toimittaisivat kun- 15257: kohdalta ilmenee. Äänestystuloksen oikeelli- nan keskusvaalilautakunta ja kutakin äänestys- 15258: suuden ja äänestäjien oikeusturvan takaami- tä varten erikseen asetettavat äänestyslauta- 15259: 1989 vp. - HE n:o 136 7 15260: 15261: kunnat. Viimeksi mainittuja asetettaessa nou- 9§. Kirjeäänestysmahdollisuus järjestettäi- 15262: datettaisiin soveltuvin osin kunnallisvaalilain siin ehdotuksen mukaan kaikille äänestysoi- 15263: säännöksiä. keutetuille. Niille äänestysoikeutetuille, joiden 15264: 6 §. Pykälässä säädettäisiin kunnan keskus- osoite on tiedossa, lähetettäisiin kirjeäänestys- 15265: vaalilautakunnan kokoontumisesta kansan- asiakirjat. Osoitetiedot ovat saatavissa väes- 15266: äänestyksen vuoksi. Paitsi nimenomaisesti mai- törekisterikeskuksesta säädettyä maksua vas- 15267: nittuina äänestykseen valmistautumistoimenpi- taan. Kunta voisi tilata ne haluamassaan muo- 15268: teiden ja äänten laskennan välttämättä edellyt- dossa, esimerkiksi osoitetarroina tai tietolevyk- 15269: täminä aikoina, kunnan keskusvaalilautakun- keinä. Niillä, joiden osoite ei ole tiedossa tai 15270: nan tulisi kokoontua muulloinkin, kun asian jotka muusta syystä eivät olisi saaneet postissa 15271: käsittely sitä vaatii. kirjeäänestysasiakirjoja olisi mahdollisuus saa- 15272: 7 §. Pykälässä säädettäisiin äänestykseen da ne kunnan keskusvaalilautakunnalta tai sen 15273: osallistumisen kannalta kaikkein keskeisimpien ilmoittamasta paikasta. Kunnan keskusvaali- 15274: tietojen, kuten äänestyksen aiheen, ajankoh- lautakunnan tehtävänä olisi huolehtia siitä, 15275: dan, äänestyspaikkojen, äänestyksessä nouda- että mahdollisuus saada asiakirjoja ja niiden 15276: tettavan menettelyn ja äänestyksen kohteena saamiseksi tarvittava menettely on äänestysoi- 15277: olevien vaihtoehtojen saattamisesta yleisesti keutettujen tiedossa. Siltä varalta, että äänes- 15278: tiedoksi hyvissä ajoin ennen äänestystä. Tästä tyslippu olisi mennyt pilalle esimerkiksi erheel- 15279: tulisi huolehtia kunnan keskusvaalilautakun- lisen merkinnän johdosta, äänestysoikeutetun 15280: nan, joka kunnallisvaalilain 44 §:n 2 momentin tulisi voida saada tämän tilalle uusi äänestys- 15281: nojalla huolehtii myös kunnallisvaalien saatta- lippu. Myös paikat, joista uusia äänestysasia- 15282: misesta yleisesti tiedoksi. Oikeusministeriölle kirjoja voi saada, olisi saatettava kuntalaisten 15283: kansanäänestyksestä olisi lisäksi etukäteen tiedoksi 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin. 15284: erikseen ilmoitettava. Tästä olisi kunnanhalli- JO§. Pykälässä säädettäisiin lähemmin kirje- 15285: tuksen huolehdittava viipymättä sen jälkeen, äänestysmenettelystä. Äänestys voisi tapahtua 15286: kun kunnanvaltuusto on tehnyt kansanäänes- missä tahansa äänestäjän valitsemassa äänestä- 15287: tyksen toimeenpanoa koskevan päätöksen. miseen soveliaassa paikassa ja minä tahansa 15288: Muutoin kansanäänestystä koskeva kunnan tarkoitukseen soveltuvana ajankohtana. Läh- 15289: toimesta tapahtuva tiedottaminen perustuisi tökohtana tulisi kuitenkin olla, että äänestämi- 15290: kunnallislain 37 §:än sisältyvään kunnallista nen myös kirjeäänestyksessä tapahtuisi siten, 15291: tiedotustoimintaa koskevaan säännökseen. että äänestyssalaisuus ja -vapaus voivat säilyä. 15292: Äänestyksen tapahduttua äänestysasiakirjat 15293: 8 §. Kansanäänestystä varten tulisi aina olla annettaisiin postin kuljetettavaksi. Postin käyt- 15294: käytettävissä mahdollisimman tuoreet äänes- tämisen sijasta äänestäjä voisi toimittaa äänes- 15295: tysluettelot. Niiden sisältö määräytyisi ehdote- tysasiakirjat muutoinkin, esimerkiksi itse vie- 15296: tun kunnallislain 102 c §:n äänestysoikeutta mällä, keskusvaalilautakunnan ilmoittamaan 15297: koskevien säännösten mukaan. osoitteeseen. Palautuspaikaksi soveltuisi hyvin 15298: Kansanäänestyksessä ei käytettäisi lainkaan esimerkiksi kunnantoimiston tai -viraston kir- 15299: kunnallisvaalilaissa tarkoitettuja ilmoituskort- jaamo. Vastuu äänestysasiakirjojen saapumi- 15300: teja. Äänestysoikeutetut saisivat tiedon äänes- sesta ajoissa kunnan keskusvaalilautakunnalle 15301: tyksestä, paitsi 7 §:ssä tarkoitetuin ilmoituksin, olisi äänestäjällä. 15302: myös niistä kirjeäänestysasiakirjoista, jotka 11 § • Pykälässä säädettäisiin, että kunnan 15303: 9 §:n mukaisesti lähetettäisiin kaikille äänestys- keskusvaalilautakunnan on kokoonnuttava ää- 15304: oikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Ilmoi- nestyspäivänä laskemaan kirjeäänestyksessä 15305: tuskortit eivät olisi tarpeen senkään vuoksi, annettuja ääniä. Kokous ei saisi alkaa ennen 15306: että äänestysluetteloita ei vaaliluetteloiden ta- kello 16, jotta tietoja laskennasta ei tulisi 15307: paan pidettäisi nähtävänä eikä niitä koskevaa julkisuuteen ennen äänestyksen päättymistä, 15308: oikaisumenettelyä järjestettäisi. Menettelyn ke- mutta toisaalta kokous olisi pidettävä niin 15309: ventäminen tällä tavoin olisi perusteltua äänes- ajoissa, että seuraavassa mainittu äänestyslip- 15310: tyksen neuvoa-antavan luonteen ja kustannus- pujen toimittaminen johonkin äänestyspaik- 15311: ten säästön vuoksi. kaan ehdittäisiin tarpeen mukaan suorittaa en- 15312: Kustannusten säästämiseksi voitaisiin luopua nen äänestyksen päättymistä. 15313: myös vaaliluetteloihin vaaleissa liittyvien hake- Kokouksessa myös leimattaisiin vaalikuoris- 15314: mistakorttien käyttämisestä. ta otettavat äänestysliput. Jos vaalikuoria olisi 15315: 8 1989 vp. - HE n:o 136 15316: 15317: enintään 25, tulisi ne vastaavalla tavalla kuin vitsemien sinetöimisvälineiden hankkimisesta 15318: kunnallisvaalilain 75 §:n 2 momentissa on sää- valtion varoin. Pykälän 2 momentin mukaan 15319: detty viedä johonkin äänestyspaikkaan ja siellä näitä samoja sinetöimisvälineitä käytettäisiin 15320: leimattuina pudottaa vaaliuurnaan. myös kansanäänestyksessä. 15321: 12 § . Pykälässä säädettäisiin äänestyslippu- 17 § . Kunnallisesta kansanäänestyksestä ai- 15322: jen mitättömyysperusteista. Perusteet vastaisi- heutuvat kustannukset jäisivät asianomaisen 15323: vat kunnallisvaalilain 77 §:ssä säädettyjä kun- kunnan suoritettavaksi. Kansanäänestyksissä 15324: nallisvaaleissa käytettävien äänestyslippujen voitaisiin kuitenkin, kuten edellä 16 §:n koh- 15325: mitättömyysperusteita, minkä lisäksi kansan- dalla on todettu, käyttää oikeusministeriön 15326: äänestyksessä käytettävät äänestysliput olisivat toimittamia sinetöimisvälineitä. 15327: mitättömiä, jos äänestysmerkintä olisi tehty Äänestysviranomaisilla olisi virkalähetysoi- 15328: useamman kuin yhden äänestyslipussa olevan keus. Tämä oikeus ulottuisi myös lähetyksiin, 15329: vaihtoehdon kohdalle, tai jos merkintä olisi joissa äänestäjät palauttavat kirjeäänestysasia- 15330: niin epäselvä, ettei voitaisi tietää, mitä vaihto- kirjat kunnan keskusvaalilautakunnalle. 15331: ehtoa on tarkoitettu. Merkintä, joka ainoas- 18 §. Pykälässä lueteltaisiin ne kunnallisvaa- 15332: taan selventäisi, mitä vaihtoehtoa äänestäjä on lilain säännökset, joita kunnallisessa kansan- 15333: tarkoittanut, ei tekisi äänestyslipusta mitätön- äänestyksessä sovellettaisiin. Säännöksiä sovel- 15334: tä. lettaessa olisi otettava huomioon ne eroavuu- 15335: 13 §. Pykälässä säädettäisiin kunnan keskus- det, jotka johtuvat siitä, että kansanäänes- 15336: vaalilautakunnan tehtäväksi äänestyksen tulok- tyksen yhteydessä käytettäväksi ehdotettu vi- 15337: sen vahvistaminen. Kansanäänestyksen neu- ranomais- ynnä muu nimikkeistö osin poik- 15338: voa-antavan luonteen vuoksi sen tuloksen vah- keaa vastaavasta kunnallisvaalilaissa omaksu- 15339: vistamista koskevaan päätökseen ei saisi hakea tusta nimikkeistöstä. Mitä esimerkiksi vaalilau- 15340: muutosta valittamalla. takunnista ja vaaliluetteloista pykälässä maini- 15341: 14 § • Kunnan keskusvaalilautakunnan olisi tuissa säännöksissä on säädetty, sovellettaisiin 15342: yleisesti ilmoitettava äänestyksen tuloksesta. äänestyslautakuntiin ja äänestysluetteloihin. 15343: Tämän tulisi tapahtua siten kuin kunnalliset Viittauksissa tarkoitetut säännökset koskisi- 15344: ilmoitukset kunnassa valtuuston päätöksen vat muun muassa kunnan keskusvaalilautakun- 15345: mukaan julkaistaan. Kunnan keskusvaalilauta- nan ja äänestyslautakuntien toimintaedellytyk- 15346: kunta ilmoittaa samalla tavoin myös kunnallis- siä ja toimintaa (4 §:n 3 momentti ja 6 §), 15347: vaaleissa valituiksi tulleista valtuutetuista ja äänestysluetteloita, niihin tehtäviä merkintöjä 15348: heidän varajäsenistään. ja niistä annettavia jäljennöksiä ja otteita 15349: 15 §. Kunnan keskusvaalilautakunnan olisi (18 §:n 1 ja 3 momentti sekä 19 ja 19 a §), 15350: säilytettävä äänestysliput viiden vuoden ajan äänestystoimituksen alkamista ja päättymistä 15351: kansanäänestyksen tuloksen vahvistamisesta. (45 §), äänestyspaikkoja (46 §), velvollisuutta 15352: Määräaika vastaa ylimääräisestä muutoksen- huolehtia siitä, että äänestyspaikalla on tarvit- 15353: hausta hallintoasioissa annetun lain 7 §:n 2 tavat kalusteet, välineet, tarvikkeet ja äänestys- 15354: momentissa hallintopäätöksen purkamiselle asiakirjat (47 §), äänestäjän avustamista äänes- 15355: asetettua määräaikaa. Vaaleissa annetut äänes- tämisessä (48 §), järjestystä äänestyspaikalla 15356: tysliput kunnan keskusvaalilautakunnan on (49 §), toimenpiteitä äänestystoimituksen alka- 15357: kunnallisvaalilain 90 §:n mukaan säilytettävä, essa (50§), äänestyksen kulkua (51, 53 ja 15358: kunnes lähinnä seuraavat vaalit on toimitettu. 54 §), toimenpiteitä äänestystoimituksen päät- 15359: 16 §. Pykälässä olisi säännöksiä kunnallisis- tyessä (56 §:n 1 momentti), äänestyslippujen 15360: sa kansanäänestyksissä käytettävistä äänestysli- laskemista ja toimittamista kunnan keskusvaa- 15361: puista sekä kirjeäänestysasiakirjoista. Vain lilautakunnalle (56 §:n 3 ja 4 momentti sekä 15362: kunnan painattamat äänestysliput olisivat sal- 57 aja 58 §), äänestystoimituksesta pidettävää 15363: littuja. Äänestyslippujen paperin tulisi olla sel- pöytäkirjaa (57 §), kirjeäänestyksessä käytettä- 15364: laista, ettei äänestyssalaisuus vaarannu. vää lähetekirjettä (70 §:n 2 momentti), kirjeää- 15365: Kirjeäänestyksessä voitaisiin käyttää lähete- nestysasiakirjojen tarkastamista (74 §), äänten 15366: kuorina kunnan keskusvaalilautakunnan virka- laskentaa (75 §:n 1 momentti, 76, 84 ja 87 §, 15367: lähetyskuoria. 88 §:n 3 momentti sekä 89 §) sekä eräiden 15368: Kunnallisvaalilain 100 §:n 2 momentin mu- määräpäivien siirtymistä pyhäpäivän tai arki- 15369: kaan oikeusministeriö huolehtii kuntien kes- lauantain kohdalle sattumisen johdosta (95 §). 15370: kusvaalilautakuntien ja vaalilautakuntien tar- Kirjeäänestysasiakirjojen palauttamiselle ase- 15371: 1989 vp. - HE n:o 136 9 15372: 15373: tettu määräaika ei kuitenkaan luonnollisesti 2. Voimaantulo 15374: siirtyisi kunnallisvaalilain 95 §:ssä säädetyin ta- 15375: voin. Äänestysviranomaisten vastuusta olisi Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti sen 15376: voimassa, mitä kunnallisvaalilain 99 §:ssä on jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. 15377: säädetty vaaliviranomaisten vastuusta. 15378: 15379: Tarpeesta keventää äänestysmenettelyä joh- 3. Säätämisj ärj estys 15380: tuisi muun muassa, että vaaliluetteloiden oikai- 15381: sumenettelyä koskevia säännöksiä ei sovellet- Hallitusmuodon 51 §:n 2 momentissa on 15382: taisi. säädetty, että kuntain hallinnon tulee perustua 15383: kansalaisten itsehallintoon, niin kuin erityisissä 15384: 19 §. Oikeusministeriö voisi antaa tarkempia laeissa siitä säädetään. Tähän perustuen neu- 15385: määräyksiä ja ohjeita lain soveltamisesta. voa-antavasta kunnallisesta kansanäänes- 15386: Säännöksessä tarkoitetaan yleisiä ohjeita eikä tyksestä voidaan säätää valtiopäiväjärjestyksen 15387: kunkin kansanäänestyksen osalta erikseen an- 66 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. 15388: nettavia ohjeita. 15389: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 15390: 20 § . Pykälä sisältäisi voimaantulosäännök- kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo- 15391: sen. tukset: 15392: 15393: 15394: 15395: 15396: 2 380943T 15397: 10 1989 vp. - HE n:o 136 15398: 15399: 15400: 1. 15401: Laki 15402: kunnallislain muuttamisesta 15403: 15404: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 15405: muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953/76) 7 §:n 3 momentti ja 15406: lisätään lakiin uusi 10 a luku seuraavasti: 15407: 15408: 7§ tuksen on viivytyksettä valmisteltava kysymys 15409: aloitteen mukaisen kansanäänestyksen toimit- 15410: Kunnanosahallinnosta säädetään 10 luvussa, tamisesta ja saatettava se valtuuston ratkaista- 15411: neuvoa-antavasta kunnallisesta kansanäänes- vaksi. 15412: tyksestä 10 a luvussa ja kuntien yhteistoimin- 15413: nasta 11 luvussa. 102c§ 15414: Äänestysoikeus kansanäänestyksessä on 15415: Suomen kansalaisella, joka äänestysvuoden 15416: 10 a luku alussa on ollut 18 vuotta täyttänyt ja jolla sinä 15417: Neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys päivänä, jolloin kunnanvaltuusto on tehnyt 15418: päätöksen kansanäänestyksen toimittamisesta, 15419: 102 a § on ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaik- 15420: Kunnanvaltuusto voi päättää, että kunnan ka kunnassa. 15421: toimialaan 5 §:n mukaan kuuluvasta asiasta Äänestysoikeus kansanäänestyksessä on 15422: toimitetaan neuvoa-antava kansanäänestys. myös Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan 15423: Äänestystä ei kuitenkaan saa toimittaa asiasta, kansalaisella, joka täyttää 1 momentissa sääde- 15424: joka laissa tai asetuksessa on säädetty kunnan tyt edellytykset ja jolla on ollut vähintään 15425: muun toimielimen ratkaistavaksi. kahden äänestysvuotta lähinnä edeltäneen vuo- 15426: Kansanäänestys voidaan toimittaa koko den ajan 1 momentissa tarkoitettu kotipaikka 15427: kuntaa tai yhden tai useamman kunnallisvaali- Suomessa. 15428: laissa tarkoitetun äänestysalueen muodostamaa Äänestysoikeus kunnanosaa koskevassa kan- 15429: kunnanosaa koskevana. sanäänestyksessä on henkilöllä, jolla 1 momen- 15430: Valtuuston päätökseen, jolla on päätetty tissa tarkoitetun päätöksen tekemisen ajankoh- 15431: toimittaa neuvoa-antava kansanäänestys, ei saa tana on ollut kotipaikka kysymyksessä olevan 15432: hakea muutosta valittamalla. kunnanosan alueella ja jolla 1 tai 2 momentin 15433: mukaan olisi äänestysoikeus koko kuntaa kos- 15434: 102 b § kevassa kansanäänestyksessä. 15435: Jos vähintään kahta sadasosaa viimeksi toi- 15436: mitettujen kunnallisvaalien vaaliluetteloiden 102 d § 15437: mukaan äänioikeutetuista kunnan jäsenistä Kansanäänestyksessä kaikilla äänestysoikeu- 15438: vastaava määrä äänestysoikeutettuja kunnan tetuilla on yhtäläinen äänestysoikeus. Äänestys 15439: jäseniä, vähintään kuitenkin sata tai, jos kun- on salainen. 15440: nan vuoden ensimmäisen päivän asukasluku on Menettelystä neuvoa-antavissa kunnallisissa 15441: pienempi kuin neljä tuhatta asukasta, vähin- kansanäänestyksissä säädetään erikseen. 15442: tään viisikymmentä jäsentä tekee kunnalle 15443: aloitteen kansanäänestyksen toimittamisesta Tämä laki tulee voimaan päivänä 15444: 102 a §:ssä tarkoitetussa asiassa, kunnanhalli- kuuta 19 15445: 1989 vp. - HE n:o 136 11 15446: 15447: 15448: 2. 15449: Laki 15450: neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä 15451: 15452: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 15453: 15454: 1§ kunnan jäsenten aloitteessa on yksilöitävä asia, 15455: Tämä laki koskee menettelyä, jota noudate- josta kansanäänestys halutaan toimitettavaksi. 15456: taan kunnallislain 10 a luvussa tarkoitetuissa Aloitteen tekijöiden on aloitteessa vakuutetta- 15457: neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänes- va, että he ovat sen vuoden alussa olleet 18 15458: tyksissä. vuotta täyttäneitä, että heillä on kotipaikka 15459: kunnassa ja että he ovat Suomen kansalaisia 15460: 2§ tai sellaisia muun pohjoismaan kansalaisia, 15461: Kansanäänestys toimitetaan kunnanvaltuus- joilla sen vuoden alussa on ollut vähintään 15462: ton määräämänä sunnuntaina. Äänestystä ei kaksi vuotta kotipaikka Suomessa. Aloitteente- 15463: kuitenkaan voida määrätä toimitettavaksi uu- kijöiden omakätisten allekirjoitusten alle on 15464: denvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, selvästi merkittävä heidän nimensä, ammattin- 15465: ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona sa tai toimensa ja osoitteensa. 15466: tai -päivänä, helluntaipäivänä, itsenäisyyspäi- 15467: vänä taikka jouluaattona tai ensimmäisenä tai 5§ 15468: toisena joulupäivänä. Äänestystä ei saa määrä- Äänestysviranomaisilla kansanäänestyksessä 15469: tä toimitettavaksi myöskään kunnallisvaalien, ovat kunnallisvaalilain 4 §:ssä tarkoitettu kun- 15470: valtiollisten vaalien tai valtiollisen kansan- nan keskusvaalilautakunta ja äänestyslauta- 15471: äänestyksen yhteydessä. kunnat. Kunnanvaltuuston on hyvissä ajoin 15472: Äänestys toimitetaan äänestysalueittain nou- ennen äänestystä asetettava kutakin edellä 15473: dattaen kunnallisvaalilain 3 §:n nojalla viimek- 2 §:ssä tarkoitettua äänestysaluetta tai, jos 15474: si määrättyä äänestysaluejakoa. Valtuusto voi useammalla äänestysalueella on yhteinen ää- 15475: kuitenkin päättää, että useammalla äänestys- nestyspaikka, kutakin yhteisen äänestyspaikan 15476: alueella on yhteinen äänestyspaikka. omaavaa aluetta varten äänestyslautakunta 15477: Äänestykseen voidaan osallistua myös enna- noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaa- 15478: kolta kirjeitse (kirjeäänestys) sen mukaisesti lilain 5 §:ssä on säädetty vaalilautakuntien 15479: kuin jäljempänä säädetään. asettamisesta. 15480: 15481: 3§ 6§ 15482: Kunnanvaltuuston on päätettävä kansan- Kunnan keskusvaalilautakunta kokoontuu 15483: äänestyksen toimittamisesta viimeistään 60. puheenjohtajan kutsusta viimeistään kuukaut- 15484: päivänä ennen äänestyspäivää. ta ennen äänestyspäivää, 20. päivänä ennen 15485: Päättäessään kansanäänestyksen toimittami- äänestyspäivää, äänestyspäivää edeltävänä per- 15486: sesta kunnanvaltuuston on samalla päätettävä jantaina, äänestyspäivänä ja äänestyspäivän 15487: äänestyksen aiheesta ja ajankohdasta sekä ää- jälkeisenä päivänä sekä muulloinkin, milloin 15488: nestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Vaihto- asian käsittely sitä vaatii. 15489: ehdot voivat sisältyä samaan äänestyslippuun 15490: tai kutakin vaihtoehtoa varten voi olla oma 7 § 15491: äänestyslippu. Äänestäjällä tulee kuitenkin ai- Kunnan keskusvaalilautakunnan on saatetta- 15492: na olla mahdollisuus ilmaista, ettei hän kanna- va kansanäänestyksen aihe ja ajankohta, 15493: ta mitään esitetyistä vaihtoehdoista. Kunnan- äänestysalueiden äänestyspaikat, äänestyksessä 15494: valtuuston on päätöksessään määrättävä ää- noudatettava menettely sekä äänestyksen koh- 15495: nestyslippujen lukumäärä, sisältö ja ulkomuo- teena olevat vaihtoehdot hyvissä ajoin ennen 15496: to. äänestystä yleisesti tiedoksi sillä tavalla, kuin 15497: kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. 15498: 4 § Kunnanhallituksen on viivytyksettä ilmoitetta- 15499: Kunnallislain 102 b §:ssä tarkoitetussa kan- va oikeusministeriölle kansanäänestyksen toi- 15500: sanäänestyksen toimittamista tarkoittavassa mittamisesta. Muutoin on kansanäänestykseen 15501: 12 1989 vp. - HE n:o 136 15502: 15503: liittyvästä tiedottamisesta voimassa, mitä kun- kuori postitse kunnan keskusvaalilautakunnal- 15504: nallislain 37 §: ssä on säädetty. le siten, että se saapuu sille viimeistään äänes- 15505: tyspäivää edeltävänä perjantaina kello 19. 15506: 8§ Postitse lähettämisen sijasta äänestysoikeu- 15507: Kansanäänestystä varten laaditaan äänestys- tettu voi palauttaa kirjeäänestysasiakirjat 2 15508: oikeutetuista henkilöistä äänestysluettelot. momentissa säädetyssä maaraa)assa myös 15509: Niistä on soveltuvin osin voimassa, mitä vaali- muulla tavalla kunnan keskusvaalilautakunnan 15510: luetteloista on säädetty kunnallisvaalilain 7- ilmoittamaan osoitteeseen. Kunnan keskusvaa- 15511: 9 §:ssä. Hakemistakortteja ja ilmoituskortteja lilautakunnan on huolehdittava siitä, että pa- 15512: ei kuitenkaan laadita. lauttamispaikasta on ilmoitus 9 §:n 1 momen- 15513: Kunnanhallituksen on viivytyksettä ilmoitet- tissa tarkoitetuissa äänestysohjeissa. 15514: tava kansanäänestyksen toimittamisesta väes- 15515: törekisterikeskukselle, joka valmistaa äänestys- 11§ 15516: luetteloiden pohjaluettelot. Pohjaluettelot laa- Kunnan keskusvaalilautakunnan kokous, 15517: ditaan oikeusministeriön vaaleja varten vahvis- jossa kirjeäänestyksessä annettuja ääniä laske- 15518: taman kaavan mukaisille lomakkeille. taan, on aloitettava äänestyspäivänä, kuitenkin 15519: Väestörekisterikeskuksen on toimitettava aikaisintaan kello 16. 15520: pohjaluettelot asianomaiselle rekisteritoimistol- Kokouksessa on vaalikuorista otetut äänes- 15521: le, jonka on tehtävä niihin tarpeelliset äänes- tysliput leimattava vaalileimasimella. Jos hy- 15522: tysoikeuteen vaikuttavat muutokset ja toimitet- väksyttyjä vaalikuoria on enintään 25, on kes- 15523: tava ne edelleen kunnan keskusvaalilautakun- kusvaalilautakunnan puheenjohtajan tai vara- 15524: nalle viimeistään 30. päivänä ennen äänestys- puheenjohtajan ja yhden muun jäsenen yhdes- 15525: päivää. sä vietävä vaalikuoret avaamattomina ennen 15526: äänestystoimituksen päättymistä kunnan jo- 15527: honkin äänestyspaikkaan, jossa vaalikuoret on 15528: 9§ avattava ja äänestysliput leimattava sekä ää- 15529: Kirjeäänestystä varten kunnan keskusvaali- nestyssalaisuus säilyttäen taitettuina pudotetta- 15530: lautakunta lähettää viimeistään 19. päivänä va vaaliuurnaan. 15531: ennen äänestyspäivää jokaiselle äänestysoikeu- 15532: tetulle, jonka osoite on tiedossa, 3 §:ssä tarkoi- 12 § 15533: tetussa päätöksessä käytettäväksi määrätyt ää- Äänestyslippu on mitätön: 15534: nestysliput, vaalikuoren, lähetekirjeen, lähete- 15535: kuoren ja laatimansa äänestysohjeet (kirjeää- 1) jos vaalikuoressa on useampia tai muuta- 15536: nestysasiakirjat). kin kuin yksi äänestyslippu; 15537: Äänestysoikeutetulle, joka ei ole postitse 2) jos vaalikuoressa on sellainen puutteelli- 15538: saanut 1 momentissa tarkoitettuja kirjeäänes- suus tai merkintä, että äänestys olisi kunnallis- 15539: tysasiakirjoja tai jolta ne jostakin muusta syys- vaalilain 74 §:n 2 momentin mukaan ollut 15540: tä puuttuvat, tulee varata mahdollisuus saada jätettävä huomioon ottamatta; 15541: ne kunnan keskusvaalilautakunnalta tai sen 3) jos äänestyslippuna on käytetty muuta 15542: ilmoittamasta paikasta. Kunnan keskusvaali- kuin kunnan painattamaa äänestyslippua; 15543: lautakunnan on huolehdittava siitä, että mah- 4) jos äänestyslippu on leimaamaton; 15544: dollisuus saada kirjeäänestysasiakirjoja ja me- 5) jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänes- 15545: nettely niiden saamiseksi saatetaan yleisesti täjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka 15546: tiedoksi 7 §:ssä säädetyin tavoin. siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä; 15547: 6) jos äänestysmerkintä on tehty useamman 15548: 10 § kuin yhden äänestyslipussa olevan vaihtoehdon 15549: Kirjeäänestyksessä on käytettävä 9 §:n 1 mo- kohdalle; tai 15550: mentissa mainittuja kirjeäänestysasiakirjoja. 7) jos äänestysmerkintä on niin epäselvä, 15551: Tehtyään äänestysmerkinnän äänestysoikeu- ettei voida tietää, mitä vaihtoehtoa on tarkoi- 15552: tetun tulee sulkea äänestyslippu tai, jos niitä tettu. 15553: on käytettävissä useampia, valitsemansa äänes- Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna 15554: tyslippu vaalikuoreen, täyttää ja omakätisesti asiattomana merkintänä ei ole pidettävä äänes- 15555: allekirjoittaa lähetekirje, sulkea vaalikuori ja tyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan 15556: lähetekirje lähetekuoreen ja lähettää lähete- selventää, mitä äänestäjä on tarkoittanut. 15557: 1989 vp. - HE n:o 136 13 15558: 15559: 13 § tetuista sinetöimisvälineistä aiheutuvia kustan- 15560: Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa nuksia. 15561: kansanäänestyksen tuloksen. Tuloksen vahvis- Äänestysviranomaisilla on virkalähetysoi- 15562: tamista koskevaan päätökseen ei saa hakea keus. Kirjeäänestyksessä voidaan käyttää lähe- 15563: muutosta valittamalla. tekuorina kunnan keskusvaalilautakunnan vir- 15564: kalähetyskuoria, joihin lautakunta on valmiik- 15565: 14 § si merkitty vastaanottajaksi. 15566: Kunnan keskusvaalilautakunnan on saatetta- 15567: va kansanäänestyksen tulos tiedoksi sillä taval- 18 § 15568: la, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa jul- Kansanäänestyksessä on sen lisäksi, mitä 15569: kaistaan. tässä laissa on säädetty, soveltuvin osin nouda- 15570: 15 § tettava, mitä kunnallisvaalilain 4 §:n 3 momen- 15571: Kunnan keskusvaalilautakunnan on säilytet- tissa, 6 §:ssä, 18 §:n 1 ja 3 momentissa, 19 ja 15572: tävä äänestysliput viisi vuotta kansanäänes- 19 a §:ssä, 45 ja 46 §:ssä, 47-51 §:ssä, 53 ja 15573: tyksen tuloksen vahvistamisesta. 54 §:ssä, 56 §:n 1-4 momentissa, 57, 57 aja 15574: 58 §:ssä, 70 §:n 2 momentissa, 74 §:ssä, 75 §:n 15575: 16 § 1 momentissa, 76, 84 ja 87 :ssä, 88 §:n 3 15576: Kansanäänestyksessä käytetyt äänestysliput momentissa sekä 89, 95 ja 99 §:ssä on säädet- 15577: painattaa sekä kirjeäänestysasiakirjat valmis- ty. Mitä kunnallisvaalilain 95 §:ssä on säädet- 15578: tuttaa kunta. Äänestyslipusta on käytävä ilmi, ty, ei kuitenkaan koske määräaikaa, joka 15579: miten se taitetaan kokoon, ja sen on turvattava 10 §:n 2 momentissa on säädetty kirjeäänestys- 15580: äänestyssalaisuuden säilyminen. asiakirjojen palauttamiselle. 15581: Kansanäänestyksessä käytetään kunnan kes- 15582: kusvaalilautakunnalle ja vaalilautakunnille 19 § 15583: kunnallisvaalilain 100 §:n 2 momentin nojalla Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkem- 15584: toimitettuja sinetöimisvälineitä. pia määräyksiä ja ohjeita tämän lain sovelta- 15585: misesta. 15586: 17 § 15587: Kunnallisesta kansanäänestyksestä aiheutu- 20 § 15588: neet kustannukset suoritetaan kunnan varoista, Tämä laki tulee voimaan päivänä 15589: lukuun ottamatta 16 §:n 2 momentissa tarkoi- kuuta 19 15590: 15591: 15592: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 15593: 15594: 15595: Tasavallan Presidentti 15596: MAUNO KOIVISTO 15597: 15598: 15599: 15600: 15601: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala 15602: 1989 vp. - HE n:o 137 15603: 15604: 15605: 15606: 15607: Hallituksen esitys Eduskunnalle muutoksista vuoden 1989 15608: tulo- ja menoarvioon 15609: 15610: 15611: Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys tulo- ja menoarvio kokonaisuudessaan muo- 15612: vuoden 1989 toiseksi lisämenoarvioksi. dostuu selvästi ylijäämäiseksi. 15613: Taloudellinen toimeliaisuus jatkuu vilkkaana Tässä lisämenoarvioesityksessä myönnetään 15614: vielä tämän vuoden lopun, vaikka kysynnän menoihin valtionvelan nettokuoletukset poislu- 15615: kasvun voimakkain vaihe länsimarkkinoilla on ettuna lisäystä kaikkiaan 4 022 milj. mk. Kun 15616: ohi. Samanaikaisesti kuitenkin talouden tasa- menoista vähennetään 2 162 milj. mk, varsi- 15617: painoa uhkaavat inflaatio ja vaihtotaseen va- naisten menojen nettolisäys on 1 860 milj. mk 15618: jeen kasvu. Vuoden loppua kohden kulutuksen eli noin 1,5 % vuoden 1989 varsinaisen tulo- ja 15619: kasvu heikkenee. Sen sijaan investoinnit vauh- menoarvion menojen loppusummasta. Valtion- 15620: dittuvat yhä, vaikka rakennustoiminnan kas- velan nettokuoletukset, 3 930 milj. mk, mu- 15621: vun hillitsemistoimenpiteitä onkin tehostettu. kaan lukien lisämenoarvioesityksen loppusum- 15622: Aikaisempaa enemmän investointeihin perus- ma on 5 790 milj. mk. 15623: tuva kokonaistuotannon kasvu on runsaat Pääluokittain tarkasteltuna myönnetään eni- 15624: 4 Ofo. Työttömyys laskee 3 \12 prosentin tasolle, ten lisäystä ympäristöministeriön hallinnonalan 15625: joka on alhaisin sitten vuoden 1975. menoihin, 786 milj. mk, opetusministeriön hal- 15626: Tässä tilanteessa on tarpeen jatkaa tiukkaa linnonalan menoihin, 693 milj. mk, maa- ja 15627: finanssipolitiikkaa. Erityisesti tulee välttää uu- metsätalousministeriön hallinnonalan menoi- 15628: sia tulevina vuosina menoja kasvattavia määrä- hin, 398 milj. mk ja ulkoasiainministeriön 15629: rahalisäyksiä. Valtion harkinnanvaraisten me- hallinnonalan menoihin, 376 milj. mk. 15630: nojen osalta toiminta on kuluvana vuonna Yksittäisistä menonlisäyksistä suurimmat 15631: pääsääntöisesti mitoitettu valtioneuvoston ovat asunto- ja perusparannuslainojen maksa- 15632: 20.1.1989 tekemän periaatepäätöksen mukai- tusmäärärahat, 550 milj. mk, valtionosuus pe- 15633: sesti vahvistetun tulo- ja menoarvion puittei- ruskoulujen käyttökustannuksiin, 263 milj. 15634: siin. Tästä syystä mm. virastojen ja laitosten mk, kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysa- 15635: kulutusmäärärahoihin ja kaluston hankinta- pu, 215 milj. mk, valtionosuudet kuntien jär- 15636: määrärahoihin ei yleensä myönnetä lisämäärä- jestämien sosiaalipalvelujen käyttökustannuk- 15637: rahoja. siin, 200 milj. mk ja erikoissairaanhoidon 15638: Nyt annettavassa lisämenoarvioesityksessä käyttökustannuksiin, 200 milj. mk. 15639: menojen nettolisäykset (ilman valtionvelan net- Palkkausmenojen lisäykset aiheutuvat pää- 15640: tokuoletuksia) jäävät erittäin pieniksi edellis- asiassa palvelussuhteen ehtojen tarkistuksista. 15641: vuosien lisämenoarvioihin verrattuna. Tarkoi- Suurimmat vähennykset on voitu tehdä val- 15642: tuksena on edelleen kehittää valtiontalouden tion osuuteen sairausvakuutuslaista johtuvista 15643: budjetointimenettelyä niin, että vuosittain an- menoista, 635 milj. mk, valtion osuuteen kan- 15644: nettaisiin vain yksi lisämenoarvioesitys edus- saneläkelaista johtuvista menoista, 420 milj. 15645: kunnan syysistuntokauden alkupuolella. mk, työttömyysturvalain mukaisen perus- 15646: Kokonaistuotannon, palkkasumman ja kulu- turvan menoihin, 360 milj. mk, kotimaisen 15647: tuksen edelleen nopea kasvu on lisännyt val- velan korkoihin, 156 milj. mk, ulkomaisen 15648: tion tulokertymiä. Lisäksi valtion menojen velan korkoihin, 105 milj. mk, valtionosuuteen 15649: kasvu jää verrattain pieneksi vuonna 1989. työttömyyskassoille johtuvista menoista, 100 15650: Nykyisen suhdannevaiheen finanssipoliittisten milj. mk sekä valtionapuun työttömyyden lie- 15651: tavoitteiden mukaisesti valtion 2 440 milj. mar- ventämiseen, 86 milj. mk. 15652: kan suuruisesta nettolainanotosta voidaan luo- Seuraavassa perustellaan hallinnonaloittain 15653: pua ja nettolainanoton asemesta vähentää val- tärkeimpiä tähän lisämenoarvioesitykseen sisäl- 15654: tion velkaa 3 930 milj. markalla. Vuonna 1989 tyviä muutoksia. 15655: 391245R 15656: 2 1989 vp. - HE n:o 137 15657: 15658: Ulkoasiainministeriön hal/innonala. Kahden- Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoimin- 15659: väliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun myön- nan edistämiseen tarkoitettujen avustusten 15660: netään lisäystä 215 milj. mk. myöntämisvaltuutta lisätään 10 milj. markalla. 15661: Suomalaisten YK-valvontajoukkojen menoi- Turkistarhaajien asemaa helpotetaan yhteen- 15662: hin myönnetään lisäystä kaikkiaan noin 133 sä 17 milj. markalla avustamaHa minkkikan- 15663: milj. mk, josta 27,5 milj. mk puolustusministe- nan uudistamista ja lisäämällä korkotukea. 15664: riön hallinnonalalle. Valtionapuun metsänparannustöihin myön- 15665: Brysselin edustuston toimitilahankintoihin netään lisäystä 28 milj. mk, kun samalla met- 15666: myönnetään lisäystä 36 milj. mk. sänparannuslainoja jätetään käyttämättä 20 15667: Sisäasiainministeriön hallinnonala. Kuntien milj. mk. 15668: verotulojen täydennykseen myönnetään lisäys- Liikenneministeriön hallinnonala. Yleisten 15669: tä 37 milj. mk. teiden kunnossapito- ja tekemismäärärahoja 15670: Puolustusministeriön hal/innonala. Varus- lisätään yhteensä 118 milj. markalla. 15671: tuksen käyttömenoihin myönnetään lisäystä 20 Pienalusten hankintaan tarkoitetun korko- 15672: milj. mk. avustuksen piiriin hyväksyttäviin lainoihin 15673: Opetusministeriön hallinnonala. Korkeakou- myönnetään lisäystä enintään 220 milj. mk. 15674: lujen maksulliseen palvelutoimintaan myönne- Lehdistön yleiseen kuljetustukeen myönne- 15675: tään lisäystä 100 milj. mk. tään lisäystä 10 milj. mk. 15676: Aikuisopintorahaan myönnetään lisäystä 10 Lentokenttien talonrakennustöihin myönne- 15677: milj. mk. Opintorahasta jää käyttämättä 30 tään lisäystä 10 milj. mk. 15678: milj. mk arvioitua pienemmän saajamäärän Televerkkojen käyttöön ja kunnossapitoon 15679: johdosta. myönnetään lisäystä 86 milj. mk. 15680: Valtionosuuteen peruskoulujen käyttökus- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 15681: tannuksiin myönnetään lisäystä yhteensä 263 ala. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen 15682: milj. mk. käyttömenoihin myönnetään lisäystä 38 milj. 15683: Valtionosuuteen ja -avustukseen kirjastojen mk. 15684: käyttökustannuksiin myönnetään lisäystä 42 Kehitysaluerahasto Oy:n ottamien uusien 15685: milj. mk. korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta korote- 15686: Valtionosuuteen ja -avustukseen kansalais- taan 100 milj. markalla. 15687: ja työväenopistojen käyttökustannuksiin sekä Yritystoiminnan aluetuen myöntämisvaltuut- 15688: valtionapuun kansanopistoille myönnetään li- ta lisätään 140 milj. markalla ja maksatusmää- 15689: säystä yhteensä 39 milj. mk. rärahaa 100 milj. markalla. 15690: Valtion ammatillisten oppilaitosten maksulli- Korkotukea Suomen Vientiluotto Oy:lle kos- 15691: seen palvelutoimintaan myönnetään lisäystä kevan momentin perusteluja muutetaan siten, 15692: 11,6 milj. mk. että kotimaisten alushankintojen korkotukilai- 15693: Valtionosuuteen kunnallisten ammatillisten noja saa hyväksyä enintään 2 400 milj. mk. 15694: oppilaitosten käyttökustannuksiin myönnetään Lisäksi momentilta saa hyväksyä alusviennin 15695: lisäystä 44,5 milj. mk. korkotukilainoja enintään 500 milj. mk. 15696: Oopperatalon rakennustöihin myönnetään Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala. 15697: lisäystä 150 milj. mk. Lapsilisiin myönnetään lisäystä 39 milj. mk. 15698: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- Valtionosuuteen työttömyyskassoille osoitetus- 15699: ala. Korvauksen maksamiseen valtion viljava- ta määrärahasta jää käyttämättä 100 milj. mk 15700: rastolle myönnetään 10 milj. mk liikevaihtove- sekä työttömyysturvalain mukaisen perus- 15701: ron korotuksen ja viljan laatuhinnoittelun turvan määrärahasta 360 milj. mk alentuneen 15702: muutoksen aiheuttamien hinnanmenetysten työttömyyden johdosta. 15703: johdosta. Valtion osuuteen sairausvakuutuslaista joh- 15704: Viljelmäkoon mukaan maksettavaan ja tuvista menoista osoitetusta määrärahasta jää 15705: muuhun hintapoliittiseen tukeen myönnetään käyttämättä 635 milj. mk sairausvakuutusmak- 15706: lisäystä yhteensä 216 milj. mk kevään maata- sukertymän arvioitua nopeammasta kasvusta 15707: loustulosopimuksen mukaisesti. johtuen. 15708: Öljykasvituotannon tukemiseen myönnetään Valtion osuuteen kansaneläkelaista johtuvis- 15709: lisäystä 56 milj. mk. ta menoista osoitetusta määrärahasta jää käyt- 15710: Viljan ja vientimaltaiden vientitukeen myön- tämättä 420 milj. mk kansaneläkevakuutus- 15711: netään lisäystä 50 milj. mk. maksukertymän kasvun johdosta. 15712: 1989 vp. - HE n:o 137 3 15713: 15714: Sotilasvammakorvauksiin myönnetään li- seenlaskukustannusten ja lainojen ennenaikais- 15715: säystä 95 milj. mk. ten takaisinmaksujen johdosta. 15716: Valtionosuuteen kunnille sosiaalipalvelujen Tulot. Tuloihin arvioidaan kertyvän lisäyk- 15717: käyttökustannuksiin myönnetään lisäystä 200 siä kaikkiaan 10 304 milj. mk. Lisäykset aiheu- 15718: milj. mk. Henkilökunnan määrää ja käyttö- tuvat lähinnä palkkasumman ja kotimaisen 15719: kustannushankkeiden aloittamisvaltuutta lisä- kulutuskysynnän arvioitua nopeammasta kas- 15720: tään alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon jär- vusta sekä siitä, että valtioneuvoston keväiseen 15721: jestämisvelvoitteeseen liittyen. periaatepäätökseen liittyen eräiden verojen ve- 15722: Valtion korvauksiin maatalousyrittäjien lo- roperusteita on korotettu kesken vuotta 1989. 15723: mituspalvelujen kustannuksiin myönnetään li- Tuloarvioon on tehty vähennyksiä yhteensä 15724: säystä 45 milj. mk. 2 565 milj. mk kertymättä jäävien tulojen ja 15725: Lähinnä ennakoitua suurempien käyttökus- lainanottotarpeen supistumisen johdosta. Tu- 15726: tannusten johdosta myönnetään lisäystä val- lojen nettolisäys on siten 7 738 milj. mk. 15727: tionosuuteen kunnille kansanterveystyön käyt- Veroihin ja veronluonteisiin tuloihin arvioi- 15728: tökustannuksiin 100 milj. mk ja erikoissairaan- daan kertyvän lisäystä 9 384 milj. mk. 15729: hoidon käyttökustannuksiin 200 milj. mk sekä Tulon ja varallisuuden perusteella kannetta- 15730: valtion maksuosuuksiin yliopistollisten keskus- viin veroihin arvioidaan kertyvän lisäystä 3 105 15731: sairaaloiden kustannuksiin 59 milj. mk. milj. mk lähinnä palkkasumman arvioitua no- 15732: Työministeriön hallinnonala. Valtion ja kun- peamman kasvun johdosta. 15733: tien harkinnanvaraiseen työllistämiseen myön- Liikevaihdon perusteella kannettaviin veroi- 15734: netään lisäystä yhteensä 40 milj. mk ja sijoitus- hin arvioidaan kertyvän lisäystä 3 560 milj. mk 15735: menoihin työllisyyden turvaamiseksi 130 milj. lähinnä kotimaisen kysynnän arvon ennakoitua 15736: mk. suuremman kasvun sekä 1.6.1989 tapahtuneen 15737: Valtionapuun työttömyyden lieventämiseen liikevaihtoveroprosentin puolen prosenttiyksi- 15738: osoitetusta määrärahasta jää käyttämättä 86 kön korotuksen johdosta. 15739: milj. mk. Tuonnin perusteella kannettaviin veroihin ja 15740: Ympäristöministeriön hallinnonala. Kos- maksuihin arvioidaan kertyvän lisäystä 295 15741: kiensuojelulain mukaisiin korvauksiin myönne- milj. mk lähinnä tuonnin arvioitua nopeam- 15742: tään lisäystä 115 milj. mk. man kasvun johdosta. 15743: Asumistukeen myönnetään lisäystä 120 milj. Valmisteveroihin arvioidaan kertyvän lisäys- 15744: mk lähinnä tuen saajien ennakoitua suurem- tä yhteensä 226 milj. mk. 15745: man määrän johdosta. Muihin veroihin arvioidaan kertyvän lisäystä 15746: Vuokra-asuntolainojen myöntämisvaltuutta 2 075 milj. mk. Leimaveroon arvioidaan kerty- 15747: lisätään 110 milj. markalla. vän lisäystä 1 020 milj. mk lähinnä leimaveron- 15748: Asunto- ja perusparannuslainojen myöntä- alaisen toiminnan ennakoitua vilkkaamman 15749: misvaltuutta lisätään 210 milj. markalla ja kasvun johdosta. Auto- ja moottoripyöräve- 15750: maksatusmäärärahaa 550 milj. markalla enna- roon arvioidaan kertyvän lisäystä 1 055 milj. 15751: koitua suuremman kustannusten nousun joh- mk henkilöautojen ennakoitua suuremman ky- 15752: dosta. synnän johdosta. 15753: Valtionvelka. Vuoden 1989 bruttolainanotto Muihin veronluonteisiin tuloihin arvioidaan 15754: tulee jäämään olennaisesti arvioitua pienem- kertyvän lisäystä 130 milj. mk Oy Alko Ab:n 15755: mäksi. Lähinnä tästä syystä kotimaisen velan ylijäämän tuloutuksena. 15756: korosta vähennetään 156 milj. mk ja ulkomai- Vähennyksiä veroihin ja veronluonteisiin tu- 15757: sen velan korosta 105 milj. mk. Budjettitalous loihin on arvioitu 81 milj. mk. Arpajaisveroa 15758: on kuluvan vuoden aikana muuttunut siten, arvioidaan kertyvän 30 milj. mk tuloarvioon 15759: että arvioiduksi tarvittavan nettolainanoton merkittyä vähemmän. Lannoiteveroa arvioi- 15760: asemesta valtio maksaa valtionvelan kuoletuk- daan kertyvän 44 milj. mk tuloarvioon merkit- 15761: sia 3 930 milj. mk enemmän kuin se ottaa tyä vähemmän. Vähennys aiheutuu lannoiteve- 15762: uusia lainoja. Tästä syystä asianomaiselle me- ron tuloarviossa oletettua pienemmästä koro- 15763: nomomentille on myönnetty vastaavan suurui- tuksesta. 15764: nen määräraha valtionvelan nettokuoletuksiin. SekataisUn tuloihin arvioidaan kertyvän li- 15765: Muihin valtionvelasta aiheutuviin menoihin säystä 540 milj. mk. Tästä 300 milj. mk 15766: myönnetään lisäystä noin 22 milj. mk ulkomai- aiheutuu kunnille liikaa maksettujen valtion- 15767: sen lainanoton arvioitua korkeampien liikkee- osuuksien palauttamisesta ja 132 milj. mk 15768: 4 1989 vp. - HE n:o 137 15769: 15770: korkeakoulujen ja valtion ammatillisten oppi- Liiketoimintaa harjoittavien valtion virasto- 15771: laitosten tuloista. jen ja laitosten käyttötalouden rahoituskattei- 15772: Korkotuloihin ja voiton tuloutuksiin arvioi- siin arvioidaan kertyvän lisäystä 5 milj. mk. 15773: daan kertyvän lisäystä 250 milj. mk. Talletus- Lainat. Viitaten tämän esityksen yleisperus- 15774: ten korkotuottoihin arvioidaan kertyvän lisäys- telujen valtionvelkaa koskevaan kohtaan valtio 15775: tä 220 milj. mk lähinnä ennakoitua suurempien ei nettomääräisesti ota uutta lainaa vuonna 15776: valtion kassavarojen talletusten sekä korkota- 1989. Tämän johdosta nettolainanottomomen- 15777: son nousun johdosta. Valtionenemmistöisten tilta vähennetään 2 440 milj. mk. 15778: osakeyhtiöiden osinkotuloja arvioidaan kerty- Ennen hyväksytyt ja nyt myönnetyt menojen 15779: vän 30 milj. mk tuloarvioon merkittyä enem- muutokset jakautuvat eri pääluokkiin seuraa- 15780: män. vasti: 15781: 15782: Eduskunnan Nyt myönnetyt Muutokset 15783: hyväksymät muutokset yhteensä 15784: Pääluokka muutokset mk mk 15785: mk 15786: 21. Tasavallan Presidentti ...................... . 410 000 410 000 15787: 22. Eduskunta .................................. . 15788: 23. Valtioneuvosto ............................. . 1 450 000 1 450 000 15789: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ......... . 152 400 000 375 895 000 528 295 000 15790: 25. Oikeusministeriön hallinnonala ............. . 45 402 000 45 402 000 15791: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala .......... . 95 069 000 95 069 000 15792: 27. Puolustusministeriön hallinnonala .......... . 77 120 000 57 585 000 134 705 000 15793: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala ....... . 27 103 000 27 103 000 15794: 29. Opetusministeriön hallinnonala ............. . 692 920 000 692 920 000 15795: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 15796: ala .......................................... . - 95 000 000 398 386 000 303 386 000 15797: 31. Liikenneministeriön hallinnonala ........... . 7 700 000 180 400 000 188 100 000 15798: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 15799: ala .......................................... . 153 270 000 153 270 000 15800: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala .. -140 000 000 -792 249 387 -932 249 387 15801: 34. Työministeriön hallinnonala ................ . 77 596 200 77 596 200 15802: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala ......... . 785 935 000 785 935 000 15803: 36. Valtionvelka ................................ . 3 690 830 000 3 690 830 000 15804: Lisäys menoihin yhteensä ................... . 2 220 000 5 790 001 813 5 792 221 813 15805: 15806: Nyt arvioidut tulojen muutokset jakaantuvat eri osastoihin seuraavasti: 15807: Nyt arvioidut 15808: muutokset 15809: Osasto mk 15810: 11. Verot ja veronluonteiset tulot ............... . 9 383 800 000 15811: 12. Sekalaiset tulot ............................. . 539 664 113 15812: 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset ........... . 250 000 000 15813: 14. Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot 15814: ja laitokset ................................. . 4 950 000 15815: 15. Lainat ...................................... . - 2 440 000 000 15816: Lisäys tuloihin yhteensä .................... . 7 738 414 113 15817: 15818: 15819: Tasapainotus. Tämän lisämenoarvioesityk- van vuoden tulojen ja menojen budjetoidut 15820: sen hyväksymisen jälkeen olisivat valtion kulu- määrät seuraavat: 15821: Tulot Menot 15822: mk mk 15823: Varsinainen tulo- ja menoarvio ........................ . 124 174 317 000 124 170 729 400 15824: Lisämenoarviot ....................................... . 7 738 414 113 5 792 221 813 15825: Yhteensä .............................................. . 131 912 731 113 129 962 951 213 15826: 15827: 15828: Tulo- ja menoarvio muuttuisi lisämenoarvi- Seuraavassa perustellaan yksityiskohtaisem- 15829: oilla muutettuna ylijäämäiseksi. min niitä muutoksia, joita ehdotetaan tulo- ja 15830: menoarvioon tehtäväksi. 15831: 5 15832: 15833: 15834: 15835: 15836: TULOT 15837: 15838: 15839: Osasto 11 15840: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 15841: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 15842: 15843: 01. Tulo- ja varallisuusvero 1988. Lähinnä tästä syystä ja vuoden 1988 15844: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä kertymän perusteella tulo- ja varallisuusveron 15845: 3 025 000 000 mk. kokonaiskertymäksi vuonna 1989 arvioidaan 15846: Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto- 710 000 000 mk. 15847: jen perusteella veron tuotto on kasvanut 15 OJo 15848: verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna 1989 II lisämenoarvio ........... 110 000 000 15849: 1988. Palkkasumman arvioidaan kasvavan ku- 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600 000 000 15850: luvana vuonna noin 4 prosenttiyksikköä enem- 1988 tilinpäätös .................. 647 531 833 15851: män kuin tuloarviota laadittaessa ennustettiin. 1987 " .................. 519 883 319 15852: Lähinnä edellä mainituista syistä ja vuoden 15853: 1988 toteutuneen kertymän perusteella momen- 04. Arpajaisvero 15854: tin kokonaiskertymäksi vuonna 1989 arvioi- Momentin tuloarviota vähennetään 15855: daan 38 200 000 000 mk. 30 000 000 markalla. 15856: Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto- 15857: 1989 II lisämenoarvio ....... . 3 025 000 000 jen perusteella veron tuotto on vähentynyt 16 15858: 1989 tuloarvio ............... . 35 175 000 000 15859: % verrattuna vastaavan ajan kertymään vuon- 15860: 1988 tilinpäätös .............. . 34 498 155 252 15861: na 1988. Lähinnä tästä syystä ja vuoden 1988 15862: 1987 " ............. . 28 782 755 696 15863: kertymän perusteella arpajaisveron kokonais- 15864: kertymäksi vuonna 1989 arvioidaan 15865: 03. Perintö- ja lahjavero 15866: 180 000 000 mk. 15867: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15868: 110 000 000 mk. 1989 II lisämenoarvio ......... . -30 000 000 15869: Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto- 1989 tuloarvio ................. . 210 000 000 15870: jen perusteella veron tuotto on kasvanut 7 % 1988 tilinpäätös ................ . 192 886 838 15871: verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna 1987 " 151 720 514 15872: 15873: 15874: 15875: 15876: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 15877: 15878: 01. Liikevaihtovero Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto- 15879: jen perusteella veron tuotto on kasvanut 19 % 15880: verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna 15881: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988. Vuoden 1989 toukokuun alusta lukien 15882: 3 450 000 000 mk. 15883: 6 Osasto 11 15884: 15885: liikevaihtoveron veroprosenttia korotettiin 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava 15886: puolella prosenttiyksiköllä 1.6.-30.11.1989 vero 15887: väliseksi ajaksi. Eduskunnalle on annettu vuo- 15888: den 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen liittyvä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15889: esitys liikevaihtoveroprosentin korottamisesta 110 000 000 mk. 15890: puolella prosenttiyksiköllä nykyisin vallitsevas- 15891: ta tasosta 1.12.1989 lukien. Kulutuksen arvon Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto- 15892: arvioidaan kasvavan noin kaksi prosenttiyksik- jen perusteella veron tuotto on kasvanut 13 OJo 15893: köä enemmän kuin vuoden 1989 liikevaihtove- verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna 15894: ron tuloarviota laadittaessa ennakoitiin. Edellä 1988. Lähinnä tästä syystä ja vuoden 1988 15895: mainituista syistä liikevaihtoveron kokonais- kertymän perusteella vakuutusmaksuveron ko- 15896: kertymäksi vuonna 1989 arvioidaan konaiskertymäksi vuonna 1989 arvioidaan 15897: 42 200 000 000 mk. 1 330 000 000 mk. 15898: 15899: 1989 II lisämenoarvio ....... . 3 450 000 000 1989 II lisämenoarvio ........ . 110 000 000 15900: 1989 tuloarvio ............... . 38 750 000 000 1989 tuloarvio ................ . 1 220 000 000 15901: 1988 tilinpäätös .............. . 37 272 878 814 1988 tilinpäätös ............... . 1211908 064 15902: 1987 " ............. . 33 290 908 171 1987 " ............... . 1 051 450 119 15903: 15904: 15905: 15906: 15907: 06. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut 15908: 15909: 01. Tuontitulli 1989 II lisämenoarvio .......... . 5 000 000 15910: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1989 tuloarvio .................. . 125 000 000 15911: 160 000 000 mk. 1988 tilinpäätös ................. . 136 834 313 15912: Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto- 1987 " ................. . 18 451 582 15913: jen perusteella veron tuotto on kasvanut 7 OJo 15914: verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna 09. Tasausvero 15915: 1988. Lähinnä tästä syystä ja vuoden 1988 Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15916: kertymän perusteella tullitulojen kokonaisker- 130 000 000 mk. 15917: tymäksi vuonna 1989 arvioidaan 1 460 000 000 Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto- 15918: mk. jen perusteella veron tuotto on kasvanut 13 OJo 15919: verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna 15920: 1989 II lisämenoarvio ........ . 160 000 000 15921: 1988. Lähinnä tästä syystä ja vuoden 1988 15922: 1989 tuloarvio ................ . 1 300 000 000 15923: 1988 tilinpäätös ............... . 1 301 308 562 15924: kertymän perusteella veron kokonaiskertymäk- 15925: 1987 " ............... . 1 027 757 049 15926: si vuonna 1989 arvioidaan 980 000 000 mk. 15927: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 130 000 000 15928: 02. Tuontimaksut 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 850 000 000 15929: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988 tilinpäätös .................. 938 313 564 15930: 5 000 000 mk. 1987 " .................. 847 373 162 15931: 15932: 15933: 15934: 15935: 08. Valmisteverot 15936: 15937: 01. Tupakkavero 1989 II lisämenoarvio ........ . 20 000 000 15938: 1989 tuloarvio ................ . 2 530 000 000 15939: 1988 tilinpäätös ............... . 2 382 404 268 15940: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1987 " ............... . 2 122 136 180 15941: 20 000 000 mk. 15942: Osasto 11 7 15943: 15944: 03. Olutvero 06. Elintarviketuotteiden valmistevero 15945: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15946: 160 000 000 mk. 10 000 000 mk. 15947: Selvitysosa: Kuluvan vuoden toteutuneiden 1989 II lisämenoarvio .......... . 10 000 000 15948: tietojen perusteella keskioluen kulutus on li- 1989 tuloarvio .................. . 175 000 000 15949: sääntynyt 12 OJo ja vahvan oluen kulutus 5 % 1988 tilinpäätös ................. . 169 701 458 15950: verrattuna vastaavan ajan toteutuneeseen kulu- 1987 " ................. . 159 780 251 15951: tuksen kasvuun vuonna 1988. Lähinnä tästä 15952: syystä ja vuoden 1988 kertymän perusteella 08. Ravintorasvavero 15953: veron kokonaiskertymäksi vuonna 1989 arvioi- Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15954: daan 2 260 000 000 mk. 15 000 000 mk. 15955: 15956: 1989 II lisämenoarvio ........ . 160 000 000 1989 II lisämenoarvio .......... . 15 000 000 15957: 1989 tuloarvio ................ . 2 100 000 000 1989 tuloarvio .................. . 270 000 000 15958: 1988 tilinpäätös ............... . 1 961 108 768 1988 tilinpäätös ................. . 276 847 700 15959: 1987 " ............... . 1 605 971 781 1987 " ................. . 249 090 588 15960: 15961: 09. Sokerivero 15962: 04. Alkoholijuomavero Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15963: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15 000 000 mk. 15964: 35 000 000 mk. 15965: 1989 II lisämenoarvio .......... . 15 000 000 15966: 1989 II lisämenoarvio ........ . 35 000 000 1989 tuloarvio .................. . 180 000 000 15967: 1989 tuloarvio ................ . 4 550 000 000 1988 tilinpäätös ................. . 196 885 926 15968: 1988 tilinpäätös ............... . 4 260 917 741 1987 " 187 033 230 15969: 1987 " ............... . 3 869 117 165 15970: 11. Lannoitevero 15971: 05. Virvoitusjuomavero Momentin tuloarviota vähennetään 15972: 44 000 000 markalla. 15973: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Selvitysosa: Lannoiteveroa ei koroteta, vaan 15974: 15 000 000 mk. veron määrä on koko vuoden 5 penniä kilolta. 15975: 1989 II lisämenoarvio .......... . 15 000 000 1989 II lisämenoarvio ......... . -44 000 000 15976: 1989 tuloarvio .................. . 110 000 000 1989 tuloarvio ................. . 102 000 000 15977: 1988 tilinpäätös ................. . 113 856 175 1988 tilinpäätös ................ . 41 208 277 15978: 1987 " ................. . 94 583 932 1987 " 144 278 624 15979: 15980: 15981: 15982: 15983: 10. Muut verot 15984: 15985: 01. Leimavero 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . 1 020 000 000 15986: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 835 000 000 15987: 1 020 000 000 mk. 1988 tilinpäätös ................ 4 774 310 424 15988: 1987 " ................ 3 474 109 133 15989: Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto- 15990: jen perusteella veron tuotto on kasvanut 60 OJo 03. Auto- ja moottoripyörävero 15991: verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15992: 1988. Lähinnä tästä syystä ja vuoden 1988 1 055 000 000 mk. 15993: kertymän perusteella veron kokonaiskertymäk- Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto- 15994: si vuonna 1989 arvioidaan 5 855 000 000 mk. jen perusteella veron tuotto on kasvanut 26 % 15995: 8 Osastot 11 ja 12 15996: 15997: verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna 1989 II lisämenoarvio ........ . 1 055 000 000 15998: 1988. Lähinnä tästä syystä ja vuoden 1988 1989 tuloarvio ................ . 4 745 000 000 15999: kertymän perusteella veron kokonaiskertymäk- 1988 tilinpäätös ............... . 4 859 495 261 16000: si vuonna 1989 arvioidaan 5 800 000 000 mk. 1987 " 3 932 962 764 16001: 16002: 16003: 16004: 16005: 19. Muut veronluonteiset tulot 16006: 16007: 01. Oy Alko Ab:n ylijäämä 07. Maidon kiintiömaksu ja pellonraivaus- 16008: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä maksu 16009: 130 000 000 mk. Momentilta vähennetään 7 200 000 mk. 16010: 1989 II lisämenoarvio ........ . 130 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . -7 200 000 16011: 1989 tuloarvio ................ . 1 220 000 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 000 000 16012: 1988 tilinpäätös ............... . 1 175 882 353 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 425 908 16013: 1987 " ............... . 840 467 603 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 940 403 16014: 16015: 16016: 16017: 16018: Osasto 12 16019: SEKALAISET TULOT 16020: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 16021: 16022: 01. Tuomioistuintulot 1989 II lisämenoarvio .......... . 6 000 000 16023: 1989 tuloarvio .................. . 133 000 000 16024: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988 tilinpäätös ................. . 135 936 737 16025: 6 000 000 mk. 1987 " ................. . 78 343 338 16026: 16027: 16028: 16029: 16030: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 16031: 16032: 06. Väestökirjanpidon tulot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 2 000 000 16033: 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 000 000 16034: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 931 236 16035: 2 000 000 mk. 1987 " ................... 27 149 432 16036: Osasto 12 9 16037: 16038: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 16039: 16040: 50. Suomen rahapajan tulot 54. Pankkitarkastusviraston tulot 16041: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16042: 54 000 000 mk. 1 897 500 mk. 16043: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 54 000 000 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 897 500 16044: 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 200 000 1989 tuloarvio ................... . 13 644 000 16045: 1988 tilinpäätös ................... 55 493 872 1988 tilinpäätös .................. . 9 915 920 16046: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 267 709 1987 " .................. . 7 784 485 16047: 16048: 16049: 16050: 16051: 29. Opetusministeriön hallinnonala 16052: 16053: 10. Korkeakoulujen tulot 60. Valtion ammatillisten oppilaitosten tulot 16054: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16055: 120 000 000 mk. 12 000 000 mk. 16056: 1989 II lisämenoarvio ........... 120 000 000 1989 II lisämenoarvio .......... . 12 000 000 16057: 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 445 724 000 1989 tuloarvio .................. . 534 800 000 16058: 1988 tilinpäätös .................. 453 573 226 1988 tilinpäätös ................. . 518 778 482 16059: 1987 " .................. 372 232 656 1987 " ................. . 398 873 080 16060: 16061: 16062: 16063: 16064: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 16065: 16066: 76. Metsäntutkimuslaitoksen tulot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 2 000 000 16067: 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 550 000 16068: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988 tilinpäätös ................... 15 809 787 16069: 2 000 000 mk. 1987 " ................... 14 472 183 16070: 16071: 16072: 16073: 16074: 31. Liikenneministeriön hallinnonala 16075: 16076: 40. Autorekisterikeskuksen tulot 52. Te/ehallintokeskuksen tulot 16077: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16078: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16079: 5 400 000 mk. 2 266 000 mk. 16080: 1989 II lisämenoarvio .......... . 5 400 000 16081: 1989 tuloarvio .................. . 225 785 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 2 266 000 16082: 1988 tilinpäätös ................. . 200 131 546 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 860 000 16083: 1987 " ................. . 178 955 365 1988 tilinpäätös ................... 12 303 036 16084: 16085: 16086: 16087: 16088: 2 391245R 16089: 10 Osastot 12 ja 13 16090: 16091: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 16092: 16093: 42. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 38 000 000 16094: tulot 1989 tuloarvio ................... 419 000 000 16095: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988 tilinpäätös .................. 377 883 856 16096: 38 000 000 mk. 1987 " .................. 343 560 145 16097: 16098: 16099: 16100: 16101: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 16102: 16103: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto 98. Valtionapujen palautukset 16104: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16105: Lukuryhmän 33.92-95 perusteluihin viita- 16106: 300 000 000 mk. 16107: ten momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16108: 21 100 613 mk. 16109: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu ennakoitua suu- 16110: remmista valtionapujen palautuksista. 16111: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 21 100 613 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 300 000 000 16112: 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652 100 000 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 000 000 16113: 1988 tilinpäätös .................. 519 269 939 1988 tilinpäätös .................. 491 519 371 16114: 1987 " .................. 375 826 732 1987 " .................. 531 817 196 16115: 16116: 16117: 16118: 16119: 34. Työministeriön hallinnonala 16120: 16121: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset 1989 II lisämenoarvio ......... . -25 000 000 16122: 1989 tuloarvio ................. . 119 000 000 16123: Momentin tuloarviota vähennetään 1988 tilinpäätös ................ . 93 602 769 16124: 25 000 000 markalla. 1987 " ............... . 92 746 042 16125: 16126: 16127: 16128: 16129: Osasto 13 16130: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 16131: 01. Korkotulot 16132: 16133: 07. Korot talletuksista 1989 II lisämenoarvio ........ . 220 000 000 16134: 1989 tuloarvio ................ . 980 000 000 16135: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988 tilinpäätös ............... . 1 024 106 578 16136: 220 000 000 mk. 1987 " ............... . 760 391 181 16137: Osastot 13 ja 14 11 16138: 16139: 03. Osinkotulot 16140: 16141: 01. Osinkotulot valtionenemmistöisistä osa- 1989 II lisämenoarvio .......... . 30 000 000 16142: keyhtiöistä 1989 tuloarvio .................. . 530 000 000 16143: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988 tilinpäätös ................. . 458 158 345 16144: 30 000 000 mk. 1987 " 390 575 087 16145: 16146: 16147: 16148: 16149: Osasto 14 16150: LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVAT VALTION VIRASTOT 16151: JA LAITOKSET 16152: 01. Valtionrautatiet 16153: 16154: 01. Henkilöliikenteen tulot 45 000 000 mk ja käyttömenoihin pääluokan 16155: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 31 kohdalla myönnetään lisäystä 6 000 000 16156: 45 000 000 mk. mk, vähenee käyttötalouden lisärahoitustarve 16157: 39 000 000 mk ja on 1 549 398 000 mk. 16158: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 45 000 000 16159: 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840 000 000 1989 II lisämenoarvio, 16160: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 842 800 902 lisärahoitustarve . . . . . . . . . . 1 549 398 000 16161: 1987 " .................. 769 549 276 1989 tuloarvio, 16162: lisärahoitustarve . . . . . . . . . . 1 588 398 000 16163: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on 1988 tilinpäätös, 16164: Valtionrautateiden käyttötalouden lisärahoi- lisärahoitustarve . . . . . . . . . . 1 357 035 083 16165: tustarpeeksi merkitty 1 588 398 000 mk. Kun 1987 tilinpäätös, 16166: käyttötuloihin nyt arvioidaan kertyvän lisäystä lisärahoitustarve .......... 1 329 271 972 16167: 16168: 16169: 16170: 16171: 02. Ilmailuhallinto 16172: 16173: 01. Ilmailuhallinnon käyttötulot tulojen sekä palvelujen myyntitulojen lisäänty- 16174: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä misestä. 16175: 31 000 000 mk. 1989 II lisämenoarvio .......... . 31 000 000 16176: Selvitysosa: Tulojen lisäys kertyy seuraavas- 1989 tuloarvio .................. . 432 700 000 16177: ti: 1988 tilinpäätös ................. . 397 486 066 16178: 1987 " 330 561 246 16179: mk 16180: Liikennöimismaksutulot . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 000 000 Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on 16181: Kiinteistöjen ja muut tulot . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000 16182: Yhteensä 31 000 000 16183: ilmailuhallinnon käyttötalouden rahoituskat- 16184: teeksi merkitty 34 660 000 mk. Kun käyttötu- 16185: loihin nyt arvioidaan kertyvän lisäystä 16186: Kiinteistöjen ja muiden tulojen lisäys johtuu 31 000 000 mk ja käyttömenoihin pääluokan 16187: Ilmatieteen laitokselta perittävien vuokra- yms. 31 kohdalla myönnetään lisäystä 7 050 000 16188: 12 Osasto 14 16189: 16190: mk, lisääntyy käyttötalouden rahoituskate 1989 II lisämenoarvio ............. 58 610 000 16191: 23 950 000 markalla ja on 58 610 000 mk. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 660 000 16192: 16193: 16194: 16195: 16196: 04. Posti- ja telelaitos 16197: 16198: 01. Postitoimen tulot Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa posti- 16199: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä ja telelaitoksen käyttötalouden rahoituskat- 16200: 49 000 000 mk. teeksi on merkitty 2 061 487 000 mk. Kun 16201: käyttötuloihin nyt arvioidaan kertyvän lisäystä 16202: 1989 II lisämenoarvio ........ . 49 000 000 124 000 000 mk ja käyttömenoihin pääluokan 16203: 1989 tuloarvio ................ . 3 997 200 000 31 kohdalla myönnetään lisäystä 143 000 000 16204: 1988 tilinpäätös ............... . 3 840 777 067 mk, vähenee käyttötalouden rahoituskate 16205: 1987 " ............... . 3 488 546 775 19 000 000 mk ja on 2 042 487 000 mk. 16206: 02. Teletoimen tulot 16207: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 16208: 75 000 000 mk. 16209: 1989 II lisämenoarvio ........ . 75 000 000 1989 II lisämenoarvio ......... . 2 042 487 000 16210: 1989 tuloarvio ................ . 4 018 000 000 1989 tuloarvio ................ . 2 061 487 000 16211: 1988 tilinpäätös ............... . 3 857 176 539 1988 tilinpäätös ............... . 2 090 618 782 16212: 1987 " ............... . 3 425 368 617 1987 " ................. . 1 945 904 591 16213: 16214: 16215: 16216: 16217: 05. Posti- ja telelaitoksen konepajat 16218: 16219: 02. Turun Asennuspajan tulot käyttötuloihin nyt arvioidaan kertyvän lisäystä 16220: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15 000 000 mk ja käyttömenoihin pääluokan 16221: 15 000 000 mk. 31 kohdalla myönnetään lisäystä 15 000 000 16222: mk, jää käyttötalouden rahoituskate ennalleen 16223: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 15 000 000 ja on 3 700 000 mk. 16224: 1989 tuloarvio .................... 58 000 000 16225: 1988 tilinpäätös ................... 57 910 452 16226: 1987 " ................... 37 521 990 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 3 700 000 16227: 1989 tuloarvio ...................... 3 700 000 16228: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa posti- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 800 000 16229: ja telelaitoksen konepajojen käyttötalouden ra- 1987 tilinpäätös, 16230: hoituskatteeksi on merkitty 3 700 000 mk. Kun lisärahoitustarve . . . . . . . . . . . . . . 107 496 16231: 13 16232: 16233: Osasto 15 16234: LAINAT 16235: 02. Valtion lainanotto 16236: 16237: 01. Nettolainanotto 1989 II lisämenoarvio ....... . -2 440 000 000 16238: Momentin 36.06.90 perusteluihin viitaten 1989 tuloarvio .............. . 2 440 000 000 16239: momentin tuloarviota vähennetään 1988 tilinpäätös ............. . 882 191 770 16240: 2 440 000 000 markalla. 1987 " (bruttolainan- 16241: Selvitysosa: Valtion uusista lainoista saata- otto) .................. . 17 485 081 747 16242: vien tulojen arvioidaan jäävän valtionvelan 16243: kuoletuksia pienemmiksi. 16244: 14 16245: 16246: 16247: 16248: 16249: MENOT 16250: 16251: 16252: Pääluokka 21 16253: TASAVALLAN PRESIDENTTI 16254: 02. Tasavallan Presidentin kanslia 16255: 16256: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) 1989 II lisämenoarvio.............. 410 000 16257: Momentille myönnetään 410 000 mk. Mää- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 250 000 16258: rärahaa saa käyttää Mäntyniemen taidehankin- 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 650 000 16259: noista aiheutuvien menojen maksamiseen. 16260: 16261: 16262: 16263: 16264: Pääluokka 23 16265: VALTIONEUVOSTO 16266: 01. Valtioneuvosto 16267: 16268: 20. Matkat (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ............. . 500 000 16269: 1989 menoarvio ................... . 900 000 16270: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 1988 tilinpäätös ................... . 1 240 492 16271: mk. 1987 " ................... . 770 562 16272: 16273: 16274: 16275: 16276: 02. Valtioneuvoston kanslia 16277: 16278: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio ............. . 950 000 16279: 1989 menoarvio ................... . 8 200 000 16280: Momentille myönnetään lisäystä 950 000 1988 tilinpäätös ................... . 3 832 265 16281: mk. 1987 " ................... . 3 144 572 16282: 15 16283: 16284: 16285: 16286: Pääluokka 24 16287: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 16288: 01. Ulkoasiainhallinto 16289: 16290: 20. Matkat ja muutoi (arviomääräraha) 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) 16291: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Momentin perusteluja täydennetään siten, 16292: määrärahasta saa käyttää enintään 270 000 mk että määrärahaa saa käyttää myös valtiolle 16293: kotimaan matkamenojen maksamiseen. Mo- vuokrattujen tilojen korjaus- ja muutostöiden 16294: mentille ei tämän johdosta myönnetä lisäystä. maksamiseen. Momentille ei tämän johdosta 16295: 1989 menoarvio ................... 35 030 000 myönnetä lisäystä. 16296: 1988 tilinpäätös ................... 28 226 337 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 600 000 16297: 1987 " ................... 25 589 605 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 600 000 16298: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000 000 16299: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) 16300: Momentille myönnetään lisäystä 1 250 000 16301: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi- 16302: siten, että määrärahasta saa käyttää enintään 16303: nen (siirtomääräraha) 16304: 9 200 000 mk käyttövaroihin. Momentille myönnetään lisäystä 36 000 000 16305: Selvitysosa: Käyttövarojen lisäystarve aiheu- mk. 16306: tuu valtio- ja ministerivierailujen poikkeuksel- Selvitysosa: Lisäystarve aiheutuu lähinnä 16307: lisesta lisääntymisestä. Brysselin edustustojen toimitilahankinnasta. 16308: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 250 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 36 000 000 16309: 1989 menoarvio .................. . 90 560 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 400 000 16310: 1988 tilinpäätös .................. . 73 796 421 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 000 000 16311: 1987 " .................. . 67 791 563 1987 " ................... 52 820 000 16312: 16313: 16314: 16315: 16316: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 16317: 16318: Selvitysosa: Kuluvan vuoden tulo- ja meno- 1989 II lisämenoarvio ....... . -3 225 000 16319: arviossa varauduttiin siihen, että kehitysyhteis- 1989 menoarvio .............. . 1 013 500 000 16320: työmäärärahat ja sitoumusvaltuudet vastaavat 1988 tilinpäätös .............. . 825 986 562 16321: 0, 7 prosentin bruttokansantuoteosuutta. Kehi- 1987 " 722 000 000 16322: tysaputavoitteen saavuttamiseksi ja 225 milj. 16323: markan sitoumusvaltuuden toteuttamiseksi ke- 16324: hitysyhteistyömäärärahoihin ehdotetaan lisäys- 67. Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitys- 16325: tä 215 milj. mk. Lisäksi kehitysapuun luettavat apu (siirtomääräraha) 16326: hallinto- ja eräät muiden hallinnonalojen me- 16327: not nousevat 10 milj. mk suuremmiksi kuin Momentille myönnetään lisäystä 215 000 000 16328: vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesitystä laadit- mk. 16329: taessa arvioitiin. 16330: Selvitysosa: Momentin määräraha on muu- 16331: tettu siirtomäärärahaksi. 16332: 16333: 66. Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjat- 16334: 1989 II lisämenoarvio ........ . 215 000 000 16335: tava kehitysapu (siirtomääräraha) 16336: 1989 menoarvio ............... . 1 092 800 000 16337: 1988 tilinpäätös ............... . 985 000 000 16338: Momentilta vähennetään 3 225 000 mk. 1987 " ............... . 882 500 000 16339: 16 Pääluokka 24 16340: 16341: 68. Kehitysluotot, korkotuki ja vientitakuu- että niistä ja vastaavista aiemmista toimenpi- 16342: korvaukset (siirtomääräraha) teistä ja valtuuksin rajatulle suunnitelmakau- 16343: Momentin perusteluja muutetaan siten, että delle ajoittuvista korkotukimenoista aiheutuu 16344: korkotukea saadaan suorittaa vuosina 1987- valtiolle menoja enintään 50 000 000 mk vuon- 16345: 1990 myönnetyille luotoille siltä ajalta, jolta na 1990, 40 000 000 mk vuonna 1991 ja 16346: korko ulkoasiainministeriön hyväksymien luot- 270 000 000 mk vuonna 1992. Momentille ei 16347: toehtojen mukaan on maksettava. Lisäksi mo- edellä olevan johdosta myönnetä lisäystä. 16348: mentin perustelujen toisen kappaleen ensim- 16349: mäinen virke muutetaan seuraavaksi. Vuonna 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 000 000 16350: 1989 saa tehdä uusia kehitysluottoja ja vienti- 1988 tilinpäätös .................. 287 998 433 16351: takuukorvauksia koskevia sopimuksia siten, 1987 " .................. 145 000 000 16352: 16353: 16354: 16355: 16356: 40. Teollinen kehitysyhteistyö 16357: 16358: 50. Valtionapu Teollisen Kehitysyhteistyön 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 3 225 000 16359: Rahasto Oy:lle (arviomääräraha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 000 000 16360: Momentille myönnetään lisäystä 3 225 000 1988 tilinpäätös ................... 15 334 542 16361: mk, jota saa käyttää Teollisen Kehitysyhteis- 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 760 690 16362: työn Rahasto Oy:n osakesijoitusten arvonale- 16363: nemisen korvaamiseksi. 16364: 16365: 16366: 16367: 16368: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 16369: 16370: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpi- 1989 II lisämenoarvio ........... 105 525 000 16371: tomenot (siirtomääräraha) 1989 1 lisämenoarvio ............ 152 400 000 16372: Momentille myönnetään lisäystä 105 525 000 1988 tilinpäätös .................. 124 474 000 16373: mk. 1987 " .................. 113 119 000 16374: Selvitysosa: Suomi on asettanut YK:n käyt- 16375: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 16376: töön valvontajoukkoja Lähi-Itään, Namibiaan 16377: (arviomääräraha) 16378: ja osaston Kyprokselle. Lähi-Idässä Golanilla Momentille myönnetään lisäystä 8 120 000 16379: palvelevan suomalaisen valvontajoukon mies- 16380: mk, jota saa käyttää myös Suomen maksu- 16381: vahvuus on 411 henkilöä, Libanonissa palvele- 16382: osuuksien maksamiseen Euroopan neuvostolle. 16383: van valvontajoukon vahvuus on 543 henkilöä 16384: ja Namibiassa palvelevan valvontajoukon vah- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 8 120 000 16385: vuus on 875 henkilöä. Kyproksella palvelevan 1989 menoarvio ................... 96 350 000 16386: osaston vahvuus on 7 henkilöä. Määrärahalla 1988 tilinpäätös ................... 84 917 219 16387: voidaan rahoittaa Lähi-Idässä palvelevien suo- 1987 " ................... 85 909 369 16388: malaisten valvontajoukkojen ja osaston vuo- 16389: den 1990 alkupuoliskon ylläpitomenot sekä 69. Katastrofiapu (siirtomääräraha) 16390: Namibiassa palvelevan suomalaisen valvonta- Momentille myönnetään 10 000 000 mk. 16391: joukon ylläpitomenot vuoden 1990 alusta huh- Määrärahaa saa käyttää Armeniaan rakennet- 16392: tikuun loppuun. Määrärahan mitoituksessa on tavan terveyskeskuksen rakentamismenojen 16393: otettu huomioon se, että Namibiassa palvele- maksamiseen. 16394: van valvontajoukon toimikausi päättyisi vuo- Selvitysosa: Suomalaisten rahoitustuella on 16395: den 1990 maaliskuun lopussa ja ylläpitomenoja tarkoitus rakentaa Spitakin kaupunkiin Arme- 16396: jouduttaisiin rahoittamaan vielä siirtymäkau- niaan 10-15 lääkärin terveyskeskus, joka pal- 16397: della huhtikuussa. velisi 20 000-25 000 ihmistä. Terveyskeskuk- 16398: Pääluokat 24 ja 25 17 16399: 16400: sessa olisi laboratorio- ja röntgenosasto sekä ten arvioidaan olevan n. 15 milj. mk. Kansa- 16401: kuntoutusosasto. Terveyskeskuksen kustannus- laisjärjestöt rahoittavat tästä n. 5 milj. mk. 16402: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 10 000 000 16403: 16404: 16405: 16406: 16407: Pääluokka 25 16408: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 16409: 01. Oikeusministeriö 16410: 16411: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 600 ()()() 16412: 1989 menoarvio .................. . 12 860 ()()() 16413: Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 1988 tilinpäätös .................. . 10 921 989 16414: mk. 1987 , 9 439 073 16415: 16416: 16417: 16418: 16419: 25. Lääninoikeudet 16420: 16421: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 600 000 16422: Momentille myönnetään lisäystä 600 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 000 000 16423: mk. 16424: 16425: 16426: 16427: 16428: 30. Alioikeudet 16429: 16430: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 23 900 000 16431: 1989 menoarvio .................. 238 037 000 16432: Momentille myönnetään lisäystä 23 900 000 1988 tilinpäätös .................. 234 301 241 16433: mk. 1987 , .................. 203 733 079 16434: 16435: 16436: 16437: 16438: 45. Eräät oikeudenhoitomenot 16439: 16440: 30. Valtionapu yleisestä oikeusaputoimin- 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 300 ()()() 16441: nasta aiheutuviin menoihin (arviomääräraha) 1989 menoarvio .................. . 10 ()()() ()()() 16442: Momentille myönnetään lisäystä 1 300 000 1988 tilinpäätös .................. . 32 248 314 16443: mk. 1987 , .................. . 31 061 372 16444: 16445: 3 391245R 16446: 18 Pääluokat 25 ja 26 16447: 16448: 50. Vankeinhoitolaitos 16449: 16450: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) Selvitysosa: Määräraha on tarkoitettu Kera- 16451: Momentille myönnetään lisäystä 11 332 000 van nuorisovankilan 40-paikkaisen itäselliosas- 16452: mk. ton peruskorjaustöiden loppuunsaattamiseen. 16453: Perusparannustöitä varten on aikaisemmin 16454: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 11 332 000 myönnetty 7 500 000 mk. 16455: 1989 menoarvio .. .. .. .. .. .. .. .. .. 311 696 000 16456: 1988 tilinpäätös .................. 293 433 666 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 5 000 000 16457: 1987 " .................. 260 320 326 1989 menoarvio .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 56 600 000 16458: 1988 tilinpäätös .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 49 400 000 16459: 51. Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön 1987 " .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 32 450 000 16460: suorittamiseen 16461: 87. Kiinteistöjen hankkiminen (siirtomäärä- 16462: Momentille myönnetään lisäystä 1 670 000 raha) 16463: mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, että 16464: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 670 000 hankkeen tarkistettu kustannusarvio on 16465: 1989 menoarvio .................. . 15 190 000 59 000 000 mk ja hyötyala 5 475 m2 • Momen- 16466: 1988 tilinpäätös .................. . 14 935 000 tille ei tämän johdosta myönnetä määrärahaa. 16467: 1987 " .................. . 10 641 000 Selvitysosa: Momentin numerotunnus on 16468: muutettu. Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa 16469: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset on annettu valtuudet valtion ja Keravan kau- 16470: (siirtomääräraha) pungin välillä tehtäväksi sopimukseksi kaupun- 16471: gin rakennettavaksi tulevan vankeinhoidon 16472: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 koulutuskeskuksen toimitilojen lunastamiseksi 16473: mk, jota saa käyttää Keravan nuorisovankilan valtiolle. Valtuuksia on tarkistettu vuoden 16474: päärakennuksen ja selliosaston perusparannus- 16475: 1988 ensimmäisessä lisämenoarviossa. 16476: töistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 16477: Hankkeen kustannuarvio on 13 000 000 mk, 1989 II lisämenoarvio ............. . 16478: hyötyala 2 460 m2 eli 5 284 mk/m2 • 1987 tilinpäätös .................... 5 750 000 16479: 16480: 16481: 16482: 16483: Pääluokka 26 16484: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 16485: 01. Sisäasiainministeriö 16486: 16487: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 31.12.1991 asti. Momentille ei edellä olevan 16488: johdosta myönnetä lisäystä. 16489: Tilapäisten virkamiesten palkkauksiin myön- 16490: nettyä määrärahaa saa käyttää yhden henkilön 1989 menoarvio ................... 36 191 000 16491: palkkaamiseksi 1.12.1989lukien kehittämisteh- 1988 tilinpäätös ................... 33 198 953 16492: täviä varten edellyttäen, että peruspalkkaisien 1987 " ................... 28 665 691 16493: virkamiesten palkkauksiin myönnettyä määrä- 16494: rahaa jää käyttämättä Iakkauttamalla yksi vir- 16495: ka samasta ajankohdasta lukien tarkastusteh- 29. Muut kulutusmenot 16496: tävistä ja että momentilla 26.75.01 vähenne- Momentille myönnetään lisäystä 830 000 16497: tään yksi tehtävä. Ao. henkilö palkataan mk. 16498: Pääluokka 26 19 16499: 16500: Selvitysosa: Lisäyksestä 680 000 mk aiheu- Selvitysosa: Momentin määräraha on muu- 16501: tuu ulkomaalaiskeskuksen muutosta, 50 000 tettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. 16502: mk ulkomaalaiskeskuksen matkoista ja 16503: 100 000 mk painatusmenoista. 16504: Lisäys aiheutuu ulkomaalaiskeskuksen val- 16505: 1989 II lisämenoarvio ............. . 830 000 tion toimistojärjestelmiin yhteensopivan atk- 16506: 1989 menoarvio ................... . 4 860 000 järjestelmän uusimisesta. 16507: 1988 tilinpäätös ................... . 3 111 163 16508: 1987 " ................... . 3 655 619 16509: 1989 II lisämenoarvio ............. . 4 500 000 16510: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 2 v) 1989 menoarvio ................... . 700 000 16511: Momentille myönnetään lisäystä 4 500 000 1988 tilinpäätös ................... . 500 000 16512: mk. 1987 " 250 000 16513: 16514: 16515: 16516: 16517: 05. Lääninhallitukset 16518: 16519: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 29. Muut kulutusmenot 16520: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 16521: Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 mk, jota saa käyttää läänin neuvottelukuntien 16522: mk. toiminnasta aiheutuvien menojen maksami- 16523: seen. 16524: 1989 II lisämenoarvio .......... . 8 000 000 1989 II lisämenoarvio ........... . 500 000 16525: 1989 menoarvio ................. . 281 487 000 1989 menoarvio .................. . 27 600 000 16526: 1988 tilinpäätös ................. . 269 264 153 1988 tilinpäätös .................. . 23 428 580 16527: 1987 " ................. . 235 364 584 1987 " .................. . 21 796 281 16528: 16529: 16530: 16531: 16532: 07. Rekisteritoimistot 16533: 16534: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 29. Muut kulutusmenot 16535: Peruspalkkaisien virkamiesten palkkauksiin Momentille myönnetään lisäystä 610 000 16536: myönnettyä määrärahaa saa käyttää kahden mk. 16537: viran perustamiseksi 1.12.1989lukien toimisto- Selvitysosa: Lisäyksestä on tarkoitettu 16538: tehtäviin. 110 000 mk kaupparekisteriasioiden koulutus- 16539: matkoihin ja 500 000 mk rakennusten käyttö- 16540: Selvitysosa: Henkilöstön määrän lisäys ai- menoihin. 16541: heutuu siirrosta momentilta 26.75.01. 16542: 1989 II lisämenoarvio ........... . 610 000 16543: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 198 000 1989 menoarvio .................. . 10 980 000 16544: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 188 808 1988 tilinpäätös .................. . 10 324 615 16545: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 567 460 1987 " 9 074 070 16546: 16547: 16548: 16549: 16550: 75. Poliisitoimi 16551: 16552: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 15 500 000 16553: mk. 16554: 20 Pääluokka 26 16555: 16556: Peruspalkkaisten virkamiesten palkkauksista 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 5 810 000 16557: jää käyttämättä määrärahaa kahden viran 1989 menoarvio ................... 87 350 000 16558: lakkauttamisen johdosta 1.12.1989 lukien toi- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 680 224 16559: mistotehtävistä. Vastaavasti momentilla 1987 , ................... 71 814 751 16560: 26.07.01 perustetaan kaksi virkaa. 16561: Momentin 26.01.01 perusteluihin viitaten 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) 16562: työsopimusuhteisten henkilöiden palkkauksiin Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 16563: myönnettyä määrärahaa jää käyttämättä yh- mk, jota saa käyttää liikenteen valvontavälinei- 16564: den henkilön palkkana 1.12.1989 lukien sii- den hankinnasta aiheutuvien menojen maksa- 16565: voustehtävistä. miseen. 16566: Selvitysoasa: Määrärahan lisäyksessä on 16567: otettu huomioon tieliikenteen valvonnan tehos- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 3 000 000 16568: tamisesta johtuvat menot. 1989 menoarvio ................... 28 750 000 16569: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 780 000 16570: 1989 II lisämenoarvio ........ . 15 500 000 1987 , ................... 25 760 000 16571: 1989 menoarvio ............... . 1 558 778 000 16572: 1988 tilinpäätös ............... . 1 485 107 433 16573: 1987 , ............... . 1 334 194 434 74. Eräät rakennustyöt (siirtomääräraha) 16574: Momentin perusteluja tarkistetaan siten, että 16575: 21. Oppilaiden huolto poliisikoulun (Tampere) asunnot toteutetaan 16576: Momentilta vähennetään 500 000 mk. useassa vaiheessa, joista ensimmäisenä toteu- 16577: tettavan osan hyötyala on 1 220 m 2 ja kustan- 16578: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . - 500 000 nusarvio 10 370 000 mk eli 8 500 mk/m 2 • Mo- 16579: 1989 menoarvio................... 9 261 000 mentille ei tämän johdosta myönnetä lisäystä. 16580: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 596 849 Myöhemmin toteutettavien osien kustannusar- 16581: 1987 , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 335 429 vio on 25 630 000 mk. 16582: Selvitysosa: Kustannusarvio vastaa vuoden 16583: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 1990 tulo- ja menoarvioesityksen kustannusta- 16584: 2 v) soa. Asuntojen ensimmäisenä toteutettavaan 16585: Momentille myönnetään lisäystä 5 810 000 osaan sisältyvät myös myöhempiä osia palvele- 16586: mk. vat yhteistilat niihin kuuluvine laitteineen. 16587: Selvitysosa: Lisäyksestä on tarkoitettu 16588: 350 000 mk kulunkikorvauksiin ja terveyden- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 100 000 16589: hoitomenoihin sekä 5 460 000 mk passiasiakir- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 100 000 16590: jojen valmistamiseen. 1987 , .................... 6 850 000 16591: 16592: 16593: 16594: 16595: 80. Pelastushallinto 16596: 16597: 21. Eräät pelastushallinnon menot (arvio- 32. Valtionosuus kunnan muun palo- ja pe- 16598: määräraha) /astustoimen käyttökustannuksiin (arviomää- 16599: räraha) 16600: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 16601: Momentille myönnetään lisäystä 2 200 000 valtionosuuteen oikeuttaviksi hankinnoiksi 16602: mk. saadaan vuonna 1989 hyväksyä määrä, johon 16603: suoritettava valtionosuus on enintään 16604: 17 000 000 mk. Momentille ei tämän johdosta 16605: myönnetä lisäystä. 16606: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 2 200 000 16607: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 580 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 240 000 16608: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 454 569 1988 tilinpäätös .................. 238 120 000 16609: 1987 , .................... 2 439 122 1987 , .................. 186 519 000 16610: Pääluokka 26 21 16611: 16612: 87. Kiinteistöjen hankkiminen (siirtomäärä- on 11 640 m2 sekä tarkistettu kustannusarvio 16613: raha) 102 300 000 mk. Momentille ei tämän johdosta 16614: myönnetä määrärahaa. 16615: Vuoden 1986 toisessa lisämenoarviossa on Se/vitysosa: Momentin numerotunnus on 16616: annettu valtuudet valtion ja Kuopion kaupun- muutettu. Valtion pelastuskoulu aloittaa toi- 16617: gin välillä tehtäväksi esisopimukseksi kaupun- mintansa vuoden 1992 alussa. 16618: gin rakennettavaksi tulevan pelastusalan uuden 16619: koulutusyksikön toimitilojen lunastamiseksi 1989 II lisämenoarvio ................... . 16620: valtiolle. Hankkeen tarkistettu hyötypinta-ala 1988 tilinpäätös ........................... . 16621: 16622: 16623: 16624: 16625: 90. Rajavartiolaitos 16626: 16627: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio .......... . 1 050 000 16628: 1989 menoarvio ................. . 79 900 000 16629: Momentille myönnetään lisäystä 13 950 000 1988 tilinpäätös ................. . 88 599 595 16630: mk. 1987 " ................. . 118 066 000 16631: 16632: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 13 950 000 77. Satamat ja muut rakenteet (siirtomäärä- 16633: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449 404 000 raha) 16634: 1988 tilinpäätös .................. 440 760 514 Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 16635: 1987 " .................. 395 999 887 mk. Lisäyksestä käytetään 1 100 000 mk Lato- 16636: karin sataman korjauksesta ja 500 000 mk 16637: Starklubbenin makeanvedenkehittimen han- 16638: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) kinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 16639: Momentille myönnetään lisäystä 1 050 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 1 600 000 16640: mk, jota saa käyttää Super Puma -helikopterin 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000 16641: vaurion korjaamisesta aiheutuvien menojen 1988 tilinpäätös .................... 5 250 000 16642: maksamiseen. 1987 " .................... 6 699 831 16643: 16644: 16645: 16646: 16647: 97. Avustukset kunnille 16648: 16649: 32. Kuntien yhdistymisavustukset 33. Kuntien verotulojen täydennys (arvio- 16650: Momentille myönnetään lisäystä 142 000 määräraha) 16651: mk. Momentille myönnetään lisäystä 37 277 000 16652: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu arvioitua suu- mk. 16653: remman yhdistymisavustuksen myöntämisestä Se/vitysosa: Lisäys johtuu kuntien veroäyri- 16654: Lappeenrannan kaupungille. määrien hajonnan ennakoitua suuremmasta 16655: kasvusta. 16656: 1989 II lisämenoarvio ........... . 142 000 16657: 1989 menoarvio .................. . 3 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 37 277 000 16658: 1988 tilinpäätös .................. . 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 345 000 000 16659: 22 Pääluokat 26 ja 27 16660: 16661: 98. Läänien kehittäminen 16662: 16663: 43. Läänien kehittämisraha (siirtomäärära- dun vaihtoehtoisten keskusten kehittämisohjel- 16664: ha) mien valmistelusta. 16665: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 1989 II lisämenoarvio .......... . 500 000 16666: mk. 1989 menoarvio ................. . 86 000 000 16667: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu "Vaihtoehtoja 1988 tilinpäätös ................. . 79 993 151 16668: on" -tiedotuskampanjasta ja pääkaupunkiseu- 1987 " ................. . 113 000 000 16669: 16670: 16671: 16672: 16673: 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut menot 16674: 16675: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ............. . 100 000 16676: 1989 menoarvio ................... . 1 800 000 16677: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 1988 tilinpäätös ................... . 306 489 16678: mk. 1987 " ................... . 232 915 16679: 16680: 16681: 16682: 16683: Pääluokka 27 16684: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 16685: 01. Puolustusministeriö 16686: 16687: 29. Muut kulutusmenot puolustusministeriön kansainvälisten vierailu- 16688: jen poikkeuksellisesta lisääntymisestä. 16689: Momentille myönnetään lisäystä 190 000 16690: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan 16691: siten, että määrärahasta saa käyttää enintään 1989 II lisämenoarvio ............. . 190 000 16692: 1 695 000 mk käyttövaroihin. 1989 menoarvio ................... . 5 459 000 16693: 1988 tilinpäätös ................... . 3 477 598 16694: Selvitysosa: Käyttövarojen lisätarve aiheutuu 1987 " 2 892 870 16695: 16696: 16697: 16698: 16699: 12. Puolustusvoimien palkkaus- ja muut menot 16700: 16701: 29. Muut kulutusmenot tuksen lisääntyminen ovat lisänneet momentin 16702: Momentille myönnetään lisäystä 7 600 000 rahoitustarvetta. 16703: mk. 1989 II lisämenoarvio .......... . 7 600 000 16704: Selvitysosa: Päivärahan korottaminen, toi- 1989 menoarvio ................. . 122 500 000 16705: miupseerioppilaiden kurssipäivärahan maksa- 1988 tilinpäätös ................. . 97 449 940 16706: tustarve sekä toimiupseeri- ja esiupseerikoulu- 1987 " ................. . 88 731 158 16707: Pääluokka 27 23 16708: 16709: 14. Asevelvollisten ylläpitomenot 16710: 16711: 21. Muonitus (arviomääräraha) naudanlihaa. Määräraha kattaa poronlihan ja 16712: Momentille myönnetään lisäystä 1 200 000 naudanlihan hinnan välisen erotuksen. 16713: mk. 1989 II lisämenoarvio .......... . 1 200 000 16714: Selvitysosa: Tavoitteena on hankkia puolus- 1989 menoarvio ................. . 202 550 000 16715: tusvoimille 100 tonnia poronlihaa, jolla korva- 1988 tilinpäätös ................. . 198 818 412 16716: taan muonitustoiminnassa vastaava määrä 1987 " ................. . 197 862 492 16717: 16718: 16719: 16720: 16721: 25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot 16722: 16723: 24. Varustuksen käyttö ja kunnossapito kaluston huolto- ja korjaustoiminnassa ilmen- 16724: (siirtomääräraha) neiden puutteiden poistamiseksi. 16725: Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 1989 II lisämenoarvio ........ . 20 000 000 16726: mk. 1989 menoarvio ............... . 1 079 160 000 16727: Selvitysosa: Momentilla tarvitaan lisärahoi- 1988 tilinpäätös ............... . 1 019 100 000 16728: tusta ilmavoimien koulutuslentotoiminnassa ja 1987 " ............... . 957 000 000 16729: 16730: 16731: 16732: 16733: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistyö 16734: 16735: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen hal- 1989 II lisämenoarvio ........... . 27 450 000 16736: linto- ja varustamismenot (siirtomääräraha) 1989 1 lisämenoarvio ............ . 74 920 000 16737: Momentille myönnetään lisäystä 27 450 000 1988 tilinpäätös .................. . 31 660 000 16738: mk. 1987 " 44 000 000 16739: 16740: 16741: 16742: 16743: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 16744: 16745: 90. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) malaisten valvontajoukkojen kustannusten las- 16746: kutuksessa. 16747: Momentille myönnetään lisäystä 1 145 000 16748: mk. 1989 II lisämenoarvio ............. . 1 145 000 16749: 1989 menoarvio ................... . 50 000 16750: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu valuuttakurssien 1988 tilinpäätös ................... . 3 354 530 16751: alenemisesta johtuvista kurssitappioista suo- 1987 " 1 387 437 16752: 24 16753: 16754: Pääluokka 28 16755: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 16756: 05. Valtiokonttori 16757: 16758: 26. Joustavan eläkeikäjärjestelmän käyt- 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 16759: töönotto (siirtomääräraha 2 v) 2 v) 16760: Momentille myönnetäään lisäystä 500 000 16761: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan 16762: mk. siten, että määrärahaa saa käyttää myös osas- 16763: tokoneen hankinnasta aiheutuvien menojen 16764: maksamiseen. 16765: Se/vitysosa: Lisäys johtuu joustavan elä- Selvitysosa: Lisäys aiheutuu vuoden 1990 16766: keikäjärjestelmän lisääntyneistä käyttö- ja yllä- alusta voimaan tulevasta asunto-olojen kehittä- 16767: pitokustannuksista. misrahastosta. 16768: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 500 000 16769: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 3 000 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 140 000 16770: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 700 000 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 529 592 16771: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300 000 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 393 672 16772: 16773: 16774: 16775: 16776: 07. Eläkkeet 16777: 16778: 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ........... -5 000 000 16779: Momentilta vähennetään 5 000 000 mk. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 500 000 16780: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu vanhan yli- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 597 683 16781: määräisten eläkkeiden kannan odotettua nope- 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 731 187 16782: ammasta pienenemisestä. 16783: 16784: 16785: 16786: 16787: 18. Verohallinto 16788: 16789: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) 16790: 2 v) Vuonna 1989 saa tehdä lääninverovirastojen 16791: atk -tulostuslaitteiden hankkimiseksi tilaussopi- 16792: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 muksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle me- 16793: mk. noja vuonna 1990 enintään 9 000 000 mk. 16794: Momentille ei tämän johdosta ehdoteta lisäys- 16795: tä. 16796: 1989 II lisämenoarvio .......... . 7 000 000 16797: 1989 menoarvio ................. . 260 000 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 000 000 16798: 1988 tilinpäätös ................. . 227 115 247 1988 tilinpäätös ................... 30 750 000 16799: 1987 " ................. . 211 284 020 1987 " ................... 21 600 000 16800: Pääluokka 28 25 16801: 16802: 40. Tullilaitos 16803: 16804: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) nustyön menojen maksamiseen. Työn kustan- 16805: nusarvio ei muutu. Momentille ei tämän joh- 16806: Momentin perusteluja muutetaan siten, että dosta myönnetä lisäystä. 16807: vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa pienehköi- 16808: hin uudisrakennus- ja peruskorjaustöihin 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 600 000 16809: myönnetystä määrärahasta saadaan käyttää 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 825 000 16810: 514 635 mk E4-tien vartiorakennuksen laajen- 1987 " .................... 9 200 000 16811: 16812: 16813: 16814: 16815: 50. Suomen rahapaja 16816: 16817: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ............. . 850 000 16818: 1989 menoarvio ................... . 640 000 16819: Momentille myönnetään lisäystä 850 000 1988 tilinpäätös ................... . 9 000 000 16820: mk. 1987 " ................... . 9 000 000 16821: 16822: 16823: 16824: 16825: 52. Tilastokeskus 16826: 16827: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 2 365 000 16828: 1989 menoarvio ................... 27 247 000 16829: Momentille myönnetään lisäystä 2 365 000 1988 tilinpäätös ................... 24 380 895 16830: mk. 1987 " ................... 23 160 401 16831: 16832: 16833: 16834: 16835: 54. Pankkitarkastusvirasto 16836: 16837: Selvitysosa: Pankkitarkastusviraston organi- 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 16838: saatiota on tarpeen kehittää vastaamaan muut- 16839: tuneita ja lisääntyneitä tehtäviä. Tämän vuoksi Momentille myönnetään lisäystä 38 000 mk. 16840: tullaan pankkitarkastusvirastoa koskeva asetus Luvun selvitysosan perusteluihin viitaten so- 16841: uudistamaan lisämenoarvion yhteydessä. Hal- pimuspalkkainen osastopäällikön virka (S 28) 16842: linnon uudistamisen tavoitteena on erityisesti perustetaan 1.11.1989 lukien arvopaperimark- 16843: luoda edellytykset tehokkaalle arvopaperi- kinaosastoon. 16844: markkinoiden valvonnalle, mutta myös toimin- 16845: nan suunnittelulle ja menetelmien kehittämisel- 16846: 1989 II lisämenoarvio ............. . 38 000 16847: le. Tähän pyritään muun ohella perustamalla 16848: 1989 menoarvio ................... . 7 661 000 16849: virastoon uusi arvopaperimarkkinaosasto sekä 1988 tilinpäätös ................... . 5 890 751 16850: panostamalla valvonnassa tarvittaviin tietojär- 16851: 1987 " ................... . 4 741 334 16852: jestelmiin ja -laitteisiin. Lisäksi viraston pää- 16853: töksentekomenettelyä yksinkertaistetaan muut- 16854: tamalla virasto ns. päällikkövirastoksi. 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 16855: 2 v) 16856: Momentille myönnetään lisäystä 650 000 16857: mk. 16858: 16859: 4 391245R 16860: 26 Pääluokat 28 ja 29 16861: 16862: 1989 II lisämenoarvio ............. . 650 000 Selvitysosa: Lisäys aiheutuu 1.8.1989 voi- 16863: 1989 menoarvio ................... . 3 868 000 maan tulleen arvopaperimarkkinalain valvon- 16864: 1988 tilinpäätös ................... . 2 126 625 nan edellyttämistä tietojärjestelmän hankkeis- 16865: 1987 , ................... . 1 826 097 ta. 16866: 1989 II lisämenoarvio ............. . 1 200 000 16867: 70. Kaluston hankinta 1989 menoarvio ................... . 200 000 16868: Momentille myönnetään lisäystä 1 200 000 1988 tilinpäätös ................... . 199 037 16869: mk. 1987 , ................... . 401 905 16870: 16871: 16872: 16873: 60. Rakennushallinto 16874: 16875: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio .......... . 9 000 000 16876: 1989 menoarvio ................. . 364 310 000 16877: Momentille myönnetään lisäystä 9 000 000 1988 tilinpäätös ................. . 345 419 023 16878: mk. 1987 " ................. . 305 181 133 16879: 16880: 16881: 16882: 64. Eräät valtion kiinteistömenot 16883: 16884: 13. Korjaus ja kunnossapito (siirtomäärära- 1989 II lisämenoarvio .......... . 5 000 000 16885: ha) 1989 menoarvio ................. . 128 000 000 16886: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 1988 tilinpäätös ................. . 124 000 000 16887: mk. 1987 , ................. . 113 000 000 16888: 16889: 16890: 16891: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimet 16892: 16893: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirto- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 2 500 000 16894: määräraha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 700 000 16895: Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 200 000 16896: mk. 1987 , .................... 6 000 000 16897: 16898: 16899: 16900: 16901: Pääluokka 29 16902: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 16903: 01. Opetusministeriö 16904: 16905: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 1 400 000 16906: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 900 000 16907: Momentille myönnetään lisäystä 1 400 000 1988 tilinpäätös .................... 4 631 935 16908: mk. 1987 " .................... 5 164 063 16909: Pääluokka 29 27 16910: 16911: 10. Korkeakoulut 16912: 16913: 28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomää- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 100 000 000 16914: räraha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330 300 000 16915: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000 1988 tilinpäätös .................. 378 974 202 16916: mk. 1987 " .................. 286 852 484 16917: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu korkeakoulujen 16918: maksullisen palvelutoiminnan laajentumisesta. 16919: 16920: 16921: 16922: 16923: 12. Kuvataideakatemia 16924: 16925: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio ............. . 380 000 16926: Momentille myönnetään lisäystä 380 000 1989 menoarvio ................... . 2 250 000 16927: mk. 1988 tilinpäätös ................... . 2 147 107 16928: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1987 " 1 231 688 16929: lisätilojen vuokramenoista. 16930: 16931: 16932: 16933: 16934: 39. Valtion opintotukikeskus 16935: 16936: 55. Opintoraha (arviomääräraha) 56. Aikuisopintoraha 16937: Momentilta vähennetään 30 000 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 16938: mk. 16939: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu arvioitua Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 16940: pienemmästä saajamäärästä. aikuisopintorahan saajamäärän kasvusta. 16941: 1989 II lisämenoarvio ....... . -30 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 10 000 000 16942: 1989 menoarvio .............. . 1 006 100 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 000 000 16943: 1988 tilinpäätös .............. . 818 491 611 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 273 988 16944: 1987 " ............. . 729 947 957 1987 " ................... 11 554 698 16945: 16946: 16947: 16948: 16949: 42. Eräät valtion oppilaitokset 16950: 16951: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio ........... . - 110 000 16952: Momentilta vähennetään 110 000 mk. 1989 menoarvio .................. . 6 000 000 16953: 1988 tilinpäätös .................. . 5 227 288 16954: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu siirrosta mo- 1987 " 4 964 028 16955: mentille 29.42. 70. 16956: 28 Pääluokka 29 16957: 16958: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) 16959: Momentille myönnetään lisäystä 110 000 16960: mk. Momentille myönnetään 2 000 000 mk. 16961: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu määrärahan Määrärahaa saa käyttää Helsingin ranskalais- 16962: siirrosta momentilta 29.42.29. suomalaisen koulun pysyvien tilojen hankki- 16963: mista koskevien selvitys- ja suunnittelumeno- 16964: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 110 000 jen maksamiseen. 16965: 1989 menoarvio ...................... 500 000 16966: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700 000 16967: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 2 000 000 16968: 16969: 16970: 16971: 16972: 43. Lukiot 16973: 16974: 30. Valtionosuus lukioiden käyttökustan- mista tarkistuksista ja ennakoitua suuremmista 16975: nuksiin (arviomääräraha) osasuorituksista. 16976: Momentille myönnetään lisäystä 9 600 000 1989 II lisämenoarvio ........ . 9 600 000 16977: mk. 1989 menoarvio ............... . 1 142 000 000 16978: Se/vitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1988 tilinpäätös ............... . 1 098 628 932 16979: palvelussuhteen ehtojen ennakoitua suurem- 1987 " ............... . 986 580 994 16980: 16981: 16982: 16983: 16984: 46. Peruskoolut 16985: 16986: 30. Valtionosuus peruskoulujen käyttökus- määrän lisääntymisestä, oppilaskohtaisen käyt- 16987: tannuksiin (arviomääräraha) tömenon ennakoitua korkeammasta tasosta ja 16988: Momentille myönnetään lisäystä 263 000 000 ennakoitua suuremmista osasuorituksista. 16989: mk. 1989 II lisämenoarvio ........ . 263 000 000 16990: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1989 menoarvio ............... . 6 878 000 000 - 16991: palvelussuhteen ehtojen ennakoitua suurem- 1988 tilinpäätös ............... . 6 544 789 191 16992: mista tarkistuksista, koulunkäyntiavustajien 1987 " ............... . 5 997 745 004 16993: 16994: 16995: 16996: 16997: 51. Lastentarhanopettajaopistot 16998: 16999: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 1 800 000 17000: Momentille myönnetään lisäystä 1 800 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 300 000 17001: mk. 1988 tilinpäätös .................... 2 201 248 17002: Se/vitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1987 " .................... 1 749 788 17003: ennakoitua suuremmista opintososiaalisista 17004: eduista. 17005: Pääluokka 29 29 17006: 17007: 56. Kirjastotoimi 17008: 17009: 30. Valtionosuus ja -avustus kirjastojen keammasta tasosta ja ennakoitua suuremmista 17010: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) osasuorituksista sekä syksyllä käyttöönotetta- 17011: Momentille myönnetään lisäystä 42 100 000 van Utsjoen ja Karasjoen kuntien yhteisen 17012: mk. Lisäyksestä saa käyttää enintään 100 000 kirjastoauton käyttökustannuksista. 17013: mk avustuksen maksamiseen kunnille yhteis- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 42 100 000 17014: pohjoismaiseen kirjastotoimintaan. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 523 000 000 17015: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516 289 593 17016: asukaskohtaisen käyttömenon ennakoitua kor- 1987 " .................. 470 386 271 17017: 17018: 17019: 17020: 17021: 57. Yhteiskunnallinen sivistystyö 17022: 17023: 30. Valtionosuus ja -avustus kansa/ais- ja toon myönnettävistä valtionavuista sekä uuden 17024: työväenopistojen käyttökustannuksiin (arvio- kansanopiston valtionavusta. 17025: määräraha) 17026: Momentille myönnetään lisäystä 22 000 000 1989 II lisämenoarvio .......... . 17 000 ()()() 17027: mk. 1989 menoarvio ................. . 224 069 ()()() 17028: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1988 tilinpäätös ................. . 206 023 379 17029: ennakoitua suuremmista osasuorituksista. 1987 " 186 103 048 17030: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 22 000 000 55. Valtionapu opintokeskusten käyttökus- 17031: 1989 menoarvio .................. 336 400 000 tannuksiin (arviomääräraha) 17032: 1988 tilinpäätös .................. 316 268 726 Momentille myönnetään lisäystä 4 600 000 17033: 1987 " .................. 286 845 939 mk. 17034: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 17035: 50. Valtionapu kansanopistojen käyttökus- palvelussuhteen ehtojen ennakoitua suurem- 17036: tannuksiin (arviomääräraha) mista tarkistuksista ja ennakoitua suuremmista 17037: Momentille myönnetään lisäystä 17 000 000 loppusuorituksista. 17038: mk. 17039: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1989 II lisämenoarvio ........... . 4 600 ()()() 17040: ennakoitua suuremmista loppusuorituksista ja 1989 menoarvio .................. . 57 100 ()()()- 17041: uusien vuokra-arvotilojen pääomakorvauksiin, 1988 tilinpäätös .................. . 55 579 671 17042: ensikertaiseen kalustamiseen ja kunnossapi- 1987 " 53 669 668 17043: 17044: 17045: 17046: 17047: 58. Näkövammaisten kirjasto 17048: 17049: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ............. . 482 ()()() 17050: Momentille myönnetään lisäystä 482 000 1989 menoarvio ................... . 5 296 ()()() 17051: mk. 1988 tilinpäätös ................... . 5 364 835 17052: Se/vitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1987 " ................... . 4 716 535 17053: lainaustoiminnassa ja oppikirjatuotannossa 17054: tarvittavien ruuhka-apulaisten palkkauksista. 17055: 30 Pääluokka 29 17056: 17057: 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset 17058: 17059: 21. Oppilashuolto (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 11 600 000 17060: 1989 menoarvio ................... 58 450 000 17061: Momentilta vähennetään 10 000 000 mk. 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 899 643 17062: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu opintososi- 1987 " 0 0 0 0 0 0 0 0 28 910 908 17063: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17064: 17065: 17066: 17067: 17068: aalisia etuja saavien opiskelijoiden arvioitua 17069: pienemmästä määrästä. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) 17070: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 17071: 1989 II lisämenoarvio ......... . -10 000 000 Helsingin teknillisen oppilaitoksen ''uusi ke- 17072: 1989 menoarvio ................ . 193 000 000 mia" -rakennuksen peruskorjauksen hyötyala 17073: 1988 tilinpäätös ................ . 158 746 617 on 2 410 m 2 ja kustannusarvio 17 900 000 mk, 17074: 1987 " 0 0 0 0 0147 994 257 17075: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 jolloin yksikkökustannukset ovat 7 427 mk/ 17076: m 2 • Momentille ei tämän johdosta myönnetä 17077: lisäystä. 17078: 28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomää- 17079: Selvitysosa: Kustannusarvio perustuu luon- 17080: räraha) 17081: nossuunnitelmiin ja vastaa vuoden 1990 tulo- 17082: Momentille myönnetään lisäystä 11 600 000 ja menoarvioesityksen kustannustasoa. 17083: mk. 17084: 1989 menoarvio .................. 169 730 000 17085: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu maksullisen pal- 1988 tilinpäätös .................. 128 905 000 17086: velutoiminnan laajentumisesta. 1987 " 0 0 0 0127 650 000 17087: 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 17088: 17089: 17090: 17091: 17092: 65. Kunnalliset ammatilliset oppilaitokset 17093: 17094: 30. Valtionosuus käyttökustannuksiin (ar- tyisen kuvataideoppilaitoksen kunnallistami- 17095: viomääräraha) sesta siirtona momentilta 29.67 .50. Lisämäärä- 17096: Momentille myönnetään lisäystä 44 500 000 raha kohdistuu muiden menojen valtionosuu- 17097: mk. Kuvataideoppilaitoksille siirretään kaksi teen, mistä 38 500 000 mk valtionosuuden en- 17098: virkaa momentilta 29.67.50. Valtionosuuden nakoiden maksamiseen ja 6 000 000 mk vuo- 17099: piirissä on kuvataideoppilaitoksissa kuusi vir- den 1988 osasuoritusten maksamiseen. 17100: kaa sekä käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksissa 17101: 300 virkaa. 1989 II lisämenoarvio ........ . 44 500 000 17102: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarpeesta aiheu- 1989 menoarvio ............... . 1 680 500 000 17103: tuu 44 000 000 mk menojen ennakoitua suu- 1988 tilinpäätös ............... . 1 537 426 542 17104: remmasta kasvusta ja 500 000 mk yhden yksi- 1987 " 0. 0 1 338 160 623 17105: •• 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17106: 17107: 17108: 17109: 17110: 67. Yksityiset ammatilliset oppilaitokset 17111: 17112: Selvitysosa: Tarkoituksena on peruuttaa yh- Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksista vähen- 17113: den yksityisen maatalousoppilaitoksen ylläpitä- netään kaksi tointa siirtona momentille 17114: mislupa 1.10.1989 lukien. 29.65.30. 17115: Yhden yksityisen maatalousoppilaitoksen 17116: lakkauttamisen johdosta vähennetään maata- 17117: 50. Valtionavustus käyttökustannuksiin (ar- 17118: lousoppilaitoksista kaksi tointa. 17119: viomääräraha) 17120: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve 17121: Momentille myönnetään lisäystä 15 800 000 16 600 000 mk aiheutuu toiminnan ennakoitua 17122: mk. suuremmasta kasvusta ja 300 000 markan vä- 17123: Pääluokka 29 31 17124: 17125: hennys luvun selvitysosan perusteluihin viitaten Iisten oppilaitosten omien huoneistojen hank- 17126: yhden oppilaitoksen lakkauttamisesta. Yhden kimiseen ja niiden kalustamiseen liittyviä pe- 17127: kuvataideoppilaitoksen kunnallistamisesta ai- rustamissuunnitelmia ja toteuttamisohjelmia 17128: heutuu vähennystä 500 000 mk siirtona mo- siten, että niiden hyväksyttävien kustannusar- 17129: mentille 29.65.30. vioiden määrä on molemmissa enintään 17130: 15 100 000 mk. Momentille ei edellä olevan 17131: 1989 II lisämenoarvio .......... . 15 800 000 johdosta myönnetä lisäystä. 17132: 1989 menoarvio ................. . 160 700 000 17133: Selvitysosa: Valtionapuna suoritetaan 2/3 17134: 1988 tilinpäätös ................. . 145 069 315 hyväksyttävistä perustamiskustannuksista 10 17135: 1987 " ................. . 127 287 270 17136: vuoden aikana rakennuksen valmistumisen jäl- 17137: keen lainojen tasakuoletuksina korkoineen. 17138: 51. Valtionapu invalidien ammatillisille op- 17139: pilaitoksille (arviomääräraha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 062 000 17140: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 1988 tilinpäätös ................... 83 747 939 17141: vuonna 1989 saa hyväksyä invalidien ammatil- 1987 " ................... 76 518 454 17142: 17143: 17144: 17145: 17146: 69. Ammatillinen kurssitoiminta ja ammatilliset erikoisoppilaitokset 17147: 17148: 26. Ammatilliset pätevyystutkinnot (arvio- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . -2 700 000 17149: määräraha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704 800 000 17150: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 1988 tilinpäätös .................. 681 061 422 17151: mk. 1987 " .................. 657 161 931 17152: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 17153: ennakoitua suuremmasta pätevyystutkintojen 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) 17154: määrästä ja arvioitua suuremmasta palkkioi- 17155: den tarkistuksesta. Momentille myönnetään lisäystä 2 700 000 17156: mk, jota saa käyttää Savonlinnan ammatillisen 17157: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 1 000 000 kurssikeskuksen kalustohankinnoista aiheutu- 17158: 1989 menoarvio .................... 2 755 000 vien menojen maksamiseen. 17159: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 496 511 17160: 1987 " .................... 2 183 480 17161: 1989 II lisämenoarvio ........... . 2 700 000 17162: 1989 menoarvio .................. . 20 500 000 17163: 27. Työllisyyskoulutus (arviomääräraha) 1988 tilinpäätös .................. . 20 000 000 17164: Momentilta vähennetään 2 700 000 mk. 1987 " .................. . 22 000 000 17165: 17166: 17167: 17168: 17169: 74. Oppisopimuslakiin perustuva ammattikoulutus 17170: 17171: 27. Kurssitoiminta (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ............ 15 000 000 17172: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 450 000 17173: Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 1988 tilinpäätös ................... 33 288 143 17174: mk. 1987 " ................... 26 213 904 17175: 17176: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarpeesta aiheu- 40. Korvaus työnantajil/e (arviomääräraha) 17177: tuu 10 000 000 mk vuoden 1988 osasuorituksis- Momentilta vähennetään 10 000 000 mk. 17178: ta ja 5 000 000 mk uusittujen oppiohjelmien ja 17179: opintososiaalisiin etuuksiin oikeuttavien oppi- Selvitysosa: Vähennys aiheutuu sopimusten 17180: laiden määrän kasvusta. arvioitua pienemmästä määrästä. Vähennyk- 17181: 32 Pääluokka 29 17182: 17183: sestä 5 000 000 mk kohdistuu oppisopimuksiin 1989 II lisämenoarvio ......... . -10 000 000 17184: ja 5 000 000 mk koulutussopimuksiin. 1989 menoarvio ................ . 165 000 000 17185: 1988 tilinpäätös ................ . 147 831 039 17186: 1987 " ............... . 125 828 627 17187: 17188: 17189: 17190: 17191: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen 17192: 17193: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat CERN:in yhteistyöhankkeista vuonna 1989 ai- 17194: (siirtomääräraha) heutuvien menojen maksamiseen. 17195: Momentille myönnetään lisäystä 2 300 000 1989 II lisämenoarvio .......... . 2 300 000 17196: mk. 1989 menoarvio ................. . 162 000 000 17197: Selvitysosa: Lisämääräraha on tarkoitus 1988 tilinpäätös ................. . 132 000 000 17198: käyttää Euroopan hiukkastutkimuskeskus 1987 " ................. . 127 000 000 17199: 17200: 17201: 17202: 17203: 90. Taiteen tukeminen 17204: 17205: 54. Valtionosuudet musiikkioppilaitoksille 76. Oopperatalon rakennustyöt (siirtomää- 17206: ja musiikin ammatilliseen koulutukseen (arvio- räraha) 17207: määräraha) Momentille myönnetään lisäystä 150 000 000 17208: Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000 mk, jota saa käyttää oopperatalon rakennus- 17209: mk. töiden jatkamisesta aiheutuvien menojen mak- 17210: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu samiseen. Lisäksi momentin perusteluja muu- 17211: palvelussuhteen ehtojen ennakoitua suurem- tetaan siten, että hankkeen osaurakkatarjouk- 17212: mista tarkistuksista, uusien oppilaspaikkojen siin perustuva kustannusarvio on 650 000 000 17213: aiheuttamista ennakoitua suuremmista kustan- mk ja yksikkökustannus 25 420 mk/m2 • 17214: nuksista ja ennakoitua suuremmasta loppusuo- 17215: ritusten määrästä. Selvitysosa: Hankkeeseen on aikaisemmin 17216: myönnetty 347 000 000 mk, mistä on peruun- 17217: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 12 000 000 tunut 187 403 695 mk. 17218: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 100 000 17219: 1988 tilinpäätös ................... 39 550 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 150 000 000 17220: 1987 " ................... 10 850 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 000 000 17221: 17222: 17223: 17224: 17225: 91. Urheilun ja nuorisonkasvatustyön tukeminen 17226: 17227: 54. Valtionapu urheiluun ja liikuntakasva- lutoiminnan tehostamiseen Vöyrillä. Momen- 17228: tustyöhön tille ei tämän johdosta myönnetä lisäystä. 17229: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 17230: momentille myönnetty 100 000 markan ehdolli- 17231: nen määräraha Norrvallan kuntoutuskeskuk- 17232: selle urheilutoiminnan tehostamiseen Vöyrillä 17233: voidaan käyttää avustuksen maksamiseen Elev- 1989 menoarvio ................... . 720 000 17234: förbundet vid Vörå folkhögskola r.f. -nimiselle 1988 tilinpäätös ................... . 225 000 17235: yhdistykselle Norrvallan liikuntaopiston urhei- 1987 " ................... . 5 180 000 17236: Pääluokka 29 33 17237: 17238: 55. Lahden MM-hiihtojen juhlarahan tuo- Selvitysosa: Rahapaja tuloottaa momentille 17239: ton perusteella myönnettävät avustukset liikun- 12.28.50 (Rahapajan tulot) Lahden MM-hiih- 17240: tapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilo- tojen juhlarahan nettotuottona 6 928 000 mk. 17241: jen rakentamiseen (siirtomääräraha) Määrärahasta on tarkoitus käyttää 1 928 000 17242: mk avustuksen maksamiseen Lahden kaupun- 17243: Momentille myönnetään 6 928 000 mk. gille MM-kisapaikkojen rakentamiskustannuk- 17244: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- siin. Kisahanketta varten on aikaisemmin 17245: seen liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien myönnetty liikuntapaikkarakentamiseen vara- 17246: vapaa-aikatilojen perustamiskustannuksiin tuista määrärahoista 5 000 000 mk. 17247: sekä enintään 100 000 mk urheilulaitosten ra- 17248: kentamiseen liittyvään tutkimustyöhön. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 6 928 000 17249: 17250: 17251: 17252: 17253: 94. Museovirasto 17254: 17255: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) peuttamiseksi Turun kaupunki lainaa valtiolle 17256: korottomasti 5 500 000 mk kolmeksi vuodeksi. 17257: Momentille myönnetään lisäystä 5 500 000 17258: mk, jota saa käyttää Turun linnan korjaustöis- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 5 500 000 17259: tä aiheutuvien menojen maksamiseen. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 450 000 17260: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 300 000 17261: Selvitysosa: Turun linnan korjaustöiden no- 1987 " .................... 7 200 000 17262: 17263: 17264: 17265: 17266: 95. Suomen elokuva-arkisto 17267: 17268: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio ............. . 230 000 17269: Momentille myönnetään lisäystä 230 000 1989 menoarvio ................... . 3 350 000 17270: mk. 1988 tilinpäätös ................... . 3 779 448 17271: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1987 " ................... . 3 889 172 17272: varastotilan vuokramenoista. 17273: 17274: 17275: 17276: 17277: 96. Elokuvien tarkastus 17278: 17279: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 400 000 17280: Momentille myönnetään lisäystä 400 000 1989 menoarvio ...................... 550 000 17281: mk. 1988 tilinpäätös ...................... 238 121 17282: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1987 " ...................... 106 397 17283: lainsäädännön edellyttämien painatusmenojen 17284: kasvusta. 17285: 5 391245R 17286: 34 Pääluokka 29 17287: 17288: 98. Kansainvälinen yhteistyö 17289: 17290: 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siir- avustuksesta Suomi-Neuvostoliitto-Seura ry:n 17291: tomääräraha 2 v) toimintaan. 17292: Momentille myönnetään lisäystä 300 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 1 000 000 17293: mk. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 430 000 17294: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 076 117 17295: ulkomaanlehtorien palkkausten tarkistuksista. 1987 " ................... 25 233 700 17296: 1989 II lisämenoarvio ........... . 300 000 17297: 1989 menoarvio .................. . 39 200 000 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) 17298: 1988 tilinpäätös .................. . 37 323 630 Momentin perusteluja muutetaan siten, että 17299: 1987 " .................. . 33 541 198 määrärahaa saa käyttää kaluston, mukaanlu- 17300: kien arvoltaan vähäinen kalusto, hankinnasta 17301: 50. Eräät avustukset myös Messeniuksenkadun tutkija-asuntolaan 17302: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentil- 17303: mk. le ei tämän johdosta myönnetä lisäystä. 17304: Selvitysosa: Lisäyksestä 800 000 mk aiheu- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 500 000 17305: tuu avustuksesta Hanasaaren kulttuurikeskuk- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700 000 17306: sen uusien tilojen varustamiseen ja 200 000 mk 1987 " .................... 1 500 000 17307: 17308: 17309: 17310: 17311: 99. Opetusministeriön hallinnonalan muut menot 17312: 17313: 27. Lastentarhanopettajien väliaikaisen kou- Suomen Sotaveteraaniliitolle saadaan myön- 17314: lutuksen järjestäminen tää, vaikka kirkon keskusrahasto ei toistaiseksi 17315: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 ole tehnyt päätöstä vastaavan osuuden suorit- 17316: mk. tamisesta. Momentille ei tämän johdosta 17317: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu myönnetä lisäystä. 17318: aloitetun koulutuksen ennakoitua suuremmista 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 1 000 000 17319: kustannuksista. 1989 menoarvio ................... 21 545 000 17320: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 000 000 1988 tilinpäätös ................... 16 993 470 17321: 1989 menoarvio .................. . 10 300 000 1987 " ................... 17 089 990 17322: 1988 tilinpäätös .................. . 10 325 453 17323: 1987 " .................. . 9 525 879 71. Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta 17324: Neuvostoliitosta (siirtomääräraha) 17325: 50. Eräät avustukset Momentin perusteluja muutetaan siten, että 17326: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 osa vuoden 1989 laitehankintojen kauppahin- 17327: mk, jota saa käyttää erityisavustuksen maksa- nasta voidaan erityistapauksissa maksaa vuo- 17328: miseen Suomen Rauhanliitto-YK -yhdistykselle den 1989 aikana. Momentille ei tämän johdos- 17329: Helsingissä vuonna 1990 järjestettävän END- ta myönnetä lisäystä. 17330: konvention valmistelua ja toteutusta varten. 1989 menoarvio ................... 33 560 000 17331: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 650 000 17332: ten, että 140 000 markan suuruinen avustus 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 650 000 17333: 35 17334: 17335: Pääluokka 30 17336: 17337: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 17338: 17339: 01. Maa- ja metsätalousministeriö 17340: 17341: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 000 000 17342: 2 v) 1988 tilinpäätös .................... 3 826 476 17343: Selvitysosa: Määräraha on muutettu kaksi- 1987 " .................... 3 425 407 17344: vuotiseksi siirtomäärärahaksi. 17345: 17346: 17347: 17348: 17349: 08. Maataloushallinto 17350: 17351: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha hinnä maatilahallituksen maksettavaksi tuomi- 17352: 2 v) tusta vahingonkorvauksesta. 17353: Momentille myönnetään lisäystä 330 000 1989 II lisämenoarvio ........... . 330 000 17354: mk. 1989 menoarvio .................. . 16 500 000 17355: 1988 tilinpäätös .................. . 12 908 401 17356: Selvitysosa: Määrärahan lisätarve johtuu lä- 1987 " 11 944 469 17357: 17358: 17359: 17360: 17361: 29. Valtion viljavarasto 17362: 17363: 62. Korvaus valtion viljavarastolle tuhinnoittelun muutoksen aiheuttamien hin- 17364: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. nanmenetysten vuoksi. 17365: Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksami- 17366: seen liikevaihtoveron korotuksen ja viljan laa- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 10 000 000 17367: 17368: 17369: 17370: 17371: 30. Maatalouden neuvontatyön tukeminen 17372: 17373: 40. Valtionapu maatilatalouden ja maaseu- 42. Valtionapu siipikarjatalouden kehittämi- 17374: tuelinkeinojen kehittämiseen seen 17375: 17376: Momentille myönnetään lisäystä 1 020 000 17377: Momentille myönnetään lisäystä 13 000 mk. 17378: mk. 17379: 17380: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 020 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 13 000 17381: 1989 menoarvio .................. . 67 015 000 1989 menoarvio ...................... 919 000 17382: 1988 tilinpäätös .................. . 63 339 935 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 882 157 17383: 1987 " .................. . 57 708 000 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 825 400 17384: 36 Pääluokka 30 17385: 17386: 47. Valtionapu puutarhatalouden kehittämi- 1989 II lisämenoarvio.............. 123 000 17387: seen 1989 menoarvio .................... 3 186 000 17388: Momentille myönnetään lisäystä 123 000 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 902 696 17389: mk. 1987 " .................... 2 574 050 17390: 17391: 17392: 17393: 17394: 31. Maataloustuotteiden hintatuki 17395: 17396: 41. Viljelmäkoon mukaan maksettava hinta- palkkioiden korotusten perusteella arvioitu 17397: poliittinen tuki (siirtomääräraha) määrärahan lisätarve on 108 800 000 mk. 17398: Momentille myönnetään lisäystä 107 400 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 108 800 000 17399: mk. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 4 500 000 17400: Selvitysosa: 28.2.1989 tehdyn maataloustulo- 1988 tilinpäätös .................. 874 500 000 17401: sopimuksen mukaan pinta-alalisiin käytetään 1987 " .................. 874 500 000 17402: 67 400 000 mk. Kun määrärahan mitoituksessa 17403: on otettu huomioon 27 000 000 mk varauksena 45. Sokerituotannon tukeminen (siirtomää- 17404: vuodelle 1989 sekä lisäyksenä 67 000 000 mk räraha 2 v) 17405: vuodelta 1988 maksettavina pinta-alalisinä, Momentille myönnetään lisäystä 9 600 000 17406: määrärahan lisätarve on 107 400 000 mk. mk. 17407: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 107 400 000 Selvitysosa: Satovuonna 1988/89 tuotetoista 17408: 1989 menoarvio .................. 915 000 000 juorikkaista valmistetun sokerin hinnanalen- 17409: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603 843 000 nuskorvausten määräksi muodostui 17410: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583 842 900 201 100 000 mk. Korvauksia on maksettu 17411: 11 500 000 mk vuonna 1988 ja vuoden 1989 17412: 42. Alueittainen hintapoliittinen tuki (siirto- määrärahasta 180 000 000 mk eli yhteensä 17413: määräraha) 191 500 000 mk. Hinnanalennuskorvauksiin 17414: Momentilta vähennetään 7 000 000 mk. tarvitaan lisää 9 600 000 mk. 17415: Selvitysosa: 28.2.1989 tehdyn maataloustulo- 1989 II lisämenoarvio .......... . 9 600 000 17416: sopimuksen mukaan aluetukeen käytetään 1989 menoarvio ................. . 180 000 000 17417: 20 000 000 mk. Kun määrärahan mitoituksessa 1988 tilinpäätös ................. . 183 794 288 17418: on otettu huomioon 27 000 000 mk varauksena 1987 " 174 999 956 17419: vuodelle 1989, määrärahasta vähennetään 17420: 7 000 000 mk. 46. Öljykasvituotannon tukeminen (arvio- 17421: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . -7 000 000 määräraha) 17422: 1989 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . 643 600 000 Momentille myönnetään lisäystä 56 100 000 17423: 1988 tilinpäätös................. 619 604 400 mk. 17424: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . 593 304 400 Selvitysosa: Määrärahan lisäys käytetään 17425: 16,5 milj. kilon siemenmäärän hinnanalen- 17426: 43. Muu hintapoliittinen tuki (siirtomäärä- nuskorvauksiin. Vuonna 1989 voidaan myön- 17427: raha) tää varoja yhteensä noin 118 milj. kilon sie- 17428: Momentille myönnetään lisäystä 108 800 000 menmäärän hinnanalennuskorvauksiin. 17429: mk. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 56 100 000 17430: Selvitysosa: 28.2.1989 tehdyn maataloustulo- 1989 menoarvio .................. 330 000 000 17431: sopimuksen mukaisten maidon ja kananmu- 1988 tilinpäätös .................. 357 845 049 17432: nien lisähinnan sekä naudanlihan tuotanto- 1987 " .................. 473 405 122 17433: Pääluokka 30 37 17434: 17435: 32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon taspainottamistoimenpiteet 17436: 17437: 40. Maataloustuotteiden vientituki (arvio- tarkoitus viedä kesän 1989 sadon rehuviljaa 17438: määräraha) noin 195 milj. kiloa vuoden 1989 puolella. 17439: Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000 Lisävaroja tarvitaan siten noin 35 milj. kilon 17440: mk, jota saa käyttää viljan ja vientimaltaiden vientiä varten. 17441: vienti tukeen. 17442: Selvitysosa: Tulo- ja menoarviossa varatun 1989 II lisämenoarvio ....... . 50 000 000 17443: vientituen arvioidaan riittävän noin 250 milj. 1989 1 lisämenoarvio ........ . - 105 000 000 17444: kilon rehuviljan vientiin, mistä vuoden 1989 1989 menoarvio .............. . 2 498 000 000 17445: satoa olisi 160 milj. kiloa. Satovuoden 1989/90 1988 tilinpäätös .............. . 1 572 538 130 17446: normaalia paremman viljasadon johdosta on 1987 " 2 352 455 460 17447: 17448: 17449: 17450: 17451: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen 17452: 17453: 44. Avustukset maaseudun pienimuotoisen määrä on 3 prosenttiyksikköä, mistä aiheutuu 17454: elinkeinotoiminnan edistämiseen (arviomää- menoja noin 17 milj. mk. Tarkoitus on muut- 17455: räraha) , taa korkotuen korkoavustuksen perusteita vuo- 17456: Momentin perusteluja muutetaan siten, että den 1988 toisessa lisämenoarviossa myönnetyn 17457: vuonna 1989 saa maaseudun pienimuotoisen määrärahan rajoissa. Tarkoituksena on, että 17458: elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain korkoavustuksen määrä ensimmäisen lainavuo- 17459: (1031186) mukaisia avustuksia myöntää enin- den aikana on uusien lainojen osalta 6 prosent- 17460: tään 125 000 000 mk. Momentille ei tämän tiyksikköä ja vanhojen lainojen osalta 5 pro- 17461: johdosta myönnetä lisäystä. senttiyksikköä. 17462: Selvitysosa: Avustusten myöntämisvaltuuden 17463: lisäys aiheutuu avustusten arvioitua suurem- Turkisalan taantuma on jatkunut arvioitua 17464: masta kysynnästä. Avustusvaltuuksien lisäyk- kauemmin. Tarjonnan voimakkaan supistami- 17465: sestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan myöhem- sen arvioidaan tasapainottavan markkinat 1-2 17466: pinä vuosina menoja siten, että vuonna 1990 vuodessa. Tämän vuoksi on tarpeen avustaa 17467: 2 000 000 mk, vuonna 1991 5 000 000 mk, edelleeen sellaisia yrityksiä, joilla on kannatta- 17468: vuonna 1992 2 000 000 mk sekä vuosina van toiminnan edellytykset. 17469: 1993-1994 1 000 000 mk. 17470: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 13 000 000 17471: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 840 994 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000 000 17472: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 926 718 17473: 17474: 45. Avustus turkistarhaajien korkokustan- 46. Avustus turkiseläinkannan tervehdyttä- 17475: nuksiin (siirtomääräraha) miseksi (siirtomääräraha) 17476: Momentille myönnetään 13 000 000 mk. 17477: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tar- Momentille myönnetään 4 000 000 mk. 17478: kemmin määräämin perustein turkistarhaajien Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tar- 17479: enintään 100 000 000 markan määräisten kor- kemmin määräämin perustein avustusten mak- 17480: kotukilainojen korkomenojen avustuksiin. samiseen turkistarhaajille minkkikannan uudis- 17481: Korkoavustusta maksetaan enintään kolmena tamiseen plasmasytoosi-viruksen johdosta. 17482: lainavuotena vuosien 1989-92 aikana. 17483: Selvitysosa: Vuoden 1988 toisessa lisämeno- Selvitysosa: Turkiseläinkannan laadullisella 17484: arviossa myönnettiin 20 000 000 markan mää- parantamisella nostetaan nahkojen laatua ja 17485: räraha turkistarhaajien korkotukilainojen kor- tarhauksen tuottavuutta. 17486: koavustuksiin. Korkotukilainoja nostettiin yh- 17487: teensä noin 250 milj. mk. Korkoavustuksen 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 4 000 000 17488: 38 Pääluokka 30 17489: 17490: 49. Maatalouden ja maaseudun pienimuo- ta viljelijöille on myönnetty huomattavan pal- 17491: toisen elinkeinotoiminnan korkotuki (arvio- jon lykkäyksiä lainan lyhennysten ja koron 17492: määräraha) maksun osalta. Korkotukilainojen määrän li- 17493: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 sääntymisestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan 17494: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan myöhempinä vuosina menoja siten, että vuon- 17495: siten, että vuonna 1989 saa hyväksyä maatila- na 1990 3 000 000 mk, vuonna 1991 2 700 000 17496: lain (188/77) mukaisia korkotukilainoja enin- mk, vuonna 1992 2 500 000 mk, vuonna 1993 17497: tään 875 000 000 mk. 2 300 000 mk ja vuodesta 1994 lähtien 17498: Selvitysosa: Maatilalain mukaisten korkotu- 10 000 000 mk. 17499: kilainojen myöntämisvaltuuden lisäys aiheutuu 17500: lainojen arvioitua suuremmasta kysynnästä. 1989 II lisämenoarvio .......... . 10 000 000 17501: Määrärahan lisätarve aiheutuu lähinnä arvioi- 1989 menoarvio ................. . 188 600 000 17502: tua suuremmasta lainakannasta, mikä johtuu 1988 tilinpäätös ................. . 166 582 149 17503: siitä, että vuoden 1988 satovahinkojen johdos- 1987 " ................. . 124 762 444 17504: 17505: 17506: 17507: 17508: 35. Metsästys ja porotalous 17509: 17510: 48. Poronomistajien ansionmenetysten kor- Selvitysosa: Tukea myönnetään erillisen ha- 17511: vaukset (siirtomääräraha) kemusmenettelyn kautta. Tuen saamisen edel- 17512: Momentille myönnetään 8 000 000 mk. lytyksenä on, että elinkeinon harjoittaminen 17513: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tar- muutoin vaarantuisi. Porotalouden tervehdyt- 17514: kemmin määräämin perustein poronomistajien tämiseksi laaditaan viipymättä toimenpideoh- 17515: Poro ja Riista Oy:n konkurssissa menettämien jelma. 17516: ansioiden osittaiseksi korvaamiseksi sekä po- 17517: ronlihan vientituen maksamiseen. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 8 000 000 17518: 17519: 17520: 17521: 17522: 37. Kalatalous 17523: 17524: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 1 500 000 17525: 2 v) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 400 000 17526: Selvitysosa: Määräraha on muutettu kaksi- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 400 000 17527: vuotiseksi siirtomäärärahaksi. 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 660 000 17528: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 700 000 17529: 46. Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten 17530: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 195 038 johdosta (siirtomääräraha) 17531: 1987 " .................... 2 056 541 17532: Momentille myönnetään lisäystä 200 000 17533: mk, jota saa käyttää valtioneuvoston tarkem- 17534: 42. Kalastuksesta saatavan tulon vakaannut- 17535: min määräämin perustein lohenkalastusta kos- 17536: taminen ja kalansaaliin käytön edistäminen kevista rajoituksista johtuvien korvausten 17537: (siirtomääräraha) maksamiseen kalastajille. 17538: Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 17539: mk, jota saa käyttää kalastustulolain (1157 /88) 1989 II lisämenoarvio ............. . 200 000 17540: mukaisten sekä kotimaisten kalavarojen tal- 1989 menoarvio ................... . 1 000 000 17541: teenoton edistämisestä aiheutuvien menojen 1988 tilinpäätös ................... . 1 000 000 17542: maksamiseen. 1987 " 1 200 000 17543: Pääluokka 30 39 17544: 17545: 38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 17546: 17547: 25. Lohenpoikasten hankinta Selvitysosa: Tarkoituksena on hankkia yksi- 17548: Momentille myönnetään 600 000 mk. Mää- tyisiltä kalanviljelijöiltä noin 200 000 kappalet- 17549: rärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousminis- ta lohenpoikasia. 17550: teriön tarkemmin määräämin perustein istutus- 17551: toimintaan soveltuvien, laadultaan moitteetto- 17552: mien lohenpoikasten ostamisesta, kuljettami- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 600 000 17553: sesta ja istutuksesta aiheutuneiden palkkaus- ja 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 000 000 17554: muiden kulutusmenojen maksamiseen. 1987 " .................... 2 301 529 17555: 17556: 17557: 17558: 17559: 40. Vesivarojen käyttö 17560: 17561: 15. Vesioikeudelliset velvoitteet (siirtomää- lahden ruoppaamisesta sekä Saimaan poik- 17562: räraha) keusjuoksutuksesta annetuista vesioikeudelli- 17563: Momentille myönnetään lisäystä 600 000 sista päätöksistä aiheutuvien velvoitteiden hoi- 17564: mk. Lisäyksestä saa käyttää enintään 150 000 tamisesta. 17565: mk muiden velvoitteiden edellyttämiin tehtä- 17566: viin palkattavan tilapäisen henkilöstön palk- 1989 II lisämenoarvio ............. . 600 000 17567: kausmenojen maksamiseen. 1989 menoarvio ................... . 6 750 000 17568: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve johtuu 1988 tilinpäätös ................... . 7 360 000 17569: Lappa- ja Evijärven säännöstelystä, Kimolan- 1987 " ................... . 7 600 000 17570: 17571: 17572: 17573: 17574: 50. Yleismetsätalous 17575: 17576: 26. Siemenhankinta (siirtomääräraha) 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000 17577: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 17578: Määrärahaa saa käyttää metsähallituksen tar- 43. Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöis- 17579: kemmin määräämin perustein kuusen siemenen tä aiheutuvat korvaukset (siirtomääräraha) 17580: hankinnasta aiheutuvien menojen maksami- Momentin perusteluja muutetaan siten, että 17581: seen. määrärahaa saa käyttää Iijoen vesistön uitto- 17582: Selvitysosa: Kuusen siemenvarastot ovat väylätöistä aiheutuneiden vahinkojen korvaus- 17583: maan eteläosia lukuunottamatta erittäin vähis- ten lisäksi myös vahinkojen arvioimisesta ai- 17584: sä. Kuluvana vuonna saadaan runsas kuusen heutuvien menojen maksamiseen. Momentille 17585: siemensato koko maassa. Yksityismetsien sie- ei edellä olevan johdosta myönnetä lisäystä. 17586: menhuollon turvaamiseksi on tarpeen hankkia 17587: kuusen siementä Pohjois-Suomesta 15 vuoden 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 000 000 17588: tarvetta varten ja Keski-Suomesta 5 vuoden 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000 17589: tarvetta varten yhteensä noin 8 000 kg. 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 500 000 17590: 17591: 17592: 17593: 17594: 58. Yksityismetsätalous 17595: 17596: 42. Valtionapu metsälautakunnille Momentille myönnetään lisäystä 1 450 000 17597: mk. 17598: 40 Pääluokka 30 17599: 17600: 1989 II lisämenoarvio .......... . 1 450 000 1989 II lisämenoarvio .......... . 28 000 000 17601: 1989 menoarvio ................. . 279 222 000 1989 menoarvio ................. . 185 000 000 17602: 1988 tilinpäätös ................. . 260 635 000 1988 tilinpäätös ................. . 202 500 000 17603: 1987 " ................. . 235 328 492 1987 " ................. . 174 000 000 17604: 17605: 44. Valtionapu metsänparannustöihin (siir- 17606: 83. Metsänparannuslainat (siirtomääräraha) 17607: tomääräraha) 17608: Momentille myönnetään lisäystä 28 000 000 Momentilta vähennetään 20 000 000 mk. 17609: mk. Lisäyksestä saa käyttää 3 000 000 mk 17610: Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamises- 1989 II lisämenoarvio ......... . -20 000 000 17611: ta annetun lain (1057 /82) mukaisiin metsänvil- 1989 menoarvio ................ . 150 000 000 17612: jelystä aiheutuviin menoihin myönnettävien 1988 tilinpäätös ................ . 125 000 000 17613: valtionapujen maksamiseen. 1987 " ............... . 171 500 000 17614: 17615: 17616: 17617: 17618: 70. Maatalouden tutkimuskeskus 17619: 17620: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha misestä aiheutuvien palkkaustenluonteisten 17621: 2 v) menojen maksamiseen. Momentille ei edellä 17622: Momentin perusteluja muutetaan siten, että olevan johdosta myönnetä lisäystä. 17623: määrärahaa saa käyttää myös tutkimusprojek- 17624: teissa ja geenipankkitoiminnassa tarvittavan 1989 menoarvio ................... 35 900 000 17625: henkilöstön palkkausten ja lakisääteisten työ- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 482 171 17626: eläkevakuutusmaksujen sekä hallinnon kehittä- 1987 " ................... 27 174 283 17627: 17628: 17629: 17630: 17631: 76. Metsäntutkimuslaitos 17632: 17633: 24. Tutkimuksen yleiskustannukset ja met- 29. Muut kulutusmenot 17634: sätalousmenot (siirtomääräraha) 17635: Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 17636: mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, että 17637: Selvitysosa: Lisämääräraha on tarkoitus määrärahasta saa käyttää enintään 2 000 000 17638: käyttää myrskytuho-, koeala- ym. hakkuisiin mk metsätalouden käyttömenojen maksami- 17639: sekä maanpinnan valmistus- ja taimikonhoito- seen. Momentille ei edellä olevan johdosta 17640: töihin. Toiminnasta kertyvät tulot on merkitty myönnetä lisäystä. 17641: momentille 12.30.76. 17642: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 500 000 17643: 1989 menoarvio .................. . 18 300 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000 000 17644: 1988 tilinpäätös .................. . 18 349 237 1988 tilinpäätös ................... 18 031 770 17645: 1987 " .................. . 17 870 740 1987 " ................... 15 976 677 17646: 17647: 17648: 17649: 17650: 95. Metsähallituksen metsät 17651: 17652: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 17653: mk, jota saa käyttää Imarin taimitarhan yhtey- 17654: Pääluokat 30 ja 31 41 17655: 17656: teen rakennettavan siemenkeskuksen laitehan- 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 700 000 17657: kinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. 1989 menoarvio .................. . 12 900 000 17658: 1988 tilinpäätös .................. . 12 500 000 17659: 1987 , .................. . 13 000 000 17660: 17661: 17662: 17663: 17664: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 17665: 17666: 25. Kansainvälinen yhteistyö annetun lain (284/83) 2 §:n mukaisten vahin- 17667: Momentille myönnetään lisäystä 450 000 kojen ja kustannusten korvaamiseen sekä piiri- 17668: mk. metsälautakunnille lain 4 §:n 2 momentin no- 17669: 450 000 jalla suoritettaviin korvauksiin maatalouslauta- 17670: 1989 II lisämenoarvio ........... . 17671: kunnille annetusta asiantuntija-avusta. Määrä- 17672: 1989 menoarvio .................. . 11 879 000 rahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin koh- 17673: 1988 tilinpäätös .................. . 11 928 753 distuvien menojen maksamiseen. 17674: 1987 , .................. . 10 008 562 17675: 17676: 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien 17677: vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha) 17678: Momentille myönnetään 6 000 000 mk. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 6 000 000 17679: Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten tul- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 200 000 17680: vien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta 1987 , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 400 000 17681: 17682: 17683: 17684: 17685: Pääluokka 31 17686: LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 17687: 01. Liikenneministeriö 17688: 17689: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 29. Muut kulutusmenot 17690: Tilapäisten virkamiesten palkkauksiin myön- 17691: nettyä määrärahaa saa käyttää yhden henkilön Momentille myönnetään lisäystä 500 000 17692: palkkaamiseksi 1.11.1989 lukien komiteatehtä- mk. 17693: viä varten. Momentille ei edellä olevan johdos- 17694: ta myönnetä lisäystä. 17695: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 500 000 17696: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 267 000 1989 menoarvio .................... 6 935 000 17697: 1988 tilinpäätös ................... 18 280 905 1988 tilinpäätös .................... 5 031 601 17698: 1987 , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 525 349 1987 " .................... 4 629 391 17699: 17700: 6 391245R 17701: 42 Pääluokka 31 17702: 17703: 24. Tiet 17704: 17705: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) tetään töiden aloittamiseksi vt 1 Leppävaara- 17706: Momentille myönnetään lisäystä 23 200 000 Bemböle välin ja kt 51 Espoonlahti-Matinky- 17707: mk. lä välin varustamiseksi keskikaiteilla ja tarpeel- 17708: lisilta osin tievalaistuksella. Molemmat hank- 17709: 1989 II lisämenoarvio .......... . 23 200 000 keet ovat tärkeitä ja kiireellisiä liikenneturvalli- 17710: 1989 menoarvio ................. . 418 255 000 suuden parantamiseksi. 17711: 1988 tilinpäätös ................. . 412 933 516 6. Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin 17712: 1987 " ................. . 372 771 584 määrärahan lisäys 3 000 000 mk käytetään 17713: hankkeen mt 496 Öllölä-Tuupovaara jatkora- 17714: 14. Yleisten teiden kunnossapito (siirtomää- hoitukseen. Lisämäärärahalla työtä pidetään 17715: räraha) käynnissä loppuvuoden ajan. Hankkeen kus- 17716: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000 tannusarvio on 12,8 milj. mk ja siihen on 17717: mk. myönnetty kuluvan vuoden menoarviossa 17718: Selvitysosa: Viime talven vaikeat sääolot li- 3 000 000 mk. 17719: säsivät talvikunnossapidon kustannuksia sekä 13. Lapin tie- ja vesirakennuspiirin 17720: vaurioittivat poikkeuksellisen paljon teiden 12 000 000 markan määrärahalisäyksestä 17721: päällysteitä. Tästä syystä on kesäkauden aika- 5 000 000 mk käytetään hankkeen mt 939 Yl- 17722: na ollut välttämätöntä uusia teiden päällysteitä läsjärvi-Ruottama jatkorahoitukseen ja 17723: suunniteltua enemmän eli yhteensä 3 500 km. 7 000 000 mk hankkeen mt 940, 9401 Äkäs- 17724: Sen aiheuttamat lisämenot ovat 100 000 000 lompolon kylän kohta aloittamiseen. 17725: mk. Siten syksyn kunnossapitomenoihin tarvi- Ylläsjärvi-Ruottama -hankkeen kustannus- 17726: taan lisäystä 100 000 000 mk. arvio on 38,2 milj. mk ja sen rahoitukseen on 17727: 1989 II lisämenoarvio ........ . 100 000 000 myönnetty kuluvan vuoden menoarviossa 5 17728: 1989 menoarvio ............... . 1 770 000 000 milj. mk sekä työllisyysmäärärahoja 2 milj. 17729: 1988 tilinpäätös ............... . 1 780 000 000 mk. Lisärahoituksella työt voidaan pitää käyn- 17730: 1987 " 1 540 000 000 nissä loppuvuoden ajan. 17731: Hankkeen mt 940 ja 9401 Äkäslompolon 17732: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) kylän kohta, Kolari, kustannusarvio on 18 17733: Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 milj. mk. Kyseiset tieosat ovat rakenteeltaan 17734: mk, jota saa käyttää Kuopion tie- ja vesiraken- heikot eivätkä geometrialtaankaan vastaa ny- 17735: nuspiirin konekorjaamon muutostöistä aiheu- kyisen liikenteen tarpeita. Myös kevyen liiken- 17736: tuvien menojen maksamiseen. teen väylät ja tievalaistus puuttuvat. Välillä 17737: Selvitysosa: Kuopion konekorjaamon tilat Saattopora-Rautuvaara aikavien malmikulje- 17738: ovat varastotoimintojen supistumisen johdosta tusten vuoksi hankkeen aloittaminen on kii- 17739: käyneet osin tarpeettomiksi tie- ja vesiraken- reellinen. Siihen sisältyy 5,8 km pituudelta 17740: nuslaitokselle. Korjaamalla tilat valtio voi öljysoratien rakenteen parantamista ja leventä- 17741: vuokrata ne edullisesti ulkopuoliselle. mistä sekä kevyen liikenteen väylän ja tieva- 17742: laistuksen rakentaminen. 17743: 1989 II lisämenoarvio ........... . 2 500 000 17744: 1989 menoarvio .................. . 29 750 000 1989 II lisämenoarvio ........ . 18 000 000 17745: 1988 tilinpäätös .................. . 24 600 000 1989 menoarvio ............... . 2 060 000 000 17746: 1987 " 34 649 922 1988 tilinpäätös ............... . 1 822 000 000 17747: 1987 " 1 680 000 000 17748: 77. Yleisten teiden tekeminen (siirtomäärä- 17749: raha) 87. Maa-alueiden hankinta ja tielain mukai- 17750: Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 set korvaukset (arviomääräraha) 17751: mk, jota saa käyttää vain Uudenmaan, Poh- Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 17752: jois-Karjalan ja Lapin tie- ja vesirakennuspii- mk. 17753: rien hankkeista aiheutuvien menojen maksami- 1989 II lisämenoarvio .......... . 18 000 000 17754: seen. 1989 menoarvio ................. . 137 000 000 17755: Selvitysosa: 1. Uudenmaan tie- ja vesiraken- 1988 tilinpäätös ................. . 142 787 775 17756: nuspiirin määrärahan lisäys 3 000 000 mk käy- 1987 " 130 817 865 17757: Pääluokka 31 43 17758: 17759: 27. Vesitiet 17760: 17761: 77. Vesitietyöt (siirtomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 000 000 17762: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 1989 1 lisämenoarvio ............ . 7 700 000 17763: mk, jota saa käyttää Lempäälän kanavan tur- 1989 menoarvio .................. . 23 900 000 17764: vallisuuslaitteiden rakentamisesta aiheutuvien 1988 tilinpäätös .................. . 25 350 000 17765: menojen maksamiseen. 1987 " .................. . 22 285 000 17766: 17767: 17768: 17769: 17770: 32. Merenkulun edistäminen 17771: 17772: 41. Avustus pientonniston korkomenojen Korkoavustuksen piiriin saa hyväksyä laino- 17773: alentamiseksi (siirtomääräraha) ja vuonna 1989 yhteensä enintään 370 000 000 17774: Momentille myönnetään lisäystä 1 100 000 mk, mihin sisältyy varsinaisessa tulo- ja meno- 17775: mk. Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston arviossa hyväksytty 150 000 000 markan val- 17776: vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti tuus. 17777: avustusten maksamiseen suomalaisille varusta- 17778: moille ulkomaan merikuljetuksiin käytettävien Selvitysosa: Tuella on tarkoitus vaikuttaa 17779: pienalusten hankintaa varten otettujen lainojen alan kannattavuuteen. Tarkoituksena on, että 17780: korkomenojen alentamiseen edellyttäen, ettei avustusta myönnetään samaan hankkeeseen 17781: samaan tarkoitukseen ole myönnetty korkotu- enintään kymmenenä ensimmäisenä lainavuon- 17782: kea momentilta 31.32.40 tai 32.09.40. Avustus- na. Valtioneuvoston vahvistamia avustusperus- 17783: ta saa myöntää vuonna 1989 tehtävien hankin- teita on tarkoitus tarkistaa siten, että avustusta 17784: tojen korkomenoihin enintään 90 prosenttia myönnettäessä otetaan huomioon ulkomaiselta 17785: koron määrästä. Avustuksen myöntämisen telakalta hankintoja suoritettaessa telakan saa- 17786: edellytyksenä on, että aluksen miehitys- ja ma tai hankintaan muutoin ohjattava ulkomai- 17787: muiden käyttökustannusten arvioidaan muo- nen tuki. 17788: dostuvan sellaisiksi, etteivät ne estä aluksen 17789: kannattavaa toimintaa pitkällä aikavälillä. 17790: Avustuksen saajan tulee sitoutua toiminnan 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 1 100 000 17791: jatkamiseen määräajaksi Suomen lipun alla. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000 17792: 17793: 17794: 17795: 17796: 40. Autorekisterikeskus 17797: 17798: 29. Muut kulutusmenot 1 500 000 mk rekisterikilpien ennakoitua suu- 17799: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 remmasta menekistä. 17800: mk. 1989 II lisämenoarvio ........... . 5 000 000 17801: Selvitysosa: Lisätarpeesta aiheutuu 1989 menoarvio .................. . 52 100 000 17802: 3 500 000 mk posti- ja telelaitoksen perimistä 1988 tilinpäätös .................. . 34 965 161 17803: rekisteri-ilmoitusten käsittelymaksuista ja 1987 " 28 698 558 17804: 44 Pääluokka 31 17805: 17806: 50. Ilmatieteen laitos 17807: 17808: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha samiseksi ilmailuhallitukselle lentoasemilla 17809: 2 v) suoritetuista yleiseen sääpalveluun kohdistuvis- 17810: Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 ta tehtävistä. 17811: mk. 1989 II lisämenoarvio ........... . 8 000 000 17812: Selvitysosa: Lisämääräraha käytetään Ilma- 1989 menoarvio .................. . 34 675 000 17813: tieteen laitoksen ja ilmailuhallituksen välillä 1988 tilinpäätös .................. . 25 780 734 17814: tehdyn selvityksen mukaisen korvauksen mak- 1987 " .................. . 21 890 190 17815: 17816: 17817: 17818: 17819: 52. Telehallintokeskus 17820: 17821: 29. Muut kulutusmenot 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) 17822: Momentille myönnetään lisäystä 600 000 17823: mk. 17824: Selvitysosa: Telehallintokeskuksen toiminta Momentille myönnetään lisäystä 800 000 17825: käynnistyi syksyllä 1988. Vuoden 1989 tulo- ja mk. 17826: menoarviota laadittaessa eivät kaikki menoerät 17827: olleet vielä tiedossa. 17828: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 600 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 800 000 17829: 1989 menoarvio ................... 30 120 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 000 000 17830: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 866 821 1988 tilinpäätös . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 810 000 17831: 17832: 17833: 17834: 17835: 55. Tietoliikenteen korvaukset ja avustukset 17836: 17837: 42. Lehdistön yleinen kuljetustuki 1989 II lisämenoarvio .......... . 10 000 000 17838: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 1989 menoarvio ................. . 350 000 000 17839: mk. 1988 tilinpäätös ................. . 349 416 880 17840: Selvitysosa: Lisätarve aiheutuu arvioitua 1987 " 331 554 254 17841: suuremmasta lehtiliikenteen kasvusta. 17842: 17843: 17844: 17845: 17846: 57. Rautatieliikenteen korvaukset 17847: 17848: 62. Valtionrautateiden radanpito (siirtomää- Selvitysosa: Tarkoituksena on rakentaa 17849: räraha) huoltotiet ja palonsammutusjärjestelmät Kot- 17850: Momentille myönnetään 500 000 mk. Mää- kan Hovinsaaren, Haminan ja Vainikkalan 17851: rärahaa saa käyttää vaarallisten aineiden kulje- ratapihoille. Suunnittelu on tarkoitus toteuttaa 17852: tuksessa käytettävien ratapihojen tiejärjestely- niin, että työt ajoittuvat kevääseen 1990. 17853: jen ja palonsammutusjärjestelmien suunnitte- 17854: luun siten, että hankkeet voidaan toteuttaa 17855: vuonna 1990. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 500 000 17856: Pääluokka 31 45 17857: 17858: 90. Valtionrautatiet 17859: 17860: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ........... . 26 000 000 17861: Momentilta vähennetään 20 000 000 mk. 1989 menoarvio .................. . 91 900 000 17862: Peruspalkkaisien virkamiesten palkkaoksiin 1988 tilinpäätös .................. . 84 631 902 17863: myönnettyä määrärahaa jää käyttämättä yh- 1987 " 83 582 557 17864: den viran lakkauttamisen johdosta 1.12.1989 17865: lukien valvontatehtävistä. Vastaavasti momen- 73. Rautatiekaluston hankkiminen (siirto- 17866: tilla 35.01.01 perustetaan yksi virka. määräraha) 17867: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu käyitämättö- Momentille myönnetään lisäystä 18 700 000 17868: mistä viroista. mk, jota saa käyttää kahden virkavaunun han- 17869: kinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. 17870: 1989 II lisämenoarvio ....... . -20 000 000 Vaunujen kustannusarvio on 31 700 000 mk 17871: 1989 menoarvio .............. . 2 500 778 000 vuoden 1990 arviaidossa hintatasossa. 17872: 1988 tilinpäätös .............. . 2 379 551 441 Selvitysosa: Kahden virkavaunun hankintaa 17873: 1987 " ............. . 2 224 287 015 varten tälle momentille on myönnetty vuoden 17874: 1988 ensimma1sessä lisämenoarviossa 17875: 29. Muut käyttömenot (arviomääräraha) 5 000 000 mk sekä varattu Valtionrautateiden 17876: Momentille myönnetään lisäystä 26 000 000 uudistusrahastosta 8 000 000 mk. Osa myönne- 17877: mk. tyistä varoista käytetään vaunujen suunnitte- 17878: luun. 17879: Selvitysosa: Kun Valtionrautatiet muutetaan 17880: uudentyyppiseksi liikelaitokseksi vuoden 1990 1989 II lisämenoarvio .......... . 18 700 000 17881: alusta, on lisämäärärahalla tarkoitus poistaa 1989 menoarvio ................. . 228 300 000 17882: tileistä kuluvan vuoden loppuun mennessä 1988 tilinpäätös ................. . 158 900 000 17883: mm. epäkurantit varastotarvikkeet. 1987 " ................. . 184 300 000 17884: 17885: 17886: 17887: 17888: 92. Ilmailuhallinto 17889: 17890: 21. Muut käyttömenot (arviomääräraha) tille ei myönnetä lisäystä edellä olevan johdos- 17891: Momentille myönnetään lisäystä 7 050 000 ta. 17892: mk. Selvitysosa: Tilausvaltuudella hankitaan len- 17893: nonvarmistuslaitteita 3 milj. markalla. Kassa- 17894: Selvitysosa: Ilmailuhallituksen ja Ilmatieteen menot hankinnasta ajoittuvat vuodelle 1990. 17895: laitoksen työryhmässä tehdyn lentosääpalvelun 17896: laskutus- ja hinnoitteluperusteselvityksen mu- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 500 000 17897: kaisesti ilmailohallinto maksaa Ilmatieteen lai- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 300 000 17898: tokselle kuluvan vuoden sääpalvelun kustan- 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 000 000 17899: nuksina kaikkiaan 29,05 milj. mk. Tästä mää- 17900: rästä on jo budjetoitu kuluvan vuoden meno- 74. Lentokenttien talonrakennustyöt (siirto- 17901: arvioon 22 milj. mk. määräraha) 17902: 1989 II lisämenoarvio .......... . 7 050 000 Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 17903: 1989 menoarvio ................. . 148 899 000 mk. 17904: 1988 tilinpäätös ................. . 155 644 771 Lisäyksestä saa käyttää 5 000 000 mk Hel- 17905: 1987 " ................. . 133 815 461 sinki-Vantaan lentoaseman matkustaja-asema- 17906: rakennuksen yleisöpalvelutilojen laajentamises- 17907: ta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisära- 17908: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) kennuksen hyötyala on 410m2 ja kustannusar- 17909: Ilmailuhallitus saa tilata vuonna 1989 kalus- vio on 9 000 000 mk eli 21 951 mk/m2 sekä 17910: toa siten, että tilaoksista aiheutuu valtiolle muutostyön hyötyala260m2 ja kustannusarvio 17911: kassamenoja enintään 3 000 000 mk. Momen- 2 200 000 mk eli 8 461 mk/m2 • 17912: 46 Pääluokka 31 17913: 17914: Lisäksi lisäyksestä saa käyttää 5 000 000 mk lähtökohtina ovat edellä momentin perusteluis- 17915: Helsinki-Vantaan lentoaseman kotimaan lii- sa mainitut hankkeen laajuutta ja enimmäis- 17916: kenteen asemarakennuksen suunnittelusta ja kustannuksia koskevat päätökset. Lisäksi pää- 17917: rakentamisesta aiheutuvien menojen maksami- tetään hankkeen yleisistä laatuvaatimuksista ja 17918: seen. Hankkeen toteuttamiseksi järjestetään sen toimivuusnäkökohdista. 17919: yhdistetty suunnittelu- ja urakkakilpailu. Mo- 17920: mentin määrärahaa saa käyttää myös yhdistet- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 10 000 000 17921: tyyn suunnittelu- ja urakkakilpailuun kutsutta- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 300 000 17922: ville urakaitsijoille aiheutuvien suunnittelukus- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 430 000 17923: tannusten osittaiseen maksamiseen. 1987 " ................... 18 810 000 17924: Yhdistetyssä suunnittelu- ja urakkakilpailus- 17925: sa hankkeen kiinteähintaisten kustannusten 87. Maa- ja esterajoitusalueiden hankinta 17926: enimmäismääräksi asetetaan 200 000 000 mk (siirtomääräraha) 17927: ja asemarakennuksen hyötyalaksi enintään Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 17928: 11 300 m 2 • mk, jota saa käyttää Kuusamon lentoaseman 17929: Selvitysosa: Yleisöpalvelutilojen laajentami- kehittämiseen liittyvien maa- ja esterajoitusalu- 17930: nen on kiireellinen lentoaseman matkustajapal- eiden hankinnoista aiheutuvien menojen mak- 17931: velun ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Hanke samiseen. 17932: lisää lentoaseman tuloja 1,8 milj. markalla Selvitysosa: Kuusamon lentoaseman kiitotie 17933: vuodessa ja on taloudellisesti kannattava. Han- valmistuu syksyllä 1989 suihkuliikennekelpoi- 17934: ketta varten on aikaisemmin myönnetty seksi kotimaassa käytettävälle kalustolle. Suih- 17935: 6 200 000 mk. kuliikennekäytön edellytyksenä on lisämaa-alu- 17936: Lentoliikenteen nopean kasvun vuoksi on eiden hankinta. Lunastustoimituksessa pyydet- 17937: tarkoitus kiirehtiä Helsinki-Vantaan lentoase- tävä ennakkohaltuunottolupa edellyttää ennak- 17938: man kotimaan liikenteen asemarakennuksen kokorvausten maksamista syksyllä 1989. 17939: toteuttamista. Kilpailun lisäämiseksi ja kustan- 17940: nusten nousun hillitsemiseksi on rakennus- 1989 II lisämenoarvio ............. . 1 500 000 17941: hankkeesta tarkoitus pyytää urakkatarjoukset 1989 menoarvio ................... . 1 000 000 17942: siten, että urakkaan sisältyy hankkeen suunnit- 1988 tilinpäätös ................... . 500 000 17943: telu ja varsinainen rakentaminen. Suunnittelun 1987 " ................... . 500 000 17944: 17945: 17946: 17947: 17948: 94. Posti- ja telelaitos 17949: 17950: 05. Eläkkeet (arviomääräraha) akkaille myytävien laitteiden kysynnän suures- 17951: Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 ta lisäyksestä sekä mm. toimilupalaitoksille 17952: mk. maksettavien johtovuokrien lisäyksestä. Asia- 17953: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu arvioitua suu- kaslaitteiden myyntitulot sisältyvät tulomo- 17954: remmasta eläkkeiden määrän lisäyksestä ja mentin 14.04.02 tuloihin. 17955: niiden korotuksista. 1989 II lisämenoarvio .......... . 86 000 000 17956: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 25 000 000 1989 menoarvio ................. . 660 000 000 17957: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 717 680 000 1988 tilinpäätös ................. . 697 757 592 17958: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651 189 281 1987 " ................. . 533110610 17959: 1987 " .................. 573 708 975 17960: 29. Muut käyttömenot (arviomääräraha) 17961: 11. Televerkkojen käyttö ja kunnossapito Momentille myönnetään lisäystä 32 000 000 17962: (arviomääräraha) mk. 17963: Momentille myönnetään lisäystä 86 000 000 Selvitysosa: Kun posti- ja telelaitos muute- 17964: mk. taan uudentyyppiseksi liikelaitokseksi vuoden 17965: Selvitysosa: Lisätarve aiheutuu lähinnä arvi- 1990 alusta, on lisämäärärahalla tarkoitus 17966: oitua suuremmasta palkkatason noususta, asi- poistaa kuluvan vuoden loppuun mennessä 17967: Pääluokat 31 ja 32 47 17968: 17969: mm. epäkurantteja varastotarvikkeita ja saata- 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) 17970: via. Momentin perusteluja muutetaan siten, että 17971: Kuopion automaattisen tietojenkäsittelykes- 17972: kuksen kustannusarvio on 25 900 000 mk. Mo- 17973: mentille ei tämän johdosta myönnetä lisäystä. 17974: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 32 000 000 17975: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309 500 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 250 000 17976: 1988 tilinpäätös .................. 293 249 718 1988 tilinpäätös .................. 101 350 000 17977: 1987 " .................. 271 537 753 1987 " .................. 110 030 000 17978: 17979: 17980: 17981: 17982: 95. Posti- ja telelaitoksen konepajat 17983: 17984: 22. Turun Asennuspaja (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 15 000 000 17985: Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 1989 menoarvio ................... 55 000 000 17986: mk. 1988 tilinpäätös ................... 65 473 125 17987: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu ennakoitua suu- 1987 " ................... 38 238 116 17988: remmasta liiketoiminnan kasvusta. 17989: 17990: 17991: 17992: 17993: Pääluokka 32 17994: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 17995: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö 17996: 17997: 26. Kansainvälinen yhteistyö (arviomäärära- Selvitysosa: Lisäyksessä on otettu huomioon 17998: ha) 100 000 mk siirtona momentilta 32.01.26 kan- 17999: Momentille myönnetään lisäystä 1 300 000 sainväliseen yhteistyöhön liittyvinä menoina 18000: mk, jota saa käyttää Euroopan yhteisön (EC) sekä 20 000 mk siirtona momentilta 32.01.70. 18001: sovelletun metrologian ja kemiallisten analyy- 18002: sien alan tutkimus- ja kehitysohjelman (BCR) 1989 II lisämenoarvio ........... . 180 000 18003: jäsenmaksun maksamiseen. 1989 menoarvio .................. . 18 650 000 18004: 1988 tilinpäätös .................. . 11 449 406 18005: Selvitysosa: Lisäyksessä on otettu vähennyk- 1987 " 10 362 770 18006: senä huomioon 100 000 mk siirtona momentil- 18007: le 32.01.29. 18008: 70. Kaluston hankinta 18009: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 300 000 Momentilta vähennetään 20 000 mk. 18010: 1989 menoarvio .................. . 19 842 000 18011: 1988 tilinpäätös .................. . 14 129 201 Selvitysosa: Vähennys aiheutuu siirrosta mo- 18012: mentille 32.01.29. 18013: 1987 " .................. . 8 858 349 18014: 1989 II lisämenoarvio ........... . -20 000 18015: 29. Muut kulutusmenot 1989 menoarvio .................. . 100 000 18016: Momentille myönnetään lisäystä 180 000 1988 tilinpäätös .................. . 1 442 372 18017: mk. 1987 " .................. . 824 220 18018: 48 Pääluokka 32 18019: 18020: 10. Merenkulkulaitos 18021: 18022: 77. Turvalaitteiden rakentaminen ja väylä- Väylän syventäminen on tärkeä ja kiireellinen 18023: työt (siirtomääräraha) voimakkaasti kasvaneiden vientikuljetusten ja 18024: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 sataman uusinnan vuoksi. Taalintehtaan sata- 18025: mk, jota saa käyttää Taalintehtaan väylän ma uusitaan vuosina 1989-1990. 18026: syventämisestä aiheutuvien menojen maksami- 18027: seen. Hankkeen kustannusarvio on 5 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 5 000 000 18028: mk. 1989 menoarvio ................... 37 200 000 18029: Selvitysosa: Taalintehtaan väylä on suunni- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 300 000 18030: teltu syvennettäväksi 6,1 metristä 7,5 metriin. 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 600 ()()() 18031: 18032: 18033: 18034: 18035: 32. Patentti- ja rekisterihallitus 18036: 18037: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) kaupparekisterin suoritetuotannon nostamises- 18038: Peruspalkkaisten virkamiesten palkkauksiin ta ostamalla ulkopuolisia palveluita. 18039: myönnettyä määrärahaa saa käyttää yhden 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 700 ()()() 18040: viran perustamiseksi 1.12.1989 lukien virasto- 1989 menoarvio .................. . 22 090 ()()() 18041: tehtäviä varten. Vastaavasti tilapäisten virka- 1988 tilinpäätös .................. . 13 398 545 18042: miesten palkkauksiin myönnettyä määrärahaa 1987 " .................. . 10 187 480 18043: jää käyttämättä yhden henkilön palkkana vas- 18044: taavista tehtävistä samasta ajankohdasta lu- 18045: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) 18046: kien. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 18047: lisäystä. Momentilta vähennetään 1 700 000 mk. 18048: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu kaupparekis- 18049: 1989 menoarvio ................... 47 980 000 terin atk-laitteiston arvioitua alhaisemmasta 18050: 1988 tilinpäätös ................... 41 882 844 hankintahinnasta ja patenttiosaston atk-järjes- 18051: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 772 608 telmän laajennustarpeen siirtymisestä myöhem- 18052: pään ajankohtaan. 18053: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) 18054: 1989 II lisämenoarvio .......... . -1 700 ()()() 18055: Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 1989 menoarvio ................. . 5 150 ()()() 18056: mk. 1988 tilinpäätös ................. . 3 555 000 18057: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu ensisijaisesti 1987 " ................. . 2 177 876 18058: 18059: 18060: 18061: 18062: 34. Lisenssivirasto 18063: 18064: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 130 000 18065: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 949 000 18066: Momentille myönnetään lisäystä 130 000 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 056 959 18067: mk. 1987 " .................... 1 630 818 18068: Pääluokka 32 49 18069: 18070: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus 18071: 18072: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 500 000 18073: v) 1989 menoarvio .................. . 59 000 000 18074: Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 1988 tilinpäätös .................. . 57 559 811 18075: mk, jota saa käyttää myös asetuksen (161/88) 1987 " .................. . 45 082 376 18076: mukaisen ydinjätehuoltomaksun maksamiseen 18077: tutkimuskeskuksen tutkimusreaktorin osalta. 18078: 18079: 18080: 18081: 18082: 43. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen maksulliset tutkimuspalvelut 18083: 18084: 21. Käyttömenot (arviomääräraha) summa on tuloina merkitty momentille 18085: Momentille myönnetään lisäystä 38 000 000 12.32.42. 18086: mk. 1989 II lisämenoarvio .......... . 38 000 000 18087: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu maksullisen tut- 1989 menoarvio ................. . 358 450 000 18088: kimustoiminnan määrän ja kustannustason en- 1988 tilinpäätös ................. . 331 511 967 18089: nakoitua suuremmasta kasvusta. Vastaava 1987 " ................. . 290 661 183 18090: 18091: 18092: 18093: 18094: 44. Teknologian kehittämiskeskus 18095: 18096: 29. Muut kulutusmenot 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) 18097: Momentille myönnetään lisäystä 1 770 000 18098: mk. 18099: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu teknologian ke- Momentille myönnetään lisäystä 1 450 000 18100: hittämiskeskuksen uusien toimitilojen kunnos- mk. 18101: tuksesta ja muutosta johtuviin kustannuksiin 18102: sekä vuokramenoihin. 18103: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 770 000 1989 II lisämenoarvio ............. . 1 450 000 18104: 1989 menoarvio .................. . 18 200 000 1989 menoarvio ................... . 490 000 18105: 1988 tilinpäätös .................. . 12 896 161 1988 tilinpäätös ................... . 2 140 000 18106: 1987 " .................. . 11 340 039 1987 " ................... . 2 680 000 18107: 18108: 18109: 18110: 18111: 49. Kehitysaluerahasto Oy 18112: 18113: 42. Korkotuki Kehitysaluerahasto Oy:lle simmäisessä lisämenoarviossa myönnettyä vas- 18114: (arviomääräraha) taavan suuruista hyväksymisvaltuutta ei käy- 18115: Momentin perusteluja muutetaan siten, että tetty. 18116: uusia korkotukilainoja saa vuonna 1989 hy- 18117: väksyä enintään 300 000 000 mk. Momentille 18118: ei tämän johdosta myönnetä lisäystä. 18119: Selvitysosa: Uusien korkotukilainojen hy- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 000 000 18120: väksymisvaltuuden korottaminen 100 000 000 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 194 039 18121: markalla on tarpeen, koska vuoden 1988 en- 1987 " .................... 1 439 052 18122: 50 Pääluokka 32 18123: 18124: 45. Yritysten tutkimustoiminnan tukeminen 38 000 000 mk. Momentille ei tämän johdosta 18125: (arviomääräraha) myönnetä lisäystä. 18126: Se/vitysosa: Momentti on muutettu arvio- 18127: Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaksi. Valtionapumenettelyn selkeyttä- 18128: määrärahaa saa käyttää Kehitysaluerahasto miseksi siirrytään käyttämään myöntämisval- 18129: Oy:n vuonna 1989 tai aikaisemmin myöntä- tuutta. Kehitysaluerahasto Oy:lle annetaan 18130: mien avustusten maksamiseen. Yhtiön vuonna vuosittain avustuksen myöntämisvaltuuden 18131: 1988 tai aikaisemmin myöntämien avustusten enimmäismäärä valtion tulo- ja menoarviossa. 18132: maksamiseen määrärahaa saa käyttää siten, Yhtiön omalla vastuulla myöntämiä avustuksia 18133: että valtion osuus näiden avustusten maksami- tämä enimmäismäärä ei koske. 18134: seen on 65 prosenttia. Kehitysaluerahasto 18135: Oy:lle saa vuonna 1989 myöntää valtion avus- 1989 menoarvio ................... 38 000 000 18136: tusta käytettäväksi tässä momentissa tarkoitet- 1988 tilinpäätös ................... 33 000 000 18137: tujen avustusten myöntämiseen enintään 1987 " ................... 17 500 000 18138: 18139: 18140: 18141: 18142: 50. Teollisuuden edistäminen 18143: 18144: 40. Valtionavustus pienen ja keskisuuren rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen 18145: yritystoiminnan edistämisjärjestöille Martinniemen työllisyyden parantamiseksi 18146: Momentille myönnetään lisäystä 250 000 myös yrittäjien toimintaa tukevalle yhteisölle 18147: mk, jota saa käyttää valtionavustuksen maksa- toimitilojen hankintaan ja muihin hankkeisiin. 18148: miseen Pienen ja Keskisuuren Teollisuuden Se/vitysosa: Vuoden 1987 ensimmäisessä li- 18149: Edistämissäätiölie. sämenoarviossa myönnettiin Vapo Oy:lle 18150: Se/vitysosa: Lisäys aiheutuu siirrosta mo- 20 000 000 mk Martinniemen sahaustoiminnan 18151: mentilta 32.50.43. jatkamisesta aiheutuvien tappioiden peittämi- 18152: seen. Vapo Oy on lopettanut sahaustoiminnan 18153: 1989 II lisämenoarvio ............. . 250 000 18154: Martinniemessä 31.12.1988, joten Martinnie- 18155: 1989 menoarvio ................... . 4 000 000 18156: men työllisyyden ja jälkihoitotoimenpiteiden 18157: 1988 tilinpäätös ................... . 3 560 000 18158: 1987 " ................... . 3 341 200 18159: turvaamiseksi määräraha on tarpeellinen. 18160: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 2 000 000 18161: 43. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan 18162: kehittämishankkeiden tukeminen (siirtomäärä- 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha) 18163: raha) Momentin perusteluja täydennetään siten, 18164: Momentilta vähennetään 250 000 mk. että määrärahaa saa käyttää myös vaihtovelka- 18165: Se/vitysosa: Vähennys aiheutuu Pienen ja kirjalainojen merkintään ja näin merkityt vaih- 18166: Keskisuuren Teollisuuden Edistämissäätiön toi- tovelkakirjat saadaan vaihtaa osakkeiksi asian- 18167: minnan uudelleen suuntaamisesta siirtona mo- omaisen vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukai- 18168: mentille 32.50.40. sesti. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 18169: 1989 II lisämenoarvio ........... . -250 000 lisäystä. 18170: 1989 menoarvio .................. . 5 300 000 Se/vitysosa: Kemira Oy:n edellytykset listau- 18171: 1988 tilinpäätös .................. . 5 300 000 tua pörssiin noteerattavaksi selvitetään. Jos 18172: 1987 " .................. . 4 823 000 edellytykset listautumiselle ovat olemassa, on 18173: tarkoitus, että ennen varsinaisia listautumisjär- 18174: 46. Avustukset Martinniemen työllisyysti- jestelyjä valtioneuvosto määrittelee ne ehdot, 18175: lanteen parantamiseen (siirtomääräraha) jotka yhtiön edellytetään järjestelyjen yhtey- 18176: Momentille myönnetään 2 000 000 mk. dessä ottavan huomioon. Ehdoista olennaisim- 18177: Määrärahaa saa käyttää vuosina 1989-1991 pia ovat valtion määräysvallan säilyttäminen, 18178: kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamin yhtiön toiminnan valvonnan ja seurannan asi- 18179: perustein avustusten myöntämiseen aloittaville anmukainen järjestäminen sekä yhtiön uusiin, 18180: yrityksille Haukiputaan Martinniemellä. Mää- merkittäväksi tarjottaviin osakkeisiin ja entis- 18181: Pääluokka 32 51 18182: 18183: ten osakkaiden osakeomistukseen liittyvien 1989 menoarvio .................. 470 000 000 18184: osakeoikeuksien tasapuolinen mitoittaminen. 1988 tilinpäätös .................. 414 000 000 18185: 1987 , .................. 572 721 400 18186: 18187: 18188: 18189: 18190: 51. Tuotantotoiminnan alueellinen edistäminen 18191: 18192: 47. Pienyritystoiminnan tukeminen (arvio- Selvitysosa: Avustusten maksamiseen tarvit- 18193: määräraha) tavan määrärahan lisäys perustuu pääasiassa 18194: Momentin perusteluja muutetaan siten, että aikaisempien vuosien myöntämispäätöksiin. 18195: momentilta saa myöntää enintään 20 000 000 Määrärahan tarvetta lisää edelleen jatkunut 18196: mk avustuksia yrityspalveluyrityksille, jotka taloudellinen korkeasuhdanne. 18197: perustavat uuden toimipaikan tai tytäryrityk- Yritystoiminnan aluetuen myöntämisvaltuu- 18198: sen taikka siirtävät toimintaansa Helsingin den lisäys johtuu aiemmin erillisenä myönne- 18199: työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Momentille ei tyn ylimääräisen työllisyysperusteisen inves- 18200: tämän johdosta myönnetä lisäystä. tointiavustuksen yhdistämisestä aluetukeen 18201: sekä avustusten ennakoitua suuremmasta ky- 18202: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 000 000 synnästä. 18203: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 747 367 18204: Vuoden 1989 myöntämisvaltuuden lisäykses- 18205: 1987 , ................... 24 589 457 18206: tä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 18207: vuonna 1990 60 000 000 mk, vuonna 1991 18208: 49. Yritystoiminnan aluetuki (arviomäärära- 31 000 000 mk, vuonna 1992 6 000 000 mk ja 18209: ha) sen jälkeen 3 500 000 mk. 18210: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000 18211: mk. Samalla vuonna 1989 myönnettävien yri- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 100 000 000 18212: tystoiminnan aluetuesta annetun lain (1297 /88) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430 000 000 18213: mukaisten investointi-, käynnistys- ja kehittä- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454 999 086 18214: misavustusten myöntämisvaltuutta lisätään 1987 , .................. 385 234 823 18215: 140 000 000 markalla. 18216: 18217: 18218: 18219: 18220: 80. Matkailun edistämiskeskus 18221: 18222: 21. Eräät matkailun edistämistoiminnan me- -hankkeen kansainvälisestä kirjepalvelusta ai- 18223: not (siirtomääräraha 2 v) heutuvien menojen maksamiseen. 18224: Momentille myönnetään lisäystä 660 000 1989 II lisämenoarvio ........... . 660 000 18225: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan 1989 menoarvio .................. . 32 225 000 18226: siten, että määrärahasta saa käyttää enintään 1988 tilinpäätös .................. . 31 735 231 18227: 1 600 000 mk Joulumaa/Santa Claus Land 1987 , .................. . 29 407 566 18228: 18229: 18230: 18231: 18232: 85. Ulkomaankaupan edistäminen 18233: 18234: 45. Avustus Suomen Ulkomaankauppaliitto Momentille myönnetään lisäystä 1 300 000 18235: ry:lle mk, jota saa käyttää Suomen Ulkomaankaup- 18236: 52 Pääluokat 32 ja 33 18237: 18238: paliitossa toimivan Euroneuvontayksikön me- litus antaa eduskunnalle lisämenoarvioesityk- 18239: nojen maksamiseen. seen liittyvän esityksen laiksi kotimaasta tapah- 18240: tuvaan aluksen hankintaan myönnettävistä 18241: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 300 000 18242: korkotukilainoista annetun lain muuttamisesta 18243: 1989 menoarvio .................. . 18 456 000 18244: siten, että vuosina 1986-1990 kotimaisten 18245: 1988 tilinpäätös .................. . 16 475 000 18246: 1987 , .................. . 14 375 000 18247: alushankintojen korkotukilainoiksi voidaan 18248: hyväksyä yhteensä enintään 4 500 000 000 18249: markan lainat. Lisäksi tarkoituksena on, että 18250: 47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:l/e 18251: lakia muutetaan siten, että laki kattaa myös 18252: (arviomääräraha) 18253: Momentin perusteluja muutetaan siten, että alusviennin rahoittamiseksi vuonna 1990 18254: myönnettävät lainat. Alusviennin korkotukilai- 18255: vuonna 1989 kotimaisten alushankintojen kor- 18256: noiksi voidaan hyväksyä enintään 18257: kotukilainoja saa hyväksyä enintään 18258: 2 000 000 000 markan lainat. Kotimaisten alus- 18259: 2 400 000 000 mk. Lisäksi momentilta saa hy- 18260: hankintojen ja alusviennin korkotukilainoiksi 18261: väksyä alusviennin korkotukilainoja enintään 18262: voidaan hyväksyä yhteensä enintään 18263: 500 000 000 mk. Momentille ei tämän johdosta 18264: 6 500 000 000 markan lainat. 18265: myönnetä lisäystä. 18266: Se/vitysosa: Kotimaisten alushankintojen 18267: korkotukilainojen enimmäismäärä on lain 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 000 000 18268: (1093/85, muut. 1258/87 ja 1069/88) mukaan 1988 tilinpäätös ................... 33 501 819 18269: 3 000 000 000 mk. Tarkoituksena on, että hal- 1987 , ................... 38 124 043 18270: 18271: 18272: 18273: 18274: Pääluokka 33 18275: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 18276: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 18277: 18278: 70. Kaluston hankinta 1989 II lisämenoarvio ............. . 160 000 18279: 1989 menoarvio ................... . 800 000 18280: Momentille myönnetään lisäystä 160 000 1988 tilinpäätös ................... . 1 270 000 18281: mk. 1987 , ................... . 2 457 886 18282: 18283: 18284: 18285: 18286: 11. Tarkastuslautakunta 18287: 18288: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio................ 30 000 18289: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 340 000 18290: 1988 tilinpäätös ...................... 519 961 18291: Momentille myönnetään lisäystä 30 000 mk. 1987 " · · · · · · · · · · · ........... 167 974 18292: Pääluokka 33 53 18293: 18294: 15. Perhekustannusten tasaus 18295: 18296: 30. Valtionosuus kunnille lasten kotona ta- 52. Lapsilisät (arviomääräraha) 18297: pahtuvan hoidon tukemiseen (arviomääräraha) 18298: Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 39 000 000 18299: mk. mk. 18300: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuuu Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 18301: ennakoitua suuremmista lasten kotihoidon arvioitua suuremmasta syntyvyydestä. 18302: tuen kustannuksista. 18303: 1989 II lisämenoarvio .......... . 8 000 000 1989 II lisämenoarvio ........ . 39 000 000 18304: 1989 menoarvio ................. . 667 000 000 1989 menoarvio ............... . 3 464 000 000 18305: 1988 tilinpäätös ................. . 590 495 351 1988 tilinpäätös ............... . 3 014 550 397 18306: 1987 " ................. . 346 313 115 1987 " 2 794 574 587 18307: 18308: 18309: 18310: 18311: 16. Yleinen perhe-eläke 18312: 18313: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ......... . -9 000 000 18314: Momentilta vähennetään 9 000 000 mk. 1989 menoarvio ................ . 236 000 000 18315: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu aikaisemmin 1988 tilinpäätös ................ . 229 114 826 18316: arvioitua pienemmistä eläkemenoista. 1987 " ............... . 243 439 063 18317: 18318: 18319: 18320: 18321: 17. Työttömyysturva 18322: 18323: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arvio- 51. Työttömyysturvalain mukainen perus- 18324: määräraha) turva (arviomääräraha) 18325: Momentilta vähennetään 100 000 000 mk. Momentilta vähennetään 360 000 000 mk. 18326: Selvitysosa: Vähennys aiheutuuu ennakoitua 18327: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu ennakoitua paremmasta työllisyystilanteesta. 18328: paremmasta työllisyystilanteesta. 18329: 1989 II lisämenoarvio ....... . -360 000 000 18330: 1989 II lisämenoarvio ....... . - 100 000 000 1989 1 lisämenoarvio ........ . - 140 000 000 18331: 1989 menoarvio .............. . 1 156 000 000 1989 menoarvio .............. . 1 558 000 000 18332: 1988 tilinpäätös .............. . 1 106 939 811 1988 tilinpäätös .............. . 1 295 000 000 18333: 1987 " ............. . 1 060 944 987 1987 " ............. . 1 429 500 000 18334: 18335: 18336: 18337: 18338: 18. Sairausvakuutus 18339: 18340: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista joh- kasvusta ja työnantajan sairausvakuutusmak- 18341: tuvista menoista (arviomääräraha) sun korottamisesta 0,25 prosenttiyksiköllä 18342: Momentilta vähennetään 635 000 000 mk. 1. 5.-31.12.1989 väliseksi ajaksi. 18343: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu sairaus- 18344: vakuutusmaksukertymän kasvusta, mikä joh- 18345: tuu palkkasumman arvioitua nopeammasta 18346: 54 Pääluokka 33 18347: 18348: 1989 II lisämenoarvio ....... . - 635 000 000 18349: 1989 menoarvio .............. . 1 926 000 000 18350: 1988 tilinpäätös .............. . 1 266 198 256 18351: 1987 " ............. . 1 458 064 873 18352: 18353: 18354: 18355: 18356: 19. Eläkevakuutus 18357: 18358: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien elä- 1989 II lisämenoarvio ......... . -15 000 000 18359: kelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1989 menoarvio ................ . 186 000 000 18360: Momentilta vähennetään 15 000 000 mk. 1988 tilinpäätös ................ . 252 400 000 18361: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu aikaisemmin 1987 " ............... . 316 199 312 18362: arvioitua pienemmistä eläkemenoista. 18363: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtu- 18364: 1989 II lisämenoarvio ....... . -15 000 000 vista menoista (arviomääräraha) 18365: 1989 menoarvio .............. . 1 610 000 000 18366: Momentilta vähennetään 420 000 000 mk. 18367: 1988 tilinpäätös .............. . 1 427 091 590 18368: 1987 " ............. . 1 265 795 430 Selvitysosa: Vähennys aiheutuu kansaneläke- 18369: vakuutusmaksujen kertymän kasvusta, joka 18370: johtuu palkkasumman ennakoitua nopeam- 18371: 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista joh- 18372: masta kasvusta. 18373: tuvista menoista (arviomääräraha) 18374: Momentilta vähennetään 15 000 000 mk. 1989 II lisämenoarvio ....... . -420 000 000 18375: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu ns. avointen 1989 menoarvio .............. . 2 028 000 000 18376: maksujen määrää koskevan arvion tarkentumi- 1988 tilinpäätös .............. . 1 449 703 673 18377: sesta. 1987 " ............. . 1 240 292 779 18378: 18379: 18380: 18381: 18382: 20. Tapaturmavakuutus 18383: 18384: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapa- korvausmenojen ennakoitua suuremmasta kas- 18385: turmavakuutuksen kustannuksista (arviomää- vusta. 18386: räraha) 18387: Momentille myönnetään lisäystä 3 700 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 3 700 000 18388: mk. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 900 000 18389: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1988 tilinpäätös ................... 42 674 412 18390: vuoden 1988 valtion osuuden loppueristä sekä 1987 " ................... 29 101 662 18391: 18392: 18393: 18394: 18395: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 18396: 18397: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki 1989 II lisämenoarvio ......... . -15 000 000 18398: (arviomääräraha) 1989 menoarvio ................ . 819 000 000 18399: 1988 tilinpäätös ................ . 788 828 178 18400: Momentilta vähennetään 15 000 000 mk. 1987 " ............... . 800 973 781 18401: 18402: 18403: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu aikaisemmin 18404: arvioitua pienemmistä eläkemenoista. 18405: Pääluokka 33 55 18406: 18407: 53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (arvio- 1989 II lisämenoarvio ......... . -10 000 000 18408: määräraha) 1989 menoarvio ................ . 178 400 000 18409: Momentilta vähennetään 10 000 000 mk. 1988 tilinpäätös ................ . 252 236 018 18410: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu aikaisemmin 1987 " 343 336 424 18411: arvioitua pienemmistä eläkemenoista. 18412: 18413: 18414: 18415: 18416: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot 18417: 18418: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomäärära- lähinnä kunnille maksettavien korvausten li- 18419: ha) sääntymisestä. 18420: 18421: Momentille myönnetään lisäystä 95 000 000 1989 II lisämenoarvio ........ . 95 000 000 18422: mk. 1989 menoarvio ............... . 1 590 000 000 18423: 1988 tilinpäätös ............... . 1 508 414 261 18424: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1987 " ............... . 1 368 996 281 18425: 18426: 18427: 18428: 18429: 29. Pakolaishuolto 18430: 18431: 61. Pakolaishuolto (arviomääräraha) noin 370 uuden pakolaisen sekä heihin rinnas- 18432: Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 tettavan noin 110 henkilön huolto, joka kestää 18433: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan yleensä enintään kolme vuotta ja eräissä ta- 18434: siten, että määrärahasta saa käyttää enintään pauksissa 10 vuotta. Tämän lisäksi kunnille 18435: 400 000 mk pakolaisten sopeutumista edistävis- tullaan suorittamaan korvausta arviolta 500 18436: tä toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksa- pakolaisen osalta. 18437: miseen. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 2 000 000 18438: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 000 000 18439: pakolaisten vastaanottotoiminnan laajenemi- 1988 tilinpäätös ................... 21 065 002 18440: sesta. Vuonna 1989 varaudutaan järjestämään 1987 " ................... 14 571 283 18441: 18442: 18443: 18444: 18445: 30. Sosiaalihallitus 18446: 18447: 25. Kansainvälinen yhteistyö 29. Muut kulutusmenot 18448: Momentilta vähennetään 90 000 mk. 18449: Momentille myönnetään lisäystä 300 000 18450: Selvitysosa: Euroopan sosiaalialan koulutus- 18451: mk. 18452: ja tutkimuskeskuksen kanssa järjestettävä 18453: "Idän ja lännen vuoropuhelu sosiaalipolitiikas- Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve johtuu 18454: sa" asiantuntijakokous siirtyy vuodelle 1990, lapsilisien maksatusjärjestelmän muutoksesta 18455: minkä johdosta tarkoitukseen varatusta mää- aiheutuvien atk-menojen lisääntymisestä. 18456: rärahasta säästyy. 18457: 1989 II lisämenoarvio ............. . -90 000 1989 II lisämenoarvio ........... . 300 000 18458: 1989 menoarvio .................... . 620 000 1989 menoarvio .................. . 13 500 000 18459: 1988 tilinpäätös .................... . 422 453 1988 tilinpäätös .................. . 12 131 536 18460: 1987 " .................... . 367 438 1987 " .................. . 10 369 082 18461: 56 Pääluokka 33 18462: 18463: 32. Kuutien järjestämät sosiaalipalvelut 18464: 18465: 30. Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen 35. Valtionavustus kunnille eräisiin sosiaali- 18466: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) huollon kustannuksiin 18467: Momentille myönnetään lisäystä 200 000 000 18468: Momentille myönnetään 400 000 mk. Mää- 18469: mk ja momentin perusteluja muutetaan siten, 18470: että toteuttamissuunnitelmia saadaan vahvistaa rärahaa saa käyttää ruotsinkielisiä päihdehuol- 18471: niin, että henkilökunnan määrän lisäys on lon kuntoutuspalveluja antavan Pixne-klinikan 18472: enintään 4 237 henkilöä. Lisäksi momentin taloudellisten vaikeuksien johdosta suoritetta- 18473: van valtionavustuksen maksamiseen. 18474: perusteluja muutetaan käyttökustannushank- 18475: keiden aloittamisvaltuuden osalta siten, että 18476: kustannuksiltaan 1 200 000-12 000 000 mar- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 400 000 18477: kan määräisiä hankkeita eli käyttökustannus- 18478: hankkeita saadaan aloittaa vuonna 1989 niin, 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosi- 18479: että aloitettavien hankkeiden kokonaiskustan- aalipalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin (ar- 18480: nukset ovat yhteensä enintään 516 500 000 mk. viomääräraha) 18481: Selvitysosa: Henkilökunnan määrää ja käyt- 18482: tökustannushankkeiden aloittamisvaltuutta li- Momentille myönnetään lisäystä 300 000 18483: sätään alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon mk. 18484: järjestämisvelvoitteeseen liittyen. Henkilökun- 18485: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 18486: nan lisäyksestä 30 osoitetaan pakolaisten vas- lähinnä ennakoitua suuremmista ennen vuotta 18487: taanottotoimintaan. Lisäksi lisämäärärahan 18488: 1989 aiheutuneisiin kustannuksiin suoritetta- 18489: tarve aiheutuu ennakoitua suuremmista käyttö- 18490: vien valtion korvausten loppueristä. 18491: kustannuksista. 18492: 1989 II lisämenoarvio ........ . 200 000 000 1989 II lisämenoarvio ............. . 300 000 18493: 1989 menoarvio ............... . 6 155 900 000 1989 menoarvio ................... . 200 000 18494: 1988 tilinpäätös ............... . 5 624 157 814 1988 tilinpäätös ................... . 923 867 18495: 1987 " ............... . 4 839 348 712 1987 " ................... . 1 293 491 18496: 18497: 18498: 18499: 18500: 33. Yksityisten yhteisöjen sosiaalipalvelut 18501: 18502: 51. Valtionavustus yksityisten sosiaalihuol- tavan valtion korvauksen loppuerien maksami- 18503: lon palvelujen tuottajien käyttökustannuksiin seen. 18504: Momentille myönnetään lisäystä 20 000 mk, 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 20 000 18505: jota saa käyttää invaliidihuoltolain (907 146) 20 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 340 000 18506: § :n 2 momentissa tarkoitetun elinkeinoneuvon- 1988 tilinpäätös ................... 41 864 518 18507: nan vuoden 1988 käyttökustannuksiin suoritet- 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 779 290 18508: 18509: 18510: 18511: 18512: 34. Kuntien järjestämä raittiustyö ja alkoholitarkastus 18513: 18514: 30. Valtionosuus kunnille raittiustyön ja al- koholitarkastuksen käyttökustannuksiin (ar- 18515: viomääräraha) 18516: Pääluokka 33 57 18517: 18518: Momentille myönnetään lisäystä 8 700 000 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 18519: mk. ennakoitua suuremmista ennen vuotta 1989 18520: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu aiheutuneiden käyttökustannusten valtion- 18521: ennakoitua suuremmista käyttökustannuksista. osuuksien loppueristä. 18522: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 8 700 000 18523: 1989 menoarvio ................... 35 600 000 18524: 18525: 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille rait- 1989 II lisämenoarvio ........... . 800 000 18526: tiustyön ja alkoholitarkastuksen eräisiin käyt- 1989 menoarvio .................. . 2 100 000 18527: tökustannuksiin (arviomääräraha) 1988 tilinpäätös .................. . 51 023 686 18528: Momentille myönnetään lisäystä 800 000 1987 " .................. . 49 702 664 18529: mk. 18530: 18531: 18532: 18533: 18534: 57. Lomatoiminta 18535: 18536: 30. Valtionosuuden loppuerät kunnille maa- 42. Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilo- 18537: talousyrittäjien lomituspalvelujen ja pienyrit- majärjestelmän kustannuksiin (arviomäärära- 18538: täjien vuosilomajärjestelmän hallintomenoihin ha) 18539: (arvio määräraha) Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 18540: Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 mk. 18541: mk. Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 18542: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu arvioitua suuremmasta vuosilomarahaan oi- 18543: ennakoitua suuremmista kustannuksista. keutettujen määrästä. 18544: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 600 000 18545: 1989 II lisämenoarvio ........... . 2 500 000 18546: 1989 menoarvio .................. . 4 100 000 18547: 1989 menoarvio .................. . 28 240 000 18548: 1988 tilinpäätös .................. . 35 338 765 18549: 1988 tilinpäätös .................. . 27 042 958 18550: 1987 " .................. . 30 377 358 18551: 1987 " 25 305 900 18552: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lo- 18553: mituspalvelujen kustannuksiin (arviomäärära- 51. Valtionapu lomatoimintaan 18554: ha) Momentille myönnetään lisäystä 300 000 18555: Momentille myönnetään lisäystä 45 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää Keuhkovamma- 18556: mk. liitto r.y:n ja Psoriasisliiton järjestämästä lo- 18557: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu matoiminnasta aiheutuvien menojen maksami- 18558: ennakoitua suuremmista kustannuksista. seen. 18559: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 45 000 000 1989 II lisämenoarvio ............. . 300 000 18560: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 970 365 000 1989 menoarvio ................... . 200 000 18561: 1988 tilinpäätös .................. 884 959 689 1988 tilinpäätös ................... . 1 600 000 18562: 1987 " .................. 816 608 141 1987 " ................... . 2 220 000 18563: 18564: 18565: 18566: 18567: 63. Valtion mielisairaalat 18568: 18569: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) tyala 1 792 m 2 eli 11 942 mk/ m 2 , perus- 18570: Momentin perusteluja täydennetään Vanhan korjauksen kustannusarvio on 17 700 000 mk, 18571: Vaasan sairaalan osalta siten, että uudisraken- hyötyala 3 356 m 2 eli 5 274 mk/m 2 ja piha-alu- 18572: nuksen kustannusarvio on 21 400 000 mk, hyö- een kunnostuksen kustannusarvio on 730 000 18573: 18574: 8 391245R 18575: 58 Pääluokka 33 18576: 18577: mk. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 12 500 000 mk, josta on peruuntunut 925 000 18578: lisäystä. mk. 18579: Selvitysosa: Kustannusarvio perustuu raken- 18580: nussuunnitelmiin ja vastaa vuoden 1990 tulo- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 600 000 18581: ja menoarvioesityksen kustannustasoa. Han- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 200 000 18582: ketta varten on aikaisemmin myönnetty 1987 " ................... 15 200 000 18583: 18584: 18585: 18586: 18587: 78. Kuntien järjestämä kansanterveystyö 18588: 18589: 30. Valtionosuus kunnille kansanterveys- 36. Valtionavustus pääkaupunkiseudun 18590: työn käyttökustannuksiin (arviomääräraha) kunnille eräiden terveyskeskushankkeiden kus- 18591: tannuksiin (arviomääräraha) 18592: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000 Momentin perusteluja täydennetään siten, 18593: mk. että vuonna 1989 saadaan hyväksyä aiemmin 18594: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu hyväksyttyjen terveyskeskushankkeiden toteut- 18595: ennakoitua suuremmista käyttökustannuksista. tamisohjelmien muutoksia siten, että niiden 18596: kokonaiskustannukset ovat yhteensä enintään 18597: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . 100 000 000 780 000 mk. Momentille ei tämän johdosta 18598: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 4 494 050 000 myönnetä lisäystä. 18599: 1988 tilinpäätös ................ 4 134 429 339 1989 menoarvio .................... . 523 000 18600: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . 3 739 063 646 1988 tilinpäätös .................... . 264 887 18601: 1987 " .................... . 18602: 31. Valtionosuus kunnille kansanterveys- 18603: työn perustamiskustannuksiin (arviomäärära- 38. Valtionosuuden ja valtion korvauksen 18604: ha) loppuerät kunnille kansanterveystyön eräisiin 18605: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 18606: Momentille myönnetään lisäystä 16 600 000 Momentille myönnetään lisäystä 630 000 18607: mk. mk. 18608: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuuu 18609: hyväksyttyjen hankkeiden toteuttamisajankoh- ennakoitua suuremmista ennen vuotta 1984 18610: dan muutoksista. aiheutuneiden käyttökustannusten valtion- 18611: osuuksien ja valtion korvausten loppueristä. 18612: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 16 600 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 630 000 18613: 1989 menoarvio ................... 89 100 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 000 18614: 1988 tilinpäätös ................... 91 206 198 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 959 985 18615: 1987 " ................... 54 383 746 1987 " .................... 4 416 490 18616: 18617: 18618: 18619: 18620: 79. Kuntien järjestämä erikoissairaanhoito 18621: 18622: 30. Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoi- hankkeita eli käyttökustannushankkeita saa- 18623: don käyttökustannuksiin (arviomääräraha) daan aloittaa vuonna 1989 siten, että aloitetta- 18624: vien hankkeiden kokonaiskustannukset ovat 18625: Momentille myönnetään lisäystä 200 000 000 yhteensä enintään 259 000 000 mk. 18626: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan 18627: käyttökustannushankkeiden aloittamisvaltuu- 18628: den osalta siten, että kustannuksiltaan Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 18629: 1 200 000-12 000 000 markan määräisiä ennakoitua suuremmista käyttökustannuksista. 18630: Pääluokka 33 59 18631: 18632: 1989 II lisämenoarvio ........ . 200 000 000 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 18633: 1989 menoarvio ............... . 5 254 650 000 ennakoitua suuremmista kustannuksista. 18634: 1988 tilinpäätös ............... . 4 870 944 628 18635: 1989 II lisämenoarvio ........... . 7 000 000 18636: 1987 " ............... . 4 450 853 640 18637: 1989 menoarvio .................. . 48 500 000 18638: 1988 tilinpäätös .................. . 59 875 220 18639: 31. Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoi- 1987 " .................. . 37 815 642 18640: don perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) 18641: Momentilta vähennetään 30 000 000 mk. 34. Valtion korvaus erikoissairaanhoitolai- 18642: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu hyväksytty- toksille mielentilatutkimuspotilaiden sekä val- 18643: jen hankkeiden toteuttamisajankohdan muu- tion täydellisessä huollossa olevien potilaiden 18644: toksista. hoitoon (arviomääräraha) 18645: 1989 II lisämenoarvio ......... . -30 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 18646: 1989 menoarvio ................ . 168 300 000 mk. 18647: 1988 tilinpäätös ................ . 71 572 442 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 18648: 1987 " 54 849 892 ennakoitua suuremmista kustannuksista. 18649: 1989 II lisämenoarvio ........... . 2 000 000 18650: 32. Valtion maksuosuus yliopistollisten kes- 1989 menoarvio .................. . 8 000 000 18651: kussairaaloiden käyttökustannuksiin (arvio- 1988 tilinpäätös .................. . 15 941 267 18652: määräraha) 1987 " 14 093 169 18653: Momentille myönnetään lisäystä 59 000 000 18654: mk. 38. Valtionosuuden ja valtion korvauksen 18655: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu loppuerät kunnille erikoissairaanhoidon eräi- 18656: ennakoitua suuremmista käyttökustannuksista. siin käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 18657: 1989 II lisämenoarvio .......... . 59 000 000 18658: Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 18659: 1989 menoarvio ................. . 363 000 000 18660: mk. 18661: 1988 tilinpäätös ................. . 374 747 105 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 18662: 1987 " ................. . 350 592 743 ennakoitua suuremmista ennen vuotta 1984 18663: aiheutuneiden käyttökustannusten valtion- 18664: osuuksien ja valtion korvausten loppueristä. 18665: 33. Valtion maksuosuus yliopistollisten kes- 18666: kussairaaloiden kustannuksiin (arviomäärära- 1989 II lisämenoarvio ............. . 2 500 000 18667: ha) 1989 menoarvio ................... . 500 000 18668: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 1988 tilinpäätös ................... . 2 572 935 18669: mk. 1987 " ................... . 4 532 170 18670: 18671: 18672: 18673: 18674: 92-95. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 18675: 18676: Selvitysosa: Raha-automaattiasetuksen 29 markan määrärahan. Momenttien 33.92.50, 18677: §:n 1 momentin mukainen jaettava määrä 93.50, 93.51, 93.52, 93.53, 94.50 ja 95.50 18678: osoittautui 21 100 613 mk kuluvan vuoden määrärahat tarkistetaan valtioneuvoston pää- 18679: tulo- ja menoarviossa arvioitua suuremmaksi. töksen mukaisesti. Vastaavat tulot tarkistetaan 18680: Valtioneuvosto on 26.1.1989 tekemällään pää- momentilla 12.33.92. 18681: töksellä jakanut tämän yhteensä 673 200 613 18682: 60 Pääluokka 33 18683: 18684: 92. Kansanterveyden edistäminen 18685: 18686: 50. Avustus yksityisille yhteisöille kansan- 1989 II lisämenoarvio ......... . -26 509 000 18687: terveystyön kustannuksiin (arviomääräraha) 1989 menoarvio ................ . 156 651 000 18688: Lukuryhmän selvitysosan perusteluihin viita- 1988 tilinpäätös ................ . 116 802 000 18689: ten momentilta vähennetään 26 509 000 mk. 1987 " .............. .. 89 342 000 18690: 18691: 18692: 18693: 18694: 93. Eräiden sosiaalipalvelujen avustaminen 18695: 18696: 50. Avustus yksityisille yhteisöille lasten ja 52. Avustus yksityisille yhteisöille vammais- 18697: nuorten huollon kustannuksiin (arviomäärära- ten huollon kustannuksiin (arviomääräraha) 18698: ha) Lukuryhmän selvitysosan perusteluihin viita- 18699: Lukuryhmän selvitysosan perusteluihin viita- ten momentille myönnetään lisäystä 47 922 000 18700: ten momentille myönnetään lisäystä 8 095 000 mk. 18701: mk. 1989 II lisämenoarvio .......... . 47 922 000 18702: 1989 II lisämenoarvio .......... .. 8 095 000 1989 menoarvio ................ .. 180 345 000 18703: 1989 menoarvio .................. . 79 336 000 1988 tilinpäätös ................. . 164 722 000 18704: 1988 tilinpäätös .................. . 58 337 000 1987 " ................. 123 948 000 18705: 0 18706: 18707: 18708: 18709: 18710: 1987 " .................. . 42 316 000 18711: 53. Avustus yksityisille yhteisöille raittius- 18712: työn ja päihdehuollon kustannuksiin (arvio- 18713: 51. Avustus yksityisille yhteisöille vanhusten määräraha) 18714: huollon kustannuksiin (arviomääräraha) Lukuryhmän selvitysosan perusteluihin viita- 18715: Lukuryhmän selvitysosan perusteluihin viita- ten momentille myönnetään lisäystä 11 380 000 18716: ten momentilta vähennetään 21 707 387 mk. mk. 18717: 1989 II lisämenoarvio ......... . -21 707 387 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 11 380 000 18718: 1989 menoarvio ................ . 138 589 000 1989 menoarvio ................... 21 477 000 18719: 1988 tilinpäätös ................ . 90 978 939 1988 tilinpäätös .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 17 100 000 18720: 1987 " .............. .. 53 384 732 1987 " .................. 12 035 240 18721: 0 18722: 18723: 18724: 18725: 18726: 94. Lomanviettomahdollisuuksien edistäminen 18727: 18728: 50. Avustus yksityisille yhteisöille lomatoi- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 2 083 000 18729: minnan kustannuksiin (arviomääräraha) 1989 menoarvio ................... 71 748 000 18730: Lukuryhmän selvitysosan perusteluihin viita- 1988 tilinpäätös .. .. .. .. .. . .. .. .. .. 68 203 000 18731: ten momentille myönnetään lisäystä 2 083 000 1987 " ........ 0 .......... 64 318 000 18732: mk. 18733: 18734: 18735: 18736: 18737: 95. Suuronnettomuuksiin varautuminen 18738: 18739: 50. Avustus yksityisille yhteisöille suuron- Lukuryhmän selvitysosan perusteluihin viita- 18740: nettomuuksiin varautumisesta aiheutuviin kus- ten momentilta vähennetään 163 000 mk. 18741: tannuksiin (arviomääräraha) 18742: Pääluokat 33 ja 34 61 18743: 18744: 1989 II lisämenoarvio ........... . - 163 000 18745: 1989 menoarvio .................. . 3 954 000 18746: 1988 tilinpäätös .................. . 3 127 000 18747: 1987 " .................. . 2 518 000 18748: 18749: 18750: 18751: 18752: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot 18753: 18754: 26. Osuus koulutus- ja tutkimuskeskuksen toimivan WHO:n Collaborating Center -yksi- 18755: kustannuksiin kön eri hankkeista aiheutuviin kulutusmenoi- 18756: Momentille myönnetään 200 000 mk. Mää- hin. 18757: rärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministe- 18758: riön osuuden maksamiseen Oulun yliopistossa 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 200 000 18759: 18760: 18761: 18762: 18763: Pääluokka 34 18764: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 18765: 01. Työministeriö 18766: 18767: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) virkamiesten palkkauksista 26 800 mk kahden 18768: Momentilta vähennetään 53 800 mk. viran lakkauttamiseksi samasta ajankohdasta 18769: Sopimuspaikkainen suunnittelupäällikön vir- lukien ja työsopimussuhteisten henkilöiden 18770: ka (S 30) lakkautetaan 1.11.1989 lukien. palkkauksista 12 000 mk yhden henkilön palk- 18771: Henkilöstörakenteen kehittämiseksi perus- kauksena samasta ajankohdasta lukien vastaa- 18772: tetaan sopimuspaikkainen lainsäädäntöneu- valta tehtäväalueelta. 18773: voksen virka (S 29) 1.11.1989 lukien. Vastaa- Se/vitysosa: Henkilöstön määrän muutokses- 18774: vasti lakkautetaan samasta ajankohdasta lu- sa on lisäyksenä otettu huomioon kahden teh- 18775: kien sopimuspaikkainen apulaisosastopäälli- tävän siirto momentilta 28.80.02. 18776: kön virka (S 28). 18777: Tilapäisten virkamiesten palkkauksiin myön- 1989 II lisämenoarvio .......... . -53 800 18778: netään lisäystä 30 000 mk kahden henkilön 1989 menoarvio ................. . 39 976 ()()() 18779: palkkaamiseksi 1.11.1989 lukien toimistotehtä- 1988 tilinpäätös ................. . 32 063 756 18780: viin. Samalla vähennetään peruspalkkaisten 1987 " 28 083 360 18781: 18782: 18783: 18784: 18785: 06. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto 18786: 18787: 29. Muut kulutusmenot rakennusten käytöstä aiheutuvien menojen 18788: maksamiseen. 18789: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 18790: mk, jota saa käyttää työvoimatoimikuntien ja 18791: 62 Pääluokka 34 18792: 18793: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 000 000 projektin laitteistohankinnoista aiheutuvien 18794: 1989 menoarvio .................. . 74 000 000 menojen maksamiseen. 18795: 1988 tilinpäätös .................. . 61 265 716 18796: 1987 " .................. . 52 968 708 18797: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 7 000 000 18798: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 000 000 18799: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 690 000 18800: mk, jota saa käyttää vain työnvälityksen atk- 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 650 000 18801: 18802: 18803: 18804: 18805: 30. Työvoimapalvelut 18806: 18807: 50. Työllisyyskoulutuksen koulutus- ja eri- 64. Muuttoturva (arviomääräraha) 18808: tyistuki (arviomääräraha) 18809: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 18810: määrärahasta saa käyttää enintään 743 000 mk mk. 18811: Kainuun aikuiskoulutuskokeiluun liittyvästä Selvitysosa: Määrärahan lisätarve aiheutuu 18812: opintososiaalisesta tuesta aiheutuvien menojen liikkuvuusetuuksien ennakoitua suuremmasta 18813: maksamiseen valtioneuvoston vahvistamien pe- tarpeesta. 18814: rusteiden mukaisesti. Momentille ei tämän joh- 18815: dosta myönnetä lisäystä. 18816: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 8 000 000 18817: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 462 890 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 000 000 18818: 1988 tilinpäätös .................. 384 089 897 1988 tilinpäätös ................... 28 140 109 18819: 1987 " .................. 355 254 864 1987 " ................... 21 472 493 18820: 18821: 18822: 18823: 18824: 50. Työllisyyden hoito 18825: 18826: 02. Palkkaukset (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ........ . 25 000 000 18827: 1989 menoarvio ............... . 1 120 000 000 18828: Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 1988 tilinpäätös ............... . 842 246 455 18829: mk, jota saa käyttää vain harkinnanvaraisesta 1987 " ............... . 706 200 000 18830: työllistämisestä aiheutuviin menoihin mukaan 18831: lukien sosiaaliturvamaksu. 18832: 61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen 18833: (arviomääräraha) 18834: 1989 II lisämenoarvio .......... . 15 000 000 18835: 1989 menoarvio ................. . 585 000 000 Momentilta vähennetään 86 000 000 mk. 18836: 1988 tilinpäätös ................. . 445 886 589 18837: 1987 " ................. . 347 850 679 Selvitysosa: Vähennyksestä 81 200 000 mk 18838: aiheutuu työllisyyslain 18-20 §:ssä tarkoitet- 18839: tujen työllistämisestä aiheutuvien menojen pie- 18840: 30. Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille nemmästä tarpeesta ja 4 800 000 mk harkin- 18841: työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha) nanvaraisten työllistämismenojen säästöistä. 18842: 18843: Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . -86 000 000 18844: mk, jota saa käyttää vain harkinnanvaraisesta 1989 menoarvio................. 476 000 000 18845: työllistämisestä aiheutuvien työllistämisavus- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . 293 046 323 18846: tusten maksamiseen. 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . 372 500 000 18847: Pääluokat 34 ja 35 63 18848: 18849: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi syyslain 19 §:n tarkoittamilla vaikeilla työttö- 18850: (arviomääräraha) myysalueilla. 18851: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 130 000 000 18852: Momentille myönnetään lisäystä 130 000 000 1989 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . . 370 000 000 18853: mk, jota saa käyttää lähinnä keskeneräisten 1988 tilinpäätös .................. 506 037 647 18854: töiden jatkorahoitukseen ensisijaisesti työlli- 1987 " .................. 456 633 418 18855: 18856: 18857: 18858: 18859: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 18860: 18861: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha) akonferenssin järjestämisestä aiheutuvien me- 18862: Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 nojen maksamiseen. 18863: mk. 1989 II lisämenoarvio ............. . 150 000 18864: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1989 menoarvio ................... . 2 918 000 18865: ennakoitua suuremmista matka- ja koulutus- 1988 tilinpäätös ................... . 1 789 672 18866: kustannuksista. 1987 " ................... . 1 626 092 18867: 18868: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 2 500 000 50. Palkkaturva (arviomääräraha) 18869: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 000 000 Momentilta vähennetään 25 000 000 mk. 18870: 1988 tilinpäätös .................... 5 277 855 Selvitysosa: Korkeasuhdanteen vuoksi mää- 18871: 1987 " .................... 4 446 781 rärahan käyttö arvioidaan ennakoitua pienem- 18872: mäksi. 18873: 25. Siirtolaisuus- ja kansainväliset asiat (siir- 1989 II lisämenoarvio ......... . -25 000 000 18874: tomääräraha 2 v) 1989 menoarvio ................ . 120 000 000 18875: Momentille myönnetään lisäystä 150 000 1988 tilinpäätös ................ . 93 863 996 18876: mk, jota saa käyttää vain OECD-teknologi- 1987 " ............... . 92 896 031 18877: 18878: 18879: 18880: 18881: Pääluokka 35 18882: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 18883: 01. Ympäristöministeriö 18884: 18885: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) Selvitysosa: Henkilöstön määrän lisäys ai- 18886: Peruspalkkaisten virkamiesten palkkauksiin heutuu siirrosta momentilta 31.90.01. 18887: myönnettyä määrärahaa saa käyttää yhden 18888: viran perustamiseksi 1.12.1989 lukien kaavoi- 18889: tusta koskevien valitusasioiden käsittelyä var- 1989 menoarvio ................... 35 897 000 18890: ten. Momentille ei edellä olevan johdosta 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 159 296 18891: myönnetä lisäystä. 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 223 879 18892: 64 Pääluokka 35 18893: 18894: 15. Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö 18895: 18896: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset suojelulain (35/87) mukaisten korvausten mak- 18897: (siirtomääräraha) samiseen. 18898: Momentille myönnetään lisäystä 114 545 000 18899: mk. Lisäyksestä käytetään 109 245 000 mk Ou- 1989 II lisämenoarvio ........... 114 545 000 18900: nasjoen suojelusta aiheutuneiden korvausten 1989 menoarvio.................. 15 000 000 18901: maksamiseen ja 5 300 000 mk muiden koskien- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 000 000 18902: 18903: 18904: 18905: 18906: 25. Vesi- ja ympäristöhallinto 18907: 18908: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) 18909: v) Momentille myönnetään lisäystä 600 000 18910: Momentille myönnetään lisäystä 900 000 mk, jota saa käyttää Vaasan vesi- ja ympäris- 18911: mk. töpiirin korjaamon rakennustöistä aiheutuvien 18912: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu menojen maksamiseen. 18913: lähinnä vuokrattujen lisätilojen ja Hakuuin- Selvitysosa: Hankkeen kustannusarvio ei 18914: maalle syksyllä 1989 valmistuvien laboratori- muutu. 18915: otilojen kalustohankinnoista sekä puhelin- ja 1989 II lisämenoarvio ........... . 600 000 18916: tietoliikenneverkon muutostöistä. 1989 menoarvio .................. . 23 030 000 18917: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 900 000 1988 tilinpäätös .................. . 9 850 000 18918: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 200 000 1987 " .................. . 23 700 000 18919: 1988 tilinpäätös ................... 49 652 618 18920: 1987 .. . .................. 46 013 769 77. Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (siir- 18921: tomääräraha) 18922: Momentille myönnetään lisäystä 850 000 18923: 40. Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien mk. 18924: korkotuki (arviomääräraha) Selvitysosa: Helsingin vesi- ja ympäristöpii- 18925: Momentilta vähennetään 3 000 000 mk. rille osoitettavalta lisärahoituksella aloitetaan 18926: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu teollisuuden välittömät toimenpiteet Kärkölässä todetun 18927: korkotukilainojen arvioitua vähäisemmästä kloorifenolien aiheuttaman maaperän ja poh- 18928: määrästä. javeden saastumisen estämiseksi. 18929: 1989 II lisämenoarvio .......... . -3 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 850 000 18930: 1989 menoarvio ................. . 8 000 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 250 000 18931: 1988 tilinpäätös ................. . 3 898 781 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 000 000 18932: 1987 " ................. . 4 479 225 1987 " ................... 18 210 000 18933: 18934: 18935: 18936: 18937: 30. Kaavoitus- ja rakennustoimi 18938: 18939: 31. Valtionosuus rakennuskaavoitukseen 1989 II lisämenoarvio ........... . 750 ()()() 18940: 1989 menoarvio .................. . 1 ()()() 000 18941: Momentille myönnetään lisäystä 750 000 1988 tilinpäätös .................. . 17 938 008 18942: mk. 1987 " .................. . 11 621 304 18943: Pääluokka 35 65 18944: 18945: 45. Asuntotoimi 18946: 18947: 54. Asumistuki (arviomääräraha) 63. Vuokra-asuntolainojen korkotuki (ar- 18948: Momentille myönnetään lisäystä 120 000 000 viomääräraha) 18949: mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, että 18950: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu lähinnä asumis- vuonna 1989 saa hyväksyä korkotukilainoiksi 18951: tuen saajien ennakoitua suuremmasta määräs- julkisen valvonnan alaisten luottolaitosten tai 18952: tä. kuntien varoista myönnettyjä vuokra-asunto- 18953: jen hankkimista, rakentamista tai perus- 18954: 1989 II lisämenoarvio ........... 120 000 000 korjausta varten otettuja lainoja enintään 18955: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 690 000 000 480 000 000 mk. Momentille ei tämän johdosta 18956: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682 892 440 myönnetä lisäystä. 18957: 1987 " .................. 539 246 197 Selvitysosa: Lainojen myöntämisvaltuuden 18958: lisäys 110 000 000 mk aiheutuu ennakoitua 18959: 61. Avustukset vuokrataloille (siirtomäärä- suuremmasta lainojen kysynnästä. Kaikkiaan 18960: raha) on tarkoitus hyväksyä korkotuen piiriin vuon- 18961: Momentin perusteluja muutetaan siten, että na 1989 noin 2 000 asunnon lainat. 18962: kunnille ja kuntien tosiasiallisesti omistamille 18963: yhteisöille uusien vuokratalojen oman pää- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 000 000 18964: oman kattamiseen tarkoitettua 7 000 000 mar- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 863 449 18965: kan määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- 1987 " ................... 10 370 036 18966: miseen myös yleishyödyllisille yhteisöille sil- 18967: loin, kun ne sitoutuvat osoittamaan omistami- 83. Asunto- ja perusparannuslainat 18968: aan vuokra-asuntoja asunnottomille ja pako- Momentille myönnetään lisäystä 550 000 000 18969: laisille. mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan 18970: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- siten, että vuonna 1989 saadaan myöntää 18971: ten, että huomattavissa taloudellisissa vaikeuk- asunto- ja perusparannuslainoja ja osoittaa 18972: sissa olevien vuokratalojen avustuksiin tarkoi- kunnille lainojen myöntämistä varten sekä hy- 18973: tetusta 5 000 000 markan määrärahasta saa väksyä korkotukilainoja yhteensä enintään 18974: asuntohallitus käyttää enintään 300 000 mk 3 580 000 000 mk. 18975: taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyh- Selvitysosa: Lainojen myöntämisvaltuuden 18976: teisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnos- lisäys 210 000 000 mk ja maksatusmäärärahan 18977: sapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä lisäys 550 000 000 mk aiheutuvat ennakoitua 18978: aiheutuvien menojen maksamiseen. suuremmasta kustannusten noususta. Lisäyk- 18979: Momentille ei tämän johdosta myönnetä li- sillä pyritään turvaamaan tulo- ja menoarvion 18980: säystä. perustelujen mukaisesti 13 000 vuokra-asun- 18981: Selvitysosa: Yleishyödyllisille yhteisöille non sekä kaikkiaan noin 24 000 rakennettavan 18982: myönnettävällä määrärahalla avustetaan noin ja perusparannettavan asunnon aloittaminen 18983: sataa asuntoa, joita vastaan yhteisöt osoittavat vuonna 1989. 18984: asuntoja lähinnä pakolaisille. 18985: 1989 II lisämenoarvio ........ . 550 000 000 18986: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 000 000 1989 menoarvio ............... . 3110000000 18987: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 195 200 1988 tilinpäätös ............... . 3 224 698 285 18988: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 065 500 1987 " ............... . 2 740 073 070 18989: 18990: 18991: 18992: 18993: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 18994: 18995: 24. Kansainvälinen yhteistyö Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 18996: maaliskuussa 1989 hyväksytyn ongelmajättei- 18997: den kansainvälisiä kuljetuksia koskevan sopi- 18998: Momentille myönnetään lisäystä 1 290 000 18999: muksen jäsenmaksusta sekä Helsingissä järjes- 19000: mk. 19001: 9 391245R 19002: 66 Pääluokat 35 ja 36 19003: 19004: tettyjen kahden kansainvälisen otsonikokouk- 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 290 000 19005: sen aiheuttamista menoista. 1989 menoarvio .................. . 10 550 000 19006: 1988 tilinpäätös .................. . 6 610 932 19007: 1987 , 5 530 886 19008: 19009: 19010: 19011: 19012: Pääluokka 36 19013: VALTIONVELKA 19014: 01. Kotimaisen velan korko 19015: 19016: 90. Kotimaisen velan korko (arviomäärära- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . - 156 000 000 19017: ha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 3 003 000 000 19018: Momentilta vähennetään 156 000 000 mk. 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . 2 789 266 411 19019: Selvitysosa: Säästö aiheutuu pääosin lainan- 1987 , . . . . . . . . . . . . . . 2 576 925 282 19020: ottosuunnitelmien muuttumisesta. 19021: 19022: 19023: 19024: 19025: 03. Ulkomaisen velan korko 19026: 19027: 90. Ulkomaisen velan korko (arviomäärära- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . - 105 000 000 19028: ha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 2 185 000 000 19029: Momentilta vähennetään 105 000 000 mk. 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . 2 366 665 386 19030: Selvitysosa: Säästö aiheutuu lähinnä lainan- 1987 , . . . . . . . . . . . . . . 2 084 154 277 19031: ottosuunnitelmien muuttumisesta sekä lainojen 19032: ennenaikaisesta irtisanomisesta. 19033: 19034: 19035: 19036: 19037: 06. Valtionvelan kuoletukset 19038: 19039: 90. Nettokuoletukset (arviomääräraha) tukset ylittävät valtion uusista lainoista saata- 19040: vat tulot. 19041: Momentille myönnetään 3 930 000 000 mk. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . 3 930 000 000 19042: Määrärahaa saa käyttää valtionvelan kuoletus- 1989 menoarvio .............. . 19043: ten maksamiseen siinä tapauksessa, että kuole- 1988 tilinpäätös .. : ........... . 19044: Pääluokka 36 67 19045: 19046: 09. Muut menot valtionvelasta 19047: 19048: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta misista aiheutuneet maksut eivät sisältyneet 19049: (arviomääräraha) menoarvioon. 19050: Momentille myönnetään lisäystä 21 830 000 19051: mk. 1989 II lisämenoarvio .......... . 21 830 000 19052: Selvitysosa: Ulkomaiset liikkeeseenlaskukus- 1989 menoarvio ................. . 199 000 000 19053: tannukset ovat olleet arvioitua korkeammat. 1988 tilinpäätös ................. . 217 947 357 19054: Ulkomaisten lainojen ennenaikaisista irtisano- 1987 " ................. . 307 910 507 19055: 19056: Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi hyväksyä 19057: seuraavat muutokset vuoden 1989 tulo- 19058: ja menoarvioon. 19059: 68 19060: 19061: 19062: 19063: 19064: Muutoksia vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon 19065: 19066: TULOT 19067: 19068: 19069: Osasto 11 mk 19070: 19071: 19072: 19073: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 9 383 800 000 19074: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ................... . 3105 000 000 19075: 01. Tulo- ja varallisuusvero, lisäystä .................................. . 3 025 000 000 19076: 03. Perintö- ja lahjavero, lisäystä ..................................... . 110 000 000 19077: 04. Arpajaisvero, vähennystä ......................................... . -30 000 000 19078: 19079: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut .................. . 3 560 000 000 19080: 01. Liikevaihtovero, lisäystä .......................................... . 3 450 000 000 19081: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero, lisäystä ............. . 110 000 000 19082: 19083: 06. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ....................... . 295 000 000 19084: 01. Tuontitulli, lisäystä ............................................... . 160 000 000 19085: 02. Tuontimaksut, lisäystä ............................................ . 5 000 000 19086: 09. Tasausvero, lisäystä ............................................... . 130 000 000 19087: 19088: 08. Valmisteverot .......................................................... . 226 000 000 19089: 01. Tupakkavero, lisäystä ............................................. . 20 000 000 19090: 03. Olutvero, lisäystä ................................................. . 160 000 000 19091: 04. Alkoholijuomavero, lisäystä ...................................... . 35 000 000 19092: 05. Virvoitusjuomavero, lisäystä ...................................... . 15 000 000 19093: Osastot 11 ja 12 69 19094: 19095: 06. Elintarviketuotteiden valmistevero, lisäystä ....................... . 10 000 000 19096: 08. Ravintorasvavero, lisäystä ........................................ . 15 000 000 19097: 09. Sokerivero, lisäystä ............................................... . 15 000 000 19098: 11. Lannoitevero, vähennystä ......................................... . -44 000 000 19099: 19100: 10. Muut verot ............................................................. . 2 07S 000 000 19101: 01. Leimavero, lisäystä ................................................ . 1 020 000 000 19102: 03. Auto- ja moottoripyörävero, lisäystä .............................. . 1 055 000 000 19103: 19104: 19. Muut veronluonteiset tulot ............................................. . 122 800 000 19105: 01. Oy Alko Ab:n ylijäämä, lisäystä .................................. . 130 000 000 19106: 07. Maidon kiintiömaksu ja pellonraivausmaksu, vähennystä ......... . - 7 200 000 19107: 19108: 19109: 19110: Osasto 12 19111: 19112: 12. SEKALAISET TULOT .................................... . 539 664 113 19113: 2S. Oikeusministeriön hallinnonala ........................................ . 6 000 000 19114: 01. Tuomioistuintulot, lisäystä ........................................ . 6 000 000 19115: 19116: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala ...................................... . 2 000 000 19117: 06. Väest5kirjanpidon tulot, lisäystä .................................. . 2 000 000 19118: 19119: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala ................................... . SS 897 SOO 19120: 50. Suomen rahapajan tulot, lisäystä .................................. . 54 000 000 19121: 54. Pankkitarkastusviraston tulot, lisäystä ............................ . 1 897 500 19122: 19123: 29. Opetusministeriön hallinnonala ........................................ . 132 000 000 19124: 10. Korkeakoulujen tulot, lisäystä .................................... . 120 000 000 19125: 60. Valtion ammatillisten oppilaitosten tulot, lisäystä ................. . 12 000 000 19126: 19127: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ........................... . 2 000 000 19128: 76. Metsäntutkimuslaitoksen tulot, lisäystä ........................... . 2 000 000 19129: 19130: 31. Liikenneministeriön hallinnonala ....................................... . 7 666 000 19131: 40. Autorekisterikeskuksen tulot, lisäystä ............................. . 5 400 000 19132: 52. Telehallintokeskuksen tulot, lisäystä .............................. . 2 266 000 19133: 19134: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala .......................... . 38 000 000 19135: 42. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tulot, lisäystä .............. . 38 000 000 19136: 19137: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ............................. . 321100 613 19138: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto, lisäystä ...................... . 21 100 613 19139: 98. Valtionapujen palautukset, lisäystä ............................... . 300 000 000 19140: 70 Osastot 12, 13 ja 14 19141: 19142: 34. Työministeriön hallinnonala ........................................... . -25 000 000 19143: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset, vähennystä .................... . -25 000 000 19144: 19145: 19146: 19147: 19148: Osasto 13 19149: 19150: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET .......... . 250 000 000 19151: 01. Korkotulot ............................................................. . 220 000 000 19152: 07. Korot talletuksista, lisäystä ........................................ . 220 000 000 19153: 19154: 03. Osinkotulot ............................................................ . 30 000 000 19155: 01. Osinkotulot valtionenemmistöisistä osakeyhtiöistä, lisäystä ....... . 30 000 000 19156: 19157: 19158: 19159: 19160: Osasto 14 19161: 19162: 14. LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVAT VALTION VI- 19163: RASTOT JA LAITOKSET ................................ . 4 950 000 19164: 01. Valtionrautatiet 19165: 01. Henkilöliikenteen tulot, lisäystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 000 000 19166: Käyttömenot (31.90.01-29) ................... -----=-6=----=-00::...:0'-0::...:00:..::. 19167: Käyttötalouden lisärahoitustarve, vähennystä. -39 000 000 19168: 19169: 02. Ilmailuhallinto 19170: 01. Ilmailuhallinnon käyttötulot, lisäystä.............. 31 000 000 19171: Käyttömenot (31.92.21) ......•............... _ _7.;.___.=_05"-'0'--0"-'0=0 19172: Käyttötalouden 19173: rahoituskate, li- 19174: säystä 23 950 000 19175: 19176: 04. Posti- ja telelaitos 19177: 01. Postitoimen tulot, lisäystä ........................ . 49 000 000 19178: 02. Teletoimen tulot, lisäystä ......................... . 75 000 000 19179: Käyttötulot yhteensä ........................ . 124 000 000 19180: Käyttömenot (31.94.05-29) .................. . 143 000 000 19181: Käyttötalouden 19182: rahoituskate, 19183: vähennystä -19 000 000 19184: Osastot 14 ja 15 71 19185: 19186: 05. Posti- ja telelaitoksen konepajat 19187: 02. Turun Asennuspajan tulot, lisäystä ............... . 15 000 000 19188: Käyttömenot (31.95.22) ..................... . 15 000 000 19189: Käyttötalouden 19190: rahoituskate, li- 19191: säystä 19192: 19193: 19194: 19195: Osasto 15 19196: 19197: 15. LAINAT ................................................... -2 440 000 000 19198: 02. Valtion lainanotto ....................................... ; .............. . -2 440 000 000 19199: 01. Nettolainanotto, vähennystä ...................................... . -2 440 000 000 19200: 19201: Lisäys tuloihin: 7 738 414 113 19202: 72 19203: 19204: 19205: 19206: 19207: MENOT 19208: 19209: 19210: Pääluokka 21 mk 19211: 19212: 19213: 19214: 21. TASAVALLAN PRESIDENTTI .......................... . 410 000 19215: 02. Tasavallan Presidentin kanslia (010) .................................... . 410 000 19216: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) .............................. . 410 000 19217: 19218: 19219: 19220: 19221: Pääluokka 23 19222: 19223: 23. VALTIONEUVOSTO ..................................... . 1 450 000 19224: 01. Valtioneuvosto (010) ................................................... . 500 000 19225: 20. Matkat (arviomääräraha), lisäystä ................................. . 500 000 19226: 19227: 02. Valtioneuvoston kanslia (050) .......................................... . 950 000 19228: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 950 000 19229: 19230: 19231: 19232: Pääluokka 24 19233: 19234: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... . 375 895 000 19235: 01. Ulkoasiainhallinto (030) ................................................ . 37 250 000 19236: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha), lisäystä .................... . 1 250 000 19237: 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha), li- 19238: säystä ............................................................. . 36 000 000 19239: 19240: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö (040) .................................. . 211775 000 19241: 66. Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava kehitysapu (siirtomää- 19242: räraha), vähennystä ............................................... . -3 225 000 19243: Pääluokat 24, 25 ja 26 73 19244: 19245: 67. Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu (siirtomääräraha), li- 19246: säystä ............................................................. . 215 000 000 19247: 19248: 40. Teollinen kehitysyhteistyö (040) ........................................ . 3 225 000 19249: 50. Valtionapu Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:lle (arviomää- 19250: räraha), lisäystä ................................................... . 3 225 000 19251: 19252: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) ................ . 123 645 000 19253: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha) .. 105 525 000 19254: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha), lisäystä .. 8 120 000 19255: 69. Katastrofiapu (siirtomääräraha) ................................... . 10 000 000 19256: 19257: 19258: 19259: Pääluokka 25 19260: 19261: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 45 402 000 19262: 01. Oikeusministeriö (070) ................................................. . 1 600 000 19263: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 1 600 000 19264: 19265: 25. Lääninoikeudet (090) ................................................... . 600 000 19266: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 600 000 19267: 19268: 30. Alioikeudet (090) ....................................................... . 23 900 000 19269: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 23 900 000 19270: 19271: 45. Eräät oikeudenhoitomenot (090) ....................................... . 1300 000 19272: 30. Valtionapu yleisestä oikeusaputoiminnasta aiheutuviin menoihin 19273: (arviomääräraha), lisäystä ......................................... . 1 300 000 19274: 19275: 50. Vankeinhoitolaitos (100) ............................................... . 18 002 000 19276: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 11 332 000 19277: 51. Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suorittamiseen, lisäystä ... . 1 670 000 19278: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha), lisäystä .. . 5 000 000 19279: 87. Kiinteistöjen hankkiminen (siirtomääräraha) ...................... . 19280: 19281: 19282: 19283: Pääluokka 26 19284: 19285: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 95 069 000 19286: 01. Sisäasiainministeriö (050) .............................................. . 5 330 000 19287: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 830 000 19288: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .................. . 4 500 000 19289: 19290: 10 391245R 19291: 74 Pääluokat 26 ja 27 19292: 19293: 05. Lääninhallitukset (050) ................................................. . 8 500 000 19294: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 8 000 000 19295: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 500 000 19296: 19297: 07. Rekisteritoimistot (050) ................................................ . 610 000 19298: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 610 000 19299: 19300: 75. Poliisitoimi (080) ....................................................... . 23 810 000 19301: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 15 500 000 19302: 21. Oppilaiden huolto, vähennystä .................................... . -500000 19303: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 5 810 000 19304: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 3 000 000 19305: 19306: 80. Pelastushallinto (110) .................................................. . 2 200 000 19307: 21. Eräät pelastushallinnon menot (arviomääräraha), lisäystä ......... . 2 200 000 19308: 87. Kiinteistöjen hankkiminen (siirtomääräraha) ...................... . 19309: 19310: 90. Rajavartiolaitos (120) .................................................. . 16 600 000 19311: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 13 950 000 19312: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 1 050 000 19313: 77. Satamat ja muut rakenteet (siirtomääräraha}, lisäystä ............. . 1 600 000 19314: 19315: 97. Avustukset kunnille (960) .............................................. . 37 419 000 19316: 32. Kuntien yhdistymisavustukset, lisäystä ............................ . 142 000 19317: 33. Kuntien verotulojen täydennys (arviomääräraha), lisäystä ......... . 37 277 000 19318: 19319: 98. Läänien kehittäminen (850) ............................................ . 500 000 19320: 43. Läänien kehittämisraha (siirtomääräraha), lisäystä ................ . 500 000 19321: 19322: 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut menot (050) .................. . 100 000 19323: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha), lisäystä .................... . 100 000 19324: 19325: 19326: 19327: Pääluokka 27 19328: 19329: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ . 57 585 000 19330: 01. Puolustusministeriö (150) .............................................. . 190 000 19331: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 190 000 19332: 19333: 12. Puolustusvoimien palkkaus- ja muut menot (160) ...................... . 7 600 000 19334: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 7 600 000 19335: 19336: 14. Asevelvollisten ylläpitomenot (160) ..................................... . 1 200 000 19337: 21. Muonitus (arviomääräraha), lisäystä .............................. . 1 200 000 19338: Pääluokat 27 ja 28 75 19339: 19340: 25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot (160) .................. . 20 000 000 19341: 24. Varustuksen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha), lisäystä ... . 20 000 000 19342: 19343: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistyö (030) .............................. . 27 450 000 19344: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja varustamismenot (siir- 19345: tomääräraha) ..................................................... . 27 450 000 19346: 19347: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot (150) ................. . 1145 000 19348: 90. Kurssivaihtelut (arviomääräraha), lisäystä ......................... . 1 145 000 19349: 19350: 19351: 19352: Pääluokka 28 19353: 19354: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 27 103 000 19355: 05. Valtiokonttori (020) .................................................... . 3 500 000 19356: 26. Joustavan eläkeikäjärjestelmän käyttöönotto (siirtomääräraha 2 v), 19357: lisäystä ............................................................ . 3 000 000 19358: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 500 000 19359: 19360: 07. Eläkkeet (950) .......................................................... . -5 000 000 19361: 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha), vähennystä .............. . -5 000 000 19362: 19363: 18. Verohallinto (020) ...................................................... . 7 000 000 19364: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 7 000 000 19365: 19366: 50. Suomen rahapaja (020) ................................................. . 850 000 19367: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 850 000 19368: 19369: 52. Tilastokeskus (050) ..................................................... . 2 365 000 19370: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 2 365 000 19371: 19372: 54. Pankkitarkastusvirasto (820) ........................................... . 1 888 000 19373: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 38 000 19374: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 650 000 19375: 70. Kaluston hankinta, lisäystä ........................................ . 1 200 000 19376: 19377: 60. Rakennushallinto (050) ................................................. . 9 000 000 19378: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 9 000 000 19379: 19380: 64. Eräät valtion kiinteistömenot (050) ..................................... . 5 000 000 19381: 13. Korjaus ja kunnossapito (siirtomääräraha), lisäystä ............... . 5 000 000 19382: 19383: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimet (990) .. 2 500 000 19384: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha), lisäystä ....... . 2 500 000 19385: 76 19386: 19387: Pääluokka 29 19388: 19389: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ............. . 692 920 000 19390: 01. Opetusministeriö (210) ................................................. . 1 400 000 19391: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 1 400 000 19392: 19393: 10. Korkeakoulut (240) .................................................... . 100 000 000 19394: 28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha), lisäystä ........... . 100 000 000 19395: 19396: 12. Kuvataideakatemia (240) ............................................... . 380 000 19397: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 380 000 19398: 19399: 39. Valtion opintotukikeskus (260) ......................................... . -20 000 000 19400: 55. Opintoraha (arviomääräraha), vähennystä ........................ . -30 000 000 19401: 56. Aikuisopintoraha, lisäystä ........................................ . 10 000 000 19402: 19403: 42. Eräät valtion oppilaitokset (220) ....................................... . 2 000 000 19404: 29. Muut kulutusmenot, vähennystä .................................. . - 110 000 19405: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 110 000 19406: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) .............................. . 2 000 000 19407: 19408: 43. Lukiot (220) ............................................................ . 9 600 000 19409: 30. Valtionosuus lukioiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha), li- 19410: säystä ............................................................. . 9 600 000 19411: 19412: 46. Peruskoolut (220) ...................................................... . 263 000 000 19413: 30. Valtionosuus peruskoulujen käyttökustannuksiin (arviomäärära- 19414: ha), lisäystä ....................................................... . 263 000 000 19415: 19416: 51. Lastentarhanopettajaopistot (230) ...................................... . 1800 000 19417: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 1 800 000 19418: 19419: 56. Kirjastotoimi (280) ..................................................... . 42 100 000 19420: 30. Valtionosuus ja -avustus kirjastojen käyttökustannuksiin (arvio- 19421: määräraha), lisäystä ............................................... . 42 100 000 19422: 19423: 57. Yhteiskunnallinen sivistystyö (250) ..................................... . 43 600 000 19424: 30. Valtionosuus ja -avustus kansalais- ja työväenopistojen käyttökus- 19425: tannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ............................. . 22 000 000 19426: 50. Valtionapu kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomäärära- 19427: ha), lisäystä ....................................................... . 17 000 000 19428: 55. Valtionapu opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomäärära- 19429: ha), lisäystä ....................................................... . 4 600 000 19430: 19431: 58. Näkövammaisten kirjasto (280) ........................................ . 482 000 19432: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 482 000 19433: Pääluokka 29 77 19434: 19435: 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset (230) ................................ . 1 600 000 19436: 21. Oppilashuolto (arviomääräraha), vähennystä ...................... . -10 000 000 19437: 28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha), lisäystä ........... . 11 600 000 19438: 19439: 65. Kunnalliset ammatilliset oppilaitokset (230) ............................ . 44 500 000 19440: 30. Valtionosuus käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ..... . 44 500 000 19441: 19442: 67. Yksityiset ammatilliset oppilaitokset (230) .............................. . 15 800 000 19443: 50. Valtionavustus käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ... . 15 800 000 19444: 19445: 69. Ammatillinen kurssitoiminta ja ammatilliset erikoisoppilaitokset (250) .. 1000 000 19446: 26. Ammatilliset pätevyystutkinnot (arviomääräraha), lisäystä ........ . 1 000 000 19447: 27. Työllisyyskoulutus (arviomääräraha), vähennystä ................. . -2 700 000 19448: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 2 700 000 19449: 19450: 74. Oppisopimuslakiin perustuva ammattikoulutus (230) ................... . 5 000 000 19451: 27. Kurssitoiminta (arviomääräraha), lisäystä ......................... . 15 000 000 19452: 40. Korvaus työnantajille (arviomääräraha), vähennystä .............. . -10 000 000 19453: 19454: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen (270) ........................... . 2 300 000 19455: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha), lisäys- 19456: tä ................................................................. . 2 300 000 19457: 19458: 90. Taiteen tukeminen (290) ................................................ . 162 000 000 19459: 54. Valtionosuudet musiikkioppilaitoksille ja musiikin ammatilliseen 19460: koulutukseen (arviomääräraha), lisäystä .......................... . 12 000 000 19461: 76. Oopperatalon rakennustyöt (siirtomääräraha), lisäystä ............ . 150 000 000 19462: 19463: 91. Urheilun ja nuorisonkasvatustyön tukeminen (300) ..................... . 6 928 000 19464: 55. Lahden MM-hiihtojen juhlarahan tuoton perusteella myönnettävät 19465: avustukset liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen 19466: rakentamiseen (siirtomääräraha) .................................. . 6 928 000 19467: 19468: 94. Museovirasto (280) ..................................................... . 5 500 000 19469: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha), lisäystä ...................... . 5 500 000 19470: 19471: 95. Suomen elokuva-arkisto (290) .......................................... . 230 000 19472: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 230 000 19473: 19474: 96. Elokuvien tarkastus (820) .............................................. . 400 000 19475: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 400 000 19476: 19477: 98. Kansainvälinen yhteistyö (030) ......................................... . 1300 000 19478: 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .. . 300 000 19479: 50. Eräät avustukset, lisäystä ......................................... . 1 000 000 19480: 78 Pääluokat 29 ja 30 19481: 19482: 99. Opetusministeriön hallinnQnalan muut menot (210) .................... . 2 000 000 19483: 27. Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen järjestäminen, li- 19484: säystä ............................................................. . 1 000 000 19485: 50. Eräät avustukset, lisäystä ......................................... . 1 000 000 19486: 19487: 19488: 19489: Pääluokka 30 19490: 19491: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN- 19492: NONALA ................................................. . 398 386 000 19493: 01. Maa- ja metsätalousministeriö (650) .................................... . 19494: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v) ......................... . 19495: 19496: 08. Maataloushallinto (670) ................................................ . 330 000 19497: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 330 000 19498: 19499: 29. Valtion viljavarasto (670) .............................................. . 10 000 000 19500: 62. Korvaus valtion viljavarastolle .................................... . 10 000 000 19501: 19502: 30. Maatalouden neuvontatyön tukeminen (670) ........................... . 1156 000 19503: 40. Valtionapu maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittämi- 19504: seen, lisäystä ...................................................... . 1 020 000 19505: 42. Valtionapu siipikarjatalouden kehittämiseen, lisäystä ............. . 13 000 19506: 47. Valtionapu puutarhatalouden kehittämiseen, lisäystä .............. . 123 000 19507: 19508: 31. Maataloustuotteiden hintatuki (670) .................................... . 274 900 000 19509: 41. Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapoliittinen tuki (siirtomää- 19510: räraha), lisäystä ................................................... . 107 400 000 19511: 42. Alueittainen hintapoliittinen tuki (siirtomääräraha), vähennystä ... . -7 000 000 19512: 43. Muu hintapoliittinen tuki (siirtomääräraha), lisäystä .............. . 108 800 000 19513: 45. Sokerintuotannon tukeminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ....... . 9 600 000 19514: 46. Öljykasvituotannon tukeminen (arviomääräraha), lisäystä ........ . 56 100 000 19515: 19516: 32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimenpi- 19517: teet (670) ............................................................... . 50 000 000 19518: 40. Maataloustuotteiden vientituki (arviomääräraha), lisäystä ......... . 50 000 000 19519: 19520: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (670) ........... . 27 000 000 19521: 45. Avustus turkistarhaajien korkokustannuksiin (siirtomääräraha) ... . 13 000 000 19522: 46. Avustus turkiseläinkannan tervehdyttämiseksi (siirtomääräraha) .. . 4 000 000 19523: 49. Maatalouden ja maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 19524: korkotuki (arviomääräraha), lisäystä .............................. . 10 000 000 19525: 19526: 35. Metsästys ja porotalous (690) .......................................... . 8 000 000 19527: 48. Poronomistajien ansionmenetysten korvaukset (siirtomääräraha) .. 8 000 000 19528: Pääluokat 30 ja 31 79 19529: 19530: 19531: 19532: 19533: 37. Kalatalous (690) 0 0 o o o o 0 0 o o o o o 0 o o o o o 0 o o o o. o o o o 0 0 o o o o o 0 o o o o 0 0 o •• 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 1 700 000 19534: 290 Muut kulutusmenot (siirtomääräraha v) 2 o o o o. 0 o o o. 0 0 o o 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 19535: 19536: 19537: 19538: 420 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen ja kalansaaliin 19539: käytön edistäminen (siirtomääräraha), lisäystä 0 o o o 0 0 0 o o • 0 0 o o 0 0 0 0 • 0 0 1 500 000 19540: 19541: 19542: 19543: 460 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten johdosta (siirtomäärära- 19544: ha), lisäystä0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 200 000 19545: 19546: 19547: 19548: 19549: 38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (690) o 0 0 o o o o o 0 o o o 0 0 0 o o 0 0 0 o o 0 0 0 0. 0 0 600 000 19550: 250 Lohenpoikasten hankinta . 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 600 000 19551: 19552: 19553: 19554: 19555: 40. Vesivarojen käyttö (560) o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o o. o o o o o. o o o o. 0 o o o. 0 0 o o 0 0 0 o 0 0 600 000 19556: 150 Vesioikeudelliset velvoitteet (siirtomääräraha), lisäystä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 600 000 19557: 19558: 19559: 19560: 19561: 50. Yleismetsätalous (680) o o 0 o o o o o o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o o o o • o o o 0 0 o o o 0 0 0 o o 0 0 0 0 o 0 5 000 000 19562: 260 Siemenhankinta (siirtomääräraha) 0 0 o o 0 0 0 0 o 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 5 000 000 19563: 19564: 19565: 19566: 19567: 58. Yksityismetsätalous (680) o o o 0 o o o o 0 o o o o o. o o o o. 0 o o o o 0 0 o o o 0 0 0 o o 0 0 0 0. 0 0 0 0. 0 0 9 450 000 19568: 420 Valtionapu metsälautakunnille, lisäystä 0 0 o o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 450 000 19569: 440 Valtionapu metsänparannustöihin (siirtomääräraha), lisäystä 0 0 0 0 0 0 28 000 000 19570: 19571: 19572: 19573: 830 Metsänparannuslainat (siirtomääräraha), vähennystä 0 0 0 0. 0 0 0 0. 0 0 0 0 -20 000 000 19574: 19575: 76. Metsäntutkimuslaitos (660) o o 0 o o o o o. o o o o o o o o o 0 0 o o o o 0 0 o o. 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 500 000 19576: 240 Tutkimuksen yleiskustannukset ja metsätalousmenot (siirtomäärä- 19577: raha), lisäystä o o o o • o o o o o 0 o o o o •• o o o o •• o o o o. o o o o. 0 o o • 0 0 0 o. 0 0 0 0. 0 0 0. 0 0 0 1 500 000 19578: 19579: 95. Metsähallituksen metsät (680) 19580: 700 Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä . 0 o •• 0 0 0 •• 0 0 0. 0 0 0 •• 0 0 0 1 700 000 19581: 19582: Sijoitusmenot (70): 1 700 000 19583: 19584: 19585: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot (650) . 0 0 0 0. 0 0 6 450 000 19586: 250 Kansainvälinen yhteistyö, lisäystä 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 •• 0 0 0. 0 0 0 450 000 19587: 48o Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen 19588: (siirtomääräraha) 0 o o o • 0 0 o o o 0 0 0 o o o o • o o o • 0 0 o o o • 0 0 o •• 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 6 000 000 19589: 19590: 19591: 19592: 19593: Pääluokka 31 19594: 19595: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA ........... . 180 400 000 19596: 01. Liikenneministeriö (710) 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 500 000 19597: 290 Muut kulutusmenot, lisäystä o •• o o o o o. o o o o o o o o o o o o •• o o o •• o o o o. o o o o o. 500 000 19598: 80 Pääluokka 31 19599: 19600: 24. Tiet (720) ............................................................... . 161 700 000 19601: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 23 200 000 19602: 14. Yleisten teiden kunnossapito (siirtomääräraha), lisäystä ........... . 100 000 000 19603: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha), lisäystä ...................... . 2 500 000 19604: 77. Yleisten teiden tekeminen (siirtomääräraha), lisäystä .............. . 18 000 000 19605: 87. Maa-alueiden hankinta ja tielain mukaiset korvaukset (arviomää- 19606: räraha), lisäystä ................................................... . 18 000 000 19607: 19608: 27. Vesitiet (730) ........................................................... . 1 000 000 19609: 77. Vesitietyöt (siirtomääräraha), lisäystä ............................. . 1 000 000 19610: 19611: 32. Merenkulun edistäminen (730) ......................................... . 1100 000 19612: 41. Avustus pientonniston korkomenojen alentamiseksi (siirtomäärära- 19613: ha), lisäystä ....................................................... . 1 100 000 19614: 19615: 40. Autorekisterikeskus (720) .............................................. . 5 000 000 19616: 19617: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 5 000 000 19618: 19619: 50. Ilmatieteen laitos (830) ................................................. . 8 000 000 19620: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 8 000 000 19621: 19622: 52. Telehallintokeskus (710) ................................................ . 1 400 000 19623: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 600 000 19624: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 800 000 19625: 19626: 55. Tietoliikenteen korvaukset ja avustukset (760) .......................... . 10 000 000 19627: 42. Lehdistön yleinen kuljetustuki, lisäystä ............................ . 10 000 000 19628: 19629: 57. Rautatieliikenteen korvaukset (750) .................................... . 500 000 19630: 62. Valtionrautateiden radanpito (siirtomääräraha) ................... . 500 000 19631: 19632: 90. Valtionrautatiet (750) 19633: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), vähennystä ....... . -20 000 000 19634: 29. Muut käyttömenot (arviomääräraha), lisäystä .... . 26 000 000 19635: Käyttömenot (01-29): 6 000 000 19636: Käyttötulot (14.01.01): 45 000 000 19637: Käyttötalouden 19638: lisärahoitustar- 19639: ve, vähennystä -39 000 000 19640: 19641: 73. Rautatiekaluston hankkiminen (siirtomääräraha), lisäystä ......... . 18 700 000 19642: 19643: Sijoitusmenot ja siirto uudistusrahastoon 19644: (73): 18 700 000 19645: Pääluokat 31 ja 32 81 19646: 19647: 92. Ilmailuhallinto (740) 19648: 21. Muut käyttömenot (arviomääräraha), lisäystä ..... 7 050 000 19649: 19650: Käyttömenot (21): 7 050 000 19651: 19652: 74. Lentokenttien talonrakennustyöt (siirtomääräraha), lisäystä ....... . 10 000 000 19653: 87. Maa- ja esterajoitusalueiden hankinta (siirtomääräraha), lisäystä .. . 1 500 000 19654: 19655: Sijoitusmenot (74-87): 11 500 000 19656: 19657: 19658: 94. Posti- ja telelaitos (760) 19659: 05. Eläkkeet (arviomääräraha), lisäystä ............... . 25 000 000 19660: 11. Televerkkojen käyttö ja kunnossapito (arviomää- 19661: räraha), lisäystä .................................. . 86 000 000 19662: 29. Muut käyttömenot (arviomääräraha), lisäystä .... . 32 000 000 19663: 19664: Käyttömenot (05-29): 143 000 000 19665: 19666: 95. Posti- ja telelaitoksen konepajat (760) 19667: 22. Turun Asennuspaja (arviomääräraha), lisäystä .... 15 000 000 19668: 19669: Käyttömenot (22): 15 000 000 19670: 19671: 19672: 19673: Pääluokka 32 19674: 19675: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN- 19676: NONALA ................................................. . 153 270 000 19677: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö (810) ................................... . 1 460 000 19678: 26. Kansainvälinen yhteistyö (arviomääräraha), lisäystä ............... . 1 300 000 19679: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 180 000 19680: 70. Kaluston hankinta, vähennystä .................................... . -20 000 19681: 19682: 10. Merenkulkulaitos (730) ................................................. . 5 000 000 19683: 77. Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt (siirtomääräraha), li- 19684: säystä ............................................................. . 5 000 000 19685: 19686: 32. Patentti- ja rekisterihallitus (820) ....................................... . 19687: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha), lisäystä .................... . 1 700 000 19688: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), vähennystä ................. . -1 700 000 19689: 19690: 34. Lisenssivirasto (820) .................................................... . 130 000 19691: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 130000 19692: 19693: 11 391245R 19694: 82 Pääluokat 32 ja 33 19695: 19696: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (830) ............................... . 1 500 000 19697: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 1 500 000 19698: 19699: 43. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen maksulliset tutkimuspalvelut 19700: (830) ................................................................... . 38 000 000 19701: 21. Käyttömenot (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 38 000 000 19702: 19703: 44. Teknologian kehittämiskeskus (830) .................................... . 3 220 000 19704: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 1 770 000 19705: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 1 450 000 19706: 19707: 50. Teollisuuden edistäminen (850) ......................................... . 2 000 000 19708: 40. Valtionavustus pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistämisjär- 19709: jestöille, lisäystä ................................................... . 250 000 19710: 43. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämishankkeiden tuke- 19711: minen (siirtomääräraha), vähennystä .............................. . -250 000 19712: 46. Avustukset Martinniemen työllisyystilanteen parantamiseen (siirto- 19713: määräraha) ....................................................... . 2 000 000 19714: 19715: 51. Tuotantotoiminnan alueellinen edistäminen (850) ...................... . 100 000 000 19716: 49. Yritystoiminnan aluetuki (arviomääräraha), lisäystä ............... . 100 000 000 19717: 19718: 80. Matkailun edistämiskeskus (870) ....................................... . 660 000 19719: 21. Eräät matkailun edistämistoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v), 19720: lisäystä ............................................................ . 660 000 19721: 19722: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) .................................... . 1 300 000 19723: 45. Avustus Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle, lisäystä ............ . 1 300 000 19724: 19725: 19726: 19727: 19728: Pääluokka 33 19729: 19730: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNON- 19731: ALA ....................................................... . -792 249 387 19732: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö (400) ..................................... . 160 000 19733: 70. Kaluston hankinta, lisäystä ........................................ . 160 000 19734: 19735: 11. Tarkastuslautakunta (090) .............................................. . 30 000 19736: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 30 000 19737: 19738: 15. Perhekustannusten tasaus (410) ........................................ . 47 000 000 19739: 30. Valtionosuus kunnille lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemiseen 19740: (arviomääräraha), lisäystä ......................................... . 8 000 000 19741: 52. Lapsilisät (arviomääräraha), lisäystä .............................. . 39 000 000 19742: Pääluokka 33 83 19743: 19744: 16. Yleinen perhe-eläke (410) ............................................... . -9 000 000 19745: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha), vähennystä ......... ,. ...... . -9 000 000 19746: 19747: 17. Työttömyysturva (410) ................................................. . -460 000 000 19748: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha), vähennystä .. . - 100 000 000 19749: 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha), vä- 19750: hennystä .......................................................... . -360 000 000 19751: 19752: 18. Sairausvakuutus (410) .................................................. . -635 000 000 19753: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomää- 19754: räraha), vähennystä ............................................... . - 635 000 000 19755: 19756: 19. Eläkevakuutus (410) .................................................... . -450 000 000 19757: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista 19758: (arviomääräraha), vähennystä ..................................... . -15 000 000 19759: 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomää- 19760: räraha), vähennystä ............................................... . -15 000 000 19761: 60 .. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomää- 19762: räraha), vähennystä ............................................... . -420 000 000 19763: 19764: 20. Tapaturmavakuutus (410) .............................................. . 3 700 000 19765: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustan- 19766: nuksista (arviomääräraha), lisäystä ................................ . 3 700 000 19767: 19768: 21. Rintamaveteraanieläkkeet (410) ........................................ . -25 000 000 19769: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha), vähennys- 19770: tä ................................................................. . -15 000 000 19771: 53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (arviomääräraha), vähennystä ... . -10 000 000 19772: 19773: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot (410) .... . 95 000 000 19774: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha), lisäystä ............... . 95 000 000 19775: 19776: 29. Pakolaishuolto (410) ................................................... . 2 000 000 19777: 61. Pakolaishuolto (arviomääräraha), lisäystä ......................... . 2 000 000 19778: 19779: 30. Sosiaalihallitus (400) ................................................... . 210 000 19780: 25. Kansainvälinen yhteistyö, vähennystä ............................. . -90 000 19781: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 300 000 19782: 19783: 32. Kuntien järjestämät sosiaalipalvelut (420) .............................. . 200 700 000 19784: 30. Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen käyttökustannuksiin (ar- 19785: viomääräraha), lisäystä ........................................... . 200 000 000 19786: 35. Valtionavustus kunnille eräisiin sosiaalihuollon kustannuksiin .... . 400 000 19787: 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaalipalvelujen eräisiin käyt- 19788: tökustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ........................ . 300 000 19789: 84 Pääluokka 33 19790: 19791: 33. Yksityisten yhteisöjen sosiaalipalvelut (420) ............................ . 20 000 19792: 51. Valtionavustus yksityisten sosiaalihuollon palvelujen tuottajien 19793: käyttökustannuksiin, lisäystä ...................................... . 20 000 19794: 19795: 34. Kuntien järjestämä raittiustyö ja alkoholitarkastus (420) ............... . 9 500 000 19796: 30. Valtionosuus kunnille raittiustyön ja alkoholitarkastuksen käyttö- 19797: kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä .......................... . 8 700 000 19798: 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille raittiustyön ja alkoholitarkas- 19799: tuksen eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ..... 800 000 19800: 19801: 57. Lomatoiminta (420) .................................................... . 49 400 000 19802: 30. Valtionosuuden loppuerät kunnille maatalousyrittäjien lomituspal- 19803: velujen ja pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän hallintomenoihin 19804: (arviomääräraha), lisäystä ......................................... . 1 600 000 19805: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuk- 19806: siin (arviomääräraha), lisäystä .................................... . 45 000 000 19807: 42. Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuk- 19808: siin (arviomääräraha), lisäystä .................................... . 2 500 000 19809: 51. Valtionapu lomatoimintaan, lisäystä .............................. . 300 000 19810: 19811: 78. Kuntien järjestämä kansanterveystyö (470) ............................. . 117 230 000 19812: 30. Valtionosuus kunnille kansanterveystyön käyttökustannuksiin (ar- 19813: viomääräraha), lisäystä ........................................... . 100 000 000 19814: 31. Valtionosuus kunnille kansanterveystyön perustamiskustannuksiin 19815: (arviomääräraha), lisäystä ......................................... . 16 600 000 19816: 38. Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät kunnille kansan- 19817: terveystyön eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä 630 000 19818: 19819: 79. Kuntien järjestämä erikoissairaanhoito (480) ........................... . 240 500 000 19820: 30. Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon käyttökustannuksiin 19821: (arviomääräraha), lisäystä ......................................... . 200 000 000 19822: 31. Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon perustamiskustannuk- 19823: siin (arviomääräraha), vähennystä ................................. . -30 000 000 19824: 32. Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaaloiden käyttökus- 19825: tannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ............................. . 59 000 000 19826: 33. Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaaloiden kustannuk- 19827: siin (arviomääräraha), lisäystä .................................... . 7 000 000 19828: 34. Valtion korvaus erikoissairaanhoitolaitoksille mielentilatutkimus- 19829: potilaiden sekä valtion täydellisessä huollossa olevien potilaiden 19830: hoitoon (arviomääräraha), lisäystä ................................ . 2 000 000 19831: 38. Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät kunnille erikois- 19832: sairaanhoidon eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha), li- 19833: säystä ............................................................. . 2 500 000 19834: 19835: 92. Kansanterveyden edistäminen (470) .................................... . -26 509 000 19836: 50. Avustus yksityisille yhteisöille kansanterveystyön kustannuksiin 19837: (arviomääräraha), vähennystä ..................................... . -26 509 000 19838: Pääluokat 33 ja 34 85 19839: 19840: 93. Eräiden sosiaalipalvelujen avustaminen (420) ........................... . 45 689 613 19841: 50. Avustus yksityisille yhteisöille lasten ja nuorten huollon kustannuk- 19842: siin (arviomääräraha), lisäystä .................................... . 8 095 000 19843: 51. Avustus yksityisille yhteisöille vanhusten huollon kustannuksiin 19844: (arviomääräraha), vähennystä ..................................... . -21 707 387 19845: 52. Avustus yksityisille yhteisöille vammaisten huollon kustannuksiin 19846: (arviomääräraha), lisäystä ......................................... . 47 922 000 19847: 53. Avustus yksityisille yhteisöille raittiustyön ja päihdehuollon kus- 19848: tannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ............................. . 11 380 000 19849: 19850: 94. Lomanviettomahdollisuuksien edistäminen (420) ....................... . 2 083 000 19851: 50. Avustus yksityisille yhteisöille lomatoiminnan kustannuksiin (ar- 19852: viomääräraha), lisäystä ........................................... . 2 083 000 19853: 19854: 95. Suuronnettomuuksiin varautuminen (110) .............................. . -163 000 19855: 50. Avustus yksityisille yhteisöille suuronnettomuuksiin varautumisesta 19856: aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha), vähennystä .......... . - 163 000 19857: 19858: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot (400) ......... . 200 000 19859: 26. Osuus koulutus- ja tutkimuskeskuksen kustannuksiin ............. . 200 000 19860: 19861: 19862: 19863: 19864: Pääluokka 34 19865: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ................. . 77 596 200 19866: 01. Työministeriö (610) .................................................... . -53 800 19867: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), vähennystä ........................ . -53 800 19868: 19869: 06. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto (620) ........................ . 8 000 000 19870: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 1 000 000 19871: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 7 000 000 19872: 19873: 30. Työvoimapalvelut (630) ................................................ . 8 000 000 19874: 64. Muuttoturva (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 8 000 000 19875: 19876: 50. Työllisyyden hoito (630) ................................................ . 84 000 000 19877: 02. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 15 000 000 19878: 30. Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille työttömyyden lieventämi- 19879: seen (arviomääräraha), lisäystä .................................... . 25 000 000 19880: 61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha), vähen- 19881: nystä .............................................................. . -86 000 000 19882: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (arviomääräraha), lisäys- 19883: tä ................................................................. . 130 000 000 19884: 86 Pääluokat 34, 35 ja 36 19885: 19886: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot (610) ....................... . -22 350 000 19887: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha), lisäystä .......................... . 2 500 000 19888: 25. Siirtolaisuus- ja kansainväliset asiat (siirtomääräraha 2 v), lisäystä . 150 000 19889: 50. Palkkaturva (arviomääräraha), vähennystä ........................ . -25 000 000 19890: 19891: 19892: 19893: 19894: Pääluokka 35 19895: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ . 785 935 000 19896: 15. Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö (520) ...................... . 114 545 000 19897: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (siirtomääräraha), lisäystä 114 545 000 19898: 19899: 25. Vesi- ja ympäristöhallinto (560) ........................................ . -650 000 19900: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 900 000 19901: 40. Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki (arviomäärära- 19902: ha), vähennystä ................................................... . -3 000 000 19903: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha), lisäystä ...................... . 600 000 19904: 77. Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (siirtomääräraha), lisäystä ...... . 850 000 19905: 19906: 30. Kaavoitus- ja rakennustoimi (530) ...................................... . 750 000 19907: 31. Valtionosuus rakennuskaavoitukseen, lisäystä ..................... . 750 000 19908: 19909: 45. Asuntotoimi (540) ...................................................... . 670 000 000 19910: 54. Asumistuki (arviomääräraha), lisäystä ............................ . 120 000 000 19911: 83. Asunto- ja perusparannuslainat, lisäystä .......................... . 550 000 000 19912: 19913: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot (510) ................. . 1 290 000 19914: 24. Kansainvälinen yhteistyö, lisäystä ................................. . 1 290 000 19915: 19916: 19917: 19918: 19919: Pääluokka 36 19920: 19921: 36. VALTIONVELKA ........................................ . 3 690 830 000 19922: 01. Kotimaisen velan korko (910) .......................................... . -156 000 000 19923: 90. Kotimaisen velan korko (arviomääräraha), vähennystä ............ . - 156 000 000 19924: 19925: 03. Ulkomaisen velan korko (910) .......................................... . -105 000 000 19926: 90. Ulkomaisen velan korko (arviomääräraha), vähennystä ........... . - 105 000 000 19927: Pääluokka 36 87 19928: 19929: 06. Valtionvelan kuoletukset (910) ......................•................... 3 930 000 000 19930: 90. Nettokuoletukset (arviomääräraha) ............................... . 3 930 000 000 19931: 19932: 09. Muut menot valtionvelasta (910) ....................................... . 21 830 000 19933: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha), lisäystä .. 21 830 000 19934: 19935: Lisäys menoihin: 5 790 001 813 19936: 19937: 19938: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 19939: 19940: 19941: Tasavallan Presidentti 19942: MAUNO KOIVISTO 19943: 19944: 19945: 19946: 19947: Ministeri Ulla Puolanne 19948: 1989 vp. - HE n:o 138 19949: 19950: 19951: 19952: 19953: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion liikelaitoksista anne- 19954: tun lain (627 /87) mukaisten liikelaitosten lainanottovaltuuksien 19955: lisäämisestä vuonna 1989 19956: 19957: 19958: Eduskunta on aikaisemmin oikeuttanut Val- keskus joutuu ottamaan lainaa rahoituslaitok- 19959: tion painatuskeskuksen ottamaan vuonna 1989 silta, on kasvanut arvioidusta 12 milj. markas- 19960: valtion liikelaitoksista annetun lain (627 /87) ta n. 20 milj. markkaan sekä valtiolta olevan 19961: 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua pitkäaikaista pitkäaikaisen 13 milj. markan lainan kuoletus- 19962: lainaa 19 milj. markan enimmäismäärään asti. ehtojen muutoksesta. 19963: Valtion painatuskeskuksen tilinpäätöksen 19964: vuodelta 1988 valmistuttua todettiin, että se jäi Edellä lausutun perusteella ehdotetaan, 19965: arvioitua aiemmalle tasolle. Tämän vuoksi 19966: myös aloittava tase 1.1.1989 muuttui siitä arvi- 19967: osta, joka oli pohjana kuluvaa vuotta koske- että Eduskunta oikeuttaisi vuonna 19968: valle hallituksen esitykselle painatuskeskuksen 1989 Valtion painotuskeskuksen otta- 19969: lainanottovaltuuksista. maan valtion liikelaitoksista annetun 19970: Edellä mainituista syistä Valtion painatus- lain (627 /87) 8 §:n 2 momentissa tar- 19971: keskuksen lainanottotarve on lisääntynyt aiem- koitettua pitkäaikaista lainaa 9 000 000 19972: min arvioidusta 19 milj. markasta 28 milj. markan määrään asti niiden 19 000 000 19973: markkaan vuonna 1989. Muutos johtuu siitä, markan määräisien pitkäaikaisten lai- 19974: että painatuskeskuksen pitkäaikainen velka nojen lisäksi, jotka Eduskunta on jo 19975: valtiolle on arvioitua pienempi ja lyhytaikainen aikaisemmin oikeuttanut painotuskes- 19976: velka, jonka maksamiseksi valtiolle painatus- kuksen ottamaan vuoden 1989 aikana. 19977: 19978: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 19979: 19980: 19981: Tasavallan Presidentti 19982: MAUNO KOIVISTO 19983: 19984: 19985: 19986: 19987: Ministeri Ulla Puolanne 19988: 19989: 19990: 19991: 19992: 391263L 19993: 1989 vp. - HE n:o 139 19994: 19995: 19996: 19997: 19998: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain 19999: 5 §:n muuttamisesta 20000: 20001: 20002: 20003: 20004: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 20005: 20006: Esityksessä ehdotetaan valtion virkamiesla- lustehankintoihin osoitettavien määrärahojen 20007: kia muutettavaksi siten, että virkoja voitaisiin kanssa toimintamenomomentilla myönnettä- 20008: perustaa palkkauksiin käytettävissä olevien viksi määrärahoiksi kolmessa virastossa. Tä- 20009: määrärahojen rajoissa. Voimassa olevan sään- män vuoksi lakia on tarpeen muuttaa siten, 20010: nöksen mukaan virkoja voidaan perustaa tulo- että virkoja voitaisiin perustaa myös määrära- 20011: ja menoarviossa palkkauksiin osoitettujen hoilla, jotka ovat henkilöstön palkkauksien 20012: määrärahojen rajoissa. Virkoja ei siten nykyi- lisäksi käytettävissä muihin tarkoituksiin. 20013: sin ole katsottu voitavan perustaa muilla kuin Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 20014: yksinomaan palkkauksiin osoitetuilla määrära- maan vuoden 1990 alusta. Lakiehdotus liittyy 20015: hoilla. Nämä määrärahat on tarkoitus vuonna valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1990 ja 20016: 1990 yhdistää muihin kulutusmenoihin ja ka- on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 20017: 20018: 20019: 20020: 20021: PERUSTELUT 20022: 20023: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut ja menoarvion luvuissa yhdistää momentit 01. 20024: muutokset Palkkaukset, 29. Muut kulutusmenot ja 70. 20025: Kaluston hankinta momentiksi 21. Toiminta- 20026: Valtion virkamieslain (755/86) 5 §:n 1 mo- menot. Toimintamenomomentin perusteluissa 20027: mentin mukaan virkoja voidaan perustaa tulo- päätetään henkilötyövuosien enimmäismääräs- 20028: ja menoarviossa palkkauksiin osoitettujen tä. Momentin perusteluihin sisältyy myös käyt- 20029: määrärahojen rajoissa. Säännöstä koskevissa tösuunnitelma, jossa arvioidaan, miten myön- 20030: hallituksen esityksen perusteluissa (hall.es. nettävä määräraha jakaantuu palkkauksiin, 20031: 238/1984 vp.) todetaan, että virkojen perus- muihin toimintamenoihin ja kalustohankintoi- 20032: tamiseen tarvittavat varat on osoitettava ni- hin. Tie- ja vesirakennuslaitosta koskevaan 20033: menomaan palkkauksiin. Tarkoituksena oli si- lukuun on tarkoitus sisällyttää kolme toiminta- 20034: ten, ettei myös muihin tarkoituksiin kuin hen- menomomenttia eri tehtäväkokonaisuuksia 20035: kilöstön palkkauksiin osoitettuja määrärahoja varten. Kokeilua on tarkoitus jatkaa ja laajen- 20036: voitaisi käyttää virkojen perustamiseen. taa seuraavina vuosina. 20037: Virkoja on edellä mainitun säännöksen no- Toimintamenomomentilla osoitetaan määrä- 20038: jalla perustettu vain momenttien 01. Palkkauk- rahoja myös muihin tarkoituksiin kuin palk- 20039: set määrärahoilla. Vuoden 1990 alusta lukien kauksiin. Siten momentin määrärahoja ei voi- 20040: on kokeiluluonteisesti tarkoitus tullilaitosta ja massa olevan valtion virkamieslain 5 §:n 1 20041: patentti- ja rekisterihallitusta koskevissa tulo- momentin mukaan voitaisi käyttää virkojen 20042: 20043: 391065V 20044: 2 1989 vp. - HE n:o 139 20045: 20046: perustamiseen. Säännös on myös estänyt virko- 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 20047: jen perustamisen muilta kuin varsinaiselta tukset 20048: palkkausmomentilta palkatulle työsopimussuh- 20049: teiselle henkilöstölle palvelussuhteen lajin Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia. 20050: muuttamisen yhteydessä. 20051: Edellä esitetyistä syistä valtion virkamieslain 3. Voimaantulo 20052: 5 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi 20053: siten, että virkoja voitaisiin perustaa palkkauk- Ehdotettu laki liittyy hallituksen esitykseen 20054: siin käytettävissä olevien määrärahojen rajois- valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioksi. 20055: sa. Tulo- ja menoarvioesityksen perusteluissa Laki ehdotetaan siten tulevaksi voimaan 1 20056: olisi nykyiseen tapaan ilmoitettava perustetta- päivänä tammikuuta 1990. 20057: vien päätoimisten virkojen lukumäärä ja pää- 20058: asiallinen tehtäväalue sekä virkakohtaisesti eri- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 20059: teltävä lain 5 §:n 2 momentissa säädetyt virat. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 20060: 20061: 20062: 20063: Laki 20064: valtion virkamieslain 5 §:n muuttamisesta 20065: 20066: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä lokakuuta 1986 annetun valtion 20067: virkamieslain (755/86) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 20068: 20069: 5§ 20070: Virkoja voidaan perustaa palkkauksiin käy- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 20071: tettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Val- kuuta 1990. 20072: tion tulo- ja menoarviosta annetun lain (423/ Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 20073: 88) 8 §:ssä tarkoitetuissa tulo- ja menoarvioesi- ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin 20074: tyksen perusteluissa on ilmoitettava sellaisten toimenpiteisiin. 20075: perustettavien päätoimisten virkojen lukumää- 20076: rä ja pääasiallinen tehtävä-alue, joita ei ole 2 20077: momentin nojalla eriteltävä tulo- ja menoar- 20078: viossa. 20079: 20080: 20081: 20082: 20083: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 20084: 20085: 20086: Tasavallan Presidentti 20087: MAUNO KOIVISTO 20088: 20089: 20090: 20091: 20092: Ministeri Ulla Puolanne 20093: 1989 vp. - HE n:o 139 3 20094: 20095: Liite 20096: 20097: 20098: 20099: Laki 20100: valtion virkamieslain 5 §:n muuttamisesta 20101: 20102: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä lokakuuta 1986 annetun valtion 20103: virkamieslain (755/86) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 20104: 20105: Voimassa oleva laki Ehdotus 20106: 20107: 5§ 20108: Virkoja voidaan perustaa tulo- ja menoar- Virkoja voidaan perustaa palkkauksiin käy- 20109: viossa palkkauksiin osoitettujen määrärahojen tettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Val- 20110: rajoissa. Tulo- ja menoarvioesityksen perus- tion tulo- ja menoarviosta annetun lain (423/ 20111: teluissa on ilmoitettava sellaisten perustettavien 88) 8 § :ssä tarkoitetuissa tulo- ja menoarvioesi- 20112: päätoimisten virkojen lukumäärä ja pääasial- tyksen perusteluissa on ilmoitettava sellaisten 20113: linen tehtäväalue, joita ei ole 2 momentin perustettavien päätoimisten virkojen lukumää- 20114: nojalla eriteltävä tulo- ja menoarviossa. rä ja pääasiallinen tehtävä-alue, joita ei ole 2 20115: momentin nojalla eriteltävä tulo- ja menoar- 20116: viossa. 20117: 20118: 20119: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 20120: kuuta 1990. 20121: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 20122: ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin 20123: toimenpiteisiin. 20124: 1989 vp. - HE n:o 140 20125: 20126: 20127: 20128: 20129: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteilijaprofessorin 20130: viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain 3 §:n muut- 20131: tamisesta 20132: 20133: 20134: 20135: 20136: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 20137: 20138: Esityksessä ehdotetaan, että taiteilijaprofes- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 20139: sorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 20140: annetun lain mukaan taiteenharjoittajille vuo- sen yhteydessä. 20141: sittain myönnettävien valtion taiteilija-apura- 20142: hojen lukumäärää lisättäisiin kolmella apura- Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi- 20143: halla. maan vuoden 1990 alusta. 20144: 20145: 20146: 20147: 20148: PERUSTELUT 20149: 20150: 1. Nykyinen tilanne 2. Ehdotetut muutokset 20151: 20152: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- Hallituksen käsityksen mukaan taiteenhar- 20153: lija-apurahoista annetun lain 3 §:n 1 momentin joittajien työskentelyedellytyksiä tulee edelleen 20154: (1178/88) nojalla taiteenharjoittajille jaetaan parantaa lisäämällä taiteilija-apurahojen luku- 20155: työskentelyn ja opintojen tukemiseksi eri tai- määrää. Yksivuotisia apurahoja jaettaessa tuli- 20156: teen aloilla vuosittain 110 yksivuotista, 41 kol- si entistä enemmän kiinnittää huomiota nuor- 20157: mivuotista ja 21 viisivuotista valtion taiteilija- ten juuri opintonsa päättäneiden taiteilijoiden 20158: apurahaa sekä sellaisten taiteenharjoittajien, mahdollisuuksiin saada tukea taiteellisen uran 20159: joilla ei ole taiteelliseen toimintaan liittyvää luomiseen. 20160: virka- tai työsuhdetta, työskentelyedellytysten 20161: turvaamiseksi 10 viisitoistavuotista valtion tai- 20162: teilija-apurahaa. 20163: Vuonna 1989 on maksettavana 110 yksivuo- Hallitus ehdottaa, että tässä vaiheessa lisät- 20164: tista, 123 kolmivuotista, 97 viisivuotista ja 80 täisiin yksivuotisten apurahojen lukumäärää 20165: viisitoistavuotista valtion taiteilija-apurahaa eli kahdella apurahalla. Lisäksi ehdotetaan, että 20166: yhteensä 410 apurahaa. Viisitoistavuotisia apu- viisivuotisten apurahojen lukumäärää lisättäi- 20167: rahoja jaettiin ensimmäisen kerran vuonna siin yhdellä apurahalla. Apurahojen lisääminen 20168: 1982. Kun vuosittain jaetaan 10 uutta viisitois- ehdotetuna määrällä tekisi mahdolliseksi jakaa 20169: tavuotista apurahaa, näitä apurahoja on vuo- vuosittain 112 yksivuotista, 41 kolmivuotista, 20170: desta 1996 lähtien maksettavana kaikkiaan 22 viisivuotista ja 10 viisitoistavuotista apura- 20171: 150. haa eli yhteensä 185 apurahaa. 20172: 391057M 20173: 2 1989 vp. HE n:o 140 20174: 20175: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 4. Voimaantulo 20176: tukset 20177: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä- 20178: Apurahojen lukumäärän lisääminen ehdote- nä tammikuuta 1990. 20179: tuna määrällä merkitsisi valtion menojen li- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 20180: säystä yksivuotisten apurahojen osalta vuosit- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 20181: tain 120 000 markkaa sekä viisivuotisten apu- sen yhteydessä. 20182: rahojen osalta ensimmäisenä vuonna 60 000 20183: markkaa ja viidentenä vuonna, jolloin makset- 20184: tavien viisivuotisten apurahojen lukumäärä oli- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 20185: si suurimmillaan, 300 000 markkaa. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 20186: 20187: 20188: 20189: 20190: Laki 20191: taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain 3 §:n muuttamisesta 20192: 20193: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija- 20194: apurahoista 28 päivänä marraskuuta 1969 annetun lain 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23 20195: päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1178/88), näin kuuluvaksi: 20196: 20197: 3§ vuotista valtion taiteilija-apurahaa. Lisäksi va- 20198: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit- rataan vähintään 50 valtion taiteilija-apurahan 20199: tain määräraha, josta jaetaan, sen mukaan suuruinen määräraha jaettavaksi kohdeapura- 20200: kuin asetuksella säädetään, taiteenharjoittajien hoina tiettyjen työsuunnitelmien toteuttamista 20201: työskentelyn ja opintojen tukemiseksi eri tai- varten. 20202: teen aloilla 112 yksivuotista, 41 kolmivuotista 20203: ja 22 viisivuotista valtion taiteilija-apurahaa 20204: sekä taiteenharjoittajien työskentelyedellytys- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 20205: ten turvaamiseksi 10 pitkäaikaista, viisitoista- kuuta 1990. 20206: 20207: 20208: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 20209: 20210: 20211: Tasavallan Presidentti 20212: MAUNO KOIVISTO 20213: 20214: 20215: 20216: 20217: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen 20218: 1989 vp. - HE n:o 141 20219: 20220: 20221: 20222: 20223: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eläinten lääkitsemisestä 20224: 20225: 20226: 20227: 20228: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 20229: 20230: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki käytetyn lääkkeen varoajan kuluessa. Sekä 20231: eläinten lääkitsemisestä. eläinlääkäri että eläimen omistaja ja haltija 20232: Esityksen tavoitteena on suojata eläimistä olisivat velvollisia antamaan tietoja lääkitsemi- 20233: saatavien elintarvikkeiden käyttäjää sellaisilta sestä. Laki sisältäisi myös säännöksen lääkkei- 20234: terveyshaitoilta, jotka voivat aiheutua eläinten den ja muiden eläinten käsittelyyn käytettävien 20235: lääkitsemisestä. Tavoitteena on myös estää ja aineiden käytön valvonnasta. Esityksen mu- 20236: vähentää eläinten lääkitsemisestä sekä ihmisille kaan voitaisiin asetuksella antaa tarkempia 20237: että eläimille mahdollisesti aiheutuvia välittö- säännöksiä lääkkeiden sekä muiden eläinten 20238: miä haittoja. käsittelyyn käytettävien aineiden käyttötavas- 20239: Laissa säädettäisiin lääkkeen tai muun eläin- ta, eläinten merkitsemisestä sekä tietojen anta- 20240: ten käsittelyyn käytettävän aineen käytön ra- misesta lääkitsemisestä. 20241: joittamisesta sekä käyttötavasta. 20242: Elintarviketuotantoon käytettävä eläin olisi Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 20243: lain mukaan voitava tunnistaa lääkitykseen päivänä tammikuuta 1991. 20244: 20245: 20246: 20247: 20248: YLEISPERUSTELUT 20249: 20250: 20251: 1. Esityksen yhteiskunnallinen Ihmisen terveyden kannalta yleiseksi ongel- 20252: merkitys maksi ovat muodostuneet haitallisesti vaikutta- 20253: vat vieraat aineet sekä ympäristössä että elin- 20254: tarvikkeissa. Juuri lääkejäämät muodostavat 20255: 1.1. Tavoitteet 20256: merkittävän osan eläimistä saatavien elintar- 20257: vikkeiden vieraista aineista. Lääkkeistä aiheu- 20258: Eläinten lääkitsemistä koskevan lain perus- tuvien jäämien esiintymistä on torjuttu nykyi- 20259: tavoitteena on lainsäädännöllisin keinoin suo- sin asettamalla varoaikoja, joiden kuluessa ei 20260: jata eläimistä saatavien elintarvikkeiden käyt- saa lääkittyä eläintä tai siitä saatavaa tuotetta 20261: täjää eläinten lääkitsemisestä aiheutuviita ter- luovuttaa ihmisravinnoksi. Lain tavoitteena on 20262: veyshaitoilta sekä vähentää ja ehkäistä lääkit- tehostaa lääkejäämien torjuntaa kohdistamalla 20263: semisestä eläimille syntyviä haittoja. Tarkoi- valvontaa siihen tapahtumaan, jonka seurauk- 20264: tuksena on myös torjua ihmisille eläinten lää- sena lääkejäämiä kertyy ravintona käytettäviin 20265: kitsemisestä aiheutuvia välittömiä haittoja. eläinkudoksiin ja eläimistä saataviin tuottei- 20266: Eläinten käsittelyyn käytettävät aineet voivat siin. 20267: aiheuttaa haittaa sekä itse eläimelle että käsit- Eläinten kasvuun ja muuhun tuotantoon 20268: telyä suorittavalle henkilölle. Tällaisia haittoja sekä eläinten kehitysnopeuteen voidaan vaikut- 20269: ei ole mahdollista riittävästi vähentää tai estää taa useilla luonnollisilla ja synteettisillä aineil- 20270: nykyisen lainsäädännön perusteella. Lain ta- la. Osa näistä aineista viipyy kudoksissa varsin 20271: voitteena onkin luoda siihen mahdollisuus. pitkän ajan muodostaen jäämiä elintarvikkei- 20272: 390444V 20273: 2 1989 vp. - HE n:o 141 20274: 20275: siin. Eräät näistä aineista ovat kuitenkin sellai- Eläimen omistajan tai haltijan tulisi aina 20276: sia, jotka joko poistuvat elimistöstä nopeasti voida tietää, milloin hänen hallussaan olevaa 20277: tai hajoavat siellä lyhyen ajan kuluessa. Ne elintarviketuotantoon käytettävää eläintä on 20278: eivät siten aiheuta vaaraa ihmiselle elintarvik- käsitelty lääkkeellä, jolle on määrätty varoaika 20279: keen välityksellä. Lain päämääränä on tehdä ja kuinka kauan varoaika kestää. Tällaisen 20280: mahdolliseksi myös tämänkaltaisten aineiden tiedonsaannin varmistamiseksi on esityksessä 20281: käytön kieltäminen, rajoittaminen ja valvonta, säännökset tietojen antamisesta lääkitsemises- 20282: koska niiden käyttöä voidaan pitää eettisesti tä. 20283: arveluttavana. Eräiden lääkkeiden käyttöä ei voida valvoa 20284: ottamalla jälkikäteen näytteitä eläinten kudok- 20285: sista elintarviketarkastuksen yhteydessä. Ku- 20286: 1.2. Keinot dosnäytteistä ei myöskään voida aina todeta 20287: eläinten käsittelyyn käytettävien joidenkin 20288: muiden aineiden kuin lääkkeiden käyttämistä. 20289: Merkittävin keino eläinten lääkitsemisestä 20290: Jälkikäteisvalvonta on usein hyvin kallista, ja 20291: aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi on mah- 20292: eräissä tapauksissa se on hyödytöntä, koska 20293: dollisuus rajoittaa lääkitsemiseen käytettävien 20294: lääkitsemiseen käytetty aine on voinut hajota 20295: aineiden käyttöä. Maa- ja metsätalousministe- 20296: tai erittyä kudoksista ennen näytteen ottamis- 20297: riö voisi kieltää aineen käytön lääkitsemiseen 20298: ta. Tästä syystä ehdotetaan säädettäväksi mää- 20299: tai rajoittaa sitä. Kielto voitaisiin ulottaa kos- rätyille viranomaisille mahdollisuus ottaa näyt- 20300: kemaan määrättyä eläinlajia kuten esimerkiksi 20301: teitä myös elävistä eläimistä, jolloin valvonta 20302: nautaeläimiä. Se voisi koskea myös eläinryh- 20303: muodostuisi tehokkaaksi ja mahdolliseksi suo- 20304: miä, jolloin määrätyn aineen käyttö esimerkik- 20305: rittaa. Valvonnan onnistumiselle on välttämä- 20306: si tuotantoeläinten lääkitsemiseen voitaisiin 20307: töntä saada tietoja ja myös käytännöllistä apua 20308: kieltää. Kiellon perusteena voisi olla lääkitse- 20309: eläimen omistajalta tai haltijalta. Esityksen 20310: misestä aiheutuva merkittävä haitta joko eläi- 20311: valvontasäännös turvaisi tämän tietojen- ja 20312: mistä saatavien elintarvikkeiden käyttäjille 20313: avunsaantimahdollisuuden. 20314: taikka eläimille. Perusteena voisi olla myös 20315: aineen käytöstä johtuva este eläimistä saata- 20316: vien elintarvikkeiden viennille. Lain nojalla 20317: 2. Nykyinen tilanne ja asian 20318: voitaisiin kieltää myös sellaisten aineiden käyt- 20319: valmistelu 20320: tö, joiden avulla voitaisiin keinotekoisesti nos- 20321: taa eläinten tuotantokykyä tai vaikuttaa muu- 2.1. Nykyinen tilanne 20322: toin niiden kehitykseen. 20323: Asetuksella voitaisiin säätää lääkkeen tai Suomessa ei ole varsinaisesti eläinten lääkit- 20324: muun eläimen käsittelyyn käytettävän aineen semistä koskevaa lakia. Muussa lainsäädännös- 20325: antotavasta sekä annostelusta. Tavoitteena oli- sä on kuitenkin runsaasti säännöksiä, jotka 20326: si se, ettei lääkitsemiseen käytettävien aineiden liittyvät läheisesti käsiteltävään lakiehdotuk- 20327: käytöstä saisi syntyä enemmän haittaa kuin seen. 20328: niiden käyttämisestä aiheutuu pyrittäessä par- 20329: haaseen mahdolliseen hoitotulokseen. Lihan- 20330: tarkastuksen tehostamiseksi ja helpottamiseksi 2.1.1. Lainsäädäntö 20331: voitaisiin asetuksella myös säätää elintarvike- 20332: tuotantoeläimiä koskeva eläinlajikohtainen en- Lääkelaki 20333: sisijainen ruiskeiden antamiskohta. 20334: Esityksen mukaan elintarviketuotantoon Lääkelain (395/87) tarkoituksena on ylläpi- 20335: käytettävät eläimet olisi merkittävä tunnista- tää ja edistää lääkkeiden ja niiden käytön 20336: mista varten lääkkeen antamisen yhteydessä. turvallisuutta sekä varmistaa lääkkeiden asian- 20337: Myös muunlainen tunnistamismenettely olisi mukainen valmistus ja saatavuus maassa. Siinä 20338: mahdollinen. Eläin olisi voitava tunnistaa aina- määritellään myös se, mitä lääkkeellä tarkoite- 20339: kin sen ajan, jonka käytetyn lääkkeen varoaika taan. Lain 3 §:n mukaan lääkkeellä tarkoite- 20340: kestää. Näin olisi mahdollista käytännön toi- taan valmistetta tai ainetta, jonka tarkoitukse- 20341: minnassa estää ennakolta varoaikasäännösten na on sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä paran- 20342: rikkominen ja helpottaa niiden noudattamista. taa, lievittää tai ehkäistä sairautta tahi sen 20343: 1989 vp. - HE n:o 141 3 20344: 20345: oireita ihmisessä taikka eläimessä. Lääkkeeksi Lihantarkastuslaki 20346: katsotaan myös ihmisen tai eläimen terveyden- 20347: tilan tai sairauden syyn selvittämiseksi sisäisesti Lihan kuluttajan ja muun käyttäjän suojaa- 20348: tai ulkoisesti käytettävä edellä tarkoitettu val- miseksi terveydellisiltä haitailta ja taloudellisel- 20349: miste tai aine. ta vahingolta suoritetaan ihmisravinnoksi tar- 20350: koitetun lihan tarkastus sen mukaan kuin li- 20351: Määritelmän perusteella eläinten rokotteet, hantarkastuslaissa (160/60) säädetään. Lain 20352: seerumit ja muut vastaavat aineet ovat lääkkei- mukaan koko valtakunnassa on voimassa li- 20353: tä. Lääkkeinä ei kuitenkaan voida määritel- hantarkastuspakko. Se sisältää kiellon säilyt- 20354: mään perustuen pitää sellaisia eläinten lääkitse- tää, varastoida, pitää kaupan, myydä ja käyt- 20355: miseen käytettäviä aineita, joiden tarkoitukse- tää ihmisravinnoksi tarkoitettujen lihavalmis- 20356: na on vaikuttaa eläimen tuotantoon tai kehi- teiden valmistukseen lihaa, jota ei ole lain 20357: tykseen. Näistä aineista voi lääkintöhallitus mukaisesti tarkastettu ja hyväksytty. Lihantar- 20358: lääkelain 6 §:n nojalla tarvittaessa päättää, kastusmääräysten mukaan sellaisen eläimen ru- 20359: onko niitä pidettävä lääkkeenä. ho, jossa on todettu antibiootteja tai kemote- 20360: Lain 21 §:ssä on säädetty myyntiluvan edel- rapeutteja, hylätään ihmisravinnoksi kelpaa- 20361: lytyksistä. Siten lääkevalmistetta saa väestölle mattomana. 20362: myydä tai muutoin kulutukseen luovuttaa lää- 20363: kintöhallituksen luvalla. Lääkintöhallitus an- 20364: taa siis myyntiluvan myös eläinlääkkeille. Maidontarkastuslaki 20365: Eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetus- 20366: sa laissa (409/85) on kuitenkin säädetty eläin- Maidontarkastuslain (558/ 46) yleiset tavoit- 20367: lääkärintoimen harjoittajalle oikeus määrätä teet ovat samat kuin lihantarkastuslainkin. 20368: apteekista eläinlääkinnöllistä tai eläinlääketie- Tarkastuksella pyritään suojaamaan kuluttajaa 20369: teellistä tarkoitusta varten lääkkeitä noudat- ja muuta käyttäjää sekä terveydellisiltä haitail- 20370: taen, mitä siitä on erikseen säädetty tai määrät- ta että taloudellisilta vahingoilta. Lain mukaan 20371: ty. Näin eläinlääkäreillä on mahdollisuus käyt- maa- ja metsätalousministeriö antaa määräyk- 20372: tää, luovuttaa ja määrätä myös sellaisia lääk- set siitä, miten maidontarkastus ja siihen kuu- 20373: keitä, joita ei varsinaisesti ole myyntilupame- luva hygieeninen valvonta toimitetaan sekä 20374: nettelyssä hyväksytty eläinlääkkeiksi. minkä perusteiden mukaan tarkastustuloksia 20375: arvostellaan. Maa- ja metsätalousministeriön 20376: Lääkelain 38 §:n 2 momentti sisältää sään- päätöksessä maidontarkastuksesta (300175) 20377: nöksen, jonka mukaan eläinlääkärin oikeudes- määrätään, että lehmiä on hoidettava tilalla 20378: ta luovuttaa lääkkeitä eläinlääkintää varten niin, ettei maito tule ihmisravinnoksi kelpaa- 20379: säädetään asetuksella. Eläinlääkärin oikeudes- mattomaksi tai sopimaHornaksi taikka saa 20380: ta luovuttaa lääkkeitä eläinlääkintää varten muita haitallisia ominaisuuksia. Edelleen pää- 20381: annettu asetus (1135/87) säätää eläinlääkärille töksessä määrätään, että eläinten ulkoinen lää- 20382: oikeuden myydä tai muutoin luovuttaa aptee- kitseminen ja tuhoeläintorjunta on suoritettava 20383: kista tai lääketukkukaupasta hankkimiaan siten, ettei lääkettä tai torjunta-ainetta pääse 20384: lääkkeitä eläinlääkintää varten. Luovutusoi- maitoon. Päätöksessä on määrätty myös raja, 20385: keutta ei ole rajattu koskemaan vain eläinlääk- jota suurempi mikrobilääkejäämän estovaiku- 20386: keenä myyntiluvan saaneita aineita. Asetuksen tus ei saa olla maidosta, kermasta ja kuoritusta 20387: mukaan maa- ja metsätalousministeriön eläin- maidosta otetuissa näytteissä. Estovaikutuksen 20388: lääkintöosasto voi yleisesti rajoittaa sellaisen suuruus on riippuvainen maidon sisältämistä 20389: lääkkeen luovutusta eläimen omistajalle tai bakteereiden kasvua estävistä aineista. 20390: haltijalle, josta voi aiheutua merkittävää ter- 20391: veyden vaaraa tai terveyshaittaa eläimelle tai 20392: ihmiselle taikka muuta huomattavaa haittaa. Elintarvikelaki 20393: Tämä säännös koskee siis vain lääkkeen luo- 20394: vuttamisen rajoittamismahdollisuutta. Se ei Elintarvikelain (526/41) nojalla on annettu 20395: ulotu koskemaan lääkkeen käyttöä eikä mää- asetus lääkityistä eläimistä saaduista elintarvik- 20396: räämistä. Maa- ja metsätalousministeriö antaa keista (925/86). Se koskee sekä itse elintarvik- 20397: myös tarkempia määräyksiä ja ohjeita lääk- keita että lääkitykseen liittyviä varoaikoja. Sii- 20398: keen luovutuksesta eläinlääkintää varten. nä on annettu varoajat maidolle, Iihalie sekä 20399: 4 1989 vp. - HE n:o 141 20400: 20401: elimille ja verelle. Varoajat on annettu myös on tällä hetkellä sekä mikrobeihin ja loisiin 20402: kananmunille ja kalalle. Asetuksen säännökset vaikuttavia aineita että 1 luokan myrkkyjä. 20403: koskevat nimenomaan mikrobilääkehoidon jäl- Niiden käytölle on kuitenkin asetettu tarkat 20404: keen noudatettavia varoaikoja. Lääkintöhalli- ehdot, jotka sisältävät myös ainekohtaiset va- 20405: tus voi kuitenkin antaa mikrobilääkkeille ase- roajat. Rehuasetuksessa (379/86) kielletään ai- 20406: tuksessa mainituista varoajoista poikkeavia va- neiden tai valmisteiden hyväksyminen rehun 20407: roaikoja tai varoaikoja myös muille lääkkeille. lisäaineeksi, jos niiden käytöstä saattaisi aiheu- 20408: Asetuksessa on määritelty ne perusteet, joiden tua terveydellistä vaaraa ihmisille tai eläimille 20409: mukaan lääkitystä eläimestä saadun tuotteen taikka haittaa näiden lääkehoidolle. Hormo- 20410: kelvollisuus elintarvikkeeksi määräytyy. Itse nien hyväksyminen rehun lisäaineeksi on ase- 20411: hylkäämisen perusteet lihan ja maidon osalta tuksessa kielletty. 20412: on määrätty lihantarkastuslain ja maidontar- 20413: kastuslain nojalla. 20414: Eläinsuojelulaki 20415: 20416: Eläintautilaki Eläinsuojelulain (91171) 2 §:ssä on kielletty 20417: tarpeeton kivun ja tuskan tuottaminen eläimel- 20418: Eläintautilain (55/80) tarkoituksena on luo- le. Säännöstä on tarkennettu eläinsuojeluase- 20419: da mahdollisuudet eläintautien vastustamiseen tuksen (333171) 1 §:ssä. Lääkitykseen liittyvät 20420: ja ennakolta ehkäisemiseen. Lain 11 §:n mu- eläimiin kohdistuvat ongelmat eivät suoranai- 20421: kaan eläimille käytettävien rokotteiden, seeru- sesti ainakaan kaikilta osin kuulu eläinsuojelu- 20422: meiden ja niihin verrattavien valmisteiden tulee säännösten piiriin. Laki kieltää kuitenkin eläi- 20423: olla maa- ja metsätalousministeriön eläinlää- men suorituskyvyn keinotekoisen kohottami- 20424: kintöosaston hyväksymiä. Niiden myynti ja sen, alentamisen tai ylläpitämisen lääkkeillä 20425: käyttö on sallittu vain eläinlääkintöosaston taikka muilla vastaavilla aineilla tai valmisteil- 20426: luvalla. la. 20427: 20428: 20429: Rehulaki 2.1.2. }(äytäntö 20430: 20431: Rehulain (376/86) 2 §:ssä määritellään se, Koska eläinten lääkitsemisestä ei ole erityistä 20432: mitä rehun lisäaineella tarkoitetaan. Rehun lainsäädäntöä, ei ole voitu antaa määräyksiä 20433: lisäaineita ovat säännöksen mukaan aineet ja lääkkeiden tai muiden vastaavien aineiden käy- 20434: valmisteet, joita käytetään eläinten ruokintaan tön rajoittamisesta eikä niiden käyttötavasta. 20435: rehun lisänä. Niiden käytön pääasiallisena tar- Eläinten merkitsemisestä lääkitsemisen yhtey- 20436: koituksena on muun muassa eläinten kasvun ja dessä ja tietojen antamisesta lääkitsemisestä ei 20437: tuotannon edistäminen tai hyvän ravitsemus- myöskään ole sitovia määräyksiä. Lihan ja 20438: ja terveydentilan ylläpitäminen taikka muusta lihavalmisteiden viennille ostajamaiden toimes- 20439: kuin sairaudesta aiheutuvien häiriötilojen eh- ta asetetut ehdot on pyritty toteuttamaan jää- 20440: käisy. mien osalta siten, että on suoritettu lukuisia 20441: Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy sel- laboratoriotutkimuksia eläinkudoksista ja eläi- 20442: laiset rehun lisäaineet, joita saa tuoda maahan, mistä otetuista näytteistä. 20443: pitää myytävänä tai lisätä myytävänä pidettä- 20444: viin rehuihin tai rehuseoksiin. Hyväksytyt re- 20445: hun lisäaineet merkitään ministeriön pitämään 2.1.3. Säädökset muissa maissa 20446: luetteloon. Maa- ja metsätalousministeriön 20447: eläinlääkintöosastolla ja Valtion maatalous- Ruotsissa ja Norjassa ei ole täysin esitystä 20448: kemian laitoksella on oikeus myöntää lupa vastaavaa lainsäädäntöä. Ruotsissa on kuiten- 20449: sellaisten lisäaineiden myyntiin, joita ei ole kin käytössä varsin laaja tiedonantojärjestel- 20450: merkitty luetteloon. Lupa voidaan kuitenkin mä. Eläinlääkärin on annettava eläimen omis- 20451: myöntää enintään kahdeksi vuodeksi. tajalle todistus (behandlingsbevis) silloin, kun 20452: Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa re- hän on käyttänyt elintarviketuotantoeläimen 20453: hun lisäaineita koskevia käyttöohjeita sekä hoitamiseen sellaisia lääkkeitä, joille on mää- 20454: käytön rajoituksia. Rehun lisäaineluettelossa rätty varoaika tai varoaikaa on suositeltu. 20455: 1989 vp. - HE n:o 141 5 20456: 20457: Todistukseen on merkittävä varoajan lisäksi 2.2. Asian valmisteluvaiheet ja aineisto 20458: se, mitä lääkettä on käytetty ja mihin kohtaan 20459: se on ruiskutettu. Jos eläimen omistaja lähet- 2.2.1. Asian valmistelu 20460: tää eläimen teurastettavaksi varoajan kuluessa, 20461: on hänen ohjeiden mukaan annettava vastaan- Maa- ja metsätalousministeriö asetti 29 päi- 20462: ottajalle ne tiedot, jotka käyvät ilmi eläinlää- vänä toukokuuta 1987 työryhmän, jonka teh- 20463: kärin antamasta todistuksesta. tävänä oli laatia ehdotus eläinten lääkitystä 20464: koskevaksi laiksi. 20465: Tanskassa on eläinlääkintätointa koskevan Työryhmä jätti väliraporttinsa maa- ja met- 20466: lain perusteella määrätty tarkoin ihonalaisesti sätalousministeriölle 30 päivänä joulukuuta 20467: tai lihaksensisäisesti annettavien mikrobilääk- 1987. Työryhmän lopullinen ehdotus valmistui 20468: keiden injektiopaikka. Lisäksi on eläinlääkäril- 31 päivänä lokakuuta 1988. 20469: le määrätty velvollisuus tiedottaa eläimen 20470: omistajalle käyttämistään lääkkeistä. Tanskas- 20471: sa on myös rajoitettu lääkkeiden käyttöä hyö- 2.2.2. Lausunnonantajat 20472: tyeläimille. Siten eläinlääkintöviranomainen 20473: (veterinärdirektoratet) antaa luvan tiettyjen ai- Lakiehdotusta valmistelleen työryhmän 20474: neiden käyttöön eläinlääkinnässä tapauskoh- muistiosta on hankittu lausunto kauppa- ja 20475: taisesti. Eräitä määräyksessä lueteitoja aineita teollisuusministeriöltä, lääkintöhallitukselta, 20476: saa käyttää vain eläinlääkäri, ja lääkkeen re- Eläinlääketieteelliseltä korkeakoululta, Valtion 20477: huun tai juomaveteen sekoittamista on rajoi- maatalouskemian laitokselta, Suomen Eläin- 20478: tettu. lääkäriliitolta, Elintarviketeollisuusliitolta, 20479: Maataloustuottajain Keskusliitolta, Svenska 20480: USA:ssa on kielletty eräiden lääkkeiden lantbruksproducenternas centralförbundilta, 20481: käyttäminen elintarviketuotantoeläimien hoi- Kansanterveyslaitokselta, Paliskuntain Yhdis- 20482: toon. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi klo- tykseltä, Suomen Mehiläishoitajain liitolta, 20483: ramfenikoli ja dietylstilbestroli (DES). Kloram- Kotitalous- ja kuluttajaneuvottelukunnalta, 20484: fenikoli on tehokas mikrobilääke, joka saattaa Suomen Kuluttajaliitolta ja lääninhallituksilta. 20485: kuitenkin elintarvikkeissa esiintyessään vaikut- Kaikissa lausunnoissa on hyväksytty ehdo- 20486: taa aplastisen anemian syntyyn ihmisellä. DES tettujen määräysten tarpeellisuus. Kuitenkin 20487: puolestaan on synteettinen, estrogeeninen hor- erityisesti Maataloustuottajain Keskusliitto on 20488: moni, jonka on todettu olevan yhteydessä ih- esittänyt vaihtoehtoisia menettelytapoja yhden 20489: misen syövän syntyyn. Mainittujen lääkkeiden yhtenäisen lain säätämiselle. Annetuissa lau- 20490: jäämiä ei vientilihassa saa esiintyä. USA ei sunnoissa esitetyt huomautukset on pyritty ot- 20491: suoraan aseta viennin ehdoksi esimerkiksi klo- tamaan esitystä laadittaessa huomioon. Esityk- 20492: ramfenikolin käytön kieltämistä, mutta vaatii sen sisällöstä on lisäksi neuvoteltu lausuntojen 20493: varsin laajoja kemiallisia jäämätutkimuksia, pohjalta eri osapuolien kanssa. 20494: jos sen käyttö eläimistä saatujen elintarvikkei- 20495: den alkuperämaassa on sallittu elintarviketuo- 20496: tantoeläinten käsittelyyn. 3. Esityksen organisatoriset ja 20497: henki 1ö s töv ai kutu k set 20498: Euroopan Yhteisössä on kielletty kaikkien 20499: hormonien käyttö elintarviketuotantoeläinten 3.1. Organisaatiomuutokset 20500: kasvun tehostamiseen. Markkinoilta on pois- 20501: tettu kokonaan eräät eläimille tarkoitetut hor- Laki ei edellytä uusien organisaatioiden pe- 20502: monivalmisteet. Kuitenkin eläinlääkärillä tai rustamista. 20503: hänen välittömässä valvonnassaan myös muilla 20504: henkilöillä on mahdollisuus käyttää joitakin 20505: kasvuun vaikuttavia hormoneita tiettyihin 3.2. Henkilöstövaikutukset 20506: eläinlääketieteellisiin tarkoituksiin. Yhteisö ei 20507: aseta viennin ehdoksi kloramfenikolin käytön Esityksen perusteella asetetaan velvoitteita 20508: kieltämistä elintarviketuotantoeläinten hoi- eläinlääkärintointa harjoittaville eläinlääkäreil- 20509: toon, mutta edellyttää käytön ollessa sallittua le sekä eläinten omistajille. Lakiin pohjautuva 20510: useammin toistuvia jäämätutkimuksia. valvonta tulisi lähinnä läänineläinlääkäreiden 20511: 6 1989 vp. - HE n:o 141 20512: 20513: tehtäväksi. Näinollen laki ei edellytä henkilös- noastaan valvontaan liittyvistä toimenpiteistä, 20514: tömäärän lisäämistä. joihin kuuluisivat esimerkiksi näytteiden otta- 20515: minen ja tutkiminen. Pääosa valvontaa voitai- 20516: siin suorittaa muun eläinlääkintään kohdistu- 20517: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- van valvonnan yhteydessä. 20518: tukset 20519: 20520: Esityksen taloudelliset vaikutukset olisivat 20521: erittäin vähäiset. Menoja voisi muodostua ai- 20522: 20523: 20524: 20525: 20526: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 20527: 20528: 20529: 1. Lakiehdotuksen perustelut maissa kielletty. Eräät eläinten lääkitsemiseen 20530: käytettävät aineet ovat puolestaan sellaisia, 20531: 1 §. jotka eivät sovellu kaikkien eläinlajien tai rotu- 20532: jen käsittelyyn. Niinpä esimerkiksi fenoliset 20533: Käsitteistä yhdisteet aiheuttavat kissoille helposti myrky- 20534: tyksiä. Lain tarkoituksena olisikin sekä vähen- 20535: Lääkitsemisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä tää että ehkäistä mainitunlaisten aineiden käy- 20536: kaikkinaista eläinten käsittelyä kemiallisilla ai- töstä aiheutuvia haittoja eläimille. 20537: neilla. Lääkitseminen sisältää siis eläinten kä- Lain perusteella olisi tarkoitus rajoittaa 20538: sittelyn sekä lääkkeillä että sellaisilla aineilla, myös sellaisten aineiden käyttöä, joiden avulla 20539: jotka eivät lääkelain määritelmän mukaan ole voidaan keinotekoisesti vaikuttaa eläinten tuo- 20540: lääkkeitä. tantoon tai kehitykseen. Tällaisia aineita ovat 20541: Lääkitys on puolestaan tapahtuma, jossa muun muassa anaboliset steroidit ja muut kas- 20542: eläintä käsitellään lääkkeellä. vuhormonit. 20543: Eläinten lääkitsemiseen käytetään myös sel- 20544: laisia lääkkeitä ja muita aineita, joista saattaa 20545: Tarkoitus olla välitöntä haittaa ihmiselle hänen käsitelles- 20546: sään eläintä lääkkeellä tai hoitaessaan lääkittyä 20547: Monista tuotantoeläinten lääkitsemiseen tai rokotettua eläintä. Tarkoituksena olisi 20548: käytettävistä aineista voi jäädä jäämiä ravinto- myös ehkäistä ja vähentää näin syntyviä hait- 20549: na käytettäviin eläinkudoksiin ja eläimistä saa- toja. 20550: taviin tuotteisiin. Jäämien esiintyminen saattaa 20551: johtaa myös siihen, että jäämiä muodostavien 20552: aineiden lääkityksellinen käyttö vaikeutuu. Soveltamisala 20553: Elintarvikkeiden vieraiden aineiden haitta- 20554: vaikutusten estämiseen liittyvä valvonta perus- Lain soveltamisalaan kuuluisi eläinten lää- 20555: tuu pääosin jälkikäteisiin tutkimuksiin. Lain kitsemiseen käytettävien aineiden käytön ra- 20556: tarkoituksena olisikin suojata eläimistä saata- joittaminen, jollei rajoitusta ole mahdollista 20557: vien elintarvikkeiden käyttäjää lääkitsemisestä tehdä muun lainsäädännön perusteella. Niin- 20558: aiheutuviita haitoilta siirtämällä valvonnan ikään laissa säädettäisiin sekä lääkkeiden että 20559: painopistettä ennakkovalvontaan. muiden eläinten käsittelyyn käytettävien ainei- 20560: Eläinten lääkitsemisestä voi aiheutua eläimil- den käyttötavasta eläinlääkinnässä. 20561: le sellaisia haittoja, jotka ovat merkittäviä, Lääkkeillä ja muilla vastaavilla aineilla käsi- 20562: mutta joita ei voida joustavasti estää muun teltyjen eläinten merkitseminen tai muunlainen 20563: lainsäädännön perusteella. Esimerkiksi eloho- tunnistaminen liittyy olennaisesti lääkitsemises- 20564: peapitoiset lääkkeet vaikuttavat haitallisesti tä aiheutuvien haittojen ehkäisyjärjestelmään. 20565: eläimiin itseensä ja niiden käyttö onkin eräissä Siten lain soveltamisalaan kuuluisi myös käsi- 20566: 1989 vp. - HE n:o 141 7 20567: 20568: teltyjen eläinten tunnistamiseen liittyvistä toi- tamisen siten, että ne koskisivat joko eläinla- 20569: menpiteistä säätäminen. jia, rotua tai eläinryhmää. 20570: Lain tarkoituksen toteuttaminen on mahdol- 3 §. Käyttötapaa koskeva säännös sisältää ne 20571: lista vain siinä tapauksessa, että sekä eläinlää- yleiset periaatteet, joiden mukaisesti lääkkeet 20572: kärille että eläimen omistajalle ja haltijalle ja muut eläinten käsittelyyn käytettävät aineet 20573: säädetään tietojen antamisvelvollisuus. Niin- olisi annettava ja annosteltava. Lääkettä ja 20574: ikään laissa säädettäisiin soveltamisalaan kuu- muuta ainetta annettaessa olisi meneteltävä 20575: luvasta valvonnasta. siten, että eläimelle mahdollisesti aiheutuva 20576: Lääkelaissa säädetään lääkevalmisteen haitta olisi niin vähäinen kuin mahdollista. 20577: myynnistä ja luovuttamisesta sekä myyntiluvan Kuitenkin käsittelyn ensisijaisena tavoitteena 20578: edellytyksistä. Tarkoituksena on, ettei lakieh- tulisi aina olla hyvän hoitotuloksen saavutta- 20579: dotuksen perusteella voitaisi muuttaa lääkelain minen. 20580: tarkoittamaa myyntilupaa tai sen ehtoja. Lihantarkastuslain nojalla annetussa lihan- 20581: tarkastusta ja lihan arvostelemista koskevassa 20582: Lääkelain 38 §:n 2 momentin nojalla on 20583: maatalousministeriön päätöksessä (267 /60) 20584: annettu asetus eläinlääkärin oikeudesta luovut- 20585: määrätään, että lihaa tarkastettaessa ei lihaan 20586: taa lääkkeitä eläinlääkintää varten. Asetuksen 20587: eikä elimiin saa tehdä enempää eikä suurempia 20588: 3 §:n 3 momentin nojalla maa- ja metsätalous- 20589: viilloksia kuin tarkoituksen saavuttamiseksi ja 20590: ministeriön eläinlääkintöosasto voi yleisesti ra- 20591: tarkastuksen tehokkuuden vuoksi on välttämä- 20592: joittaa sellaisen lääkkeen luovutusta eläimen 20593: töntä. Lihaa tarkastettaessa ei siis ole mahdol- 20594: omistajalle tai haltijalle, josta voi aiheutua 20595: lista tutkia kaikkien lihasten sisäosia. Eläimiä 20596: merkittävää terveyden vaaraa tai terveyshaittaa 20597: käsitellään kuitenkin varsin usein niin, että 20598: eläimelle tai ihmiselle taikka muuta huomatta- 20599: valmiste ruiskutetaan lihaksen sisään. Ruiske 20600: vaa haittaa. Asetuksessa säädetään myös luo- 20601: saattaa aiheuttaa kudoksessa reaktioita, jotka 20602: vutukseen liittyvistä ehdoista. Näinollen ase- 20603: alentavat sen käyttökelpoisuutta elintarvikkee- 20604: tuksen nojalla voidaan ryhtyä sellaisiin eläin- 20605: na. Lisäksi eräät hormonit ja mikrobilääkkeet 20606: lääkkeiden luovutukseen kohdistuviin toimen- 20607: voivat viipyä ruiskutuskohdassa huomattavan 20608: piteisiin, joiden avulla on mahdollista vähentää 20609: pitkän ajan. Elintarviketuotantoon käytettävän 20610: lääkitsemisestä johtuvia haittoja. Tästä syystä 20611: eläimen käsittely injektiovalmisteella olisikin 20612: lääkkeiden luovutus eläinlääkintää varten ei 20613: suoritettava niin, että ruiskeiden autokohta 20614: kuuluisi lain soveltamisalaan. 20615: voitaisiin löytää helposti tarkastuksen yhtey- 20616: Soveltamisalaan ei myöskään kuuluisi eläi- dessä. Lääkettä ei myöskään saisi ruiskuttaa 20617: mille käytettävien rokotteiden, seerumeiden ja sellaisiin kudoksiin, jotka ovat ruhon arvokoh- 20618: niihin verrattavien valmisteiden valvonta, kos- tia. Käyttötapaa koskevaa säännöstä voitaisiin 20619: ka siitä on säädetty eläintautilaissa. tarvittaessa soveltaa myös kaloihin. 20620: 2 §. Maa- ja metsätalousministeriölle sää- 4 §. Elintarviketuotantoon käytettävä eläin 20621: dettäisiin mahdollisuus kieltää lääkkeen tai olisi merkittävä tunnistamista varten lääkkeen 20622: muun eläinten käsittelyyn käytettävän aineen antamisen yhteydessä. Merkitsemistä ei kuiten- 20623: käyttö määrätylle eläinlajille tai eläinryhmälle. kaan tarvitsisi suorittaa, jos eläimen omistaja 20624: Ministeriö voisi myös muutoin rajoittaa näiden tai haltija voisi tunnistaa käsitellyn eläimen 20625: aineiden käyttöä. Lääkkeen tai muun käsitte- muulla tavalla. Tunnistaminen olisi voitava 20626: lyyn käytettävän aineen käyttö voitaisiin kiel- suorittaa silloin, kun eläimen lääkitykseen olisi 20627: tää tai sitä voitaisiin rajoittaa silloin, kun käytetty sellaista lääkettä, jolle lääkintöhallitus 20628: lääkkeen tai aineen käytöstä voisi aiheutua on hyväksynyt varoajan tai jolle varoaika on 20629: merkittävää haittaa eläimistä saatavien elintar- määrätty lääkityistä eläimistä saaduista elintar- 20630: vikkeiden käyttäjälle tai eläimelle. Myös ihmi- vikkeista annetussa asetuksessa. Käsitellyt eläi- 20631: selle mahdollisesti aiheutuvan välittömän hai- met olisi voitava tunnistaa vähintään näiden 20632: tan tai ympäristöön kohdistuvan haitan estämi- varoaikojen ajan. Tunnistamismenettely on 20633: nen voisi olla kiellon taikka rajoituksen perus- tärkeä siitä syystä, että varoaikoja voitaisiin 20634: teena. Perusteena voisi olla myös ostajamaiden riittävän täsmällisesti noudattaa kaikissa tilan- 20635: elintarvikkeelle asettamat ehdot taikka tuotan- teissa, myös silloin, kun eläimiä hoitaa väliai- 20636: toeettiset syyt. kaisesti muu henkilö kuin omistaja. Menette- 20637: Maa- ja metsätalousministeriö voisi lain mu- lyllä pyrittäisiin varmistamaan se, ettei eläintä 20638: kaan kohdistaa käyttökiellon ja käytön rajoit- tai siitä saatua elintarviketta erehdyksessä luo- 20639: 8 1989 vp. - HE n:o 141 20640: 20641: vutettaisi varoajan kuluessa ihmisravintona Jos elintarviketuotantoon käytettävää eläin- 20642: käytettäväksi. tä on käsitelty lääkkeellä, jolle on määrätty 20643: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin- varoaika, olisi lääkityksestä ilmoitettava vas- 20644: töosastolle ehdotetaan säädettäväksi oikeus taanottajalle silloin, kun eläin luovutetaan va- 20645: määrätä eläin merkittäväksi tai muulla tavalla roajan kuluessa. Vastaanottajalla tarkoitetaan 20646: tunnistettavaksi myös silloin, kun sitä on käsi- tässä yhteydessä esimerkiksi teurastamoa tai 20647: telty sellaisella aineella, jolla ei ole varoaikaa. meijeriä sekä muuta yhteisöä taikka henkilöä 20648: Eläin voitaisiin määrätä merkittäväksi siis joka vastaanottaa eläimen tai siitä saatava~ 20649: myös rokottamisen yhteydessä, jollei tunnista- tuotteen elintarvikkeena käytettäväksi. Sään- 20650: minen muulla tavalla ole mahdollista. Merkit- nös koskisi myös sellaista varoaikaa, joka on 20651: semispakko voisi koskea kaikkia eläinlajeja tai asetettu rokotteen tai seerumin käytön ehdok- 20652: eläinryhmiä. Eläin voitaisiin määrätä merkittä- si. 20653: väksi vain erityisestä syystä. Tällaisena syynä Ilmoitusvelvollisuuden säätäminen vähentäi- 20654: voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että eläimistä si lääkejäämiä sisältävien kudosten tai tuottei- 20655: saatavien elintarvikkeiden ostajamaa asettaa den joutumista jälkikäteisvalvonnasta huoli- 20656: kaupan ehdoksi eläimen merkitsemisen, jos matta ihmisravintona käytettäväksi. 20657: sitä on käsitelty ostajan nimeämällä lääkkeellä. Pykälän toisessa momentissa säädettäisiin 20658: Syynä voisi olla niinikään se, että lääkitsemi- eläimen omistajalle ja haltijalle velvollisuus 20659: seen käytettävä lääke tai muu vastaava aine ilmoittaa elintarviketuotantoon käytettävän 20660: voisi aiheuttaa eläimelle merkittävää haittaa eläimen lääkityksestä myös silloin, kun eläin 20661: jos sitä annosteltaisiin lyhyen ajan kuluess~ myydään tai luovutetaan uudelle omistajalle 20662: uudelleen. Erityinen syy merkitsemiseen syntyi- lääkkeen varoajan kuluessa. Tällä tavalla voi- 20663: si myös silloin, kun eläin rokotettaisiin sellai- taisiin varmistaa se, ettei myydystä eläimestä 20664: sella rokotteella, jonka käytöstä voisi olla väli- saatavia tuotteita varoajan kuluessa käytettäisi 20665: töntä tai välillistä vaaraa ihmiselle ja jonka ihmisravintona eikä eläintä silloin myöskään 20666: käytöstä ei voitaisi antaa määräyksiä eläintau- luovutettaisi elintarvikkeena käytettäväksi. Il- 20667: titilain perusteella. moitusvelvollisuus eläimen luovutuksen yhtey- 20668: dessä estäisi taloudellisten tappioiden syntymi- 20669: 5 §. Eläinten lääkitykseen käytettyjen tai ~en uudelle omistajalle sellaisessa tapauksessa, 20670: määrättyjen lääkkeiden mahdollisesti aiheutta- JOSsa hän varoajasta tietämättömänä luovuttai- 20671: mien haittatekijöiden vähentämisen ja poista- si eläimen tai eläintuotteen elintarvikkeeksi, ja 20672: misen kannalta on välttämätöntä se, että eläi- eläin tai tuote tulisi lääkejäämän esiintymisen 20673: men omistajalle tai haltijalle annetaan riittävät tähden hylätyksi. 20674: tiedot hänen käytettäväkseen tulevasta lääk- 7 §. Valvontaa suorittavalla viranomaisella 20675: keestä tai lääkkeestä, jolla eläintä on käsitelty. olisi oikeus saada tieto eläimen lääkitsemisestä. 20676: Eläinlääkärin olisi annettava selvitys sekä käyt- Tiedonantamisvelvollisuus ehdotetaan säädet- 20677: tämistään että määräämistään lääkkeistä. täväksi sekä eläinlääkärille että eläimen omis- 20678: Eläinlääkärillä olisi selvitysvelvollisuus kuiten- tajalle ja haltijalle. Tieto lääkitsemisestä olisi 20679: kin vain silloin, kun lääke voisi aiheuttaa annettava silloin, kun valvonnan onnistuminen 20680: terveyshaittaa eläimistä saatavien elintarvikkei- sitä edellyttää. 20681: den käyttäjälle taikka lääkitsemisestä olisi väli- 8 §. Lakiehdotuksen 2 §:n perusteella voitai- 20682: töntä haittaa ihmiselle. Ihmiselle terveysriskejä siin kieltää lääkkeiden tai muiden eläinten 20683: saattaa syntyä esimerkiksi silloin, kun hän käsittelyyn käytettävien aineiden käyttö tai ra- 20684: käsittelee eläimiä ulkoloisten varalta. Eläinlää- joittaa sitä. Säännöksen valvonta voisi tapah- 20685: kärillä olisi lisäksi aina velvollisuus antaa selvi- tua vain sillä edellytyksellä, että valvontavi- 20686: tys eläimen lääkitsemiseen käyttämästään lääk- ranomaisella olisi oikeus päästä ottamaan tar- 20687: keestä tai muusta vastaavasta aineesta, jos vittavia näytteitä eläimistä. Näytteitä voisi olla 20688: eläimen omistaja tai haltija sitä pyytää. tarpeellista ottaa esimerkiksi verestä, ulostees- 20689: 6 §. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden tur- ta, virtsasta, karvoista tai muista kudoksista 20690: vallisuuden varmistamiseksi ja turvallisuuteen taikka maidosta. 20691: tähtäävien toimenpiteiden tehostamiseksi ehdo- Näytteiden ottaminen eläimistä on usein 20692: tetaan säädettäväksi eläimen omistajalle ja hal- hankalaa ja mahdotonta suorittaa yksin. Sen- 20693: tijalle ilmoitusvelvollisuus eläimen lääkitykses- tähden eläimen omistajalle ja haltijalle ehdote- 20694: tä. taan säädettäväksi avunautovelvollisuus näyt- 20695: 1989 vp. - HE n:o 141 9 20696: 20697: teenottotapahtumassa. Näytteiden ottaminen Asetuksella voitaisiin myös säätää lääkitty- 20698: tulisi kuitenkin ajoittaa siten, ettei avustami- jen tai muutoin käsiteltyjen eläinten merkitse- 20699: sesta aiheutuisi omistajalle tai haltijalle koh- misestä. Säännökset voisivat koskea muun mu- 20700: tuutonta haittaa. Omistajan ja haltijan tulisi assa yleistä merkitsemistapaa ja siihen liittyviä 20701: myös antaa tarvittaessa tietoja valvontaa var- poikkeuksia. 20702: ten. Niinikään asetuksella säädettäisiin tietojen 20703: antamisesta lääkitsemisestä. Tarkoituksena on 20704: säätää siitä, miten ja missä tapauksessa kysei- 20705: siä tietoja on annettava. 20706: 2. Tarkemmat säännökset ja mää- 20707: Lisäksi asetuksella säädettäisiin lain täytän- 20708: räykset töönpanosta. 20709: 20710: Asetuksella voitaisiin säätää eläinten lääkit- 20711: semiseen käytettävien lääkkeiden sekä muiden 3. Voimaantulo 20712: eläinten käsittelyyn käytettävien aineiden käyt- 20713: tötavasta. Käyttötapaa koskevalla asetuksen Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä- 20714: säännöksellä säädettäisiin esimerkiksi rokottei- nä tammikuuta 1991. 20715: den ja muiden lääkkeiden ensisijainen auto- 20716: kohta elintarviketuotantoeläimellä ja menette- Edellä esitetyn perusteella annetaan 20717: lytapa siinä tapauksessa, ettei tätä ensisijaista Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakieh- 20718: autokohtaa voitaisi käyttää. dotus: 20719: 20720: 20721: 20722: 20723: Laki 20724: eläinten lääkitsemisestä 20725: 20726: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 20727: 20728: Lain tarkoitus ja soveltamisala käyttöä, jos lääkkeistä tai muista aineista voi 20729: aiheutua haittaa eläimistä saatavien elintarvik- 20730: 1§ keiden käyttäjälle tai muuta merkittävää hait- 20731: Tämän lain tarkoituksena on suojata eläi- taa ihmiselle tai merkittävää haittaa eläimille 20732: mistä saatavien elintarvikkeiden käyttäjää taikka jos erityiset syyt sitä vaativat. 20733: eläinten lääkitsemisestä aiheutuviita terveyshai- 20734: toilta. Tarkoituksena on myös vähentää ja 20735: ehkäistä muita lääkitsemisestä eläimille ja ih- Käyttötapa 20736: misille syntyviä haittoja. 20737: Lääkkeistä, niiden valmistuksesta, jakelusta, 3§ 20738: myynnistä ja muusta kulutukseen luovuttami- Lääke tai muu eläinten käsittelyyn käytettä- 20739: sesta sekä lääkkeiden luovutuksesta eläinlää- vä aine on annettava ja annosteltava siten, että 20740: kintää varten säädetään lääkelaissa (395/87). eläimelle aiheutuva haitta on mahdollisimman 20741: Eläimille käytettävien rokotteiden, seerumei- vähäinen. Elintarviketuotantoon käytettävien 20742: den ja niihin verrattavien valmisteiden valvon- eläinten lääkitseminen on lisäksi suoritettava 20743: nasta on säädetty eläintautilaissa (55/80). niin, että mahdollisimman hyvin ehkäistään 20744: eläimistä saatavien elintarvikkeiden käyttäjälle 20745: aiheutuva terveyshaitta. 20746: Käytön rajoittaminen 20747: 2§ 20748: Eläinten tunnistaminen 20749: Maa- ja metsätalousministeriö voi kieltää 20750: lääkkeen tai muun eläinten käsittelyyn käytet- 4 § 20751: tävän aineen käytön määrätylle eläinlajille tai Milloin elintarviketuotantoon käytettävää 20752: eläinryhmälle taikka muutoin rajoittaa niiden eläintä on lääkitty lääkkeellä, jolla on lääki- 20753: 2 390444V 20754: 10 1989 vp. - HE n:o 141 20755: 20756: tyistä eläimistä saaduista elintarvikkeista anne- 7§ 20757: tussa asetuksessa (925/86) tarkoitettu varoai- Eläinlääkärin sekä eläimen omistajan ja hal- 20758: ka, on eläimen omistajan tai haltijan voitava tijan on tarvittaessa annettava asianomaiselle 20759: tunnistaa lääkitty eläin mainittujen varoaiko- valvontaa suorittavalle viranomaiselle tieto 20760: jen ajan. Eläin on merkittävä lääkkeen antami- eläimen lääkitsemisestä. 20761: sen yhteydessä, jollei sitä voida tunnistaa 20762: muulla tavalla. 20763: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin- Valvonta 20764: töosasto voi erityisestä syystä määrätä, että 20765: eläin on lääkitsemisen yhteydessä muulloinkin 8§ 20766: merkittävä tunnistamista varten, jollei sitä voi- Lääkkeiden ja muiden eläinten käsittelyyn 20767: da tunnistaa muulla tavalla. käytettävien aineiden käytön valvomiseksi 20768: maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö- 20769: osaston määräämällä eläinlääkärillä ja läänin- 20770: Tietojen antaminen lääkitsemisestä eläinlääkärillä on oikeus päästä näytteiden ot- 20771: tamista varten niihin tiloihin, joissa eläintä 20772: 5§ pidetään. 20773: Eläinlääkäri on velvollinen antamaan eläi- Eläimen omistaja ja haltija on velvollinen 20774: men omistajalle tai haltijalle selvityksen eläi- avustamaan eläinlääkäriä näytteiden ottamises- 20775: melle käyttämästään tai määräämästään lääk- sa ja antamaan tarvittavat tiedot valvontaa 20776: keestä silloin, kun lääkkeestä voi aiheutua varten. 20777: haittaa tästä eläimestä saatavien elintarvikkei- 20778: den käyttäjälle. 20779: Eläinlääkärin on lisäksi annettava selvitys Tarkemmat säännökset 20780: eläimen lääkitsemiseen käyttämistään lääkkeis- 20781: tä ja muista aineista silloin, kun niiden käytös- 9 § 20782: tä tai käsittelystä voi aiheutua haittaa ihmiselle Asetuksella voidaan antaa tarkempia saan- 20783: taikka eläimen omistaja tai haltija selvitystä nöksiä lääkkeiden tai muiden eläinten käsitte- 20784: pyytää. lyyn käytettävien aineiden käyttötavasta, eläin- 20785: ten merkitsemisestä sekä tietojen antamisesta 20786: 6§ lääkitsemisestä. 20787: Eläimen omistajan ja haltijan on ilmoitetta- Asetuksella voidaan antaa tarkempia sään- 20788: va vastaanottajalle eläimen lääkityksestä, jos nöksiä myös muusta tämän lain täytäntöönpa- 20789: eläin tai siitä saatava tuote luovutetaan elintar- nosta. 20790: vikkeeksi varoajan kuluessa. 20791: Elintarviketuotantoon käytettävän eläimen Voimaantulo 20792: omistajan ja haltijan on annettava tieto eläi- 20793: men lääkityksestä eläimen ostajalle tai vastaan- 10 § 20794: ottajalle silloin, kun eläin myydään tai muu- Tämä laki tulee voimaan päivänä 20795: toin luovutetaan varoajan kuluessa. kuuta 19 . 20796: 20797: 20798: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 20799: 20800: 20801: Tasavallan Presidentti 20802: MAUNO KOIVISTO 20803: 20804: 20805: 20806: 20807: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala 20808: 1989 vp. - HE n:o 142 20809: 20810: 20811: 20812: 20813: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuoden 1990 maata- 20814: louslaskennasta 20815: 20816: 20817: 20818: 20819: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 20820: 20821: Esityksessä ehdotetaan, että maatilahallitus muiden tietoaineistojen hyväksikäyttöä. Tar- 20822: toimeenpanee vuonna 1990 koko maata koske- kempia säännöksiä laskennan tietosisällöstä ja 20823: van maatalouslaskennan, joka liittyy YK:n tietojen hankinnasta annettaisiin asetuksella. 20824: elintarvike- ja maatalousjärjestön (F AO) joh- Laskennassa kerättäviä yleistietoja sms1 20825: dolla suoritettavaan maailman maatalous- käyttää tilastollisten tarkoitusten ja tieteellisten 20826: laskentaan. Esitykseen sisältyvät säännökset tutkimuksien ohella myös perustettaessa maa- 20827: laskentaa varten tarvittavien tietojen hankin- taloushallinnon maatilarekisteriä. Muita kuin 20828: nasta sekä saatujen tietojen käsittelystä ja käy- yleistietoja saisi käyttää vain tilastollisiin tar- 20829: töstä. koituksiin ja tieteellisiin tutkimuksiin. 20830: Tietosisältö ja tietojen hankinta perustuu 20831: laissa säädettyyn tiedonantovelvollisuuteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 20832: Päällekkäisen tietojen keruun välttämiseksi tie- dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy- 20833: tojen hankintakeinoksi esitetään myös valtion väksytty ja vahvistettu. 20834: viranomaisten ylläpitämien rekistereiden ja 20835: 20836: 20837: 20838: 20839: YLEISPERUSTELUT 20840: 20841: 1. Nykyinen tilanne kaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrät- 20842: ty muun ohella huolehtia maatalouslaskennas- 20843: 1.1. Nykyinen lainsäädäntö ja käytäntö ta ja muusta maataloustilastosta. Maatilatilas- 20844: tosta annetun lain 1 §:n mukaan virallista maa- 20845: Maatilahallituksen tehtävänä on muun mu- tilatilastoa valmistaa ja julkaisee maatilahalli- 20846: assa laatia ja julkaista maataloutta, metsäta- tus, jonka tulee sitä varten hankkia tietoja 20847: loutta ja niihin liittyvää muuta elinkeinotoi- maatiloilta, meijereiltä ja teurastamoilta sekä 20848: mintaa koskevaa tilastoa sekä ylläpitää tilasto- muilta maataloutta, metsätaloutta tai niihin 20849: tointa palvelevia rekistereitä ja muita tietoai- liittyvää muuta elinkeinotoimintaa harjoittavil- 20850: neistoja, mikäli näitä tehtäviä ei ole säädetty ta yrityksiltä. Virallista maatilatilastoa varten 20851: tai määrätty muulle viranomaiselle kuuluvaksi. maatilahallitus pitää maatilarekisteriä, johon 20852: Maatilahallituksen tilastotuotannossa nykyi- tarvittavat tiedot on hankittava vuosittain 20853: sin sovellettavat säädökset ovat seuraavat: maatiloilta. 20854: Laki maataloushallinnosta (89 171) Ennen maatilatilastosta annetun lain voi- 20855: - Laki maatilatilastosta (675175) maantuloa tilastotuotanto perustui vuonna 20856: - Asetus maatilatilastosta (826175). 1950 maataloustilastosta annettuun lakiin (7 1 20857: Maataloushallinnosta annetun lain 2 §:n mu- 50). Sen mukaan maataloustilastojen tuottami- 20858: kaan maatilahallituksen tehtävänä on sen mu- nen tapahtui joka kymmenes vuosi toimeen- 20859: 390419T 20860: 2 1989 vp. - HE n:o 142 20861: 20862: pantavaksi säädettynä yleisenä maatalous- Laskentoja on suoritettu maassamme kymme- 20863: laskentana ja siihen perustuvana vuositilasto- nen vuoden välein vuodesta 1910 alkaen vuo- 20864: na. teen 1969 saakka yleensä samanaikaisesti YK:n 20865: Kun maatilataloudessa, kuten muussakin elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) jäsen- 20866: elinkeinotoiminnassa tapahtui 1960-luvulla maissa suoritettujen laskentojen kanssa. Vuon- 20867: merkittäviä muutoksia, osoittautui maatiloja na 1980 FAO:n johdolla suoritettua maailman 20868: ja yleistä maatalouspolitiikkaa koskevien rat- maatalouslaskentaa varten tietoja hankittiin 20869: kaisujen tekemistä varten tarpeelliseksi pyrkiä vuosina 1979-80 muun muassa maatila-, met- 20870: lyhyin aikavälein tuottamaan tilastoja, joita sätila- ja puutarhayritysrekistereistä sekä väes- 20871: aikaisemmin valmistettiin ja julkaistiin vain tölaskennasta. 20872: maatalouslaskentojen yhteydessä. Edellä mai- 20873: nittua tarkoitusta varten perustettiin vuonna 20874: 1971 maatilarekisteri, mistä johtuen katsottiin 1.2. Nykytilanteen epäkohdat 20875: tarpeelliseksi sisällyttää maataloustilastoa kos- 20876: kevaan lainsäädäntöön säännökset myös maa- Yleisenä ongelmana maatilahallituksen tilas- 20877: tilarekisteristä ja siihen liittyvästä tilastotuo- totuotannossa on niin maatilarekisteriin kuin 20878: tannosta. Koska maataloustilastosta annettu metsätilarekisteriinkin vuosien mittaan muo- 20879: laki oli muutoinkin monilta osin vanhentunut, dostunut alipeittävyys ja postitiedusteluista 20880: oli tarkoituksenmukaista säätää kokonaisuu- johtuen rekistereiden päivityksissä ilmenneet 20881: dessaan uusi laki eli laki maatilatilastosta. vaikeudet. Alipeittävyys sekä myös tietosisäl- 20882: Merkittävin muutos aikaisempaan maatalous- lön suppeus on heikentänyt rekistereiden käyt- 20883: tilastolakiin verrattuna oli, että siihenastisesta tökelpoisuutta tilastotuotannossa. Kun maati- 20884: joka kymmenes vuosi toimeenpannusta laki- larekisteriä käytetään myös otantojen perus- 20885: sääteisestä maatalouslaskennasta luovuttiin ja joukkona, on sen alipeittävyys heikentänyt 20886: se korvattiin maatilahallituksessa pidettävällä myös otantaan perustuvien tilastojen laatua ja 20887: maatilarekisterillä, joka perustuu kaikille vilje- luotettavuutta. 20888: lijöille tai maatilan omistajille vuosittain posti- 20889: tettavaan tiedusteluun. Perustiedot rekisteriin Epäkohdaksi on katsottu myös se, että maa- 20890: saatiin vuoden 1969 maatalouslaskennasta. Re- tila- ja metsätilarekistereihin eivät sisälly sellai- 20891: kisterin perusjoukkoon kuuluvat tilat, joiden set, lähinnä kotieläintaloutta harjoittavat maa- 20892: hallinnassa oleva pelto- ja/tai puutarha-ala on talousyritykset, joilla ei ole peltoa lainkaan tai 20893: vähintään yksi hehtaari. joilla on hallinnassa peltoa ja/tai puutarhaa 20894: Maatilarekisterin ohella maatilahallitus pitää alle yksi hehtaari ja omistuksessa I-IV vero- 20895: myös metsätilarekisteriä, joka perustettiin luokkiin kuuluvaa metsämaata alle kaksi heh- 20896: vuonna 1974 verohallituksen maatilarekisterin taaria. 20897: pohjalta. Metsätilarekisteri perustuu kaikille Uusien tietotarpeiden esilletulo maatilahalli- 20898: metsätilan omistajille joka viides vuosi posti- tuksen rekistereiden perustamisen jälkeen on 20899: tettavaan tiedusteluun. Rekisterin perusjouk- osaltaan asettanut maatilatalouden rakennetta 20900: koon kuuluvat tilat, joiden hallinnassa oleva kuvaaville tilastoille uusia vaatimuksia myös 20901: pelto- ja puutarha-ala on yhteensä vähemmän tietosisällön suhteen. Tällaisia tietotarpeita 20902: kuin hehtaari ja I-IV veroluokkiin kuuluvan esiintyy muun muassa osa-aikaviljelyn, aktiivi- 20903: metsämaan ala vähintään kaksi hehtaaria. ja passiivitilojen sekä liitännäiselinkeinojen ja 20904: Vuodesta 1984 lähtien maatilahallitus on muun maaseudun pienimuotoisen yritystoimin- 20905: pitänyt myös puutarhayritysrekisteriä, johon nan osalta. 20906: perustiedot saatiin verohallituksesta ja alan Vuonna 1990 suoritetaan seitsemäs kymme- 20907: järjestöiltä. Rekisterin perusjoukkoon kuulu- nen vuoden välein toteutettu maailman maata- 20908: vat kaikki puutarhatuotantoa harjoittavat yri- louslaskenta. F AO on laatinut laskentaa varten 20909: tykset, jotka saavat säännöllisesti myyntituloa ohjelman, jota on täydennetty Euroopan maita 20910: puutarhatuotteista. Tiedot rekisteriin kerätään koskevalla lisäosalla. Ohjelma sisältää suosi- 20911: vuosittain postitiedusteluna. tuksia muun muassa laskennan tavoitteista, 20912: Maatalouslaskennoilla on kerätty tietoja laajuudesta, laskentayksiköistä, peittävyydes- 20913: maatilatalouden ja siihen liittyvän muun elin- tä, tietosisällöstä ja tietojen taulukoinnista. 20914: keinotoiminnan rakenteesta sekä muista kes- Ohjelmassa suositetaan laskennan suorittamis- 20915: keisistä maatilataloutta kuvaavista seikoista. ta mahdollisimman kattavana. Tietosisällön 20916: 1989 vp. - HE n:o 142 3 20917: 20918: osalta suosituksena on myös osa-aikaviljelyn ja Esityksen mukaan laskennassa kerätään tie- 20919: liitännäiselinkeinojen laajuuden selvittäminen. toja seuraavista päätietoryhmistä: 20920: Maatilahallituksen rekistereiden peittävyy- - laskentayksikköä koskevat yleistiedot 20921: den lisäämiseksi sekä kansallisten ja kansainvä- - viljelijää, yrittäjää ja omistajaa koskevat 20922: listen tietotarpeiden tyydyttämiseksi on maata- yleistiedot 20923: louslaskennan suorittaminen välttämätön. Kos- väestö ja työvoima 20924: ka voimassa oleva maatilatilastolaki ja sitä maan käyttö 20925: täydentävä asetus eivät sisällä säädöksiä maa- kasvinviljely 20926: talouslaskentojen suorittamisesta ja koska las- kotieläimet 20927: kenta muodostaa oman kokonaisuuden, on koneet ja laitteet 20928: tarpeen säätää erikseen vuoden 1990 laskennas- rakennukset ja rakennelmat 20929: ta. liitännäiselinkeinot sekä muu yritys- ja 20930: tuotantotoiminta. 20931: Pääosa laskennan tiedoista hankitaan las- 20932: kentayksiköiltä joko haastattelemalla tai posti- 20933: 2. Esityksen merkitys 20934: tiedusteluna. Tiedot kerätään haastattelemalla 20935: vähintään viiden peltohehtaarin maatiloilta ja 20936: 2.1. Tavoitteet 20937: kaikilta puutarhayrityksiltä. Alle viiden pelto- 20938: hehtaarin maatiloilta sekä kaikilta metsätalous- 20939: Maatalouslaskennan tavoitteena on tuottaa 20940: tiloilta, turkistarhoilta ja muilta maatalous- 20941: riittävästi tietoa maatalouden, metsätalouden 20942: yrityksiltä tiedot kerätään postitiedusteluna. 20943: ja puutarhatalouden sekä niihin läheisesti liit- 20944: tyvän muun elinkeinotoiminnan rakenteesta ja Vastaamatta jättäneiden osalta tiedustelua täy- 20945: siihen liittyvistä seikoista. Lisäksi laskennan dennetään joko haastattelulla tai postitieduste- 20946: luna. 20947: tavoitteena on 20948: Osa laskentaan tarvittavista tiedoista hanki- 20949: - lisätä maatila- ja metsätilarekistereiden 20950: taan maatilahallituksen maatila-, metsätila- ja 20951: kattavuutta, 20952: - luoda kerättävien tietojen perusteella kat- puutarhayritysrekistereistä. Kun myös muilla 20953: tava kehikko erilaisille otantaan perustuville valtion viranomaisilla on laskennan kannalta 20954: käyttökelpoisia rekistereitä ja muita tietoai- 20955: tiedusteluille ja parantaa näin tilastojen luotet- 20956: neistoja, ehdotetaan päällekkäisen tietojen ke- 20957: tavuutta, 20958: - tyydyttää kansalliset ja kansainväliset, ruun välttämiseksi säädettäväksi, että maatila- 20959: lähinnä FAO:n johdolla tapahtuvan maailman hallitus on oikeutettu saamaan muilta valtion 20960: maatalouslaskennan tietotarpeet, viranomaisilta niiden hallussa olevat lasken- 20961: - tuottaa tiedot sisällöltään, käsitteistöl- taan tarvittavat tiedot. 20962: tään, määritelmiltään ja luokituksiltaan sellai- Laskennan kannalta käyttökelpoisia tietoai- 20963: neistoja ovat muun muassa verohallituksen 20964: sina, että ne ovat vertailukelpoisia aikaisem- 20965: henkilö-, maatila- ja verotusrekisterit, väes- 20966: pien laskentatietojen sekä muiden tilastojen ja 20967: tietoaineistojen kanssa. törekisterikeskuksen väestön keskusrekisteri, 20968: maanmittaushallituksen kiinteistötietojärjestel- 20969: mä sekä Tilastokeskuksen tutkintorekisteri ja 20970: muut tietoaineistot. 20971: 2.2. Keinot Vuonna 1991 laskentaa täydennetään kerää- 20972: mällä perusjoukosta muodostettuun otokseen 20973: Esitys määrittelee tiedonantovelvolliset ja kuuluvilta yksiköiltä lisätietoja lomakkeella jo- 20974: kerättävät tiedot sekä osoittaa menettelytavat, ko haastattelemalla tai postitiedusteluna. 20975: joilla laskenta toteutetaan. Esityksessä ehdote- 20976: taan, että maatilahallitus toimeenpanee vuonna 20977: 1990 koko maan alueella kaikkia maatiloja, 3. Asian valmistelu 20978: metsätaloustiloja, puutarhayrityksiä, turkistar- 20979: hoja ja muita maatalousyrityksiä koskevan 3.1. Maataloustilastojen koordinointityöryh- 20980: maatalouslaskennan. Laskennan luotettavuu- mät 20981: den kannalta on välttämätöntä, että se on 20982: mahdollisimman kattava eli että kaikki asiaan- Maatalouslaskennan tarpeellisuuteen on vii- 20983: kuuluvat yksiköt saadaan laskennan piiriin. me vuosina kiinnitetty huomiota useissa eri 20984: 4 1989 vp. - HE n:o 142 20985: 20986: yhteyksissä. Maatilahallituksen asettama maa- 3.2. Maatilalaskentatoimikunta 20987: taloustilastojen koordinointityöryhmä laati 20988: 1980-luvun alkupuolella toimeksiautonsa mu- Vuosina 1990-1991 toteutettavaa maata- 20989: kaisesti selvityksen peittävästä maataloustilas- louslaskentaa on valmisteltu maa- ja metsäta- 20990: tojärjestelmästä ja kartoitti maataloustilasto- lousministeriön asettamassa toimikunnassa, jo- 20991: tuotantoa säätelevän lainsäädännön, nykyiset ka jätti mietintönsä 3l ministeriölle vuoden 1988 20992: maataloustilastot ja muut maataloutta koske- toukokuussa. Toimeksiautonsa mukaisesti 20993: vat tietoaineistot sekä niissä esiintyvät puut- maatilalaskentatoimikunta selvitti maatalous- 20994: teet. laskennan tarpeen, laajuuden, tietosisällön, 20995: Työryhmä esitti raportissaan 1l maatalous- teknisen toteutuksen, tulosten julkaisemisen ja 20996: tilastojärjestelmän edellyttäminä toimenpiteinä kustannukset sekä muut tarpeelliseksi katso- 20997: muun muassa seuraavaa: mansa laskennan suorittamiseen liittyvät kysy- 20998: - Maatilahallituksen maatila-, metsätila-ja mykset. 20999: puutarhayritysrekistereiden kattavuutta on li- Toimikunta hankki lausunnot laskennan laa- 21000: sättävä nykyisestään. Tämä edellyttää muun juutta ja tietosisältöä koskevasta luonnoksesta 21001: muassa tietojen keräämistä muiltakin maata- useilta eri tahoilta. Laskentalomakkeiden käyt- 21002: lousyrityksiltä kuin varsinaisilta maatiloilta. tökelpoisuutta, tietojen saatavuutta ja haastat- 21003: telun kenttätyöstä aiheutuvia kustannuksia toi- 21004: - Maatila-, metsätila- ja puutarhayritysre- mikunta selvitti koelaskennalla. 21005: kistereiden vuosipäivitysten lisäksi maatalous- Selvitystensä perusteella toimikunta teki las- 21006: laskentoja tulisi toteuttaa säännöllisin väli- kentaa koskevat ehdotukset, joita valmistelta- 21007: ajoin. Näin maatalousyritysten koko kanta essa otettiin huomioon edellä mainitut lausun- 21008: saataisiin mitatuksi määrävuosin eikä syntyisi not sekä koelaskennasta saadut tulokset ja 21009: epäilyjä mainittujen rekistereiden kyvystä mi- kokemukset. Toimikunta valmisteli myös luon- 21010: tata maatalousyritysten lukumäärätietoja ja ra- 21011: nokset vuoden 1990 maatalouslaskentalaiksi ja 21012: kenteellisia muutoksia. sitä täydentäväksi asetukseksi. 21013: Edellä mainitun työryhmän raportissa esitet- Toimikunta selvitti toimeksiautonsa mukai- 21014: tyjen toimenpide-ehdotusten toteutumista on sesti myös mahdollisuuksia kehittää maatila- 21015: seurannut ja valvonut Tilastokeskuksen asetta- hallituksen maatilarekisteriä hallinnollisia tar- 21016: ma maataloustilastojen koordinointityöryhmä, peita palvelevaksi rekisteriksi. Tässä yhteydes- 21017: joka sai työnsä valmiiksi vuoden 1988 kevääl- sä tutkittiin hallinnolliseen käyttöön tulevan 21018: lä. Työryhmä on loppuraportissaan2l todennut, tiedon hankkimista ja käyttöä sekä suhdetta 21019: että maatalouslaskennalla voidaan toteuttaa tilastotarkoituksiin hankittuihin tietoihin. Toi- 21020: monet aiemman maataloustilastojen koordi- mikunnan mielestä eräiden tilakohtaisten tieto- 21021: nointityöryhmän raportissa esitetyt toimen- jen saanti hallinnolliseen käyttöön olisi muun 21022: pide-ehdotukset. muassa päällekkäisen tiedonkeruun välttämi- 21023: Laskennan avulla saadaan olemassa olevat seksi perusteltua. 21024: rekisterit ja tilastot aiempaa kattavammiksi ja Maatilalaskentatoimikunnan mietintö oli 21025: luotettavammiksi. Osa käsitteiden, määritel- lausuntokierroksella vuoden 1988 loppupuolel- 21026: mien ja luokitusten yhtenäistämiseen tähtäävis- la ja siitä saatiin vajaat 40 lausuntoa. Yleisesti 21027: tä ehdotuksista voidaan toteuttaa laskennan maatalouslaskennan suorittamista pidettiin tär- 21028: avulla. Näin ollen kansallisissa rekistereissä ja keänä ja tarpeellisena, sillä sen avulla saadaan 21029: tilastoissa käytettävät käsitteet, määritelmät ja nykyistä luotettavampaa tietoa Suomen maata- 21030: luokitukset tulevat lähestymään kansainvälisiä loudesta ja maaseudusta tutkimuksen ja suun- 21031: suosituksia ja mahdollistavat osaltaan entistä nittelun ym. tarpeisiin. Lausunnoissa kiinnitet- 21032: kattavampien ja luotettavampien tilastojan laa- tiin erityistä huomiota liitännäiselinkeinoja ja 21033: dinnan. Maatalouden väestö- ja sosiaalitilastoi- muuta maaseudun pienimuotoista yritystoimin- 21034: hin, joihin on kiinnitetty kasvavaa huomiota taa koskevaan tiedon tarpeeseen aluetasolla. 21035: viime vuosina, on tulossa huomattavaa paran- Laskennan onnistumisen kannalta pidettiin 21036: nusta laskennan myötä. tärkeänä ehdotonta tietojen suojaamista. Las- 21037: Il Maataloustilastojen koordinointityöryhmän raportti, 21038: kennassa kerättyjä tietoja saa käyttää vain 21039: Helsinki 1983 ennakolta määrättyihin tarkoituksiin. Näin ol- 21040: 2 21041: l Tilastokeskus, raportti nro 1988:8 len tiedonantajana pitää olla varmuus siitä, 21042: J) Maatalouslaskenta 1990, Komiteanmietintö 1988:18 mihin hänen luovuttamiaan tietoja käytetään 21043: 1989 vp. - HE n:o 142 5 21044: 21045: niin laskennan yhteydessä kuin myös pitkällä Maatalouslaskennan suorittamista johtaa ja 21046: aikavälillä. valvoo maatilahallitus, jonka tehtäviin kuuluu 21047: Useissa lausunnoissa katsottiin, että lasken- myös laskentaa kunnissa johtavien henkilöiden 21048: tayksikön, sen omistajan ja haltijan tunniste- koulutus, laskenta-aineiston käsittely ja tieto- 21049: tietoja sekä maankäyttötietoja voidaan käyttää jen julkaiseminen. Edellä mainittujen tehtävien 21050: tilastollisten tarkoitusten ohella myös perus- suorittaminen ja valvonta edellyttää kahden 21051: tettaessa maataloushallinnon maatilarekisteriä, aktuaarin tai vastaavantasoisen henkilön paik- 21052: joka katsottiin tarpeelliseksi maatilataloutta kaamista vuoden ajaksi. Lisäksi tietojen esikä- 21053: koskevien toimenpiteiden seurannassa niin kes- sittely- ja tallennustehtäviin tarvitaan noin 10 21054: kushallinnossa kuin myös aluetasolla. henkilötyövuoden työpanos. 21055: Pääperiaatteena on kuitenkin oltava, että 21056: rekistereihin koottuja tietoja ei saa missään 21057: vaiheessa käyttää kysymyksessä olevan lasken- 5. Esityksen taloudelliset vaiku- 21058: tayksikön omistajaa tai haltijaa vastaan. tukset 21059: Muita kuin edellä mainittuja tietoja, joita 21060: hankitaan myös maatilahallituksen ulkopuoli- Laskennan kustannusarvio perustuu maatila- 21061: sista rekistereistä, saa käyttää vain tilastoyh- laskentatoimikunnan tekemiin laskelmiin. Kus- 21062: teenvetoihin. Laskennan kannalta epäoleelli- tannusten supistamiseksi on rajattu haastatte- 21063: nen tieto tulee hävittää yhdistämisen jälkeen. lutiedustelun ulkopuolelle metsätaloustilat, alle 21064: viiden peltohehtaarin maatilat, turkistuotanto- 21065: yritykset sekä eräät erikoistuotantoa harjoitta- 21066: vat yritykset, joilta tiedot kerätään postitiedus- 21067: 3.3. Maataloushallinnon maatilarekisterityö- teluna. Osa toimikunnan ehdottamasta tietojen 21068: ryhmä hankinnasta on siirretty tehtäväksi vuosien 21069: 1991 ja 1992 otantatiedustelujen yhteydessä 21070: Esitystä laiksi vuoden 1990 maatalouslasken- niiden tietosisältöä laajentaen. 21071: nasta on edelleen valmisteltu maatilahallituk- Esityksestä arvioidaan aiheutuvan yhteensä 21072: sen asettamassa työryhmässä, jossa ovat olleet noin 20 miljoonan markan kustannukset, jois- 21073: mukana maa- ja metsätalousministeriön, maa- ta 18 miljoonaa markkaa vuonna 1990 ja noin 21074: tilahallituksen ja Maataloustuottajain Keskus- kaksi miljoonaa markkaa vuonna 1991. Kus- 21075: liiton edustajat. Tässä työssä on käytetty lähtö- tannukset koostuvat pääryhmittäin seuraavista 21076: kohtana maatilalaskentatoimikunnan mietin- eristä: 21077: töön sisältynyttä lakiluonnosta ja siitä saatuja 21078: lausuntoja. milj. 21079: mk 21080: 21081: Laskennan valmistelu.................... 0,6 21082: 4. Esityksen organisatoriset ja Koulutus yms. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,8 21083: henkii ö s t ö vaikutukset Laskennan kenttätyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12,3 21084: Aineiston käsittely maatilahallituksessa . . 1,2 21085: Esitys ei aiheuta varsinaisia muutoksia maa- ATK-kustannukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,5 21086: tilahallituksen organisaatioon. Kuntatasolla Julkaisujen painatus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,6 21087: esitys edellyttää, että maatalouslautakunta tai 21088: sen tehtäviä hoitava elin vastaa laskennan Yhteensä 20,0 21089: kenttätyön järjestämisestä kunnissa, joiden 21090: alueella on maatalouslaskennan piiriin kuulu- Määrärahan mitoituksessa ei ole otettu huo- 21091: via laskentayksiköitä. Laskennan suorittami- mioon eräiden laskmtaa täydentävien tietojen 21092: sesta vastaavia maatalouslautakuntia tai muita keräämistä vuosien 1991 ja 1992 otantatiedus- 21093: elimiä on koko maassa noin 450. telujen yhteydessä. 21094: Laskennan suorittamista varten maatalous- Edellä mainitun määrärahan lisäksi lasken- 21095: lautakunta jakaa kunnan alueen laskentapiirei- nan suunnittelusta, kuten koelaskennasta sekä 21096: hin ja nimittää jokaiseen piiriin haastattelijan muiden tietoaineistojen käyttömahdollisuuk- 21097: laskentayksiköissä tapahtuvaa haastattelutieto- sien selvittämisestä on aiheutunut ja aiheutuu 21098: jen keräämistä varten. Haastattelijoita arvioi- kustannuksia jo laskentaa edeltävinä vuosina 21099: daan tarvittavan koko maassa noin 6 400. yhteensä noin 0,5 miljoonaa markkaa. 21100: 6 1989 vp. - HE n:o 142 21101: 21102: Maatilalaskentatoimikunnan esityksen mu- 6. Esityksen muut vaikutukset 21103: kaisesti 31 päivän joulukuuta 1989 tilannetta 21104: koskeva maatilarekisteritiedustelu jätetään Esityksen mukaan laskentayksikön, sen 21105: suorittamatta, 1 päivänä kesäkuuta 1990 suori- omistajan ja haltijan tunnistetietoja sekä 21106: tettava otantatiedustelu yhdistetään laskennan maankäyttölajien pinta-alatietoja saa käyttää 21107: haastatteluun ja 31 päivänä lokakuuta 1990 perustettaessa maataloushallinnon maatilare- 21108: puutarhayritysrekisteriin tarvittavat tiedot ke- kisteriä. 21109: rätään otantatiedustelulla. Kaikki edellä maini- 21110: tut toimenpiteet alentavat tilastotuotannosta 21111: normaalisti aiheutuvia kustannuksia noin mil- 21112: joonalla markalla. 21113: 21114: 21115: 21116: 21117: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 21118: 21119: 21120: 1. Lakiehdotuksen perustelut peltoa ja puutarhaa yhteensä vähemmän kuin 21121: hehtaari ja omistuksessa I-IV veroluokkiin 21122: 1 §. Maatalouslaskentalain nojalla on tar- kuuluvaa metsämaata vähintään kaksi hehtaa- 21123: koitus toteuttaa mahdollisimman kattavana ria. Laskentayksikkönä on joko taloudellisen 21124: koko maata, Ahvenanmaa mukaanlukien, kos- kokonaisuuden muodostava omistajakohtainen 21125: keva maatalouslaskenta vuonna 1990. Lasken- metsätaloustila tai maatila, jonka pellot on 21126: ta liittyy YK:n elintarvike- ja maatalousjärjes- vuokrattu muille viljelijöille. Eri kunnissa si- 21127: tön (F AO) johdolla suoritettavaan maailman jaitsevat saman omistajan omistuksessa olevat 21128: maatalouslaskentaan. Toimeenpanevana viran- metsäpalstat katsotaan erillisiksi laskentayksi- 21129: omaisena toimisi maatilahallitus, jonka tehtä- köiksi. 21130: viin maataloushallinnosta annetun lain 2 §:n Puutarhayrityksiä ovat kaikki puutarhatuo- 21131: nojalla kuuluu muun muassa maatalouslasken- tantoa harjoittavat yritykset, jotka saavat 21132: nasta ja maatilatilastosta huolehtiminen. säännöllisesti tuloa puutarhatuotteista. Puutar- 21133: 2 §. Lakiehdotuksen mukaiset erilaiset las- hatuotannolla tarkoitetaan hedelmän- ja mar- 21134: kentayksiköt voi määritellä seuraavasti: jantuotantoa, avomaan vihannes- ja leikko- 21135: Maatiloja ovat kaikki tilat, joilla on hallin- kukkatuotantoa, taimitarha- ja kasvihuonetuo- 21136: nassa peltoa ja puutarhaa yhteensä vähintään tantoa sekä sienten, itujen ja muiden sellaisten 21137: yksi hehtaari. Laskentayksikkönä on viljelijä- tuotantoa. Metsäpuiden taimitarhoja ei lueta 21138: kohtainen maatila, jolla tarkoitetaan sellaista puutarhayrityksiin. Laskentayksikkönä on vil- 21139: yhden tai useamman tilan tai tilan osan muo- jelijä tai yrittäjäkohtainen taloudellisen koko- 21140: dostamaa taloudellista kokonaisuutta, jota naisuuden muodostava yritys, jota käytetään 21141: pääasiallisesti käytetään samasta talouskeskuk- samasta talouskeskuksesta hoidetun puutarha- 21142: sesta hoidetun maatilatalouden harjoittami- talouden harjoittamiseen. 21143: seen. Tilan osalla tarkoitetaan tilan määräosaa Turkistarhoja ovat kaikki turkiseläintar- 21144: tai määräalaa. Maatilaan luetaan kuuluviksi hausta harjoittavat yritykset. Laskentayksikkö- 21145: myös tilalle joko lyhytaikaisilla tai pitkäaikai- nä on tarhaajakohtainen, taloudellisen koko- 21146: silla sopimuksilla vuokratut pellot. Tilalta ly- naisuuden muodostava yritys, jota käytetään 21147: hytaikaisilla tai pitkäaikaisilla sopimuksilla samasta talouskeskuksesta hoidetun turkistar- 21148: vuokratut pellot luetaan vuokralaisen tilaan hauksen harjoittamiseen. 21149: kuuluviksi. Lyhytaikaisilla sopimuksilla tarkoi- Muita maatalousyrityksiä ovat kaikki myyn- 21150: tetaan yhden kasvukauden ajan kestäviä vuok- titarkoitukseen perusmaataloushyödykkeitä 21151: rauksia. Pitkäaikaisiksi sopimuksiksi katsotaan tuottavat yritykset, joilla ei ole peltoa lainkaan 21152: vähintään kahden kasvukauden ajan kestävät tai joilla on hallinnassa peltoa ja puutarhaa 21153: vuokraukset. yhteensä vähemmän kuin hehtaari ja omistuk- 21154: Metsätaloustiloja ovat kaikki tilat, joilla ei sessa I-IV veroluokkiin kuuluvaa metsämaata 21155: ole peltoa lainkaan tai joilla on hallinnassa vähemmän kuin kaksi hehtaaria (esimerkiksi 21156: 1989 vp. - HE n:o 142 7 21157: 21158: meijerisikalat). Muihin maatalousyrityksiin vakinaisesti työskentelevistä sukulaisista, tilalle 21159: luetaan myös porotilat, luontaiselinkeinotilat vakinaisesti ja satunnaisesti palkatusta työvoi- 21160: ja hevostalautta ammatikseen harjoittavat yri- masta sekä asunto- ja ruokakunnista; maan- 21161: tykset, joilla ei ole peltoa lainkaan tai joilla on käyttölajien pinta-aloissa tapahtuneista muu- 21162: hallinnassa peltoa ja puutarhaa yhteensä vä- toksista, kuten lisäyksistä ja vähennyksistä pel- 21163: hemmän kuin hehtaari ja omistuksessa I-IV lon ja metsän aloissa; pellon käytöstä kuten 21164: veroluokkiin kuuluvaa metsämaata vähemmän peltojen käytöstä kasvilajeittain sekä peltojen 21165: kuin kaksi hehtaaria. Laskentayksikkönä on ojituksesta; tuotantovälineistä kuten koneista 21166: taloudellisen kokonaisuuden muodostava yri- ja laitteista, jotka ovat laskentayksikön omis- 21167: tys. tuksessa tai hallinnassa taikka joihin laskenta- 21168: Maatalouslaskennassa kerättävät tiedot on yksiköllä on osuus; rakennuksista, kuten 21169: tarkoitus hankkia käyttämällä hyväksi mahdol- asuin- ja kotieläinrakennuksista; sekä liitän- 21170: lisuuksien mukaan olemassa olevia rekistereitä, näiselinkeinoista ja muusta yritystoiminnasta, 21171: kuten maatilahallituksen maa- ja metsätilare- jota harjoitetaan laskentayksikössä tai sen ul- 21172: kistereitä, puutarhayritysrekisteriä; verohalli- kopuolella. Liitännäiselinkeinoja tai muuta yri- 21173: tuksen maatila- ja verotusrekistereitä; väestöre- tystoimintaa ovat muun muassa taimitarha- ja 21174: kisterikeskuksen väestön keskusrekisteriä; kasvihuoneviljely, mehiläisten hoito, turkistar- 21175: maanmittaushallituksen kiinteistötietorekiste- haus, poro- ja hevostalous, kalastus, kalanvil- 21176: riä sekä tilastokeskuksen rekistereitä ja muita jely, kasvuturpeen ja kotimaisen energian tuo- 21177: tietoaineistoja. Siltä osin kuin tietoja ei voida tanto, maatilamatkailu-, kahvila- ja ravintola- 21178: saada muista rekistereistä, ne kerätään lasken- toiminta, kotiteollisuustoiminta sekä koneura- 21179: tayksiköiltä. kointi. Kerättävät yleis- ja muut tiedot määri- 21180: Menettelytavoista, joilla tiedot hankitaan teltäisiin tarkemmin asiaryhmittäin liitteenä 21181: laskentayksiköiltä, säädettäisiin takemmin ase- olevan asetusluonnoksen 2 ja 3 §:ssä. 21182: tuksen 15 §:ssä. Tiedot kerättäisiin joko haas- 4 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi 21183: tattelemalla tai postitiedusteluna riippuen yri- maatilahallituksen oikeudesta myöntää lieven- 21184: tystyypistä ja maatilan koosta. nyksiä tiedonantovelvollisuuteen. Aloitteen 21185: Laskennan toteuttamista johtaisi ja valvoisi edellytetään tulevan tiedonantovelvollisen ta- 21186: kunnan alueella maatalouslautakunta tai vas- holta. Lievennys voitaisiin myöntää, jos tieto- 21187: taava elin, jonka tehtävistä säädettäisiin tar- jen antamisesta aiheutuisi tiedonantovelvolli- 21188: kemmin lakiehdotuksen 8 §:ssä ja asetuksen selle kohtuutonta haittaa esimerkiksi sairauden 21189: 4-6 §:ssä. tai ulkomailla oleskelun vuoksi. Lievennyksen 21190: 3 §. Tiedonantovelvollinen on lakiehdotuk- myöntämistä harkittaessa tulisi ottaa huo- 21191: sen mukaan jokainen, joka omistaa 2 §:ssä mioon sekä tiedonantovelvollisen mahdollisuu- 21192: tarkoitetun laskentayksikön tai hallitsee sitä. det antaa kysymyksessä olevat tiedot että ke- 21193: Tiedonantovelvollisten ulkopuolelle ei ole ha- rättävien tietojen merkitys maatalouslaskennan 21194: luttu rajata ketään, vaan tiedonantovelvollisia toteuttamisen kannalta. 21195: ovat luonnolliset henkilöt, kuolinpesät, yhtiöt, 5 §. Maatilatalouden harjoittajille laskennas- 21196: osuuskunnat, yhdistykset, uskonnolliset yhdys- ta aiheutuvien haittojen minimoimiseksi ja 21197: kunnat, säätiöt, laitokset, valtio, kunnat, kun- kustannusten vähentämiseksi maatalouslasken- 21198: tainliitot, muut kuntien yhteenliittymät, seura- nassa kerättäviä tietoja pyritään hankkimaan 21199: kunnat ja muut yhteisöt. Ulottamalla tiedon- käyttämällä hyväksi jo olemassa olevia rekiste- 21200: antovelvollisten piiri kaikkia laskentayksikön reitä. Tämän vuoksi laissa ehdotetaan säädet- 21201: omistajia ja haltijoita koskevaksi on pyritty täväksi maatilahallituksen oikeudesta saada 21202: turvaamaan maatalouslaskennalle asetettujen muilta valtion viranomaisilta niiden hallussa 21203: tavoitteiden toteutuminen. olevat tiedot. Tiedonsaantioikeus on rajattu 21204: Lakiehdotuksen mukaan tiedot kerätään koskemaan tietoja, jotka liittyvät maatalous- 21205: kiinteistöstä tai sen osasta sekä kiinteistöön tai laskennan toteuttamiseen. 21206: sen osaan kuuluvasta irtaimistosta. Yleistietoja Muilta viranomaisilta saatuja tietoja koske- 21207: kerättäisiin laskentayksiköstä, sen omistajasta vat salassapitosäännökset tai muut rajoitukset 21208: tai haltijasta sekä maankäyttölajien pinta- tulisivat tiedonsaannin turvaamiseksi koske- 21209: aloista. Muita tietoja kerättäisiin laskentayksi- maan myös maatilahallitusta. 21210: kön väestöstä ja työvoimasta, kuten laskenta- 6 §. Pykälässä on määritelty maatalous- 21211: yksikön perheen jäsenistä, tilalla asuvista tai laskennassa kerättävien tietojen käyttötarkoi- 21212: 8 1989 vp. - HE n:o 142 21213: 21214: tus. Lakiehdotuksen 3 §:ssä mainittuja yleistie- ulkomailla oleskelua, joiden perusteella myös 21215: toja ja muita tietoja voitaisiin käyttää tilastolli- lievennysten myöntäminen tiedonantovelvolli- 21216: siin tarkoituksiin ja tieteellisiin tutkimuksiin. suuteen on mahdollista. 21217: Säännöksellä estettäisiin tietojen käyttö esimer- Mikäli väärän tiedon tai ilmoituksen antami- 21218: kiksi luottotietotoimintaan, suoramainontaan, nen on tahallista, voidaan tiedonantovelvolli- 21219: puhelinmyyntiin ja muuhun suoramarkkinoin- nen tuomita sakkoon, ellei muualla laissa ole 21220: tiin, osoitepalveluun sekä mielipide- ja markki- teosta säädetty ankarampaa rangaistusta. 21221: natutkimuksiin. Pykälän 1 momenttia sovellettaisiin lähinnä 21222: Yleistietoja voitaisiin lisäksi käyttää perus- jatkuvaan tietojen antamisen laiminlyöntiin tai 21223: tettaessa maatalouslaskennassa kerättyjen tie- tahalliseen väärien tietojen antamiseen. 21224: tojen pohjalta maataloushallinnon maatilare- Jos 1 momentissa säädettyyn tuomioistuin- 21225: kisteriä. Maataloushallinnon maatilarekisteriä menettelyyn ei ryhdytä, voidaan tiedonantovel- 21226: voitaisiin käyttää suunniteltaessa maatalous- vollisuutensa laiminlyönyt velvoittaa tietojen 21227: hallinnon toimenpiteitä sekä seurattaessa nii- antamiseen uhkasakolla. Uhkasakon määräisi 21228: den vaikutusten toteutumista. Mainitusta rekis- lääninhallitus. 21229: teristä säädettäisiin erikseen lailla. Lakiehdotuksen 9 §:ää vastaava säännös on 21230: 7 §. Maatalouslaskennassa käytettävät tie- maatilatilastosta annetun lain 6 §:ssä. 21231: dustelulomakkeet vahvistaisi lakiehdotuksen 10 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi 21232: mukaan maa- ja metsätalousministeriö, joka rangaistusseuraamukset tietojen, tietoaineiston 21233: maatilatilastosta annetun lain (675175) 4 §:n tai tietoaineiston aikaansaamiseksi valmistetun 21234: mukaan vahvistaa myös maatilatilastoa varten automaattisen tietojenkäsittelyn ohjelman tai 21235: käytettävät tiedustelulomakkeet. järjestelmän lain vastaisesta luovuttamisesta tai 21236: 8 §. Maatalouslautakunta tai sen tehtäviä ilmaisemisesta. Rangaistusseuraamukseksi eh- 21237: hoitava elin olisi kussakin kunnassa pykälän 1 dotetaan sakkoa tai vankeutta enintään kuusi 21238: momentin mukaan velvollinen järjestämään kuukautta. Käytännössä tämä koskisi salassa- 21239: laskentayksiköiltä hankittavan haastattelutieto- pitovelvollisuuden rikkomista niissä tapauksis- 21240: jen keräämisen. Pykälän 2 ja 3 momenteissa sa, jolloin tietoja on luovutettu ulkopuolisille 21241: ehdotetaan säädettäväksi maatalouslaskennas- esimerkiksi tieteellistä tutkimusta varten. Vir- 21242: ta aiheutuvien kustannusten jakautumisesta. kamiehiä koskevasta salassapitovelvollisuuden 21243: Pääasiallisen vastuun kustannuksista kantaisi rikkomisesta on säädetty erikseen rikoslain 40 21244: valtio, jonka varoista laskennasta ja tilastojen luvun 5 §:ssä. 21245: laatimisesta aiheutuvat kustannukset suoritet- 21246: taisiin. Valtion varoista maksettaisiin kuntien 21247: vastuuhenkilöiden ja haastattelijoiden koulu- 2. Tarkemmat säännökset 21248: tuskustannukset, haastattelijoiden lomakepalk- 21249: kiot sekä haastatteluista suoranaisesti johtuvat Tarkemmat säännökset lain täytäntöönpa- 21250: matka- ym. kustannukset ja maatalouslauta- nosta annetaan asetuksella. 21251: kuntien kokouspalkkiot niistä kokouksista, 21252: jotka ovat tarpeen laskentaan liittyvien asioi- 21253: den hoitamiseksi. Kuntien tulisi varata ilman 3. Voimaantulo 21254: korvausta maatalouslaskentaa varten tarpeelli- 21255: nen huoneistotila, toimistokalusto ja -tarvik- Lakiehdotus sisältää säännöksiä, joiden voi- 21256: keet sekä vastata näiden käytöstä johtuvista massaolo on tärkeää maatalouslaskennan val- 21257: kustannuksista. mistelussa. Tämän vuoksi laki on tarkoitettu 21258: 9 §. Tiedonantovelvollinen olisi pykälän 1 tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen 21259: momentin mukaan mahdollista tuomita sakko- jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. 21260: rangaistukseen, jos tiedonantovelvollisuus lai- 21261: minlyödään ilman pätevää syytä. Pätevänä Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 21262: syynä voidaan pitää esimerkiksi sairautta tai kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 21263: 1989 vp. - HE n:o 142 9 21264: 21265: Laki 21266: vuoden 1990 maatalouslaskennasta 21267: 21268: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 21269: 21270: 1§ maatalouslaskentaan tarvittavat tiedot. Jos nä- 21271: Maatilahallituksen on vuonna 1990 toimeen- mä tiedot on säädetty tai määrätty salassapi- 21272: pantava koko maata koskeva yleinen maata- dettäviksi taikka niiden käyttöön liittyy muita 21273: louslaskenta sen mukaan kuin tässä laissa sää- rajoituksia, maatilahallituksella on sama salas- 21274: detään. sapitovelvollisuus kuin tietoja antaneella viran- 21275: omaisella ja samat rajoitukset koskevat myös 21276: 2§ maatilahallituksen tietojen käyttöä. 21277: Maatalouslaskennassa kerätään tietoja maa- 21278: tiloilta, metsätaloustiloilta, puutarhayrityksil- 6§ 21279: tä, turkistarhoilta ja muilta maatalousyrityksil- Yleistietoja laskentayksiköstä, sen omistajas- 21280: tä, joita jäljempänä sanotaan laskentayksi- ta tai haltijasta sekä maankäyttölajien pinta- 21281: köiksi. aloista saa käyttää tilastollisiin tarkoituksiin, 21282: Tiedot hankitaan olemassa olevista valtion tieteellisiin tutkimuksiin sekä maataloushallin- 21283: viranomaisten rekistereistä sekä laskentayksi- non maatilarekisterin perustamiseen. 21284: köiltä joko haastattelemalla tai postitiedustelu- Muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja maa- 21285: na. talouslaskentaa varten kerättyjä tietoja saa 21286: 3 § käyttää vain tilastollisiin tarkoituksiin ja tie- 21287: Jokainen, joka omistaa 2 §:ssä tarkoitetun teellisiin tutkimuksiin. 21288: laskentayksikön tai hallitsee sitä, on velvolli- 21289: nen antamaan omistamastaan tai hallitsemas- 7 § 21290: taan kiinteistöstä tai sen osasta sekä kiinteis- Maatalouslaskennassa käytettävät tiedustelu- 21291: töön tai sen osaan kuuluvasta irtaimistosta lomakkeet vahvistaa maatilahallituksen esityk- 21292: seuraavat tiedot: sestä maa- ja metsätalousministeriö. Maatila- 21293: 1) yleistiedot laskentayksiköstä; hallituksen tulee liittää esitykseensä maatilati- 21294: 2) yleistiedot laskentayksikön omistajasta tai lastosta annetun lain (675175) 3 § :ssä tarkoite- 21295: haltijasta; tun neuvottelukunnan lausunto. 21296: 3) yleistiedot laskentayksikön maankäyttöla- 21297: jien pinta-aloista; 8§ 21298: 4) laskentayksikön väestö- ja työvoimatie- Laskentayksiköiltä hankittavien haastattelu- 21299: dot; tietojen keräämisen järjestää kussakin kunnas- 21300: 5) tiedot laskentayksikön maankäyttölajien sa maatalouslautakunta tai vastaava elin, jon- 21301: pinta-aloissa tapahtuneista muutoksista, pel- ka tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella. 21302: lonkäytöstä ja tuotantovälineistä; sekä Laskennasta ja sitä koskevien tilastojen laa- 21303: 6) liitännäiselinkeinoja ja muuta yritystoi- timisesta aiheutuvat kustannukset suoritetaan 21304: mintaa koskevat tiedot. valtion varoista. 21305: Maatalouslaskentaa varten kerättävistä tie- Kunnat ovat velvollisia korvauksetta varaa- 21306: doista säädetään tarkemmin asetuksella. maan maatalouslaskentaa varten välttämättö- 21307: män huoneistotilan, toimistokaluston ja -tar- 21308: 4 § vikkeet sekä suorittamaan näiden käyttämises- 21309: Maatilahallitus voi myöntää lievennyksiä tie- tä aiheutuvat kustannukset. 21310: donantovelvollisuudesta, jos tietojen antami- 21311: sesta aiheutuisi tiedonantovelvolliselle kohtuu- 9§ 21312: tonta haittaa eikä lievennysten myöntäminen Joka 21313: oleellisesti vaikeuta maatalouslaskennan to- 1) ilman pätevää syytä laiminlyö tässä laissa 21314: teuttamista. säädettyjen tietojen antamisvelvollisuuden tai 21315: 2) on antanut tahallaan väärän tiedon tai 21316: 5 § ilmoituksen, 21317: Maatilahallitus on oikeutettu saamaan muil- on tuomittava, jollei rikkomus ole vähäinen 21318: ta valtion viranomaisilta niiden hallussa olevat tai siitä ole muualla laissa säädetty ankaram- 21319: 2 390419'1 21320: 10 1989 vp. - HE n:o 142 21321: 21322: paa rangaistusta, maatalouslaskentaa koskevan valmistetun automaattisen tietojenkäsittelyn 21323: tietojenantamisvelvollisuuden rikkomisesta ohjelman tai järjestelmän, joiden avulla voi- 21324: sakkoon. daan yhdistellä yksittäistä tiedonautajaa koske- 21325: Jos joku määräaikana laiminlyö tietojen il- via eri tietoja, on tuomittava, jollei rikos ole 21326: moittamisvelvollisuuden, voi lääninhallitus, vähäinen, maatalouslaskentaa koskevan salas- 21327: jollei tuomioistuimessa ole 1 momentin nojalla sapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai 21328: vaadittu asianomaiselle rangaistusta ja hänen vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. 21329: velvoittamistaan tietojen antamiseen, velvoit- 21330: taa asianomaisen siihen uhkasakolla. 11 § 21331: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 21332: 10 § töönpanosta annetaan asetuksella. 21333: Joka tämän lain vastaisesti luovuttaa tai 21334: muulla tavoin ilmaisee 3 §:ssä tarkoitettuja 12 § 21335: tietoja tai niitä sisältävän tietoaineiston taikka Tämä laki tulee voimaan päivänä 21336: osan siitä tai tietoaineiston aikaansaamiseksi kuuta 19 21337: 21338: 21339: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 21340: 21341: 21342: Tasavallan Presidentti 21343: MAUNO KOIVISTO 21344: 21345: 21346: 21347: 21348: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala 21349: 1989 vp. - HE n:o 143 21350: 21351: 21352: 21353: 21354: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maataloushallinnon 21355: maatilarekisteristä 21356: 21357: 21358: 21359: 21360: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 21361: 21362: Esityksessä ehdotetaan, että maatilahallitus louslaskennasta annettavassa laissa tarkoitettu- 21363: alkaisi ylläpitää maatilatalouden ja siihen liit- ja yleistietoja, joita täydennettäisiin maata- 21364: tyvien maaseutuelinkeinojen kehittämisestä ai- loushallinnon toimintojen yhteydessä kerättä- 21365: heutuvien tehtävien hoitamiseksi maatalous- villä toimintokohtaisilla tiedoilla sekä muilta 21366: hallinnon maatilarekisteriä, joka sisältäisi mer- viranomaisilta saatavilla tiedoilla. Esitykseen 21367: kittävästi monipuolisemmin tietoja kuin nykyi- sisältyy säännökset rekisteriyksiköistä, rekiste- 21368: nen saman niminen rekisteri ja jolla voitaisiin rin tietolähteistä, tietosisällöstä ja käyttötar- 21369: korvata useita muitakin nykyisiä erillisiä tie- koituksesta sekä tietojen luovuttamisesta ja 21370: dostoja. Ehdotettu rekisteri koskisi maatiloja, rekisterin tietoihin kohdistuvasta tarkastusoi- 21371: metsätaloustiloja, puutarhayrityksiä, turkistar- keudesta. 21372: hoja ja muita maatalousyrityksiä. Rekisterin Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- 21373: perustietoina käytettäisiin vuoden 1990 maata- dollisimman pian sen tultua hyväksytyksi. 21374: 21375: 21376: 21377: 21378: YLEISPERUSTELUT 21379: 21380: 1. Nykyinen tilanne Laki maataloushallinnosta (89/71) 21381: - maatilahallituksen, maatalouspiirin ja 21382: 1.1. Nykyinen lainsäädäntö ja käytäntö maatalouslautakunnan asema 21383: - maatilahallituksen tehtävät 21384: Maatilahallitus on valtionhallinnon keskus- Asetus maataloushallinnosta (180/88) 21385: virasto, jonka tehtävänä on huolehtia maatila- - maatilahallituksen osastot ja toimistot 21386: talouden ja siihen liittyvien maaseutuelinkeino- sekä niiden tehtävät 21387: jen yleisestä kehittämisestä sekä niiden sopeut- - maatalouspiirin tehtävät 21388: tamisesta yhteiskunnan muuhun kehitykseen. Laki maatalouslautakunnista (1276/88) 21389: Piirihallintoa varten maa on Ahvenanmaata - maatalouslautakunnan asema ja tehtävät 21390: lukuunottamatta jaettu 16 maatalouspiiriin. Asetus maatalouslautakunnista ( 157 /89) 21391: Paikallisina toimieliminä ovat kuntien maata- - maatalouslautakunnan tehtävät 21392: louslautakunnat. Laki maataloustuen jako- ja valvontatehtä- 21393: Maatilahallituksen, maatalouspiirien ja maa- vien hoitamisesta (88/71) 21394: talouslautakuntien tehtäviä ja niiden toimeen- - maatilahallituksen, maatalouspiirin ja 21395: panoa koskevia säännöksiä on useissa laeissa maatalouslautakunnan sekä Ahvenanmaalla 21396: ja asetuksissa sekä valtioneuvoston ja maa- ja lääninhallituksen ja asianomaisia tehtäviä hoi- 21397: metsätalousministeriön päätöksissä. Tärkeim- tamaan asetetun kunnallisen lautakunnan teh- 21398: mät nykyisin sovellettavat säädökset ja niiden tävät 21399: soveltamisalueet ovat seuraavat: Laki maatilatilastosta (675/75) 21400: 390420U 21401: 2 1989 vp. - HE n:o 143 21402: 21403: - maatilahallituksen tehtävät tilastotuotan- edistämiseen ja kehittämiseen tähtääviä esityk- 21404: nossa siä maatilahallitukselle sekä ohjata ja valvoa 21405: tietojen antajat maatalouslautakuntia ja niiden toimihenkilöitä 21406: maatilarekisterin pitäminen virkatehtävien suorittamisessa. 21407: tiedonantovelvollisuus Maatalouspiirit käsittelevät muun muassa oi- 21408: tietojen luottamuksellisuus ja käyttö keudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata 21409: - rangaistukset laiminlyönneistä ja salassa- annetun lain (391/78) mukaisia maanhankinta- 21410: pidettävien tietojen luovuttamisesta lupa-asioita ja suorittavat maan hankkimiseen 21411: Asetus maatilatilastosta (826/75) ja käyttämiseen, tilojen ja alueiden myyntiin 21412: - valmistettavat ja julkaistavai tilastot sekä lainoitukseen ja maaseudun pienimuotoi- 21413: - tietojen hankkiminen sen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun 21414: Maatilalaki ( 188/77) lain (1 031 /86) toteuttamiseen liittyviä tehtäviä. 21415: - säännöksiä maan hankkimisesta ja käyt- Maatalouspiireille kuuluu myös huolehtia maa- 21416: tämisestä, maatilajärjestelystä ja maan myyn- taloustuotannon ohjaamiseen ja rajoittami- 21417: nistä sekä lainoituksesta ja avustuksista seen, hintapoliittisen tuen suorittamiseen sekä 21418: Maatila-asetus (385/77) kasvinsuojeluun ja torjunta-aineisiin liittyvistä 21419: - tukemisen tarkoituksenmukaisuus tehtävistä, luonnonvoimien ja hirvieläinten ai- 21420: Muut maataloushallinnon tehtäviä ja niiden heuttamien vahinkojen korvaamisesta sekä val- 21421: toimeenpanoa koskevat lait ja asetukset sekä vonta- ja tarkastustoiminnasta. 21422: valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministe- Kuntien maatalouslautakunnat ja niiden 21423: riön päätökset sisältävät säädöksiä muun mu- maataloussihteerit hoitavat maataloushallin- 21424: assa non paikallisia tehtäviä, joihin kuuluu muun 21425: - maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi- muassa seurata maatilatalouden sekä maatilo- 21426: minnan edistämisestä jen rakenteen kehitystä kunnassa ja tehdä niitä 21427: maan hankinnasta ja käytöstä, koskevia aloitteita ja esityksiä maatalouspiirille 21428: eläkesäädöksistä, ja maatilahallitukselle. Maatalouslautakunnille 21429: tuotannon ohjaamisesta, kuuluvat lisäksi muun muassa seuraavat tehtä- 21430: vahinkojen korvaamisesta, vät: 21431: maataloustuesta, maatilalainoituksen lainahakemu ksista 21432: - markkinoimis- ja muista maksuista sekä sekä sukupolvenvaihdos- ja luopumiselä- 21433: - kasvinsuojelusta. kehakemuksista annettavat lausunnot niihin 21434: Maataloushallinnosta annetun lain 2 §:n mu- liittyvine tilakatselmuksineen, 21435: kaan maatilahallituksen tehtävänä on muun - sato- ja tulvavahinkojen arvioiminen, 21436: muassa - pellonraivausmaksusta annetun lain 21437: - kehittää maataloustuotantoa maatalou- (602/87) täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät, 21438: den kokonaistavoitteet huomioon ottaen, - maataloustuen jakaminen, 21439: - edistää maatalouden alueellista suunnitte- - hukkakauran torjunnasta annetun lain 21440: lua sekä maatilojen rakennerationalisointia, (178176) toteuttaminen, 21441: - huolehtia maatalouden tasapainottamis- - lausuntojen anto maanhankintalupa- 21442: ja ohjaamistoimenpiteistä, asioissa sekä 21443: - hoitaa toimialaansa kuuluvaa maan hank- - joissakin tapauksissa sopimuksen tekemi- 21444: kimista ja käyttämistä sekä lainoitustoimintaa, nen ja lausuntojen antaminen tuotannonoh- 21445: huolehtia maatalouden tukitoimenpiteis- jausasioissa. 21446: tä, Edellä mainittuja tehtäviä ja niiden toimeen- 21447: johtaa ja valvoa maataloustuotteita, panoa varten on maatilahallituksessa, maata- 21448: -koneita ja -tarvikkeita koskevaa tarkastustoi- louspiireissä ja osittain myös maatalouslauta- 21449: mintaa sekä kunnissa monia erilaisia kortistoja, rekistereitä 21450: - huolehtia maatalouslaskennasta ja muus- ja muita tiedostoja, jotka sisältävät muun 21451: ta maataloustilastosta. muassa toiminto-, kiinteistö- ja viljelijäkohtai- 21452: Maatalouspiirien tulee erilaisten maatalou- sia tietoja. 21453: den hallintotehtävien ohella muun muassa seu- Virallista maatilatilastoa varten maatilahalli- 21454: rata paikallisten olojen kehitystä, pitää toimi- tus pitää maatilarekisteriä, joka perustuu kai- 21455: alueensa olojen kehittämiseksi yhteyttä eri vi- kille viljelijöille tai maatilan omistajille vuosit- 21456: ranomaisiin ja järjestöihin, tehdä toimialansa tain postiteitavaan tiedusteluun. Rekisteriin on 21457: 1989 vp. - HE n:o 143 3 21458: 21459: tallennettu vuoden lopun tilannetta koskevia 2. Esityksen merkitys 21460: tietoja maatilasta, sen viljelijästä ja omistajas- 21461: ta sekä maankäyttölajien pinta-aloista ja niissä 2.1. Tavoitteet 21462: vuoden aikana tapahtuneista muutoksista. Jo- 21463: ka kolmas vuosi rekisterilomakkeella on kysyt- Maatilatalouden ja siihen liittyvien maaseu- 21464: ty myös tietoja kotieläinten lukumääristä. tuelinkeinojen kehittämisestä aiheutuvien teh- 21465: Maatilarekisterin käyttötarkoituksena on tävien hoitamiseksi ehdotetaan säädettäväksi 21466: muodostaa toisaalta sellainen tietoaineisto, jos- maatilahallituksen ylläpitämästä maatalous- 21467: ta voidaan tulostaa maatalouden tila- ja omis- hallinnon maatilarekisteristä. Rekisterin tavoit- 21468: tusrakennetta kuvaavat totaalitilastot, ja toi- teena on muodostaa kokonaisvaltainen, yhte- 21469: saalta sellainen ajan tasalla oleviin tietoihin näinen ja kattava tietojärjestelmä, jonka avulla 21470: pohjautuva perusaineisto, jota voidaan käyttää voidaan vähentää nykyisten erillisten tiedosto- 21471: kehikkona erilaisten otantaan perustuvien jen määrää ja poistaa niissä esiintyvät päällek- 21472: maataloustilastojen tuotannossa. käisyydet. Lisäksi tavoitteena on 21473: Maatilarekisterin ohella maatilahallitus pitää - luoda nykyistä paremmat edellytykset 21474: myös metsätilarekisteriä, joka perustuu kaikille maataloushallinnon päätöksenteon valmistelul- 21475: metsätilan omistajille joka viides vuosi posti- le, toimenpiteiden suunnittelulle ja niiden vai- 21476: tettavaan tiedusteluun ja puutarhayritysrekiste- kutusten seurannalle, 21477: riä, joka perustuu kaikille säännöllisesti myyn- - parantaa maataloushallinnon, viljelijöi- 21478: tituloa puutarhatuotteista saaville yrityksille den ja muiden yrittäjien välistä yhteydenpitoa, 21479: vuosittain postiteitavaan tiedusteluun. supistaa hakemusasiakirjojen tietosisäl- 21480: töä, 21481: yksinkertaistaa hakemusten käsittelyä ja 21482: 1.2. Nykytilanteen epäkohdat 21483: - luoda mahdollisuudet hyödyntää rekiste- 21484: Yleisenä ongelmana maataloushallinnossa riä myös maatilahallituksen pitämien tilastollis- 21485: on nykyisten tietojärjestelmien runsaus ja haja- ten rekistereiden täydentämisessä ja päivityk- 21486: naisuus. Tämä aiheuttaa paljon päällekkäistä sessä. 21487: työtä etenkin hallinnon asiakkaille, viljelijöille. 21488: Lisäksi järjestelmät ovat osittain puutteellisia 21489: ja epäyhtenäisiä, mikä vaikeuttaa muun muas- 2.2. Keinot 21490: sa toimenpiteiden vaikutusten seurantaa. 21491: Epäkohtana on pidettävä myös sitä, että Esityksessä ehdotetaan, että maatilahallitus 21492: maataloushallinnon käytettävissä ei ole yhte- pitää maataloushallinnon maatilarekisteriä. 21493: näistä kaikki maatilat ja muut tämän hallin- Esitys määrittelee rekisteriyksiköt, rekisterin 21494: nonalan tehtäväkenttään kuuluvat yksiköt kat- perustamisen ja tietosisällön sekä tietojen han- 21495: tavaa perusrekisteriä, joka loisi nykyistä pa- kinnan ja käytön. 21496: remmat edellytykset päätöksenteon valmistelul- Maatilojen ohella rekisteriin ehdotetaan si- 21497: le, toimenpiteiden suunnittelulle ja niiden vai- sällytettäväksi myös metsätaloustilat, puutar- 21498: kutusten seurannalle sekä maataloushallinnon hayritykset, turkistarhat ja muut maatalous- 21499: ja viljelijöiden väliselle yhteydenpidolle. Maati- yritykset, sillä maataloushallinnon toimenpi- 21500: lahallitus tosin ylläpitää maatila-, metsätila- ja teet kohdistuvat tulevaisuudessa yhä eneneväs- 21501: puutarhayritysrekistereitä, mutta maatilatilas- sä määrin maatilatalouden ohella myös muihin 21502: tosta annetun lain 5 §:n mukaan rekistereiden maaseutuelinkeinoihin. 21503: käyttö on rajattu lähinnä tilastollisiin tarkoi- Maatilahallitus toimeenpanee vuonna 1990 21504: tuksiin. Sen sijaan tietojen hallinnollinen käyt- koko maata ja kaikkia edellä mainittuja yksi- 21505: tö ei ole mahdollista. köitä koskevan maatalouslaskennan. Näin ol- 21506: Maataloushallinnon toimintoihin liittyvät len laskenta muodostaa kattavan kehikon 21507: hakemukset ja muut asiakirjat sisältävät osit- myös maataloushallinnon maatilarekisterille. 21508: tain samoja tietoja, joita kerätään vuosittain Esityksessä ehdotetaankin, että rekisteriä pe- 21509: maatilarekisteriin postitiedusteluna. Yhtenäi- rustettaessa tietoaineistona käytetään lasken- 21510: sen tietojärjestelmän puuttuessa edellä mainit- nassa kerättyjä yleistietoja laskentayksiköstä, 21511: tuja tietoja ei ole voitu hyödyntää maatilare- sen omistajasta tai haltijasta ja maankäyttö- 21512: kisterin täydentämisessä ja päivityksessä. lajien pinta-aloista. 21513: 4 1989 vp. - HE n:o 143 21514: 21515: Maataloushallinnon maatilarekisteriä pide- 3. Asian valmistelu 21516: tään hajautettuna kunnissa ja maatalouspiireis- 21517: sä. Rekisteriä täydennetään ja päivitetään 3.1. Tiedonhallintaprojekti 21518: kunta- ja maatalouspiiritasolla maatalous- 21519: hallinnon toimenpiteitä koskevien hakemusten Maataloushallinnon maatilarekisterin tar- 21520: ja muiden asiakirjojen perusteella. peellisuuteen on viime vuosina kiinnitetty huo- 21521: miota useissa eri yhteyksissä. Maatilahallituk- 21522: Kun myös muilla valtion viranomaisilla on sen asettama tiedonhallintaprojekti selvitti toi- 21523: rekisterin kannalta tarpeellisia tietoja, ehdote- meksiautonsa mukaisesti maatalouspiirien si- 21524: taan säädettäväksi, että maatilahallitus on oi- säistä tiedonhallintaa kartoittamalla muun 21525: keutettu saamaan myös muilta valtion viran- muassa 21526: omaisilta niiden hallussa olevat rekisterin käyt- - yhteenvedot kortistoista, rekistereistä ja 21527: tötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot. muista tiedostoista sekä 21528: - henkilöstön käsitykset 21529: Maataloushallinnon maatilarekisteri muo- a) pahimmista sisäiseen tiedonhallintaan liit- 21530: dostuu toiminnallisesti niin sanotusta runkore- tyvistä ongelmista, 21531: kisteristä ja toimintorekistereistä. Runkorekis- b) tiedonhallinnan kehittämiskohteista ja 21532: teri tulee sisältämään rekisteriyksiköitä koske- c) maatilakortiston merkittävyydestä ongel- 21533: via yleistietoja, jotka ovat yhteisiä useammalle mien poistajana. 21534: toiminnalle. Toimintorekisterit, jotka on tar- Loppuraportissaan 1l projekti ehdotti yhtenä 21535: koitus kehittää yhtenäisin perustein, sisältävät 21536: ongelmien poistajana atk-pohjaisen maatilare- 21537: vastaavasti toimintokohtaiset tiedot. Toiminto- 21538: kisterin perustamista maatalouspiireihin. 21539: rekistereitä perustetaan muun muassa lainois- 21540: ta, pinta-alalisistä, käynnistystuista, energia- ja 21541: muista avustuksista, perustamisluvista sekä eri- 21542: laisista tuotanto- ja vähentämissopimuksista. 21543: 3.2. Maatilahallituksen ja maatalouspiirien 21544: Maataloushallinnon maatilarekisterin suun- atk-kokonaisselvitys 21545: nittelu on saanut alkunsa niistä tarpeista, joita 21546: maatilahallituksessa ja toisaalta maatalous- Maatilahallituksessa valmistui vuonna 1988 21547: piireissä ja kunnissa on ilmennyt maatalous- projektityönä maatilahallituksen ja maatalous- 21548: hallinnon toimenpiteiden suunnitteluun, pää- piirien atk-kokonaisselvitys. Tässä selvitykses- 21549: töksenteon valmisteluun ja toimenpiteiden vai- sä ehdotettiin kehitettäväksi koko maatalous- 21550: kutusten seurantaan tarvittavan tiedonhankin- hallinnon toiminnan tietojärjestelmä, jonka 21551: nan ja -kulun helpottamiseksi ja nopeuttami- keskeinen osa olisi maataloushallinnon maati- 21552: seksi sekä toimintoihin liittyvien rutiinien hoi- larekisteri. Järjestelmän mukaan rekisteri ha- 21553: don tehostamiseksi. jautettaisiin maatalouspiiri- ja kuntatasolle 21554: oman alueensa rekisteriksi. 21555: Järjestelmän avulla toimintoja koskeva tilas- 21556: tointi ja tiedonkulku helpottuu. Samoin hallin- 21557: nollisten päätösten perusteena olevat tilatiedot 3.3. Maatilalaskentatoimikunta 21558: yhtenäistyvät. Suunnittelun tarpeisiin tietojär- 21559: jestelmä voi antaa tietoja muun muassa eri Vuosina 1990-1991 toteutettavaa maatalous- 21560: toimintojen kohdistumisesta erilaisille tiloille laskentaa on valmisteltu maa- ja metsätalous- 21561: eri alueilla. Tämä helpottaa esimerkiksi tuki- ja ministeriön asettamassa toimikunnassa, joka 21562: tuotannonohjaustoimenpiteiden mukaisten va- jätti mietintönsä2l ministeriölle vuoden 1988 21563: rojen kohdentamista. toukokuussa. Toimeksiautonsa mukaisesti 21564: maatilalaskentatoimikunta selvitti maatalous- 21565: Maataloushallinnon maatilarekisteri korvaa laskennan ohella myös mahdollisuuksia kehit- 21566: suurimman osan nykyisistä toiminta-, kiin- tää maatilahallituksen maatilarekisteriä hallin- 21567: teistö- ja viljelijäkohtaisista kortistoista ja nollisia tarpeita palvelevaksi rekisteriksi. Tässä 21568: muista tiedostoista. Maatilahallituksen nykyi- 11 21569: Maatilahallitus, Tiedonhallintaprojektin loppura- 21570: set tilastolliset rekisterit säilytetään kuitenkin portti, 1985. 21571: 21 21572: entisellään. Maatalouslaskenta 1990, Komiteanmietintö 1988:18. 21573: 1989 vp. - HE n:o 143 5 21574: 21575: yhteydessä tutkittiin hallinnolliseen käyttöön 4. Esityksen organisatoriset ja 21576: tulevan tiedon hankkimista ja käyttöä sekä henki 1ö s tö vaikutukset 21577: suhdetta tilastotarkoituksiin hankittuihin tie- 21578: toihin. Toimikunnan mielestä eräiden tilakoh- Esitys ei aiheuta muutoksia maataloushallin- 21579: taisten tietojen saanti hallinnolliseen käyttöön non organisaatioon eikä henkilöstöön. 21580: olisi mm. päällekkäisen tiedonkeruun välttämi- 21581: seksi perusteltua. 21582: 5. Esityksen taloudelliset vaiku- 21583: Maatilalaskentatoimikunnan mietintö oli tukset 21584: lausuntokierroksella vuoden 1988 loppupuolel- 21585: la ja siitä saatiin vajaat 40 lausuntoa. Useissa Esitetyn maataloushallinnon maatilarekiste- 21586: lausunnoissa katsottiin, että laskentayksikön, rin perustaminen ja ylläpito edellyttää keskus- 21587: sen omistajan ja haltijan tunnistetietoja sekä ja aluehallinnon välisen tietoliikenteen luomis- 21588: maankäyttötietoja voidaan käyttää tilastollis- ta sekä tietojenkäsittelykapasiteetin lisäämistä 21589: ten tarkoitusten ohella myös maataloushallin- niin maatilahallituksessa, maatalouspiireissä 21590: non maatilarekisterin kehittämiseen. kuin kunnissakin. Kun edellä mainitut kehittä- 21591: mistarpeet liittyvät läheisesti yleiseen maata- 21592: loushallinnon tietoliikenteen kehittämiseen, ei 21593: esityksellä sinällään ole välittömiä taloudellisia 21594: 3.4. Maataloushallinnon maatilarekisterityö- vaikutuksia. 21595: ryhmä 21596: 21597: 6. Esityksen muut vaikutukset 21598: Esitys laiksi maataloushallinnon maatilare- 21599: kisteristä on valmisteltu maatilahallituksen Esitys edellyttää, että vuoden 1990 maata- 21600: asettamassa työryhmässä, jossa ovat olleet mu- louslaskennasta annettavaan lakiin sisällyte- 21601: kana maa- ja metsätalousministeriön, maatila- tään säännös, jonka mukaan laskentayksiköitä 21602: hallituksen ja Maataloustuottajain Keskuslii- koskevia yleistietoja saa käyttää myös perus- 21603: ton edustajat. tettaessa maataloushallinnon maatilarekisteriä. 21604: 21605: 21606: 21607: 21608: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 21609: 21610: 21611: 1. Lakiehdotuksen perustelut ta, jota pääasiallisesti käytetään samasta ta- 21612: louskeskuksesta hoidetun maatilatalouden har- 21613: 1 §. Lain soveltamisala. Maatilataloutta ja joittamiseen. Tilan osalla tarkoitetaan tilan 21614: siihen liittyviä maaseutuelinkeinoja koskevien määräosaa tai määräalaa. Maatilaan luetaan 21615: tehtävien hoitamiseksi ehdotetaan säädettäväk- kuuluviksi myös tilalle joko lyhytaikaisilla tai 21616: si maatilahallituksen ylläpitämästä maatalous- pitkäaikaisilla sopimuksilla vuokratut pellot. 21617: hallinnon maatilarekisteristä. Rekisteri koskisi Tilalta lyhytaikaisilla tai pitkäaikaisilla sopi- 21618: maatiloja, metsätaloustiloja, puutarhayrityk- muksilla vuokratut pellot luetaan vuokralaisen 21619: siä, turkistarhoja sekä muita maatalousyrityk- tilaan kuuluviksi. Lyhytaikaisilla sopimuksilla 21620: siä. tarkoitetaan yhden kasvukauden ajan kestäviä 21621: Pykälässä tarkoitettuja rekisteriyksikköjä vuokrauksia. Pitkäaikaisiksi sopimuksiksi kat- 21622: ovat: sotaan vähintään kahden kasvukauden ajan 21623: Maatilat, joita ovat kaikki tilat, joilla on kestävät vuokraukset. 21624: hallinnassa peltoa ja puutarhaa yhteensä vä- Metsätaloustilat, joita ovat kaikki tilat, joil- 21625: hintään yksi hehtaari. Rekisteriyksikkönä on la ei ole peltoa lainkaan tai joilla on hallinnas- 21626: viljelijäkohtainen maatila, jolla tarkoitetaan sa peltoa ja puutarhaa yhteensä vähemmän 21627: sellaista yhden tai useamman tilan tai tilan kuin hehtaari ja omistuksessa l-IV veroluok- 21628: osan muodostamaa taloudellista kokonaisuut- kiin kuuluvaa met>ämaata vähintään kaksi 21629: 6 1989 vp. - HE n:o 143 21630: 21631: hehtaaria. Rekisteriyksikkönä on joko talou- le ja maatalouslautakunnille säädetty erilaisia 21632: dellisen kokonaisuuden muodostava omistaja- tehtäviä maataloushallinnolle asetettujen ta- 21633: kohtainen metsätaloustila tai maatila, jonka voitteiden saavuttamiseksi. Näiden tehtävien 21634: pellot on vuokrattu muille viljelijöille. Eri kun- hoitaminen edellyttää mahdollisimman laajaa, 21635: nissa sijaitsevat saman omistajan omistuksessa monipuolista ja luotettavaa tietoa maatalous- 21636: olevat metsäpalstat katsotaan erillisiksi rekiste- hallinnon päätöksenteon perustaksi. Pykälässä 21637: riyksiköiksi. ehdotetaan tämän vuoksi säädettäväksi, että 21638: Puutarhayritykset, joita ovat kaikki puutar- rekisterin tietoja voitaisiin maataloushallinnon 21639: hatuotantoa harjoittavat yritykset, jotka saa- omien tilastollisten tarkoitusten lisäksi käyttää 21640: vat säännöllisesti tuloa puutarhatuotteista. päätöksenteon valmisteluun, toimenpiteiden 21641: Puutarhatuotannolla tarkoitetaan hedelmän- ja suunnitteluun ja niiden vaikutusten seuran- 21642: marjantuotantoa, avomaan vihannes- ja leik- taan. Päätöksenteon valmistelulla tarkoitetaan 21643: kokukkatuotantoa, taimitarha- ja kasvihuone- hallinnolliseen rekisteriin sisältyvien tietojen 21644: tuotantoa sekä sienten, itujen ja muiden sel- poimintaa, siirtämistä ja muuta tarpeellista 21645: laisten tuotantoa. Metsäpuiden taimitarhoja ei järjestämistä yksittäistä rekisteriyksikköä kos- 21646: lueta puutarhayrityksiin. Rekisteriyksikkönä kevaa päätöksentekoa varten. Ennen varsinais- 21647: on viljelijä tai yrittäjäkohtainen taloudellisen ta päätöstä voisi rekisteriyksikön omistaja tai 21648: kokonaisuuden muodostava yritys, jota käyte- haltija tarkistaa henkilörekisterilain säännnös- 21649: tään samasta talouskeskuksesta hoidetun puu- ten mukaisesti päätöksenteon pohjana olevien 21650: tarhatalouden harjoittamiseen. tietojen oikeellisuuden. 21651: Turkistarhat, joita ovat kaikki turkiseläin- 3 §. Tietojen hankinta ja käyttö. Pykälässä 21652: tarhausta harjoittavat yritykset. Rekisteriyksik- ehdotetaan määriteltäväksi rekisterin tietoläh- 21653: könä on tarhaajakohtainen, taloudellisen ko- teet. 21654: konaisuuden muodostava yritys, jota käyte- Maataloushallinnon maatilarekisterin muo- 21655: tään samasta talouskeskuksesta hoidetun tur- dostaisivat vuoden 1990 maatalouslaskentalain 21656: kistarhauksen harjoittamiseen. nojalla kerätyt yleistiedot, maataloushallinnon 21657: Muut maatalousyritykset, joita ovat kaikki toimintojen yhteydessä kerättävät tiedot sekä 21658: myyntitarkoitukseen perusmaataloushyödyk- muilta valtion viranomaisilta saadut tiedot. 21659: keitä tuottavat yritykset, joilla ei ole peltoa Maatalouslaskentalain nojalla kerättäviä yleis- 21660: lainkaan tai joilla on hallinnassa peltoa ja tietoja käytettäisiin rekisteriä perustettaessa. 21661: puutarhaa yhteensä vähemmän kuin hehtaari Maataloushallinnon eri tasoilla, lautakunnis- 21662: ja omistuksessa I-IV veroluokkiin kuuluvaa sa, piireissä ja keskusvirastossa, tehdään joko 21663: metsämaata vähemmän kuin kaksi hehtaaria ensi asteena tai muutoksenhakuasteena päätök- 21664: (esimerkiksi meijerisikalat). Muihin maatalous- siä muun muassa lainahakemuksista, pinta-ala- 21665: yrityksiin luetaan myös porotilat, luontaiselin- lisistä, käynnistystuista, energia-, rakennus- ja 21666: keinotilat ja hevostalautta ammatikseen har- muista avustuksista, satovahinko-, hukka- 21667: joittavat yritykset, joilla ei ole peltoa lainkaan kaura- ja muista korvauksista, perustamisluvis- 21668: tai joilla on hallinnassa peltoa ja puutarhaa ta, tuotantokiintiöisiä sekä erilaisista tuotanto- 21669: yhteensä vähemmän kuin hehtaari ja omistuk- ja vähentämissopimuksista. Näitä toimintoja 21670: sessa I-IV veroluokkiin kuuluvaa metsämaata koskevat hakemukset ja muut asiakirjat sisäl- 21671: vähemmän kuin kaksi hehtaaria. Rekisteriyk- tävät yleistietoja rekisteriyksiköstä, sen omista- 21672: sikkönä on taloudellisen kokonaisuuden muo- jasta tai haltijasta sekä maankäyttölajin pinta- 21673: dostava yritys. aloista. 21674: Rekisteriyksikkö on edellä määritelty samoin Yleistietojen lisäksi toimintojen yhteydessä 21675: kuin lakia vuoden 1990 maatalouslaskennasta kertyy huomattava määrä myös muuta tietoai- 21676: koskevan hallituksen esityksen (hall.es. n:o 142 neistoa rekisteriyksiköistä. Tietoaineisto sisäl- 21677: /1989 vp.) yksityiskohtaisissa perusteluissa on tää tietoja muun muassa tuotantovälineistä 21678: määritelty lakiesityksen 2 §:ssä tarkoitettu las- kuten kotieläimistä ja muista eläimistä; pelto- 21679: kentayksikkö. alasta, kuten pellon käytöstä kasvilajeittain ja 21680: 2 §. Rekisterin käyttötarkoitus. Pykälässä pellon ojituksesta, rakennuskannasta, kuten 21681: ehdotetaan säädettäväksi rekisterin käyttötar- asuin- ja tuotantorakennuksista; tuotantosuun- 21682: koituksesta. nasta sekä liitännäiselinkeinoista ja muusta 21683: Maataloushallintoa koskevassa lainsäädän- yritystoiminnasta, jota harjoitetaan rekisteri- 21684: nössä on maatilahallitukselle, maatalouspiireil- yksikössä tai sen ulkopuolella; lainoituksesta 21685: 1989 vp. - HE n:o 143 7 21686: 21687: kuten myönnetyn lainan määrästä ja lainoitus- Tietojen luovuttaminen olisi sallittua, mil- 21688: kohteesta; alue- ja muista tuista kuten makse- loin rekisteriyksikön omistaja tai haltija antaa 21689: tusta pinta-alalisästä ja käynnistystuesta sekä siihen suostumuksensa tai milloin se tapahtuu 21690: erilaisista avustuksista ja korvauksista; perus- lain, asetuksen taikka niiden nojalla annetun 21691: tamisluvista kuten luvan sailimasta eläinmää- määräyksen mukaisesti. Rekisterinpitäjän tie- 21692: rästä; tuotantokiintiöistä kuten maitokiintiön donantovelvollisuus tai muille viranomaisille 21693: suuruudesta; sekä tuotanto- ja vähentämissopi- säädetty tiedonsaantioikeus saattaa edellyttää 21694: muksista kuten sopimusten laajuudesta. Näillä tietojen luovuttamista. 21695: toimintojen yhteydessä kerättävillä yleistiedoil- Tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin tar- 21696: la ja muilla tiedoilla voitaisiin ehdotuksen mu- koituksiin myöntäisi luvan tietojen luovuttami- 21697: kaan täydentää ja päivittää maataloushallin- seen aina maatilahallitus. Lupamenettelyn 21698: non maatilarekisteriä. Yleistiedot olisivat sa- avulla pyritään keskitetysti seuraamaan ja val- 21699: moja kuin vuoden 1990 maatalouslaskentalain vomaan rekisterissä olevien tietojen asianmu- 21700: nojalla kerätyt yleistiedot. Muut tiedot määri- kaista käyttöä. 21701: teltäisiin tarkemmin asiaryhmittäin asetukses- Tieteellisenä tutkimuksena voitaisiin pitää 21702: sa. esimerkiksi yliopistoissa, korkeakouluissa, ja 21703: Maataloushallinnon toimintoihin liittyvien vastaavissa tutkimusyksiköissä suoritettavaa 21704: päätösten tekeminen edellyttää rekisteriyksik- tutkimustyötä. Tieteellisen tutkimuksen tulisi 21705: köä, sen omistajaa tai haltijaa sekä pinta-aloja perustua tieteellisten menetelmien käyttöön ei- 21706: koskevien tietojen saantia myös muilta viran- kä sen käyttötarkoitus saisi välittömästi edistää 21707: omaisilta. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan liiketaloudellisia tarkoitusperiä. Tilastollisiin 21708: tämän vuoksi säädettäväksi, että rekisteriin tarkoituksiin tietoja voitaisiin luovuttaa käytet- 21709: kerättäviä tietoja voitaisiin hankkia lisäksi täväksi lähinnä suunnittelu- ja tutkimustoimin- 21710: käyttämällä hyväksi valtion viranomaisten yllä- nassa. 21711: pitämiä rekistereitä. Säännös tarkoittaa pää- Lupa tietojen luovuttamiseen voitaisiin 21712: osin verohallinnon maatila- ja verotusrekiste- myöntää, edellyttäen, ettei siitä aiheudu vahin- 21713: rien tietoja kuten tila- ja pinta-alatietoja sekä koa tai haittaa rekisteriyksikön omistajalle tai 21714: verotustietoja; maanmittaushallituksen kiin- haltijalle. Lupaa ei myönnettäisi, jos voidaan 21715: teistötietorekisterin tietoja kuten tilojen rekis- olettaa, että tietoja käytetään edellä mainitun 21716: terinumeroita, pirstomisia, kaava-alueita, etuja tai oikeuksia vaarantavasti. Yleisten asia- 21717: pinta-aloja ja karttoja; sekä väestörekisterikes- kirjain julkisuudesta annettua lakia on 21718: kuksen väestön keskusrekisterin tietoja kuten 30.4.1987 annetulla lailla (472/87) täydennetty 21719: perhesuhteita ja asuinpaikkaa. siten, että tekniset tallenteet on rinnastettu 21720: 4 §. Yleistietojen määritelmä. Pykälään eh- tavanomaisiin asiakirjoihin. Teknisen tallen- 21721: dotetaan otettavaksi tarkempi luettelo 3 §:n 1 teen luovuttamista koskevista rajoituksista on 21722: momentissa tarkoitetuista yleistiedoista. Luet- taas säädetty yleisten asiakirjain julkisuudesta 21723: telo vastaa sisällöltään vuoden 1990 maatalous- annetun lain 18 a §:ssä. Nämä rajoitukset kos- 21724: laskennasta annettavassa laissa olevaa luet- kevat massaluovutuksena ja arkaluonteisena 21725: teloa. Luettelon toistaminen katsotaan kuiten- otantana tehtäviä tietojen luovutuksia. 21726: kin aiheelliseksi rekisteriyksikköjen omistajien Nyt ehdotettava säännös poikkeaa yleisten 21727: ja haltijain tiedonsaannin varmistamiseksi ja asiakirjain julkisuudesta annetun lain rajoituk- 21728: heidän oikeuksiensa turvaamiseksi. sista siinä, että luovutusrajoitus olisi yleinen ja 21729: 5 §. Rekisteritietojen luovutus. Pykälässä koskisi myös muita kuin massaluovutuksena ja 21730: ehdotetaan säänneltäväksi rekisterissä olevien arkaluonteisena otantana tehtäviä luovutuksia. 21731: tai sitä varten hankittujen tietojen luovuttami- Tämä on perusteltua, koska perustettava maa- 21732: sesta. taloushallinnon maatilarekisteri on tarkoitettu 21733: Tietojen luovuttamisella tarkoitetaan tieto- hallinnon sisäiseen käyttöön. Luovutusrajoi- 21734: jen antamista ulkopuolisille. Samaan organi- tusten laajuutta arvioitaessa on lisäksi otettava 21735: saatioon kuuluvien, maatalouslautakuntien, huomioon se, että rekisteri koskee luonnollis- 21736: maatalouspiirien, maatilahallituksen ja maa- ja ten henkilöiden lisäksi myös yrityksiä, jolloin 21737: metsätalousministeriön välillä tapahtuvaa tie- tavanomaista tiukemmat tietojen luovutusta 21738: tojen luovutusta pidettäisiin maataloushallin- koskevat rajoitukset ovat perusteltuja muun 21739: non maatilarekisterin käyttönä eikä pykälässä muassa liiketaloudellisten etujen suojaamisek- 21740: tarkoitettuna tietojen luovuttamisena. si. Yleisten asiakirjain julkisuudesta annettuun 21741: 8 1989 vp. - HE n:o 143 21742: 21743: lakiin sisältyviä teknistä tallennetta koskevia misesta luvatonta käsittelyä, käyttöä, tuhoa- 21744: säännöksiä sovellettaisiin sen sijaan muilta osin mista, muuttamista sekä anastusta vastaan. 21745: myös maataloushallinnon maatilarekisteriin. Rekisteri on tarkoitus suojata rekisteriteknisin 21746: 6 §. Rekisterin ylläpito. Pykälässä ehdote- keinoin esim. määrittelemällä se, mitä tietoja 21747: taan säädettäväksi maatilahallituksen velvolli- eri päätteiltä voidaan käyttää. Ohjelmien avul- 21748: suudesta huolehtia rekisterin päivityksestä, la päätteen käyttö estettäisiin sellaisina aikoi- 21749: käytöstä ja ylläpidosta sekä vastata niistä ai- na, jolloin valvontaa ei ole järjestettävissä. 21750: heutuvista kustannuksista. Päivityksessä ja yl- Rekisterin käytön valvomiseksi käytettäisiin 21751: läpidossa voitaisiin käyttää apuna maatalous- henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia ja salasa- 21752: piirejä, -lautakuntia ja tilastoasiamiehiä. noja. Rekisterin käyttöoikeudet määriteltäisiin 21753: 7 §. Rekisteröidyn tarkastusoikeus. Pykäläs- siten, että käyttöoikeus olisi vain niillä, joiden 21754: sä ehdotetaan säänneltäväksi rekisterin tietoi- työtehtävät sitä edellyttävät, ja että kukin 21755: hin kohdistuvasta tarkastusoikeudesta. työntekijä pääsisi vain niihin tietoihin, joita 21756: Tarkastusoikeus olisi jokaisella 2 ja 3 § :ssä työtehtäviensä vuoksi tarvitsee. 21757: tarkoitettuihin häntä itseään koskeviin tietoi- 10 §. Sa/assapitove/vollisuus. Pykälän 1 mo- 21758: hin. Tarkastusoikeuden pnnm kuuluisivat mentissa säänneltäisiin vaitiolovelvollisuus re- 21759: kaikki, myös tilastollisiin tarkoituksiin käytetyt kisterinpitäjälle ja palvelussuhteen laadusta 21760: tiedot. Tarkastusoikeuden toteuttaminen lisäisi riippumatta jokaiselle sen palveluksessa oleval- 21761: rekisteriyksikön omistajan tai haltijan oikeus- le sekä ulkopuolisille henkilöille, jotka käsitte- 21762: turvaa, ja esille tulevien virheellisten tietojen levät rekisterin tietoja toimeksiantotehtävänä 21763: poistaminen lisäisi rekisterin tietojen luotetta- tai käyttöluvan perusteella. Vaitiolovelvolli- 21764: vuutta. Tarkastusoikeus tulisi toteuttaa henki- suus tarkoittaisi kieltoa ilmaista sivullisille tai 21765: lökohtaisesti rekisterinpitäjän luona tai omakä- käyttää yksityiseksi hyödyksi tämän lain vas- 21766: tisesti allekirjoitetulla kirjeellä taikka yhteisön taisesti seikkoja, jotka koskevat toisen henkilö- 21767: kysymyksessä ollessa, asianmukaisesti valtuu- kohtaisia oloja, taloudellista asemaa tai liikesa- 21768: tetun asiamiehen välityksellä. laisuutta ja jotka on saatu lain edellyttämän 21769: 8 §. Rekisterissä olevan virheen oikaisu. Py- toiminnan yhteydessä eli tietoja hankittaessa, 21770: kälässä säännellään rekisterissä olevan virheel- talletettaessa, käytettäessä tai luovutettaessa. 21771: lisen tiedon oikaisemisesta. Säännöksellä pyritään estämään mainittujen 21772: Rekisteriyksikön omistajan tai haltijan oi- tietojen aiheeton leviäminen sekä tietojen vää- 21773: keusturvan varmentamiseksi ehdotetaan, että rinkäyttö. 21774: rekisterissä oleva tarpeettomaksi, virheelliseksi, Moniin lakeihin sisältyy erityisiä tietojen sa- 21775: puutteelliseksi tai vanhentuneeksi havaittu tieto lassapitoa koskevia säännöksiä. Tällaisia ovat 21776: tulisi viivytyksettä oikaista, poistaa tai täyden- muun muassa verotuslain salassapitosäännök- 21777: tää. Rekisterinpitäjän velvollisuutena olisi huo- set. Nämä säännökset koskevat ilman erityis- 21778: lehtia rekisterin sisältämien tietojen oikeelli- sääntelyäkin nyt kysymyksessä olevia maata- 21779: suudesta. Virheelliseksi olisi katsottava tieto, loushallinnon maatilarekisteriin otettuja tietoja 21780: joka ei vastaa rekisteriyksikön omistajan tai ja niiden luovuttamista. Selvyyden vuoksi eh- 21781: haltijan taikka rekisteriyksikön olosuhteita. dotetaan pykälän 2 momenttiin otettavaksi 21782: Edellytyksenä virheen korjaamiselle olisi, että kuitenkin säännös siitä, että maatilahallituksel- 21783: tällainen tieto vaarantaisi rekisteriyksikön la on sama salassapitovelvollisuus kuin tietoja 21784: omistajan tai haltijan yksityisyyden suojaa, antaneella viranomaisella ja samat rajoitukset 21785: etuja tai oikeuksia. Korjaaruisvelvollisuus ei koskevat myös maatilahallituksen tietojen 21786: näin ollen olisi ehdoton. käyttöä. 21787: Virhe olisi aina oikaistava rekisteriyksikön 11 §. Henkilörekisterilain soveltaminen. Py- 21788: omistajan tai haltijan perustellusta vaatimuk- kälässä ehdotetaan säädettäväksi niistä henki- 21789: sesta. Tällöin ei edellytetä, että virheellinen lörekisterilain (471/87) säännöksistä, joita voi- 21790: tieto saattaisi vaarantaa yksityisyyden suojaa, taisiin soveltuvin osin noudattaa myös maata- 21791: etuja tai oikeuksia. loushallinnon maatilarekisteristä annettua la- 21792: 9 §. Tietojen suojaaminen. Pykälässä sään- kia sovellettaessa. 21793: neitäisiin rekisterin teknistä suojaamista koske- 12 §. Rangaistussäännökset. Pykälässä eh- 21794: vat velvoitteet. dotetaan säädettäväksi lain 10 §:ssä säädetyn 21795: Maatilahallitus tulisi rekisterin ylläpitäjänä salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakko- 21796: huolehtimaan rekisterin ja sen tietojen suojaa- rangaistus. Käytännössä tämä koskisi salassa- 21797: 1989 vp. - HE n:o 143 9 21798: 21799: pitovelvollisuuden rikkomista tapauksissa, tarkemmat säännökset lain täytäntöönpanosta 21800: joissa tietoja on luovutettu ulkopuolisille esim. annetaan asetuksella. Näitä olisivat mm. sään- 21801: tieteellistä tutkimusta varten. Kun virkamiehiä nökset lain 3 §:ssä mainituista maatalous- 21802: koskevasta salassapitovelvollisuudesta on sää- hallinnon toiminnan yhteydessä hankittavista 21803: detty erikseen rikoslain 40 luvun 5 §:ssä, ehdo- rekisteriyksikköä koskevista tiedoista. 21804: tetaan pykälän 2 momenttiin otettavaksi tätä 21805: koskeva viittaussäännös. 21806: Laissa on esitetty säädettäväksi rekisterinpi- 21807: täjälle erilaisia velvollisuuksia henkilörekisteri- 3. Voimaantulo 21808: lakiin viittaamalla. Näistä ei ole ehdotettu 21809: henkilörekisterilain tapaan otettavaksi erillisiä 21810: rangaistussäännöksiä, vaan nämä määräytyisi- Vuoden 1990 maatalouslaskennan ja rekiste- 21811: vät, samoin kuin rangaistus salassapitovelvolli- rin perustamisen valmistelut liittyvät toisiinsa. 21812: suuden rikkomisesta virkamiehelle tai julkisyh- Tämän vuoksi laki on tarkoitettu tulemaan 21813: teisön työntekijälle, rikoslain 40 luvun mu- voimaan mahdollisimman pian sen tultua hy- 21814: kaan. väksytyksi. 21815: 21816: 2. Tarkemmat säännökset Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 21817: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiesitys: 21818: Ehdotetun maatilarekisterilain 13 §:n nojalla 21819: 21820: 21821: 21822: Laki 21823: maataloushallinnon maatilarekisteristä 21824: 21825: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 21826: 21827: 1§ netussa laissa tarkoitettuja yleistietoja lasken- 21828: Lain soveltamisala tayksiköstä, sen omistajasta tai haltijasta sekä 21829: maankäyttölajien pinta-aloista. 21830: Maatilahallitus pitää maataloutta ja siihen Rekisteriä täydennetään ja päivitetään maa- 21831: liittyviä maaseutuelinkeinoja koskevien maata- taloushallinnon toimintojen yhteydessä kerät- 21832: loushallinnon tehtävien hoitamiseksi maatiloja, tävillä rekisteriyksikköä koskevilla tiedoilla sen 21833: metsätaloustiloja, puutarhayrityksiä, turkistar- mukaan kuin asetuksella säädetään. Sen lisäksi 21834: hoja ja muita maatalousyrityksiä koskevaa maatilahallitus on oikeutettu saamaan muilta 21835: maataloushallinnon maatilarekisteriä. Maini- valtion viranomaisilta niiden hallussa olevat 21836: tuista yrityksistä käytetään jäljempänä nimitys- rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeel- 21837: tä rekisteriyksikkö. liset tiedot. 21838: 4 § 21839: 2 § 21840: Yleistietojen määritelmä 21841: Rekisterin käyttötarkoitus 21842: Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja 21843: Rekisterin tietoja käytetään maataloushallin- yleistietoja ovat: 21844: non tilastollisiin tarkoituksiin, päätöksenteon 1) rekisteriyksikön tunnistetiedot, joita ovat 21845: valmisteluun, toimenpiteiden suunnitteluun ja nimi-, sijainti-, kiinteistötunnus- ja tilatunnus- 21846: niiden vaikutusten seurantaan. tiedot; 21847: 2) rekisteriyksikön omistajaa tai haltijaa 21848: 3§ koskevat tunnistetiedot, joita ovat mm1-, 21849: Tietojen hankinta ja käyttö osoite-, ammatti-, henkilötunnus-, liike- tai 21850: yhteisötunnus- ja omistajatunnustiedot; sekä 21851: Rekisteriä perustettaessa tietoaineistona käy- 3) rekisteriyksikön maankäyttölajeja koske- 21852: tetään vuoden 1990 maatalouslaskennasta an- vat pinta-alatiedot. 21853: 21854: 2 390420U 21855: 10 1989 vp. - HE n:o 143 21856: 21857: 5§ 9§ 21858: Rekisteritietojen luovutus Tietojen suojaaminen 21859: Rekisterissä olevia tietoja saa luovuttaa maa- Maatilahallituksen on huolehdittava siitä, et- 21860: taloushallinnon ulkopuolisille vain: tä rekisteri ja sen tiedot on asianmukaisesti 21861: 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suojattu luvatonta käsittelyä, käyttöä, tuhoa- 21862: suostumuksella tai toimeksiannosta; mista ja muuttamista sekä anastusta vastaan. 21863: 2) lain tai asetuksen taikka niiden nojalla 21864: 10 § 21865: annetun määräyksen mukaisesti; tai 21866: 3) tieteellisiin tutkimuksiin tai tilastollisiin Salassapitovelvollisuus 21867: tarkoituksiin sen mukaan kuin maatilahallitus Joka tässä laissa tarkoitettuja tietoja hankit- 21868: erikseen päättää. taessa, talletettaessa, käytettäessä tai luovutet- 21869: taessa on saanut tietää jotakin toisen henkilö- 21870: 6§ kohtaisista oloista, taloudellisesta asemasta tai 21871: liikesalaisuudesta, ei saa tämän lain vastaisesti 21872: Rekisterin ylläpito ilmaista tai käyttää yksityiseksi hyödyksi näin 21873: saamiaan tietoja. 21874: Rekisterin päivityksestä, käytöstä ja ylläpi- Jos muilta valtion viranomaisilta saadut tie- 21875: dosta sekä niistä aiheutuvista kustannuksista dot on säädetty tai määrätty salassapidettäviksi 21876: vastaa maatilahallitus. taikka niiden käyttöön liittyy muita rajoituk- 21877: Päivityksessä ja ylläpidossa voidaan käyttää sia, maatilahallituksella on sama salassapito- 21878: apuna maatalouspiirejä ja kuntien maatalous- velvollisuus kuin tietoja antaneella viranomai- 21879: lautakuntia sekä maatilatilastosta annetun ase- sella ja samat rajoitukset koskevat myös maati- 21880: tuksen (826175) 6 §:ssä tarkoitettuja tilasto- lahallituksen tietojen käyttöä. 21881: asiamiehiä. 21882: 11 § 21883: 7 § Henkilörekisterilain soveltaminen 21884: Rekisteröidyn tarkastusoikeus Rekisterinpitäjän huolellisuusvelvoitteesta, 21885: Jokaisella rekisteriyksikön omistajana ja tietolähteiden kirjaamisesta, arkaluontoisten 21886: haltijalla on salassapitosäännösten estämättä tietojen rekisterikiellosta ja sen poikkeuksista, 21887: oikeus saada tietää, mitä 3 ja 4 §:ssä tarkoitet- tietojen paikkansapitävyyden varmistamisesta, 21888: tuja rekisteriyksikköä koskevia tietoja rekiste- rekisteriselosteen laatimisesta, tarkastusoikeu- 21889: riin on talletettu. Sen, joka haluaa käyttää den toteuttamisesta, luovutuksensaajan selon- 21890: tarkastusoikeuttaan, on esitettävä tätä tarkoit- tekovelvollisuudesta, luovutettujen tietojen 21891: tava pyyntö henkilökohtaisesti tai omakätisesti käytöstä, oikeudesta kieltää tiedon käyttö tai 21892: allekirjoitetulla kirjeellä taikka yhteisön kysy- luovutus sekä rekisterinpitäjän vahingonkor- 21893: myksessä ollessa, valtuuttamansa asiamiehen vausvelvollisuudesta on soveltuvin osin lisäksi 21894: välityksellä. noudatettava, mitä henkilörekisterilain (471/ 21895: 87) 3, 6-10, 14, 17, 21, 23 ja 42 §:ssä on 21896: säädetty. 21897: 8§ 12 § 21898: Rekisterissä olevan virheen oikaisu Rangaistussäännökset 21899: Rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tar- Joka rikkoo tämän lain 10 §:ssä säädetyn 21900: peeton, virheellinen, puutteellinen tai vanhen- kiellon, on tuomittava maatilarekisteriä koske- 21901: tunut tieto on ilman aiheetonta viivytystä oi- van salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sak- 21902: kaistava, poistettava tai täydennettävä, jos on koon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi van- 21903: ilmeistä, että tällainen tieto vaarantaa rekisteri- keuteen. 21904: yksikön omistajan tai haltijan etuja tai oikeuk- Virkamiehen ja julkisyhteisön työntekijän 21905: sia. Rekisteriyksikön omistajan tai haltijan pe- salassapitovelvollisuuden rikkomisesta on kui- 21906: rustellusta vaatimuksesta virhe on aina oikais- tenkin voimassa, mitä rikoslain 40 luvun 21907: tava. 5 §:ssä on säädetty. 21908: 1989 vp. - HE n:o 143 11 21909: 21910: 13§ 14 § 21911: Tarkemmat säännökset Voimaantulo 21912: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- Tämä laki tulee voimaan päivänä 21913: töönpanosta annetaan asetuksella. kuuta 19 . 21914: 21915: 21916: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 21917: 21918: 21919: Tasavallan Presidentti 21920: MAUNO KOIVISTO 21921: 21922: 21923: 21924: 21925: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala 21926: 1 21927: 1 21928: 21929: 21930: 21931: 21932: 1 21933: 1 21934: 1989 vp. - HE n:o 144 21935: 21936: 21937: 21938: 21939: Hallituksen esitys Eduskunnalle porotalouslaiksi ja eräiksi 21940: siihen liittyviksi laeiksi 21941: 21942: 21943: 21944: 21945: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 21946: 21947: Porotaloutta harjoittavien henkilöiden toi- rajoitetusti. Lukuun ottamatta tuotantoraken- 21948: meentulomahdollisuuksien ja elinolosuhteiden nuksia ja porotalousammatissa tarvittavaa ir- 21949: parantamiseksi sekä paliskuntien toiminnan tu- taimiston hankintaa koskevia lainoja ja avus- 21950: kemiseksi ehdotetaan säädettäväksi porota- tuksia ehdotetaan mainittuja tiloja porotalous- 21951: louslaki, jonka nojalla voitaisiin poronhoito- lain voimaan tultua tuettavaksi noudattaen 21952: laissa tarkoitetulla poronhoitoalueena antaa soveltuvin osin maatilalakia. 21953: rahoitustukea ja suorittaa muita laissa säädet- Lakiehdotuksen mukaan paliskuntien tuke- 21954: tyjä toimenpiteitä. Ehdotetun lain mukaisista minen tapahtuisi myöntämällä niille avustusta 21955: toimenpiteistä voisivat päästä osallisiksi pää- poronhoitotyössä tarvittavien rakennusten ja 21956: asiallisen toimeentulonsa porotaloudesta saa- erilaisten kiinteiden ja siirrettävien rakennei- 21957: vat henkilöt sekä paliskunnat. mien sekä niihin liittyvien laitteiden hankkimi- 21958: Ehdotetun porotalouslain mukaisin valtion seen. Avustusta voitaisiin myöntää myös tie-, 21959: maankäyttötoimenpitein voitaisiin porotalous- vesihuolto- ja sähköistämistöihin. 21960: tiloihin antaa lisäalueita sekä muita poro- Porotalouslain paliskuntien tukemista kos- 21961: talousammatin harjoittamisen kannalta tar- keviin säännöksiin liittyen ehdotetaan kohtala- 21962: peellisia alueita, osuuksia ja oikeuksia. Lisä- kia muutettavaksi siten, että siitä poistetaan 21963: aluetta voitaisiin antaa niin paljon, että haki- paliskuntien rakennustöiden tukemista koskeva 21964: jan metsän vuotuinen puuntuotto on enintään säännös. 21965: 75 kiintokuutiometriä. Myyntihinta annettai- Lisäksi ehdotetaan luontaiselinkeinolakia 21966: siin pääosaltaan velaksi pitkäaikaisena halpa- muutettavaksi siten, että kunnanvaltuuston va- 21967: korkoisena luottona. Toisaalta annettaisiin val- litsemista suunnittelutoimikunnan jäsenistä yh- 21968: tion varoista luottolaitosten välityksellä maan- den tulee olla saamelaissyntyinen vain silloin, 21969: osto- ja sisarosuuslainoja porotaloustilojen kun laadittava käyttösuunnitelma koskee 21970: hankkimista ja laajentamista varten sukupol- Enontekiön, Inarin, Utsjoen tai Sodankylän 21971: venvaihdostilanteissa. Porotaloustiloja varten kunnassa olevaa maata. 21972: voitaisiin lisäksi myöntää lainaa ja avustusta Ehdotettuun porotalouslakiin liittyen ehdo- 21973: asuinrakennuksen ja tilalle tarpeellisten tuotan- tetaan maatilalain 91 §:n 2 momentti kumotta- 21974: torakennusten rakentamista, laajentamista ja vaksi tarpeettomana. 21975: peruskorjausta varten sekä salaojittamista, tie- Porotalouslain tarkoituksiin tapahtuvien 21976: ja vesihuoltotöitä sekä porotalousammatissa luovutusten saattamiseksi leimaverosta vapaik- 21977: tarvittavan irtaimiston hankkimista varten. si ehdotetaan leimaverolakia tältä osin muutet- 21978: Yksinomaan lainaa voitaisiin myöntää sähköis- tavaksi. 21979: tämistä ja pellon kuivattamista varten. Lakiehdotukset on tarkoitettu tulemaan voi- 21980: Porotilalain nojalla tuettuihin porotiloihin maan mahdollisimman pian niiden tultua hy- 21981: ehdotettua porotalouslakia sovellettaisiin vain väksytyksi. 21982: 21983: 21984: 21985: 21986: 3810700 21987: 2 1989 vp. - HE n:o 144 21988: 21989: YLEISPERUSTELUT 21990: 21991: 21992: 1. Nykyinen tilanne 1.2. Porotilalaki 21993: 21994: 1.1. Yleistä porotalouden tukemisesta 1.2 .1. Yleistä 21995: 21996: Porotilalain tarkoituksena on porotalouden 21997: Porotalouden piiriin kuuluu tällä hetkellä harjoittajien toimeentulomahdollisuuksien ja 21998: noin 2 300 porotaloudesta pääasiallisen toi- asunto-olojen parantamiseksi antaa maata, 21999: meentulonsa saavaa taloutta. Poronhoitoalu- osuutta ja etuutta sekä avustusta, luottoa ja 22000: eena toimii yhteensä 56 paliskuntaa. muita laissa säädettyjä etuuksia. 22001: Valtaosa pääasiallisen toimeentulonsa poro- Alueellisesti porotilalain soveltamisala on ra- 22002: taloudesta hankkivista on nykyisin maanomis- jattu niin, että lain mukaisia etuuksia on voitu 22003: tajia. Ratkaiseva merkitys tälle seikalle on ollut myöntää poronhoitolain (444/48) 1 §:ssä tar- 22004: vuonna 1969 säädetyn ja sittemmin vuonna koitetulla poronhoitoalueena asuvalle henkilöl- 22005: 1974 muutetun porotilalain (590/69, muutok- le. Tuen saamisen yleisenä edellytyksenä on 22006: set 351174) mukaisilla toimenpiteillä. Mainitut ollut lisäksi, että sen antamista on pidetty 22007: toimenpiteet ovat tarkoittaneet porotalouden yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisena 22008: harjoittajien toimeentulomahdollisuuksien ja ja että henkilö on taloudellisen asemansa puo- 22009: asunto-olojen parantamista maata, luottoja, lesta ollut tuen tarpeessa. 22010: rakennuspalkkioita ja eräitä muita etuuksia Porotilaan on voinut kuulua tonttimaan 22011: antamalla koko poronhoitoalueella. Porotila- ohella maatalous- ja maatalouskelpoista maata 22012: lain mukaisista toimenpiteistä ovat päässeet niin paljon, että maa vastaa enintään neljää 22013: osallisiksi porotaloudesta pääasiallisen toi- muunnettua peltohehtaaria. Lisäksi porotilaan 22014: meentulonsa tai olennaisen osan siitä saaneet on annettu metsämaata tilan sijainnista riip- 22015: henkilöt. Työpaikka-asuntojen osalta on voitu puen 60-75 kiintokuutiometrin vuotuista 22016: tukea myös paliskuntia. tuottoa vastaava määrä. Puuttuva metsämaa 22017: Porotilalain lisäksi porotaloutta tuetaan osa- on voitu korvata osuudella yhteismetsään. 22018: na luontaiselinkeinolain (610/84) mukaisia tu- 22019: kitoimenpiteitä. Luontaiselinkeinolain mukai- 22020: sia tukitoimenpiteitä ovat lähinnä asumiseen ja 1.2.2. Maankäyttö 22021: luontaiselinkeinojen harjoittamiseen liittyvät 22022: maankäyttö-, lainoitus- ja avustustoimenpiteet. Maata porotilalain tarkoituksiin on hankittu 22023: Luontaiselinkeinolain soveltamisala on alueel- vapaaehtoisin kaupoin, käyttämällä maankäyt- 22024: lisesti porotilalain soveltamisalaa huomattavas- tölainsäädännön nojalla hankittua maata sekä 22025: ti suppeampi rajoittuen Enontekiön, Inarin, ottamalla metsähallituksen hallinnassa olevaa 22026: Savukosken ja Utsjoen kuntien lisäksi pohjois- maata. 22027: osiin Muonion, Kittilän, Sodankylän ja Sallan Maansaantihakemuksia on tehty kahdessa 22028: kuntia. Porotilalain ja luontaiselinkeinolain vaiheessa eli vuosina 1970 ja 1974. Vuonna 22029: ohella porotalouden tukijärjestelmiin kuuluu 1970 hakemuksia jätettiin 380 ja vuonna 1974 22030: vuonna 1984 säädetty kohtalaki (611184). 738 kappaletta. Hakemuksista hyväksyttiin yh- 22031: Kohtalain soveltamisala on eräiden tuen saa- teensä 665 kappaletta. Lisäksi rakennuspaikka- 22032: mista koskevien edellytysten osalta porotilalain hakemuksia on tehty porojen paimentamisalu- 22033: ja luontaiselinkeinolain soveltamisalaa jonkin eilla tarvittavia työpaikka-asuntoja varten 22034: verran väljempi. Sen nojalla tukea voidaan kaikkiaan 442 kappaletta. Porotiloja on muo- 22035: antaa myös paliskunnalle. dostettu 633 kappaletta (324 tilaa ja 309 lisä- 22036: Kolttalakia sovelletaan vain koltta-alueella, aluetta). Tähän on käytetty maata yhteensä 22037: joka käsittää Inarin kunnan itäisen osan. Sii- 58 700 hehtaaria. Lisäksi Enontekiön ja Uts- 22038: hen sisältyvät Nitsijärven, Sevettijärven ja joen porotHallisille on muodostettu yhteismet- 22039: Näätämön taloryhmät Pohjois-Inarissa sekä sät. Ensin mainitussa on osakkaita 75 ja vii- 22040: Keväjärven ja Nellimön taloryhmät Etelä-Ina- meksi mainitussa 53. Yhteismetsiin on käytetty 22041: rissa. maata yhteensä 12 840 hehtaaria. 22042: 1989 vp. - HE n:o 144 3 22043: 22044: 1.2.3. Rakennuspalkkiot siksi kunnostaa, asukkaalle on suoritettu mää- 22045: räajassa tehdystä hakemuksesta porotilan ra- 22046: Porotilalaissa pääpaino on ollut porotalou- kennuspalkkiota. Rakennuspalkkion suuruus 22047: den harjoittajien asunto-olojen parantamises- on ollut tilan sijainnista riippuen 40-75 pro- 22048: sa. Kun porotalouden harjoittajien tulot ja senttia hyväksyttävistä rakentamiskustannuk- 22049: varallisuus ovat yleensä olleet keskimääräistä sista. Rakennuspalkkioita on myönnetty yh- 22050: alhaisemmat ja heidän asumistasonsa tämän teensä 72 miljoonaa markkaa. 22051: vuoksi jäänyt jälkeen yleisestä kehityksestä, 22052: porotilalailla on annettu valtion varoista rahoi- 22053: tustukea tavanomaista enemmän. 1.2.4. Lainoitus 22054: Kun asukas on ottanut vastaan porotilan, 22055: jolta pääosaltaan ovat puuttuneet sellaiset hy- 22056: väksyttävät rakennukset, joita porotilan tar- Seuraavassa taulukossa on esitetty porotila- 22057: koituksenmukainen käyttö ja hoitaminen edel- lain mukaiset lainalajit sekä yhteenveto myön- 22058: lyttävät tai jotka taloudellisesti voitaisiin sellai- nettyjen lainojen määristä. 22059: 22060: 22061: 22062: LAINAEHDOT MYÖNNETYT LAINAT 22063: LAINAN TARKOITUS 1970-1987 22064: lainamäärä 22065: kust.arviosta laina-aika korko kpl mk 22066: 22067: Maanosto- ja sisarosuuslainat ..................... 75 ll7o 10-31 V 1 OJo 30 1 760 000 22068: Asunto- ja lisälainat ............................... 10-30 ll7o 8-25 V 30Jo 1 295 30 008 200 22069: Rakentamislainat .................................. 60 ll7o 10-31 V 30Jo 530 4 131 200 22070: Sähköistämislainat ································ 75 OJo 10 V 30Jo 55 333 600 22071: Vesihuoltolainat ................................... 75 OJo 24 V 30Jo 6 59 500 22072: Tielainat ( + avustus yht. 100 OJo) •••••••••••••••••• - 18 V 30Jo - - 22073: Irtaimistolainat .................................... 75 ll7o 5V 30Jo 861 12817860 22074: Raivauslainat ...................................... 75 ll7o 18 V 30Jo 15 68 500 22075: Laidunlainat ······································ 50 ll7o 10 V 30Jo - - 22076: 22077: 22078: 22079: 22080: 1.2.5. Rajoitussäännökset 1.3. Porotalouden muu tukeminen 22081: 22082: 1.3 .1. Luontaiselinkeinolaki 22083: Porotilat ovat erityisten rajoitussäännösten 22084: alaisia. Porotilalain mukaan oikeustoimi, jolla Huomioon ottaen luontaiselinkeinojen mer- 22085: ilman maatilahallituksen lupaa luovutetaan po- kityksen maan pohjoisten alueiden väestön toi- 22086: rotilan tai sen osan omistus- tai vuokraoikeus meentulolle ja työllisyydelle on kyseisten aluei- 22087: tai tilaan liitetty puunotto-oikeus, on mitätön. den luontaiselinkeinonharjoittajien elinolosuh- 22088: Porotilaa ei myöskään ilman maatilahallituk- teita katsottu tarpeelliseksi parantaa erityistoi- 22089: sen lupaa saa osittaa eikä tilaan kuuluvaa menpitein varsinkin sellaisten elinkeinonhar- 22090: puunotto-oikeutta poistaa. Rajoitukset voi- joittajien osalta, jotka eivät ole voineet saada 22091: daan poistaa vain maatilahallituksen päätök- tukea maatilalain (188/77), kumotun maan- 22092: sellä. käyttölain (353/58) taikka porotilalain nojalla. 22093: Edellä mainittujen rajoitusten lisäksi on la- Tätä tarkoitusta varten on säädetty 1.9.1984 22094: kiin otettu säännökset metsän pääomahakkuita voimaantullut luontaiselinkeinolaki. Sen mu- 22095: koskeviksi rajoituksiksi. Ne ovat voimassa sii- kaan luontaiselinkeinoja harjoittavien henki- 22096: hen saakka, kunnes valtion saaminen on koko- löiden toimeentulomahdollisuuksien ja elinolo- 22097: naan maksettu, kuitenkin enintään 20 vuotta suhteiden parantamiseksi voidaan maan poh- 22098: kauppakirjan allekirjoituspäivästä. joisilla alueilla antaa maata, osuuksia ja oi- 22099: 4 1989 vp. - HE n:o 144 22100: 22101: keuksia sekä luottoa ja avustuksia ynnä suorit- jan lukuporojen määrä on pienempi kuin 56, 22102: taa eräitä muita tukitoimenpiteitä. voidaan puuttuvat lukuporot korvata patiskun- 22103: Luontaiselinkeinolla tarkoitetaan pienimuo- nalle tehdyillä työpäivillä (paimento- ja omat 22104: toista maataloutta ja erikoismaataloutta, ka- työpäivät), jolloin kahden miestyöpäivän kat- 22105: lastusta, metsästystä ja porotaloutta samoin sotaan vastaavan yhtä lukuporoa. Porotalou- 22106: kuin marjastusta, sienestystä ja muuta luonnon den harjoittajalta vaaditaan kuitenkin aina, 22107: jatkuvaan tuottokykyyn perustuvien luonnon- että hänellä on vähintään 10 lukuporoa tai 22108: varojen hyödyntämistä. Luontaiselinkeinolaki porotalouden ammattikoulutus. 22109: koskee myös luontaiselinkeinon ohella harjoi- Luontaiselinkeinolain mukaisia toimenpitei- 22110: tettavaa kalanviljelyä, käsityönä tai muutoin tä ei saa kohdistaa eräitä poikkeuksia lukuun 22111: kotiteollisesti tapahtuvaa luontaiselinkeinosta ottamatta porotilalaissa tarkoitetun porotilan 22112: saatujen tuotteiden kunnostamista ja jatkoja- tai sanotun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun 22113: lostusta, luontaiselinkeinoissa tarvittavien väli- tilan tai tilan, jota varten on annettu porotila- 22114: neiden valmistusta, matkamuistojen valmistus- laissa tarkoitettua rakennus- tai lisärakennus- 22115: ta sekä matkailijoiden majoittamista ja opas- palkkiota, omistajan tai haltijan hyväksi. 22116: tusta. Luontaiselinkeinolain avustus- ja lainamuo- 22117: Luontaiselinkeinolain mukaisista toimenpi- dot ovat pääpiirteissään samat kuin porotila- 22118: teistä voi päästä osalliseksi henkilö, joka saa laissa säädetyt vastaavat tukimuodot. Olennai- 22119: tai ilmeisesti tulee saamaan kokonaan tai pää- nen ero on kuitenkin se, että porotilalain 22120: asiallisesti toimeentulonsa edellä tarkoitetusta mukaisia etuuksia on ollut haettava tietyssä 22121: luontaiselinkeinosta ja sen ohella harjoitetta- määräajassa, kun taas luontaiselinkeinolain 22122: vasta elinkeinotoiminnasta. Pääasiallisen toi- mukainen tuki ei ole hakuaikoihin sidottu. 22123: meentulon antavaksi elinkeinoksi yksinomai- Myös luontaiselinkeinolaissa on tilan käyttöä 22124: sesti harjoitettuna katsotaan muun muassa po- koskevia rajoitussäännöksiä. 22125: rotalous silloin, kun porotalouden harjoittajal- Luontaiselinkeinolain mukaisia etuuksia voi- 22126: la on vähintään 56 lukuporoa tai poronhoito daan antaa vuoden 1999 loppuun. 22127: vaatii paliskunnan ja omat työpäivät yhteen Seuraavassa taulukossa on esitetty luontais- 22128: laskettuina (paimento- ja tarhaustyöpäivät) vä- elinkeinolain mukaiset lainalajit sekä yhteen- 22129: hintään 100 miestyöpäivää vuodessa. Jos haki- veto lainojen määristä. 22130: 22131: 22132: LAINAEHDOT MYÖNNETYT LAINAT 22133: LAINAN TARKOITUS 1986-1987 22134: lainamäärä 22135: kust.arviosta laina-aika korko kpl mk 22136: 22137: Maanosto- ja sisarosuuslainat ····················· 85 OJo 10-20 V 2% 19 367 000 22138: Asuntolainat ······································ 30-60% 18 V 0-9,5% 68 11 584 000 22139: Rakentamislainat .................................. 60% 7-20 V 4% 59 1 628 500 22140: Perusparannuslainat ............................... 60% 5-10 V 4% - - 22141: Raivauslainat ...................................... 85% 5-10v 4% - - 22142: Tielainat ·········································· 60% 7-10 V 4% 3 24 500 22143: Vesihuoltolainat ................................... 75% 7-20v 4% 8 110500 22144: Sähköistämislainat ································ 75% 7-10v 4% 1 3 000 22145: Irtaimistolainat .................................... 60% 5V 4% 87 1 478 180 22146: 22147: 22148: 22149: Luontaiselinkeinolain mukaisia avustuksia 1.3.2. Kolttalaki 22150: on myönnetty 1.9.1985-31.12.1987 248 22151: kappaletta, markkamäärältään yhteensä 22152: 20 154 000 markkaa. Vuonna 1984 säädetyn kolttalain, jolla on 22153: kumottu eräiden kolttien asuttamisesta annettu 22154: Sanottuna ajanjaksona luontaiselinkeinotilo- laki (273/55) ja kolttien maanjärjestelylaki 22155: ja ja -lisäalueita on muodostettu 104 kappalet- (593/69), tarkoituksena on kolttien toimeentu- 22156: ta. Maata niihin on käytetty yhteensä 1 770 lomahdollisuuksien ja elinehtojen parantami- 22157: hehtaaria. seksi antaa koltta-alueelia mainituissa laeissa 22158: 1989 vp. - HE n:o 144 5 22159: 22160: tarkoitettuja etuuksia. Uudessa kohtalaissa on tukemiseen. Valtionapu on kohdistunut patis- 22161: säilytetty vanhan lainsäädännön nojalla koltille kuntien tarvitsemien esteaitojen, erotuspaikko- 22162: suodut etuudet. Kohtalain mukaiset toimenpi- jen ja teurastamoiden sekä eräiden muiden 22163: teet voidaan, sikäli kuin kysymys ei ole luon- poronhoidon kehittämisessä tarpeellisten ra- 22164: taiselinkeinotilasta tai siihen verrattavasta tilas- kennusten ja laitteiden rakentamiseen. 22165: ta, kohdistaa kohtiin riippumatta siitä, tuleeko 22166: asianomainen maan tai etuuden tarpeessa oleva Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain 22167: koltta saamaan pääasiallisen toimeentulonsa otettu määräraha myös luonnonvaraisten eläin- 22168: luontaiselinkeinoammateista. ten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 22169: Kohtalakiin sisältyvän yleissäännöksen mu- (vuonna 1988 3,1 miljoonaa markkaa). 22170: kaan maan hankkimisen, hakemisen ja käyttä- Porotalouden kustannusten alentamiseksi 22171: misen, lainojen ja avustusten antamisen, maksetaan poronhoitotyössä moottorikeikkaa 22172: luotto- ja avustusehtojen, valtion toimesta teh- käyttäville poromiehille tulo- ja menoarvioon 22173: tävien töiden samoin kuin niihin liittyvien otetun määrärahan sallimissa rajoissa erityistä 22174: panttioikeuksien sekä muiden oikeussuhteiden valtionapua, joka perustuu mainittuun työhön 22175: ja seikkojen osalta on noudatettava, jollei käytetystä polttoaineesta valtiolle veroina ker- 22176: kolttalaista muuta johdu, luontaiselinkeinola- tyvään määrään. Valtionapu jaetaan Paliskun- 22177: kia. Kolttalain nojalla voidaan kolttapaliskun- tain Yhdistyksen kautta. Vuonna 1988 tähän 22178: tia tukea avustuksin tarpeellisten teurastamoi- tarkoitukseen oli varattu käytettäväksi 0,4 mil- 22179: den, syöttö- ja erotusaitojen sekä niille johta- joonaa markkaa. 22180: vien teiden perusparantamiseksi ja uusien ra- 22181: kentamiseksi. 22182: 2. Esityksen lähtökohdat ja ta- 22183: 1.3 .3. Rahoitus valtion tulo- ja menoarvios- voitteet 22184: sa osoiteluista varoista 22185: 2.1. Lähtökohdat 22186: Poronhoitolain mukaan Paliskuntain Yhdis- 22187: tyksen tarkoituksena on patiskuntien yhdyssi- Porotilalain mukaisten tilojen muodostami- 22188: teenä kehittää poronhoitoa ja porotaloutta, nen on pääosiltaan saatu päätökseen, joten 22189: edistää poronhoidon tutkimusta, poronhoidol- porotilalain nykyisillä säännöksillä ei tilojen 22190: lista koetoimintaa ja poronjalostusta sekä suo- perustamisen eikä rahoituksenkaan osalta ole 22191: rittaa sille poronhoitolain, siitä annetun ase- enää käytännön merkitystä. Lainoituksen osal- 22192: tuksen sekä yhdistykselle vahvistettujen sään- ta on noudatettu soveltuvin osin porotilalain 22193: töjen mukaiset tehtävät. Toimintaansa varten säätämisen jälkeen kumottua maankäyttölakia. 22194: Paliskuntain Yhdistys saa vuosittain valtion Porotilalain lisäksi porotaloutta tuetaan maati- 22195: tulo- ja menoarviossa valtionapua yhdistyksen lalain nojalla silloin, kun porotaloutta harjoi- 22196: hallintokulujen, toimihenkilöiden palkkausme- tetaan varsinaisen maatilatalouden ohella. Po- 22197: nojen, toimistomenojen ja poronhoitolaissa rotilalain ja maatilalain ohella porotalous kuu- 22198: tarkoitettujen eräiden muiden menojen katta- luu, kuten edellä on mainittu, myös luontais- 22199: miseen. Vuonna 1988 näihin tarkoituksiin oli elinkeinolain ja kohtalain piiriin. 22200: varattu käytettäväksi noin 2,2 miljoonaa mark- 22201: kaa. Porotalouden kuuluminen usean lain piiriin 22202: Myös valtakunnan rajoilla olevien esteaito- ja sitä kautta tapahtunut säännösten eriytymi- 22203: jen peruskorjaukseen ja kunnossapitoon on nen on ollut omiaan aiheuttamaan sekaannus- 22204: vuosittain osoitettu varoja valtion tulo- ja me- ta. Epäkohtana on myös pidettävä sitä, että 22205: noarviossa. Vuonna 1988 tähän tarkoitukseen porotilalain nojalla perustettuja porotiloja ei, 22206: oli osoitettu 2,9 miljoonaa markkaa. perustaruistoimenpiteiden tultua rakentamisi- 22207: Porotalouden tukemiseen oli lisäksi osoitettu neen suoritetuiksi, yleensä voida tukea maatila- 22208: valtion tulo- ja menoarviossa vuonna 1988 2,5 lain nojalla. Maatilalaki ei koske myöskään 22209: miljoonaa markkaa. Tästä 2,0 miljoonaa niitä henkilöitä, jotka saavat pääasiallisen toi- 22210: markkaa oli osoitettu käytettäväksi valtioneu- meentulonsa porotaloudesta, mutta jotka lä- 22211: voston tarkemmin määräämin perustein palis- hinnä ikänsä puolesta eivät ole päässeet poroti- 22212: kuntain toimesta suoritettavien rakennustöiden lalain piiriin. 22213: 6 1989 vp. - HE n:o 144 22214: 22215: 2.2. Esityksen tavoitteet mättömiin rakennustöihin ja irtaimiston han- 22216: kintaan. 22217: Esityksen tavoitteena on porotalouden tuke- Edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutta- 22218: mista koskevien säännösten uusiminen kumoa- mista varten ehdotetaan säädettäväksi porota- 22219: maHa voimassa oleva porotilalaki ja yhdistä- louslaki. Sen teknisessä toteuttamisessa nouda- 22220: mällä säädettävään porotalouslakiin porotiloja tettaisiin pääpiirteissään luontaiselinkeinolaissa 22221: ja paliskuntien tukemista koskevat säännökset. omaksuttuja periaatteita. 22222: Hallitus katsoo, että yhdistämällä tukemistoi- 22223: menpiteitä koskevat säännökset samaan lakiin 22224: voidaan nykyistä paremmin ottaa tukitoimen- 3. Asian valmistelu 22225: piteitä suoritettaessa huomioon porotalouselin- 22226: keino kokonaisuutena. Esitys perustuu porotalouden rahoitustoimi- 22227: Tarpeellisia tukitoimenpiteitä porotaloutta kunnan tekemään ehdotukseen. 22228: harjoittavan henkilön osalta ovat lähinnä asu- 22229: miseen ja porotalouselinkeinon harjoittamiseen 22230: liittyvät maankäyttö-, lainoitus- ja avustustoi- 4. Esityksen organisatoriset ja 22231: menpiteet. Alue, jolla porotaloutta harjoittavia taloudelliset vaikutukset 22232: henkilöitä ja paliskuntia koskevia erityistoi- 22233: menpiteitä suoritettaisiin, käsittäisi poronhoi- 4.1. Organisatoriset vaikutukset 22234: tolain mukaisen poronhoitoalueen. 22235: Toimenpiteet kohdistettaisiin pääasiallisen Porotalouslain täytäntöönpanosta huolehti- 22236: toimeentulonsa porotaloudesta saaviin tuen sivat, kuten luontaiselinkeinolain ja kuruotta- 22237: tarpeessa oleviin henkilöihin. Erityistä huomio- van porotilalainkin osalta on asian laita, maa- 22238: ta kiinnitettäisiin siihen, ettei toimenpiteitä tilahallitus sekä asianomaiset maatalouspiirit ja 22239: kohdisteta henkilöihin, joiden omat tai puoli- kuntien maatalouslautakunnat. Lain täytän- 22240: son tulot muusta kuin porotalousammatista töönpano ei vaadi organisatorisia muutoksia 22241: ovat niin huomattavat, ettei heidän tukemis- eikä se myöskään aiheuta henkilöstön lisäystar- 22242: taan nimenomaan porotalousammatin harjoit- vetta. 22243: tajina voida pitää perusteltuna. Toisaalta ei 22244: myöskään voida pitää asianmukaisena, että 22245: henkilöt, jotka saisivat huomattavaa valtion 4.2. Taloudelliset vaikutukset 22246: elinkeinotukea, kuitenkin samanaikaisesti 22247: nauttisivat jatkuvasti työttömyysturvalain 4.2.1. Porotalouden harjoittajien tukeminen 22248: (602/84) mukaista työttömyyskorvausta. 22249: Maan käyttäminen tapahtuisi antamalla po- Yksityisten porotalouden harjoittajien rahoi- 22250: rotaloustiloihin lisäalueita sekä muita porota- tus tulisi pääasiassa kohdistumaan porotalous- 22251: louden kannalta tarpeellisia alueita. Lisäaluetta tilojen rakentamiseen ja tilan muuhun kun- 22252: voitaisiin antaa niin paljon, että hakijan met- toonpanoon sekä ammatissa tarvittavan poro- 22253: sän vuotuinen puuntuotto olisi enintään 75 talousirtaimiston hankkimiseen. Lisäksi rahoi- 22254: kiintokuutiometriä kestävää hakkuumäärää so- tuskohteena tulisivat jossain määrin olemaan 22255: veltaen. Muitakaan lain mukaisia etuuksia ei porotaloustilojen sukupolvenvaihdokset. 22256: myönnettäisi sellaista tilaa varten, joka on Rakennushankkeita ja sukupolvenvaihdok- 22257: edellä sanottua suurempi. sia arvioidaan lähimmän viiden vuoden aikana 22258: Porotaloustiloille voitaisiin valtion avustuk- suoritettavan 200 kappaletta. Hankkeista arvi- 22259: sen ja lainan turvin rakentaa asuinrakennus ja oidaan noin 30:n kohdistuvan tilalla suoritetta- 22260: tarvittava talousrakennus taikka asianmukai- vaan rakentamiseen tai muuhun kehittämiseen 22261: sesti kunnostaa ja laajentaa olemassa oleva kuten vesihuoltotöiden ja tilustiehankkeiden 22262: vastaava rakennus. Avustus- ja lainoitustoi- toteuttamiseen. Hankkeiden kustannusarviot 22263: menpiteiden piiriin kuuluisivat myös mainittu- vaihtelevat hyvin suuresti. Pienimmät tiehank- 22264: jen rakennusten vesihuolto ja tiloille tarpeellis- keet maksavat alle kymmenentuhatta markkaa 22265: ten teiden rakentaminen. Muu tukeminen ta- ja suurimmat, lähinnä uudet asuinrakennus- 22266: pahtuisi yksinomaan lainoituksen turvin. hankkeet, noin 450 000 markkaa. Sukupolven- 22267: Paliskuntien tukeminen tapahtuisi myöntä- vaihdoksia arvioidaan suoritettavan 5-l 0 vuo- 22268: mällä avustuksia poronhoidon kannalta välttä- dessa. 22269: 1989 vp. - HE n:o 144 7 22270: 22271: Porotalouden harjoittajalle myönnettäisiin metrikustannus vaihtelee 8 000-22 000 mark- 22272: lainoja ja avustuksia myös porotalousirtaimis- kaan. 22273: ton hankkimiseen. lrtaimistohankkeita arvioi- Merkintä- ja erotusaitojen kokonaistarve vii- 22274: daan viiden lähimmän vuoden aikana tulevan den vuoden aikana on noin 80-90 kappaletta. 22275: rahoitettavaksi kaikkiaan noin 450-500 kap- Osa hankkeista olisi entisten merkintä- ja ero- 22276: paletta. tusaitojen perusparannus- ja nykyaikaistamis- 22277: Porotalouslakiehdotuksen sisältämä maan- hankkeita. Hankekohtainen kustannus vaihte- 22278: käyttö tulee rajoittumaan pelkästään lisäaluei- lee 70 000-200 000 markkaan. 22279: den muodostamiseen pienille, lähinnä tonttiin Teurastamojen kokonaistarpeen arvioidaan 22280: tai asuntotilaan kooltaan verrattaville porota- olevan viiden vuoden aikana yhteensä noin 22281: loustiloille. Muita porotalouden harjoittamisen 60-80 kappaletta. Teurastamohankkeista osa 22282: kannalta tarpeellisia alueita ja osuuksia ei sa- olisi entisten peruskorjauksia ja nykyaikaista- 22283: nottavammin tulla muodostamaan. Lisäalueita misia. Hankekohtainen kustannus vaihtelee 22284: arvioidaan muodostettavan ensimmäisen viiden 80 000-250 000 markkaan. 22285: vuoden aikana kaikkiaan 50-100 kappaletta. Tie-, sähköistys- ja vesihuoltohankkeiden 22286: Lisäalueiden keskimääräinen koko on arviolta kokonaistarpeen arvioidaan olevan viiden vuo- 22287: 70 ha, josta metsämaata olisi noin 40 ha. den aikana yhteensä noin 120 hanketta. Han- 22288: Lisäalueen keskihinta on arviolta 120 000 kekohtainen kustannus vaihtelee varsin pienis- 22289: markkaa. Alkuvuosien lisämaan tarpeesta suu- tä mittaviinkin sähköistys- ja tiehankkeisiin. 22290: rin osa voitaisiin tyydyttää jo maatilahallituk- Paliskuntien irtaimistohankinnat koostuisi- 22291: sen hallintaan maatila- tai porotilalain nojalla vat siirrettävistä sähkö- ja vesihuoltoyksiköis- 22292: hankitulla maalla. Ehdotettu maankäyttö ei tä, siirrettävistä aidoista ja teurastamoista, siir- 22293: siten sanottavasti tulisi lisäämään kehittämisra- rettävistä työmaa-asunnoista, siitosporojen 22294: haston varojen tarvetta. hankinnasta sekä porotalouden harjoittamises- 22295: Yksityisille porotalouden harjoittajille sa tarvittavasta muusta irtaimistosta. Hankin- 22296: myönnettävän rahoitustuen tarvetta on vaikea toja arvioidaan viiden vuoden jaksolla kerty- 22297: tarkasti ennakoida. Edellä ennakoitujen hank- vän yhteensä 150-200 kappaletta. Hankinta- 22298: keiden määrä- ja laajuustietojen perusteella hinnat vaihtelevat kohteesta riippuen 10 000- 22299: maatilatalouden kehittämisrahastosta myön- 150 000 markkaan. 22300: nettävään rahoitukseen arvioidaan tarvittavan Paliskunnille ei annettaisi lakiehdotuksen 22301: vuosittain varoja 5-8 miljoonaa markkaa mukaan halpakorkoisia lainoja. 22302: vuodessa, mistä avustusten osuus olisi 1,5-2,5 Paliskuntien rahoitustarve tulisi edellä mai- 22303: miljoonaa markkaa. Seuraavana viitenä vuote- nituin perustein olemaan vuosittain 5-7 mil- 22304: na rahoitustarve olisi näin yhteensä 25-40 joonaa markkaa eli viiden vuoden arvioitu 22305: miljoonaa markkaa. avustusvarojen tarve olisi siten 25-35 miljoo- 22306: naa markkaa. 22307: Porotalous ajautui vuoden 1989 aikana krii- 22308: 4.2.2. Poliskuntien tukeminen siin, joka saattaa heijastua suunnitellusta val- 22309: tion lisätuesta ja alan omista terveyttämistoi- 22310: Paliskuntien tukemisen pääpaino tulisi ole- mista huolimatta useita vuosia poronlihamark- 22311: maan poronhoidossa tarvittavien erilaisten ai- kinoille, millä saattaa olla vaikutusta ennakoi- 22312: tojen sekä teurastamoiden hankinnan avusta- tuon hankkeiden toteutukseen ja rahoitustuen 22313: misessa. kysyntään. Alkuvuosina rakennustoiminta ja 22314: Suoja-aitojen kokonaistarpeen arvioidaan sitä kautta myös rahoitustarve olisi suurin 22315: olevan lähimmän viiden vuoden aikana yhteen- paliskuntien hankkeissa. Yksityisten poromies- 22316: sä noin 1 300-1 500 kilometriä. Kilometrikus- ten hankkeet käsittäisivät lähinnä porotalou- 22317: tannus vaihtelee tällä hetkellä 6 000-10 000 teen tarvittavien rakennusten ja ammatissa tar- 22318: markkaan. vittavan irtaimiston hankkimisen rahoittami- 22319: Este-, syöttö- ja laidunaitojen kokonaistarve sen. 22320: on viiden vuoden aikana noin 800-1 000 kilo- Viisivuotiskauden jälkeen arvioidaan yksi- 22321: metriä. Noin puolet arvioidusta määrästä olisi tyisten poronomistajien ja paliskuntien valtion 22322: esteaitaa ja kolmannes syöttöaitahankkeita rahoitustarpeen muodostuvan vuodessa noin 8 22323: sekä vajaa viidennes laidunaitahankkeita. Kilo- miljoonaksi markaksi. 22324: 8 1989 vp. HE n:o 144 22325: 22326: 4.2.3. Porotalouslain rahoituksen suhde vasti pienenee sanottujen lakien mukaisen toi- 22327: muuhun porotalouden rahoittamiseen minnan ohitettua kysyntähuipun. 22328: Porotalouslain mukaiset lainat hoitomenoi- 22329: Kumottavaksi ehdotettavan porotilalain no- neen ja avustukset sekä muut menot suoritet- 22330: jalla on viime vuosina myönnetty maatilatalou- taisiin maatilatalouden kehittämisrahaston va- 22331: den kehittämisrahastosta vuosittain halpakor- roista. Niin ikään maanostoista, omaisuuden 22332: koisia lainoja noin 100 kappaletta, yhteensä hoidosta ja kunnostamisesta aiheutuvat menot 22333: noin 3,0 miljoonaa markkaa. Lisäksi porota- suoritettaisiin kyseisistä varoista. Varainkäyttö 22334: louden harjoittajille ja paliskunnille (paimento- mainittuihin tarkoituksiin tapahtuisi valtioneu- 22335: paikat) on myönnetty vuosittain rakennuspalk- voston vahvistaman rahaston varojen vuotui- 22336: kioina ja -avustuksina noin 1,0 miljoonaa sen käyttösuunnitelman puitteissa. 22337: markkaa. Viimeksi mainitut rakennuspalkkioin Porotaloutta rahoitetaan myös suoraan val- 22338: ja -avustuksin tuettavat hankkeet hoidetaan tion tulo- ja menoarviosta. Vuoden 1990 tulo- 22339: loppuun hyväksyttyjen hakemusten osalta ku- ja menoarvioesitykseen sisältyy erikseen mää- 22340: mottavan porotilalain nojalla. rärahat porotalouden edistämiseen, Paliskun- 22341: Vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon ote- tain yhdistyksen tukemiseen ja poroaitojen 22342: tusta 2,0 miljoonan markan määrärahasta po- kunnossapitoon yhteensä 7,1 miljoonaa mark- 22343: rotalouden rakennustoiminnan tukemiseen luo- kaa. 22344: vuttaisiin porotalouslain säätämisen yhteydes- Lähimmän viiden vuoden aikana arvioidaan 22345: sä. maatilatalouden kehittämisrahastonvaroja tar- 22346: Vuonna 1984 säädettyjen luontaiselinkeino- vittavan edellä tarkoitettuihin lainoihin sekä 22347: lain ja kolttalain nojalla on myös rahoitettu avustus- ja muihin tukitoimenpiteisiin noin 22348: porotalouden harjoittajia ja kolttapaliskuntia. 50-75 miljoonaa markkaa. Vuositasolla tämä 22349: Vuonna 1987 on edellä mainittujen lakien no- merkitsee noin 10-15 miljoonaa markkaa, 22350: jalla myönnetty maatilatalouden kehittämisra- josta yksityisille poronomistajille myönnettäi- 22351: hastosta avustuksia 149 kappaletta yhteensä siin noin puolet. Rahoitustuesta olisi noin puo- 22352: 12,8 miljoonan markan edestä ja halpakorkoi- let avustuksia. Jonkin verran varoja tultaisiin 22353: sia lainoja 183 kappaletta yhteensä 12,6 mil- käyttämään maan hankintaan vapaaehtoisin 22354: joonan markan edestä. Vuonna 1988 varoja on kaupoin. Lain voimassaolon loppuvuosina va- 22355: käytetty sanottuihin tarkoituksiin hieman rojen vuotuisen tarpeen arvioidaan olevan 22356: enemmän. Vuodesta 1988 lukien varojen tarve edellä todettua vähäisemmän. 22357: kuitenkin vähenee huomattavasti ja käyttö tu- 22358: lee suuntautumaan asuntoinvestoinneista tuo- 22359: tannollisiin investointeihin. 5. Muita esitykseen vaikuttavia 22360: Sanottujen lakien soveltamisalueella olevista seikkoja 22361: porotalouden harjoittajista suuri osa siirtyy tai 22362: tulee ehdotettavan porotalouslain piiriin, kuten 5.1. Esityksen suhde luontaiselinkeino- ja 22363: myös kolttapaliskunnat. Tämän perusteella ar- kolttalakiin 22364: vioidaan luontaiselinkeino- ja kohtalain mu- 22365: kaisia avustus- ja lainavaroja säästyvän noin 5 Luontaiselinkeinolain mukaisista toimenpi- 22366: miljoonaa markkaa vuodessa. teistä voi päästä osalliseksi henkilö, joka saa 22367: Huomioonottaen edellä selostetulla tavoin pääasiallisen toimeentulon luontaiselinkeino- 22368: kertyvät säästöt muissa porotalouden rahoitus- ammatin harjoittamisesta. Porotalous voi joko 22369: kanavissa porotalouslaista ei aiheudu lakisää- yksin tai yhdessä muiden luontaiselinkeinojen 22370: teistä lisärahoituksen tarvetta. Myönnettävän kanssa muodostaa pääasialliseksi toimeentu- 22371: rahoituksen määrään vaikuttavat pääasiassa loksi katsottavan elinkeinon. Säädettävän po- 22372: harkinnanvaraiset rahoitustuen mitoitusperus- rotalouslain piiriin pääsisivät vain sellaiset hen- 22373: teet ja rahoitushakemukset. Lähinnä tuotan- kilöt, jotka saavat pääasiallisen toimeentulonsa 22374: nollisten investointien ennakoidun väliaikais- porotaloudesta. Porotalouslakia voitaisiin so- 22375: kasvun mahdollisesti aiheuttama 1-4 miljoo- veltaa vain niihin luontaiselinkeinolain nojalla 22376: nan markan lisärahoitustarve ei juurikaan vai- tukea nykyisin saaviin henkilöihin, jotka täyt- 22377: kuta maatilatalouden kehittämisrahaston ko- tävät mainitun edellytyksen. 22378: konaisrahoitukseen, sillä luontaiselinkeinolain Kooltaan luontaiselinkeinotilaa suuremmat 22379: ja kohtalain mukainen rahoitustarve vastaa- tilat, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tukea 22380: 1989 vp. - HE n:o 144 9 22381: 22382: porotilalain nojalla ja joilla kuitenkin harjoite- dökset otettavaksi porotalouslakiin. Käytän- 22383: taan porotaloutta pääasiallisena toimeentulo- nössä tämä merkitsee sitä, että avustusten 22384: lähteenä, tulisivat ehdotetun porotalouslain myöntäminen paliskunnille tulisi kokonaan 22385: piiriin edellyttäen, että ne muilta osin täyttävät hoidettavaksi porotalouslain nojalla. Kohta- 22386: ehdotetun porotalouslain mukaiset vaatimuk- lain 11 § esitetään tämän mukaisesti muutetta- 22387: set. Ehdotettua lakia ei kuitenkaan sovellettaisi vaksi. 22388: luontaiselinkeinolain nojalla tuettuun hankkee- 22389: seen tai toimenpiteeseen. 22390: Porotilalain nojalla muodostetuille tai sen 5.2. Esityksen suhde maatilalakiin ja maa- 22391: nojalla tuetuille porotiloille voidaan luontais- seutuelinkeinolakiin 22392: elinkeinolain mukaista rahoitustukea myöntää 22393: tuotannollisiin rakennusinvestointeihin ja elin- Maatilalain nojalla voidaan porotaloutta tu- 22394: keinossa tarpeellisen irtaimiston hankkimiseen. kea silloin, kun porotaloutta harjoitetaan maa- 22395: Tämä tukimuoto ulotettaisiin koskemaan po- talouden ohella. Tukea on myönnetty halpa- 22396: rotiloja myös luontaiselinkeinolain eteläpuoli- korkoisin luotoin välttämättömän elottoman 22397: silla alueilla. irtaimiston ja siitosporojen hankkimiseen. 22398: Kolttalain mukaisista toimenpiteistä voi Edellä mainittuun irtaimistoon ovat kuuluneet 22399: päästä osalliseksi henkilö, joka syntyperältään maastokulkuneuvot ja siirrettävät porojen kä- 22400: on luovutetulta Petsamon alueelta Inarin kun- sittelyaidat. Siitosporojen hankinta on käsittä- 22401: taan siirtynyt koltta tai tällaisen jälkeläinen, nyt koko porokarjan tai yksittäisten siitosporo- 22402: jonka isovanhemmista ainakin joku on synty- jen hankinnan. Muuta elinkeinotukea ei maati- 22403: peräinen koltta. Sanotun lain mukaista tukea lalain nojalla myönnetä porotalouteen. 22404: voi saada koltta-alueelia kohtatilan tai siihen Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoimin- 22405: verrattavan tilan hankkimiseen, asunto-olojen nan edistämisestä annetun lain (1031/86) nojal- 22406: parantamiseen, tuotannossa tarvittavien raken- la voidaan tukea muun muassa maatalouden 22407: nusten ja laitteiden sekä tarpeellisen irtaimis- erikoisaloja, eräitä alkutuotantoaloja ja näihin 22408: ton hankkimiseen. Tukimuodot ovat lähes sa- aloihin liittyviä tai niitä täydentäviä yritystoi- 22409: mat kuin edellä selostetussa luontaiselinkeino- mintoja sekä erilaisia työliikkeitä, kun niitä 22410: laissakin. Koltta-alueella olevat kolttien omis- harjoitetaan alkutuotannon yhteydessä. Varsi- 22411: tamat porotilat rahoitetaan nykyisin, kuten naista maa- ja metsätaloutta sekä porotaloutta 22412: edellä on selostettu, pääsääntöisesti luontais- ei katsota sanotussa laissa tarkoitetuksi alku- 22413: elinkeinolain mukaisin tukitoimin. tuotannoksi, jota voitaisiin sellaisenaan tukea. 22414: Luontaiselinkeinolaista poiketen kohtalain Sen sijaan niihin liittyvää ja niitä täydentävää 22415: nojalla voidaan tukea koltta-alueen paliskuntia jatkojalostus- tai muuta yritystoimintaa voi- 22416: poronhoidon kannalta tarpeellisten kenttäteu- daan tukea maaseutuelinkeinolain mukaisin 22417: rastamoiden sekä syöttö- ja erotusaitojen sekä avustuksin ja lainoin. 22418: niille johtavien teiden rakentamisesta ja perus- 22419: parantamisesta aiheutuvissa kustannuksissa 22420: myöntämällä avustuksia sanottuihin hankkei- 5.3. Porotilalain nojalla tukea saaneet tilat 22421: siin. Avustukset voidaan myöntää asianomai- 22422: sesta paliskunnasta kolttien omistamien poro- Lukuun ottamatta tuotantorakennuksia ja 22423: jen suhteessa. Niissä paliskunnissa, joissa sa- porotalousammatissa tarvittavaa irtaimiston 22424: notusta syystä avustusprosentti on jäänyt al- hankintaa koskevia lainoja ja avustuksia tuet- 22425: haiseksi, on paliskuntien rakennustoimintaa taisiin porotilalain nojalla tukea saaneita tiloja 22426: tuettu lisäksi valtion tulo- ja menoarviossa maatilalain mukaisesti. Nämä tilat voisivat saa- 22427: patiskuntien tukemiseen varatusta määrärahas- da tukea maatilalain mukaisesti siinäkin ta- 22428: ta. pauksessa, että tila ei suuruudeltaan vastaisi 22429: Patiskuntien rakennus- ja laite- sekä irtai- maatilalain nojalla tuettavan tilan vähimmäis- 22430: mistohankintojen tukemisesta ehdotetaan sää- kokoa. 22431: 22432: 22433: 22434: 22435: 2 3810700 22436: 10 1989 vp. - HE n:o 144 22437: 22438: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 22439: 22440: 22441: 1. Lakiehdotusten perustelut Sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka saavat 22442: osan toimeentulostaan muusta kuin porotalou- 22443: 1.1. Porotalouslaki desta, saattaa kysymys tukemisen tarkoituk- 22444: senmukaisuudesta usein muodostua vaikeasti 22445: 1 luku. Yleiset säännökset ratkaistavaksi. Tämän vuoksi pykälän 2 mo- 22446: menttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka 22447: mukaan lain mukaisista toimenpiteistä ei voisi 22448: 1 §. Lain tarkoitus. Pykälässä olisi yleisluon- päästä osalliseksi sellainen henkilö, jonka omat 22449: teisesti lueteltu porotalouslain nojalla suoritet- 22450: ja puolison muusta kuin luontaiselinkeinolaissa 22451: tavat toimenpiteet. 22452: tarkoitetun ammatin harjoittamisesta saadut 22453: 2 §. Soveltamisalue. Lakia sovellettaisiin po- tulot ovat valtioneuvoston vahvistamaa mää- 22454: ronhoitolaissa tarkoitetulla poronhoitoalueella. rää suuremmat. Säännöstä sovellettaessa kysy- 22455: Soveltamisalue olisi sama kuin voimassa ole- myksessä olisivat bruttotulot riippumatta sitä, 22456: van porotilalain. ovatko ne tuloveron alaisia vai eivät. Puolisoi- 22457: 3 §. Tuen saamisen henkilökohtaiset edelly- den kyseiset tulot laskettaisiin yhteen. 22458: tykset. Lakiehdotuksen mukaan porotalouslain Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä- 22459: mukaisista toimenpiteistä voisi päästä osalli- väksi, että niin sanotussa avoliitossa jatkuvasti 22460: seksi henkilö, joka saa pääasiallisen toimeentu- asuvat henkilöt, jotka ovat aikaisemmin olleet 22461: lonsa porotaloudesta. Tästä säädettäisiin tar- keskenään avioliitossa tai joilla on yhteinen 22462: kemmin asetuksella. Tarkoituksena on katsoa lapsi, rinnastettaisiin aviopuolisoihin. 22463: henkilön saavan pääasiallisen toimeentulonsa 4 §. Etuuksien antaminen useille yhteisesti. 22464: porotaloudesta silloin, kun hänen omistukses- Pykälässä säädettäisiin lain mukaisten etuuk- 22465: saan on vähintään 56 lukuporoa. Tätä pienem- sien antamisesta useille henkilöille yhteisesti. 22466: pi määrä voitaisiin korvata osittain paliskun- Säännös on asiallisesti samansisältöinen kuin 22467: nalle tehdyillä työpäivillä, joina pidettäisiin maatilalain vastaava säännös, kuitenkin niin, 22468: myös tarhaus- ja paimentotyöpäiviä. Tarkoitus että aviopuolisoiden ohella myös 3 §:n 3 mo- 22469: on myös, että henkilö perheineen saa paikka- mentissa tarkoitetut avioliitonomaisissa olo- 22470: kunnalla asuen koko toimeentulonsa, mikä suhteissa elävät henkilöt katsottaisiin etuuksia 22471: edellyttää, että myös se osa toimeentulosta, annettaessa yhdeksi henkilöksi. 22472: jota ei saada porotalousammatista, on ilman 5 §. Työttömyyskorvauksen rajoittaminen. 22473: työttömyyskorvauksia ja vastaavia yhteiskun- Yleisperustelujen kohtaan 2.2. viitaten ehdote- 22474: nan erityistukitoimenpiteitä yleensä turvattu. taan 1 momentissa säädettäväksi, ettei porota- 22475: Paitsi vähintään pääasiallisen toimeentulon louslain nojalla rakennusavustusta asuinraken- 22476: saamista porotaloudesta edellytetään pykälän 1 nuksen rakentamista, laajentamista tai perus- 22477: momentin mukaan myös, että henkilö iältään, korjaamista varten saaneille henkilöille voitaisi 22478: taloudelliselta asemaltaan, olosuhteiltaan sekä viitenä vuotena sanotun etuuden myöntämises- 22479: henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan on sellai- tä lukien antaa työttömyysturvalain mukaista 22480: nen, että hänen tukemistaan on pidettävä tar- työttömyyskorvausta. Kun sanottu rajoitus voi 22481: koituksenmukaisena. Tarkemmat määräykset poikkeuksellisten sääolosuhteiden ja muiden 22482: mainituista seikoista annettaisiin niin ikään luonnonolojen vaihteluiden johdosta muodos- 22483: asetuksella. Tarkoituksena on katsoa henkilön tua liian ankaraksi, ehdotetaan pykälän 2 mo- 22484: olevan taloudelliselta asemaltaan sellainen, että mentiksi otettavaksi säännös, jonka nojalla 22485: hänen tukemistaan on pidettävä tarkoituksen- valtioneuvosto voisi, milloin siihen on maini- 22486: mukaisena, jollei hänellä ilmeisesti ole tarvitta- tunlaista tai muuta erityistä aihetta, myöntää 22487: via käyttövaroja kysymyksessä olevan omai- tiettyinä aikoina poikkeuksia 1 momentin 22488: suuden tai suunnitellun työn suorittamista var- säännöksestä. Vastaavanlainen säännös sisäl- 22489: ten eikä hän voi hankkia varoja mahdollisia tyy myös luontaiselinkeinolakiin. 22490: pääomiaan haitallisesti vähentämättä. Asetuk- 6 §. Porotaloustila. Pykälässä on määritelty 22491: sella on tarkoitus säätää, että alaikäinen henki- porotaloustilan käsite. Porotaloustilalla tarkoi- 22492: lö voisi päästä lain mukaisista toimenpiteistä tettaisiin yhden tai useamman samalle omista- 22493: osalliseksi vain erityisistä syistä. jalle kuuluvan porotalouden harjoittamiseen 22494: 1989 vp. - HE n:o 144 11 22495: 22496: soveltuvan tilan tai tilanosan muodostamaa desta hankkia maa- ja metsätalousmaata anne- 22497: kokonaisuutta. Porotaloustilana voitaisiin pi- tun lain (391178) nojalla. 22498: tää myös rakennuskelpoista tonttia. Porota- 9 §. Ostomenettely. Hankittaessa maata os- 22499: loustilan tulisi siten käsittää vähintään niin tamalla tai vaihtamalla noudatettaisiin soveltu- 22500: suuri tonttimaa kuin asianomaisen kunnan ra- vin osin maatilalain 12, 13, 15 ja 16 §:n sään- 22501: kennuskaavassa tai rakennusjärjestyksessä ra- nöksiä. Ostoista päättäisi kuitenkin aina asian- 22502: kennuspaikalta edellytetään. Tilanosalla tar- omainen maatalouspiiri, kun maatilalain mu- 22503: koitettaisiin tilan määräosaa ja määräalaa. kaisista ostoista päättää osaksi maatalouspiiri 22504: 7 §.Soveltamisalaa koskevat rajaukset. Kos- ja osaksi maatilahallitus. Sen sijaan harvoin 22505: ka olennaisen osan toimeentulostaan viljelijälle kysymykseen tulevien vaihtojen osalta ratkai- 22506: antavien maatilojen tukemisen tulisi porota- suvallan tulisi kuulua maatilahallitukselle. 22507: louslainkin soveltamisalueella tapahtua maati- 10 §.Maan käyttäminen. Maan käyttäminen 22508: lalain nojalla, ehdotetaan, ettei porotalousla- tapahtuisi antamalla porotaloustiloihin lisäalu- 22509: kia sovelleta sellaisiin henkilöihin, joiden omis- eita sekä muita porotalousammatin harjoitta- 22510: tamilla tai hallitsemilla maatiloilla harjoitetta- misen kannalta tarpeellisia alueita, osuuksia ja 22511: va varsinainen tai erikoismaatalous vaatii kes- oikeuksia. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan 22512: kimäärin suuremman työpanoksen kuin 1 000 säännöksessä sellaisia tilusjärjestelyluonteisia 22513: miestyötuntia vuodessa. Esimerkiksi lypsykar- pienehköjä alueita samoin kuin vesialueosuuk- 22514: jataloutta harjoitettaessa tällaisena voitaisiin sia ja rasiteoikeuksia, joita ei pidetä varsinaisi- 22515: pitää 7-8 lypsylehmän maatilaa. na lisäalueina. Jotta lisäaluetta voitaisiin antaa 22516: Kun porotalouslain soveltamisalueella olisi myös tilaksi muodostamattorniin tilan määrä- 22517: edelleen mahdollista saada tukea porotalouden aloihin ja kirjallisella sopimusjaolla hallittaviin 22518: harjoittamiseen muunkin kuin porotalouslain tilan määräosiin, ehdotetaan pykälään otetta- 22519: nojalla, ehdotetaan pykälän 2 momentissa sel- vaksi tätä tarkoittava säännös. Sen sijaan sel- 22520: vyyden vuoksi säädettäväksi, että lakia ei so- laiseen määräosaan, jota vastaava tilusala on 22521: vellettaisi hankkeeseen tai toimenpiteeseen, jo- sanotuin tavoin määrittelemättä, ei lisäalueen 22522: ta on tuettu luontaiselinkeinolain tai kohtalain liittämistä voida pitää perusteltuna. 22523: nojalla. Pykälän 2 momentin mukaan lisäaluetta voi- 22524: Yleisperustelujen kohtaan 5 viitaten ehdote- taisiin antaa niin paljon, että hakijan metsän 22525: taan pykälän 3 momentissa säädettäväksi, että vuotuinen puuntuotto on kestävää hakkuu- 22526: lakiehdotuksen 20 §:n 2 momentissa mainituin määrää soveltaen enintään 75 kiintokuutiomet- 22527: poikkeuksin ei porotalouslain mukaisia toi- riä. 22528: menpiteitä saa kohdistaa porotilalaissa (590/ 11 §. Maan käyttäminen muihin tarkoituk- 22529: 69) tarkoitetun porotilan tai sanotun lain 8 §:n siin. Mikäli porotalouslain tarkoituksiin han- 22530: 2 momentissa tarkoitetun tilan taikka tilan, kittua omaisuutta ei tarvita sanotun lain tar- 22531: jota varten on annettu mainitun lain 19 tai koituksiin, tulisi se voida käyttää maatilalain 22532: 20 §:n mukainen rakennus- tai lisärakennus- tarkoituksiin taikka käyttää muihin tarkoituk- 22533: palkkio, omistajan tai haltijan hyväksi. siin noudattaen, mitä oikeudesta luovuttaa val- 22534: tion maaomaisuutta ja tuloatuottavia oikeuk- 22535: sia annetussa laissa (687178) on säädetty. 22536: 2 luku. Maan hankkiminen ja käyttäminen 12 §. Käyttösuunnitelmatoimitus. Hankitus- 22537: ta maasta laadittaisiin maatilalain 9 §:ssä tar- 22538: 8 §. Maan hankkiminen. Porotalouslain tar- koitetun suunnittelutoimikunnan toimesta 22539: koituksiin ehdotetaan hankittavaksi maata os- käyttösuunnitelma, mikä tapahtuisi sanotun 22540: tamalla sitä maatilahallituksen hallintaan ja lain vastaavan järjestelmän tapaan erityisessä 22541: vaihtamalla maatilahallituksen hallinnassa ole- käyttösuunnitelmatoimituksessa. Käyttösuun- 22542: vaa maata. Sen sijaan siirto metsähallituksen nitelman laatimista koskevan määräyksen an- 22543: hallinnasta olevasta valtion maasta ei tulisi taisi pääsääntöisesti maatalouspiiri. Kun kysy- 22544: maanhankintamuotona kysymykseen. Pykäläs- mys on maatilalain tarkoituksiin hankitusta 22545: sä ehdotetaan lisäksi säädettäväksi, että lain maasta, on mahdollista, että lisäaluetta hae- 22546: tarkoituksiin voitaisiin käyttää myös porotila- taan sekä maatilalain että porotalouslain nojal- 22547: lain sekä maatilalain tarkoituksiin hankittua la. Tämän vuoksi ehdotetaan pykälän 1 mo- 22548: maata, viimeksi mainittua ei kuitenkaan siinä mentissa säädettäväksi, että käyttösuunnitel- 22549: tapauksessa, että maata olisi hankittu oikeu- mamääräyksen antaisi tällöin maatilahallitus. 22550: 12 1989 vp. - HE n:o 144 22551: 22552: Jotta esimerkiksi vähäisiä alueita tai sellaisia tävän lain tarkoituksena on yksinomaan poro- 22553: alueita, joissa hakijoina esiintyy vain yksi hen- talouden tukeminen, ei viimeksi mainittuja lai- 22554: kilö, koskevat käyttösuunnitelmat voitaisiin nalajeja, jotka kohdistuvat lähinnä maatilata- 22555: laatia ilman suunnittelutoimikuntaa, ehdote- louteen, ole tarpeen sisällyttää ehdotettavan 22556: taan pykälän 2 momentissa säädettäväksi mah- lain piiriin. 22557: dollisuus mainitunlaiseen menettelyyn. Käyttö- Lainojen myöntäminen tapahtuisi maatilata- 22558: suunnitelman laatimista koskevasta menettelys- louden kehittämisrahaston varoista luottolai- 22559: tä ehdotetaan säädettäväksi niin ikään tarkem- tosten välityksellä samalla tavoin kuin maatila- 22560: min asetuksella. lainkin nojalla sanotuista varoista annettavat 22561: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä- lainat. 22562: väksi, että 1 momentissa tarkoitettua käyttö- 19 §. Avustukset. Avustusta ehdotetaan 22563: suunnitelmaa laadittaessa on maatilalain 9 §:n myönnettäväksi porotalouden harjoittamisen 22564: 1 momentissa tarkoitetuista kunnanvaltuuston kannalta tarpeellisten talousrakennusten sekä 22565: suunnittelutoimikuntaan valitsemista jäsenistä asuinrakennusten rakentamista, laajentamista 22566: vähintään yhden oltava saamelaissyntyinen, ja peruskorjaamista varten (rakennusavustus), 22567: milloin käyttösuunnitelma koskee Enontekiön, salaojittamista varten (salaojitusavustus), tei- 22568: Inarin, Utsjoen tai Sodankylän kunnassa ole- den tekemistä varten (tientekoavustus), veden- 22569: vaa maata. Sanottu koskisi myös hänen vara- hankinta- ja viemäröintilaitteiden rakentamista 22570: miestään. Muissa kunnissa olevaa maata kos- varten (vesihuoltoavustus) ja porotalousamma- 22571: kevaa käyttösuunnitelmaa laadittaessa ei suun- tissa tarvittavan irtaimiston hankkimista varten 22572: nittelutoimikunnassa ole tarpeen olla saame- (irtaimistoavustus). 22573: laisedustajaa, koska ne eivät ole varsinaista Avustukset myönnettäisiin maatilatalouden 22574: saamelaisten asuma-aluetta. kehittämisrahaston varoista. Avustuksen 22575: 13 §. Käyttösuunnitelman sisältö. Pykälä myöntämisestä päättäminen kuuluisi pykälän 2 22576: vastaa asiasisällöltään maatilalain ja luontais- momentin mukaan maatalouspiirille. 22577: elinkeinolain vastaavia säännöksiä. 20 §. Lainoin ja avustuksin tuettavat tilat. 22578: 14 §. Omaisuuden hinta. Lisäalueista ja Pykälän 1 momentin mukaan maanostolainaa 22579: muista alueista samoin kuin osuuksista ja oi- ei saisi myöntää tilan tai alueen hankkimista 22580: keuksista ehdotetaan maan saajalta perittäväk- varten, jos tilan tai, mikäli on kysymys lisäalu- 22581: si maatilalaissa ja luontaiselinkeinolaissa een hankkimisesta, muodostuvan tilan metsän 22582: omaksutun periaatteen mukaisesti se paikka- vuotuinen puuntuotto kestävää hakkuumäärää 22583: kunnan käypä hinta, mikä omaisuudella on soveltaen ylittää 75 kiintokuutiometriä. Muita- 22584: katsottava olevan siihen tarkoitukseen käytet- kaan porotalouslain mukaisia etuuksia ei saisi 22585: tynä, johon se luovutetaan. antaa sanottua suurempaa tilaa varten. 22586: 15 §. Käyttösuunnitelman vahvistaminen. Yleisperustelujen kohtaan 5 viitaten ehdote- 22587: Pykälä sisältää säännökset käyttösuunnitelman taan pykälän 2 momentissa säädettäväksi, että 22588: vahvistamismenettelystä. Menettely vastaa 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tiloja varten 22589: luontaiselinkeinolaissa säädettyä menettelyä. voitaisiin myöntää 18 §:n 1 momentin 3 koh- 22590: 16 §. Maanmittaustoimitukset. Pykälä sisäl- dassa tarkoitettua rakentamislainaa ja 8 koh- 22591: tää viittauksen maatilalain 28 sekä 30-34 §:än dassa tarkoitettua irtaimistolainaa sekä 19 §:n 22592: säännöksen maankäyttötoimenpiteiden johdos- 1 momentissa tarkoitetuista avustuksista irtai- 22593: ta tarpeellisista maanmittaustoimituksista ja mistoavustusta samoin kuin rakennusavustusta 22594: eräistä niihin liittyvistä seikoista. muuhun kuin asuinrakennustyöhön. 22595: 17 §. Myyminen. Myynteihin liittyvien eri 22596: toimenpiteiden ja panttioikeuksien suhteen 22597: noudatettaisiin soveltuvin osin maatilalain 4 luku. Luotto- ja avustusehdot 22598: 43-48 §:n säännöksiä. 22599: 21 §. Myyntihinnat. Lisäalueen myyntihin- 22600: nan takaisinmaksuajaksi ehdotetaan vähintään 22601: 3 luku. Lainat ja avustukset seitsemän ja enintään 20 vuotta sekä vuotui- 22602: seksi koroksi kolme prosenttia. Korko vastaisi 22603: 18 §. Lainat. Pykälässä luetellut lainalajit kysymyksessä olevalla alueella maatilalain mu- 22604: ovat samat kuin maatilalain lainalajit lukuun kaisissa maanosto- ja sisarosuuslainoissa nou- 22605: ottamatta turvetuotantolainaa. Koska säädet- datettavaa korkoa. Maatilalain periaatteiden 22606: 1989 vp. - HE n:o 144 13 22607: 22608: mukaisesti ehdotetaan myös 10 §:ssä tarkoitet- kiinnityslainoista yleisesti perittävän koron 22609: tujen porotalousammatin harjoittamisen kan- suuruiseksi. 22610: nalta tarpeellisten muiden alueiden sekä osuuk- 25 §. Rakennuspaikalla suoritettavat tarkas- 22611: sien ja oikeuksien myyntihintojen maksuajaksi tukset. Rakentamis- ja asuntolainojen sekä 22612: enintään viisi vuotta sekä niiden vuotuiseksi vastaavien avustusten käytön valvomiseksi ja 22613: koroksi kahdeksan prosenttia. maksamisen edellytysten toteamiseksi suoritet- 22614: Se osa myyntihinnasta, jota ei annettaisi tavat tarkastukset tapahtuisivat maatilalain 61 22615: säännönmukaisin maksuehdoin velaksi, olisi ja 62 §:n mukaisesti. Maatilalain 63 §:n mu- 22616: maksettava kauppakirjaa allekirjoitettaessa tai kaisesti ei rakennuttajalta saisi rakennustyön 22617: enintään viiden vuoden määräajassa kaupante- valvonnasta periä rakennuslain 136 §:ssä tar- 22618: kopäivästä lukien. Mikäli sanottua myyntihin- koitettuja tai muita maksuja lukuun ottamatta 22619: nan osaa ei olisi maksettava kauppakirjaa alle- rakennusluvan sekä sitä varten suoritettavan 22620: kirjoitettaessa, perittäisiin siitä vuotuista kor- piirustusten ja rakennuspaikan tarkastuksen 22621: koa kahdeksan prosenttia. osalta perittäväksi vahvistettua maksua. 22622: 22 §. Lainaehdot. Maanosto- ja sisarosuus- 26 §. Avustukset. Avustusten prosentuaali- 22623: lainojen takaisinmaksuajaksi ehdotetaan sista enimmäismääristä ehdotetaan säädettä- 22624: myyntihintojen tapaan vähintään seitsemän ja väksi tarkemmin asetuksella, huomioon ot- 22625: enintään 20 vuotta sekä vuotuiseksi koroksi taen, että avustus saisi olla enintään 40 pro- 22626: kolme prosenttia. Näitä lainoja voitaisiin senttia, tienteko- ja vesihuoltotöiden osalta 22627: myöntää enintään 85 prosenttia asianomaisen kuitenkin enintään 60 prosenttia, hyväksyttä- 22628: omaisuuden luovutushinnasta. vistä kustannuksista. Milloin avustuksen ohella 22629: myönnettäisiin myös lainaa, tulisi avustuksen 22630: Rakentamis-, asunto-, perusparannus-, tie-, ja lainan yhteismäärän voida kattaa mainitut 22631: vesihuolto-, irtaimisto- ja sähköistämislainojen hankkeen hyväksyttävät kustannukset koko- 22632: prosentuaalisista enimmäismääristä, takaisin- naisuudessaankin. 22633: maksuajoista ja koroista olisi voimassa, mitä Avustusten mahdollisessa takaisinperimises- 22634: mainituista seikoista on maatilalaissa samalla sä ehdotetaan soveltuvin osin noudatettavaksi 22635: alueella myönnettävien vastaavien lainojen maatilalain 77 §:n 1 momentin säännöstä. 22636: osalta säädetty. Maatilalain mukaisten lainojen Maatalouspiiri voisi siten velvoittaa avustuksen 22637: prosentuaaliset enimmäismäärät ovat tie- ja saajan tai hänen oikeudenomistajansa suoritta- 22638: irtaimistolainoilla 60, asuntolainoilla 60 sekä maan avustus kokonaan tai osittain takaisin 22639: vesihuolto- ja sähköistämislainoilla 75 prosent- valtiolle, jos avustuksen kohteena olevaa työtä 22640: tia. Pisin takaisinmaksuaika on asuntolainoilla ei suoritettaisi asetuksella säädettävässä määrä- 22641: pidennyksineen 25, rakentamis- ja vesihuolto- ajassa. 22642: lainoilla 20, tie- ja sähköistämislainoilla 10 Kysymyksessä olevan pykälän 3 momentin 22643: sekä irtaimistolainoilla viisi vuotta. Kaikkien mukaan ei oikeutta porotalouslain mukaiseen 22644: edellä mainittujen lainojen vuotuinen korko avustukseen saisi ulosmitata. Vastaavanlainen 22645: olisi maatilalain mukaisesti kyseisellä alueella säännös on maatilalain 77 §:n 3 momentissa ja 22646: kolme prosenttia. luontaiselinkeinolain 33 §:n 3 momentissa. 22647: 23 §. Muut /uottoehdot. Myyntihintojen ja 22648: lainojen muiden kuin edellä jo selostettujen 22649: luottoehtojen sekä lainoista luottolaitoksille 5 luku. Paliskuntien tukeminen 22650: suoritettavien hoitopalkkioiden ja lainojen val- 22651: vonnan samoin kuin muidenkin lainoitusta ja Yleistä 22652: myyntihintoja koskevien seikkojen suhteen eh- 22653: dotetaan soveltuvin osin noudatettavaksi, mitä Pääosa paliskuntia koskevista tukitoimenpi- 22654: maatilalaissa on vastaavista lainoista ja myyn- teistä liittyy nykyisin poronhoitotyössä tarvit- 22655: tihinnoista säädetty. tavien erilaisten rakennusten ja rakenneimien 22656: 24 §. Luottojen koron korottaminen. Pykä- sekä niihin liittyvien laitteiden hankkimisen 22657: lässä ehdotetaan maatilalain 69 §:ssä säädetyn tukemiseen. Tukitoimenpiteitä tulisi tämän li- 22658: mukaisesti, että lisäalueen myyntihinnan sekä säksi suunnata poronhoitotöiden suorittamises- 22659: muiden lainojen kuin irtaimistolainojen vuo- sa tarpeellisten liikutettavien rakenneimien ja 22660: tuinen korko voitaisiin lailla korottaa enintään laitteiden sekä muun välttämättömän irtaimis- 22661: vastaaviin tarkoituksiin annetuista ensisijaisista ton hankkimiseen. Rakennukset ja rakenne!- 22662: 14 1989 vp. - HE n:o 144 22663: 22664: mat tulisivat pääsääntöisesti sijoitettaviksi val- Paliskuntia on tuettu syöttöaitojen rakenta- 22665: tion maalle. mis- ja peruskorjaushankkeiden toteuttamises- 22666: 27 §. Rakennustöiden tukeminen. Pykälän 1 sa vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon 22667: momentin nojalla paliskunnille myönnettäisiin porotalouden rakennustoimintaan otetuilla 22668: tukea seuraavassa selostettavien rakentamistöi- määrärahoilla. Avustus on voinut olla enintään 22669: den kustannuksiin. 80 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. 22670: 22671: 22672: Esteaidat Laidunaidat 22673: Paliskuntien rajoille rakennettujen esteaito- Porolaidunten suunnitelmallinen käyttö on 22674: jen tarkoituksena on estää porojen kulkeutu- mahdollista toteuttaa jakamalla paliskunnan 22675: minen paliskunnasta toiseen. Samalla aidat alue eri aikoina käytettäviin laiduntamisaluei- 22676: palvelevat poronhoitotyötä porojen laidunta- siin eli lohkoihin. Laidunkierron toteuttaminen 22677: mis- ja kokoamisvaiheissa. Esteaitojen raken- säästäisi parhaiten sopivat laidunalueet käytet- 22678: tamisesta ja kunnossapitämisestä vastaavat ne täväksi talvisaikaan. Hyvistä talvilaidunalueis- 22679: paliskunnat, joiden rajalle aita on rakennettu ta on useimmissa paliskunnissa puutetta sil- 22680: tai tulee rakennettavaksi. Rakentamiseen on loin, kun porot palkivat myös sulan maan 22681: aiemmin saatu työllisyysperusteisia määräraho- aika~n talvikäyttöön tarkoitetuilla alueilla. 22682: ja. Nykyisin rahoittaminen tapahtuu pääasias- Laidunlohkot eristetään toisistaan rakennetta- 22683: sa vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon vin laidunaidoin. 22684: porotalouden rakennustoimintaan otetuilla Paliskuntia on tuettu laidunaitojen rakenta- 22685: määrärahoilla. Avustus on voinut olla enintään mis- ja peruskorjaushankkeissa vuosittain val- 22686: 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. tion tulo- ja menoarvioon porotalouden raken- 22687: nustoimintaan otetuilla määrärahoilla. Avustus 22688: on voinut olla enintään 80 prosenttia hyväksy- 22689: Merkintä- ja erotusaidat tyistä kustannuksista. 22690: Porojen hoito- ja erottelutyöt suoritetaan 22691: näitä tarkoituksia varten rakennetuissa mer- 22692: kintä- ja erotusaitauksissa. Aidat on yleensä Suoja-aidat 22693: rakennettu niin, että ne palvelevat sijoituspalis- 22694: kuntaa. Suunnitelmallisella sijoittelulla olisi Paroista aiheutuvien viljelyvahinkojen en- 22695: joissakin paliskunnissa mahdollisuuksia myös nalta ehkäisyyn on käytetty yksinomaan vilje- 22696: yhteistoimintaan aitojen rakentamishankkeis- lysten suojaksi rakennettuja aitoja. Suoja- 22697: sa. Tällöin saavutettaisiin käyttöasteen nousu aidan rakentamiskustannukset on jaettu eteläi- 22698: ja kustannusten halpeneminen. sellä poronhaitaalueella siitä saadun hyödyn 22699: Paliskuntia on tuettu aitojen rakentamis- ja suhteessa porotalouden ja maanomistajan vä- 22700: peruskorjaushankkeissa vuosittain valtion tulo- lillä. Lähinnä saamelaisten kotiseutualueella 22701: ja menoarvioon porotalouden rakennustoimin- suojaamisesta aiheutuneet kustannukset on ja- 22702: taan otetuilla määrärahoilla. Avustus on voi- ettu puoliksi porotalouden ja maanomistajan 22703: nut kattaa hyväksyttävistä kustannuksista kesken. 22704: enintään 80 prosenttia. Porot aiheuttavat kuitenkin jonkin verran 22705: vahinkoja myös asutustaajamissa tai niiden 22706: välittömässä läheisyydessä. Tällaiset vahingot 22707: Syöttöaidat voitaisiin parhaiten estää toteuttamalla suunni- 22708: telmallinen laidunkierto sekä rakentamalla taa- 22709: Syöttöaitojen tarkoituksena on tehostaa po- jamien suojaksi suoja-aidat. 22710: ronhoitotöitä porojen kokoamis- ja käsittely- Suoja-aitojen rakentamisvelvollisuus mää- 22711: vaiheissa. Niissä voidaan pitää poroja useita räytyy poronhoitolain mukaisesti. Ehdotetta- 22712: päiviä ja vähäisellä lisäruokinnalla pitkähköjä van porotalouslain mukaan suoja-aitojen ra- 22713: aikoja odottamassa porojen käsittelyä. Syöttö- kentamiseen voitaisiin myöntää paliskunnalle 22714: aidat on yleensä sijoitettu merkintä- ja erotus- avustusta enintään 80 prosenttia hyväksyttävis- 22715: aidan yhteyteen. tä kustannuksista. 22716: 1989 vp. - HE n:o 144 15 22717: 22718: Teurastamot Siirrettävä sähkö- ja vesihuoltoyksikkö. 22719: Etenkin sellaisille pienille kesämerkintäaidoille, 22720: Porojen teurastamoiden vaatimustaso on vii- erotuspaikoille ja teurastamoille, joihin ei ole 22721: me vuosina kasvanut. Osittain tähän on vai- mahdollista saada verkkovirtaa, tulisi palis- 22722: kuttanut myös se, että lihaa on pyritty viemään kunnalla olla mahdollisuus hankkia siirrettävä 22723: läntiseen Eurooppaan, jossa teurastamoilla on aggregaatti-vesihuoltoyksikkö. Yksikkö mah- 22724: Suomea tiukemmat vaatimukset. Vientiteuras- dollistaisi siirrettävillä erotusaidoilla ja teuras- 22725: tamoja on tähän mennessä rakennettu kaksi, tamoilla valaistuksen ja teurastuksessa tarpeel- 22726: joista toinen Kemi-Sompion paliskunnalle Nal- lisen vedensaannin. Myös yksistään sähköä 22727: tioon ja toinen Hammastunturin ja Sallivaaran tuottavan siirrettävän yksikön hankinta voisi 22728: paliskuntien yhteisenä teurastamona Hirvassal- tulla kysymykseen. 22729: melle. Nämä teurastamot varastoineen ovat Siirrettävät aidat ja teurastamot. Kiinteästi 22730: korkeatasoisia, ja niissä voidaan käsitellä päi- rakennettujen erotus- ja merkintäaitojen sekä 22731: vittäin suuria poromääriä. Myös työntekijöi- teurastamoiden lisäksi paliskunnalla tulisi olla 22732: den työolosuhdevaatimuksissa tapahtuneet mahdollisuus hankkia porojen käsittelemisessä 22733: muutokset ja lihantarkastamisessa sekä säily- tarpeelliset siirrettävät aidat ja teurastamot. 22734: tyksessä noudatettavat määräykset ovat vaikut- Näitä käytetään alueilla, joihin ei ole kannatta- 22735: taneet teurastamoiden vaatimustason nostami- vaa rakentaa kiinteitä porojen käsittelyaitoja 22736: seen. tai teurastamoa. 22737: Teurastamoiden suunnitelmallinen sijoitta- Siirrettävät työmaa-asunnot. Poronhoitotöi- 22738: minen mahdollistaisi eräiden paliskuntien osal- den suorittamista varten kiinteästi rakennettu- 22739: ta yhteiskäytön. Tällöin rakentamis- ja kun- jen työmaa-asuntojen täydentäjänä paliskun- 22740: nossapitokustannukset muodostuisivai teuras- nalla tulisi olla mahdollisuus hankkia siirrettä- 22741: tamon rakentamisessa nykyistä kohtuullisem- viä asuntokäyttöön tarkoitettuja työpaikka- 22742: miksi. Samalla saataisiin nykyiseen verrattuna asuntoja. Näitä käytettäisiin poronhoitotöissä 22743: selvä käyttöasteen lisäys. Teurastamoiden ra- niillä alueilla, joihin ei ole tarkoituksenmukais- 22744: kentamiseen ja peruskorjaamiseen paliskunnat ta rakentaa kiinteitä työmaa-asuntoja niiden 22745: ovat saaneet vuosittain valtion tulo- ja menoar- vähäisen käytön takia. 22746: vioon porotalouden tukemistoimintaan osoitei- Siitosporojen hankinta. Porojen jalostustoi- 22747: tuja määrärahoja. Avustus on voinut olla enin- minnan edistämiseksi tulisi paliskunnilla olla 22748: tään 80 prosenttia hyväksytyistä rakentamis- riittävät rahoitukselliset edellytykset siitosporo- 22749: kustannuksista. jen hankkimiseen. Siitosporojen hankinnalla 22750: Pykälän 1 momentissa teurastamoilla tarkoi- voidaan estää karjojen sukusiitoksesta aiheutu- 22751: tettaisiin kiinteitä teurastamoita, jollaisina pi- va taantuminen. Lisäksi hyvien siitosporojen 22752: dettäisiin myös pysyviä teurastuspaikkoja. avulla voidaan karja jalostaa tuottavammaksi. 22753: Pykälän 2 momentin mukaan paliskunnille Muun irtaimiston hankinta. Jotta esimerkik- 22754: voitaisiin myöntää avustusta myös erotusai- si tietotekniikan käyttöönotto ja muu tekninen 22755: doille ja teurastamoille johtavien teiden raken- kehitys voitaisiin jatkossa riittävästi hyödyntää 22756: tamiskustannuksiin sekä teurastamoissa tarvit- myös porotaloudessa, ehdotetaan 1 momentis- 22757: tavien vedenhankinta- ja viemäröintilaitteiden sa säädettäväksi, että avustusta voitaisiin lisäk- 22758: hankkimiskustannuksiin. Paliskunnille voitai- si myöntää muunkin kuin edellä mainitun po- 22759: siin myöntää avustusta myös sähköistämistöi- ronhoidon kannalta välttämättömän irtaimis- 22760: hin. ton hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin. 22761: Pykälän 3 momentin mukaan avustusta ra- Asiasta päättäisi maatilahallitus. 22762: kennustöiden tukemiseen voitaisiin myöntää Pykälän 2 momentin mukaisesti irtaimisto- 22763: enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustan- avustusta voitaisiin myöntää enintään 60 pro- 22764: nuksista. senttia hyväksyttävistä kustannuksista. 22765: Pykälän 4 momentin mukaan laki ei koskisi 29 §. Avustuksen myöntäminen. Avustukset 22766: valtakunnan rajalle rakennettavia esteaitoja ei- paliskuntain tukemiseen myönnetään nykyisin 22767: kä niiden kunnossapitoa. pääsääntöisesti maa- ja metsätalousministeriön 22768: 28 §. Irtaimistoavustukset. Pykälän 1 mo- toimesta tulo- ja menoarviossa osoitettujen 22769: mentin mukaan paliskunnalle voitaisiin myön- määrärahojen puitteissa ja valtioneuvoston 22770: tää avustusta seuraaviin irtaimiston hankinnas- erikseen määräämin perustein. Säädettäväksi 22771: ta aiheutuviin kustannuksiin. ehdotettavan porotalouslain mukaan avustus- 22772: 16 1989 vp. - HE n:o 144 22773: 22774: ten rahoittaminen tapahtuisi maatilatalouden elinkeinolaissa säädettyjä vastaavia rajoituksia. 22775: kehittämisrahaston varoista. Avustuksen Ne merkitsevät lievennystä porotilalain mukai- 22776: myöntämisestä säädettäisiin tarkemmin asetuk- siin rajoituksiin. 22777: sella. Tarkoituksena on, että siirtymävaiheessa 32 §. Eräät lisäehdot. Pykälässä ovat laino- 22778: avustusten myöntämisestä päättäisi maatilahal- jen ja myyntihintojen irtisanomista ja raken- 22779: litus. Myöhemmin avustusten myöntäminen nusavustusten takaisinperimistä koskevat sään- 22780: voitaisiin antaa asianomaisen maatalouspiirin nökset. Pykälän 1 momentin mukaan voitaisiin 22781: tehtäväksi. tilaa rasittava myyntihintasaaminen ja laina 22782: määrätä heti kokonaan tai osittain takaisin 22783: maksettavaksi, jos lain nojalla maata tai luot- 22784: 6 luku. Erinäiset säännökset toa saanut henkilö tai hänen oikeudenomista- 22785: jansa tahi, jos heitä on useita, kukaan heistä ei 22786: 30 §. Kehittämisrahaston varojen käyttämi- ole kolmeen vuoteen vakituisesti asunut asian- 22787: nen. Pykälässä säädettäisiin maatilatalouden omaisella porotaloustilalla. Niin ikään raken- 22788: kehittämisrahaston varojen käyttämisestä eh- nusavustus voitaisiin periä takaisin, sikäli kuin 22789: dotetun lain aiheuttamiin menoihin. alle 15 vuotta on kulunut sen myöntämisestä, 22790: 31 §. Omistusoikeuden rajoitukset. Jotta jos asianomaisen edun saaja tai hänen oikeu- 22791: valtion toimesta suoritettavien maankäyttötoi- denomistajansa tahi, jos heitä on useita, ku- 22792: menpiteiden pysyvyys olisi asianmukaisesti tur- kaan heistä ei ole kolmeen vuoteen vakituisesti 22793: vattu, tulisi sellaiset porotaloustilat, joihin on asunut tilalla. 22794: annettu lisäaluetta, asettaa 15 vuodeksi kaup- Milloin rakennusavustusta on annettu poro- 22795: pakirjan allekirjoittamisesta lukien erityisten taloustilaan, joka ei ole 31 §:ssä tarkoitettujen 22796: rajoitusten alaiseksi. Ilman maatilahallituksen rajoitusten alainen, voitaisiin tila laina-aikana 22797: lupaa olisi sanottuna aikana tehty tilan taikka tai edellä mainittuna 15 vuoden aikana raken- 22798: sen osan luovuttamista tarkoittava oikeustoimi nusavustuksen myöntämisestä luovuttaa vain 22799: mitätön. Ilman maatilahallituksen lupaa ei ti- maatilahallituksen hyväksymälle henkilölle 22800: laa myöskään saisi osittaa tai jakaa. Erityisistä uhalla, että muutoin laina voitaisiin kokonaan 22801: syistä maatilahallitus voisi myös vapauttaa ti- tai osaksi irtisanoa ja avustus tai osa siitä 22802: lan tai sen osan tässä pykälässä tarkoitetuista määrätä takaisin maksettavaksi. 22803: rajoituksista. Sen sijaan muihin saantoihin, Pykälän 2 momentin mukaan kauppa- ja 22804: kuten perintöön, perustuvia tilan omistus- velkakirjoihin sekä rakennusavustuksen myön- 22805: oikeuden siirtymisiä ei ole aiheellista asettaa tämistä koskeviin päätöksiin tulee ottaa edellä 22806: tässä pykälässä tarkoitettujen rajoitusten alai- selostetut ehdot. Kauppa- ja velkakirjoihin voi- 22807: seksi. taisiin lisäksi ottaa saamisen irtisanomisen sekä 22808: Pykälän 2 momentin mukaisesti olisi tilan kauppa- tai lainaehdoissa ehkä sovitun sakko- 22809: kiinnittäminen muun oikeuden kuin vuokraoi- koron maksettavaksi määräämisen uhalla nou- 22810: keuden vakuudeksi ja muu pantiksipano velan datettavaksi muitakin tarpeellisiksi katsottuja 22811: maksamisen vakuudeksi sekä ulosmittaus ja ehtoja. 22812: pakkohuutokaupalla myyminen olla rajoitus- Pykälän 3 momentti koskee 31 §:n 3 mo- 22813: ten estämättä sallittua. mentin ja tämän pykälän nojalla takaisin perit- 22814: Pykälän 3 momentin mukaan maatilahallitus täväksi määrätystä saamisen pääomasta ja 22815: voisi liittää edellä tarkoitettua lupaa ja vapaut- avustussummasta suoritettavaa vuotuista kor- 22816: tamista koskevaan päätökseen ehdon, että tilaa koa. Täksi koroksi ehdotetaan kahdeksan pro- 22817: rasittava laina tai myyntihintasaaminen on ko- senttia. 22818: konaan tai osittain heti maksettava takaisin 33 §. Pakkohuutokauppa. Pakkohuutokau- 22819: korkoineen. Jos tilaa varten olisi myönnetty palla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta 22820: tämän lain mukainen rakennusavustus eikä sen valtiolle annetun lain (23/38) 7 §:n 1 momentin 22821: myöntämisestä olisi kulunut 15 vuotta, tulisi mukaan noudatetaan sanotun lain nojalla lu- 22822: päätökseen myös voida liittää ehto, että sanot- nastetun kiinteistön käyttämisessä, mitä maati- 22823: tu avustus tai osa siitä on heti maksettava lalaissa on säädetty maan käyttämisestä. Maa- 22824: takaisin. tilalain tarkoituksiin siten käytettävä kiinteistö 22825: Pykälässä säädettäväksi ehdotetut rajoituk- tai sen osa voidaan antaa entiselle omistajalle 22826: set vastaavat lisäalueen luovuttamisen aikaa tahi hänen aviopuolisolleen taikka heidän tai 22827: koskevaa rajoitusta lukuun ottamatta luontais- jommankumman heistä perintökaaren (40/65) 22828: 1989 vp. - HE n:o 144 17 22829: 22830: 2 luvussa tarkoitetulle sukulaiselle, ottolapselle 7 luku. Voimaantulo- ja sörtymäsäännökset 22831: tahi kasvattilapselle taikka tällaisen henkilön 22832: aviopuolisolle, vaikka maatilalain 2 §:ssä sää- 37 §. Lain voimaantulo. Laki ehdotetaan 22833: detyt tukemisen henkilökohtaiset edellytykset tulevaksi voimaan vuoden 1990 alusta lukien. 22834: eivät täyttyisikään. Pakkohuutokauppaan jou- Lain mukaisia etuja voitaisiin antaa vuoden 22835: tunut porotalouslain nojalla perustettu porota- 1999 loppuun. 22836: loustila ja lisäaluetta antamalla muodostettu 38 §. Siirtyvä omaisuus. Kumottavaksi ehdo- 22837: tila tulisi entisen omistajaperheen aseman tur- tetun porotilalain nojalla hankittu omaisuus, 22838: vaamiseksi voida käyttää uudelleen porotalous- jonka käytöstä ei ole määrätty ennen porota- 22839: lain tarkoituksiin ja tällöin luovuttaa vastaa- louslain voimaantuloa tai joka myöhemmin 22840: vasti myös ehdotetun lain 3 §:n edellytysten vapautuu sanotun lainsäädännön mukaisesta 22841: estämättä edellä tarkoitetuille henkilöille, mah- käyttötarkoituksesta, katsottaisiin hankituksi 22842: dollinen niin sanottu avopuoliso mukaan lu- porotalouslain tarkoituksiin. 22843: kien. Tätä koskeva säännös ehdotetaan otetta- 39 §. Rakennuspaikka. Porotilalain 5 §:n 1 22844: vaksi pykälän 1 momenttiin. Pykälä vastaa momentin mukaan on porotilalain tarkoituksia 22845: tältä ja muiltakin osin luontaiselinkeinolain varten muodostettu rakennuspaikkoja porojen 22846: vastaavia säännöksiä. Muutoinkin säännökset paimentamisalueilla tarvittavia työpaikka- 22847: olisivat yhteneväiset luontaiselinkeinolain vas- asuntoja varten. Alueiden hallinta kuuluu pa- 22848: taavien säännösten kanssa. liskunnalle tai porotilan asukkaalle. 22849: Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi palis- 22850: 34 §. Viittaussäännös. Valtion tulisi olla, kunnan hallinnassa olevan rakennuspaikka- 22851: kuten asian laita on maatilalainkin mukaan, alueen vaihtomahdollisuudesta silloin, kun se 22852: vapaa suorittamasta kunnallis- ja kirkollisve- on sijainniltaan epätarkoituksenmukainen tai 22853: roa luontaiselinkeinolain nojalla hankittavien muuten käynyt tarpeettomaksi. Rakennuspai- 22854: alueiden osalta niiden hankkimisvuodelta. Niin kan vaihto edellyttäisi maatilahallituksen suos- 22855: ikään tulisi valtiota ehdotetun lain mukaiseen tumusta, ja se voitaisiin sijoittaa metsähallinto- 22856: toimintaan liittyvissä oikeudenkäynti-, lain- viranomaisen osoittamaan toiseen paikkaan. 22857: huuto- ja kiinnitysasioissa koskea maatilalain Jos paliskunnan omistamia rakennuksia ei siir- 22858: 81 §:ssä säädetyt maksu- ja muut helpotukset. rettäisi entiseltä rakennuspaikka-alueelta kah- 22859: Vastaavasti noudatettaisiin maatilalain 79 §:n den vuoden kuluessa maatilahallituksen suos- 22860: säännöstä käyttösuunnitelmia laadittaessa sat- tumuksesta lukien, omistusoikeus rakennuksiin 22861: tuneiden erehdysten korjaamisesta, 80 §:n siirtyisi valtiolle. 22862: säännöstä lain täytäntöönpanotehtäviä suorit- 40 §. Eräät porotilalakia soveltaen suoritet- 22863: tavien henkilöiden virkavastuusta ja 82 §:n tavat toimenpiteet. Milloin ennen ehdotetun 22864: säännöstä aikaisempien kiinnitysten ja muiden porotalouslain voimaantuloa on haettu poroti- 22865: kiinteistöön kohdistuvien panttioikeuksien lalain nojalla maata tai työpaikka-asunnon 22866: etuoikeuden säilymisestä. rakentamista varten rakennuspaikka-aluetta, 22867: 35 §. Porovahingot. Porotilalain 32 §:n mu- tahi avustusta, luottoa tai muuta etuutta, so- 22868: kaisesti ehdotetaan säädettäväksi, ettei porota- vellettaisiin pykälän 1 momentin perusteella 22869: loustilan omistajalla olisi oikeutta saada kor- haettuun etuuteen porotilalain säännöksiä. 22870: vausta porojen tekemistä vahingoista. Säädettävän porotalouslain nojalla muodos- 22871: tettavista lisäalueista ei tehtäisi hallintasopi- 22872: 36 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. muksia ennen myymistä. Koska porotilalain 22873: Tarkemmat säännökset ehdotetun lain täytän- nojalla tehtyjä hallintasopimuksia on kuitenkin 22874: töönpanosta annettaisiin asetuksella. Maatila- vielä voimassa, tulisi 2 momentin mukaan 22875: hallituksella tulisi, kuten luontaiselinkeinolain- näihin sopimuksiin ja asukkaan oikeuteen saa- 22876: kin mukaan on asianlaita, olla oikeus antaa da omakseen hallintasopimuksen kohteena ole- 22877: avustusten ja lainojen sekä muiden etuuksien va tila tai alue soveltaa aikaisempia säännök- 22878: myöntämisestä tarkempia määräyksiä. Tämä siä. Samoin voitaisiin asukkaalle, joka hallin- 22879: on tarpeen paitsi varojen ohjaamiseksi myös tasopimuksen nojalla hallitsee porotilalain no- 22880: maatilalain ja porotalouslain toimenpiteiden jalla muodostettua tilaa tai lisäaluetta ja siihen 22881: monilta osin vaatiman yhteensovittamisen to- annettua yhteismetsäosuutta, antaa luottoa ai- 22882: teuttamiseksi. Tätä koskeva valtuussäännös eh- kaisempien säännösten mukaisesti. Näillä ti- 22883: dotetaan otettavaksi lain 43 §:n 2 momenttiin. loilla voitaisiin siten suorittaa valtion toimesta 22884: 3 3810700 22885: 18 1989 vp. - HE n:o 144 22886: 22887: muitakin tukitoimenpiteitä, kuten esimerkiksi saamisten ja takaisinperittävien kustannus- 22888: kunnallisteknisten töiden rakentamisia poroti- osuuksien sekä niiden korkojen panttioikeu- 22889: lalain mukaisesti. Tila tai alue voitaisiin kui- desta tilaan sekä kiinnitysrekisteriin tehtävistä 22890: tenkin myydä asukkaalle, vaikka hallintasopi- ilmoituksista. 22891: musvelvoitteita asuinrakennustyötä lukuun ot- 43 §. Porotilalain nojalla tuetut tilat. Yleis- 22892: tamatta ei olisikaan täytetty. perustelujen kohtaan 5 viitaten ehdotetaan, 22893: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan kohtuus- että porotiloja tuetaan maatilalain mukaisesti 22894: syistä säädettäväksi paliskunnalle porotilalain edellyttäen, että niiden osalta täyttyisivät maa- 22895: mukaisin ehdoin myönnettävästä rakennus- tilalaissa säädetyt edellytykset. Tilan vähim- 22896: avustuksesta työpaikka-asunnon rakentamista mäiskoolle asetettuja vaatimuksia, joista on 22897: varten niissä tapauksissa, joissa paliskunta ei tällä hetkellä tarkemmat säännökset maatila- 22898: ole hakenut rakennuspaikka-aluetta porotila- asetuksessa, ei kuitenkaan sovellettaisi. 22899: lain mukaisesti. Tällaisia paliskuntia on 19. 44 §. Varainkäyttö. Jotta maatilatalouden 22900: Avustus voitaisiin myöntää paliskunnan ennes- kehittämisrahaston varoja voitaisiin edelleen- 22901: tään omistamalle tai hallitsemalle maalle taik- kin käyttää myös sellaisiin porotilalain toi- 22902: ka metsähallintoviranomaisen osoittamalle ra- meenpanaan liittyviin tarkoituksiin, joita kos- 22903: kennuspaikka-alueelle tapahtuvaan yhden työ- kevista asioista on päätetty tai jotka on saatet- 22904: paikka-asunnon rakentamiseen edellyttäen, et- tu vireille ennen ehdotettavan lain voimaantu- 22905: tä avustusta on haettu kahden vuoden kuluessa loa, ehdotetaan tästä otettavaksi lakiin sitä 22906: porotalouslain voimaan tulosta. Lisäksi pykä- koskeva säännös. 22907: lään ehdotetaan otettavaksi sanotun avustuk- 22908: sen takaisinperintää koskeva säännös. 22909: Pykälän 4 momentissa ehdotetaan säädettä- 1.2. Kolttalaki 22910: väksi, että 3 momentissa tarkoitettu metsähal- 22911: lintoviranomaisen osoittama rakennuspaikka- Kohtalain 11 §:n 1 momentin mukaan palis- 22912: alue olisi luovutettava paliskunnalle ilman eri kunnalle voidaan myöntää avustusta kolttien 22913: korvausta. poronhoidon kannalta välttämättömien kenttä- 22914: 41 §.Eräät aikaisemman lainsäädännön mu- teurastamaiden sekä syöttö- ja erotusaitojen 22915: kaiset toimenpiteet ja oikeussuhteet. Pykälän 1 sekä niille johtavien teiden rakentamisesta ja 22916: momentin mukaan porotilalain nojalla ennen perusparantamisesta aiheutuviin kustannuk- 22917: tämän lain voimaantuloa syntyneen valtion ja siin, enintään kuitenkin siihen määrään asti, 22918: luottolaitoksen saamisen takaisinmaksuajan ja mikä vastaa kolttien omistamien porojen 22919: koron sekä muiden ehtojen osalta noudatettai- osuutta paliskunnan koko poroluvusta. Sanot- 22920: siin aikaisemman lain säännöksiä ja sopimuk- tu avustus myönnetään maatilatalouden kehit- 22921: sen ehtoja. tämisrahaston varoista. 22922: Aikaisemman lain säännöksiä noudatettai- Kun ehdotettavaan porotalouslakiin sisältyisi 22923: siin pykälän 2 momentin mukaan pääsääntöi- säännös paliskunnan toimesta suoritettavien 22924: sesti myös niiden asioiden osalta, jotka muu- rakennustöiden tukemisesta, ja sen perusteella 22925: tenkin liittyvät porotilalain täytäntöönpanoon. voitaisiin myöntää avustusta myös kolttien po- 22926: Porotilalain mukaista tilaa, jolle on annettu ronhoidon kannalta välttämättömien raken- 22927: yksinomaan sanotun lain 7 a §:n 2 momentissa nustöiden kustannuksiin, ehdotetaan kohtalain 22928: tarkoitettu rakennuspaikka, koskevat porotila- 11 § :n 1 momenttiin sisältyvä rakennustöiden 22929: lain 26 §:ssä tarkoitetut rajoitukset lakkaisivat tukemista koskeva säännös poistettavaksi. Sa- 22930: kuitenkin porotalouslain voimaan tullessa. malla jäljelle jäävät säännökset voidaan yhdis- 22931: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan porotila- tää yhdeksi momentiksi. 22932: lain 28 §:n nojalla määräytyneistä, jo kumotun Lainmuutos on tarkoitus saattaa voimaan 22933: maankäyttölain (353/58) 102 §:n ehdoista ja samanaikaisesti porotalouslain kanssa. 22934: rajoituksista luovuttavaksi porotilojen osalta. 22935: Pääomahakkuista saatuja varoja tulisi kuiten- 22936: kin voida tarvittaessa käyttää valtion kauppa- 1.3. Luontaiselinkeinolaki 22937: hintasaamisen maksamiseen. 22938: 42 §.Aikaisemmat panttioikeudet. Pykälään Luontaiselinkeinolain tarkoituksiin hankit- 22939: ehdotetaan otettavaksi säännökset porotilalain tua maata koskevan käyttösuunnitelman laatii 22940: nojalla syntyneiden kauppa- ja myyntihinta- maatilalaissa tarkoitettu suunnittelutoimikunta 22941: 1989 vp. - HE n:o 144 19 22942: 22943: erityisessä käyttösuunnitelmatoimituksessa. mottu kolttalailla. Kun lisäksi porotilalaki eh- 22944: Maatilalain 9 §:n mukaan suunnittelutoimi- dotetaan porotalouslain säätämisen yhteydessä 22945: kunnan puheenjohtajana on maatalouspiirin kumottavaksi ja tarvittavat maankäyttölain so- 22946: maataloustoimiston maanmittausinsinööri ja veltamista koskevat säännökset otettaviksi 22947: muina jäseninä maatilahallituksen määräämät uuden porotalouslain siirtymäsäännöksiin, eh- 22948: maataloustoimiston agronomi ja metsänhoitaja dotetaan maatilalain 91 §:n 2 momentti tar- 22949: sekä kolme asianomaisen kunnan kunnanval- peettomana kumottavaksi. 22950: tuuston valitsemaa henkilöä. Luontaiselinkei- 22951: nolain 19 §:n 2 momentin mukaan on, kun 22952: kysymys on sanotussa laissa tarkoitetun käyt- 1.5. Leimaverolaki 22953: tösuunnitelman laatimisesta, kunnanvaltuuston 22954: suunnittelutoimikuntaan valitsemista jäsenistä Leimaverolain 30 §:ssä on säädetty siitä, 22955: yhden oltava saamelaissyntyinen. Sanottu kos- milloin kiinteistön omistusoikeuden luovutus- 22956: kee myös hänen varamiestään. kirja on vapaa leimaverosta. Sanotun säännök- 22957: Luontaiselinkeinolaki koskee myös eräitä sen 1 momentin 3 kohdan mukaan luovutuskir- 22958: sellaisten pohjoisten kuntien alueita, jotka ei- ja on vapaa leimaverosta silloin, kun tilan, sen 22959: vät ole varsinaisesti saamelaisten asuma-aluet- osan tai alueen luovuttajana on valtio ja luovu- 22960: ta. Kun saamelaissyntyisen jäsenen saaminen tus tapahtuu maatilalain, luontaiselinkeinolain, 22961: suunnittelutoimikuntaan muissa kuin saame- kolttalain tai asutuslainsäädännön mukaisiin 22962: laisten varsinaisella asuma-alueella olevissa tarkoituksiin taikka kun luovutus tapahtuu 22963: kunnissa on vaikeaa, ehdotetaan luontaiselin- maatilalain 5 luvussa tarkoitetun maatilajärjes- 22964: keinolain 19 §:n 2 momenttia muutettavaksi telyn toteuttamiseksi. Saman pykälän 1 mo- 22965: siten, että ainoastaan silloin, kun laadittava mentin 4 kohdassa on leimaverosta vastaavasti 22966: käyttösuunnitelma koskee Enontekiön, Inarin, vapautettu ne luovutuskirjat, joiden kohdalla 22967: Utsjoen tai Sodankylän kunnassa olevaa maa- luovutuksensaajalle myönnetään maatilalain, 22968: ta, tulee kunnanvaltuuston suunnittelutoimi- luontaiselinkeinolain, kohtalain tai asutuslain- 22969: kuntaan valitsemista jäsenistä yhden olla saa- säädännön mukaista maanosto- ja sisarosuus- 22970: melaissyntyinen. lainaa. Koska myöskin ehdotetun porotalous- 22971: Ehdotettu lainmuutos on tarkoitus saattaa lain tarkoituksiin valtion toimesta tapahtuvat 22972: voimaan samanaikaisesti porotalouslain kans- sekä lain nojalla lainoitettavat luovutukset tuli- 22973: sa. si saattaa vapaiksi leimaverosta, ehdotetaan 22974: kyseisiin lainkohtiin lisättäväksi maininta po- 22975: rotalouslaista. 22976: 1.4. Maatilalaki 22977: 22978: Maatilalain 91 §:n 2 momentin mukaan po- 2. Voimaantulo 22979: rotilalakia, eräiden kolttien asuttamisesta an- 22980: nettua lakia ja kolttien maanjärjestelylakia täy- Lakiehdotukset ehdotetaan saatettavaksi 22981: täntöönpantaessa sovelletaan edelleen maan- voimaan mahdollisimman pian niiden tultua 22982: käyttölakia ja muuta maankäyttölainsäädän- hyväksytyksi. 22983: töä, kuitenkin siten, että maankäyttötoimikun- 22984: nalle kuuluvat tehtävät suorittaa maatilalain Edellä olevan perusteella annetaan eduskun- 22985: 9 §:ssä tarkoitettu suunnittelutoimikunta. nan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset: 22986: Eräiden kolttien asuttamisesta annettu laki 22987: samoin kuin kolttien maanjärjestelylaki on ku- 22988: 20 1989 vp. - HE n:o 144 22989: 22990: 22991: 22992: 22993: 1. 22994: Porotalouslaki 22995: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 22996: 22997: 1 luku daan katsoa saavan pääasiallisen toimeentulon- 22998: Yleiset säännökset sa porotaloudesta. 22999: Tämän lain mukaisista toimenpiteistä ei voi 23000: 1§ päästä osalliseksi sellainen henkilö, jonka omat 23001: ja puolison muusta kuin luontaiselinkeinolaissa 23002: Lain tarkoitus (610/84) tarkoitetun ammatin harjoittamisesta 23003: Porotaloutta harjoittavien henkilöiden toi- saarnat kokonaistulot ovat valtioneuvoston 23004: meentulomahdollisuuksien ja elinolosuhteiden vahvistamaa määrää suuremmat. 23005: parantamiseksi sekä paliskuntien toiminnan tu- Mitä 2 momentissa on säädetty puolisoista, 23006: kemiseksi annetaan rahoitustukea ja suorite- sovelletaan myös avioliitonomaisissa olosuh- 23007: taan muita toimenpiteitä siten kuin tässä laissa teissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti eläviin 23008: säädetään. henkilöihin, jotka ovat aikaisemmin olleet kes- 23009: kenään avioliitossa tai joilla on yhteinen lapsi. 23010: 2§ 23011: Soveltamisalue 4 § 23012: Etuuksien antaminen useille yhteisesti 23013: Tätä lakia sovelletaan poronhoitolaissa 23014: (444/48) tarkoitetulla poronhoitoalueella. Siitä, milloin tässä laissa tarkoitettua etuutta 23015: saadaan antaa useille henkilöille yhteisesti, sää- 23016: 3§ detään asetuksella. Kaikkien yhteisomistajien 23017: Tuen saamisen henkilökohtaiset ei tarvitse täyttää 3 §:ssä tarkoitettuja edelly- 23018: edellytykset tyksiä. Aviopuolisot ja 3 §:n 3 momentissa 23019: tarkoitetut avioliitonomaisissa olosuhteissa elä- 23020: Tämän lain mukaisista toimenpiteistä voi vät henkilöt katsotaan kuitenkin yhdeksi hen- 23021: päästä osalliseksi henkilö, joka saa pääasial- kilöksi. 23022: lisen toimeentulonsa porotaloudesta ja joka, 23023: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään, on 5§ 23024: iältään, taloudelliselta asemaltaan, olosuhteil- Työttömyyskorvauksen rajoittaminen 23025: taan sekä henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan 23026: sellainen, että hänen tukemistaan on pidettävä Henkilölle, joka on tämän lain nojalla saa- 23027: tarkoituksenmukaisena. Asetuksella säädetään nut rakennusavustusta asuinrakennuksen ra- 23028: tarkemmin myös siitä, milloin henkilön voi- kentamista, laajentamista tai peruskorjausta 23029: 1989 vp. - HE n:o 144 21 23030: 23031: varten, ei saa viitenä vuotena sanotun etuuden 9§ 23032: myöntämisestä lukien antaa työttömyysturva- Ostomenettely 23033: lain (602/84) mukaista työttömyyskorvausta. 23034: Valtioneuvosto voi, milloin siihen on erityis- Hankittaessa maata tämän lain tarkoituksiin 23035: tä aihetta, myöntää tiettyinä aikoina poikkeuk- ostamalla ja vaihtamalla noudatetaan soveltu- 23036: sia 1 momentin säännöksestä. vin osin, mitä maatilalain 12, 13, 15 ja 16 §:ssä 23037: on säädetty, kuitenkin niin, että ostosta päät- 23038: tää asianomainen maatalouspiiri. 23039: 6§ 23040: Porotaloustila 10§ 23041: Porotaloustilalla tarkoitetaan yhden tai use- Alaan käyttäminen 23042: amman samalle omistajalle kuuluvan porota- 23043: louden harjoittamiseen soveltuvan tilan tai ti- Maan käyttäminen tapahtuu antamalla po- 23044: lanosan muodostamaa kokonaisuutta. Porota- rotaloustiloihin lisäalueita sekä muita porota- 23045: loustilana voidaan pitää myös rakennuskel- lousammatin harjoittamisen kannalta tarpeelli- 23046: poista tonttia. Tilanosalla tarkoitetaan tilan sia alueita, osuuksia ja oikeuksia. Lisäaluetta 23047: määräosaa ja määräalaa. voidaan antaa myös tilan määräalaan ja sellai- 23048: seen määräosaan, jota vastaavaa tilusalaa hal- 23049: litaan kirjallisen sopimusjaon perusteella. 23050: 7§ Lisäaluetta voidaan antaa niin paljon, että 23051: Soveltamisalaa koskevat rajaukset hakijan metsän vuotuinen kestävä hakkuumää- 23052: rä on enintään 75 kiintokuutiometriä. 23053: Jos tilalla harjoitettava varsinainen tai eri- 23054: koismaatalous vaatii keskimäärin suuremman 11§ 23055: työpanoksen kuin 1 000 miestyötuntia vuodes- 23056: sa, ei tämän lain mukaisia toimenpiteitä saa Alaan käyttäminen muihin tarkoituksiin 23057: kohdistaa tällaisen tilan omistajan hyväksi. Jos hankittua omaisuutta ei tarvita tämän 23058: Tätä lakia et sovelleta hankkeeseen tai toi- lain tarkoituksiin, voidaan se käyttää maatila- 23059: menpiteeseen, jota on tuettu luontaiselinkeino- lain tarkoituksiin taikka käyttää muihin tarkoi- 23060: lain tai kohtalain (611/84) nojalla. tuksiin noudattaen, mitä oikeudesta luovuttaa 23061: Jäljempänä mainituin poikkeuksin ei tämän valtion maaomaisuutta ja tuloatuottavia oi- 23062: lain mukaisia toimenpiteitä saa myöskään koh- keuksia annetussa laissa (687 /78) on säädetty. 23063: distaa porotilalaissa (590/69) tarkoitetun poro- 23064: tilan tai sanotun lain 8 §:n 2 momentissa tar- 12 § 23065: koitetun tilan taikka tilan, jota varten on 23066: annettu mainitun lain 19 tai 20 § :n mukainen Käyttösuunnitelmatoimitus 23067: rakennus- tai lisärakennuspalkkio, omistajan Hankittua maata koskevan käyttösuunnitel- 23068: tai haltijan hyväksi. man laatii maatilalaissa tarkoitettu suunnittelu- 23069: toimikunta maatalouspiirin tai, jos kysymys on 23070: maasta, joka on hankittu maatilalain tarkoi- 23071: 2 luku tuksiin, maatilahallituksen määräyksestä käyt- 23072: Maan hankkiminen ja käyttäminen tösuunnitelmatoimituksessa, jota koskevasta 23073: menettelystä säädetään tarkemmin asetuksella. 23074: 8§ Käyttösuunnitelma voidaan laatia ilman 23075: suunnittelutoimikuntaa, jos 1 momentissa tar- 23076: Alaan hankkiminen koitetun määräyksen antanut viranomainen 23077: Tämän lain tarkoituksiin voidaan hankkia katsoo, ettei suunnitelman laatiminen toimi- 23078: maata ostamalla ja vaihtamalla tiloja, tilan- kunnan toimesta ole tarpeen. Tällöin noudatet- 23079: osia, osuuksia ja oikeuksia. Lisäksi tämän lain tavasta menettelystä säädetään niin ikään tar- 23080: tarkoituksiin voidaan käyttää porotilalain sekä kemmin asetuksella. 23081: maatilalain (188/77) tarkoituksiin muulla ta- Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyttö- 23082: voin kuin oikeudesta hankkia maa- ja metsäta- suunnitelmaa laadittaessa on maatilalain 9 §:n 23083: lousmaata annetun lain (391/78) nojalla han- 1 momentissa tarkoitetuista kunnanvaltuuston 23084: kittua maata. suunnittelutoimikuntaan valitsemista jäsenistä 23085: 22 1989 vp. - HE n:o 144 23086: 23087: vähintään yhden oltava saamelaissyntyinen, 16 § 23088: milloin käyttösuunnitelma koskee Enontekiön, 23089: Maanmittaustoimitukset 23090: Inarin, Utsjoen tai Sodankylän kunnassa ole- 23091: vaa maata. Sanottu koskee myös hänen vara- Käyttösuunnitelman mukaisten alueiden 23092: miestään. muodostamisesta tiloiksi sekä tarpeellisista pii- 23093: rirajankäynneistä, tilusvaihdoista ja muista 23094: 13§ maanmittaustoimituksista samoin kuin niiden 23095: vireillepanemisesta ja niiden kustannusten suo- 23096: Käyttösuunnitelman sisältö rittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 23097: Käyttösuunnitelmasta on käytävä selville maatilalain 28 sekä 30-34 §:ssä on säädetty. 23098: muodostettavat lisäalueet sekä niistä maksetta- 23099: vat hinnat, ne henkilöt, joille lisäalueet on 17 § 23100: tarkoitettu myytäviksi, lisäalueiden hintojen Myyminen 23101: maksuehdot sekä tarvittaessa ehdotus omai- 23102: suuden käyttämisestä muuhun kuin tämän lain Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta- 23103: tarkoituksiin. misesta, hinnanperimispäätösten tekemisestä 23104: Mitä 1 momentissa on säädetty lisäalueista, osuuksien ja oikeuksien luovutusten osalta, 23105: noudatetaan soveltuvin osin myös 10 §:ssä tar- hinnan uudelleen määräämisestä erehdyksen 23106: koitettuihin muihin alueisiin sekä osuuksiin ja tai omaisuuden arvon olennaisesti muuttumi- 23107: oikeuksiin. sen johdosta, luovutuskirjan oikeaksi todista- 23108: misesta, lainhuudon hakemisesta sekä myynti- 23109: 14 § hinnan, sen koron ja uloshakukulujen panttioi- 23110: keudesta samoin kuin tämän vuoksi kiinnitys- 23111: Omaisuuden hinta rekisteriä varten tehtävistä ilmoituksista on 23112: Edellä 13 §:ssä tarkoitetuksi hinnaksi määrä- soveltuvin osin voimassa, mitä maatilalain 23113: tään se paikkakunnan käypä hinta, joka omai- 43-48 §:ssä on säädetty. 23114: suudelle on katsottava olevan siihen tarkoituk- 23115: seen käytettynä, mihin se luovutetaan. 23116: Hinnan määräämistä varten on laadittava 3 luku 23117: tilusselitelmä ja arviokirja. Lainat ja avustukset 23118: 15 § 18 § 23119: Käyttösuunnitelman vahvistaminen Lainat 23120: Käyttösuunnitelma on alistettava maatalous- Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista 23121: piirin vahvistettavaksi. Milloin maatalouspiiri voidaan maatilalain 50 §:ssä tarkoitetuin ta- 23122: katsoo, ettei käyttösuunnitelma ole asianmu- voin myöntää tämän lain nojalla lainaa: 23123: kainen, tai milloin käyttösuunnitelmaan tyyty- 1) porotaloustilan ja lisäalueen hankkimista 23124: mätön asianosainen on tehnyt sitä vastaan varten (maanostolaina); 23125: muistutuksen taikka milloin omaisuutta on 2) yhden tai useamman määräosan hankki- 23126: ehdotettu käytettäväksi muuhun kuin tämän mista varten porotaloustilasta, johon hakijalla 23127: lain tarkoituksiin, käyttösuunnitelma on alis- on osuus (sisarosuuslaina); 23128: tettava maatilahallituksen vahvistettavaksi. 3) porotalouden harjoittamisen kannalta 23129: Muussa tapauksessa maatalouspiirin päätös on tarpeellisten talousrakennusten rakentamista, 23130: lopullinen. laajentamista ja peruskorjausta varten (raken- 23131: Asianosaisella tarkoitetaan 1 momentissa tamislaina); 23132: henkilöä, joka on käyttösuunnitelmatoimituk- 4) asuinrakennuksen rakentamista, laajenta- 23133: sessa hakenut lisäaluetta tai 10 §:ssä tarkoitet- mista ja peruskorjausta varten (asuntolaina); 23134: tua muuta aluetta, oikeutta tai osuutta. Käyt- 5) pellon kuivattamista ja salaojittamista 23135: tösuunnitelmatoimituksessa on asianosainen varten (perusparannuslaina); 23136: myös se kunta, jonka aluetta toimitus koskee. 6) sellaisen yksityisen tien, jonka tekemiseen 23137: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun maatila- ei voida myöntää avustusta yksityisistä teistä 23138: hallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta annetun lain (358/62) nojalla, samoin kuin 23139: valittamalla. sellaisen tien, jota vain kiinteistön omistajana 23140: 1989 vp. - HE n:o 144 23 23141: 23142: tai haltijalla on oikeus käyttää, tekemistä var- män ja enintään 20 vuotta sekä vuotuinen 23143: ten (tielaina); korko kolme prosenttia. Edellä 10 §:ssä tarkoi- 23144: 7) vedenhankinta- ja viemäröintilaitteiden tettujen muiden alueiden sekä osuuksien ja 23145: rakentamista varten (vesihuoltolaina); oikeuksien myyntihintojen maksuaika on enin- 23146: 8) porotalousammatissa tarvittavan irtaimis- tään viisi vuotta sekä vuotuinen korko kahdek- 23147: ton hankkimista varten (irtaimistolaina); sekä san prosenttia. 23148: 9) sähkövirran saantiin oikeuttavien osuus- Se osa lisäalueen myyntihinnasta, jota ei ole 23149: ja liittymismaksujen suorittamista sekä sähkö- annettu säännönmukaisin maksuehdoin velak- 23150: virran hankkimiseen ja jakeluun tarvittavien si, on maksettava kauppakirjaa allekirjoitetta- 23151: laitteiden rakentamista varten (sähköistämislai- essa tai määräajassa, joka ei saa olla viittä 23152: na). vuotta pitempi kaupantekopäivästä lukien. Mi- 23153: käli sanottua myyntihinnan osaa ei makseta 23154: 19 § kauppakirjaa allekirjoitettaessa, on siitä mak- 23155: Avustukset settava kahdeksan prosentin suuruista vuotuis- 23156: ta korkoa. 23157: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista 23158: voidaan myöntää avustusta 18 §:n 1 momentin 22 § 23159: 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja rakennustöitä Lainaehdot 23160: (rakennusavustus), 5 kohdassa tarkoitettua sa- 23161: laojittamista (salaojitusavustus), 6 kohdassa Edellä 18 §:ssä tarkoitettujen lainojen pro- 23162: tarkoitetun tien tekemistä (tientekoavustus), 7 sentuaalisista enimmäismääristä, takaisinmak- 23163: kohdassa tarkoitetun vesihuollon rakentamista suajoista ja koroista on voimassa, mitä näistä 23164: (vesihuoltoavustus) ja 8 kohdassa tarkoitetun seikoista on maatilalain 53, 65, 67 ja 68 §:ssä 23165: irtaimiston hankkimista (irtaimistoavustus) tämän lain soveltamisalueella myönnettävien 23166: varten. vastaavien lainojen osalta säädetty, kuitenkin 23167: Avustukset myöntää maatalous piiri. niin, että maanosto- ja sisarosuuslainaa voi- 23168: daan myöntää enintään 85 prosenttia sanotuis- 23169: 20 § sa säännöksissä tarkoitetun omaisuuden luovu- 23170: Lainoin ja avustuksin luettavat tilat tushinnasta. Sanottujen lainojen takaisinmak- 23171: suaika on vähintään seitsemän ja enintään 20 23172: Maanostolainaa ei saa myöntää tilan tai vuotta sekä vuotuinen korko kolme prosenttia. 23173: alueen hankkimista varten, jos tilan tai, mikäli 23174: kysymys on lisäalueen hankkimisesta, muodos- 23 § 23175: tuvan tilan metsän vuotuinen kestävä hakkuu- 23176: määrä ylittää 75 kiintokuutiometriä. Muita- Muut luottoehdot 23177: kaan tämän lain mukaisia etuuksia ei saa antaa 23178: Lainojen myöntämismenettelystä, maksatta- 23179: sanottua suurempaa tilaa varten. 23180: misesta, vakuuksista, valtion vastuusta, laino- 23181: Edellä 18 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi- 23182: jen ja myyntihintojen takaisinperimisestä, lyk- 23183: tettua rakentamislainaa ja 8 kohdassa tarkoi- 23184: käysten myöntämisestä ja peruuttamisesta sekä 23185: tettua irtaimistolainaa sekä 19 §:n 1 momentis- 23186: lainojen hoitopalkkioiden määräytymisestä, 23187: sa tarkoitettua rakennusavustusta muuhun 23188: niiden suorittamisesta ja takaisinperimisestä 23189: kuin asuinrakennustyöhön ja irtaimistoavus- 23190: sekä lainojen valvonnasta samoin kuin muista- 23191: tusta saadaan lisäksi myöntää 7 §:n 3 momen- kin lainoitusta ja myyntihintoja koskevista sei- 23192: tissa tarkoitettuja tiloja varten. koista on tässä laissa säädetyin poikkeuksin 23193: soveltuvin osin voimassa, mitä maatilalain 23194: 54-58, 60, 65, 66, 70 ja 71 §:ssä on vastaavis- 23195: 4 luku 23196: ta lainoista ja myyntihinnoista säädetty. 23197: Luotto- ja avustusehdot 23198: 24 § 23199: 21 § 23200: Luottojen koron korottaminen 23201: Myyntihinnat 23202: Lisäalueen myyntihinnan sekä muiden laino- 23203: Porotaloustilaan liittettävän lisäalueen jen kuin irtaimistolainojen vuotuinen korko 23204: myyntihinnan maksuaika on vähintään seitse- voidaan lailla korottaa enintään vastaaviin tar- 23205: 24 1989 vp. - HE n:o 144 23206: 23207: koituksiin annetuista ensisijaisista kiinnitys- 3) sähkövirran saantiin oikeuttavien osuus- 23208: lainoista yleisesti perittävän koron suuruiseksi. ja liittymismaksujen suorittamista sekä sähkö- 23209: virran hankkimiseen ja jakeluun tarvittavien 23210: 25 § 23211: laitteiden rakentamista varten (sähköistämis- 23212: avustus). 23213: Rakennuspaikalla suoritettavat Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua avus- 23214: tarkastukset tusta voidaan myöntää enintään 80 prosenttia 23215: Rakennuspaikalla suoritettavista tarkastuk- hyväksyttävistä kustannuksista. 23216: Tämä laki ei koske valtakunnan rajalle ra- 23217: sista sekä niistä rakennuttajalta perittävistä 23218: kennettavia esteaitoja eikä niiden kunnossapi- 23219: maksuista on voimassa vastaavasti, mitä maa- 23220: toa. 23221: tilalain 61-63 §:ssä on säädetty. 23222: 28 § 23223: 26 § 23224: Irtaimistoavustukset 23225: Avustukset 23226: Paliskunnalle voidaan myöntää irtaimisto- 23227: Avustusten prosentuaalisista enimma1smaa- avustusta siirrettävien, poronhoidon kannalta 23228: ristä säädetään tarkemmin asetuksella. Avustus välttämättömien aitojen, sähkö- ja vesihuolto- 23229: voi olla enintään 40 prosenttia, tienteko- ja yksiköiden, teurastamoyksiköiden ja työmaa- 23230: vesihuoltotöiden osalta kuitenkin enintään 60 asuntojen sekä siitosporojen ja muun maatila- 23231: prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Mil- hallituksen tarpeelliseksi katsoman poronhoi- 23232: loin avustuksen ohella myönnetään myös lai- don kannalta välttämättömän irtaimiston han- 23233: naa, saa avustuksen ja lainan yhteismäärä kinnasta aiheutuviin kustannuksiin. 23234: kattaa mainitut kustannukset kokonaisuudes- Edellä 1 momentissa tarkoitettua avustusta 23235: saankin. voidaan myöntää enintään 60 prosenttia hy- 23236: Avustusten takaisinperimisestä on soveltuvin väksyttävistä kustannuksista. 23237: osin voimassa, mitä maatilalain 77 § :n 1 mo- 23238: mentissa on säädetty. 23239: Oikeutta tämän lain mukaiseen avustukseen 29 § 23240: ei saa ulosmitata. Avustuksen myöntäminen 23241: Edellä 27 ja 28 §:ssä tarkoitetut avustukset 23242: 5 luku myönnetään maatilatalouden kehittämisrahas- 23243: Patiskuntien tukeminen ton varoista. Avustuksen myöntämisestä sää- 23244: detään tarkemmin asetuksella. 23245: 27 § 23246: Rakennustöiden tukeminen 6 luku 23247: Paliskunnalle voidaan myöntää avustusta Erinäiset säännökset 23248: paliskunnan toimesta suoritettavien poronhoi- 23249: don kannalta välttämättömien este-, merkintä-, 30 § 23250: erotus-, syöttö-, laidun- ja suoja-aitojen sekä Kehittämisrahaston varojen käyttäminen 23251: teurastamoiden rakentamisesta ja perusparan- 23252: tamisesta aiheutuviin kustannuksiin (rakennus- Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja 23253: avustus). voidaan sen lisäksi, mitä niiden käyttämisestä 23254: Paliskunnalle voidaan myöntää avustusta on edellä säädetty, käyttää tästä laista aiheutu- 23255: myös viin seuraaviin menoihin: 23256: 1) erotusaidoille ja teurastamoille johtavien 1) maan ja muun omaisuuden ostamiseen; 23257: teiden rakentamisesta ja peruskorjauksesta ai- 2) hankitun omaisuuden hoitamiseen ja 23258: heutuviin kustannuksiin (tientekoavustus); kunnostamiseen; 23259: 2) teurastamoissa tarvittavien veden- 3) lainoituksesta aiheutuviin hoitopalkkio- 23260: hankinta- ja viemäröintilaitteiden hankkimises- ja muihin menoihin; sekä 23261: ta aiheutuviin kustannuksiin (vesihuoltoavus- 4) porotalouden kehittämistoimintaa koske- 23262: tus); sekä vien tutkimusten ja selvitysten suorittamiseen. 23263: 1989 vp. - HE n:o 144 25 23264: 23265: 31 § on luovutettu muulle kuin maatilahallituksen 23266: Omistusoikeuden rajoitukset hyväksymälle henkilölle. 23267: Kauppa- ja velkakirjoihin sekä rakennus- 23268: Oikeustoimi, jolla ilman maatilahallituksen avustuksen myöntämistä koskeviin päätöksiin 23269: lupaa luovutetaan lisäaluetta antamalla muo- on otettava 1 momentin säännöksen mukainen 23270: dostettu porotaloustila taikka sen osan omis- ehto. Kauppa- ja velkakirjoihin voidaan ottaa 23271: tus- tai vuokraoikeus, on mitätön. Ilman maa- saamisen irtisanomisen sekä kauppa- tai laina- 23272: tilahallituksen lupaa ei tällaista tilaa myöskään ehdoissa ehkä sovitun sakkokoron maksetta- 23273: saa osittaa tai jakaa. Milloin saajana tulisi vaksi määräämisen uhalla noudatettavaksi 23274: olemaan henkilö, joka 3 §:n mukaan ei ole muitakin ehtoja, jotka koskevat tilan tai alu- 23275: tukemiskelpoinen ja joka ei ole vakituisesti een käyttämistä, saamisen perimisen turvaa- 23276: asunut viimeistä viittä vuotta 2 §:ssä tarkoite- mista ja lainan käyttöä, sekä muita tarpeelli- 23277: tulla alueella, saa kyseisen luvan myöntää vain siksi katsottavia ehtoja. 23278: erityisistä syistä. Edellä 31 §:n 3 momentin ja tämän pykälän 23279: Edellä 1 momentissa säädetyt rajoitukset nojalla takaisin perittäväksi määrätystä saami- 23280: ovat voimassa 15 vuotta siitä päivästä lukien, sen pääomasta ja avustussummasta on suori- 23281: jona lisäalueesta tehty kauppakirja on allekir- tettava päätöksen antamisesta tai, jos irtisano- 23282: joitettu. Rajoitusten estämättä on tilan kiinnit- minen tapahtuu 1 momentin viimeisen virk- 23283: täminen muun oikeuden kuin vuokraoikeuden keen nojalla, omistusoikeuden siirtymisestä lu- 23284: vakuudeksi ja muu pantiksipano velan maksa- kien kahdeksan prosentin suuruista vuotuista 23285: misen vakuudeksi sekä ulosmittaus ja pakko- korkoa. 23286: huutokaupalla myyminen sallittu. Maatilahalli- 23287: tus voi, milloin siihen on erityisiä syitä, va- 33 § 23288: pauttaa tilan tai sen osan 1 momentissa sääde- 23289: tyistä rajoituksista. Kyseisten rajoitusten mer- Pakkohuutokauppa 23290: kitsemisestä maarekisteriin sekä niitä koskevis- Pakkohuutokaupasta valtiolle lunastettu po- 23291: ta ilmoituksista säädetään asetuksella. rotaloustila tai sen osa voidaan sen estämättä, 23292: Maatilahallitus voi liittää tässä pykälässä mitä pakkohuutokaupalla myytävien kiinteis- 23293: tarkoitettua lupaa ja vapauttamista koskevaan töjen lunastamisesta valtiolle annetun lain (23/ 23294: päätökseen ehdon, että tämän lain mukainen 38) 7 §:ssä on säädetty, käyttää tämän lain 23295: laina tai myyntihintasaaminen on kokonaan tai tarkoituksiin sekä tällöin myös antaa entiselle 23296: osittain heti maksettava takaisin korkoineen. omistajalle tai hänen puolisolleen taikka hei- 23297: Jos tilaa varten on myönnetty tämän lain dän tai jommankumman heistä perintökaaren 23298: mukainen rakennusavustus eikä sen myöntämi- (40/65) 2 luvussa tarkoitetulle sukulaiselle, ot- 23299: sestä ole kulunut 15 vuotta, voidaan päätök- tolapselle tai kasvattilapselle taikka tällaisen 23300: seen liittää myös ehto, että sanottu avustus tai henkilön puolisolle, vaikka tämän lain 3 §:ssä 23301: osa siitä on heti maksettava takaisin. säädettyjä edellytyksiä ei olisikaan olemassa. 23302: Lunastetun tilan käyttämisessä voidaan sovel- 23303: 32 § tuvin osin noudattaa, mitä edellä mainitun lain 23304: Eräät lisäehdot 7 §:n 3 ja 4 momentissa on säädetty. Tällöin 23305: ensin mainitun momentin nojalla muodostetta- 23306: Milloin tämän lain nojalla maata, luottoa tai vaan asuntotilaan ja -tonttiin sovelletaan muu- 23307: rakennusavustusta saanut henkilö tai hänen toin, mitä tämän lain nojalla on voimassa 23308: oikeudenomistajansa tai, jos heitä on useita, porotaloustilasta. Edellä tässä pykälässä sää- 23309: kukaan heistä ei ole kolmeen vuoteen vakitui- dettyä sovelletaan myös tämän lain 3 §:n 3 23310: sesti asunut asianomaisella porotaloustilalla, momentissa tarkoitetussa suhteessa entiseen 23311: voidaan tilaa rasittava jäljellä oleva valtion tai omistajaan olevaan henkilöön. 23312: luottolaitoksen saaminen kokonaan tai osittain 23313: ja, sikäli kuin 15 vuotta ei ole kulunut avustuk- 34 § 23314: sen myöntämisestä, myös sanottu avustus tai Viittaussäännös 23315: osa siitä määrätä heti takaisin maksettavaksi. 23316: Edellä sanottu on vastaavasti voimassa myös, Valtion vapaudesta olla suorittamatta kun- 23317: milloin porotaloustila, joka ei ole 31 §:ssä nallis- ja kirkollisveroa, käyttösuunnitelmaa 23318: tarkoitettujen rajoitusten alainen, tai sen osa laadittaessa sattuneen erehdyksen korjaamises- 23319: 4 3810700 23320: 26 1989 vp. - HE n:o 144 23321: 23322: ta, tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suoritta- liutaoikeudella hallitsee rakennuspaikka-aluet- 23323: vien henkilöiden virkavastuusta, valtiota kos- ta, voi maatilahallituksen suostumuksella vaih- 23324: kevista maksu- ja muista helpotuksista oikeu- taa sijainniltaan epätarkoituksenmukaisen tai 23325: denkäynti-, lainhuuto- ja kiinnitysasioissa sekä sijainniltaan tarpeettomaksi käyneen rakennus- 23326: saamisten etuoikeudesta on vastaavasti voimas- paikka-alueen metsähallintoviranomaisen osoit- 23327: sa, mitä maatilalain 78-82 §:ssä on säädetty. tamaan porotalouden harjoittamisen kannalta 23328: soveliaaseen paikkaan. Jos paliskunnan omis- 23329: 35 § tamia rakennuksia ei siirretä alueelta kahden 23330: Porovahingot vuoden kuluessa maatilahallituksen suostu- 23331: muksesta lukien, omistusoikeus rakennuksiin 23332: Tässä laissa tarkoitetun porotaloustilan siirtyy valtiolle. 23333: omistajana ei ole oikeutta saada korvausta 23334: porojen tekemistä vahingoista. 23335: 40 § 23336: 36 § 23337: Eräät porotilalakia soveltaen 23338: Tarkemmat säännökset ja määräykset suoritettavat toimenpiteet 23339: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- Tämän lain voimaan tullessa porotilalain 23340: töönpanosta annetaan asetuksella. nojalla vireillä olevien asioiden osalta noudate- 23341: Maatilahallitus voi antaa tätä lakia sekä 1 taan aikaisemman lain säännöksiä. 23342: momentin nojalla annettavaa asetusta tarken- Porotilalain nojalla tilasta tai alueesta teh- 23343: tavia määräyksiä lainojen, avustusten ja mui- tyyn hallintasopimukseen, johon perustuvaa 23344: den tässä laissa tarkoitettujen etuuksien myön- oikeutta ei ennen tämän lain voimaantuloa ole 23345: tämisestä. menetetty, sekä asukkaan oikeuteen saada 23346: omakseen hallintasopimuksen kohteena oleva 23347: 7 luku tila tai alue mahdollisine yhteismetsäosuuksi- 23348: V oimaantulo- ja siirtymäsäännökset neen sekä oikeuteen saada hallintasopimusai- 23349: kana luottoa ja muita etuuksia, noudatetaan 23350: 37 § niin ikään aikaisempia säännöksiä. Tila tai 23351: alue voidaan kuitenkin myydä asukkaalle, 23352: Lain voimaantulo vaikka hallintasopimusvelvoitteita asuinraken- 23353: Tämä laki tulee voimaan päivänä nustyötä lukuun ottamatta ei olisikaan täytet- 23354: kuuta 19 ja sillä kumotaan 19 ty. 23355: pa1vana syyskuuta 1969 annettu porotilalaki Paliskunnalle, joka ei porotilalain nojalla 23356: (590/69) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi- ole hakenut rakennuspaikka-aluetta työpaikka- 23357: neen. asunnon rakentamista varten, voidaan myön- 23358: Tämän lain mukaisia etuja koskevia päätök- tää rakennusavustusta porotilalain mukaisin 23359: siä voidaan tehdä vuoden 1999 loppuun asti. ehdoin työpaikka-asunnon rakentamista varten 23360: paliskunnan omistamalle tai hallitsemalle 23361: 38 § maalle taikka metsähallintoviranomaisen osoit- 23362: tamalle rakennuspaikka-alueelle tapahtuvaan 23363: Siirtyvä omaisuus yhden työpaikka-asunnon rakentamiseen edel- 23364: Porotilalain tarkoituksiin hankittu omai- lyttäen, että avustusta on haettu kahden vuo- 23365: suus, jonka käytöstä ei ennen tämän lain den kuluessa tämän lain voimaantulosta. Jos 23366: voimaantuloa ole määrätty tai joka vapautuu rakennuspaikka-alue omistus- tai hallintaoi- 23367: sanotun lainsäädännön mukaisesta käyttötar- keuden luovutuksen vuoksi siirtyy muuhun 23368: koituksesta, katsotaan hankituksi tämän lain käyttötarkoitukseen kuin porotalouskäyttöön 23369: tarkoituksiin. ennen kuin 15 vuotta on kulunut avustuksen 23370: myöntämisestä, voidaan myönnetty avustus pe- 23371: 39 § riä osaksi tai kokonaan takaisin. 23372: Edellä 3 momentissa tarkoitettu metsähallin- 23373: Rakennuspaikka toviranomaisen osoittama rakennuspaikka-alue 23374: Paliskunta, joka porotilalain mukaisella hal- on luovutettava ilman eri korvausta. 23375: 1989 vp. - HE n:o 144 27 23376: 23377: 41 § koron maksamisesta porotilalain säännösten 23378: Eräät aikaisemman lainsäädännön mukaiset mukaisesti silloinkin kun velvoite on syntynyt 23379: toimenpiteet ja oikeussuhteet tämän lain voimaantulon jälkeen tai panttioi- 23380: keudesta ei ole tehty ennen lain voimaantuloa 23381: Porotilalain nojalla ennen tämän lain voi- ilmoitusta asiainomaiselle viranomaiselle. 23382: maantuloa syntyneen valtion ja luottolaitoksen Porotilalain mukaisten yhteismetsäosuuksien 23383: saamisen takaisinmaksuajan ja koron sekä ja muiden osuuksien hintojen samoin kuin 23384: muiden ehtojen osalta noudatetaan aikaisem- kustannusosuuksien ja niiden korkojen maksa- 23385: man lain säännöksiä ja sopimuksen ehtoja. misesta on asianomainen tila tai alue panttina 23386: Aikaisemman lain säännöksiä noudatetaan siten kuin 1 ja 2 momentissa on säädetty. 23387: niin ikään niiden asioiden osalta, jotka muu- Milloin tila tai alue on 2 momentissa sääde- 23388: toinkin liittyvät porotilalain täytäntöönpanaan tyin tavoin panttina, tulee maatalouspiirin lä- 23389: ja joista ei tässä luvussa ole toisin säädetty. hettää asianomaiselle viranomaiselle ilmoitus 23390: Sanottu koskee myös valtion verovapauksia ja panttioikeutta koskevan merkinnän tekemistä 23391: maksuhelpotuksia sekä tilojen rajoituksia. Po- varten kiinnitysrekisteriin. Kun saaminen on 23392: rotilalain mukaista tilaa, jolle on annettu yk- täysin maksettu, tulee maatalouspiirin lähettää 23393: sinomaan sanotun lain 7 a §:n 2 momentissa ilmoitus asianomaiselle viranomaiselle tilan tai 23394: tarkoitettu rakennuspaikka, koskevat porotila- alueen vapautumista panttivastuusta koskevan 23395: lain 26 §:ssä tarkoitetut rajoitukset lakkaavat merkinnän tekemistä varten sanottuun rekiste- 23396: kuitenkin tämän lain voimaan tullessa. riin. 23397: Tämän lain tullessa voimaan lakkaavat myös 23398: porotilalain 28 §:ssä tarkoitetut ehdot ja rajoi- 23399: tukset. Sinä aikana, jona valtion kauppahinta- 43 § 23400: saamista on maksamatta, voidaan pääomahak- Eräät porotilalain nojalla tuetut tilat 23401: kuista saatuja varoja sen mukaan kuin asetuk- 23402: sella tarkemmin säädetään, käyttää kuitenkin Edellä 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tilo- 23403: valtion kauppahintasaamisen maksamiseen. ja tuetaan tässä laissa säädetyin poikkeuksin 23404: soveltuvin osin maatilalain mukaisesti siinäkin 23405: 42 § tapauksessa, että tila ei suuruudeltaan vastaa 23406: maatilalain nojalla tuettavan tilan vähimmäis- 23407: Aikaisemmat panttioikeudet kokoa. 23408: Porotilalain nojalla myyty tila tai alue, joka 23409: on tämän lain voimaan tullessa panttina val- 44 § 23410: tion kauppa- tai myyntihintasaamisen ja sen Varoinkäyttö 23411: koron maksamisesta siihen saakka, kunnes 23412: saaminen on loppuun suoritettu, on edelleen- Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja 23413: kin sanotuin tavoin panttina mainitun saami- voidaan käyttää myös sellaisiin porotilalain 23414: sen maksamisesta. toimeenpanaan liittyviin tarkoituksiin, joihin 23415: Tila tai alue on panttina porotilalain mukai- niitä on käytetty ennen tämän lain voimaantu- 23416: sen kauppa- ja myyntihintasaamisen ja sen loa. 23417: 28 1989 vp. - HE n:o 144 23418: 23419: 23420: 2. 23421: Laki 23422: kolttalain 11 §:n muuttamisesta 23423: 23424: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun kohtalain 23425: (611184) 11 § näin kuuluvaksi: 23426: 23427: 11§ maatilahallitus. Kalanpoikasten istutukset 23428: Eräät lisätoimenpiteet maatilahallitus voi antaa metsähallituksen suo- 23429: ritettavaksi. 23430: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla 23431: voidaan hankkia kalanpoikasia istutettavaksi Tämä laki tulee voimaan päivänä 23432: koltta-alueen vesistöihin. Hankinnasta päättää kuuta 198 . 23433: 23434: 23435: 23436: 23437: 3. 23438: Laki 23439: luontaiselinkeinolain 19 §:n muuttamisesta 23440: 23441: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun luontaiselin- 23442: keinolain (610/84) 19 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 23443: 23444: 19 § yhden oltava saamelaissyntyinen, jos käyttö- 23445: Käyttösuunnitelmatoimitus suunnitelma koskee Enontekiön, Inarin, Uts- 23446: joen tai Sodankylän kunnassa olevaa maata. 23447: Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyttö- Sanottu koskee myös hänen varamiestään. 23448: suunnitelmaa laadittaessa on maatilalain 9 § :n 23449: 1 momentissa tarkoitetuista kunnanvaltuuston Tämä laki tulee voimaan päivänä 23450: suunnittelutoimikuntaan valitsemista jäsenistä kuuta 198 . 23451: 23452: 23453: 23454: 23455: 4. 23456: Laki 23457: maatilalain 91 §:n 2 momentin kumoamisesta 23458: 23459: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 23460: 23461: 1§ 2§ 23462: Tällä lailla kumotaan 18 päivänä helmikuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä 23463: 1977 annetun maatilalain (188/77) 91 §:n 2 kuuta 198 . 23464: momentti. 23465: 1989 vp. - HE n:o 144 29 23466: 23467: 5. 23468: Laki 23469: leimaverolain 30 §:n muuttamisesta 23470: 23471: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 23472: (662/43) 30 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat 24 päivänä elokuuta 1984 23473: annetussa laissa (612/84), näin kuuluviksi: 23474: 23475: 30 § 23476: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja 4) kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle, 23477: on leimaverosta vapaa: joka luovutetun tilan, sen osan tai alueen 23478: hankkimista varten on saanut maatilalain, po- 23479: 3) kun tilan, sen osan tai alueen luovuttaja- rotalouslain, luontaiselinkeinolain, kolttalain 23480: na on valtio ja luovutus tapahtuu maatilalain, tai asutuslainsäädännön mukaisen maanosto- 23481: porotalouslain, luontaiselinkeinolain, kohta- tai sisarosuuslainan; sekä 23482: lain tai asutuslainsäädännön mukaisiin tarkoi- 23483: tuksiin taikka kun luovutus tapahtuu maatila- 23484: lain 5 luvussa tarkoitetun maatilajärjestelyn Tämä laki tulee voimaan päivänä 23485: toteuttamiseksi; kuuta 198 . 23486: 23487: 23488: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 23489: 23490: 23491: Tasavallan Presidentti 23492: MAUNO KOIVISTO 23493: 23494: 23495: 23496: 23497: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala 23498: 30 1989 vp. - HE n:o 144 23499: 23500: Liite 23501: 23502: 23503: 2. 23504: Laki 23505: kolttalain 11 §:n muuttamisesta 23506: 23507: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun kolttalain 23508: (611184) 11 § näin kuuluvaksi: 23509: 23510: Voimassa oleva laki Ehdotus 23511: 11 § 23512: Eräät lisätoimenpiteet 23513: Patiskunnalle voidaan myöntää avustusta 23514: kolttien poronhoidon kannalta välttämättö- 23515: mien kenttäteurastamoiden sekä syöttö- ja ero- 23516: tusaitojen sekä niille johtavien teiden rakenta- 23517: misesta ja perusparantamisesta aiheutuviin 23518: kustannuksiin, enintään kuitenkin siihen mää- 23519: rään asti, mikä vastaa kolttien omistamien 23520: porojen osuutta paliskunnan koko poroluvus- 23521: ta. Sanottu avustus myönnetään maatilatalou- 23522: den kehittämisrahaston varoista. 23523: Edellä 1 momentissa tarkoitetun rahaston Maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla 23524: varoilla voidaan myös hankkia kalanpoikasia voidaan hankkia kalanpoikasia istutettavaksi 23525: istutettavaksi koltta-alueen vesistöihin. koltta-alueen vesistöihin. Hankinnasta päättää 23526: Tässä pykälässä tarkoitetuista toimenpiteistä maatilahallitus. Kalanpoikasten istutukset 23527: päättää maatilahallitus. Kalanpoikasten istu- maatilahallitus voi antaa metsähallituksen suo- 23528: tukset maatilahallitus voi antaa metsähallituk- ritettavaksi. 23529: sen suoritettavaksi. 23530: Tämä laki tulee voimaan päivänä 23531: kuuta 198 . 23532: 23533: 23534: 3. 23535: Laki 23536: luontaiselinkeinolain 19 §:n muuttamisesta 23537: 23538: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun luontaiselin- 23539: keinolain (610/84) 19 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 23540: 23541: Voimassa oleva laki Ehdotus 23542: 23543: 19 § 23544: Käyttösuunnitelmatoimitus 23545: 23546: Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyttö- Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyttö- 23547: suunnitelmaa laadittaessa on maatilalain 9 §:n suunnitelmaa laadittaessa on maatilalain 9 §:n 23548: 1 momentissa tarkoitetuista kunnanvaltuuston 1 momentissa tarkoitetuista kunnanvaltuuston 23549: 1989 vp. - HE n:o 144 31 23550: 23551: Voimassa oleva laki Ehdotus 23552: 23553: suunnittelutoimikuntaan valitsemista jäsenistä suunnittelutoimikuntaan valitsemista jäsenistä 23554: yhden oltava saamelaissyntyinen. Sanottu kos- yhden oltava saamelaissyntyinen, jos käyttö- 23555: kee myös hänen varamiestään. suunnitelma koskee Enontekiön, Inarin, Uts- 23556: joen tai Sodankylän kunnassa olevaa maata. 23557: Sanottu koskee myös hänen varamiestään. 23558: 23559: Tämä laki tulee voimaan päivänä 23560: kuuta 198 . 23561: 23562: 23563: 23564: 23565: 4. 23566: Laki 23567: maatilalain 91 §:n 2 momentin kumoamisesta 23568: 23569: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 23570: 23571: Voimassa oleva laki Ehdotus 23572: 23573: 91 § 23574: 23575: Porotilalakia (590/69), eräiden kolttien asut- (2 momentti kumotaan) 23576: tamisesta annettua lakia (273/55) ja kolttien 23577: maanjärjestelylakia (593/69) täytäntöönpanta- 23578: essa sovelletaan edelleen maankäyttölakia ja 23579: muuta maankäyttölainsäädäntöä, kuitenkin si- 23580: ten, että maankäyttötoimikunnalle kuuluvat 23581: tehtävät suorittaa 9 §:ssä tarkoitettu suunnitte- 23582: lutoimikunta. 23583: 23584: Tämä laki tulee voimaan päivänä 23585: kuuta 198 . 23586: 32 1989 vp. - HE n:o 144 23587: 23588: 5. 23589: Laki 23590: leimaverolain 30 §:n muuttamisesta 23591: 23592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 23593: (662/43) 30 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat 24 päivänä elokuuta 1984 23594: annetussa laissa (612/84), näin kuuluviksi: 23595: 23596: Voimassa oleva laki Ehdotus 23597: 23598: 30 § 23599: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja 23600: on leimaverosta vapaa: 23601: 23602: 3) kun tilan, sen osan tai alueen luovuttaja- 3) kun tilan, sen osan tai alueen luovuttaja- 23603: na on valtio ja luovutus tapahtuu maatilalain, na on valtio ja luovutus tapahtuu maatilalain, 23604: luontaiselinkeinolain, kohtalain tai asutuslain- porotalouslain, luontaiselinkeinolain, kohta- 23605: säädännön mukaisiin tarkoituksiin taikka kun lain tai asutuslainsäädännön mukaisiin tarkoi- 23606: luovutus tapahtuu maatilalain 5 luvussa tarkoi- tuksiin taikka kun luovutus tapahtuu maatila- 23607: tetun maatilajärjestelyn toteuttamiseksi; lain 5 luvussa tarkoitetun maatilajärjestelyn 23608: toteuttamiseksi; 23609: 4) kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle, 4) kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle, 23610: joka luovutetun tilan, sen osan tai alueen joka luovutetun tilan, sen osan tai alueen 23611: hankkimista varten on saanut maatilalain, hankkimista varten on saanut maatilalain, po- 23612: luontaiselinkeinolain, kohtalain tai asutuslain- rotalouslain, luontaiselinkeinolain, kohtalain 23613: säädännön mukaisen maanosto- tai sisarosuus- tai asutuslainsäädännön mukaisen maanosto- 23614: lainan; sekä 23615: -- ------ 23616: tai sisarosuuslainan; sekä 23617: 23618: 23619: Tämä laki tulee voimaan päivänä 23620: kuuta 198 . 23621: 1989 vp. - HE n:o 145 23622: 23623: 23624: 23625: 23626: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pellonraivausmaksusta 23627: annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 23628: 23629: 23630: 23631: 23632: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 23633: 23634: Esityksessä ehdotetaan, että pellonraivaus- enintään 75 prosentiksi. Lakiin ehdotetaan teh- 23635: maksusta annetun lain voimassaoloaikaa jat- täväksi lisäksi eräitä pienehköjä tarkistuksia. 23636: kettaisiin koskemaan vuotta 1990. Lakia ehdo- 23637: tetaan samalla muutettavaksi siten, että lupa Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 23638: pellonraivaukseen ilman pellonraivausmaksua den 1990 alusta. Esitys liittyy vuoden 1990 23639: voitaisiin myöntää eräissä Lapin läänin kunnis- tulo- ja menoarvioesitykseen, joten se tulisi 23640: sa tilan rehuomavaraisuuden saattamiseksi käsitellä samassa sen yhteydessä. 23641: 23642: 23643: 23644: 23645: PERUSTELUT 23646: 23647: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Vuodesta 1977 alkaen on viljelijöiden kanssa 23648: muutokset tehty erilaisia tuotannonmuutos- ja tuotannon- 23649: vähentämissopimuksia, joista osa on välillisesti 23650: Maataloustuotteiden ylituotannosta aiheutu- vaikuttanut myös viljelyksessä olevaan pelto- 23651: vat vientikustannukset kasvoivat nopeasti eri- alaan. Huomattavin vaikutus viljeltävän pelto- 23652: tyisesti 1980-luvun alkupuoliskolla. Vientikus- alan kannalta on ollut kesannoimissopimuksil- 23653: tannusten kohoaminen johtui pääasiassa maa- la, jotka kuluvana vuonna koskevat noin 23654: taloustuotteiden kotimarkkinahintojen ja vien- 189 100 peltohehtaaria. 23655: tihintojen välisen eron jatkuvasta suurenemi- Viljelyksessä olevaan peltoalaan väliaikaises- 23656: sesta. Useimmissa teollistuneissa maissa vallit- ti vaikuttavien toimenpiteiden ohella on pyritty 23657: sevan ylituotannon takia maataloustuotteiden edistämään peltojen metsittämistä. 23658: maailmanmarkkinahinnat ovat olleet erittäin 23659: alhaiset. Vaikka eräiden maataloustuotteiden Samaan aikaan, kun peltoalaa on pyritty 23660: maailmanmarkkinahinnat ovatkin ainakin tila- supistamaan, on uuden pellon raivaus lisäänty- 23661: päisesti jonkin verran nousseet, rasittaa maata- nyt voimakkaasti. Uutta peltoa on vuosina 23662: loustuotteiden vienti edelleen huomattavasti 1983-1987 raivattu maatilarekisterin mukaan 23663: etenkin valtiontaloutta mutta myös maatalous- seuraavasti: 23664: elinkeinoa. Valtion ja maataloustuottajien vas- 23665: tuusta maataloustuotteiden vientikustannuksis- Uudis- 23666: ta on säädetty maataloustulolaeissa. Vuosi raivaus (ha) 23667: Erilaisilla maatalouspoliittisilla toimenpiteil- 1983 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 530 23668: lä on pyritty ohjaamaan ja rajoittamaan maa- 1984 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 426 23669: taloustuotantoa. Myös vapaaehtoisilla tuotan- 1985 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 635 23670: non vähentämissopimuksilla on tavoiteltu tuo- 1986 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17 750 23671: tannon ja kulutuksen parempaa tasapainoa. 1987 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11 766 23672: 3911461 23673: 2 1989 vp. - HE n:o 145 23674: 23675: Edellä kuvatussa tuotantopoliittisessa tilan- Säännös on tarkoitettu niitä kohtuussyistä rat- 23676: teessa tällaista pellon raivausta ei ole pidetty kaistavia tapauksia varten, joita ei voida rat- 23677: perusteltuna. Maataloustuotteiden viennistä kaista 3 a §:n perusteella. 23678: valtiolle ja maataloudelle aiheutuvien kustan- Vuonna 1988 raivausmaksun alaista peltoa 23679: nusten kasvun ehkäisemiseksi ja muiden tuo- raivattiin noin 20 hehtaaria. Raivauslupia maa- 23680: tantorajoitustoimenpiteiden vaikutusten tehos- tilahallitus myönsi yhteensä 336 hehtaaria 23681: tamiseksi annettiin 26 päivänä kesäkuuta 1987 vuonna 1988. 23682: laki pellonraivausmaksusta (602/87). Lakia so- Peltoalaan viime vuosina kohdistetut toi- 23683: vellettiin 1 päivänä heinäkuuta ja sen jälkeen menpiteet ovat jossain määrin johtaneet viljel- 23684: vuonna 1987 aloitettuihin pellonraivauksiin. lyn alan supistumiseen, osin tilapäisesti. Sato- 23685: Lain periaatteena oli, että raivaaja maksaa tason noustessa ja kotieläintuotannon supistu- 23686: uudesta peliosta aiheutuvat ylituotannon vien- essa on ilmeistä, että viljaylijäämät ja niiden 23687: tikustannukset. Pellonraivausmaksua oli suori- viennistä valtiolle ja maataloudelle aiheutuvat 23688: tettava 300 markkaa aarilta. Maksun laskettiin kustannukset tulevat kohoamaan huomattavan 23689: vastaavan viidestä kuuteen vuoden vientikus- korkeiksi. Mikäli erilaisilla maatalouspoliittisil- 23690: tannuksia. la toimenpiteillä ei viljelyksessä olevan pellon 23691: Peltoa raivattiin tai raivaustoimenpiteitä määrään kyetä tehokkaasti vaikuttamaan, kas- 23692: aloitettiin kuitenkin erityisen paljon ennen lain vaa maatalouden vientikustannusosuus ylituo- 23693: voimaantuloa. Pellonraivaustoimenpiteitä suo- tannosta merkittävästi. 23694: ritettiin yli 40 000 hehtaarin alalla siten, ettei 23695: raivauksesta aiheutunut raivausmaksuvelvoitet- Kun erityisesti rehuviljan ylituotantotilan- 23696: ta. teen ennustetaan muodostuvan normaaleina 23697: Pellonraivausmaksusta annettua lakia muu- vuosina vaikeaksi jo lähitulevaisuudessa, on 23698: tettiin väliaikaisesti vuonna 1987 ja vuonna välttämätöntä muiden maatalouspoliittisten 23699: 1988. Pellonraivausmaksusta annetun lain väli- toimenpiteiden rinnalla rajoittaa edelleen myös 23700: aikaisesta muuttamisesta annetuilla laeilla uuden pellon raivaamista. Tämän vuoksi ehdo- 23701: ( 1318/87 ja 1306/88) lain voimassaoloaikaa tetaan pellonraivausmaksusta annetun lain voi- 23702: jatkettiin vuoden kerrallaan niin, että lakia massaoloaikaa jatkettavaksi yhdellä vuodella. 23703: sovelletaan sen voimaantulopäivänä ja sen jäl- Samalla ehdotetaan lakiin tehtäväksi eräitä 23704: keen vuosina 1987-1989 aloitettuihin pellon- vähäisiä tarkistuksia ja muutoksia. 23705: raivauksiin. Voimassa olevan lain 3 §:n 1 momentin 3 23706: Laissa on maksuvelvollisuudesta säädetty vä- kohdan mukaan pellonraivausmaksua ei peri- 23707: häisiä helpotuksia. Maksua ei peritä, jos sen tä, jos sen määrä samalle omistajalle kuuluvien 23708: määrä samalle omistajalle kuuluvien alueiden alueiden osalta ei ylitä vuosien 1987-89 aika- 23709: osalta ei ylitä lain voimassaoloaikana yhteensä na yhteensä 3 000 markkaa. Mainittua kohtaa 23710: 3 000 markkaa. Toisin sanoen ilman maksuvel- ehdotetaan muutettavaksi siten, että pellonrai- 23711: vollisuutta on saanut raivata peltoa yhteensä vausmaksua ei perittäisi, jos sen määrä vuodes- 23712: enintään 10 aaria. sa ei ylitä 3 000 markkaa. Muutos helpottaisi 23713: Lain 3 a §:n mukaan pellonraivausmaksua ei tarvittaessa peltokuvioiden viljelyteknistä pa- 23714: ole suoritettava, jos maatalouspiiri on ennen rantamista ilman, että toimenpiteillä olisi ko- 23715: raivauksen aloittamista myöntänyt pellonrai- konaisuuden kannalta mainittavaa tuotantoa 23716: vaukseen luvan. Lupa voidaan myöntää muun lisäävää vaikutusta. 23717: muassa, kun maatilasta luovutetaan maata Nykyisen lain mukaan lupa pellonraivauk- 23718: muuhun kuin maataloudelliseen tarkoitukseen seen voidaan myöntää pientilan rehuomavarai- 23719: tai kun raivausalaa vastaava pelto metsitetään. suuden saattamiseksi enintään 75 prosentiksi 23720: Lupa voidaan myös myöntää rehuomavarai- karjan rehuntarpeesta niissä maamme pohjoi- 23721: suuden lisäämiseen tietyissä tapauksissa vuok- simmissa kunnissa, joissa elinkeinoja tuetaan 23722: rapeltojen menettämisen yhteydessä sekä luon- luontaiselinkeinolain mukaisesti. Aluetta, jolla 23723: taiselinkeinolaissa (610/84) määritetyllä alueel- mainittu lupa voidaan myöntää, ehdotetaan 23724: la. Kun lain voimassaoloaikaa jatkettiin koske- laajennettavaksi niin, että se käsittäisi myös ne 23725: maan vuotta 1989, lain 15 §:ää muutettiin pohjoiset alueet, joilla viljan viljelyä ei käytän- 23726: siten, että tietyissä tapauksissa maa- ja metsä- nöllisesti katsoen voida harjoittaa. Näillä alu- 23727: talousministeriö voi antaa sitovan ennakkotie- eilla ei siis esimerkiksi makseta rehuviljan tuo- 23728: don pellonraivausmaksusta vapauttamisesta. tantopalkkiota. 23729: 1989 vp. - HE n:o 145 3 23730: 23731: 2. Taloudelliset vaikutukset 3. Voimaantulo 23732: 23733: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan paiva- 23734: nä tammikuuta 1990. Ennen mainittua ajan- 23735: Pellonraivausmaksusta annetun lain Voimas- 23736: kohtaa suoritettuihin pellonraivauksiin sovelle- 23737: saoloajan jatkaminen estäisi tehokkaasti uuden 23738: taan aikaisemmin voimassa olleita säännöksiä. 23739: pellon raivausta ja ehkäisisi siten maatalous- 23740: tuotteiden, etenkin rehuviljan, viennistä aiheu- 23741: tuvien kustannusten lisääntymistä. Maatalous- 23742: 4. Säätämisjärjestys 23743: tulolain (736/89) 15 §:n mukaan lisävienti ta- 23744: pahtuisi lähinnä maataloustuottajien kustan- 23745: Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär- 23746: nuksella. Yhden hehtaarin rehuviljasadon vien- 23747: jestyksen 68 §:n mukaisessa enintään yhdeltä 23748: nistä aiheutuu noin 5 000 markan kustannus. 23749: vuodelta kannettavaa veroa koskevassa säätä- 23750: Tämän perusteella voidaan olettaa, että ilman 23751: misjärjestyksessä. 23752: raivausta rajoittavaa lainsäädäntöä pellonrai- 23753: vauksen synnyttämät vientikustannukset olisi- 23754: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 23755: vat useita kymmeniä miljoonia markkoja vuo- 23756: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 23757: dessa. 23758: 23759: 23760: 23761: 23762: Laki 23763: pellonraivausmaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 23764: 23765: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti pellonraivausmaksusta 26 päivänä 23766: kesäkuuta 1987 annetun lain (602/87) 1 §:n 3 momentti, 3 §:n 1 momentti, 3 a §:n 1 momentin 3 23767: kohta ja 18 §, 23768: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti, 3 a §:n 1 momentin 3 kohta ja 18 § 29 päivänä 23769: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1306/88), näin kuuluviksi: 23770: 23771: 1§ 23772: 3) jos pellonraivaukseen on tarkoitus ryhtyä 23773: Tämän lain mukaiset maksut katsotaan pientilan rehuomavaraisuuden saattamiseksi 23774: osaksi maataloustulolain (736/89) 15 §:ssä tar- enintään 75 prosentiksi karjan rehuntarpeesta 23775: koitettua maataloustuottajien osuutta maata- Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muo- 23776: loustuotteiden vientikustannuksista. nion, Pelkosenniemen, Posion, Sallan, Savu- 23777: kosken, Sodankylän tai Utsjoen kunnassa taik- 23778: 3§ ka muualla maassa, kun rehuomavaraisuus on 23779: Pellonraivausmaksua on suoritettava 300 alentunut peltoa koskevan vuokrasopimuksen 23780: markkaa kultakin aarilta. Maksua ei kuiten- päätyttyä hakijatilan, vuokranantajatilan tai 23781: kaan peritä, jos sen määrä samalle omistajalle vuokratun alueen sisältävän vuokranantajati- 23782: kuuluvien alueiden osalta ei ylitä vuosien lan määräalan omistajanvaihdoksen takia eikä 23783: 1987-1990 aikana vuodessa 3 000 markkaa. paikkakunnalla ole vuokrattavissa peltoa; tai 23784: 23785: 23786: 3a § 18 § 23787: Pellonraivausmaksua ei ole suoritettava, jos Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 23788: maatalouspiiri on ennen raivauksen aloittamis- kuuta 1987. Sitä sovelletaan voimaantulopäivä- 23789: ta tehdystä hakemuksesta myöntänyt pellonrai- nä ja sen jälkeen vuosina 1987-1990 aloitet- 23790: vaukseen luvan. Lupa voidaan myöntää: tuihin pellonraivauksiin. 23791: 4 1989 vp. - HE n:o 145 23792: 23793: Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi- tuihin pellonraivauksiin sovelletaan aikaisem- 23794: kuuta 1990. Ennen lain voimaantuloa suoritet- man lain säännöksiä. 23795: 23796: 23797: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 23798: 23799: 23800: Tasavallan Presidentti 23801: MAUNO KOIVISTO 23802: 23803: 23804: 23805: 23806: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala 23807: 1989 vp. - HE n:o 145 5 23808: 23809: Liite 23810: 23811: 23812: 23813: 23814: Laki 23815: pellonraivausmaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 23816: 23817: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti pellonraivausmaksusta 26 päivänä 23818: kesäkuuta 1987 annetun lain (602/87) 1 §:n 3 momentti, 3 §:n 1 momentti, 3 a §:n 1 momentin 3 23819: kohta ja 18 §, 23820: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti, 3 a §:n 1 momentin 3 kohta ja 18 § 29 päivänä 23821: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1306/88), näin kuuluviksi: 23822: 23823: Voimassa oleva laki Ehdotus 23824: 1§ 1§ 23825: 23826: Tämän lain mukaiset maksut katsotaan Tämän lain mukaiset maksut katsotaan 23827: osaksi maataloustulolain 15 §:ssä (621/86) tar- osaksi maataloustulolain (736189) 15 §:ssä tar- 23828: koitettua maatalouden osuutta maataloustuot- koitettua maataloustuottajien osuutta maata- 23829: teiden vientikustannuksista. loustuotteiden vientikustannuksista. 23830: 23831: 3§ 3§ 23832: Pellonraivausmaksua on suoritettava 300 Pellonraivausmaksua on suoritettava 300 23833: markkaa kultakin täydeltä aarilta. Maksua ei markkaa kultakin aarilta. Maksua ei kuiten- 23834: kuitenkaan peritä, jos sen määrä samalle omis- kaan peritä, jos sen määrä samalle omistajalle 23835: tajalle kuuluvien alueiden osalta ei ylitä vuo- kuuluvien alueiden osalta ei ylitä vuosien 23836: sien 1987-1989 aikana yhteensä 3 000 mark- 1987-1990 aikana vuodessa 3 000 markkaa. 23837: kaa. 23838: 23839: 23840: 3a§ 23841: Pellonraivausmaksua ei ole suoritettava, jos 23842: maatalouspiiri on ennen raivauksen aloittamis- 23843: ta tehdystä hakemuksesta myöntänyt pellonrai- 23844: vaukseen luvan. Lupa voidaan myöntää: 23845: 23846: 3) jos pellonraivaukseen on tarkoitus ryhtyä 3) jos pellonraivaukseen on tarkoitus ryhtyä 23847: pientilan rehuomavaraisuuden saattamiseksi pientilan rehuomavaraisuuden saattamiseksi 23848: enintään 75 prosentiksi karjan rehuntarpeesta enintään 75 prosentiksi karjan rehuntarpeesta 23849: luontaiselinkeinolain 2 §:ssä tarkoitetulla alu- Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muo- 23850: eella tai muualla maassa kun rehuomavarai- nion, Pelkosenniemen, Posion, Sallan, Savu- 23851: suus on alentunut peltoa koskevan vuokrasopi- kosken, Sodankylän tai Utsjoen kunnassa taik- 23852: muksen päätyttyä hakijatilan, vuokranantajati- ka muualla maassa, kun rehuomavaraisuus on 23853: lan tai vuokratun alueen sisältävän vuokranan- alentunut peltoa koskevan vuokrasopimuksen 23854: tajatilan määräalan omistajanvaihdoksen takia päätyttyä hakijatilan, vuokranantajatilan tai 23855: eikä paikkakunnalla ole vuokrattavissa peltoa; vuokratun alueen sisältävän vuokranantajati- 23856: tai lan määräalan omistajanvaihdoksen takia eikä 23857: paikkakunnalla ole vuokrattavissa peltoa; tai 23858: 6 1989 vp. - HE n:o 145 23859: 23860: Voimassa oleva laki Ehdotus 23861: 23862: 18 § 18 § 23863: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 23864: kuuta 1987. Sitä sovelletaan lain voimaantulo- kuuta 1987. Sitä sovelletaan voimaantulopäivä- 23865: päivänä ja sen jälkeen vuosina 1987-1989 nä ja sen jälkeen vuosina 1987-1990 aloitet- 23866: aloitettuihin pellonraivauksiin. tuihin pellonraivauksiin. 23867: 23868: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 23869: kuuta 1990. Ennen lain voimaantuloa suoritet- 23870: tuihin pel/onraivauksiin sovelletaan aikaisem- 23871: man lain säännöksiä. 23872: 1989 vp. - HE n:o 146 23873: 23874: 23875: 23876: 23877: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pienviljelijäin karjan- 23878: tarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista 23879: annetun lain kumoamisesta 23880: 23881: 23882: 23883: 23884: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 23885: 23886: Esityksessä ehdotetaan pienviljelijäin karjan- Lakiehdotus liittyy vuoden 1990 tulo- ja 23887: tarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien menoarvioesitykseen ja se tulisi käsitellä sa- 23888: valtionavustuksista annettu laki kumottavaksi. massa yhteydessä kuin tulo- ja menoarvio. 23889: Näiden järjestöjen valtionavusta päätettäisiin Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 23890: sen jälkeen niin kuin muiden maatalouden 1990 alusta. 23891: neuvontajärjestöjen valtionavusta. 23892: 23893: 23894: 23895: 23896: PERUSTELUT 23897: 23898: 1. Pienviljelijäin karjatalouden tionapua. 1930-luvun lopulla toimi maassa 23899: edistämisestä valtionavus- noin tuhat "karjantarkastusyhdistystä" ja 23900: tuksella noin 1700 sonninpitoyhtymää. 23901: Voimassa oleva laki pienviljelijäin karjan- 23902: Karjatalouden edistämistä varten on valtion 23903: tarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien 23904: varoista myönnetty avustuksia pienviljelijäin 23905: valtionavustuksista (418/62) on annettu vuon- 23906: sonninpitoyhdistyksille ja karjantarkkailuyh- 23907: na 1962. Siihen on tehty eräitä muutoksia 23908: distyksille vuodesta 1925 lähtien. Runsaslukui- 23909: vuosina 1969, 1979 ja viimeksi vuonna 1988. 23910: sen pienviljelijäväestön osallistumista karjata- 23911: loudellisen yhteistoiminnan perusmuotoihin pi- Vuonna 1962 lakia uudistettaessa siinä sää- 23912: dettiin tuolloin heidän karjataloutensa edistä- dettiin karjantarkkailuyhdistyksille annettavan 23913: miseksi tarpeellisena. Tällainen yhteistyö oli avustuksen suuruus. Valtionavustuksen tuli 23914: saatavissa aikaan vain valtion tuella. Valtion kattaa tietty osuus, yhdistyksen sijainnista riip- 23915: taloudellisen tuen jatkuvuuden turvaamiseksi puen 50 tai 60 prosenttia yhdistyksen toiminta- 23916: säädettiin valtion avun perusteista lailla vuon- kustannuksista. Sonninpitoyhtymien, tuolloin 23917: na 1930. oikeastaan jo keinosiemennysyhdistysten, val- 23918: Lain mukaan oli valtionapua maksettava tionavustuksen suuruus jätettiin kuitenkin 23919: karjantarkastusyhdistyksille, joiden jäseninä edelleen riippumaan siitä, paljonko vuosittain 23920: oli 2-8 lypsylehmää käsittävien (pien)karjojen tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoitetaan 23921: omistajia. Valtionavun suuruus oli laskettava varoja. Kun lakia vuonna 1962 uudistettiin, 23922: näiden pienkarjojen omistajien lukumäärän ja kiinnitettiin samalla erityistä huomiota karjan- 23923: heidän omistamiensa lehmien lukumäärän mu- tarkkailun ja -jalostuksen kehittämiseen maan 23924: kaan. Myös sonninpitoyhdistyksille ja osuus- syrjäisillä ja harvaan asutuilla seuduilla, joilla 23925: kunnille, joiden jäsenluku oli viisi ja joiden tämän toiminnan katsottiin olevan suuremmas- 23926: jäsenten omistamien lypsylehmien keskiluku sa määrin kuin muualla maassa valtion tuen 23927: oli enintään kahdeksan, oli myönnettävä val- tarpeessa. 23928: 39Il03M 23929: 2 1989 vp. - HE n:o 146 23930: 23931: Vuonna 1979 lakia muutettiin niin, että kar- peellisena selvittelytyön jatkamista koko maa- 23932: jantarkkailuyhdistysten valtionavun suuruus talousneuvonnan kenttää kattavana. 23933: lasketaan 2-20 lypsylehmää käsittävien karjo- 23934: jen perusteella. Nykyisin toimii maassa 81 Maa- ja metsätalousministeriö asetti 4 päivä- 23935: rekisteröityä karjantarkkailuyhdistystä. nä marraskuuta 1987 toimikunnan laatimaan 23936: Vuonna 1988 lakia muutettiin niin, että kei- selvitystä maatalouden neuvonnan kehittämis- 23937: nosiemennysyhdistyksen valtionavun ehtona tarpeista ja voimavarojen kohdentamisesta ja 23938: olevaa karjojen keskikokoa korotettiin kah- tekemään selvityksen perusteella ehdotukset 23939: deksasta viiteentoista. Nykyisin maassa on 11 tarvittavista toimenpiteistä. 23940: alueellista keinosiemennysyhdistystä. Toimikunta ehdotti (komiteanmietintö 23941: Keinosiemennystoiminnan kustannuksista 1989:6) muun ohella, että karjantarkkailutoi- 23942: valtionapu kattoi vielä 1960-luvulla tuntuvan minta ja maatalouskeskusten harjoittama kar- 23943: osan, noin 20 prosenttia. Määrärahan suuruus jatalousneuvonta yhdistettäisiin samaan järjes- 23944: on kuitenkin jo usean vuoden ajan pysytetty töön. Toimikunta ehdotti myös maatalous- 23945: entisellään. Määrärahasta on viime vuosina yli neuvonnan valtionavun myöntämistä koskevan 23946: puolet myönnetty Pohjois-Suomen keinosie- järjestelmän yhdenmukaistamista. Siitä päätet- 23947: mennysyhdistykselle. Valtionavun osuus kattaa täisiin ehdotuksen mukaan valtioneuvoston 23948: tämän yhdistyksen menoista nykyisin noin 12 päätöksellä. 23949: prosenttia. Muiden yhdistysten valtionapu kat- 23950: taa vain noin 2 prosenttia yhdistysten kustan- Toimikunnan ehdotuksen pohjalta neuvon- 23951: nuksista. tajärjestöt ovat jatkaneet neuvotteluja neuvon- 23952: Lakia viimeksi muutettaessa todettiin esityk- nan toimintojen ja organisaatioiden uudistami- 23953: sen perusteluissa, että määrärahan myöntämi- sesta. Suunnitelmien mukaan karjantarkkailu- 23954: nen keinosiemennysyhdistysten valtionavus- toiminta liittyy osaksi nykyisten maatalous- 23955: tuksiin ei määrärahan pienuuden vuoksi enää keskusten toimintaa vuoden 1990 aikana. Kei- 23956: vastaa alkuperäistä tarkoitustaan. Tämän nosiemennystoiminnan kehittämisestä toimi- 23957: vuoksi lainsäädännön tarpeellisuutta ja tarkoi- kunta ei tehnyt ehdotusta eivätkä keinosiemen- 23958: tuksenmukaisuutta on tarpeen arvioida uudel- nysyhdistykset ole osallistuneet neuvotteluihin 23959: leen. laajasta neuvonnan uudelleenjärjestämisestä. 23960: Edellä olevan johdosta ehdotetaan laki pien- 23961: viljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja son- 23962: 2. Maatalouden edistämistoimin- 23963: ninpitoyhtymien valtionavustuksista kumotta- 23964: nan uudelleenjärjestely 23965: vaksi. 23966: Maatalouden ja maaseutuelinkeinojen muut- 23967: tuminen edellyttää myös näiden elinkeinojen 23968: neuvonnan muuttamista. Maatalousneuvonnan 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 23969: kehittämistä koskeneissa selvityksissä on todet- tukset 23970: tu neuvontajärjestöjen suuri määrä ja siitä 23971: aiheutuva hajanaisuus näillä neuvonnan aloilla 23972: ja toisaalta useissa tapauksissa riittämätön yh- Karjantarkkailuyhdistysten valtioavun suu- 23973: teistyö järjestöjen kesken. ruus on nykyisin noin 22 miljoonaa markkaa. 23974: Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuoden Keinosiemennysyhdistysten valtionavus- 23975: 1986 lopulla lähinnä kotieläinneuvontajärjestö- tuksen suuruus on jo usean vuoden ajan pysy- 23976: jen edustajista kootun neuvotteluryhmän teke- tetty noin 3 miljoonan markan suuruisena. 23977: mään selvitystä järjestöjen yhteistyön kehittä- 23978: misestä. Selvityksestä käy ilmi, että erityisesti Esityksellä ei ole sinänsä suoranaisia talou- 23979: maatalouskeskusten järjestämän kotieläinhoi- dellisia vaikutuksia. Karjantarkkailuyhdistys- 23980: don neuvonnan ja karjantarkkailuyhdistysten ten valtionapu ja sen suuruus ei kuitenkaan 23981: suorittaman karjantarkkailun yhteistyötä olisi olisi enää lakisääteinen, vaan siitä päätettäisiin 23982: mahdollista huomattavasti nykyisestä parantaa vuosittain tulo- ja menoarviossa ja valtioneu- 23983: niin, että neuvonnan ja tarkkailun tasoa alen- voston päätöksellä. Vuoden 1990 tulo- ja me- 23984: tamatta saavutettaisiin merkittäviä resurssi- noarviossa määrärahat ehdotetaan säilytettä- 23985: säästöjä. Neuvotteluryhmä piti kuitenkin tar- väksi suunnilleen entisen suuruisina. 23986: 1989 vp. - HE n:o 146 3 23987: 23988: 4. Voimaantulo Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 23989: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 23990: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 23991: 1990 alusta. 23992: 23993: 23994: Laki 23995: pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista annetun lain 23996: kumoamisesta 23997: 23998: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 23999: 24000: 1§ 2§ 24001: Täten kumotaan pienviljelijäin karjantark- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 24002: kailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien val- kuuta 1990. 24003: tionavustuksista 27 päivänä heinäkuuta 1962 24004: annettu laki (418/62) siihen myöhemmin teh- 24005: tyine muutoksineen. 24006: 24007: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 24008: 24009: 24010: Tasavallan Presidentti 24011: MAUNO KOIVISTO 24012: 24013: 24014: 24015: 24016: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala 24017: 1989 vp. - HE n:o 147 24018: 24019: 24020: 24021: 24022: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maataloustuotannon 24023: tasapainottamisesta sekä laiksi kotieläintuotannon ohjaamisesta 24024: eräissä tapauksissa annetun lain 13 §:n muuttamisesta 24025: 24026: 24027: 24028: 24029: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 24030: 24031: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kesannoimissopimus. Viherkesantoa edistettäi- 24032: maataloustuotannon tasapainottamisesta. Lain siin erityisesti vesien- ja ympäristönsuojelun 24033: nojalla maksettaisiin valtion varoista palkkioi- kannalta tärkeillä alueilla. Maataloustuotan- 24034: ta maataloustuotannon vähentämisestä, lopet- non kohdentamissopimuksessa viljelijä sitou- 24035: tamisesta ja kohdentamisesta. Ehdotettavalla tuisi määräajan harjoittamaan sopimuksessa 24036: lailla korvattaisiin laki maataloustuotannon määriteltyä maataloustuotantoa, esimerkiksi 24037: ohjaamisesta ja tasapainottamisesta (81/83), luonnonmukaista maataloutta. 24038: jonka perusteella maataloustuotantoa on tasa- Laki on tarkoitettu puitelaiksi, jossa valtio- 24039: painotettu vuosina 1983-1989. Tuotannon ta- neuvostolle annettaisiin valtuudet käytettävissä 24040: sapainottamiseen käytettävien varojen määräs- olevien varojen puitteissa päättää tasapainotta- 24041: tä säädetään 1.1.1990 voimaan tulevassa uu- mistoimenpiteistä ja niiden yksityiskohtaisesta 24042: dessa maataloustulolaissa (736/89). Tasapai- sisällöstä. Valtioneuvosto päättäisi muun mu- 24043: nottamislain toimenpiteisiin käytettäisiin myös assa varojen kohdentamisesta, sopimusten pi- 24044: maataloustulolain mukaista maataloustuloneu- tuudesta, sopimusehdoista sekä palkkioiden 24045: votteluissa sovittua muuta valtion tukea. suuruudesta. 24046: Tasapainottamistoimenpiteet olisivat edel- 24047: leen valtion ja viljelijän välisiä, useimmiten Laki koskisi vuonna 1990 soimittavia sopi- 24048: monivuotisia sopimuksia, joilla pyrittäisiin pit- muksia ja muita toimenpiteitä, sillä kuluvana 24049: kävaikutteiseen maataloustuotannon ohjaami- vuonna on tarkoitus aloittaa maataloustuotan- 24050: seen ja vähentämiseen. Lisäksi voitaisiin käyt- non tasapainottamisen kokonaisvaltainen selvi- 24051: tää hallinnollisesti yksinkertaisempia palkkio- tystyö. Esityksessä ehdotetaan myös tehtäväksi 24052: tyyppisiä toimenpiteitä, joita nykyisessä laissa maataloustuotannon tasapainottamislain edel- 24053: vastaa lähinnä pellon metsityspalkkio. Sopi- lyttämät muutokset lakiin kotieläintuotannon 24054: mukset koskisivat maataloustuotannon vähen- ohjaamisesta eräissä tapauksissa. 24055: tämistä tai lopettamista siten, että viljelijä Ehdotettavat lait on tarkoitus saattaa voi- 24056: sitoutuisi luopumaan peltokasvien viljelystä tai maan vuoden 1990 alusta lukien. Esitys liittyy 24057: lypsykarja-, nautakarja-, sikatalous- tai siipi- vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen ja se 24058: karjatalousyrityksestä tai osasta tuotantoa. tulisi käsitellä tulo- ja menoarvion käsittelyn 24059: Yhtenä sopimusmuotona säilytettäisiin pellon yhteydessä. 24060: 24061: 24062: 24063: 24064: 391214H 24065: 2 1989 vp. - HE n:o 147 24066: 24067: 24068: 24069: 24070: YLEISPERUSTELUT 24071: 24072: 1. Nykyinen tilanne 1.2. Sopimusjärjestelmiä koskeva lainsäädän- 24073: tö 24074: 1.1. Maataloustuotannon kehitysnäkymät 24075: Erityisesti maidon vaikean ylituotannon ta- 24076: Kotieläintuotantoa on viime vuosina ohjattu kia otettiin vuonna 1969 käyttöön pellonva- 24077: lähemmäksi kotimaista kulutusta. Kuitenkin rausjärjestelmä pellon käytön rajoittamisesta 24078: erityisesti kananmunien ja maitorasvan tuotan- annetun lain (216/69) mukaisesti. Vuonna 1977 24079: to tullee edelleen olemaan selvästi ylijäämäistä. ryhdyttiin toteuttamaan maataloustuotannon 24080: Sianlihan tuotantoa voidaan lisätä vain, jos ohjaamisesta annettuun lakiin (446/77) perus- 24081: kulutus kääntyy uudelleen nousuun. Naudanli- tuvaa tuotannonmuutosjärjestelmää. Tämän li- 24082: han tuotanto puolestaan supistunee lypsyleh- säksi 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa 24083: mien vähenemisen myötä ja omavaraisuus riip- oli käytössä eräitä muita, valtioneuvoston pää- 24084: puu lähinnä emolehmiin perustuvan niin sano- töksiin perustuneita tuotannon tasapainotta- 24085: tun itseuudistuvan naudanlihantuotannon li- mistoimenpiteitä. 24086: sääntymisestä. Kotieläintuotannon supistuva Nykyinen laki maataloustuotannon ohjaami- 24087: rehuntarve saattaa johtaa keskimääräisenä sa- sesta ja tasapainottamisesta (81/83) eli tuotan- 24088: tovuonna lähivuosina jopa 1 000 miljoonan nonohjaamislaki säädettiin vuonna 1983. Tuo- 24089: rehuviljakilon ylijäämään. Laajasta kesannoi- tannonohjaamislain nojalla tehdyt viljelijöiden 24090: misesta huolimatta viljaylijäämä vuoden 1989 ja valtion keskeiset sopimukset ovat voineet 24091: sadosta arvioidaan runsaaksi 800 miljoonaksi olla maataloustuotannon tai kotieläintuotan- 24092: kiloksi. non vähentämissopimuksia, pellon kesannoi- 24093: Maataloustuotteiden viennin kustannusten missopimuksia, tuotantosopimuksia ja tasapai- 24094: arvioidaan vuonna 1989 olevan liikevaihtove- nottamissopimuksia. Lisäksi vuodesta 1987 al- 24095: ron tukivaikutusta huomioon ottamatta noin kaen on voitu tukea peltojen metsitystä. 24096: 2 490 miljoonaa markkaa, mitä tasoa vientitu- Valtioneuvosto on vuosittain päättänyt maa- 24097: kimenon ennustetaan olevan myös vuonna talouden ylituotannon markkinoinnissa vallit- 24098: 1990. Heikkojen satovuosien ja voimassa ole- seva tilanne ja muut asiaan vaikuttavat seikat 24099: van maataloustulolain takia maatalous ei kulu- huomioon ottaen, mitä sopimuksia tuotannon- 24100: vana vuonna joudu osallistumaan viennin ra- ohjaamislain nojalla on voitu tehdä. Valtio- 24101: hoitukseen, mutta vuonna 1990 maatalouden neuvosto on päättänyt myös korvausten ja 24102: laskennallisen markkinointivastuun arvioidaan palkkioiden määrästä ja maksuperusteiden yk- 24103: olevan noin 340 miljoonaa markkaa. Ilman sityiskohdista. 24104: maataloustuotantoa tehokkaasti ohjaavia toi- Tuotannonohjaamislain mukaisten sopimus- 24105: menpiteitä maatalouden vientivastuu saattaa ten lisäksi viljelijät voivat tehdä maatalous- 24106: lähivuosina jopa kaksinkertaistua. tuotannosta luopumista koskevia sitoumuksia 24107: Luonnonmukaisen viljelyn piirissä oli vuon- luopumiseläkelain (16174) mukaisesti. Lain no- 24108: na 1989 peltoa noin 850 hehtaaria. Luonnon- jalla on elokuusta 1986 alkaen voitu maksaa 24109: mukaisesti viljeltyjen tuotteiden kysyntä ja ky- valtion varoista luopumiseläkettä 55 vuotta 24110: synnän kasvu tarjoaisi mahdollisuuden koti- täyttäneelle viljelijälle muun muassa silloin, 24111: maisen tuotannon lisäämiselle. Kotimaisella kun viljelijä on antanut maatilan pelloista met- 24112: tuotannolla voitaisiin ilmeisesti myös korvata sittämis- tai viljelemättömyyssitoumuksen kuu- 24113: näiden tuotteiden lisääntyvää tuontia. den vuoden ajaksi. 24114: 1989 vp. - HE n:o 147 3 24115: 24116: 1.3. Sopimusjärjestelmien toteutus ja saadut viljaylijäämiä. Tuotantoa on myös pyritty 24117: kokemukset suuntaamaan naudanlihan, herneen, viher- 24118: heinän ja rukiin tuotantosopimusten avulla 24119: Tuotannonohjaamislain nojalla on vuosina tuotteisiin, joiden tuotannossa on ollut kasvun- 24120: 1983-1989 solmittu iäkkäiden viljelijöiden varaa. Vastaavia toimenpiteitä on toteutettu jo 24121: kanssa maataloustuotannon vähentämissopi- ennen vuotta 1983 voimassa olleiden sopimus- 24122: muksia, joissa viljelijä on sitoutunut luopu- järjestelmien nojalla. 24123: maan viideksi vuodeksi kaikesta maatalous- 24124: tuotannosta. Maataloustuotannon vähentämis- Tuotann,)nohjaamislain mukaisia sopimuk- 24125: sopimuksia on tehty myös kymmeneksi vuo- sia oli vuoden 1988 lopussa voimassa 27 300 ja 24126: deksi siten, että sopimusten tarkoituksena on niiden kohteena oleva peltoala oli 146 555 24127: ollut edistää metsätaloustilojen ja pienimuo- hehtaaria. Peltoa metsitettiin vuonna 1988 24128: toista elinkeinotoimintaa harjoittavien tilojen kaikkiaan 4 200 hehtaaria, josta metsityspalk- 24129: syntymistä. kioon oikeuttavia metsityksiä oli 1 200 hehtaa- 24130: Kotieläintuotannon vähentämissopimuksilla ria. Aikaisemman lainsäädännön mukaisten 24131: on vähennetty tilojen koko kotieläintuotantoa sopimusten piirissä oli lisäksi noin 6 500 tilaa 24132: taikka erikseen maidon tai kananmunien tuo- ja 63 000 hehtaaria peltoa. Vuoden 1989 lopus- 24133: tantoa. Kesannoimissopimuksilla ja peltojen sa voimassa olleiden sopimusten on arvioitu 24134: metsittämisellä sekä eräillä muilla vähäisem- vaikuttaneen tuotannon maaraan vuosina 24135: millä toimenpiteillä on vähennetty ensisijaisesti 1983-1988 yhteensä seuraavasti: 24136: 24137: Vilja Maito Naudanliha Kanan- Sianliha 24138: munat 24139: Vastaava tuotanto milj.kg ......... 630 185 1 11 4 24140: Vientikustannussäästö milj .mk .... 1 402 881 351 33 90 47 24141: Tuotannon arvo milj .mk .......... 1 771 1 070 485 32 120 64 24142: 24143: 24144: 1.4. Maataloustuotantoa ohjaava muu lain- Toisaalta tavoitteena on ollut maidontuotan- 24145: säädäntö non kasvun pysäyttäminen ja pidemmällä aika- 24146: välillä tuotannon ja kulutuksen tasapainotta- 24147: Kotieläinyritysten eläinmääriä on säännelty minen. 24148: niin sanotun perustamislupajärjestelmän avulla Kananmunien tuotannon kiintiöjärjestelmä 24149: vuodesta 1975 alkaen. Järjestelmä perustuu on ollut voimassa vuoden 1986 alusta lukien. 24150: tällä hetkellä kotieläintuotannon ohjaamisesta Kiintiöjärjestelmällä tuotantoa rajoitetaan si- 24151: eräissä tapauksissa annettuun lakiin (1011184), ten, että tuottaja on oikeutettu saamaan val- 24152: jonka mukaiset rajoitukset ovat voimassa vuo- tion varoista maksettavaa kananmunien lisä- 24153: den 1990 loppuun saakka. Laissa säädettyä hintaa enintään tuotantokiintiötään vastaavas- 24154: eläinmäärää suurempien kotieläinyritysten pe- ta kananmunamäärästä. Kiintiö- ja lisähinta- 24155: rustamiseen ja laajentamiseen tarvitaan maata- järjestelmä perustuu tällä hetkellä valtioneu- 24156: louspiirin lupa. Lupajärjestelmä ei nykyisin voston päätökseen kananmunien lisähinnasta 24157: koske lypsy- ja emolehmiä. (1034/87). Lisäksi kananmunatuotantoa on ta- 24158: Vuoden 1985 alusta voimaan tullut maidon sapainotettu kananmunien haudontojen rajoit- 24159: kaksihintajärjestelmä perustuu maidon väliai- tamisesta annetulla lailla (303/77). 24160: kaisesta kiintiömaksusta annettuun lakiin Suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä kan- 24161: (569/84) ja lakiin maidon väliaikaisista tuotan- nettavista markkinoimismaksuista annetun lain 24162: tokiintiöisiä (570/84). Järjestelmän käyttöön- (1038/78) nojalla tuottajilta peritään valtiolle 24163: oton keskeisenä tavoitteena on ollut muuttaa markkinoimismaksuja, joiden tarkoituksena 24164: maatalouden markkinoimisvastuu maitoylijää- on osaltaan rajoittaa kananmunien ja sianlihan 24165: mien kasvun osalta tuottajakohtaiseksi mää- ylituotantoa ja kattaa maatalouden osuutta 24166: räämällä maidontuottajille tuotantokiintiöt. kananmunien ja sianlihan viennistä aiheutuvis- 24167: 4 1989 vp. - HE n:o 147 24168: 24169: ta kustannuksista. Markkinoimismaksuja on Maataloustuotannon vähentämissopimukset 24170: kannettu vuodesta 1972 alkaen. on tarkoitus suunnata sellaisille tiloille, joilla ei 24171: Maataloustuotteiden viennistä valtiolle ja ole tilanpidon jatkajaa. Koska iäkkäiden vilje- 24172: maataloudelle aiheutuvien kustannusten kas- lijöiden tuotannosta luopumista on voitu edis- 24173: vun ehkäisemiseksi ja muiden tuotannonrajoi- tää tasapainottamistoimenpiteitä vastaavasti 24174: tustoimenpiteiden vaikutusten tehostamiseksi eläkejärjestelmillä, suunnattaisiin koko tilan 24175: säädettiin kesäkuussa 1987 laki pellonraivaus- maataloustuotannon vähentämissopimukset 24176: maksusta (602/87). Lain periaatteena on, että yleensä alle 55-vuotiaille viljelijöille, jotka luo- 24177: pellon raivaaja maksaa uudesta pellosta aiheu- puvat tuotannosta tai suuntautuvat metsäta- 24178: tuvat ylituotannon vientikustannukset. louden tai pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 24179: harjoittamiseen. 24180: Kesannointijärjestelmän toteutuksessa on 24181: 2. Esityksen tavoitteet ja lain- tarkoitus ottaa huomioon ympäristön hoito- ja 24182: säädännön uudistamistarpeet suojelukysymykset. Viherkesantojen perus- 24183: tamista on tarkoitus edistää sen perustamiskus- 24184: Maataloustuotannon tasapainottamislain tannuksia korvaavan, normaalia korkeamman 24185: tarkoituksena on luoda nykyistä joustavampi palkkion avulla sekä ohjein ja määräyksin, 24186: maataloustuotannon tasapainottamisjärjestel- jotka valmisteltaisiin vesi- ja ympäristöhallin- 24187: mä. Ehdotettu laki on tämän vuoksi laadittu non ja maataloushallinnon yhteistyönä. 24188: aikaisempaa yleisluonteisempaan muotoon si- Ehdotettava laki sisällyttää myös luonnon- 24189: ten, että valtioneuvostolle annettaisiin valtuu- mukaisen tuotannon edistämisen maatalous- 24190: det päättää laissa yleisellä tasolla kuvailtujen tuotannon tasapainottamisen piiriin. Ehdotuk- 24191: toimenpiteiden tarkemmasta sisällöstä. Uusi sen mukaan viljelijä voisi tehdä sopimuksen, 24192: laki merkitsisi muutosta nykyiseen lakiin ver- jossa hän sitoutuu harjoittamaan valtioneuvos- 24193: rattuna myös siten, että maatilahallituksen teh- ton määrittämää luonnonmukaista tuotantoa. 24194: tävänä olisi antaa toimeenpanon edellyttämät, Luonnonmukaisen viljelyn lisääminen korvaisi 24195: hallinnollista menettelyä koskevat määräykset tuontia ja se myös tasapainottaisi tuotantoa 24196: esimerkiksi sopimusten tekemisestä, siirtämi- yleensä tavanomaista viljelyä alhaisemman sa- 24197: sestä ja purkamisesta sekä palkkioiden maksa- totasonsa vuoksi. Hallitus on Eduskunnalle 24198: misesta. Lain tasoisina säännöksinä säilytettäi- antamassaan, maidon kaksihintajärjestelmän 24199: siin kuitenkin sopimuksiin liittyviä viljelijöiden jatkamista vuonna 1990 koskevassa esitykses- 24200: perustavanlaatuisia oikeuksia ja velvollisuuksia sään lisäksi ehdottanut, että uusia maidon 24201: koskevat säännökset. tuotantokiintiöitä jaettaessa luonnonmukaista 24202: Voimassaolevan tuotannonohjaamislain mu- tuotantoa koskevan sopimuksen tehneelle vilje- 24203: kaan yhtä maatilaa kohti saadaan yleensä teh- lijälle voitaisiin hakemuksesta vahvistaa 40 000 24204: dä vain yksi tuotannonmuutossopimus. Tämä litran suuruinen tuotantokiintlö. 24205: periaate säilytettäisiin edelleen niissä sopimuk- Hallitus on valtion tulo- ja menoarvioesityk- 24206: sissa, jotka koskevat tilan koko maatalous- sessä vuodelle 1990 asettanut maataloustuotan- 24207: tuotannon vähentämistä. Jos yksittäisten tasa- non ohjaamisen tavoitteiksi vuonna 1990 24208: painottamistoimenpiteiden tavoitteet eivät ole 200 000 hehtaarin kesannointisopimusalan ja 24209: keskenään ristiriidassa, mahdollistettaisiin 10 000 peltohehtaarin metsittämisen sekä 24210: myös useamman sopimuksen solmiminen kos- muun muassa metsätalouteen siirtymisen edis- 24211: kemaan samalla tilalla harjoitettavaa maata- tämisen. 24212: loustuotantoa. Kuitenkaan samasta peltoalas- 24213: ta, kotieläinyrityksestä tai määrätyn maata- 24214: loustuotteen tuotannosta ei saisi solmia kuin 3. Asian valmistelu 24215: yhden sopimuksen tai maksaa vain yhtä palk- 24216: kiota kerrallaan. Kesannoimista ja peltojen Uutta maataloustulolakia (739/89) koske- 24217: metsitystä on tarkoitus käyttää keskeisimpinä neen valmistelutyön yhteydessä on pääpiirteis- 24218: tasapainottamiskeinoina. Valtiontaloudellisesti sään suunniteltu ne tavoitteet ja toimenpiteet, 24219: saattaa olla perusteltua tukea myös kotieläinta- joiden avulla maataloustuotantoa on tarkoitus 24220: louden erikoistumissuuntien ja erikoisviljelyn maataloustulolain voimassaoloaikana toteut- 24221: käynnistämistä tai laajentamista sekä siirtymis- taa. Esitys on valmisteltu näiden periaatteiden 24222: tä luonnonmukaiseen viljelyyn. pohjalta maa- ja metsätalousministeriön ja 24223: 1989 vp. - HE n:o 147 5 24224: 24225: maatilahallituksen virkatyönä. Valmistelutyös- on maksettava aikaisemman lainsäädännön no- 24226: sä on kuultu maataloustuottajien, luonnonmu- jalla tehdyistä sopimuksista aiheutuvia kor- 24227: kaisen viljelyn harjoittajien sekä vesi- ja ympä- vauksia ja palkkioita loppuosan jäädessä käy- 24228: ristöhallinnon edustajia. tettäväksi uusiin tasapainottamistoimenpitei- 24229: siin. 24230: Hallituksen esityksessä vuoden 1990 tulo- ja 24231: 4. Esityksen organisatoriset ja menoarvioksi maataloustuotannon tasapainot- 24232: henkii ö s t öv aik utu kset tamismenoihin on ehdotettu 750 miljoonaa 24233: markkaa, josta 550 miljoonaa markkaa on 24234: Esitys ei aiheuta henkilöstön lisäyksiä tai maataloustulolain mukaista lakisääteistä mää- 24235: rakenteellisia muutoksia maataloushallinnossa. rärahaa ja 200 miljoonaa markkaa määrärahan 24236: Ehdotettavan lain täytäntöönpano edellyttää lisäystä. Määrärahoista tulee noin 300 miljoo- 24237: kuitenkin nykyistä laajempaa yhteistyötä maa- naa markkaa kulumaan aikaisempina vuosina 24238: taloushallinnon ja vesi- ja ympäristöhallinnon solmittujen sopimusten perusteella maksetta- 24239: välillä. Lain mukaiset tasapainottamistoimen- viin korvauksiin. Vuonna 1990 voitaisiin siten 24240: piteet tulevat lisäämään maatalouslautakuntien tehdä sopimuksia ja suorittaa palkkioita noin 24241: ja maataloussihteerien työtä suhteellisen vä- 450 miljoonan markan palkkiomäärää vastaa- 24242: hän, koska toimenpiteiden kokonaismäärä on vasti. 24243: tarkoitus säilyttää suunnilleen aikaisemmalla 24244: tasolla. 24245: 6. Muut esitykseen vaikuttavat 24246: seikat 24247: 5. Esityksen taloudelliset vaiku- 24248: tukset Tämä esitys liittyy luonnonmukaista tuotan- 24249: toa koskevien sopimusten osalta eduskunnan 24250: Maataloustuotannon ohjaamiseen ja tasapai- käsiteltävänä olevaan hallituksen esityheen 24251: nottamiseen varataan maataloustulolain (736/ maidon kaksihintajärjestelmää koskevan lain- 24252: 89) 17 §:n mukaan valtion tulo- ja menoarvios- säädännön ja meijerikohtaisesta kiintiömak- 24253: sa vuosittain siirtomääräraha, joka vuosina susta annetun lain voimassaolon jatkamisesta. 24254: 1990 ja 1991 on kumpanakin vuonna 550 Hallitus on tässä yhteydessä ehdottanut uusien 24255: miljoonaa markkaa ja vuosina 1992, 1993 ja 40 000 litran suuruisten maidon tuotantokiinti- 24256: 1994 kunakin vuonna 500 miljoonaa markkaa. öiden vahvistamista vuonna 1990 viljelijöille, 24257: Määrärahaan voidaan lain mukaan myöntää jotka ovat tehneet ehdotettavan lain mukaisen 24258: tulo- ja menoarviossa lisäystä, josta luetaan 50 sopimuksen luonnonmukaisesta maatalous- 24259: prosenttia maataloudelle tuloksi. Määrärahasta tuotannosta. 24260: 24261: 24262: 24263: 24264: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 24265: 24266: 24267: 1. Lakien perustelut soon, sillä osa lain nojalla tehtävistä toimenpi- 24268: teistä tulisi olemaan viljelijöiden kanssa soimit- 24269: 1.1. Laki maataloustuotannon tasapainotta- tavia monivuotisia sopimuksia. Maatalous- 24270: misesta tuotannon ohjaamiseen ja tasapainottamiseen 24271: valtion tulo- ja menoarvioissa osoitettavista 24272: luku. Yleiset säännökset varoista eli tasapainottamisvaroista on erikseen 24273: säädetty 1.1.1990 voimaan tulevan maatalous- 24274: 1 § . Soveltamisala. Lakia sovellettaisiin tulolain (736/89) 17 § :ssä. 24275: vuonna 1990 maataloustuotannon ohjaamisek- Ehdotettavan lain mukaisiin toimenpiteisiin 24276: si ja tasapainottamiseksi toteutettaviin valtion voitaisiin tasapainottamisvarojen lisäksi käyt- 24277: toimenpiteisiin. Lain vaikutus ulottuisi kuiten- tää maataloustulolain 1 §:n 2 momentissa sää- 24278: kin käytännössä vuotta pitempään ajanjak- dettyä muuta valtion tukea, jota mainitun 24279: 6 1989 vp. - HE n:o 147 24280: 24281: lainkohdan mukaan saadaan käyttää muun 3 §. Muut toimenpiteet. Varsinaisten tasa- 24282: ohella myös maataloustuotannon ohjaamiseen painottamistoimenpiteiden lisäksi maatalous- 24283: ja tasapainottamiseen. Jotta muun valtion tuen tuotannon ohjaamiseen ja tasapainottamiseen 24284: käyttö ehdotettavan lain mukaisiin toimenpi- Osoitettavia varoja saataisiin käyttää myös toi- 24285: teisiin ei olisi ristiriidassa maataloustulolain menpiteitä koskevaan tiedottamiseen ja selvi- 24286: toimeenpano» kanssa, muun tuen käyttäminen tystyöhön. Valtioneuvosto päättäisi lain 6 §:n 24287: uuden lain nojalla edellyttäisi, että asiasta olisi nojalla tähän tarkoitukseen käytettävien varo- 24288: sovittu maataloustulolain mukaisesti käydyissä jen määrästä. Varojen yksityiskohtaisesta käyt- 24289: maataloustuloneuvotteluissa. tötarkoituksesta päättäisi maatilahallitus. 24290: 2 §. Tasapainottamistoimenpiteet. Laissa 4 §. Palkkion saajat. Lain nojalla maksetta- 24291: kutsuttaisiin tasapainottamistoimenpiteiksi vat tasapainottamistoimenpiteet kohdistuisivai 24292: maataloustuotannon ohjausta, jota valtio to- yleensä viljelijöihin. Pykälän mukainen viljeli- 24293: teuttaisi maksamalla palkkioita tuotannon vä- jän määritelmä vastaa pääosin nykyisen maata- 24294: hentämisestä, lopettamisesta tai kohdentami- loustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottami- 24295: sesta. Tasapainottamispalkkio olisi tavallisim- sesta annetun asetuksen (156/83) 1 §:n 2 mo- 24296: min korvausta tuotantoa vähennettäessä tai mentissa (17 /88) säädettyä viljelijän määritel- 24297: lopetettaessa aiheutuvista tulonmenetyksistä. mää. Ehdotuksen mukaan tasapainottamis- 24298: Tasapainottamistoimenpiteet olisivat useimmi- palkkion saajana oleva viljelijä olisi luonnolli- 24299: ten aikaisempaan tapaan viljelijöiden kanssa nen henkilö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö 24300: tehtäviä sopimuksia. Uutena toimenpidemuo- tai osakeyhtiö, joka maatilan omistajana tai 24301: tona olisivat palkkiotyyppiset toimenpiteet, pitkäaikaisen vuokrasopimuksen nojalla har- 24302: joilla tuotantoa pyrittäisiin ohjaamaan maksa- joittaa maataloutta. Tarkoituksena on jatkaa 24303: malla hakemuksesta palkkiota samaan tapaan nykyistä käytäntöä, jonka mukaan yksityiselle 24304: kuin nykyisen maataloustulolain (629/87) mu- viljelijälle sopimuksen perusteella maksettava 24305: kaisen valtion tuen jaossa on menetelty. Palk- korvaus on ollut korkeampi kuin oikeushenki- 24306: kio voitaisiin tällöin sopimusmenettelyyn ver- lön samasta sopimuksesta saama korvaus. 24307: rattuna maksaa viljelijälle hallinnollisesti yk- Palkkiota voitaisiin pykälän nojalla maksaa 24308: sinkertaisemmin viljelijän hakemuksesta tai myös useille viljelijöille yhteisesti, jos kysy- 24309: esimerkiksi tuotteen ostaneen jalostus- tai myksessä on esimerkiksi maatalousyhtymä, 24310: muun yrityksen hakemuksesta viljelijälle mak- kuolinpesä tai muuten useiden viljelijöiden yh- 24311: settavassa tuotteen hinnassa. Palkkiotyyppisil- teisesti hallitsema maatila. Vuokrasopimuksen 24312: lä toimenpiteillä kevennettäisiin ohjaustoimen- vähimmäispituudesta päättäisi maatilahallitus. 24313: piteiden hallinnollista toimeenpanoa erityisesti Vuokrasopimuksen pituudesta pellon kesan- 24314: silloin, kun toimenpiteen tarkoituksena olisi noimissopimusten yhteydessä säädettäisiin 24315: lisätä tuotantoa. erikseen lain 10 §:ssä. 24316: Tasapainottamispalkkioiden maksamisen li- Valtioneuvostolle ehdotetaan valtuuksia 24317: säksi voitaisiin toteuttaa tasapainottamistoi- päättää tasapainottamispalkkioiden maksami- 24318: menpiteitä siten, että osa maataloustulolain sesta myös muille kuin viljelijöille, jos se on 24319: 17 §:n mukaisista tasapainottamisvaroista oh- tarkoituksenmukaista tasapainottamistavoit- 24320: jattaisiin käytettäviksi metsänparannuslaissa teen saavuttamiseksi. Vastaavista valtuuksista 24321: säädetyssä järjestyksessä viljeliyksi katsotun on säädetty voimassaolevan tuotannonohjaa- 24322: pellon metsityskustannuksiin. Varoja voitaisiin mislain 1 §:n 2 momentissa (16/84). 24323: käyttää uusien hankkeiden ohella myös lain Tasapainottamispalkkiota ei saisi maksaa 24324: voimaantullessa keskeneräisenä olevien hank- tuotannon jo lopettaneille tai vain vähäistä 24325: keiden rahoittamiseen. Hallitus on esitykses- tuotantoa harjoittaville viljelijöille. Valtioneu- 24326: sään valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle vostolle ehdotetaan nykyistä tuotannonohjaa- 24327: 1990 ilmoittanut, että pellon metsitys on tar- mislakia vastaavia valtuuksia asettaa tarvittaes- 24328: koitus rahoittaa suunnittelu- ja työnjohtokus- sa vähimmäismäärä viljelijän maataloustuotan- 24329: tannuksia lukuun ottamatta tasapainottamisva- nosta saamille tuloille. Vähimmäistulot on tar- 24330: roin. Viljeliyksi katsotun pellon metsittämises- koitus määritellä suhteessa viljelijän hallitse- 24331: tä on tarkoitus suorittaa myös ehdotettavan maan peltoalaan siten, että valtion tasapainot- 24332: lain nojalla tasapainottamispalkkioita. Palkki- tamistoimenpiteestä saama säästö olisi vähin- 24333: oista säädettäisiin lain 14 § :ssä. tään saman suuruinen kuin vastaavalta pelto- 24334: 1989 vp. - HE n:o 147 7 24335: 24336: alalta saadun viljamäärän laskennallisesti arvi- non tasapainottumisvaikutus on mahdollisim- 24337: oitu vientikustannus. man suuri. 24338: 5 §. Maatila. Pykälässä määriteltyä maatilan 7 §. Markkinointineuvoston lausunto. Lain 24339: käsitettä tarvitaan sovellettaessa edellä 4 §:n mukaisia tasapainottamistoimenpiteitä valmis- 24340: kohdalla selostettua viljelijän käsitettä sekä teltaessa asiasta olisi nykyiseen tapaan pyydet- 24341: lain 15 §:ssä säädettävää samaan maatilaan tävä maatalouden markkinointineuvoston lau- 24342: kohdistuvien useampien tasapainottamistoi- sunto. 24343: menpiteiden yhteensovittamista. Maatilan käsi- 8 §. Varojen ohjaus. Kuhunkin tasapainotta- 24344: te on valittu silmälläpitäen maatilan hoidon mistoimenpiteeseen käytettävien varojen määrä 24345: kannalta yhtenäistä taloudellista yksikköä. on tarkoitus nykyisen käytännön mukaisesti 24346: päättää ennen toimenpiteiden täytäntöönpa- 24347: noa. Jotta määrärahoja ei ylitettäisi, maata- 24348: 2 luku. Toimenpiteiden ohjaus louspiireille ja tarvittaessa maatalouslautakun- 24349: nille voitaisiin määrätä sopimuskiintiöt. Pykä- 24350: 6 §. Toimenpiteistä päättäminen. Ehdotetun lässä ehdotettava kiintiöintimenettely vastaa 24351: pykälän nojalla valtioneuvostolla olisi valtuu- noudatettua käytäntöä. 24352: det käytettävissä olevien varojen ja tuotantoti- Ehdotuksen mukaan varat, jotka lain 2 §:n 24353: lanteen mukaan päättää kaikista tasapainotta- 2 momentin nojalla käytettäisiin pellon metsi- 24354: mistoimenpiteiden yksityiskohtaiseen sisältöön tyskustannusten rahoittamiseen, jaettaisiin 24355: liittyvistä seikoista, ellei laissa joltakin osin metsälautakuntien käyttöön metsänparannus- 24356: olisi pakottavaan muotoon kirjoitettua sään- töiden työohjelman yhteydessä. 24357: nöstä asiasta. Valtioneuvosto päättäisi, mitä 24358: toimenpiteitä toteutetaan ja miten käytettävis- 24359: sä olevat varat jaetaan eri toimenpiteiden kes- 3 luku. Tasapainottamistoimenpiteiden sisältö 24360: ken. Valtioneuvosto myös määräisi sopimusten 24361: pituuden, tasapainottamispalkkiot sekä sopi- 9§. Maataloustuotannon vähentäminen. Py- 24362: musten teon ja palkkion maksamisen edelly- kälässä tarkoitettuja maataloustuotannon vä- 24363: tykset. Vaikka lain 3 luvussa onkin kuvailtu hentämiseen tähtääviä sopimuksia ovat tuotan- 24364: keskeisimpien tasapainottamistoimenpiteiden nonohjaamislain voimassaollessa olleet maata- 24365: sisältöä, valtioneuvosto voisi esimerkiksi laissa loustuotannon ja kotieläintuotannon vähentä- 24366: säädettyjen palkkion saamista tai sopimuksen missopimukset sekä maidon ja kananmunien 24367: tekemistä koskevien edellytysten lisäksi asettaa tuotannon kokonaan lopettamista koskevat so- 24368: muitakin ehtoja, joista laissa ei ole mainittu. pimukset. Ehdotettava lainkohta on laadittu 24369: Tasapainottamistoimenpiteet eivät saisi alu- sopimusten yleiskuvauksen muotoon, jotta val- 24370: eellisesti, paikallisesti, tuotantosuunnittain tai tioneuvosto voisi 6 §:ssä säädettävien valtuuk- 24371: viljelijäryhmittäin tarkasteltuina haitata maa- sien nojalla edelleen kehittää näitä sopimus- 24372: talouden rakenteen kehittämistä. Tästä syystä tyyppejä. 24373: valtioneuvostolle tulisi edelleen antaa jo nykyi- Pykälässä on edellytetty vähentämissopi- 24374: senkin lain mukaiset valtuudet päättää, missä mukset toimeenpantaviksi siten, että sopimuk- 24375: laajuudessa eri osissa maata tasapainottamis- sen tehnyt viljelijä ei saa lisätä tasapainottami- 24376: toimenpiteitä toteutetaan, mille tuottajaryhmil- sen kannalta merkittävää maataloustuotantoa. 24377: le toimenpiteet kohdistetaan sekä miten tasa- Säännöksen nojalla on tarkoitus määrätä, mis- 24378: painottamispalkkiot tarvittaessa porrastetaan. sä laajuudessa viljelijä saa tuottaa maatalous- 24379: Viljelijäryhmittäin tarkasteltuina toimenpiteet tuotteita kotitarvettaan varten ja mitä muuta 24380: on tarkoitus kohdistaa pääasiassa alle 55-vuoti- kuin sopimuksen tarkoittamaa tuotantoa vilje- 24381: aille viljelijöille. lijä voi harjoittaa. Muun kuin sopimuksen 24382: Jos tasapainottamistoimenpiteisiin käytettä- mukaisen maataloustuotannon harjoittaminen 24383: vät varat eivät riittäisi kaikkiin haettuihin sopi- on tarkoitus sallia sopimuksen tarkoituksen 24384: muksiin tai muuten palkkioiden maksamiseen, kannalta samojen periaatteiden mukaisesti 24385: valtioneuvostolla olisi nykyistä laajemmat val- kuin tuotannonohjaamislaissa on nykyisinkin 24386: tuudet määrätä palkkion saajien etusijajärjes- menetelty. 24387: tyksestä. Etusijajärjestystä määrättäessä on Sopimusehdoissa tultaisiin myös maaraa- 24388: tarkoitus asettaa pääpaino sellaisiin palkkion mään, miten luopumisen kohteena olevia pel- 24389: saajiin, joiden kohdalla saavutettava tuotan- toja olisi hoidettava ja miten niitä saataisiin 24390: 8 1989 vp. - HE n:o 147 24391: 24392: käyttää esimerkiksi nykyiseen tapaan heinän edistää maataloustuotannon ohjaamisen ja ta- 24393: viljelyyn tai riistapeltoina. Sopimusehdot kos- sapainottamisen kannalta erityisen perusteltua 24394: kisivat myös maatilan tuotantorakennusten tuotantoa varsinkin tuotannon aloittamisvai- 24395: käyttöä ja vähennettävien kotieläinten myymis- heessa. Sopimusjärjestelmän avulla edistettävi- 24396: tä teuraiksi tai maasta vietäviksi. Vastaavista nä tuotannonaloina voisivat tulla kysymykseen 24397: sopimusehdoista on tällä hetkellä säädetty tuo- esimerkiksi lampaankasvatus, itseuudistuva 24398: tannonohjaamislain 3 ja 3 a sekä 4-7 §:ssä ja naudanlihantuotanto sekä aromi-, mauste- ja 24399: lain nojalla annetun asetuksen 5 ja 7 §:ssä. erikoiskasvien viljely. 24400: Yksityiskohtaisimmat, lähinnä hallinnollisiin 12 §. Luonnonmukainen tuotanto. Pykälän 24401: toimenpiteisiin liittyvät sopimusehdot on tar- mukaan voitaisiin tehdä sopimuksia luonnon- 24402: koitus pykälän nojalla antaa maatilahallituk- mukaisesta maataloustuotannosta. Luonnon- 24403: sen määrättäviksi. mukaisessa viljelyssä oleva peltoala on tällä 24404: JO§ . Pellon kesannoiminen. Pellon kesan- hetkellä noin 850 hehtaaria. Tästä alasta noin 24405: nointia on tarkoitus pellon metsitysten ohella puolet kuuluu maatiloihin, jotka ovat koko 24406: käyttää keskeisimpänä tasapainottamistoimen- tuotannossaan siirtyneet luonnonmukaiseen 24407: piteenä. Kesannoimissopimus olisi uuden lain tuotantotapaan. 24408: mukaan yksi vähentämissopimusten muoto. Tarkoituksena on, että sopimus koskisi pää- 24409: Kesannoitavan peltoalan tulisi täyttää pinta- sääntöisesti koko maatilan tuotantoa ja että 24410: alaltaan ja maatilan koko peltoalaan suhteutet- tuotanto muutettaisiin luonnonmukaiseksi so- 24411: tuna valtioneuvoston määräämät vähimmäis- pimuskauden kuluessa. Sopimuksen tekemisen 24412: vaatimukset. Kesannoitavan peltoalan on pitä- edellytyksenä olisi tilaa varten laadittu viljely- 24413: nyt pykälän mukaan olla viljeltynä sopimusta suunnitelma. Tukea maksettaisiin luonnonmu- 24414: edeltävänä vuotena. Vastaavista vaatimuksista kaisesti viljeliyltä alalta kolmen vuoden ajan. 24415: on säädetty tuotannonohjaamislain 9 §:ssä. Viljelijän tulee sopimuksessa sitoutua jatka- 24416: Valtioneuvosto voisi myös määrätä, miten pit- maan luonnonmukaista viljelyä kolme vuotta 24417: kään samaa peltoalaa saataisiin sopimuksen tuen maksamisen päätyttyä. Viljelijän olisi lain 24418: perusteella yhtäjaksoisesti kesannoida. mukaan noudatettava maatilahallituksen vah- 24419: Kesannoimissopimuksia tehtäessä on tarkoi- vistamia luonnonmukaisen tuotannon ehtoja. 24420: tus vähentää avokesantoja tekemällä viher- Ehdot on tarkoitus valmistella yhteistyössä 24421: kesantosopimuksista ehdoiltaan edullisempia. luonnonmukaista tuotantoa edustavien järjes- 24422: Viherkesannon määrittely olisi pykälän mu- töjen kanssa. Sopimusten noudattamisen val- 24423: kaan valtioneuvoston tai sen valtuutuksesta vonnasta säädettäisiin lain 27 §:ssä. 24424: maatilahallituksen harkinnassa. Tarkoituksena Tarkoituksena on, että tasapainottamispalk- 24425: on selvittää viherkesannon toteuttamismahdol- kio olisi luonnonmukaista viljelyä koskevista 24426: lisuudet erityisesti niillä alueilla, joilla avoke- sopimuksista koko maassa samansuuruinen ja 24427: santoa ei vesien- ja ympäristönsuojelun kan- vastaisi viherkesannosta Etelä-Suomessa mak- 24428: nalta pidetä suotavana. settavaa kesannoimispalkkiota. 24429: Valtioneuvosto voisi pykälän mukaan erityi- Hallitus on eduskunnan käsiteltävänä ole- 24430: sistä syistä sallia kesannoimissopimuksen tar- vassa, maidon kaksihintajärjestelmää koske- 24431: koittaman pellon käytön sadonkorjuuseen, lai- van lainsäädännön jatkamista vuonna 1990 24432: duntamiseen tai muihin näihin verrattaviin tar- koskevassa esityksessään ehdottanut maidon 24433: koituksiin. Tällöin kysymykseen voi tulla ke- väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain 24434: santopellon käyttö muun muassa riistapelloksi (570/84) 12 §:n 3 momentissa säädettäväksi 24435: ja lampaiden laiduntamiseen. Kesantopellon uusien tuotantokiintiöiden vahvistamisesta 24436: käytöstä saatava taloudellinen hyöty voitaisiin luonnonmukaista tuotantoa koskevan sopi- 24437: pykälän mukaan ottaa huomioon tasapainotta- muksen tehneille viljelijöille. Ehdotuksen mu- 24438: mispalkkion suuruutta määrättäessä. kaan sopimuksen tehneelle viljelijälle, joka 24439: 11 §. Maataloustuotannon kohdentaminen. ryhtyy toimittamaan maitoa meijeriin, voitai- 24440: Pykälän nojalla tehtävät sopimukset vastaisi- siin hakemuksesta vahvistaa 40 000 litran suu- 24441: vat tuotannonohjaamislain mukaisia tuotanto- ruinen maidon tuotantokiintiö. 24442: sopimuksia. Tuotantosopimuksia on viime 13 §. Muut tasapainottamistoimenpiteet. Py- 24443: vuosina käytetty esimerkiksi herneen ja viher- kälän nojalla voitaisiin maksaa tasapainotta- 24444: jauhon raaka-aineen tuotannon lisäämiseen. mispalkkiota muustakin kuin lain 9-12 §:ssä 24445: Sopimusten tarkoituksena olisi edelleenkin kuvatuista tasapainottamistoimenpiteistä. Py- 24446: 1989 vp. - HE n:o 147 9 24447: 24448: kälän tarkoittamia toimenpiteitä olisivat lähin- Ehdotuksen mukainen asumisvaatimuksen 24449: nä kertaluonteiset, palkkiotyyppiset toimenpi- sisältö vastaa tuotannonohjaamislain 21 §:n 24450: teet, joiden avulla pyrittäisiin tasapainotta- (1335/87) ja lain nojalla annetun asetuksen 24451: maan tuotannon lyhytaikaisia heilahduksia. 11 a §:n (17 /88) säännöksiä. Asumisvaatimuk- 24452: Muina toimenpiteinä on tarkoitus maksaa met- sen tarkoituksena on estää maataloustuotan- 24453: sityspalkkiota, josta säädetään 14 §:ssä. non tasapainottamistaimien haittavaikutukset 24454: 14 §. Pellon metsittäminen. Lain nojalla on maaseudun pysyvän asutuksen ja maaseutuky- 24455: tarkoitus suorittaa tasapainottamispalkkiota lien toimivuuden kannalta. Maatalouspiirillä 24456: viljellyksi katsotun pellon metsittämisestä. olisi nykyiseen tapaan oikeus kohtuussyistä 24457: Palkkion suorittamisen perusteet ja palkkion myöntää poikkeus asumisvaatimuksesta. Poik- 24458: suorittamismenettely on tarkoitus säilyttää keukset on tarkoitettu mahdollisiksi lähinnä 24459: pääasiassa entisellään. Palkkion saamisen edel- nykyistä maataloustuotannon vähentämissopi- 24460: lytyksenä olisi, että metsittäminen ei olennai- musta vastaavan, pitkäaikaisen vähentämisso- 24461: sesti haittaa paikkakunnan maatilojen kehittä- pimuksen tehneille viljelijöille. 24462: mistä ja että hanke toteutetaan metsänparan- 24463: nuslain nojalla rahoitettavana hankkeena. 24464: 4 luku. Sopimuksia koskevia säännöksiä 24465: 15 §. Toimenpiteiden yhteensovittaminen. 24466: Voimassaolevan tuotannonohjaamislain mu- 17 §. Sopimusten tekeminen. Ehdotettavan 24467: kaisia sopimuksia on voitu samanaikaisesti teh- lain mukaiset sopimukset tekisi valtion puoles- 24468: dä yleensä vain yksi maatilaa kohden. Tämä ta maatilahallitus, maatalouspiiri tai kunnan 24469: periaate olisi myös pääsääntönä uutta lakia maatalouslautakunta sen mukaan kuin valtio- 24470: sovellettaessa. Pykälässä ehdotetaan kuitenkin neuvosto asiasta niääräisi. Tarkoituksena on, 24471: valtioneuvostolle nykyistä suurempia valtuuk- että maatalouslautakunta useimmiten toimisi 24472: sia poiketa tästä yhden toimenpiteen periaat- sopimuksen tekijänä. Maatalouspiiri tai maati- 24473: teesta. Useiden sopimusten voimassaolo on lahallitus voisivat kuitenkin tehdä sopimukset 24474: tarkoitus sallia tapauksissa, joissa sopimusten tapauksissa, joissa sopimuksia tehdään harvo- 24475: tarkoitus ei ole keskenään ristiriidassa. Tarkoi- jen sopimuspuolten kanssa alueellisesti tai 24476: tuksena on kuitenkin noudattaa yhden sopi- muuten keskittyneestä tuotannosta tai joissa 24477: muksen periaatetta aina silloin, jos samanai- tähän menettelyyn on muita, esimerkiksi hal- 24478: kaiset sopimukset vaikeuttaisivat sopimusten linnollisia perusteita. 24479: noudattamisen valvontaa tai lisäisivät väärin- Sopimus tehtäisiin viljelijän hakemuksesta. 24480: käytösten mahdollisuuksia. Samanaikaisten so- Jotta sopimukset voitaisiin hallinnollisen me- 24481: pimusten kohteena ei myöskään saisi pykälän nettelyn kannalta tehdä joustavasti, ehdote- 24482: mukaan olla sama peltoalue tai muuten sama taan, että valtioneuvosto voisi tarvittaessa siir- 24483: tuotanto. Poikkeuksena tästä olisi pykälässä tää hakuajasta päättämisen ja menettelymää- 24484: erikseen säädettävä mahdollisuus suorittaa ny- räyksen maatilahallituksen tehtäväksi. 24485: kyiseen tapaan tasapainottamispalkkiota pel- 18 §. Sopimuksesta luopuminen. Viljelijällä 24486: lon metsittämisestä silloinkin, kun peltoa kos- olisi sopimuksen kestäessä oikeus luopua sopi- 24487: kee maataloustuotannon vähentämissopimus muksesta haluamanaan ajankohtana, jos sopi- 24488: tai vastaava ehdotettavan lain 9 §:n mukainen mus olisi vähintään kaksivuotinen. Ehdotetta- 24489: vähentämissopimus. va saannös vastaa tuotannonohjaamislain 24490: 16 §. Asuminen. Pykälässä ehdotetaan luon- 26 §:n 1 momentissa (16/84) säädettyä luopu- 24491: nonmukaista viljelyä ja muuta maatalous- misoikeutta. Luopumisen vaikutuksesta tasa- 24492: tuotannon vähentämistä kuin pellon kesannoi- painottamispalkkioon säädettäisiin erikseen 24493: mista koskevien sopimusten ehdoksi, että vilje- lain 25 §:ssä. 24494: lijän tulee asua sopimuksen tarkoittamalla 19 §. Sopimuksen purkaminen. Ehdotuksen 24495: maatilalla tai sen läheisyydessä. Valtioneuvosto mukaan sopimus olisi valtion puolelta yleensä 24496: voisi erityisestä syystä päättää, että asumisvaa- purettava, jos maatilan omistaja tai haltija 24497: timusta ei jonkin mainitun sopimustyypin koh- vaihtuu tai jos maatilan peltoala sopimuksen 24498: dalla sovelleta. Voimassa olevan tuotannonoh- teon jälkeen vähenee. Sopimuksen siirtämisestä 24499: jaamislain mukaan asumisvaatimus koskee maatilan uudelle omistajalle tai haltijalle sää- 24500: useampia sopimustyyppejä kuin edellä on eh- dettäisiin lain 20 §:ssä. Pellon vähentyminen ei 24501: dotettu. ehdotuksen mukaan johtaisi sopimuksen pur- 24502: 24503: 2 391214H 24504: 10 1989 vp. - HE n:o 147 24505: 24506: kamiseen, jos pellon luovutus olisi merkityksel- kemuksesta. Valtioneuvosto tai sen määräyk- 24507: tään vähäistä tai jos sitä luovutettaisiin muihin sestä maatilahallitus päättäisi hakuajasta ja 24508: kuin maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin. hakumenettelystä. Maatilahallitus antaisi pykä- 24509: Maatilalle olisi kuitenkin aina jäätävä valtio- län nojalla määräykset sekä sopimusten perus- 24510: neuvoston eri sopimuksia varten määräämä teella että hakemusmenettelyn jälkeen suoritet- 24511: vähimmäismäärä peltoa. tavien palkkioiden maksumenettelystä. 24512: Edellä selostettuja purkamisperusteita ei so- Metsityspalkkion maksamisessa on tarkoitus 24513: vellettaisi sopimuksiin, jotka koskevat koti- noudattaa edelleenkin menettelyä, josta on ny- 24514: eläintuotannon tai sen yhden tuotannonhaaran kyisin säädetty maataloustuotannon ohjaami- 24515: lopettamista kokonaan. Tällainen sopimus olisi sesta ja tasapainottamisesta annetun asetuksen 24516: yleensä purettava viljelijän kuoleman johdosta. 9 a §:ssä (14/87). 24517: Sopimus voitaisiin valtion puolelta purkaa 25 §. Sopimussuhteen muutoksen vaikutus. 24518: myös silloin, jos sopimuksen ehtoja ei nouda- Pykälässä säädettäisiin sopimuksesta luopumi- 24519: teta tai jos viljelijä on sopimusta tehtäessä sen ja sopimuksen purkamisen vaikutuksesta 24520: antanut olennaisessa määrin vääriä tietoja. So- sopimuksen perusteella suoritettavaan tasapai- 24521: pimuksen purkamisen ja peltoalan vähentymi- nottamispalkkioon. 24522: sen vaikutuksesta tasapainottamispalkkioon 26 § . Takaisinperintä. Sopimuksen perus- 24523: säädettäisiin lain 25 §:ssä. teella maksettu tasapainottamispalkkio voitai- 24524: 20 §. Sopimuksen siirtäminen. Sopimus voi- siin periä korkoineen takaisin viljelijän vilpilli- 24525: taisiin hakemuksen perusteella siirtää maatilan sen menettelyn tai sopimusrikkomuksen perus- 24526: uudelle omistajalle tai haltijalle, jos omistus- teella sekä silloin, kun sopimus on rikkomuk- 24527: tai hallintasuhteiden muutos on johtunut kuo- sen vuoksi purettu että silloin, kun rikkomus ei 24528: lemantapauksesta tai sukulaisten välisestä luo- ole johtanut purkamiseen. Takaisinperinnän 24529: vutustoimesta. Kotieläintuotannon kokonaan peruste olisi sama kuin tuotannonohjaamislain 24530: lopettamista koskevat sopimukset eivät kuiten- 27 §:ssä on säädetty. Takaisin perittävälle 24531: kaan olisi siirtokelpoisia. Siirtämismahdolli- määrälle suoritettavan koron ja periruisjärjes- 24532: suus vastaisi tuotannonohjaamislain 26 §:n tyksen suhteen noudatettaisiin maataloustuen 24533: 2 momentin (1084/85) ja lain nojalla annetun jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta annet- 24534: asetuksen 11 § :n säännöksiä. tua lakia (88171). Palkkiotyyppisestä tasapai- 24535: 21 §. Tuotannon uudelleen aloittaminen. Py- nottamistoimenpiteestä maksetun palkkion ta- 24536: kälässä säädettäisiin yleissäännöstä, jonka mu- kaisinperinnässä noudatettaisiin kokonaisuu- 24537: kaan viljelijän katsotaan lopettaneen sopimuk- dessaan mainitun jako- ja valvontalain sään- 24538: sen tarkoittaman maataloustuotannon. Viljeli- nöksiä. Palkkio voidaan mainitun lain mukaan 24539: jällä olisi yleensä sopimuksen päätyttyä kaksi periä takaisin sekä palkkion saajan moitittavan 24540: vuotta aikaa aloittaa tuotanto uudelleen. Poik- menettelyn perusteella että myös silloin, kun 24541: keuksena tästä olisivat kymmenvuotiset maata- palkkiota muuten on perusteettomasti suoritet- 24542: loustuotannon vähentämissopimukset ja kotie- tu liikaa. 24543: läintuotannon kokonaan lopettamista koskevat 24544: sopimukset. Pykälä vastaa tuotannonohjaa- 24545: ruislain 6 §:n 4 momentin (1335/87) ja 24 §:n 6 luku. Erinäiset säännökset 24546: (1335/87) säännöksiä. 24547: 22 §. Ilmoitusvelvollisuus. Viljelijän olisi il- 27 § . Valvonta. Lain säännösten ja sopimus- 24548: moitettava viranomaisille maatilan omistus- ja ehtojen noudattamisen valvonnassa olisi pykä- 24549: hallintasuhteiden muuttumisesta ja tilalta pois län mukaan noudatettava maatilahallituksen 24550: muuttamisestaan. Ilmoitusmenettelystä mää- asiasta antamia määräyksiä. Luonnonmukaista 24551: räisi pykälän mukaan maatilahallitus. maataloustuotantoa koskevien sopimusten val- 24552: vonta ehdotetaan järjestettäväksi siten, että 24553: viranomaisten suorittaman valvonnan lisäksi 24554: 5 luku. Tasapainottamispalkkion maksaminen valvontatehtävissä käytettäisiin apuna maata- 24555: louden ja luonnonmukaisen tuotannon neu- 24556: 23 §. Maksamismenettely, ja 24 §. Maksami- vontaa harjoittavia järjestöjä. Sopimusten te- 24557: sen keskeyttäminen. Muutoin kuin valtion kemisen yhdeksi edellytykseksi on tarkoitus 24558: kanssa tehd:,n sopimuksen perusteella makset- määrätä, että sopimuksen tekevä viljelijä liittyy 24559: tava tasapainottamispalkkio suoritettaisiin ha- Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistysten 24560: 1989 vp. - HE n:o 147 II 24561: 24562: liiton järjestämään viljelytarkkailuun. Neuvon- 1.2. Laki kotieläintuotannon ohjaamisesta 24563: tajärjestöille voitaisiin suorittaa valvontatehtä- eräissä tapauksissa annetun lain 13 §:n 24564: vistä korvausta tulo- ja menoarvion rajoissa. muuttamisesta 24565: Metsälautakuntien olisi ehdotuksen mukaan 24566: valvottava tasapainottamispalkkioon oikeutta- 24567: vien pellon metsitysten toimeenpanoa. Tarkoi- 13 § . Pykälän 3 ja 4 momentteihin ehdote- 24568: tuksena on, että metsityspalkkioihin liittyvässä taan tehtäväksi maataloustuotannon tasapai- 24569: valvonnassa metsälautakuntien olisi nykyiseen nottamisesta annettavan lain edellyttämät 24570: tapaan todettava, onko taimikon hoito asian- muutokset. Pykälässä on tällä hetkellä säädetty 24571: mukaisesti suoritettu. viljelijän oikeudesta harjoittaa kotieläintuotan- 24572: 28 §. Muutoksenhaku. Maatalouslautakun- non ohjaamislaissa tarkoitettua kanatalousyri- 24573: nan ja maatalouspiirin päätöksiin saataisiin tystä silloin, kun hän on voimassaolevan tuo- 24574: ehdotuksen mukaan hakea muutosta maata- tannonohjaamislain mukaisessa sopimuksessa 24575: loustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamises- sitoutunut lopettamaan kananmunien tuotan- 24576: ta annetun lain mukaisesti. Lautakunnan pää- non kokonaan. Pykälä ehdotetaan muutetta- 24577: töksestä valitettaisiin maatalouspiiriin ja piirin vaksi siten, että sen säännökset koskisivat 24578: päätöksestä edelleen maatilahallitukseen. Maa- myös ehdotettavan tasapainottamislain nojalla 24579: tilahallituksen päätökseen ei enää saada maini- tehtäviä sopimuksia kotieläintuotannon koko- 24580: tun jako- ja valvontalain nojalla hakea muu- naan lopettamisesta. 24581: tosta valittamalla. Koska ehdotettavan lain 24582: mukaan myös maatilahallitus voisi toimia val- 24583: tion puolesta sopimuksen tekevänä viranomai- 24584: sena, maatilahallituksen ensimmäisenä asteena 2. Voimaantulo 24585: käsittelemässä asiassa saataisiin pykälän mu- 24586: kaan kuitenkin maatilahallituksen päätökseen 24587: Lait ehdotetaan saatettaviksi voimaan vuo- 24588: hakea valittamalla muutosta korkeimmalta 24589: hallinto-oikeudelta. den I990 alusta lukien, jotta tulevana vuonna 24590: maataloustuotannon ohjaamiseksi ja tasapai- 24591: 29 §. Asetuksen antaminen, ja 30 §. Voi- 24592: maantulo. Pykälissä säädettäisiin lain nojalla nottamiseksi suoritettavat toimenpiteet ehdit- 24593: tarvittaessa annettavasta asetuksesta ja lain täisiin panna täytäntöön vuoden aikana. 24594: voimaantulosta. Lakia laadittaessa on ollut 24595: tarkoituksena, että lain nojalla annettaisiin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 24596: tarkemmat säännökset lähinnä vain valtioneu- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiesitykset: 24597: voston ja maatilahallituksen päätöksillä. 24598: 12 1989 vp. - HE n:o 147 24599: 24600: 24601: 24602: 24603: 1. 24604: Laki 24605: maataloustuotannon tasapainottamisesta 24606: 24607: 24608: 24609: 24610: 1 luku menpiteiden tarpeellisuutta ja vaikutusta kos- 24611: Yleiset säännökset keviin selvityksiin. 24612: 24613: 1§ 4§ 24614: Soveltamisa/a Palkkion saajat 24615: Tämän lain nojalla saadaan vuonna 1990 Tasapainottamispalkkiota saadaan maksaa 24616: toteuttaa maataloustuotannon ohjaamiseksi ja viljelijälle. Viljelijällä tarkoitetaan tässä laissa 24617: tasapainottamiseksi tarvittavia toimenpiteitä luonnollista henkilöä, avointa yhtiötä, kom- 24618: maataloustulolain (736/89) 17 §:ssä tarkoitet- mandiittiyhtiötä tai osakeyhtiötä, joka maati- 24619: tujen määrärahojen puitteissa. lan omistajana tai pitkäaikaisen vuokrasopi- 24620: Tämän lain mukaisiin toimenpiteisiin saa- muksen nojalla harjoittaa maataloutta. Maati- 24621: daan lisäksi käyttää maataloustulolain 1 §:n 2 lahallitus päättää vuokrasopimuksen vähim- 24622: momentissa tarkoitettuun muuhun tukeen val- mäispituudesta. 24623: tion tulo- ja menoarviossa osoitettuja määrära- Valtioneuvosto voi edellä 1 momentissa sää- 24624: hoja sen mukaan kuin maataloustuloneuvotte- detyn estämättä päättää tasapainottamispalk- 24625: luissa on sovittu. kion maksamisesta myös muulle palkkion saa- 24626: jalle kuin viljelijälle, jos se on tarkoituksenmu- 24627: 2§ kaista tasapainottamistavoitteen saavuttami- 24628: Tasapainottamistoimenpiteet seksi. Palkkion saajan oikeuksista ja velvolli- 24629: suuksista on tällöin soveltuvin osin voimassa, 24630: Valtion varoista voidaan maksaa tasapainot- mitä jäljempänä tässä laissa säädetään viljeli- 24631: tamispalkkiota maataloustuotteiden tuotannon jästä. 24632: vähentämisestä, lopettamisesta tai kohdentami- Tasapainottamispalkkiota ei saada maata- 24633: sesta tässä laissa säädetyllä tavalla. Tasapai- loustuotannon vähentämisen tai lopettamisen 24634: nottamispalkkiota voidaan maksaa joko val- perusteella maksaa, jos palkkioon oikeuttavan 24635: tion kanssa tehdyn sopimuksen tai palkkioon ajanjakson alkaessa viljelijä on jo luopunut 24636: muutoin oikeuttavan menettelyn perusteella. maatalouden harjoittamisesta luopumiselä- 24637: Tasapainottamistoimenpiteitä voidaan to- kelain (16174) mukaisesti, tai jos maatilalla 24638: teuttaa myös siten, että 1 §:n 1 momentissa harjoitettu maataloustuotanto on muuten ollut 24639: tarkoitettuja varoja käytetään tasapainottamis- niin vähäistä tai sen laatuista, että tuotannon 24640: palkkioiden maksamisen ohella viljeliyksi kat- vähentämisellä tai lopettamisella ei olisi olen- 24641: sottujen peltojen metsittämisestä aiheutuviin naista vaikutusta maataloustuotannon tasapai- 24642: metsänparannuslain (140/87) 9 §:n mukaisiin nottamisen kannalta. 24643: kustannuksiin metsänparannuslaissa säädetyssä Valtioneuvosto voi asettaa tasapainottamis- 24644: järjestyksessä. palkkion saamisen edellytykseksi, että viljelijän 24645: maataloudesta saarnat tulot ovat vähintään 24646: 3§ määrätyn suuruiset. 24647: Muut toimenpiteet 24648: 5§ 24649: Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja va- Maatila 24650: roja saadaan käyttää maatilahallituksen tar- 24651: kemmin määräämällä tavalla tasapainottamis- Maatilalla tarkoitetaan tässä laissa yhden tai 24652: toimenpiteiden tiedottamiseen sekä näiden toi- useamman tilan, tilanosan tai alueen muodos- 24653: 1989 vp. - HE n:o 147 13 24654: 24655: tamaa maatilataloudellista kokonaisuutta, jota 8§ 24656: hoidetaan samasta talouskeskuksesta käsin. Varojen ohjaus 24657: Valtioneuvosto tai sen valtuuttamana maati- 24658: 2 luku lahallitus jakaa tasapainottamispalkkioihin 24659: käytettävissä olevat varat maatalouspiirien kes- 24660: Toimenpiteiden ohjaus ken. Valtioneuvosto voi tarvittaessa määrätä 24661: 6§ ne perusteet, joiden mukaan maatilahallitus 24662: suorittaa varojen jaon. 24663: Toimenpiteistä päättäminen Maatilahallitus voi tarvittaessa määräämil- 24664: lään perusteilla valtuuttaa maatalouspiirit ja- 24665: Valtioneuvosto voi päättää tämän lain nojal- kamaan niiden toimialueita varten tasapainot- 24666: la tamispalkkioihin osoitetut varat kuntien kes- 24667: 1) toteutettavista toimenpiteistä ja niiden ken. 24668: kestoajoista sekä eri toimenpiteisiin käytettä- Maa- ja metsätalousministeriö jakaa 2 §:n 24669: vien varojen määrästä, 2 momentissa tarkoitetut pellonmetsityskustan- 24670: 2) sopimusten tekemisen edellytyksistä ja nuksiin osoitetut varat metsälautakuntien kes- 24671: sopimusehdoista, ken vahvistaessaan metsänparannustöiden työ- 24672: ohjelman. 24673: 3) tasapainottamispalkkioiden määristä, pe- 24674: rusteista ja maksamisen edellytyksistä sekä ai- 24675: kaisempina vuosina tehtyjen, useamman kuin 3 luku 24676: yhden vuoden voimassa olevien sopimusten 24677: nojalla maksettavien tasapainottamispalkkioi- Tasapainottamistoimenpiteiden sisältö 24678: den mahdollisesta korottamisesta, 9§ 24679: 4) tasapainottamistoimenpiteiden toteuttami- 24680: sesta vain määrätyssä osassa maata, vain mää- Maataloustuotannon vähentäminen 24681: rättyihin tasapainottamispalkkion saajien ryh- Maataloustuotannon vähentämisestä voi- 24682: miin kohdistettuina taikka palkkion suuruuden daan tehdä viljelijän kanssa sopimus, jossa 24683: suhteen erilaisina maan eri osien tai palkkion- viljelijä määräajaksi tai pysyvästi sitoutuu ko- 24684: saajien eri ryhmien mukaan, ja konaan tai osittain luopumaan maatilallaan 24685: 5) tasapainottamistoimenpiteiden toteuttami- harjoitettavasta peltokasvien viljelystä tai lyp- 24686: sesta määrätyn etusijajärjestyksen mukaisesti, sykarja-, nautakarja-, sikatalous-tai siipikarja- 24687: jos tasapainottamispalkkioita ei voida käytet- talousyrityksestä. Tuotannon vähentäminen tai 24688: tävissä olevien varojen vähäisyyden vuoksi lopettaminen voi koskea kaikkea tilalla harjoi- 24689: maksaa kaikille palkkion saamiseen halukkaik- tettua tuotantoa, yhtä tai useampaa tuotan- 24690: si ilmoittautuneille. nonhaaraa taikka yhden tuotannonhaaran jo- 24691: Valtioneuvoston tulee edellä 1 momentissa takin tuotetta. 24692: tarkoitettuja päätöksiä tehdessään ottaa huo- Sopimuksen mukainen tuotannon vähentä- 24693: mioon toimenpiteisiin käytettävissä olevat va- minen tai lopettaminen on määrättävä toi- 24694: rat, maatalouden ylituotannon markkinoinnis- meenpantavaksi siten, että tuotannosta Iuopu- 24695: sa vallitseva tilanne ja muut maataloustuotan- va viljelijä ei saa sopimuksen voimassaoloaika- 24696: non ohjaamiseen ja tasapainottamiseen vaikut- na vastoin sopimuksen tarkoitusta aloittaa tai 24697: laajentaa muuta 1 momentissa tarkoitettua 24698: tavat seikat. 24699: maataloustuotantoa eikä muutakaan maata- 24700: loustuotannon tasapainottamisen kannalta 24701: 7§ merkityksellistä tuotantoa sopimuksen tarkoit- 24702: Markkinointineuvoston lausunto tamalla maatilalla ja että viljelijä ei saa laajen- 24703: taa luopumisen kohteena olevaa tuotantoa vas- 24704: Maa- ja metsätalousministeriön on ennen taavasti muilla maatiloilla. Viljelijällä on kui- 24705: 6 §:ssä tarkoitettujen valtioneuvoston päätös- tenkin oikeus tuotannosta luopumisen aikana 24706: ten tekemistä pyydettävä asiasta maatalous- harjoittaa maataloustuotantoa kotitarvettaan 24707: tulolain 21 §:ssä säädetyn maatalouden mark- varten. Valtioneuvoston tai sen valtuuttamana 24708: kinointineuvoston lausunto. maatilahallituksen tulee antaa tarkemmat mää- 24709: 14 1989 vp. - HE n:o 147 24710: 24711: räykset tässä momentissa tarkoitetuista sopi- tuksen antamaan tarvittavat määräykset kesan- 24712: musehdoista. non hoidosta. 24713: 24714: 10 § 11 § 24715: Pellon kesannoiminen Maataloustuotannon kohdentaminen 24716: Kun maataloustuotannon vähentämisestä Maataloustuotannon kohdentamisesta voi- 24717: 9 §:ssä säädetyllä tavalla tehtävä sopimus kos- daan tehdä viljelijän kanssa sopimus, jossa 24718: kee ainoastaan luopumista peltokasvien vilje- viljelijä sitoutuu määräajan harjoittamaan so- 24719: lystä hoitamalla peltoa kesantona, sopimuksen pimuksessa määriteltyä maataloustuotantoa. 24720: kohteena olevan peltoalan tulee täyttää pinta- Sopimuksen tulee koskea maataloustuotantoa, 24721: alaltaan ja suhteessa maatilan koko peltoalaan jonka edistäminen on maataloustuotannon oh- 24722: valtioneuvoston määräämät vähimmäisvaati- jaamisen ja tasapainottamisen kannalta erityi- 24723: mukset. sen perusteltua. 24724: Viljelijä voi tehdä kesannoimissopimuksen 24725: sellaisesta omistamastaan maatilan peltoalasta 12 § 24726: tai sen osasta, jota hän tai aikaisempi omistaja Luonnonmukainen tuotanto 24727: on viljellyt tai valtion kanssa tekemänsä sopi- 24728: muksen perusteella hoitanut kesantona sopi- Sopimus voidaan tehdä myös luonnonmu- 24729: muksen tekemistä edeltäneenä vuotena. Sen kaisen maataloustuotannon edistämiseksi siten, 24730: estämättä, mitä edellä tässä momentissa on että viljelijä sitoutuu sopimuskauden aikana 24731: säädetty ja mitä 4 §:n 2 momentin nojalla on valtioneuvoston tarkemmin määräämällä taval- 24732: vuokrasopimuksen pitkäaikaisuudesta määrät- la harjoittamaan luonnonmukaista tuotantoa. 24733: ty, viljelijä voi tehdä kesannoimissopimuksen Viljelijän tulee sitoutua noudattamaan maatila- 24734: myös peltoalasta, jota hän hallitsee koko sopi- hallituksen vahvistamia luonnonmukaisen 24735: muskauden kestävän, vähintään kahdeksi vuo- maataloustuotannon ehtoja. 24736: deksi tehdyn kirjallisen vuokrasopimuksen pe- 24737: rusteella ja jota on viljelty tai valtion kanssa 13 § 24738: tehdyn sopimuksen perusteella hoidettu kesan- 24739: tona sopimuksen tekemistä edeltäneenä vuote- Muut tasapainottamistoimenpiteet 24740: na. Tasapainottamispalkkiota voidaan maksaa 24741: Sen lisäksi, mitä edellä 1 ja 2 momentissa on edellä 9 ja 11 §:ssä säädetyn lisäksi myös 24742: säädetty sopimuksen tekemisen edellytyksistä, muusta maataloustuotteiden tuotannon vähen- 24743: kesannoimissopimus saadaan tehdä vain sellai- tämisestä tai kohdentamisesta, joka tarkoituk- 24744: sesta peltoalueesta, jota on ennen sopimuksen senmukaisella tavalla edistää maataloustuotan- 24745: tekemistä yhden tai useamman valtion kanssa non ohjaamista ja tasapainottamista. 24746: tehdyn sopimuksen perusteella yhdenjaksoises- 24747: ti hoidettu kesantona enintään valtioneuvoston 14 § 24748: määräämän ajan. 24749: Tasapainottamispalkkiota saadaan määrätä Pellon metsittäminen 24750: suoritettavaksi korotettuna sillä perusteella, et- Milloin 13 §:ssä tarkoitettu tasapainottamis- 24751: tä kesantoa hoidetaan viherkesantona. Valtio- toimenpide koskee viljeliyksi katsotun pellon 24752: neuvosto tai sen valtuuttamana maatilahallitus metsittämistä, tasapainottamispalkkion maksa- 24753: antaa määräykset siitä, millainen kesanto voi- misen edellytyksenä on, että kysymyksessä ole- 24754: daan hyväksyä viherkesannoksi. van peltoalueen metsittäminen ei olennaisesti 24755: Kesannoimissopimuksen alaista peltoa ei saa haittaa paikkakunnan maatilojen kehittämistä 24756: käyttää sadonkorjuuseen, laiduntamiseen tai ja että hanke toteutetaan metsänparannuslain 24757: muihin näihin verrattaviin tarkoituksiin, ellei (140/87) mukaisesti rahoitettavana hankkeena. 24758: valtioneuvosto erityisistä syistä toisin päätä. Metsittäminen on toimeenpantava metsänpa- 24759: Pellon käyttö mainittuihin tarkoituksiin voi- rannuslain mukaisessa järjestyksessä. Tasapai- 24760: daan ottaa huomioon tasapainottamispalkkion nottamispalkkion suorittamisesta on kuitenkin 24761: suuruutta määrättäessä. voimassa, mitä tässä laissa on säädetty ja sen 24762: Valtioneuvosto voi valtuuttaa maatilahalli- nojalla määrätty. 24763: 1989 vp. - HE n:o 147 15 24764: 24765: 15 § 2) joku sopimuksen yhteisesti tehneistä luon- 24766: Toimenpiteiden yhteensovittaminen nollisista henkilöistä tai heidän puolisoistaan, 24767: taikka 24768: Ellei valtioneuvosto toisin määrää, viljelijäl- 24769: le ei saada maksaa tämän lain mukaista tasa- 3) joku sopimuksen tehneen oikeushenkilön 24770: painottamispalkkiota, jos hänellä on sopimuk- osakkaana olevista luonnollisista henkilöistä 24771: sen voimassaoloaikana tai muutoin palkkioon tai heidän puolisoistaan. 24772: oikeuttavana ajanjaksona oikeus saada samaan Henkilön katsotaan 1 momentissa tarkoite- 24773: maatilaan kohdistuvaa muuta tämän lain mu- tulla tavalla vakituisesti asuvan maatilalla tai 24774: kaista tasapainottamispalkkiota taikka jos ti- sen läheisyydessä, jos hänen poissaolonsa 24775: lalla on voimassa maataloustuotannon ohjaa- asuinpaikasta johtuu sairaudesta, maatalous- 24776: misesta annetun lain (446/77) tai maatalous- ammatin opiskelusta, asevelvollisuuden tai va- 24777: tuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta pausrangaistuksen suorittamisesta taikka 24778: annetun lain (81/83) mukainen sopimus tai muusta näihin rinnastettavasta syystä. Jos 24779: sitoumus. Tasapainottamistoimenpiteen koh- poissaolo kestää yli kuusi kuukautta, asumis- 24780: teena olevan peltoalueen, kotieläinyrityksen tai vaatimuksen ei kuitenkaan katsota asevelvolli- 24781: määrätyn maataloustuotteen tuotannon perus- suusaikaa lukuun ottamatta täyttyvän, ellei 24782: teella saadaan kuitenkin maksaa kultakin ajan- joku yrityksen hoitoon osallistuva viljelijän tai 24783: jaksolta tai kustakin tuotantoerästä vain yhtä osakkaan perheenjäsen asu maatilalla. 24784: tasapainottamispalkkiota kerrallaan. Poiketen siitä, mitä 2 momentissa on säädet- 24785: Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä pel- ty, asumisvaatimuksen katsotaan täyttyvän sil- 24786: lon metsittämisestä saadaan maksaa 14 §:n loin, jos henkilön poissaolo tilalta johtuu tilan 24787: nojalla tasapainottamispalkkiota silloinkin, asuinrakennuksen vahingoittumisesta asuin- 24788: kun metsitettävä peltoalue on palkkioon oi- kelvottomaksi tulipalon, tulvan tai muun näi- 24789: keuttavana ajanjaksona tämän lain 9 §:ssä tar- hin rinnastettavan syyn perusteella. Asumis- 24790: koitetun vähentämissopimuksen tai maatalous- vaatimus katsotaan kuitenkin näissä tapauksis- 24791: tuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta sa täytetyksi vain sen ajan, jonka asuinraken- 24792: annetun lain (81/83) mukaisen maatalous- nuksen korjaaminen tai rakentaminen kohtuu- 24793: tuotannon vähentämissopimuksen alainen. della arvioituna kestää. 24794: Metsitettävää peltoaluetta pidetään tällöin 24795: 14 §:ssä tarkoitettuna viljeliyksi katsottuna Maatalouspiirillä on oikeus kohtuussyistä 24796: peltona. yksittäistapauksessa myöntää poikkeus asumis- 24797: Tasapainottamispalkkio voidaan määrätä vaatimuksesta. 24798: maksettavaksi alennettuna, jos palkkion saa- 24799: jalla on palkkioon oikeuttavana ajanjaksona 24800: oikeus saada muuta tämän lain mukaista tasa- 4 luku 24801: painottamispalkkiota tai edellä 1 momentissa 24802: tarkoitetun aikaisemman lainsäädännön mu- Sopimuksia koskevia säännöksiä 24803: kaista korvausta tai palkkiota. 17 § 24804: 16 § Sopimusten tekeminen 24805: Asuminen Tämän lain mukaiset sopimukset tekee val- 24806: Ellei valtioneuvosto erityisestä syystä toisin tion puolesta maatilahallitus, maatalouspiiri tai 24807: määrää, tasapainottamispalkkion maksamisen kunnan maatalouslautakunta sen mukaan kuin 24808: edellytyksenä on, että luonnonmukaista maata- valtioneuvosto asiasta määrää. 24809: loustuotantoa tai muuta maataloustuotannon Sopimus tehdään viljelijän hakemuksesta. 24810: vähentämistä kuin pellon kesannoimista koske- Valtioneuvosto tai sen valtuuttamana maatila- 24811: van sopimuksen tarkoittamalla maatilalla tai hallitus päättää hakuajasta, hakumenettelystä, 24812: sen läheisyydessä maatilan hoidon kannalta sopimuksen tekoajasta ja sopimusta tehtäessä 24813: tarkoituksenmukaisella etäisyydellä asuu vaki- noudatettavasta menettelystä sekä sopimuksen 24814: tuisesti voimaantuloaj ankohdasta. Maatilahallituksen 24815: 1) sopimuksen tehnyt luonnollinen henkilö päätös hakuajasta on julkaistava Virallisessa 24816: tai hänen puolisonsa, lehdessä. 24817: 16 1989 vp. - HE n:o 147 24818: 24819: 18 § 1) viljelijän puolisolle, 24820: Sopimuksesta luopuminen 2) henkilölle, joka perintökaaren (40/65) 2 24821: luvun mukaan voisi periä viljelijän tai hänen 24822: Viljelijällä on oikeus ennen sopimuskauden puolisonsa, 24823: päättymistä luopua vähintään kahden vuoden 3) viljelijän ottolapselle tai kasvattilapselle 24824: ajaksi tekemästään sopimuksesta ilmoittaman- taikka tällaisen henkilön puolisolle, tai 24825: sa kuukauden alusta lukien. Luopumista kos- 4) maatilan toiselle osakkaalle. 24826: keva ilmoitus on tehtävä viranomaiselle, joka Mitä edellä 1 momentissa on säädetty, ei 24827: on valtion puolesta tehnyt sopimuksen. Maati- kuitenkaan sovelleta 19 §:n 2 momentissa tar- 24828: lahallitus antaa tarkemmat määräykset sopi- koitettuihin sopimuksiin kotieläintuotannon 24829: muksesta luovuttaessa noudatettavasta menet- pysyvästä lopettamisesta. 24830: telystä. Maatilahallitus antaa määräykset sopimusta 24831: siirrettäessä noudatettavasta menettelystä. 24832: 19 § 24833: Sopimuksen purkaminen 21 § 24834: Tuotannon uudelleen aloittaminen 24835: Sopimus on valtion puolelta purettava, jos 24836: maatilan tai siihen kuuluvan pellon tai pellon Muuta lainsäädäntöä sovellettaessa katso- 24837: osan omistus- tai hallintaoikeus siirtyy toiselle taan, ellei erikseen ole toisin säädetty, että 24838: eikä kysymys ole merkitykseltään vähäisestä maataloustuotannon vähentämistä tai lopetta- 24839: taikka muihin kuin maa- ja metsätaloudellisiin mista koskevan sopimuksen tehnyt viljelijä ei 24840: tarkoituksiin tapahtuvasta pellon luovutukses- ole lopettanut sopimuksessa tarkoitettua maa- 24841: ta. Tilalle on kuitenkin aina jäätävä valtioneu- taloustuotantoa, jos hän aloittaa maatalous- 24842: voston määräämä vähimmäismäärä peltoa. tuotannon uudestaan kahden vuoden kuluessa 24843: Edellä 1 momentissa säädettyä purkamispe- sopimuksen päättymisestä. Jos tässä momen- 24844: rustetta ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun tissa tarkoitettu sopimus on tehty vähintään 24845: 9 §:ssä tarkoitettu sopimus maataloustuotan- kymmenen vuotta kestäväksi sopimuskaudeksi, 24846: non vähentämisestä koskee ainoastaan koti- viljelijän katsotaan kuitenkin lopettaneen sopi- 24847: eläintuotannon tai sen yhden tuotannonhaaran muksen tarkoittaman maataloustuotannon, 24848: lopettamista kokonaan. Ellei valtioneuvosto kun sopimus on ollut voimassa yli viisi vuotta. 24849: toisin määrää, tässä momentissa tarkoitettu Poiketen siitä, mitä edellä 1 momentissa on 24850: sopimus on valtion puolelta purettava, jos säädetty, katsotaan viljelijän, joka on pysyväs- 24851: sopimuksen tehnyt viljelijä on kuollut. Jos ti sitoutunut lopettamaan kokonaan maidon- 24852: sopimuksen ovat tehneet puolisot tai muutoin tuotannon tai kotieläintuotannon ohjaamisesta 24853: useampi kuin yksi henkilö, sopimus jää mui- eräissä tapauksissa annetun lain (1011/84) mu- 24854: den osalta voimaan. kaisen kotieläintuotannon, lopettaneen kysei- 24855: Sopimus voidaan valtion puolelta purkaa, sen tuotannon heti kun hän on antanut lopetta- 24856: jos sopimuksen tehnyt viljelijä on salannut mista koskevan sitoumuksen. Sitoumuksen vai- 24857: sopimuksen tekemiseen olennaisesti vaikuttavia kutuksista tuottajalle vahvistettuun maidon 24858: seikkoja tai antanut niistä olennaisessa kohdas- tuotantokiintiöön on voimassa, mitä maidon 24859: sa erheellisen tiedon tai jos hän tai maatilan väliaikaisista tuotantokiintiöisiä annetun lain 24860: myöhempi omistaja ei noudata sopimuksen (570/84) 21 §:n 2 momentissa ( 1 ) on sää- 24861: ehtoja. detty sekä viljelijän oikeudesta harjoittaa ko- 24862: Maatilahallitus antaa määräykset sopimusta tieläinyritystä, mitä kotieläintuotannon ohjaa- 24863: purettaessa noudatettavasta menettelystä. misesta eräissä tapauksissa annetun lain 13 §:n 24864: 3 ja 4 momentissa ( 1 ) on säädetty. 24865: 20 § 24866: Sopimuksen siirtäminen 22 § 24867: Ilmoitusvelvollisuus 24868: Sopimus voidaan hakemuksesta siirtää maa- 24869: tilan uudelle omistajalle tai haltijalle, jos maa- Sopimuksen tehneen viljelijän tai hänen oi- 24870: tilan omistus- tai hallintasuhteet muuttuvat keudenomistajiensa on ilmoitettava sopimuk- 24871: viljelijän tai hänen aviopuolisonsa kuoleman sen kohteena olevan maatilan omistus-, 24872: johdosta tai jos maatila luovutetaan vuokra- tai hallintasuhteissa tapahtuneista 24873: 1989 vp. - HE n:o 147 17 24874: 24875: muutoksista sekä 16 §:ssä tarkoitetun henkilön 25 § 24876: muuttamisesta pois maatilalta sopimuksen val- Sopimussuhteen muutoksen vaikutus 24877: tion puolelta tehneelle viranomaiselle. Maatila- 24878: hallitus antaa tarkemmat määräykset ilmoitus- Jos viljelijä luopuu sopimuksesta 18 §:ssä 24879: menettelystä. tarkoitetulla tavalla ensimmäisen sopimus- 24880: vuoden aikana, sopimuksen perusteella ei suo- 24881: riteta tasapainottamispalkkiota, ellei valtioneu- 24882: vosto ole sopimusehdoista toisin määrännyt. 24883: 5 luku Jos viljelijä luopuu sopimuksesta muussa 24884: Tasapainottamispalkkion maksaminen kuin 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa 24885: tai jos sopimus puretaan 19 §:n 1 momentin 24886: 23 § nojalla, viljelijällä tai hänen oikeudenomistajil- 24887: Maksamismenettely laan on oikeus saada tasapainottamispalkkiota 24888: sopimuksen voimassaoloa vastaavasti valtio- 24889: Sopimukseen perustuvan tasapainottamis- neuvoston tarkemmin määräämin perustein. 24890: palkkion maksaa se viranomainen, joka val- Sopimuksen perusteella maksettavaa palkki- 24891: tion puolesta on tehnyt sopimuksen. ota voidaan valtioneuvoston määräämällä ta- 24892: valla alentaa, jos maatilan peltoala on sopi- 24893: Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu tasapai- muksen tekemisen jälkeen vähentynyt ja jos 24894: nottamispalkkio maksetaan palkkion saajan sopimusta ei ole kuitenkaan 19 §:n nojalla 24895: hakemuksesta. Valtioneuvosto tai sen valtuut- purettu. 24896: tamana maatilahallitus antaa määräykset ha- Jos 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu sopimus 24897: kuajasta ja muusta hakumenettelystä. Maatila- puretaan sanotun lainkohdan nojalla viljelijän 24898: hallituksen päätös hakuajasta on julkaistava kuoleman johdosta ennen kuin sopimukseen 24899: Virallisessa lehdessä. perustuva tasapainottamispalkkio on koko- 24900: Tasapainottamispalkkio voidaan maksaa yh- naan maksettu, viljelijän oikeudenomistajilla 24901: dessä tai useammassa erässä. Maatilahallitus on sama oikeus palkkion saamiseen kuin vilje- 24902: antaa määräykset palkkioiden maksamismenet- lijällä olisi ollut. 24903: telystä. 24904: 26 § 24905: Pellon metsittämiseen perustuvan tasapai- 24906: Takaisinperintä 24907: nottamispalkkion maksamista koskevassa asi- 24908: assa on valtioneuvoston määräämällä tavalla Sopimukseen perustuvan tasapainottamis- 24909: hankittava metsälautakunnan lausunto palk- palkkion saaja voidaan edellä 19 §:n 3 momen- 24910: kion maksamisen edellytyksistä. Pellon metsit- tissa tarkoitetussa tapauksessa velvoittaa mak- 24911: tämisestä suoritetaan palkkio sille, joka palk- samaan ajalta, johon rikkomus on kohdistu- 24912: kion maksamisen ajankohtana omistaa kysy- nut, saamansa palkkio kokonaan tai osaksi 24913: myksessä olevan peltoalueen. Jos kysymykses- takaisin valtiolle korkoineen. Jos sopimusta ei 24914: sä on 15 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopi- rikkomuksesta huolimatta valtion puolelta pu- 24915: muksen alainen peltoalue, palkkio maksetaan reta, voidaan palkkion saaja kuitenkin velvoit- 24916: sopimuksen tehneelle viljelijälle tai sille, jolle taa maksamaan edellä tarkoitetulta ajalta saa- 24917: sopimus on siirretty. mansa palkkio kokonaan tai osittain takaisin 24918: korkoineen. Sopimukseen perustuvan tasapai- 24919: 24 § nottamispalkkion takaisin perimisestä ja ko- 24920: rosta on muutoin voimassa, mitä maatalous- 24921: Maksamisen keskeyttäminen tuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta 24922: annetun lain (88171) 3 §:ssä on säädetty. 24923: Sopimukseen perustuvan tasapainottamis- Muutoin kuin sopimuksen perusteella mak- 24924: palkkion maksaminen on keskeytettävä siksi setun tasapainottamispalkkion takaisinperin- 24925: ajaksi, kun viranomainen käsittelee sopimuk- nästä on voimassa mitä maataloustuen jako- ja 24926: sen purkautumista, purkamista, siirtämistä tai valvontatehtävien hoitamisesta annetun lain 24927: jatkamista taikka palkkion takaisinperintää (88/71) 3 §:ssä on säädetty. Pellon metsittämi- 24928: koskevaa asiaa. Maksamisen keskeytysajalta ei sen perusteella maksettu palkkio voidaan periä 24929: suoriteta korkoa. takaisin myös silloin, jos metsitetty pelto on 24930: 24931: 3 391214H 24932: 18 1989 vp. - HE n:o 147 24933: 24934: otettu viljelykseen ennen kuin valtioneuvoston 28 § 24935: määräämä vähimmäisaika palkkion perusteena Muutoksenhaku 24936: olleen metsityksen suorittamisesta on kulunut. 24937: Tämän lain nojalla tehtyyn maatalouspiirin 24938: ja maatalouslautakunnan päätökseen saadaan 24939: 6 luku hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin maa- 24940: Erinäiset säännökset taloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitami- 24941: sesta annetussa laissa on säädetty. 24942: 27 § 24943: Maatilahallituksen tämän lain nojalla teke- 24944: Valvonta mään päätökseen, sikäli kun se ei koske 1 24945: Maatilahallituksen, maatalouspiirien ja kun- momentissa tarkoitetun muutoksenhaun rat- 24946: tien maatalouslautakuntien tehtävänä on huo- kaisemista, saadaan hakea valittamalla muu- 24947: tosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta muu- 24948: lehtia tämän lain ja sen nojalla tehtyjen sopi- 24949: musten noudattamisen valvonnasta. toksenhausta hallintoasioissa annetun lain 24950: Luonnonmukaista tuotantoa koskevien sopi- ( 154/ 50) mukaisessa järjestyksessä. 24951: musten noudattamisen valvonnassa voidaan 24952: käyttää apuna maatalouden ja luonnonmukai- 29 § 24953: sen tuotannon neuvontaa harjoittavia järjestö- Asetuksen antaminen 24954: jä. Järjestöille voidaan suorittaa valtion tulo- 24955: ja menoarvion rajoissa korvausta valvontateh- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 24956: tävistä. Maatilahallitus määrää korvauksen töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 24957: suuruudesta ja muista perusteista. 24958: Metsälautakuntien tehtävänä on valvoa tä- 30 § 24959: män lain mukaiseen tasapainottamispalkkioon 24960: oikeuttavien pellon metsitysten toimeenpanoa. Voimaantulo 24961: Maatilahallituksen tulee antaa määräykset 1 24962: ja 2 momentissa tarkoitetussa valvonnassa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 24963: noudatettavasta menettelystä. kuuta 1990. 24964: 24965: 24966: 24967: 24968: 2. 24969: Laki 24970: kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 13 §:n muuttamisesta 24971: 24972: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauk- 24973: sissa 28 päivänä joulukuuta 1984 annetun lain (570/84) 13 § :n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne 24974: ovat 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1337/87), näin kuuluviksi: 24975: 24976: 13§ 24977: antamisen jälkeen oikeutta harjoittaa tässä 24978: Kotieläinyrityksen harjoittamista varten laissa tarkoitettua kotieläinyritystä. Kyseisen 24979: myönnetty lupa on peruutettava aina silloin, sopimuksen tehneelle viljelijälle ei myöskään 24980: kun yrityksen harjoittaja on maataloustuotan- saa myöntää lupaa sopimuksen mukaisen ko- 24981: non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne- tieläinyrityksen harjoittamiseen ennen kuin so- 24982: tun lain 6 §:n 4 momentin (1335/87) tai maata- pimuksen tekemisestä on kulunut 7 vuotta. 24983: loustuotannon tasapainottamisesta annetun Lupaa sopimuksen mukaisen kotieläinyrityk- 24984: lain ( 1 ) 9 §:n nojalla sitoutunut luopu- sen harjoittamiseen kyseisellä maatilalla ei saa 24985: maan tämän lain mukaisesta kotieläinyritykses- sanottuna aikana myöntää myöskään sille, jol- 24986: tä kokonaan. Tällaisen sitoumuksen antaneella le maatilan omistus- tai hallintaoikeus on sopi- 24987: viljelijällä ei muutoinkaan ole sitoumuksen muksen tekemisen jälkeen siirtynyt. 24988: 1989 vp. - HE n:o 147 19 24989: 24990: Milloin nautakarja-, sika- tai siipikarjata- heti, kun hän on antanut maataloustuotannon 24991: lousyritys, jolla on lupa tai muutoin oikeus ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun 24992: harjoittaa tässä laissa tarkoitettua kotieläintuo- lain 6 §:n 4 momentissa (1335/87) tai maata- 24993: tantoa, on keskeyttänyt toimintansa maata- loustuotannon tasapainottamisesta annetun 24994: loustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottami- lain ( 1 ) 9 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen 24995: sesta annetun lain (81183) mukaisen tuotan- kotieläintuotannosta luopumisesta. Jos tässä 24996: nonmuutossopimuksen tai muun lain mukaisen momentissa tarkoitetun yrityksen toiminta on 24997: kotieläintuotannon rajoittamista tarkoittavan tarkoitus aloittaa uudelleen, sitä pidetään tätä 24998: sopimuksen johdosta eikä yritys ole aloittanut lakia sovellettaessa uutena yrityksenä. 24999: toimintaansa uudelleen kahden vuoden kulues- 25000: sa sopimuksen päättymisestä taikka, jos yrityk- 25001: sen toiminta on muusta syystä keskeytynyt ja 25002: keskeytyminen on jatkunut yhtäjaksoisesti vä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 25003: hintään viisi vuotta, katsotaan yrityksen lopet- kuuta 1990. Tässä laissa tarkoitetulle kotieläin- 25004: taneen toimintansa pysyvästi. Edellä 3 momen- yritykselle aikaisemman lainsäädännön nojalla 25005: tissa tarkoitetun sitoumuksen antaneen viljeli- myönnetyn luvan peruuttamiseen nähden on 25006: jän katsotaan kuitenkin lopettaneen sitoumuk- voimassa, mitä 13 §:n 3 momentissa on säädet- 25007: sen mukaisen kotieläinyrityksen harjoittamisen ty. 25008: 25009: 25010: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 25011: 25012: 25013: Tasavallan Presidentti 25014: MAUNO KOIVISTO 25015: 25016: 25017: 25018: 25019: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala 25020: 20 1989 vp. - HE n:o 147 25021: 25022: Liite 25023: 25024: 25025: 25026: 25027: 2. 25028: Laki 25029: kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 13 §:n muuttamisesta 25030: 25031: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauk- 25032: sissa 28 päivänä joulukuuta 1984 annetun lain (570/84) 13 §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne 25033: ovat 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1337/87), näin kuuluviksi: 25034: 25035: Voimassa oleva laki Ehdotus 25036: 13§ 13§ 25037: 25038: Kanatalousyrityksen harjoittamista varten Kotieläinyrityksen harjoittamista varten 25039: myönnetty lupa on peruutettava aina silloin, myönnetty lupa on peruutettava aina silloin, 25040: kun yrityksen harjoittaja on maataloustuotan- kun yrityksen harjoittaja on maataloustuotan- 25041: non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne- non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne- 25042: tun lain 6 §:n 4 momentin (1335/87) nojalla tun lain 6 §:n 4 momentin (1335/87) tai maata- 25043: sitoutunut luopumaan kananmunatuotannosta loustuotannon tasapainottamisesta annetun 25044: kokonaan. Tällaisen sitoumuksen antaneella lain ( 1 ) 9 § :n nojalla sitoutunut luopu- 25045: viljelijällä ei muutoinkaan ole sitoumuksen maan tämän lain mukaisesta kotieläinyritykses- 25046: antamisen jälkeen oikeutta harjoittaa tässä tä kokonaan. Tällaisen sitoumuksen antaneella 25047: laissa tarkoitettua kanatalousyritystä. Kyseisen viljelijällä ei muutoinkaan ole sitoumuksen 25048: sopimuksen tehneelle viljelijälle ei myöskään antamisen jälkeen oikeutta harjoittaa tässä 25049: saa myöntää lupaa kanatalousyrityksen har- laissa tarkoitettua kotieläinyritystä. Kyseisen 25050: joittamiseen ennen kuin sopimuksen tekemises- sopimuksen tehneelle viljelijälle ei myöskään 25051: tä on kulunut 7 vuotta. Lupaa kanatalousyri- saa myöntää lupaa sopimuksen mukaisen ko- 25052: tyksen harjoittamiseen kyseisellä maatilalla ei tieläinyrityksen harjoittamiseen ennen kuin so- 25053: saa sanottuna aikana myöntää myöskään sille, pimuksen tekemisestä on kulunut 7 vuotta. 25054: jolle maatilan tai sen osan omistus- tai hallinta- Lupaa sopimuksen mukaisen kotieläinyrityk- 25055: oikeus on sopimuksen tekemisen jälkeen siirty- sen harjoittamiseen kyseisellä maatilalla ei saa 25056: nyt. sanottuna aikana myöntää myöskään sille, jol- 25057: le maatilan omistus- tai hallintaoikeus on sopi- 25058: muksen tekemisen jälkeen siirtynyt. 25059: Milloin nautakarja-, sika- tai siipikarjata- Milloin nautakarja-, sika- tai siipikarjata- 25060: lousyritys, jolla on lupa tai muutoin oikeus lousyritys, jolla on lupa tai muutoin oikeus 25061: harjoittaa tässä laissa tarkoitettua kotieläintuo- harjoittaa tässä laissa tarkoitettua kotieläintuo- 25062: tantoa, on keskeyttänyt toimintansa maata- tantoa, on keskeyttänyt toimintansa maata- 25063: loustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottami- loustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottami- 25064: sesta annetun lain (81/83) mukaisen tuotan- sesta annetun lain (81/83) mukaisen tuotan- 25065: nonmuutossopimuksen tai muun lain mukaisen nonmuutossopimuksen tai muun lain mukaisen 25066: kotieläintuotannon rajoittamista tarkoittavan kotieläintuotannon rajoittamista tarkoittavan 25067: sopimuksen johdosta eikä yritys ole aloittanut sopimuksen johdosta eikä yritys ole aloittanut 25068: toimintaansa uudelleen kahden vuoden kulues- toimintaansa uudelleen kahden vuoden kulues- 25069: sa sopimuksen päättymisestä taikka, jos yrityk- sa sopimuksen päättymisestä taikka, jos yrityk- 25070: sen toiminta on muusta syystä keskeytynyt ja sen toiminta on muusta syystä keskeytynyt ja 25071: keskeytyminen on jatkunut yhtäjaksoisesti vä- keskeytyminen on jatkunut yhtäjaksoisesti vä- 25072: 1989 vp. - HE n:o 147 21 25073: 25074: Voimassa oleva laki Ehdotus 25075: 25076: hintään viisi vuotta, katsotaan yrityksen lopet- hintään viisi vuotta, katsotaan yrityksen lopet- 25077: taneen toimintansa pysyvästi. Edellä 3 momen- taneen toimintansa pysyvästi. Edellä 3 momen- 25078: tissa tarkoitetun sitoumuksen antaneen viljeli- tissa tarkoitetun sitoumuksen antaneen viljeli- 25079: jän katsotaan kuitenkin lopettaneen kanata- jän katsotaan kuitenkin lopettaneen sitoumuk- 25080: lousyrityksen harjoittamisen heti, kun hän on sen mukaisen kotieläinyrityksen harjoittamisen 25081: antanut maataloustuotannon ohjaamisesta ja heti, kun hän on antanut maataloustuotannon 25082: tasapainottamisesta annetun lain 6 §:n 4 mo- ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun 25083: mentissa (1335/87) tarkoitetun sitoumuksen lain 6 §:n 4 momentissa (1335/87) tai maata- 25084: kananmunatuotannosta luopumisesta. Jos täs- loustuotannon tasapainottamisesta annetun 25085: sä momentissa tarkoitetun yrityksen toiminta lain ( 1 ) 9 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen 25086: on tarkoitus aloittaa uudelleen, sitä pidetään kotieläintuotannosta luopumisesta. Jos tässä 25087: tätä lakia sovellettaessa uutena yrityksenä. momentissa tarkoitetun yrityksen toiminta on 25088: tarkoitus aloittaa uudelleen, sitä pidetään tätä 25089: lakia sovellettaessa uutena yrityksenä. 25090: 25091: 25092: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 25093: kuuta 1990. Tässä laissa tarkoitetulle kotieläin- 25094: yritykselle aikaisemman lainsäädännön nojalla 25095: myönnetyn luvan peruuttamiseen nähden on 25096: voimassa, mitä 13 §:n 3 momentissa on säädet- 25097: ty. 25098: 1989 vp. - HE n:o 148 25099: 25100: 25101: 25102: 25103: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merenkulkulaitoksesta 25104: 25105: 25106: 25107: 25108: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 25109: 25110: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tely vastaa merenkulkuhallinnosta annetussa 25111: merenkulkulaitoksesta. Aikaisemmin ei ole ol- asetuksessa nykyisin olevaa laitoksen toimi- 25112: lut erillistä merenkulkuhallitusta ja sen piirior- alaa. Säännösehdotuksen mukaan liikennemi- 25113: ganisaatiota koskevaa lakitasoista säädöstä. nisteriö asettaisi laitokselle yleiset tavoitteet, 25114: Merenkulkulaitoksen aluehallintoa ehdote- joiden puitteissa laitos toimisi. Samalla toimi- 25115: taan rationalisoitavaksi ja vahvistettavaksi yh- alasäännöstä tarkennettaisiin muun muassa mi- 25116: distämällä laitoksen kaksi piiriorganisaatiota, nisteriön toimeksianto-oikeuden osalta. 25117: merenkulkupiirit ja luotsipiirit. Lisäksi tie- ja 25118: Merenkulkulaitoksen johto-organisaatiota 25119: vesirakennuslaitoksen vesitietoimialan piirihal- 25120: ehdotetaan uudistettavaksi siten, että nykyinen 25121: linto yhdistetään perustettaviin uusiin meren- 25122: kollegio johtoelimenä korvattaisiin asetuksella 25123: kulkupiireihin. 25124: tarkemmin säädetyllä johtokunnalla. 25125: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudes- 25126: ta liikenneministeriön alaiseksi siirtyneen me- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 25127: renkulkulaitoksen ehdotettu tehtävien määrit- päivänä maaliskuuta 1990. 25128: 25129: 25130: 25131: 25132: YLEISPERUSTELUT 25133: 25134: 1. Nykyinen tilanne ja asian riittävänä myös merenkulkulaitoksen pitkän 25135: vai mistel u aikavälin ohjauksen kannalta. Tämän mukai- 25136: sesti asetuksessa oleva tehtävämäärittely tulisi 25137: 1.1. Nykyinen tilanne ja muutostarve ottaa merenkulkulaitoksesta annettavaan laki- 25138: tasoiseen säädökseen. 25139: Merenkulkulaitoksesta ei ole annettu lakita- Merenkulkuhallinnosta annetussa asetukses- 25140: soista säädöstä, vaan merenkulkuhallinto on sa ei ole mainintaa ministeriön merenkulkulai- 25141: säännelty 26 päivänä lokakuuta 1925 annetulla toksen toimintaa ohjaavasta asemasta. Valtio- 25142: asetuksella (299/25), jota sittemmin on lukui- neuvoston 12 päivänä toukokuuta 1988 teke- 25143: sia kertoja muutettu. Merenkulkulaitoksen or- mässä päätöksessä toimenpiteistä hallinnon uu- 25144: ganisaation uudistamistyön yhteydessä on eril- distamiseksi todetaan muun muassa, että hal- 25145: lisen merenkulkuhallitusta ja sen piiriorgani- linnollisista keskusvirastoista on tarkoitus ke- 25146: saatiota koskevan hallintolain tarve käynyt hittää asiantuntijaviranomaisia siirtämällä ta- 25147: ilmeiseksi. pauskohtaista päätösvaltaa alue- ja piirihallin- 25148: Merenkulkuhallinnosta annetussa asetukses- toon ja siirtämällä yhteiskuntapolitiikan kan- 25149: sa on säädetty merenkulkuhallituksen tehtävä. nalta olennaista ohjausta ministeriöihin ja tar- 25150: Asetuksen 1 §:n mukainen tehtävien määrittely vittaessa valtioneuvostoon. Edellä sanottuun 25151: vastaa merenkulkulaitoksen nykyistä toimin- viitaten lakiin olisi syytä ottaa säännös, jonka 25152: taa. Tehtäväkentän määrittelyä voidaan pitää mukaan liikenneministeriö asettaisi merenkul- 25153: 25154: 391083Q 25155: 2 1989 vp. - HE n:o 148 25156: 25157: kulaitoksen toiminnalle yleiset tavoitteet. Edel- päivästä syyskuuta 1989 lukien kauppa- ja 25158: leen toimialasäännöksen yhteydessä olisi tar- teollisuusministeriön hallinnonalalta liikenne- 25159: peen lausua, mitä toimeksiantoja liikennemi- ministeriön hallinnonalalla. Samoin tie- ja vesi- 25160: nisteriö voi merenkulkulaitokselle antaa. rakennuslaitoksen vesitietoimiala päätettiin 1 25161: Edellä mainitun valtioneuvoston päätöksen päivästä maaliskuuta 1990 lähtien liittää me- 25162: sisältämän ministerin pidätysoikeuden järjestä- renkulkulaitokseen. 25163: misen osalta katsotaan, että pidätysoikeutta ei Jatkotyöskentelyssään työryhmän tuli ottaa 25164: tarvita merenkulkulaitosta koskevissa asioissa. lähtökohdikseen laatimansa väliraportti ja siitä 25165: Pidätysoikeuden piiriin mahdollisesti kuuluvat saadut lausunnot samoin kuin valtioneuvoston 25166: asiat tulevat ministerin käsiteltäviksi laitoksen päätös toimenpiteistä hallinnon uudistamisek- 25167: toiminta- ja taloussuunnitelman, tulo- ja me- si. Lisäksi työryhmän tuli piirihallinnon orga- 25168: noarvoesityksen ja säädösehdotusten yhteydes- nisaation kehittämisehdotuksia laatiessaan olla 25169: sä. yhteydessä liikenneministeriön 12 päivänä huh- 25170: Merenkulkulaitoksen johto-organisaation tikuuta 1988 asettamaan työryhmään (MKH- 25171: keskeisenä uudistuksena ehdotetaan, että lai- TVH -työryhmä), jonka tehtävänä oli valmis- 25172: toksessa perinteiseen keskusvirasto-organisaa- tella ehdotukset tie- ja vesirakennuslaitoksen 25173: tioon kuuluva kollegiaalinen päätöksentekojär- vesitietoimialan siirtämisestä merenkulkulai- 25174: jestelmä korvattaisiin johtokunnalla. Johto- tokseen. 25175: kunnan muodostamisella varmistettaisiin se, MKH -88 -työryhmän loppuraportti valmistui 25176: että merenkulkulaitoksen tärkeimpien päätös- 26 päivänä huhtikuuta 1989. Loppuraporttiin 25177: ten teko perustuu mahdollisimman monipuoli- sisältyy työryhmän jatkotyöskentelyn aikana 25178: seen harkintaan. Johtokunnan tehtävät muo- laatimat ehdotukset laiksi merenkulkulaitok- 25179: dostuisivai merenkulkulaitoksen yleisjohtami- sesta ja asetukseksi merenkulkulaitoksesta. 25180: seen liittyvistä tehtävistä, jotka selvästi erotet- Loppuraportista on pyydetty lausunnot sisä- 25181: taisiin toimeenpanevan johdon tehtävistä. asiainministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, 25182: merenkulkuhallitukselta, tie- ja vesirakennus- 25183: hallitukselta, Luotsiliitolta, merenkulkualan 25184: 1.2. Asian valmistelu työnantaja- ja työntekijäjärjestöiltä, Suomen 25185: Satamaliitolta, Saaristoasiain neuvottelukun- 25186: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 17 päi- nalta, Ahvenanmaan maakuntahallitukselta 25187: vänä maaliskuuta 1986 työryhmän, jonka teh- sekä Kotkan, Helsingin, Turun, Maarianhami- 25188: täväksi annettiin: 1) tehdä arvio merenkulku- nan, Vaasan, Oulun, Savonlinnan ja Lappeen- 25189: laitoksen toimintaympäristön ja henkilöstön rannan kaupungeilta. Lisäksi merenkulkuhalli- 25190: määrän ja laadun kehityksestä vuoteen 1990 tusta ja tie- ja vesirakennushallitusta on pyy- 25191: mennessä, 2) tehdä ehdotus merenkulkulaitok- detty hankkimaan virastoissa toimivien henki- 25192: sen toiminta-ajatuksesta ja tehtävistä sekä or- löstöneuvostojen lausunnot. 25193: ganisaatiosta merenkulkuhallituksen ja sen pii- Merenkulkualan työntekijäjärjestöt, Luotsi- 25194: rihallinnon osalta, 3) tehdä ehdotus merenkul- liitto ja merenkulkulaitoksen henkilöstöjärjes- 25195: kuhallinnosta annetun asetuksen muuttamises- töt ovat vastustaneet piirien yhdistämistä. Eh- 25196: ta ja 4) selvittää erillisen merenkulkuhallitusta dotettujen uusien piirien hallintopaikoista on 25197: ja sen piiriorganisaatiota koskevan lakitasoisen myös esitetty erilaisia näkemyksiä. Valtiova- 25198: säädöksen tarpeellisuus. rainministeriön järjestelyosasto katsoo, että 25199: Työryhmän (MKH-88 -työryhmä) 6 päivänä työryhmän olisi tullut tarkemmin selvittää 25200: tammikuuta 1988 päivätystä väliraportista han- mahdollisuutta antaa ministerille pidätysoikeus 25201: kittiin eräiden ministeriöiden, merenkulkuhalli- merenkulkulaitosta koskevissa asioissa. Muu- 25202: tuksen, varustamoyhdistysten ja merenkulun ten lausunnonantajat ovat suhtautuneet pää- 25203: henkilöstöjärjestöjen lausunnot. osin myönteisesti työryhmän esityksiin. 25204: MKH-88 -työryhmän väliraportin luovutta- Hallituksen esitys laiksi merenkulkulaitok- 25205: misen jälkeen kauppa- ja teollisuusministeriön sesta on viimeistelty kauppa- ja teollisuusmi- 25206: ja liikenneministeriön toimialoja päätettiin sel- nisteriössä ja 1 päivästä syyskuuta 1989 lukien 25207: keyttää siten, että merenkulkuasiat siirretään 1 liikenneministeriössä virkatyönä. 25208: 1989 vp. - HE n:o 148 3 25209: 25210: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 25211: 25212: 25213: 1. Lakiehdotuksen perustelut koitetaan lähinnä asetuksella tai valtioneuvos- 25214: ton päätöksellä annettuja tehtäviä. 25215: 1 §. Säännöksessä ehdotetaan merenkulku- 3 §. Merenkulkuhallituksen nykyinen kolle- 25216: laitoksen hallinnon järjestämistä keskushallin- gio ehdotetaan korvattavaksi johtokunnalla. 25217: toon ja merenkulkupiirien muodostamaan pii- Johtokunnan tehtävistä, kokoonpanosta ja 25218: rihallintoon. Piirihallinnon asemaa ehdotetaan asettamisesta säädettäisiin asetuksella. Tarkoi- 25219: vahvistettavaksi yhdistämällä nykyiset luotsi- tuksena on, että johtokunnan puheenjohtajana 25220: piirit ja merenkulkupiirit sekä tie- ja vesiraken- toimisi merenkulkulaitoksen pääjohtaja ja val- 25221: nuslaitoksen vesitietoimialan piirihallinto. Tar- tioneuvosto määräisi muut jäsenet neljäksi 25222: koituksena on siirtää piireille mahdollisimman vuodeksi kerrallaan. Asetuksessa ei tarkemmin 25223: paljon päätösvaltaa. Tämä edellyttää, että pii- määriteltäisi johtokunnan kokoonpanoa. Joh- 25224: reistä tehdään riittävän laaja-alaisia ja asioita tokunnan tulisi koostua asiantuntijoista, joilla 25225: alueellaan keskitetysti hoitavia yksiköitä, joi- on edellytyksiä positiivisen panoksen antami- 25226: den alaisena voi tarpeen mukaan toimia eri seen johtokunnan työhön. Siihen voisi kuulua 25227: asteisia toimiyksiköitä. myös merenkulkulaitoksen henkilökunnan 25228: Merenkulkulaitos toimii liikenneministeriön edustaja. Lisäksi johtokunnassa tulisi olla 25229: alaisuudessa. Merenkulkuhallituksesta ei ole edustettuna yleisjohtamisen asiantuntemusta. 25230: tarkoitus muodostaa varsinaista kehittämiskes- Johtokunta tulisi päättämään muun muassa 25231: kustyyppistä virastoa. Merenkulkulaitoksella merenkulkulaitoksen toimintalinjoista, tulo- ja 25232: on paljon keskitettyä käsittelyä vaativia opera- menoarvioehdotuksesta, toiminta- ja talous- 25233: tiivisia tehtäviä, joita ei voi siirtää piiriorgani- suunnitelmasta sekä merenkulkulaitokselle ase- 25234: saatiolle ja joita ei voi tehtävien luonteesta tettujen tavoitteiden ohjauksesta ja seurannas- 25235: johtuen myöskään hoitaa ministeriöstä käsin. ta. 25236: Lisäksi merenkulkulaitoksella on runsaasti kes- 25237: kitettyä käsittelyä vaativaa kansainvälistä yh- 25238: teistyötä. 2. Tarkemmat säännökset 25239: 2 §. Merenkulkulaitoksen toiminta-ajatus on 25240: johdettu merenkulkuhallinnosta annetun ase- Tarkemmat säännökset merenkulkulaitoksen 25241: tuksen 1 §:n säännöksestä. Sen mukaan meren- hallinnon järjestämisestä annettaisiin asetuk- 25242: kulkulaitoksen toiminta-ajatuksena on toimi- sella. Luonnos asetukseksi tullaan toimitta- 25243: valtansa puitteissa edistää, johtaa ja valvoa maan eduskunnan käytettäväksi asian valmis- 25244: merenkulkua ja vesillä liikkumista. Asetukses- telussa. 25245: sa oleva tehtävänmäärittely ehdotetaan otetta- 25246: vaksi merenkulkulaitoksesta annettavaan la- 25247: kiin. Säännöstä ehdotetaan lisäksi selkeytettä- 25248: väksi siten, että siitä ilmenee liikenneministe- 3. Voimaantulo 25249: riön laitoksen toimintaa ohjaava asema. Sään- 25250: nöksen 2 momenttiin esitetään valtioneuvoston Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 paiva- 25251: hallinnon kehittämistä koskevien päätösten nä maaliskuuta 1990. Lailla ehdotetaan kumot- 25252: mukaisesti otettavaksi säännös liikenneministe- tavaksi merenkulkuhallinnon viroista ja toimis- 25253: riön aloite- ja toimeksianto-oikeudesta meren- ta 18 päivänä joulukuusta 1936 annettu laki 25254: kulkulaitokselle. Lisäksi momentissa on mai- (426/36). 25255: ninta siitä, että laitoksen tulee huolehtia myös 25256: niistä tehtävistä ja toimeksiannoista, jotka sille Edellä esitetyn perusteella annetaan edus- 25257: erikseen säädetään tai määrätään. Tällöin tar- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus. 25258: 4 1989 vp. - HE n:o 148 25259: 25260: Laki 25261: merenkulkulaitoksesta 25262: 25263: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 25264: 25265: 1§ toimeksiannoista, jotka sille erikseen säädetään 25266: Merenkulkuhallintoa varten on liikennemi- tai määrätään. 25267: nisteriön alainen merenkulkulaitos, jossa on 3 § 25268: merenkulkuhallitus ja merenkulkupiirien muo- Merenkulkulaitoksessa on johtokunta, jonka 25269: dostama piirihallinto. tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta 25270: säädetään asetuksella. 25271: 2 § 25272: Merenkulkulaitoksen tehtävänä on seurata 4§ 25273: merenkulun ja siihen liittyvien elinkeinojen Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 25274: kehitystä sekä ryhtyä liikenneministeriön aset- töönpanosta annetaan asetuksella. 25275: tamien tavoitteiden mukaisesti merenkulkua 25276: edistäviin, turvaaviin ja järjestäviin toimenpi- 5§ 25277: teisiin. Tämä laki tulee voimaan päivänä 25278: Merenkulkulaitoksen tulee suorittaa ne selvi- kuuta 19 25279: tys-, kokeilu, seuranta- ja suunnittelutoimeksi- Tällä lailla kumotaan merenkulkuhallinnon 25280: annot, jotka liikenneministeriö laitokselle an- viroista ja toimista 18 päivänä joulukuuta 1936 25281: taa, sekä lisäksi huolehtia niistä tehtävistä ja annettu laki (426/36). 25282: 25283: 25284: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 25285: 25286: 25287: Tasavallan Presidentti 25288: MAUNO KOIVISTO 25289: 25290: 25291: 25292: 25293: Liikenneministeri Pekka Vennamo 25294: 1989 vp. - HE n:o 149 25295: 25296: 25297: 25298: 25299: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tielaitoksesta 25300: 25301: 25302: 25303: 25304: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 25305: 25306: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi la- Keskeisenä tielaitoksen ylimmän johdon jär- 25307: ki tielaitoksesta. Lailla korvattaisiin nykyinen jestämistä koskevana uudistuksena ehdotetaan 25308: laki tie- ja vesirakennuslaitoksesta. tie- ja vesirakennushallituksen kollegio päätök- 25309: Vesitieasioiden siirtyessä tie- ja vesiraken- sentekoelimenä korvattavaksi valtioneuvoston 25310: nuslaitoksesta merenkulkulaitokselle ehdote- määräajaksi nimeämällä tielaitoksen johtokun- 25311: taan toimialasäännös tarkennettavaksi vain nalla. 25312: tiestön kehittämistä, hoitoa ja ylläpitoa koske- 25313: vaksi. Samalla toimialasäännöstä tarkennettai- 25314: siin sen säätelemiseksi, miten tielaitoksen teh- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 25315: täväksi voidaan osoittaa muita tehtäviä. päivänä maaliskuuta 1990. 25316: 25317: 25318: 25319: 25320: YLEISPERUSTELUT 25321: 25322: 1. Esityksen yhteiskunnallinen Yleisen yhteiskuntakehityksen myötä tielai- 25323: merkitys tokseen kohdistetaan tulevaisuudessa aikaisem- 25324: paa huomattavasti vaativammat ja monipuoli- 25325: Uuden lain antaminen tielaitoksesta on osal- semmat odotukset. Tiepoliittiselta päätöksente- 25326: taan tullut tarpeelliseksi sen jälkeen, kun tie- ja alta edellytetään entistä enemmän nivoutumis- 25327: vesirakennuslaitoksen vesitienpitoon liittyvät ta paitsi kokonaisvaltaiseen liikennepolitiik- 25328: tehtävät 1 päivänä maaliskuuta 1990 siirtyvät kaan myös koko yhteiskuntapolitiikkaan. Tä- 25329: merenkulkulaitokselle, jolloin tie- ja vesiraken- män vuoksi tienpitoon liittyvällä päätöksente- 25330: nuslaitos muodostuu toimialaltaan tielaitok- olla tulee olla nykyistä selkeämmät yhteydet 25331: seksi. yleiseeen yhteiskuntapolitiikkaan, talouspoli- 25332: Tämän mukaisesti toimialasäännös muute- tiikkaan ja yhdyskuntasuunnitteluun. 25333: taan tielaitosta koskevaksi ja samalla säännök- 25334: sen sanontoja täsmennetään kielellisesti. Edel- Tielaitoksen odotetaan pystyvän nykyistä 25335: leen toimialasäännöksen yhteydessä on tarpeen merkittävästi nopeammin reagoimaan uudistu- 25336: lausua, mitä muita tehtäviä voidaan osoittaa viin tarpeisiin ja ympäristömuutoksiin. Laadul- 25337: tielaitokselle sekä siitä, mihin säännöksiin tai liset vaatimukset, ympäristötekijät ja turvalli- 25338: päätöksiin perustuen näitä tehtäviä voidaan suus sekä toisaalta taloudellisuus ja tehokkuus 25339: antaa. korostuvat yhteiskunnan tielaitokselle asetta- 25340: Samalla on tarkoitus uudistaa tielaitoksen missa vaatimuksissa. Lisäksi odotetaan, että 25341: ylin johto nykyisestä kollegiosta uusimuotoi- suunnitteluprosessi on entistä avoimempi ja 25342: seksi johtokunnaksi. Muutoksen tarvetta, mer- antaa mahdollisuudet muiden viranomaisten ja 25343: kitystä ja tavoiteltuja vaikutuksia perustellaan asianosaisten kuulemiseen eri hankkeiden läh- 25344: lähemmin seuraavassa. tökohdista päätettäessä. 25345: 25346: 3909161 25347: 2 1989 vp. - HE n:o 149 25348: 25349: Esitetyn yhteiskuntakehityksen edellyttämä- vesirakennuslaitos. Mietinnössään 31 pmvana 25350: nä keskeisenä uudistuksena esitetään, että tie- lokakuuta 1988 työryhmä teki esitykset liiken- 25351: ja vesirakennuslaitoksessa perinteiseen keskus- nepoliittisen päätöksenteon kehittämisestä ja 25352: virasto-organisaatioon kuuluva kollegiaalinen tiepoliittisen päätöksenteon vaiheistamisesta 25353: päätöksentekojärjestelmä korvataan valtioneu- sekä samalla esityksen virkamieskollegion kor- 25354: voston määräajaksi nimittämällä johtokunnal- vaamisesta esitetyllä valtioneuvoston nimittä- 25355: la. mällä pääasiassa tielaitoksen ulkopuolisista asi- 25356: Johto-organisaation uudistuksella pyritään antuntijatahoista muodostettavalla johtokun- 25357: yleisen yhteiskunta-, talous- ja liikennepoliitti- nalla. 25358: sen ohjauksen sekä tiepoliittisen päätöksente- Työryhmän esityksistä pyydettiin valtiova- 25359: komenettelyn kytkemiseen tielaitoksen toimin- rainministeriön, sisäasiainministeriön, kauppa- 25360: taperiaatteisiin, tavoitteiden asettamiseen sekä ja teollisuusministeriön, opetusministeriön, 25361: suunnittelujärjestelmään. Päämääränä on ympäristöministeriön, tie- ja vesirakennushalli- 25362: koordinoivan, tiepolitiikan vaikutuksia arvioi- tuksen, Teollisuuden Keskusliiton, Suomen 25363: van, siitä päättävän ja valtioneuvostolle esityk- Kaupunkiliiton sekä Suomen Kunnallisliiton 25364: siä tekevän yleisjohdon sekä toisaalta toimeen- lausunnot. Pääosassa lausuntoja asetuttiin 25365: panevan johdon selkeä eriyttäminen. puoltamaan esitettyä uudistusta. 25366: Johtokuntana toimivan yleisjohdon odote- Valtiovarainministeriö asetti 8 päivänä kesä- 25367: taan tuovan tielaitokseen liikenneministeriön, kuuta 1988 toimikunnan selvittämään ministe- 25368: valtioneuvoston sekä eduskunnan päätöksente- riöitten alaisten keskushallinnon yksiköitten 25369: osta ja ohjauksesta johdettavan avaran pää- johto-organisaatioiden kehittämisperiaatteita 25370: töksentekotavan, jolla on laaja-alainen kytken- ja valmistelemaan tarvittavia uudistuksia. Toi- 25371: tä liikennepolitiikan ja koko yhteiskuntapolitii- mikunnan asettaminen perustui valtioneuvos- 25372: kan eri osa-alueisiin ja muuhun yhdyskunta- ton 12 päivänä toukokuuta 1988 tekemään 25373: suunnitteluun. päätökseen toimenpiteistä hallinnon uudistami- 25374: Johtokunnan päätöksentekojärjestelmää on seksi. 25375: tarkoitus kehittää siten, että liikenneministe- Mietinnössään (komiteanmietintö 1989:8) 28 25376: riön, valtioneuvoston sekä eduskunnan budjet- päivänä helmikuuta 1989 toimikunta on tar- 25377: timenettelyssä, pitkän tähtäimen ja keskipitkän kastellut erityisesti kollegiaalista johtamista ja 25378: tähtäimen suunnittelussa sekä muussa liikenne- tämän johtamistavan kykyä vastata näköpiiris- 25379: poliittisessa päätöksenteossa tekemät päätökset sä oleviin haasteisiin. 25380: voidaan ottaa entistä paremmin huomioon lai- Toimikunnan tekemissä selvityksissä kolle- 25381: toksen toiminnassa. giaaliseen johto-organisaatioon liittyvinä hait- 25382: Johtokuntaa nimitettäessä voidaan sen ko- toina ovat korostuneet kankeus ja muodolli- 25383: koonpanossa ottaa huomioon kulloisetkin tie- suus sekä hitaus ja toisaalta taipumus toimin- 25384: laitoksen toiminnan painopistesuunnat. nallisten ja organisatoristen rakenteiden puo- 25385: lustamiseen ja säilyttämiseen muutosta vaati- 25386: vissa tilanteissa. 25387: 2. Uudistuksen valmistelu Toimikunta on mietinnössään katsonut, että 25388: toiminta- ja tulostavoitteilla tapahtuvan oh- 25389: Liikenneministeriö asetti 31 päivänä touko- jauksen läpiviemiseksi on johtamistapaja uu- 25390: kuuta 1988 työryhmän selvittämään tarvetta distettava ja kollegioista päätöksentekoeliminä 25391: kehittää tie- ja vesirakennuslaitoksen johto- luovuttava. 25392: organisaatiota siten, että laitoksen ylimmäksi Toimikunta on ehdottanut, että kollegiot 25393: päättäväksi elimeksi muodostettaisiin määrä- korvattaisiin niitä monipuolisemmilla ja jous- 25394: ajaksi asetettava johtokunta. Työryhmän tuli tavammilla johtoelimillä, jotka vastaisivat vi- 25395: tehdä ehdotus perusteluineen johtokunnan teh- raston toiminnan päälinjojen määrittämisestä 25396: täviksi, rakenteeksi ja nimityskäytännöksi. Sa- ja kehittämisestä. Tällaiseksi johto-organisaa- 25397: malla työryhmän tuli arvioida tiepoliittisen tioksi toimikunta on esittänyt valtioneuvoston 25398: päätösvallan jakautumisen ja keinojen tarkoi- määräajaksi asettamaa johtokuntaa. 25399: tuksenmukaisuutta ja tehdä tätä koskevat Toimikunta on korostanut johtoelinratkaisu- 25400: muutosesitykset. jen virastokohtaisuutta ja esittänyt, että välit- 25401: Työryhmässä oli liikenneministeriön lisäksi tömästi asetetaan virastokohtaiset selvitysryh- 25402: edustettuna valtiovarainministeriö sekä tie- ja mät arvioimaan kunkin keskusviraston johta- 25403: 1989 vp. - HE n:o 149 3 25404: 25405: mistilannetta, johto-organisaatiota, ministe- 3. Esityksen hallinnolliset ja 25406: riöiden johtamistilannetta, johto-organisaatio- taloudelliset vaikutukset 25407: ta, ministeriöiden ja keskusvirastojen yhteis- 25408: työtä sekä tekemään yksityiskohtaiset ehdotuk- Johto-organisaation uudistus on edellä esite- 25409: set johtoelimien uusimiseksi. tyn mukaisesti omiaan tehostamaan ja kehittä- 25410: Edelleen toimikunta on katsonut, että johto- mään tielaitoksen toimintaa ja ohjautuvuutta 25411: kunta voidaan asettaa myös erityisesti johta- kulloisillekin painopistealueille. Siten uudistuk- 25412: maan tiettyä muutosta virastossa ja laitokses- sen vaikutukset näkyvät välillisesti tielaitoksen 25413: sa. Johtokunnan kokoonpanossa tulee tällöin toiminnan tehostumisessa ja tuloksessa. 25414: ottaa huomioon tehtävän projektinluonteisuus. 25415: Johtokunnan jäsenyydet ovat sivu- ja luotta- 25416: Johtokunnassa voisi painottua muutostilanteen 25417: mustoimen luontoisia eikä uudistuksella ole 25418: hallinnan asiantuntemus. 25419: vaikutusta virkarakenteeseen. 25420: Toimikunnan esittämät selvitys- ja arviointi- 25421: tehtävät on tie- ja vesirakennuslaitoksen osalta 25422: suoritettu liikenneministeriössä jo vuonna 25423: 1988. 4. Suhde muuhun lainsäädäntöön 25424: Liikenneministeriön laatimasta hallituksen 25425: esityksestä on pyydetty valtiovarainministeriön Uudistuksella ei ole vaikutusta muuhun lain- 25426: palkka- ja järjestelyosaston lausunnot. säädäntöön. 25427: 25428: 25429: 25430: 25431: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 25432: 25433: 25434: 1. Laki tielaitoksesta kehittämistehtävän. Toimialasäännös rajaa sel- 25435: keästi tielaitoksen tehtävät, mutta samalla 25436: 1 §. Tielaitoksen tehtävät. Hallinnon kehit- säännös antaa tarpeellisen liikkumavaran teh- 25437: tämisperiaatteiden mukaisesti liikenneministe- tävien kehittyessä ja muuttuessa yhteiskuntake- 25438: riön rooli tiepolitiikan hoitamisessa osana ko- hityksen myötä. 25439: konaisvaltaista liikennepolitiikkaa entisestään Uusien hallintolakien periaatteiden mukai- 25440: korostuu. Vastaavasti ministeriön alainen hal- sesti esitetään pykälän 2 momentissa tarkennet- 25441: linto on kehittymässä entistä selvemmin asian- tavaksi, millä säännöksillä tai minkä viran- 25442: tuntijavirastoksi, joka toteuttaa tehtäväänsä omaisen päätöksillä tielaitokselle voidaan an- 25443: suhteellisen itsenäisesti annettujen tavoitteiden taa muita tehtäviä. 25444: mukaisesti erikseen päätettävissä budjetti-, kes- Edelleen 2 momentissa esitetään valtioneu- 25445: kipitkän tähtäimen suunnittelun ja muun oh- voston hallinnon kehittämistä koskevien pää- 25446: jauksen raameissa. tösten mukaisesti annettavaksi säännös liiken- 25447: Toimialasäännöksessä esitetään tämän mu- neministeriön aloite- ja toimeksianto-oikeudes- 25448: kaisesti säädettäväksi, että liikenneministeriön ta tielaitokselle. Säännös selkeyttää olemassa 25449: alaisen tielaitoksen tehtävänä on huolehtia ja olevaa käytäntöä näiden tehtävien hoitamises- 25450: vastata yleisten teiden tienpidosta ja tieliiken- ta. 25451: neolojen kehittämisestä sekä niihin liittyvästä 2 §. Tielaitoksen johtokunta. Johtokuntauu- 25452: palvelutoiminnasta. distuksen perusteet ja tavoitteet on esitetty 25453: Säännös kattaa tielaitoksen nykyiset tehtävät edellä yleisperustelujen yhteydessä. Sen mukai- 25454: ja siitä on poistettu vesitienpitoon liittyvät sesti voidaan todeta olevan hallinnon kehittä- 25455: merenkulkulaitokselle 1 päivänä maaliskuuta misen yleisenä pyrkimyksenä uudistaa virasto- 25456: 1990 siirtyvät tehtävät. jen ylintä johto-orgaania siten, että virkamies- 25457: Toimialasäännös kattaa tielaitoksen tienpi- kollegion tilalle perustettaisiin johtokunta. 25458: don tuotantotoiminnan eli rakentamisen ja Johtokunnan nimeäisi valtioneuvosto mää- 25459: kunnossapidon samoin kuin suunnittelu- ja räajaksi. Johtokunnan tehtävistä, toimiajasta 25460: 4 1989 vp. - HE n:o 149 25461: 25462: ja kokoonpanosta säädettäisiin lähemmin ase- 3 §. Hallinnon järjestäminen. Säännöksessä 25463: tuksessa. esitetään tielaitoksen hallinnon järjestämistä 25464: Johtokunnan kokoonpanoa ei ole tarkoituk- keskushallintoon ja aluehallintoon, joka ja- 25465: senmukaista säätää yksityiskohtaisesti asetuk- kautuu tiepiireihin. Säännös ei sinänsä muuta 25466: sessa. Johtokunnan asiantuntemuksen takaa- keskushallinnon ja tiepiirien välistä tehtävien 25467: miseksi asetuksessa voidaan kuitenkin säätää, jakoa, jossa on erityisesti viime vuosina pyritty 25468: miltä asiantuntemusalueilta johtokunnan jäse- mahdollisimman pitkälle menevään tulosoh- 25469: net on nimettävä. jaukseen ja ratkaisuvallan delegointiin suori- 25470: Edellä mainituissa mietinnöissä esitettyjen tustasolle. 25471: periaatteiden mukaisesti johtokunnan tehtävät 4 §. Tarkemmat säännökset. Säännöksellä 25472: muodostuisivat tielaitoksen yleisjohtamiseen valtuutetaan antamaan tarkempia määräyksiä 25473: liittyvistä tehtävistä, jotka selvästi erotettaisiin lain täytäntöönpanosta asetuksella. 25474: toimeenpanevan johdon tehtävistä. 5 §. Voimaantulo. Laki tielaitoksesta on tar- 25475: koitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maalis- 25476: Tämän mukaisesti johtokunta tulisi päättä- kuuta 1990. 25477: mään tielaitoksen toimintalinjoista, tulo- ja 25478: menoarvioehdotuksesta, toiminta- ja talous- 25479: suunnitelmasta, tielaitokselle asetettujen ta- 2. Tarkemmat säännökset 25480: voitteiden ohjauksesta ja seurannasta, merkit- 25481: tävistä seuranta-, tutkimus- ja suunnittelutoi- Ehdotetun lain 4 §:n nojalla annettaisiin ko- 25482: meksiannoista, norminannosta, ministeriöille konaan uusi hallintoasetus tielaitoksesta. 25483: tehtävistä esityksistä sekä lausunnoista periaat- Maksujen perimisestä annettaisiin erillinen 25484: teellisesti merkittävissä asioissa. asetus maksuperustelain nojalla. 25485: Edelleen johtokunnan tehtävänä olisi luoda 25486: edellytyksiä tielaitoksen yhteistyölle ministe- 25487: riön kanssa sekä muihin keskeisiin yhteistyövi- 3. Voimaantulo 25488: ranomaisiin ja tieasioiden asianosaisiin. 25489: Kollegiolle kuuluneet erilaiset valitus- ja ha- Laki tielaitoksesta ehdotetaan tulevaksi voi- 25490: kemusasiat jäisivät pääjohtajalle esittelystä rat- maan 1 päivänä maaliskuuta 1990. 25491: kaistaviksi. Niitä varten ei esitetä perustetta- 25492: vaksi erityistä johto-organisaatiotoimikunnan Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 25493: kaavailemaa lautakuntaa. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 25494: 1989 vp. - HE n:o 149 5 25495: 25496: 25497: Laki 25498: tielaitoksesta 25499: 25500: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 25501: 1§ 25502: Tielaitos huolehtii ja vastaa yleisten teiden linto. Aluehallintoa varten maa jaetaan tiepii- 25503: tienpidosta ja tieliikenneolojen kehittämisestä reihin. 25504: sekä niihin liittyvästä palvelutoiminnasta. Tie- 25505: laitos on liikenneministeriön alainen. 4§ 25506: Tielaitos suorittaa lisäksi muut sille soveltu- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- 25507: vat tehtävät, jotka sille asetuksella tai valtio- töönpanosta annetaan asetuksella. 25508: neuvoston päätöksellä annetaan. Lisäksi liiken- 25509: neministeriö voi antaa tielaitokselle selvitys-, 5§ 25510: kokeilu-, seuranta- ja suunnittelutehtäviä. Tämä laki tulee voimaan päivänä 25511: kuuta 19 25512: 2 § Tällä lailla kumotaan tie- ja vesirakennuslai- 25513: Tielaitoksessa on johtokunta, jonka jäsenet toksesta 18 päivänä huhtikuuta 1975 annettu 25514: määrää valtioneuvosto. Johtokunnan kokoon- laki (252175) siihen myöhemmin tehtyine muu- 25515: panosta, tehtävistä ja toimikaudesta säädetään toksineen. 25516: asetuksella. Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöön pane- 25517: 3 § miseksi voidaan ryhtyä ennen lain voimaantu- 25518: Tielaitoksessa on keskushallinto ja aluehal- loa. 25519: 25520: 25521: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 25522: 25523: 25524: Tasavallan Presidentti 25525: MAUNO KOIVISTO 25526: 25527: 25528: 25529: 25530: Liikenneministeri Pekka Vennamo 25531: 1989 vp. - HE n:o 150 25532: 25533: 25534: 25535: 25536: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elintarvikevirastosta 25537: 25538: 25539: 25540: 25541: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 25542: 25543: Esitys sisältää ehdotuksen laiksi elintarvike- hoitolain elintarvikesäännösten valvonnan joh- 25544: virastosta. to. Virastolie siirtyisi myös maa- ja metsäta- 25545: Virasto olisi hallinnollisesti kauppa- ja teolli- lousministeriöstä lihantarkastuslain ja maidon- 25546: suusministeriön alainen. Toimintojen aineelli- tarkastuslain mukaista elintarvikkeiden kulje- 25547: nen sääntely tapahtuisi samoin kuin nykyisin tusta ja kaupan pitämistä koskevien säännös- 25548: maa-ja metsätalousministeriön, kauppa-ja teol- ten ja määräysten noudattamisen valvonnan 25549: lisuusministeriön ja sosiaali- ja terveysministe- johtaminen sekä eräitä lihavalmisteiden val- 25550: riön hallinnonaloille kuuluvien säännösten ja vonnan johtotehtäviä. 25551: määräysten toimivallan puitteissa. Virastolla Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion 25552: olisi johtokunta, jossa asianomaiset hallinnon- tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 ja on 25553: alat olisivat edustettuina. tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 25554: Virastoon siirtyisi elinkeinohallitukselle kuu- 25555: luvat elintarvikevalvonnan johtoa koskevat Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 25556: tehtävät sekä lääkintöhallituksesta terveyden- päivänä kesäkuuta 1990. 25557: 25558: 25559: 25560: 25561: YLEISPERUSTELUT 25562: 25563: 1. Esityksen yhteiskunnallinen taja-asioihin. Siksi elintarvikevalvonnan johto- 25564: merkitys tehtäviä varten ehdotetaan perustettavaksi eril- 25565: linen virasto. Viraston hallinnolliset palvelut 25566: 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet hoidettaisiin kuitenkin keskitetysti samanaikai- 25567: sesti perustettavaksi ehdotetun kuluttajaviras- 25568: Uudistuksen yleisenä lähtökohtana on ollut ton kanssa. 25569: valtioneuvoston ja valtiovarainministeriön an- 25570: tamat periaatepäätökset ja valmisteluohjeet Hallinnon uudistamisen tavoitteena on elin- 25571: hallinnon kehittämisestä. Erityisesti valmiste- tarvikevalvontatehtävien hoitamisen tehostami- 25572: lussa on otettu huomioon hallinnon kehittämi- nen luomalla organisatoriset ja muut edellytyk- 25573: sen ministerivaliokunnan 10 päivänä helmikuu- set sille, että perustettavasta virastosta voidaan 25574: ta 1989 ja valtiontilintarkastajien 11 päivänä saada palvelukykyinen, organisaatioltaan jous- 25575: marraskuuta 1988 päivätyssä kertomuksessa tava ja tehokas virasto. Pyrkimyksenä on luo- 25576: ottama kanta selvittää kolmen eri ministeriön da virastolle hyvät johtamisedellytykset ja ke- 25577: hallinnonalalla nykyisin olevan maan sisäisen hittää virastosta sellainen, että siellä voitaisiin 25578: elintarvikevalvonnan keskittämistä yhdelle hal- soveltaa tulostavoitteiden asettamiseen perus- 25579: linnonalalle. Elintarvikevalvonnan normitus tuvaa johtamistapaa. Viraston organisaation 25580: tapahtuu kolmelta hallinnonalalta eikä elintar- tulisi olla niin joustava, että se mahdollistaisi 25581: vikeasioilla ole toiminnallista yhteyttä kulut- voimavarojen siirtämisen kulloisenkin tarpeen 25582: 391023A 25583: 2 1989 vp. - HE n:o 150 25584: 25585: mukaan eri painopistealueille viraston tehtäviin toimintayksiköistä ja niiden tehtävistä sekä 25586: kuuluvissa elintarvikevalvonta-asioissa. viraston toiminnan ja hallinnon muusta järjes- 25587: telystä annettaisiin viraston työjärjestyksessä. 25588: 25589: 1.2. Keinot 25590: 2. Nykyinen tilanne ja asian 25591: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen valmistelu 25592: ehdotetaan perustettavaksi elintarvikevirasto, 25593: joka aloittaisi toimintansa 1 päivänä kesäkuuta 2.1. Elinkeinohallitus 25594: 1990. Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa 25595: on ehdotettu perustettavaksi kuluttajavirasto Elinkeinohallitus on kauppa- ja teollisuusmi- 25596: ja kuluttajatutkimuskeskus, jolloin elinkeino- nisteriön alainen keskusvirasto. Sen toimintaa 25597: hallituksen toiminta lakkaisi. Perustettavan säätelevät elinkeinohallituksesta annettu laki ja 25598: elintarvikeviraston hoidettavaksi ehdotetaan asetus (421 ja 440173). 25599: siirettäväksi kaikki elinkeinohallituksen hoita- Elinkeinohallituksesta annetun asetuksen 25600: mat elintarvikevalvonnan johtamista koskevat mukaan elinkeinohallituksen tehtävänä on oh- 25601: tehtävät samoin kuin terveydenhoitolain (469/ jata ja kehittää elintarvikelaissa tarkoitettua 25602: 65) ja lihantarkastuslain (160/60) sekä maidon- elintarvikevalvontaa. Elinkeinohallituksen elin- 25603: tarkastuslain (558/46) mukaisia, lähinnä elin- tarvikevalvontaan liittyvät tehtävät hoidetaan 25604: tarvikkeiden valmistuksen, kaupanpidon ja elintarviketoimistossa, joka on yksi kuluttaja- 25605: kuljetuksen hygieeniseen valvontaan kuuluvia asiainosaston viidestä toimistosta. 25606: tehtäviä. Viraston tehtäviin kuuluisivat myös Elinkeinohallituksessa tapahtuva valvonnan 25607: valtioneuvoston määräämät yleiseltä kannalta johto ja ohjaus tapahtuu paitsi sosiaali- ja 25608: merkittävät, useaa hallinnonhaaraa sivuavat terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion- 25609: tutkimus- ja kehittämishankkeet. osuudesta annetun lain (677 /82) mukaisen 25610: Pääosa viraston henkilöstöstä muodostuisi suunnittelujärjestelmän kautta myös elinkeino- 25611: lakkaotettavasta elinkeinohallituksesta siirty- hallituksen omilla valvontaohjeilla lääninhalli- 25612: vistä henkilöistä. Joitakin elintarvikevalvontaa tuksille. Tärkeitä ohjauskeinoja ovat täyden- 25613: hoitavia henkilöitä siirtyisi myös maa- ja met- nyskoulutus ja neuvottelupäivien järjestäminen 25614: sätalousministeriön eläinlääkintöosastolta ja lääninhallitusten ja kuntien elintarvikevalvon- 25615: lääkintöhallituksesta virastoon. taviranomaisille. 25616: Elintarvikeviraston tehtäviin kuuluvista val- Elintarvikevalvonnan tasoa seurataan elin- 25617: vonnan järjestämisestä ja kehittämisestä sekä keinohallituksen rahoittamilla laboratoriotut- 25618: yleiseltä kannalta merkittävien selvitystehtä- kimuksilla ja muilla selvityksillä. Elinkeinohal- 25619: vien suorittamisesta ei ole muualla erikseen lituksella on vuosittain käytettävissään noin 25620: säädetty. Kun tällaisia tehtäviä varten on tar- 1,5 miljoonaa markkaa elintarviketutkimuk- 25621: peen kerätä tietoja, on elintarvikevirastosta siin. Tutkimuksissa ovat ensi sijalla elintarvike- 25622: säädettäväksi ehdotettuun lakiin tarpeen ottaa lainsäädännön toimivuutta ja ajanmukaista- 25623: säännökset tietojen saamisesta. Samoin on tar- mista palvelevat tutkimukset ja elintarvikeval- 25624: peen säätää näiden tietojen tehosteeksi tarvit- vonnan valtakunnallista tasoa selvittävät tutki- 25625: taessa asetettavasta uhkasakosta ja sen tuomit- mukset. 25626: semisesta maksettavaksi. Tutkimustuloksista elinkeinohallitus on 25627: koonnut atk-tiedoston, jota käytetään valvon- 25628: nan suunnittelussa ja painopistealueita määrät- 25629: 1.3. Tarvittava lainsäädäntö täessä. Tiedosto palvelee myös lainsäädännön 25630: kehittämistyötä. Tutkimustulokset kootaan yh- 25631: Elintarvikevirastosta ja sen tehtävistä ehdo- teenvedoksi, joka julkaistaan elinkeinohalli- 25632: tetaan säädettäväksi laki. tuksen kuluttaja-asiainosaston julkaisusarjas- 25633: Tarkemmin viraston tehtävistä säädettäisiin sa. 25634: asetuksessa, joka sisältäisi myös säännökset Elinkeinohallituksella on kiinteät suhteet 25635: keskeisten virkojen kelpoisuusvaatimuksista, lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoihin, 25636: virkojen täyttämisestä sekä muista viraston jotka johtavat elintarvike- ja kulutustavaraval- 25637: toiminnan kannalta merkittävistä asioista. Tar- vontaa läänin alueella. Näitä tehtäviä hoitavat 25638: kemmat määräykset viraston organisaatiosta, kokopäivätoimisesti lääninelintarviketarkasta- 25639: 1989 vp. - HE n:o 150 3 25640: 25641: jat, joiden virat perustettiin vuonna 1973 sa- vaa toimintaa sekä laitosten olosuhteita ja 25642: manaikaiseeti elinkeinohallituksen kanssa. toimintaa. 25643: Elinkeinohallitus kouluttaa näitä virkamiehiä, Maa- ja metsätalousministeriö huolehtii mai- 25644: jotka puolestaan järjestävät kuntien valvonta- dontarkastusta koskevasta säädösvalmistelusta 25645: viranomaisille vastaavaa koulutusta oman lää- ja antaa määräykset siitä, miten maidon tar- 25646: ninsä alueella. kastus ja siihen kuuluva hygieeninen valvonta 25647: Hallintopäätöksiä elinkeinohallitus tekee toimitetaan sekä miten tuloksia arvostellaan. 25648: vuosittain lähes 500. Suurimmat ryhmät ovat Ministeriö huolehtii myös maidontarkastusla- 25649: lisäaineiden käyttöä ja myyntipäällysmerkintö- boratorioita johtavien kunnalliseläinlääkärei- 25650: jä koskevat poikkeuspäätökset. den kouluttamisesta ja tutkimusmenetelmien 25651: Elinkeinohallituksen kansainvälisestä yhteis- kehittämisestä. 25652: työstä mainittakoon Codex Alimentarius -neu- Lihantarkastuslain, maidontarkastuslain, 25653: vosto ja Pohjoismaiden ministerineuvoston terveydenhoitolain ja elintarvikelain valvonnan 25654: alainen elintarvikevaliokunta (PNUN). johtotehtävät hoidetaan pääosin eläinlääkintö- 25655: Elintarviketoimistossa on 16 vakituista vir- osaston elintarvikehygienian toimistossa. Näitä 25656: kaa, joista esittelijäitä on 9 toimistopäällikön tehtäviä hoitavat toimistopäällikkö ja kolme 25657: lisäksi. Elinkeinohallitus on lisäksi järjestänyt esittelijää. 25658: toimistolle 2-3 esittelijätason virkaa tilapäi- 25659: sesti tai Iainaamalla virastossa olevia tyhjiä 25660: virkoja toimiston käyttöön. 2.3. Lääkintöhallitus 25661: 25662: Lääkintöhallitus toimii elintarvikelain mu- 25663: 2.2. Maa ja metsätalousministeriön eläinlää- kaisissa valvontatehtävissä lähinnä asiantunti- 25664: kintöosasto javiranomaisena elintarvikkeiden terveysvaiku- 25665: tuksia ja elintarvikekelpoisuutta arvioitaessa. 25666: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin- Elintarvikelainsäädäntö sisältää useita sään- 25667: töosasto hoitaa elintarvikelain (526/41) valvon- nöksiä, joissa kauppa- ja teollisuusministeriö 25668: nan johtotehtäviä antamalla ohjausta eläin- tai elinkeinohallitus veivoitetaan pyytämään 25669: kunnasta saatuja elintarvikkeita koskevien lääkintöhallitukselta lausunto ennen tarkem- 25670: elintarvikemääräysten soveltamisesta. Osasto pien määräysten antamista tai muun päätöksen 25671: huolehtii valvonnasta läänineläinlääkäreille, tekemistä. Useimmat lausunnot koskevat lisä- 25672: terveysvalvonnan johtajille ja tarkastuseläin- aineitten käytön tai vierasainejäämien tervey- 25673: lääkäreille Suunnatulla koulutuksella, ohjeis- dellisten vaikutusten arviointia sekä vitamii- 25674: tuksella ja neuvonnalla. Osasto osallistuu myös nien lisäämislupia tai muuta elintarvikkeiden 25675: elintarvikehygieenikoille annettavan koulutuk- ravitsemuksellista täydentämistä. 25676: sen järjestämiseen. Terveydenhoitolain yleinen suunnittelu, oh- 25677: Lihantarkastuslain täytäntöönpanon ylin jaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysmi- 25678: johto ja valvonta kuuluu maa- ja metsätalous- nisteriön alaisena lääkintöhallitukselle. Tervey- 25679: ministeriölle. Eläinlääkintöosasto ohjaa ja val- denhoitolain elintarvikesäännöksiin perustuva 25680: voo palveluksessaan olevan ja kunnallisen tar- norminanto kohdistuu lähinnä elintarvikehuo- 25681: kastushenkilökunnan tarkastustoimintaa ja neistoille sekä niissä harjoitettavalle toiminnal- 25682: huolehtii heidän koulutuksestaan. Osasto päät- le ja elintarvikkeita käsittelevälle henkilöstölle 25683: tää teurastamoiden ja muiden lihateollisuuden asetettaviin hygieenisiin vaatimuksiin. 25684: laitosten rakentamissuunnitelmien hyväksymi- Kiireellisissä tapauksissa lääkintöhallitus voi 25685: sestä ja hyväksyy laitokset vientiä varten. antaa välttämättömät määräykset niiksi toi- 25686: Osasto huolehtii vientivalvonnasta, osallistuu menpiteiksi, jotka ovat tarpeen tartuntataudin 25687: ostajamaiden suorittamiin tarkastuksiin ja suo- leviämisen tai muun erityisen terveysvaaran 25688: rittaa näiden maiden edellyttämän säädöshar- ehkäisemiseksi. 25689: monoinnin. Lääkintöhallitus järjestää yhteistyössä muun 25690: Osasto huolehtii lihantarkastukseen kuulu- muassa elinkeinohallituksen ja maa- ja metsä- 25691: vasta valvontatehtävästään tarkastamaila sään- talousministeriön kanssa koulutustilaisuuksia 25692: nöllisesti lihateollisuuden laitoksia. Tarkastuk- elintarvikevalvontaviranomaisille. Virasto tuot- 25693: sissa valvotaan itse lihantarkastukseen kuulu- taa jonkin verran opastavaa materiaalia viran- 25694: 4 1989 vp. - HE n:o 150 25695: 25696: omaisten ja myös elinkeinonharjoittajien käyt- nan osalta noudatetaan elintarvikelakia ja -ase- 25697: töön. tusta. Elintarvikeasetuksen 1 §:n 2 momentin 25698: Elintarvikelain ja terveydenhoitolain mukai- mukaan elintarvikkeita koskevia määräyksiä 25699: set valvontatehtävät hoidetaan lääkintöhalli- sovelletaan myös tupakkavalmisteisiin. 25700: tuksessa terveydenhoito-osastolla ympäristöhy- 25701: gienian toimistossa ja terveyskasvatustoimis- 25702: tossa. Tehtävien hoitoon osallistuu kolme yli- 2.6. Elintarvikevalvonnan järjestäminen 25703: tarkastajaa. muissa pohjoismaissa 25704: 25705: Ruotsi 25706: 2.4. Tuontivalvonta 25707: Ruotsissa elintarvikevalvontaa säätelevät pe- 25708: Elintarvikelain nojalla annetut säännökset ja ruslait ovat elintarvikelaki ja lihantarkastuslaki 25709: määräykset koskevat sekä kotimaisia että maa- sekä niiden nojalla annetut asetukset ja pää- 25710: han tuotavia elintarvikkeita. Valvontaa suorit- tökset. Ministeriötasolla elintarvikeasiat kuulu- 25711: taa tullilaboratorio ja sen toimialaan kuuluvat vat maatalousministeriölle (jordbruksdeparte- 25712: muut elintarvikkeet kuin liha ja lihavalmisteet, mentet), jonka alaisuudessa toimii käytännössä 25713: meijerituotteet, ravintorasvat sekä kananmu- sekä elintarvikemääräysten valmistelusta huo- 25714: nat ja vilja. Näiden valvonnasta on säädetty lehtiva että valvontaa johtava ja toteuttava 25715: erikseen. keskusvirasto, valtion elintarvikevirasto (Sta- 25716: Tullilaboratorio toimii hallinnollisesti piiri- tens livsmedelsverk). Elintarvikevalvonta on 25717: tullikamarin tavoin tullihallituksen alaisuudes- viraston ainoa toimiala. Sen palveluksessa on 25718: sa tehden itsenäisesti päätökset tuontierän kel- 550 henkilöä, joista 220 toimii maan eri teuras- 25719: poisuudesta. Tullilaboratoriossa työskentelee tamoissa tarkastustehtävissä. 25720: yhteensä noin 100 henkilöä, joista valtaosa Piirihallintotason elintarvikevalvontaa Ruot- 25721: kuuluu elintarviketoimistoon. Elintarviketoi- sissa ei varsinaisesti ole, joskin eräät läänin- 25722: misto on organisatorisesti jaettu jaostoihin. eläinlääkärin tehtävät liittyvät myös elintarvi- 25723: Näytteitä otetaan vuosittain noin 13 000 tuon- kevalvontaan. Kuitenkin käytännössä elintarvi- 25724: tierästä, jolloin päästään lähes 20 prosentin kevirasto on suoraan yhteydessä kuntien ympä- 25725: kattavuuteen. ristö- ja terveydensuojelulautakuntiin, jotka 25726: ovat vastuussa paikallistason elintarvikeval- 25727: vonnasta. Elintarvikevirasto ohjaa voimak- 25728: 2.5. Käyttö- ja kulutustarvikkeiden valvonta kaasti paikallistason valvonnan suuntautumista 25729: antamalla ohjeita valvonnan kohteeksi erityi- 25730: Elintarvikeasetuksen 2 §:n 1 kohdassa (96/ sesti otettavista elintarvikkeista ja tehtävistä 25731: 87) on lueteltu ne yleiset käyttö- ja kulutustar- toimenpiteistä. 25732: vikkeet, joihin sovelletaan elintarvikelain ja 25733: -asetuksen aineellisia ja muodollisia säännök- 25734: siä. Nämä ovat tarvikkeita, jotka tarkoituk- Norja 25735: seensa käytettäessä joutuvat kosketukseen elin- 25736: tarvikkeen kanssa, kuten astiat, koneet, lait- Norjassa aikaisemmin kolmen ministeriön, 25737: teet, välineet, rakenteet sekä myyntipäällykset maatalousministeriön (landbruksdepartemen- 25738: ja muut pakkausmateriaalit, samoin kuin tutit tet), kalastusministeriön (fiskeridepartementet) 25739: ja purulelut. Elintarvikeasetuksen 2 §:n 2 koh- ja sosiaaliministeriön (sosialdepartementet) toi- 25740: dan alakohdissa a-e on lueteltu ne yleiset mialaan kuuluva eri erityislakeihin pohjautuva 25741: käyttö- ja kulutustarvikkeet, joihin sovelletaan elintarvikevalvonta on keskitetty vuonna 1986 25742: elintarvikemääräyksiä siltä osin kuin niitä ei elintarvikevalvonnan uudistamisesta ja yhteis- 25743: luovuteta tai olennaisessa määrässä käytetä työstä annetulla lailla elintarvikevalvontahalli- 25744: yksityiseen kulutukseen. Yksityiseen kulutuk- tukselle (Statens naeringsmiddeltillsyn). Sen 25745: seen menevien, luettelossa mainittujen kulutus- palveluksessa on noin 50 henkilöä. Uudistuk- 25746: tarvikkeiden valvonnan osalta sovelletaan tuo- sen yhteydessä kaikki elintarvikelait ja aikai- 25747: teturvallisuuslakia (914/86), kun sen sijaan sempi työnjako sekä organisaatiot jäivät voi- 25748: muun muassa ammattikäyttöön ja teolli- maan, mutta säädösten viimeistely ja valvon- 25749: suuteen menevien kulutustarvikkeiden valvon- nan johtaminen keskitettiin uudelle hallintoeli- 25750: 1989 vp. - HE n:o 150 5 25751: 25752: melle. Elintarvikevalvontahallitukselle puheen- Islanti 25753: johtajan nimeää maan hallitus kuluttaja- ja 25754: hallintoasiainministeriön (forbruker- og admi- Elintarvikevalvonnasta Islannissa vastaa ter- 25755: nistrasjonsdepartementet) esityksestä. Hallin- veys- ja turvallisuusministeriö (helse- og tryg- 25756: toelimen apuna toimii sihteeristö ja tutkimus- departementet). Ministeriön alaisuudessa toi- 25757: laitosorganisaatio. mii hygienia-, elintarvikevalvonta- ja ympäris- 25758: Elintarvikevalvonnassa ei ole varsinaisia pii- töhallitus (Statens direktorat for hygiene, nae- 25759: rihallintotasoa, vaan keskushallinnon vastuulla ringsmiddelkontroll og milj0vern). Maa on 25760: oleva valvonnan johto ja ohjaus suuntautuu jaettu 12 valvonta-alueeseen. Kunnalliset ter- 25761: suoraan joko valvonnasta huolehtiviin labora- veystarkastajat ottavat näytteet ja tekevät pai- 25762: toriohin tai kuntiin. Maahantuontivalvonnan kallisia tarkastuksia. Tutkimustoiminta on kes- 25763: ja kotimaisen elintarvikevalvonnan hoitavat kitetty hygienia-, elintarvike- ja ympäristöhalli- 25764: kunnalliset yksiköt. tukseen. 25765: Norjassa on valmisteilla uusi elintarvikelaki, Lihan- ja maidontarkastuksesta vastaavat 25766: jolla tullaan sääntelemään valtion ja kuntien alue-eläinlääkärit. Kalastusministeriö (fiskeri- 25767: valvontajärjestelmät. Tarkoituksena on sisäl- departementet) hoitaa maastavientivalvonnan. 25768: lyttää lakiehdotukseen myös teollisuuden omaa Valvontavastuu on kalateollisuuden laborato- 25769: valvontaa koskevia säännöksiä. Lisäksi kehit- rioilla ja valtion kala- ja kalavalmistevalvonta- 25770: teillä on elintarvikkeiden valvontamaksun sää- laitoksella. 25771: täminen. 25772: 2.7. Uudistuksen valmistelu 25773: Tanska Elintarvikevalvonnan järjestämistä on käsi- 25774: telty vuodesta 1968 lähtien muun muassa seu- 25775: Tanskassa elintarvikevalvonnasta on vas- raavissa mietinnöissä: 25776: tuussa kolme ministeriötä: maatalousministeriö - Elintarvikevalvonnan tehostaruiskomi- 25777: (landbrugsministeriet), terveysministeriö (sund- tean mietintö (1968:B 84) 25778: hedsministeriet) ja kalastusministeriö (fiskeri- - Elinkeinovirastotoimikunnan mietintö 25779: ministeriet). Tietyt elintarvikevalvontakysy- (1970:B 102) 25780: mykset kuuluvat myös terveysministeriön alai- - Elintarvikevalvontatoimikunnan mietintö 25781: sen terveyshallituksen (sundhedsstyrelsen) teh- (1970:B 106) 25782: täviin. Määräyksiä valmistelevia ja valvovia - Kuluttajansuojelun ja elintarvikevalvon- 25783: keskusvirastoja ovat terveysministeriön alainen nan organisaatiotoimikunnan mietintö (1972:B 25784: elintarvikehallitus, maatalousministeriön alai- 66) 25785: set eläinlääkintövirasto, meijerituotteiden ja - Elintarvikelakityöryhmän mietintö (21.6. 25786: kananmunien tarkastuslaitos sekä kasvientar- 1984) 25787: kastustoimisto. Kalastusministeriön alainen Esitykset ovat olleet keskenään toisistaan 25788: tarkastustoimisto johtaa kalatuotteiden val- poikkeavia ja ristiriitaisia. 25789: vontaa. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti helmi- 25790: Elintarvikehallitus ja eläinlääkintövirasto kuussa 1987 toimikunnan (kuluttajahallintotoi- 25791: ovat yhdessä vastuussa koko maan kattavan mikunta) selvittämään muun muassa, onko 25792: paikallisen elintarvikevalvonnan toimivuudes- nykyisessä kuluttajahallinnossa toimintojen 25793: ta. Eläinlääkintövirasto johtaa kunnallisten päällekkäisyyttä sekä mihin toimenpiteisiin tä- 25794: elintarviketutkimuslaitosten valvontatoimintaa mä antaa aihetta. 25795: lähinnä lihan- ja maidontarkastuksen osalta. Toimikunta jätti mietintönsä (komiteanmie- 25796: Elintarvikehallituksen ohjaus puolestaan suun- tintö 1988:9) maaliskuussa 1988. Se päätyi 25797: tautuu lähinnä kemialliseen valvontaan (lisäai- kannattamaan kuluttajahallinnon organisoin- 25798: neisiin ja torjunta-ainejäämiin), epäpuhtauk- nissa keskitettyä vaihtoehtoa, jossa elinkeino- 25799: siin ja myös elintarvikepakkauksiin ja elintar- hallitukselle kilpailuviraston perustamisen jäl- 25800: vikkeiden kanssa kosketuksiin joutuviin käyt- keen jääneet tehtävät ja kuluttaja-asiamiehen 25801: tötavaroihin. Tuontielintarvikkeiden valvonta tehtävät yhdistettäisiin kuluttaja-asiamiehen 25802: kuuluu sen kunnan laboratoriolle, jonka jobtaruaksi virastoksi. Toimikunta käsitteli 25803: alueella maahantuonti tapahtuu. myös muita vaihtoehtoja, muun muassa hajau- 25804: 6 1989 vp. - HE n:o 150 25805: 25806: tettua vaihtoehtoa, jossa elinkeinohallitukselle sekä maa- ja metsätalousministeriön eläinlää- 25807: jääneet tehtävät organisoitaisiin uudelleen ja kintöosastolta ja lääkintöhallituksesta molem- 25808: muut kuluttajaviranomaiset jäisivät ennalleen, mista kaksi virkaa. Elintarvikevirastoon perus- 25809: sekä ministeriövaihtoehtoa, jossa elinkeinohal- tettaisiin vastaavasti 21 virkaa ja kauppa- ja 25810: litukselle jääneet tehtävät siirrettäisiin kauppa- teollisuusministeriöön yksi virka. 25811: ja teollisuusministeriöön perustettavalle osas- Muiden kuluttajaviranomaisten toimitilojen 25812: tolle. Toimikunta ei tehnyt yksilöityä esitystä siirtyessä vuonna 1990 kuluttajaviraston välit- 25813: elintarvikevalvonnan järjestämisestä. tömään yhteyteen on hallintoekonomisista syis- 25814: Toimikunnan mietinnöstä saatujen lausunto- tä katsottu tarkoituksenmukaiseksi, että eräitä 25815: jen pohjalta hallinnon kehittämisen ministeri- virastojen yhteisiä virastorutiineja ja muita 25816: valiokunta teki helmikuussa 1989 periaatepää- toimintoja keskitetään kuluttajaviraston hoi- 25817: töksen kuluttajahallinnon kehittämisestä. Ke- dettaviksi. 25818: hittämiseen liittyvien eri toimenpideryhmien 25819: selvittämiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö 25820: asetti helmikuussa 1989 työryhmän ja kaksi 4. Esityksen taloudelliset vaiku- 25821: toimikuntaa. tukset 25822: Kauppa- ja teollisuusministeriön 22 päivänä 25823: helmikuuta 1989 asettaman elintarvikevalvon- Elintarvikeviraston perustaminen ja sen edel- 25824: nan kehittämistä käsittelevän toimikunnan teh- lyttämät henkilöstöjärjestelyt eivät lisäisi ny- 25825: tävänä oli selvittää kolmen eri ministeriön kyisiä elintarvikevalvonnan hallintomenoja. 25826: hallinnonalalla nykyisin olevan maan sisäisen Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa hal- 25827: elintarvikevalvonnan keskittämistä yhdelle hal- linnon toimintaa luomalla perustettavalle viras- 25828: linnonalalle ja tehdä asiaa koskevat yksityis- tolle hyvät johtamisedellytykset ja mahdolli- 25829: kohtaiset ehdotuksensa kauppa- ja teollisuus- suudet soveltaa tulostavoitteiden asettamiseen 25830: ministeriölle. Normien antaminen tapahtuisi perustuvaa johtamistapaa. Hallintopalvelujen 25831: edelleen samoista ministeriöistä kuin tähänkin hoitaminen useamman viraston tarpeita palve- 25832: asti. levassa yksikössä alentaa hallinnon kuluja. 25833: Elintarvikevalvontatoimikunta 1989 luovutti Hallinnon toimivuuden ja tehokkuuden paran- 25834: mietintönsä 4 päivänä heinäkuuta 1989. Nyt tumisen myötä saavutettavia hyötyjä on vai- 25835: esillä oleva lakiehdotus perustuu tähän mietin- keaa ennakolta arvioida, mutta niiden voidaan 25836: töön. olettaa olevan elintarvikevalvonnan johto- 25837: organisaation kokoon nähden huomattavia. 25838: 25839: 3. Esityksen organisatoriset ja 25840: henkii ö s töv ai k u t ukset 5. Muita esitykseen vaikuttavia 25841: seikkoja 25842: Esityksessä perustettavaksi ehdotettu elintar- 25843: vikevirasto muodostettaisiin pääosin siirtämäl- Elintarvikeviraston kanssa samanaikaisesti 25844: lä elinkeinohallituksesta, maa- ja metsätalous- ehdotetaan perustettavaksi kuluttajavirasto ja 25845: ministeriön eläinlääkintöosastolta ja lääkintö- kuluttajatutkimuskeskus. Lakiehdotus liittyy 25846: hallituksesta samoja tehtäviä hoitavaa henki- näitä virastoja koskeviin lakiehdotuksiin. 25847: löstöä perustettavaan elintarvikevirastoon. Kuluttajahallinnon organisaatiomuutosehdo- 25848: Koska elinkeinohallitukselle kuuluva normin- tuksessa on otettu huomioon se, että muutos- 25849: anto siirrettäisiin kauppa- ja teollisuusministe- ten voimaantuloajankohdasta kahden vuoden 25850: riölle, ehdotetaan yksi virka siirrettäväksi kuluttua suoritettavan selvityksen ja tehtävän 25851: kauppa-ja teollisuusministeriöön. tilannearvion pohjalta organisaatio voidaan 25852: Lakkautettavissa viroissa olevan henkilöstön tarvittaessa muuttaa eri vaihtoehdot huomioon 25853: asema turvataan. ottaen sen varmistamiseksi, että kuluttaja- 25854: Elinkeinohallituksesta on uudistuksen yhtey- asioiden hoito on tarkoituksenmukaisesti jär- 25855: dessä tarkoitus lakkauttaa yhteensä 18 virkaa jestetty kulloisessakin tilanteessa. 25856: 1989 vp. - HE n:o 150 7 25857: 25858: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 25859: 25860: 25861: 1. Lakiehdotuksen perustelut muslaitosten toimintaa. Lisäksi elintarvikevi- 25862: rasto kehittäisi ja julkaisisi elintarvikevalvon- 25863: 1 §. Pykälässä säädetään elintarvikeviraston nassa tarvittavia näytteenotto- ja tutkimus- 25864: asemasta ja tehtävistä. Elintarvikevirasto toi- menetelmiä sekä seuraisi alan kansainvälistä 25865: misi hallinnollisesti kauppa- ja teollisuusminis- kehitystä ja huolehtisi elintarvikevalvontahen- 25866: teriön alaisena virastona. Toiminnallisesti vi- kilöstön täydennyskoulutuksesta. 25867: rasto olisi johtokuntaorganisaatio huomioon Valtioneuvosto voisi ehdotuksen mukaan an- 25868: ottaen varsin itsenäinen. Viraston toimintaa taa virastolle yleiseltä kannalta merkittäviä sel- 25869: ohjaisivat kuitenkin paitsi elintarvikevalvontaa vitys-, kokeilu-, seuranta- ja suunnittelutoi- 25870: säätelevät lait ja asetukset myös maa- ja metsä- meksiantoja. 25871: talousministeriön, kauppa- ja teollisuusminis- 2 §. Elintarvikeviraston toimintaa ohjaavak- 25872: teriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä lää- si toimielimeksi ehdotetaan perustettavaksi 25873: kintöhallituksen toimivaltansa puitteissa anta- johtokunta. Johtokunnan tehtävistä, kokoon- 25874: mat alemmanasteiset normit. panosta, jäsenmäärästä ja asettamisesta sää- 25875: Tarkoituksena on, että elintarvikevirasto dettäisiin tarkemmin asetuksella. 25876: huolehtisi elintarvikelaissa, terveydenhoitolais- Tarkoituksena on, että elintarvikeviraston 25877: sa, lihantarkastuslaissa, maidontarkastuslaissa 25878: johtokunnassa olisivat edustettuina ainakin 25879: sekä eräistä elintarvikerasvoista annetussa lais- 25880: maa- ja metsätalousministeriön, kauppa- ja 25881: sa (1/79) tarkoitetusta maan sisäisestä elintar- teollisuusministeriön ja sosiaali- ja terveysmi- 25882: vikevalvonnasta siten kuin siitä on erikseen nisteriön hallinnonalat. Elintarvikeviraston 25883: säädetty tai säädetään. Lisäksi virasto hoitaisi 25884: henkilöstöä voitaisiin käyttää joustavasti erityi- 25885: pääosan Iakkautettavalie elinkeinohallitukselle 25886: sesti edellä mainittujen hallinnonalojen asian- 25887: kuuluvista elintarvikkeita koskevista tehtävis- tuntijatehtävissä ja muun muassa elintarvikkei- 25888: tä. ta koskevien säännösten ja määräysten valmis- 25889: Elintarvikeviraston toimialaan kuuluvaa elin- telutehtävissä. 25890: tarvikevalvontaa ei olisi lihantarkastuslain 25891: 6 §:ssä säädetyn tarkastettavaksi tuotavan li- 3 §. Pykälän mukaan elinkeinonharjoittaja 25892: han kuljetuksen valvonta eikä lihan tarkasta- olisi velvollinen antamaan elintarvikevirastolle 25893: minen. Teurastamoiden hyväksyminen ja val- tiedot, jotka virasto tarvitsee tehtäviensä hoita- 25894: vonta kuten myös niiden lihantarkastuslain miseksi. Säännös on tarpeen erityisesti valvon- 25895: 12 §:ssä tarkoitettujen laitosten hyväksyminen nan suunnittelemiseksi tarvittavien tietojen 25896: ja valvonta, jotka sijaitsevat teurastamoiden saamisen varmistamiseksi. Useissa tapauksissa 25897: yhteydessä, kuuluisivat edelleenkin maa- ja olisi tarkoituksenmukaista, että tietojen kerää- 25898: metsätalousministeriölle. Vastaavasti maidon- misestä vastaisivat lääninhallitukset. Tämän 25899: jalostarnalle kuljetettavan maitoraaka-aineen vuoksi ehdotetaan, että elintarvikevirasto voisi 25900: kuljetuksen valvonta sekä maitoraaka-aineen määrätä elinkeinonharjoittajan antamaan tie- 25901: tarkastaminen kuuluisivat kuten nykyisinkin dot niiden keräämisestä huolehtivalle läänin- 25902: maa- ja metsätalousministeriölle. hallitukselle. 25903: Edelleen maa- ja metsätalousministeriölle Elinkeinonharjoittajalla olevaa tietojen anta- 25904: kuuluisivat lihan ja lihavalmisteiden vienti- ja misvelvollisuutta ehdotetaan tehostettavaksi 25905: tuontivalvonta. Maa- ja metsätalousministeriö mahdollisuudella asettaa elinkeinonharjoitta- 25906: hyväksyisi lisäksi lihan ja lihavalmisteiden jalle uhkasakko. Uhkasakon asettaisi elintarvi- 25907: vientiin tarkoitetut laitokset. kevirasto ja sen tuomitsisi maksettavaksi lää- 25908: Tarkoituksena on, että elintarvikevirastolle ninhallitus. 25909: kuuluisi toimialallaan kunnallisen elintarvike- 4 §. Pykälän mukaan elintarvikevirastosta 25910: valvonnan kehittäminen. Virasto tukisi paikal- annetun lain täytäntöönpanosta säädettäisiin 25911: lista valvontaa tekemällä tutkimuksia ja selvi- asetuksella. 25912: tyksiä, kokoamalla ja ylläpitämällä tarvittavia 5 §. Pykälä sisältää säännökset lain voi- 25913: tiedostoja ja rekistereitä, julkaisemalla toimi- maantulosta. Tarkoituksena on, että elintarvi- 25914: alaansa koskevia tutkimuksia, selvityksiä ja kevirasto voisi aloittaa toimintansa 1 päivänä 25915: tiedotteita sekä kehittämällä elintarviketutki- kesäkuuta 1990. 25916: 8 1989 vp. - HE n:o 150 25917: 25918: Elintarvikevalvontaa ja valvonnan johtamis- laisia toimia ovat esimerkiksi tarpeellisten vir- 25919: ta koskevia säännöksiä sisältyy useisiin maa- ja kojen perustaminen sekä henkilöstön siirtämi- 25920: metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuus- nen niihin siten, että virasto voi aloittaa toi- 25921: ministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön mintansa heti lain tultua voimaan. Virkojen 25922: hallinnonalan lakeihin ja asetuksiin. Ehdotetun perustaminen ja henkilöstön siirtäminen tapah- 25923: lain voimaantulosäännöksessä on luetteloitu ne tuisi valtion virkamieslaissa (755/86) säädetys- 25924: säännökset ja tehtävät, joiden osalta toimivalta sä järjestyksessä elinkeinohallituksesta, maa- 25925: siirtyy maa- ja metsätalousministeriöitä ja sen ja metsätalousministeriöstä ja lääkintöhallituk- 25926: eläinlääkintöosastolta, kauppa- ja teollisuusmi- sesta. 25927: nisteriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, 25928: elinkeinohallitukselta tai lääkintöhallitukselta 25929: uudelle perustettavalle elintarvikevirastolle. 2. Voimaantulo 25930: Elintarvikeviraston perustamisen yhteydessä ei 25931: ehdoteta tehtäväksi muutoksia aineelliseen 25932: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä- 25933: lainsäädäntöön. 25934: nä kesäkuuta 1990. 25935: Kun kyseessä on uuden viraston perustami- 25936: nen, on tarpeen säätää myös mahdollisuudesta 25937: ryhtyä viraston toiminnan aloittamiseksi tar- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 25938: peellisiin toimiin ennen lain voimaantuloa. Täl- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 25939: 1989 vp. - HE n:o 150 9 25940: 25941: 25942: 25943: 25944: Laki 25945: elintarvikevirastosta 25946: 25947: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 25948: 25949: 1§ 5§ 25950: Elintarvikevalvonnan järjestämistä ja kehit- Tämä laki tulee voimaan päivänä 25951: tämistä varten on elintarvikevirasto. Virasto on kuuta 1990. 25952: hallinnollisesti kauppa- ja teollisuusministeriön Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät elin- 25953: alainen. tarvikeviraston tehtäviksi: 25954: Elintarvikeviraston tehtävänä on johtaa elin- 1) elintarvikelain ja sen nojalla annettujen 25955: tarvikkeiden sekä elintarvikelaissa (526/ 41) tar- elintarvikkeita ja sellaisia tarvikkeita, jotka 25956: koitettujen käyttö- ja kulutustarvikkeiden val- tarkoitukseensa käytettäessä joutuvat koske- 25957: vontaa siten kuin siitä tässä laissa tai muualla tukseen elintarvikkeen kanssa, kuten astiat, 25958: säädetään. koneet, laitteet, välineet, rakenteet sekä myyn- 25959: Valtioneuvosto voi antaa elintarvikevirastol- tipäällykset ja muut pakkausmateriaalit, kos- 25960: le yleiseltä kannalta merkittäviä selvitys-, ko- kevien säännösten ja määräysten noudattami- 25961: keilu-, seuranta- ja suunnittelutehtäviä. sen valvonnan johto; 25962: 2) kunnan tutkimuslaitosten osalta elintarvi- 25963: 2§ kelain 7 §:ssä tarkoitettujen määräysten anta- 25964: Elintarvikevirastolla on johtokunta. Johto- minen ja sopimusten hyväksyminen; sekä 25965: kunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa elintar- 3) elinkeinohallitukselle kuuluvien yksittäis- 25966: vikeviraston toimintaa ja antaa sitä varten ten lupien ja poikkeusten myöntäminen elintar- 25967: tarpeellisia ohjeita. vikemääräyksistä; 25968: Johtokunnan tehtävistä, kokoonpanosta, jä- 4) terveydenhoitolain 8 luvussa olevien elin- 25969: senten määrästä ja asettamisesta säädetään tar- tarvikesäännösten noudattamisen valvonnan 25970: kemmin asetuksella. johto; 25971: 5) lihantarkastuslaissa (160/60) säädetyn li- 25972: 3 § han ja lihavalmisteiden kuljetuksen ja kaupan 25973: Elinkeinonharjoittaja on velvollinen anta- pitämisen valvonnan johto; 25974: maan elintarvikevirastolle tietoja, joita virasto 6) muiden kuin teurastamon yhteydessä toi- 25975: 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua valvonnan mivien tai vientiin hyväksyttävien, lihantarkas- 25976: johtamista ja 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tuslain 12 §:n tarkoitettujen laitosten rakenta- 25977: tehtäviä varten tarvitsee. Virasto voi määrätä missuunnitelmien hyväksyminen ja näissä lai- 25978: tiedot annettaviksi myös tietojen keräämisestä toksissa tapahtuvan valmistuksen valvonnan 25979: huolehtivalle lääninhallitukselle. johto; 25980: Elintarvikevirasto voi asettaa tietojenanta- 7) lihavalmisteiden merkitsemisen sekä val- 25981: misvelvollisuuden tehosteeksi uhkasakon. Uh- mistus- ja lisäaineiden käytön valvonnan johto 25982: kasakon tuomitsee maksettavaksi asianomaisen lihantarkastuslain 12 §:ssä tarkoitetuissa lai- 25983: kotipaikan lääninhallitus. toksissa; 25984: 8) maidontarkastuslaissa (558/ 46) säädetyn 25985: 4§ maidon ja siitä saadun kerman maidonjalosta- 25986: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- mosta tapahtuvan kuljetuksen ja kaupan hy- 25987: töönpanosta annetaan asetuksella. gieenisen valvonnan johto; 25988: 2 391023A 25989: 10 1989 vp. - HE n:o 150 25990: 25991: 9) eräistä elintarvikerasvoista annetussa lais- mukaan kuuluu maa- ja metsätalousministe- 25992: sa (1179) tarkoitettujen myyntipäällysmerkin- riölle. 25993: töjen valvonta; sekä Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 25994: 10) eräistä elintarvikerasvoista annetussa ryhtyä toimenpiteisiin elintarvikeviraston vir- 25995: laissa tarkoitettujen vitamiinien lisäämisen kojen täyttämiseksi sekä muihin toimenpitei- 25996: sekä valmistus- ja lisäaineiden käytön valvonta siin, jotka ovat tarpeen viraston toiminnan 25997: ja laissa tarkoitettujen valmisteiden kaupan aloittamiseksi lain tullessa voimaan. 25998: pitämisen valvonta siltä osin kuin se lain 21 §:n 25999: 26000: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 26001: 26002: 26003: Tasavallan Presidentti 26004: MAUNO KOIVISTO 26005: 26006: 26007: 26008: 26009: Ministeri Pertti Salolainen 26010: 1989 vp. - HE n:o 151 26011: 26012: 26013: 26014: 26015: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuluttajavirastosta 26016: 26017: 26018: 26019: 26020: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 26021: 26022: Esitys sisältää ehdotuksen laiksi kuluttajavi- perustettavien elintarvikeviraston ja kuluttaja- 26023: rastosta. tutkimuskeskuksen hoidettaviksi. 26024: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen 26025: Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion 26026: ehdotetaan perustettavaksi kuluttajavirasto, 26027: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 ja on 26028: johon siirrettäisiin samasta ajankohdasta lu- 26029: tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 26030: kien lakkautettavan elinkeinohallituksen nykyi- 26031: sin hoitamat tehtävät lukuun ottamatta niitä Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 26032: tehtäviä, jotka tulisivat samassa yhteydessä päivänä kesäkuuta 1990. 26033: 26034: 26035: 26036: 26037: YLEISPERUSTELUT 26038: 26039: 1. Esityksen yhteiskunnallinen että perustettavasta virastosta saadaan palvelu- 26040: merkitys kykyinen, organisaatioltaan joustava ja teho- 26041: kas virasto. Pyrkimyksenä on luoda virastolle 26042: 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet hyvät johtamisedellytykset ja kehittää virastos- 26043: ta sellainen, että siinä voitaisiin soveltaa tulos- 26044: Elinkeinohallituksesta siirrettiin 1 pa1vana tavoitteiden asettamiseen perustuvaa johtamis- 26045: lokakuuta 1988 taloudellisen kilpailun edistä- tapaa. 26046: miseen liittyneet asiat kilpailuviraston hoidetta- Viraston organisaation tulisi olla niin jousta- 26047: viksi. Samasta ajankohdasta lukien lakkautet- va, että se mahdollistaisi voimavarojen siirtä- 26048: tiin hintavalvonta. Taloudellisen kilpailun edis- misen kulloisenkin tarpeen mukaan eri paino- 26049: tämiseen liittyneitä asioita elinkeinohallitukses- pistealueille viraston tehtäviin kuuluvissa tuo- 26050: sa hoitanut henkilöstö sekä suuri osa hintaval- teturvallisuus- ja muissa kuluttaja-asioissa. 26051: vontatehtävissä työskennelleestä henkilöstöstä 26052: siirrettiin kilpailuvirastoon. 26053: Elinkeinohallituksen organisaatio uudistet- 26054: tiin 1 päivänä lokakuuta 1988. Uudistus oli 1.2. Keinot 26055: tarkoitettu väliaikaiseksi eikä sen yhteydessä 26056: muutettu viraston virkarakennetta. Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen 26057: Nyt esillä olevan uudistuksen lähtökohtana ehdotetaan perustettavaksi kuluttajavirasto, 26058: on pyrkimys tehostaa kuluttaja-asioiden hoitoa joka aloittaisi toiminnan 1 päivänä kesäkuuta 26059: valtionhallinnossa. Ehdotusta laadittaessa on 1990. Samanaikaisesti lakkautettaisiin elinkei- 26060: kiinnitetty huomiota valtioneuvoston ja valtio- nohallitus. Perustettavan kuluttajaviraston 26061: varainministeriön antamiin periaatepäätöksiin hoidettaviksi ehdotetaan siirrettäväksi kaikki 26062: ja valmisteluohjeisiin hallinnon kehittämisestä. elinkeinohallituksen nykyiset tehtävät lukuun 26063: Tavoitteena on ollut luoda edellytykset sille, ottamatta niitä tehtäviä, jotka tulisivat samas- 26064: 26065: 3910311 26066: 2 1989 vp. - HE n:o 151 26067: 26068: sa yhteydessä perustettavien elintarvikeviraston johtamistavalle tarkemmat määräykset viras- 26069: ja kuluttajatutkimuskeskuksen hoidettaviksi. ton organisaatiosta, toimintayksiköista ja nii- 26070: Viraston päätehtäviä olisivat tuoteturvalli- den tehtävistä sekä viraston toiminnnan ja 26071: suuslaissa tarkoitetusta valvonnasta huolehti- hallinnon muusta järjestelystä annettaisiin vi- 26072: minen, kuluttajakysymysten hoitamiseen liitty- raston työjärjestyksessä. 26073: vien hyödykkeiden hintoja koskevien selvitys- 26074: ten ja vertailujen tekeminen sekä huolehtimi- 26075: nen kuluttajavalistuksesta ja kuluttajaneuvon- 2. Nykyinen tilanne ja asian 26076: nan ohjauksesta. Viraston tehtäviin kuuluisi valmistelu 26077: lisäksi sellaisten kuluttajakysymysten hoitami- 26078: nen, jotka eivät kuulu muiden kuluttajaviran- 2.1. Nykyinen tilanne 26079: omaisten tehtäviin sekä huolehtiminen muista 26080: tehtävistä, jotka on säädetty tai määrätty sen Elinkeinohallitus on kauppa- ja teollisuusmi- 26081: tehtäviksi. nisteriön alainen keskusvirasto. Sen toimintaa 26082: Pääosa kuluttajaviraston henkilöstöstä saa- säätelevät elinkeinohallituksesta annettu laki ja 26083: taisiin siirtämällä elinkeinohallituksesta lak- asetus (714/88). 26084: kaavien virkojen haltijoita kuluttajaviraston Elinkeinohallituksen organisaatio uudistet- 26085: virkoihin. tiin 1 päivänä lokakuuta 1988. Uudistus, joka 26086: Kuluttajaviraston tehtäviin kuuluvista hinta- oli tarkoitettu väliaikaiseksi, aiheutui kilpailu- 26087: selvityksistä ja -vertailuista ei ole nykyisin viraston perustamisesta. Kilpailuvirastoon siir- 26088: muualla erikseen säädetty. Tällaisia selvityksiä rettiin tällöin taloudellisen kilpailun edistämi- 26089: ja vertailuja varten on tarpeen kerätä elinkei- seen liittyneet tehtävät samalla kun elinkeino- 26090: nonharjoittajilta tietoja. Nämä kuuluvat usein hallituksen hintavalvontalakiin perustuneet 26091: liikesalaisuuden piiriin. Viraston selvitystoi- tehtävät lakkautettiin. Kilpailunedistämis- ja 26092: minnassa käytettävien tietojen saannin turvaa- hintavalvontatehtävissä ollut henkilöstö siirret- 26093: miseksi ehdotetaan kuluttajavirastoa koske- tiin pääosin kilpailuvirastoon. Uudistuksen yh- 26094: vaan lakiin otettavaksi säännökset tietojen saa- teydessä ei muulla tavoin muutettu viraston 26095: misesta ja niiden julkaisemisesta. Samoin on virkarakennetta. 26096: tarpeen säätää näiden tietojen saamisen tehos- Elinkeinohallitukselle jääneet tehtävät ovat 26097: teeksi tarvittaessa asetettavasta uhkasakosta ja pääasiassa kuluttaja-asioihin, elintarvikeval- 26098: sen tuomitsemisesta maksettavaksi. Vastaavan vontaan ja tuoteturvallisuuteen liittyviä tai 26099: sisältöiset säännökset tietojen saannin turvaa- muutoin sellaisia, joiden tarkoituksena on ku- 26100: miseksi ehdotetaan otettaviksi niin ikään lakiin luttajan aseman turvaaminen. Elinkeinohalli- 26101: kuluttajatutkimuskeskuksesta. Varsinainen tus toimii jakautuneena kahteen osastoon, ku- 26102: hintatutkimus muun muassa kulutushyödyk- luttaja-asiain osastoon ja hallinto-osastoon. 26103: keiden hinnanmuodostuksesta olisi kuluttaja- Osastot on työjärjestyksellä jaettu kahdeksaan 26104: tutkimuskeskukselle kuuluva tehtävä. toimistoon ja toimistojaosta erilliseen atk- 26105: yksikköön. 26106: 26107: 1.3. Tarvittava lainsäädäntö 26108: 2.2. Uudistuksen valmistelu 26109: Kuluttajavirastosta ja sen tehtävistä ehdote- 26110: taan säädettäväksi laki. Sillä kumottaisiin elin- Valtioneuvosto asetti helmikuussa 1987 toi- 26111: keinohallituksesta annettu laki (421/73) siihen mikunnan selvittämään, onko nykyisessä ku- 26112: myöhemmin tehtyine muutoksineen. luttajahallinnossa toimintojen päällekkäisyyttä 26113: Tarkemmin viraston tehtävistä säädettäisiin sekä mihin toimenpiteisiin tämä antaa aihetta. 26114: kuluttajavirastosta annettavassa asetuksessa, Toimikunta, joka otti nimekseen kuluttaja- 26115: joka sisältäisi säännökset viraston virkojen kel- hallintotoimikunta, jätti mietintönsä (komi- 26116: poisuusvaatimuksista, virkojen täyttämisestä, teanmietintö 1988:9) maaliskuussa 1988. Sen 26117: lääninhallinnon asemasta piirihallintovirano- enemmistö päätyi kannattamaan kuluttajahal- 26118: maisena sekä muista viraston toiminnan kan- linnon organisoinnissa keskitettyä vaihtoehtoa, 26119: nalta keskeisistä asioista. Riittävän joustavuu- jossa elinkeinohallitukselle kilpailuviraston pe- 26120: den aikaansaamiseksi ja edellytysten luomisek- rustamisen jälkeen jääneet tehtävät ja kulut- 26121: si tulostavoitteiden asettamiseen perustuvalle taja-asiamiehen tehtävät yhdistettäisiin kulut- 26122: 1989 vp. - HE n:o 151 3 26123: 26124: taja-asiamiehen johtamaksi virastoksi. Toimi- Ministeriön 16 päivänä helmikuuta 1989 26125: kunta käsitteli myös muita vaihtoehtoja, muun asettaman työryhmän tehtävänä oli tehdä yksi- 26126: muassa hajautettua vaihtoehtoa, jossa elinkei- tyiskohtaiset esitykset elinkeinohallituksen 26127: nohallitukselle jääneet tehtävät organisoitaisiin muuttamiseksi ylijohtajan johtamaksi kulutta- 26128: uudelleen ja muut kuluttajaviranomaiset jäisi- javirastoksi. Tämän työryhmän tuli myös sel- 26129: vät ennalleen, sekä ministeriövaihtoehtoa, jos- vittää tarvittavat henkilöstölisäykset kuluttaja- 26130: sa elinkeinohallitukselle jäänet tehtävät siirret- hallinnon eri tasoilla ja tällöin ensi sijassa 26131: täisiin kauppa- ja teollisuusministeriöön perus- selvittää henkilöstön siirtomahdollisuudet elin- 26132: tettavalle osastolle. Toimikunnan mietintö ei keinohallituksesta. 26133: ollut yksimielinen. Muiden kuluttajaviranomaisten siirtyessä 26134: Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi toimi- vuonna 1990 kuluttajaviraston välittömään yh- 26135: kunnan mietinnöstä lausunnon kaikkiaan 44 teyteen työryhmän tuli viranomaisten yhteis- 26136: viranomaiselta ja järjestöltä, jotka kolmea lu- työn tiivistämiseksi selvittää myös erilaisten 26137: kuun ottamatta antoivat lausunnon. Eräiden hallintorutiinien hoidon keskittämistä. 26138: ministeriöiden lausunnon liitteenä oli lisäksi Kuluttajavirastotyöryhmä luovutti vuoden 26139: hallinnonalan viranomaisilta hankittuja lau- 1990 tulo- ja menoarvioon vaikuttavien ehdo- 26140: suntoja. • tusten osalta 1 osamietintönsä 24 päivänä tou- 26141: Lausunnoissa mielipiteet kauppa- ja teolli- kokuuta 1989. Nyt esillä oleva lakiehdotus 26142: suusministeriön hallinnonalalle kuuluvan ku- perustuu pääosin tähän mietintöön. Ehdotusta 26143: luttajahallinnon järjestämisestä keskushallin- laadittaessa on kuitenkin otettu huomioon 26144: nossa jakautuivat samalla tavoin kuin kulutta- myös 22 päivänä helmikuuta 1989 asetettujen 26145: jahallintotoimikunnassa. elintarvikevalvontatoimikunta 1989:n (komi- 26146: teanmietintö 1989:32) ja kuluttajatutkimustoi- 26147: Toimikunnan ehdotusta perustaa kuluttaja- mikunnan (komiteanmietintö 1989:33) mietin- 26148: virasto, joka hoitaisi elinkeinohallitukselle nöissä tehdyt ehdotukset. 26149: kuuluvat kuluttaja-, tuoteturvallisuus- ja elin- 26150: tarvikevalvonta-asiat sekä kuluttaja-asiamie- 26151: helle kuuluvat tehtävät, kannattivat oikeus- 3. Esityksen organisatoriset ja 26152: ministeriö, valtiovarainministeriö, elinkeino- henkilöstövaikutukset 26153: hallitus, kuluttaja-asiamies ja kuluttajavalitus- 26154: lautakunta, joskin elinkeinohallituksen ja ku- Esityksessä perustettavaksi ehdotettu kulut- 26155: luttajavalituslautakunnan lausuntoihin liittyi tajavirasto muodostettaisiin siirtämällä elinkei- 26156: hajautettua vaihtoehtoa puoltavia eriäviä mie- nohallituksessa samoja tehtäviä hoitavaa hen- 26157: lipiteitä. Keskitetyn vaihtoehdon kannalta oli- kilöstöä perustettavaan kuluttajavirastoon. Sa- 26158: vat niin ikään Suomen Kaupunkiliitto, Suomen malla kun viraston virkarakennetta uudistettai- 26159: Kuluttajaliitto ja keskeiset palkansaajien kes- siin vastaamaan paremmin työtehtäviä ja 26160: kusjärjestöt. muuttuneita olosuhteita, lakkautettaisiin eräitä 26161: Hajautetun vaihtoehdon kannalla, jossa elinkeinohallituksessa avoimena olevia virkoja 26162: merkittävintä muutosta merkitsee elinkeinohal- sekä siirrettäisiin henkilöstöä kauppa- ja teolli- 26163: lituksen uudelleenorganisointi sekä tämän vi- suusministeriöön, kuluttaja-asiamiehen toimis- 26164: raston sekä kuluttaja-asiamiehen ja kuluttaja- toon, kuluttajavalituslautakuntaan sekä perus- 26165: valituslautakunnan välisten yhteyksien paran- tettaviin elintarvikevirastoon ja kuluttajatutki- 26166: taminen, olivat maa- ja metsätalousministeriö, muskeskukseen. 26167: lääkintöhallitus, tullihallitus, suurin osa kotita- Vaikka uudistuksen yhteydessä on ehdotettu 26168: lousneuvontajärjestöistä, Kuluttajat-Konsu- perustettavaksi tuoteturvallisuusvalvonnan 26169: menterna sekä valtaosa elinkeinoelämän järjes- sekä kuluttajavalistuksen ja tiedotustoiminnan 26170: töistä. tehostamiseen liittyen eräitä uusia virkoja, jo- 26171: Saatujen lausuntojen pohjalta hallinnon ke- hon henkilöstö hankittaisiin elinkeinohallituk- 26172: hittämisen ministerivaliokunta teki 10 päivänä sen ulkopuolelta, vähenisi virkojen kokonais- 26173: helmikuuta 1989 periaatepäätöksen kuluttaja- määrä kuluttajahallinnossa uudistuksen yhtey- 26174: hallinnon kehittämisestä. Kehittämiseen liitty- dessä neljällä. 26175: vien eri toimenpiteiden selvittämiseksi kauppa- Uudistusta ja henkilöstön siirtoja toteutet- 26176: ja teollisuusministeriö asetti helmikuussa 1989 taessa nykyisen henkilöstön asema turvattai- 26177: työryhmän ja kaksi toimikuntaa. siin. 26178: 4 1989 vp. - HE n:o 151 26179: 26180: Elinkeinohallituksesta on uudistuksen yhtey- kausmenojen lisäys virkarakenteen muuttumi- 26181: dessä tarkoitus lakkauttaa kaikki sen 107 vir- sen johdosta ratkaistaan valtion tulo- ja meno- 26182: kaa ja tehtävää. Kuluttajavirastoon perus- arvioesityksen käsittelyn yhteydessä. 26183: tettaisiin vastaavasti 69 virkaa, kauppa- ja Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa ku- 26184: teollisuusministeriöön kaksi virkaa sekä kulut- luttajahallinnon toimintaa luomalla perustetta- 26185: taja-asiamiehen toimistoon ja kuluttajavalitus- valle virastolle hyvät johtamisedellytykset ja 26186: lautakuntaan yhteensä kuusi virkaa. Perus- mahdollisuudet soveltaa tulostavoitteiden aset- 26187: tettavaan elintarvikevirastoon siirrettäisiin li- tamiseen perustuvaa johtamistapaa. Hallinnon 26188: säksi 17 lakkautettavan elinkeinohallituksen toimivuuden ja tehokkuuden parantumisen 26189: henkilöstöön kuuluvaa ja perustettavaan kulut- myötä saavuteltavia hyötyjä on vaikeata ar- 26190: tajatutkimuskeskukseen 8 elinkeinohallituksen vioida. Hyödyn voidaan kuitenkin arvioida 26191: nykyiseen henkilöstöön kuuluvaa. Lisäksi ku- olevan suurempi kuin uudistuksesta aiheutuvat 26192: luttajatutkimuskeskukseen perustettaisiin uute- lisäkustannukset. 26193: na johtajan virka. 26194: Kuluttaja-asiamiehen toimiston ja kuluttaja- 26195: valituslautakunnan sekä perustettaviksi ehdo- 5. Muita esitykseen vaikuttavia 26196: tettujen elintarvikeviraston ja kuluttajatutki- seikkoja 26197: muskeskuksen toimitilojen siirtyessä vuonna 26198: 1990 kuluttajaviraston välittömään yhteyteen Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa an- 26199: on hallintoekonomisista syistä katsottu tarkoi- netaan esitykset laiksi elintarvikevirastosta ja 26200: tuksenmukaiseksi, että eräitä virastojen sisäisiä laiksi kuluttajatutkimuskeskuksesta. Nämä 26201: virastopalveluja keskitetään kuluttajaviraston muodostavat kokonaisuuden ja lait on tarkoi- 26202: hoidettaviksi samalla kun eri kuluttajavirano- tettu tulemaan voimaan samanaikaisesti eli 1 26203: maisten yhteistoimintaa muutoinkin lisätään. päivänä kesäkuuta 1990. 26204: Kuluttajahallinnon organisaatiomuutoseh- 26205: dotuksissa on otettu huomioon se, että muu- 26206: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- tosten voimaantuloajankohdasta kahden vuo- 26207: tukset den kuluttua suoritettavan selvityksen ja tehtä- 26208: vän tilannearvion pohjalta organisaatiota voi- 26209: Kuluttajaviraston perustaminen ja siihen liit- daan tarvittaessa muuttaa eri vaihtoehdot huo- 26210: tyvät muut henkilöstöjärjestelyt kuluttajahal- mioon ottaen sen varmistamiseksi, että 26211: linnossa lisäisivät jonkin verran nykyisiä hal- kuluttaja-asioiden hoito on tarkoituksenmu- 26212: lintomenoja koko kuluttajahallinnossa. Palk- kaisesti järjestetty kulloisessakin tilanteessa. 26213: 26214: 26215: 26216: 26217: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 26218: 26219: 26220: 1. Lakiehdotuksen perustelut jotka eivät kuulu muiden kuluttajaviranomais- 26221: ten tehtäviin. 26222: Lisäksi kuluttajavirasto suorittaisi muut teh- 26223: 1 §. Pykälässä säädettäisiin kuluttajaviras- tävät, jotka on säädetty tai määrätty sen hoi- 26224: ton asemasta ja tehtävistä. Kuluttajavirasto dettaviksi. Tällaisia tehtäviä ovat muun muas- 26225: toimisi kauppa- ja teollisuusministeriön alaise- sa kulutustavaroiden alkuperämaan ilmoitta- 26226: na. Viraston tehtävänä olisi huolehtia tuotetur- misesta annettujen säännösten ja määräysten 26227: vallisuuslaissa (914/86) tarkoitetusta valvon- noudattamisen valvonta, matkatoimistoelinkei- 26228: nasta siten kuin siitä on erikseen säädetty. non valvonta, eräät osamaksukauppaan liitty- 26229: Virasto tekisi myös kuluttajakysymysten hoita- vät valvontatehtävät, kulutusluottosäännösten 26230: miseen liittyviä hyödykkeiden hintoja koskevia valvonta sekä kulutushyödykkeen hinnan il- 26231: selvityksiä ja vertailuja, huolehtisi kuluttajava- moittamista markkinoinnissa koskevat normin- 26232: listuksesta, kuluttajaneuvonnan ohjauksesta anto-, valvonta- ja poikkeuslupien myöntämis- 26233: sekä muista sellaisista kuluttajakysymyksistä, tehtävät. 26234: 1989 vp. - HE n:o 151 5 26235: 26236: Kauppa- ja teollisuusministeriön mahdolli- lisäämiseen tähtääviä hyödykkeiden hintaver- 26237: suuksia ohjata virastoa ehdotetaan lisäksi te- tailuja, joiden tavoitteena on kuluttajien toi- 26238: hostettavaksi säätämällä ministeriölle oikeus mintaedellytysten parantaminen informaation 26239: antaa selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja suunnit- keinoin. 26240: telutoimeksiantoja kuluttajavirastolle. Ministe- Koska elinkeinonharjoittaja joutuu useissa 26241: riö voisi samalla määrätä myös toimeksiannon tapauksissa antamaan viranomaiselle liike- tai 26242: toteuttamistavasta ja aikataulusta. ammattisalaisuuksiksi katsottavia tietoja, on 26243: 2 §. Kuluttajaviraston ylimmäksi päättäväksi perusteltua ottaa lakiin säännös, jonka mu- 26244: elimeksi ehdotetaan perustettavaksi johtokun- kaan liike- tai ammattisalaisuuksiksi katsotta- 26245: ta, jonka tehtävistä, jäsenten määrästä ja aset- via tietoja ei saisi tuloksia julkaistaessa paljas- 26246: tamisesta säädettäisiin asetuksella. taa, ellei se, jota tieto koskee, ole antanut 26247: Johtokunnan tehtävänä olisi asettaa käytän- suostumustaan julkaisemiseen. 26248: nön tavoitteet viraston toiminnalle sekä päät- 6 §. Tarkemmat säännökset kuluttajaviras- 26249: tää sen toimintalinjoista, ohjata ja valvoa vi- ton ja sen ylimpien päätöksentekoelimien teh- 26250: rastolle asetettujen tavoitteiden toteuttamista, tävistä, virkojen kelpoisuusvaatimuksista, vir- 26251: päättää viraston tulo-ja menoarvioehdotukses- kojen ja toimien täyttämisestä, lääninhallinnon 26252: ta, päättää viraston antamista norminluontei- asemasta piirihallintoviranomaisena sekä muis- 26253: sista määräyksistä sekä käsitellä muut viraston ta viraston toiminnan kannalta keskeisistä 26254: kannalta merkittävät asiat, jotka ylijohtaja asioista annettaisiin kuluttajavirastoa koske- 26255: saattaa johtokunnan käsiteltäviksi. vassa asetuksessa. 26256: 3 §. Kuluttajavirastolla olisi oikeus periä Asetuksen nojalla annettavassa työjärjestyk- 26257: suoritteistaan maksuja. Maksut perustuisivat sessä määrättäisiin viraston tarkemmasta orga- 26258: valtion maksuperustelaissa (980/73) säädettyi- nisaatiosta, toimintayksiköistä ja niiden tehtä- 26259: hin maksujen määräämisperusteisiin. Maksuis- vistä, virkamiesten ratkaisuvallasta sekä viras- 26260: ta annettaisiin kuluttajaviraston maksuasetus, ton toiminnan ja hallinnon muusta järjestelys- 26261: jolla korvattaisiin nykyinen elinkeinohallituk- tä. 26262: sen maksuasetus (629/83). 7 §. Tarkoituksena on, että kuluttaja-asia- 26263: 4 §. Pykälän mukaan elinkeinonharjoittaja miehen toimisto ja kuluttajavalituslautakunta 26264: olisi velvollinen antamaan kuluttajavirastolle siirtyvät vuonna 1990 kuluttajaviraston välittö- 26265: tietoja, joita virasto tarvitsee kuluttajakysy- mään yhteyteen. Myös perustettavat elintarvi- 26266: mysten hoitamiseen liittyviä hyödykkeiden hin- kevirasto ja kuluttajatutkimuskeskus aloittaisi- 26267: toja koskevien selvitysten ja vertailujen teke- vat toimintansa kuluttajaviraston välittömässä 26268: mistä varten. Tiedot olisi annettava kuluttaja- yhteydessä. Tämän vuoksi ehdotetaan hallinto- 26269: viraston määräämän riittävän pitkän määrä- rutiinien keventämiseksi mainituissa virastois- 26270: ajan kuluessa ja ne olisi annettava kirjallisina, sa, että eräät virastojen sisäisistä virastopalve- 26271: jos kuluttajavirasto tätä vaatii. Säännös vastaa luista keskitettäisiin kuluttajaviraston hoidetta- 26272: asiallisesti elinkeinohallituksesta annetun lain viksi. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi virasto- 26273: 2 §:n 2 momentin säännöstä. Useimmissa ta- jen tilinpito ja asiakirjojen kirjaaminen. Yhtei- 26274: pauksissa olisi tarkoituksenmukaista, että näi- sesti hoidettavista virastopalveluista säädettäi- 26275: den tietojen keräämisestä huolehtisivat läänin- siin tarkemmin kuluttajavirastoa koskevassa 26276: hallitukset. Tämän vuoksi ehdotetaan säännös- asetuksessa. 26277: tä täydennettäväksi siten, että kuluttajavirasto 8 §. Pykälä sisältää säännökset lain voi- 26278: voisi määrätä elinkeinonharjoittajan antamaan maantulosta ja elinkeinohallituksesta annetun 26279: tiedot niiden keräämisestä huolehtivalle läänin- lain kumoamisesta. 26280: hallitukselle. Elinkeinohallituksen tehtävien moninaisuu- 26281: Elinkeinonharjoittajalla olevaa tietojenanta- desta johtuen viraston tehtävistä säädetään 26282: misvelvollisuutta on tarpeen tehostaa mahdolli- kymmenissä eri säädöksissä. Näiden säädösten 26283: suudella asettaa uhkasakko. Uhkasakon aset- muuttaminen edellyttäisi varsin laajaa valmis- 26284: taisi kuluttajavirasto ja tuomitsisi maksetta- telutyötä. Muutosten yhteydessä olisi ilmeisen 26285: vaksi asianomaisen kotipaikan lääninhallitus. tarkoituksenmukaista tarkastella näiden sää- 26286: 5 §. Kuluttajavirasto julkaisisi harkitsemas- dösten toimivuutta laajemminkin. Tämän 26287: saan laajuudessa suorittamiensa selvitysten ja vuoksi on, jottei organisaatiouudistuksen to- 26288: vertailujen tuloksia. Selvitykset ja vertailut oli- teutuminen kohtuuttomasti viivästyisi, katsottu 26289: sivat pääasiassa kuluttajien hintatietoisuuden tarkoituksenmukaiseksi ehdottaa pykälän 3 26290: 6 1989 vp. - HE n:o 151 26291: 26292: momenttiin otettavaksi saannös, jonka mu- nen perustettuihin virkoihin siten, että virasto 26293: kaan se, mitä elinkeinohallituksesta on muual- voisi aloittaa toimintansa heti lain tultua voi- 26294: la säädetty, koskee tämän lain tultua voimaan maan. Virkojen perustaminen ja henkilöstön 26295: kuluttajavirastoa lukuunottamatta mitä elin- siirtäminen tapahtuisi valtion virkamieslaissa 26296: tarvikeviraston tehtävistä on säädetty elintarvi- (755/86) säädetyssä järjestyksessä. 26297: kevirastoa koskevassa laissa ja kuluttajatutki- 26298: muskeskuksen tehtävistä kuluttajatutkimuskes- 26299: kusta koskevassa laissa. 2. Voimaantulo 26300: Kun kyseessä on uuden viraston perustami- 26301: nen, on tarpeen myös säätää mahdollisuudesta Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä- 26302: ryhtyä viraston toiminnan aloittamiseksi tar- nä kesäkuuta 1990. 26303: peellisiin toimiin ennen lain voimaantuloa. Täl- 26304: laisia toimia ovat esimerkiksi tarpeellisten vir- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 26305: kojen perustaminen sekä henkilöstön siirtämi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 26306: 26307: 26308: 26309: 26310: Laki 26311: kuluttajavirastosta 26312: 26313: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 26314: 26315: 1§ 3§ 26316: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisena Kuluttajavirastolla on oikeus periä suorit- 26317: toimii kuluttajavirasto, jonka tehtävänä on teistaan maksuja. Niitä määrättäessä on nou- 26318: huolehtia tuoteturvallisuuslaissa (914/86) tar- datettava, mitä valtion maksuperustelaissa 26319: koitetusta valvonnasta siten kuin siitä on erik- (980173) on säädetty. 26320: seen säädetty sekä tehdä kuluttajakysymysten 26321: hoitamiseen liittyviä hyödykkeiden hintoja 4§ 26322: koskevia selvityksiä ja vertailuja, huolehtia Elinkeinonharjoittaja on velvollinen anta- 26323: kuluttajavalistuksesta, kuluttajaneuvonnan oh- maan kuluttajavirastolle tietoja, joita virasto 26324: jauksesta sekä muista sellaisista kuluttajakysy- 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja selvityksiä ja 26325: myksistä, jotka eivät kuulu muiden kuluttaja- vertailuja varten tarvitsee. Virasto voi määrätä 26326: viranomaisten tehtäviin. tiedot annettaviksi myös tietojen keräämisestä 26327: Kuluttajavirasto suorittaa lisäksi muut tehtä- huolehtivalle lääninhallitukselle. 26328: vät, jotka on säädetty tai määrätty sen suori- Kuluttajavirasto voi asettaa tietojenantamis- 26329: tettaviksi. velvollisuuden tehosteeksi uhkasakon. Uhkasa- 26330: Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus kon tuomitsee maksettavaksi asianomaisen ko- 26331: antaa kuluttajavirastolle selvitys-, kokeilu-, tipaikan lääninhallitus. 26332: seuranta-, ja suunnittelutoimeksiantoja. Minis- 26333: teriö voi samalla määrätä myös toimeksiannon 5§ 26334: toteuttamistavasta ja aikataulusta. Kuluttajavirasto julkaisee harkitsemassaan 26335: laajuudessa suorittamiensa selvitysten ja vertai- 26336: 2§ lujen tuloksia. 26337: Kuluttajavirastolla on johtokunta, jonka Selvitysten ja vertailujen tuloksia julkaistaes- 26338: tehtävistä, jäsenten määrästä ja asettamisesta sa ei saa paljastaa liike- tai ammattisalaisuuk- 26339: säädetään asetuksella. siksi katsottavia tietoja, ellei se, jota tieto 26340: 1989 vp. - HE n:o 151 7 26341: 26342: koskee, ole antanut suostumustaan julkaisemi- Tällä lailla kumotaan elinkeinohallituksesta 26343: seen. 25 päivänä toukokuuta 1973 annettu laki (421/ 26344: 6§ 73) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 26345: Tarkemmat säännökset kuluttajaviraston Mitä elinkeinohallituksesta on muualla sää- 26346: tehtävistä, organisaatiosta, hallinnosta ja vi- detty, koskee tämän lain tultua voimaan kulut- 26347: roista annetaan asetuksella. tajavirastoa lukuun ottamatta mitä elintarvike- 26348: viraston tehtävistä on säädetty elintarvikeviras- 26349: 7§ tosta annetussa laissa ( 1 ) sekä kuluttaja- 26350: Kuluttajavirasto hoitaa elintarvikeviraston, tutkimuskeskuksen tehtävistä kuluttajatutki- 26351: kuluttaja-asiamiehen toimiston, kuluttajavali- muskeskuksesta annetussa laissa ( 1 ). 26352: tuslautakunnan ja kuluttajatutkimuskeskuksen Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 26353: eräät virastopalvelut siten kuin siitä erikseen ryhtyä toimenpiteisiin kuluttajaviraston virko- 26354: säädetään asetuksella. jen täyttämiseksi sekä muihin toimenpiteisiin, 26355: 8§ jotka ovat tarpeen viraston toiminnan aloitta- 26356: Tämä laki tulee voimaan päivänä miseksi lain tullessa voimaan. 26357: kuuta 19 26358: 26359: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 26360: 26361: 26362: Tasavallan Presidentti 26363: MAUNO KOIVISTO 26364: 26365: 26366: 26367: 26368: Ministeri Pertti Salolainen 26369: 1989 vp. - HE n:o 152 26370: 26371: 26372: 26373: 26374: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuluttajatutkimuskes- 26375: kuksesta 26376: 26377: 26378: 26379: 26380: ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ 26381: 26382: Esitys sisältää ehdotuksen laiksi kuluttaja- Kuluttajatutkimuskeskuksen perustamisen 26383: tutkimuskeskuksesta. tavoitteena on kuluttajan aseman parantami- 26384: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen nen tehostamalla kulutukseen liittyvää tutki- 26385: ehdotetaan perustettavaksi kuluttajatutkimus- mustoimintaa ja tietopalvelua. 26386: keskus, jonka tehtävänä olisi kulutukseen, ku- Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion 26387: lutuksen vaikutuksiin, kulutushyödykkeiden tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 ja on 26388: hintaan ja laatuun sekä kuluttajan asemaan tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 26389: liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta. Tutki- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 26390: muskeskus hoitaisi myös alan tietopalvelua. päivänä kesäkuuta 1990. 26391: 26392: 26393: 26394: 26395: YLEISPERUSTELUT 26396: 26397: 1. Esityksen yhteiskunnallinen Vaikka palveluiden osuus kuluttajien me- 26398: merkitys noista on lisääntynyt, Suomessa ei juurikaan 26399: tehdä palveluiden laadun ja hintojen mittaami- 26400: 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet seen liittyvää tutkimusta. Tuotteiden kestoikää 26401: ei myöskään ole selvitetty riittävästi, eikä hyö- 26402: dyketutkimuksessa ole kiinnitetty huomiota 26403: Kuluttajatutkimus on kotitalouksien toimin- ympäristönäkökulmiin. 26404: taa sekä kuluttajan käyttäytymistä ja asemaa 26405: Markkinaolosuhteissa tapahtuneet muutok- 26406: koskevan uuden tiedon tuottamista ja toisaalta 26407: set ovat tuoneet kuluttajien asemaan liittyviä 26408: yhteiskunnallisten ilmiöiden ja rakenteiden 26409: kysymyksiä esiin. Myös luonnonvarojen käyt- 26410: sekä hyödykkeiden tutkimista käyttäjän, kulut- 26411: töön liittyvät ja tuotantotoiminnasta elinympä- 26412: tajan ja kotitalouksien näkökulmasta. Kulutta- 26413: ristölle aiheutuvat ongelmat ovat lisänneet ku- 26414: jatutkimuksella on laaja-alaisuutensa vuoksi 26415: ~~luttajien tarvetta saada tietoja tuotteiden ym- 26416: yhtymäkohtia monille yhteiskunnan osa-alueil- 26417: päristövaikutuksista. Hintavalvonnan loppu- 26418: le. Kuluttajatutkimusta harjoitetaan Suomessa 26419: minen ja taloudellisen kilpailun asettaminen 26420: nykyisin vain vähäisessä määrin ja hajanaises- 26421: ensisijaiseksi markkinoiden toiminnassa on 26422: ti. tuonut esille kuluttajien tarpeet saada tietää 26423: Taloudellista tutkimusta suoritetaan eri tut- aikaisempaa enemmän hintojen vaihtelusta ja 26424: kimuslaitoksissa lähinnä talouspolitiikan ja hinnanmuodostuksesta. 26425: elinkeinoelämän tarpeisiin, mutta Suomesta Kuluttajien ja kotitalouksien toimeentuloon 26426: puuttuu lähes kokonaan kotitalouksien ja ku- ja ongelmiin liittyvistä kysymyksistä tarvitaan 26427: luttajien näkökulmasta tehty taloudellinen tut- enenevästi tutkimustietoa. Tutkimuksella pitäi- 26428: kimustoiminta. si pyrkiä ennakoimaan tulevaa kehitystä sekä 26429: 391086T 26430: 2 1989 vp. - HE n:o 152 26431: 26432: parantamaan kuluttajan mahdollisuuksia tehdä sien toimintaan, kulutushyödykkeiden hintaan 26433: tietoisia ja harkittuja valintoja. ja laatuun, kuluttajan asemaan ja kulutuksen 26434: Päätöksentekijöiden olisi tärkeää tietää, mil- vaikutuksiin liittyvä tutkimus- ja selvitystoi- 26435: laisilla ennaltaehkäisevillä, kaikkien kulutta- minta, joka olisi pääosin soveltavaa tutkimus- 26436: jien oikeusturvaa lisäävillä toimenpiteillä voi- ta. Tutkimuskeskus hoitaisi myös alan tietopal- 26437: taisiin vähentää kuluttajien välistä sosiaalista velua, harjoittaisi julkaisutoimintaa ja osallis- 26438: ja taloudellista eriarvoisuutta. Tähän tarvitaan tuisi tutkijakoulutuksen kehittämiseen. 26439: tutkimustietoa. Pääosa kuluttajatutkimuskeskuksen henkilö- 26440: Riippumaton ja monipuolinen kuluttajatut- kunnasta saataisiin siirtämällä elinkeinohalli- 26441: kimus palvelee yhtälaisesti myös elinkeinoelä- tuksesta lakkaavien virkojen haltijoita sekä 26442: mää ja sen tarpeita. Länsi-Euroopan integraa- antamalla nykyisin valtionapua saavan, yksi- 26443: tiokehityksenä tulee mitä ilmeisimmin olemaan tyisen Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimus- 26444: vaikutuksia kuluttajien oikeudelliseen ja talou- keskus ry:n toimihenkilöille mahdollisuus ha- 26445: delliseen asemaan sekä kuluttajien turvallisuut- keutua virkoihin. Samanaikaisesti kuluttajatut- 26446: ta koskevaan sääntelyyn. Toiminta yhdenty- kimuskeskuksen perustamisen kanssa lakkau- 26447: vässä Euroopassa vaatii tarkkoja tietoja muun tettaisiin Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutki- 26448: muassa hinnanmuodostuksesta. muskeskukselle myönnetty valtionapu. Kotita- 26449: Standardisoinnin merkitys tulee entisestään lous- ja kuluttaja-asiain tutkimuskeskus on 26450: kasvamaan yhdentyvässä Euroopassa. Kun tur- suhtautunut myönteisesti mainittuun järjeste- 26451: vallisuutta koskevat määräykset tulevat yhte- lyyn. 26452: näistymään ja samalla viranomaisten ennakko- Kuluttajatutkimuskeskuksen tehtäviin kuu- 26453: tarkastuksesta tullaan entistä enemmän luopu- luvista kulutushyödykkeiden hintaan ja laa- 26454: maan, jää hyödykkeiden laadun varmistami- tuun liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä ei 26455: nen aikaisempaa enemmän valmistajien vas- ole nykyisin muualla erikseen säädetty. Tällai- 26456: tuulle. Turvallisuutta koskevien vaatimusten sia tutkimuksia varten on tarpeen kerätä elin- 26457: tarkempi merkityssisältö määräytyy useissa ta- keinonharjoittajilta tietoja. Nämä ovat usein 26458: pauksissa eurooppalaisten standardien avulla, liikesalaisuuksia. Tietojen saannin turvaami- 26459: joihin säännöksissä ja määräyksissä viitataan. seksi ehdotetaan kuluttajatutkimuskeskusta 26460: Täten myös kuluttajien tulisi voida vaikuttaa koskevaan lakiin otettavaksi säännökset tieto- 26461: kansalliseen ja kansainväliseen standardisointi- jen saamisesta ja niiden julkaisemisesta. Sa- 26462: työhön ennen määräysten hyväksymistä. Tä- moin on tarpeen säätää mahdollisesta virka- 26463: hän tarvitaan tutkimustietoa muun muassa avusta näiden tietojen saamiseksi. Koska ku- 26464: hyödykkeiden tuotannosta ja ominaisuuksista. luttajaviraston tehtäviin kuuluisi ajankohtais- 26465: Ehdotuksen tärkeimpänä tavoitteena on ku- ten suppeiden hintavertailujen ja -selvitysten 26466: luttajan aseman parantaminen kuluttajatutki- tekeminen, tulisi vastaavat säännökset ottaa 26467: muksen avulla. Lähtökohtina ovat olleet myös niin ikään lakiin kuluttajavirastosta. 26468: kuluttajatutkimuksen tehostamisvaatimukset 26469: Kuluttajatutkimuskeskukselle luotaisiin 26470: ja tutkimuksen laadun nostaminen. Ehdotuk- 26471: myös mahdollisuudet tehdä tilaustutkimuksia. 26472: sia laadittaessa on otettu huomioon yleiset 26473: hallinnon uudistamisperiaatteet. 26474: Tavoitteena on kuluttajatutkimuksen tehos- 26475: taminen luomalla organisatoriset ja muut edel- 1.3. Tarvittava lainsäädäntö 26476: lytykset sille, että perustettavasta tutkimus- 26477: keskuksesta voidaan saada palvelukykyinen Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja sen tehtä- 26478: sekä organisaatioltaan joustava ja tehokas. vistä säädettäisiin laissa. 26479: Tarkemmin viraston tehtävistä säädettäisiin 26480: asetuksessa, joka sisältäisi myös säännökset 26481: 1.2. Keinot keskeisten virkojen kelpoisuusvaatimuksista, 26482: virkojen täyttämisestä, lääninhallituksen ase- 26483: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen masta sekä muista tutkimuskeskuksen kannalta 26484: ehdotetaan 1 päivästä kesäkuuta 1990 alkaen merkittävistä asioista. Yksityiskohtaiset mää- 26485: perustettavaksi kuluttajatutkimuskeskus. Pe- räykset tutkimuskeskuksen sisäisestä organi- 26486: rustettavan kuluttajatutkimuskeskuksen tehtä- saatiosta ja hallinnon muusta järjestelystä an- 26487: vänä olisi kulutukseen ja muuhun kotitalouk- nettaisiin tutkimuskeskuksen työjärjestyksessä. 26488: 1989 vp. - HE n:o 152 3 26489: 26490: Kuluttajatutkimuskeskusta koskevaan lakiin peellisia lähinnä kuluttajan käyttäytymiseen 26491: on myös tarpeen ottaa säännökset ulkopuoli- liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Lisäksi elin- 26492: sella rahoituksella suoritettavista tutkimuksis- keinohallitus tekee kuluttajaa palvelevaa hinta- 26493: ta, kulutushyödykkeiden hintaa ja laatua kos- tutkimusta elinkeinohallituksesta annetun lain 26494: kevien tutkimusten tekemisestä ja julkaisemi- (713/88) mukaan. 26495: sesta sekä mahdollisuudesta saada virka-apua Hintoja koskeva tutkimus- ja selvitystoimin- 26496: tietojen saannin varmistamiseksi. ta voi olla hyödykkeiden hinnoittelumekanis- 26497: min selvittämistä, hyödykkeiden hintavertailu- 26498: jen tekemistä, tärkeimpien päivittäis- ja kulu- 26499: 2. Nykyinen tilanne ja asian tustavaroiden hintakehityksestä tiedottamista 26500: valmistelu nykyistä tehokkaammin sekä keskeisten hyö- 26501: dykkeiden hintarakenteiden systemaattista sel- 26502: 2.1. Nykyinen tilanne vittämistä ja tulosten aktiivista julkaisemista. 26503: Kuluttajakysymykset liittyvät lähes kaikkien 26504: Soveltavaa kotitalous- ja kuluttaja-alan tut- yliopistojen ja korkeakoulujen opetusohjel- 26505: kimusta tekevät Kotitalous- ja kuluttaja-asiain miin, mutta niiden osuus opetuksessa ja tutki- 26506: tutkimuskeskus ry sekä Työtehoseura ry:n ko- muksessa on melko vähäinen. 26507: titalousosasto. Laitokset ovat yksityisiä ja saa- Myös muissa tutkimuslaitoksissa, kuten oi- 26508: vat harkinnanvaraista valtionapua ammattikas- keuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa, taloudel- 26509: vatushallitukselta. lisessa suunnittelukeskuksessa, tilastokeskuk- 26510: Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimus- sessa sekä kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan 26511: keskus harjoittaa kotitalousopetusta ja -neu- laitoksessa, tehdään jonkin verran kuluttaja- 26512: vontaa, kuluttajapolitiikkaa ja muuta viran- sekä hinta-asioihin liittyvää tutkimusta. 26513: omaistoimintaa palvelevaa tutkimus- ja julkai- 26514: sutoimintaa. Tutkimuksissa tarkastellaan kulu- 26515: tuksen ohella kotitalouksien toimintaa ja voi- 2.2. Kuluttajatutkimus Norjassa, Ruotsissa 26516: mavarojen käyttöä eri osa-alueilla, kuten ruo- ja Tanskassa 26517: katalouden hoidossa, asumisessa ja kodin ra- 26518: hataloudessa. Keskeisiä tutkimusalueita ovat Norja 26519: myös hyödyketutkimukset ja kuluttajan käyt- 26520: täytymistä koskevat tutkimukset. Norja on ainoa Pohjoismaa, jossa toimii 26521: Työtehoseuran kotitalousosaston tavoitteena erityinen valtion kuluttajatutkimuslaitos. Sta- 26522: on kotitalouden ja suurtalouden rationalisoin- tens Institutt for Forbruksforskning (SIFO) 26523: nin ja ergonomian edistäminen ottaen huo- toimii kuluttaja- ja hallintoasiain ministeriön 26524: mioon taloudellisuus, turvallisuus ja viihtyvyys (F orbruker- og administrasj onsdepartementet) 26525: perheenjäsenten ja suurtalouksissa työskentele- alaisuudessa, kuten muutkin Norjan kuluttaja- 26526: vien henkilöiden kannalta. Osasto harjoittaa viranomaisorganisaatiot. 26527: tutkimus-, kehitys-, tiedotus- ja valistustoimin- SIFO:n tavoitteena on keskittää tutkimus- 26528: taa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan pää- toiminta alueille, jotka ovat erityisen ongelmal- 26529: alueita ovat asunnon toimivuutta edistävät tut- lisia kuluttajille. Painopistealueita ovat muun 26530: kimukset, kotitalouskonetutkimukset, energia- muassa kuluttajapolitiikka ja kuluttajien vai- 26531: tutkimukset sekä suurtalouden laitetutkimuk- kutusmahdollisuudet, kuluttajakäyttäytyminen 26532: set. ja kuluttajien elinolot, julkisten ja yksityisten 26533: Kuluttaja-alan tutkimuslaitosten ongelmana palveluiden taso sekä kulutus ja ympäristö. 26534: on ollut valtionavun vähäisyys ja pitkäjäntei- 26535: sen rahoituksen puute. Tutkimuksia on pidetty 26536: luotettavina ja ammattitaitoisesti tehtyinä, Ruotsi 26537: mutta rahoituksen rakenne ei ole mahdollista- 26538: nut pitkäjänteisten tutkimusohjelmien toteutta- Ruotsissa ei toimi erityistä kuluttajatutki- 26539: mista eikä tutkimuspoliittista linjaa ole päässyt muslaitosta. Keskeisenä hallintoviranomaisena 26540: syntymään. kuluttaja-asioissa toimii kuluttajavirasto (kon- 26541: Elinkeinohallitus teettää vähäisten määrära- sumentverket), jonka tehtävänä on tukea ku- 26542: hojensa puitteissa tilaustutkimuksina tutkimus- luttajia ja parantaa heidän asemaansa markki- 26543: laitoksissa ja yliopistoissa toiminnassaan tar- noilla. 26544: 4 1989 vp. - HE n:o 152 26545: 26546: Kuluttajavirasto tekee erilaista selvitystyötä taa. Kuluttajaviranomaiset ja -järjestöt kan- 26547: muun muassa kodin taloudesta ja kotitalouk- nattivat erillisen kuluttajatutkimuslaitoksen pe- 26548: sien asemasta sekä kulutushyödykkeiden hin- rustamista, erityisesti tietopalveluyksikköä pi- 26549: noista. Kuluttajavirastossa ei ole erityistä tutki- dettiin tärkeänä. Joissakin lausunnoissa koros- 26550: musosastoa. Virasto toimii myös ulkopuolisen tettiin sitä, että nykyisten laitosten suuntautu- 26551: tutkimuksen rahoittajana. neisuus ja mahdollisuus jatkaa toimintaansa 26552: Kuluttajatutkimusta sivuavaa tutkimusta tulisi ottaa huomioon. Opetusministeriö ja am- 26553: tehdään Ruotsissa muun muassa tilastokeskuk- mattikasvatushallitus esittivät vielä harkitta- 26554: sessa (Statistiska centralbyrån) ja sosiaalihalli- vaksi sitä, mille hallinnonalalle tutkimuslaitos 26555: tuksessa. Kuluttajatutkimusta tehdään myös sijoitettaisiin. 26556: yliopistoissa ja korkeakouluissa. Valtiovarainministeriö ei kannattanut tutki- 26557: muslaitoksen perustamista. Teollisuuden ja 26558: kaupan järjestöt pitivät kuluttajatutkimuksen 26559: Tanska resurssien ja tutkimustoiminnan sisällön koor- 26560: dinoimista perusteltuna. Uudelleen organisoin- 26561: Tanskassa ei toimi erityistä valtion kulutta- nin ja tietopalvelun ylläpitämisen katsottiin 26562: jatutkimuslaitosta, eikä varsinaista kuluttaja- kuitenkin voivan tapahtua ilman uuden tutki- 26563: tutkimusta ole valtion toimesta hoidettua tuo- muslaitoksen perustamista. 26564: tetutkimusta lukuunottamatta organisoitu juu- Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimus- 26565: ri lainkaan. keskus piti toimikunnan ehdotuksia kotitalous- 26566: Tanskassa teollisuusministeriön (Industrimi- ja kuluttajatutkimuksen tehostamiseksi välttä- 26567: nisteriet) hallinnonalalla toimineet kolme eril- mättöminä ja kiireellisinä. Työtehoseura yhtyi 26568: listä kuluttajaviranomaista, kuluttaja-asiamies kannanottoon valtionavun niukkuudesta ja 26569: (Forbrugerombudsmanden), kuluttajavalitus- epäkohdasta, joka aiheutuu valtionavun tulos- 26570: lautakunta (Forbrugerklagenaevnet) ja valtion ta samalta momentilta neuvontajärjestöjen 26571: kotitalousneuvosto (Statens Husholdningsråd) kanssa. Uuden tutkimuslaitoksen perustamis- 26572: on yhdistetty kuluttajahallitukseksi (Forbru- tarpeesta ei Työtehoseura esitettyjen seikkojen 26573: gerstyrelsen). Kuluttajahallituksen tutkimus- perusteella ollut vakuuttunut. 26574: toiminta keskittyy pääosin tuotetutkimuksiin. Saatujen lausuntojen pohjalta hallinnon ke- 26575: Kuluttajatutkimusta tehdään Tanskassa hittämisen ministerivaliokunta teki 10 päivänä 26576: myös yliopistoissa ja korkeakouluissa. Lisäksi helmikuuta 1989 periaatepäätöksen kuluttaja- 26577: kotitalous- ja kuluttajajärjestöt suorittavat tai hallinnon kehittämisestä. Kauppa- ja teolli- 26578: teettävät jonkin verran kuluttajatutkimusta si- suusministeriö asetti 22 päivänä helmikuuta 26579: vuavia selvityksiä. 1989 toimikunnan, jonka tuli selvittää, kuinka 26580: kuluttajatutkimusta voitaisiin kuluttajahallin- 26581: tatoimikunnan esitysten ja mietinnöstä saatu- 26582: 2.3. Uudistuksen valmistelu jen lausuntojen pohjalta parhaalla mahdollisel- 26583: la tavalla kehittää, tehostaa ja koordinoida. 26584: Kuluttajahallintotoimikunta (komiteanmie- Kuluttajatutkimustoimikunnan yksimielinen 26585: tintö 1988:9), joka selvitti nykyistä kuluttaja- mietintö (komiteanmietintö 1989:33) valmistui 26586: hallintoa ja sitä, millainen kuluttajahallinnon 30 päivänä kesäkuuta 1989. Mietinnössä ehdo- 26587: organisaatio olisi tarkoituksenmukaisin, ehdot- tettiin erillisen valtiollisen kuluttajatutkimus- 26588: ti tutkimustoiminnan tehostamiseksi valtion laitoksen perustamista kauppa- ja teollisuusmi- 26589: kuluttajatutkimuslaitoksen perustamista nisteriön hallinnonalalle. Nyt esillä oleva la- 26590: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- kiehdotus perustuu tähän mietintöön. 26591: alalle. Toimikunnan mietintö ei ollut yksimieli- 26592: nen. Eriävät mielipiteet koskivat pääasiassa 26593: muuta kuin kuluttajatutkimuksen järjestämis- 3. Esityksen organisatoriset ja 26594: tä. h en kil ö s t ö vaikutukset 26595: Suurimmassa osassa niitä kuluttajahallinto- 26596: toimikunnan mietinnöstä annettuja lausuntoja, Esityksessä perustettavaksi ehdotettu kulut- 26597: joissa käsiteltiin kuluttajatutkimukseen liitty- tajatutkimuskeskus muodostettaisiin siirtämäl- 26598: viä kysymyksiä, katsottiin, että kuluttajatutki- lä elinkeinohallituksesta henkilöstöä kuluttaja- 26599: muksen harjoittamisedellytyksiä tulisi paran- tutkimuskeskukseen sekä nimittämällä perus- 26600: 1989 vp. - HE n:o 152 5 26601: 26602: tettaviin virkoihin Kotitalous- ja kuluttaja- tehostumisen myötä saavutettavia taloudellisia 26603: asiain tutkimuskeskuksen henkilöstö. Saman hyötyjä on vaikea arvioida. Tutkimustoimin- 26604: aikaisesti lakkautettaisiin Kotitalous- ja kulut- nalla voidaan tyydyttää kuluttajien tiedontar- 26605: taja-asiain tutkimuskeskukselle myönnetty val- peita ja lisätä omatoimisuutta ja siten parantaa 26606: tionapu. Lisäksi kuluttajatutkimuskeskukseen heidän mahdollisuuksiaan tehdä tietoisia ja 26607: perustettaisiin uutena johtajan virka. Samalla harkittuja valintoja. Riippumaton ja monipuo- 26608: virkarakennetta uudistettaisiin vastaamaan pa- linen kuluttajatutkimustoiminta palvelee yhtä- 26609: remmin työtehtäviä ja muuttuneita olosuhteita. lailla myös elinkeinoelämän ja päätöksenteki- 26610: Kuluttajatutkimuskeskukseen perustettaisiin jöiden tarpeita. Hyödyn arvioidaan olevan 26611: yhteensä 19 virkaa, joihin siirtyisi 8 henkilöä suurempi kuin uudistuksesta aiheutuvat lisä- 26612: elinkeinohallituksesta ja 10 Kotitalous- ja ku- kustannukset. 26613: luttaja-asiain tutkimuskeskuksesta. 26614: Uudistusta ja henkilöstön siirtoja toteutet- 26615: taessa nykyisen henkilöstön asema turvattai- 5. Muita esitykseen vaikuttavia 26616: siin. seikkoja 26617: Tarkoituksena on, että kuluttajatutkimus- 26618: keskus aloittaisi toimintansa vuonna 1990 sa- Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa an- 26619: moissa toimitiloissa kuluttajaviraston kanssa. 26620: On katsottu tarkoituksenmukaiseksi keskittää netaan esitykset laiksi elintarvikevirastosta ja 26621: myös eräät kuluttajatutkimuskeskuksen sisäiset laiksi kuluttajavirastosta. Nämä esitykset muo- 26622: dostavat kokonaisuuden ja ne on tarkoitettu 26623: virastopalvelut kuluttajaviraston hoidettaviksi. 26624: tulemaan voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1990. 26625: Tarvittavat säännökset asiasta otettaisiin kulut- 26626: tajavirastoa koskevaan lakiin. Samanaikaisesti kuluttajatutkimuskeskuksen 26627: perustamisen kanssa siirrettäisiin Työtehoseu- 26628: ran kotitalousosastolle myönnetyn harkinnan- 26629: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- varaisen valtionavun käsitteleminen opetusmi- 26630: tukset nisteriön hallinnonalalta kauppa- ja teollisuus- 26631: ministeriön hallinnonalalle. Kotitalousosaston 26632: Kuluttajatutkimuskeskuksen perustaminen toimintaa kehitettäisiin edelleen kuluttajien 26633: ja siihen liittyvät henkilöstöjärjestelyt lisäisivät tarpeita palvelevaan suuntaan. 26634: nykyisiä hallintomenoja koko kuluttajahallin- Kuluttajahallinnon organisaatiomuutosehdo- 26635: nossa. Palkkausmenojen lisäys uuden viran tuksissa on otettu huomioon se, että muutosten 26636: perustamisen sekä virkarakenteen muuttumisen voimaantuloajankohdasta kahden vuoden ku- 26637: johdosta sekä tutkimuskeskuksen muiden kus- luttua suoritettavan selvityksen ja tehtävän ti- 26638: tannusten suuruus ratkaistaan valtion tulo- ja lannearvion pohjalta organisaatiota voidaan 26639: menoarvioesityksen yhteydessä. tarvittaessa muuttaa eri vaihtoehdot huomioon 26640: Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa ku- ottaen sen varmistamiseksi, että kuluttaja- 26641: luttajatutkimustoimintaa luomalla tutkimuk- asioiden hoito on tarkoituksenmukaisesti jär- 26642: selle toimintaedellytykset. Tutkimustoiminnan jestetty kulloisessakin tilanteessa. 26643: 26644: 26645: 26646: 26647: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 26648: 26649: 26650: 1. Lakiehdotuksen perustelut johtajalla sekä mahdollisuudella tehdä tilaus- 26651: tutkimuksia. Tutkimuskeskuksen tehtävänä 26652: 1 §. Pykälässä säädettäisiin kuluttajatutki- olisi kulutukseen ja muuhun kotitalouksien 26653: muskeskuksen asemasta ja tehtävistä. Kulutta- toimintaan, kulutushyödykkeiden hintaan ja 26654: jatutkimuskeskus toimisi kauppa- ja teollisuus- laatuun, kuluttajan asemaan ja kulutuksen vai- 26655: ministeriön alaisena. Toiminnallisesti tutki- kutuksiin liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta, 26656: muskeskus olisi varsin itsenäinen. Itsenäisyys joka olisi pääosin soveltavaa tutkimusta. Tut- 26657: varmistettaisiin sen omalla johtokunnalla ja kimuskeskus hoitaisi myös alan tietopalvelua, 26658: 6 1989 vp. - HE n:o 152 26659: 26660: harjoittaisi julkaisutoimintaa ja osallistuisi tut- olisi annettava kirjallisina, jos tutkimuskeskus 26661: kijakoulutuksen kehittämiseen. tätä vaatii. Useimmissa tapauksissa olisi tar- 26662: Kauppa- ja teollisuusministeriö voisi antaa koituksenmukaista, että näiden tietojen kerää- 26663: kuluttajatutkimuskeskukselle toimeksiantoja. misestä huolehtisivai lääninhallitukset. Tämän 26664: 2 §. Kuluttajatutkimuskeskuksen ylimmäksi vuoksi ehdotetaan, että kuluttajatutkimuskes- 26665: päättäväksi elimeksi ehdotetaan perustettavak- kus voisi määrätä elinkeinonharjoittajan anta- 26666: si johtokunta, jonka tehtävistä, jäsenten mää- maan tiedot lääninhallitukselle. 26667: rästä ja asettamisesta säädettäisiin asetuksella. Mikäli elinkeinonharjoittaja kieltäytyisi an- 26668: Johtokunnan tehtävänä olisi tutkimus- tamasta tietoja, voisi kuluttajatutkimuskeskus 26669: keskuksen toiminta- ja tulostavoitteiden asetta- pyytää pykälän 2 momentin mukaan lääninhal- 26670: minen, toimintalinjoista päättäminen, tulo- ja litukselta virka-apua. Lääninhallitus voisi lää- 26671: menoarvioehdotuksen sekä taloussuunnitelman nihallituslain (1233/87) 7 §:n nojalla sakon 26672: vahvistaminen. Johtokunta päättäisi tutkimus- uhalla velvoittaa niskuroivan elinkeinonhar- 26673: keskuksen vuosittaisesta tutkimusohjelmasta ja joittajan antamaan kuluttajatutkimuskeskuk- 26674: seurannasta sekä käsittelisi periaatteellisesti selle sen toimivaltansa rajoissa pyytämät tie- 26675: merkittävät lausunnot ja esitykset. dot. 26676: 3 §. Pykälässä säädettäisiin kuluttajatutki- 7 §. Koska elinkeinonharjoittaja joutuu 26677: muskeskuksen mahdollisuuksista tehdä toimi- useissa tapauksissa antamaan viranomaisille 26678: alallaan projektitutkimuksia sekä yhteistutki- liike- tai ammattisalaisuuksiksi katsottavia tie- 26679: muksia. Suorittamiinsa projektitutkimuksiin toja, ei tällaisia tietoja saisi tutkimustuloksia 26680: tutkimuskeskus hankkisi itse rahoituksen teke- julkaistaessa paljastaa, ellei se, jota tieto kos- 26681: mällä sopimuksia tutkimuksen suorittamisesta kee, ole antanut suostumustaan julkaisemi- 26682: muiden viranomaisten, yhteisöjen tai yksityis- seen. Säännös koskee myös tilanteita, joissa 26683: ten henkilöiden kanssa. Tällaisten ajankohtais- tutkimuskeskus tekee tilaustutkimuksia. 26684: ten tutkimusten suorittamiseen tutkimuskeskus 8 §. Pykälään mukaan kuluttajatutkimuskes- 26685: voisi palkata tulo- ja menoarvionsa rajoissa kuksesta annetun lain täytäntöönpanosta sää- 26686: henkilökuntaa. Tutkimuskeskus voisi myös dettäisiin asetuksella. Asetuksella säädettäisiin 26687: solmia sopimuksia muiden tutkimuslaitosten ja tutkimuskeskuksen ja sen ylimpien päätöksen- 26688: korkeakoulujen kanssa yhteisten tutkimus- tekoelimien tehtävistä, virkojen kelpoisuus- 26689: hankkeiden toteuttamiseksi. vaatimuksista, virkojen täyttämisestä sekä 26690: 4 §. Pykälän mukaan kuluttajatutkimuskes- muista tutkimuskeskuksen kannalta keskeisistä 26691: kus voisi ottaa toimintaansa varten vastaan asioista. 26692: lahjoituksia. 9 §. Pykälässä säädettäisiin lain voimaantu- 26693: 5 §. Kuluttajatutkimuskeskuksella olisi mak- losta. 26694: superustelain (980/73) nojalla oikeus periä suo- Kun kyseessä on uuden valtion tutkimus- 26695: ritteistaan maksuja. Maksuista annettaisiin ku- keskuksen perustaminen, on tarpeen myös sää- 26696: luttajatutkimuskeskuksen maksuasetus. tää mahdollisuudesta ryhtyä tutkimuskeskuk- 26697: 6 §. Pykälän 1 momentin mukaan kuluttaja- sen toiminnan aloittamiseksi tarpeellisiin toi- 26698: tutkimuskeskus saisi muilta viranomaisilta teh- miin ennen lain voimaan tuloa. Tällaisia toimia 26699: täviensä kannalta tarpeellisia tietoja. Tarkoi- ovat esimerkiksi tarpeellisten virkojen perus- 26700: tuksena on, ettei samoja tietoja kerättäisi eri taminen sekä henkilöstön siirtäminen ja nimit- 26701: viranomaisten toimesta monta kertaa. täminen perustettaviin virkoihin siten, että tut- 26702: Toisen momentin mukaan elinkeinonharjoit- kimuskeskus voisi aloittaa toimintansa heti lain 26703: taja olisi velvollinen antamaan kuluttajatutki- tultua voimaan. 26704: muskeskukselle tietoja, joita tutkimuskeskus 26705: tarvitsee kulutushyödykkeiden hinta- ja laatu- 26706: tutkimuksia varten. Kulutushyödykkeiden laa- 2. Voimaantulo 26707: dulla tarkoitetaan seikkoja, joilla perustellaan 26708: hinnanmuodostusta ja joilla on merkitystä hin- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä- 26709: tojen vertailussa muiden elinkeinonharjoitta- nä kesäkuuta 1990. 26710: jien vast<~aviin hyödykkeisiin. Tiedot olisi an- 26711: nettava kuluttajatutkimuskeskuksen määrää- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 26712: män riittävän pitkän määräajan kuluessa ja ne kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 26713: 1989 vp. - HE n:o 152 7 26714: 26715: Laki 26716: kuluttajatutkimuskeskuksesta 26717: 26718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 26719: 26720: 1 § 6 § 26721: Kulutukseen, kulutuksen vaikutuksiin, kulu- Kuluttajatutkimuskeskuksella on oikeus saa- 26722: tushyödykkeiden hintaan ja laatuun sekä ku- da muilta viranomaisilta tehtäviensä kannalta 26723: luttajan asemaan liittyvää tutkimus- ja selvitys- tarpeellisia tietoja. 26724: toimintaa sekä alan tietopalvelun hoitamista Elinkeinonharjoittaja on velvollinen anta- 26725: varten kauppa- ja teollisuusministeriön alaise- maan kuluttajatutkimuskeskukselle tietoja, joi- 26726: na toimii kuluttajatutkimuskeskus. ta tutkimuskeskus 1 §:ssä tarkoitettuja kulu- 26727: Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa tushyödykkeiden hintaan ja laatuun liittyviä 26728: kuluttajatutkimuskeskukselle toimeksiantoja. tutkimuksia varten tarvitsee. Tutkimuskeskus 26729: voi määrätä tiedot annettaviksi myös läänin- 26730: 2 § hallitukselle. Tietojen saannin turvaamiseksi 26731: Kuluttajatutkimuskeskuksella on johtokun- kuluttajatutkimuskeskus voi pyytää virka-apua 26732: ta, jonka tehtävistä, jäsenten määrästä ja aset- lääninhallitukselta. 26733: tamisesta säädetään asetuksella. 26734: 26735: 3 § 7 § 26736: Kuluttajatutkimuskeskus voi toimialallaan Tutkimusten ja selvitysten tuloksia julkais- 26737: tulo- ja menoarvion rajoissa tehdä sopimuksia taessa ei saa paljastaa liike- tai ammattisalai- 26738: muiden viranomaisten, yhteisöjen ja yksityis- suuksiksi katsottavia tietoja, ellei se, jota tieto 26739: ten henkilöiden kanssa tutkimusten ja selvitys- koskee, ole antanut suostumustaan julkaisemi- 26740: ten suorittamisesta sekä tietojen vaihdosta ja seen. 26741: tehdä yhteistyösopimuksia muiden keskuksen 26742: toimialaan kuuluvien tutkimustyötä suoriita- 8 § 26743: vien laitosten ja korkeakoulujen kanssa yhteis- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 26744: ten tutkimusohjelmien toteuttamisesta. töönpanosta annetaan asetuksella. 26745: 26746: 4 § 9 § 26747: Kuluttajatutkimuskeskuksella on oikeus ot- Tämä laki tulee voimaan päivänä 26748: taa vastaan lahjoituksia toimintaansa varten. kuuta 19 26749: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 26750: 5 § ryhtyä toimenpiteisiin kuluttajatutkimuskes- 26751: Kuluttajatutkimuskeskuksella on oikeus pe- kuksen virkojen täyttämiseksi sekä muihin toi- 26752: riä suoritteistaan maksuja. Niitä määrättäessä menpiteisiin, jotka ovat tarpeen tutkimus- 26753: on noudatettava, mitä valtion maksuperuste- keskuksen toiminnan aloittamiseksi lain tulles- 26754: laissa (980/73) on säädetty. sa voimaan. 26755: 26756: 26757: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 26758: 26759: 26760: Tasavallan Presidentti 26761: MAUNO KOIVISTO 26762: 26763: 26764: 26765: 26766: Ministeri Pertti Salolainen 26767: 1989 vp. - HE n:o 153 26768: 26769: 26770: 26771: 26772: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuljetusten alueellises- 26773: ta tukemisesta annetun lain muuttamisesta 26774: 26775: 26776: 26777: 26778: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 26779: 26780: Esityksessä ehdotetaan kuljetusten alueel- muutettavaksi nykyistä yhdenvertaisemmaksi 26781: lisesta tukemisesta annetun lain voimassaoloai- siten, että Suomen Pohjoiskalatilta alkaviin 26782: kaa jatkettavaksi vuosiksi 1990-1993. Voi- toisen maan Pohjoiskalotille suuntautuviin 26783: massa olevan lain soveltaminen päättyy vuoden vientikuljetuksiin voitaisiin laissa määrättyyn 26784: 1989 lopussa. Samalla ehdotetaan myös eräitä vähimmäismatkaan hyväksyä myös toisen 26785: lain sisältöä koskevia muutoksia. maan alueella tapahtuva kuljetus. 26786: Tämä esitys on yhdenmukainen hallituksen Lisäksi lakiin ehdotetaan eräitä tukijärjestel- 26787: 30 päivänä syyskuuta 1988 eduskunnalle anta- män hallintoa selkeyttäviä muutoksia. Muun 26788: man esityksen kuljetusten alueellisesta tukemi- muassa hakemusten käsittelyyn liittyvää työtä 26789: sesta annetun lain muuttamisesta kanssa lu- voidaan järkeistää tuen hakemuskautta piden- 26790: kuun ottamatta tähän esitykseen sisältynyttä tämällä. 26791: paperiteollisuustavaroiden tuen alentamista ja 26792: lain voimassaolaajan jatkamista vuoden 1991 Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja 26793: loppuun. Mainitun esityksen eduskunta äänesti menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel- 26794: lepäämään vuoden 1990 valtiopäiville. täväksi sen yhteydessä. 26795: Kuljetustuen myöntämisen osalta ehdotetaan Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 26796: Pohjoiskalotilla sijaitsevien yritysten asemaa maan vuoden 1990 alusta. 26797: 26798: 26799: 26800: 26801: YLEISPERUSTELUT 26802: 26803: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut myös vuosina 1990-1993 aluepolitiikasta an- 26804: muutokset netun lain (1168/88) ja yritystoiminnan aluetu- 26805: esta annetun lain (1297 /88) voimassaoloa vas- 26806: Lain voimassaoloaika taavasti on aluepoliittisesti perusteltua. Tarkoi- 26807: tuksena on säädettävän lain voimassaoloaikana 26808: Laki kuljetusten alueellisesta tukemisesta tehdä lain uudistamisen edellyttämät selvityk- 26809: (954/81) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta set. 26810: 1982. Se on määräaikainen ja koskee laissa 26811: tarkoitettuja kuljetuksia, jotka tapahtuvat 26812: vuosien 1982-1989 aikana. Lailla korvattiin Kuljetukset Suomen Pohjoiskalotilta 26813: sitä olennaisesti vastannut laki alueellisesta 26814: kuljetustuesta (12/76). Pohjoiskalotilla tarkoitetaan niitä läänejä tai 26815: Voimassa olevalla kuljetustukijärjestelmällä vastaavia hallinnollisia alueita Suomessa, 26816: on mahdollista alentaa kehitysalueella ja nel- Ruotsissa ja Norjassa, jotka joko kokonaan tai 26817: jännen perusvyöhykkeen tukialueelia sijaitse- osaksi sijaitsevat napapiirin pohjoispuolella. 26818: vien yritysten pitkistä kuljetusetäisyyksistä ai- Neuvostoliitossa tällaiseksi alueeksi katsotaan 26819: heutuvia kuljetuskustannuksia ja siten paran- Murmanskin alue. Pohjoiskaiotti muodostaa 26820: taa näiden yritysten kilpailuasemaa. Kuljetus- täten yhtenäisen maantieteellisen kokonaisuu- 26821: tuen myöntämisen jatkaminen nykyisenlaisena den sekä suurelta osin myös yhtenäisen mark- 26822: 26823: 3909098 26824: 2 1989 vp. - HE n:o 153 26825: 26826: kina-alueen. Tämän johdosta Suomen Pohjois- man esityksen kuljetusten alueellisesta tukemi- 26827: kalotilla jalostettujen tuotteiden jalostuspaikal- sesta annetun lain muuttamisesta (1988 vp. HE 26828: ta alkavista kokonaiskuljetusmatkaltaan laissa n:o 147) kanssa, lukuun ottamatta viimeksi 26829: säädetyn 266 kilometrin vähimmäismatkan mainittuun esitykseen sisältynyttä paperiteolli- 26830: ylittävistä vientikuljetuksista on tarkoituksen- suustavaroiden tuen alentamista 30 prosentilla 26831: mukaista maksaa tukea silloin, kun kuljetukset nykyisestä tasostaan ja lain voimassaoloajan 26832: suuntautuvat Pohjoiskalotille tai sen kautta jatkamista vuoden 1991 loppuun. Kyseisen esi- 26833: muualle. Tällaisissa kuljetuksissa tulisi kulje- tyksen eduskunta on vastauksessaan 7 päivältä 26834: tusmatkan osaksi hyväksyä myös toisen maan joulukuuta 1988 ilmoittanut päättäneensä jät- 26835: alueella tapahtuva kuljetus, mikäli kotimaan tää lepäämään seuraavien varsinaisten valtio- 26836: kuljetusosuus jää vaadittua vähimmäismatkaa päivien jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtio- 26837: lyhyemmäksi. Kuljetustuki maksettaisiin täl- päiviin. 26838: löin kotimaan rahtikustannuksista vähimmäis- Lakiehdotusta on valmisteltu kauppa- ja 26839: matkan mukaisena. Vastaavaa järjestelyä so- teollisuusministeriön kuljetusten alueellisesta 26840: velletaan myös Ruotsissa. tukemisesta annetun lain uudistamista selvittä- 26841: mään asettaman työryhmän työn pohjalta. 26842: Työryhmän työn yhteydessä on kuultu keskei- 26843: Muut muutokset siä alan järjestöjä. 26844: 26845: Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä 26846: pienempiä muutoksia, joiden tarkoituksena on 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 26847: selkeyttää sekä kuljetustukihakemusten käsitte- tukset 26848: lyä että kuljetustuen myöntämistä. Nämä muu- 26849: tokset koskevat kuljetustukeen oikeuttavien 26850: kuorma-autokuljetusten kuutiotilavuutta (4 §:n 2 Kuljetustuen maksamiseen tarvittavat maa- 26851: kohta), kenellä on oikeus saada kuljetustukea rärahat valtion tulo- ja menoarviossa ovat 26852: (6 §), kuljetustuen hakemuskauden pituutta ja lakisidonnaisia määrärahoja. Niiden kokonais- 26853: tuen piiriin hakemuskauden aikana kuuluvien määrät ovat olennaisesti riippuvaisia kuljetus- 26854: kuljetusmaksujen yhteissumman alarajaa (7 § kustannusten ja -volyymin kehityksestä. Kulje- 26855: 2 ja 3 mom. sekä 14 § 1 mom.), kevyen tustukena maksettu markkamäärä on lain voi- 26856: tavaran kuutiopainoa (12 § 2 mom.), tuen massaoloaikana kasvanut vuoden 1982 noin 75 26857: maksamisesta annettavan ennakkotiedon voi- miljoonasta markasta vuoden 1989 tulo- ja 26858: massaoloa (15 § 2 mom.) sekä maksetun kulje- menoarviossa osoitettuun 148 miljoonaan 26859: tustuen takaisinperimistä (16 § 2 mom.). Näi- markkaan. 26860: den muutosten tarkemmat perustelut sisältyvät 26861: lakiehdotuksen yksityiskohtaisiin perustelui- Ehdotettujen muutosten vaikutus kuljetus- 26862: hin. tuen kokonaismäärään on varsin vähäinen. 26863: Ehdotuksilla voidaan kuitenkin selkeyttää ja 26864: järkeistää tukijärjestelmän hallintoa merkittä- 26865: västi. 26866: 2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto 26867: Lain määräajan jatkamisen johdosta ehdote- 26868: Tämä esitys on yhdenmukainen hallituksen taan vuoden 1990 tarvetta varten kuljetustuen 26869: 30 päivänä syyskuuta 1988 eduskunnalle anta- määrärahaksi 155 miljoonaa markkaa. 26870: 26871: 26872: 26873: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 26874: 26875: 1. Lakiehdotuksen perustelut kuljetuksista. Kuorma-autokuljetuksista voi- 26876: daan tukea kuitenkin maksaa vain lain 4 §:ssä 26877: Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun mainituissa tapauksissa. Kuljetustukea voidaan 26878: lain 2 §:n 1 momentin mukaan tukea makse- sanotun lainkohdan mukaan maksaa muun 26879: taan muun muassa rautatie- ja kuorma-auto- muassa enintään 8 000 kiloa painavien tai tila- 26880: 1989 vp. - HE n:o 153 3 26881: 26882: vuudeltaan enintään 32 kuutiometrin kokoisten maakuljetusten että koti- ja ulkomaan laiva- 26883: lähetysten kuorma-autokuljetuksista. Koska kuljetusten osalta. 26884: tavarankuljetuksissa yleisesti käytettävän ke- Lain 7 §:n ja 14 §:n 1 momentin mukaan 26885: vyen tavaran kuutiopaino on noussut 250 ki- kuljetustuki maksetaan ja sitä haetaan vuosi- 26886: losta 300 kiloon, ehdotetaan, että 4 §:n 2 neljänneksittäin. Tukeen liittyvien hallinnollis- 26887: kohdassa mainittu tilavuusraja muutettaisiin ten menettelyjen keventämiseksi ehdotetaan, 26888: vastaavasti 27 kuutiometriin (4 §:n 2 kohta). että tukea maksettaisiin ja haettaisiin puolivuo- 26889: Lain 2 §:n 1 momentin mukaan kuljetus- sittain. Lain 7 §:n 2 momentissa olevan valtuu- 26890: tuksen nojalla on vuosineljänneksiitäisen hake- 26891: tukea maksetaan vähintään 266 kilometrin pi- 26892: tuisista kuljetuksista. Myös Suomessa Pohjois- muskauden kuljetusmaksujen vähimmäismäärä 26893: korotettu kauppa- ja teollisuusministeriön pää- 26894: kalotiiia jalostettuja tuotteita ovat koskeneet 26895: samat vähimmäismatkavaatimukset. Näin ol- töksellä 3 000 markkaan. Tämän johdosta eh- 26896: dotetaan uuden puolivuosittaisen hakemus- 26897: len toisen maan Pohjoiskalotille suuntautunut 26898: kauden aikana maksettujen kuljetusmaksujen 26899: Suomen Pohjoiskalatilta alkanut kuljetus on 26900: vähimmäismääräksi ·6. 000 markkaa (7 § 2 26901: voinut tulla kuljetustuen piiriin vain siinä ta- 26902: mom.). · ·, 26903: pauksessa, että kuljetusmatkan pituus Suomen 26904: alueella on vähintään 266 kilometriä. Jotta Lain 12 §:n 2 momentin. mukaan laivakulje- 26905: myös naapurimaan Pohjoiskalotilla tai sen tustukea laskettaessa vähimpänä painona kuu- 26906: tiometriä kohti on pidetty 250 kiloa, joka on 26907: kautta tapahtuva kuljetusmatka voitaisiin ot- 26908: taa huomioon 266 kilometrin vähimmäismat- ollut tavarankuljetuksissa yleisesti käytetyn ke- 26909: kaa laskettaessa, ehdotetaan 2 §:n 1 moment- vyen tavaran tilavuuspainoa vastaava. Kalus- 26910: ton teknisen kehityksen johdosta rautatie- ja 26911: tiin lisättäväksi uusi 3 a kohta ja 10 §:ään uusi 26912: kuorma-autokuljetuksissa on kevyen tavaran 26913: 3 ja 4 momentti. Kuljetusmatkan Suomen puo- 26914: kuutiopainona nykyisin käytössä 300 kiloa. 26915: lella jäädessä lyhyemmäksi kuin 266 kilometriä 26916: säädettäisiin 10 §:n 3 momentissa, että tukip- Uutta kuutiopainoa ehdotetaan käytettäväksi 26917: rosentti määräytyisi tällöin 266 kilometrin mu- myös laivakuljetustukea laskettaessa (12 § 2 26918: mom.). 26919: kaisena. 26920: Lain 15 §:n mukaan kauppa- ja teollisuusmi- 26921: Lain 6 §:n mukaan kuljetustukea maksetaan nisteriön kirjallisella päätöksellä antama en- 26922: rautatie- ja kuorma-autokuljetuksista sekä näi- nakkotieto siitä, oikeuttaako jokin tietty tai 26923: den muodostamien yhtenäisten kuljetusketju- jonkin tietyn tavaran kuljetus kuljetustukeen, 26924: jen kuljetuksista tavaran Iähettäjälie tai vas- on valtiota sitova kahden vuoden ajan päätök- 26925: taanottajalle, joka on maksanut kuljetus- sen antamisesta lukien edellyttäen, että tuen 26926: maksun. Laivakuljetuksissa kuljetusmaksun maksamisperusteet eivät kyseisenä aikana ole 26927: maksaminen ei ole tuen myöntämisen edelly- muuttuneet. Ennakkopäätös on voinut kuiten- 26928: tyksenä. Laivakuljetustuki ulkomaiiie suuntau- kin olla voimassa enintään lain voimassaolo- 26929: tuvasta kuljetuksesta on lain mukaan maksettu ajan. Siten päätösten ehdotetaan olevan valtio- 26930: vain tavaran lähettäjälle. Usein lähetyksen vas- ta sitovia enintään vuoden 1993 loppuun (15 § 26931: taanottajan hakiessa kuljetustukea esiintyy 2 mom.). 26932: kuitenkin myös tavaran lähettäjä tuen hakijana Lain 16 §:n 2 momentin mukaan kauppa- ja 26933: yrityksen muiden kuljetusten osalta. Lisäksi teollisuusministeriö voi määrätä hakijalle mak- 26934: vastaanottajina tukea hakeviile maksettu tuki setun tuen joko kokonaan tai osaksi maksetta- 26935: on yleensä markkamääräisesti vähäistä. Mikäli vaksi takaisin silloin, kun kuljetustuen saaja 26936: tukea maksettaisiin vain kuljetusmaksun mak- on tukea hakiessaan antanut olennaisessa koh- 26937: saneelle tavaran Iähettäjälle, vähenisi vuosit- din virheellisen tiedon. Takaisin maksettavalle 26938: tain käsiteltävien hakemusten lukumäärä sa- tuen määrälle on voitu tällöin määrätä makset- 26939: malla, kun muutoksen johdosta tuen ulkopuo- tavaksi vuotuista sakkokorkoa 10 prosenttia. 26940: lelle jäävät kuljetukset olisi yrityksen rahditus- Säännös ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi 26941: käytäntöä muuttamalla mahdollista sisällyttää muiden vastaavien avustusten takaisinperimistä 26942: lähettäjän hakemukseen. Täten hakemusten koskevien säännösten kanssa. Tämän vuoksi 26943: käsittelyn yksinkertaistamiseksi ehdotetaan, et- maksettu kuljetustuki olisi ilman harkinnanva- 26944: tä kuljetustuki maksettaisiin vain kuljetus- raa määrättävä osaksi tai kokonaan takaisin 26945: maksun maksaneelle tavaran Iähettäjälie sekä maksettavaksi lainkohdan tarkoittamissa ta- 26946: 4 1989 vp. - HE n:o 153 26947: 26948: pauksissa. Lisäksi takaisin maksettavalle tuen 2. Voimaantulo 26949: määrälle on määrättävä maksettavaksi vuotui- 26950: nen 16 prosentin korko tuen maksamispäivästä Tarkoituksena on, että laki tulisi voimaan 1 26951: lukien siihen saakka, kunnes palautettava mää- päivänä tammikuuta 1990. Lakia sovellettaisiin 26952: rä on kokonaan maksettu valtiolle takaisin kuljetuksiin, jotka alkavat 1 päivänä tammi- 26953: (16 § 2 mom.). kuuta 1990 tai sen jälkeen. 26954: Vuoden 1982 alusta voimaan tulleen lain 26955: määräaikaista soveltamista koskevaa 20 §:n 2 Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 26956: momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, et- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 26957: tä lakia sovelletaan vuosien 1982-1993 aikana 26958: tapahtuviin kuljetuksiin. 26959: 1989 vp. - HE n:o 153 5 26960: 26961: 26962: 26963: 26964: Laki 26965: kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta 26966: 26967: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 26968: muutetaan kuljetusten alueellisesta tukemisesta 18 päivänä joulukuuta 1981 annetun lain 26969: (954/81) 1 §, 2 §:n 1 momentin 3 kohta, 4 §:n 2 kohta, 6 §, 7 §:n 2 ja 3 momentti, 12 §:n 2 26970: momentti, 14 §:n 1 momentti, 15 §:n 2 momentti, 16 §:n 2 momentti ja 20 §:n 2 momentti, 26971: näistä 4 §:n 2 kohta sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (901/84), 26972: sekä 26973: lisätään 2 §:n 1 momenttiin uusi 3 a kohta, 10 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 26974: mainitulla 21 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla, uusi 3 ja 4 momentti ja 16 §:ään uusi 3 26975: momentti seuraavasti: 26976: 26977: § 7 § 26978: Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksis- 26979: ta, jotka alkavat aluepolitiikasta annetussa Kuljetustuki maksetaan, jos kuljetusmaksu 26980: laissa (1168/88) tarkoitetulta kehitysalueelta tai on ollut vähintään 80 markkaa lähetykseltä ja 26981: neljännen perusvyöhykkeen tukialueelta, mak- kuljetusmaksujen yhteismäärä on puolen vuo- 26982: setaan valtion varoista kuljetustukea siten kuin den aikana vähintään 6 000 markkaa. Kauppa- 26983: tässä laissa säädetään. ja teollisuusministeriöllä on oikeus korottaa 26984: mainittuja määriä valtionrautateiden tavaralii- 26985: 2§ kenteen rahtitason nousua vastaavasti. 26986: Kuljetustukea maksetaan: Kuljetustuki maksetaan puolivuosittain jäl- 26987: kikäteen. 26988: 3) vähintään 266 kilometrin pituisista jäljem- 26989: pänä erikseen säädettävistä kuorma-autokulje- 10 § 26990: tuksista; 26991: 3 a) vähintään 266 kilometrin pituisista Suo- Suomen Pohjoiskalatilta aikavien vientikul- 26992: men Pohjoiskalatilta alkavista vientikuljetuk- jetusten kuljetustuen edellyttämää vähimmäis- 26993: sista, jotka suuntautuvat toisen maan Pohjois- matkaa laskettaessa mukaan luetaan myös 26994: kalotille tai sen kautta edelleen kuljetettaviksi, muualla kuin Suomen Pohjoiskalotilla tapah- 26995: siten kuin 10 §:n 3 ja 4 momentissa tarkemmin tuva kuljetus. Jos kuljetus Suomen alueella on 26996: säädetään; sekä alle 266 kilometriä, tukiprosentti määräytyy 26997: 266 kilometrin mukaan. 26998: Pohjoiskalotilla tarkoitetaan tässä laissa nii- 26999: 4§ tä läänejä tai vastaavia hallinnollisia alueita 27000: Muista kuin 3 §:ssä tarkoitetuista kuorma- Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, jotka koko- 27001: autokuljetuksista maksetaan kuljetustukea, jos naan tai osaksi sijaitsevat napapiirin pohjois- 27002: kysymys on: puolella. Neuvostoliitossa tällaiseksi alueeksi 27003: katsotaan Murmanskin alue. 27004: 2) enintään 8 000 kiloa painavien tai tilavuu- 27005: deltaan enintään 27 kuutiometrin kokoisten 12 § 27006: lähetysten kuljetuksista; 27007: Laivakuljetustukea laskettaessa pidetään vä- 27008: himpänä painona kuutiometriä kohti 300 ki- 27009: 6 § loa, jos lähetyksen paino kuutiometriä kohti 27010: Kuljetustukea maksetaan kotimaiselle yhtei- on tätä painoa pienempi. Kauppa- ja teolli- 27011: sölle tai säätiölle taikka Suomessa asuvalle suusministeriöllä on oikeus korottaa laivakul- 27012: henkilölle, joka tavaran lähettäjänä on maksa- jetuksista maksettavaa tukea valtionrautatei- 27013: nut kuljetusmaksun. Laivakuljetuksista makse- den tavaraliikenteen rahtitason keskimääräistä 27014: taan kuljetustuki aina lähettäjälle. nousua vastaavasti. 27015: 6 1989 vp. - HE n:o 153 27016: 27017: 14 § 2) salannut tuen myöntämiseen olennaisesti 27018: Kuljetustukea on haettava kauppa- ja teolli- vaikuttavia seikkoja; 27019: suusministeriöitä kultakin puolivuotiskaudelta 3) kieltäytynyt antamasta tuen valvontaa 27020: erikseen viimeistään kahden kuukauden kulu- varten tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta 27021: essa puolivuotiskauden päättymisestä. aineistoa taikka avustamasta tarpeellisessa 27022: määrin tarkastuksen suorittamisessa; tai 27023: 4) käyttänyt tuen muuhun kuin mihin se on 27024: 15 § myönnetty. 27025: Takaisin maksettavalle tuelle on maksettava 27026: Kirjallinen päätös ennakkotiedosta on val- tuen maksaruispäivästä lukien sen suorittamis- 27027: tiota sitova kahden vuoden ajan päätöksen päivään asti vuotuista korkoa 16 prosenttia. 27028: antamisesta lukien edellyttäen, että kuljetus- 27029: tuen maksaruisperusteet eivät kyseisenä aikana 20 § 27030: ole muuttuneet. Päätös on sitova kuitenkin 27031: enintään vuoden 1993 loppuun. Tätä lakia sovelletaan kuljetuksiin, jotka 27032: tapahtuvat vuosien 1982-1993 aikana. 27033: 16 § 27034: 27035: Kauppa- ja teollisuusministeriön on määrät- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 27036: tävä kuljetustuki joko kokonaan tai osaksi kuuta 1990. Lakia sovelletaan kuljetuksiin, 27037: maksettavaksi takaisin, jos tuen saaja on: jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 1990 tai 27038: 1) antanut tukea hakiessaan olennaisessa sen jälkeen. 27039: kohdassa väärän tiedon; 27040: 27041: 27042: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 27043: 27044: 27045: Tasavallan Presidentti 27046: MAUNO KOIVISTO 27047: 27048: 27049: 27050: 27051: Ministeri Pertti Salolainen 27052: 1989 vp. - HE n:o 153 7 27053: 27054: Liite 27055: 27056: Laki 27057: kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta 27058: 27059: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 27060: muutetaan kuljetusten alueellisesta tukemisesta 18 päivänä joulukuuta 1981 annetun lain 27061: (954/81) 1 §, 2 §:n 1 momentin 3 kohta, 4 §:n 2 kohta, 6 §, 7 §:n 2 ja 3 momentti, 12 §:n 2 27062: momentti, 14 §:n 1 momentti, 15 §:n 2 momentti, 16 §:n 2 momentti ja 20 §:n 2 momentti, 27063: näistä 4 §:n 2 kohta sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (901/84), 27064: sekä 27065: lisätään 2 §:n 1 momenttiin uusi 3 a kohta, 10 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27066: mainitulla 21 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla, uusi 3 ja 4 momentti ja 16 §:ään uusi 3 27067: momentti seuraavasti: 27068: 27069: Voimassa oleva laki Ehdotus 27070: 27071: 1§ 1§ 27072: Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksis- Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksis- 27073: ta, jotka alkavat tasapainoisen alueellisen kehi- ta, jotka alkavat aluepolitiikasta annetussa 27074: tyksen edistämisestä annetussa laissa (532/81) laissa (1168/88) tarkoitetulta kehitysalueelta tai 27075: tarkoitetulta kehitysalueelta tai neljännen pe- neljännen perusvyöhykkeen tukialueelta, mak- 27076: rusvyöhykkeen tukialueelta, maksetaan valtion setaan valtion varoista kuljetustukea siten kuin 27077: varoista kuljetustukea siten kuin tässä laissa tässä laissa säädetään. 27078: säädetään. 27079: 2§ 27080: Kuljetustukea maksetaan: 27081: 27082: 3) vähintään 266 kilometrin pituisista jäljem- 3) vähintään 266 kilometrin pituisista jäljem- 27083: pänä erikseen säädettävistä kuorma-autokulje- pänä erikseen säädettävistä kuorma-autokulje- 27084: tuksista; sekä tuksista; 27085: 3 a) vähintään 266 kilometrin pituisista Suo- 27086: men Pohjoiskaloti/ta alkavista vientiku/jetuk- 27087: sista, jotka suuntautuvat toisen maan Pohjois- 27088: kalotil/e tai sen kautta edelleen ku/jetettaviksi, 27089: siten kuin JO §:n 3 ja 4 momentissa tarkemmin 27090: säädetään; sekä 27091: 27092: 27093: 4 § 27094: Muista kuin 3 §:ssä tarkoitetuista kuorma- 27095: autokuljetuksista maksetaan kuljetustukea, jos 27096: kysymys on: 27097: 27098: 2) enintään 8 000 kiloa painavien tai tilavuu- 2) enintään 8 000 kiloa painavien tai tilavuu- 27099: deltaan enintään 32 kuutiometrin kokoisten deltaan enintään 27 kuutiometrin kokoisten 27100: lähetysten kuljetuksista; lähetysten kuljetuksista; 27101: 27102: 27103: 6§ 6§ 27104: Kuljetustukea maksetaan kotimaiselle yhtei- Kuljetustukea maksetaan kotimaiselle yhtei- 27105: sölle tai säätiölle taikka Suomessa asuvalle sölle tai säätiölle taikka Suomessa asuvalle 27106: henkilölle, joka tavaran lähettäjänä tai vas- henkilölle, joka tavaran lähettäjänä on maksa- 27107: 8 1989 vp. - HE n:o 153 27108: 27109: Voimassa oleva laki Ehdotus 27110: taanottajana on maksanut kuljetusmaksun. nut kuljetusmaksun. Laivakuljetuksista makse- 27111: Laivakuljetuksista ulkomaille maksetaan kulje- taan kuljetustuki aina lähettäjälle. 27112: tustuki kuitenkin aina lähettäjälle. 27113: 27114: 7 § 7§ 27115: 27116: Kuljetustuki maksetaan, jos kuljetusmaksu Kuljetustuki maksetaan, jos kuljetusmaksu 27117: on ollut vähintään 80 markkaa lähetykseltä ja on ollut vähintään 80 markkaa lähetykseltä ja 27118: kuljetusmaksujen yhteismäärä nousee vuosinel- kuljetusmaksujen yhteismäärä on puolen vuo- 27119: jänneksen aikana vähintään 3 000 markkaan. den aikana vähintään 6 000 markkaa. Kauppa- 27120: Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus ja teollisuusministeriöllä on oikeus korottaa 27121: korottaa mainittuja määriä valtionrautateiden mainittuja määriä valtionrautateiden tavaralii- 27122: tavaraliikenteen rahtitason nousua vastaavasti. kenteen rahtitason nousua vastaavasti. 27123: Kuljetustuki maksetaan vuosineljänneksit- Kuljetustuki maksetaan puolivuosittain jäl- 27124: täin jälkikäteen. kikäteen. 27125: 10 § 27126: 27127: Suomen Pohjoiskalatilta aikavien vientikul- 27128: jetusten kuljetustuen edellyttämää vähimmäis- 27129: matkaa laskettaessa mukaan luetaan myös 27130: muualla kuin Suomen Pohjoiskalotilla tapah- 27131: tuva kuljetus. Jos kuljetus Suomen alueella on 27132: alle 266 kilometriä, tukiprosentti määräytyy 27133: 266 kilometrin mukaan. 27134: Pohjoiskalotilla tarkoitetaan tässä laissa nii- 27135: tä läänejä tai vastaavia hallinnollisia alueita 27136: Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, jotka koko- 27137: naan tai osaksi sijaitsevat napapiirin pohjois- 27138: puolella. Neuvostoliitossa tällaiseksi alueeksi 27139: katsotaan Murmanskin alue. 27140: 27141: 12 § 27142: 27143: Laivakuljetustukea laskettaessa pidetään vä- Laivakuljetustukea laskettaessa pidetään vä- 27144: himpänä painona kuutiometriä kohti 250 ki- himpänä painona kuutiometriä kohti 300 ki- 27145: loa, jos lähetyksen paino kuutiometriä kohti loa, jos lähetyksen paino kuutiometriä kohti 27146: on tätä painoa pienempi. Kauppa- ja teolli- on tätä painoa pienempi. Kauppa- ja teolli- 27147: suusministeriöllä on oikeus korottaa laivakul- suusministeriöllä on oikeus korottaa laivakul- 27148: jetuksista maksettavaa tukea valtionrautatei- jetuksista maksettavaa tukea valtionrautatei- 27149: den tavaraliikenteen rahtitason keskimääräistä den tavaraliikenteen rahtitason keskimääräistä 27150: nousua vastaavasti. nousua vastaavasti. 27151: 27152: 14 § 14 § 27153: Kuljetustukea on haettava kauppa- ja teolli- Kuljetustukea on haettava kauppa- ja teolli- 27154: suusministeriöitä kultakin vuosineljännekseltä suusministeriöitä kultakin puo/ivuotiskaudelta 27155: erikseen viimeistään kahden kuukauden kulu- erikseen viimeistään kahden kuukauden kulu- 27156: essa vuosineljänneksen päättymisestä. essa puolivuotiskauden päättymisestä. 27157: 27158: 27159: 15 § 15 § 27160: 27161: Kirjallinen päätös ennakkotiedosta on val- Kirjallinen päätös ennakkotiedosta on val- 27162: tiota sitova kahden vuoden ajan päätöksen tiota sitova kahden vuoden ajan päätöksen 27163: 1989 vp. - HE n:o 153 9 27164: 27165: Voimassa oleva laki Ehdotus 27166: 27167: antamisesta lukien edellyttäen, että kuljetus- antamisesta lukien edellyttäen, että kuljetus- 27168: tuen maksamisperusteet eivät kyseisenä aikana tuen maksamisperusteet eivät kyseisenä aikana 27169: ole muuttuneet. Päätös on sitova kuitenkin ole muuttuneet. Päätös on sitova kuitenkin 27170: enintään vuoden 1989 loppuun. enintään vuoden 1993 loppuun. 27171: 27172: 16 § 16 § 27173: 27174: Jos kuljetustuen saaja on tukea hakiessaan Kauppa- ja teollisuusministeriön on määrät- 27175: antanut olennaisesti erheellisen tiedon tai sa- tävä kuljetustuki joko kokonaan tai osaksi 27176: lannut tuen myöntämiseen olennaisesti vaikut- maksettavaksi takaisin, jos tuen saaja on: 27177: tavia seikkoja, voi kauppa- ja teollisuusminis- 1) antanut tukea hakiessaan olennaisessa 27178: teriö määrätä myönnetyn tuen kokonaan tai kohdassa väärän tiedon; 27179: osaksi palautettavaksi valtiolle. Palautettavan 2) salannut tuen myöntämiseen olennaisesti 27180: tuen määrälle voidaan tällöin määrätä makset- vaikuttavia seikkoja; 27181: tavaksi vuotuista sakkokorkoa kymmenen pro- 3) kieltäytynyt antamasta tuen valvontaa 27182: senttia tuen maksamisesta lukien siihen saak- varten tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta 27183: ka, kunnes palautettava määrä on kokonaan aineistoa taikka avustamusta tarpeellisessa 27184: maksettu valtiolle takaisin. määrin tarkastuksen suorittamisessa; tai 27185: 4) käyttänyt tuen muuhun kuin mihin se on 27186: myönnetty. 27187: Takaisin maksettavalle tuelle on maksettava 27188: tuen maksamispäivästä lukien sen suorittamis- 27189: päivään asti vuotuista korkoa 16 prosenttia. 27190: 20 § 20 § 27191: 27192: Tätä lakia sovelletaan kuljetuksiin, jotka Tätä lakia sovelletaan kuljetuksiin, jotka 27193: tapahtuvat vuosien 1982-1989 aikana. tapahtuvat vuosien 1982-1993 aikana. 27194: 27195: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 27196: kuuta 1990. Lakia sovelletaan kuljetuksiin, 27197: jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 1990 tai 27198: sen jälkeen. 27199: 27200: 27201: 27202: 27203: 2 390909B 27204: j 27205: j 27206: j 27207: j 27208: j 27209: j 27210: j 27211: j 27212: j 27213: j 27214: j 27215: j 27216: j 27217: j 27218: j 27219: j 27220: j 27221: j 27222: j 27223: j 27224: j 27225: j 27226: j 27227: j 27228: 1989 vp. - HE n:o 154 27229: 27230: 27231: 27232: 27233: Hallituksen esitys Eduskunnalle Iaeiksi kansaneläkelain väli- 27234: aikaisesta muuttamisesta, vuodelta 1990 suoritettavasta sairaus- 27235: vakuutusmaksusta ja työnantajan lapsilisämaksun perimättä jät- 27236: tämisestä vuodelta 1990 27237: 27238: 27239: 27240: 27241: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 27242: 27243: Esityksessä ehdotetaan, että vuonna 1990 veroäyriltä ja vakuutetun kansaneläkevakuu- 27244: yksityisen yritystoiminnan piiriin kuuluvalta tusmaksu 1,55 penniksi veroäyriltä. 27245: työnantajalta ja sellaiselta valtion liikelaitok- 27246: selta, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista Esityksen mukaan vuonna 1990 kunnan 27247: annettua lakia, perittäisiin kansaneläkemaksua osuutena kansaneläkelain mukaisten lisäosien 27248: yrityksen pääomavaltaisuudesta riippuen joko rahoitukseen perittäisiin 0, 72 penniä veroäyril- 27249: 3,40, 4,45 tai 5,05 OJo ennakkoperinnän alaisen tä kunnan säännönmukaisessa verotuksessa 27250: palkan määrästä. Yksityisen työnantajan ja saamien veroäyrien yhteismäärästä. Samalla 27251: edellä mainitun liikelaitoksen sairausvakuutus- muutettaisiin kansaneläkerahaston vähimmäis- 27252: maksun suuruus olisi ehdotuksen mukaan määrää koskevaa säännöstä väliaikaisesti edel- 27253: 1,45 %. leenkin siten, että rahaston olisi oltava kalente- 27254: Kaikilta julkisoikeudellisilta työnantajilta rivuoden päättyessä vähintään 6 OJo kansanelä- 27255: perittäisiin kansaneläkevakuutusmaksua kevakuutuksen vuotuisista kokonaiskustan- 27256: 3,95 OJo. Kuntasektorin sairausvakuutusmaksu nuksista. Valtio tulisi edelleenkin takaamaan 27257: olisi 3,95 OJo ja kirkon työnantajan sairaus- kansaneläkelaitoksen maksuvalmiuden siten 27258: vakuutusmaksu 4,20 OJo. Valtiolta ja sen muul- että valtio suorittaisi kansaneläkerahastoon sel: 27259: ta laitokselta kuin liikelaitokselta sekä Ahve- laisen määrän varoja, että maksuvalmius olisi 27260: nanmaan maakunnalta ja kunnalliselta liikelai- kunakin ajankohtana riittävästi turvattu. 27261: tokselta sairausvakuutusmaksua perittäisiin Edellä mainittuja toimenpiteitä koskevat 27262: 2,70 %. lainmuutokset ovat tarkoitetut tulemaan voi- 27263: Työnantajan lapsilisämaksua ei perittäisi eh- maan 1 päivänä tammikuuta 1990. 27264: dotuksen mukaan vuodelta 1990. 27265: Vuodeksi 1990 vakuutetun sairausvakuutus- Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja 27266: maksu esitetään vahvistettavaksi 1, 70 penniksi menoarvioesitykseen. 27267: 27268: 27269: 27270: 27271: 391055K 27272: 2 1989 vp. - HE n:o 154 27273: 27274: 27275: 27276: 27277: PERUSTELUT 27278: 27279: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut kilpailukyvyn säilyttämiseksi samanarvoisena 27280: muutokset kuin valtion laitoksia. 27281: Kansaneläkemaksuluokan määräytymiseen 27282: 1.1. Työnantajan kansaneläkemaksu liittyvää säännönmukaisten poistojen rajaa ko- 27283: rotettiin 200 000 markasta 300 000 markkaan 27284: Kansaneläkelain 3 §:n 2 momentin (956/72 vuoden 1987 alusta (1040/86). 27285: ja 307 /82) mukaan työnantajan kansaneläke- Vuodelta 1989 suoritettava työnantajan kan- 27286: maksua peritään liiketoiminnan pääomavaltai- saneläkemaksu vahvistettiin yksityiselle työn- 27287: suudesta riippuen joko 4,25, 4,75 tai 5,25 OJo antajalle 3,90, 4,95 tai 5,55 OJo:ksi palkoista 27288: työntekijälle suoritetun ennakkoperinnän alai- sekä valtiolle, kunnalliselle liikelaitokselle, Ah- 27289: sen palkan määrästä. Kansaneläkemaksun suu- venanmaan maakunnalle, kunnalle ja kuntain- 27290: ruudesta on kuitenkin viime vuosina säädetty liitolle, seurakunnille ja muille niihin finnastet- 27291: yksivuotisilla laeilla, joiden mukaan maksua taville yhtymille 4,45 OJo:ksi palkoista (1226/ 27292: on peritty joko suurempana tai pienempänä 88). Valtion liikelaitoksista annetun lain (627 1 27293: kuin kansaneläkelain 3 §:n 2 momentissa on 87) mukaisia liikelaitoksia on niiden taloudel- 27294: säädetty. listen toimintaperiaatteiden vuoksi pidetty kil- 27295: Vuoden 1982 toukokuun alusta kansaneläke- pailuasemaltaan yksityisen yritystoiminnan pii- 27296: maksua alettiin periä eri suuruisena julkiselta riin kuuluvina vuodesta 1989 lukien kansanelä- 27297: taholta kuin yksityiseltä työnantajalta (308/ kemaksun suuruutta määrättäessä. 27298: 82). Julkisen tahon maksuluokkaan katsottiin 27299: kuuluvan valtion ja sen laitoksen, kunnan, 27300: kuntainliiton, evankelis-luterilaisen kirkon, sen 1.2. Työnantajan sairausvakuutusmaksu 27301: seurakunnan ja seurakuntainliiton, ortodoksi- 27302: sen kirkkokunnan ja sen seurakunnan sekä Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun 27303: Ahvenanmaan maakunnan. Kansaneläkejärjes- lain 1 §:n (613178) mukaan työnantaja on 27304: telmän kokonaisuudistuksen turvaamiseksi velvollinen suorittamaan kansaneläkelaitoksel- 27305: muutettiin samalla kansaneläkelain 59 §:ää le työnantajan sairausvakuutusmaksua 1,50 OJo 27306: (307 /82) siten, että kansaneläkerahastosta maksamiensa ennakkoperinnän alaisten palk- 27307: puuttuva osa suoritetaan valtion varoista. kojen määrästä. 27308: Vuoden 1985 alusta julkisen tahon työnanta- Myös sairausvakuutusmaksua on peritty yk- 27309: jan kansaneläkemaksun suuruuteen vaikutti sivuotisilla laeilla poikkeavasti siitä, mitä työn- 27310: myös samana vuonna voimaan tullut työttö- antajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 27311: myysturvauudistus (602/84). Työttömyysturva- 1 §:ssä on säädetty. Maksu on ollut edellä 27312: etuuksien veronalaistamisen seurauksena jul- kansaneläkemaksun suuruuden yhteydessä se- 27313: kisoikeudellisten työnantajien ylimääräinen ve- lostetuista syistä myös eri suuruinen julkisen 27314: rotulojen kasvu haluttiin palauttaa työttömyys- tahon työnantajalle kuin yksityisen tahon työn- 27315: turvan rahoitukseen. Tämän vuoksi kunnalta antajalle. Julkisen tahon työnantajista valtiol- 27316: ja kuntainliitolta, evankelis-luterilaiselta kir- la, sen laitoksella, Ahvenanmaan maakunnalla 27317: kolta, sen seurakunnalta ja seurakuntainliitolta ja kunnallisella liikelaitoksella sairausvakuu- 27318: sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seu- tusmaksu on vuodesta 1985 lukien ollut alempi 27319: rakunnalta kansaneläkemaksua perittiin korke- kuin kunnan ja kirkon vastaava maksu. 27320: ampana kuin muilta julkisoikeudellisilta työn- Alkuvuodelta 1989 yksityisen sektorin työn- 27321: antajilta eli valtiolta ja sen laitokselta, Ahve- antajilta on peritty sairausvakuutusmaksua 27322: nanmaan maakunnalta ja kunnalliselta liikelai- 1,20 OJo ennakkoperinnän alaisen palkan mää- 27323: tokselta. Kunnallista liikelaitosta pidettiin sen rästä. Valtion ja sen laitoksen, Ahvenanmaan 27324: 1989 vp. - HE n:o 154 3 27325: 27326: maakunnan ja kunnallisen liikelaitoksen mak- liikevaihtoverolla. Työryhmän esitys ei ollut 27327: su on vastaavasti ollut 2,45 OJo. Kunnilta ja yksimielinen. 27328: kuntainliitolta sairausvakuutusmaksua on tältä Työttömyysturvaetuuksien veronalaistami- 27329: ajalta peritty 3, 70 % sekä kirkolta ja seura- sesta seuraava veronsaajien tulon kasvu on 27330: kunnilta 3,95 % (1227 /88). Sairausvakuutus- otettu huomioon työttömyysturvan rahoituk- 27331: maksun suuruutta määrättäessä sellaista val- sessa. Tämän vuoksi todettiin hallituksen esi- 27332: tion liikelaitosta, johon sovelletaan valtion lii- tyksessä työttömyysturvalaiksi (hall.es. 38/ 27333: kelaitoksista annettua lakia, on vuodesta 1989 1984 vp.), että lisääntyneet verotulot on tarkoi- 27334: lukien pidetty yksityisen sektorin piiriin kuulu- tus ohjata takaisin etuuksien rahoitukseen. Ra- 27335: vana työantajana. Vuodelta 1989 suoritettavaa hoitusvaihtoehtoja selvitettäessä pidettiin läh- 27336: työantajan sairausvakuutusmaksua korotettiin tökohtana sitä, että kuntien ja kirkon saarnat 27337: osana hallituksen lisätoimenpiteitä vakaan ta- ylimääräiset verotulot palautetaan kokonaisuu- 27338: loudellisen kehityksen turvaamiseksi 0,25 pro- dessaan työttömyysturvan rahoitukseen. 27339: senttiyksikköä toukokuun alusta vuoden lop- Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityk- 27340: puun kaikilta työnantajilta (363/89). seen laiksi vuodelta 1985 suoritettavasta julkis- 27341: oikeudellisen työnantajan kansaneläke- ja sai- 27342: rausvakuutusmaksusta edellytettiin hallituksen 27343: 1.3. Työnantajan lapsilisämaksu antavan kevätistuntokauden 1985 kuluessa 27344: eduskunnalle esityksen työttömyysturvan ra- 27345: Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun hoittamisen pysyväksi järjestämiseksi. Järjes- 27346: lain 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen telmän tulee kohdella kuntia tasapuolisesti ja 27347: suorittamaan valtiolle lapsilisämaksua 2,25 % siten, että menettelyyn ei sisälly kunnallisten 27348: ennakkoperinnän alaisten palkkojen määrästä. palvelujen kehittämisen kannalta haitallisia 27349: Työnantajan lapsilisämaksuun on yksivuotisil- vaikutuksia. 27350: la laeilla kohdistettu useita maksualennuksia Asiaa on tutkinut "kuntien ja kirkon työttö- 27351: tai maksu on jätetty kokonaan perimättä. myysturvaetuuksista saamien verotulojen pa- 27352: lauttamista selvittänyt työryhmä". Työryhmän 27353: Vuodelta 1989 lapsilisämaksua ei peritä lain- välimietinnössä (työryhmämuistio 1985: VM 7) 27354: kaan (1228/88). on hahmoteltu vaihtoehtoja ylimääräisten ve- 27355: rotulojen palauttamiseksi. 27356: Eduskunta on useaan otteeseen edellyttänyt, 27357: 1.4. Työnantajan sosiaaliturvamaksun suu- että työnantajan sosiaaliturvamaksua koskevaa 27358: ruus vuonna 1990 lainsäädäntöä kehitetään siten, että työvoima- 27359: valtaisten yritysten asemaa parannetaan. Vii- 27360: Kysymys työnantajan sosiaaliturvamaksun meksi eduskunta edellytti tätä hallitukselta vas- 27361: suuruudesta ja kohtaannosta on viime vuosina tauksessaan hallituksen esitykseen laiksi vuo- 27362: ollut useasti esillä. Muun muassa mahdolli- delta 1989 suoritettavasta sairausvakuutusmak- 27363: suutta korvata palkkaperusteisia sosiaaliturva- susta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (hall. 27364: maksuja muulla perusteella kannettavilla sosi- es. 40/1989 vp.). Eduskunta totesi: "Eduskun- 27365: aaliturvan rahoituksen turvaavilla rahoitusta- ta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpitei- 27366: voilla on tutkittu (komiteanmietintö 1983: 13). siin kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksuja 27367: Komiteanmietinnöstä hankituissa lausunnoissa koskevan järjestelmän kehittämiseksi siten, et- 27368: on katsottu, että asia vaatii vielä selvittämistä. tä se kohtelee valtiota ja kuntia tasapuolisesti 27369: Sittemmin asiaa selvitettiin sosiaali- ja terveys- yksityiseen työantajaan nähden ja seurakuntia 27370: ministeriön asettamassa työryhmässä, jonka kuntiin nähden, sekä siten, että menettelyyn ei 27371: tehtävänä oli valmistella olemassa olevien selvi- sisälly kunnallisten palvelujen kehittämisen 27372: tysten pohjalta vaihtoehtoja työnantajan sosi- kannalta haitallisia vaikutuksia. 27373: aaliturvamaksun palkkasidonnaisuuden vähen- Eduskunta edellyttää hallituksen antavan pi- 27374: tämiseksi. Ratkaisuvaihtoehdoissa oli huoleh- kaisesti esityksen, jolla työvoimavaltaisten yri- 27375: dittava riittävän rahoituksen turvaamisesta. tysten asemaa parannetaan uudistamalla nykyi- 27376: Tässä sosiaaliturvatyöryhmän vuoden 1987 sin palkkaperusteisina kerättävien sosiaalitur- 27377: mietinnössä (työryhmämuistio 1987:STM) työ- vamaksujen järjestelmää. Samalla on huoleh- 27378: ryhmä ehdotti työnantajan palkkasidonnaisten dittava siitä, ettei sosiaaliturvan rahoitus vaa- 27379: sosiaaliturvamaksujen osittaista korvaamista rannu." 27380: 4 1989 vp. - HE n:o 154 27381: 27382: Työttömyysturvauudistuksesta saatavien yli- 1.4.2. Työnantajan sairausvakuutusmaksu 27383: määräisten verotulojen palauttamiseksi sosiaa- vuodelta 1990 27384: liturvan rahoitukseen on edelleenkin tarkoituk- 27385: senmukaista, että kunnilta (kunnallisia liikelai- Edellä esitetyillä perusteilla vuodelta 1990 27386: toksia lukuun ottamatta) sekä kirkolta vuosien yksityisen sektorin työnantajalta sekä sellaisel- 27387: 1985-1989 tapaan peritään muuta julkista ta valtion liikelaitokselta, johon sovelletaan 27388: sektoria korkeampaa sosiaaliturvamaksua. valtion liikelaitoksista annettua lakia, esitetään 27389: Kunnan ja kuntainliiton maksussa on kuiten- perittäväksi sairausvakuutusmaksua 1,45 OJo 27390: kin otettava huomioon verotulojen kertymässä ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. 27391: tapahtuneet muutokset. Samalla ehdotetaan Valtion ja sen muun laitoksen kuin edellä 27392: kunnan osuus kansaneläkkeiden lisäosista mainitun liikelaitoksen, Ahvenanmaan maa- 27393: määräytyväksi väliaikaisesti edelleen kunnan kunnan ja kunnallisen liikelaitoksen sairaus- 27394: saamien veroäyrien mukaan. Lisäksi tarkiste- vakuutusmaksu olisi 2, 70 OJo. Kunnilta ja kun- 27395: taan väliaikaisesti myös kansaneläkevakuutuk- tainiiitailta sairausvakuutusmaksua perittäisiin 27396: sen rahoitusta koskevia säännöksiä. 3,95 o/o sekä kirkolta ja seurakunnilta 4,20 OJo 27397: Hallitusohjelman mukaisesti hallitus paran- ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. 27398: taa työvoimavaltaisten yritysten asemaa uudis- Edellä mainitut sairausvakuutusmaksut vahvis- 27399: tamalla nykyisin palkkaperusteisina kerättä- tettaisiin erillisenä lailla. 27400: vien sosiaaliturvamaksujen rahoitusjärjestel- 27401: mää. Koska kokonaisverouudistuksen toteutta- 27402: minen on edelleen kesken ja työantajan sosiaa- 1.4.3. Työuntajan lapsilisämaksu vuodelta 27403: liturvamaksuun liittyvä lainvalmistelu vaatii 1990 27404: vielä selvitystä, ehdotetaan vuoden 1990 työan- 27405: tajan sosiaaliturvamaksusta säädettäväksi yksi- Yrityksiin kohdistuvien kustannuspaineiden 27406: vuotisella lailla. tasaamiseksi esitetään, ettei työnantajilta perit- 27407: Yrityksiin kohdistuvan maksurasituksen hel- täisi vuodelta 1990 lainkaan työnantajan lapsi- 27408: pottamiseksi ehdotetaan, että vuonna 1990 lisämaksua. Tästä säädettäisiin erillisellä lailla. 27409: työnantajan kansaneläkemaksua perittäisiin 27410: 0,50 prosenttiyksikköä tasoltaan alempana 27411: kuin vuonna 1989. 1.4.4. Kansaneläkelain 59 ja 62 §:n muutok- 27412: set 27413: 27414: 1.4.1. Työnantaja/ta vuodelta 1990 perittävä Kansaneläkelain 62 §:n mukaan valtio, kun- 27415: kansaneläkemaksu nat ja kansaneläkelaitos vastaavat kukin omas- 27416: ta osuudestaan eläkkeiden lisäosien kustannuk- 27417: sista. Vuodelta 1989 on kuntien osuutta kan- 27418: Edellä olevin perustein esitetään, että yksi- saneläkkeiden lisäosien rahoituksesta muutettu 27419: tyisen sektorin työnantajalta sekä sellaiselta siten, että kunnan vuotuiseksi osuudeksi kan- 27420: valtion liikelaitokselta, johon sovelletaan val- saneläkkeiden lisäosista vahvistettiin 0, 77 pen- 27421: tion liikelaitoksista annettua lakia, perittäisiin niä veroäyriltä niiden veroäyrien yhteismääräs- 27422: kansaneläkemaksua vuonna 1990 työnantajan tä, jotka kunnalla on ollut vuonna 1988 toimi- 27423: yrityksen pääomavaltaisuudesta riippuen 3,40, tetussa säännönmukaisessa verotuksessa (1226/ 27424: 4,45 tai 5,05 OJo ennakkoperinnän alaisen pal- 88). Samassa yhteydessä muutettiin edelleen 27425: kan määrästä. kansaneläkelain 59 §:ää väliaikaisesti siten, et- 27426: Valtion ja sen muun laitoksen kuin edellä tä kansaneläkerahaston varojen on oltava ka- 27427: mainitun liikelaitoksen, Ahvenanmaan maa- lenterivuoden päättyessä vähintään 6 OJo kan- 27428: kunnan, kunnallisen liikelaitoksen, kunnan ja saneläkevakuutuksen vuotuisista kokonaiskus- 27429: kuntainliiton, evankelis-luterilaisen kirkon, sen tannuksista pysyvässä laissa edellytetyn 10 OJo :n 27430: seurakunnan ja seurakuntainliiton sekä orto- sijasta. Jotta kansaneläkelaitoksen maksuval- 27431: doksisen kirkkokunnan ja sen seurakunnan mius olisi kaikissa tapauksissa turvattu, säädet- 27432: kansaneläkemaksu olisi kaikilla sama eli mak- tiin, että valtion olisi kansaneläkerahaston 27433: su olisi 3,95 OJo palkoista. Edellä mainitut muu- maksuvalmiuden turvaamiseksi suoritettava ra- 27434: tokset tehtäisiin kansaneläkelain 3 §:ään. hastoon sellainen määrä varoja, että kansan- 27435: 1989 vp. - HE n:o 154 5 27436: 27437: eläkevakuutuksen etuudet voidaan häiriöttö- 1.5.3. Vakuutetulta vuonna 1990 perittävä! 27438: mästi suorittaa. maksut 27439: Kuntien lisäosaosuutta ja kansaneläkelaitok- 27440: sen rahastoa koskevat taloudelliset näkymät Vakuutetulta perittävä kansaneläkevakuu- 27441: vuoden 1990 osalta näyttävät samanlaisilta tusmaksu ja sairausvakuutusmaksu esitetään 27442: kuin vuonna 1989. Sen vuoksi on tarkoituksen- pysytettäväksi ensi vuonna vuoden 1989 tasol- 27443: mukaista, että myös vuodelta 1990 perittäisiin la. Edellä olevan perusteella perittäisiin vakuu- 27444: kunnilta niiden osuus kansaneläkkeen lisäosis- tetun kansaneläkevakuutusmaksua 1,55 penniä 27445: ta veroäyrien mukaan suhteutettuna. Vuodelta ja vakuutetun sairausvakuutusmaksua 1, 70 27446: 1990 kunnan olisi kuitenkin maksettava kan- penniä veroäyriltä vuonna 1990. Vakuutetulta 27447: saneläkelaitokselle lisäosien kustannuksiin 0, 72 perittävät maksut on tarkoitus ottaa esitetyn 27448: penniä veroäyriltä niiden veroäyrien yhteis- suuruisina huomioon jo ennakonpidätyksessä. 27449: määrästä, jotka kunnassa on vuodelta 1989 27450: toimitetussa säännönmukaisessa verotuksessa 27451: määrätty. Kansaneläkerahaston vähimmäis- 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 27452: määräksi esitetään edelleen 6 OJo kansaneläke- tukset 27453: vakuutuksen vuotuisista kokonaiskustannuk- 27454: sista ja valtio takaisi myös vuonna 1990 rahas- Työnantajan kansaneläkemaksun alenemi- 27455: ton maksuvalmiuden. nen vaikuttaa yritysten maksurasitukseen ke- 27456: ventävästi ja vaikuttaa samalla kansaneläke- 27457: laitoksen tuloihin vähentävästi. Toisaalta tulo- 27458: pohjan laajeneminen palkkaluonteisten tulojen 27459: 1.5. Vakuutetun kansaneläke- ja sairaus- tultua kokonaisverouudistuksessa aikaisempaa 27460: vakuutusmaksu laajemmin veronalaisiksi lisää työnantajan so- 27461: siaaliturvamaksun kertymää. 27462: 1.5.1. Kansaneläkevakuutusmaksu Kuntien lisäosaosuuksien maksamisperus- 27463: teen muutoksen jatkaminen ja osuuden alene- 27464: Kansaneläkelain 3 §:n 1 momentin mukaan minen vähentävät vuonna 1990 kuntien lisäosa- 27465: vakuutetun on suoritettava vakuutusmaksu, menoja noin 125 miljoonalla markalla vuoden 27466: joka määrätään hänelle kunnallisverotuksen 1989 maksuperusteisiin verrattuna. Valtion 27467: yhteydessä edelliseltä vuodelta, tulovuodelta, osuus lisäosien rahoitukseen säilyy ennallaan. 27468: pantujen veroäyrien perusteella. Kansaneläke- Kansaneläkelain 59 §:ssä tarkoitetun niin sano- 27469: lain 5 §:n 1 momentin mukaan (956/72) va- tun takuusuorituksen pysyvän 10 %:n rajan 27470: kuutusmaksu on kaksi penniä veroäyriltä. väliaikainen alentaminen 6 % :iin vähentää val- 27471: Kansaneläkevakuutusmaksua on vakuutetuilta tion takuusuoritusvelvollisuutta noin 600 mil- 27472: peritty viime vuosina yksivuotisilla laeilla kan- joonalla markalla. Kuitenkin työnantajan kan- 27473: saneläkelain 5 §:stä poiketen joko suurempana saneläkemaksun alentaminen vaikuttaa valtion 27474: tai pienempänä kuin 2 penniä veroäyriltä. Vuo- takuuosuutta lisäävästi 960 miljoonalla mar- 27475: delta 1989 vakuutetun kansaneläkemaksua pe- kalla. 27476: ritään 1,55 penniä veroäyriltä (1226/88). 27477: 27478: 3. Säätämisjärjestys 27479: 1.5.2. Sairausvakuutusmaksu 27480: Työnantajan ja vakuutetun kansaneläke- ja 27481: sairausvakuutusmaksun määrästä annettavissa 27482: Sairausvakuutuslain 33 §:n momentin laeissa maksujen määrät on vuodelta 1990 27483: (742170) mukaan vakuutetun sairausvakuutus- osittain esitetty vahvistettaviksi pysyvällä lailla 27484: maksu on 1,25 penniä veroäyriltä. säädetystä tasosta poiketen. Lakiehdotus mer- 27485: Myös vakuutetun sairausvakuutusmaksua on kitsee siten eräiltä osin maksuvelvollisuuden 27486: peritty viime vuosina yksivuotisilla laeilla joko kiristymistä. 27487: suurempana tai pienempänä kuin 1,25 penniä Työnantajan ja vakuutetun kansaneläke- ja 27488: veroäyriltä. Vuodelta 1989 vakuutetun sairaus- sairausvakuutusmaksun määrästä on useina 27489: vakuutusmaksua peritään 1,70 penniä veroäy- viime vuosina, kuten edellä on mainittu, sää- 27490: riltä (1227 /88). detty yksivuotisilla laeilla uutta tai lisättyä 27491: 6 1989 vp. - HE n:o 154 27492: 27493: veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä (1014 lakiehdotuksen pääasiallisen sisällön kannalta 27494: ja 1016/84, 1095 ja 1096/85, 1040 ja 1041/86, toissijaisia ja täydentäviä säännöksiä. Sen 27495: 1006 ja 1007/87 sekä 1226 ja 1227/88 ja vuoksi mainitun lausunnon mukaan myös nyt 27496: 359/89). Perustuslakivaliokunnan lausunnossa ehdotettu kansaneläkelain 59 §:n 2 momentti 27497: n:o 9/1984 vp. hallituksen esityksestä n:o 113 voidaan käsitellä siinä järjestyksessä, jota val- 27498: laiksi vuodelta 1985 suoritettavasta julkisoi- tiopäiväjärjestyksen 68 §:n mukaan noudate- 27499: keudellisen työnantajan kansaneläke- ja sai- taan käsiteltäessä yhdeltä vuodelta kannettavaa 27500: rausvakuutusmaksusta perustuslakivaliokunta veroa koskevaa lakiehdotusta, edellyttäen, että 27501: toteaa työnantajan kansaneläke- ja sairaus- 59 §:n 2 momentin voimassaolo rajoitetaan 27502: vakuutusmaksun samoin kuin vakuutetun sai- vain budjettivuoteen 1990. Saman lausunnon 27503: rausvakuutus- ja kansaneläkevakuutusmaksun mukaan kuntien rahasuoritus kansaneläkkei- 27504: olevan niin sanottuja veronluonteisia maksuja den lisäosien rahoituksesta valtion tulo- ja 27505: ja niitä koskevan hallitusmuodon 61 §:n sään- menoarvioon liittyvänä ja budjettivuotta 1990 27506: nöksen, jonka mukaan verosta säädetään lail- koskevana on veronluonteisena maksuna kuu- 27507: la. luva valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n käsittelyjär- 27508: Koska nyt annettavassa hallituksen esitykses- jestyksen piiriin. 27509: sä vakuutetun sairausvakuutusmaksua ja julki- Edellä esitetystä seuraa, että lakiehdotukset 27510: sen sektorin työnantajan sairausvakuutusmak- olisi käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 27511: sua korotettaisiin niiden perustasosta, lakieh- mukaisessa yhdeltä vuodelta kannettavaa veroa 27512: dotukset merkitsevät näille maksuvelvollisille koskevassa säätämisjärjestyksessä. 27513: maksun suuruuden korottamista. Sen vuoksi 27514: nämä lakiehdotukset on perustuslakivalio- 27515: kunnan lausunnon n:o 18/1985 vp. hallituksen 4. Voimaantulo 27516: esityksestä n:o 178 laiksi kansaneläkelain 27517: muuttamisesta sekä laiksi vuodelta 1986 suori- Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja 27518: tettavasta sairausvakuutusmaksusta mukaan menoarvioesitykseen ja lait ehdotetaan saatet- 27519: käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mu- taviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. 27520: kaisesti yhdeltä vuodelta kannettavaa veroa 27521: koskevassa säätämisjärjestyksessä. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 27522: Viimeksi mainitun perustuslakivaliokunnan kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 27523: lausunnon mukaan verosta säätämisen ulko- set: 27524: puolelle jäävinä kysymyksinä ei ole pidettävä 27525: 27526: 27527: 1. 27528: Laki 27529: kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta 27530: 27531: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun 27532: kansaneläkelain 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 momentti, 59 §:n 2 momentti ja 62 §, 27533: sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti ja 59 §:n 2 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1982 27534: annetussa laissa (307/82), 5 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa laissa (956/72) 27535: ja 62 § 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), näin kuuluviksi: 27536: 27537: 3§ käyttöomaisuuden hankintamenoista tekemien 27538: säännönmukaisten poistojen määrä on ollut 27539: Työnantaja suorittaa, niin kuin siitä erikseen suurempi kuin 300 000 markkaa ja samalla 27540: säädetään, työnantajan kansaneläkemaksuna vähintään 10 ja enintään 30 prosenttia hänen 27541: 3,40 prosenttia ennakkoperinnän alaisen pal- samana verovuotena maksamiensa palkkojen 27542: kan määrästä. Jos liiketoimintaa harjoittavan määrästä, maksun suuruus on viimeksi toimi- 27543: valtionverotuksessa verovelvollisen työnanta- tettua verotusta seuraavana kalenterivuotena 27544: jan viimeksi toimitettua verotusta varten anta- kuitenkin 4,45 prosenttia ennakkoperinnän 27545: massa veroilmoituksessa ilmoittamien, kuluvan alaisen palkan määrästä. Jos tällaisen työnan- 27546: 1989 vp. - HE n:o 154 7 27547: 27548: tajan edellä tarkoitettujen poistojen määrä on 62 § 27549: ollut suurempi kuin 300 000 markkaa ja samal- Eläkkeiden lisäosien kokonaiskustannuksista 27550: la yli 30 prosenttia maksettujen palkkojen vastaavat valtio, kunnat ja kansaneläkelaitos. 27551: määrästä, on sanottu maksu 5,05 prosenttia Kunta maksaa kansaneläkelaitokselle eläk- 27552: ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. Mi- keiden lisäosien kustannuksiin 0, 72 penniä ve- 27553: tä edellä on sanottu yksityisen yritystoiminnan roäyriltä niiden veroäyrien yhteismäärästä, jot- 27554: purnn kuuluvan työnantajan kansaneläke- ka kunnassa on edellisenä vuonna toimitetussa 27555: maksun määräytymisestä, on soveltuvin osin säännönmukaisessa verotuksessa määrätty. 27556: voimassa myös sellaisesta valtion liikelaitokses- Kunnan on maksettava 1/12 edellä tarkoitetus- 27557: ta, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista ta määrästä lääninverovirastolle viimeistään 27558: annettua lakia (627 /87). Kuitenkin valtiolta ja kunkin kalenterikuukauden 10 päivänä. Muu- 27559: sen muulta laitokselta kuin edellä mainitulta toin kunnan suorituksen maksamisesta, mak- 27560: liikelaitokselta, Ahvenanmaan maakunnalta, suun panosta, liikaa tai aiheettomasti makse- 27561: kunnalliselta liikelaitokselta, kunnalta ja kun- tun suorituksen palauttamisesta, suorituksen 27562: tainliitolta, evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen korottamisesta, viivästysseuraamuksista, kan- 27563: seurakunnalta ja seurakuntainliitolta sekä or- nasta, perinnästä, tilittämisestä ja muutoksen- 27564: todoksiselta kirkkokunnalta ja sen seurakun- hausta on soveltuvin osin voimassa, mitä työn- 27565: nalta maksua peritään 3,95 prosenttia työnteki- antajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa 27566: jälle suoritetun ennakkoperinnän alaisen pal- (366/63) ja veronkantolaissa (611178) on sää- 27567: kan määrästä. detty työnantajan sosiaaliturvamaksusta, lu- 27568: kuun ottamatta työnantajan sosiaaliturvamak- 27569: susta annetun lain 5 §:n 1 momentissa säädet- 27570: 5§ tyä ilmoitus- ja vähennysmenettelyä. 27571: Vakuutusmaksu on 1,55 penniä vakuutetulle Eläkelaitoksen osuus eläkkeiden lisäosien 27572: kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä. kustannuksista on 74,1 prosenttia maksettujen 27573: lisäosien yhteismäärästä. Vaitio vastaa lisä- 27574: osien kustannuksista siltä osin kuin kunnan 27575: 59§ suoritus ja eläkelaitoksen osuus eivät niitä 27576: kata. 27577: Kansaneläkerahaston varojen on oltava ka- 27578: lenterivuoden päättyessä vähintään kuusi pro- 27579: senttia kansaneläkevakuutuksen vuotuisista Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 27580: kokonaiskustannuksista. Jos kansaneläke- kuuta 1990. 27581: vakuutuksen tuotot, joihin luetaan myös tä- Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan 27582: män lain 62 §:n mukaiset suoritukset, eivät vuonna 1990 maksetuista palkoista suoritetta- 27583: tähän riitä, suoritetaan puuttuva osa valtion vaan työnantajan kansaneläkemaksuun ja 27584: varoista. Lisäksi valtion tulee suorittaa kansan- 5 §:n 1 momenttia vuodelta 1990 toimitettavas- 27585: eläkerahastoon sellainen määrä varoja, että sa verotuksessa. Lain 59 §:n 2 momentti ja 27586: rahaston maksuvalmius on kunakin ajankohta- 62 § ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 27587: na riittävästi turvattu. 1990. 27588: 8 1989 vp. - HE n:o 154 27589: 27590: 2. 27591: Laki 27592: vuodelta 1990 suoritettavasta sairausvakuutusmaksusta 27593: 27594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 27595: 27596: 1§ 1,45 prosenttia työntekijälle 1 päivänä tammi- 27597: Poiketen siitä, mitä 4 päivänä heinäkuuta kuuta 1990 tai sen jälkeen sanottuna vuonna 27598: 1963 annetun sairausvakuutuslain 33 §:n 1 mo- suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan 27599: mentissa, sellaisena kuin se on 4 päivänä joulu- määrästä. Työnantajan sairausvakuutusmak- 27600: kuuta 1970 annetussa laissa (742170), on sää- sua peritään kuitenkin valtiolta ja sen muulta 27601: detty vakuutetun sairausvakuutusmaksusta, on laitokselta kuin edellä mainitulta liikelaitoksel- 27602: sanottu maksu 1, 70 penniä vakuutetulle vuo- ta, Ahvenanmaan maakunnalta ja kunnallisel- 27603: delta 1990 toimitettavassa kunnallisverotukses- ta liikelaitokselta 2, 70 prosenttia sekä kunnalta 27604: sa määrätyltä veroäyriltä. ja kuntainliitolta sairausvakuutusmaksua peri- 27605: tään 3,95 prosenttia ja evankelis-luterilaiselta 27606: 2§ kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakuntainlii- 27607: Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur- tolta sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen 27608: vamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 anne- seurakunnalta sairausvakuutusmaksua peritään 27609: tun lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se 4,20 prosenttia työntekijälle 1 päivänä tammi- 27610: on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa kuuta 1990 tai sen jälkeen sanottuna vuonna 27611: (613178), on säädetty työnantajan sairaus- suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan 27612: vakuutusmaksusta, peritään yksityisen yritys- määrästä. 27613: toiminnan piiriin kuuluvalta työnantajalta ja 27614: sellaiselta valtion liikelaitokselta, johon sovel- 3§ 27615: letaan valtion liikelaitoksista annettua lakia Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 27616: (627 /87), työnantajan sairausvakuutusmaksua kuuta 1990. 27617: 27618: 27619: 3. 27620: Laki 27621: työnantajan lapsilisämaksun perimättä jättämisestä vuodelta 1990 27622: 27623: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 27624: 27625: 1 § maksusta, maksua ei vuonna 1990 peritä 1 27626: Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur- päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta. 27627: vamaksusta 4 päivästä heinäkuuta 1963 anne- 27628: tun lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se 2 § 27629: on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 27630: (613/78), on säädetty työnantajan lapsilisä- kuuta 1990. 27631: 27632: 27633: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 27634: 27635: 27636: Tasavallan Presidentti 27637: MAUNO KOIVISTO 27638: 27639: 27640: 27641: 27642: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola 27643: 1989 vp. - HE n:o 155 27644: 27645: 27646: 27647: 27648: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 27649: 9 a §:n muuttamisesta 27650: 27651: 27652: 27653: 27654: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 27655: 27656: Esityksessä ehdotetaan parannettavaksi pien- Ylimääräisen rintamalisän korottaminen pa- 27657: tä eläkettä saavien rintamaveteraanien talou- rantaa noin 162 000 rintamaveteraanin elä- 27658: dellista asemaa korottamalla rintamasotilas- keturvaa. Valtiolle aiheutuu muutoksesta 100 27659: eläkelain mukaista ylimääräistä rintamalisää miljoonan markan vuotuiset lisäkustannukset 27660: 7,5 OJo:sta 12,5 %:iin kansaneläkkeen lisäosan vuoden 1990 hintatasossa laskettuna. Vuonna 27661: määrästä. Uudistuksen jälkeen ylimääräinen 1990 uudistuksesta aiheutuisi noin 25 miljoo- 27662: rintamalisä olisi enimmillään 213 markkaa nan markan lisäkustannukset. 27663: kuukaudessa. Tämän lisäksi maksetaan edel- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 27664: leen nykyinen rintamalisä, 176 markkaa kuu- maan 1 päivänä lokakuuta 1990. 27665: kaudessa. Esitys liittyy valtio vuoden 1990 tulo- ja 27666: menoarvioesitykseen. 27667: 27668: 27669: 27670: 27671: PERUSTELUT 27672: 27673: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu myös rintamapalvelusajasta johtuvan menetyk- 27674: muutos sen hyvittämistä eläketurvassa. Ylimääräisen 27675: rintamalisän suuruudeksi säädettiin 7,5 %:a 27676: Rintamasotilaseläkelain 9 a §:n (589/86) maksettavasta kansaneläkkeen lisäosasta. Näin 27677: mukainen ylimääräinen rintamalisäjärjestelmä etuus pystyttiin kohdeotamaan pientä työelä- 27678: on ollut voimassa 1 päivästä marraskuuta 1986 kettä saaviin ja työeläkettä kokonaan vailla 27679: alkaen. Ylimääräistä rintamalisää on maksettu oleviin veteraaneihin. Suurimmillaan lisä, joka 27680: kansaneläkelain (347 /56) mukaista kansaneläk- ei ole veronalaista tuloa, on 128 markkaa 27681: keen lisäosaa ja rintamasotilaseläkelain 9 §:n kuukaudessa täysimääräistä lisäosaa saavalla 27682: (1085/80, 589/86 ja 938/87) mukaista rintama- yksinäisellä henkilöllä ensimmäisessä kunta- 27683: lisää saavalle veteraanille. Rintamalisän myön- ryhmässä. Pienin maksettava lisä on 23 mark- 27684: täminen edellyttää, että henkilöllä on joko kaa kuukaudessa (kansaneläkeindeksin pistelu- 27685: rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai ku 976). Lisäosasidonnaisuudesta seuraa, että 27686: veteraanitunnus. Etuuden saajana voi olla Suo- ylimääräisen rintamalisän määrä tarkistetaan 27687: men kansalainen ja Suomessa asuva ulkomaan lisäosan tarkistuksen yhteydessä. 27688: kansalainen. Rintamaveteraanien eläketurvaa ei voida vie- 27689: Ylimääräisenä rintamalisäjärjestelmällä py- lä pitää riittävänä. Sen vuoksi ehdotetaan, että 27690: rittiin parantamaan työeläkettä vailla olevien pientä työeläkettä saavien tai työeläkettä vailla 27691: ja pientä työeläkettä saavien veteraanien talou- olevien veteraanien eläketurvaa parannettaisiin 27692: dellista tilannetta. Toisaalta eläketurvan kehit- korottamalla ylimääräisen rintamalisän tasoa 27693: tämisen periaatteellisena tavoitteena pidettiin 12,5 %:iin maksettavasta lisäosasta. Täysimää- 27694: 391197P 27695: 2 1989 vp. - HE n:o 155 27696: 27697: räistä lisäosaa saavalle veteraanille maksettava 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 27698: ylimääräinen rintamalisä vaihtelisi uudistuksen tukset 27699: jälkeen veteraanin asuinkunnan ja perhesuhtei- 27700: den mukaan 213 markasta 164 markkaan kuu- Edellä ehdotettu muutos parantaisi ylimää- 27701: kaudessa. Lisäosaa saavalle veteraanille mak- räisen rintamalisän saajista noin 162 000 rinta- 27702: settaisiin kuitenkin vähintään 23 markan yli- maveteraanin asemaa. Muutoksesta aiheutuvat 27703: määräinen rintamalisä kuukaudessa. Rintama- lisäkustannukset olisivat noin 25 miljoonaa 27704: lisä ja ylimääräinen rintamalisä olisivat siten markkaa vuonna 1990 ja noin 100 miljoonaa 27705: yhteensä enimmillään 389 markkaa kuukaudes- markkaa vuonna 1991 vuoden 1990 hintatasos- 27706: sa. Korotuksen jälkeen keskimääräinen ylimää- sa arvioituna. 27707: räinen rintamalisä olisi noin 117 markkaa kuu- 27708: Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi- 27709: kaudessa. 27710: tykseen vuodelle 1990. 27711: Sotilasvammalakiin (404/ 48) perustuvan 27712: elinkoron perusmäärä etuoikeutettiin kansan- 27713: eläkkeen lisäosaa määrättäessä 1 päivästä loka- 3. Voimaantulo 27714: kuuta 1989 lukien (986/88). Koska kansanelä- 27715: kelain mukaan sotilasvammalain mukaiseen 27716: Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä- 27717: elinkorkoon tehtävä ikä- ja omaiskorotus vai- 27718: nä lokakuuta 1990. 27719: kuttavat edelleen lisäosan määrään, on rinta- 27720: masotilaseläkelain 9 a §:ssä säilytettävä siinä 27721: oleva erityismaininta sotilasvammalain mukais- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 27722: ten elinkoronsaajien osalta. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 27723: 1989 vp. - HE n:o 155 3 27724: 27725: Laki 27726: rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta 27727: 27728: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamaso- 27729: tilaseläkelain 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa 27730: laissa (589/86), näin kuuluvaksi: 27731: 27732: 9a§ 27733: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu- 27734: Ylimääräinen rintamalisä on 12,5 prosenttia ta 1990. 27735: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma- Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa 27736: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mu- 27737: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises- kaan vuoden 1986 tammikuussa maksettavina 27738: ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. 27739: elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa 27740: määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse- 27741: taan kuitenkin aina vähintään 20 markan suu- 27742: ruisena. 27743: 27744: 27745: 27746: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 27747: 27748: 27749: Tasavallan Presidentti 27750: MAUNO KOIVISTO 27751: 27752: 27753: 27754: 27755: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola 27756: 4 1989 vp. - HE n:o 155 27757: 27758: Liite 27759: 27760: 27761: 27762: 27763: Laki 27764: rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta 27765: 27766: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamaso- 27767: tilaseläkelain 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa 27768: laissa (589/86), näin kuuluvaksi: 27769: 27770: Voimassa oleva laki Ehdotus 27771: 27772: 9a§ 27773: 27774: Ylimääräinen rintamalisä on 7,5 prosenttia Ylimääräinen rintamalisä on 12,5 prosenttia 27775: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma- maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma- 27776: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen 27777: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises- rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises- 27778: ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua 27779: elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa 27780: määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse- määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse- 27781: taan kuitenkin aina vähintään 20 markan suu- taan kuitenkin aina vähintään 20 markan suu- 27782: ruisena. ruisena. 27783: 27784: 27785: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu- 27786: ta 1990. 27787: Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa 27788: sitä kansaneläkeindeksin piste lukua, jonka mu- 27789: kaan vuoden 1986 tammikuussa maksettavina 27790: olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. 27791: 1989 vp. - HE n:o 156 27792: 27793: 27794: 27795: 27796: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän Io- 27797: mituspalveluista annetun lain muuttamisesta 27798: 27799: 27800: 27801: 27802: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 27803: 27804: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maa- jällä on oikeus aikuiskoulutusta varten saada 27805: talousyrittäjän lomituspalveluista annettua la- sijaisapua enintään viisi päivää vuodessa. 27806: kia siten, että naispuolisen maatalousyrittäjän Esitys liittyy kevään 1989 maataloustulorat- 27807: oikeutta saada sijaisapua synnytyksen vuoksi kaisuun sekä vuoden 1990 valtion tulo- ja 27808: pidennetään nykyisestä 200 päivästä 305 päi- menoarvioesitykseen. 27809: vään. Lisäksi ehdotetaan, että maatalousyrittä- Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tule- 27810: maan voimaan vuoden 1990 alusta. 27811: 27812: 27813: 27814: 27815: PERUSTELUT 27816: 27817: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut vuonna 1988 noin 26 000 maatalousyrittäjää. 27818: muutokset Lomitettuja päiviä oli yhteensä 763 000. 27819: Maatalousyrittäjien vuosilomalomituksen 27820: 1.1. Lomituspalveluista kustannukset vuonna 1988 olivat 608 000 000 27821: markkaa. Valtio vastaa kokonaan vuosiloma- 27822: Maatalousyrittäjän lomituspalveluista anne- kustannuksista, mutta osa niistä otetaan huo- 27823: tun lain (2/85) tavoitteena on luoda edellytyk- mioon maataloustulolaskelmassa maatalouden 27824: set vuosiloman ja viikkovapaan pitämiseen saamana tulona. Valtion viikkovapaalomituk- 27825: niille karjataloutta harjoittaville maatalousyrit- sen kustannuksiin suorittaman korvauksen 27826: täjille, joilla ei ilman lomitustoimintaa ole määrä oli vuonna 1988 noin 41 500 000 mark- 27827: mahdollisuutta vapautua tehtävistään vuosilo- kaa. Viikkovapaalomituksen kokonaiskustan- 27828: man tai viikkovapaan ajaksi. Lain tavoitteena nuksista osa katetaan yrittäjiltä perittävillä 27829: on lisäksi järjestää maataloutta harjoittaville maksuilla. Valtion korvaus sijaisavun kustan- 27830: yrittäjille sijaisapua sairauden, tapaturman, nuksiin vuonna 1988 oli noin 233 600 000 27831: synnytyksen tai muun niihin verrattavan tila- markkaa. Sijaisapumaksuja perittiin yrittäjiltä 27832: päisen syyn vuoksi. Lomituspalvelut toteute- noin 31 600 000 markkaa. 27833: taan järjestämällä tilalle maatalouslomittaja 27834: maatalousyrittäjän vuosiloman, viikkovapaan 27835: tai sijaisavun ajaksi. 1.2. Ehdotetut muutokset 27836: Vuosilomaan oikeutettuja maatalousyrittäjiä 27837: oli vuonna 1988 noin 110 000. Lomitettujen Naispuolisella maatalousyrittäjällä on maa- 27838: vuosilomapäivien lukumäärä oli noin talousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain 27839: 1 800 000. Samana vuonna viikkovapaata piti 9 b §:n mukaan oikeus saada sijaisapua synny- 27840: noin 23 000 yrittäjää ja lomitettuja viikkova- tyksen vuoksi enintään 200 päivän ajaksi, joka 27841: paapäiviä oli noin 159 000. Sijaisapua sai alkaa 35 päivää ennen laskettua synnytysaikaa. 27842: 27843: 391189F 27844: 2 1989 vp. - HE n:o 156 27845: 27846: Hinnoitteluvuotta 1989/1990 koskevassa 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 27847: maataloustuloratkaisussa sovittiin, että maata- tukset 27848: lousyrittäjän lomituspalveluista annettua lakia 27849: tarkistettaisiin 1 päivästä tammikuuta 1990 Sijaisapua myönnetään synnytyksen johdos- 27850: alkaen siten, että naispuolisella maatalousyrit- ta vuosittain noin 2 000 maatalousyrittäjälle. 27851: täjällä on oikeus saada sijaisapua synnytyksen Sijaisavun pidentäminen synnytyksen johdosta 27852: johdosta 305 päivän ajaksi, joka alkaa 35 lisäisi sijaisapupäiviä 105 000 päivällä, kun 27853: päivää ennen laskettua synnytysaikaa. Lisäksi pidennyksen käyttöasteeksi arvioidaan 50 OJo. 27854: sopimuksen mukaan maatalousyrittäjälle anne- Synnytyksen johdosta annettavan sijaisavun 27855: taan oikeus viiden päivän sijaisapuun vuodessa pidentämisestä aiheutuisi valtiolle vuonna 1990 27856: aikuiskoulutukseen osallistumista varten. Si- enintään 36 400 000 markan lisäkustannukset. 27857: jaisavusta peritään tällöin maksu korkeimman Aikuiskoulutukseen osallistumisen johdosta 27858: maksuluokan mukaan, jollei erityisestä syystä arvioidaan vuonna 1990 annettavan enintään 27859: muuta johdu. 75 000 sijaisapupäivää. Kustannuksia tästä ai- 27860: heutuisi valtiolle enintään 21 500 000 markkaa, 27861: Sopimuksen mukainen vuoden 1990 alusta kun yrittäjien maksuosuus olisi noin 25 OJo. 27862: voimaan tulevaksi tarkoitettu sijaisavun piden- 27863: nys synnytyksen johdosta ehdotetaan toteutet- 3. Voimaantulo 27864: tavaksi muuttamalla lain 9 b §:n säännöstä. 27865: Sijaisapuoikeuden laajentaminen koskemaan Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 27866: myös aikuiskoulutusaikaa ehdotetaan toteutet- 1990 alusta. Esitys liittyy valtion vuoden 1990 27867: tavaksi lisäämällä lakiin uusi 9 f §. Sijaisavusta tulo- ja menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu 27868: tällöin perittävän maksun määräytyminen kor- käsiteltäväksi sen yhteydessä. 27869: keimman maksuluokan mukaan edellyttää 27870: maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 27871: asetuksen muuttamista. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 27872: 1989 vp. - HE n:o 156 3 27873: 27874: Laki 27875: maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain muuttamisesta 27876: 27877: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 27878: muutetaan maatalousyrittäjän lomituspalveluista 4 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain 27879: (2/85) 9 b §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa 27880: (1185/88) sekä 27881: lisätään lakiin uusi 9 f § seuraavasti: 27882: 27883: 2 luku rahakautena tai äiti antaa lapsen tänä aikana 27884: Lomituspalvelujen kesto ottolapseksi, oikeus sijaisapuun voi kestää 27885: enintään äitiysrahakauden ajan. 27886: 9b§ 27887: Naispuolisella maatalousyrittäjällä on oikeus 27888: saada lomittaja sijaisapua varten raskauden ja 9f§ 27889: synnytyksen vuoksi enintään 305 päivän ajaksi, Maatalousyrittäjällä on aikuiskoulutukseen 27890: joka alkaa 35 päivää ennen laskettua synnytys- osallistumisen vuoksi oikeus saada sijaisapua 27891: aikaa. Jos raskaus päättyy aikaisemmin kuin enintään viiden päivän ajaksi vuodessa. 27892: 35 päivää ennen laskettua synnytysaikaa, oi- 27893: keus sijaisapuun alkaa raskauden päättymises- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 27894: tä. Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee äitiys- kuuta 1990. 27895: 27896: 27897: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989 27898: 27899: 27900: Tasavallan Presidentti 27901: MAUNO KOIVISTO 27902: 27903: 27904: 27905: 27906: Ministeri Tarja Halonen 27907: 4 1989 vp. - HE n:o 156 27908: 27909: Liite 27910: 27911: 27912: 27913: 27914: Laki 27915: maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain muuttamisesta 27916: 27917: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 27918: muutetaan maatalousyrittäjän lomituspalveluista 4 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain 27919: (2/85) 9 b §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa 27920: (1185/88) sekä 27921: lisätään lakiin uusi 9 f § seuraavasti: 27922: Voimassa oleva laki Ehdotus 27923: 27924: 2 luku 27925: Lomituspalvelujen kesto 27926: 9b§ 9b § 27927: Naispuolisella maatalousyrittäjällä on oikeus Naispuolisella maatalousyrittäjällä on oikeus 27928: saada lomittaja sijaisapua varten raskauden ja saada lomittaja sijaisapua varten raskauden ja 27929: synnytyksen vuoksi enintään 200 päivän ajaksi, synnytyksen vuoksi enintään 305 päivän ajaksi, 27930: joka alkaa 35 päivää ennen laskettua synnytys- joka alkaa 35 päivää ennen laskettua synnytys- 27931: aikaa. Jos raskaus päättyy aikaisemmin kuin aikaa. Jos raskaus päättyy aikaisemmin kuin 27932: 35 päivää ennen laskettua synnytysaikaa, oi- 35 päivää ennen laskettua synnytysaikaa, oi- 27933: keus sijaisapuun alkaa raskauden päättymises- keus sijaisapuun alkaa raskauden päättymises- 27934: tä. Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee äitiys- tä. Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee äitiys- 27935: rahakautena tai äiti antaa lapsen tänä aikana rahakautena tai äiti antaa lapsen tänä aikana 27936: ottolapseksi, oikeus sijaisapuun voi kestää ottolapseksi, oikeus sijaisapuun voi kestää 27937: enintään äitiysrahakauden ajan. enintään äitiysrahakauden ajan. 27938: 27939: 27940: 9f§ 27941: Maatalousyrittäjällä on aikuiskoulutukseen 27942: osallistumisen vuoksi oikeus saada sijaisapua 27943: enintään viiden päivän ajaksi vuodessa. 27944: 27945: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 27946: kuuta 1990. 27947: 1989 vp. - HE n:o 157 27948: 27949: 27950: 27951: 27952: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja 27953: erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 31 §:n muutta- 27954: misesta 27955: 27956: 27957: 27958: 27959: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 27960: 27961: Esityksessä ehdotetaan kiinteän omaisuuden Säännöstä sovellettaisiin asutuskeskuksissa, 27962: ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun niiden kasvuedellytysten turvaamiseksi tapah- 27963: lain arvonleikkaussäännöksen tarkistamista. tuvissa lunastuksissa. Arvonnousu voitaisiin, 27964: Maan arvonnousu voitaisiin leikata jo yleiskaa- kuten nykyisinkin, leikata lunastuksen vireille- 27965: van laatimis- tai muuttamispäätöksestä lukien, panoa edeltäneeltä ajalta enintään seitsemältä 27966: kun valtiolle, kunnalle tai kuntainliitolle lunas- vuodelta ja lisäksi lunastuksen vireilläoloajalta 27967: tetaan maata yhdyskuntarakentamista varten lunastuspäätöksen julistamiseen saakka. 27968: alueelta, jolla on vahvistettu yleiskaava. Kaa- 27969: van laatimisesta päättäminen voitaisiin siirtää Esitys liittyy rakennuslain kaavoitus- ja lu- 27970: kunnassa valtuustoa aiemmalle päätöksenteko- nastusjärjestelmää koskevien säännösten uu- 27971: tasolle. Yleisen hintatason kohoamista vastaa- distamiseen, joita koskevat kolme hallituksen 27972: va ja omistajan suorittamista perusparannuk- esitystä on jo annettu. 27973: sista aiheutuva maan arvonnousu luettaisiin Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 27974: korvauksensaajan hyväksi. maan heti, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. 27975: 27976: 27977: 27978: 27979: YLEISPERUSTELUT 27980: 27981: 1. Tavoite maomukaisen käyttöönsaamisen turvaamiseksi 27982: parantaa eri toimenpitein kuntien mahdolli- 27983: Kuntien maanhankinta on viime aikoina va- suuksia aktiivisen maapolitiikan hoitamiseen. 27984: kavasti vaikeutunut. Sijoittaminen raakamaa- Maanhankinta vapaaehtoisin kaupoin on 27985: han on yleistynyt ja maan hinta noussut huo- myös kuntien kohdalla ensisijainen tavoite. 27986: mattavasti yleistä hintatasoa nopeammin. Kun- Nykyisessä tilanteessa on kuitenkin välttämä- 27987: nat eivät kykene kilpailemaan yksityisten osta- töntä tehostaa kuntien edellytyksiä hankkia 27988: jien kanssa yhdyskuntarakentamiseen tarvitta- tarvittaessa maata myös lunastamalla. Toimi- 27989: vista maa-alueista. Asuntotilannetta ei pystytä vat lunastussäännökset edistävät samalla va- 27990: saattamaan tyydyttävälle tasolle, jos kuntien paaehtoisten kauppojen syntymistä ja hillitse- 27991: edellytykset hankkia maata ja luovuttaa koh- vät maan hinnannousua. 27992: tuuhintaisia tontteja heikkenevät. Kohtuuhin- Rakentamiseen tarvittavan maan lunastami- 27993: taista maata tarvitaan myös elinkeinotoimintaa sen oikeudelliset edellytykset (lunastusperus- 27994: varten. teet) on säädetty rakennuslaissa (370/58). Erik- 27995: Hallituksen tavoitteena on yhdyskuntaraken- seen annetussa esityksessä (hall.es. 103 ja 104/ 27996: tamisen ja erityisesti asuntotuotannon vaati- 1989 vp.) ehdotetaan lunastusperusteita muu- 27997: man maan riittävän tarjonnan ja suunnitel- tettaviksi siten, että pääkaupunkiseutua koske- 27998: 391164D 27999: 2 1989 vp. - HE n:o 157 28000: 28001: vat rakennuslain 53 §:n 4 momenttiin 9 päivä- korvaus luuastettavasta omaisuudesta on mää- 28002: nä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1062/88) rättävä lunastuslaissa säädetyin poikkeuksin 28003: lisätyt lunastusperusteet ulotetaan koskemaan lunastuspäätöksen julistamisajankohdan arvon 28004: koko maata ja että lunastusmenettelyä yksin- perusteella. 28005: kertaistetaan niin, että rakentamiskehotukseen Lunastusta koskevat säännökset ovat sisältä- 28006: perustuviin lunastuksiin ei vaadittaisi lainkaan neet vanhastaan periaatteen, että se yritys, 28007: valtion viranomaisen lupaa ja että muihin lu- jonka vuoksi lunastus tapahtuu, ei saa vaikut- 28008: nastuksiin tarvittavan luvan myöntäisi valtio- taa lunastuskorvausta korottavasti eikä alenta- 28009: neuvoston sijasta ympäristöministeriö. vasti. Tämä periaate on säädetty yleisenä lu- 28010: Kaavoitusjärjestelmän uudistamista koske- nastuslain 31 §:n 1 momentissa. 28011: vassa hallituksen esityksessä rakennuslain 28012: Lunastuslain 31 §:n 2 ja 3 momentissa sää- 28013: muuttamiseksi (hall.es. 135/1989 vp.) koroste- detään erikseen kaavoituksesta johtuvan ar- 28014: taan vahvistetun yleiskaavan merkitystä. Vah- 28015: vonnousun leikkaamisesta lunastettaessa maata 28016: vistettavan yleiskaavan käytöllä tulee olemaan yhdyskuntarakentamista varten valtiolle, kun- 28017: entistä enemmän vaikutusta myös maan hinta- nalle tai kuntainliitolle. Kaavoituksen maan 28018: kehitykseen. arvoa kohottava vaikutus voidaan pykälän 2 28019: Lunastusperusteita ja -menettelyä koskevien 28020: momentin mukaan nykyisin leikata asema- tai 28021: säännösten tehostaminen sekä kaavoitusjärjes- 28022: rakennuskaavan laatimispäätöksestä lukien. 28023: telmän uudistaminen jäävät kuntien maanhan- 28024: Pykälän 3 momentin sisältämän rajoitussään- 28025: kinnan kannalta merkitykseltään vähäisiksi, 28026: nöksen mukaan arvonnousu voidaan kuitenkin 28027: jollei samalla uudisteta kiinteän omaisuuden ja 28028: leikata enintään seitsemältä lunastuksen vireil- 28029: erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun 28030: lepanoa edeltäneeltä vuodelta ja lisäksi lunas- 28031: lain (603177; lunastuslakr) sisältämää arvon- 28032: tuksen vireilläoloajalta lunastuspäätöksen ju- 28033: leikkaussäännöstä kaavoitusjärjestelmän muu- 28034: listamiseen saakka. 28035: toksiin soveltuvaksi ja muutoinkin paremmin 28036: toimivaksi. Yhdyskuntarakentamisella tarkoitetaan 28037: kaikkea sitä rakentamista, joka asema- tai 28038: rakennuskaavalla järjestetään. Esityksessään 28039: 2. Nykyinen tilanne ja ehdotetut lunastuslainsäädännön uudistamiseksi (hall.es. 28040: muutokset 179/1975 II vp.) hallitus ehdotti, että säännös- 28041: tä olisi sovellettu vain pääasiassa asuntoalueen 28042: 2.1. Voimassa olevat säännökset muodostamista ja siihen välittömästi liittyvää 28043: yhdyskuntarakentamista varten toimeenpanta- 28044: Rakennusmaan lunastamisen oikeudelliset vissa lunastuksissa. Tämä olisi merkinnyt sitä, 28045: edellytykset on säädetty rakennuslaissa. Lunas- että muut alueet kuten liike- ja teollisuusalueet, 28046: tamiseen tarvitaan nykyisten säännösten mu- yleisten rakennusten tontit, laajemmat kaava- 28047: kaan valtioneuvoston lupa. Kunta voi kuiten- alueella olevat liikennealueet ja puistot olisi 28048: kin välittömästi lain nojalla lunastaa eräitä arvioitu eri perusteen mukaan. Tällöin maan- 28049: asema- ja rakennuskaavassa osoitettuja yleisiä omistajat olisivat joutuneet perusteettomasti 28050: alueita. eriarvoiseen asemaan. Laki tuli tämän vuoksi 28051: Luuastettavan omaisuuden omistajalla on hyväksytyksi toisessa muodossa. Se seikka, 28052: lunastuslain 29 §:n 1 momentin mukaan oikeus mihin tarkoitukseen alue käytetään kysymyk- 28053: saada täysi korvaus lunastuksen vuoksi aiheu- sessä olevan kaavan mukaan ja millaista yh- 28054: tuvista taloudellisista menetyksistä. Korvaus dyskuntarakentamista varten se lunastetaan, ei 28055: muodostuu kohteen-, haitan- ja vahingonkor- vaikuta asiaan. Lain hyväksyessään eduskunta 28056: vauksesta. Luuastettavasta omaisuudesta on kuitenkin edellytti, että laissa tarkoitettuun 28057: määrättävä sen käyvän hinnan mukainen täysi yhdyskuntarakentamiseen sisältyvät kaupunki- 28058: korvaus (kohteenkorvaus). Korvauksen mää- rakenteen sisäiset puistot, mutta ei muita vir- 28059: räämisestä päätetään lunastustoimituksessa. kistysalueita. 28060: Omaisuus on lunastuslain 44 §:n mukaan ar- Arvonleikkaussäännöstä ei sovelleta ranta- 28061: vioitava sellaisena kuin se on lunastuspäätök- kaavoitetuilla tai muutoin tavanomaiseen 28062: sen julistamishetkellä taikka, jos hakija on loma-asutukseen käytettävillä ranta-alueilla ei- 28063: aikaisemmin saanut haltuunotto-oikeuden, sel- kä muilla taajaman ulkopuolisilla virkistys- 28064: laisena kuin omaisuus tällöin oli. Vastaavasti alueilla. Maatalousmaata säännös koskee vain 28065: 1989 vp. - HE n:o 157 3 28066: 28067: silloin, kun sitä kaavoitetaan yhdyskuntara- vuoksi ehdotetaan, että säännöstä sovellettai- 28068: kentamista varten. siin lunastettaessa maata yhdyskuntarakenta- 28069: Lunastuslain 32 §:ään sisältyy takuusäännös mista varten asutuskeskuksen alueelta. Asutus- 28070: asumisen ja ammatin- tai elinkeinonharjoitta- keskuksen määrittelemistä varten pykälään eh- 28071: misen turvaamiseksi. Jos lunastus kohdistuu dotetaan otettavaksi uusi 4 momentti. 28072: maahan, jota sen omistaja pääasiallisesti käyt- 28073: tää asumiseensa taikka ammattinsa tai elinkei- 28074: nonsa harjoittamiseen, omaisuudesta määrät- 2.4. Yleiskaavoitus 28075: tävä kohteenkorvaus on arvonleikkaussään- 28076: nöksen estämättä määrättävä ainakin niin suu- Yhdyskuntarakentamiseen kaavoitettavan 28077: reksi kuin on tarpeen vastaavanlaisen oman maan arvo nousee asteittain sitä mukaa, kun 28078: asunnon tai saman toimeentulon tarjoavan, todennäköisyys maan tulevasta käyttötavasta 28079: lunastettua vastaavan omaisuuden hankkimi- kaavoituksen edetessä lisääntyy. Jo ensimmäis- 28080: seen lunastetun tilalle. ten yleiskaavaluonnosten julkistaminen nostaa 28081: maan hintaa asuinrakentamiseen suunnitelluil- 28082: la alueilla. Arvonnousun kannalta tärkein vai- 28083: 2.2. Käytäntö he on yksityiskohtainen kaavoitus. Asema- ja 28084: rakennuskaavan vahvistaminen varmistaa lo- 28085: Arvonleikkaussäännöksellä on ollut käytän- pullisesti tulevan sallitun käyttötavan ja nostaa 28086: nössä vain vähäinen merkitys. Kunnat ovat rakennusmaan arvoa. 28087: pyrkineet hankkimaan tarvitsemansa maa-alu- Kaavoitusjärjestelmän uudistamista koske- 28088: eet vapaaehtoisin kaupoin ja väittäneet lunas- vaan hallituksen esitykseen rakennuslain muut- 28089: tusta. Vuosina 1976-1988 valtioneuvosto on tamiseksi sisältyvät ehdotukset yleiskaavan 28090: myöntänyt rakennuspoliittisen lunastusperus- käytöstä toimivallan siirron välineenä korosta- 28091: teen eli rakennuslain 53 §:n 1 momentin nojal- vat vahvistetun yleiskaavan merkitystä. Yleis- 28092: la vain 34 lunastuslupaa. Näistä yksi lupa on kaavan vahvistamista koskevassa päätöksessä 28093: koskenut maanhankintaa yleiskaava-alueella, voitaisiin rakennuslain 29 §:ään ehdotetun uu- 28094: kolme yleiskaavoitettavaksi päätetyllä alueella, den 4 momentin nojalla määrätä, että yleis- 28095: seitsemän asemakaava-alueella, 18 asemakaa- kaava-alueelle laadittavia myöhempiä yksityis- 28096: voitettavaksi päätetyllä alueella ja viisi raken- kohtaisia kaavoja ei tarvitse alistaa vahvistetta- 28097: nuskaava-alueella. Lunastuslain arvonleikkaus- vaksi. Kun vahvistettu yleiskaava osoittaa ver- 28098: säännöksellä on ollut eniten merkitystä raken- rattain sitovalla tavalla tulevan maankäytön, 28099: nuslain 50 §:ään perustuvissa yleisen raken- jo sen laatiminen ja vahvistaminen tulee ai- 28100: nuksen tontin lunastuksissa. heuttamaan nykyistä enemmän maan hinnan 28101: Suomen kaupunkiliiton tutkimuksen (Maan nousua alueilla, joita tullaan käyttämään yh- 28102: lunastaminen kaupungeissa vuosina 1978- dyskuntarakentamiseen. Kaavoituksesta johtu- 28103: 1986, Hilkka Julkunen, Kaupunkiliiton julkai- va arvonnousu perustuu tällöin pääosin yleis- 28104: su nro 411/Helsinki 1988) mukaan kaupungeis- kaavoitukseen, eikä myöhemmin laadittavalla 28105: sa vuoden 1986 loppuun mennessä päättyneissä asema- tai rakennuskaavalla ole enää ratkaise- 28106: lunastuksissa arvonleikkauksella on ollut vai- vaa vaikutusta maan hintakehitykseen. 28107: kutusta neljässä tapauksessa, joissa lunastus- Jotta vahvistettu yleiskaava ei vaikeuttaisi 28108: korvauksia on leikattu yhteensä noin 630 000 kuntien maapoliittisia mahdollisuuksia ja 28109: markkaa. Näistä kolmessa tapauksessa oli ky- suunnitellun maankäytön toteutumista, arvon- 28110: symys rakennuslain 50 §:n nojalla tapahtunees- leikkausta koskevat säännökset ehdotetaan 28111: ta yleisen rakennuksen tontin lunastamisesta ja koskemaan myös niitä lunastuksia, jotka ta- 28112: yhdessä tapauksessa lunastuksesta rakennus- pahtuvat vahvistetun yleiskaavan alueella. 28113: lain 53 §:n perusteella. 28114: 28115: 2.5. Kaavoituksesta päättävä kunnan toimi- 28116: 2.3. Säännöksen soveltamisala elin 28117: 28118: Ansiotonta arvonnousua esiintyy käytännös- Kaavoituksesta johtuvan arvonnousun leik- 28119: sä etenkin tehokkaan yhdyskuntarakentamisen kaaminen edellyttää nykyisin, että kaavoitus- 28120: alueilla kasvavissa asutuskeskuksissa. Tämän päätös on tehty kunnanvaltuustossa. Varsinkin 28121: 4 1989 vp. - HE n:o 157 28122: 28123: suuremmissa kunnissa asiasta tulisi voida päät- 2. 7. Pääkaupunkiseutu 28124: tää valtuustoa alemmalla päätöksentekotasol- 28125: la. Tämän vuoksi pykälää ehdotetaan muutet- Valtioneuvoston kanslian kutsuma selvitys- 28126: tavaksi myös niin, että arvonleikkauksen käyn- mies, ylipormestari Raimo Ilaskivi on 31 päivä- 28127: nistävän kaavoituspäätöksen siirtäminen kun- nä toukokuuta 1989 ehdotuksessaan pääkau- 28128: nallisella säännöllä valtuustoa aiemmalle kun- punkiseudun rakentamisedellytysten ja erityi- 28129: nan toimielimene on mahdollista. Vastaava sesti asuntotuotannon turvaamiseksi ehdotta- 28130: muutos on ehdotettu tehtäväksi rakennuslain nut, että lunastuslain 31 §:ään lisättäisiin uusi 28131: lunastusta koskeviin säännöksiin. pääkaupunkiseudulla sovellettava 4 momentti, 28132: jonka mukaan arvonnousun leikkaus ei olisi 28133: lainkaan sidoksissa tiettyyn kaavoituspäätök- 28134: 2.6. Leikattavat arvot seen tai kaavoitushankkeeseen. Arvonnousu 28135: leikattaisiin siten, että huomioon ei otettaisi 28136: Maan arvonnousu jaetaan voimassa olevan lunastuspäätöksen tekopäivää kymmenen vuot- 28137: lunastuslain 31 §:n 2 momentissa kolmeen ta edeltäneen päivän jälkeistä maan arvonnou- 28138: osaan, yleisen hintatason kohoamisesta, kaa- sua. Korvaus tarkistettaisiin kuitenkin yleisen 28139: voituksesta tai muista syistä johtuvaan arvon- hintatason nousua vastaavasti. Ehdotuksessa 28140: nousuun. Kaavoituksesta aiheutuva arvonnou- on otettu erikseen huomioon maa- ja metsäta- 28141: su voi aiheutua joko siitä kaavoituksesta, jon- lousmaan arvonnousu. 28142: ka toteuttamiseksi maata lunastetaan tai muus- Maan arvonnousu on ollut voimakasta eten- 28143: ta kaavoituksesta. Muista syistä aiheutuva ar- kin pääkaupunkiseudulla. Vastaavia ongelmia 28144: vonnousu voi aiheutua useista eri tekijöistä on esiintynyt kuitenkin myös muissa kunnissa. 28145: kuten omistajan suorittamista perusparannuk- Niiden kohdalla on tärkeää, että niillä on 28146: sista, julkisista investoinneista, yleisestä yhteis- riittävät maapoliittiset mahdollisuudet estää 28147: kunnallisesta ja taloudellisesta kehityksestä tai ennalta sellainen hintakehitys, mikä pääkau- 28148: uuden merkittävän tuotantolaitoksen syntymi- punkiseudulla on tapahtunut. 28149: sestä pienelle paikkakunnalle. Hallituksen tavoitteena on ollut, että arvon- 28150: Nykyisin voidaan leikata ainoastaan se ar- leikkaussäännös muutetaan sisällöltään sellai- 28151: vonnousu, joka aiheutuu siitä kaavoituksesta, seksi, että sitä voidaan tehokkaasti soveltaa 28152: jonka toteuttamiseksi maata lunastetaan. maan kaikissa osissa asutuskeskuksen alueella. 28153: Säännöksen soveltaminen on osoittautunut Mikäli pääkaupunkiseudulle tarvitaan vieläkin 28154: erittäin vaikeaksi. Käytännössä voidaan selvit- tehokkaampia keinoja, arvonleikkaussäännök- 28155: tää, mikä osa arvonnoususta on aiheutunut sen tarkistamisesta pääkaupunkiseudun tarpei- 28156: yleisen hintatason kohoamisesta ja omistajan siin annetaan erillinen esitys. 28157: suorittamista perusparannuksista. Sen sijaan 28158: sen erottaminen, mikä osa arvonnoususta on 28159: aiheutunut asianomaisesta kaavoituksesta ja 3. Esityksen valmisteluvaiheet 28160: mikä osa muista kuin edellä mainituista syistä, 28161: on monissa tapauksissa mahdotonta. Säännök- Esitystä on valmisteltu aluksi ympäristömi- 28162: sen edellyttämät muut maan arvoa nostavat nisteriössä kaavoitusmenettelyä koskevien 28163: syyt liittyvät läheisesti kaavoitukseen. Sään- säännösten uudistamisen yhteydessä. Ministe- 28164: nöksen vaikeaselkoisuus on johtanut monimut- riön kaavoitus- ja rakennusosastolla toiminut 28165: kaisiin oikeusriitoihin niissä harvoissa lunas- työryhmä ehdotti, että vahvistettavan yleiskaa- 28166: tustoimituksissa, joissa sitä on sovellettu. van laatimiseen kytkettäisiin samantapainen 28167: Säännös ei ole ollut myöskään riittävän teho- maan arvonnousua leikkaava vaikutus kuin 28168: kas ehkäisemään keinottelumielessä tapahtu- asema- ja rakennuskaavalla on nykyisin (Selvi- 28169: vaa maan hankintaa. Tämän vuoksi säännöstä tys 111988, ympäristöministeriö, kaavoitus- ja 28170: ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että rakennusosasto). Työryhmän selvityksestä ja 28171: arvonleikkaus koskisi myös muuta kuin asian- toimenpide-ehdotuksista pyydettiin lausunto 31 28172: omaisesta kaavoituksesta johtuvaa maan ar- viranomaiselta ja yhteisöltä. Tämän jälkeen 28173: vonnousua. Korvauksensaajan hyväksi luettai- laadittiin luonnos hallituksen esitykseksi raken- 28174: siin yleisen hintatason kohoamisen ja omista- nuslain ja lunastuslain 31 §:n muuttamisesta. 28175: jan suorittamien perusparannusten aiheuttama Esitysluonnoksen mukaan lunastuslakia olisi 28176: arvonnousu. ehdotettu muutettavaksi vain siten, että arvon- 28177: 1989 vp. - HE n:o 157 5 28178: 28179: leikkausta koskevaa säännöstä olisi sovellettu Sen jälkeen kun hallituksen keskinäisissä 28180: myös vahvistetun yleiskaavan alueella, jos neuvotteluissa oli päätetty irrottaa lunastuslain 28181: yleiskaavan vahvistamista koskevassa päätök- muutosesityksen valmistelu rakennuslain muu- 28182: sessä olisi määrätty, että yleiskaava-alueelle tosesityksestä, oikeusministeriö on huolehtinut 28183: laadittuja asema- tai rakennuskaavoja ja nii- asian jatkovalmistelusta virkatyönä. 28184: den muutoksia ei ole alistettava vahvistettavak- 28185: si. 28186: 4. Esityksen organisatoriset ja 28187: Luonnoksesta hallituksen esitykseksi hankit- 28188: taloudelliset vaikutukset 28189: tiin lausunnot 51 viranomaiselta ja yhteisöltä. 28190: Osassa lausunnoista katsottiin, että ehdotettu 28191: Lainmuutoksen tarkoituksena on hillitä 28192: muutos olisi riittämätön nykyisten maapoliit- 28193: maan hinnannousua ja lisätä kuntien mahdolli- 28194: tisten ongelmien ratkaisuksi ja ehdotettiin, että 28195: suuksia hankkia kohtuuhintaista maata erityi- 28196: arvonnousu tulisi leikata myös valtuuston hy- 28197: sesti asuntotuotantoa varten. Laista ei aiheu- 28198: väksymän yleiskaavan perusteella (Suomen 28199: tuisi organisatorisia muutoksia eikä se lisäisi 28200: Kaupunkiliitto, Suomen Arkkitehtiliitto, Suo- 28201: julkisen talouden kustannuksia. 28202: men Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, 28203: Vuokralaisten Keskusliitto) ja että myös muu 28204: kuin yleisen hintatason kohoamisesta johtuva 28205: 5. Riippuvuus muista hankkeista 28206: arvonnousu tulisi leikata (Yhteiskuntasuunnit- 28207: telun Seura, Suomen Kaupunkiliitto). Myös 28208: Esitys on osa kuntien asunto- ja maapolitii- 28209: ranta-alueita vaadittiin säännöksen soveltamis- 28210: kan tehostamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. 28211: alan piiriin (Suomen Luonnonsuojeluliitto). 28212: Se liittyy rakennuslain lunastussäännösten ja 28213: Ehdotusta toivottiin muutettavaksi myös si- kaavoitusjärjestelmää koskevien säännösten 28214: ten, että muukin kuin kunnanvaltuuston pää- muuttamista koskeviin hallituksen esityksiin 28215: tös mahdollistaisi arvonleikkaussäännöksen so- yleisperusteluissa mainituin tavoin. 28216: veltamisen (Asuntohallitus, Maanmittausinsi- Suomessa valmistellaan Euroopan neuvoston 28217: nöörien Liitto, Suomen Ammattiliittojen Kes- puitteissa solmitun ihmisoikeuksien ja perus- 28218: kusjärjestö SAK, Vuokralaisten Keskusliitto). vapauksien suojaamista koskevan yleissopi- 28219: Toisaalta eräät lausunnonantajat vastustivat muksen ja sen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 28220: ehdotusta (Keskuskauppakamari, Maatalous- ratifiointia. Nyt esillä olevaa esitystä valmistel- 28221: tuottajain Keskusliitto, Maanomistajien Liitto, taessa on selvitetty esityksen suhde sopimuksen 28222: Teollisuuden Keskusliitto, Suomen Kiinteistö- ensimmäiseen lisäpöytäkirjaan. Lakiehdotus ei 28223: liitto). Maa- ja metsätalousministeriö ja puo- ole ristiriidassa lisäpöytäkirjan sisältämän 28224: lustusministeriö katsoivat, ettei ehdotettua omaisuuden suojaa koskevan määräyksen (1 28225: muutosta ollut riittävästi selvitetty. artikla) kanssa. 28226: 28227: 28228: 28229: 28230: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 28231: 28232: 28233: 1. Lakiehdotuksen perustelut kemaan myös yleiskaavoituksesta johtuvaa ar- 28234: vonnousua. 28235: 31 §. Maan ansiouoman arvonnousun leik- Rakennusmaan lunastamisen oikeudelliset 28236: kaamista koskevaa pykälän 2 momentin sään- edellytykset säädetään rakennuslaissa. Lunas- 28237: nöstä sovellettaisiin, kuten nykyisinkin, lunas- tusluvan myöntäminen on rakennuslain 53 §:n 28238: tettaessa maata yhdyskuntarakentamista var- nojalla mahdollista jo valtuuston hyväksymän 28239: ten. Sitä sovellettaisiin kuitenkin vain lunastet- yleiskaavan tai yleiskaavan laatimispäätöksen- 28240: taessa maata asutuskeskuksissa tai niiden kas- kin perusteella. Valtuuston hyväksymän, niin 28241: vuedellytysten turvaamiseksi. sanotun ensimmäisen asteen yleiskaavan puut- 28242: Maan arvonnousun leikkaaminen ehdote- teellisten oikeus- ja ohjausvaikutusten vuoksi 28243: taan yleisperusteluissa esitetyin perustein kos- arvonleikkaussäännöstä ei kuitenkaan ehdoteta 28244: 6 1989 vp. - HE n:o 157 28245: 28246: sovellettavaksi muutoin kuin niissä lunastuksis- 2. Voimaantulo 28247: sa, jotka tapahtuvat alueella, jolla on vahvis- 28248: tettu yleiskaava. Vahvistuspäätöksen tulee olla Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti, kun 28249: lainvoimainen säännöstä lunastustoimituksessa eduskunta on sen hyväksynyt ja se on vahvis- 28250: sovellettaessa. tettu. 28251: Säännöstä voitaisiin soveltaa lunastuskor- Ennen lain voimaantuloa tapahtuneeseen ar- 28252: vausta määrättäessä paitsi yleiskaavoituksen vonnousuun ehdotetaan sovellettavaksi aikai- 28253: perusteella toimeenpantavissa lunastuksissa semmin voimassa olleita säännöksiä. Voimassa 28254: myös silloin, kun lunastaminen tapahtuu olevan lain aikana tehdyn yleiskaavan laatimis- 28255: asema- tai rakennuskaavoitetulla alueella tai tai muuttamispäätöksen johdosta tapahtunut 28256: alueella, jolle on päätetty laatia asema- tai arvonnousu voitaisiin siten leikata vasta lain 28257: rakennuskaava. Arvonnousu voitaisiin tällöin- voimaantulosta lukien, koska yleiskaavoituk- 28258: kin leikata jo vahvistetun yleiskaavan laatimis- sesta aiheutuvaa arvonnousua ei voida nykyisin 28259: päätöksestä alkaen, jos tämä on leikkaamisai- leikata. 28260: kaa rajoittavan lunastuslain 31 § :n 3 momen- Ehdotetusta siirtymäsäännöksestä seuraa 28261: tissa säädetyn ajan puitteissa mahdollista. edelleen, että valtuuston nykyisen lain aikana 28262: Pykälää ehdotetaan muutettavaksi myös si- tekemän asema- tai rakennuskaavan laatimis- 28263: ten, että kunnanvaltuusto voisi kunnallisella tai muuttamispäätöksen aiheuttamana arvon- 28264: säännöllä siirtää arvonleikkauksen käynnistä- nousuna voitaisiin leikata lain voimaantuloa 28265: vän kaavoituspäätöksen tekemisen aiemmalle edeltävältä ajalta vain kaavoituksesta aiheutu- 28266: kunnallishallinnon tasolle. Tämän vuoksi eh- va arvonnousu. Siirtymävaiheen aikana esiin- 28267: dotetaan, että sana "kunnanvaltuusto" muute- tyisi tämän vuoksi tilanteita, joissa on sovellet- 28268: taan sanaksi "kunta". Arvonnousu voitaisiin tava sekä vanhan että uuden lain mukaista 28269: tällöin leikata sen toimielimen päätöksestä lu- arvonleikkaussäännöstä. Tämä voitaisiin vält- 28270: kien, joka noudatettavan johtosäännön mu- tää ainoastaan säätämällä laki takautuvaksi, 28271: kaan on toimivaltainen kunnassa päättämään mitä hallitus ei ole pitänyt tarkoituksenmukai- 28272: kaavan laatimisesta. sena. 28273: Lunastusoikeuden käyttämistä ja lunastuslu- 28274: van hakemista koskeva päätöksenteko kuuluu 28275: kunnallislain mukaisesti valtuuston toimival- 3. Säätämisjärjestys 28276: taan, jollei päätösvaltaa ole tältäkin osin erik- 28277: seen siirretty muulle toimielimelle. Hallitusmuodon 6 §:n 3 momentin mukaan 28278: Säännös edellyttää nykyisin vain kaavoituk- omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tar- 28279: sesta johtuvan arvonnousun leikkaamista. peeseen täyttä korvausta vastaan säädetään 28280: Muu arvonnousu luetaan korvauksensaajan lailla. 28281: hyväksi. Koska kaavoituksesta johtuvaa arvon- Voimassa oleva lunastuslaki on säädetty ta- 28282: nousua ei voida käytännössä erottaa muusta vallisen lain säätämisjärjestyksessä. Hallitus 28283: kaavoitukseen liittyvästä, yhteiskunnan toi- tosin ehdotti lunastuslakia koskevan esityksen 28284: menpiteistä aiheutuvasta arvonnoususta, ehdo- (hall.es. 179/1975 II vp.) käsiteltäväksi perus- 28285: tetaan, että korvauksensaajan hyväksi luettai- tuslain säätämisjärjestyksessä, koska ehdotetut 28286: siin vain yleisen hintatason kohoamisesta ai- kaavoitusarvon korvaamista koskevat sään- 28287: heutuva rahanarvon alenemista vastaava ja nökset eivät olisi johtaneet täyden korvauksen 28288: omistajan suorittamien perusparannusten ai- maksamiseen. Hallituksen esityksen mukainen 28289: heuttama maan arvonnousu. arvonleikkaussäännös rakentui olettamussään- 28290: Koska laki koskee vain lunastamalla tapah- töön, jonka mukaan korvausta määrättäessä ei 28291: tuvaa maan hankintaa, sana "hankitaan" eh- olisi otettu huomioon lunastuksen vireilletuloa 28292: dotetaan muutettavaksi sanaksi "lunastetaan". edeltäneinä seitsemänä vuotena tapahtunutta 28293: Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 4 mo- maan arvon nousua. Se osa arvonnoususta, 28294: mentti, jonka mukaan asutuskeskuksella tar- jonka olisi osoitettu aiheutuneen muusta kuin 28295: koitettaisiin kuntakeskusta tai muuta siihen maan sallitun käyttötavan muuttamisesta tai 28296: rinastettavaa tiivistä asutusta ja aluetta, joka sen odotuksesta, olisi ollut kuitenkin korvatta- 28297: tarvitaan tämänkaltaisen alueen laajentamista va. Arvonnousun leikkaamista koskevia sään- 28298: tai muodostamista varten. Asutuskeskuksella nöksiä ehdotettiin lisäksi sovellettaviksi osit- 28299: ei tarkoiteta maaseutukyliä. tain takautuvasti. 28300: 1989 vp. - HE n:o 157 7 28301: 28302: Lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä muutet- kyisestä. Korvauksensaajan hyväksi luettaisiin 28303: tiin ehdotettuja säännöksiä ja lunastuslain yleisen hintatason kohoamista vastaava ja pe- 28304: 31 §:n 2 momentti sai voimassa olevan muo- rusparannuksista aiheutuva arvonnousu. Lakia 28305: tonsa. Samalla lain taannehtiva soveltaminen sovellettaisiin kuitenkin vain asutuskeskuksen 28306: poistettiin. Tämän jälkeen antamassaan lau- alueella, eikä sitä sovellettaisi takautuvasti. 28307: sunnossa (PeVM nro 14/1977) perustuslakiva- Ehdotettu muutos on kuntien maanhankin- 28308: liokunta ehdotti pykälään lisättäväksi nykyisin nan ja asuntotuotannon turvaamiseksi sekä 28309: voimassa olevan 3 momentin ja katsoi, että keinottelun estämiseksi välttämätön. Kysymyk- 28310: lakiehdotus voitiin muutosten jälkeen käsitellä sen lain säätämisjärjestyksestä ratkaisee edus- 28311: tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. kunta. Hallitus pitää välttämättömänä, että 28312: Lunastuskorvausta määrättäessä voidaan ny- lainsäätämisjärjestyksestä hankitaan perustus- 28313: kyisin jättää korvaamatta vain kaavoituksesta lakivaliokunnan lausunto. 28314: aiheutuva arvonnousu. Muista syistä aiheutuva 28315: arvonnousu on lunastajan korvattava. Ehdo- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 28316: tettu muutos laajentaa leikattavia arvoja ny- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 28317: 8 1989 vp. - HE n:o 157 28318: 28319: 28320: Laki 28321: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 31 §:n muuttamisesta 28322: 28323: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 28324: muutetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta 28325: 1977 annetun lain (603/77) 31 §:n 2 momentti sekä 28326: lisätään 31 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 28327: 28328: 31 § heutunut omistajan suorittamista maan arvoa 28329: kohottavista toimenpiteistä, luetaan korvauk- 28330: Kun lunastetaan valtiolle, kunnalle tai kun- sensaajan hyväksi. 28331: tainliitolle kiinteää omaisuutta tai pysyvä eri- 28332: tyinen oikeus yhdyskuntarakentamista varten Asutuskeskuksella tarkoitetaan 2 momentis- 28333: asutuskeskuksen alueelta, jolle kunta on päät- sa kuntakeskusta ja muuta siihen rinnastetta- 28334: tänyt laadittavaksi asema- tai rakennuskaavan vaa tiivistä asutusta sekä aluetta, joka tarvi- 28335: tai jonka asema- tai rakennuskaavaa on päätet- taan tämänkaltaisen alueen laajentamista tai 28336: ty muuttaa, ei huomioon oteta kaavan laati- muodostamista varten. 28337: ruis- tai muuttamispäätöksen jälkeen tapahtu- 28338: nutta maan arvonnousua. Sama koskee yleis- Tämä laki tulee voimaan päivänä 28339: kaavan laatimis- tai muuttamispäätöksen jäl- kuuta 199 . 28340: keen tapahtunutta arvonnousua vahvistetun Ennen tämän lain voimaantuloa tapahtunee- 28341: yleiskaavan alueella. Arvonnousu, joka vastaa seen arvonnousuun sovelletaan aikaisemmin 28342: yleisen hintatason kohoamista tai joka on ai- voimassa olleita säännöksiä. 28343: 28344: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 28345: 28346: 28347: Tasavallan Presidentti 28348: MAUNO KOIVISTO 28349: 28350: 28351: 28352: 28353: Oikeusministeri Matti Louekoski 28354: 1989 vp. - HE n:o 157 9 28355: 28356: Liite 28357: 28358: 28359: Laki 28360: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 31 §:n muuttamisesta 28361: 28362: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 28363: muutetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta 28364: 1977 annetun lain (603/77) 31 §:n 2 momentti sekä 28365: lisätään 31 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 28366: 28367: Voimassa oleva laki Ehdotus 28368: 28369: 31 § 31 § 28370: 28371: Kun hankitaan valtiolle, kunnalle tai kun- Kun lunastetaan valtiolle, kunnalle tai kun- 28372: tainliitolle kiinteää omaisuutta tai pysyvä eri- tainiiholle kiinteää omaisuutta tai pysyvä eri- 28373: tyinen oikeus yhdyskuntarakentamista varten tyinen oikeus yhdyskuntarakentamista varten 28374: alueelta, jolle kunnanvaltuusto on päättänyt asutuskeskuksen alueelta, jolle kunta on päät- 28375: laadittavaksi asema- tai rakennuskaavan tai tänyt laadittavaksi asema- tai rakennuskaavan 28376: jonka asema- tai rakennuskaavaa on päätetty tai jonka asema- tai rakennuskaavaa on päätet- 28377: muuttaa, ei huomioon oteta kaavan laatiruis- ty muuttaa, ei huomioon oteta kaavan laati- 28378: tai muuttamispäätöksen jälkeen tapahtunutta ruis- tai muuttamispäätöksen jälkeen tapahtu- 28379: maan arvonnousua. Se osa arvonnoususta, jo- nutta maan arvonnousua. Sama koskee yleis- 28380: ka vastaa yleisen hintatason kohoamista tai kaavan laatimis- tai muuttamispäätöksen jäl- 28381: joka on muutoin aiheutunut muista syistä kuin keen tapahtunutta arvonnousua vahvistetun 28382: siitä kaavoituksesta, jonka toteuttamiseksi lu- yleiskaavan alueella. Arvonnousu, joka vastaa 28383: nastus toimeenpannaan, luetaan korvauksen- yleisen hintatason kohoamista tai joka on ai- 28384: saajan hyväksi. heutunut omistajan suorittamista maan arvoa 28385: kohottavista toimenpiteistä, luetaan korvauk- 28386: sensaajan hyväksi. 28387: 28388: Asutuskeskuksella tarkoitetaan 2 momentis- 28389: sa kuntakeskusta ja muuta siihen rinnastetta- 28390: vaa tiivistä asutusta sekä aluetta, joka tarvi- 28391: taan tämänkaltaisen alueen laajentamista tai 28392: muodostamista varten. 28393: 28394: Tämä laki tulee voimaan päivänä 28395: kuuta 199 . 28396: Ennen tämän lain voimaantuloa tapahtunee- 28397: seen arvonnousuun sovelletaan aikaisemmin 28398: voimassa olleita säännöksiä. 28399: 28400: 28401: 28402: 28403: 2 3911640 28404: 1989 vp. - HE n:o 158 28405: 28406: 28407: 28408: 28409: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puoluelain 9 §:n muut- 28410: tamisesta 28411: 28412: 28413: 28414: 28415: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 28416: 28417: Puoluelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, ministeriön on ennen vaaleja viimeistään ilmoi- 28418: että puoluetukea saisi puolueiden ehdokaslis- tettava vaalipiirien keskuslautakunnille puolue- 28419: toilta eduskuntavaaleissa edustajanpaikkoja rekisteriin merkityt puolueet. 28420: saaneiden puolueiden lisäksi myös puolue, jota 28421: Nykyisen eduskunnan aikana muutos mer- 28422: yhteislistailta tai valitsijayhdistysten listoilta 28423: kitsisi käytännössä sitä, että vihreät voisivat 28424: vaaleissa valitut kansanedustajat ovat ilmoitta- 28425: saada perustamilleen eduskunnassa edustettui- 28426: neet haluavansa edustaa ja joka jatkaa asian- na oleville puolueille puoluetukea. 28427: omaisten yhteislistojen antaneiden tai valitsija- 28428: yhdistysten perustaneiden äänestäjäryhmien Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 28429: poliittista toimintaa. Edellytyksenä olisi kui- siten, että sen mukaista puoluetukea voitaisiin 28430: tenkin, että puoluetta ei ole merkitty puoluere- ensimmäisen kerran myöntää vielä vuoden 28431: kisteriin ennen sitä määräpäivää, jona oikeus- 1989 osalta. 28432: 28433: 28434: 28435: 28436: PERUSTELUT 28437: 28438: 1. Nykyinen tilanne Keskustapuolue r.p., joka 28.7.1988 lukien 28439: on ollut nimeltään Suomen Keskusta r.p. 28440: 1.1. Puoluerekisteriin merkityt puolueet (KESK); 28441: Suomen Kansan Demokraattinen Liitto r.p. 28442: (SKDL); 28443: Puoluelain (10/69) 1 §:n mukaan puolueella 28444: tarkoitetaan oikeusministeriössä pidettävään Kansallinen Kokoomus r.p. (KOK); 28445: puoluerekisteriin merkittyä yhdistystä. Svenska folkpartiet i Finland r.p. (RKP); 28446: Liberaalinen Kansanpuolue r.p.; 28447: Kansanedustajain vaaleista annetun lain Suomen Maaseudun Puolue r.p. (SMP); 28448: 27 §:n (370/85) mukaan oikeusministeriön on Suomen Kommunistinen Puolue r.p.; 28449: viimeistään 60. päivänä ennen edustajainvaale- Suomen Kristillinen Liitto r.p. (SKL); 28450: ja ilmoitettava jokaisen vaalipiirin keskuslauta- Perustuslaillinen oikeistopuolue r.p.; 28451: kunnalle, Ahvenanmaan maakunnan vaalipii- Suomen Eläkeläisten Puolue r. p.; ja 28452: riä lukuun ottamatta, mitkä puolueet on mer- Demokraattinen Vaihtoehto r.p. (DEVA). 28453: kitty puoluerekisteriin. Edellä tarkoitettuna ai- 28454: kana ennen vuoden 1987 edustajainvaaleja Sen jälkeen puoluerekisteriin on merkitty: 28455: puoluerekisteriin oli merkitty seuraavat kaksi- 28456: toista puoluetta: 28457: Eläkkeensaajien ja Vihreä Yhteisvastuu Puo- 28458: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. lue, EVY r.p. (7.4.1987); 28459: (SDP); Vihreät r.p. (25.4.1988); 28460: 3912611 28461: 2 1989 vp. - HE n:o 158 28462: 28463: Vihreä Liitto r.p. (9.8.1988); ja tystä ja valvontaa koskevat tarpeellisiksi katso- 28464: Rauhan ja Sosialismin puolesta-Kommu- mansa ehdot. Puoluetuki jaetaan vuosittain. 28465: nistinen Työväenpuolue r.p. (14.6.1989); 28466: 28467: Puoluerekisterissä on nykyisin kuusitoista 28468: puoluetta. 1.4. Puoluetukena vuonna 1989 myönnetyt 28469: avustukset 28470: 28471: 1.2. Eduskunnassa edustettuina olevat puo- Kuluvana vuonna on puoluetoiminnan tuke- 28472: lueet miseen (momentille 23.27 .50.) osoitettu 28473: 64 700 000 mk. Jakosummaksi tulee 323 500 28474: Eduskuntaan valitaan kansanedustajain vaa- mk edustajanpaikkaa kohden. Momentin pe- 28475: leissa 200 kansanedustajaa, joista Ahvenan- rustelujen mukaan määrärahasta saadaan käyt- 28476: maan maakunnan vaalipiiristä valitaan yksi tää, samojen perusteiden mukaisesti kuin puo- 28477: edustaja. Vuoden 1987 edustajain vaaleissa luetuki, 5 176 000 mk avustuksina puolueille 28478: puolueiden listoilta valittiin edustajia seuraa- naisten poliittisen toiminnan tukemiseen sekä 28479: vasti: sama summa puolueille niiden piirijärjestöjen 28480: toiminnan tukemiseen. Lisäksi momentin mää- 28481: SDP KOK KESK SKDL RKP SMP SKL DEVA rärahasta saadaan käyttää 323 500 mk avustus- 28482: 56 53 40 16 12 9 5 4 28483: ten suorittamiseen Ahvenanmaan maakunnan- 28484: Lisäksi vihreiden yhteislistailta valittiin neljä hallitukselle poliittisen toiminnan tukemiseen 28485: edustajaa. Nämä ovat eduskunnassa järjestäy- maakunnassa. 28486: tyneet vihreäksi eduskuntaryhmäksi. Sittem- Puolueille ja Ahvenanmaan maakunnanhal- 28487: min vihreät ovat järjestäytyneet puolueiksi ku- litukselle on puoluetukena vuonna 1989 myön- 28488: ten edellä on käynyt ilmi. netty avustusta seuraavasti: 28489: 28490: 1.3. Puoluetuen myöntämisperusteet 28491: Puolue/maakunta Edustajien Avustus (mk) 28492: lukumäärä 28493: Puoluelain 9 §:n 1 momentin mukaan voi- SDP ................... 56 18 116 000 28494: daan eduskunnassa edustettuna olevalle puolu- KOK .................. 53 17 145 500 28495: eelle myöntää valtion tulo- ja menoarvion ra- KESK ................. 40 12 940 000 28496: joissa avustusta (puoluetukea) puolueen sään- SKDL ........ ......... 16 5 176 000 28497: nöissä ja yleisohjelmassa määritellyn julkisen RKP ................... 12 3 882 000 28498: toiminnan tukemiseen. Avustus on jaettava SMP................... 9 2911500 28499: puolueiden viimeksi toimitetuissa kansanedus- SKL ................... 5 1 617 500 28500: tajain vaaleissa saamien edustajanpaikkojen DEVA................. 4 1 294 000 28501: lukumäärien osoittamassa suhteessa. Jos edus- Ahvenanmaa . . . . . . . . . . 1 323 500 28502: kuntavaalien välisenä aikana, kunkin vuoden 28503: valtion tulo- ja menoarvion julkaisemiseen 28504: mennessä, vähintään puolet jotakin puoluetta 28505: edustaneista ja puolueen valtionavustusosuutta Kun avustus puoluelain 9 §:n mukaan on 28506: laskettaessa mukaan luetuista kansanedustajis- jaettava puolueiden viimeksi toimitetuissa kan- 28507: ta on ilmoittanut eduskunnan puhemiehelle sanedustajain vaaleissa saamien edustajanpaik- 28508: luopuvansa edustamasta tätä puoluetta edus- kojen lukumäärien osoittamassa suhteessa, ei 28509: kunnassa, on avustuksen jakoperustetta tarkis- puoluetukea voida suorittaa niiden neljän kan- 28510: tettava siten, että tapahtuneet siirtymiset ote- sanedustajan osalta, jotka vuoden 1987 edus- 28511: taan huomioon. kuntavaaleissa on valittu vihreiden yhteislistoil- 28512: Puoluetuen myöntää puolueiden toiminnan ta. Asiaan ei vaikuta se, että vihreät sittemmin 28513: tukemiseen myönnettävistä avustuksista anne- vaalikauden aikana ovat järjestäytyneet puolu- 28514: tun asetuksen (27 173) 2 §:n mukaan valtioneu- eiksi. Näin ollen vuonna 1989 on jakamatta 28515: vosto, jonka asiana on myöntämispäätökseen jätetty neljä kertaa 323 500 markkaa eli 28516: liittää avustuksen maksatusta, käyttämistä, tili- 1 294 000 markkaa. 28517: 1989 vp. - HE n:o 158 3 28518: 28519: 2. Ebdotetut muutokset keskuslautakunnille, mitkä puolueet on merkit- 28520: ty puoluerekisteriin. Tuolloin puoluerekisteris- 28521: Eduskunnassa edustettuina olevat puolueet sä jo olevien puolueiden on nimittäin edellytet- 28522: saavat puoluetukea siinä suhteessa kuin ne tävä esiintyvän vaaleissa puolueina. Mainittu 28523: ovat viimeksi toimitetuissa vaaleissa saaneet ilmoitus oikeusministeriön on tehtävä, kuten 28524: edustajanpaikkoja. Tällaisen jakoperusteen on edellä on mainittu, viimeistään 60. päivänä 28525: katsottu parhaiten kuvastavan puolueiden ää- ennen eduskuntavaaleja. 28526: nestäjien keskuudessa nauttimaa kannatusta. 28527: Puoluetuen jakoperusteita tarkistetaan vaali- Avustus olisi jaettava tällaiselle uudelle puo- 28528: kauden aikana vain, jos vähintään puolet jon- lueelle soveltuvin osin samojen perusteiden 28529: kin puolueen kansanedustajista on luopunut mukaan kuin muillekin eduskunnassa edustet- 28530: edustamasta puoluetta joko siirtymällä toiseen tuina oleville puolueille. Jakoperusteita sovel- 28531: puolueeseen tai jättäytymällä puolueiden ulko- lettaessa verrattaisiin kysymyksessä olevaa 28532: puolelle. puoluetta edustamaan ilmoittautuneiden mää- 28533: Eduskuntavaalien tulos vaikuttaa näin ollen rää muiden puolueiden edellisissä eduskunta- 28534: keskeisesti puoluetuen jakoperusteisiin. Vaali- vaaleissa saamien edustajanpaikkojen luku- 28535: menestyksestään huolimatta jäävät ilman puo- määriin. Siinä tapauksessa, että eduskunnassa 28536: luetukea kuitenkin äänestäjäryhmät, jotka to- olisi vaalikauden aikana tarkistettu puoluetuen 28537: sin ovat vaaleissa saaneet valituiksi ehdokkaak- jakoperusteita puolueista irrottautumisten joh- 28538: seen asettamiaan kansanedustajia, mutta jotka dosta, olisivat vertailukohtina tarkistettujen ja- 28539: eivät ole esiintyneet vaaleissa puolueina. Mikäli koperusteiden mukaiset edustajamäärät. Muu- 28540: tällaiset ryhmät eivät vaalikauden aikanakaan tos toteutettaisiin lisäämällä pykälään uusi 2 28541: järjestäydy puolueiksi, niille ei aiheudu sellai- momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyisi 28542: sia kuluja, joiden kattamiseksi puoluetuki on 3 momentiksi. 28543: tarkoitettu. Toisin on sen sijaan arvioitava 28544: niiden äänestäjäryhmien tuen tarvetta, jotka Puolueiden toiminnan tukemiseen myönnet- 28545: valitsijayhdistyksiä perustamalla tai yhteislista- tävistä avustuksista annettua asetusta olisi 28546: ja antamalla ehdokkaita asetettuaan ja saatu- myös muutettava siten, että asianomaista puo- 28547: aan ehdokkaitaan myös eduskuntaan valituik· luetta edustamaan ilmoittautuvat kansanedus- 28548: si, ovat ryhtyneet puolueen perustamistoimiin. tajat voisivat tehdä asetuksen 1 §:n 2 momen- 28549: Edellyttäen, että näin valitut edustajat halu- tissa tarkoitetun ilmoituksen avustusta puolu- 28550: avat perustettua uutta puoluetta eduskunnassa eelle ensimmäistä kertaa haettaessa myös avus- 28551: edustaa, on kysymyksessä vastaavalla tavalla tusten jakovuoden tulo- ja menoarvion julkai- 28552: eduskunnassa edustettuna oleva puolue organi- semisen jälkeen. Muutos tulisi toteuttaa lisää- 28553: saatiosta ja toiminnasta aiheutuvine kuluineen mällä asetuksen 1 §:ään uusi 3 momentti. 28554: kuin nekin puolueet, jotka vaaleissa ovat saa- 28555: neet ehdokkaitaan valituiksi. Näin ollen tällai- 28556: sen puolueen tulisi olla myös vastaavalla taval- 28557: la puoluetukeen oikeutettu kuin muutkin edus- 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 28558: kunnassa edustettuina olevat puolueet. tukset 28559: Edellä esitetystä syystä ehdotetaan puolue- 28560: lain 9 §:ää muutettavaksi siten, että puoluetu- 28561: kea voisi saada puolueina edellisissä vaaleissa Tällä vaalikaudella on jäänyt vuosittain ja- 28562: eduskuntaan edustajia saaneiden puolueiden kamatta yhteislistojen ehdokkaina valittujen 28563: lisäksi myös puolue, jota vaaleissa yhteislistail- edustajien edustajanpaikkojen suhteellista 28564: ta tai valitsijayhdistysten listoilta valitut kan- osuutta vastaava määrä puoluetoiminnan tuke- 28565: sanedustajat ilmoittavat haluavansa eduskun- miseen osoitetusta määrärahasta. Vuonna 1989 28566: nassa edustaa ja joka jatkaa asianomaisten jakamatta jäänyt osuus on suuruudeltaan 28567: yhteislistojen antaneiden tai valitsijayhdistys- 1 294 000 markkaa. Esityksen toteuttaminen 28568: ten perustaneiden äänestäjäryhmien poliittista merkitsisi, että tämä jakamatta oleva osuus 28569: toimintaa. Tuen saamisen edellytyksenä tulisi määrärahasta vielä tänä vuonna jaettaisiin ja 28570: kuitenkin olla, että puolue ei ole ollut puolue- että tällä vaalikaudella mainittuja määrärahoja 28571: rekisteriin merkittynä vielä silloin, kun oikeus- ei vastaisinakaan vuosina ilmeisesti enää jäisi 28572: ministeriön on ollut ilmoitettava vaalipiirien jakamatta. 28573: 4 1989 vp. - HE n:o 158 28574: 28575: 4. Voimaantulo tusta voitaisiin myöntää vielä vuoden 1989 28576: osalta. 28577: 28578: Lainmuutos ehdotetaan tulevaksi voimaan Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun- 28579: mahdollisimman pian, jotta sen mukaista avus- nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 28580: 28581: 28582: Laki 28583: puoluelain 9 §:n muuttamisesta 28584: 28585: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä tammikuuta 1969 annetun puoluelain 28586: (10/69) 9 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä tammikuuta 1973 ja 31 päivänä 28587: joulukuuta 1986 annetuilla laeilla (1173 ja 1048/86), uusi näin kuuluva 2 momentti, jolloin 28588: nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi: 28589: 28590: 9§ 28591: laissa (391/69) säädettyä määräpäivää, jona 28592: A vustukseen on oikeutettu 1 momentissa oikeusministeriön on mainittuja vaaleja varten 28593: tarkoitettujen puolueiden lisäksi myös sellainen viimeistään ilmoitettava vaalipiirien keskuslau- 28594: puolue, jota viimeksi toimitetuissa kansanedus- takunnille puoluerekisteriin merkityt puolueet. 28595: tajain vaaleissa yhteislistailta tai valitsijayhdis- Avustus on jaettava 1 momentissa säädettyjä 28596: tysten listoilta valitut kansanedustajat ovat jakoperusteita soveltuvin osin noudattaen. 28597: eduskunnan puhemiehelle ilmoittaneet halu- 28598: avansa edustaa ja joka jatkaa asianomaisten 28599: yhteislistojen antaneiden tai valitsijayhdistys- Tämä laki tulee voimaan päivänä 28600: ten perustaneiden äänestäjäryhmien poliittista kuuta 19 . 28601: toimintaa. Edellytyksenä on kuitenkin, että Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 28602: puoluetta ei ole merkitty puoluerekisteriin en- täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi- 28603: nen sitä kansanedustajain vaaleista annetussa teisiin. 28604: 28605: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 28606: 28607: 28608: Tasavallan Presidentti 28609: MAUNO KOIVISTO 28610: 28611: 28612: 28613: 28614: Oikeusministeri Matti Louekoski 28615: 1989 vp. - HE n:o 158 5 28616: 28617: Liite 1 28618: 28619: Laki 28620: puoluelain 9 §:n muuttamisesta 28621: 28622: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä tammikuuta 1969 annetun puoluelain 28623: (10/69) 9 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä tammikuuta 1973 ja 31 päivänä 28624: joulukuuta 1986 annetuilla laeilla (1173 ja 1048/86), uusi näin kuuluva 2 momentti, jolloin 28625: nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi: 28626: 28627: Voimassa oleva laki Ehdotus 28628: 9§ 28629: Valtion tulo- ja menoarvion rajoissa voidaan 28630: eduskunnassa edustettuna olevalle puolueelle 28631: myöntää avustusta sen säännöissä ja yleisohjel- 28632: massa määritellyn julkisen toiminnan tukemi- 28633: seen. Avustus on jaettava puolueiden viimeksi 28634: toimitetuissa kansanedustajain vaaleissa saa- 28635: mien edustajanpaikkojen lukumäärien osoitta- 28636: massa suhteessa. 1os eduskuntavaalien välisenä 28637: aikana kunkin vuoden valtion tulo- ja menoar- 28638: vion julkaisemiseen mennessä vähintään puolet 28639: jotakin puoluetta edustaneista ja puolueen val- 28640: tionavustusosuutta laskettaessa mukaan lue- 28641: tuista kansanedustajista on ilmoittanut edus- 28642: kunnan puhemiehelle luopuvansa edustamasta 28643: tätä puoluetta eduskunnassa, on avustuksen 28644: jakoperustetta tarkistettava siten, että tapahtu- 28645: neet siirtymiset otetaan huomioon. 28646: A vustukseen on oikeutettu 1 momentissa 28647: tarkoitettujen puolueiden lisäksi myös sellainen 28648: puolue, jota viimeksi toimitetuissa kansanedus- 28649: tajain vaaleissa yhteislistailta tai valitsijayhdis- 28650: tysten listoilta valitut kansanedustajat ovat 28651: eduskunnan puhemiehelle ilmoittaneet halu- 28652: avansa edustaa ja joka jatkaa asianomaisten 28653: yhteislistojen antaneiden tai valitsijayhdistys- 28654: ten perustaneiden äänestäjäryhmien poliittista 28655: toimintaa. Edellytyksenä on kuitenkin, että 28656: puoluetta ei ole merkitty puoluerekisteriin en- 28657: nen sitä kansanedustajain vaaleista annetussa 28658: laissa (391/69) säädettyä määräpäivää, jona 28659: oikeusministeriön on mainittuja vaaleja varten 28660: viimeistään ilmoitettava vaalipiirien keskuslau- 28661: takunnille puoluerekisteriin merkityt puolueet. 28662: Avustus on jaettava 1 momentissa säädettyjä 28663: jakoperusteita soveltuvin osin noudattaen. 28664: Avustuksen käyttämisestä on puolueen teh- 28665: tävä valtioneuvoston antamien määräysten mu- 28666: kainen tilitys. Jos puolueelle myönnettyä avus- 28667: tusta on käytetty 8 §:n 2 momentissa tarkoite- 28668: tun piirijärjestön tai muun yhdistyksen toimin- 28669: 6 1989 vp. - HE n:o 158 28670: 28671: Voimassa oleva laki Ehdotus 28672: nan tukemiseen, puolueen on tehtävä vastaava 28673: tilitys myös avustuksen tästä käyttämisestä. 28674: 28675: Tämä laki tulee voimaan päivänä 28676: kuuta 19 . 28677: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 28678: täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi- 28679: teisiin. 28680: 1989 vp. - HE n:o 158 7 28681: 28682: Asetusluonnos Liite 2 28683: 28684: 28685: 28686: 28687: Asetus 28688: puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettävistä avustuksista 28689: annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta 28690: 28691: Oikeusministerin esittelystä lisätään puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettävistä avustuk- 28692: sista 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun asetuksen (27 /73) 1 §:ään, sellaisena kuin se on 29 28693: päivänä joulukuuta 1973 annetussa asetuksessa (985/73), uusi näin kuuluva 3 momentti: 28694: 28695: 1§ 28696: Tämä asetus tulee voimaan päivänä 28697: Puoluelain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun kuuta 19 . 28698: puolueen hakiessa ensimmäistä kertaa avustus- Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryh- 28699: ta 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen voi tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimen- 28700: tehdä vielä avustusten jakovuoden tulo- ja piteisiin. 28701: menoarvion julkaisemisen jälkeenkin. 28702: 1989 vp. - HE n:o 159 28703: 28704: 28705: 28706: 28707: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vapaakunnan oikeu- 28708: desta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä annetun lain 28709: muuttamisesta ja laiksi vapaakuntakokeilusta annetun lain 6 §:n 28710: muuttamisesta 28711: 28712: 28713: 28714: 28715: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 28716: 28717: Esityksessä ehdotetaan vapaakunnan oikeu- le etukäteen vahvistama markkamäärä. Val- 28718: desta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyk- tionosuuden määrä vahvistettaisiin vastaamaan 28719: sistä annetun lain soveltamisalan laajentamista kulloinkin voimassa olevia asianomaisia val- 28720: koskemaan eräiltä osin myös valtionosuuksista tionosuus- tai avustusperusteita. 28721: ja -avustuksista annettuja säännöksiä ja mää- Valtionosuuden määrää voitaisiin vahvista- 28722: räyksiä. misen jälkeen tarkistaa palkkaus- ja hintatason 28723: Ehdotetun muutoksen nojalla vapaakunta muutosten tai valtion toimenpiteista aiheutu- 28724: saisi valtionosuuden edelleen viranhaltijoiden neiden kustannusten lisäysten johdosta sekä 28725: palkkaukseen ja muihin kustannuksiin vähen- silloin, kun kunnan kyseisen palvelutoiminnan 28726: tämättömänä vapaakuntakokeilussa tehdyistä oloissa tapahtuisi olennainen muutos. 28727: eräistä uudelleen järjestelyistä huolimatta. 28728: Ehdotetun muutoksen mukaan kysymykses- Vapaakuntakokeilusta annettua lakia ehdo- 28729: sä olevassa laissa tarkoitettu vapaakunnan ha- tetaan muutettavaksi kuntalaisten oikeusturvan 28730: kemus saada poiketa säännöksistä tai mää- varmistamiseksi ja tulkintahankaluuksien eh- 28731: räyksistä voisi koskea myös valtionosuus- ja käisemiseksi siten, että nimenomaisesti raja- 28732: -avustussäännöksiä ja -määräyksiä. taan kunnan viranomaisen päätöksen valtion 28733: Jos kunta saisi hakemuksen johdosta oikeu- viranomaiselle alistamisvelvollisuudesta va- 28734: den poiketa valtionosuuden tai -avustuksen pauttamisen ulkopuolelle eräät yksilön sosiaali- 28735: määrään vaikuttavista säännöksistä, kunnalle ja oikeusturvaan liittyvät päätökset. 28736: suoritettaisiin tältä osin valtionosuutta valtion- Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan heti, 28737: osuusviranomaisen kullekin varainhoitovuodel- kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. 28738: 28739: 28740: 28741: 28742: YLEISPERUSTELUT 28743: 28744: 28745: 1. Esityksen yhteiskunnallinen osuuden uusia perusteita tai uutta valtion- 28746: merkitys osuusjärjestelmää koskeva kokeilu. 28747: Kaikkien vapaakuntien ei tarvitsisi kokeilla 28748: valtionosuussäännöksistä poikkeamista, vaan 28749: 1.1. Tavoitteet tämä edellyttäisi kunnan aloitteellisuutta. Ko- 28750: keiluun lähtemiseen liittyvät riskit jäisivät kun- 28751: Ehdotuksen tavoitteena on luoda riittävät nan arvioitaviksi, kun kunta itse päättäisi poik- 28752: edellytykset joustavalle vapaakuntakokeilulle keamisen hakemisesta. 28753: siten, että jo säädettyjä säännöksiä voidaan Vapaakuntakokeilusta annetun lain (718/88) 28754: esteettä soveltaa. Kysymyksessä ei olisi valtion- muuttamista koskevan esityksen tavoitteena on 28755: 390680C 28756: 2 1989 vp. - HE n:o 159 28757: 28758: varmistaa kuntalaisten oikeusturvaa ja ehkäis- 1.2.3. Poikkeuksellinen valtionosuus 28759: tä kokeilua tarpeettomasti haittaavia tulkinta- 28760: ongelmia. Jos kunta saisi hakemuksen perusteella oi- 28761: keuden poiketa valtionosuuden tai -avustuksen 28762: määrään vaikuttavista säännöksistä, kunnalle 28763: 1.2. Keinot suoritettaisiin tältä osin valtionosuutta varain- 28764: hoitovuodelle etukäteen vahvistettava määrä. 28765: 1.2.1. Valtionosuus vähentämättömänä Ilman ehdotettua erityisjärjestelyä kunta me- 28766: nettäisi valtionosuuden tai -avustuksen taikka 28767: sen määrää ei poikkeamisen johdosta voitaisi 28768: Ehdotuksen mukaan vapaakunta saisi val- muuten vahvistaa normaalilla tavalla. 28769: tionosuuden edelleen viranhaltijoiden palk- Jos vapaakunnan oikeus valtionosuuden tai 28770: kaukseen ja muihin kustannuksiin vähentämät- -avustuksen suuruuteen vaikuuavaan poikkea- 28771: tömänä vapaakunnan oikeudesta poiketa eräis- miseen perustuisi toisen vapaakunnan hake- 28772: tä säännöksistä ja määräyksistä annetun lain muksen johdosta saatuun lupaan, vapaakun- 28773: (592/89) nojalla kokeilussa tehdyistä uudelleen nan kunnanvaltuuston tulisi oikeutta käyttääk- 28774: järjestelyistä huolimatta. Tämä on tarpeen, seen hakea erikseen valtionosuuden suuruuden 28775: jotta vapaakunnissa voitaisiin valtion tukea määräämistä. 28776: menettämättä joustavasti soveltaa edellä maini- Valtionosuuden määrän perusteina olisivat 28777: tun lain säännöksiä ja kokeilla päätösvallan edelleen voimassa olevat asianomaiset perus- 28778: siirtoa valtion viranomaiselta kunnan viran- teet, kuten esimerkiksi valtionosuusasteikot, 28779: omaiselle, uudenlaista viranhaltijoiden työnja- kuntien kantokykyluokitus ja valtion tulo- ja 28780: koa ja toimenkuvaa sekä entistä laajempaa menoarviossa määritellyt asukaskohtaiset valti- 28781: kuntien yhteistyötä. onosuudeL 28782: Jos poikkeaminen kestäisi useamman vuo- 28783: den, vahvistettaisiin ensimmäisen vuoden val- 28784: 1.2.2. Hakemusmenettelyn laajennus tionosuus sitovana ja päätökseen otettaisiin 28785: mukaan ohjeellisena myöhempien vuosien val- 28786: tionosuus. Kunta voisi tarkistaa hakemustaan 28787: Ehdotuksen mukaan vapaakuntien oikeudes- seuraavien vuosien osalta ennen niitä koske- 28788: ta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä vien valtionosuuksien vahvistamista. 28789: annetun lain 6 ja 8 §:n mukainen hakemus Valtionosuuden vahvistaminen nivoutuisi 28790: voisi koskea myös valtionosuus- ja -avustus- mahdollisen toteuttamissuunnitelman ja valta- 28791: säännöksiä ja -määräyksiä. kunnallisen suunnitelman sekä valtion tulo- ja 28792: Vapaakunta voisi tehdä valtioneuvostolle ha- menoarvion valmistelun ja hyväksymisen aika- 28793: kemuksen sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymises- tauluun. Sen suuruuden määrittelyssä tulisi 28794: tä, että vapaakunnassa voitaisiin poiketa pää- ottaa huomioon suunnitelman ja valtion tulo- 28795: tösvaltaista viranomaista, kunnan hallinnon tai ja menoarvion voimavarat. 28796: toiminnan järjestämistapaa taikka menettelyta- Vahvistettua valtionosuuden määrää tarkis- 28797: paa koskevista valtionosuus- ja -avustussään- tettaisiin noudattaen soveltuvin osin, mitä kun- 28798: nöksistä ja määräyksistä. tien yleisestä valtionosuudesta ja yleisistä ra- 28799: hoitusavustuksista annetun lain (1273/88) 28800: Hakemus voisi käytännössä koskea muun 3 §:n 2 momentissa, 4 §:ssä ja 9 §:ssä on 28801: muassa valtionosuuden määrään vaikuttavia säädetty. Jos kunnan palvelutoiminnan olosuh- 28802: säännöksiä ja määräyksiä sekä valtionosuuteen teet muuttuisivat olennaisesti, valtion- 28803: oikeuttavien tehtävien hallinnointia ja toimin- osuusviranomainen voisi muuttaa valtionosuu- 28804: nan järjestämistapaa koskevia säännöksiä ja den vahvistamispäätöstä. 28805: määräyksiä. Käytännössä sama hakemus voisi Valtionosuusviranomainen maksaisi valtion- 28806: koskea yhtäaikaa valtionosuussäännöksiä ja osuuden vastaavalla tavalla kuin yleiset valti- 28807: muita säännöksiä. onosuudet maksetaan eli kuntien ja kuntainliit- 28808: Ministeriö voisi ilman valtioneuvoston pää- tojen valtionosuuksista ja -avustuksista anne- 28809: töstä myöntää vapaakunnalle luvan poiketa tun lain (35173) 18 §:n 1 momentin mukaisesti 28810: ministeriön alaisen viranomaisen valtionosuut- kuukausittain siten, että kukin erä on yksi 28811: ta tai -avustusta koskevasta määräyksestä. kahdestoistaosa koko määrästä. 28812: 1989 vp. - HE n:o 159 3 28813: 28814: Poikkeuksellisesti määrättävän valtionosuu- osuuksien ja -avustuksien osalta säädetään 28815: den osalta jälkikäteistä kustannusvalvontaa ei erikseen. 28816: tapahtuisi eikä esimerkiksi valtionosuusselvi- Vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä 28817: tyksiä koskevia menettelyjä näiltä osin nouda- säännöksistä ja määräyksistä annetun lain no- 28818: tettaisi. jalla vapaakunnassa voidaan siirtää päätösval- 28819: taa valtion viranomaiselta kunnan viranomai- 28820: selle eräissä ympäristö- ja asuntoasioissa, poi- 28821: 1.2.4. Yksilön sosiaali- ja oikeusturvaa keta eräistä kunnan toiminnan järjestämistä ja 28822: koskevat vapaakuntakokeilulain muu- menettelytapoja koskevista säännöksistä sekä 28823: tokset laajentaa sisäistä hallintoa koskevaa kokeilua. 28824: Vapaakunnan kunnanvaltuusto voi kysy- 28825: Vapaakuntakokeilusta annetun lain saan- myksessä olevan lain 4 §:n nojalla siirtää muun 28826: nöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että muassa viranhaltijan tehtäviä kunnan muulle 28827: kunnan viranomaisen päätöksen valtionvirano- toimielimene tai muuten järjestää viranhaltijan 28828: maiselle alistamisvelvollisuudesta vapauttami- tehtäviä säännöksistä ja määräyksistä poike- 28829: sen piiristä rajattaisiin ulkopuolelle ne asiat, ten. 28830: jotka alistetaan tuomioistuimen vahvistetta- 28831: Vapaakunnat voivat lain 6 §:n nojalla tehdä 28832: vaksi, kuten lastensuojelulain, päihdehuolto- 28833: valtioneuvostolle hakemuksen ryhtymisestä toi- 28834: lain ja kehitysvammaisten erityishuollosta an- 28835: menpiteisiin, joiden perusteella kunta voi poi- 28836: netun lain nojalla lääninoikeudelle alistettavat 28837: keta menettelytapaa koskevista säännöksistä ja 28838: tahdonvastaisia toimia koskevat päätökset. 28839: määräyksistä. Valtioneuvostolla ei ole toimi- 28840: Käytännössä on esitetty ristiriitaisia tulkintoja 28841: valtaa myöntää poikkeuksia, joten se tekee 28842: siitä, kuuluvatko ne kokeilun piiriin. Yksilön 28843: hakemuksen johdosta periaatteellisen päätök- 28844: oikeusturvan varmistamista tältä osin on pidet- 28845: sen, jossa määritellään ne toimenpiteet, joihin 28846: ty tarpeellisena. 28847: tulee ryhtyä. Toimenpiteenä voi olla lakiehdo- 28848: tuksen laatiminen, asetuksen muutos tai hallin- 28849: topäätös. Asia voi myös raueta. 28850: 2. Nykyinen tilanne ja asian val- 28851: mistelu Ministeriöllä on lain 8 §:n nojalla oikeus 28852: myöntää lupa poiketa myös alaisensa viran- 28853: 2.1. Lainsäädäntö omaisen määräyksestä. Omasta päätöksestään 28854: ministeriön on tulkittu muiden valtion viran- 28855: Vapaakuntakokeilusta annetun lain mukai- omaisten tapaan voivan myöntää luvan poiketa 28856: sessa vapaakunnassa on mainitun lain nojalla ilman eri valtuutusta. 28857: mahdollisuus järjestää sisäisesti hallintoa, siir- Vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä 28858: tää lautakuntien päätöksiä kunnanhallituksen säännöksistä ja määräyksistä annetun lain so- 28859: käsiteltäväksi ja jättää alistamatta kunnan vi- veltamisalaa on 1 §:n 3 momentissa rajoitettu 28860: ranomaisen päätöksiä valtion viranomaiselle siten, ettei sen nojalla voi poiketa valtion- 28861: poiketen voimassa olevasta lainsäädännöstä. osuuksista ja -avustuksista annetuista säännök- 28862: Vapaakuntakokeilusta annetun lain 6 §:n sistä ja määräyksistä, ellei erikseen toisin sää- 28863: nojalla on vapaakunta vapautettu kunnan pää- detä. Tästä johtuen esimerkiksi viranhaltijan 28864: töksen alistamisvelvollisuudesta valtion viran- palkkaukseen tuleva valtionosuus voisi jäädä 28865: omaiselle tietyin poikkeuksin. Poikkeuksissa ei saamatta, jos 4 §:n nojalla tehtävissä uudelleen 28866: ole nimenomaisesti mainittu sosiaali- ja tervey- järjestelyissä poikettaisiin valtionosuussään- 28867: denhuollon tahdonvastaisia toimia koskevia nöksistä tai -määräyksistä eivätkä lain 6 ja 28868: päätöksiä. Käytännössä on säännöksen sovel- 8 §:ssä tarkoitetut hakemukset voi koskea val- 28869: tamista näiden asioiden osalta tulkittu ristirii- tionosuus- ja avustussäännöksiä ja -määräyk- 28870: taisesti. siä. Valtion viranomaisilla ei ole laissa säädet- 28871: Vapaakuntakokeilusta annetun lain 7 §:n tyä velvollisuutta käsitellä valtionosuus- ja 28872: mukaan vapaakunnan oikeudesta poiketa eräi- -avustussäännöksistä ja -määräyksistä poikkea- 28873: den lakien ja asetusten säännöksistä ja niiden mista koskevia hakemuksia erityisessä menette- 28874: nojalla annetuista määräyksistä säädetään erik- lyssä. 28875: seen. Vapaakuntakokeilusta annetun lain 8 §:n Tarkoituksena on ollut, että lain säännökset 28876: mukaan kokeilusta vapaakuntien valtion- voidaan erikseen säädettävällä lailla laajentaa 28877: 4 1989 vp. - HE n:o 159 28878: 28879: koskemaan myös valtionosuus-ja avustussään- 3. Esityksen organisatoriset vai- 28880: nöksiä ja -määräyksiä. kutukset 28881: 28882: 28883: 2.2. Esityksen valmistelu Ehdotuksella laiksi vapaakunnan oikeudesta 28884: poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä 28885: Valtionosuuksia ja -avustuksia koskevista annetun lain muuttamisesta laajennettaisiin 28886: säännöksistä poikkeamista vapaakuntakokei- lain soveltamisalaa eräiltä osin. Vapaakunta- 28887: lussa on valmisteltu keväästä 1987 alkaen kun- kokeiluna tai siihen liittyvillä poikkeamisoi- 28888: nallistalouden neuvottelukunnassa, jossa on ol- keuksilla ei ole organisatorisia vaikutuksia val- 28889: lut käsiteltävänä useampia ehdotuksia. Ehdo- tion hallintoon. 28890: tuksia on tehty toisaalta menettelyjen yksinker- Poikkeamisoikeuksia koskevista hakemuk- 28891: taistamisen kokeilemisesta ja toisaalta uuden- sista aiheutuu lisätyötä ministeriöissä. Ehdotet- 28892: laisten, lähinnä laskennallisten valtionosuuden tu mahdollisuus sisällyttää hakemukseen myös 28893: perusteiden kokeilemisesta. Valtionosuuskokei- valtionosuus tai -avustussäännöksistä tai -mää- 28894: lun laajuudesta ja muodosta ei kuitenkaan ole räyksistä poikkeaminen lisännee hakemusten 28895: päästy yksimielisyyteen. maaraa. Poikkeuksellinen valtionosuuden 28896: Hallituksen 20 päivänä tammikuuta 1989 määrittely ja maksaminen aiheuttanee saman 28897: tekemän periaatepäätöksen perusteella on 9 verran tai hieman enemmän työtä kuin voimas- 28898: päivänä helmikuuta 1989 kutsuttu selvitysmies saolevan valtionosuus- tai avustusjärjestelmän 28899: valmistelemaan ehdotus kuntien ja kuntainliit- mukainen menettely. 28900: tojen opetustoimen sekä sosiaali- ja terveyden- 28901: huollon sellaisesta valtionosuus- ja -avustusjär- Ehdotus valtionosuuden maksamisesta vä- 28902: jestelmän uudistuksesta, jossa valtionosuudet hentämättömänä viranhaltijoiden palkkauk- 28903: ja -avustukset määräytyvät laskennallisin pe- seen valtionosuussäännöksistä ja -määräyksistä 28904: rustein. poikkeavista järjestelyistä huolimatta mahdol- 28905: Kunnallistalouden neuvottelukunnassa on listaisi vapaakunnissa joustavamman hallinnon 28906: huhtikuussa 1989 laadittu ehdotus vapaakun- ja toiminnan järjestämisen kokeilemisen. Ha- 28907: nan oikeudesta poiketa eräistä käyttökustan- kemusmenettelyn avulla voitaisiin tarvittaessa 28908: nusten valtionosuuksia ja -avustuksia koskevis- kokeilla uudenlaista kunnan hallintoa sekä saa- 28909: ta säännöksistä ja -määräyksistä siten, että taisiin tietoa hallintoa koskevien säännösten 28910: ehdotuksella laajennettaisiin vapaakunnan oi- muuttamistarpeesta. 28911: keudesta poiketa eräistä säännöksistä ja mää- 28912: räyksistä annetun lain soveltamisalaa koske- 28913: maan eräiltä osin myös valtionosuus- ja -avus- 28914: tussäännöksiä ja -määräyksiä. 4. Esityksen taloudelliset vaiku- 28915: Eduskunta on hyväksyessään lain vapaakun- tukset 28916: nan oikeudesta poiketa eräistä säännöksistä ja 28917: määräyksistä edellyttänyt hallituksen huolehti- Ehdotettujen muutosten johdosta kunnat 28918: van siitä, että valmisteilla oleva hallituksen voisivat kokeilla poikkeuksellista hallinnon ja 28919: esitys kuntien oikeudesta poiketa valtionosuuk- toiminnan järjestämistä ilman valtion taloudel- 28920: sista ja -avustuksista annetuista säännöksistä lisen tuen menettämisen uhkaa. 28921: annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian. 28922: Ehdotuksen jatkovalmistelu on tapahtunut Valtionosuussäännöksistä poikkeaminen ei 28923: sisäasiainministeriössä yhteistyössä itsehallin- vaikuttaisi tässä vaiheessä vähentävästi valtion 28924: toprojektin kanssa. hallinnon kustannuksiin. 28925: 1989 vp. - HE n:o 159 5 28926: 28927: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 28928: 28929: 28930: 1. Lakiehdotoksien perustelut osuus viranhaltijan palkkaukseen suoritettai- 28931: siin kuitenkin vähentämättömänä vapaakunta- 28932: 1.1. Laki vapaakunnan oikeudesta poiketa kokeilun ajan. 28933: eräistä säännöksistä ja määräyksistä Jos vapaakunnassa määrättäisiin edellä tar- 28934: koitetun lain 4 §:n 2 momentin nojalla sellai- 28935: 1 §. Soveltamisala. Vapaakunnan oikeudesta sen viranhaltijan, jonka palkkaukseen kunta 28936: poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä saa valtionosuutta, tehtävistä poiketen siitä, 28937: annetun lain soveltamisalaa laajennettaisiin mitä tehtävistä on muualla säädetty tai määrät- 28938: koskemaan eräiltä osin myös valtionosuuksista ty, valtionosuus suoritettaisiin vähentämättö- 28939: ja -avustuksista annettuja säännöksiä ja mää- mänä vapaakuntakokeilun ajan. 28940: räyksiä. Ehdotetuna 3 momentilla laajennettaisiin 6 28941: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväk- tai 8 §:n mukaiset hakemusmenettelyt koske- 28942: si viittaus lukioasetuksen (719/84) 122 §:n 1 ja maan myös valtionosuus- ja -avustussäännök- 28943: 2 momenttiin, jolloin lukion osalta kevenne- siä ja -määräyksiä. 28944: tään kokeilua koskevia menettelyjä samoin Hakemus voisi 6 §:n mukaisesti koskea pää- 28945: kuin peruskoulun osalta. Vapaakunnan ei tar- tösvaltaista viranomaista, kunnan hallinnon tai 28946: vitsisi noudattaa kokeilussa kouluhallituksen toiminnan järjestämistapaa taikka menettelyta- 28947: ohjeita eikä hakea kokeiluohjelmalle kouluhal- paa. 28948: lituksen hyväksymistä. Valtioneuvostolle ei tulisi ehdotetun lain no- 28949: 8 a §. Valtionosuussäännöksistä poikkea- 28950: jalla uutta toimivaltaa, joten hakemuksen kä- 28951: minen. Vapaakunta voisi soveltaa lain 2, 4 ja sittelyssä noudatettaisiin 7 §:n mukaista menet- 28952: 5 §:ää menettämättä palkkaukseen ja muihin telyä. 28953: kustannuksiin maksettavaa valtionosuutta. 28954: Säännöksen nojalla voitaisiin poiketa muun 8 b §. Valtionosuuden määrä. Poikkeukselli- 28955: muassa valtionosuuden tehtäväryhmäkohtai- nen menettely valtionosuuden määrän vahvis- 28956: suudesta. Siten esimerkiksi ympäristönsuojelun tamisessa on tarpeen, koska muuten kunta 28957: valvontaan liittyviä tehtäviä voitaisiin antaa menettäisi valtion tuen poikkeamisen osalta tai 28958: sen suuruuden määritteleminen ei olisi mahdol- 28959: valtionosuutta menettämättä terveystarkastajil- 28960: lista. 28961: le, jotka ovat valtakunnallisessa suunnitelmas- 28962: sa terveysvalvonnan virkakiintiössä. Jos valtionosuusviranomainen ja poikkeuk- 28963: Säännöksen nojalla ei ole kuitenkaan tarkoi- sen myöntävä viranomainen olisi sama, poik- 28964: tus vapauttaa palkkaukseen maksettavaa val- keamisesta ja valtionosuuden määrästä voitai- 28965: tionosuutta vapaasti käytettäväksi muihin kus- siin käytännössä päättää samassa päätöksessä. 28966: tannuksiin, vaan valtionosuuteen oikeuttavan Valtionosuuden määrä vahvistettaisiin vas- 28967: viran edellytetään siten säilyvän tehtävien mah- taamaan kulloinkin voimassaolevia valtion- 28968: dollisista järjestelyistä huolimatta. Virkojen osuuden tai -avustuksen perusteita. Edellä tar- 28969: poikkeuksellista järjestämisestä tai täyttämättä koitettuja perusteita ovat muun muassa asiano- 28970: jättämisestä tulisi tehdä 6 tai 8 §:ssä tarkoitettu maisissa valtionosuussäännöksissä olevat val- 28971: hakemus, jonka käsittelystä poikkeaminen tionosuusasteikot, kuntien kantokykyluokitus 28972: riippuisi. ja valtion tulo- ja menoarvio. 28973: Jos vapaakunnan viranomaiselle olisi 2 §:n Valtionosuuden vahvistaminen nivoutuisi 28974: nojalla siirretty päätösvaltaa, valtionosuus esi- mahdollisen toteuttamissuunnitelman ja valta- 28975: merkiksi viranhaltijan palkkaukseen suoritet- kunnallisen suunnitelman ja valtion tulo- ja 28976: taisiin vähentämättä valtionosuuskelpoisesta menoarvion valmistelun ja hyväksymisen aika- 28977: toiminnasta sitä osuutta tehtävien suorittami- tauluun ja sen suuruuden määrittelyssä tulisi 28978: sesta, joka perustuu siirrettyyn toimivaltaan. ottaa huomioon suunnitelman ja valtion tulo- 28979: Jos vapaakunnan kunnanvaltuusto antaisi ja menoarvion voimavarat. 28980: 4 §:n 1 momentin nojalla sellaiselle viranhalti- Kokeilu voisi koskea kokonaisen hallinnon- 28981: jalle, jonka palkkaukseen kunta saa valtion- alan kustannuksia, hallinnonalan osan kustan- 28982: osuutta, säädetyn tai määrätyn tehtävän muul- nuksia taikka useamman hallinnonalan kustan- 28983: le viranomaiselle tai viranhaltijalle, valtion- nuksia. Valtionosuus määriteltäisiin poikkea- 28984: 6 1989 vp. - HE n:o 159 28985: 28986: misoikeuden edellyttämässä laajuudessa erik- Käytännössä saannös olisi tarpeen epäsel- 28987: seen kullekin hallinnonalalle tai sen osalle. vyyksien välttämiseksi myös siksi, että valtion- 28988: 8 c §. Valtionosuuden vahvistaminen ja osuuden vahvistaminen voinee valtion tulo- ja 28989: 8 d §. Valtionosuuden tarkistaminen. Tarkoi- menoarvion käsittelyn aikataulun johdosta 28990: tuksena on, että valtionosuuden määrä vahvis- eräiden hallinuoalojen osalta tapahtua vasta 28991: tettaisiin pääsääntöisesti lopullisena etukäteen asianomaisen varainhoitovuoden tammi- hel- 28992: kullekin kalenterivuodelle. Valtionosuuden mikuussa. Kunta voisi luopua kokeilusta myös 28993: määrän tarkistaminen olisi kuitenkin mahdol- myöhemmin, ei kuitenkaan kesken varainhoi- 28994: lista vahvistamisen jälkeenkin vastaavasti kuin tovuoden. 28995: kuntien yleisten valtionosuuksien osalta eli Siirtyminen normaalin valtionosuusjärjestel- 28996: palkkaus- ja hintatason muutoksista tai valtio- män piiriin edellyttää eräiltä osin siirtymäkaut- 28997: vallan toimenpiteistä aiheutuneiden kunnan ta muun muassa valtionosuuden ennakoiden 28998: kustannusten lisääntymisestä johtuen. suuruuden määrittelemiseksi. Tästä on säännös 28999: Valtionosuuden vahvistamista koskevan pää- pykälän 3 momentissa. 29000: töksen tarkistaminen olisi lisäksi mahdollista 29001: silloin, kun kunnan palvelutoiminnan oloissa 29002: tapahtuisi olennainen muutos. Tällainen tarkis- 1.2. Laki vapaakuntakokeilusta 29003: tamismahdollisuus on kohtuussyistä tarpeen, 29004: jotta poikkeamiseen lähtevät vapaakunnat ei- 6 §. Vapauttaminen alistamisvelvo/lisuudes- 29005: vät olisi muita kuntia epävarmemmassa tilan- ta. Muutoksen seurauksena suljettaisiin sään- 29006: teessa. nöksen soveltamisalasta pois ne asiat, jotka on 29007: 8 e §. Valtionosuuden maksaminen. Poik- alistettava tuomioistuimen, käytännössä lää- 29008: keuksellisesti määrättävän valtionosuuden ninoikeuden vahvistettavaksi, kuten päihde- 29009: osalta jälkikäteistä kustannusvalvontaa ei ta- huollon tahdonvastaista hoitoa, lastensuojelun 29010: pahtuisi eikä esimerkiksi valtionosuusselvityk- tahdonvastaista huostaanottoa ja kehitysvam- 29011: siä koskevia menettelyjä näiltä osin noudatet- maisten tahdonvastaista erityishuoltoa koske- 29012: taisi. Säännöksessä on kuitenkin ehdotettu säi- vat päätökset. 29013: lytettäväksi velvollisuus sellaisten tietojen an- 29014: tamiseen, jotka muun muassa koulutoimen 29015: osalta ovat tarpeen muiden kuntien valtion- 2. Voimaantulo ja siirtymäsään- 29016: osuuden suuruuden määrittelemiseksi. nökset 29017: 8 f §. Poikkeamisesta luopuminen. Sään- 29018: nöksistä ja määräyksistä poikkeamiseen saat- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan heti kun 29019: taisi sisältyä olennaisia taloudellisia riskejä sil- ne on hyväksytty ja vahvistettu. 29020: loin, kun valtionosuus määriteltäisiin 8 b §:ssä 29021: tarkoitetulla tavalla. Kunnalla tulisikin olla Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun- 29022: ehdotetuna tavalla oikeus luopua kokeilusta nan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 29023: kokonaan tai osittain vielä senkin jälkeen, kun 29024: se on saanut tiedon valtionosuuden määrästä. 29025: 1989 vp. - HE n:o 159 7 29026: 29027: 29028: 29029: 29030: 1. 29031: Laki 29032: vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä annetun lain 29033: muuttamisesta 29034: 29035: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 29036: muutetaan vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä 16 päivänä 29037: kesäkuuta 1989 annetun lain (592/89) 1 §:n 2 ja 3 momentti ja 29038: lisätään lakiin uusi 8 a-8 f § seuraavasti: 29039: 29040: 1§ tionosuutta tai -avustusta menettämättä sovel- 29041: Soveltamisala taa, mitä 5 §:ssä on säädetty. 29042: Edellä 6 ja 8 §:ssä tarkoitettu hakemus voi 29043: Peruskoulun ja lukion kehittämiseksi tar- koskea myös valtionosuuksista ja -avustuksista 29044: peellisen kokeilun järjestämisessä noudatetaan annettuja säännöksiä ja määräyksiä. 29045: kuitenkin, mitä peruskoulun (476/83) 92 §:ssä 29046: ja lukiolain (477 /83) 58 §:ssä on säädetty näi- 8b § 29047: den lakien säännöksistä poikkeamisesta. Perus- Valtionosuuden määrä 29048: kouluasetuksen (718/84) 153 §:n 1 ja 2 mo- 29049: mentin ja lukioasetuksen (719/84) 122 §:n 1 ja Jos vapaakunta saa hakemuksen johdosta 29050: 2 momentin säännöksiä kouluhallituksen ko- oikeuden poiketa valtionosuuden tai -avustuk- 29051: keiluohjelman hyväksymisestä ja ohjeista ei sen määrään vaikuttavasta säännöksestä tai 29052: sovelleta vapaakuntaan. määräyksestä, kunnalle suoritetaan valtion- 29053: Valtionosuuksista ja -avustuksista annetuista osuutta hallinnonalan tai sen osan kustannuk- 29054: säännöksistä ja määräyksistä ei kuitenkaan siin kullekin varainhoitovuodelle etukäteen 29055: voida poiketa, ellei jäljempänä tai erikseen vahvistettu määrä. 29056: toisin säädetä. Edellä 1 momentissa tarkoitetun valtion- 29057: osuuden määrä vahvistetaan kunnanvaltuuston 29058: 8a§ hakemuksen perusteella sen suuruiseksi, kuin 29059: Valtionosuussääiznöksistä poikkeaminen se kulloinkin voimassa olevien valtionosuuden 29060: tai -avustuksen perusteiden mukaan olisi ilman 29061: Vapaakunnassa voidaan viranhaltijan palk- poikkeuksen myöntämistä. 29062: kaukseen tai muihin kustannuksiin maksetta- Jos poikkeuksen myöntää eri viranomainen 29063: vaa valtionosuutta tai -avustusta menettämättä kuin valtionosuuden tai jos vapaakunnan kun- 29064: soveltaa, mitä 2 ja 4 §:ssä on säädetty. nanvaltuusto haluaa käyttää toisen vapaakun- 29065: Vapaakunnassa voidaan kunnan tai kuntain- nan hakemuksen johdosta kunnan saamaa oi- 29066: liiton tehtävien kustannuksiin maksettavaa vai- keutta poiketa valtionosuuden tai -avustuksen 29067: 8 1989 vp. - HE n:o 159 29068: 29069: maaraan vaikuttavasta säännöksestä tai mää- 8e§ 29070: räyksestä, tulee sen tehdä valtionosuudesta tai Valtionosuuden maksaminen 29071: -avustuksesta päättävälle viranomaiselle hake- 29072: mus valtionosuuden suuruuden määräämiseksi. Edellä 8 b §:ssä tarkoitettu valtionosuus 29073: maksetaan kuntien ja kuntainliittojen valtion- 29074: 8c§ osuuksista ja avustuksista annetun lain (35173) 29075: Valtionosuuden vahvistaminen 18 §:n 1 momentin mukaisesti. Valtionosuuden 29076: loppuerä maksetaan 8 d §:ssä tarkoitettua tar- 29077: Edellä 8 b §:ssä tarkoitetun valtionosuuden kistamista seuraavan suorituksen yhteydessä. 29078: määrän ensimmäiselle vuodelle vahvistaa val- Edellä 8 b §:ssä tarkoitettuun valtionosuu- 29079: tionosuudesta tai -avustuksesta päättävä viran- teen ei sovelleta, mitä valtionosuuden tai -avus- 29080: omainen sen jälkeen, kun toimivaltainen viran- tuksen hakemisesta, ennakoista, valtion- 29081: omainen on myöntänyt kunnalle luvan poik- osuuselvityksista tai valtionosuuden loppueris- 29082: keamiseen. Tämän jälkeen valtionosuudesta tai tä on muuten säädetty. Vapaakunnan tulee 29083: -avustuksesta päättävä viranomainen vahvistaa kuitenkin antaa valtionosuudesta tai -avustuk- 29084: valtionosuuden määrän vuosittain. sesta päättävälle viranomaiselle tiedot, jotka 29085: Seuraavien vuosien valtionosuus otetaan oh- ovat tarpeen myönnettäessä valtionosuutta tai 29086: jeellisena valtionosuuden määrän vahvistamis- -avustusta muille kunnille. 29087: ta koskevaan päätökseen. Vapaakunta voi tar- 29088: vittaessa tarkistaa hakemustaan seuraavien 8f § 29089: vuosien osalta ennen valtionosuuden määrän Poikkeamisesta luopuminen 29090: vahvistamista. 29091: Valtionosuudesta tai -avustuksesta päättävän Vapaakunta voi luopua kokonaan tai osit- 29092: viranomaisen tulee varata kunnalle tilaisuus tain 8 b §:ssä tarkoitetusta poikkeamisesta en- 29093: tulla kuulluksi valtionosuuden määrän ja sii- nen poikkeamiseen ryhtymistä valtionosuuden 29094: hen tehtyjen tarkistuksien osalta ennen valtion- suuruutta koskevan päätöksen tiedoksi saa- 29095: osuuden määrän vahvistamista. tuaan ilmoittamalla tästä kirjallisesti valtion- 29096: Asianomainen ministeriö antaa tarvittaessa osuudesta tai -avustuksesta päättävälle viran- 29097: ohjeita hakemuksen tekemisessä ja valtion- omaiselle. Vapaakunta voi keskeyttää aloitta- 29098: osuuden vahvistamisessa noudatettavasta me- mansa 8 b §:ssä tarkoitetun poikkeamisen seu- 29099: nettelystä. raavan varainhoitovuoden alusta ilmoitettuaan 29100: tästä kirjallisesti valtionosuudesta tai -avustuk- 29101: 8d § sesta päättävälle viranomaiselle edeltävän mar- 29102: raskuun loppuun mennessä. 29103: Valtionosuuden tarkistaminen 29104: Edellä 8 b §:ssä tarkoitetun valtionosuuden 29105: Edellä 8 b §:ssä tarkoitettua vahvistettua määrän vahvistamista koskeva päätös mahdol- 29106: valtionosuuden määrää tarkistetaan noudat- lisine tarkistuksineen on lähtökohtana, kun 29107: taen soveltuvin osin, mitä kuntien yleisestä poikkeamisesta luopuneelle tai poikkeamisen 29108: valtionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuk- keskeyttäneelle kunnalle taikka edellä tarkoi- 29109: sista annetun lain (1273/88) 3 §:n 2 momentis- tettuun poikkeamiseen ryhtyneelle kunnalle va- 29110: sa, 4 §:ssä ja 9 §:ssä on säädetty. paakuntakokeilun päättymisen jälkeen vahvis- 29111: Jos kunnan kysymyksessä olevan palvelutoi- tetaan seuraavan vuoden valtionosuuden tai 29112: minnan oloissa tapahtuu varainhoitovuoden -avustuksen määrää. 29113: aikana olennainen muutos, valtionosuudesta 29114: tai -avustuksesta päättävä viranomainen voi Tämä laki tulee voimaan patvana 29115: kunnan hakemuksesta tarkistaa valtionosuu- kuuta 19 . Lain täytäntöönpanon edellyttä- 29116: den määrän vahvistamista koskevaa päätös- miin toimiin voidaan ryhtyä ennen sen voi- 29117: tään. maantuloa. 29118: 1989 vp. - HE n:o 159 9 29119: 29120: 2. 29121: Laki 29122: vapaakuntakokeilusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 29123: 29124: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vapaakuntakokeilusta 29 päivänä heinäkuuta 29125: 1988 annetun lain (718/88) 6 §:n 2 momentin johdantokappale näin kuuluvaksi: 29126: 29127: 6 § 29128: Vapauttaminen alistamisvelvollisuudesta Tämä laki tulee voimaan päivänä 29129: - --- - - - - - - - - - - - kuuta 19 29130: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuiten- 29131: kaan koske alistamista tuomioistuimen vahvis- 29132: tettavaksi eikä alistamista, josta on säädetty: 29133: 29134: 29135: 29136: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 29137: 29138: 29139: Tasavallan Presidentti 29140: MAUNO KOIVISTO 29141: 29142: 29143: 29144: 29145: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen 29146: 29147: 29148: 29149: 29150: 2 390680C 29151: 10 1989 vp. - HE n:o 159 29152: 29153: Liite 29154: 29155: 29156: 29157: 1. 29158: Laki 29159: vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä annetun lain 29160: muuttamisesta 29161: 29162: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 29163: muutetaan vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä 16 päivänä 29164: kesäkuuta 1989 annetun lain (592/89) 1 §:n 2 ja 3 momentti ja 29165: lisätään lakiin uusi 8 a-8 f § seuraavasti: 29166: 29167: Voimassa oleva laki Ehdotus 29168: 29169: 1§ 29170: Soveltamisala 29171: 29172: Peruskoulun ja lukion kehittämiseksi tar- Peruskoulun ja lukion kehittämiseksi tar- 29173: peellisen kokeilun järjestämisessä noudatetaan peellisen kokeilun järjestämisessä noudatetaan 29174: kuitenkin, mitä peruskoulun (476/83) 92 §:ssä kuitenkin, mitä peruskoulun (476/83) 92 §:ssä 29175: ja lukiolain (477 /83) 58 §:ssä on säädetty näi- ja lukiolain (477 /83) 58 §:ssä on säädetty näi- 29176: den lakien säännöksistä poikkeamisesta. Perus- den lakien säännöksistä poikkeamisesta. Perus- 29177: kouluasetuksen (718/84) 153 §:n 1 ja 2 mo- kouluasetuksen (718/84) 153 §:n 1 ja 2 mo- 29178: mentin säännöksiä kouluhallituksen kokeiluoh- mentin ja lukioasetuksen (719184) 122 §:n 1 ja 29179: jelman hyväksymisestä ja ohjeista ei sovelleta 2 momentin säännöksiä kouluhallituksen ko- 29180: vapaakuntaan. keiluohjelman hyväksymisestä ja ohjeista ei 29181: sovelleta vapaakuntaan. 29182: Valtionosuuksista ja -avustuksista annetuista Valtionosuuksista ja -avustuksista annetuista 29183: säännöksistä ja määräyksistä ei kuitenkaan säännöksistä ja määräyksistä ei kuitenkaan 29184: voida poiketa, ellei erikseen toisin säädetä. voida poiketa, ellei jäljempänä tai erikseen 29185: toisin säädetä. 29186: 29187: Tämä laki tulee voimaan päivänä 29188: kuuta 19 . Täytäntöönpanon edellyttämiin 29189: toimiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantu- 29190: loa. 29191: 1989 vp. - HE n:o 159 11 29192: 29193: 29194: 2. 29195: Laki 29196: vapaakuntakokeilusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 29197: 29198: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vapaakuntakokeilusta 29 päivänä heinäkuuta 29199: 1988 annetun lain (718/88) 6 §:n 2 momentin johdantokappale näin kuuluvaksi: 29200: 29201: Voimassa oleva laki Ehdotus 29202: 29203: 6§ 29204: Vapauttaminen alistamisvelvollisuudesta 29205: 29206: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuiten- Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuiten- 29207: kaan koske alistamista, josta on säädetty: kaan koske alistamista tuomioistuimen vahvis- 29208: tettavaksi eikä alistamista, josta on säädetty: 29209: 29210: 29211: Tämä laki tulee voimaan päivänä 29212: kuuta 19 . 29213: j 29214: j 29215: j 29216: j 29217: j 29218: j 29219: j 29220: j 29221: j 29222: j 29223: j 29224: j 29225: j 29226: j 29227: j 29228: j 29229: j 29230: j 29231: j 29232: j 29233: j 29234: j 29235: j 29236: j 29237: j 29238: j 29239: j 29240: j 29241: 1989 vp. - HE n:o 160 29242: 29243: 29244: 29245: 29246: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lääninhallituslain 29247: muuttamisesta ja laiksi sukunimilain 18 §:n muuttamisesta. 29248: 29249: 29250: 29251: 29252: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 29253: 29254: Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi läänin- vat mahdollisuuden. Maksuvapautus ehdote- 29255: hallituslakiin säännökset lääninhallituksen suo- taan ulotettavaksi koskemaan myös Ahvenan- 29256: ritteista perittävistä maksuista. Lääninhallituk- maan maakunnan itsehallintoviranomaisia. 29257: sen päätöksistä menevät leimaverot ja posti-, 29258: lähetys- ja muut maksut on tarkoitus korvata Uudistus on tarkoitettu toteutettavaksi siten, 29259: suoritteiden hinnoitteluun perustuvilla mak- että maksuista säädetään asetuksella maksupe- 29260: suilla. rustelain mukaisesti. Lääninhallituslakiin otet- 29261: Pääsääntöisesti suoritteiden hinnat määräy- tavien valtuutussäännösten nojalla poiketaan 29262: tyisivät valtion maksuperustelain mukaan. Sil- maksuperustelain maksujen määräämisperus- 29263: loin, kun samoja suoritteita tuottavat muutkin teista tietyissä tapauksissa. Esitykseen sisälty- 29264: valtion viranomaiset kuin lääninhallitus, mak- vät ehdotus lääninhallituslain muuttamisesta ja 29265: sut voitaisiin maksuperustelain säännöksistä ehdotus tarvittavaksi muutokseksi sukunimila- 29266: poiketen määrätä saman suuruiseksi eri viran- kiin. 29267: omaisissa. Esimerkkinä voidaan mainita mais- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoarvi- 29268: traatin ja lääninhallituksen tuottamat ulos- oon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhtey- 29269: otonhaltijan suoritteet, kuten lainhaut ja hää- dessä. 29270: döt. 29271: Maksusta vapautus ehdotetaan laajemmaksi Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 29272: kuin mihin maksuperustelain säännökset anta- päivänä heinäkuuta 1990. 29273: 29274: 29275: 29276: 29277: 391258F 29278: 2 1989 vp. - HE n:o 160 29279: 29280: 29281: 29282: 29283: SISÄLLYSLUETTELO 29284: 29285: Sivu Sivu 29286: YLEISPERUSTELUT o o 0 o o o 0 o o o 0 o o 0 0 o o 0 o o o 0 0 o o 3 1. Lakiehdotusten perustelut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 29287: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys o o o o o o o o 3 29288: 1010 Laki lääninhallituslain muuttamisesta 0 0 0 0 5 29289: Laki sukunimilain §:n muuttamisesta 5 29290: 0 0 29291: 29292: 29293: 29294: 1.1. Tavoitteet 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 o 0 0 o o 0 o o 0 0 0 o 0 0 0 o 3 1.20 18 0 0 29295: 29296: 29297: 29298: 29299: 1020 Keinot 0 0 0 0 0 o 0 0 o 0 0 0 • 0 0 o o 0 0 o o 0 0 o o 0 0 o 0 0 0 o 0 0 o o 3 2. Tarkemmat säännökset. 0 0 0 0 0 0 • o o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 6 29300: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu 0 o o 0 0 0 o 0 0 o o 3 3. Voimaantulo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 29301: Voimassa olevat säännökset 3 29302: LAKITEKSTIT 6 29303: 2010 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 29304: 29305: o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o • 29306: Käytäntö 29307: 2020 0 o o o 0 o o 0 0 o o 0 o o o 0 o o o 0 o o o o o o 0 o o o 0 o o o 3 0 0 0 0 0 0 29308: 29309: 29310: 29311: 29312: Asian valmistelu 29313: 2030 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 4 1. Laki lääninhallituslain muuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 29314: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilövaikutukset 4 2. Laki sukunimilain 18 §:n muuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 6 29315: 4. Uudistuksen taloudelliset vaikutukset o o 0 0 o o 0 o. o 5 LIITE 00 oooooooooooooooooooooooooooooooo• oooo 00 7 29316: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja o o 0 0 o o 0 0 o o 5 Rinnakkaisteksti 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 29317: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT o o 0 oo• 5 Laki sukunimilain 18 §:n muuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 29318: 1989 vp. - HE n:o 160 3 29319: 29320: 29321: YLEISPERUSTELUT 29322: 29323: 29324: 1. Esityksen yhteiskunnallinen maiset suorittavat omalla alueellaan samoja 29325: merkitys tehtäviä kuin valtion viranomaiset. Lisäksi 29326: määrättyä tarkoitusta varten annetut toimitus- 29327: 1.1. Tavoitteet kirjat ja muut suoritteet on tarkoituksenmu- 29328: kaista pitää edelleen maksuttomina. 29329: Lääninhallitusten maksullisten suoritteiden Yksityiskohtaisemmat perusteet ja maksujen 29330: maksujärjestelmän kehittämiselle voi asettaa suuruudet säädettäisiin asetuksella. Suoritteista 29331: seuraavia tavoitteita: perittävät maksut on tarkoitus säätää pääsään- 29332: Suoritemaksujen tulisi korvata nykyisin lei- töisesti kiinteiksi. Suoritetyypit muodostettai- 29333: maveroina perittävät maksut ja koskea samoja siin vakiintuneen asiaryhmittelyn mukaisesti. 29334: suoritteita. Maksullisuus laajennetaan myös Mukaan otettaisiin uusia suoritetyyppejä, ku- 29335: joihinkin muihin lääninhallituksen· suorittei- ten esimerkiksi tietopalvelut. Maksujen suorit- 29336: siin, esimerkiksi tietopalveluihin. tamistapoja lisättäisiin. Käteissuorituksen ja 29337: Suoritemaksujen olisi oltava omakustannus- ennakkomenettelyn ohella otettaisiin käyttöön 29338: arvon mukaisia lukuunottamatta ulosotonhal- laskutusjärjestelmä. Lähetysmaksujen, posti- 29339: tijan suoritteita sekä eräistä hakemusasioista maksujen sekä kuulutusmaksujen perimisestä 29340: perittäviä maksuja. luovuttaisiin. 29341: Suoritemaksujen tulisi olla pääosin kiinteitä, 29342: jolloin ne olisivat asiakkaan kannalta selkeät ja 29343: ennakoitavissa. Asiakkaalta perittäisiin yksi 2. Nykyinen tilanne ja asian 29344: maksu, joka kattaisi kaikki nykyisin erillisinä valmistelu 29345: perittävät maksut. 29346: Järjestelmä olisi yksinkertainen ja selkeä ja 2.1. Voimassa olevat säännökset 29347: sen mahdollistaa atk:n hyväksikäyttö. 29348: Omakustannusarvon mukainen suoritteiden Lääninhallituksen suoritteita koskevat mak- 29349: hinnoittelu perustuisi suoritteen tuottamisesta susäännökset ovat leimaverolaki (662/ 43), 29350: aiheutuviin kokonaiskustannuksiin. asiakirjain lähettämisestä annettu asetus (75/ 29351: 54), asetus oikeaksi todistamaaomista jäljen- 29352: nöksistä valtiolle perittävistä maksuista (110/ 29353: 1.2. Keinot 77) sekä hirvieläinten metsästyksestä annettu 29354: asetus (671 /75). 29355: Valtion maksuperustelain (980173) nojalla Lääninhallituksen suoritteisiin liittyviä mak- 29356: on mahdollista säätää myös lääninhallituksen susäännöksiä on myös ilmansuojeluasetuksessa 29357: maksuista. Mainitussa laissa on pääsäännöksi (716/82), sukunimilaissa (694/85) sekä räjäh- 29358: kuitenkin asetettu, että suoritteesta peritään dystarvikeasetuksessa (85/80). Edellä mainittu- 29359: omakustannusarvon mukainen maksu. Silloin jen säännösten nojalla lääninhallitus perii haki- 29360: kun samoja suoritteita tuottavat muutkin val- jalta hakijan puolesta suorittamansa kuulutuk- 29361: tion viranomaiset kuin lääninhallitus, yhden- sen kustannukset. Maksut peritään päätöksen 29362: vertaisuusperiaate edellyttää, että asiakkailta antamisen yhteydessä tai laskutetaan erikseen. 29363: peritään samoista suoritteista sama maksu. 29364: Maksun määrääminen samaksi omakustannus- 29365: arvosta poikkeavaksi maksuksi edellyttää lain- 2.2. Käytäntö 29366: tasoista valtuutussäännöstä. 29367: Valtion maksuperustelain mukaan maksulli- Lääninhallituksen suoritteista peritään valti- 29368: sesta suoritteesta on perittävä maksut myös olle tuloja etupäässä leimaverona, posti- ja 29369: valtion viranomaisilta, jollei asetuksella toisin lähetysmaksuna, kopiomaksuina sekä hirvilu- 29370: säädetä. Tarkoituksenmukaista on kuitenkin pamaksuina. Leimavero määräytyy sivuluvun 29371: että maksusta vapautus ulotetaan laajemmalle mukaan tai on kiinteä sivuluvusta riippuma- 29372: kuin maksuperustelaki antaa mahdollisuuden. ton. Lääninhallituksen päätöksestä menevä si- 29373: Ahvenanmaan maakunnan itsehallintovirano- vuluvun mukainen leimavero on tällä hetkellä 29374: 4 1989 vp. - HE n:o 160 29375: 29376: 24 markkaa sivulta. Tämän lisäksi kustakin takin hirveitä sekä koko maassa 155 markkaa 29377: päätöksestä peritään sivuluvusta riippumatta kultakin hirvenvasalta. 29378: lisäleima, joka on 36 markkaa. Näin ollen 29379: lääninhallituksen päätös, joka sisältää esimer- 29380: kiksi kolme sivua, maksaa 108 markaa. Maksujen kattavuus 29381: Leimaverolain 10 §:ssä on lueteltu ne läänin- 29382: hallituksen toimituskirjat, joista menee kiinteä 29383: sivuluvusta riippumaton leima. Esimerkiksi au- Sitä, miten maksullisen toiminnan tulot kat- 29384: tokoulunpitolupa maksaa tällä hetkellä 2 200 tavat maksullisesta toiminnasta aiheutuvat kus- 29385: markkaa. tannukset, on arvioitu seuraavassa vuoden 29386: Leimaverolain mukaan leimaverovapauden 1987 toteutuneiden tietojen pohjalta. 29387: perusteena voi olla tietty toimituskirjan saaja, Lääninhallitusten maksullisista suoritteista 29388: toimituskirjan tietynlainen asiallinen sisältö tai kertyi vuonna 1987 tuloja 10,8 miljoonaa 29389: tietty toimituskirjan antaja. Leimaveron suo- markkaa. Tuloihin ei ole laskettu hirvilupa- 29390: rittamisesta kokonaan vapaat tahot on lueteltu maksuja (noin 15,4 miljoonaa markkaa) eikä 29391: leimaverolain 2 §:ssä. Tämän lisäksi leimavero- lainhaun yhteydessä velkakirjoista tai muista 29392: lain 11 §:ssä on säädetty eräät kunnalliset vi- saamistodistuksista meneviä leimaveroja, kos- 29393: ranomaiset ja määrätyt yksityiset henkilöt ko- ka nämä eivät kerry lääninhallitusten tuloiksi. 29394: konaan leimaveron suorittamisesta vapaiksi. 29395: Leimaverolain 12 §:n mukaan tietyt toimitus- Maksullisen toiminnan kustannuksia on py- 29396: kirjat on säädetty määrätyissä olosuhteissa lei- ritty arvioimaan Hämeen lääninhallituksessa 29397: maverosta vapaiksi. Tässä lainkohdassa myön- vuonna 1987 tehtyjen laskelmien avulla. Näi- 29398: netään leimaverovapauksia muun muassa sosi- den laskelmien mukaan maksut kattavat karke- 29399: aalisilla, kulttuurisilla ja yhteiskunnallisilla pe- asti arvioiden 26 OJo maksullisen toiminnan ko- 29400: rusteilla. Puhtaasti lääninhallitusta koskeva konaiskustannuksista. 29401: maksuvapautus on säädetty leimaverolain Laskelmassa on otettu huomioon lääninoi- 29402: 12 §:n 1 momentin 51 kohdassa, jonka mu- keuden erkaneminen itsenäiseksi tuomiois- 29403: kaan lääninhallituksen kouluosaston antamat tuimeksi 1 päivänä marraskuuta 1989. 29404: toimituskirjat ovat leimaverosta vapaat. 29405: Leimaverolain ulkopuolisissa säännöksissä 29406: on maksuvapautusta täydentäviä säännöksiä. 2.3. Asian valmistelu 29407: Esimerkiksi luonnonsuojelulain (71/23) 22 §:n 29408: mukaan lääninhallitukselle tehdystä rauhoitus- 29409: hakemuksesta ja lääninhallituksen sellaiseen Esitys on valmisteltu sisäasiainministeriön 29410: hakemukseen antamasta päätöksestä ei suorite- asettamassa työryhmässä, jossa on ollut sisä- 29411: ta veroja tai maksuja. asiainministeriön, valtiokonttorin sekä läänin- 29412: Posti- ja lähetysmaksun periminen läänin- hallitusten edustus. Eri hallinnonalan edustajil- 29413: hallitukselle perustuu asiakirjain lähettämisestä le on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi val- 29414: annettuun asetukseen. Voimassa olevan posti- mistelun aikana. 29415: maksun lisäksi leimaverollisen päätöksen saaja 29416: joutuu maksamaan valtiolle lähetysmaksuna 29417: 2,50 markkaa. Kopiomaksuna lääninhallituk- 3. Esityksen organisatoriset ja 29418: set perivät valtiolle oikeaksi todistamattomista henkilövaikutukset 29419: jälkennöksistä annetun asetuksen mukaisia 29420: maksuja. Kopiomaksu on saman asiakirjan, 29421: asiakirjavihkon tai nitomattoman asiakirjan Uudistus aiheuttaa kassanhoidon ja kirjanpi- 29422: ensimmäiseltä sivulta 3 markkaa ja kultakin don osalta vähäisiä uudelleen järjestelyjä. 29423: seuraavalta sivulta 0,50 markkaa. Lähettämön tehtävämäärän on arvioitu vä- 29424: Puhtaasti maksutyyppisenä tulona valtio pe- henevän noin 0,5 henkilötyövuotta kussakin 29425: rii hirvien kaatoluvista hirvieläinten metsästyk- lääninhallituksessa lukuunottamatta Ahvenan- 29426: sestä annettuun asetukseen perustuvia maksu- maan maakunnan lääninhallitusta. Vastaavasti 29427: ja. Metsästysluvasta on Iuvansaajan suoritetta- laskutus ja perintä lisäävät muiden yksilöiden 29428: va valtiolle maksu, joka on Lapin läänissä 440 tehtäviä. Henkilöstön kokonaismäärään uudis- 29429: markkaa ja muualla maassa 500 markkaa kul- tus ei vaikuta. 29430: 1989 vp. HE n:o 160 5 29431: 29432: 4. Uudistuksen taloudelliset vai- 5. Muita esitykseen vaikuttavia 29433: kutukset seikkoja 29434: 29435: Lääninhallituksen suoritemaksuista kertyy 29436: sisäasiainministeriön hallinnonalalle vuosittain Leimaverolakiin (662/43) esitetään erikseen 29437: tuloja 40 miljoonaa markkaa. Tulojen vähen- tehtäväksi tarvittavat muutokset. Lain 4 § 29438: nyksiä aiheutuu valtiovarainministeriön hallin- esitetään muutettavaksi siten, että ryhmästä 29439: nonalalle 11 miljoonaa markkaa kertymättä kolme poistetaan lääninhallitus. Lain 10 §:n 29440: jäävistä leimaveroista sekä sisäasiainministe- autokoululupaa koskeva nimike esitetään ku- 29441: riön hallinnonalalle 1 miljoonaa markkaa lähe- mottavaksi. Lääninhallituksen kouluosaston 29442: tysmaksuista. Nettovaikutus tuloihin on näin toimituskirjojen leimaHornuutta koskeva 12 29443: ollen 28 miljoonaa markkaa. §:n 51 kohta esitetään kumottavaksi. 29444: 29445: 29446: 29447: 29448: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 29449: 29450: 29451: 1. Lakiehdotuksen perustelut 8 b §. Valtion maksuperustelain mukaan 29452: voidaan valtion viranomaiset asetuksella va- 29453: 1.1. Laki lääninhallituslain muuttamisesta pauttaa maksuista. Ahvenanmaan maakunnan 29454: itsehallintoviranomaiset suorittavat kuitenkin 29455: 8 a §. Pykälän 1 momentissa määritellään maakunnassa sellaisia tehtäviä, jotka muualla 29456: pääperiaate, jonka mukaan lääninhallituksen kuuluvat valtion viranomaisille. Tämän vuoksi 29457: suoritteista peritään valtiolle maksuja. Maksu- on perusteltua, että itsehallintoviranomaiset 29458: jen suuruus määrätään valtion maksuperuste- ovat maksuista vapaat samalla tavalla kuin 29459: lain mukaisesti. valtion viranomaiset. 29460: 2 momentissa määritelty poikkeus pääperi- 29461: aatteesta on tarpeellinen lähinnä ulosotonhalti- Maksujen suorittamisesta ehdotetaan asetuk- 29462: jan suoritteiden maksujen määräämiseksi. Sa- sella vapautettavaksi myös yksityinen henkilö, 29463: manlaisia suoritteita ulosotonhaltijana tuotta- yhteisö ja kunta silloin, kun suorite tuotetaan 29464: vat sekä lääninhallitus että maistraatti. Mais- asetuksella tarkemmin säädettyä tarkoitusta 29465: traatin suoritteiden osalta maksuperusteet on varten. Säännöksen nojalla on tarkoitus säilyt- 29466: säädetty yleisen alioikeuden, maistraatin ja tää maksuvapautus lain säätämissä rajoissa 29467: julkisen notaarin suoritteista perittävien mak- samana kuin leimaverolain 12 §:ssä eli läänin- 29468: sujen perusteista annetussa laissa (285/87). hallituksen vapauttaa muutoin maksulliset pal- 29469: Maksujen suuruus on säädetty yleisen alioikeu- velut silloin, kun ne tuotetaan esimerkiksi ylei- 29470: den, maistraatin ja julkisen notaarin suoritteis- sen hallinnon hoitoa, turvallisuutta, järjestystä 29471: ta perittävistä maksuista annetussa asetuksessa tai sosiaalisen edun hakemista varten. 29472: (290/87). Olisi yhdenvertaisuusperiaatteen vas- 29473: taista, että asiakkaalta samasta suoritteesta 29474: perittävän maksun suuruus riippuisi siitä, kum- 29475: man ulosotonhaltijan toimivaltaan suoritteen 1.2. Laki sukunimilain 18 §:n muuttamisesta 29476: tuottaminen kuuluu. Nyt puheena oleva 8 a § 2 29477: momentti antaa mahdollisuuden asetuksella 29478: säätää lääninhallituksen tuottamien ulosoton- 29479: haltijan suoritteiden maksut samansuuruisiksi 18 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi si- 29480: kuin vastaavat maistraatin maksut. Sama kos- ten, että siitä poistetaan maininta hakijan kus- 29481: kee myös maistraatin ja Ahvenanmaan maa- tannuksella tiedottamisesta. Kuuluttamiskus- 29482: kunnan lääninhallituksen alusrekisterin pitäjä- tannukset tulevat sisältymään nimenmuutosha- 29483: nä tuottamien suoritteiden maksuja sekä eräitä kemukseen annettavasta päätöksestä perittä- 29484: muita hakemusasioita. vään maksuun. 29485: 6 1989 vp. - HE n:o 160 29486: 29487: 2. Tarkemmat säännökset 3. Voimaantulo 29488: 29489: Lääninhallituslakiin ehdotettujen valtuutus- Lait ehdotetaan tulemaan voimaan päivä- 29490: säännösten sekä valtion maksuperustelain no- nä heinäkuuta 1990. 29491: jalla on tarkoitus antaa asetus lääninhallituk- 29492: sen maksuista. Lisäksi maksu-uudistuksen yh- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 29493: teydessä on tarkoitus muuttaa ilmansuojeluase- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 29494: tuksen 14 § (687/87) sekä kumota hirvieläinten set: 29495: metsästyksestä annetun asetuksen 9 § 3 mo- 29496: mentti (636176). 29497: 29498: 1. 29499: Laki 29500: lääninhallituslain muuttamisesta 29501: 29502: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1987 annettuun lääninhalli- 29503: tuslakiin (1233/87) uusi 8 a ja 8 b § seuraavasti: 29504: 29505: 8a§ 29506: Lääninhallituksen suoritteista voidaan periä suorittamisesta voidaan asetuksella vapauttaa 29507: maksuja valtiolle. Maksuja määrättäessä on sen lisäksi, mitä valtion maksuperustelaissa on 29508: noudatettava, mitä valtion maksuperustelaissa säädetty, Ahvenanmaan maakunnan itsehallin- 29509: (980173) on säädetty. toviranomaiset sekä silloin, kun suorite tuote- 29510: Sellaisista suoritteista, joita tuottavat myös taan asetuksella tarkemmin säädettyä tarkoi- 29511: muut viranomaiset kuin lääninhallitus, maksu tusta varten, yksityinen henkilö, yhteisö ja 29512: voidaan kuitenkin määrätä samansuuruiseksi kunta. 29513: kuin se muualla laissa tai asetuksessa on sää- 29514: detty. Tämä laki tulee voimaan päivänä heinä- 29515: 8b § kuuta 1990. 29516: Tämän lain nojalla säädettävien maksujen 29517: 29518: 29519: 2. 29520: Laki 29521: sukunimilain 18 §:n muuttamisesta 29522: 29523: EC:uskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä elokuuta 1985 annetun sukunimilain 29524: (694/85) 18 § näin kuuluvaksi: 29525: 29526: 18 § ole estettä, lääninhallituksen on tiedotettava 29527: Hakemuksesta tiedottaminen. Jos lääninhal- hakemuksesta virallisessa lehdessä. 29528: litus, nimilautakunnan annettua asiassa lau- 29529: suntonsa, katsoo, ettei sukunimen muuttami- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 29530: selle 10-13 §:n säännökset huomioon ottaen kuuta 1990. 29531: 29532: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 29533: 29534: 29535: Tasavallan Presidentti 29536: MAUNO KOIVISTO 29537: 29538: 29539: 29540: 29541: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen 29542: 1989 vp. - HE n:o 160 7 29543: 29544: Liite 29545: 29546: 29547: 29548: 29549: Laki 29550: sukunimilain 18 §:n muuttamisesta 29551: 29552: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä elokuuta 1985 annetun sukunimilain 29553: (694/85) 18 § näin kuuluvaksi: 29554: 29555: Voimassa oleva laki Ehdotus 29556: 29557: 18 § 18 § 29558: Hakemuksesta tiedottaminen. Jos lääninhal- Hakemuksesta tiedottaminen. Jos lääninhal- 29559: litus, nimilautakunnan annettua asiassa lau- litus, nimilautakunnan annettua asiassa lau- 29560: suntonsa, katsoo, ettei sukunimen muuttamise- suntonsa, katsoo, ettei sukunimen muuttami- 29561: le 10-13 §:n säännökset huomioon ottaen ole selle 10-13 §:n säännökset huomioon ottaen 29562: estettä, lääninhallituksen on hakijan kustan- ole estettä, lääninhallituksen on tiedotettava 29563: nuksella tiedotettava hakemuksesta virallisessa hakemuksesta virallisessa lehdessä. 29564: lehdessä. 29565: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 29566: kuuta 1990. 29567: 1989 vp. - HE n:o 161 29568: 29569: 29570: 29571: 29572: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisen talouden tutki- 29573: muskeskuksesta 29574: 29575: 29576: 29577: 29578: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 29579: 29580: Esityksessä ehdotetaan talouspoliittista pää- liittyvää talouspoliittista päätöksentekoa palve- 29581: töksentekoa palvelevan tutkimustoiminnan te- leva tutkimustyö sekä kansantalouden pitkän 29582: hostamiseksi uudelleenjärjestelyjä. Tätä varten aikavälin tutkimus. 29583: perustettaisiin uusi tutkimuslaitos, julkisen ta- Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion 29584: louden tutkimuskeskus, joka muodostettaisiin 29585: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 ja on 29586: pääosin taloudellisesta suunnittelukeskuksesta tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 29587: ja valtiovarainministeriön suunnittelusihteeris- 29588: töstä. Tutkimuskeskuksen tehtävänä olisi julki- Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 29589: sen talouden toiminnan tehostamista ja siihen päivänä lokakuuta 1990. 29590: 29591: 29592: 29593: 29594: YLEISPERUSTELUT 29595: 29596: 1. Esityksen yhteiskunnallinen suuntaamaan enenevässä maann resursseja 29597: merkitys myös ympäristötutkimukseen ja -investointei- 29598: hin. 29599: 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet Nämä ja monet muut muutospaineet asetta- 29600: vat kasvavia tehokkuus- ja joustavuusvaati- 29601: Yhteiskunnan elinkeino- ja väestörakenteen muksia julkisen hallinnon toiminnalle sekä 29602: muutos merkitsee julkiselle hallinnolle uusia edellyttävät useiden julkisten toimintojen laa- 29603: haasteita. Yhteiskunta teknistyy ja kansainvä- juuden ja suunnan muuttamista. Väestömuu- 29604: listyy nopeasti. Ympäristöongelmat saattavat tosten vaatima palvelutuotos tulisi saada ai- 29605: aiheuttaa suuriakin muutoksia taloudessa. kaan suurentamatta julkisen talouden osuutta 29606: Muutospaineita luo myös väestön ikääntymi- koko kansantaloudessa. Tämän vuoksi julkisen 29607: sestä aiheutuva palvelutarpeen kasvu. Toisaal- toiminnan tuloksellisuutta ja palvelukykyä on 29608: ta ikäluokat pienenevät ja työvoiman määrä parannettava, arvioitava toimintoja ja kohden- 29609: vähenee. Lähivuosien keskeiseksi ongelmaksi neHava resursseja jatkuvasti uudelleen. Nämä 29610: nousee ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, vaatimukset koskevat valtion oman hallintotoi- 29611: minkä vuoksi joudutaan voimakkaasti panos- minnan ohella myös kunnallishallintoa ja val- 29612: tamaan aikuiskoulutuksen kehittämiseen. tionapua saavia yhteisöjä. Tulevaisuuden uh- 29613: Myöhemmin väestön ikääntyessä terveys- ja kiin ja sellaisiin rakennekysymyksiin, joiden 29614: sosiaalipalvelujen kasvupaine muodostaa on- tarkastelu talouden sopeutumisen näkökulmas- 29615: gelmia. Nopea tekninen kehitys edellyttää kou- ta on tärkeää, on voitava varautua ajoissa. 29616: lutuksen tason kohottamista. Työvoiman saa- Julkiselle hallinnolle on muodostunut kes- 29617: miseksi on myös asuntotuotantoa kohdennetta- keinen asema paitsi yhteiskunnan perustoimin- 29618: va uudelleen. Ympäristöongelmat pakottavat tojen myös yhä enemmän niin sanottujen hy- 29619: 39ll96N 29620: 2 1989 vp. - HE n:o 161 29621: 29622: vinvointipalvelujen järjestämisessä. Julkisen suudet kytkeytyvät kiinteästi myös kunnallista- 29623: talouden osuus kansantaloudessa on lisäänty- louden yleisiin kysymyksiin. 29624: nyt viime aikoina varsin voimakkaasti. Talou- Julkinen talous tarjoaa palveluja sekä muuta 29625: dellinen kasvu on kuitenkin hidastumassa, eikä tukea kotitalouksille ja yrityksille, jotka toi- 29626: julkiselle sektorille otettuja ja vastaisuudessa saalta rahoittavat pääosan julkista taloutta 29627: vielä osoitettavia uusia tehtäviä voida hoitaa maksamillaan veroilla. Julkisten voimavarojen 29628: yksinomaan laajentamalla julkista sektoria. kohdistumisen selvittäminen edellyttääkin 29629: Julkisen toiminnan osuuden laajentaminen myös verotuksen ja verotukien analysointia. 29630: saattaa heikentää koko kansantalouden toi- 29631: minnan tehokkuutta. Jotta kansantalouden ta- 29632: sapainoinen kehitys voitaisiin turvata, julkisen 1.2. Keinot 29633: hallinnon on sopeuduttava niukkoihin resurs- 29634: seihin, eräillä aloilla menojen supistuksiin. Nykyistä julkiseen talouteen sekä pitkän ai- 29635: Julkisen talouden muutospaineet edellyttävät kavälin rakennekysymyksiin kohdistuvaa tutki- 29636: taloudellista päätöksentekoa palvelevan tutki- musta on tarpeen organisatorisesti selkeyttää ja 29637: mus- ja selvitystoiminnan tehostamista. Pää- järjestää osin uudelleen. Kokoamalla yhteen 29638: töksenteon tueksi tarvitaan tutkimustietoa, jos- taloudellisen tutkimuksen ja selvitystoiminnan 29639: sa nykyistä enemmän arvioidaan julkisen sek- voimavaroja voitaisiin parhaiten käyttää hy- 29640: torin voimavarojen tehokasta käyttöä ja so- väksi tarjolla olevat voimavarat ja rakentaa 29641: peuttamista muuttuviin vaatimuksiin sekä jul- tehokas ja joustava organisaatio. 29642: kisen sektorin toimenpiteiden vaikutusta kan- Valtiovarainministeriön keskeisten operatii- 29643: santalouden muiden osien toimintaan. visten tehtävien hoidon tehostamiseksi ja joh- 29644: tamisedellytysten parantamiseksi on noudatet- 29645: Julkisen talouden tehostamista tukevaa tut- 29646: tu kehittämislinjaa, jonka mukaan muita kuin 29647: kimusta on vahvistettava ja suunnattava julki- 29648: välittömästi valtioneuvoston päätöksentekoa 29649: sen talouden kannalta keskeisiin kysymyksiin. palvelevia tutkimus-, selvitys- ja toimeenpano- 29650: Tällöin on tarpeen analysoida julkisen talou- 29651: tehtäviä ja niitä tekevää henkilöstöä on siirret- 29652: den nykyistä tilaa, siinä olevia epäkohtia ja sen 29653: ty ministeriön alaisiin yksiköihin. Viimeksi täl- 29654: tehostamismahdollisuuksia sekä niitä kansan- 29655: laisia siirtoja on tehty valtionhallinnon kehittä- 29656: talouden yleisiä muutostekijöitä, jotka pitkällä 29657: miskeskuksen perustamisen yhteydessä. Sa- 29658: aikavälillä vaikuttavat julkiseen talouteen. 29659: moin on muun muassa siirretty suunnittelusih- 29660: On tärkeää, että julkisen talouden ongelmia teeristöstä laskentatoimen kehittämiseen ja 29661: ennakoidaan riittävän hyvissä ajoin etukäteen. palkkaosastolta työterveyshuoltoon kuuluvia 29662: Näin voidaan tuottaa tutkimusaineistoa siitä, tehtäviä valtiokonttoriin. 29663: mitä poliittisessa järjestelmässä kulloinkin pi- Julkisen talouden tehostamista ja siihen liit- 29664: detään ongelmallisena ja toimenpiteitä vaativa- tyvää talouspoliittista päätöksentekoa palvele- 29665: na. Merkittävä alue talouspoliittista päätöksen- vaa tutkimus- ja selvitystoimintaa sekä kansan- 29666: tekoa palvelevassa tutkimuksessa on taloudelli- talouden pitkän aikavälin kehityksen tutkimis- 29667: seen kehitykseen pitkällä aikavälillä vaikutta- ta varten ehdotetaan perustettavaksi julkisen 29668: vien tekijöiden tutkiminen ja sen tarkastelu, talouden tutkimuskeskus, joka toimisi valtio- 29669: miten nämä tekijät vaikuttavat julkisen talou- varainministeriön alaisena itsenäisenä tutki- 29670: den toimintaan. Tällaisia tekijöitä ovat muun muslaitoksena. Tutkimuskeskustyyppinen or- 29671: muassa väestökehitys, ympäristökysymykset, ganisaatio antaisi mahdollisuudet keskittyä pe- 29672: tekniikan kehitys ja talouden rakenteelliset rusteellisempien ja laajempien taustaselvitysten 29673: muutokset yleisemminkin. Usein ongelmia on tekoon kuin yksikkö, joka on osa ministeriötä. 29674: tarkasteltava pitkällä aikavälillä. Tutkimuskeskuksen tehtävien tulisi kattaa 29675: Julkisten palvelujen tuotantoon, palvelujen kaikki keskeiset julkisen talouden kysymykset. 29676: tuloksellisuuteen ja palvelutuotannon vaati- Keskuksen pääasiallisina tutkimuskohteina oli- 29677: miin julkisiin investointeihin liittyvät kysymyk- sivat: 29678: set edellyttävät yhä perusteellisempaa tutki- 1. Julkiset palvelut ja investoinnit sekä nii- 29679: mustyötä. Tämän lisäksi siirtomenojen osuu- den tuloksellisuus 29680: den laajentuessa keskeistä on myös tuki- ja 2. Julkiset tuet, tulonsiirrot ja verotus 29681: tulonsiirtopolitiikkaan liittyvien kysymysten 3. Kansantalouden pitkän ajan rakennekehi- 29682: selvittäminen. Kaikki edellä mainitut kokonai- tys 29683: 1989 vp. - HE n:o 161 3 29684: 29685: Tutkimuskeskuksen tehtäviin tulisi lisäksi 2. Nykyinen tilanne ja asian 29686: kuulua tutkimuksessa tarvittavien tutkimus- valmistelu 29687: menetelmien kehittäminen sekä osallistuminen 29688: tutkimuksissa ja selvityksissä tarvittavien tieto- 2.1. Nykyinen tilanne 29689: kantojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Tutki- 29690: muskeskuksen tulisi myös seurata alansa ulko- Nykyisin valtiovarainministeriössä, eri tutki- 29691: maista ja kotimaista kehitystä sekä pitää yh- muslaitoksissa ja korkeakouluissa harjoitetaan 29692: teyttä muihin ulkomaisiin ja kotimaisiin tutki- laajasti tutkimusta, joka koskee koko kansan- 29693: muslaitoksiin. Tutkimuskeskuksen tulisi myös talouden toimintaa. Eri hallinnonalojen viras- 29694: julkaista alaansa koskevaa aineistoa. toissa ja tutkimuslaitoksissa tutkitaan sektori- 29695: kohtaisia erityiskysymyksiä. Sen sijaan eri toi- 29696: Päätösten valmistelu hallinnossa edellyttää mintalohkot huomioon ottavia julkisten voi- 29697: pitkälle muokattua tietoa käsittelyn alaisesta mavarojen ja verotuksen kohdistumista sekä 29698: aiheesta samoin kuin hallinnollista järjestelmää julkista palvelutuotantoa koskevia selvityksiä 29699: ja menettelyjä koskevaa erityistietoa. Luonteel- tehdään lähinnä vain valtiovarainministeriön 29700: taan julkisen talouden tutkimus- ja selvitystyö hallinnonalalla. 29701: on lähinnä soveltavaa ja se tulee kytkeä julki- Valtiovarainministeriön hallinnonalalla ta- 29702: sen talouden ongelmien ratkaisemiseen. louspoliittista päätöksentekoa palvelevaa selvi- 29703: tystyötä tehdään nykyisellään pääasiassa val- 29704: Tutkimuskeskus ja valtiovarainministeriön tiovarainministeriön osastoilla ja suunnittelu- 29705: kansantalousosasto työskentelisivät osin sa- sihteeristössä. Taloudellinen suunnittelukeskus 29706: mankaltaisten ongelmien parissa. Tehtävien ja- on tutkinut myös pitkän aikavälin kehitysnäky- 29707: ko osaston ja laitoksen välillä muodostettaisiin miä ja kansantalouden rakennekysymyksiä, 29708: seuraavasti: Kansantalousosasto analysoisi, en- joilla on merkitystä talouspolitiikan valmiste- 29709: nustaisi ja projisoisi koko kansantalouden ly- lussa ja julkisten menojen kohdentamisessa. 29710: hyen ja keskipitkän aikavälin kehitystä ja tasa- Taloudellinen suunnittelukeskus toimii lisäksi 29711: paino-ongelmia sekä valmistelisi kansantalou- talousneuvoston sihteeristönä. 29712: den kehityksen ohjaamiseen, etenkin suhdan- 29713: nepolitiikkaan liittyviä toimenpiteitä. Kansan- Valtiovarainministeriön suunnittelusihteeris- 29714: talousosasto tarkastelisi julkista taloutta koko tö tekee tukia ja tulonsiirtoja koskevia selvi- 29715: kansantalouden tasapainoon vaikuttavien teki- tyksiä, minkä lisäksi suunnittelusihteeristö on 29716: jöiden, kuten taloudellisen kasvun, työllisyy- osallistunut erilaisiin valtiovarainministeriön 29717: den, inflaation ja vaihtotaseen kehityksen nä- kannalta kulloinkin ajankohtaisiin hankkeisiin. 29718: kökulmasta. Tutkimuskeskus taas selvittäisi Valtiovarainministeriössä ei harjoiteta varsi- 29719: kansantalouden kehitysnäkymiä pitkällä aika- naista tutkimustyötä. Kysymys on pääasiassa 29720: välillä sekä julkisen sektorin toiminnan ja toi- osastojen valmistelutyötä varsin läheisesti pal- 29721: menpiteiden rakenteellisia vaikutuksia etenkin velevasta selvitystoiminnasta, kuten lainsää- 29722: talouden voimavarojen kohdentumisen ja te- dännön ja muiden toimenpiteiden taloudellis- 29723: hokkuuden sekä tulonjaon näkökulmasta. ten vaikutusten selvittämisestä. Tällainen selvi- 29724: tystoiminta on organisoitu pääasiassa tapahtu- 29725: Tehtävien jako valtiovarainministeriön vero- vaksi osastojen omissa tutkimustoimistoissa ja 29726: osaston ja kansantalousosaston sekä tutkimus- tukien ja tulonsiirtojen osalta suunnittelusih- 29727: keskuksen kesken verotusta koskevien tutki- teeristössä. Lisäresursseja toimintaan on saatu 29728: musten ja selvitysten osalta muodostuisi siten, suunnittelusihteeristöstä, joka lisäksi on toimi- 29729: että vero-osasto huolehtisi vero-osaston toimi- nut erityisesti tulo- ja menoarvio-osastoa avus- 29730: alaan kuuluvan verolainsäädännön ja verotusta tavana tutkimus- ja selvitysyksikkönä. Viime 29731: koskevien päätösten valmistelusta. Kansanta- aikoina suunnittelusihteeristö on avustanut 29732: lousosasto osallistuisi veropoliittisten toimenpi- myös vero-osastoa. 29733: devaihtoehtojen valmisteluun suhdannepoliitti- Julkisen sektorin tuloksellisuuskysymyksiä 29734: sesta näkökulmasta. Tutkimuskeskuksen tehtä- on selvitetty jossain määrin valtiovarainminis- 29735: viin kuuluisi lähinnä tukien ja tulonsiirtojen teriössä järjestelyosastolla, tulo- ja menoarvio- 29736: sekä verotuksen yhteisvaikutusten selvittely ja osastolla ja suunnittelusihteeristössä sekä lä- 29737: verotuksen kehittämistä palveleva tutkimus- hinnä erilaisten konsulttihankkeiden yhteydes- 29738: toiminta. sä valtionhallinnon kehittämiskeskuksessa. 29739: 4 1989 vp. - HE n:o 161 29740: 29741: Tarve tämän alueen tutkimuksen tehostami- Tilastokeskus toimisi edelleen yhteiskunnan 29742: seen on ilmeinen. tietohuollosta vastaavana viranomaisena ja tie- 29743: Valtiovarainministeriön hallinnonalalla ku- toaineistojen kokoajana. Tutkimuskeskus olisi 29744: kin virasto tekee lisäksi lähinnä omaa toimi- tämän tietoaineiston hyväksikäyttäjä. 29745: alaansa palvelevaa selvitystoimintaa. Näiden 29746: ohella tilastokeskus on yhteiskunnan tietohuol- Tutkimuskeskuksen ylimpänä johtoelimenä 29747: toa ja tilastotuotantoa varten. toimisi valtioneuvoston asettama johtokunta. 29748: Tutkimuspolitiikan valmisteluun liittyvää eri 29749: sidosryhmien välistä yhteydenpitoa varten tut- 29750: 2.2. Uudistuksen valmistelu kimuskeskuksen yhteydessä toimisi lisäksi tut- 29751: kimusneuvosto. Myös tutkimusneuvoston aset- 29752: Uudistus liittyy osana valtiovarainministe- taisi valtioneuvosto. 29753: riön organisaation kehittämiseen, joka on aloi- 29754: tettu jo vuonna 1986. Esityksen valmistelu 29755: perustuu valtiovarainministeriössä toimineen Henkilöstö tutkimuskeskukseen siirrettäisiin 29756: organisaatiotyöryhmän muistiaan (VM pääasiassa taloudellisesta suunnittelukeskuk- 29757: 15: 1989) "Miten talouspoliittista päätöksente- sesta ja valtiovarainministeriön suunnittelusih- 29758: koa palveleva tutkimustoiminta olisi organisoi- teeristöstä. Taloudellisesta suunnittelukeskuk- 29759: tava". Työryhmän muistiota on eri vaiheissa sesta lakkautetaan 25 virkaa ja suunnittelusih- 29760: käsitelty yhteistoimintamenettelyssä yksiköissä, teeristöstä 18 virkaa. Lisäksi lakkautetaan yksi 29761: joita ehdotukset koskevat. Työryhmässä ovat virka ministeriön kansantalousosastolta, viisi 29762: lisäksi olleet asianomaisten yksiköiden edusta- virkaa järjestelyosastolta ja kaksi virkaa palk- 29763: jat. kaosastolta. Uudistusta ja henkilöstön siirtoja 29764: toteutettaessa henkilöstön asema turvataan. 29765: Tutkimuskeskukseen perustettaisiin vastaavasti 29766: 3. Esityksen organisatoriset ja 46 virkaa. Ehdotukset näistä sisältyvät vuoden 29767: he nkilös töv aik u t ukset 1990 tulo- ja menoarvioon. 29768: 29769: Perustettavaksi ehdotettu julkisen talouden 29770: tutkimuskeskus muodostettaisiin paaasiassa Tutkimuskeskuksen päällikkönä toimisi yli- 29771: valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristös- johtaja. Keskuksessa olisi lisäksi kolme tutki- 29772: tä ja taloudellisesta suunnittelukeskuksesta, musjohtajan virkaa tutkimuslinjoja varten. 29773: joiden nykyiset tehtävät siirrettäisiin tutkimus- Ylijohtajan ja tutkimusjohtajien tehtävät olisi- 29774: keskukselle. vat määräaikaisia. Muu henkilökunta koostuisi 29775: Julkisen sektorin tuloksellisuutta koskevissa tutkimus- ja hallintohenkilöstöstä. Tutkimus- 29776: selvityksissä kunkin hallinnonalan viranomai- henkilöstöstä osa olisi määräaikaisia. 29777: set tekisivät edelleen omaa aluettaan koskevia 29778: selvityksiä. Tutkimuskeskuksen selvityksissä Tutkimustehtävien vaihtelun ja tutkijoiden 29779: asiaa tarkasteltaisiin laajempina kokonaisuuk- vireyden säilyttämiseksi on tärkeätä, että tutki- 29780: sina julkisten voimavarojen tuloksellisen käy- jat voivat kiertää hallinnossa. Tämä olisi tär- 29781: tön ja kohdentumisen näkökulmasta. keätä myös yhteyden säilyttämiseksi talous- ja 29782: Valtiovarainministeriössä tulo- ja menoar- finanssipoliittiseen valmisteluun. Hyödyksi 29783: vio-osasto, kansantalousosasto ja vero-osasto hallinnollisten tehtävien hoitamisen kannalta 29784: olisivat tutkimuskeskuksen palvelujen pääasial- voisi olla, jos valtiovarainministeriön ja mui- 29785: lisia hyväksikäyttäjiä. Asetuksella on tarkoitus den virastojen virkamiehiä vakansseineen voi- 29786: säätää, että tutkimuskeskus toimisi talous- taisiin siirtää määräajaksi tutkimuskeskukseen. 29787: neuvoston sihteeristönä. Tutkimuskeskus tulisi Tutkimuksen ja hallinnollisen päätöksenteon 29788: lisäksi toimimaan valtiovarainministeriön toi- välisen yhteyden turvaamiseksi tutkijoille pitäi- 29789: mialaan liittyvien uudistushankkeiden valmis- si antaa mahdollisuus työskennellä määräajoin 29790: teluun tarvittavana selvityselimenä. Lisäksi ministeriön selvitystehtävissä. Tutkimus- 29791: eräät hallinnolliset tehtävät, joita valtiovarain- keskuksen tutkijoita pitäisi kytkeä ministeriöis- 29792: ministeriön suunnittelusihteeristö on tehnyt, sä ja muualla valtionhallinnossa käynnissä ole- 29793: siirtyisivät tutkimuskeskuksen tehtäviksi. viin hankkeisiin. 29794: 1989 vp. HE n:o 161 5 29795: 29796: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- tilojen kaiostamisesta ja laitehankinnoista ai- 29797: tukset heutuvia kertaluonteisia menoja. 29798: Julkisen talouden tutkimuskeskukselle ehdo- 29799: tetaan lisäksi varattavaksi vuosittain tulo- ja 29800: Julkisen talouden tutkimuskeskuksen perus- menoarvion rajoissa määräraha ulkopuolisilla 29801: taminen ja sen edellyttämät henkilöstöjärjeste- tahoilla, kuten yliopistoilla ja korkeakouluilla, 29802: lyt eivät varsinaisesti lisää nykyisiä hallintome- teetettäviä tutkimuksia varten. Määrärahalla 29803: noja. Tutkimuskeskuksen perustamiskustan- voitaisiin tehdä myös tutkimussopimuksia yk- 29804: nukset ovat noin 1,6 miljoonaa markkaa toimi- sittäisten tutkijoiden kanssa. 29805: 29806: 29807: 29808: 29809: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 29810: 29811: 29812: 1. Lakiehdotuksen perustelut dollisuus antaa laitokselle tutkimustoimeksian- 29813: toja tarpeen mukaan. 29814: 1 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi uu- 2 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, et- 29815: den tutkimusyksikön nimestä ja asemasta sekä tä julkisen talouden tutkimuskeskuksen ylim- 29816: sen tehtävästä. Yksikön nimeksi ehdotetaan pänä johtoelimenä toimisi johtokunta. Johto- 29817: julkisen talouden tutkimuskeskus. Nimi kuvaa kunnalla tarkoitetaan sivutoimista, pääsääntöi- 29818: yksikön tehtävää ja sen toiminnan ensisijaista sesti yksikön ulkopuolisista jäsenistä koostu- 29819: kohdealuetta. vaa toimielintä. Vastaavantyyppisissä laitoksis- 29820: sa on yleensä johtokunta ylimpänä toimielime- 29821: Valtioneuvoston ministeriöiden lukumääräs- 29822: nä. Tämä on myös noudatettujen yleisten orga- 29823: tä ja yleisestä toimialasta annetun lain 3 §:n 6 29824: nisaation kehittämisperiaatteiden mukaista. 29825: kohdan (16/70) mukaan valtiovarainministe- Tutkimuskeskuksen johtokunnan asettaisi val- 29826: riölle kuuluvat ministeriöiden hallinnonalojen 29827: tioneuvosto. 29828: välisessä toimialajaossa asiat, jotka koskevat 29829: Johtokunnan tehtävänä olisi johtaa ja val- 29830: valtiontalouden hoidon ja taloussuunnittelun 29831: voa tutkimuskeskusta. Johtokunta käyttäisi 29832: yleisjohtoa. Sen mukaisesti ehdotetaan, että 29833: tärkeimmissä asioissa tutkimuskeskuksen pää- 29834: julkisen talouden tutkimuskeskus perustetaan 29835: tösvaltaa. Johtokunnan tehtävistä, kokoonpa- 29836: valtiovarainministeriön alaisuuteen. 29837: nosta ja asettamisesta säädettäisiin asetuksella. 29838: Tutkimuskeskuksen tehtävät ehdotetaan Laitoksen yhteydessä toimisi lisäksi tutki- 29839: määriteltäväksi laissa tavalla, joka kattaa laa- musneuvosto, johon voitaisiin kutsua tärkeim- 29840: jasti koko talouspoliittista tutkimusta koske- pien sidosryhmien sekä yliopistojen edustajia. 29841: van kentän. Tutkimuskeskuksen tehtävien Tutkimusneuvostosta säädettäisiin asetuksella. 29842: määrittelyn tulisi olla laissa siten joustava, että 3 §. Pykälässä olisi selkeyttävä säännös tut- 29843: se mahdollistaa toiminnan suuntaamisen kul- kimuskeskuksen oikeudesta tehdä sopimuksia 29844: loinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti. tutkimushankkeista ja yhteistyöstä taloudellis- 29845: Tehtävien määrittely ehdotetaan samalla myös ta tutkimusta tekevien organisaatioiden ja hen- 29846: sellaiseksi, ettei se estä palvelujen tarjoamista kilöiden kanssa. Tutkimuksia voitaisiin tilata 29847: myöskään valtionhallinnon ulkopuolelle. Kysy- esimerkiksi yliopistoilta ja korkeakouluilta. 29848: mykseen tulee lähinnä yhteistoiminta kunnal- Tutkimuskeskus voisi tehdä sopimuksia aino- 29849: lis- ja muun valtionapusektorin kanssa. Tutki- astaan valtion tulo- ja menoarviossa tarkoituk- 29850: muskeskuksen tehtävät määriteltäisiin tarkem- seen osoitettujen miiärärahojen rajoissa. Vas- 29851: min asetuksessa. taava säännös on muun muassa valtionhallin- 29852: Jotta tutkimus saataisiin palvelemaan valtio- non kehittämiskesk'lksesta annetussa laissa 29853: neuvoston ja valtiovarainministeriön kulloin- (110/87). 29854: kin tärkeinä pitämiä tutkimustarpeita, ministe- 4 §. Pykälässä säädettäisiin tutkimuskeskuk- 29855: riön ja tutkimuskeskuksen yhteistyön tulisi olla sen tietojensaantioikeudesta. Tutkimuskeskuk- 29856: kiinteää. Tämän vuoksi ehdotetaan säädettä- sen erityinen tiedontarve kohdistuisi eri viran- 29857: väksi, että valtiovarainministeriöllä olisi mah- omaisten hallussa oleviin valtiontaloutta ja 29858: 6 1989 vp. - HE n:o 161 29859: 29860: muuta julkista taloutta koskeviin tietoihin. muskeskus. Asetuksessa on suunniteltu säädet- 29861: Tällaisia ovat muun muassa toiminta- ja ta- täväksi, että tutkimuskeskuksen työjärjestyk- 29862: loussuunnittelu- ja budjetointiprosessien yhtey- sen vahvistaisi sen ylijohtaja. 29863: dessä valtiovarainministeriöön tulevat aineis- 29864: tot. 29865: 5 §. Pykälän mukaan tutkimuskeskuksesta 3. Voimaantulo 29866: annettaisiin tarkemmat säännökset asetuksella. 29867: Lain voimaantulopäiväksi ehdotetaan pai- 29868: vä lokakuuta 1990. Samasta ajankohdasta eh- 29869: 2. Tarkemmat säännökset ja dotetaan kumottavaksi taloudellisesta suunnit- 29870: määräykset telukeskuksesta annettu laki (711169). Voi- 29871: maantulosäännöksessä ehdotetaan, että ennen 29872: Hallitusmuodon 28 §:n säännösten ja vakiin- lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä toimenpi- 29873: tuneen käytännön mukaisesti olisi ehdotettu teisiin, jotka ovat tarpeen tutkimuskeskuksen 29874: laki suppea viraston yleisistä perusteista säätä- toiminnan aloittamiseksi. Ehdotus vastaa ta- 29875: vä laki. Tarkemmat säännökset tutkimus- vanomaista käytäntöä. 29876: keskuksen tehtävistä, organisaatiosta, hallin- 29877: nosta ja henkilöstöstä annetaan asetuksella. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 29878: Asetusta tarkemmat määräykset antaisi tutki- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 29879: 1989 vp. - HE n:o 161 7 29880: 29881: Laki 29882: julkisen talouden tutkimuskeskuksesta 29883: 29884: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 29885: 29886: 1§ 4 § 29887: Julkisen talouden toiminnan tehostamista ja Tutkimuskeskuksella on oikeus saada muilta 29888: siihen liittyvää talouspoliittista päätöksentekoa viranomaisilta käyttöönsä tehtäviensä kannalta 29889: palvelevaa tutkimus- ja selvitystyötä sekä kan- tarpeellisia tietoja. 29890: santalouden pitkän aikavälin kehityksen tutki- 29891: musta varten valtiovarainministeriön alaisena 5§ 29892: toimii julkisen talouden tutkimuskeskus. Tarkemmat säännökset julkisen talouden 29893: Valtiovarainministeriö voi antaa tutkimus- tutkimuskeskuksen tehtävistä, organisaatiosta, 29894: keskukselle toimeksiantoja. hallinnosta ja viroista annetaan asetuksella. 29895: 29896: 2§ 6§ 29897: Julkisen talouden tutkimuskeskusta johtaa Tämä laki tulee voimaan päivänä 29898: ja valvoo johtokunta, jonka tehtävistä, ko- kuuta 19 . 29899: koonpanosta ja asettamisesta säädetään ase- Tällä lailla kumotaan taloudellisesta suunnit- 29900: tuksella. telukeskuksesta 28 päivänä marraskuuta 1969 29901: 3§ annettu laki (711169). 29902: Julkisen talouden tutkimuskeskus voi tehdä Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 29903: tulo- ja menoarvion rajoissa sopimuksia tutki- toimenpiteisiin tutkimuskeskuksen virkojen 29904: mushankkeista samoin kuin yhteistyöstä talou- täyttämiseksi sekä muihin toimenpiteisiin, jot- 29905: dellista tutkimusta harjoittavien organisaatioi- ka ovat tarpeen laitoksen toiminnan aloittami- 29906: den ja henkilöiden kanssa. seksi lain voimaan tullessa. 29907: 29908: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 29909: 29910: 29911: Tasavallan Presidentti 29912: MAUNO KOIVISTO 29913: 29914: 29915: 29916: 29917: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 29918: 1989 vp. - HE n:o 162 29919: 29920: 29921: 29922: 29923: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luottolaitosten varoista 29924: myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain muutta- 29925: misesta 29926: 29927: 29928: 29929: 29930: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 29931: 29932: Esityksessä ehdotetaan luottolaitosten va- olla sanotussa laissa tarkoitettu luottolaitos. 29933: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- Korkotukilainojen käyttötarkoitusta ehdote- 29934: ta annettua lakia muutettavaksi siten, että taan laajennettavaksi ulkomaankaupan lasti- 29935: korkotukilainoja voitaisiin myöntää myös aluksiin ja ulkomailta käytettyinä ostettaviin 29936: maakaasun siirtoverkoston, kaasuvarastojen ja kotimaanliikenteen pienaluksiin. 29937: niihin liittyvien laitteiden rakentamiseen. Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoarvi- 29938: Merenkulun edistämiseksi tarkoitettujen eri oesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen 29939: tukimuotojen yhtenäistämiseen liittyen esityk- yhteydessä. 29940: sessä ehdotetaan lisäksi lakia muutettavaksi Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi- 29941: siten, että myös Suomen Vientiluotto Oy voisi maan 1 päivänä tammikuuta 1990. 29942: 29943: 29944: 29945: 29946: PERUSTELUT 29947: 29948: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muissa fossiilisissa pohtoaineissa ja syntyviä 29949: muutokset typen oksidipäästöjä voidaan tehokkaasti vä- 29950: hentää pohtoteknisin ratkaisuin ja typenpois- 29951: 1.1. Korkotukilainat maakaasuinvestointeihin tolaitteiden avulla. 29952: Merkittäviä mahdollisuuksia maakaasun li- 29953: Maakaasun käyttö on maakaasuverkoston säkäytölle on Etelä- ja Länsi-Suomessa. Selvit- 29954: laajentamisen ja tehtyjen laitosratkaisujen telyn kohteena on myös putkiyhteyden raken- 29955: myötä lähtenyt kasvuun 1980-luvun puolivälis- taminen Suomen ja Ruotsin välille. Maakaasun 29956: tä lähtien. Vuonna 1985 kulutus oli 1,0 miljar- tuomista Pohjois-Suomeen selvitetään. 29957: dia m 3 ja vuonna 1988 1,6 miljardia m 3 • Maakaasun toimitusvarmuus edellyttää in- 29958: Kulutuksen arvioidaan olevan yli 2 miljardia vestointeja maakaasuvarastoihin. Maakaasun 29959: m3 vuonna 1990 ja vuonna 2000 3-4 miljardia varastointi on teknisesti mahdollista toteuttaa 29960: m3. nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa. 29961: Maakaasun käytön lisäystä energialähteenä Suomen oloihin parhaiten soveltuvia varastoin- 29962: voidaan pitää perusteltuna sekä energiapoliitti- titapoja selvitetään muun muassa pohjoismai- 29963: sista että ympäristöpoliittisista syistä. Maakaa- sena yhteistyönä. 29964: sun käytön lisäys parantaa energiahuollon var- Maakaasun tuontia on tuettu Neste Oy:n 29965: muutta energialähteiden monipuolistumisen maakaasuverkoston ensimmäisen laajennusvai- 29966: kautta. Maakaasu polttoaineena ei sisällä tuh- heen toteuttamisen tukemisesta annetun lain 29967: kaa eikä juurikaan rikkiä. Niinikään hiilidiok- (555/85) mukaisella korkotuella. Maakaasun 29968: sidipäästöt ovat tuntuvasti alhaisemmat kuin jakelu- ja käyttöinvestointeja on tuettu luotto- 29969: 29970: 3912695 29971: 2 1989 vp. - HE n:o 162 29972: 29973: laitosten varoista myönnettävistä eräistä kor- pitkällä aikavälillä. Vuoden 1990 tulo- J. 29974: kotukilainoista annetun lain (1015177) mukai- noarvioesityksessä ei ehdoteta uusia pien<. 29975: sella korkotuella. hankintoja enää hyväksyttäväksi avustuk~ 29976: Esityksen mukaan korkotukea myönnettäi- piiriin. 29977: siin myös maakaasun siirtoverkoston, kaasuva- Tällä hetkellä merenkulkualan ongelmana ei 29978: rastojen ja niihin liittyvien laitteiden rakenta- ole enää alhainen rahtitaso ja heikko kannatta- 29979: miseen. Myönnettävällä korkotuella parannet- vuus vaan se, että lähes kaikissa Suomen kil- 29980: taisiin maakaasun tuonnin ja siirron liiketalou- pailijamaissa on toteutettu eriasteisia merenku- 29981: dellista kannattavuutta. Korkotukea voitaisiin lun tukimuotoja. Suomen lipun alla purjehti- 29982: myöntää maakaasun uuden runkoputken ra- vien lastialusten ulosliputusvaaran ehkäisemi- 29983: kentamista varten, vanhan runkolinjan siirto- seksi on tarpeen edistää lastialushankintoja 29984: kapasiteetin nostamiseen ja valtioiden välisen valtion tuella. 29985: yhdysputken rakentamista varten. Lisäksi kor- Merenkulun edistämiseksi tarkoitettujen tu- 29986: kotukea voitaisiin myöntää erilaisten maakaa- kimuotojen yhtenäistämiseksi ehdotetaan muu- 29987: suvarastojen ja niihin liittyvien laitteiden kuten tettavaksi luottolaitosten varoista myönnettä- 29988: kaasun käsittely- ja muuntoyksiköiden raken- vistä eräistä korkotukilainoista annetun lain 29989: tamiseen. Edelleen jatkettaisiin myös korko- (1015177) 1 §:ä ja 2 §:n 6 kohtaa. Korkotuki- 29990: tuen myöntämistä maakaasun jakelu- ja käyt- lainoja ehdotetaan myönnettäväksi Suomen ul- 29991: töinvestoinneille. komaankaupan lastialusten ja yksinomaan las- 29992: tin kuljetukseen tarkoitetun muun vesikuljetus- 29993: kaluston hankintoihin ja peruskorjauksiin. Li- 29994: 1.2. Korkotukilainat lastialusten hankintoihin säksi ehdotetaan, että lastialusten rahoittami- 29995: sesta huolehtiva Suomen Vientiluotto Oy olisi 29996: Ulkomaanliikenteessä toimiva Suomen laissa tarkoitettu luottolaitos. 29997: kauppalaivasto pieneni vuosina 1984-87 2,36 Tarkoitus on, että korkotuen piiriin hyväk- 29998: milj. bruttorekisteritonnista 0,85 milj. brutto- syttävät korkotukilainat myönnetään ensisijai- 29999: rekisteritonniin eli noin 65 prosenttia. Kriisi- sesti kotimaisilta telakoilta tilattaville aluksille. 30000: valmiusnäkökohdat sekä kansainvälisessä kil- Vain erittäin painavista syistä tästä voitaisiin 30001: pailutilanteessa tapahtuneet muutokset ovat poiketa. Korkotukea voitaisiin myöntää koti- 30002: pakottaneet ryhtymään Suomen lipun alla pur- maisiin hankintoihin myös silloin, kun hankin- 30003: jehtivan kauppalaivaston määräaikaisiin tuki- ta rahoitetaan käyttäen hyväksi kotimaasta 30004: toimenpiteisiin. tapahtuvaan aluksen hankintaan myönnettävis- 30005: Vuosien 1988 ja 1989 tulo- ja menoarvioihin tä korkotukilainoista annettua lakia (1093/85). 30006: on sisältynyt määräraha ulkomaanliikenteen Korkotuen myöntämisen edellytykseksi on 30007: lastialusten korkokustannusten alentamiseksi. tarkoitus asettaa, että aluksen miehitys- ja 30008: Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on ol- muut käyttökustannukset eivät estä aluksen 30009: lut, että alusten työ- ja palkkausehdoista pääs- kannattavaa toimintaa pitkällä aikavälillä. 30010: tään työnantaja- ja työntekijäosapuolen kes- Samalla lain 2 §:n 6 kohtaa ehdotetaan muu- 30011: ken sopimukseen, jolla aikaansaadaan riittäviä tettavaksi myös siten, että korkotukilainoja 30012: kustannussäästöjä kannattavan toiminnan yllä- voitaisiin myöntää ulkomailta käytettyinä os- 30013: pitämiseksi ilman valtion tukea 2-3 vuoden tettavien bruttovetoisuudeltaan alle 1 600 re- 30014: ylimenokauden jälkeen. Vuoden 1990 tulo- ja kisteritonnin lastialusten hankintoihin silloin- 30015: menoarvioesitykseen ei tämä avustus enää si- kin kun alusta käytetään kotimaanliikenteessä. 30016: sälly. Muutos on tarpeen siksi, että erityisesti Keski- 30017: Lisäksi mainittuihin tulo- ja menoarvioihin Euroopasta on saatavissa halpaa Suomen vesis- 30018: on sisältynyt määräraha ulkomaan merikulje- töolosuhteisiin soveltuvaa käytettyä vesikulje- 30019: tuksia hoitavien pienalusten hankintaa varten tuskalustoa. Ulkomaanliikenteessä käytettä- 30020: otettujen lainojen korkomenojen alentamiseen. vien pienalusten kohdalla korkotukilainoitus 30021: Avustusta myönnetään vuosina 1988-1989 on ollut mahdollista vuoden 1986 alusta lu- 30022: tehtyjen alushankintojen korkomenoihin. kien. 30023: Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, et- Suomesta käytettyinä ostettaville aluksille 30024: tä aluksen miehitys- ja muiden käyttökustan- korkotukea ei myönnettäisi, koska kotimaisten 30025: nusten arvioidaan muodostuvan sellaisiksi, et- yritysten väliset aluskaupat eivät lisää suoma- 30026: teivät ne estä aluksen kannattavaa toimintaa laista tonnistoa. Myöskään matkustaja-aluksia 30027: 1989 vp. - HE n:o 162 3 30028: 30029: ei ehdoteta korkotukilainajärjestelmän piiriin, Alushankintojen tukemiseen on vuoden 1990 30030: koska matkustajaliikenteessä kilpailutilanne valtion tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettu 30031: eroaa lastiliikenteestä. hyväksyttäväksi uusia korkotukilainoja enin- 30032: Lain 5 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutet- tään 550 000 000 markan edestä. Vuoden 1990 30033: tavaksi sen johdosta, että merenkulkuasioiden korkotukilainoituksen piiriin ehdotetaan hy- 30034: 1.9.1989 tapahtuneen hallinnonalasiirron joh- väksyttäväksi takautuvasti myös 1.6.1989 jäl- 30035: dosta kyseiset lainat hyväksyy korkotukilai- keen tilatut alukset. Seuraavien vuosien korko- 30036: noiksi liikenneministeriö kauppa- ja teollisuus- tukilainojen tarvetta ei vielä voida arvioida. 30037: ministeriön sijasta. Vuonna 1990 hyväksyttävistä merenkulun 30038: korkotukilainoista on arvioitu aiheutuvan me- 30039: noja valtiolle vuosina 1990-1993 kunakin 30040: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- vuonna 20-22 milj. markkaa. 30041: tukset 30042: 30043: Maakaasuinvestointien korkohyvityksen 3. Voimaantulo 30044: määrä olisi neljänä ensimmäisenä lainavuotena 30045: 4 tai erityisistä syistä 6 prosenttia ja lainavuo- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja meno- 30046: sien 5-8 aikana 2 tai erityisistä syistä 4 pro- arvioesitykseen ja se on tarkoitettu käsiteltä- 30047: senttia. Tämän mukaisesti maakaasun siirto- väksi sen yhteydessä. 30048: verkostolle, maakaasuvarastoille ja niihin liit- Laki on tarkoitus saattaa voimaan 1 päivänä 30049: tyville laitteille maksettavan korkotuen mää- tammikuuta 1990. 30050: räksi arvioidaan 1990-luvulla suuruusluokal- 30051: taan keskimäärin 20-40 milj. markkaa vuo- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 30052: dessa siirtoverkoston rakentamisen laajuudesta kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 30053: riippuen. 30054: 30055: 30056: Laki 30057: luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain muuttamisesta 30058: 30059: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä 30060: korkotukilainoista 23 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain (1015/77) 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 6 30061: ja 10 kohta sekä 5 §:n 2 momentti, 30062: sellaisina kuin ne ovat 1 §:n 2 momentti 22 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa 30063: (1022/83), 2 §:n 6 kohta 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (965/85), 2 §:n 10 kohta 19 30064: päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (971186), ja 5 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 30065: 1988 annetussa laissa (1195/88) näin kuuluviksi: 30066: 30067: 1§ tuskaluston hankintoihin ja peruskorjauksiin 30068: sekä ulkomailta käytettyinä astettavien brutto- 30069: Lainan myöntää osuuspankki, säästöpankki, vetoisuudeltaan alle 1 600 rekisteritonnin lasti- 30070: liikepankki, Postipankki, kiinnitysluottopank- alusten hankintoihin; 30071: ki, Teollistamisrahasto Oy ja Suomen Vienti- 30072: luotto Oy -nimiset luotto-osakeyhtiöt, vakuu- 10) maakaasun siirtoverkoston, kaasuvaras- 30073: tusyhtiö tai työeläkelaitos, joita tässä laissa tojen ja niihin liittyvien laitteiden sekä maa- 30074: sanotaan 1uottolaitoksiksi. kaasun jakeluverkoston ja maakaasua käyttä- 30075: vien laitosten rakentamiseen; 30076: 30077: 2§ 30078: Korkotukilainoja voidaan antaa: 5§ 30079: 30080: 6) Suomen ulkomaankaupan merikuljetuk- Edellä 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetuista lai- 30081: siin käytettävien lastialusten ja yksinomaan noista hyväksyy korkotukilainoiksi vesiensuo- 30082: lastin kuljetukseen tarkoitetun muun vesikulje- jeluinvestointien suorittamiseen annettavat lai- 30083: 4 1989 vp. - HE n:o 162 30084: 30085: nat ympäristöministeriö sekä muut lainat maa- riö voi myös oikeuttaa alaisensa keskusviraston 30086: ja metsätalousministeriö ja korkohyvityksen tai piirihallintoviranomaisen hyväksymään 30087: suorittaa niiden osalta vesi- ja ympäristöhalli- korkotukilainaksi määrältään enintään 30088: tus. Edellä 2 §:n 5 kohdassa tarkoitetut lainat 1 000 000 markan suuruisen edellä 2 §:n 2 sekä 30089: hyväksyy korkotukilainoiksi ympäristöministe- 5-11 kohdassa tarkoitetun lainan. 30090: riö, 6 kohdassa tarkoitetut lainat liikennemi- 30091: nisteriö sekä 7-11 kohdissa tarkoitetut lainat 30092: kauppa- ja teollisuusministeriö ja korkohyvi- Tämä laki tulee voimaan pa1vana 30093: tyksen suorittaa niiden osalta valtiokonttori. kuuta 19 . Lain 2 §:n 6 kohdassa tarkoitet- 30094: Muiden lainojen osalta lainan hyväksyy korko- tuja korkotukilainoja voidaan kuitenkin antaa 30095: tukilainaksi ja korkohyvityksen maksaa asian- 1 päivänä kesäkuuta 1989 tai sen jälkeen tilai- 30096: omainen keskusvirasto. Asianomainen ministe- tujen lastialusten hankintoihin. 30097: 30098: 30099: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 30100: 30101: 30102: Tasavallan Presidentti 30103: MAUNO KOIVISTO 30104: 30105: 30106: 30107: 30108: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 30109: 1989 vp. - HE n:o 162 5 30110: 30111: Liite 30112: 30113: 30114: 30115: 30116: Laki 30117: luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain muuttamisesta 30118: 30119: Edusk~n~an. päätöks~~ .~~~aisesti muutetaan luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä 30120: korkotukdam01sta 23 päivanå JOulukuuta 1977 annetun lain (1015/77) 1 §:n 2 momentti 2 §:n 6 30121: ja 10 kohta sekä 5 §:n 2 momentti, ' 30122: sellaisina kuin ne ovat 1 §:n 2 momentti 22 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa 30123: (~~2~/~3~, 2 §:n 6 kohta 13 päivänä jo~lukuuta 1985 annetussa laissa (965/85), 2 §:n 10 kohta 19 30124: paivana JOulukuut~ 1986 annetussa laissa (971/86), ja 5 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 30125: 1988 annetussa laissa (1195/88) näin kuuluviksi: 30126: 30127: Voimassa oleva laki Ehdotus 30128: 1§ 30129: 30130: Lainan myöntää osuuspankki, säästöpankki, Lainan myöntää osuuspankki, säästöpankki, 30131: liikepankki, Postipankki, kiinnitysluottopank- liikepankki, Postipankki, kiinnitysluottopank- 30132: ki, Teollistamisrahasto Oy -niminen luotto- ki, Teollistamisrahasto Oy ja Suomen Vienti- 30133: osakeyhtiö, vakuutusyhtiö tai työeläkelaitos, luotto Oy -nimiset luotto-osakeyhtiöt, vakuu- 30134: joita tässä laissa sanotaan luottolaitoksiksi. tusyhtiö tai työeläkelaitos, joita tässä laissa 30135: sanotaan luottolaitoksiksi. 30136: 30137: 30138: 2§ 30139: Korkotukilainoja voidaan antaa: 30140: 30141: 6) sisävesi-, rannikko- ja erityisesti Saimaan 6) Suomen ulkomaankaupan merikuljetuk- 30142: kanavan liikenteeseen sopivan proomu- ja siin käytettävien lastialusten ja yksinomaan 30143: muun vesikuljetuskaluston uudishankintoihin lastin kuljetukseen tarkoitetun muun vesikulje- 30144: ja peruskorjauksiin sekä Suomen ulkomaan- tuskaluston hankintoihin ja peruskorjauksiin 30145: kaupan merikuljetuksiin käytettävien bruttove- sekä ulkomailta käytettyinä ostettavien brutto- 30146: toisuudeltaan alle 1 600 rekisteritonnin lasti- vetoisuudeltaan alle 1 600 rekisteritonnin lasti- 30147: alusten hankintoihin ja peruskorjauksiin. alusten hankintoihin; 30148: 30149: 10) maakaasun jakelu- ja laitosinvestointien 10) maakaasun siirtoverkoston, kaasuvaras- 30150: suorittamiseen. tojen ja niihin liittyvien laitteiden sekä maa- 30151: kaasun jakeluverkoston ja maakaasua käyttä- 30152: vien laitosten rakentamiseen; 30153: 1 30154: 30155: 30156: 30157: 30158: 5§ 30159: 30160: Edellä 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetuista lai- Edellä 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetuista lai- 30161: noista hyväksyy korkotukilainoiksi vesiensuo- noista hyväksyy korkotukilainoiksi vesiensuo- 30162: jeluinvestointien suorittamiseen annettavat lai- jeluinvestointien suorittamiseen annettavat lai- 30163: nat ympäristöministeriö sekä muut lainat maa- nat ympäristöministeriö sekä muut lainat maa- 30164: ja metsätalousministeriö ja korkohyvityksen ja metsätalousministeriö ja korkohyvityksen 30165: suorittaa niiden osalta vesi- ja ympäristöhalli- suorittaa niiden osalta vesi- ja ympäristöhalli- 30166: 6 1989 vp. - HE n:o 162 30167: 30168: Voimassa oleva laki Ehdotus 30169: 30170: tus. Edellä 2 §:n 5 kohdassa tarkoitetut lainat tus. Edellä 2 §:n 5 kohdassa tarkoitetut lainat 30171: hyväksyy korkotukilainoiksi ympäristöministe- hyväksyy korkotukilainoiksi ympäristöministe- 30172: riö sekä 6-11 kohdissa tarkoitetut lainat riö, 6 kohdassa tarkoitetut lainat liikennemi- 30173: kauppa- ja teollisuusministeriö ja korkohyvi- nisteriö sekä 7-11 kohdissa tarkoitetut lainat 30174: tyksen suorittaa niiden osalta valtiokonttori. kauppa- ja teollisuusministeriö ja korkohyvi- 30175: Muiden lainojen osalta lainan hyväksyy korko- tyksen suorittaa niiden osalta valtiokonttori. 30176: tukilainaksi ja korkohyvityksen maksaa asian- Muiden lainojen osalta lainan hyväksyy korko- 30177: omainen keskusvirasto. Asianomainen ministe- tukilainaksi ja korkohyvityksen maksaa asian- 30178: riö voi myös oikeuttaa alaisensa keskusviraston omainen keskusvirasto. Asianomainen ministe- 30179: tai piirihallintoviranomaisen hyväksymään riö voi myös oikeuttaa alaisensa keskusviraston 30180: korkotukilainaksi määrältään enintään tai piirihallintoviranomaisen hyväksymään 30181: 1 000 000 markan suuruisen edellä 2 §:n 2 sekä korkotukilainaksi määrältään enintään 30182: 5-11 kohdassa tarkoitetun lainan. 1 000 000 markan suuruisen edellä 2 §:n 2 sekä 30183: 5-11 kohdassa tarkoitetun lainan. 30184: 30185: Tämä laki tulee voimaan pazvanä 30186: kuuta 19 . Lain 2 §:n 6 kohdassa tarkoitet- 30187: tuja korkotukilainoja voidaan kuitenkin antaa 30188: 1 päivänä kesäkuuta 1989 tai sen jälkeen tilat- 30189: tujen lastialusten hankintoihin. 30190: 1989 vp. - HE n:o 163 30191: 30192: 30193: 30194: 30195: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion eläkevastuiden rahas- 30196: tointia koskevaksi lainsäädännöksi 30197: 30198: 30199: 30200: 30201: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 30202: 30203: Esityksessä ehdotetaan valtion eläkerahaston samiseen, olisivat valtion käytettävissä. Elä- 30204: perustamista valtion tuleviin eläkekustannuk- kerahaston perustaminen toteutettaisiin säätä- 30205: siin varautumiseksi ja eläkemenojen tasaami- mällä laki valtion eläkerahastosta. Lisäksi olisi 30206: seksi. Valtion virastot ja laitokset suorittaisivat muutettava valtion liikelaitoksista annettua la- 30207: rahastoon syntyvän eläkevastuun suuruisen kia. 30208: eläkemaksun. Lisäksi valtion tulo- ja menoar- 30209: viossa voitaisiin osoittaa määräraha rahastoon Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi- 30210: siirrettäväksi. Rahaston varoista voitaisiin maan vuoden 1990 alusta. Lakiehdotukset liit- 30211: maksaa valtion palvelukseen perustuvat laki- tyvät valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 30212: sääteiset eläkkeet. Rahaston varat, siltä osin 1990 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhtey- 30213: kun niitä ei kulloinkin tarvita eläkkeiden mak- dessä. 30214: 30215: 30216: 30217: 30218: 391232C 30219: 2 1989 vp. - HE n:o 163 30220: 30221: 30222: 30223: 30224: SISÄLLYSLUETTELO 30225: 30226: Sivu Sivu 30227: YLEISPERUSTELUT o o o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o o 0 0 3 2olo Eläkerahaston perustaminen ja hallinto 0 0 0 6 30228: 1. Nykyinen tilanne ja muutoksen syyt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 30229: 2020 Varojen kerääminen ja rahastoinnin aste . 6 30230: Nykyinen tilanne 30231: 1.1. 0 o o 0 0 0 0 o 0 0 0 o o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 3 3o Esityksen taloudelliset ja organisatoriset vaiku- 30232: Eläkevastuun käsite 30233: 1.1.1. 0 o o 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 3 tukset 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 30234: Eläkevastuun kattaminen 30235: 101020 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 30236: 30237: 30238: Vaihtoehdot 30239: 1.1.201. o o 0 0 0 o o 0 0 0 o o 0 0 3 30240: 4o Asian valmistelu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 7 30241: Käytäntö eri työeläkejär- 30242: 1o1o2o2o 5. Säätämisjärjestys 0 o 0 0 0 o o 0 0 0 o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 o. 0 0 o o 0 0 0 0 7 30243: jestelmissä o o o o 0 o o o o 0 o o o o 0 o 3 30244: 30245: 30246: Tilanne muissa pohjois- 30247: 1.1.2030 30248: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ooo 000 8 30249: maissa o o o 0 0 o o o 0 o o o o 0 o o o o 0 0 4 1. Lakiehdotusten perustelut 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 o o 0 0 0 o o 0 0 0 o 8 30250: Muutoksen syyt 30251: 1020 0 0 0 0 o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 o 0 0 4 Laki valtion eläkerahastosta 30252: 1010 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 30253: Eläkemenojen kehitys ja kasvuen- 30254: 1.201. Laki valtion liikelaitoksista 30255: 1o2o o 0 0 o o o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 8 30256: nuste 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 30257: Säästämisen lisääminen 30258: 102020 0 0 o o o 0 0 o o o 0 0 5 2o Voimaantulo o 0 0 0 0 o 0 0 0 o o 0 0 0 o 0 0 0 o o 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 30259: OECD:n raportti 30260: 1.2030 o 0 0 0 0 o 0 0 0 o o 0 0 0 0 o 0 0 6 LAKITEKSTIT o o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o 0 o o o o 0 o o o o o o 9 30261: Kustannusvastuun lisääminen 30262: 102.40 0 o o o 0 0 6 30263: LIITE oooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 000 11 30264: 30265: 30266: 2o Ehdotetut muutokset 0 0 o o 0 0 o o o 0 0 o o o 0 0 o o o 0 0 0 o o 0 0 6 30267: Rinnakkaisteksti 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ll 30268: 1989 vp. - HE n:o 163 3 30269: 30270: 30271: 30272: 30273: YLEISPERUSTELUT 30274: 30275: 30276: 1. Nykyinen tilanne ja muutok- seen. Eläkemaksu vastaa karttuvaa uutta elä- 30277: sen syyt keturvaa. Täysin rahastoivassa järjestelmässä 30278: kukin työntekijäpolvi kustantaa omat eläk- 30279: 1.1. Nykyinen tilanne keensä. 30280: Jakojärjestelmässä eläkemaksu vastaa elä- 30281: 1.1.1. Eläkevastuun käsite kemenoa. Jakojärjestelmässä ei rahastoida tu- 30282: levia eläkkeitä. Jakojärjestelmässä nykyisten 30283: Käsitteellä eläkevastuu ymmärretään yksilöl- työntekijöiden eläkkeiden kustantaminen siir- 30284: le karttuneen eläkeoikeuden pääoma-arvoa. tyy käytännössä tulevien työntekijäpolvien 30285: Eläkevastuun voidaan katsoa olevan rahamää- kustannettavaksi. 30286: rä, joka sille tulevaisuudessa saatavine korko- Osittain rahastoivassa järjestelmässä elä- 30287: tuottoineen riittää karttuneita eläkeoikeuksia kemaksu vastaa toisaalta kulloinkin karttuvaa 30288: vastaavien eläkkeiden loppuunsuorittamiseen. rahastoitavaa eläkettä ja toisaalta maksettavik- 30289: Valtion palveluksen pemsteella määräytyvä si erääntyvien eläkkeiden ei-rahastoituja osia. 30290: eläkevastuu muodostuu palveluksessa olevien Osittain rahastoivan järjestelmän rahastointi 30291: tai olleiden yksilöiden eläkevastuiden summa- voi perustua myös siihen, että eläkemaksu 30292: na. Eläkevastuu voidaan jakaa kolmeen osaan: sovitaan suuremmaksi kuin eläkemeno ja elä- 30293: palveluksessa olevien eli aktiivien valtion pal- kemenon ylittävä eläkemaksun osa siirretään 30294: veluksen perusteella karttuneiden eläkeoikeuk- yhdessä rahaston korkotuoton kanssa rahas- 30295: sien pääoma-arvoon; eläkkeelle siirtyneiden toon. Osittain rahastoivassa järjestelmässä ku- 30296: henkilöiden valtion palveluksen perusteella kin työntekijäpolvi kustantaa osan eläkkeis- 30297: määräytyvien tulevien eläkkeiden pääoma- tään ja osan kustantaminen siirtyy tulevien 30298: arvoon; sekä valtion palveluksesta ennen eläk- työntekijöiden kustannettavaksi. 30299: keelle siirtymistä pois siirtyneiden henkilöiden 30300: valtion palveluksen perusteella määräytyvien 30301: eläkeoikeuksien (niin sanotut vapaakirjat) pää- 1.1.2.2. Käytäntö eri työeläkejärjestelmissä 30302: oma-arvoon. 30303: Vuoden 1990 tilanteessa arvioidaan valtion Valtiolla eläkkeiden rahoitus tapahtuu pää- 30304: palveluksen perusteella määräytyvän eläkevas- asiassa jakojärjestelmän mukaisesti. Vuosittai- 30305: tuun olevan noin 180 miljardia markkaa, josta set eläkemenot maksetaan tulo- ja menoarvios- 30306: aktiivien osuus olisi jonkin verran alle 80 sa sitä varten osoitetulla määrärahalla. Tulevia 30307: miljardia markkaa, eläkkeellä olevien osuus eläkkeitä varten tai eläkemenojen tasoittami- 30308: noin 100 miljardia markkaa ja vapaakirjavas- seksi ei ole muodostettu rahastoa. 30309: tuiden eli valtion palveluksesta poissiirtyneiden Jakojärjestelmässä markkamääräinen elä- 30310: osuus muutama miljardi markkaa. kemeno muuttuu hitaasti henkilömäärän muut- 30311: tuessa. Yleensä henkilöstön määrän lisääminen 30312: aiheuttaa merkittävän nousun eläkemenoon 30313: 1.1.2. Eläkevastuun kattaminen vasta vuosikymmenien kuluttua. Pitkään voi- 30314: massa olleessa järjestelmässä, jossa aktiivihen- 30315: 1.1.2.1. Vaihtoehdot kilöstön määrä vähenee, nousee eläkemaksu 30316: prosentteina palkoista suureksi. 30317: Eläkevastuun kattaminen voi tapahtua kol- Kunnallinen eläkejärjestelmä (KVTEL) oli 30318: mella pääperiaatteena. vuoteen 1988 asti esimerkki puhtaasta jakojär- 30319: Täysin rahastoivassa järjestelmässä rahasto jestelmän mukaisesta rahoitustavasta, jossa 30320: sille saatavine korkotuottoineen riittää kulloin- menot jaetaan jokaiselta varanhoitovuodelta 30321: kin karttuneena olevien eläke-etujen maksami- jäsenyhteisöjen eli kuntien ja kuntainliittojen 30322: 4 1989 vp. - HE n:o 163 30323: 30324: vastattaviksi niiden viranhaltijoilleen ja työnte- 1.2. Muutoksen syyt 30325: kijöilleen maksamien palkkojen suhteessa. 30326: 1.2.1. Eläkemenojen kehitys ja kasvuennuste 30327: Niiden yli 20 vuoden aikana, jolloin 30328: KVTEL-järjestelmä on ollut voimassa, järjes- Valtion eläkemenot ovat viime vuosiin saak- 30329: telmään on kertynyt huomattavat kattamatto- ka kasvaneet jatkuvasti palkkausmenojen kas- 30330: mat eläkevastuut. Tuleviin eläkevastuihin va- vua nopeammin. Eläkemenojen lisäys johtuu 30331: rautumiseksi säädettiin vuoden 1988 alusta voi- yhtäältä valtion henkilöstön lukumäärän kas- 30332: maan tullut laki kunnallisten viranhaltijain ja vusta ja henkilöstörakenteen muutoksesta sekä 30333: työntekijäin eläkelain muuttamisesta (260/87). toisaalta eläke-etujen kehittämisestä. Vuosina 30334: Laki muutti KVTEL-järjestelmän osittain ra- 1987-88 palkkasumma on kuitenkin poik- 30335: hastoivaksi, jolloin osa tulevista eläkevastuista keuksellisesti kasvanut nopeammin kuin elä- 30336: katetaan etukäteen. Rahastointi toteutetaan kemenot. 30337: saattamalla KVTEL-maksu keskimääräisen Valtion palvelukseen perustuvien eläkemeno- 30338: TEL-maksun suuruiseksi ja rahastoimalla ke- jen suhde palkkasummaan on noussut 30339: rättyjen maksujen ja eläkejärjestelmän kustan- 16,6 %:sta 25,4 %:iin ajanjaksolla 1970- 30340: nusten erotus. KVTEL-maksusta päättää elä- 1988. Palkkasumman kasvu on ollut 12,7 llfo ja 30341: kelaitoksen valtuuskunta. eläkemenojen vastaava kasvu 15,4 % vuodes- 30342: Työntekijäin eläkelain (TEL) mukainen jär- sa. Valtion palvelukseen perustuvien eläkkei- 30343: jestelmä on osittain rahastoiva. Vastaista elä- den lukumäärä on lisääntynyt vastaavana ajan- 30344: keoikeutta rahastoidaan vanhuuseläke-edun jaksona noin 70 OOO:sta runsaaseen 30345: osalta ikävälillä 23-54 vuotta. Mainitulla ikä- 165 OOO:een. 30346: välillä eläkettä rahastoidaan kunakin vuonna Koko yhteiskunnan sosiaalimenot olivat 30347: määrä, joka vastaa sinä vuonna karttuvaa vuonna 1987 93 miljardia markkaa, joka on 30348: vanhuuseläkettä. Rahastoinnin ulkopuolle jää 24,1 % bruttokansantuotteesta. Sosiaali- ja 30349: ikävuodesta 55 eteenpäin karttuva vanhuuselä- terveysministeriön laatiman raportin Sosiaali- 30350: ke. Työkyvyttömyyseläkkeistä runsas puolet menot ja niiden rahoitus vuosina 1987-2030 30351: rahastoidaan ja työttömyyseläkkeistä pieni mukaan sosiaalimenojen arvioidaan kohoavan 30352: osa. Se osa eläkevastuusta, jota ei ole rahastoi- 139 miljardiin markkaan vuonna 2000 ja 275 30353: tu, kustannetaan TEL-järjestelmässä sitä mu- miljardiin eli kolminkertaiseksi vuonna 2030. 30354: kaa kuin eläke-eriä erääntyy maksettavaksi. Sosiaalimenoista eläkemenojen osuus kasvaa 30355: Osa kustannetaan rahastoille saatavasta korko- erityisesti ensi vuosituhannella, mikä johtuu 30356: tuotosta, pääosa vakuutusmaksuun sisältyvällä suurelta osin odotettavissa olevasta väestön 30357: niin sanotulla maksun tasausosalla. määrän ja rakenteen kehityksestä. 30358: Edellä mainitun raportin mukaan maamme 30359: TEL-vakuutusmaksu, joka vuonna 1989 on väkiluku kasvaa vielä noin 10 vuoden ajan 30360: keskimäärin 14.9 OJo palkoista, jakautuu nykyi- mutta alenee vuoteen 2030 mennessä runsaalla 30361: sin noin puoleksi rahastoitavia eläkkeitä varten 300 000 henkilöllä nykyiseen verrattuna. Työ- 30362: periitävien osien ja tasausosan kesken. ikäisen väestön määrä kasvaa vuoteen 2010 30363: saakka mutta kääntyy sen jälkeen laskuun. 30364: Keskeistä väestön kehityksessä on sen sisällä 30365: 1.1.2.3. Tilanne muissa Pohjoismaissa tapahtuva voimakas ikärakenteen muutos. 30366: Vuoteen 2030 mennessä lasten ja työikäisten 30367: määrä pienenee mutta vanhusväestön määrä 30368: Muissa pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa kasvaa runsaalla puolella miljoonalla. Myös 30369: ja Norjassa, valtion eläkejärjestelmät ovat eliniän piteneminen lisää vanhusväestön mää- 30370: luonteeltaan lisäeläkejärjestelmiä. Ne täydentä- rää. Eläkeläisten suhde työvoimaan kaksinker- 30371: vät kansaneläkettä ja yleistä työeläkettä toisin taistuu vuoteen 2030 mennessä. 30372: kuin meillä, jossa valtion eläkejärjestelmä an- Työeläkemenot olivat vuonna 1987 noin 25 30373: taa valtion palveluksessa oleville pääasiallisen miljardia markkaa. Suhteessa palkkasummaan 30374: eläketurvan. Muiden pohjoismaiden tilanne ei eläkemenojen arvioidaan kaksinkertaistuvan 30375: edellä mainituista eläketurvan rakenteellisista vuoteen 2030 mennessä. Erityisesti vanhuuse- 30376: tekijöistä johtuen ole Suomeen nähden vertai- läkkeiden määrä tulee 2000 luvun alkupuolella 30377: lukelpoinen. voimakkaasti kasvamaan suurten ikäluokkien 30378: 1989 vp. - HE n:o 163 5 30379: 30380: siirtyessä vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkei- kuntien eläkejärjestelmässä vuonna 2000 noin 30381: den osuus työeläkemenoista on nykyisin runsas 18 % palkoista ja vuonna 2030 36,5 % pal- 30382: puolet ja tulee olemaan noin 70 % vuonna koista. (Kuvio) 30383: 2030. Eläkkeet nousevat kuitenkin jo melko Kuten edellä kohdasta 1.1.2 Eläkevastuun 30384: jyrkästi vuosituhannen vaihteessa kun suurten kattaminen ilmenee, valtio on, lukuunottamat- 30385: ikäluokkien työkyvyttömyysriski vanhenemisen ta eräitä pienempiä julkisia eläkejärjestelmiä, 30386: myötä lisääntyy ja varhaiseläkeoikeus alkaa. ainoa lakisääteisistä eläkejärjestelmistämme, 30387: Eläkemenojen osuus palkoista vaihtelee huo- joka ei ole rahastoimalla varautunut tulevien 30388: mattavasti eri eläkejärjestelmissä. Vuonna eläkevastuiden kattamiseen. 30389: 1987 eläkemenon osuus palkoista oli suurin 30390: valtion eläkejärjestelmässä, runsas 25 OJo. Val- 30391: tiolla eläkemenon on arvioitu kohoavan 1.2.2. Säästämisen lisääminen 30392: 29 % :iin palkoista vuoteen 2000 mennessä ja 30393: edelleen 47 % :iin vuoteen 2030 mennessä. Hallittu sopeutuminen kasvaviin työelä- 30394: TEL- ja KVTEL-eläkkeissä eläkemenon osuus kemenoihin edellyttää, että työeläkejärjestel- 30395: palkoista on tällä hetkellä verraten alhainen, miä kehitetään ja niiden säästäruisvaikutuksia 30396: noin 12 %, mutta lähtötasosta, ikärakenteesta kansantalouteen vahvistetaan. Useissa OECD- 30397: yms. johtuen se kasvaa verrattain nopeasti. maissa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymi- 30398: TEL-järjestelmässä eläkemeno tulee olemaan seen varaudutaan rahastoinnin avulla. Suomes- 30399: arvioiden mukaan 17,5 % palkoista vuonna sa, jossa eläkeläisten määrän kasvu varhaiselä- 30400: 2000 ja 40,5 % vuonna 2030 ja vastaavasti kejärjestelyjen takia on jo vuosituhannen vaih- 30401: teessa nopeimpia maailmassa, myös tarve va- 30402: rautua tuleviin eläkkeisiin on erityisen suuri. 30403: Säästäruisaste on alentunut tällä vuosikym- 30404: menellä, vaikka huomattava osa suurista ikä- 30405: Kuvio. Työeläkejärjestelmän eläkemenot luokista on tullut parhaaseen säästämisvaihee- 30406: vuosina 1978-2040, % palkoista seen. Säästämisen lisääminen on perusteltua 30407: Suomen keskipitkän ajan talouspolitiikan ta- 30408: ~T---------------------------- 30409: voitteiden kannalta. Vaihtotaseen suuren ali- 30410: jäämän supistaminen ilman, että talouskasvu 30411: olennaisesti vaarantuisi, edellyttää kansan- 30412: talouden säästäruisasteen kohottamista. Varau- 30413: tuminen rahastoinnilla valtion tuleviin työeläk- 30414: keisiin yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän 30415: tapaan on eräs keino tämän tavoitteen saavut- 30416: tamiseksi. Nykyisellään - puhtaana jakojär- 30417: jestelmänä - valtion työeläketurva on omiaan 30418: JO 30419: vähentämään säästämistä. Yksityisessä työelä- 30420: kesektorissa tapahtuvan eläkesäästämisen 30421: osuus kansantalouden kokonaissäästämisestä 30422: on viime vuosina ollut noin 30 o/o. 30423: 20 Valtion ja koko kansantalouden säästäruis- 30424: aste nousee silloin, kun eläkerahastointi vähen- 30425: tää valtion muiden menojen kasvuvaraa. Sääs- 30426: täruisasteen nousu pienentää vaihtotaseen va- 30427: 10 jetta, vähentää ulkomaista velkaantuneisuutta 30428: ja luo osaltaan edellytyksiä kotimaisen korko- 30429: tason alentamiselle suhteessa ulkomaihin pa- 30430: rantaen näin kansantalouden investointi- ja 30431: kasvumahdollisuuksia pitemmällä aikavälillä. 30432: Eläkkeiden rahastointi - pitäessään yllä sääs- 30433: 19871990 1995 2000 2010 2020 20lJ 20~ tämistä ja investointeja - tukee kansantuot- 30434: teen ja varallisuuden kasvua ja helpottaa tule- 30435: Dm. t Vfl. A m x llYEl. vien eläkkeiden rahoitusmahdollisuuksia. 30436: 6 1989 vp. - HE n:o 163 30437: 30438: 1.2.3. OECD:n raportti 2. Ehdotetut muutokset 30439: 30440: OECD:n elokuussa 1989 julkaisemassa Suo- 2.1. Eläkerahaston perustaminen ja hallinto 30441: men talouskatsauksessa todetaan, että elä- 30442: kekustannukset vuodesta 1987 vuoteen 2040 Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh- 30443: tulevat TEL-järjestelmässä nelinkertaistumaan, dotetaan, että tuleviin eläkekustannuksiin va- 30444: KVTEL-järjestelmässä kolminkertaistumaan ja rautumiseksi ja eläkemenojen tasaamiseksi pe- 30445: VEL-järjestelmässä kaksinkertaistumaan. Ra- rustetaan valtion eläkerahasto. Rahasto perus- 30446: portin mukaan eläkemenot lisääntyvät väestön tettaisiin säätämällä sitä koskeva laki. Jotta 30447: ikääntymisen ja eläkkeiden tason nousun ta- ehdotettu uudistus koskisi myös valtion liike- 30448: kia. laitoksia, on valtion liikelaitoksista annettua 30449: lakia muutettava. 30450: Raportissa todetaan, että julkiset eläkkeet 30451: Valtion eläkerahasto ehdotetaan perustetta- 30452: (VEL ja KVTEL) on maksettu jakojärjestel- 30453: vaksi valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolise- 30454: män mukaisesti. Kasvava määrä julkishallin- 30455: na rahastona, jolla ei olisi omaa organisaatiota 30456: non eläkeläisiä aiheuttaa paineita yleisen vero- eikä toimintaa. Eläkerahasto olisi valtiokontto- 30457: rasituksen korottamiseen. Valtionhallinnon rin hoidossa. 30458: melko suotuisa ikärakenne aiheuttaa hitaam- 30459: paa eläkemenojen kasvua kuin kunnilla vuo- 30460: teen 2000 saakka, mutta tästä eteenpäin elä- 30461: kevastuut tulevat valtiolla kasvamaan nopeam- 30462: min. KVTEL-järjestelmä on jo alkanut rahas- 30463: 2.2. Varojen kerääminen ja rahastoinnin 30464: toida tulevaa eläkevastuutaan. Valtionhallinto 30465: aste 30466: ei ole toistaiseksi ryhtynyt mihinkään toimen- 30467: piteisiin. 30468: Eläkerahasto saisi varansa virastojen ja lai- 30469: Raportissaan OECD päätyy siihen tulok- 30470: tosten suorittamista eläkemaksuista sekä val- 30471: seen, että säästämistä ja investointeja on Suo- 30472: tion tulo- ja menoarviosta. Virastot ja laitokset 30473: messa lisättävä. Esimerkiksi eläkkeiden rahas- 30474: tointia pitäisi lisätä sekä yksityisellä että julki- suorittaisivat niiden eläkevastuun suuruisen 30475: eläkemaksun, joka kattaisi syntyvän uuden 30476: sella sektorilla. Tämä olisi erityisen tärkeää 30477: Suomessa, jossa eläkeläisten määrä tulee ensi eläkevastuun. Valtion tulo- ja menoarviosta 30478: siirrettäisiin vuosittain rahastolle erikseen pää- 30479: vuosisadan alussa kasvamaan selvästi nopeam- 30480: tettävä määrä. 30481: min kuin keskimäärin OECD-maissa. 30482: Tavoitteena on, että valtiolla tulevia eläkkei- 30483: ta varten suoritettavan rahastoinnin aste saa- 30484: vuttaisi TEL-järjestelmälle asetetun tavoitteen 30485: vuonna 2010. Sosiaali- ja terveysministeriön 30486: pitkän tähtäimen sosiaalimenoennusteen mu- 30487: kaan TEL-järjestelmässä olisi tuolloin rahas- 30488: toituna 1.5 kertaa vuoden palkkasumma. Val- 30489: 1.2.4. Kustannusvastuun lisääminen tiolle sovellettuna tavoite tarkoittaisi sitä, että 30490: vuoden 2010 lopussa eläkkeitä varten olisi 30491: Eläkemenot eivät nykyisin pääsääntöisesti oltava rahastoituna 53.1 miljardia markkaa 30492: sisälly virastojen ja laitosten toimintamenoi- vuoden 1990 hintatasossa. Koska valtiolla ei 30493: hin, vaan eläkemenot suoritetaan keskitetysti eläkerahastointia ole tähän mennessä suoritettu 30494: valtiokonttorin momentilta. Näin ollen virasto- laisinkaan, tavoitteen toteuttaminen merkitsee, 30495: jen ja laitosten toimintamenot eläkemenon että tarkastelukaudella jouduttaisiin siirtämään 30496: osalta eivät vastaa toiminnan todellisia kustan- suhteellisesti enemmän varoja rahastoon kuin 30497: nuksia. Eläkemaksun sisällyttäminen toiminta- TEL-järjestelmässä, jonka piirissä osa eläk- 30498: menoihin merkitsisi menojen saattamista tältä keistä on ennestään jo rahastoitu. 30499: osin realistisemmalle pohjalle. Tätä kautta voi- Tarkoituksena on, että ne rahaston varat, 30500: taisiin lisätä virastojen ja laitosten kustannus- joita ei kulloinkin tarvita myönnettyjen eläk- 30501: tietoisuutta ja kustannusvastuuta toiminnan keiden maksamiseen, olisivat valtion käytettä- 30502: kokonaismenoista. Samalla eläkemenot koh- vissä ja lainattavissa valtion tulo- ja menoar- 30503: dentoisivat sinne, missä eläkevastuuta syntyy. vion katteeksi. 30504: 1989 vp. HE n:o 163 7 30505: 30506: 3. Esityksen taloudelliset ja or- 4. Asian valmistelu 30507: ganisatoriset vaikutukset 30508: Asiaa on valmisteltu virkatyönä valtiova- 30509: Eläkerahastoimi vähentäessään valtion mui- rainministeriössä ja valtiokonttorissa. 30510: den menojen kasvuvaraa nostaa valtion ja 30511: koko kansantalouden säästäruisastetta ja on 30512: osaltaan pienentämässä vaihtotaseen suurta ali- 30513: jäämää. Lisäksi rahastointi parantaa virastojen 30514: ja laitosten kustannustietoisuutta, kun eläk- 5. Säätämisjärjestys 30515: keistä aiheutuvia kustannuksia - eläkemaksun 30516: muodossa - otetaan huomioon mitoitettaessa Valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolisista 30517: virastojen ja laitosten toimintaan osoitettuja rahastoista säädetään hallitusmuodon 66 §:n 2 30518: määrärahoja. Nykyistä parempi kustannusten momentissa. Säännöstä on käytännössä tulkit- 30519: kohdentaminen lisännee välillisesti myös sääs- tu siten, että rahasto voidaan perustaa tavalli- 30520: tämistä. Eläkerahastoinnin rahoitusmarkkina- sessa lainsäätämisjärjestyksessä, jos rahaston 30521: vaikutukset jäävät melko vähäisiksi, koska va- perustaminen ei loukkaa eduskunnan budjetti- 30522: roja ei sijoiteta rahoitusmarkkinoiden kautta valtaa eikä rahastoa perusteta valtion vuotuisia 30523: muiden sektoreiden käyttöön. Siltä osin kuin tarpeita varten. 30524: rahastoimi lisää säästämistä ja parantaa kan- Valtion eläkerahastolla ei olisi omaa organi- 30525: santalouden ulkoista tasapainoa, se antaa mah- saatiota, joka voisi vapaasti määrätä rahastoi- 30526: dollisuuksia korkoeron supistamiseen suhteessa tujen varojen käytöstä. Rahastoa hoitaisi val- 30527: ulkomaihin. tiokonttori virkatyönä. Rahaston varoista voi- 30528: Valtion virastot ja laitokset suorittaisivat taisiin maksaa ainoastaan valtion palvelukseen 30529: vuosittain rahastolle eläkemaksuina noin 4400 perustuvia lakisääteisiä eläkemenoja. Lisäksi 30530: miljoonaa markkaa. Vuonna 1990 tämä tehtäi- rahaston ne varat, joita ei kulloinkin tarvittaisi 30531: siin kuitenkin keskitetysti siirtona rahastoon eläkemenojen maksamiseen, sijoitettaisiin tulo- 30532: valtion tulo- ja menoarviossa tähän tarkoituk- ja menoarvion katteeksi, jolloin niiden käyttä- 30533: seen osoitettavasta määrärahasta. Valtion liike- misestä päättäisi eduskunta. Näin ollen kysy- 30534: laitokset suorittaisivat lisäksi rahastolle elä- mys siitä, voisiko rahaston suuruus muodostaa 30535: kemaksuina vuosittain noin 1500 miljoonaa sellaisen seikan, jonka johdosta eduskunnan 30536: markkaa. Lisäksi valtion tulo- ja menoarvioon budjettivalta voisi vaarantua, ei voine muodos- 30537: otettaisiin vuosittain määräraha rahastolle teh- tua samalla tavoin ratkaisevaksi kuin niissä 30538: tävää siirtoa varten. Vuonna 1990 tämän siir- tapauksissa, jolloin rahaston varoja voidaan 30539: ron suuruus olisi 6775 miljoonaa markkaa. esimerkiksi rahaston omien toimielimien pää- 30540: Vuodesta 1991 lukien tulo- ja menoarviossa töksin käyttää eduskunnan tahdosta riippu- 30541: tulisi varautua myös koron maksuun rahaston matta. Rahaston suuruuskin olisi täysin riippu- 30542: varoille. Kun valtion palvelukseen perustuvat vainen sille valtion tulo- ja menoarviossa vuo- 30543: eläkkeet voitaisiin maksaa vastaisuudessa ra- sittain siirtoa varten myönnettävistä määrära- 30544: haston varoista, vähenisivät valtion tulo- ja hoista. 30545: menoarvion eläkemenot tätä vastaavasti. Se Rahaston perustamisen tarkoituksena on va- 30546: osuus rahaston varoista, jota ei kulloinkin rautua valtion vastaisiin eläkekustannuksiin ja 30547: tarvita myönnettyjen eläkkeiden maksamiseen toteuttaa vuosikymmeniä kattava eläkemeno- 30548: ja joka otettaisiin lainaksi valtion tulo- ja jen tasaussuunnitelma. Rahastoinnin voidaan 30549: menoarvion katteeksi, lisäisi valtionvelan mää- siten katsoa tapahtuvan tulevaa toimintaa eikä 30550: rää. valtion vuotuista tarvetta varten. Rahaston 30551: Rahaston perustamisella ei ole merkittäviä täydessä laajuudessa vain osa rahaston pää- 30552: organisatorisia vaikutuksia. Eläkemaksun oma-arvosta käytettäisiin kunkin vuoden vuo- 30553: määrääminen virastoille ja laitoksille aiheuttaa tuisiin tarpeisiin. Tämä samoin kuin edellä 30554: kuitenkin merkittävän lisän valtiokonttorin esitetyt seikat puoltaisivat sitä, että valtion 30555: muutoin varsin vähäiseen vakuutusmatemaatti- eläkerahasto voitaisiin perustaa tavallisessa 30556: seen työhön. lainsäädäntö j ärj esty ksessä. 30557: 8 1989 vp. - HE n:o 163 30558: 30559: YKSITYISKOHT AI:SET PERUSTELUT 30560: 30561: 30562: 1. Lakiehdotusten perustelut laitosten eläkemaksujen perusteista annetun 30563: valtioneuvoston päätöksen (867 /88) nojalla. 30564: 1.1. Laki valtion eläkerahastosta Valtiokonttori on vahvistanut liikelaitoksille 30565: maksettavaksi 19-24 OJo :n suuruisen elä- 30566: kemaksun niiden henkilöstön palkkasummas- 30567: 1 §. Yleisperusteluihin viitaten ehdotetaan ta. Mainittu valtioneuvoston päätös on tarkoi- 30568: perustettavaksi valtion eläkerahasto tuleviin tus muuttaa vastaamaan nyt ehdotettavaa ra- 30569: eläkekustannuksiin varautumiseksi ja elä- hastointijärjestelyä. 30570: kemenojen tasaamiseksi. 6 §. Rahaston varat olisivat valtion kassava- 30571: · 2 §. Valtion eläkerahasto olisi valtion tulo- roja. Siltä osin kun niitä ei tarvita erääntynei- 30572: ja menoarvion ulkopuolinen rahasto. Sille ei den eläkkeiden maksamiseen, ne voitaisiin lai- 30573: ehdoteta omaa organisaatiota eikä toimintaa, nata valtiolle sen mukaan kuin valtiovarainmi- 30574: vaan sitä hoitaisi valtiokonttori virkatyönä. nisteriö eduskunnan hyväksymien lainanotto- 30575: 3 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan luet- valtuuksien puitteissa päättäisi. Edellä kohdas- 30576: teloa siitä, mistä rahaston tulot koostuvat. sa 2.2. esitetyn rahastointitavoitteen mukaisesti 30577: Valtion tulo- ja menoarviosta tehtävästä siir- rahaston pääoma olisi vuonna 2010 noin 53 30578: rosta päätettäisiin vuosittain. Siirron suuruus miljardia markkaa vuoden 1990 hintatasossa. 30579: olisi riippuvainen kulloisestakin tarpeesta sekä Saattaa esiintyä sellaisia vuosia jolloin valtiolla 30580: valtiontaloudellisesta tilanteesta. ei olisi tarvetta täysimääräiseen lainaukseen. 30581: 4 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että Tällöin varat säilyisivät kassavaroina, joita 30582: virastot ja laitokset suorittaisivat rahastolle valtio voisi tulevina vuosina lainata tulo- ja 30583: eläkemaksun, jonka valtiokonttori määräisi menoarvion yleiskatteeksi. Varojen tallettami- 30584: syntyvän eläkevastuun perusteella. Sen suuruus sesta tai muusta sijoittamisesta olisi soveltuvin 30585: tullee eläkemaksun ensimmäisenä suorittamis- osin voimassa mitä valtion kassavarojen sijoit- 30586: vuotena olemaan keskimäärin 25 % viraston tamisesta on tulo- ja menoarvioasetuksen 30587: tai laitoksen henkilöstön palkkasummasta. 36 §:ssä säädetty. Käytännössä kassavarat voi- 30588: 5 §. Vaikka rahaston tarkoituksena on kerä- taisiin tallettaa esimerkiksi Suomen Pankkiin. 30589: tä varoja vastaisia eläkekustannuksia varten, 7 §. Pykälässä säädettäisiin rahaston elä- 30590: niin rahastoa tulisi voida käyttää myös erään- kevastuun ja sen kattamattoman osan ilmoitta- 30591: tyvien eläkkeiden maksamiseen. Säännös antai- misesta. 30592: si siihen mahdollisuuden, mutta ei toisaalta 8 §. Valtioneuvosto antaisi tarvittaessa tar- 30593: estäisi eläkkeiden maksamista nykyiseen ta- kemmat määräykset lain täytäntöönpanosta. 30594: paan tulo- ja menoarviosta. Rahaston varoista 30595: voitaisiin maksaa ainoastaan valtion palveluk- 30596: sen perusteella myönnetyt lakisääteiset eläk- 1.2. Laki valtion liikelaitoksista 30597: keet. Valtion tulo- ja menoarvioon otetusta 30598: määrärahasta maksettaisiin edelleen ne kun- 25 §. Yleisperusteluihin viitaten ehdotetaan 30599: nan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen pykälää muutettavaksi siten, että liikelaitosten 30600: perusteella myönnetyt eläkkeet, perhe-eläkkeet eläkkeet maksetaan tulo- ja menoarvion sijasta 30601: ja hautausavut sekä valtionapulaitosten eläk- valtion eläkerahastosta. Eläkemaksu tuloutet- 30602: keet, jotka suoritetaan valtion varoista, sekä taisiin tulo- ja menoarvion sijasta valtion elä- 30603: kansanedustajain ja valtioneuvoston jäsenten kerahastoon. 30604: eläkkeet ja perhe-eläkkeet sekä ylimääräiset 30605: eläkkeet. 30606: Pykälän 2 momentin mukaan valtion liike- 2. Voimaantulo 30607: laitosten eläkemaksusta säädettäisiin erikseen. 30608: Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan val- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden 30609: tion liikelaitoksista annetun lain (627 /87) 1990 alusta. Virastojen ja laitosten eläkemak- 30610: 25 §:ää muutettavaksi. Valtion liikelaitokset sut olisi tarkoitus suorittaa vuodelta 1990 kes- 30611: ovat maksaneet vastuun täyden kattamisen pe- kitetysti valtion tulo- ja menoarviosta. Virastot 30612: riaatteen mukaisen eläkemaksun valtion liike- ja laitokset suorittaisivat itse eläkemaksunsa 30613: 1989 vp. - HE n:o 163 9 30614: 30615: vuodesta 1991 lähtien. Valtion liikelaitokset Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 30616: suorittaisivat kuitenkin vuodesta 1990 alkaen kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 30617: eläkemaksun eläkerahastoon. set: 30618: 30619: 30620: 30621: 1. 30622: Laki 30623: valtion eläkerahastosta 30624: 30625: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 30626: 30627: 1§ 30628: Valtion palvelukseen perustuvien tulevien Rahaston varoja ei saa käyttää muiden kuin 30629: eläkkeiden, perhe-eläkkeiden ja niihin verratta- edellä 1 momentissa tarkoitettujen menojen 30630: vien muiden etujen maksamiseen varautumi- suorittamiseen. 30631: seksi ja näistä eduista valtiolle aiheutuvien 30632: menojen tasaamiseksi on valtion eläkerahasto. 6§ 30633: Se osuus rahaston valtion keskuskirjanpidos- 30634: 2§ sa olevan yhdystilin varoista, jota ei tarvita 30635: Valtion eläkerahasto on valtion tulo- ja me- 5 §:ssä tarkoitettujen menojen suorittamiseen, 30636: noarvion ulkopuolinen rahasto, jota hoitaa lainataan valtiolle tulo- ja menoarviossa ole- 30637: valtio konttori. vien menojen suorittamiseen sen mukaan kuin 30638: valtiovarainministeriö eduskunnan hyväksy- 30639: 3 § mien lainanottovaltuuksien puitteissa päättää. 30640: Rahaston tuloja ovat rahastolle tuloutettavat Rahaston valtion keskuskirjanpidossa olevan 30641: virastojen ja laitosten eläkemaksut, valtion yhdystilin varoille ja valtiolle lainatuille varoil- 30642: tulo- ja menoarviossa rahastolle siirrettävät le valtio maksaa korkoa, jonka suuruuden 30643: varat sekä rahaston varoille saatavat tuotot. valtioneuvosto päättää ottamalla huomioon 30644: Rahastoon tehtävästä 1 momentissa tarkoite- yleisen korkotason sekä työntekijäin eläkelain 30645: tusta siirrosta päättää valtiokonttori valtiova- (395/61) mukaisessa eläkejärjestelmässä va- 30646: rainministeriön antamien määräysten mukaan. kuutusmaksulainasta perittävän koron. Korko 30647: tuloutetaan rahastolle vuosittain jälkikäteen 30648: 4 § helmikuun loppuun mennessä. 30649: Valtion virastot ja laitokset suorittavat ra- 30650: hastolle syntyvää eläkevastuuta vastaavaa vuo- 7§ 30651: tuista eläkemaksua, jonka perusteet valtioneu- Rahaston taseessa tai sen liitetiedoissa on 30652: vosto määrää. Eläkemaksun suuruudesta ja ilmoitettava 5 §:ssä tarkoitetuista eläkkeistä ai- 30653: suorittamisesta päättää valtiokonttori. heutuva eläkevastuu sekä eläkevastuun katta- 30654: Valtion liikelaitosten eläkemaksusta on sää- maton osa. 30655: detty erikseen. 30656: 8§ 30657: 5§ Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 30658: Rahastosta voidaan maksaa valtion eläkelain töönpanosta antaa tarvittaessa valtioneuvosto. 30659: (280/66), valtion eläkelain voimaanpanolain 30660: (281/66), valtion perhe-eläkelain (774/68) ja 9§ 30661: valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain (775/ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 30662: 68) nojalla myönnetyt eläkkeet ja perhe-eläk- kuuta 1990. Virastot ja laitokset suorittavat 30663: keet sekä ennen mainittujen lakien voimaantu- 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun eläkemaksun 30664: loa voimassa olleeseen lainsäädäntöön perus- kuitenkin ensimmäisen kerran vuonna 1991. 30665: tuvat vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet, hau- Vuodelta 1990 niiden eläkemaksu suoritetaan 30666: tausavut ja hautauskustannusten korvaukset. keskitetysti valtion tulo- ja menoarviosta. 30667: 30668: 2 391232C 30669: 10 1989 vp. - HE n:o 163 30670: 30671: 30672: -· 30673: ") 30674: 30675: 30676: Laki 30677: valtion liikelaitoksista annetun lain 25 §:n muuttamisesta 30678: 30679: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion liikelaitoksista 10 päivänä heinäkuuta 30680: 1987 annetun lain (627 /87) 25 § näin kuuluvaksi: 30681: 30682: 25 § 30683: Eläkkeet sekä muut etuudet ja korvaukset Liikelaitos maksaa henkilöstönsä eläkkeiden 30684: sekä palvelussuhteesta johtuvien henkilöstön 30685: Liikelaitoksen henkilöstön eläkkeet sekä pal- omaisten perhe-eläkkeiden kattamiseksi valtion 30686: velussuhteesta johtuvat henkilöstön omaisten eläkerahastoon tuloutettavan eläkemaksun, 30687: perhe-eläkkeet maksetaan valtion eläkerahas- jonka perusteet määrää valtioneuvosto. Muut 30688: tosta sen mukaan kuin niistä on erikseen sää- 1 momentissa tarkoitetut etuudet ja korvaukset 30689: detty. Muut henkilöstölle keskitetysti suoritet- peritään liikelaitokselta sen mukaan kuin val- 30690: tavat palvelussuhteesta johtuvat etuudet ja tioneuvosto määrää. 30691: korvaukset maksetaan valtion tulo- ja menoar- 30692: vioon otetuista määrärahoista sen mukaan 30693: kuin näistä etuuksista ja korvauksista on erik- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 30694: seen säädetty. kuuta 1990. 30695: 30696: 30697: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 30698: 30699: 30700: Tasavallan Presidentti 30701: MAUNO KOIVISTO 30702: 30703: 30704: 30705: 30706: Ministeri Ulla Puolanne 30707: 1989 vp. -- HE n:o 163 11 30708: 30709: Liite 30710: 30711: 30712: 30713: 30714: 2. 30715: Laki 30716: valtion liikelaitoksista annetun lain 25 §:n muuttamisesta 30717: 30718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion liikelaitoksista 10 päivänä heinäkuuta 30719: 1987 annetun lain (627 /87) 25 § näin kuuluvaksi: 30720: 30721: 30722: Voimassa oleva laki Ehdotus 30723: 30724: 25 § 25 § 30725: Eläkkeet sekä muut etuudet ja korvaukset Eläkkeet sekä muut etuudet ja korvaukset 30726: Liikelaitoksen henkilöstön eläkkeet ja muut Liikelaitoksen henkilöstön eläkkeet sekä pal- 30727: henkilöstölle keskitetysti suoritettavat palvelus- velussuhteesta johtuvat henkilöstön omaisten 30728: suhteesta johtuvat etuudet ja korvaukset sa- perhe-eläkkeet maksetaan valtion eläkerahas- 30729: moin kuin palvelussuhteesta johtuvat henkilös- tosta sen mukaan kuin niistä on erikseen sää- 30730: tön omaisten perhe--eläkkeet maksetaan valtion detty. Muut henkilöstölle keskitetysti suoritet- 30731: tulo-ja menoarvioon otetuista määrärahoista tavat palvelussuhteesta johtuvat etuudet ja 30732: sen mukaan kuin näistä etuuksista ja korvauk- korvaukset maksetaan valtion tulo- ja menoar- 30733: sista on erikseen säädetty. vioon otetuista määrärahoista sen mukaan 30734: kuin näistä etuuksista ja korvauksista on erik- 30735: seen säädetty. 30736: Liikelaitos maksaa valtion tulo- ja menoarvi- Liikelaitos maksaa henkilöstönsä eläkkeiden 30737: oon tuloutettavan eläkemaksun, jonka perus- sekä palvelussuhteesta johtuvien henkilöstön 30738: teet määrää valtioneuvosto. Muut 1 momentis- omaisten perhe-eläkkeiden kattamiseksi valtion 30739: sa tarkoitetut etuudet ja korvaukset peritään eläkerahastoon tuloutettavan eläkemaksun, 30740: liikelaitokselta sen mukaan kuin valtioneuvos- jonka perusteet määrää valtioneuvosto. Muut 30741: to määrää. 1 momentissa tarkoitetut etuudet ja korvaukset 30742: peritään liikelaitokselta sen mukaan kuin val- 30743: tioneuvosto määrää. 30744: 30745: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 30746: kuuta 1990. 30747: 1989 vp. - HE n:o 164 30748: 30749: 30750: 30751: 30752: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lakkaotettujen seu- 30753: rakuntien keskusarkistosta valtion palvelukseen siirtyvän henki- 30754: lökunnan aseman järjestämisestä 30755: 30756: 30757: 30758: 30759: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 30760: 30761: Esityksessä ehdotetaan lakkaotettujen seura- nan nykyisiä tehtäviä vastaaviin valtion virkoi- 30762: kuntien keskusarkiston henkilökunnan siirtä- hin. 30763: mistä 1 päivänä heinäkuuta 1990 Mikkelin Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 30764: maakunta-arkiston palvelukseen henkilökun- maan 1 päivänä heinäkuuta 1990. 30765: 30766: 30767: 30768: 30769: YLEISPERUSTELUT 30770: 30771: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu seksi lakkaotetun seurakunnan kirkonkirjoi- 30772: muutos hin. Näistä kirkonkirjoista ja seurakuntien ar- 30773: kistoihin kuuluneista muista asiakirjoista mää- 30774: Vuonna 1944 evakuoitiin asukkaat niiltä alu- rättiin muodostettavaksi erityinen lakkaotettu- 30775: eilta, jotka sittemmin vuoden 1947 rauhansopi- jen seurakuntien keskusarkisto. Se sijoitettiin 30776: muksessa luovutettiin Sosialististen Neuvosto- Mikkelin maakunta-arkiston suojiin, joissa ar- 30777: tasavaltojen Liitolle. Kyseisiltä alueilta joutui kistolla on opetusministeriön päätöksellä 195 30778: siirtoväkenä muuttamaan yhteensä 417 000 neliömetrin suuruiset arkistotilat. Hallinnolli- 30779: henkeä. sesti keskusarkisto on Mikkelin hiippakunnan 30780: Luovutetulla alueella asuneen väestön väes- tuomiokapitulin alainen. Koska kaikkien evan- 30781: törekisterinpito joutui alueluovutuksen vuoksi kelis-luterilaisen kirkon jäsenten on kuuluttava 30782: monien uudelleenjärjestelyjen kohteeksi. Re- johonkin seurakuntaan, kuuluvat lakkaotettu- 30783: kisterit sijoitettiin aluksi eri puolille Suomea jen seurakuntien poissa olevat jäsenet muodol- 30784: kuten siirtoväkikin. lisesti Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan. 30785: Keskusarkiston ylläpidosta aiheutuneet kustan- 30786: Alueluovutuksen takia lakkautetuissa kun- nukset on suoritettu kirkon keskusrahastosta. 30787: nissa toimi 50 evankelis-luterilaista seurakun- Arkiston henkilökunnan muodostavat nykyisin 30788: taa. Tuomiokapitulit määräsivät vuonna 1944 viisi päätoimista kanslistia ja yksi apulaiskans- 30789: kullekin evankelis-luterilaiselle kirkkoherranvi- listi. 30790: rastolle oman sijoituskuntansa. Kirkkolain 30791: muuttamisesta annetulla lailla (384/ 49) siirto- Kirkkohallitus on vuosina 1954, 1957, 1959 30792: seurakunnat lakkautettiin 1 päivästä tammi- ja 1980 tehnyt opetusministeriölle esityksiä lak- 30793: kuuta 1950 lukien. Laissa lueteltujen seurakun- kaotettujen seurakuntien keskusarkiston siirtä- 30794: tien jäsenet määrättiin siirrettäviksi siihen miseksi Mikkelin maakunta-arkiston yhtey- 30795: evankelisluterilaiseen seurakuntaan, jonka alu- teen. Koko luovutetun alueen väestörekisteri- 30796: eella he asuivat. Ne seurakunnan jäsenet, joi- kysymyksen järjestämisestä on lisäksi sisäasiain- 30797: den asuinpaikka oli tuntematon tai jotka eivät ministeriön asettamassa toimikunnassa valmis- 30798: asuneet maassa, määrättiin jätettäväksi toistai- tunut selvitys (Komiteanmietintö 1975:3). 30799: 3910541 30800: 2 1989 vp. - HE n:o 164 30801: 30802: Opetusministeriön asettama lakkautettujen eella asunutta väestöä koskevia arkistotietoja 30803: seurakuntien keskusarkistotyöryhmä on katso- olisi mahdollisimman keskitetysti saatavilla. 30804: nut, että edellytykset Uudelleenjärjestelylie ovat 30805: olemassa ja ne lisääntyvät keskusarkiston kir- 30806: joissa olevan väestön jatkuvasti vähentyessä 2. Esityksen organisatoriset ja 30807: (opetusministeriö 1984:3). Vuonna 1979 oli taloudelliset vaikutukset 30808: keskusarkiston kirjoissa 9 572 elossa olevaksi 30809: merkittyä henkilöä, ja vastaavasti vuonna 1988 Esityksen mukaan kaikille lakkautettujen 30810: määrä oli 5 825 henkilöä. Heitä koskevat väes- seurakuntien keskusarkiston palveluksessa 1 30811: törekisterin pitämiseen liittyvät tehtävät liitty- päivänä heinäkuuta 1990 oleville työntekijöille 30812: vät lähinnä kuolleeksijulistamisen yhteydessä taataan vastaava työpaikka Mikkelin maa- 30813: suoritettaviin toimenpiteisiin. Tehtävät painot- kunta-arkiston palveluksessa. Valtion palve- 30814: tuvat yleisarkistojen tehtävien tapaan enene- lukseen siirtyy yhteensä kuusi kokopäiväistä 30815: vässä määrin tuomioistuinlaitoksen tarpeisiin toimihenkilöä. 30816: annettaviin perunkirjoitustodistuksiin sekä su- Valtiontalouden kannalta esitys merkitsee si- 30817: kututkimuksen tehtäväksiantoihin. Keskusar- tä, että tähän asti kirkon keskusrahastosta 30818: kiston liittäminen Mikkelin maakunta-arkis- maksetut palkkaukset ja toimistokulut tullaan 30819: toon olisi tältä kannalta tarkoituksenmukaista. rahoittamaan valtion varsinaisen budjetin 30820: On myös todettava, että ortodoksiseen kirkko- kautta. Kirkon 1 päivänä tammikuuta 1989 30821: kuntaan kuuluneiden lakkautettujen seurakun- maksaman palkan mukaan palkkausmenot 30822: tien kirkonkirjat on suurelta osalta luovutettu ovat 475 000 markkaa vuodessa. Virkatodis- 30823: Mikkelin maakunta-arkistoon. Tutkimuksen tusten lunastuksista arvioidaan tuloina kerty- 30824: kannalta olisi myönteistä, jos luovutetulla alu- vän 50 000 markkaa. 30825: 30826: 30827: 30828: 30829: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 30830: 30831: 30832: 1. Lakiehdotuksen perustelut 86) 33 §:n 1 momentin nojalla tapahtuneen 30833: siirron perusteella valtion virkamiehelle suori- 30834: 1 §. Pykälässä määritellään se henkilökunta, tettava siirtolisä. 30835: jota lakiehdotus koskee. 4 §. Pykälässä on lainvoimaantulo-ja siirty- 30836: 2 §. Lakkautettujen seurakuntien keskusar- mäsäännökset. Toiminnan häiriöttämän jatku- 30837: kiston henkilökunnan palvelussuhteen jatkumi- misen turvaamiseksi ehdotetaan säädettäväksi, 30838: sen turvaamiseksi ehdotetaan, että henkilökun- että Mikkelin maakunta-arkistoon perustetta- 30839: ta määrätään uusiin tehtäviin ilman hakume- via virkoja voidaan täyttää sekä ryhtyä muihin 30840: nettelyä. tarpeellisiin toimiin ennen ehdotetun lain voi- 30841: 3 §. Lakkautettujen seurakuntien keskusar- maantuloa. 30842: kiston henkilökunnan oikeudellisen aseman 30843: muuttuminen ei saa heikentää henkilökunnan 30844: palkkaetuja ja muita etuja. Jos henkilön uu- 2. Voimaantulo 30845: teen virkaan liittyvät palkkaedut ovat pienem- 30846: mät kuin asianomaiselle henkilölle aikaisem- Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä- 30847: massa tehtävässä kuuluneet edut, ehdotetaan nä heinäkuuta 1990. 30848: erotus suoritettavaksi hänelle henkilökohtaise- 30849: na lisänä. Lisä suoritettaisiin noudattaen samo- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 30850: ja periaatteita kuin valtion virkamieslain (755/ kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 30851: 1989 vp. - HE n:o 164 3 30852: 30853: 30854: Laki 30855: lakkaotettujen seurakuntien keskusarkistosta valtion palvelukseen siirtyvän henkilökunnan ase- 30856: man järjestämisestä 30857: 30858: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 30859: 30860: 1§ 30861: Lakkautettujen seurakuntien keskusarkiston henkilökohtaisena palkanlisänä soveltuvin osin 30862: palveluksesta 1 päivänä heinäkuuta 1990 Mik- samoja periaatteita noudattaen kuin valtion 30863: kelin maakunta-arkiston palvelukseen siirtyvän virkamieslain (755/86) 33 §:n 1 momentin no- 30864: henkilökunnan asema järjestetään siten kuin jalla tapahtuneen siirron perusteella valtion 30865: tässä laissa säädetään. virkamiehelle suoritettava siirtolisä. 30866: 30867: 2§ 4§ 30868: Mikkelin maakunta-arkiston 1 §:ssä tarkoi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 30869: tettua henkilökuntaa varten perustettuja virko- kuuta 1990. 30870: ja ensi kerran täytettäessä nimitetään lakkau- Tässä laissa tarkoitettuja Mikkelin maa- 30871: tettujen seurakuntien keskusarkiston palveluk- kunta-arkiston virkoja voidaan täyttää ennen 30872: sessa oleva henkilö, jos hän sitä haluaa, sen lain voimaantuloa. 30873: estämättä, mitä viran kelpoisuusvaatimuksista Mikkelin maakunta-arkisto saa ennen lain 30874: on säädetty tai määrätty, hänen tehtäväänsä voimaantuloa asettaa määräajan, jonka kulu- 30875: vastaavaan virkaan sitä haettavaksi julistamat- essa lakkautettujen seurakuntien keskusarkis- 30876: ta. ton palveluksessa olevan henkilön on kirjalli- 30877: sesti ilmoitettava maakunta-arkistolle, ha- 30878: 3 § luaako hän ottaa vastaan valtion viran. Mikke- 30879: Jos lakkautettujen seurakuntien keskusarkis- lin maakunta-arkisto saa ennen lain voimaan- 30880: ton palveluksessa oleva henkilö nimitetään tuloa ryhtyä myös muihin valmistaviin toimen- 30881: Mikkelin maakunta-arkiston sellaiseen vir- piteisiin, jotka ovat tarpeen lakkautettujen seu- 30882: kaan, johon liittyvät palkkaedut ovat pienem- rakuntien keskusarkiston henkilökunnan siirtä- 30883: mät kuin hänelle aikaisemmassa tehtävässään miseksi valtion palvelukseen tämän lain voi- 30884: kuuluneet palkkaedut, erotus on suoritettava maan tullessa. 30885: 30886: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 30887: 30888: 30889: Tasavallan Presidentti 30890: MAUNO KOIVISTO 30891: 30892: 30893: 30894: 30895: Opetusministeri Christoffer Taxell 30896: 1989 vp. - HE n:o 165 30897: 30898: 30899: 30900: 30901: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Lapin korkeakoulusta 30902: annetun lain 1 §:n muuttamisesta 30903: 30904: 30905: 30906: 30907: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 30908: 30909: Lapin korkeakoulun tehtävänä on voimassa kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelma. 30910: olevan lain mukaan edistää ja harjoittaa va- Myöhemmin on tarkoituksena aloittaa kuvalli- 30911: paata tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylin- sen viestinnän ja teollisen muotoilun koulutus- 30912: tä opetusta sekä muullakin tavoin palvella ohjelmat. Esityksessä ehdotetaan tämän joh- 30913: yhteiskuntaa. Korkeakoulussa harjoitetaan tut- dosta korkeakoulun tehtävämäärittelyn muut- 30914: kimusta ja annetaan opetusta lähinnä kasva- tamista. 30915: tustieteiden, oikeustieteiden ja yhteiskuntatie- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 30916: teiden aloilla. vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 30917: Korkeakoulussa on tarkoitus aloittaa syksyl- sen yhteydessä. 30918: lä 1990 taiteen kandidaatin tutkintoon johtava Lainmuutos ehdotetaan tulemaan voimaan 1 30919: päivänä elokuuta 1990. 30920: 30921: 30922: 30923: 30924: PERUSTELUT 30925: 30926: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut taneet opiskelijat saisivat muodollisen kelpoi- 30927: muutokset suuden peruskoulun ja lukion kuvaamataidon 30928: aineenopettajan, lehtorin, nuoremman lehtorin 30929: Lapin korkeakoulusta annetun lain (8179) ja vanhemman lehtorin virkoihin. 30930: 1 §:n mukaan korkeakoulun tutkimus- ja ope- Myöhemmin on tarkoituksena aloittaa ku- 30931: tusaloina ovat kasvatustieteet, oikeustieteet ja vallisen viestinnän ja teollisen muotoilun kou- 30932: yhteiskuntatieteet. Korkeakoulussa annetaan lutusohjelmat. Kuvallisen viestinnän koulutus- 30933: seuraavaa tutkintoon johtavaa koulutusta: luo- ohjelmassa keskityttäisiin erityisesti sähköiseen 30934: kanopettajan koulutusohjelma, kasvatusalan viestintään, muun muassa video- ja av-tuotan- 30935: hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulu- non suunnitteluun ja toteutukseen ja tietotek- 30936: tusohjelma, oikeustieteen kandidaatin koulu- niikan soveltamiseen niissä. Teollisen muotoi- 30937: tusohjelma, sosiaalityön koulutusohjelma, ta- lun koulutusohjelma painottaisi suunnitelmien 30938: louden ja hallinnon koulutusohjelma sekä va- mukaan sellaisia tuotannon alueita, jotka tule- 30939: ranotaarin tutkintoon johtava koulutusohjel- vat taloudelliselta merkitykseltään tulevaisuu- 30940: ma. dessa korostumaan. Tällaisia sektoreita on ar- 30941: Korkeakoulun toimintaa on valtioneuvoston vioitu olevan muun muassa muovi-, metalli-, 30942: 27 päivänä huhtikuuta 1989 antaman vuosia elektroniikka- sekä kulutustavaratuotanto. 30943: 1987-92 koskevan korkeakoululaitoksen ke- Koulutusohjelma ottaisi erityisesti huomioon 30944: hittämissuunnitelman tar kistamispäätö ksen pienen ja keskisuuren teollisuuden tarpeet. 30945: mukaan tarkoitus laajentaa taidealan opetuk- Koulutuksen hallinnollisena yksikkönä olisi 30946: seen aloittamalla vuonna 1990 kuvaamataidon Lapin korkeakouluun perustettava taideosasto. 30947: opetuksen koulutusohjelma. Tutkinnon suorit- Koulutus johtaisi taiteen kandidaatin tutkin- 30948: 390942M 30949: 2 1989 vp. - HE n:o 165 30950: 30951: toon. Opiskelijoiden aloituspaikkojen määrä menoarvioksi vuodelle 1990 ehdottanut, että 30952: olisi kuvaamataidon opetuksen opetusohjel- Lapin korkeakouluun perustetaan uutta koulu- 30953: massa 20, kuvallisen viestinnän koulutusohjel- tusohjelmaa varten yksi professorin virka ja 30954: massa ja teollisen muotoilun koulutusohjel- kaksi muuta opetusvirkaa. Muita määrärahoja 30955: massa 15 kummassakin. Lapin korkeakoulun esitetään taideosaston käyttöön noin 400 000 30956: aloituspaikkojen yhteismäärä olisi valtioneu- markkaa. Kun taideosaston toiminta on saa- 30957: voston korkeakoulujen kehittämissuunnitel- vuttanut täyden laajuutensa, osaston opetta- 30958: man tarkistamista koskevan päätöksen mu- jien kokonaismäärä on suunnitelmien mukaan 30959: kaan 320 lukuvuonna 1989-90. Lapin korkea- 20 ja muita kuin palkkausmäärärahoja on 30960: koulussa oli syyslukukauden 1988 alussa 1380 yhteensä noin 6,5 miljoonaa markkaa vuoden 30961: varsinaista opiskelijaa. 1989 kustannustason mukaan arvioituna. 30962: Perustutkintoon johtavan koulutuksen lisäk- 30963: si taideosaston tehtäviin kuuluisi alan tutkimus 30964: sekä taiteen lisensiaatin ja taiteen tohtorin 30965: tutkintoihin johtava koulutus. 3. Voimaantulo 30966: Lapin korkeakoulun toiminnan laajentami- 30967: nen edellyttää korkeakoulusta annetun lain Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 patva- 30968: 1 §:n muuttamista. Lapin korkeakoulu on an- nä elokuuta 1990, jolloin korkeakoulun luku- 30969: tanut lakiehdotuksesta lausuntonsa. vuosi 1990-91 alkaa. 30970: Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 30971: vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 30972: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- sen yhteydessä. 30973: tukset 30974: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 30975: Hallitus on esityksessään valtion tulo- ja kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 30976: 30977: Laki 30978: Lapin korkeakoulusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 30979: 30980: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Lapin korkeakoulusta 5 päivänä tammikuuta 30981: 1979 annetun lain (8/79) 1 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 30982: 30983: 1§ 30984: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 30985: Korkeakoulussa harjoitetaan tutkimusta ja 1990. 30986: annetaan opetusta lähinnä kasvatustieteiden, Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 30987: oikeustieteiden, yhteiskuntatieteiden ja taiteen ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 30988: aloilla. menpiteisiin. 30989: 30990: 30991: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 30992: 30993: 30994: Tasavallan Presidentti 30995: MAUNO KOIVISTO 30996: 30997: 30998: 30999: 31000: Opetusministeri Christoffer Taxell 31001: 1989 vp. - HE n:o 165 3 31002: 31003: Liite 31004: 31005: 31006: 31007: 31008: Laki 31009: Lapin korkeakoulusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 31010: 31011: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Lapin korkeakoulusta 5 päivänä tammikuuta 31012: 1979 annetun lain (8179) 1 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 31013: 31014: Voimassa oleva laki Ehdotus 31015: 31016: 1§ 31017: 31018: Korkeakoulussa harjoitetaan tutkimusta ja Korkeakoulussa harjoitetaan tutkimusta ja 31019: annetaan opetusta lähinnä kasvatustieteiden, annetaan opetusta lähinnä kasvatustieteiden, 31020: oikeustieteiden ja yhteiskuntatieteiden aloilla. oikeustieteiden, yhteiskuntatieteiden ja taiteen 31021: aloilla. 31022: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 31023: 1990. 31024: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 31025: ryhtyä lain täytäntMnpanon edellyttämiin toi- 31026: menpiteisiin. 31027: 1 31028: 31029: 1 31030: 31031: 1 31032: 31033: 1 31034: 31035: 1 31036: 31037: 1 31038: 31039: 1 31040: 31041: 1 31042: 31043: 1 31044: 31045: 1 31046: 31047: 1 31048: 31049: 1 31050: 31051: 1 31052: 31053: 1 31054: 31055: 1 31056: 1989 vp. - HE n:o 166 31057: 31058: 31059: 31060: 31061: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammatillisista opetta- 31062: jankoulutuslaitoksista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 31063: 31064: 31065: 31066: 31067: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 31068: 31069: Esityksessä ehdotetaan, että ammatillisiin Myös laitosten hallintoa uudistettaisiin. Am- 31070: oppilaitoksiin opettajia kouluttavia opettaja- mattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopiston 31071: opistoja ja muita yksiköitä koskevat säännök- ja ammattikoulujen Jyväskylän opettajaopis- 31072: set uudistetaan ja kootaan yhteen ammatillisia ton johtokunnan tehtäviä hoitavat opettaja- 31073: opettajankoulutuslaitoksia koskevaan lakiin. neuvostot korvattaisiin ammatillisissa opettaja- 31074: Ammatillisia opettajankoulutuslaitoksia olisi- korkeakouluissa johtokunnilla. Ammatillisen 31075: vat ammatilliset opettajakorkeakoulut ja am- oppilaitoksen opettajankoulutusosastoon eh- 31076: matillisten oppilaitosten opettajankoulutuso- dotetaan asetettavaksi oppilaitoksen johtokun- 31077: sastot. Tässä yhteydessä ammattikoulujen Hä- nan avuksi ja alaisuuteen opettajankoulutusta 31078: meenlinnan ja Jyväskylän opettajaopistot koskevia asioita hoitava opettajankoulutusneu- 31079: muuttuisivat ammatillisiksi opettajakorkea- vosto. 31080: kouluiksi. 31081: Ammatillinen peruskoulutus annettaisiin Ammatillisten oppilaitosten opettajankoulu- 31082: opettajille ammatillisissa oppilaitoksissa tai tus ehdotetaan rahoitettavaksi valtion varoista. 31083: korkeakouluissa ja vain pedagoginen koulutus Tämän vuoksi ammatillisten oppilaitosten ra- 31084: ammatillisissa opettajankoulutuslaitoksissa. hoituksesta annettua lakia muutettaisiin tar- 31085: Opettajankoulutuslaitosten tehtäväpiiriä laa- peellisilta osin. 31086: jennettaisiin nykyisiin laitoksiin nähden. Jo nyt 31087: niissä järjestetään opettajien lisäkoulutusta. Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja 31088: Lisäksi opettajankoulutuslaitokset voisivat jär- menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel- 31089: jestää muuta koulutustoimintaa sekä harjoittaa täväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu 31090: ammatillista koulutusta edistävää tutkimus-, tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 31091: kehittämis- ja palvelutoimintaa. 1990. 31092: 31093: 31094: 31095: 31096: 39097lT 31097: 2 1989 vp. - HE n:o 166 31098: 31099: 31100: 31101: 31102: SISÄLLYSLUETTELO 31103: 31104: Sivu Sivu 31105: YLEISPERUSTELUT o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 3 1010Laki ammatillisista opettajankoulutuslai- 31106: 1. Nykyin~n ~~~~~~e ~a ehdotetut muutokset o o o o o o 31107: 3 toksista 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 31108: 1.1. Lamsaädantö 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o 3 1o2oLaki ammatillisista oppilaitoksista o o o o o o o o 11 31109: 1 Käytäntö 31110: 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 3 1o3 Laki ammatillisten oppilaitosten rahoituk- 31111: 0 31112: 31113: 31114: 31115: 1.3 Ehdotetut muutokset 31116: 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 5 sesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 12 31117: 31118: 31119: 31120: 31121: 2. Asian valmistelu 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 6 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset o o o o o o o o o 12 31122: 31123: 31124: 31125: 1. Valmisteluelimet 31126: 2 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 6 3. Voimaantulo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 12 31127: 31128: 31129: 2 Lausunnonantajat 31130: 0 2 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 6 31131: LAKITEKSTIT o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 o o o o o o l3 31132: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- 31133: tukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 7 1. Laki ammatillisista opettajankoulutuslaitoksis- 31134: ta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 l3 31135: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 o 7 31136: 2. Laki ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 31137: 42 §:n muuttamisesta 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 17 31138: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT oooooo 7 31139: 3. Laki ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 31140: 1. Lakiehdotusten perustelut 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o 7 annetun lain muuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17 31141: 1989 vp. - HE n:o 166 3 31142: 31143: 31144: 31145: 31146: YLEISPERUSTELUT 31147: 31148: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut - maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuus- 31149: muutokset oppilaitoksista annetun lain (62/62) 2-4 ja 31150: 24 § opettajankoulutusta koskeviita osin, 31151: 1.1. Lainsäädäntö - metsäoppilaitoksista annetun lain (1411 31152: 64) 2, 7 ja 23 § opettajankoulutusta koskeviita 31153: Vuonna 1987 toteutetulla ammatillisia oppi- osin, sekä 31154: laitoksia koskevan lainsäädännön uudistami- - sairaanhoitotoimen harjoittajien ja muun 31155: sella eri aikoina ja useilla eri hallinnonaloilla vastaavanlaisen henkilöstön kouluttamisesta 31156: valmistellut ammatillisia oppilaitoksia koske- annetun asetuksen (418/68) 35 §:n 1 momentti. 31157: vat säännökset koottiin ja uudistettiin yhdeksi 31158: ammatillisista oppilaitoksista annetuksi laiksi 31159: (487 /87). Tähän lakiin sisältyvät säännökset 31160: kaikista keskeisistä ammatillisia oppilaitoksia 1.2. Käytäntö 31161: koskevista kysymyksistä rahoitusta lukuunot- 31162: tamatta. Lain soveltamisalan ulkopuolelle on Nykyisin on toiminnassa 19 opettajaopistoa 31163: jätetty ammatillisten oppilaitosten opettajan- tai muuta opettajankoulutusta järjestävää yk- 31164: koulutus. sikköä. Nämä järjestävät opettajankoulutusta 31165: Ammatillisten oppilaitosten opettajankoulu- eri alojen oppilaitoksiin seuraavasti: kaksi am- 31166: tuksesta on kahden oppilaitosmuodon osalta mattioppilaitoksiin, kaksi maatalousalan oppi- 31167: voimassa omat lakinsa. Säännökset ammatti- laitoksiin, yksi metsä- ja puutalousoppilaitok- 31168: oppilaitosten opettajankoulutuksesta sisältyvät siin, viisi terveydenhuolto-oppilaitoksiin, kol- 31169: ammattikoulujen opettajaopistoista annettuun me koti- ja laitostalousoppilaitoksiin, kolme 31170: lakiin (71162) ja säännökset maatalousalan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksiin, kaksi 31171: oppilaitosten opettajankoulutuksesta maata- kauppaoppilaitoksiin sekä yksi teknillisiin op- 31172: lousnormaalikoulusta annettuun lakiin (42/ pilaitoksiin. Näistä on 16 valtion ja 3, Högval- 31173: 27). Muiden alojen oppilaitosten opettajankou- la seminarium i huslig ekonomi, Suomen Liike- 31174: lutuksesta on säädetty asianomaisia oppilaitos- miesten Kauppaopisto - normaalikauppaop- 31175: muotoja koskevissa laeissa, jotka mainitun pilaitos ja Svenska Handelsläroverket, yksityi- 31176: uudistuksen yhteydessä kumottiin ammatillisis- sen ylläpitämiä. Erillisiä, pääasiallisesti opetta- 31177: ta oppilaitoksista annetulla lailla muilta kuin jankoulutukseen keskittyneitä laitoksia on kak- 31178: opettajankoulutusta koskeviita osin. Voimaan si, ammattikoulujen Hämeenlinnan opettaja- 31179: jätetyt opettajankoulutusta koskevat säännök- opisto ja ammattikoulujen Jyväskylän opetta- 31180: set ovat seuraavat: jaopisto, jotka molemmat ovat valtion ylläpi- 31181: - teknillisistä oppilaitoksista annetun lain tämiä. 31182: (153/39) 1 ja 16 § opettajankoulutusta koske- Opettajaopistot ja muut opettajankoulutusta 31183: viita osin, järjestävät yksiköt sekä opettajankoulutukses- 31184: - kunnallisista ja yksityisistä kauppaoppi- sa olevien opiskelijoiden ja opettajien määrät 31185: laitoksista annetun lain (234170) 1 ja 11 § lukuvuonna 1988-89 ilmenevät seuraavasta 31186: opettajankoulutusta koskeviita osin, taulukosta. 31187: 4 1989 vp. - HE n:o 166 31188: 31189: Taulukko. Opettajaopistot ja muut opettajan- Ammatillisten oppilaitosten opettajankoulu- 31190: koulutusta järjestävät yksiköt sekä tusta on järjestetty usealla eri tavalla. Koulutus 31191: opettajankoulutuksessa olevien on tapahtunut samanaikaisesti ammatillisen 31192: opiskelijoiden ja opettajien määrät peruskoulutuksen kanssa tai opettajankoulutus 31193: lukuvuonna 1988-89. on annettu ammatillisen tutkinnon suorittami- 31194: sen jälkeen. Opettajan peruskoulutuksesta riip- 31195: Nimi Opettajankou-Opettajankou- puen koulutus on lisäksi vaihdellut laajuudel- 31196: lutuksessa lutuksessa taan ja sisällöltään. 31197: olevat olevat 31198: opiskelijat opettajat Ammatillisten oppilaitosten opettajankoulu- 31199: tus on uudistettu valtioneuvoston 24 päivänä 31200: Ammattikoulujen Hä- maaliskuuta 1983 vuosille 1984-85 hyväksy- 31201: meenlinnan opettaja- män keskiasteen koulutuksen kehittämisohjel- 31202: opisto ................. . 252 19 man periaatteiden mukaisesti. Ammattikasva- 31203: Ammattikoulujen Jyväs- tushallitus on sen pohjalta laatinut ja vahvista- 31204: kylän opettajaopisto ... nut ammatillisen opettajankoulutuksen luku- 31205: 261 20 31206: suunnitelman, joka otettiin käyttöön syysluku- 31207: Maatalousnormaalikoulu . 20 5 kauden 1986 alussa. Uudistettu opettajankou- 31208: Lepaan puutarhaoppilai- lutus sisältää peruskoulutuksen tai tutkinnon 31209: tos .................... . 9 jälkeisen pedagogisen opettajankoulutuksen. 31210: Kurun normaalimetsä- Opettajankoulutuksen laajuus on 40 opinto- 31211: opisto ................. . 16 4 31212: viikkoa kaikilla aloilla. Tutkinnon suorittami- 31213: Högvalla seminarium i nen kestää yhden lukuvuoden, mutta se voi- 31214: huslig ekonomi ........ . 17 5 daan ajoittaa myös kahdelle lukuvuodelle. 31215: Järvenpään kotitalous- Koulutus koostuu yleisopinnoista, yleispedago- 31216: opettajaopisto ........ . 40 8 gisista opinnoista ja ammattipedagogisista 31217: Keski-Suomen kotitalous- opinnoista sekä opetusharjoittelusta. Yleiso- 31218: opettajaopisto ........ . 39 8 pinnot ja yleispedagogiset opinnot ovat kaikilla 31219: Suomen Liikemiesten opettajankoulutuksen aloilla sisällöltään sa- 31220: Kauppaopisto - nor- manlaiset. Ammattipedagogiset opinnot ja 31221: maalikauppaoppilaitos . 84 15 opetusharjoittelu vaihtelevat eri aloilla alan 31222: Svenska Handelslärover- vaatimusten mukaan. 31223: ket .................... . 3 Terveydenhuoltoalan opettajankoulutusta 31224: Fredrika Wetterhoffin ko- järjestetään nykyisin sekä terveydenhuolto- 31225: titeollisu usopettaj aopis- oppilaitoksissa että korkeakouluissa. Ensiksi 31226: to ..................... . 17 2 mainituissa oppilaitoksissa koulutusta järjeste- 31227: Lahden taide- ja käsiteol- tään kaksivuotisena sairaanhoidon opettajan- 31228: lisuusoppilaitos ....... . 14 4 koulutuksella ja se perustuu sairaanhoitotoi- 31229: Helsingin sairaanhoito- men harjoittajien ja muun vastaavanlaisen 31230: opisto ................. . 97 6 henkilöstön kouluttamisesta annetun asetuksen 31231: Helsingfors svenska sjuk- 35 §:n 1 momenttiin ja sen nojalla annettuun 31232: vårdsinstitut .......... . 28 2 opetusministeriön päätökseen sairaanhoidon 31233: Oulun terveydenhuolto- opettajan tutkinnosta (266/69). Tätä koulutus- 31234: oppilaitos ............. . 60 2 ta on tarkoitus terveydenhuolto-oppilaitoksista 31235: Tampereen terveyden- annetun asetuksen (501187) 56 §:n 2 momentin 31236: huolto-oppilaitos ...... . 42 2 nojalla jatkaa 31 päivään heinäkuuta 1994 31237: Turun terveydenhuolto- saakka. Sairaanhoidon opettajankoulutuksen 31238: oppilaitos ............. . 40 3 korvaa eräistä terveydenhuollon tutkinnoista 31239: Tampereen teknillisen op- annetun asetuksen (626/84) mukainen opetta- 31240: pilaitoksen opettajan- jankoulutus. Tämä koulutus siirtyy kokonaan 31241: koulutusyksikkö ...... . 66 3 korkeakouluihin vuoteen 1995 mennessä. Niille 31242: Åbo hemslöjdslärarinsti- terveydenhuolto-oppilaitosten opettajille, jotka 31243: tut .................... . 3 31244: eivät voi saada aineenopettajankoulutusta tai 31245: terveydenhuollon kandidaatin koulutusta opet- 31246: Yhteensä ................ . 1 108 110 tajankoulutusohjelmassa, on tarpeen järjestää 31247: 1989 vp. - HE n:o 166 5 31248: 31249: koulutusta edelleen terveydenhuolto-oppilai- toksina jo toimivat ammattikoulujen Hämeen- 31250: toksissa. Tällaisia ovat muun muassa hammas- linnan ja Jyväskylän opettajanopistot muuttui- 31251: teknikkoalan, optikkoalan, lääkehuollon ja sivat ammatillisiksi opettajakorkeakouluiksi. 31252: apuneuvoalan sekä hammaslääketieteen ja Sen sijaan muista opettajankoulutusta järjestä- 31253: mikrobiologian opettajat. Siirtymävaiheen ai- vistä yksiköistä, jotka nykyisin toimivat am- 31254: kana on tarkoitus selvittää, missä terveyden- matillisten oppilaitosten osana, muodostettai- 31255: huoltoalan oppilaitoksissa mainittu koulutus siin tässä vaiheessa opettajankoulutuslaitokse- 31256: järjestetään. na toimivia näiden oppilaitosten opettajankou- 31257: Kaikille koulutusaloille yhteisten aineiden lutusosastoja. Tarkoitus on erikseen selvittää, 31258: opettajankoulutus järjestetään pääosin perus- miten niiden toiminta on tarkoituksenmukaista 31259: koulun ja lukion opettajankoulutuksen yhtey- vastaisuudessa järjestää. 31260: dessä. Näiden aineiden opettajille voidaan an- Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekunta 31261: taa lisäksi alan ammatillisissa opettajankoulu- tulisi vastaamaan ruotsinkielisten ammatillisten 31262: tuslaitoksissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa oppilaitosten opettajien koulutuksesta lukuun- 31263: perehdyttämiskoulutusta asianomaisella alalla. ottamatta kauppaoppilaitosten, koti- ja laitos- 31264: Ruotsinkielisten ammatillisten oppilaitosten talousoppilaitosten sekä käsi- ja taideteolli- 31265: opettajien koulutuksen järjestää nykyisin Åbo suusoppilaitosten opettajankoulutusta, josta 31266: Akademin kasvatustieteiden tiedekunta yhteis- nykyiset ruotsinkieliset opettajankoulutuslai- 31267: työsopimuksin ammatillisten oppilaitosten ja tokset edelleen vastaisivat, käytännössä monin 31268: asianomaisen alan opettajankoulutuslaitosten osin yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. 31269: kanssa. Ammatillinen peruskoulutus annettaisiin 31270: opettajille ammatillisissa oppilaitoksissa tai 31271: korkeakouluissa ja vain pedagoginen koulutus 31272: 1.3. Ehdotetut muutokset opettajankoulutuslaitoksissa. 31273: Opettajaopistojen harjoituskoulut toimivat 31274: Ammattikoulujen opettajaopistoja lukuun nykyisin joko opettajaopistojen yhteydessä tai 31275: ottamatta ammatillisten oppilaitosten opetta- erillisinä oppilaitoksina. Ammattikoulujen Hä- 31276: jankoulutusta koskevat säännökset sisältyvät meenlinnan opettajaopiston harjoituskouluna 31277: asianomaisia oppilaitosmuotoja koskeviin la- on siihen hallinnollisesti kuuluva ammattikou- 31278: keihin, jotka on muilta osin kumottu ammatil- lu. Ammatillisen opettajakorkeakoulun harjoi- 31279: lisista oppilaitoksista annetulla lailla. Kun am- tuskouluna toimisi ammattikasvatushallituksen 31280: matilliset oppilaitokset 1960-luvun loppupuo- määräämä alan ammatillinen oppilaitos. Opet- 31281: lelle saakka kuuluivat useiden ministeriöiden tajankoulutusosaston harjoituskouluksi mää- 31282: hallinnonalalle, myös säännökset opettajan- rättäisiin se ammatillinen oppilaitos, jonka 31283: koulutuksesta muodostuivat yhtenäisten peri- osana opettajankoulutusosasto on. Tämän li- 31284: aatteiden puuttuessa toisistaan poikkeaviksi. säksi tarvitaan opetusharjoittelun toteuttamista 31285: Ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutus varten harjoituskouluiksi myös muita ammatil- 31286: on rakenteeltaan uudistettu samanlaiseksi lähes lisia oppilaitoksia tai ammatillisia kurssikes- 31287: kaikilla aloilla. Näistä syistä opettajankoulu- kuksia. Myös nämä määrättäisiin erikseen, ja 31288: tusta koskevat säännökset ehdotetaan uudistet- määrääminen edellyttäisi ylläpitäjän suostu- 31289: tavaksi ja koottavaksi yhteen lakiin. musta. Ammattikoulujen Hämeenlinnan opet- 31290: Peruskoulun ja lukion opettajien koulutus tajaopiston harjoituskoulusta muodostettaisiin 31291: järjestetään opettajankoulutuslain (844171) itsenäinen ammattioppilaitos, joka määrättäi- 31292: mukaan laissa mainittujen yliopistojen ja kor- siin kysymyksessä olevan opettajakorkeakou- 31293: keakoulujen opettajankoulutusyksiköissä. Am- lun harjoituskouluksi. 31294: matillisten oppilaitosten opettajien koulutus Myös laitosten hallintoa uudistettaisiin. Am- 31295: järjestetään korkeakouluasteen, ammatillisen mattikoulujen Hämeenlinnan ja Jyväskylän 31296: korkea-asteen ja opistoasteen tutkinnon suorit- opettajaopistoissa nykyisin johtokunnan tehtä- 31297: taneille henkilöille, minkä vuoksi opettajan- viä hoitavat opettajaneuvostot korvattaisiin 31298: koulutuksen asema koulutusjärjestelmässä johtokunnilla. Ammatillisen oppilaitoksen 31299: asettuu varsin korkealle, monessa suhteessa opettajankoulutusosastoon ehdotetaan asetet- 31300: korkeakouluopintoihin rinnastettavalle tasolle. tavaksi oppilaitoksen johtokunnan avuksi ja 31301: Tämän vuoksi ehdotetaan, että tässä vaiheessa alaisuuteen opettajankoulutusta koskevia asioi- 31302: itsenäisinä ja erillisinä opettajankoulutuslai- ta hoitava opettajankoulutusneuvosto. Opetta- 31303: 6 1989 vp. - HE n:o 166 31304: 31305: jankoulutusosastossa on eh~otuk~en ~ukaa~ 2. Asian valmistelu 31306: johtaja, joka voisi olla joko JOhtaJan viran. tai 31307: toimen haltija tai johtajan tehtävään vahttu 2.1. Valmisteluelimet 31308: opettaja. 31309: Opetusministeriö asetti 21 päivänä kesäk~u 31310: ta 1984 toimikunnan, joka tehtävänsä ensim- 31311: Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen 31312: mäisessä vaiheessa laati ehdotuksen laiksi am- 31313: tehtäväpiiriä ehdotetaan myös laajennettavaksi 31314: matillisista oppilaitoksista ja sen nojalla annet- 31315: nykyisten laitosten tehtävistä. Jo nyt näissä 31316: taviksi asetuksentasoisiksi säännöksiksi (komi- 31317: laitoksissa järjestetään opettajien lisäkoulutus- 31318: teanmietinnöt 1985:21 ja 1985:32). Ammatilli- 31319: ta. Niissä voitaisiin järjestää myös muuta kou- sista oppilaitoksista annettu laki ja sen nojalla 31320: lutustoimintaa. Asetuksella on tarkoitus säätää annetut kaksitoista oppilaitosmuotokohtaista 31321: ammattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopis- 31322: asetusta perustuvat toimikunnan ehdotuksiin. 31323: ton yhteydessä toimivasta liikenneopetuskes- 31324: Työnsä toisessa vaiheessa toimikunta laati 31325: kuksesta, jossa koulutettaisiin liikenneopet~a suunnitelman ammattikoulutuslainsäädännön 31326: jia ruotsinkielisen koulutuksen osalta yhteis- kokonaisuudistuksen jatkovalmistelusta (komi- 31327: tyÖssä Åbo Akademin kasvatustieteiden tiede- 31328: teanmietintö 1987: 11). Mainittuun ammatilli- 31329: kunnan kanssa. Opettajankoulutuslaitoksissa 31330: sen koulutuksen säädöstoimikunnan 111 osa- 31331: voitaisiin harjoittaa lisäksi ammatillista koulu- mietintöön sisältyi muun ohella luonnos halli- 31332: tusta edistävää tutkimus-, kehittämis- ja palve- tuksen esitykseksi laiksi ammatillisten oppilai- 31333: lutoimintaa. 31334: tosten opettajankoulutuslaitoksista ja eräiksi 31335: siihen liittyviksi laeiksi. 31336: Asetuksella on tarkoitus mahdollisuuksien 31337: mukaan yhtenäistää nykyisten opettajaopisto- 31338: jen opettajien virkanimikkeitä j~ poistaa. opet- 2.2. Lausunnonantajat 31339: tajan virkojen ja toimien kelpmsuusvaatlmuk- 31340: sissa olevia perusteettornia eroja. Ammatillisen koulutuksen säädöstoimikun- 31341: nan 111 osamietinnöstä pyydettiin noin 90 lau- 31342: suntoa. Lausunnot pyydettiin muun muassa 31343: Opettajankoulutuslain 11 §:n (621/88) ~u 31344: kauppa- ja teollisuusministeriöltä, liikennemi- 31345: kaan yliopiston tai korkeakoulun opettaJan- 31346: nisteriöltä, maa- ja metsätalousminist~riölt~, 31347: koulutusyksikön vakinaisella lehtorilla ja har- 31348: sosiaali- ja terveysministeriöltä, työvmmami- 31349: joittelukoulun vakinaisella rehtorilla ja lehto- 31350: nisteriöltä, valtiovarainministeriöltä, ammatti- 31351: rilla on oikeus ja velvollisuus yhden lukukau- 31352: kasvatushallitukselta, kouluhallitukselta, lää- 31353: den virkavapauteen opiskelua varten aina seit- 31354: ninhallituksilta, ammatillisten oppilaitosten 31355: semän vuoden palvelun jälkeen tällaisessa vi- 31356: opettajankoulutuslaitoksilta, kuntien keskus- 31357: rassa. Ammatillisen opettajankoulutuslaitok- 31358: järjestöiltä sekä työnantajia, työntekijöitä, 31359: sen opettajan viran tai toimen haltijoiden am- 31360: opettajia ja opiskelijoita edustaviita järjestöiltä 31361: mattitaidon ylläpitäminen on työelämän no- 31362: ja yhdistyksiltä. Lausunnoissa pidettiin. yleis~s 31363: pean kehittymisen, k~svatus~ieteellisen ~e?~~Y~1 ti opettajankoulutuslainsäädännön uudistamis- 31364: sen ja tehtävän vaatiman vueyden yllapitami 31365: ta välttämättömänä ja kiireellisenä. Yksityis- 31366: sen vuoksi erityisen tärkeää. Tästä syystä ehdo- 31367: kohdista tehtiin useita muutosesityksiä. 31368: tetaan, että myös opettajankoulutuslaitoksen 31369: Opetusministeriö asetti 15 päivänä joulukuu- 31370: vakinaisella rehtorilla, apulaisrehtorilla, johta- 31371: ta 1987 työryhmän, jonka tehtävänä oli vii- 31372: jalla ja opettajalla olisi vastaava oikeus ja 31373: m~stellä edellä mainitun säädöstoimikunnan 31374: velvollisuus virkavapauteen opiskelua varten. 31375: 111 osamietinnössä tehty ehdotus hallituksen 31376: esitykseksi laiksi ammatillisten oppilaitosten 31377: Ammatillisten oppilaitosten opettajankoulu- opettajankoulutuslaitoksista ja eräiksi siihen 31378: tus ehdotetaan rahoitettavaksi valtion varoista. liittyviksi laeiksi sekä ehdotukset tarkoite~t':lu~ 31379: Tämän vuoksi ammatillisten oppilaitosten ra- lainsäädäntöön liittyviksi asetuksenastelSlksi 31380: hoituksesta annettuun lakiin (494/83) ehdote- säännöksiksi perusteluineen. Työryhmässä oli- 31381: taan lisättäväksi tarvittavat ammatillisten opet- vat edustettuina opetushallinnon lisäksi valtio- 31382: tajankoulutuslaitosten rahoitusta koskevat varainministeriö, opettajankoulutuslaitokset 31383: säännökset. sekä työmarkkinajärjestöt. Työryhmä kuuli 31384: 1989 vp. - HE n:o 166 7 31385: 31386: asiantuntijoina eri alojen opettajankoulutuslai- 4. Esityksen taloudelliset vaiku- 31387: tosten edustajia. tukset 31388: Lakiehdotuksesta saatujen lausuntojen poh- 31389: jalta laadittiin opetusministeriössä virkatyönä 31390: luonnos hallituksen esitykseksi laiksi ammatil- Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi ammatillis-. 31391: lisista opettajankoulutuslaitoksista ja eräiksi ten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 31392: siihen liittyviksi laeiksi. Luonnosta käsiteltiin muuttamisesta. Tämän mukaan ammatillisen 31393: vielä kouluasiainneuvostossa. oppilaitoksen ylläpitäjälle suoritetaan opetta- 31394: jankoulutusosaston käyttökustannukset ja pe- 31395: rustamiskustannuksiin luettavista laitehankin- 31396: 3. Esityksen organisatoriset ja noista aiheutuvat kustannukset kokonaisuudes- 31397: henkii ö s töv aik u tuk set saan valtion varoista. Kun pääosa opettajarr- 31398: koulutuslaitoksista on valtion oppilaitoksia, ei- 31399: Esityksellä on organisatorisia vaikutuksia vät kustannukset muutu merkittävästi. Val- 31400: eräiden opettajaopistojen asemaan. Järven- tionavustus kolmen yksityisen oppilaitoksen 31401: pään ja Keski-Suomen kotitalousopettajaopis- opettajankoulutusosaston kustannuksiin li- 31402: tot, Högvalla seminarium i huslig ekonomi sääntyisi tästä syystä noin 3 miljoonalla mar- 31403: sekä Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopet- kalla vuodessa. Edellä mainitut perustamiskus- 31404: tajaopisto ja Åbo hemslöjdslärarinstitut toimi- tannukset olisivat lähinnä ATK-laitteiden han- 31405: vat nykyisen lainsäädännön mukaan yhdistet- kinnasta aiheutuvia. Harjoituskoulujen opetta- 31406: tyinä oppilaitoksina, jotka käsittävät opettaja- jankoulutuksesta aiheutuvat lisäkustannukset 31407: opiston lisäksi harjoituskouluna toimivan am- tulisivat valtion maksettavaksi. Pääosan näistä 31408: matillisen oppilaitoksen tai oppilaitoksia. Nä- kustannuksista maksaa jo nykyisin valtio. 31409: mä laitokset muuttuisivat ammatillisiksi oppi- 31410: laitoksiksi, joissa on opettajankoulutusosasto. 31411: Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopis- Lakiehdotuksen 18 §:ssä tarkoitetusta virka- 31412: ton harjoituskoulusta, joka kuuluu hallinnolli- vapaudesta aiheutuu sen toteutuessa noin 1,6 31413: sesti opettajaopistoon, muodostettaisiin itse- miljoonan markan kustannukset vuodessa. Eh- 31414: näinen ammattioppilaitos, joka määrättäisiin dotuksen mukaan järjestelmä on tarkoitus ot- 31415: opettajakorkeakoulun harj oituskouluksi. taa asteittain käyttöön asetuksella säädettäväs- 31416: Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa oli- tä ajankohdasta. 31417: sivat johtokunnat ja opettajankoulutusosastos- 31418: sa mahdollistettaisiin opettajankoulutusneu- Ehdotuksen mukaan kaikkiin opettajankou- 31419: voston asettaminen oppilaitoksen johtokunnan lutusosastoihin tulisi johtaja, joka voisi olla 31420: avuksi opettajankoulutusta koskevissa asioissa. johtajan viran tai toimen haltija tai johtajan 31421: Opettajankoulutusosastossa olisi johtaja, jo- tehtäviä hoitava opettaja. Tästä aiheutuisi noin 31422: ka voisi olla joko johtajan viran tai toimen 1,5 miljoonan markan kustannukset vuodessa. 31423: haltija tai johtajan tehtäviä hoitava opettaja. 31424: 31425: 31426: 31427: 31428: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 31429: 31430: 31431: 1. Lakiehdotusten perustelut siin opettajankoulutus pääosalle ammattikas- 31432: vatushallituksen alaisten ammatillisten oppilai- 31433: 1.1. Laki ammatillisista opettajankoulutuslai- tosten opettajista. Lain alainen opettajankou- 31434: toksista lutus ei koske vain ammatillisista oppilaitoksis- 31435: ta annetun lain alaisia oppilaitoksia, vaan 31436: 1 §. Lain soveltamisala. Lain soveltamis- myös ammatillisia kurssikeskuksia ja muuta 31437: alaan kuuluisivat ammattikasvatushallituksen ammattikasvatushallituksen alaista ammatillis- 31438: alaiset ammatilliset opettajankoulutuslaitokset. ta koulutusta. Laajeneva aikuiskoulutuksena 31439: Näissä opettajankoulutuslaitoksissa annettai- järjestettävä ammatillinen perus- ja lisäkoulu- 31440: 8 1989 vp. - HE n:o 166 31441: 31442: tus tulee vaatimaan opettajavoimia, ja myös ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakou- 31443: heidän opettajankoulutuksensa järjestetään tä- luissa. 31444: män lain nojalla toimivissa opettajankoulutus- Ammatillisten oppilaitosten opettajien lisä- 31445: laitoksissa. koulutustarve liittyy erityisesti tieteen ja tekno- 31446: Ammatillisissa opettajankoulutuslaitoksissa logian muutokseen ja kehitykseen. Opettajan- 31447: opettajankoulutus annettaisiin pääasiassa am- koulutuslaitoksissa järjestetään lisäkoulutusta 31448: matillisten aineiden opettajille sekä niille esi- nimenomaan ammatillisten oppilaitosten ja 31449: merkiksi tietojenkäsittelyn, matematiikan tai kurssikeskusten opettajille. Opettajankoulutus- 31450: fysiikan opettajille, joiden yliopistossa tai kor- laitosten järjestämä lisäkoulutus on muun mu- 31451: keakoulussa suorittamiin opintoihin ei sisälly assa erityisopettajakoulutusta ja opinto-ohjaa- 31452: opettajankoulutusta. Kaikille yhteisten ainei- jien koulutusta. Ammatillisen aikuiskoulutuk- 31453: den, kuten kielet, matematiikka ja luonnontie- sen laajeneminen merkitsee myös lisäkoulutus- 31454: teelliset aineet, opettajankoulutus järjestetään tarpeen lisääntymistä aikuispedagogisten sovel- 31455: edellä mainituin poikkeuksin peruskoulun ja lutusten tuomiseksi ammatilliseen koulutuk- 31456: lukion opettajankoulutuksen yhteydessä. seen entistä laajemmin. 31457: Ammatillisia opettajankoulutuslaitoksia oli- Opettajankoulutuslaitoksen ensisijaiset teh- 31458: sivat ammatilliset opettajakorkeakoulut ja am- tävät liittyvät ammatillisten oppilaitosten opet- 31459: matillisten oppilaitosten opettajankoulutuso- tajien pedagogiseen koulutukseen. Tämän toi- 31460: sastot. Opettajankoulutusosasto olisi osa am- minnan tukemiseksi ja opettajankoulutuslai- 31461: matillista oppilaitosta ja siihen noudatettaisiin, toksen erityistietojen hyödyntämiseksi on tar- 31462: mitä ammatillisista oppilaitoksista on säädetty peellista, että opettajankoulutuslaitos voi har- 31463: tai määrätty, jollei tässä laissa tai sen nojalla joittaa myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa 31464: ole toisin säädetty. sekä palvelutoimintaa. 31465: Opettajankoulutuslaitoksessa suoritettavan 31466: Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekunta tutkimuksen tulee edistää ennen kaikkea am- 31467: vastaisi pykälän 3 momentin mukaan ruotsin- mattikasvatusta ja alan opettajankoulutusta. 31468: kielisten ammatillisten oppilaitosten opettajien Tällaisena tutkimuksena voidaan pitää ammat- 31469: koulutuksesta lukuunottamatta kauppaoppilai- tien opettamiseen ja oppimiseen sekä ammatil- 31470: tosten, koti- ja laitostalousoppilaitosten sekä lisen koulutuksen rakenteeseen, opetussuunni- 31471: käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten opettajan- telmiin ja hallintoon liittyvää tutkimusta. Eri- 31472: koulutusta, josta nykyiset ruotsinkieliset opet- tyistä painoa on pantava opettajankoulutusta 31473: tajankoulutuslaitokset edelleen vastaisivat. hyödyttävälle tutkimukselle. 31474: Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekunta Opettajankoulutuslaitoksiin keskittyy myös 31475: toimisi tässä tehtävässä tämän lain mukaisena sen tyyppistä tietoa, että palvelutoiminnan jär- 31476: ammatillisena opettajankoulutuslaitoksena. jestäminen ja ainakin sen mahdolliseksi teke- 31477: Tästä samoin kuin yhteistyöstä mainitun yli- minen on tarkoituksenmukaista. Palvelutoi- 31478: opiston, muiden opettajankoulutuslaitosten, minta voi olla julkisille viranomaisille annettua 31479: ammatillisten oppilaitosten ja ammattikasva- tai se voi hyödyttää maksullisena palvelutoi- 31480: tushallituksen välillä on tarkoitus säätää tar- mintana muita ammatillisia oppilaitoksia tai 31481: kemmin asetuksella. yksityistä yritys- ja elinkeinotoimintaa. 31482: Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisi muissa 3 §. Harjoituskoulut. Opettajankoulutuslai- 31483: korkeakouluissa tapahtuva ammatillisten oppi- tokset tarvitsevat käytännön opetusharjoittelua 31484: laitosten opettajankoulutus. Tällaista opetta- varten harjoituskouluja. Pykälän 1 momentin 31485: jankoulutusta on eräistä terveydenhuollon tut- mukaan ammattikasvatushallitus määräisi am- 31486: kinnoista annetun asetuksen mukainen opetta- matillisen oppilaitoksen harjoituskouluksi. 31487: jankoulutus. Käytännössä harjoituskouluksi määrättäisiin 31488: 2 §. Ammatillisen opettajankoulutuslaitok- opettajankoulutuslaitoksen läheisyydessä sijait- 31489: sen tehtävät. Ammatillisen opettajankoulutus- seva saman alan oppilaitos. Niissä tapauksissa, 31490: laitoksen päätehtävänä on antaa ammatillisen joissa opettajankoulutusta annetaan opettajan- 31491: oppilaitoksen opettajiksi aikoville pedagoginen koulutusosastossa, tämä toteutuu luontevasti, 31492: ja muu tarpeellinen opettajankoulutus. Varsi- kun samaan oppilaitokseen kuuluu ammatilli- 31493: nainen ammatillisesti eriytyvä peruskoulutus, nen oppilaitos. Lisäksi opettajankoulutuslai- 31494: joka aina on edellytyksenä ammatillisen oppi- tokset tarvitsevat opetusharjoittelujaksoja var- 31495: laitoksen opettajana toimimiselle, annetaan ten muita ammatillisia oppilaitoksia tai kurssi- 31496: 1989 vp. - HE n:o 166 9 31497: 31498: keskuksia harjoituskouluksi. Koulun määrää- denjäsenen ja kullekin heistä henkilökohtaisen 31499: minen harjoituskouluksi edellyttää aina ylläpi- varajäsenen. Johtokunnan valinnasta ja tehtä- 31500: täjän suostumusta. Ammattikasvatushallitus vistä säädettäisiin tarkemmin asetuksella ja 31501: määrää harjoituskoulut opettajankoulutuslai- määrättäisiin tarvittaessa johtosäännössä. 31502: toksen tarvitsemassa laajuudessa pitäen samal- Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu- 31503: la silmällä alueellista saavutettavuutta. tusosastolla ei ole omaa johtokuntaa, vaan sen 31504: Harjoituskouluista olisi pykälän 2 momentin johtokuntana toimii ammatillisen oppilaitok- 31505: mukaan voimassa, mitä ammatillisista oppilai- sen johtokunta. 31506: toksista on säädetty tai määrätty. Opetushar- 6 §. Opettajankoulutusneuvosto. Ammatilli- 31507: joittelussa on eräissä tapauksissa välttämätöntä sen oppilaitoksen opettajankoulutusosastossa 31508: voida poiketa oppilaitoksia koskevista sään- olisi opettajankoulutustehtäviä varten opetta- 31509: nöksistä. Tästä syystä ehdotetaan, että amma- jankoulutusneuvosto. Se hoitaisi opettajankou- 31510: tillisista oppilaitoksista annetusta laista ja työl- lutusta koskevat erilliskysymykset. 31511: lisyyskoulutuksesta annetusta laista tai niiden Opettajankoulutusneuvostosta säädettäisiin 31512: nojalla annetuista säännöksistä ja määräyksis- tarkemmin asetuksella ja määrättäisiin tarvitta- 31513: tä voidaan tässä laissa tai sen nojalla poiketa. essa johtosäännössä. 31514: Poikkeamisen tarvetta saattaa olla muun mu- 7 §. Neuvottelukunta. Ammatillisen opetta- 31515: assa oppilaitosten opetuksen järjestelyä, ope- jakorkeakoulun toiminnan kannalta on tärke- 31516: tusryhmää ja arviointia sekä opettajien kelpoi- ää, että opettajakorkeakoululla on hyvät yh- 31517: suusvaatimuksia ja tehtäviä koskevista sään- teydet muun muassa korkeakouluihin, tutki- 31518: nöksistä. Harjoituskouluna toimimisen johdos- muslaitoksiin ja työelämään. Tästä syystä 31519: ta ei harjoituskoulun opetus kuitenkaan saa opettajakorkeakoululle ehdotetaan asetetta- 31520: poiketa muiden ammatillisten oppilaitosten ja vaksi tarvittaessa yksi tai useampia neuvottelu- 31521: ammatillisten kurssikeskusten opetuksesta si- kuntia, jotka asettaa johtokunta. 31522: ten, että koulutuksen tavoitteet vaarantuvat. Neuvottelukunnan asettamiseen ammatilli- 31523: 4 §. Perustaminen. Valtion ylläpitämän am- sen oppilaitoksen opettajankoulutusosastoon 31524: matillisen opettajakorkeakoulun perustamises- noudatetaan ammatillisista oppilaitoksista an- 31525: ta päättäisi pykälän 1 momentin mukaan val- netun lain vastaavia säännöksiä. 31526: tion tulo- ja menoarvion rajoissa valtioneuvos- 8 §. Opettajakunta. Ammatillisen opettaja- 31527: to. Vastaavaa menettelyä noudatettaisiin opet- korkeakoulun opettajakunnan muodostavat 31528: tajankoulutusosaston perustamisessa valtion ehdotuksen mukaan rehtori, apulaisrehtori, 31529: ammatilliseen oppilaitokseen. kurssitoimenjohtaja ja päätoimiset opettajat. 31530: Valtioneuvosto voisi 2 momentin mukaan Muiden opettajien kuulumisesta opettajakun- 31531: antaa myös rekisteröidylle suomalaiselle yhtei- taan määrättäisiin johtosäännössä. On tar- 31532: sölle tai säätiölle luvan opettajankoulutusosas- peen, että opettajakunnan kokoukseen osallis- 31533: ton perustamiseen sen ylläpitämään oppilaitok- tuvat myös sivutoimiset tuntiopettajat silloin, 31534: seen. Valtioneuvosto voisi ylläpitäjää kuultu- kun opettajakunta käsittelee esimerkiksi arvi- 31535: aan peruuttaa luvan. Luvan peruuttamisen ointia tai muita sellaisia asioita, että kaikkien 31536: edellytyksenä on opettajankoulutuksen tarpeen opettajien näkemysten huomioon ottaminen ja 31537: lakkaaminen. yhteensovittaminen on tarpeellista. Opettaja- 31538: 5 §. Johtokunta. Ammatillisen opettajakor- kunnan jakautuminen jaostoihin saattaa olla 31539: keakoulun toiminnasta vastaisi johtokunta. tarkoituksenmukaista niissä tapauksissa, joissa 31540: Johtokuntaan kuuluisi puheenjohtaja ja viisi opettajakorkeakoulussa annetaan eri alojen 31541: muuta jäsentä ja kullekin heistä valittaisiin opettajankoulutusta. 31542: henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu- 31543: asettaisi ammattikasvatushallitus. tusosaston opettajat kuuluvat ehdotuksen mu- 31544: Opettajakorkeakoulun palveluksessa olevien kaan ammatillisen oppilaitoksen opettajakun- 31545: ja opettajankoulutuksessa olevien opiskelijoi- taan. He muodostavat jaoston, johon kuuluvat 31546: den vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi johtaja ja päätoimiset opettajat sekä muut 31547: sekä asioiden monipuolisen käsittelyn varmis- opettajat johtosäännön määräyksen mukaan. 31548: tamiseksi ehdotetaan säädettäväksi, että opet- Opettajakunnan tehtävät liittyvät lähinnä 31549: tajakorkeakoulun johtokuntaan valitsevat li- opetuksen kehittämiseen ja suunnitteluun. 31550: säksi päätoimiset opettajat, muu henkilökunta Tehtävistä säädettäisiin tarkemmin asetuksella 31551: ja opiskelijat kukin ryhmä keskuudestaan yh- ja määrättäisiin tarvittaessa johtosäännössä. 31552: 31553: 2 390971T 31554: 10 1989 vp. - HE n:o 166 31555: 31556: 9 §. Rehtori ja johtaja. Ammatillisessa opet- 13 §. Opiskelijaksi ottaminen. Ammatillisen 31557: tajakorkeakoulussa on rehtori. Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen opiskelijaksi otta- 31558: oppilaitoksen opettajankoulutusosastossa on misen perusteista säädettäisiin asetuksella ja 31559: oppilaitoksen rehtorin alaisena johtaja. Jos määrättäisiin tarkemmin ammattikasvatushalli- 31560: opettajankoulutusosastoon ei ole perustettu tuksen päätöksellä. Lakiehdotuksen 12 §:n 31561: johtajan virkaa tai tointa, johtaja valitaan mukaan opettajankoulutus rakentuu ammatil- 31562: opettajien keskuudesta asetuksella tarkemmin lisessa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa suo- 31563: säädettävällä tavalla. ritetulle tutkinnolle sekä riittävälle työkoke- 31564: Rehtorin ja johtajan tehtävät koostuvat ope- mukselle. Näiden perusteiden ohella saattaa 31565: tustyön johtamisesta, ohjaamisesta ja valvomi- olla tarpeen säätää esimerkiksi terveydentilaa 31566: sesta. Tehtävistä säädettäisiin tarkemmin ase- koskevia ja mahdollisia muita perusteita opis- 31567: tuksella ja määrättäisiin tarvittaessa johtosään- kelijaksi ottamiselle. 31568: nössä. 14 §. Virat ja toimet. Ammatillisen opettaja- 31569: JO §. Apulaisrehtori ja vararehtori. Amma- korkeakoulun viroista säädettäisiin asetuksella. 31570: tillisessa opettajakorkeakoulussa voisi olla Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu- 31571: apulaisrehtori. Opettajakorkeakoulussa, jossa tusosaston virat ja toimet ovat asianomaisen 31572: ei ole apulaisrehtoria, on vararehtori. Jollei oppilaitoksen virkoja tai toimia, joten niitä 31573: opettajakorkeakouluun ole perustettu apulais- koskevat ammatillisista oppilaitoksista annetun 31574: rehtorin virkaa tai tointa, valitaan apulaisreh- lain vastaavat säännökset. 31575: tori opettajien keskuudesta. Valintamenettelys- 15 §. Virkojen ja toimien kelpoisuusvaati- 31576: tä säädetään tarkemmin asetuksella. Tehtävien mukset. Opettajankoulutuslaitoksen virkojen 31577: jakaminen rehtorin ja apulaisrehtorin kesken ja toimien sekä tuntiopettajan kelpoisuusvaati- 31578: on syytä tehdä joustavaksi, mistä syystä asiasta muksista ehdotetaan säädettäväksi asetuksella. 31579: päättäisi johtokunta, jollei johtosäännössä toi- Tarkoituksena on nykyaikaistaa ja mahdolli- 31580: sin määrätä. suuksien mukaan yhtenäistää kelpoisuusvaati- 31581: 11 §. Johtosääntö. Ammatillisen opettaja- muksia. 31582: korkeakoulun johtosäännössä määrätään opet- 16 §. Viran ja toimen haltijan tehtävät. 31583: tajakorkeakoulun toiminnan yleisistä perusteis- Opettajan viran tai toimen haltijan sekä tunti- 31584: ta. Johtosäännön hyväksyisi johtokunta ja opettajan tehtävistä ehdotetaan säädettäväksi 31585: vahvistaisi ammattikasvatushallitus. asetuksella ja tarvittaessa määrättäväksi johto- 31586: säännössä. Muiden viran tai toimen haltijoiden 31587: Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu- tehtävistä määrääminen jää johtosäännössä 31588: tusosaston johtosääntö on ehdotuksen mukaan määrättäväksi. 31589: osa oppilaitoksen johtosääntöä. 17 §. Eläketurva. Valtion ylläpitämän am- 31590: 12 §. Opetus. Opettajankoulutuksen perus- matillisen opettajakorkeakoulun palveluksessa 31591: tana on joko korkeakoulussa tai ammatillisessa olevan henkilön eläke ja hänen jälkeensä suori- 31592: oppilaitoksessa suoritettu tutkinto. Opettajana tettava perhe-eläke määräytyvät valtiolla voi- 31593: toimimisen kannalta on myös välttämätöntä, massa olevien säännösten mukaan. 31594: että opettajat ovat olleet työelämässä heidän Yksityisen ammatillisen oppilaitoksen opet- 31595: ammatillisesti eriytyvän tutkintonsa alalla. tajankoulutusosaston palveluksessa olevan 31596: Tästä syystä opettajankoulutuksen pohjana henkilöstön oikeus eläkkeeseen ja hänen jäl- 31597: olisi lisäksi riittävä työkokemus. Opettajan- keensä suoritettavaan perhe-eläkkeeseen ehdo- 31598: koulutuksen yhteydessä ei anneta varsinaista tetaan määräytyväksi edelleen eräistä valtion 31599: ammatillisesti eriytyvää koulutusta. varoista suoritettavista eläkkeistä annetun lain 31600: Opettajankoulutuslaitoksen opetuksen jär- (382/69) säännösten mukaisesti. 31601: jestämisestä säädettäisiin asetuksella ja määrät- 18 §. Opettajien ammattitaidon ylläpitämi- 31602: täisiin tarkemmin ammattikasvatushallituksen nen. Pykälän 1 momentin mukaan ehdotetaan 31603: päätöksellä. otettavaksi käyttöön menettely, jossa ammatil- 31604: Opettajankoulutuslaitoksessa järjestettävä lisen opettajankoulutuslaitoksen vakinainen 31605: ammatillisten oppilaitosten opettajien lisäkou- rehtori, apulaisrehtori, johtaja ja opettaja seit- 31606: lutus voi käytännössä vaihdella lyhyistä kurs- semän vuotta palveltuaan voisi virkavapaana 31607: seista varsin pitkään koulutukseen. Tästä syys- täysin palkkaeduin osallistua lisäkoulutukseen. 31608: tä on tarkoituksenmukaista, että ammattikas- Lisäkoulutus kestäisi viisi opettajankoulutus- 31609: vatushallitus antaa lisäkoulutuksesta ohjeet. laitoksen työkuukautta eli noin yhden luku- 31610: 1989 vp. - HE n:o 166 11 31611: 31612: kauden. Virkavapauden aikana olisi mahdollis- Lain voimaan tullessa ammattikoulujen Hä- 31613: ta perehtyä alan ammatin ja pedagogiikan meenlinnan ja Jyväskylän opettajaopistot 31614: kehitykseen esimerkiksi osallistumalla työelä- muuttuisivat pykälän 3 momentin mukaan am- 31615: mään, suorittamalla tutkimusta tai osallistu- matillisiksi opettajakorkeakouluiksi. 31616: malla jatkokoulutukseen esimerkiksi korkea- Järvenpään ja Keski-Suomen kotitalousopet- 31617: koulussa. Säännös vastaisi asialliselta sisällöl- tajaopistot, Högvalla seminarium i huslig eko- 31618: tään yliopiston tai korkeakoulun opettajan- nomi sekä Åbo hemslöjdslärarinstitut ja Fred- 31619: koulutusyksikön vakinaisen lehtorin ja opetta- rika Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopisto 31620: jan vastaavaa oikeutta ja velvollisuutta jatko- toimivat yhdistettyinä oppilaitoksina, johon 31621: opiskeluun. opettajaopiston lisäksi kuuluu harjoituskoulu- 31622: Kun opettajien eläkeikä on 63 vuotta, ei ole lla toimiva ammatillinen oppilaitos tai oppilai- 31623: tarkoituksenmukaista, että lähellä eläkeikää toksia. Pykälän 4 momentissa mainitut laitok- 31624: oleva henkilö voi osallistua koulutukseen. Py- set ehdotetaan muutettaviksi tämän lain voi- 31625: kälän 2 momentissa ehdotetaan tästä syystä, maan tullessa ammatillisiksi oppilaitoksiksi, 31626: että rehtorilla, apulaisrehtorilla, johtajalla ja joissa on opettajankoulutusosasto. 31627: opettajalla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta Muissa oppilaitoksissa eri nimisinä toimivat 31628: mainittuun virkavapauteen, jos hän on täyttä- opettajankoulutusta järjestävät yksiköt muut- 31629: nyt tai täyttäisi 60 vuotta ennen lisäkoulutuk- tuisivat lain voimaan tullessa asianomaisten 31630: sen päättymistä. oppilaitosten opettajankoulutusosastoiksi. 31631: Tarkemmat säännökset tässä pykälässä tar- Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettaja- 31632: koitetun virkavapauden myöntämiseen liitty- opiston yhteydessä oleva ja siihen hallinnolli- 31633: vistä seikoista annettaisiin pykälän 3 momentin sesti kuuluva harjoituskoulu muutettaisiin py- 31634: mukaan asetuksella. kälän 6 momentin mukaan tämän lain voimaan 31635: 19 §. Muutoksenhaku. Muutoksenhakua tullessa itsenäiseksi ammattioppilaitokseksi. 31636: koskevat säännökset ehdotetaan pääosin sa- 22 §. Johtosääntöä koskeva siirtymäsään- 31637: manlaisiksi kuin ammatillisista oppilaitoksista nös. Ammattikoulujen Hämeenlinnan ja Jy- 31638: annetussa laissa. Tämän mukaisesti johtokun- väskylän opettajaopistojen nykyiset ohjesään- 31639: nan päätökseen haetaan muutosta ammattikas- nöt korvattaisiin 11 §:ssä tarkoitetuilla johto- 31640: vatushallitukselta hallintovalituksin. säännöillä. Opettajakorkeakouluille ehdote- 31641: Asetuksella voidaan säätää valituskielloista. taan annettavaksi kahden vuoden siirtymäaika, 31642: Muiden hallintoelinten kuin johtokunnan pää- jona aikana entistä ohjesääntöä noudatetaan 31643: tökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. johtosääntönä, jolleivät säännökset ole tämän 31644: Johtokunnalle kuuluva asia, joka on johto- lain tai sen nojalla annettavan asetuksen vas- 31645: säännöllä siirretty johtokunnan alaisen viran taisia. 31646: tai toimen haltijan päätettäväksi, voidaan kui- 23 §. Viran ja toimen haltijoita koskeva 31647: tenkin saattaa johtokunnan ratkaistavaksi, siirtymäsäännös. Nykyisten opettajan virkojen 31648: jonka jälkeen asiasta on muutoksenhakuoikeus nimikkeitä on tarkoitus asetuksella mahdolli- 31649: vastaavasti kuin johtokunnan päätöksestä. suuksien mukaan yhtenäistää. Tästä syystä on 31650: Ammatillisen oppilaitoksen opettajakoulu- tarpeen, että nimittävä viranomainen voi lain 31651: tusosastoa koskevissa asioissa muutoksenha- voimaan tullessa siirtää viran tai toimen halti- 31652: kuun noudatetaan ammatillisista oppilaitoksis- jan hänen entistä virkaansa tai tointaan lähin- 31653: ta annetun lain vastaavia säännöksiä. nä vastaavaan virkaan tai toimeen ilman haku- 31654: 20 §. Tarkemmat säännökset. Pykälään si- menettelyä. Nykyiset opettajat on tarkoitus 31655: sältyy tavanomainen asetuksenantovaltuus. asetuksella säätää kelpoisiksi myös uusiin vir- 31656: r 21 §. Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan koihin. 31657: ·tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. 31658: htkiehdotuksen 18 §:ssä tarkoitettu järjestel- 31659: mä. ehdotetaan kuitenkin otettavaksi asteittain 1.2. Laki ammatillisista oppilaitoksista 31660: käytl:ö,ön asetuksella säädettävästä ajankohdas- 31661: ta. 42 §. Voimaantulo, Ammatillisista oppilai- 31662: Lailla ehdotetaan kumottaviksi ammattikou- toksista annetulla lailla kumottiin aikaisempi 31663: lujen opettajaopistoista annettu laki ja maata- ammatillisia oppilaitoksia koskeva lainsäädän- 31664: lousnormaalikoulusta annettu laki niihin myö- tö lukuunottamatta lainsäädännön opettajan- 31665: hemmin tehtyine muutoksineen. koulutusta koskevia sään'nöksiä. Tällaisia 31666: 12 1989 vp. - HE n:o 166 31667: 31668: säännöksiä sisältyy teknillisistä oppilaitoksista, suudessaan valtion varoista. Viimeksi mainitut 31669: kunnallisista ja yksityisistä kauppaoppilaitok- kustannukset muodostuvat lähinnä ATK-lait- 31670: sista, maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuus- teiden hankinnoista. Koska kysymys on amma- 31671: oppilaitoksista sekä metsäoppilaitoksista an- tillisten oppilaitosten opettajankoulutusosas- 31672: nettuihin lakeihin. Pykälässä ehdotetaan ku- toista, tulee toiminnan kustannukset erotella 31673: mottavaksi mainittuja oppilaitosmuotoja kos- oppilaitoksen muusta toiminnasta. Harjoitus- 31674: keva lainsäädäntö kokonaisuudessaan lukuun- koulujen kustannukset ehdotetaan korvatta- 31675: ottamatta metsäoppilaitosten opintososiaalisia vaksi valtion varoista kokonaisuudessaan siltä 31676: etuja koskevaa väliaikaista järjestelyä. Tällä osin, kuin harjoituskouluna toimiminen ai- 31677: menettelyllä mainittujen lakien opettajankou- heuttaa oppilaitokselle lisäkust;;tnnuksia. 31678: lutusta koskevat ja edelleen voimassa olevat 31679: säännökset tulevat kumotuiksi. 31680: 2. Tarkemmat säännökset ja 31681: määräykset 31682: 1.3. Laki ammatillisten oppilaitosten rahoi- 31683: tuksesta Ammatillisista opettajankoulutuslaitoksista 31684: annettaisiin asetus, joka sisältäisi lakia täyden- 31685: 1 §. Lain soveltamisala. Ammatillisten opet- tävät säännökset opettajankoulutuslaitosten 31686: tajankoulutuslaitosten rahoituksen järjestämi- perustamisesta, hallinnosta, opetuksen järjes- 31687: seksi ehdotetaan pykälän 1 momenttiin lisättä- tämisestä, opiskelijoista sekä viroista, toimista 31688: väksi opettajankoulutuslaitokset. ja henkilöstöstä. 31689: 8 §. Valtionavustus käyttökustannuksiin. Yksityiskohtaisempia määräyksiä annettai- 31690: Koska opettajankoulutuksen käyttökustannuk- siin ammattikasvatushallituksen päätöksellä. 31691: set suoritettaisiin valtionavustuksena kokonai- 31692: suudessaan, ehdotetaan pykälän 1 momenttia 31693: muutettavaksi siten, että säännös korotetusta 3. Voimaantulo 31694: valtionavustuksesta poistetaan. 31695: 13 a §. Valtionavustus opettajankoulutuk- Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja 31696: seen. Ammatillisten oppilaitosten opettajan- menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel- 31697: koulutus ehdotetaan rahoitettavaksi valtion va- täväksi sen yhteydessä. Lait ehdotetaan tule- 31698: roista. Tästä syystä lakiin ehdotetaan lisättä- vaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. 31699: väksi uusi 13 a §, jonka mukaan ammatillisen 31700: oppilaitoksen opettajankoulutusosaston käyt- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 31701: tökustannukset sekä perustamiskustannuksiksi kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 31702: luettavat laitehankinnat maksetaan kokonai- set: 31703: 1989 vp. - HE n:o 166 13 31704: 31705: 31706: 1. 31707: Laki 31708: ammatillisista opettajankoulutuslaitoksista 31709: 31710: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 31711: 31712: 1 luku 3§ 31713: Yleisiä säännöksiä Harjoituskoulut 31714: 1§ Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen 31715: Lain soveltamisala harjoituskouluna toimii ammattikasvatushalli- 31716: tuksen määräämä ammatillinen oppilaitos. 31717: Tätä lakia sovelletaan ammattikasvatushalli- Harjoituskouluna opetusharjoittelujaksoja 31718: tuksen alaisiin ammatillisiin opettajankoulu- varten voi toimia ylläpitäjän suostumuksella ja 31719: tuslaitoksiin. ammattikasvatushallituksen luvalla myös muu 31720: Ammatillisia opettajankoulutuslaitoksia ammatillinen oppilaitos tai ammatillinen kurs- 31721: ovat ammatilliset opettajakorkeakoulut ja am- sikeskus. 31722: matillisista oppilaitoksista annetussa laissa Harjoituskouluista on voimassa, mitä am- 31723: (487 /87) tarkoitettujen ammatillisten oppilai- matillisista oppilaitoksista annetussa laissa ja 31724: tosten opettajankoulutusosastot. Opettajan- työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa (311 31725: koulutusosastoista on voimassa, mitä ammatil- 76) tai niiden nojalla on säädetty ja määrätty, 31726: lisista oppilaitoksista on säädetty tai määrätty, jollei tässä laissa tai sen nojalla ole toisin 31727: jollei tässä laissa tai sen nojalla ole toisin säädetty tai määrätty. 31728: säädetty tai määrätty. 31729: Ammatillisten oppilaitosten ruotsinkielisestä 4§ 31730: opettajankoulutuksesta vastaavana amma~illi 31731: sena opettajankoulutuslaitoksena toimii Abo Perustaminen 31732: Akademi -nimisen yliopiston kasvatustieteiden Valtion ylläpitämän ammatillisen opettaja- 31733: tiedekunta sen mukaan kuin asetuksella sääde- korkeakoulun perustamisesta ja lakkauttami- 31734: tään. Ruotsinkielisen opettajankoulutuksen sesta päättää valtioneuvosto. Valtioneuvosto 31735: järjestämisen edellyttämästä yhteistyöstä yli- päättää myös opettajankoulutusosaston perus- 31736: opiston, muiden opettajankoulutuslaitosten, tamisesta valtion ammatilliseen oppilaitokseen 31737: ammatillisten oppilaitosten ja ammattikasva- ja sellaisen osaston lakkauttamisesta. 31738: tushallituksen välillä säädetään asetuksella. Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle 31739: suomalaiselle yhteisölle tai säätiölle luvan opet- 31740: 2§ tajankoulutusosaston perustamiseen sen ylläpi- 31741: Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen tämään ammatilliseen oppilaitokseen. Valtio- 31742: tehtävät neuvosto voi ylläpitäjää kuultuaan peruuttaa 31743: opettajankoulutusosaston perustamisluvan, jos 31744: Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen opettajankoulutuksen tarve lakkaa. 31745: tehtävänä on antaa ammatillisten oppilaitosten 31746: opettajiksi aikoville pedagoginen ja muu tar- 31747: peellinen opettajankoulutus. 2 luku 31748: Opettajankoulutuslaitoksen tehtävänä on Hallinto 31749: myös antaa lisäkoulutusta ammatillisten oppi- 31750: laitosten ja ammatillisten kurssikeskusten opet- 5§ 31751: tajille. Lisäksi opettajankoulutuslaitoksessa Johtokunta 31752: voidaan harjoittaa ammatillista koulutusta 31753: edistävää tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoi- Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on 31754: mintaa. johtokunta, joka vastaa opettajakorkeakoulun 31755: Opettajankoulutuslaitoksessa voidaan järjes- toiminnasta. Johtokuntaan kuuluu puheenjoh- 31756: tää myös muuta koulutustoimintaa. taja ja viisi muuta jäsentä, jotka samoin kuin 31757: 14 1989 vp. - HE n:o 166 31758: 31759: heidän henkilökohtaiset varajäsenensä ammat- 9§ 31760: tikasvatushallitus määrää. Heidän lisäkseen va- Rehtori ja johtaja 31761: litsevat päätoimiset opettajat, muu henkilö- 31762: kunta ja opiskelijat kukin ryhmä keskuudes- Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on 31763: taan yhden jäsenen sekä kullekin heistä henki- rehtori. 31764: lökohtaisen varajäsenen johtokuntaan. Johto- Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu- 31765: kunnan valinnasta ja tehtävistä säädetään tar- tusosastossa on johtaja, joka toimii rehtorin 31766: kemmin asetuksella ja määrätään tarvittaessa alaisena. Jollei osastossa ole johtajan virkaa 31767: johtosäännössä. tai tointa, valitaan johtaja opettajien keskuu- 31768: desta siten kuin asetuksella säädetään. 31769: 6§ Rehtorin ja johtajan tehtävänä on johtaa, 31770: ohjata ja valvoa opettajankoulutuslaitoksen 31771: Opettajankoulutusneuvosto opetustyötä ja muuta toimintaa, esitellä opet- 31772: tajankoulutuslaitosta koskevat asiat johtokun- 31773: Opettajankoulutusosastossa on opettajan- nan kokouksessa, jollei johtosäännössä ole 31774: koulutustehtäviä varten opettajankoulutusneu- toisin määrätty, sekä suorittaa hänelle määrä- 31775: vosto, josta säädetään asetuksella ja määrä- tyt hallinto- ja opetustehtävät. Tarkempia 31776: tään tarvittaessa johtosäännössä. säännöksiä ja määräyksiä rehtorin ja johtajan 31777: tehtävistä annetaan asetuksella sekä tarvittaes- 31778: 7 § sa johtosäännössä. 31779: Neuvottelukunta 10§ 31780: Ammatillisen opettajakorkeakoulun toimin- Apulaisrehtori ja vararehtori 31781: nan edistämiseksi sekä opettajakorkeakoulun 31782: Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa voi 31783: ja työelämän välisten ja muiden tarpeellisten 31784: olla apulaisrehtori. Jollei opettajakorkeakou- 31785: yhteyksien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi 31786: lussa ole apulaisrehtorin virkaa, valitaan apu- 31787: opettajakorkeakoululla voi olla yksi tai useam- laisrehtori opettajien keskuudesta siten kuin 31788: pia neuvottelukuntia. Neuvottelukunnan aset- 31789: asetuksella säädetään. 31790: taa johtokunta. 31791: Tehtävien jakamisesta rehtorin ja apulais- 31792: rehtorin kesken päättää johtokunta, jollei joh- 31793: 8§ tosäännössä toisin määrätä. 31794: Opettajakunta Opettajakorkeakouluun, jossa ei ole apulais- 31795: rehtoria, valitaan opettajien keskuudesta vara- 31796: Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetta- rehtori. 31797: jakunnan muodostavat rehtori, apulaisrehtori, 31798: kurssitoimenjohtaja ja päätoimiset opettajat. 11 § 31799: Muut opettajat kuuluvat opettajakuntaan siten Johtosääntö 31800: kuin johtosäännössä määrätään. Opettajakun- 31801: ta voi jakaautua jaostoihin sen mukaan kuin Ammatillisella opettajakorkeakoululla on 31802: johtosäännössä määrätään. johtosääntö, jossa määrätään opettajakorkea- 31803: koulun toiminnan yleisistä perusteista, hallin- 31804: Opettajakunnan ja sen jaostojen tehtävänä nosta ja muista asioista sen mukaan kuin tässä 31805: on suunnitella ja edistää opettajakorkeakoulun laissa ja sen nojalla asetuksella säädetään. 31806: opetusta ja muuta toimintaa sekä suorittaa Johtosäännön hyväksyy johtokunta ja vahvis- 31807: muut tehtävät sen mukaan kuin asetuksella taa ammattikasvatushallitus. 31808: säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä mää- Ennen johtosäännön hyväksymistä on opet- 31809: rätään. tajille, muulle henkilökunnalle ja opiskelijoille 31810: Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu- varattava tilaisuus tulla kuulluksi. 31811: tusosaston johtaja ja päätoimiset opettajat Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu- 31812: kuuluvat oppilaitoksen opettajakuntaan. He tusosaston johtosääntö on osa oppilaitoksen 31813: muodostavat opettajakunnan jaoston, josta on johtosääntöä. Ennen johtosäännön hyväksy- 31814: vastaavasti voimassa, mitä 1 ja 2 momentissa mistä on opettajankoulutusneuvostolle varatta- 31815: säädetään. va tilaisuus tulla kuulluksi. 31816: 1989 vp. - HE n:o 166 15 31817: 31818: 3 luku 17 § 31819: Opetus ja opiskelijat Eläketurva 31820: 12 § Valtion ylläpitämän ammatillisen opettaja- 31821: Opetus korkeakoulun palveluksessa olevan henkilön 31822: eläketurvasta ja hänen jälkeensä suoritettavas- 31823: Ammatillisessa opettajankoulutuslaitoksessa ta perhe-eläkkeestä on säädetty erikseen. 31824: annettava opettajankoulutus rakentuu amma- Yksityisen ammatillisen oppilaitoksen opet- 31825: tillisessa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa tajankoulutusosaston johtajan, opettajan ja 31826: suoritetulle tutkinnalle sekä riittävälle työkoke- muun tarpeellisen henkilöstön, jonka palk- 31827: mukselle. kaukseen ammatillinen oppilaitos saa ammatil- 31828: Opettajankoulutuslaitoksen opetuksen jär- listen oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 31829: jestämisestä säädetään asetuksella ja määrä- 13 a §:n mukaan valtionosuutta, oikeudesta 31830: tään tarkemmin ammattikasvatushallituksen eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta 31831: päätöksellä. perhe-eläkkeestä on voimassa, mitä eräistä val- 31832: Opettajankoulutuslaitoksen antama lisäkou- tion varoista suoritettavista eläkkeistä annetus- 31833: lutus järjestetään ammattikasvatushallituksen sa laissa (382/69) on säädetty. 31834: ohjeiden mukaisesti. 31835: 18 § 31836: 13§ Opettajien ammattitaidon ylläpitäminen 31837: Opiskelijaksi ottaminen 31838: Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen va- 31839: Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen kinaisella rehtorilla, apulaisrehtorilla, johtajal- 31840: opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään la ja opettajalla on aina seitsemän vuotta 31841: asetuksella ja määrätään tarkemmin ammatti- palveltuaan oikeus ja velvollisuus virkavapaa- 31842: kasvatushallituksen päätöksellä. na ja virkaan kuuluvin palkkaeduin, jollei 31843: virkavapaudesta virkaehtosopimuksin toisin 31844: ole sovittu, täydentää viran hoitamista edistä- 31845: 4 luku viä tietojaan ja taitojaan viisi opettajankoulu- 31846: Virat ja toimet sekä henkilöstö 31847: tuslaitoksen työkuukautta. 31848: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske 31849: 14 § rehtoria, apulaisrehtoria, johtajaa tai opetta- 31850: Virat ja toimet jaa, joka on täyttänyt tai täyttäisi 60 vuotta 31851: ennen lisäkoulutuksen päättymistä. 31852: Ammatillisen opettajakorkeakoulun viroista Tarkemmat säännökset tässä pykälässä tar- 31853: säädetään asetuksella. koitetusta virkavapaudesta annetaan asetuksel- 31854: Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu- la. 31855: tusosaston virat tai toimet ovat asianomaisen 31856: oppilaitoksen virkoja tai toimia. 31857: 5 luku 31858: 15 § 31859: Erinäisiä säännöksiä 31860: Virkojen ja toimien kelpoisuusvaatimukset 31861: 19 § 31862: Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen Muutoksenhaku 31863: virkojen ja toimien sekä tuntiopettajien kelpoi- 31864: suusvaatimuksista säädetään asetuksella. Tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen 31865: perusteella tehtyyn ammatillisen opettajakor- 31866: 16 § keakoulun johtokunnan päätökseen haetaan 31867: Viran ja toimen haltijan tehtävät muutosta valittamalla ammattikasvatushalli- 31868: tukseen noudattaen muutoksenhausta hallinto- 31869: Opettajan viran tai toimen haltijan sekä asioissa annettua lakia (154/50). Asetuksella 31870: tuntiopettajien tehtävistä säädetään asetuksella voidaan säätää, missä asioissa ei ole valitus- 31871: ja määrätään tarvittaessa johtosäännössä. oikeutta. 31872: 16 1989 vp. - HE n:o 166 31873: 31874: Viran tai toimen haltijan ja muun opettaja- suusopettajaopisto muuttuvat tämän lain voi- 31875: korkeakoulun hallintoelimen kuin johtokun- maan tullessa ammatillisiksi oppilaitoksiksi, 31876: nan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuk- joissa on opettajankoulutusosasto. 31877: sen perusteella tekemään päätökseen ei saa Maatalousnormaalikoulun, Kurun normaali- 31878: hakea muutosta valittamalla. Jos johtokunnal- metsäopiston, Suomen Liikemiesten kauppa- 31879: le kuuluva asia on johtosäännöllä siirretty opisto normaalikauppaoppilaitoksen, 31880: johtokunnan alaisen viran tai toimen haltijan Svenska Handelsläroverket -nimisen oppilai- 31881: päätettäväksi, viran tai toimen haltijan on toksen, Tampereen teknillisen oppilaitoksen 31882: päätökseen tyytymättömän vaatimuksesta kui- sekä Helsingin sairaanhoito-opiston, Oulun, 31883: tenkin saatettava asia johtokunnan ratkaista- Tampereen ja Turun terveydenhuolto-oppilai- 31884: vaksi. Kirjallinen vaatimus on esitettävä 14 toksen ja Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut 31885: päivän kuluessa päätöksen tiedonsaannista. -mmtsen oppilaitoksen opettajankoulutusta 31886: Tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen järjestävät osastot tai vastaavat yksiköt muut- 31887: perusteella annettuun valtioneuvoston ja ope- tuvat tämän lain voimaan tullessa mainittujen 31888: tusministeriön päätökseen ei saa hakea muu- oppilaitosten opettajankoulutusosastoiksi. 31889: tosta valittamalla. Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettaja- 31890: opiston yhteydessä toimiva harjoituskoulu 31891: 20 § muuttuu tämän lain voimaan tullessa itsenäi- 31892: Tarkemmat säännökset seksi ammattioppilaitokseksi. 31893: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 31894: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 31895: töönpanosta annetaan asetuksella. menpiteisiin. 31896: 31897: 22 § 31898: 6 luku Johtosääntöä koskeva siirtymäsäännös 31899: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 31900: Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tulee 31901: 21 § kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaan- 31902: Voimaantulo tulosta olla 11 §:ssä tarkoitettu johtosääntö. 31903: Ennen tämän lain mukaisesti hyväksyttyä ja 31904: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- vahvistettua johtosääntöä ovat johtosääntönä 31905: kuuta 1990. Lain 18 §:n säännöksiä sovelletaan voimassa ohjesäännön määräykset siltä osin 31906: asetuksella säädettävästä ajankohdasta. kuin ne eivät ole tämän lain tai sen nojalla 31907: Tällä lailla kumotaan ammattikoulujen opet- annetun asetuksen säännösten vastaisia. 31908: tajaopistoista 26 päivänä tammikuuta 1962 31909: annettu laki (71162) ja maatalousnormaalikou- 23 § 31910: lusta 11 päivänä helmikuuta 1927 annettu laki Viran ja toimen haltijoita koskeva 31911: (42/27) niihin myöhemmin tehtyine muutoksi- siirtymäsäännös 31912: neen. 31913: Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettaja- Nimittävä viranomainen siirtää tarvittaessa 31914: opisto ja ammattikoulujen Jyväskylän opetta- tämän lain voimaantullessa opettajankoulutus- 31915: jaopisto muuttuvat tämän lain voimaan tulles- ta antavan viran tai toimen haltijan, mikäli 31916: sa ammatillisiksi opettajakorkeakouluiksi. mahdollista, hänen entistä virkaansa tai toin- 31917: Järvenpään kotitalousopettajaopisto, Keski- taan lähinnä vastaavaan ammatillisen opetta- 31918: Suomen kotitalousopettajaopisto, Högvalla se- jankoulutuslaitoksen virkaan tai toimeen, jos 31919: minarium i huslig ekonomi, Åbo hemslöjdslä- hän on siihen kelpoinen, sitä haettavaksi julis- 31920: rarinstitut ja Fredrika Wetterhoffin kotiteolli- tamatta. 31921: 1989 vp. - HE n:o 166 17 31922: 31923: 2. 31924: Laki 31925: ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 42 §:n muuttamisesta 31926: 31927: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhti- 31928: kuuta 1987 annetun lain (487/87) 42 §:n 2 momentin 3, 4, 6 ja 7 kohta näin kuuluviksi: 31929: 31930: 42 § 6) maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuus- 31931: oppilaitoksista 19 päivänä tammikuuta 1962 31932: Tällä lailla kumotaan niihin myöhemmin annettu laki (62162); 31933: tehtyine muutoksineen: 7) metsäoppilaitoksista 13 päivänä maalis- 31934: kuuta 1964 annettu laki (141/64), kuitenkin 31935: 3) teknillisistä oppilaitoksista 26 päivänä siten, että 12 §:n säännöksiä sovelletaan edel- 31936: toukokuuta 1939 annettu laki (153/39); leenkin kesäkuun 30 päivään 1990 saakka; 31937: 4) kunnallisista ja yksityisistä kauppaoppi- 31938: laitoksista 20 päivänä maaliskuuta 1970 annet- 31939: tu laki (234170); Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 31940: kuuta 1990. 31941: 31942: 31943: 31944: 31945: 3. 31946: Laki 31947: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 31948: 31949: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 31950: muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain 31951: (494/83) 1 §:n 1 momentti ja 8 §:n 1 momentti, 31952: näistä 1 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa 31953: (674/89), sekä 31954: lisätään 4 lukuun uusi 13 a §, seuraavasti: 31955: 1§ tannuksiin samojen perusteiden mukaan kuin 31956: Lain soveltamisala vastaava kunnallinen oppilaitos saa 5 ja 6 §:ssä 31957: tarkoitettua valtionosuutta. 31958: Tätä lakia sovelletaan ammatillisiin oppilai- 31959: toksiin, joita tarkoitetaan ammatillisista oppi- 31960: laitoksista annetun lain (487 /87) 1 §:n 1 mo- 13 a § 31961: mentissa, sekä ammatillisista opettajankoulu- Valtionavustus opettajankoulutukseen 31962: tuslaitoksista annetussa laissa ( 1 ) tarkoi- 31963: tettuihin ammatillisiin opettajankoulutuslai- Ammatillisen oppilaitoksen ylläpitäjälle suo- 31964: toksiin. ritetaan oppilaitoksen opettajankoulutusosas- 31965: ton osalta ja harjoituskouluna toimivan amma- 31966: tillisen oppilaitoksen ylläpitäjälle harjoituskou- 31967: 8§ luna toimimisen osalta yksinomaan tästä kou- 31968: Valtionavustus käyttökustannuksiin lutuksesta aiheutuvat 5 §:ssä tarkoitetut todel- 31969: liset käyttökustannukset sekä perustamiskus- 31970: Ammatillista peruskoulutusta antava yksityi- tannuksiksi luettavat laitehankinnat valtion- 31971: nen oppilaitos saa valtionavustusta käyttökus- avustuksena kokonaisuudessaan. 31972: 31973: 3 390971T 31974: 18 1989 vp. - HE n:o 166 31975: 31976: Oppilaitoksen ylläpitäjälle, joka saa valtion- jalla, ei suoriteta valtionavustusta näihin kus- 31977: avustusta käyttökustannuksiin 1 momentin no- tannuksiin muulla perusteella. 31978: 31979: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 31980: 31981: 31982: Tasavallan Presidentti 31983: MAUNO KOIVISTO 31984: 31985: 31986: 31987: 31988: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen 31989: 1989 vp. - HE n:o 166 19 31990: 31991: Liite 31992: 31993: 31994: 31995: 31996: 2. 31997: Laki 31998: ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 42 §:n muuttamisesta 31999: 32000: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhti- 32001: kuuta 1987 annetun lain (487 /87) 42 §:n 2 momentin 3, 4, 6 ja 7 kohta näin kuuluviksi: 32002: 32003: Voimassa oleva laki Ehdotus 32004: 32005: 42 § 32006: Voimassaolo 32007: 32008: Tällä lailla kumotaan niihin myöhemmin 32009: tehtyine muutoksineen 32010: 32011: 3) teknillisistä oppilaitoksista 26 päivänä 3) teknillisistä oppilaitoksista 26 päivänä 32012: toukokuuta 1939 annettu laki (153/39) lukuun- toukokuuta 1939 annettu laki (153/39); 32013: ottamatta 1 ja 16 §:ää opettajankoulutusta 32014: koskeviita osin; 32015: 4) kunnallisista ja yksityisistä kauppaoppilai- 4) kunnallisista ja yksityisistä kauppaoppilai- 32016: toksista 20 päivänä maaliskuuta 1970 annettu toksista 20 päivänä maaliskuuta 1970 annettu 32017: laki (234170) lukuunottamatta 1 ja 11 §:ää laki (234170); 32018: opettajankoulutusta koskeviita osin; 32019: 32020: 6) maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuus- 6) maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuus- 32021: oppilaitoksista 19 päivänä tammikuuta 1962 oppilaitoksista 19 päivänä tammikuuta 1962 32022: annettu laki (62/62) lukuunottamatta 2-4 ja annettu laki (62/62); 32023: 24 §:ää opettajankoulutusta koskeviita osin; 32024: 7) metsäoppilaitoksista 13 päivänä maalis- 7) metsäoppilaitoksista 13 päivänä maalis- 32025: kuuta 1964 annettu laki (141/64) lukuunotta- kuuta 1964 annettu laki (141/64) kuitenkin 32026: matta 2, 7 ja 23 §:ää opettajankoulutusta kos- siten, että 12 §:n säännöksiä sovelletaan edel- 32027: keviita osin ja siten, että 12 §:n säännöksiä leenkin kesäkuun 30 päivään 1990 saakka; 32028: sovelletaan edelleenkin kesäkuun 30 päivään 32029: 1990 saakka; 32030: 32031: 32032: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 32033: kuuta 1990. 32034: 20 1989 vp. - HE n:o 166 32035: 32036: 3. Laki 32037: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 32038: 32039: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 32040: muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain 32041: (494/83) 1 §:n 1 momentti ja 8 §:n 1 momentti, 32042: näistä 1 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa 32043: (674/89), sekä 32044: lisätään 4 lukuun uusi 13 a §, seuraavasti: 32045: 32046: Voimassa oleva laki Ehdotus 32047: 1§ 1§ 32048: Lain soveltamisala Lain soveltamisala 32049: Tätä lakia sovelletaan ammatillisiin oppilai- Tätä lakia sovelletaan ammatillisiin oppilai- 32050: toksiin, joita tarkoitetaan ammatillisista oppi- toksiin, joita tarkoitetaan ammatillisista oppi- 32051: laitoksista annetun lain (487 /87) 1 §:n 1 mo- laitoksista annetun lain (487 /87) 1 §:n 1 mo- 32052: mentissa. mentissa, sekä ammatillisista opettajankoulu- 32053: tuslaitoksista annetussa laissa ( 1 ) tarkoi- 32054: tettuihin ammatillisiin opettajankoulutuslai- 32055: toksiin. 32056: 32057: 8§ 8§ 32058: Valtionavustus käyttökustannuksiin Valtionavustus käyttökustannuksiin 32059: Ammatillista peruskoulutusta antava yksityi- Ammatillista peruskoulutusta antava yksityi- 32060: nen oppilaitos saa valtionavustusta käyttökus- nen oppilaitos saa valtionavustusta käyttökus- 32061: tannuksiin samojen perusteiden mukaan kuin tannuksiin samojen perusteiden mukaan kuin 32062: vastaava kunnallinen oppilaitos saa 5 ja 6 §:ssä vastaava kunnallinen oppilaitos saa 5 ja 6 §:ssä 32063: tarkoitettua valtionosuutta. Opettajankoulu- tarkoitettua valtionosuutta. 32064: tusta antavalle oppilaitokselle myönnetään val- 32065: tionavustus käyttökustannuksiin kuitenkin JO 32066: prosentilla korotettuna. 32067: 32068: 32069: 13 a § 32070: Valtionavustus opettajankoulutukseen 32071: Ammatillisen oppilaitoksen ylläpitäjälle suo- 32072: ritetaan oppilaitoksen opettajankoulutusosas- 32073: ton osalta ja harjoituskouluna toimivan amma- 32074: tillisen oppilaitoksen ylläpitäjälle harjoituskou- 32075: luna toimimisen osalta yksinomaan tästä kou- 32076: lutuksesta aiheutuvat 5 §:ssä tarkoitetut todel- 32077: liset käyttökustannukset sekä perustamiskus- 32078: tannuksiksi luettavat laitehankinnat valtion- 32079: avustuksena kokonaisuudessaan. 32080: Oppilaitoksen ylläpitäjälle, joka saa valtion- 32081: avustusta käyttökustannuksiin 1 momentin no- 32082: jalla, ei suoriteta valtionavustusta näihin kus- 32083: tannuksiin muulla perusteella. 32084: 32085: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 32086: kuuta 1990. 32087: 1989 vp. - HE n:o 167 32088: 32089: 32090: 32091: 32092: Hallituksen esitys Eduskunnalle yleisten kirjastojen valtion 32093: hallintoa koskevan lainsäädännön muuttamisesta 32094: 32095: 32096: 32097: 32098: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 32099: 32100: Esityksessä ehdotetaan kouluhallituksesta ja mis-, suunnittelu- ja ohjaustehtävät. Valvonta- 32101: sen alaisesta piirihallinnosta annettuun lakiin viranomaisena toimisi ensisijaisesti lääninhalli- 32102: sisältyviä valtion kirjastohallintoa koskevia tus. Valtionosuushallinnon vastaavasta muu- 32103: säännöksiä muutettaviksi siten, että kouluhalli- toksesta on tarkoitus antaa erillinen lakiesitys. 32104: tuksessa käsiteltävät kirjastojen toimintaa kos- 32105: kevat asiat siirretään kouluhallitukselta opetus- Lisäksi ehdotetaan eräitä muutoksia kirjas- 32106: tolakiin. 32107: ministeriölle ja lääninhallituksille. Opetusmi- 32108: nisteriön hoidossa olisivat muutoksen jälkeen Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi- 32109: kokonaan kirjastotoiminnan yleiset kehittä- maan 1 päivänä maaliskuuta 1990. 32110: 32111: 32112: 32113: 32114: YLEISPERUSTELUT 32115: 32116: 1. Nykyinen tilanne Opetusministeriössä kirjastoasioita varten on 32117: yksi kirjastoasiainneuvos. Kouluhallituksessa 32118: Valtionhallinnossa kirjastoja koskevia paa- kirjastotoimiston henkilökuntaan kuuluvat toi- 32119: töksiä tehdään valtioneuvostossa, opetusminis- mistopäällikkö, kirjastosihteeri ja toimistosih- 32120: teriössä, kouluhallituksessa ja lääninhallituk- teeri. Kouluhallituksen valtionaputoimistossa 32121: sissa. Kirjastotoimen ohjaus ja valvonta kuu- kuntien kirjastojen valtionosuusasioita käsitte- 32122: luu kirjastolain (235/86) 11 §:n nojalla koulu- lee kaksi henkilöä, taloustarkastaja ja apulais- 32123: hallitukselle ja lääninhallituksille. Näitä tehtä- taloustarkastaja. Muissa toimistoissa ei ole vir- 32124: viä varten kouluhallituksen aikuiskasvatuksen kamiehiä, joiden tehtäviin kuuluisi yksin- 32125: osastolla on kouluhallituksesta annetun asetuk- omaan kirjastotoimeen liittyviä asioita. Lää- 32126: sen (361/88) 8 §:ssä mainittu kirjastotoimisto. ninhallituksissa kirjastoasiat kuuluvat yhden 32127: Lääninhallituksissa kirjastojen toiminnan tar- koulutoimentarkastajan tehtäviin. 32128: kastus kuuluu koulutoimentarkastajille. 32129: Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston val- 32130: tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 2. Ehdotetut muutokset 32131: (1112/78) 1 §:n mukaan kouluhallitus toimii 32132: yleisten kirjastojen valtionapuviranomaisena 32133: eli myöntää kunnille valtionosuudet niiden kir- Hallinnon yleisten kehittämisperiaatteiden 32134: jastolaitoksen perustamis- ja käyttökustannuk- mukaan hallinnon palvelukykyä pyritään pa- 32135: siin voimassa olevien säännösten nojalla. Aino- rantamaan ja joustavuutta lisäämään. Toisaal- 32136: astaan mainitun lain 13 §:n 2 momentissa ta hallintoa hajautetaan, toisaalta ministeriön 32137: (1053/86) tarkoitetuissa rakennushankkeissa asemaa oman hallinnonalansa yleisessä ohjaa- 32138: valtionapuviranomaisena toimii lääninhallitus. misessa ja kehittämisessä vahvistetaan. 32139: 39l079L 32140: 2 1989 vp. - HE n:o 167 32141: 32142: Ehdotettujen muutosten jälkeen kirjastotoi- kaikki ne yksittäistä kuntaa koskevat päätök- 32143: men yleiset kehittämis-, suunnittelu- ja ohjaus- set, jotka edelleen ovat tarpeellisia. 32144: tehtävät olisivat kokonaan opetusministeriön 32145: hoidossa, kun ne nyt ovat jakautuneet ministe- 32146: riön ja kouluhallituksen kesken. Kouluhalli- 32147: 3. Asian valmistelu 32148: tuksen kirjastotoimiston henkilökunta on tar- 32149: koitus siirtää opetusministeriöön. 32150: Hallintojärjestelmää on tämän lisäksi tarkoi- Asia on valmisteltu opetusministeriön kes- 32151: tus täydentää valtionosuushallinnon uudistuk- kusvirastotyöryhmässä ja yksityiskohtaisesti 32152: sella niin, että lääninhallituksissa tehdään lähes erikseen asetetussa työryhmässä. 32153: 32154: 32155: 32156: 32157: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 32158: 32159: 32160: 1. Lakiehdotusten perustelut rättävästä osasta. Siinä ei voida ottaa huo- 32161: mioon, millä tavoin maakuntakirjastojen to- 32162: 1.1. Laki kouluhallituksesta ja sen alaisesta delliset kustannukset vaihtelevat. 32163: piirihallinnosta Maakuntakirjastojen perustehtäviin kuuluu 32164: tiedottaa maakunnan kirjastoille kokoelmis- 32165: 1 ja 2 §. Ehdotettujen kirjastotoimen tehtä- taan. Parhaiten tämä tapahtuu suorien yhteyk- 32166: vien siirtojen seurauksena kirjastot eivät olisi sien avulla tietokoneeseen, johon maakuntakir- 32167: enää kouluhallituksen alaisia vaan opetusmi- jaston luettelot on tallennettu. Samalla kirjas- 32168: nisteriön ja lääninhallitusten alaisia. Läänin- toverkon toimivuus ja kansalaisten saama pal- 32169: hallituksissa tehtävä kuuluisi kouluosastolle, velu paranevat. Myös maakuntakirjastojen 32170: kuten tähänkin saakka. suhteellinen työmäärä vähenee, kun etäasiak- 32171: 5 §. Pykälä ehdotetaan vanhentuneena ku- kaat voivat itse ottaa selville asioita, jotka 32172: mottavaksi. muuten olisi tutkittava maakuntakirjastossa. 32173: Toisaalta kaukolainojen kysyntä voi kasvaa 32174: tiedonsaannin parantuessa. 32175: 1.2. Kirjastolaki Maakuntakirjastojen palvelusten maksutto- 32176: muusperiaatetta ei kuitenkaan voida kokonaan 32177: 7 §. Maakuntakirjastoille ja yleisten kirjas- kumota, mikäli pitäydytään edelleen siinä peri- 32178: tojen keskuskirjastolle ehdotetaan säädettäväk- aatteessa, että kustannuksia korvataan erityi- 32179: si oikeus periä maksuja lähinnä tiedonhakupal- sellä valtionosuudella. Toisaalta laissa on vai- 32180: veluistaan. kea määritellä maksullisia palveluksia niin, että 32181: Lain 13 §:n mukaan maakuntakirjaston ja määritelmää ei uhkaisi vanhenemisen vaara 32182: 14 §:n mukaan keskuskirjaston palvelukset tekniikan kehittyessä. Sen vuoksi ehdotetaan, 32183: ovat maksuttornia 7 §:ssä säädetyin poikkeuk- että asiasta päättäisi opetusministeriö. Nykynä- 32184: sin. Useat maakuntakirjastot ovat suunnitelleet kymin kysymykseen tulisi maksun perintä ko- 32185: kokoelmaluettelonsa selailumahdollisuuden koelmaluetteloita sisältävien tietokoneiden etä- 32186: tarjoamista maakunnan kirjastoille viestiliiken- käytöstä. Asiakaskuntien tästä koituvat menot 32187: neyhteyksiä käyttäen. On kuitenkin ilmennyt, luettaisiin normaalisti valtionosuuden piiriin. 32188: että tätä palvelua on vaikea aloittaa, jollei Maakuntakirjastoa ylläpitäville kunnille ne oli- 32189: asiakaskunnilta voida laskuttaa syntyviä tieto- sivat vastaavasti menoja vähentäviä tuloja, 32190: konekustannuksia. joten muutoksella ei olisi vaikutusta valtion ja 32191: Maakuntakirjastotoimintaa harjoittavat kun- kuntien väliseen kustannusten jakoon eikä me- 32192: nat saavat erityisen valtionosuuden lisän, jon- nojen kokonaismäärään. 32193: ka tarkoituksena on korvata maakuntakirjas- 11 §. Ohjaus- ja valvontaviranomaiseksi on 32194: totoiminnasta aiheutuvat lisäkustannukset. Tä- kouluhallituksen sijaan ehdotettu opetusminis- 32195: mä lisä koostuu kaikille yhtä suuresta perus- teriö. Valvonta- ja tarkastusviranomaisena on 32196: osasta ja maakunnan väkiluvun mukaan mää- edelleen lääninhallitus. 32197: 1989 vp. - HE n:o 167 3 32198: 32199: 13 ja 14 §.Hallinnon yleisten kehittämisperi- Asetusluonnokset ovat tämän esityksen liittee- 32200: aatteiden mukaisesti ehdotetaan, että opetus- nä. 32201: ministeriö valtioneuvoston sijasta määräisi, 32202: minkä kunnan kirjastolaitos toimii maakunta- 32203: kirjastona tai yleisten kirjastojen keskuskirjas- 3. Voimaantulo 32204: tona ja mikä on maakuntakirjaston toiminta- 32205: alue. 32206: 17 §. Viittaus kouluhallitukseen ehdotetaan Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi- 32207: poistettavaksi. vänä maaliskuuta 1990 samanaikaisesti opetus- 32208: ministeriön eräiden organisaatiomuutosten 32209: kanssa. 32210: 2. Tarkemmat säännökset 32211: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 32212: Esitys edellyttää kouluhallituksesta annetun kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 32213: asetuksen ja kirjastoasetuksen muuttamista. set: 32214: 32215: 32216: 1. 32217: Laki 32218: kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annetun lain muuttamisesta 32219: 32220: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 32221: kumotaan kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta 30 päivänä elokuuta 1968 annetun 32222: lain (534/68) 5 § sekä 32223: muutetaan 1 §:n 3 momentti ja 2 §:n 2 momentin 4 kohta näin kuuluviksi: 32224: 32225: 1§ 2§ 32226: 32227: Asetuksella säädetään, mitkä koulut ja muut Kouluhallinnon tehtävänä on: 32228: oppilaitokset sekä vapaata sivistystoimintaa 32229: harjoittavat valtionapua saavat laitokset ovat 4) valvoa sen alaiseksi säädettyä vapaata 32230: välittömästi kouluhallituksen alaisia. sivistystyötä; sekä 32231: 32232: 32233: Tämä laki tulee voimaan päivänä 32234: kuuta 19 32235: 4 1989 vp. - HE n:o 167 32236: 32237: 2. 32238: Laki 32239: kirjastolain muuttamisesta 32240: 32241: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 32242: muutetaan 21 päivänä maaliskuuta 1986 annetun kirjastolain (235/86) 11 §, 13 §:n 1 ja 4 32243: momentti, 14 §:n 1 ja 4 momentti ja 17 §:n 2 momentti, sekä 32244: lisätään 7 §:ään uusi 3 momentti, seuraavasti: 32245: 32246: 7§ toimia maakuntakirjastona sen mukaan kuin 32247: Maksut ja korvaukset asetuksella säädetään. 32248: 32249: Opetusministeriö voi lisäksi päättää, että 14 § 32250: joistakin yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja Yleisten kirjastojen keskuskirjasto 32251: maakuntakirjaston tarjoamista palveluksista 32252: voidaan periä maksu opetusministeriön mää- Yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimii 32253: räämin perustein. opetusministeriön määräämän kunnan kirjas- 32254: tolaitos asianomaisen kunnan suostumuksella. 32255: 11§ Keskuskirjaston toiminta-alueena on koko 32256: maa. 32257: Ohjaus ja valvonta 32258: Kirjastotointa ohjaavat ja valvovat opetus- Opetusministeriö voi peruuttaa määräyksen 32259: ministeriö ja lääninhallitukset. Kirjastojen toi- toimia keskuskirjastona sen mukaan kuin ase- 32260: mintaa tarkastavat lääninhallitukset. tuksella säädetään. 32261: 32262: 13§ 17 § 32263: Maakuntakirjastot Yksityinen kirjasto 32264: 32265: Maakuntakirjastona toimii opetusministe- Opetusministeriö voi harkinnan mukaan 32266: riön määräämän kunnan kirjastolaitos asian- myöntää 1 momentissa tarkoitetulle kirjastolle 32267: omaisen kunnan suostumuksella. Maakunta- avustusta valtion tulo- ja menoarvioon tarkoi- 32268: kirjaston toiminta-alueen määrää opetusminis- tusta varten otetusta määrärahasta. 32269: teriö. 32270: Tämä laki tulee voimaan päivänä 32271: Opetusministeriö voi peruuttaa määräyksen kuuta 19 32272: 32273: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 32274: 32275: 32276: Tasavallan Presidentti 32277: MAUNO KOIVISTO 32278: 32279: 32280: 32281: 32282: Opetusministeri Christoffer Taxell 32283: 1989 vp. - HE n:o 167 5 32284: 32285: Liite 1 32286: 32287: 32288: 32289: 32290: 1. 32291: Laki 32292: kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annetun lain muuttamisesta 32293: 32294: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 32295: kumotaan kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta 30 päivänä elokuuta 1968 annetun 32296: lain (534/68) 5 § sekä 32297: muutetaan 1 §:n 3 momentti ja 2 §:n 2 momentin 4 kohta näin kuuluviksi: 32298: 32299: Voimassa oleva laki Ehdotus 32300: 32301: 1§ 32302: 32303: Asetuksella säädetään, mitkä koulut ja muut Asetuksella säädetään, mitkä koulut ja muut 32304: oppilaitokset, kirjastot sekä vapaata sivistys- oppilaitokset sekä vapaata sivistystoimintaa 32305: toimintaa suorittavat valtionapua saavat lai- harjoittavat valtionapua saavat laitokset ovat 32306: tokset ovat välittömästi kouluhallituksen alai- välittömästi kouluhallituksen alaisia. 32307: sia. 32308: 2§ 32309: 32310: Kouluhallinnon tehtävänä on: Kouluhallinnon tehtävänä on: 32311: 32312: 4) valvoa yleistä kirjastotointa ja vapaata 4) valvoa sen alaiseksi säädettyä vapaata 32313: sivistystyötä; sekä sivistystyötä; sekä 32314: 32315: 32316: 5§ 32317: Mitä muutoksenhausta kansakouluntarkas- (Kumotaan) 32318: tajan ja kirjastontarkastajan päätökseen on 32319: säädetty, on vastaavasti noudatettava läänin- 32320: hallituksen päätöksen osalta. 32321: Tämä laki tulee voimaan päivänä 32322: kuuta 19 . 32323: 6 1989 vp. - HE n:o 167 32324: 32325: 32326: 2. 32327: Laki 32328: kirjastolain muuttamisesta 32329: 32330: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 32331: muutetaan 21 päivänä maaliskuuta 1986 annetun kirjastolain (235/86) 11 §, 13 §:n 1 ja 4 32332: momentti, 14 §:n 1 ja 4 momentti ja 17 §:n 2 momentti, sekä 32333: lisätään 7 §:ään uusi 3 momentti, seuraavasti: 32334: 32335: Voimassa oleva laki Ehdotus 32336: 7§ 32337: Maksut ja korvaukset 32338: 32339: Opetusministeriö voi lisäksi päättää, että 32340: joistakin yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja 32341: maakuntakirjaston tarjoamista palveluksista 32342: voidaan periä maksu opetusministeriön mää- 32343: räämin perustein. 32344: 11 § 32345: 11 § 32346: Ohjaus ja valvonta 32347: Ohjaus ja valvonta 32348: Kirjastotointa ohjaavat ja valvovat koulu- Kirjastotointa ohjaavat ja valvovat opetus- 32349: hallitus ja lääninhallitukset. Kirjastojen toi- ministeriö ja lääninhallitukset. Kirjastojen toi- 32350: mintaa tarkastaa lääninhallitus. Jos lääninhal- mintaa tarkastavai lääninhallitukset. 32351: litus havaitsee olevan aihetta huomautukseen, 32352: sen tulee saattaa asia kirjastolautakunnan tie- 32353: toon. Jos huomautuksesta ei seuraa korjausta, 32354: lääninhallitus voi ilmoittaa asian kouluhalli- 32355: tukselle. 32356: 32357: 13 § 13 § 32358: Maakuntakirjastot Maakuntakirjastot 32359: Maakuntakirjastona toimii valtioneuvoston Maakuntakirjastona toimii opetusministe- 32360: määräämän kunnan kirjastolaitos asianomai- riön määräämän kunnan kirjastolaitos asian- 32361: sen kunnan suostumuksella. Maakuntakirjas- omaisen kunnan suostumuksella. Maakunta- 32362: ton toiminta-alueen määrää valtioneuvosto. kirjaston toiminta-alueen määrää opetusminis- 32363: teriö. 32364: Valtioneuvosto voi peruuttaa määräyksen Opetusministeriö voi peruuttaa määräyksen 32365: toimia maakuntakirjastona sen mukaan kuin toimia maakuntakirjastona sen mukaan kuin 32366: asetuksella säädetään. asetuksella säädetään. 32367: 14 § 14 § 32368: Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Yleisten kirjastojen keskuskirjasto 32369: Yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimii Yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimii 32370: valtioneuvoston määräämän kunnan kirjasto- opetusministeriön määräämän kunnan kirjas- 32371: laitos asianomaisen kunnan suostumuksella. tolaitos asianomaisen kunnan suostumuksella. 32372: Keskuskirjaston toiminta-alueena on koko Keskuskirjaston toiminta-alueena on koko 32373: maa. maa. 32374: 1989 vp. - HE n:o 167 7 32375: 32376: Voimassa oleva laki Ehdotus 32377: 32378: Valtioneuvosto voi peruuttaa määräyksen Opetusministeriö voi peruuttaa määräyksen 32379: toimia keskuskirjastona sen mukaan kuin ase- toimia keskuskirjastona sen mukaan kuin ase- 32380: tuksella säädetään. tuksella säädetään. 32381: 32382: 17 § 32383: Yksityinen kirjasto 32384: 32385: Edellä 1 momentissa tarkoitetulle kirjastolle Opetusministeriö voi harkinnan mukaan 32386: voidaan valtion tulo- ja menoarvioon tarkoi- myöntää 1 momentissa tarkoitetulle kirjastolle 32387: tusta varten otetusta määrärahasta myöntää avustusta valtion tulo- ja menoarvioon tarkoi- 32388: opetusministeriön harkinnan mukaan valtion- tusta varten otetusta määrärahasta. 32389: avustusta ehdolla, että kirjaston toiminnassa 32390: noudatetaan kouluhallituksen ohjeita. 32391: 32392: Tämä laki tulee voimaan päivänä 32393: kuuta 19 32394: 8 1989 vp. - HE n:o 167 32395: 32396: Luonnos Liite 2 32397: 32398: 32399: 32400: 32401: Asetus 32402: kouluhallituksesta annetun asetuksen muuttamisesta 32403: Opetusministerin esittelystä 32404: kumotaan kouluhallituksesta 22 päivänä huhtikuuta 1988 annetun asetuksen (361/88) 2 §:n 1 32405: momentin 6 kohta sekä 32406: muutetaan 1 ja 8 §, 9 §:n 1 momentti ja 12 § näin kuuluviksi: 32407: 1§ 32408: Kouluhallitus johtaa, ohjaa ja valvoo alais- lisiä kouluja ja oppilaitoksia, niissä annettavaa 32409: taan koulutointa ja aikuiskasvatusta, huolehtii opetusta sekä ruotsinkielistä aikuiskasvatusta 32410: niiden kehittämisestä sekä suorittaa ne muut koskevat 6-8 §:ssä mainitut asiat. 32411: tehtävät, jotka sille säännösten ja määräysten 32412: mukaan kuuluvat. 32413: 8§ 12 § 32414: Aikuiskasvatusosasto käsittelee kansanopis- Pääjohtaja johtaa ja valvoo kouluhallituk- 32415: toja, kansalais- ja työväenopistoja, urheiluo- sen toimintaa sekä sille kuuluvien tehtävien 32416: pistoja, musiikkioppilaitoksia ja muuta aikuis- suorittamista. Hänen tulee seurata koulutuksen 32417: kasvatusta sekä lastentarhanopettajaopistoja yleistä kehitystä sekä tehdä aloitteita ja valmis- 32418: koskevat asiat, mikäli ne eivät kuulu yleiselle taa suunnitelmia tarpeellisiksi uudistuksiksi ja 32419: osastolle tai opetusosastolle. parannuksiksi. 32420: Aikuiskasvatusosastossa on opistotoimisto. 32421: 32422: 9§ Tämä asetus tulee voimaan päivänä 32423: Ruotsinkielinen osasto käsittelee ruotsinkie- kuuta 19 32424: 1989 vp. - HE n:o 167 9 32425: 32426: Luonnos 32427: 32428: 32429: 32430: 32431: Asetus 32432: kirjastoasetuksen muuttamisesta 32433: 32434: Opetusministerin esittelystä 32435: kumotaan 21 päivänä maaliskuuta 1986 annetun kirjastoasetuksen (236/86) 12 §:n 1 momentin 32436: 5 kohta, 32437: muutetaan 1 §:n 8 kohta, 11 §:n 1 ja 3 momentti, 13 ja 14 § sekä 32438: lisätään 13 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti: 32439: 32440: 1§ 32441: Kirjastolautakunnan tehtävänä on: tämän asetuksen nojalla tekemiin päätöksiin ei 32442: saa hakea muutosta valittamalla. 32443: 8) antaa lääninhallitukselle vuosittain ope- Lääninhallituksen kirjastolain tai tämän ase- 32444: tusministeriön määrämät tiedot kirjastolaitok- tuksen nojalla tekemään päätökseen haetaan 32445: sen toiminnasta; sekä muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta 32446: niin kuin muutoksenhausta hallintoasioissa an- 32447: netussa laissa (154/50) on säädetty. 32448: 11§ 32449: Maakuntakirjaston tehtävät opetusministe- 14 § 32450: riö voi antaa kunnan kirjastolaitokselle edellyt- Opetusministeriö voi kuntaa kuultuaan pe- 32451: täen, että se voi palvella tarpeeksi laajaa aluet- ruuttaa kunnan kirjastolaitokselle annetun 32452: ta, että kirjastolaitoksen kokoelmat ovat mää- määräyksen toimia maakuntakirjastona tai 32453: rältään ja laadultaan riittävät ja hyvin järjeste- yleisten kirjastojen keskuskirjastona, jos se 32454: tyt sekä että kunnan pääkirjastolla on tarkoi- laiminlyö sille kuuluvia tehtäviä eikä opetusmi- 32455: tukseen sopiva huoneisto ja riittävä määrä nisteriön asettaman määräajan kuluessa korjaa 32456: säädetyt kelpoisuusehdot täyttävää henkilö- laiminlyöntiään. Vastaavasti voidaan kunnan 32457: kuntaa. kirjastolaitokselle annettu määräys peruuttaa 32458: muuttuneiden olosuhteiden vuoksi tai jos se ei 32459: Maakuntakirjaston toiminta-alueen määrää ole osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. 32460: opetusministeriö. 32461: 13§ Tämä asetus tulee voimaan päivänä 32462: Opetusministeriön kirjastolain (235/86) tai kuuta 19 32463: 32464: 32465: 32466: 32467: 2 391079L 32468: 1989 vp. - HE n:o 168 32469: 32470: 32471: 32472: 32473: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion taidemuseos- 32474: ta ja laiksi valtion taidemuseosta annetun lain voimaanpanosta 32475: 32476: 32477: 32478: 32479: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 32480: 32481: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ja tutkimustoiminta on valtakunnallista ja his- 32482: valtion taidemuseosta. Suomen taideakatemian toriallisesti laaja-alaista. Valtion taidemuseon 32483: säätiön ylläpitämät Ateneumin taidemuseo, tehtäviin kuuluu myös maan muiden taidemu- 32484: näyttely- ja tiedotusosasto sekä hallintotoimis- seoiden avustaminen, toimialansa koordinointi 32485: to siirretään valtion omistukseen 1 päivänä sekä valtakunnallisten kuvataiderekisterien ja 32486: syyskuuta 1990 lukien. Niistä muodostetaan -arkistojen ylläpitäminen. 32487: valtion taidemuseo -niminen kuvataiteen kes- Laki valtion taidemuseosta on tarkoitus 32488: kusmuseo, jonka tehtävät laajentuvat valta- saattaa voimaan erillisellä voimaanpanolailla. 32489: kunnallisiksi. 32490: Valtion taidemuseolla on kokonaisvastuu Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 32491: valtakunnallisesta taidemuseotoiminnasta sekä vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 32492: kansallisen kulttuuriperinnön tallentamisesta ja sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan 32493: hoitamisesta kuvataiteen alalla. Sen tallennus- voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990. 32494: 32495: 32496: 32497: 32498: YLEISPERUSTELUT 32499: 32500: 1. Esityksen yhteiskunnallinen Suomen museopolitiikan tavoitteena on luo- 32501: merkitys da kullekin museotoimen pääalalle valtakun- 32502: nallinen keskusmuseo. Keskusmuseolla on 32503: Museotoimen tavoitteena on kulttuuri- ja edustamailaan alalla vastuu valtakunnallisesta 32504: luonnonperinnön suojelu, tallentaminen, tutki- museotoiminnasta. Sen tallennus- ja tutkimus- 32505: minen ja julkistaminen, virikkeiden antaminen toiminta on valtakunnallista ja historiallisesti 32506: yhteiskunnan kehittämiseksi sekä kulttuuri- ja laaja-alaista. Keskusmuseon tehtäviin kuuluu 32507: luonnonperintöä koskevan tiedon välittäminen myös valtakunnallisten keskusrekisterien ja 32508: ja kiinnostuksen herättäminen inhimillistä toi- keskusarkistojen ylläpitäminen, toimialansa 32509: mintaa ja kulttuuria kohtaan. koordinointi sekä muiden museoiden avustami- 32510: nen alansa kysymyksissä. 32511: Museotoimen kentässä taidemuseolaitoksen 32512: tehtävänä on erityisesti kuvataiteen edistämi- Ehdotettu laki valtion taidemuseosta sekä 32513: nen pitämällä yhteyksiä koti- ja ulkomaisiin siihen liittyvä voimaanpanolaki ja asetus val- 32514: museoihin ja taiteilijoihin, yleisen taidekasva- tion taidemuseosta merkitsevät valtakunnalli- 32515: tuksen edistäminen, taiteen kehityksen seuraa- sen keskusmuseon perustamista kuvataiteen 32516: minen ja sitä koskevan tiedon välittäminen. alalle. Tähän saakka epävirallisena kuvataiteen 32517: Taidemuseo toimii myös kuvataiteen ajankoh- keskusmuseona on toiminut Suomen taideaka- 32518: taisia pyrkimyksiä ja saavutuksia esittelevänä temian säätiön ylläpitämä Ateneumin taidemu- 32519: kulttuurilaitoksena. seo yhdessä säätiön näyttely- ja tiedotusosas- 32520: 3910290 32521: 2 1989 vp. - HE n:o 168 32522: 32523: ton kanssa. Kulttuurihistoriallisena keskusmu- Suomen taideakatemian säätiön tarkoitukse- 32524: seona toimii museovirastoon kuuluva Suomen na on sen sääntöjen mukaan Suomen kuvatai- 32525: kansallismuseo. Luonnontieteellisellä alalla teen vaaliminen, tukeminen ja kehittäminen. 32526: keskusmuseota ollaan perustamassa Helsingin Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö "1) yllä- 32527: yliopiston luonnontieteellisistä museoista. pitää Ateneumin taidemuseota; 2) ylläpitää 32528: näyttely- ja tiedotusosastoa; 3) hoitaa ja kar- 32529: tuttaa sen omistamia tai sen hallintaan ja 32530: 2. Nykyinen tilanne ja asian huostaan uskottuja taidekokoelmia sekä huo- 32531: valmistelu lehtii niiden inventoinnista ja konservoinnista; 32532: 4) järjestää ensisijaisesti hallinnassaan olevien 32533: 2.1. Nykyinen tilanne kokoelmien näyttelyitä sekä muita koti- ja 32534: ulkomaisia kuvataidenäyttelyitä; 5) harjoittaa 32535: 2.1.1. Säädöspohja julkaisu- ja muuta tiedotustoimintaa; 6) jakaa 32536: palkintoja ja apurahoja sekä järjestää kuvatai- 32537: Maakuntamuseoiden ja aluetaidemuseoiden dekilpailuja; 7) tekee aloitteita ja esityksiä sekä 32538: verkosto perustuu museoiden valtionavus- antaa lausuntoja ja selvityksiä kuvataidetta 32539: tuksen perusteista annettuun valtioneuvoston koskevista asioista; ja 8) tukee ja edistää muul- 32540: päätökseen (404/79). Sen mukaan maakunnal- lakin tavoin Suomen kuvataidetta ja kuvatai- 32541: lisena keskusmuseona voi toimia maakuntamu- teen harrastusta." 32542: seo tai aluetaidemuseo. Maakunnalliset keskus- 32543: museot nimeää opetusministeriö museoviraston Säätiön keskeisenä tehtävänä on valtion 32544: esityksestä ja museoasiain neuvottelukunnan omistamien taidekokoelmien kartuttaminen ja 32545: lausunnon saatuaan. Valtionavustukset jakaa hoito. Kokoelmia täydennetään vuosittain tai- 32546: museovirasto museoasiain neuvottelukunnan deakatemialle osoitetulla määrärahalla. Ate- 32547: annettua asiasta lausuntonsa. Museot ovat mu- neumin taidemuseo harjoittaa jatkuvasti näyt- 32548: seoviraston valvonnan alaisina niiltä osin kuin telytoimintaa, samoin näyttely- ja tiedotusosas- 32549: niiden toiminta tapahtuu valtionavustuksen to järjestää kiertonäyttelyitä Suomessa. Tutki- 32550: turvin. musta, arkistointia, julkaisutoimintaa ja kon- 32551: Opetusministeriön alaisena toimivan museo- servointia harjoitetaan taloudellisten mahdolli- 32552: viraston asemaa ja tehtäviä sääntelee museovi- suuksien puitteissa. Ateneumin taidemuseon 32553: rastosta annettu laki (31 /72) ja asetus (172/ yhteydessä toimii Sinebrychoffin taidemuseo 32554: 72). Museoviraston osastona toimii Suomen vanhan ulkomaisen taiteen museona. 32555: kansallismuseo. Asetukseen museovirastosta si- 32556: sältyvät myös säännökset opetusministeriön Suomen taideakatemian säätiö saa toimin- 32557: alaisesta museoasiain neuvottelukunnasta. Tai- taansa varten veikkauksen ja raha-arpajaisten 32558: demuseoita koskevat asiat museoasiain neuvot- voittovaroista taiteen tukemiseen myönnettä- 32559: telukunnassa valmistelee taidemuseojaosto. vää valtionavustusta. Se kattaa taideakatemian 32560: Kuluvan vuoden joulukuun alussa tulee voi- vuosibudjetista 90-95 prosenttia. Vuodelle 32561: maan museoiden valtionosuuksista ja -avustuk- 1988 valtionavustusta on myönnetty 32562: sista annettu laki (1146/88). Lain nojalla val- 14 150 000 markkaa. Muita tuloja taideakate- 32563: tionavustukset museoille muutetaan harkin- mia saa pääsymaksutuloista ja julkaisujen 32564: nanvaraisista pääosin lakiin perustuviksi. myynnistä. 32565: 32566: Suomen taideakatemian säätiön hallintoeli- 32567: 2.1.2. Käytäntö minä ovat edustajisto ja hallitus sekä eri yksi- 32568: köitä varten hallituksen alaisina toimivat jaos- 32569: Ateneumin taidemuseon syntyvaiheet liitty- tot. Edustajistoon kuuluu kolmekymmentä jä- 32570: vät Suomen taideyhdistyksen perustamiseen sentä, joista opetusministeriö nimittää kolme- 32571: vuonna 1846. Alku kokoelmille luotiin vuonna toista, Helsingin kaupunki kaksi, Suomen Tai- 32572: 1849, ja ne avattiin yleisölle vuonna 1863. deyhdistys r.y. viisi sekä Suomen Taiteilijaseu- 32573: Ateneum-rakennuksessa museo on toiminut ra r.y., Taidemaalariliitto r.y., Suomen Kuvan- 32574: vuodesta 1888. Vuonna 1940 Suomen taideyh- veistäjäliitto r.y., Suomen Taidegraafikot r.y. 32575: distys luovutti kokoelmansa vuonna 1939 pe- ja Suomen Kuvataidejärjestöjen liitto r.y. ku- 32576: rustetulle Suomen taideakatemian säätiölle. kin kaksi jäsentä. 32577: 1989 vp. - HE n:o 168 3 32578: 32579: 2.1.3. Muutoksen syyt na olleeseen kysymykseen ja antaa mahdolli- 32580: suudet erikoistuvaan toimintaan nykytaiteen 32581: Valtion taidemuseon keskeisiä tehtäviä ovat hyväksi. 32582: valtion taidekokoelmien ylläpitäminen, kartut- Museon nykyisen organisaation suurimpia 32583: taminen ja tutkiminen sekä näyttelytoiminnan ongelmia on se, että museo ei ole sisäisesti 32584: harjoittaminen. Ateneum-rakennuksen perus- jakautunut kokoelmia vastaaviin toimintayksi- 32585: korjauksen myötä peruskokoelmien näyttely- köihin. Kokoelmien jako Suomen taiteeseen, 32586: pinta-ala kaksinkertaistuu, minkä lisäksi ra- ulkomaiseen taiteeseen ja nykytaiteeseen tulee 32587: kennukseen tulee erillinen tila vaihtuville näyt- tehdä, jotta eri taiteenalat ja aikakaudet jäsen- 32588: telyille ja erilaisille oheistoiminnoille. Siirtymi- tävät selkeästi museon toimintaa. Jako heijas- 32589: nen laajennettuihin ja uudistettuihin toiminta- tuisi museoiden tutkimus- ja näyttelytoimin- 32590: tiloihin luo oleellisesti paremmat edellytykset nassa sekä julkaisutoiminnassa. 32591: toiminnan kehittämiselle. Suomen taideakate- Keskustaidemuseon tehtävänä on oman 32592: mian säätiön nykyiset voimavarat eivät kuiten- näyttelytoimintansa ohella hoitaa myös valta- 32593: kaan riitä kehittyvän toiminnan järjestämiseen, kunnallista kiertonäyttelytoimintaa. Kierto- 32594: eikä vanhalla organisaatiolla toimintaa voida näyttelyt järjestetään museoyksiköiden valmis- 32595: hoitaa asianmukaisesti. tamien näyttelyiden pohjalta. 32596: Eräänä syynä keskusmuseon perustamiseen 32597: kuvataiteen alalle on pitkään koettu tarve tiet- 32598: tyjen taidemuseoalan toimintojen valtakunnal- 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto 32599: liseksi järjestämiseksi. Keskustaidemuseoita 32600: edellytetään taidemuseotoiminnan kehittämi- Taidemuseoalan hallintoa ja sen kehittämis- 32601: seen kuuluvia toimia, osallistumista taidekas- tä ovat käsitelleet seuraavat työryhmät, toimi- 32602: vatustyöhön, valtakunnallista taidemuseoasioi- kunnat ja komiteat sekä muut valmistelueli- 32603: den ohjaamista ja käsittelyä sekä taidemuseoi- met: 32604: den kehittämiskysymysten ja yleisten taidemu- Museotoimen aluehallintokomitean mietin- 32605: seopoliittisten kysymysten hoitoa. nössä (Komiteanmietintö 1973: 13) kiinnitettiin 32606: Maan taidemuseolaitoksen kehittämisen huomiota koko maan museotoimintaan teke- 32607: kannalta merkittävää on yhtenäisten luet- mättä eroa eri alojen suhteen. Komitea kiinnit- 32608: telointi- ja informaatiojärjestelmien luominen ti ehdotusosassaan huomiota lääninhallitusten 32609: sekä kuvataiteen keskusarkiston perustaminen puutteellisiin resursseihin huolehtia museohal- 32610: valtion taidemuseoon. Kuvataiteen ilmiöihin, linnosta ja ehdotti, että museovirasto oikeutet- 32611: taiteilijoihin ja taideteoksiin liittyvä yleinen taisiin delegoimaan valtiolle kuuluvia museoa- 32612: dokumentaatio on tärkeää erityisesti nykypäi- lan tehtäviä tietyille museoille. Komitea laati 32613: vän taiteen osalta. myös ehdotuksen laiksi ja asetukseksi museoi- 32614: Tällä hetkellä millään Suomen taideakate- den valtionavusta. 32615: mian säätiön yksiköllä ei ole mahdollisuuksia Kuvataiteen koulutus- ja museotoimikunnan 32616: näiden tehtävien hoitamiseen. Lisäksi valta- mietinnössä (Komiteanmietintö 1973: 119) to- 32617: kunnallinen kokoelmien rekisteröinti ja kuva- dettiin taidemuseoiden osalta muun muassa, 32618: arkistointi sekä kirjastotoiminta ovat puutteel- että museovirastossa tulisi harkita erillisen vas- 32619: lisesti järjestetyt sekä maan taidemuseokentän tuuta kantavan taidemuseoasiain hallinnollisen 32620: että taiteen tutkimuksen kannalta. Kuvataiteen yksikön perustamista. Ehdotettiin myös pysy- 32621: keskusarkiston myötä yhteydet taidemuseolai- vän taidemuseoasiain neuvottelukunnan perus- 32622: toksen ja korkeakoulujen taidehistorian tutki- tamista. Alueellisten museoiden osalta huomio- 32623: muksen välillä paranevat. ta kiinnitettiin lähinnä resurssikysymyksiin. 32624: Maassamme on pidetty tärkeänä valtakun- Museolakityöryhmän mietinnössä, joka jä- 32625: nallisen nykytaiteen museon perustamista tettiin 31 päivänä maaliskuuta 1981, tehtiin 32626: oman aikamme kuvataiteen tunnetuksi ja ym- esitys museoiden valtionosuuksista ja -avusta 32627: märretyksi tekemiseen. Suomen taideakate- annettavasta lainsäädännöstä. 32628: mian säätiö on kartuttanut valtion nykytaiteen Museoviraston 9 päivänä huhtikuuta 1981 32629: kokoelmia sekä mahdollisuuksien mukaan jär- hyväksymässä museopoliittisessa ohjelmassa 32630: jestänyt koti- ja ulkomaisia nykytaiteen näytte- ehdotetaan koko museotointa koskevan puite- 32631: lyitä. Valtion taidemuseon yksiköksi perus- lain sekä tarvittavien erityislakien säätämistä. 32632: tettava nykytaiteen museo tuo ratkaisun avoin- Ohjelmassa edellytetään keskusmuseoiden pe- 32633: 4 1989 vp. - HE n:o 168 32634: 32635: rustamista. Kuvataiteen alalla tällaisena toimisi sikköä: Suomen taiteen museo, ulkomaisen 32636: Ateneumin taidemuseo ja Suomen taideakate- taiteen museo sekä nykytaiteen museo. Suo- 32637: mian näyttely- ja tiedotusosasto. Museopoliitti- men taiteen museon alaisena toimii konser- 32638: sessa ohjelmassa ehdotetaan näiden toiminto- vointilaitos. Sen tehtävänä on huolehtia valtion 32639: jen valtiollistamista. taidemuseon kokoelmiin kuuluvien ja museon 32640: Museoasiain neuvottelukunnan hyväksymäs- hoidossa muutoin olevien teosten konservoin- 32641: sä taidemuseopoliittisessa ohjelmassa (Komi- nista sekä avustaa muita valtion viranomaisia 32642: teanmietintö 1984:64) ehdotettiin Ateneumin sekä maan muita museoita. Museoviraston ja 32643: taidemuseon valtiollistamista ja se nimittämistä valtion taidemuseon yhteistyömuodot taidemu- 32644: kuvataiteen alalla toimivaksi keskusmuseoksi. seoiden valtionavustusten ja muiden asiantun- 32645: Samalla ehdotettiin, että Suomen taideakate- tijatehtävien osalta ratkaistaan museoviraston 32646: mian näyttely- ja tiedotusosasto yhdistetään asemaa koskevan selvitystyön valmistuttua. 32647: Ateneumin taidemuseoon. Keskusmuseon pe- Valtion taidemuseoon perustetaan kuvatai- 32648: rustamisen yhteydessä edellytettiin määriteltä- teen keskusarkisto -niminen toimintayksikkö 32649: väksi kuvataiteen keskusarkiston ja keskuskir- nykyisen näyttely- ja tiedotusosaston toiminto- 32650: jaston tehtävät. Huomiota kiinnitettiin myös jen pohjalle. Valtion taidemuseon hallinnosta, 32651: keskustaidemuseon resursseihin. kiinteistöistä, turva-asioista ja teknisistä toi- 32652: Tämä hallituksen esitys perustuu 16 päivänä minnoista vastaa yleinen osasto -niminen toi- 32653: joulukuuta 1987 asetetun keskustaidemuseotoi- mintayksikkö. 32654: mikunnan mietintöön (Komiteanmietintö Suomen taideakatemian säätiö voi jatkaa 32655: 1988:31). Ehdotusta valmistellessaan opetusmi- toimintaansa Suomen kuvataiteita edistävänä 32656: nisteriö on kuullut valtiovarainministeriötä, säätiönä. 32657: Suomen taideakatemian säätiötä, ja sen hallin- 32658: toelimissä edustettuna olevia yhteisöjä sekä 32659: museoalan valtion viranomaisia, asiantuntija- 3.2. Henkilöstövaikutukset 32660: elimiä ja keskeisiä järjestöjä. 32661: Valtion taidemuseon perustamisesta johtu- 32662: vien hallinnollisten järjestelyjen vuoksi ehdote- 32663: 3. Esityksen organisatoriset ja taan, että valtion taidemuseosta annetun lain 32664: hen kilös töv aik u t ukset voimaan saattamisesta säädetään erityisellä 32665: lailla, johon otetaan tarpeelliset siirtymäsään- 32666: 3.1. Organisaatiomuutokset nökset sekä säännökset säätiön palveluksessa 32667: siirtymähetkellä olevan henkilökunnan sijoitta- 32668: Esityksen mukaan valtion taidemuseon pe- misesta valtion taidemuseon palvelukseen. Hal- 32669: rustamisen jälkeen museoalan hallinto pysyy litus on sisällyttänyt vuoden 1990 tulo- ja 32670: pääosin entisen kaltaisena. Museoalan ylin joh- menoarvioesitykseen tarpeelliset määrärahat 32671: to kuuluu opetusministeriölle ja museoalan virkojen perustamiseksi sekä työsuhteeseen 32672: keskusvirastona toimii museovirasto. Valtion otettavan henkilökunnan palkkaamiseksi val- 32673: taidemuseo toimii esityksen mukaan suoraan tion taidemuseoon. 32674: opetusministeriön alaisena omalla toimialal- 32675: laan. Opetusministeriön alaisena toimii myös 32676: museoasiain neuvottelukunta. 3.3. Toimitilojen tarve 32677: Ateneumin taidemuseossa talletettuna ole- 32678: vat, mutta valtion omistamat ja museoviraston Valtion taidemuseo toimii pääosin Ateneum- 32679: hallitsemat Antellin kokoelman taideteokset rakennuksessa. Ulkomaisen taiteen museo toi- 32680: siirtyvät nykyisen järjestelmän mukaisesti talle- mii lähinnä Sinebrychoffin rakennuksessa. Ti- 32681: tuksina valtion taidemuseon kokoelmiin. Mui- lat ovat valtion omistuksessa. 32682: den valtion omistamien taidekokoelmien osalta Ateneum-rakennus tarjoaa peruskorjaustöi- 32683: valtion taidemuseon ja museoviraston välistä den valmistuttua valtion taidemuseon toimin- 32684: työnjakoa on selkeytettävä. nan käynnistämiseen tarkoituksenmukaiset ti- 32685: Valtion taidemuseon organisaatio verrattuna lat. Valtakunnallinen nykytaiteen museo aloit- 32686: Suomen taideakatemian nykyisiin toimintayk- taa toimintansa Ateneum-rakennuksessa. Ny- 32687: siköihin muuttuu oleellisesti. Valtion taidemu- kytaiteen museon tilakysymykset ovat parhail- 32688: seossa on esityksen mukaan kolme museoyk- laan selvitettävinä. 32689: 1989 vp. HE n:o 168 5 32690: 32691: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- Valtion taidemuseon toiminta rahoitetaan 32692: tukset valtion yleisistä varoista. Kun valtion taidemu- 32693: seo ehdotetaan perustettavaksi 1 päivästä syys- 32694: Suomen taideakatemian säätiön muuttami- kuuta 1990, rahoitetaan säätiön toiminta siihen 32695: seen valtion taidemuseoksi liittyvistä järjeste- saakka veikkausvoittovaroista ja sen jälkeen 32696: lyistä on valtion ja säätiön välillä tehty 5 valtion taidemuseon toiminta yleisistä varoista. 32697: päivänä lokakuuta 1989 esisopimus, jonka mu- Valtion taidemuseon arvioidut menot olisi- 32698: kaan säätiö siirtyy varoineen ja velkoineen vat 1 päivän syyskuuta ja 31 päivän joulukuuta 32699: valtion haltuun 1 päivänä syyskuuta 1990. 1990 välisenä aikana 13 202 000 markkaa. 32700: Säätiön varallisuus koostuu pääasiassa taide- Palkkamenoja tästä olisi 3 744 000 markkaa, 32701: teoksista ja muusta irtaimesta omaisuudesta. muita kulutusmenoja 1 458 000 markkaa ja 32702: Säätiön harkinnanvarainen valtionavustus kertaluontoinen kalustomääräraha 8 000 000 32703: taiteen tukemiseen osoitetuista veikkauksen ja markkaa. 32704: raha-arpajaisten voittovaroista vuonna 1989 on 32705: 15 640 000 markkaa. 32706: 32707: 32708: 32709: 32710: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 32711: 32712: 32713: 1. Lakiehdotusten perustelut tulee olla valtuudet määrätä siitä, että tällais- 32714: ten teosten osalta vastuu ja määräysvalta on 32715: 1.1. Laki valtion taidemuseosta valtion taidemuseolla, vaikka niiden sijoitus- 32716: paikka olisikin muualla kuin museossa. 32717: 1 §. Pykälässä on määritelty valtion taide- Ateneumin taidemuseoon on tallennettu run- 32718: museon tehtävät ja asema hallinnossa. saasti myös muiden kuin valtion taideteoksia. 32719: 2 §. Koska valtakunnallisen keskustaidemu- Niiden omistajia ovat eri julkiset yhteisöt ja 32720: seon tehtävänä on toimia kuvataiteen alalla yksityiset henkilöt. Valtio tekee omistajien 32721: yhteistyössä muiden yhteisöjen kanssa, on tär- kanssa sopimuksen teosten tallentamisesta ja 32722: keää, että valtion taidemuseo voi saada rahoi- hoidosta valtion taidemuseossa. 32723: tusta näiltä yhteisöiltä joko maksullisen palve- 5 §. Valtion taidemuseon taideteoksia voi- 32724: lutoiminnan tai yhteistyöprojektien muodossa daan tallettaa muualla esillä pidettäviksi. Toi- 32725: ja käyttää varat toimintansa kehittämiseen. minnassa noudatettavista perusteista valtion 32726: Maksullisen palvelutoiminnan piiriin kuuluvat taidemuseo laatii erilliset ohjeet, jotka opetus- 32727: esimerkiksi museon ulkopuolelle annetut kon- ministeriö vahvistaa. 32728: servointipalvelut. Yhteistyöprojekteina voi- 6 §. Asetuksella säädetään tarkemmin val- 32729: daan järjestää näyttelyitä sekä harjoittaa tutki- tion taidemuseon tehtävistä, järjestysmuodos- 32730: mus- ja julkaisutoimintaa. ta, asioiden ratkaisemisesta, virkamiehistä ja 32731: Maksullisen palvelutoiminnan hinnoitteluun virkojen kelpoisuusvaatimuksista. 32732: sovelletaan valtion maksuperustelakia (980/ 7 §. Valtion taidemuseosta annetun lain voi- 32733: 73). Hinnoittelun on syytä olla joustavaa, jotta maanpanolaissa säädetään voimaantulon aika- 32734: toiminnan erityispiirteet sekä tulojen ja meno- taulusta ja muista valtion taidemuseon perus- 32735: jen jaksottuminen kulloinkin voidaan ottaa tamiseen liittyvistä toimenpiteistä. 32736: huomioon. Valtion taidemuseon tuottamien 32737: suoritteiden hinnoittelusta säädetään erillinen 32738: maksuasetus. 1.2. Laki valtion taidemuseosta annetun lain 32739: 3 §. Valtion taidemuseo voi saada testamen- voimaanpanosta 32740: teilla ja lahjoituksina toimintaansa varten ra- 32741: hoitusta sekä taideteoksia. 1 §. Pykälässä säädetään valtion taidemuse- 32742: 4 §. Valtio omistaa taidehistoriallisesti ar- osta annetun lain voimaantulosta. 32743: vokkaita taideteoksia, jotka eivät kuulu valtion 2 §. Siirtymähetkellä Suomen taideakate- 32744: taidemuseon kokoelmiin. Opetusministeriöllä mian säätiön toimintayksiköiden palveluksessa 32745: 6 1989 vp. - HE n:o 168 32746: 32747: oleville henkilöille turvataan mahdollisuus jat- 8 §. Pykälässä on lain voimaantulosäännös. 32748: kaa entistä työtään vastaavassa valtion taide- 32749: museon virassa. Opetusministeriön tehtävänä 32750: on huolehtia virkojen täyttämisestä ensimmäi- 2. Tarkemmat säännökset 32751: sellä kerralla. 32752: 3 ja 4 §. Pykälissä olevilla säännöksillä tur- Valtion taidemuseon hallintoa sääntelevän 32753: vataan siirtyvälle henkilökunnalle palvelussuh- asetuksen lisäksi ehdotetaan säädettäväksi val- 32754: teeseen liittyvät edut. Henkilöstöjärjestelyjä to- tion taidemuseon maksuasetus, jossa määrä- 32755: teutettaessa pyritään siihen, että myöskään val- tään maksullisena palvelutoimintana tuotettu- 32756: tion taidemuseon työsopimussuhteiseen palve- jen suoritteiden hinnoittelusta. 32757: lukseen siirtyvien säätiön työntekijöiden työ- 32758: suhteeseen liittyviä taloudellisia etuja ei muute- 32759: ta olennaisesti epäedullisemmiksi. 3. Voimaantulo 32760: 5 §. Säännöksellä varmistetaan Suomen tai- 32761: dea~atemian palveluksesta eronneiden ja eläk- Lait ehdotetaan tulemaan voimaan päivä- 32762: keelle jääneiden henkilöiden eläketurva siltä nä syyskuuta 1990. 32763: osin kuin se on luovutushetkellä Suomen taide- 32764: akatemian säätiön vastuulla. Edellä esitetyn perusteella annetaan edus- 32765: 6 § ja 7 §. Pykälissä olevilla säännöksillä kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 32766: pyritään varmistamaan nykyisen toiminnan set: 32767: siirtyminen keskeytyksettä valtion taidemuseol- 32768: le sen aloittaessa toimintansa. 32769: 32770: 32771: 32772: 32773: 1. 32774: Laki 32775: valtion taidemuseosta 32776: 32777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 32778: 32779: 1§ 32780: Valtion taidemuseo toimii valtakunnallisena Valtion taidemuseoita tilatuista suoritteista 32781: keskustaidemuseona. peritään maksuja, jotka vahvistetaan asetuk- 32782: Valtion taidemuseon tehtävänä on tukea ja sella valtion maksuperustelaissa (980173) sää- 32783: edistää kuvataiteita ja niiden tutkimusta, kar- dettyjen perusteiden mukaisesti. 32784: tuttaa, säilyttää, pitää nähtävänä ja tutkia 32785: taidekokoelmia sekä kehittää ja avustaa taide- 3§ 32786: museolaitosta. Valtion taidemuseon tulee lisäk- Valtion taidemuseo voi ottaa vastaan lahjoi- 32787: si huolehtia niistä muista tehtävistä, jotka sille tuksia ja testamentteja. 32788: säädetään tai määrätään. 32789: Valtion taidemuseo toimii opetusministeriön 4§ 32790: alaisena valtion laitoksena. Opetusministeriön antamien määräysten mu- 32791: kaan valtion taidemuseon hoidossa voi olla 32792: 2§ museon kokoelmiin kuulumattomia ja muualle 32793: Valtion taidemuseo voi tulo- ja menoarvion sijoitettuja valtion omistamia taidehistorialli- 32794: rajoissa tehdä sopimuksia toimialaansa kuulu- sesti arvokkaita teoksia. 32795: vien asiantuntijatehtävien suorittamisesta sekä Valtion taidemuseon hoidossa voi olla myös 32796: toimialaansa koskevissa tehtävissä yhteistoi- muita kuin valtion omistamia, museoon sijoi- 32797: mintasopimuksia yhteisöjen ja henkilöiden tettuja taideteoksia. 32798: kanssa. 32799: 1989 vp. - HE n:o 168 7 32800: 32801: 5§ 6§ 32802: Opetusministeriön vahvistamien perusteiden Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 32803: mukaan valtion taidemuseo voi luovuttaa hoi- töönpanosta annetaan asetuksella. 32804: dossaan ja hallussaan olevia taideteoksia val- 32805: tion viranomaisille ja muille taidemuseoille säi- 7§ 32806: lytettäväksi ja esillä pidettäväksi. Tämän lain voimaanpanosta säädetään erik- 32807: seen. 32808: 32809: 32810: 32811: 32812: 2. 32813: Laki 32814: valtion taidemuseosta annetun lain voimaanpanosta 32815: 32816: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 32817: 32818: 1§ 32819: Valtion taidemuseosta päivänä lausuntoa niihin virkoihin, joihin muutoin, sen 32820: kuuta 19 annettu laki ( 1 ), jäljempänä mukaan kuin asetuksella säädetään, nimittää 32821: taidemuseolaki, tulee voimaan 1 päivänä syys- opetusministeriö valtion taidemuseon annettua 32822: kuuta 1990. asiasta lausuntonsa. 32823: Suomen taideakatemia - Finlands konst- 32824: akademi -nimisen säätiön ylläpitämät Ateneu- 3§ 32825: min taidemuseo, näyttely- ja tiedotusosasto ja Henkilö, joka taidemuseolain tullessa voi- 32826: hallintotoimisto, jäljempänä säätiön toiminta- maan on säätiön palveluksessa ja joka valtion 32827: yksiköt, otetaan taidemuseolain voimaan tul- taidemuseon virkoja ensi kerran täytettäessä 32828: lessa varoineen ja velkoineen valtion omistuk- nimitetään valtion taidemuseon virkaan tai ote- 32829: seen sen mukaisesti kuin Suomen valtion ja taan tilapäiseksi virkamieheksi, saa ikälisää ja 32830: Suomen taideakatemia - Finlands konstaka- vuosilomaa varten lukea hyväkseen sen palve- 32831: demi -nimisen säätiön kesken on sovittu 5 luksen, joka hänelle on vastaavia etuja varten 32832: päivänä lokakuuta 1989 tehdyssä esisopimuk- luettu hyväksi säätiön palveluksessa. 32833: sessa. Henkilöllä, joka taidemuseolain tullessa voi- 32834: maan on säätiön palveluksessa ja joka silloin 32835: 2§ otetaan valtion taidemuseoon työsopimussuh- 32836: Valtion taidemuseon virkoja ensi kerran täy- teeseen, on 1 momentissa säädetty oikeus pal- 32837: tettäessä voidaan säätiön palveluksessa siirty- velusajan hyväksi lukemiseen palvelusvuosili- 32838: mähetkellä oleva henkilö, jos hän siihen kirjal- sää ja vuosilomaa varten. Jos hänet myöhem- 32839: lisesti suostuu, sen estämättä, mitä kelpoisuus- min nimitetään valtion taidemuseon virkaan, 32840: vaatimuksista on säädetty tai määrätty, nimit- on hänellä sama oikeus palvelusajan hyväksi 32841: tää tehtäväänsä vastaavaan valtion virkaan lukemiseen ikälisää varten. 32842: valtion taidemuseossa virkaa haettavaksi julis- 32843: tamatta. 4§ 32844: Nimittämisestä niihin virkoihin, joihin sen Henkilölle, joka saa säätiön toimintayksi- 32845: mukaan kuin asetuksella säädetään, nimittää köissä palvellun ajan perusteella muuta kuin 32846: valtion taidemuseo, päättää virkoja ensi kerran valtion eläkelain (280/66) mukaista eläkettä tai 32847: täytettäessä opetusministeriö. Opetusministeriö muuta kuin valtion perhe-eläkelain (774/68) 32848: ottaa myös valtion taidemuseon palvelukseen mukaista perhe-eläkettä, suoritetaan valtion 32849: siirtyvät tilapäiset virkamiehet ja työsopimus- eläkelain mukainen eläke muulla eläkkeellä ja 32850: suhteisen henkilökunnan. valtion perhe-eläkelain mukainen eläke muulla 32851: Virkaa ensi kerran täytettäessä opetusminis- perhe-eläkkeellä vähennettynä siltä osin kuin 32852: teriö voi nimittää ilman valtion taidemuseon ne perustuvat samaan palvelusaikaan. 32853: 8 1989 vp. - HE n:o 168 32854: 32855: 5§ 7 § 32856: Valtio korvaa erillisen sopimuksen perusteel- Opetusministeriö voi ennen taidemuseolain 32857: la asianomaiselle eläkelaitokselle kertasuori- voimaantuloa asettaa määräajan, jonka kulu- 32858: tuksena valtion varoista ennen 1 päivää syys- essa henkilön on kirjallisesti opetusministeriöl- 32859: kuuta 1990 alkaneita eläkkeitä tai ennen sanot- le ilmoitettava, haluaako hän ottaa vastaan 32860: tua ajankohtaa päättyneitä palvelussuhteita valtion viran taikka tilapäisen tai työsopimus- 32861: koskevan eläkevastuun siirtämisen Suomen tai- suhteisen tehtävän, sekä ryhtyä muihin valmis- 32862: deakatemian säätiöltä asianomaiselle eläkelai- taviin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen sää- 32863: tokselle siltä osin kuin eläkevastuu kuuluu tiön toimintayksiköiden henkilökunnan siirtä- 32864: säätiölle. miseksi valtion palvelukseen taidemuseolain 32865: 6§ voimaan tullessa. 32866: Valtion taidemuseon virat voidaan täyttää 32867: ennen taidemuseolain voimaantuloa. Ennen 32868: taidemuseolain voimaantuloa voidaan myös 8§ 32869: ryhtyä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tar- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu- 32870: peen valtion taidemuseon toiminnan aloittami- ta 1990. 32871: seksi taidemuseolain voimaan tullessa. 32872: 32873: 32874: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 32875: 32876: 32877: Tasavallan Presidentti 32878: MAUNO KOIVISTO 32879: 32880: 32881: 32882: 32883: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen 32884: 1989 vp. - HE n:o 169 32885: 32886: 32887: 32888: 32889: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 7 §:n 32890: muuttamisesta ja laiksi opintotukilain muuttamisesta annetun 32891: lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 32892: 32893: 32894: 32895: 32896: ESITYKSEN P ÄAASIALLINEN SISÄLTÖ 32897: 32898: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opin- kaan kokeilu päättyisi 30 päivänä kesäkuuta 32899: totukilain säännöksiä, jotka koskevat korko- 1990. 32900: tuen alaisesta opintolainasta maksettavaa kor- 32901: Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja 32902: kotukea. Nykyisten säännösten mukaan val- 32903: menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel- 32904: tion maksama korkotuki voi olla enintään viisi 32905: täväksi sen yhteydessä. 32906: prosenttia. Tästä enimmäismäärästä ehdote- 32907: taan luovuttavaksi. Opintolainan korkoon liittyvä muutos on 32908: Esityksessä ehdotetaan myös jatkettavaksi tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman 32909: aikuisopintotukikokeilua koskevan säännöksen pian ja aikuisopintotukikokeilua koskeva muu- 32910: voimassaoloaikaa. Nykyisen säännöksen mu- tos 1 päivänä heinäkuuta 1990. 32911: 32912: 32913: 32914: 32915: PERUSTELUT 32916: 32917: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Korkotason muuttuessa on korkohyvitystä 32918: muutokset koskevia määräyksiä yleensä muutettu vastaa- 32919: vasti kustannusvaikutuksien jakamiseksi val- 32920: 1.1. Opintolainansaajan maksama korko tion ja lainansaajan kesken. Tätä ei voida 32921: ottaa huomioon tuen mitoituksen suunnittelus- 32922: sa eikä opiskelija voi tietää tuen tarkkaa mää- 32923: Opintotukilain (28/1972) mukaan myönne- rää opintovuonna. Tuen määrän ennakointi 32924: tään opintotukena opintolainan valtiontakaus- tulisi järjestää, koska opintotuki on suurelta 32925: ta ja korkotukea sekä opintorahaa. Opintolai- osin lainaa. 32926: nasta on maksettava opiskeluaikana korkoa, 32927: jota alentaa valtion maksama korkohyvitys. Opintotukilain nojalla annetun opintotuki- 32928: Korkohyvitystä maksetaan opiskeluajalta ja asetuksen (287 /1972) 12 §:n 2 momentin mu- 32929: sen jälkeiseltä puolentoista vuoden ajalta. kaan korkohyvityksen suuruus on vahvistetta- 32930: va siten, että lainansaajan maksettava korko 32931: Opintotukilain mukaan valtioneuvosto vah- on vähintään 3 prosenttia. Toisaalta opintotu- 32932: vistaa toisaalta opintolainan enimmäiskoron kilain 7 §:n 1 momentin mukaan valtion kor- 32933: vuosittain (8 §) ja toisaalta valtion luottolai- kohyvityksen määrä voi olla enintään 5 pro- 32934: toksille maksaman korkohyvityksen eli korko- senttia. Ensinmainittua rajoitusta ei ehdoteta 32935: tuen määrän (7 §). Korkohyvityksen enimmäis- tässä vaiheessa muutettavaksi. Tavoitteena on 32936: määrä on viisi prosenttia. Lainansaajan mak- irrottaa opintolainansaajan korkotuen piirissä 32937: settava korko-osuus on enimmäiskoron ja kor- olevasta opintolainasta maksaman koron mää- 32938: kotuen välinen erotus. rä mahdollisista rahamarkkinatilanteen muu- 32939: 391069A 32940: 2 1989 vp. - HE n:o 169 32941: 32942: toksen vaikutuksista opintovuoden aikana ossa tarkoitukseen osoitetuista määrärahoista 32943: niin, ettei hänen opintotukensa tästä syystä voidaan myöntää muun opintotuen lisänä an- 32944: heikkenisi opintovuoden aikana. Hallituksen siotason mukaan määräytyvää ansionmenetys- 32945: esityksessä valtion vuoden 1990 tulo- ja meno- korvausta valtioneuvoston vahvistamien perus- 32946: arvioksi todetaan luvun "29.39 Valtion opinto- teiden mukaisesti aikuisopiskelijaksi katsotta- 32947: tukikeskus" perusteluissa seuraavaa: valle henkilölle. Aikuisopintotukikokeilua kos- 32948: "Opintolainojen enimmäiskorko on 7.25 OJo kevat yksityiskohtaisemmat määräykset antaa 32949: ja valtion maksama korkohyvitys on 3.75 %. lainkohdan mukaan valtioneuvosto. Aikuiso- 32950: Opiskelijan maksama korko-osuus korkotuen pintotukikokeilun puitteissa voidaan vastoin 32951: alaisesta opintolainasta on 3.5 %. Opintolai- opintotuesta muuten voimassa olevia määräyk- 32952: nojen enimmäiskorkoa on tarkoitus nostaa siä myöntää tukea myös jatko-opintoja varten 32953: 1.10.1989 lukien 0.5 prosenttiyksiköllä. Val- sekä ottamatta huomioon puolison tuloa ja 32954: tion maksama korkohyvitys olisi tämän jälkeen varallisuutta. Aikuisopintotuen myöntää val- 32955: 4.0 % ja opiskelijan maksama korko-osuus tion opintotukikeskus. 32956: 3.75 %. Tarkoituksena on säilyttää opiskelijan 32957: maksama korko-osuus tällä tasolla 1. 7.1990 32958: alkavan opintovuoden loppuun. Tarkoituksena Aikuisopintotukikokeilu on käynnistynyt 1 32959: on edelleen, että jatkossa otettaisiin vuosittain päivänä heinäkuuta 1987 ja sen piirissä on tällä 32960: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä kan- hetkellä yli 7 000 opiskelijaa. Kokeilua seuraa- 32961: taa opiskelijan maksamaan korko-osuuteen ot- maan on asetettu seurantatyöryhmä, joka on 32962: taen huomioon peruskoron tason. Opiskelijan jättänyt välimietintönsä. Työryhmän tehtävänä 32963: maksama korko-osuus säilytetään kohtuullisel- on muun muassa seurata kokeilua ja tehdä 32964: la tasolla. Hallitus antaa eduskunnalle esityk- ehdotuksia kokeilun jälkeisistä järjestelyistä. 32965: sen opintotukilain muuttamisesta siten, että Työryhmä on seurantatutkimuksessaan 17 päi- 32966: valtion opintolainoille maksaman korkohyvi- vänä huhtikuuta 1989 ehdottanut aikuisopinto- 32967: tyksen enimmäismäärä poistetaan.'' tukikokeilun jatkamista nykymuotoisena 30 32968: Valtioneuvoston 21 päivänä syyskuuta 1989 päivään kesäkuuta 1991. Aikuisopintotuen ra- 32969: antaman päätöksen mukaan opintolainan hoituksen järjestämistä selvittää opetusministe- 32970: enimmäiskorko on 1 päivästä lokakuuta 1989 riön tätä tarkoitusta varten asettama työryh- 32971: alkaen opintovuonna 1989-90 Suomen Pan- mä. 32972: kin peruskorko lisättynä 0,25 prosenttiyksiköl- 32973: lä ja korkohyvityksen määrä on Suomen Pan- Kokonaisuutena aikuisopintotukijärjestelmä 32974: kin peruskorko vähennettynä 3,50 prosenttiyk- on osoittautunut tarpeelliseksi ja on seuranta- 32975: siköllä, kuitenkin enintään 5 prosenttia. tutkimuksen mukaan täyttänyt melko hyvin 32976: Esityksessä ehdotetaan, että opintotukilain tuensaajien tarpeet. Aikuiskoulutuksen toimi- 32977: 7 §:stä poistettaisiin viiden prosentin yläraja vuuden ja tason parantamiseksi olisi perus- 32978: valtion maksamalle korkohyvitykselle. Samalla teltua turvata kokeiluun osallistuvien taloudel- 32979: ehdotetaan korkohyvityksen käsite korvatta- linen tuki sellaiseksi, että toimeentulo opiskelu- 32980: vaksi asiallisesti samaa merkitsevällä käsitteenä aikana on riittävä. Kokeilun jatkaminen on 32981: korkotuki. Tarkoituksena on ulottaa uudistus välttämätöntä lisätietojen saamiseksi tuen toi- 32982: koskemaan jo opintovuotta 1989-90 siten, mivuudesta ja tarpeellisten jatkotoimien suun- 32983: että se koskisi lain voimaantulon jälkeen nittelemiseksi. 32984: erääntyviä koronmaksuja 1 päivästä lokakuuta 32985: 1989 lukien niin, että sen piirissä olisivat sen 32986: jälkeen kertyvät korot. Aikuisopintotukikokeilun jatkaminen edis- 32987: täisi osaltaan näihin päämääriin pyrkimistä. 32988: Näin ollen ehdotetaan, että opintotukilain 32989: 1.2. Aikuisopintotukikokeilun jatkaminen 10 a §:n voimassaoloa jatketaan 1 vuodella. 32990: Tämä toteutettaisiin muuttamalla opintotuki- 32991: Aikuisopintotukikokeilu aloitettiin opintotu- lain muuttamisesta 6 päivänä helmikuuta 1987 32992: kilain · väliaikaisella muutoksella, jolla lakiin annetun lain (95/87) voimaantulosäännöstä la- 32993: lisättiin 1 päivästä heinäkuuta 1987 30 päivään kiin väliaikaisesti lisätyn 10 a §:n osalta niin, 32994: kesäkuuta 1990 voimassa oleva 10 a §. Tämän että voimassaolo ei päättyisi 30 päivänä kesä- 32995: lainkohdan mukaan valtion tulo- ja menoarvi- kuuta 1990 vaan 30 päivänä kesäkuuta 1991. 32996: 1989 vp. - HE n:o 169 3 32997: 32998: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- totukikokeiluun on kuluvana vuonna osoitettu 32999: tukset määrärahoja 65 miljoonaa markkaa. Ensi 33000: vuonna arvioidaan määrärahojen tarpeen ole- 33001: 2.1. Opintolainansaajan korko-osuus van 77 miljoonaa markkaa. Tarkoitukseen 33002: osoitettu määräraha on tulo- ja menoarvioeh- 33003: Jos muutoksia opintolainan enimmäiskor- dotuksessa ehdotettu muutettavaksi arviomää- 33004: koon ei tule, ei uudistus aiheuta aikaisempaan rärahaksi. 33005: verrattuna lisäkustannuksia. Jos opintolainan Aikuisopintotukikokeilua varten perustettu- 33006: enimmäiskorko nousisi esimerkiksi prosentti- jen projektipäällikön ja toimistosihteerin toi- 33007: yksikön, aiheutuisi siitä valtiolle vuositasolla mien toimiajan pidentämisestä ja muut kokei- 33008: 60 miljoonan markan lisäkustannus. Tämä lusta aiheutuvat hallinto- ja kulutusmenot on 33009: johtuu siitä, että korkotuen piirissä on noin 6 otettu huomioon valtion opintotukikeskuksen 33010: miljardin markan opintolainakanta. Prosentin menoina asianomaisissa kohdissa. 33011: nousu aiheuttaisi korkotukimenoissa 60 mil- 33012: joonan markan menonlisäyksen. Tähänastisen 33013: käytännön mukaan tämä summa jaettaisiin 3. Voimaantulo 33014: tasan valtion ja lainansaajien kannettavaksi. 33015: Nykyinen käytäntö huomioon ottaen jäisi net- 33016: tolisäykseksi valtion osuuteen siis 30 miljoonaa Laki opintotukilain 7 §:n muuttamisesta eh- 33017: markkaa ja vastaavasti opintolainansaajien dotetaan saatettavaksi voimaan mahdollisim- 33018: saama helpotus on 30 miljoonaa markkaa. man pian tulo- ja menoarvion vahvistamisen 33019: jälkeen. Lakia on tarkoitus soveltaa lokakuun 33020: Siinä tapauksessa, että valtion korkotuki 33021: 1 päivästä 1989 alkaen niihin koronmaksuihin 33022: nousisi yli 5 prosentin rajan, aiheutuu valtiolle 33023: jotka erääntyvät lain voimaantulon jälkeen. 33024: lisämenoja nykyiseen verrattuna. Voimassaole- 33025: vien säännösten mukaan ylimenevä osa koko- Laki opintotukilain muuttamisesta annetun 33026: naisuudessaan tulisi lainansaajien vastattavak- lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta eh- 33027: si. dotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä heinä- 33028: kuuta 1990. Opintotukilain 10 a §:ää sovellet- 33029: taisiin vuoden 1991 kesäkuun loppuun. 33030: 2.2. Aikuisopintotukikokeilun jatkaminen 33031: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 33032: Aikuisopintotukikokeilua ehdotetaan jatket- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 33033: tavaksi nykyisessä laajuudessaan. Aikuisopin- set: 33034: 33035: 33036: 1. 33037: Laki 33038: opintotukilain 7 §:n muuttamisesta 33039: 33040: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotu- 33041: kilain 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1974 annetussa laissa 33042: (401/74), näin kuuluvaksi: 33043: 33044: 7§ 33045: Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio Lakia sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 1989 33046: maksaa korkotukea valtioneuvoston vahvista- lukien lain voimaantulon jälkeen erääntyviin 33047: man määrän. koronmaksuihin. 33048: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 33049: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 33050: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä 33051: kuuta 1990. 33052: 4 1989 vp. - HE n:o 169 33053: 33054: 2. 33055: 33056: Laki 33057: opintotukilain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 33058: 33059: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain muuttamisesta 6 päivänä helmi- 33060: kuuta 1987 annetun lain (95/87) voimaantulosäännöksen 1 momentti näin kuuluvaksi: 33061: 33062: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 33063: kuuta 1987. Lain 10 a § on voimassa 30 päi- kuuta 1990. 33064: vään kesäkuuta 1991. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 33065: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 33066: 33067: 33068: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 33069: 33070: 33071: Tasavallan Presidentti 33072: MAUNO KOIVISTO 33073: 33074: 33075: 33076: 33077: Opetusministeri Christoffer Taxell 33078: 1989 vp. - HE n:o 169 5 33079: 33080: Liite 33081: 33082: 33083: 33084: 1. 33085: Laki 33086: opintotukilain 7 §:n muuttamisesta 33087: 33088: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotu- 33089: kilain 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1974 annetussa laissa 33090: (401174), näin kuuluvaksi: 33091: 33092: Voimassa oleva laki Ehdotus 33093: 7 § 7§ 33094: Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio 33095: maksaa luottolaitoksille korkohyvitystä valtio- maksaa korkotukea valtioneuvoston vahvista- 33096: neuvoston vahvistaman määrän, kuitenkin man määrän. 33097: enintään viisi prosenttia vuodessa. 33098: 33099: 33100: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä 33101: kuuta 1990. 33102: Lakia sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 1989 33103: lukien lain voimaantulon jälkeen erääntyviin 33104: koronmaksuihin. 33105: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 33106: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 33107: 33108: 33109: 2. 33110: 33111: Laki 33112: opintotukilain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 33113: 33114: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain muuttamisesta 6 päivänä helmi- 33115: kuuta 1987 annetun lain (95/87) voimaantulosäännöksen 1 momentti näin kuuluvaksi: 33116: 33117: Voimassa oleva laki Ehdotus 33118: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 33119: kuuta 1987. Lain 10 a § on voimassa 30 päi- kuuta 1987. Lain 10 a § on voimassa 30 päi- 33120: vään kesäkuuta 1990. vään kesäkuuta 1991. 33121: 33122: 33123: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 33124: kuuta 1990. 33125: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 33126: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 33127: 1989 vp. - HE n:o 170 33128: 33129: 33130: 33131: 33132: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion viljavarastosta 33133: 33134: 33135: 33136: 33137: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 33138: 33139: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi la- väksi. Esimerkiksi valtioneuvoston nykyisin 33140: ki Valtion viljavarastosta. Esityksen tarkoituk- päättämät hintojen vahvistamiset tulisivat esi- 33141: sena on kehittää Valtion viljavaraston hallin- tyksen mukaan kuulumaan johtokunnan tehtä- 33142: toa siten, että se pystyisi vastaamaan nykyistä viin hallintoneuvoston antamien ohjeiden mu- 33143: paremmin maamme viljahuoliolle asetetuista kaisesti. 33144: tavoitteista. Esityksessä on pyritty ottamaan Ehdotetussa laissa määriteltäisiin vain lai- 33145: huomioon myös valtion liiketoiminnan säänte- toksen toimiala ja tehtävät, ja asetuksella sää- 33146: lyssä tapahtuneet muutokset. deitäisiin yksityiskohtaisesti laitoksen, sen hal- 33147: Ehdotetun lain pääasiallisena tarkoituksena lintoneuvoston ja johtokunnan tehtävistä sekä 33148: on muuttaa Valtion viljavaraston hallintoa si- muista laitoksen toimintaan liittyvistä asioista. 33149: ten, että laitoksen nykyinen johtokunta korvat- Tarkoituksena ei ole muuttaa Valtion viljava- 33150: taisiin lähinnä laitoksen linjakysymyksistä ja raston nykyisiä tehtäviä. 33151: viljahuollon yhteistyöstä eri osapuolten kesken 33152: vastaavalla hallintoneuvostolla sekä varsinai- Valtion viljavaraston omistamia voimassa 33153: sesta liiketoiminnasta vastaavalla suppealla olevassa laissa asetettuja varmuusvarastomää- 33154: johtokunnalla. Valtioneuvosto määräisi hallin- riä ja niiden rahoitusta ehdotetaan tarkistetta- 33155: toneuvoston ja hallintoneuvosto johtokunnan vaksi asiaa erikseen valmistelleiden työryhmien 33156: jäsenet. ehdotusten mukaisesti. Valtion viljavaraston 33157: Esityksen tavoitteena on myös vähentää Val- henkilöstön asemaan ei esityksellä ole vaiku- 33158: tion viljavaraston asioita käsittelevien tahojen tuksia. 33159: määrää delegoimalla vilja-asioista päättäminen Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 33160: mahdollisimman paljon laitoksen itsensä tehtä- päivänä tammikuuta 1990. 33161: 33162: 33163: 33164: 33165: YLEISPERUSTELUT 33166: 33167: 1. Nykyinen tilanne vistettiin valtion viljavarastosta vuonna 1951 33168: annetussa laissa. Sen mukaan valtioneuvosto 33169: 1.1. Valtion viljavaraston asema ja tehtävät voi päättää, että ulkomaista viljaa ja viljatuot- 33170: teita saadaan tuoda maahan vain Valtion vilja- 33171: Valtion viljavarasto perustettiin vuonna 1927 varaston toimesta tai sen antamalla luvalla ja 33172: annetulla lailla. Laitoksen tehtävät rajoittuivat asettamilla ehdoilla. Vuonna 1973 lakiin lisät- 33173: aluksi lähes yksinomaan valtion laitosten ja tiin säännös, jonka mukaan valtioneuvosto voi 33174: armeijan viljantarpeen tyydyttämiseen. Valtion päättää, että viljaa ja viljatuotteita saadaan 33175: viljavaraston tehtävät kehittyivät 1940-luvulla viedä maasta vain Valtion viljavaraston toi- 33176: viljan ulkomaankaupan ja viljan varastoinnin mesta tai sen antamalla luvalla ja asettamilla 33177: suuntaan. Viljavaraston muuttunut asema vah- ehdoilla. 33178: 390710K 33179: 2 1989 vp. - HE n:o 170 33180: 33181: Voimassa oleva Valtion viljavarastosta an- GATT:n jäsenmaiden välillä käydään kansain- 33182: nettu laki (1036/80) tuli voimaan 1 päivänä välisen kaupan liberalisointiin pyrkivää niin 33183: tammikuuta 1981. Valtion viljavarasto on sanottua Uruguayn neuvottelukierrosta, jonka 33184: maa- ja metsätalousministeriön alainen laitos. on määrä päättyä vuonna 1990. Tällä kierrok- 33185: Valtion viljavaraston keskeinen tehtävä on sella kansainvälinen maatalouskauppa on eräs 33186: huolehtia maan viljantarpeen tyydyttämisestä, neuvottelujen keskeinen kohde. Genevessä so- 33187: viljan varastoinnin edistämisestä, kotimaisen vittiin huhtikuussa 1989, että neuvottelujen 33188: viljan kysynnän ja menekin lisäämisestä ja tavoitteena on "maataloustuen huomattava ja 33189: hintojen pysyttämisestä vakaina. Edelleen lai- asteittainen supistaminen''. Tähän pyritään 33190: toksen tulee huolehtia kotimaisen viljan tuo- neuvottelemalla eri toimenpiteistä, tuen koko- 33191: tannon alueellisesta suuntaamisesta. naismäärää koskevista sitoumuksista tai näiden 33192: Tehtäviensä toteuttamiseksi Valtion viljava- yhdistelmästä. Neuvotteluissa nousee esiin 33193: rasto ostaa, myy ja vaihtaa sekä varastoi vil- myös GATT -sääntöjen vahvistaminen ja te- 33194: jaa, huolehtii viljan ja kylvösiementen var- hokkaampi soveltaminen. 33195: muusvarastoinnista, tuo maahan ja vie maasta Neuvottelujen lopputulosta ei vielä voida 33196: viljaa ja viljatuotteita, huolehtii viljan kaupan ennakoida. Tuetun viennin supistaminen - 33197: ja varastoinnin edistämisestä maassa huo- mikä on ollut Pohjoismaiden tavoitteena - 33198: mioon ottaen myös paikalliset erikoistarpeet vähentää luonnollisesti viljavaraston harjoitta- 33199: sekä huolehtii viljaylijäämien sijoittamisesta maa vientikauppaa. Muut neuvotteluissa esiin 33200: valtioneuvoston satovuosittain antamien mää- nousevat vaihtoehdot vaikuttavat samaan 33201: räysten mukaisesti. suuntaan, mutta niiden tai niihin perustuvan 33202: Huomattavin muutos voimassa olevassa Val- kompromissin toteutuminen merkitsee samalla 33203: tion viljavarastosta annetussa laissa oli aikai- myös viljavaraston harjoittaman tuontikaupan 33204: sempaan lakiin verrattuna viljan ja siemenvil- merkityksen korostumista. 33205: jan varmuusvarastoinnin lakisääteistäminen. Valtion viljavaraston asemaan viljan ulko- 33206: Lakiin otettiin myös säännös viljaylijäämien maankaupassa saattaa tulevaisuudessa kohdis- 33207: sijoittamisesta valtioneuvoston antamien mää- tua muitakin paineita. Tämä riippuu muun 33208: räysten mukaisesti. muassa siitä, millaiseksi määrällisten tuontira- 33209: Vuonna 1986 annetulla lainmuutoksella joitusten ja niihin rinnastettavien toimenpitei- 33210: (777 /86) lisättiin Valtion viljavaraston tehtä- den soveltamismahdollisuus GATT -sääntöjen 33211: viin mahdollisuus harjoittaa kansainväliseen puitteissa muodostuu. Lisäksi maailman kau- 33212: viljakauppaan liittyvää varastotilojen ja lait- pallisten viljavarastojen pieneneminen ilmeises- 33213: teistojen vuokrausta ja muuta palvelutoimin- ti lisää viljan hintavaihteluja kansainvälisillä 33214: taa. Tuolloin myös jatkettiin alunperin var- markkinoilla. 33215: muusvarastoille asetettua aikataulua vuodesta Edellä kuvatut kansainväliset kehitysnäky- 33216: 1987 vuoteen 1992 saakka. Lisäksi Valtion mät korostavat tulevaisuudessa aikaisempaa 33217: viljavaraston lainanottovaltuuksia on korotettu enemmän viljan ulkomaankaupan joustavan 33218: 1980-luvulla 150 miljoonasta markasta 2 000 hoitamisen ja oikeaan aikaan tehtävien päätös- 33219: miljoonaan markkaan. ten merkitystä. Tehokkaan liiketaloudellisen 33220: Valtion viljavarasto toimii maan s1sa1sessä toiminnan merkitys myös viljan ulkomaankau- 33221: viljakaupassa viljan menekin markkinatakaaja- passa lisääntyy entisestään. 33222: na. Myös viljan varmuusvarastointitehtävän 33223: suorittaminen edellyttää, että Valtion viljava- 33224: rasto osallistuu kotimaan viljakauppaan var- 1.3. Ulkomaisia järjestelmiä 33225: muusvarastojen laadun ja kierrätyksen turvaa- 33226: miseksi. Eri maiden viljahuollon ja viljan ulkomaan- 33227: kaupan järjestelmien osalta ei juurikaan löydy 33228: aivan samanlaisia ratkaisumalleja. Suomen jär- 33229: 1.2. Valtion viljavarasto ja kansainvälinen jestelmää lähellä olevia järjestelmiä kuitenkin 33230: maatalouskauppatilanne löytyy myös muista maista. 33231: Ruotsi. Ruotsissa viljan kotimaisena 33232: Kansainvälinen maatalouskauppa ja vilja- markkinatakaajana ja viljan ulkomaankaupan 33233: kauppa elää parhaillaan voimakasta murros- hoitajana toimii Svensk Spannmålshandel. Sen 33234: vaihetta. Yleisen kauppa- ja tullisopimuksen jäseniä ovat maataloustuottajat ja heidän 33235: 1989 vp. - HE n:o 170 3 33236: 33237: markkinointiyhdistyksensä, viljakauppaa har- misella ja suojelemisella. Osana tätä toimintaa 33238: joittavat yritykset, monet mylly- ja leipomoyri- on jauholle Sveitsissä tuontimonopoli. 33239: tykset, kasvinjalostusyritys ja Ruotsin osuus- 1 t ä v a 1ta . Itävallassa keskeisessä asemassa 33240: toimintajärjestö. Svensk Spannmålshandelin viljakauppajärjestelyissä on viljatalousrahasto. 33241: puheenjohtajan nimittää Ruotsin hallitus. Hal- Se laatii viljan markkinointisuunnitelmat ja 33242: litus nimittää myös Svensk Spannmålshandelin viljataseen sekä hoitaa viennin ja tuonnin sään- 33243: johtokuntaan eräitä jäseniä. nöstelyn. Rahasto myöntää tuontiin ja vientiin 33244: Kaupallisten tehtävien ohella Svensk Spann- tarvittavat luvat sekä määrää tuonnin ja vien- 33245: målshandel päättää viljan kotimaisista hinnois- nin yhteydessä kannettavat tasausmaksut. 33246: ta. Kotimaista viljakauppaa käyvät erilaiset 33247: Svensk Spannmålshandelin tulorahoitus kauppiaat, kauppamyllyt sekä varastointi- 33248: koostuu viljan myyntituloista, jauhatusmak- osuuskunnat. 33249: suista sekä leipäviljan tuontimaksuista ja eräis- Itävallassa ei varsinaista viljan varmuusva- 33250: tä muista tuontimaksuista. Vuoden 1987 lop- rastointia toteuteta, mutta oleellista on, että 33251: puun asti Svensk Spannmålshandelin yhteydes- valtio myöntää yksityisille yrityksille varaston- 33252: sä toimi erityinen viljasektorin tasausrahasto. pitoon palkkioita niin, että käytännössä yhden 33253: Rahasto kuitenkin lopetettiin vuoden 1987 lo- vuoden viljan tarve on jatkuvasti varastoituna. 33254: pussa. A u s t r a 1i a . Australiassa pääviljakasvi on 33255: Norja. Keskeisessä asemassa Norjan vilja- vehnä ja koko viljahallinnon kannalta keskei- 33256: kauppajärjestelyissä on Statens Kornf0rret- nen elin on Australian Wheat Board (A WB). 33257: ning, joka ostaa kaiken maassa tuotetun viljan Se ostaa nykyisellään kaiken tuotetun vehnän, 33258: ja vastaa myös viljan ja väkirehujen tuonnista. ja sillä on vehnän vientimonopoli. Kuitenkin 33259: Statens Kornf0rretning hoitaa myös viljan var- vuoden 1989 aikana AWB:n kotimaankaupan 33260: muusvarastointia ja viljan kuljetuksia koti- monopoliasema on tarkoitus purkaa. A WB:n 33261: maassa. Erityispiirteenä Norjan järjestelmässä asemaan liittyvien muutosten yhtenä tavoittee- 33262: on se, että Kornf0rretning omistaa viljan vielä na on lisätä viljelijän mahdollisuuksia ja vaih- 33263: jauhoinakin niin kauan kuin se on myllyn toehtoja käydä viljakauppaa itselleen edulli- 33264: hallinnassa. Statens Kornf0rretningillä on Nor- simmalla tavalla. A WB:n hallinnossa ovat 33265: jassa erittäin vahva asema, koska sillä on tuottajat edustettuina. Australian uudistukses- 33266: viljan ja teollisten väkirehujen tuontimonopoli sa on tavoitteena myös lisätä toisaalta A WB:n 33267: ja maan sisäiset viljavirrat kulkevat kokonai- itsenäisiä toimintamahdollisuuksia esimerkiksi 33268: suudessaan sen omistuksen kautta. rahoituksessa. 33269: Statens Kornf0rretningin hallinnossa on Australian Wheat Board määrää oletettavis- 33270: edustus viljelijöillä samoin kuin kansanedus- sa olevien maailmanmarkkinahintojen pohjalta 33271: tuslaitoksella. sekä kotimarkkinahinnat että vientimäärät. 33272: Sveitsi . Sveitsin viljajärjestelyissä on ko- Vientimäärille on kuitenkin saatava maatalous- 33273: rostunut asema varmuusvarastoinnilla ja ylei- ministeriön lisenssi. 33274: sellä varautumisella kriiseihin. Varmuusvaras- Australiassa ei toteuteta viljan varmuusva- 33275: tointijärjestelmä muodostuu valtion omista- rastointia. 33276: mista varastoista ja erilaisista yritysten omista- Edellä lyhyesti läpikäydyistä kansainvälisistä 33277: mista varastoista, joihin liittyy varastotukijär- esimerkeistä voidaan todeta, että viljakaupan 33278: jestelmiä. Sveitsissä viljan tuonti on lisensioitu hallinnolliset järjestelyt vaihtelevat varsin suu- 33279: ja lisenssit myöntää liittovaltion viljahallinto resti valtiollisen, yksityisen ja osuustoiminnalli- 33280: vilja- ja rehuosuuskuntien kautta. Lisenssejä sen omistuksen välillä. Oleellista kuitenkin kai- 33281: voidaan myöntää vain sellaisille kauppiaille ja kissa käsitellyissä tapauksissa on se, että viljeli- 33282: myllyille, jotka ovat osuuskunnan jäseniä ja jöille on turvattu viljan vuotuinen markkinoin- 33283: ovat solmineet liittovaltion viljahallinnon kans- ti valtiovallan takaamin markkinointijärjeste- 33284: sa sopimuksen viljan varastointijärjestelyistä. lyin. 33285: Sveitsissä viljahallinto on keskeisesti mukana Tältä osin Suomen järjestelmä on rinnastei- 33286: uusien viljalajikkeiden käyttöönotossa. Sveit- nen kuvattuihin ulkomaisiin malleihin. On kui- 33287: sissäkin liittovaltio ostaa koko viljasadon ta- tenkin ilmeistä, että ulkomaisissa esimerkeissä 33288: kuuhinnoin. Oma erityispiirteensä Sveitsissä on ne elimet, joille viljakysymysten hoitaminen on 33289: kotimaisen myllyteollisuuden aseman turvaa- uskottu, voivat hoitaa niitä suhteellisesti itse- 33290: 4 1989 vp. - HE n:o 170 33291: 33292: näisemmin kuin Suomessa Valtion viljavaras- 2.2. Hintojen vahvistaminen 33293: to. 33294: Voimassa olevan lain mukaan valtioneuvos- 33295: to vahvistaa ne hinnat, joilla Valtion viljava- 33296: 2. Esityksen tavoitteet ja ehdo- rasto ostaa ja myy kotimaista leipä- ja rehuvil- 33297: tetut muutokset jaa ja myy ulkomaista leipäviljaa, taikka antaa 33298: yleiset ohjeet mainittujen hintojen määrittämi- 33299: Valtion viljavaraston toimintaympäristö on sestä. Käytännössä valtioneuvosto on antanut 33300: muuttunut suuresti 1980-luvulla. Kuitenkaan viljavarastolle yleiset ohjeet ulkomaisen leipä- 33301: laitoksen hallinto- ja päätöksentekojärjestel- viljan myyntihinnoittelusta. Sen sijaan koti- 33302: mää ei ole vastaavasti muutettu. maisen leipä- ja rehuviljan ostohinnat valtio- 33303: Viljaa käyttävät teollisuus ja kauppaliikkeet neuvosto on vahvistanut yksityiskohtaisesti. 33304: ovat kehittäneet viljan kauppatapoja. Tämä Samalla se on myös päättänyt, mitä kustannus- 33305: edellyttää myös Valtion viljavarastolta jousta- ja kate-eriä viljavarasto voi lisätä myyntihin- 33306: vuutta ja nopeutta päätöksenteossa. Sen on noittelussaan ostohintaan. Koska Valtion vilja- 33307: kyettävä mukautumaan uusiin kauppatapoihin varasto toimii viljan hintojen osalta maatalous- 33308: sekä estämään mahdolliset häiriöt viljakaupas- tulolain (736/89) mukaisen tavoitehintajärjes- 33309: sa entistä tehokkaammin. telmän hintatakaajana, sen kotimaisen viljan 33310: Erityisen selvästi Valtion viljavaraston pää- ostohinnoittelu lähtee maataloustuloratkaisuis- 33311: töksenteon itsenäistämisen tarve ilmenee viljan sa sovituista viljan tavoitehinnoista. 33312: vientiin ja tuontiin liittyvässä päätöksenteossa. Kehitettäessä Valtion viljavarastoa liikelai- 33313: Valtion viljavaraston toimialaa ja tehtävän- toksen suuntaan on välttämätöntä, että se voi 33314: kuvaa ehdotetaan tarkistettavaksi vastaamaan tehdä osto- ja myyntihinnoittelua koskevat 33315: nykyistä tilannetta. Nykyisin laissa määritel- päätökset itse. Tämän vuoksi esityksessä ehdo- 33316: lyistä laitoksen tehtävistä säädettäisiin ehdo- tetaan, että Valtion viljavaraston hallintoneu- 33317: tuksen mukaan pääasiassa asetuksella. Esityk- voston antamien viljan hinnoitteluohjeiden pe- 33318: sen päätavoitteena on delegoida Valtion vilja- rusteella laitoksen johtokunta päättäisi niistä 33319: varastolle sen tehtäväalueeseen kuuluvaa pää- hinnoista, joilla Valtion viljavarasto ostaa ja 33320: töksentekovaltaa ja näin tarjota sille nykyistä myy viljaa. 33321: joustavammat toimintamahdollisuudet muut- Edelleen ehdotuksessa on katsottu tarpeelli- 33322: tuvissa markkinatilanteissa. seksi säilyttää valtioneuvostolla mahdollisuus 33323: elinkustannusten pitämiseksi kohtuullisena, sa- 33324: tovahinkojen vaikutusten lieventämiseksi tai 33325: 2.1. Tehtävät muun erityisen tarkoituksen toteuttamiseksi 33326: vahvistaa Valtion viljavaraston myymän ulko- 33327: Valtion viljavarastolle säädettyjä perustehtä- maisen leipäviljan myyntihinta. Mikäli valtio- 33328: viä ei ole tarpeen juurikaan muuttaa. neuvosto vahvistaisi tämän hinnan Valtion vil- 33329: Maamme viljan siementuotanto on ollut vii- javaraston omakustannushintaa pienemmäksi, 33330: me vuosina vaikeuksissa. Lakiehdotuksessa on laitokselle tulisi myöntää tappion korvaamisek- 33331: laitoksen tehtäväluettelossa erityinen maininta si määräraha valtion tulo- ja menoarviossa. 33332: siementuotannon ohjaamisesta. Käytännössä Eräänä epäkohtana nykyisin sovelletussa 33333: tämä on kuulunut laitoksen tehtäviin nykyis- Valtion viljavaraston osto- ja myyntihinnoitte- 33334: tenkin säännösten mukaan. lussa on ollut satovuoden sisäistä kausihinnoit- 33335: Valtion viljavaraston tehtävistä ehdotetaan telua koskevien päätösten tekeminen. Kausi- 33336: poistettavaksi kotimaisen viljan tuotannon alu- hinnoittelulla tulisi voida ohjata satovuonna 33337: eellinen suuntaaminen tuotantoedellytyksiä tapahtuvan viljakaupan ajoitusta kulloinkin 33338: vastaavasti eri osiin maata. Tätä tehtävää vilja- viljahuollon kannalta tarkoituksenmukaisim- 33339: varasto ei ole voinut tähänkään mennessä to- malla tavalla. Tavoitteena tulisikin olla, että 33340: teuttaa harjoitetussa maatalouspolitiikan ko- kausihinnoittelusta päätettäisiin maatalous- 33341: konaisuudessa. Tehtävän poistaminen Valtion tuloneuvotteluissa sovitun tavoitehinnan poh- 33342: viljavaraston tehtävistä ei estä sitä, etteikö jalta siinä vaiheessa, kun syksyn satotilanne on 33343: laitos jatkossa voisi esimerkiksi viljan viljelyn selvillä. 33344: sopimustoiminnan kautta vaikuttaa alueellises- Ehdotetuista muutoksista huolimatta valtio- 33345: tikin viljan viljelyyn. neuvostolla säilyisi keskeinen asema Valtion 33346: 1989 vp. - HE n:o 170 5 33347: 33348: viljavaraston talouteen liittyvässä päätöksente- Esityksen mukaan Valtion viljavaraston on 33349: ossa. Valtioneuvosto vahvistaisi esityksen mu- huolehdittava siitä, että sen omistuksessa on 33350: kaan edelleen Valtion viljavaraston tilinpää- varmuusvarasto, jonka suuruus on 400 000 33351: töksen. Valtioneuvostolle jäisi myös oikeus tonnia leipäviljaa, 200 000 tonnia rehuviljaa, 33352: antaa lupia ja asettaa ehtoja Valtion viljavaras- 100 000 tonnia siemenviljaa ja 1 200 tonnia 33353: ton lainanotolle. nurmikasvien siementä. Viljavarasto voi sopia 33354: omistamiensa varmuusvarastojen pitämisestä 33355: myös muissa kuin Valtion viljavaraston varas- 33356: 2.3. Varmuusvarastointi totiloissa. 33357: Voimassa olevan lain nojalla ei ole toteutettu 33358: Viljan ja siemenviljan varmuusvarastointia valkuaisraaka-aineiden varmuusvarastointia, 33359: ei ole toteutettu alkuperäisten suunnitelmien eikä tämä esityskään sisällä ehdotusta mainitun 33360: mukaisesti. Tällä hetkellä varmuusvarastot toiminnan aloittamisesta. Tarkoituksena on 33361: ovat varsin alhaisella tasolla kahden heikohkon kuitenkin pikaisesti selvittää valkuaiskasvien 33362: sadon seurauksena. Varmuusvarastot on tar- siementen ja rouheen varmuusvarastointiedel- 33363: peen määritellä jatkossa tiukemmin vain todel- lytykset. Asia tulee ratkaistavaksi viimeistään 33364: lisissa kriisitilanteissa tai ulkomaankaupan häi- uudistettaessa kotimaisesta öljykasvituotannos- 33365: riötilanteissa käytettäviksi. Myöskään var- ta annettua lakia (1338/87). Mainittua lakia 33366: muusvarastojen rahoitustavasta ei ole aiemmin sovelletaan vuosina 1988-1990 kotimaassa vil- 33367: säädetty riittävän selkeästi. jeltyihin öljykasvien siemeniin. 33368: Viljan ja kylvösiementen varmuusvarastoin- Valkuaisraaka-aineiden varmuusvarastointi 33369: tijärjestelmien uusimista on valmisteltu vuoden on tärkeätä lähinnä siitä syystä, että poikkeus- 33370: 1988 aikana kahdessa eri työryhmässä. Voi- olosuhteissa kotieläinten rehunkäytön hyöty- 33371: massa olevan lain mukaista varmuusvarastoin- suhde alenee tuntuvasti, mikäli valkuaisrehuis- 33372: nin tavoitetasoa ei ole saatu toteutetuksi ja ta syntyisi niukkuutta. Näin valkuaisraaka- 33373: tavoiteaikataulua on kerran lainmuutoksella aineen varmuusvarasto täydentäisi rehuviljan 33374: lykätty. Varmuusvarastoinnin toteuttaminen varmuusvarastoa. 33375: on viivästynyt ennen muuta rahoitukseen liitty- 33376: Ehdotetut muutokset varmuusvarastoinnissa 33377: vistä syistä, mutta etenkin siemenviljan osalta 33378: ja erityisesti sen rahoituksessa merkitsevät sitä, 33379: syynä on ollut myös kotimaisten siemenviljasa- 33380: että Valtion viljavaraston mahdollisuudet kau- 33381: tojen toistuva epäonnistuminen. Syksyn 1987 33382: pallisen toiminnan ja satovuoden sisäisen vilja- 33383: katotilanteen seurauksena niin leipä- kuin re- 33384: kaupan rahoittamiseen paranevat. 33385: huviljojen sekä siemenviljan varmuusvarastoja 33386: alennettiin tuntuvasti. 33387: Esityksen mukaan varmuusvarastoinnin läh- 33388: tökohtana on se, että varmuusvarastoja voi- 2.4. Valtion viljavaraston talous 33389: daan purkaa vain tilanteessa, jossa se on vält- 33390: tämätöntä väestön toimeentulon ja maan ta- Valtion viljavaraston toiminnan rahoittamis- 33391: louselämän ja puolustusvalmiuden ylläpitämi- ta varten on sen hoidossa valtion tulo- ja 33392: seksi ja turvaamiseksi. Kylvösiemenen osalta menoarvion ulkopuolinen viljavarastorahasto. 33393: varmuusvarastoja voitaisiin sen sijaan purkaa, Rahastomuoto on osoittautunut joustavaksi ja 33394: jos siementuotannon epäonnistumisen vuoksi tarkoituksenmukaiseksi Valtion viljavaraston 33395: kylvösiemenhuolto joutuisi vaikeuksiin. Var- vaihtelevan rahoitusaseman ja maksuliikenteen 33396: muusvarastojen purkamispäätöksen tekeminen hoitamisessa. Rahastomuotoon ei tämän vuok- 33397: jäisi edelleen valtioneuvoston päätettäväksi. si ehdoteta muuto!;sia. Myöskään laitoksen 33398: Varmuusvarastointia esitetään muutettavaksi lainanottoa koskevi :n säännöksiin ei esitetä 33399: myös siten, että Valtion viljavarasto rahoittaisi muutoksia. Päätös\alta lainanottovaltuuden 33400: varmuusvarastoissa pidettävien tuotteiden han- käytöstä ja mahdollimus asettaa ehtoja lainan- 33401: kinnat lainapääomalla ja valtion tulo- ja meno- otolle säilyisi edelleen valtioneuvostolla. 33402: arviosta korvattaisiin Viljavarastolie vuosittain Valtion viljavarasto on muodollisesti valtion 33403: varmuusvarastojen pääomakustannukset käy- tilivirasto. Koska vEjavarastorahasto on val- 33404: vän korkotason mukaan. Lisäksi viljavarastol- tion tulo- ja menoarvion ulkopuolella lähes 33405: le korvataan entiseen tapaan vuotuiset var- vastaavalla tavalla kuin valtion uusien liikelai- 33406: muusvarastojen hoito- ja ylläpitokustannukset. tosten kassat, olisi ut<sien liikelaitosten tapaan 33407: 6 1989 vp. - HE n:o 170 33408: 33409: tarkoituksenmukaista säätää, että Valtion vil- 2.5.1. Valtion viljavarasto ja maatalouden 33410: javarastolla on oma rahatoimi. markkinointineuvosto 33411: 33412: Valtion uusien liikelaitosten osalta on saa- Voimassa olevan Valtion viljavarastosta an- 33413: detty, että valtioneuvosto vahvistaa niiden ti- netun lain mukaan laitoksen keskeisiä velvoit- 33414: linpäätöksen. Tämä menettely on jo Valtion teita ovat viljan hintatason vakaana pitäminen, 33415: viljavaraston osalta voimassa, eikä siihen eh- maan viljantarpeen tyydyttäminen sekä viljan 33416: doteta muutosta. tuonti ja vienti. Vastaavasti maatalouden 33417: markkinointineuvostosta annetun asetuksen 33418: (968/82) mukaan sen tehtävänä on seurata 33419: viljan tavoitehintojen saavuttamista ja maata- 33420: 2.5. Hallinto loustuotteiden, myös viljan, kotimaisten ja 33421: kansainvälisten markkinoiden kehitystä. Mikä- 33422: li viljan hinta poikkeaa keskimäärin kalenteri- 33423: Valtion viljavaraston hallinto- ja päätöksen- vuoden aikana enemmän kuin kaksi prosenttia 33424: tekojärjestelmän ongelmaksi on osoittautunut tavoitehinnoista, markkinointineuvoston tulee 33425: se, että vaikka laitoksella on varsin suuri ja tehdä maa- ja metsätalousministeriölle esitys 33426: monipuolisesti eri tahoja edustava johtokunta tavoitehintojen toteuttamiseksi ja hintojen py- 33427: ylimpänä toimielimenään, niin lähes kaikki syttämiseksi mainittujen rajojen puitteissa. 33428: keskeiset laitoksen toimintaan vaikuttavat pää- Maatalouden markkinointineuvoston tehtävä- 33429: tökset ratkaistaan maa- ja metsätalousministe- nä on myös tehdä ehdotuksia valtioneuvostolle 33430: riössä tai valtioneuvostossa. Laitoksen itsenäi- maataloustuotteiden vienti- ja tuontisuunnitel- 33431: syyden ja nopean päätöksenteon lisäämiseksi miksi sekä tehdä päätöksiä näiden suunnitel- 33432: on tarpeen kehittää sen ylimpiä päätöksenteko- mien puitteissa vienti- ja tuontimääristä sekä 33433: elimiä. viennin ja tuonnin ajoituksesta. Muiden maa- 33434: taloustuotteiden ohella nämä markkinointineu- 33435: Valtion viljavaraston organisaatiota ja hal- voston tehtävät koskevat myös viljaa. Näin 33436: lintoa on käsitelty useissa eri yhteyksissä. Eri markkinointineuvosto on mukana kaikessa vil- 33437: selvitykset ovat osoittaneet, että laitoksen pe- jan ulkomaankauppaan liittyvässä päätöksen- 33438: rusorganisaatio on verrattain kevyt ja hyvin teossa. Päätösten toimeenpanemisesta huoleh- 33439: toimiva. Valtion viljavaraston hallinnon pää- tii tältä osin vain Valtion viljavarasto. 33440: ongelmat liittyvät sen moniin päätöksentekota- Kun otetaan huomioon, että Valtion viljava- 33441: soihin. rastolla on lakisääteinen velvoite viljan hintata- 33442: son vakaana pitämiseen ja sen tehtäviin kuuluu 33443: Edellä on jo todettu, että lähes kaikki kes- viljan tuonti ja vienti, joihin valtioneuvosto on 33444: keiset Valtion viljavarastaa koskevat ratkaisut antanut sille päätöksellään yksinoikeuden, niin 33445: päätetään valtioneuvostossa. Valtionhallinnon on ilmeistä, että nykytilanteessa kotimaisen 33446: yleisten kehittämispyrkimysten mukaisesti tuli- viljan hintatason vakaana pitämisessä ja viljan 33447: si myös Valtion viljavarastaa koskevaa päätök- tuonti- ja vientipäätöksenteossa on käytössä 33448: sentekoa siirtää valtioneuvostolta maa- ja met- päällekkäiset järjestelmät viljavaraston ja maa- 33449: sätalousministeriölle ja Valtion viljavarastolle. taloustulolakiin perustuvan maatalouden 33450: markkinointineuvoston tehtävien kesken. Käy- 33451: Viljan ulkomaankauppaan liittyvään päätök- tännössä maatalouden markkinointineuvosto 33452: sentekoon osallistuvat nykyisin eri tavoin useat on viljan osalta niin kotimaisten kuin kansain- 33453: viranomaiset: Valtion viljavaraston johtokun- välisten markkinoiden seurannassa suuresti 33454: ta, maa- ja metsätalousministeriö, maatalou- riippuvainen Valtion viljavaraston kautta välit- 33455: den markkinointineuvosto, valtiovarainminis- tyvistä tiedoista. 33456: teriö, valtioneuvosto, eduskunta sekä kauppa- Kansainvälisen viljakaupan luonne ja mark- 33457: ja teollisuusministeriö ja lisenssivirasto. Myös kinoilla nopeasti vaihtuvat tilanteet edellyttä- 33458: maatilahallitus ja valtion maatalouskemian lai- vät, että viljan ulkomaankauppaa käyvällä or- 33459: tos saattavat eräissä tuontitapauksissa antaa ganisaatiolla tulisi olla tietynasteinen mahdolli- 33460: asiasta lausuntoja. Päätöksenteon moniportai- suus tehdä vienti- tai tuontikauppoja jatkuvas- 33461: suus on aiheuttanut viivästyksiä ja puutteita ti. Tämän vuoksi ehdotetaan, että Valtion 33462: tiedonkulussa. viljavarastolla olisi vuotuinen viljan 100 000 33463: 1989 vp. - HE n:o 170 7 33464: 33465: tonnin vientivaltuus, mikäli vientiin on valtion via suunnitelmia sadon määrän ja laadun pe- 33466: tulo- ja menoarviossa osoitettu määräraha sekä rusteella sekä päättää niistä hinnoista, joilla 33467: 50 000 tonnin tuontivaltuus. Lisäksi Valtion Valtion viljavarasto ostaa ja myy viljaa. 33468: viljavarastolla tulisi olla oikeus päättää sellai- 33469: sen viljan viennistä, johon ei tarvita viljan 33470: vientitukivaroja. 33471: 3. Asian valmistelu 33472: 33473: 2.5.2. Ehdotettu hallintomalli Lakiehdotusta on varmuusvarastoinnin osal- 33474: ta valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön 33475: Valtion viljavaraston aseman ja päätöksen- asettamissa viljan varmuusvarastotyöryhmässä 33476: teon kehittäminen edellyttävät laitoksen ylim- ja kylvösiemenhuoltotyöryhmässä. Näiden työ- 33477: män toimielimen uudelleen järjestelyä. Viljava- ryhmien työhön ovat osallistuneet maa- ja 33478: raston ylimpinä toimieliminä olisivat lakiehdo- metsätalousministeriön, valtiovarainministe- 33479: tuksen mukaan hallintoneuvosto ja johtokun- riön, Valtion viljavaraston, maatilahallituksen, 33480: ta. Valtion viljavaraston operatiivisesta toimin- valtion siementarkastuslaitoksen, maatalous- 33481: nasta vastaisi edelleen toimitusjohtaja. tuottajien, Puolustustaloudellisen suunnittelu- 33482: Lakiehdotuksen mukaan hallintoneuvoston kunnan, kaupan keskusliikkeiden ja Elintarvi- 33483: asettaisi valtioneuvosto ja hallintoneuvoston keteollisuusliiton edustajat. 33484: puheenjohtajana toimisi kulloinkin istuva maa- Valtion viljavaraston hallinnon uudistamista 33485: ja metsätalousministeri. Ministerin toimimista on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön 33486: hallintoneuvoston puheenjohtajana pidetään asettamassa työryhmässä, jossa ovat olleet 33487: tärkeänä sen vuoksi, että hallintoneuvoston edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, 33488: käsiteltäväksi tulisivat muun muassa viljan valtiovarainministeriö ja Valtion viljavarasto. 33489: vientiin ja tuontiin liittyvät suunnitelmat sekä Työryhmän valmistelun aikana kuultavina ovat 33490: viljan hinnoittelusta annettavat ohjeet. olleet: Maataloustuottajain keskusliitto, Kylvö- 33491: Hallintoneuvoston ja johtokunnan tehtävis- siemenliitto, Svenska Lantbruksproducenter- 33492: tä, kokoonpanosta ja asettamisesta kuten myös nas Centralförbund r.f., maatilahallitus, puo- 33493: toimitusjohtajan tehtävistä ja asettamisesta eh- lustusministeriö, Puolustustaloudellinen suun- 33494: dotetaan säädettäväksi tarkemmin asetuksella. nittelukunta, kauppa- ja teollisuusministeriö, 33495: Hallintoneuvostoon tulisi kaikkiaan 18 jäsentä. kaupan keskusliikkeet, Elintarviketeollisuusliit- 33496: Jäsenet edustaisivat suunnilleen nykyisessä joh- to, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö 33497: tokunnassa edustettuina olevia tahoja. SAK r.y., Kulutusosuustoiminnan keskusliitto, 33498: Hallintoneuvoston keskeisiksi tehtäviksi eh- valtionhallinnon kehittämiskeskus sekä Valtion 33499: dotetaan säädettäväksi muun muassa viljan viljavaraston varastopäälliköt ja henkilöstö- 33500: vienti- ja tuontitarpeiden käsittely, viljan hin- ryhmien edustajat. 33501: noitteluohjeiden antaminen johtokunnalle, vil- Viljavaraston hallintoa käsitellyt työryhmä 33502: jan varmuusvarastoinnin kehityksen seuraami- oli mietinnössään yksimielinen. Maa- ja metsä- 33503: nen ja sitä koskevien aloitteiden tekeminen, talousministeriö pyysi esityksestä lausunnon 33504: Valtion viljavaraston menoarvion hyväksymi- työryhmän kuulemilta tahoilta. Suurimmassa 33505: nen sekä tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen osassa lausuntoja pidettiin ehdotusta perus- 33506: hyväksyminen ja toimittaminen edelleen maa- teltuna. Lausunnoissa tehdyt muutosesitykset 33507: ja metsätalousministeriölle. Laitoksen tilinpää- on soveltuvin osin otettu lakiesityksessä huo- 33508: töksen vahvistaisi lopullisesti valtioneuvosto. mioon. 33509: Hallintoneuvosto asettaisi viisijäsenisen joh- 33510: tokunnan. Johtokunnassa olisivat edustettuina 33511: maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainmi- 4. Esityksen taloudelliset vaiku- 33512: nisteriö, Valtion viljavarasto, maataloustuotta- tukset 33513: jat sekä elintarviketeollisuus. Johtokunnan 33514: tehtävänä olisi Valtion viljavaraston toiminnan Lakiesityksellä on huomattavia valtiontalou- 33515: johtaminen ja valvominen. Johtokunnan tehtä- dellisia vaikutuksia varmuusvarastointia koske- 33516: vänä olisi muun muassa päättää Viljavarastolie vien muutosten osalta. Ehdotettujen muutos- 33517: säädettävän vienti- ja tuontioikeuden käyttämi- ten kustannusvaikutusten vertailua voimassa 33518: sestä, laatia viljahuollon hoitamiseksi tarvitta- olevan lain mukaisen varmuusvarastoinnin to- 33519: 8 1989 vp. - HE n:o 170 33520: 33521: teuttamiseen ei voida tehdä täysin yksityiskoh- Lakiesityksen mukaisen varmuusvarastoin- 33522: taisesti. Nyt ehdotetussa varmuusvarastoinnis- nin kustannusten arvioidaan muodostuvan sa- 33523: sa varmuusvarastoinnin kokonaismäärä on pie- tovuoden 1988/89 hintatasossa vuonna 1990 33524: nempi kuin voimassa olevan lain mukaan, ja varastojen ylläpidon osalta 60 miljoonaksi 33525: näin ollen varastojen ylläpidon kustannukset markaksi ja korkokorvausten osalta 100 mil- 33526: jäävät pienemmiksi kuin voimassa olevan lain joonaksi markaksi. Kun varmuusvarastot olisi- 33527: mukaan toimittaessa. Varmuusvarastointiin si- vat täysimääräisesti toteutettuina viimeistään 33528: toutuvan pääoman osalta ehdotetaan nyt ra- vuoden 1993 alussa, niin varastojen ylläpito- 33529: hoitustapaa muutettavaksi niin, että varmuus- korvaukset olisivat 80 miljoonaa markkaa ja 33530: varastoihin sitoutuvan pääoman korkokustan- korkokorvaukset arviolta 155 miljoonaa mark- 33531: nukset korvataan Valtion viljavarastolle. Voi- kaa vuodessa. Mainitut korkokorvausten tasot 33532: massa olevan lain mukaan toimittaessa on on laskettu siltä pohjalta, että varastot on 33533: Valtion viljavarastolle siirretty pääomia osit- mahdollista muodostaa kokonaan kotimaisesta 33534: tain myös varmuusvarastohankintojen rahoit- viljasta. 33535: tamiseen. Nämä pääomat jäävät Valtion vilja- Valtion Viljavaraston hallinnon uudistamista 33536: varaston käyttöön ja parantavat sen toiminnan koskevilla ehdotuksilla ei ole mitään välittömiä 33537: rahoitusedellytyksiä. Rahoitustavan muutok- kansantaloudellisia eikä valtiontaloudellisia 33538: sella vältytään suurista hankinnan rahoittami- vaikutuksia, ja muutosten vaikutukset Valtion 33539: seen tarvittavista siirroista lähivuosina. Toi- viljavaraston menoihin ovat vähäiset. Muutos- 33540: saalta korkokorvauksista muodostuu pysyvä ten tavoitteena on tehostaa Valtion viljavaras- 33541: vuotuinen menoerä valtiolle. ton toimintaa ja tätä kautta saada aikaan myös 33542: valtiontaloudellisia säästöjä. 33543: 33544: 33545: 33546: 33547: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 33548: 33549: 33550: 1. Laki Valtion viljavarastosta misestä vakaina, viljaylijäämien sijoittamisesta 33551: valtioneuvoston satovuosittain antamien mää- 33552: luku räysten mukaisesti sekä varmuusvarastoinnista. 33553: Yleiset säännökset Myös siementuotannon ohjaaminen ehdote- 33554: taan annettavaksi Valtion viljavaraston tehtä- 33555: 1 §. Hallinnollinen asema. Valtion viljava- väksi. Nurmikasvien siementuotannon ohjaa- 33556: rasto kuuluisi edelleen maa- ja metsätalousmi- misesta ja Valtion viljavaraston tehtävistä siinä 33557: nisteriön hallinnonalaan. Pykälä on lähes sa- on jo säädetty nurmikasvien kylvösiemenhuol- 33558: manlainen kuin voimassa olevan lain 1 §. lon turvaamisesta annetussa laissa (566/86). 33559: 2 §. Toimiala ja tehtävät. Voimassa olevassa Voimassa olevan lain 2-4 §:ssä on yksityis- 33560: laissa ei ole määritelty Valtion viljavaraston kohtaisesti säädetty Valtion viljavaraston teh- 33561: toimialaa. Pykälän 1 momentin mukaan Val- tävistä samoin kuin siitä, mitä sen tehtäväksi 33562: tion viljavarasto toimisi viljakaupan ja vilja- voidaan antaa. Lakiehdotuksessa ei enää sää- 33563: huollon alalla sekä harjoittaisi ulkomaankaup- dettäisi yksityiskohtaisesti tehtävistä, vaan niis- 33564: paa. Toimialan määrittely ei aiheuttaisi muu- tä säädettäisiin tarkemmin asetuksella. 33565: toksia Valtion viljavaraston nykyisin hoita- 33566: maan tehtäväalueeseen. 33567: Viljalla tarkoitetaan lakiehdotuksessa leipä-, 2 luku 33568: rehu- ja siemenviljaa sekä viljatuotteilla yksin- Valtion viljavaraston taloudelliset 33569: omaan viljasta valmistettuja jauhoja, ryynejä, toimintaperiaatteet 33570: maltaita ja vastaavaa. 33571: Pykälän 2 momentin mukaan määriteltäisiin 3 §. Liikeperiaate. Pykälän 1 momentti vas- 33572: Valtion viljavaraston päätehtäväalueiksi huo- taa voimassa olevan lain 8 §:ää. 33573: lehtiminen kotimaisen viljan kysynnän ja tar- Pykälän 2 momentin mukaan Valtion vilja- 33574: jonnan tasapainottamisesta, hintojen pysyttä- varastolle voitaisiin antaa myös erityisiä tehtä- 33575: 1989 vp. - HE n:o 170 9 33576: 33577: vta, kuten esimerkiksi viljan myyminen maail- tuvat tappiot korvataan valtion tulo- ja meno- 33578: manmarkkinahintaan tai poikkeuksellisen huo- arviossa tarkoitukseen myönnetyistä varoista. 33579: non viljan vastaanottaminen. Tällaisen tehtä- 6 §. Rahoitus. Pykälä on voimassa olevan 33580: vän suorittamiseksi tulee valtion tulo- ja meno- lain 12 §:n 1 momentin kaltainen. Voimassa 33581: arvioon ottaa erikseen määräraha. Valtion vil- olevan lain 12 §:n 2-4 momenttia vastaavia 33582: javaraston tulisi hoitaa sille erikseen määrätty säännöksiä ei käytännön liiketoiminnan kan- 33583: tehtävä myönnettävän korvauksen ja tehtäväs- nalta tarpeettomina ehdoteta otettaviksi lakiin. 33584: tä saatavien tulojen rajoissa. Momenteissa säädetään viljavarastorahaston 33585: 4 §. Maahantuonti ja maastavienti. Pykälän jakautumisesta perusrahastoon ja käyttörahas- 33586: 1 ja 2 momentti on voimassa olevan lain 5 §:n toon, käyttörahaston koosta, joka ei saa olla 33587: mukainen. perusrahastoa suurempi, liiketoiminnan tuotta- 33588: Viljan ja viljatuotteiden maastavienti sekä man ylijäämän siirtämisestä käyttörahastoon, 33589: maahantuonti saattavat edellyttää Valtion vil- jollei käyttörahasto ole jo perusrahaston suu- 33590: javarastolta nopeita toimenpiteitä. Tämän ruinen tai jollei valtioneuvosto määrää ylijää- 33591: vuoksi 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, mää tai osaa siitä tuloutettavaksi valtiovaras- 33592: että mikäli valtion tulo- ja menoarviossa on toon, sekä liiketoiminnan tuottaman tappion 33593: maataloustuotteiden vientitukeen osoitettu kattamisesta käyttörahastosta. 33594: määrärahoja viljan vientiin, Valtion viljavaras- 7 §. Lainanotto. Pykälä vastaa voimassa 33595: ton johtokunta voisi päättää mainitun määrä- olevaa lain 14 §:ää (997/88). 33596: rahan puitteissa enintään 100 000 tonnin vilja- 8 §. Kiinteä omaisuus. Voimassa olevan lain 33597: määrän viennistä. Johtokunta voisi ehdotuksen mukaan Valtion viljavarasto saa ostaa ja myy- 33598: mukaan päättää myös enintään 50 000 tonnin dä kiinteää omaisuutta valtioneuvoston luval- 33599: vuotuisesta viljamäärän tuonnista. Tuontia la. Kiinteistöt on lainhuudatettu Valtion vilja- 33600: varten valtion tulo- ja menoarviossa ei tarvitse varaston nimiin. Koska valtioneuvoston käsit- 33601: osoittaa määrärahoja. Muulta osin Valtion telemät Valtion viljavaraston maa-alueasiat 33602: viljavarasto huolehtisi viljan viennistä ja tuon- ovat taloudelliselta merkitykseltään olleet vä- 33603: nista valtioneuvoston vahvistamien suunnitel- häisiä, olisi tarkoituksenmukaisempaa, että ky- 33604: mien puitteissa. seisistä asioista päätettäisiin alemmalla tasolla. 33605: 5 §. Hintojen vahvistaminen. Voimassa ole- Hallitusmuodon 74 §:n mukaan valtion 33606: van lain mukaan valtioneuvosto vahvistaa ne maaomaisuuden luovutus edellyttää luovutus- 33607: hinnat, joilla Valtion viljavarasto ostaa ja myy oikeuden myöntämistä lailla. Oikeudesta luo- 33608: kotimaista leipä- ja rehuviljaa ja myy ulko- vuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloatuottavia 33609: maista leipäviljaa, taikka antaa yleiset ohjeet oikeuksia annetussa laissa (687/78) ja asetuk- 33610: mainittujen hintojen määrittämisestä. Viljan sessa (693/78) on säädetty yksityiskohtaisem- 33611: hinnoittelussa sovelletaan järjestelmää, jossa min valtion virastojen ja laitosten oikeudesta 33612: maataloustulolain mukaisessa neuvottelussa luovuttaa ja vuokrata valtion maaomaisuutta. 33613: sovitaan viljalle tavoitehinta satovuosikohtai- Valtion maaomaisuuden luovuttamisesta päät- 33614: sesti. Valtioneuvosto hyväksyy neuvottelun tu- tää mainitun lain 8 §:n mukaan valtioneuvos- 33615: loksen. Koska valtioneuvosto näin ollen on jo to. Jos omaisuuden arvo on vähäinen, kuten 33616: kertaalleen käsitellyt viljan hinnoittelukysy- useimmiten on kysymys Valtion viljavaraston 33617: mystä, ehdotetaan pykälän 1 momentissa sää- maaomaisuuden osalta, luovutuksesta päättää 33618: dettäväksi, että Valtion viljavaraston hallinto- asianomainen ministeriö. Valtioneuvosto voi 33619: neuvosto antaisi viljan hinnoitteluohjeet. Nii- siirtää ministeriön päätöksentekovaltaa minis- 33620: den perusteella johtokunta vahvistaisi ne hin- teriön alaiselle virastolle tai laitokselle. Tarkoi- 33621: nat, joilla Valtion viljavarasto ostaa ja myy tuksena on, että päätöksentekovallan siirto- 33622: viljaa. Johtokunnan on päätöstä tehdessään mahdollisuutta sovellettaisiin myös Valtion vil- 33623: noudatettava liikeperiaatteita. javarastoon. 33624: Pykälän 2 momentti on voimassa olevan lain Maa-alueiden ostoihin sovellettaisiin valtion 33625: 7 §:n mukainen. Momentin mukaan valtioneu- tulo- ja menoarvion yleisiä soveltamismääräyk- 33626: vosto voisi pitääkseen elinkustannukset koh- siä. Ohjeiden mukaan valtion tarkoituksiin 33627: tuullisina vahvistaa ulkomaisen leipäviljan hankittavien maa-alueiden ja tonttien ostoa 33628: myyntihinnan. Näin voitaisiin menetellä esi- koskevat asiat on saatettava valtioneuvoston 33629: merkiksi täydellisen kadon sattuessa. Päätök- raha-asiainvaliokunnan istunnon käsiteltäväk- 33630: sestä mahdollisesti Valtion viljavarastolle joh- si, jos maa-alueen tai tontin hinta on yli viisi 33631: 2 390710K 33632: 10 1989 vp. - HE n:o 170 33633: 33634: miljoonaa markkaa. Kiinteistöjen lainhuuto Valtion viljavarastolle korvattaisiin valtion 33635: tulisi edelleen myöntää Valtion viljavarastolle. tulo- ja menoarvioon otettavasta määrärahasta 33636: varmuusvaraston hankinnasta aiheutuneet kor- 33637: komenot käyvän korkotason mukaan. Tässä 33638: 3 luku vaiheessa ei täsmällisiä arvioita varmuusvaras- 33639: Varmuusvarastointi toinoin kustannuksista voida esittää. Nykyi- 33640: seen hintatasoon perustuva arvio vuonna 1990 33641: 9 §. Varmuusvarastointimäärät. Varmuusva- varastopääoman kustannuksista on noin 100 33642: raston ylläpidon tarkoituksena on maamme miljoonaa markkaa. 33643: viljan huoltovarmuuden varmistaminen. Vuo- 11 §. Varmuusvarastointikorvaukset. Voi- 33644: sittaiset satovaihtelut tulisikin tasata ensisijai- massa olevan lain mukaan valtioneuvosto vah- 33645: sesti viljan viennin ja tuonnin avulla. Pykälän vistaa eri varastoissa olevan viljan varmuusva- 33646: 1 momentin mukaan varmuusvaraston yhteis- rastointikorvaukset. Pykäläehdotuksen mu- 33647: määrä vähenisi nykyisestä 900 000 tonnista kaan maa- ja metsätalousministeriö tulisi päät- 33648: 701 200 tonniin. Leipäviljan ja rehuviljan var- tämään kyseessä olevista korvauksista erikseen 33649: muusvarastomäärät 400 000 tonnia ja 200 000 Valtion viljavaraston, maatilojen, kauppaliik- 33650: tonnia olisivat samat kuin voimassa olevan lain keiden sekä teollisuuslaitosten varastojen osal- 33651: vastaavat vähimmäismäärät. Siemenviljan var- ta. Valtion viljavarasto maksaisi edelleen kor- 33652: muusvarastomääräksi esitetään 100 000 tonnia vaukset muille varojen pitäjille. Asian valtion- 33653: ja nurmikasvien siemenen 1 200 tonnia. Tällä taloudellinen seuranta tapahtuisi valtioneuvos- 33654: hetkellä Valtion viljavaraston varastoissa on ton raha-asiainvaliokunnan käsittelyssä. Var- 33655: varmuusvarastoituna leipäviljaa 180 000 ton- muusvarastoinnin hoito- ja ylläpitokustannuk- 33656: nia, rehuviljaa 100 000 tonnia ja siemenviljaa siksi arvioidaan vuonna 1990 noin 60 miljoo- 33657: 24 000 tonnia. Maatiloilla on varmuusvarastoi- naa markkaa. 33658: tuna 36 800 tonnia leipä- ja rehuviljaa. Nurmi- 33659: kasvien siementä on keskusliikkeiden varastois- 33660: sa 200 tonnia. 4 luku 33661: Pykälän 2 momentin mukaan Valtion vilja- Valtion viljavaraston hallinto 33662: varaston omistamaa varmuusvarastoa voitai- 33663: siin pitää kuten tähänkin asti myös muualla 12 §. Hallintoneuvosto. Hallintoneuvosto 33664: kuin Valtion viljavaraston omissa varastoissa. olisi Valtion viljavaraston korkein toimielin, 33665: Kysymykseen tulisivat viljaa käyttävän teolli- jonka jäsenet valtioneuvosto määräisi kolmeksi 33666: suuden, viljakauppaa harjoittavien kauppaliik- vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston pu- 33667: keiden sekä maatilojen varastot. heenjohtajana toimisi maa- ja metsätalousmi- 33668: Koska viljan varmuusvarastoinnilla varaudu- nisteri. Hallintoneuvoston kokoonpanosta, 33669: taan sellaisiin uhkaaviin ja poikkeuksellisiin asettamisesta ja tehtävistä säädettäisiin tarkem- 33670: olosuhteisiin, joita maassamme on pidetty val- min asetuksella. 33671: miussuunnittelun lähtökohtina, ehdotetaan py- Tarkoituksena on, että hallintoneuvostoon 33672: kälän 3 momentissa säädettäväksi, että valtio- kuuluisi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 33673: neuvosto voisi poikkeusolosuhteissa väestön 16 muuta jäsentä, joilla olisi henkilökohtainen 33674: toimeentulon ja maan talouselämän toimivuu- varamies puheenjohtajaa lukuun ottamatta. 33675: den ylläpitämiseksi vähentää varmuusvarastoa. Hallintoneuvostossa olisi edustettuina maa- ja 33676: Leipä- ja rehuviljan varmuusvarastoa ei vähen- metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, 33677: nettäisi kadon johdosta, vaan tarvittava vilja puolustusministeriö, kauppa- ja teollisuusmi- 33678: pyrittäisiin tuomaan ulkomailta. Sen sijaan nisteriö, maatilahallitus, maataloustuottajajär- 33679: siemenviljan varmuusvarastoa voitaisiin pur- jestöt, kuluttajat, elintarviketeollisuusliitto, 33680: kaa myös kadon johdosta, koska siemenhuolto viljaliikkeet sekä Valtion viljavaraston henki- 33681: voi perustua lähinnä vain maamme olosuhtei- löstö. Hallintoneuvoston tehtävänä tulisi ole- 33682: siin soveltuviin lajikkeisiin. maan seurata viljahuollon ja viljan varmuusva- 33683: 10 §. Varmuusvaraston rahoitus. Voimassa rastoinnin kehitystä ja tehdä niitä koskevia 33684: olevassa laissa ei ole säädetty varmuusvaras- aloitteita, käsitellä ja tehdä aloitteita viljan 33685: toinoin rahoituksesta. Muun muassa tämän vienti- ja tuontitarpeista, antaa 5 §:ssä tarkoi- 33686: vuoksi varmuusvarasto-ohjelman toteuttami- tetut viljan hinnoitteluohjeet, hyväksyä Valtion 33687: nen on viivästynyt. Pykäläehdotuksen mukaan viljavaraston menoarvio seuraavaa tilikautta 33688: 1989 vp. - HE n:o 170 11 33689: 33690: varten, käsitellä pitkän tähtäyksen suunnitel- Pykälän 2 momentin mukaan hallintoneu- 33691: mia ja muita johtokunnan sille esittämiä talou- vosto voisi vapauttaa johtokunnan tai sen jäse- 33692: dellisesti laajakantoisia asioita sekä päättää nen. Säännös korostaa johtokunnan tulosvas- 33693: suurista investoinneista, hyväksyä ja toimittaa tuuta Valtion viljavaraston toiminnasta. 33694: maa- ja metsätalousministeriölle Valtion vilja- 14 §. Toimitusjohtaja. Valtion viljavaraston 33695: varaston tilinpäätös sekä kertomus Valtion vil- toimintaa johtaisi ja kehittäisi pykälän 1 mo- 33696: javaraston toiminnasta edelliseltä toimintavuo- mentin mukaan toimitusjohtaja. Toimitus- 33697: delta, toimia Valtion viljavaraston ja muiden johtajan olisi 2 momentin mukaan noudatetta- 33698: sen toimialalla toimivien eri viranomaisten, va hallintoneuvoston ja johtokunnan määräyk- 33699: laitosten ja järjestöjen yhdyssiteenä, antaa val- siä sekä annettava näille toimielimille tieto 33700: tioneuvostolle lausunto toimitusjohtajan valit- Valtion viljavaraston kannalta merkittävistä 33701: semisesta sekä käsitellä muita sille alistettuja toimenpiteistä ja tapahtumista. Toimitusjohta- 33702: asioita. Hallintoneuvoston jäsenen tehtävä olisi ja olisi vastuussa muun muassa Valtion viljava- 33703: luottamustehtävä. Tehtävässään jäsenet olisi- raston toiminnan taloudellisuudesta ja siitä, 33704: vat kuitenkin rikosoikeudellisen virkavastuun että asioita hoidetaan säännösten ja määräys- 33705: alaisia. ten mukaisesti. Toimitusjohtaja olisi vastuussa 33706: Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvosto hallintoneuvoston ja johtokunnan ohella Val- 33707: voisi harkintansa mukaan vapauttaa Valtion tion viljavaraston toiminnasta. 33708: viljavaraston hallintoneuvoston tai sen jäse- Valtioneuvosto ottaisi pykälän 3 momentin 33709: nen. Säännöksellä halutaan korostaa hallinto- nojalla työsopimussuhteisen toimitusjohtajan 33710: neuvoston vastuuta Valtion viljavaraston toi- hallintoneuvoston annettua asiassa lausunnon 33711: minnan tehokkuudesta. sekä vahvistaisi hänen palkkauksensa. 33712: 15 §. Henkilöstö. Valtion viljavaraston hen- 33713: 13 §. Johtokunta. Johtokunnan määräisi kilöstö olisi kuten nytkin työsopimussuhteessa 33714: hallintoneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. valtioon. Asetuksella säädettäisiin tarkemmin 33715: Johtokuntaan kuuluisi puheenjohtaja, varapu- henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta. 33716: heenjohtaja ja kolme muuta jäsentä. Jäsenille Valtion viljavaraston ja sen henkilöstön yh- 33717: voitaisiin määrätä henkilökohtaiset varamie- teistoimintaan sovellettaisiin yhteistoiminnasta 33718: het. Johtokunnassa olisi edustettuina maa- ja valtion virastoissa ja laitoksissa annettua lakia 33719: metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, (651/88). 33720: Valtion viljavarasto, maataloustuottajat sekä 33721: elintarviketeollisuusliitto. Valtion viljavaraston 33722: henkilöstön valitsemalla edustajalla olisi läsnä- 33723: olo-oikeus johtokunnan kokouksissa. 5 luku 33724: Tarkoituksena on, että johtokunnan jäsenik- Valtion viljavaraston rahatoimi ja tilinpäätös 33725: si määrättäisiin viljakysymyksiä hyvin tuntevia 16 §. Rahatoimi ja kirjanpito. Pykälän 1 33726: henkilöitä. momentin mukaan Valtion viljavarastalJa olisi 33727: Johtokunnan tehtävänä olisi johtaa ja val- oma rahatoimi. Valtion viljavarasto hoitaisi 33728: voa laitoksen toimintaa, tehdä maa- ja metsä- itsenäisesti oman maksuliikenteensä. Itsenäi- 33729: talousministeriölle esityksiä sellaisissa Valtion nen rahatoimi korostaisi Valtion viljavaraston 33730: viljavarastaa koskevissa asioissa, jotka valtio- vastuuta taloudenhoidostaan ja vaatisi siltä 33731: neuvosto tai maa- ja metsätalousministeriö rat- tehokasta rahoitussuunnittelua. 33732: kaisee, valmistella hallintoneuvostolle esitettä- Pykälän 2 momentin mukaan Valtion vilja- 33733: vät asiat, päättää 4 § :ssä tarkoitetusta viljan varaston kirjanpito olisi pidettävä, kuten nyt- 33734: vienti- ja tuontioikeuden käytöstä, laatia vilja- kin, kirjanpitolaissa (655173) säädetyllä taval- 33735: huollon hoitamiseksi tarvittavia suunnitelmia la. 33736: sadon määrän ja laadun perusteella, päättää 17 §. Tilintarkastus. Valtioneuvosto asettaisi 33737: niistä hinnoista, joilla Valtion viljavarasto os- vuosittain Valtion viljavaraston hallintoa, ta- 33738: taa ja myy viljaa, vahvistaa työjärjestys ja loutta ja tilejä tarkastamaan neljä tilintarkasta- 33739: nimittää osastonjohtajat sekä ratkaista muut jaa. Tarkoituksena on, että tilintarkastajista 33740: periaatteellista laatua olevat tai muutoin tär- yksi edustaisi valtiontalouden tarkastusvirastoa 33741: keät asiat, jotka eivät kuulu hallintoneuvostol- ja yksi olisi keskuskauppakamarin hyväksymä 33742: le. tilintarkastaja (KHT). 33743: 12 1989 vp. - HE n:o 170 33744: 33745: 18 §. Tilinpäätöksen vahvistaminen. Lakieh- on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin johon 33746: dotuksen mukaan Valtion viljavaraston tilin- se on myönnetty, olisi samalla määrättävä 33747: päätöksen vahvistaisi, kuten voimassa olevan suoritettavaksi tuen maksamispäivästä lukien 33748: lainkin mukaan, valtioneuvosto. Johtokunnan takaisin perittävälle määrälle 16 prosenttia 33749: olisi annettava hyväksymänsä tilinpäätös tilin- vuotuista korkoa. 33750: tarkastajille kahden kuukauden kuluessa tili- 33751: Niissä tapauksissa, joissa tuki saadaan hin- 33752: kauden päättymisestä lukien. Tilikautena olisi 33753: nanalennuksena, sen maksaminen on luonteel- 33754: kalenterivuosi. Tilintarkastajien olisi annettava 33755: taan yleensä jatkuvaa viljan myyntiin liittyvää 33756: tilintarkastuskertomuksensa hallintoneuvostol- 33757: toimintaa. Tähän liittyen ehdotetaan, että Val- 33758: le kahden kuukauden kuluessa siitä, kun tilin- 33759: tion viljavarasto voisi määrätä tuen maksami- 33760: päätös heille jätettiin. Hallintoneuvoston tehtä- 33761: sen keskeytettäväksi määräajaksi tai toistaisek- 33762: vänä tulisi olemaan hyväksyä tilinpäätös ja 33763: si. Tuen maksatuksen keskeyttäminen olisi kui- 33764: toimittaa se sekä kertomus Valtion viljavaras- 33765: tenkin mahdollista vain silloin, kun väärä tieto 33766: ton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta 33767: on annettu tai seikkoja salattu tahallaan tai 33768: maa- ja metsätalousministeriölle kuukauden 33769: törkeästä huolimattomuudesta. 33770: kuluessa siitä, kun se sai tilinpäätöksen. 33771: 22 §. Tarkemmat säännökset. Pykälä sisäl- 33772: tää säännöksen asetuksenantovaltuudesta. 33773: 6 luku 33774: 23 §. Voimaantulo. Laki ehdotetaan tule- 33775: Erinäisiä säännöksiä vaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. 33776: 19 §. Eläkkeet. Valtion viljavaraston palve- 24 §. Kumottavat säädökset. Pykälän mu- 33777: luksessa olevien henkilöiden eläkkeet ja perhe- kaan kumottaisiin Valtion viljavarastosta 30 33778: eläkkeet suoritettaisiin viljavarastorahaston va- päivänä joulukuuta 1980 annettu laki. 33779: roista. Säännös vastaa voimassa olevan lain 33780: 16 §:ää. 33781: 25 §. Siirtymäsäännökset. Pykälän 1 mo- 33782: mentin mukaan valtioneuvosto voisi vahvistaa 33783: 20 §. Esiintyminen oikeudessa. Pykälän mu- 33784: kaan Valtion viljavarasto kantaisi ja vastaisi varmuusvarastossa pidettävät määrät 9 §:ssä 33785: tarkoitettuja määriä pienemmiksi. Tarkoituk- 33786: sekä käyttäisi muutoinkin puhevaltaa sitä kos- 33787: sena on, että leipä-, rehu- ja siemenviljan sekä 33788: kevissa asioissa. Pykälä vastaa voimassa ole- 33789: nurmikasvien siemenen osalta mainitun pykä- 33790: van lain 17 §:ää. 33791: län mukainen varmuusvarastointi on toteutettu 33792: Tarkoituksena on, että Valtion viljavarasto 33793: vuoden 1992 loppuun mennessä. Pyrkimyksenä 33794: vastaisi omistuksessaan olevalla omaisuudel- 33795: on kattaa varastot viljan kotimaisella tuotan- 33796: laan sitoumuksistaan ja muista velvoitteistaan. 33797: nolla. 33798: Sen vuoksi mahdollisia saatavia tulisi hakea 33799: Valtion viljavarastolta valtion yleisen vastuun Pykälän 3 momentin mukaan Valtion vilja- 33800: ollessa toissijaisen. Viime kädessä vastaisi val- varaston henkilöstön tekemät työsopimukset 33801: tio Valtion viljavaraston velvoitteista. olisivat edelleen voimassa, jos niitä ei ole 33802: 21 §. Tuen takaisin periminen. Lakiin ehdo- irtisanottu ennen tämän lain voimaantuloa. 33803: tetaan otettavaksi takaisinperintää koskeva py- 33804: kälä. Se koskisi tapauksia, joissa valtioneuvos- 33805: to tai maa- ja metsätalousministeriö on anta- 33806: 2. Tarkemmat säännökset 33807: nut Valtion viljavaraston tehtäväksi hinnan- 33808: alennuksen, avustuksen, korvauksen tai muun 33809: tuen myöntämisen. Ehdotetun pykälän mu- Edellä on 2, 12, 13 ja 15 §:n perusteluissa 33810: kaan tuki voitaisiin periä takaisin silloin, kun käsitelty sitä, mistä annettaisiin säännökset 33811: tuen saaja on saanut tukea perusteettomasti tai asetuksella. 33812: enemmän kuin hänelle olisi voitu myöntää. 33813: Valtion viljavarasto voisi periä perusteettomas- 33814: ti tai liikaa myönnetyn määrän takaisin tuen 33815: 3. Voimaantulo 33816: saajalta. Mikäli tuen saaja on tukea hakiessaan 33817: antanut olennaisesta seikasta väärän tiedon tai 33818: salannut tuen myöntämiseen tai maksamiseen Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä- 33819: olennaisesti vaikuttavia seikkoja taikka tukea nä tammikuuta 1990. 33820: 1989 vp. - HE n:o 170 13 33821: 33822: 4. Säätämisjärjestys ta. Tämän vuoksi laki olisi säädettävä perus- 33823: tuslain säätämisjärjestyksessä. 33824: Lakiehdotuksen 4 §:n mukaan Valtion vilja- 33825: varasto voisi saada yksinoikeuden tuoda maa- 33826: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 33827: han viljaa ja viljatuotteita sekä nurmikasvien 33828: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus. 33829: siementä ja viedä maasta viljaa ja viljatuottei- 33830: 33831: 33832: 33833: 33834: Laki 33835: Valtion viljavarastosta 33836: 33837: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 33838: tavalla, säädetään: 33839: 33840: 1 luku Valtion tulo- ja menoarvioon voidaan ottaa 33841: määräraha korvauksen myöntämiseen Valtion 33842: Yleiset säännökset viljavarastolle määrätyn tehtävän suorittami- 33843: 1§ seksi. Valtion viljavaraston tulee hoitaa tehtä- 33844: vä myönnetyn korvauksen ja tehtävästä saata- 33845: Hallinnollinen asema vien tulojen rajoissa. 33846: Valtion viljavarasto on maa- ja metsätalous- 33847: ministeriön hallinnonalalla toimiva valtion lai- 4 § 33848: tos. Maahantuonti ja maastavienti 33849: 2§ 33850: Valtioneuvosto voi päättää, että viljaa ja 33851: Toimiala ja tehtävät viljatuotteita sekä nurmikasvien siementä saa 33852: Valtion viljavarasto toimii viljakaupan ja tuoda maahan sekä viljaa ja viljatuotteita vie- 33853: viljahuollon alalla sekä harjoittaa viljan ulko- dä maasta vain Valtion viljavarasto tai Valtion 33854: maankauppaa. viljavaraston antamalla luvalla ja asettamilla 33855: Valtion viljavarasto huolehtii kotimaisen vil- ehdoilla. 33856: jan kysynnän ja tarjonnan tasapainottamises- Edellä 1 momentissa tarkoitetusta päätökses- 33857: ta, hintojen pysyttämisestä vakaina, siemen- tä on viipymättä ilmoitettava eduskunnan pu- 33858: tuotannon ohjaamisesta, viljaylijäämien sijoit- hemiehelle, jonka on saatettava päätös edus- 33859: tamisesta valtioneuvoston satovuosittain anta- kunnan tietoon heti tai, jollei eduskunta ole 33860: mien määräysten mukaisesti sekä 9 §:ssä mai- koolla, niin pian kuin se on kokoontunut. 33861: nittujen tuotteiden varmuusvarastoinnista. Päätös on kumottava, jos eduskunta niin päät- 33862: Asetuksella voidaan Valtion viljavarastolle an- tää. 33863: taa myös muita sille soveltuvia tehtäviä. Valtion viljavaraston johtokunta voi valtion 33864: tulo- ja menoarviossa osoitetun määrärahan 33865: puitteissa päättää enintään 100 000 tonnin vil- 33866: 2 luku jamäärän maastaviennistä. Johtokunta voi 33867: myös päättää enintään 50 000 tonnin viljamää- 33868: Valtion viljavaraston taloudelliset rän vuotuisesta maahantuonnista. Muutoin 33869: toimintaperiaatteet Valtion viljavarasto huolehtii viljan maahan- 33870: 3§ tuonnista ja maastaviennistä valtioneuvoston 33871: vahvistamien vienti- ja tuontisuunnitelmien 33872: Liikeperiaate puitteissa. 33873: Valtion viljavaraston on, mikäli tästä tai 5§ 33874: muusta laista taikka niiden nojalla annetuista Hintojen vahvistaminen 33875: säännöksistä tai määräyksistä ei muuta johdu, 33876: noudatettava toiminnassaan yleisiä liikeperi- Valtion viljavaraston hallintoneuvoston an- 33877: aatteita. tamien viljan hinnoitteluohjeiden perusteella 33878: 14 1989 vp. - HE n:o 170 33879: 33880: johtokunta päättää niistä hinnoista, joilla Val- muusvarasto, jonka suuruus on 400 000 tonnia 33881: tion viljavarasto ostaa ja myy viljaa. leipäviljaa, 200 000 tonnia rehuviljaa, 100 000 33882: Valtioneuvosto voi elinkustannusten pitämi- tonnia siemenviljaa ja 1 200 tonnia nurmikas- 33883: seksi kohtuullisina, satovahinkojen vaikutusten vien siementä. 33884: lieventämiseksi tai muun erityisen tarkoituksen Valtion viljavarasto voi sopia omistamansa 33885: toteuttamiseksi vahvistaa ulkomaisen leipävil- varmuusvaraston pitämisestä myös muissa 33886: jan myyntihinnan. Myyntihintaa ei kuitenkaan kuin Valtion viljavaraston varastotiloissa. 33887: saa määrätä omakustannushintaa pienemmäk- Valtioneuvosto voi tilanteessa, jossa se on 33888: si, ellei siitä Valtion viljavarastolle aiheutuvan välttämätöntä väestön toimeentulon ja maan 33889: tappion korvaamiseksi ole myönnetty valtion talouselämän toimivuuden ylläpitämiseksi, vä- 33890: tulo- ja menoarviossa määrärahaa. hentää varmuusvarastoa. Valtioneuvosto voi 33891: vähentää siemenviljan varmuusvarastoa myös, 33892: 6§ jos viljan siementuotannon määrä ei poikkeuk- 33893: Rahoitus sellisten olosuhteiden vuoksi riitä seuraavan 33894: satokauden kylvöihin. Varmuusvarasto on pa- 33895: Valtion viljavaraston toiminnan rahoittamis- lautettava 1 momentissa säädetylle tasolle niin 33896: ta varten on sen hoidossa valtion tulo- ja pian kuin se on mahdollista. 33897: menoarvion ulkopuolella oleva viljavarastora- 33898: hasto. 10§ 33899: Varmuusvaraston rahoitus 33900: 7 § 33901: Lainanotto Varmuusvaraston hankinnasta Valtion vilja- 33902: varastolle aiheutuneet korkomenot korvataan 33903: Milloin viljavarastorahaston varat osoittau- vuosittain Valtion viljavarastolle valtion tulo- 33904: tuvat riittämättömiksi Valtion viljavarastolle ja menoarvioon otettavasta määrärahasta. 33905: kuuluvien tehtävien rahoittamiseen, Valtion 33906: viljavarasto voi valtioneuvoston luvalla ja sen 11 § 33907: hyväksymillä ehdoilla ottaa toimintaansa var- Varmuusvarastointikorvaukset 33908: ten lainoja, joiden kokonaismäärä ei saa ker- 33909: rallaan ylittää 2 000 miljoonaa markkaa. Lai- Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa var- 33910: nojen korkoja ja muita lainoista johtuvia kus- muusvarastointikorvaukset Valtion viljavaras- 33911: tannuksia voidaan korvata Valtion viljavaras- ton, maatilojen, kauppaliikkeiden sekä teolli- 33912: tolle valtion tulo- ja menoarvioon otettavan suuslaitosten varastotilojen osalta. 33913: määrärahan rajoissa valtioneuvoston tarkem- Edellä 1 momentissa tarkoitetut varmuusva- 33914: min määräämin perustein. rastointikorvaukset korvataan vuosittain val- 33915: tion tulo- ja menoarvioon otettavasta määrära- 33916: 8§ hasta. 33917: Kiinteä omaisuus 33918: Valtion viljavaraston omistuksessa olevan 4 luku 33919: kiinteän omaisuuden luovuttaminen tapahtuu 33920: sen mukaan kuin valtion maaomaisuuden luo- Valtion viljavaraston hallinto 33921: vuttamisesta on erikseen säädetty. 12 § 33922: H aliintoneuvosto 33923: 3 luku Valtion viljavaraston hallintoneuvoston jäse- 33924: Varmuusvarastointi net määrää valtioneuvosto enintään kolmeksi 33925: vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston pu- 33926: 9§ heenjohtajana toimii maa- ja metsätalousmi- 33927: Varmuusvarastointimäärät nisteri. Tarkempia säännöksiä hallintoneuvos- 33928: ton kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä 33929: Maan vilja- ja siemenhuollon sekä nurmikas- annetaan asetuksella. 33930: vien siementen saannin varmistamiseksi Val- Valtioneuvosto voi vapauttaa hallintoneu- 33931: tion viljavaraston omistuksessa on oltava var- voston tai sen jäsenen tehtävästään. 33932: 1989 vp. - HE n:o 170 15 33933: 33934: 13 § 18 § 33935: Johtokunta Tilinpäätöksen vahvistaminen 33936: Valtion viljavaraston johtokunnan jäsenet Valtioneuvosto vahvistaa Valtion viljavaras- 33937: määrää hallintoneuvosto enintään kolmeksi ton tilinpäätöksen. 33938: vuodeksi kerrallaan. Tarkempia säännöksiä 33939: johtokunnan kokoonpanosta, asettamisesta ja 33940: tehtävistä annetaan asetuksella. 6 luku 33941: Hallintoneuvosto voi vapauttaa johtokun- 33942: Erinäisiä säännöksiä 33943: nan tai sen jäsenen tehtävästään. 33944: 19 § 33945: 33946: 14 § Eläkkeet 33947: Toimitusjohtaja Valtion viljavaraston palveluksessa olevien 33948: henkilöiden eläkkeet ja perhe-eläkkeet suorite- 33949: Valtion viljavaraston toimintaa johtaa ja taan viljavarastorahaston varoista. 33950: kehittää sekä hallintoneuvoston ja johtokun- 33951: nan päätösten toimeenpanosta huolehtii toimi- 20 § 33952: tusjohtaja. 33953: Toimitusjohtajan on noudatettava hallinto- Esiintyminen asianosaisena 33954: neuvoston ja johtokunnan määräyksiä sekä Valtion viljavarasto kantaa ja vastaa sekä 33955: annettava näille toimielimille tieto Valtion vil- käyttää muutoinkin puhevaltaa sitä koskevissa 33956: javaraston toiminnan kannalta merkittävistä asioissa. 33957: toimenpiteistä ja tapahtumista. 33958: Valtioneuvosto ottaa työsopimussuhteisen 21 § 33959: toimitusjohtajan hallintoneuvoston annettua 33960: asiassa lausunnon sekä vahvistaa hänen palk- Tuen takaisin periminen 33961: kauksensa. Jos valtioneuvosto tai maa- ja metsätalous- 33962: ministeriö on antanut Valtion viljavaraston 33963: 15 § tehtäväksi hinnanalennuksen, avustuksen, kor- 33964: Henkilöstö vauksen tai muun tuen myöntämisen ja tuen 33965: hakija on saanut tukea perusteettomasti tai 33966: Valtion viljavaraston työsopimussuhteisen enemmän kuin hänelle olisi voitu myöntää, 33967: henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta sää- Valtion viljavarasto voi päättää perusteetto- 33968: detään tarkemmin asetuksella. masti tai liikaa myönnetyn määrän takaisin 33969: perimisestä. Jos hakija on tukea hakiessaan 33970: antanut olennaisesta seikasta väärän tiedon 33971: 5 luku taikka salannut tuen maksamiseen tai myöntä- 33972: Valtion viljavaraston rahatoimi ja tilinpäätös miseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja taikka 33973: jos tukea on käytetty muuhun tarkoitukseen 33974: 16 § kuin johon se on myönnetty, takaisin perittä- 33975: Rahatoimi ja kirjanpito välle määrälle on määrättävä suoritettavaksi 33976: tuen maksamispäivästä lukien 16 prosentin 33977: Valtion viljavarastolla on oma rahatoimi. vuotuinen korko. Jos hakija on antanut väärän 33978: Valtion viljavaraston kirjanpito on pidettävä tiedon tai salannut seikkoja tahallaan tai törke- 33979: kirjanpitolaissa (655173) säädetyllä tavalla. ästä huolimattomuudesta, Valtion viljavarasto 33980: voi keskeyttää tuen maksamisen määräajaksi 33981: tai toistaiseksi. 33982: 17 § Edellä 1 momentissa tarkoitettu määrä saa- 33983: Tilintarkastus daan periä takaisin noudattaen, mitä verojen 33984: ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on sää- 33985: Valtioneuvosto asettaa vuosittain Valtion detty. Se saadaan periä takaisin myös vähentä- 33986: viljavaraston hallintoa, taloutta ja tilejä tar- mällä myöhemmin suoritettavaa tukea takaisin 33987: kastamaan neljä tilintarkastajaa. perittävällä määrällä. 33988: 16 1989 vp. - HE n:o 170 33989: 33990: 22 § (1036/80) siihen myöhemmin tehtyine muutok- 33991: sineen. 33992: Tarkemmat säännökset 33993: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 25 § 33994: töönpanosta annetaan asetuksella. Siirtymäsäännökset 33995: 23 § Valtioneuvosto voi vahvistaa leipä-, rehu-ja 33996: Voimaantulo siemenviljan sekä nurmikasvien siemenen var- 33997: muusvaraston ennen vuotta 1993 edellä 9 §:ssä 33998: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- mainittuja määriä pienemmäksi. 33999: kuuta 1990. Poiketen siitä, mitä 10 §:ssä on säädetty 34000: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan varmuusvarastojen korkomenojen korvaami- 34001: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- sesta, vuonna 1990 varmuusvarastoista aiheu- 34002: menpiteisiin. tuvista korkomenoista korvataan 36 000 000 34003: markkaa. 34004: 24 § Valtion viljavaraston toimitusjohtajan ja 34005: Kumottavat säädökset muun henkilöstön työsopimukset jatkuvat 34006: edelleen, mikäli niitä ei ole irtisanottu ennen 34007: Tällä lailla kumotaan Valtion viljavarastosta tämän lain voimaantuloa. 34008: 30 päivänä joulukuuta 1980 annettu laki 34009: 34010: 34011: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 34012: 34013: 34014: Tasavallan Presidentti 34015: MAUNO KOIVISTO 34016: 34017: 34018: 34019: 34020: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala 34021: 1989 vp. - HE n:o 171 34022: 34023: 34024: 34025: 34026: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseudun pienimuo- 34027: toisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain 1 ja 10 §:n 34028: muuttamisesta 34029: 34030: 34031: 34032: 34033: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 34034: 34035: Esityksessä ehdotetaan maaseudun pieni- Laki on tarkoitettu käsiteltäväksi vuoden 34036: muotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä 1990 tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä ja 34037: annetun lain voimassaoloaikaa jatkettavaksi tulemaan voimaan vuoden 1990 alusta. 34038: yhdellä vuodella eli vuoden 1990 loppuun saak- 34039: ka. 34040: 34041: 34042: 34043: 34044: PERUSTELUT 34045: 34046: 34047: 1. Lainsäädäntö taimitarhaviljelyä, turkistarhausta ja kalanvil- 34048: jelyä sekä pienimuotoista kalastusta ja muuta- 34049: Laki maaseudun pienimuotoisen elinkeino- kin luonnon jatkuvaan tuottokykyyn perus- 34050: toiminnan edistämisestä (maaseutuelinkeinola- tuvaa alkutuotantoa. Varsinaista maa- ja met- 34051: ki; 1031/86) tuli voimaan vuoden 1987 alusta. sätaloutta laki ei sen sijaan koske. Lisäksi lain 34052: Lailla pyritään edistämään maatilatalouteen ja piiriin kuuluu pienimuotoisesti harjoitettu tur- 34053: muuhun alkutuotantoon liittyvien sekä niitä peen, energiapuun, hakkeen ja muun vastaa- 34054: täydentävien pienimuotoisten elinkeinojen har- van kotimaisen polttoaineen tuotanto sekä ti- 34055: joittamista koko maassa sekä kehittämään nii- loilla alkutuotannon yhteydessä tarjottavat pie- 34056: hin kohdistuvien valtion tukitoimenpiteiden nimuotoiset lomailupalvelut, hevosten kasva- 34057: hallinnollista järjestelyä. Laki sisältää sään- tus, ratsastukseen liittyvä yritystoiminta ja työ- 34058: nökset mainittujen elinkeinojen edistämiseksi liike sekä muu tiloilla tapahtuva yritystoimin- 34059: myönnettävästä rahoitustuesta. Laki on voi- ta, joka liittyy niillä harjoitettavaan alkutuo- 34060: massa vuosina 1987-1989. tantoon tai täydentää sitä. 34061: Lakiehdotuksen perustelujen (hall. es. 103/ Tuettavan yrityksen tulee sijaita maaseutu- 34062: 86 vp.) mukaan laki ehdotettiin aluksi säädet- alueella, jolla tarkoitetaan haja-asutusalueita 34063: täväksi olemaan määräaikaisena voimassa sen ja pieniä, enintään 500 asukkaan taajamia. 34064: vuoksi, että se sisältää osaksi uudenlaisen teh- Erikoismaataloutta voidaan kuitenkin tukea 34065: täväkokonaisuuden antamisen maatalous- suuremmissakin taajamissa harjoitettuna. 34066: hallinnon hoidettavaksi. Tämän vuoksi pidet- Työvoiman osalta katsotaan pienimuotoisek- 34067: tiin tarpeellisena aluksi seurata ja arvioida si sellainen yritystoiminta, joka työllistää yrit- 34068: toimintaa ja sen kehittämistarpeita ja ryhtyä täjän lisäksi erikoismaatalouden aloilla keski- 34069: myös tarpeen mukaan toimiin säädösten tarkis- määrin enintään kolme ja muilla toimialoilla 34070: tamiseksi. Tässä tarkoituksessa laki säädettiin enintään kaksi henkilöä vuodessa. Tilan muun 34071: aluksi olemaan voimassa vain kolme vuotta. alkutuotannon vaatima työvoima luetaan mu- 34072: Laki koskee pienimuotoisesti harjoitettavia kaan sanottuja määriä laskettaessa. Pienimuo- 34073: erikoismaatalouden aloja, kuten puutarha- ja toiseksi katsotaan aina kuitenkin yritystoimin- 34074: 34075: 391111V 34076: 2 1989 vp. - HE n:o 171 34077: 34078: ta, jota harjoitetaan yksinomaan yrittäjän ja Lainaa myönnettiin maatilatalouden kehittä- 34079: hänen perheensä työllä. misrahaston varoista 99,9 miljoonaa markkaa 34080: Maaseutuelinkeinolain mukaisia rahoitus- ja korkotukilainaa pankkien varoista noin 54 34081: muotoja ovat investointi-, käynnistys- ja kehit- miljoonaa markkaa. 34082: tämisavustukset sekä lainat käyttö- ja vaihto- Tukea saaneista yritysaloista muodostui sel- 34083: omaisuusinvestointeihin ja pysyväisluontoisek- västi suurimmaksi ryhmäksi työliikkeiden sekä 34084: si käyttöpääomaksi. Edellytyksenä tuen myön- muun yritystoiminnan osuus. Vuonna 1987 oli 34085: tämiselle on, että yrityksellä katsotaan olevan mainittujen toimialojen osuus yli kolmannes. 34086: edellytyksiä jatkuvaan kannattavaan toimin- Seuraaviksi suurimmat toimialat ovat taimi- ja 34087: taan. puutarhaviljely 20 % sekä turkistarhaus 11 OJo. 34088: Investointiavustusta myönnetään yritystoi- Vuonna 1988 työliikkeiden ja muun yritystoi- 34089: minnassa tarpeellisen käyttöomaisuuden han- minnan osuus oli 36 OJo, puutarha- ja muun 34090: kintaan ja sen muutostöiden suorittamiseen erikoisviljelyn 22 OJo, maatilalomailun 9 OJo, he- 34091: sekä myös toiminnan aloittamisessa välttämät- vosten kasvatuksen 6 OJo sekä kalastuksen ja 34092: tömän vaihto-omaisuuden hankkimiseen. ln- kalanviljelyn 10 OJo. Turkistarhauksen osuus 34093: vestointiavustusta voidaan myöntää yleensä supistui 8 OJo :iin. 34094: enintään 50 prosenttia hankintakustannuksista. Maaseutuelinkeinolain työllistämisvaikutus 34095: Käynnistysavustusta myönnetään yrityksen on ollut vuosien 1987-88 osalta koko maassa 34096: tuotantotoiminnan aloittamisen tai laajentami- 0,8 työvuotta alkanutta yritystä kohden. Tue- 34097: sen aiheuttamiin palkkakustannuksiin. Käyn- tuissa hankkeissa arvioidaan syntyvän yli 3 000 34098: nistysavustusta voidaan myöntää yleensä enin- vaihtoehtoista tai korvaavaa työpaikkaa mu- 34099: tään 50 prosenttia palkkakustannuksista. kaan lukien ne hakemukset, joiden käsittely 34100: Kehittämisavustusta myönnetään tuotteiden, siirrettiin vuoden 1989 puolelle. Tilan ulkopuo- 34101: tuotantomenetelmien, markkinoinnin ja yritys- listen henkilöiden osuus työllistetyistä on ollut 34102: johdon kehittämishankkeisiin. Kehittämisavus- viidennes. Useimmiten tuetuissa hankkeissa on 34103: tusta voidaan myöntää yleensä enintään 75 kysymys viljelijäperheen vaihtoehtoisista tai 34104: prosenttia hankkeen kustannuksista. korvaavista työpaikoista. 34105: Avustukset myönnetään valtion tulo- ja me- Vuonna 1989 ratkaistiin ensimmäisessä kä- 34106: noarviossa osoitetuista varoista. sittelyerässä noin 1 500 hakemusta. Avustuksia 34107: Lainaa myönnetään samoihin kohteisiin myönnettiin 69 miljoonaa markkaa. Toisessa 34108: kuin investointiavustusta. Lisäksi lainaa voi- käsittelyerässä on ratkaistavana arviolta 1 100 34109: daan myöntää yrityksen pysyväisluontoiseksi hakemusta ja niihin on avustusvaroja käytettä- 34110: käyttöpääomaksi niin aloittavalle yritykselle vissä 46 miljoonaa markkaa. 34111: kuin sellaiselle yritykselle, joka on olennaisesti Maa- ja metsätalouden merkitys maaseudun 34112: lisäämässä tarjoamiaan työtilaisuuksia, tuotan- työllistäjänä on viime vuosikymmeninä supis- 34113: non jalostusarvoa tai palveluksia. tunut ja samalla muiden elinkeinojen merkitys 34114: Lainoja myönnetään sekä maatilatalouden on kasvanut. Maa- ja metsätalous työllistää 34115: kehittämisrahaston varoista että korkotukilai- maaseudulla noin 38 OJo työvoimasta, teolli- 34116: noina. suus- ja rakennusalan osuuden ollessa 26 OJo ja 34117: Lain täytäntöönpanosta huolehtivat maatila- palvelualan osuuden 36 OJo. Tulevaisuudessa 34118: hallitus, maatalouspiirit ja kuntien maatalous- maaseudulla voinevat tarjota uusia työpaikko- 34119: lautakunnat. ja yksityiset yritykset ja kunnat sekä pienimuo- 34120: toisesti harjoitettu yritystoiminta, jota usein 34121: harjoitetaan maatilatalouden liitännäiselinkei- 34122: 2. Käytäntö ja toiminnan nona. Pienyritystoiminnan kasvumahdollisuu- 34123: arviointi det ovat toistaiseksi lähinnä palvelualoilla, työ- 34124: liikkeissä sekä käsi- ja pienteollisuusyrityksis- 34125: Maaseutuelinkeinolain mukaisia hankkeita sä. 34126: pantiin vireille vuonna 1987 yhteensä 2 400 ja Uudet työpaikat syntyvät kuitenkin useim- 34127: vuonna 1988 yhteensä 2 600 kappaletta. A vus- miten suuriin väestötaajamiin. Maan eri osien 34128: tusta myönnettiin mainittuina vuosina 2 845 väliset alueelliset erot ovat lisääntymässä, mis- 34129: kohteeseen yhteensä 184 miljoonaa markkaa. tä on osoituksena pääkaupunkiseudun sekä 34130: Avustuksen suuruus hanketta kohden oli keski- eräiden aluekeskusten muuta maata nopeampi 34131: määrin 64 900 markkaa. kasvu. Maaseudun työllisyys- ja toimeentulo- 34132: 1989 vp. - HE n:o 171 3 34133: 34134: ongelmien hoitaminen vaatii edelleen tehokkai- kuuta 1988 aluepolitiikasta annetulla lailla 34135: ta toimenpiteitä. (1168/88). Samalla tasapainoisen alueellisen 34136: kehityksen edistämisestä annettu laki on ku- 34137: mottu. Näin ollen momentin viittaus ehdote- 34138: 3. Lain voimassaolon jatkaminen taan muutettavaksi vastaamaan nykyistä tilan- 34139: ja ehdotetut muutokset netta. 34140: 34141: Hallituksen mielestä maaseudun pienimuo- 34142: toisen elinkeinotoiminnan edistämisessä saadut 4. Esityksen taloudelliset vaiku- 34143: kokemukset ovat pääosin myönteisiä ja hallin- tukset 34144: nolliset järjestelyt verraten hyvin toimivia. Tä- 34145: män vuoksi lain voimassaoloa tulisi jatkaa. Hallituksen esityksessä vuoden 1990 tulo- ja 34146: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 17 päi- menoarvioksi on maaseutuelinkeinolain mu- 34147: vänä helmikuuta 1988 toimikunnan valmistele- kaisten avustusten myöntämisvaltuudeksi eh- 34148: maan maatilalain (188/77) ja siihen liittyvän dotettu 130 miljoonaa markkaa. Lain mukaisia 34149: rahoituslainsäädännön kokonaisuudistusta. Sa- korkotukilainoja on ehdotettu hyväksyttäväksi 34150: ma toimikunta selvittää maaseudun pienimuo- 65 miljoonaa markkaa. Maatilatalouden kehit- 34151: toisen elinkeinotoiminnan tukemista koskevien tämisrahaston varoja on arvioitu käytettävän 34152: säännösten uudistamisen tarpeellisuuden. Tä- kyseisen lain mukaiseen lainoitukseen 60 mil- 34153: mä valmistelu on vielä kesken. Näin ollen joonaa markkaa. 34154: ehdotetaan maaseudun pienimuotoisen elinkei- 34155: notoiminnan edistämisestä annetun lain voi- 34156: massaoloaikaa tässä vaiheessa jatkettavaksi yh- 34157: 5. Voimaantulo 34158: dellä vuodella. 34159: Lain 10 §:ssä säädetään avustusten prosentu- 34160: aaliset enimmäismäärät. Pykälän 4 momentin Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 34161: mukaan avustuksia voidaan maksaa korotettu- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 34162: na tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä- sen yhteydessä. Laki ehdotetaan saatettavaksi 34163: misestä annetussa laissa (532/82) tarkoitetuilla voimaan vuoden 1990 alusta. Lakia sovellettai- 34164: ensimmäisellä perusvyöhykkeellä ja erityis- siin myös ennen sen voimaantuloa jätettyihin, 34165: alueilla. Toisin sanoen avustuksia voidaan ratkaisematta oleviin hakemuksiin. 34166: maksaa korotettuna aluepoliittisin perustein 34167: määrätyillä alueilla. Aluepolitiikkaa koskeva Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 34168: lainsäädäntö on uudistettu 23 päivänä joulu- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 34169: 4 1989 vp. - HE n:o 171 34170: 34171: Laki 34172: maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain 1 ja 10 §:n muuttami- 34173: sesta 34174: 34175: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 34176: edistämisestä 31 päivänä joulukuuta 1986 annetun lain (1031/86) 1 §:n 1 momentti ja 10 §:n 4 34177: momentti näin kuuluviksi: 34178: 34179: 1§ 34180: Maatilatalouteen ja muuhun alkutuotantoon tulla erityisalueella voidaan 1 momentissa tar- 34181: liittyvien sekä niitä täydentävien pienimuotoi- koitettu investointiavustuksen prosenttiosuu- 34182: sesti harjoitettujen elinkeinojen edistämiseksi den yläraja ylittää enintään 5 prosenttiyksiköl- 34183: voidaan antaa rahoitustukea vuosina 1987- lä ja 2 momentissa tarkoitettu käynnistysavus- 34184: 1990 siten kuin tässä laissa säädetään. tuksen vastaava yläraja enintään 20 prosentti- 34185: yksiköllä. 34186: 34187: 10§ 34188: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 34189: Aluepolitiikasta annetun lain (1168/88) kuuta 1990. Lakia sovelletaan myös ennen sen 34190: 8 §:ssä tarkoitetulla ensimmäisellä perus- voimaantuloa tehtyihin ratkaisematta oleviin 34191: vyöhykkeellä ja saman lain 11 §:ssä tarkoite- hakemuksiin. 34192: 34193: 34194: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 34195: 34196: 34197: Tasavallan Presidentti 34198: MAUNO KOIVISTO 34199: 34200: 34201: 34202: 34203: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala 34204: 1989 vp. - HE n:o 171 5 34205: 34206: Liite 34207: 34208: 34209: 34210: 34211: Laki 34212: maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain 1 ja 10 §:n muuttami- 34213: sesta 34214: 34215: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 34216: edistämisestä 31 päivänä joulukuuta 1986 annetun lain (1031/86) 1 §:n 1 momentti ja 10 §:n 4 34217: momentti näin kuuluviksi: 34218: 34219: Voimassa oleva laki Ehdotus 34220: 34221: 1§ 1§ 34222: Maatilatalouteen ja muuhun alkutuotantoon Maatilatalouteen ja muuhun alkutuotantoon 34223: liittyvien sekä niitä täydentävien pienimuotoi- liittyvien sekä niitä täydentävien pienimuotoi- 34224: sesti harjoitettujen elinkeinojen edistämiseksi sesti harjoitettujen elinkeinojen edistämiseksi 34225: voidaan antaa rahoitustukea vuosina 1987- voidaan antaa rahoitustukea vuosina 1987- 34226: 1989 siten kuin tässä laissa säädetään. 1990 siten kuin tässä laissa säädetään. 34227: 34228: 34229: 10§ 34230: 34231: Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä- Aluepolitiikasta annetun lain (1168/88) 34232: misestä annetun lain (532/81) 5 §:ssä tarkoite- 8 §:ssä tarkoitetulla ensimmäisellä perus- 34233: tulla ensimmäisellä perusvyöhykkeellä ja sa- vyöhykkeellä ja saman lain 11 §:ssä tarkoite- 34234: man lain 8 §:ssä tarkoitetulla erityisalueella tulla erityisalueella voidaan 1 momentissa tar- 34235: voidaan 1 momentissa tarkoitettua investointi- koitettu investointiavustuksen prosenttiosuu- 34236: avustuksen prosenttiosuuden ylärajaa ylittää den yläraja ylittää enintään 5 prosenttiyksiköl- 34237: enintään 5 prosenttiyksiköllä ja käynnistysa- lä ja 2 momentissa tarkoitettu käynnistysavus- 34238: vustuksen vastaavaa ylärajaa enintään 20 pro- tuksen vastaava yläraja enintään 20 prosentti- 34239: senttiyksiköllä. yksiköllä. 34240: 34241: 34242: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 34243: kuuta 1990. Lakia sovelletaan myös ennen sen 34244: voimaantuloa tehtyihin ratkaisematta oleviin 34245: hakemuksiin. 34246: 1989 vp. - HE n:o 172 34247: 34248: 34249: 34250: 34251: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teurasruhojen punni- 34252: tuksesta annetun lain 4 §:n 2 momentin kumoamisesta 34253: 34254: 34255: 34256: 34257: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 34258: 34259: Esityksessä ehdotetaan teurasruhojen punni- säännöksen teurasruhojen punnituksessa toteu- 34260: tuksesta annetun lain (627/66) 4 §:n 2 mo- tettavasta kuumapainovähennyksestä. 34261: mentti kumottavaksi, joka lainkohta sisältää Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 34262: maan 1.1.1990. 34263: 34264: 34265: 34266: 34267: PERUSTELUT 34268: 34269: 1. Nykyinen tilanne ja esityksen Kevään 1989 maataloustuloneuvotteluissa 34270: tarkoitus sovtttnn teurasruhojen punnitusjärjestelmää 34271: rationalisoitavaksi siten, että kuumapainovä- 34272: hennyksestä luovuttaisiin vuoden 1990 alusta 34273: Teurasruhojen punnitus on teurasruhojen lukien. Samanaikaisesti on tarkoitus tehdä li- 34274: punnituksesta annetun lain 4 §:n 1 momentin hojen tavoitehintoihin kolmen prosentin suu- 34275: mukaan toimitettava ennen teurasruhon jääh- ruista kuumapainovähennyksen poistamista 34276: dyttämöön siirtämistä ja ennen kuin on kulu- vastaava alennus. Myöhemmin syksyllä maata- 34277: nut 30 minuuttia sisäelinten poistamisesta ja loustuloneuvotteluissa täsmennettiin muutok- 34278: tunti eläimen tainnuttamisesta. Teurastuksen sen voimaantuloaikaa siten, että kuumapaino- 34279: jälkeen teuraseläimen ruhon paino alenee haih- vähennyksen poistaminen otettaisiin käytän- 34280: tumisen takia noin 3 prosenttia. Mainitun lain töön maataloustulolaissa (736/89) tarkoitetun 34281: 4 §:n 2 momentin mukaan teurasruhon punni- hinnoitteluvuoden 1990/91 ensimma1sessä 34282: tuspainosta on vähennettävä maa- ja metsäta- maataloustuloratkaisussa sovittujen lihan ta- 34283: lousministeriön vahvistama määrä (kuumapai- voitehintojen voimaantulemisesta lukien. 34284: novähennys), kuitenkin enintään kolme pro- 34285: senttia. Maatalousministeriö on teurasruhojen 34286: punnituksesta antamansa päätöksen (81167) 34287: 3 §:ssä määrännyt, että punnituksen tapahdut- 34288: tua mainitun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoite- 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 34289: tussa määräajassa, saadaan teurasruhon punni- tukset 34290: tuksesta tehdä enintään kolmen prosentin suu- 34291: ruinen kuumapainovähennys. Mikäli punnitus- 34292: ta ei ole voitu teknisten häiriöiden vuoksi 34293: suorittaa edellä mainitussa määräajassa, saa Kuumapainovähennyksen poistamista vas- 34294: teurasruhon punnituspainosta vähentää kaksi taavasti on tarkoitus alentaa lihojen tavoitehin- 34295: prosenttia, jos punnitus tapahtuu ennen kuin toja kolmella prosentilla samasta ajankohdasta 34296: kaksi tuntia on kulunut lain 4 §:n 1 momentis- lukien. Esityksellä ei ole taloudellisia eikä or- 34297: sa tarkoitetun määräajan päättymisestä. ganisaatioon kohdistuvia vaikutuksia. 34298: 3913050 34299: 2 1989 vp. - HE n:o 172 34300: 34301: 3. Voimaantulo ratkaisussa sovittujen lihan uusien tavoitehin- 34302: tojen voimaantulemisesta lukien. 34303: Laki ehdotetaan tulemaan voimaan vuoden 34304: 1990 alusta siten, että muutosta sovellettaisiin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 34305: maataloustulolaissa tarkoitetun hinnoittelu- kunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 34306: vuoden 1990/91 ensimmäisessä maataloustulo- tus: 34307: 34308: 34309: 34310: Laki 34311: teurasruhojen punnituksesta annetun lain 4 §:n 2 momentin kumoamisesta 34312: 34313: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 34314: 34315: 1§ 34316: Täten kumotaan teurasruhojen punnitukses- kuuta 1990 ja sen sisältämää muutosta sovelle- 34317: ta 9 päivänä joulukuuta 1966 annetun lain taan maataloustulolaissa (736/89) tarkoitetun 34318: (627/66) 4 §:n 2 momentti. hinnoitteluvuoden 1990/91 ensimmatsessä 34319: maataloustuloratkaisussa sovittujen lihan uu- 34320: 2§ sien tavoitehintojen voimaantulemisesta lu- 34321: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- kien. 34322: 34323: 34324: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 34325: 34326: 34327: Tasavallan Presidentti 34328: MAUNO KOIVISTO 34329: 34330: 34331: 34332: 34333: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala 34334: 1989 vp. - HE n:o 172 3 34335: 34336: Liite 34337: 34338: 34339: 34340: 34341: Laki 34342: teurasruhojen punnituksesta annetun lain 4 §:n 2 momentin kt•moamisesta 34343: 34344: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 34345: 34346: 34347: Voimassa oleva laki Ehdotus 34348: 34349: 4 § 34350: Teurasruhon punnituspainosta vähennetään 4 § 2 mom. kumotaan 34351: maatalousministeriön vahvistama määrä, kui- 34352: tenkin enintään kolme prosenttia. 34353: 34354: 34355: 2§ 34356: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 34357: kuuta 1990 ja sen sisältämää muutosta sovelle- 34358: taan maataloustulolaissa (736189) tarkoitetun 34359: hinnoitteluvuoden 1990/91 ensimmäisessä 34360: maataloustuloratkaisussa sovittujen lihan uu- 34361: sien tavoitehintojen voimaantulemisesta lu- 34362: kien. 34363: 1989 vp. - HE n:o 173 34364: 34365: 34366: 34367: 34368: Hallituksen esitys Eduskunnalle perhe-eläkejärjestelmän ko- 34369: konaisuudistusta koskeviksi laeiksi 34370: 34371: 34372: 34373: 34374: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 34375: 34376: Esitys sisältää ehdotuksen perhe-eläkejärjes- Leskeneläkkeen kohdentomista tarkennetaan 34377: telmän kokonaisuudistukseksi. Esityksessä eh- siten, että leskeneläkkeen määräytymisessä ote- 34378: dotetuilla ansioeläkejärjestelmää ja yleistä taan huomioon myös lesken omat toimeentulo- 34379: perhe-eläkejärjestelmää koskevilla muutoksilla mahdollisuudet. Perhe-eläkkeen tulee täyden- 34380: perhe-eläkkeet pyritään kohdentamaan siten, tää lesken toimeentuloa silloin, kun lesken 34381: että perhe-eläke nykyistä oikeudenmukaisem- omat ansiot tai lesken oma eläke eivät riittä- 34382: min ja tasa-arvoisemmin ottaisi huomioon per- vässä määrin turvaa sitä. Ansioeläkejärjestel- 34383: heen huoltajan kuoleman perheen toimeentu- mässä leskeneläke mitoitettaisiin sitä toimeen- 34384: lolle aiheuttaman menetyksen. Yhteiskunnan tulon alentumista vastaavaksi, jonka kuolema 34385: eri aloilla, työelämässä ja etenkin naisten työs- on perheelle aiheuttanut. Tämä toteutettaisiin 34386: säkäynnissä, sosiaaliturvassa, opiskelussa ja niin sanotun eläkesovituksen avulla, jossa les- 34387: perheen rakenteessa tapahtuneiden muutosten ken oma ansioeläke tai sitä vastaava tulo 34388: seurauksena nykyinen perhe-eläketurva on yhteensovitetaan edunjättäjän eläkkeen kanssa 34389: osittain vanhentunut. perheen talouden kokonaistilannetta arvioita- 34390: essa. Eläkesovitusta ei kuitenkaan tehtäisi, jos 34391: Esityksen ensisijaisena tavoitteena on paran- leskellä on huollettavinaan alaikäisiä lapsia. 34392: taa lasten eläketurvaa. Yleisen perhe-eläkejär- 34393: jestelmän lapseneläke ulotetaan 16 ikävuodesta Jotta perhe-eläketurva eri lakien mukaan 34394: 18 ikävuoteen, ja samalla lapseneläkkeen täy- muodostaisi tarkoituksenmukaisen kokonai- 34395: siä määriä korotetaan yli kaksinkertaisiksi, suuden, ehdotetaan, että myös yleisen perhe- 34396: jolloin ne ovat elatustuen tasolla. Myös ansio- eläkejärjestelmän mukaiset eläkkeet tulisivat 34397: eläkejärjestelmässä lasten eläketurvaa paranne- veronalaisiksi. Edunsaajat saisivat verotukses- 34398: taan korottamalla lapseneläkkeen määriä ja sa eläketulovähennyksen. Koska tulovähentei- 34399: irrottamalla niiden määräytymisperusteet les- syys säilyisi yleisessä perhe-eläkkeessä, ehdote- 34400: keneläkkeestä. taan verotuksesta aiheutuvan muutoksen joh- 34401: dosta, että lesken työtuloista otettaisiin perhe- 34402: Sukupuolten tasa-arvo toteutetaan oikeutta- eläkkeen suuruutta määrättäessä huomioon 34403: maHa myös mieslesket leskeneläkkeeseen puoli- vain 60 prosenttia. 34404: sonsa kuoleman jälkeen. 34405: Lapsen kuolemasta perheelle aiheutuvien ta- 34406: Lesken eläkeoikeutta laajennetaan siten, että loudellisten menetysten korvaamiseksi perheel- 34407: oikeus leskeneläkkeeseen syntyy jo lapsen le myönnettäisiin hautausavustusta. 34408: huoltamisen perusteella. Lapsettoman lesken 34409: leskeneläkkeen alaikäraja ehdotetaan 50 vuo- Uudistus suosii lapsiperheitä. Vuoteen 2000 34410: deksi, ja lapsettoman avioliiton perusteella mennessä lapsiperheet saavat tulonlisäystä yh- 34411: maksettavaan leskeneläkkeeseen vaikuttaisivat teensä runsaat 130 miljoonaa markkaa nykyi- 34412: nykyistä enemmän myös avioliiton kesto ja seen lakiin verrattuna. 34413: aviopuolisoiden iät. Ehdotuksen mukaan yli Uudistuksen alkuvaiheessa perhe-eläkemenot 34414: 50-vuotiaina avioituvat lesket eivät enää me- kasvavat lievästi. Suhteellinen kasvu on 1990- 34415: nettäisi leskeneläkettä. Tätä nuorempina avioi- luvun alkupuoliskon ajan yhden prosentin suu- 34416: tuvilta leskeneläke lakkautettaisiin, jolloin heil- ruusluokkaa eläkemenoista. Tämän jälkeen 34417: le kuitenkin maksettaisiin kertasuorituksena uudistus vaikuttaa perhe-eläkemenojen koko- 34418: kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava määrä. naiskasvua hidastavasti. Vaikutus on vuonna 34419: 390593H 34420: 2 1989 vp. - HE n:o 173 34421: 34422: 2000 nykyisen lain mukaisista eläkemenoista prosentin luokkaa nykyisen lain mukaisista 34423: noin yksi prosentti. eläkemenoista. 34424: Uudistuksesta aiheutuvat lisäkustannukset Työntekijäin eläkelain piirissä menojen vä- 34425: ovat yleisessä perhe-eläkejärjestelmässä voi- henemä on vuonna 2000 noin kahden prosentin 34426: maantulovuonna noin 4 miljoonaa markkaa. suuruinen ja lyhytaikaisissa työsuhteissa ole- 34427: Tästä ne kasvavat vuosittain siten, että vuonna vien työntekijäin eläkelain piirissä noin neljän 34428: 2000 lisäkustannusten arvioidaan olevan noin prosentin suuruinen verrattuna nykyisen lain 34429: 76 miljoonaa markkaa. Ansioeläkejärjestel- mukaisiin eläkemenoihin. 34430: mässä lasten eläkkeiden lisäkustannukset ovat 34431: uudistuksen voimaantulovuonna noin 0,3 mil- Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tuleviksi voi- 34432: joonaa markkaa ja kasvavat siitä vuoteen 2000 maan vuoden 1990 heinäkuun alusta siten, että 34433: mennessä 17 miljoonaan markkaan. Kunnalli- uudistus koskee tämän ajankohdan jälkeen 34434: sessa eläkejärjestelmässä leskeneläkemenojen sattuvia kuolemantapauksia ja niiden perus- 34435: lisäkustannukset kasvavat uudistuksen alkuvai- teella myönnettäviä etuuksia. Yleisen perhe- 34436: heen 0,5 miljoonasta markasta vuoteen 2000 eläkkeen lapseneläkkeen saamisen ikäraja ko- 34437: saakka, jolloin eläkemenojen kasvu on noin 34 rotettaisiin kuitenkin myös tätä ennen orpoutu- 34438: miljoonaa markkaa. Muissa ansioeläkejärjes- neilla 18 ikävuoteen. Myös nykyisin leskenelä- 34439: telmissä leskeneläkemenojen kasvu pienenee. kettä saavat voisivat solmia avioliiton 50 vuot- 34440: Kasvu pienenee eniten valtion eläkejärjestel- ta täytettyään menettämättä leskeneläkettä. 34441: mässä, jossa menojen vähenemä on vuonna Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi- 34442: 2000 noin 96 miljoonaa markkaa eli seitsemän tykseen vuodelle 1990. 34443: 1989 vp. - HE n:o 173 3 34444: 34445: 34446: 34447: 34448: SISÄLLYSLUETTELO 34449: 34450: Sivu Sivu 34451: YLEISPERUSTELUT o o o o o 0 0 0 o o o o o 0 0 0 o o o o o 0 0 0 0 4 4. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 19 34452: 1. Perhe-eläkeuudistuksen yhteiskunnallinen mer- YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 000000 19 34453: kitys 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 o o o o o 0 0 o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o o o 4 34454: 1. Yleistä 00 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 19 34455: 1.1.Tavoitteet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 4 34456: 34457: 34458: 1020Keinot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 4 2. Lakiehdotusten perustelut o o o o o 0 0 o o o o o o 0 0 0 0 o 0 o o 20 34459: 34460: 34461: Lasten oikeus perhe-eläketurvaan 34462: 102010 o o 4 Työntekijäin eläkelaki 34463: 2010 o o o o 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 o 20 34464: 34465: 34466: Lesken oikeus perhe-eläketurvaan 34467: 102020 o 5 Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- 34468: 2020 34469: 34470: 34471: Perhe-eläkkeen määrä 34472: l.2o3o 0 0 o o o o 0 0 o o o o o 8 tekijäin eläkelaki 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 o o o 24 34473: 34474: 34475: Yleistä 34476: l.2o3ol. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 Merimieseläkelaki 34477: 2030 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 24 34478: 34479: 34480: Yleisen perhe-eläkkeen 34481: l.2o3o2o Valtion perhe-eläkelaki 34482: 2040 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 24 34483: 34484: 34485: lapsen eläke 0 o o o o o o 0 0 o o o o o 8 Perhe-eläkelaki 34486: 2050 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 25 34487: 34488: 34489: Yleisen perhe-eläkkeen 34490: l.2o3o3o Kansaneläkelaki 34491: 2060 o 0 0 0 0 o o o o o 0 0 o o o o o o 0 0 0 0 o o o o 29 34492: leskeneläke 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 Eläkkeensaajien asumistukilaki 34493: 2o 7 o o o o 0 0 0 0 0 o o o 29 34494: Työeläkejärjestelmän 34495: 1o2.4o mukainen 34496: perhe-eläke 0 o o o o o o o o o o o o o o 0 o o o o o o 0 o 9 3o Tarkemmat säännökset ja määräykset o 0 0 0 0 0 0 0 0 29 34497: Yleistä 34498: 102.4010 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 4o Voimaantulo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 29 34499: Työeläkelain 34500: 102.4020 mukainen 34501: lapseneläke 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 34502: LAKITEKSTIT o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 o o o o 30 34503: 34504: 34505: 34506: 34507: Työeläkelakien mukainen 34508: l.2o4o3o 1o Laki työtekijäin eläkelain muuttamisesta 0 0 0 0 o o 30 34509: 34510: 34511: leskeneläke 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 34512: 2. Laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- 34513: Eläkesovitus 34514: 1.2050 0 o o o o o o 0 0 o o o o o o o 0 0 o o o o o 11 34515: 34516: 34517: Hautausavustus 34518: l.2o6o 0 o o 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 o o o o o 12 34519: tekijäin eläkelain §:n muuttamisesta 4 o 0 0 o o o o o o 34 34520: 34521: 34522: 34523: 34524: 3. Laki merimieseläkelain muuttamisesta o 0 o o o o o o o 35 34525: 34526: 2o Nykyinen tilanne ja asian valmistelu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 13 34527: 34528: 34529: 201.Nykyinen tilanne o 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 o o o 0 0 0 o o o o 14 34530: 4. Laki valtion perhe-eläkelain muuttamisesta o o o o 37 34531: 34532: 34533: 34534: Yleinen perhe-eläketurva 34535: 2ol.l. o o o o o o o o o o l3 5. Laki perhe-eläkelain muuttamisesta o o o o 0 0 o o o o o o 41 34536: 34537: Työeläkejärjestelmän perhe-eläke- 34538: 201020 34539: 34540: 34541: turva 0 0 o o o o 0 0 0 o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o o o l3 6. Laki kansaneläkelain muuttamisesta 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 45 34542: 34543: 34544: 34545: Perhe-eläkkeiden yhteensovitus 34546: 2ol.3o o o o o 14 34547: 7. Laki eläkkeensaajien asumistukilain muuttami- 34548: Perhe-eläkkeiden verotus 34549: 2ol.4o o o o 0 0 0 o o o o 14 34550: sesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 46 34551: 34552: 2020Valmisteluvaiheet ja -aineisto o o o 0 o o o o o o o o o 14 34553: 34554: LIITE ooooooOOooooooooooooooooOoooooooooooooooo 48 34555: 34556: 34557: 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset o o o o o o o o o o o o o 16 Rinnakkaistekstit 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 48 34558: 34559: 34560: 3ol. Nykyisen lainsäädännön mukaiset perhe- 10 Laki työtekijäin eläkelain muuttamisesta 48 34561: 34562: 34563: eläkemenot 0 0 0 0 o o o 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 o 16 20 Laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- 34564: 3o2o Esityksen vaikutukset perhe-eläkemenoi- tekijäin eläkelain §:n muuttamisesta 4 o 0 0 0 0 0 0 0 0 57 34565: 34566: 34567: hin ooooooooooooooooooooooo oooooooooooooooo 17 30 Laki merimieseläkelain muuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 58 34568: 34569: 34570: 3 Yleiset perhe-eläkkeet 34571: 02 ol. 0 0 o o o o 0 0 0 0 o o o 17 40 Laki valtion perhe-eläkelain muuttamisesta 0 0 0 0 62 34572: 34573: 34574: Ansioeläkkeet 34575: 3o2o2o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17 50 Laki perhe-eläkelain muuttamisesta o o o o 0 0 0 o 0 o o o 71 34576: 34577: 34578: Vaikutukset lapsiperheillä 34579: 3o2o3o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 18 60 Laki kansaneläkelain muuttamisesta o o o 0 0 0 0 0 o 0 0 83 34580: 34581: 34582: Perhe-eläkekustannusten kokonais- 34583: 3o2.4o 7 Laki eläkkeensaajien asumistukilain muuttami- 34584: 0 34585: 34586: 34587: 34588: muutos o o o oo o o 00 00 o 0 o o 00 0 0 0 o 0 o o o 00 o 18 sesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 84 34589: 4 1989 vp. - HE n:o 173 34590: 34591: 34592: 34593: 34594: YLEISPERUSTELUT 34595: 34596: 34597: 1. Perhe-eläkeuudistuksen yhteis- Kansaneläkejärjestelmä takaa henkilökohtai- 34598: kunnallinen merkitys sen, muista kuin omista eläketuloista riippu- 34599: mattoman vähimmäisturvan. Työeläkejärjes- 34600: 1.1. Tavoitteet telmässä eläkkeen tavoitetasoa on korotettu 40 34601: prosentista 60 prosenttiin ja vanhimpia ikä- 34602: Perhe-eläketurva sisältyy työ-, virka- ja yrit- luokkia koskevaa vähimmäiseläkettä on koro- 34603: täjäeläkettä koskevien lakien mukaiseen ansio- tettu 22 prosentista 38 prosenttiin. Eläketurvaa 34604: eläkejärjestelmään ja tapaturmavakuutuslain on myös muuten parannettu. 34605: (608/48), liikennevakuutuslain (279/59) ja soti- Perhe-eläketurvan yleisenä tavoitteena voi- 34606: lasvammalain (404/ 48) mukaiseen korvauspe- daan pitää perheen talouden sopeuttamista 34607: rusteiseen järjestelmään sekä kansaneläke- kuoleman seurauksena muuttuneisiin olosuh- 34608: laitoksen hoitamaan perhe-eläkelain (38/69) teisiin. Tavoitteena on oltava perheen toimeen- 34609: mukaiseen järjestelmään (jäljempänä yleinen tulotason kohtuullinen säilyminen perheen 34610: perhe-eläke). huoltajan kuoleman jälkeen. Perheen huolta- 34611: Työeläkelakien ja yleisen perhe-eläkejärjes- jan kuoleman jälkeen tulisi aina turvata ensisi- 34612: telmän mukainen perhe-eläketurva perustuu jaisesti niiden alaikäisten lasten toimeentulo, 34613: 1960-luvun alun yhteiskunnallisiin olosuhtei- joiden elatukseen edunjättäjä oli ennen kuole- 34614: siin. Perheen muodostivat tuolloin yleensä van- maansa osallistunut tai oli velvollinen osallistu- 34615: hemmat ja kotona olevat yhteiset alaikäiset maan. Tällöin huollettavia lapsia on kohdelta- 34616: lapset. Mies oli perheen pääasiallinen huoltaja, va tasapuolisesti syntyperästä ja perhetaustasta 34617: ja vaimon ansiotyö oli vähäistä kodin- ja riippumatta. 34618: lastenhoidon takia. Vaikka lesken toimeentulon tulisi pääasial- 34619: Kahden viime vuosikymmenen aikana on lisesti perustua lesken omaan ansiotyöhön tai 34620: työelämässä, opiskelussa ja perheen rakentees- sen perusteella määräytyvään eläkkeeseen, 34621: sa tapahtunut muutoksia. Vanhimpia ikäluok- perhe-eläkkeen tulee täydentää myös lesken 34622: kia lukuun ottamatta naisten osallistuminen toimeentuloa silloin, kun lesken omat elä- 34623: työelämään ei enää entisessä määrin poikkea ketulot tai ansiotulot eivät riittävässä määrin 34624: miesten työssäkäynnistä. Muutokset näkyvät turvaa toimeentuloa kuolemaa edeltäneeseen 34625: erityisesti pienten lasten äitien työssäkäynnissä. tilanteeseen verrattuna. Työikäisen lesken ha- 34626: Myös iäkkäämpien naisten työvoimaosuudet keutumista ansiotyöhön on kannustettava sa- 34627: ovat kasvaneet. Vain kotia pääasiallisesti hoi- malla kun turvataan perheen alaikäisten lasten 34628: tavien määrä on vastaavasti vähentynyt. Työ- elatus. 34629: elämässä tapahtunut kehitys on merkinnyt Miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu 34630: olennaista muutosta perheen tulonmuodostuk- edellyttää, että leskeneläkettä pitää myöntää 34631: sessa ja aviopuolisoiden henkilökohtaisessa toi- myös miehelle puolison kuoleman jälkeen. 34632: meentulossa. Nykyisin heidän toimeentulonsa 34633: perustan muodostaa yleensä kummankin puoli- 34634: son oma ansiotyö. Puolisoiden taloudellinen 1.2. Keinot 34635: riippuvuus toisistaan on vähentynyt, ja vastuu 34636: perheen toimeentulosta sekä lasten hoidosta 1.2.1. Lasten oikeus perhe-eläketurvaan 34637: kuuluu tasavertaisesti molemmille puolisoille. 34638: Myös perheen rakenteessa on tapahtunut muu- Lapsen elatuksesta annettu laki (704175) läh- 34639: toksia. Avioerot, avoliitot ja yksinhuoltajaper- tee siitä, että lapsella on oikeus saada riittävä 34640: heiden määrät ovat lisääntyneet. elatus molemmilta vanhemmiltaan 18 ikävuo- 34641: Lakisääteistä eläketurvaa on kehitetty perhe- teen saakka. Tämän jälkeenkin vanhemmat 34642: eläkelainsäädännön voimaantulon jälkeen. voidaan velvoittaa vastaamaan lapsen koulu- 34643: 1989 vp. - HE n:o 173 5 34644: 34645: tuksesta aiheutuvista kustannuksista, jos se Yleisen perhe-eläkejärjestelmän mukaan lap- 34646: harkitaan kohtuulliseksi. sella on kuitenkin oikeus lapseneläkkeeseen 21 34647: Perhe-eläkelain mukaan lapsella on oikeus ikävuoteen saakka, jos hän ei opiskelun vuoksi 34648: perhe-eläkkeeseen 16 ikävuoteen saakka ja työ- voi ansaita elatustaan eikä saa työkyvyttö- 34649: eläkelakien sekä tapaturma- ja liikennevakuu- myyseläkettä. Vähimmäisturvatavoitteiden mu- 34650: tusjärjestelmän mukaan 18 ikävuoteen saakka. kaisesti on tarkoituksenmukaista, että yleisessä 34651: Lapsen riittävän elatuksen turvaamiseksi ja perhe-eläkejärjestelmässä eläkettä voitaisiin 34652: jotta eri eläkejärjestelmien etuuksista muodos- harkinnan mukaan nykyiseen tapaan jatkaa 34653: tuisi tarkoituksenmukainen kokonaisuus, on päätoimiseksi katsottavan opiskelun perusteel- 34654: tarpeen, että myös yleistä perhe-eläkettä mak- la 21 ikävuoteen saakka. 34655: setaan lapselle 18 ikävuoteen saakka. Tämän Nykyisessä työeläkejärjestelmässä perhe- 34656: johdosta ehdotetaan, että oikeus lapsen eläk- eläkkeeseen on oikeus myös edunjättäjän kuol- 34657: keeseen olisi kaikissa järjestelmissä edunjättä- lessa 18 mutta ei 21 vuotta täyttäneellä työky- 34658: jän kuollessa alle 18-vuotiaalla edunjättäjän vyttömällä lapsella, jos työkyvyttömyys on al- 34659: omalla lapsella ja ottolapsella. Lain voimaan- kanut ennen 18 vuoden ikää. Säännöksen tar- 34660: tulovaiheessa on perusteltua, että lapsen elä- koituksena on turvata työeläkelakien ulkopuo- 34661: kettä jatketaan heti yli 16 ikävuoden sellaisilla lelle jäävän työkyvyttömän lapsen eläke. Edun- 34662: lapsilla, jotka vielä saavat lapseneläkettä. Jos jättäjän kuollessa työkyvyttömän lapsen oikeus 34663: eläkkeen maksaminen on jo päättynyt, sitä ei perhe-eläkkeeseen on jatkunut niin kauan kuin 34664: ole tarkoituksenmukaista aloittaa uudestaan työkyvyttömyys kestää. Mahdollisella omalla 34665: vain ikärajan nousun perusteella. työkyvyttömyyseläkkeellä ei ole vaikutusta lap- 34666: Vaikka avioliitossa olevilla puolisoilla ei ole seneläkkeen määrään. 34667: elatusvelvollisuutta toisen puolison ennen avio- Työkyvytön, 16 vuotta täyttänyt lapsi saa 34668: liittoa syntyneisiin lapsiin, näiden lasten jättä- kansaneläkkeenä vähimmäisturvan mukaisen 34669: mistä perhe-eläketurvan ulkopuolelle ei voida henkilökohtaisen työkyvyttömyyseläkkeen, 34670: pitää perusteltuna, jos he asuivat samassa per- jonka suuruuteen eivät vaikuta perheen muut 34671: heessä kuoleman sattuessa. Sen vuoksi ehdote- tulot tai omaisuus. Jos lapsen työkyvyttömyys 34672: taan, että myös sellainen lesken lapsi, joka asui on alkanut työssä ollessa tai vuoden sisällä 34673: samassa taloudessa muun tässä tarkoitetun työssäolon päättymisestä, lapsella on oikeus 34674: perheen kanssa, saisi perhe-eläkettä. myös työeläkelakien mukaiseen työkyvyttö- 34675: Jos lapsi annetaan ottolapseksi, katkaisee myyseläkkeeseen. Koska työkyvyttömän lapsen 34676: ottolapsisuhde kaikki taloudelliset siteet biolo- 34677: toimeentulo on siten turvattu omalla työkyvyt- 34678: gisiin vanhempiin. Näin ollen ottolapseksi an- tömyyseläkkeellä niin kauan kuin työkyvyttö- 34679: netulla lapsella ei olisi oikeutta perhe-eläkkee- myys jatkuu, ei ole aiheellista maksaa samanai- 34680: seen biologisten vanhempiensa jälkeen. kaisesti kansaneläkkeen kanssa yleistä perhe- 34681: Yleisen perhe-eläkejärjestelmän mukaan 34682: eläkettä. Samoista syistä myöskään työelä- 34683: edunjättäjän lapsen lisäksi myös muulla sellai- kelakien mukaista perhe-eläkettä ei maksettaisi 34684: sella lapsella, jonka elatuksesta edunjättäjä on työkyvyttömälle lapselle 18 ikävuoden jälkeen. 34685: huolehtinut, olisi harkinnan mukaan oikeus 34686: lapseneläkkeeseen. Samassa perheessä asuneel- 34687: la kasvattilapsella olisi oikeus lapseneläkkee- 34688: seen, jos edunjättäjä oli vastannut lapsen ela- 1.2.2. Lesken oikeus perhe-eläketurvaan 34689: tuksesta. Jos lapseneläkettä saava lapsi siirtyy 34690: omien vanhempiensa huoltoon, lapseneläke Nykyisten säännösten mukaan leskeneläk- 34691: lakkaisi. keen edellytyksenä on, että leski ja edunjättäjä 34692: Nykyisin ansioeläkejärjestelmässä ei ole pi- olivat edunjättäjän kuollessa avioliitossa. Ai- 34693: detty perusteltuna päätoimisen opiskelun tuke- kuisilla henkilöillä on keskinäinen lakiin perus- 34694: mista perhe-eläkkeellä. Kun opiskelijoiden tuva elatusvelvollisuus vain avioliitossa. Ela- 34695: pääasiallinen tukimuoto on opintotukijärjestel- tusvelvollisuuden tarkoituksena on turvata 34696: mä, joka tukee opiskelijan toimeentuloa perus- kummallekin puolisolle riittävä toimeentulo. 34697: koulun jälkeisessä opiskelussa, opiskelijoiden Eronneiden aviopuolisoiden keskinäinen elatus 34698: toimeentulomahdollisuuksien turvaaminen on toteutuu silloin, kun avioerossa toinen puoli- 34699: ensisijaisesti toteutettava opintotukijärjestel- soista on velvoitettu maksamaan elatusapua 34700: män avulla. entiselle puolisolleen. 34701: 6 1989 vp. - HE n:o 173 34702: 34703: Esityksessä ehdotetaan, että oikeus lesken- sensa perustuu vanhempainrahakauden jälkeen 34704: eläkkeeseen olisi ensinnäkin leskellä, joka oli ja kotihoidontuen päätyttyä yleensä ansiotyös- 34705: avioliitossa edunjättäjän kanssa tämän kuolin- sä olevan puolison tuloihin. Pienten lasten 34706: hetkellä. Oikeus leskeneläkkeeseen olisi ansio- hoitoon käytetyn ajan jälkeen puolisoiden kes- 34707: eläkejärjestelmässä myös entisellä puolisolla kinäisen elatusvelvollisuuden merkitys vähenee 34708: silloin, kun edunjättäjä oli avioerossa tuomittu lapsia hoitaneen puolison omien ansiomahdol- 34709: maksamaan hänelle elatusapua tai asiasta oli lisuuksien parantuessa. Puolisoiden asema työ- 34710: sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus. markkinoilla ja mahdollisuudet työuralla ete- 34711: Lesken eläkeoikeutta ei laajennettaisi avoliit- nemiseen eivät kuitenkaan aina ole yhtäläiset. 34712: toihin, koska keskinäistä elatusvelvollisuutta ei Pitkään jatkunut kotonaolo tai osa-aikatyö 34713: ole henkilöillä, jotka olematta avioliitossa elä- lasten hoitoaikana on saattanut merkittävästi 34714: vät avioliiton kaltaisissa olosuhteissa. Avoliitto heikentää mahdollisuuksia ansiotyöhön paluu- 34715: perustuu taloudellisilta sidonnaisuuksiltaan va- seen sekä ansiotyöstä saatavan toimeentulon 34716: paaehtoisiin järjestelyihin, joten puolisoiden tasoon. 34717: lakisääteisiä taloudellisia siteitä korostava Eläkkeellä olevien puolisoiden toimeentulon 34718: perhe-eläketurva ei avoliittoihin sovellu. Avo- perustan muodostavat ansioeläke ja vähim- 34719: liitto ei myöskään ole riittävän selkeästi määri- mäistoimeentuloa turvaava kansaneläke. Puo- 34720: teltävissä lesken eläkeoikeuden selvittämiseksi. lisoiden keskinäisen elatuksen toteutuminen 34721: Nykyisten säännösten mukaan leskeneläk- riippuu siitä, missä määrin puolisoilla on ollut 34722: keeseen on oikeus yleensä vain naisleskellä. työssäoloaikana mahdollisuuksia itsenäisen toi- 34723: Kuntien ja kirkon työntekijöiden sekä meri- meentulon hankkimiseen omalla ansiotyöllään. 34724: miesten eläketurvaa koskevissa järjestelmissä Lasten hoitoaikana ansiotyöhön tulleet kat- 34725: sekä tapaturmavakuutusjärjestelmässä työky- kokset saattavat aiheuttaa sen, että ansiotyöstä 34726: vytön ja varaton miesleski voi saada lesken- poissa olleen oma työeläketurva jää vajaaksi. 34727: eläkkeen. Valtion perhe-eläkelain (774/68) ja Tämän johdosta on tarkoituksenmukaista, että 34728: liikennevakuutuslain perusteella miesleski saa leskellä olisi oikeus leskeneläkkeeseen, kun 34729: eläkkeen samoin edellytyksin kuin naisleski. aviopuolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi. 34730: Mies ja nainen ovat avioliitossa oikeuksil- Yhteisen lapsen elatusvelvollisuuden perusteel- 34731: taan ja velvollisuuksiltaan tasaveroisia lastensa la syntyisi aina oikeus leskeneläkkeeseen, eikä 34732: hoitajina ja huoltajina. Myös puolisoiden kes- siihen enää vaikuttaisi lasten ikä edunjättäjän 34733: kinäinen elatusvelvollisuus on riippumaton su- kuolinhetkellä. Puolisoilla, jotka ovat antaneet 34734: kupuolesta. Naisten ansiotyö on yleistynyt, ja lapsensa ottolapseksi, ei kuitenkaan olisi tä- 34735: useimmissa perheissä molemmat puolisot käy- män lapsen perusteella oikeutta leskeneläkkee- 34736: vät ansiotyössä. Lesken sukupuoleen sidottu seen. 34737: perhe-eläkeoikeus on ristiriidassa sukupuolten Lapsettomien leskien samoin kuin sellaisten 34738: tasa-arvotavoitteen kanssa. Näistä syistä oikeu- leskien, joilla ei enää edunjättäjän kuollessa 34739: den leskeneläkkeeseen pitäisi kaikissa eläkejär- ollut huollettavanaan perhe-eläkkeeseen oikeu- 34740: jestelmissä olla riippumaton lesken sukupuo- tettuja lapsia, eläkeoikeutta on nykyisin rajoi- 34741: lesta. Sen vuoksi ehdotetaan, että mies voisi tettu yleisten edellytysten lisäksi lesken ikää ja 34742: olla kaikissa järjestelmissä leskeneläkkeen saa- avioliiton kestoa koskevilla vaatimuksilla. Ylei- 34743: jana. sen perhe-eläkkeen jatkoeläkkeessä sekä työ- 34744: Leskeneläkkeen yleisten edellytysten täyt- eläkelakien mukaisessa perhe-eläkkeessä edel- 34745: tyessä naisleskellä, jolla on huollettavanaan lytetään, että leski edunjättäjän kuollessa oli 34746: perhe-eläkkeeseen oikeutettu lapsi, on nykyisin täyttänyt 40 vuotta ja että avioliitto oli jatku- 34747: aina oikeus perhe-eläkkeeseen. Yksityisessä nut vähintään kolme vuotta. Merimieseläkejär- 34748: työeläkejärjestelmässä ja valtion eläkejärjestel- jestelmässä sanottu ikäraja on 35 vuotta. Ylei- 34749: mässä lapsen tulee edunjättäjän kuollessa olla sen perhe-eläkkeen alkueläkkeen saa kuitenkin 34750: alle 18-vuotias, yleisessä perhe-eläkkeessä alle alle 65-vuotias leski ilman muita rajoituksia 34751: 16-vuotias. silloin, kun avioliitto oli solmittu ennen kuin 34752: Perheen merkitys toimeentuloturvan antaja- edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta. 34753: na korostuu yleensä silloin, kun perheessä on Lapsettomien leskien eläkeoikeuden määrit- 34754: alaikäisiä lapsia. Jos vanhemmista toinen on telyssä ratkaisevaa on, missä määrin puolisoi- 34755: jäänyt joko kokonaan tai osittain pois ansio- den välille oli avioliiton aikana muodostunut 34756: työstä kotiin hoitamaan lapsia, hänen elatuk- sellainen elatussuhde, joka tekee perhe-eläke- 34757: 1989 vp. - HE n:o 173 7 34758: 34759: turvan perustelluksi. Nuorten lapsettomien muutosta yhtäkkiä toteutettuna ei voida pitää 34760: avioparien toimeentulo on yleensä turvattu kohtuullisena. Sen vuoksi ehdotetaan, että 40 34761: kummankin puolison omalla ansiotyöllä. Muu- vuoden alaikäraja koskisi edelleen niitä naisles- 34762: toinkin toimeentulon hankkiminen ansiotyöllä kiä, jotka ovat syntyneet ennen 1 päivää heinä- 34763: puolison kuoleman jälkeen on tässä elämänvai- kuuta 1950. Valtion perhe-eläkelaissa alempi 34764: heessa yleensä toteutettavissa samoin kuin, jos ikäraja koskisi kuitenkin sekä naisia että mie- 34765: kysymyksessä olisi yksin asuva henkilö. Sa- hiä. 34766: manlainen tilanne on varttuneemmalla iällä Yleisessä vähimmäistoimeentuloa turvaavas- 34767: avioituneilla. He ovat yleensä turvanneet toi- sa perhe-eläkkeessä on naispuoliselle leskelle 34768: meentulonsa ansiotyöllä tai siihen perustuvalla maksettu alkueläkettä kuuden kuukauden ajan 34769: eläkkeellä eikä avioitumisella siten ole vaiku- edellyttäen, että leskellä on huollettavanaan 34770: tusta keskinäisen elatuksen toteutumiseen. alle 16-vuotias lapsi tai että avioliitto oli sol- 34771: Myös uudelleen avioituvien puolisoiden, joiden mittu ennen kuin mies oli täyttänyt 65 vuotta. 34772: lapset aikaisemmasta avioliitosta ovat jo täysi- Leskeytymisen alkuvaiheessa maksettavan 34773: ikäisiä, itsenäinen taloudellinen toimeentulo on perhe-eläkkeen tarkoituksena on tukea leskeksi 34774: yleensä vakiintunut ennen uuden avioliiton sol- jääneen puolison sopeutumista uusiin olosuh- 34775: mimista. Pitempään jatkuneissa lapsettornissa teisiin. Alkueläkettäkään ei kuitenkaan ole ai- 34776: avioliitoissa puolisoilla on samoin yleensä heellista maksaa enää täysin riippumatta lesken 34777: mahdollisuus itsenäisen toimeentulon hankki- iästä ja avioliiton kestosta. Tämän vuoksi les- 34778: miseen omalla ansiotyöllään. Avioliitossa ole- ken eläkeoikeus alkueläkkeeseen olisi yhtenäis- 34779: villa puolisoilla on kuitenkin lain mukaan kes- tettävä vastaamaan muita leskeneläkkeen saa- 34780: kinäinen elatusvelvollisuus, vaikka lapsia ei misedellytyksiä. Yleisessä perhe-eläkkeessä al- 34781: olisikaan. Käytännössä elatusvelvollisuus to- kueläkeoikeus laajenisi miesleskiin. Elä- 34782: teutuu tilanteissa, joissa toinen puoliso on keoikeutta sen sijaan ei olisi niillä alle 50-vuo- 34783: joutunut lähinnä tilapäisesti luopumaan omas- tiailla leskillä, joilla ei ole yhteistä lasta edun- 34784: ta ansiotyöstään tai kun hän on työkyvytön. jättäjän kanssa. 34785: Mitä pitempään työstä poissaolo on jatkunut Nykyisin työeläkejärjestelmässä leskelle 34786: ja mitä vanhemmasta henkilöstä on kysymys, maksetaan leskeneläkettä hänen kuolemaansa 34787: sitä vaikeampaa paluu työelämään ja itsenäisen saakka. Jos leski solmii uuden avioliiton, Ies- 34788: toimeentulon hankkiminen saattaa olla. Myös keneläke lakkaa. Tällöin hänelle maksetaan 34789: jos puolisoiden ansiotulot ovat pysyvästi hyvin kertasuorituksena kahden vuoden leskeneläket- 34790: eritasoiset, saattaa pienempituloisella olla tar- tä vastaava määrä. Yleinen perhe-eläke lakkaa, 34791: vetta leskeneläkkeeseen. kun leski solmii avioliiton tai kun leski täyttää 34792: Edellä esitetyistä syistä on asianmukaista, 65 vuotta tai kun hänelle myönnetään kansan- 34793: että lesken eläkeoikeuteen vaikuttaisivat edel- eläke tai rintamasotilaseläke. Avioituessaan 34794: leenkin lesken ikään, avioliiton kestoon ja leski saa kertasuorituksena yhden vuoden 34795: molempien puolisoiden avioliiton solmimis- perhe-eläkettä vastaavan maaran. Yleinen 34796: ikään liittyvät tekijät. Tämän johdosta ehdote- perhe-eläke lakkaa myös silloin, kun lapsi ei 34797: taan, että jos leskellä ei ole oikeutta perhe- enää ole lesken huollossa, jos leski ei tällöin 34798: eläkkeeseen joko parhaillaan huollettavana täytä lapsettoman lesken perhe-eläkkeen saa- 34799: olevan tai aikaisemmin huollettavana olleen misen edellytyksiä. 34800: lapsen perusteella, leskeneläkkeen saamisen Periaatteessa leskeneläkkeen lakkauttaminen 34801: edellytyksenä on, että leski oli täyttänyt 50 uudelleen avioitumisen johdosta on yleensä 34802: vuotta edunjättäjän kuollessa. Lisäksi edellyte- perusteltua, koska puolisoilla on keskinäinen 34803: tään, että avioliitto edunjättäjän kanssa oli elatusvelvollisuus myös uudessa avioliitossa. 34804: solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt Valtaosa leskien uusista avioliitoista solmitaan 34805: 65 vuotta. Tämän lisäksi edellytetään, että kuitenkin vanhemmalla iällä ja usein toisen 34806: avioliitto edunjättäjän kanssa oli solmittu en- lesken kanssa. Leskelle ei ehdotuksen mukaan 34807: nen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja avio- synny eläkeoikeutta uuden avioliiton perusteel- 34808: liitto oli jatkunut ennen edunjättäjän kuole- la, jos leski avioituessaan oli täyttänyt 50 34809: maa vähintään viisi vuotta. vuotta ja puolisoilla ei ole perhe-eläkkeeseen 34810: Ehdotuksen johdosta leskeneläkkeen saami- oikeutettuja lapsia. Tällöin leskeneläkkeiden 34811: sen alaikäraja Iapsettornilla leskillä nousee ny- lakkaaminen saattaisi muodostaa olennaisen 34812: kyisestä kymmenellä vuodella. Näin suurta vajauksen toimeentuloon. Sen vuoksi ehdote- 34813: 8 1989 vp. - HE n:o 173 34814: 34815: taan, ettei leskeneläkettä lakkautettaisi, jos 50 että yleinen perhe-eläke on edelleen tulovähen- 34816: vuotta täyttänyt leski solmii avioliiton. Koska teinen. Sitä ei myöskään makseta, jos vähim- 34817: asialla on periaatteellista merkitystä myös ny- mäistoimeentulo on turvattu kansaneläkelain 34818: kyisille leskille ja heidän mahdollisuuksilleen (347 /56) mukaisilla tai muilla eläkkeillä taikka 34819: solmia avioliitto, ehdotetaan, että lain voi- muilla tuloilla. Eläketulojen verotuksen yhte- 34820: maantulon jälkeen myös 50 vuotta täyttäneet näistämiseksi on kuitenkin tarkoituksenmu- 34821: nykyiset lesket voivat solmia avioliiton menet- kaista, että myös yleinen perhe-eläke olisi ve- 34822: tämättä leskeneläkettään. ronalaista tuloa. Sen vuoksi ehdotetaan, että 34823: Alle 50 vuoden iässä solmittu lapseton avio- lainmuutoksen jälkeen alkava yleisen perhe- 34824: liitto oikeuttaa ehdotuksen mukaan perhe-eläk- eläkkeen lapseneläke ja leskeneläke olisivat 34825: keeseen, jos avioliitto on jatkunut vähintään veronalaista tuloa ja että sekä lapset että leski 34826: viisi vuotta ja leski on edunjättäjän kuollessa saisivat nykyiseen tapaan eläketulovähennyk- 34827: vähintään 50-vuotias. Tämän vuoksi on joh- sen. Näiden eläkkeiden verottamista koskeva 34828: donmukaista, että leskeneläke lakkautetaan, tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) muutos- 34829: jos leski uudelleen avioituessaan on alle 50- ehdotus annetaan erikseen muuta verotusta 34830: vuotias. Leskellä säilyisi kuitenkin oikeus Ies- koskevan lainsäädännön yhteydessä ja siten, 34831: keneläkkeeseen aikaisemman avioliiton perus- että lainmuutos on toteutettavissa yhtäaikaa 34832: teella viiden vuoden ajan leskeneläkkeen lak- tämän uudistuksen kanssa. 34833: kauttamisesta. Säännös on tarpeen niitä ta- 34834: pauksia silmällä pitäen, joissa uusi avioliitto ei 34835: jatku niin pitkään, että sen perusteella muo- 1.2.3.2. Yleisen perhe-eläkkeen lapseneläke 34836: dostuisi oikeus perhe-eläketurvaan. Lisäksi 34837: eläkkeen lakatessa uuden avioliiton solmimisen Vähimmäistoimeentulon turvaamiseksi mak- 34838: johdosta leskelle ehdotetaan maksettavaksi settavan lapseneläkkeen tulee lapsesta makset- 34839: kertasuoritus, joka vastaa hänelle maksettavaa tavan muun sosiaaliturvan kanssa korvata ne 34840: leskeneläkettä kolmen vuoden ajalta. Siinä ta- lapsen elatuksesta ja kasvatuksesta aiheutuvat 34841: pauksessa, että leskeneläke alkaa uudelleen vähimmäiskulut, joista edunjättäjä oli huoleh- 34842: avioliiton purkautumisen perusteella, kertasuo- tinut ennen kuolemaansa. Lapseneläkettä mak- 34843: ritus vähennetään uudelleen alkavasta lesken- settaisiin riippumatta siitä, onko leskellä mah- 34844: eläkkeestä. Vähentäminen toteutetaan asteit- dollisesti oikeus perhe-eläkkeeseen. Lapsen 34845: tain siten, että kulloinkin maksettavan eläk- eläkkeeseen eivät myöskään vaikuttaisi lesken 34846: keen määrästä vähennetään kolmannes, kui- tulot. Lisäksi edunjättäjän huollettavina ollei- 34847: tenkin enintään yhdeksän vuoden ajan. den lasten tulee syntyperästään ja perhetaustas- 34848: Ehdotuksen mukaan oikeus perhe-eläkkee- taan riippumatta olla keskenään yhdenvertai- 34849: seen on myös 50 ikävuoden jälkeen avioliiton sessa asemassa lapseneläkkeen saamisen suh- 34850: solmineella leskellä, jos aviopuolisoilla on yh- teen. 34851: teinen lapsi. Jotta näissä tilanteissa uudelleen Tarkoituksenmukaista on, että vailla huolta- 34852: avioituvalle leskelle ei muodostuisi useampiker- jaa olevan lapsen toimeentulo olisi samantasoi- 34853: taista perhe-eläkettä, leskellä ei ole ehdotuksen nen riippumatta siitä, saiko lapsi elatuksensa 34854: mukaan oikeutta leskeneläkkeeseen, jos hän jo edunjättäjän kodissa, elatusapuna vai elatustu- 34855: saa toisen edunjättäjän jälkeen myönnettyä kena. Tämän johdosta ehdotetaan, että lapsen- 34856: leskeneläkettä. eläke korotetaan nykyisen elatustuen enim- 34857: mäismäärän tasolle. Lapseneläke olisi karate- 34858: tulta osaltaan eläkevähenteinen siten, että lap- 34859: 1.2.3. Perhe-eläkkeen määrä sen saarnat muut perhe-eläketulot pienentävät 34860: lapseneläkkeen määrää. Lapseneläkkeen tulosi- 34861: 1.2.3.1. Yleistä donnaisuusaste ja tuloraja olisivat samat kuin 34862: kansaneläkkeessä sekä leskelle maksettavassa 34863: Yleisen perhe-eläkkeen tarkoituksena on tur- yleisen perhe-eläkkeen lisäosassa. Näin ollen 34864: vata perheenhuoltajan kuoleman jälkeen les- lapsen eläke muodostuisi nykyisen lapseneläk- 34865: ken ja lasten vähimmäistoimeentulo. Tämän keen suuruisesta perusmäärästä, jonka suuruus 34866: tavoitteen toteuttamisessa on otettava huo- olisi 214 markkaa kuukaudessa, sekä elatus- 34867: mioon, miten perheen toimeentulo on muutoin tuen ja lapseneläkkeen erotuksen suuruisesta 34868: turvattu. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, täydennysmäärästä, joka olisi täytenä 286 34869: 1989 vp. - HE n:o 173 9 34870: 34871: markkaa kuukaudessa. Täydennysmäärää vä- 1.2.4. Työeläkejärjestelmän mukainen perhe- 34872: hentäisivät 50-prosenttisesti saman edunjättä- eläke 34873: jän jälkeen lapselle maksettavat muut perhe- 34874: eläkkeet siltä osin kuin niiden määrä ylittää 1.2.4.1. Yleistä 34875: 2 380 markkaa vuodessa. Täydennysmäärää 34876: lapseneläkkeeseen ei maksettaisi enää 18 ikä- Työeläkejärjestelmässä perhe-eläkkeen tulee 34877: vuoden täyttämisen jälkeen. kohtuullisesti turvata perheen kulutustason säi- 34878: lyminen perheen huoltajan kuolemaa edeltä- 34879: Nykyisin täysorvolle maksettava lapseneläke neenä tasolla. Koska perheen toimeentulomah- 34880: on kaksinkertainen puoliorvon eläkkeeseen dollisuuksiin ja siten myös kuolemantapauksen 34881: verrattuna. Eläkettä voidaan maksaa vain yh- aiheuttamaan taloudelliseen muutokseen vai- 34882: den edunjättäjän jälkeen. Täysorvon lapsen kuttavat useimmissa tapauksissa molempien 34883: eläketurvan parantamiseksi ehdotetaan, että puolisoiden tulot, perheen riittävien kulutus- 34884: tällaisella lapsella olisi oikeus edellä selostetulla mahdollisuuksien turvaaminen kuoleman jäl- 34885: tavalla määräytyvään lapseneläkkeeseen kum- keen edellyttää perhe-eläkkeen määräytymises- 34886: mankin vanhempansa jälkeen. sä otettavaksi huomioon sekä kuolleen puoli- 34887: son että lesken tulot. Lesken omat mahdolli- 34888: suudet toimeentulotason säilyttämiseksi on 34889: otettava huomioon siten, että myös hänen 34890: 1.2. 3. 3. Yleisen perhe-eläkkeen leskeneläke ansiotulonsa tai eläkkeensä vaikutus otetaan 34891: huomioon määrättäessä perheelle korvattavaa 34892: Leskelle maksettava yleinen perhe-eläke ra- taloudellista menetystä. 34893: kentuu nykyisin kansaneläkelaissa säädettyjen Koska alaikäisten lasten mahdollisuudet 34894: etuuksien pohjalle. Ensimmäiseltä kuudelta oman toimeentulonsa täydentämiseen ovat ra- 34895: kuukaudelta maksettava alkueläke muodostuu joitetut, lasten toimeentulo pyritään turvaa- 34896: perhe-eläkkeen pohjaosasta ja lisäosasta. Lisä- maan perhe-eläkkeellä mahdollisimman täysi- 34897: osan määrää pienentävät lesken muut tulot. määräisenä. Myös perheissä, joissa leski tai 34898: Lisäosasta maksetaan kuitenkin aina 1 kunta- molemmat puolisot ovat olleet pienituloisia, 34899: ryhmässä vähintään 43 prosenttia ja II kunta- lesken kulutusmahdollisuuksien turvaaminen 34900: ryhmässä 40 prosenttia. leskeneläkkeellä on tarkoituksenmukaista. Les- 34901: keneläkkeeseen on tarvetta yleensä myös sil- 34902: Huoltovelvollisuuden huomioon ottamiseksi loin, kun leskellä ei ole ollut ansiotuloja. Jos 34903: vähimmäisturvaa takaavassa yleisessä perhe- taas leski on ollut puolisoaan suurituloisempi, 34904: eläkejärjestelmässä on edelleen perusteltua, et- hänen omat ansiotulonsa saattavat kuitenkin 34905: tä kuuden kuukauden jälkeen maksettava jat- jo yksin riittää toimeentulotason säilyttämiseen 34906: koeläke muodostuu 18 vuotta nuorempaa lasta ennallaan tai mahdollistaa jopa aikaisempaa 34907: huoltavilla leskillä pohjaosasta ja lisäosasta. paremman toimeentulon, jolloin tarvetta Ies- 34908: Muilla leskillä jatkoeläke muodostuisi pelkäs- keneläkkeeseen ei ole. 34909: tään lisäosasta kuten nykyisin. Alkueläkkeen Työeläkejärjestelmässä omaksutun ansainta- 34910: ja jatkoeläkkeen lisänä voitaisiin edelleen mak- periaatteen mukaisesti perhe-eläkkeen määräy- 34911: saa asumistukea. tymisen lähtökohtana tulee olla edunjättäjän 34912: ansaitsema eläke. Jos edunjättäjä jo kuolles- 34913: Yleinen perhe-eläke toteuttaa jo nyt lesken saan sai työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuus- 34914: vähimmäistoimeentulon turvaamiselle ja muut- eläkettä, perhe-eläkkeen pitää määräytyä tästä 34915: tuneisiin olosuhteisiin sopeuttamiselle asetetta- eläkkeestä. Muussa tapauksessa eläkkeen pe- 34916: vat tavoitteet. Sen määräytymisperiaatetta ei rusteeksi on otettava edunjättäjän eläkkeen 34917: siten ole syytä muuttaa. Kun eläketulojen vero- määrä sellaisena kuin se olisi, jos hän olisi 34918: tuksen yhtenäistämiseksi tulovähenteinen ylei- kuolinpäivänään tullut työkyvyttömäksi. 34919: nen perhe-eläke saatetaan veronalaiseksi tulok- Nykyinen edunsaajien lukumäärään perus- 34920: si, on kuitenkin kohtuullista, että samalla lie- tuva perhe-eläke toimii rakenteellisesti oikein 34921: vennettäisiin yleisen perhe-eläkkeen tulovähen- perheessä, joka käsittää molemmat puolisot ja 34922: teisyyttä siten, että lesken työtuloista otetaan yhteiset lapset. Sen sijaan muunlaisessa per- 34923: leskeneläkettä vähentävinä tuloina huomioon heessä se saattaa johtaa joko liian suuriin 34924: ainoastaan 60 prosenttia. korvauksiin tai perhe-eläketurvan riittämättö- 34925: 34926: 2 390593H 34927: 10 1989 vp. - HE n:o 173 34928: 34929: myyteen siitä riippuen, onko myös leski lasten poutuneita, vain myöhemmin kuolleen edun- 34930: lisäksi edunsaajana vai asuvatko lapset muussa jättäjän jälkeen maksettavaan eläkkeeseen. 34931: kuin lesken taloudessa taikka asuvatko lapset Perhe-eläkkeen edunsaajien muutos ei vai- 34932: yksin tai mahdollisesti muun huoltajan kuin kuttaisi työntekijäin eläkelain 7 c §:n (749174) 34933: lesken kanssa. Lasten toimeentulon turvaami- mukaisen lapsikorotuksen määräytymiseen. 34934: seksi lapsilla tulee olla syntyperästään ja perhe- Oikeus lapsikorotukseen olisi edelleen sellaises- 34935: taustastaan sekä vanhempiensa keskinäisistä ta 18 vuotta nuoremmasta lapsesta, jolla eläk- 34936: ratkaisuista riippumaton oikeus toimeentulota- keensaajan jälkeen olisi oikeus perhe-eläkkee- 34937: soaan vastaavaan osuuteen siitä tulosta, jota seen nykyisin voimassa olevien säännösten mu- 34938: heidän perheensä huoltaja sai ennen kuole- kaisesti. 34939: maansa. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, 34940: että perhe-eläkkeen nykyistä määräytymistapaa 34941: muutetaan siten, että lasten eläkkeiden mää- 1.2.4.3. Työeläkelakien mukainen leskeneläke 34942: räytyminen eriytetään lesken eläkeoikeudesta 34943: ja leskeneläkkeen määrästä. Työeläkejärjestelmässä lesken perhe-eläke 34944: on tällä hetkellä yleensä puolet edunjättäjän 34945: ansaitsemasta eläkkeestä, jos perheessä on les- 34946: 1.2.4.2. Työeläkelakien mukainen lapseneläke ki tai leski ja enintään kaksi lasta. Jos lapsia 34947: on useampia, lesken eläkeosuus on pienempi. 34948: Leskeneläkettä on maksettu samansuuruisena 34949: Lasten toimeentulotaso riippuu muun muas- 34950: riippumatta siitä, kuinka suuri on lesken oma 34951: sa lasten lukumäärästä perheessä, lasten iästä 34952: ansiotulo tai eläke. 34953: ja lasten keskinäisestä ikäjärjestyksestä. Näi- 34954: Mitoitettaessa leskeneläkettä on avioliitto- 34955: den eri tekijöiden ottaminen eläkkeen perus- 34956: laissa (234/29) säädetyistä elatusvelvollisuutta 34957: teeksi mutkistaisi kuitenkin liiaksi eläkkeen 34958: koskevista lähtökohdista arvioitava, m1ssa 34959: määräytymistä. Lapseneläkkeet olisikin siten 34960: määrin edesmennyt puoliso osallistui leskeksi 34961: määrättävä edunjättäjän eläkkeeseen perustuen 34962: jääneen puolison toimeentulon turvaamiseen. 34963: lasten keskimääräistä toimeentulotasoa vastaa- 34964: Erilaisissa perheissä puolisoiden kulutus- 34965: vasti lasten lukumäärän perusteella. Kunkin 34966: mahdollisuudet perheen käytettävissä olevista 34967: edunsaajana olevan lapsen eläkkeen tulee olla 34968: kokonaistuloista vaihtelevat. Valtaosa leskey- 34969: saman edunjättäjän jälkeen samansuuruinen. 34970: tymisistä tapahtuu, kun edunjättäjä ja leski 34971: Koska edunjättäjän tuloista lasten toimeentu- 34972: ovat jo eläkkeellä. Tällöin edunjättäjän eläke 34973: loon käytettävissä ollut osuus on rajallinen, 34974: muodostaa sen lähtökohdan, joka on otettava 34975: lapseneläkkeiden kokonaisosuutta pitää vas- 34976: huomioon arvioitaessa perheen häneltä saamaa 34977: taavasti rajoittaa perhe-eläkkeen määrää las- 34978: toimeentuloa ja siten myös perhe-eläkkeen 34979: kettaessa. 34980: määräytymistä. Vaikka edunjättäjä ei olisi 34981: Edellä olevan perusteella ehdotetaan, että kuollessaan ollutkaan eläkkeellä, ei ole perus- 34982: lapseneläke olisi edunjättäjän eläkkeestä 4/12, teita laskea leskeneläkettä muusta kuin edun- 34983: jos lapsia on vain yksi. Jos lapsia on kaksi, jättäjän arvioidusta eläkkeestä. 34984: lapseneläkkeiden yhteismäärä olisi 7/12 edun- Ehdotuksen mukaan leskeneläkkeen määrä 34985: jättäjän eläkkeestä. Lapseneläkkeiden yhteis- on enintään puolet edunjättäjän eläkkeestä 34986: määrä olisi 9/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos silloin, kun edunsaajina ei ole lapsia. Jos 34987: lapsia on kolme, ja 10/12, jos lapsia on neljä ehdotetuna tavalla määräytyvien lapseneläkkei- 34988: tai useampia. Eläkkeiden yhteismäärä jaettai- den ja leskeneläkkeen yhteismäärä ylittää 34989: siin eri lakien mukaisten perhe-eläkkeiden yh- edunjättäjän eläkkeen, ylittävä osa vähenne- 34990: teensovittamisen jälkeen tasan edunsaajina ole- tään leskeneläkkeestä. Näin tehtäisiin sen 34991: vien lasten kesken. vuoksi, että perheessä puolisoiden kulutusmah- 34992: Täysorpojen lasten aseman parantamiseksi dollisuudet ovat sitä pienemmät, mitä useam- 34993: ehdotetaan, että heidän eläkkeittensä yhteis- pia lapsia perheessä on. 34994: määrään lisätään 2/12 edunjättäjän eläkkeestä, Ehdotuksen mukaan leskeneläkkeen enim- 34995: jos lesken- ja lapseneläkkeet eivät yhteensä mäismäärä on 6/12 edunjättäjän eläkkeestä, 34996: ylitä edunjättäjän eläkkeen määrää. Näin las- jos edunsaajana on vain leski tai leski ja yksi 34997: kettava eläketurvan täydennys toteutettaisiin, lapsi, ja 5/12, jos edunsaajana on leski ja 34998: lukuun ottamatta yksinhuoltajan jälkeen or- kaksi lasta. Jos edunsaajana on leski ja kolme 34999: 1989 vp. - HE n:o 173 11 35000: 35001: lasta, leskeneläke on 3/12 edunjättäjän eläk- puolison kuoleman aiheuttamaa toimeentulo- 35002: keestä. Leskeneläke on 2/12 edunjättäjän eläk- mahdollisuuksien menetystä perheelle myös sil- 35003: keestä, jos edunsaajana on leski ja neljä lasta loin, kun leski on osaltaan vastannut perheen 35004: tai useampia lapsia. Näin määräytyvä lesken- toimeentulosta omalla työtulonaan tai elä- 35005: eläkkeen enimmäismäärä yhteensovitetaan ketulollaan, on leskeneläkkeen määrää lasket- 35006: muiden eläkelakien mukaan myönnettävien taessa otettava huomioon myös näiden lesken 35007: perhe-eläkkeiden kanssa. tulojen vaikutus. 35008: Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläk- Lesken omien työtulojen huomioon ottami- 35009: keen suuruutta määrättäessä on tarkoituksen- nen perheen elatuksessa ja perhe-eläkkeen tar- 35010: mukaista ottaa huomioon hänelle maksetun peessa toteutettaisiin eläkesovituksella. Elä- 35011: elatusavun suuruus. Sen vuoksi ehdotetaan, kesovituksen tavoitteena on määritellä lesken- 35012: että entiselle puolisolle maksettavan perhe- eläkkeelle se osa leskellä ennen puolison kuole- 35013: eläkkeen osuus leskeneläkkeestä olisi sama maa olleesta toimeentulon tasosta, jota hänen 35014: kuin mitä 60 prosenttia elatusavusta on edun- oma eläketurvansa ei kata. Sosiaalipoliittisesti 35015: jättäjän eläkkeestä. Jos edunsaajana on myös ei ole perusteita maksaa täyttä leskeneläkettä 35016: leski, entisten puolisoiden perhe-eläkkeiden yh- puolisolle, jonka omat ansiot riittävät hyvin 35017: teismäärä voi olla enintään puolet leskeneläk- toimeentulon turvaamiseen. Ansioeläkejärjes- 35018: keestä. telmän tavoitteiden mukaan on kuitenkin ai- 35019: heellista jättää osa lesken tuloista eläkesovituk- 35020: sen ulkopuolelle. Sen vuoksi on ehdotuksessa 35021: 1.2.5. Eläkesovitus määritelty se tuloraja eli eläkesovitusperuste, 35022: jonka ylittävät lesken omat eläketulot vähentä- 35023: Nykyisin ansioeläkejärjestelmän mukaista vät täyttä leskeneläkettä puolisoiden tulosuh- 35024: leskeneläkettä maksetaan riippumatta siitä, teesta riippumatta. Jos molempien puolisoiden 35025: kuinka suuret ovat lesken omat tulot. Lesken- työeläkkeet ovat pieniä, edellä mainittu elä- 35026: eläke määräytyy samalla tavalla tulottomalla kesovitus vähentäisi leskelle maksettavaa elä- 35027: leskellä kuin leskellä, jonka tulot ovat paljon- kettä perusteettomasti. Tämän vuoksi esitetään 35028: kin suuremmat kuin edesmenneen puolison eläkesovitusperusteelle asetettavaksi myös ala- 35029: tulot. Leskeneläkettä on maksettu, vaikka les- raja. Esityksen mukaan 1 245 markkaa kuu- 35030: ken toimeentulomahdollisuudet kuolemanta- kaudessa alittavat lesken omat eläkkeet eivät 35031: pauksen seurauksena eivät heikkenisikään. On- vähentäisi leskeneläkettä. Enimmäismääräksi 35032: gelma korostuu työeläketurvan saavuttaessa eläkesovitusperusteelle on asetettu sanottu 35033: täyden tavoitetasonsa. Miesleskien mukaantulo markkamäärä kaksinkertaisena eli 2 491 mark- 35034: edunsaajiksi ilman samanaikaista perhe-eläke- kaa kuukaudessa. Jos edunjättäjän perhe-eläk- 35035: säännösten rakenteen kehittämistä lisäisi ongel- keen perusteena oleva eläke on määrältään 35036: maa entisestään. näiden rajojen välissä, eläkesovitusperuste on 35037: Leskeneläkkeen tarvetta arvioitaessa lähtö- edunjättäjän eläkkeen suuruinen. Leskenelä- 35038: kohtana on pidettävä sitä, missä määrin edun- kettä vähennetään 50-prosenttisesti siltä osin 35039: jättäjä osallistui leskeksi jääneen puolison toi- kuin lesken oma eläke ylittää eläkesovituspe- 35040: meentulon turvaamiseen. Perhe-eläketurvan oi- rusteen. 35041: keudenmukainen ja tarkoituksenmukainen Työeläkejärjestelmän vaiheittaisen voimaan- 35042: kohdentaminen edellyttää, että oikeutta lesken- tulon vuoksi on uudistuksen alkuvaiheessa elä- 35043: eläkkeeseen määriteltäessä otetaan huomioon, kesovitusperuste leskeneläkkeen tarpeen huo- 35044: missä määrin lesken omat ansiot ja oma eläke mioon ottaen määriteltävä korkeammaksi. Sen 35045: säilyttävät toimeentulon puolison kuolemaa vuoksi mainittu 2 491 markkaa kuukaudessa, 35046: edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna ja antavat joka on ilmaistu vuoden 1989 indeksissä, on 35047: hänelle mahdollisuuden osaltaan huolehtia per- voimassa vasta vuodesta 2004 lähtien. Tätä 35048: heen toimeentulosta. Yhteiskunnassa tapahtu- ennen eläkesovituksen ylärajana käytetään tä- 35049: neen kehityksen vuoksi leskeneläkkeen oikeu- män markkamäärän sijasta 3 399 markkaa 35050: denmukaista kohdentamista ei voida enää to- kuukaudessa uudistuksen voimaantulovuotena 35051: teuttaa pelkästään lesken sukupuolta, ikää ja eli vuonna 1990. Tästä lukien sanottu markka- 35052: avioliiton kestoa koskevilla määreillä. määrä alenee asteittain 2 491 markkaan vuo- 35053: Jotta leskeneläke edellä esitettyjen tavoittei- teen 2004 mennessä. Kaikki edellä mainitut 35054: den mukaisesti riittävän täsmällisesti korvaisi markkamäärät ovat sidotut työntekijäin elä- 35055: 12 1989 vp. - HE n:o 173 35056: 35057: kelain (395/61) mukaiseen indeksiin ja niitä Ongelmia voisi aiheutua kuitenkin niissä tilan- 35058: tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä. teissa, joissa leski on ollut pitkään työelä- 35059: Uudistuksen alkuvaiheessa valittu 3 399 mässä, mutta on jäänyt pois työstä siirtymättä 35060: markan tuloraja merkitsee lähivuosina, jolloin kuitenkaan eläkkeelle. Näissä tapauksissa les- 35061: leskeneläkkeet vielä yleisesti ovat vähimmäis- kelle karttunut eläke saattaa olla oleellisesti 35062: eläkkeen tasoisia, sitä, että leskeneläkettä mak- todellisia tuloja suurempi. Myös ansiotulon 35063: setaan ilman eläkesovitusta niille työssä oleville menetys puolison kuoleman jälkeen voi saattaa 35064: leskille, joiden työansiot jäävät alle 8 500 lesken tilanteeseen, jossa eläketulon perusteella 35065: markkaa kuukaudessa ja edellyttäen, että les- mitoitettu leskeneläke ei turvaa toimeentulo- 35066: ken tulot ovat pienemmät kuin edesmenneen mahdollisuuksia. Näiden epäkohtien syntymi- 35067: puolison tulot. sen estämiseksi ehdotetaan, että eläkesovituk- 35068: Jos leskelle jää huollettaviksi alaikäisiä lap- sessa voidaan hakemuksesta ottaa huomioon 35069: sia, hänen osuuttaan perheen kulutusmahdolli- laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen sijasta 35070: suuksista ei ole perusteltua arvioida, koska hän lesken saarnat todelliset keskimääräiset tulot 35071: joutuu joka tapauksessa huolehtimaan myös tai niihin perustuvat etuudet. Ansiotuloja ei 35072: lasten toimeentulosta. Sen vuoksi eläkesovituk- otettaisi huomioon täysimääräisinä, vaan ai- 35073: sen ulkopuolelle jätetään sellaiset lesket, joilla noastaan 60 prosenttia niistä. Tässä tarkoitettu 35074: on alaikäisiä lapsia. Heidän kohdallaan elä- hakemus on tehtävä viiden vuoden kuluessa 35075: kesovitus tehtäisiin sitten, kun nuorin lapsista edunjättäjän kuolemasta. Suhteellisen pitkä 35076: täyttää 18 vuotta. Eläkesovituksessa käytettäi- määräaika on tarpeen siksi, että kuolemanta- 35077: siin perusteena sitä eläkekertymää, joka leskel- pauksen vaikutukset leskeksi jääneen puolison 35078: lä tällöin on. Tämä eläkekertymä vastaa par- toimeentuloturvaan ennättäisivät tulla ilmi. 35079: haiten lesken tuloja eläkesovitusta tehtäessä. Keinottelun estämiseksi on kuitenkin tarkoi- 35080: Jos leski saa omaa työkyvyttömyys-, työttö- tuksenmukaista, että näin laskettua leskenelä- 35081: myys- tai vanhuuseläkettä, tämä työeläke muo- kettä ei kuitenkaan myönnettäisi kerrallaan 35082: dostaa sen tulon, joka eläkesovitusta tehtäessä kahta vuotta pitemmäksi ajaksi. Kahden vuo- 35083: tulee ottaa huomioon lesken omana tulona. den määräajan jälkeen lesken olisi tehtävä uusi 35084: Eläkesovituksessa ei kuitenkaan oteta huo- hakemus. 35085: mioon omaa kansaneläkettä, koska se määräy- 35086: tyy toissijaisena työeläkkeen perusteella. 35087: Jos leski ei vielä saa omaa eläkettä, lesken 1.2. 6. H autausavustus 35088: tulona otettaisiin huomioon lesken eläkeoikeus 35089: sen suuruisena kuin hän olisi sen saanut, jos 35090: hän olisi edunjättäjän kuolinpäivänä tullut työ- Kansaneläkelain mukaan hautausavustusta 35091: kyvyttömäksi. maksetaan kansaneläkelaissa tarkoitetun va- 35092: Lesken omaa työkyvyttömyyseläkettä elä- kuutetun kuoltua. Kun vakuutettuna on pidet- 35093: kesovitusta varten määrättäessä ei eläkeikään tävä Suomessa asuvaa 16 vuotta täyttänyttä 35094: jäljellä olevaa aikaa otettaisi huomioon silloin, henkilöä, hautausavustusta ei voida maksaa 35095: kun lesken viimeinen työ- tai virkasuhde tai alle 16-vuotiaan lapsen jälkeen. 35096: yrittäjätoiminta on päättynyt vähintään 360 Lapsen kuolema aiheuttaa kuitenkin per- 35097: päivää ennen edunjättäjän kuolinpäivää. Me- heessä taloudellisia menetyksiä. Lasten ollessa 35098: nettely on tarpeen silmällä pitäen niitä tilantei- pieniä perheen taloudellinen asema on yleensä 35099: ta, joissa leski on ollut jo pitemmän aikaa heikoimmillaan. Vanhemmilla saattaa olla 35100: poissa ansiotyöstä. Jos aika eläkeikään otettai- asunto- ja opintovelkoja. Heidän ansiotyönsä 35101: siin huomioon, leski saisi pienempää leskenelä- voi olla vielä alussa, ja lasten hoidosta aiheu- 35102: kettä kuin mihin hänellä on todellisuudessa tuu kustannuksia. Lapsen kuolemaa edeltää 35103: tarvetta ansiotulojen poisjäännin takia. Jos usein sairastamiskausi, jonka vuoksi toinen 35104: lesken ansiotoiminnan päättymisestä on vä- vanhemmista on saattanut joutua olemaan 35105: hemmän aikaa kuin vuosi, lesken mahdollisuu- poissa työstä. Lapsen kuolemasta aiheutuu ai- 35106: det palata työelämään ovat yleensä vielä enti- na myös hautaukseen liittyviä kustannuksia 35107: sellään. kuten aikuisen kuolemasta. Tästä syystä ehdo- 35108: Työeläkeoikeuden käyttäminen eläkesovi- tetaan, että kansaneläkelain mukaista hautau- 35109: tuksessa merkitsee yleensä työssä olevilla leskil- savustusta maksetaan myös alle 16-vuotiaan 35110: lä, että vain osa tuloista otetaan huomioon. kuoltua. 35111: 1989 vp. - HE n:o 173 13 35112: 35113: Ehdotetun muutoksen vuoksi myös kansan- 365 markkaa kuukaudessa ja osittain lesken 35114: eläkelain 23 §:ssä (1217 /88) olevaa Suomessa muista tuloista riippuvasta lisäosasta. Lisäosa 35115: asumiselle asetettavaa asumisaikavaatimusta on kuukaudessa vähintään 733 markkaa 1 kun- 35116: koskevaa säännöstä on muutettava. Lakitekni- taryhmässä ja 646 markkaa II kuntaryhmässä. 35117: sistä syistä tämä vaatimus olisi säädettävä erik- Alle 16-vuotiasta lasta huoltavalle leskelle ja 40 35118: seen eläkkeen ja erikseen hautausavustuksen vuotta täyttäneelle leskelle voidaan myöntää 35119: osalta. jatkoeläke enintään 65 vuoden iän täyttämi- 35120: Kansaneläkelaissa ei ole säännöstä siitä, että seen saakka. Lesken jatkoeläke muodostuu alle 35121: hautausavustus voitaisiin myöntää, vaikka 16-vuotiasta lasta huoltavalle leskelle pohja- 35122: henkilön kuolemasta ei ole virallista todistusta. osasta ja muista tuloista riippuvasta lisäosasta. 35123: Tämän mukaisesti etuus on voitu myöntää Muiden perhe-eläkkeeseen oikeutettujen les- 35124: vasta, kun henkilö on julistettu kuolleeksi. kien jatkoeläke maksetaan ilman pohjaosaa. 35125: Käytännössä avustus on myönnetty ilman vi- Alkueläkkeeseen ja jatkoeläkkeeseen voi kuu- 35126: rallista todistusta, jos asia on ollut erittäin lua myös eläkkeensaajien asumistukilain (5911 35127: selvä. Kuolleeksijulistamismenettelyn keston 78) mukainen asumistuki. Leskelle myönnetty 35128: vuoksi avustuksen maksamisen siirtyminen ei kansaneläke ja rintamasotilaseläke lakkauttaa 35129: ole tarkoituksenmukaista. Työntekijäin elä- lesken perhe-eläkkeen. Leskeneläke lakkaa niin 35130: kelain 19 b §:n 3 momentin mukaan on ollut ikään lesken solmiessa uuden avioliiton. Les- 35131: mahdollista myöntää perhe-eläke määräajaksi, keneläke päättyy aina myös siinä tapauksessa, 35132: jos selvitystä edunjättäjän kuolemasta ei voida että leski on 40 vuotta nuorempi lapsen täyttä- 35133: esittää. Tästä syystä kansaneläkelakiin ehdote- essä 16 vuotta. 35134: taan lisättäväksi säännös, jonka mukaan hau- 35135: tausavustus voidaan myöntää, kun on toden- 35136: näköistä, että henkilö on kuollut. 2.1.2. Työeläkejärjestelmän perhe-eläketurva 35137: 35138: Työeläkejärjestelmään sisältyvän perhe-elä- 35139: 2. Nykyinen tilanne ja asian keturvan piiriin kuuluvat tietyin edellytyksin 35140: valmistelu työ-, virka- tai muussa palvelussuhteessa olleen 35141: tai itsenäisenä yrittäjänä toimineen henkilön 35142: 2.1. Nykyinen tilanne naisleski ja 18 vuotta nuoremmat lapset. Mies- 35143: leski voi saada perhe-eläkkeen samoin edelly- 35144: 2.1.1. Yleinen perhe-eläketurva tyksin kuin naisleski ainoastaan valtion perhe- 35145: eläkelain mukaan. Kunnallisia palvelussuhtei- 35146: Yleisestä perhe-eläketurvasta säädetään ta, kirkon työntekijöitä ja merimiesten eläkettä 35147: perhe-eläkelaissa, joka tuli voimaan 1 päivänä koskevissa eläkejärjestelmissä työkyvytön ja 35148: lokakuuta 1969. Yleisen perhe-eläketurvan tar- varaton miesleski voi saada perhe-eläkkeen. 35149: koituksena on antaa vähimmäistoimeentulo Työeläkejärjestelmässä perhe-eläketurvan 35150: perheelle, jos perheen huoltaja on kuollut. tarkoituksena on korvata sitä tulon menetystä, 35151: Perhe-eläkelain mukaan edunsaajina ovat joka perheelle aiheutuu huoltajan kuolemasta. 35152: edunjättäjän lapset ja naisleski. Myös kasvatti- Perhe-eläke määräytyy edunjättäjän oman 35153: lapsi voi saada perhe-eläkkeen. Lapsi voi saada eläkkeen perusteella. Jos edunsaajia on kolme, 35154: perhe-eläkettä samanaikaisesti vain yhden yksityisen työeläkejärjestelmän mukainen 35155: edunjättäjän jälkeen. Lapseneläke maksetaan perhe-eläke on edunjättäjän eläkkeen suurui- 35156: puoliorvon tai täysorvon eläkkeenä. Puolior- nen. Valtion eläkejärjestelmässä lisäturvan mu- 35157: von eläke on tällä hetkellä 214 markkaa ja kaan edunsaajia täytyy olla vähintään seitse- 35158: täysorvon eläke 428 markkaa kuukaudessa. män, jotta perhe-eläke olisi edunjättäjän eläk- 35159: Lapseneläke lakkaa lapsen täytettyä 16 vuotta. keen suuruinen. Perhe-eläkkeestä leski saa 35160: Jos lapsi jatkaa opiskelua, lapseneläkettä voi- kaksi osaa ja kukin lapsi yhden yhtä suuren 35161: daan maksaa 21 ikävuoden täyttämiseen saak- osan. 35162: ka. Lapselle myönnetty kansaneläke lakkaut- Työeläkejärjestelmässä edunsaajien omat 35163: taa lapsen perhe-eläkkeen. ansio-, eläke- tai pääomatulot eivät vaikuta 35164: Naisleskelle maksetaan alkueläkettä kuuden perhe-eläkkeen määrään. Lesken perhe-eläke- 35165: kuukauden ajan. Alkueläke muodostuu kan- oikeuteen ei myöskään vaikuta, että lapsi ei 35166: saneläkkeen pohjaosasta, joka on tällä hetkellä enää ole lesken huollossa tai että lapsi tulee 35167: 14 1989 vp. - HE n:o 173 35168: 35169: täysi-ikäiseksi. Perhe-eläkeosuudet määrätään sestä johtuen lasten eläkkeistä ei juuri koskaan 35170: uudestaan, kun edunsaajien lukumäärä muut- käytännössä ole maksettu veroa. Eläketulovä- 35171: tuu. hennyksestä ja sen lisäksi tulevista muista vä- 35172: hennyksistä johtuen myös huomattava osa les- 35173: keneläkkeistä jää käytännössä verotuksen ul- 35174: 2.1.3. Perhe-eläkkeiden yhteensovitus kopuolelle varsinkin silloin, kun leskellä ei ole 35175: muuta veronalaista tuloa. 35176: Työeläkejärjestelmässä saman kuolemanta- 35177: pauksen jälkeen eri järjestelmistä maksettavat 35178: perhe-eläkkeet yhteensovitetaan keskenään. 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto 35179: Yhteensovituksessa ei oteta huomioon vapaa- 35180: ehtoiseen vakuutukseen perustuvaa korvausta Perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistuk- 35181: eikä myöskään omia eläkkeitä. Perhe-eläkkeet sen tarvetta selvitti 14 päivänä huhtikuuta 1983 35182: eivät saa ylittää yhteensovitusrajaa, joka laske- asetettu perhe-eläkekomitea, jolle toimeksian- 35183: taan yhteensovitusperusteesta. Yhteensovitus- nossa annettiin tehtäväksi selvittää perhe-eläk- 35184: perusteena on edunjättäjän korkein eläkkeen keen saajien toimeentuloturvan ja kulutuksen 35185: perusteena oleva palkka tai työtulo. Yhteenso- rakenne eri kokoisissa, eri ikäisissä ja erilaisis- 35186: vitusraja määräytyy pääsääntöisesti edunsaa- sa oloissa elävissä perheissä sekä miten toisen 35187: jien lukumäärän perusteella, ja se on korkeim- tai molemman perheenhuoltajan kuolema on 35188: millaan 60 tai 66 prosenttia yhteensovituspe- muuttanut edellä mainittuja rakenteita. Tutki- 35189: rusteesta. Tapaturma- ja liikennevakuutuskor- mustulokset huomioon ottaen komitean oli 35190: vaukset sekä kuntien ja valtion vanhat perhe- selvitettävä nykyisen perhe-eläkejärjestelmän 35191: eläkkeet ovat ensisijaisia työeläkkeisiin näh- tarkoituksenmukaisuus ja laadittava ehdotus 35192: den. Jos mainitut eläkkeet ja työeläkkeet yh- perhe-eläkkeen tasoksi ja jakautumiseksi eri 35193: dessä ylittävät yhteensovitusrajan, ylittävä osa edunsaajien kesken. Perhe-eläkekomitea jätti 35194: vähennetään työeläkkeestä. Ensisijainen eläke 28 päivänä kesäkuuta 1985 periaatemietinnön 35195: maksetaan kokonaisuudessan. (Perhe-eläkekomitean osamietintö 1; Perhe-elä- 35196: Kansaneläkelaitoksen maksaman yleisen keturvan kehittämisen lähtökohdat ja vaihto- 35197: perhe-eläkkeen tulovähenteisiin osiin vaikutta- ehdot; Komiteanmietintö 1985:37). 35198: vat ansioeläkkeet sekä tapaturmavakuutuslain Osamietinnöstä hankittiin lausunnot, jotka 35199: ja liikennevakuutuslain mukaiset eläkkeet. olivat komitean jatkotyössä käytössä. Komi- 35200: tealla oli myös käytössään Eläketurvakeskuk- 35201: sen laatima tutkimus "Perhe-eläketurva muut- 35202: 2.1.4. Perhe-eläkkeiden verotus tuvassa yhteiskunnassa" (Eläketurvakeskuksen 35203: tutkimuksia 1988: 1) ja Eläketurvakeskuksen 35204: Perhe-eläkkeet ovat yleistä perhe-eläkettä lu- tutkimus "Leskien ansiotyö ja terveydentila" 35205: kuun ottamatta saajalleen veronalaista tuloa. (Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1988:2). 35206: Jokaista edunsaajaa verotetaan erikseen. Vuo- Tutkimuksissa on selvitetty, millä tavoin jom- 35207: desta 1983 alkaen on veronalaista eläkettä man kumman perheenhuoltajan kuolema on 35208: saavalla, suurimman osan verovuodesta Suo- vaikuttanut perheen taloudellisiin ja sosiaali- 35209: messa asuvalla henkilöllä ollut verotuksessa siin oloihin ja mikä merkitys perhe-eläketurval- 35210: oikeus eläketulovähennykseen, jonka tarkoi- la on perheen toimeentulon turvaajana. Haas- 35211: tuksena on ollut hyvittää pienituloisille kansan- tattelututkimusten perusjoukon muodostivat 35212: eläkkeiden muuttumista veronalaiseksi. Vaikka vuonna 1980 leskeytyneet alle 80-vuotiaat hen- 35213: perhe-eläkelain mukainen perhe-eläke ei ole kilöt. Otos käsitti kaiken kaikkiaan 3 500 hen- 35214: veronalaista tuloa, eläketulovähennys on kilöä. 35215: myönnetty myös tällaista perhe-eläkettä saaval- Tämän valmistelu- ja tutkimusaineiston poh- 35216: le. Perusteluna menettelylle on pidetty verotus- jalta perhe-eläkekomitea laati esityksen perhe- 35217: säännösten yhtenäistämistavoitetta. Vähennys eläkeuudistukseksi (Perhe-eläkekomitean osa- 35218: on eläkkeensaajakohtainen, jolloin sekä leskel- mietintö II; Komiteanmietintö 1987:43). 35219: lä että kullakin lapsella on oikeus omaan Komitean esittämä kokonaisuudistus sisälsi 35220: eläketulovähennykseen. Eläketulovähennyksen muutoksia sekä lasten että lesken eläkeoikeu- 35221: suuruus riippuu verovelvollisen veronalaisten teen ja eläkkeen määrään. Muutokset koskivat 35222: kokonaistulojen määrästä. Eläketulovähennyk- sekä yleistä perhe-eläkettä että eri ansioelä- 35223: 1989 vp. - HE n:o 173 15 35224: 35225: kelakien mukaisia perhe-eläkkeitä. Myös jän ansaitseman eläkkeen suuruinen. Perhe- 35226: perhe-eläkkeiden verotukseen esitettiin muu- eläkkeen määrässä olisi otettava huomioon 35227: toksia. paitsi se, että kuolemantapauksen vuoksi per- 35228: Komitean ehdottamat parannukset kohdis- heestä ovat jääneet pois yhden aikuisen tulot, 35229: tuivat lapseneläkkeiden korottamiseen ja lap- myös se, että perheestä on poistunut yksi 35230: sen eläketurvan kohdentamiseen. Lapseneläk- aikuinen kuluttaja. Edellä mainitun vajaat 35231: keen määrät pyrittiin ehdotuksessa saattamaan 3 000 leskitaloutta käsittäneen tutkimuksen 35232: tasolle, jolla ne eri perhemuodoissa turvaisivai mukaan yli puolella naisleskistä perhe-eläke 35233: lasten toimeentulon tasapuolisesti huomioon nosti kulutustason vähintään samaksi kuin mi- 35234: ottaen jäljellä olevat huoltosuhteet. Komitea tä se oli ennen puolison kuolemaa. Yli viiden- 35235: ehdotti myös sukupuolten tasa-arvon toteutta- neksellä naisista oli perhe-eläke, vaikka sitä ei 35236: mista perhe-eläkkeissä. Tutkimusten ja selvi- kulutustason ennallaan säilyttämiseksi olisi tar- 35237: tysten perusteella komitea katsoi kuitenkin, vittu. Kuolemantapaus johti tason nousuun 35238: että nykyisen leskeneläkkeen laajentaminen sitä yleisemmin ja sitä enemmän mitä suurem- 35239: miesleskiin sellaisenaan lisäisi oleellisesti niitä mat olivat lesken omat tulot suhteessa kuolleen 35240: vinoutumia, joita jo nyt aiheutuu naisleskille puolison tuloihin. Vastaavasti miesleskillä, jot- 35241: myönnettävistä eläkkeistä. Sukupuolten tasa- ka eivät saaneet perhe-eläkettä, kulutustaso 35242: arvoista kohtelua leskeneläkkeessä komitea piti aleni puolison kuoleman johdosta vain noin 10 35243: välttämättömänä. Komitea ei ehdottanut les- prosentissa tapauksista. Komitea totesi, että 35244: ken eläkeoikeutta laajennettavaksi avoliittoi- tulevaisuudessa perhe-eläkkeen aiheuttama yli- 35245: hin. korvaustilanne yleistyy, sillä nykyiset perhe- 35246: Komitea ehdotti lesken eläkeoikeuden laa- eläkkeet ovat useimmiten vielä alle työeläketur- 35247: jentamista siten, että leskeneläke olisi riippu- van tavoitetason. Miesleskien tuleminen edun- 35248: maton lasten iästä ja että leskeneläkeoikeus saajiksi ilman samanaikaista perhe-eläkesään- 35249: olisi aviopuolisoilla, joilla on tai on ollut nösten rakenteen kehittämistä lisäisi ylikor- 35250: yhteinen lapsi. Komitea ei kuitenkaan pitänyt vausten osuutta merkittävästi. 35251: nykyisiä lesken ikää ja avioliiton kestoa koske- Jotta leskeneläke vastaisi kuoleman aiheutta- 35252: via eläkkeen edellytyksiä onnistuneina. Komi- maa taloudellista menetystä myös silloin, kun 35253: tean mukaan eläketurvakeskuksen perhe-eläke- leskellä on omaa työ- tai eläketuloa, komitea 35254: tutkimus osoitti, ettei nykyinen 40 vuoden ehdotti, että leskeneläkkeen enimmäismäärää 35255: ikäraja ole naisten työssäkäynnin huomioon on vähennettävä lesken omien tulojen vaiku- 35256: ottaen enää perusteltu. Komitea totesi myös, tusta vastaavasti. Jos tätä eläkesovitusta ei 35257: ettei nykyisiä säännöksiä leskeneläkkeen lak- tehtäisi, leskeneläke johtaisi suurempituloisilla 35258: kauttamisesta avioliiton solmimisen yhteydessä leskillä parempaan toimeentuloon kuin per- 35259: voida pitää kaikilta osin tarkoituksenmukaisi- heellä oli ennen edunjättäjän kuolemaa. Komi- 35260: lla. tea päätyi esittämään eläkesovituksen toteutta- 35261: Yleisen perhe-eläkkeen leskeneläkkeen mää- mista siten, että leskeneläkkeen määrä alenee, 35262: rästä komitea totesi, että yleinen perhe-eläke jos lesken omaan ansiotoimintaan perustuvat 35263: nykyisellään toteuttaa lesken vähimmäistoi- eläkkeet ylittävät eläkesovitusperusteen. Elä- 35264: meentulon turvaamiselle sekä lesken uusiin kesovitusperusteen määräksi komitea ehdotti 35265: olosuhteisiin sopeuttamiselle asetetut tavoit- 2 400 markkaa kuukaudessa vuoden 1987 in- 35266: teet. Kun komitean käsityksen mukaan tulovä- deksitasossa. Eläkesovitusperuste olisi kuiten- 35267: henteinen yleinen perhe-eläke oli kuitenkin saa- kin enintään edunjättäjän ansiotoimintaan pe- 35268: tettava veronalaiseksi tuloksi, se katsoi, että rustuvan eläkkeen suuruinen. 35269: uusissa leskeneläkkeissä lesken työtulon tarve- Komitea arvioi, että lapsiperheissä komitean 35270: harkintaa olisi lievennettävä ja että leskenelä- esittämä uusi perhe-eläketurva toimii johdon- 35271: kettä vähentävinä työtuloina olisi otettava huo- mukaisemmin kuin nykyinen järjestelmä. Ko- 35272: mioon ainoastaan 60 prosenttia työtuloista. mitean esitys estäisi nykyisentyyppiset ylikor- 35273: Ansioeläkejärjestelmän leskeneläkkeen mää- vaustilanteet ennen kaikkea suurituloisilla per- 35274: rästä komitea totesi, että ansaintaperiaatteen heillä. Perheissä, joissa sekä edunjättäjä että 35275: mukaisesti ansioeläkejärjestelmässä leskenelä- leski ovat pienituloisia, komitean ehdotus pa- 35276: ke olisi määrättävä edunjättäjän ansaitsemasta rantaisi toimeentulotasoa nykyisestä. 35277: eläkkeestä kuten nykyisinkin. Kaikissa tilan- Jos kyseessä on työikäinen, lapseton leski, 35278: teissa perhe-eläke voi olla enintään edunjättä- komitean esitys parantaisi mieslesken toimeen- 35279: 16 1989 vp. - HE n:o 173 35280: 35281: tuloa niissä tapauksissa, joissa toimeentulo on kelaitosten liitto, Suomen Työnantajain Kes- 35282: ollut pääasiassa vaimon ansiotyön varassa. Sa- kusliitto, Suomen Ammattiliittojen Keskusjär- 35283: moin uusi leskeneläke korottaisi pienituloisten jestö SAK, Liiketyönantajain Keskusliitto 35284: naisleskien eläketurvaa yli nykyisen turvan ta- L TK, Akava, Toimihenkilö- ja virkamiesjär- 35285: son myös tapauksissa, joissa nykyinenkin turva jestöjen Keskusliitto TVK, Julkisten Työalojen 35286: merkitsee lesken kulutustason kohoamista. Ammattijärjestö JT A, Kunnallisten työnteki- 35287: Keski- ja korkeampituloisilla komitean esitys jäin ja viranhaltijain liitto KTV sekä Maata- 35288: turvaisi toimeentulon kohtuullisesti. Jos edun- loustuottajain Keskusliitto MTK. Saaduista 35289: jättäjä oli työkyvyttömyyseläkkeellä, esitys säi- lausunnoista ilmenivät komitean mietinnössä- 35290: lyttää lesken toimeentulon kaikilla tulotasoilla kin näkyvät eriävät mielipiteet. 35291: vähintään samana kuin se oli ennen puolison Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi- 35292: kuolemaa. tyksen mukaan hallituksen tarkoituksena oli 35293: Eläkkeellä olevalle lapsettomalle leskelle ko- antaa eduskunnalle esitys perhe-eläkkeitä kos- 35294: mitea katsoi esityksen turvaavan kohtuullisesti kevan lainsäädännön uudistamiseksi perhe-elä- 35295: kulutustason säilymisen kaikilla edunjättäjän kekomitean toisen osamietinnön jatkovalmiste- 35296: tulotasoilla. Komitean mukaan perusteettomat lun pohjalta siten, että uudistuksen toteuttami- 35297: ylikorvaustilanteet poistuvat ja pienempituloi- nen voitaisiin aloittaa vuoden 1990 alusta. 35298: sen puolison tulotaso turvataan sukupuolesta 35299: riippumatta. Kulutustaso säilyisi kaikilla tulo- Esityksen valmistelussa on pyritty käyttä- 35300: tasoilla verotuksen jälkeen vähintään BO-pro- mään hyväksi edellä mainitusta komiteanmie- 35301: senttisesti ja pienituloisilla vähintään 90-pro- tinnöstä saatuja lausuntoja sekä Suomen 35302: senttisesti. Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammat- 35303: Uudistuksen aikataulusta komitea totesi, et- tiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n suositusta 35304: tä perhe-eläkeuudistuksen viivästyminen lisää perhe-eläkeuudistuksen sisällöksi. Esityseh- 35305: kustannuksia, laajentaa ylikorvausten määrää dotuksesta on kuultu myös muita keskeisiä 35306: ja vaikeuttaa uudistuksen toteuttamista. Myös työmarkkinajärjestöjä ja etujärjestöjä. 35307: nykyisen perhe-eläketurvan vinoutumat lasten Nyt annettava hallituksen esitys liittyy val- 35308: eläketurvassa ja sukupuolten asemassa puolta- tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen. 35309: vat voimakkaasti uudistuksen nopeaa toteutta- 35310: mista. Komitea korosti, että uudistus muodos- 35311: taa kokonaisuuden, jonka toteutus osauudis- 35312: tuksina haittaisi keskeisten tavoitteiden toteu- 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 35313: tumista ja aiheuttaisi etuuksien edestakaisen tukset 35314: muutoksen vaaran, mikä eläkeuudistuksissa 35315: koetaan erittäin kielteiseksi. Komitean ehdo- 3.1. Nykyisen lainsäädännön mukaiset 35316: tukset koskivat vain lainmuutoksen jälkeen perhe-eläkemenot 35317: sattuvia kuolemantapauksia eivätkä nykyisiä 35318: perhe-eläkkeitä. Vuoden 1987 lopussa sai ansioeläkelakien ja 35319: Komiteanmietintö ei ollut yksimielinen. Sii- yleisen perhe-eläkelain mukaista perhe-eläkettä 35320: hen sisältyivät etujärjestöjä sekä valtiovarain- yhteensä 30 151 lasta ja 176 118 leskeä. Mies- 35321: ministeriötä ja kansaneläkelaitosta edustanei- puolisia leskeneläkkeensaajia oli 2 323. 35322: den jäsenten eriävät mielipiteet. Työntekijöitä 35323: edustavat järjestöt vaativat ennen muuta lasten Ansioeläkejärjestelmistä perhe-eläkettä saa- 35324: ja lapsiperheiden aseman parantamista. Työn- vien henkilöiden lukumäärä oli vuoden 1987 35325: antajia edustavat järjestöt pitivät ehdotusta lopussa seuraava: 35326: edelleen perhe-eläketurvan tavoitetason ylittä- 35327: vänä. Lesket Lapset Yhteensä 35328: Komiteanmietintö oli laajalla lausuntokier- Yksityinen sektori 35329: roksella. Lausunnon antoivat muun muassa TEL ................ 65 130 11 927 77 057 35330: oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, ope- LEL ................ 33 115 4 433 37 548 35331: tusministeriö, työvoimaministeriö, sosiaalihal- YEL ................ 12 718 1 864 14 582 35332: litus, verohallitus, kansaneläkelaitos, eläketur- MYEL .............. 30 121 2 681 32 802 35333: vakeskus, valtiokonttori, kunnallinen eläkelai- MEL ............... 1 019 386 1 405 35334: tos, maatalousyrittäjien eläkelaitos, Työelä- Yhteensä ........... 141 712 20 927 162 639 35335: 1989 vp. - HE n:o 173 17 35336: 35337: Julkinen sektori 3.2. Esityksen vaikutukset perhe-eläkemenoi- 35338: VPEL ............. . 38 374 4 323 42 697 hin 35339: Valtion vanhat .... . 6 914 258 7 172 35340: KVTEL ............ . 10 420 2 782 13 202 3.2 .1. Yleiset perhe-eläkkeet 35341: KiEL .............. . 1 127 168 1 295 35342: Muut .............. . 482 112 594 Ehdotettujen yleisen perhe-eläkkeen muutos- 35343: Yhteensä .......... . 55 576 6 975 62 551 ten kustannusvaikutukset on esitetty seuraavas- 35344: sa taulukossa: 35345: 35346: 35347: Yleistä perhe-eläkettä saavia leskiä oli vuo- Vaikutus yleisen perhe-eläkkeen vuotuisiin me- 35348: den 1987 lopussa 17 029. Näistä jatkoeläkkeen noihin, Mmk 35349: saajia oli 15 123. Yleistä perhe-eläkettä saavia 35350: vuosi lesken- työ- lapsen- lasta ikärajan yht. 35351: lapsia oli 26 581. eläke tulon eläke, huolta- korotus, 35352: Yleisenä perhe-eläkkeenä sekä eri ansioelä- miehille etuoik. täydennys- vat lapset 35353: 40 % määrä lesket 35354: kejärjestelmien mukaisina perhe-eläkkeinä 35355: maksettiin vuonna 1987 yhteensä 3 600 miljoo- 1990 0,4 0,4 1,2 1,6 0,4 4 35356: naa markkaa. Tämä oli noin 9,1 prosenttia 1991 2 4 6 9 2 23 35357: kansaneläkkeiden ja ansioeläkkeiden elä- 1992 4 7 9 13 2 35 35358: kemenosta vuonna 1987. Ansioeläkkeissä 1993 5 10 14 13 2 44 35359: perhe-eläkkeet olivat noin 13,3 prosenttia koko 1994 6 13 17 14 2 52 35360: eläkemenosta. 1995 7 15 20 14 3 59 35361: Eri järjestelmien maksamat perhe-eläkkeet 2000 9 20 30 14 3 76 35362: jakautuivat seuraavasti: 35363: Uudistuksen vuoksi perhe-eläkkeiden vähim- 35364: mäisturva paranee. Erityisesti kohoavat lapse- 35365: neläkkeet. 35366: Mmk OJo 35367: 35368: Yleinen perhe-eläke ......... . 243 6,7 35369: TEL, LEL, MEL, YEL, 3.2.2. Ansioeläkkeet 35370: MYEL ...................... . 1 861 51,7 35371: Valtio ...................... . 1 001 27,8 Arvioiden mukaan yksityisen työeläkejärjes- 35372: Kunnat ..................... . 416 11,6 telmän eläkemenot kohoavat palkkasummaan 35373: Kirkko ..................... . 36 1,0 verrattuna vuoteen 2000 mennessä nykyiseltä 35374: MEL ....................... . 27 0,8 noin 14 prosentin tasolta lähes 20 prosenttiin. 35375: PSP, SP, KELA, Perhe-eläkemeno on palkkasummasta nykyisin 35376: Ahvenanmaa ............... . 16 0,4 kaksi prosenttia ja määrä kohoaisi nykysään- 35377: Yhteensä ................... . 3600 100,0 nösten mukaisena vuoteen 2000 mennessä noin 35378: 2,4 prosenttiin. Tämä merkitsee, että vuotui- 35379: nen eläkemeno kasvaa nykyisen lain mukaan 35380: 1990-luvulla kaikkiaan 1 800 miljoonaa mark- 35381: kaa. Kasvu jatkuu myös tämän jälkeen. Lap- 35382: seneläkkeiden osuus ansioeläkejärjestelmän 35383: Nykyisen lainsäädännön mukaiset perhe-elä- perhe-eläkkeistä on nykyisin runsas 10 prosent- 35384: tia. Nykyisten säännösten mukainen perhe- 35385: kemenot kehittyvät 1990-luvulla seuraavasti: 35386: eläkkeiden lisäys tapahtuu lähes kokonaan les- 35387: Vuosi Ansio- Yleiset Yhteensä keneläkkeissä. 35388: eläkkeet perhe-eläkkeet 35389: Mmk OJo pal- Mmk % pal- Mmk % pal- Seuraavassa taulukossa on esitetty uudistuk- 35390: koista koista koista sen vaikutukset ansioeläkkeinä maksettavien 35391: 1990 3 930 1,9 210 0,1 4 140 2,0 leskeneläkkeiden bruttomääriin. Markkamää- 35392: 1995 4900 2,2 180 0,1 5 080 2,3 rät on ilmoitettu vuoden 1989 rahanarvon mu- 35393: 2000 5 720 2,4 170 0,1 5 890 2,5 kaisina. 35394: 35395: 3 390593H 35396: 18 1989 vp. - HE n:o 173 35397: 35398: Vaikutukset leskeneläkemenoihin (Mmk ja Lapsiperheisiin kohdistuva ansioeläkkeiden 35399: prosentteina nykyisen lain mukaisesta leskene- perhe-eläkeuudistuksen vaikutus ansioeläkejär- 35400: läkemenosta) jestelmässä Mmk 35401: TEL, LEL, VPEL KVTEL YHT 35402: MEL, YEL, vuosi lapset lesket yht. 35403: MYEL 1990 0,3 0,7 1 35404: vuosi Mmk "lo Mmk "7o Mmk "7o Mmk "7o 35405: 1991 3 9 12 35406: 1990 -0,3 0 -1 0 0,5 0 -1 0 35407: 1992 5 17 22 35408: 1991 -2 0 -8-1 4 1 -6 0 35409: 1992 -6 0 -17 -1 2 -14 0 1993 8 23 31 35410: 8 35411: 1993 -10 0 -26 -2 3 -23 -1 1994 9 28 37 35412: 12 35413: 1995 11 34 45 35414: 1994 -15 -1 -35 -3 16 4 -34 -1 35415: 1995 -21 -1 -44 -3 19 4 -46 -1 2000 17 53 70 35416: 2000-68 -2 -96-7 34 6-130-2 35417: Lapsiperheisiin kohdistuva yleisen perhe-eläk- 35418: keen korotus Mmk 35419: Eri lakien piirissä uudistuksen vaikutus Ies- 35420: vuosi lapset lesket yht. 35421: keneläkkeissä vaihtelee. Kunnallisessa eläkejär- 35422: jestelmässä leskeneläkemenot kohoavat nykyi- 1990 1,6 2,4 4 35423: sen lainsäädännön mukaisesta. Valtiolla ja yk- 1991 8 13 21 35424: sityisen työeläkejärjestelmän piirissä leskenelä- 1992 11 19 30 35425: kemenojen kasvu hidastuu. Kasvun hidastumi- 1993 16 21 37 35426: nen on suurinta valtiolla, ja sen vaikutus on 1994 19 24 43 35427: vuonna 2000 arviolta seitsemän prosenttia les- 1995 23 26 49 35428: keneläkemenoista. Yksityisessä työeläkejärjes- 2000 33 29 62 35429: telmässä tämä osuus vaihtelee eri lakien välillä 35430: + 1 prosentista -4 prosenttiin. Lapsiperheet saavat perhe-eläkeuudistuksen 35431: Uudistus korottaa ansioeläkkeinä maksetta- seurauksena vuoteen 2000 mennessä tulonli- 35432: via lapseneläkkeitä. Kokonaisvaikutukset ilme- säystä nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna yh- 35433: nevät seuraavasta taulukosta. teensä runsaat 130 miljoonaa markkaa. Ansio- 35434: eläkejärjestelmässä tämä merkitsee lähes 10 35435: prosentin kasvua lapsiperheiden perhe-eläke- 35436: Lapseneläkemenojen lisäys (Mmk ja prosent- etuuksissa. 35437: teina nykyisen lain mukaisesta lapseneläkeme- Perheelle 16 vuotta nuoremman lapsen jäl- 35438: nosta) keen myönnettävä hautausavustus merkitsee 35439: TEL, LEL, VPEL KVTEL YHT. kansaneläkejärjestelmälle vuotuisia lisäkustan- 35440: MEL, YEL, nuksia noin 2,4 miljoonaa markkaa. 35441: MYEL 35442: vuosi Mmk "7o Mmk "7o Mmk "7o Mmk "7o 35443: 1990 0,1 0 0,2 0 0,0 0 0,3 0 35444: 1991 1,2 0 1,8 3 0,1 0 3,1 1 3.2.4. Perhe-eläkekustannusten kokonaismuu- 35445: 1992 2,1 1 3,2 5 0,2 0 5,4 1 tos 35446: 1993 2,9 1 4,5 7 0,3 1 7.5 2 35447: 1994 3,6 1 5,5 9 0,3 1 9,3 2 Seuraavista luvuista näkyvät uudistuksen 35448: 1995 4,1 1 6,5 10 0,4 1 10,9 3 kustannusvaikutukset kokonaisuudessaan vuo- 35449: 2000 6,4 2 10,4 15 0,5 1 17,3 4 teen 2000 mennessä. Uudistuksen alkuvaihees- 35450: sa perhe-eläkemenojen kasvu lisääntyy jonkin 35451: verran. Uudistuksen tuoma, suhteellinen elä- 35452: kemenojen kasvun lisäys on 1990-luvun alku- 35453: 3.2.3. Vaikutukset lapsiperheillä puoliskon ajan yhden prosentin suuruusluok- 35454: kaa. Tämän jälkeen uudistus alkaa hidastaa 35455: Alla oleva asetelma osoittaa lapsiperheiden eläkemenojen kasvua. Hidastava vaikutus on 35456: uudistuksesta kaikkiaan saamien ansioeläke- vuoteen 2000 mennessä nykyisen lain mukaisis- 35457: etuuksien määrän. ta eläkemenoista noin yksi prosentti. 35458: 1989 vp. - HE n:o 173 19 35459: 35460: Esityksen aiheuttama perhe-eläkekustannusten kokonaismuutos nykyisen lainsäädännön mukai- 35461: siin kustannuksiin nähden, (Mmk ja prosentteina nykyisen lain mukaisesta eläkemenosta): 35462: TEL, LEL, MEL, VPEL KVTEL YPE Yhteensä 35463: YEL, MYEL 35464: vuosi Mmk OJo Mmk OJo Mmk OJo Mmk OJo Mmk OJo 35465: 1990 0 0 -1 0 1 0 4 2 4 0 35466: 1991 -1 0 -6 -1 4 1 23 11 20 0 35467: 1992 -4 0 -13 -1 8 2 35 18 26 1 35468: 1993 -7 0 -21 -2 12 3 44 23 28 1 35469: 1994 -11 0 -29 -2 16 3 52 28 28 0 35470: 1995 -17 -1 -38 -3 20 4 59 32 24 0 35471: 2000 -61 -2 -86 -6 35 6 76 45 -36 -1 35472: Uudistus ei sanottavasti vaikuta työelä- kunnan lisäksi muita julkisia eläkejärjestelmiä 35473: kemaksun korotustarpeeseen vuoteen 2000 ovat evankelisluterilaisen kirkon, ortodoksisen 35474: mennessä. Myöhemmin siihen tulee noin 0,5 kirkon, kansaneläkelaitoksen, Suomen Pankin 35475: prosenttiyksikön verran kevennystä. sekä Ahvenanmaan maakunnan eläkejärjestel- 35476: Perhe-eläkeuudistuksen toteuttaminen val- mät. Näiden henkilöstön perhe-eläketurva 35477: tion eläkejärjestelmässä edellyttää eläkkeiden määräytyy asianomaisia laitoksia koskevan 35478: laskennassa käytettävän tietojärjestelmän uu- lainsäädännön mukaan soveltuvin osin samo- 35479: distamista. Siitä ja muista muutoksista aiheu- jen säännösten mukaan kuin virka- tai työsuh- 35480: tuu noin kahden miljoonan markan kertakus- teessa valtioon olleen henkilön jälkeen. 35481: tannukset. Uudistus lisää myös perhe-eläketur- Hallitus edellyttää, että nyt ehdotetut muu- 35482: van toimeenpanossa tarvittavien voimavarojen tokset ansioeläkejärjestelmässä toteutettaisiin 35483: määrää. myös kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä 35484: vuoden 1990 heinäkuun alusta. 35485: 4. Muita esitykseen vaikuttavia Korvausperusteisen tapaturmavakuutusjär- 35486: seikkoja jestelmän, liikennevakuutusjärjestelmän ja so- 35487: tilasvammajärjestelmän etuudet ovat rakenteel- 35488: Perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistus taan sen verran poikkeavia eläkevakuutukses- 35489: ehdotetaan tässä vaiheessa koskemaan vain ta, että niiden tarkistaminen on selvitettävä 35490: eläkevakuutuksen piiriin kuuluvaa yksityistä erikseen. Samoin on tarkoitus selvittää valtio- 35491: työeläkejärjestelmää sekä valtion ja muun jul- neuvoston jäsenten ja kansanedustajain perhe- 35492: kisen hallinnon eläkejärjestelmiä. Valtion ja eläkejärjestelmässä tarvittavat muutokset. 35493: 35494: 35495: 35496: 35497: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 35498: 35499: 35500: 1. Yleistä järjestämisestä työntekijäin eläkelain mukai- 35501: sesti ovat maatalousyrittäjien eläkelain (467 1 35502: Yksityisen työeläkejärjestelmän perhe-eläke- 69) 6 ja 19 §:ssä. Vastaavalla tavoin on viit- 35503: turvaa koskevat säännökset ovat työntekijäin taussäännökset yrittäjien eläkelain (468/69) 5 35504: eläkelaissa. Lyhytaikaisissa työsuhteissa ole- ja 17 §:ssä sekä eräiden työsuhteessa olevien 35505: vien työntekijäin eläkelaki (134/62) määrittelee taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain (662/85) 35506: perhe-eläkeoikeuden saamisen edellytykset lain 3 ja 11 §:ssä. Nyt ehdotetut muutokset työnte- 35507: 4 §:n 4 momentissa (640/66). Muilta osin lain kijäin eläkelakiin tulevat koskemaan siten so- 35508: 1 §:ssä viitataan työntekijäin eläkelain vastaa- veltuvin osin näiden lakien mukaista perhe-elä- 35509: viin säännöksiin. Viittaukset perhe-eläketurvan keturvaa. 35510: 20 1989 vp. HE n:o 173 35511: 35512: 2. Lakiehdotusten perustelut ikä. Vaikka yhteinen lapsi olisi kuollut ennen 35513: edunjättäjää, Ieskellä olisi olemassa olleen 35514: 2.1. Työntekijäin eläkelaki huoltovelvollisuuden perusteella eläkeoikeus. 35515: Puolisoiden yhteisenä lapsena pidetään myös 35516: 4 §. Työntekijän kuoltua pidetään hänen lasta, joka syntyy edunjättäjän kuoleman jäl- 35517: edunsaajinaan hänen leskeään, lapsiaan sekä keen. Kuolleena syntyneen lapsen perusteella ei 35518: entistä puolisoaan. leskellä kuitenkaan olisi oikeutta leskeneläk- 35519: Oikeus perhe-eläkkeeseen olisi leskellä, joka keeseen. Jos perheessä on edunjättäjän kuol- 35520: oli avioliitossa edunjättäjän kanssa tämän kuo- lessa huollettavana edunjättäjän tai lesken lap- 35521: linhetkellä. Oikeutta leskeneläkkeeseen ei kui- sia, jotka eivät olleet puolisoiden yhteisiä, ei 35522: tenkaan olisi, jos avioliitto oli solmittu sen leskeneläkeoikeutta tällä perusteella olisi. 35523: jälkeen, kun edunjättäjä oli täyttänyt vanhuus- Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädetään 35524: eläkeiän eli 65 vuotta. Myös edunjättäjän enti- leskeneläkkeen saamisen edellytyksistä niissä 35525: sellä puolisolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, tapauksissa, joissa aviopuolisoilla ei ollut yh- 35526: jos edunjättäjä oli kuollessaan velvollinen teistä lasta. 35527: maksamaan hänelle elatusapua. Jos elatusvel- Oikeus leskeneläkkeeseen olisi iästä riippu- 35528: vollisuus perustui tuomioistuimen päätöksen matta pitkäaikaisesti työkyvyttömänä olleella 35529: sijasta puolisoiden väliseen sopimukseen, edel- leskellä. Muilla leskillä leskeneläkkeen saami- 35530: lytetään, että sopimus on sosiaalilautakunnan sen alaikäraja on 50 vuotta. Lain voimaantulo- 35531: vahvistama. Kertakaikkisena korvauksena vah- vaiheeseen liittyen on katsottu kuitenkin tar- 35532: vistetun elatusavun perusteella ei perhe-eläke- koituksenmukaiseksi, että alaikäraja nousisi 50 35533: oikeutta kuitenkaan syntyisi. vuoteen asteittain sellaisilla naisleskillä, jotka 35534: Edunjättäjän omalla lapsella olisi aina oi- ovat syntyneet ennen 1 päivää heinäkuuta 1950 35535: keus saada perhe-eläkettä. Myös lesken lasta ja joilla olisi aikaisemman lain perusteella 35536: pidettäisiin edunsaajana, jos lapsi asui vakinai- ikänsä puolesta ollut oikeus leskeneläkkeeseen 35537: sesti Iesken ja edunjättäjän yhteisessä kodissa 40 vuotta täytettyään. 35538: silloin, kun edunjättäjä kuoli. Kasvattilapsella Jos aviopuolisoilla ei ollut yhteistä lasta, 35539: ei olisi oikeutta perhe-eläkkeeseen. edellytetään lisäksi, että avioliitto oli jatkunut 35540: Ottolapsella ei olisi perhe-eläkeoikeutta vähintään viisi vuotta ja se oli solmittu ennen 35541: luonnollisten vanhempiensa jälkeen. Hänen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä 35542: perhe-eläkeoikeutensa määräytyisi ottovan- 65 vuotta. 35543: hempien jälkeen. Tämä koskisi lain voimaan- Pykälän 3 momentin mukaan lapseneläk- 35544: tulosäännöksen mukaan myös sellaista ottolas- keen saamisen edellytyksenä on, että lapsi on 35545: ta, jonka lapseksiottamiseen tuomioistuin on edunjättäjän kuollessa alle 18-vuotias. Koska 35546: antanut suostumuksensa ennen 1 päivää tam- lapsella voi olla oikeus lapseneläkkeeseen paitsi 35547: mikuuta 1980. vanhempiensa myös isä- tai äitipuolensa jäl- 35548: Pykälän 6 momenttia on tarkistettu sanon- keen, pykälässä on estetty useammankertaisen 35549: naltaan vastaamaan edunsaajien muutoksia. lapseneläkkeen saaminen siten, ettei elä- 35550: Myös miesleski voi saada koulutusta varten keoikeutta voi olla samaan aikaan useamman 35551: lainaa. Elinkeinotukena voitaisiin antaa lainaa kuin kahden edunjättäjän jälkeen. 35552: oman yrityksen perustamiseksi tai työn suorit- Pykälän 4 ja 5 momentissa luetellaan ta- 35553: tamisessa tarvittavien välineiden hankkimisek- paukset, joissa perhe-eläkeoikeutta ei ole. Les- 35554: si. ken ja edunjättäjän yhteinen lapsi ei tuo leskel- 35555: 4 a §. Pykälässä säädetään niistä edellytyk- le perhe-eläkeoikeutta, jos lapsi on annettu 35556: sistä, joilla edunsaajalla on oikeus saada ottolapseksi ennen edunjättäjän kuolemaa. 35557: perhe-eläkettä. Perhe-eläkettä suoritetaan les- Koska 50 vuotta täyttänyt leski voisi mennä 35558: keneläkkeenä ja lapseneläkkeenä. avioliittoon menettämättä leskeneläkettä, hän 35559: Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan oi- voisi saada kaksinkertaista etuutta niissä ta- 35560: keus leskeneläkkeeseen olisi aina sellaisella les- pauksissa, joissa hänellä on uuden aviopuoli- 35561: kellä, jolla on tai on ollut yhteinen lapsi son kanssa yhteisten lasten perusteella oikeus 35562: edunjättäjän kanssa. Edellytyksenä kuitenkin eläkkeeseen. Tämän estämiseksi ehdotetaan, 35563: on, että avioliitto oli solmittu ennen kuin että oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen ei olisi, 35564: edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta. Elä- jos leskellä olisi oikeus saada aiemman avio- 35565: keoikeuteen ei vaikuta lesken ikä eikä lapsen liiton perusteella perhe-eläkettä. Oikeuden kat- 35566: 1989 vp. - HE n:o 173 21 35567: 35568: sotaan olevan olemassa myös niissä tapauksis- lakkautettaisi uuden puolison adoptoidessa 35569: sa, ettei tällaista eläkettä yhteensovituksen tai lapsen. 35570: eläkesovituksen jälkeen ole jäänyt maksetta- 7 a §. Pykälä sisältää säännökset perhe-eläk- 35571: vaksi. keen määräytymisestä. Perusteena olisi 1 mo- 35572: 4 b §. Pykälässä säädetään perhe-eläkeoi- mentin mukaan edunjättäjän ansaitsema eläke. 35573: keuden alkamisesta ja lakkaamisesta. Lesken Pykälän 2 momentin mukaan leskeneläkkeen 35574: solmiessa avioliiton hänen oikeutensa saada enimmäismäärä olisi puolet edunjättäjän eläk- 35575: leskeneläkettä lakkaa. Jos leski kuitenkin oli keestä, jos edunsaajana on leski yksin tai 35576: täyttänyt 50 vuotta, uusi avioliitto ei lakkauta hänen lisäkseen yksi lapsi. 35577: perhe-eläkettä, koska hän ei tämän avioliiton Jos lapsia on useampia kuin yksi, lasten 35578: perusteella voisi saada uutta perhe-eläkeoikeut- eläkkeiden ja edellä tarkoitetun leskeneläkkeen 35579: ta, jollei avioliitosta synny yhteistä lasta. Mah- yhteismäärä ylittäisi edunjättäjän eläkkeen. 35580: dollisuus solmia avioliitto leskeneläkettä me- Tämän estämiseksi ylittävä määrä vähennetään 35581: nettämättä koskisi myös nykyisiä leskiä heidän leskeneläkkeestä. Leskeneläkkeen enimmäis- 35582: täytettyään 50 vuotta. Tästä on maininta lain määrä olisi siten edunjättäjän eläkkeistä 5/12, 35583: voimaantulosäännöksessä. jos edunsaajina on lesken lisäksi kaksi lasta, 35584: Lapsettornilla puolisoilla on oikeus perhe- 3/12, jos lapsia on kolme, ja 2/12, jos lapsia 35585: eläkkeeseen puolisonsa kuoleman jälkeen vain on neljä tai enemmän. 35586: siinä tapauksessa, että avioliitto oli kestänyt Näin määritelty leskeneläke ja lapseneläkkei- 35587: vähintään viisi vuotta. Jos leski solmii avio- den yhteismäärä yhteensovitettaisiin muiden 35588: liiton, joka purkautuu ennen kuin oikeus eläkelakien mukaan myönnettävien perhe-eläk- 35589: perhe-eläketurvaan on edellä mainitulla perus- keiden kanssa 8 §:n 5 momentissa tarkoitetulla 35590: teella syntynyt, lakkautettua perhe-eläkettä tavalla. Tämän jälkeen leskeneläkkeeseen suo- 35591: ryhdytään hakemuksesta maksamaan uudel- ritettaisiin 8 c §:ssä tarkoitettu eläkesovitus. 35592: leen. Jos edunjättäjä oli ollut aikaisemmin avio- 35593: Perhe-eläkkeen saaminen uudelleen aikai- liitossa, leskeneläkkeistä voi tulla vähennettä- 35594: semman avioliiton perusteella ei koskisi entistä väksi edunjättäjän jälkeen tämän entiselle puo- 35595: puolisoa hänen soimiessaan avioliiton. Tämä lisolle 4 §:n 5 momentin mukaan maksettava 35596: on perusteltua siitä syystä, että myös elatus- perhe-eläke. 35597: apu, johon hänen eläkeoikeutensa perustuu, Pykälän 3 momentissa säädetään edunjättä- 35598: olisi uuden avioliiton johdosta lakannut. jän ansaitseman eläkkeen perusteella lasketta- 35599: Jos alle 50-vuotias leski solmii uuden avio- vasta lapseneläkkeiden yhteismäärästä. Sään- 35600: liiton, hänelle maksettaisiin leskeneläkkeenä nöksen mukaan täysorvolle lapselle maksettai- 35601: kertasuoritus, joka vastaa kolmen vuoden ajal- siin etuutta enemmän kuin puoliorvolle. Tä- 35602: ta maksettavaa leskeneläkettä. Jos lakkautet- män mukaisesti, jos toinenkin lapsen vanhem- 35603: tua leskeneläkettä ryhdytään maksamaan uu- mista kuolee, lisättäisiin tämän edunjättäjän 35604: delleen avioliiton purkauduttua, eläkkeistä vä- jälkeen myönnettävään lapseneläkkeeseen 2/12 35605: hennetään kertasuorituksen määrä. Vähennys edunjättäjän eläkkeestä. Lisäys tehtäisiin vain 35606: olisi 113 kuukausieläkkeen määrästä ennen sillä edellytyksellä, että edunjättäjän ansaitse- 35607: veron ennakonpidätystä. Eläkettä ei kuiten- man eläkkeen määrää ei ylitetä. Jos lapsen äiti 35608: kaan suoritettaisi vähennettynä kauemmin on yksin ollut huoltajana, pidettäisiin lasta 35609: kuin yhdeksän vuoden ajan siitä riippumatta, täysorpona äitinsä kuoltua, jos isyyttä tai ela- 35610: minkä suuruinen kertasuorituksen määrä on tusvelvollisuutta ei ollut vahvistettu. 35611: ollut. Leskeneläkkeen kertasuorituksena saa- Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaettaisiin ta- 35612: neelle ei maksettaisi toistamiseen kertasuoritus- san edunsaajina olevien lasten kesken 8 §:n 5 35613: ta saman edunjättäjän jälkeen, jos hän lesken- momentin mukaisen yhteensovituksen jälkeen. 35614: eläkkeen alettua uudelleen solmisi uuden avio- Kuitenkin täysorvoille tarkoitettu lisä jaettai- 35615: liiton. siin vain näiden kesken. 35616: Pykälä sisältää säännökset myös lapsen elä- Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläk- 35617: keoikeuden lakkaamisesta. Paitsi lapsen täyttä- keen suuruus määrättäisiin siten, että sen osuus 35618: essä 18 vuotta eläke lakkaisi, kun hänet on yhteensovitetusta leskeneläkkeestä olisi saman- 35619: annettu muulle henkilölle kuin leskelle tai tä- suuruinen, kuin mitä hänen elatusapunsa eläk- 35620: män uudelle puolisolle ottolapseksi. Eläkettä, keeksi muutettuna olisi ollut edunjättäjän an- 35621: jota lapsi saa kuolleen vanhempansa jälkeen, ei saitsemasta eläkkeestä. Elatusavulla tarkoite- 35622: 22 1989 vp. - HE n:o 173 35623: 35624: taan sen elatusavun kuukausimäärää, jonka 8 c-8 f §. Pykälissä säädetään lesken omien 35625: suorittamiseen edunjättäjällä oli velvollisuus. työeläkkeiden vaikutuksesta leskeneläkkeen 35626: Entiselle puolisolle maksettava perhe-eläke määrään eli leskeneläkkeeseen tehtävästä elä- 35627: vähennetään leskeneläkkeestä. Jos entisiä puo- kesovituksesta. Se tuloraja, jonka ylittävät les- 35628: lisoita on useampia, saattaisivat näiden eläk- ken omat eläketulot vähentävät täyttä lesken- 35629: keet ylittää leskelle maksettavan eläkkeen mää- eläkettä puolisoiden tulosuhteista riippumatta 35630: rän. Sen vuoksi entisten puolisoiden eläkkeiden on. määritelty 8 d § :ssä. Samassa pykälässä on 35631: yhteismäärä rajattaisiin puoleen yhteensovite- myös määritelty eläkesovitusperusteen alaraja, 35632: tusta leskeneläkkeen määrästä. Myös entisen jonka alittavat lesken omat eläkkeet eivät vä- 35633: puolison perhe-eläkkeessä suoritettaisiin elä- hentäisi leskeneläkettä. Jos edunjättäjän perhe- 35634: kesovitus. Jos entisiä puolisoita on useampia, eläkkeen perusteena oleva eläke on määrältään 35635: perhe-eläke jaettaisiin heidän keskensä elatus- näiden rajojen välissä, eläkesovitusperuste on 35636: apujen suhteessa. edunjättäjän eläkkeen suuruinen. Leskenelä- 35637: Pykälän 6 momentin mukaan leskeneläkkeen kettä vähennetään 50 prosenttisesti siltä osin 35638: ja lapseneläkkeen määrät lasketaan uudelleen, kuin lesken oma eläke ylittää eläkesovituspe- 35639: jos edunsaajien lukumäärä muuttuu. Uudel- rusteen. Eläkesovitusperusteen enimmäismäärä 35640: leen laskeminen tapahtuu edunjättäjän kuolin- on alaraja kaksinkertaisena. Eläkesovituspe- 35641: päivän tilanteen mukaisena. Jos edunjättäjän rusteena käytetyt markkamäärät on ilmaistu 35642: entinen puoliso lakkaa olemasta edunsaajana, työntekijäin eläkelain vuoden 1966 palkkain- 35643: leskeneläke tarkistetaan tämän momentin no- deksiluvun mukaisina. Sanotut markkamäärät 35644: jalla. on sidottu työntekijäin eläkelain 9 §:n (659/76) 35645: mukaiseen indeksiin. Niitä tarkistetaan sano- 35646: 8 §. Pykälän 5 momentissa säädetään perhe- tulla indeksillä vuosittain. 35647: eläkkeiden yhteensovittamisesta edunjättäjän Leskeneläkettä määrättäessä otetaan 8 c §:n 35648: jälkeen myönnettävien muiden perhe-eläkkei- mukaan huomioon lesken omaan ansiotyöhön 35649: den kanssa. Yhteensovituksen jälkeen perhe- perustuvat 8 §:n 4 momentissa (663/85) mai- 35650: eläke jaetaan lasten ja lesken osuuksiin samas- nittujen lakien, eläkeohjesäännön ja eläkesään- 35651: sa suhteessa kuin heidän eläkkeensä 7 a §:n töjen mukaiset eläkkeet samoin kuin niihin 35652: mukaan määräytyvät. Yhteensovituksessa Ies- verrattavat työ- tai virkasuhteeseen perustuvat 35653: keneläke otettaisiin huomioon sen suuruisena eläkkeet, joita ovat valtion ja kuntien vanho- 35654: kuin se on ennen 8 c-8 f §:n mukaisen elä- jen eläkejärjestelmien mukaiset eläkkeet. Jul- 35655: kesovituksen tekemistä. Yleisen perhe-eläkkeen kisten eläkejärjestelmien mukaiset eläkkeet 35656: lapseneläkkeestä otettaisiin huomioon vain pe- otetaan huomioon sen tasaisina kuin ne makse- 35657: rusmäärä, koska sen täydennysmäärää vähen- taan eli joko perus- tai lisäeläketurvan mukai- 35658: tävät lapsen muut perhe-eläkkeet. Koska tätä- sina. Lesken työeläkkeet otetaan huomioon 35659: kin eläkettä maksetaan lapselle 18 vuoden yhteensovitettuina. Ensisijaisen eläkkeen eli ta- 35660: ikään saakka, se vähennettäisiin myös yhteen- paturmavakuutuslain ja liikennevakuutuslain 35661: sovituksessa tähän ikään asti. Jos edunsaajana sekä sotilasvammalain mukaisen korvauksen 35662: on edunjättäjän entinen puoliso mutta ei les- yhteensovituksessa aiheuttama eläkkeen vähen- 35663: keä, perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen nys jätetään kuitenkin 8 d §:n mukaan huo- 35664: pohjaosan määrää ei kuitenkaan vähennettäisi, mioon ottamatta eläkesovitusta tehtäessä. Les- 35665: koska entisellä puolisalia ei ole oikeutta sanot- kelle maksettava ulkomailta tuleva eläke voi- 35666: tuun eläkkeeseen. daan myös ottaa 8 c §:n mukaan eläkesovituk- 35667: 8 a §. Pykälä koskee uuden yhteensovituk- sessa huomioon. Jos leski saa työkyvyttömyys- 35668: sen toimittamista. Sen 2 momentin sanamuoto eläkettä osaeläkkeenä, se otetaan eläkesovituk- 35669: on tarkistettu vastaamaan perhe-eläkettä kos- sessa huomioon täyden työkyvyttömyyseläk- 35670: kevia muutoksia. Koska perhe-eläkelain mu- keen suuruisena, koska lesken osaeläkkeen 35671: kaisen lapseneläkkeen päättymisikä olisi 18 ohella saarnat ansiotulot jäisivät muutoin ko- 35672: vuotta, ei 16 vuoden iän täyttäminen aiheuttai- konaan huomioon ottamatta. Työntekijäin elä- 35673: si enää uutta yhteensovitusta. kelain 11 §:n mukaisia vapaaehtoisia lisäetuja 35674: 8 b §. Pykälän 1 momentista on poistettu ei oteta eläkesovituksessa huomioon. 35675: säännös 18 vuotta täyttäneen työkyvyttömän Jos leski ei saa työeläkettä, hänelle karttunut 35676: lapsen eläkeoikeudesta. Sana työhuolto on eläke otettaisiin eläkesovitusta tehtäessä huo- 35677: korvattu sanalla kuntoutus. mioon sen täyden työkyvyttömyyseläkkeen 35678: 1989 vp. - HE n:o 173 23 35679: 35680: suuruisena, jonka hän olisi saanut, jos hän Jos leskellä on 8 c §:ssä tarkoitettuja lapsia, 35681: olisi tullut työkyvyttömäksi edunjättäjän kuo- eläkesovitus tehdään 8 e §:n mukaisesti hake- 35682: linpäivänä. Lesken laskennallisessa eläkkeessä muksesta vasta nuorimman lapsen täyttäessä 35683: tuleva aika eli eläkeikään vielä jäljellä oleva 18 vuotta. 35684: aika otettaisiin huomioon, jos lesken ansiotyön Ansiotulot käsittävät myös muut lesken an- 35685: päättymisestä ei vielä ole kulunut 360 päivää siotyöstään saarnat tulot kuin 8 §:n 4 momen- 35686: edunjättäjän kuollessa. Lesken oma eläke vas- tissa mainituissa laeissa tarkoitetut ansiotulot. 35687: taisi tällöin hänen työssäoloaikaista eläkettään. Siten esimerkiksi luottamustoimesta maksetut 35688: Laskennallinen eläke määrätään kaikkien nii- palkkiot katsotaan ansiotuloiksi. Ansiotulot 35689: den 8 §:n 4 momentissa mainittuihin lakeihin otettaisiin huomioon samojen perusteiden mu- 35690: taikka eläkeohjesääntöön tai eläkesääntöihin kaan kuin veron ennakkoa pidätettäessä. An- 35691: perustuvien eläkkeiden yhteismääränä, jotka siotuloista otetaan eläkesovitusta tehtäessä 35692: leskelle olisi myönnetty. Muiden eläkelaitosten huomioon 60 prosenttia. Lesken saarnat hänen 35693: olisi viipymättä ilmoitettava perhe-eläkkeen omien ansiotulojensa perusteella määräytyvät 35694: myöntävälle eläkelaitokselle leskelle karituneen etuudet otetaan huomioon kuitenkin sen suu- 35695: eläkkeen määrä. ruisina kuin niitä maksetaan. Ne muutetaan 35696: Eläkesovitus tehdään leskeneläkettä määrät- tarvittaessa vastaamaan kuukausittain suoritet- 35697: täessä. Eläkesovitusta ei kuitenkaan tehtäisi, tavaa määrää. Tällainen etuus on esimerkiksi 35698: jos edunjättäjän kuollessa hänen ja lesken työttömyyspäiväraha. Myös tapaturmavakuu- 35699: yhteisessä taloudessa asui sellainen 18 vuotta tuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke, 35700: nuorempi lapsi, jolla on oikeus lapseneläkkee- liikennevakuutuslain mukainen omaan vam- 35701: seen edunjättäjän jälkeen. Tällaisia lapsia ovat maan perustuva jatkuva korvaus ja sotilas- 35702: edunjättäjän ja lesken yhteisten lasten lisäksi vammalain nojalla myönnetty elinkorko ote- 35703: sekä edunjättäjän lapset että lesken lapset. Kun taan tuloina huomioon. 35704: nuorin lapsista täyttää 18 vuotta, toimitettai- Jos eläkesovituksen tekemiselle lesken todel- 35705: siin eläkesovitus, jossa otetaan huomioon les- listen tulojen perusteella ei ollut edellytyksiä 35706: ken omat eläkkeet sellaisina kuin ne ovat edunjättäjän kuollessa, mutta lesken olosuh- 35707: eläkesovitushetkellä. Kun eläkesovituksessa teet muuttuvat myöhemmin siten, että nämä 35708: käytetään lesken laskennallista eläkettä, eläke edellytykset täyttyvät, tarkistetaan eläkkeen 35709: lasketaan ikään kuin leski olisi tullut työkyvyt- määrä lesken hakemuksesta 8 e §:n mukaisesti. 35710: tömäksi sinä päivänä, jona nuorin lapsista Edellytyksenä kuitenkin on, että olosuhteiden 35711: täyttää 18 vuotta. muutos on tapahtunut ennen kuin viisi vuotta 35712: oli ehtinyt kulua edunjättäjän kuolemasta. 35713: Silloin, kun leski saa useamman kuin yhden Määriteltäessä lesken keskimääräisiä ansio- 35714: työeläkelain mukaista leskeneläkettä, elä- tuloja ja niihin perustuvia etuuksia otetaan 35715: kesovituksesta johtuva vähennys jaettaisiin huomioon hänen ansiotulonsa kuuden kuukau- 35716: näiden lakien mukaisten perhe-eläkkeiden kes- den ajalta ennen hakemusta. Myös tarkistettua 35717: ken yhteensovitettujen perhe-eläkkeiden mää- leskeneläkettä suoritetaan taannehtivasti enin- 35718: rien suhteessa. tään mainitulta kuuden kuukauden ajalta. 35719: Eläkesovituksen tekemisestä eräissä poik- Poikkeuksellisten tulojen perusteella mää- 35720: keustilanteissa säädetään 8 e §:ssä. Jos leski ei räytyvää leskeneläkettä maksetaan kahden 35721: saa omaan ansiotyöhön perustuvaa eläkettä, vuoden ajan. Kun kaksi vuotta on kulunut, 35722: saattaa laskennallisen eläkkeen käyttäminen leskeneläke määrätään hakemuksesta uudelleen 35723: eläkesovituksessa johtaa lesken toimeentulo- kahdeksi vuodeksi, jos edellytykset ovat edel- 35724: turvan kannalta epätarkoituksenmukaiseen leen olemassa. Leskeneläke lasketaan tällöin 35725: lopputulokseen. Edellytyksenä poikkeukselli- uudelleen ottaen huomioon lesken ansiotulot ja 35726: seen menettelyyn eläkesovituksessa on, että niihin verrattavat etuudet. Jollei leski ole teh- 35727: leskellä ei ole oikeutta saada työ- tai virkasuh- nyt jatkohakemusta, eläkkeen määrä tarkiste- 35728: teeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa taan 8 c ja 8 d §:n mukaiseksi. Jos eläkesovi- 35729: eläkettä. Leskellä katsotaan olevan oikeus sa- tus on välillä tehty laskennallisen eläkkeen 35730: nottuun eläkkeeseen, vaikka eläkettä ei yhteen- perusteella, ei 8 e §:n mukaista menettelyä voi- 35731: sovituksen johdosta ole jäänyt maksettavaksi. da soveltaa enää uudelleen. 35732: Jos leski saa työkyvyttömyyseläkettä osaeläk- Eläkesovitus tehdään 8 f §:n mukaan uudel- 35733: keenä, 8 e §:ää voitaisiin kuitenkin soveltaa. leen myös, jos leskelle myönnetään 1 momen- 35734: 24 1989 vp. - HE n:o 173 35735: 35736: tissa tarkoitettu työeläke muuna kuin osa-aika- Pykälässä on lisäksi säännökset eräiden otto- 35737: eläkkeenä. Eläkesovitus tarkistetaan vastaavas- lasten ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden 35738: ti myös silloin, kun leskeneläkkeen määrä lasten oikeudellisesta asemasta perhe-eläkkeen 35739: muuttuu yhteensovituksen johdosta. Elä- saajina. 35740: kesovitusperusteena käytetään samaa elä- 35741: kesovitusperustetta kuin eläkesovitusta ensim- 35742: mäistä kertaa tehtäessä korottamalla kuitenkin 2.3. Merimieseläkelaki 35743: sanotut markkamäärät vastaamaan laskenta- 35744: hetken indeksitasoa. 15 a §. Pykälässä määritellään edunsaajat. 35745: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Laki Edunsaajina voivat olla sekä nais- että miesles- 35746: ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päivänä ki sekä lapset. Edunsaajana voi ehdotuksen 35747: heinäkuuta 1990. Lakia sovellettaisiin niihin mukaan olla myös entinen puoliso. Pykälä 35748: tapauksiin, joissa edunjättäjä on kuollut lain vastaa ehdotettua työntekijäin eläkelain 4 §:n 5 35749: voimaantulon jälkeen. Kuitenkaan, jos lain momenttia. 35750: voimaan tullessa perhe-eläkettä saava leski me- 15 b §. Pykälässä määritellään ne perhe- 35751: nee uudelleen avioliittoon 50 vuotta täytetty- eläkkeen saamisen edellytykset, jotka koskevat 35752: ään, tällaisen lesken perhe-eläkettä ei lakkau- edunsaajaa. Pykälä vastaa ehdotettua työnteki- 35753: tettaisi. Yleisen perhe-eläkkeen lapseneläkkeen jäin eläkelain 4 a §:n 1-3 momenttia muutoin 35754: noustessa 18 ikävuoteen myös niissä eläkkeis- paitsi, että lapsettoman lesken leskeneläkkeen 35755: sä, jotka ovat alkaneet ennen lain voimaantu- saamisen alaikäraja on edelleen 35 vuotta en- 35756: loa, tästä on otettu maininta voimaantulosään- nen 1 päivää heinäkuuta 1955 syntyneillä les- 35757: nökseen. killä. 35758: Pykälän 3 momentissa on säädetty niistä 16 a §. Pykälä sisältää säännökset perhe- 35759: tapauksista, joissa tuomioistuin on antanut eläkkeen määräytymisestä. Eläke määräytyisi 35760: suostumuksensa lapseksiottamiseen ennen 1 samalla tavalla kuin työntekijäin eläkelain 35761: päivää tammikuuta 1980. Momentissa on sään- 7 a §:ssä säädetään. 35762: nös myös sellaisista lapsista, joiden asema 27 §. Pykälä sisältää kuten nykyisinkin viit- 35763: määräytyy ennen isyyslain (700175) voimaantu- taussäännökset työntekijäin eläkelain eläketur- 35764: loa annettujen säännösten perusteella. van yhteensovitusta koskeviin säännöksiin. 35765: Pykälään on selvyyden vuoksi sisällytettävä Niihin on lisätty perhe-eläkkeen eläkesovitusta 35766: säännökset myös siitä, miten voimassa olevat koskevat viittaussäännökset työntekijäin elä- 35767: vapaaehtoiset perhe-eläkejärjestelyt voidaan kelain 8 c-8 f §:ään. 35768: muuttaa vastaamaan perhe-eläkesäännösten 28 a §. Pykälässä säädetään perhe-eläkeoi- 35769: uusia periaatteita. Vapautuvat varat voidaan keuden lakkaamisesta. Pykälä vastaa ehdotet- 35770: käyttää työntekijäin eläkelain mukaisen elä- tua työntekijäin eläkelain 4 b §:n 2-4 mo- 35771: keturvan kustantamiseen. Sosiaali- ja terveys- menttia. 35772: ministeriö antaisi menettelystä tarkemmat oh- Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Laki 35773: jeet. ehdotetaan saateltavaksi voimaan 1 päivänä 35774: heinäkuuta 1990. Lakia sovellettaisiin niihin 35775: tapauksiin, joissa edunjättäjä on kuollut lain 35776: 2.2. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien voimaantulon jälkeen. Nykyisin leskeneläk- 35777: työntekijäin eläkelaki keellä oleva henkilö voi kuitenkin 50 vuotta 35778: täytettyään mennä uudelleen avioliittoon il- 35779: 4 §. Pykälän 4 momentissa säädetään edun- man, että hänen perhe-eläkkeensä lakkaisi. 35780: saajista. Ne ovat samat kuin ehdotetussa työn- Voimaantulosäännöksessä on samanlaiset mai- 35781: tekijäin eläkelain 4 §:n 5 momentissa. ninnat ottolapsesta ja lapsikorotuksesta kuin 35782: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Myös ehdotetussa työntekijäin eläkelain voimaan- 35783: tämä laki ehdotetaan saateltavaksi voimaan 1 tulo- ja siirtymäsäännöksessä. 35784: päivänä heinäkuuta 1990. Lakia sovellettaisiin 35785: vain sen voimassa ollessa sattuneisiin kuole- 35786: mantapauksiin. Ennen lain voimaantuloa les- 2.4. Valtion perhe-eläkelaki 35787: keytyneet voisivat solmia avioliiton 50 vuotta 35788: täytettyään menettämättä perhe-eläkeoikeut- 2 §. Pykälässä määritellään edunsaajat, joil- 35789: taan. la on oikeus saada perhe-eläkettä edunjättäjän 35790: 1989 vp. - HE n:o 173 25 35791: 35792: kuoltua. Edunsaajina voivat olla kuten nykyi- 16 §. Pykälässä säädetään perhe-eläkeoikeu- 35793: sinkin sekä nais- että miesleski ja lapset. Lisäk- den lakkaamisesta. Voimassa olevan 16 §:n 3 35794: si edunsaajana voi olla entinen puoliso. Pykälä ja 5 momentin säännöksiä ei ole otettu pykä- 35795: vastaa ehdotettua työntekijäin eläkelain 4 §:n 5 lään, koska lapsella ei enää olisi työkyvyttö- 35796: momenttia. myytensä perusteella oikeutta lapseneläkkee- 35797: 3 §. Pykälässä määritellään ne edellytykset, seen 18 vuotta täytettyään. Pykälä vastaa eh- 35798: joilla edunsaajana on oikeus saada perhe-elä- dotettua työntekijäin eläkelain 4 b §:n 2-4 35799: kettä. Perhe-eläkettä suoritetaan leskeneläk- momenttia. 35800: keenä ja lapseneläkkeenä. Pykälä vastaa ehdo- 19 §. Pykälässä oleva viittaus 6 ja 7 §:ään on 35801: tettua työntekijäin eläkelain 4 a §:n 1-3 mo- muutettu viittaukseksi 6, 7 ja 7 a-7 c §:ään. 35802: menttia. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Laki 35803: 4 §. Pykälässä säädetään niistä tapauksista, ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päivänä 35804: joissa perhe-eläkeoikeutta ei olisi. Pykälä vas- heinäkuuta 1990. Lakia sovellettaisiin niihin 35805: taa ehdotettua työntekijäin eläkelain 4 a §:n 4 tapauksiin, joissa edunjättäjä on kuollut lain 35806: ja 5 momenttia. voimaantulon jälkeen. Kuitenkaan, jos lain 35807: 5 §. Pykälä sisältää säännökset perhe-eläk- voimaan tullessa perhe-eläkettä saava leski me- 35808: keen määräytymisestä. Perusteena olisi 1 mo- nee uudelleen avioliittoon 50 vuotta täytetty- 35809: mentin mukaan edunjättäjän ansaitsema joko ään, tällaisen lesken perhe-eläkettä ei lakkau- 35810: perus- tai lisäeläketurvan mukainen eläke ku- tettaisi. Voimaantulosäännöksessä on maininta 35811: ten peruseläketurvan mukaisen eläkkeen osalta myös yleisen perhe-eläkkeen lapseneläkkeen 35812: on nykyisinkin. Lisäeläketurvan mukaisesta ikärajan vaikutuksesta yhteensovitukseen en- 35813: eläkkeestä otetaan voimassa olevan valtion nen lain voimaantuloa alkaneissa eläkkeissä. 35814: perhe-eläkelain mukaan perhe-eläkkeen perus- Valtion perhe-eläkelakia edeltävien säännös- 35815: teeksi 60/66 osaa, jollei edunsaajia ole vähin- ten mukaisia perhe-eläkkeitä saattaa vielä ny- 35816: tään seitsemän. Näin ollen perhe-eläkkeen pe- kyisinkin tulla myönnettäviksi. Ehdotetun 7 ja 35817: rusteeksi otettaisiin 6/66 osaa enemmän kuin 7 a-7 c §:n mukainen eläkesovitus tehtäisiin 35818: nykyisin. myös määrättäessä lesken eläkettä kysymykses- 35819: Pykälä vastaa muilta osin ehdotettua työnte- sä olevien säännösten mukaisilla perusteilla. 35820: kijäin eläkelain 7 a §:n 1-5 momenttia. Voimaantulosäännöksessä on maininta otto- 35821: 6 §. Pykälässä säädetään, miten valtion lapsesta, jonka lapseksiottamiseen tuomiois- 35822: perhe-eläkelain mukainen perhe-eläke yhteen- tuin on antanut suostumuksensa ennen 1 päi- 35823: sovitetaan saman edunjättäjän jälkeen myön- vää tammikuuta 1980, ja sellaisesta tunnuste- 35824: nettävien muiden perhe-eläkkeiden kanssa. Py- tusta lapsesta, jota edunjättäjä oli kuollessaan 35825: kälään on yhdistetty nykyiset 6 ja 7 §,ja siihen velvollinen elättämään. 35826: on tehty perhe-eläkeuudistuksen edellyttämät Aikaisemmin voimassa ollutta valtion elä- 35827: muutokset. Yhteensovituksen suorittamista on kelain 10 a §:n (851171) mukaista lapsikoro- 35828: samalla yksinkertaistettu. Muutokset ovat tek- tusta ei pykälän mukaan oteta huomioon 35829: nisiä eikä niillä ole vaikutusta yhteensovitetun perhe-eläkkeen määrää laskettaessa. Pykälässä 35830: eläkkeen määrään. Pykälä vastaa ehdotettua on myös säännös valtion perhe-eläkelain voi- 35831: työntekijäin eläkelain 8 §:n 5 momenttia. maanpanolain (775/68) 2 §:ssä tarkoitetun 35832: 7 ja 7 a-7 c §. Pykälissä säädetään lesken edunjättäjän eläkkeen määräytymisestä. 35833: omien työeläkkeiden vaikutuksesta leskeneläk- 35834: keen määrään eli leskeneläkettä määrättäessä 35835: tehtävästä eläkesovituksesta. Pykälät vastaavat 2.5. Perhe-eläkelaki 35836: ehdotettua työntekijäin eläkelain 8 c-8 f §:ää. 35837: 8 §. Pykälä koskee uuden yhteensovituksen Perhe-eläkelaki ehdotetaan jaettavaksi nel- 35838: toimittamista. Sen 1 momentin sanamuoto on jään lukuun. Ensimmäinen luku sisältää yleiset 35839: tarkistettu vastaamaan perhe-eläkettä koskevia säännökset, jotka koskevat sekä ennen ehdote- 35840: muutoksia. Koska perhe-eläkelain mukaisen tun lain voimaantuloa että sen jälkeen myön- 35841: lapseneläkkeen päättymisikä olisi 16 vuoden nettäviä perhe-eläkkeitä. Toinen luku koskee 35842: sijasta 18 vuotta, lapsen 16 vuoden iän täyttä- oikeutta perhe-eläkkeeseen, kun edunjättäjä on 35843: minen ei aiheuttaisi uutta yhteensovitusta. Mo- kuollut ennen ehdotetun lain voimaantuloa. 35844: mentti vastaa ehdotettua työntekijäin eläkelain Kolmas luku sisältää säännökset perhe-eläkeoi- 35845: 8 a §:n 2 momenttia. keudesta, kun edunjättäjä kuolee lainmuutok- 35846: 35847: 4 390593H 35848: 26 1989 vp. - HE n:o 173 35849: 35850: sen jälkeen. Neljäs luku sisältää kaikkia perhe- poiketen perhe-eläkelain 32 §:n 1 momenttia, 35851: eläkelaissa säädettyjä kuolemantapauksia kos- jolloin perhe-eläkkeen asumistuessa olisi vuo- 35852: kevia säännöksiä. den pituinen hakuaika niin kuin perhe-eläk- 35853: Koska ehdotetun 1 ja 2 luvun eräissä leskeä keen hakemisessa muutoinkin. 35854: koskevissa säännöksissä tarkoitetaan sekä nais- 15 b §. Hallinnollisista syistä perhe-eläkela- 35855: että miesleskeä, on lain ruotsinkieliseen tekstiin kiin on otettava maininta pienimmän makset- 35856: tehty lisäksi tästä johtuvat muutokset. tavan lisäosan määrästä. Ehdotettu määrä on 35857: sama kuin pienin yksinäiselle henkilölle mak- 35858: settava asumistuki. 35859: luku. Yleiset säännökset 16 §. Pykälä koskee lisäosan kuntaryhmitys- 35860: tä, ja se on samansisältöinen kuin kumottavak- 35861: 1 §. Perhe-eläkelaista on puuttunut säännös si ehdotettu 16 a §. 35862: mahdollisuudesta myöntää eläke silloin, kun 17 §. Pykälä sisältää kumottavaksi ehdote- 35863: kuolemasta ei ole virallista todistusta. Vasta, tun 16 b §:n säännökset lisäosan lakkauttami- 35864: kun kadonnut henkilö on julistettu kuolleeksi, sesta ja sen määrän muuttamisesta lesken saa- 35865: edunsaajille on voitu myöntää perhe-eläke. dessa lisäosaan vaikuttavia tuloja. Asiasisältöä 35866: Vain erittäin selvissä tapauksissa perhe-eläke ei ole muutettu. 35867: on voitu myöntää ilman kuolleeksi julistamis- 18 §. Pykälä koskee lisäosan vähentämistä, 35868: ta. Kuolleeksi julistamismenettelyn keston kun taloudellista asemaa on heikennetty. Se on 35869: vuoksi perheenjäsenet ovat saattaneet tällöin samansisältöinen kuin nykyinen 16 c §. 35870: joutua vaikeaan asemaan, kun kadonneen jäl- 35871: keen ei voida myöntää perhe-eläkettä. Pykälän 35872: 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, 3 luku. Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edun- 35873: jonka mukaan, jos on todennäköistä, että jättäjä on kuollut 1 päivänä heinäkuu- 35874: edunjättäjä on kuollut, eläke voidaan myöntää ta 1990 tai sen jälkeen 35875: määräajaksi. 35876: 19 §. Pykälän 1 momentin mukaan lesken- 35877: eläkettä maksetaan miesleskelle samoilla perus- 35878: 2 luku. Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edun- teilla kuin naisleskelle. 35879: jättäjä on kuollut ennen 1 päivää hei- Lapseneläkkeeseen oikeutettuna edunjättä- 35880: näkuuta 1990 jän lapsena pidettäisiin pykälän 2 momentin 35881: mukaan oman lapsen ja ottolapsen ohella 35882: 6 §. Ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 sattu- myös sellaista lasta, joka asui edunjättäjän 35883: neen kuolemantapauksen johdosta edunsaaja- kanssa samassa taloudessa ja jonka elatuksesta 35884: na voi olla ainoastaan naisleski ja edunjättäjän edunjättäjä vastasi. Eläke voidaan myöntää 35885: lapset. Pykälä on tältä osin ennallaan. edunjättäjän puolison lapselle, jos puolisot 35886: 13 §. Leskeneläkettä saava 50 vuotta täyttä- ovat yhdessä vastanneet lapsen elatuksesta. 35887: nyt leski säilyttää pykälän 1 momentin mukaan Perhe-eläkettä ei voi saada samaan aikaan 35888: leskeneläkeoikeuden, vaikka hän solmii uuden kahden tai useamman edunjättäjän jälkeen. 35889: avioliiton. Leskeneläkettä ei lakkauteta. Täysorvolla lapsella on luonnollisesti oikeus 35890: 14 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi ku- lapseneläkkeeseen molempien vanhempiensa 35891: mottavaksi ehdotetun 13 a §:n säännökset, joi- kuoltua. 35892: ta muutettaisiin niin, ettei uudelleen avioituval- Pykälän 4 momentin mukaan täysorpona 35893: la leskellä, joka saa säilyttää perhe-eläkkeen, pidetään lasta, jolla ei ole kumpaakaan van- 35894: ole oikeutta kertasuoritukseen tämän avioliiton hempaa. Lasta pidetään täysorpona myös sil- 35895: perusteella. loin, kun hänen yksinhuoltajaäitinsä on kuol- 35896: 15 a §. Leskeneläkkeen saaj an asumistuki lut, jos isyyttä tai elatusvelvollisuutta ei ole 35897: määräytyisi eläkkeensaajien asumistukilain vahvistettu. 35898: mukaisesti. Kun ehdotuksen mukaan leskenelä- 20 §. Lapseneläkkeen päättymisikä ehdote- 35899: kettä voidaan maksaa myös avioliitossa oleval- taan nostettavaksi 18 ikävuoteen. Sama 18 35900: le henkilölle, asumistuen määräytymiseen on vuoden ikäraja on myös työeläkejärjestelmän 35901: voitava soveltaa myös puolisoita koskevia asu- mukaisessa lapseneläkkeessä. Tämän iän täyt- 35902: mistuen säännöksiä. Asumistuen hakemiseen tämisen jälkeen eläkkeen maksamista voidaan 35903: sovellettaisiin eläkkeensaajien asumistukilaista jatkaa päätoimisen opiskelun tai ammatillisen 35904: 1989 vp. - HE n:o 173 27 35905: 35906: koulutuksen perusteella enintään 21 ikävuoteen 23 §. Pykälän mukaan perhe-eläkkeeseen ei 35907: saakka. olisi oikeutta henkilöllä, joka on rikoksella 35908: Pykälän 2 momentin mukaan kansaneläke- tahallisesti aiheuttanut edunjättäjän kuoleman. 35909: lain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavalla 24 §. Pykälässä säädetään eläkkeen alkamis- 35910: lapsella ei ole oikeutta lapseneläkkeeseen. Lap- ajasta. Jos lapsi syntyy edunjättäjän kuoleman 35911: seneläkettä voi sen sijaan saada samanaikaises- jälkeen, leskellä olisi oikeus eläkkeeseen edun- 35912: ti lapsen hoitotuen tai vammaistuen ohella. jättäjän kuolinpäivästä lukien. 35913: 21 §. Pykälässä säädetään leskeneläkkeen 35914: saamisen edellytyksistä. Koska 65 vuotta täyt- 25 §. Yleisen perhe-eläkkeen lapseneläkeikä- 35915: tänyt henkilö kuuluu kansaneläkejärjestelmän raja nostetaan vastaamaan täysi-ikäisyysrajaa 35916: mukaisen vanhuuseläkkeen piiriin, leskenelä- eli 18 ikävuotta. Koulunkäynnin perusteella 35917: kettä maksetaan vain tähän ikään saakka. myönnettävä eläke kuitenkin lakkaisi vasta 35918: Pykälän 1 momentin mukaan leskellä on oi- lapsen täytettyä 21 vuotta tai lapsen lopetettua 35919: keus eläkkeeseen, jos hänellä on tai on ollut sitä ennen opiskelunsa. 35920: yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa. Edellytyk- Lapseneläke lakkaisi myös, kun lapsi anne- 35921: senä on lisäksi, että avioliitto oli solmittu taan perheen ulkopuoliselle henkilölle ottolap- 35922: ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta. seksi. Jos adoptio tapahtuu perheen sisällä, 35923: Yhteisellä lapsella tarkoitetaan myös yhteistä lapseneläkettä ei lakkautettaisi. Siten oman 35924: ottolasta. Lapsen iällä edunjättäjän kuollessa vanhempansa jälkeen eläkettä saavan lapsen 35925: ei ole merkitystä. Puolison lapsen tai kasvatti- eläke säilyisi, vaikka lapsen isä- tai äitipuoli 35926: lapsen huoltamisen perusteella ei synny lesken- ottaisi hänet ottolapsekseen. 35927: eläkeoikeutta. Lapseneläke lakkaa, jos lapselle myönnetään 35928: Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan Iap- kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyys- 35929: settomille puolisoille leskeneläke myönnetään eläke tai jos huoltajansa jälkeen eläkettä saava 35930: vain, jos leski oli täyttänyt 50 vuotta ja avio- lapsi palaa omien vanhempiensa huollettavak- 35931: liitto oli kestänyt vähintään viisi vuotta ennen si. 35932: edunjättäjän kuolemaa. Lisäksi edellytettäisiin, 26 §. Pykälässä säädetään leskeneläkkeen 35933: että avioliitto oli solmittu ennen kuin leski lakkaamisesta. Leskeneläke lakkautetaan uu- 35934: täytti 50 vuotta ja edunjättäjä 65 vuotta. den avioliiton solmimisen vuoksi. Jos leski 35935: Koska lapsettoman puolison leskeneläkkeen uudelleen avioituessaan on yli 50-vuotias, Ies- 35936: alaikäraja nousee nykyisestä 40 vuodesta 50 keneläkettä ei kuitenkaan lakkauteta. 35937: vuoteen, on lain voimaantulovaiheessa tarkoi- Pykälän 2 momentin mukaan lesken jatko- 35938: tuksenmukaista, että ikäraja säilyisi ennallaan eläkettä ja kansaneläkettä ei voi saada saman- 35939: 40 vuotena niillä naisleskillä, jotka ovat synty- aikaisesti. 35940: neet ennen 1 päivää heinäkuuta 1950. Koska Lapsettomalla puolisolla säilyy perhe-eläke- 35941: miesleskillä ei nykyisen lain mukaan ole mah- oikeus viiden vuoden ajan siten, että jos uusi 35942: dollisuutta saada leskeneläkettä, tätä voimaan- avioliitto purkautuu tätä ennen, lesken oikeus 35943: tulovaiheen lieventämistä koskevaa eläkkeen leskeneläkkeeseen aikaisemman avioliiton pe- 35944: alaikärajaa ei ole tarpeen ulottaa heihin. rusteella alkaa hakemuksesta uudelleen. 35945: Tulovähenteistä leskeneläkettä ei ole perus- 27 §. Pykälän mukaan lesken solmiessa avio- 35946: teltua maksaa silloin, kun leski saa kansanelä- liiton ennen 50 vuoden täyttämistä maksettai- 35947: kettä tai rintamasotilaseläkettä. Leskeyden al- siin hänelle kertasuoritus, joka vastaa lesken- 35948: kuvaiheessa on kuitenkin aiheellista maksaa eläkkeen pohja- ja lisäosia nykyisen yhden 35949: alkueläkettä kuuden kuukauden ajan siltä osin vuoden sijasta kolmen vuoden ajalta. Kerta- 35950: kuin alkueläke olisi näitä eläkkeitä suurempi. suorituksen edellytyksenä on kuitenkin, että 35951: 22 §. Pykälässä säädetään tapauksista, joissa leskeneläkettä on maksettu vähintään vuoden 35952: oikeutta perhe-eläkkeeseen ei olisi. Lapsen ajalta. Kertasuoritus laskettaisiin sen kuukau- 35953: huoltamisen perusteella ei leskeneläkeoikeutta sieläkkeen perusteella, joka leskellä oli viimek- 35954: syntyisi, jos lapsi on annettu ottolapseksi en- si oikeus saada. Kertasuoritukseen ei kuuluisi 35955: nen edunjättäjän kuolemaa tai jos leski on asumistukea. Jos uusi avioliitto purkautuisi ja 35956: edunjättäjän kuoltua ottanut edunjättäjän lap- leskeneläke alkaisi aikaisemman avioliiton pe- 35957: sen ottolapsekseen. Uutta leskeneläkeoikeutta rusteella uudelleen, maksettua kertasuoritusta 35958: ei syntyisi, jos leski saa jo ennestään leskenelä- vähennettäisiin asteittain alkavasta leskeneläk- 35959: kettä. keestä enintään yhdeksän vuoden ajan. 35960: 28 1989 vp. - HE n:o 173 35961: 35962: Saman edunjättäjän jälkeen kertasuoritus 4 luku. Erinäiset 'säännökset 35963: maksettaisiin vain kerran. 35964: 32 §. Pykälässä määritellään eläkeoikeuden 35965: 28 §. Täyden lapseneläkkeen määrä muodos- 35966: alkamisen ajankohta ja takautuva hakuaika. 35967: tuisi nykyisen lapseneläkkeen suuruisesta pe- 35968: Säännökset ovat samat kuin voimassa olevassa 35969: rusmäärästä eli 214 markasta sekä 286 markan 35970: laissa. 35971: suuruisesta täydennysmäärästä. Täydennys- 35972: 33 §. Pykälä sisältää nykyiset säännökset 35973: määrää vähentäisivät saman edunjättäjän jäl- 35974: lesken koulutustuesta. Säännökset ovat muu- 35975: keen lapselle maksettavat muut perhe-eläkkeet 35976: toin ennallaan, mutta koulutustukena ei voitai- 35977: siten, että niistä otettaisiin 50 prosenttia huo- 35978: si antaa enää lainaa, koska lainaa on mahdol- 35979: mioon siltä osin kuin ne ylittävät laissa sääde- 35980: lista saada opintotukilain (28/72) nojalla. 35981: tyn tulorajan. Lapseneläke olisi veronalaista 35982: 34 §. Pykälä on nykyisen 16 d §:n mukainen 35983: tuloa. 35984: ja sisältää sosiaalivakuutustoimikunnalle anne- 35985: Täysorpojen lasten vähimmäiseläketurva tun mahdollisuuden arvioida leskeneläkkeeseen 35986: muodostuisi kummankin vanhemman jälkeen vaikuttavia tuloja. 35987: maksettavasta lapseneläkkeestä. 35 §. Pykälän 1 momentin mukaan alle 18- 35988: vuotiaan lapsen eläke voitaisiin maksaa lapsen 35989: Koulutuksen ajalta 18 vuotta täyttäneelle 35990: huoltajalle, jos lapsen holhooja ei ole lapsen 35991: lapselle maksettaisiin lapseneläkkeenä vain 35992: huoltaja. Lapseneläke voitaisiin 2 momentin 35993: eläkkeen perusmäärä, joka maksettaisiin täys- 35994: mukaan maksaa myös sosiaalilautakunnalle tai 35995: orvolle kaksinkertaisena. 35996: sosiaalilautakunnan suostumuksella muulle 35997: 29 §. Jos leskellä on huollettavanaan 18 henkilölle. Lapseneläke voitaisiin 3 momentin 35998: vuotta nuorempi lapsi, hänen eläkkeensä muo- mukaan maksaa myös 15 vuotta täyttäneelle 35999: dostuisi pohjaosasta ja lisäosasta sekä asumis- lapselle itselleen joko holhoojan suostumuksel- 36000: tuesta. Lapsella tarkoitetaan lesken ja edunjät- la tai erityisistä syistä ilman tätäkin. Ehdotettu 36001: täjän yhteistä lasta tai samassa taloudessa 15 vuoden ikäraja on sama kuin hallintomenet- 36002: edunjättäjän kuollessa asunutta lesken tai puo- telylain (598/82) 16 §:n 3 momentissa säädetty 36003: lison lasta. ikäraja. 36004: 36 §. Pykälän mukaan perhe-eläkkeistä ai- 36005: Jos leskellä ei ole huollettavanaan alaikäistä 36006: heutuvat kustannukset korvataan valtion va- 36007: lasta, hänen leskeneläkkeensä muodostuisi lisä- 36008: roista kuten nykyisinkin. 36009: osasta ja asumistuesta. 36010: 37 §. Pykälästä on poistettu lainmuutoksen 36011: 30 §. Lesken lisäosa on edelleen tulovähen- vuoksi virheelliseksi tullut viittaus kansanelä- 36012: teinen. Siten sen määrään vaikuttavat periaat- kelain 42 b §:n 1 momentin viimeiseen virkkee- 36013: teessa kaikki lesken saarnat tulot eräitä sosiaa- seen. Samoin siitä on tarpeettomana poistettu 36014: lisluonteisia etuuksia lukuun ottamatta. Koska viittaus eläkkeensaajien asumistukilakiin, kos- 36015: leskeneläke tulisi veronalaiseksi tuloksi, työtu- ka mainittuun lakiin tehdään perhe-eläkelaista 36016: loihin kohdistuvaa tulovähenteisyyttä lievenne- aiheutuvat tarpeelliset muutokset. 36017: tään siten, että lesken työtuloista otetaan Ies- 38 §. Pykälä sisältää nykyisessä 18 §:n 3 36018: keneläkettä vähentävänä tulona huomioon momentissa olevan säännöksen, jonka mukaan 36019: vain 60 prosenttia. Muutoin lisäosa määräytyy pankki tai muu rahalaitos on velvollinen il- 36020: samalla tavoin kuin ennen lain voimaantuloa moittamaan leskeneläkkeeseen vaikuttavista 36021: leskeytyneillä henkilöillä. tuloista. 36022: 39 §. Pykälä sisältää nykyisessä 19 §:ssä sää- 36023: Lisäosaa tarkistetaan lesken tuloissa tapah- 36024: tuneiden muutosten mukaisesti lain 16-18 §:n detyn asetuksenantovaltuutuksen entisessä 36025: perusteella. muodossaan. 36026: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Lain 36027: 31 §. Koska lapseneläkkeen täydennysmäärä voimaantuloajankohdaksi ehdotetaan 1 päivää 36028: on eläkevähenteinen siten, että siihen vaikutta- heinäkuuta 1990. Uudistuksen sisältämä lap- 36029: vat lapsen saarnat muut eläketulot, pykälässä seneläkkeen päättymisikärajan korottaminen 36030: on säädetty näiden eläkkeiden muutoksien vai- 16 vuodesta 18 vuoteen esitetään ulotettavaksi 36031: kutuksesta täydennysmäärään. Lapseneläke myös niihin ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 36032: tarkistettaisiin aina, kun muihin eläkkeisiin on orvoiksi jääneisiin lapsiin, jotka täyttävät 16 36033: tehty muu muutos kuin indeksitarkistus. vuotta lain voimassa ollessa. Jos lapseneläk- 36034: 1989 vp. - HE n:o 173 29 36035: 36036: keen maksamista jatketaan tällä perusteella, 6 §.Pykälän 1 momenttia on muutettu siten, 36037: maksettaisiin leskelle lasta huoltavan eläke sa- että leskeneläkkeeseen kuuluva lisäosa luetaan 36038: malta ajalta eli lapsen 18 vuoden ikään asti. asumistukivuosituloksi samalla tavoin kuin 36039: Lapsen täytettyä 18 vuotta leskellä olisi oikeus kansaneläkkeen lisäosa. Pykälän 2 momenttiin 36040: yksinäisen lesken eläkkeeseen, jos leski on on lisätty säännös, jonka mukaan asumistuki- 36041: täyttänyt 40 vuotta silloin, kun lapsi täyttää 18 vuosituloksi ei lueta perhe-eläkelain mukaista 36042: vuotta. pohjaosaa eikä koulutustukea. 36043: Lain säännöksiä lapsesta sovelletaan ottolap- 8 §. Pykälän 1 momenttiin on lisätty asumis- 36044: seen silloinkin, kun tuomioistuin on antanut tuen tarkistusperusteeksi puolison perhe-eläke- 36045: suostumuksensa lapseksiottamiseen ennen 1 lain mukaisen leskeneläkkeen myöntäminen tai 36046: päivää tammikuuta 1980. Jos lapsi saa puolior- lakkauttaminen tai leskeneläkkeen saajan per- 36047: von eläkettä lain voimaan tullessa ja hän jää hesuhteiden muutos. 36048: täysorvoksi 1 päivänä heinäkuuta 1990 tai 11 §. Pykälän 2 momenttiin on lisätty sään- 36049: myöhemmin, hänelle maksettaisiin täysorvon nös leskeneläkkeen asumistuesta aiheutuvien 36050: eläke uusien säännösten mukaisesti. kustannusten korvaamisesta valtion varoista 36051: kansaneläkelaitokselle. 36052: Voimaantulosäännös. Lain voimaantulo- 36053: 2.6. Kansaneläkelaki ajankohdaksi ehdotetaan 1 päivää heinäkuuta 36054: 1990. Jos avoliitossa elävälle leskelle on myön- 36055: 23 §. Pykälässä on säädetty ulkomailta Suo- netty asumistuki ennen lainmuutoksen voi- 36056: meen muuttanutta henkilöä koskevista asumis- maantuloa, asumistuki tarkistetaan puolisoille 36057: aikavaatimuksista. Pykälää on muutettava, maksettavan asumistuen mukaiseksi seuraavan 36058: koska siinä ei ole otettu huomioon hautaus- asumistuen tarkistuksen yhteydessä. 36059: avustuksen maksamista alle 16-vuotiaan henki- 36060: lön jälkeen. Lakiteknisistä syistä on eläkettä ja 36061: hautausavustusta koskevat asumisaikavaati- 3. Tarkemmat säännökset ja mää- 36062: mukset säädettävä erikseen. räykset 36063: 33 §. Pykälää on muutettu siten, että hau- 36064: tausavustus voidaan maksaa myös alle 16-vuo- 36065: tiaan lapsen kuoltua. Pykälään on lisätty myös Perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistuk- 36066: säännös siitä, että hautausavustus voidaan sen johdosta on tarkistettava työntekijäin elä- 36067: myöntää ilman virallista kuolintodistustakin, keasetuksen (183/62) ja perhe-eläkeasetuksen 36068: jos on todennäköistä, että henkilö on kuollut. (449/69) säännöksiä vastamaan nyt ehdotetta- 36069: via lainmuutoksia. 36070: 36071: 2. 7. Eläkkeensaajien asumistukilaki 36072: 4. Voimaantulo 36073: 1 §. Pykälän 1 momentin mukaan lesken- 36074: eläkkeen lisänä maksettava asumistuki määräy- Lainmuutokset ehdotetaan saatettaviksi voi- 36075: tyy tämän lain mukaan. Leskeneläkkeenä voi- maan 1 päivänä heinäkuuta 1990. Uudistukset 36076: daan maksaa myös pelkästään asumistukea. koskisivat vain tämän jälkeen sattuneita kuole- 36077: Pelkän asumistuen maksaminen on mahdollis- mantapauksia ja niiden perusteella myönnettä- 36078: ta myös ennen lainmuutoksen voimaantuloa viä etuuksia. Kuitenkin yleisen perhe-eläkkeen 36079: perhe-eläkelain 15 a §:n 1 momentin nojalla. lapsen pääteiän korottaminen 18 ikävuoteen ja 36080: 5 §. Pykälän mukaan sekä naimisissa olevan 50 vuotta täyttäneen lesken oikeus solmia avio- 36081: leskeneläkkeen saajan että hänen puolisonsa liitto menettämättä leskeneläkettä ulotettaisiin 36082: asumistukeen sovelletaan eläkkeensaajapuoli- koskemaan myös ennen sanottua päivää sattu- 36083: soita koskevia asumistuen säännöksiä. Muu- neita kuolemantapauksia. Lapsettoman lesken 36084: toksen jälkeen kansaneläkettä, leskeneläkettä alaikärajaa koskevaa säännöstä sovellettaisiin 36085: tai rintamasotilaseläkettä saaville puolisoille siten, että ennen 1 päivää heinäkuuta 1950 36086: myönnetään yhteinen asumistuki. Asumistuki- syntyneet lesket saisivat oikeuden leskeneläk- 36087: vuosituloa määrättäessä otetaan huomioon keeseen jo 40 vuotta täytettyään. 36088: molempien puolisoiden tulot. Puolisoita koske- 36089: via säännöksiä sovellettaisiin lain 14 §:n 1 mo- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 36090: mentin mukaan myös silloin, kun leskeneläk- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 36091: keensaaja asuu avoliitossa. set: 36092: 30 1989 vp. - HE n:o 173 36093: 36094: 36095: 36096: 1. 36097: Laki 36098: työntekijäin eläkelain muuttamisesta 36099: 36100: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 36101: muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 4 §:n 5 ja 6 36102: momentti, 4 a §, 4 b §:n 2-4 momentti, 7 a §, 8 §:n 5 momentti, 8 a §:n 2 momentti ja 8 b §:n 36103: 1 momentti, 36104: sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 5 ja 6 momentti, 4 a §, 4 b §:n 2-4 momentti ja 8 b §:n 1 36105: momentti 16 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (639/66), 7 a § muutettuna viimeksi 36106: mainitulla lailla sekä 20 päivänä syyskuuta 1974 ja 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetuilla laeilla 36107: (749/74 ja 666/85), 8 §:n 5 momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (109/82) ja 36108: 8 a §:n 2 momentti 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (592/85), sekä 36109: lisätään lakiin uusi 8 c-8 f § seuraavasti: 36110: 36111: 4 § 19 a §:ssä säädetään, periä takaisin lainan saa- 36112: - - - - - - - - - - - - jan perhe-eläkkeestä. 36113: Työntekijän kuoltua suoritetaan edunsaajille 36114: perhe-eläkettä, jos työntekijällä oli kuollessaan 4a§ 36115: oikeus tämän lain vähimmäisehtojen mukai- Leskellä on oikeus leskeneläkkeenä suoritet- 36116: seen vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen tavaan perhe-eläkkeeseen: 36117: tai jos hän sai mainittua eläkettä. Tällaisen 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi 36118: edunjättäjän jälkeen edunsaajia ovat: edunjättäjän kanssa; tai 36119: 1) leski, jonka kanssa edunjättäjä oli solmi- 2) jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttä- 36120: nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65 nyt 50 vuotta tai sai kansaneläkelain (347 /56) 36121: vuotta; mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jat- 36122: kunut vähintään kolmen vuoden ajan, ja jos 36123: 2) edunjättäjän lapsi; 36124: avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli 36125: 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol- täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään 36126: lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes- viisi vuotta. 36127: sa; ja Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää 36128: 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun- heinäkuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen 36129: jättäjä kuollessaan oli tuomioistuimen lainvoi- edellytyksenä on 1 momentissa mainitun 50 36130: maisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah- vuoden asemesta 40 vuoden vähimmäisikä. 36131: vistaman sopimuksen perusteella velvollinen Mitä tässä momentissa on säädetty, ei koske 36132: määräajoin suorittamaan elatusapua; tällöin edunjättäjän entistä puolisoa. 36133: entisestä puolisosta ja hänen oikeudestaan Lapsella on oikeus lapseneläkkeenä suoritet- 36134: perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa, tavaan perhe-eläkkeeseen, jos hän ei ollut täyt- 36135: mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk- tänyt 18 vuotta edunjättäjän kuollessa. Oikeut- 36136: keeseen on säädetty. ta lapseneläkkeeseen ei kuitenkaan ole useam- 36137: Työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja man kuin kahden edunjättäjän jälkeen saman- 36138: ansiokyvyn parantamiseksi voidaan työnteki- aikaisesti. 36139: jälle antaa kuntoutusta, koulutusta ja elinkei- Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 1 36140: notukea. Työntekijän kuoltua voidaan hänen momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä tarkoitet- 36141: leskelleen antaa lainaa koulutusta varten ja tu lapsi on annettu ottolapseksi ennen edunjät- 36142: elinkeinotukena. Laina saadaan sosiaali- ja täjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu lapsi on 36143: terveysministeriön vahvistamin ehdoin käyttää edunjättäjän lapsi, jonka leski on edunjättäjän 36144: vakuutusrahaston ja eläkevastuun katteena kuoltua ottanut ottolapsekseen. Jos leskellä on 36145: vaatimatta eläkelaitoksia koskevassa lainsää- aikaisemman avioliiton perusteella oikeus saa- 36146: dännössä edellytettyä vakuutta. Samoin edelly- da 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, 36147: tyksin laina saadaan sen estämättä, mitä eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista 36148: 1989 vp. - HE n:o 173 31 36149: 36150: eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, ei hänellä 5/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 36151: ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen. na on leski ja kaksi lasta; 36152: Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä, 3/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 36153: joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut na on leski ja kolme lasta; sekä 36154: edunjättäjän kuoleman. 2/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 36155: na on leski ja neljä tai useampia lapsia. 36156: Lapseneläkkeiden yhteismäärä on, jollei 36157: 4b§ 8 §:stä muuta johdu: 36158: 4/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on 36159: Oikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaa, jos yksi; 36160: leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on 7/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on 36161: täyttänyt 50 vuotta. Jos uusi avioliitto purkau- kaksi; 36162: tuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole 9/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on 36163: oikeutta leskeneläkkeeseen tämän avioliiton kolme; sekä 36164: perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan 10/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on 36165: hakemuksesta maksaa uudelleen. Mitä edelli- neljä tai useampia. 36166: sessä virkkeessä on säädetty, ei koske edunjät- Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaetaan tasan 36167: täjän entistä puolisoa. edunsaajina olevien lasten kesken. Jos edun- 36168: Oikeus lapseneläkkeen saamiseen lakkaa, saajina on lapsia, joilla ei ole kumpaakaan 36169: kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet vanhempaa, lapseneläkkeiden yhteismäärään 36170: annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättä- lisätään 2/12 edunjättäjän eläkkeestä edellyt- 36171: jän leskelle tai tämän puolisolle. täen, että lesken- ja lapseneläkkeet eivät yh- 36172: Leskelle, jonka oikeus eläkkeen saamiseen 2 teensä ylitä edunjättäjän eläkkeen määrää. Li- 36173: momentin mukaan lakkaa, maksetaan kerta- sä jaetaan edellä mainittujen täysorpojen las- 36174: suorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin ten kesken tasan. 36175: hänen leskeneläkkeensä kolmen vuoden ajalta Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläk- 36176: olisi ollut. Kertasuorituksen perusteena käyte- keen suuruus määrätään siten, että sen osuus 2 36177: tään viimeksi maksettua kuukausieläkettä. Jos momentin mukaisesti lasketusta leskeneläkkeen 36178: lakkautettua leskeneläkettä aletaan 2 momen- määrästä on sama kuin mitä 60 prosenttia 36179: tin nojalla maksaa uudelleen, eläkkeestä vä- edunjättäjän entiselle puolisolleen maksamasta 36180: hennetään maksetun kertasuorituksen määrä elatusavusta on 1 momentissa tarkoitetusta 36181: siten, että kulloinkin maksettavan eläkkeen edunjättäjän eläkkeestä. Jos edunsaajana on 36182: määrästä vähennetään kolmannes enintään yh- myös leski, on entisten puolisoiden perhe-eläk- 36183: deksän vuoden ajan. Saman edunjättäjän jäl- keiden yhteismäärä enintään puolet leskeneläk- 36184: keen kertasuoritus maksetaan vain kerran. keestä. Yhteismäärä vähennetään leskeneläk- 36185: keestä ja jaetaan entisten puolisoiden kesken 36186: elatusapujen suhteessa. 36187: 7a§ Jos edunsaajien lukumäärä muuttuu, perhe- 36188: Perhe-eläkkeen suuruus määräytyy edunjät- eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaa- 36189: täjän tämän lain vähimmäisehtojen mukaisen jien kesken tarkistetaan muutosta seuraavan 36190: vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyys- kuukauden alusta. 36191: eläkkeen perusteella, jota hän sai kuollessaan. 36192: Jollei edunjättäjä saanut mainittua eläkettä, 8§ 36193: edunjättäjän eläkkeen määrä lasketaan siten 36194: kuin se olisi laskettu, jos hän olisi kuolinpäivä- Jos saman edunjättäjän kuoleman johdosta 36195: nään tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen edunsaajille myönnetyt tämän lain vähimmäis- 36196: oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi, jollei ehtojen mukainen perhe-eläke, 4 momentissa 36197: edunsaaja muuta selvitä. Perhe-eläkkeen mää- tarkoitettua peruseläkettä vastaava muu perhe- 36198: rää laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon eläke taikka 1 momentissa tarkoitettua muuta 36199: 7 c §:n mukaista korotusta eikä 8 §:n mukaista eläkettä tai jatkuvaa korvausta vastaava perhe- 36200: vähennystä. eläke tai jatkuva korvaus yhteensä ylittävät 36201: Leskeneläkkeen määrä on, jollei 5 momen- yhteensovitusrajan, vähennetään tämän lain 36202: tista taikka 8 tai 8 c-8 f §:stä muuta johdu: mukaisesta eläkkeestä määrä, joka on yhtä 36203: 6/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- suuri osa ylitteestä kuin tämän lain vähimmäis- 36204: na on leski yksin tai leski ja yksi lapsi; ehtojen mukainen perhe-eläke on 4 momentis- 36205: 32 1989 vp. - HE n:o 173 36206: 36207: sa tarkoitettuja peruseläkkeitä vastaavista kai- mukainen yhteensovitus uudelleen, jos siihen 36208: kista perhe-eläkkeistä. Tällöin ei kuitenkaan vaikuttaneen päivärahan, muun eläkkeen, elin- 36209: oteta huomioon eläkkeeseen tai jatkuvaan kor- koron tai jatkuvan korvauksen määrä on olen- 36210: vaukseen sisältyvää määräaikaista korotusta. naisesti muuttunut. Yhteensovitus voidaan toi- 36211: Yhteensovitusraja on 60 prosenttia perhe-eläk- mittaa uudelleen, kun eläkelaitos saa tiedon 36212: keen perusteena olevan edunjättäjän eläkkeen 8 §:n 9 momentissa tarkoitetusta etuudesta. 36213: 2 ja 3 momentin mukaisesti lasketusta yhteen- 36214: sovitusperusteesta vähennettynä kutakin edun- 8b § 36215: saajana olevaa lasta kohden perhe-eläkelain 36216: mukaan suoritettavan lapseneläkkeen perus- Työkyvyttömyyseläke on evättävä tai sitä 36217: määrällä sekä, jos tämän lain mukaisena edun- vähennettävä, jos työntekijä on aiheuttanut 36218: saajana on myös leski, perhe-eläkelain mukai- työkyvyttömyytensä tahallaan. Eläkkeen mak- 36219: sen leskeneläkkeen pohjaosan määrällä. Vä- saminen voidaan keskeyttää, jos sen saaja 36220: ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut 36221: hennyksenä ei kuitenkaan oteta huomioon 36222: enempää kuin 30 prosenttia yhteensovituspe- eläkelaitoksen määräämään ja kustannettavaan 36223: rusteesta. Silloin, kun perhe-eläkkeen saajana tutkimukseen tai hoitoon, hengenvaaralliseksi 36224: on lesken asemesta edunjättäjän entinen puoli- katsottavaa tutkimus- tai hoitotoimenpidettä 36225: so, yhteensovitusta toimitettaessa ei vähennetä lukuun ottamatta, taikka jos hän ilman päte- 36226: perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen poh- vää syytä on kieltäytynyt kuntoutuksesta tai 36227: jaosan määrää. Jos 7 a §:n mukaisesti edun- koulutuksesta. 36228: saajien lukumäärän perusteella laskettu perhe- 36229: eläke on pienempi kuin edunjättäjän eläke, 36230: alennetaan edellä sanottuja prosenttimääriä sa- 8c § 36231: massa suhteessa. Yhteensovitettu perhe-eläke Leskeneläkettä määrättäessä otetaan huo- 36232: jaetaan edunsaajien kesken 7 a §:ssä mainittu- mioon lesken ansiotyönsä perusteella saarnat 36233: jen määrien suhteessa. 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, elä- 36234: keohjesäännön ja eläkesääntöjen mukaiset 36235: eläkkeet sekä niihin verrattavat työ- tai virka- 36236: 8a§ suhteeseen perustuvat eläkkeet (eläkesovitus). 36237: Eläkesovituksessa voidaan ottaa huomioon 36238: Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen myös mainittuja eläkkeitä vastaava vieraasta 36239: saajalle myönnetään 8 §:n 1 momentissa tar- valtiosta maksettava etuus. Tämän lain mukai- 36240: koitettu eläke, elinkorko tai jatkuva korvaus, nen eläke otetaan eläkesovituksessa huomioon 36241: toimitetaan 8 §:n 1 momentin mukainen yh- vähimmäisehtojen mukaisena ja lesken saama 36242: teensovitus uudelleen. Yhteensovituksen joh- osaeläke täyden työkyvyttömyyseläkkeen mää- 36243: dosta eläkettä vähennetään kuitenkin vain sen räisenä. 36244: verran, että sanotussa momentissa tarkoitettu- 36245: jen etuuksien yhteismäärä pysyy vähintään yh- Jos edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken 36246: tä suurena kuin se olisi, jollei oikeutta tämän kanssa samassa taloudessa asui lapsia, joilla on 36247: momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitet- oikeus lapseneläkkeeseen edunjättäjän jälkeen, 36248: tuun eläkkeeseen, elinkorkoon tai jatkuvaan eläkesovitusta ei tehdä ennen kuin nuorin lap- 36249: korvaukseen olisi ollut. Sama koskee 8 §:n 5 sista täyttää 18 vuotta. 36250: momentin mukaista yhteensovitusta, jos perhe- Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua 36251: eläkkeen saajalle myönnetään mainitun mo- eläkettä, lesken ansiotyöhön perustuvana eläk- 36252: mentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu keenä pidetään sitä eläkettä, joka hänelle olisi 36253: eläke tai jatkuva korvaus. Samoin toimitetaan myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työky- 36254: 8 §:n 1 momentin mukainen yhteensovitus uu- vyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa maann 36255: delleen, kun osaeläkkeenä maksettava työky- työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä 36256: vyttömyyseläke muutetaan työttömyyseläk- tai sinä päivänä, jona 2 momentissa tarkoitettu 36257: keeksi tai kun eläkettä tarkistetaan 5 b tai lapsi täyttää 18 vuotta. Eläkettä määrättäessä 36258: 7 c §:n mukaisesti. Niin ikään toimitetaan ei tällöin kuitenkaan sovelleta 6 §:n 3 momen- 36259: 8 §:n 5 momentin mukainen yhteensovitus uu- tin säännöksiä päivistä, jotka jätetään huo- 36260: delleen, kun leski tai lapsi lakkaa olemasta mioon ottamatta siinä tarkoitettuja 360 päivää 36261: edunsaajana. Hakemuksesta toimitetaan 8 §:n laskettaessa. 36262: 1989 vp. - HE n:o 173 33 36263: 36264: 8d§ ansiotulot ja etuudet sekä osaeläke, kun ansio- 36265: Eläkesovituksessa vähennetään 7 a ja 8 §:n tuloista otetaan huomioon 60 prosenttia, ovat 36266: mukaisesti määrättyä leskeneläkettä, jos lesken yhteensä vähintään neljänneksen pienemmät 36267: 8 c §:ssä tarkoitetut ansiotyöhön perustuvat kuin Iesken 8 c §:n mukaisesti määrätty eläke. 36268: eläkkeet ylittävät eläkesovitusperusteen. Elä- Samoin voidaan Ieskeneläkkeen määrä hake- 36269: kesovitusperuste on 255 markkaa kuukaudes- muksesta tarkistaa, jos lesken olosuhteissa ta- 36270: sa, jos edunjättäjän 7 a §:n 1 momentin mu- pahtuu viiden vuoden kuluessa edunjättäjän 36271: kaisesti laskettu eläke ja 8 §:n 4 momentissa kuolemasta muutos, jonka vuoksi edellä maini- 36272: mainittujen lakien, eläkeohjesäännön tai elä- tut edellytykset täyttyvät. Keskiansio lasketaan 36273: kesääntöjen mukaiset eläkkeet taikka niihin tällöin kuuden kuukauden ajalta ennen hake- 36274: verrattavat työ- tai virkasuhteeseen perustuvat musta, ja muutoksen katsotaan tapahtuneen 36275: eläkkeet yhteensä ylittävät sanotun markka- tämän takautuvan jakson alussa. Näin tarkis- 36276: määrän. Eläkesovitusperuste on sanottujen tettua leskeneläkettä suoritetaan takautuvasti 36277: eläkkeiden yhteismäärän suuruinen, jos yhteis- sanotulta kuudelta kuukaudelta. 36278: määrä ylittää 127,50 markkaa ja on enintään Edellä 1 momentin mukaan määrättyä Ies- 36279: 255 markkaa. Muussa tapauksessa eläkesovi- keneläkettä maksetaan kahden vuoden ajan. 36280: tusperuste on 127,50 markkaa. Jos eläkesovi- Sen jälkeen leskeneläke määrätään hakemuk- 36281: tus tulee tehtäväksi ensimmäisen kerran ennen sesta uudelleen tämän pykälän mukaisesti kah- 36282: vuotta 2004, eläkesovitusperusteena käytetään den vuoden ajaksi kerrallaan, jos edellytykset 36283: vuonna 1990 sanotun 255 markan asemesta 348 tähän ovat edelleen olemassa. 36284: markkaa, josta vähennetään 6,64 markkaa ku- Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tar- 36285: nakin seuraavana vuonna. kempia ohjeita tämän pykälän soveltamisesta. 36286: Eläkesovituksesta johtuva vähennys on 50 36287: prosenttia Iesken 8 c §:ssä tarkoitettujen ansio- 8f § 36288: työhön perustuvien eläkkeiden ja eläkesovitus- Sen lisäksi, mitä 8 e §:ssä säädetään, elä- 36289: perusteen erotuksesta. Jos leskellä on oikeus kesovitus tehdään uudelleen vain, jos leskelle 36290: saada myös muuta kuin tämän lain mukaista myönnetään 8 c §:n 1 momentissa tarkoitettu 36291: 8 §:n 4 momentissa manittujen lakien, elä- eläke muuna kuin osa-aikaeläkkeenä tai jos 36292: keohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista leskeneläkkeen määrä 8 a §:n 2 momentin mu- 36293: eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, vähennetään kaisen uuden yhteensovituksen vuoksi muut- 36294: tämän lain mukaisesta leskeneläkkeestä määrä, tuu. Tällöin käytetään samaa eläkesovituspe- 36295: joka on yhtä suuri osa edellä tarkoitetusta rustetta kuin eläkesovitusta ensimmäistä kertaa 36296: vähennyksestä kuin tämän lain mukainen Ies- tehtäessä. 36297: keneläke on kaikista sanotuista perhe-eläkkeis- 36298: tä. Tämä laki tulee voimaan päivänä heinä- 36299: Jos lesken saamaa 8 c §:ssä tarkoitettua elä- kuuta 1990. 36300: kettä on vähennetty tapaturmavakuutuslain Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on 36301: (608/48) säännöksiin perustuvan päivärahan kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota 36302: tai tapaturmaeläkkeen, liikennevakuutuslain maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen 36303: (279/59) nojalla myönnetyn omaan vammaan edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski 36304: perustuvan jatkuvan korvauksen tai sotilas- solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään. 36305: vammalain (404/48) nojalla myönnetyn elinko- Mitä 8 a §:n 2 momentissa on säädetty yhteen- 36306: ron vuoksi, jätetään tämä vähennys huomioon sovituksesta, koskee myös ennen tämän lain 36307: ottamatta eläkesovitusta tehtäessä. voimaantuloa alkaneita lapseneläkkeitä. 36308: Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel- 36309: 8e§ letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois- 36310: Jos leskellä ei ole oikeutta saada työ- tai tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta- 36311: virkasuhteeseen tai yrittäjätoimintaan perus- miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl- 36312: tuvaa eläkettä tai jos leski saa työkyvyttömyys- laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk- 36313: eläkettä osaeläkkeenä, otetaan eläkesovitukses- keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen. 36314: sa lesken hakemuksesta eläkkeiden asemesta Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus- 36315: huomioon hänen saamansa keskimääräiset an- tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle 36316: siotulot ja niihin perustuvat etuudet sekä osa- edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel- 36317: eläke. Edellytyksenä kuitenkin on, että sanotut voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul- 36318: 36319: 5 390593H 36320: 34 1989 vp. - HE n:o 173 36321: 36322: kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain veysministeriön antamien ohjeiden mukaisesti 36323: (173/22) mukaisesti. käyttää työntekijäin eläkelaissa tarkoitetun elä- 36324: Jos työnantaja ennen tämän lain voimaantu- keturvan kustantamiseen. Sosiaali- ja terveys- 36325: loa on järjestänyt työntekijöilleen perhe-eläke- ministeriö voi antaa tarkempia ohjeita tämän 36326: turvan, jossa eläkkeen määrä on suurempi momentin soveltamisesta. 36327: kuin työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen Tämän lain 8 d §:ssä säädetyt markkamää- 36328: mukainen eläke, voidaan sen estämättä, mitä rät vastaavat vuodelle 1966 vahvistettua palk- 36329: muualla laissa on säädetty, tätä koskevan va- kaindeksilukua. 36330: kuutuksen ehdot taikka eläkekassan tai elä- Työntekijäin eläkelain 7 c §:n mukainen lap- 36331: kesäätiön säännöt muuttaa tämän lain perhe- sikorotus määräytyy niiden säännösten mukai- 36332: eläkettä koskevien säännösten periaatteita vas- sesti, jotka olivat voimassa ennen tämän lain 36333: taaviksi. Tällöin saa aikaisemmasta eläkejär- voimaantuloa. 36334: jestelmästä vapautuvia varoja sosiaali- ja ter- 36335: 36336: 36337: 36338: 36339: 2. 36340: Laki 36341: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 4 §:n muuttamisesta 36342: 36343: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikai- 36344: sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 4 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 16 36345: päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (640/66), näin kuuluvaksi: 36346: 36347: 4 § 36348: Tämä laki tulee voimaan päivänä heinä- 36349: Työntekijän kuoltua suoritetaan edunsaajille kuuta 1990. 36350: perhe-eläkettä, jos työntekijällä oli kuollessaan Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on 36351: oikeus vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkee- kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota 36352: seen tai jos hän sai mainittua eläkettä. Tällai- maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen 36353: sen edunjättäjän jälkeen edunsaajia työnteki- edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski 36354: jäin eläkelain 4 a §:ssä säädetyin rajoituksin solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään. 36355: ovat: Mitä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- 36356: 1) leski, jonka kanssa edunjättäjä oli solmi- tekijäin eläkelain 1 §:n mukaan on säädetty 36357: nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65 työntekijäin eläkelain 8 a §:n 2 momentissa 36358: vuotta; tarkoitetusta yhteensovituksesta, koskee myös 36359: 2) edunjättäjän lapsi; ennen tämän lain voimaantuloa alkaneita lap- 36360: 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol- seneläkkeitä. 36361: lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes- Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel- 36362: sa; ja letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois- 36363: 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun- tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta- 36364: jättäjä kuollessaan oli tuomioistuimen lainvoi- miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl- 36365: maisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah- laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk- 36366: vistaman sopimuksen perusteella velvollinen keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen. 36367: määräajoin suorittamaan elatusapua; tällöin Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus- 36368: entisestä puolisosta ja hänen oikeudestaan tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle 36369: perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa, edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel- 36370: mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk- voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul- 36371: keeseen on säädetty. kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain 36372: (173/22) mukaisesti. 36373: 1989 vp. - HE n:o 173 35 36374: 36375: 3. 36376: Laki 36377: merimieseläkelain muuttamisesta 36378: 36379: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimies- 36380: eläkelain (72/56) 15 a, 15 b, 16 a, 27 ja 28 a §, 36381: sellaisina kuin ne ovat, 15 a, 15 b ja 28 a § 11 päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa 36382: (768170), 16 a § 23 päivänä kesäkuuta 1975 annetussa laissa (493/75) ja 27 § 4 päivänä 36383: maaliskuuta 1983 annetussa laissa (236/83) näin kuuluviksi: 36384: 36385: 15 a § Lapsella on oikeus lapseneläkkeenä suoritet- 36386: Työntekijän kuoltua suoritetaan edunsaajille tavaan perhe-eläkkeeseen, jos hän ei ollut täyt- 36387: perhe-eläkettä, jos työntekijällä oli kuollessaan tänyt 18 vuotta edunjättäjän kuollessa. Oikeut- 36388: oikeus 14 §:n mukaiseen vanhuuseläkkeeseen ta lapseneläkkeeseen ei kuitenkaan ole useam- 36389: tai 15 §:n mukaiseen työkyvyttömyyseläkkee- man kuin kahden edunjättäjän jälkeen saman- 36390: seen tai jos hän sai mainittua eläkettä. Tällai- aikaisesti. 36391: sen edunjättäjän jälkeen edunsaajia ovat: Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 1 36392: 1) leski, jonka kanssa edunjättäjä oli solmi- momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä tarkoitet- 36393: nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65 tu lapsi on annettu ottolapseksi ennen edunjät- 36394: vuotta; täjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu lapsi on 36395: 2) edunjättäjän lapsi; edunjättäjän lapsi, jonka leski on edunjättäjän 36396: 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol- kuoltua ottanut ottolapsekseen. Jos leskellä on 36397: lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes- aikaisemman avioliiton perusteella oikeus saa- 36398: sa; ja da työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa 36399: 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun- mainittujen lakien, eläkeohjesäännön tai elä- 36400: jättäjä kuollessaan oli tuomioistuimen lainvoi- kesääntöjen mukaista eläkettä vastaavaa 36401: maisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah- perhe-eläkettä, ei hänellä ole oikeutta uuteen 36402: vistaman sopimuksen perusteella velvollinen perhe-eläkkeeseen. 36403: määräajoin suorittamaan elatusapua; tällöin 36404: entisestä puolisosta ja hänen oikeudestaan 16 a § 36405: perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa, Perhe-eläkkeen suu.ruus määräytyy edunjät- 36406: mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk- täjän tämän lain mukaisen vanhuuseläkkeen 36407: keeseen on säädetty. tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, 36408: jota hän sai kuollessaan. Jollei edunjättäjä 36409: 15 b § saanut mainittua eläkettä, edunjättäjän eläk- 36410: Leskellä on oikeus leskeneläkkeenä suoritet- keen määrä lasketaan siten kuin se olisi lasket- 36411: tavaan perhe-eläkkeeseen, tu, jos hän olisi kuolinpäivänään tullut täyteen 36412: 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa mää- 36413: edunjättäjän kanssa; tai rin työkyvyttömäksi, jollei edunsaaja muuta 36414: 2) jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttä- selvitä. Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei 36415: nyt 50 vuotta tai sai kansaneläkelain (347 /56) kuitenkaan oteta huomioon 15 d §:n mukaista 36416: mukaista työkvvyttömyyseläkettä, joka oli jat- korotusta eikä 27 §:n mukaista vähennystä. 36417: kunut vähintään kolmen vuoden ajan, ja jos Leskeneläkkeen määrä on, jollei 5 momen- 36418: avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli tista tai 27 §:stä muuta johdu: 36419: täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään 6/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 36420: viisi vuotta. na on leski yksin tai leski ja yksi lapsi; 36421: Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää 5/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 36422: heinäkuuta 1955, leskeneläkkeen saamisen na on leski ja kaksi lasta; 36423: edellytyksenä on 1 momentissa mainitun 50 3/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 36424: vuoden asemesta 35 vuoden vähimmäisikä. na on leski ja kolme lasta; 36425: Mitä tässä momentissa on säädetty, ei koske 2/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 36426: edunjättäjän entistä puolisoa. na on leski ja neljä tai useampia lapsia. 36427: 36 1989 vp. - HE n:o 173 36428: 36429: Lapseneläkkeiden yhteismäärä on, jollei oikeutta leskeneläkkeeseen tämän avioliiton 36430: 27 §:stä muuta johdu: perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan 36431: 4/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on hakemuksesta maksaa uudelleen. Mitä edelli- 36432: yksi; sessä virkkeessä on säädetty, ei koske edunjät- 36433: 7/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on täjän entistä puolisoa. 36434: kaksi; Oikeus lapseneläkkeen saamiseen lakkaa, 36435: 9/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet 36436: kolme; sekä annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättä- 36437: 10/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on jän leskelle tai tämän puolisolle. 36438: neljä tai useampia. Leskelle, jonka oikeus eläkkeen saamiseen 2 36439: Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaetaan tasan momentin mukaan lakkaa, maksetaan kerta- 36440: edunsaajina olevien lasten kesken. Jos edun- suorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin 36441: saajina on lapsia, joilla ei ole kumpaakaan hänen leskeneläkkeensä kolmen vuoden ajalta 36442: vanhempaa, lapseneläkkeiden yhteismäärään olisi ollut. Kertasuorituksen perusteena käyte- 36443: lisätään 2112 edunjättäjän eläkkeestä edellyt- tään viimeksi maksettua kuukausieläkettä. Jos 36444: täen, että lesken- ja lapseneläkkeet eivät yh- lakkautettua leskeneläkettä aletaan 2 momen- 36445: teensä ylitä edunjättäjän eläkkeen määrää. Li- tin nojalla maksaa uudelleen, eläkkeestä vä- 36446: sä jaetaan edellä mainittujen täysorpojen las- hennetään maksetun kertasuorituksen määrä 36447: ten kesken tasan. siten, että kulloinkin maksettavan eläkkeen 36448: Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläk- määrästä vähennetään kolmannes, enintään 36449: keen suuruus määrätään siten, että sen osuus 2 yhdeksän vuoden ajan. Saman edunjättäjän 36450: momentin mukaisesti lasketusta leskeneläkkeen jälkeen kertasuoritus maksetaan vain yhden 36451: määrästä on sama kuin mitä 60 prosenttia kerran. 36452: edunjättäjän entiselle puolisolleen maksamasta 36453: elatusavusta on 1 momentissa tarkoitetusta 36454: edunjättäjän eläkkeestä. Jos edunsaajana on Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 36455: myös leski, on entisten puolisoiden perhe-eläk- kuuta 1990. 36456: keiden yhteismäärä enintään puolet leskeneläk- Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on 36457: keestä. Yhteismäärä vähennetään leskeneläk- kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota 36458: keestä ja jaetaan entisten puolisoiden kesken maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen 36459: elatusapujen suhteessa. edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski 36460: Jos edunsaajien lukumäärä muuttuu, perhe- solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään. 36461: eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaa- Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel- 36462: jien kesken tarkistetaan muutosta seuraavan letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois- 36463: kuukauden alusta. tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta- 36464: miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl- 36465: 27 § laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk- 36466: Tämän lain mukaisen eläkkeen yhteensovi- keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen. 36467: tuksessa ja eläkesovituksessa eläkkeensaajan Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus- 36468: saaman muun eläkkeen tai eläkesuorituksen tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle 36469: kanssa noudatetaan vastaavasti, mitä työnteki- edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel- 36470: jäin eläkelain 8, 8 a ja 8 c-8 f §:ssä on sää- voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul- 36471: detty. kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain 36472: 28 a § (173122) mukaisesti. 36473: Oikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaa, jos Merimieseläkelain 15 d §:n mukainen lapsi- 36474: leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on korotus määräytyy niiden säännösten mukai- 36475: täyttänyt 50 vuotta. Jos uusi avioliitto purkau- sesti, jotka olivat voimassa ennen tämän lain 36476: tuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole voimaantuloa. 36477: 1989 vp. - HE n:o 173 37 36478: 36479: 4. 36480: Laki 36481: valtion perhe-eläkelain muuttamisesta 36482: 36483: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 36484: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun valtion perhe-eläkelain (774/68) 2-7 §, 8 §:n 36485: momentti, 16 ja 19 §, 36486: sellaisina kuin niistä ovat 5-7 § 21 päivänä elokuuta 1987 annetussa laissa (714/87), 8 §:n 1 36487: momentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (440/69) ja 19 § 4 päivänä kesäkuuta 1982 36488: annetussa laissa (415/82), sekä 36489: lisätään lakiin uusi 7 a-7 c § seuraavasti: 36490: 36491: 2§ Lapsella on oikeus lapseneläkkeellä suoritet- 36492: Perhe-eläkkeen suorittamisen edellytyksenä tavaan perhe-eläkkeeseen, jos hän ei ollut täyt- 36493: on, että 1 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä, edun- tänyt 18 vuotta edunjättäjän kuollessa. Oikeut- 36494: jättäjällä, oli oikeus valtion eläkelain (280/66) ta lapseneläkkeeseen ei kuitenkaan ole useam- 36495: mukaiseen eläkkeeseen tai että hän sai sitä. man kuin kahden edunjättäjän jälkeen saman- 36496: Tällaisen edunjättäjän jälkeen edunsaajia ovat: aikaisesti. 36497: 1) leski, jonka kanssa edunjättäjä oli solmi- 4§ 36498: nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65 Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 36499: vuotta; 3 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä 36500: 2) edunjättäjän lapsi; tarkoitettu lapsi on annettu ottolapseksi ennen 36501: 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol- edunjättäjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu 36502: lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes- lapsi on edunjättäjän lapsi, jonka leski on 36503: sa; ja edunjättäjän kuoltua ottanut ottolapsekseen. 36504: 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun- Jos leskellä on aikaisemman avioliiton perus- 36505: jättäjä kuollessaan oli tuomioistuimen lainvoi- teella oikeus saada työntekijäin eläkelain (395/ 36506: maisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah- 61) 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, 36507: vistaman sopimuksen perusteella velvollinen eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista 36508: määräajoin suorittamaan elatusapua; tällöin eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, ei hänellä 36509: entisestä puolisosta ja hänen oikeudestaan ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen. 36510: perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa, Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä, 36511: mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk- joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut 36512: keeseen on säädetty. edunjättäjän kuoleman. 36513: 36514: 3§ 5§ 36515: Leskellä on oikeus leskeneläkkeenä suoritet- Perhe-eläkkeen suuruus määräytyy edunjät- 36516: tavaan perhe-eläkkeeseen: täjän valtion eläkelain mukaisen vanhuuseläk- 36517: 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi keen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perus- 36518: edunjättäjän kanssa; tai teella, jota hän sai kuollessaan. Jollei edunjät- 36519: 2) jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttä- täjä saanut mainittua eläkettä, edunjättäjän 36520: nyt 50 vuotta tai sai kansaneläkelain (347 /56) eläkkeen määrä lasketaan siten kuin se olisi 36521: mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jat- laskettu, jos hän olisi kuolinpäivänään tullut 36522: kunut vähintään kolmen vuoden ajan, ja jos täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutta- 36523: avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli vassa määrin työkyvyttömäksi, jollei edunsaaja 36524: täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään muuta selvitä. Perhe-eläkkeen määrää lasket- 36525: viisi vuotta. taessa ei kuitenkaan oteta huomioon edunjät- 36526: Jos leski on syntynyt ennen 1 päivää heinä- täjän eläkkeen yhteensovituksesta johtuvaa vä- 36527: kuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen edellytyk- hennystä. 36528: senä on 1 momentissa mainitun 50 vuoden Leskeneläkkeen määrä on, jollei 5 momen- 36529: asemesta 40 vuoden vähimmäisikä. Mitä tässä tista tai 6, 7 ja 7 a-7 c §:stä muuta johdu: 36530: momentissa on säädetty, ei koske edunjättäjän 6/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 36531: entistä puolisoa. na on leski yksin tai leski ja yksi lapsi; 36532: 38 1989 vp. - HE n:o 173 36533: 36534: 5/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- saajana on myös leski, perhe-eläkelain mukai- 36535: na on leski ja kaksi lasta; sen leskeneläkkeen pohjaosan määrä. Vähen- 36536: 3/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- nyksenä ei kuitenkaan oteta huomioon enem- 36537: na on leski ja kolme lasta; sekä pää kuin 33 prosenttia yhteensovitusperustees- 36538: 2/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- ta. Silloin, kun perhe-eläkkeen saajana on 36539: na on leski ja neljä tai useampia lapsia. lesken asemesta edunjättäjän entinen puoliso, 36540: Lapseneläkkeiden yhteismäärä on, jollei yhteensovitusta toimitettaessa ei vähennetä 36541: 6 §:stä muuta johdu: perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen poh- 36542: 4/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on jaosan määrää. 36543: yksi; Jos 5 §:n mukaisesti edunsaajien lukumää- 36544: 7/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on rän perusteella laskettu perhe-eläke on pienem- 36545: kaksi; pi kuin edunjättäjän eläke, alennetaan 2 mo- 36546: 9/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on mentissa mainittuja prosenttimääriä samassa 36547: kolme; sekä suhteessa. Yhteensovitettu perhe-eläke jaetaan 36548: 10/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on edunsaajien kesken 5 §:ssä mainittujen mää- 36549: neljä tai useampia. rien suhteessa. 36550: Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaetaan tasan 36551: edunsaajina olevien lasten kesken. Jos edun- 7§ 36552: saajina on lapsia, joilla ei ole kumpaakaan Leskeneläkettä määrättäessä otetaan huo- 36553: vanhempaa, lapseneläkkeiden yhteismäärään mioon lesken ansiotyönsä perusteella saarnat 36554: lisätään 2/12 edunjättäjän eläkkeestä edellyt- työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mai- 36555: täen, että lesken- ja lapseneläkkeet eivät yh- nittujen lakien, eläkeohjesäännön ja eläkesään- 36556: teensä ylitä edunjättäjän eläkkeen määrää. Li- töjen mukaiset eläkkeet sekä niihin verrattavat 36557: sä jaetaan edellä mainittujen täysorpojen las- työ- tai virkasuhteeseen perustuvat eläkkeet 36558: ten kesken tasan. (eläkesovitus). Eläkesovituksessa voidaan ottaa 36559: Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläk- huomioon myös manittua eläkettä vastaava 36560: keen suuruus määrätään siten, että sen osuus 2 vieraasta valtiosta maksettava etuus. Työnteki- 36561: momentin mukaisesti lasketusta leskeneläkkeen jäin eläkelain mukainen eläke otetaan elä- 36562: määrästä on sama kuin mitä 60 prosenttia kesovitukseesa huomioon vähimmäisehtojen 36563: edunjättäjän entiselle puolisolleen maksamasta mukaisena ja lesken saama osaeläke täyden 36564: elatusavusta on 1 momentissa tarkoitetusta työkyvyttömyyseläkkeen määräisenä. 36565: edunjättäjän eläkkeestä. Jos edunsaajana on Jos edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken 36566: myös leski, on entisten puolisoiden perhe-eläk- kanssa samassa taloudessa asui lapsia, joilla on 36567: keiden yhteismäärä enintään puolet leskeneläk- oikeus lapseneläkkeeseen edunjättäjän jälkeen, 36568: keestä. Yhteismäärä vähennetään leskeneläk- eläkesovitusta ei tehdä ennen kuin nuorin lap- 36569: keestä ja jaetaan entisten puolisoiden kesken sista täyttää 18 vuotta. 36570: elatusapujen suhteessa. Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua 36571: eläkettä, lesken ansiotyöhön perustuvana eläk- 36572: 6§ keenä pidetään sitä eläkettä, joka hänelle olisi 36573: Myönnettäessä perhe-eläke on yhteensovitet- myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työky- 36574: taessa perhe-eläkettä edunsaajille saman edun- vyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin 36575: jättäjän kuoleman johdosta suoritettavien mui- työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä 36576: den perhe-eläkkeiden ja korvausten kanssa tai sinä päivänä, jona 2 momentissa tarkoitettu 36577: noudatettava soveltuvin osin työntekijäin elä- lapsi täyttää 18 vuotta. Eläkettä määrättäessä 36578: kelain 8 § :n säännöksiä. ei tällöin kuitenkaan sovelleta valtion eläkelain 36579: Myönnettäessä perhe-eläke sellaisen edunjät- 5 §:n 2 momentin säännöksiä päivistä, jotka 36580: täjän jälkeen, jolla oli oikeus eläkkeeseen val- jätetään huomioon ottamatta siinä tarkoitettu- 36581: tion eläkelain 10 §:n 2 tai 3 momenttia sovel- ja 360 päivää laskettaessa. 36582: taen, on yhteensovitusraja kuitenkin 66 pro- 36583: senttia yhteensovitusperusteesta. Yhteensovi- 7a§ 36584: tusrajasta vähennetään kutakin edunsaajana Eläkesovituksessa vähennetään 5 ja 6 §:n 36585: olevaa lasta kohden perhe-eläkelain (38/69) mukaisesti määrättyä leskeneläkettä, jos lesken 36586: mukaan suoritettavan lapseneläkkeen perus- 7 §:ssä tarkoitetut ansiotyöhön perustuvat 36587: määrä sekä, jos tämän lain mukaisena edun- eläkkeet ylittävät eläkesovitusperusteen. Elä- 36588: 1989 vp. - HE n:o 173 39 36589: 36590: kesovitusperuste on 255 markkaa kuukaudes- eläke. Samoin voidaan leskeneläkkeen maara 36591: sa, jos edunjättäjän 5 §:n 1 momentin mukai- hakemuksesta tarkistaa, jos lesken olosuhteissa 36592: sesti laskettu eläke ja työntekijäin eläkelain tapahtuu viiden vuoden kuluessa edunjättäjän 36593: 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, elä- kuolemasta muutos, jonka vuoksi edellä mai- 36594: keohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaiset nittu edellytys täyttyy. Keskiansio lasketaan 36595: eläkkeet taikka niihin verrattavat työ- tai vir- tällöin kuuden kuukauden ajalta ennen hake- 36596: kasuhteeseen perustuvat eläkkeet yhteensä ylit- musta, ja muutoksen katsotaan tapahtuneen 36597: tävät sanotun markkamäärän. Eläkesovituspe- tämän takautuvan jakson alussa. Näin tarkis- 36598: ruste on sanottujen eläkkeiden yhteismäärän tettua leskeneläkettä suoritetaan takautuvasti 36599: suuruinen, jos yhteismäärä ylittää 127,50 sanotulta kuudelta kuukaudelta. 36600: markkaa ja on enintään 255 markkaa. Muussa Edellä 1 momentin mukaan määrättyä leske- 36601: tapauksessa eläkesovitusperuste on 127,50 neläkettä maksetaan kahden vuoden ajan. Sen 36602: markkaa. Jos eläkesovitus tulee tehtäväksi en- jälkeen leskeneläke määrätään hakemuksesta 36603: simmäisen kerran ennen vuotta 2004, elä- uudelleen tämän pykälän mukaiseksi kahden 36604: kesovitusperusteena käytetään vuonna 1990 sa- vuoden ajaksi kerrallaan, jos edellytykset tä- 36605: notun 255 markan asemesta 348 markkaa, hän ovat edelleen olemassa. 36606: josta vähennetään 6,64 markkaa kunakin seu- Valtiovarainministeriö voi antaa tarkempia 36607: raavana vuonna. ohjeita tämän pykälän soveltamisesta. 36608: Eläkesovituksesta johtuva vähennys on 50 36609: prosenttia lesken 7 §:ssä tarkoitettujen ansio- 7c§ 36610: työhön perustuvien eläkkeiden ja eläkesovitus- Sen lisäksi, mitä 7 b §:ssä säädetään, elä- 36611: perusteen erotuksesta. Jos leskellä on oikeus kesovitus tehdään uudelleen vain, jos leskelle 36612: saada myös muuta kuin tämän lain mukaista myönnetään 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu 36613: työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mai- eläke muuna kuin osa-aikaeläkkeenä tai jos 36614: nittujen lakien, eläkeohjesäännön tai elä- leskeneläkkeen määrä 8 §:ssä tarkoitetun uu- 36615: kesääntöjen mukaista eläkettä vastaavaa den yhteensovituksen vuoksi muuttuu. Tällöin 36616: perhe-eläkettä, vähennetään tämän lain mukai- käytetään samaa eläkesovitusperustetta kuin 36617: sesta leskeneläkkeestä määrä, joka on yhtä eläkesovitusta ensimmäistä kertaa tehtäessä. 36618: suuri osa edellä tarkoitetusta vähennyksestä 36619: kuin tämän lain mukainen leskeneläke on kai- 8§ 36620: kista sanotuista perhe-eläkkeistä. Perhe-eläkkeen maara lasketaan uudelleen, 36621: Jos lesken saamaa 7 §:ssä tarkoitettua elä- jos edunsaajalla sen jälkeen, kun perhe-eläke 36622: kettä on vähennetty tapaturmavakuutuslain edellä säädetyin tavoin on laskettu, todetaan 36623: (608/48) säännöksiin perustuvan päivärahan olevan oikeus eläkkeen määrää laskettaessa 36624: tai tapaturmaeläkkeen, liikennevakuutuslain huomioon otettavaan perhe-eläkkeeseen tai 36625: (279/59) nojalla myönnetyn omaan vammaan muuhun korvaukseen. Niin ikään lasketaan 36626: perustuvan jatkuvan korvauksen tai sotilas- perhe-eläkkeen määrä uudelleen, kun leski tai 36627: vammalain (404/48) nojalla myönnetyn elinko- lapsi lakkaa olemasta edunsaajana. 36628: ron vuoksi, jätetään tämä vähennys huomioon 36629: ottamatta eläkesovitusta tehtäessä. 36630: 16 § 36631: 7b§ Oikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaa, jos 36632: Jos leskellä ei ole oikeutta saada työ- tai leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on 36633: virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan pe- täyttänyt 50 vuotta. Jos uusi avioliitto purkau- 36634: rustuvaa eläkettä tai jos leski saa työkyvyttö- tuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole 36635: myyseläkettä osaeläkkeenä, otetaan eläkesovi- oikeutta leskeneläkkeeseen tämän avioliiton 36636: tuksessa lesken hakemuksesta eläkkeiden ase- perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan 36637: mesta huomioon hänen saamansa keskimääräi- hakemuksesta maksaa uudelleen. Mitä edelli- 36638: set ansiotulot ja niihin perustuvat etuudet sekä sessä virkkeessä on säädetty, ei koske edunjät- 36639: osaeläke. Edellytyksenä kuitenkin on, että sa- täjän entistä puolisoa. 36640: notut ansiotulot ja etuudet sekä osaeläke, kun Oikeus lapseneläkkeen saamiseen lakkaa, 36641: ansiotuloista otetaan huomioon 60 prosenttia, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet 36642: ovat yhteensä vähintään neljänneksen pienem- annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättä- 36643: mät kuin lesken 7 §:n mukaisesti määrätty jän leskelle tai tämän puolisolle. 36644: 40 1989 vp. - HE n:o 173 36645: 36646: Leskelle, jonka· oikeus perhe-eläkkeen saa- maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen 36647: miseen 1 momentin mukaan lakkaa, makse- edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski 36648: taan kertasuorituksena määrä, joka on yhtä solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään. 36649: suuri kuin hänen leskeneläkkeensä kolmen Mitä 8 §:n 1 momentissa on säädetty yhteenso- 36650: vuoden ajalta olisi ollut. Kertasuorituksen pe- vituksesta, koskee myös ennen tämän lain voi- 36651: rusteena käytetään viimeksi maksettua kuu- maantuloa alkaneita lapseneläkkeitä. 36652: kausieläkettä. Jos lakkautettua leskeneläkettä Tämän lain 7 ja 7 a-7 c §:n mukainen elä- 36653: aletaan 1 momentin nojalla maksaa uudelleen, kesovitus tehdään myös määrättäessä perhe- 36654: eläkkeestä vähennetään maksetun kertasuori- eläkettä valtion virkamiesten perhe-eläkkeistä 36655: tuksen määrä siten, että kulloinkin maksetta- ja hautausavuista annetun lain (696/56) mukai- 36656: van eläkkeen määrästä vähennetään kolmannes sin perustein sellaisen edunjättäjän jälkeen, 36657: enintään yhdeksän vuoden ajan. Saman edun- joka on kuollut tämän lain tultua voimaan. 36658: jättäjän jälkeen kertasuoritus maksetaan vain Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel- 36659: kerran. letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois- 36660: 19 § tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta- 36661: Jos edunsaajalla edunjättäjän kuoleman joh- miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl- 36662: dosta on oikeus saada tapaturmavakuutuslain laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk- 36663: säännöksiin perustuvaa perhe-eläkettä, liiken- keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen. 36664: nevakuutuslain säännöksiin perustuvaa jatku- Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus- 36665: vaa korvausta tai sotilasvammalakiin perus- tetun lapsen asema samoin kuin lasta, jolle 36666: tuvaa huoltoeläkettä, voidaan tämän lain mu- edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel- 36667: kainen perhe-eläke sen estämättä, mitä 6, 7 ja voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul- 36668: 7 a-7 c §:ssä on säädetty, suorittaa täysimää- kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain 36669: räisenä, kunnes tapaturmavakuutuslain mukai- (173/22) mukaisesti. 36670: sen perhe-eläkkeen, huoltoeläkkeen tai kor- Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei oteta 36671: vauksen määrä on lopullisesti ratkaistu. Edun- huomioon valtion eläkelain muuttamisesta 14 36672: saajan oikeus mainittuun perhe-eläkkeeseen, päivänä tammikuuta 1982 annetulla lailla (31 1 36673: huoltoeläkkeeseen tai korvaukseen siirtyy Val- 82) kumotun valtion eläkelain 10 a §:n mukais- 36674: tiokonttorilie tämän lain mukaisesta perhe- ta lapsikorotusta. 36675: eläkkeestä edellä mainittujen suoritusten joh- Myönnettäessä perhe-eläkettä valtion perhe- 36676: dosta vähennettävää määrää vastaavalta osal- eläkelain voimaanpanolain (775/68) 2 §:ssä 36677: ta. tarkoitetun edunjättäjän jälkeen edunjättäjän 36678: oma eläke katsotaan myönnetyksi valtion elä- 36679: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- kelain 10 §:n 2 momenttia soveltaen. 36680: kuuta 1990. Tämän lain 7 a §:ssä säädetty markkamäärä 36681: Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on vastaa vuodelle 1966 vahvistettua palkkaindek- 36682: kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota silukua. 36683: 1989 vp. - HE n:o 173 41 36684: 36685: 5. 36686: Laki 36687: perhe-eläkelain muuttamisesta 36688: 36689: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 36690: kumotaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/69) 13 a, 16 a-16 d ja 36691: 17 a §, 36692: sellaisina kuin ne ovat, 13 a ja 16 a-16 c § 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa 36693: (105/82), 16 d § 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1085/82) sekä 17 a § 7 päivänä 36694: marraskuuta 1969 annetussa laissa (678/69), 36695: muutetaan 6 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 momentin 1 kohta, 14 §, 15 a §:n 6 momentti, 15 b §:n 36696: 7 momentti sekä 16, 17, 18 ja 19 §sekä näiden ohella 1 §:n 1 momentin, 4 §:n 2 momentin, 9 §:n 36697: ja 15 a §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto, 36698: sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti ja 4 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988 36699: annetussa laissa (1218/88), 9 § ja 13 §:n 1 momentin 1 kohta 28 päivänä heinäkuuta 1978 36700: annetussa laissa (589178), 15 a §:n 1 ja 6 momentti ja 15 b §:n 7 momentti mainitussa 5 päivänä 36701: helmikuuta 1982 annetussa laissa, 16 § 20 päivänä helmikuuta 1970 annetussa laissa (134170), 36702: 17 § osittain muutettuna mainitulla 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla ja 18 § muutettuna 36703: viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 23 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla, sekä 36704: lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 28 päivänä heinäkuuta 1978 ja 23 36705: päivänä joulukuuta 1988 annetuilla laeilla, siitä viimeksi mainitulla lailla kumotun 3 momentin 36706: tilalle uusi 3 momentti, lakiin uusi 20-39 §,jolloin nykyinen 20 § siirtyy 40 §:ksi, sekä 1, 6, 19 36707: ja 32 §:n eteen luvun otsikko seuraavasti: 36708: 36709: 1 luku taan, jos hän on saanut leskeneläkettä yli 36710: Yleiset säännökset vuoden ajalta, kertasuorituksena ne eläke-erät, 36711: jotka hänellä olisi ollut oikeus saada seuraaval- 36712: 1§ ta vuoden pituiselta ajalta. Kertasuorituksen 36713: määrää laskettaessa otetaan sanottuihin eläke- 36714: Jos selvitystä edunjättäjän kuolemasta ei eriin kuuluvat lisäosa ja asumistuki huomioon 36715: voida esittää, mutta on todennäköistä, että sen suuruisina kuin ne ovat leskeneläkkeen 36716: edunjättäjä on kuollut, perhe-eläke voidaan viimeisessä kuukausierässä. 36717: myöntää määräajaksi. 36718: 15 a § 36719: 2 luku 36720: Asumistuki määräytyy eläkkeensaajien asu- 36721: Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edunjättäjä on mistukilain (591178) mukaisesti. Asumistuen 36722: kuollut ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 maksamisesta on voimassa, mitä 32 §:n 1 mo- 36723: 6§ mentissa säädetään. 36724: Edunsaajia ovat edunjättäjän lapset ja mies- 36725: puolisen edunjättäjän leski. 15 b § 36726: 36727: Lisäosaa ei myönnetä, jos sen määrä kuu- 36728: 13§ kaudessa olisi pienempi kuin 20 markkaa. 36729: Lesken oikeus alku- ja jatkoeläkkeeseen lak- 36730: kaa: 16 § 36731: 1) jos leski solmii uuden avioliiton ennen Kun eläkkeensaaja on kuuden kuukauden 36732: kuin hän on täyttänyt 50 vuotta; tai ajan yhdenjaksoisesti asunut eri kuntaryhmään 36733: kuuluvassa kunnassa kuin se kunta, jonka 36734: kalleusryhmän mukainen hänen eläkkeensä li- 36735: 14 § säosa on, lisäosa muutetaan seuraavan kuu- 36736: Leskelle, jonka oikeus eläkkeeseen 13 §:n 1 kauden alusta sen kuntaryhmän mukaiseksi, 36737: momentin 1 kohdan mukaan lakkaa, makse- johon kuuluvassa kunnassa hän silloin asuu. 36738: 6 390593H 36739: 42 1989 vp. - HE n:o 173 36740: 36741: 17 § jotka edunjättäjän kuollessa asuivat edunjättä- 36742: Jos lisäosaan vaikuttavat tulot ovat nousseet jän kanssa samassa taloudessa ja joiden elatuk- 36743: vähintään 4 000 markkaa verrattuna siihen sesta edunjättäjä vastasi. 36744: tuloon, jonka perusteella lisäosa on määrätty, Sama henkilö ei voi olla edunsaajana saman- 36745: lisäosan määrä on vastaavasti oikaistava tai aikaisesti kahden tai useamman edunjättäjän 36746: lisäosa lakkautettava. Lisäosan määrä oikais- jälkeen. Täysorvolla lapsella on kuitenkin oi- 36747: taan myös eläkkeensaajan hakemuksesta, jos keus lapseneläkkeeseen kahden edunjättäjän 36748: lisäosaan vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut jälkeen. 36749: lisäosaa korottavasti vaikuttava muutos. Jos Täysorvolla lapsella tarkoitetaan lasta, jolla 36750: lisäosan korottamisen edellytykset ovat elä- ei ole kumpaakaan vanhempaa. 36751: kelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää 36752: hakemuksettakin. 20 § 36753: Jos lisäosaa määrättäessä on otettu huo- Lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen, jos 36754: mioon muun lain tai asetuksen tai julkisen hän: 36755: eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vas- 1) ei ole täyttänyt 18 vuotta; tai 36756: taava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä lue- 2) on täyttänyt 18 mutta ei 21 vuotta ja 36757: taan, jos etuuden määrätymisperusteissa ei ole opiskelee päätoimisesti tai on ammatillisessa 36758: tapahtunut muutosta, lisäosaa uudelleen mää- koulutuksessa. 36759: rättäessä tuloksi entisen suuruisena, kuitenkin Lapsella, joka saa kansaneläkelain mukaista 36760: ottaen huomioon, mitä johtuu perhe-eläkkei- työkyvyttömyyseläkettä, ei ole oikeutta lapsen- 36761: den indeksisidonnaisuudesta. eläkkeeseen. 36762: 36763: 18 § 21 § 36764: Eläkkeen lisäosa voidaan määräajaksi tai Oikeus leskeneläkkeeseen on 65 vuotta nuo- 36765: pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää, jos remmalla leskellä: 36766: eläkkeensaaja on: 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi 36767: 1) lahjoittanut omaisuuttaan tai muulla ta- edunjättäjän kanssa ja avioliitto oli solmittu 36768: valla heikentänyt taloudellista asemaansa siinä ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta; tai 36769: määrin, että se on vaikuttanut hänen oikeu- 2) jos hän edunjättäjän kuollessa oli täyttä- 36770: teensa saada eläkkeen lisäosa tai olennaisesti nyt 50 vuotta ja avioliitto oli solmittu ennen 36771: vaikuttanut lisäosan määrään, ja jos hän on kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä 36772: tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä 65 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään 36773: toimenpide voi vaikuttaa lisäosaan; taikka viisi vuotta. 36774: 2) lisäosan määräämistä varten tehdyssä ha- Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää 36775: kemuksessa tai ilmoituksessa tahallisesti anta- heinäkuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen 36776: nut vääriä tietoja lisäosaan vaikuttavista tulois- edellytyksenä on 1 momentissa mainitun 50 36777: ta tai omaisuudesta ja tämän vuoksi saanut vuoden asemesta 40 vuoden vähimmäisikä. 36778: lisäosaa aiheetta tai määrältään liian suurena. Leskeneläkkeenä maksetaan alkueläkettä 36779: Jos lainvoimainen päätös, jolla eläkkeen li- kuuden kuukauden ajan edunjättäjän kuole- 36780: säosa 1 momentin perusteella on evätty tai sitä masta ja tämän jälkeen jatkoeläkettä. 36781: vähennetty, myöhemmin havaitaan eläkkeen- Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen, 36782: saajalle kohtuuttomaksi, eläkelaitos voi oikais- jos hän saa kansaneläkelain mukaista työky- 36783: ta päätöksen. vyttömyys- tai työttömyyseläkettä, varhennet- 36784: tua vanhuuseläkettä tai rintamasotilaseläkelain 36785: (119/77) mukaista rintamasotilaseläkettä. Mai- 36786: 3 luku nittua eläkettä saavalle leskelle maksetaan kui- 36787: Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edunjättäjä on tenkin alkueläkettä se määrä, jolla alkueläke 36788: kuollut 1 päivänä heinäkuuta 1990 tai sen olisi suurempi kuin mainittu eläke. 36789: jälkeen 36790: 22 § 36791: 19 § Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 36792: Edunsaajia ovat edunjättäjän lapset ja leski. 21 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä 36793: Edunjättäjän lapsina pidetään myös 7 §:n tarkoitettu lapsi on annettu ottolapseksi ennen 36794: 1-3 kohdassa mainittuja lapsia sekä lapsia, edunjättäjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu 36795: 1989 vp. - HE n:o 173 43 36796: 36797: lapsi on edunjättäjän lapsi, jonka leski on leskeneläkkeeseen purkautuneen avioliiton pe- 36798: edunjättäjän kuoltua ottanut ottolapsekseen. rusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan 36799: Jos leski saa aikaisemman avioliiton perus- hakemuksesta maksaa uudelleen. 36800: teella tämän lain mukaista leskeneläkettä, hä- 36801: nellä ei ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen. 27 § 36802: Leskelle, jonka oikeus eläkkeeseen 26 §:n 1 36803: 23 § momentin 2 kohdan mukaan lakkaa, makse- 36804: Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä, taan, jos hän on saanut leskeneläkettä vähin- 36805: joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut tään vuoden ajalta, kertasuorituksena se Ies- 36806: edunjättäjän kuoleman. keneläkkeen määrä, joka hänellä olisi ollut 36807: oikeus saada seuraavalta kolmelta vuodelta. 36808: 24 § Kertasuorituksen perusteena käytetään sitä 36809: Edunsaajan oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa kuukausieläkettä, joka leskellä oli viimeksi oi- 36810: edunjättäjän kuolinpäivästä. Jos leskellä tai keus saada. Kertasuoritukseen ei sisällytetä 36811: lapsella ei edunjättäjän kuollessa ole oikeutta asumistukea. 36812: eläkkeeseen, oikeus eläkkeeseen alkaa siitä, Jos lakkautettua leskeneläkettä aletaan 36813: kun leski tai lapsi täyttää eläkkeen saamisen 26 §:n 3 momentin nojalla maksaa uudelleen, 36814: edellytykset. eläkkeestä vähennetään maksetun kertasuori- 36815: Jos lapsi syntyy edunjättäjän kuoleman jäl- tuksen määrä siten, että kulloinkin maksetta- 36816: keen, Iesken oikeus eläkkeeseen 21 §:n 1 mo- van eläkkeen määrästä vähennetään kolmannes 36817: mentin 1 kohdan nojalla alkaa edunjättäjän enintään yhdeksän vuoden ajan. 36818: kuolinpäivästä. Saman edunjättäjän jälkeen kertasuoritus 36819: maksetaan vain kerran. 36820: 25 § 36821: Oikeus lapseneläkkeeseen lakkaa seuraavan 28 § 36822: kuukauden alusta: Lapseneläkkeeseen kuuluu eläkkeen perus- 36823: 1) kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta; määrä, joka on 1 572 markkaa vuodessa. Alle 36824: 2) kun 20 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi- 18-vuotiaan lapsen eläkkeeseen kuuluu lisäksi 36825: tettu lapsi ei enää täytä siinä säädettyjä edelly- täydennysmäärä, jonka täysi määrä on 2 100 36826: tyksiä; markkaa vuodessa. 36827: 3) kun lapsi annetaan ottolapseksi muulle Täydennysmäärää laskettaessa otetaan huo- 36828: kuin edunjättäjän leskelle tai tämän puolisolle; mioon lapsen saman edunjättäjän jälkeen jat- 36829: 4) kun lapselle myönnetään kansaneläkelain kuvasti saarnat kansaneläkelain 26 §:n 1 mo- 36830: mukainen työkyvyttömyyseläke; tai mentin 1-4 kohdassa ja 5 momentissa maini- 36831: 5) kun lapsi, joka edunjättäjän kuollessa tut perhe- ja huoltoeläkkeet siten, että täydestä 36832: asui edunjättäjän kanssa samassa taloudessa ja täydennysmäärästä vähennetään 50 prosenttia 36833: jonka elatuksesta edunjättäjä vastasi, siirtyy siitä näiden etuuksien yhteismäärän osasta, 36834: omien vanhempiensa huollettavaksi. joka ylittää 1 460 markkaa vuodessa. 36835: Täysorvolle lapselle maksetaan lapseneläke 36836: 26 § kummankin vanhemman jälkeen. 36837: Oikeus alku- ja jatkoeläkkeeseen lakkaa seu- 36838: raavan kuukauden alusta: 29 § 36839: 1) kun leski täyttää 65 vuotta; tai Lesken alkueläkkeeseen kuuluu pohjaosa, 36840: 2) jos leski solmii uuden avioliiton ennen lisäosa ja asumistuki. Sama koskee lesken jat- 36841: kuin hän on täyttänyt 50 vuotta. koeläkettä, kun: 36842: Oikeus jatkoeläkkeeseen lakkaa, jos leskelle 1) leskellä on alle 18-vuotias yhteinen lapsi 36843: myönnetään kansaneläkelain mukainen var- edunjättäjän kanssa; tai 36844: hennettu vanhuuseläke. Jatkoeläkettä ei mak- 2) lesken kanssa samassa taloudessa asuu 36845: seta samalta ajalta, jolta leski saa kansaneläke- alle 18-vuotias lesken tai edunjättäjän lapsi, 36846: lain mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyys- joka on asunut samassa taloudessa jo edunjät- 36847: eläkettä. täjän kuollessa. 36848: Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu avio- Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa ta- 36849: liitto purkautuu viiden vuoden kuluessa eikä pauksissa lesken jatkoeläkkeeseen kuuluu lisä- 36850: Ieskellä ole oikeutta tämän lain mukaiseen osa ja asumistuki. 36851: 44 1989 vp. - HE n:o 173 36852: 36853: Leskeneläkkeen pohjaosasta, lisäosasta ja Koulutuksesta johtuvina kustannuksina pi- 36854: asumistuesta on voimassa, mitä 15 a §:n 2-6 detään opiskelusta ja opiskeluvälineistä aiheu- 36855: momentissa on säädetty. tuvia kustannuksia sekä koulutuksen aiheutta- 36856: mia lisäkustannuksia asunnosta, ravinnosta ja 36857: 30 § tarpeellisesta työvaatetuksesta sekä tarpeellisis- 36858: Leskeneläkkeen lisäosa määräytyy 15 b, 15 d ta matkakuluista. Koulutuksen aiheuttamina 36859: ja 15 f §:n mukaan. Eläkkeensaajan työtulosta kustannuksina voidaan lisäksi korvata kustan- 36860: otetaan kuitenkin vuosituloa määrättäessä nukset, jotka koulutusaikana aiheutuvat lasten 36861: huomioon vain 60 prosenttia. Työtuloksi kat- hoidosta. 36862: sotaan palkkatulo sekä se osa liike- ja ammat- Jos koulutustuen saaja ei opiskele säännölli- 36863: titulosta tai maatilataloudesta taikka muusta sesti tai opiskelu ei osoittaudu menestykselli- 36864: ansiotoiminnasta saadusta tulosta, jota on pi- seksi, hänelle myönnetty koulutustuki voidaan 36865: dettävä kohtuullisena korvauksena mainitussa lakkauttaa. 36866: ansiotoiminnassa suoritetusta työstä. Työtu- Tarkemmat säännökset koulutustuen myön- 36867: loksi katsotaan myös työttömyysturvalain tämisestä annetaan asetuksella. 36868: (602/84) mukainen työttömyyspäiväraha sekä 36869: työkyvyttömyyden perusteella maksettava päi- 34 § 36870: väraha tai tähän rinnastettava vuodelta tai sitä Sosiaalivakuutustoimikunnan tehtävänä on 36871: lyhyemmältä ajalta maksettava ansionmene- sen lisäksi, mitä kansaneläkelain 67 §:ssä on 36872: tyksen korvaus. säädetty, vahvistaa leskeneläkkeen lisäosaan 36873: Lisäosan tarkistamisesta on voimassa, mitä vaikuttavat tulot kansaneläkelain 26 §:n 1 mo- 36874: 16-18 §:ssä on säädetty. mentissa mainittuja ja muita niihin rinnastetta- 36875: via etuuksia lukuun ottamatta. 36876: 31 § 36877: Jos lapseneläkkeeseen vaikuttavassa eläk- 35 § 36878: keessä on tapahtunut muu kuin indeksisidon- Jos alaikäinen lapsi ei ole holhoojansa huol- 36879: naisuudesta johtuva muutos, eläkkeen määrä lettavana, eläke voidaan maksaa henkilölle, 36880: on tarkistettava. jonka huollettavana lapsi on. Ennen eläkkeen 36881: maksamista kansaneläkelaitoksen on kuultava 36882: sosiaalilautakuntaa. 36883: 4 luku Lapseneläke voidaan maksaa sosiaalilau- 36884: Erinäiset säännökset takunnalle, jos sen maksamista eläkkeen nosta- 36885: miseen oikeutetulle henkilölle ei voida pitää 36886: 32 § erityisistä syistä tarkoituksenmukaisena. Eläke 36887: Perhe-eläkettä maksetaan eläkeoikeuden voidaan tällöin sosiaalilautakunnan suostu- 36888: syntymistä seuraavan kuukauden alusta. muksella maksaa myös muulle henkilölle. 36889: Perhe-eläkettä ei kuitenkaan ilman erityistä Eläke voidaan maksaa 15 vuotta täyttäneelle 36890: syytä makseta pitemmältä kuin vuoden ajalta lapselle itselleen, jos holhooja siihen suostuu. 36891: ennen eläkkeen hakemista. Eläke voidaan maksaa lapselle itselleen myös 36892: Mikäli samalta ajalta, jolta edunsaajalle ilman holhoojan suostumusta, jos siihen on 36893: myöhemmin myönnetään kansaneläke, on erityisiä syitä. 36894: maksettu perhe-eläkettä, pidetään viimeksi 36895: mainittua kansaneläkkeen ja sen lisien osasuo- 36 § 36896: rituksena. Tämän lain nojalla myönnettävistä etuuksis- 36897: ta kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustan- 36898: 33 § nukset korvataan valtion varoista noudattaen 36899: Tämän lain mukaisen leskeneläkkeen saajal- vastaavasti, mitä on säädetty valtion osuuden 36900: le voidaan suorittaa koulutustukea. Erityisistä suorittamisesta kansaneläkelaitokselle kansan- 36901: syistä koulutustukea voidaan suorittaa senkin eläkkeen lisäosakustannuksista. Valtio suorit- 36902: jälkeen, kun oikeus leskeneläkkeeseen on la- taa kuitenkin etukäteen 90 prosenttia makset- 36903: kannut. Koulutustukena korvataan kustannuk- taviksi lähetettyjen eläkkeiden määrästä. 36904: set koulutuksesta ammattiin, jolla lesken arvi- Tämän lain mukaisesta toiminnasta aiheutu- 36905: oidaan voivan hankkia pääasiallisen toimeen- vat hallintokulut luetaan kansaneläkelaitoksen 36906: tulonsa. hallinto kustannuksiksi. 36907: 1989 vp. - HE n:o 173 45 36908: 36909: 37 § Tämä laki tulee voimaan päivänä heinä- 36910: Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan kuuta 1990. 36911: soveltuvin osin lisäksi, mitä on säädetty kan- Jos edunjättäjä on kuollut ennen tämän lain 36912: saneläkelain 35, 37-39, 39 b-42, 42 b-43, voimaantuloa ja lapsi täyttää 16 vuotta tämän 36913: 44-46, 69-73, 74-75, 79-83 ja 84- lain tultua voimaan, lapsella on 12 §:n 1 mo- 36914: 88 a §:ssä. Kansaneläkelain 41 §:ssä säädetyn mentin 1 kohdasta poiketen oikeus saada lap- 36915: 10 vuoden Suomessa asumisvaatimuksen estä- seneläkettä siihen saakka, kun hän täyttää 18 36916: mättä lapseneläke voidaan suorittaa lapselle, vuotta. Tällaista lasta huoltavalle leskelle mak- 36917: jonka huoltaja saa leskeneläkettä saman edun- setaan 13 §:n 2 momentista poiketen, 9 b §:n 1 36918: jättäjän jälkeen. kohdan nojalla maksettavaa jatkoeläkettä vas- 36919: Tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymä- taavalta ajalta. Tämän jälkeen leskellä on 36920: tön saa hakea muutosta vakuutusoikeudelta 9 b §:n 3 kohdasta poiketen oikeus saada jat- 36921: myös 18 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ta- koeläkettä, jos hän oli täyttänyt 40 vuotta 36922: pauksessa. silloin, kun lapsi täytti 18 vuotta. 36923: Tämän lain mukaan maksettavien eläkkei- Jos lapsi saa puoliorvon eläkettä tämän lain 36924: den sitomisesta elinkustannuksiin on vastaa- voimaan tullessa ja toinenkin hänen vanhem- 36925: vasti voimassa, mitä kansaneläkelaissa säädet- mistaan kuolee, lapseneläke muutetaan 28 §:n 36926: tyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elin- mukaiseksi täysorvon eläkkeeksi. 36927: kustannuksiin annetussa laissa (348/56) on sää- Jos leski saa eläkettä tämän lain voimaan 36928: detty. tullessa, sovelletaan 15 b §:n 7 momenttia, kun 36929: perhe-eläkettä muutoin tarkistetaan lain tultua 36930: 38 § voimaan. 36931: Pankki ja muu rahalaitos on velvollinen Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel- 36932: pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle, sosiaa- letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois- 36933: livakuutustoimikunnalle, tarkastuslautakun- tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta- 36934: nalle ja vakuutusoikeudelle tietoja, jotka ovat miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl- 36935: tarpeen lesken eläkeoikeuden tai leskeneläk- laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk- 36936: keen määrän selvittämiseksi. keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen. 36937: Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa- 36938: 39 § vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste- 36939: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- lukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuus- 36940: töönpanosta annetaan asetuksella. sa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu- 36941: ruus on laskettu. 36942: 36943: 36944: 6. 36945: Laki 36946: kansaneläkelain muuttamisesta 36947: 36948: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 36949: muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 23 §ja 33 §:n 1 ja 4 momentti, 36950: sellaisina kuin ne ovat, 23 § 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1217/88) ja 33 §:n 1 36951: momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82) ja 4 momentti 30 päivänä 36952: joulukuuta 1965 annetussa laissa (705/65), sekä 36953: lisätään 33 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 30 päivänä joulukuuta 1965 ja 5 36954: päivänä helmikuuta 1982 annetuilla laeilla, uusi 6 momentti seuraavasti: 36955: 36956: 23 § 36957: Vakuutetulla, joka ei ole Suomen kansalai- Tämän lain mukaista hautausavustusta suo- 36958: nen, on oikeus saada tämän lain mukaista ritetaan Suomessa asuneen ulkomaan kansalai- 36959: eläkettä, jos hän välittömästi ennen eläkkeen sen kuoltua vain, jos hän oli välittömästi ennen 36960: alkamista on yhdenjaksoisesti asunut Suomes- kuolemaansa asunut Suomessa yhdenjaksoises- 36961: sa vähintään viisi vuotta. ti vähintään viisi vuotta. 36962: 46 1989 vp. - HE n:o 173 36963: 36964: 33 § hakea ja nostaa hautausavustus kuolinpesän 36965: Jos Suomessa asuva henkilö, joka ei saa puolesta. 36966: tämän lain mukaista eläkettä, kuolee, suorite- 36967: taan hänen jälkeensä hautausavustusta. Hau- Hautausavustus voidaan myöntää, kun on 36968: tausavustuksen määrä on 2 221 markkaa. todennäköistä, että henkilö on kuollut, vaikka 36969: Avustus suoritetaan leskelle. Jos henkilö ei selvitystä kuolemasta ei voida esittää. 36970: ollut naimisissa tai jos hän ja hänen puolisonsa 36971: asuivat välien rikkoutumisen vuoksi erillään, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 36972: ______ ______ _ kuuta 36973: hautausavustus suoritetaan 36974: 1990. 36975: ../_ 36976: kuolinpesälle. 36977: Tämän lain 33 §:n 1 momentissa säädetty 36978: Hautausavustusta on haettava siten kuin ase- markkamäärä vastaa virallisen elinkustannus- 36979: tuksella säädetään yhden vuoden kuluessa kuo- indeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 36980: linpäivästä tai muutoin oikeus sen saamiseen 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kan- 36981: on menetetty. Kuolinpesän hoitajalla on oikeus saneläkkeiden suuruus on laskettu. 36982: 36983: 36984: 36985: 36986: 7. 36987: Laki 36988: eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta 36989: 36990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 36991: muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591178) 1 §:n 36992: momentti, 5 §, 6 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentin 2 kohta ja 11 §:n 2 momentti, 36993: sellaisina kuin niistä ovat, 5 § 7 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (21/82), 6 §:n 1 36994: momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (112/82) sekä 8 §:n 1 momentin 2 kohta 26 36995: päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (671/85), sekä 36996: lisätään 6 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 18 päivänä tammikuuta 36997: 1985, 25 päivänä heinäkuuta 1986 ja 5 päivänä helmikuuta 1988 annetuilla laeilla (56/85, 590/86 36998: ja 127 /88), uusi 3 a kohta, seuraavasti: 36999: 37000: 1§ 6§ 37001: Kansaneläkkeen, rintamasotilaseläkkeen ja Vuositulolla tarkoitetaan sitä tosiasiallista 37002: perhe-eläkelain (38/69) mukaisen leskeneläk- tuloa, jota eläkkeensaajan tai, jos hän on 37003: keen saajan asumiskustannusten alentamiseksi naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen 37004: suoritetaan eläkkeen lisänä asumistukea sen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain 37005: mukaan kuin tässä laissa säädetään. Lesken- saavan, lisättynä kahdeksalla prosentilla siitä 37006: eläkkeenä voidaan suorittaa myös pelkästään määrästä, jolla eläkkeensaajan omaisuuden ar- 37007: asumistukea. vo ylittää 36 000 markkaa tai, jos hän on 37008: naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden arvo 37009: ylittää 57 600 markkaa. Vuosituloon lisätään 37010: 5§ kansaneläkkeeseen ja leskeneläkkeeseen kuulu- 37011: Jos puolisoista toiselle on myönnetty kan- van lisäosan sekä rintamasotilaseläkkeen vuo- 37012: saneläke ja toiselle rintamasotilaseläke tai Ies- tuiset määrät sen ajankohdan mukaisina, josta 37013: keneläke taikka jos molemmille puolisoille on lukien asumistuki myönnetään tai tarkistetaan. 37014: myönnetty rintamasotilaseläke tai leskeneläke Rintamasotilaseläkkeensaajan tai, jos hän on 37015: taikka toiselle rintamasotilaseläke ja toiselle naimisissa, eläkkeensaajan ja hänen puolisonsa 37016: leskeneläke, asumistuesta on soveltuvin osin vuositulosta vähennetään 6 190 markkaa. 37017: voimassa, mitä 3 §:n 4 momentissa on säädet- Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta: 37018: ty. 37019: 1989 vp. - HE n:o 173 47 37020: 37021: 3 a) perhe-eläkelain mukaista pohjaosaa eikä seen suoritettavasta asumistuesta aiheutuvat 37022: koulutustukea; kustannukset maksetaan valtion varoista nou- 37023: dattaen, mitä näiden eläkkeiden kustannusten 37024: korvaamisesta on säädetty. 37025: 8§ 37026: Asumistuen määrä tarkistetaan: 37027: 37028: 2) kun asumistuen saajan puolisolle myönne- 37029: tään kansaneläke, rintamasotilaseläke tai Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 37030: perhe-eläkelain mukainen leskeneläke tai se kuuta 1990. 37031: lakkautetaan taikka kun asumistuen saajan Asumistuki, jota maksetaan tämän lain voi- 37032: puoliso, joka saa varhennettua vanhuuseläket- maan tullessa, muutetaan tämän lain mukai- 37033: tä, täyttää 65 vuotta tai kun perhesuhteet seksi, kun asumistuen määrä tarkistetaan 8 §:n 37034: muutoin muuttuvat; tai mukaan. 37035: Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa- 37036: vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste- 37037: 11§ lukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuus- 37038: sa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu- 37039: Rintamasotilaseläkkeeseen tai leskeneläkkee- ruus on laskettu. 37040: 37041: 37042: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 37043: 37044: 37045: Tasavallan Presidentti 37046: MAUNO KOIVISTO 37047: 37048: 37049: 37050: 37051: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola 37052: 48 1989 vp. - HE n:o 173 37053: 37054: Liite 37055: 37056: 37057: 37058: 37059: 1. 37060: Laki 37061: työntekijäin eläkelain muuttamisesta 37062: 37063: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 37064: muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 4 §:n 5 ja 6 37065: momentti, 4 a §, 4 b §:n 2-4 momentti, 7 a §, 8 §:n 5 momentti, 8 a §:n 2 momentti ja 8 b §:n 37066: 1 momentti, 37067: sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 5 ja 6 momentti, 4 a §, 4 b §:n 2-4 momentti ja 8 b §:n 1 37068: momentti 16 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (639/66), 7 a § muutettuna viimeksi 37069: mainitulla lailla sekä 20 päivänä syyskuuta 1974 ja 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetuilla laeilla 37070: (749174 ja 666/85), 8 §:n 5 momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (109/82) ja 37071: 8 a §:n 2 momentti 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (592/85), sekä 37072: lisätään lakiin uusi 8 c-8 f § seuraavasti: 37073: 37074: Voimassa oleva laki Ehdotus 37075: 4§ 37076: 37077: Jos työntekijällä kuollessaan oli oikeus tä- Työntekijän kuoltua suoritetaan edunsaajille 37078: män lain vähimmäisehtojen mukaiseen van- perhe-eläkettä, jos työntekijällä oli kuol/essaan 37079: huus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen taikka oikeus tämän lain vähimmäisehtojen mukai- 37080: jos hän sai mainittua eläkettä, on tällaisen seen vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen 37081: edunjättäjän jälkeen miespuolisen edunjättäjän tai jos hän sai mainittua eläkettä. Tällaisen 37082: leskellä, jonka avioliitto oli solmittu ennen edunjättäjän jälkeen edunsaajia ovat: 37083: kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta, sekä 1) leski, jonka kanssa edunjättäjä oli solmi- 37084: edunjättäjän lapsella ja mainitun lesken sellai- nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65 37085: sella lapsella, jonka elatuksesta edunjättäjä ja vuotta; 37086: leski ovat yhteisesti huolehtineet, 4 a §:ssä sää- 2) edunjättäjän lapsi; 37087: detyin rajoituksin edunsaajina oikeus saada 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol- 37088: perhe-eläkettä. Lapsena pidetään tällöin myös lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes- 37089: ottolasta sekä avioliiton ulkopuolella syntynyt- sa; ja 37090: tä lasta, jonka edunjättäjä on laillisesti tunnus- 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun- 37091: tanut tai jota koskeva edunjättäjän elatusvel- jättäjä kuollessaan oli tuomioistuimen lainvoi- 37092: vollisuus on sopimuksella tai tuomioistuimen moisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah- 37093: päätöksellä vahvistettu. vistaman sopimuksen perusteella velvollinen 37094: määräajoin suorittamaan e/atusapua; tällöin 37095: entisestä puo/isosta ja hänen oikeudestaan 37096: perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa, 37097: mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk- 37098: keeseen on säädetty. 37099: Työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja Työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja 37100: ansiokyvyn parantamiseksi voidaan työnteki- ansiokyvyn parantamiseksi voidaan työnteki- 37101: jälle antaa lääkintähuoltoa, koulutusta ja työ- jälle antaa kuntoutusta, koulutusta ja elinkei- 37102: huoltoa sekä miespuolisen työntekijän kuoltua notukea. Työntekijän kuoltua voidaan hänen 37103: 1989 vp. - HE n:o 173 49 37104: 37105: Voimassa oleva laki Ehdotus 37106: 37107: hänen leskelleen antaa lainaa koulutusta ja leskelleen antaa lainaa koulutusta varten ja 37108: työhuoltoa varten. Edellä sanotun mukaisesti e/inkeinotukena. Laina saadaan sosiaali- ja 37109: myönnetty laina saadaan sosiaaliministeriön terveysministeriön vahvistamin ehdoin käyttää 37110: vahvistamin ehdoin käyttää vakuutusrahaston vakuutusrahaston ja eläkevastuun katteena 37111: ja eläkevastuun katteena vaatimatta eläkelai- vaatimatta eläkelaitoksia koskevassa lainsää- 37112: toksia koskevassa lainsäädännössä edellytettyä dännössä edellytettyä vakuutta. Samoin edelly- 37113: vakuutta. Samoin edellytyksin laina saadaan tyksin laina saadaan sen estämättä, mitä 37114: sen estämättä, mitä 19 a §:ssä säädetään, periä 19 a §:ssä säädetään, periä takaisin lainan saa- 37115: takaisin lainan saajan perhe-eläkkeestä. jan perhe-eläkkeestä. 37116: 37117: 37118: 37119: 4a§ 4a§ 37120: Leskeä pidetään edunsaajana, jos edunjättä- Leskellä on oikeus leskeneläkkeenä suoritet- 37121: jän jälkeen on jäänyt perhe-eläkkeeseen oikeu- tavaan perhe-eläkkeeseen: 37122: tettu joko lesken oma lapsi tai sellainen muu 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi 37123: lapsi, jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski edunjäiläjän kanssa; tai 37124: ovat yhteisesti huolehtineet, tai jos leski edun- 2) jos leski edunjäiläjän kuollessa oli täyttä- 37125: jättäjän kuollessa oli täyttänyt 40 vuotta ja nyt 50 vuotta tai sai kansaneläkelain (347/56) 37126: avioliitto oli jatkunut vähintään kolme vuotta. mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jat- 37127: kunut vähintään kolmen vuoden ajan, ja jos 37128: avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli 37129: täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään 37130: viisi vuotta. 37131: Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää 37132: heinäkuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen 37133: edellytyksenä on 1 momentissa mainitun 50 37134: vuoden asemesta 40 vuoden vähimmäisikä. 37135: Mitä tässä momentissa on säädetty, ei koske 37136: edunjäiläjän entistä puolisoa. 37137: Lasta pidetään edunsaajana, jos hän edun- Lapsella on oikeus lapseneläkkeenä suoritet- 37138: jättäjän kuollessa ei ollut täyttänyt 18 vuotta. tavaan perhe-eläkkeeseen, jos hän ei ollut täyt- 37139: Niin ikään pidetään edunsaajana sellaista tänyt 18 vuotta edunjäiläjän kuollessa. Oikeut- 37140: edunjättäjän kuollessa 18, mutta ei 21 vuotta ta lapseneläkkeeseen ei kuitenkaan ole useam- 37141: täyttänyttä, 4 §:n 3 momentissa tarkoitetulla man kuin kahden edunjäiläjän jälkeen saman- 37142: tavalla pitkäaikaisesti työkyvytöntä lasta, jon- aikaisesti. 37143: ka työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin hän 37144: täytti 18 vuotta. 37145: Edunsaajana ei kuitenkaan pidetä lasta, joka Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 1 37146: on annettu kolmannelle henkilölle ottolapseksi, momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä tarkoitet- 37147: eikä henkilöä, joka rikollisella teollaan tahalli- tu lapsi on annettu ottolapseksi ennen edunjäi- 37148: sesti on aiheuttanut edunjättäjän kuoleman. läjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu lapsi on 37149: edunjäiläjän lapsi, jonka leski on edunjäiläjän 37150: kuoltua ottanut ottolapsekseen. Jos leskellä on 37151: aikaisemman avioliiton perusteella oikeus saa- 37152: da 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, 37153: eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista 37154: eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, ei hänellä 37155: ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen. 37156: Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä, 37157: joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut 37158: edunjättäjän kuoleman. 37159: 7 390593H 37160: 50 1989 vp. - HE n:o 173 37161: 37162: Voimassa oleva laki Ehdotus 37163: 37164: 4b§ 37165: 37166: Oikeus perhe-eläkkeen saamiseen lakkaa, Oikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaa, jos 37167: lesken osalta, kun hän on solminut uuden leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on 37168: avioliiton, ja lapsen osalta, kun hän on täyttä- täyttänyt 50 vuotta. Jos uusi avioliitto purkau- 37169: nyt 18 vuotta tai, milloin on kysymys edunjät- tuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole 37170: täjän kuollessa 18 vuotta täyttäneelle lapselle oikeutta leskeneläkkeeseen tämän avioliiton 37171: myönnetystä eläkkeestä, kun hänen työkykyn- perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan 37172: sä on palautunut. Niin ikään lapsen oikeus hakemuksesta maksaa uudelleen. Mitä edelli- 37173: perhe-eläkkeen saamiseen lakkaa, kun hänet sessä virkkeessä on säädetty, ei koske edunjät- 37174: on annettu kolmannelle henkilölle ottolapseksi. täjän entistä puolisoa. 37175: Oikeus lapseneläkkeen saamiseen lakkaa, 37176: kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet 37177: annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättä- 37178: jän leskelle tai tämän puolisolle. 37179: Leskelle, jonka oikeus eläkkeen saamiseen 2 Leskelle, jonka oikeus eläkkeen saamiseen 2 37180: momentin mukaan lakkaa, maksetaan kerta- momentin mukaan lakkaa, maksetaan kerta- 37181: suorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin suorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin 37182: perhe-eläke kahden vuoden ajalta olisi ollut, hänen leskeneläkkeensä kolmen vuoden ajalta 37183: jos hän yksin olisi ollut edunsaajana. olisi ollut. Kertasuorituksen perusteena käyte- 37184: tään viimeksi maksettua kuukausieläkettä. Jos 37185: lakkautettua leskeneläkettä aletaan 2 momen- 37186: tin nojalla maksaa uudelleen, eläkkeestä vä- 37187: hennetään maksetun kertasuorituksen määrä 37188: siten, että kulloinkin maksettavan eläkkeen 37189: määrästä vähennetään kolmannes enintään yh- 37190: deksän vuoden ajan. Saman edunjättäjän jäl- 37191: keen kertasuoritus maksetaan vain kerran. 37192: 37193: 37194: Jos lapsi täyttäessään 18 vuotta on 4 §:n 3 37195: momentissa tarkoitetulla tavalla pitkäaikaisesti 37196: työkyvytön, jatketaan sen estämättä, mitä 2 37197: momentissa on säädetty eläkkeen lakkaamises- 37198: ta lapsen täyttäessä sanotun iän, eri hakemuk- 37199: sesta eläkkeen maksamista niin kauan kuin 37200: työkyvyttömyys yhdenjaksoisesti jatkuu. 37201: 37202: 37203: 7a§ 7a § 37204: Perhe-eläke on, jos edunsaajia on vähintään Perhe-eläkkeen suuruus määräytyy edunjät- 37205: kolme, yhtä suuri kuin se tämän lain vähim- täjän tämän lain vähimmäisehtojen mukaisen 37206: mäisehtojen mukainen vanhuuseläke tai täysi vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyys- 37207: työkyvyttömyyseläke, jota edunjättäjä kuolles- eläkkeen perusteella, jota hän sai kuollessaan. 37208: saan sai, tai jollei hänen silloin saanut mainit- Jollei edunjättäjä saanut mainittua eläkettä, 37209: tua eläkettä, joka olisi hänelle myönnetty, jos edunjättäjän eläkkeen määrä lasketaan siten 37210: hänellä kuolinhetkellään olisi ollut oikeus täy- kuin se olisi laskettu, jos hän olisi kuolinpäivä- 37211: den työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen. Eläk- näön tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen 37212: keen määrää laskettaessa ei kuitenkaan oteta oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi, jollei 37213: huomioon 7 c §:n mukaista korotusta edunjät- edunsaaja muuta selvitä. Perhe-eläkkeen mää- 37214: täjän eläkkeeseen eikä myöskään edunjättäjän rää laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon 37215: 1989 vp. - HE n:o 173 51 37216: 37217: Voimassa oleva laki Ehdotus 37218: 37219: eläkkeestä mahdollisesti tehtävää 8 § :n mu- 7 c §:n mukaista korotusta eikä 8 §:n mukaista 37220: kaista vähennystä. Jos edunsaajia on kaksi, vähennystä. 37221: suoritetaan edellä mainitusta perhe-eliikkeestä 37222: kolme neljännestä ja jos edunsaajia on yksi, 37223: puolet. 37224: Perhe-eläke jakautuu edunsaajien kesken si- Leskeneläkkeen määrä on, jollei 5 momen- 37225: ten, että leski saa siitä kaksi ja kukin lapsi tista taikka 8 tai 8 c-8 f §:stä muuta johdu: 37226: yhden yhtä suuren osan. 6112 edunjiittäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 37227: na on leski yksin tai leski ja yksi lapsi; 37228: 5112 edunjiittäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 37229: na on leski ja kaksi lasta; 37230: 3112 edunjiittäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 37231: na on leski ja kolme lasta; sekä 37232: 2112 edunjiittäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 37233: na on leski ja neljä tai useampia lapsia. 37234: Lapseneläkkeiden yhteismäiirä on, jollei 37235: 8 §:stä muuta johdu: 37236: 4/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on 37237: yksi; 37238: 7112 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on 37239: kaksi; 37240: 9/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia\ on 37241: kolme; sekä 37242: JOI 12 edunjättiijän eliikkeestä, jos lapsia on 37243: neljä tai useampia. 37244: Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaetaan tasan 37245: edunsaajina olevien lasten kesken. Jos edun- 37246: saajina on lapsia, joilla ei ole kumpaakaan 37247: vanhempaa, lapseneläkkeiden yhteismäärään 37248: lisätään 2112 edunjättäjän eläkkeestä edellyt- 37249: täen, että lesken- ja lapseneläkkeet eivät yh- 37250: teensä ylitä edunjättiijän eläkkeen määrää. Li- 37251: sä jaetaan edellä mainittujen täysorpojen las- 37252: ten kesken tasan. 37253: Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläk- 37254: keen suuruus mäiirätään siten, että sen osuus 2 37255: momentin mukaisesti lasketusta leskeneläkkeen 37256: määrästä on sama kuin mitä 60 prosenttia 37257: edunjättäjän entiselle puolisolleen maksamasta 37258: elatusavusta on 1 momentissa tarkoitetusta 37259: edunjättäjän eläkkeestä. Jos edunsaajana on 37260: myös leski, on entisten puolisoiden perhe-eläk- 37261: keiden yhteismäärä enintään puolet leskeneläk- 37262: keestä. Yhteismäärä vähennetään leskeneläk- 37263: keestä ja jaetaan entisten puolisoiden kesken 37264: elatusapujen suhteessa. 37265: Jos edunsaajien lukumäärässä tapahtuu Jos edunsaajien lukumäärä muuttuu, perhe- 37266: muutoksia, perhe-eläkkeen määrä ja sen jakau- eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaa- 37267: tuminen edunsaajien kesken tarkistetaan muu- jien kesken tarkistetaan muutosta seuraavan 37268: tosta seuraavan maksukauden alusta. kuukauden alusta. 37269: Jos perhe-eläke myönnetään edunjättäjän 37270: jälkeen, joka kuollessaan ei saanut eläkettä, 37271: 52 1989 vp. - HE n:o 173 37272: 37273: Voimassa oleva laki Ehdotus 37274: 37275: eläkkeen määrä lasketaan ikään kuin edunjät- 37276: täjä olisi kuolinpäivänäön tullut työkyvyttö- 37277: mäksi, jollei edunsaaja muuta selvitä. 37278: 8§ 37279: 37280: Jos saman edunjättäjän kuoleman johdosta Jos saman edunjättäjän kuoleman johdosta 37281: edunsaajille myönnetyt tämän lain vähimmäis- edunsaajille myönnetyt tämän lain vähimmäis- 37282: ehtojen mukainen perhe-eläke, 4 momentissa ehtojen mukainen perhe-eläke, 4 momentissa 37283: mainittua peruseläkettä vastaava muu perhe- tarkoitettua peruseläkettä vastaava muu perhe- 37284: eläke taikka 1 momentissa mainittua muuta eläke taikka 1 momentissa tarkoitettua muuta 37285: eläkettä tai jatkuvaa korvausta vastaava perhe- eläkettä tai jatkuvaa korvausta vastaava perhe- 37286: eläke tai jatkuva korvaus yhteensä ylittävät eläke tai jatkuva korvaus yhteensä ylittävät 37287: yhteensovitusrajan, vähennetään tämän lain yhteensovitusrajan, vähennetään tämän lain 37288: mukaisesta eläkkeestä määrä, joka on yhtä mukaisesta eläkkeestä määrä, joka on yhtä 37289: suuri osa ylitteestä kuin tämän lain vähimmäis- suuri osa ylitteestä kuin tämän lain vähimmäis- 37290: ehtojen mukainen perhe-eläke on 4 momentis- ehtojen mukainen perhe-eläke on 4 momentis- 37291: sa mainittuja peruseläkkeitä vastaavista kaikis- sa tarkoitettuja peruseläkkeitä vastaavista kai- 37292: ta perhe-eläkkeistä. Tällöin ei kuitenkaan oteta kista perhe-eläkkeistä. Tällöin ei kuitenkaan 37293: huomioon eläkkeeseen tai jatkuvaan korvauk- oteta huomioon eläkkeeseen tai jatkuvaan kor- 37294: seen sisältyvää määräaikaista korotusta. Yh- vaukseen sisältyvää määräaikaista korotusta. 37295: teensovitusraja on 60 prosenttia perhe-eläk- Yhteensovitusraja on 60 prosenttia perhe-eläk- 37296: keen perusteena olevan edunjättäjän eläkkeen keen perusteena olevan edunjättäjän eläkkeen 37297: 2 ja 3 momentin mukaisesti lasketusta yhteen- 2 ja 3 momentin mukaisesti lasketusta yhteen- 37298: sovitusperusteesta vähennettynä kutakin edun- sovitusperusteesta vähennettynä kutakin edun- 37299: saajana olevaa 16 vuotta nuorempaa lasta koh- saajana olevaa lasta kohden perhe-eläkelain 37300: den perhe-eläkelain mukaan puoliorvolle suori- mukaan suoritettavan lapseneläkkeen perus- 37301: tettavan lapseneläkkeen määrällä sekä, jos tä- määrällä sekä, jos tämän lain mukaisena edun- 37302: män lain mukaisena edunsaajana on myös saajana on myös leski, perhe-eläkelain mukai- 37303: leski, perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen sen leskeneläkkeen pohjaosan määrällä. Vä- 37304: pohjaosan määrällä. Edellä tarkoitettuna vä- hennyksenä ei kuitenkaan oteta huomioon 37305: hennyksenä ei kuitenkaan oteta huomioon enempää kuin 30 prosenttia yhteensovituspe- 37306: enempää kuin 30 prosenttia yhteensovituspe- rusteesta. Silloin, kun perhe-eläkkeen saajana 37307: rusteesta. Jos perhe-eläkettä on tämän lain on lesken asemesta edunjättäjän entinen puoli- 37308: mukaisesti pienennetty edunsaajien lukumää- so, yhteensovitusta toimitettaessa ei vähennetä 37309: rän perusteella, alennetaan edellä sanottuja perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen poh- 37310: prosenttimääriä samassa suhteessa. jaosan määrää. Jos 7 a §:n mukaisesti edun- 37311: saajien lukumäärän perusteella laskettu perhe- 37312: eläke on pienempi kuin edunjättäjän eläke, 37313: alennetaan edellä sanottuja prosenttimääriä sa- 37314: massa suhteessa. Yhteensovitettu perhe-eläke 37315: jaetaan edunsaajien kesken 7 a §:ssä mainittu- 37316: jen määrien suhteessa. 37317: 37318: 37319: 8a § 37320: 37321: Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen 37322: saajalle myönnetään 8 §:n 1 momentissa tar- saajalle myönnetään 8 §:n 1 momentissa tar- 37323: koitettu eläke, elinkorko tai jatkuva korvaus, koitettu eläke, elinkorko tai jatkuva korvaus, 37324: toimitetaan 8 §:n 1 momentin mukainen yh- toimitetaan 8 §:n 1 momentin mukainen yh- 37325: teensovitus uudelleen. Yhteensovituksen joh- teensovitus uudelleen. Yhteensovituksen joh- 37326: 1989 vp. - HE n:o 173 53 37327: 37328: Voimassa oleva laki Ehdotus 37329: 37330: dosta eläkettä vähennetään kuitenkin vain sen dosta eläkettä vähennetään kuitenkin vain sen 37331: verran, että sanotussa momentissa tarkoitettu- verran, että sanotussa momentissa tarkoitettu- 37332: jen etuuksien yhteismäärä pysyy vähintään yh- jen etuuksien yhteismäärä pysyy vähintään yh- 37333: tä suurena kuin se olisi, jollei oikeutta tämän tä suurena kuin se olisi, jollei oikeutta tämän 37334: momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitet- momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitet- 37335: tuun eläkkeeseen, elinkorkoon tai jatkuvaan tuun eläkkeeseen, elinkorkoon tai jatkuvaan 37336: korvaukseen olisi ollut. Sama koskee 8 §:n 5 korvaukseen olisi ollut. Sama koskee 8 §:n 5 37337: momentin mukaista yhteensovitusta, jos perhe- momentin mukaista yhteensovitusta, jos perhe- 37338: eläkkeen saajalle myönnetään mainitun mo- eläkkeen saajalle myönnetään mainitun mo- 37339: mentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu mentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu 37340: eläke tai jatkuva korvaus. Samoin toimitetaan eläke tai jatkuva korvaus. Samoin toimitetaan 37341: 8 §:n 1 momentin mukainen yhteensovitus uu- 8 §:n 1 momentin mukainen yhteensovitus uu- 37342: delleen, kun osaeläkkeenä maksettava työky- delleen, kun osaeläkkeenä maksettava työky- 37343: vyttömyyseläke muutetaan työttömyyseläk- vyttömyyseläke muutetaan työttömyyseläk- 37344: keeksi tai kun eläkettä tarkistetaan 5 b tai keeksi tai kun eläkettä tarkistetaan 5 b tai 37345: 7 c §:n mukaisesti. Niin ikään toimitetaan 7 c §:n mukaisesti. Niin ikään toimitetaan 37346: 8 §:n 5 momentin mukainen yhteensovitus uu- 8 §:n 5 momentin mukainen yhteensovitus uu- 37347: delleen, kun edunsaajana oleva lapsi täyttää 16 delleen, kun leski tai lapsi lakkaa olemasta 37348: vuotta tai muu edunsaaja kuin 16 vuotta täyt- edunsaajana. Hakemuksesta toimitetaan 8 §:n 37349: tänyt lapsi lakkaa olemasta edunsaajana, jos mukainen yhteensovitus uudelleen, jos siihen 37350: eläkkeen määrä siten suurenee. Hakemuksesta vaikuttaneen päivärahan, muun eläkkeen, elin- 37351: toimitetaan 8 §:n mukainen yhteensovitus uu- koron tai jatkuvan korvauksen määrä on olen- 37352: delleen, jos siihen vaikuttaneen päivärahan, naisesti muuttunut. Yhteensovitus voidaan toi- 37353: muun eläkkeen, elinkoron tai jatkuvan kor- mittaa uudelleen, kun eläkelaitos saa tiedon 37354: vauksen määrä on olennaisesti muuttunut. Yh- 8 § :n 9 momentissa tarkoitetusta etuudesta. 37355: teensovitus voidaan toimittaa uudelleen, kun 37356: eläkelaitos saa tiedon 8 §:n 9 momentissa tar- 37357: koitetusta etuudesta. 37358: 37359: 8b§ 8b§ 37360: Työkyvyttömyyseläke sekä 4 a ja 4 b § :ssä Työkyvyttömyyseläke on evättävä tai sitä 37361: tarkoitettu perhe-eläke työkyvyttömälle lapsel- vähennettävä, jos työntekijä on aiheuttanut 37362: le on evättävä tai niitä vähennettävä, jos työn- työkyvyttömyytensä tahallaan. Eläkkeen mak- 37363: tekijä tai sanottu lapsi on aiheuttanut työky- saminen voidaan keskeyttää, jos sen saaja 37364: vyttömyytensä tahallaan. Niin ikään eläkkeen ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut 37365: maksaminen voidaan keskeyttää, jos sen saaja eläkelaitoksen määräämään ja kustannettavaan 37366: ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut tutkimukseen tai hoitoon, hengenvaaralliseksi 37367: eläkelaitoksen määräämään ja kustannettavaan katsottavaa tutkimus- tai hoitotoimenpidettä 37368: tutkimukseen tai hoitoon, hengenvaaralliseksi lukuun ottamatta, taikka jos hän ilman päte- 37369: katsottavaa tutkimus- tai hoitotoimenpidettä vää syytä on kieltäytynyt kuntoutuksesta tai 37370: lukuun ottamatta, taikka jos hän ilman päte- koulutuksesta. 37371: vää syytä on kieltäytynyt työhuollosta tai kou- 37372: lutuksesta. 37373: 37374: 37375: 8c§ 37376: Leskeneläkettä määrättäessä otetaan huo- 37377: mioon lesken ansiotyönsä perusteella saarnat 37378: 8 § :n 4 momentissa mainittujen lakien, elä- 37379: keohjesäännön ja eläkesääntöjen mukaiset 37380: eläkkeet sekä niihin verrattavat työ- tai virka- 37381: suhteeseen perustuvat eläkkeet (e 1ä keso v i- 37382: 54 1989 vp. - HE n:o 173 37383: 37384: Voimassa oleva laki Ehdotus 37385: 37386: t u s) . Eläkesovituksessa voidaan ottaa huo- 37387: mioon myös mainittuja eläkkeitä vastaava vie- 37388: raasta valtiosta maksettava etuus. Tämän lain 37389: mukainen eläke otetaan eläkesovituksessa huo- 37390: mioon vähimmäisehtojen mukaisena ja lesken 37391: saama osaeläke täyden työkyvyttömyyseläk- 37392: keen määräisenä. 37393: Jos edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken 37394: kanssa samassa taloudessa asui lapsia, joilla on 37395: oikeus lapseneläkkeeseen edunjättäjän jälkeen, 37396: eläkesovitusta ei tehdä ennen kuin nuorin lap- 37397: sista täyttää 18 vuotta. 37398: Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua 37399: eläkettä, lesken ansiotyöhön perustuvana eläk- 37400: keenä pidetään sitä eläkettä, joka hänelle olisi 37401: myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työky- 37402: vyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin 37403: työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä 37404: tai sinä päivänä, jona 2 momentissa tarkoitettu 37405: lapsi täyttää 18 vuotta. Eläkettä määrättäessä 37406: ei tällöin kuitenkaan sovelleta 6 §:n 3 momen- 37407: tin säännöksiä päivistä, jotka jätetään huo- 37408: mioon ottamatta siinä tarkoitettuja 360 päivää 37409: laskettaessa. 37410: 8d§ 37411: Eläkesovituksessa vähennetään 7 a ja 8 §:n 37412: mukaisesti määrättyä leskeneläkettä, jos lesken 37413: 8 c §:ssä tarkoitetut ansiotyöhön perustuvat 37414: eläkkeet ylittävät eläkesovitusperusteen. Elä- 37415: kesovitusperuste on 255 markkaa kuukaudes- 37416: sa, jos edunjättäjän 7 a §:n 1 momentin mu- 37417: kaisesti laskettu eläke ja 8 §:n 4 momentissa 37418: mainittujen lakien, eläkeohjesäännön tai elä- 37419: kesääntöjen mukaiset eläkkeet taikka niihin 37420: verrattavat työ- tai virkasuhteeseen perustuvat 37421: eläkkeet yhteensä ylittävät sanotun markka- 37422: määrän. Eläkesovitusperuste on sanottujen 37423: eläkkeiden yhteismäärän suuruinen, jos yhteis- 37424: määrä ylittää 127,50 markkaa ja on enintään 37425: 255 markkaa. Muussa tapauksessa eläkesovi- 37426: tusperuste on 127,50 markkaa. Jos eläkesovi- 37427: tus tulee tehtäväksi ensimmäisen kerran ennen 37428: vuotta 2004, eläkesovitusperusteena käytetään 37429: vuonna 1990 sanotun 255 markan asemesta 348 37430: markkaa, josta vähennetään 6, 64 markkaa ku- 37431: nakin seuraavana vuonna. 37432: Eläkesovituksesta johtuva vähennys on 50 37433: prosenttia lesken 8 c §:ssä tarkoitettujen ansio- 37434: työhön perustuvien eläkkeiden ja e/äkesovitus- 37435: perusteen erotuksesta. Jos leskellä on oikeus 37436: saada myös muuta kuin tämän lain mukaista 37437: 1989 vp. - HE n:o 173 55 37438: 37439: Voimassa oleva laki Ehdotus 37440: 37441: 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien elä- 37442: keohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista 37443: eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, vähennetään 37444: tämän lain mukaisesta leskeneläkkeestä määrä, 37445: joka on yhtä suuri osa edellä tarkoitetusta 37446: vähennyksestä kuin tämän lain mukainen ies- 37447: keneläke on kaikista sanotuista perhe-eläkkeis- 37448: tä. 37449: Jos lesken saamaa 8 c §:ssä tarkoitettua elä- 37450: kettä on vähennetty tapaturmavakuutuslain 37451: (608/48) säännöksiin perustuvan päivärahan 37452: tai tapaturmaeläkkeen, liikennevakuutuslain 37453: (279/59) nojalla myönnetyn omaan vammaan 37454: perustuvan jatkuvan korvauksen tai sotilas- 37455: vammalain (404/48) nojalla myönnetyn elinko- 37456: ron vuoksi, jätetään tämä vähennys huomioon 37457: ottamatta eläkesovitusta tehtäessä. 37458: 37459: 8e§ 37460: Jos leskellä ei ole oikeutta saada työ- tai 37461: virkasuhteeseen tai yrittäjätoimintaan perus- 37462: tuvaa eläkettä tai jos leski saa työkyvyttömyys- 37463: eläkettä osaeläkkeenä, otetaan eläkesovitukses- 37464: sa lesken hakemuksesta eläkkeiden asemesta 37465: huomioon hänen saamansa keskimääräiset an- 37466: siotulo! ja niihin perustuvat etuudet sekä osa- 37467: eläke. Edellytyksenä kuitenkin on, että sanotut 37468: ansiotulot ja etuudet sekä osaeläke, kun ansio- 37469: tuloista otetaan huomioon 60 prosenttia, ovat 37470: yhteensä vähintään neljänneksen pienemmät 37471: kuin lesken 8 c §:n mukaisesti määrätty eläke. 37472: Samoin voidaan leskeneläkkeen määrä hake- 37473: muksesta tarkistaa, jos lesken olosuhteissa ta- 37474: pahtuu viiden vuoden kuluessa edunjättäjän 37475: kuolemasta muutos, jonka vuoksi edellä maini- 37476: tut edellytykset täyttyvät. Keskiansio lasketaan 37477: tällöin kuuden kuukauden ajalta ennen hake- 37478: musta, ja muutoksen katsotaan tapahtuneen 37479: tämän takautuvan jakson alussa. Näin tarkis- 37480: tettua leskeneläkettä suoritetaan takautuvasti 37481: sanotulta kuudelta kuukaudella. 37482: Edellä 1 momentin mukaan määrättyä ies- 37483: keneläkettä maksetaan kahden vuoden ajan. 37484: Sen jälkeen leskeneläke määrätään hakemuk- 37485: sesta uudelleen tämän pykälän mukaisesti kah- 37486: den vuoden ajaksi kerrallaan, jos edellytykset 37487: tähiin ovat edelleen olemassa. 37488: Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tar- 37489: kempia ohjeita tämän pykälän soveltamisesta. 37490: 8f§ 37491: Sen lisäksi, mitä 8 e §:ssä säädetäiin, elä- 37492: 56 1989 vp. - HE n:o 173 37493: 37494: Voimassa oleva laki Ehdotus 37495: kesovitus tehdään uudelleen vain, jos leskelle 37496: myönnetään 8 c §:n 1 momentissa tarkoitettu 37497: eläke muuna kuin osa-aikaeläkkeenä tai jos 37498: leskeneläkkeen määrä 8 a §:n 2 momentin mu- 37499: kaisen uuden yhteensovituksen vuoksi muut- 37500: tuu. Tällöin käytetään samaa eläkesovituspe- 37501: rustetta kuin eläkesovitusta ensimmäistä kertaa 37502: tehtäessä. 37503: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 37504: kuuta 1990. 37505: Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on 37506: kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota 37507: maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen 37508: edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski 37509: solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään. 37510: Mitä 8 a §:n 2 momentissa on säädetty yhteen- 37511: sovituksesta, koskee myös ennen tämän lain 37512: voimaantuloa alkaneita lapseneläkkeitä. 37513: Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel- 37514: letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois- 37515: tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta- 37516: miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl- 37517: laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk- 37518: keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen. 37519: Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus- 37520: tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle 37521: edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel- 37522: voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul- 37523: kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain 37524: (173122) mukaisesti. 37525: Jos työnantaja ennen tämän lain voimaantu- 37526: loa on järjestänyt työntekijöilleen perhe-eläke- 37527: turvan, jossa eläkkeen määrä on suurempi 37528: kuin työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen 37529: mukainen eläke, voidaan sen estämättä, mitä 37530: muualla laissa on säädetty, tätä koskevan va- 37531: kuutuksen ehdot taikka eläkekassan tai elä- 37532: kesäätiön säännöt muuttaa tämän lain perhe- 37533: eläkettä koskevien säännösten periaatteita vas- 37534: taaviksi. Tällöin saa aikaisemmasta eläkejär- 37535: jestelmästä Vapautuvia varoja sosiaali- ja ter- 37536: veysministeriön antamien ohjeiden mukaisesti 37537: käyttää työntekijäin eläkelaissa tarkoitetun elä- 37538: keturvan kustantamiseen. Sosiaali- ja terveys- 37539: ministeriö voi antaa tarkempia ohjeita tämän 37540: momentin soveltamisesta. 37541: Tämän lain 8 d §:ssä säädetyt markkamää- 37542: rät vastaavat vuodelle 1966 vahvistettua palk- 37543: kaindeksilukua. 37544: Työntekijäin eläkelain 7 c §:n mukainen lap- 37545: sikorotus määräytyy niiden säännösten mukai- 37546: sesti, jotka olivat voimassa ennen tämän lain 37547: voimaantuloa. 37548: 1989 vp. - HE n:o 173 57 37549: 37550: 2. 37551: Laki 37552: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 4 §:n muuttamisesta 37553: 37554: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikai- 37555: sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 4 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 16 37556: päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (640/66), näin kuuluvaksi: 37557: 37558: Voimassa oleva laki Ehdotus 37559: 4§ 37560: 37561: Jos työntekijällä kuollessaan oli oikeus van- Työntekijän kuoltua suoritetaan edunsaajille 37562: huus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen taikka perhe-eläkettä, jos työntekijällä oli kuollessaan 37563: jos hän sai mainittua eläkettä, on tällaisen oikeus vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkee- 37564: edunjättäjän jälkeen miespuolisen edunjättäjän seen tai jos hän sai mainittua eläkettä. Tällai- 37565: leskellä, jonka avioliitto oli solmittu ennen sen edunjättäjän jälkeen edunsaajia työnteki- 37566: kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta, sekä jäin eläkelain 4 a § :ssä säädetyin rajoituksin 37567: edunjättäjän lapsella ja mainitun lesken sellai- ovat: 37568: sella lapsella, jonka elatuksesta edunjättäjä ja 1) leski, jonka kanssa edunjättäjä oli solmi- 37569: leski ovat yhteisesti huolehtineet, työntekijäin nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65 37570: eläkelain 4 a §:ssä säädetyin rajoituksin edun- vuotta; 37571: saajina oikeus saada perhe-eläkettä. 2) edunjättäjän lapsi; 37572: 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol- 37573: lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes- 37574: sa; ja 37575: 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun- 37576: jättäjä kuollessaan oli tuomioistuimen lainvoi- 37577: moisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah- 37578: vistaman sopimuksen perusteella velvollinen 37579: määräajoin suorittamaan elatusapua; tällöin 37580: entisestä puolisosta ja hänen oikeudestaan 37581: perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa, 37582: mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk- 37583: keeseen on säädetty. 37584: 37585: 37586: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 37587: kuuta 1990. 37588: Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on 37589: kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota 37590: maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen 37591: edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski 37592: solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään. 37593: Mitä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- 37594: tekijäin eläkelain 1 §:n mukaan on säädetty 37595: työntekijäin eläkelain 8 a §:n 2 momentissa 37596: tarkoitetusta yhteensovituksesta, koskee myös 37597: ennen tämän lain voimaantuloa alkaneita lap- 37598: seneläkkeitä. 37599: Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel- 37600: letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois- 37601: tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta- 37602: miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl- 37603: laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk- 37604: lrPP<oPPn lunnnnllistPn vanhPmniensa iälkePn. 37605: 58 1989 vp. - HE n:o 173 37606: 37607: Voimassa oleva laki Ehdotus 37608: Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus- 37609: tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle 37610: edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel- 37611: voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul- 37612: kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain 37613: (173122) mukaisesti. 37614: 37615: 37616: 37617: 3. 37618: Laki 37619: merimieseläkelain muuttamisesta 37620: 37621: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimies- 37622: eläkelain (72/56) 15 a, 15 b, 16 a, 27 ja 28 a §, 37623: sellaisina kuin ne ovat, 15 a, 15 b ja 28 a § 11 päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa 37624: (768170), 16 a § 23 päivänä kesäkuuta 1975 annetussa laissa (493175) ja 27 § 4 päivänä 37625: maaliskuuta 1983 annetussa laissa (236/83) näin kuuluviksi: 37626: 37627: Voimassa oleva laki Ehdotus 37628: 15 a § 15 a § 37629: Jos edunjätäjä on kuollut ollessaan oikeutet- Työntekijän kuoltua suoritetaan edunsaajille 37630: tu saamaan 14 §:n mukaista vanhuuseläkettä perhe-eläkettä, jos työntekijällä oli kuollessaan 37631: tai 15 §:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä, oikeus 14 §:n mukaiseen vanhuuseläkkeeseen 37632: suoritetaan jäljempänä säädetyin poikkeuksin tai 15 §:n mukaiseen työkyvyttömyyseläkkee- 37633: perhe-eläkettä edunjättäjän: seen tai jos hän sai mainittua eläkettä. Tällai- 37634: sen edunjättäjän jälkeen edunsaajia ovat: 37635: 1) leskelle, jonka avioliitto edunjättäjän 1) leski, jonka kanssa edunjäiläjä oli solmi- 37636: kanssa oli solmittu, ennen kuin edunjättäjä oli nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65 37637: täyttänyt 65 vuotta, mikäli vuotta; 37638: a) edunjättäjän jälkeen on jäänyt tässä py- 37639: kälässä tarkoitettu lapsi, jonka elatuksesta 37640: edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti huolehti- 37641: neet, tai 37642: b) leski edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 37643: 35 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään 37644: kolme vuotta; taikka 37645: c) leski sairauden, vian tai vamman takia on 37646: pysyvästi kykenemätön huolehtimaan itsestään 37647: voimiaan tai kykyjään vastaavalla työllä; 37648: 2) 18 vuotta nuoremmalle lapselle; sekä 2) edunjättäjän lapsi; 37649: 3) 18 vuotta, mutta ei 21 vuotta täyttäneelle 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol- 37650: lapselle, jos hän sairauden, vian tai vamman lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes- 37651: johdosta on kykenemätön suorittamaan työtä, sa; ja 37652: mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun- 37653: seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja jättäjä kuollessaan oli tuomioistuimen lainvoi- 37654: kohtuullisen toimeentulon turvaavana, ja jos moisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah- 37655: työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin hän vistaman sopimuksen perusteella velvollinen 37656: täytti 18 vuotta sekä työkyvyttömyyden, sen määräajoin suorittamaan e/atusapua; tällöin 37657: alkamisesta kulunut aika mukaan luettuna, entisestä puolisosta ja hänen oikeudestaan 37658: voidaan arvioida jatkuvan vähintään vuoden perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa, 37659: ajan. mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk- 37660: Lapsella tarkoitetaan tässä laissa myös edun- keeseen on säädetty. 37661: ;;u.;;;;n .... nttnlnrfn rnb-Ji n·uinliifnM ul'b-nnunlnlln 37662: 1989 vp. - HE n:o 173 59 37663: 37664: Voimassa oleva laki Ehdotus 37665: syntynyttä lasta, jonka edunjättäjä on laillisesti 37666: tunnustanut tai jota koskeva edunjättäjän ela- 37667: tusvelvollisuus on asianmukaisella sopimuksel- 37668: la tai tuomioistuimen pääUJksellä vahvistettu. 37669: Mitä edellä on säädetty edunjättäjän lapses- 37670: ta, on vastaavasti voimassa edunjättäjän avio- 37671: puolison lapsesta tai ottolapsesta, jonka ela- 37672: tuksesta edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti 37673: huolehtineet. 37674: Leskimiehelle suoritetaan perhe-eläkettä 37675: vain, jos vaimo miehen työkyvyttömyyden ta- 37676: kia on ollut tämän pääasiallinen elättäjä. 37677: 15 b § 15 b § 37678: Perhe-eläkettä ei suoriteta lapselle, joka on Leskellä on oikeus leskene/äkkeenä suoritet- 37679: annettu ottolapseksi. tuvaan perhe-eläkkeeseen, 37680: 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi 37681: edunjättäjän kanssa; tai 37682: 2) jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttä- 37683: nyt 50 vuotta tai sai kansaneläkelain (347 /56) 37684: mukaista työkvvyttömyyseläkettä, joka oli jat- 37685: kunut vähintään kolmen vuoden ajan, ja jos 37686: avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli 37687: täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään 37688: viisi vuotta. 37689: Perhe-eläkettä ei suoriteta henkilölle, joka Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää 37690: rikollisella teonaan tahallisesti on aiheuttanut heinäkuuta 1955, leskeneläkkeen saamisen 37691: edunjättäjän kuoleman. edellytyksenä on 1 momentissa mainitun 50 37692: vuoden asemesta 35 vuoden vähimmäisikä. 37693: Mitä tässä momentissa on säädetty, ei koske 37694: edunjättäjän entistä puolisoa. 37695: Lapsella on oikeus lapsene/äkkeenä suoritet- 37696: tavaan perhe-eläkkeeseen, jos hän ei ollut täyt- 37697: tänyt 18 vuotta edunjättäjän kuollessa. Oikeut- 37698: ta lapseneläkkeeseen ei kuitenkaan ole useam- 37699: man kuin kahden edunjättäjän jälkeen saman- 37700: aikaisesti. 37701: Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 1 37702: momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä tarkoitet- 37703: tu lapsi on annettu ottolapseksi ennen edunjät- 37704: täjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu lapsi on 37705: edunjättäjän lapsi, jonka leski on edunjättäjän 37706: kuoltua ottanut ottolapsekseen. Jos leskellä on 37707: aikaisemman avioliiton perusteella oikeus saa- 37708: da työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa 37709: mainittujen lakien, eläkeohjesäännön tai elä- 37710: kesääntöjen mukaista eläkettä vastaavaa 37711: perhe-eläkettä, ei hänellä ole oikeutta uuteen 37712: perhe-eläkkeeseen. 37713: 16 a § 16 a § 37714: Perhe-eläke on, jos edunsaajia on vähintään Perhe-eläkkeen suuruus määräytyy edunjäi- 37715: kolme, yhtä suuri kuin se 16 §:n 1 momentin läjän tämän lain mukaisen vanhuuseläkkeen 37716: tai 22 a §:n mukainen vanhuus- ja työkyvyttö- tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, 37717: 60 1989 vp. - HE n:o 173 37718: 37719: Voimassa oleva laki Ehdotus 37720: 37721: myyseläke, jota edunjättäjä kuollessaan sai tai jota hän sai kuollessaan. Jollei edunjättäjä 37722: olisi oikeutettu saamaan. Eläkkeen määrää saanut mainittua eläkettä, edunjättäjän eläk- 37723: laskettaessa ei oteta huomioon 15 d §:n mu- keen määrä lasketaan siten kuin se olisi lasket- 37724: kaista korotusta edunjättäjän eläkkeeseen eikä tu, jos hän olisi kuolinpäivänäön tullut täyteen 37725: myöskään edunjättäjän eläkkeestä mahdolli- työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa mää- 37726: sesti tehtävää 27 §:n mukaista vähennystä. Jos rin työkyvyttömäksi, jollei edunsaaja muuta 37727: edunsaajia on kaksi, suoritetaan edellä maini- selvitä. Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei 37728: tusta perhe-eläkkeestä kolme neljännestä, ja kuitenkaan oteta huomioon 15 d §:n mukaista 37729: jos edunsaajia on yksi, puolet. korotusta eikä 27 § :n mukaista vähennystä. 37730: Perhe-eläke jaetaan edunsaajien kesken si- Leskeneläkkeen määrä on, jollei 5 momen- 37731: ten, että leski saa siitä kaksi ja kukin lapsi tista tai 27 §:stä muuta johdu: 37732: yhden yhtä suuren osan. 6112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 37733: na on leski yksin tai leski ja yksi lapsi; 37734: 5112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 37735: na on leski ja kaksi lasta; 37736: 3112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 37737: na on leski ja kolme lasta; 37738: 2112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 37739: na on leski ja neljä tai useampia lapsia. 37740: Lapseneläkkeiden yhteismäärä on, jollei 37741: 27 § :stä muuta johdu: 37742: 4112 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on 37743: yksi; 37744: 7112 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on 37745: kaksi; 37746: 9/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on 37747: kolme; sekä 37748: 10112 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on 37749: neljä tai useampia. 37750: Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaetaan tasan 37751: edunsaajina olevien lasten kesken. Jos edun- 37752: saajina on lapsia, joilla ei ole kumpaakaan 37753: vanhempaa, lapseneläkkeiden yhteismäärään 37754: lisätään 2112 edunjättäjän eläkkeestä edellyt- 37755: täen, että lesken- ja lapseneläkkeet eivät yh- 37756: teensä ylitä edunjättäjän eläkkeen määrää. Li- 37757: sä jaetaan edellä mainittujen täysorpojen las- 37758: ten kesken tasan. 37759: Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläk- 37760: keen suuruus määrätään siten, että sen osuus 2 37761: momentin mukaisesti lasketusta leskeneläkkeen 37762: määrästä on sama kuin mitä 60 prosenttia 37763: edunjättäjän entiselle puolisolleen maksamasta 37764: elatusavusta on 1 momentissa tarkoitetusta 37765: edunjättäjän eläkkeestä. Jos edunsaajana on 37766: myös leski, on entisten puolisoiden perhe-eläk- 37767: keiden yhteismäärä enintään puolet /eskeneläk- 37768: keestä. Yhteismäärä vähennetään /eskeneläk- 37769: keestä ja jaetaan entisten puolisoiden kesken 37770: elatusapujen suhteessa. 37771: Jos edunsaajien lukumäärässä tapahtuu Jos edunsaajien lukumäärä muuttuu, perhe- 37772: muutoksia, perhe-eläkkeen määrä ja sen jakau- eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaa- 37773: tuminen tarkistetaan muutosta seuraavan ka- jien kesken tarkistetaan muutosta seuraavan 37774: lenterikuukauden alusta. kuukauden alusta. 37775: 1989 vp. - HE n:o 173 61 37776: 37777: Voimassa oleva laki Ehdotus 37778: Jos perhe-eläke myönnetään edunjättäjän 37779: jälkeen, joka kuollessaan ei saanut eläkettä, 37780: eläkkeen määrä lasketaan ikään kuin edunjät- 37781: täjä olisi kuolinpäivänäön tullut työkyvyttö- 37782: mäksi, jollei edunsaaja muuta selvitä. 37783: 37784: 27 § 27 § 37785: Tämän lain mukaisen eläkkeen yhteensovit- Tämän lain mukaisen eläkkeen yhteensovi- 37786: tuksessa eläkkeensaajan saaman muun eläk- tuksessa ja eläkesovituksessa eläkkeensaajan 37787: keen tai eläkkeenluonteisen suorituksen kanssa saaman muun eläkkeen tai eläkesuorituksen 37788: noudatetaan vastaavasti, mitä työntekijäin elä- kanssa noudatetaan vastaavasti, mitä työnteki- 37789: kelain 8 ja 8 a §:ssä on säädetty. jäin eläkelain 8, 8 a ja 8 c-8 f §:ssä on sää- 37790: detty. 37791: 28 a § 28 a § 37792: Lesken oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa, Oikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaa, jos 37793: kun hän on solminut uuden avioliiton. leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on 37794: täyttänyt 50 vuotta. Jos uusi avioliitto purkau- 37795: tuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole 37796: oikeutta leskeneläkkeeseen tämän avioliiton 37797: perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan 37798: hakemuksesta maksaa uudelleen. Mitä edelli- 37799: sessä virkkeessä on säädetty, ei koske edunjät- 37800: täjän entistä puolisoa. 37801: Lapsen oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa, Oikeus lapseneläkkeen saamiseen lakkaa, 37802: kun hän on täyttänyt 18 vuotta tai, milloin on kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet 37803: kysymys edunjättäjän kuollessa 18 vuotta täyt- annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättä- 37804: täneelle lapselle myönnetystä eläkkeestä, kun jän leskelle tai tämän puolisolle. 37805: hänen työkykynsä on palautunut. 37806: Jos 18 vuotta täyttänyt lapsi on 15 a §:n 1 37807: momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla työ- 37808: kyvytön, jatketaan perhe-eläkkeen suorittamis- 37809: ta sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädet- 37810: ty, eri hakemuksesta niin kauan kuin työkyvyt- 37811: tömyys yhdenjaksoisesti jatkuu. 37812: Leskelle, jonka oikeus perhe-eläkkeen saa- Leskelle, jonka oikeus eläkkeen saamiseen 2 37813: miseen 1 momentin mukaan lakkaa, makse- momentin mukaan lakkaa, maksetaan kerta- 37814: taan kertasuorituksena määrä, joka on yhtä suorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin 37815: suuri kuin perhe-eläke kahden vuoden ajalta hänen leskeneläkkeensä kolmen vuoden ajalta 37816: olisi ollut, jos hän yksin olisi ollut edunsaaja- olisi ollut. Kertasuorituksen perusteena käyte- 37817: na. tään viimeksi maksettua kuukausieläkettä. Jos 37818: lakkautettua leskeneläkettä aletaan 2 momen- 37819: tin nojalla maksaa uudelleen, eläkkeestä vä- 37820: hennetään maksetun kertasuorituksen määrä 37821: siten, että kulloinkin maksettavan eläkkeen 37822: määrästä vähennetään kolmannes, enintään 37823: yhdeksän vuoden ajan. Saman edunjättäjän 37824: jälkeen kertasuoritus maksetaan vain yhden 37825: kerran. 37826: Jos perhe-eläkkeensaaja ilman hyväksyttä- 37827: vää syytä kieltäytyy eläkekassan kustannetta- 37828: vasta hänen työkykynsä palauttamista tarkoit- 37829: tavasta lääkintähuollosta, koulutuksesta tai 37830: työhuollosta, hengenvaarallisena pidettävää 37831: hoitotoimenpidettä lukuun ottamatta, eläkkeen 37832: maksaminen keskeytetään tai maksettava mää- 37833: rä alennetaan. 37834: 62 1989 vp. - HE n:o 173 37835: 37836: Voimassa oleva laki Ehdotus 37837: 37838: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 37839: kuuta 1990. 37840: Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on 37841: kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota 37842: maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen 37843: edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski 37844: solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään. 37845: Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel- 37846: letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois- 37847: tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta- 37848: miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl- 37849: laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk- 37850: keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen. 37851: Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus- 37852: tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle 37853: edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel- 37854: voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul- 37855: kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain 37856: (173122) mukaisesti. 37857: Merimieseläkelain 15 d §:n mukainen lapsi- 37858: korotus määräytyy niiden säännösten mukai- 37859: sesti, jotka olivat voimassa ennen tämän lain 37860: voimaantuloa. 37861: 1989 vp. - HE n:o 173 63 37862: 37863: 37864: 37865: 37866: 4. 37867: 37868: Laki 37869: valtion perhe-eläkelain muuttamisesta 37870: 37871: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 37872: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun valtion perhe-eläkelain (774/68) 2-7 §, 8 §:n 37873: 1 momentti, 16 ja 19 §, 37874: sellaisina kuin niistä ovat 5-7 § 21 päivänä elokuuta 1987 annetussa laissa (714/87), 8 §:n 1 37875: momentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (440/69) ja 19 § 4 päivänä kesäkuuta 1982 37876: annetussa laissa (415/82), sekä 37877: lisätään lakiin uusi 7 a-7 c § seuraavasti: 37878: 37879: Voimassa oleva laki Ehdotus 37880: 37881: 2§ 2§ 37882: Perhe-eläkkeen suorittamisen edellytyksenä Perhe-eläkkeen suorittamisen edellytyksenä 37883: on, että 1 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä, edun- on, että 1 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä, edun- 37884: jättäjällä, oli oikeus valtion eläkelain mukai- jättäjällä, oli oikeus valtion eläkelain (280/66) 37885: seen eläkkeeseen tai että hän sai sitä. mukaiseen eläkkeeseen tai että hän sai sitä. 37886: Tällaisen edunjättäjän jälkeen edunsaajia ovat: 37887: 1) leski, jonka kanssa edunjättäjä oli solmi- 37888: nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65 37889: vuotta; 37890: 2) edunjättäjän lapsi; 37891: 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol- 37892: lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes- 37893: sa; ja 37894: 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun- 37895: jättäjä kuol/essaan oli tuomioistuimen lainvoi- 37896: maisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah- 37897: vistaman sopimuksen perusteella velvollinen 37898: määräajoin suorittamaan elatusapua; tällöin 37899: entisestä puolisosta ja hänen oikeudestaan 37900: perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa, 37901: mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk- 37902: keeseen on säädetty. 37903: 64 1989 vp. - HE n:o 173 37904: 37905: Voimassa oleva laki Ehdotus 37906: 3§ 3§ 37907: Perhe-eläkettä suoritetaan, jäljempänä sää- Leskellä on oikeus leskeneläkkeenä suoritet- 37908: detyin rajoituksin, edunjättäjän: tavaan perhe-eläkkeeseen: 37909: 1) leskelle, jonka avioliitto edunjättäjän 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi 37910: kanssa oli solmittu, ennen kuin edunjättäjä oli edunjättäjän kanssa; tai 37911: täyttänyt 65 vuotta, jos edunjättäjän jälkeen 37912: on jäänyt tässä pykälässä tarkoitettu lapsi, 37913: jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski ovat 37914: yhteisesti huolehtineet, tai jos leski edunjättä- 37915: jän kuollessa oli täyttänyt 40 vuotta ja avioliit- 37916: to oli jatkunut vähintään kolme vuotta; 37917: 2) 18 vuotta nuoremmalle lapselle; sekä 37918: 2) jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttä- 37919: nyt 50 vuotta tai sai kansaneläkelain (347 /56) 37920: mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jat- 37921: kunut vähintään kolmen vuoden ajan, ja jos 37922: avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli 37923: täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään 37924: viisi vuotta. 37925: 3) 18 vuotta, mutta ei 21 vuotta täyttäneelle 37926: lapselle, jos hän sairauden, vian tai vamman 37927: johdosta on kykenemätön suorittamaan työtä, 37928: mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut 37929: seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja 37930: kohtuullisen toimeentulon turvaavana, ja jos 37931: työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin hän 37932: täytti 18 vuotta sekä työkyvyttömyyden, sen 37933: alkamisesta kulunut aika mukaan luettuna, 37934: voidaan arvioida jatkuvan vähintään vuoden 37935: ajan. 37936: Lapsella tarkoitetaan tässä laissa myös edun- Jos leski on syntynyt ennen 1 päivää heinä- 37937: jättäjän ottolasta sekä avioliiton ulkopuolella kuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen edellytyk- 37938: syntynyttä lasta, jonka edunjättäjä on laillisesti senä on 1 momentissa mainitun 50 vuoden 37939: tunnustanut tai jota koskeva edunjättäjän ela- asemesta 40 vuoden vähimmäisikä. Mitä tässä 37940: tusvelvollisuus on asianmukaisella sopimuksel- momentissa on säädetty, ei koske edunjättäjän 37941: la tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu. entistä puolisoa. 37942: Mitä edellä on säädetty edunjättäjän lapses- Lapsella on oikeus lapseneläkkeenä suoritet- 37943: ta, on vastaavasti voimassa edunjättäjän avio- tavaan perhe-eläkkeeseen, jos hän ei ollut täyt- 37944: puolison lapsesta tai ottolapsesta, jonka ela- tänyt 18 vuotta edunjättäjän kuollessa. Oikeut- 37945: tuksesta edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti ta lapseneläkkeeseen ei kuitenkaan ole useam- 37946: huolehtineet. man kuin kahden edunjättäjän jälkeen saman- 37947: aikaisesti. 37948: 4§ 4§ 37949: Perhe-eläkettä ei suoriteta lapselle, joka en- Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 37950: nen edunjättäjän kuolemaa on annettu ottolap- 3 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä 37951: seksi, eikä henkilölle, joka rikollisella teonaan tarkoitettu lapsi on annettu ottolapseksi ennen 37952: tahallisesti on aiheuttanut edunjättäjän kuole- edunjättäjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu 37953: man. lapsi on edunjättäjän lapsi, jonka leski on 37954: edunjättäjän kuoltua ottanut ottolapsekseen. 37955: Jos leskellä on aikaisemman avioliiton perus- 37956: teella oikeus saada työntekijäin eläkelain (3951 37957: 61) 8 §:n 4 momentissa manittujen lakien, 37958: eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista 37959: eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, ei hänellä 37960: ole oikeutta uuteen nerhe-eläkkeeseen. 37961: 1989 vp. - HE n:o 173 65 37962: 37963: Voimassa oleva laki Ehdotus 37964: Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä, 37965: joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut 37966: edunjättäjän kuoleman. 37967: 5§ 5§ 37968: Perhe-eläke on kolmelle tai useammalle Perhe-eläkkeen suuruus määräytyy edunjäi- 37969: edunsaajalle yhtä suuri kuin se valtion elä- läjän valtion eläkelain mukaisen vanhuuseläk- 37970: kelain mukainen eläke, jota edunjättäjä kuol- keen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perus- 37971: lessaan sai tai johon hänellä olisi ollut oikeus. teella, jota hän sai kuollessaan. Jollei edunjät- 37972: Jos edunsaajia on kaksi, on perhe-eläke kolme täjä saanut mainittua eläkettä, edunjättäjän 37973: neljännestä, ja jos edunsaajia on yksi, puolet eläkkeen määrä lasketaan siten kuin se olisi 37974: näin lasketusta perhe-eläkkeestä. laskettu, jos hän olisi kuolinpäivänäön tullut 37975: täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutta- 37976: vassa määrin työkyvyttömäksi, jollei edunsaaja 37977: muuta selvitä. Perhe-eläkkeen määrää lasket- 37978: taessa ei kuitenkaan oteta huomioon edunjät- 37979: täjiin eläkkeen yhteensovituksesta johtuvaa vä- 37980: hennystä. 37981: Jos kuitenkin edunjättäjällä oli oikeus eläk- Leskeneläkkeen määrä on, jollei 5 momen- 37982: keeseen valtion eläkelain 10 §:n 2 tai 3 mo- tista tai 6, 7 ja 7 a-7 c §:stä muuta johdu: 37983: menttia soveltaen, perhe-eläke on kolmelle tai 6112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 37984: useammalle edunsaajalle 60/66 osaa siitä val- na on leski yksin tai leski ja yksi lapsi; 37985: tion eläkelain mukaisesta eläkkeestä, jota 5112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 37986: edunjättäjä kuollessaan sai tai johon hänellä na on leski ja kaksi lasta; 37987: olisi ollut oikeus. Jos edunsaajia on kaksi, on 3112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 37988: perhe-eläke kolme neljännestä ja jos edunsaa- na on leski ja kolme lasta; sekä 37989: jia on yksi, puolet näin lasketusta perhe-eläk- 2112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- 37990: keestä. Jos edunsaajia kuitenkin on seitsemän na on leski ja neljä tai useampia lapsia. 37991: tai useampia, perhe-eläke on yhtä suuri kuin 37992: edunjättäjän edellä tarkoitettu eläke. 37993: Jollei edunjättäjä kuollessaan saanut elä- Lapseneläkkeiden yhteismiiärä on, jollei 37994: kettä, eläkkeen määrä lasketaan, jollei edun- 6 §:stä muuta johdu: 37995: saaja muuta selvitä, siten kuin jos edunjättäjä 4112 edunjättäjiin eläkkeestä, jos lapsia on 37996: kuolinhetkellään olisi tullut työkyvyttömäksi. yksi; 37997: 7112 edunjättäjiin eliikkeestii, jos lapsia on 37998: kaksi; 37999: 9112 edunjättäjän eliikkeestii, jos lapsia on 38000: kolme; sekii 38001: JOI 12 edunjättiijiin eläkkeestä, jos lapsia on 38002: ne/jii tai useampia. 38003: Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaetaan tasan 38004: edunsaajina olevien lasten kesken. Jos edun- 38005: saajina on lapsia, joilla ei ole kumpaakaan 38006: vanhempaa, lapseneläkkeiden yhteismäärään 38007: /isiitään 2112 edunjiittäjän eläkkeestä edellyt- 38008: täen, että lesken- ja lapseneläkkeet eiviit yh- 38009: teensii ylitti edunjiittiijän eliikkeen miiäriiii. Li- 38010: sii jaetaan edel/ii mainittujen täysorpojen las- 38011: ten kesken tasan. 38012: Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei oteta Edunjättäjiin entisen puolison perhe-eläk- 38013: huomioon edunjättäjän eläkkeen yhteensovi- keen suuruus määriitäiin siten, että sen osuus 2 38014: tuksesta johtuvaa vähennystä. momentin mukaisesti lasketusta leskeneliikkeen 38015: miiärästii on sama kuin mitä 60 prosenttia 38016: edunjiittiijiin entiselle puolisolleen maksamasta 38017: 66 1989 vp. - HE n:o 173 38018: 38019: Voimassa oleva laki Ehdotus 38020: elatusavusta on 1 momentissa tarkoitetusta 38021: edunjättäjän eläkkeestä. Jos edunsaajana on 38022: myös leski, on entisten puolisoiden perhe-eläk- 38023: keiden yhteismäärä enintään puolet leskeneläk- 38024: keestä. Yhteismäärä vähennetään leskeneläk- 38025: keestä ja jaetaan entisten puolisoiden kesken 38026: elatusapujen suhteessa. 38027: Perhe-eläke jaetaan edunsaajia varten yhtä 38028: suuriin osiin siten, että leski saa kaksi ja kukin 38029: lapsi yhden osan. 38030: 6§ 6§ 38031: Myönnettäessä perhe-eläke tämän lain 5 §:n Myönnettäessä perhe-eläke on yhteensovitet- 38032: 1 momenttia soveltaen on yhteensovitettaessa taessa perhe-eläkettä edunsaajille saman edun- 38033: perhe-eläkettä edunsaajille saman edunjättäjän jättäjän kuoleman johdosta suoritettavien mui- 38034: kuoleman johdosta suoritettavien muiden den perhe-eläkkeiden ja korvausten kanssa 38035: perhe-eläkkeiden ja korvausten kanssa nouda- noudatettava soveltuvin osin työntekijäin elä- 38036: tettava soveltuvin osin työntekijäin eläkelain kelain 8 §:n säännöksiä. 38037: 8 §:n säännöksiä. 38038: Myönnettäessä perhe-eläke sellaisen edunjäi- 38039: läjän jälkeen, jolla oli oikeus eläkkeeseen val- 38040: tion eläkelain JO §:n 2 tai 3 momenttia sovel- 38041: taen, on yhteensovitusraja kuitenkin 66 pro- 38042: senttia yhteensovitusperusteesta. Yhteensovi- 38043: tusrajasta vähennetään kutakin edunsaajana 38044: olevaa lasta kohden perhe-eläkelain (38/69) 38045: mukaan suoritettavan lapseneläkkeen perus- 38046: määrä sekä, jos tämän lain mukaisena edun- 38047: saajana on myös leski, perhe-eläkelain mukai- 38048: sen leskeneläkkeen pohjaosan määrä. Vähen- 38049: nyksenä ei kuitenkaan oteta huomioon enem- 38050: pää kuin 33 prosenttia yhteensovitusperustees- 38051: ta. Silloin, kun perhe-eläkkeen saajana on 38052: lesken asemesta edunjättäjän entinen puoliso, 38053: yhteensovitusta toimitettaessa ei vähennetä 38054: perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen poh- 38055: jaosan määrää. 38056: Jos 5 §:n mukaisesti edunsaajien lukumää- 38057: rän perusteella laskettu perhe-eläke on pienem- 38058: pi kuin edunjättäjän eläke, alennetaan 2 mo- 38059: mentissa mainittuja prosenttimääriä samassa 38060: suhteessa. Yhteensovitettu perhe-eläke jaetaan 38061: edunsaajien kesken 5 §:ssä mainittujen mää- 38062: rien suhteessa. 38063: 7§ 7§ 38064: Myönnettäessä perhe-eläke tämän lain 5 §:n Leskeneläkettä määrättäessä otetaan huo- 38065: 2 momenttia soveltaen on perhe-eläkkeen yh- mioon lesken ansiotyönsä perusteella saarnat 38066: teensovittamiseksi muiden perhe-eläkkeiden ja työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mai- 38067: korvausten kanssa laskettava yhteen saman nittujen lakien, eläkeohjesäännön ja eläkesään- 38068: edunjättäjän kuoleman johdosta edunsaajille töjen mukaiset eläkkeet sekä niihin verrattavat 38069: tulevat: työ- tai virkasuhteeseen perustuvat eläkkeet 38070: 1) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa (e 1ä keso v i t u s). Eläkesovituksessa voidaan 38071: mainittua peruseläkettä vastaava perhe-eläke, ottaa huomioon myös manittua eläkettä vas- 38072: 1989 vp. - HE n:o 173 67 38073: 38074: 38075: Voimassa oleva laki Ehdotus 38076: ottaen huomioon vähennys, joka perhe-eläk- taava vieraasta valtiosta maksettava etuus. 38077: keestä on tehtävä muiden eläkkeiden ja kor- Työntekijäin eläkelain mukainen eläke otetaan 38078: vausten vuoksi; tämän lain mukainen perhe- eläkesovituksessa huomioon vähimmäisehtojen 38079: eläke lasketaan kuitenkin mukaan sellaisenaan, mukaisena ja lesken saama osaeläke täyden 38080: jos se on myönnetty 5 §:n 2 momenttia sovel- työkyvyttömyyseläkkeen määräisenä. 38081: taen; 38082: 2) työntekijäin eläkelain 8 §:n 5 momentin 38083: ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu muu kuin 38084: 1 kohdassa mainittu perhe-eläke tai korvaus; 38085: sekä 38086: 3) määrä, joka vastaa edunsaajina oleville 16 38087: vuotta nuoremmille lapsille saman edunjättä- 38088: jän jälkeen perhe-eläkelain nojalla maksetta- 38089: vaa lapseneläkettä lisättynä, milloin tämän lain 38090: mukaisena edunsaajana on myös naispuolinen 38091: leski, perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen 38092: pohjaosalla. 38093: Jos 1 momentissa tarkoitettujen suoritusten Jos edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken 38094: yhteismäärä ylittää työntekijäin eläkelain 8 §:n kanssa samassa taloudessa asui lapsia, joilla on 38095: 4 momentissa tarkoitetun peruseläkkeen yh- oikeus lapseneläkkeeseen edunjättäjän jälkeen, 38096: teensovitusperusteesta 30 prosenttia, milloin eläkesovitusta ei tehdä ennen kuin nuorin lap- 38097: edunsaajia on yksi, 45 prosenttia, milloin sista täyttää 18 vuotta. 38098: edunsaajia on kaksi, 60 prosenttia, milloin 38099: edunsaajia on kolme, tai 66 prosenttia, milloin 38100: edunsaajia on neljä tai useampia, vähennetään 38101: ylittävä osa tämän lain mukaisesta perhe-eläk- 38102: keestä. 38103: Suorituksia yhteenlaskettaessa ei kuitenkaan Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua 38104: oteta huomioon perhe-eläkkeeseen liittyvää eläkettä, lesken ansiotyöhön perustuvana eläk- 38105: määräaikaista korotusta eikä 1 momentin 3 keenä pidetään sitä eläkettä, joka hänelle olisi 38106: kohdassa mainittuna määränä enempää kun 15 myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työky- 38107: prosenttia yhteensovitusperusteesta, milloin vyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin 38108: edunsaajia on yksi, 22Yi prosenttia yhteensovi- työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä 38109: tusperusteesta, milloin edunsaajia on kaksi, 30 tai sinä päivänä, jona 2 momentissa tarkoitettu 38110: prosenttia yhteensovitusperusteesta, milloin lapsi täyttää 18 vuotta. Eläkettä määrättäessä 38111: edunsaajia on kolme, tai 33 prosenttia yhteen- ei tällöin kuitenkaan sovelleta valtion eläkelain 38112: sovitusperusteesta, milloin edunsaajia on neljä 5 §:n 2 momentin säännöksiä päivistä, jotka 38113: tai useampia. jätetään huomioon ottamatta siinä tarkoitettu- 38114: ja 360 päivää laskettaessa. 38115: Perhe-eläkelain mukainen eläke otetaan 1 38116: momenttia sovellettaessa kunakin kalenteri- 38117: vuonna huomioon sen määräisenä kuin se on 38118: edeltäneen kalenterivuoden marraskuun 1 päi- 38119: vänä. 7a§ 38120: Eläkesovituksessa vähennetään 5 ja 6 §:n 38121: mukaisesti määrättyä leskeneläkettä, jos lesken 38122: 7 §:ssä tarkoitetut ansiotyöhön perustuvat 38123: eläkkeet ylittävät eläkesovitusperusteen. Elä- 38124: kesovitusperuste on 255 markkaa kuukaudes- 38125: sa, jos edunjättäjän 5 §:n 1 momentin mukai- 38126: sesti laskettu eläke ja työntekijäin eläkelain 38127: 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, elä- 38128: keohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaiset 38129: eläkkeet taikka niihin verrattavat työ- tai vir- 38130: 68 1989 vp. - HE n:o 173 38131: 38132: Voimassa oleva laki Ehdotus 38133: 38134: kasuhteeseen perustuvat eläkkeet yhteensä ylit- 38135: tävlit sanotun markkamäärän. Eläkesovituspe- 38136: ruste on sanottujen eläkkeiden yhteismäärän 38137: suuruinen, jos yhteismäärä ylittää 127,50 38138: markkaa ja on enintään 255 markkaa. Muussa 38139: tapauksessa eläkesovitusperuste on 127,50 38140: markkaa. Jos eläkesovitus tulee tehtäväksi en- 38141: simmäisen kerran ennen vuotta 2004, elä- 38142: kesovitusperusteena käytetään vuonna 1990 sa- 38143: notun 255 markan asemesta 348 markkaa, 38144: josta vähennetään 6, 64 markkaa kunakin seu- 38145: raavana vuonna. 38146: Eläkesovituksesta johtuva vähennys on 50 38147: prosenttia lesken 7 §:ssä tarkoitettujen ansio- 38148: työhön perustuvien eläkkeiden ja eläkesovitus- 38149: perusteen erotuksesta. Jos leskellä on oikeus 38150: saada myös muuta kuin tämän lain mukaista 38151: työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mai- 38152: nittujen lakien, eläkeohjesäännön tai elä- 38153: kesääntöjen mukaista eläkettä vastaavaa 38154: perhe-eläkettä, vähennetään tämän lain mukai- 38155: sesta leskeneläkkeestä määrä, joka on yhtä 38156: suuri osa edellä tarkoitetusta vähennyksestä 38157: kuin tämän lain mukainen leskeneläke on kai- 38158: kista sanotuista perhe-eläkkeistä. 38159: Jos lesken saamaa 7 §:ssä tarkoitettua elä- 38160: kettä on vähennetty tapaturmavakuutuslain 38161: (608148) säännöksiin perustuvan päivärahan 38162: tai tapaturmaeläkkeen, liikennevakuutuslain 38163: (279159) nojalla myönnetyn omaan vammaan 38164: perustuvan jatkuvan korvauksen tai sotilas- 38165: vammalain (404148) nojalla myönnetyn elinko- 38166: ron vuoksi, jätetään tämä vähennys huomioon 38167: ottamatta eläkesovitusta tehtäessä. 38168: 7b § 38169: Jos leskellä ei ole oikeutta saada työ- tai 38170: virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan pe- 38171: rustuvaa eläkettä tai jos leski saa työkyvyttö- 38172: myyseläkettä osaeläkkeenä, otetaan eläkesovi- 38173: tuksessa lesken hakemuksesta eläkkeiden ase- 38174: mesta huomioon hänen saamansa keskimääräi- 38175: set ansiotulot ja niihin perustuvat etuudet sekä 38176: osaeläke. Edellytyksenä kuitenkin on, että sa- 38177: notut ansiotulot ja etuudet sekä osaeläke, kun 38178: ansiotuloista otetaan huomioon 60 prosenttia, 38179: ovat yhteensä vähintään neljänneksen pienem- 38180: mät kuin lesken 7 §:n mukaisesti määrätty 38181: eläke. Samoin voidaan leskeneläkkeen määrä 38182: hakemuksesta tarkistaa, jos lesken olosuhteissa 38183: tapahtuu viiden vuoden kuluessa edunjättäjän 38184: kuolemasta muutos, jonka vuoksi edellä mai- 38185: nittu edellytys täyttyy. Keskiansio lasketaan 38186: tällöin kuuden kuukauden ajalta ennen hake- 38187: 1989 vp. - HE n:o 173 69 38188: 38189: Voimassa oleva laki Ehdotus 38190: musta, ja muutoksen katsotaan tapahtuneen 38191: tämän takautuvan jakson alussa. Näin tarkis- 38192: tettua leskeneläkettä suoritetaan takautuvasti 38193: sanotulta kuudelta kuukaudelta. 38194: Edellä 1 momentin mukaan määrättyä leske- 38195: neläkettä maksetaan kahden vuoden ajan. Sen 38196: jälkeen leskeneläke määrätään hakemuksesta 38197: uudelleen tämän pykälän mukaiseksi kahden 38198: vuoden ajaksi kerrallaan, jos edellytykset tä- 38199: hän ovat edelleen olemassa. 38200: ValtiovarainministeriiJ voi antaa tarkempia 38201: ohjeita tämän pykälän soveltamisesta. 38202: 7c§ 38203: Sen lisäksi, mitä 7 b §:ssä säädetään, elä- 38204: kesovitus tehdään uudelleen vain, jos leskelle 38205: myönnetään 7 § :n 1 momentissa tarkoitettu 38206: eläke muuna kuin osa-aikaeläkkeenä tai jos 38207: leskeneläkkeen määrä 8 §:ssä tarkoitetun uu- 38208: den yhteensovituksen vuoksi muuttuu. Täl/6in 38209: käytetään samaa eläkesovitusperustetta kuin 38210: eläkesovitusta ensimmäistä kertaa tehtäessä. 38211: 8§ 8§ 38212: Perhe-eläkkeen määrä lasketaan uudelleen, Perhe-eläkkeen määrä lasketaan uudelleen, 38213: jos edunsaajalla sen jälkeen, kun perhe-eläke jos edunsaajana sen jälkeen, kun perhe-eläke 38214: edellä säädetyin tavoin on laskettu, todetaan edellä säädetyin tavoin on laskettu, todetaan 38215: olevan oikeus eläkkeen määrää laskettaessa olevan oikeus eläkkeen määrää laskettaessa 38216: huomioon otettavaan perhe-eläkkeeseen tai huomioon otettavaan perhe-eläkkeeseen tai 38217: muuhun korvaukseen. Niin ikään lasketaan muuhun korvaukseen. Niin ikään lasketaan 38218: perhe-eläkkeen määrä uudelleen, kun edunsaa- perhe-eläkkeen määrä uudelleen, kun leski tai 38219: jana oleva lapsi täyttää 16 vuotta tai kun muu lapsi lakkaa olemasta edunsaajana. 38220: edunsaaja kuin 16 vuotta täyttänyt lapsi lakkaa 38221: olemasta edunsaajana, jos eläkkeen määrä si- 38222: ten suurenee. 38223: 38224: 38225: 16 § 16 § 38226: Perhe-eläkkeen suorittaminen leskelle lak- Oikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaa, jos 38227: kaa, kun hän on solminut uuden avioliiton. leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on 38228: täyttänyt 50 vuotta. Jos uusi avioliitto purkau- 38229: tuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole 38230: oikeutta leskeneläkkeeseen tämän avioliiton 38231: perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan 38232: hakemuksesta maksaa uudelleen. Mitä edelli- 38233: sessä virkkeessä on säädetty, ei koske edunjät- 38234: täjän entistä puolisoa. 38235: Perhe-eläkkeen suorittaminen lapselle lak- Oikeus lapseneläkkeen saamiseen lakkaa, 38236: kaa, kun hän on täyttänyt 18 vuotta tai, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet 38237: milloin on kysymys edunjättäjän kuollessa 18 annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättä- 38238: vuotta täyttäneelle lapselle myiJnnetystä eläk- jän leskelle tai tämän puolisolle. 38239: keestä, kun hänen tyiJkykynsä on palautunut. 38240: 70 1989 vp. - HE n:o 173 38241: 38242: Voimassa oleva laki Ehdotus 38243: 38244: Jos 18 vuotta täyttänyt lapsi on 3 § :n 1 38245: momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla työ- 38246: kyvytön, jatketaan perhe-eläkkeen suorittamis- 38247: ta sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädet- 38248: ty, eri hakemuksesta niin kauan kuin työkyvyt- 38249: tömyys yhdenjaksoisesti jatkuu. 38250: Leskelle, jonka oikeus perhe-eläkkeen saa- Leskelle, jonka oikeus perhe-eläkkeen saa- 38251: miseen 1 momentin mukaan lakkaa, makse- miseen 1 momentin mukaan lakkaa, makse- 38252: taan kertasuorituksena määrä, joka on yhtä taan kertasuorituksena määrä, joka on yhtä 38253: suuri kuin perhe-eläke kahden vuoden ajalta suuri kuin hänen leskeneläkkeensä kolmen 38254: olisi ollut, jos hän yksin olisi ollut edunsaaja- vuoden ajalta olisi ollut. Kertasuorituksen pe- 38255: na. rusteena käytetään viimeksi maksettua kuu- 38256: kausieläkettä. Jos lakkautettua leskeneläkettä 38257: aletaan 1 momentin nojalla maksaa uudelleen, 38258: eläkkeestä vähennetään maksetun kertasuori- 38259: tuksen määrä siten, että kulloinkin maksetta- 38260: van eläkkeen määrästä vähennetään kolmannes 38261: enintään yhdeksän vuoden ajan. Saman edun- 38262: jättäjän jälkeen kertasuoritus maksetaan vain 38263: kerran. 38264: Jos 3 § :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu 38265: perhe-eläkkeen saaja ilman hyväksyttävää syy- 38266: tä kieltäytyy valtion kustannettavasta hänen 38267: työkykynsä palauttamista tarkoittavasta lää- 38268: kintähuollosta, koulutuksesta tai työhuollosta, 38269: hengenvaarallisena pidettävää hoitotoimenpi- 38270: dettä lukuun ottamatta, eläkkeen maksaminen 38271: keskeytetään tai maksettavaa määrää alenne- 38272: taan. 38273: 19 § 19 § 38274: Jos edunsaajalla edunjättäjän kuoleman joh- Jos edunsaajalla edunjättäjän kuoleman joh- 38275: dosta on oikeus saada tapaturmavakuutuslain dosta on oikeus saada tapaturmavakuutuslain 38276: säännöksiin perustuvaa perhe-eläkettä, liiken- säännöksiin perustuvaa perhe-eläkettä, liiken- 38277: nevakuutuslain säännöksiin perustuvaa jatku- nevakuutuslain säännöksiin perustuvaa jatku- 38278: vaa korvausta tai sotilasvammalakiin perus- vaa korvausta tai sotilasvammalakiin perus- 38279: tuvaa huoltoeläkettä, voidaan tämän lain mu- tuvaa huoltoeläkettä, voidaan tämän lain mu- 38280: kainen perhe-eläke sen estämättä, mitä 6 ja kainen perhe-eläke sen estämättä, mitä 6, 7 ja 38281: 7 §:ssä on säädetty, suorittaa täysimääräisenä, 7 a-7 c §:ssä on säädetty, suorittaa täysimää- 38282: kunnes tapaturmavakuutuslain mukaisen räisenä, kunnes tapaturmavakuutuslain mukai- 38283: perhe-eläkkeen, huoltoeläkkeen tai korvauksen sen perhe-eläkkeen, huoltoeläkkeen tai kor- 38284: määrä on lopullisesti ratkaistu. Edunsaajan vauksen määrä on lopullisesti ratkaistu. Edun- 38285: oikeus mainittuun perhe-eläkkeeseen, huolto- saajan oikeus mainittuun perhe-eläkkeeseen, 38286: eläkkeeseen tai korvaukseen siirtyy Valtiokont- huoltoeläkkeeseen tai korvaukseen siirtyy val- 38287: torilie tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä tiokonttorille tämän lain mukaisesta perhe- 38288: edellä mainittujen suoritusten johdosta vähen- eläkkeestä edellä mainittujen suoritusten joh- 38289: nettävää määrää vastaavalta osalta. dosta vähennettävää määrää vastaavalta osal- 38290: ta. 38291: 38292: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 38293: kuuta 1990. 38294: Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on 38295: kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota 38296: 1989 vp. - HE n:o 173 71 38297: 38298: Voimassa oleva laki Ehdotus 38299: maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen 38300: edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski 38301: solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään. 38302: Mitä 8 §:n 1 momentissa on säädetty yhteenso- 38303: vituksesta koskee myös ennen tämän lain voi- 38304: maantuloa alkaneita lapseneläkkeitä. 38305: Tämän lain 7 ja 7 a-7 c §:n mukainen elä- 38306: kesovitus tehdään myös määrättäessä perhe- 38307: eläkettä valtion virkamiesten perhe-eläkkeistä 38308: ja hautausavuista annetun lain (696156) mukai- 38309: sin perustein sellaisen edunjättäjän jälkeen, 38310: joka on kuollut tämän lain tultua voimaan. 38311: Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel- 38312: letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois- 38313: tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta- 38314: miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl- 38315: laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk- 38316: keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen. 38317: Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus- 38318: tetun lapsen asema samoin kuin lasta, jolle 38319: edunjättäjä oli kuo/lessaan sitoutunut tai vel- 38320: voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul- 38321: kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain 38322: (173122) mukaisesti. 38323: Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei oteta 38324: huomioon valtion eläkelain muuttamisesta 14 38325: päivänä tammikuuta 1982 annetulla lailla (311 38326: 82) kumotun valtion eläkelain JO a §:n mukais- 38327: ta lapsikorotusta. 38328: Myönnettäessä perhe-eläkettä valtion perhe- 38329: eläkelain voimaanpanolain (775/68) 2 §:ssä 38330: tarkoitetun edunjättäjän jälkeen edunjättäjän 38331: oma eläke katsotaan myönnetyksi valtion elä- 38332: kelain JO §:n 2 momenttia soveltaen. 38333: Tämän lain 7 a §:ssä säädetty markkamäärä 38334: vastaa vuodelle 1966 vahvistettua palkkaindek- 38335: si/ukua. 38336: 72 1989 vp. - HE n:o 173 38337: 38338: 5. 38339: 38340: Laki 38341: perhe-eläkelain muuttamisesta 38342: 38343: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 38344: kumotaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/69) 13 a, 16 a-16 d ja 38345: 17 a §, 38346: sellaisina kuin ne ovat, 13 a ja 16 a-16 c § 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa 38347: (105/82), 16 d § 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1085/82) sekä 17 a § 7 päivänä 38348: marraskuuta 1969 annetussa laissa (678/69), 38349: muutetaan 6 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 momentin 1 kohta, 14 §, 15 a §:n 6 momentti, 15 b §:n 38350: 7 momentti sekä 16, 17, 18 ja 19 §sekä näiden ohella 1 §:n 1 momentin, 4 §:n 2 momentin, 9 §:n 38351: ja 15 a §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto, 38352: sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti ja 4 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988 38353: annetussa laissa (1218/88), 9 § ja 13 §:n 1 momentin 1 kohta 28 päivänä heinäkuuta 1978 38354: annetussa laissa (589178), 15 a §:n 1 ja 6 momentti ja 15 b §:n 7 momentti mainitussa 5 päivänä 38355: helmikuuta 1982 annetussa laissa, 16 § 20 päivänä helmikuuta 1970 annetussa laissa (134170), 38356: 17 § osittain muutettuna mainitulla 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla ja 18 § muutettuna 38357: viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 23 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla, sekä 38358: lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 28 päivänä heinäkuuta 1978 ja 23 38359: päivänä joulukuuta 1988 annetuilla laeilla, siitä viimeksi mainitulla lailla kumotun 3 momentin 38360: tilalle uusi 3 momentti, lakiin uusi 20-39 §,jolloin nykyinen 20 § siirtyy 40 §:ksi, sekä 1, 6, 19 38361: ja 32 §:n eteen luvun otsikko seuraavasti: 38362: 38363: Voimassa oleva laki Ehdotus 38364: 1 luku 38365: Yleiset säännökset 38366: 1§ 38367: 38368: (Kumottu) Jos selvitystä edunjäiläjän kuolemasta ei 38369: voida esittää, mutta on todennäköistä, että 38370: edunjäiläjä on kuollut, perhe-eläke voidaan 38371: myöntää määräajaksi. 38372: 38373: 38374: 2 luku 38375: Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edunjäiläjä on 38376: kuollut ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 38377: 6§ 6§ 38378: Edunsaajia ovat jäljempänä säädetyin edel- Edunsaajia ovat edunjättäjän lapset ja mies- 38379: lytyksin ja poikkeuksin edunjättäjän lapset ja puolisen edunjättäjän leski. 38380: miespuolisen edunjättäjän leski. 38381: 1989 vp. - HE n:o 173 73 38382: 38383: Voimassa oleva laki Ehdotus 38384: 13§ 13 § 38385: Lesken oikeus alku- ja jatkoeläkkeeseen lak- Lesken oikeus alku- ja jatkoeläkkeeseen lak- 38386: kaa: kaa: 38387: 1) kun leski solmii avioliiton; tai 1) jos leski solmii uuden avioliiton ennen 38388: kuin hän on täyttänyt 50 vuotta; tai 38389: 38390: 38391: 13 a § 38392: Lesken solmiessa avioliiton hänelle suorite- (Kumotaan) 38393: taan, jos hän on saanut leskeneläkettä yli 38394: vuoden ajalta, kertasuorituksena ne eläke-erät, 38395: jotka hänellä olisi ollut oikeus saada seuraaval- 38396: ta vuoden pituiselta ajalta. Kertasuorituksen 38397: määrää laskettaessa otetaan sanottuihin e/äke- 38398: eriin kuuluvat lisäosa ja asumistuki huomioon 38399: sen suuruisena kuin ne ovat leskeneläkkeen 38400: viimeisessä kuukausierässä. 38401: 38402: 14 § 14 § 38403: Perhe-eläkettä maksetaan eläkeoikeuden Leskelle, jonka oikeus eläkkeeseen 13 §:n 1 38404: syntymistä seuraavan kuukauden alusta lukien, momentin 1 kohdan mukaan lakkaa, makse- 38405: ei kuitenkaan ilman erityistä syytä pitemmältä taan, jos hän on saanut leskeneläkettä yli 38406: kuin vuoden ajalta ennen eläkkeen hakemista. vuoden ajalta, kertasuorituksena ne eläke-erät, 38407: jotka hänellä olisi ollut oikeus saada seuraaval- 38408: ta vuoden pituiselta ajalta. Kertasuorituksen 38409: määrää laskettaessa otetaan sanottuihin eläke- 38410: eriin kuuluvat lisäosa ja asumistuki huomioon 38411: sen suuruisina kuin ne ovat leskeneläkkeen 38412: viimeisessä kuukausierässä. 38413: Mikäli samalta ajalta, jolta edunsaajalle 38414: myöhemmin myönnetään kansaneläke, on 38415: maksettu perhe-eläkettä, pidetään viimeksi 38416: mainittua kansaneläkkeen ja sen lisien osasuo- 38417: rituksena. 38418: 38419: 38420: 38421: 15 a § 38422: 38423: Asumistuki on yksinäiselle henkilölle mak- Asumistuki määräytyy eläkkeensaajien asu- 38424: settavan eläkkeensaajien asumistukilain (591/ mistukilain (591178) mukaisesti. Asumistuen 38425: 78) mukaisen asumistuen suuruinen. Lesken- maksamisesta on voimassa, mitä 32 §:n 1 mo- 38426: eläkkeenä suoritettavaa asumistukea määrättä- mentissa säädetään. 38427: essä vuosituloksi ei kuitenkaan lueta tämän 38428: lain mukaista pohjaosaa, asumistukea eikä 38429: kou/utustukea. 38430: 38431: 38432: 38433: 38434: 10 390539H 38435: 74 1989 vp. - HE n:o 173 38436: 38437: Voimassa oleva laki Ehdotus 38438: 15 b § 38439: 38440: Lisäosaa ei kuitenkaan myönnetä, jos eläk- Lisäosaa ei myönnetä, jos sen määrä kuu- 38441: keen vuotuinen määrä jää eläkkeensaajien asu- kaudessa olisi pienempi kuin 20 markkaa. 38442: mistukilain 3 §:n 2 momentissa mainittua 38443: markkamäärää pienemmäksi. 38444: 38445: 16 § 16 § 38446: Tämän lain mukaiseen eläkkeeseen oikeute- Kun eläkkeensaaja on kuuden kuukauden 38447: tulle leskelle voidaan hänen hakemuksestaan ajan yhdenjaksoisesti asunut eri kuntaryhmään 38448: suorittaa koulutustukea. Erityisistä syistä voi- kuuluvassa kunnassa kuin se kunta, jonka 38449: daan koulutustukea suorittaa senkin jälkeen, kalleusryhmän mukainen hänen eläkkeensä li- 38450: kun lesken oikeus tämän lain mukaiseen eläk- säosa on, lisäosa muutetaan seuraavan kuu- 38451: keeseen on lakannut. Koulutustukena korva- kauden alusta sen kuntaryhmän mukaiseksi, 38452: taan koulutuksesta sellaiseen ammattiin, jolla johon kuuluvassa kunnassa hän silloin asuu. 38453: lesken harkitaan voivan hankkia pääasiallisen 38454: toimeentulonsa, aiheutuneet tarpeelliset kus- 38455: tannukset. 38456: Koulutuksesta johtuviksi kustannuksiksi kat- 38457: sotaan paitsi opiskelusta ja opiskeluvälineistä 38458: aiheutuvat kustannukset myös koulutuksen ai- 38459: heuttamat lisäkustannukset asunnosta, ravin- 38460: nosta ja tarpeellisesta työvaatetuksesta sekä 38461: tarpeellisista matkaku/uista. Koulutuksen ai- 38462: heuttamina kustannuksina voidaan niin ikään 38463: korvata ne erityiskustannukset, jotka koulutus- 38464: aikana aiheutuvat lasten hoidosta. 38465: Leskelle voidaan koulutustukena myöntää 38466: myös opinto/ainoa. Kansaneläkelaitos voi sille 38467: tehdystä hakemuksesta määrätä, että lainaa tai 38468: sen osaa ei ole perittävä takaisin lainan saaja/- 38469: ta, joka on suorittanut opintonsa erinomaisella 38470: menestyksellä tai jonka harkitaan lainan takai- 38471: sin maksamisen johdosta menettävän mahdol- 38472: lisuuden vastaisuudessa itsensä ja omaistensa 38473: elättämiseen. 38474: Jos lesken opiskelu ei osoittaudu menestyk- 38475: selliseksi tai jos hän laiminlyö harjoittaa sään- 38476: nöllisesti opintojaan, voidaan hänelle myön- 38477: netty koulutustuki lakkauttaa tai sen määrää 38478: alentaa. 38479: Tarkemmat säännökset koulutustuen myön- 38480: tämisestä annetaan asetuksella. 38481: 38482: 16 a § 38483: Kun eläkkeensaaja on kuuden kuukauden (Kumotaan) 38484: ajan yhdenjaksoisesti asunut eri kuntaryhmään 38485: kuuluvassa kunnassa kuin se kunta, jonka 38486: kalleusryhmän mukainen hänen eläkkeensä li- 38487: säosa on, lisäosa muutetaan seuraavan kuu- 38488: kauden alusta lukien sen kuntaryhmän mukai- 38489: 1989 vp. - HE n:o 173 75 38490: 38491: Voimassa oleva laki Ehdotus 38492: 38493: seksi, johon kuuluvassa kunnassa hän silloin 38494: asuu. 38495: 16 b § 38496: Jos lisäosaan vaikuttavat tulot ovat nousseet (Kumotaan) 38497: vähintään 4 000 markkaa verrattuna siihen tu- 38498: loon, jonka perusteella lisäosa on määrätty, 38499: lisäosan määrä on vastaavasti oikaistava tai 38500: lisäosa lakkautettava. Lisäosan määrä oikais- 38501: taan myös eläkkeensaajan hakemuksesta, jos 38502: lisäosaan vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut 38503: lisäosaan korottavasti vaikuttava muutos. Jos 38504: lisäosan korottamisen edellytykset ovat elä- 38505: kelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää 38506: hakemuksettakin. 38507: Jos lisäosaa määrättäessä on otettu huo- 38508: mioon muun lain tai asetuksen tai julkisen 38509: eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vas- 38510: taava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä lue- 38511: taan lisäosaa uudelleen määrättäessä tuloksi 38512: entisen suuruisena, kuitenkin ottaen huo- 38513: mioon, mitä johtuu perhe-eläkkeiden indeksisi- 38514: donnaisuudesta. Näin menetellään, jos etuuden 38515: määräytymisperusteissa ei ole tapahtunut muu- 38516: tosta. 38517: 16 c § 38518: Eläkkeen lisäosa voidaan joko määräajaksi (Kumotaan) 38519: tai pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää, 38520: jos leski on lahjoittanut omaisuuttaan tai 38521: muulla tavalla heikantanut taloudellista ase- 38522: maansa siinä määrin, että se on vaikuttanut 38523: hänen oikeuteensa saada eläkkeen lisäosa tai 38524: olennaisesti lisäosan määrään. Näin menetel- 38525: lään vain siinä tapauksessa, että leski on tien- 38526: nyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä 38527: toimenpide voi vaikuttaa lisäosaan. Sama kos- 38528: kee leskeä, joka lisäosan määräämistä varten 38529: tehdyssä hakemuksessa tai ilmoituksessa on 38530: tahallisesti antanut vääriä tietoja lisäosaan vai- 38531: kuttavista tuloista tai omaisuudesta ja joka 38532: tämän vuoksi on saanut lisäosaa aiheetta tai 38533: määrältään liian suurena. 38534: Jos lainvoimoinen päätös, jolla eläkkeen li- 38535: säosa 1 momentin perusteella on evätty tai sitä 38536: vähennetty, myöhemmin havaitaan eläkkeen- 38537: saajalle kohtuuttomaksi, eläkelaitos voi oikais- 38538: ta päätöksen. 38539: 16 d § 38540: Sosiaalivakuutustoimikunnan tehtävänä on (Kumotaan) 38541: sen lisäksi, mitä sen tehtävistä on kansaneläke- 38542: 76 1989 vp. - HE n:o 173 38543: 38544: Voimassa oleva laki Ehdotus 38545: lain 67 §:ssä säädetty, vahvistaa leskeneläk- 38546: keen lisäosaan vaikuttavat tulot, ei kuitenkaan 38547: kansaneläkelain 26 §:n 1 momentissa mainittu- 38548: ja tai muita niihin rinnastettavia etuuksia. 38549: 17 § 17 § 38550: Tämän lain nojalla myönnettävistä etuuksis- Jos lisäosaan vaikuttavat tulot ovat nousseet 38551: ta kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustan- vähintään 4 000 markkaa verrattuna siihen 38552: nukset korvataan valtion varoista noudattaen tuloon, jonka perusteella lisäosa on määrätty, 38553: vastaavasti, mitä on säädetty valtion osuuden lisäosan määrä on vastaavasti oikaistava tai 38554: suorittamisesta kansaneläkkeen lisäosakustan- lisäosa lakkautettava. Lisäosan määrä oikais- 38555: nuksista kansaneläkelaitokselle, kuitenkin niin, taan myös eläkkeensaajan hakemuksesta, jos 38556: että valtio suorittaa etukäteen 90 prosenttia lisäosaan vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut 38557: maksettaviksi lähetettyjen eläkkeiden määräs- lisäosaa korottavasti vaikuttava muutos. Jos 38558: tä. lisäosan korottamisen edellytykset ovat elä- 38559: kelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää 38560: hakemuksettakin. 38561: Tämän lain mukaisesta toiminnasta aiheutu- Jos lisäosaa määrättäessä on otettu huo- 38562: vat hallintokulut luetaan kansaneläkelaitoksen mioon muun lain tai asetuksen tai julkisen 38563: hallinto kustannuksiksi. eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vas- 38564: taava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä lue- 38565: taan, jos etuuden määrätymisperusteissa ei ole 38566: tapahtunut muutosta, lisäosaa uudelleen mää- 38567: rättäessä tuloksi entisen suuruisena, kuitenkin 38568: ottaen huomioon, mitä johtuu perhe-eläkkei- 38569: den indeksisidonnaisuudesta. 38570: 38571: 17 a § 38572: Jos lapsi, joka ei ole täyttänyt 16 vuotta, ei (Kumotaan) 38573: ole holhoojansa huollettavana, kansaneläke- 38574: laitos voi sosiaalilautakuntaa kuultuaan päät- 38575: tää, että lapseneläke maksetaan henkilölle, 38576: jonka huollossa lapsi on. Jos lapseneläkkeen 38577: maksamista sen nostamiseen oikeutetulle hen- 38578: kilölle ei erityisestä syystä voida pitää tarkoi- 38579: tuksenmukaisena, kansaneläkelaitos voi pää- 38580: tää, että lapseneläke maksetaan sosiaalilau- 38581: takunnalle tai sosiaalilautakunnan suostumuk- 38582: sella sopivalle henkilölle. 38583: 18 § 18 § 38584: Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu- Eläkkeen lisäosa voidaan määräajaksi tai 38585: vin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä on pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää, jos 38586: säädetty kansaneläkelain 35, 37-42, 42 b-43, eläkkeensaaja on: 38587: 44-46, 69-73, 74-75, 79-83 ja 84- 1) lahjoittanut omaisuuttaan tai muulla ta- 38588: 88 a §:ssä, kuitenkin siten, että kansaneläke- valla heikentänyt taloudellista asemaansa siinä 38589: lain 41 §:n säännöksessä olevan 10 vuoden määrin, että se on vaikuttanut hänen oikeu- 38590: Suomessa asumisvaatimuksen estämättä lap- teensa saada eläkkeen lisäosa tai olennaisesti 38591: seneläke voidaan suorittaa lapselle, jonka vaikuttanut lisäosan määrään, ja jos hän on 38592: huoltaja saa leskeneläkettä saman edunjättäjän tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä 38593: jälkeen, ja siten, ettei kansaneläkelain 42 b §:n toimenpide voi vaikuttaa lisäosaan; taikka 38594: 1 momentin viimeistä virkettä sovelleta. Sa- 2) lisäosan määräämistä varten tehdyssä ha- 38595: 1989 vp. - HE n:o 173 77 38596: 38597: Voimassa oleva laki Ehdotus 38598: 38599: moin on vastaavasti voimassa, mitä on säädet- kemuksessa tai ilmoituksessa tahallisesti anta- 38600: ty eläkkeensaajien asumistukilaissa sekä kan- nut vääriä tietoja lisäosaan vaikuttavista tulois- 38601: saneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avus- ta tai omaisuudesta ja tämän vuoksi saanut 38602: tusten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa lisäosaa aiheetta tai määrältään liian suurena. 38603: laissa (348/56). 38604: Tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymä- Jos lainvoimoinen päätös, jolla eläkkeen li- 38605: tön voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta säosa 1 momentin perusteella on evätty tai sitä 38606: myös 16 c §:n 1 momentissa tarkoitetussa ta- vähennetty, myöhemmin havaitaan eläkkeen- 38607: pauksessa. saajalle kohtuuttomaksi, eläkelaitos voi oikais- 38608: ta päätöksen. 38609: Pankki ja muu rahalaitos on myös velvolli- 38610: nen pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle, sosi- 38611: aalivakuutustoimikunnalle, tarkastuslautakun- 38612: nalle ja vakuutusoikeudelle tietoja, jotka ovat 38613: tarpeen lesken eläkeoikeuden tai leskeneläk- 38614: keen määrän selvittämiseksi. 38615: 3 luku 38616: Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edunjättäjä on 38617: kuollut 1 päivänä heinäkuuta 1990 tai sen 38618: jälkeen 38619: 19 § 19 § 38620: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- Edunsaajia ovat edunjättäjän lapset ja leski. 38621: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- Edunjättäjän lapsina pidetään myös 7 §:n 38622: tuksella. 1-3 kohdassa mainittuja lapsia sekä lapsia, 38623: jotka edunjättäjän kuollessa asuivat edunjättä- 38624: jän kanssa samassa taloudessa ja joiden elatuk- 38625: sesta edunjättäjä vastasi. 38626: Sama henkilö ei voi olla edunsaajana saman- 38627: aikaisesti kahden tai useamman edunjättäjän 38628: jälkeen. Täysorvolla lapsella on kuitenkin oi- 38629: keus lapseneläkkeeseen kahden edunjättäjän 38630: jälkeen. 38631: Täysorvolla lapsella tarkoitetaan lasta, jolla 38632: ei ole kumpaakaan vanhempaa. 38633: 20 § 20 § 38634: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu- Lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen, jos 38635: ta 1969, kuitenkin niin, että ennen vuotta 1970 hän: 38636: kuolleen edunjättäjän jälkeen voidaan perhe- 1) ei ole täyttänyt 18 vuotta; tai 38637: eläke myöntää vain lapselle ja 9 §:n 1 momen- 2) on täyttänyt 18 mutta ei 21 vuotta ja 38638: tissa tarkoitetulle leskelle. opiskelee päätoimisesti tai on ammatillisessa 38639: koulutuksessa. 38640: Lapsella ja 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla Lapsella, joka saa kansaneläkelain mukaista 38641: leskellä on oikeus perhe-eläkkeeseen myös sel- työkyvyttömyyseläkettä, ei ole oikeutta lapsen- 38642: laisen kuolemantapauksen johdosta, joka on eläkkeeseen. 38643: sattunut ennen lain voimaantuloa. Perhe-elä- 38644: kettä maksetaan tällöin lain voimaantulosta 38645: lukien, jos oikeus siihen on sanottuna ajankoh- 38646: tana syntynyt, ei kuitenkaan ilman erityistä 38647: syytä pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen 38648: eäkkeen hakemista. 38649: 78 1989 vp. - HE n:o 173 38650: 38651: Voimassa oleva laki Ehdotus 38652: 38653: Koulutustukea voidaan suorittaa aikaisin- 38654: taan vuoden 1970 alusta lukien. 38655: Ennen lain voimaantuloa kansaneläkelaitok- 38656: sen on hyvissä ajoin ryhdyttävä tarpeellisiin 38657: toimenpiteisiin lain täytäntöönpanoa varten. 38658: 38659: 21 § 38660: Oikeus leskeneläkkeeseen on 65 vuotta nuo- 38661: remmalla leskellä: 38662: 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi 38663: edunjättäjän kanssa ja avioliitto oli solmittu 38664: ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta; tai 38665: 2) jos hän edunjättäjän kuollessa oli täyttä- 38666: nyt 50 vuotta ja avioliitto oli solmittu ennen 38667: kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä 38668: 65 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään 38669: viisi vuotta. 38670: Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää 38671: heinäkuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen 38672: edellytyksenä on 1 momentissa mainitun 50 38673: vuoden asemesta 40 vuoden vähimmäisikä. 38674: Leskeneläkkeenä maksetaan alkueläkettä 38675: kuuden kuukauden ajan edunjättäjän kuole- 38676: masta ja tämän jälkeen jatkoeläkettä. 38677: Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen, 38678: jos hän saa kansaneläkelain mukaista työky- 38679: vyttömyys- tai työttömyyseläkettä, varhennet- 38680: tua vanhuuseläkettä tai rintamasotilaseläkelain 38681: (119177) mukaista rintamasotilaseläkettä. Mai- 38682: nittua eläkettä saavalle leskelle maksetaan kui- 38683: tenkin alkueläkettä se määrä, jolla alkueläke 38684: olisi suurempi kuin mainittu eläke. 38685: 22 § 38686: Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 38687: 21 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä 38688: tarkoitettu lapsi on annettu ottolapseksi ennen 38689: edunjättäjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu 38690: lapsi on edunjättäjän lapsi, jonka leski on 38691: edunjättäjän kuoltua ottanut ottolapsekseen. 38692: Jos leski saa aikaisemman avioliiton perus- 38693: teella tämän lain mukaista leskeneläkettä, hä- 38694: nellä ei ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen. 38695: 23 § 38696: Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä, 38697: joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut 38698: edunjättäjän kuoleman. 38699: 24 § 38700: Edunsaajan oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa 38701: edunjättäjän kuolinpäivästä. Jos leskellä tai 38702: 1989 vp. - HE n:o 173 79 38703: 38704: Voimassa oleva laki Ehdotus 38705: 38706: lapsella ei edunjättäjän kuollessa ole oikeutta 38707: eläkkeeseen, oikeus eläkkeeseen alkaa siitä, 38708: kun leski tai lapsi täyttää eläkkeen saamisen 38709: edellytykset. 38710: Jos lapsi syntyy edunjättäjän kuoleman jäl- 38711: keen, lesken oikeus eläkkeeseen 21 §:n 1 mo- 38712: mentin 1 kohdan nojalla alkaa edunjättäjän 38713: kuolinpäivästä. 38714: 25 § 38715: Oikeus lapseneläkkeeseen lakkaa seuraavan 38716: kuukauden alusta: 38717: 1) kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta; 38718: 2) kun 20 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi- 38719: tettu lapsi ei enää täytä siinä säädettyjä edelly- 38720: tyksiä; 38721: 3) kun lapsi annetaan ottolapseksi muulle 38722: kuin edunjättäjän leskelle tai tämän puolisolle; 38723: 4) kun lapselle myönnetään kansaneläkelain 38724: mukainen työkyvyttömyyseläke; tai 38725: 5) kun lapsi, joka edunjättäjän kuollessa 38726: asui edunjättäjän kanssa samassa taloudessa ja 38727: jonka elatuksesta edunjättäjä vastasi, siirtyy 38728: omien vanhempiensa huollettavaksi. 38729: 26 § 38730: Oikeus alku- ja jatkoeläkkeeseen lakkaa seu- 38731: raavan kuukauden alusta: 38732: 1) kun leski täyttää 65 vuotta; tai 38733: 2) jos leski solmii uuden avioliiton ennen 38734: kuin hän on täyttänyt 50 vuotta. 38735: Oikeus jatkoeläkkeeseen lakkaa, jos leskelle 38736: myönnetään kansaneläkelain mukainen var- 38737: hennettu vanhuuseläke. Jatkoeläkettä ei mak- 38738: seta samalta ajalta, jolta leski saa kansaneläke- 38739: lain mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyys- 38740: eläkettä. 38741: Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu avio- 38742: liitto purkautuu viiden vuoden kuluessa eikä 38743: leskellä ole oikeutta tämän lain mukaiseen 38744: leskeneläkkeeseen purkautuneen avioliiton pe- 38745: rusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan 38746: hakemuksesta maksaa uudelleen. 38747: 27 § 38748: Leskelle, jonka oikeus eläkkeeseen 26 §:n 1 38749: momentin 2 kohdan mukaan lakkaa, makse- 38750: taan, jos hän on saanut leskeneläkettä vähin- 38751: tään vuoden ajalta, kertasuorituksena se ies- 38752: keneläkkeen määrä, joka hänellä olisi ollut 38753: oikeus saada seuraavalta kolmelta vuodelta. 38754: Kertasuorituksen perusteena käytetään sitä 38755: 80 1989 vp. - HE n:o 173 38756: 38757: Voimassa oleva laki Ehdotus 38758: kuukausieläkettä, joka leskellä oli viimeksi oi- 38759: keus saada. Kertasuoritukseen ei sisällytetä 38760: asumistukea. 38761: Jos lakkautettua leskeneläkettä aletaan 38762: 26 §:n 3 momentin nojalla maksaa uudelleen, 38763: eläkkeestä vähennetään maksetun kertasuori- 38764: tuksen määrä siten, että kulloinkin maksetta- 38765: van eläkkeen määrästä vähennetään kolmannes 38766: enintään yhdeksän vuoden ajan. 38767: Saman edunjättäjän jälkeen kertasuoritus 38768: maksetaan vain kerran. 38769: 28 § 38770: Lapseneläkkeeseen kuuluu eläkkeen perus- 38771: määrä, joka on 1 572 markkaa vuodessa. Alle 38772: 18-vuotiaan lapsen eläkkeeseen kuuluu lisäksi 38773: täydennysmäärä, jonka täysi määrä on 2 JOO 38774: markkaa vuodessa. 38775: Täydennysmäärää laskettaessa otetaan huo- 38776: mioon lapsen saman edunjättäjän jälkeen jat- 38777: kuvasti saamat kansaneläkelain 26 §:n 1 mo- 38778: mentin 1-4 kohdassa ja 5 momentissa maini- 38779: tut perhe- ja huoltoeläkkeet siten, että täydestä 38780: täydennysmäärästä vähennetään 50 prosenttia 38781: siitä näiden etuuksien yhteismäärän osasta, 38782: joka ylittää 1 460 markkaa vuodessa. 38783: Täysorvolle lapselle maksetaan lapseneläke 38784: kummankin vanhemman jälkeen. 38785: 29 § 38786: Lesken alkueläkkeeseen kuuluu pohjaosa, 38787: lisäosa ja asumistuki. Sama koskee lesken jat- 38788: koeläkettä, kun: 38789: 1) leskellä on alle 18-vuotias yhteinen lapsi 38790: edunjättäjän kanssa; tai 38791: 2) lesken kanssa samassa taloudessa asuu 38792: alle 18-vuotias lesken tai edunjättäjän lapsi, 38793: joka on asunut samassa taloudessa jo edunjät- 38794: täjän kuollessa. 38795: Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa ta- 38796: pauksissa lesken jatkoeläkkeeseen kuuluu lisä- 38797: osa ja asumistuki. 38798: Leskeneläkkeen pohjaosasta, lisäosasta ja 38799: asumistuesta on voimassa, mitä 15 a §:n 2-6 38800: momentissa on säädetty. 38801: 30 § 38802: Leskeneläkkeen lisäosa määräytyy 15 b, 15 d 38803: ja 15 f §:n mukaan. Eläkkeensaajan työtulosta 38804: otetaan kuitenkin vuosituloa määrättäessä 38805: huomioon vain 60 prosenttia. Työtuloksi kat- 38806: sotaan palkkatulo sekä se osa liike- ja ammat- 38807: 1989 vp. - HE n:o 173 81 38808: 38809: Voimassa oleva laki Ehdotus 38810: 38811: titulosta tai maatilataloudesta taikka muusta 38812: ansiotoiminnasta saadusta tulosta, jota on pi- 38813: dettävä kohtuullisena korvauksena mainitussa 38814: ansiotoiminnassa suoritetusta työstä. Työtu- 38815: loksi katsotaan myös työttömyysturvalain 38816: (602/84) mukainen työttömyyspäiväraha sekä 38817: työkyvyttömyyden perusteella maksettava päi- 38818: väraha tai tähän rinnastettava vuodelta tai sitä 38819: lyhyemmältä ajalta maksettava ansionmene- 38820: tyksen korvaus. 38821: Lisäosan tarkistamisesta on voimassa, mitä 38822: 16-18 §:ssä on säädetty. 38823: 38824: 31 § 38825: Jos lapseneläkkeeseen vaikuttavassa eläk- 38826: keessä on tapahtunut muu kuin indeksisidon- 38827: naisuudesta johtuva muutos, eläkkeen määrä 38828: on tarkistettava. 38829: 38830: 4 luku 38831: Erinäiset säännökset 38832: 32 § 38833: Perhe-eläkettä maksetaan eläkeoikeuden 38834: syntymistä seuraavan kuukauden alusta. 38835: Perhe-eläkettä ei kuitenkaan ilman erityistä 38836: syytä makseta pitemmällä kuin vuoden ajalta 38837: ennen eläkkeen hakemista. 38838: Mikäli samalta ajalta, jolta edunsaajalle 38839: myöhemmin myönneUiän kansaneläke, on 38840: maksettu perhe-eläkettä, pidetään viimeksi 38841: mainittua kansaneltikkeen ja sen /isien osasuo- 38842: rituksena. 38843: 33 § 38844: Tämän lain mukaisen leskeneläkkeen saajal- 38845: le voidaan suorittaa koulutustukea. Erityisistä 38846: syistä koulutustukea voidaan suorittaa senkin 38847: jälkeen, kun oikeus leskeneläkkeeseen on la- 38848: kannut. Koulutustukena korvataan kustannuk- 38849: set koulutuksesta ammattiin, jolla lesken arvi- 38850: oidaan voivan hankkia ptitiasiallisen toimeen- 38851: tulonsa. 38852: Koulutuksesta johtuvina kustannuksina pi- 38853: detään opiskelusta ja opiskeluvälineistä aiheu- 38854: tuvia kustannuksia sekti koulutuksen aiheutta- 38855: mia lisakustannuksia asunnosta, ravinnosta ja 38856: tarpeellisesta työvaatetuksesta sekti tarpeellisis- 38857: ta matkakuluista. Koulutuksen aiheuttamina 38858: kustannuksina voidaan /istiksi korvata kustan- 38859: nukset, jotka koulutusaikana aiheutuvat lasten 38860: hoidosta. 38861: 11 390539H 38862: 82 1989 vp. - HE n:o 173 38863: 38864: Voimassa oleva laki Ehdotus 38865: 38866: Jos koulutustuen saaja ei opiskele säännölli- 38867: sesti tai opiskelu ei osoittaudu menestykselli- 38868: seksi, hänelle myönnetty koulutustuki voidaan 38869: lakkauttaa. 38870: Tarkemmat säännökset koulutustuen myön- 38871: tämisestä annetaan asetuksella. 38872: 34 § 38873: Sosiaalivakuutustoimikunnan tehtävänä on 38874: sen lisäksi, mitä kansaneläkelain 67 §:ssä on 38875: säädetty, vahvistaa leskeneläkkeen lisäosaan 38876: vaikuttavat tulot kansaneläkelain 26 §:n 1 mo- 38877: mentissa mainittuja ja muita niihin rinnastetta- 38878: via etuuksia lukuun ottamatta. 38879: 35 § 38880: Jos alaikäinen lapsi ei ole holhoojansa huol- 38881: lettavana, eläke voidaan maksaa henkilölle, 38882: jonka huollettavana lapsi on. Ennen eläkkeen 38883: maksamista kansaneläkelaitoksen on kuultava 38884: sosiaali/autakuntaa. 38885: Lapseneläke voidaan maksaa sosiaali/au- 38886: takunna/le, jos sen maksamista eläkkeen nosta- 38887: miseen oikeutetulle henkilölle ei voida pitää 38888: erityisistä syistä tarkoituksenmukaisena. Eläke 38889: voidaan tällöin sosiaalilautakunnan suostu- 38890: muksella maksaa myÖS muulle henkilölle. 38891: Eläke voidaan maksaa 15 vuotta täyttäneelle 38892: lapselle itselleen, jos ho/hooja siihen suostuu. 38893: Eläke voidaan maksaa lapselle itselleen myös 38894: ilman holhoojan suostumusta, jos siihen on 38895: erityisiä syitä. 38896: 36 § 38897: Tämän lain nojalla myönnettävistä etuuksis- 38898: ta kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustan- 38899: nukset korvataan valtion varoista noudattaen 38900: vastaavasti, mitä on säädetty valtion osuuden 38901: suorittamisesta kansaneläkelaitokselle kansan- 38902: eläkkeen lisäosakustannuksista. Valtio suorit- 38903: taa kuitenkin etukäteen 90 prosenttia makset- 38904: taviksi lähetettyjen eläkkeiden määrästä. 38905: Tämän lain mukaisesta toiminnasta aiheutu- 38906: vat hallintokulut luetaan kansaneläkelaitoksen 38907: hallintokustannuksiksi. 38908: 37 § 38909: Jollei tässä laissa toisin säädetä noudatetaan 38910: soveltuvin osin lisäksi, mitä on säädetty kan- 38911: saneläkelain 35, 37-39, 39 b-42, 42 b-43, 38912: 44-46, 69-73, 74-75, 79-83 ja 84- 38913: 88 a §:ssä. Kansaneläkelain 41 §:ssä säädetyn 38914: 1989 vp. - HE n:o 173 83 38915: 38916: Voimassa oleva laki Ehdotus 38917: JO vuoden Suomessa asumisvaatimuksen estä- 38918: mättä lapseneläke voidaan suorittaa lapselle, 38919: jonka huoltaja saa leskeneläkettä saman edun- 38920: jättäjän jälkeen. 38921: Tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymä- 38922: tön saa hakea muutosta vakuutusoikeudelta 38923: myös 18 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ta- 38924: pauksessa. 38925: Tämän lain mukaan maksettavien eläkkei- 38926: den sitomisesta elinkustannuksiin on vastaa- 38927: vasti voimassa, mitä kansaneläkelaissa säädet- 38928: tyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elin- 38929: kustannuksiin annetussa laissa (348156) on sää- 38930: detty. 38931: 38 § 38932: Pankki ja muu rahalaitos on velvollinen 38933: pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle, sosiaa- 38934: livakuutustoimikunnalle, tarkastuslautakun- 38935: nalle ja vakuutusoikeudelle tietoja, jotka ovat 38936: tarpeen lesken eläkeoikeuden tai leskeneläk- 38937: keen määrän selvittämiseksi. 38938: 39 § 38939: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 38940: töönpanosta annetaan asetuksella. 38941: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 38942: kuuta 1990. 38943: Jos edunjättäjä on kuollut ennen tämän lain 38944: voimaantuloa ja lapsi täyttää 16 vuotta tämän 38945: lain tultua voimaan, lapsella on 12 §:n 1 mo- 38946: mentin 1 kohdasta poiketen oikeus saada lap- 38947: seneläkettä siihen saakka, kun hän täyttää 18 38948: vuotta. Tällaista lasta huoltavalle leskelle mak- 38949: setaan 13 §:n 2 momentista poiketen, 9 b §:n 1 38950: kohdan nojalla maksettavaa jatkoeläkettä vas- 38951: taavalta ajalta. Tämän jälkeen leskellä on 38952: 9 b §:n 3 kohdasta poiketen oikeus saada jat- 38953: koeläkettä, jos hän oli täyttänyt 40 vuotta 38954: silloin, kun lapsi täytti 18 vuotta. 38955: Jos lapsi saa puoliorvon eläkettä tämän lain 38956: voimaan tullessa ja toinenkin hänen vanhem- 38957: mistaan kuolee, lapseneläke muutetaan 28 §:n 38958: mukaiseksi täysorvon eläkkeeksi. 38959: Jos leski saa eläkettä tämän lain voimaan 38960: tullessa, sovelletaan 15 b §:n 7 momenttia, kun 38961: perhe-eläkettä muutoin tarkistetaan lain tultua 38962: voimaan. 38963: Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel- 38964: letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois- 38965: tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta- 38966: 84 1989 vp. - HE n:o 173 38967: 38968: Voimassa oleva laki Ehdotus 38969: 38970: miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl- 38971: laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk- 38972: keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen. 38973: Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa- 38974: vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste- 38975: lukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuus- 38976: sa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu- 38977: ruus on laskettu. 38978: 38979: 38980: 38981: 38982: 6. 38983: Laki 38984: kansaneläkelain muuttamisesta 38985: 38986: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 38987: muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 23 §ja 33 §:n 1 ja 4 momentti, 38988: sellaisina kuin ne ovat, 23 § 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1217/88) ja 33 §:n 1 38989: momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82) ja 4 momentti 30 päivänä 38990: joulukuuta 1965 annetussa laissa (705/65), sekä 38991: lisätään 33 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 30 päivänä joulukuuta 1965 ja 5 38992: päivänä helmikuuta 1982 annetuilla laeilla, uusi 6 momentti seuraavasti: 38993: 38994: Voimassa oleva laki Ehdotus 38995: 23 § 23 § 38996: Vakuutetulla, joka ei ole Suomen kansalai- Vakuutetulla, joka ei ole Suomen kansalai- 38997: nen, on oikeus saada tämän lain mukaisia nen, on oikeus saada tämän lain mukaista 38998: etuuksia, jos hän välittömästi ennen etuuden eläkettä, jos hän välittömästi ennen eläkkeen 38999: alkamista on yhdenjaksoisesti asunut Suomes- alkamista on yhdenjaksoisesti asunut Suomes- 39000: sa vähintään viisi vuotta. sa vähintään viisi vuotta. 39001: Tämän lain mukaista hautausavustusta suo- 39002: ritetaan Suomessa asuneen ulkomaan kansalai- 39003: sen kuoltua vain, jos hän oli välittömästi ennen 39004: kuolemaansa asunut Suomessa yhdenjaksoises- 39005: ti vähintään viisi vuotta. 39006: 33 § 33 § 39007: Jos vakuutettu, joka ei saa vanhuus-, työky- Jos Suomessa asuva henkilö, joka ei saa 39008: vyttömyys- eikä työttömyyseläkettä, kuolee, tämän lain mukaista eläkettä, kuolee, suorite- 39009: hänen puolisolleen suoritetaan hautausavustus- taan hänen jälkeensä hautausavustusta. Hau- 39010: ta. Jos vakuutetulta ei jäänyt puolisaa tai jos tausavustuksen määrä on 2 221 markkaa. 39011: vakuutettu ja hänen puolisonsa asumuseron tai Avustus suoritetaan /eskelle. Jos henkilö ei 39012: muutoin välien rikkoutumisen taikka muun ollut naimisissa tai jos hän ja hänen puolisonsa 39013: sellaisen syyn vuoksi asuivat erillään, hautaus- asuivat välien rikkoutumisen vuoksi erillään, 39014: avustus suoritetaan kuolinpesälle. Hautaus- hautausavustus suoritetaan kuolinpesälle. 39015: avustus on 2 221 markkaa. 39016: 1989 vp. - HE n:o 173 85 39017: 39018: Voimassa oleva laki Ehdotus 39019: Hautausavustusta on uhalla, että oikeus sen Hautausavustusta on haettava siten kuin ase- 39020: saamiseen muuten on menetetty, haettava siten tuksella säädetään yhden vuoden kuluessa kuo- 39021: kuin asetuksella määrätään, yhden vuoden ku- linpäivästä tai muutoin oikeus sen saamiseen 39022: luessa vakuutetun kuolinpäivästä. Kuolinpesän on menetetty. Kuolinpesän hoitajalla on oikeus 39023: hoitajalla on oikeus kuolinpesän puolesta ha- hakea ja nostaa hautausavustus kuolinpesän 39024: kea ja nostaa hautausavustus. puolesta. 39025: 39026: Hautausavustus voidaan myöntää, kun on 39027: todennäköistä, että henkilö on kuollut, vaikka 39028: selvitystä kuolemasta ei voida esittää. 39029: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 39030: kuuta 1990. 39031: Tämän lain 33 §:n 1 momentissa säädetty 39032: markkamäärä vastaa virallisen elinkustannus- 39033: indeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 39034: 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kan- 39035: saneläkkeiden suuruus on laskettu. 39036: 39037: 7. 39038: Laki 39039: eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta 39040: 39041: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 39042: muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591178) 1 §:n 39043: momentti, 5 §, 6 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentin 2 kohta ja 11 §:n 2 momentti 39044: sellaisina kuin niistä ovat, 5 § 7 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (21182), 6§:n 1 39045: momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (112/82) sekä 8 §:n 1 momentin 2 kohta 26 39046: päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (671185), sekä 39047: lisätään 6 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 18 päivänä tammikuuta 39048: _1985, 25 päivän~ heinäkuuta 1986 ja 5 päivänä helmikuuta 1988 annetuilla laeilla (56/85, 590/86 39049: Ja 127 /88), uus1 3 a kohta, seuraavasti: 39050: 39051: Voimassa oleva laki Ehdotus 39052: 1§ 1§ 39053: Kansaneläkkeen ja rintamasotilaseläkkeen Kansaneläkkeen, rintamasotilaseläkkeen ja 39054: saajan asumiskustannusten alentamiseksi suo- perhe-eläkelain (38/69) mukaisen leskeneläk- 39055: ritetaan eläkkeen lisänä asumistukea sen mu- keen saajan asumiskustannusten alentamiseksi 39056: kaan kuin tässä laissa säädetään. Leskeneläk- suoritetaan eläkkeen lisänä asumistukea sen 39057: keenä suoritettavasta asumistuesta säädetään mukaan kuin tässä laissa säädetään. Lesken- 39058: perhe-eläkelaissa (38/69). eläkkeenä voidaan suorittaa myös pelkästään 39059: asumistukea. 39060: 39061: 5§ 5§ 39062: Jos puolisoista toiselle on myönnetty kan- Jos puolisoista toiselle on myönnetty kan- 39063: saneläke ja toiselle rintamasotilaseläke tai jos saneläke ja toiselle rintamasotilaseläke tai ies- 39064: molemmille puolisoille on myönnetty rintama- keneläke taikka jos molemmille puolisoille on 39065: sotilaseläke, on asumistuesta soveltuvin osin myönnetty rintamasotilaseläke tai leskeneläke 39066: 86 1989 vp. - HE n:o 173 39067: 39068: Voimassa oleva laki Ehdotus 39069: 39070: voimassa, mitä tämän lain 3 §:n 4 momentissa taikka toiselle rintamasotilaseläke ja toiselle 39071: on säädetty. leskeneläke, asumistuesta on soveltuvin osin 39072: voimassa, mitä 3 §:n 4 momentissa on säädet- 39073: ty. 39074: 39075: 6§ 6§ 39076: Vuositulolla tarkoitetaan sitä tosiasiallista Vuositulolla tarkoitetaan sitä tosiasiallista 39077: tuloa, jota eläkkeensaajan tai, jos hän on tuloa, jota eläkkeensaajan tai, jos hän on 39078: naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen 39079: arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain 39080: saavan, lisättynä kahdeksalla prosentilla siitä saavan, lisättynä kahdeksalla prosentilla siitä 39081: määrästä, jolla eläkkeensaajan omaisuuden ar- määrästä, jolla eläkkeensaajan omaisuuden ar- 39082: vo ylittää 36 000 markkaa tai, jos hän on vo ylittää 36 000 markkaa tai, jos hän on 39083: naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden arvo naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden arvo 39084: ylittää 57 600 markkaa. Vuosituloon lisätään ylittää 57 600 markkaa. Vuosituloon lisätään 39085: kansaneläkkeeseen kuuluvan lisäosan sekä rin- kansaneläkkeeseen ja leskeneläkkeeseen kuulu- 39086: tamasotilaseläkkeen vuotuiset määrät sen ajan- van lisäosan sekä rintamasotilaseläkkeen vuo- 39087: kohdan mukaisina, josta lukien asumistuki tuiset määrät sen ajankohdan mukaisina, josta 39088: myönnetään tai tarkistetaan. Rintamasotilas- lukien asumistuki myönnetään tai tarkistetaan. 39089: eläkkeensaajan tai, jos hän on naimisissa, eläk- Rintamasotilaseläkkeensaajan tai, jos hän on 39090: keensaajan ja hänen puolisonsa vuositulosta naimisissa, eläkkeensaajan ja hänen puolisonsa 39091: vähennetään 6 190 markkaa. vuositulosta vähennetään 6 190 markkaa. 39092: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta: 39093: 39094: 3 a) perhe-eläkelain mukaista pohjaosaa eikä 39095: koulutustukea; 39096: 39097: 8§ 39098: Asumistuen määrä tarkistetaan: 39099: 39100: 2) kun asumistuen saajan puolisolle myön- 2) kun asumistuen saajan puolisolle myönne- 39101: netään kansaneläke tai rintamasotilaseläke tai tään kansaneläke, rintamasotilaseläke tai 39102: se lakkautetaan taikka kun asumistuen saajan perhe-eläkelain mukainen leskeneläke tai se 39103: puoliso, joka saa varhennettua vanhuuseläket- lakkautetaan taikka kun asumistuen saajan 39104: tä, täyttää 65 vuotta taikka kun perhesuhteet puoliso, joka saa varhennettua vanhuuseläket- 39105: muutoin muuttuvat; tai tä, täyttää 65 vuotta tai kun perhesuhteet 39106: muutoin muuttuvat; tai 39107: 39108: 39109: 11§ 39110: 39111: Rintamasotilaseläkkeeseen suoritettavasta Rintamasotilaseläkkeeseen tai leskeneläkkee- 39112: asumistuesta aiheutuvat kustannukset makse- seen suoritettavasta asumistuesta aiheutuvat 39113: taan valtion varoista noudattaen, mitä rinta- kustannukset maksetaan valtion varoista nou- 39114: masotilaseläkkeen kustannusten korvaamisesta dattaen, mitä näiden eläkkeiden kustannusten 39115: on säädetty. korvaamisesta on säädetty. 39116: 39117: 39118: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 39119: kuuta 1990. 39120: Asumistuki, jota maksetaan tämän lain voi- 39121: 1989 vp. - HE n:o 173 87 39122: 39123: Voimassa oleva laki Ehdotus 39124: 39125: maan tullessa, muutetaan tämän lain mukai- 39126: seksi, kun asumistuen määrä tarkistetaan 8 §:n 39127: mukaan. 39128: Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa- 39129: vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste- 39130: lukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuus- 39131: sa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu- 39132: ruus on laskettu. 39133: j 39134: j 39135: j 39136: j 39137: j 39138: j 39139: j 39140: j 39141: j 39142: j 39143: j 39144: j 39145: j 39146: j 39147: j 39148: j 39149: j 39150: 1989 vp. - HE n:o 174 39151: 39152: 39153: 39154: 39155: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lääkärintoimen harjoit- 39156: tamisesta annetun lain ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien 39157: muuttamisesta 39158: 39159: 39160: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 39161: 39162: Esityksessä ehdotetaan lääkärintoimen har- eläinlääkintähuollon alalla tarkoitettua suomen 39163: joittamisesta annettua lakia, hammaslääkärin- kielen taitoa. 39164: toimen harjoittamisesta annettua lakia, ham- Lääkärintoimen harjoittamisesta annettua 39165: masteknikon toimen harjoittamisesta annettua lakia ja hammaslääkärintoimen harjoittamises- 39166: lakia, optikon toimen harjoittamisesta annet- ta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi 39167: tua lakia sekä proviisorin ja farmaseutin toi- lisäksi siten, että Suomessa lääketiedettä tai 39168: men harjoittamisesta annettua lakia muutetta- hammaslääketiedettä opiskelevat muiden valti- 39169: vaksi siten, että hakemuksesta voitaisiin myön- oiden kuin pohjoismaiden kansalaiset voisivat 39170: tää muun pohjoismaan kansalaiselle, jolla on toimia lääkärin tai hammaslääkärin sijaisina. 39171: oikeus toimia edellä mainituissa laeissa tarkoi- Lääkärintoimen harjoittamisesta annettua 39172: tetuissa ammateissa muussa pohjoismaassa, oi- lakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, 39173: keus toimia samassa ammatissa Ahvenanmaan että lääkintöhallitus voisi erityisestä syystä an- 39174: maakunnassa, vaikka hänellä ei ole Suomen, taa ulkomaiselle lääkärille ja hammaslääkärille 39175: Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisessä sopimuk- luvan toimia laillistettuna lääkärinä Suomessa. 39176: sessa eräiden ammattiryhmien hyväksymisestä Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi- 39177: toimimaan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun 39178: ne on hyväksytty ja vahvistettu. 39179: 39180: 39181: 39182: 39183: PERUSTELUT 39184: 39185: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Edellä mainittu kielitaitovaatimus on kuiten- 39186: muutokset kin vaikeuttanut muun pohjoismaan kansalais- 39187: ten laillistamista eli oikeutta toimia Suomessa, 39188: 1.1. Muiden pohjoismaiden kansalaisten mistä puolestaan on aiheutunut ongelmia lä- 39189: laillistaminen toimimaan eräissä tervey- hinnä Ahvenanmaan terveydenhuollon työvoi- 39190: denhuollon ammateissa Ahvenanmaalla man saannissa. Ahvenanmaan terveydenhuolto 39191: on pitkälti riippuvainen lähinnä Ruotsista saa- 39192: dusta työvoimasta. Lääkärit, hammaslääkärit, 39193: Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä hammasteknikot, optikot, proviisorit ja farma- 39194: eräiden ammattiryhmien hyväksymisestä toimi- seutit voivat lääkintöhallituksen luvalla väliai- 39195: maan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja kaisesti toimia viransijaisina Ahvenanmaalla 39196: eläinlääkintähuollon alalla tehdyn sopimuksen ilman suomen kielen taitoa. Tämä ei ole kui- 39197: (SopS 42/83) 4 artiklan mukaan Suomi voi tenkaan riittävästi turvannut työvoiman saan- 39198: laillistamista tai muuta hyväksyntää varten tia Ahvenanmaalle. 39199: vaatia, että hakijalla on tyydyttävät tiedot 39200: suomen kielessä. Suomi on soveltanut käytän- Muista pohjoismaista saataisiin Ahvenan- 39201: nössä tätä vaatimusta. maalle nykyistä paremmin terveydenhuoltoalan 39202: 390961H 39203: 2 1989 vp. - HE n:o 174 39204: 39205: työvoimaa, jos työntekijät voitaisiin laillistaa vastaavasti hammaslääkärin viranslJ msena 39206: yhteispohjoismaisen sopimuksen edellyttämällä Suomessa. Maassamme opiskelee mainittuja 39207: tavalla, jolloin heidät voitaisiin ottaa Ahvenan- aloja myös joitakin muiden valtioiden kansa- 39208: maalle pysyvään virkasuhteeseen. Muiden poh- laisia. Vaikka he kyseisten viransijaisuuksien 39209: joismaiden kansalaiset eivät kuitenkaan tätä edellyttämiltä tiedoiltaan ja taidoiltaan vastaa- 39210: varten halua opiskella suomen kieltä. vat pohjoismaisia opiskelutovereitaan, ei heillä 39211: Tässä tarkoitettujen ammattiryhmien laillis- ole mahdollisuutta toimia opiskeluaikanaan vi- 39212: tamista varten on Suomen, Norjan, Ruotsin ja ransijaisina ja näin hankkia alaltaan lisäkoke- 39213: Tanskan välillä eräiden ammattiryhmien hy- musta ja osaltaan auttaa työvoimatilannetta. 39214: väksymisestä toimimaan terveydenhuollon, sai- Lääkärintoimen harjoittamisesta annetun 39215: raanhoidon ja eläinlääkintähuollon alalla teh- lain 6 §:ää ja hammaslääkärintoimen harjoitta- 39216: dyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksy- misesta annetun lain 6 §:ää ehdotetaan muutet- 39217: misestä sekä sopimuksen soveltamisesta anne- tavaksi myös siten, että Suomessa lääketiedettä 39218: tun lain (670/83) 5 §:n nojalla edellytetty suo- ja vastaavasti hammaslääketiedettä opiskele- 39219: men kielen taitoa. Koska lääkärintoimen har- vien myös muiden valtioiden kuin pohjoismai- 39220: joittamisesta annettu laki (562/78), hammas- den kansalaiset voisivat toimia lääkärin tai 39221: lääkärintoimen harjoittamisesta annettu laki hammaslääkärin viransijaisena. 39222: (563/78), hammasteknikon toimen harjoittami- 39223: sesta annettu laki (220/64), optikon toimen 39224: harjoittamisesta annettu laki (429/60) ja pro- 1.3. Ulkomaisen lääkärin laillistaminen 39225: viisorin toimen ja farmaseutin toimen harjoit- Suomessa eräissä tapauksissa 39226: tamisesta annettu laki (1275/87) eivät sisällä 39227: säännöksiä alueellisesti rajoitetusta laillistami- Maassamme on sairaaloita ja yksityisiä lää- 39228: sesta, on pidetty tarpeellisena tältä osin täs- käriasemia, joissa työskentelee sellaisia erikois- 39229: mentää edellä mainittuja lakeja. Lääkärintoi- lääkäreitä ja alalle erikoistuvia lääkäreitä, jot- 39230: men harjoittamisesta annetun lain 6 §:ää ka eivät ole Suomen tai muun pohjoismaan 39231: (1288/87), hammaslääkärintoimen harjoittami- kansalaisia. Heillä on kuitenkin lääkintöhalli- 39232: sesta annetun lain 6 §:ää (1289/87), hammas- tuksen antama lupa harjoittaa lääkärintointa. 39233: teknikon toimen harjoittamisesta annetun lain Se, etteivät nämä lääkärit ole laillistettuja, 39234: 10 §:ää, optikon toimen harjoittamisesta anne- estää heitä tekemästä eräitä keskeisiä erikois- 39235: tun lain 2 §:ää sekä proviisorin toimen ja alansa toimenpiteitä kuten a<k:auden keskey- 39236: farmaseutin toimen harjoittamisesta annetun tyksiä ja sterilointia. Tämän ·• .;ksi ehdotetaan 39237: lain 6 §:ää ehdotetaan muutettaviksi siten, että lääkärintoimen harjoittamist~i.a annetun lain 39238: Suomella olisi mahdollisuus myöntää laillistus 6 §:ää muutettavaksi siten, että lääkintöhalli- 39239: yksinomaan Ahvenanmaan maakuntaan lääkä- tus voisi erityisestä syystä ja määrääminsä 39240: rille, hammaslääkärille, hammasteknikolle, op- ehdoin antaa uikomaiselle lääkärille luvan toi- 39241: tikolle, proviisorille ja farmaseutille, joka on mia Suomessa laillistettuna lääkärinä. 39242: muun pohjoismaan kansalainen, vaatimatta 39243: häneltä suomen kielen taitoa. Säärmöksissä 39244: annettaisiin valtuus lääkintöhallitukselle mää- 39245: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 39246: rätä erityisiä ehtoja laillistamiselle. Tällainen tukset 39247: ehto voisi olla esimerkiksi ruotsin kielen taito. 39248: Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia. 39249: 1.2. Suomessa lääketiedettä tai hammaslää- 39250: ketiedettä opiskelevien muiden valtioi- 39251: den kuin pohjoismaiden kansalaisten 3. Voimaantulo 39252: toimiminen lääkärin tai hammaslääkärin 39253: viransijaisena Lait ehdotetaan tulemaan voimaan mahdol- 39254: lisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväk- 39255: Voimassa olevien säännösten mukaan vain sytty ja vahvistettu. 39256: Suomen tai muiden pohjoismaiden kansalaiset, 39257: jotka opiskelevat lääketiedettä tai hammaslää- Edellä esitetyn perusteella annetaan edus- 39258: ketiedettä Suomessa, voivat lääkintöhallituk- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 39259: sen luvalla toimia väliaikaisesti lääkärin tai set: 39260: 1989 vp. - HE n:o 174 3 39261: 39262: 1. 39263: Laki 39264: lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 39265: 39266: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lääkärintoimen harjoittamisesta 14 patvana 39267: heinäkuuta 1978 annetun lain (562178) 6 §, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1987 39268: annetussa laissa (1288/87), näin kuuluvaksi: 39269: 39270: 6§ pätevyys sekä riittävä kielitaito, lääkintöhalli- 39271: Mitä 2-5 §:ssä on säädetty, koskee vain tus voi erityisestä syystä hakemuksesta myön- 39272: Suomen kansalaista, lukuunottamatta 2 §:n 2 tää määrääminsä ehdoin luvan 2-5 §:ssä tar- 39273: momenttia, jota sovelletaan myös muiden poh- koitettuihin tehtäviin tai oikeuden toimia lail- 39274: joismaiden sekä Suomessa lääketiedettä opis- listettuna lääkärinä. 39275: keleviin muiden valtioiden kansalaisiin. Lääkintöhallitus voi peruuttaa 3 momentissa 39276: Lääkintöhallitus voi määrääminsä ehdoin tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan 39277: myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan syytä. 39278: kansalaiselle, jolla on oikeus toimia lääkärinä Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä säädetään, 39279: muussa pohjoismaassa, 3-4 §:ssä tarkoitetun on Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisista 39280: oikeuden toimia Ahvenanmaan maakunnassa. säädetty erikseen. 39281: Ulkomaalaiselle, joka on suorittanut 2 §:n 1 39282: momentissa tarkoitetun tutkinnon ja jolla on Tämä laki tulee voimaan päivänä 39283: tehtävän edellyttämä, asetuksella säädettävä kuuta 1989. 39284: 39285: 39286: 2. 39287: Laki 39288: hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 39289: 39290: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 39291: muutetaan hammaslääkärintoimen harjoittamisesta 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetun lain 39292: (563178) 6 §:n 1 ja 3 momentti, 39293: sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1289/87), sekä 39294: lisätään 6 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 4 momentti sekä muutettu 3 momentti 39295: siirtyvät 3-5 momentiksi, seuraavasti: 39296: 39297: 6§ tarkoitetun oikeuden toimia Ahvenanmaan 39298: Mitä 2-5 §:ssä on säädetty, koskee vain maakunnassa. 39299: Suomen kansalaista, lukuunottamatta 2 § :n 2 39300: momenttia, jota sovelletaan myös muiden poh- Lääkintöhallitus voi peruuttaa 3 momentissa 39301: joismaiden sekä Suomessa hammaslääketiedet- tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan 39302: tä opiskeleviin muiden valtioiden kansalaisiin. syytä. 39303: Lääkintöhallitus voi määrääminsä ehdoin 39304: myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan 39305: kansalaiselle, jolla on oikeus toimia hammas- Tämä laki tulee voimaan päivänä 39306: lääkärinä muussa pohjoismaassa, 3-4 §:ssä kuuta 1989. 39307: 4 1989 vp. - HE n:o 174 39308: 39309: 3. 39310: Laki 39311: hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta 39312: 39313: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään hammasteknikon toimen harjoittamisesta 30 39314: päivänä huhtikuuta 1964 annettuun lakiin (220/64) uusi I a § seuraavasti: 39315: 39316: I a § momentissa tarkoitetun oikeuden toimia Ahve- 39317: Lääkintöhallitus voi määrääminsä ehdoin nanmaan maakunnassa. 39318: myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan 39319: kansalaiselle, jolla on oikeus toimia hammas- Tämä laki tulee voimaan päivänä 39320: teknikkana muussa pohjoismaassa, I §:n I kuuta I989. 39321: 39322: 39323: 4. 39324: Laki 39325: optikon toimen harjoittamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta 39326: 39327: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään optikon toimen harjoittamisesta II päivänä 39328: marraskuuta 1960 annetun lain (429/60) 2 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 39329: 39330: 2§ 39331: -- - - - - - tettuna optikkona Ahvenanmaan maakunnas- 39332: Lääkintöhallitus voi määrääminsä ehdoin sa. 39333: myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan 39334: kansalaiselle, jolla on oikeus toimia optikkona Tämä laki tulee voimaan päivänä 39335: muussa pohjoismaassa, oikeuden toimia laillis- kuuta 1989. 39336: 39337: 39338: 5. 39339: Laki 39340: proviisorin toimen ja farmaseutin toimen harjoittamisesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta 39341: 39342: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään proviisorin toimen ja farmaseutin toimen harjoitta- 39343: misesta 31 päivänä joulukuuta I987 annetun lain (1275/87) 3 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 39344: 39345: 3§ muussa pohjoismaassa, oikeuden toimia laillis- 39346: tettuna proviisorina tai laillistettuna farmaseut- 39347: Lääkintöhallitus voi määrääminsä ehdoin tina Ahvenanmaan maakunnassa. 39348: myöntää 2 §:ssä mainitut edellytykset täyttä- 39349: välle muun pohjoismaan kansalaiselle, jolla on Tämä laki tulee voimaan päivänä 39350: oikeus toimia proviisorina tai farmaseuttina kuuta 1989. 39351: 39352: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta I989 39353: 39354: 39355: Tasavallan Presidentti 39356: MAUNO KOIVISTO 39357: 39358: 39359: 39360: 39361: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola 39362: 1989 ''P· - HE n:o 174 5 39363: 39364: Liite 39365: 39366: 39367: 39368: 1. 39369: Laki 39370: lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 39371: 39372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lääkärintoimen harjoittamisesta 14 pa1vana 39373: heinäkuuta 1978 annetun lain (562/78) 6 §, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1987 39374: annetussa laissa (1288/87), näin kuuluvaksi: 39375: 39376: Voimassa oleva laki Ehdotus 39377: 39378: 6§ 6§ 39379: Mitä 2-5 §:ssä on säädetty, koskee vain Mitä 2-5 §:ssä on säädetty, koskee vain 39380: Suomen kansalaista, lukuunottamatta 2 §:n 2 Suomen kansalaista, lukuunottamatta 2 §:n 2 39381: momenttia, jota sovelletaan myös muiden poh- momenttia, jota sovelletaan myös muiden poh- 39382: joismaiden kansalaisiin. joismaiden sekä Suomessa lääketiedettä opis- 39383: keleviin muiden valtioiden kansalaisiin. 39384: Lääkintöhallitus voi määrääminsä ehdoin 39385: myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan 39386: kansalaiselle, jolla on oikeus toimia lääkärinä 39387: muussa pohjoismaassa, 3-4 §:ssä tarkoitetun 39388: oikeuden toimia Ahvenanmaan maakunnassa. 39389: Ulkomaalaiselle, joka on suorittanut 2 §:n 1 Ulkomaalaiselle, joka on suorittanut 2 §:n 1 39390: momentissa tarkoitetun tutkinnon ja jolla on momentissa tarkoitetun tutkinnon ja jolla on 39391: tehtävän edellyttämä, asetuksella säädettävä tehtävän edellyttämä, asetuksella säädettävä 39392: pätevyys sekä riittävä kielitaito, lääkintöhalli- pätevyys sekä riittävä kielitaito, lääkintöhalli- 39393: tus voi erityisestä syystä hakemuksesta myön- tus voi erityisestä syystä hakemuksesta myön- 39394: tää luvan määrääminsä ehdoin 2-5 §:ssä tar- tää määrääminsä ehdoin luvan 2-5 §:ssä tar- 39395: koitettuihin tehtäviin. koitettuihin tehtäviin tai oikeuden toimia lail- 39396: listettuna lääkärinä. 39397: Lääkintöhallitus voi peruuttaa 2 momentissa Lääkintöhallitus voi peruuttaa 3 momentissa 39398: tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan 39399: syytä. syytä. 39400: Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä säädetään, Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä säädetään, 39401: on muiden pohjoismaiden kansalaisista säädet- on Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisista 39402: ty erikseen. säädetty erikseen. 39403: 39404: Tämä laki tulee voimaan päivänä 39405: kuuta 1989. 39406: 6 1989 vp. - HE n:o 174 39407: 39408: 2. 39409: Laki 39410: hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 39411: 39412: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 39413: muutetaan hammaslääkärintoimen harjoittamisesta 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetun lain 39414: (563/78) 6 §:n 1 ja 3 momentti, 39415: sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1289/87), sekä 39416: lisätään 6 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 4 momentti sekä muutettu 3 momentti 39417: siirtyvät 3-5 momentiksi, seuraavasti: 39418: 39419: Voimassa oleva laki Ehdotus 39420: 39421: 6§ 6§ 39422: Mitä 2-5 §:ssä on säädetty, koskee vain Mitä 2-5 §:ssä on säädetty, koskee vain 39423: Suomen kansalaista, lukuunottamatta 2 §:n 2 Suomen kansalaista, lukuunottamatta 2 §:n 2 39424: momenttia, jota sovelletaan myös Norjan, momenttia, jota sovelletaan myös muiden poh- 39425: Ruotsin ja Tanskan kansalaisiin. joismaiden sekä Suomessa hammaslääketiedet- 39426: tä opiskeleviin muiden valtioiden kansalaisiin. 39427: Lääkintöhallitus voi määrääminsä ehdoin 39428: myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan 39429: kansalaiselle, jolla on oikeus toimia hammas- 39430: lääkärinä muussa pohjoismaassa, 3-4 § :ssä 39431: tarkoitetun oikeuden toimia Ahvenanmaan 39432: maakunnassa. 39433: 39434: Lääkintöhallitus voi peruuttaa 2 momentissa Lääkintöhallitus voi peruuttaa 3 momentissa 39435: tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan 39436: syytä. syytä. 39437: 39438: 39439: Tämä laki tulee voimaan päivänä 39440: kuuta 1989. 39441: 1989 vp. - HE n:o 175 39442: 39443: 39444: 39445: 39446: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain muuttami- 39447: sesta 39448: 39449: 39450: 39451: 39452: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 39453: 39454: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lapsili- Lapsilisälakia ehdotetaan muutettavaksi 39455: sälakia siten, että lapsilisien määriä korotettai- myös siten, että sosiaalilautakunnan tämän 39456: siin 1 päivästä lokakuuta 1990 lukien 15 pro- lain nojalla antamista kaikista päätöksistä tä- 39457: sentilla lukuunottamatta kolmea vuotta nuo- män jälkeen haettaisiin muutosta valittamalla 39458: remmasta lapsesta suoritettavaa korotettua lääninoikeuteen. Voimassa olevan lain mukaan 39459: lapsilisää. Viidennestä ja kustakin seuraavasta eräistä lautakunnan päätöksistä tulee hakea 39460: lapsesta maksettavan lapsilisän määrää ehdote- muutosta sosiaalihallitukselta. 39461: taan kuitenkin korotettavaksi 1 päivästä maa- 39462: liskuuta 1990 lukien 80 markalla kuukaudessa Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja 39463: ja sitä suoritettaisiin syyskuun loppuun 1990 menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel- 39464: asti. Näin korotettu lapsilisä olisi määrältään täväksi sen yhteydessä. 39465: 679 markkaa kuukaudessa. Esityksen tarkoi- 39466: tuksena on saattaa nämä lapsiperheet tulo- ja Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 39467: varallisuusverouudistuksen yhteydessä lapsili- päivänä lokakuuta 1990. Viidennestä ja kusta- 39468: sän määrää korottamalla samanarvoiseen ase- kin seuraavasta lapsesta suoritettavaa lapsilisää 39469: maan muiden lapsiperheiden kanssa. Korotus korotettaisiin kuitenkin 1 päivästä maaliskuuta 39470: otettaisiin huomioon myös lokakuun 1 päiväs- 1990 lukien 80 markalla ja näin korotettua 39471: tä 1990 lukien näistä lapsista suoritettavien lapsilisää maksettaisiin 30 päivään syyskuuta 39472: lapsilisien määrää edelleen korotettaessa. 1990 asti. 39473: 39474: 39475: 39476: 39477: PERUSTELUT 39478: 39479: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut korotetun lapsilisän osalta. Samalla ryhdyttiin 39480: muutokset maksamaan lapsilisät kalenterikuukausittain 39481: vuosineljänneksittäin tapahtuneen lapsilisien 39482: 1.1. Lapsilisien määrä maksamisen sijasta. Lakia muutettiin myös 39483: siten, että lapsilisä maksetaan jokaisesta Suo- 39484: Lapsilisä on keskeinen perhekustannusten messa asuvasta lapsesta hänen kansalaisuudes- 39485: tasauksen muoto ja yhteiskunnan lapsiperheille taan riippumatta. 39486: suorittama perhepoliittinen etuus. Hallitusoh- Kuluvan vuoden lokakuun alusta lukien en- 39487: jelman mukaan sosiaalipolitiikan painopistee- simmäisestä lapsesta ja jatkettuna suoritetta- 39488: nä on lapsiperheiden aseman parantaminen. van lapsilisän määrä on 255 markkaa kalenteri- 39489: Lapsilisiä korotettiin viimeksi 1. päivänä lo- kuukaudessa. Lapsilisän nostamiseen oikeute- 39490: kakuuta 1989 voimaan tulleella lailla (3/89) 17 tun henkilön toisesta lapsesta on lapsilisän 39491: prosentilla muutoin paitsi alle kolmivuotiaiden määrä 296 markkaa kalenterikuukaudessa, 39492: 391217L 39493: 2 1989 vp. - HE n:o 175 39494: 39495: kolmannesta lapsesta 382 markkaa, neljännes- lapsesta maksettavan lapsilisän korotuksen 39496: tä lapsesta 497 markkaa sekä viidennestä ja määrä on 107 markkaa kalenterikuukaudessa. 39497: kustakin seuraavasta lapsesta 599 markkaa Lapsilisien määrät ovat 1 päivästä lokakuuta 39498: kuukaudessa. Kolmea vuotta nuoremmasta 1986 lukien seuraavat: 39499: 39500: LAPSILISIEN MARKKAMÄÄRIEN KEHITYS 1.10.1986 LUKIEN, mk/kk 39501: 1.10.1986 1.10.1987 1.10.1988 1.10.1989 1.3.1990 1.10.1990 39502: lukien lukien lukien lukien lukien lukien 39503: (1055/85) (72/87) (1107 /87) (3/89) (TMAE) (TMAE) 39504: 1. lapsi ..................................... 181 186 218 255 293 39505: 2. lapsi ..................................... 210 216 253 296 340 39506: 3. lapsi ..................................... 254 279 326 382 439 39507: 4. lapsi ..................................... 330 363 425 497 572 39508: 5. lapsi ..................................... 398 438 512 599 679 769 39509: alle 3-vuotiaasta suoritettava korotus ....... 104 107 107 107 107 39510: (Lapsilisä on maksettu vuosineljänneksittäin 1.10.1989 asti) 39511: 39512: Voimassa olevan lain 15 §:n mukaan lapsili- Lain 15 §:n nojalla sosiaalihallitukseen teh- 39513: sälain 3, 4 ja 8 §:n nojalla sosiaalilautakunnan tyjä valituksia tulee vuosittain sen käsiteltäväk- 39514: tekemästä päätöksestä asianomaisella on oi- si keskimäärin 20. 39515: keus kirjallisesti valittaa sosiaalihallitukseen 30 39516: päivän kuluessa siitä lukien, kun asianomainen 39517: sai päätöksestä tiedon, sitä päivää lukuunotta- 1.2. Ehdotetut muutokset 39518: matta. Sosiaalilautakunnan päätös menee kui- 39519: tenkin täytäntöön valituksesta huolimatta. So- Lapsilisän määrää ehdotetaan korotettavaksi 39520: siaalihallituksen antamasta päätöksestä ei saa 1 päivästä lokakuuta 1990 lukien 15 prosentil- 39521: hakea muutosta. la, lukuunottamatta kolme vuotta nuoremmas- 39522: ta lapsesta suoritettavaa korotettua lapsilisää. 39523: Lain 3 §:ssä on säädetty siitä, kuka on Lapsilisän määrää ehdotetaan kuitenkin koro- 39524: oikeutettu nostamaan lapsilisän. Lain 3 §:n 2 tettavaksi 1 päivästä maaliskuuta 1990 lukien 39525: momentissa on säädetty tilanteesta, jolloin lap- viidennestä ja kustakin seuraavasta lapsesta 80 39526: silisä voidaan suorittaa lapsen äidin tai hänen markalla kuukaudessa. Ylimääräisen korotuk- 39527: huoltajansa sijasta lasta tosiasiallisesti hoita- sen tarkoituksena näille perheille on saattaa ne 39528: valle henkilölle. Lain 4 §:n mukaan sosiaalilau- lapsilisän määrää korottamalla lapsiperheitä 39529: takunta voi määrätä erityisistä syistä, että lap- koskevaan tulo- ja varallisuusverouudistukseen 39530: silisä suoritetaan toiselle vanhemmalle lapsili- liittyen yhdenvertaiseen asemaan muiden lapsi- 39531: sän nostamiseen muutoin oikeutetun vanhem- perheiden kanssa. Lapsilisän määrä olisi 679 39532: man sijasta, Iastenvalvojalie tai muulle sopi- markkaa kuukaudessa. Näin korotettua lapsili- 39533: vaksi katsotulle henkilölle, jos sosiaalilau- sää suoritettaisiin syyskuun loppuun asti vuon- 39534: takunta erityisistä syistä katsoo, että lapsilisän na 1990. Näille perheille tuleva ylimääräinen 39535: nostamiseen oikeutettu henkilö ei ole siihen lapsilisän korotus otettaisiin myös huomioon 39536: sopiva. Jos lapsilisän ilmeinen väärinkäyttö korotettaessa 1 päivänä lokakuuta 1990 lukien 39537: havaitaan, sosiaalilautakunta voi päättää, että suoritettavia lapsilisiä. 39538: lapsilisä otetaan sen haltuun ja sosiaalilau- Lapsilisän määrät 1 päivästä lokakuuta 1990 39539: takunnan tulee samalla määrätä lapsilisän käy- lukien tulisivat olemaan lapsilisän nostamiseen 39540: töstä lapsen edun vaatimalla tavalla. Sosiaali- oikeutetun henkilön ensimmäisestä lapsesta 39541: lautakunta voi myös menetellä painavista syis- 293 markkaa, toisesta lapsesta 340 markkaa, 39542: tä edellä mainitulla tavalla, kun se katsoo kolmannesta lapsesta 439 markkaa, neljännes- 39543: muutoin lapsen edun tätä vaativan. Lain 8 §:n tä lapsesta 572 markkaa ja viidennestä sekä 39544: perusteella sosiaalilautakunta päättää lapsili- kustakin seuraavasta lapsesta 769 markkaa ka- 39545: säilmoituksen saatuaan siitä, onko lapsilisä lenterikuukaudessa. Lapsesta, joka on täyttä- 39546: maksettava ja kenelle se maksetaan. nyt 16 vuotta mutta ei 17 :ää vuotta, jatkettu- 39547: 1989 vp. - HE n:o 175 3 39548: 39549: na suoritettavan lapsilisän määrä olisi 293 2. Taloudelliset vaikutukset 39550: markkaa kuukaudessa. Kolmea vuotta nuo- 39551: remmasta lapsesta suoritettavan korotetun lap- Lasten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän 39552: silisän määrä olisi edelleen 107 markkaa kalen- vuosina 1989 ja 1990, koska syntyvien lasten 39553: terikuukaudessa. määrä on suurempi kuin lapsilisän maksatuk- 39554: Voimassa olevassa lain 1 a §:ssä on säädetty sen piiristä poistuvien lasten lukumäärä. Vuo- 39555: kolmea vuotta nuoremmasta korotettuna mak- den 1989 aikana arvioidaan syntyvän 62 000 39556: settavan lapsilisän määrästä vuodessa. Vuodes- lasta ja vuoden 1990 aikana 61 200 lasta. Alle 39557: sa maksettava määrä on 1 284 markkaa. Koska 16-vuotiaiden lukumäärän arvioidaan olevan 39558: laissa kaikki lapsilisän määrät on muutoin vuonna 1990 keskimäärin 1 022 000 lasta. 39559: 1 §:n 2 momentissa säädetty kalenterikuukau- Näistä alle 3-vuotiaita arvioidaan olevan vuon- 39560: dessa suoritettavan lapsilisän määrän mukaan, na 1990 186 000 lasta. Lapsia, jotka ovat 39561: ehdotetaan säännöstä muutettavaksi saman si- täyttäneet 16 vuotta, arvioidaan vuonna 1990 39562: sältöiseksi. Korotettuna suoritettavan lapsilisän olevan keskimäärin 58 500. 39563: määrä on kalenterikuukaudessa 107 markkaa. 39564: Lain 15 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, Esityksen arvioidaan lisäävän valtiolle lapsi- 39565: että tämän lain nojalla tehdystä päätöksestä lisistä aiheutuvia menoja vuonna 1990 arviolta 39566: haettaisiin muutosta siten kuin siitä on säädet- 546 000 000 markalla. Viidennestä ja kustakin 39567: ty sosiaalihuoltolain (71 0/82) 7 luvussa. So- seuraavasta lapsesta 1 päivästä maaliskuuta 39568: siaalilautakunnan tekemistä päätöksistä tulisi 1990 lukien suoritettavan korotetun lapsilisän 39569: hakea täten valittamalla muutosta lääninoi- arvioidaan lisäävän valtion menoja 7 272 000 39570: keudelta 30 päivän kulue:ssa siitä kun asian- markalla vuonna 1990. Lapsilisistä valtiolle 39571: omainen on saanut tiedon päätöksestä. Sosiaa- aiheutuvien menojen arvioidaan olevan vuonna 39572: lilautakunnan alaisen viranhaltijan tekemästä 1990 yhteensä 4 049 000 000 markkaa. 39573: päätöksestä ei voisi hakea valittamalla muutos- 39574: ta, mutta asianosaisella olisi oikeus saattaa asia 39575: lautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa. 3. Voimaantulo 39576: Sosiaalilautakunnan tämän lain nojalla antama 39577: päätös voitaisiin muutoksenhausta huolimatta Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä- 39578: panna täytäntöön siten kuin tästä on säädetty nä lokakuuta 1990. Viidennestä ja kustakin 39579: sosiaalihuoltolain 47 §:ssä. Esityksen mukaan seuraavasta lapsesta 80 markalla korotettuna 39580: ei lääninoikeuden tämän lain nojalla antamasta suoritettavaa 679 markan lapsilisää maksettai- 39581: päätöksestä voisi hakea muutosta valittam:'llla. siin kuitenkin 1 päivästä maaliskuuta 1990 39582: Esityksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa lukien 30 päivään syyskuuta 1990 asti. 39583: muutoksenhaku tämän lain nojalla sosiaalilau- 39584: takunnan tekemistä päätöksistä siten, että kai- 39585: kista päätöksistä haettaisiin muutosta lääninoi- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 39586: keudelta. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 39587: 4 1989 vp. - HE n:o 175 39588: 39589: Laki 39590: lapsilisälain muuttamisesta 39591: 39592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain 39593: (541148) 1 §:n 2 momentti sekä 1 aja 15 §, sellaisena kuin niistä ovat 1 §:n 2 momentti 6 päivänä 39594: tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89) ja 1 a § 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa 39595: (72/87), seuraavasti: 39596: 39597: 1§ lapsesta korotettuna 107 markalla kalenteri- 39598: kuukaudessa. 39599: Lapsilisän ja jatkettuna suoritettavan lapsili- 15 § 39600: sän määrä on 293 markkaa kalenterikuukau- Muutoksenhausta tämän lain nojalla tehdys- 39601: dessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän tä päätöksestä on voimassa, mitä siitä on 39602: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap- . säädetty sosiaalihuoltolain (710/82) 7 luvussa. 39603: sesta on lapsilisän määrä kalenterikuukaudessa Lääninoikeuden tämän lain nojalla anta- 39604: kuitenkin 340 markkaa, kolmannesta lapsesta maan päätökseen ei saa valittamalla hakea 39605: 439 markkaa, neljännestä lapsesta 572 mark- muutosta. 39606: kaa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta 39607: lapsesta 769 markkaa kalenterikuukaudessa, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu- 39608: paitsi milloin lapsi on hoidettavana 6 §:ssä ta 1990. 39609: tarkoitetulla tavalla laitoksessa. Jatkettuna Lapsilisän määrä lain 3 §:ssä tarkoitetun 39610: suoritettava lapsilisä ei vaikuta muiden lasten lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön vii- 39611: lapsilisien määrään. dennestä ja kustakin seuraavasta lapsesta on 1 39612: päivästä maaliskuuta 1990 lukien poiketen sii- 39613: 1a § tä, mitä 1 §:n 2 momentissa (3/89) on säädet- 39614: Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- ty, 679 markkaa kalenterikuukaudessa 30 päi- 39615: sään oikeutetusta kolmea vuotta nuoremmasta vään syyskuuta 1990 asti. 39616: 39617: 39618: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 39619: 39620: 39621: Tasavallan Presidentti 39622: MAUNO KOIVISTO 39623: 39624: 39625: 39626: 39627: Ministeri Tarja Halonen 39628: 1989 vp. - HE n:o 175 5 39629: 39630: Liite 39631: 39632: 39633: 39634: 39635: Laki 39636: lapsilisälain muuttamisesta 39637: 39638: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain 39639: (541148) 1 §:n 2 momentti sekä 1 aja 15 §,sellaisena kuin niistä ovat 1 §:n 2 momentti 6 päivänä 39640: tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89) ja 1 a § 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa 39641: (72/87), seuraavasti: 39642: 39643: Voimassa oleva laki Ehdotus 39644: 39645: 1§ 39646: 39647: Lapsilisän ja jatkettuna suoritettavan lapsili- Lapsilisän ja jatkettuna suoritettavan lapsili- 39648: sän määrä on 255 markkaa kalenterikuukau- sän määrä on 293 markkaa kalenterikuukau- 39649: dessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän dessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän 39650: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap- nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap- 39651: sesta on lapsilisän määrä kalenterikuukaudessa sesta on lapsilisän määrä kalenterikuukaudessa 39652: kuitenkin 296 markkaa, kolmannesta lapsesta kuitenkin 340 markkaa, kolmannesta lapsesta 39653: 382 markkaa, neljännestä lapsesta 497 mark- 439 markkaa, neljännestä lapsesta 572 mark- 39654: kaa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta kaa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta 39655: lapsesta 599 markkaa kalenterikuukaudessa, lapsesta 769 markkaa kalenterikuukaudessa, 39656: paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla paitsi milloin lapsi on hoidettavana 6 §:ssä 39657: tavalla hoidettavana laitoksessa. Jatkettuna tarkoitetulla tavalla laitoksessa. J atkettuna 39658: suoritettava lapsilisä ei vaikuta muiden lasten suoritettava lapsilisä ei vaikuta muiden lasten 39659: lapsilisien määrään. lapsilisien määrään. 39660: 39661: 1a § 1a § 39662: Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- 39663: sään oikeutetusta kolmea vuotta nuoremmasta sään oikeutetusta kolmea vuotta nuoremmasta 39664: lapsesta korotettuna 1284 markalla vuodessa. lapsesta korotettuna 107 markalla kalenteri- 39665: kuukaudessa. 39666: 39667: 15 § 15 § 39668: Huoltolautakunnan tämän lain 3, 4 ja 8 §:n Muutoksenhausta tämän lain nojalla tehdys- 39669: nojalla tekemästä päätöksestä on asianomaisel- tä päätöksestä on voimassa, mitä siitä on 39670: la oikeus kirjallisesti valittaa sosiaaliministe- säädetty sosiaalihuoltolain (710182) 7 luvussa. 39671: riöön. Valituskirjelmä on toimitettava viimeis- Lääninoikeuden tämän lain nojalla anta- 39672: tään kolmantenakymmenentenä päivänä siitä maan päätökseen ei saa valittamalla hakea 39673: lukien, kun asianomainen sai päätöksestä tie- muutosta. 39674: don, sitä päivää lukuun ottamatta, huoltolau- 39675: takunnalle, jonka tulee viipymättä lähettää 39676: 6 1989 vp. - HE n:o 175 39677: 39678: Voimassa oleva laki Ehdotus 39679: 39680: kirjelmä omine lausuntoineen sosiaaliministeri- 39681: ölle. 39682: Huoltolautakunnan päätös menköön täytän- 39683: töön valituksesta huolimatta. 39684: Sosiaaliministeriön tämän lain nojalla anta- 39685: maan päätökseen ei saa hakea muutosta. 39686: 39687: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu- 39688: ta 1990. 39689: Lapsilisän määrä lain 3 § :ssä tarkoitetun 39690: lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön vii- 39691: dennestä ja kustakin seuraavasta lapsesta on 1 39692: päivästä maaliskuuta 1990 lukien poiketen sii- 39693: tä, mitä 1 § :n 2 momentissa (3189) on säädet- 39694: ty, 679 markkaa kalenterikuukaudessa 30 päi- 39695: vään syyskuuta 1990 asti. 39696: 1989 vp. - HE n:o 176 39697: 39698: 39699: 39700: 39701: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain muut- 39702: tamisesta 39703: 39704: 39705: 39706: 39707: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 39708: 39709: Äitiysavustuslain nojalla myönnetään Suo- lapseksiottamiseen on myönnetty lapseksiotta- 39710: messa pysyvästi asuvalle naiselle ja eräin edel- misesta annetussa laissa tarkoitettu lapseksiot- 39711: lytyksin myös ulkomailla asuvalle naiselle ja tami:sasioiden lautakunnan lupa. 39712: hänen alaikäiselle lapselleen äitiysavustus. Esi- Muutoksenhakua koskevia säännöksiä ehdo- 39713: tyksessä ehdotetaan lakia muutettavaksi siten, tetaan muutettaviksi niin, että muutoksenha- 39714: että äitiysavustus voitaisiin myöntää myös alle kutie olisi vastaava kuin sosiaalihuoltolaissa. 39715: yksivuotiaan lapsen ottovanhemmille ja lapsek- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 39716: siottajille, jos heillä on kotipaikka Suomessa. vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 39717: Kansainvälisessä lapseksiottamisessa edellytyk- sen yhteydessä. 39718: senä olisi lisäksi, Pohjoismaiden kansalaisten Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 39719: välistä lapseksiottamista lukuunottamatta, että päivänä maaliskuuta 1990. 39720: 39721: 39722: 39723: 39724: PERUSTELUT 39725: 39726: 1. Nykyinen tilanne ottolapsen ottaminen perheeseen aiheuttaa per- 39727: heelle vastaavaa taloudellista rasitusta kuin 39728: Äitiysavustuslain (424/41) nojalla myönne- oman lapsen syntyminen. Tähän epäkohtaan 39729: tään Suomessa pysyvästi asuvalle naiselle hake- on muun muassa eduskunta kiinnittänyt huo- 39730: muksesta äitiysavustus. Oikeus saada avustus miota. Eduskunta on edellyttänyt hallituksen 39731: on eräin edellytyksin myös ulkomailla asuvalla selvittävän, miten äitiysavustus voidaan ulottaa 39732: naisella ja hänen alaikäisellä lapsellaan. Äitiys- myös vastasyntyneen lapsen adoptioäitiä kos- 39733: avustuksen tarkoituksena on osaltaan tasata kevaksi. 39734: perheelle lapsen syntymästä aiheutunuHa ta- Äitiysavustuslain 13 § :n mukaan haetaan äi- 39735: loudellista rasitusta antamalla kaikille synnyt- tiysavustuslain nojalla annettuun sosiaalilau- 39736: täjille taloudelliset mahdollisuudet vastasynty- takunnan päätökseen muutosta sosiaalihalli- 39737: neen lapsen hoitoon sopivien vaatteiden ja tukselta. Viranhaltijan päätöksen osalta viita- 39738: muiden tarvikkeiden hankkimiseen. taan sosiaalihuollon hallinnosta annettuun la- 39739: Äitiysavustus voidaan myöntää raha- tai kiin (34/50), joka on kumottu sosiaalihuolto- 39740: luontoisavustuksena. Avustuksen nostaa raha- lain (710/82) voimaan tullessa. 39741: na noin 15 prosenttia siihen oikeutetuista syn- Sosiaalihuoltolain nojalla annettuun sosiaali- 39742: nyttäjistä, muiden ottaessa avustuksen äitiys- lautakunnan alaisen viranhaltijan tekemään 39743: pakkauksena. Suomessa syntyy nykyisin vuo- päätökseen ei sosiaalihuoltolain 45 §:n mukaan 39744: sittain noin 61 000 lasta. saa valittamalla hakea muutosta. Asianomai- 39745: Äitiysavustuslain säännösten mukaan otto- sella on sosiaalihuoltolain 45 §:n 2 momentin 39746: lapsiperheet jäävät tuen ulkopuolelle, vaikka mukaan kuitenkin mahdollisuus saattaa asia 39747: 39748: 391191H 39749: 2 1989 vp. - HE n:o 176 39750: 39751: sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi. Sosiaalilau- Åitiysavustuslakiin sisällytettäväksi nyt eh- 39752: takunnan päätökseen on mahdollista sosiaali- dotettavassa säännöksessä käsitettä kotipaikka 39753: huoltolain mukaan hakea muutosta lääninoi- on käytetty samassa merkityksessä kuin sitä 39754: keudelta, jollei toisin nimenomaan ole säädet- lapseksiottamisesta annettua lakia koskevan 39755: ty. hallituksen esityksen (hall.es. 107 /84) yksityis- 39756: Åitiysavustuslain 13 a §:n mukaan saa äi- kohtaisten perustelujen mukaan on käytetty 39757: tiysavustuslain 10 §:n 2 momentissa tarkoitet- lapseksiottamisesta annetussa laissa. Sanotussa 39758: tuun sosiaalihallituksen päätökseen hakea laissa kotipaikan käsitettä on käytetty siinä 39759: muutosta sen mukaan, mitä huoltoapulain merkityksessä, mikä kotipaikan käsitteelle on 39760: 56 a §:ssä ja 57 §:n 2 momentissa on säädetty. annettu kansainvälisessä yksityisoikeudessa. 39761: Huoltoapulaki on kumottu sosiaalihuoltolain Åitiysavustuslain soveltamispiiriin tulisi sa- 39762: voimaantulon yhteydessä. Sosiaalihallituksen ma henkilöpiiri, jolla kansainvälisissä lapseksi- 39763: asiassa antamaan päätökseen on mahdollisuus ottamisasioissa lapseksiottamisesta annetun 39764: hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeu- lain nojalla on velvollisuus sekä pyytää laissa 39765: delta, jos korkein hallinto-oikeus antaa siihen tarkoitetulta palvelunantajalta kansainvälistä 39766: luvan. Åitiysavustuslain 10 §:n 1 momentissa lapseksiottamispalvelua että jonka ennen lap- 39767: tarkoitetusta sosiaalihallituksen ennakon suo- seksiottamisen vahvistamista Suomessa tai ul- 39768: rittamista koskevasta päätöksestä saa hakea komailla on haettava lapseksiottamiseen lap- 39769: muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto- seksiottamisasioiden lautakunnan lupa. Lap- 39770: oikeuteen, koska muutoksenhakua ei ole laissa seksiottamisesta annetun lain 19 §:n 1 momen- 39771: rajoitettu. Åitiysavustuslain 13 §:ssä tarkoite- tin, 24 §:n ja 25 §:n 1 momentin mukaan tämä 39772: tuista sosiaalihallituksen päätöksistä ei äitiys- velvollisuus on henkilöllä, jolla on Suomessa 39773: avustuslain 13 a §:n 2 momentin mukaan saa kotipaikka ja joka aikoo ottaa ottolapseksi 39774: valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ulkomailla olevan alle 18-vuotiaan lapsen. Vel- 39775: vollisuus ei koske kuitenkaan Pohjoismaiden 39776: kansalaisten välisiä lapseksiottamisia. 39777: Lapseksiottamisesta annetun lain 24 §:n mu- 39778: 2. Ehdotetut muutokset 39779: kaan henkilön, joka aikoo ottaa ulkomailla 39780: Ottolapsiperheet (2 §) olevan alle 18-vuotiaan lapsen ottolapseksi, on 39781: pyydettävä kansainvälistä lapseksiottamispal- 39782: velua palvelunantajalta. Kansainvälisen lapsek- 39783: Ottolapsiperheitä koskevan epäkohdan kor- siottamispalvelun tarkoitus on määritelty lain 39784: jaamiseksi äitiysavustuslakiin ehdotetaan lisät- 19 §:ssä. Säännöksen 1 momentin mukaan 39785: täväksi uusi 2 §, jonka mukaan äitiysavustus kansainvälisen lapseksiottamispalvelun tarkoi- 39786: valtion varoista voitaisiin myöntää ottovan- tuksena on välittää lapseksiottaja, jolla on 39787: hemmalle tai lapseksiottajalle, jolla on koti- kotipaikka Suomessa, ulkomailla olevalle alle 39788: paikka Suomessa, kun alle yksivuotias lapsi on 18-vuotiaalle lapselle, joka tarvitsee ottovan- 39789: lapseksiottamisesta annetussa laissa (153/85) hemmat. Lapseksiottamispalvelun tarkoitukse- 39790: tarkoitetulla tavalla sijoitettu lapseksiottajan na on lisäksi avustaa lapseksiottamisen vahvis- 39791: luokse. Kansainvälisessä lapseksiottamisessa tamiseen liittyvissä toimenpiteissä. Lain 22 §:n 39792: äitiysavustuksen saamisen edellytyksenä olisi 3-kohdan mukaan palvelunantajan tehtävänä 39793: lisäksi, Pohjoismaiden kansalaisten välistä lap- on muun muassa huolehtia siitä, että lapseksi- 39794: seksiottamista lukuunottamatta, että ottovan- ottaja pyytää ottolapsineuvonnan järjestämistä 39795: hemmalle tai lapseksiottajalle on myönnetty siten kuin 28 §:ssä säädetään. 39796: lapseksiottamisesta annetun lain 25 §:n 1 mo- Lapseksiottamisesta annetun lain 25 §:n 1 39797: mentissa tarkoitettu lapseksiottamisasioiden momentissa tarkoitetun lapseksiottamisasioi- 39798: lautakunnan lupa. den lautakunnan luvan myöntämisen edellytyk- 39799: Lapseksiottamisesta annettuun lakiin sisälty- sistä säädetään lain 27 §:n 1 momentissa. 39800: vät sekä kansallisia että pohjoismaisia ja muita Säännöksen mukaan lapseksiottamisasioiden 39801: kansainvälisiä lapseksiottamisia koskevat sään- lautakunta voi myöntää luvan lapseksiottami- 39802: nökset. Laki on rakennettu kotipaikkaperiaat- seen 25 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauk- 39803: teelle. Lapseksiottajien kotipaikka on pääasial- sessa, jos 1-7 §:ssä säädetyt lapseksiottamisen 39804: linen liittymä. Kansalaisuus on säännöksissä edellytykset ovat olemassa ja kansainvälistä 39805: apuliittymänä. lapseksiottamispalvelua on annettu siten kuin 39806: 1989 vp. - HE n:o 176 3 39807: 39808: 19-24 §:ssä on säädetty. Asettamalla nämä momentin sekä 7 ja 8 §:n säännöksiä ei sovel- 39809: vaatimukset luvan myöntämisen edellytyksiksi lettaisi. Äitiysavustuslain 5 §:n 1 ja 2 momen- 39810: selvitetään ennakolta, paitsi että lain 1- tista poiketen ottovanhempi tai lapseksiottaja 39811: 7 §:ssä säädetyt lapseksiottamisen edellytykset voisi hakea äitiysavustusta ennen kuin lapsi on 39812: ovat olemassa, myös että lapseksiottajat ovat saavuttanut yhden vuoden iän. Oikeus äitiys- 39813: täyttäneet lain 24 §:ssä asetetun velvoitteen avustuksen saamiseen menetettäisiin ehdotuk- 39814: käyttää kansainvälistä lapseksiottamispalvelua sen 2 §:n 3 momentin mukaan, jos äitiysavus- 39815: sekä lain 28 §:ssä asetetun velvoitteen osallis- tus jätettäisiin ilman laillista estettä nostamatta 39816: tua ottolapsineuvontaan. yhden vuoden ja kahden kuukauden kuluessa 39817: Lapseksiottamisesta annetun lain 38 §:n 2 lapsen syntymästä. 39818: momentin mukaan vieraassa valtiossa tapahtu- 39819: nut lapseksiottaminen, johon 25 §:n mukaan 39820: on ollut haettava lapseksiottamisasioiden lau- Muutoksenhaku (13, 13 a ja 14 §) 39821: takunnan lupa, on ilman eri toimenpidettä 39822: pätevä Suomessa, jos lupa on myönnetty. Sosiaalilautakunnan päätökseen haetaan so- 39823: Lapseksiottamisesta annetun lain 26 §:n mu- siaalihuoltolain nojalla muutosta lääninoi- 39824: kaan, jos lapseksiotettava ja lapseksiottajat keudelta. Äitiysavustuksen myöntää sosiaali- 39825: ovat jonkin Pohjoismaan kansalaisia ja lapsek- lautakunta. Kun sosiaalihallituksen tehtävät 39826: siottajilla on kotipaikka jossakin näistä valti- ovat viime vuosina muuttuneet ja muuttumassa 39827: oista, ei 24 ja 25 §:n säännöksiä sovelleta. Lain yhä enemmän sosiaalihuollon kehittämisestä 39828: 40 §:n mukaan on, sen estämättä, mitä vastaavan viranomaisen tehtäviksi, ei ole tar- 39829: 38 §:ssä on säädetty, pohjoismaiden kesken koituksenmukaista säilyttää sosiaalihallitusta 39830: tehdyn, avioliittoa, lapseksiottamista ja hol- muutoksenhakuviranomaisena. Tämän johdos- 39831: housta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudel- ta ehdotetaan äitiysavustuslain 13 § muutetta- 39832: lisia määräyksiä sisältävän sopimuksen (SopS vaksi vastaamaan sosiaalihuoltolain mukaisia 39833: 20/31) mukaisesti jossakin muussa pohjois- muutoksenhakusäännöksiä. Tehtävästä ei ai- 39834: maassa tapahtunut lapseksiottaminen ilman eri heutuisi olennaista tehtävien lisäystä lääninoi- 39835: toimenpidettä pätevä Suomessa. keuksille, sillä neljän viimeksi kuluneen vuo- 39836: Luontoisavustuksena suoritettava äitiys- den aikana on sosiaalihallitukselta haettu muu- 39837: pakkaus on tarkoitettu pienen lapsen varusta- tosta vain pari kertaa. 39838: miseen. Tämän johdosta ehdotetaan, että äi- 39839: Äitiysavustuslain 13 a §:n 2 momentin mu- 39840: tiysavustuksen myöntämisen edellytyksenä oli- 39841: kainen muutoksenhakukielto korkeimpaan hal- 39842: si, että lapsi on alle yksivuotias. 39843: linto-oikeuteen jäisi edelleen voimaan. Siitä 39844: Useissa tapauksissa Suomessa lapsensa otto- 39845: säädettäisiin 14 §:ssä, jossa nykyään oleva las- 39846: lapseksi luovuttava lapsen äiti on saanut äitiys- 39847: tensuojelulautakuntaa koskeva säännös jäisi 39848: avustuksen lapsen syntymän johdosta. Vaikka 39849: pois laista. 39850: samalla perusteella ei etuutta pääsääntöisesti 39851: voida kahteen kertaan myöntää, ei voida pitää Äitiysavustuslain 10 §:ssä tarkoitetuista sosi- 39852: tarkoituksenmukaisena, että lapsensa ottolap- aalihallituksen päätöksistä voi muutoksenhaus- 39853: seksi luovuttava äiti olisi velvollinen siirtämään ta hallintoasioissa annetun lain (154/50) nojal- 39854: mahdollisesti saamansa äitiysavustuksen lap- la hakea muutosta korkeimmalta hallinto- 39855: seksiottajalle. Näin ollen äitiysavustus tultai- oikeudelta, joten asiasta ei tarvitse säätää erik- 39856: siin mahdollisesti suorittamaan joistakin lapsis- seen äitiysavustuslaissa. Tämän vuoksi muu- 39857: ta kahteen kertaan. Kun alle vuoden ikäisiä toksenhakua koskeva lain 13 a §:n 1 momentin 39858: suomalaisia lapseksiotettavia on vuosittain säännös ehdotetaan jätettäväksi pois laista. 39859: vain noin 100, ei asialla olisi merkittäviä talou- 39860: dellisia vaikutuksia. 39861: Äitiysavustusta ottovanhemmalle tai lapsek- 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 39862: siottajalle myönnettäessä noudatettaisiin sovel- tukset 39863: tuvin osin äitiysavustuslain säännöksiä. Äitiys- 39864: avustuksen saamisen kaikkien yleisten edelly- Suomessa vahvistetaan vuosittain lapseksiot- 39865: tysten täyttyminen ei kuitenkaan ole mahdollis- tamisesta annetun lain säännösten perusteella 39866: ta. Tämän johdosta lain 1 §:n 1 ja 3 momen- noin sadan alle yksivuotiaan kotimaisen lapsen 39867: tin, 3 §:n, 5 §:n 1 ja 2 momentin, 6 §:n 1 lapseksiottaminen. 39868: 4 1989 vp. - HE n:o 176 39869: 39870: Lapseksiottamisesta annetun lain tultua voi- 670 markkaa. Kaikkiaan määrärahan tarve 39871: maan 1 päivänä toukokuuta 1985 lapseksiotta- pakkausta kohden sanotusta ajankohdasta lu- 39872: misasioiden lautakunta on myöntänyt vuoden kien on 827 markkaa. Määrärahasta makse- 39873: 1988 loppuun mennessä yhteensä 248 ulkomai- taan myös äitiyspakkauksista menevä liikevaih- 39874: sen lapsen lapseksiottamiseen tarvittavaa lu- tovero, yleiskulut ja rahtikustannukset sekä 39875: paa. Suomeen tänä aikana on saapunut yhteen- äitiysavustuksen saaville äideille jaettava ohje- 39876: sä 133 lasta. Näistä vain 6 lapsen kohdalla kirjanen. Äitiysavustuksen myöntäminen alle 39877: lapseksiottaminen on vahvistettu Suomessa. yksivuotiaan lapsen ottovanhemmille ja lapsek- 39878: Suomeen adoptoitavista lapsista lähes kaikki siottajille aiheuttaisi lisäkustannuksia valtiolle 39879: ovat alle yksivuotiaita. Suomeen adoptoitavien näin ollen enintään 166 000 markkaa vuodessa. 39880: lasten määrä on koko ajan jonkin verran 39881: noussut. Esityksessä ehdotetut äitiysavustuksen 39882: myöntämisen edellytykset täyttäviä kansainvä- 4. Voimaantulo 39883: lisiä lapseksiottamistapauksia voidaan arvioida 39884: olevan vuosittain noin sata. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä- 39885: Valtion varoista suoritettavan äitiysavustuk- nä maaliskuuta 1990. 39886: sen suuruus on valtion vuoden 1990 tulo- ja 39887: menoarvioesityksen mukaan 1 päivästä maalis- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 39888: kuuta 1990 kutakin syntynyttä lasta kohden kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 39889: 39890: 39891: 39892: 39893: Laki 39894: äitiysavustuslain muuttamisesta 39895: 39896: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 39897: kumotaan 13 päivänä kesäkuuta 1941 annetun äitiysavustuslain (424/41) 13 a §,sellaisena kuin 39898: se on 28 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa (399/68), 39899: muutetaan 13 § ja 14 §, niistä 13 § sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä huhtikuuta 39900: 1949 ja 19 päivänä joulukuuta 1980 annetuilla laeilla (347/49 ja 966/80), sekä 39901: lisätään lakiin siitä 9 päivänä helmikuuta 1945 annetulla lailla (125/45) kumotun 2 §:n tilalle 39902: uusi 2 § seuraavasti: 39903: 39904: 2§ 39905: Sen estämättä, mitä 1 §:n 1 ja 3 momentissa, ennen kuin lapsi saavuttaa yhden vuoden iän. 39906: 3 §:ssä, 5 §:n 1 ja 2 momentissa, 6 §:n 1 Äitiysavustus haetaan hakijan kotipaikkakun- 39907: momentissa sekä 7 ja 8 §:ssä on säädetty, nan sosiaalilautakunnalta, joka myöntää ja 39908: myönnetään äitiysavustus valtion varoista otto- suorittaa avustuksen. Äitiysavustukseen oikeu- 39909: vanhemmalle tai lapseksiottajalle, jolla on ko- tetun puolesta on hänen aviopuolisonsa tai 39910: tipaikka Suomessa, kun alle yksivuotias lapsi muu läheinen omaisensa oikeutettu ilman eri- 39911: on lapseksiottamisesta annetussa laissa (153/ tyistä valtuutusta hänen asiamiehenään teke- 39912: 85) tarkoitetulla tavalla sijoitettu lapseksiotta- mään hakemuksen. 39913: jan luokse. Kansainvälisessä lapseksiottamises- Jos äitiysavustus ilman laillista estettä jäte- 39914: sa äitiysavustuksen saamisen edellytyksenä on tään nostamatta 14 kuukauden kuluessa lapsen 39915: lisäksi, Pohjoismaiden kansalaisten välistä lap- syntymästä, on oikeus avustuksen saamiseen 39916: seksiottamista lukuunottamatta, että ottovan- menetetty. 39917: hemmalle tai lapseksiottajalle on myönnetty 39918: lapseksiottamisesta annetun lain 25 §:n 1 mo- 13§ 39919: mentissa tarkoitettu lapseksiottamisasioiden Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa 39920: lautakunnan lupa. asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 39921: Ottovanhemman tai lapseksiottajan, joka (710/82) 7 luvussa on säädetty, jollei jäljempä- 39922: haluaa saada äitiysavustuksen, on haettava sitä nä toisin säädetä. 39923: 1989 vp. - HE n:o 176 5 39924: 39925: 14 § Tämä laki tulee voimaan päivänä maalis- 39926: Lääninoikeuden tämän lain nojalla anta- kuuta 1990. Ennen tämän lain voimaantuloa 39927: maan päätökseen ei saa hakea muutosta valit- voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttä- 39928: tamalla. miin toimenpiteisiin. 39929: 39930: 39931: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 39932: 39933: 39934: Tasavallan Presidentti 39935: MAUNO KOIVISTO 39936: 39937: 39938: 39939: 39940: Ministeri Tarja Halonen 39941: 6 1989 vp. - HE n:o 176 39942: 39943: Liite 39944: 39945: 39946: 39947: 39948: Laki 39949: äitiysavustuslain muuttamisesta 39950: 39951: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 39952: kumotaan 13 päivänä kesäkuuta 1941 annetun äitiysavustuslain (424/41) 13 a §,sellaisena kuin 39953: se on 28 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa (399/68), 39954: muutetaan 13 § ja 14 §, niistä 13 § sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä huhtikuuta 39955: 1949 ja 19 päivänä joulukuuta 1980 annetuilla laeilla (347/49 ja 966/80), sekä 39956: lisätään lakiin siitä 9 päivänä helmikuuta 1945 annetulla lailla (125/45) kumotun 2 §:n tilalle 39957: uusi 2 § seuraavasti: 39958: 39959: Voimassa oleva laki Ehdotus 39960: 2§ 39961: Sen estämättä, mitä 1 §:n 1 ja 3 momentissa, 39962: 3 §:ssä, 5 §:n 1 ja 2 momentissa, 6 §:n 1 39963: momentissa sekä 7 ja 8 §:ssä on säädetty, 39964: myönnetään äitiysavustus valtion varoista otto- 39965: vanhemmalle tai lapseksiottajalle, jolla on ko- 39966: tipaikka Suomessa, kun alle yksivuotias lapsi 39967: on lapseksiottamisesta annetussa laissa (1531 39968: 85) tarkoitetulla tavalla sijoitettu lapseksiotta- 39969: jan luokse. Kansainvälisessä lapseksiottamises- 39970: sa äitiysavustuksen saamisen edellytyksenä on 39971: lisäksi, Pohjoismaiden kansalaisten välistä lap- 39972: seksiottamista lukuunottamatta, että ottovan- 39973: hemmalle tai lapseksiottajalle on myönnetty 39974: lapseksiottamisesta annetun lain 25 §:n 1 mo- 39975: mentissa tarkoitettu lapseksiottamisasioiden 39976: lautakunnan lupa. 39977: Ottovanhemman tai lapseksiottajan, joka 39978: haluaa saada äitiysavustuksen, on haettava sitä 39979: ennen kuin lapsi saavuttaa yhden vuoden iän. 39980: Äitiysavustus haetaan hakijan kotipaikkakun- 39981: nan sosiaalilautakunnalta, joka myöntää ja 39982: suorittaa avustuksen. Äitiysavustukseen oikeu- 39983: tetun puolesta on hänen aviopuolisonsa tai 39984: muu läheinen omaisensa oikeutettu ilman eri- 39985: tyistä valtuutusta hänen asiamiehenään teke- 39986: mään hakemuksen. 39987: Jos äitiysavustus ilman laillista estettä jäte- 39988: tään nostamatta 14 kuukauden kuluessa lapsen 39989: syntymästä, on oikeus avustuksen saamiseen 39990: menetetty. 39991: 1989 vp. - HE n:o 176 7 39992: 39993: Voimassa oleva laki Ehdotus 39994: 39995: 13 § 13 § 39996: Huoltolautakunnan tämän lain nojalla anta- Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa 39997: maan päätökseen voidaan hakea muutosta kir- asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 39998: jallisesti sosiaaliministeriöltä. (710/82) 7 luvussa on säädetty, jollei jäljempä- 39999: Muutoksenhakukirjelmä on annettava vii- nä toisin säädetä. 40000: meistään kolmantenakymmenentenä päivänä 40001: siitä lukien, jolloin hakija sai päätöksestä to- 40002: disteellisen tiedon, tiedoksiautopäivää lukuun 40003: ottamatta, asianomaiselle huoltolautakunnalle, 40004: jonka tulee viipymättä lähettää kirjelmä omine 40005: lausuntoineen sosiaaliministeriölle. 40006: Muutoksenhausta 6 § :n 3 momentissa tar- 40007: koitettuun sosiaalilautakunnan alaisen viran- 40008: haltijan päätökseen on voimassa, mitä sosiaali- 40009: huollon hallinnosta annetussa laissa on säädet- 40010: ty. 40011: 40012: 13 a § 13 a § 40013: Muutoksenhausta JO §:n 2 momentissa tar- (kumotaan) 40014: koitettuun päätökseen on vastaavasti voimas- 40015: sa, mitä huoltoapulain 56 a §:ssä ja 57 §:n 2 40016: momentissa on säädetty. 40017: Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei saa valit- 40018: taa 13 §:ssä tarkoitettuun valitukseen annetus- 40019: ta päätöksestä. 40020: 40021: 14 § 14 § 40022: Mitä edellä tässä laissa on säädetty huolto- Lääninoikeuden tämän lain nojalla anta- 40023: lautakunnasta, koskee vastaavasti kuntaan maan päätökseen ei saa hakea muutosta valit- 40024: erikseen asetettua lastensuojelulautakuntaa, tamalla. 40025: jos tämä hoitaa äitiysavustukseen kuuluvat 40026: tehtävät. 40027: 40028: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis- 40029: kuuta 1990. Ennen tämän lain voimaantuloa 40030: voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttä- 40031: miin toimenpiteisiin. 40032: 1989 vp. - HE n:o 177 40033: 40034: 40035: 40036: 40037: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lastensuojelulain ja 40038: eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 40039: 40040: 40041: 40042: 40043: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 40044: 40045: Esityksellä pyritään edelleen tehostamaan oppilashuollon vahvistamiseksi esitetään kou- 40046: lasten ja erityisesti nuorten edun toteutumista lukuraattori- ja koulupsykologitoiminnan laki- 40047: lastensuojelussa. Tässä tarkoituksessa esite- sääteistämistä. Riittävän varhain tapahtuvan 40048: tään, että 12 vuotta täyttänyt voi itse käyttää tukitoiminnan korostamiseksi lakiin esitetään 40049: puhevaltaa häntä koskevassa lastensuojeluasi- otettavaksi myös säännös raskaana olevien äi- 40050: assa. Puhevallan käyttäminen tulisi koskemaan tien erityiseksi suojelemiseksi, mikä järjestet- 40051: sekä avohuollon palveluja ja tukitoimia että täisiin erityisesti terveydenhuollon palveluja, 40052: sijaishuoltoon sijoittamista. 12 vuotta täyttä- lähinnä neuvolatoimintaa kehittämällä. 40053: nyttä nuorta ei voitaisi sijoittaa koulukotiin Sijaishuollon perhehoitoa esitetään tehostet- 40054: vastoin hänen tahtoaan pelkällä hallinnollisella tavaksi määrittämällä nykyistä sitovammin si- 40055: päätöksellä, vaan asia tulisi alistaa lääninoi- jaisperheille sekä lapselle sijoituksen aikana 40056: keuden ratkaistavaksi. annettava taloudellinen ja muu tuki. Jälkihuol- 40057: Riittävän varhain tapahtuvien lastensuojelun to esitetään säädettäväksi pakolliseksi. 40058: ja nuorisohuollon tukitoimien tehostamiseksi Avohuollon sosiaalityön toimenkuvaa pyri- 40059: esitetään kunnille säädettäväksi erityinen vel- tään edelleen kehittämään asiakas- ja aluevas- 40060: vollisuus antaa taloudellista tukea ja järjestää tuuseen perustuvaksi lasten ja perheiden talou- 40061: tarpeen mukainen asunto lastensuojelun tuki- delliseksi, sosiaaliseksi ja psyykkiseksi autta- 40062: toimien tarpeessa elävien lasten, heidän perhei- mistoiminnaksi. Lainmuutokset on tarkoitettu 40063: densä ja itsenäistymässä olevien nuorten autta- tulemaan voimaan asteittain vuosina 1990, 40064: miseksi. Peruskoulun sosiaalisen ja psyykkisen 1991 ja 1993. 40065: 40066: 40067: 40068: 40069: 370879E 40070: 2 1989 vp. - HE n:o 177 40071: 40072: 40073: 40074: 40075: SISÅLL YSL UETTELO 40076: 40077: Sivu Sivu 40078: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ . . 1 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 40079: 1.1. Lastensuojelulaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 40080: YLEISPERUSTELUT......................... 3 1.2. Laki lapsilisälain muuttamisesta . . . . . . . . . . 14 40081: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset . . . . . . 3 1.3. Laki lapsen elatuksen turvaamisesta anne- 40082: tun lain 7 §:n muuttamisesta.............. 15 40083: 2. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 40084: 3. Esityksen taloudelliset, organisatoriset ja hen- 2. Lakien voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 40085: kilöstövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 LAKITEKSTIT................................ 16 40086: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 6 RINNAKKAISTEKSTIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 40087: 1989 vp. - HE n:o 177 3 40088: 40089: 40090: 40091: 40092: YLEISPERUSTELUT 40093: 40094: 40095: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut mihin myös liittyy 12 vuotta täyttäneen nuoren 40096: muutokset avustaminen hänen puhevaltansa käyttämisessä 40097: {10 § 2 mom.). 40098: Esityksen keskeisenä tavoitteena on: Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta an- 40099: 1) laajentaa lasten ja nuorten oikeuksia las- netussa laissa on laajennettu sitä henkilöpiiriä, 40100: tensuojelussa, jolla on vireillepano- ja puhevalta lapsen huol- 40101: 2) korostaa riittävän varhain tapahtuvien ja toa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa tuo- 40102: leimaamista välttävien palvelujen ja tukitoi- mioistuimessa käsiteltäessä. Vireillepano- ja 40103: mien ensisijaisuutta sekä puhevalta on eräissä tilanteissa vanhempien, 40104: 3) taata lastensuojelun tarpeeseen joutuneel- lapsen huoltajan ja sosiaalilautakunnan lisäksi 40105: le lapselle, nuorelle tai perheelle kaikissa olo- myös lapsen sukulaisilla ja muilla lapselle lä- 40106: suhteissa perusturva toimeentulon, asumisen heisillä henkilöillä. Vastaavat täsmennykset 40107: sekä tarvittavien palvelujen osalta. lastensuojelun alueella puhevaltaisista henki- 40108: Esityksen keskeisimmät tavoitteet toteutet- löistä pyritään tekemään nyt esillä olevalla 40109: taisiin lastensuojelulakiin (683/83) tehtävillä lainmuutoksella. Erityisesti lapsen huostaan- 40110: muutoksilla. ottoa, sijaishuoltoon sijoittamista ja huostaan- 40111: oton lakkaamista silmälläpitäen on esityksessä 40112: ehdotettu täsmennettäväksi lapselle läheisten 40113: Lapsen ja nuoren oikeudet henkilöiden oikeuksia tulla kuulluksi ja saada 40114: päätös tiedoksi (17 §) sekä oikeutta hakea 40115: Uusi lastensuojelulaki annettiin 5 päivänä muutosta päätöksen johdosta (35-36 §). 40116: elokuuta 1983 ja se tuli voimaan 1 pa1vana Lasten sijoittamista kodin ulkopuoliseen 40117: tammikuuta 1984. Samaan aikaan tuli myös huoltoon esitetään rajoitettavaksi tilanteissa, 40118: voimaan laki lapsen huollosta ja tapaamisoi- joihin voimassa olevan lain nojalla on ryhdytty 40119: keudesta (361/83). Kummankin lain keskeisenä avohuollon tukitoimena (14 §) eli ilman, että 40120: tavoitteena on ollut edistää lapsen edun toteu- huostaanoton edellytykset ovat välttämättä ol- 40121: tumista sekä parantaa lapsen asemaa ja oikeus- leet olemassa. - Viimeiset tilastotiedot lasten- 40122: turvaa päätettäessä hänen huoltoansa liittyvis- suojelun piirissä olleiden lasten määristä ovat 40123: tä asioista. Lapseksiottamista koskevassa laissa vuodelta 1983. Tuolloin lastensuojelun avo- 40124: (153/85) sekä lapsen huollosta ja tapaamisoi- huollon palveluja ja tukitoimia sai kyseisen 40125: keudesta annetun päätöksen täytäntöönpanoa vuoden aikana 12 600 lasta ja sijaishuollossa 40126: koskevassa laissa (523/75) 12 vuotta täyttänyt oli 8 700 lasta, joista laitoshuollossa 4 000 ja 40127: lapsi on katsottu niin kehittyneeksi, että hänen perhehoidossa 4 700 lasta. Kattavat tilastotie- 40128: omalle mielipiteelleen ja tahdolleen voidaan dot tämän jälkeiseltä ajalta ovat vielä puutteel- 40129: antaa keskeinen merkitys päätöstä tehtäessä ja liset. Perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä 40130: sitä täytäntöön pantaessa. Nyt esillä olevalla oli kuntien ilmoituksen mukaan vuonna 1985 40131: lainmuutoksella pyritään lastensuojelun toi- 5 000 lasta, mikä osoittaa, että perhehoito on 40132: mien kohteena olevan lapsen omalle mielipi- edelleenkin lisääntynyt sijaishuollon muotona. 40133: teelle ja toivomuksille antamaan edellä mainit- 14 §:n perusteella oli vuonna 1985 500 lasta 40134: tuun yksityisoikeudelliseen lainsäädäntöön sijoitettu perhehoitoon samoin kuin 500 lasta 40135: nähden sama merkitys ja paino ratkaisuja teh- laitoshuoltoon eli yhteensä 1 000 lasta oli sijoi- 40136: täessä. Lapsen puhevallan käyttämistä koskeva tettuna muutoin kuin huostaanoton perusteel- 40137: ikäraja ehdotetaan alennettavaksi 15 vuodesta la. 40138: 12 vuoteen (10 § 2 mom.). Samalla pyritään Lasten ja nuorten oikeusasemaa korostavina 40139: painottamaan lapsen asioista vastaavan sosiaa- lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset, joilla 40140: lityöntekijän asemaa lapsen edun valvojana, koulukotiin määrääminen tehdään sosiaalihal- 40141: 4 1989 vp. - HE n:o 177 40142: 40143: lituksen ennakkotarkastuksesta ja luvasta riip- palveluja saatavilla, josta johtuen kouluku- 40144: puvaksi myös yksityisten koulukotien osalta raattori- ja koulupsykologipalvelujen tarve ko- 40145: (16 a §) ja joilla koulukotiin määräämisen ala- rostuu. Näiden palvelujen saaminen lakisäätei- 40146: ikärajaksi säädetään 12 vuotta (22 §). Lapsen, siksi ja valtionosuuteen oikeuttaviksi luo tar- 40147: nuoren ja vanhempien oikeusasemaa täsmen- vittavat puitteet sekä rationaaliselle toiminnalle 40148: netään myös säätämällä nykyistä tarkemmin koulussa että yhteistyölle koulun ulkopuolisten 40149: huostaanotetulle lapselle maksettavista käyttö- toimintayksiköiden kanssa. 40150: varoista sekä sitomalla vanhempien korvaus- Oppilashuoltokomitea (Komiteanmietintö 40151: velvollisuus nykyistä selvemmin lapsen elatuk- 1973:151) valmisteli aikanaan erillisen koulu- 40152: sesta annetun lain (704175) mukaisiin maksui- kuraattoreita ja koulupsykologeja koskevan 40153: hin (46 §). Esitykseen sisältyy myös ehdotus lain. Lakiehdotusta ei ole toteutettu. Lakitek- 40154: lapsilisälain (5411 48) muutokseksi, jolla sijais- nisesti uudistus voidaan toteuttaa sisällyttämäl- 40155: vanhemmat ja eräissä tapauksissa 15 vuotta lä koulukuraattori- ja koulupsykologitoimintaa 40156: täyttänyt lapsi tehtäisiin lapsilisään oikeute- koskevat säännökset lastensuojelulain 7 §:ään. 40157: tuiksi. 40158: 40159: Palvelujen parantaminen 40160: Tuki riittävän varhain 40161: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama nuo- 40162: Erityisesti eräiden sikiöaikana syntyneiden risohuollon työryhmä on äskettäin saanut val- 40163: vammojen ehkäisemiseksi esitetään, että ter- miiksi mietinnön (työryhmämuistio 1988: 12), 40164: veydenhuollon viranomaisten toimesta järjes- jossa on pohdittu erityisesti murrosikäisille 40165: tettäisiin välttämättömät palvelut raskaana ole- nuorille tarkoitettuja sijaishuollon vaihtoehto- 40166: vien naisten erityiseksi suojelemiseksi. Riittä- ja sekä heidän sijaishuoltonsa kehittämistä. 40167: vän varhain annettavan tuen tärkeyttä koroste- Erityisesti perhesijoitukset ovat osoittautuneet 40168: taan myös ehdotuksella, jossa elatustuki voi- ongelmallisiksi tämän ikäisten nuorten osalta. 40169: daan määrätä maksettavaksi Suomessa asuval- Perhesijoituksissa on muutoinkin havaittu ole- 40170: le ulkomaalaiselle lapselle sekä ulkomailla asu- van mahdollisuuksia niiden tehostamiseen. 40171: valle suomalaiselle lapselle. Kolmantena ja vai- Niinpä perhesijoitusten käyttömahdollisuutta 40172: kutuksiltaan laajamittaisimpana tuen varhai- lastensuojelun sijaishuollon muotona pyritään 40173: suutta korostavana ehdotuksena esitys sisältää edistämään ehdottamalla, että lapselle ja sijais- 40174: säännökset sosiaalisen ja psyykkisen oppilas- perheille annettava ohjaus ja tuki lakisääteiste- 40175: huollon ja tuolloin erityisesti koulukuraattori- tään (27 §). 40176: ja koulupsykologitoiminnan lakisääteistämi- Jälkihuolto ehdotetaan säädettäväksi pakol- 40177: seksi. liseksi (34 §), minkä ohella jälkihuollon järjes- 40178: Lukuvuoden 1988-89 alkaessa kouluku- tämisestä vastuussa olevaa kuntaa koskevaa 40179: raattoreita on 80 kunnassa kaikkiaan 187 ja säännöstä esitetään tarkennettavaksi siten, että 40180: koulupsykologeja 40 kunnassa kaikkiaan 91. sijaishuoltoon sijoittamisesta vastuussa oleva 40181: Koulukuraattorit ja koulupsykologit ovat kunta olisi velvollinen järjestämään ja kustan- 40182: useimmiten yhden kunnan koululaitoksen pal- tamaan myös jälkihuollon (45 §) ja että tämä 40183: veluksessa. Lakisääteisyyden ja valtionosuuden vastuu ulottuisi tarvittaessa nuoren 21 ikävuo- 40184: puuttuminen ovat olleet esteenä toiminnan laa- teen asti. Samassa pykälässä ehdotetaan tar- 40185: jentumiselle. kennettavaksi myös vastuullisen kunnan mää- 40186: Kuntien ja koulujen koosta, toimintaolosuh- räävää säännöstä. Käytännössä kotikuntansa 40187: teista sekä palvelujen saatavuudesta riippuen ulkopuolelle sijoitettu lapsi säilyttää kotikun- 40188: koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminnan tansa sijoituksen ajan aina hänen 18 ikävuo- 40189: tarve on eri kunnissa ja kouluissa erilainen. On teensa asti. 40190: ilmeistä, että osalle pienistä ja pienehköisiä 40191: kunnista ja kouluista koulun ulkopuolisten 40192: organisaatioiden antamat palvelut ovat riittä- 2. Asian valmistelu 40193: viä. Toisin on suurissa ja keskisuurissa kunnis- 40194: sa, joissa koulukuraattorien ja koulupsykolo- Eduskunta edellytti lastensuojelulain (683/ 40195: gien tarve on suuri. Näissä kunnissa ei myös- 83) hyväksymisen yhteydessä, että hallitus seu- 40196: kään ole riittävästi muita psykologi- ja sosiaali- raa tarkoin uuden lastensuojelulainsäädännön 40197: 1989 vp. - HE n:o 177 5 40198: 40199: toteutumista ja tekee mahdollisten epäkohtien asumispalvelujen tuottaminen normaalin 40200: ilmetessä tarvittavat lainmuutosehdotukset asuntotuotannon kautta (lastensuojelulain 40201: sekä antaa viiden vuoden kuluessa lain voi- 13 §). 40202: maantulosta selonteon lastensuojelun tilasta, Psyykkisen ja sosiaalisen oppilashuollon laa- 40203: kehityksestä ja tarvittavista toimenpiteistä. jentaminen lastensuojelulain 7 §:ää muutta- 40204: Lakiehdotusta on valmisteltu sosiaali- ja ter- malla aiheuttaa paineita koulukuraattorien ja 40205: veysministeriön asettamassa työryhmässä (työ- koulupsykologien olemassa olevien sekä perus- 40206: ryhmämuistio 12/1988) ja virkamiesvalmistelu- tettavien virkojen saattamiseksi valtionosuuden 40207: na. Hallituksen esityksen muotoon laaditusta piiriin. Tähän mennessä perustettujen koulu- 40208: lunnoksesta pyydettiin asiantuntijatahojen lau- kuraattorien virkojen määrä on 187 ja koulu- 40209: sunnot keväällä 1988, mistä sosiaali- ja terveys- psykologien virkojen määrä 91. Tarkemmat 40210: ministeriössä laadittiin yhteenveto (13 .6.1988). määräykset tarpeellisista järjestelyistä anne- 40211: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti sittemmin taan asetuksella, jonka valmistelu kuuluu sosi- 40212: työryhmän selvittämään koulukuraattorien ja aali- ja terveysministeriölle yhdessä opetusmi- 40213: -psykologien hallinnon järjestämistä sekä tar- nisteriön kanssa. 40214: kentamaan nuorten asumisen järjestämisestä Nykyisten koulukuraattorien ja koulupsyko- 40215: aiheutuvia kustannuksia. Mainittu työryhmä logien virkojen saattaminen valtionosuuden 40216: sai työnsä päätökseen 28.11.1988 (työryhmä- piiriin tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollon 40217: muistio 29/1988). Hallituksen esitystä koske- valtakunnallisessa suunnitelmassa jo vahvistet- 40218: vasta luonnoksesta on käyty kuntien ja valtion tujen virkakiintiöiden puitteissa. Kiintiöitä ei 40219: välisessä järjestelyasiakirjassa tarkoitettu neu- ole tarkoitus tämän vuoksi lisätä. Nykyisten 40220: vottelu. virkojen saattaminen valtionosuuden piiriin ai- 40221: heuttaa kunnille 15 miljoonan markan säästön. 40222: - Myös toiminnan kehittämisen on tarkoitus 40223: 3. Esityksen taloudelliset, orga- tapahtua nykyisen suunnitelman tasoisten vir- 40224: nisatoriset ja henkilöstövaiku- kakiintiöiden puitteissa. 40225: tukset Lastensuojelun tarpeeseen joutuneiden per- 40226: heiden ja itsenäistymässä olevien nuorten osal- 40227: Esityksen taloudelliset ja henkilöstövaiku- ta (lastensuojelulain 13 §) kysymys on pää- 40228: tukset ulottuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sääntöisesti näiden ryhmien priorisoinnista 40229: hallinnon ohella myös opetus- ja ympäristöhal- asumispalveluja järjestettäessä, mikä voidaan 40230: lintoon sekä oikeuslaitoksen piiriin. Vaikutuk- toteuttaa jo olemassa olevan ja suunnitellun 40231: set kohdistuvat eri hallinnonaloille seuraavasti: asuntotuotannon puitteissa. Kuntien suunnitel- 40232: Sosiaali- ja terveydenhuolto missa on varauduttu hankkimaan 180 nuorten 40233: - psyykkisen ja sosiaalisen oppilashuollon tukiasuntoa vuosina 1989-1991. Lastensuoje- 40234: laajentaminen yhdessä opetushallinnon lun asiakkaana olevien itsenäistymässä olevien 40235: kanssa (lastensuojelulain 7 §), nuorten tarvitsemien asuntojen lisätarpeen ar- 40236: asumispalvelut tukiasuntojen osalta (lasten- vioidaan olevan 820 asuntoa, jotka hankittai- 40237: suojelulain 13 §), siin sosiaali- ja terveysministeriön asettaman 40238: - terapiapalvelut (lastensuojelulain 13 §), työryhmän (työryhmämuistio 1988:29) osoitta- 40239: - perhehoidon tehostaminen (lastensuojelu- malla tavalla vuosina 1990-1992. Tästä 40240: lain 27 §), aiheutuvat kustannukset olisivat 86 miljoonaa 40241: - jälkihuollon pakollisuus (lastensuojelulain markkaa, josta Raha-automaattiyhdistyksen 40242: 34 §), osuudeksi on alustavasti arvioitu yhteensä 60 40243: elatustuen maksaminen Suomessa asuville miljoonaa markkaa ja jäljelle jäävä, lähinnä 40244: ulkomaalaisille ja eräille ulkomailla asuville kunnille tuleva osuus 26 miljoonaa markkaa. 40245: Suomen kansalaisille (lapsen elatuksen tur- Nuorten tukiasuntojen vuokrista ja yhtiövas- 40246: vaamisesta annetun lain, jäljempänä elatus- tikkeista aiheutuvat nettokustannukset ovat pe- 40247: turvalaki, 7 §). rittyjen vuokrien jälkeen 3 miljoonaa markkaa 40248: Oikeuslaitos vuodessa ja tukiasumistoiminnan ohjaukseen 40249: - alistus- ja muutoksenhakumenettelyn laa- tarvittavan sosiaalityön ja tukihenkilöiden 40250: jentaminen (lastensuojelulain 17 ja 35- palkkioiden aiheuttamat kustannukset 4 mil- 40251: 37 §). joonaa markkaa vuodessa jakautuen puoliksi 40252: Ympäristöhallinto kuntien ja valtion kesken. Nämä kustannukset 40253: 6 1989 vp. - HE n:o 177 40254: 40255: vaikuttavat täysimääräisinä vasta vuonna 1993, vien ylläpitokustannusten (7 mmk) osalta vuo- 40256: jolloin tukiasumista koskeva säännös tulee si- delle 1993. 40257: tovana voimaan. Esityksen voimaantuloa seuraavan siirtymä- 40258: Nuorisohuollon terapiapalvelut ovat luon- kauden jälkeen vuotuiset kokonaiskustannuk- 40259: teeltaan nuorisopsykiatriaan, nuorten päihde- set olisivat valtiolle 32 miljoonaa markkaa. 40260: huoltoon ja muuhun sosiaaliseen ja psyykki- Kun koulukuraattorien ja koulupsykologien 40261: seen auttamistoimintaan liittyviä. Näiden pal- virkojen saattaminen valtionosuuden piiriin ta- 40262: velujen kehittäminen tapahtuu vuosittain hy- pahtuisi jo vahvistetun valtakunnallisen suun- 40263: väksyttävien valtakunnallisten suunnitelmien nitelman sisältämien kiintiöiden puitteissa, ei 40264: puitteissa. tästä aiheutuvaa 15 miljoonan markan kustan- 40265: Perhehoidon tehostamisesta koituu kustan- nusta voida kuitenkaan pitää varsinaisena lisä- 40266: nuksia lähinnä niille kunnille, joissa perhehoi- kustannuksena. 40267: don kehittäminen on jäänyt jälkeen yleisestä Esityksen vuotuiset kustannukset kunnille 40268: kehityslinjasta. Perhehoidon tehostamisesta ar- olisivat sen voimaantulon jälkeen 16 miljoonaa 40269: vioidaan aiheutuvan lisäkustannuksia 16 mil- markkaa. Kun toisaalta nykyisten kouluku- 40270: joonaa markkaa vuodessa, josta valtionosuus raattorien ja koulupsykologien virkojen saatta- 40271: on noin puolet. Kun perhehoidon kustannukset minen valtionosuuden piiriin merkitsee kunnil- 40272: toisaalta jäävät 3-5 kertaa matalammiksi kuin le 15 miljoonan markan kustannussäästöä vuo- 40273: vastaavat laitoshuollon kustannukset, kattaa dessa, ei esitys kokonaisuudessaan aiheuta 40274: näin aikaansaatu säästö osan em. lisäkustan- kunnallistaloudelle mainittavia vuotuisia lisä- 40275: nuksista. Uudistuksen on tarkoitus tulla tältä kustannuksia. Kertakaikkisena menoerana 40276: osin voimaan vuonna 1991. nuorten asuntojen järjestäminen vuosina 1990 40277: Jälkihuolionkin kehittäminen aiheuttaa kus- -1992 aiheuttaa kuitenkin kunnille kustan- 40278: tannuspaineita niille kunnille, joissa jälkihuol- nuksia edellä mainitut 26 miljoonaa markkaa. 40279: lon kehittäminen on jäänyt jälkeen yleisestä Tahdonvastaisten päätösten lisääntyvä alis- 40280: kehityksestä. Nämä kustannuspaineet näkyvät taminen lääninoikeuteen sekä muutoksenhaku- 40281: myös valtakunnan tasolla aiheuttaen lisäkus- mahdollisuuksien laajentaminen johtaa jossain 40282: tannuksia noin 10 miljoonaa markkaa vuodes- määrin työmäärän kasvuun etenkin Uuden- 40283: sa, mistä valtionosuus on puolet. Jälkihuollon maan lääninoikeudessa. 40284: kustannukset vaikuttavat täysimääräisinä vuo- Elatustukea tultaisiin ehdotetun elatusturva- 40285: den 1991 jälkeen, jolloin uudistuksen on tar- lain (122/77) 7 § muutoksen mukaan maksa- 40286: koitus tulla tältä osin voimaan. Vaikka esityk- maan noin 100:lle Suomessa asuvalle ulkomaa- 40287: sen on tarkoitus tulla osin voimaan jo heinä- laiselle perheelle. Tästä aiheutuisi kustannuksia 40288: kuun 1990 alusta, ei siitä aiheudu uusia kustan- kunnille vuosittain noin puoli miljoonaa mark- 40289: nusvaikutuksia vuodelle 1990. Loput uudistus- kaa, josta valtionosuus olisi puolet. Lapsilisä- 40290: ehdotuksista tulisivat voimaan asteittain, jol- lain muuttamisesta ei aiheudu lisäkustannuk- 40291: loin lisäkustannuksia aiheutuu perhehoidon sia. 40292: (16 mmk) ja jälkihuollon (10 mmk) osalta vuo- Oleellisia organisatorisia vaikutuksia nyt 40293: delle 1991 sekä nuorten tukiasumiseen liitty- esillä olevien lakien muutoksista ei aiheudu. 40294: 40295: 40296: 40297: 40298: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 40299: 40300: 40301: 1. Lakiehdotusten perustelut suudesta. Nuorten ongelmat tulevat usein en- 40302: simmäisenä esiin juuri koulutyössä, jolloin on- 40303: 1.1. Lastensuojelulaki gelmiin voidaan puuttua riittävän varhaisessa 40304: vaiheessa ja ilman Ieimaavia toimia. Siksi on 40305: 7 §. Palvelujen kehittäminen ja kasvatuksen tärkeätä, että koulun sosiaalinen ja psyykkinen 40306: tukeminen. Koulun sosiaalinen ja psyykkinen oppilashuolto lakisääteistetään. 40307: oppilashuolto muodostaa käytännössä jo ny- Ehdotettu muutos tulisi merkitsemään lähin- 40308: kyisin tärkeän osan nuorisohuollon kokonai- nä koulukuraattorien ja koulupsykologien toi- 40309: 1989 vp. - HE n:o 177 7 40310: 40311: minnan tehostamista ja laajentamista. Ehdo- tua niiden varhaisvaiheessa ja niiden selviämis- 40312: tettu säännös tähtää ennalta ehkäisemään sekä tä on voitu seurata. Myös yhteydenpito opetta- 40313: nykyistä paremmin havaitsemaan ja ratkaise- jiin ja huoltajiin on voinut olla tiivistä. Koulun 40314: maan niitä sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia, omien ratkaisumahdollisuuksien käyttämisen 40315: joita oppilaan koulutyön yhteydessä ilmenee. on puolestaan tehnyt mahdolliseksi se, että 40316: Koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminnan koulukuraattorit ja koulupsykologit tuntevat 40317: ohella tähän tavoitteeseen voidaan pyrkiä myös koulun ja soveltaessaan asiantuntemustaan 40318: nykyistä tuntikehysjärjestelmää joustavasti hy- pystyvät ottamaan huomioon sekä koulun että 40319: väksi käyttäen, klinikkamuotoista opetusta te- oppilaan tarpeet. 40320: hostamalla, erityisopetusta kehittämällä, autta- Lähinnä nuorten ja varhaisnuorten kehityk- 40321: malla kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat sen tukemiseksi tarkoitettuna järjestelmä toi- 40322: oppilaat voittamaan ongelmansa yksityisope- misi vakavampia ongelmia ja vaikeuksia ennal- 40323: tustakin hyväksi käyttäen sekä tehostamalla ta ehkäisevänä järjestelmänä. 40324: opintojen ohjausta. Ongelmia ja vaikeuksia ehkäisevä työ edel- 40325: Muiden sosiaali- ja terveydenhuollon perus- lyttää kiinteää yhteyttä ja vaikutusmahdolli- 40326: palvelujen mukaisesti myös koulukuraattori ja suutta kouluun. Ennaltaehkäisevä työ vähen- 40327: -psykologitoiminta tulisi järjestää väestövas- tää muiden tukitoimien ja erityisopetuksen tar- 40328: tuuperiaatteen mukaisesti, jolloin on tärkeätä, vetta. Ongelmien varhainen toteaminen ja nii- 40329: että mainitut viranhaltijat sijoittuvat osaksi den edellyttämät toimet käyvät päinsä vain, jos 40330: muuta kouluyhteisöä ja että heidän tehtävä- koulukuraattoreiden ja koulupsykologien pal- 40331: kenttänsä määritellään sen mukaisesti. Lasten- veluja on saatavissa. Myös erityisopetusta saa- 40332: suojelun avohuollon tehtävänä on antaa kou- vat oppilaat tarvitsevat ongelmista selviytyäk- 40333: lulle konsultatiivista ja työnohjauksellista apua seen monipuolista oppilashuollollista tukea. 40334: sekä avustaa tarvittaessa eri tilaisuuksien ja Oppilashuollollista tukea ja yhteyshenkilöä tar- 40335: keskustelupiirien järjestämisessä. Kun koulussa vitaan koulussa myös silloin, kun oppilas on 40336: toimiva henkilöstö ei yksin enää selviä käsillä ollut lastensuojelu- tai muiden tämänkaltaisten 40337: olevasta ongelmasta, tulee sen kääntyä sosiaali- toimien kohteena, tai kun hän on ollut psykiat- 40338: toimiston lastensuojelun puoleen. risessa hoidossa. 40339: Sosiaalisen ja psyykkisen oppilashuollon tar- Peruskoululain (476/83) 85 §:n edellyttämä 40340: kemmasta järjestämisestä ehdotetaan säädettä- huolenpito koulunsa päättäneistä erityisopetus- 40341: väksi asetuksella. Asetuksella tulisi säätää edel- ta saaneista oppilaista merkitsee pääosin oppi- 40342: lä mainittua sijoituspaikkaa ja väestövastuuta lashuollollisia toimia. Uutena ja erityisiä tuki- 40343: koskevien seikkojen lisäksi myös koulukuraat- toimia ja oppilashuollollisia palveluja tarvitse- 40344: torien ja -psykologien kelpoisuusehdoista, vir- vana ryhmänä koulun piirissä ovat kehitysvam- 40345: kojen perustamisen ehdoista, tehtävistä, yhteis- maiset. Muun muassa edellä mainitut tehtävä- 40346: työvelvoitteista, vaitiolovelvollisuudesta sekä alueet edellyttävät, että kouluun sijoitetaan 40347: toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta. Sekä oppilashuoltohenkilöstöä, koulukuraattoreita 40348: koulukuraattori- että koulupsykologitoiminnan ja koulupsykologeja. 40349: hallinnollinen järjestäminen kunnassa voisi ta- 10 §. Lapsen edun selvittäminen ja lapsen 40350: pahtua kunkin kunnan ratkaisuina joko sosiaa- puhevalta. Lapsi on lastensuojeluasiassa aina 40351: lilautakunnan tai koululautakunnan tai mah- asianosainen, mutta hänen oman puhevaltansa 40352: dollisen yhteishallinnon alaisuudessa. käyttöä on eri tilanteissa rajoitettu ikärajaa 40353: Viime vuosina on koulukuraattoreilla ja koskevilla säännöksillä. Hallintomenettelylais- 40354: koulupsykologeilla käynyt runsaat 20 000 op- sa (598/82) ja voimassa olevassa lastensuojelu- 40355: pilasta erilaisten ongelmien ja vaikeuksien laissa lapsen yleisenä puhevaltaa koskevana 40356: vuoksi. Koulukuraattoreilla suurimman yksit- ikärajana on 15 vuotta. Lapseksiottamista kos- 40357: täisen ongelmaryhmän on muodostanut kou- kevassa laissa sekä lapsen huollosta ja tapaa- 40358: lunkäynnin laiminlyöminen, koulupsykologeil- misoikeudesta annetun päätöksen täytäntöön- 40359: la oppimisvaikeudet. Pääosa ongelmista on panoa koskevassa laissa 12 vuotta täyttänyt 40360: selvitetty koulun käytettävissä olevin keinoin ja lapsi on katsottu niin kehittyneeksi, että hänen 40361: vain noin 10 prosentissa tapauksia on tarvittu omalle mielipiteelleen ja tahdolleen voidaan 40362: koulun ulkopuolisia palveluja. Koulukuraatto- antaa keskeinen merkitys päätöstä tehtäessä ja 40363: rien ja koulupsykologien työssä on ollut mer- sitä täytäntöönpantaessa. Ehdotetuna 12-vuoti- 40364: kityksellistä se, että ongelmiin on voitu puut- aan lapsen puhevallan käyttämistä koskevalla 40365: 8 1989 vp. - HE n:o 177 40366: 40367: säännöksellä on tarkoitus saattaa lapsen itse- lain (710/82) 12 §:n mukaisesti viranhaltijoille. 40368: näisen puhevallan käyttämistä koskeva ikäraja Niinpä sosiaalityöntekijät saavat eräissä ta- 40369: lastensuojelussa yhtenäiseksi edellä mainittujen pauksissa päättää lähes kaikista lasta koskevis- 40370: lapsen yksityisoikeudellista huoltoa koskevien ta asioista. - Kun sosiaalityöntekijän tehtäviä 40371: säädösten kanssa. lapsen asioiden hoitajana nyt laajennetaan, 40372: Tarkoituksena on, että 12 vuotta täyttänyttä olisi ristiriitojen välttämiseksi tarpeen siirtää 40373: lasta avustaisivat hänen puhevaltansa käyttä- päätöksenteko merkittävissä asioissa, kuten 40374: misessä ensisijaisesti lapsen vanhemmat ja hä- lapsen huoltoa, huostaanottoa ja 13 §:n mu- 40375: nen muut huoltajansa, joilla on myös rinnak- kaista asumista koskevissa asioissa sosiaali- 40376: kainen puhevalta lasta koskevissa asioissa. Toi- työntekijäitä esimiestasolle. Se selkiyttäisi enti- 40377: saalta jo pelkkä lastensuojelun tarve heijastaa sestään sosiaalityöntekijän roolia lapsen asia- 40378: usein ristiriitaa lapsen ja vanhempien välillä, miehenä. 40379: mikä rajoittaa vanhempien mahdollisuutta toi- Jos lapsen ja huoltajan välillä vallitsee etu- 40380: mia lapsen edun ajajina. Lastensuojeluasioissa ristiriita niin, että tilanteessa joudutaan hake- 40381: lapsen edun valvominen kuuluu näissä tilan- maan lapselle uskotun miehen määräämistä 40382: teissa ensisijaisesti lapsen asioista vastaavalle holhouslain mukaisesti, voi vastuullinen sosi- 40383: sosiaalityöntekijälle. Tätä seikkaa on tahdottu aalityöntekijä tai perheneuvoja toimia mainit- 40384: entisestään korostaa ehdottamalla liitettäväksi tuna uskottuna miehenä. 40385: 2 momenttiin sitä koskeva lisäys. 11 §. Menettely. Säännöksellä pyritään tur- 40386: Pykälän 2 momentin lisäys korostaa erityi- vaamaan odottavalle äidille välttämättömät so- 40387: sesti sitä, että vastaavalla sosiaalityöntekijällä siaali- ja terveydenhuollon palvelut ja ehkäise- 40388: on kokonaisvastuu lapsen edun toteuttamises- mään siten lapsen mahdollista vammautumista 40389: sa. Lapsen edun ajajana mainitun viranhaltijan sikiökaudella. Kun äitiys- ja lastenneuvolatoi- 40390: on voitava toimia pitkäjänteisesti ja johdon- minta on maassamme järjestetty ensisijaisesti 40391: mukaisesti myös sosiaalilautakuntaan päin, terveydenhuollon toimesta, kuuluu säännök- 40392: mistä syystä on tärkeätä, että tehtävä on annet- sessä tarkoitetun tehtävän hoitaminen ensisijai- 40393: tu viranhaltijalle suoraan lain nojalla. Joissa- sesti terveydenhuollon piiriin. 40394: kin tilanteissa sosiaalityöntekijä saattaa nyky- Säännöksen tehtävänä on tarjota riittävän 40395: käytännön mukaan toimenpiteillään tulla es- varhainen tuki esimerkiksi odottavan äidin 40396: teelliseksi osallistumaan lasta koskevan asian päihdeongelman poistamiseksi ja siitä aiheutu- 40397: käsittelyyn sosiaalilautakunnassa (hallintome- vien haittojen ehkäisemiseksi. Tämä voi tapah- 40398: nettelylain 10 § 6 k). Nyt kysymyksessä oleval- tua joko yksilö- tai ryhmäkohtaisen tuen avul- 40399: la järjestelyllä on tarkoitus tehdä mahdolliseksi la. Tuen tarpeen synnyttäjänä voi myös olla 40400: se, että sosiaalityöntekijä voi edelleen hoitaa puutteellinen asuminen tai kyvyttömyys taikka 40401: myös hänelle kuuluvat muut sosiaalitoimen mahdollisuuksien puute huolehtia omasta ja 40402: tehtävät. Tässä säädetty lapsen edun valvonta- syntymättömän lapsen hyvinvoinnista, jolloin 40403: tehtävä ei siis tee sosiaalityöntekijää esteellisek- ongelman ratkaisemiseksi edellytetään viran- 40404: si lapsen asioiden käsittelyssä sosiaalilautakun- omaisilta yli sektorirajojen menevää yhteistyö- 40405: nassa. tä. 40406: Siinäkin tilanteessa, että sosiaalityöntekijän Kysymyksessä on avohuollon tukitoimi, jo- 40407: ja nuoren välillä vallitsee oleellinen näkemyse- hon ei voida ryhtyä asiakkaan tahdon vastai- 40408: ro lastensuojelutoimien tarpeellisuuden tai sesti. 40409: muun asioiden hoidon suhteen, on sosiaali- 13 §. Sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet. 40410: työntekijän avustettava nuorta hänen puheval- Avohuollon tukitoimien ensisijaisuuden koros- 40411: tansa käytössä. Mikäli näkemysero koskee lap- tamiseksi säännöksen nykyinen 1 momentti 40412: sen oikeudelliseen asemaan liittyviä päätöksiä, ehdotetaan korvattavaksi kuntaa sitovalla vel- 40413: niiden muuttamista tai niiden pohjalta tehtäviä voitteella, jonka mukaan lastensuojelun tar- 40414: valituksia, merkitsee avustaminen lähinnä sitä, peen aiheuttanut riittämätön toimeentulo, 40415: että sosiaalityöntekijä ohjaa nuoren kunnalli- puutteellinen asuminen tai asunnon puuttumi- 40416: sen oikeusavustajan tai muun lainkäyttöön pe- nen tulee kunnan viivytyksettä korjata lasten- 40417: rehtyneen asiantuntijan puoleen riittävän oi- suojelun avohuollon tukitoimena. Kunta ei ole 40418: keudellisen avun saamiseksi. tällöin toiminnassaan sidottu kunnallisesta toi- 40419: Useissa kunnissa on päätösvaltaa yksilöhuol- meentulotuesta annettuihin normeihin eikä 40420: toa koskevissa asioissa siirretty sosiaalihuolto- asumisen järjestämistä koskeviin yleisiin ohjei- 40421: 1989 vp. - HE n:o 177 9 40422: 40423: siin, vaan sitova velvoite on täytettävä viivy- vastustaa nuoren asumisen järjestämistä kodin 40424: tyksettä ja tuen on oltava riittävää puutteen ulkopuolella, voidaan siihen ryhtyä vain huos- 40425: poistamiseksi tämän lain nojalla. - Riittämä- taanottotoimien nojalla. Itsenäistymässä ole- 40426: tön toimeentulo tai puutteellinen asuminen ei valla nuorella, joka ennen 18-vuottaan on ollut 40427: ole missään tilanteessa peruste lapsen huos- lastensuojelun asiakkaana, tarkoitetaan niitä 40428: taanottamiselle. alle 21-vuotiaita henkilöitä, jotka ennen täysi- 40429: Puutteelliset asumisolot ja asunnon puuttu- ikäisyyttään ovat olleet lastensuojelun palvelu- 40430: minen ovat pitkään olleet lisäämässä tarvetta jen ja tukitoimien kohteena muutoin kuin tila- 40431: lasten ja nuorten huostaanottoihin tavalla, jota päisluonteisesti. 40432: ei voida pitää perusteltuna sen enempää lasten Lastensuojelun tukitoimena annettavilla te- 40433: ja perheiden eikä myöskään yhteiskunnan kan- rapiapalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolais- 40434: nalta. Lapsen ottamisella sosiaalilautakunnan sa mainittujen kasvatus- ja perheneuvontapal- 40435: huostaan ei voida eikä ole oikeudenmukaista velujen ohella myös kehittyvän äitiys- ja lapsi- 40436: pyrkiä paikkaamaan asunnon puuttumista tai neuvonnan tarjoamia ohjaus- ja hoitotoimia 40437: puutteellisia asumisoloja, vaan viimeksi maini- sekä erityisesti mielenterveys- tai päihdeongel- 40438: tut ongelmat on ratkaistava kunnan asunto- ja masta kärsivien nuorten auttamiseksi tarkoitet- 40439: sosiaalipoliittisin keinoin. tuja yksilö- ja ryhmäterapian muotoja. 40440: Asuntotilanteen kiristyminen etenkin vuok- 14 §. Perhehoito ja laitoshuolto tukitoime- 40441: ra-asuntomarkkinoilla lisää painetta myös kun- na. Nykyisen lain 14 § on saanut käytännössä 40442: nallisia vuokra-asuntoja kohtaan. Tällöin jou- sovellutuksia, jotka merkitsevät lapsen huos- 40443: dutaan joidenkin henkilöiden tai perheiden taanottamista 16 §:ää lievemmillä edellytyksil- 40444: tarpeet asettamaan etusijalle toisiin nähden. lä. Tämä ei ole ollut säännöksen käyttötarkoi- 40445: Tätä edellyttävät muun muassa asunto-olojen tus, vaan sitä on tarkoitettu sovellettavaksi 40446: kehittämistä koskevan lain (919/85) säännök- erityisesti tilanteissa, joissa lapsen ohella myös 40447: set (5 §). Epätyydyttävistä asumisoloista johtu- huoltaja tai koko perhe on aktiivisen kuntou- 40448: van perheen hajoamisuhan edessä, jota huos- tuksen tarpeessa eli tilanteissa, joissa lapsen 40449: taanoton uhka aina merkitsee, pyritään nämä ohella myös toinen tai molemmat perheen ai- 40450: lapset ja perheet asettamaan ensisijaiseen ase- kuisista aiotaan kuntouttaa kodin ulkopuolel- 40451: maan yhteiskunnan järjestämän asunnon tar- la. Ehdotetulla säännösmuutoksella pyritään 40452: vitsijoina. palauttamaan säännöksen alkuperäinen käyttö- 40453: Säännöksellä on tarkoitettu täsmentää sosi- tarkoitus. 40454: aalihuoltolain 27 §:n säännöstä yhden kohde- Säännöksen voimassaoloaikana sitä on kui- 40455: ryhmän eli lastensuojelutoimien kohteeksi jou- tenkin sovellettu menestyksellisesti era1ssa 40456: tuneiden perheiden ja nuorten osalta sekä lisä- nuorten kasvatuksen tukemiseen tähtäävissä 40457: tä säännöksen sitovuutta. Säännöksellä ei ole tilanteissa. Tältä osin säännösmuutoksella vah- 40458: tarkoitettu siirtää asuntoviranomaisille ensisi- vistetaan olemassa oleva käytäntö. 40459: jaisesti kuuluvaa vastuuta asuntopoliittisista Koska 12 vuotta täyttänyt nuori käyttää itse 40460: toimista eikä ohjata kuntia hallinnollisten rat- puhevaltaa hänen huoltoaan koskevissa asiois- 40461: kaisujen osalta kaavamaisiin ratkaisuihin vaan sa, edellyttää avohuollon tukitoimena tapahtu- 40462: jätetty niille vapaat kädet mainitun velvoitteen va sijoittaminen hänen suostumustaan. Jos 40463: täyttämiseen. nuori peruu suostumuksensa sijoituksen kestä- 40464: Säännös velvoittaa kunnan ja sosiaalilau- essä, on sijoitus välittömästi lopetettava. Vas- 40465: takunnan ryhtymään viivytyksettä toimiin tyy- taava vaikutus on myös sillä, että huoltaja 40466: dyttävien asumisolojen tai asunnon järjestämi- peruuttaa suostumuksensa, koska hänellä 40467: seksi huostaanottonuhan edessä olevalle per- huoltajuutensa nojalla on valta päättää nuoren 40468: heelle tai itsenäistyvälle nuorelle silloin, kun asumisesta ja oleskelusta. 40469: tilanteen pääasiallisena syynä on puutteellinen Pykälän mukainen sijoitus eroaa yksityisestä 40470: asuminen tai asunnon puute. Kun ongelman sijoituksesta siinä, että tässä sosiaalilautakunta 40471: poistaminen tai korjaaminen edellyttää itsenäi- osoittaa hyväksymänsä perheen tai laitoksen 40472: sen asumisen tai kodin ulkopuolella tapahtu- sekä tekee päätöksen sijoittamisesta. Yksityi- 40473: van tuetun asumisen järjestämistä nuorelle, sessä (kasvattilapsi-) sijoituksessa sijoituspai- 40474: tulee tämän luonnollisesti tapahtua yhteisym- kan valitsee ja sijoittamisesta päättää lapsen 40475: märryksessä sekä nuoren että hänen huoltajan- huoltaja taikka nuori itse huoltajansa suostu- 40476: sa kanssa. Jos jompi kumpi edellä mainituista muksella. Jos viimeksi mainittu sijoitus tapah- 40477: 40478: 2 370879E 40479: 10 1989 vp. - HE n:o 177 40480: 40481: tuu sosiaalilautakunnan tietämättä, on siitä taan. Kun lapsi nam sijoitetaan esimerkiksi 40482: viipymättä ilmoitettava sosiaalilautakunnalle sairaalaan saamaan tarpeellista hoitoa, ei kysy- 40483: (lastensuojelulain 41 §). myksessä ole lastensuojelullisin vaan tervey- 40484: Pykälän mukaisen sijoituksen tarkoituksena denhoidollisin perustein tapahtuva sijoittami- 40485: on aina lapsen, nuoren, hänen vanhempansa nen. 40486: tai huoltajansa taikka sen henkilön kuntoutta- Lastensuojelulliset perusteet nousevat esiin, 40487: minen, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi kun vanhemmat laiminlyövät terveydenhuollol- 40488: on. Tätä tarkoitusta yksityisoikeudellisella si- lisen avun hankkimisen tai jopa aktiivisesti 40489: joituksena ei välttämättä tavoitella. Mainittu pyrkivät estämään tarpeellisen hoidon. Kun 40490: kuntouttamistarkoitus erottaa 14 §:n mukaisen lastensuojeluviranomainen sitä vastoin joutuu 40491: sijoituksen myös pelkästä asumisen tukemisek- järjestämään vanhempien sijasta lapsen hoidon 40492: si tehdystä ratkaisusta (13 §:n 1 momentti). tai tutkimuksen terveydenhuollon laitoksessa 40493: Käytännössä tukiasumisen järjestäminen ja tai toimintayksikössä, kysymykseen tulee joko 40494: 14 §:n mukainen sijoitus saattavat toimenpitee- lastensuojelulain 14 §:n nojalla tapahtuva tai 40495: nä olla hyvinkin lähellä toisiaan silloin, kun huostaanottoon perustuva sijoitus. 40496: asumisratkaisuun liitetään tukihenkilön tai tu- Säännöksessä mainittua kolmen kuukauden 40497: kiperheen taikka terapian järjestäminen nuo- määräaikaa ei sovelleta silloin, kun pieni lapsi 40498: relle. seuraa vanhempansa mukana hoitolaitokseen, 40499: Kun kysymys on alle 12-vuotiaasta lapsesta, vaan sijoitus saattaa tällöin tapahtua säännök- 40500: ei lapsen sijoittaminen yksin edes lastensuoje- sen ensimmäisen lauseen perusteella. 40501: lullisin perustein kodin ulkopuolelle tule tämän 40502: säännöksen nojalla pääsääntöisesti kysymyk- 16 a §. Sosiaalihallituksen lupa. Lakiin esi- 40503: seen. Säännöksen mukaiseen sijoitukseen voi- tettävän uuden säännöksen tarkoituksena on 40504: daan kuitenkin ryhtyä enintään kolmen kuu- saattaa valtion koulukoteihin rionastettavien 40505: kauden ajaksi silloin, kun lapsen huolenpito yksityisten laitosten toiminta samalla tavoin 40506: yksityisin toimin estyy huoltajan tai sen henki- sosiaalihallituksen tehostettujen valvontatoi- 40507: lön sairauden johdosta, jonka hoidossa ja mien kohteeksi kuin mihin toimiin valtion 40508: kasvatuksessa lapsi on, taikka muun vastaavan koulukotien osalta ryhdyttiin 1 päivänä heinä- 40509: syyn tähden. Jos sairaus tai muu vastaava syy kuuta 1988 voimaan tulleen valtion kasvatus- 40510: näyttää jatkuvan yli kolme kuukautta, on so- laitoksista annetun asetuksen 1 ja 2 §:n muu- 40511: siaalilautakunnan ryhdyttävä tarvittaessa las- toksella. 40512: tensuojelulain 16 §:n mukaisiin huostaanotto- Useat selvitykset ja tutkimukset ovat osoitta- 40513: toimiin silloin, kun edellytykset siihen ovat neet, että lastensuojelulasten kohdalla on mo- 40514: olemassa. Päätöstä, joka saman huolenpidon nasti toteutettu heidän huollon ja kuntoutumi- 40515: esteen johdosta jatkaisi lapsen sijoitusta 14 §:n sen kannalta epätarkoituksenmukaista laitok- 40516: nojalla yli kolmen kuukauden, sosiaalilau- sesta toiseen siirtämistä. Säännöksen eräänä 40517: takunta ei ole oikeutettu tekemään, vaan tarkoituksena on ohjata kuntia lisäämään ja 40518: määräajan tullessa täyteen päätös raukeaa. kehittämään sellaisia lastensuojelun toimenpi- 40519: Sairauteen rinnastuvia muita vastaavia syitä teitä ja sijaishuoltoratkaisuja, joilla lasta voi- 40520: ovat sellaiset syvät ristiriitatilanteet perheessä daan myös vaikeissa tapauksissa tukea ja kun- 40521: tai vaikeat erokriisit, jotka estävät pitämästä touttaa mahdollisimman lähellä hänen totun- 40522: huolta lapsesta ilman, että huostaanoton edel- naista asuinympäristöään. Samalla pyritään 40523: lytykset kuitenkaan ovat olemassa. Tällaisina myös hillitsemään laitoskierrettä, jossa monet 40524: syinä saattavat tulla kysymykseen myös eräät koulukoteihin nykyisin määrättävät nuoret 40525: lapsesta huolta pitävästä henkilöstä itsestään ovat. 40526: riippumattomat huolenpidon esteet. Säännös asettaa sosiaalihallituksen tehtäväk- 40527: Säännös kohdistuu lastensuojelullisin perus- si valvoa nykyistä tarkemmin laitoksissa aikai- 40528: tein tapahtuvaan sijoittamiseen, johon perus- semmin hoidettujen ja niissä hoidossa olevien 40529: teet ovat lastensuojelulain 12 §:ssä. Lapsen lasten sijoittamista koulukotiin tai vastaavaan 40530: sairaus ei vielä sinällään ole tällainen peruste. laitokseen. Sosiaalihallituksen tehtävänä on 40531: Lapsen tarvitessa terveydenhuollollista apua tarkistaa uuden sijoituksen tarkoituksenmukai- 40532: vanhemmat ja huoltajat yleensä itse hakevat suus ja tarvittaessa myös estää lapsen edun 40533: tuota apua ja myös ratkaisevalla tavalla vai- vastainen siirto toiseen laitokseen. Säännös 40534: kuttavat hoitopaikan sekä hoitotoimien valio- kohdistuu yhtä lailla valtion koulukoteihin 40535: 1989 vp. - HE n:o 177 11 40536: 40537: kuin myös niihin rinnastettaviin yksityisiin las- Kuuttavien piiri on laajennettu kattamaan ne 40538: tensuojelulaitoksiin tapahtuviin siirtoihin. henkilöt, joiden edusta, oikeudesta tai velvolli- 40539: Toisaalta säännösehdotuksella pyritään edis- suudesta päätettävässä asiassa on kysymys, 40540: tämään alueellisen lastensuojelun ja nuoriso- kuitenkin sillä rajoituksella, ettei kuulematta 40541: huollon kehittymistä sekä vähentämään maan- jättäminen johda asian alistamiseen lääninoi- 40542: tieteellisen etäisyyden avulla tapahtuvia nuor- keuteen silloin, kun henkilö ei ole pitkähköön 40543: ten liiallisia eristämisiä asuinympäristöstään ja aikaan pitänyt yhteyttä lapseen tai hänen 40544: kodistaan. Kauaksi tapahtuvat koulukotisijoi- asuinpaikkaansa ei voida kohtuullisin toimen- 40545: tukset johtavat nykyisin toisaalta vanhempien pitein selvittää. Jos henkilölle on varattu tilai- 40546: liialliseen etääntymiseen nuoresta ja myös nuo- suus tulla kuulluksi eikä hän ole käyttänyt tätä 40547: ren muiden myönteisten ihmissuhteiden katke- tilaisuutta hyväkseen, ei tämä aiheuta päätök- 40548: amiseen koulukotisijoituksen aikana, mikä vai- sen alistamista lääninoikeudelle. Myös päätök- 40549: keuttaa nuoren kotiinpaluuta. Vaikka etäisyys set, joissa kuulematta jättäminen aiheuttaa 40550: kotiympäristöstä ei sinällään haittaisi nuoren niiden alistamisen lääninoikeuden vahvistetta- 40551: kuntoutumista, tekee matkan aiheuttama eris- vaksi, on rajattu koskemaan vain huostaan- 40552: täytyminen kotioloista ja tutusta ympäristöstä ottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltosijoitusta. 40553: paluun haavoittavaksi. Asiassa kuuttavien piiri on haluttu saattaa 40554: Toisinaan kuitenkin esiintyy tilanteita, joissa laajaksi sen johdosta, että asiassa aina selvitet- 40555: etäisyys on perusteltua. Näin on muun muassa täisiin viran puolesta myös huollosta erotetun 40556: silloin, kun samasta ympäristöstä lähteneet vanhemman taikka lapsesta muutoin huolta 40557: nuoret vaikeuttaisivat samaan laitokseen sijoi- pitäneen henkilön mielipide siitä, voisiko hän 40558: tettuna toistensa kuntoutumista. Heidät on mahdollisesti vastata lapsen hoidosta ja kasva- 40559: tällöin tarkoituksenmukaista sijoittaa eri lai- tuksesta vastaisuudessa. Henkilöllä, jonka hoi- 40560: toksiin. dossa ja kasvatuksessa lapsi on, tarkoitetaan 40561: kasvattivanhempaa lähinnä silloin, kun lapsi 40562: Sosiaalihallituksen on käsiteltävä kiireellises- ensi kerran otetaan huostaan ja sijoitetaan 40563: ti sille osoitettu lupahakemus. Sosiaalihallitus sijaishuoltoon sekä sijaisvanhempaa lähinnä 40564: voi päätöksessään esittää lupaa hakeneelle lai- niissä tilanteissa, joissa lasta ollaan sijoitta- 40565: tokselle ja sen kautta edelleen sosiaalilautakun- massa toiseen sijaiskotiin taikka lakkauttamas- 40566: nalle tiedoksi oman ehdotuksensa tarkoituk- sa hänen huostassapitoaan. 40567: senmukaisesta sijoituksesta, joka kuitenkin on Myös 12 vuotta täyttänyt lapsi käyttää itse 40568: ymmärrettävä vain suositusluonteiseksi kanna- puhevaltaa näissä huostaanottoa ja sijaishuol- 40569: notoksi. toon sijoittamista sekä huostaanoton lopetta- 40570: Niillä laitoksilla, jotka tässä säännöksessä mista koskevissa asioissa, mikä merkitsee, että 40571: rinnastetaan koulukoteihin, tarkoitetaan lähin- myös häntä on kuultava hallintomenettelylain 40572: nä Lausteen perhekuntoutuskeskusta ja erityis- 15 §:n mukaisesti. Tämän lisäksi päätös on 40573: koulua sekä Pohjolakotia. annettava lapselle tiedoksi ja hänellä on oikeus 40574: 17 §. Kuuleminen ja päätöksen alistaminen. muutoksen hakemiseen asiassa, mikä on lapsel- 40575: Säännösehdotuksella pyritään painottamaan si- le samoin kuin muillekin kuuttaville henkilöille 40576: tä, että pienikin lapsi on tosiasiassa asianosai- valitusosoituksen antamisen lisäksi selvitettävä 40577: nen itseään koskevassa lastensuojeluasiassa ja niin, että nämä sen ymmärtävät. Jos lapsi 40578: että hänen omat toivomuksensa ja mielipiteen- ilmoittaa halukkuutensa muutoksenhakuun, 40579: sä tulee selvittää erityisesti huostaanottoon ja on vastaavan sosiaalityöntekijän avustettava 40580: sijaishuoltoon liittyvissä sekä huostassapidon lasta valituksen tekemisessä taikka ohjattava 40581: lopettamista koskevissa päätöksissä, jotka var- lapsi saamaan riittävää oikeudellista apua. 12 40582: sin ratkaisevasti vaikuttavat lapsen tulevaan vuotta täyttäneen lapsen vastustus voi siten 40583: kehitykseen. Säännösehdotuksessa mukaan lu- aikaansaada muutoksen sosiaalilautakunnan 40584: kien sen otsikko on luovuttu yleisestä asiano- päätökseen joko alistusmenettelyn tai muutok- 40585: saiskäsitteen käytöstä. Samalla on määritelty senhaun kautta. 40586: erikseen ne henkilöt, joita päätöksenteon yh- Henkilön kuulemisen ja päätöksen tiedoksi- 40587: teydessä on kuultava ja joille on selvitettävä antamisen tulee tapahtua siten, ettei asia- 40588: heidän oikeutensa muutoksenhakuun, sekä toi- kassuhteen luottamuksellisuus siitä vaarannu 40589: saalta ne, joiden vastustus johtaa päätöksen eikä lapsen vanhemman tai muun henkilön 40590: alistamiseen lääninoikeuteen. salassapidettävä tieto välity muille. 40591: 12 1989 vp. - HE n:o 177 40592: 40593: Ellei alistus tapahdu 30 päivän maaraaJan Lastensuojelun laitoshuollon kustannukset 40594: kuluessa, huostaanottopäätös raukeaa. ovat nykyisin laitoksesta riippuen 350-1000 40595: 18 §.Kiireellinen huostaanotto. Niiden tilan- markkaa päivältä eli 10 000-30 000 markkaa 40596: teiden karsimiseksi, joissa kiireellinen huos- kuukaudessa lasta kohden. Perhehoidon kus- 40597: taanotto on jatkunut kuukausia ilman, että tannukset jäävät nyt 10-30 prosenttiin edellä 40598: asiassa on tehty 16 § :n edellyttämiä selvityksiä mainituista menoista. Sikäli kuin nämä hoito- 40599: ja niiden vaatimia ratkaisuja, esitetään että muodot voivat tulla kysymykseen toistensa 40600: kiireellisen huostaanoton kesto rajoitettaisiin vaihtoehtoina, on perhehoito jo puhtaasti ta- 40601: enimmillään 30 päivään. Ennen sitä on tehtävä loudellisesti tarkasteltuna laitoshuoltoa edulli- 40602: ratkaisu eri lastensuojelun toimien tarpeellisuu- sempi vaihtoehto. Vaikka perhehoidon kulu- 40603: desta. 30 päivän määräaika lasketaan kiireellis- korvauksia, palkkioita ja muita etuuksia oleel- 40604: tä huostaanottoa koskevan päätöksen tekemi- lisestikin nykyisestä korotettaisiin, olisi perhe- 40605: sestä. hoidon suhteellinen edullisuus edelleenkin ilmi- 40606: 22 §. Sijaishuolto. Hyvin nuorena kouluko- selvää. Mikäli mainittuja etuuksia parantamal- 40607: tiin sijoitettu lapsi joutuu usein viettämään la voitaisiin korvata nykyistä laitoshuoltoa, 40608: koulukodissa monia vuosia. Pitkäaikainen lai- sillä saataisiin aikaan jopa säästöä julkistalou- 40609: tossijoitus luo pitkäjänteisen mahdollisuuden den kannalta. Kulukorvausten, palkkioiden ja 40610: lapsen kuntouttamiseen. Samalla se kuitenkin muiden etuuksien laajentaminen on erityisen 40611: myös etäännyttää lapsen niistä tottumuksista, perusteltua sen vuoksi, että lastensuojelun si- 40612: joita myöhempi laitoksen ulkopuolinen elämä jaisperheistä on edelleenkin suuri puute, joka 40613: edellyttää. taas keskeisiltä osin johtuu perhehoitajien laki- 40614: sääteisen sosiaaliturvan ja muiden oikeuksien 40615: Koulukotiin alle 12-vuotiaana otetut lapset puutteellisuuksista. 40616: ovat yleensä varsin häiriintyneitä. Heidän Pykälän 1 momentin säännöksen yksityis- 40617: huoltonsa ja kuntoutuksensa järjestämisessä kohtaisesta sisällöstä on tarkoituksenmukaista 40618: tarvitaan poikkeuksetta eri viranomaisten te- säätää asetuksella. 1 kohdan osalta tulee täl- 40619: hostettuja toimenpiteitä, jotka voidaan lapsen löin erityisesti painottaa, että perhehoitosopi- 40620: edun paremmin turvaavalla tavalla toteuttaa mukseen liitettäisiin tarkemmat ehdot riittävis- 40621: hänelle tutummassa ja hänen vapauksiaan vä- tä lapselle tulevista käyttövaroista sekä niiden 40622: hemmän rajoittavassa kasvuympäristössä. Näi- maksamisesta. 1 ja 2 kohdassa mainittujen 40623: den lasten hyväksi olisi tehtävä julkisen huol- toimien tarkennukseksi asetukseen tulee sisäl- 40624: lon avulla nykyistä huomattavasti enemmän ja lyttää säännökset myös sijaisperheen valmen- 40625: lisäksi sellaisella tavalla, että muut toimenpi- nuksen, koulutuksen ja lomien järjestämisestä, 40626: teet korvaavat koulukotisijoituksen tarpeen. lapsen ja perheen tarvitsemista sosiaalipalve- 40627: Tämän vuoksi ehdotetaan, ettei alle 12-vuotias- luista sekä yhteydenpitotavoista lapsen van- 40628: ta lasta saa sijoittaa koulukotiin tai siihen hempien ja lapselle läheisten henkilöiden kans- 40629: rinnastettavaan yksityiseen lastensuojelulaitok- sa. 40630: seen. Myös tässä säännöksessä tarkoitetaan Asetuksella on tarkoitus määritellä makset- 40631: koulukoteihin rinnastettavilla yksityisillä las- tavien kulukorvausten ja palkkioiden perusteis- 40632: tensuojelulaitoksilla Lausteen perhekuntoutus- ta sekä ylä- ja alarajoista yleisesti ja erikseen 40633: keskusta ja erityiskoulua sekä Pohjolakotia. silmällä pitäen niitä tilanteita, joissa lapsi tai 40634: 27 §. Perhehoidon järjestäminen. Perhehoi- nuori on erityisen vaikeasti hoidettava tai vaa- 40635: don lisääminen ja sen toimintaedellytysten pa- tii sijaisvanhemmiltaan erityistä huomiota ja 40636: rantaminen sekä perhehoidolle asetettavien eh- huolenpitoa. Sosiaalihuollon valtakunnallisissa 40637: tojen tarkentaminen ovat edelleen tärkeitä ta- suunnitelmissa on tähän asti säännelty valtion- 40638: voitteita lastensuojelua kehitettäessä. Asumis- osuuteen oikeuttavien kulujen ylärajasta. Ase- 40639: väljyyden kasvu on antanut aikaisempaa pa- tukseen voitaisiin myös ottaa säännös siitä, 40640: remmat mahdollisuudet järjestää perhehoitoa ettei palkkiota hoidosta makseta sijaisvanhem- 40641: yhä enemmän myös kaupungeissa, kunhan pana omaa lastaan hoitavalle henkilölle. 40642: vain hoidon muut edellytykset turvataan. 34 §. Sosiaalilautakunnan tehtävät jälkihuol- 40643: Pykälän 1 momentin säännöksellä on tarkoi- lon järjestämisessä. Puutteellisuudet jälkihuol- 40644: tus lähinnä nostaa nyt asetustasaisesti säädetyt lossa tai jälkihuollon toimimattomuus ovat 40645: perhehoidon järjestämistä koskevat ehdot lain edelleenkin erityisinä huolenaiheina lastensuo- 40646: tasolle ja siten lisätä niiden sitovuutta. jelua järjestettäessä. Säännöstä on joissakin 40647: 1989 vp. - HE n:o 177 13 40648: 40649: tilanteissa tulkittu nyt niin, ettei jälkihuollon tella ne henkilöt tai henkilötahot, joilla on 40650: järjestämisvelvollisuutta ole, jollei lapsi tai muutoksenhakuoikeus lapsen huostaanottoa, 40651: nuori huostaanoton päättymisen jälkeen edel- sijaishuoltoon sijoittamista sekä huostassapi- 40652: leen ole lain 12 §:n tarkoittamien välittömien don lakkaamista koskevissa asioissa. Muutoin 40653: avohuollon tukitoimien tarpeessa. Tällainen muutoksenhakuoikeus ratkaistaan yleisten pu- 40654: tulkinta ei vastaa lapsen sijaishuollon kuntou- hevallan määräytymisperiaatteiden ja lasten- 40655: tustavoitteita eikä itsenäistyvän nuoren tarpei- suojelulain erityissäännösten nojalla (10 §). 40656: ta. Muutoksenhakuun ovat aina oikeutettuja 40657: Säännöksen velvoittavuutta pyritään lisää- 12-vuotias lapsi ja hänen huoltajansa, joilla on 40658: mään korostamalla, että sijaishuollossa olleelle puhevalta lastensuojelua koskevissa asioissa. 40659: lapselle tai nuorelle on aina järjestettävä jälki- Sen lisäksi on edellä mainittujen päätösten 40660: huolto. Vastuullinen kunta jälkihuollon järjes- osalta varattu mahdollisuus muutoksenhakuun 40661: tämiseen on se kunta, jossa lastensuojelun niille, joita päätöksen johdosta on hallintome- 40662: tarve on aiemmin ilmennyt ja joka on sijais- nettelylain 15 §:n mukaisesti kuultava ja joille 40663: huollonkin järjestänyt ja kustantanut. Vastuul- päätös on lastensuojelulain 17 §:n mukaan an- 40664: lisesta kunnasta säädetään tarkemmin lain nettava tiedoksi. Näitä henkilöitä ovat lapsen 40665: 45 §:ssä. huollosta erotettu vanhempi sekä henkilö, jon- 40666: Säännökseen on otettu lähinnä informatiivi- ka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Lapsen 40667: sessa tarkoituksessa lain 3 §:stä ilmenevä seik- kasvatusvanhempaa on siten pidettävä muu- 40668: ka, että jälkihuolto ulottuu nuoren 21 ikävuo- toksenhakuun oikeutettuna henkilönä ainakin 40669: teen asti. lapsen huostaanottoa ja ensimmäistä sijais- 40670: Poikkeustilanteissa lapsen edun mukaista huoltoon sijoittamista koskevissa tilanteissa. 40671: saattaa olla siirtää lapsen huolto vanhempien Säännös antaa sijaisvanhemmille oikeuden 40672: sijasta sijaisvanhemmille. Tällainen huollon muutoksenhakuun, kun lasta ollaan siirtämäs- 40673: siirto merkitsee, että huostassa pitämisen pe- sä heiltä pois uuteen sijaisperheeseen tai kun 40674: rusteita ei enää ole olemassa ja että huostassa huostaanottoa ollaan lakkauttamassa. 40675: pitäminen tulee lakkauttaa. Normaalisti huos- 40676: tassa pitämisen lakkauttaminen merkitsee 37 §.Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto- 40677: myös sijaishuoltokorvausten lakkaamista. Käy- oikeuteen. Jotta 13 §:n 1 momentissa säännelty 40678: tännössä juuri viimeksi mainittu seikka on velvollisuus torjua lastensuojelun toimien koh- 40679: estänyt tällaiset huollon siirrot silloinkin, kun teeksi joutuneen lapsen ja perheen tilaan tai 40680: ne olisivat olleet lapsen edun mukaisia. asumiseen liittyvät puutteet saisi siinä tarkoite- 40681: Ehdotetuna lainmuutoksella velvoitettaisiin tun sitovan velvoitteen luonteen, on tarkoituk- 40682: kulukorvauksen maksamisen sekä muun tar- senmukaista poistaa asiaan liittyvät muutok- 40683: peellisen tuen antamisen lapsen huollon saa- senhaun rajoitukset. Valitusoikeuden sallimi- 40684: neelle sijaisperheelle sekä näiden jatkaminen nen korostaa näiden toimien ensisijaisuutta 40685: vielä jälkihuoltonakin aina lapsen 21 ikävuo- suhteessa kodin ulkopuolella tapahtuvaan si- 40686: teen asti. Sijaishuoltoon liittyvää palkkiota sen jaishuoltoon sekä vahvistaa asiakasperheen oi- 40687: sijaan säännösehdotus ei näissä tilanteissa enää keusturvaa. 40688: edellytä maksettavaksi. Sosiaalilautakunnan on 45 §. Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuoje- 40689: edellytetty sopivan sijaisvanhempien kanssa lun järjestämisestä vastuussa oleva kunta. Py- 40690: mainittujen korvausten ja tukimuotojen jatka- kälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi 40691: misesta tai muuttamisesta lapsen huollon siirty- siten, että siinä määriteltäisiin myös lapselle tai 40692: essä sijaisvanhemmille, jotta mahdolliset muu- nuorelle annettavan jälkihuollon järjestämises- 40693: tokset eivät tulisi viimeksi mainituille yllätykse- tä vastaavasta kunnasta. Ehdotuksen mukaan 40694: nä. vastaisi jälkihuollon järjestämisestä sekä siitä 40695: 35 ja 36 §.Muutoksenhaku; muutoksenhaku aiheutuvista kustannuksista se kunta, joka on 40696: alistettavasta päätöksestä. Käytännössä on il- ollut velvollinen sijaishuollon järjestämään. 40697: mennyt epäselvyyttä sen suhteen, keitä kulloin- Säännöstä on selvennetty myös niin, että lap- 40698: kin on pidettävä asianosaisina ja keillä on sen sijaishuollon järjestämis- ja kustannusvas- 40699: puhevalta asiassa. Vaikeudet koskevat erityi- tuu on säädetty sille kunnalle, jossa lapsella on 40700: sesti lapsen huostaanottoon ja sijaishuoltoon ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka 40701: liittyviä muutoksenhakutilanteita. Tämän huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen synty- 40702: vuoksi on katsottu tarpeelliseksi erikseen lue- mishetkellä. 40703: 14 1989 vp. - HE n:o 177 40704: 40705: Toiseen kuntaan sijoitetun lapsen on usein tuona aikana erääntyviä elatusapumaksuja. 40706: ollut vaikeata saada tavanomaisimpiakin sosi- Tämän johdosta pykälän 2 momenttiin ehdote- 40707: aali- ja terveydenhuollon peruspalveluja, kuten taan säädettäväksi sosiaalilautakunnalle vas- 40708: terveyskeskus- ja sairaalapalveluja, päivähoi- taava valtuutus nostaa ja periä lapselle tulevat 40709: toa tai kasvatus- ja perheneuvonnan palveluja elatusapumaksut siltä ajalta, jolloin lapsi on 40710: oleskelukunnassa. Säännöksellä veivoitetaan sosiaalilautakunnan huostassa ilman, että ela- 40711: oleskelukunta antamaan lapselle tai nuorelle tusvelvolliselle vahvistettaisiin elatusavun suu- 40712: hänen huollon tai hoidon tarpeensa edellyttä- ruinen sosiaalipalvelumaksu. Koska vanhempi 40713: mät palvelut ja tukitoimet yhteistyössä vas- vastaa lapsen elatuksesta aiheutuvista kustan- 40714: tuussa olevan kunnan kanssa. Oleskelukunnan nuksista vahvistetun elatusavun määrällä, ei 40715: tulee järjestää tarvittavat palvelut kuntaan si- maksua tuolloin tarvitse vahvistaa vanhemman 40716: joitetulle lapselle yhtäläisin perustein kuin kun- suoritettavaksi. Sosiaalilautakunnalla olisi suo- 40717: nassa kirjoilla olevalle lapselle. Toisaalta sään- raan lain perusteella oikeus nostaa ja periä 40718: nöksestä on poistettu viittaus sosiaalihuoltolain maksua vahvistamattakin vanhemman suoritet- 40719: 16 §:ään, jotta estettäisiin lapsen tai nuoren tavaksi vahvistettu elatusapu. Säännöksen tar- 40720: siirto tutuksi käyneestä ympäristöstä kustan- koituksena on, ettei elatusvelvollisuuden täyt- 40721: nusvastuussa olevaan kuntaan pelkästään ta- tämistä voitaisi vaatia elatusvelvolliselta kah- 40722: loudellisten tekijöiden johdosta. teen kertaan, ensin kunnan toimesta lastensuo- 40723: 46 §.Maksut ja käyttövarat. Kun kysymyk- jelun maksujen kattamiseksi ja sitten toistami- 40724: sessä ovat tavallisesti erityisissä taloudellisissa seen elatusapuna lapselle. Lapsen käyttövaro- 40725: ja sosiaalisissa vaikeuksissa olevat perheet, ei jen ja muiden kunnalle aiheutuvien kustannus- 40726: perintätoimiin tulisi lainkaan ryhtyä, ellei sii- ten kattamisen jälkeen ylijääväosuus on tilitet- 40727: hen ole riittäviä perusteita. Perinnästä tulisi tävä elatusmaksuun oikeutetulle henkilölle. 40728: pidättäytyä erityisesti kun kysymys on avo- On tärkeätä, että kodin ulkopuolelle sijoitet- 40729: huollon tukitoimista, samoin yleensä silloin tujen lasten käyttövaroista annetaan yhtenäiset 40730: kun kysymys on lapsen huolenpidosta vastaa- valtakunnalliset normit. Tämä on tärkeätä jo 40731: vasta henkilöstä ja tarkoituksena on lapsen yksin lasten keskinäisen tasa-arvon kannalta. 40732: myöhemmin tapahtuva kotiuttaminen. Perintä- Toisaalta yksityiskohtaisen sääntelyn vaikeus 40733: päätöksillä ei tule vaikeuttaa lapsen myöhem- ja elämäntilanteiden nopea muuttuminen vai- 40734: pää kotiutumista. Pykälän 1 momenttia ehdo- keuttaa asian sääntelyä lain tasolla. Tarkoituk- 40735: tetaan muutettavaksi siten, että myös jälki- senmukaisinta olisi, että asetuksella annettai- 40736: huoltona annetusta laitoshuollosta tai perhe- siin tarkemmat säännökset lasten käyttövarois- 40737: hoidosta voidaan periä lastensuojelukustannus- ta ja itsenäistymistä varten varattavista varois- 40738: ten korvaamiseksi maksua lapsen 18 ikävuo- ta. 40739: teen saakka. Samalla ehdotetaan täsmennettä- 40740: väksi niitä periaatteita, kuinka vanhemmilta 40741: perittävän maksun suuruus määritellään. Eh- 40742: 1.2. Laki lapsilisälain muuttamisesta 40743: dotuksen mukaan vanhemmilta perittävän 40744: maksun tulee olla suuruudeltaan enintään sa- 40745: man suuruinen kuin heidän vastuunsa lapsensa Esityksellä pyritään poistamaan epäselvyydet 40746: elatuksesta olisi lapsen elatuksesta annetun lain siitä, kenelle huostaanotetun ja sijaishuoltoon 40747: (704175) 1-3 §:n perusteella. Maksu voidaan sijoitetun lapsen lapsilisä tulee suorittaa. 40748: määrätä alhaisemmaksi tai se voidaan jättää Kun huostaanotettu lapsi on sijoitettuna lai- 40749: vahvistamatta, kun vanhempien kuntouttami- toshoitoon, on tarkoituksenmukaista, että jul- 40750: nen, muut huollolliset tai sosiaaliset syyt anta- kisyhteisöjen suorittamia tuloja ja määräämiä 40751: vat tähän aiheen. Samoista syistä maksu voi- maksuja koskevat asiat hoidetaan kunnan toi- 40752: daan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa. mesta. Kun lapsi sitävastoin on sijoitettuna 40753: Koska lapsen elatuksen turvaamisesta anne- perhehoitoon, on luontevaa, että lapsen kulu- 40754: tun lain 7 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, tusmenojen kattamiseen tarkoitettu lapsilisä 40755: että elatustukea ei suoritettaisi sinä aikana, maksetaan suoraan sijaisperheelle. Lapsilisän 40756: jolloin muutoin elatustukeen oikeutettu lapsi suorittaminen sijaisperheelle ja lapsilisän tason 40757: on sosiaalilautakunnan huostassa, ei sosiaali- mahdolliset korotukset tulee tietenkin ottaa 40758: lautakunnalla olisi edellä mainitun lain huomioon perhehoidosta maksettavaa kulu- 40759: 20 §:ssä säädettyä valtuutusta nostaa ja periä korvausta määrättäessä ja siitä sovittaessa. 40760: 1989 vp. - HE n:o 177 15 40761: 40762: On myös tarkoituksenmukaista antaa sosiaa- tuksesta annetun lain säätämän elatusvelvolli- 40763: lilautakunnalle mahdollisuus päättää lapsilisän suuden kanssa. 40764: maksamisesta 15 vuotta täyttäneelle nuorelle Lapsen elatuksesta annetun lain 4 §:n mu- 40765: itselleen. Elämäntilanteita, joissa tällainen jär- kaan elatusapu voidaan vahvistaa vanhemman 40766: jestely tulisi kysymykseen, ovat erityisesti ne, suoritettavaksi silloin, kun vanhempi asuu 40767: joissa nuori on lautakunnan toimesta tai sen erossa lapsesta. Kun vanhempi ja lapsi asuvat 40768: avustuksella asettunut asumaan itsenäisesti. samassa taloudessa, tulee vanhemman kykynsä 40769: Säännösehdotuksessa tällaisen päätöksen mah- mukaan rahavaroin tai muutoin toiminnallaan 40770: dollisuutta ei ole rajattu pelkästään huostaan- kodissa vastata lapsensa elatuksesta. Vanhempi 40771: otettuihin eikä avohuollon tukitoimena (lasten- voidaan velvoittaa suorittamaan elatusapua sa- 40772: suojelulain 14 §) sijoitettuihin nuoriin. Lapsili- massa taloudessa olevaa lastaan varten ainoas- 40773: sän maksaminen käyttövarana suoraan nuorel- taan, kun hän ei huomioon ottaen hänen 40774: le on usein perusteltua myös lapsen ollessa käytettävissä olevat tulonsa riittävästi osallistu 40775: sijoitettuna perhehoitoon. lapsen elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin. 40776: Elatustukea ei voimassa olevan 7 §:n 3 koh- 40777: dan (ehdotettu 2 kohta) mukaan voida suorit- 40778: 1.3. Laki lapsen elatuksen turvaamisesta taa, kun lapsi on elatusvelvollisen huollettava- 40779: annetun lain 7 §:n muuttamisesta na tai asuu hänen kanssaan. Tämä elatustuen 40780: suorittamisen edellytys on yhdenmukainen lap- 40781: sen elatuksesta annetun lain 4 §:n periaatteit- 40782: Säännöksen muuttamisella tähdätään yleises- ten kanssa. 40783: ti siihen, että elatustukea voitaisiin maksaa Ehdotuksen 7 §:n 1 momentin 4 kohdan 40784: eräille nyt sitä ilman jääville lapsille ja perheille mukaan ei elatustukea suoriteta sosiaalilau- 40785: ja että tällä tavoin estettäisiin näitä perheitä takunnan huostassa olevalle lapselle. Elatus- 40786: materiaalisen puutteen johdosta ajautumasta tuen suorittaminen huostaanotetulle lapselle ei 40787: lastensuojelullisiin ongelmiin. Kohderyhminä ole tarkoituksenmukaista, koska valtionosuus 40788: ovat Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalai- kuntien lastensuojelumenoihin ja elatustuesta 40789: set lapset ja ulkomailla tilapäisesti oleskelevat aiheutuviin menoihin on yhtä suuri. 40790: suomalaiset lapset ja heidän perheensä. 40791: Pykälän 1 momentin 1 kohta ehdotetaan 40792: kumottavaksi. Yleisenä tavoitteena on poistaa 2. Lakien voimaantulo 40793: sosiaaliturvan eri etuuksien myöntämisen edel- 40794: lytyksistä kansalaisuusedellytys. Voimassa ole- Laki lastensuojelulain muuttamisesta on tar- 40795: van sanotun lainkohdan mukaan elatustuen koitettu tulemaan voimaan kolmessa vaiheessa. 40796: suorittamisen edellytyksenä on ollut, että lap- Nuorten itsenäiseen asumiseen tähtäävien jär- 40797: sella tai ainakin toisella hänen vanhemmistaan jestelyjen (13 ja 34 §) sekä perhehoitosopimus- 40798: on Suomen kansalaisuus tai täällä turvapaikka- ten uusimisen (27 §) osalta ehdotetaan, että 40799: oikeus. Elatustukea ei ole voitu suorittaa Suo- kunnille varataan lain voimaantuloon nähden 40800: messa vakinaisesti asuvalle lapselle, jos hänellä ensiksi mainituissa asioissa kolmen vuoden ja 40801: tai hänen vanhemmanaan ei ole Suomen kan- jälkimmäisissä vuoden lisäaika tarvittavien re- 40802: salaisuutta. Samalla esitetään muutettavaksi surssien kartuttamiseksi sekä tarkempien 40803: momentin 2 kohtaa (ehdotettu 1 kohta) siten, omien ohjeistojen laatimiseksi. Vuoden määrä- 40804: että elatustuen myöntämisen edellytyksenä on, aika tarvitaan myös niitä järjestelyjä varten, 40805: että lapsella on Suomessa väestökirjalain (1411 joita runsaan sadan uuden alistusasian sekä 40806: 69) mukainen kotipaikka. Väestökirjalaissa vieläkin lukuisaruman uuden valitusasian käsit- 40807: säädettyä kotipaikkakäsitettä on myös tarkoi- tely lääninoikeudessa edellyttää. 40808: tus tässä yhteydessä muuttaa. Elatustuen pii- Lastensuojelulain 14 §:n perusteella tehtyjen 40809: riin kuuluisivat kaikki ne lapset, jotka vakinai- sijoituspäätösten muuttaminen uuden lain edel- 40810: sesti asuvat Suomessa. lytysten mukaiseksi voidaan toteuttaa lain voi- 40811: Pykälän 1 momentin 4 kohta ehdotetaan maantuloa seuraavien kolmen kuukauden aika- 40812: kumottavaksi, koska se on ristiriidassa lapsen na, joka määräraika uuden lain 14 §:ssä on 40813: elatuksesta annetun lain 4 §:n säännöksen muutoinkin omaksuttu. Pidempään ylimeno- 40814: kanssa. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa ela- kauteen ei ole tarvetta varautua senkään täh- 40815: tustuen suorittamisen edellytykset lapsen ela- den, että muutosten valmisteluun voidaan ryh- 40816: 16 1989 vp. - HE n:o 177 40817: 40818: tyä jo hyvissä ajoin ennen uuden lain voimaan- ta ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä 40819: tuloa. heinäkuuta 1990. 40820: Muilta osin laki lastensuojelulain muuttami- 40821: sesta ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 40822: heinäkuuta 1990. kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 40823: Myös lait lapsilisälain ja lapsen elatuksen set: 40824: turvaamisesta annetun lain 7 §:n muuttamises- 40825: 40826: 40827: 40828: 40829: 1. 40830: Laki 40831: lastensuojelulain muuttamisesta 40832: 40833: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 40834: muutetaan 5 päivänä elokuuta 1983 annetun lastensuojelulain (683/83) 7 §:n otsikko,10 §:n 2 40835: momentti, 11 §:n 2 momentti, 13 §:n 1 momentti sekä 2 momentin johdantolause ja 1 kohta, 14 40836: ja 17 §, 18 §:n 2 momentti, 22 §:n 2 momentti, 27 §:n 1 momentti, 34-36 §, 37 §:n 1 momentti, 40837: 45 §:n 1 momentti ja 46 §, sekä 40838: lisätään 7 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, lakiin uusi 40839: 16 a §, 27 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 34 §:ään 40840: uusi 2 momentti ja 45 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 40841: 40842: 7§ virkansa puolesta lasta käyttämään puheval- 40843: Palvelujen kehittäminen ja kasvatuksen tuke- taansa sekä ohjattava hänet tarvittaessa saa- 40844: minen maan riittävää apua. 40845: 40846: Kunnan tulee järjestää kunnan koululaitok- 11§ 40847: sen piirissä oleville oppilaille riittävä tuki ja Menettely 40848: ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulun- 40849: käyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien Terveydenhuollon viranomaisten on annetta- 40850: sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poista- va perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa 40851: miseksi sekä koulun ja kotien välisen yhteis- asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä 40852: työn kehittämiseksi. Tätä tehtävää varten kun- lapsen hoito sekä välttämättömät palvelut ras- 40853: nassa voi olla koulupsykologin ja koulukuraat- kaana olevien naisten erityiseksi suojelemisek- 40854: torin virkoja siten kuin niistä asetuksella tar- si. 40855: kemmin säädetään. 40856: 13§ 40857: 10 § Sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet 40858: Lapsen edun selvittäminen ja lapsen puhevalta Kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin 40859: johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puut- 40860: Huoltajan ohella on 12 vuotta täyttäneellä teellisista asumisoloista tai asunnon puuttumi- 40861: lapsella oikeus käyttää puhevaltaa häntä itse- sesta tai kun mainitut seikat ovat oleellisena 40862: ään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen esteenä lapsen ja perheen tai sellaisen itsenäis- 40863: asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on val- tymässä olevan nuoren kuntoutumiselle, joka 40864: vottava lapsen edun toteutumista, avustettava ennen 18-vuottaan on ollut lastensuojelun 40865: 1989 vp. - HE n:o 177 17 40866: 40867: asiakkaana, on kunnan viivytyksettä järjestet- kun se on lapsen ikä ja kehitystaso huomioon 40868: tävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava ottaen mahdollista, selvitettävä lapsen omat 40869: asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä toivomukset ja mielipide esillä olevista ratkai- 40870: tarpeen mukainen asunto. suista sekä varattava 12 vuotta täyttäneelle 40871: Sosiaalilautakunnan on sen lisäksi, mitä so- lapselle, lapsen vanhemmille, lapsen huoltajille 40872: siaalihuoltolaissa (710/82) säädetään, tarvitta- sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatukses- 40873: essa: sa lapsi tällöin on tai on välittömästi ennen 40874: 1) järjestettävä tukihenkilö tai -perhe sekä asian valmistelua ollut, tilaisuus tulla kuulluksi 40875: riittävät terapiapalvelut; siten kuin kuulemisesta hallintomenettelylain 40876: (598/82) 15 §:ssä säädetään. Henkilölle, jota 40877: on edellä mainitulla tavalla kuultava, on myös 40878: 14 § annettava tiedoksi lapsen huostaanottamista, 40879: Perhehoito ja laitoshuolto tukitoimena sijaishuoltoon sijoittamista tai huostassapidon 40880: lopettamista koskeva päätös siten kuin tiedok- 40881: Lapselle voidaan järjestää avohuollon tuki- siannosta hallintoasioissa annetussa laissa 40882: toimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä (232/66) erityistiedoksiannosta säädetään ja 40883: hänen vanhempansa, huoltajansa tai sen henki- tarvittaessa selvitettävä mahdollisuudet muu- 40884: lön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa toksen hakemiseen. Lautakunnan on lisäksi 40885: lapsi on. Kaksitoista vuotta täyttäneelle tätä tarvittaessa kuultava lapsen kasvun ja kehityk- 40886: hoitoa tai huoltoa voidaan järjestää myös yk- sen asiantuntijoita. 40887: sin häneen kohdistuvana, jos hän itse sitä Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huol- 40888: pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotiaalle tajansa vastustaa huostaanottamista tai siihen 40889: lapselle sitä voidaan järjestää yksin lapseen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista taikka jos 40890: kohdistuvana enintään kolmen kuukauden mainitussa asiassa ei ole voitu suorittaa 1 40891: ajaksi, kun lapsen huolenpitoa ei muutoin momentin edellyttämää kuulemista, on päätös 40892: voida järjestää hänen huoltajansa tai sen hen- alistettava 30 päivän kuluessa lääninoikeuden 40893: kilön sairauden johdosta, jonka hoidossa ja vahvistettavaksi. Päätöstä ei kuitenkaan tule 40894: kasvatuksessa lapsi on, taikka muun vastaavan alistaa lääninoikeuden vahvistettavaksi, jos 40895: syyn tähden. kuulemista ei ole voitu suorittaa sen johdosta, 40896: ettei henkilö ole pitkähköön aikaan pitänyt 40897: 16 a § yhteyttä lapseen tai ettei hänen asuinpaikkaan- 40898: Sosiaalihallituksen lupa sa voida kohtuullisin toimenpitein selvittää. 40899: Ennen kuin valtion koulukoti tai siihen rin- 18 § 40900: nastettava yksityinen lastensuojelulaitos voi 40901: vastaanottaa sosiaalilautakunnan päätöksellä Kiireellinen huostaanotto 40902: sinne osoitetun lapsen tai nuoren, on sen saata- 40903: va siihen sosiaalihallituksen lupa. Lupaa ei Kiireellinen huostaanotto lakkaa viimeistään 40904: tarvitse pyytää silloin, kun lapsen tai nuoren 14 päivässä päätöksen tekemisestä, jollei sitä 40905: huoltajat suostuvat sijoitukseen ja kun lapsi tai sanottuna aikana oteta 17 §:ssä tarkoitettuna 40906: nuori itsekään ei sitä vastusta. huostaanottoasiana käsiteltäväksi. Huostaan- 40907: Sosiaalihallituksen on käsiteltävä lupa-ano- ottoasia on tällöin käsiteltävä viivytyksettä ja 40908: mus kiireellisesti ja annettava sitä koskeva viimeistään 30 päivän kuluessa kiireellisen 40909: päätös viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, huostaanoton tekemisestä tai muussa tapauk- 40910: kun lupa-anomus on sille toimitettu. Sosiaali- sessa huostaanottopäätös raukeaa. 40911: hallituksen tekemään päätökseen ei saa hakea 40912: muutosta valittamalla. 22 § 40913: 17 § Sijaishuolto 40914: Kuuleminen ja päätöksen alistaminen 40915: Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhe- 40916: Sosiaalilautakunnan on ennen päätöstä lap- hoitona tai laitoshuoltona taikka muulla tar- 40917: sen huostaanotosta, sijaishuoltoon sijoittami- koituksenmukaisella tavalla. Alle 12-vuotiasta 40918: sesta ja huostassapidon lopettamisesta aina, lasta ei kuitenkaan saa sijoittaa koulukotiin tai 40919: 40920: 3 370879E 40921: 18 1989 vp. - HE n:o 177 40922: 40923: muuhun siihen rinnastettavaan yksityiseen las- 35 § 40924: tensuojelulaitokseen. Muutoksenhaku 40925: Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa 40926: 27 § asioissa on soveltuvin osin voimassa, mitä 40927: sosiaalihuoltolain 7 luvussa on säädetty, jollei 40928: Perhehoidon järjestäminen jäljempänä toisin säädetä. 40929: Muutosta lapsen huostaanottoa, sijaishuol- 40930: Perhehoito järjestetään sosiaalilautakunnan toon sijoittamista sekä huostassapidon lakkaa- 40931: tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. mista koskevassa asiassa saavat hakea 12 vuot- 40932: Perhehoidon järjestämisestä tulee tehdä kirjal- ta täyttänyt lapsi, hänen vanhempansa, hänen 40933: linen sopimus. Sopimuksessa tulee määrätä huoltajansa sekä henkilö, jonka hoidossa ja 40934: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään: kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi en- 40935: 1) perusteet ja tarpeelliset toimet lapsen hoi- nen asian valmistelua ollut. 40936: don, kasvatuksen ja harrastustoiminnan edistä- 40937: miseksi; 36 § 40938: 2) muut tarpeelliset toimet sijaishuollon jär- Muutoksenhaku alistettavasta päätöksestä 40939: jestämiseksi; sekä 40940: 3) lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvien Muutosta 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun 40941: kulujen korvaamisesta sekä hoitopalkkion suu- lapsen huostaanottamista ja sijaishuoltoon si- 40942: ruus. joittamista koskevaan päätökseen saa hakea 40943: Asetuksella säädetään myös niistä yleisistä valittamalla lääninoikeuteen 30 päivän kulues- 40944: perusteista, joiden mukaan 1 momentin 3 koh- sa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus voi- 40945: dassa tarkoitettu korvaus ja palkkio määrä- daan antaa tuona aikana myös sosiaalilau- 40946: tään. takunnalle, jonka tulee toimittaa se 14 päivän 40947: kuluessa lääninoikeudelle sekä liittää mukaan 40948: oma lausuntonsa. 40949: 34 § 37 § 40950: Sosiaalilautakunnan tehtävät jälkihuollon Muutoksenhaku 40951: järjestämisessä korkeimpaan hallinto-oikeuteen 40952: Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaali- Lääninoikeuden tämän lain nojalla anta- 40953: lautakunnan on aina järjestettävä lapselle tai maan päätökseen lapsen huostaanottoa, sijais- 40954: nuorelle jälkihuolto tukemalla sijaishuollossa huoltoon sijoittamista ja huostassapitämisen 40955: ollutta lasta tai nuorta sekä hänen vanhem- lakkaamista sekä 13 §:n 1 momentissa sääde- 40956: piaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoi- tyssä asumista koskevassa asiassa saa hakea 40957: dossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, siten valittamalla muutosta korkeimmalta hallinto- 40958: kuin 3 luvussa sekä 13, 14 ja 24 §:ssä on oikeudelta siten kuin muutoksenhausta hallin- 40959: säädetty. Tämä velvollisuus jälkihuollon järjes- toasioissa annetussa laissa (154/50) on säädet- 40960: tämiseen päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta. ty. Valituskirja liitteineen voidaan antaa myös 40961: Sosiaalilautakunta voi maksaa lapsen ylläpi- lääninoikeuteen korkeimmalle hallinto-oikeu- 40962: dosta ja hoidosta aiheutuvaa korvausta 27 §:n delle toimitettavaksi. 40963: mukaisesti perhehoitosopimuksen tehneille 40964: henkilöille sekä tukea lapsen hoitoa ja kasva- 40965: tusta muutoinkin myös sen jälkeen, kun lapsen 45 § 40966: huolto on vanhempien sijasta uskottu perhe- Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun 40967: hoitosopimuksen tehneille henkilöille. Sosiaali- järjestämisestä vastuussa oleva kunta 40968: lautakunnan tulee ennen, kuin se tekee hake- 40969: muksen tai antaa tuomioistuimelle selvityksen Kunnan velvollisuudesta järjestää perhe- ja 40970: lapsen huollon siirtämisestä perhehoitosopi- yksilökohtaista lastensuojelua on voimassa, 40971: muksen tehneille henkilöille, sopia heidän mitä sosiaalihuoltolain 14 §:ssä ja 15 §:n 1 40972: kanssaan tässä momentissa mainituista tukitoi- momentissa on säädetty. Mitä mainitun lain 40973: mista ja korvauksesta. 15 §:n 2 momentissa ja 42 §:ssä sekä 49 §:n 2 40974: 1989 vp. - HE n:o 177 19 40975: 40976: momentissa on säädetty, sovelletaan myös tä- tavaa maksua myös lapsen tai nuoren sosiaali- 40977: män lain nojalla järjestettävään perhehoitoon huoltolain 29 §:n mukaisista tuloista, korvauk- 40978: ja laitoshuoltoon. Sen estämättä, mitä edellä sista tai saamisista siltä osin kuin ne ylittävät 4 40979: on säädetty, vastaa lapsen sijaishuollon järjes- momentissa tarkoitettujen käyttövarojen ja it- 40980: tämisestä ja tästä aiheutuvista kustannuksista senäistymistä varten tarvittavien varojen mää- 40981: se kunta, jossa lapsen huostaanottamisen ja rän. 40982: sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt. Maksun määräämisestä, suorittamisesta, pe- 40983: Edellä 34 §:ssä tarkoitetun jälkihuollon on vel- rinnästä ja perimättä jättämisestä on muutoin 40984: vollinen järjestämään se kunta, joka on ollut voimassa, mitä sosiaalihuoltolaissa maksuista 40985: vastuussa sijaishuollon järjestämisestä. on säädetty. 40986: Kun lapsen tai nuoren hoito ja kasvatus on 40987: Kunnan, jossa lapsi tai nuori on avohuollon järjestetty tämän lain 14 §:n,tai 5 ja 6 lukujen 40988: tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitettuna tai mukaisesti kodin ulkopuolella tai 34 §:n mu- 40989: jälkihuollossa, on järjestettävä yhteistyössä 1 kaisena jälkihuoltona, on hänen opintojaan, 40990: ja 2 momentin mukaan vastuussa olevan kun- harrastuksiaan ja henkilökohtaisia tarpeita 40991: nan kanssa lapselle tai nuorelle hänen huollon varten annettava käyttövaroja sekä itsenäisty- 40992: tai hoidon tarpeensa edellyttämät palvelut ja mistä varten varattava riittävä määrä varoja 40993: tukitoimet, joista aiheutuvat kustannukset siten, kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 40994: kunta on oikeutettu perimään vastuussa oleval- 40995: ta kunnalta. 40996: Tämä laki tulee voimaan päivänä 40997: 46 § kuuta 199 kuitenkin siten, että 13 §:n 1 mo- 40998: mentissa ja 34 §:ssä mainittua sitovaa velvoi- 40999: Maksut ja käyttövarat tetta asunnon järjestämiseksi itsenäistymässä 41000: Sosiaalilautakunta voi periä, milloin se on olevalle nuorelle tulee noudattaa 1 päivästä 41001: asianosaisten toimeentulon edellytykset ja tammikuuta 1993 alkaen ja että 17 §:n 2 mo- 41002: huollolliset näkökohdat huomioon ottaen pe- mentti ja 27 §:n 1 momentti tulee voimaan 1 41003: rusteltua, avohuollon tukitoimena, sijaishuol- päivänä tammikuuta 1991. 17 §:n 2 momentis- 41004: tona tai jälkihuoltona lapselle annetun perhe- sa tarkoitetussa asiassa, jossa sosiaalilautakun- 41005: hoidon tai laitoshuollon taikka asumispalve- nan päätös on annettu ennen tammikuun 1 41006: luista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi päivää 1991, sovelletaan sanottua lainkohtaa 41007: tämän vanhemmilta maksua, joka saa määräl- sellaisena kuin se oli tämän lain tullessa voi- 41008: tään olla enintään lapsen elatuksesta annetun maan. 41009: lain (704175) 1-3 §:n perusteella määräytyvän Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt 41010: elatusavun suuruinen. 14 §:n mukaiset päätökset lapsen väliaikaisesta 41011: Sosiaalilautakunnalla on oikeus maksua vah- sijoittamisesta perhehoitoon tai laitoshuoltoon 41012: vistamattakin periä ja nostaa lapselle tulevat on otettava uudelleen käsiteltäväksi kolmen 41013: elatusavut siltä ajalta, jolloin lapsi saa laitos- kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulos- 41014: huoltoa tai perhehoitoa tai 13 §:n mukaisia ta, jolloin aikaisemman lain nojalla tehty pää- 41015: asumispalveluja sekä käyttää ne niistä aiheutu- tös raukeaa. 41016: vien kustannusten korvaamiseen ja lapsen Ennen tämän lain voimaantuloa tehty perhe- 41017: käyttövaroja varten. Sosiaalilautakunnalla on hoitoa koskeva sopimus on tarkistettava tämän 41018: oikeus periä laitoshuollon tai perhehoidon kus- lain mukaiseksi ennen tammikuun 1 päivää 41019: tannusten korvaamiseksi kohtuulliseksi katsot- 1991. 41020: 20 1989 vp. - HE n:o 177 41021: 41022: 2. 41023: Laki 41024: lapsilisälain muuttamisesta 41025: 41026: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41027: muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain (541148) 6 §, sellaisena kuin se on 41028: 6 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89), sekä 41029: lisätään lakiin uusi 6 a § seuraavasti: 41030: 41031: 6§ 41032: Jos lapsi on kunnan kustannuksella hoidet- lautakunta oikeuttaa sijaisvanhemmat nosta- 41033: tavana perhehoidossa tai muussa kuin 5 §:ssä maan lapsilisän. 41034: mainitussa laitoksessa kalenterikuukautta pi- 41035: demmän ajan, suoritetaan lapsilisä hoidon al- 6a§ 41036: kamista seuraavan kalenterikuukauden alusta Sen estämättä mitä edellä 3 ja 6 §:ssä on 41037: lukien sille kunnalle, joka ensisijassa vastaa säädetty, sosiaalilautakunta voi lapsen edun 41038: hänen hoitokustannuksistaan. Lapsilisällä on niin vaatiessa päättää, että lapsilisä suoritetaan 41039: tällöin hyvitettävä niitä hoitokustannuksia, kokonaan tai osittain 15 vuotta täyttäneelle 41040: joista yksityinen henkilö, kunta tai valtio on lapselle itselleen. 41041: vastuussa. Mahdollinen ylijäämä on tilitettävä 41042: lapsilisään oikeutetulle. Kun huostaanotettu Tämä laki tulee voimaan päivänä 41043: lapsi on sijoitettuna perhehoitoon, voi sosiaali- kuuta 199 . 41044: 1989 vp. - HE n:o 177 21 41045: 41046: 41047: 3. 41048: Laki 41049: lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta 41050: 41051: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen elatuksen turvaamisesta 28 päivänä 41052: tammikuuta 1977 annetun lain (122/77) 7 § näin kuuluvaksi: 41053: 41054: 7 § 41055: Elatustuen suorittamisen edellytyksenä on Elatustukea voidaan 1 momentin 1 kohdan 41056: 6 §:ssä säädetyn lisäksi: säännöksestä poiketen suorittaa kuitenkin sil- 41057: 1) että lapsella on Suomessa väestökirjalain loin, kun lapsi asuu ulkomailla sen takia, että 41058: (141/69) tarkoittama kotipaikka; hänen vanhempansa tai huoltajansa tai tämän 41059: 2) että lapsi ei ole elatusvelvollisen huolletta- puoliso on Suomen valtion palveluksessa taik- 41060: vana eikä asu hänen luonaan; ka palveluksessa suomalaisella aluksella tai 41061: 3) että elatusvelvollinen tai 6 §:n 3 ja 4 opiskelee korkeakoulussa tai muussa oppilai- 41062: kohdassa tarkoitettu lapsen vanhempi elää; toksessa ulkomailla. 41063: sekä 41064: 4) että lapsi ei ole sosiaalilautakunnan huos- Tämä laki tulee voimaan päivänä 41065: tassa. kuuta 199 . 41066: 41067: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 41068: 41069: 41070: Tasavallan Presidentti 41071: MAUNO KOIVISTO 41072: 41073: 41074: 41075: 41076: Ministeri Tarja Halonen 41077: 22 1989 vp. - HE n:o 177 41078: 41079: Liite 41080: 1. 41081: Laki 41082: lastensuojelulain muuttamisesta 41083: 41084: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41085: muutetaan 5 päivänä elokuuta 1983 annetun lastensuojelulain (683/83) 7 §:n otsikko, 10 §:n 2 41086: momentti, 11 §:n 2 momentti, 13 §:n 1 momentti sekä 2 momentin johdantolause ja 1 kohta, 14 41087: ja 17 §, 18 §:n 2 momentti, 22 §:n 2 momentti, 27 §:n 1 momentti, 34-36 §, 37 §:n 1 momentti, 41088: 45 §:n 1 momentti ja 46 §, sekä 41089: lisätään 7 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, lakiin uusi 41090: 16 a §, 27 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 34 §:ään 41091: uusi 2 momentti ja 45 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 41092: Voimassa oleva laki Ehdotus 41093: 7§ 7§ 41094: Palvelujen kehittäminen kasvatuksen Palvelujen kehittäminen ja 41095: tukemiseksi kasvatuksen tukeminen 41096: Kunnan tulee järjestää kunnan koululaitok- 41097: sen piirissä oleville oppilaille riittävä tuki ja 41098: ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulun- 41099: käyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien 41100: sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poista- 41101: miseksi sekä koulun ja kotien välisen yhteis- 41102: työn kehittämiseksi. Tätä tehtävää varten kun- 41103: nassa voi olla koulupsykologin ja koulukuraat- 41104: torin virkoja siten kuin niistä asetuksella tar- 41105: kemmin säädetään. 41106: 41107: 41108: 10 § 41109: Lapsen edun selvittäminen ja lapsen puhevalta 41110: Huoltajan ohella on 15 vuotta täyttäneellä Huoltajan ohella on 12 vuotta täyttäneellä 41111: lapsella oikeus käyttää puhevaltaa häntä itse- lapsella oikeus käyttää puhevaltaa häntä itse- 41112: ään koskevassa lastensuojeluasiassa. ään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen 41113: asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on val- 41114: vottava lapsen edun toteutumista, avustettava 41115: virkansa puolesta lasta käyttämään puheval- 41116: taansa sekä ohjattava hänet tarvittaessa saa- 41117: maan riittävää apua. 41118: 41119: 11 § 41120: Menettely 41121: Terveydenhuollon viranomaisten on annetta- Terveydenhuollon viranomaisten on annetta- 41122: va perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa va perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa 41123: asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä 41124: lapsen hoito. lapsen hoito sekä välttämättömät palvelut ras- 41125: kaana olevien naisten erityiseksi suojelemisek- 41126: si. 41127: 1989 vp. - HE n:o 177 23 41128: 41129: Voimassa oleva laki Ehdotus 41130: 13§ 13§ 41131: Sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet Sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet 41132: Sosiaalipalveluita, sosiaaliavustuksia, toi- Kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin 41133: meentulotukea ja muita sosiaalihuoltoon liitty- johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puut- 41134: viä tehtäviä toteutettaessa on sen lisäksi, mitä teellisista asumisoloista tai asunnon puuttumi- 41135: niistä on säädetty sosiaalihuoltolaissa (71 0/82) sesta tai kun mainitut seikat ovat oleellisena 41136: ja muissa sosiaalihuollon laeissa, otettava huo- esteenä lapsen ja perheen tai sellaisen itsenäis- 41137: mioon tämän lain 3 luvun säännökset. tymässä olevan nuoren kuntoutumiselle, joka 41138: ennen 18-vuottaan on ollut lastensuojelun asi- 41139: akkaana, on kunnan viivytyksettä järjestettävä 41140: riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asu- 41141: misoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä 41142: tarpeen mukainen asunto. 41143: Sosiaalilautakunnan on lisäksi tarvittaessa: Sosiaalilautakunnan on sen lisäksi, mitä so- 41144: siaalihuoltolaissa (710182) säädetään, tarvitta- 41145: essa: 41146: 1) järjestettävä tukihenkilö tai -perhe; 1) järjestettävä tukihenkilö tai -perhe sekä 41147: riittävät terapiapalvelut; 41148: 41149: 14 § 14 § 41150: Perhehoito ja laitoshuolto tukitoimena Perhehoito ja laitoshuolto tukitoimena 41151: Lapsen kasvatuksen tukemiseksi tai lapsen ja Lapselle voidaan järjestää avohuollon tuki- 41152: hänen vanhempiensa tai muiden huoltajiensa toimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä 41153: kuntouttamiseksi voidaan järjestää väliaikai- hänen vanhempansa, huoltajansa tai sen henki- 41154: sesti perhehoitoa tai laitoshuoltoa. Tätä hoitoa lön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa 41155: tai huoltoa ei voida yksin lapseen kohdistuvana lapsi on. Kaksitoista vuotta täyttäneelle tätä 41156: antaa vastoin 12 vuotta täyttäneen lapsen tah- hoitoa tai huoltoa voidaan järjestää myös yk- 41157: toa. Sama on voimassa 12 vuotta nuorempaan- sin häneen kohdistuvana, jos hän itse sitä 41158: kin lapseen nähden, jos lapsi on niin kehitty- pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotiaal/e 41159: nyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää lapselle sitä voidaan järjestää yksin lapseen 41160: huomiota. kohdistuvana enintään kolmen kuukauden 41161: ajaksi, kun lapsen huolenpitoa ei muutoin 41162: voida järjestää hänen huoltajansa tai sen hen- 41163: kilön sairauden johdosta, jonka hoidossa ja 41164: kasvatuksessa lapsi on; taikka muun vastaavan 41165: syyn tähden. 41166: 16 a § 41167: Sosiaalihallituksen lupa 41168: Ennen kuin valtion koulukoti tai siihen rin- 41169: nastettava yksityinen lastensuojelulaitos voi 41170: vastaanottaa sosiaalilautakunnan päätöksellä 41171: sinne osoitetun lapsen tai nuoren, on sen saata- 41172: va siihen sosiaalihallituksen lupa. Lupaa ei 41173: tarvitse pyytää silloin, kun lapsen tai nuoren 41174: huoltajat suostuvat sijoitukseen ja kun lapsi tai 41175: nuori itsekään ei sitä vastusta. 41176: 24 1989 vp. - HE n:o 177 41177: 41178: Voimassa oleva laki Ehdotus 41179: Sosiaalihallituksen on käsiteltävä lupa-ano- 41180: mus kiireellisesti ja annettava sitä koskeva 41181: päätös viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, 41182: kun lupa-anomus on sille toimitettu. Sosiaali- 41183: hallituksen tekemään päätökseen ei saa hakea 41184: muutosta valittamalla. 41185: 41186: 41187: 41188: 17 § 17 § 41189: Asianosaisen ja asiantuntijoiden kuuleminen. Kuuleminen ja päätöksen 41190: Päätöksen alistuminen alistuminen 41191: Sosiaalilautakunnan on ennen päätöstä lap- Sosiaalilautakunnan on ennen päätöstä lap- 41192: sen huostaanotosta tai sijaishuoltoon sijoitta- sen huostaanotosta, sijaishuoltoon sijoittami- 41193: misesta varattava asianosaiselle tilaisuus tulla sesta ja huostassapidon lopettamisesta aina, 41194: kuulluksi siten kuin hallintomenettelylain (598/ kun se on lapsen ikä ja kehitystaso huomioon 41195: 82) 15 §:ssä on säädetty. Lautakunnan on li- ottaen mahdollista, selvitettävä lapsen omat 41196: säksi tarvittaessa kuultava lapsen kasvun ja toivomukset ja mielipide esillä olevista ratkai- 41197: kehityksen asiantuntijoita. suista sekä varattava 12 vuotta täyttäneelle 41198: lapselle, lapsen vanhemmille, lapsen huoltajille 41199: sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatukses- 41200: sa lapsi tällöin on tai on välittömästi ennen 41201: asian valmistelua ollut, tilaisuus tulla kuulluksi 41202: siten kuin kuulemisesta hallintomenettelylain 41203: (598/82) 15 §:ssä säädetään. Henkilölle, jota 41204: on edellä mainitulla tavalla kuultava, on myös 41205: annettava tiedoksi lapsen huostaanottamista, 41206: sijaishuoltoon sijoittamista tai huostassapidon 41207: lopettamista koskeva päätös siten kuin tiedok- 41208: siannosta hallintoasioissa annetussa laissa 41209: (232166) erityistiedoksiannosta säädetään ja 41210: tarvittaessa selvitettävä mahdollisuudet muu- 41211: toksen hakemiseen. Lautakunnan on lisäksi 41212: tarvittaessa kuultava lapsen kasvun ja kehityk- 41213: sen asiantuntijoita. 41214: Jos 15 vuotta täyttänyt lapsi tai muu asian- Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huol- 41215: osainen vastustaa huostaanottoa tai jos asiano- tajansa vastustaa huostaanottamista tai siihen 41216: saista ei ole voitu kuulla, on päätös alistettava liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista taikka jos 41217: 30 päivän kuluessa lääninoikeuden vahvistetta- mainitussa asiassa ei ole voitu suorittaa 1 41218: vaksi. momentin edellyttämää kuulemista, on päätös 41219: alistettava 30 päivän kuluessa lääninoikeuden 41220: vahvistettavaksi. Päätöstä ei kuitenkaan tule 41221: alistaa lääninoikeuden vahvistettavaksi, jos 41222: kuulemista ei ole voitu suorittaa sen johdosta, 41223: ettei henkilö ole pitkähköön aikaan pitänyt 41224: yhteyttä lapseen tai ettei hänen asuinpaikkaan- 41225: sa voida kohtuullisin toimenpitein selvittää. 41226: 1989 vp. - HE n:o 177 25 41227: 41228: Voimassa oleva laki Ehdotus 41229: 41230: 18 § 41231: Kiireellinen huostaanotto 41232: Kiireellinen huostaanotto lakkaa viimeistään Kiireellinen huostaanotto lakkaa viimeistään 41233: 14 päivässä päätöksen tekemisestä, jollei sitä 14 päivässä päätöksen tekemisestä, jollei sitä 41234: sanottuna aikana oteta 17 §:ssä tarkoitettuna sanottuna aikana oteta 17 §:ssä tarkoitettuna 41235: huostaanottoasiana käsiteltäväksi. Huostaan- huostaanottoasiana käsiteltäväksi. Huostaan- 41236: ottoasia on tällöin käsiteltävä viivytyksettä. ottoasia on tällöin käsiteltävä viivytyksettä ja 41237: viimeistään 30 päivän kuluessa kiireellisen 41238: huostaanoton tekemisestä tai muussa tapauk- 41239: sessa huostaanotto raukeaa. 41240: 22 § 41241: Sijaishuolto 41242: 41243: Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhe- 41244: Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhe- 41245: hoitona tai laitoshuoltona taikka muulla tar- 41246: hoitona tai laitoshuoltona taikka muulla tar- 41247: koituksenmukaisella tavalla. Alle 12-vuotiasta 41248: koituksenmukaisella tavalla. 41249: lasta ei kuitenkaan saa sijoittaa koulukotiin tai 41250: muuhun siihen rinnastettavaan yksityiseen las- 41251: tensuojelulaitokseen. 41252: 41253: 27 § 27 § 41254: Perhehoidon järjestäminen Perhehoidon järjestäminen 41255: Perhehoito järjestetään kirjallisen sopimuk- Perhehoito järjestetään sosiaalilautakunnan 41256: sen perusteella sosiaalilautakunnan tehtävään tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. 41257: hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoidon järjestämisestä tulee tehdä kirjal- 41258: linen sopimus. Sopimuksessa tulee määrätä 41259: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 41260: 1) perusteet ja tarpeelliset toimet lapsen hoi- 41261: don, kasvatuksen ja harrastustoiminnan edistä- 41262: miseksi; 41263: 2) muut tarpeelliset toimet sijaishuollon jär- 41264: jestämiseksi; sekä 41265: 3) lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvien 41266: kulujen korvaamisesta sekä hoitopalkkion suu- 41267: ruus. 41268: Asetuksella säädetään myös niistä yleisistä 41269: perusteista, joiden mukaan 1 momentin 3 koh- 41270: dassa tarkoitettu korvaus ja palkkio määrä- 41271: tään. 41272: 41273: 41274: 34 § 34 § 41275: Sosiaalilautakunnan tehtävät jälkihuollossa Sosiaalilautakunnan tehtävät 41276: jälkihuollon järjestämisessä 41277: Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaali- Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaali- 41278: lautakunnan on tuettava sijaishuollossa ollutta lautakunnan on aina järjestettävä lapselle tai 41279: 4 370879E 41280: 26 1989 vp. - HE n:o 177 41281: 41282: Voimassa oleva laki Ehdotus 41283: lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan tai nuorelle jälkihuolto tukemalla sijaishuollossa 41284: muita lasta hoitavia henkilöitä siten kuin 3 ja 4 ollutta lasta tai nuorta sekä hänen vanhem- 41285: luvussa ja 24 §:ssä on säädetty. piaan ja huoltajiaan sekä henkil6ä, jonka hoi- 41286: dossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, siten 41287: kuin 3 luvussa sekä 13, 14 ja 24 §:ssä on 41288: säädetty. Tämä velvollisuus jälkihuollon järjes- 41289: tämiseen päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta. 41290: Sosiaalilautakunta voi maksaa lapsen ylläpi- 41291: dosta ja hoidosta aiheutuvaa korvausta 27 §:n 41292: mukaisesti perhehoitosopimuksen tehneille 41293: henki/6ille sekä tukea lapsen hoitoa ja kasva- 41294: tusta muutoinkin my6s sen jälkeen, kun lapsen 41295: huolto on vanhempien sijasta uskottu perhe- 41296: hoitosopimuksen tehneille henkiWille. Sosiaali- 41297: lautakunnan tulee ennen, kuin se tekee hake- 41298: muksen tai antaa tuomioistuimelle selvityksen 41299: lapsen huollon siirtämisestä perhehoitosopi- 41300: muksen tehneille henkil6ille, sopia heidän 41301: kanssaan tässä momentissa mainituista tukitoi- 41302: mista ja korvauksesta. 41303: 41304: 41305: 41306: 35 § 35 § 41307: Muutoksenhaku Muutoksenhaku 41308: Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa 41309: asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 7 asioissa on soveltuvin osin voimassa, mitä 41310: luvussa on säädetty, jollei jäljempänä toisin sosiaalihuoltolain 7 luvussa on säädetty, jollei 41311: säädetä. jäljempänä toisin säädetä. 41312: Muutosta lapsen huostaanottoa, sijaishuol- 41313: toon sijoittamista sekä huostassapidon lakkaa- 41314: mista koskevassa asiassa saavat hakea 12 vuot- 41315: ta täyttänyt lapsi, hänen vanhempansa, hänen 41316: huoltajansa sekä henki/6, jonka hoidossa ja 41317: kasvatuksessa lapsi on tai on välitt6mästi en- 41318: nen asian valmistelua ollut. 41319: 41320: 41321: 36 § 36 § 41322: Muutoksenhaku alistettavasta päät6ksestä Muutoksenhaku alistettavasta päät6ksestä 41323: Asianosainen saa hakea muutosta 17 § :n 2 Muutosta 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun 41324: momentissa tarkoitettuun lapsen huostaanotta- lapsen huostaanottamista ja sijaishuoltoon si- 41325: mista koskevaan päätökseen valittamalla lää- joittamista koskevaan päätökseen saa hakea 41326: ninoikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen valittamalla lääninoikeuteen 30 päivän kulues- 41327: tiedoksi saannista. Valitus voidaan antaa tuona sa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus voi- 41328: aikana myös sosiaalilautakunnalle, jonka tulee daan antaa tuona aikana myös sosiaalilau- 41329: toimittaa se 14 päivän kuluessa lääninoikeudel- takunnalle, jonka tulee toimittaa se 14 päivän 41330: le sekä liittää mukaan oma lausuntonsa. kuluessa lääninoikeudelle sekä liittää mukaan 41331: oma lausuntonsa. 41332: 1989 vp. - HE n:o 177 27 41333: 41334: Voimassa oleva laki Ehdotus 41335: 41336: 37 § 37 § 41337: Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto- Muutoksenhaku 41338: oikeuteen korkeimpaan hallinto-oikeuteen 41339: Lääninoikeuden tämän lain nojalla anta- Lääninoikeuden tämän lain nojalla anta- 41340: maan päätökseen lapsen huostaanottoa, sijais- maan päätökseen lapsen huostaanottoa, sijais- 41341: huoltoon sijoittamista sekä huostassapitämisen huoltoon djoittamista ja huostassapitämisen 41342: lakkaamista koskevassa asiassa saa hakea valit- lakkaamista sekä 13 §:n 1 momentissa sääde- 41343: tamalla muutosta korkeimmalta hallinto- tyssä asumista koskevassa asiassa saa hakea 41344: oikeudelta siten kuin muutoksenhausta hallin- valittamalla muutosta korkeimmalta hallinto- 41345: toasioissa annetussa laissa (154/50) on säädet- oikeudelta siten kuin muutoksenhausta hallin- 41346: ty. Valituskirja liitteineen voidaan antaa myös toasioissa annetussa laissa (154/50) on säädet- 41347: lääninoikeuteen korkeimmalle hallinto-oikeu- ty. Valituskirja liitteineen voidaan antaa myös 41348: delle toimitettavaksi. lääninoikeuteen korkeimmalle hallinto-oikeu- 41349: delle toimitettavaksi. 41350: 41351: 41352: 45 § 45 § 41353: Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun 41354: järjestämisestä vastuussa oleva kunta järjestämisestä vastuussa oleva kunta 41355: Kunnan velvollisuudesta järjestää perhe- ja Kunnan velvollisuudesta järjestää perhe- ja 41356: yksilökohtaista lastensuojelua on voimassa, yksilökohtaista lastensuojelua on voimassa, 41357: mitä sosiaalihuoltolain 14 §:ssä ja 15 §:n 1 mitä sosiaalihuoltolain 14 §:ssä ja 15 §:n 1 41358: momentissa on säädetty. Mitä mainitun lain momentissa on säädetty. Mitä mainitun lain 41359: 15 §:n 2 momentissa sekä 16 ja 42 §:ssä sekä 15 §:n 2 momentissa ja 42 §:ssä sekä 49 §:n 2 41360: 49 §:n 2 momentissa on säädetty, sovelletaan momentissa on säädetty, sovelletaan myös tä- 41361: myös tämän lain nojalla järjestettävään perhe- män lain nojalla järjestettävään perhehoitoon 41362: hoitoon ja laitoshuoltoon. ja laitoshuoltoon. Sen estämättä, mitä edellä 41363: on säädetty, vastaa lapsen sijaishuollon järjes- 41364: tämisestä ja tästä aiheutuvista kustannuksista 41365: se kunta, jossa lapsen huostaanottamisen ja 41366: sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt. 41367: Edellä 34 §:ssä tarkoitetun jälkihuollon on vel- 41368: vollinen järjestämään se kunta, joka on ollut 41369: vastuussa sijaishuollon järjestämisestä. 41370: Kunnan, jossa lapsi tai nuori on avohuollon 41371: tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitettuna tai 41372: jälkihuollossa, on järjestettävä yhteistyössä 1 41373: ja 2 momentin mukaan vastuussa olevan kun- 41374: nan kanssa lapselle tai nuorelle hänen huollon 41375: tai hoidon tarpeensa edellyttämät palvelut ja 41376: tukitoimet, joista aiheutuvat kustannukset 41377: kunta on oikeutettu perimään vastuussa oleval- 41378: ta kunnalta. 41379: 46 § 46 § 41380: Maksut Maksut ja käyttövarat 41381: Sosiaalilautakunta voi periä sijaishuoltona Sosiaalilautakunta voi periä, milloin se on 41382: annetusta perhehoidosta ja laitoshuollosta sekä asianosaisten toimeentulon edellytykset ja 41383: 28 1989 vp. - HE n:o 177 41384: 41385: Voimassa oleva laki Ehdotus 41386: tämän lain 14 §:n mukaisesta hoidosta ja huol- huollolliset näkökohdat huomioon ottaen pe- 41387: losta asetuksella säädettavää maksua: rusteltua, avohuollon tukitoimena, sijaishuol- 41388: 1) lapsen vanhemmilta siinä laajuudessa kuin tona tai jälkihuoltona lapselle annetun perhe- 41389: nämä avioliittolain (234/29), lapsen elatuksesta hoidon tai laitoshuollon taikka asumispalve- 41390: annetun lain (704175) ja lapseksiottamisesta luista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi 41391: annetun lain (32179) mukaan vastaavat lapsen tämän vanhemmilta maksua, joka saa määräl- 41392: elatuksesta; sekä tään olla enintään lapsen elatuksesta annetun 41393: 2) sosiaalihuoltolain 29 §:n mukaisista lap- lain (704175) 1-3 §:n perusteella määräytyvän 41394: sen tuloista, korvauksista ja saamisista. elatusavun suuruinen. 41395: Edellä 1 momentissa tarkoitetussa hoidossa Sosiaalilautakunnalla on oikeus maksua vah- 41396: tai huollossa olevalle lapselle on annettava vistamattakin periä ja nostaa lapselle tulevat 41397: hänen henkilökohtaisia tarpeitaan varten sekä elatusavut siltä ajalta, jolloin lapsi saa laitos- 41398: varattava hänen itsenäistymistään varten riittä- huoltoa tai perhehoitoa tai 13 §:n mukaisia 41399: vä määrä käyttövaroja. asumispalveluja sekä käyttää ne niistä aiheutu- 41400: vien kustannusten korvaamiseen ja lapsen 41401: käyttövaroja varten. Sosiaalilautakunnalla on 41402: oikeus periä laitoshuollon tai perhehoidon kus- 41403: tannusten korvaamiseksi kohtuulliseksi katsot- 41404: tavaa maksua myös lapsen tai nuoren sosiaali- 41405: huoltolain 29 §:n mukaisista tuloista, korvauk- 41406: sista tai saamisista siltä osin kuin ne ylittävät 4 41407: momentissa tarkoitettujen käyttövarojen ja it- 41408: senäistymistä varten tarvittavien varojen mää- 41409: rän. 41410: Maksun määräämistä, suorittamisesta, pe- Maksun määräämisestä, suorittamisesta, pe- 41411: rinnästä ja perimättä jättämisestä on voimassa, rinnöstä ja perimällä jättämisestä on muutoin 41412: mitä sosiaalihuoltolaissa maksuista on säädet- voimassa, mitä sosiaalihuoltolaissa maksuista 41413: ty. on säädetty. 41414: Kun lapsen tai nuoren hoito ja kasvatus on 41415: järjestetty tämän lain 14 §:n tai 5 ja 6 lukujen 41416: mukaisesti kodin ulkopuolella tai 34 §:n mu- 41417: kaisena jälkihuoltona, on hänen opintojaan, 41418: harrastuksiaan ja henkilökohtaisia tarpeita 41419: varten annettava käyttövaroja sekä itsenäisty- 41420: mistä varten varattava riittävä määrä varoja 41421: siten, kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 41422: Tämä laki tulee voimaan päivänä 41423: kuuta 199 kuitenkin siten, että 13 §:n 1 mo- 41424: mentissa ja 34 §:ssä mainittua sitovaa velvoi- 41425: tetta asunnon järjestämiseksi itsenäistymässä 41426: olevalle nuorelle tulee noudattaa 1 päivästä 41427: tammikuuta 1993 alkaen ja että 17 § :n 2 mo- 41428: mentti ja 27 §:n 1 momentti tulee voimaan 1 41429: päivänä tammikuuta 1991. 17 §:n 2 momentis- 41430: sa tarkoitetussa asiassa, jossa sosiaalilautakun- 41431: nan päätös on annettu ennen tammikuun 1 41432: päivää 1991, sovelletaan sanottua lainkohtaa 41433: sellaisena kuin se oli tämän lain tullessa voi- 41434: maan. 41435: Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt 41436: 14 §:n mukaiset päätökset lapsen väliaikaisesta 41437: 1989 vp. - HE n:o 177 29 41438: 41439: Voimassa oleva laki Ehdotus 41440: sijoittamisesta perhehoitoon tai laitoshuoltoon 41441: on otettava uudelleen käsiteltäväksi kolmen 41442: kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulos- 41443: ta, jolloin aikaisemman lain nojalla tehty pää- 41444: tös raukeaa. 41445: Ennen tämän lain voimaantuloa tehty perhe- 41446: hoitoa koskeva sopimus on tarkistettava tämän 41447: lain mukaiseksi ennen tammikuun 1 päivää 41448: 1991. 41449: 41450: 41451: 41452: 41453: 2. 41454: Laki 41455: lapsilisälain muuttamisesta 41456: 41457: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41458: muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain (541/48) 6 §, sellaisena kuin se on 41459: 6 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89), sekä 41460: lisätään lakiin uusi 6 a § seuraavasti: 41461: 41462: Voimassa oleva laki Ehdotus 41463: 6§ 6§ 41464: Jos lapsi kalenterikuukauden alkaessa on Jos lapsi on kunnan kustannuksella hoidet- 41465: kunnan kustannuksella hoidettavana muussa tavana perhehoidossa tai muussa kuin 5 §:ssä 41466: kuin 5 §:ssä mainitussa laitoksessa, suoritetaan mainitussa laitoksessa kalenterikuukautta pi- 41467: lapsilisä tältä kalenterikuukaudelta sille kun- demmän ajan, suoritetaan lapsilisä hoidon al- 41468: nalle, joka ensisijassa vastaa hänen hoitokus- kamista seuraavan kalenterikuukauden alusta 41469: tannuksistaan. Lapsilisällä on tällöin hyvitettä- lukien sille kunnalle, joka ensisijassa vastaa 41470: vä niitä hoitokustannuksia, joista yksityinen hänen hoitokustannuksistaan. Lapsilisällä on 41471: henkilö, kunta tai valtio on vastuussa. Mah- tällöin hyvitettävä niitä hoito.kustannuksia, 41472: dollinen ylijäämä on tilitettävä lapsilisään oi- joista yksityinen henkilö, kunta tai valtio on 41473: keutetulle. vastuussa. Mahdollinen ylijäämä on tilitettävä 41474: lapsilisään oikeutetulle. Kun huostaanotettu 41475: lapsi on sijoitettuna perhehoitoon, voi sosiaali- 41476: lautakunta oikeuttaa sijaisvanhemmat nosta- 41477: maan lapsi/isän. 41478: 41479: 6a§ 41480: Sen estämättä mitä edellä 3 ja 6 §:ssä on 41481: säädetty, sosiaalilautakunta voi lapsen edun 41482: niin vaatiessa päättää, että lapsilisä suoritetaan 41483: kokonaan tai osittain 15 vuotta täyttäneelle 41484: lapselle itselleen. 41485: 41486: Tämä laki tulee voimaan päivänä 41487: kuuta 199 . 41488: 30 1989 vp. - HE n:o 177 41489: 41490: 3. 41491: Laki 41492: lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta 41493: 41494: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen elatuksen turvaamisesta 28 päivänä 41495: tammikuuta 1977 annetun lain (122/77) 7 § näin kuuluvaksi: 41496: 41497: Voimassa oleva laki Ehdotus 41498: 41499: 7§ 7§ 41500: Elatustuen suorittamisen edellytyksenä on Elatustuen suorittamisen edellytyksenä on 41501: 6 §:ssä säädetyn lisäksi: 6 §:ssä säädetyn lisäksi: 41502: 1) että lapsella tai ainakin toisella hänen 1) että lapsella on Suomessa väestökirjalain 41503: vanhemmistaan on Suomen kansalaisuus tai (141 169) tarkoittama kotipaikka; 41504: täällä turvapaikkaoikeus; 41505: 2) että lapsi asuu vakinaisesti Suomessa; 2) että lapsi ei ole elatusvelvollisen huolletta- 41506: vana eikä asu hänen luonaan; 41507: 3) että lapsi ei ole elatusvelvollisen huolletta- 3) että elatusvelvollinen tai 6 §:n 3 ja 4 41508: vana eikä asu hänen luonaan; kohdassa tarkoitettu lapsen vanhempi elää; 41509: sekä 41510: 4) että lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä; 4) että lapsi ei ole sosiaalilautakunnan huos- 41511: sekä tassa. 41512: 5) että elatusvelvollinen tai 6 §:n 3 ja 4 41513: kohdassa tarkoitettu lapsen vanhempi elää. 41514: Elatustukea voidaan 1 momentin 2 kohdan Elatustukea voidaan 1 momentin 1 kohdan 41515: säännöksestä poiketen suorittaa kuitenkin sil- säännöksestä poiketen suorittaa kuitenkin sil- 41516: loin, kun lapsi asuu ulkomailla sen takia, että loin, kun lapsi asuu ulkomailla sen takia, että 41517: hänen vanhempansa tai tämän puoliso on Suo- hänen vanhempansa tai huoltajansa tai tämän 41518: men valtion palveluksessa taikka palveluksessa puoliso on Suomen valtion palveluksessa taik- 41519: suomalaisella aluksella tai opiskelee korkea- ka palveluksessa suomalaisella aluksella tai 41520: koulussa tai muussa oppilaitoksessa ulkomail- opiskelee korkeakoulussa tai muussa oppilai- 41521: la. toksessa ulkomailla. 41522: 41523: Tämä laki tulee voimaan päivänä 41524: kuuta 199 . 41525: 1989 vp. - HE n:o 178 41526: 41527: 41528: 41529: 41530: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 41531: sekä kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n 41532: muuttamisesta 41533: 41534: 41535: 41536: 41537: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 41538: 41539: Esityksessä ehdotetaan nykyisin valtioneu- jälkeen syntyneet vakuutetut. Kansanterveys- 41540: voston päätöksen nojalla vuosittain myönnet- lain voimaanpanosta annettua lakia ehdotetaan 41541: tävän määrärahan puitteissa lapsen vanhem- muutettavaksi siten, että myös terveyskeskus- 41542: mille maksettava lapsen sairaanhoito- ja kun- ten antama maksuton tai alennetuin maksuin 41543: toutusavustus liitettäväksi lokakuun alusta annettava hampaiden tutkimus ja hoito ulotet- 41544: 1990 lukien sairausvakuutuslainsäädäntöön. taisiin koskemaan vuonna 1956 ja sen jälkeen 41545: Etuuden nimi ehdotetaan muutettavaksi tila- syntyneitä kunnan asukkaita. 41546: päiseksi vanhempainrahaksi. Lisäksi sairausvakuutuslakia ehdotetaan 41547: Sairausvakuutus- ja työttömyysturvaetuuk- muutettavaksi 1 päivästä tammikuuta 1990 al- 41548: sia ehdotetaan yhteensovitettavaksi siten, että kaen siten, että vakuutetun itsensä suoritetta- 41549: välittömästi ennen sairastumistaan työttömyys- vaa osuutta tutkimus- ja hoitokustannuksista 41550: päivärahaa saaneelle vakuutetulle suoritettavan korotetaan 30 markasta 40 markkaan, lääke- 41551: sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan mää- kustannuksista 30 markasta 35 markkaan ja 41552: rä olisi vähintään 86 prosenttia työttömyyspäi- matkakustannuksista 25 markasta 30 mark- 41553: värahan määrästä. Muutos on tarkoitettu tule- kaan. 41554: maan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990. Samalla ehdotetaan, että tammikuun alusta 41555: Sairausvakuutuslain perusteella korvattavan 1990 lukien matkakustannusten vuotuisen 41556: hammaslääkärin suorittaman järjestelmällisen omavastuuosuuden laskentatapaa laajennetaan 41557: hammashuollon periaatteita noudattavan, suun sekä lievennetään lääkekustannusten lisäkor- 41558: ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon korvauk- vausten hakumenettelyä. Lisäksi päivärahaan 41559: seen oikeutettujen vakuutettujen piiriä ehdote- ja sairaanhoitokorvaukseen oikeutettujen pii- 41560: taan laajennettavaksi kahdella ikäluokalla hei- riin ehdotetaan eräitä laajennuksia. 41561: näkuun alusta 1990 lukien siten, että korvauk- Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi- 41562: seen olisivat oikeutettuja vuonna 1956 ja sen tykseen vuodelle 1990. 41563: 41564: 41565: 41566: 41567: 390377Y 41568: 2 1989 vp. - HE n:o 178 41569: 41570: 41571: 41572: 41573: YLEISPERUSTELUT 41574: 41575: 41576: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut kalla annettuun sairaanhoitoon tai kuntoutuk- 41577: muutokset seen liittyvän lääkärin määräämän kotihoidon 41578: ajalta. Alle seitsemänvuotiaan lapsen vanhem- 41579: 1.1. Sairausvakuutuslaki mille avustusta voidaan suorittaa sairaalassa- 41580: oloajalta myös silloin, kun lapsen sairaus ei ole 41581: 1.1.1. Sairaan lapsen kuntoutuksesta tai vaikea, mutta vanhemman läsnäolo on tarpeen 41582: sairaanhoidosta lapsen vanhemmille lapsen paranemisen kannalta tai hoito-ohjeiden 41583: maksettavan avustuksen lakisääteistä- antamista varten. 41584: minen Avustus on suuruudeltaan sairausvakuutus- 41585: laissa tarkoitetun päivärahan suuruinen, kui- 41586: Sairausvakuutuslain 76 b §:n (1089/82) mu- tenkin enintään 226,45 mk päivältä. Avustusta 41587: kaan kansaneläkelaitoksen tehtävänä on tukea maksetaan sairaala- ja poliklinikkahoidon ja 41588: sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta valtion kuntoutuskurssien ajalta vuodessa enintään 60 41589: tulo- ja menoarviossa sanottuun tarkoitukseen arkipäivältä sekä kotihoidon ajalta ennintään 41590: osoitettujen määrärahojen puitteissa siten kuin 60 arkipäivältä. Avustusta voidaan suorittaa 41591: valtioneuvosto tarkemmin määrää. erityisestä hoidollisesta syystä enimmäisaikoja 41592: Avustuksen suorittaminen sai alkunsa vai- pidemmältä ajalta, kotihoidon ajalta kuitenkin 41593: keasti sairaiden, erityisesti syöpää sairastavien, enintään 90 arkipäivältä, jollei avustuksen suo- 41594: lasten vanhempien osallistumisesta lapsensa rittamisen lopettaminen huomioon ottaen lap- 41595: sairaanhoitoon sairaalassa. Valtion tulo- ja sen sairauden kehittyminen ole kohtuutonta. 41596: menoarviossa vuodelle 1983 oli varattu 10 mil- Vuoden 1988 päätöstä valmisteltaessa vuo- 41597: joonaa markkaa myönnettäväksi valtioneuvos- tuisiksi kokonaiskustannuksiksi arv101tnn 41598: ton tarkemmin määräämin perustein vanhem- 16 128 000 mk. Kansaneläkelaitoksen tilinpää- 41599: mille, joille aiheutuu huomattavaa ansionme- töksen mukaan kulut olivat tuolloin 14 415 000 41600: netystä vakavasti sairaan lapsensa kuntoutuk- mk. 41601: sesta tai sairaanhoidosta (Mom. 33.15.53). 41602: Vuoden 1983 määrärahan käytöstä valtio- Avustusmuoto on alkukankeuksien jälkeen 41603: neuvosto antoi päätöksensä huhtikuussa 1983, käyttötarkoitukseltaan vakiintunut. Avustus 41604: vuoden 1984 määrärahasta tammikuussa 1984. on luonteeltaan kriisitilanteen ylipääsemiseksi 41605: Määräraha muutettiin siirtomäärärahaksi jou- tarkoitettu toimeentulon tukimuoto. Pitkäai- 41606: lukuussa 1984. Uusi valtioneuvoston päätös kaisen sairaanhoidon järjestämistä helpottavat 41607: annettiin tammikuussa 1985, sitä seuraava hel- muun muassa lapsen hoitotuki sekä sosiaali- 41608: mikuussa 1987. Nyt voimassa oleva päätös on huoltolakiin perustuva vanhuksen, vammaisen 41609: annettu tammikuussa 1988 (47 /88) ja sitä muu- ja pitkäaikaissairaan kotihoidon tuki. Avustus 41610: tettiin tammikuussa 1989 (88/89). olisi syytä lakisääteistää muun muassa muu- 41611: Päätöksen mukaan vanhemmalle, joka lää- toksenhakuoikeuden saamiseksi, sillä vuosittai- 41612: kärin määräyksestä osallistuu vaikeasti sai- seen määrärahaan sidottuun etuuteen ei ole 41613: raan, alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai voitu liittää muutoksenhakuoikeutta. 41614: kuntoutukseen sairaalassa tai sairaalan polikli- Etuus on tarkoitus sisällyttää sairausvakuu- 41615: nikalla, suoritetaan sairaanhoito- ja kuntoutus- tuslakiin, sillä nykyinen valtioneuvoston pää- 41616: avustusta siltä ajalta, jonka hän on estynyt tös perustuu siihen. 41617: tekemästä omaa tai toisen työtä, eikä saa Samalla luovuttaisiin avustus-termistä ja 41618: kyseessä olevalta ajalta sairausvakuutuslaissa otettaisiin sairausvakuutuslain yhtenäisyyden 41619: tarkoitettua työtuloa. Avustusta suoritetaan vuoksi käyttöön nimitys tilapäinen vanhem- 41620: myös lapsen sairauden vuoksi järjestettyjen painraha. Näin ollen muutokset ehdotetaan 41621: sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssien sisällytettäviksi vanhempainrahajärjestelmää 41622: ajalta sekä sairaalassa tai sairaalan poliklini- sääteleviin sairausvakuutuslain kohtiin, kuiten- 41623: 1989 vp. - HE n:o 178 3 41624: 41625: kin siten, että tilapäinen vanhempainraha on rajan ylittävästä päiväpalkasta. Ansiopäivära- 41626: itsenäinen etuus. ha lapsikorotuksineen voi yhteensä olla enin- 41627: Etuuden rahoitus määräytyisi sairausvakuu- tään 90 prosenttia päiväpalkasta. 41628: tuslain 6 luvun mukaan kuten muidenkin sai- Sairausvakuutuslain mukainen vähimmäis- 41629: rausvakuutuslain mukaisten ansionmenetys- päiväraha on tällä hetkellä 52,00 markkaa 41630: korvausten rahoitus. Muutoksenhakua puoles- arkipäivältä. Pääsääntöisesti päiväraha on 80 41631: taan säätelisi sairausvakuutuslain 5 luku. prosenttia vakuutetun työtuloista ja sitä suori- 41632: Etuuden saamisedellytyksiin ja määräytymi- tetaan kuudelta päivältä viikossa. Vuoden 1989 41633: seen ei ole sisällytetty olennaisia asiallisia muu- heinäkuun alusta lukien työttömyysturvan ja 41634: toksia muilta osin kuin, että tilapäisen van- sairausajanturvan yhteensovitusta parannettiin 41635: hempainrahan määrällä ei olisi enää kattoa työttömyysturvalain 5 §:n muutoksella (69/89) 41636: (226,45 mk/pv, joka vastaa 84 930 markan sairausvakuutuslain 19 §:n 1 momentissa sää- 41637: vuosityötuloa) ja että siihen suoritettaisiin detyn seitsemän päivän omavastuuajan osalta. 41638: myös lapsikorotusta. Tilapäisen vanhempain- Sen mukaan, sen estämättä, mitä on säädetty 41639: rahan määrä määräytyisi tällöin kuten muutkin työnhakijanaolosta ja työkykyisyydestä, työt- 41640: sairausvakuutuslain perusteella suoritettavat tömyyspäivärahaan oikeutetulle henkilölle 41641: ansionmenetyskorvaukset vastaten paremmin maksetaan työttömyyspäivärahaa myös siltä 41642: tosiasiallista ansionmenetystä. työkyvyttömyysajalta, jolta henkilö ei saa sai- 41643: Samalla esitykseen sisältyy joitakin teknis- rausvakuutuslain 19 §:n 1 momentissa olevan 41644: luonteisia korjauksia, jotka helpottavat lain- rajoituksen vuoksi päivärahaa tai muuta vas- 41645: säädännön käytännön soveltamista. taavaa lakisääteistä korvausta taikka työnanta- 41646: Esitys perustuu keväällä 1989 valmistunee- jalta sairausajan palkkaa. 41647: seen säädösluonnokseen, josta pyydettiin lau- Jotta välittömästi ennen sairastumistaan 41648: sunnot kansaneläkelaitokselta, Lastensuojelun työttömyyspäivärahaa saaneen henkilön toi- 41649: Keskusliitolta, eri potilasjärjestöiltä sekä työ- meentuloturva ei sairauden johdosta laskisi, 41650: markkinajärjestöiltä. ehdotetaan sairausvakuutuslakiin lisättäväksi 41651: Edellä olevan johdosta ehdotetaan sairaus- uusi 18 a §,jonka mukaan sairausvakuutuslain 41652: vakuutuslain 4, 14, 30, 47, 54 ja 59 §:ään mukaisen päivärahan määrä olisi vähintään 86 41653: tehtäviksi tarvittavat muutokset sekä lisättävik- prosenttia hänelle suoritettavan työttömyyspäi- 41654: si lakiin uudet 23 c-23 f §:t ja kumottavaksi värahan määrästä, jos vakuutetulla työkyvyt- 41655: 76 b §. tömyyden alkaessa on ollut oikeus työttömyys- 41656: turvalain mukaiseen työttömyyspäivärahaan. 41657: Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan suu- 41658: 1.1.2. Sairausvakuutuksen ja työttömyystur- ruus määräytyisi työkyvyttömyyden alkaessa 41659: van yhteensovittaminen suoritettavan työttömyyspäivärahan laskennal- 41660: lisen määrän perusteella. Tällöin ei otettaisi 41661: Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaa huomioon osa-aikatyön tai sivutyön palkkaa 41662: pääasiassa työttömyyspäiväraha. Sitä makse- eikä sellaisia etuuksia, jotka tulisivat vähennet- 41663: taan työttömyysturvalain (602/84) perusteella täviksi sekä työttömyyspäivärahasta että sai- 41664: joko peruspäivärahana (perusturva) tai an- rausvakuutuslain mukaisesta päivärahasta. 41665: sioon suhteutettuna päivärahana (ansioturva) Prosenttiluku johtuu siitä, että työttömyyspäi- 41666: viideltä päivältä viikossa. Peruspäivärahaa värahaa laskettaessa katsotaan kuukauteen si- 41667: maksetaan taloudellisen tuen tarpeessa olevalle sältyvän 21,5 työpäivää ja vuoteen siten 258 41668: työttömälle, joka täyttää työttömyyspäivära- päivää kun taas sairausvakuutuslain päivära- 41669: han saamisen edellytykset. Sen täysi määrä on haa suoritettaessa vuoteen sisältyy 300 arkipäi- 41670: 95 mk päivältä. Päivärahaan lisätään lapsiko- vää. 41671: rotus. Ansioon suhteutettua päivärahaa voi 41672: saada vain työttömyyskassan jäsen. Ansiopäi- 41673: väraha muodostuu täyden peruspäivärahan 1.1.3. Järjestelmällisen hammashuollon 41674: suuruisesta perusosasta ja palkasta riippuvasta korvauspiirin laajentaminen 41675: ansio-osasta. Ansio-osan suuruus on 45 pro- 41676: senttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Sairausvakuutuslain 5 ja 5 b §:n (1215/88) 41677: Jos kuukausipalkka on suurempi kuin 90-ker- perusteella korvataan vuonna 1958 ja sen jäl- 41678: tainen perusosa, ansio-osa on 20 prosenttia keen syntyneille vakuutetuille hammaslääkärin 41679: 4 1989 vp. - HE n:o 178 41680: 41681: suorittama järjestelmällisen hammashuollon kustannukset tai taksan mukaiset määrät yh- 41682: periaatteita noudattava suun ja hampaiden tut- teensä ylittävät 30 markkaa. Saman lain 9 §:n 41683: kimus ja hoito. Korvausta ei kuitenkaan suori- mukaan korvataan lääkärin määräämistä ap- 41684: teta oikomishoidosta, proteettisista toimenpi- teekkitavaratehtaan tai apteekin valmistamista 41685: teistä eikä hammasteknisistä kustannuksista. lääkkeistä ja apteekista hankituista pitkäaikai- 41686: Hammaslääkärin määräämät laboratorio- ja sen ihotaudin hoitoon käytettävistä perus- 41687: röntgentutkimukset korvataan. Lisäksi korva- voiteista puolet 30 markkaa ylittävältä osalta 41688: taan hammaslääkärin määräämät lääkkeet ja kutakin ostokertaa kohti. Vaikean ja pitkäai- 41689: hammashoitoon liittyvät matkat. kaisen sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet 41690: Hammaslääkärin perimästä palkkiosta kor- korvataan kuitenkin kokonaan tai 90-prosent- 41691: vataan 60 prosenttia tai, jos peritty palkkio on tisesti sen mukaan kuin valtioneuvoston pää- 41692: suurempi kuin noudatettavaksi vahvistettu tak- töksellä määrätään. Vaikean sairauden hoitoon 41693: sa edellyttää, 60 prosenttia taksan mukaisesta tarpeellisista kliinisistä ravintovalmisteista kor- 41694: määrästä. Palkkiosta, jonka hammaslääkäri vataan puolet 30 markkaa ylittävältä osalta 41695: on perinyt suorittamastaan suun ja hampaiden kutakin ostokertaa kohti tai 90 prosenttia sen 41696: tutkimuksesta sekä ehkäisevästä hoidosta, kor- mukaan kuin vaitineuvoston päätöksellä mää- 41697: vataan 90 prosenttia tai, jos peritty palkkio on rätään. Jos kuitenkin edellä mainituista kus- 41698: suurempi kuin noudatettavaksi vahvistettu tak- tannuksista korvaamatta jääneet kustannukset 41699: sa edellyttää, 90 prosenttia taksan mukaisesta yhteensä ylittävät kalenterivuoden aikana 41700: määrästä. Tutkimus- ja hoitokustannuksista 2 653 markkaa (vuonna 1989), ylittävä osa 41701: korvataan vakuutetulle 75 prosenttia omavas- korvataan kokonaan. 41702: tuun (30 mk) ylittävästä, enintään vahvistetun Lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulu- 41703: taksan mukaisesta määrästä. tuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan 41704: Hammaslääkärin määräämät lääkkeet kor- luona johtuvat matkakustannukset korvataan 41705: vataan samojen periaatteiden mukaan kuin sairausvakuutuslain 10 §:n 1 momentin mu- 41706: lääkärin määräämät lääkkeet. Samoin mat- kaan vakuutetulle kokonaan siltä osin kuin ne 41707: koista suoritetaan korvausta sairausvakuutuk- yhteen suuntaan tapahtuvaa matkaa kohti ylit- 41708: sen yleisten periaatteiden mukaisesti. tävät 25 markkaa. Sama koskee vakuutetun 41709: Hammashuollon kehittämisen tarkoituksena lääkärissä, sairaanhoitolaitoksessa, laborato- 41710: on, että kaikki aikuiset vuoteen 2000 mennessä riossa ja röntgenlaitoksessa tai asianmukaisen 41711: saavat kohtuullisin kustannuksin hammashuol- ammattikoulutuksen saaneen henkilön luona 41712: lon asuinpaikasta ja tuloista riippumatta. Täs- käynnistä aiheutuneiden matkakustannusten 41713: sä vaiheessa ehdotetaan, että subventoidun jär- korvaamista. Jos vakuutetun sanotun pykälän 41714: jestelmällisen hammashuollon piiriin otettaisiin mukaan maksettaviksi jäävät matkakustannuk- 41715: kaksi ikäluokkaa lisää. Näin ollen ehdotetaan, set saman kalenterivuoden aikana ylittävät 500 41716: että sairausvakuutuslain 5 §:n 2 momenttia ja markkaa (vuotuinen omizvastuuosuus), tämän 41717: 5 b §:n 1 momentin johdantokappaletta muu- ylittävä osa korvataan kokonaan. 41718: tettaisiin siten, että korvattava järjestelmälli- Osittain korvattavien lääkkeiden, tutkimuk- 41719: nen hammashuolto mukaan lukien laboratorio- sen ja hoidon sekä matkakustannusten oma- 41720: ja röntgentutkimukset, hammaslääkärin mää- vastuuosuuksia on tarkistettu viimeksi vuoden 41721: räämät lääkkeet sekä hoitoon liittyvät matka- 1988 alusta. 41722: kustannukset koskisi vuonna 1956 ja sen jäl- Valtion menojen kasvun hidastamiseksi ja 41723: keen syntyneitä vakuutettuja. kustannusten nousun johdosta ehdotetaan sai- 41724: rausvakuutuslain mukaisia omavastuuosuuk- 41725: sien määriä tarkistettaviksi siten, että tutki- 41726: 1.1.4. Omavastuiden korottaminen mus- ja hoitokustannusten omavastuuosuus 41727: nousisi 30 markasta 40 markkaan sekä lääkkei- 41728: Sairausvakuutuslain 8 §:n momentin den, perusvoiteiden ja kliinisten ravintovalmis- 41729: (1109/87) mukaan vakuutetulla on oikeus saa- teiden omavastuuosuus nousisi 30 markasta 35 41730: da lääkärin samalla kertaa määräämästä tutki- markkaan ja matkakustannusten 25 markasta 41731: muksesta tai hoidosta johtuvista kustannuksis- 30 markkaan. 41732: ta taikka, jos ne ylittävät noudatettavaksi vah- Edellä olevan johdosta ehdotetaan sairaus- 41733: vistetun taksan, tämän mukaisista määristä vakuutuslain 8 §:n 1 momenttia, 9 §:n 1 ja 2 41734: korvausta kolme neljännestä siltä osin kuin momenttia sekä 10 §:ää muutettavaksi oma- 41735: 1989 vp. - HE n:o 178 5 41736: 41737: vastuuosuuksia koskevien markkamäärien nousua vastaavasta korotuksesta omavastuu- 41738: osalta. osuuteen ja vastaavista korvausprosenteista 41739: Seuraavassa on arvio kustannusten noususta omavastuukertaa kohti. 41740: vuodesta 1988 vuoteen 1990, kustannusten 41741: 41742: tutkimus lääkkeet matkat 41743: ja hoito 41744: perusomavastuu v. 1988, mk ........................ . 30,00 30,00 25,00 41745: kustannukset v. 1988, mk/ovk ...................... . 477,50 111,08 109,91 41746: kustannukset v. 1990, mk/ovk ...................... . 555,70 137,30 124,80 41747: kustannusten nousun edellyttämä korotus omavas- 41748: tuuseen, mk ...................................... . 4,90 7,10 3,40 41749: korvausprosentti v. 1988 ............................ . 39,79 36,96 78,04 41750: korvausprosentti v. 1990 (omavastuu ennallaan) .... . 42,80 39,10 78,60 41751: korvausprosentti v. 1990 kustannusten nousun mu- 41752: kaisella omavastuulla ............................ . 41,20 37,30 75,50 41753: 41754: 41755: 1.1.5. Matkakustannusten vuotuisen oma- vastuuosuutta laskettaessa. Vakuutetulle on jo- 41756: vastuuosuuden laskutavan laajennus, ka tapauksessa syntynyt tällaisesta kuljetukses- 41757: lääkekustannusten lisäkorvausten ta kustannus, joka on rinnastettavissa muihin 41758: hakuajan /ievennys sekä eräitä muita sairaudesta aiheutuviin matkakustannuksiin. 41759: laajennuksia ja teknisiä täydennyksiä Tämän vuoksi ehdotetaan, että myös näin 41760: vakuutetulle sairauden johdosta syntyneet mat- 41761: kakustannukset laskettaisiin mukaan vuotuista 41762: Sairausvakuutuslain 10 §:n 1 momentin mu- 41763: omavastuuosuutta kerryttämään, kuitenkin 41764: kaan vakuutetun maksettaviksi jäävät matka- 41765: enintään 500 markan määrään asti. Vakuute- 41766: kustannukset korvataan kokonaan siltä osin 41767: tulle ei suoritettaisi korvausta hänen maksa- 41768: kuin ne saman kalenterivuoden aikana ylittävät 41769: mistaan terveyskeskuskuljetuksista sairaus- 41770: 500 markkaa. Terveyskeskuksessa perittävistä 41771: vakuutuslain nojalla, joten tarkoitus on, että 41772: maksuista ja korvauksista annetun asetuksen 41773: sairausvakuutuslain 11 a §:n 1 momentin vii- 41774: 3 §:n 1 momentin (1044/87) mukaan potilas 41775: meinen virke pysyy edelleen voimassa. Erik- 41776: maksaa terveyskeskukselle terveyskeskuksen 41777: seen selvitetään, millä edellytyksillä terveyskes- 41778: sairaankuljetusajoneuvolla suoritetusta sai- 41779: kuksen järjestämiä kuljetuksia käyttävät voi- 41780: raankuljetuksesta 25 markkaa yhdensuuntaisel- 41781: taisiin saattaa omavastuun osalta samaan ase- 41782: ta matkalta. Tämä 25 markkaa on saman 41783: maan muiden sairausvakuutuslain mukaisiin 41784: suuruinen kuin sairausvakuutuslain 10 §: n 1 41785: etuuksiin oikeutettujen kanssa, joille matkaku- 41786: momentin mukainen omavastuuosuus. Tätä ei 41787: lujen vuotuisen omavastuun ylittävä osa korva- 41788: voimassa olevan lain mukaan voida ottaa huo- 41789: taan. 41790: mioon vuotuisen omavastuuosuuden määrää 41791: laskettaessa, koska sairausvakuutuslain 10 §:n 41792: Sairausvakuutuslain 10 §:n 2 momentin mu- 41793: 1 momentin mukaan vakuutetun vuotuiseen 41794: kaan vakuutetun perheenjäsenen, holhoojan 41795: omavastuuosuuteen katsotaan kuuluvan vain tai muun tähän verrattavan henkilön lääkärin 41796: 10 §:n nojalla maksettaviksi jääneet matkakus- erityisestä syystä antamasta määräyksestä teke- 41797: tannukset. Sairausvakuutuslain 11 a §:n 1 mo- mistä matkoista aiheutuneet matkakustannuk- 41798: mentin viimeisen virkkeen mukaan vakuutetul- 41799: set korvataan samalla tavoin kuin vakuutetun 41800: le ei suoriteta korvausta hänen terveyskeskuk- matkakustannukset. Tästä johtuu, että yhden 41801: selle sairaankuljetuksesta maksamastaan mää- perheenjäsenen, esimerkiksi lapsen ollessa sai- 41802: rästä. raalahoidossa, omaisten erikseen tekemistä 41803: Vakuutetun kannalta ei ole perusteltua, että matkoista voi aiheutua perheelle vuotuista kor- 41804: hänen terveyskeskuskuljetuksesta maksamiaan vaukseen oikeuttamatoota omavastuuosuutta 41805: kustannuksia ei edellä mainittujen säännösten kullekin 500 markkaa. Tämän vuoksi ehdote- 41806: vuoksi voida ottaa huomioon vuotuista oma- taan, että perheenjäsenen tai muun edellä tar- 41807: 6 1989 vp. - HE n:o 178 41808: 41809: koitetun henkilön tekemistä matkoista aiheutu- toipurnislornaa varuskuntasairaalassa. Karens- 41810: neet kustannukset katsottaisiin vakuutetun siajan kulumisesta huolimatta päivärahaa mak- 41811: (potilaan) kustannuksiksi. Tällöin omaisten ja settaisiin kuitenkin aikaisintaan toipurnislornan 41812: heihin verrattavien henkilöiden tekemistä mat- alusta. Karenssiajan päätyttyä alettaisiin laskea 41813: koista aiheutuneiden kustannusten omavas- 19 §:n viimeisen rnornentin perusteella suori- 41814: tuuosuudet lisättäisiin potilaan ornavastuu- tuspäiviä, vaikka päivärahaa ei suoritettaisi- 41815: osuuksiin ja kustannukset korvattaisiin koko- kaan. Varusmiesten päivärahaa koskevat sään- 41816: naan siltä osin kuin ne yhteensä ylittävät 500 nökset ehdotetaan sijoitettaviksi kurnotun 41817: markkaa kalenterivuodessa. 20 §:n tilalle. 41818: Sairausvakuutuslain 24 §:n mukaan kor- Vähirnrnäispäivärahan suuruista isyysrahaa 41819: vausta sairaanhoidosta johtuvista kustannuk- ehdotetaan suoritettavaksi lapsen syntymän 41820: sista eikä päivärahaa suoriteta siltä ajalta, johdosta varusrniehelle, joka on isyysvapaalla 41821: jonka vakuutettu on asevelvollisena vakinaises- tai muulla lomalla. Nykyisten säännösten pe- 41822: sa palveluksessa taikka reserviläisenä tai nosto- rusteella sitä ei ole voitu suorittaa, sillä on 41823: väkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluk- katsottu, ettei varusmiespalvelu ole sairaus- 41824: sessa tai kärsimässä välittömästi tuomittua va- vakuutuslain 23 §:n 4 rnornentin mukaista an- 41825: pausrangaistusta. Vapausrangaistuksen suorit- siotyötä tai muuta kodin ulkopuolella suoritet- 41826: tarnisajalta ei myöskään suoriteta korvausta tavaa työtä. Asevelvollisuuslain 16 §:n (1169/ 41827: raskaus- ja synnytyskustannuksista. Säännös 88) mukaan varusrniehellä on oikeus oman 41828: perustuu siihen, että kyseisenä aikana vakuu- lapsen syntymän yhteydessä pidettävään kuu- 41829: tettu saa ilmaisen sairaanhoidon (laki tervey- den päivän isyysvapaaseen. Varusrniehellä voi 41830: denhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa myös muutoin olla oikeus lomaan. Isyysrahaa 41831: 322/87 ja asetus vankeinhoitolaitoksesta 134/ suoritettaisiin lapsen hoidon vuoksi 6-12 arki- 41832: 86, 3 luku). Koska kuitenkin kyseisillä henki- päivältä. lsyysrahaa koskevat muutokset ehdo- 41833: löillä voi olla perusteltu syy käyttää loma-aika- tetaan lisättäviksi sairausvakuutuslain 23 §:n 4 41834: naan sairausvakuutuslaissa ·tarkoitettuja ter- rnornenttiin. 41835: veyspalveluja tai hankkia lääkkeitä eikä kan- Aseettornana puolustusvoimissa tai siviilipal- 41836: saneläkelaitoksella ole mahdollisuutta valvoa velusmiehenä siviilipalvelulaitoksessa palvele- 41837: säännöksen noudattamista, ehdotetaan lomalla valle (laki aseettornasta palveluksesta ja siviili- 41838: olevan vangin ja asevelvollisen sairaanhoito- palveluksesta 132/69) ehdotetaan rnyönnettä- 41839: kustannukset korvattaviksi sairausvakuutuk- väksi vastaavat etuudet kuin asevelvollisena 41840: sesta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vakinaisessa palveluksessa olevalle. 41841: sairausvakuutuksen kehittärnistoirnikunta Sairausvakuutuslain 28 a §:n sanamuoto eh- 41842: puolsi mietinnössään (STM 1987:34) ehdotettu- dotetaan tarkistettavaksi vastaamaan lakitekni- 41843: ja muutoksia. Näin ollen ehdotetaan sairaus- sesti voimassa olevan lainsäädännön, työttö- 41844: vakuutuslain 24 §:ään tehtäväksi asiaa koske- rnyysturvalain, sanarnuotoa. 41845: vat muutokset. Tartuntatautilain (583/86) säätämisen yhtey- 41846: Lisäksi ehdotetaan, että vakuutetulle, joka dessä kumottiin yliopistoissa ja korkeakouluis- 41847: on asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, sa opiskelevien ylioppilaiden pakollisesta lää- 41848: reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puo- kärintarkastuksesta annettu laki (142/58). Tar- 41849: lustusvoimain palveluksessa, suoritettaisiin koitetuksena ei ollut muuttaa sairausvakuutus- 41850: työkyvyttömyysajalta päivärahaa siltä ajalta, lain 29 §:n 4 rnornenttiin perustuvaa korvaus- 41851: jonka hän on lomalla. Lomalla oleva varus- käytäntöä, jonka mukaan kansaneläkelaitos 41852: mies saa 18-18,50 markan suuruista päivära- suorittaa kohtuullisen korvauksen Ylioppilai- 41853: haa. Tämä ei kuitenkaan kata riittävästi päivit- den terveydenhoitosäätiölle sen opiskelijoille 41854: täisiä menoja. Varusmiesten keskinäisen tasa- järjestämän terveydenhuollon kustannuksista. 41855: arvoperiaatteen huomioon ottaen ja sairaus- Tämän vuoksi 29 §:n 4 rnornentin sanamuoto 41856: vakuutuksen kustannussyistä ehdotetaan sai- olisi tarkistettava vastaamaan voimassa olevaa 41857: rausvakuutuslain mukainen päiväraha suoritet- lainsäädäntöä ja korvauskäytäntöä. 41858: tavaksi vähirnrnäispäivärahan suuruisena. Täl- Sairausvakuutuslain 30 §:n 2 momentissa 41859: löin noudatettaisiin, mitä muutoin sairaus- säädetään päivärahan saamisen edellytyksenä 41860: vakuustulaissa on säädetty. Esimerkiksi 19 §:n olevasta vakuutetun työkyvyttörnyysilrnoituk- 41861: mukainen karenssiaika laskettaisiin sairastumi- sesta, joka on tehtävä viipymättä sairastumisen 41862: sen alusta. Varusmies lienee useimmiten ennen jälkeen. Ilmoituksesta säädetään tarkemmin 41863: 1989 vp. - HE n:o 178 7 41864: 41865: asetuksella. Koska ilmoituksella ei ole käytän- 200 kappaletta vuodessa. Päätöksentekomenet- 41866: nössä ollut merkitystä ja päivärahan hakemis- telyn keventämiseksi olisi tarkoituksenmukais- 41867: ajasta säädetään jäljempänä samassa pykäläs- ta, että kansaneläkelaitos vahvistaisi kyseiset 41868: sä, momentti ehdotetaan kumottavaksi. palkkiot kuten se vahvistaa kansaneläkejärjes- 41869: Sairausvakuuutuslain 30 §:n 3 momentissa telmän mukaiset vastaavat palkkiot. Tämän 41870: säädetään sairausvakuutusetuuksien hakuajois- johdosta ehdotetaan sairausvakuutuslain 41871: ta. Pääsääntöisesti etuudet menetetään, mikäli 68 §:n 3 momenttia tältä osin muutettavaksi. 41872: niitä ei ole haettu säädetyssä ajassa. Myöhästy- Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi 41873: misestä huolimatta etuus voidaan myöntää ko- vanhentuneen sanamuodon johdosta tekninen 41874: konaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidet- muutos. 41875: tävä kohtuuttomana. Pykälän 4 momentin mu- 41876: kaan vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoi- 41877: toon käytettävät lääkkeet korvataan kokonaan 1.2. Kansanterveyslain voimaanpanosta 41878: tai 90-prosenttisesti, mikäli kustannukset ovat annetun lain 3 § 41879: syntyneet sen jälkeen kun hakemus on toimi- 41880: tettu sosiaalivakuutustoimikunnalle. Ennen Yksityisten hammaslääkärien ja terveyskes- 41881: vuoden 1986 alusta voimaan tullutta lääkekor- kusten antama järjestelmällinen hammashuolto 41882: vausuudistusta sovellettiin kokonaan korvatta- muodostavat kokonaisuuden. Koska sairaus- 41883: vien lääkkeiden hakemiseen yleistä kuuden vakuutuslain nojalla korvattavan hammashuol- 41884: kuukauden hakuaikaa. Takautuva korvausoi- lon piiriin esitetään otettavaksi kaksi ikäluok- 41885: keuden myöntäminen poistettiin mainitun lain- kaa lisää, ehdotetaan vastaava muutos toteu- 41886: muutoksen yhteydessä, koska korvauskysy- tettavaksi terveyskeskushoidon osalta. Näin ol- 41887: mysten selvittely takautuvasti kuuden kuukau- len kansanterveyslain voimaanpanosta annetun 41888: den ajalta oli käytännössä osoittautunut han- lain 3 §:ää (1215/88) ehdotetaan muutettavaksi 41889: kalaksi niin tekniseltä kuin lääketieteelliseltä- siten, että alennetut hoitomaksut tai maksuton 41890: kin kannalta. hampaiden tutkimus ja ehkäisevä hoito koske- 41891: Nykyisessä soveltamiskäytännössä on ollut vat vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneitä 41892: epäselvyyttä, voidaanko edellä mainittua koh- kuntalaisia. 41893: tuullistamissääntöä soveltaa, vaikka lääke olisi 41894: ostettu vain vähän ennen hakemuksen jättä- 41895: mistä sosiaalivakuutustoimikunnalle. Tällaisia 2. Taloudelliset vaikutukset 41896: tilanteita syntyy usein, kun lääkärintodistuksen 41897: kirjoittaminen viivästyy vähänkin tai kun esi- 2.1. Sairaan lapsen kuntoutuksesta tai sai- 41898: merkiksi pitkien etäisyyksien vuoksi hakemusta raanhoidosta lapsen vanhemmille mak- 41899: ei voida jättää sosiaalivakuutustoimikunnalle settavan avustuksen lakisääteistäminen 41900: ennen samassa yhteydessä määrätyn lääkkeen 41901: ostamista. Lain 30 §:n 3 ja 4 momenttia ehdo- Nykyisen valtioneuvoston päätöksen mukai- 41902: tetaan selvennettäväksi siten, että myöhästy- nen sairaanhoito- ja kuntoutusavustus suorite- 41903: mistapauksessa sovellettavaa kohtuullistamista taan valtion varoista. Vuonna 1988 kustannuk- 41904: voidaan näissäkin tapauksissa soveltaa. Samal- set olivat liki 15 miljoonaa markkaa. Avustuk- 41905: la ehdotetaan, että hakemuksen voisi säännön- sen saajia oli 8 290 ja avustusta suoritettiin 41906: mukaisesti jättää 30 päivässä kustannusten 112 655 päivältä (keskimäärin 13,6 pv/saaja ja 41907: syntymisestä. Lain 30 §:n 3 ja 4 momenttia 127,95 mk/pv). Koska etuus siirretään sairaus- 41908: ehdotetaan myös teknisesti selkeytettäväksi. vakuutuslain mukaiseksi etuudeksi, myös ra- 41909: Sairausvakuutuslain 68 §:n 2 ja 3 momentin hoitus noudattaa sairausvakuutuslain 59 §:n 41910: mukaan lääkäri on velvollinen antamaan sai- periaatteita. Uudistuksen myötä ei etuuteen ole 41911: rausvakuutusviranomaisille kaikki hallussaan ehdotettu muita kustannuksia lisääviä asiallisia 41912: olevat, näiden käsiteltävänä olevan asian rat- muutoksia kuin tilapäisen vanhempainrahan 41913: kaisuun vaikuttavat tiedot. Lääkärillä on 3 (avustuksen) määrää koskevat muutokset. 41914: momentin mukaan oikeus saada antamistaan Vuonna 1988 vanhempainrahaa saaneista äi- 41915: tiedoista ja lausunnoista vahvistetun taksan deistä vajaalla 19 prosentilla ja isistä 57 pro- 41916: mukainen palkkio. Sosiaali- ja terveysministe- sentilla päiväraha olisi ylittänyt lapsen sairaan- 41917: riö on lain voimaantulosta asti vahvistanut hoito- ja kuntoutusavustuksen päiväkorvauk- 41918: sanotut palkkiot. Palkkioita maksetaan 100- sen enimmäisrajan (tuolloin 210,80 mk). Jos 41919: 8 1989 vp. - HE n:o 178 41920: 41921: lapsen sairaanhoito- ja kuntootusavustuksen tuen lisäkustannus vuonna 1990 olisi 3 500 000 41922: saajien työtulot noudattaisivat vanhempainra- markkaa. 41923: haa saaneiden työtulojakaumaa, enimmäisra- 41924: jan olisi ylittänyt 26 prosenttia avustuksen 41925: saajista. 2.3. Järjestelmällisen hammashuollon kor- 41926: Vuonna 1990 lapsen sairaanhoito- ja kun- vauspiirin laajentaminen 41927: tootusavustuksen saajia arvioidaan olevan noin 41928: 11 500 ja heistä 25 prosentilla työtulon mukai- Sairausvakuutuslain perusteella korvattavan 41929: sen päivärahan olevan keskimäärin 60 mark- hammashuollon piirin laajentamisesta kahdella 41930: kaa yli enimmäisrajan, jolloin lisäkustannukset ikäluokalla arvioidaan aiheutuvan lisäkustan- 41931: ylärajan poistamisen johdosta olisivat noin 2,3 nuksia vuositasolla noin 17 miljoonaa markkaa 41932: miljoonaa markkaa. ja vuonna 1990 noin 8 miljoonaa markkaa. 41933: Myös lapsikorotukset lisäävät tilapäisen van- Kustannuksista vastaavat kunnat. Kunnat puo- 41934: hempainrahan määrää. Vuonna 1988 vanhem- lestaan saisivat hammashuoltoa varten sosiaali- 41935: painrahaa saaneista äideistä 14,7 prosentilla oli ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion- 41936: lapsikorotus ja heistä 34,9 prosentilla oli kaksi osuudesta annetun lain (677 /82) mukaista val- 41937: tai useampi alle 16-vuotias lapsi. Vastaavat tionosuutta. Tästä sekä kansanterveyslain voi- 41938: prosentit isistä olivat 50,3 ja 35,6. maanpanosta annetun lain 3 §:n muutoksesta 41939: Lapsikorotus olisi tuonut vuonna 1988 lap- aiheutuvat lisäkustannukset valtiolle vuonna 41940: sen sairaanhoito- ja kuntootusavustuksen saa- 1990 ovat yhteensä noin 4 miljoonaa markkaa. 41941: jista noin 23 prosentille keskimäärin 9 mark- Määrä on otettu huomioon edellä mainittua 41942: kaa avustusta lisää päivässä. Vuosikustannuk- valtionosuutta mitoitettaessa. 41943: sia olisi kertynyt lähes 0,25 milj. markkaa eli Ikäluokkiin 1956 ja 1957 syntyneet kuuluu 41944: noin 1,6 prosenttia toteutuneista kustannuksis- kumpaankin vajaat 80 000 henkeä. Näistä noin 41945: ta. 55 000 käyttää hammashuoltopalveluja, joista 41946: Vuonna 1990 lapsikorotusta saisi arviolta noin 42 prosenttia on yksityisen ja 58 prosent- 41947: 2 700 henkilöä ja keskimääräinen korotus olisi tia julkisen sektorin palveluja. 41948: 9,5 markkaa päivältä, lisäkustannukset lapsi- 41949: korotuksen johdosta olisivat noin 0,3 miljoo- 41950: naa markkaa. 2.4. Omavastuiden korotus 41951: Edellä mainitut muutokset, päivärahan kor- 41952: vauksen ylärajan poisto ja lapsikorotus, lisäisi- Omavastuiden korotuksesta aiheutuva sai- 41953: vät menoja vuositasolla 2 600 000 markkaa. rausvakuutuksen menojen vähennys on noin 60 41954: Vuonna 1990 menojen lisäys ehdotetusta voi- miljoonaa markkaa vuonna 1990. Tarkoitukse- 41955: maantulosta johtuen (1.10.1990) on vähäinen. na on käyttää osa säästöstä lääkekorvausjär- 41956: Kun kuitenkin tilapäinen vanhempainraha siir- jestelmän kehittämiseen. 41957: tyisi sanotusta ajankohdasta sairausvakuutuk- 41958: sen menoina korvattavaksi, aiheutuisi etuudes- 41959: ta sairausvakuutukselle yhteensä 6 miljoonan 2.5. Matkakustannusten vuotuisen omavas- 41960: markan kokonaiskustannukset vuonna 1990. tuuosuuden määräytymisperusteiden 41961: muutos sekä korvauspiirin laajennukset 41962: 41963: 2.2. Sairausvakuutuksen ja työttömyysturvan On arvioitu, että terveyskeskusten suoritta- 41964: yhteensovittaminen mista sairaankuljetuksista noin viidennes saat- 41965: taa vaikuttaa vuotuisen omavastuun täyttymi- 41966: Ehdotetusta sairausvakuutuksen ja työttö- seen ja siten lisätä muiden sairaankuljetuskus- 41967: myysturvan yhteensovittamisesta arvioidaan ai- tannusten korvattavuutta. Omaisten matkojen 41968: heutuvan noin 7 miljoonan markan vuotuiset laskeminen potilaan omavastuuosuuteen ei lä- 41969: lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle. heskään kaikissa tapauksissa johtaisi vuotuisen 41970: Uudistus koskisi noin 6000 henkilöä vuodessa. omavastuun täyttymiseen. Näillä perusteilla 41971: Muutoksen perusteella korvattavia sairaus- ehdotetut muutokset saattaisivat aiheuttaa kar- 41972: päivärahapäiviä arvioidaan olevan 250 000 keasti arvioiden noin miljoonan markan lisä- 41973: vuosittain. Ehdotetusta voimaantulosta joh- kustannukset vuodessa. 41974: 1989 vp. - HE n:o 178 9 41975: 41976: Lomalla olevan asevelvollisen tai lomalla määräytymisperusteesta puolustusvoimain pal- 41977: olevan vangin sairaanhoitokustannusten kor- veluksessa oleva varusmies, reserviläinen ja 41978: vaamisen aiheuttamat lisäkustannukset arvioi- nostoväkeen kuuluva on oikeutettu päivära- 41979: daan enintään muutamaksi sadaksituhanneksi haan koko työkyvyttömyysajalta, jonka hän 41980: markaksi vuodessa. on lomalla samoin isyysrahaan sovellettavan 41981: Varusmiehillä on vuosittain noin 45 000 toi- sairausvakuutuslaissa tarkoitetun isyysraha- 41982: pilaspäivää keskussotilassairaalasta tai varus- kauden ajalta. Lisäkustannukset ehdotetuista 41983: kuntasairaalasta. Asevelvollisuuslain mukaisel- päivä- ja isyysrahoista olisivat noin 3 miljoo- 41984: la kuuden vuorokauden isyysvapaalla on noin naa markkaa vuodessa. 41985: 250 varusmiestä vuodessa. Riippumatta loman- 41986: 41987: 41988: 41989: 41990: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 41991: 41992: 41993: 1. Lakiehdotusten perustelut tömyyspäivärahan määrästä. Tarkoituksena on 41994: turvata työttömälle sairauden aikana vähintään 41995: 1.1. Sairausvakuutuslaki sama toimeentulon taso kuin terveenä ollessa. 41996: 20 ja 23 §. Asevelvollisena vakinaisessa pal- 41997: 4 §. Pykälän 1 momentissa luetellaan sai- veluksessa tai reserviläisenä tai nostoväkeen 41998: rausvakuutuslain perusteella suoritettavat etuu- kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa ole- 41999: det. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi tila- valle vakuutetulle ehdotetaan suoritettavaksi 42000: päistä vanhempainrahaa koskeva maininta. työkyvyttömyysajalta vähimmäispäivärahan 42001: 5 §ja 5 b §:n 1 momentin johdantokappale. suuruista päivärahaa siltä ajalta, jonka hän on 42002: Sairausvakuutuksen korvaaman järjestelmälli- lomalla. Sama koskee siviilipalvelusmiehiä ja 42003: sen hammashuollon piiriin ehdotetaan lisättä- aseettomassa palveluksessa olevia. 42004: väksi kaksi ikäluokkaa, vuosina 1956 ja 1957 Samoin edellä tarkoitetut henkilöt olisivat 42005: syntyneet. oikeutetut saamaan isyysrahaa vähimmäispäi- 42006: 8, 9 ja 10 §. Vakuutetun itsensä suoritetta- värahan suuruisena loman tai isyysvapaan ajal- 42007: vaa osuutta tutkimus- ja hoitokustannuksista ta. 42008: ehdotetaan korotettavaksi 30 markasta 40 23 c-23 f §. Lain 23 c §:ssä ehdotetaan sää- 42009: markkaan, lääkekustannuksista 30 markasta dettäväksi tilapäisen vanhempainrahan yleisistä 42010: 35 markkaan ja matkakuluista 25 markasta 30 edellytyksistä, 23 d §:ssä tilanteista, joissa oi- 42011: markkaan. Lisäksi ehdotetaan, että vakuutetun keus tilapäiseen vanhempainrahaan syntyy, 42012: terveyskeskukselle maksamat sairaankuljetus- 23 e §:ssä etuuden määrästä ja suorittamisajas- 42013: maksut otettaisiin huomioon vuotuista oma- ta sekä 23 f §:ssä tilapäisen vanhempainrahan 42014: vastuuosuutta laskettaessa ja että perheenjäse- suhteesta työtuloon sekä eräisiin muihin samal- 42015: nen, holhoojan tai muun tähän verrattavan ta ajalta maksettaviin ansionmenetyskorvauk- 42016: henkilön lääkärin erityisestä syystä antamasta siin. 42017: määräyksestä aiheutuneet matkakustannukset Ehdotettu 23 c § on yleisten edellytysten 42018: katsottaisiin potilaan kustannuksiksi. osalta sisällöltään lähes yhdenmukainen voi- 42019: 14 §. Pykälä on eräänlainen johdanto ja massa olevan valtioneuvoston päätöksen 2 §:n 42020: siinä luetellaan sairausvakuutuslain perusteella kanssa. Yleisenä edellytyksenä tilapäisen van- 42021: suoritettavat ansionmenetyskorvaukset. Pykä- hempainrahan suorittamiselle olisi, että vakuu- 42022: län 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi tila- tettu on alle 16-vuotiaan sairaan lapsensa sai- 42023: päinen vanhempainraha uutena etuutena. raanhoidon tai kuntoutuksen vuoksi estynyt 42024: 18 a §. Välittömästi ennen sairastumistaan tekemästä omaa tai toisen työtä. Koska tilapäi- 42025: työttömyyspäivärahaa saaneen henkilön sai- nen vanhempainraha maksettaisiin kokonaisil- 42026: rausvakuutuslain mukaisen päivärahan määrää ta arkipäiviltä, lähtökohtana pidettäisiin, että 42027: ehdotetaan korotettavaksi siten, että se olisi vanhempi on lapsen sairauden vuoksi estynyt 42028: vähintään 86 prosenttia hänelle suoritetun työt- tekemästä työtään miltei koko työpåivän. 42029: 2 390377Y 42030: 10 1989 vp. - HE n:o 178 42031: 42032: Omana työnä pidettäisiin 15 §:n 2 momentissa 16-vuotiaista lapsista sekä muutoinkin samoin 42033: tarkoitettua työtä. edellytyksin kuin tähänkin asti. Tilapäistä van- 42034: Tilapäistä vanhempainrahaa maksettaisiin hempainrahaa suoritettaisiin vanhemmalle, jo- 42035: paitsi oman lapsen, myös avio- tai avopuolison ka osallistuu lapsen sairauden vuoksi järjeste- 42036: lapsen, ottolapsen ja lapsen, joka on tarkoitus tylle sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurs- 42037: ottaa ottolapseksi sekä yksityisesti sijoitetun sille, jos kurssin järjestäminen perustuu lakiin. 42038: lapsen sairaanhoidon tai kuntoutuksen vuoksi. Kustannussyistä tässä vaiheessa ei käsitettä voi- 42039: Myös sukulainen tai muu henkilö, joka van- da laajentaa lakiin perustuvien kuntoutuskurs- 42040: hemman tavoin tosiasiassa hoitaa lasta, voisi sien ulkopuolelle. Kurssi voi olla järjestetty 42041: saada tilapäistä vanhempainrahaa. lapsen sairauden vuoksi, vaikka lapsi ei ole 42042: 23 d §:ssä määriteltäisiin sairaalassa-, poli- ollut kurssilla mukana. Tilapäistä vanhempain- 42043: klinikalla-, kuntoutuksessa- ja kotihoidossa- rahaa voitaisiin maksaa myös tällaisen kurssin 42044: olo, johon osallistumisen perusteella tilapäistä ajalta kuten nykyisinkin. 42045: vanhempainrahaa suoritettaisiin. Pykälässä määriteltäisiin myös tilapäisen 42046: Vaikea sairaus tai vaikea vamma määriteltäi- vanhempainrahan suorittaminen yhtäaikaa tai 42047: siin erikseen valtioneuvoston päätöksellä. Tar- erikseen molemmille vanhemmille. Sisältö olisi 42048: koituksena on, että määrittely olisi sama kuin sama kuin nykyisen valtioneuvoston päätöksen 42049: nykyisen valtioneuvoston päätöksen 3 §:n 3 7 §:n 3 momentissa. 42050: momentissa. 23 e §:ssä määriteltäisiin tilapäisen vanhem- 42051: Termistä "lääkärin määräys" on harhaan- painrahan suorittamisajat ja sen määrä. 42052: johtavana tarkoitus luopua ja käyttää määri- Tilapäinen vanhempainraha määräytyisi ku- 42053: telmää "kun lasta hoitava lääkäri katsoo hoi- ten muutkin sairausvakuutuslain perusteella 42054: toon osallistumisen tarpeelliseksi". Hoitoon ja suoritettavat ansionmenetyskorvaukset ja vas- 42055: kuntoutukseen osallistumisen tarpeellisuus taisi siten paremmin menetettyä ansiota. Siihen 42056: määriteltäisiin kuten tähänkin asti ja lääkäri voitaisiin suorittaa myös lapsikorotusta. 42057: antaisi tästä todistuksen. Vanhemman läsnäolo Tilapäinen vanhempainraha maksettaisiin 42058: on tarpeen esimerkiksi lapsen paranemisen ja niiltä arkipäiviltä, joina vanhempi lapsensa 42059: valvonnan kannalta tai hoito-ohjeiden anta- sairaanhoidon tai kuntoutuksen vuoksi on es- 42060: mista varten. tynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. 42061: Etuuteen oikeuttava kotihoito voisi olla Yleensä tilapäistä vanhempainrahaa makset- 42062: myös ennen sairaalassaoloa tai sairaalan polik- taisiin yhdeltä lapselta kunakin kalenterivuote- 42063: linikallaoloa annettua kotihoitoa, sillä tällaista na, yhteensä enintään 60 arkipäivältä, sairaala- 42064: mahdollisuutta on toivottu esimerkiksi ennen hoidon, sairaalan poliklinikkahoidon ja sopeu- 42065: suuria leikkauksia olevan infektiovaaran, tusmisvalmennus- ja kuntoutuskurssien ja 42066: dieettien ynnä muun sellaisen vuoksi. Hoidon muun vastaavan kuntoutustoiminnan ajalta. 42067: olisi kuitenkin liityttävä sairaala- tai poliklinik- Enimmäisaikaan laskettaisiin suorituspäivät 42068: kahoitoon. riippumatta siitä, onko etuus myönnetty vai- 42069: Muutoin pykälän sisältö vastaisi nykyisen kean sairauden tai alle seitsemänvuotiaan sai- 42070: valtioneuvoston päätöksen 3, 4 ja 5 §:ää. Alle rauden perusteella. 42071: seitsemänvuotiaan hoitoon osallistumisen joh- Kotihoidon ajalta tilapäistä vanhempainra- 42072: dosta tilapäistä vanhempainrahaa voitaisiin haa maksettaisiin erikseen enintään 60 arkipäi- 42073: suorittaa sairaalassa- tai sen poliklinikallaolo- vältä, joihin ei lasketa muita avustuspäiviä. 42074: ajalta, vaikka sairaus ei ole vaikea. Erityisestä hoidollisesta syystä tilapäistä van- 42075: Vaatimus sairaalan poliklinikalla tehtävistä hempainrahaa maksettaisiin mainittuja enim- 42076: aikaa vievistä tai vaativista toimenpiteistä eh- mäisaikoja pidemmältä ajalta, kotihoidon ajal- 42077: dotetaan poistettavaksi, sillä niitä on käytän- ta kuitenkin yhteensä enintään 90 arkipäivältä. 42078: nössä vaikea määritellä. Jos hoitoon osallistu- Jos maksamisen lopettaminen kotihoidon ajal- 42079: minen kestää lyhyen ajan, ei ansionmenetystä- ta huomioon ottaen lapsen sairauden kehitty- 42080: kään synny siten, että tilapäistä vanhempainra- minen olisi kohtuutonta, tilapäistä vanhem- 42081: haa voitaisiin suorittaa. painrahaa voitaisiin maksaa tätä pidemmältä- 42082: Sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurs- kin ajalta. Lopettaminen voisi olla kohtuuton- 42083: sien sekä muun vastaavan kuntoutustoiminnan ta esimerkiksi hoidettaessa intensiivisessä hoi- 42084: ajalta tilapäistä vanhempainrahaa suoritettai- tovaiheessa olevaa lasta (esim. infektiokierre) 42085: siin samojen perusteiden mukaan kaikista alle tai kuolevaa lasta. Arvioitaessa tilapäisen van- 42086: 1989 vp. - HE n:o 178 11 42087: 42088: hempainrahan suorittamisen jatkamista, on löllä, joka saa sairausvakuutuspäivärahaa ei 42089: otettava myös huomioon, että tilapäinen van- ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Sairaus- 42090: hempainraha on tarkoitettu lyhytkestoisen vakuutuslain 28 a § säätää samalta ajalta 42091: työstä estymisen korvaukseksi eikä maksami- myönnetyn sairauspäivärahan maksamisesta 42092: seen "rajattomalta" ajalta. Suoritusajat olisi- työttömyysturvaa maksaneelle taholle. Sään- 42093: vat samat kuin voimassa olevassa valtioneuvos- nöksessä viitataan aikaisemmin voimassa ollei- 42094: ton päätöksessä. siin lakeihin, mutta sitä sovelletaan sekä työt- 42095: 23 f §:n mukaan tilapäisen vanhempainra- tömyysturvalain mukaiseen ansio- että perus- 42096: han suorittaminen edellyttäisi, ettei vanhempi päivärahaan. Viimeksi mainitun etuuden osalta 42097: saa työstään palkkaa tai muuta sairausvakuu- kansaneläkelaitos pidättää myöntämänsä sai- 42098: tuslaissa tarkoitettua työtuloa. Työtulona ei rauspäivärahan samalta ajalta maksetun työt- 42099: kuitenkaan otettaisi huomioon vammaisen, tömyyspäivärahan määrään asti ja siirtää suo- 42100: vanhuksen ja pitkäaikaissairaan kotihoidon tu- rituksen sairausvakuutusmenoksi. Pykälän 42101: kea eikä myöskään sijaisvanhempien hoito- vanhentunut sanamuoto ja lakiviittaukset eh- 42102: palkkiota. Vähäinen, muulta kuin lapsen sai- dotetaan muutettaviksi vastaamaan voimassa 42103: raanhoitoon ja kuntoutukseen osallistumisen olevaa lainsäädäntöä ja käytäntöä. 42104: ajalta saatu, työtulo ei estäisi tilapäisen van- 29 §. Pykälän 4 momentin vanhentunut sa- 42105: hempainrahan suorittamista. Vähäisyyttä ar- namuoto ehdotetaan tarkistettavaksi vastaa- 42106: vioitaessa huomiota olisi kiinnitettävä siihen, maan nykyistä lainsäädäntöä, kuitenkin peri- 42107: että tilapäisen vanhempainrahan määrä päiväl- aate Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kor- 42108: tä määräytyy vakuutetun kaikkien verotukses- vausmenettelystä säilyisi ennallaan. 42109: sa todettujen työtulojen perusteella ja tarkoi- 30 §. Pykälän 3 momentissa säädetään 42110: tuksena on kuitenkin korvata vain saamatta etuuksien hakuajoista. Säännökseen ehdote- 42111: jäänyt ansiotulo. taan lisättäväksi myös tilapäisen vanhempain- 42112: Tilapäistä vanhempainrahaa ei maksettaisi rahan hakuaikaa koskeva kohta, jonka mu- 42113: siltä osin kuin vakuutetulla on lakiin perustuva kaan etuutta olisi haettava kuuden kuukauden 42114: oikeus saada samalla perusteella tilapäistä van- kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halu- 42115: hempainrahaa vastaavaa etuutta. Säännös on taan saada. Muut muutokset on selvitetty tar- 42116: vastaava kuin voimassa olevassa valtioneuvos- kemmin kohdassa 1.1.5. Lain 30 §:n 6 mo- 42117: ton päätöksessä. Tällaisia lapsen sairauden pe- menttiin ehdotetaan lisättäväksi tilapäistä van- 42118: rusteella suoritettavia korvauksia ovat esimer- hempainrahaa koskeva maininta. Momentissa 42119: kiksi liikennevakuutuslain (279/59), tapatur- säädetään etuuden nostamatta jättämisen vai- 42120: mavakuutuslain (608/48) ja tartuntatautilain kutuksesta. 42121: mukaiset korvaukset vanhemman työansion 47 §. Tilapäistä vanhempainrahaa olisi haet- 42122: menetyksestä. Näissä tapauksissa tilapäistä tava sen kunnan sosiaalivakuutustoimikunnal- 42123: vanhempainrahaa maksettaisiin vain muun lain ta, jossa vakuutetulla on varsinainen asuntonsa 42124: perusteella maksettavan korvauksen yli mene- ja kotinsa. Ehdotus noudattaa muiden sairaus- 42125: vältä osalta. vakuutuslain mukaisten ansionmenetyskor- 42126: Tilapäistä vanhempainrahaa ei suoritettaisi vausten hakumenettelyä. 42127: siltä ajalta, jolta vakuutettu saa äitiys-, isyys- 42128: tai vanhempainrahaa taikka päivärahaa. Ky- 54 §. Pykälässä säädetään tilapäistä vanhem- 42129: seessä on vain yksi ansionmenetys eikä enää painrahaa koskevasta muutoksenhakuoikeu- 42130: kulukorvaus. Tilapäisen vanhempainrahan desta. Ehdotus noudattaa muiden sairaus- 42131: määrässäkään ei olisi enää kattoa. vakuutusetuuksien muutoksenhakumenettelyä. 42132: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- 59 §. Sairausvakuutuslain mukaisten ansion- 42133: tykseen liittyvässä työttömyysturvalain muu- menetyskorvausten rahoitusta koskevaan 2 42134: tosesityksessä ehdotetaan, ettei henkilöllä, joka momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tilapäistä 42135: saa tilapäistä vanhempainrahaa, ole oikeutta vanhempainrahaa koskeva täydennys. 42136: saada työttömyyspäivärahaa. 68 §. Pykälän 1 momentin vanhentunut sa- 42137: 24 §. Asevelvollisen ja vangin sairaanhoito- namuoto oikaistaan. Kansanelälaitos valtuute- 42138: kustannukset ehdotetaan korvattavaksi sai- taan vahvistamaan taksat, joiden mukaan lää- 42139: rausvakuutuksesta. käri saa palkkion antamistaan tiedoista ja lau- 42140: 28 a §. Työttömyysturvalain 5 §:n 1 momen- sunnoista. 42141: tin 6 kohdan ja 3 momentin perusteella henki- 76 b §. Tilapäistä vanhempainrahaa koske- 42142: 12 1989 vp. - HE n:o 178 42143: 42144: vien muutosehdotusten johdosta lain 76 b § Päätös on tarkoitus antaa sisällöltään vastaa- 42145: ehdotetaan kumottavaksi. vana kuin nykyisen valtioneuvoston päätöksen 42146: (47 /88) 3 §:n 3 momentti, joka on sovellutuk- 42147: seltaan jo vakiintunut. 42148: 1.2. Kansanterveyslain voimaanpanosta annet- 42149: tu laki 42150: 3. Voimaantulo 42151: 3 §. Aleunetuin maksuin annettavan järjes- 42152: telmällisen hammashuollon piiriin ehdotetaan Lakiehdotukset liittyvät valtion vuoden 1990 42153: kaksi ikäluokkaa lisää, vuosina 1956 ja 1957 tulo- ja menoarvioesitykseen. 42154: syntyneet. Tätä tarkoittava muutos olisi tehtä- Lait ehdotetaan tulemaan voimaan vuoden 42155: vä pykälän 2 momenttiin. 1990 alusta, kuitenkin siten, että järjestelmälli- 42156: sen hammashuollon laajentaminen kahdella 42157: ikäluokalla sekä työttömyysturvan ja sairaus- 42158: 2. Tarkemmat säännökset ja ajan toimeentuloturvan yhteensovitus tulisivat 42159: määräykset voimaan heinäkuun alusta 1990 sekä tilapäistä 42160: vanhempainrahaa koskevat lainkohdat loka- 42161: Ehdotetun 23 d §:n 2 momentin mukaan kuun alusta 1990. 42162: valtioneuvoston päätöksellä määrätään, mitä 42163: on pidettävä vaikeana sairautena tai vammana Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun- 42164: tilapäistä vanhempainrahaa suoritettaessa. nan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 42165: 1989 vp. - HE n:o 178 13 42166: 42167: 42168: 42169: 42170: 1. 42171: Laki 42172: sairausvakuutuslain muuttamisesta 42173: 42174: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 42175: kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 30 §:n 2 momentti 42176: ja 76 b §, 42177: sellaisena kuin näistä on 76 b § 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1089/82), 42178: muutetaan 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 2 momentti, 5 b §:n 1 momentin johdantokappale, 8 §:n 1 42179: momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 10 §:n 1 ja 2 momentti, 14 §:n edellä oleva alaotsikko, 14 §:n 1 42180: momentti, 23 §:n 4 momentti, 24 ja 28 a §, 29 §:n 4 momentti, 30 §:n 3, 4 ja 6 momentti, 47 §:n 42181: 1 momentti, 54 §:n 1 momentti, 59 §:n 2 momentti sekä 68 §:n 1 ja 3 momentti, 42182: sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti, 14 §:n edellä oleva alaotsikko, 14 §:n 1 momentti, 42183: 47 §:n 1 momentti ja 59 §:n 2 momentti 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (32/85), 42184: 5 §:n 2 momentti ja 5 b §:n 1 momentin johdantokappale 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa 42185: laissa (1215/88), 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 10 §:n 1 momentti sekä 30 §:n 3 42186: momentti 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1109/87), 10 §:n 2 momentti 14 päivänä 42187: tammikuuta 1966 annetussa laissa (5/66), 23 §:n 4 momentti 13 päivänä kesäkuuta 1986 42188: annetussa laissa (458/86), 24 § osittain muutettuna mainitulla 11 päivänä tammikuuta 1985 42189: annetulla lailla, 28 a § 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (505/71), 29 §:n 4 momentti 42190: 29 päivänä syyskuuta 1978 annetussa laissa (745178) ja 30 §:n 4 ja 6 momentti 14 päivänä 42191: kesäkuuta 1985 annetussa laissa (479/85), sekä 42192: lisätään lakiin uusi 18 a §, siitä 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (471181) kumotun 42193: 20 §:n tilalle, uusi 20 § sekä uusi 23 c-23 f § seuraavasti: 42194: 42195: 2 luku vista tarpeellisista kustannuksista. Vakuutetul- 42196: Etuudet la on myös oikeus saada raskauden ja synny- 42197: tyksen perusteella äitiysrahaa ja, siten kuin 42198: 4§ jäljempänä säädetään, lapsen tai ottolapsen 42199: hoidon perusteella vanhempainrahaa ja isyys- 42200: Vakuutetulla on oikeus saada sairauden pe- rahaa sekä sairaan lapsen hoitoon ja kuntou- 42201: rusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon tukseen osallistumisen johdosta tilapäistä van- 42202: kustannuksista ja sairaudesta johtuvasta työ- hempainrahaa. 42203: kyvyttömyydestä päivärahaa sekä raskauden ja 42204: synnytyksen perusteella korvausta niistä johtu- 42205: 14 1989 vp. - HE n:o 178 42206: 42207: Sairaanhoito- sekä raskaus- ja Vaikean sairauden hoitoon tarpeellisista klii- 42208: synnytyskustannukset nisistä ravintovalmisteista korvataan puolet 35 42209: markkaa ylittävältä osalta kultakin ostokerral- 42210: 5§ ta tai 90 prosenttia sen mukaan kuin valtioneu- 42211: voston päätöksellä määrätään. Korvaustasoa 42212: Mitä edellä on säädetty sairaanhoidon kor- määrättäessa otetaan huomioon valmisteiden 42213: vaamisesta, sovelletaan vastaavasti hammassai- tarpeellisuus ja taloudellisuus. Valtioneuvoston 42214: rauksiin, jos kysymyksessä on muun sairauden päätöksellä määrätään, mitä on pidettävä tässä 42215: kuin hammassairauden parantamiseksi välttä- momentissa tarkoitettuna vaikeana sairautena. 42216: mätön hoito. Hammashuollon korvaamisesta 42217: sairaanhoitona vuonna 1956 tai sen jälkeen 42218: syntyneille vakuutetuille säädetään 5 b §:ssä. 42219: 10§ 42220: Vakuutetulle korvataan lääkäriin, sairaan- 42221: 5b § hoitolaitokseen, laboratorioon, röntgenlaitok- 42222: Sairaanhoitona korvataan sen lisäksi, mitä seen tai asianmukaisen ammattikoulutuksen 42223: 5 §:n 2 momentissa on säädetty, vuonna 1956 saaneen henkilön luokse tehdyistä matkoista 42224: tai sen jälkeen syntyneille vakuutetuille: johtuvat matkakustannukset kokonaan siltä 42225: osin kuin ne yhdensuuntaiselta matkalta ylittä- 42226: vät 30 markkaa (omavastuuosuus). Sama kos- 42227: 8 § kee lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulu- 42228: Edellä 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi- tuksen saaneen henkilön potilaan luokse teh- 42229: tetusta lääkärin samalla kertaa määräämästä dyistä matkoista johtuneiden matkakustannus- 42230: tutkimuksesta tai hoidosta johtuvista kustan- ten korvaamista. Jos vakuutetun tämän pykä- 42231: nuksista taikka, jos ne ylittävät noudatettavak- län mukaan maksettaviksi jäävät matkakustan- 42232: si vahvistetun taksan, tämän mukaisista mää- nukset saman kalenterivuoden aikana ylittävät 42233: ristä korvataan kolme neljännestä siltä osin 500 markkaa (vuotuinen omavastuuosuus), 42234: kuin kustannukset tai taksan mukaiset määrät vuotuisen omavastuun ylittävä osa matkakus- 42235: yhteensä ylittävät 40 markkaa. Mitä edellä on tannuksista korvataan kokonaan. Vuotuista 42236: säädetty, sovelletaan myös silloin, kun lääkärin omavastuuosuutta laskettaessa otetaan huo- 42237: määräämän tutkimuksen on suorittanut tai mioon myös vakuutetun terveyskeskukselle sai- 42238: hoidon antanut asianmukaisen ammattikoulu- raankuljetuksesta maksamat kustannukset. 42239: tuksen saanut henkilö. Asetuksella säädetään, Jos vakuutetun perheenjäsen, holhooja tai 42240: missä laajuudessa samalla kartaa määrätyt tut- muu tähän verrattava henkilö on vakuutettua 42241: kimus- ja hoitotoimenpiteet korvataan saman hoitavan lääkärin erityisestä syystä antamasta 42242: määräyksen perusteella sekä mitkä tutkimus- määräyksestä erikseen tehnyt 1 momentissa 42243: ja hoitotoimenpiteet katsotaan korvausta las- mainitun matkan, korvataan tästä matkasta 42244: kettaessa samalla kertaa määrätyiksi. aiheutuneet kustannukset vakuutetun kustan- 42245: nuksina. 42246: 42247: 9§ 42248: Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi- 42249: tetuista lääkkeistä sekä 3 a kohdassa tarkoite- Päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha 42250: tuista perusvoiteista korvataan puolet 35 mark- sekä tilapäinen vanhempainraha 42251: kaa ylittävältä osalta kultakin ostokerralta. 42252: Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon 14 § 42253: käytettävät lääkkeet korvataan kuitenkin ko- Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työky- 42254: konaan tai 90-prosenttisesti sen mukaan kuin vyttömyydestä suoritetaan päivärahaa sekä ras- 42255: valtioneuvoston päätöksellä määrätään. Kor- kauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa ja 42256: vaustasoa määrättäessä otetaan huomioon sai- lapsen tai ottolapsen hoidon johdosta isyys- ja 42257: rauden laatu sekä lääkkeiden tarpeellisuus ja vanhempainrahaa sekä sairaan lapsen hoitoon 42258: taloudellisuus. Valtioneuvoston päätöksellä ja kuntoutukseen osallistumisen johdosta tila- 42259: määrätään, mitä on pidettävä vaikeana ja pit- päistä vanhempainrahaa. 42260: käaikaisena sairautena. 42261: 1989 vp. - HE n:o 178 15 42262: 42263: 18 a § Tässä pykälässä tarkoitetaan lapsella hakijan 42264: Jos vakuutetulla työkyvyttömyyden alkaessa tai hänen aviopuolisonsa lasta, ottolasta tai 42265: on ollut oikeus työttömyysturvalain (602/84) muuta lasta, jota vakuutettu vanhemman ta- 42266: mukaiseen työttömyyspäivärahaan, hänelle voin tosiasiallisesti hoitaa. Aviopuolisoon rin- 42267: työkyvyttömyyden johdosta suoritettava päivä- nastetaan henkilö, jonka kanssa vakuutettu 42268: raha on vähintään 86 prosenttia hänelle työky- avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteises- 42269: vyttömyyden alkaessa suoritettavan työttö- sä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. 42270: myyspäivärahan määrästä. Tällöin ei työttö- 42271: myyspäivärahan määrää laskettaessa oteta 23 d § 42272: huomioon Tilapäistä vanhempainrahaa suoritetaan, jos 42273: 1) työttömyysturvalain 19 §:ssä tarkoitettua vakuutettu 42274: osa-aikatyön palkkaa; 1) osallistuu sairaalassa tai sairaalan polikli- 42275: 2) työttömyysturvalain 21 §:ssä tarkoitettua nikalla lapsensa sairauden tai vamman vuoksi 42276: sivutyön palkkaa tai muuta työtuloa; eikä annettavaan hoitoon tai kuntoutukseen ja lasta 42277: 3) sellaisia työttömyysturvalain 27 §:ssä tar- hoitava lääkäri katsoo osallistumisen tarpeelli- 42278: koitettuja etuuksia, jotka tämän lain 27 §:n seksi. Seitsemän vuotta täyttäneen lapsen osal- 42279: mukaan on vähennettävä päivärahasta. ta edellytetään lisäksi, että sairaus tai vamma 42280: on vaikea; 42281: 20 § 2) osallistuu lapsensa vaikean sairauden tai 42282: Päivärahaa suoritetaan vähimmäispäivära- vaikean vamman vuoksi sairaalassa tai sairaa- 42283: han suuruisena vakuutetulle, joka on asevel- lan poliklinikalla annettavaan hoitoon tai kun- 42284: vollisena vakinaisessa palveluksessa, aseetto- toutukseen liityvään kotihoitoon ja lasta hoita- 42285: mana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluva- va lääkäri katsoo osallistumisen tarpeelliseksi; 42286: na puolustusvoimien palveluksessa taikka sivii- 3) osallistuu lakiin perustuvalle lapsensa sai- 42287: lipalvelusmiehenä siviilipalvelulaitoksessa, vain rauden tai vamman vuoksi järjestetylle sopeu- 42288: siltä työkyvyttömyysajalta, jonka hän on lo- tumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille tai 42289: malla, noudattaen muutoin mitä 19 §:ssä on muuhun niihin rinnastettavaan lakiin perus- 42290: säädetty. Muulta ajalta hänellä ei ole oikeutta tuvaan kuntoutustoimintaan. 42291: päivärahaan. Valtioneuvoston päätöksellä määrätään, mi- 42292: tä on pidettävä tässä pykälässä tarkoitettuna 42293: 23 § vaikeana sairautena tai vammana. 42294: Tilapäistä vanhempainrahaa voidaan suorit- 42295: Lapsen isälle, joka on lapsen hoidon takia taa samalta ajalta molemmille vanhemmille 42296: poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuo- vain 23 d §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa 42297: lella suoritettavasta työstä, suoritetaan lapsen tarkoitetuissa tapauksissa edellyttäen, että lää- 42298: äidin suostumuksella isyysrahaa lapsen synty- käri on katsonut molempien vanhempien hoi- 42299: män yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 toon tai kuntoutukseen osallistumisen tarpeelli- 42300: arkipäivältä, jolloin vanhempainrahakausi ly- seksi. 42301: henee vastaavasti. Asevelvollisena vakinaisessa 42302: palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai 23 e § 42303: nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien pal- Tilapäisen vanhempainrahan maara patvaa 42304: veluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä siviili- kohti on yhtä suuri kuin 16 ja 17 §:ssä tarkoi- 42305: palvelulaitoksessa olevalle isälle suoritetaan sa- tettu päiväraha. Tilapäiseen vanhempainra- 42306: moin edellytyksin isyysrahaa loman tai isyysva- haan suoritetaan lapsikorotusta siten kuin 18 42307: paan ajalta. Isyysraha on tällöin vähimmäis- §:ssä on säädetty. 42308: päivärahan suuruinen. Tilapäistä vanhempainrahaa suoritetaan las- 42309: ta kohden kalenterivuodessa 42310: 1) sairaala- ja poliklinikkahoidon sekä kun- 42311: 23 c § toutuskurssien ajalta yhteensä enintään 60 ar- 42312: Vakuutetulle voidaan suorittaa tilapäistä kipäivältä, ellei erityinen hoidollinen syy edel- 42313: vanhempainrahaa ajalta, jolta hän on alle 16- lytä sen maksamista pitemmältä ajalta sekä 42314: vuotiaan sairaan lapsensa sairaanhoidon tai 2) kotihoidon ajalta enintään 60 arkipäivältä 42315: kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä omaa ja erityisestä hoidollisesta syystä lisäksi enin- 42316: tai toisen työtä. tään 30 arkipäivältä sekä tätä pitemmältä ajal- 42317: 16 1989 vp. - HE n:o 178 42318: 42319: ta, jos tilapäisen vanhempainrahan suorittami- vauksen tämän järjestämän hoidon aiheutta- 42320: sen lopettaminen huomioon ottaen lapsen sai- mista kustannuksista. 42321: rauden kehittyminen olisi kohtuutonta. 42322: 42323: 23 f § 30 § 42324: Vakuutetulle suoritetaan tilapäistä vanhem- 42325: painrahaa, jos hänellä ei ole tältä ajalta tässä Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava: 42326: laissa tarkoitettua työtuloa. Vähäinen työtulo 1) päivärahaa kuuden kuukauden kuluessa 42327: ei kuitenkaan estä tilapäisen vanhempainrahan siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada; 42328: suorittamista. Työtulona ei oteta huomioon jos päiväraha on myönnetty määräajaksi, mut- 42329: vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan ta työkyvyttömyys jatkuu sen jälkeenkin, työ- 42330: kotihoidon tukea eikä myöskään perhehoidos- kyvyttömyyden jatkumisesta on toimitettava 42331: ta maksettavaa hoitopalkkiota. selvitys paikallistoimistoon kuuden kuukauden 42332: Tilapäistä vanhempainrahaa ei myöskään kuluessa päivärahaoikeuden päättymisestä; 42333: suoriteta siltä osin kuin vakuutetulla on lakiin 2) äitiys- ja vanhempainrahaa viimeistään 42334: perustuva oikeus saada samalla perusteella tila- kahta kuukautta ennen laskettua synnytysai- 42335: päistä vanhempainrahaa vastaavaa korvausta. kaa; 42336: Tilapäistä vanhempainrahaa ei suoriteta sa- 3) vanhempainrahaa ottolapsen hoidon joh- 42337: malta ajalta, jolta vakuutetulla on oikeus äi- dosta kahden kuukauden kuluessa lapsen hoi- 42338: tiys-, isyys- tai vanhempainrahaan taikka päi- toon ottamisesta; 42339: värahaan. 4) tilapäistä vanhempainrahaa kuuden kuu- 42340: kauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen 42341: sitä halutaan saada; 42342: Etuuksia koskevia yleisiä säännöksiä 5) korvausta sairauden tai raskauden ja syn- 42343: nytyksen aiheuttamista kustannuksista kuuden 42344: 24 § kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta 42345: Päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainra- korvausta haetaan, on suoritettu; 42346: haa ei suoriteta siltä ajalta, jonka vakuutettu 6) lisäkorvausta 9 §:n 3 momentin perusteel- 42347: on suorittamassa välittömästi tuomittua van- la lääkkeistä, perusvoiteista, kliinisistä ravinto- 42348: keusrangaistusta. valmisteista ja niitä vastaavista tuotteista sekä 42349: Päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainra- korvausta 10 §:n 1 momentin mukaisista vuo- 42350: haa, korvausta sairaanhoidosta johtuvista kus- tuisen omavastuun ylittävistä matkakustannuk- 42351: tannuksista tai korvausta raskaus- ja synnytys- sista kuuden kuukauden kuluessa sen kalenteri- 42352: kustannuksista ei suoriteta siltä ajalta, jonka vuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus 42353: vakuutettu on asetuksella säädettävissä tapauk- lisäkorvaukseen tai matkakorvaukseen on syn- 42354: sissa julkisessa laitoshoidossa. tynyt; sekä 42355: 7) oikeutta saada vaikean ja pitkäaikaisen 42356: 28 a § sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet koko- 42357: Jos vakuutettu on saanut työkyvyttömyys- naan tai 90-prosenttisesti korvattuina sekä klii- 42358: ajalta työttömyysturvalain mukaista perus- niset ravintovalmisteet ja niitä vastaavat tuot- 42359: päivärahaa tai ansioon suhteutettua päivära- teet osittain korvattuina, viimeistään 30 päivän 42360: haa, pidätetään samalta ajalta tämän lain mu- kuluessa niiden kustannusten syntymisestä, jot- 42361: kaisesti suoritettava päiväraha maksetun perus- ka halutaan saada näin korvattuina. 42362: päivärahan määrään saakka tai se suoritetaan Etuus tai osa siitä voidaan myöntää, vaikka 42363: asianomaiselle työttömyyskassalle maksettua sitä ei olisi haettu 3 momentissa säädetyssä 42364: ansioon suhteutettua päivärahaa vastaavalta määräajassa, jos sen epääminen myöhästymi- 42365: osalta. Näin pidätetystä tai suoritetusta päivä- sen vuoksi olisi kohtuutonta. 42366: rahan määrästä on vastaavasti voimassa, mitä 42367: 28 §:n 3 momentissa on säädetty. Jollei myönnettyä päivärahaa tai äitiys-, 42368: isyys- tai vanhempainrahaa taikka tilapäistä 42369: 29 § vanhempainrahaa ole nostettu kuuden kuukau- 42370: den kuluessa siitä, kun se on ollut vakuutetun 42371: Kansaneläkelaitos voi suorittaa Ylioppilai- nostettavissa, taikka maksettavaksi myönnet- 42372: den terveydenhoitosäätiölle kohtuullisen kor- tyä korvausta sairauden tai raskauden ja syn- 42373: 1989 vp. - HE n:o 178 17 42374: 42375: nytyksen aiheuttamista kustannuksista kuuden äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoista sekä tila- 42376: kuukauden kuluessa sen myöntämisestä, on päisistä vanhempainrahoista. Valtion on suori- 42377: oikeus etuuteen menetetty, mikäli ei erityisestä tettava kuukausittain ennakkona määrä siten 42378: syystä katsota kohtuulliseksi toisin päättää. kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 42379: 42380: 47 § 42381: Tämän lain mukaista päivärahaa, äitiys-, 68 § 42382: isyys- ja vanhempainrahaa sekä tilapäistä Sosiaalivakuutustoimikunnalla on oikeus 42383: vanhempainrahaa on haettava sen kunnan sosi- omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnös- 42384: aalivakuutustoimikunnalta, jossa vakuutetulla tä käsiteltävänään olevan asian selvittämiseksi 42385: on varsinainen asuntonsa ja kotinsa. Korvaus- kuulustuttaa todistajia yleisessä alioikeudessa. 42386: ta sairaanhoidosta taikka raskaudesta ja syn- 42387: nytyksestä aiheutuneista kustannuksista vakuu- Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee 42388: tetulla on oikeus hakea muultakin kuin koti- myös lääkäriä, kuitenkin siten, että hänellä on 42389: paikkakuntansa sosiaalivakuutustoimikunnal- oikeus saada antamistaan tiedoista ja lausun- 42390: ta. Asetuksella säädetään, milloin vakuutetulla noista kansaneläkelaitoksen vahvistaman tak- 42391: on oikeus hakea päivärahaa, äitiys-, isyys- ja san mukainen palkkio. 42392: vanhempainrahaa sekä tilapäistä vanhempain- 42393: rahaa muulta kuin kotipaikkakuntansa sosiaa- 42394: livakuutustoimikunnalta. 42395: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 42396: kuuta 1990 ja sitä sovelletaan kustannuksiin, 42397: 54§ jotka ovat syntyneet lain voimaantulopäivänä 42398: tai sen jälkeen. 42399: Asianomainen, joka on tyytymätön sosiaali- 42400: vakuutuslautakunnan päätökseen, mikäli se Tämän lain 5 §:n 2 momentti ja 5 b §:n 1 42401: koskee oikeutta tämän lain mukaiseen etuuteen momentin johdantokappale sekä 18 a §tulevat 42402: tai päivärahan, äitiys-, isyys- tai vanhempain- voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990 siten, että 42403: rahan taikka tilapäisen vanhempainrahan mää- 18 a §:ää sovelletaan päivärahaan, joka koh- 42404: rää, saa hakea siihen muutosta tarkastuslauta- distuu aikaan lain voimaantulosta alkaen. 42405: kunnalta 53 §:n 1 momentissa säädetyssä ajas- Tämän lain 4 §:n 1 momentti, 14 §:n edellä 42406: sa ja siinä säädetylla tavalla. oleva alaotsikko, 14 §:n 1 momentti, 23 c- 42407: 23 f §, 30 §:n 3 momentin 4 kohta ja 6 mo- 42408: mentti, 47 §:n 1 momentti, 54 §:n 1 momentti 42409: sekä 59 §:n 2 momentti tulevat voimaan 1 42410: 59§ päivänä lokakuuta 1990 ja kumotun 76 b §:n 42411: säännöstä sovelletaan 30 päivään syyskuuta 42412: Valtio suorittaa 13 prosenttia päivärahoista, 1990. 42413: 42414: 42415: 42416: 42417: 3 390377Y 42418: 18 1989 vp. - HE n:o 178 42419: 42420: 2. 42421: Laki 42422: kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta 42423: 42424: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanterveyslain voimaanpanosta 28 päivänä 42425: tammikuuta 1972 annetun lain 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 42426: 1988 annetussa laissa (1216/88), näin kuuluvaksi: 42427: 42428: 3 § 42429: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Mitä 42430: Alle 17-vuotiaiden kunnan asukkaiden kan- edellä on säädetty vuonna 1956 tai sen jälkeen 42431: santerveyslain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa syntyneistä kunnan asukkaista, koskee myös 42432: tarkoitettu hampaiden tutkimus ja hoito on mainittuna vuonna tai sen jälkeen syntyneitä 42433: siten maksuton kuin sanotun lain 21 §:ssä kunnan alueella sijaitsevien kansanterveysase- 42434: säädetään. Vuonna 1956 tai sen jälkeen synty- tuksen 7 a §:ssä mainittujen oppilaitosten opis- 42435: neiden kunnan asukkaiden kansanterveyslain kelijoita ja kansanterveysasetuksen 7 b §:ssä 42436: 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu tarkoitettujen kaupunkien merimiesterveyden- 42437: hampaiden tutkimus ja hoito on maksutonta huoltoon oikeutettuja henkilöitä. 42438: sikäli kuin ne koskevat hampaiden tutkimusta 42439: ja ehkäisevää hoitoa. Muilta osin peritään 60 42440: prosenttia asetuksella vahvistetuista potilailta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 42441: perittävistä maksuista ja korvauksista siten kuuta 1990. 42442: 42443: 42444: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 42445: 42446: 42447: Tasavallan Presidentti 42448: MAUNO KOIVISTO 42449: 42450: 42451: 42452: 42453: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola 42454: 1989 vp. - HE n:o 178 19 42455: 42456: Liite 42457: 42458: 42459: 42460: 42461: 1. 42462: Laki 42463: sairausvakuutuslain muuttamisesta 42464: 42465: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 42466: kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 30 §:n 2 momentti 42467: ja 76 b §, 42468: sellaisena kuin näistä on 76 b § 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1089/82), 42469: muutetaan 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 2 momentti, 5 b §:n 1 momentin johdantokappale, 8 §:n 1 42470: momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 10 §:n 1 ja 2 momentti, 14 §:n edellä oleva alaotsikko, 14 §:n 1 42471: momentti, 23 §:n 4 momentti, 24 ja 28 a §, 29 §:n 4 momentti, 30 §:n 3, 4 ja 6 momentti, 47 §:n 42472: 1 momentti, 54 §:n 1 momentti, 59 §:n 2 momentti sekä 68 §:n 1 ja 3 momentti, 42473: sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti, 14 §:n edellä oleva alaotsikko, 14 §:n 1 momentti, 42474: 47 §:n 1 momentti ja 59 §:n 2 momentti 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (32/85), 42475: 5 §:n 2 momentti ja 5 b §:n 1 momentin johdantokappale 23 päivänä joulukuuta I988 annetussa 42476: laissa (I2I5/88), 8 §:n 1 momentti, 9 §:n I ja 2 momentti, 10 §:n I momentti sekä 30 §:n 3 42477: momentti 23 päivänä joulukuuta I987 annetussa laissa (1109/87), 10 §:n 2 momentti I4 päivänä 42478: tammikuuta I966 annetussa laissa (5/66), 23 §:n 4 momentti 13 päivänä kesäkuuta I986 42479: annetussa laissa (458/86), 24 § osittain muutettuna mainitulla II päivänä tammikuuta I985 42480: annetulla lailla, 28 a § I8 päivänä kesäkuuta I97I annetussa laissa (50517I), 29 §:n 4 momentti 42481: 29 päivänä syyskuuta I978 annetussa laissa (745178) ja 30 §:n 4 ja 6 momentti I4 päivänä 42482: kesäkuuta I985 annetussa laissa (479/85), sekä 42483: lisätään lakiin uusi I8 a §, siitä 26 päivänä kesäkuuta I981 annetulla lailla (47I/8I) kumotun 42484: 20 §:n tilalle, uusi 20 § sekä uusi 23 c-23 f § seuraavasti: 42485: 42486: Voimassa oleva laki Ehdotus 42487: 2 luku 2 luku 42488: Etuudet Etuudet 42489: 4§ 4§ 42490: Vakuutetulla on oikeus saada sairauden pe- Vakuutetulla on oikeus saada sairauden pe- 42491: rusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon rusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon 42492: kustannuksista ja sairaudesta johtuvasta työ- kustannuksista ja sairaudesta johtuvasta työ- 42493: kyvyttömyydestä päivärahaa sekä raskauden ja kyvyttömyydestä päivärahaa sekä raskauden ja 42494: synnytyksen perusteella korvausta niistä johtu- synnytyksen perusteella korvausta niistä johtu- 42495: vista tarpeellisista kustannuksista. Vakuutetul- vista tarpeellisista kustannuksista. Vakuutetul- 42496: la on myös oikeus saada raskauden ja synny- la on myös oikeus saada raskauden ja synny- 42497: tyksen perusteella äitiysrahaa ja, siten kuin tyksen perusteella äitiysrahaa ja, siten kuin 42498: jäljempänä säädetään, lapsen tai ottolapsen jäljempänä säädetään, lapsen tai ottolapsen 42499: hoidon perusteella vanhempainrahaa ja isyys- hoidon perusteella vanhempainrahaa ja isyys- 42500: rahaa. rahaa sekä sairaan lapsen hoitoon ja kuntou- 42501: tukseen osallistumisen johdosta tilapäistä van- 42502: hempainrahaa. 42503: 20 1989 vp. - HE n:o 178 42504: 42505: Voimassa oleva laki Ehdotus 42506: 42507: Sairaanhoito- sekä raskaus- ja 42508: synnytyskustannukset 42509: 5§ 42510: 42511: Mitä edellä on säädetty sairaanhoidon kor- Mitä edellä on säädetty sairaanhoidon kor- 42512: vaamisesta, sovelletaan vastaavasti hammassai- vaamisesta, sovelletaan vastaavasti hammassai- 42513: rauksiin, jos kysymyksessä on muun sairauden rauksiin, jos kysymyksessä on muun sairauden 42514: kuin hammassairauden parantamiseksi välttä- kuin hammassairauden parantamiseksi välttä- 42515: mätön hoito. Hammashuollon korvaamisesta mätön hoito. Hammashuollon korvaamisesta 42516: sairaanhoitona vuonna 1958 ja sen jälkeen sairaanhoitona vuonna 1956 tai sen jälkeen 42517: syntyneille vakuutetuille säädetään 5 b §:ssä. syntyneille vakuutetuille säädetään 5 b §:ssä. 42518: 42519: 42520: 5b § 5b § 42521: Sairaanhoitona korvataan sen lisäksi, mitä Sairaanhoitona korvataan sen lisäksi, mitä 42522: 5 §:n 2 momentissa on säädetty, vuonna 1958 5 §:n 2 momentissa on säädetty, vuonna 1956 42523: ja sen jälkeen syntyneille vakuutetuille: tai sen jälkeen syntyneille vakuutetuille: 42524: 42525: 42526: 8§ 8§ 42527: Edellä 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi- Edellä 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi- 42528: tetusta lääkärin samalla kertaa määräämästä tetusta lääkärin samalla kertaa määräämästä 42529: tutkimuksesta tai hoidosta johtuvista kustan- tutkimuksesta tai hoidosta johtuvista kustan- 42530: nuksista taikka, jos ne ylittävät noudatettavak- nuksista taikka, jos ne ylittävät noudatettavak- 42531: si vahvistetun taksan, tämän mukaisista mää- si vahvistetun taksan, tämän mukaisista mää- 42532: ristä korvataan kolme neljännestä siltä osin ristä korvataan kolme neljännestä siltä osin 42533: kuin kustannukset tai taksan mukaiset määrät kuin kustannukset tai taksan mukaiset määrät 42534: yhteensä ylittävät 30 markkaa. Mitä edellä on yhteensä ylittävät 40 markkaa. Mitä edellä on 42535: säädetty, sovelletaan myös silloin, kun lääkärin säädetty, sovelletaan myös silloin, kun lääkärin 42536: määräämän tutkimuksen on suorittanut tai määräämän tutkimuksen on suorittanut tai 42537: hoidon antanut asianmukaisen ammattikoulu- hoidon antanut asianmukaisen ammattikoulu- 42538: tuksen saanut henkilö. Asetuksella säädetään, tuksen saanut henkilö. Asetuksella säädetään, 42539: missä laajuudessa samalla kertaa määrätyt tut- missä laajuudessa samalla kartaa määrätyt tut- 42540: kimus- ja hoitotoimenpiteet korvataan saman kimus- ja hoitotoimenpiteet korvataan saman 42541: määräyksen perusteella sekä mitkä tutkimus- määräyksen perusteella sekä mitkä tutkimus- 42542: ja hoitotoimenpiteet katsotaan korvausta las- ja hoitotoimenpiteet katsotaan korvausta las- 42543: kettaessa samalla kertaa määrätyiksi. kettaessa samalla kertaa määrätyiksi. 42544: 42545: 42546: 9§ 9§ 42547: Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi- Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi- 42548: tetuista lääkkeistä sekä 3 a kohdassa tarkoite- tetuista lääkkeistä sekä 3 a kohdassa tarkoite- 42549: tuista perusvoiteista korvataan puolet 30 mark- tuista perusvoiteista korvataan puolet 35 mark- 42550: kaa ylittävältä osalta kutakin ostokertaa kohti. kaa ylittävältä osalta kultakin ostokerralta. 42551: Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon 42552: käytettävät lääkkeet korvataan kuitenkin ko- käytettävät lääkkeet korvataan kuitenkin ko- 42553: konaan tai 90-prosenttisesti sen mukaan kuin konaan tai 90-prosenttisesti sen mukaan kuin 42554: valtioneuvoston päätöksellä määrätään. Kor- valtioneuvoston päätöksellä määrätään. Kor- 42555: vaustasoa määrättäessä otetaan huomioon sai- vaustasoa määrättäessä otetaan huomioon sai- 42556: rauden laatu sekä lääkkeiden tarpeellisuus ja rauden laatu sekä lääkkeiden tarpeellisuus ja 42557: taloudellisuus. Valtioneuvoston päätöksellä taloudellisuus. Valtioneuvoston päätöksellä 42558: 1989 vp. - HE n:o 178 21 42559: 42560: Voimassa oleva laki Ehdotus 42561: määrätään, mitä on pidettävä vaikeana ja pit- määrätään, mitä on pidettävä vaikeana ja pit- 42562: käaikaisena sairautena. käaikaisena sairautena. 42563: Vaikean sairauden hoitoon tarpeellisista klii- Vaikean sairauden hoitoon tarpeellisista klii- 42564: nisistä ravintovalmisteista korvataan puolet 30 nisistä ravintovalmisteista korvataan puolet 35 42565: markkaa ylittävältä osalta kutakin ostokertaa markkaa ylittävältä osalta kultakin ostokerral- 42566: kohti tai 90 prosenttia sen mukaan kuin valtio- ta tai 90 prosenttia sen mukaan kuin valtioneu- 42567: neuvoston päätöksellä määrätään. Korvausta- voston päätöksellä määrätään. Korvaustasoa 42568: soa määrättäessa otetaan huomioon valmistei- määrättäessa otetaan huomioon valmisteiden 42569: den tarpeellisuus ja taloudellisuus. Valtioneu- tarpeellisuus ja taloudellisuus. Valtioneuvoston 42570: voston päätöksellä määrätään, mitä on pidettä- päätöksellä määrätään, mitä on pidettävä tässä 42571: vä tässä momentissa tarkoitettuna vaikeana momentissa tarkoitettuna vaikeana sairautena. 42572: sairautena. 42573: 42574: 42575: 10§ 10 § 42576: Vakuutetulle korvataan lääkäriin, sairaan- Vakuutetulle korvataan lääkäriin, sairaan- 42577: hoitolaitokseen, laboratorioon, röntgenlaitok- hoitolaitokseen, laboratorioon, röntgenlaitok- 42578: seen tai asianmukaisen ammattikoulutuksen seen tai asianmukaisen ammattikoulutuksen 42579: saaneen henkilön luokse tehdyistä matkoista saaneen henkilön luokse tehdyistä matkoista 42580: johtuvat matkakustannukset kokonaan siltä johtuvat matkakustannukset kokonaan siltä 42581: osin kuin ne yhdensuuntaista matkaa kohti osin kuin ne yhdensuuntaiselta matkalta ylittä- 42582: ylittävät 25 markkaa (omavastuuosuus). Sama vät 30 markkaa (omavastuuosuus). Sama kos- 42583: koskee lääkärin tai asianmukaisen ammatti- kee lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulu- 42584: koulutuksen saaneen henkilön potilaan luokse tuksen saaneen henkilön potilaan luokse teh- 42585: tehdyistä matkoista johtuneiden matkakustan- dyistä matkoista johtuneiden matkakustannus- 42586: nusten korvaamista. Jos vakuutetun tämän ten korvaamista. Jos vakuutetun tämän pykä- 42587: pykälän mukaan maksettaviksi jäävät matka- län mukaan maksettaviksi jäävät matkakustan- 42588: kustannukset saman kalenterivuoden aikana nukset saman kalenterivuoden aikana ylittävät 42589: ylittävät 500 markkaa (vuotuinen omavastuu- 500 markkaa (vuotuinen omavastuuosuus), 42590: osuus), vuotuisen omavastuun ylittävä osa vuotuisen omavastuun ylittävä osa matkakus- 42591: matkakustannuksista korvataan kokonaan. tannuksista korvataan kokonaan. Vuotuista 42592: omavastuuosuutta laskettaessa otetaan huo- 42593: mioon myös vakuutetun terveyskeskukselle sai- 42594: raankuljetuksesta maksamat kustannukset. 42595: Jos vakuutetun perheenjäsen, holhooja tai Jos vakuutetun perheenjäsen, holhooja tai 42596: muu tähän verrattava henkilö on vakuutettua muu tähän verrattava henkilö on vakuutettua 42597: hoitavan lääkärin erityisestä syystä antamasta hoitavan lääkärin erityisestä syystä antamasta 42598: määräyksestä erikseen tehnyt 1 momentissa määräyksestä erikseen tehnyt 1 momentissa 42599: mainitun matkan, korvataan tästä johtuvat mainitun matkan, korvataan tästä matkasta 42600: mastkakustannukset samalla tavoin kuin va- aiheutuneet kustannukset vakuutetun kustan- 42601: kuutetun matkakustannukset. nuksina. 42602: 42603: 42604: 42605: 42606: Päiväraha, sekä äitiys-, isyys- ja Päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha 42607: vanhempainraha sekä tilapäinen vanhempainraha 42608: 14 § 14 § 42609: Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työky- Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työky- 42610: vyttömyydestä suoritetaan päivärahaa sekä ras- vyttömyydestä suoritetaan päivärahaa sekä ras- 42611: kauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa ja kauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa ja 42612: 22 1989 vp. - HE n:o 178 42613: 42614: Voimassa oleva laki Ehdotus 42615: lapsen tai ottolapsen hoidon johdosta isyys- ja lapsen tai ottolapsen hoidon johdosta isyys- ja 42616: vanhempainrahaa. vanhempainrahaa sekä sairaan lapsen hoitoon 42617: ja kuntoutukseen osallistumisen johdosta tila- 42618: päistä vanhempainrahaa. 42619: 42620: 18 a § 42621: Jos vakuutetulla työkyvyttömyyden alkaessa 42622: on ollut oikeus työttömyysturvalain (602/84) 42623: mukaiseen työttömyyspäivärahaan, hänelle 42624: työkyvyttömyyden johdosta suoritettava päivä- 42625: raha on vähintään 86 prosenttia hänelle työky- 42626: vyttömyyden alkaessa suoritettavan työttö- 42627: myyspäivärahan määrästä. Tällöin ei työttö- 42628: myyspäivärahan määrää laskettaessa oteta 42629: huomioon 42630: 1) työttömyysturvalain 19 §:ssä tarkoitettua 42631: osa-aikatyön palkkaa; 42632: 2) työttömyysturvalain 21 § :ssä tarkoitettua 42633: sivutyön palkkaa tai muuta työtuloa; eikä 42634: 3) sellaisia työttömyysturvalain 27 §:ssä tar- 42635: koitettuja etuuksia, jotka tämän lain 27 §:n 42636: mukaan on vähennettävä päivärahasta. 42637: 42638: 20 § 42639: (Kumottu) Päivärahaa suoritetaan vähimmäispäivära- 42640: han suuruisena vakuutetulle, joka on asevel- 42641: vollisena vakinaisessa palveluksessa, aseetto- 42642: mana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluva- 42643: na puolustusvoimien palveluksessa taikka sivii- 42644: lipalvelusmiehenä siviilipalvelulaitoksessa, vain 42645: siltä työkyvyttömyysajalta, jonka hän on lo- 42646: malla, noudattaen muutoin, mitä 19 §:ssä on 42647: säädetty. Muulta ajalta hänellä ei ole oikeutta 42648: päivärahaan. 42649: 23 § 42650: 42651: Lapsen isälle, joka on lapsen hoidon takia Lapsen isälle, joka on lapsen hoidon takia 42652: poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuo- poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuo- 42653: lella suoritettavasta työstä, suoritetaan lapsen lella suoritettavasta työstä, suoritetaan lapsen 42654: äidin suostumuksella isyysrahaa lapsen synty- äidin suostumuksella isyysrahaa lapsen synty- 42655: män yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 män yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 42656: arkipäivältä, jolloin vanhempainrahakausi ly- arkipäivältä, jolloin vanhempainrahakausi ly- 42657: henee vastaavasti. henee vastaavasti. Asevelvollisena vakinaisessa 42658: palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai 42659: nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien pal- 42660: veluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä siviili- 42661: palvelulaitoksessa olevalle isälle suoritetaan sa- 42662: moin edellytyksin isyysrahaa loman tai isyysva- 42663: paan ajalta. lsyysraha on tällöin vähimmäis- 42664: päivärahan suuruinen. 42665: 1989 vp. - HE n:o 178 23 42666: 42667: Voimassa oleva laki Ehdotus 42668: 42669: 23 c § 42670: Vakuutetulle voidaan suorittaa tilapäistä 42671: vanhempainrahaa ajalta, jolta hän on alle 16- 42672: vuotiaan sairaan lapsensa sairaanhoidon tai 42673: kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä omaa 42674: tai toisen työtä. 42675: Tässä pykälässä tarkoitetaan lapsella hakijan 42676: tai hänen aviopuolisonsa lasta, ottolasta tai 42677: muuta lasta, jota vakuutettu vanhemman ta- 42678: voin tosiasiallisesti hoitaa. A viopuolisoon rin- 42679: nastetaan henkilö, jonka kanssa vakuutettu 42680: avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteises- 42681: sä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. 42682: 23 d § 42683: Tilapäistä vanhempainrahaa suoritetaan, jos 42684: vakuutettu 42685: 1) osallistuu sairaalassa tai sairaalan polikli- 42686: nikalla lapsensa sairauden tai vamman vuoksi 42687: anneftavaan hoitoon tai kuntoutukseen ja lasta 42688: hoitava lääkäri katsoo osallistumisen tarpeelli- 42689: seksi. Seitsemän vuotta täyttäneen lapsen osal- 42690: ta edellytetään lisäksi, että sairaus tai vamma 42691: on vaikea; 42692: 2) osallistuu lapsensa vaikean sairauden tai 42693: vaikean vamman vuoksi sairaalassa tai sairaa- 42694: lan poliklinikalla anneftavaan hoitoon ·tai kun- 42695: toutukseen liityvään kotihoitoon ja lasta hoita- 42696: va lääkäri katsoo osallistumisen tarpeelliseksi; 42697: 3) osallistuu lakiin perustuvallelapsensa sai- 42698: rauden tai vamman vuoksi järjestetylle sopeu- 42699: tumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille tai 42700: muuhun niihin rinnastettavaan lakiin perus- 42701: tuvaan kuntoutustoimintaan. 42702: Valtioneuvoston päätöksellä määrätään, mi- 42703: tä on pidettävä tässä pykälässä tarkoitettuna 42704: vaikeana sairautena tai vammana. 42705: Tilapäistä vanhempainrahaa voidaan suorit- 42706: taa molemmille vanhemmille vain 23 d §:n 1 42707: momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa ta- 42708: pauksissa edellyttäen, että lääkäri on katsonut 42709: molempien vanhempien hoitoon tai kuntoutuk- 42710: seen osallistumisen tarpeelliseksi. 42711: 23 e § 42712: Tilapäisen vanhempainrahan maara patvaa 42713: kohti on yhtä suuri kuin 16 ja 17 §:ssä tarkoi- 42714: tettu päiväraha. Tilapäiseen vanhempainra- 42715: haan suoritetaan lapsikorotusta siten kuin 18 42716: §:ssä on säädetty. 42717: Tilapäistä vanhempainrahaa suoritetaan las- 42718: ta kohden kalenterivuodessa 42719: 24 1989 vp. - HE n:o 178 42720: 42721: Voimassa oleva laki Ehdotus 42722: 1) sairaala- ja poliklinikkahoidon sekä kun- 42723: toutuskurssien ajalta yhteensä enintään 60 ar- 42724: kipäivältä, ellei erityinen hoidollinen syy edel- 42725: lytä sen maksamista pitemmällä ajalta sekä 42726: 2) kotihoidon ajalta enintään 60 arkipäivältä 42727: ja erityisestä hoido/lisesta syystä lisäksi enin- 42728: tään 30 arkipäivältä sekä tätä pitemmältä ajal- 42729: ta, jos tilapäisen vanhempainrahan suorittami- 42730: sen lopettaminen huomioon ottaen lapsen sai- 42731: rauden kehittyminen olisi kohtuutonta. 42732: 23 f § 42733: Vakuutetulle suoritetaan tilapäistä vanhem- 42734: painrahaa, jos hänellä ei ole tältä ajalta tässä 42735: laissa tarkoitettua työtuloa. Vähäinen työtulo 42736: ei kuitenkaan estä tilapäisen vanhempainrahan 42737: suorittamista. Työtulona ei oteta huomioon 42738: vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan 42739: kotihoidon tukea eikä myöskään perhehoidos- 42740: ta maksettavaa hoitopalkkiota. 42741: Tilapäistä vanhempainrahaa ei myöskään 42742: suoriteta siltä osin kuin vakuutetulla on lakiin 42743: perustuva oikeus saada samalla perusteella tila- 42744: päistä vanhempainrahaa vastaavaa korvausta. 42745: Tilapäistä vanhempainrahaa ei suoriteta sa- 42746: malta ajalta, jolta vakuutetul/a on oikeus äi- 42747: tiys-, isyys- tai vanhempainrahaan taikka päi- 42748: värahaan. 42749: Etuuksia koskevia yleisiä säännöksiä Etuuksia koskevia yleisiä säännöksiä 42750: 24 § 24 § 42751: Korvausta sairaanhoidosta johtuvista kus- Päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainra- 42752: taanuksista ja päivärahaa ei suoriteta siltä haa ei suoriteta siltä ajalta, jonka vakuutettu 42753: ajalta, minkä vakuutettu on: on suorittamassa välittömästi tuomittua van- 42754: 1) asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa keusrangaistusta. 42755: taikka reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluva- 42756: na puolustusvoimien palveluksessa; tai 42757: 2) kärsimässä välittömästi tuomittua vapaus- 42758: ragaistusta tai asetuksella säädettävissä tapauk- 42759: sissa julkisessa laitoshoidossa. 42760: Mitä 1 momentin 2 kohdassa on säädetty, Päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainra- 42761: sovelletaan vastaavasti raskaus- ja synnytys- - haa, korvausta sairaanhoidosta johtuvista kus- 42762: kustannuksiin sekä äitiys-, isyys- ja vanhem- tannuksista tai korvausta raskaus- ja synnytys- 42763: painrahaan. kustannuksista ei suoriteta siltä ajalta, jonka 42764: vakuutettu on asetuksella säädettävissä tapauk- 42765: sissa julkisessa laitoshoidossa. 42766: 28 a § 28 a § 42767: Jos vakuutettu on saanut työkyvyttömyys- Jos vakuutettu on saanut työkyvyttömyys- 42768: ajalta työttömyyskorvauksesta 22 päivänä jou- ajalta työttömyysturvalain mukaista perus- 42769: lukuuta 1967 annetun lain (645167) mukaista päivärahaa tai ansioon suhteutettua päivära- 42770: työttömyyskorvausta tai valtakunnallisista haa, pidätetään samalta ajalta tämän lain mu- 42771: työttömyyskassoista 23 päivänä maaliskuuta kaisesti suoritettava päiväraha maksetun perus- 42772: 1989 vp. - HE n:o 178 25 42773: 42774: Voimassa oleva laki Ehdotus 42775: 1934 annetussa laissa (125/34, 328/60) tarkoi- päivärahan määrään saakka tai se suoritetaan 42776: tetun työttömyyskassan maksamaa työttö- asianomaiselle työttömyyskassalle maksettua 42777: myysavustusta, suoritetaan samalta ajalta tule- ansioon suhteutettua päivärahaa vastaavalta 42778: va päiväraha maksetun korvauksen tai avus- osalta. Näin pidätetystä tai suoritetusta päivä- 42779: tuksen määrään saakka asianomaiselle työvoi- rahan määrästä on vastaavasti voimassa, mitä 42780: matoimikunnalle tai työttömyyskassalle. Näin 28 §:n 3 momentissa on säädetty. 42781: suoritetusta päivärahan määrästä on vastaavas- 42782: ti voimassa, mitä 28 §:n 3 momentissa on 42783: säädetty. 42784: 42785: 29 § 29 § 42786: 42787: Kansaneläkelaitos voi suorittaa yliopistoissa Kansaneläkelaitos voi suorittaa Ylioppilai- 42788: ja korkeakoulussa opiskelevien ylioppilaiden den terveydenhoitosäätiölle kohtuullisen kor- 42789: pakollisesta lääkärintarkastuksesta annetun vauksen tämän järjestämän hoidon aiheutta- 42790: lain (142/58) 1 §:ssä mainitulle säätiölle koh- mista kustannuksista. 42791: tuullisen korvauksen tämän järjestämän hoi- 42792: don aiheuttamista kustannuksista. 42793: 42794: 42795: 30 § 30 § 42796: 42797: Saadakseen päivärahaa vakuutetun, hänen (Kumotaan) 42798: valtuuttamansa asiamiehen tai muun edustajan 42799: tulee viipymättä ilmoittaa sairastumisesta sai- 42800: rausvakuutustoimistoon, sen mukaan kuin ase- 42801: tuksella tarkemmin säädetään. 42802: Päivärahaa on haettava kuuden kuukauden Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava: 42803: kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halu- 1) päivärahaa kuuden kuukauden kuluessa 42804: taan saada sekä äitiys- ja vanhempainrahaa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada; 42805: viimeistään kahta kuukautta ennen laskettua jos päiväraha on myönnetty määräajaksi, mut- 42806: synnytysaikaa tai 21 §:n 2 momentissa tarkoi- ta työkyvyttömyys jatkuu sen jälkeenkin, työ- 42807: tetussa tapauksessa kahden kuukauden kulues- kyvyttömyyden jatkumisesta on toimitettava 42808: sa lapsen hoitoonottamisesta lukien. Korvausta selvitys paikallistoimistoon kuuden kuukauden 42809: sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheut- kuluessa päivärahaoikeuden päättymisestä; 42810: tamista kustannuksista on haettava kuuden 2) äitiys- ja vanhempainrahaa viimeistään 42811: kuukauden kuluessa siitä, kun se maksu, josta kahta kuukautta ennen laskettua synnytysai- 42812: korvausta haetaan, on suoritettu. Korvausta kaa; 42813: 10 §:n 1 momentin mukaisista vuotuisen oma- 3) vanhempainrahaa ottolapsen hoidon joh- 42814: vastuuosuuden ylittävistä matkakustannuksista dosta kahden kuukauden kuluessa lapsen hoi- 42815: sekä lisäkorvausta 9 §:n 3 momentin nojalla toon ottamisesta; 42816: lääkkeistä, kllinisistä ravintovalmisteista ja pe- 4) tilapäistä vanhempainrahaa kuuden kuu- 42817: rusvoiteista on haettava kuuden kuukauden kauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen 42818: kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, sitä halutaan saada; 42819: jonka aikana oikeus matkakorvaukseen tai li- 5) korvausta sairauden tai raskauden ja syn- 42820: säkorvaukseen on syntynyt. Muutoin etuus on nytyksen aiheuttamista kustannuksista kuuden 42821: menetetty. Jos päiväraha on myönnetty määrä- kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta 42822: ajaksi ja työkyvyttömyys jatkuu sen jälkeen- korvausta haetaan, on suoritettu; 42823: kin, tulee vakuutetun saadakseen edelleen päi- 6) lisäkorvausta 9 §:n 3 momentin perusteel- 42824: värahaa toimittaa siitä riittävä selvitys edellä la lääkkeistä, perusvoiteista, kliinisistä ravinto- 42825: mainitussa ajassa. Myöhästymisestä huolimat- valmisteista ja niitä vastaavista tuotteista sekä 42826: ta etuus voidaan myöntää joko kokonaan tai - korvausta 10 §:n 1 momentin mukaisista vuo- 42827: 4 390377Y 42828: 26 1989 vp. - HE n:o 178 42829: 42830: Voimassa oleva laki Ehdotus 42831: 42832: osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä koh- tuisen omavastuun ylittävistä matkakustannuk- 42833: tuuttomana. sista kuuden kuukauden kuluessa sen kalenteri- 42834: vuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus 42835: lisäkorvaukseen tai matkakorvaukseen on syn- 42836: tynyt; sekä 42837: 7) oikeutta saada vaikean ja pitkäaikaisen 42838: sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet koko- 42839: naan tai 90-prosenttisesti korvattuina sekä klii- 42840: niset ravintovalmisteet ja niitä vastaavat tuot- 42841: teet osittain korvattuina, viimeistään 30 päivän 42842: kuluessa niiden kustannusten syntymisestä, jot- 42843: ka halutaan saada näin korvattuina. 42844: Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon Etuus tai osa siitä voidaan myöntää, vaikka 42845: käytettävät lääkkeet korvataan kokonaan tai sitä ei olisi haettu 3 momentissa säädetyssä 42846: 90-prosenttisesti, mikäli kustannukset ovat määräajassa, jos sen epääminen myöhästymi- 42847: syntyneet sen jälkeen, kun vakuutettu on toi- sen vuoksi olisi kohtuutonta. 42848: mittanut sosiaalivakuutustoimikunnalle tätä 42849: tarkoittavan hakemuksen. Mitä tässä momen- 42850: tissa on säädetty lääkkeistä, sovelletaan myös 42851: korvattaessa kliinisiä ravintovalmisteita ja niitä 42852: vastaavia tuotteita. 42853: 42854: Jollei myönnettyä päivärahaa tai äitiys-, Jollei myönnettyä päivärahaa tai äitiys-, 42855: isyys- tai vanhempainrahaa ole nostettu kuu- isyys- tai vanhempainrahaa taikka tilapäistä 42856: den kuukauden kuluessa siitä, kun se on ollut vanhempainrahaa ole nostettu kuuden kuukau- 42857: vakuutetun nostettavissa, taikka maksettavaksi den kuluessa siitä, kun se on ollut vakuutetun 42858: myönnettyä korvausta sairauden tai raskauden nostettavissa, taikka maksettavaksi myönnet- 42859: ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista tyä korvausta sairauden tai raskauden ja syn- 42860: kuuden kuukauden kuluessa sen myöntämises- nytyksen aiheuttamista kustannuksista kuuden 42861: tä, on oikeus etuuteen menetetty, mikäli ei kuukauden kuluessa sen myöntämisestä, on 42862: erityisestä syystä katsota kohtuulliseksi toisin oikeus etuuteen menetetty, mikäli ei erityisestä 42863: päättää. syystä katsota kohtuulliseksi toisin päättää. 42864: 42865: 47 § 47 § 42866: Tämän lain mukaista päivärahaa sekä äi- Tämän lain mukaista päivärahaa, äitiys-, 42867: tiys-, isyys- ja vanhempainrahaa on haettava isyys- ja vanhempainrahaa sekä tilapäistä 42868: sen kunnan sosiaalivakuutustoimikunnalta, vanhempainrahaa on haettava sen kunnan sosi- 42869: jossa vakuutetulla on varsinainen asuntonsa ja aalivakuutustoimikunnalta, jossa vakuutetulla 42870: kotinsa. Korvausta sairaanhoidosta taikka ras- on varsinainen asuntonsa ja kotinsa. Korvaus- 42871: kaudesta ja synnytyksestä aiheutuneista kus- ta sairaanhoidosta taikka raskaudesta ja syn- 42872: tannuksista vakuutetulla on oikeus hakea nytyksestä aiheutuneista kustannuksista vakuu- 42873: muultakin kuin kotipaikkakuntansa sosiaaliva- tetulla on oikeus hakea muultakin kuin koti- 42874: kuutustoimikunnalta. Asetuksella säädetään, paikkakuntansa sosiaalivakuutustoimikunnal- 42875: milloin vakuutetulla on oikeus hakea päivära- ta. Asetuksella säädetään, milloin vakuutetulla 42876: haa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa on oikeus hakea päivärahaa, äitiys-, isyys- ja 42877: muulta kuin kotipaikkakuntansa sosiaaliva- vanhempainrahaa sekä tilapäistä vanhempain- 42878: kuutustoimikunnalta. rahaa muulta kuin kotipaikkakuntansa sosiaa- 42879: livakuutustoimikunnalta. 42880: 42881: 42882: 54§ 54§ 42883: Asianomainen, joka on tyytymätön sosiaali- Asianomainen, joka on tyytymätön sosiaali- 42884: vakuutuslautakunnan päätökseen, mikäli se vakuutuslautakunnan päätökseen, mikäli se 42885: 1989 vp. - HE n:o 178 27 42886: 42887: Voimassa oleva laki Ehdotus 42888: koskee oikeutta tämän lain mukaiseen etuuteen koskee oikeutta tämän lain mukaiseen etuuteen 42889: tai päivärahan, äitiys-, isyys- tai vanhempain- tai päivärahan, äitiys-, isyys- tai vanhempain- 42890: rahan määrää, saa hakea siihen muutosta tar- rahan taikka tilapäisen vanhempainrahan mää- 42891: kastuslautakunnalta 53 §:n 1 momentissa sää- rää, saa hakea siihen muutosta tarkastuslauta- 42892: detyssä ajassa ja siinä säädetylla tavalla. kunnalta 53 §:n 1 momentissa säädetyssä ajas- 42893: sa ja siinä säädetylla tavalla. 42894: 42895: 42896: 59§ 42897: 42898: Valtio suorittaa 13 prosenttia päivärahoista Valtio suorittaa 13 prosenttia päivärahoista, 42899: sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoista. Val- äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoista sekä tila- 42900: tion on suoritettava kuukausittain ennakkona päisistä vanhempainrahoista. Valtion on suori- 42901: määrä siten kuin asetuksella tarkemmin sääde- tettava kuukausittain ennakkona määrä siten 42902: tään. kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 42903: 42904: 42905: 68 § 68 § 42906: Sairausvakuutustoimikunnalla on oikeus Sosiaalivakuutustoimikunnal/a on oikeus 42907: omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnös- omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnös- 42908: tä käsiteltävänään olevan asian selvittämiseksi tä käsiteltävänään olevan asian selvittämiseksi 42909: kuulustuttaa todistajia yleisessä alioikeudessa. kuulustuttaa todistajia yleisessä alioikeudessa. 42910: 42911: Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee 42912: myös lääkäriä, kuitenkin siten, että hänellä on myös lääkäriä, kuitenkin siten, että hänellä on 42913: oikeus saada antamistaan tiedoista ja lausun- oikeus saada antamistaan tiedoista ja lausun- 42914: noista vahvistetun taksan mukainen palkkio. noista kansaneläkelaitoksen vahvistaman tak- 42915: san mukainen palkkio. 42916: 76 b § 42917: Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on tukea 42918: sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta valtion 42919: tulo- ja menoarviossa sanottuun tarkoitukseen 42920: osoiteitujen määrärahojen puitteissa siten kuin 42921: valtioneuvosto tarkemmin määrää. 42922: Kansaneläkelaitoksen 1 momentissa tarkoi- 42923: tettua tukea koskevaan päätökseen ei saa ha- 42924: kea valittamalla muutosta. 42925: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 42926: kuuta 1990 ja sitä sovelletaan kustannuksiin, 42927: jotka ovat syntyneet lain voimaantulopäivänä 42928: tai sen jälkeen. 42929: Tämän lain 5 §:n 2 momentti ja 5 b §:n 1 42930: momentin johdantokappale sekä 18 a § tulevat 42931: voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990 siten, että 42932: 18 a §:ää sovelletaan päivärahaan, joka koh- 42933: distuu aikaan lain voimaantulosta alkaen. 42934: Tämän lain 4 §:n 1 momentti, 14 §:n edellä 42935: oleva alaotsikko, 14 §:n 1 momentti, 23 c- 42936: 23 f §, 30 §:n 3 momentin 4 kohta ja 6 mo- 42937: mentti, 47 §:n 1 momentti, 54 §:n 1 momentti 42938: sekä 59 §:n 2 momentti tulevat voimaan 1 42939: päivänä lokakuuta 1990 ja kumotun 76 b §:n 42940: säännöstä sovelletaan 30 päivään syyskuuta 42941: 1990. 42942: 28 1989 vp. - HE n:o 178 42943: 42944: 2. 42945: Laki 42946: kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta 42947: 42948: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanterveyslain voimaanpanosta 28 päivänä 42949: tammikuuta 1972 annetun lain 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 42950: 1988 annetussa laissa (1216/88), näin kuuluvaksi: 42951: 42952: Voimassa oleva laki Ehdotus 42953: 42954: 3 § 3 § 42955: 42956: Alle 17-vuotiaiden kunnan asukkaiden kan- Alle 17 -vuotiaiden kunnan asukkaiden kan- 42957: santerveyslain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa santerveyslain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa 42958: tarkoitettu hampaiden tutkimus ja hoito on tarkoitettu hampaiden tutkimus ja hoito on 42959: siten maksuton kuin sanotun lain 21 §:ssä siten maksuton kuin sanotun lain 21 §:ssä 42960: säädetään. Vuonna 1958 tai sen jälkeen synty- säädetään. Vuonna 1956 tai sen jälkeen synty- 42961: neiden kunnan asukkaiden kansanterveyslain neiden kunnan asukkaiden kansanterveyslain 42962: 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu 42963: hampaiden tutkimus ja hoito on maksutonta hampaiden tutkimus ja hoito on maksutonta 42964: sikäli kuin ne koskevat hampaiden tutkimusta sikäli kuin ne koskevat hampaiden tutkimusta 42965: ja ehkäisevää hoitoa. Muilta osin peritään 60 ja ehkäisevää hoitoa. Muilta osin peritään 60 42966: prosenttia asetuksella vahvistetuista potilailta prosenttia asetuksella vahvistetuista potilailta 42967: perittävistä maksuista ja korvaoksista siten perittävistä maksuista ja korvaoksista siten 42968: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Mitä kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Mitä 42969: edellä on säädetty vuonna 1958 tai sen jälkeen edellä on säädetty vuonna 1956 tai sen jälkeen 42970: syntyneistä kunnan asukkaista, koskee myös syntyneistä kunnan asukkaista, koskee myös 42971: mainittuna vuonna tai sen jälkeen syntyneitä mainittuna vuonna tai sen jälkeen syntyneitä 42972: kunnan alueella sijaitsevien kansanterveysase- kunnan alueella sijaitsevien kansanterveysase- 42973: tuksen 7 a §:ssä mainittujen oppilaitosten opis- tuksen 7 a §:ssä mainittujen oppilaitosten opis- 42974: kelijoita ja kansanterveysasetuksen 7 b §:ssä kelijoita ja kansanterveysasetuksen 7 b §:ssä 42975: tarkoitettujen kaupunkien merimiesterveyden- tarkoitettujen kaupunkien merimiesterveyden- 42976: huoltoon oikeutettuja henkilöitä. huoltoon oikeutettuja henkilöitä. 42977: 42978: 42979: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 42980: kuuta 1990. 42981: 1989 vp. - HE n:o 179 42982: 42983: 42984: 42985: 42986: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maatalousyrittäjien 42987: eläkelain muuttamisesta ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuu- 42988: tuslain 11 ja 21 §:n muuttamisesta 42989: 42990: 42991: 42992: 42993: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 42994: 42995: Esityksessä ehdotetaan maatalousyrittäjän siin pinta-alan mukaan lasketun perustyötulon 42996: työtulon määrittämiseen muutoksia, joilla ympärille työtulon normaalialue, jolta työtulo 42997: määrittäminen tehdään nykyistä joustavam- olisi mahdollista vahvistaa nykyistä joustavam- 42998: maksi. Muutosten tarkoituksena on saada min. Myös metsämaan osalta säädettäisiin työ- 42999: maatalousyrittäjien eläkelain mukainen työtulo tulon korotus- ja alennusperusteet. 43000: entistä paremmin vastaamaan viljelmän todel- Poronomistajien työtulon määrittämistapaa 43001: lista työtuloa. ehdotetaan muutettavaksi niin, että työtulon 43002: Viljelmän työtulo määritettäisiin erikseen määräytymiseen vaikuttaisivat samanaikaisesti 43003: viljellyn maatalousmaan ja kasvullisen metsä- sekä poronhoitotyössä tehdyt työpäivät että 43004: maan osalta. Samalla kun kasvulliselle metsä- omistettujen porojen lukumäärä. 43005: maalle säädettäisiin oma työtuloasteikkonsa, Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 43006: viljellyn maatalousmaan työtuloasteikko tar- päivänä heinäkuuta 1990. 43007: kistettaisiin vastaamaan nykytilannetta. Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi- 43008: Viljellyn maatalousmaan osalta määritettäi- tykseen vuodelle 1990. 43009: 43010: 43011: 43012: 43013: 391081N 43014: 2 1989 vp. - HE n:o 179 43015: 43016: 43017: 43018: 43019: SISÄLLYSLUETTELO 43020: 43021: Sivu Sivu 43022: YLEISPERUSTELUT ooooooooooooooooooooooooo 3 2o2o Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusla- 43023: ki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 43024: 1. Nykyinen tilanne 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 3 43025: 2. Tavoitteet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 4 43026: LAKITEKSTIT oooooooooooooooooooooooooooooooo 11 43027: 3. Valmisteluvaiheet 4 43028: 1. Laki maatalousyrittäjien eläkelain muuttami- 43029: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 43030: 43031: 43032: 43033: 43034: 4. Ehdotuksen sisältö 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 5 sesta0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11 43035: 5. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku- 2. Laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus- 43036: tukset. 0 0 o0 0 0 0o 0 0 ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 lain 11 ja 21 §:n muuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14 - 43037: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 000000 6 43038: 1. Lakiehdotusten perustelut ooo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 LIITE ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 15 43039: 1o1o Maatalousyrittäjien eläkelaki oooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 Rinnakkaistekstit 15 43040: 1o2o Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusla- 43041: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 43042: 43043: 43044: 43045: 43046: 10 Laki maatalousyrittäjien eläkelain muuttami- 43047: ki 43048: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 sesta0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 15 43049: 2. Voimaantulo 0 0 o0 0 ooo 43050: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 20 Laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus- 43051: 2ol. Maatalousyrittäjien eläkelaki oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 lain 11 ja 21 §:n muuttamisesta o ooooo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 20 43052: 1989 vp. - HE n:o 179 3 43053: 43054: 43055: 43056: 43057: YLEISPERUSTELUT 43058: 43059: 43060: 1. Nykyinen tilanne poikkeusperuste on huomattava, voi maata- 43061: lousyrittäjien eläkelaitos omasta aloitteestaan- 43062: Maatalousyrittäjien eläkelain 8 §:n 1 mo- kin poiketa hehtaariperusteisesta työtulosta. 43063: mentin (830170) mukaan maatalousyrittäjälle Yksilöllistä työtulon määrittelytapaa on käytet- 43064: on eläkkeen perusteena olevan työtulon mää- ty viljelmistä noin viidesosalla. Yli 25 peltoheh- 43065: räämistä varten vahvistettava se työtulo, jonka taarin viljelmillä poikkeamien osuus on noin 43066: hänen voidaan kohtuudella arvioida jatkuvasti 40 OJo. 43067: saavan eläkelain piiriin kuuluvasta toiminnas- Viljelmän työtulon poikkeuksellista määrää- 43068: taan. Työtulon perusteella lasketaan maata- mistä varten maatalousyrittäjien eläkelaitok- 43069: lousyrittäjän eläkkeen ja tapaturmakorvauksen sessa on käytössä korotusnormisto. Sen tarkoi- 43070: suuruus, mutta työtulo on perusteena myös tuksena on muodostaa yhteinen mitta-asteikko 43071: eläke- ja tapaturmavakuutusmaksuja perittäes- erilaisia tuotantosuuntia edustavien viljelmien 43072: sä. välille. Se on tarkoitettu maatalousyrittäjien 43073: Maatalousyrittäjien eläkelain 8 § sisältää eläkelaitoksen sisäiseksi ohjeeksi, mutta myös 43074: määräykset eri maatalousyrittäjäryhmille vah- eläkelautakunta ja vakuutusoikeus ovat ratkai- 43075: vistettavista työtuloista. Maatilatalouden har- suissaan pitäytyneet normiston puitteissa. 43076: joittajan henkilökohtainen työtulo vahviste- Korotusnormiston mukaan viljelmän työtu- 43077: taan viljelmälle määritellyn työtulon perusteel- loa on mahdollista korottaa peltojen normaalia 43078: la. Viljelmän työtulo jaetaan vakuutettavien tehokkaamman viljelyn tai poikkeuksellisen 43079: viljelijöiden kesken siinä suhteessa kuin he suuren eläinmäärän vuoksi. Kasvien osalta ko- 43080: ottavat osaa työhön viljelmällä. Työtuloa voi- rotusyksiköt lasketaan kasvilajeittain viljely- 43081: daan tarkistaa, jos siihen vaikuttavat seikat pinta-alan mukaan. Eläimistä saa korotusyksi- 43082: muuttuvat myöhemmin olennaisesti. köitä, jos niitä on peltopinta-alaan nähden 43083: Viljelmän työtulo lasketaan pääsääntöisesti poikkeuksellisen paljon. Normien mukaan saa- 43084: pinta-alan mukaan Gäljempänä MYEL-hehtaa- dut korotusyksiköt lasketaan yhteen ja muun- 43085: rit). MYEL-hehtaareihin luetaan viljelmän pel- netaan korotusmarkoiksi asteittain alenevan 43086: to ja puutarha kokonaan sekä kasvullisesta asteikon mukaisesti. Viljelmän hehtaariperus- 43087: metsämaasta Etelä-Suomessa 1110, Keski-Suo- teista työtuloa korotetaan saadulla markka- 43088: messa 1/15 ja Pohjois-Suomessa 1/20. Näin määrällä. 43089: saatujen MYEL-hehtaareiden perusteella mää- Viljelmällä saatetaan harjoittaa muutakin 43090: ritellään viljelmän työtulo maatalousyrittäjien yritystoimintaa, joka oikeuttaa korottamaan 43091: eläkelain 8 §:n 2 momentissa (882/82) olevan työtuloa. Edellytyksenä kuitenkin on, että toi- 43092: asteikon mukaisesti. Työtuloa kertyy eniten mintaa verotetaan maatilatalouden tulovero- 43093: ensimmäisiltä 12 MYEL-hehtaarilta, minkä jäl- lain mukaan. Tällaista toimintaa on muun 43094: keen sen määrä alenee asteittain niin, että 62 muassa maatilamatkailu, mehiläistenhoito, vil- 43095: hehtaarin ylittävä osa ei enää lisää työtuloa. jelmän tuotteiden jalostus, kalanviljely, turkis- 43096: Kaavamaisesti vahvistetusta hehtaarityötu- tarhaus sekä turpeen tai jäkälän nosto ja 43097: losta on mahdollista poiketa sekä ylös- että myynti. Myös viljelmän koneilla ulkopuolisille 43098: alaspäin, jos viljely- tai muu tuotantotapa, tehdyt työt voivat korottaa työtuloa. Viimeksi 43099: viljelmällä työskentelevien viljelijöiden poik- mainitussa tapauksessa bruttotulosta otetaan 43100: keuksellinen määrä tai muu näihin verrattava huomioon korotusnormistossa määritelty pro- 43101: syy niin edellyttää. Hehtaariperusteisesta työ- senttiosuus, joka lisätään työtuloon. 43102: tulosta poiketaan vain, mikäli muutostarpeella Vuoden 1983 alusta viljelmän työtuloa on 43103: on pitkäaikainen ja olennainen vaikutus viljel- ollut mahdollista korottaa myös tuottavuuden 43104: män työtuloon. Yksilöllinen työtulon määritte- perusteella, jos viljelijän verotuksessa vahvis- 43105: ly tapahtuu yleensä viljelijän aloitteesta. Jos tettu työtulo on olennaisesti suurempi kuin 43106: 4 1989 vp. - HE n:o 179 43107: 43108: hehtaarityötulo. Viljelijä voi työtulon tarkista- 2. Tavoitteet 43109: mista pyytäessään esittää sen vahvistamista 43110: verotuksen mukaan. Asian ratkaisemista var- Hallituksen esityksen mukaan tavoitteena on 43111: ten maatalousyrittäjien eläkelaitos ottaa huo- muuttaa maatalousyrittäjien eläkelaissa olevia 43112: mioon verotiedot ainakin kahdelta vuodelta, työtulon määräytymissäännöksiä siten, että eri- 43113: koska myös tuottavuusperusteen tulee olla vai- laisille ja erikokoisille viljelmille vahvistettavat 43114: kutukseltaan pitkäaikaista. työtulot olisivat oikeudenmukaisessa suhteessa 43115: Metsän osalta viljelmän työtulo on sidottu toisiinsa ja että maatalousyrittäjien työtulot 43116: varsin pitkälle pinta-alaan. Nykyisen tulkinnan vastaisivat nykyistä paremmin yrityksissä teh- 43117: mukaan esimerkiksi viljelmän metsässä tehdyt dyn työn arvoa. 43118: hankintatyöt eivät anna mahdollisuutta työtu- Työtulon vahvistamisen lähtökohtana tulisi 43119: lon korottamiseen. edelleenkin olla viljelmän pinta-ala. Esitetyillä 43120: Viljelmän työtuloa on mahdollista vastaa- muutoksilla pyritään helpottamaan ja jousta- 43121: vasti alentaa yksilöllisillä työtuloperusteilla. voittamaan poikkeamista kaavamaisesta pinta- 43122: Käytännössä hehtaariperusteiseen työtuloon alaperusteisesta työtulosta. Joustavuuden lisää- 43123: tulee alennusta harvoin. Yleensä tällöin on minen on tarpeellista, koska tutkimusten mu- 43124: kysymys viljelmän ulkopuolella työskenteleväs- kaan työtulojen hajonta on hehtaareittain ja 43125: tä osa-aikaviljelijästä tai metsätilan omistajas- tuotantosuunnittain suuri. Nykyinen korotus- 43126: ta, joka ei itse osallistu sanottavasti metsätöi- normisto ei useinkaan anna mahdollisuuksia 43127: hin. Hehtaariperusteiset työtulot lähtevät siitä viljelmän olosuhteiden yksilölliseen tarkaste- 43128: olettamuksesta, että viljelmällä työskentelee luun. 43129: kaksi henkilöä: isäntä ja emäntä. Työtuloa on 43130: mahdollista helpommin alentaa sellaisilla viljel- 43131: millä, joilla työskentelee vain yksi henkilö. 3. Valmisteluvaiheet 43132: Pääsääntö yhden viljelijän viljelmällä kuiten- 43133: kin on, että hänen työtulokseen vahvistetaan Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 20 päivä- 43134: koko viljelmän työtulo. nä lokakuuta 1987 työryhmän, jonka tehtävä- 43135: Maatilatalouden työhön osallistuvan perhe- nä oli selvittää maatalousyrittäjien eläkelain 43136: yrityksen jäsenen työtulon määräämistä koskee mukaisten työtulojen määräytymissäännösten 43137: oma säännös, maatalousyrittäjien eläkelain toimivuus ja oikeudenmukaisuus siten, että 43138: 8 §:n 4 momentti (1009/87). Sen mukaan työ- työtulot vastaisivat nykyistä paremmin todellis- 43139: tuloa vahvistettaessa pidetään lähtökohtana ta työpanosta. Työryhmä, Maatalousyrittäjien 43140: perheyrityksen jäsenelle maksettua palkkaa. työtuloryhmä, jätti yksimielisen muistionsa so- 43141: Poronomistajan työtulo muodostuu laissa siaali- ja terveysministeriölle 31 päivänä loka- 43142: säädetystä markkamäärästä kultakin hänen kuuta 1988 (työryhmämuistio 1988:28 STM.) 43143: omistamaitaan ja paliskunnan toimesta luetul- Muistiosta ovat antaneet lausuntonsa maa- 43144: ta vuotta vanhemmalta porolta. Työtuloa on ja metsätalousministeriö, valtiovarainministe- 43145: mahdollista korottaa tai alentaa, jos porono- riö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö 43146: mistaja tekee olennaisesti enemmän tai vähem- SAK ry., Suomen Työnantajain Keskusliitto, 43147: män poronhoitotyötä kuin hänen omistamien- Liiketyönantajain Keskusliitto L TK ry., Maa- 43148: sa lukuporojen määrä edellyttää. Normaali taloustuottajain Keskusliitto MTK ry., Svenska 43149: työmäärä on yksi työpäivä lukuporoa kohden. Lantbruksproducenternas Centralförbund, 43150: Kalastajan työtulo määritellään yksilöllisesti Suomen Ammattikalastajaliitto, Paliskuntain 43151: sen suuruiseksi kuin hänen voidaan kohtuudel- Yhdistys, Maatalouden taloudellinen tutkimus- 43152: la arvioida jatkuvasti saavan kalastustoimin- laitos, eläketurvakeskus ja maatalousyrittäjien 43153: nastaan. Käytännössä kalastajien työtulot ovat eläkelaitos. Lausunnoissa on pidetty perus- 43154: 30-80 prosenttia kalastusyrityksen liikevaih- teltuna maatalousyrittäjien työtulosäännöksis- 43155: dosta. Poronomistajan ja kalastajan perheyri- sä havaittujen epäkohtien korjaamista. 43156: tysten jäsenten työtulo määritellään maatalous- Keväällä 1989 valtioneuvosto ja maatalous- 43157: yrittäjien eläkelain 8 §:n 1 momentin yleissään- tuottajain keskusjärjestöt sopivat maatalous- 43158: nöksen mukaan. Heille vahvistetaan se työtulo, tulolain (629/82) mukaan käymiensä neuvotte- 43159: jonka heidän voidaan arvioida kohtuudella lujen perusteella hinnoitteluvuoden 1989/1990 43160: jatkuvasti saavan maatalousyrittäjätoiminnas- maataloustuloratkaisuun liittyen, että maata- 43161: taan. lousyrittäjien eläkelakia esitetään muutettavak- 43162: 1989 vp. - HE n:o 179 5 43163: 43164: si Maatalousyrittäjien työtuloryhmän tekemien desta saatu työtulo edellyttäisi. Pinta-alan ylä- 43165: ehdotusten pohjalta. raja ehdotetaan samalla poistettavaksi, jolloin 43166: Hallituksen esitys pohjautuu työryhmän te- työtuloa kertyisi myös 62 peltohehtaarin jäl- 43167: kemiin ehdotuksiin. keen. 43168: Viljellyn maatalousmaan osalta ehdotetaan 43169: säädettäväksi mahdollisuus poiketa perustyötu- 43170: 4. Ehdotuksen sisältö losta joustavasti. Poikkeusmahdollisuus olisi 43171: tarpeellinen sen vuoksi, että perustyötulo on 43172: Nykyisin samankokoinen ja samalla tavalla vain keskiarvo, jossa ei ole otettu huomioon 43173: hoidettu metsämaa lisää viljelmän työtuloa eri pinta-alan lisäksi muita työtuloon vaikuttavia 43174: tavalla siitä riippuen, kuinka suureen pelto- tekijöitä. Joustavuutta ehdotetaan lisättäväksi 43175: pinta-alaan metsästä muuntamalla saadut säätämällä perustyötulon ympärille työtulon 43176: MYEL-hehtaarit lisätään. Ehdotuksen mukaan normaalialue. Maatalousyrittäjä tekisi oman 43177: viljelmän vuotuinen työtulo määriteltäisiin vas- esityksensä työtulon vahvistamiseksi sanotulta 43178: taisuudessa laskemalla viljeliylle maatalous- normaalialueelta työtulolomakkeella (MT- 43179: maalle ja kasvulliselle metsämaalle määritellyt lomake), josta ilmenevät tilaa koskevat tarpeel- 43180: vuotuiset työtulot yhteen. Tämä merkitsisi sitä, liset tiedot. Viljelijän työtuloesityksen tulisi 43181: että työtulon laskentavaiheessa toisaalta peltoa tällöin vastata tosiasiallisia olosuhteita. Työtu- 43182: ja puutarhaa ja toisaalta metsämaata käsitel- lo vahvistettaisiin hakemuksesta poiketen vain 43183: täisiin erillisinä yksikköinä ja että kasvullisen silloin, kun hakemus olisi ilmeisessä ristiriidas- 43184: metsämaan osuutta ei enää muuunettaisi kei- sa tosiasioiden kanssa. Työtulo olisi mahdollis- 43185: notekoisesti vastaamaan viljeltyä maatalous- ta vahvistaa myös työtulon normaalialueen 43186: maata. ulkopuolelta, mutta silloin vaadittaisiin yksi- 43187: Viljelmän työtuloa määrättäessä ei käytettäi- tyiskohtaisempia tietoja poikkeusperusteesta. 43188: si enää maatalousmaan eikä MYEL-hehtaarei- Yritystoiminnan alkuvaiheessa ei ole selvää, 43189: den käsitteitä. Näin ollen maatalousyrittäjien kuinka suuri viljelmän työtulo tulee olemaan. 43190: eläkelain 2 §:n 2 momentissa oleva säännös Sen vuoksi ehdotetaan, että viljellyn maata- 43191: siitä, mitä lakia sovellettaessa pidetään maata- lousmaan työtulo olisi yritystoiminnan alkuvai- 43192: lousmaana, jäisi tätä lakia sovellettaessa kos- heessa, tarkemmin sanottuna kahden viljelys- 43193: kemaan ainoastaan niitä tapauksia, joissa jou- vuoden ajan, pääsääntöisesti vähintään perus- 43194: dutaan harkitsemaan, täyttyykö maatalousyrit- työtulon suuruinen. Olosuhteet viljelmällä ehti- 43195: täjien eläkelain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa vät tuona aikana vakiintua niin, että viljelmän 43196: oleva pinta-alavaatimus. Mainittuun lainkoh- tosiasiallisen työtulon määrittäminen tulee 43197: taan viitataan muun muassa luopumiseläkelais- mahdolliseksi. 43198: sa (16174). Kasvullisen metsämaan osalta on ollut epä- 43199: Pellon ja puutarhan sekä vastaavasti metsän kohtana maatalousyrittäjien eläkelain voi- 43200: käsitteleminen erillisinä yksikköinä laskenta- maantulosta alkaen, ettei hankintakauppojen 43201: vaiheessa on perusteltavissa myös sillä, että yhteydessä tehtyä työtä ole otettu huomioon 43202: niiden merkitys on erilainen eri tiloilla. Toiseen viljelmän työtuloa määrättäessä. Toisaalta vil- 43203: yksikköön saattaa liittyä huomattaviakin koro- jelijän metsässä tekemän työn määrä vaihtelee. 43204: tusperusteita, kun toisen osalta on samanaikai- Joillakin viljelmillä teetetään kaikki metsätyöt 43205: sesti olemassa alennusperusteita. Määrittele- viljelmän ulkopuolisilla henkilöillä. Tämän 43206: mällä työtulo erikseen viljeliylle maatalous- vuoksi ehdotetaan säädettäväksi työtulon ko- 43207: maalle ja kasvulliselle metsämaalle päästään rotus- ja alennusperusteet, joiden mukaisesti 43208: nykyistä helpommin sellaiseen ratkaisuun, joka perustyötulosta olisi mahdollista poiketa siten, 43209: vastaa parhaiten koko viljelmän olosuhteita. että kasvulliselle metsämaalle vahvistettava 43210: Sekä viljellyn maatalousmaan että kasvulli- työtulo vastaisi metsässä tehdyn työn arvoa. 43211: sen metsämaan osalta ehdotetaan säädettäväksi Poronomistajan työtuloa ehdotetaan muu- 43212: pinta-alaan pohjautuva perustyötulo, joka olisi tettavaksi siten, että työtuloon vaikuttaisivat 43213: aina lähtökohtana viljelmän työtuloa määritel- sekä omistettujen porojen lukumäärä että po- 43214: täessä. Viljeliylle maatalousmaalle määriteltä- ronhoitotyössä tehdyt työpäivät. 43215: vää perustyötuloasteikkoa ehdotetaan korotet- Esitetyt muutokset sisältyvät maatalousyrit- 43216: tavaksi, koska tehdyn selvityksen mukaan ny- täjien eläkelain muuttamista koskevan lakieh- 43217: kyinen asteikko on alhaisempi kuin maatalou- dotuksen 8 a - 8 c, 8 f ja 8 g §:ään. 43218: 6 1989 vp. - HE n:o 179 43219: 43220: Lisäksi maatalousyrittäjien eläkelakiin ja työtulot. Tällaiseen, noin 14 prosentin lisäyk- 43221: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin seen päädytään vuonna 1992 olettaen, että 43222: olisi tehtävä eräitä uudistuksesta johtuvia tek- työtulot muuttuvat samassa suhteessa kuin esi- 43223: nisiä korjauksia. tetyt perustyötulot muuttuvat suhteessa nykyi- 43224: siin hehtaariperusteisiin työtuloihin. 43225: Vakuutusmaksutuloissa muutokset näkyvät 43226: 5. Esityksen organisatoriset ja lähes heti, mutta niillä on hitaampi vaikutus 43227: taloudelliset vaikutukset eläkemenoihin. Vaikutukset eläkemenoissa li- 43228: sääntyvät asteittain ja työeläkkeiden kertymäs- 43229: Lainmuutokset eivät toisi suoranaisia muu- tä johtuen eläkemenovaikutus on täysimääräi- 43230: toksia työtuloasioiden käsittelyyn maatalous- nen vasta kymmenien vuosien kuluttua. On 43231: yrittäjien eläkelaitoksessa. Voimaantulovai- kuitenkin mahdotonta tehdä ennustetta niin 43232: heessa on kuitenkin varauduttava työtuloasioi- pitkälle aikavälille, koska muutosesityksen vai- 43233: ta koskevien hakemusten määrän voimakkaa- kutus häviää monen muun oletustekijän alle. 43234: seen kasvuun, joka aiheuttaa tilapäistä henki- Lainmuutoksen jälkeen voidaan ensimmäisinä 43235: löstön lisäämistarvetta ratkaisutoiminnassa. vuosina arvioida menojen lisääntyvän 1-3 43236: Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen noin 260 prosentilla. 43237: asiamiehellä on tärkeä merkitys työtulouudis- 43238: tuksen toteuttamisessa. Asiamies on useimmi- Alkuvuosina valtion osuus maatalousyrittä- 43239: ten ensimmäinen henkilö, johon viljelijä ottaa jien eläkelaitoksen maksettavista eläke- ja kor- 43240: yhteyttä työtuloasiassa. Uudistuksen kannalta vausmenoista pienenee, koska eläkelaitoksen 43241: on siten tärkeää, että asiamiehet on ehditty saamien vakuutusmaksutulojen lisäys on suu- 43242: kouluttaa ennen uudistuksen voimaantuloa. rempi kuin eläke- ja korvausmenojen lisäys. 43243: Ehdotettujen muutosten toimeenpano ai- Noin vuonna 2000 kehitys kääntyy päinvastai- 43244: heuttaa lisäkustannuksia sekä maatalousyrittä- seksi seuraavan taulukon mukaisesti (vuoden 43245: jien eläkelaitoksen että sen asiamiesten toimin- 1989 indeksi): 43246: nassa. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysminis- 43247: teriön vahvistamien maatalousyrittäjien elä- Vuosi Valtion osuuden muutos 43248: kelaitoksen hoitokulujen perusteita olisi tarkis- Mmk OJo 43249: tettava. 1991 ........................ . 56 -3 43250: Vakuutusmaksutulojen voidaan arvioida li- 1995 ........................ . -64 -3 43251: sääntyvän noin 60 miljoonalla markalla vuo- 2000 ........................ . -32 -2 43252: dessa, kun maatalousyrittäjille on saatu voi- 2010 ........................ . + 67 +3 43253: maan uusien määräytymisperusteiden mukaiset 2020 ........................ . + 173 +9 43254: 43255: 43256: 43257: 43258: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 43259: 43260: 1. Lakiehdotusten perustelut menttia. Muutenkin ehdotettu jako helpottaisi 43261: työtulosta annettujen säännösten soveltamista, 43262: 1.1. Maatalousyrittäjien eläkelaki kun jokaisesta asiakokonaisuudesta säädettäi- 43263: siin omassa pykälässään. 43264: ja 6 c §. Lain 1 §:n 3 momenttiin ja Osa muutoksista on pelkästään teknisiä sen 43265: 6 c §:n 5 momenttiin ehdotetaan uudesta pykä- vuoksi, että jotkin nykyisen 8 §:n momenteista 43266: läjaotuksesta johtuvat tekniset muutokset. ehdotetaan säädettäviksi asiasisällöltään sa- 43267: 8 §. Voimassa oleva 8 § ehdotetaan jaetta- moina, mutta numeroinniltaan uusina pykäli- 43268: vaksi 8 ja 8 a-8 i §:ksi. Ehdotetuista muutok- nä. Tällainen tekninen muutos ehdotetaan esi- 43269: sista on osa sellaisia, ettei niitä olisi mahdollis- merkiksi 8 §:ään, joka muutoin vastaa asiasi- 43270: ta sisällyttää jo olemassa oleviin momentteihin. sällöltään täysin voimassa olevan lain 8 §:n 1 43271: Ne vaatisivat kokonaan uudet momentit, jol- momenttia. Asiallisesti ei siis pykälän sisältä- 43272: loin pykälään tulisi sisältymään lähes 20 mo- mään yleissääntöön ehdoteta muutoksia. 43273: 1989 vp. - HE n:o 179 7 43274: 43275: 8 a §. Pykälässä säädettäisiin viljelmän vuo- Nykyinen Esitetty 43276: tuisen työtulon laskemisesta. Vuotuinen työtu- Pelto ja puutarha asteikko asteikko 43277: lo saataisiin laskemalla viljeliylle maatalous- ha mk/v/ha mk/v/ha 43278: maalle ja kasvulliselle metsämaalle määritellyt 0 -12 3 872 4 505,98 43279: työtulot yhteen. Siitä, miten viljellyn maata- 12,1-22,0 .... . 1 584 1 830,55 43280: lousmaan ja kasvullisen metsämaan työtulot 22,1-32,0 .... . 880 1 232,10 43281: laskettaisiin, ehdotetaan säädettäväksi lakieh- 32,1-62,0 .... . 352 387,23 43282: dotuksen 8 b ja 8 c §:ssä. Maatalousyrittäjien 62,1- 70,40 43283: eläkeasetukseen sisältyy säännös siitä, mitä 43284: maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitetaan vil- Pinta-alan perusteella laskettu perustyötulo 43285: jeliyllä maatalousmaalla ja kasvullisella metsä- vastaisi huonosti useimpien viljelmien työtu- 43286: maalla. loa, koska työtulojen hajonta on hehtaariluo- 43287: Viljeltyä maatalousmaata - peltoa ja puu- kittain ja tuotantosuunnittain Maatalousyrittä- 43288: tarhaa - sekä metsää käsiteltäisiin erillisinä jien työtuloryhmän muistiossa olevan selvityk- 43289: yksikköinä aina siihen saakka, kunnes molem- sen mukaan suuri. Tämän vuoksi ehdotetaan 43290: pien osalta on määritelty työtulot. Työtulon 8 b §:n 2 momenttiin lisättäviksi säännökset 43291: mahdollinen korottaminen tai alentaminen ta- työtulon normaalialueesta, jolta viljelijä voisi 3 43292: pahtuisi tällöin erikseen kummankin yksikön momentin mukaisesti esittää työtulonsa mää- 43293: osalta siitä riippuen, kumpaan yksikköön ko- rän. 43294: rotus- tai alennusperuste vaikuttaa. Työtulon Riittävän jouston aikaansaamiseksi ehdote- 43295: määräytymiseen vaikuttavat seikat olisi tällöin taan työtulon normaalialueen leveydeksi 45 43296: mahdollista ottaa nykyistä paremmin huo- prosenttia perustyötulosta. Nykyisen ratkaisu- 43297: mioon todellisella painoarvonaan ja viljelmälle käytännön kuten myös Maatalousyrittäjien 43298: olisi siten nykyistä helpompaa määrittää viljel- työtuloryhmän tekemän selvityksen mukaan 43299: män todellisia olosuhteita vastaava työtulo. viljelmän työtulo on yleensä pienempi yhden 43300: 8 b §. Pykälä koskisi työtulon määräytymis- kuin kahden viljelijän viljelmällä. Sen vuoksi 43301: tä viljellyn maatalousmaan eli siis pellon ja ehdotetaan, että valinta-alue olisi alemmalla 43302: puutarhan osalta. Pykälän 1 momenttiin ehdo- tasolla yhden viljelijän viljelmällä. 43303: tetaan lisättäväksi perustyötulon käsite ja sään- Normaalialueen ylärajaksi ehdotetaan enin- 43304: nös siitä, miten se lasketaan. Perustyötulo olisi tään 130 prosenttia ja alarajaksi 85 prosenttia 43305: aina lähtökohtana määrättäessä viljellyn maa- perustyötulosta. Yhden vakuutettavan viljel- 43306: talousmaan vuotuista työtuloa. Se laskettaisiin mällä valinta-alue olisi yhtä laaja, mutta perus- 43307: kaavamaisesti 1 momentissa olevan asteikon työtulosta olisi mahdollista poiketa 15 prosent- 43308: mukaan. Työtulon määrä hehtaarilta alenisi tia ylöspäin tai 30 prosenttia alaspäin. Ehdote- 43309: asteittain, koska työn määräkin suhteutettuna tut rajat tarjoaisivat riittävän jouston, mutta 43310: hehtaarimäärään pienenee viljellyn maatalous- samalla ne estäisivät menemästä ilman eri näyt- 43311: maan pinta-alan kasvaessa. Jaotus ehdotetaan töä kohtuuttoman pitkälle joko ylös- tai alas- 43312: säilytettäväksi entisellään, eli perustyötulon päin perustyötulosta. 43313: määrä hehtaarilta alenisi 12, 22, 32 ja 62 43314: viljellyn maatalousmaahehtaarin jälkeen. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväk- 43315: si säännös, jonka mukaan viljelijä itse esittäisi 43316: Pellon osalta laissa nykyisin oleva yläraja työtulon vahvistettavaksi edellä mainitulta nor- 43317: ehdotetaan poistettavaksi siten, että työtuloa maalialueelta. Hän tuntee vallitsevat olosuhteet 43318: kertyisi myös 62 hehtaarin jälkeen. Markka- parhaiten ja voi tällöin esittää työtuloksi sen 43319: määriä ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne markkamäärän, joka vastaa maataloudessa 43320: vastaisivat paremmin maatalousyrittäjän todel- tehdyn työn arvoa. Maatalousyrittäjien elä- 43321: lista työtulon tasoa. Pykälässä esitetyt markka- kelaitoksella ei olisi pääsääntöisesti mahdolli- 43322: määrät perustuvat Maatalousyrittäjien työtulo- suutta poiketa viljelijän esityksestä, jos se py- 43323: ryhmän muistiossa olevaan selvitykseen ja ne syttelee normaalin työtuloalueen rajojen sisä- 43324: on esitetty vuoden 1970 indeksissä. Seuraavas- puolella eikä ole ilmeisessä ristiriidassa viljel- 43325: sa taulukossa on esitetty rinnakkain nykyinen män tosiasiallisten olosuhteiden kanssa. Työtu- 43326: ja ehdotettu työtulon hehtaarikertymä vuoden loa ei olisi mahdollista kuitenkaan vahvistaa 43327: 1989 indeksissä: maatalousyrittäjien eläkelain 8 §:n yleissään- 43328: nöksen vastaisesti. 43329: 8 1989 vp. - HE n:o 179 43330: 43331: Ehdotetussa 8 b §:n 3 momentissa esitetään käyttöön uusitut työtulon korotus- ja alennus- 43332: myös säädettäviksi ratkaisumallit niiden tilan- perusteet. Tämä mahdollistaisi samanlaisten 43333: teiden varalta, että viljelijä ei itse halua esittää tapausten käsittelyn yhdenmukaisin perustein. 43334: mitään markkamäärää tai esitetty markkamää- Eläketurvakeskuksella olisi kuten ennenkin 43335: rä on selvässä ristiriidassa viljelmän tosiasiallis- mahdollisuus antaa soveltamisohjeita tästä ja 43336: ten olosuhteiden kanssa. Työtulo jouduttaisiin muista työtuloon liittyvistä kysymyksistä. Täs- 43337: tällöin määrittelemään maatalousyrittäjien elä- tä säädettäisiin lakiehdotuksen 8 j §:ssä. 43338: kelaitoksessa. Tällaisissa tilanteissa jouduttai- 8 c §. Pykälään ehdotetaan lisättäviksi sään- 43339: siin ottamaan huomioon myös virheen mahdol- nökset työtulon määräytymisestä kasvullisen 43340: lisuus. Tämän vuoksi ehdotetaankin, että näis- metsämaan osalta. Voimassa oleva laki on 43341: sä tapauksissa viljellyn maatalousmaan vuotui- tässä kohdin epäjohdonmukainen ja puutteelli- 43342: seksi työtuloksi vahvistettaisiin keskiarvo eli 1 nen, kun otetaan huomioon, että toisaalta 43343: momentin mukaisesti laskettu perustyötulo. metsämaa lisää viljelmän työtuloa eri tavalla 43344: Maatilatalouden harjoittamisen alkuaikoina siitä riippuen, kuinka suureen peltopinta-alaan 43345: viljelmän tuotanto ei ole vielä niin vakiintunut- metsästä muuntamalla saadut MYEL-hehtaarit 43346: ta, että viljelijällä olisi mahdollisuus valita lisätään ja toisaalta mahdollisuudet poiketa 43347: työtulo normaalialueelta tavalla, joka vastaa pinta-alaan perustuvasta työtulosta ovat met- 43348: parhaiten tilalla vallitsevia olosuhteita. Toi- sän osalta vähäiset. 43349: saalta etenkin nuoret viljelijät saattaisivat pien- Vuotuista työtuloa kasvullisen metsämaan 43350: ten vakuutusmaksujen toivossa valita työtulon osalta määrättäessä olisi lähtökohtana perus- 43351: normaalialueen alapäästä. Sen vuoksi 8 b §:n 4 työtulo. Tehty työmäärä laskettuna metsäheh- 43352: momentissa ehdotetaankin, että kahden ensim- taarilta riippuu erilaisista kasvutekijöistä met- 43353: mäisen yrittäjävuoden aikana viljellyn maata- sän alueellisen sijainnin mukaan. Tästä seuraa, 43354: lousmaan vuotuinen työtulo olisi yleensä vä- että maa olisi tarkoituksenmukaista jakaa 43355: hintään perustyötulon suuruinen. Näin turvat- alueisiin, joilla olisi omat työtuloasteikkonsa. 43356: taisiin alkavalle yrittäjälle riittävä työtulon ta- Lain sisäisen yhtenäisyyden vuoksi ehdotetaan 43357: so. Työtulo voitaisiin kuitenkin vahvistaa 5 tällöin käytettäväksi muualla laissa käytettyä 43358: momentin mukaisesti myös tästä poiketen. jaottelua Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomeen. 43359: Vaikka työtulon normaalialue toisi muka- Maatalousyrittäjien eläkeasetuksessa on sää- 43360: naan työtulon määräytymisperusteisiin kaivat- detty, mitkä kunnat kuuluvat kuhunkin aluee- 43361: tua joustoa, tarvittaisiin silti mahdollisuutta seen. 43362: poiketa normaalialueesta, koska kuitenkaan Vaikka metsätyötulon määrä hehtaarilta on 43363: kaikkia työtuloja ei olisi mahdollista vahvistaa suoraviivaisempi kuin peltotyötulon määrä, ei 43364: sen sisältä. Poikkeusperusteet on lueteltu ehdo- metsätyötulokaan voisi nousta rajoituksetta. 43365: tetun 8 b §:n 5 momentissa ja ne esitetään Sen vuoksi olisi suurimpien metsätilojen astei- 43366: pysytettäviksi ennallaan, koska ne ovat käytän- kon oltava asteittain aleneva samaan tapaan 43367: nössä osoittautuneet kattaviksi ja mukautumis- kuin peltotyötuloasteikon. Kuitenkaan jaotuk- 43368: kykyisiksi. sen ei tarvitsisi olla yhtä yksityiskohtainen kuin 43369: Kuten tähänkin saakka, työtulon normaali- peltojen osalta. Sen vuoksi ehdotetaan käytet- 43370: alueesta olisi mahdollista poiketa lainkohdassa täväksi kaksiportaista jaottelua. Lisäksi met- 43371: mainituin edellytyksin ylös- tai alaspäin. Läh- sän osalta ehdotetaan käytettäväksi pinta-atois- 43372: tökohtaisesti sen tulisi tapahtua viljelijän oman sa ylärajaa, jonka jälkeen työtuloa ei enää 43373: selvityksen perusteella ja hänen aloitteestaan. kertyisi. Tällainen katto olisi tarpeellinen, kos- 43374: Korottaminen tai alentaminen voisi perustua ka suurimmilla metsäviljelmillä metsän hoito 43375: myös maatalousyrittäjien eläkelaitoksen hank- edellyttää välttämättä viljelmän ulkopuolista 43376: kimaan selvitykseen ja tapahtua sen toimesta työvoimaa, jolloin metsässä tehty työ ei voi 43377: toisin kuin viljelijä esittää. Tällainen viljelijän olla pelkästään maatalousyrittäjän oman työ- 43378: näkemyksestä poikkeaminen tapahtuisi silloin, panoksen varassa. 43379: kun viljelmän tosiasiallinen työtulo on selvässä Sekä hehtaarijaotuksessa että markkamää- 43380: ja ilmeisen voimakkaassa ristiriidassa työtulon rissä ehdotetaan käytettäväksi Maatalousyrittä- 43381: normaalialueen tai viljelijän sen ulkopuolelta jien työtuloryhmän selvitykseen perustuvia lu- 43382: esittämän ehdotuksen kanssa. kuja. Pykälän luvut on esitetty vuoden 1970 43383: Ehdotetun 8 b §:n 5 momentin soveltamista indeksissä. Vastaavat luvut vuoden 1989 indek- 43384: varten maatalousyrittäjien eläkelaitos ottaisi sissä ovat: 43385: 1989 vp. - HE n:o 179 9 43386: 43387: Etelä-Suomessa Työpäivien arvon ja omistettujen lukuporo- 43388: ensimmäisiltä 120 jen mukaan määritelty ansiotaso vastaisi ny- 43389: hehtaarilta ................. . 176,01 markkaa kyistä paremmin todellisuutta ja olisi oikeu- 43390: seuraavilta 280 hehtaarilta .. 88,00 markkaa denmukaisempi erikokoisia porotalousyrityksiä 43391: kohtaan. Työpäivän arvoksi ehdotetaan 168,97 43392: Keski-Suomessa markkaa ja lukuporon arvoksi 84,48 markkaa 43393: ensimmäisiltä 150 (vuoden 1989 indeksi). Näillä arvoilla sellaisen 43394: hehtaarilta ................. . 140,81 markkaa poronomistajan, joka tekee lukuporojen edel- 43395: seuraavilta 350 hehtaarilta .. 70,40 markkaa lyttämän määrän poronhoitotyötä, työtulo ei 43396: muuttuisi juuri lainkaan. Muiden osalta työtu- 43397: Pohjois-Suomessa lo muuttuisi enemmän poronomistusta painot- 43398: ensimmäisiltä 200 tavaksi, koska sitä ei enää määriteltäisi yksin- 43399: hehtaarilta ................. . 105,60 markkaa omaan työpäivien mukaan. 43400: seuraavilta 500 hehtaarilta .. 52,80 markkaa Työpäivällä tarkoitettaisiin sekä paliskun- 43401: nassa että sen ulkopuolella tehtyä poronhoito- 43402: työtä tukevaa työpäivää. Tämän lisäksi ehdote- 43403: Perustyötuloa olisi mahdollista lakiehdotuk- taan, että lakitekstissä olisi maininta paliskun- 43404: sen 8 c §:n 2 momentin mukaan korottaa, jos nan poroisännän tai rahastonhoitajan saamas- 43405: viljelijä tekee metsässä tavanomaista enemmän ta palkkiosta. Tällainen palkkio lisättäisiin sel- 43406: töitä. Esimerkkinä mainitaan hakkuutöihin laisenaan poronomistajan muutoin määräyty- 43407: osallistuminen tai tilanne, että viljelijän työpa- vään työtuloon. 43408: nos on metsätaloudessa muutoin, esimerkiksi 8 g §. Pykälä koskisi työtulon tarkistamista. 43409: metsänhoitotöiden osalta, tavanomaista suu- Vastaavat säännökset ovat nykyisin 8 §:n 6 43410: rempi. Siten myös hankintatyö otetaan huo- momentissa. Ehdotetun pykälän 1 ja 3 mo- 43411: mioon työtuloa määrättäessä. mentti vastaavat sisällöltään täysin voimassa 43412: Ehdotettuun 8 c §:n 3 momenttiin lisättäisiin olevaa 8 §:n 6 momenttia. Työtulon tarkista- 43413: vastaavasti säännökset metsätyötulon alenta- misesta sen kalenterivuoden jälkeen, jonka ai- 43414: misperusteista. Pinta-alaan perustuvaa työtu- kana maatalousyrittäjä on täyttänyt 62 vuotta, 43415: loa olisi mahdollista alentaa ensiksikin sen ehdotetaan säädettäväksi omassa 3 momentis- 43416: vuoksi, että metsä on sijaintinsa vuoksi erittäin sa, koska tällöin on kysymys olennaisesti eri- 43417: huonotuottoista. Tällä tarkoitettaisiin ensisijai- tyyppisestä tilanteesta edeltävien momenttien 43418: sesti Lapin metsiä, mutta myös muita selvästi sisältämiin asiakokonaisuuksiin verrattuna. 43419: huonotuottoisia metsiä. Toisena työtulon alen- Uutta ehdotuksessa on 8 g §:n 2 momentti, 43420: tamisperusteena pidettäisiin metsänhoitotöiden joka koskee viljelmän työtulon tarkistamista 43421: teeitämistä joko osittain tai kokonaan viljel- 8 b §:n 4 momentissa tarkoitetun kahden vuo- 43422: män ulkopuolisilla henkilöillä. Viljelijän met- den jälkeen. Olosuhteet viljelmällä ehtivät kah- 43423: sässä tekemä työpanos jää tällöin pienemmäksi den vuoden aikana vakiintua niin, että sanotun 43424: kuin perustyötulon mukaan laskettu työtulo ajan jälkeen on mahdollista määrittää viljel- 43425: edellyttäisi. mälle sellainen työtulo, joka parhaiten vastaa 43426: 8 d ja 8 e §. Pykälät vastaisivat voimassa viljelmän olosuhteita. 43427: olevan lain 8 §:n 3 ja 4 momenttia. Ehdotet- Edellytyksenä työtulon tarkistamiselle on 43428: tuun 8 e §:ään tulisi lisäksi uudesta pykäläjao- pääsääntöisesti siihen vaikuttavissa seikoissa 43429: tuksesta johtuva viittaus 8 §:ään. tapahtunut olennainen muutos. Tämä merkitsi- 43430: 8 f §. Ehdotettu pykälä koskisi poronomis- si, että pienempiä muutoksia ei voida korjata, 43431: tajan työtuloa, jota vastaava säännös on voi- ei edes silloinkaan, kun kaksi vuotta on kulu- 43432: massa olevan lain 8 §:n 5 momentissa. Pykä- nut yritystoiminnan aloittamisesta. Sen vuoksi 43433: lään ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka ehdotetaan 8 g §:n 2 momenttiin lisättäväksi 43434: mukaan poronomistajan työtuloon vaikuttaisi säännös, joka mahdollistaisi työtulon tarkista- 43435: sekä porojen että poronhoitotyössä tehtyjen misen kahden ensimmäisen vuoden jälkeen, 43436: työpäivien lukumäärä. Tällainen määrittelyta- vaikkei olennaista muutosta ole tapahtunut. 43437: pa olisi nykyiseen verrattuna sekä joustavampi Silloin olisi mahdollista ottaa joustavasti huo- 43438: että monipuolisempi. Tällöin työtuloasteik- mioon nekin seikat, joiden vaikutusta ei ole 43439: koon ei tulisi porojen tai työpäivien muuttues- osattu arvata vakuutusta aloitettaessa. Tämän 43440: sa sellaisia vaihteluita kuin nykymäärittelyllä. momentin nojalla tarkistus suoritettaisiin mah- 43441: 43442: 2 391081N 43443: 10 1989 vp. - HE n:o 179 43444: 43445: dollisimman pian sen jälkeen, kun kaksi vuotta Kysymys siitä, aiheuttaako maatalousyrittä- 43446: on kulunut maatalousyrittäjätoiminnan aloitta- jien eläkelain mukaisten työtulosäännösten 43447: misesta. muuttaminen muita tarkistustarpeita maata- 43448: 8 h §. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi lousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin, on sel- 43449: voimassa olevan 8 §:n 6 momentissa oleva vitettävänä. Tähän liittyen saattaa olla myö- 43450: säännös osa-aikaeläkettä saavan maatalousyrit- hemmin tarpeen tehdä maatalousyrittäjien ta- 43451: täjän työtulosta, muutettuna ainostaan viit- paturmavakuutuslakia koskeva täydentävä hal- 43452: taussäännöksen osalta. lituksen esitys. 43453: 8 i §. Lain 8 §:n 7 ja 8 momentissa olevat 43454: eläkkeen perusteena olevaa työtuloa koskevat 43455: säännökset ehdotetaan siirrettäviksi 8 i §:ään. 2. Voimaantulo 43456: Samalla 8 §:n 7 momentti ehdotetaan jaetta- 43457: vaksi kolmeen eri momenttiin siten, että sitä 2.1. Maatalousyrittäjien eläkelaki 43458: vastaisivat pykäläehdotuksen 1, 2 ja 4 mo- 43459: mentti. Jakamisen jälkeen jokaisessa momen- Muutos ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 43460: tissa olisi oma asiakokonaisuutensa. Lisäksi vänä heinäkuuta 1990. Näin taattaisiin uuden 43461: ehdotetaan voimassa olevan 8 §:n 7 ja 8 mo- järjestelmän toimeenpanolle riittävä valmiste- 43462: mentin järjestyksen muuttamista siten, että luaika. Uusia säännöksiä työtulon vahvistami- 43463: 8 §:n 8 momentti sijoitettaisiin pykäläehdotuk- sesta ja tarkistamisesta sovellettaisiin, jos va- 43464: sen 3 momentiksi, koska tällöin pykälä etenisi kuutus alkaa lainmuutoksen voimaantulon jäl- 43465: nykyistä johdonmukaisemmin. Pykälään tulisi keen taikka jos sen voimassa ollessa työtuloon 43466: myös kaksi uudesta pykäläjaotuksesta johtu- vaikuttavissa seikoissa tapahtuu olennainen 43467: vaa muutosta. työtulon tarkistuksen aiheuttava muutos. 43468: 8 j §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 8 §:n Suurimmalla osalla maatalousyrityksistä työ- 43469: 9 momentin säännös viittaussäännökseltään tuloa ei olisi mahdollista tarkistaa uusia sään- 43470: muutettuna. nöksiä vastaavaksi, koska niiden toiminnassa 43471: 11 ja 15 §. Lain 11 §:n 3 momenttiin ja ei ole tapahtunut mitään olennaista muutosta. 43472: 15 §:n 1 momenttiin tulisivat uudesta pykälä- Tästä johtuen voimaantulosäännökseen ehdo- 43473: jaotuksesta johtuvat viittaussäännösten muu- tetaan lisättäväksi nimenomainen maininta sii- 43474: tokset. Lisäksi 15 § 1 momenttiin ehdotetaan tä, että työtulon tarkistus on lain voimaantulo- 43475: selvyyden vuoksi lisättäväksi maininta eläkelai- vaiheessa mahdollinen ilman olennaista muu- 43476: toksesta päätöksenantajana 4 §:n mukaisissa tostakin. 43477: vapautuspäätöksissä, koska sosiaali- ja terveys- Työtulo olisi mahdollista tarkistaa maata- 43478: ministeriö on 17 päivänä joulukuuta 1981 auta- lousyrittäjän hakemuksesta uusia säännöksiä 43479: maliaan päätöksellä (1034/81) siirtänyt 4 §:ssä vastaavaksi lain tultua voimaan. Kun aikaisem- 43480: mainitut tehtävät maatalousyrittäjien eläkelai- pien vastaavanlaisten tilanteiden perusteella on 43481: tokselle. todennäköistä, että kaikki viljelijät eivät täl- 43482: 20 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi si- laista hakemusta tee, on maatalousyrittäjien 43483: ten, että metsän osalta pinta-ala laskettaisiin eläkelaitoksella säännöksen mukaan mahdolli- 43484: täysinä hehtaareina. Muutos helpottaisi työtu- suus maatalousyrittäjää kuultuaan tarkistaa 43485: loasioiden käsittelyä sekä maatalousyrittäjien työtulo myös omasta aloitteestaan 1 päivästä 43486: itsensä että eläkelaitoksen kannalta. Pyöristyk- tammikuuta 1993 alkaen. Kummassakaan ta- 43487: sestä aiheutuva virhe olisi korkeintaan 0,5 pauksessa ei voimassa olevaa työtuloa aleunet- 43488: metsähehtaarilta kertyvän työtulon suuruinen. taisi ilman maatalousyrittäjän suostumusta. 43489: Ehdotetuissa muutoksissa mainitut markka- 43490: määrät on lain sisäisen yhtenäisyyden vuoksi 43491: 1.2. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus- esitetty vuoden 1970 indeksissä 197. 43492: laki 43493: 43494: 11 ja 21 §. Lain 11 §:n 1 ja 2 momenttia 2.2. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus- 43495: sekä 21 §:n 3 momenttia ehdotetaan muutetta- laki 43496: vaksi viittaussäännöstensä osalta siten, että ne 43497: vastaisivat maatalousyrittäjien eläkelakiin eh- Muutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan sa- 43498: dotettuja muutoksia. manaikaisesti maatalousyrittäjien eläkelakiin 43499: 1989 vp. - HE n:o 179 11 43500: 43501: ehdotettujen muutosten kanssa 1 päivänä hei- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 43502: näkuuta 1990. kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 43503: Uusia säännöksiä sovellettaisiin tapauksissa, set: 43504: joissa tapaturma sattuu tai ammattitauti ilme- 43505: nee näiden säännösten voimassa ollessa. 43506: 43507: 43508: 43509: 43510: 1. 43511: Laki 43512: maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta 43513: 43514: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 43515: muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 1 §:n 3 43516: momentin 2 kohta, 6 c §:n 5 momentti, 8 §, 11 §:n 3 momentti, 15 §:n 1 momentti ja 20 §, 43517: sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 momentin 2 kohta 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa 43518: laissa (595178), 6 c §:n 5 momentti 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1325/88), 8 § 43519: muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 23 päivänä joulukuuta 1970, 3 päivänä joulukuuta 43520: 1982, 8 päivänä elokuuta 1986 ja 11 päivänä joulukuuta 1987 annetuilla laeilla (830170, 882/82, 43521: 605/86 ja 1009/87), 11 §:n 3 momentti viimeksi mainitussa laissa ja 15 §:n 1 momentti 15 43522: päivänä maaliskuuta 1974 annetussa laissa (219174), sekä 43523: lisätään lakiin uusi 8 a-8 j § seuraavasti: 43524: 43525: 1§ 8a§ 43526: Maatilataloudessa viljelmän vuotuinen työ- 43527: Tämä laki ei kuitenkaan koske tulo on viljellyn maatalousmaan ja kasvullisen 43528: metsämaan perusteella määriteltyjen vuotuis- 43529: 2) maatalousyrittäjää, jonka 8 ja 8 a- ten työtulojen yhteismäärä. 43530: 8 h §:ssä tarkoitettu työtulo sanottujen pykä- 43531: lien mukaan arvioituna ei vastaa vähintään 500 8b § 43532: markan vuosituloa; eikä Viljellyn maatalousmaan vuotuista työtuloa 43533: määriteltäessä pidetään perustyötulona hehtaa- 43534: rilta: 43535: 6c§ 43536: ensimmäisiltä 12 hehtaarilta 640 markkaa 43537: Perusmäärää laskettaessa ei sovelleta, mitä seuraavilta 10 hehtaarilta 260 markkaa 43538: jäljempänä 8 i §:n 3 momentissa on säädetty. seuraavilta 10 hehtaarilta 175 markkaa 43539: Mitä työntekijäin eläkelain 7 c, 8 ja 8 a §:ssä seuraavilta 30 hehtaarilta 55 markkaa 43540: on säädetty, sovelletaan eläkkeen perus- lopuilta hehtaareilta 10 markkaa 43541: määrään mutta ei sen täydennysosaan. 43542: Työtulon normaalialue on enintään 130 pro- 43543: senttia ja vähintään 85 prosenttia perustyötu- 43544: 8§ losta. Jos maatilatalouden harjoittajia, joille 43545: Eläkkeen perusteena olevan työtulon maa- työtuloa määritellään, on yksi, ovat sanotut 43546: räämistä varten maatalousyrittäjälle vahviste- prosenttiluvut 115 ja 70. 43547: taan se työtulo, jonka hänen voidaan kohtuu- Viljellyn maatalousmaan vuotuinen työtulo 43548: della arvioida jatkuvasti saavan tämän lain on maatilatalouden harjoittajien hakemukses- 43549: piiriin kuuluvasta toiminnastaan. saan 2 momentissa tarkoitetulta normaalialu- 43550: 12 1989 vp. - HE n:o 179 43551: 43552: eelta esittämä markkamäärä. Jos sanottua he ovat yhteisessä hakemuksessaan esittäneet 43553: markkamäärää ei esitetä tai esitetty määrä on tai, jollei tällaista hakemusta ole tehty, kum- 43554: ilmeisessä ristiriidassa viljelmän tosiasiallisten mallekin tasan. Erityisestä syystä työtulon ja- 43555: olosuhteiden kanssa, työtulo on perustyötulon kautuminen puolisoiden kesken voidaan kui- 43556: suuruinen. tenkin vahvistaa edellä sanotusta poiketen. 43557: Siltä ajalta, jolta maatilatalouden harjoitta- 43558: jien maatilatalous viljelmällä ei ole yhdenjak- 8e§ 43559: soisesti jatkunut kahta vuotta, viljellyn maata- Maatilatalouden työhön osallistuvan perhe- 43560: lousmaan vuotuinen työtulo on vähintään pe- yrityksen jäsenen työtulona pidetään hänelle 43561: rustyötulon suuruinen. maksettavaa palkkaa ottaen kuitenkin huo- 43562: Viljellyn maatalousmaan vuotuinen työtulo mioon, mitä 8 §:ssä on säädetty. 43563: voidaan vahvistaa 1-4 momentin säännöksistä 43564: poiketen, jos viljely- tai muu tuotantotapa, 8f § 43565: viljelmällä työskentelevien maatilatalouden Poronomistajan vuotuinen työtulo on 12 43566: harjoittajien poikkeuksellinen määrä, viljel- markkaa hänen omistamaitaan lukuporolta li- 43567: män tuottavuus tai muu näihin verrattava syy sättynä 24 markalla jokaiselta hänen työpäiväi- 43568: niin edellyttää. tään tämän lain piiriin kuuluvassa poronhoito- 43569: työssä. Poronomistajan työtuloon lisätään 43570: 8c§ palkkiot hänen paliskunnan poroisäntänä tai 43571: Kasvullisen metsämaan vuotuista työtuloa rahastonhoitajana tekemästään työstä. 43572: määriteltäessä pidetään perustyötulona hehtaa- 43573: rilta: 8g§ 43574: Vakuutuksen alkaessa maatalousyrittäjien 43575: Etelä-Suomessa eläkelaitos vahvistaa maatalousyrittäjän työtu- 43576: ensimmäisiltä 120 hehtaarilta 25,0 markkaa lon. Jos työtuloon vaikuttavat seikat myöhem- 43577: seuraavilta 280 hehtaarilta 12,5 markkaa min olennaisesti muuttuvat, tarkistetaan se ha- 43578: kemuksesta. Eläkelaitos voi myös omasta aloit- 43579: Keski-Suomessa teestaan tarkistaa työtulon. Työtuloa ei saa 43580: ensimmäisiltä 150 hehtaarilta 20,0 markkaa kuitenkaan muuttaa takautuvasti. 43581: seuraavilta 350 hehtaarilta 10,0 markkaa Edellä 8 b §:n 4 momentissa tarkoitetulle 43582: maatilatalouden harjoittajalle vahvistettu työ- 43583: Pohjois-Suomessa tulo voidaan sanotussa momentissa mainitun 43584: ensimmäisiltä 200 hehtaarilta 15,0 markkaa ajan kuluttua tarkistaa vastaamaan viljelmän 43585: seuraavilta 500 hehtaarilta 7,5 markkaa olosuhteiden mukaista työtuloa, vaikka työtu- 43586: loon vaikuttavissa seikoissa ei olisi tapahtunut 43587: Kasvullisen metsämaan työtulo määritellään 1 momentissa tarkoitettua olennaista muutos- 43588: momentin mukaista perustyötuloa suurem- ta. 43589: maksi, jos maatilatalouden harjoittajat osallis- Sen kalenterivuoden jälkeen, jonka aikana 43590: tuvat metsän hakkuutöihin tai jos heidän työ- maatalousyrittäjä on täyttänyt 62 vuotta, tar- 43591: panoksensa viljelmän metsätaloudessa muutoin kistetaan työtuloa vain, jos maatalousyrittäjä 43592: on tavanomaista suurempi. ei täytä 1 §:n mukaisia vakuuttamisedellytyk- 43593: Työtulo määritellään 1 momentin mukaista siä. 43594: perustyötuloa pienemmäksi, jos metsä sijain- 43595: tinsa vuoksi on erittäin huonotuottoinen tai jos 8h § 43596: metsän hoitotyöt on sopimuksella tai muutoin Sen estämättä, mitä 8 ja 8 a-8 g §:ssä on 43597: annettu muiden tehtäviksi. säädetty, osa-aikaeläkettä saavan maatalous- 43598: yrittäjän työtuloksi vahvistetaan puolet 6 §:n 1 43599: 8d § momentissa tarkoitetusta keskimääräisestä työ- 43600: Viljelmän työtulo jaetaan maatilatalouden tulosta. 43601: harjoittajien kesken siinä suhteessa kuin he 8i § 43602: ottavat osaa työhön viljelmällä. Tällöin avio- Eläkkeen perusteena oleva työtulo saadaan 43603: puolisoiden yhteisestä työtulosta katsotaan jakamalla vahvistettujen ja työntekijäin elä- 43604: kummallekin puolisolle kuuluvan yksi kolmas- kelain 9 §:n mukaisesti tarkistettujen työtulo- 43605: osa ja loput jaetaan heidän keskensä siten kuin jen yhteismäärä vastaavalla ajalla. 43606: 1989 vp. - HE n:o 179 13 43607: 43608: Jos maatalousyrittäjälle on vahvistettu työ- 8 e §:ssä tarkoitettuun sellaiseen perheyrityk- 43609: tuloa 23 vuoden iän täyttämisen jälkeiseltä sen jäseneen, jolle ei makseta palkkaa. 43610: ajalta, jätetään eläkkeen perusteena olevaa 43611: työtuloa määrättäessä sanotun iän täyttämistä 15 § 43612: edeltäneet työtulot ja vastaava aika huomioon Edellä 1 §:n 5 momentissa tarkoitettuihin 43613: ottamatta. eläketurvakeskuksen, 4 §:ssä tarkoitettuihin 43614: Jos eläkkeeseen oikeuttavaksi luetaan myös eläketurvakeskuksen tai eläkelaitoksen sekä 43615: työkyvyttömyyden alkamisen ja eläkeiän täyt- 6 f, 6 g ja 8 g §:ssä tarkoitettuihin eläkelaitok- 43616: tämisen välinen aika, eläkkeen perusteena ole- sen päätöksiin saa hakea muutosta ja päätök- 43617: va työtulo sanotulle ajalle lasketaan käyttämäl- sen poistamista saa hakea siten kuin työnteki- 43618: lä vahvistettuja ja tarkistettuja työtuloja 1 jäin eläkelaissa on säädetty. 43619: momentissa säädetystä poiketen työkyvyttö- 43620: myyden alkamista välittömästi edeltäneen nel- 43621: jän vuoden ajalta. Sanottua neljän vuoden 20 § 43622: aikaa pidennetään kuitenkin niin monella vuo- Tätä lakia sovellettaessa viljellyn maatalous- 43623: della kuin maatalousyrittäjä on työkyvyttö- maan pinta-ala lasketaan hehtaarin kymmenes- 43624: myyden alkaessa 52 ikävuotta vanhempi, mut- osan ja kasvullisen metsämaan pinta-ala heh- 43625: ta enintään kahdeksaan vuoteen. taarin tarkkuudella. Jos pyöristys on mahdolli- 43626: Jos maatalousyrittäjä on syntynyt ennen 1 nen molempiin suuntiin, suoritetaan se ylös- 43627: päivää tammikuuta 1938, korotetaan vanhuus- päin. 43628: tai työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä hänen 43629: 8 h §:ssä tarkoitettua osa-aikaeläkkeen ajaksi Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 43630: vahvistettua eläkkeen perusteena olevaa työtu- kuuta 1990. 43631: loaan seuraavilla kertoimilla: Tämän lain säännöksiä sovelletaan, jos työ- 43632: tulo tulee vahvistettavaksi tai tarkistettavaksi 43633: Syntymävuosi Kerroin lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta. 43634: 1932 tai aikaisempi 1,6 Maatalousyrittäjän hakemuksesta työtulo 43635: 1933 1,5 tarkistetaan tämän lain säännösten mukaiseksi, 43636: 1934 1,4 vaikka työtuloon vaikuttavissa seikoissa ei olisi 43637: 1935 1,3 tapahtunut 8 g §:n 1 momentissa tarkoitettua 43638: 1936 1,2 olennaista muutosta. Jos tällaista hakemusta ei 43639: 1937 1,1 ole tehty 1 päivään tammikuuta 1993 mennes- 43640: sä, maatalousyrittäjien eläkelaitos tarkistaa 43641: 8j § omasta aloitteestaan työtulon. Mikäli tässä 43642: Eläketurvakeskus voi antaa eläkelaitokselle momentissa tarkoitettu tarkistus aiheuttaisi 43643: yleisiä ohjeita 8 ja 8 a-8 g §:n soveltamisesta. sen, että voimassa oleva työtulo alenee, teh- 43644: dään tarkistus vain, jos maatalousyrittäjä an- 43645: 11 § taa siihen suostumuksensa. 43646: Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa- 43647: Mitä 2 momentissa on säädetty, sovelletaan vat vuodelle 1970 vahvistettua palkkaindeksilu- 43648: myös maatilatalouden työhön osallistuvaan kua. 43649: 14 1989 vp. - HE n:o 179 43650: 43651: 2. 43652: Laki 43653: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 11 ja 21 §:n muuttamisesta 43654: 43655: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalous- 43656: yrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) 11 §:n 1 ja 2 momentti sekä 21 §:n 3 momentti näin 43657: kuuluviksi: 43658: 43659: 11 § 21 § 43660: Maatalousyrittäjän vuosityöansiona pide- 43661: tään hänen maatalousyrittäjien eläkelain mu- Tapaturmavakuutuslaitoksen on vakuutuk- 43662: kaista työtuloaan. Työtulo, joka lasketaan sa- sen alkaessa ja olosuhteiden muuttuessa todet- 43663: notun lain 8 i §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti, tava maatalousyrittäjien eläkelain 8 ja 8 a- 43664: otetaan kuitenkin huomioon enintään vuoden 8 h §:n säännöksiä soveltaen, mitä on pidettä- 43665: pituiselta yrittäjätoiminnan jaksolta ennen työ- vä vakuutetun vuosityöansiona. 43666: vahingon sattumista. 43667: Maatalousyrittäjälle, jolla ei työvahingon 43668: sattuessa ole voimassa maatalousyrittäjien elä- 43669: kelain mukaista vakuutusta, määrätään vuosi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 43670: työansio enintään vuoden pituiselta ajalta en- kuuta 1990. 43671: nen työvahingon sattumista soveltuvin osin 43672: sanotun lain 8 ja 8 a-8 h §:ssä ja 8 i §:n 1 ja 43673: 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan. 43674: 43675: 43676: 43677: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 43678: 43679: 43680: Tasavallan Presidentti 43681: MAUNO KOIVISTO 43682: 43683: 43684: 43685: 43686: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola 43687: 1989 vp. - HE n:o 179 15 43688: 43689: Liite 43690: 43691: 43692: 43693: 43694: 1. 43695: Laki' 43696: maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta 43697: 43698: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 43699: muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 1 §:n 3 43700: momentin 2 kohta, 6 c §:n 5 momentti, 8 §, 11 §:n 3 momentti, 15 §:n 1 momentti ja 20 §, 43701: sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 momentin 2 kohta 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa 43702: laissa (595178), 6 c §:n 5 momentti 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1325/88), 8 § 43703: muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 23 päivänä joulukuuta 1970, 3 päivänä joulukuuta 43704: 1982, 8 päivänä elokuuta 1986 ja 11 päivänä joulukuuta 1987 annetuilla laeilla (830170, 882/82, 43705: 605/86 ja 1009/87), 11 §:n 3 momentti viimeksi mainitussa laissa ja 15 §:n 1 momentti 15 43706: päivänä maaliskuuta 1974 annetussa laissa (219174), sekä 43707: lisätään lakiin uusi 8 a-8 j § seuraavasti: 43708: 43709: Voimassa oleva laki Ehdotus 43710: 1§ 43711: 43712: Tämä laki ei kuitenkaan koske 43713: 43714: 2) maatalousyrittäjää, jonka 8 §:ssä tarkoi- 2) maatalousyrittäjää, jonka 8 ja 8 a- 43715: tettu työtulo sanotun pykälän säännösten mu- 8 h §:ssä tarkoitettu työtulo sanottujen pykä- 43716: kaan arvioituna ei vastaa vähintään 500 mar- lien mukaan arvioituna ei vastaa vähintään 500 43717: kan vuosituloa; eikä markan vuosituloa; eikä 43718: 43719: 43720: 6c§ 43721: 43722: Perusmäärää laskettaessa ei sovelleta, mitä Perusmäärää laskettaessa ei sovelleta, mitä 43723: jäljempänä 8 §:n 8 momentissa on säädetty. jäljempänä 8 i §:n 3 momentissa on säädetty. 43724: Mitä työntekijäin eläkelain 7 c, 8 ja 8 a §:ssä Mitä työntekijäin eläkelain 7 c, 8 ja 8 a §:ssä 43725: on säädetty, sovelletaan eläkkeen perus- on säädetty, sovelletaan eläkkeen perus- 43726: määrään mutta ei sen täydennysosaan. määrään mutta ei sen täydennysosaan. 43727: 43728: 43729: 8§ 8§ 43730: Eläkkeen perusteena olevan työtulon maa- Eläkkeen perusteena olevan työtulon mää- 43731: räämistä varten maatalousyrittäjälle vahviste- räämistä varten maatalousyrittäjälle vahviste- 43732: taan se työtulo, jonka hänen voidaan kohtuu- taan se työtulo, jonka hänen voidaan kohtuu- 43733: della arvioida jatkuvasti saavan tämän lain della arvioida jatkuvasti saavan tämän lain 43734: piiriin kuuluvasta toiminnastaan. piiriin kuuluvasta toiminnastaan. 43735: 43736: 8a§ 43737: Maatilataloudessa viljelmän vuotuinen työ- 43738: tulo on viljellyn maatalousmaan ja kasvullisen 43739: metsämaan perusteella määrite/tyjen vuotuis- 43740: ten työtulojen yhteismäärä. 43741: 16 1989 vp. - HE n:o 179 43742: 43743: Voimassa oleva laki Ehdotus 43744: 43745: Maatilataloudessa katsotaan viljelmän vuo- 8b§ 43746: tuisen työtulon olevan maatalousmaan hehtaa- Viljellyn maatalousmaan vuotuista työtuloa 43747: ria kohden 550 markkaa ensimmäisiltä 12 heh- määriteltäessä pidetään perustyötulona hehtaa- 43748: taarilta, 225 markkaa seuraavilta 10 hehtaaril- rilta: 43749: ta, 125 markkaa seuraavilta 10 hehtaarilta ja 43750: 50 markkaa seuraavilta 30 hehtaarilta. Työtulo ensimmäisiltä 12 hehtaarilta 640 markkaa 43751: voidaan kuitenkin määrittää edellä sanotusta seuraavilta 10 hehtaarilta 260 markkaa 43752: poiketen, jos viljely- tai muu tuotantotapa, seuraavilta 10 hehtaarilta 175 markkaa 43753: viljelmällä työskentelevien maatilatalouden seuraavilta 30 hehtaarilta 55 markkaa 43754: harjoittajien poikkeuksellinen määrä, viljel- lopuilta hehtaareilta JO markkaa 43755: män tuottavuus tai muu näihin verrattava syy 43756: niin edellyttää. Työtulon normaalialue on enintään 130 pro- 43757: senttia ja vähintään 85 prosenttia perustyötu- 43758: losta. Jos maatilatalouden harjoittajia, joille 43759: työtuloa määritellään, on yksi, ovat sanotut 43760: prosenttiluvut 115 ja 70. 43761: Viljellyn maatalousmaan vuotuinen työtulo 43762: on maatilatalouden harjoittajien hakemukses- 43763: saan 2 momentissa tarkoitetulta normaalialu- 43764: eelta esittämä markkamäärä. Jos sanottua 43765: markkamäärää ei esitetä tai esitetty määrä on 43766: ilmeisessä ristiriidassa viljelmän tosiasiallisten 43767: olosuhteiden kanssa, työtulo on perustyötulon 43768: suuruinen. 43769: Siltä ajalta, jolta maatilatalouden harjoitta- 43770: jien maatilatalous viljelmällä ei ole yhdenjak- 43771: soisesti jatkunut kahta vuotta, viljellyn maata- 43772: lousmaan vuotuinen työtulo on vähintään pe- 43773: rustyötulon suuruinen. 43774: Viljellyn maatalousmaan vuotuinen työtulo 43775: voidaan vahvistaa 1-4 momentin säännöksistä 43776: poiketen, jos viljely- tai muu tuotantotapa, 43777: viljelmällä työskentelevien maatilatalouden 43778: harjoittajien poikkeuksellinen määrä, viljel- 43779: män tuottavuus tai muu näihin verrattava syy 43780: niin edellyttää. 43781: 8c§ 43782: Kasvullisen metsämaan vuotuista työtuloa 43783: määriteltäessä pidetään perustyötulona hehtaa- 43784: rilta: 43785: 43786: Etelä-Suomessa 43787: ensimmäisiltä 120 hehtaarilta 25,0 markkaa 43788: seuraavilta 280 hehtaarilta 12,5 markkaa 43789: 43790: Keski-Suomessa 43791: ensimmäisillä 150 hehtaarilta 20,0 markkaa 43792: seuraavilta 350 hehtaarilta 10,0 markkaa 43793: 43794: Pohjois-Suomessa 43795: ensimmäisillä 200 hehtaarilta 15,0 markkaa 43796: seuraavilta 500 hehtaarilta 7,5 markkaa 43797: 1989 vp. - HE n:o 179 17 43798: 43799: Voimassa oleva laki Ehdotus 43800: 43801: Kasvu/lisen metsämaan työtulo määritellään 43802: 1 momentin mukaista perustyötuloa suurem- 43803: maksi, jos maatilatalouden harjoittajat osallis- 43804: tuvat metsän hakkuutöihin tai jos heidän työ- 43805: panoksensa viljelmän metsätaloudessa muutoin 43806: on tavanomaista suurempi. 43807: Työtulo määritellään 1 momentin mukaista 43808: perustyötuloa pienemmäksi, jos metsä sijain- 43809: tinsa vuoksi on erittäin huonotuottoinen tai jos 43810: metsän hoitotyöt on sopimuksella tai muutoin 43811: annettu muiden tehtäviksi. 43812: 8d§ 43813: Viljelmän työtulo jaetaan maatilatalouden Viljelmän työtulo jaetaan maatilatalouden 43814: harjoittajien kesken siinä suhteessa kuin he harjoittajien kesken siinä suhteessa kuin he 43815: ottavat osaa työhön viljelmällä. Tällöin avio- ottavat osaa työhön viljelmällä. Tällöin avio- 43816: puolisoiden yhteisestä työtulosta katsotaan puolisoiden yhteisestä työtulosta katsotaan 43817: kummallekin puolisolle kuuluvan yksi kolmas- kummallekin puolisolle kuuluvan yksi kolmas- 43818: osa ja loput jaetaan heidän keskensä siten kuin osa ja loput jaetaan heidän keskensä siten kuin 43819: he ovat yhteisessä hakemuksessaan esittäneet he ovat yhteisessä hakemuksessaan esittäneet 43820: tai, jollei tällaista hakemusta ole tehty, kum- tai, jollei tällaista hakemusta ole tehty, kum- 43821: mallekin tasan. Erityisestä syystä työtulon ja- mallekin tasan. Erityisestä syystä työtulon ja- 43822: kautuminen puolisoiden kesken voidaan kui- kautuminen puolisoiden kesken voidaan kui- 43823: tenkin vahvistaa edellä sanotusta poiketen. tenkin vahvistaa edellä sanotusta poiketen. 43824: 43825: 8e§ 43826: Maatilatalouden työhön osallistuvan perhe- Maatilatalouden työhön osallistuvan perhe- 43827: yrityksen jäsenen työtulona pidetään hänelle yrityksen jäsenen työtulona pidetään hänelle 43828: maksettavaa palkkaa ottaen kuitenkin huo- maksettavaa palkkaa ottaen kuitenkin huo- 43829: mioon, mitä 1 momentissa on säädetty. mioon, mitä 8 §:ssä on säädetty. 43830: 43831: 8f§ 43832: Poronomistajan vuotuiseksi työtuloksi kat- Poronomistajan vuotuinen työtulo on 12 43833: sotaan hänen omistamaansa ja paliskunnan markkaa hänen omistamaitaan lukuporo/ta li- 43834: toimesta luettuo vuotta vanhempaa poroa koh- sättynä 24 markalla jokaiselta hänen työpäiväi- 43835: den 35 markkaa. Jos poronomistaja tekee tä- tään tämän lain piiriin kuuluvassa poronhoito- 43836: män lain piiriin kuuluvaa poronhoitotyötä työssä. Poronomistajan työtuloon lisätään 43837: olennaisesti enemmän tai vähemmän kuin hä- palkkiot hänen paliskunnan poroisäntänä tai 43838: nen edellä tarkoitettujen lukuporojensa määrä rahastonhoitajana tekemästään työstä. 43839: edellyttää, korotetaan tai alennetaan vastaa- 43840: vasti työtuloa. 43841: 43842: 8g§ 43843: Vakuutuksen alkaessa maatalousyrittäjien Vakuutuksen alkaessa maatalousyrittäjien 43844: eläkelaitos vahvistaa maatalousyrittäjän työtu- eläkelaitos vahvistaa maatalousyrittäjän työtu- 43845: lon. Jos työtuloon vaikuttavat seikat myöhem- lon. Jos työtuloon vaikuttavat seikat myöhem- 43846: min olennaisesti muuttuvat, tarkistetaan se ha- min olennaisesti muuttuvat, tarkistetaan se ha- 43847: kemuksesta. Eläkelaitos voi myös omasta aloit- kemuksesta. Eläkelaitos voi myös omasta aloit- 43848: teestaan tarkistaa työtulon. Työtuloa ei saa teestaan tarkistaa työtulon. Työtuloa ei saa 43849: kuitenkaan muuttaa takautuvasti. Sen kalente- kuitenkaan muuttaa takautuvasti. 43850: rivuoden jälkeen, jonka aikana maatalousyrit- Edellä 8 b §:n 4 momentissa tarkoitetulle 43851: täjä on täyttänyt 62 vuotta, ~arkistetaan työtu- maatilatalouden harjoittajalle vahvistettu työ- 43852: 1 43853: I 43854: 3 391081N 43855: 18 1989 vp. - HE n:o 179 43856: 43857: Voimassa oleva laki Ehdotus 43858: loa vain, jos maatalousyrittäjä ei täytä 1 §:n tulo voidaan sanotussa momentissa mainitun 43859: mukaisia vakuuttamisedellytyksiä. Sen estä- ajan kuluttua tarkistaa vastaamaan viljelmän 43860: mättä, mitä tässä pykälässä on säädetty, osa- olosuhteiden mukaista työtuloa, vaikka työtu- 43861: aikaeläkettä saavan maatalousyrittäjän työtu- loon vaikuttavissa seikoissa ei olisi tapahtunut 43862: loksi vahvistetaan puolet 6 §:n 1 momentissa 1 momentissa tarkoitettua olennaista muutos- 43863: tarkoitetusta keskimääräisestä työtulosta. ta. 43864: Sen kalenterivuoden jälkeen, jonka aikana 43865: maatalousyrittäjä on täyttänyt 62 vuotta, tar- 43866: kistetaan työtuloa vain, jos maatalousyrittäjä 43867: ei täytä 1 §:n mukaisia vakuuttamisedellytyk- 43868: siä. 43869: 8h§ 43870: Sen estämättä, mitä 8 ja 8 a-8 g §:ssä on 43871: säädetty, osa-aikaeläkettä saavan maatalous- 43872: yrittäjän työtuloksi vahvistetaan puolet 6 §:n 1 43873: momentissa tarkoitetusta keskimääräisestä työ- 43874: tulosta. 43875: 8i§ 43876: Eläkkeen perusteena oleva työtulo saadaan Eläkkeen perusteena oleva työtulo saadaan 43877: jakamalla vahvistettujen ja työntekijäin elä- jakamalla vahvistettujen ja työntekijäin elä- 43878: kelain 9 §:n mukaisesti tarkistettujen työtulo- kelain 9 §:n mukaisesti tarkistettujen työtulo- 43879: jen yhteismäärä vastaavalla ajalla. Jos maata- jen yhteismäärä vastaavalla ajalla. 43880: lousyrittäjälle on vahvistettu työtuloa 23 vuo- Jos maatalousyrittäjälle on vahvistettu työ- 43881: den iän täyttämisen jälkeiseltä ajalta, jätetään tuloa 23 vuoden iän täyttämisen jälkeiseltä 43882: eläkkeen perusteena olevaa työtuloa määrättä- ajalta, jätetään eläkkeen perusteena olevaa 43883: essä sanotun iän täyttämistä edeltäneet työtulot työtuloa määrättäessä sanotun iän täyttämistä 43884: ja vastaava aika huomioon ottamatta. Jos edeltäneet työtulot ja vastaava aika huomioon 43885: maatalousyrittäja on syntynyt ennen 1 päivää ottamatta. 43886: tammikuuta 1938, korotetaan vanhuus- tai työ- 43887: kyvyttömyyseläkettä määrättäessä hänen 6 mo- 43888: mentissa tarkoitettua osa-aikaeläkkeen ajaksi 43889: vahvistettua eläkkeen perusteena olevaa työtu- 43890: loaan seuraavilla kertoimilla: 43891: Syntymävuosi Kerroin 43892: 1932 tai aikaisempi 1,6 43893: 1933 1,5 43894: 1934 1,4 43895: 1935 1,3 43896: 1936 1,2 43897: 1937 1,1 43898: 43899: Jos eläkkeeseen oikeuttavaksi luetaan myös Jos eläkkeeseen oikeuttavaksi luetaan myös 43900: työkyvyttömyyden alkamisen ja eläkeiän täyt- työkyvyttömyyden alkamisen ja eläkeiän täyt- 43901: tämisen välinen aika, eläkkeen perusteena ole- tämisen välinen aika, eläkkeen perusteena ole- 43902: va työtulo sanotulle ajalle lasketaan käyttämäl- va työtulo sanotulle ajalle lasketaan käyttämäl- 43903: lä vahvistettuja ja tarkistettuja työtuloja 7 lä vahvistettuja ja tarkistettuja työtuloja 1 43904: momentin 1 virkkeessä säädetystä poiketen momentissa säädetystä poiketen työkyvyttö- 43905: työkyvyttömyyden alkamista välittömästi edel- myyden alkamista välittömästi edeltäneen nel- 43906: täneen neljän vuoden ajalta. Sanottua neljän jän vuoden ajalta. Sanottua neljän vuoden 43907: vuoden aikaa pidennetään kuitenkin niin mo- aikaa pidennetään kuitenkin niin monella vuo- 43908: 1989 vp. - HE n:o 179 19 43909: 43910: Voimassa oleva laki Ehdotus 43911: 43912: nella vuodella kuin maatalousyrittäjä on työ- della kuin maatalousyrittäjä on työkyvyttö- 43913: kyvyttömyyden alkaessa 52 ikävuotta vanhem- myyden alkaessa 52 ikävuotta vanhempi mutta 43914: pi, mutta enintään kahdeksaan vuoteen. enintään kahdeksaan vuoteen. 43915: Jos maatalousyrittäjä on syntynyt ennen 1 43916: päivää tammikuuta 1938, korotetaan vanhuus- 43917: tai työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä hänen 43918: 8 h §:ssä tarkoitettua osa-aikaeläkkeen ajaksi 43919: vahvistettua eläkkeen perusteena olevaa työtu- 43920: loaan seuraavilla kertoimilla: 43921: Syntymävuosi Kerroin 43922: 1932 tai aikaisempi 1,6 43923: 1933 1,5 43924: 1934 1,4 43925: 1935 1,3 43926: 1936 1,2 43927: 1937 1,1 43928: 43929: 8j § 43930: Eläketurvakeskus voi antaa eläkelaitokselle Eläketurvakeskus voi antaa eläkelaitokselle 43931: yleisiä ohjeita tämän pykälän soveltamisesta. yleisiä ohjeita 8 ja 8 a-8 g §:n soveltamisesta. 43932: 43933: 11§ 11§ 43934: 43935: Mitä 2 momentissa on säädetty, sovelletaan Mitä 2 momentissa on säädetty, sovelletaan 43936: myös maatilatalouden työhön osallistuvaan myös maatilatalouden työhön osallistuvaan 43937: 8 §:n 4 momentissa tarkoitettuun sellaiseen 8 e §:ssä tarkoitettuun sellaiseen perheyrityk- 43938: perheyrityksen jäseneen, jolle ei makseta palk- sen jäseneen, jolle ei makseta palkkaa. 43939: kaa. 43940: 15 § 15 § 43941: Edellä 1 §:n 5 momentissa ja 4 §:ssä tarkoi- Edellä 1 §:n 5 momentissa tarkoitettuihin 43942: tettuihin eläketurvakeskuksen päätöksiin sekä eläketurvakeskuksen, 4 §:ssä tarkoitettuihin 43943: 6 f ja 6 g § :ssä ja 8 §:n 6 momentissa tarkoitet- eläketurvakeskuksen tai eläkelaitoksen sekä 6 43944: tuihin eläkelaitoksen päätöksiin saa hakea f, 6 g ja 8 g §:ssä tarkoitettuihin eläkelaitoksen 43945: muutosta ja päätöksen poistamista siten työn- päätöksiin saa hakea muutosta ja päätöksen 43946: tekijäin eläkelaissa on säädetty. poistamista siten kuin työntekijäin eläkelaissa 43947: on säädetty. 43948: 43949: 43950: 20 § 20 § 43951: Tätä lakia sovellettaessa pinta-ala lasketaan Tätä lakia sovellettaessa viljel/yn maatalous- 43952: hehtaarin kymmenesosan tarkkuudella. Jos maan pinta-ala lasketaan hehtaarin kymmenes- 43953: pyöristys on mahdollinen molempiin suuntiin, osan ja kasvullisen metsämaan pinta-ala heh- 43954: suoritetaan se ylöspäin. taarin tarkkuudella. Jos pyöristys on mahdolli- 43955: nen molempiin suuntiin, suoritetaan se ylös- 43956: päin. 43957: 43958: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 43959: kuuta 1990. 43960: Tämän lain säännöksiä sovelletaan, jos työ- 43961: tulo tulee vahvistettavaksi tai tarkistettavaksi 43962: lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta. 43963: 20 1989 vp. - HE n:o 179 43964: 43965: Voimassa oleva laki Ehdotus 43966: Maatalousyrittäjän hakemuksesta työtulo 43967: tarkistetaan tämän lain säännösten mukaiseksi, 43968: vaikka työtuloon vaikuttavissa seikoissa ei olisi 43969: tapahtunut 8 g §:n 1 momentissa tarkoitettua 43970: olennaista muutosta. Jos tällaista hakemusta ei 43971: ole tehty 1 päivään tammikuuta 1993 mennes- 43972: sä, maatalousyrittäjien eläkelaitos tarkistaa 43973: omasta aloitteestaan työtulon. Mikäli tässä 43974: momentissa tarkoitettu tarkistus aiheuttaisi 43975: sen, että voimassa oleva työtulo alenee, teh- 43976: dään tarkistus vain, jos maatalousyrittäjä an- 43977: taa siihen suostumuksensa. 43978: Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa- 43979: vat vuodelle 1970 vahvistettua palkkaindeksi/u- 43980: kua. 43981: 43982: 43983: 43984: 43985: 2. 43986: Laki 43987: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 11 ja 21 §:n muuttamisesta 43988: 43989: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalous- 43990: yrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) 11 §:n 1 ja 2 momentti sekä 21 §:n 3 momentti näin 43991: kuuluviksi: 43992: 43993: Voimassa oleva laki Ehdotus 43994: 11 § 11§ 43995: Maatalousyrittäjän vuosityöansiona pide- Maatalousyrittäjän vuosityöansiona pide- 43996: tään hänen maatalousyrittäjien eläkelain mu- tään hänen maatalousyrittäjien eläkelain mu- 43997: kaista työtuloaan. Työtulo, joka lasketaan sa- kaista työtuloaan. Työtulo, joka lasketaan sa- 43998: notun lain 8 §:n 7 momentin mukaisesti, ote- notun lain 8 i §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti, 43999: taan kuitenkin huomioon enintään vuoden pi- otetaan kuitenkin huomioon enintään vuoden 44000: tyiselta yrittäjätoiminnan jaksolta ennen työva- pituiselta yrittäjätoiminnan jaksolta ennen työ- 44001: hingon sattumista. vahingon sattumista. 44002: Maatalousyrittäjälle, jolla ei työvahingon Maatalousyrittäjälle, jolla ei työvahingon 44003: sattuessa ole voimassa maatalousyrittäjien elä- sattuessa ole voimassa maatalousyrittäjien elä- 44004: kelain mukaista vakuutusta, määrätään vuosi- kelain mukaista vakuutusta, määrätään vuosi- 44005: työansio enintään vuoden pituiselta ajalta en- työansio enintään vuoden pituiselta ajalta en- 44006: nen työvahingon sattumista soveltuvin osin nen työvahingon sattumista soveltuvin osin 44007: sanotun lain 8 §:ssä säädettyjen perusteiden sanotun lain 8 ja 8 a-8 h §:ssä ja 8 i §:n 1 ja 44008: mukaan. 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan. 44009: 44010: 21 § 21 § 44011: 44012: Tapaturmavakuutuslaitoksen on vakuutuk- Tapaturmavakuutuslaitoksen on vakuutuk- 44013: sen alkaessa ja olosuhteiden muuttuessa todet- sen alkaessa ja olosuhteiden muuttuessa todet- 44014: 1989 vp. - HE n:o 179 21 44015: 44016: Voimassa oleva laki Ehdotus 44017: tava maatalousyrittäjien eläkelain 8 §:n sään- tava maatalousyrittäjien eläkelain 8 ja 8 a- 44018: nöksiä soveltaen, mitä on pidettävä vakuutetun 8 h §:n säännöksiä soveltaen, mitä on pidettä- 44019: vuosityöansiona. vä vakuutetun vuosityöansiona. 44020: 44021: 44022: 44023: Tämli laki tulee voimaan 1 päivlinä heinä- 44024: kuuta 1990. 44025: 1989 vp. - HE n:o 180 44026: 44027: 44028: 44029: 44030: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden asuntolainojen 44031: lyhennysten ja korkojen lykkäämisen väliaikaisesta järjestämi- 44032: sestä 44033: 44034: 44035: 44036: 44037: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 44038: 44039: Esityksen tarkoituksena on aravavuokratalo- vää maaliskuuta 1982 myönnettyjen asuntolai- 44040: jen pääomakustannusten pysyttäminen koh- nojen korkoja ei sen sijaan enää ehdoteta 44041: tuullisella tasolla ja sen varmistaminen, että alennettavaksi. Yleistä korkojen alentamistar- 44042: myös niiden vuotuinen nousu olisi kohtuulli- vetta ei näiden lainojen osalta enää ole ja 44043: nen. Tämän vuoksi ehdotetaan, että eräiden lykkäysmahdollisuuden käyttäminen helpottaa 44044: asuntolainojen koron alentamisen sekä lyhen- yksittäisten vuokratalojen asemaa. Tämän 44045: nysten ja korkojen lykkäämisen väliaikaisesta vuoksi ehdotetaan säädettäväksi uusi laki, jon- 44046: järjestämisestä annetun lain mukaista menette- ka nimike vastaisi ehdotuksen sisältöä. 44047: lyä jatketaan hieman tarkistettuna siltä osin Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa voimaan 44048: kuin kysymys on vuokratalojen pääomameno- 1 päivänä joulukuuta 1989. 44049: jen lykkäämisestä hallinnollisesti yksinkertai- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoarvi- 44050: sella tavalla. Vuokrataloille asuntotuotantolain oon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhtey- 44051: nojalla vuosina 1980-1981 sekä ennen 1 päi- dessä. 44052: 44053: 44054: 44055: 44056: YLEISPERUSTELUT 44057: 44058: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut saattoivat oman ilmoituksensa perusteella lykä- 44059: muutokset tä erääntyviä asuntolainamaksuja myöhemmin 44060: maksettavaksi. Myös aiemmin lykättyjä eriä 44061: 1.1. Vuokrataloille myönnettyjen asuntolai- saattoi lykätä uudelleen. Vuosina 1986 ja 1987 44062: nojen korkojen ja lyhennysten lykkäyk- laki koski 1.1.1971-28.2.1982 lainoitettuja 44063: set vuonna 1989 vuokrataloja. Vuonna 1988 lykkäysmahdolli- 44064: suus laajennettiin koskemaan kaikkia vuokra- 44065: Vuokrataloille myönnettyjen asuntolainojen taloja. 44066: korkojen ja lyhennysten lykkäysjärjestelmää Lykkäysilmoituksia tuli vuotta 1989 koskien 44067: on asuntotuotantolain lykkäysjärjestelmästä kaikkiaan 205 talolta, joista oli pääkaupunki- 44068: poiketen säännelty laeilla eräiden asuntolaino- seudulta 23 taloa ja muualta maasta 182 taloa. 44069: jen koron alentamisen sekä lyhennysten ja Lykkäystä käyttäneissä taloissa oli yhteensä 44070: korkojen lykkäämisen väliaikaisesta järjestä- 6 204 asuinhuoneistoa. Vuonna 1989 eräänty- 44071: misestä (883/85, 855/86 ja 920/87). viä asuntolainan korko- ja lyhennyseriä lykät- 44072: Viimeksi annettua lakia tarkistettiin vuonna tiin yhteensä 12,9 miljoonalla markalla. Lykät- 44073: 1988 (1023/88). Kyseisten lakien perusteella ne tyjen maksuerien määrä oli taloa kohden kes- 44074: talot, joiden pääomakustannukset tai pääoma- kimäärin 63 000 markkaa, kun se vuonna 1988 44075: kustannusten nousu ylitti laissa säädetyn tason, oli keskimäärin 103 000 markkaa. 44076: 391199R 44077: 2 1989 vp. - HE n:o 180 44078: 44079: Lykkäyksistä noin 80 prosenttia tehtiin sillä 1.3. Esityksen henkilöstövaikutukset 44080: perusteella, että vuodelle 1989 vahvistetut pää- 44081: omakustannukset ylittivät laissa asetetun koh- Nyt neljä vuotta käytössä ollut järjestelmä 44082: tuullisen tason. Noin 20 prosentissa tapauksis- on hallinnollisesti kevyempi kuin asuntotuo- 44083: ta perusteena oli pääomakustannusten nousu tantolain mukainen järjestelmä ja jo vakiintu- 44084: yli 1,50 markkaa neliöltä kuukaudessa edelli- nut. Siten järjestelmän jatkamisella vuodeksi ei 44085: seen vuoteen verrattuna. ole merkittäviä henkilöstövaikutuksia. 44086: Lykkäykset alensivat vuokria keskimäärh: 44087: 1, 72 markkaa neliömetriltä kuukaudessa. 44088: Aleotava vaikutus oli pääkaupunkiseudulla 1.4. Esityksen taloudelliset vaikutukset 44089: keskimäärin 0,30 markkaa suurempi kuin 44090: muualla maassa. Lykkäysten jälkeen keski- Asuntohallituksen vahvistamien vuokran- 44091: määräinen uusi vuokra oli 25,96 markkaa ne- määräytymisperusteiden mukaan lyhennysten 44092: liöltä kuukaudessa. ja korkojen lykkäys vaikuttaa välittömästi 44093: vuokria alentavasti. Vaikutus riippuu siitä, 44094: kuinka monta erää lykätään ja lykätäänkö 44095: 1.2. Ehdotetut muutokset sekä lyhennykset että korot. Lyhennysten lyk- 44096: kääminen alentaa vuokria yleensä vähemmän 44097: Asuntotuotantolain mukainen lykkäysjärjes- kuin korkojen lykkääminen. Seuraavassa tau- 44098: telmä ehdotetaan edelleen korvattavaksi hallin- lukossa esitetään eri vuosina lainoitettujen 44099: nollisesti yksinkertaisemmalla järjestelyllä, jol- vuokratalojen keskimääräiset lyhennys- ja kor- 44100: loin lakia tarkistetaan siltä osin kuin on tar- komaksut vuonna 1990. 44101: peen kohtuullisten pääomakustannusten tason Lainoitusvuosi Lyhenn,Ykset Korot 44102: määrittelemiseksi. mk!m-lkk mk/m 2/kk 44103: Järjestelmässä määritellään laissa säädetty, 1949-1970 ........ . 0.19-0.65 0.17-2.49 44104: kohtuullinen kustannustaso neliömetriltä kuu- 1971 ............... . 3.22 1.99 44105: kaudessa. Jos talon kustannukset ylittävät sen, 1972 ............... . 3.45 2.05 44106: lainansaaja voi alentaa pääomamenoja pelkäs- 1973 ............... . 1.61 2.63 44107: tään ilmoittamalla maksujen lykkäämisestä 1974 ............... . 1.90 3.08 44108: myöhemmin maksettavaksi. Toisena lykkäys- 44109: 1975 ............... . 2.54 2.60 44110: pcrusteena on se, että pääomakustannusten 44111: vuotuinen nousu olisi kohtuuton. Pääomakus- 1976 ............... . 2.87 2.70 44112: tannusten nousua ei kuitenkaan saisi alentaa 1977 ............... . 2.89 2.94 44113: alle laissa määritellyn tason. On perusteltua, 1978 ............... . 1.60 3.35 44114: että valtion toimenpitein alennetaan vuokrata- 1979 ............... . 1.70 3.58 44115: lojen pääomakustannuksia, jos ne muuten 1980 ............... . 2.06 3.15 44116: muodostuisivat kohtuuttomiksi. Sen sijaan 1981 ............... . 2.54 3.31 44117: päävastuu vuokratalon hoitomenojen kohtuul- 1982 (1.1-28.2) ... . 2.97 3.24 44118: lisesta tasosta on vuokratalon omistajilla yh- 1982 (1.3-31.12) .. . 0.76 3.73 44119: teistyössä vuokralaisten kanssa. 1983 ............... . 0.81 2.40 44120: Eräiden asuntolainojen koron alentamisesta 1984 ............... . 0.87 2.59 44121: sekä lyhennysten ja korkojen lykkäämisen väli- 1985 ............... . 0.94 1.88 44122: aikaisesta järjestämisestä annetun lain (920/87) 1986 ............... . 1.02 2.05 44123: ja tämän lain muuttamisesta annetun lain 1987 ............... . 2.33 44124: (1023/88) nojalla 1.1.1980-28.2.1982 välisenä 1988 ............... . 2.69 44125: ajanjaksona lainoitettujen asunto-osuuskunta- 44126: ja vuokratalojen asuntolainojen korkoja on Lykkäysten käyttäminen vaikuttaa valtion 44127: alennettu siitä, mitä ne asuntotuotantolain talouteen siten, että alkuvuosien aikana valtion 44128: (247 /66) mukaan olisivat olleet. Tästä järjestel- tulokertymä pienentyy, mutta myöhempinä 44129: mästä ehdotetaan nyt luovuttavaksi, joten lain vuosina tulot ovat vastaavasti suuremmat. 44130: nimike koskee ainoastaan lykkäysmahdolli- Vuonna 1990 korkojen ja lyhennysten lykkäys- 44131: suutta. Samalla laista on jätetty pois koron ten arvioidaan vähentävän valtion tuloja 45 44132: alentamista koskevat säännökset. miljoonaa markkaa, josta lyhennysten osuus 44133: 1989 vp. - HE n:o 180 3 44134: 44135: olisi 25 miljoonaa markkaa ja korkojen osuus muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on arava- 44136: 20 miljoonaa markkaa. asuntojen asumiskustannusten kohtuullistami- 44137: nen ja aravavuokra-asuntotuotannon kohtuu- 44138: ehtoisen rahoituksen varmistaminen. Esityksen 44139: 1.5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja mukaan uusien aravalainojen ehdot uudiste- 44140: taan ja lainamäärä korotetaan enintään 95 44141: Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksen prosenttiin hankintahinnasta. Uudistusta on 44142: momentin 35.45.60 selvitysosan mukaisesti hal- tarkoitus jatkaa koskemaan myös vanhaa lai- 44143: litus antaa eduskunnalle esityksen asuntotuo- nakantaa. Siirtymäkauden ajaksi on lykkäys- 44144: tantolain ja eräiden siihen liittyvien lakien järjestelmää kuitenkin jatkettava. 44145: 44146: 44147: 44148: 44149: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 44150: 44151: 44152: 1 §. Pykälään on kirjattu lain tavoite eli 4 §. Eräissä tapauksissa kokonaisvuokran 44153: asumismenojen pysyttäminen kohtuullisella ta- nousua voidaan pitää sinänsä kohtuuttomana. 44154: solla ja se, miltä osin lailla poiketaan asunto- Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että lyhen- 44155: tuotantolain säännöksistä. nykset suurenevat samana vuonna sekä arava- 44156: 2 §. Pykälässä säännellään lykkäysmahdolli- lainassa että pankin myöntämässä ensisijaislai- 44157: suuden ulottuvuutta. Aiemmat lait koskivat nassa. Pääomakustannukset voivat nousta 44158: vain tiettyinä ajanjaksoina lainoitettuja arava- huomattavasti myös silloin, kun aiemmin lykä- 44159: vuokrataloja, vuosina 1988 ja 1989 järjestelmä tyt korko- ja lyhennyserät erääntyvät makset- 44160: on ulotettu kattamaan kaikki aravavuokrata- tavaksi. Tämän vuoksi ehdotetaan, että pää- 44161: lot. Lykkäyksen mahdollistaminen kaikille omakustannusten suuri nousu olisi edelleen 44162: vuokrataloille ei ole suuri asia valtiontalouden lykkäysperuste, vaikka vuokrataso ei muuten 44163: kannalta, mutta yksittäisissä tapauksissa se voi olisikaan kohtuuttoman korkea. Koska pää- 44164: olla tarpeen lainoitusajankohdasta riippumat- kaupunkiseudun ja muiden kuntien pääoma- 44165: ta. Toisaalta ennen vuotta 1971 lainoitetut kustannustasot on määritelty erikseen ehdote- 44166: aravavuokratalot eivät ole juurikaan käyttä- taan, että myös nousurajat vastaavasti eroaisi- 44167: neet lykkäysmahdollisuutta. Vuonna 1988 lyk- vai toisistaan. Tämän mukaisesti ehdotetaan 44168: käystä haki yksi ja vuonna 1989 kaksi ennen vuodelle 1990 pääomakustannusten nousura- 44169: vuotta 1971 lainoitettua aravavuokrataloa. jaksi pääkaupunkiseudulla 2 markkaa ja muis- 44170: Näidenkin talojen osalta lykkäysten vaikutus sa kunnissa 1,50 markkaa neliömetrilta kuu- 44171: vuokratasoon oli suhteellisen pieni. Arava- kaudessa. Vuonna 1988 raja oli 0,75 markkaa 44172: vuokratalojen lainajärjestelmää ollaan uudista- ja vuonna 1989 1,50 markkaa neliömetriltä 44173: massa myös ns. vanhan kannan osalta. Näiden kuukaudessa. 44174: seikkojen vuoksi lykkäysjärjestelmän ehdote- 5 §. Käytännön syistä ehdotetaan edelleen, 44175: taan kattavan vuonna 1971 ja sen jälkeen että erät on lykättävä kokonaisuudessaan, kui- 44176: lainoitetut aravavuokratalot. tenkin niin, että lainansaajalla on oikeus vali- 44177: 3 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi niis- ta, mitkä erät hän lykkää. Alle 1 000 markan 44178: tä edellytyksistä, joilla lainansaaja voi saada eriä ei kuitenkaan voi lykätä, koska tällaisesta 44179: lykkäyksen. Pääomakustannustasot on pyritty lykkäyksestä koituva hyöty on pieni verrattuna 44180: määrittelemään siten, että keskimääräisillä hoi- lykkäyksen käsittelyn aiheuttamaan työmää- 44181: tokustannuksilla vuokrat pysyisivät lykkäyksen rään. 44182: jälkeen kohtuullisina. Koska hoitokustannuk- 6 §. Valtiokonttorin toiminnan kannalta on 44183: set ovat pääkaupunkiseudulla muuta maata tarpeen, että lykkäyksistä ilmoitetaan hyvissä 44184: alhaisemmat ja koska kohtuullisena pidettävä ajoin. Koska vuokratalojen omistajat saavat 44185: vuokrataso on pääkaupunkiseudulla korkeam- ainakin epävirallisen tiedon kuntien vuokran- 44186: pi kuin muualla maassa, ehdotetaan että pää- vahvistaruispäätöksistä joulukuun puoleen vä- 44187: omakustannukset määriteltäisiin edelleen erik- liin mennessä, on heillä mahdollisuus tehdä 44188: seen pääkaupunkiseudulle ja muulle maalle. lykkäysilmoitus vuodenvaihteeseen mennessä. 44189: 4 1989 vp. - HE n:o 180 44190: 44191: Tämän vuoksi ehdotetaan aiempien säännösten kohtuutonta, asuntohallitus voisi jättää mää- 44192: mukaista menettelyä, jonka mukaan lainansaa- räyksen antamatta. 44193: jan on ilmoitettava kaikkien lykättävien erien Niissä tapauksissa, J 01ssa asuntohallitus 44194: lykkääruisestä yhdellä kertaa asuntohallituksel- määrää lykättäviksi ilmoitetut, jo erääntyneet 44195: le viimeistään kuluvan vuoden viimeisenä päi- erät maksettavaksi, ehdotetaan lainansaajalta 44196: vänä. Myöhästynyt lykkäysilmoitus voidaan perittäväksi 16 prosentin viivästyskorkoa las- 44197: perustelluista syistä ottaa huomioon, esimer- kettuna siitä päivästä, jolloin erä olisi tullut 44198: kiksi jos myöhästyminen on vähäistä. maksaa. 44199: 7 §. Lykkäysilmoituksen johdosta lykätyt 9 §. Ei ole tarkoituksenmukaista, että asun- 44200: erät siirtyvät maksettavaksi eräpäivää seuraa- tohallituksen lykkäysasiassa antamasta päätök- 44201: van kahden vuoden kuluttua. Lykätyistä lyhen- sestä voitaisiin valittaa korkeimpaan hallinto- 44202: nys- ja korkoeristä peritään korkoa samoin oikeuteen. Tämän vuoksi ehdotetaan valitus- 44203: kuin siitä asuntolainasta, jota lykkäys koskee. kiellon edelleen jatkamista. 44204: Ehdotus on yhdenmukainen tällä hetkellä voi- 10 §. Laki on tarkoitus saattaa voimaan 1 44205: massaolevan säännöksen kanssa. päivänä joulukuuta 1989, koska vuokratalojen 44206: 8 §. Kunnalla on vuokria valvovana viran- omistajien on ilmoitettava lykkäyksistä joulu- 44207: omaisena parhaat mahdollisuudet valvoa myös kuun 31 päivään 1989 mennessä asuntohalli- 44208: lykkäysmenettelyä vertaamalla lykkäysilmoi- tukselle. Samalla on kuruottava 4 päivänä jou- 44209: tusta vuokran vahvistuspäätökseen. Jos tällöin lukuuta 1987 annettu laki eräiden asuntolaino- 44210: on epäiltävissä, että lykkäys on perusteeton, jen koron alentamisen sekä lyhennysten ja 44211: kunta toimittaa asiakirjat asuntohallitukselle. korkojen lykkäämisen väliaikaisesta järjestä- 44212: Asuntohallituksen oman valvonnan tulisi olla misestä (920/87) siihen myöhemmin tehtyine 44213: pääosin jälkivalvontaa. muutoksineen. 44214: Kuten aiemminkin, asuntohallitukselle ehdo- 44215: tetaan oikeus määrätä perusteettomasti lykätyt Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 44216: erät maksettavaksi. Jos tämä olisi ilmeisen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 44217: 1989 vp. - HE n:o 180 5 44218: 44219: Laki 44220: eräiden asuntolainojen lyhennysten ja korkojen lykkäämisen väliaikaisesta järjestämisestä 44221: 44222: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 44223: 44224: 1§ Pääomakustannukset lasketaan asuntotuo- 44225: Sen estämättä, mitä asuntotuotantolaissa tantolain 15 j § :ssä tarkoitettujen, asuntohalli- 44226: (247 /66) on säädetty vuokra- ja asunto-osuus- tuksen määräämien perusteiden mukaisesti. 44227: kuntatalojen rakentamista, laajentamista ja pe- 44228: ruskorjausta varten myönnettyjen lainojen ly- 4 § 44229: hennys- ja korkoerien lykkääruisestä voi lai- Sen estämättä, mitä 3 §:n 1 ja 2 momentissa 44230: nansaaja, pysyttääkseen asumiskustannukset on säädetty, lainansaaja voi lykätä vuonna 44231: kohtuullisina, lykätä sanottujen lainojen lyhen- 1990 erääntyviä lyhennys- ja korkoeriä myö- 44232: nys- ja korkoerät myöhemmin maksettaviksi hemmin maksettavaksi, jos vuokrissa huo- 44233: siten kuin tässä laissa säädetään. mioon otettavat pääomakustannukset vuodesta 44234: 1989 vuoteen 1990 nousisivat kohtuuttomasti. 44235: 2§ Lykkäyksellä ei kuitenkaan saa alentaa pää- 44236: Tämän lain nojalla voidaan lykätä 1 päivänä omakustannusten nousua pienemmäksi kuin 2 44237: tammikuuta 1971 tai sen jälkeen myönnettyjen markkaan neliömetriltä kuukaudessa Helsin- 44238: asuntolainojen lyhennys- ja korkoeriä. gissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla ja 44239: vastaavasti 1,50 markkaa muissa kunnissa. 44240: 3§ 44241: Lainansaaja voi lykätä vuonna 1990 eräänty- 5§ 44242: viä lyhennys- ja korkoeriä myöhemmin mak- Lykkäys voi koskea vain kutakin erää koko- 44243: settavaksi, jos se on tarpeen kyseisenä vuonna naisuudessaan ja vain eriä, joiden suuruus on 44244: maksuun tulevien, vuokrissa huomioon otetta- vähintään 1 000 markkaa. 44245: vien pääomakustannusten alentamiseksi koh- 44246: tuulliselle tasolle. 6§ 44247: Eri vuosina lainoitettujen vuokratalojen Lainansaajan on ilmoitettava kaikkien lykät- 44248: kohtuullisina pääomakustannuksina pidetään tävien erien lykkääruisestä yhdellä kertaa asun- 44249: seuraavia pääomakustannuksia neliömetriltä tohallitukselle viimeistään 31 päivänä joulu- 44250: kuukaudessa: kuuta 1989. Ilmoituksesta on samanaikaisesti 44251: lähetettävä jäljennös tiedoksi vuokratalon si- 44252: Pääomakustannukset mk/m 2 /kk jaintipaikan kunnalle. Asuntohallituksen on 44253: Lainoitusvuosi Helsinki, Espoo Muut kunnat 44254: Kauniainen, 44255: otettava huomioon myös ilmoitus, joka on 44256: Vantaa perustellusta syystä tehty säädetyn määräajan 44257: 1971 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12,50 9,50 jälkeen. 44258: 1972 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 13,00 10,00 Asuntohallituksen on toimitettava tieto ly- 44259: 1973 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 13,50 10,50 kättävistä eristä valtiokanttorille viimeistään 44260: 1974 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14,00 10,50 31 päivänä tammikuuta 1990. 44261: 1975 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14,50 11,00 44262: 7 § 44263: 1976 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 15,00 11,00 44264: 1977 0 0 ••••• 0 00 00 0 15,50 11,50 Lykätyt lyhennykset ja korot on maksettava 44265: 1978 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 16,00 12,00 takaisin sinä eräpäi änä, joka ensiksi seuraa 44266: 1979 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 16,50 12,50 kahden vuoden ku;uttua lykkäysilmoituksen 44267: 1980 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17,50 13,00 tekemisestä. Lainans:laja voi 3 ja 4 §:n nojalla 44268: 1981 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 18,50 14,00 lykätä uudelleen aibisemmin lykättyjä eriä. 44269: 1982 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 19,50 15,00 Lykätyistä lyhennys- ja korkoeristä peritään 44270: 1983 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20,50 16,00 lykkäysajalta korkoa saman korkokannan mu- 44271: 1984 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 21,50 17,00 kaan kuin asuntolair;asta, jonka eriä lykkäys 44272: 1985 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 22,50 17,50 koskee. 44273: 1886 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 23,50 18,50 ~ § 44274: 1987 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 24,50 19,00 Kunnan on tarkistettava, että ilmoitetut lyk- 44275: 1988 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 25,50 19,50 käykset täyttävät lais.:a säädetyt edellytykset. 44276: 6 1989 vp. - HE n:o 180 44277: 44278: Kunnan on välittömästi ilmoitettava perusteet- 9§ 44279: tomista lykkäyksistä asuntohallitukselle. Tämän lain nojalla annettuun asuntohalli- 44280: Jos asuntohallitus toteaa, että lykkäys on tuksen päätökseen ei saa hakea muutosta valit- 44281: tapahtunut ilman laissa säädettyjä perusteita, tamalla. 44282: sen on viipymättä määrättävä virheellisesti ly- 44283: kätyt lyhennys- ja korkoerät maksettaviksi ja 10 § 44284: ilmoitettava päätöksestään valtiokonttorille. Tämä laki tulee voimaan päivänä joulu- 44285: Jo erääntyneille, 2 momentin nojalla mak- kuuta 1989 ja sillä kumotaan 4 päivänä joulu- 44286: settaviksi määrätyille lyhennys- ja korkoerille kuuta 1987 annettu laki eräiden asuntolainojen 44287: on maksettava vuotuista viivästyskorkoa 16 koron alentamisen sekä lyhennysten ja korko- 44288: prosenttia eräpäivästä lukien. jen lykkäämisen väliaikaisesta järjestämisestä 44289: Sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädet- (920/1987) siihen myöhemmin tehtyine muu- 44290: ty, asuntohallitus voi päättää, ettei virheellises- toksineen. 44291: ti lykättyjä lyhennys- ja korkoeriä määrätä Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 44292: maksettaviksi, jos se olisi ilmeisen kohtuuton- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 44293: ta. miin. 44294: 44295: 44296: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 44297: 44298: 44299: Tasavallan Presidentti 44300: MAUNO KOIVISTO 44301: 44302: 44303: 44304: 44305: Ympäristöministeri Kaj Bärlund 44306: 1989 vp. - HE n:o 181 44307: 44308: 44309: 44310: 44311: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pääkaupunkiseudun 44312: rakennusmaamaksusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta 44313: 44314: 44315: 44316: 44317: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 44318: 44319: Esityksessä ehdotetaan pääkaupunkiseudun osalta. Omistajaan ja haltijaan ehdotetaan rin- 44320: rakennusmaamaksusta annetun lain 2 §:ää tar- nastettavaksi tämän lapset, vanhemmat ja puo- 44321: kistettavaksi siten, että yli 3 000 neliömetriä liso. 44322: käsittävästä korttelialueesta, jonka omistaja tai Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan niin, 44323: haltija vakinaisesti asuu alueella, maksu olisi että sitä voitaisiin soveltaa jo vuodelta 1989 44324: suoritettava vain 3 000 neliömetrin ylittävältä määrättäviin rakennusmaamaksuihin. 44325: 44326: 44327: 44328: 44329: PERUSTELUT 44330: 44331: Pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta maksuun, että se käytännössä pakottaa myy- 44332: annettua lakia (1061188) käytäntöön sovelletta- mään tontin. Tämän vuoksi ehdotetaan, että 44333: essa siinä on havaittu eräitä epäjohdonmukai- lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan ra- 44334: suuksia ja puutteita, jotka olisi syytä korjata kennusmaamaksua viimeksi mainituissa ta- 44335: jo ennen kuin ensimmäiset rakennusmaamak- pauksissa perittäisiin vain 3 000 neliömetriä 44336: sut määrätään. ylittävältä osalta. 44337: Rakennusmaamaksulaki ei koske omakoti- Edellä selostettu lainkohta edellyttää, että 44338: tontteja. Maksuvelvollisuus koskee lähinnä sel- korttelialueen omistaja tai haltija itse vakinai- 44339: laisia kortteleita ja korttelinosia, jotka on kaa- sesti asuu alueella olevassa asuinrakennukses- 44340: voitettu kerrostaloja tai yli 0,25:n tehokkuu- sa. On kuitenkin tapauksia, joissa vanhemmat 44341: della rivitaloja varten. Eräissä tapauksissa täl- ovat siirtäneet alueen omistusoikeuden muualla 44342: laisella korttelialueelia kuitenkin on ennestään asuville lapsilleen, mutta jääneet itse asumaan 44343: asuttu omakotitalo. Näitä tapauksia silmällä kiinteistöllä olevaan rakennukseen. Samoin voi 44344: pitäen otettiin lakiin säännös, jonka mukaan olla, että korttelialueen omistavat vanhemmat 44345: maksua ei suoriteta enintään 3 000 neliömetriä ovat muuttaneet pois jättäen talon lastensa 44346: käsittävästä korttelialueesta tai sen osasta, jon- asuttavaksi. Tällaisissa tapauksissa olisi koh- 44347: ka omistaja tai haltija vakinaisesti asuu alueel- tuutonta, jos asianomainen joutuisi maksa- 44348: la olevassa asuinrakennuksessa (2 §:n 2 mo- maan rakennusmaamaksua. Myös puoliso on 44349: mentin 3 kohta). tässä suhteessa rinnastettavissa vanhempiin ja 44350: Säännös on kuitenkin epäonnistuneesti kir- lapsiin. Tämän vuoksi ehdotetaan lainkohtaa 44351: joitettu ja johtaa tarpeettoman jyrkkään ra- täydennettäväksi niin, että maksua ei perittäisi 44352: jaan maksuvelvollisten ja maksusta vapautettu- myöskään silloin, kun omistajan tai haltijan 44353: jen kiinteistöjen välillä. Mikäli lainkohdassa lapsi, vanhempi tai puoliso vakinaisesti asuu 44354: tarkoitettu kiinteistö on enintään 3 000 neliö- alueella olevassa asuinrakennuksessa. 44355: metriä, ei maksua mene lainkaan, jos se taas Muutokset olisi saatava voimaan mahdolli- 44356: on ehkä vain vähän yli 3 000 neliömetriä, on simman nopeasti, jotta kansalaiset, joita ne 44357: maksu suoritettava koko kiinteistön osalta. koskevat, voisivat ottaa ne huomioon harkit- 44358: Tällöin säännös usein johtaa niin korkeaan sessaan, mihin toimenpiteisiin rakennusmaa- 44359: 391240L 44360: 2 1989 vp. - HE n:o 181 44361: 44362: maksulain johdosta ryhtyvät. Lakia on tarkoi- että lakiehdotus pääkaupunkiseudun rakennus- 44363: tus soveltaa jo vuodelta 1989 määrättäviin maamaksusta voitiin käsitellä tavallisen lain 44364: rakennusmaamaksuihin. Näin ollen laki ehdo- säätämisestä määrätyssä järjestyksessä. Koska 44365: tetaan tulevaksi voimaan vuonna 1989 heti, nyt kyseessä oleva lakiehdotus lieventää mak- 44366: kun eduskunta on sen hyväksynyt. suvelvollisuutta, hallitus katsoo, että se voi- 44367: Antaessaan lausunnon hallituksen esitykses- daan käsitellä samassa järjestyksessä. 44368: tä pääkaupunkiseudun asuntorakennusmaan 44369: hankkimista ja käyttöön saamista edistäväksi Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 44370: lainsäädännöksi perustuslakivaliokunta katsoi, kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 44371: 44372: 44373: Laki 44374: pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta 44375: 44376: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44377: muutetaan pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta 9 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain 44378: (1061188) 2 §:n 2 momentin 3 kohta ja 44379: lisätään 2 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 44380: 44381: 2§ 44382: tettu henkilö vakinaisesti asuu sillä olevassa 44383: Maksua ei kuitenkaan suoriteta: asuinrakennuksessa, maksu on suoritettava 44384: vain 3 000 neliömetriä ylittävältä osalta. 44385: 3) enintään 3 000 neliömetriä käsittävästä 44386: korttelialueesta tai sen osasta, jonka omistaja Tämä laki tulee voimaan päivänä 44387: tai haltija taikka tämän lapsi, vanhempi tai kuuta 1989. 44388: puoliso vakinaisesti asuu alueella olevassa Lakia sovelletaan myös vuodelta 1989 mää- 44389: asuinrakennuksessa. rättäviin rakennusmaamaksuihin. 44390: Mikäli korttelialue tai sen osa on yli 3 000 Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 44391: neliömetriä ja 2 momentin 3 kohdassa tarkoi- täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 44392: 44393: 44394: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 44395: 44396: 44397: Tasavallan Presidentti 44398: MAUNO KOIVISTO 44399: 44400: 44401: 44402: 44403: Ympäristöministeri Kaj Bärlund 44404: 1989 vp. - HE n:o 181 3 44405: 44406: Liite 44407: 44408: 44409: 44410: 44411: Laki 44412: pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta 44413: 44414: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44415: muutetaan pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta 9 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain 44416: (1061/88) 2 §:n 2 momentin 3 kohta ja 44417: lisätään 2 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 44418: 44419: Voimassa oleva laki Ehdotus 44420: 44421: 2§ 2 § 44422: 44423: Maksua ei kuitenkaan suoriteta: Maksua ei kuitenkaan suoriteta: 44424: 44425: 3) enintään 3 000 neliömetriä käsittävästä 3) enintään 3 000 neliömetriä käsittävästä 44426: korttelialueesta tai sen osasta, jonka omistaja korttelialueesta tai sen osasta, jonka omistaja 44427: tai haltija vakinaisesti asuu alueella olevassa tai haltija taikka tämän lapsi, vanhempi tai 44428: asuinrakennuksessa. puoliso vakinaisesti asuu alueella olevassa 44429: asuinrakennuksessa. 44430: Mikäli korttelialue tai sen osa on yli 3 000 44431: neliömetriä ja 2 momentin 3 kohdassa tarkoi- 44432: tettu henkilö vakinaisesti asuu sillä olevassa 44433: asuinrakennuksessa, maksu on suoritettava 44434: vain 3 000 neliömetriä ylittävältä osalta. 44435: 44436: Tämä laki tulee voimaan päivänä 44437: kuuta 1989. 44438: Lakia sovelletaan myös vuodelta 1989 mää- 44439: rättäviin rakennusmaamaksuihin. 44440: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 44441: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 44442: 1989 vp. - HE n:o 182 44443: 44444: 44445: 44446: 44447: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asumistukilain muutta- 44448: misesta 44449: 44450: 44451: 44452: 44453: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 44454: 44455: Esityksen tarkoituksena on nopeuttaa ja yk- si. Lisäksi vapaakuntakokeiluun liittyen ehdo- 44456: sinkertaistaa asumistuen myöntämismenettelyä tetaan, että asumistukiasioiden hoito voisi so- 44457: asumistuen päätöksenteko- ja maksatusjärjes- siaalilautakunnan sijasta kuulua myös kunnan- 44458: telmän uudistamisen myötä. hallitukselle. Käytännössä asioiden hoito voi- 44459: Esityksessä ehdotetaan, että asumistuen tar- taisiin tällöin kunnan johtosäännöllä siirtää 44460: vetta harkittaessa ensisijaiseksi perusteeksi myös kunnanhallituksen alaiselle viranhaltijal- 44461: otettaisiin pysyvät kuukausitulot kunnallisve- le. 44462: rotuksessa määrättyjen veroäyrien sijasta. Ve- 44463: rotukseen perustuvia tietoja käytettäisiin kui- Esitys liittyy tukijärjestelmien yksinkertaista- 44464: tenkin kuukausitulojen oikeellisuutta tarkistet- miseen ja yhdenmukaistamiseen sekä asumis- 44465: taessa sekä silloin, kun pysyvien tulojen selvit- tuen atk-pohjaisen päätöksenteko- ja maksa- 44466: täminen muulla tavoin on vaikeaa. tusjärjestelmän kehittämiseen. Laki on tarkoi- 44467: Esityksessä ehdotetaan myös liikaa makse- tus saattaa voimaan 1 päivänä tammikuuta 44468: tun asumistuen takaisinperintää tehostettavak- 1990. 44469: 44470: 44471: 44472: 44473: 391247T 44474: 2 1989 vp. - HE n:o 182 44475: 44476: 44477: 44478: 44479: SISÄLLYSLUETTELO 44480: 44481: Sivu Sivu 44482: YLEISPERUSTELUT ................................ . 1. Lakiehdotuksen perustelut .................... . 4 44483: 3 2. Voimaantulo ................................. . 4 44484: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset . . . . . . 3 44485: 2. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- LAKIEHDOTUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 44486: tukset ......................................... . 3 44487: 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset ............ . 3 LIITE . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . ..... ... . .. . . . . 7 44488: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... . 4 Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 44489: 1989 vp. - HE n:o 182 3 44490: 44491: YLEISPERUSTELUT 44492: 44493: 44494: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut tavaksi säännös, jonka mukaan vaatimus ta- 44495: muutokset kaisinperinnästä olisi tehtävä kolmen vuoden 44496: kuluessa siitä, kun tukea on maksettu liikaa. 44497: Voimassa olevan asumistukilain (40817 5) Määräaika on sama kuin sosiaalihuoltolain 44498: mukaan asumistuen saamisen edellytyksenä 37 §:ssä olevassa toimeentulotuen takaisinpe- 44499: olevan tulotason määrittelyssä ovat ensisijaise- rintää koskevassa säännöksessä. 44500: na perusteena kunnallisverotuksessa määrätyt Asumistukiasioiden hoito kunnassa kuuluu 44501: veroäyrit. Koska käytettävissä olevat veroäyri- sosiaalilautakunnalle. Asumistukilain 13 §:n 44502: tiedot kuvastavat hakijoiden tulotasoa hake- nojalla kunnanvaltuusto voi kuitenkin päättää, 44503: misajankohtaa kahta vuotta aikaisempana ka- että asumistukitehtävistä huolehtii muu lauta- 44504: lenterivuonna, käytetään vertailutietoina hake- kunta. Kunnan johtosäännössä voidaan pää- 44505: misajankohdan kuukausituloja. Jos tulotasos- tösvaltaa siirtää lautakunnan alaiselle viranhal- 44506: sa on tapahtunut pysyviä muutoksia, voidaan tijalle. Pienissä kunnissa ei kuitenkaan ole 44507: tuen myöntämisessä käyttää perusteena kuu- lautakunnan alaisia viranhaltijoita, joille pää- 44508: kausituloja määrättyjen veroäyrien asemesta. töksenteko voitaisiin siirtää. Vapaakuntakokei- 44509: Käytännössä asumistuki myönnetään tällä het- lu ja siihen liittyvä lautakuntien vähentäminen 44510: kellä yli 60 prosentissa tapauksista kuukausitu- on osaltaan lisännyt tarvetta siirtää päätösval- 44511: lojen perusteella määräytyvien laskennallisten taa muillekin viranhaltijoille. Tästä syystä eh- 44512: arvojen mukaisesti. dotetaan, että kunnanvaltuusto voisi siirtää 44513: Asumistuki on tarkoitettu määriteltäväksi asumistukiasioiden hoidon myös kunnanhalli- 44514: pysyvän tulotason perusteella. Ehdotus pysy- tukselle. Tämä merkitsisi käytännössä tehtä- 44515: vien kuukausitulojen ottamisesta määrittelyn vien siirtämistä kunnanhallituksen alaiselle vi- 44516: perustaksi ei sinänsä muuta tätä periaatetta. ranhaltijalle. 44517: Lisäksi verotukseen perustuvia tietoja käytet- 44518: täisiin edelleen kuukausitulojen oikeellisuutta 44519: tarkistettaessa sekä silloin, kun pysyvien tulo- 2. Esityksen organisatoriset ja 44520: jen selvittäminen muulla tavoin on vaikeaa. henkilös töv aik u t uk set 44521: Muutos kuitenkin yksinkertaistaisi tuen myön- 44522: tämistä, nopeuttaisi hakemusten käsittelyä 44523: sekä johtaisi nykyistä yhdenmukaisempaan Ehdotetuilla muutoksilla ei ole valtionhallin- 44524: tuen määrittelyyn. Pysyvien kuukausitulojen nossa organisaatioon tai henkilöstön määrään 44525: käyttö tuen myöntämisperusteena vastaisi kohdistuvia vaikutuksia. Kunnallishallinnossa 44526: myös aravalainoituksessa ja aravavuokralais- ehdotukset nopeuttavat ja yksinkertaistavat 44527: ten valinnassa sovellettavaa menettelyä. Tuen- asumistukiasioiden käsittelyä ja lisäävät mah- 44528: saajien itsensä maksettaviksi jäävien perus- dollisuuksia tehtävien hoidon järjestelyyn ny- 44529: omavastuuosuuksien määrittely eri tulotasoille kyistä joustavammin. 44530: kuukausitulojen perusteella selkiyttäisi lisäksi 44531: vuosittain valtioneuvoston päätöksellä vahvis- 44532: tettavia asumistuen määräytymisperusteita. 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 44533: Jos tuen saajalle on maksettu liikaa asumis- tukset 44534: tukea, asumistukiviranomaisen on huolehditta- 44535: va liikaa maksetun tuen takaisin perimisestä. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta 44536: Jos liikaa maksettua tukea ei saada perityksi asumistukimäärärahan tarpeeseen. Menettelyn 44537: myöhemmin maksettavasta tuesta, on takaisin nopeutuminen asumistuen päätöksenteko- ja 44538: periminen työlästä ja hidasta ja sen kustannuk- maksatusjärjestelmän uudistamisen myötä vä- 44539: set ovat suuret verrattuna saatavaan hyötyyn. hentää hallintokustannuksia ja ennakonluon- 44540: Näistä syistä asumistukilakiin ehdotetaan otet- teisen toimeentulotuen tarvetta. 44541: 4 1989 vp. - HE n:o 182 44542: 44543: YKSITYISKOHTAISET PERUSTEI,UT 44544: 44545: 44546: 1. Lakiehdotuksen perustelut 13 §. Ehdotus kunnanhallituksen rinnasta- 44547: misesta asumistukiasoiden hoidossa sosiaali- 44548: 3 §. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa määri- tai muuhun lautakuntaan mahdollistaa sen, 44549: tellään asumistuen myöntämisen edellytyksenä että asumistukiasiat voidaan siirtää myös kun- 44550: olevat tulot. Tarveharkinnassa ehdotetaan siir- nanhallituksen tai sen alaisen viranhaltijan rat- 44551: tymistä veroäyreistä pysyvien kuukausitulojen kaistaviksi. 44552: käyttöön. Pykälän 1 momentin 3 kohdan muu- 19 §. Liikaa maksetun asumistuen takaisin- 44553: tos johtuu edellisen kohdan tulokäsitteen perintä tulisi hoitaa mahdollisimman nopeasti 44554: muuttamisesta. ja tehokkaasti. Tästä syystä pykälän 4 mo- 44555: Ehdotuksen mukaan veroäyrejä käytettäisiin menttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka 44556: edelleen kuukausitulojen oikeellisuuden tarkis- mukaan yleisestä kymmenen vuoden vanhentu- 44557: tamisessa. Lisäksi veroäyrejä käytettäisiin py- missäännöksestä poiketen vaatimus tuen takai- 44558: syvien tulojen määrittelyn perustana silloin, sinperinnästä olisi tehtävä kolmen vuoden ku- 44559: kun tulojen määrittely on muuten erityisen luessa siitä, kun tukea on maksettu liikaa. Jos 44560: hankalaa tai mahdotonta. Tästä syystä pykä- vaatimusta ei tehtäisi määräajassa, ei saatavaa 44561: lään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, enää voitaisi periä tuomioistuinteitse. 44562: jonka mukaan asumistuen myöntävällä viran- 44563: omaisella olisi muun luotettavan selvityksen 44564: puuttuessa oikeus muodostaa kuukausitulo ve- 44565: roäyrien pohjalta. Uuteen 2 momenttiin ehdo- 2. Voimaantulo 44566: tetaan lisäksi otettavaksi nykyisessä 4 §:ssä 44567: oleva säännös niistä tuloista, joita ei otettaisi Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan vuo- 44568: huomioon asumistukeen vaikuttavia tuloja den 1990 alusta. Tulokäsitettä koskevia 3 §:n 1 44569: määrättäessä. momentin 2 ja 3 kohtaa sekä uutta 2 moment- 44570: 4 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi tulo- tia, 4 §:ää ja 5 §:n 1 momenttia ehdotetaan 44571: käsitteen uudistamisen vuoksi. sovellettaviksi lain voimaantulon jälkeen 44572: 5 §. Tulokäsitteen uudistamisen johdosta myönnettäviin tai tarkistettaviin asumistukiin. 44573: myös perusomavastuuosuudet määriteltäisiin Muita säännöksiä ehdotetaan sovellettaviksi 44574: veroäyrien asemesta pysyvien kuukausitulojen kaikkiin asumistukiin lain voimaantulosta lu- 44575: perusteella. kien. 44576: 10 §. Säännös ehdotetaan tarpeettomana ku- Jotta muutokset voitaisiin ottaa huomioon 44577: mottavaksi, koska tuki myönnettäisiin aina kuluvan vuoden syksyllä valtioneuvoston vah- 44578: hakemisajankohdan pysyvien kuukausitulojen vistaessa asumistuen määräytymisperusteet 44579: perusteella. Tuen määrän vahvistamista tulojen vuodelle 1990 ja jotta muutosten täytäntöön- 44580: edellyttämää määrää pienemmäksi muiden ta- panoon muutoinkin jäisi riittävästi aikaa, tulisi 44581: loudellisten olosuhteiden perusteella ei ole käy- laki voida antaa jo hyvissä ajoin ennen sen 44582: tännössä sovellettu. Kuukausitulot voidaan ai- voimaantuloa. 44583: na määritellä todellista tilannetta ja tuen tar- 44584: vetta vastaavasti, joten muiden olosuhteiden 44585: huomioon ottamiseksi riittää, että tuki voidaan Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 44586: niiden perusteella hylätä 4 §:n nojalla. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 44587: 1989 vp. - HE n:o 182 5 44588: 44589: 44590: 44591: 44592: Laki 44593: asumistukilain muuttamisesta 44594: 44595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44596: kumotaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/75) 10 §, 44597: sellaisena kuin se on 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (154/87), 44598: muutetaan 3 §:n 2 ja 3 kohta, 4 §, 5 §:n 1 momentti, 13 § ja 19 §:n 4 momentti, 44599: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 ja 3 kohta sekä 4 § mainitussa 13 päivänä helmikuuta 1987 44600: annetussa laissa, 5 §:n 1 momentti 18 päivänä marraskuuta 1988 annetussa laissa (974/88) ja 44601: 19 §:n 4 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (866/80), sekä 44602: lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 13 päivänä helmikuuta 1987 annnetussa 44603: laissa, uusi 2 momentti seuraavasti: 44604: 44605: 3§ 5§ 44606: Asumistuen saamisen edellytyksenä on: Asumistuen suuruus on 80 prosenttia siitä 44607: kohtuullisten asumismenojen määrästä, joka 44608: 2) ettei ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden ylittää asunnon sijainnista, ruokakunnan koos- 44609: pysyvien kuukausitulojen yhteismäärä ylitä ta ja ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden py- 44610: valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa mää- syvien kuukausitulojen yhteismäärästä riippu- 44611: rää; sekä van markkamääräisen perusomavastuuosuu- 44612: 3) ettei ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden den. 44613: verotettavan varallisuuden määrä viimeksi toi- 44614: mitetussa verotuksessa yhteensä ylitä valtio- 44615: neuvoston vuosittain vahvistamaa määrää. 44616: Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettui- 13 § 44617: hin pysyviin kuukausituloihin ei lueta asetuk- Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaa 44618: sella säädettäviä verovapaita tuloja eikä 6 §:n 4 kunnassa sosiaalilautakunta. Kunnanvaltuusto 44619: momentissa tarkoitettuja alivuokralaiselta saa- voi kuitenkin päättää, että näistä tehtävistä 44620: tuja vuokratuloja. Pysyviä kuukausituloja huolehtii kunnanhallitus tai muu lautakunta. 44621: määriteltäessä käytetään muun luotettavan sel- Mitä tässä laissa on säädetty sosiaalilautakun- 44622: vityksen puuttuessa perusteena henkilölle vii- nasta, sovelletaan tällöin soveltuvin osin kun- 44623: meksi toimitetussa kunnallisverotuksessa mää- nanhallitukseen tai muuhun lautakuntaan. 44624: rättyjä veroäyrejä. 44625: 19 § 44626: 4§ 44627: Sen estämättä, mitä 3 §:n 1 momentin 3 Milloin 3 momentissa tarkoitettua liikaa 44628: kohdassa on säädetty, voidaan asumistukea maksettua asumistukea tai sen osaa ei saada 44629: myöntää, jos ruokakuntaan kuuluvien henki- perityksi myöhemmin maksettavista asumis- 44630: löiden varallisuus on vähentynyt niin, ettei se tuen eristä, tulee sosiaalilautakunnan tai sen 44631: ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa alaisen viranhaltijan vaatia lääninoikeudessa 44632: määrää. tuen nostajan veivoittamista suorittamaan lii- 44633: Asumistuki voidaan evätä tai 15 §:ssä tar- kaa maksettu asumistuki takaisin valtiolle, jol- 44634: koitetun tarkistuksen yhteydessä lakkauttaa, lei samaa saatavaa koskevaa vaatimusta esitetä 44635: jos ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden talou- yleisessä tuomioistuimessa. Vaatimus on esitet- 44636: delliset olosuhteet ovat selvästi paremmat kuin tävä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asu- 44637: heidän pysyvien kuukausitulojensa yhteismää- mistukea on maksettu liikaa. 44638: rä edellyttää tai jos muu erityinen syy antaa 44639: siihen aihetta. 44640: 6 1989 vp. - HE n:o 182 44641: 44642: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- tä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistetta- 44643: kuuta 1990. vaan asumistukeen. 44644: Lain 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohtaa sekä 2 Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 44645: momenttia, 4 §:ää ja 5 §:n 1 momenttia sovel- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 44646: letaan mainitusta päivästä ja sitä myöhemmäs- menpiteisiin. 44647: 44648: 44649: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 44650: 44651: 44652: Tasavallan Presidentti 44653: MAUNO KOIVISTO 44654: 44655: 44656: 44657: 44658: Ympäristöministeri Kaj Bärlund 44659: 1989 vp. - HE n:o 182 7 44660: 44661: Liite 44662: 44663: 44664: 44665: 44666: Laki 44667: asumistukilain muuttamisesta 44668: 44669: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44670: kumotaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/75) 10 §, 44671: sellaisena kuin se on 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (154/87), 44672: muutetaan 3 §:n 2 ja 3 kohta, 4 §, 5 §:n 1 momentti, 13 § ja 19 §:n 4 momentti, 44673: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 ja 3 kohta sekä 4 § mainitussa 13 päivänä helmikuuta 1987 44674: annetussa laissa, 5 §:n 1 momentti 18 päivänä marraskuuta 1988 annetussa laissa (974/88) ja 44675: 19 §:n 4 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (866/80), sekä 44676: lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 13 päivänä helmikuuta 1987 annnetussa 44677: laissa, uusi 2 momentti seuraavasti: 44678: 44679: Voimassa oleva laki Ehdotus 44680: 3§ 44681: Asumistuen saamisen edellytyksenä on: 44682: 44683: 2) ettei ruokakuntaan kuuluville henkilöille 2) ettei ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden 44684: kunnallisverotuksessa määrättyjen veroäyrien pysyvien kuukausitulojen yhteismäärä ylitä 44685: luku yhteensä ylitä valtioneuvoston vuosittain valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa mää- 44686: vahvistamaa määrää; sekä rää; sekä 44687: 3) ettei ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden 3) ettei ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden 44688: verotettavan varallisuuden määrä sinä vero- verotettavan varallisuuden määrä viimeksi toi- 44689: vuonna, jolta 2 kohdassa tarkoitetut veroäyrit mitetussa verotuksessa yhteensä ylitä valtio- 44690: on määrätty, yhteensä ylitä valtioneuvoston neuvoston vuosittain vahvistamaa määrää. 44691: vuosittain vahvistamaa määrää. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettui- 44692: hin pysyviin kuukausituloihin ei lueta asetuk- 44693: sella säädettäviä verovapaita tuloja eikä 6 §:n 4 44694: momentissa tarkoitettuja alivuokralaiselta saa- 44695: tuja vuokratuloja. Pysyviä kuukausituloja 44696: määriteltäessä käytetään muun luotettavan sel- 44697: vityksen puuttuessa perusteena henkilölle vii- 44698: meksi toimitetussa kunnallisverotuksessa mää- 44699: rättyjä veroäyrejä. 44700: 4 § 4§ 44701: Sen estämättä mitä 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 Sen estämättä, mitä 3 §:n 1 momentin 3 44702: kohdassa on säädetty, voidaan asumistukea kohdassa on säädetty, voidaan asumistukea 44703: myöntää, jos ruokakuntaan kuuluvien henki- myöntää, jos ruokakuntaan kuuluvien henki- 44704: löiden tulot asetuksella säädettäviä verovapaita löiden varallisuus on vähentynyt niin, ettei se 44705: tuloja ja 6 § :n 4 momentissa tarkoitettuja ali- ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa 44706: vuokralaiselta saatuja vuokratuloja lukuun ot- määrää. 44707: tamatta ovat pysyvästi alentuneet niin, ettei 44708: niiden arvioida ylittävän valtioneuvoston 3 §:n 44709: 8 1989 vp. - HE n:o 182 44710: 44711: Voimassa oleva laki Ehdotus 44712: 44713: 1 momentin 2 kohdan nojalla vahvistamien 44714: veroäyrimäärien edellyttämiä tuloja ja jos ruo- 44715: kakuntaan kuuluvien henkilöiden varallisuus 44716: on vähentynyt niin, ettei se ylitä valtioneuvos- 44717: ton 3 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla vahvis- 44718: tamaa määrää. 44719: Asumistuki voidaan evätä tai 15 §:ssä tar- Asumistuki voidaan evätä tai 15 §:ssä tar- 44720: koitetun tarkistuksen yhteydessä lakkauttaa, koitetun tarkistuksen yhteydessä lakkauttaa, 44721: jos ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden tulot jos ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden talou- 44722: asetuksella säädettäviä verovapaita tuloja ja delliset olosuhteet ovat selvästi paremmat kuin 44723: 6 § :n 4 momentissa tarkoitettuja alivuokralai- heidän pysyvien kuukausitulojensa yhteismää- 44724: selta saatuja vuokratuloja lukuun ottamatta rä edellyttää tai jos muu erityinen syy antaa 44725: ovat selvästi suuremmat tai heidän taloudelliset siihen aihetta. 44726: olosuhteensa muutoin selvästi paremmat, kuin 44727: heille määrättyjen veroäyrien määrä edellyttää, 44728: taikka jos muu erityinen syy antaa siihen 44729: aihetta. 44730: 44731: 5§ 5§ 44732: Asumistuen suuruus on 80 prosenttia siitä Asumistuen suuruus on 80 prosenttia siitä 44733: kohtuullisten asumismenojen määrästä, joka kohtuullisten asumismenojen määrästä, joka 44734: ylittää asunnon sijainnista, ruokakunnan koos- ylittää asunnon sijainnista, ruokakunnan koos- 44735: ta ja ruokakuntaan kuuluville henkilöille mää- ta ja ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden py- 44736: rättyjen veroäyrien yhteismäärästä riippuvan syvien kuukausitulojen yhteismäärästä riippu- 44737: markkamääräisen perusomavastuuosuuden. van markkamääräisen perusomavastuuosuu- 44738: - den. 44739: 44740: 44741: 10§ 10§ 44742: Jos ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden tu- (Kumotaan) 44743: lot asetuksella säädettäviä verovapaita tuloja ja 44744: 6 § :n 4 momentissa tarkoitettuja alivuokralai- 44745: selta saatuja vuokratuloja lukuun ottamatta 44746: ovat pysyvästi alentuneet niin, etteivät ne vas- 44747: taa heille määrättyjen veroäyrien edellyttämiä 44748: tuloja, asumistuki voidaan myöntää alentunei- 44749: ta tuloja vastaavasti. 44750: Jos ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden tu- 44751: lot asetuksella säädettäviä verovapaita tuloja ja 44752: 6 § :n 4 momentissa tarkoitettuja alivuokralai- 44753: selta saatuja vuokratuloja lukuun ottamatta 44754: ovat selvästi suuremmat tai heidän taloudelliset 44755: olosuhteensa muutoin selvästi paremmat kuin 44756: heille määrättyjen veroäyrien määrä edellyttää, 44757: taikka jos muu erityinen syy antaa siihen 44758: aihetta, asumistuki voidaan myöntää pienem- 44759: pänä tai vahvistaa pienemmäksi kuin heille 44760: määrättyjen veroäyrien määrä edellyttää. 44761: 44762: 13§ 13§ 44763: Kunnassa hoitaa tässä laissa tarkoitettuja Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaa 44764: tehtäviä sosiaalilautakunta. Kunnallisvaltuusto kunnassa sosiaalilautakunta. Kunnanvaltuusto 44765: 1989 vp. - HE n:o 182 9 44766: 44767: Voimassa oleva laki Ehdotus 44768: 44769: voi kuitenkin päättää, että näistä tehtävistä voi kuitenkin päättää, että näistä tehtävistä 44770: huolehtii muu lautakunta. Mitä tässä laissa on huolehtii kunnanhallitus tai muu lautakunta. 44771: säädetty sosiaalilautakunnasta, sovelletaan täl- Mitä tässä laissa on säädetty sosiaalilautakun- 44772: löin soveltuvin osin muuhun lautakuntaan. nasta, sovelletaan tällöin soveltuvin osin kun- 44773: nanhallitukseen tai muuhun lautakuntaan. 44774: 44775: 19 § 44776: 44777: Milloin 3 momentissa tarkoitettua liikaa Milloin 3 momentissa tarkoitettua liikaa 44778: maksettua asumistukea tai sen osaa ei saada maksettua asumistukea tai sen osaa ei saada 44779: perityksi myöhemmin maksettavista asumis- perityksi myöhemmin maksettavista asumis- 44780: tuen eristä, tulee sosiaalilautakunnan tai sen tuen eristä, tulee sosiaalilautakunnan tai sen 44781: alaisen viranhaltijan vaatia lääninoikeudessa alaisen viranhaltijan vaatia lääninoikeudessa 44782: tuen nostajan veivoittamista suorittamaan lii- tuen nostajan veivoittamista suorittama,an lii- 44783: kaa maksettu asumistuki takaisin valtiolle, jol- kaa maksettu asumistuki takaisin valtiolle, jol- 44784: lei samaa saatavaa koskevaa vaatimusta esitetä lei samaa saatavaa koskevaa vaatimusta esitetä 44785: yleisessä tuomioistuimessa. yleisessä tuomioistuimessa. Vaatimus on esitet- 44786: tävä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asu- 44787: mistukea on maksettu liikaa. 44788: 44789: 44790: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 44791: kuuta 1990. 44792: Lain 3 § :n 1 momentin 2 ja 3 kohtaa sekä 2 44793: momenttia, 4 §:ää ja 5 §:n 1 momenttia sovel- 44794: letaan mainitusta päivästä ja sitä myöhemmäs- 44795: tä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistetta- 44796: vaan asumistukeen. 44797: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 44798: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 44799: menpiteisiin. 44800: 44801: 44802: 44803: 44804: 2 J91247T 44805: 1989 vp. - HE n:o 183 44806: 44807: 44808: 44809: 44810: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asunto-olojen kehittä- 44811: misrahastosta sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta 44812: 44813: 44814: 44815: 44816: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 44817: 44818: Esityksen tarkoituksena on tehostaa sosiaali- joihin maksetaan korkotukea rahaston varois- 44819: sen asuntotuotannon rahoitusjärjestelmää pe- ta. Rahastolla olisi johtokunta, joka päättäisi 44820: rustamalla valtion tulo- ja menoarvion ulko- muun muassa lyhytaikaisen lainanottovaltuu- 44821: puolinen asunto-olojen kehittämisrahasto. Ra- den käyttämisestä. 44822: hasto muodostuisi valtion asuntolainojen ly- 44823: hennyksistä. ja korkotuloista sekä tulo- ja me- Esitykseen sisältyy lisäksi ehdotukset niiden 44824: asuntotoimen lakien muuttamisesta, joiden 44825: noarviossa osoitettavasta määrärahasta. Mak- 44826: mukainen tukitoiminta rahoitettaisiin rahaston 44827: suvalmiuden varmistamiseksi rahastolla olisi 44828: varoista. 44829: tulo- ja menoarviossa määritelty lyhytaikainen 44830: lainanottovaltuus. Tulo- ja menoarvion yhtey- Esitys liittyy vuoden 1990 valtion tulo- ja 44831: dessä vahvistettaisiin lisäksi vuosittain niiden menoarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tule- 44832: lainojen enimmäismäärä, jotka myönnetään tai maan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. 44833: 44834: 44835: 44836: 44837: 391082P 44838: 2 1989 vp. - HE n:o 183 44839: 44840: 44841: 44842: 44843: SISÄLLYSLUETTELO 44844: 44845: Sivu Sivu 44846: YLEISPERUSTELUT ........................ . 3 2. Voimaantulo ................................. . 8 44847: 1. Nykyinen tilanne ............................. . 3 3. Säätäruisjärjestys .............................. . 8 44848: 1.1. Asuntorahoituksen kokonaisuus ......... . 3 LAKIEHDOTUKSET ........................ . 8 44849: 1.2. Asuntorahoituksen pääpiirteet muissa 44850: Pohjoismaissa ........................... . 3 1. Laki asunto-olojen kehittämisrahastosta ...... . 8 44851: 2. Valmisteluvaiheet ............................. . 3 2. Laki asunto-olojen kehittämisestä annetun lain 44852: 3 §:n muuttamisesta .......................... . 10 44853: 3. Asuntorahoitusjärjestelmälle asetettavat tavoit- 44854: teet ja nykyjärjestelmän ongelmat ............ . 4 3. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta ....... . 10 44855: 3.1. Asuntorahoitusjärjestelmälle asetettavat 4. Laki asuntojen perusparantamisesta annetun 44856: tavoitteet ............................. · .. . 4 lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta ................ . 11 44857: 3.2. Nykyjärjestelmän ongelmat .............. . 4 44858: 5. Laki vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta 44859: 4. Ehdotetut muutokset ......................... . 4 annetun lain muuttamisesta ................... . 11 44860: 5. Organisatoriset vaikutukset ................... . 5 6. Laki oman asunnon hankintaan valtion lainan 44861: 6. Valtiontaloudelliset vaikutukset ............... . 5 sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta an- 44862: netun lain muuttamisesta ..................... . 12 44863: 7. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ......... . 5 44864: LIITE ........................................ . 13 44865: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... . 6 44866: Rinnakkaistekstit ................................ . 13 44867: 1. Lakiehdotusten perustelut .................... . 6 2. Laki asunto-olojen kehittämisestä annetun lain 44868: 1.1. Laki asunto-olojen kehittämisrahastosta .. 6 3 §:n muuttamisesta .......................... . 13 44869: 1.2. Laki asunto-olojen kehittämisestä ....... . 7 3. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta ....... . 13 44870: 1.3. Asuntotuotantolaki ...................... . 7 4. Laki asuntojen perusparantamisesta annetun 44871: 1.4. Laki asuntojen perusparantamisesta ..... . 7 lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta ................ . 15 44872: 1.5. Laki vuokra-asuntojen omaksilunastami- 5. Laki vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta 44873: sesta .............................. · · · · · · · · 7 annetun lain muuttamisesta ................... . 16 44874: 1.6. Laki oman asunnon hankintaan valtion 6. Laki oman asunnon hankintaan valtion lainan 44875: lainan sijasta myönnettävien lainojen kor- sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta an- 44876: kotuesta ................................. . 7 netun lain muuttamisesta ..................... . 17 44877: 1989 vp. - HE n:o 183 3 44878: 44879: 44880: 44881: 44882: YLEISPERUSTELUT 44883: 44884: 44885: 1. Nykyinen tilanne oita hoitava valtion keskusvirasto (Den Norske 44886: Stats Husbank). Varat asuntopankille tulevat 44887: 1.1. Asuntorahoituksen kokonaisuus vanhojen lainojen koroista ja lyhennyksistä 44888: sekä valtion budjetin kautta vuosittain pankille 44889: Asuntorahoitus koostuu pääosin uustuotan- myönnettävästä lainasta. 44890: non ja vanhojen asuntojen hankinnan sekä Tanskassa valtion tukeman asuntotuotannon 44891: perusparantamisen rahoituksesta. osuus on noin 60-75 prosenttia ja se on 44892: Rahoitusmarkkinoiden keveneminen ja sii- pääosin vuokra-, nuoriso- ja osuuskunta-asun- 44893: hen liittynyt asuntoluottojen saatavuuden olen- toja. Keskeinen asuntotuotannon rahoitustapa 44894: nainen paraneminen sekä etukäteissäästämis- on kiinnitysluottolaitoslainoitus, jonka rahoit- 44895: vaatimusten pienentyminen ovat vaikuttaneet tamiseksi kiinnitysluottolaitokset laskevat liik- 44896: siten, että asuntorahoituksen kasvu on painot- keelle sekä tavallisia että indeksiin sidottuja 44897: tunut entistä selvemmin vanhojen asuntojen obligaatiolainoja. 44898: kysyntää lisäävästi eikä uusien asuntojen tuo- Islannissa lähes kaikki asunnot rahoitetaan 44899: tannon rahoitukseen. valtion lainoin. Lainoituksesta huolehtii Islan- 44900: Samaan aikaan, kun asunnonhankinnan ko- nin asuntohallitus (Husnaedisstofnun rikisins), 44901: konaisrahoitus on kasvanut erittäin voimak- joka on sosiaaliministeriön alainen. Asuntohal- 44902: kaasti, on sosiaalisen asuntotuotannon rahoi- litus jakaa lainat kahdesta rahastosta, Valtion 44903: tuksen järjestämisessä ollut vaikeuksia. Näin rakennusrahastosta ja Työntekijöiden raken- 44904: siitä huolimatta, että valtion asuntolainoituk- nusrahastosta. Kunnat osallistuvat pienellä 44905: sen osuus asuntojen kokonaisrahoituksesta oli osuudella vuokra-asuntojen rahoitukseen. Sen 44906: vuonna 1988 vain alle 7 prosenttia. Vuonna sijaan rahalaitokset, kuten pankit ja säästökas- 44907: 1988 asuntoluottoja maksettiin yhteensä 48,7 sat, eivät yleensä rahoita asuntotuotantoa. Val- 44908: miljardia markkaa, joista aravalainoja oli 3,2 tion rakennusrahasto ja Työntekijöiden raken- 44909: miljardia markkaa ja maatilatalouden kehittä- nusrahasto saavat varansa työnantajamaksuis- 44910: misrahaston asuntolainoja 190 miljoonaa ta ja yleisistä työeläkerahastoista. 44911: markkaa. 44912: 44913: 2. Valmisteluvaiheet 44914: 1.2. Asuntorahoituksen pääpiirteet muissa 44915: Pohjoismaissa Vuoden 1988 syksyllä valtioneuvoston vah- 44916: vistamassa asunto-olojen kehittämisohjelmassa 44917: Ruotsissa noin 99 prosenttia uusista asun- tavoitteeksi asetettiin valtion asuntorahoitus- 44918: noista on valtion osalainoittamia. Myös perus- järjestelmän uudistaminen perustamalla vuo- 44919: korjaukseen voi saada valtion rahoitustukea. den 1990 alusta asuntorahasto tai muu sitä 44920: Valtion asuntorahoitusyhtiö (Statens Bostads- vastaava järjestelmä tarkoituksella tehostaa so- 44921: finansierings Aktiebolag SBAB), joka myöntää siaalista asuntotuotantoa. Samansisältöinen 44922: valtion asuntolainat, perustettiin vuonna 1985. maininta sisältyy myös vuodelle 1989 hyväksyt- 44923: Tärkeimmiksi syiksi asuntorahoitusyhtiön pe- tyyn tulo- ja menoarvioon. 44924: rustamiseen on mainittu hallinnon yksinker- Ympäristöministeriö asetti 9 päivänä marras- 44925: taistaminen ja valtion budjetin loppusumman kuuta 1988 asuntorahoitustoimikunnan, joka 44926: pienentäminen. Varat rahoitusyhtiö hankkii teki ehdotuksen nyt annettavan hallituksen esi- 44927: obligaatiolainoilla. tyksen mukaiseksi asunto-olojen kehittämisra- 44928: Norjassa valtion tukeman tuotannon osuus hastoksi (Komiteanmietintö 1989:21). Asunto- 44929: on noin 40-50 prosenttia kaikista uusista olojen kehittämisrahaston perustamisen lisäksi 44930: asunnoista. Valtion lainan myöntää asuntoasi- toimikunta teki lukuisia muita ehdotuksia 44931: 4 1989 vp. - HE n:o 183 44932: 44933: asuntopoliittisten tukijärjestelmien uudistami- Asuntorahoitusjärjestelmää kehitettäessä ta- 44934: seksi. Muista ehdotuksista keskeisimpiä ovat voitteena on hallinnollisesti mahdollisimman 44935: siirtyminen rahaston perustamisen yhteydessä yksinkertainen ja selkeä järjestelmä, joka toi- 44936: aravavuokratalolainoituksessa enintään 95 pro- misi jo olemassa olevien organisaatioiden ja 44937: sentin valtion yhtenäislainaan sekä lainajärjes- näiden jo harjoittaman toiminnan kautta. Täl- 44938: telmän uudistaminen. Omistusasuntojen lainoi- löin rahoitusjärjestelmä myös saavuttaa siltä 44939: tuksessa toimikunta ehdotti siirryttäväksi vuo- edellytettävää kustannustehokkuutta. 44940: den 1991 alusta lukien korkotukilainoitukseen, Koska rakentamisen aikajänne on useita 44941: johon sisältyisivät nykyistä aravalainoitusta vuosia, on myös rahoitukselta edellytettävä 44942: vastaavat sosiaalinen asukasvalinta, hinta- ja vastaavaa pitkäjänteisyyttä. 44943: laatuohjaus sekä asuntojen käyttöä ja luovu- 44944: tusta koskevat säännökset. 44945: Asuntorahoitustoimikunta kuuli työnsä ai- 3.2. Nykyjärjestelmän ongelmat 44946: kana seuraavien tahojen asiantuntijoita: 44947: Suomen Kaupunkiliitto, Valtakunnallinen Sosiaalisen asuntotuotannon rahoituksessa 44948: vuokratalo-osuuskunta VVO, Suomen Kunnal- olevat vaikeudet koskevat niin valtion lainoit- 44949: lisliitto, Nuorisoasuntoliitto, Valtiokonttori, tamaa vuokra- ja omistusasuntotuotantoa kuin 44950: Vuokra-asuntojen tuotanto ja rahoitus Oy valtion lainoittamaa perusparannustoimintaa- 44951: VATRO, Asuntohallitus, Vakuutusyhtiöiden kin. 44952: Keskusliitto, Vuokralaisten Keskusliitto, Suo- Nykyinen järjestelmä on hallinnollisesti mo- 44953: men Kiinteistöliitto, Asuntorakennuttajayhdis- nimutkainen ja edellyttää runsaasti voimavaro- 44954: tys, Suomen Hypoteekkiyhdistys, valtiovarain- ja kaikilla hallinnon tasoilla ja kaikilta raken- 44955: ministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskus- nushankkeeseen osallistuvilta. 44956: järjestö SAK, Suomen Sosialidemokraattinen Koska kullekin vuodelle budjetoitua asunto- 44957: Puolue, Kansallinen Kokoomus, Suomen Maa- lainamäärärahaa voidaan käyttää vain samana 44958: seudun Puolue, Svenska folkpartiet, Suomen budjettivuonna, rahoitusjärjestelmä ei vastaa 44959: Kristillinen Liitto, Suomen Keskusta, Suomen varsinaisen toteutettavan rakennushankkeen 44960: Kansan Demokraattinen Liitto, Demokraatti- edellyttämää useampivuotista aikajännettä. 44961: nen Vaihtoehto sekä Vihreät. Asuntolainamäärärahojen yksivuotisuudesta 44962: Kuullut asiantuntijat pitivät tarpeellisina ny- johtuen mahdollisesti käyttämättä jääneitä 44963: kyisen asuntorahoitusjärjestelmän uudistamis- määrärahoja ei voida siirtää seuraavalle vuo- 44964: ta. Lisäksi lähes kaikilla oli periaatteessa delle. Pahimmillaan tilanne on ollut se, että 44965: myönteinen suhtautuminen asunto-olojen ke- kun esimerkiksi vuosina 1985-1987 aravalai- 44966: hittämisrahaston perustamiseen, varsinkin, namäärärahoja jäi käyttämättä yhteensä noin 44967: kun se organisoidaan hallinnollisesti yksinker- 610 miljoonaa markkaa, niin jo vuonna 1988 44968: taisella tavalla. lisämenoarviossa jouduttiin osoittamaan asun- 44969: tolainoitukseen lisämäärärahoja 425 miljoonaa 44970: markkaa. Käytäntönä on myös ollut, että kun 44971: 3. Asuntorahoitusjärjestelmälle joinakin vuosina on aloitettu huomattavasti 44972: asetettavat tavoitteet ja nyky- pienempi määrä asuntoja, esimerkiksi vuosina 44973: järjestelmän ongelmat 1985-1986 yli 5 000 asuntoa vähemmän kuin 44974: tulo- ja menoarviossa on asetettu tavoitteeksi, 44975: 3.1. Asuntorahoitusjärjestelmälle asetettavat ei myöhempinäkään vuosina ole osoitettu vas- 44976: tavoitteet taavaa lisäystä. 44977: 44978: Valtion tehtävänä on vastata asumisen tues- 44979: ta, kun sen sijaan rahoituslaitosten toiminta 4. Ehdotetut muutokset 44980: tapahtuu liiketaloudellisin perustein. Jotta tä- 44981: mä kokonaisuus toimisi tehokkaasti, se edellyt- Sosiaalisen asuntotuotannon rahoitusjärjes- 44982: tää asumisen tukijärjestelmän ja asumiseen telmä ehdotetaan uudistettavaksi perustamalla 44983: liittyvien liiketaloudellisten järjestelmien mah- asunto-olojen kehittämisrahasto, jonka varois- 44984: dollisimman hyvää yhteensovittamista. Tällöin ta myönnettäisiin valtion asuntolainat sekä 44985: keskeisessä asemassa on selkeä työnjako rahoi- eräät valtion maksamat korkotuet. Valtion 44986: tuslaitosten ja valtion välillä. asuntolainoituksesta maatilahallituksen asun- 44987: 1989 vp. - HE n:o 183 5 44988: 44989: tolainoitus ei sisältyisi asunto-olojen kehittä- Tulo- ja menoarviossa vahvistettaisiin rahas- 44990: misrahastoon vaan se rahoitettaisiin edelleen ton varoista vuosittain myönnettävien lainojen 44991: maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. enimmäismäärä ja niiden lainojen enimmäis- 44992: Asunto-olojen kehittämisrahasto toimisi val- määrä, joihin rahaston varoista maksettaisiin 44993: tion tulo- ja menoarvion ulkopuolella mutta korkotukea. 44994: valtion kassataloudessa. Rahasto muodostuisi Valtioneuvosto vahvistaisi rahaston varoista 44995: vanhojen ja uusien asunto- ja perusparannus- myönnettävien tai tuettavien lainojen myöntä- 44996: lainojen lyhennyksistä ja korkotuloista. Näi- mis- ja hyväksymisvaltuuden käyttösuunnitel- 44997: den yhteismäärä pienentäisi tulo- ja menoar- man. 44998: vion menolukuja verrattuna nykyiseen tilantee- Johtokunnan lisäksi rahaston perustaminen 44999: seen, jossa koko valtion asuntolainamäärära- ei edellytä uusia organisaatioita, eikä nykyisten 45000: hat sisältyvät tulo- ja menoarvioon. Toisaalta organisaatioiden henkilöstömäärän lisäyksiä. 45001: tulo- ja menoarvion tulot pienisivät vastaavas- Asuntolainat myöntäisi asuntohallitus tai kun- 45002: ti. Tulo- ja menoarvioon tulisi rahaston perus- ta kuten nykyisinkin. Lainojen maksamisen ja 45003: tamisen jälkeen sisältymään rahastolle osoitet- takaisinperinnän hoitaisi edelleen valtiokontto- 45004: tava määräraha, joka mitoitettaisiin tulo- ja ri. Rahaston kirjanpidon hoitaisi valtiokontto- 45005: menoarviossa asetettujen asuntopoliittisten ta- ri. 45006: voitteiden mukaisesti. Lisäksi tulo- ja menoar- 45007: viossa osoitettaisiin rahastolle riittävän suurui- 45008: nen lyhytaikainen lainanottovaltuus, jolla tur- 6. Valtiontaloudelliset vaikutuk- 45009: vattaisiin rahaston maksuvalmius muuttuvissa set 45010: tilanteissa sekä rahoituksen joustavuus ja pit- 45011: käjänteisyys. Rahaston perustamisella ei sinänsä ole val- 45012: Tarkoituksena on, että rahaston perustami- tion menoja lisääviä tai tuloja vähentäviä vai- 45013: sen yhteydessä lainojen myöntämisvaltuutta ei kutuksia. Koska kyseessä on tulo- ja menoar- 45014: nykyiseen tapaan sidottaisi budjettivuoteen, vion ulkopuolinen rahasto, tulo- ja menoarvi- 45015: vaan mahdollisesti käyttämättä jäänyt tai pe- ossa näkyisi ainoastaan rahastoon siirrettävä 45016: ruuntunut myöntämisvaltuus voitaisiin käyttää määräraha. Ensi vuotta koskevassa tulo- ja 45017: myöhempinä vuosina. menoarvioesityksessä rahastoon ehdotetaan sii- 45018: rettäväksi 1221 miljoonaa markkaa. Rahaston 45019: Asunto-olojen kehittämisrahastosta myön- varoista huomattava osa muodostuu aravalai- 45020: nettäisiin varat aravavuokra-asuntojen raken- nojen lyhennyksistä ja korkotuloista, jotka 45021: tamisen ja perusparannuksen lainoitukseen, eivät näkyisi tulo- ja menoarvion loppusum- 45022: erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen massa. Vuonna 1990 kertyvät lyhennykset ja 45023: lainoitukseen, omistusasuntojen pitkäaikaiseen korkotulot arvioidaan noin 2465 miljoonaksi 45024: perusparannuslainoitukseen, omistusasuntojen markaksi. 45025: korkotukeen sekä siirtymäkauden aikana myös 45026: omistusasuntojen lainoitukseen, sen mukaan 45027: kuin näistä tukimuodoista erikseen säädettäi- 7. Muita esitykseen vaikuttavia 45028: siin. seikkoja 45029: 45030: Esitys liittyy vuoden 1990 valtion tulo- ja 45031: menoarvioesitykseen. 45032: 5. Organisatoriset vaikutukset Eduskunnalle annetaan lisäksi tulo- ja meno- 45033: arvioesitykseen liittyvä hallituksen esitys laiksi 45034: Rahastolla olisi johtokunta, joka antaisi lau- asuntotuotantolain ja eräiden siihen liittyvien 45035: sunnon vuotuisesta tulo- ja menoarvioehdotuk- lakien muuttamisesta. Kyseinen hallituksen esi- 45036: sesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä tys koskee vuokratalojen lainoitusjärjestelmän 45037: lainojen myöntämisvaltuuden käyttösuunnitel- uudistamista siten, että siirryttäisiin valtion 45038: masta. Lisäksi johtokunta päättäisi rahaston yhtenäislainoitukseen ja pääomamenojen kehi- 45039: maksuvalmiutta varten tarvittavien lyhytaikais- tys sopeutettaisiin nykyistä paremmin muuttu- 45040: ten lainojen ottamisesta valtion tulo- ja meno- viin olosuhteisiin. Esitys sisältää ehdotuksen 45041: arviossa määrätyissä rajoissa sekä päättäisi myös asuntotuotantolain 1 §:n muuttamisesta 45042: tällaisten lainojen ehdoista. sekä ehdotuksen asuntojen perusparantamises- 45043: 6 1989 vp. - HE n:o 183 45044: 45045: ta annetun lain 1 §:n muuttamisesta, mikä seen sisältyviä samojen pykälien muutoseh- 45046: tulisi ottaa huomioon tähän hallituksen esityk- dotuksia käsiteltäessä. 45047: 45048: 45049: 45050: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 45051: 45052: 1. Lakiehdotusten perustelut johtokunnan toiminnasta sekä menettelytavois- 45053: ta määrättäisiin johtosäännössä. 45054: 1.1. Laki asunto-olojen kehittämisrahastosta 5 §. Rahaston varoja käytettäisiin asunto- 45055: olojen parantamiseen siten, kuin asuntotoimen 45056: 1 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- eri laeissa on säädetty. Rahastosta myönnettäi- 45057: nös lain yleisestä soveltamisalasta ja asunto- siin varat aravavuokra-asuntojen rakentamisen 45058: olojen kehittämisrahaston perustamisesta val- ja perusparannuksen lainoitukseen, erityisryh- 45059: tion tulo- ja menoarvion ulkopuolelle. mille tarkoitettujen vuokra-asuntojen lainoi- 45060: 2 §. Pykälään ehdotetaan otettaviksi sään- tukseen, omistusasuntojen pitkäaikaiseen pe- 45061: nökset rahaston varojen muodostumisesta. rusparannuslainoitukseen, omistusasuntojen 45062: Pääosa varoista muodostuisi saatavista, jotka korkotukeen sekä siirtymäkauden aikana myös 45063: perustuvat asuntotoimen eri lakien nojalla omistusasuntojen lainoitukseen. 45064: myönnettyihin lainoihin tai tulo- ja menoar- 6 §. Rahaston varoista maksettaisiin myös 45065: vion nojalla vuosina 1987-1989 Y-Säätiölle ja rahaston kulutusmenot kuten johtokunnan pu- 45066: kunnille myönnettyihin asuntolainoihin. Näi- heenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten ja 45067: den lainojen jäljellä olevan pääoman määrän sihteerien palkkiot sekä rahaston maksuval- 45068: arvioidaan rahaston perustamisaj ankohtana miutta varten otetuista lainoista aiheutuvat 45069: olevan yhteensä noin 28,2 miljardia markkaa. kustannukset. 45070: Tästä asuntolainakannasta rahastoon vuonna Lisäksi rahaston varoista suoritettaisiin 45071: 1990 kertyvät lyhennykset ja korkotulot arvioi- myös ne maksut, joista valtio on asuntotuotan- 45072: daan noin 2465 miljoonaksi markaksi. Lisäksi tolain 13 a §:n nojalla velvollinen vastaamaan 45073: rahaston varoihin kuuluisi valtion tulo- ja me- vuokratalon pakkohuutokaupassa. 45074: noarviossa rahastoon siirrettävä määräraha. 45075: 3 §. Rahastoa hoitaisi johtokunta, jonka 7 §. Pykälään ehdotetaan otettaviksi sään- 45076: kokoonpanosta ja nimittämisestä säädettäisiin nökset niistä asioista, joista eduskunta päättäi- 45077: tarkemmin asetuksella. si vuosittain valtion tulo- ja menoarvion yhtey- 45078: 4 §. Ehdotuksen mukaan rahaston johto- dessä. Ehdotuksen mukaan eduskunta vahvis- 45079: kunta antaisi ympäristöministeriölle lausunnon taisi lainojen myöntämisvaltuuden kuten ny- 45080: asuntohallituksen ehdotuksesta valtion tulo- ja kyisinkin. Koska valtion lainanottoon tarvi- 45081: menoarvioesitykseksi, toiminta- ja taloussuun- taan hallitusmuodon 64 §:n mukaan eduskun- 45082: nitelmaksi sekä asuntolainojen myöntämisval- nan suostumus ehdotetaan, että rahaston ly- 45083: tuuden käyttösuunnitelmaksi. Lisäksi johto- hytaikainen lainanottovaltuus käsiteltäisiin 45084: kunnan tehtävien määrittelyssä on lähdetty vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa. Siirto 45085: siitä, että johtokunnalla olisi myös itsenäistä rahastoon olisi erä, joka lyhennysten sekä 45086: päätösvaltaa. Rahaston maksuvalmiuden tur- korko- ja muiden tulojen lisäksi arvioidaan 45087: vaamiseksi johtokunnalla olisi valtuus päättää tarvittavan rahastosta suoritettaviin maksui- 45088: lyhytaikaisen lainan ottamisesta valtion tulo- ja hin. Siirto rahastoon olisi mitoitettava siten, 45089: menoarviossa määrätyissä rajoissa. Tarkoituk- että valtion tulo- ja menoarviossa asetetut tuo- 45090: sena on, että laina olisi kotimaista lainaa ja tantotavoitteet voidaan toteuttaa. 45091: lainan ottamisesta huolehtisi valtiokonttori val- 8 §. Tulo- ja menoarviossa asetettuihin tuo- 45092: tion muun lainanoton yhteydessä. Päättäes- tantotavoitteisiin ja myöntämisvaltuuden mi- 45093: sään lainan ottamisesta johtokunta päättäisi toitukseen suoranaisesti liittyvästä asuntolaino- 45094: myös lainan ehdoista esimerkiksi antamalla jen myöntämisvaltuuden käyttösuunnitelmasta 45095: Valtiokonttorilie raamit, joiden puitteissa ole- päättäisi ehdotuksen mukaan valtioneuvosto 45096: vat lainaehdot voidaan hyväksyä. kuten nykyisinkin. 45097: Johtokunnalle kuuluvien tehtävien valmiste- 9 §. Tarkempia säännöksiä lain täytäntöön- 45098: lusta säädettäisiin tarkemmin asetuksella ja panosta annettaisiin asetuksella. 45099: 1989 vp. HE n:o 183 7 45100: 45101: 10 §. Lain ehdotetaan tulevan voimaan tään asunto-olojen kehittämisrahaston varois- 45102: päivänä tammikuuta 1990. Rahaston varoista ta. 45103: maksettaisiin myös ennen lain voimaantuloa 45104: myönnetyt mutta vielä maksamatta olevat 13 §. Koska asuntotuotantolain mukainen 45105: asuntolainat sekä kokeiluluonteisen omistus- käyttösuunnitelma ehdotetaan korvattavaksi 45106: asuntojen korkotukea koskevan lain mukaiset asunto-olojen kehittämisrahastosta annettavan 45107: korkotuet ja käsittelykorvaukset. lain mukaisella käyttösuunnitelmalla, pykälä- 45108: viittausta ehdotetaan tarkistettavaksi. 45109: Koska asunto-olojen kehittämisrahaston pe- 45110: 1.2. Laki asunto-olojen kehittämisestä rustamisen jälkeen tulo- ja menoarviossa ei 45111: enää vahvistettaisi lainojen maksattamismäärä- 45112: 3 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi mai- rahaa, ehdotetaan pykälän 2 momentista pois- 45113: ninta, jonka mukaan valtio voi tukea asunto- tettavaksi asiaa koskeva maininta. 45114: olojen kehittämistä myös asunto-olojen kehit- 45115: tämisrahaston varoista. 45116: 1.5. Laki vuokra-asuntojen omaksilunastami- 45117: sesta 45118: 1.3. Asuntotuotantolaki 45119: 45120: 1 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi mai- ja 11 §. Pykäliin ehdotetaan otettavaksi 45121: ninta siitä, että asuntotuotantolain nojalla maininta siitä, että omaksilunastamislainat 45122: myönnettävät lainat maksetaan asunto-olojen myönnetään asunto-olojen kehittämisrahaston 45123: kehittämisrahaston varoista. varoista. 45124: 2 §. Koska asunto-olojen kehittämisrahas- 25 §. Koska asunto-olojen kehittämisrahas- 45125: tosta annettavan lain 7 §:ään ehdotetaan otet- tosta annettavaan lakiin ehdotetaan otettaviksi 45126: taviksi säännökset siitä, mitä määräyksiä asun- säännökset valtion tulo- ja menoarvioon otet- 45127: tolainoista vuosittain valtion tulo- ja menoarvi- tavista asioista, pykälän nykyiset säännökset 45128: ossa annetaan, pykälä ehdotetaan tarpeettoma- ehdotetaan tarpeettomina kumottaviksi. Sen 45129: na kumottavaksi. sijaan pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- 45130: 3 §. Pykälän 1 momentti ehdotetaan tarpeet- nös siitä, että asunto-olojen kehittämisrahas- 45131: tomana kumottavaksi, koska vastaava säännös tosta annettavan lain mukaisessa käyttösuunni- 45132: ehdotetaan otettavaksi asunto-olojen kehittä- telmassa vahvistettaisiin vuosittain myös 45133: misrahastosta annettavan lain 8 §:n 2 moment- omaksilunastamislainojen määrä. 45134: tiin. 45135: 7 a §. Koska asuntotuotantolain mukainen 45136: käyttösuunnitelma ehdotetaan korvattavaksi 45137: asunto-olojen kehittämisrahastosta annettavan 1.6. Laki oman asunnon hankintaan valtion 45138: lain mukaisella käyttösuunnitelmalla, pykäläs- lainan sijasta myönnettävien lainojen 45139: sä olevaa viittausta ehdotetaan tarkistettavaksi. korkotuesta 45140: 21 §. Koska asuntotuotantolain mukainen 45141: käyttösuunnitelma ehdotetaan korvattavaksi 1 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi mai- 45142: asunto-olojen kehittämisrahastosta annettavan ninta siitä, että lain nojalla luottolaitokselle 45143: lain mukaisella käyttösuunnitelmalla, pykälää suoritettava korkohyvitys maksetaan asunto- 45144: ehdotetaan muutettavaksi ottamalla siihen viit- olojen kehittämisrahaston varoista. 45145: taus mainittuun lakiin. Samalla 2-4 momen- 45146: tin säännökset ehdotetaan tarpeettomina ku- 3 §. Ehdotuksen mukaan myös luottolaitok- 45147: mottaviksi. sille suoritettava käsittelykorvaus maksettaisiin 45148: asunto-olojen kehittämisrahaston varoista. 45149: 13 §. Lain voimassaoloa ehdotetaan jatket- 45150: 1.4. Laki asuntojen perusparantamisesta tavaksi siirtymäkauden ajaksi eli vuoden 1990 45151: loppuun. Vuoden 1991 alusta on tarkoitus 45152: 1 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi mai- saattaa voimaan uusi omistusasuntoja koskeva 45153: ninta siitä, että perusparannuslainat myönne- korkotukijärjestelmä. 45154: 8 1989 vp. - HE n:o 183 45155: 45156: 2. Voimaantulo eduskunnan budjettivaltaa, kun eduskunta 45157: edelleen tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey- 45158: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä dessä vuosittain päättäisi lainojen myöntämis- 45159: tammikuuta 1990. valtuudesta kuten nykyisinkin. Eduskunta 45160: päättäisi myös siirrosta rahastoon sekä rahas- 45161: ton lainanottovaltuudesta. Lisäksi rahaston 45162: 3. Säätämisjärjestys tarkoitusperillä on sellainen yli yksivuotiskau- 45163: den ulottuva pysyvyys, joka on ollut tunnus- 45164: Hallitusmuodon 66 §:n 2 momentin vakiin- omaista useille muillekin tavallisessa lainsäätä- 45165: tuneen tulkinnan mukaan tulo- ja menoarvion misjärjestyksessä perustetuille rahastoille kuten 45166: ulkopuolinen rahasto voidaan perustaa tavalli- esimerkiksi maatilatalouden kehittämisrahas- 45167: sessa lainsäätämisjärjestyksessä, jos rahasto ei tolle. Näin ollen hallitus katsoo, että laki 45168: määrältään muodostu vuotuiseen tulo- ja me- asunto-olojen kehittämisrahastosta voitaisiin 45169: noarvioon verrattuna niin suureksi, että edus- säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 45170: kunnalle hallitusmuodon mukaan kuuluva 45171: budjettivalta sen johdosta joutuisi varaan tulla 45172: loukatuksi ja jos rahastoa ei perusteta valtion Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 45173: vuotuisia tarpeita varten. kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 45174: Asunto-olojen kehittämisrahasto ei suuruu- set: 45175: tensa puolesta eikä muutoinkaan loukkaa 45176: 45177: 45178: 1. 45179: 45180: Laki 45181: asunto-olojen kehittämisrahastosta 45182: 45183: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 45184: 45185: 1§ 2) valtion tulo- ja menoarviossa rahastolle 45186: Asunto-olojen parantamiseksi suoritettavien siirrettäväksi myönnetystä määrärahasta; 45187: toimenpiteiden rahoittamiseksi perustetaan 3) rahaston varoista myönnettyjen lainojen 45188: ympäristöministeriön alaisuuteen valtion tulo- lyhennyksistä sekä korko- ja muista tuloista; 45189: ja menoarvion ulkopuolella oleva asunto-olo- sekä 45190: jen kehittämisrahasto. 4) vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta 45191: annetun lain nojalla omaksilunastettujen asun- 45192: 2§ tolainoitettujen vuokra-asuntojen lunastushin- 45193: Asunto-olojen kehittämisrahasto saa varan- nan ja luovutuskorvauksen välisestä erotukses- 45194: sa: ta, asuntotuotantolain 15 §:ssä tarkoitetuissa 45195: 1) rahaston perustamisen yhteydessä rahas- luovutustapauksissa myyntihinnan ja mainitun 45196: toon siirrettävistä saatavista, jotka perustuvat lain 15 a §:n mukaisen luovutuskorvauksen vä- 45197: asuntolainoista, takuista ja avustuksista anne- lisestä erotuksesta sekä korvauksista, jotka liit- 45198: tun lain (224/ 49), asutuskeskusten asuntora- tyvät rahaston varoista tuettavaan toimintaan. 45199: kennustuotannon tukemisesta valtion varoilla 45200: annetun lain (226/49), asuntotuotantolakien 3§ 45201: (488/53 ja 247 /66), asuntojen perusparantami- Asunto-olojen kehittämisrahastoa hoitaa 45202: sesta annetun lain (34/79), vuokra-asuntojen johtokunta. Johtokunnan kokoonpanosta ja 45203: omaksilunastamisesta annetun lain (82/82) nimittämisestä säädetään tarkemmin asetuksel- 45204: sekä eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myön- la. 45205: nettävistä lainoista ja korkotuesta annetun lain 45206: (83/82) nojalla myönnettyihin lainoihin samoin 4§ 45207: kuin vuosien 1987-1989 valtion tulo- ja meno- Asunto-olojen kehittämisrahaston johtokun- 45208: arvion nojalla myönnettyihin asuntolainoihin; nan tehtävänä on: 45209: 1989 vp. - HE n:o 183 9 45210: 45211: 1) antaa ympäristöministeriölle lausunto 3) päätettävä mahdollisesta siirrosta asunto- 45212: asuntohallituksen ehdotuksesta valtion tulo- ja olojen kehittämisrahastoon tai rahastosta val- 45213: menoarvioesitykseksi sekä toiminta- ja talous- tion tulo- ja menoarvioon. 45214: suunnitelmaksi rahastoa ja sen varoista tuetta- Valtion tulo- ja menoarviossa rahastoon siir- 45215: vaa toimintaa koskeviita osin; rettävä määräraha on mitoitettava siten, että 45216: 2) antaa ympäristöministeriölle lausunto sen yhdessä rahastolla vuoden alussa olevien 45217: asuntohallituksen ehdotuksesta 8 §:ssä tarkoi- aiemmilta vuosilta kertyneiden sekä asianomai- 45218: tetuksi käyttösuunnitelmaksi; sena varainhoitovuonna kertyvien rahavarojen 45219: 3) vastata siitä, että rahastolla on riittävä kanssa arvioidaan riittävän 6 §:ssä tarkoitettui- 45220: maksuvalmius ja päättää rahaston maksuval- hin maksuihin sekä tämän pykälän 1 momentin 45221: miutta varten tarvittavien lyhytaikaisten laino- 1 kohdassa tarkoitetun valtuuden nojalla 45222: jen ottamisesta valtion tulo- ja menoarviossa myönnettyjen lainojen ja korkotukien maksa- 45223: määrätyissä rajoissa sekä tällaisten lainojen miseen. 45224: ehdoista; 45225: 4) vahvistaa rahaston johtosääntö; 8§ 45226: 5) hyväksyä ja allekirjoittaa rahaston tilin- Valtioneuvosto vahvistaa asunto-olojen ke- 45227: päätös; sekä hittämisrahaston varoista myönnettävien tai 45228: 6) antaa vuosittain ympäristöministeriölle tuettavien lainojen myöntämis- ja hyväksymis- 45229: kertomus rahaston toiminnasta edellisenä ka- valtuuden käyttösuunnitelman. 45230: lenterivuonna. Käyttösuunnitelmaa vahvistettaessa on otet- 45231: 5§ tava huomioon eri alueilla ja eri kunnissa 45232: Asunto-olojen kehittämisrahaston varojen esiintyvä asunnontarve. Asunnontarpeen arvi- 45233: käyttämisestä asunto-olojen parantamiseen oimisen perusteena on pidettävä asuntovajaus- 45234: säädetään erikseen. ta, asumistiheyttä, väestön määrää, asuntojen 45235: uusimistarvetta sekä muita asunnontarpeeseen 45236: 6§ vaikuttavia tekijöitä. 45237: Asunto-olojen kehittämisrahastosta makse- 45238: taan rahaston kulutusmenot sekä rahaston 9§ 45239: maksuvalmiutta varten otettujen lainojen ly- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 45240: hennykset, korot ja lainanhoitokulut. töönpanosta annetaan asetuksella. 45241: Asunto-olojen kehittämisrahastosta makse- 45242: taan myös ne lainojen korot ja lyhennykset 10§ 45243: sekä mahdolliset viivästyskorot ja perimisku- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45244: lut, jotka valtio on asuntotuotantolain 13 a §:n kuuta 1990. Rahaston varoista maksetaan 45245: nojalla velvollinen suorittamaan. myös ennen tämän lain voimaantuloa 2 §:n 1 45246: kohdassa tarkoitettujen säännösten ja mää- 45247: 7§ räysten nojalla myönnetyt mutta vielä maksa- 45248: Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey- matta olevat lainat, näiden lainojen lisäykset 45249: dessä on vuosittain: sekä oman asunnon hankintaan valtion lainan 45250: 1) vahvistettava niiden lainojen enimmäis- sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta an- 45251: määrä, jotka myönnetään tai joihin maksetaan netun lain (76/89) nojalla myönnettyjen laino- 45252: korkotukea asunto-olojen kehittämisrahaston jen korkotuet ja käsittelykorvaukset. 45253: varoista; Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 45254: 2) vahvistettava asunto-olojen kehittämisra- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 45255: haston maksuvalmiutta varten otettavien lyhyt- menpiteisiin. 45256: aikaisten lainojen enimmäismäärä; sekä 45257: 45258: 45259: 45260: 45261: 2 391082P 45262: 10 1989 vp. - HE n:o 183 45263: 45264: 2. 45265: 45266: Laki 45267: asunto-olojen kehittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta 45268: 45269: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asunto-olojen kehittämisestä 29 päivänä marras- 45270: kuuta 1985 annetun lain (919/85) 3 § näin kuuluvaksi: 45271: 45272: 3§ tosäästöpalkkioita sekä ryhtyä muihin toimen- 45273: Valtion tukitoimet piteisiin sen mukaan kuin niistä erikseen sääde- 45274: tään tai määrätään. 45275: Asunto-olojen kehittämiseksi voidaan 45276: asunto-olojen kehittämisrahaston varoista Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45277: myöntää lainoja ja korkotukea tai muista val- kuuta 1990. 45278: tion varoista myöntää lainoja, korkotukea ja Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 45279: avustuksia, antaa valtion takauksia, myöntää ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 45280: verohelpotuksia, maksaa asumistukea ja asun- menpiteisiin. 45281: 45282: 45283: 3. 45284: 45285: Laki 45286: asuntotuotantolain muuttamisesta 45287: 45288: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 45289: kumotaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun annetun asuntotuotantolain 2 § ja 3 §:n 1 45290: momentti, 45291: näistä 2 § sellaisena kuin se on muutettuna 4 päivänä heinäkuuta 1969 ja 29 päivänä 45292: marraskuuta 1985 annetuilla laeilla (474/69 ja 920/85), sekä 45293: muutetaan 1 §:n 1 momentti sekä 7 a ja 21 §, 45294: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti mainitussa 29 päivänä marraskuuta 1985 annetussa 45295: laissa, 7 a § 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (81182) ja 21 § muutettuna 7 päivänä 45296: kesäkuuta 1978 ja 21 päivänä joulukuuta 1979 annetuilla laeilla (412/78 ja 942/79), näin 45297: kuuluviksi: 45298: 45299: 1§ dessä. Määräytymisperusteet on vahvistettava 45300: Asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto- siten, että lainoitusarvo ei ylitä 7 b §:ssä 45301: olojen parantamiseksi myönnetään asuntolai- tarkoitettua hankinta-arvoa. 45302: noja, rakennusaikaisia lainoja ja ensisijaislai- 45303: noja asunto-olojen kehittämisrahaston varoista 21 § 45304: sekä annetaan takauksia ja maksetaan korko- Valtioneuvosto vahvistaa asunto-olojen ke- 45305: hyvityksiä, indeksikorotuksia ja lisäkorkoa sen hittämisrahastosta annetun lain 8 §:ssä tarkoi- 45306: mukaan kuin tässä laissa säädetään. tetussa käyttösuunnitelmassa vuosittain tämän 45307: lain nojalla myönnettävien lainojen määrän. 45308: 45309: 7a§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45310: Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain lainoi- kuuta 1990. 45311: tusarvon määräytymisperusteet asunto-olojen Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 45312: kehittämisrahastosta annetun lain ( 1 ) ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 45313: 8 §:ssä tarkoitetun käyttösuunnitelman yhtey- menpiteisiin. 45314: 1989 vp. - HE n:o 183 11 45315: 45316: 4. 45317: Laki 45318: asuntojen perusparantamisesta annetun lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta 45319: 45320: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntojen perusparantamisesta 19 päivänä 45321: tammikuuta 1979 annetun lain (34179) 1 §:n 1 momentti ja 13 §, 45322: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (21/85) 45323: ja 13 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, näin kuuluviksi: 45324: 45325: 1§ 45326: Tämän lain nojalla voidaan asunto-olojen Asuntohallitus voi valtion tulo- ja menoarvi- 45327: kehittämisrahaston varoista myöntää perus- ossa ja valtioneuvoston vahvistamassa käyttö- 45328: parannuslainaa ja ensisijaista lainaa sellaisten suunnitelmassa määrätyissä rajoissa kunnan 45329: toimenpiteiden rahoittamista varten, joilla pa- hakemuksesta ennakolta päättää, että lähinnä 45330: rannetaan asunnon tai asuinrakennuksen ja seuraavien viiden vuoden aikana kuntaan 45331: niihin liittyvien, asetuksella säädettävien tilojen myönnetään perusparannuslainoja asianomais- 45332: taikka asuinkäyttöön otettavien tilojen tai ten vuosien myöntämisvaltuuden puitteissa. 45333: asuinympäristön laatua ja varustetasoa. Tarkemmat säännökset ennakkopäätöksen te- 45334: kemisestä annetaan asetuksella. 45335: 45336: 13§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45337: Valtioneuvosto vahvistaa asunto-olojen ke- kuuta 1990. 45338: hittämisrahastosta annetun lain ( 1 ) 8 §:ssa Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 45339: tarkoitetussa käyttösuunnitelmassa vuosittain ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 45340: myönnettävien perusparannuslainojen määrän. menpiteisiin. 45341: 45342: 45343: 5. 45344: Laki 45345: vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetun lain muuttamisesta 45346: 45347: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta 25 45348: päivänä tammikuuta 1982 annetun lain (82/82) 1 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti ja 25 § näin 45349: kuuluviksi: 45350: 45351: 1§ 25 § 45352: Vuokralainen voi lunastaa vuokra-asunnon Valtioneuvosto vahvistaa asunto-olojen ke- 45353: omakseen ja hänelle voidaan myöntää omaksi- hittämisrahastosta annetun lain ( 1 ) 8 §:ssä 45354: lunastamista varten lainaa asunto-olojen kehit- tarkoitetussa käyttösuunnitelmassa vuosittain 45355: tämisrahaston varoista siten kuin tässä laissa myönnettävien omaksilunastamislainojen mää- 45356: säädetään. rän. 45357: 45358: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45359: 11 § kuuta 1990. 45360: Omaksilunastajalle voidaan myöntää Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 45361: asunto-olojen kehittämisrahaston varoista ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 45362: omaksilunastamislainaa. menpiteisiin. 45363: 12 1989 vp. - HE n:o 183 45364: 45365: 6. 45366: 45367: Laki 45368: oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain 45369: muuttamisesta 45370: 45371: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta 45372: myönnettävien lainojen korkotuesta 27 päivänä tammikuuta 1989 annetun lain (76/89) 1 §:n 1 45373: momentti, 3 §:n 2 momentti ja 13 §:n 1 momentti näin kuuluviksi: 45374: 45375: 1§ 45376: Julkisen valvonnan alainen luottolaitos voi tolaitoksille maksaa asunto-olojen kehittämis- 45377: asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 rahaston varoista käsittelykorvausta sen mu- 45378: kohdassa tarkoitetun asuntolainan sekä 2 mo- kaan kuin valtioneuvosto päättää. 45379: mentissa tarkoitetun rakennusaikaisen lainan 45380: sijasta, peruskorjausta varten myönnettäviä 45381: lainoja lukuun ottamatta, myöntää lainoja, 13§ 45382: joista luottolaitokselle maksetaan korkohyvi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmi- 45383: tystä asunto-olojen kehittämisrahaston varois- kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1990 lop- 45384: ta. Näitä lainoja nimitetään tässä laissa korko- puun. 45385: tukilainoiksi. 45386: 45387: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45388: 3§ kuuta 1990. 45389: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 45390: Korkotukilainojen käsittelystä aiheutuneiden ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 45391: lisäkustannusten korvaamiseksi voidaan luot- menpiteisiin. 45392: 45393: 45394: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989 45395: 45396: 45397: Tasavallan Presidentti 45398: MAUNO KOIVISTO 45399: 45400: 45401: 45402: 45403: Ympäristöministeri Kaj Bärlund 45404: 1989 vp. - HE n:o 183 13 45405: 45406: Liite 45407: 2. 45408: 45409: Laki 45410: asunto-olojen kehittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta 45411: 45412: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asunto-olojen kehittämisestä 29 päivänä marras- 45413: kuuta 1985 annetun lain (919/85) 3 § näin kuuluvaksi: 45414: 45415: Voimassa oleva laki Ehdotus 45416: 45417: 3 § 3§ 45418: Valtion tukitoimet Valtion tukitoimet 45419: Asunto-olojen kehittämiseksi voidaan myön- Asunto-olojen kehittämiseksi voidaan 45420: tää valtion varoista lainoja, korkotukea ja asunto-olojen kehittämisrahaston varoista 45421: avustuksia, antaa valtion takauksia, myöntää myöntää lainoja ja korkotukea tai muista val- 45422: verohelpotuksia, maksaa asumistukea ja asun- tion varoista myöntää lainoja, korkotukea ja 45423: tosäästöpalkkioita sekä ryhtyä muihin toimen- avustuksia, antaa valtion takauksia, myöntää 45424: piteisiin sen mukaan kuin niistä erikseen sääde- verohelpotuksia, maksaa asumistukea ja asun- 45425: tään tai määrätään. tosäästöpalkkioita sekä ryhtyä muihin toimen- 45426: piteisiin sen mukaan kuin niistä erikseen sääde- 45427: tään tai määrätään. 45428: 45429: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45430: kuuta 1990. 45431: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 45432: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 45433: menpiteisiin. 45434: 45435: 3. 45436: 45437: Laki 45438: asuntotuotantolain muuttamisesta 45439: 45440: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 45441: kumotaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun annetun asuntotuotantolain 2 § ja 3 §:n 1 45442: momentti, 45443: näistä 2 § sellaisena kuin se on muutettuna 4 päivänä heinäkuuta 1969 ja 29 päivänä 45444: marraskuuta 1985 annetuilla laeilla (474/69 ja 920/85), sekä 45445: muutetaan 1 §:n 1 momentti sekä 7 a ja 21 §, 45446: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti mainitussa 29 päivänä marraskuuta 1985 annetussa 45447: laissa, 7 a § 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (81182) ja 21 § muutettuna 7 päivänä 45448: kesäkuuta 1978 ja 21 päivänä joulukuuta 1979 annetuilla laeilla (412178 ja 942/79), näin 45449: kuuluviksi: 45450: 45451: Voimassa oleva laki Ehdotus 45452: 45453: 1§ 1§ 45454: Asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto- Asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto- 45455: olojen parantamiseksi myönnetään asuntolai- olojen parantamiseksi myönnetään asuntolai- 45456: noja, rakennusaikaisia lainoja ja ensisijaislai- noja, rakennusaikaisia lainoja ja ensisijaislai- 45457: 14 1989 vp. - HE n:o 183 45458: 45459: Voimassa oleva laki Ehdotus 45460: noja, annetaan takauksia sekä maksetaan kor- noja asunto-olojen kehittämisrahaston varoista 45461: kohyvityksiä, indeksikorotuksia ja lisäkorkoa sekä annetaan takauksia ja maksetaan korko- 45462: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. hyvityksiä, indeksikorotuksia ja lisäkorkoa sen 45463: mukaan kuin tässä laissa säädetään. 45464: 45465: 45466: 2§ 2§ 45467: Asuntolainoja saadaan vuosittain myöntää (Kumotaan) 45468: valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey- 45469: dessä päätetty määrä, jonka tulee yhdessä 45470: 1 §:ssä tarkoitettuja muita tukitoimenpiteitä ja 45471: tutkimusmäärärahoja varten myönnettävän 45472: määrän kanssa olla vuosina 1969-1976 kuna- 45473: kin vuotena vähintään 150 000 000 markkaa 45474: lisättynä määrällä, joka kunakin vuotena vas- 45475: taa asuntolainoista, -takuista ja -avustuksista 45476: 29 päivänä maaliskuuta 1949 annetun lain 45477: (224149) ja 4 päivänä joulukuuta 1953 annetun 45478: asuntotuotantolain (488/53) sekä tämän lain 45479: nojalla myönnetyistä lainoista edellisen vuoden 45480: aikana kertyneitä korkoja sekä säännönmukai- 45481: sia ja ylimääräisiä lyhennyksiä. 45482: Vuosittain otetaan tulo- ja menoarvioon tar- 45483: peellinen määräraha myönnettyjen lainojen 45484: maksamista ja muita 1 § :ssä tarkoitettuja tuki- 45485: toimenpiteitä varten. 45486: 45487: 3§ 3§ 45488: Päätettäessä lainojen myöntämisestä ja (1 mom. kumotaan) 45489: muista tukitoimenpiteistä on otettava huo- 45490: mioon eri kunnissa ja eri alueilla esiintyvä 45491: asunnontarve, jonka arvioimisen perusteena on 45492: pidettävä asuntovajausta, asumistiheyttä, väes- 45493: tön määrää ja sen muutoksia, asuntojen uusi- 45494: mistarvetta sekä muita asunnontarpeeseen vai- 45495: kuttavia tekijöitä. 45496: 45497: 45498: 7a§ 7a§ 45499: Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain 21 §:ssä Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain lainoi- 45500: tarkoitetun käyttösuunnitelman yhteydessä lai- tusarvon määräytymisperusteet asunto-olojen 45501: noitusarvon määräytymisperusteet. Määräyty- kehittämisrahastosta annetun lain ( 1 ) 8 § :ssä 45502: misperusteet on vahvistettava siten, että lainoi- tarkoitetun käyttösuunnitelman yhteydessä. 45503: tusarvo ei ylitä 7 b §:ssä tarkoitettua hankinta- Määräytymisperusteet on vahvistettava siten, 45504: arvoa. että lainoitusarvo ei ylitä 7 b §:ssä tarkoitettua 45505: hankinta-arvoa. 45506: 45507: 21 § 21 § 45508: Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain 2 §:ssä Valtioneuvosto vahvistaa asunto-olojen ke- 45509: tarkoitettujen määrärahojen ja 14 §:ssä tarkoi- hittämisrahastosta annetun lain 8 § :ssä tarkoi- 45510: tettujen korkotukilainojen käyttösuunnitel- tetussa käyttösuunnitelmassa vuosittain tämän 45511: man. lain nojalla myönnettävien lainojen määrän. 45512: 1989 vp. - HE n:o 183 15 45513: 45514: Voimassa oleva laki Ehdotus 45515: 45516: Vahvistaessaan käyttösuunnitelman valtio- 45517: neuvosto samalla vahvistaa alueittain tavoitteet 45518: koko sinä vuonna aloitettaval/e asuntotuotan- 45519: nolle. 45520: Käyttösuunnitelmassa on osoitettava vuosina 45521: 1967-1976 vuosittain vähintään JO 000 000 45522: markkaa käytettäväksi 6 §:n 3 momentissa tar- 45523: koitettujen opiskelija-asuntoloiden rakentamis- 45524: ta ja laajentamista varten myönnettäviin asun- 45525: tolainoihin. 45526: Asuntohallitus antaa vuosittain valtioneu- 45527: vostolle kertomuksen toiminnastaan ja eri tar- 45528: koituksiin annettujen määrärahojen käytöstä. 45529: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45530: kuuta 1990. 45531: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 45532: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 45533: menpiteisiin. 45534: 45535: 45536: 45537: 45538: 4. 45539: 45540: Laki 45541: asuntojen perusparantamisesta annetun lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta 45542: 45543: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntojen perusparantamisesta 19 päivänä 45544: tammikuuta 1979 annetun lain (34179) 1 §:n 1 momentti ja 13 §, 45545: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (21185) 45546: ja 13 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, näin kuuluviksi: 45547: 45548: Voimassa oleva laki Ehdotus 45549: 45550: 1§ 1§ 45551: Tämän lain nojalla voidaan valtion varoista Tämän lain nojalla voidaan asunto-olojen 45552: myöntää perusparannuslainaa ja ensisijaista kehittämisrahaston varoista myöntää perus- 45553: lainaa sellaisten toimenpiteiden rahoittamista parannuslainaa ja ensisijaista lainaa sellaisten 45554: varten, joilla parannetaan asunnon tai asuin- toimenpiteiden rahoittamista varten, joilla pa- 45555: rakennuksen ja niihin liittyvien, asetuksella rannetaan asunnon tai asuinrakennuksen ja 45556: säädettävien tilojen tai asuinympäristön laatua niihin liittyvien, asetuksella säädettävien tilojen 45557: ja varustetasoa. taikka asuinkäyttöön otettavien tilojen tai 45558: asuinympäristön laatua ja varustetasoa. 45559: 45560: 45561: 13 § 13§ 45562: Valtioneuvosto vahvistaa asuntotuotantolain Valtioneuvosto vahvistaa asunto-olojen ke- 45563: 21 §:ssä tarkoitetussa käyttösuunnitelmassa hittämisrahastosta annetun lain ( 1 ) 8 §:ssa 45564: vuosittain myönnettävien perusparannuslaino- tarkoitetussa käyttösuunnitelmassa vuosittain 45565: jen määrän. myönnettävien perusparannuslainojen määrän. 45566: 16 1989 vp. - HE n:o 183 45567: 45568: Voimassa oleva laki Ehdotus 45569: Asuntohallitus voi valtion tulo- ja menoarvi- Asuntohallitus voi valtion tulo- ja menoarvi- 45570: ossa ja valtioneuvoston vahvistamassa käyttö- ossa ja valtioneuvoston vahvistamassa käyttö- 45571: suunnitelmassa määrätyissä rajoissa kunnan suunnitelmassa määrätyissä rajoissa kunnan 45572: hakemuksesta ennakolta päättää, että lähinnä hakemuksesta ennakolta päättää, että lähinnä 45573: seuraavien viiden vuoden aikana kuntaan seuraavien viiden vuoden aikana kuntaan 45574: myönnetään perusparannuslainoja asianomais- myönnetään perusparannuslainoja asianomais- 45575: ten vuosien myöntämisvaltuuden ja maksatta- ten vuosien myöntämisvaltuuden puitteissa. 45576: mismäärärahan puitteissa. Tarkemmat saan- Tarkemmat säännökset ennakkopäätöksen te- 45577: nökset ennakkopäätöksen tekemisestä anne- kemisestä annetaan asetuksella. 45578: taan asetuksella. 45579: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu- 45580: ta 1990. 45581: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 45582: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 45583: menpiteisiin. 45584: 45585: 45586: 45587: 45588: 5. 45589: Laki 45590: vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetun lain muuttamisesta 45591: 45592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta 25 45593: päivänä tammikuuta 1982 annetun lain (82/82) 1 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti ja 25 § näin 45594: kuuluviksi: 45595: 45596: Voimassa oleva laki Ehdotus 45597: 1§ 1§ 45598: Vuokralainen voi lunastaa vuokra-asunnon Vuokralainen voi lunastaa vuokra-asunnon 45599: omakseen ja hänelle voidaan myöntää omaksi- omakseen ja hänelle voidaan myöntää omaksi- 45600: lunastamista varten lainaa valtion varoista si- lunastamista varten lainaa asunto-olojen kehit- 45601: ten, kuin tässä laissa säädetään. tämisrahaston varoista siten kuin tässä laissa 45602: säädetään. 45603: 45604: 45605: 11 § 11§ 45606: Omaksilunastajalle voidaan myöntää valtion Omaksilunastajalle voidaan myöntää 45607: varoista omaksilunastamislainaa. asunto-olojen kehittämisrahaston varoista 45608: omaksilunastamislainaa. 45609: 45610: 45611: 25 § 25 § 45612: Omaksilunastamislainoja saadaan vuosittain Valtioneuvosto vahvistaa asunto-olojen ke- 45613: myöntää yhteensä valtion tulo- ja menoarvion hittämisrahastosta annetun lain ( 1 ) 8 § :ssä 45614: käsittelyn yhteydessä päätetty määrä. Vuosit- tarkoitetussa käyttösuunnitelmassa vuosittain 45615: tain otetaan tulo- ja menoarvioon tarpeellinen myönnettävien omaksilunastamislainojen mää- 45616: määräraha myönnettyjen lainojen maksamista rän. 45617: varten. 45618: 1989 vp. - HE n:o 183 17 45619: 45620: Voimassa oleva laki Ehdotus 45621: 45622: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45623: kuuta 1990. 45624: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 45625: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 45626: menpiteisiin. 45627: 6. 45628: Laki 45629: oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain 45630: muuttamisesta 45631: 45632: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta 45633: myönnettävien lainojen korkotuesta 27 päivänä tammikuuta 1989 annetun lain (76/89) 1 §:n 1 45634: momentti, 3 §:n 2 momentti ja 13 §:n 1 momentti näin kuuluviksi: 45635: 45636: Voimassa oleva laki Ehdotus 45637: 1§ 1§ 45638: Julkisen valvonnan alainen luottolaitos voi Julkisen valvonnan alainen luottolaitos voi 45639: asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 45640: kohdassa tarkoitetun asuntolainan sekä 2 mo- kohdassa tarkoitetun asuntolainan sekä 2 mo- 45641: mentissa tarkoitetun rakennusaikaisen lainan mentissa tarkoitetun rakennusaikaisen lainan 45642: sijasta, peruskorjausta varten myönnettäviä sijasta, peruskorjausta varten myönnettäviä 45643: lainoja lukuun ottamatta, myöntää lainoja, lainoja lukuun ottamatta, myöntää laino'" 45644: joista valtio maksaa luottolaitokselle korkohy- joista luottolaitokselle maksetaan korkohyvi~ 45645: vitystä. Näitä lainoja nimitetään tässä laissa tystä asunto-olojen kehittämisrahaston varois- 45646: korkotukilainoiksi. ta. Näitä lainoja nimitetään tässä laissa korko- 45647: tukilainoiksi. 45648: 45649: 45650: 3§ 45651: Korkotukilainojen käsittelystä aiheutuneiden Korkotukilainojen käsittelystä aiheutuneiden 45652: lisäkustannusten korvaamiseksi voidaan luot- lisäkustannusten korvaamiseksi voidaan luot- 45653: tolaitoksille maksaa valtion varoista käsittely- tolaitoksille maksaa asunto-olojen kehittämis- 45654: korvausta sen mukaan kuin valtioneuvosto rahaston varoista käsittelykorvausta sen mu- 45655: päättää. kaan kuin valtioneuvosto päättää. 45656: 45657: 45658: 13§ 13§ 45659: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmi- 45660: kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1989 lop- kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1990 lop- 45661: puun. puun. 45662: 45663: 45664: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45665: kuuta 1990. 45666: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 45667: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 45668: menpiteisiin. 45669: 45670: 3 391082P 45671: 1989 vp. - HE n:o 184 45672: 45673: 45674: 45675: 45676: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi poikkeusmenettelystä 45677: palo- ja pelastustoimen käyttökustannusten valtionosuuksia 45678: myönnettäessä 45679: 45680: 45681: 45682: 45683: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 45684: 45685: Palo- ja pelastustoimen valtionosuusjärjes- kokonaan ratkaisematta. Käsittelyn nopeutta- 45686: telmä on muuttunut vuoden 1989 alusta osaksi miseksi ehdotetaan, että valtionosuudet voitai- 45687: yleistä asukaslukuperusteista valtionosuusjär- siin maksaa kuntien hakemusten mukaisesti 45688: jestelmää. Aikaisemman lainsäädännön mu- vähentämällä näin saatavasta määrästä viisi 45689: kaisten valtionosuuksien maksatus ja käsittely prosenttia. 45690: on ministeriössä ruuhkautunut niin, että alue- 45691: hälytyskeskusten vuosiin 1986-1988 ja kun- Esitys liittyy tulo- ja menoarvion valmiste- 45692: nan muun palo- ja pelastustoimen vuosiin luun. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 45693: 1984-1988 kohdistuvat valtionosuudet ovat päivänä tammikuuta 1990. 45694: 45695: 45696: 45697: 45698: YLEISPERUSTELUT 45699: 45700: 45701: 1. Nykyinen tilanne ja muutok- tienosuusjärjestelmä uudistetaan. Uudistuksen 45702: sen syyt viivästyessä ja palo- ja pelastustoimen valtion- 45703: osuusjärjestelmän laajentuessa lopullisten val- 45704: Palo- ja pelastustoimen valtionosuusjärjes- tionosuusratkaisuiden tekeminen viivästyi. Täl- 45705: telmä toteutettiin kunnille palo- ja pelastustoi- lä hetkellä on ratkaisematta aluehälytyskeskus- 45706: men kustannuksiin suoritettavista valtion- ten kohdalla osa vuoteen 1985 kohdistuvista 45707: osuuksista ja -avustuksista annetulla lailla valtinosuushakemuksista ja vuosiin 1986- 45708: (560/75), joka tuli voimaan vuoden 1976 alus- 1988 kohdistuvat hakemukset kokonaisuudes- 45709: ta. Valtionosuus suoritettiin kunnalle aluehäly- saan. Kunnan muun palo- ja pelastustoimen 45710: tyskeskusten perustamis- ja käyttökustannuk- valtionosuuksista taas on käsittelemättä lopul- 45711: siin sekä kunnan muun palo- ja pelastustoimen lisesti osa vuoteen 1983 kohdistuvista valtion- 45712: käyttökustannuksiin. Kunnan muun palo- ja osuushakemuksista ja kaikki vuosiin 1984- 45713: pelastustoimen käyttökustannusten valtion- 1988 kohdistuvat hakemukset. 45714: osuusjärjestelmän voimaantulo porrastettiin 45715: niin, että valtionosuuden piirissä olivat aluksi Palo- ja pelastustoimen käyttökustannusten 45716: vain 1-3 kantokykyluokan kunnat ja 1980- valtionosuudet siirrettiin vuoden 1989 alusta 45717: Iuvulta alkaen vähitellen loputkin kunnista si- lukien osaksi yleistä asukaslukuperusteista val- 45718: ten, että vuoden 1988 alusta lukien valtion- tionosuusjärjestelmää kuntien yleisestä valtion- 45719: osuusjärjestelmän piirissä olivat kaikki kunnat. osuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista an- 45720: Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ke- netulla lailla (1273/88) ja kunnille palo- ja 45721: hittämishankkeet käynnistyivät sisäasiainminis- pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista 45722: teriössä jo 1970-luvun lopulla. Tuolloin oli valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 45723: selvää, että myös palo- ja pelastustoimen vai- muutoksella (1275/88). 45724: 391230A 45725: 2 1989 vp. - HE n:o 184 45726: 45727: Käsittelemättä olevien hakemusten ratkaise- Kun käytännössä hakemukset ja lopullisesti 45728: minen vanhan valtionosuuslainsäädännön mu- hyväksytyt menot jossakin määrin poikkeavat 45729: kaisesti vaatisi arvion mukaan noin kuuden toisistaan, vähennettäisiin kuntien hakemusten 45730: vuoden henkilöpanoksen. Kuntien yleisestä mukaisesti lasketusta valtionosuudesta viisi 45731: valtionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuk- prosenttia, mikä vastaa arviolta keskimääräistä 45732: sista annetun lain 14 §:n 5 momentin mukaan vähennystä. 45733: lain voimaantuloa edeltäneinä vuosina synty- Valtionosuudet suoritettaisiin kunnille vuosi- 45734: neisiin kustannuksiin on valtionosuus makset- na 1990 ja 1991. Kunnalle varattaisiin mahdol- 45735: tava vuoden 1991 loppuun mennessä. Käsitte- lisuus saattaa asia käsiteltäväksi tavanomaises- 45736: lyä on nopeutettava huomattavasti nykyisestä. sa järjestyksessä, mikäli se ilmoittaa vastusta- 45737: Vaihtoehtoina ovat nyt esitettävä poikkeus- vansa poikkeusmenettelyä. 45738: menettely ja tilapäisten henkilöiden paikkaami- 45739: nen. Poikkeusmenettely on taloudellisempi 45740: vaihtoehto. 3. Taloudelliset vaikutukset 45741: 45742: Vuoden 1989 alussa kuntien valtion- 45743: 2. Ehdotetut muutokset osuussaatavat olivat yhteensä noin 117 000 000 45744: markkaa. Poikkeusmenettelyllä säästettäisiin 45745: Aluehälytyskeskusten vuosiin 1986-1988 ja valtionhallinnossa noin 6 henkilötyövuotta. Li- 45746: kunnan muun palo- ja pelastustoimen vuosiin säksi kuntien hallintoa kevennettäisiin, koska 45747: 1984-1988 kohdistuvat valtionosuudet suori- lisäselvitysmenettelystä ja siihen liittyvästä lisä- 45748: tettaisiin kunnille laskennallisesti niiden määrä- tietojen hankinnasta aiheutuvaa työtä ei tarvit- 45749: aikoina toimittamien hakemusten mukaisesti. sisi tehdä. 45750: 45751: 45752: 45753: 45754: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 45755: 45756: 45757: 1. Lakiehdotuksen perustelut tun lain (1136/83) 1 §:n mukaisen prosenttias- 45758: teikon mukaisesti vähentämällä näin saadusta 45759: 1 §. Lainkohdassa säädetään poikkeus- määrästä viisi prosenttia sekä kunnalle jo mak- 45760: menettelystä palo- ja pelastustoimen käyttö- setut ennakot ja osasuoritukset. 45761: kustannusten valtionosuuksia maksettaessa. 45762: Poikkeusmenettely koskee sekä aluehälytyskes- 3 §. Poikkeusmenettelyä noudatettaisiin, mi- 45763: kusten että kunnan muun palo- ja pelastustoi- käli kunta ei kolmen kuukauden kuluessa lain 45764: men valtionosuuksia, jotka on suoritettu kun- voimaantulosta ilmoita sitä vastustavansa. Sel- 45765: nille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin vyyden vuoksi ilmoitus on tehtävä kirjallisena. 45766: suorittetavista valtionosuuksista ja -avustuksis- 45767: ta annetun lain mukaisesti. Kyseessä olisivat 4 §. Poikkeusmenettelyllä määrätyt valtiono- 45768: vuosiin 1986-1988 kohdistuvat aluehälytys- suudet suoritettaisiin kunnille vuoden 1991 lop- 45769: keskusten ja vuosiin 1984-1988 kohdistuvat puun mennessä. Määräaika on vastaava kuin 45770: kunnan muun palo- ja pelastustoimen lopulli- kuntien yleisestä valtionosuudesta ja rahoitus- 45771: set valtionosuusratkaisut. Laki koskisi ainoas- avustuksista annetun lain 14 §:n 5 momentissa. 45772: taan käyttökustannusten valtionosuuksia. 45773: Aluehälytyskeskusten perustamiskustannuksiin 45774: ei sovellettaisi poikkeusmenettelyä. 45775: 2 §. Kunnalle maksettaisiin valtionosuus 2. Voimaantulo 45776: kunnan palo- ja pelastustoimen käyttökustan- 45777: nuksiin määräaikana tehdyn hakemuksen mu- 45778: kaisesti. Valtionosuus laskettaisiin kunnille Ehdotus liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- 45779: palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritet- vion valmisteluun. Laki ehdotetaan tulevaksi 45780: tavista valtionosuuksista ja -avustuksista anne- voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. 45781: 1989 vp. - HE n:o 184 3 45782: 45783: 3. Säätämisjärjestys käsiteltäväksi säännönmukaisella tavalla ja 45784: koska vastaavantapainen poikkeuslainsäädäntö 45785: Hallituksen esitys merkitsee poikkeusta val- on aikaisemmin katsottu voitavan antaa tavan- 45786: tionosuuksia koskevista yleisistä myöntämispe- omaisena lakina. 45787: rusteista. Hallitus katsoo kuitenkin, että ehdo- 45788: tettu laki voidaan säätää tavanomaisessa lain- 45789: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 45790: säätämisjärjestyksessä, koska kunnalle on va- 45791: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 45792: rattu mahdollisuus saada valtionosuushakemus 45793: 4 1989 vp. - HE n:o 184 45794: 45795: Laki 45796: poikkeusmenettelystä palo- ja pelastustoimen käyttökustannusten valtionosuuksia myönnettäessä 45797: 45798: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 45799: 45800: 1§ tetaan valtionosuus noudattaen kunnille palo- 45801: Palo- ja pelastustoimen käyttökustannusten ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista 45802: valtionosuuksien maksatuksen nopeuttamiseksi valtionosuuksista ja -avustuksista annettua la- 45803: suoritetaan kunnalle aluehälytyskeskusten kia (560/75). 45804: käyttökustannusten valtionosuus vuosilta 45805: 1986-1988 ja kunnan muun palo- ja pelastus- 4 § 45806: toimen käyttökustannusten valtionosuus vuo- Tämän lain nojalla poikkeavasti myönnettä- 45807: silta 1984-1988 siten kuin tässä laissa sääde- vät valtionosuudet suoritetaan kunnalle vuo- 45808: tään. den 1991 loppuun mennessä. 45809: 2§ Kunnalle liikaa maksettu valtionosuus on 45810: Valtionosuus suoritetaan kunnan määräaika- palautettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, 45811: na tekemän hakemuksen mukaisesti vähentäen kun kunta on saanut päätöksestä tiedon. 45812: näin lasketusta valtionosuudesta ensin viisi 45813: prosenttia sekä sen jälkeen kunnalle jo makse- 5§ 45814: tut valtionosuuden ennakot ja osasuoritukset. Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- 45815: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 45816: 3§ 45817: Jos valtionosuuden saaja kolmen kuukauden 6§ 45818: kuluessa lain voimaantulosta ilmoittaa kirjalli- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 45819: sesti vastustavansa poikkeusmenettelyä, suori- kuuta 1990. 45820: 45821: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989 45822: 45823: 45824: Tasavallan Presidentti 45825: MAUNO KOIVISTO 45826: 45827: 45828: 45829: 45830: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen 45831: 1989 vp. - HE n:o 185 45832: 45833: 45834: 45835: 45836: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 1990 toimitet- 45837: tavan verotuksen perusteella maksellavien palautusten ja kan- 45838: nossa maksettavan lopullisen veron korottamisesta 45839: 45840: 45841: 45842: 45843: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 45844: 45845: Esityksessä ehdotetaan, että vuodelta 1990 Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 45846: toimitettavan verotuksen perusteella maksetta- den 1990 alusta. Sitä sovellettaisiin vuodelta 45847: vaa ennakon- ja veronpalautusta korotettaisiin 1990 toimitettavan verotuksen perusteella suo- 45848: 7,5 prosentilla, joka vastaisi noin 5 prosentin ritettaviin palautuksiin ja kannassa maksetta- 45849: vuotuista korkoa. Kannassa maksettavaa lo- vaan lopulliseen veroon. 45850: pullista veroa korotettaisiin vastaavalla mää- 45851: rällä siltä osin, kuin se ylittää 3 000 markkaa. 45852: 45853: 45854: 45855: 45856: PERUSTELUT 45857: 45858: 1. Nykyinen tilanne koveroja, lopullisia veroja ja maksuja että 45859: työnantajan ja muun tulon maksajan suoritta- 45860: Jos verovelvolliselta on pidätetty tai hänelle maa enoakanpidätystä ja työnantajan sosiaali- 45861: on ennakkona maksuunpantu enemmän kuin turvamaksua. Laiminlyönnistä peritään viiväs- 45862: tarvitaan lopullisessa verotuksessa maksuun- tyskorkoa yksi markka täydeltä 100 markalta 45863: pantavien verojen ja maksujen suorittamiseksi, jokaiselta aikavalta kalenterikuukaudelta. Li- 45864: liikaa pidätetty tai maksuunpantu ennakko säksi peritään jäämämaksua enintään 6 kuu- 45865: palautetaan verotuksen valmistuttua. Enna- kaudelta, jollei veroa tai maksua ole suoritettu 45866: konpalautus maksetaan verovelvolliselle nimel- eräkuukauden aikana. Ennakonkannossa jää- 45867: lisen määräisenä laskematta sille korkoa tai mämaksun suorittamisvelvollisuus alkaa vasta 45868: korotusta. eräkuukautta seuraavan kuukauden jälkeen. 45869: Jos verovelvolliselta verovuonna pidätetyt ja Jäämämaksu on puolet viivästyskoron määräs- 45870: kannettavaksi määrätyt ennakot eivät riitä nii- tä. Viivästyskorko ja jäämämaksu eivät ole 45871: den verojen ja maksujen suoritukseksi, jotka verotuksessa vähennyskelpoisia. 45872: verovelvolliselle verovuonna maksuunpannaan, Jos verotusta muutoksenhaun johdosta tai 45873: puuttuva osa verosta peritään veronkannassa muusta syystä oikaistaan verovelvollisen hy- 45874: verolipulla. Myös kannassa maksettava lopulli- väksi, hänelle suoritetaan 9 prosentin vuotui- 45875: nen vero peritään nimellisen määräisenä laske- nen korko verotusvuoden päättymisestä al- 45876: matta sille korkoa tai korotusta. kaen. Korko on veronalaista tuloa. Jos vero- 45877: Sitä vastoin korkoa peritään, jos verovelvol- tusta oikaistaan verovelvollisen vahingoksi, hä- 45878: linen on laiminlyönyt verojen tai maksujen neltä ei peritä korkoa lainkaan. Poikkeuksena 45879: määräajassa suorittamisen. Laki veron viiväs- on jälkiverotus, jossa verovelvollisen katsotaan 45880: tyskorosta ja jäämämaksusta (145/76) koskee itse aiheuttaneen virheellisen verotuksen. Jälki- 45881: sekä verovelvolliselle maksuunpantuja ennak- verotuksen yhteydessä peritään viivästyskorkoa 45882: 391310M 45883: 2 1989 vp. - HE n:o 185 45884: 45885: vastaava korko, joka lasketaan verotusvuotta 2. Ehdotetut muutokset 45886: seuraavan vuoden alusta alkaen. 45887: Esityksessä ehdotetaan, että verovelvolliselle 45888: Kannassa maksettavan lopullisen veron peri- vuodelta 1990 toimitettavan verotuksen perus- 45889: misestä nimellisen määräisenä on seurannut, teella suoritettava ennakonpalautus maksetaan 45890: että sellainen verovelvollinen, joka voi ratkai- korotettuna 7,5 prosentilla. Vastaavasti ehdo- 45891: sevasti itse vaikuttaa häneltä perittävän ennak- tetaan, että verovelvolliselle vuodelta 1990 toi- 45892: koveron määrään, useassa tapauksessa on pyr- mitettavan verotuksen perusteella kannassa 45893: kinyt jättämään ennakkoveron riittämättömäk- maksuunpantavaa lopullista veroa korotetaan 45894: si verrattuna lopulliseen veroon. Tähän ryh- 7,5 prosentilla. Kannettava määrä perittäisiin 45895: maan kuuluvat erityisesti ennakonkannon kuitenkin korotettuna vain siltä osin, kuin se 45896: alaista elinkeino- ja maatilatalouden tuloa saa- ylittää 3 000 markkaa, koska ennakonpidätyk- 45897: vat verovelvolliset. Veroluotan korottomuus sen alaista tuloa saavat verovelvolliset voivat 45898: on tehnyt siitä edullisimman rahoitusvaihtoeh- käytännössä vain rajoitetusti vaikuttaa heiltä 45899: don. toimitettavan ennakonpidätyksen määrään. 45900: Ehdotettava 7,5 prosentin korotus vastaisi 45901: Yhteisöjen ennakonkanto tulee vuodesta noin 5 prosentin vuotuisen korkokannan mu- 45902: 1990 alkaen entistä enemmän riippuvaiseksi kaista hyvitystä ennakonpalautukselle ja vas- 45903: verovelvollisten omasta käyttäytymisestä. Yh- taavaa korotusta kannossa maksettavalle verol- 45904: tiöveron hyvitysjärjestelmästä johtuu, että le. Korotukseen sovellettaisiin, mitä ennakosta 45905: osingonjaon vaikutus maksuunpantavaan ve- tai verosta on säädetty. Verovelvollinen ei siten 45906: roon on ratkaiseva. Myös ennakkoperintälakia saisi veronalaista korkotuloa tai suorittaisi ve- 45907: on ehdotettu muutettavaksi (hall.es. n:o 90/ rotuksessa vähennyskelpoista korkomenoa, mi- 45908: 1989 vp.) siten, että verovelvollisen oma käsi- kä on otettu huomioon korotuksen määrään 45909: tys verojensa määrästä voitaisiin ottaa enna- vaikuttavana. Järjestelmä olisi myös hallinnol- 45910: konkannossa entistä paremmin huomioon. lisesti riittävän yksinkertainen. 45911: Palautukselle ja kannossa maksettavalle lo- 45912: Veronpalautusten nimellismääräisyys on li- pulliselle verolle laskettava korotus ei olisi 45913: sännyt verovelvollisten tarvetta käydä verotoi- riippuvainen siitä, milloin verovelvollinen on 45914: mistossa saadakseen ennakkoveroaan alenne- tosiasiassa maksanut ennakkoveron tai lopulli- 45915: tuksi. Näin verovelvolliset ovat voineet välttää sen veron ja maksun. Eri suoritusten viivästy- 45916: antamasta korotonta luottoa veronsaajille. misiä koskisivat veron viivästyskorosta ja jää- 45917: Valtaosa näistä muutoshakemuksista koskee mämaksusta annetussa laissa mainitut viiväs- 45918: palkan- ja eläkkeensaajien ennakonpidätyksen tysseuraamukset. 45919: määrää. Korotus laskettaisiin ennakonpalautukselle 45920: silloinkin, kun ennakonpalautus käytetään 45921: Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi maksamattomien verojen kuittaamiseen tai 45922: vuodelta 1990 toimitettavassa valtionverotuk- maksamauoman ennakkoveron lyhentämiseen. 45923: sessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro- Korotuksen kannossa, perinnässä, palautta- 45924: senteista (hall.es. n:o 109/1989 vp.) ehdote- misessa ja tilittämisessä sekä muutoksenhaussa 45925: taan, että yhteisön tuloveroprosentti alennet- ja huojentamisessa noudatettaisiin niitä sään- 45926: taisiin 33 prosentista 25 prosenttiin. Samalla nöksiä tai määräyksiä, joita sovelletaan koro- 45927: kuitenkin ehdotetaan, että vuonna 1990 kan- tuksen perusteena olevaan palautukseen tai 45928: nettavan valtion tuloveron ennakon määräämi- kannossa maksettavaan lopulliseen veroon. Jos 45929: sessä sovelletaan 33 prosentin yhteisöverokan- verovelvolliselle säännönmukaisessa verotuk- 45930: taa. Edelleen ehdotetaan, että yli 200 000 sessa maksuunpantavan veron määrä muutok- 45931: markkaa ansaitsevien verovelvollisten enna- senhaun johdosta tai muusta syystä myöhem- 45932: konpidätysprosentteja korotetaan puolella pro- min alenee, palautettavaa määrää korotettai- 45933: senttiyksiköllä. Näillä suhdannepoliittisilla toi- siin vastaavasti 7,5 prosentilla riippumatta sii- 45934: menpiteillä tullaan lisäämään ennakonpalau- tä, onko säännönmukaisessa verotuksessa pa- 45935: tuksia vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk- lautettu ennakkona maksuunpantua veroa vai 45936: sessa. Toimenpiteiden johdosta tarve korkote- määrätty sitä kannossa maksettavaksi. Sitä 45937: kijän ottamiseksi huomioon palautusten mää- vastoin verovelvollisen vahingoksi jälkivero- 45938: riä laskettaessa kasvaa. tuksin, veron- ja maksuunpanonoikaisuin tai 45939: 1989 vp. - HE n:o 185 3 45940: 45941: muutoksenhakuviranomaisen päätöksen nojal- tyksen välittömät vaikutukset toteutuvat vasta 45942: la tehtävien muutosten johdosta korotusta ei vuosina 1991 ja 1992 sekä vähäisessä määrin 45943: perittäisi. Vastaavasti palautettaessa edellä myös myöhempinä vuosina. Jos palautusten ja 45944: mainitulla tavalla maksuunpantua veroa esi- kannossa maksettavien verojen yhteismäärät 45945: merkiksi muutoksenhaun johdosta, ei tällaisel- ovat keskenään samaa suuruusluokkaa, palau- 45946: le palautukselle maksettaisi korotusta. tusten korotus vähentää mainittujen vuosien 45947: verotuloja enemmän kuin mitä kannossa mak- 45948: settavien erien korotus niitä lisää. 45949: 3. Taloudelliset vaikutukset 45950: 45951: Tuoreimpien tilastotietojen mukaan arvtm- 4. Voimaantulo ja soveltaminen 45952: tuina palautuksina maksettavat määrät ja 3000 45953: markkaa ylittävät kannossa maksettavat lopul- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 45954: liset verot olisivat samaa suuruusluokkaa. Mo- den 1990 alusta. Sitä sovellettaisiin vuodelta 45955: lempia eriä on omiaan pienentämään ennakko- 1990 toimitettavan verotuksen perusteella mak- 45956: perintäjärjestelmän vuosittainen tarkentumi- settaviin veron- ja ennakonpalautuksiin ja kan- 45957: nen. Kannossa maksettavat lopulliset verot vä- nossa maksettaviin lopullisiin veroihin. 45958: hentynevät myös sen vuoksi, että ennakonkan- 45959: non alaista tuloa saavat verovelvolliset välttä- 45960: nevät veronmaksun tahallista lykkäämistä eh- 45961: 5. Säätämisjärjestys 45962: dotettavien korotusseuraamusten takia. 45963: Palautusten määrään vaikuttaa lisäävästi yli 45964: 200 000 markkaa vuodessa ansaitsevien pidä- Koska lakiehdotus merkitsee maksettavan 45965: tysperusteiden korottaminen puolella prosentti- veron määrän kasvua niissä tapauksissa, joissa 45966: yksiköllä. Samansuuntaisesti vaikuttaa yhteisö- verovelvollinen joutuu maksamaan kannossa 45967: jen valtionveron ennakon määrääminen 33 lopullista veroa, lakiehdotus olisi käsiteltävä 45968: prosentin mukaan ottamatta huomioon vero- valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mukaisessa yh- 45969: kannan alentumista vuonna 1990. deltä vuodelta kannettavaa veroa koskevassa 45970: Nyt ehdotettavan korotuksen arvioidaan säätämisj ärj esty ksessä. 45971: johtavan verojen kertymisen aientumiseen jos- 45972: sain määrin, mikä vaikuttaa kaikkien veron- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 45973: saajien osuuksiin lisäävästi vuonna 1990. Esi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 45974: 4 1989 vp. - HE n:o 185 45975: 45976: Laki 45977: vuodelta 1990 toimitettavan verotuksen perusteella maksettavien palautusten ja kannossa 45978: maksettavan lopullisen veron korottamisesta 45979: 45980: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 45981: 45982: 1§ 45983: Verovelvolliselle verotuslain (482/58) tapauksissa palautettava vero maksetaan 7,5 45984: 108 §:n nojalla suoritettava ennakonpalautus prosentilla korotettuna. Korotusta ei makseta 45985: maksetaan korotettuna 7, 5 prosentilla. jälkiveroa, veron- tai maksuunpanonoikaisuin 45986: maksuunpantua veroa taikka muutoksenhaku- 45987: 2§ viranomaisen päätöksen nojalla maksuunpan- 45988: Verovelvolliselta verotuslain 109 §:n nojalla tua veroa palautettaessa. Palautukseen sisälty- 45989: kannettava määrä peritään korotettuna 7,5 välle korotukselle maksetaan veronkantoase- 45990: prosentilla, kuitenkin vain siltä osin, kuin se tuksen (903/78) 11 §:n mukainen korko. Edel- 45991: ylittää 3 000 markkaa. lä 2 §:ssä tarkoitettua korotusta ei palauteta. 45992: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun kannassa 45993: maksettavaan määrään sisältyvälle korotuksel- 5§ 45994: le ei peritä veron viivästyskorosta ja jäämä- Korotuksesta on lisäksi voimassa mitä enna- 45995: maksusta annetussa laissa (145/76) tarkoitettu- kon- tai veronpalautuksesta taikka kannassa 45996: ja viivästysseuraamuksia. maksettavasta määrästä on muualla kuin tässä 45997: laissa säädetty. Korotukseen sovelletaan, mitä 45998: 3§ veronkantolaissa (611/78) ja verotuslaissa on 45999: Verotuslain 107 §:ssä tarkoitetuissa tapauk- verosta säädetty tai mainittujen lakien nojalla 46000: sissa ennakonpalautusta tai kannassa makset- säädetty tai määrätty. 46001: tavaa lopullista veroa korotetaan ennen enna- 46002: koiden käyttämistä toisen puolison verojen ja 46003: maksujen suoritukseksi. Tämä laki tulee voimaan patvana 46004: kuuta 19 . Lakia sovelletaan vuodelta 1990 46005: 4 § toimitettavassa verotuksessa. 46006: Verotuslain 113 ja 114 §:ssä tarkoitetuissa 46007: 46008: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989 46009: 46010: 46011: Tasavallan Presidentti 46012: MAUNO KOIVISTO 46013: 46014: 46015: 46016: 46017: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 46018: 1989 vp. - HE n:o 186 46019: 46020: 46021: 46022: 46023: Hallituksen esitys Eduskunnalle luottoverolaiksi sekä laiksi 46024: leimaverolain muuttamisesta 46025: 46026: 46027: 46028: 46029: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 46030: 46031: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi luotto- Leimaverolakia ehdotetaan muutettavaksi si- 46032: verolaki, jossa velkakirjojen ja muiden saamis- ten, että velkakirjoista ja muista saamistodis- 46033: todisteiden leimaverotusta täydennettäisiin ul- teista suoritettavan leimaveron määrää alenne- 46034: komaiseen luotanottoon kohdistuvalla luotto- taan 1,6 prosentista 1,5 prosenttiin. 46035: verona. Luottovero olisi 0,5 prosenttia luotan 46036: määrästä. Luottoveron suorittaisi luotonotta- Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi- 46037: ja. Leimaveron ja luottoveron kertautuvuuden vänä helmikuuta 1990. 46038: estämiseksi luottolaitokset eivät olisi velvollisia 46039: suorittamaan luottoveroa omasta luotonotos- Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi- 46040: taan. tykseen vuodelle 1990. 46041: 46042: 46043: 46044: 46045: YLEISPERUSTELUT 46046: 46047: 1. Esityksen yhteiskunnallinen johdosta luotonotto ulkomailta on voimak- 46048: merkitys kaasti kasvanut. Ulkomailta otetun luotan ve- 46049: rovapaudesta on muodostunut leimaverojärjes- 46050: 1.1. Tavoitteet telmän merkittävä aukko. 46051: Luottoveron tavoitteena on lieventää luotto- 46052: Leimaverolaki on vuodelta 1943, ja saamis- muotojen epätasapuolista leimaverokohtelua. 46053: todisteita koskevalta osalta se on lähes saman- Kohdistamalla luottovero ulkomaiseen luotan- 46054: sisältöinen kuin vuoden 1921 leimaverolaki. ottoon saamistodisteiden leimaverotuksen epä- 46055: Näin ollen on luonnollista, että laissa ei ole neutraalisuutta pyritään lieventämään. Luotto- 46056: voitu säännellä kaikkia sellaisia tilanteita, joita verona pyritään samalla ehkäisemään leimave- 46057: nykyisillä rahoitusmarkkinoilla esiintyy. Erityi- rovapauden ulkomaiseen luotanottoon kannus- 46058: sesti 1980-luvulla rahoitusmarkkinat ovat va- tavaa vaikutusta. 46059: pautuneet ja muuttuneet nopeasti. Merkittävä 46060: osa luotonannosta on jäänyt leimaverotuksen 46061: ulkopuolelle, mikä on asettanut eri luottomuo- 1.2. Keinot 46062: dot keskenään erilaiseen asemaan. 46063: Saamistodisteiden leimaverotus kohdistuu Nykyiset saamistodisteiden leimaverotusta 46064: pääosin vain perinteiseen kotimaiseen pankki- koskevat säännökset ovat vanhentuneita ja 46065: luototukseen. Erityisesti yritykset ovat pysty- epätarkoituksenmukaisia. Saamistodisteiden 46066: neet korvaamaan leimaveronalaista pankki- leimaverotuksen kokonaisuudistusta ei kuiten- 46067: luottoa leimaverovapaalla ulkomaisella luoto- kaan tässä vaiheessa ole katsottu mahdolliseksi 46068: notolla. Valuutansäännöstelyn lieventymisen toteuttaa. Tämän vuoksi ehdotetaan osittaisuu- 46069: 46070: 391114Z 46071: 2 1989 vp. - HE n:o 186 46072: 46073: distuksena saaruistodisteiden leimaverotusta huomioon ottaen luottoveron verokannaksi eh- 46074: täydentävän ulkomaiseen tuotonottoon kohdis- dotetaan 0,5 prosenttia. Leimaveroprosenttia 46075: tuvan luottoveron käyttöön ottamista. Leima- ehdotetaan alennettavaksi 0, 1 prosentilla eli 46076: verolain vanhentuneisuus ja sekavuus huo- 1,6 prosentista 1,5 prosenttiin. 46077: mioon ottaen on tarkoituksenmukaista, että 46078: luottoverosta säädetään eri laki. Samalla voi- 46079: taisiin luopua vanhentuneesta asiakirjan lei- 2. Nykyinen tilanne ja asian 46080: maamiseen perustuvasta menettelystä. valmistelu 46081: Luottoveroa olisi suoritettava kaikesta ulko- 46082: maisesta luotonotosta. Luottoveroa olisi siten 2.1. Saamistodisteiden leimaverotus 46083: suoritettava sekä suorasta ulkomaisesta Iuotos- 46084: ta että suomalaisten luottolaitosten välittämäs- Leimaverotus kohdistuu Suomessa muun 46085: tä ulkomaisesta Iuotosta. Tämä on luottoveron ohella saamistodisteisiin. Saamistodisteiden lei- 46086: kiertämisen estämiseksi välttämätöntä, vaikka maverotuksen perussäännös on leimaverolain 46087: kotimainen luotonotto ei kuulu täysin katta- 47 §:n 1 momentissa. Sen mukaan velkakirja 46088: vasti leimaveron piiriin. Jos esimerkiksi yritys- ja shekkitili- tai muu lainasopimus on, kun se 46089: ten välinen suora luotonotto ulkomailta jäisi annetaan valtiokonttorille, liikepankille, sääs- 46090: luottoveron ulkopuolelle voitaisiin luottovero töpankille, kiinnitysluottolaitokselle, vakuutus- 46091: helposti välttää. Samoin luottoveroa olisi suo- laitokselle, eläkelaitokselle, osuuspankille, 46092: ritettava esimerkiksi ulkomaisista yritystodis- Postipankki Oy:lle, pankkiiriliikkeelle, luotto- 46093: tusohjelmista. Luottoveroa olisi myös suoritet- osakeyhtiölle tai muulle lainausliikettä harjoit- 46094: tava ulkomailla liikkeeseen lasketuista joukko- tavalle laitokselle tai kassalle, leimattava, mi- 46095: velkakirjalainoista. käli siitä ei ole aikaisemmin kiinnitystä tai 46096: Velvollisia suorittamaan luottoveroa olisivat maksua haettaessa suoritettu säädettyä leima- 46097: kirjanpitovelvolliset ja maatilatalouden har- veroa. Leimaveron perusteena ei siten ole luot- 46098: joittajat sekä kunnat, seurakunnat ja muut tosuhde sinänsä, vaan velkakirja eli se asiakir- 46099: julkisyhteisöt. Valtio ei olisi verovelvollinen ja, joka on velan todisteena. 46100: lukuun ottamatta valtion liikelaitoksia. Luot- Leimaveroa on suoritettava pääoman suu- 46101: toverovelvollisten piiri olisi siten periaatteessa ruuden mukaan. Enintään 9 kuukauden ajaksi 46102: laaja. Ainakin nykytilanteessa luottoverovel- tehdystä lainasopimuksesta maksetaan 1,6 pro- 46103: vollisten määrä olisi kuitenkin pieni, koska senttia vuodessa ja yli 9 kuukauden ajaksi 46104: useimmat verovelvolliset eivät käytännössä ota tehdyistä lainasopimuksista 1,6 prosenttia lai- 46105: ulkomaista luottoa. Tulo- ja varallisuusvero- nan pääomasta. 46106: lain mukaan verotettavat luonnolliset henkilöt Leimaverolain 14 §:ssä olevien säännösten 46107: eivät kuitenkaan olisi verovelvollisia. Yksityis- mukaan vekselistä suoritetaan sen pääoma- 46108: henkilöt voivat tällä hetkellä vain poikkeus- määrän mukaan leimaveroa samaan tapaan 46109: tapauksissa ottaa luottoveronalaista luottoa. kuin 47 §:ssä mainituista saamistodisteista. 46110: Valuutansäännöstelyn lieventyessä yksityishen- Leimaverolain 74 §:n mukaan leimaveron- 46111: kilöiden verovapaus tullee uudelleen arvioita- alaisen velka-asiakirjan leimamerkillä varusta- 46112: vaksi. misesta vastaa asiakirjan antaja. Lisäksi jokai- 46113: Sellaiset luottolaitokset, joiden luotonanto nen, joka hankkimansa oikeuden todistukseksi 46114: kuuluu leimaverotuksen piiriin eivät olisi vel- vastaanottaa vekselin tai asiakirjan taikka joka 46115: vollisia suorittamaan luottoveroa omasta luo- sellaisen siirtää tahi vekselin hyväksyttäväksi 46116: tonotostaan. Tällä tavalla estetään luottoveron tai maksettavaksi esittää, on vastuussa siitä, 46117: ja leimaveron kertautuminen. että leimaamisvelvollisuus asianmukaisesti täy- 46118: Menettelyllisesti luottoverotus olisi itsevero- tetään. Veron kantamisesta huolehtii luotonan- 46119: tusta. Luotonottaja suorittaisi kunkin kalente- tovaiheessa yleensä käytännössä pankki tai 46120: rikuukauden tuotonoton perusteella oma-aloit- muu laissa tarkoitettu luottolaitos. 46121: teisesti veron sen läänin, jossa luottoverovel- Luotonantovaiheessa suoritettavaa leimave- 46122: vollisella on kotikunta, Iääninverovirastolie vii- rotusta täydentää leimaverolain 45 §:ssä sää- 46123: meistään seuraavan kalenterikuukauden lop- detty kiinnitys- ja pakkoperintävaiheessa asia- 46124: puun mennessä. kirjaa viranomaiselle esitettäessä määrättävä 46125: Saaruistodisteiden leimavero on nykyisin leimavero. Säännöstö on rakenteeltaan sellai- 46126: pääsääntöisesti 1,6 prosenttia. Veron tuoton nen, ettei leimavero kertaudu eri vaiheissa. 46127: 1989 vp. - HE n:o 186 3 46128: 46129: 2.2. Valmisteluvaiheet ja aineisto vuttaisiin. Saamistodisteiden leimaverotuksen 46130: tapaan maksumalli olisi pääasiallisesti luoton- 46131: Valtiovarainministeriö asetti 14 päivänä tou- antoon liittyvä vero. Ammattimaiset luotan- 46132: kokuuta 1986 työryhmän, jonka tehtävänä oli antajat, kuten pankit ja vakuutuslaitokset, oli- 46133: selvittää velkakirjojen ja muiden saamistodis- sivat velvollisia maksamaan luottoveroa kaikis- 46134: teiden leimaverotuksen kehittämistarve eri ra- ta antamistaan luotoista. Muut yhteisöt tai 46135: hoitusmuotojen leimaverotusta koskevien ero- kirjanpitovelvolliset maksaisivat luottoveron 46136: jen vähentämiseksi ottaen huomioon erityisesti vain ammattimaisesti antamistaan luotoista. 46137: rahoitusmarkkinoiden kehitys ja kansainvälis- Luotonannosta kannettavaa veroa täydentäisi 46138: tyminen. Työryhmä, joka otti nimekseen lei- luotanottoon eräissä tapauksissa kohdistuva 46139: maverotyöryhmä, katsoi muistiossaan (työryh- vero, joka koskisi joukkovelkakirjalainoja, to- 46140: mämuistio 1987:VM 11), että leimaverotuksen distusohjelmia ja ulkomaista luotonottoa. Ve- 46141: epäkohtia ei ole mahdollista poistaa pitäyty- ro olisi 1 prosentti luotan määrästä tai luotto- 46142: mällä nykyjärjestelmän kehittämisessä. Työ- sopimuksessa sovitusta luottorajasta. 46143: ryhmä ehdotti, että saamistodisteiden leimave- Tasemallin mukainen luottovero olisi tasee- 46144: rotus korvattaisiin vuosittain tulo- ja varalli- seen perustuva vuosittain toistuva vero. Vero- 46145: suusverotuksen yhteydessä suoritettavalla kir- velvollisia olisivat kirjanpitovelvolliset, maati- 46146: janpitovelvollisten taseen bruttomääräiseen latalouden harjoittajat ja eräät julkisyhteisöt. 46147: vieraaseen pääomaan kohdistuvalla verolla. Tasemallin täydennyksenä yksityishenkilöiden 46148: Leimaverotyöryhmä ei laatinut ehdotustaan luotonotto otettaisiin huomioon rajoittamalla 46149: säännösten muotoon. korkojen vähennysoikeutta tuloverotuksessa. 46150: Leimaverotyöryhmän muistiosta annetuissa Veropohjan muodostaisi taseen vieras pääoma 46151: lausunnoissa ehdotusta puollettiin muun muas- vähennettynä rahoitusomaisuudella. Eräät 46152: sa sillä perusteella, että eri luottomuotoja koh- tase-erät jätettäisiin kuitenkin veroperusteessa 46153: deltaisiin tasapuolisesti verrattuna leimavero- huomioon ottamatta. Verokanta olisi 0,5 pro- 46154: tukseen. Ehdotuksen ongelmina nähtiin erityi- senttia kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen. 46155: sesti vieraan pääoman määritteleminen ja vero- Luotanoton verotustoimikunnan mietinnös- 46156: perusteen vaikutukset tilinpäätöskäytäntöihin. tä annetuissa lausunnoissa katsottiin yleisesti, 46157: Koska työryhmän muistiaan ei sisältynyt yksi- että saamistodisteiden leimaverotuksen uudis- 46158: löityä ehdotusta ja koska ehdotetuna verolla taminen on tarpeellista. Osa lausunnonantajis- 46159: oli yhtymäkohtia pääomaverotuksen kehittä- ta esitti tosin ensisijaisena vaihtoehtona koko 46160: miseen, asian katsottiin vaativan lisäselvityk- verosta luopumista. Useimmat lausunnonanta- 46161: siä. jat katsoivat, että valmistelua tulisi jatkaa 46162: Valtiovarainministeriö asetti 9 päivänä mar- maksumallin pohjalta. Tällöin olisi kiinnitettä- 46163: raskuuta 1988 toimikunnan selvittämään luo- vä huomiota lakiehdotuksen yksinkertaistami- 46164: tanottoon kohdistuvan leimaverotuksen uudis- seen. Ehdotettua verokantaa pidettiin myös 46165: tamista ja valmistelemaan tarvittavaa lainsää- liian korkeana. Vaikeaselkoisina ja tulkinnan- 46166: däntöä. Toimikunnan tuli laatia ehdotus koti- varaisina pidettiin erityisesti muiden kuin am- 46167: maiseen ja ulkomaiseen luotanottoon yhtäläi- mattimaisten luotanantajien verovelvollisuutta 46168: sesti kohdistuvasta verotuksesta, joka korvaisi koskevia säännöksiä. Luotanoton verotusta 46169: velkakirjoista ja saamistodisteista suoritettavan koskeviin säännöksiin ei kohdistettu vastaa- 46170: leimaveron. Toimikunnan tuli ottaa huomioon vanlaista kritiikkiä. Yksityishenkilöiden ulko- 46171: leimaverotyöryhmän selvitys. Toimikunnan oli mailta ottaman luotan verovapautta pidettiin 46172: laadittava ehdotuksensa hallituksen esityksen eräissä lausunnoissa kuitenkin ongelmallisena. 46173: muotoon niin, että uudistus voitaisiin toteuttaa Esityksen perusteena on käytetty maksumal- 46174: vaiheittain vuodesta 1990 alkaen. Toimikunta, liin sisältyviä luotanoton verotusta koskevia 46175: joka otti nimekseen luotanoton verotustoimi- ehdotuksia. 46176: kunta, sai työnsä päätökseen 25 päivänä tou- 46177: kokuuta 1989. 46178: Toimikunta esitti mietinnössään (komi- 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 46179: teanmietintö 1989:23) kaksi vaihtoehtoista tukset 46180: mallia luottoveroksi. Maksumallin mukainen 46181: luottovero olisi leimaverotuksen kehittämis- Luottoveron tuottoa on vaikea arvioida, 46182: malli, jossa leimamenetelmästä kuitenkin luo- koska veron voidaan olettaa vähentävän ulko- 46183: 4 1989 vp. - HE n:o 186 46184: 46185: maisen luotonoton suosiota. Luottoveron tuot- 4. Esityksen tavoitteen toteutu- 46186: toon vuonna 1990 vaikuttaa erityisesti se, että misen seuranta 46187: verovelvollisten voidaan olettaa ajoittavan luo- 46188: tonottoosa alkuvuoteen ennen lain voimaantu- 46189: loa. Luottoveron on arvioitu vuonna 1990 Hallituksen tarkoituksena on seurata luotto- 46190: tuottavan 300-500 miljoonaa markkaa. Vel- verolain vaikutuksia luotanottoon ja rahoitus- 46191: kakirjojen ja muiden saamistodisteiden leima- markkinoihin kokonaisuudessaan. Hallituksen 46192: veroprosentin alentamisen 1,6 prosentista 1,5 tarkoituksena on myös jatkaa luotonoton vero- 46193: prosenttiin on arvioitu alentavan leimaveron tukseen kohdistuvan verotuksen yhtenäistämis- 46194: tuottoa noin 200 miljoonaa markkaa. tä. Hallitus pyrkii samassa yhteydessä alenta- 46195: maan luotonoton verotuksen verokantaa. 46196: 46197: 46198: 46199: 46200: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 46201: 46202: 46203: 1. Lakiehdotusten perustelut luottoverovelvollisia. Myös evankelisluterilai- 46204: nen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta sekä 46205: 1.1. Luottoverolaki niiden seurakunta, seurakuntainliitto ja muu 46206: seurakuntien yhtymä sekä kirkon keskusrahas- 46207: 1 §. Luottovero. Luottoveron veronsaajana to olisivat velvollisia suorittamaan luottoveroa, 46208: olisi valtio kuten leimaverotuksessakin. Luot- jos ne ottaisivat veronalaista luottoa. 46209: tovero tai sitä vastaavat kustannukset olisivat 3 §. Verovapaat yhteisöt. Säännöksen 1-6 46210: vähennyskelpoisia tuloverotuksessa samojen kohdassa mainittujen yhteisöjen verovapaus 46211: periaatteiden mukaisesti kuin saamistodistei- vastaisi soveltuvin osin leimaverolain periaat- 46212: den leimavero. teita. Pohjoismaiden Investointipankin ja Poh- 46213: 2 §. Verovelvollisuus. Velvollinen suoritta- joismaiden Projektivientirahaston osalta vero- 46214: maan luottoveroa olisi Suomessa yleisesti vero- vapaus perustuu niiden perustamisen yhteydes- 46215: velvollinen luotonottaja eli luotonottaja, jonka sä niille taattuun verotukselliseen asemaan. 46216: katsotaan asuvan Suomessa. Luottoverovelvol- Säännöksen 7 kohdan mukaan myös leima- 46217: lisuuden kansainvälinen soveltamisala määräy- verolain 47 §:ssä tarkoitettu lainausliikettä har- 46218: tyisi siten samoin kuin yleinen verovelvollisuus joittava laitos tai kassa olisi vapaa luottoveros- 46219: tulo- ja varallisuusverolaissa. ta. Leimaverolain 47 §:n mukaan velkakirja ja 46220: Säännöksen 1 kohdan mukaan kaikki kirjan- shekkitili- tai muu lainasopimus on leimattava, 46221: pitolain mukaan kirjanpitovelvolliset olisivat kun se annetaan valtiokonttorille, liikepankille, 46222: luottoverovelvollisia. Kirjanpitolain mukaan säästöpankille, kiinnitysluottolaitokselle, va- 46223: jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoi- kuutuslaitokselle, eläkelaitokselle, osuuspan- 46224: mintaa, on tästä toiminnastaan kirjanpitovel- kille, Postipankki Oy:lle, pankkiiriliikkeelle, 46225: vollinen. Muun muassa julkisyhteisö ja maati- luotto-osakeyhtiölle tai muulle lainausliikettä 46226: latalouden harjoittaja eivät kuitenkaan ole kir- harjoittavalle laitokselle tai kassalle. Näiden 46227: janpitovelvollisia. Toisaalta osakeyhtiö, osuus- luottolaitosten luotonanto on siten leimaveron- 46228: kunta, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, yhdis- alaista. Jos kyseiset laitokset olisivat luoton- 46229: tys ja muu sellainen yhteisö sekä säätiö ovat otostaan luottoverovelvollisia, syntyisi luot- 46230: aina kirjanpitovelvollisia. Kaikki rekisteröidyt toon kohdistuvan veron kertaantuvuutta. Mai- 46231: ja rekisteröimättömät yhdistykset sekä yleis- nittujen luottolaitosten välittämästä ulkomai- 46232: hyödylliset yhteisöt olisivat siten säännöksen 1 sesta luotosta luottoverovelvollinen olisi varsi- 46233: kohdan perusteella verovelvollisia. Sama kos- nainen luotonottaja. 46234: kisi asuntoyhteisöjä ja kiinteistöyhteisöjä. 4 §. Vastuu verosta. Leimaverolain 74 §:n 1 46235: Maatilatalouden tuloverolaissa tarkoitettu momentin mukaan vekselin tahi velka- tai 46236: maatilatalouden harjoittaja olisi säännöksen 2 muun asiakirjan antajan on pidettävä huolta 46237: kohdan mukaan luottoverovelvollinen. Kun- vekselin ja leimaveronalaisen velka- tai muun 46238: nat, kuntayhtymät ja kuntainliitot olisivat asiakirjan leimamerkillä varustamisesta. Sa- 46239: 1989 vp. - HE n:o 186 5 46240: 46241: man säännöksen mukaan kuitenkin myös jo- ton pääomamäärä on muunnettava Suomen 46242: kaisen, joka hankkimansa oikeuden todistuk- markoiksi. Tämä tapahtuisi luottoverovelvolli- 46243: seksi vastaanottaa vekselin tai asiakirjan taikka suuden perustavana ajankohtana voimassa ole- 46244: sellaisen siirtää tahi vekselin hyväksyttäväksi van Suomen Pankin ostokurssin mukaan. 46245: tai maksettavaksi esittää on vastattava siitä, 9 §. Veron määrä. Luottovero olisi 0,5 pro- 46246: että leimaaruisvelvollisuus asianmukaisesti täy- senttia veron laskentaperusteesta eli pääsään- 46247: tetään. Sekä luotonottaja että luotanantaja nön mukaan luotan pääomamäärästä. 46248: ovat siten vastuussa leimaveron suorittamises- Säännöksen 2 momentin mukaan luottove- 46249: ta. ron laskemisessa noudatettaisiin sikäli samoja 46250: Luottoverolaissa säädettäisiin luotonottaja periaatteita kuin leimaverotuksessa, että vero 46251: varsinaiseksi verovelvolliseksi, mutta myös luo- laskettaisiin täysin markoin, mutta laskentape- 46252: tan välittäjä olisi vastuussa veron suorittami- rusteessa otettaisiin huomioon pennitkin. 46253: sesta. Luottolaitokset olisivat siten silloin, kun JO §. Veron suorittaminen. Luottoverotus 46254: ne välittävät luottoverovelvolliselle ulkomaisen olisi itseverotusta. Luottovero suoritettaisiin 46255: luotan, luottoverovelvollisen lisäksi vastuussa oma-aloitteisesti kalenterikuukauden verona- 46256: luottoveron suorittamisesta. Täten vastuu ve- laisen luotanoton perusteella siten, että suorit- 46257: rosta on vastaavanlainen kuin leimaverotukses- tamisaikaa olisi seuraavan kalenterikuukauden 46258: sa. loppuun. Lääninverovirasto, jolle luottovero 46259: 5 §. Veronalainen luotonotto. Veronalaista olisi suoritettava, määräytyisi luottoverovelvol- 46260: olisi kaikki ulkomainen luotonotto lukuun ot- lisen kotikunnan mukaisesti. 46261: tamatta toimitusluottoja, joita koskeva poik- ·JJ §. Veron kiertämisen estäminen. Sään- 46262: keus sisältyy 6 §:ään. nöksen 1 momentti muistuttaa verotuslain 46263: 6 §. Veronalaisuutta koskevat poikkeukset. 56 §:n ja eräiden viimeaikaisten verolakien vas- 46264: Säännöksen 1 kohta sisältää ulkomailta otetun taavia säännöksiä. Säännöksen 2 momentin 46265: luotan veronalaisuutta koskevan rajoituksen. mukaan olisi veron välttäminen käyttäen hy- 46266: Välittömästi hyödykkeiden kauppaan liittyvät väksi luottoverovapaita subjekteja myös kat- 46267: maksuaikajärjestelyt eli niin sanotut toimitus- sottava veron kiertämiseksi. 46268: luotot olisivat verovapaita. 12 §. Ennakkotietomenettely. Luottoveroa 46269: Säännöksen 2 kohdan mukaan määrältään koskevat ennakkotietohakemukset ratkaisisi 46270: vähäiset luotot olisivat verovapaita. Luottove- lääninverovirasto. Tämä mahdollistaa nopean 46271: roa ei olisi suoritettava, jos luotan pääoma- ja hallinnollisesti keveän ennakkotietomenette- 46272: määrä olisi enintään 10 000 markkaa. Jos kui- lyn. 46273: tenkin luotonottaja saa saman kalenterikuu- 13 §. Valvonta. Luottoveron valvonta olisi 46274: kauden aikana samalta luotonantajalta luotto- lääninverovirastoilla samaan tapaan kuin saa- 46275: ja, joiden yhteismäärä ylittää 10 000 markkaa, ruistodisteiden leimaverotuksessa. 46276: luotonottajan on suoritettava luottoveroa luot- 14 §. Verovelvollisen kirjanpito. Luottove- 46277: tojen yhteismäärästä. ron valvonnassa jouduttaisiin turvautumaan 46278: 7 §. Veron laskentaperuste. Luottoveroa ennen muuta kirjanpidon tarkastamisiin. Luot- 46279: suoritettaisiin luotan pääomamäärästä. Silloin, toverovelvollisen tulee tämän vuoksi järjestää 46280: kun veroperusteena olisi sopimus, veroa suori- kirjanpitonsa siten, että luottoveron kannalta 46281: tettaisiin kuitenkin sovitusta luottorajasta. So- merkitykselliset seikat voidaan selvittää. 46282: vitun luottorajan korottaminen tai ylittäminen 15 §. Tiedonantovelvollisuus. Luottoverovel- 46283: perustaisivat velvollisuuden suorittaa luottove- vollisen ja luottoverosta vastuussa olevan on 46284: roa korotuksen tai ylityksen johdosta. Luotto- vaadittaessa esitettävä luottoveron valvontaa 46285: veron suorittaminen luottorajasta tuottaa varten tarvittavat asiakirjat ja muu tarpeellinen 46286: yleensä veroedun puheena oleville luotoille ver- selvitys. 46287: rattuna tilanteeseen, joissa kukin luototus joh- 16 §. Veron maksuunpano. Lääninveroviras- 46288: taa veron suorittamisvelvollisuuteen. Tämän tolla olisi veron laiminlyönti- ja viivästystilan- 46289: vuoksi luottovero olisi suoritettava uudelleen teita varten maksuunpanomahdollisuus. Yh- 46290: aina 10 vuoden kuluttua sopimuksen tekemi- denmukaisesti verotuksessa laajalti noudatetta- 46291: sestä sopimuksen voimassaolon jatkuessa. van erityisen vanhentumisajan kanssa mak- 46292: 8 §. Ulkomaan rahana ilmaistu pääomamää- suunpano-oikeuden takarajana sovellettaisiin 46293: rä. Ulkomailta otettu luotto on luonnollisesti niin sanottua viiden vuoden sääntöä. Muutok- 46294: yleensä ilmaistu ulkomaan rahana, jolloin luo- sen hakemisella maksuunpanopäätökseen ei 46295: 6 1989 vp. - HE n:o 186 46296: 46297: olisi maksuunpannun maaran suorittamisvel- käyttäisi lääninverolautakunnassa oleva vero- 46298: vollisuutta ja täytäntöönpanoa lykkäävää vai- tusasiamies. 46299: kutusta. Muutoksenhakuvira:nomainen voisi Ennakkotietohakemus olisi ennakkotietoa 46300: myöntää ulosoton kiellon tai keskeytyksen ku- koskevan säännöksen mukaan käsiteltävä kii- 46301: ten muissakin veroissa ja julkisissa maksuissa. reellisesti. Ennakkotietojärjestelmän toimivuu- 46302: 17 §. Veronlisäys. Säännöksen mukaan vii- den vuoksi on myös tärkeää, että ennakkotie- 46303: västyneelle luottoverolle on maksettava veron- toasiat käsitellään valitusasteissakin kiireellisi- 46304: lisäystä normaaliin tapaan. nä. 46305: 18 §. Arviomaksuunpano. Maksuunpano 23 §. Veronoikaisu. Luottoverolakiin ehdo- 46306: voitaisiin toimittaa arvioimalla säännöksessä tetaan otettavaksi veroviranomaisen itseoikai- 46307: mainittujen edellytysten vallitessa. Edellytykset sumahdollisuus. 46308: ja arvion perusteet on ehdotuksessa määritelty 24 §. Veron takaisinmaksu muutoksenhaun 46309: samaan tapaan kuin ennakkoperintälain arvio- johdosta. Lääninverovirasto palauttaisi veron- 46310: maksuunpanosäännöksissä. kantoviranomaisena muutoksenhaun johdosta 46311: 19 §. Veronkorotus. Maksuunpanon yhtey- verovelvolliselle tulevan veron säädettyine kor- 46312: dessä voitaisiin veron viivästysseuraamuksen, koineen. Palautuskorko maksettaisiin leimave- 46313: veronlisäyksen lisäksi, määrätä myös veroa rolaissa vallitsevan järjestelmän tapaan silloin, 46314: korotettavaksi. Tältäkin osin sääntelytapa kun palautus johtuu valitusasiassa annetusta 46315: muistuttaisi ennakkoperintälaissa olevia työn- päätöksestä. Verovelvollisen saadessa hake- 46316: antajasuorituksiin sovellettavia veronkorotus- muksen perusteella luottoveron palaotuksen 46317: säännöksiä. sille ei maksettaisi korkoa. 46318: 25 §. Verosta vapauttaminen ja veron suorit- 46319: 20 §. Veron viivästyskorko ja jäämämaksu. tamisen lykkäys. Luottoverosta vapauttamista 46320: Viivästysseuraamuksena itse maksuunpanopää- 46321: koskevat periaatteet olisi pitkälti yhtäläiset lei- 46322: töksissä olisi 17 §:ssä tarkoitettu veronlisäys. 46323: maveroasioissa noudatettavien periaatteiden 46324: Jos verovelvollinen laiminlyö maksuunpannun 46325: kanssa. Valtiovarainministeriö tai verohallitus 46326: määrän suorittamisen maksuunpanopäätökses- 46327: voisi vapauttaa tämän säännöksen nojalla luot- 46328: sä asetettuun päivään mennessä, viivästysseu- toverovelvollisen tai 4 §:n mukaisesti verosta 46329: raamuksena olisi viivästyskorko ja jäämämak- 46330: vastuussa olevan hänen suoritettavakseen mak- 46331: su. 46332: suunpannosta luottoverosta ja siihen mahdolli- 46333: 21 §. Aiheettomasti tai liikaa suoritettu vero. sesti liittyvistä viivästysseuraamuksista. 46334: Erehdyksessä aiheettomasti tai liikaa oma- 26 §. Verohallinnon tehtävät. Säännös sisäl- 46335: aloitteisesti suoritetun luottoveron takaisin- täisi verohallinnon tehtävien sekä luottoveron 46336: saantikeinona verovelvollisella olisi hakemus. kannon, perinnän ja tilittämisen osalta tarpeel- 46337: Hakemuksen ratkaisisi lääninverovirasto ve- liset viittaussäännökset. 46338: ronkantoviranomaisena. Oikaisukeinon raken- 27 §. Luottoverotietojen luovuttaminen. 46339: ne ja menettely olisi samankaltainen kuin saa- Säännökset siitä, kenelle ja mihin tarkoituksiin 46340: mistodisteiden leimaverotuksessa. luottoveroasiakirjoja voidaan antaa käytettä- 46341: 22 §. Muutoksenhaku. Lääninveroviraston väksi, olisivat rakenteeltaan pitkälti samankal- 46342: tekemistä päätöksistä voisi valittaa asianomai- taiset kuin leimaverolain 100 c §:ssä. 46343: seen lääninoikeuteen. Tällaiseksi olisi katsotta- 28 §. Salassapitovelvollisuus ja salassapito- 46344: va ilman eri säännöstäkin se lääninoikeus, velvollisuuden rikkominen. Salassapitovelvolli- 46345: jonka tuomiopiirin alueella oleva lääninverovi- suus on säännöksen 1 momentissa määritelty 46346: rasto on valituksenalaisen päätöksen tehnyt. leimaverolain 100 d §:n tapaan. Säännöksen 2 46347: Valitusajan ja -menettelyn osalta noudatettai- momentissa säänneltäisiin salassapitovelvolli- 46348: siin muutoksenhausta hallintoasioissa annetun suuden rikkomisen seuraamuksista. 46349: lain (154/50) säännöksiä. Lääninoikeuden pää- 29 §. Luottoveron lainvastainen välttämi- 46350: töksestä olisi mahdollista valittaa korkeimpaan nen. Säännös sisältäisi viittauksen rikoslain 46351: hallinto-oikeuteen muutoksenhakurajoituksitta veropetossäännökseen. 46352: 30 päivän määräajassa. 30 §. Luottoverorikkomus. Joka viranomai- 46353: Kuten verotuksessa yleensäkin muutoksen sen kehotuksesta huolimatta jättäisi täyttämät- 46354: hakeminen ennakkotiedon epäävään päätök- tä, mitä kirjanpidon järjestämisestä ja tiedon- 46355: seen olisi kiellettyä. antovelvollisuudesta on säädetty, olisi tuomit- 46356: Valtion valituspuhevaltaa luottoveroasioissa tava luottoverorikkomuksesta sakkoon. 46357: 1989 vp. - HE n:o 186 7 46358: 46359: 1.2. Leimaverolaki kolmen vuoden kuluttua, koska sopimuksesta 46360: ei ole aikaisemmin suoritettu veroa. Voimaan- 46361: 14, 45 ja 47 §. Vekselileimaveron määrästä tulosäännös ehkäisisi myös ennenaikaisten so- 46362: on säädetty leimaverolain 14 §:ssä, velkakirjas- pimusten solmimista veron välttämisen tarkoi- 46363: ta ja muusta saamistodisteesta kiinnitystä ja tuksessa juuri ennen lain voimaantuloa. 46364: maksua haettaessa suoritettavan leimaveron 46365: määrästä 45 §:ssä ja varsinaisesta velkakirjalei- 46366: maveron määrästä 47 §:ssä. Lainkohtia ehdo- 3. Säätämisjärjestys 46367: tetaan muutettaviksi siten, että nykyistä 1,6 46368: prosentin verokantaa alennetaan 1,5 prosent- 46369: Koska luottoverolakiehdotuksessa on kysy- 46370: tiin. mys uudesta verosta, ensimmäinen lakiehdotus 46371: olisi käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 § :n 46372: mukaisessa yhtä vuotta pidemmältä ajalta kan- 46373: 2. Voimaantulo 46374: nettavaa veroa koskevassa säätämisjärjestyk- 46375: sessä. Leimaverolain muuttamista koskeva la- 46376: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä 46377: kiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyksessä 46378: helmikuuta 1990. kuin valtiopäiväjärjestyksen 66 § :ssä on sää- 46379: Luottoverolakiehdotuksen 7 §:n 2 momentin detty. 46380: mukaan luottoveroa olisi maksettava uudes- 46381: taan joka kymmenes vuosi, silloin kun lasken- 46382: taperusteena olisi sopimuksen mukainen luot- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 46383: toraja. Lain tullessa voimaan olisi kuitenkin kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 46384: luottoveroa maksettava ensimmäisen kerran set: 46385: 8 1989 vp. - HE n:o 186 46386: 46387: 46388: 46389: 1. 46390: Luottoverolaki 46391: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 46392: 46393: 1§ 5§ 46394: Luottovero Veronalainen luotonotto 46395: Luotonotosta eräissä tapauksissa on suori- Luottoveroa on suoritettava ulkomailta ote- 46396: tettava valtiolle luottoveroa tämän lain sään- tusta Iuotosta. 46397: nösten mukaan. 46398: Ulkomailta otettuna pidetään myös leimave- 46399: 2§ rolain 47 §:ssä tarkoitetun lainausliikettä har- 46400: joittavan laitoksen tai kassan ulkomailta välit- 46401: Verovelvollisuus tämää luottoa. 46402: Velvollinen suorittamaan luottoveroa on 46403: yleisesti verovelvollinen: 6§ 46404: 1) kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvolli- 46405: Veronalaisuutta koskevat poikkeukset 46406: nen; 46407: 2) maatilatalouden tuloverolaissa tarkoitettu 46408: Luottoveroa ei ole suoritettava: 46409: maatilatalouden harjoittaja; 46410: 3) kunta, kuntayhtymä ja kuntainliitto; 1) välittömästi hyödykkeiden kauppaan liit- 46411: 4) evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksi- tyvästä toimitusluotosta; 46412: nen kirkkokunta sekä niiden seurakunta, seu- 2) Iuotosta, jonka pääomamäärä on enin- 46413: rakuntainliitto ja muu seurakuntien yhtymä tään 10 000 markkaa. 46414: sekä kirkon keskusrahasto; 46415: 5) muu kuin 3 §:ssä tarkoitettu julkisyhteisö. Jos luotot, jotka sama luotonottaja saman 46416: kalenterikuukauden aikana saa samalta luoton- 46417: antajalta, yhteensä ylittävät 1 momentin 2 46418: 3§ kohdassa mainitun määrän, on luottoveroa 46419: Verovapaat yhteisöt kuitenkin suoritettava sellaisten luottojen yh- 46420: teismäärästä. 46421: Luottoveron suorittamisesta ovat vapaat: 46422: 1) valtio; 46423: 2) valtion laitokset lukuun ottamatta valtion 7§ 46424: liikelaitoksista annetussa laissa (627 /87) tarkoi- Veron laskentaperuste 46425: tettuja liikelaitoksia; 46426: 3) Pohjoismaiden Investointipankki; Luottoveron laskentaperuste on luoton pää- 46427: 4) Pohjoismaiden Projektivientirahasto; omamäärä. 46428: 5) Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy; Luottosopimuksissa, joissa on sovittu luot- 46429: 6) Suomen Pankki; torajasta, laskentaperusteena pidetään kuiten- 46430: 7) leimaverolain 47 §:ssä tarkoitettu lainaus- kin luottorajan mukaista pääomamäärää. So- 46431: liikettä harjoittava laitos tai kassa. pimuksessa mainitun luottorajan korottamisen 46432: tai ylittämisen johdosta on suoritettava rajan 46433: 4§ ylittävältä määräitä laskettava luottovero. 46434: Vastuu verosta Luottorajan mukaan laskettava luottovero on 46435: kuitenkin suoritettava luottosopimusta tehtäes- 46436: Vastuussa luottoveron suorittamisesta on ve- sä suoritettavan veron lisäksi uudelleen aina 10 46437: rovelvollisen lisäksi jokainen, joka välittää ve- vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä sopi- 46438: ronalaisen luoton. muksen voimassaolon jatkuessa. 46439: 1989 vp. - HE n:o 186 9 46440: 46441: 8§ mukaisesta velvollisuudesta suorittaa veroa. 46442: Ulkomaan rahana ilmaistu pääomamäärä Ennakkotietohakemus on käsiteltävä kiireelli- 46443: senä. 46444: Jos pääomamäärä on ilmaistu ulkomaan Hakemuksessa hakijan on ilmoitettava yksi- 46445: rahana, on luottoveron määräytymisen perus- löitynä kysymys, josta ennakkotietoa haetaan, 46446: teeksi pantava arvo laskettava Suomen rahana ja esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava 46447: luottoverovelvollisuuden perustavana ajankoh- selvitys. 46448: tana voimassa olevan Suomen Pankin osto- 46449: kurssin mukaan. Ennakkotieto annetaan määräajaksi, kuiten- 46450: kin enintään antamista seuraavan kalenterivuo- 46451: 9§ den loppuun. Lainvoiman saanutta ennakko- 46452: tietoa on hakijan vaatimuksesta noudatettava 46453: Veron määrä sitovana siltä ajalta, jolle se on annettu. 46454: Luottovero on 0,5 prosenttia laskentaperus- 46455: teesta. 13§ 46456: Luottovero lasketaan täysin markoin siten, Valvonta 46457: että markkojen yli menevät pennit jätetään 46458: ottamatta lukuun. Luottoveron määrää lasket- Lääninverovirasto valvoo luottoveron suorit- 46459: taessa otetaan kuitenkin käytettävä peruste tamisvelvollisuutta ja veron määrää koskevien 46460: lukuun pennin tarkkuudella. säännösten noudattamista. 46461: 10§ 46462: 14 § 46463: Veron suorittaminen 46464: Verovelvollisen kirjanpito 46465: Luottoverovelvollisen on suoritettava luotto- 46466: vero ja ilmoitettava asetuksessa säädettävät Luottoverovelvollisen on järjestettävä kir- 46467: tiedot sen läänin lääninverovirastolle, jonka janpitoosa sellaiseksi tai muutoin pidettävä 46468: alueella luottoverovelvollisella on verotuslaissa sellaista kirjaa, että siitä luotettavasti saadaan 46469: tarkoitettu kotikunta, kunkin kalenterikuukau- selville luottoveron määräytymisen kannalta 46470: den veronalaisen luotanoton perusteella vii- merkitykselliset seikat. 46471: meistään asianomaista kalenterikuukautta seu- 46472: raavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. 15 § 46473: 46474: 11 § Tiedonantovelvollisuus 46475: Veron kiertämisen estäminen Lääninverovirastolie on vaadittaessa esitettä- 46476: vä luottoveron valvontaa varten tarvittavat 46477: Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on asiakirjat ja muu tarpeellinen selvitys. 46478: annettu sellainen sisältö tai muoto, joka ei 46479: vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitus- 46480: ta, tai jos on ryhdytty muuhun toimenpiteeseen 16 § 46481: ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että luottoveros- Veron maksuunpano 46482: ta vapauduttaisiin, on verotuksessa maksuun- 46483: panaineen meneteltävä asian varsinaisen luon- Jos luottoveroa ei ole suoritettu tai sitä ei ole 46484: teen tai tarkoituksen mukaisesti. suoritettu säädetyssä ajassa, lääninverovirasto 46485: Jos muu kuin luottoverovelvollinen on otta- maksuunpanee suorittamatta olevan luottove- 46486: nut veronalaisen luoton välittääkseen sen edel- ron veronlisäyksineen tai viivästyneen luottove- 46487: leen luottoverovelvolliselle, on myös meneteltä- ron veronlisäyksen luottoverovelvollisen tai 46488: vä 1 momentissa säädetyllä tavalla. luottoverosta vastuussa olevan maksettavaksi. 46489: Maksuunpanoa ei kuitenkaan toimiteta myö- 46490: 12 § hemmin kuin viidennen vuoden kuluessa sen 46491: Ennakkotietomenettely kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana 46492: vero olisi 10 §:n mukaan viimeistään ollut 46493: Hakijan kotipaikan lääninverovirasto voi maksettava. Maksuunpantu määrä on suoritet- 46494: hakemuksesta antaa ennakkotiedon tämän lain tava valituksesta huolimatta. 46495: 46496: 2 391114Z 46497: 10 1989 vp. - HE n:o 186 46498: 46499: 17 § asiakirjan ja menettely on omiaan aiheutta- 46500: Veronlisäys maan sen, että luottoverovelvollinen vapautuu 46501: luottoveron suorittamisesta, on laiminlyödyn 46502: Suorittamatta jääneelle määrälle on makset- luottoveron määrää korotettava vähintään 20 46503: tava veronlisäystä markka sadalta markalta ja enintään 50 prosentilla. 46504: jokaiselta kalenterikuukaudelta siitä päivästä, Jos 2 momentissa tarkoitettua luottoverovel- 46505: jolloin vero olisi viimeistään pitänyt maksaa, vollisen menettelyä ottamalla huomioon sillä 46506: asetettavaa eräpäivää edeltävän kuukauden saavutettavissa ollut hyöty ja asiaan muutoin 46507: loppuun. Veronlisäystä on kuitenkin suoritet- vaikuttavat olosuhteet on pidettävä tärkeänä, 46508: tava vähintään 20 markkaa. on laiminlyödyn luottoveron määrää korotetta- 46509: Jos luottovero on suoritettu määräajan jäl- va vähintään 30 ja enintään 100 prosentilla. 46510: keen, maksuunpannaan 1 momentissa tarkoi- Korotukselle ei määrätä veronlisäystä. 46511: tettu veronlisäys jokaiselta kalenterikuukaudel- 46512: ta siitä päivästä, jona vero olisi viimeistään 20 § 46513: pitänyt maksaa, sen kuukauden loppuun, jona 46514: vero on suoritettu. Veron viivästyskorko ja jäämämaksu 46515: Laskettaessa veronlisäyksen määrää nouda- Jos lääninveroviraston maksuunpallopäätök- 46516: tetaan soveltuvin osin mitä edellä 9 § :n 2 sen edellyttämää suoritusvelvollisuutta ei täyte- 46517: momentissa on säädetty. tä siinä ilmoitettuun eräpäivään mennessä, so- 46518: velletaan suorituksen laiminlyömiseen veron 46519: 18 § viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetun 46520: Arviomaksuunpano lain säännöksiä. 46521: Jos on ilmeistä, että luottoverovelvollinen on 46522: 21 § 46523: laiminlyönyt luottoveron suorittamisen, ja on 46524: kehotuksesta huolimatta jättänyt antamatta Aiheettomasti tai liikaa suoritettu vero 46525: maksuunpanoa varten tarvittavia tietoja taikka 46526: antanut tietoja, joita on pidettävä ilmeisen Jos luottoveroa on suoritettu oma-aloittei- 46527: epäluotettavina, lääninveroviraston on toimi- sesti ilman viranomaisen maksuunpanotointa 46528: tettava 16 §:n mukainen maksuunpano arvioi- erehdyksessä aiheettomasti tai liikaa, on asian- 46529: malla. Arviota toimitettaessa on otettava huo- omaisella oikeus hakemuksesta saada lääninve- 46530: mioon luottoverovelvollisen toiminnan laatu ja rovirastolta luottovero tai liikaa suoritettu ve- 46531: laajuus, aikaisempi toiminta ja siinä tapahtu- romäärä takaisin. 46532: neet muutokset. Jos tietoja näistä seikoista ei 46533: ole käytettävissä tai arvio ei ole niiden perus- 22 § 46534: teella toimitettavissa, on arvio suoritettava ver- Muutoksenhaku 46535: taamalla luottoverovelvollisen toimintaa mui- 46536: den samalla alalla ja samanlaatuisissa olosuh- Lääninveroviraston tekemään tässä laissa 46537: teissa toimivien luottoverovelvollisten toimin- tarkoitettuun päätökseen tyytymätön saa valit- 46538: taan. taa siitä lääninoikeuteen siinä järjestyksessä 46539: kuin muutoksenhausta hallintoasioissa anne- 46540: 19 § tussa laissa (154/50) on säädetty. Lääninoi- 46541: keuden päätöksestä saa valittaa korkeimpaan 46542: Veronkorotus hallinto-oikeuteen. 46543: Jos luottoverovelvollinen on osaksi tai koko- Päätökseen, jolla lääninverovirasto on päät- 46544: naan jättänyt luottoveron säädetyssä ajassa tänyt olla antamatta ennakkotietoa, ei kuiten- 46545: suorittamatta, eikä laiminlyöntiä ole pidettävä kaan saa hakea muutosta valittamalla. 46546: vähäisenä, on hänet 16 ja 18 §:ssä tarkoitetun Luottoveron suorittamisvelvollisuutta tai 46547: maksuunpanon yhteydessä määrättävä suorit- määrää, ennakkotietohakemukseen annettua 46548: tamaan laiminlyödylle luottoveron määrälle päätöstä ja 21 §:ssä tarkoitetussa hakemus- 46549: korotusta enintään 30 prosenttia. asiassa annettua päätöstä koskeva valitus voi- 46550: Jos luottoverovelvollinen on tahallaan tai daan tehdä myös valtion edun valvomiseksi. 46551: törkeästä huolimattomuudesta antanut puut- Valtion puhevaltaa käyttää lääninverolauta- 46552: teellisen, erehdyttävän tai väärän tiedon tai kunnassa oleva verotusasiamies. 46553: 1989 vp. - HE n:o 186 11 46554: 46555: Valitus, joka koskee lääninveroviraston en- verohallitus myöntävät lykkäyksen valtiova- 46556: nakkotiedon sisältävää päätöstä, on käsiteltävä rainministeriön määräämin ehdoin. Valtiova- 46557: lääninoikeudessa ja korkeimmassa hallinto- rainministeriö voi niin ikään ottaa lykkäys- 46558: oikeudessa kiireellisenä. asian ratkaistavakseen. Ministeriö määrää täl- 46559: löin lykkäysehdot hakemukseen antamassaan 46560: 23 § päätöksessä. 46561: Veronoikaisu Tämän pykälän nojalla annettuun päätök- 46562: Jos luottoverovelvolliselle tai edellä 4 § :n seen ei saa valittamalla hakea muutosta. 46563: mukaisesti verosta vastuussa olevalle laskuvir- 46564: heen tai siihen verrattavan erehdyksen vuoksi 46565: 26 § 46566: taikka sen johdosta, että asiaa ei ole joltakin 46567: osalta tutkittu, on, hänen sitä aiheuttamattaan, Verohallinnon tehtävät 46568: jäänyt maksuunpanematta säädetty luottovero 46569: tai osa siitä tai jos hänelle on mainitusta syystä Mitä verohallinnosta annetun lain (960/87) 46570: tai puutteellisesta tai virheellisestä selvityksestä 2 §:ssä on säädetty verohallinnon tehtävistä, 46571: johtuneen taikka muun virheen johdosta pantu sovelletaan myös luottoveroon. 46572: liikaa veroa, on verotus oikaistava, jollei asiaa 46573: ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu. Luottoveron palauttamisessa sekä Iääninve- 46574: rovirastolie maksettavan luottoveron kannas- 46575: 24 § sa, perinnässä ja tilittämisessä noudatetaan 46576: Veron takaisinmaksu muutoksenhaun johdosta veronkantolain säännöksiä, jollei tässä laissa 46577: tai sen nojalla ole toisin säädetty. 46578: Jos maksuunpantu luottovero on muutok- 46579: senhaun johdosta poistettu tai sitä on alennet- 46580: tu, on lääninveroviraston suoritettava hake- 27 § 46581: muksetta liikaa maksettu luottovero takaisin. Luottoverotietojen luovuttaminen 46582: Palautukselle maksetaan säädetty korko takai- 46583: sinmaksupäivään laskettuna siitä päivästä, jol- 46584: Luottoverolain tai luottoverolain täytän- 46585: loin luottovero on suoritettu. 46586: töönpanosta annettujen säännösten rikkomi- 46587: 25 § 46588: sesta tehtävää syytettä, veron perimistä tai 46589: valtiolle tai kunnalle tulevan veron määräämis- 46590: Verosta vapauttaminen ja veron suorittamisen tä varten taikka luottoverotuksesta tehtyjen 46591: lykkäys valitusten tutkimista varten on veroviranomai- 46592: sille kertyneet tiedot tai asiakirjat annettava 46593: Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä 46594: asianomaisen viranomaisen käytettäväksi. Pak- 46595: määräämillään ehdoilla kokonaan tai osittain 46596: vapauttaa verovelvollisen tämän suoritettavak- kokeinolain (450/87) 5 luvun 1 §:ssä säädetyin 46597: si maksuunpannusta luottoverosta, sen koro- edellytyksin on veroviranomaisille kertyneet 46598: tuksesta, veronlisäyksestä ja lykkäyksen vuoksi asiakirjat ja niistä ilmenevät tiedot annettava 46599: pidättämiseen oikeutetun viranomaisen käytet- 46600: suoritettavasta korosta sekä viivästyskorosta ja 46601: täväksi muunkin rikoksen kuin verorikoksen 46602: jäämämaksusta. 46603: selvittämistä varten. 46604: Verohallituksella on oikeus ratkaista 1 mo- 46605: mentissa tarkoitettu hakemus, milloin poistet- Verohallitus voi määrätä veroviranomaisten 46606: tavaksi pyydetty määrä on enintään 100 000 hallussa olevat asiakirjat tai niistä ilmenevät 46607: markkaa. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin tiedot annettavaksi tilastollista tai tieteellistä 46608: ratkaista periaatteellisesti tärkeän asian silloin- tutkimusta suorittavan viranomaisen tai henki- 46609: kin, kun poistettavaksi pyydetty määrä on lön käytettäväksi. 46610: 100 000 markkaa tai sitä pienempi. 46611: Veronkantoviranomainen voi erityisistä syis- Veroviranomaisilta tämän pykälän nojalla 46612: tä hakemuksesta myöntää maksuunpannun saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen 46613: luottoveron suorittamisen lykkäystä. Verohalli- tarkoitukseen, johon ne on luovutettu. Tietoja 46614: tus voi erityisistä syistä ottaa lykkäysasian ei saa luovuttaa edelleen, ellei toisin ole säädet- 46615: ratkaistavakseen. Veronkantoviranomainen ja ty tai tietoja annettaessa niin määrätty. 46616: 12 1989 vp. - HE n:o 186 46617: 46618: 28 § 30 § 46619: Salassapitovelvollisuus ja salassapitovelvolli- Luottoverorikkomus 46620: suuden rikkominen 46621: Joka viranomaisen kehotuksesta huolimatta 46622: Joka virassaan tai julkisessa toimessaan taik- jättää asianmukaisesti täyttämättä 14 tai 46623: ka 27 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa on vero- 15 §:ssä säädetyn velvollisuuden, on tuomitta- 46624: tusta varten annetuista tiedoista tai asiakirjois- va luottoverorikkomuksesta sakkoon. 46625: ta saanut tietää toisen henkilökohtaisista olois- 46626: ta, taloudellisesta asemasta taikka ammatti- tai 31 § 46627: liikesalaisuudesta, ei saa sivulliselle luvatto- 46628: masti ilmaista eikä käyttää yksityisesti hyödyk- Asetuksenantovaltuutus 46629: seen näin saamiaan tietoja. Tarkemmat säännökset luottoverotuksen 46630: Joka rikkoo 1 momentin säännöksiä, on 46631: valvonnasta sekä muut tarkemmat säännökset 46632: tuomittava luottoverolaissa säädetyn salassapi- 46633: tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvit- 46634: tovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai van- taessa asetuksella. 46635: keuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei 46636: teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa 46637: rangaistusta. Virkamiehen ja julkisyhteisön 32 § 46638: työntekijän salassapitovelvollisuuden rikkomi- Voimaantulo 46639: seen sovelletaan rikoslain 40 luvun 5 §:n sään- 46640: nöksiä. Tämä laki tulee voimaan päivänä 46641: kuuta 19 46642: 29 § Niissä 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa ta- 46643: pauksissa, joissa sopimus on tehty ennen tä- 46644: Luottoveron lainvastainen välttäminen män lain voimaantuloa, pidetään sanotussa 46645: Rangaistus luottoveron lainvastaisesta vält- lainkohdassa tarkoitettuna määräaikana 3:a 46646: tämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty ri- vuotta, joka lasketaan tämän lain voimaantu- 46647: koslaissa. losta. 46648: 46649: 46650: 46651: 46652: 2. 46653: Laki 46654: leimaverolain muuttamisesta 46655: 46656: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 46657: 14 §:n Vekseliä koskeva nimike, 45 §:n 1 momentti ja 47 §:n 1 momentti, 46658: sellaisina kuin ne ovat, 14 §:n Vekseliä koskeva nimike ja 45 §:n 1 momentti 28 päivänä 46659: joulukuuta 1984 annetussa laissa (979/84) ja 47 §:n 1 momentti 11 päivänä joulukuuta 1987 46660: annetussa laissa (976/87), näin kuuluviksi: 46661: 46662: 14 § Näytettäessä maksettavaksi asetetusta vekse- 46663: Jäljempänä mainituista asiakirjoista ja il- listä on vero kuitenkin 1,5 prosenttia. 46664: moituksista, mikäli ne eivät ole leimaverosta Vekseli, sekä Suomessa että ulkomailla ase- 46665: vapaat, peritään leimavero seuraavin määrin: tettu, on edellä säädetyllä leimalla varustetta- 46666: va, ennen kuin se täällä hyväksyttäväksi tai 46667: Vekseli, olkoonpa vekselinantajan itsensä maksettavaksi esitetään tahi toiselle annetaan 46668: taikka jonkun muun maksettavaksi asetettu, tai siirretään. 46669: kultakin täydeltä markalta: Kun vekseli, joka on 1 momentin mukaan 46670: enintään 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,5 pro- leimattu, kiinnityksen tai maksun saamiseksi 46671: senttia vuodessa; tuodaan oikeuteen taikka alusrekisteri- tai 46672: yli 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,5 prosenttia. ulosottoviranomaiselle, on sen leimalla varus- 46673: 1989 vp. - HE n:o 186 13 46674: 46675: tamisesta noudatettava, mitä jäljempänä velka- tokselle, vakuutuslaitokselle, eläkelaitokselle, 46676: kirjasta säädetään. osuuspankille, Postipankki Oy:lle, pankkiiri- 46677: liikkeelle, luotto-osakeyhtiölle tai muulle lai- 46678: nausliikettä harjoittavalle laitokselle tai kassal- 46679: 45 § le, leimattava, mikäli siitä ei ole aikaisemmin 46680: Velkakirja tai muu saaruistodiste on, kun se kiinnitystä tai maksua haettaessa suoritettu 46681: kiinnityksen tai maksun saamiseksi tuodaan niin paljon leimaveroa kuin jäljempänä sääde- 46682: oikeuteen, patentti- ja rekisterihallitukselle tään, pääoman suuruuden mukaan kultakin 46683: taikka autorekisteri- tai ulosottoviranomaisel- täydeltä markalta seuraavin määrin: 46684: le, leimattava sen pääomamäärän mukaan, enintään 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,5 pro- 46685: josta kiinnitystä tai maksua haetaan, 1,5 pro- senttia vuodessa; 46686: sentin määrään kultakin täydeltä markalta. yli 9 kuukauden ajaksi tehty taikka vaaditta- 46687: essa tai irtisanomisen jälkeen maksettava, 1,5 46688: prosenttia. 46689: 47 § 46690: Velkakirja ja shekkitili- tai muu lainasopi- 46691: mus on, kun se annetaan valtiokonttorille, Tämä laki tulee voimaan päivänä 46692: liikepankille, säästöpankille, kiinnitysluottolai- kuuta 19 46693: 46694: 46695: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989 46696: 46697: 46698: Tasavallan Presidentti 46699: MAUNO KOIVISTO 46700: 46701: 46702: 46703: 46704: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 46705: 14 1989 vp. - HE n:o 186 46706: 46707: Liite 46708: 46709: 46710: Laki 46711: leimaverolain muuttamisesta 46712: 46713: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 46714: 14 §:n Vekseliä koskeva nimike, 45 §:n 1 momentti ja 47 §:n 1 momentti, 46715: sellaisina kuin ne ovat, 14 §:n Vekseliä koskeva nimike ja 45 §:n 1 momentti 28 päivänä 46716: joulukuuta 1984 annetussa laissa (979/84) ja 47 §:n 1 momentti 11 päivänä joulukuuta 1987 46717: annetussa laissa (976/87), näin kuuluviksi: 46718: 46719: Voimassa oleva laki Ehdotus 46720: 46721: 14 § 46722: Jäljempänä mainituista asiakirjoista ja il- 46723: moituksista, mikäli ne eivät ole leimaverosta 46724: vapaat, peritään leimavero seuraavin määrin: 46725: 46726: Vekseli, olkoonpa vekselinantajan itsensä Vekseli, olkoonpa vekselinantajan itsensä 46727: taikka jonkun muun maksettavaksi asetettu, taikka jonkun muun maksettavaksi asetettu, 46728: kultakin täydeltä markalta: kultakin täydeltä markalta: 46729: enintään 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,6 pro- enintään 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,5 pro- 46730: senttia vuodessa; senttia vuodessa; 46731: yli 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,6 prosenttia. yli 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,5 prosenttia. 46732: Näytettäessä maksettavaksi asetetusta vekse- Näytettäessä maksettavaksi asetetusta vekse- 46733: listä on vero kuitenkin 1,6 prosenttia. listä on vero kuitenkin 1,5 prosenttia. 46734: Vekseli, sekä Suomessa että ulkomailla ase- Vekseli, sekä Suomessa että ulkomailla ase- 46735: tettu, on edellä säädetyllä leimalla varustetta- tettu, on edellä säädetyllä leimalla varustetta- 46736: va, ennen kuin se täällä hyväksyttäväksi tai va, ennen kuin se täällä hyväksyttäväksi tai 46737: maksettavaksi esitetään tahi toiselle annetaan maksettavaksi esitetään tahi toiselle annetaan 46738: tai siirretään. tai siirretään. 46739: Kun vekseli, joka on 1 momentin mukaan Kun vekseli, joka on 1 momentin mukaan 46740: leimattu, kiinnityksen tai maksun saamiseksi leimattu, kiinnityksen tai maksun saamiseksi 46741: tuodaan oikeuteen taikka alusrekisteri- tai tuodaan oikeuteen taikka alusrekisteri- tai 46742: ulosottoviranomaiselle, on sen leimalla varus- ulosottoviranomaiselle, on sen leimalla varus- 46743: tamisesta noudatettava, mitä jäljempänä velka- tamisesta noudatettava, mitä jäljempänä velka- 46744: kirjasta säädetään. kirjasta säädetään. 46745: 46746: 46747: 45 § 45 § 46748: Velkakirja tai muu saamistodiste on, kun se Velkakirja tai muu saamistodiste on, kun se 46749: kiinnityksen tai maksun saamiseksi tuodaan kiinnityksen tai maksun saamiseksi tuodaan 46750: oikeuteen, patentti- ja rekisterihallitukselle oikeuteen, patentti- ja rekisterihallitukselle 46751: taikka autorekisteri- tai ulosottoviranomaisel- taikka autorekisteri- tai ulosottoviranomaisel- 46752: le, leimattava sen pääomamäärän mukaan, le, leimattava sen pääomamäärän mukaan, 46753: josta kiinnitystä tai maksua haetaan, 1,6 pro- josta kiinnitystä tai maksua haetaan, 1,5 pro- 46754: sentin määrään kultakin täydeltä markalta. sentin määrään kultakin täydeltä markalta. 46755: 46756: 46757: 47 § 47 § 46758: Velkakirja ja shekkitili- tai muu lainasopi- Velkakirja ja shekkitili- tai muu lainasopi- 46759: mus on, kun se annetaan valtiokonttorille, mus on, kun se annetaan valtiokonttorille, 46760: 1989 vp. - HE n:o 186 15 46761: 46762: Voimassa oleva laki Ehdotus 46763: 46764: liikepankille, säästöpankille, kiinnitysluottolai- liikepankille, säästöpankille, kiinnitysluottolai- 46765: tokselle, vakuutuslaitokselle, eläkelaitokselle, tokselle, vakuutuslaitokselle, eläkelaitokselle, 46766: osuuspankille, Postipankki Oy:lle, pankkiiri- osuuspankille, Postipankki Oy:lle, pankkiiri- 46767: liikkeelle, luotto-osakeyhtiölle tai muulle lai- liikkeelle, luotto-osakeyhtiölle tai muulle lai- 46768: nausliikettä harjoittavalle laitokselle tai kassal- nausliikettä harjoittavalle laitokselle tai kassal- 46769: le, leimattava, mikäli siitä ei ole aikaisemmin le, leimattava, mikäli siitä ei ole aikaisemmin 46770: kiinnitystä tai maksua haettaessa suoritettu kiinnitystä tai maksua haettaessa suoritettu 46771: niin paljon leimaveroa kuin jäljempänä sääde- niin paljon leimaveroa kuin jäljempänä sääde- 46772: tään, pääoman suuruuden mukaan kultakin tään, pääoman suuruuden mukaan kultakin 46773: täydeltä markalta seuraavin määrin: täydeltä markalta seuraavin määrin: 46774: 1) enintään 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,6 enintään 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,5 pro- 46775: prosenttia vuodessa; sekä senttia vuodessa; 46776: 2) yli 9 kuukauden ajaksi tehty taikka vaa- yli 9 kuukauden ajaksi tehty taikka vaaditta- 46777: dittaessa tai irtisanomisen jälkeen maksettava, essa tai irtisanomisen jälkeen maksettava, 1,5 46778: 1,6 prosenttia. prosenttia. 46779: 46780: 46781: Tämä laki tulee voimaan päivänä 46782: kuuta 19 . 46783: 1989 vp. - HE n:o 187 46784: 46785: 46786: 46787: 46788: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maidon väliaikaisesta 46789: kiintiömaksusta annetun lain, maidon väliaikaisista tuotanto- 46790: kiintiöistä annetun lain sekä meijerikohtaisesta kiintiömaksusta 46791: annetun lain muuttamisesta ja Voimassaoloajan jatkamisesta 46792: 46793: 46794: 46795: 46796: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 46797: 46798: Esityksessä ehdotetaan maidon kaksihinta- maan luonnonmukaista tuotantoa, saisi hake- 46799: järjestelmään kuuluvien maidon väliaikaisesta muksesta 40 000 litran kiintiön, mikäli hän 46800: kiintiömaksusta annetun lain ja maidon väliai- ryhtyisi toimittamaan tuottamaansa maitoa 46801: kaisista tuotantokiintiöistä annetun lain voi- meijeriin. 46802: massaoloaikaa jatkettavaksi yhdellä vuodella. Kiintiöiden vahvistamisen edellytyksenä ole- 46803: Kiintiöjärjestelmän joustavuutta ehdotetaan vaa rehuomavaraisuusvaatimusta ehdotetaan 46804: lisättäväksi vapauttamaila alle 40 000 litran lievennettäväksi siten, että se olisi nykyisen 46805: tuottajat kiintiömaksun suorittamisvelvollisuu- kahden kolmasosan tai kolmen neljäsosan si- 46806: desta ja porrastamaila maksua siten, että jasta puolet yrityksessä olevien lypsylehmien 46807: 10 000 ensimmäiseltä kiintiön ylittävältä mak- rehuntarpeesta. 46808: sulliselta litralta kiintiömaksu on 50 penniä. 46809: Tuotantorakenteen parantamiseksi ehdote- Maidon kaksihintajärjestelmän jatkamista 46810: taan, että lisäkiintiöinä palautettaisiin tuotan- koskeviin ehdotuksiin liittyen esityksessä ehdo- 46811: toon vuonna 1989 lakkautettuja kiintiöitä vas- tetaan jatkettavaksi meijerikohtaisesta kiintiö- 46812: taavasta vuonna 1987 tuotetusta maitomääräs- maksusta annettua lakia yhdellä vuodella. La- 46813: tä enintään 90 prosenttia koko maassa. Samal- kia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiin- 46814: la siirryttäisiin järjestelmään, jonka mukaan tiömaksua kannetaan meijerin vastaanottarnai- 46815: maatalouspiiri lakkauttaessaan tuotantokiin- ta maitomääräitä 4 penniä litralta meijerille 46816: tiön vuonna 1990 voisi heti myöntää sen perus- määrättyyn perustuotantamäärään saakka, 46817: teella vuonna 1988 tuotetusta maitomäärästä minkä ylittävältä osalta kiintiömaksu on edel- 46818: 60 prosentin suuruisen lisäkiintiön. Valtioneu- leen 50 penniä litralta. Meijerikohtaisen kiin- 46819: vosto päättäisi erikseen, palautetaanko lakkau- tiömaksun tuotolla katetaan muun muassa 46820: tetuista kiintiöistä enintään 30 prosenttia takai- maataloustulolaissa tarkoitettu kolmen miljoo- 46821: sin tuotantoon. Maatilahallitus päättäisi näi- nan voikilon vientikustannus. 46822: den litrojen alueellisesta jaosta. Lakiehdotukset on tarkoitettu tulemaan voi- 46823: Luonnonmukaisen viljelyn edistämiseksi eh- maan 1 päivänä tammikuuta 1990. Koska esi- 46824: dotetaan, että viljelijä, joka on maatalous- tys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- 46825: tuotannon tasapainottamisesta säädettäväksi tykseen, se tulisi käsitellä tulo- ja menoarvio- 46826: ehdotetun lain mukaisesti sitoutunut harjoitta- esityksen yhteydessä. 46827: 46828: 46829: 46830: 46831: 391091Z 46832: 2 1989 vp. - HE n:o 187 46833: 46834: 46835: 46836: 46837: YLEISPERUSTELUT 46838: 46839: 1. Nykyinen tilanne vuonna vähennys oli 111 miljoonaa litraa. 46840: Vuonna 1989 meijeriin toimitetun maitomää- 46841: 1.1. Maidon tuotanto- ja markkinatilanne rän arvioidaan laskevan 2 500 miljoonan litran 46842: tasolle. 46843: Maidon kaksihintajärjestelmän tultua voi- Rasvataseen mukaan laskettuna tuotanto on 46844: maan vuoden 1985 alusta maidontuotanto vuonna 1988 ylittänyt kulutuksen 29 prosentil- 46845: kääntyi laskuun. Vuonna 1988 laski maidon- la. Nesteomavaraisuus on kuitenkin alentunut 46846: tuotanto 161 miljoonalla litralla eli 6,0 prosen- 126 prosentista 121 prosenttiin eli 5 prosentti- 46847: tilla edelliseen vuoteen verrattuna. Edellisenä yksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna. 46848: 46849: Seuraavassa on esitetty lypsykarjataloutta koskevia tunnuslukuja: 46850: +/-Olo 46851: 1984 1985 1986 1987 1988 ed.v. 46852: Maidonlähettäjien lukumäärä .............. 70 073 65 752 62 686 58 409 52 843 9,5 46853: Lehmien lukumäärä, 1000 kpl .............. 651 621 603 580 535 7,9 46854: Keskituotos, l ............................... 4 799 4 812 4 935 4 905 4 990 + 1,7 46855: Maitoa meijeriin, milj. l .................... 2 935 2 808 2 803 2 692 2 531 6,0 46856: Valtion markkinoiruisvastuun enimma1s- 46857: määrä, milj. l ............................... 2 760 2 730 2 710 2 695 2 660 1,3 46858: Omavaraisuus, rasvataseen mukaan llJo ••••• 134 131 131 130 129 1,0 46859: - nesteomavaraisuuden mukaan % ........ 126 121 5,0 46860: Maitotaloustuotteiden vientituki, milj. mk, . 1 144 1 306 1 242 1 417 1 191 - 15,9 46861: josta maatalouden osuus, milj. mk ......... 235 126 163 46862: Tuotanto kiintiöt, milj. l .................... 3 337 3 040 - 8,9 46863: Kiintiömaksut, milj. l ....................... 27 30 23 26 + 13,0 46864: Kiintiöiden lakkautukset, milj. l ............ 24 33 36 310 + 761 46865: 46866: Tuotantonsa vuonna 1988 lopettaneiden sentista 110 prosenttiin. Vuoden 1989 tammi- 46867: tuottajien tuottama maitomäärä oli 104,8 mil- toukokuun maidontuotanto sen sijaan on 46868: joonaa litraa vuonna 1988 ja 219,2 miljoonaa kääntynyt nousuun ja on asettumassa lähes 46869: litraa vuonna 1987. Kiintiömaksuja kannettiin vuoden 1988 vastaavan ajanjakson tasolle. 46870: vuodelta 1988 noin 13 miljoonan litran perus- Voin valmistus on lisääntynyt 7,0 prosentilla, 46871: teella yhteensä 26 miljoonaa markkaa. Mai- rasvattoman maitojauheen valmistus 13,0 pro- 46872: dontuotanto on vähentynyt edelliseen vuoteen sentilla ja juuston valmistus 2,5 prosentilla 46873: verrattuna vuoden 1989 tammi-toukokuussa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon ver- 46874: 4,9 prosentilla. Tuotannon vähenemisestä huo- rattuna. Kulutusmaidon tuotanto on vähenty- 46875: limatta kiintiömaksujen määrän arvioidaan py- nyt. EC-maissa on voimassa kiintiöjärjestelmä, 46876: syvän samalla tasolla vuonna 1989. jossa kiintiöiden määrä on tuotantokausittain 46877: Kahdentoista EC-maan maidontuotanto aleneva. Merkittävistä maitotaloustuotteiden 46878: vuonna 1988 väheni 3,5 miljoonalla tonnilla tuotantoa ja vientiä harjoittavista maista vain 46879: 98,2 miljoonaan tonniin eli 3,4 prosentilla. Uusi-Seelanti on kuluvana vuonna vähentänyt 46880: Maitotaloustuotteiden markkinointitilanne on tuotantoaan. Kahdenkymmenenseitsemän 46881: helpottunut, koska voin ja rasvattoman maito- OECD-maan maidontuotanto oli vuonna 1988 46882: jauheen ylijäämävarastot ovat pienentyneet yhteensä 207 miljoonaa tonnia. Vähennystä 46883: oleellisesti. Omavaraisuusaste pieneni 113 pro- 46884: 1989 vp. - HE n:o 187 3 46885: 46886: edelliseen vuoteen verrattuna oli 1 ,6 miljoonaa enää lypsykarjataloutta eikä emolehmiä. Lyp- 46887: tonnia. sylehmät otetaan kuitenkin huomioon lasketta- 46888: essa, täyttyvätkö nautakarjayrityksen luvan 46889: saamisen edellytyksenä olevat rehuomavarai- 46890: 1.2. Maidontuotantoa ohjaava lainsäädäntö suusvaatimukset. Lupajärjestelmään on vuo- 46891: desta 1986 lähtien sisältynyt mahdollisuus tuo- 46892: 1.2 .1. Maataloustulolaki tantosuunnan vaihtamiseen eräissä tapauksis- 46893: sa. Maidontuotantoa on pyritty viime vuosina 46894: Vuoden 1990 alusta voimaan tuleva uusi tasapainottamaan myös vapaaehtoisin tuotan- 46895: maataloustulolaki (736/89) koskee hinnoittelu- nonohjaustoimenpitein. Vuonna 1988 tehtiin 46896: vuosia 1990/91-1994/95. Lain 14 ja 15 §:ssä maidontuotannon vähentämissopimuksia yh- 46897: säädetään valtion ja maataloustuottajien vas- teensä 143 miljoonan markan vuosittaista kor- 46898: tuusta maataloustuotteiden vientikustannuksis- vausmäärää vastaavasti. Vuonna 1989 ei sanot- 46899: ta. Maidon osalta on meijerien kautta markki- tuja sopimuksia tehdä. 46900: naitavalle maidolle asetettu vuosille 1990- 46901: 1994 enimmäismäärät, joiden osalta valtio vas- 46902: taa yksin maitotuotteiden vientikustannuksista. 46903: Mikäli meijerimaidon määrä ylittää kyseiset 1.2.3. Maidon kaksihintajärjestelmä 46904: enimmäismäärät, valtion vastuu vientikustan- 46905: nuksista vähenee portaittain tuotantomääristä Vuoden 1985 alusta voimaan tullut maidon 46906: riippuen. Vastaavasti kasvaa maataloustuotta- kaksihintajärjestelmä perustuu maidon väliai- 46907: jien vastuu vientikustannuksista 10 prosentista kaisesta kiintiömaksusta annettuun lakiin 46908: aina 100 prosenttiin asti. Maataloustuottajat (569/84) ja maidon väliaikaisista tuotantokiin- 46909: vastaavat kuitenkin aina kolmen miljoonan tiöistä annettuun lakiin (570/84). Lait on an- 46910: voikilon vientikustannuksista. Vuonna 1990 nettu yksivuotisina ja niiden voimassaoloaikaa 46911: valtio vastaa kokonaan maitotuotteiden vienti- on jatkettu vuodeksi kerrallaan. Lainsäädäntö 46912: kustannuksista siltä osin kuin meijerimaidon on periaatteiltaan pysynyt koko ajan samana. 46913: määrä on enintään 2 300 miljoonaa litraa, 90 Nykyiset lait ovat voimassa vuoden 1989 lop- 46914: prosentista vientikustannuksista siltä osin kuin puun saakka. Maidon väliaikaisista tuotanto- 46915: maitomäärä ylittää mainitun määrän mutta ei kiintiöistä annetun lain täytäntöönpanosta on 46916: 2 400:aa miljoonaa litraa ja 50 prosentista säädetty maidon tuotantokiintiöistä annetulla 46917: vientikustannuksista siltä osin kuin maitomää- asetuksella (649/84). Maidontuotannon raken- 46918: rä ylittää viimeksi mainitun määrän mutta ei netta on pyritty ohjaamaan lisäkiintiöillä, joita 46919: 2 550:tä miljoonaa litraa. Lain 16 §:n mukaan tuottajat ovat voineet vuosittain hakea useilla 46920: maataloustuottajien osuus vientikustannuksista eri perusteilla. 46921: peritään maataloustuotteiden mar kkinoimis- 46922: maksuina ja muina maksuina sekä veroina sen Maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta anne- 46923: mukaan kuin siitä erikseen säädetään. tun lain mukaan on jokainen, joka harjoittaa 46924: Suomessa meijeriliikettä, velvollinen suoritta- 46925: maan kuukausittain kiintiömaksua niiltä vas- 46926: 1.2.2. Lupa- ja sopimusjärjestelmät taanottamiltaan maitolitroilta, jotka ylittävät 46927: maidontuottajalle vahvistetun vuotuisen tuo- 46928: Nautakarjayritysten perustamista ja laajen- tantokiintiön. Meijeriliikkeen on vähennettävä 46929: tamista on säännelty vuodesta 1979 alkaen. kiintiömaksua vastaava määrä asianomaiselle 46930: Vuoden 1985 alusta voimaan tulleen kotieläin- maidontuottajalle maksettavasta maidon hin- 46931: tuotannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa an- nasta. Kiintiömaksun suuruus on kulloinkin 46932: netun lain (1011/84) mukaan, sellaisena kuin vastannut maidon viennistä aiheutuneita kus- 46933: se on viimeksi muutettuna 13 päivänä kesäkuu- tannuksia. Maidon väliaikaisista tuotantokiin- 46934: ta 1989 annetulla lailla (733/89), ilman lupaa ei tiöistä annettu laki sisältää säännökset maidon 46935: saa ryhtyä harjoittamaan tai laajentamaan tuotantokiintiöiden suuruudesta ja vahvistami- 46936: nautakarjatalousyritystä, jossa on enemmän sesta sekä niiden siirtämisestä maatilan omis- 46937: kuin 30 yli kahdeksan kuukauden ikäistä nau- tus- ja hallintaoikeuden vaihtuessa sekä sään- 46938: taeläintä. Lupaa ei saa myöntää yli 120 nauta- nökset lisäkiintiöiden yhteismäärän perusteista 46939: eläimen yritykselle. Lupajärjestelmä ei koske ja niiden myöntämisen yleisistä periaatteista. 46940: 4 1989 vp. - HE n:o 187 46941: 46942: 1.2.4. Meijerikohtainen kiintiömaksu ja niiden tuotannon tehostaminen. Koska mai- 46943: dontuotannon aleneminen maassamme on ollut 46944: Maidon kaksihintajärjestelmän jatkamisen muita Euroopan maita nopeampaa, maidon- 46945: yhteydessä säädettiin vuonna 1988 laki meijeri- tuottajille olisi mahdollista sallia tulojen lisää- 46946: kohtaisesta kiintiömaksusta (1303/88). Laki minen myös tuotantoa kasvattamalla. Samalla 46947: vastasi maidon osalta samassa yhteydessä ku- myös maidonjalostusteollisuus voisi nykyistä 46948: mottua lakia maidon ja sianlihan vientikustan- paremmin sopeuttaa toimintansa vähenevän 46949: nusmaksusta (1101182), johon vastaava meije- maidontuotannon mukaiseksi. Tämän vuoksi 46950: reiltä kannettava maksu oli sisältynyt vuodesta ehdotetaan maidon kaksihintajärjestelmään 46951: 1987 lukien. Lain 1 §:n mukaan valtiolle on tehtäväksi sen jatkamisen yhteydessä myös 46952: vuodelta 1989 suoritettava maataloustulolaissa eräitä muutoksia, joiden tarkoituksena on sekä 46953: tarkoitettuna markkinoimismaksuna meijeri- lisätä järjestelmän joustavuutta että ohjata 46954: kohtaista kiintiömaksua. Kiintiömaksut katso- maidontuotannon rakenteen kehitystä. 46955: taan osaksi maataloustulolain 15 §:ssä tarkoi- Maidon kiintiömaksun suorittamisvelvolli- 46956: tettua maatalouden osuutta maataloustuottei- suutta koskevia säännöksiä tulisi lieventää si- 46957: den vientikustannuksista. ten, että kiintiömaksua kannettaisiin maidon- 46958: Velvollinen suorittamaan meijerikohtaista tuottajalle vahvistetun tuotantokiintiön ylittä- 46959: kiintiömaksua on jokainen meijeriliikkeen har- västä maidosta vasta siltä osin kuin maidon- 46960: joittaja. Maksua suoritetaan lain 5 §:n 1 mo- tuottajan meijeriin toimittaman maidon määrä 46961: mentin mukaan sen maitomäärän perusteella, olisi enintään laissa säädetyn kokonaislitra- 46962: jolla meijerin kalenterivuoden aikana vastaan- määrän suuruinen tai sitä suurempi. Tämä 46963: ottama maitomäärä ylittää vuonna 1987 tuot- litramäärä olisi 40 000 litraa. Tämä merkitsisi 46964: tajilta vastaanotetun maitomäärän eli perus- sitä, että pienet tuotantoyksiköt, joiden koh- 46965: tuotantomäärän. Kiintiömaksun suuruus on dalla kiintiömaksun rasitus on tähän saakka 46966: tällä hetkellä 50 penniä litralta. Maksun suu- ollut suhteellisesti suurin, jäisivät jatkossa kiin- 46967: ruus vastaa sitä kiinteiden yksikkökustannus- tiömaksun suorittamisvelvollisuuden ulkopuo- 46968: ten alenemisesta aiheutuvaa hyötyä, jonka mei- lelle. 46969: jeri saa vastaanottamansa maitomäärän lisää- Tilakohtaiset tuotantokiintiöt vahvistettiin 46970: misestä. vuonna 1985 vuosien 1981-1983 maidontuo- 46971: tannon mukaisiksi. Järjestelmän voimassaolo- 46972: aikana lisäkiintiöitä on myönnetty vain osalle 46973: 2. Esityksen tavoitteet ja ehdo- tuottajia rajallisen litramäärän puitteissa. Käy- 46974: tetut muutokset tännössä tämä on johtanut siihen, että vuoden 46975: 1988 lopussa nykyisistä tuottajista yli 13 000 46976: Maidon kaksihintajärjestelmän käyttöön- tuottajaa oli enintään yhden lypsylehmän tuo- 46977: oton keskeisenä tavoitteena oli muuttaa maata- tantoa vastaavan maitomäärän päässä tuotan- 46978: louden markkinoimisvastuu maitoylijäämien tokiintiöstään. Vuosittain noin 6 000 tuottajaa 46979: kasvun osalta tuottajakohtaiseksi määräämällä on ylittänyt tuotantokiintiönsä. Kiintiön ylitty- 46980: maidontuottajille tuotantokiintiöt. Toisaalta miseen on vaikuttanut useimmiten tuotannon 46981: tavoitteena oli maidontuotannon kasvun py- tehostuminen karjan keskituotoksen nousun 46982: säyttäminen sekä pitemmällä aikavälillä tuo- vuoksi. Lisäkiintiöitä tällä perusteella ei ole 46983: tannon ja kulutuksen tasapainottaminen. Mai- tähän saakka voitu myöntää. Sen sijaan koh- 46984: don tuotanto onkin jatkuvasti laskenut. Sa- tuusperusteella myönnettävien kiintiöiden ha- 46985: manaikaisesti maitotuotteiden kulutus on kui- kemiseen on kiintiömaksun periminen näissä 46986: tenkin vähentynyt ja kulutuksen painopiste on tapauksissa ollut yleisin syy. 46987: siirtynyt vähärasvaisiin tuotteisiin. Tämän Edellä mainituista syistä kiintiömaksun suu- 46988: vuoksi rasvataseen mukaan laskettava maitota- ruus olisi kohtuullista porrastaa sen mukaan, 46989: loustuotteiden ylijäämä ei ole sanottavasti kuinka suuresta kiintiön ylityksestä on kysy- 46990: muuttunut. mys. Tämä olisi tarkoituksenmukaista myös 46991: Maidon kaksihintajärjestelmä on toiminut siksi, että kausivaihteluista johtuen maidon- 46992: asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja sitä tulisi tuotanto on alimmillaan juuri kalenterivuoden 46993: jatkaa edelleen vuonna 1990. Järjestelmän tuli- lopussa, jolloin tuotantokiintiöt yleensä ylitty- 46994: si kuitenkin mahdollistaa jo olemassa olevien vät. Tällöin myös maidosta suoritettava tilitys- 46995: tuotantoyksiköiden järkiperäinen kehittäminen hinta on korkeimmillaan ja tuotannon alhai- 46996: 1989 vp. - HE n:o 187 5 46997: 46998: suus aiheuttaa toisaalta seisokkeja jalostusmei- keskituotoksen nousun johdosta edellyttää lisä- 46999: jereissä. Kiintiömaksun määräksi ehdotetaan kiintiön myöntämistä. Lisäkiintiöiden myöntä- 47000: vahvistetun tuotantokiintiön ylittävältä 10 000 misen pääperiaate, jonka mukaan lisäkiintiöitä 47001: ensimmäiseltä maksulliselta maitolitralta 50 voidaan myöntää silloin, kun sitä on maidon- 47002: penniä litraa kohden. Muilta osin kiintiömak- tuottajan tilan kehittämisen kannalta pidettävä 47003: sun suuruudeksi ehdotetaan edelleen 205 pen- tarpeellisena ottaen erityisesti huomioon tilalla 47004: niä litralta. harjoitetun tuotannon suunnat sekä tilakoko- 47005: Maidontuotannon rakenteen parantamiseksi naisuus ja tuottajan olosuhteet muutoinkin, 47006: ehdotetaan lisäkiintiöitä myönnettäväksi lain jäisi ennalleen. Tämä koskisi myös lain 15- 47007: voimassaoloaikana koko maassa siten, että 18 §:ssä säädettyä yritysmuotoa, työn käyttöä 47008: vuonna 1989 lakkautettuja tuotantokiintiöitä sekä maatilalla asumista koskevien säännösten 47009: vuonna 1987 vastanneista maitomääristä pa- huomioon ottamista lisäkiintiöitä myönnettäes- 47010: lautettaisiin enintään 90 prosenttia uusina tuo- sä. Myös maatilahallituksella tulisi edelleen 47011: tantokiintiöinä tai vahvistettujen tuotantokiin- olla mahdollisuudet antaa tarkempia määräyk- 47012: tiöiden korotuksina tuotantoon. Sama koskisi siä laissa säädetyistä lisäkiintiöiden myöntämi- 47013: niitä vuonna 1988 tuotettuja maitomääriä, joi- sen yleisistä perusteista. Maatalouspiirit voisi- 47014: ta vastaavat tuotantokiintiöt lakkautetaan vat näissä puitteissa nykyiseen tapaan myöntää 47015: vuonna 1990. Viimeksi mainittua puoltaa myös lisäkiintiöitä suoraan lain nojalla. 47016: se, että tällä tavoin lisäkiintiöiden myöntämi- Tuotantoyksikön koon kasvattamiseksi tar- 47017: nen suhteessa niiden lakkauttamiseen saataisiin vittava lisäkiintiö edellyttää yleensä tilan 47018: lähes ajan tasalle. Alueellisen kehityksen oh- rehuomavaraisuuden lisäämistä. Mahdolli- 47019: jaamiseksi ehdotetaan, että maatalouspiirit suuksia tähän vähentävät pellon korkea hinta 47020: myöntäisivät lisäkiintiöinä 60 prosenttia niiden sekä valtion toimenpiteet viljelyksessä olevan 47021: alueilla tuotetuista maitomääristä suoraan peltoalan supistamiseksi. Rehuomavaraisuuden 47022: oman alueensa tuottajillejalopuista 30 prosen- lisääminen peltoa vuokraamalla on myös osoit- 47023: tista jakaisi maatilahallitus valtioneuvoston tautunut käytännössä vaikeaksi. Toisaalta lyp- 47024: päättämän osan käytettäväksi niiden maata- sylehmien lukumäärän väheneminen on lisän- 47025: louspiirien alueella, joilla maidontuotannon nyt saatavilla olevan ostorehun määrää koko 47026: kehitys ja hyväksyttävien hakemusten määrä maassa. Tämän vuoksi ehdotetaan lievennettä- 47027: sitä edellyttävät. Kymmenen prosenttia maito- väksi tilan rehuomavaraisuutta koskevia sään- 47028: määristä jäisi palauttamaHa tuotantoon. nöksiä siten, että se olisi nykyisen kahden 47029: Maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasa- kolmasosan tai kolmen neljäsosan sijasta puo- 47030: painottamisesta annettu laki (81183) on tarkoi- let yrityksessä olevien lypsylehmien rehuntar- 47031: tus korvata maataloustuotannon tasapainotta- peesta. 47032: misesta annettavalla lailla. Säädettäväksi ehdo- On edelleen tarpeellista hillitä meijerien toi- 47033: tetun lain 12 §:ssä on säännökset luonnonmu- menpiteitä maitomäärien kasvattamiseksi tuo- 47034: kaisen viljelyn harjoittajan ja valtion välillä tantotaloudellisista syistä ja tämän vuoksi eh- 47035: tehtävästä sopimuksesta. Luonnonmukaisen dotetaan meijerikohtaisesta kiintiömaksusta 47036: viljelyn edistämiseksi ehdotetaan, että viljelijä, annettua lakia jatkettavaksi vuoden 1990 lop- 47037: joka on sitoutunut harjoittamaan luonnonmu- puun saakka. Meijerin perustuotantamäärä eh- 47038: kaista tuotantoa, saa hakemuksesta 40 000 lit- dotetaan pysytettäväksi ennallaan. Tämän li- 47039: ran kiintiön, jos hän ryhtyy toimittamaan tuot- säksi meijereiltä ehdotetaan kannettavaksi 47040: tamaansa maitoa meijeriin. Nämä kiintiöt vah- maataloustulolain 14 §:ssä tarkoitetut kolmen 47041: vistaa maatalouspiiri edellä tarkoitettujen lisä- miljoonan voikilon vientikustannukset, joiden 47042: kiintiöiden lisäksi ja piirin jaettavaksi tulevasta määräksi arvioidaan 75 miljoonaa markkaa 47043: litramäärästä riippumatta. vuonna 1990. Kiintiömaksun suuruudeksi eh- 47044: Lisäkiintiöitä on tähän saakka voitu myön- dotetaan 4 penniä vastaanotetulta maitolitralta 47045: tää lähinnä nuorille tuottajille sekä rakenta- perustuotantamäärään saakka, minkä ylittä- 47046: mis-, peruskorjaus- ja sukupolvenvaihdosta- vältä osalta maksu olisi edelleen 50 penniä 47047: pauksissa. Lisäkiintiöiden myöntämisen tulisi litralta. 47048: vuonna 1990 painottua nuorten tuottajien Hallituksen tarkoituksena on välittömästi 47049: ohella lähinnä sellaisiin tuottajiin, joiden koh- käynnistää valmistelu maidon kaksihintajärjes- 47050: dalla tilan jo olemassa olevan tuotantokapasi- telmää koskevaksi 4-vuotiseksi lainsäädännök- 47051: teetin käyttöasteen nostaminen lypsylehmien si, joka olisi voimassa vuoden 1991 alusta 47052: 6 1989 vp. - HE n:o 187 47053: 47054: maataloustulolain Voimassaoloajan loppuun 5. Muut esitykseen vaikuttavat 47055: vuoteen 1994. On tärkeätä, että järjestelmää seikat 47056: kehitettäessä päästäisiin pitkäjänteisempiin rat- 47057: kaisuihin, jotka nykyistä paremmin mahdollis- 5.1. Riippuvuus muista esityksistä 47058: taisivat maitotuotteiden kotimaisen ja kansain- 47059: välisen markkinatilanteen huomioon ottamisen Maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä an- 47060: sekä hallinnon keventämisen. netun lain 21 §:n 2 momenttiin ehdotetaan 47061: tehtäväksi maataloustuotannon tasapainotta- 47062: misesta säädettäväksi ehdotetun lain edellyttä- 47063: mä tekninen muutos, joka koskee tuotanto- 47064: 3. Esityksen organisatoriset ja kiintiön lakkauttamista silloin, kun maidon- 47065: taloudelliset vaikutukset tuottaja sitoutuu valtion kanssa tekemänsä so- 47066: pimuksen perusteella luopumaan maidontuo- 47067: Maidon kaksihintajärjestelmän toteuttamista tannosta kokonaan. 47068: varten perustettiin maatalouspiireihin järjestel- 47069: män alkuvaiheissa 5 pysyvää virkaa. Nyt ky- 47070: seessä oleva esitys ei aiheuta tähän muutosta. 5.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopimuksista 47071: 47072: Maidon kaksihintajärjestelmän tavoitteena Suomen kansainväliset sitoumukset, lähinnä 47073: on maidon tuotannon ja kulutuksen tasapai- tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus 47074: nottaminen ja siten maitotaloustuotteiden yli- eli GATT -sopimus, edellyttävät sitä, että Suo- 47075: jäämien viennistä aiheutuvien kustannusten mi ei lisää maataloustuotteiden vientitukea ny- 47076: alentaminen. kyisestä tasosta. GATT -sopimuksen perusteella 47077: Suomi on sitoutunut huolehtimaan siitä, ettei 47078: Maidon kiintiömaksun tuotoksi vuonna 1990 maataloustuotteiden vientituen määrä nouse 47079: arvioidaan 8,2 miljoonaa markkaa. Meijeri- vuoden 1989 huhtikuun tasosta joko siten, ettei 47080: kohtaisen kiintiömaksun tuotoksi vuonna 1990 maataloustuotteiden tuottajahintoja nosteta 47081: arvioidaan 100 miljoonaa markkaa, joka vas- kuluvan vuoden huhtikuun alun tasosta tai että 47082: taa 3 miljoonan voikilon arvioituja vientikus- muilla toimenpiteillä pidetään vientituen määrä 47083: tannuksia. enintään huhtikuun 1989 tasolla. Edelleen Suo- 47084: men tulee vuoden 1989 lokakuun loppuun 47085: Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- mennessä ilmoittaa, mitä tuen alentamiseksi 47086: vioesitykseen. aiotaan tehdä vuonna 1989. Näiden sitoumus- 47087: ten noudattamisesta Suomen tulee raportoida 47088: kuluvan vuoden joulukuussa. 47089: 4. Asian valmistelu Maidon osalta edellä mainitut sitoumukset 47090: merkitsevät sitä, että maidon tuottajahintaa 47091: voidaan nostaa vain tuotannon alentomista 47092: Esitys perustuu maidon kaksihintajärjestel- vastaavasti. Tuotannon nouseminen johtaisi 47093: män neuvottelukunnan ehdotuksiin. siten maidon tavoitehinnan alentamiseen. 47094: 47095: 47096: 47097: 47098: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 47099: 47100: 1. Lakiehdotuksen perustelut johdosta pykälän 2 momenttiin ehdotetaan 47101: tehtäväksi tarpeelliset teknisluonteiset muutok- 47102: 1.1. Laki maidon väliaikaisesta kiintiömak- set. 47103: susta 47104: 5 §. Pykälässä ovat säännökset maidon kiin- 47105: 1 §. Uuden maataloustulolain voimaantulon tiömaksun suorittamisvelvollisuuden perusteis- 47106: 1989 vp. - HE n:o 187 7 47107: 47108: ta. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan edelleen nempi kuin edellä 5 §:n 2 momentissa säädetty 47109: otettavaksi voimassa olevan lain pääsääntö kiintiömaksun suorittamisvelvollisuutta koske- 47110: kiintiömaksun maksuperusteista. Sen mukaan va kokonaislitramäärä 40 000 litraa, maksun 47111: kiintiömaksua on suoritettava kunkin maidon- suuruus olisi niin ikään 50 penniä litralta sen 47112: tuottajan osalta sen maitolitramäärän perus- maitomäärän osalta, joka ylittää edellä maini- 47113: teella, jolla meijeriin toimitettavan maidon tun kokonaislitramäärän enintään 10 000 litral- 47114: määrä säännöksessä mainittuna maksukautena la. Käytännössä maksu on siis 50 000 litran 47115: ylittää maidontuottajan tuotantokiintiön mu- tuotantoon saakka 50 penniä litralta silloin, 47116: kaisen maitolitramäärän. Voimassa olevan py- kun kiintiö on enintään 40 000 litraa. 47117: kälän 1 momentin viimeinen virke, joka koskee Ehdotetun 5 § :n 2 momentin tavoin myös 47118: välittäjän kautta meijeriin toimitettavaa mai- edellä mainitun 50 pennin suuruisen kiintiö- 47119: toa, ehdotetaan asiayhteyden vuoksi siirrettä- maksun soveltaminen litraa kohden edellyttää, 47120: väksi pykälän muutettavaksi ehdotettuun 2 että tuottajalle on vahvistettu maidon tuotan- 47121: momenttiin, joka samalla siirtyy pykälän 3 tokiintiö eikä sitä ole lakkautettu. Jollei näin 47122: momentiksi. ole, kiintiömaksun suuruus on 205 penniä lit- 47123: Yleisperusteluissa mainituista syistä pykälän raa kohden heti ensimmäiseltä meijeriin toimi- 47124: uudessa 2 momentissa ehdotetaan säädettäväk- tetulta maitolitralta. 47125: si poikkeuksista 1 momentissa mainittuun kiin- 8 §. Pykälän 1 ja 2 momentissa ovat sään- 47126: tiömaksun suorittamisvelvollisuutta koskevaan nökset kiintiömaksun suorittamisajankohdasta 47127: pääsääntöön. Ehdotuksen mukaan kiintiömak- ja sen suorittamiseen liittyvästä ilmoitusvelvol- 47128: sun suorittamisvelvollisuus vahvistetun tuotan- lisuudesta. Säännöksiä ehdotetaan tarkistetta- 47129: tokiintiön ylittävän maidon osalta alkaisi vasta vaksi 5 §:ään ehdotettuja muutoksia vastaavas- 47130: silloin, kun maidontuottajan meijeriin toimit- ti. 47131: taman maidon määrä maksukautena olisi 47132: 27 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teh- 47133: 40 000 litraa tai sitä enemmän. Käytännössä 47134: täväksi muutos lain voimassaoloajan jatkami- 47135: tämä tarkoittaa sitä, että kiintiömaksua ei 47136: seksi. 47137: kannettaisi siltä osin kuin tuottajan maidon- 47138: tuotanto alittaa edellä mainitut litramäärät. 47139: Edellytyksenä on kuitenkin, että tuottajalle on 47140: vahvistettu tuotantokiintiö eikä sitä ole lakkau- 1.2. Laki maidon väliaikaisista tuotantokiin- 47141: tettu. Jollei näin ole ja tuottaja toimittaa tiöistä 47142: maitoa meijeriin, kiintiömaksua on suoritetta- 47143: va jokaiselta maitolitralta, koska maidon väli- 12 §. Yleisperustelujen mukaisesti pykälään 47144: aikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain ehdotetaan lisättäväksi uusi kolmas momentti, 47145: 24 §:n mukaan tuotantokiintiön katsotaan täl- jonka mukaan valtion kanssa tekemässään so- 47146: laisessa tapauksessa olevan nolla. pimuksessa luonnonmukaista tuotantoa har- 47147: Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak- joittamaan sitoutunut viljelijä saa hakemukses- 47148: si säännökset välittäjän kautta toimitetun mai- ta 40 000 litran kiintiön, mikäli hän ryhtyy 47149: don huomioon ottamisesta kiintiömaksua mää- toimittamaan maitoa meijeriin. Muutos liittyy 47150: rättäessä. Lisäksi momentissa säädetään ker- maataloustuotannon tasapainottamisesta sää- 47151: man muuntamisesta maidoksi lakia sovelletta- dettäväksi ehdotettuun lakiin, joka korvaisi 47152: essa. Säännökset vastaavat voimassa olevan maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapai- 47153: pykälän 1 momentin viimeistä virkettä sekä 2 nottamisesta annetun lain. 47154: momenttia. 14 §. Voimassa olevan lain 14 § sisältää 47155: 6 §. Pykälä sisältää säännökset kiintiömak- säännökset vuonna 1989 myönnettävien lisä- 47156: sun suuruudesta. Yleisperustelujen mukaisesti kiintiöiden yhteismäärän perusteista kunkin 47157: maksun suuruus ehdotetaan säännöksessä por- maatalouspiirin alueella. Pykälä ehdotetaan 47158: rastettavaksi sen mukaan, kuinka suuri tuotan- korvattavaksi vastaavilla säännöksillä vuonna 47159: tokiintiön ylitys on. Pääsääntöisesti kiintiö- 1990 myönnettävistä lisäkiintiöistä. Ehdotus 47160: maksun suuruus olisi edelleen 205 penniä litral- poikkeaa jonkin verran voimassa olevan lain 47161: ta. Siltä osin kuin vahvistetun tuotantokiintiön periaatteista. Lisäkiintiöillä tarkoitetaan edel- 47162: ylitys olisi enintään 10 000 litraa, maksun suu- leen sekä jo olemassa olevien tuotantokiintiöi- 47163: ruus olisi kuitenkin 50 penniä litralta. Mikäli den korottamista että myös uusien tuotanto- 47164: tuottajalle vahvistettu tuotantokiintiö on pie- kiintiöiden vahvistamista. 47165: 8 1989 vp. - HE n:o 187 47166: 47167: Ehdotetun pykälän 1 momentti sisältää sään- laissa säädetty. Useimmiten tuotantokiintiön 47168: nökset koko maassa lain voimassaoloaikana siirtäminen tulee kysymykseen sukupolvenvaih- 47169: myönnettävien lisäkiintiöiden yhteismäärän pe- doksen yhteydessä. 47170: rusteista. Ehdotuksen mukaan tämä yhteis- 14 a §. Pykälässä on määritelty ne yleiset 47171: määrä muodostuisi 90 prosentista niistä vuon- periaatteet, joiden perusteella lisäkiintiöitä voi- 47172: na 1987 tuotetuista maitomääristä, joita vas- daan lain voimassaoloaikana myöntää. Pykä- 47173: taavat tuotantokiintiöt on lakkautettu vuonna län 1 momentin mukaan tuotantokiintiöitä voi- 47174: 1989 sekä 90 prosentista niistä vuonna 1988 daan vahvistaa ja korottaa lain 14 §:n nojalla, 47175: tuotetuista maitomääristä, joita vastaavat tuo- kun sitä on maidontuottajan tilan kehittämisen 47176: tantokiintiöt lakkautetaan vuonna 1990. Tar- kannalta pidettävä tarpeellisena ottaen erityi- 47177: koituksena on päästä lisäkiintiöiden myöntä- sesti huomioon tilalla harjoitetun tuotannon 47178: misessä lähes ajan tasalle siten, että osaa vuon- suunnat sekä tilakokonaisuus ja tuottajan olo- 47179: na 1990 lakkautettuja tuotantokiintiöitä vas- suhteet muutoin. 47180: taava maidontuotanto voitaisiin heti tuotanto- Yleisperustelujen mukaisesti edellä mainittu- 47181: kiintiön lakkauttamisen jälkeen palauttaa uusi- ja lisäkiintiöiden myöntämisen ensisijaisia pe- 47182: na tuotantokiintiöinä tai vahvistettujen tuotan- rusteita ehdotetaan muutettavaksi siten, että 47183: tokiintiöiden korotuksina tuotantoon. nuorten tuottajien lisäksi lisäkiintiöitä tulisi 47184: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- lain voimassaoloaikana myöntää ensisijaisesti 47185: si säännökset 1 momentissa mainitun tuotanto- niille tuottajille, joiden kohdalla se on tarpeen 47186: kiintiöiden yhteismäärän jakaantumisesta eri tilan tuotantorakennuksen kapasiteetin hyö- 47187: maatalouspiireihin. Tarkoituksena on, että ku- dyntämiseksi lypsylehmien keskituotoksen 47188: kin maatalouspiiri voisi myöntää 60 prosenttia olennaisen nousun vuoksi. Viimeksi mainittu 47189: sen alueella tuotetuista 1 momentin mukaisista harkintaperuste sisältää siten kaksi edellytystä. 47190: maitomääristä suoraan oman alueensa maidon- Muilta osin pykälän 1 momenttiin ei ehdoteta 47191: tuottajille. Valtioneuvosto päättäisi 30 prosen- muutoksia, joten momentin ensimmäisessä 47192: tin osalta tuotantopoliittinen tilanne huomioon virkkeessä mainittu lisäkiintiöiden myöntämi- 47193: ottaen, käytetäänkö niitä tuotantokiintiöiden sen pääperiaate jäisi ennalleen. 47194: vahvistamiseen ja korottamiseen. Sama koskisi Voimassa olevan pykälän 3 momenttiin sisäl- 47195: maatalouspiirien alueella käyttämättömiksi tyvä lisäkiintiöiden myöntämisperuste, jonka 47196: jääviä maitolitramääriä. Valtioneuvoston mää- mukaan kiintiö voidaan täydentää vastaamaan 47197: räämän osuuden jakaisi maatilahallitus käytet- todellista tuotantotilannetta silloin, kun kiin- 47198: täväksi yhden tai useamman maatalouspiirin tiöiden määräytymisjaksoon liittyvä tuotanto- 47199: alueella ottaen huomioon maidontuotannon häiriö on pudottanut kiintiötä yli 10 prosentil- 47200: kehityksen eri alueilla. la, ehdotetaan tarpeettomana kumottavaksi. 47201: Lain 13 §:ssä on säädetty tuotantokiintiön Ne tuottajat, joille on tällä perusteella myön- 47202: siirtämisestä ja vahvistamisesta maatilan omis- netty lisäkiintiötä, voidaan useimmissa tapauk- 47203: tus- tai hallintaoikeuden vaihduttua tai kun sissa ottaa huomioon jo pykälän 1 momentin 47204: maidontuottaja siirtyy harjoittamaan maidon- perusteella. 47205: tuotantoa omistamaliaan tai hallitsemaliaan 16 §. Pykälän 1 momentissa olevia rehuoma- 47206: muulla maatilalla kuin jota hänelle vahvistettu varaisuusvaatimuksia ehdotetaan yleisperuste- 47207: tuotantokiintiö koskee. Lisäksi pykälässä on luissa mainituista syistä lievennettäväksi siten, 47208: säädetty yhteisen tuotantokiintiön vahvistami- että tilan rehuomavaraisuuden tulisi olla nykyi- 47209: sesta puolisoille, joille on vahvistettu erilliset sen kahden kolmasosan tai kolmen neljäsosan 47210: tuotantokiintiöt. Koska sellaisten maidontuot- sijasta puolet yrityksessä olevien lypsylehmien 47211: tajien tuottamaa maitoa, joiden tuotantokiin- rehuntarpeesta. Muilta osin säännökseen ei 47212: tiö on lakkautettu tällaisen tuotantokiintiön ehdoteta sisällöllisiä muutoksia, joten tuotan- 47213: siirron tai vahvistamisen yhteydessä ei ole tar- tokiintiötä ei edelleenkään saataisi säännökses- 47214: koituksenmukaista lukea mukaan lisäkiintiöinä sä tarkoitetuissa tapauksissa vahvistaa 30 lyp- 47215: palautettaviin maitomääriin, pykälän 3 mo- sylehmän lukumäärää suurempaa maitolitra- 47216: mentissa ehdotetaan säädettäväksi, ettei tällai- määrää vastaavaksi. Myös lain rehuomavarai- 47217: sia tuotantokiintiöitä otettaisi huomioon pykä- suussäännöksistä poikkeamista koskevat sään- 47218: lässä tarkoitettuja maitomääriä yhteenlasketta- nökset jäisivät ennalleen. Momentin sanamuo- 47219: essa. Säännös vastaa tältä osin sitä, mitä vas- toa ehdotetaan lisäksi teknisluonteisesti täs- 47220: taavien tapausten osalta on voimassa olevassa mennettäväksi. 47221: 1989 vp. - HE n:o 187 9 47222: 47223: 21 §. Voimassa olevan lain 21 §:n 1 momen- ehdotettua maksun porrastusta vastaavasti. 47224: tin mukaan maatalouspiirin on määrättävä Kiintiömaksu kannettaisiin meijerin vastaan- 47225: maidontuottajalle vahvistettu tuotantokiintiö ottaman maitomäärän perusteella ja porrastet- 47226: lakanneeksi, jos hän on lopettanut maidontuo- taisiin meijerin perustuotantamäärän mukaan. 47227: tannon harjoittamisen eikä se johdu valtion Perustuotantamääränä pidettäisiin edelleen 47228: kanssa tehdystä maidontuotannon rajoittami- meijerin vuonna 1987 tuottajilta vastaanotta- 47229: sesta koskevasta sopimuksesta tai jollei ole maa maitomäärää. 47230: kysymys muusta tilapäisestä tuotannon kes- 7 §. Maksun suuruudeksi ehdotetaan 4 pen- 47231: keyttämisestä. Saman pykälän 3 momentin niä litralta, mikä maidontuotannon arvioitu 47232: mukaan voidaan 1 momentissa tarkoitetulle taso huomioon ottaen vastaa muun muassa 47233: maidontuottajalle tai tilan uudelle omistajalle maataloustulolain 14 §:ssä maataloustuottajien 47234: taikka haltijalle hakemuksesta vahvistaa uusi, vastattavaksi asetettua 3 miljoonan voikilon 47235: enintään entisen suuruinen tuotantokiintiö vientikustannusta. Perustuotantamäärän ylittä- 47236: kahden vuoden kuluessa tuotannon lopettami- vältä osalta kiintiömaksu olisi edelleen 50 pen- 47237: sesta, mikäli hän aloittaa maidontuotannon niä litralta. 47238: uudelleen kiintiön lakkauttamisen jälkeen eikä 9 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, et- 47239: lain 12 §:n säännöksistä muuta johdu. tä meijerit määrättäisiin maksamaan kuukau- 47240: Koska tuottajan kannalta olisi kohtuullista, sittain kiintiömaksun ennakkoa 4 penniä litral- 47241: että tuotannon lopettamisajankohdan sijasta ta edellisen kuukauden aikana vastaanotta- 47242: edellä mainittu kahden vuoden aika alkaisi maosa maitomäärän perusteella. Lisäksi ehdo- 47243: kulua vasta tuotantokiintiön lakkauttamisesta tetaan, että maatilahallitus voisi määrätä kiin- 47244: lukien, ehdotetaan lain 21 §:n 3 momenttia tiömaksun ennakon perittäväksi meijeriliik- 47245: muutettavaksi siten, että tuottajalle voitaisiin keen harjoittajalle hintapoliittisena tukena 47246: vahvistaa uusi tuotantokiintiö kahden vuoden maksettavasta suorituksesta, jolloin voidaan 47247: kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin tuotanto- välttää tarpeetonta rahaliikennettä maatilahal- 47248: kiintiön lakkauttamista koskeva päätös on saa- lituksen ja meijerien välillä. 47249: nut lainvoiman. Samalla pykälän 1 momenttiin 11 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teh- 47250: sisältyvää kiintiön lakkauttamista koskevaa täväksi ennakon kantamisesta aiheutuvia tekni- 47251: säännöstä ehdotetaan selvyyden vuoksi täs- siä muutoksia. 47252: mennettäväksi siten, että maatalouspiirin olisi 28 §. Lain voimassaoloaikaa ehdotetaan jat- 47253: aina määrättävä tuotantokiintiö lakanneeksi kettavaksi yhdellä vuodella eli vuoden 1990 47254: lakkauttamispäätöksen antamispäivästä lukien. loppuun saakka. 47255: Asiallista muutosta pykälän 1 momenttiin ei 47256: ehdoteta. 47257: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi 47258: 2. Voimaantulo 47259: maataloustuotannon tasapainottamisesta sää- 47260: dettäväksi ehdotetun lain edellyttämä tekninen 47261: muutos. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä 47262: 34 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teh- tammikuuta 1990. 47263: täväksi lain voimassaolaajan jatkamisen edel- 47264: lyttämä muutos. 47265: 3. Säätämisjärjestys 47266: 47267: 1.3. Laki meijerikohtaisesta kiintiömaksusta Lakiehdotukset olisi käsiteltävä valtiopäivä- 47268: järjestyksen 68 §:n mukaisessa enintään yhdel- 47269: 1 §. Pykälään on tehty lain voimassaolaajan tä vuodelta kannettavaa veroa koskevassa sää- 47270: jatkamista tarkoittava muutos. Lisäksi sään- tämisjärjestyksessä. 47271: nöstä on uuden maataloustulolain voimaantu- 47272: lon johdosta teknisluonteisesti tarkistettu. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 47273: 5 §. Pykälän 1 momentti ehdotetaan teknis- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 47274: luonteisesti tarkistettavaksi jäljempänä 7 §:ssä set: 47275: 47276: 47277: 47278: 47279: 2 391091Z 47280: 10 1989 vp. - HE n:o 187 47281: 47282: 47283: 47284: 47285: 1. 47286: Laki 47287: maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta 47288: 47289: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47290: muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain 47291: (569/84) 1 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 6 §, 8 §:n 1 ja 2 momentti sekä 27 §:n 47292: momentti, 47293: sellaisena kuin niistä ovat 6 § 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (622/86), 8 §:n 47294: momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1085/85) ja 27 §:n 1 momentti 29 päivänä 47295: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1301188), sekä 47296: lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti ja nykyinen 3 momentti siirtyvät 47297: 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti: 47298: 47299: 1§ sun suorittamisvelvollisuuden synnyttävän lit- 47300: ramäärän tai, milloin maidontuottajalle vah- 47301: Tämän lain mukaiset maksut katsotaan vistettu tuotantokiintiö on tätä suurempi, vah- 47302: osaksi maataloustulolain (736/89) 15 §:ssä tar- vistetun tuotantokiintiön mukaisen litramää- 47303: koitettua maataloustuottajien osuutta maata- rän, kiintiömaksun suuruus on näiden litrojen 47304: loustuotteiden vientikustannuksista. osalta 50 penniä litralta. 47305: 47306: 5§ 8§ 47307: Maidon kiintiömaksua on suoritettava kun- Kiintiömaksuvelvollisen on suoritettava kiin- 47308: kin maidontuottajan osalta sen maitolitramää- tiömaksu kuukausittain sen jälkeen, kun kiin- 47309: rän perusteella, jolla meijeriin toimitettavan tiömaksun suorittamisvelvollisuus on syntynyt. 47310: maidon määrä tammikuun 1 päivän ja joulu- Maatilan maidontuottajan vaihtuessa katso- 47311: kuun 31 päivän välisen ajan käsittävänä mak- taan kiintiömaksun suorittamisvelvollisuuden 47312: sukautena ylittää maidontuottajan tuotanto- säilyvän entisellään, kunnes uudelle maidon- 47313: kiintiön mukaisen maitolitramäärän. tuottajalle on vahvistettu tuotantokiintiö, ei 47314: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädet- kuitenkaan kolmea kuukautta pitempää aikaa. 47315: ty, kiintiömaksua on suoritettava vahvistetun Kiintiömaksu on suoritettava viimeistään mai- 47316: tuotantokiintiön ylittävän maidon osalta vasta don vastaanottamista seuraavan kalenterikuu- 47317: siltä osin kuin meijeriin toimitettavan maidon kauden loppuun mennessä. 47318: määrä maksukautena on 40 000 litraa tai sitä Kiintiömaksuvelvollisen on 1 momentissa 47319: enemmän. mainittuun ajankohtaan mennessä annettava 47320: Kiintiömaksua määrättäessä meijeriin toimi- ilmoitus niistä tuotantokiintiön ylittäneistä 47321: tettavaksi maidoksi katsotaan myös maito, maidontuottajista, joiden osalta kiintiömaksun 47322: jonka maidontuottaja on luovuttanut toiselle suorittamisvelvollisuus on 5 §:n mukaan synty- 47323: henkilölle meijeriin edelleen toimitettavaksi. nyt, sekä kiintiömaksun suorittamisen perus- 47324: Lisäksi maidoksi katsotaan kerma siten, että teena olevista maitomääristä maatilahallituk- 47325: kermaan sisältyvien rasvakilojen määrä kerro- selle. 47326: taan luvulla 23 ja näin saatu luku katsotaan 47327: kermaa vastaavaksi maitomääräksi. 47328: 27 § 47329: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 47330: 6§ kuuta 1985 ja se koskee tammikuun 1 päivän 47331: Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen- 1985 ja joulukuun 31 päivän 1990 väliseltä 47332: niä litralta. Jos meijeriin toimitetun maidon ajalta suoritettavia kiintiömaksuja. Asetuksella 47333: määrä maksukautena, joka alkaa 1 päivänä voidaan säätää tämän lain säännösten estämät- 47334: tammikuuta 1990, ylittää enintään 10 000 lit- tä maksuvelvollisen eduksi poikkeuksia kiintiö- 47335: ralla 5 §:n 2 momentissa mainitun kiintiömak- maksun suorittamisvelvollisuuden ajankohdas- 47336: 1989 vp. HE n:o 187 11 47337: 47338: ta tämän lain voimaantulon jälkeisen ensim- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 47339: mäisen maksukauden osalta. kuuta 1990. 47340: 47341: 47342: 47343: 2. 47344: Laki 47345: maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta 47346: 47347: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47348: kumotaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöisiä 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain 47349: (570/84) 14 a §:n 3 momentti, 47350: sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1302/88), sekä 47351: muutetaan lain 14 §, 14 a §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 21 §:n 1-3 momentti ja 34 §:n 47352: momentti, 47353: sellaisina kuin niistä ovat 14 §, 14 a §:n 1 momentti ja 34 §:n 1 momentti mainitussa 29 47354: päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa, 16 §:n 1 momentti 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa 47355: laissa (623/86) ja 21 §:n 2 ja 3 momentti 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1336/87), 47356: sekä 47357: lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 22 päivänä elokuuta 47358: 1986 annetulla lailla, uusi 3 momentti seuraavasti: 47359: 47360: 12 § 47361: louspiirien alueella käyttämättämiksi jääviä 47362: Viljelijälle, joka on valtion kanssa tehnyt maitolitramääriä. Valtioneuvoston päättämän 47363: maataloustuotannon tasapainottamisesta anne- osuuden jakaa maatilahallitus käytettäväksi 47364: tun lain ( /89) 12 §:ssä tarkoitetun sopimuk- niiden maatalouspiirien alueilla, joilla maidon- 47365: sen harjoittaa luonnonmukaista tuotantoa, tuotannon kehitys ja hyväksyttävien hakemus- 47366: vahvistetaan hakemuksesta 40 000 litran tuo- ten määrä sitä edellyttävät. 47367: tantokiintiö, mikäli hän ryhtyy toimittamaan Tässä pykälässä tarkoitettuja maitomääriä 47368: maitoa meijeriin. yhteenlaskettaessa huomioon ei oteta 13 §:n 47369: mukaisen tuotantokiintiön siirron tai vahvista- 47370: 14 § misen yhteydessä lakkautettuja tuotantokiin- 47371: Uusia tuotantokiintiöitä voidaan muissa tiöitä. 47372: kuin 12 ja 13 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa 47373: vahvistaa ja vahvistettuja tuotantokiintiöitä 14 a § 47374: korottaa vuonna 1990 koko maassa yhteensä Tuotantokiintiöitä voidaan vahvistaa ja ko- 47375: määrä, joka vastaa 90 prosenttia rottaa 14 §:n nojalla, kun sitä on maidontuot- 47376: 1) siitä vuonna 1987 tuotetusta maitomää- tajan tilan kehittämisen kannalta pidettävä tar- 47377: rästä, jota vastaavat tuotantokiintiöt on lak- peellisena ottaen erityisesti huomioon tilalla 47378: kautettu vuonna 1989 ja harjoitetun tuotannon suunnat sekä tilakoko- 47379: 2) siitä vuonna 1988 tuotetusta maitomää- naisuus ja tuottajan olosuhteet muutoin. Ensi- 47380: rästä, jota vastaavat tuotantokiintiöt on lak- sijaisesti kiintiöitä on tällöin vahvistettava ja 47381: kautettu vuonna 1990. korotettava nuorille maidontuottajille sekä sel- 47382: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta tuotanto- laisille tuottajille, joiden kohdalla se on tar- 47383: kiintiöiden yhteismäärästä voidaan tuotanto- peen tilan tuotantorakennuksen kapasiteetin 47384: kiintiöitä vahvistaa ja korottaa kunkin maata- hyödyntämiseksi lypsylehmien keskituotoksen 47385: louspiirin alueella 60 prosenttia mainitussa mo- olennaisen nousun vuoksi. 47386: mentissa tarkoitetusta asianomaisen maata- 47387: louspiirin alueella tuotetusta maitomäärästä. 47388: Valtioneuvosto päättää 30 prosentin osalta, 16 § 47389: käytetäänkö niitä tuotantokiintiöiden vahvista- Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 3 ja 4 mo- 47390: miseen ja korottamiseen. Sama koskee maata- mentissa sekä 14 §:ssä tarkoitetuissa tapauksis- 47391: 12 1989 vp. - HE n:o 187 47392: 47393: sa vahvistaa ja korottaa vastaamaan suuruu- ei sanottuna aikana saa kyseistä tilaa varten 47394: deltaan enintään niin monen lypsylehmän tuo- myöntää myöskaän sille, jolle maatilan tai sen 47395: tantoa, että maatilalta on mahdollisuus saada osan omistus- tai hallintaoikeus on sopimuksen 47396: vähintään puolet niiden tarvitsemasta rehusta. tekemisen jälkeen siirtynyt. 47397: Tuotantokiintiötä ei saa tällöin vahvistaa tai Mikäli 1 momentissa tarkoitettu maidon- 47398: korottaa 30 lypsylehmän lukumäärää suurem- tuottaja tai tilan uusi omistaja taikka haltija 47399: paa maitolitramäärää vastaavaksi. Valtioneu- aloittaa maidon tuotannon uudelleen kiintiön 47400: voston määräämistä erityisistä syistä voidaan lakkauttamisen jälkeen, voidaan hänelle, mikä- 47401: kuitenkin sallia poikkeaminen tämän lain re- li 12 §:n säännöksistä ei muuta johdu, hake- 47402: huomavaraisuutta koskevista säännöksistä, jos muksesta vahvistaa uusi, enintään entisen suu- 47403: sitä on kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen ruinen tuotantokiintiö kahden vuoden kuluessa 47404: pidettävä tarpeellisena. Päätöksen rehuomava- siitä päivästä lukien, jolloin tuotantokiintiön 47405: raisuussäännöksistä poikkeamisesta tekee maa- lakkauttamista koskeva päätös on saanut lain- 47406: tilahallitus. voiman. 47407: 47408: 47409: 21 § 34 § 47410: Milloin maidontuottaja on lopettanut mai- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 47411: dontuotannon harjoittamisen eikä se johdu kuuta 1985 ja sen mukaisia kiintiöitä sovelle- 47412: valtion kanssa tehdystä maidontuotannon ra- taan 31 päivään joulukuuta 1990 saakka. Tällä 47413: joittamista koskevasta sopimuksesta tai jollei lailla kumotaan kotieläintuotannon ohjaami- 47414: ole kysymys muusta tilapäisestä tuotannon kes- sesta eräissä tapauksissa annettuun lakiin 47415: keyttämisetä, on maatalouspiirin määrättävä (1080/81) sisältyvät lypsykarjataloutta koske- 47416: tuotantokiintiö lakanneeksi lakkauttamispää- vat säännökset. Lypsykarjatalouden harjoitta- 47417: töksen antamispäivästä lukien. mista tai laajentamista koskevat lupahakemuk- 47418: Tuotantokiintiö on määrättävä lakanneeksi set, jotka ovat vireillä tämän lain voimaan 47419: aina silloin, kun viljelijä on maataloustuotan- tullessa, on käsiteltävä kuitenkin loppuun mai- 47420: non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne- nitun lain säännösten mukaan. 47421: tun lain 6 §:n 4 momentin tai maatalous- 47422: tuotannon tasapainottamisesta annetun lain 47423: ( 1 ) 9 §:n nojalla sitoutunut luopumaan Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 47424: maidontuotannostaan kokonaan. Tällaisen so- kuuta 1990. 47425: pimuksen tehneelle viljelijälle ei saa myöntää Vuoden 1989 maidontuotantoon sovellettuja 47426: tuotantokiintiötä ennen kuin sopimuksen teke- tuotantokiintiöitä sovelletaan ilman eri toimen- 47427: misestä on kulunut 7 vuotta. Tuotantokiintiötä piteitä myös vuonna 1990. 47428: 47429: 47430: 47431: 47432: 3. 47433: Laki 47434: meijerikohtaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta 47435: 47436: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan meijerikohtaisesta kiintiömaksusta 29 päivänä 47437: joulukuuta 1988 annetun lain (1303/88) 1 §, 5 §:n 1 momentti, 7 ja 9 §, 11 §:n 1 momentti ja 47438: 28 § näin kuuluviksi: 47439: 47440: 1§ 47441: Valtiolle on vuodelta 1990 suoritettava maa- kuin tässä laissa säädetään. Kiintiömaksut kat- 47442: taloustulolaissa (736/89) tarkoitettuna markki- sotaan osaksi maataloustulolain 15 § :ssä tar- 47443: noimismaksuna meijerikohtaista kiintiömak- koitettua maataloustuottajien osuutta maata- 47444: sua, jäljempänä kiintiömaksu, sen mukaan loustuotteiden vientikustannuksista. 47445: 1989 vp. - HE n:o 187 13 47446: 47447: 5§ 11 § 47448: Kiintiömaksua suoritetaan meijerin maidon- Jollei kiintiömaksun suorittamiseen velvolli- 47449: tuottajiltaan vastaanottaman maitomäärän pe- nen ole suorittanut maksun ennakkoa 9 §:ssä 47450: rusteella porrastettuna meijerin perustuotanta- tarkoitetulla tavalla tai jos kiintiömaksua tai 47451: määrän mukaan. Perustuotantamäärä on mei- sen ennakkoa on suoritettu liian vähän, maati- 47452: jerin vuonna 1987 tuottajilta vastaanottama lahallituksen on määrättävä kiintiömaksu tai 47453: maitomäärä. suorittamatta oleva osa siitä maksettavaksi. 47454: Lisäksi kiintiömaksun suorittamiseen velvolli- 47455: sen on maksettava laiminlyödylle määrälle 47456: 7§ maksunlisäystä yksi markka kultakin täydeltä 47457: Kiintiömaksun suuruus meijerin perus- sadalta markalta jokaiselta aikavalta kalenteri- 47458: tuotantamäärään saakka on 4 penniä litralta kuukaudelta sen kuukauden alusta, jona kiin- 47459: sekä sen ylittävältä osalta 50 penniä litralta. tiömaksu tai sen ennakko olisi tullut suorittaa, 47460: 16 §:ssä tarkoitetun maksulipun eräpäivää 47461: 9§ edeltävän kuukauden loppuun, tai mikäli kiin- 47462: Kiintiömaksun suorittamiseen velvollisen on tiömaksu on jo suoritettu, suorituspäivää edel- 47463: oma-aloitteisesti maksettava kiintiömaksun en- tävän kuukauden loppuun. 47464: nakkoa kunkin kalenterikuukauden aikana 47465: vastaanottamastaan maidosta 4 penniä litralta 47466: maatilahallituksen postisiirtotilille viimeistään 28 § 47467: seuraavan kalenterikuukauden loppuun men- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 47468: nessä. kuuta 1989 ja se on voimassa vuoden 1990 47469: Maatilahallitus voi kuitenkin määrätä mai- loppuun. 47470: don kiintiömaksun ennakon perittäväksi meije- 47471: riliikkeen harjoittajalle hintapoliittisena tukena Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 47472: maksettavasta suorituksesta. kuuta 1990. 47473: 47474: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989 47475: 47476: 47477: Tasavallan Presidentti 47478: MAUNO KOIVISTO 47479: 47480: 47481: 47482: 47483: Ministeri Ole Norrback 47484: 14 1989 vp. - HE n:o 187 47485: 47486: Liite 47487: 47488: 47489: 47490: 47491: 1. 47492: Laki 47493: maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta 47494: 47495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47496: muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain 47497: (569/84) 1 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 6 §, 8 §:n 1 ja 2 momentti sekä 27 §:n 47498: momentti, 47499: sellaisena kuin niistä ovat 6 § 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (622/86), 8 §:n 1 47500: momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1085/85) ja 27 §:n 1 momentti 29 päivänä 47501: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1301188), sekä 47502: lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 ja nykyinen 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 47503: momentiksi seuraavasti: 47504: 47505: Voimassa oleva laki Ehdotus 47506: 47507: § 47508: 47509: Tämän lain mukaiset maksut katsotaan Tämän lain mukaiset maksut katsotaan 47510: osaksi maataloustulolain (629/82) 15 §:ssä tar- osaksi maataloustulolain (736/89) 15 §:ssä tar- 47511: koitettua maatalouden osuutta maataloustuot- koitettua maataloustuottajien osuutta maata- 47512: teiden vientikustannuksista. loustuotteiden vientikustannuksista. 47513: 47514: 5 § 5§ 47515: Maidon kiintiömaksua on suoritettava kun- Maidon kiintiömaksua on suoritettava kun- 47516: kin maidontuottajan osalta sen maitolitramää- kin maidontuottajan osalta sen maitolitramää- 47517: rän perusteella, jolla meijeriin toimitettavan rän perusteella, jolla meijeriin toimitettavan 47518: maidon määrä tammikuun 1 päivän ja sitä maidon määrä tammikuun 1 päivän ja joulu- 47519: seuraavan joulukuun 31 päivän välisenä aikana kuun 31 päivän välisen ajan käsittävänä mak- 47520: käsittävänä maksukautena ylittää maidontuot- sukautena ylittää maidontuottajan tuotanto- 47521: tajan tuotantokiintiön mukaisen maitolitra- kiintiön mukaisen maitolitramäärän. 47522: määrän. Meijeriin toimitettavaksi maidoksi 47523: katsotaan myös maito, jonka maidontuottaja 47524: on luovuttanut toiselle henkilölle meijeriin 47525: edelleen toimitettavaksi. 47526: 47527: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädet- 47528: ty, kiintiömaksua on suoritettava vahvistetun 47529: tuotantokiintiön ylittävän maidon osalta vasta 47530: siltä osin kuin meijeriin toimitettavan maidon 47531: määrä maksukautena on 40 000 litraa tai sitä 47532: enemmän. 47533: Kiintiömaksua määrättäessä maidoksi katso- Kiintiömaksua määrättäessä meijeriin toimi- 47534: taan myös kerma siten, että kermaan sisälty- tettavaksi maidoksi katsotaan myös maito, 47535: vien rasvakilojen määrä kerrotaan luvulla 23 ja jonka maidontuottaja on luovuttanut toiselle 47536: näin saatu luku katsotaan kermaa vastaavaksi henkilölle meijeriin edelleen toimitettavaksi. 47537: maitomääräksi. Lisäksi maidoksi katsotaan kerma siten, että 47538: 1989 vp. - HE n:o 187 15 47539: 47540: Voimassa oleva laki Ehdotus 47541: 47542: kermaan sisältyvien rasvakilojen määrä kerro- 47543: taan luvulla 23 ja näin saatu luku katsotaan 47544: kermaa vastaavaksi maitomääräksi. 47545: 47546: 47547: 6 § 6 § 47548: Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen- Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen- 47549: niä litralta. niä litralta. Jos meijeriin toimitetun maidon 47550: määrä maksukautena, joka alkaa 1 päivänä 47551: tammikuuta 1990, ylittää enintään JO 000 lit- 47552: ralla 5 §:n 2 momentissa mainitun kiintiömak- 47553: sun suorittamisvelvollisuuden synnyttävän lit- 47554: ramäärän tai, milloin maidontuottajalle vah- 47555: vistettu tuotantokiintiö on tätä suurempi, vah- 47556: vistetun tuotantokiintiön mukaisen litramää- 47557: rän, kiintiömaksun suuruus on näiden litrojen 47558: osalta 50 penniä litralta. 47559: 8 § 8§ 47560: Kiintiömaksuvelvollisen on suoritettava kiin- Kiintiömaksuvelvollisen on suoritettava kiin- 47561: tiömaksu kuukausittain sen jälkeen, kun kiin- tiömaksu kuukausittain sen jälkeen, kun kiin- 47562: tiömaksuvelvollisen vastaanottama maitomää- tiömaksun suorittamisvelvollisuus on syntynyt. 47563: rä edellä 5 §:ssä tarkoitettuna maksukautena Maatilan maidontuottajan vaihtuessa katso- 47564: ylittää maidontuottajan tuotantokiintiön mu- taan kiintiömaksun suorittamisvelvollisuuden 47565: kaisen maitolitramäärän. Maatilan maidon- säilyvän entisellään, kunnes uudelle maidon- 47566: tuottajan vaihtuessa katsotaan kiintiömaksun tuottajalle on vahvistettu tuotantokiintiö, ei 47567: suorittamisvelvollisuuden säilyvän entisellään, kuitenkaan kolmea kuukautta pitempää aikaa. 47568: kunnes uudelle maidontuottajalle on vahvistet- Kiintiömaksu on suoritettava viimeistään mai- 47569: tu tuotantokiintiö, ei kuitenkaan kolmea kuu- don vastaanottamista seuraavan kalenterikuu- 47570: kautta pitempää aikaa. Kiintiömaksu on suori- kauden loppuun mennessä. 47571: tettava viimeistään maidon vastaanottamista 47572: seuraavan kalenterikuukauden loppuun men- 47573: nessä. 47574: Kiintiömaksuvelvollisen on 1 momentissa Kiintiömaksuvelvollisen on 1 momentissa 47575: mainittuun ajankohtaan mennessä annettava mainittuun ajankohtaan mennessä annettava 47576: ilmoitus tuotantokiintiön ylittäneistä maidon- ilmoitus niistä tuotantokiintiön ylittäneistä 47577: tuottajista sekä kiintiömaksun suorittamisen maidontuottajista, joiden osalta kiintiömaksun 47578: perusteena olevista maitomääristä maatilahalli- suorittamisve/vollisuus on 5 §:n mukaan synty- 47579: tukselle. nyt, sekä kiintiömaksun suorittamisen perus- 47580: teena olevista maitomääristä maatilahallituk- 47581: selle. 47582: 47583: 47584: 27 § 27 § 47585: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 47586: kuuta 1985 ja se koskee tammikuun 1 päivän kuuta 1985 ja se koskee tammikuun 1 päivän 47587: 1985 ja joulukuun 31 päivän 1989 väliseltä 1985 ja joulukuun 31 päivän 1990 väliseltä 47588: ajalta suoritettavia kiintiömaksuja. Asetuksella ajalta suoritettavia kiintiömaksuja. Asetuksella 47589: voidaan säätää tämän lain säännösten estämät- voidaan säätää tämän lain säännösten estämät- 47590: tä maksuvelvollisen eduksi poikkeuksia kiintiö- tä maksuvelvollisen eduksi poikkeuksia kiintiö- 47591: maksun suorittamisvelvollisuuden ajankohdas- maksun suorittamisvelvollisuuden ajankohdas- 47592: 16 1989 vp. - HE n:o 187 47593: 47594: Voimassa oleva laki Ehdotus 47595: 47596: ta tämän lain voimaantulon jälkeisen ensim- ta tämän lain voimaantulon jälkeisen ensim- 47597: mäisen maksukauden osalta. mäisen maksukauden osalta. 47598: 47599: 47600: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 47601: kuuta 1990. 47602: 47603: 47604: 47605: 47606: 2. 47607: Laki 47608: maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta 47609: 47610: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47611: kumotaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain 47612: (570/84) 14 a §:n 3 momentti, 47613: sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1302/88), sekä 47614: muutetaan lain 14 §, 14 a §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 21 §:n 1-3 momentti ja 34 §:n 47615: momentti, 47616: sellaisina kuin niistä ovat 14 §, 14 a §:n 1 momentti ja 34 §:n 1 momentti mainitussa 29 47617: päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa, 16 §:n 1 momentti 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa 47618: laissa (623/86) ja 21 §:n 2 ja 3 momentti 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1336/87), 47619: sekä 47620: lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 22 päivänä elokuuta 47621: 1986 annetulla lailla, uusi 3 momentti seuraavasti: 47622: Voimassa oleva laki Ehdotus 47623: 47624: 12 § 47625: 47626: Viljelijälle, joka on valtion kanssa tehnyt 47627: maataloustuotannon tasapainottamisesta anne- 47628: tun lain ( /89) 12 §:ssä tarkoitetun sopimuk- 47629: sen harjoittaa luonnonmukaista tuotantoa, 47630: vahvistetaan hakemuksesta 40 000 litran tuo- 47631: tantokiintiö, mikäli hän ryhtyy toimittamaan 47632: maitoa meijeriin. 47633: 47634: 14 § 14 § 47635: Uusia tuotantokiintiöitä voidaan muissa Uusia tuotantokiintiöitä voidaan muissa 47636: kuin 12 ja 13 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa kuin 12 ja 13 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa 47637: vahvistaa ja vahvistettuja tuotantokiintiöitä vahvistaa ja vahvistettuja tuotantokiintiöitä 47638: korottaa kunkin maatalouspiirin alueella vuon- korottaa vuonna 1990 koko maassa yhteensä 47639: na 1989 yhteensä 50 prosenttia siitä asianomai- määrä, joka vastaa 90 prosenttia 47640: sen maatalouspiirin alueella vuonna 1986 tuo- 1) siitä vuonna 1987 tuotetusta maitomää- 47641: tetusta maitomäärästä, jota vastaavat tuotan- rästä, jota vastaavat tuotantokiintiöt on lak- 47642: tokiintiöt on lakkautettu vuonna 1988. kautettu vuonna 1989 ja 47643: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädet- 2) siitä vuonna 1988 tuotetusta maitomää- 47644: ty, voidaan tuotantokiintiöitä vahvistaa ja vah- rästä, jota vastaavat tuotantokiintiöt on lak- 47645: vistettuja kiintiöitä korottaa maatilalain (188/ kautettu vuonna 1990. 47646: 1989 vp. - HE n:o 187 17 47647: 47648: Voimassa oleva laki Ehdotus 47649: 77) mukaisella rakentamisavustusalueella, Ka- Edellä 1 momentissa tarkoitetusta tuotanto- 47650: jaanin ja Joensuun maatalouspiirien rakenta- kiintiöiden yhteismäärästä voidaan tuotanto- 47651: misavustusalueeseen kuulumattomissa kunnis- kiintiöitä vahvistaa ja korottaa kunkin maata- 47652: sa sekä Ahvenanmaan maakunnassa 50 prosen- louspiirin alueella 60 prosenttia mainitussa mo- 47653: tin sijasta 100 prosenttia sanotussa momentissa mentissa tarkoitetusta asianomaisen maata- 47654: tarkoitetusta maitomäärästä. louspiirin alueella tuotetusta maitomäärästä. 47655: Valtioneuvosto päättää 30 prosentin osalta, 47656: käytetäänkö niitä tuotantokiintiöiden vahvista- 47657: miseen ja korottamiseen. Sama koskee maata- 47658: louspiirien alueella käyttämättämiksi jääviä 47659: maitolitramääriä. Valtioneuvoston päättämän 47660: osuuden jakaa maatilahallitus käytettäväksi 47661: niiden maatalouspiirien elueilla, joilla maidon- 47662: tuotannon kehitys ja hyväksyttävien hakemus- 47663: ten määrä sitä edellyttävät. 47664: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja mai- Tässä pykälässä tarkoitettuja maitomääriä 47665: tomääriä yhteenlaskettaessa huomioon ei oteta yhteenlaskettaessa huomioon ei oteta 13 §:n 47666: vuonna 1988 tehtävistä maidontuotannon vä- mukaisen tuotantokiintiön siirron tai vahvista- 47667: hentämissopimuksista annetun valtioneuvoston misen yhteydessä lakkautettuja tuotantokiin- 47668: päätöksen (26/88) mukaisen maidontuotannon tiöitä. 47669: vähentämissopimuksen tehneitä maidontuotta- 47670: jia. Huomioon ei myöskään oteta 13 §:n mu- 47671: kaisen tuotantokiintiön siirron tai vahvistami- 47672: sen yhteydessä lakkautettuja tuotantokiintiöi- 47673: tä. 47674: 14 a § 14 a § 47675: Tuotantokiintiöitä voidaan vahvistaa ja ko- Tuotantokiintiöitä voidaan vahvistaa ja ko- 47676: rottaa 14 §:n nojalla, kun sitä on maidontuot- rottaa 14 §:n nojalla, kun sitä on maidontuot- 47677: tajan tilan kehittämisen kannalta pidettävä tar- tajan tilan kehittämisen kannalta pidettävä tar- 47678: peellisena ottaen erityisesti huomioon tilalla peellisena ottaen erityisesti huomioon tilalla 47679: harjoitetun tuotannon suunnat sekä tilakoko- harjoitetun tuotannon suunnat sekä tilakoko- 47680: naisuus ja tuottajan olosuhteet muutoin. Ensi- naisuus ja tuottajan olosuhteet muutoin. Ensi- 47681: sijaisesti kiintiöitä on tällöin vahvistettava ja sijaisesti kiintiöitä on tällöin vahvistettava ja 47682: korotettava nuorille maidontuottajille ja sellai- korotettava nuorille maidontuottajille sekä sel- 47683: sille maidontuottajille, joiden kohdalla tilan laisille tuottajille, joiden kohdalla se on tar- 47684: tuotantorakennuksen uusiminen on välttämä- peen tilan tuotantorakennuksen kapasiteetin 47685: töntä tai kysymyksessä on sukupolvenvaihdos hyödyntämiseksi lypsylehmien keskituotoksen 47686: tai muu siihen verrattava luovutus. olennaisen nousun vuoksi. 47687: 47688: Samoin, mikäli kiintiöiden määräytymisjak- (3 mom. kumotaan) 47689: soon liittyvä tuotantohäiriö on pudottanut 47690: kiintiötä yli JO prosenttia, voidaan tuottajan 47691: hakemuksesta kiintiö täydentää vastaamaan 47692: todellista tuotantotilannetta. 47693: 47694: 16 § 16 § 47695: Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 3 ja 4 mo- Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 3 ja 4 mo- 47696: mentissa sekä 14 §:ssä tarkoitetuissa tapauksis- mentissa sekä 14 §:ssä tarkoitetuissa tapauksis- 47697: sa vahvistaa vastaamaan suuruudeltaan enin- sa vahvistaa ja korottaa vastaamaan suuruu- 47698: tään niin monen lypsylehmän tuotantoa, että deltaan enintään niin monen lypsylehmän tuo- 47699: maatilalta on mahdollisuus saada vähintään tantoa, että maatilalta on mahdollisuus saada 47700: kaksi kolmasosaa tai, jos on kysymys yli 20 vähintään puolet niiden tarvitsemasta rehusta. 47701: lypsylehmästä, kolme neljäsosaa niiden tarvit- Tuotantokiintiötä ei saa tällöin vahvistaa tai 47702: semasta rehusta. Tuotantokiintiötä ei saa täl- korottaa 30 lypsylehmän lukumäärää suurem- 47703: 3 39109\Z 47704: 18 1989 vp. - HE n:o 187 47705: 47706: Voimassa oleva laki Ehdotus 47707: löin vahvistaa 30 lypsylehmän lukumäärää suu- paa maitolitramäärää vastaavaksi. Valtioneu- 47708: rempaa maitolitramäärää vastaavaksi. Valtio- voston määräämistä erityisistä syistä voidaan 47709: neuvoston määräämistä erityisistä syistä voi- kuitenkin sallia poikkeaminen tämän lain re- 47710: daan kuitenkin sallia poikkeaminen tämän lain huomavaraisuutta koskevista säännöksistä, jos 47711: rehuomavaraisuutta koskevista säännöksistä, sitä on kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen 47712: jos sitä on kohtuusnäkökohdat huomioon ot- pidettävä tarpeellisena. Päätöksen rehuomava- 47713: taen pidettävä tarpeellisena. Päätöksen rehu- raisuussäännöksistä poikkeamisesta tekee maa- 47714: omavaraisuussäännöksistä poikkeamisesta te- tilahallitus. 47715: kee maatilahallitus. 47716: 47717: 47718: 21 § 21 § 47719: Milloin maidontuottaja on lopettanut mai- Milloin maidontuottaja on lopettanut mai- 47720: dontuotannon harjoittamisen eikä se johdu dontuotannon harjoittamisen eikä se johdu 47721: valtion kanssa tehdystä maidontuotannon ra- valtion kanssa tehdystä maidontuotannon ra- 47722: joittamista koskevasta sopimuksesta tai jollei joittamista koskevasta sopimuksesta tai jollei 47723: ole kysymys muusta tilapäisestä tuotannon kes- ole kysymys muusta tilapäisestä tuotannon kes- 47724: keyttämisestä, on maataloustoimiston määrät- keyttämisetä, on maatalouspiirin määrättävä 47725: tävä tuotantokiintiö lakanneeksi. tuotantokiintiö lakanneeksi lakkauttamispää- 47726: töksen antamispäivästä lukien. 47727: Tuotantokiintiö on määrättävä lakanneeksi Tuotantokiintiö on määrättävä lakanneeksi 47728: aina silloin, kun viljelijä on maataloustuotan- aina silloin, kun viljelijä on maataloustuotan- 47729: non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne- non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne- 47730: tun lain 6 §:n 4 momentin (1335187) nojalla tun lain 6 §:n 4 momentin tai maatalous- 47731: sitoutunut luopumaan maidontuotannosta ko- tuotannon tasapainottamisesta annetun lain 47732: konaan. Tällaisen sopimuksen tehneelle viljeli- ( 1 ) 9 §:n nojalla sitoutunut luopumaan 47733: jälle ei saa myöntää tuotantokiintiötä ennen maidontuotannostaan kokonaan. Tällaisen so- 47734: kuin sopimuksen tekemisestä on kulunut 7 pimuksen tehneelle viljelijälle ei saa myöntää 47735: vuotta. Tuotantokiintiötä ei sanottuna aikana tuotantokiintiötä ennen kuin sopimuksen teke- 47736: saa kyseistä tilaa varten myöntää myöskään misestä on kulunut 7 vuotta. Tuotantokiintiötä 47737: sille, jolle maatilan tai sen osan omistus- tai ei sanottuna aikana saa kyseistä tilaa varten 47738: hallintaoikeus on sopimuksen tekemisen jäl- myöntää myöskään sille, jolle maatilan tai sen 47739: keen siirtynyt. osan omistus- tai hallintaoikeus on sopimuksen 47740: tekemisen jälkeen siirtynyt. 47741: Mikäli 1 momentissa tarkoitettu maidon- Mikäli 1 momentissa tarkoitettu maidon- 47742: tuottaja tai tilan uusi omistaja taikka haltija tuottaja tai tilan uusi omistaja taikka haltija 47743: aloittaa maidon tuotannon uudelleen kiintiön aloittaa maidon tuotannon uudelleen kiintiön 47744: lakkauttamisen jälkeen, voidaan hänelle hake- lakkauttamisen jälkeen, voidaan hänelle, mikä- 47745: muksesta vahvistaa uusi, enintään entisen suu- li 12 §:n säännöksistä ei muuta johdu, hake- 47746: ruinen tuotantokiintiö kahden vuoden kuluessa muksesta vahvistaa uusi, enintään entisen suu- 47747: tuotannon lopettamisesta, mikäli 12 §:n sään- ruinen tuotantokiintiö kahden vuoden kuluessa 47748: nöksistä ei muuta johdu. siitä päivästä lukien, jolloin tuotantokiintiön 47749: lakkauttamista koskeva päätös on saanut lain- 47750: voiman. 47751: 47752: 47753: 34 § 34 § 47754: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 47755: kuuta 1985 ja sen mukaisia kiintiöitä sovelle- kuuta 1985 ja sen mukaisia kiintiöitä sovelle- 47756: taan 31 päivään joulukuuta 1989 saakka. Tällä taan 31 päivään joulukuuta 1990 saakka. Tällä 47757: lailla kumotaan kotieläintuotannon ohjaami- lailla kumotaan kotieläintuotannon ohjaami- 47758: sesta eräissä tapauksissa annettuun lakiin sesta eräissä tapauksissa annettuun lakiin 47759: 1989 vp. - HE n:o 187 I9 47760: 47761: Voimassa oleva laki Ehdotus 47762: 47763: (1080/8I) sisältyvät lypsykarjataloutta koske- (1080/8I) sisältyvät lypsykarjataloutta koske- 47764: vat säännökset. Lypsykarjatalouden harjoitta- vat säännökset. Lypsykarjatalouden harjoitta- 47765: mista tai laajentamista koskevat lupahakemuk- mista tai laajentamista koskevat lupahakemuk- 47766: set, jotka ovat vireillä tämän lain voimaan set, jotka ovat vireillä tämän lain voimaan 47767: tullessa, on käsiteltävä kuitenkin loppuun mai- tullessa, on käsiteltävä kuitenkin loppuun mai- 47768: nitun lain säännösten mukaan. nitun lain säännösten mukaan. 47769: 47770: 47771: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 47772: kuuta 1990. 47773: Vuoden 1989 maidontuotantoon sovellettuja 47774: tuotantokiintiöitä sovelletaan ilman eri toimen- 47775: piteitä myös vuonna 1990. 47776: 47777: 47778: 47779: 47780: 3. 47781: Laki 47782: meijerikohtaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta 47783: 47784: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan meijerikohtaisesta kiintiömaksusta 29 päivänä 47785: joulukuuta I988 annetun lain (1303/88) I §, 5 §:n I momentti, 7 ja 9 §, II §:n I ,momentti ja 47786: 28 § näin kuuluviksi: · 47787: 47788: Voimassa oleva laki Ehdotus 47789: 47790: I § I § 47791: Valtiolle on vuodelta 1989 suoritettava maa- Valtiolle on vuodelta 1990 suoritettava maa- 47792: taloustulolaissa (629/82) tarkoitettuna markki- taloustulolaissa (736/89) tarkoitettuna markki- 47793: noimismaksuna meijerikohtaista kiintiömak- noimismaksuna meijerikohtaista kiintiömak- 47794: sua, jäljempänä kiintiömaksu, sen mukaan sua, jäljempänä kiintiömaksu, sen mukaan 47795: kuin tässä laissa säädetään. Kiintiömaksut kat- kuin tässä laissa säädetään. Kiintiömaksut kat- 47796: sotaan osaksi maataloustulolain I5 §:ssä tar- sotaan osaksi maataloustulolain I5 _§ :ssä tar- 47797: koitettua maatalouden osuutta maataloustuot- koitettua maataloustuottajien osuutta maata- 47798: teiden vientikustannuksista. loustuotteiden vientikustannuksista. 47799: 47800: 5 § 5§ 47801: Kiintiömaksua suoritetaan sen maitomäärän Kiintiömaksua suoritetaan meijerin maidon- 47802: perusteella, jolla meijerin kalenterivuoden ai- tuottajiltaan vastaanottaman maitomäärän pe- 47803: kana vastaanottama maitomäärä ylittää vuon- rusteella porrastettuna meijerin perustuotanta- 47804: na I987 tuottajilta vastaanotetun maitomäärän määrän mukaan. Perustuotantamäärä on mei- 47805: eli perustuotantomäärän. jerin vuonna 1987 tuottajilla vastaanottama 47806: maitomäärä. 47807: 47808: 47809: 7 § 7 § 47810: Kiintiömaksun suuruus meijerin perus- Kiintiömaksun suuruus meijerin perus- 47811: tuotantamäärän ylittävästä maitomäärästä on tuotantamäärään saakka on 4 penniä litralta 47812: 50 penniä litralta. sekä sen ylittävältä osalta 50 penniä litralta. 47813: 20 1989 vp. - HE n:o 187 47814: 47815: Voimassa oleva laki Ehdotus 47816: 9 § 9§ 47817: Kiintiömaksun suorittamiseen velvollisen on Kiintiömaksun suorittamiseen velvollisen on 47818: oma-aloitteisesti maksettava kiintiömaksu yh- oma-aloitteisesti maksettava kiintiömaksun en- 47819: tenä eränä maatilahallituksen postisiirtotilille nakkoa kunkin kalenterikuukauden aikana 47820: viimeistään asianomaista kalenterivuotta seu- vastaanottamastaan maidosta 4 penniä litralta 47821: raavan helmikuun 25 päivänä. maatilahallituksen postisiirtotilille viimeistään 47822: seuraavan kalenterikuukauden loppuun men- 47823: nessä. 47824: Maatilahallitus voi kuitenkin määrätä mai- 47825: don kiintiömaksun ennakon perittäväksi meije- 47826: riliikkeen harjoittajalle hintapoliittisena tukena 47827: maksettavasta suorituksesta. 47828: 47829: II § I1 § 47830: Jollei kiintiömaksun suorittamiseen velvolli- Jollei kiintiömaksun suorittamiseen velvolli- 47831: nen ole suorittanut maksua edellä 9 §:ssä nen ole suorittanut maksun ennakkoa 9 §:ssä 47832: tarkoitetulla tavalla tai jos kiintiömaksua on tarkoitetulla tavalla tai jos kiintiömaksua tai 47833: suoritettu liian vähän, maatilahallituksen on sen ennakkoa on suoritettu liian vähän, maati- 47834: määrättävä kiintiömaksu tai suorittamatta ole- lahallituksen on määrättävä kiintiömaksu tai 47835: va osa siitä maksettavaksi. Lisäksi kiintiömak- suorittamatta oleva osa siitä maksettavaksi. 47836: sun suorittamiseen velvollisen on maksettava Lisäksi kiintiömaksun suorittamiseen velvolli- 47837: laiminlyödylle määrälle maksunlisäystä yksi sen on maksettava laiminlyödylle määrälle 47838: markka kultakin täydeltä sadalta markalta jo- maksunlisäystä yksi markka kultakin täydeltä 47839: kaiselta aikavalta kalenterikuukaudelta sen sadalta markalta jokaiselta aikavalta kalenteri- 47840: kuukauden alusta, jona kiintiömaksu olisi tul- kuukaudelta sen kuukauden alusta, jona kiin- 47841: lut suorittaa, I6 §:ssä tarkoitetun maksulipun tiömaksu tai sen ennakko olisi tullut suorittaa, 47842: eräpäivää edeltävän kuukauden loppuun, tai 16 §:ssä tarkoitetun maksulipun eräpäivää 47843: mikäli kiintiömaksu on jo suoritettu, suoritus- edeltävän kuukauden loppuun, tai mikäli kiin- 47844: päivää edeltävän kuukauden loppuun. tiömaksu on jo suoritettu, suorituspäivää edel- 47845: tävän kuukauden loppuun. 47846: 47847: 47848: 28 § 28 § 47849: Tämä laki tulee voimaan I päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan I päivänä tammi- 47850: kuuta I989 ja se on voimassa sanotun vuoden kuuta I989 ja se on voimassa vuoden 1990 47851: loppuun. loppuun. 47852: 47853: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 47854: kuuta 1990. 47855: 1989 vp. - HE n:o 188 47856: 47857: 47858: 47859: 47860: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhdyskuntien vesihuol- 47861: totoimenpiteiden avustamisesta annetun lain muuttamisesta 47862: 47863: 47864: 47865: 47866: ESITYKSEN P ÄÄASIALUNEN SISÄLTÖ 47867: 47868: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdys- keet, joita varten on nykyisin voitu myöntää 47869: kuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamises- vain maatilalain mukaisia vesihuoltolainoja. 47870: ta annetun lain säännöksiä siten, että lain Esityksen mukaan pienehköjen vesihuolto- 47871: nojalla voitaisiin valtion tulo- ja menoarvion hankkeiden valtion rahoitustuen painopiste 47872: rajoissa myöntää avustuksia myös kiinteistö- siirtyisi valtion varoista myönnettävistä lainois- 47873: kohtaisia vesihuoltohankkeita varten. Maini- ta ja luottolaitosten varoista myönnettävistä 47874: tuntaisille hankkeille on nykyisin voitu myön- korkotukilainoista valtion varoista myönnettä-· 47875: tää vain maatilalain mukaisia vesihuoltolaino- viin avustuksiin. 47876: ja. Lisäksi ehdotetaan, että avustukset myöntäi- 47877: Voimassa olevan yhdyskuntien vesihuolto- si asianomainen vesi- ja ympäristöpiiri ympä- 47878: toimenpiteiden avustamisesta annetun lain no- ristöministeriön ja maa- ja metsätalousministe- 47879: jalla ei vedenhankintaa ja viemäröintiä palvele- riön hallinnonalansa osalta vahvistamien kiin- 47880: vien laitteiden rakentamiseen saa myöntää vesi- tiöiden raJOissa. Nykyisin avustuksen on 47881: huoltoavustusta, mikäli mainittujen laitteiden myöntänyt vesi- ja ympäristöhallitus saatuaan 47882: rakentamiseen voidaan myöntää lainaa maati- asiasta vedenhankinta- ja viemäröintihankkei- 47883: lalain nojalla. Tämä myöntämisrajoitus ehdo- den osalta maa- ja metsätalousministeriön ja 47884: tetaan esityksessä poistettavaksi. Maatilalain vesiensuojeluhankkeiden osalta ympäristömi- 47885: nojalla myönnetyt vesihuoltolainat otettaisiin nisteriön lausunnon. 47886: huomioon valtion varoista myönnettyjen laino- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoarvio- 47887: jen ja korkotukilainojen sekä vesihuoltoavus- esitykseen ja se tulisi käsitellä samassa yhtey- 47888: tuksen yhteismäärälle asetetuissa rajoissa. Täl- dessä kuin tulo- ja menoarvio. 47889: löin vesihuoltoavustuksen piiriin tulisivat myös Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 47890: ne alle 10 talouden yhteiset vesihuoltohank- päivänä tammikuuta 1990. 47891: 47892: 47893: 47894: 47895: YI,EISPERUSTELUT 47896: 47897: 1. Esityksen yhteiskunnallinen daan turvatuksi puhdas juomavesi ja kunnolli- 47898: merkitys set käymälät vuoteen 1990 mennessä. 47899: 47900: 1.1. Tavoitteet 47901: Vesihuolto on Suomessa yleisesti ottaen kan- 47902: sainvälisesti korkealla tasolla. Osalla väestöä 47903: Yhdistyneet Kansakunnat on julistaessaan nykyinen vesihuolto ei kuitenkaan vastaa sitä 47904: vuosikymmenen 1981-1990 kansainväliseksi ve- vaatimustasoa, johon maassamme on yleisesti 47905: sihuollon vuosikymmeneksi asettanut tavoit- totuttu. Varsinkin haja-asutusalueilla vesihuol- 47906: teeksi, että kaikille maapallon asukkaille saa- to on usein puutteellisesti järjestetty ja sen 47907: 381395K 47908: 2 1989 vp. - HE n:o 188 47909: 47910: parantaminen voi tulla asukkaille kohtuutto- vedenhankinnan järjestämiseksi ja jäteveden 47911: man kalliiksi. johtamiseksi joudutaan rakentamaan pitkiä 47912: Hallituksen esityksen lähtökohtana on val- johtolinjoja tai kalliita käsittelylaitteita. Keski- 47913: tioneuvoston helmikuussa 1987 maaseudun ke- määräisten kustannusten arvioidaan olevan 47914: hittämisen tavoitteista tekemän periaatepää- 30 000 markkaa kiinteistöä kohti. 47915: töksen mukaisesti haja-asutuksen veden- Silloin kun vesihuollon järjestäminen kiin- 47916: hankinnan ja viemäröinnin kehittäminen niin, teistökohtaisena on taloudellisesti perusteltua 47917: että ympärivuotisen asutuksen vesihuollon tai muutoin tarpeen, tulisi olla mahdollista 47918: puutteet poistetaan ja tarjotaan sille mahdolli- myöntää avustusta julkisista varoista myös 47919: suudet nykyajan vaatimukset täyttävään vesi- kiinteistökohtaiselle vesihuoltohankkeelle. Tä- 47920: huolioon, sekä vesihuoltoa koskevan valtion män vuoksi ehdotetaan yhdyskuntien vesihuol- 47921: rahoitustuen painopisteen siirtäminen lainoista totoimenpiteiden avustamisesta annetun lain 47922: avustuksiin. (56/80) soveltamisalaa laajennettavaksi siten, 47923: että vesihuoltotoimenpiteillä tarkoitettaisiin 47924: myös kiinteistökohtaisesti järjestettävää veden- 47925: 1.2. Keinot hankintaa, viemäröintiä ja jätevesien käsittelyä 47926: sekä sen yhteydessä syntyvän lietteen hyöty- 47927: Lakiehdotuksen lähtökohtana on, että erityi- käyttöä palvelevia toimenpiteitä. 47928: sesti pienehköjen vesihuoltohankkeiden valtion Hallituksen esitykseen sisältyvässä lakiehdo- 47929: rahoitustuen painopistettä siirrettäisiin valtio- tuksessa kunnalle, kuntainliitolle tai tarkoitus- 47930: neuvoston periaatepäätöksen mukaisesti lai- ta varten perustetulle yhtymälle vesihuoltotoi- 47931: noista avustuksiin. menpiteisiin myönnettävän avustuksen myön- 47932: Vaikka onkin lähdettävä siitä, että haja-asu- tämisen edellytyksiin ei ehdoteta muuta muu- 47933: tusalueella kukin kiinteistön haltija itse vastaa tosta kuin, että hankkeen suunnitelmaa laadit- 47934: kiinteistönsä vesihuollosta, on asumisen ja taessa olisi otettava huomioon muun ohella 47935: muun toiminnan yleisten edellytysten paranta- kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma. 47936: miseksi tarpeellista edistää myös julkisilla va- Kiinteistökohtaisen hankkeen avustamisen 47937: roilla vesihuollon yhteistä ja kiinteistökohtaista edellytykset olisivat samat. Lisäksi kunnalta 47938: järjestämistä sekä kunnan vesihuollon kehittä·· pyydettävän lausunnon avulla selvitetään, on- 47939: missuunnittelua. ko vedenhankinnan tai viemäröinnin järjestä- 47940: Nykyisin vesihuolto järjestetään yleisistä minen kiinteistökohtaisesti tarkoituksenmu- 47941: vesi- ja viemärilaitoksista annetun lain (982/ kaista. Tällöin on otettava huomioon, miten 47942: 77) mukaisesti yleisen vesi- ja viemärilaitoksen vedenhankinta ja viemäröinti muutoin on 47943: toimesta taikka muutoin tarkoitusta varten alueella järjestetty tai aiottu järjestää lähivuo- 47944: perustetun yhtymän toimesta niillä alueilla, sina. Kiinteistökohtaisen hankkeen avustami- 47945: joissa vesihuollon järjestäminen yhteisesti on sen edellyksenä olisi myös, että hankkeen tar- 47946: taloudellisesti perusteltua. Yleisen tai muun koittamaa kiinteistöä käytetään pysyvään asu- 47947: vesi- ja viemärilaitoksen järjestämässä vesi- miseen tai sitä tukevaan elinkeinotoimintaan. 47948: huollossa laitteiston kunnossapito ja veden laa- Yksittäisen kiinteistön omistajan tai haltijan 47949: dun parantamistoimenpiteet lisäävät vesihuol- mahdollisuus avustuksen saamiseen lisäisi kiin- 47950: lon varmuutta. nostusta vesihuollon parantamiseen. Avustuk- 47951: Harvasta asutuksesta ja vaikeista maasto- sen saaminen parantaisi kiinteistön haltijan 47952: olosuhteista johtuen ei ole aina taloudellisesti mahdollisuuksia hankkia vesihuoltopalveluja 47953: perusteltua laajentaa yleisen tai muun vesi- ja esimerkiksi asiantuntevalta vesihuoltoalan yri- 47954: viemärilaitoksen verkostoa tai järjestää kiin- tyksellä. 47955: teistöjen vesihuoltoa muutoin laajempana yh- Esityksen toteuttamisen seurauksena erityi- 47956: teishankkeena. Puutteellisen vesihuollon kun- sesti pienehköjen vesihuoltohankkeiden valtion 47957: toonsaattamisen kustannukset voivat vaihdella rahoitustuen painopiste siirtyisi valtioneuvos- 47958: 2000 markasta 100 000 markkaan kiinteistöä ton periaatepäätöksen mukaisesti lainoista 47959: kohti tarvittavista toimenpiteistä riippuen. Esi- avustuksiin. Lisäksi seurauksena olisi, että eh- 47960: merkiksi veden hygieenistä laatua voidaan pa- dotetun lain voimaantulon jälkeen ei olisi tar- 47961: rantaa joissakin tapauksissa hyvin edullisesti vetta käyttää aikaisemmassa määrin valtion 47962: kaivon rakenteita kunnostamalla. Korkeim- varoja maatilalain (188/77) mukaisiin vesihuol- 47963: miksi kustannukset nousevat hankkeissa, joissa tolainoihin. Jotta avustuksen myöntäminen 47964: 1989 vp. - HE n:o 188 3 47965: 47966: olisi mahdollista myös pienten hankkeiden jä- tuksen myöntäminen perustuu yhdyskuntien 47967: tevedenkäsittelyratkaisuihin yhdyskuntien vesi- vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annet- 47968: huoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun tuun lakiin ja asetukseen (57 /80) sekä vesihuol- 47969: lain nojalla, ehdotetaan nykyisestä laista pois- toavustuksen saamisen edellyttämästä jäteve- 47970: tettavaksi säännös jätevedenpuhdistamon puh- denpuhdistamon puhdistustasosta annettuun 47971: distustasosta. Tämä on mahdollista, kun ote- valtioneuvoston päätökseen (83/80). 47972: taan huomioon, että nykyisin vesioikeuden Alle kymmenen talouden vesihuoltohankkei- 47973: päätöksissä yleensä on asetettu tiukemmat ta varten voidaan myöntää maatilalain nojalla 47974: puhdistusvaatimukset kuin vesihuoltoavustuk- vain korkotukilainoja tai maatilatalouden ke- 47975: sen saamisen edellyttämästä jätevedenpuhdista- hittämisrahaston lainoja. 47976: mon puhdistustasosta annetussa valtioneuvos- Valtion toimesta toteutetaan vesihuollon 47977: ton päätöksessä (83/80). Pienien hankkeiden edistämiseksi valtion vesihuoltotöitä, jotka ve- 47978: avustuskelpoisuus olisi määriteltävä teknisten denhankinnan osalta käsittävät vesilaitoksen 47979: ratkaisujen perusteella. Jos jätevesistä aiheu- syöttövesijohdon, kahden vesilaitoksen yhdys- 47980: tuisi vesilaissa tarkoitettua pilaantumista, olisi vesijohdon, vedenhankintaa palvelevan altaan 47981: toimenpiteeseen saatava vesilain mukainen lu- tai haja-asutusaluetta palvelevan merkittävän 47982: pa. Näin ollen puhdistustasoa koskevan sään- runkovesijohdon rakentamisen. Vaikeilla työt- 47983: nöksen poistaminen ei heikentäisi vesiensuoje- tömyysalueilla on yhdyskuntien vesihuoltotoi- 47984: lunäkökohdan huomioonottamista avustuksen menpiteiden rahoituksessa ollut merkitystä 47985: myöntämisen edellytyksenä. Lisäksi ehdote- myös työllisyyden turvaamiseen osoitetuilla 47986: taan, että avustukset myöntäisi asianomainen määrärahoilla. 47987: vesi- ja ympäristöpiiri ympäristöministeriön ja Valtion osallistuminen vesihuoltohankkeiden 47988: maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- rahoitukseen on kaikissa tukimuodoissa har- 47989: alansa osalta vahvistamien kiintiöiden rajoissa. kinnanvaraista. Määrällisesti merkittävin val- 47990: tion tukimuoto 1970-luvulla on ollut korkotu- 47991: kilainoitus, jonka yhdyskuntien vesihuoltoin- 47992: 2. Nykyinen tilanne ja asian vestointeja ohjaava vaikutus kuitenkin heikke- 47993: valmistelu ni vuonna 1978 tapahtuneen korkotukilainajär- 47994: jestelmän muutoksen myötä. Vuodesta 1980 47995: 2.1. Nykyinen tilanne lähtien yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä 47996: varten on myönnetty vesihuoltoavustuksia. 47997: Nykyisin niin taajamien kuin haja-asutus- Valtion vesihuoltotyöt ovat nykyisin valtion 47998: alueidenkin yhteisiin vesihuoltohankkeisiin, tukimuodoista tehokkain vesihuoltoinvestoin- 47999: joihin on liittynyt vähintään kymmenen talout- tien ohjauskeino. 48000: ta, voidaan myöntää korkotukilainaa ja val- Valtion vesihuoltotöihin käytetyistä määrä- 48001: tion avustusta. Korkotuen myöntäminen perus- rahoista on 1980-luvulla noin 40 OJo osoitettu 48002: tuu luottolaitosten varoista myönnettävistä asianomaiselle ministeriölle varatuista määrä- 48003: eräistä korkotukilainoista annettuun lakiin rahoista ja noin 60 % työllisyysvaroista. 48004: (1015/77) sekä sen nojalla annettuun maa- ja Valtion rahoituksen osuus yhdyskuntien ve- 48005: metsätalousministeriön päätökseen vesihuolto- sihuolto- ja vesiensuojeluinvestoinneista vuosi- 48006: laitteiden rakentamiseen myönnettävien korko- na 1981-1987 käy ilmi alla olevasta asetelmas- 48007: tukilainojen yleisistä ehdoista (114178). Avus- ta: 48008: 4 1989 vp. - HE n:o 188 48009: 48010: Vuosi Vesihuolto- ja Vesihuolto- ja Valtion vesi- Työllisyys- Vesi- ja 48011: vesiensuojelu- vesiensuojelu- huolto- ja avustukset viemärilai- 48012: investointeihin avustukset vesiensuojelu- vesihuolto- tosinves- 48013: maksettu korko- (milj. mk) työt (milj. mk) investoin- toinnit 48014: tuki (milj. mk) MMM YM teihin (milj. mk) 48015: (milj. mk) 48016: 48017: 1981 .... -........... 23 22 25 2 1 000 48018: 1982 .... -...... -.... 28 24 28 5 1 041 48019: 1983 ................ 22 30 34 1 1 000 48020: 1984 .......... -..... 28 21 6 29 2 1 006 48021: 1985 ....... -........ 28 19 6 34 3 1 121 48022: 1986 ............... - 27 24 9 44 4 1 228 48023: 1987 ................ 28 28 10 43 5 1 242 48024: 48025: 48026: 48027: 2.2. Asian valmistelu seisten rahoitusmuotojen kehittämistavoittee- 48028: na. 48029: Haja-asutuksen vesihuollon kehittämistar- Maa- ja metsätalousministeriö asetti maaseu- 48030: peeseen on 1980-luvulla kiinnitetty huomiota dun kehittämisen tavoitteista valtioneuvoston 48031: eri yhteyksissä ja viimeksi maaseudun kehittä- 12 päivänä helmikuuta 1987 tekemän peri- 48032: mistavoitteita koskevassa valtioneuvoston peri- aatepäätöksen mukaisesti työryhmän laati- 48033: aatepäätä ksessä. maan yksityiskohtaisen ohjelman niistä toi- 48034: Kansainvälisen vesihuollon vuosikymmenen menpiteistä, joihin periaatepäätöksen toteutta- 48035: kotimaisia tavoitteita vuonna 1980 pohtineen miseksi vesihuollon osalta on ryhdyttävä. Työ- 48036: maa- ja metsätalousministeriön asettaman työ- ryhmässä olivat edustettuina maa- ja metsäta- 48037: ryhmän mielestä haja-asutuksen vesihuollossa lousministeriön lisäksi maatilahallitus, vesi- ja 48038: on keskeisimpinä tavoitteina turvata hyvälaa- ympäristöhallitus, Suomen Kaupunkiliitto ja 48039: tuisen käyttöveden saanti kaikille tarvitsijoille Suomen Kunnallisliitto. Tämä haja-asutus- 48040: kohtuullisin kustannuksin ja pyrkiä viemäröin- alueiden vesihuollon kehittämistyöryhmä eh- 48041: nissä ottamaan ensisijaisesti huomioon tervey- dotti muistiossaan 30. päivältä joulukuuta 48042: delliset ja vesiensuojelulliset näkökohdat. 1987 (MMM 1987:31) muiden toimenpiteiden 48043: Maa- ja metsätalousministeriön asettama ohella muun muassa yhdyskuntien vesihuolto- 48044: haja-asutuksen vesihuoltotyöryhmä katsoi toimenpiteiden avustamisesta annettua lakia 48045: vuonna 1983 valmistuneessa mietinnössään, et- muutettavaksi siten, että lain nojalla voitaisiin 48046: tä ympärivuotisessa asutuksessa sekä taajamis- myöntää avustusta myös kiinteistökohtaista ve- 48047: sa että haja-asutusalueella kuuluu nykyaikai- sihuoltohanketta varten. 48048: seen asumistasoon vesijohto ja viemäri. Samal- Työryhmä ehdotti lisäksi poistettavaksi ny- 48049: la työryhmä ehdotti muun muassa toimenpitei- kyisestä laista vesihuoltoavustuksen myöntämi- 48050: tä haja-asutuksen vesihuollon yleis- ja hanke- selle säädetyn rajoituksen, ettei yhdyskuntien 48051: suunnittelun edistämiseksi sekä rahoituksen ke- vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta anne- 48052: hittämiseksi. tun lain nojalla saada myöntää avustusta ve- 48053: Vesiasiain neuvottelukunnan vuonna 1986 denhankintaa ja viemäröintiä palvelevien lait- 48054: valmistuneessa ehdotuksessa vesiensuojelun ta- teiden rakentamiseen silloin, kun samaan tar- 48055: voiteohjelmaksi vuoteen 1995 (komiteanmietin- koitukseen voidaan myöntää lainaa maatilalain 48056: tö 1986:42) on kiinnitetty huomiota myös haja- nojalla. Sen sijaan työryhmä ehdotti, että maa- 48057: asutuksen vesihuoltoon ja sen ongelmiin, mah- tilalain mukaiset lainat tulisivat huomioon 48058: dollisuuksiin ja periaatteisiin. Tällöin on tuotu otettaviksi valtion varoista myönnettyjen laino- 48059: esille, että haja-asutuksen vesihuollon eri ra- jen ja korkotukilainojen sekä vesihuoltoavus- 48060: hoitusmuotojen ehtojen poikkeaminen toisis- tuksen yhteismäärälle asetetuissa rajoissa. 48061: taan aiheuttaa eriarvoisuutta rahoituksen saa- Tämä hallituksen esitys on valmisteltu virka- 48062: jien kesken ja saattaa johtaa joissakin tapauk- miestyönä maa- ja metsätalousministeriössä ja 48063: sissa epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin. pohjautuu edellä mainittuun haja-asutusaluei- 48064: Samalla mietinnössä on todettu, että ehtojen den vesihuollon kehittämistyöryhmän muis- 48065: yhdenmukaistamista olisi pidettävä yhtenä ky- tioon, josta on hankittu lausunnot sisäasiain- 48066: 1989 vp. - HE n:o 188 5 48067: 48068: ministeriöitä, valtiovarainministeriöltä, työvoi- riön lausunnossa todettiin, että olisi joko muu- 48069: maministeriöltä, ympäristöministeriöltä, lää- tettava valtioneuvoston päätöstä siten, että sel- 48070: kintöhallitukselta, maatilahallitukselta, vesi- ja västi rajataan, minkälaisten tai minkä kokois- 48071: ympäristöhallitukselta, Suomen Kaupunkilii- ten taajamien puhdistamoita päätös koskee, tai 48072: tolta, Suomen Kunnallisliitolta, Seutusuunnit- päätös olisi kumottava. Annetuissa lausunnois- 48073: telun keskusliitolta, Vesihuoltoliitolta, Maata- sa esitetyt yksityiskohtia koskevat huomautuk- 48074: louskeskusten Liitolta, Suomen Vesiensuojelu- set on pyritty ottamaan huomioon mahdolli- 48075: yhdistysten Liitolta ja Suomen Konsulttitoimis- suuksien mukaan esitystä lopulliseen muotoon 48076: tojen Liitolta. saatettaessa. Ympäristöministeriötä on vielä 48077: Suurimmassa osassa annetuista lausunnoista kuultu esitysehdotuksen johdosta. Ympäristö- 48078: on hyväksytty ehdotus yhdyskuntien vesihuol- ministeriö esitti, että avustukset myöntäisi 48079: totoimenpiteiden avustamisesta annetun lain asianomainen vesi- ja ympäristöpiiri ympäris- 48080: soveltamisalan laajentamisesta. Esimerkiksi si- töministeriön ja maa- ja metsätalousministe- 48081: säasiainministeriön aluepoliittisen osaston an- riön vahvistamien kiintiöiden rajoissa, mikä on 48082: taman lausunnon mukaan työryhmän ehdotus otettu huomioon lakiehdotuksen 7 §:n 1 mo- 48083: on maaseudun kehittämistavoitteita koskevan mentissa. Päätösvallan siirtäminen vesi- ja ym- 48084: periaatepäätöksen mukainen. Osa lausunnon- päristöhallitukselta vesi- ja ympäristöpiireille 48085: antajista, muun muassa valtiovarainministeriö, pohjautuu niihin ehdotuksiin, joita vesihallin- 48086: suhtautui työryhmän ehdotukseen varaukselli- tatoimikunta 1983 (komiteanmietintö 1983 :42) 48087: sesti, vaikka kannatti periaatteessa toimenpitei- ja vesihallintoasioiden delegointityöryhmä 48088: tä, joilla pyritään parantamaan haja-asutus- (työryhmämuistio MMM 1984:25) sekä vesihal- 48089: alueiden vesihuoltoa. Valtiovarainministeriön litus ovat asiassa tehneet. Lausunnossaan ym- 48090: lausunnon mukaan, koska kysymys on varsin päristöministeriö ilmoitti, että sen puolesta 48091: monitahoisesta ongelmasta, tulisi asia valmis- maa- ja metsätalousministeriö voi esitellä sa- 48092: tella huolellisesti. Tässä yhteydessä tulisi lau- massa yhteydessä myös ympäristöministeriön 48093: sunnon mukaan harkita, voitaisiinko vesihuol- toimialaan kuuluvat muutosehdotukset kysei- 48094: totöiden viranomaiskäsittelyä ja rahoitusta yk- seen lakiin. 48095: sinkertaistaa. Ympäristöministeriö totesi lain 48096: muutosehdotusten toteutuessaan lisäävän kun- 48097: tien kiinnostusta haja-asutusalueiden vesihuol- 3. Esityksen organisatoriset vai- 48098: lon kehittämiseen. Vesi- ja ympäristöhallituk- kutukset 48099: sen lausunnon mukaan työryhmän muistioon 48100: sisältyvä luonnos hallituksen esitykseksi sisäl- Esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen mu- 48101: tää maa- ja metsätalousministeriön toimialan kaan vesihuoltoavustukset myöntäisi edellä esi- 48102: kannalta tarpeelliset muutokset. tetyn mukaisesti asianomainen vesi- ja ympä- 48103: Jätevedenpuhdistamon rakentamiseen myön- ristöpiiri. 48104: nettävän avustuksen saamisen ja maksamisen 48105: erityisedellytysten muutostarpeeseen, miltä Esitys voidaan toteuttaa vesi- ja ympäristö- 48106: osin asia kuuluu ympäristöministeriön toimi- hallinnon nykyisen organisaation ja henkilös- 48107: alaan, kiinnittivät huomiota vesi- ja ympäristö- tön avulla eikä lakiehdotus niin ollen edellytä 48108: hallituksen lisäksi myös ympäristöministeriö, välittömiä erityisjärjestelyjä. 48109: Suomen Kunnallisliitto ja Vesihuoltoliitto. 48110: Lausunnoissa tuotiin esille, että nykyisin laissa 48111: oleva säännös vesihuoltoavustuksen edellyttä- 4. Esityksen taloudelliset vaiku- 48112: mästä jätevedenpuhdistamon puhdistustasosta tukset 48113: tulisi poistaa laista ja että säännöksen perus- 48114: teella asiasta annettu valtioneuvoston päätös Esityksellä pyritään sellaiseen valtion rahoi- 48115: vesihuolto-avustuksen saamisen edellyttämästä tustukijärjestelmään, jonka puitteissa valtio 48116: jätevedenpuhdistamon puhdistustasosta olisi voisi rahoituksenaan tukea sellaista vesihuollon 48117: kumottava. Viimeksi mainittu päätös muun järjestämistapaa, joka on kokonaistaloudelli- 48118: muassa ympäristöministeriön lausunnon mu- sesti edullisin tai muutoin tarpeellinen ja tar- 48119: kaan aiheuttaa hankaluuksia jo nykyisenkin koituksenmukainen asianomaisissa olosuhteis- 48120: lain aikana ja vaikeudet lisääntyvät, jos muu- sa riippumatta siitä, onko hanke yhteinen vai 48121: tosehdotukset toteutuvat. Ympäristöministe- kiinteistökohtainen. Pienehköjen vesihuolto- 48122: 6 1989 vp. - HE n:o 188 48123: 48124: hankkeiden rahoitustuki olisi pääsääntöisesti menoista olisi yhteensä noin 700 milj. mark- 48125: valtion avustusta. kaa. Pääosan investoinneista eli 2,8 miljardia 48126: Puutteellisen vesihuollon varassa oli vuonna markkaa rahoittaisivai haja-asutusalueiden 48127: 1985 haja-asutusalueilla noin 180 000 taloutta. asukkaat itse sekä osittain kunnat ja vesi- ja 48128: Kaikki taloudet eivät ole valmiit parantamaan viemärilaitokset. Arvion perusteena on 120 000 48129: vesihuoltoaan seuraavan kymmenvuotiskauden talouden vesihuollon kuntoonsaattaminen kus- 48130: aikana ja osa ongelmista poistuu, kun asuntoja tannusten ollessa keskimäärin 30 000 markkaa 48131: poistuu käytöstä. Mikäli haja-asutuksen vesi- taloutta kohti. Vesihuoltoavustuksia myönnet- 48132: huolto pannaan kuntoon, arvioidaan siitä ai- täisiin tulo- ja menoarvion rajoissa. Taajamien 48133: heutuvan 3,5 miljardin markan suuruiset kus- vesihuoltotoimenpiteiden avustustarpeen arvi- 48134: tannukset. Jos valtion avustukset kattaisivai oidaan myös tulevaisuudessa pysyvän nykyisel- 48135: tästä noin 20 prosenttia, valtion osuus näistä lä tasolla. 48136: 48137: 48138: 48139: 48140: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 48141: 48142: 48143: 1. Lakiehdotuksen perustelut siin myöntää myös kiinteistön omistajalle tai 48144: haltijalle vesihuoltotoimenpiteiden suunnitte- 48145: 1 § :n 2 momentti. Voimassa olevan yhdys- lua ja toteuttamista varten. Avustusta olisi 48146: kuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamises- mahdollista myöntää myös erikseen vain suun- 48147: ta annetun lain 1 §:n mukaan yhdyskuntien nittelua tai vain rakentamista varten. 48148: vesihuoltotoimenpiteiden edistämiseksi voi- Lisäksi ehdotetaan nykyistä lakia rakenteel- 48149: daan myöntää valtion tulo- ja menoarvion taan selvennettäväksi siten, että nykyisen lain 48150: rajoissa avustuksia sen mukaan kuin kysymyk- 2 §:ssä olevat säännökset siitä, mihin laitteisiin 48151: sessä olevassa laissa säädetään. Laissa tarkoi- ja rakennelmiin avustusta voidaan myöntää, 48152: tettu vesihuoltotoimenpide on määritelty yh- otettaisiin lain 3 §:ään, jossa on nykyisin sää- 48153: dyskuntien vedenhankintaa, viemäröintiä ja jä- detty siitä, mitä otetaan huomioon hankkeen 48154: tevesien käsittelyä sekä sen yhteydessä synty- kustannuksina. Yleisperusteluihin viitaten eh- 48155: vän lietteen hyötykäyttöä palvelevaksi toimen- dotetaan lisäksi nykyisin lain 2 § :ssä oleva 48156: piteeksi. säännös jätevedenpuhdistamon rakentamiselle 48157: Käytännössä on yhdyskunnan vesihuoltotoi- myönnettävän avustuksen saamisen edellytyk- 48158: menpiteen katsottu tarkoittavan useamman senä olevasta puhdistamon puhdistustasosta 48159: kuin yhden talouden tai kiinteistön veden- poistettavaksi laista, koska jätevedenpuhdista- 48160: hankinnan tai viemaromnin järjestämistä. mon puhdistustasovaatimukset voidaan asettaa 48161: Yleisperusteluihin viitaten ehdotetaan lain vesilain mukaisissa vesioikeuden päätöksissä. 48162: 1 §:n 2 momenttia muutettavaksi siten, että Pienissä hankkeissa avustuskelpoisuus voitai- 48163: vesihuoltotoimenpiteillä tarkoitettaisiin yhdys- siin määritellä hanketta koskevien teknisten 48164: kunnan yhteisesti tai kiinteistökohtaisesti jär- ratkaisujen perusteella. Avustettavan hankkeen 48165: jestettävää vedenhankintaa, viemäröintiä ja jä- toteuttaminen edellyttää vesilain mukaisen lu- 48166: tevesien käsittelyä sekä sen yhteydessä synty- van saamista, jos suunnitellussa ratkaisussa 48167: vän lietteen hyötykäyttöä palvelevia toimenpi- jätevesistä aiheutuisi vesilaissa tarkoitettua pi- 48168: teitä. laantumista. Vesihuoltoavustuksen myöntämi- 48169: 2 § . Nykyisen lain 2 § :n nojalla vesihuolto- sen edellytyksenä olisi siten edelleenkin otetta- 48170: avustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntain- va huomioon vesiensuojelusta johtuvat vaati- 48171: liitolle tai tarkoitusta varten perustetulle yhty- mukset. Lakiehdotuksen toteuttamisen seu- 48172: mälle sellaisten vedenhankintaa tai viemäröin- rauksena kumoutuisi valtioneuvoston päätös 48173: tiä palvelevien laitteiden ja rakenneimien teke- vesihuoltoavustuksen saamisen edellyttämästä 48174: miseen, joita tarkoitetaan yleisistä vesi- ja vie- jätevedenpuhdistamon puhdistustasosta. 48175: märilaitoksista annetun lain 8 § :ssä. Yleispe- Nykyisen 2 §:n 2 momentin mukaan, mikäli 48176: rusteluihin viitaten ehdotetaan 2 §:ää muutet- vedenhankintaa ja viemäröintiä palvelevien 48177: tavaksi siten, että vesihuoltoavustusta voitai- laitteiden rakentamiseen voidaan myöntää lai- 48178: 1989 vp. - HE n:o 188 7 48179: 48180: naa annetun maatilalain nojalla, ei mainittujen vesijohdot ja viemärit. Kiinteistökohtaisessa 48181: laitteiden rakentamista varten saada myöntää jätevesien käsittelyssä ovat vesiensuojelun kan- 48182: vesihuoltoavustusta tämän lain nojalla. Nyt nalta parempia muut käymälätyypit kuin vesi- 48183: tämä säännös ehdotetaan poistettavaksi laista. käymälät. Tämän vuoksi tarkoitus on, että 48184: Maatilalain nojalla mahdollisesti myönnettävät avustusta voitaisiin myöntää veden- ja jäteve- 48185: vesihuoltolainat tulisivat otettavaksi huomioon denkäsittelylaitteiden lisäksi myös käymäläjät- 48186: lakiehdotuksen 4 §:ssä säädettäväksi ehdotetun teen käsittelylaitteisiin, joista samoin kuin 48187: enimmäismäärän rajoissa, mikäli avustuksen muistakin lakiehdotuksessa tarkoitetuista lait- 48188: saajalle on myönnetty samaa hanketta varten teista ja rakennelmista annettaisiin tarkemmat 48189: valtion varoista laina tai lainaa, jonka osalta säännökset asetuksella. 48190: valtio maksaa korkotukea. Yleisen tai muun vesi- ja viemärilaitoksen 48191: Lakiehdotuksen 2 §:n 2 momenttiin ehdote- toimesta ei aina ole taloudellisesti perusteltua 48192: taan otettavaksi määritelmä kiinteistön halti- järjestää kaukana verkostosta olevien yksittäis- 48193: jasta, jolle vesihuoltoavusta voitaisiin myöntää ten kiinteistöjen vesihuoltoa. Näissä tapauksis- 48194: kiinteistökohtaista hanketta varten. sa vastuu ja ratkaisunteko kiinteistön vesihuol- 48195: 3 §. Lakiehdotuksen 7 ja 8 §:n muutoksilla lon järjestämisestä jää kiinteistön omistajalle 48196: on tarkoitus muuttaa avustuksen myöntävää tai haltijalle. 48197: viranomaista. Nykyiseen lain 3 §:ään, josta Joissakin tapauksissa veden laatu taikka 48198: tulisi 3 §:n 1 momentti ehdotetaan tehtäväksi maasto- ja muut olosuhteet saattavat olla sel- 48199: vastaava muutos. Lisäksi täsmennettäisiin sa- laisia, että muuta kiinteistön kannalta taloudel- 48200: nan muotoa. lisesti edullista tapaa järjestää kiinteistön vesi- 48201: Lakiehdotuksen 3 §:n 2 momentissa säädet- huolto ei ole olemassa kuin rakentaa itse omal- 48202: täisiin siitä, mitkä olisivat sellaisia laitteita ja la kustannuksella liittymäjohdot vesi- ja viemä- 48203: rakennelmia, joita varten vesihuoltoavustusta rilaitoksen verkostoon asti. Tämän vuoksi la- 48204: voitaisiin myöntää. kiehdotuksen tarkoituksena on, että vaikka 48205: Ehdotetun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan mu- kunnalle, kuntainliitolle tai tarkoitusta varten 48206: kaan sellaisia laitteita olisivat yleiseen tai muu- perustetulle yhtymälle olisi myönnetty tai 48207: hun vesi- ja viemärilaitokseen kuuluvat kaikki myönnettäisiin vesihuoltoavustusta ehdotetun 48208: sen toimintaa varten tarpeelliset laitteet ja ra- 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja 48209: kennelmat sekä lietteen käsittely- ja multautus- laitteita ja rakennelmia varten, tulisi kiinteis- 48210: Jaitteet. Tällaisia lakiehdotuksessa tarkoitettuja tön omistajalle tai haltijalle voida erityisistä 48211: laitteita ja rakennelmia ovat muun muassa syistä myöntää vesihuoltoavustusta ehdotetun 48212: vedenottamot, vedenpuhdistamot, pumppaa- 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja sellaisia 48213: mot, vesisäiliöt, vesijohdot, viemärit, viemäri- laitteita ja rakennelmia varten, joita tarvitaan 48214: veden pumppaamot, tarkastus- ja sadevesikai- kiinteistön oman vesihuoltojärjestelmän liittä- 48215: vot, jätevedenpuhdistamot ja muut niihin ver- miseksi tarpeelliselta osalta yleisen tai muun 48216: rattavat laitteet. Lakiehdotuksen 3 §:n 3 mo- vesi- ja viemärilaitoksen verkostoon. 48217: menttiin ehdotetaan otettavaksi valtuutus an- Lakiehdotuksen 3 §:n 3 momentissa säädet- 48218: taa asetuksella tarkemmat säännökset laitteista täisiin, että asetuksella annetaan tarkempia 48219: ja rakennelmista. Tarkoitus on, että asetuksel- säännöksiä siitä, mitkä ovat saman pykälän 2 48220: la annettavat säännökset vastaavat sisällöltään momentissa tarkoitettuja laitteita ja rakennel- 48221: eräitä teknisiä muutoksia ja täydennyksiä lu- mia. Samalla ehdotetaan, että asetuksella voi- 48222: kuunottamatta yleisistä vesi- ja viemärilaitok- taisiin antaa vesi- ja ympäristöhallitukselle val- 48223: sista annetun lain 8 §:ssä olevaa säännöstä, ta tarvittaessa tarkempien, luonteeltaan teknis- 48224: johon voimassa olevan lain 2 §:ssä viitataan. ten määräysten antamiseen siitä, mitkä ovat 48225: Ehdotetun 3 §:n 2 momentin 2 kohdassa sellaisia asetuksessa tarkoitettuja laitteita tai 48226: säädettäisiin, mitä kiinteistökohtaisen tai siihen rakennelmia, joita varten vesihuoltoavustusta 48227: verrattavan hankkeen laitteita ja rakennelmia voidaan myöntää. 48228: varten vesihuoltoavustusta voidaan myöntää. 4 §. Nykyistä lain 4 §:n 1 momenttia ehdote- 48229: Lakiehdotuksessa tarkoitettuja sellaisia laittei- taan muutettavaksi niin, että korkotukilainan 48230: ta ja rakennelmia olisivat vedenhankinta- ja lisäksi myös valtion varoista myönnetty laina 48231: viemäröintilaitteet, kuten vedenottamot, otetaan lukuun laskettaessa lainojen ja avus- 48232: pumppaamot, vesisäiliöt, veden- ja jäteveden- tuksen enimmäismäärää 60 prosenttia kustan- 48233: käsittelylaitteet, sekä rakennuksen ulkopuoliset nuksista. 48234: 8 1989 vp. - HE n:o 188 48235: 48236: Nykyistä 4 § :n 2 momenttia ehdotetaan tyjen edellytysten lisäksi, että kiinteistökohtai- 48237: muutettavaksi siten, että siihen otettaisiin li- sen hankkeen tarkoittamaa kiinteistöä käyte- 48238: säys, jonka mukaan vesihuoltoavustusta voi- tään pysyvään asumiseen tai sitä tukevaan 48239: daan myöntää enintään 50 prosenttia lain elinkeinotoimintaan. Ehdotetulla säännöksellä 48240: 3 §:ssä tarkoitetuista kustannuksista myös sosi- pyritään edistämään erityisesti haja-asutusalu- 48241: aalisten tai terveydellisten syiden perusteella, eiden jo olemassa olevaan asumiseen ja sen 48242: jos hankkeen pääasiallinen vaikutusalue on säilymistä tukevaan toimintaan käytettävien 48243: haja-asutusalueella. Suuremman avustuspro- kiinteistöjen asianmukaista vedenhankintaa ja 48244: sentin säätäminen olisi tarpeellista haja-asutu- viemäröintiä. Voimassa olevan lain soveltamis- 48245: salueen vesihuollon järjestämisen kalleuden ala on tarkoitus muutoin säilyttää entisellään. 48246: vuoksi. Kiinteistökohtaista tai siihen verratta- Lain nojalla ei ole tarkoitettu myönnettäväksi 48247: vaa hanketta varten olisi tarkoituksenmukaista avustusta sellaisille kiinteistökohtaisille hank- 48248: myöntää vain avustusta. Kun valtion rahoitus- keille, jotka koskevat yksinomaan suurten teol- 48249: tuki olisi avustusta, olisivat hailinnolliset kulut lisuuslaitosten tuotantotoimintaan käytettävien 48250: myös vähäisemmät. Suuremmalla valtion tuella kiinteistöjen vesihuollon järjestämistä, sillä nii- 48251: olisi mahdollista tasoittaa haja-asutusalueiden tä varten on olemassa erikseen omat rahoitus- 48252: vesihuoltotoimenpiteiden kustannuksia, jotta järjestelmät. 48253: maassamme kaikilla ihmisillä olisi mahdolli- 6 §. Nykyisen lain 6 §:n nojalla on vesihuol- 48254: suus saada kohtuullisilla kustannuksilla hyvä- toavustuksen suuruutta 3 §:n perusteella mää- 48255: laatuista talou!;vettä. Mikäli tällaista hanketta rättäessä kiinnitettävä huomiota muun muassa 48256: varten olisi myönnetty valtion varoista laina tai veden hintaan tai vastaavasti jätevesimaksun 48257: lainaa, jonka osalta valtio maksaa korkotukea, suuruuteen. Koska avustuksen piiriin tulisivat 48258: saisi vesihuoltoavustuksen, valtion lainan ja lakiehdotuksen mukaan myös kiinteistökohtai- 48259: korkotukilainan yhteismäärä olla enintään 80 set vesihuoltohankkeet, on tarkoituksenmukai- 48260: prosenttia lain 3 §:ssä tarkoitetuista kustan- sempaa kiinnittää huomiota vesihuollon järjes- 48261: nuksista. tämisen kalleuteen kuin veden hintaan tai jäte- 48262: 5 § :n 1 momentin 2 kohta. Kunnan vesihuol- vesimaksun suuruuteen. Avustuksen suuruutta 48263: lon kehittämissuunnittelun edistämisen ja vesi- määrättäessä tulisi hallituksen käsityksen mu- 48264: huoltoratkaisujen tarkoituksenmukaisuuden kaan kiinnittää erityistä huomiota hankkeen 48265: turvaamisen vuoksi ehdotetaan, että nykyisen merkitykseen vesiensuojelun edistämisessä sekä 48266: lain 5 §:n 2 kohdassa olevaan säännökseen riittävän ja hyvälaatuisen vedensaannin turvaa- 48267: lisättäisiin kunnan vesihuollon kehittämissuun- misessa myös häiriö- ja kriisitilanteissa. Tämän 48268: nitelma, joka tulisi ottaa huomioon hankkeen vuoksi ehdotetaan 6 §:ää muutettavaksi niin, 48269: suunnitelmaa laadittaessa. Kunnan vesihuollon että vesihuoltoavustuksen suuruutta määrät- 48270: kehittämissuunnitelmassa voidaan selvittää, täessä olisi kiinnitettävä huomiota hankkeen 48271: millä kunnan alueella vesihuolto järjestetään merkitykseen vedensaannin turvaamiseksi tai 48272: yhteisesti ja missä se jäisi muulla tavalla järjes- vesiensuojelun edistämiseksi sekä vesihuollon 48273: tettäväksi. Ehdotetuna muutoksella on tarkoi- järjestämisen kalleuteen. Voimassa olevan lain 48274: tus edistää vesihuollon järjestämistä kunnassa. mukaisesti tulisi edelleen kiinnittää huomiota 48275: Mikäli kunnassa olisi laadittu kunnan vesihuol- lisäksi asianomaisen alueen työllisyystilantee- 48276: lon kehittämissuunnitelma, olisi se otettava seen sekä hakijan mahdollisuuksiin saada kor- 48277: huomioon hankkeen suunnitelmaa laadittaessa kotukilainaa hanketta varten. 48278: sen estämiseksi, ettei hanke vaikeuttaisi vesi- 7 ja 8 §. Lakiehdotuksen 7 §:n 1 momentissa 48279: huollon suunnitelmallista kehittämistä kunnas- säädettäisiin vesihuoltoavustuksen myöntämi- 48280: sa. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitel- sestä. 48281: man puuttuminen ei kuitenkaan olisi esteenä Voimassa olevan lain 8 §:n nojalla avustuk- 48282: avustuksen myöntämiselle, mikäli hanke muu- sen on myöntänyt vesi- ja ympäristöhallitus 48283: toin täyttäisi säädetyt vaatimukset. saatuaan asiasta vedenhankinta- ja viemäröin- 48284: 5 § :n 2 momentti. Yleisperusteluihin viitaten tihankkeiden osalta maa- ja metsätalousminis- 48285: voimassa olevan lain 5 §:ään ehdotetaan lisät- teriön ja vesiensuojeluhankkeiden osalta ympä- 48286: täväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan vesi- ristöministeriön lausunnon. 48287: huoltoavustuksen myöntämisen edellytyksenä Ehdotuksen mukaan asianomaiset vesi- ja 48288: kiinteistökohtaista tai siihen verrattavaa han- ympäristöpiirit myöntäisivät vesihuoltoavus- 48289: ketta varten olisi pykälän 1 momentissa säädet- tukset ympäristöministeriön ja maa- ja metsä- 48290: 1989 vp. - HE n:o 188 9 48291: 48292: talousministeriön hallinnonalansa osalta vah- maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristö- 48293: vistamien kiintiöiden rajoissa. Nykyistä sään- ministeriön kesken. Lain 9 §:ää ehdotetaan 48294: nöstä ehdotetaan täsmennettäväksi myös siten, muutettavaksi siten, että vesi- ja ympäristöhal- 48295: että avustuksen myöntämispäätöksessä avus- litus päättäisi avustuksen takaisin perimisestä. 48296: tuksen myöntävä viranomainen voisi antaa 48297: avustuksen saajalle hankkeen aloittamista, to- 48298: teuttamista ja loppuunsaattamista koskevia eh- 2. Tarkemmat säännökset ja 48299: toja. määräykset 48300: Lakiehdotuksen 7 §:n 2 momentin mukaan 48301: avustuksen myöntänyt viranomainen valvoisi Lakiehdotukseen liittyen on tarkoitus uudis- 48302: avustuksen käyttöä. taa myös voimassa oleva asetus yhdyskuntien 48303: Lakiehdotuksen 7 §:n 3 momentissa säädet- vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta. Sa- 48304: täisiin, että avustuksen saajan tulee noudattaa malla lakiehdotuksen 3 §:n 3 momentin nojalla 48305: myös niitä ehtoja, joita tarkoitetaan 13 päivä- annettaisiin asetuksella tarkemmat säännökset 48306: nä maaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain siitä, mitkä ovat sellaisia laitteita ja rakennel- 48307: 12 §:n 2 momentissa. Vastaavansisältöinen mia, joita varten vesihuoltoavustusta voidaan 48308: säännös on myös voimassa olevassa laissa. myöntää. Asetuksella annettaisiin vesi- ja ym- 48309: Uusi työllisyyslaki on tullut voimaan vuoden päristöhallitukselle valta antaa tarvittaessa tar- 48310: 1988 alusta ja sillä on kumottu 23 päivänä kempia, luonteeltaan teknisiä määräyksiä siitä, 48311: joulukuuta 1971 annettu työllisyyslaki (946/ mitkä ovat sellaisia asetuksessa tarkoitettuja 48312: 71). laitteita tai rakennelmia, joita varten vesihuol- 48313: Lakiehdotuksen 8 §:ssä säädettäisiin vesi- toavustusta voidaan myöntää. 48314: huoltoavustuksen maksamisesta. Nykyisen lain 48315: mukaisesti avustuksen myöntänyt viranomai- 48316: nen voisi harkintansa mukaan maksaa myöntä- 3. Voimaantulo 48317: mänsä avustuksen saajalle joko yhdessä tai 48318: useammassa, enintään kolmessa erässä. La- 48319: kiehdotukseen ei enää ehdoteta otettavaksi Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä- 48320: erikseen säännöstä jätevedenpuhdistamon ra- nä tammikuuta 1990. 48321: kentamista varten myönnetyn vesihuoltoavus- Vesihuoltoavustusten myöntäminen tulisi la- 48322: tuksen maksamisen edellytyksistä niin kuin kiehdotuksen mukaan siirtymään vesi- ja ym- 48323: nykyisin on säädetty lain 7 §:n 2 momentissa. päristöhallitukselta vesi- ja ympäristöpiireille. 48324: Näiden kuten muidenkin hankkeiden osalta Tähän liittyen lakiehdotuksen voimaantulo 48325: vesihuoltoavustuksen myöntämiseen liittyvien edellyttää valmistelevia toimenpiteitä. Tämän 48326: ehtojen noudattamista valvottaisiin. Tarvit- vuoksi ehdotetaan lakiehdotuksen voimaantu- 48327: taessa olisi mahdollista ryhtyä lakiehdotuksen losäännöksessä säädettäväksi, että ennen tä- 48328: 9 §:n mukaisesti avustuksen tai sen osan takai- män lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain 48329: sin perimiseen. täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 48330: 9 §. Nykyisen lain 9 §:n mukaan avustuksen 48331: takaisin perimisestä päättää maa- ja metsäta- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 48332: lousministeriö aikaisemman vesihallituksen esi- kunnalle hyväksyttäväksi seuraava Iakiehdo- 48333: tyksestä. Nykyisin lain soveltamisala jakaantuu tus: 48334: 48335: 48336: 48337: 48338: 2 381395K 48339: 10 1989 vp. - HE n:o 188 48340: 48341: 48342: Laki 48343: yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain muuttamisesta 48344: 48345: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 48346: muutetaan yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta 18 päivänä tammikuuta 1980 48347: annetun lain (56/80) 1 §:n 2 momentti, 2-4 §, 5 §:n 2 kohta, 6-9 § sekä 48348: lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 48349: 48350: 1§ laitteita ja rakennelmia, joita varten vesihuol- 48351: toavustusta voidaan myöntää. 48352: Vesihuoltotoimenpiteillä tarkoitetaan tässä 48353: laissa yhdyskuntien yhteisesti tai kiinteistökoh- 4 § 48354: taisesti järjestettävää vedenhankintaa, viemä- Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää enin- 48355: röintiä ja jätevesien käsittelyä sekä sen yhtey- tään 30 prosenttia 3 §:ssä tarkoitetuista kus- 48356: dessä syntyvän lietteen hyötykäyttöä palvelevia tannuksista. Milloin avustuksen saajalle on 48357: toimenpiteitä. myönnetty samaa hanketta varten valtion va- 48358: 2 § roista lainaa tai lainaa, jonka osalta valtio 48359: Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää kun- maksaa korkotukea, näiden lainojen ja vesi- 48360: nalle, kuntainliitolle tai vedenhankintaa ja vie- huoltoavustuksen yhteismäärä saa olla enin- 48361: märöintiä taikka pelkästään vedenhankintaa tään 60 prosenttia edellä tarkoitetuista kustan- 48362: tai viemäröintiä varten perustetulle yhtymälle nuksista. 48363: tai yhteisölle taikka kiinteistön haltijalle vesi- Mikäli erityisten vesiensuojelullisten syiden 48364: huoltotoimenpiteiden suunnittelua ja toteutta- vuoksi jätevesien käsittelylle ja johtamiselle 48365: mista varten. asetetaan olennaisesti ankarampia vaatimuksia 48366: Kiinteistön haltijalla tarkoitetaan tässä laissa kuin yleensä taikka jos hankkeen pääasiallinen 48367: kiinteistön omistajaa tai omistajan vertaista vaikutusalue on haja-asutusalueella ja sitä on 48368: haltijaa taikka tontinvuokra- tai maanvuokra- sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi 48369: sopimuksen nojalla kiinteistöä hallitsevaa pidettävä erityisen tarpeellisena, voidaan tällai- 48370: vuokramiestä. selle hankkeelle myöntää vesihuoltoavustusta 48371: 3§ enintään 50 prosenttia hankkeen 3 §:ssä tarkoi- 48372: Sellaisina hankkeen kustannuksina, JOita tetuista kustannuksista. Mikäli tällaista han- 48373: varten vesihuoltoavustusta voidaan myöntää, ketta varten on myönnetty 1 momentissa tar- 48374: otetaan huomioon avustuksen myöntävän vi- koitettuja lainoja, näiden lainojen ja vesihuol- 48375: ranomaisen hyväksymäitä osalta vesihuoltotoi- toavustuksen yhteismäärä saa näissä tapauksis- 48376: menpiteiden suunnittelemisesta ja toteuttami- sa olla enintään 80 prosenttia edellä tarkoite- 48377: sesta aiheutuneet kokonaiskustannukset. tuista kustannuksista. 48378: Sellaisia laitteita ja rakennelmia, joita varten 48379: vesihuoltoavustusta voidaan myöntää, ovat: 5§ 48380: 1) yleiseen tai muuhun vesi- ja viemärilaitok- Vesihuoltoavustuksen myöntämisen edelly- 48381: seen kuuluvat kaikki sen toimintaa varten tar- tyksenä on, että: 48382: peelliset laitteet ja rakennelmat sekä lietteen 48383: käsittely- ja multautuslaitteet; ja 2) hanketta varten on laadittu hyväksyttävä 48384: 2) kiinteistökohtaisessa tai siihen verratta- suunnitelma kustannusarvioineen, jota laadit- 48385: vassa hankkeessa tarpeelliset vedenhankinta-, taessa on otettu huomioon vesien käytön koko- 48386: viemäröinti- ja käymäläjätteen käsittelylaitteet naissuunnitelma sekä alueellinen vesihuollon 48387: sekä rakennuksen ulkopuoliset vesijohdot ja yleissuunnitelma ja kunnan vesihuollon kehit- 48388: viemärit. tämissuunnitelma; 48389: Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 48390: siitä, mitkä ovat 2 momentissa tarkoitettuja Vesihuoltoavustuksen myöntämisen edelly- 48391: laitteita ja rakennelmia. Asetuksella voidaan tyksenä kiinteistökohtaista tai siihen verratta- 48392: antaa vesi- ja ympäristöhallitukselle valta an- vaa hanketta varten on edellä 1 momentissa 48393: taa tarvittaessa tarkempia määräyksiä siitä, säädettyjen edellytysten lisäksi, että hankkees- 48394: mitkä ovat sellaisia asetuksessa tarkoitettuja sa tarkoitettua kiinteistöä käytetään pysyvään 48395: 1989 vp. - HE n:o 188 11 48396: 48397: asumiseen tai sitä tukevaan elinkeinotoimin- nukset erääntyneet taikka, mikäli avustuksen 48398: taan. myöntänyt viranomainen katsoo sen tarkoituk- 48399: senmukaiseksi, työn edistymisen ja kustannus- 48400: 6§ ten ajoittumisen mukaan kahdessa tai enintään 48401: Vesihuoltoavustuksen suuruutta 4 §:n perus- kolmessa erässä. Viimeinen erä, jonka tulee 48402: teella määrättäessä on kiinnitettävä huomiota olla vähintään 20 prosenttia myönnetystä mää- 48403: hankkeen merkitykseen vedensaannin turvaa- rästä, maksetaan sen jälkeen, kun työ on 48404: misen tai vesiensuojelun kannalta, vesihuollon hyväksyttävästi loppuun suoritettu ja tilitys 48405: järjestämisen kalleuteen sekä asianomaisen tarkistettu. 48406: alueen työllisyystilanteeseen sekä hakijan mah- 48407: dollisuuksiin saada hanketta varten luottolai- 9§ 48408: tosten varoista myönnettävistä eräistä korkotu- Vesi- ja ympäristöhallituksen on määrättävä 48409: kilainoista annetun lain 2 §:n 2 kohdassa tar- vesihuoltoavustus kokonaan tai asianomaiselta 48410: koitettuja korkotukilainoja. osin takaisin maksettavaksi, jos avustuksen 48411: saaja on käyttänyt avustuksen muuhun kuin 48412: 7 § mihin se on myönnetty, tai avustuksen saami- 48413: Vesihuoltoavustuksen myöntää asianomai- seksi antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja 48414: nen vesi- ja ympäristöpiiri ympäristöministe- tai salannut tietoja ja menettelyllä on ollut 48415: riön ja maa- ja metsätalousministeriön hallin- vaikutusta avustuksen myöntämiseen tai ehto- 48416: nonalansa osalta vahvistamien kiintiöiden ra- jen asetteluun, taikka avustus on muutoin 48417: joissa. Avustuksen myöntämispäätöksessä voi- suoritettu virheeliisin edellytyksin tai perusteet- 48418: daan asettaa avustukseu saajalle hankkeen tomasti. Palautettavalle asvustusmäärälle on 48419: aloittamista, toteuttamista ja loppuunsaatta- suoritettava sen nostopäivästä lukien vuotuista 48420: mista koskevia ehtoja. Vesihuoltoavustuksen korkoa 12 prosenttia. Milloin palautusta tai 48421: hakemismenettelystä säädetään asetuksella. korkoa ei ole maksettu valtiolle määrättyyn 48422: Avustuksen myöntänyt viranomainen valvoo eräpäivään mennessä, avustuksen saajan on 48423: avustuksen käyttöä. Vesihuoltoavustuksen saa- maksettava palautettavalle määrälle vuotuista 48424: ja on velvollinen antamaan avustuksen myön- viivästyskorkoa 16 prosenttia. 48425: täneelle viranomaiselle valvontaa varten tar- 48426: peelliset tiedot, asiakirjat ja muun aineiston. Tämä laki tulee voimaan päivänä 48427: Avustuksen saajan tulee noudattaa myös kuuta 19 48428: niitä ehtoja, joita tarkoitetaan työllisyyslain Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyi- 48429: (275/87) 12 §:n 2 momentissa. hin avustuksiin sovelletaan aikaisemman lain 48430: ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja mää- 48431: 8§ räyksiä. 48432: Vesihuoltoavustus voidaan maksaa avustuk- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 48433: sen saajalle yhdellä kertaa sen jälkeen, kun työ ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 48434: on hyväksyitäväliä tavalla suoritettu ja kustan- menpiteisiin. 48435: 48436: 48437: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989 48438: 48439: 48440: Tasavallan Presidentti 48441: MAUNO KOIVISTO 48442: 48443: 48444: 48445: 48446: Ministeri Ole Norrback 48447: 12 1989 vp. - HE n:o 188 48448: 48449: Liite 48450: 48451: Laki 48452: yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain muuttamisesta 48453: 48454: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 48455: muutetaan yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta 18 päivänä tammikuuta 1980 48456: annetun lain (56/80) 1 §:n 2 momentti, 2-4 §, 5 §:n 2 kohta, 6-9 § sekä 48457: lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 48458: Voimassa oleva laki Ehdotus 48459: 48460: 1§ 1§ 48461: 48462: Vesihuoltotoimenpiteillä tarkoitetaan tässä Vesihuoltotoimenpiteillä tarkoitetaan tässä 48463: laissa yhdyskuntien vedenhankintaa, viemä- laissa yhdyskuntien yhteisesti tai kiinteistökoh- 48464: röintiä ja jätevesien käsittelyä sekä sen yhtey- taisesti järjestettävää vedenhankintaa, viemä- 48465: dessä syntyvän lietteen hyötykäyttöä palvelevia röintiä ja jätevesien käsittelyä sekä sen yhtey- 48466: toimenpiteitä. dessä syntyvän lietteen hyötykäyttöä palvelevia 48467: toimenpiteitä. 48468: 48469: 2§ 2§ 48470: Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää kun- Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää kun- 48471: nalle, kuntainliitolle tai vedenhankintaa ja vie- nalle, kuntainliitolle tai vedenhankintaa ja vie- 48472: märöintiä taikka pelkästään vedenhankintaa märöintiä taikka pelkästään vedenhankintaa 48473: tai viemäröintiä varten perustetulle yhtymälle tai viemäröintiä varten perustetulle yhtymälle 48474: tai yhteisölle sellaisten vedenhankintaa tai vie- tai yhteisölle taikka kiinteistön haltijalle vesi- 48475: märöintiä palvelevien laitteiden ja rakennei- huoltotoimenpiteiden suunnittelua ja toteutta- 48476: mien tekemiseen, joita tarkoitetaan yleisistä mista varten. 48477: vesi- ja viemärilaitoksista 23 päivänä joulukuu- Kiinteistön haltijalla tarkoitetaan tässä laissa 48478: ta 1977 annetun lain (982177) 8 §:ssä. Jäteve- kiinteistön omistajaa tai omistajan vertaista 48479: denpuhdistamon rakentamiselle myönnettävän haltijaa taikka tontinvuokra- tai maanvuokra- 48480: avustuksen saamisen edellytyksenä on, että sen sopimuksen nojalla kiinteistöä hallitsevaa 48481: puhdistustaso täyttää valtioneuvoston päätök- vuokramiestä. 48482: sellä määrättävän puhdistustason. Lietteen hy- 48483: väksikäytön osalta avustusta voidaan myöntää 48484: lietteen käsittely- ja multautuslaitteiden raken- 48485: tamiseen. 48486: Mikäli vedenhankintaa ja viemäröintiä pal- 48487: velevien laitteiden rakentamiseen voidaan 48488: myöntää lainaa 8 päivänä helmikuuta 1977 48489: annetun maatilalain (188/77) nojalla, ei mai- 48490: nittujen laitteiden rakentamista varten saada 48491: myöntää vesihuoltoavustusta tämän lain nojal- 48492: la. 48493: 3§ 3§ 48494: Sellaisina hankkeen kustannuksina, joita Sellaisina hankkeen kustannuksina, joita 48495: varten vesihuoltoavustusta voidaan myöntää, varten vesihuoltoavustusta voidaan myöntää, 48496: otetaan huomioon vesihallituksen hyväksymäi- otetaan huomioon avustuksen myöntävän vi- 48497: tä osalta hankkeen suunnittelemisesta ja to- ranomaisen hyväksymäitä osalta vesihuoltotoi- 48498: teuttamisesta aiheutuneet kokonaiskustannuk- menpiteiden suunnittelemisesta ja toteuttami- 48499: set. sesta aiheutuneet kokonaiskustannukset. 48500: 1989 vp. - HE n:o 188 13 48501: 48502: Voimassa oleva laki Ehdotus 48503: 48504: Sellaisia laitteita ja rakennelmia, joita varten 48505: vesihuoltoavustusta voidaan myöntää, ovat: 48506: 1) yleiseen tai muuhun vesi- ja viemärilaitok- 48507: seen kuuluvat kaikki sen toimintaa varten tar- 48508: peelliset laitteet ja rakennelmat sekä lietteen 48509: käsittely- ja multautuslaitteet; ja 48510: 2) kiinteistökohtaisessa tai siihen verratta- 48511: vassa hankkeessa tarpeelliset vedenhankinta-, 48512: viemäröinti- ja käymäläjätteen käsittelylaitteet 48513: sekä rakennuksen ulkopuoliset vesijohdot ja 48514: viemärit. 48515: Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 48516: siitä, mitkä ovat 2 momentissa tarkoitettuja 48517: laitteita ja rakennelmia. Asetuksella voidaan 48518: antaa vesi- ja ympäristöhallitukselle valta an- 48519: taa tarvittaessa tarkempia määräyksiä siitä, 48520: mitkä ovat sellaisia asetuksessa tarkoitettuja 48521: laitteita ja rakennelmia, joita varten vesihuol- 48522: toavustusta voidaan myöntää. 48523: 48524: 4 § 4§ 48525: Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää enin- Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää enin- 48526: tään 30 prosenttia 3 §:ssä tarkoitetuista kus- tään 30 prosenttia 3 §:ssä tarkoitetuista kus- 48527: tannuksista. Milloin avustuksen saajalle on tannuksista. Milloin avustuksen saajalle on 48528: myönnetty samaa hanketta varten lainaa, jon- myönnetty samaa hanketta varten valtion va- 48529: ka osalta valtio maksaa korkotukea, vesihuol- roista lainaa tai lainaa, jonka osalta valtio 48530: toavustuksen ja korkotukilainan yhteismäärä maksaa korkotukea, näiden lainojen ja vesi- 48531: saa olla enintään 60 prosenttia edellä tarkoite- huoltoavustuksen yhteismäärä saa olla enin- 48532: tuista kustannuksista. tään 60 prosenttia edellä tarkoitetuista kustan- 48533: nuksista. 48534: Mikäli erityisten vesiensuojelullisten syiden Mikäli erityisten vesiensuojelullisten syiden 48535: vuoksi jätevesien käsittelylle ja johtamiselle vuoksi jätevesien käsittelylle ja johtamiselle 48536: asetetaan olennaisesti ankarampia vaatimuksia asetetaan olennaisesti ankarampia vaatimuksia 48537: kuin yleensä, voidaan tällaiselle hankkeelle kuin yleensä taikka jos hankkeen pääasiallinen 48538: myöntää vesihuoltoavustusta enintään 50 pro- vaikutusalue on haja-asutusalueella ja sitä on 48539: senttia hankkeen 3 §:ssä tarkoitetuista kustan- sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi 48540: nuksista. Mikäli tällaista hanketta varten on pidettävä erityisen tarpeellisena, voidaan tällai- 48541: myönnetty 1 momentissa tarkoitettua lainaa, selle hankkeelle myöntää vesihuoltoavustusta 48542: vesihuoltoavustuksen ja lainan yhteismäärä saa enintään 50 prosenttia hankkeen 3 §:ssä tarkoi- 48543: näissä tapauksissa olla enintään 80 prosenttia tetuista kustannuksista. Mikäli tällaista han- 48544: edellä tarkoitetuista kustannuksista. ketta varten on myönnetty 1 momentissa tar- 48545: koitettuja lainoja, näiden lainojen ja vesihuol- 48546: toavustuksen yhteismäärä saa näissä tapauksis- 48547: sa olla enintään 80 prosenttia edellä tarkoite- 48548: tuista kustannuksista. 48549: 48550: 5§ 5§ 48551: Vesihuoltoavustuksen myöntämisen edelly- Vesihuoltoavustuksen myöntämisen edelly- 48552: tyksenä on, että tyksenä on, että 48553: 48554: 2) hanketta varten on laadittu hyväksyttävä 2) hanketta varten on laadittu hyväksyttävä 48555: suunnitelma kustannusarvioineen, jota laadit- suunnitelma kustannusarvioineen, jota laadit- 48556: 14 1989 vp. - HE n:o 188 48557: 48558: Voimassa oleva laki Ehdotus 48559: 48560: taessa on otettu huomioon vesien käytön koko- taessa on otettu huomioon vesien käytön koko- 48561: naissuunnitelma sekä alueellinen vesihuollon naissuunnitelma sekä alueellinen vesihuollon 48562: yleissuunnitelma; yleissuunnitelma ja kunnan vesihuollon kehit- 48563: tämissuunnitelma; 48564: 48565: Vesihuoltoavustuksen myöntämisen edelly- 48566: tyksenä kiinteistökohtaista tai siihen verratta- 48567: vaa hanketta varten on edellä 1 momentissa 48568: säädettyjen edellytysten lisäksi, että hankkees- 48569: sa tarkoitettua kiinteistöä käytetään pysyvään 48570: asumiseen tai sitä tukevaan elinkeinotoimin- 48571: taan. 48572: 48573: 6§ 6§ 48574: Vesihuoltoavustuksen suuruutta 3 §:n perus- Vesihuoltoavustuksen suuruutta 4 § :n perus- 48575: teella määrättäessä on kiinnitettävä huomiota teella määrättäessä on kiinnitettävä huomiota 48576: veden hintaan tai jätevesimaksun suuruuteen hankkeen merkitykseen vedensaannin turvaa- 48577: sekä asianomaisen alueen työllisyystilanteeseen misen tai vesiensuojelun kannalta, vesihuollon 48578: sekä hakijan mahdollisuuksiin saada hanketta järjestämisen kalleuteen sekä asianomaisen 48579: varten luottolaitosten varoista myönnettävistä alueen työllisyystilanteeseen sekä hakijan mah- 48580: eräistä korkotukilainoista annetun lain (10151 dollisuuksiin saada hanketta varten luottolai- 48581: 77) 2 §:n 2 kohdassa, sellaisena kuin se on 3 tosten varoista myönnettävistä eräistä korkotu- 48582: päivänä marraskuuta 1978 annetussa laissa kilainoista annetun lain 2 §:n 2 kohdassa tar- 48583: (824178), tarkoitettuja korkotukilainoja. koitettuja korkotukilainoja. 48584: 48585: 7 § 7 § 48586: Vesihuoltoavustus voidaan maksaa avustuk- Vesihuoltoavustuksen myöntää asianomai- 48587: sen saajalle yhdellä kertaa sen jälkeen, kun työ nen vesi- ja ympäristöpiiri ympäristöministe- 48588: on hyväksyttävällä tavalla suoritettu taikka, riön ja maa- ja metsätalousministeriön hallin- 48589: mikäli vesihallitus katsoo sen tarkoituksenmu- nonalansa osalta vahvistamien kiintiöiden ra- 48590: kaiseksi, työn edistymisen mukaan kahdessa joissa. Avustuksen myöntämispäätöksessä voi- 48591: tai enintään kolmessa erässä. Viimeinen erä, daan asettaa avustuksen saajalle hankkeen 48592: jonka tulee olla vähintään 20 prosenttia myön- aloittamista, toteuttamista ja loppuunsaatta- 48593: netystä määrästä, maksetaan sen jälkeen, kun mista koskevia ehtoja. Vesihuoltoavustuksen 48594: työ on hyväksyttävästi loppuun suoritettu. hakemismenettelystä säädetään asetuksella. 48595: Mikäli avustus on myönnetty jätevedenpuh- Avustuksen myöntänyt viranomainen valvoo 48596: distamon rakentamiseen, avustus tai sen vii- avustuksen käyttöä. Vesihuoltoavustuksen saa- 48597: meinen erä maksetaan vuoden kuluttua siitä, ja on velvollinen antamaan avustuksen myön- 48598: kun työ on hyväksyttävästi loppuun suoritettu. täneelle viranomaiselle valvontaa varten tar- 48599: peelliset tiedot, asiakirjat ja muun aineiston. 48600: Avustuksen saajan tulee noudattaa myös 48601: niitä ehtoja, joita tarkoitetaan työllisyyslain 48602: (275187) 12 §:n 2 momentissa. 48603: 48604: 8§ 8§ 48605: Vesihuoltoavustuksen myöntää vesihallitus Vesihuoltoavustus voidaan maksaa avustuk- 48606: sitten, kun maa- ja metsätalousministeriö on sen saajalle yhdellä kertaa sen jälkeen, kun työ 48607: antanut asiasta lausunnon. Vesihuoltoavustuk- on hyväksyttävällä tavalla suoritettu ja kustan- 48608: sen hakemismenettelystä säädetään asetuksella. nukset erääntyneet taikka, mikäli avustuksen 48609: Vesihallitus ja vesipiirien vesitoimistot valvo- myöntänyt viranomainen katsoo sen tarkoituk- 48610: vat avustuksen käyttöä. Avustuksen saaja on senmukaiseksi, työn edistymisen ja kustannus- 48611: velvollinen noudattamaan vesihallituksen ja ve- ten ajoittumisen mukaan kahdessa tai enintään 48612: 1989 vp. - HE n:o 188 15 48613: 48614: Voimassa oleva laki Ehdotus 48615: 48616: s1pnnn vesitoimiston hankkeen aloittamista, kolmessa erassa. Viimeinen erä, jonka tulee 48617: toteuttamista ja loppuunsaattamista koskevia olla vähintään 20 prosenttia myönnetystä mää- 48618: määräyksiä. Vesihuoltoavustuksen saaja on rästä, maksetaan sen jälkeen, kun työ on 48619: velvollinen antamaan vesihallitukselle ja vesi- hyväksyttävästi loppuun suoritettu ja tilitys 48620: piirin vesitoimistolle valvontaa varten tarpeelli- tarkistettu. 48621: set tiedot. 48622: Avustuksen saajan tulee noudattaa myös 48623: niitä ehtoja, joita tarkoitetaan 23 päivänä jou- 48624: lukuuta 1971 annetun työllisyyslain (946/71) 48625: 6 §:ssä. 48626: 48627: 9§ 9§ 48628: Milloin vesihuoltoavustuksen saamiseksi on Vesi- ja ympäristöhallituksen on määrättävä 48629: annettu virheellisiä tai erehdyHäviä tietoja tai vesihuoltoavustus kokonaan tai asianomaiselta 48630: muutoin käy selville, että vesihuoltoavustus on osin takaisin maksettavaksi, jos avustuksen 48631: suoritettu perusteettomasti taikka jos vesihuol- saaja on käyttänyt avustuksen muuhun kuin 48632: toavustuksen myöntämiseen liittyviä ehtoja ei mihin se on myönnetty, tai avustuksen saami- 48633: ole noudatettu, vesihuoltoavustus tai osa siitä seksi antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja 48634: voidaan periä takaisin. Takaisin perittävälle tai salannut cietoja ja menettelyllä on ollut 48635: määrälle voidaan määrätä maksettavaksi 12 vaikutusta avustuksen myöntämiseen tai ehto- 48636: prosentin vuotuinen korko vesihuoltoavustuk- jen asetteluun, taikka avustus on muutoin 48637: sen maksamisesta lukien. Takaisinperimisestä suoritettu virheeliisin edellytyksin tai perusteet- 48638: päättää maa- ja metsätalousministeriö vesihal- tomasti. Palautettavalle asvustusmäärälle on 48639: lituksen esityksestä. suoritettava sen nostopäivästä lukien vuotuista 48640: korkoa 12 prosenttia. Milloin palautusta tai 48641: korkoa ei ole maksettu valtiolle määrättyyn 48642: eräpäivään mennessä, avustuksen saajan on 48643: maksettava palautettavalle määrälle vuotuista 48644: viivästyskorkoa 16 prosenttia. 48645: 48646: Tämä laki tulee voimaan päivänä 48647: kuuta 19 48648: Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyi- 48649: hin avustuksiin sovelletaan aikaisemman lain 48650: ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja mää- 48651: räyksiä. 48652: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 48653: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 48654: menpiteisiin. 48655: 1989 vp. - HE n:o 189 48656: 48657: 48658: 48659: 48660: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuluttajaneuvonnan 48661: järjestämisestä kunnassa annetun lain 8 §:n kumoamisesta 48662: 48663: 48664: 48665: 48666: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 48667: 48668: Kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnas- dotus on hyväksytty ja vahvistettu. Kuntien, 48669: sa annetun lain nojalla valtioneuvosto määrää jotka eivät lain voimaan tullessa järjestä kulut- 48670: ajankohdan, josta lukien kunnan on viimeis- tajaneuvontaa, olisi aloitettava tällainen neu- 48671: tään aloitettava kuluttajaneuvonta. Esityksessä vonta 31 päivään joulukuuta 1991 mennessä. 48672: ehdotetaan kuntien yleisestä valtionosuudesta 48673: ja yleisistä rahoitusavustuksista annettuun la- Esitys liittyy hallituksen esitykseen Eduskun- 48674: kiin liittyen luovuttavaksi tästä menettelystä. nalle valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 48675: Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1990 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhtey- 48676: mahdollisimman pian sen jälkeen kun lakieh- dessä. 48677: 48678: 48679: 48680: 48681: PERUSTELUT 48682: 48683: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Kuntien yleisestä valtionosuudesta ja yleisis- 48684: muutokset tä rahoitusavustuksista annettu laki (1273/88), 48685: joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989, 48686: Kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnas- yksinkertaistaa eräiltä osin niitä järjestelmiä, 48687: sa annetun lain (39178) 1 §:n mukaan kunnan joita valtionosuuden suorittamiseen sovelle- 48688: velvollisuutena on järjestää kuluttajaneuvon- taan, kun tiettyjä eri lakien mukaan myönnet- 48689: taa. Valtioneuvosto määrää lain 8 §:n mukaan täviä pienehköjä valtionosuuksia ja -avustuksia 48690: ajankohdan, josta lukien kunnan on viimeis- sekä määrältään vähäisiä valtion korvauksia 48691: tään aloitettava kuluttajaneuvonta. Määräyk- on kerätty yhteen. 48692: siä on vuosittain annettu siinä määrin kuin Valtionosuus kuluttajaneuvonnasta aiheutu- 48693: valtion tulo- ja menoarviossa on osoitettu tä- viin perustamis- ja käyttökustannuksiin kuuluu 48694: hän toimintaan varoja. Kuluttajaneuvojia, joi- niihin valtionosuuksiin, jotka sisältyvät maini- 48695: den palkkaukseen myönnetään valtionosuutta, tun uuden lain mukaiseen järjestelmään. Tä- 48696: oli vuoden 1988 lopussa 60. Nykyisellään ku- hän liittyen on kuluttajaneuvonnan järjestämi- 48697: luttajaneuvonnan piirissä on maan väestöstä sestä kunnassa annettua lakia muutettu samas- 48698: noin 70 prosenttia ja kunnista vajaat 40 pro- sa yhteydessä valtionosuutta koskevien sään- 48699: senttia. nösten osalta. Lain 9 §:ssä oli aikaisemmin 48700: Kunnalle, jossa valtioneuvosto on päättänyt määritelty valtionosuuden suorittamisen perus- 48701: aloitettavaksi kuluttajaneuvonnan, on aikai- teet. Nyt 9 §:ssä (1279/88) on viittaussäännös, 48702: semmin suoritettu kuluttajaneuvonnasta aiheu- jonka mukaan kunnalle myönnetään kuluttaja- 48703: tuviin perustamis- ja käyttökustannuksiin val- neuvonnan järjestämiseen valtionosuutta siten 48704: tionosuutta. Valtionosuus on ollut kunnan kuin kuntien yleisestä valtionosuudesta ja ylei- 48705: kantokykyluokasta riippuen 25-70 prosenttia. sistä rahoitusavustuksista annetussa laissa on 48706: 48707: 3909851 48708: 2 1989 vp. - HE n:o 189 48709: 48710: säädetty. Samalla on niin ikään valtionosuu- 2. Esityksen organisatoriset ja 48711: teen liittyvä lain 10 § kumottu. henkilöstövaikutukset 48712: Toisin kuin muut niistä kunnallisista toimin- 48713: noista, joihin suoritettava valtionosuus tai ra- Esitys ei muuta kunnallisen kuluttajaneu- 48714: hoitusavustus määräytyy uuden yleisestä val- vonnan organisaatiota. Valtionosuusjärjestel- 48715: tionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista män muuttuminen edellä kuvatulla tavalla te- 48716: annetun uuden lain mukaisesti, kunnallinen kee kuitenkin tarpeelliseksi saattaa koko maa 48717: kuluttajaneuvonta valtionosuuteen oikeuttava- kuluttajaneuvonnan piiriin mahdollisimman 48718: na toimintana ei ulotu maan kaikkiin kuntiin. nopeasti. Kunnallisen kuluttajaneuvonnan val- 48719: Tähän toimintaan ei ole myöskään varattu vontaelimenä voisi nykyiseen tapaan toimia 48720: vuodelle 1989 valtion tulo- ja menoarviossa sellainen kunnallinen viranomainen, joka kysy- 48721: varoja koko maan tarvetta ajatellen. Tämä myksessä olevassa kunnassa tai yhteistoiminta- 48722: aiheuttaa kunnallisen kuluttajaneuvonnan kan- alueella katsotaan tähän parhaaksi ratkaisuksi. 48723: nalta erityisongelmia. Kunnallisen kuluttajaneuvonnan saaminen 48724: Uuden yleisestä valtionosuudesta ja yleisistä koko maan kattavaksi olisi omiaan paranta- 48725: rahoitusavustuksista annetun lain mukaan ylei- maan kuluttajavalituslautakunnan työskentely- 48726: nen valtionosuus määräytyy pääsääntöisesti edellytyksiä, koska saatujen kokemusten mu- 48727: kunnan asukasluvun perusteella kantokykyluo- kaan on niissä kunnissa, jotka ovat jo olleet 48728: kan mukaan porrastettuna markkamääränä kunnallisen kuluttajaneuvonnan piirissä, valta- 48729: asukasta kohti. Siten kunnat, jotka on aikai- osa kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien väli- 48730: semman järjestelmän mukaisesti jo velvoitettu sistä riitatapauksista pystytty ratkaisemaan jo 48731: valtioneuvoston päätöksellä harjoittamaan ku- paikallistasolla. 48732: luttajaneuvontaa, saavat saman määrän val- Kunta on velvollinen antamaan kauppa- ja 48733: tionosuutta kuin ne kunnat, joita ei ole tähän teollisuusministeriölle ja elinkeinohallitukselle 48734: toimintaan velvoitettu. Tämän vuoksi on tar- tietoja kuluttajaneuvonnan järjestelystä (kulut- 48735: peen saada ulotetuksi kuluttajaneuvonta nope- tajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa anne- 48736: assa ajassa maan kaikkiin kuntiin, jotta kuntia tun lain 7 § ja asetuksen, 608/78, 5 §). Kulut- 48737: kohdeltaisiin tasapuolisesti ja kuntien asukkaat tajaneuvojan on pyynnöstä hankittava tietoja 48738: saatettaisiin tasavertaiseen asemaan kuluttaja- myös muille kuluttajaviranomaisille näiden kä- 48739: neuvonnan suhteen. sittelemissä asioissa ja mahdollisuuksien mu- 48740: Edellä mainittujen syiden vuoksi ei voimassa kaan seurattava näiden viranomaisten päätös- 48741: olevaa järjestelmää, jonka mukaan valtioneu- ten noudattamista (asetuksen 4 §). Tämä toi- 48742: vosto päättää kunnan kuluttajaneuvonnan minta on varsin tärkeää koko kuluttajapolitii- 48743: aloittamisen ajankohdasta, voida jatkaa. Esi- kan suuniaarniseksi ja kuluttajansuojan kehit- 48744: tyksessä ehdotetaan siirtymäkauden kuluessa tämisen taustaksi. Samoin vuosittaisten paino- 48745: olisi kaikkien järjestelyn ulkopuolella nykyisin pistealueiden määritteleminen ja valistuksen 48746: olevien kuntien aloitettava kuluttajaneuvonta. suunnitteleminen keskushallintotasolla edellyt- 48747: tää, että kunnista saadaan tietoja kuluttajien 48748: Kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnas- ongelmista. Kunnallisen kuluttajaneuvonnan 48749: sa annetun lain voimassa olevan 8 §:n 2 mo- ulottaminen koko maata kattavaksi lisäisi tun- 48750: mentin mukaan valtioneuvosto voi kunnan esi- tuvasti tämän tietojenhankintakanavan merki- 48751: tyksestä päättää, että kunta, jossa kuluttaja- tystä. Edelleen se antaisi kaikille kuluttajille 48752: neuvonnan tarpeen voidaan otaksua olevan asuinpaikasta riipumatta mahdollisuuden saa- 48753: vähäinen, määräajaksi tai toistaiseksi vapaute- da sitä tietoa ja valistusta, jota kuluttajansuo- 48754: taan velvollisuudesta järjestää kuluttajaneu- jan toteutuminen lainsäätäjän tarkoittamalla 48755: vontaa. Ottaen huomioon mainitun lain 6 §:n tavalla edellyttää. 48756: mukaisen mahdollisuuden tehdä sopimus ku- Kunnallisen kuluttajaneuvonnan ohjaus- ja 48757: luttajaneuvonnan hoitamisesta yhteistoimin- koulutustehtäviä neuvonnan laajentaminen tu- 48758: nassa on katsottu, ettei tätä poikkeusmahdolli- lisi lisäämään. Ohjaus- ja koulutustehtävät tul- 48759: suutta ole tarpeen säilyttää. laan hoitamaan samoin kuin painopistealuei- 48760: Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan kulut- den määrittely tekemään osana elinkeinohalli- 48761: tajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa anne- tuksen KTS-suunnittelua ja voidaan hoitaa vir- 48762: tun lain 8 § kumottavaksi. kajärjestelyin elinkeinohallituksessa. 48763: 1989 vp. HE n:o 189 3 48764: 48765: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- lisätarpeen kustannusten arvioidaan olevan 48766: tukset noin 450 000 markkaa. 48767: 48768: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan ulottamisen 48769: koko maata kattavaksi arvioidaan lisäävän val- 4. Muita asiaan vaikuttavia seik- 48770: tionosuuskustannuksia noin 3,5 miljoonalla koja 48771: markalla, jolloin ne olisivat kaikkiaan noin 7,5 48772: miljoonaa markkaa. Vahvistettaessa yleisen Tässä yhteydessä ei esitetä muutoksia kun- 48773: valtionosuuden keskimääräistä markkamäärää nallisen kuluttajaneuvonnan järjestämista- 48774: asukasta kohden kuntien yleisestä valtionosuu- paan. Kauppa- ja teollisuusministeriö on kui- 48775: desta ja yleisistä rahoitusavustuksista annetun tenkin päättänyt asettaa työryhmän selvittä- 48776: lain 3 § :n mukaisesti on tähän toimintaan siten mään kiireellisesti, viimeistään kuluvan vuoden 48777: varattava rahaa 3,5 miljoonaa markkaa lisää, loppuun mennessä mahdollisuuksia muuttaa 48778: jos kunnallinen kuluttajaneuvonta ulotetaan kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa 48779: maan kaikkiin kuntiin. Samalla poistuu nyt annettua lakia sillä tavoin, että kuluttajaneu- 48780: vallitseva epäkohta, jossa valtionosuus jakau- vonnan järjestämistapa jätetään kuntien rat- 48781: tuu yhtäläisesti kaikkiin kuntiin, järjestettiinpä kaistavaksi. Tarkoituksena on, että työryhmäs- 48782: niissä kuluttajaneuvontaa tai ei. Kunnille ai- sä on kauppa- ja teollisuusministeriön, valtio- 48783: heutuisi kunnallisesta kuluttajaneuvonnasta ai- varainministeriön, sisäasiainministeriön, elin- 48784: kaisemmin sovellettujen valtionosuusperustei- ~einohallituksen, kunnallisten keskusjärjestö- 48785: den pohjalta arvioitaessa kustannuksia kaik- Jen sekä Kunnalliset kuluttajaneuvojat ry:n 48786: kiaan 6,9 miljoonaa markkaa. Valtion ja kun- edustus. 48787: tien vuosittaiset kokonaiskustannukset olisivat 48788: siten noin 14,4 miljoonaa markkaa. 48789: 5. Voimaantulo 48790: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- 48791: delle 1990 on kunnallisen kuluttajaneuvonnan Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol- 48792: laajenemiseen varattu lisärahoitusta kaikkiaan lisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksyt- 48793: 1,5 miljoonaa markkaa. Se lisärahoitus, joka ty ja vahvistettu. Jotta niissä kunnissa, jotka 48794: tarvitaan järjestelmän ulottamiseksi koko val- eivät lain voimaan tullessa ole aloittaneet ku- 48795: takunnan alueelle, on tarkoitus sisällyttää val- luttajaneuvontaa, olisi riittävästi aikaa järjes- 48796: tion tulo- ja menoarvioehdotukseen vuodelle tää kuluttajaneuvonnan aloittaminen, ehdote- 48797: 1991. taan säädettäväksi, että kuntien on aloitettava 48798: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan ohjaus- ja kuluttajaneuvonta viimeistään 31 päivään jou- 48799: koulutustehtäviä tulisi toiminnan laajentuessa lukuuta 1991 mennessä. 48800: lisätä tuntuvasti. Samoin kasvaa valistusaineis- 48801: ton tarve neuvojien määrän ja neuvonnan pii- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 48802: riin tulevan väestön lisääntyessä. Vuosittaisen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 48803: 4 1989 vp. - HE n:o 189 48804: 48805: 48806: Laki 48807: kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa annetun lain 8 §:n kumoamisesta 48808: 48809: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 48810: 48811: 1§ 48812: Tällä lailla kumotaan kuluttajaneuvonnan Kunnan, joka ei lain voimaan tullessa ole 48813: järjestämisestä kunnassa 20 päivänä tammi- aloittanut kuluttajaneuvontaa, on aloitettava 48814: kuuta 1978 annetun lain (39178) 8 §. se viimeistään 31 päivään joulukuuta 1991 48815: mennessä. 48816: 2§ 48817: Tämä laki tulee voimaan päivänä 48818: kuuta 19 48819: 48820: 48821: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989 48822: 48823: 48824: Tasavallan Presidentti 48825: MAUNO KOIVISTO 48826: 48827: 48828: 48829: 48830: Ministeri Pertti Salolainen 48831: 1989 vp. - HE n:o 190 48832: 48833: 48834: 48835: 48836: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muutta- 48837: misesta 48838: 48839: 48840: 48841: 48842: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 48843: 48844: Esityksen tarkoituksena on saattaa kirjanpi- väksikäyttöä tositeaineiston säilyttämisessä hel- 48845: tolainsäädännön kirjanpitojen hoitamiselle potettaisiin. 48846: asettamat vaatimukset vastaamaan tapahtunut- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti, 48847: ta tietotekniikan kehitystä. Tähän pyritään sel- kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Ennen lain 48848: keyttämällä kirjanpitolain rakennetta ja tarkis- voimaantuloa alkaneelta tilikaudelta pidettä- 48849: tamaila sen käsitteistöä. Lisäksi esityksessä vään kirjanpitoon saataisiin soveltaa aikaisem- 48850: ehdotetaan, että mikrokuvausmenetelmän hy- paa lainsäädäntöä. 48851: 48852: 48853: 48854: 48855: PERUSTELUT 48856: 48857: 1. Nykyinen tilanne ja asian tolainsäädännön tuntemusta. Kirjanpitolain ja 48858: valmistelu -asetuksen säännösten sekä kauppa- ja teolli- 48859: suusministeriön antamien ohjeiden noudatta- 48860: Kirjanpitolaki nykyisessä muodossaan antaa misessa onkin toisinaan esiintynyt puutteita, 48861: mahdollisuuden käyttää tietotekniikkaa hyväk- kun kirjanpitojärjestelmien suunnittelun lähtö- 48862: si täysimääräisesti kirjanpidon laatimisessa ja kohdaksi on asetettu mieluummin tietoteknii- 48863: säilyttämisessä. Samalla se kuitenkin pakottaa kan antamat mahdollisuudet kuin lainsäädän- 48864: järjestämään tietotekniikan käytön siten, että nön asettamat vaatimukset. Tämän johdosta 48865: kirjanpidon tarkastus on mahdollista koko kir- kirjanpitolainsäädännön sisällön tulisi olla 48866: janpitolain vaatiman arkistointiajan. Vaikeim- mahdollisimman selkeä ja ajan tasalla. 48867: min hallittavien tekniikoiden käyttö on lisäksi Kirjanpitolain mukaan mikrokuvausmenetel- 48868: säädetty luvanvaraiseksi. män hyväksikäyttö kirjanpitoaineiston säilyttä- 48869: Tietotekniikka on viime vuosina kehittynyt misessä on säädetty kirjanpitolautakunnan lu- 48870: erittäin voimakkaasti. Samalla sen hinta-suori- van varaiseksi. Mikrokuvaustekniikat ovat vii- 48871: tussuhde on ratkaisevasti laskenut. Tämän seu- me aikoina kehittyneet entistä luotettavammik- 48872: rauksena tietotekniikan käyttö kirjanpitojen si ja kustannuksiltaan edullisemmiksi. Tähän 48873: hoitamisessa on lisääntynyt nopeasti. Myös nähden mikrokuvauksen soveltaminen kirjan- 48874: kirjanpitojen hoidon automaatioaste on samal- pitoaineiston arkistoimiseen ainoastaan kirjan- 48875: la noussut merkittävästi. Näin entistä useam- pitolautakunnan luvalla on käytännössä koettu 48876: mat henkilöt ovat joutuneet niin suunnittele- tarpeettoman rajoittavaksi erityisesti tositeai- 48877: maan kuin käyttämään tietotekniikkaa kirjan- neiston osalta, joka muodostaa yleensä valta- 48878: pitovelvollisuuden täyttämiseen liittyen. Suun- osan kirjanpitoaineistosta. 48879: nittelutyössä on tarpeen käyttää tietotekniikan Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä 48880: asiantuntijoita, joilla ei kuitenkaan aina ole olevassa kirjanpitolautakunnassa on edellä 48881: hyvää kirjanpidon periaatteiden eikä kirjanpi- mainituista syistä valmisteltu ehdotus voimassa 48882: 390933C 48883: 2 1989 vp. - HE n:o 190 48884: 48885: olevaan kirjanpitolakiin tekniikan kehityksen kielisessä kirjallisessa muodossa, on edelleen 48886: johdosta tarvittaviksi muutoksiksi. Ehdotusta tarpeellinen. Sen tarkoituksena on erityisesti 48887: valmisteltaessa on pidetty silmällä myös vas- varmistaa kirjanpitoaineiston säilyminen. Riski 48888: taavia ulkomaisia, kuten muiden pohjoismai- konekielisten tiedostojen häviämisestä on viime 48889: den, säännöksiä. Tehtyjen selvitysten mukaan vuosina yleistynyt mini- ja mikrotietokoneiden 48890: tietotekniikan käyttö on eri maissa järjestetty hyväksikäytön lisäännyttyä myös pienissä yri- 48891: lakiteknisesti vaihtelevilla tavoilla, mutta kui- tyksissä. Vaatimus, etteivät tositetiedot ja kir- 48892: tenkin sisällöltään hyvin yhtenäisesti. Tietotek- janpitomerkinnät saa olla samanaikaisesti ai- 48893: niikan käyttö sallitaan yleisesti kirjanpitojen noastaan laitteiden avulla luettavassa muodos- 48894: hoitamisessa, mutta käyttöä saatetaan varmis- sa, on omiaan helpottamaan myös kirjanpidon 48895: taa lupamenettelyin sekä samantapaisin tarkas- tarkastajien työtä, koska he eivät joudu tällöin 48896: tettavuuden varmistavin lisävaatimuksin kuin tarkastusta suorittaessaan seuraamaan kirjan- 48897: Suomessakin. pidon kulkua samanaikaisesti kahdelta näyttö- 48898: Esitysluonnoksesta on hankittu lausunnot päätteeltä, mikrofilmien luku- tai muulta vas- 48899: keskusrikospoliisilta, valtiovarainministeriöltä, taavalta laitteelta. 48900: verohallitukselta, Keskuskauppakamarilta, Rinnakkaiskäytön kiellon keskittäminen yh- 48901: Teollisuuden Keskusliitolta, Suomen Pankki- teen pykälään merkitsee samalla myös mikro- 48902: yhdistykseltä, Suomen Vakuutusyhtiöiden Kes- kuvauksen tulostuksen nimenomaista säätämis- 48903: kusliitolta, KHT-yhdistys ry:ltä, Tilintarkasta- tä kiellon piiriin. Toisaalta kirjanpitolautakun- 48904: jayhdistys HTM ry:ltä ja Kirjanpitotoimistojen ta on kirjanpitoaineiston mikrokuvauslupia 48905: Liitto ry:ltä. Lausunnonantajat ovat pääosin myöntäessään tähänkin saakka noudattanut tä- 48906: puoltaneet ehdotettuja muutoksia. Lausun- tä rinnakkaiskäytön kiellon periaatetta. Keskit- 48907: noissa ehdotettiin esitykseen joitakin muutok- tämällä kielto kirjanpitolain yhteen kohtaan 48908: sia ja täsmennyksiä. Keskusrikospoliisi katsoi saadaan se entistä helpommin huomatuksi ja 48909: rikostutkinnan kannalta epätyydyttäväksi, jos ymmärrety ksi. 48910: tositeaineistotiedot arkistoidaan alkuperäisten 24 §. Pykälän 2 ja 3 momenttiin ehdotetaan 48911: paperille kirjoitettujen tositteiden sijasta suu- tehtäväksi vastaavat muutokset kuin 8 §:n 5 48912: ressa määrin yksinomaan esimerkiksi mikroku- momenttiin. 48913: vausmenetelmällä. Esitysehdotuksessa on py- 25 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 48914: ritty ottamaan mahdollisuuksien mukaan huo- momentti, jonka mukaan tositteiden ja muun 48915: mioon annetuissa lausunnoissa esitetyt huo- niihin liittyvän kirjanpitoaineiston säilyttämi- 48916: mautukset. sestä mikrokuvausmenetelmää hyväksikäyttäen 48917: määräisi kauppa- ja teollisuusministeriö. 48918: Mikrokuvaustekniikat ovat kehittyneet sekä 48919: 2. Ehdotetut muutokset luotettavuudeltaan että kustannuksiltaan sellai- 48920: siksi, että mikrokuvaustekniikan hyväksikäyttö 48921: 8 §. Pykälän 5 momentin luettelo koneellisis- kirjanpitoaineiston säilyttämiseksi voimassa 48922: ta tietovälineistä ehdotetaan poistettavaksi, olevan lain mukaisesti ainoastaan kirjanpito- 48923: koska tietotekniikassa on tapahtunut ja on lautakunnan luvalla on koettu tarpeettoman 48924: edelleen odotettavissa merkittävää kehitystä. rajoittavaksi. 48925: Momentin toinen lause ehdotetaan poistetta- Jotta kirjanpitoaineiston säilyttäminen pie- 48926: vaksi sen johdosta, että koneellisten menetel- nennettynä olisi mielekästä, kirjanpitovelvolli- 48927: mien rinnakkaiskäytön kielto on keskitetty uu- sen on saatava siitä olennaista hyötyä verrattu- 48928: teen 8 a §:ään. na aineiston säilyttämiseen alkuperäisessä 48929: 8 a §. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi muodossa. Taloudellista hyötyä arvioitaessa on 48930: 8 a §, minkä tarkoituksena on lakiteknisesti otettava huomioon myös se, että pienennettyä 48931: koota koneellisten menetelmien niin sanottua aineistoa saatetaan joutua myöhemmissä tar- 48932: rinnakkaiskäyttöä kirjanpidossa koskevat kiel- kastuksissa saattamaan takaisin selväkieliseen 48933: lot tositetietojen osalta kirjanpitolain 8 §:n 5 kirjalliseen muotoon. Toisaalta mahdollisten 48934: momentista sekä kirjanpitomerkintöjen osalta talousrikosten tutkinnan kannalta on alkupe- 48935: kirjanpitolain 24 §:n 2 ja 3 momentista yhteen räinen kirjallisessa muodossa oleva asiakirja 48936: lainkohtaan. Tämä kielto, joka merkitsee sitä, kaiken tutkinnan lähtökohta, joten tositeai- 48937: että kirjanpidon kirjausketjussa tulee aina joko neistotietoja ei tulisi voida tästäkään syystä 48938: tositeaineiston tai kirjanpitokirjojen olla selvä- rajoituksetta arkistoida pienennettynä. Kirjan- 48939: 1989 vp. -- Hl<~ n:o 190 3 48940: 48941: pitovelvollisten, joiden on toiminnassaan to- 4. Muita esitykseen vaikuttavia 48942: dettu syyllistyneen talousrikoksiin, tositeaineis- seikkoja 48943: ton määrä on kuitenkin ollut useimmiten mel- 48944: ko suppea. Samanaikaisesti kirjanpitolain muuttamista 48945: Kuten edellä on esitetty, tositeaineiston pie- koskevan lain voimaantulon kanssa on tarkoi- 48946: nennys ei ole yleensä perusteltavissa, mikäli tus kirjanpitolautakunnan ehdotuksen mukai- 48947: tilikausittain kertyvän aineiston määrä on vä- sesti saattaa voimaan myös kirjanpitoasetuksen 48948: häinen. Tämän vuoksi momentin nojalla an- 11 §:n 2 momentin muutos. Sen nykyinen sa- 48949: nettavassa kirjanpitoaineiston pienennystä kos- namuoto koneellisen kirjanpidon menetelmä- 48950: kevassa kauppa- ja teollisuusministeriön pää- kuvauksen sisällöstä on muun muassa kirjanpi- 48951: töksessä on tarkoitus määrätä, että oikeus tojen automatisoinnin myötä osoittautunut 48952: tositeaineiston pienennykseen ilman kirjanpito- liian suppeaksi. 48953: lautakunnan lupaa on vain kirjanpitovelvolli- Ehdotetun säännöksen mukaan koneellisen 48954: silla, joiden tositeaineiston määrä on enemmän kirjanpidon menetelmäkuvaus on tietojärjestel- 48955: kuin 10 000 tositetta vuodessa. män yleiskuvauksen lisäksi selostus kirjausten 48956: Sen sijaan muun kirjanpitoaineiston, kuten suorittamistavasta, kirjausketjusta, syöttö- ja 48957: kirjanpitokirjojen, osalta lupamenettely ehdo- tulostusaineistosta, kirjanpidon oikeellisuutta 48958: tetaan säilytettäväksi nykyisessä muodossa. ja täydellisyyttä varmentavista tarkistuksista ja 48959: Uuteen 3 momenttiin on otettu erikseen mai- täsmäytyksistä sekä tietovarastoista ja kirjan- 48960: ninta myös optiselle tietovälineelle siirtämises- pitoaineiston säilyttämisestä. 48961: tä. Optinen tallennus on uusi, vasta leviämässä Kirjanpitolain muutosten voimaantulon yh- 48962: oleva menetelmä, jolla teksti voidaan tallentaa teydessä kirjanpitolautakunnan tarkoituksena 48963: kuvana esimerkiksi levylle sekä saada myöhem- on antaa lisäksi laaja yleisohje koneellisesta 48964: min päätteellä näkyviin kuvana tai palautettu- kirjanpidosta, uudet yleisohjeet mikrokuvaus- 48965: na selväkieliseen kirjalliseen muotoon. ja mikrotulostuslupaa hakeville kirjanpitovel- 48966: Edelleen 25 §:ään lisättäväksi ehdotettuun vollisille sekä uudet koneellisten tietovälineiden 48967: uuteen 4 momenttiin on siirretty kirjanpitolain käytön ohjeet. Edelleen kauppa- ja teollisuus- 48968: 35 §:n 2 momentin säännökset kirj<mpitoai- ministeriön tarkoituksena on antaa kirjanpito- 48969: neiston mikrokuvauksen lupamenettelystä lu- lain 8 §:n 1 momentin ja 24 §:n 2 momentin 48970: kuun ottamatta tositteiden ja muuhun niihin nojalla tarkistettu päätös kirjanpitolaissa tar- 48971: liittyvän kirjanpitoaineiston mikrokuvausta, koitetusta mikrotulostuksesta samoin kuin sää- 48972: jota koskevat säännökset on ehdotettu otetta- dettäväksi ehdotetun kirjanpitolain 25 §:n 3 48973: vaksi edelliseen 3 momenttiin. momentin nojalla päätös kirjanpitolaissa tar- 48974: 35 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- koitetusta kirjanpitoaineiston pienennyksestä. 48975: tettavaksi sen johdosta, että mikrokuvausta 48976: koskevat säännökset on siirretty 25 §:n 3 ja 4 48977: momenttiin, sekä sen johdosta, että kirjanpito- 5. Voimaantulo 48978: lautakunta voi edelleen erityisistä syistä myön- 48979: tää poikkeuksia myös 25 §:n 1 ja 2 momentin Muutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan heti 48980: säännöksistä. kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. 48981: Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumotta- Koneellisten menetelmien rinnakkaiskäytön 48982: vaksi 25 §:ään ja pykälän 1 momenttiin ehdo- kielto kirjanpidossa merkitsee muodollisesti 48983: tettujen muutosten johdosta. kirjanpitolain nykyisten kirjanpitoaineiston 48984: säilyttämistä koskevien vaatimusten tiukenta- 48985: mista. Tästä syystä ehdotetaan, että ennen 48986: 3. Esityksen organisatoriset ja muutosten voimaantuloa alkaneelta tilikaudel- 48987: taloudelliset vaikutukset ta pidettävään kirjanpitoon saadaan soveltaa 48988: aikaisempaa lainsäädäntöä. 48989: Esitykseen sisältyvästä lakiehdotuksesta ei Tarvittavat alemmanasteiset säädökset olisi 48990: aiheudu viranomaisten toimivaltaa, organisaa- saatettava voimaan samasta ajankohdasta kuin 48991: tiota ja menettelykäytäntöä koskevia vaikutuk- laki. 48992: sia. 48993: Esityksellä ei ole myöskään mainittavia ta- Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun- 48994: loudellisia vaikutuksia. nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 48995: 4 1989 vp. - HE n:o 190 48996: 48997: 48998: Laki 48999: kirjanpitolain muuttamisesta 49000: 49001: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 49002: kumotaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun kirjanpitolain (655173) 35 §:n 2 momentti, 49003: sellaisena kuin se on 17 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (644178), 49004: muutetaan 8 §:n 5 momentti, 24 §:n 2 ja 3 momentti sekä 35 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne 49005: ovat mainitussa 17 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa, sekä 49006: lisätään lakiin uusi 8 a § ja 25 § :ään, sellaisena kuin se on mainitussa 17 päivänä elokuuta 1978 49007: annetussa laissa, uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti: 49008: 49009: 8§ 25 § 49010: 49011: Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön- Tositteet ja liiketapahtumia koskeva kirjeen- 49012: tää kirjanpitovelvolliselle luvan siihen, että kir- vaihto sekä muu kuin 1 momentissa mainittu 49013: jaukset perustuvat koneellisilla tietovälineillä kirjanpitoaineisto voidaan, sen mukaan kuin 49014: oleviin tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen kauppa- ja teollisuusministeriö määrää, säilyt- 49015: muotoon saatettaviin tositetietoihin. tää mikrofilmille kuvattuna, optiselle tietoväli- 49016: neelle siirrettynä tai muulla vastaavalla tarvit- 49017: taessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saa- 49018: 8a § tettavalla tavalla. 49019: Kirjanpitovelvollinen ei saa säilyttää sekä Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön- 49020: tositetietoja että niiden perusteella tehtyjä kir- tää kirjanpitovelvolliselle luvan säilyttää 1 mo- 49021: janpitomerkintöjä samanaikaisesti yksinomaan mentissa mainitun kirjanpitoaineiston tasekir- 49022: muussa kuin selväkielisessä kirjallisessa muo- jaa, tilipuitteita ja kirjaussuunnitelmaa sekä 49023: dossa. koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvausta lu- 49024: kuun ottamatta mikrofilmille kuvattuna, opti- 49025: 24 § selle tietovälineelle siirrettynä tai muulla vas- 49026: taavalla tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen 49027: Peruskirjanpitoon ja pääkirjanpitoon tehtä- muotoon saatettavalla tavalla. 49028: vät kirjanpitomerkinnät voidaan, sen mukaan 49029: kuin kauppa- ja teollisuusministeriö määrää, 35 § 49030: tehdä mikrotulostuksena filmille tai muulla Kirjanpitolautakunta voi erityisistä syistä 49031: suurennuslaitteen avulla luettavalla ja tarvitta- määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa tai 49032: essa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatet- toimiaJoittain poikkeuksia 9 §:n 2 momentin, 49033: tavalla tavalla. 19, 20 ja 21 §:n, 25 §:n 1 ja 2 momentin sekä 49034: Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön- 29 ja 30 §:n säännöksistä. 49035: tää kirjanpitovelvolliselle luvan tehdä merkin- 49036: nät peruskirjanpitoon ja pääkirjanpidon eritte- Tämä laki tulee voimaan päivänä 49037: lyt koneellisille tietovälineille, joiden sisältämät kuuta 19 . 49038: tiedot tarvittaessa ovat saatettavissa selväkieli- Ennen tämän lain voimaantuloa alkaneelta 49039: seen kirjalliseen muotoon. tilikaudelta pidettävään kirjanpitoon saadaan 49040: soveltaa aikaisempaa lainsäädäntöä. 49041: 49042: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989 49043: 49044: Tasavallan Presidentti 49045: MAUNO KOIVISTO 49046: 49047: 49048: 49049: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen 49050: 1989 vp. - HE n:o 190 5 49051: 49052: Liite 49053: 49054: Laki 49055: kirjanpitolain muuttamisesta 49056: 49057: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 49058: kumotaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun kirjanpitolain (655/73) 35 §:n 2 momentti, 49059: sellaisena kuin se on 17 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (644/78), 49060: muutetaan 8 §:n 5 momentti, 24 §:n 2 ja 3 momentti sekä 35 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne 49061: ovat mainitussa 17 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa, sekä 49062: lisätään lakiin uusi 8 a §ja 25 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 17 päivänä elokuuta 1978 49063: annetussa laissa, uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti: 49064: 49065: Voimassa oleva laki Ehdotus 49066: 8§ 8§ 49067: 49068: Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön- Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön- 49069: tää kirjanpitovelvolliselle luvan siihen, että kir- tää kirjanpitovelvolliselle luvan siihen, että kir- 49070: jaukset perustuvat reikäkorteilla, magneetti- jaukset perustuvat koneellisilla tietovälineillä 49071: nauhoilla tai niihin verrattavilla koneellisilla oleviin tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen 49072: tietovälineillä oleviin tarvittaessa selväkieliseen muotoon saatettaviin tositetietoihin. 49073: kirjalliseen muotoon saatettaviin tositetietoi- 49074: hin. Lupaa ei saa myöntää, jos hakijolla on 49075: samaa tilikautta koskeva 24 §:n 3 momentissa 49076: tarkoitettu lupa. 49077: 8a§ 49078: Kirjanpitovelvollinen ei saa säilyttää sekä 49079: tositetietoja että niiden perusteella tehtyjä kir- 49080: janpitomerkintöjä samanaikaisesti yksinomaan 49081: muussa kuin selväkielisessä kirjallisessa rrzuo- 49082: dossa. 49083: 49084: 24 § 24 § 49085: 49086: Peruskirjanpitoon ja pääkirjanpitoon tehtä- Peruskirjanpitoon ja pääkirjanpitoon tehtä- 49087: vät kirjanpitomerkinnät voidaan, sen mukaan vät kirjanpitomerkinnät voidaan, sen mukaan 49088: kuin kauppa- ja teollisuusministeriö määrää, kuin kauppa- ja teollisuusministeriö määrää, 49089: tehdä mikrotulostuksena filmille tai muulla tehdä mikrotulostuksena filmille tai muulla 49090: suurennuslaitteen avulla luettavalla ja tarvitta- suurennuslaitteen avulla luettavalla ja tarvitta- 49091: essa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatet- essa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatet- 49092: tavalla tavalla, ei kuitenkaan, jos kysymykses- tavalla tavalla. 49093: sä olevia kirjanpitomerkintöjä todentavat tosit- 49094: teet on laadittu tai laaditaan tällaisella menetel- 49095: mällä tai jos kirjaukset perustuvat 8 §:n 5 49096: momentissa tarkoitettuihin tositetietoihin. 49097: Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön- Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön- 49098: tää kirjanpitovelvolliselle luvan tehdä merkin- tää kirjanpitovelvolliselle luvan tehdä merkin- 49099: nät peruskirjanpitoon ja pääkirjanpidon eritte- nät peruskirjanpitoon ja pääkirjanpidon eritte- 49100: lyt reikäkorteille, magneettinauhoille tai niihin lyt koneellisille tietovälineille, joiden sisältämät 49101: verrattaville koneellisille tietovälineille, joiden tiedot tarvittaessa ovat saatettavissa selväkieli- 49102: sisältämät tiedot tarvittaessa ovat saatettavissa seen kirjalliseen muotoon. 49103: selväkieliseen kirjalliseen muotoon. Lupa voi- 49104: 6 1989 vp. - HE n:o 190 49105: 49106: Voimassa oleva laki Ehdotus 49107: daan myöntää vain edellyttäen, että hakija ei 49108: käytä kysymyksessä olevia kirjanpitomerkintö- 49109: jä todentavien tositteiden laatimisessa 8 § :n 1 49110: momentissa tarkoitettua mikrotulostusta tai 49111: siihen verrattavaa muuta menetelmää. Lupaa 49112: ei saa myöntää, jos hakijalla on samaa tilikaut- 49113: ta koskeva 8 § :n 5 momentissa tarkoitettu 49114: lupa. 49115: 49116: 25 § 25 § 49117: 49118: Tositteet ja liiketapahtumia koskeva kirjeen- 49119: vaihto sekä muu kuin 1 momentissa mainittu 49120: kirjanpitoaineisto voidaan, sen mukaan kuin 49121: kauppa- ja teollisuusministeriö määrää, säilyt- 49122: tää mikrojilmille kuvattuna, optiselle tietoväli- 49123: neelle siirrettynä tai muulla vastaavalla tarvit- 49124: taessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saa- 49125: tettavalla tavalla. 49126: Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön- 49127: tää kirjanpitovelvolliselle luvan säilyttää 1 mo- 49128: mentissa mainitun kirjanpitoaineiston tasekir- 49129: jaa, tilipuitteita ja kirjaussuunnitelmaa sekä 49130: koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvausta lu- 49131: kuun ottamatta mikrojilmille kuvattuna, opti- 49132: selle tietovälineelle siirrettynä tai muulla vas- 49133: taavalla tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen 49134: muotoon saateltavalla tavalla. 49135: 49136: ' 35 § 35 § 49137: Kirjanpitolautakunta voi erityisistä syistä Kirjanpitolautakunta voi erityisistä syistä 49138: määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa tai määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa tai 49139: toimialoiHain poikkeuksia 9 §:n 2 momentin, toimialoiHain poikkeuksia 9 §:n 2 momentin, 49140: 19, 20, 21, 29 ja 30 §:n säännöksistä. 19, 20 ja 21 §:n, 25 § :n 1 ja 2 momentin sekä 49141: 29 ja 30 §:n säännöksistä. 49142: Kirjanpitolautakunta voi määrääjaksi myön- 49143: tää kirjanpitovelvolliselle luvan säilyttää 49144: 25 §:ssä mainitun kirjanpitoaineiston tasekir- 49145: jaa, tilipuitteita ja kirjaussuunnitelmaa sekä 49146: koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvausta lu- 49147: kuun ottamatta mikrojilmille kuvattuna tai 49148: muulla vastaavalla tarvittaessa selväkieliseen 49149: kirjalliseen muotoon saatettavalla tavalla. 49150: Tämä laki tulee voimaan päivänä 49151: kuuta 19 . 49152: Ennen tämän lain voimaantuloa alkaneella 49153: tilikaudelta pidettävään kirjanpilaan saadaan 49154: soveltaa aikaisempaa lainsäädäntöä. 49155: 1989 vp. - HE n:o 191 49156: 49157: 49158: 49159: 49160: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotimaasta tapahtu- 49161: vaan aluksen hankintaan myönnettävistä korkotukilainoista an- 49162: netun lain muuttamisesta 49163: 49164: 49165: 49166: 49167: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 49168: 49169: Kotimaasta tapahtuvaan aluksen hankintaan väksyä vuosina 1986-1990 yhteensä enintään 49170: myönnettävistä korkotukilainoista annetulla 3 000 miljoonan markan korkotukilainat. Esi- 49171: lailla pyritään tukemaan maamme laivanraken- tyksessä ehdotetaan kotimaisten alushankinto- 49172: nusteollisuuden kilpailukykyä sekä samalla jen korkotukilainojen myöntämisvaltuuden 49173: edistämään kauppalaivastomme kehittymistä. ylärajaa korotettavaksi enintään 4 500 miljoo- 49174: Esityksessä ehdotetaan, että kotimaasta tapah- naan markkaan. Korkotukilainoiksi voitaisiin 49175: tuvaan aluksen hankintaan myönnettävistä hyväksyä siten vuosina 1986-1990 yhteensä 49176: korkotukilainoista annettua lakia muutettaisiin enintään 6 500 miljoonan markan lainat. 49177: siten, että lain nojalla valtion varoista makset- Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi lain nimi- 49178: taisiin korkotukea kotimaisten alustoimitusten ke sekä tehtäväksi eräitä lain soveltamisalan 49179: rahoittamiseksi myönnettyjen lainojen lisäksi laajentamisesta alusvientiin johtuvia muutok- 49180: myös sellaisille lainoille, jotka Suomen Vienti- sia ja täsmennyksiä. 49181: luotto Oy myöntää ulkomaisen tilaajan suoma- Esitys liittyy vuoden 1989 II lisämenoarvio- 49182: laiselta telakalta tapahtuvaan aluksen tai sen esitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen 49183: rungon toimitukseen taikka aluksen olennaista yhteydessä. 49184: muutostyötä koskevan sopimuksen rahoittami- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti 49185: seen. Alusviennin korkotukilainoiksi ehdote- kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lisäksi 49186: taan hyväksyttäväksi vuosina 1989 ja 1990 ehdotetaan, että lakia voitaisiin soveltaa niihin 49187: enintään 2 000 miljoonan markan lainat. tapauksiin, joissa aluksen tai sen rungon toimi- 49188: Voimassa olevan lain mukaan kotimaisten tusta taikka muutostyötä koskeva sopimus on 49189: alushankintojen rahoittamiseksi voidaan hy- tehty 1 päivänä lokakuuta 1989 tai sen jälkeen. 49190: 49191: 49192: 49193: 49194: YLEISPERUSTELUT 49195: 49196: 1. Nykyinen tilanne maan kotimaisen laivanrakennusteollisuuden 49197: kilpailukykyä. Lain mukaiset alushankintojen 49198: 1.1. Kotimaisten alushankintojen korkotuki 49199: lainaehdot on tarkoitettu vastaamaan Talou- 49200: dellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön 49201: (OECD) suosittelemia laivojen vientiluottoeh- 49202: Laki kotimaasta tapahtuvaan aluksen han- toja. OECD-ehdoista poiketen pienalusten ja 49203: kintaan myönnettävistä korkotukilainoista ulkomaankaupan kuljetuksissa käytettävien 49204: (1093/85) tuli voimaan vuoden 1986 alusta lastialusten rahoittamiseksi myönnettävistä 49205: lukien. Lailla on pyritty edistämään maamme korkotukilainoista perittävä korko on kuiten- 49206: kauppalaivaston kehittymistä ja samalla tuke- kin vähintään 6 OJo. Myös valtioneuvoston an- 49207: 49208: 391262K 49209: 2 1989 vp. - HE n:o 191 49210: 49211: tamat erityispäätösten mukaiset ehdot poikkea- Vientiluotan kannattavuutta, tulisi julkisen 49212: vat OECD-laivaluottoehdoista. tuen kattaa Vientiluotan alustoimitusten ra- 49213: Vuoden 1988 I lisämenoarviossa korkotuki- hoittamisesta aiheutuvat kustannukset. Nykyi- 49214: lainojen myöntämisvaltuus korotettiin lain sal- sen järjestelmän nojalla Vientiluotan saama 49215: limaan enimmäismäärään 2 000 miljoonaan korkotuki ei riitä kattamaan alusviennin rahoi- 49216: markkaan. Korkotukilainojen voimakkaan ky- tukseen liittyvää subventiotarvetta. Alusvien- 49217: synnän vuoksi lainojen myöntämisvaltuutta nin rahoittamiseen myönnettyjen lainojen tä- 49218: korotettiin vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi- män hetkinen lainakanta 3 072 miljoonaa 49219: tyksessä edelleen 1 000 miljoonalla markalla, markkaa tulee kohoamaan alusviennin rahoi- 49220: minkä vuoksi lain 8 §:n 1 momenttia muutet- tukseen varattujen lainojen (1 600 miljoonaa 49221: tiin 1 päivänä tammikuuta 1989 voimaan tul- markkaa) tultua nostetuksi 3 700 miljoonaan 49222: leella lailla (1069/88) siten, että korkotukilai- markkaan vuoden 1990 loppuun mennessä. Jos 49223: noja voidaan hyväksyä vuosina 1986-1990 nykyinen korkotuki kohdistettaisiin yksin- 49224: yhteensä enintään 3 000 miljoonaa markkaa. omaan alusviennin rahoitukseen, se kattaisi 49225: Syynä korkotukilainojen kasvaneeseen kysyn- arviolta ainoastaan 15-20 OJo tulevaan laina- 49226: tään on ollut autolautta- ja risteilyalustonnis- kantaan liittyvästä korkotuen tarpeesta. Suo- 49227: ton uusiminen ja korkotukilainojen rahoitus- malaisen telakkateollisuuden kilpailukyvyn 49228: ehtojen parantaminen vuoden 1988 alusta voi- kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että tela- 49229: maan tulleella lainmuutoksella. kat saavat alustoimitusten rahoitukselleen vas- 49230: taavan julkisen tuen kuin kilpailijamaiden tela- 49231: kat OECD-ehtoisille laivaluotoille. 49232: 1.2. Alusviennin korkotukilainat 49233: 49234: Suomen Vientiluotto Oy:n, jäljempänä Vien- 2. Ehdotettu muutos 49235: tiluotto, vuoden 1982 rahoitussuunnitelman 49236: mukaisesti valtio maksaa Suomen Vientiluotto Kuten edellä on esitetty, Vientiluotto rahoit- 49237: Oy:n vuosien 1986-1989 ulkomaisen luotano- taa kotimaisia alustoimituksia lainoilla, joille 49238: ton korkotuesta ja valuuttakurssitappioiden valtio maksaa korkotukea kotimaasta tapahtu- 49239: korvaamisesta annetun lain (1053/85, muut. vaan aluksen hankintaan myönnettävistä kor- 49240: 853/88) perusteella vielä vuonna 1989 Vienti- kotukilainoista annetun lain ja mainitun lain 49241: luotan ottarnalle 82 miljoonan markan ulko- nojalla annetun kauppa- ja teollisuusministe- 49242: maiselle luotonotolle korkotukea. Valtion edel- riön korkotukilainojen yleisistä ehdoista anta- 49243: lä mainitun rahoitussuunnitelman mukaisesti man päätöksen (62/86) perusteella. 49244: maksamalla korkotuella sekä yhtiön osakas- Nykyinen Vientiluotan luotanottoon kohdis- 49245: pankkien matalakorkoisella debentuurirahoi- tuva korkotuki olisi tarkoituksenmukaisinta 49246: tuksella on katettu yhtiön rahoittamien vienti- alusviennin rahoituksen osalta korvata koti- 49247: toimitusten subventiotarvetta. maisten alushankintojen korkotukijärjestelmän 49248: Vientiluotto rahoittaa kotimaisten telakoi- mukaisella antolainaussidonnaisella korkotuel- 49249: den alustoimituksia ulkomaisille tilaajille la. Tämän vuoksi kotimaasta tapahtuvaan 49250: OECD:n suosittelemin laivaluottosopimuseh- aluksen hankintaan myönnettävistä korkotuki- 49251: doin. Voimassa olevien ehtojen mukaan lainoista annetun lain soveltamisalaa ehdote- 49252: luotto-osuus on enintään 80 OJo kauppahinnas- taan laajennettavaksi siten, että laki sisältäisi 49253: ta, luottoaika enintään 8,5 vuotta (kaasutank- myös alusviennin rahoituksen korkotukea kos- 49254: kerit 10 vuotta) aluksen luovutuksesta ja vä- kevat säännökset. Toimituskohtaisella järjeste- 49255: himmäiskorko 8 OJo. lyllä korkotuen määrä saataisiin myös tarkem- 49256: Useimmat alusviennin rahoitukseen myönne- min vastaamaan korkotuen tarvetta. Koska 49257: tyt lainat sisältävät huomattavan korkosubven- järjestely ei saisi rasittaa Vientiluotan kannat- 49258: tion. Tulevina vuosina selvästi suurin osa kor- tavuutta, korkotuen tulisi kattaa Vientiluotan 49259: kotuen tarpeesta kohdistuu oletettavasti alus- varainhankintakustannusten ja antolainausko- 49260: viennin rahoitukseen. Koska korko kansainvä- ron välinen erotus sekä lainojen hallinnainoista 49261: lisillä rahamarkkinoilla on todennäköisesti tu- aiheutuvat kustannukset. 49262: levaisuudessakin korkeampi kuin alustoimitus- Kotimaisiin alushankintoihin myönnettävien 49263: ten rahoituksessa sovellettava korko ja koska korkotukilainojen enimmäismääräksi on ar- 49264: alustoimitusten rahoittaminen ei saisi rasittaa vioitu 4 500 miljoonaa markkaa ja vuosina 49265: 1989 vp. - HE n:o 191 3 49266: 49267: 1989-1990 päätettävien alusvientiin myönnet- Vuodesta 1994 laina-ajan loppuun menojen 49268: tävien korkotukilainojen enimmäismääräksi yhteismääräksi on arvioitu 965 miljoonaa 49269: 2 000 miljoonaa markkaa. Arviot perustuvat markkaa. 49270: aikaisempien vuosien alustoimitusten määriin Kotimaisten alustoimitusten rahoittamiseksi 49271: ja telakkateollisuudelta saatuihin arvioihin uu- myönnettävien korkotukilainojen korkohyvi- 49272: sista laivatoimituksista. Korkotukilainoja voi- tyksen suuruutta arvioitaessa on korkohyvityk- 49273: taisiin hyväksyä siten vuosina 1986-1990 kor- sen määränä pidetty keskimäärin 5,25 OJo. 49274: kotukilainoiksi yhteensä enintään 6 500 mil- Alusviennin rahoittamiseksi ehdotetun 2 000 49275: joonan markan määrästä. miljoonan markan määräisten korkotukilaino- 49276: jen aiheuttamasta vuosittaisesta määrärahatar- 49277: peesta valtion tulo- ja menoarvioon on vaikea 49278: 3. Esityksen taloudelliset ja or- tehdä tarkkaa arviota. Valtion korkomenot 49279: ganisatoriset vaikutukset ajoittuisivat vuosille 1991-2002. Korkotuen 49280: määrään vaikuttavat lainavaluutan korko kan- 49281: sainvälisillä pääomamarkkinoilla ja korkotuki- 49282: Esityksen mukaan valtion varoista maksetta- lainan ehdot. Valtion vuoden 1989 II lisämeno- 49283: van korkohyvityksen määrä on Vientiluotan arvioesityksessä on arvioitu alusviennin korko- 49284: varainhankintakustannusten ja korkotukilai- tukilainoista aiheutuvan valtiolle menoja seu- 49285: nan vuotuisen koron erotus lisättynä 0,25 pro- raavasti: 49286: senttiyksiköllä. 49287: Valtion varoista maksettavan korkotuen vuonna 1990 ............... . - milj. mk 49288: määrä kotimaisten alustoimitusten osalta riip- vuonna 1991 ............... . 5 milj. mk 49289: puu olennaisesti siitä, käytetäänkö lain tavan- vuonna 1992 ............... . 20 milj. mk 49290: omaisia luottoehtoja hyväksyttäessä lainoja vuonna 1993 ............... . 35 milj. mk 49291: korkotukilainoiksi vai päättääkö valtioneuvos- 49292: to tukea hanketta lain mahdollistamin erityisin Vuodesta 1994 laina-ajan loppuun menojen 49293: luottoehdoin. Tarkkaa arviota ehdotetun yhteismääräksi on arvioitu 320 miljoonaa 49294: myöntämisvaltuuden korottamisen aiheutta- markkaa. 49295: masta vuosittaisesta lisämäärärahatarpeesta Alusviennin korkotukilainojen korkotuen 49296: valtion tulo- ja menoarvioon on siten vaikea suuruutta arvioitaessa on Vientiluotan varain- 49297: tehdä. hankintakustannusten ja hallinnointikulujen 49298: oletettu olevan yhteensä 12,25 %. Korkotuen 49299: Valtion vuoden 1989 II lisämenoarvioesityk- määrä on laskettu varainhankintakustannusten 49300: sessä on arvioitu kotimaisten alushankintojen ja hallinnointikulujen sekä voimassa olevien 49301: korkotukilainoista aiheutuvan valtiolle menoja OECD-ehtojen mukaisen 8 %:n antoiainako- 49302: seuraavasti: ron erotuksena. 49303: Sekä kotimaisten alushankintojen että alus- 49304: vuonna 1989 .............. . 5 milj. mk vientiin myönnettävien lainojen hallinnaiunista 49305: vuonna 1990 .............. . 50 milj. mk huolehtisi Suomen Vientiluotto Oy. Kauppa- ja 49306: vuonna 1991 .............. . 155 milj. mk teollisuusministeriö hyväksyisi korkotuen pii- 49307: vuonna 1992 .............. . 195 milj. mk riin tulevat lainat sekä vahvistaisi niiden ehdot. 49308: vuonna 1993 .............. . 215 milj. mk Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia. 49309: 4 1989 vp. - HE n:o 191 49310: 49311: 49312: 49313: 49314: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 49315: 49316: 49317: 1. Lakiehdotus sina 1988-1990 kotimaasta tilattavan, Suo- 49318: men ulkomaankaupan kuljetuksessa käytettä- 49319: Lain nimike ehdotetaan muutettavaksi, kos- vän lastialuksen rahoittamiseen myönnetystä 49320: ka lain soveltamisalaa ehdotetaan laajennetta- lainasta perittävä korko olisi edelleen vähin- 49321: vaksi alusvientiin. tään 6 OJo. Lainaehtojen soveltamisesta voitai- 49322: 1 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, siin voimassa olevan lain mukaisesti kuitenkin 49323: että Vientiluotolie maksettaisiin valtion varois- kotimaisten alustoimitusten osalta tehdä poik- 49324: ta korkohyvitystä kotimaasta tapahtuvien alus- keuksia, milloin siihen on kansainvälisestä epä- 49325: hankintojen rahoittamisen lisäksi myös suoma- terveestä kilpailutilanteesta johtuvia erityisen 49326: laisen telakan vientiin valmistamien alusten, painavia syitä. Näiden syiden arvioinnin suorit- 49327: niiden runkojen tai alusten olennaisten muu- taisi valtioneuvosto kussakin tapauksessa erik- 49328: tostöiden rahoittamiseen. seen. 49329: 2 §. Lakiehdotuksen mukaan korkotukilai- 4 §. Alustoimitusten rahoittaminen ei saisi 49330: noilla on tarkoitus rahoittaa kotimaisten alus- rasittaa Vientiluotan kannattavuutta, joten py- 49331: toimitusten lisäksi sellaisia alusten vientitoimi- kälässä ehdotetaan säädettäväksi, että valtion 49332: tuksia, jotka ovat kulloinkin voimassa olevan varoista maksettavan korkohyvityksen määrä 49333: OECD:n suosittamiin rahoitusehtoihin sisälty- olisi sekä kotimaisten alustoimitusten että alus- 49334: vän määritelmän mukaisia. viennin rahoituksessa Vientiluotan varainhan- 49335: Korkotukilaina myönnettäisiin yleensä koti- kintakustannusten ja korkotukilainan vuotui- 49336: maiselle tai ulkomaiselle varustamolle tai koti- sen koron välinen erotus lisättynä 0,25 prosent- 49337: maiselle telakalle siinä tapauksessa, että telak- tiyksiköllä. Varainhankintakustannuksilla tar- 49338: ka on myöntänyt toimitusluotan tilaajalle. Eri- koitetaan Vientiluotan korkotukilainan myön- 49339: tyisessä tapauksessa tilaajana ja korkotukilai- tämistä varten ottaman lainan efektiivisiä kor- 49340: nan saajana voisi tulla kysymykseen esimerkik- kokustannuksia mukaan lukien valuutta- ja 49341: si rahoitustoimintaa harjoittava yhtiö tai yhtei- korkoriskeiltä suojautumisesta aiheutuvat ku- 49342: sö, joka ostaa tässä ehdotuksessa tarkoitetun lut. Siinä tapauksessa, että Vientiluotto on 49343: aluksen vuokratakseen sen edelleen varusta- käyttänyt korkotukilainan rahoittamiseen mui- 49344: molle. ta kuin sen rahoittamiseen hankittuja varoja, 49345: 3 §. Kauppa- ja teollisuusministeriön tehtä- varainhankintakustannukseksi katsottaisiin 49346: vänä olisi edelleen vahvistaa ne yleiset ehdot, korkotukilainan kutakin korkojaksoa vastaava 49347: joita Vientiluotan olisi sovellettava korkotuki- kyseisen, kauppa- ja teollisuusministeriön hy- 49348: lainan myöntämisessä sekä kotimaahan että väksymän lainavaluutan markkinakorko. 49349: vientiin toimitettavien alusten rahoittamisessa. Myös markkamääräisissä tainoissa sovellettai- 49350: Rahoitukseen sovellettaisiin kulloinkin voimas- siin markkinakorkoa voimassa olevan lain mu- 49351: sa olevia OECD:n rahoitussuosituksia. Nykyi- kaisen Suomen Pankin peruskorkoon sidotun 49352: sin voimassa olevien OECD:n suositusten mu- koron asemasta. 49353: kaan rahoitusosuus on enintään 80 OJo kauppa- 7 §. Voimassa olevan lain korkohyvityksen 49354: hinnasta, vuotuinen korko vähintään 8 OJo ja lakkaamista ja takaisinperintää koskevia sään- 49355: laina-aika enintään 8,5 vuotta (kaasutankkerit nöksiä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että 49356: 10 vuotta) aluksen tai työn luovutuksesta tilaa- säännökset koskisivat kotimaisten alustoimi- 49357: jalle. Korkotukilainojen yleisissä ehdoissa olisi tusten rahoittamista, koska alusviennin rahoit- 49358: myös määräykset korkohyvityksen suorittami- tamisessa ei kansainvälisestä kilpailutilanteesta 49359: sen lakkaamisesta ja korkohyvityksen takaisin johtuen kuitenkaan ole realistisia mahdolli- 49360: perimisestä eräistä lainansaajan menettelystä suuksia soveltaa korkotuen lakkauttamista ja 49361: johtuvista syistä. takaisinperintää koskevia säännöksiä. 49362: Suomalaisen varustamon kotimaasta tilaa- 8 §. Alustoimitusten rahoittamiseen myön- 49363: man, pienalukseksi katsottavan aluksen ja vuo- nettäviksi korkotukilainoiksi ehdotetaan hy- 49364: 1989 vp. - HE n:o 191 5 49365: 49366: väksyttäväksi yhteensä enintään 6 500 miljoo- 2. Voimaantulo 49367: nan markan määräiset lainat, josta kotimaisten 49368: alushankintojen korkotukilainoja olisi vuosina Esitys liittyy vuoden 1989 II lisämenoarvio- 49369: 1986-1990 yhteensä enintään 4 500 miljoonaa esitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen 49370: markkaa ja alusviennin korkotukilainoja olisi yhteydessä. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 49371: vuosina 1989-1990 yhteensä enintään 2 000 heti kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lisäk- 49372: miljoonaa markkaa. Valtion tulo- ja menoar- si ehdotetaan, että lakia voitaisiin soveltaa 49373: viokäsittelyn yhteydessä päätettäisiin vuosittain niihin tapauksiin, joissa aluksen tai sen rungon 49374: annettavien korkotukilainojen enimmäismää- toimitusta taikka muutostyötä koskeva sopi- 49375: rästä. mus on tehty 1 päivänä lokakuuta 1989 tai sen 49376: jälkeen. 49377: 49378: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 49379: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 49380: 49381: 49382: 49383: 49384: Laki 49385: kotimaasta tapahtuvaan aluksen hankintaan myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain 49386: muuttamisesta 49387: 49388: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kotimaasta tapahtuvaan aluksen hankintaan 49389: myönnettävistä korkotukilainoista 31 päivänä joulukuuta 1985 annetun lain (1093/85) nimike, 49390: 1-4 §, 7 § ja 8 §:n 1 momentti, 49391: sellaisina kuin niistä ovat 3 ja 4 § osittain muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1987 annetulla 49392: lailla (1258/87) ja 8 § osittain muutettuna 9 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1069/88), 49393: näin kuuluviksi: 49394: 49395: Laki 49396: alustoimitusten rahoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista 49397: 49398: 1§ 49399: Suomen Vientiluotto Oy:n varoista voidaan, Korkotukilainojen ehdot määräytyvät niiden 49400: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, myön- perusteiden mukaan, joita kansainvälisesti so- 49401: tää alustoimitusten rahoittamiseen sellaisia lai- velletaan julkisesti tuettujen alustoimitusten ra- 49402: noja, joiden osalta valtio maksaa yhtiölle kor- hoituksessa. 49403: kohyvitystä. Näitä lainoja kutsutaan jäljempä- Suomalaisen varustamon kotimaasta tilaa- 49404: nä korkotukilainoiksi. man, pienalukseksi katsottavan aluksen ja vuo- 49405: sina 1988-1990 kotimaasta tilattavan Suomen 49406: 2 § ulkomaankaupan kuljetuksissa käytettävän las- 49407: Korkotukilaina voidaan myöntää suomalai- tialuksen rahoittamiseen myönnetyn lainan 49408: selta laivanrakennustoimintaa harjoittavalta vuotuinen korko on vähintään kuusi prosent- 49409: yritykseltä tilatun aluksen tai aluksen rungon tia. 49410: rakentamisen tai aluksen muutostyön rahoitta- Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista lai- 49411: miseksi. naehdoista voidaan valtioneuvoston päätöksel- 49412: 3§ lä kotimaisen alustoimituksen osalta poiketa, 49413: Korkotukilainojen yleiset ehdot vahvistaa milloin siihen on kansainvälisesti epäterveestä 49414: kauppa- ja teollisuusministeriö, joka myös hy- kilpailutilanteesta aiheutuvien haittavaikutus- 49415: väksyy lainat korkotukilainoiksi. ten torjumiseksi erityisen painavia syitä. 49416: 6 1989 vp. - HE n:o 191 49417: 49418: 4§ nostamispäivästä lukien, sekä lisäksi 16 pro- 49419: Valtion varoista maksettava korkohyvityk- senttia vuotuista sakkokorkoa korkohyvityk- 49420: sen määrä on Suomen Vientiluotto Oy:n va- sen määrälle sen maksamispäivästä lukien. 49421: rainhankintakustannusten ja korkotukilainan 49422: vuotuisen koron erotus lisättynä 0,25 prosentti- 8§ 49423: yksiköllä. Tämän lain mukaisia lainoja voidaan hyväk- 49424: syä vuosina 1986-1990 korkotukilainoiksi yh- 49425: 7 § teensä enintään 6 500 miljoonan markan mää- 49426: Jos kotimainen korkotukilainan saaja on rästä. Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn 49427: käyttänyt lainavaroja muuhun tarkoitukseen yhteydessä päätetään vuosittain annettavien 49428: kuin mihin ne on myönnetty tai lainaa hakies- korkotukilainojen enimmäismäärästä. 49429: saan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen 49430: tiedon taikka salannut lainan myöntämiseen 49431: olennaisesti vaikuttavia seikkoja, ei tällaisen Tämä laki tulee voimaan päivänä 49432: lainan osalta sen jälkeen kun lainansaajan kuuta 199 . 49433: sanotunlainen menettely on todettu, suoriteta Lakia sovelletaan niihin tapauksiin, JOissa 49434: 4 §:ssä tarkoitettua korkohyvitystä. Lainansaa- aluksen tai sen rungon rakentamista tai aluk- 49435: jan on tällöin suoritettava takaisin se korkohy- sen muutostyötä koskeva sopimus on tehty 1 49436: vitys, jonka valtio on lainasta maksanut sen päivänä lokakuuta 1989 tai sen jälkeen. 49437: 49438: 49439: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989 49440: 49441: 49442: Tasavallan Presidentti 49443: MAUNO KOIVISTO 49444: 49445: 49446: 49447: 49448: Ministeri Pertti Salolainen 49449: 1989 vp. - HE n:o 191 7 49450: 49451: Liite 49452: 49453: 49454: 49455: 49456: Laki 49457: kotimaasta tapahtuvaan aluksen hankintaan myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain 49458: muuttamisesta 49459: 49460: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kotimaasta tapahtuvaan aluksen hankintaan 49461: myönnettävistä korkotukilainoista 31 päivänä joulukuuta 1985 annetun lain (1093/85) nimike, 49462: 1-4 §, 7 § ja 8 §:n 1 momentti, 49463: sellaisina kuin niistä ovat 3 ja 4 § osittain muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1987 annetulla 49464: lailla (1258/87) ja 8 § osittain muutettuna 9 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1069/88), 49465: näin kuuluviksi: 49466: 49467: Voimassa oleva laki Ehdotus 49468: 49469: Laki Laki 49470: kotimaasta tapahtuvaan aluksen hankintaan alustoimitusten rahoitukseen myönnettävistä 49471: myönnettävistä korkotukilainoista korkotukilainoista 49472: 49473: 1§ 1§ 49474: Suomen Vientiluotto Oy:n varoista voidaan Suomen Vientiluotto Oy:n varoista voidaan, 49475: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, antaa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, myön- 49476: kotimaasta tapahtuvan alushankinnan rahoit- tää alustoimitusten rahoittamiseen sellaisia lai- 49477: tamiseen sellaisia lainoja, joiden osalta valtio noja, joiden osalta valtio maksaa yhtiölle kor- 49478: maksaa yhtiölle korkohyvitystä. Näitä lainoja kohyvitystä. Näitä lainoja kutsutaan jäljempä- 49479: kutsutaan jäljempänä korkotukilainoiksi. nä korkotukilainoiksi. 49480: 49481: 2§ 2§ 49482: Korkotukilaina voidaan antaa suomalaisen Korkotukilaina voidaan myöntää suomalai- 49483: varustamotoimintaa harjoittavan yrityksen ko- selta laivanrakennustoimintaa harjoittavalta 49484: timaiselta laivanrakennustoimintaa harjoitta- yritykseltä tilatun aluksen tai aluksen rungon 49485: valta yritykseltä tilaaman aluksen tai aluksen rakentamisen tai aluksen muutostyön rahoitta- 49486: rungon rakentamisen taikka aluksen muutos- miseksi. 49487: työn rahoittamiseksi. 49488: Erityisestä syystä voidaan korkotukilaina an- 49489: taa suomalaiselle rahoitustoimintaa harjoitta- 49490: valle yritykselle, milloin 1 momentissa tarkoi- 49491: tettu alus vuokrataan kotimaiselle varustamol- 49492: le. 49493: 3§ 3§ 49494: Korkotukilainojen yleiset ehdot vahvistaa Korkotukilainojen yleiset ehdot vahvistaa 49495: kauppa- ja teollisuusministeriö, joka myös hy- kauppa- ja teollisuusministeriö, joka myös hy- 49496: väksyy lainat korkotukilainoiksi. väksyy lainat korkotukilainoiksi. 49497: 8 1989 vp. - HE n:o 191 49498: 49499: Voimassa oleva laki Ehdotus 49500: 49501: Korkotukilainan määrä voi olla enintään 80 Korkotukilainojen ehdot määräytyvät niiden 49502: prosenttia hankinnan tai työn kokonaishinnas- perusteiden mukaan, joita kansainvälisesti so- 49503: ta. Lainan takaisinmaksuaika on enintään 8 Y2 velletaan julkisesti tuettujen alustoimitusten ra- 49504: vuotta. Korkotukilainasta perittävä vuotuinen hoituksessa. 49505: korko on vähintään kahdeksan prosenttia, kui- Suomalaisen varustamon kotimaasta tilaa- 49506: tenkin niin, että pienalukseksi katsottavan man, pienalukseksi katsottavan aluksen ja vuo- 49507: aluksen ja vuosina 1988-90 tilattavan Suomen sina 1988-1990 kotimaasta tilattavan Suomen 49508: ulkomaankaupan kuljetuksissa käytettävän las- ulkomaankaupan kuljetuksissa käytettävän las- 49509: tialuksen vuotuinen korko on vähintään kuusi tialuksen rahoittamiseen myönnetyn lainan 49510: prosenttia. vuotuinen korko on vähintään kuusi prosent- 49511: tia. 49512: Edellä mainituista luottoehdoista voidaan Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista lai- 49513: valtioneuvoston päätöksellä kuitenkin poiketa, naehdoista voidaan valtioneuvoston päätöksel- 49514: milloin siihen on kansainvälisestä epäterveestä lä kotimaisen alustoimituksen osalta poiketa, 49515: kilpailutilanteesta aiheutuvien haittavaikutus- milloin siihen on kansainvälisesti epäterveestä 49516: ten torjumiseksi erityisen painavia syitä. kilpailutilanteesta aiheutuvien haittavaikutus- 49517: ten torjumiseksi erityisen painavia syitä. 49518: 49519: 4§ 4 § 49520: Valtion varoista maksettavan korkohyvityk- Valtion varoista maksettava korkohyvityk- 49521: sen määrä on Suomen Vientiluotto Oy:n kor- sen määrä on Suomen Vientiluotto Oy:n va- 49522: kotukilainan myöntämistä varten ottaman lai- rainhankintakustannusten ja korkotukilainan 49523: nan korkokustannusten ja korkotukilainan vuotuisen koron erotus lisättynä 0,25 prosentti- 49524: vuotuisen koron erotus lisättynä 0,25 prosentti- yksiköllä. 49525: yksiköllä, kuitenkin enintään 3, 75 prosenttiyk- 49526: sikköä. Pienaluksen ja vuosina 1988-90 tilat- 49527: tavan Suomen ulkomaankaupan kuljetuksissa 49528: käytettävän lastialuksen rahoittamista varten 49529: annetun korkotukilainan korkohyvityksen 49530: määrä on enintään 5, 75 prosenttiyksikköä. 49531: Edellä 3 § :n 3 momentissa tarkoitetun aluksen 49532: rahoittamista varten annetun korkotukilainan 49533: korkohyvityksen valtioneuvosto voi tarvittaes- 49534: sa määrätä erikseen. 49535: Siltä osin kuin Suomen Vientiluotto Oy on 49536: käyttänyt korkotukilainan myöntämiseen mui- 49537: ta kuin sen myöntämistä varten hankittuja 49538: varoja, katsotaan 1 momentissa tarkoitetuiksi 49539: korkokustannuksiksi kulloinkin voimassa ole- 49540: va Suomen Pankin peruskorko lisättynä 3,5 49541: prosenttiyksiköllä. 49542: 49543: 7§ 7 § 49544: Jos korkotukilainan saaja on käyttänyt lai- Jos kotimainen korkotukilainan saaja on 49545: navaroja muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne käyttänyt lainavaroja muuhun tarkoitukseen 49546: on myönnetty tai lainaa hakiessaan antanut kuin mihin ne on myönnetty tai lainaa hakies- 49547: olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka saan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen 49548: salannut lainan myöntämiseen olennaisesti vai- tiedon taikka salannut lainan myöntämiseen 49549: kuttavia seikkoja, ei tällaisen lainan osalta sen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, ei tällaisen 49550: jälkeen kun lainansaajan sanotunlainen menet- lainan osalta sen jälkeen kun lainansaajan 49551: tely on todettu, suoriteta 4 §:ssä tarkoitettua sanotunlainen menettely on todettu, suoriteta 49552: korkohyvitystä. Lainansaajan on tällöin suori- 4 §:ssä tarkoitettua korkohyvitystä. Lainansaa- 49553: 1989 vp. - HE n:o 191 9 49554: 49555: Voimassa oleva laki Ehdotus 49556: 49557: tettava takaisin se korkohyvitys, jonka valtio jan on tällöin suoritettava takaisin se korkohy- 49558: on lainasta maksanut sen nostamispäivästä lu- vitys, jonka valtio on lainasta maksanut sen 49559: kien, sekä lisäksi 16 prosenttia vuotuista sak- nostamispäivästä lukien, sekä lisäksi 16 pro- 49560: kokorkoa korkohyvityksen määrälle sen mak- senttia vuotuista sakkokorkoa korkohyvityk- 49561: samispäivästä lukien. sen määrälle sen maksamispäivästä lukien. 49562: 49563: 8§ 8§ 49564: Tämän lain mukaisia lainoja voidaan hyväk- Tämän lain mukaisia lainoja voidaan hyväk- 49565: syä vuosina 1986-1990 korkotukilainoiksi yh- syä vuosina 1986-1990 korkotukilainoiksi yh- 49566: teensä enintään 3 000 miljoonan markan mää- teensä enintään 6 500 miljoonan markan mää- 49567: rästä. Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn rästä. Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn 49568: yhteydessä päätetään vuosittain annettavien yhteydessä päätetään vuosittain annettavien 49569: korkotukilainojen enimmäismäärästä. korkotukilainojen enimmäismäärästä. 49570: 49571: 49572: Tämä laki tulee voimaan päivänä 49573: kuuta 199 . 49574: Lakia sovelletaan niihin tapauksiin, JOissa 49575: aluksen tai sen rungon rakentamista tai aluk- 49576: sen muutostyötä koskeva sopimus on tehty 1 49577: päivänä lokakuuta 1989 tai sen jälkeen. 49578: 49579: 49580: 49581: 49582: 2 391262K 49583: 1989 vp. - HE n:o 192 49584: 49585: 49586: 49587: 49588: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 49589: muuttamisesta sekä työttömyyskassalain 3 ja 4 §:n muuttamises- 49590: ta 49591: 49592: 49593: 49594: 49595: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 49596: 49597: Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia väksi. Esityksessä ehdotetaan työvoimapoliitti- 49598: ja työttömyyskassalakia muutettavaksi. Osa- sen lausunnon piirissä olevien ansioon suhteu- 49599: aikatyötä tekevien työttömyysturvaa ehdote- tetun työttömyyspäivärahan saamisen erityis- 49600: taan parannettavaksi siten, että jos työsuhde edellytysten selvitysten siirtämistä maksajalai- 49601: työsopimuslain 39 a §:n mukaisesti muutetaan tosten tehtäviksi. Lisäksi lakiin ehdotetaan li- 49602: osa-aikaiseksi, työntekijällä olisi oikeus sovitel- sättäviksi hallintomenettelylain mukaiset asia- 49603: tuun työttömyyspäivärahaan. Lisäksi ehdote- virheen sekä kirjoitus- ja laskuvirheen korjaa- 49604: taan säädettäväksi määräajasta, jonka henkilö mista koskevat säännökset. 49605: voisi ilman hyväksyttävää syytä olla poissa Esityksen tarkoituksena on myös tarkentaa 49606: työmarkkinoilta poissaolon vaikuttamatta työttömyyskassan jäsenyyttä ja jäsenmaksujen 49607: työttömyyspäivärahan saamiseen. Määräaika palauttamista koskevia säännöksiä. 49608: olisi käytännössä omaksutun kuuden viikon 49609: Ehdotetuista työttömyysturvalain muutok- 49610: asemesta kolme kuukautta. 49611: sista aiheutuisi vuonna 1990 noin 4 miljoonan 49612: Esityksen mukaan tarkoituksena on lisäksi 49613: markan lisäkustannukset. Tästä olisi valtion 49614: kehittää ja yksinkertaistaa työttömyysturvan 49615: osuus noin 2,1 miljoonaa markkaa, työnanta- 49616: toimeenpanoa. Työttömyysturvan työvoimapo- 49617: jien osuus noin 1, 7 miljoonaa markkaa ja 49618: liittisten asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi 49619: työttömyyskassojen osuus noin 0,2 miljoonaa 49620: ehdotetaan, että työvoimapoliittisen lausunnon 49621: markkaa. 49622: antaisi pääasiallisesti työvoimatoimisto. Samal- 49623: la ehdotetaan työvoimapoliittisiin lausuntoihin Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi- 49624: kohdistuvan oikaisumenettelyn käyttöönottoa. tykseen vuodelle 1990. 49625: Ammatilliseen koulutukseen osallistuminen eh- Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voi- 49626: dotetaan koskemaan myös 18- ja 19-vuotiaita. maan 1 päivänä heinäkuuta 1990, kuitenkin 49627: Työvoimapoliittisen lausuntokäytännön yhte- siten, että työttömyysturvalain 5 §:n 1 momen- 49628: näistämiseksi ehdotetaan siihen liittyvää muu- tin 7 kohta tulisi voimaan 1 päivänä lokakuuta 49629: toksenhakumenettelyä kehitettäväksi valtion- 1990. Työttömyysturvalain 19 §:n 1 momenttia 49630: asiamiesjärjestelmällä. Lausuntojen yhtenäistä- sovellettaisiin myös henkilöön, jonka työsuhde 49631: miseksi ehdotetaan myös työttömyysturvalain on työsopimuslain 39 a §:n mukaisesti muutet- 49632: työvoimapoliittisten määräaikojen asettamista tu osa-aikaiseksi ennen tämän lain voimaantu- 49633: ja kulumista koskevia säännöksiä selkeytettä- loa. ' 49634: 49635: 49636: 49637: 49638: 390531Q 49639: 2 1989 vp. - HE n:o 192 49640: 49641: 49642: 49643: 49644: SISÄLLYSLUETTELO 49645: 49646: Sivu Sivu 49647: PERUSTELUT................................ 3 1.1.10. Työttömyyspäiväraha työsopi- 49648: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset . . . . . . 3 muslain 39 a §:n mukaisissa työ- 49649: 1.1. Työttömyysturvalaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 ajan lyhentämistapauksissa . . . . . . . 6 49650: 1.1.1. Työvoimapoliittisten lausuntojen 1.1.11. Eroraha, hoitotuki ja vammais- 49651: antaminen ja oikaisumenettely. . . . . 3 tuki ........... ....... ........ ... . 6 49652: 1.1.2. Ansioon suhteutetun työttömyys- 1.1.12. Päätöksen poistaminen........... 7 49653: päivärahan saamisen erityisedelly- 1.1.13. Asiavirheen sekä kirjoitus- ja las- 49654: tysten poistaminen sitovan lausun- ku virheen korjaaminen . . . . . . . . . . . 7 49655: non piiristä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 1.1.14. Itseoikaisu........................ 7 49656: 1.1.3. Työttömyyspäiväraha työajan ly- 1.1.15. Valtionasiamies . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 49657: hentämistapauksissa ja tilapäinen 1.2. Työttömyyskassalaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 49658: vanhempainraha .................. . 3 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset ............. 8 49659: 1.1.4. Työvoimapoliittiset kolmen ja kuu- 49660: den viikon määräajat sekä 7 §:n 1 3. Voimaantulo .................................. 8 49661: momentin sanamuodon tarkennus . 4 49662: 1.1.5. Kahdeksan viikon työssäoloedelly- 49663: tyksen täyttyminen koulutuksessa . 4 LAKITEKSTIT ................................ 10 49664: 1.1.6. Ammatilliseen koulutukseen osal- 1. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ....... 10 49665: listumisen laajentaminen 18-19- 49666: vuotiaisiin ........................ . 5 2. Laki työttömyyskassalain 3 ja 4 §:n muuttami- 49667: 1.1. 7. Lyhytaikaisesta työstä kieltäytymi- sesta ........................................... 14 49668: sen ja omasta syystä johtuvan työt- 49669: tömyyden aiheuttamien työvoima- 49670: poliittisten määräaikojen yhden- LIITE ........................................ . 15 49671: mukaistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 49672: 1.1.8. Pitkähkön ajan määrittely......... 5 Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 49673: 1.1. 9. Työttömyyspäiväraha merimieslais- 1. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta. . . . . . . 15 49674: sa tarkoitetun työsuhteen irtisano- 2. Laki työttömyyskassalain 3 ja 4 §:n muuttami- 49675: misen riitauttamistapauksissa . . . . . . 5 sesta........................................... 23 49676: 1989 vp. - HE n:o 192 3 49677: 49678: 49679: 49680: 49681: PERUSTELUT 49682: 49683: 49684: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut sen erityisedellytyksenä on, että vakuutettu on 49685: muutokset lain 16 §:ssä säädetyllä tavalla täyttänyt työssä- 49686: oloehdon 24 kuukauden tarkastelujakson aika- 49687: 1.1. Työttömyysturvalaki na. Pykälän 4 momentin mukaan tarkastelu- 49688: jaksoa voidaan pidentää, jos henkilö on sai- 49689: 1.1.1. Työvoimapoliittisten lausuntojen rauden, laitoshoidon, asevelvollisuuden, opin- 49690: antaminen ja oikaisumenettely tojen, lastenhoidon tai muun näihin verratta- 49691: van hyväksyttävän syyn johdosta estynyt ole- 49692: Työttömyysturvan työvoimapoliittisten asi- masta työmarkkinoilla. Pykälän 5 momentin 49693: oiden käsittelyn nopeuttamiseksi ehdotetaan mukaan vakuutetulla ei ole oikeutta ansiotur- 49694: työttömyysturvalain 3 §:n 3 momenttia muu- van saamiseen oltuaan ilman hyväksyttävää 49695: tettavaksi siten, että työvoimapoliittisen lau- syytä poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuu- 49696: sunnon antaisi pääasiallisesti työvoimatoimis- kautta ennen kuin hän on täyttänyt poissaolon 49697: to. Työvoimatoimisto voisi siirtää lausunnon jälkeen työssäoloehdon. 49698: antamisen työvoimatoimikunnalle silloin, kun Lain 16 §:n 4 ja 5 momentin säännöksillä ei 49699: lausunnolla on yleistä työvoimapoliittista mer- ole työvoimapoliittista merkitystä, koska kysy- 49700: kitystä tai työvoimatoimisto katsoo siirtämisen myksessä on ansioturvaan liittyvä erityisehto. 49701: muusta erityisestä syystä aiheelliseksi. Lausunnon antaminen kyseisistä edellytyksistä 49702: Samalla ehdotetaan työttömyysturvalain edellyttää työvoimaviranomaisilta tietoja, joita 49703: 3 §:ään lisättäväksi uusi 5 momentti, jonka niillä ei ole tai joita ne eivät muita tehtäviään 49704: mukaan se, joka on tyytymätön työvoimatoi- varten tarvitse. Työvoimatoimistolla ei muun 49705: miston antamaan lausuntoon, saisi hakea työ- muassa ole tietoa siitä, kuinka kauan hakija on 49706: voimatoimikunnalta kirjallisesti lausunnon oi- ollut vakuutettuna. Lausuntoa varten joudu- 49707: kaisua viimeistään 14 päivänä sen jälkeen kun taan selvittämään hakijan työhistoriaa jopa 49708: hän sai tiedon työvoimatoimiston lausunnosta. vuosien ajalta. Muiden lausunnonannan piiriin 49709: Lausunto- ja oikaisumenettelystä säädettäisiin kuuluvien asioiden osalta riittää yleensä kuu- 49710: tarkemmin asetuksella. den viimeisen viikon työhistoria. 49711: Valitusmenettely työttömyysturvalautakun- Koska mainittujen erityisedellytysten tutki- 49712: taan ja vakuutusoikeuteen säilyisi ennallaan. minen soveltuu parhaiten työttömyysturvan 49713: maksajan selvitettäväksi, jolloin työvoimapo- 49714: liittista lausuntoa ei tarvittaisi, ehdotetaan 49715: 1.1.2. Ansioon suhteutetun työttömyyspäivä- työttömyysturvalain 3 §:n 3 momenttia muu- 49716: rahan saamisen erityisedel/ytysten tettavaksi siten, että lainkohdasta poistettaisiin 49717: poistaminen sitovan lausunnon piiristä viittaus 16 §:n 4 ja 5 momenttiin. 49718: 49719: Työttömyysturvalain (602/84) 3 §:n 3 mo- 49720: mentin mukaan työvoimatoimikunta tai työ- 1.1.3. Työttömyyspäiväraha työajan lyhentä- 49721: voimatoimisto antaa sosiaalivakuutustoimi- mistapauksissa ja tilapäinen vanhem- 49722: kuntaa ja työttömyyskassaa sitovan lausunnon painraha 49723: työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisis- 49724: ta edellytyksistä. Työvoimaviranomaiset anta- Työntekijöiden säännöllistä työaikaa voi- 49725: vat pääsääntöisesti lausunnot ilman työttö- daan lyhentää sopimaila asiasta työehtosopi- 49726: myysturvan maksajan nimenomaista pyyntöä. muksilla tai säätämällä asiasta lailla. Työajan 49727: Sitova lausunto annetaan muun muassa työttö- lyhentämisen tarkoituksena voi olla työajan 49728: myysturvalain 16 §:n 4 ja 5 momentin mukai- yleinen lyhentäminen kaikkien työntekijöiden 49729: sista edellytyksistä, jotka koskevat ansioon osalta tai työajan lyhentäminen joidenkin eri- 49730: suhteutettua päivärahaa. Ansioturvan saami- tyisryhmien osalta esimerkiksi perhepoliittisista 49731: 4 1989 vp. HE n:o 192 49732: 49733: syistä. Erityisryhmistä voidaan mainita esi- vanhempainraha on sairausvakuutuslain mu- 49734: merkkinä pienten lasten vanhemmille 1 päiväs- kaisen päivärahan suuruinen. Koska tässä ta- 49735: tä elokuuta 1988 alkaen annettu mahdollisuus pauksessa kysymyksessä ei ole työttömyys, eh- 49736: päivittäiseen työajan lyhentämiseen tietyillä dotetaan työttömyysturvalain 5 §:n 1 moment- 49737: edellytyksillä. Yleisestä työajan lyhentämisestä tia muutettavaksi siten, että henkilöllä ei ole 49738: on sovittu tulopoliittisissa kokonaisratkaisuis- oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos hän saa 49739: sa. Tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla työai- tilapäistä vanhempainrahaa. 49740: kaa on eri työaloilla lyhennetty ansiotasoa 49741: alentamatta antamalla työntekijälle paikallisia 49742: vapaapäiviä tai sisällyttämällä ansiokompen- 1.1.4. Työvoimapoliittiset kolmen ja kuuden 49743: saatio palkkaan. Koska edellä mainituissa ta- viikon määräajaj sekä 7 §:n 1 mo- 49744: pauksissa on kysymys työajan lyhentämisestä mentin sanamuodon tarkennus 49745: eikä työttömyydestä, ei työttömyyspäivärahaa 49746: tällöin tulisi maksaa työajan lyhennysajalta. Työttömyysturvalain 7 §:n 1 momentissa, 49747: Kun työaikaa lyhennetään antamalla työnteki- 9 §:ssä, 11 §:n 1 momentissa ja 13 §:n 2 mo- 49748: jöille vapaata, ei kysymyksessä voida katsoa mentissa on säädetty määräaikoja, joina henki- 49749: olevan työttömyysturvalain 17 tai 18 § :n mu- löllä ei ole oikeutta työttömyysturvaan. Määrä- 49750: kainen lomautus. Tämän vuoksi ehdotetaan ajat on määritelty siten, että ne kuluvat työssä 49751: 5 §:n 1 momenttia muutettavaksi siten, että tai työnhakijana ollessa. Säännökset edellyttä- 49752: henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivära- vät, että määräaikojen kulumista seurataan 49753: haan työehtosopimukseen tai lakiin perustuval- jatkuvasti ja määräaikoja tulee pidentää mah- 49754: ta työajan lyhennysajalta. dollista keskeytymistä vastaavalla ajalla. Me- 49755: Joidenkin työntekijäryhmien kohdalla työ- nettely aiheuttaa säännöksen työvoimapoliitti- 49756: ajan lyhennys voi perustua pelkästään työsopi- seen merkitykseen nähden suhteettomasti työtä 49757: mukseen. Lain 5 §:n 1 momenttia olisi tarkoi- sekä työvoimatoimistoille että työttömyystur- 49758: tus soveltaa myös silloin, kun työsopimuksella van maksajille. Tämän vuoksi ehdotetaan mai- 49759: on sovittu lain tai työehtosopimuksen mukaista nittujen määräaikojen laskentaa muutettavaksi 49760: lyhennystä vastaavasta työajan lyhentämisestä. siten, että määräajat olisivat kiinteitä, jolloin 49761: Työttömyyspäivärahan maksamista ei estäisi niiden päättymisaika tiedettäisiin etukäteen. 49762: työajan lyhennyspäivän sattuminen työttö- Samalla esitetään 7 §:n 1 momentin sana- 49763: myys- tai lomautuspäivälle. Kokonaan lomau- muotoa tarkennettavaksi. 49764: tetulla tai työttömällä olisi siis oikeus työttö- 49765: myyspäivärahaan myös työttömyysaikaisilta 49766: työajan lyhennyspäiviltä. Lyhennettyä työviik- 1.1.5. Kahdeksan viikon työssäoloedellytyk- 49767: koa tekevällä olisi myös oikeus työttömyyspäi- sen täyttyminen koulutuksessa 49768: värahaan, vaikka työajan lyhennyspäivä osuisi 49769: lomautuspäiväksi. Henkilöllä olisi oikeus työt- Työttömyysturvalain 8, 9 ja 11 §:n paikkaa 49770: tömyyspäivärahaan myös silloin, kun hänet on ehdotetaan muutettavaksi siten, että 8 § siirtyy 49771: Iomautettu sillä perusteella, että hänellä ei ole 11 §:ksi, 9 § siirtyy 8 §:ksi ja 11 § siirtyy 49772: oikeutta samaan työajan lyhennykseen kuin 9 §:ksi. Lisäksi pykäliä ehdotetaan muutetta- 49773: muilla työntekijöillä eikä työnantaja ole osoit- vaksi. 49774: tanut hänelle työtä. Voimassa olevan 9 §:n mukaan kahdeksan 49775: Hallitus tulee antamaan Eduskunnalle esi- viikon työssäolokarenssin voi saada myös kiel- 49776: tyksen laiksi sairausvakuutuslain muuttamises- täytymällä koulutuksesta. Saatu karenssi ei 49777: ta. Esityksen tarkoituksena on säätää laissa kuitenkaan kulu koulutuksessa. Tämän vuoksi 49778: nykyään valtioneuvoston päätöksellä sairaan ehdotetaan 11 §:ksi siirtyvää 8 §:ää muutetta- 49779: lapsen hoidosta tai kuntoutuksesta lapsen van- vaksi siten, että jos henkilö osoittaa koulutus- 49780: hemmille maksettavasta avustuksesta. Esityk- halukkuutensa osallistumalla koulutukseen, 49781: sen mukaan avustustermi muuttuisi tilapäiseksi kahdeksan viikon työssäoloedellytys täyttyisi 49782: vanhempainrahaksi. Tilapäistä vanhempainra- myös koulutuksessa. 49783: haa suoritettaisiin siltä ajalta, jonka vanhempi Lain 8 §:ksi siirtyvästä 9 §:stä ehdotetaan 49784: on alle 16-vuotiaan lapsensa sairaanhoidon tai poistettavaksi viittaus 7 ja 8 §:ään. Nykyinen 49785: kuntoutukseen osallistumisen johdosta estynyt viittaussäännös on epäselvä, eikä siitä käy ilmi, 49786: tekemään omaa tai toisen työtä. Tilapäinen miltä osin 7 ja 8 § :n säännöksiä sovelletaan 49787: 1989 vp. - HE n:o 192 5 49788: 49789: koulutuksesta kieltäytyneisiin henkilöihin. Viit- työttömyyspäivärahaan alkaa vastaavasti kol- 49790: tauksen on katsottava tarkoittavan ainoastaan men viikon kuluttua. Kolmen viikon määräai- 49791: määräaikasäännöksiä. Tämän vuoksi ehdote- ka ehdotetaan lisättäväksi myös 2 momenttiin 49792: taan pykälään lisättäväksi oma määräaikasään- (426/86). 49793: nös. 49794: 49795: 1.1.8. Pitkähkön ajan määrittely 49796: 1.1. 6. Ammatilliseen koulutukseen osallistu- 49797: misen laajentaminen 18-19- vuotiaisiin Työttömyysturvalain 11 §:n 1 momentin mu- 49798: kaan henkilö, joka on ollut pitkähkön ajan 49799: Työttömyysturvalain 8 §:ksi siirtyvässä 9 poissa työmarkkinoilta eikä voi esittää hyväk- 49800: § :ssä on säädetty velvollisuudesta osallistua syttävää syytä poissaololleen, menettää oikeu- 49801: koulutukseen. Säännöksessä tarkoitettuna kou- tensa työttömyyspäivärahaan kuuden viikon 49802: lutuksena pidetään 17-vuotiaiden osalta amma- ajaksi. Muutoksenhakuelinten omaksuman tul- 49803: tillista koulutusta, jossa oppilas saa koulutuk- kinnan mukaan pitkähkönä aikana pidetään 49804: sessa oleville kuuluvat kohtuulliset sosiaaliset noin kuutta viikkoa. Lainkohdan tarkoitukse- 49805: edut ja jossa lukukausimaksu ei ylitä yleisissä na voidaan katsoa olevan saada työtön heti 49806: ammattikouluissa oppilailta perittävää mak- työttömäksi jouduttuaan hakeutumaan nope- 49807: sua. Säännös ehdotetaan koskemaan myös 18- asti työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Työ- 49808: ja 19-vuotiaita, joka lisäisi näiden ikäluokkien voimapolitiikan kannalta ei ole perustetta sille, 49809: koulutukseen ohjaamista. Työllisyyskoulutus- että työtön, joka haluaa jonkin aikaa omalla 49810: lain mukaan heitä ei voida ohjata työllisyys- kustannuksellaan olla poissa työmarkkinoilta, 49811: koulutukseen kuin poikkeustapauksissa. menettää oikeutensa päivärahaan vielä kuuden 49812: Koska ammatillisten oppilaitosten oppilai- viikon ajaksi. Työvoimapoliittisesti on järke- 49813: den opintososiaalisista eduista annetun lain vää, että ihmiset hakevat työtä vasta siinä 49814: (498/83) 4 §:n mukaan opetus ammatillisessa vaiheessa, kun he ovat valmiit ottamaan työtä 49815: oppilaitoksessa on oppilaalle maksuton, ehdo- vastaan. Jos työttömyysturvan menettämisen 49816: tetaan, että lain 8 §:ksi siirtyvää 9 §:ää muute- uhka on perusteena työnhakijaksi ilmoittautu- 49817: taan vastaavasti. miselle, edellytykset työvoimatoimiston tehok- 49818: kaalle toiminnalle heikkenevät. Näillä perus- 49819: teilla ehdotetaan pitkähköstä ajasta käytännös- 49820: 1.1. 7. Lyhytaikaisesta työstä kieltäytymisen ja sä omaksuttua kuuden viikon aikaa pidennet- 49821: omasta syystä johtuvan työttömyyden täväksi kolmeen kuukauteen. Yhdenmukaisen 49822: aiheuttamien työvoimapoliittisten mää- käytännön aikaansaamiseksi pitäisi sanottu ai- 49823: räaikojen yhdenmukaistaminen ka säätää laissa. Tämän vuoksi ehdotetaan 49824: 9 §:ksi siirtyvään pykälään lisättäväksi uudeksi 49825: Työttömyysturvalain 7 §:n 1 momentin mu- 4 momentiksi säännös, jonka mukaan työtön 49826: kaan henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäy- voisi olla poissa työmarkkinoilta kolme kuu- 49827: tyy vastaanottamasta hänelle tarjona olevaa kautta ilman, että hän menettää oikeutensa 49828: sopivaa työtä, ei ole oikeutettu työttömyyspäi- työttömyyspäivärahaan kuuden viikon ajalta. 49829: värahaan kuuden viikon ajalta. Jos työ olisi Jos hän on tätä pitempään poissa, tulee hänellä 49830: kestänyt enintään viisi päivää, oikeus työttö- olla siihen jokin hyväksyttävä syy. 49831: myyspäivärahaan alkaa vastaavasti kolmen vii- 49832: kon kuluttua. Lyhytaikaisesta työstä kieltäyty- 49833: misen ja omasta syystä johtuvan työttömyyden 1.1.9. Työttömyyspäiväraha merimieslaissa 49834: kohtelun saattamiseksi yhdenmukaiseksi ehdo- tarkoitetun työsuhteen irtisanomisen 49835: tetaan 9 §:ksi siirtyvän 11 §:n 1 momenttia riitauttamistapauksissa 49836: muutettavaksi siten, että henkilöllä, joka ilman 49837: pätevää syytä on eronnut työstään tai on omal- Työttömyysturvalain 11 §:n 2 momentin mu- 49838: la menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsopi- kaan, jos työntekijä on tehnyt työsopimuksen 49839: musta ole syntynyt, tai on itse aiheuttanut irtisanomismenettelystä annetun lain (124/84) 49840: työsuhteen päättymisen, ei ole oikeutta työttö- 10 §:n mukaisen ilmoituksen eikä tätä ilmoi- 49841: myyspäivärahaan kuuden viikon ajalta. Jos työ tusta ole pidettävä ilmeisen aiheettomana, ei 49842: olisi kestänyt enintään viisi päivää, oikeus ennen asiassa tehtyä lopullista ratkaisua voida 49843: 6 1989 vp. - HE n:o 192 49844: 49845: katsoa, että henkilö olisi 1 momentissa tarkoi- säännöksiä 1 momentissa tarkoitetun kuuden 49846: tetulla tavalla itse aiheuttanut työsuhteen päät- tai kolmen viikon ajalta. 49847: tymisen. Milloin työsuhteen on katsottava asi- Kun asiassa on annettu lopullisena pidettävä 49848: assa annetun lainvoimaisen tuomion tai muun ratkaisu, kansaneläkelaitoksen paikallistoimis- 49849: työsopimuksen irtisanomismenettelystä anne- ton tai työttömyyskassan on pyydettävä työ- 49850: tun lain mukaan lopullisena pidettävän ratkai- voimatoimistolta uusi työvoimapoliittinen lau- 49851: sun jälkeen päättyneen työntekijästä johtu- sunto. 49852: neesta syystä, sovelletaan aiheettomasti makse- Päivärahan saajan on 30 §:ssä säädetyn ran- 49853: tun työttömyyspäivärahan takaisinperintään 1 gaistusseuraamuksen uhalla annettava lopulli- 49854: momentissa tarkoitetun kuuden viikon ajalta sesta ratkaisusta tieto sosiaalivakuutustoimi- 49855: 31 §:n säännöksiä. kunnalle tai työttömyyskassalle. Sosiaalivakuu- 49856: Työsopimuksen irtisanomismenettelystä an- tustoimikunnan ja työttömyyskassan on seu- 49857: netun lain 1 §:n 3 momentin mukaan lakia ei rattava, että päivärahan saaja toimittaa selvi- 49858: sovelleta merimieslaissa (423178) tarkoitettuun tyksen asiassa tehdystä lopullisesta ratkaisusta. 49859: työsuhteeseen. Tämän vuoksi ehdotetaan työt- 49860: tömyysturvalain 9 §:ksi sisältyvään pykälään 49861: lisättäväksi uudeksi 3 momentiksi säännös, 1.1.1 0. Työttömyyspäiväraha työsopimuslain 49862: jonka mukaan irtisanotulle, merimieslain so- 39 a § :n mukaisissa työajan lyhentä- 49863: veltamisalaan kuuluvaa työtä tekevälle työnte- mistapauksissa 49864: kijälle voitaisiin maksaa työttömyyspäivärahaa 49865: viiden päivän omavastuuajan jälkeen, mikäli Työsopimuslakiin (320170) on lisätty vuoden 49866: hän riitauttaa irtisanomisperusteen nostamalla 1989 alusta voimaan tulleella lailla (723/88) 49867: kanteen kuuden kuukauden kuluessa työsuh- uusi 39 a §, jonka mukaan työnantaja voi 49868: teensa irtisanomisesta. Samoin on meneteltävä yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaisek- 49869: myös silloin, kun työntekijä on nostanut edellä si irtisanomisajan päättymisestä lukien niillä 49870: mainitun ajan kuluessa kanteen työsopimuk- edellytyksillä, joilla työsopimus voidaan irtisa- 49871: sensa purkamisesta sillä perusteella, ettei olisi noa. Eduskunnan sosiaalivaliokunta piti lakie- 49872: ollut olemassa edes työsopimuksen irtisanomis- sitystä käsitellessään tärkeänä, että ryhdytään 49873: perustetta. Työvoimatoimisto antaa 3 momen- välittömästi toimenpiteisiin, jotta osa-aikaiste- 49874: tissa mainitussa tapauksessa sitovan lausun- tulla työntekijällä on oikeus soviteltuun päivä- 49875: non, jonka mukaan päiväraha voidaan mak- rahaan. Valiokunnan mukaan yksipuolisesti 49876: saa, jos hakija muutoin täyttää päivärahan osa-aikaistetun työntekijän oikeuden päivära- 49877: saamisen edellytykset. Lausuntoon merkitään haan tulee vastata työttömänä osa-aikatyötä 49878: myös päivä, jona työntekijä on nostanut kan- ottaneen työntekijän ja lyhennettyä työpäivää 49879: teen. Sosiaalivakuutustoimikunta tai työttö- lomautuksen johdosta tekevän työntekijän oi- 49880: myyskassa antaa hakijalle asiassa kirjallisen keutta päivärahaan. 49881: päätöksen, jossa todetaan, että päiväraha voi- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan työttö- 49882: daan periä takaisin 1 momentissa tarkoitetulta myysturvalain 19 §:n 1 momenttia (69/89) 49883: kuuden tai kolmen viikon ajalta, jos asiassa muutettavaksi siten, että jos työntekijän työai- 49884: tehdyn lopullisen ratkaisun mukaan on katsot- kaa on lyhennetty työsopimuslain 39 a §:n mu- 49885: tava, että hakija on itse aiheuttanut työsuhteen kaisesti, työntekijällä on oikeus soviteltuun 49886: päättymisen. Päätöksessä on lisäksi todettava työttömyyspäivärahaan. 49887: hakijan velvollisuus esittää selvitys asiassa teh- 49888: dystä lopullisesta ratkaisusta. 49889: Riidanalainen irtisanomisasia on lopullisesti 1.1.11. Eroraha, hoitotuki ja vammaistuki 49890: ratkaistu, kun asiasta on lainvoimainen tuo- 49891: mio, asia on sovittu työntekijän ja työnantajan Kansaneläkelain muuttamisesta 5 päivänä 49892: välillä, asiasta on liittojen sopimus, kanteesta helmikuuta 1988 annetulla lailla (123/88) on 49893: on luovuttu tai kannetta ei ole nostettu määrä- muutettu kansaneläkelain mukainen apu- ja 49894: ajassa. Milloin työsuhteen on katsottava asias- hoitolisä hoitotueksi, minkä vuoksi ehdote- 49895: sa annetun lopullisena pidettävän ratkaisun taan, että työttömyysturvalain 27 §:n 1 mo- 49896: mukaan päättyneen työntekijästä johtuneesta mentin (226/87) 2 kohtaa muutetaan vastaa- 49897: syystä, aiheettomasti maksetun työttömyyspäi- vasti. Samana päivänä annetulla vammaistuki- 49898: värahan takaisinperintään sovelletaan 31 § :n lailla (124/88) on kumottu 14 päivänä kesä- 49899: 1989 vp. - HE n:o 192 7 49900: 49901: kuuta 1951 annettu invaliidirahalaki (3 74/51) vuoksi ehdotetaan työttömyysturvalakiin lisät- 49902: ja invalidiraha muutettu vammaistueksi. Tä- täväksi uusi 43 a §, johon tulisivat säännökset 49903: män vuoksi ehdotetaan, että työttömyysturva- asiavirheen ja kirjoitusvirheen korjaamisesta. 49904: lain 27 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainittu Työttömyysturvalakiin ehdotetaan lisättä- 49905: invalidiraha muutetaan vammaistukilain mu- väksi samalla hallintomenettelylain 28 §:n mu- 49906: kaiseksi vammaistueksi. kaiset korjaamismenettelyä koskevat säännök- 49907: Valtion virkamiesten erorahasta määrättiin set uuteen 43 b §:ään. 49908: ennen valtioneuvoston päätöksellä (1075/77). 49909: Erorahaa koskevat säännökset lisättiin valtion 49910: virkamieslakiin (755/86). Tämän vuoksi ehdo- 1.1.14. Itseoikaisu 49911: tetaan, että työttömyysturvalain 27 §:n 1 mo- 49912: mentin 6 kohtaa muutetaan vastaavasti. Työttömyysturvalain 43 §:n 5 momenttia eh- 49913: dotetaan muutettavaksi siten, että sosiaaliva- 49914: kuutustoimikunta, työttömyyskassa tai työttö- 49915: 1.1.12. Päätöksen poistaminen myysturvalautakunta voisivat oikaista myös 49916: päätöksen, joka ei ole saanut lainvoimaa. 49917: Työttömyysturvalain 43 §:n 3 momenttia eh- 49918: dotetaan selvennettäväksi siten, että jos sosi- 49919: aali- ja terveysministeriö katsoo työttömyys- 1.1.15. Valtionasiamies 49920: kassan tai työttömyysturvalautakunnan ja kan- 49921: saneläkelaitos vastaavasti sosiaalivakuutustoi- Työttömyysturvalain 43 §:n 3 momentin mu- 49922: mikunnan tai työttömyysturvalautakunnan kaan sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus 49923: lainvoimaisen päätöksen olevan 1 momentissa saattaa työttömyyskassan tai työttömyysturva- 49924: mainitulla tavalla virheellinen, on ministeriöllä lautakunnan päätös vakuutusoikeuden ratkais- 49925: ja vastaavasti kansaneläkelaitoksella oikeus tavaksi, jos se katsoo päätöksen perustuvan 49926: saattaa asia vakuutusoikeuden ratkaistavaksi. väärään tai puutteelliseen selvitykseen tai ole- 49927: Vakuutusoikeudella on oikeus asianomaista van ilmeisesti lain vastainen. Vastaava oikeus 49928: kuultuaan oikaista aikaisempi päätös tai pois- on myös kansaneläkelaitoksella sosiaalivakuu- 49929: taa se ja määrätä asia uudelleen käsiteltäväksi. tustoimikunnan tai työttömyysturvalautakun- 49930: nan päätökseen nähden. Muutoksenhakumah- 49931: dollisuudella pyritään yhtenäistämään käytän- 49932: 1.1.13. Asiavirheen sekä kirjoitus- ja laskuvir- töä etuuksien myöntämisessä. Nykyinen me- 49933: heen korjaaminen nettely on kuitenkin osittain puutteellinen. 49934: Lain 3 §:n 1 momentin mukaan työttömyystur- 49935: Työttömyysturvalain 43 § koskee lainvoiman van toimeenpanon johdossa, valvonnassa ja 49936: saaneessa päätöksessä olevan virheen korjaa- kehittämisessä ylimpänä viranomaisena toimii 49937: mista päätöksen poistamismenettelyä käyttäen. työvoimapoliittisten asioiden osalta työministe- 49938: Hallintomenettelylain (598/82) 26 §:n mukaan, riö. Näin ollen nykyisen sosiaali- ja terveysmi- 49939: jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai nisteriön ja kansaneläkelaitoksen muutoksen- 49940: puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen vää- hakumenettelyn voidaan katsoa kohdistuvan 49941: rään lain soveltamiseen, viranomainen voi vain päätöksen sosiaalipoliittiseen puoleen. 49942: poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista Päätösten työvoimapoliittisen osan yhtenäistä- 49943: asian uudelleen (asiavirheen korjaaminen). miseksi maan eri osissa olisi myös työvoimapo- 49944: Asiavirhettä ei saa kuitenkaan korjata asian- liittisiin päätöksiin kohdistuvaa muutoksenha- 49945: osaisten suostumuksetta. Hallintomenettelylain kumenettelyä kehitettävä. 49946: 27 §:n mukaan, jos päätöksessä on ilmeinen Entisessä työttömyyskorvausjärjestelmässä 49947: kirjoitus- tai laskuvirhe, päätöksen tehneen oli erityinen valtion asiamies, joka valvoi ensi 49948: viranomaisen on korjattava se (kirjoitusvirheen tilassa valtion etua. Vastaavaa valtionasiamies- 49949: korjaaminen). Virhettä ei saa kuitenkaan kor- tä ei ole nykyisessä työttömyysturvajärjestel- 49950: jata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle mässä. Valtionasiamiehestä saatujen myönteis- 49951: kohtuuttamaan tulokseen. ten kokemusten perusteella lakiin ehdotetaan 49952: Hallintomenettelylain 2 §:n mukaan, jos lisättäväksi uusi 43 c §, jonka mukaan jokai- 49953: muussa laissa on hallintomenettelylaista poik- sessa työvoimapiirissä olisi työministeriön 49954: keavia säännöksiä, noudatetaan niitä. Tämän määräämä valtionasiamies valvomassa 3 §:n 3, 49955: 8 1989 vp. - HE n:o 192 49956: 49957: 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen lausuntojen oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan 49958: lainmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta. Asia- maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erotta- 49959: mies olisi oikeutettu hakemaan työttömyyspäi- ruisajankohtaa edeltävään aikaan. Eroamis- tai 49960: värahan saamisen työvoimapoliittisia edelly- erottamisajankohdan jälkeiseen aikaan kohdis- 49961: tyksiä koskevassa asiassa vakuutusoikeudelta tuvat jäsenmaksut voidaan näin ollen palaut- 49962: lainvoimaisen päätöksen poistamista 43 §:n taa. 49963: mukaisesti. Valtionasiamiehellä olisi läsnäolo- 49964: ja puheoikeus työvoimatoimikunnan kokouk- 49965: sessa. Asiamiehellä olisi oikeus puuttua työvoi- 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 49966: mapoliittisiin edellytyksiin myös asianosaisen tukset 49967: eduksi. Lain 29 §:ää ehdotetaan samalla muu- 49968: tettavaksi siten, että valtionasiamiehellä olisi Ehdotetuista muutoksista arvioidaan aiheu- 49969: oikeus saada pykälässä tarkoitettuja tietoja. tuvan vuonna 1990 lisäkustannuksia noin 4 49970: Sosiaalivakuutustoimikunnan, työttömyyskas- miljoonaa markkaa. Pääasiassa kustannukset 49971: san ja työttömyysturvalautakunnan tulisi ehdo- johtuisivat työttömyysturvalain 19 §:n muutta- 49972: tuksen mukaan pyynnöstä antaa nimettyä hen- misesta. Työttömyysturvalain 5 §:n 1 momen- 49973: kilöä koskeva päätös tiedoksi valtionasiamie- tin 11 kohdasta syntyy vähäistä säästöä. Muu- 49974: helle. toksista aiheutuvat lisäkustannukset vuonna 49975: Valtionasiamiesjärjestelmä on tarkoitus to- 1990, yhteensä noin 4 miljoonaa markkaa, 49976: teuttaa määräämällä jokaisessa työvoimapiiris- jakautuisivat seuraavasti: Valtion rahoittaman 49977: sä tarkastaja hoitamaan valtionasiamiehen teh- perusturvan osuus kustannuksista olisi noin 0,4 49978: täviä. Tarkemmat säännökset valtionasiamie- miljoonaa markkaa. Ansioturvan osuus olisi 49979: hestä annettaisiin asetuksella. noin 3,6 miljoonaa markkaa, josta valtion 49980: osuus olisi noin 1, 7 miljoonaa markkaa, työn- 49981: antajien osuus noin 1, 7 miljoonaa markkaa ja 49982: 1.2. Työttömyyskassalaki työttömyyskassojen osuus noin 0,2 miljoonaa 49983: markkaa. Ehdotetusta valtionasiamiesjärjestel- 49984: Työttömyyskassalaissa (603/84) ei ole täs- mästä ei aiheutuisi lisäkustannuksia, koska 49985: mällistä säännöstä siitä, milloin kassan jäse- tarkoitus on määrätä jokaisessa työvoimapii- 49986: nyys aikaisintaan voi alkaa. Tämän puutteen rissä tarkastaja hoitamaan oman toimensa 49987: korjaamiseksi ehdotetaan työttömyyskassalain ohella valtionasiamiehen tehtäviä. Työttömyys- 49988: 3 §:ään lisättäväksi uusi 8 momentti. Sen mu- kassalain muutos ei aiheuttaisi kustannuksia. 49989: kaan kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta 49990: alkaen henkilö on maksanut jäsenmaksunsa, 49991: aikaisintaan kuitenkin siitä ajankohdasta, jona 49992: hän on kirjallisesti hakenut kassan jäsenyyttä. 3. Voimaantulo 49993: Lain 4 §:n 2 momentin mukaan jäsen, joka 49994: ei säännöissä määrätyn ajan kuluessa maksa Lait ehdotetaan saatettaviksi voimaan 1 päi- 49995: jäsenmaksua, voidaan erottaa kassan jäsenyy- vänä heinäkuuta 1990, kuitenkin siten, että 49996: destä. Laissa ei ole säädetty, mistä päivästä työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 7 kohta 49997: lukien erottaminen voi tapahtua. Tämän puut- tulisi voimaan 1 päivänä lokakuuta 1990. Työt- 49998: teen korjaamiseksi työttömyyskassalain 4 §:n 2 tömyysturvalain 19 §:n 1 momenttia sovellet- 49999: momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, et- taisiin myös henkilöön, jonka työsuhde on 50000: tä jäsen, joka ei säännöissä määrätyn ajan työsopimuslain 39 a §:n mukaisesti muutettu 50001: kuluessa maksa jäsenmaksua, voidaan erottaa osa-aikaiseksi ennen tämän lain voimaantuloa. 50002: kassan jäsenyydestä siitä päivästä lukien, josta Työttömyysturvalain 7 ja 8 §:ää, 9 §:n 1-3 50003: jäsenmaksut ovat maksamatta. momenttia, 11 §:ää ja 13 §:n 2 momenttia 50004: Lain 4 §:n 5 momentin mukaan eronneella sovellettaisiin tilanteissa, joissa karenssiajan 50005: tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada piiriin kuuluva tapahtuma on sattunut tai, kun 50006: takaisin kassalle suorittamiaan maksuja. Kos- kysymys on 9 §:n 4 momentissa tarkoitetusta 50007: ka jäsenmaksuja on saatettu maksaa taannehti- työmarkkinoilta poissaolosta, henkilö on il- 50008: van erottamisajankohdan jälkeiseltä ajalta, 5 moittautunut työvoimatoimistoon 1 päivänä 50009: momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, et- heinäkuuta 1990 tai sen jälkeen. 50010: tä eronneella tai erotetuna jäsenellä ei ole Ennen työttömyysturvalain muutosten voi- 50011: 1989 vp. - HE n:o 192 9 50012: 50013: maantuloa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpa- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 50014: non edellyttämiin toimenpiteisiin. kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 50015: set: 50016: 50017: 50018: 50019: 50020: 2 390531Q 50021: 10 1989 vp. - HE n:o 192 50022: 50023: 50024: 50025: 50026: 1. 50027: Laki 50028: työttömyysturvalain muuttamisesta 50029: 50030: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 50031: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 3 §:n 3 momentti, 50032: 5 §:n 1 momentin johdantolauseen ruotsinkielinen sanamuoto, 5 §:n 1 momentin 7, 9 ja 10 50033: kohta, 7 §:n 1 momentti, 8, 9 ja 11 §, 13 §:n 2 momentti, 19 §:n 1 momentti, 27 §:n 1 momentin 50034: 2, 5 ja 6 kohta, 29 §:n 1 momentti, 34 §, 38 §:n 2 momentti ja 43 §:n otsikko sekä 3 ja 5 50035: momentti, 50036: sellaisina kuin niistä ovat 11 § osittain muutettuna 6 päivänä kesäkuuta 1986 annetulla lailla 50037: (426/86) ja 19 §:n 1 momentti 20 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (69/89), sekä 50038: lisätään 3 §:ään uusi 4, 5 ja 6 momentti, 5 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain 50039: muutettuna 27 päivänä helmikuuta 1987 annetulla lailla (226/87), uusi 11 kohta, 29 §:ään uusi 3 50040: momentti ja 10 lukuun uusi 43 a-43 c § seuraavasti: 50041: 50042: 3§ 5§ 50043: Toimeenpanoelimet Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset 50044: Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta hen- 50045: kilöllä: 50046: 50047: Työvoimatoimisto antaa työttömyysturvan 7) jolla on oikeus saada sairausvakuutuslain 50048: saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä, mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa 50049: joista säädetään 4 §:ssä, 5 §:n 1 momentin 3, 8 taikka jolle on myönnetty lomaa raskauden ja 50050: ja 10 kohdassa sekä 2 momentissa, 7-11 §:ssä synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. Työttö- 50051: ja 13 §:n 2 momentissa, sosiaalivakuutustoimi- myyspäivärahaan ei myöskään ole oikeutta 50052: kuntaa ja työttömyyskassaa sitovan lausun- henkilöllä, joka saa tilapäistä vanhempainra- 50053: non. Työvoimatoimiston tulee työttömyyskas- haa; 50054: san tai sosiaalivakuutustoimikunnan pyynnöstä 50055: täydentää lausuntoaan viipymättä. 9) siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittä- 50056: jien eläkelain (467 /69) mukaista sukupolven- 50057: Työvoimatoimisto voi siirtää 3 momentissa vaihdoseläkettä; 50058: tarkoitetun lausunnon antamisen työvoimatoi- 10) joka on katsottava päätoimiseksi opiske- 50059: mikunnalle, jos lausunnolla on yleistä työvoi- lijaksi; tai 50060: mapoliittista merkitystä tai jos työvoimatoi- 11) sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu 50061: misto katsoo siirtämisen muusta erityisestä lain tai työehtosopimuksen mukaiseen työajan 50062: syystä aiheelliseksi. Työvoimatoimikunnan tu- lyhentämiseen. 50063: lee työttömyyskassan tai sosiaalivakuutustoi- 50064: mikunnan pyynnöstä täydentää lausuntoaan 50065: viipymättä. 7 § 50066: Velvollisuus ottaa vastaan työtä 50067: Joka on tyytymätön 3 momentissa tarkoitet- 50068: tuun työvoimatoimiston antamaan lausuntoon, Henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy 50069: saa hakea siihen kirjallisesti oikaisua työvoi- vastaanottamasta työvoimaviranomaisen osoit- 50070: matoimikunnalta viimeistään 14 päivänä sen tamaa tai hänelle muuten yksilöidysti tarjottua 50071: jälkeen, kun hän sai tiedon työvoimatoimiston lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumaton- 50072: antamasta lausunnosta. ta työtä, jota hänen työkykynsä huomioon 50073: ottaen voidaan pitää hänelle sopivana ja josta 50074: Lausunto- ja oikaisumenettelystä säädetään maksetaan työehtosopimuksen mukainen palk- 50075: tarkemmin asetuksella. ka tai, jollei työehtosopimusta ole, työpaikka- 50076: 1989 vp. - HE n:o 192 11 50077: 50078: kunnalla sellaisesta työstä maksettava käypä lain mukaan lopullisena pidettävän ratkaisun 50079: palkka, ei ole oikeutettu työttömyyspäivära- jälkeen päättyneen työntekijästä johtuneesta 50080: haan kuuden viikon ajalta työstä kieltäytymi- syystä, sovelletaan 1 momentissa tarkoitetulta 50081: sestä lukien. Jos työ olisi kestänyt enintään ajalta aiheettomasti maksetun työttömyyspäi- 50082: viisi päivää, oikeus työttömyyspäivärahaan al- värahan takaisinperintään 31 §:n säännöksiä. 50083: kaa vastaavasti kolmen viikon kuluttua. Jos työntekijä, jonka tekemään työhön so- 50084: velletaan merimieslakia (423/78), on nostanut 50085: kuuden kuukauden kuluessa kanteen työsopi- 50086: 8§ muksensa irtisanomisesta eikä kannetta ole 50087: Velvollisuus osallistua koulutukseen pidettävä ilmeisen aiheettomana, ei ennen asi- 50088: assa tehtyä lopullista ratkaisua voida katsoa, 50089: Alle 50-vuotias henkilö, joka ilman pätevää että hän olisi 1 momentissa tarkoitetulla tavalla 50090: syytä kieltäytyy menemästä sellaiseen työvoi- itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen. Mil- 50091: maviranomaisen osoittamaan hänelle soveltu- loin työsuhteen on katsottava asiassa tehdyn 50092: vaan koulutukseen, jonka aikana hänen ja lopullisena pidettävän ratkaisun jälkeen päät- 50093: hänen huollettaviensa toimeentulo on kohtuul- tyneen työntekijästä johtuneesta syystä, sovel- 50094: lisesti turvattu, tai joka aloitettuaan koulutuk- letaan 1 momentissa tarkoitetulta ajalta aiheet- 50095: sen alle 50-vuotiaana ilman pätevää syytä on tomasti maksetun työttömyyspäivärahan takai- 50096: eronnut tai omasta syystään on erotettu koulu- sinperintään 31 §:n säännöksiä. Jos työntekijä 50097: tuksesta, ei ole oikeutettu työttömyyspäivära- on kuuden kuukauden kuluessa työsopimuk- 50098: haan kuuden viikon ajalta koulutuksesta kiel- sensa purkamisesta nostanut kanteen väittäen, 50099: täytymisestä, eroamisesta tai erottamisesta lu- ettei työnantajana olisi ollut perustetta edes 50100: kien. Tällaisena koulutuksena pidetään 17- työsopimuksen irtisanomiseen, sovelletaan, mi- 50101: 19-vuotiaiden osalta ammatillista koulutusta, tä edellä tässä momentissa on sanottu. 50102: jossa oppilas saa koulutuksessa oleville kuulu- Henkilö, joka on ollut yli kolme kuukautta 50103: vat kohtuulliset sosiaaliset edut. poissa työmarkkinoilta eikä voi esittää hyväk- 50104: syttävää syytä poissaololleen, ei ole oikeutettu 50105: 9 § työttömyyspäivärahaan kuuden viikon ajalta 50106: Oikeus työttömyyspäivärahaan eräissä työvoimatoimistoon ilmoittautumisesta lukien. 50107: tapauksissa 50108: 11 § 50109: Henkilö, joka ilman pätevää syytä on eron- Toistuva työstä tai koulutuksesta 50110: nut työstään tai on omalla menettelyllään ai- kieltäytyminen 50111: heuttanut sen, ettei työsopimusta ole syntynyt, 50112: tai on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, Jos henkilö toistuvasti ilman pätevää syytä 50113: ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kuu- kieltäytyy vastaanottamasta 7 §:ssä tarkoitet- 50114: den viikon ajalta. Jos työ olisi kestänyt enin- tua työtä tai menemästä 8 §:ssä tarkoitettuun 50115: tään viisi päivää, hän ei ole oikeutettu työttö- koulutukseen tai hänen tätä vastaavasta menet- 50116: myyspäivärahaan kolmen viikon ajalta. Aika telystään muutoin voidaan päätellä, ettei hän 50117: lasketaan siitä päivästä, jona henkilö on omal- halua ottaa vastaan hänelle sopivaksi katsotta- 50118: la menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsopi- vaa työtä tai osallistua hänelle soveltuvaan 50119: musta syntynyt, tai jona työsuhde on päätty- koulutukseen, hänellä ei ole oikeutta työttö- 50120: nyt. myyspäivärahaan ennen kuin hän on ollut 50121: Jos työntekijä, jonka työsuhteeseen sovelle- työssä tai 8 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa 50122: taan työsopimuksen irtisanomismenettelystä kahdeksan viikkoa. 50123: annettua lakia (124/84), on tehnyt sanotun lain 50124: 10 §:n mukaisen ilmoituksen eikä tätä ilmoi- 13§ 50125: tusta ole pidettävä ilmeisen aiheettomana, ei Oikeus peruspäivärahaan 50126: ennen asiassa tehtyä lopullista ratkaisua voida 50127: katsoa, että hän olisi 1 momentissa tarkoitetul- 50128: la tavalla itse aiheuttanut työsuhteen päättymi- Henkilöllä, joka tulee ensimmäistä kertaa 50129: sen. Milloin työsuhteen on katsottava asiassa työmarkkinoille, ei ole oikeutta peruspäivära- 50130: annetun lainvoimaisen tuomion tai muun työ- haan kuuden viikon ajalta työvoimatoimistoon 50131: sopimuksen irtisanomismenettelystä annetun ilmoittautumisesta lukien. Edellä sanottua ra- 50132: 12 1989 vp. - HE n:o 192 50133: 50134: joitusta ei kuitenkaan sovelleta henkilöön, jo- myyskassalle ja valtionasiamiehelle sekä tässä 50135: ka on tullut työnhakijaksi valmistuttuaan am- laissa tarkoitetuille muutoksenhakuviranomai- 50136: mattiin oppilaitoksesta, eikä henkilöön, joka sille maksutta työttömyyspäivärahan hakijan 50137: on aikaisemmin toiminut yrittäjänä ja jonka työttömyyspäivärahaoikeuden ratkaisemisessa 50138: voidaan katsoa ammattitaitonsa ja tekemänsä tarvittavia tietoja sekä asianomaiselle hakijalle 50139: työ huomioon ottaen olleen työmarkkinoilla ja maksutta häntä itseään koskevat tiedot, jollei 50140: joka on keskeyttänyt tai lopettanut yritystoi- yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 50141: mintansa. (83/51) säännöksistä muuta johdu. 50142: 50143: 19 § Työvoimatoimistot ja työvoimatoimikunnat 50144: Osa-aikatyön vastaanottaminen ovat velvolliset antamaan valtionasiamiehelle 50145: pyynnöstä tiedoksi työvoimapoliittiset lausun- 50146: Kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aika- tonsa siinä laajuudessa, kun tämä katsoo tar- 50147: työtä tai kun työntekijän työsuhde on työsopi- peelliseksi. 50148: muslain 39 a §:n mukaisesti muutettu osa- 50149: aikaiseksi, hänellä on oikeus soviteltuun työt- 34 § 50150: tömyyspäivärahaan siten, että päiväraha ja 75 50151: prosenttia osa-aikatyöstä saadun palkan siitä Työvoimatoimikunta 50152: osasta, joka ylittää 650 markkaa, voivat kuu- 50153: kaudessa yhteensä nousta määrään, joka päi- Työvoimatoimiston yhteydessä toimivan työ- 50154: värahana muutoin olisi voitu maksaa. voimatoimikunnan muista kuin 3 §:n 4 ja 5 50155: momentissa mainituista tehtävistä säädetään 50156: asetuksella. Asetuksella säädetään myös toimi- 50157: 27 § 50158: kunnan kokoonpanosta, päätösvaltaisuudesta, 50159: päätöksenteosta ja kustannusten korvaamisesta 50160: Sosiaalietuuksien vaikutus sekä jäsenten palkkioista. 50161: työttömyyspäivärahaan 50162: Jos henkilö saa muuta kuin 5 §:ssä tarkoitet- 38 § 50163: tua lakisääteistä etuutta tai jos hän saa kansan- Sosiaalivakuutustoimikunnan ja 50164: eläkettä kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin työttömyyskassan päätös ja muutoksenhaku 50165: perusteella, hänen täysimääräisen peruspäivä- siihen 50166: rahansa määrää tai hänelle maksettavaa ansi- 50167: oon suhteutettua päivärahaa vähennetään Työvoimatoimiston ja työvoimatoimikunnan 50168: etuuden määrällä. Tällöin ei kuitenkaan seu- 3 §:n 3, 4 ja 5 momentin mukaan antamasta 50169: raavia eläkkeitä ja sosiaalietuuksia oteta huo- sitovasta lausunnosta ei saa erikseen hakea 50170: mioon: muutosta valittamalla. 50171: 2) kansaneläkelain mukainen hoitotuki; 43 § 50172: 5) vammaistukilain (124/88) mukainen vam- Päätöksen poistaminen 50173: maistuki; 50174: 6) erorahalain (947 /78) ja valtion virkamies- Jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoo työt- 50175: lain (755/86) mukainen eroraha; tömyyskassan tai työttömyysturvalautakunnan 50176: ja kansaneläkelaitos vastaavasti sosiaalivakuu- 50177: tustoimikunnan tai työttömyysturvalautakun- 50178: 29 § nan lainvoimaisen päätöksen olevan 1 momen- 50179: tissa mainitulla tavalla virheellinen, on ministe- 50180: Oikeus saada eräitä tietoja riöllä ja vastaavasti kansaneläkelaitoksella oi- 50181: Työnantaja sekä valtion, kunnan tai muun keus saattaa asia vakuutusoikeuden ratkaista- 50182: julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, va- vaksi. Vakuutusoikeudella on oikeus asiano- 50183: kuutus- ja eläkelaitos, eläkesäätiö sekä työttö- maista kuultuaan oikaista aikaisempi päätös 50184: myyskassa ovat velvolliset pyynnöstä anta- tai poistaa se ja määrätä asia uudelleen käsitel- 50185: maan työvoimatoimistolle, työvoimatoimikun- täväksi. 50186: nalle, sosiaalivakuutustoimikunnalle, työttö- 50187: 1989 vp. - HE n:o 192 13 50188: 50189: Jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä 43 c § 50190: tai myönnetyn edun lisäämisestä, sosiaaliva- Valtionasiamies 50191: kuutustoimikunta, työttömyyskassa tai työttö- 50192: myysturvalautakunta voi aiemman päätöksen Jokaisessa työvoimapiirissä on työministe- 50193: estämättä käsitellä asian uudelleen. riön määräämä valtionasiamies, joka valvoo 50194: 3 §:n 3, 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen lau- 50195: suntojen lainmukaisuutta ja yhdenmukaisuut- 50196: 43 a § ta. Valtionasiamies on oikeutettu hakemaan 50197: työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapo- 50198: Virheen korjaaminen liittisia edellytyksiä koskevassa asiassa vakuu- 50199: Jos sosiaalivakuutustoimikunnan tai työttö- tusoikeudelta lainvoimaisen päätöksen poista- 50200: myyskassan päätös perustuu selvästi virheelli- mista 43 §:n mukaisesti. 50201: seen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmei- Valtionasiamiehellä on läsnäolo- ja puheoi- 50202: sen väärään lain soveltamiseen (asiavirhe), so- keus työvoimatoimikunnan kokouksessa. 50203: siaalivakuutustoimikunta tai työttömyyskassa Valtionasiamies voi määrätä, että sosiaaliva- 50204: voi poistaa virheellisen päätöksen ja ratkaista kuutustoimikunnan, työttömyyskassan ja työt- 50205: asian uudelleen. Asiavirhettä ei kuitenkaan saa tömyysturvalautakunnan tulee antaa nimettyä 50206: korjata asianosaisen suostumuksetta. henkilöä koskeva päätös tiedoksi valtionasia- 50207: miehelle. 50208: Jos päätöksessä on ilmeinen kirjoitus- tai 50209: Tarkemmat säännökset valtionasiamiehestä 50210: laskuvirhe (kirjoitusvirhe), sosiaalivakuutustoi- 50211: annetaan asetuksella. 50212: mikunnan tai työttömyyskassan on korjattava 50213: se. Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos 50214: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 50215: korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuutta- 50216: kuuta 1990, kuitenkin siten, että 5 §:n 1 mo- 50217: maan tulokseen. 50218: mentin 7 kohta tulee voimaan 1 päivänä loka- 50219: kuuta 1990. Lain 19 §:n 1 momenttia sovelle- 50220: 43 b § taan myös henkilöön, jonka työsuhde on työ- 50221: Korjaamismenettely sopimuslain 39 a §:n mukaisesti muutettu osa- 50222: aikaiseksi ennen tämän lain voimaantuloa. 50223: Jos 43 a §:ssä tarkoitettuun päätökseen on Lain 7 §:n 1 momenttia sovelletaan, jos 50224: haettu muutosta, korjaaruisasian käsiteltäväksi työstä kieltäytyminen, ja 8 §:ää, jos koulutuk- 50225: ottamisesta on ilmoitettava ja siinä tehty pää- sesta kieltäytyminen, eroaminen tai erottami- 50226: tös toimitettava muutoksenhakuelimelle. nen on tapahtunut lain tultua voimaan. Lain 50227: Käsitellessään asia- tai kirjoitusvirheen kor- 9 §:n 1-3 momenttia sovelletaan, jos menette- 50228: jaamista sosiaalivakuutustoimikunta tai työttö- ly, joka on aiheuttanut sen, ettei työsopimusta 50229: myyskassa voi väliaikaisesti keskeyttää etuuden ole syntynyt, on tapahtunut lain tultua voi- 50230: maksamisen osittain tai kokonaan. maan tai jos työsuhde on päättynyt lain tultua 50231: Korjaamisesta on tehtävä merkintä päätök- voimaan. Lain 9 §:n 4 momenttia ja 13 §:n 2 50232: sen tallekappaleeseen. Korjattu tai uusi päätös momenttia sovelletaan, jos ilmoittautuminen 50233: on annettava asianosaiselle. työvoimatoimistoon on tapahtunut lain tultua 50234: Päätökseen, jolla virheen korjaamista tar- voimaan. 50235: koittavaa vaatimusta ei ole hyväksytty, ei saa Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 50236: hakea muutosta valittamalla. täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 50237: 14 1989 vp. - HE n:o 192 50238: 50239: 50240: 2. 50241: Laki 50242: työttömyyskassalain 3 ja 4 §:n muuttamisesta 50243: 50244: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 50245: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyyskassalain (603/84) 4 §:n 2 ja 5 50246: momentti sekä 50247: lisätään 3 §:ään uusi 8 momentti seuraavasti: 50248: 50249: 3§ kuluessa maksa jäsenmaksua, voidaan erottaa 50250: Jäsenyyden ehdot kassan jäsenyydestä siitä päivästä lukien, josta 50251: jäsenmaksut ovat maksamatta. 50252: 50253: Kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta Eronneella tai erotetuna jäsenellä ei ole oi- 50254: alkaen henkilö on maksanut jäsenmaksunsa, keutta saada takaisin kassalle suorittamiaan 50255: aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, jona hän maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erotta- 50256: on kirjallisesti hakenut kassan jäsenyyttä. misajankohtaa edeltävään aikaan. 50257: 50258: 4 § 50259: Tämä laki tulee voimaan päivänä heinä- 50260: Huomautus, varoitus ja kassasta erottaminen 50261: kuuta 1990. 50262: 50263: Jäsen, joka ei säännöissä määrätyn ajan 50264: 50265: 50266: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989 50267: 50268: 50269: Tasavallan Presidentti 50270: MAUNO KOIVISTO 50271: 50272: 50273: 50274: 50275: Ministeri Tarja Halonen 50276: 1989 vp. - HE n:o 192 15 50277: 50278: Liite 50279: 1. 50280: Laki 50281: työttömyysturvalain muuttamisesta 50282: 50283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 50284: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 3 §:n 3 momentti, 50285: 5 §:n 1 momentin johdantolauseen ruotsinkielinen sanamuoto, 5 §:n 1 momentin 7, 9 ja 10 50286: kohta, 7 §:n 1 momentti, 8, 9 ja 11 §, 13 §:n 2 momentti, 19 §:n 1 momentti, 27 §:n 1 momentin 50287: 2, 5 ja 6 kohta, 29 §:n 1 momentti, 34 §, 38 §:n 2 momentti ja 43 §:n otsikko sekä 3 ja 5 50288: momentti, 50289: sellaisina kuin niistä ovat 11 § osittain muutettuna 6 päivänä kesäkuuta 1986 annetulla lailla 50290: (426/86) ja 19 §:n 1 momentti 20 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (69/89), sekä 50291: lisätään 3 §:ään uusi 4, 5 ja 6 momentti, 5 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain 50292: muutettuna 27 päivänä helmikuuta 1987 annetulla lailla (226/87), uusi 11 kohta, 29 §:ään uusi 3 50293: momentti ja 10 lukuun uusi 43 a-43 c § seuraavasti: 50294: Voimassa oleva laki Ehdotus 50295: 3§ 50296: Toimeenpanoelimet 50297: 50298: Työvoimatoimikunta tai työvoimatoimisto Työvoimatoimisto antaa työttömyysturvan 50299: antaa työttömyysturvan saamisen työvoimapo- saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä, 50300: liittisista edellytyksistä, joista säädetään 4 joista säädetään 4 §:ssä, 5 §:n 1 momentin 3, 8 50301: §:ssä, 5 §:n 1 momentin 3, 8 ja 10 kohdassa ja 10 kohdassa sekä 2 momentissa, 7-11 §:ssä 50302: sekä 2 momentissa, 7-11 §:ää, 13 §:n 2 mo- ja 13 §:n 2 momentissa, sosiaalivakuutustoimi- 50303: mentissa sekä 16 §:n 4 ja 5 momentissa, sosiaa- kuntaa ja työttömyyskassaa sitovan lausun- 50304: livakuutustoimikuntaa ja työttömyyskassaa si- non. Työvoimatoimiston tulee työttömyyskas- 50305: tovan lausunnon siten kuin asetuksella tarkem- san tai sosiaalivakuutustoimikunnan pyynnöstä 50306: min säädetään. Työvoimatoimikunnan tai työ- täydentää lausuntoaan viipymättä. 50307: voimatoimiston tulee työttömyyskassan tai so- 50308: siaalivakuutustoimikunnan pyynnöstä täyden- 50309: tää lausuntoaan viipymättä. 50310: Työvoimatoimisto voi siirtää 3 momentissa 50311: tarkoitetun lausunnon antamisen työvoimatoi- 50312: mikunnalle, jos lausunnolla on yleistä työvoi- 50313: mapoliittista merkitystä tai jos työvoimatoi- 50314: misto katsoo siirtämisen muusta erityisestä 50315: syystä aiheelliseksi. Työvoimatoimikunnan tu- 50316: lee työttömyyskassan tai sosiaalivakuutustoi- 50317: mikunnan pyynnöstä täydentää lausuntoaan 50318: viipymättä. 50319: Joka on tyytymätön 3 momentissa tarkoitet- 50320: tuun työvoimatoimiston antamaan lausuntoon, 50321: saa hakea siihen kirjallisesti oikaisua työvoi- 50322: matoimikunnalta viimeistään 14 päivänä sen 50323: jälkeen, kun hän sai tiedon työvoimatoimiston 50324: antamasta lausunnosta. 50325: Lausunto- ja oikaisumenettelystä säädetään 50326: tarkemmin asetuksella. 50327: 5§ 50328: Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset 50329: Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta hen- 50330: kilöllä: 50331: 7) jolla on oikeus saada sairausvakuutuslain 7) jolla on oikeus saada sairausvakuutuslain 50332: mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa 50333: 16 1989 vp. - HE n:o 192 50334: 50335: Voimassa oleva laki Ehdotus 50336: 50337: taikka jolle on myönnetty lomaa raskauden ja taikka jolle on myönnetty lomaa raskauden ja 50338: synnytyksen tai lapsen hoiton vuoksi; synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. Työttö- 50339: myyspäivärahaan ei myöskään ole oikeutta 50340: henkilöllä, joka saa tilapäistä vanhempainra- 50341: haa; 50342: 50343: . 9) siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittä- 9) siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittä- 50344: jien eläkelain (467 /69) mukaista sukupolven- jien eläkelain (467 /69) mukaista sukupolven- 50345: vaihdoseläkettä; tai vaihdoseläkettä; 50346: 10) joka on katsottava päätoimiseksi opiske- 10) joka on katsottava päätoimiseksi opiske- 50347: lijaksi; lijaksi; tai 50348: 11) sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu 50349: lain tai työehtosopimuksen mukaiseen työajan 50350: lyhentämiseen. 50351: 50352: 50353: 7§ 7 § 50354: Velvollisuus ottaa vastaan työtä Velvollisuus ottaa vastaan työtä 50355: Henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy Henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy 50356: vastaanottamasta hänelle tarjona olevaa, la- vastaanottamasta työvoimaviranomaisen osoit- 50357: kon, työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta tamaa tai hänelle muuten yksilöidysti tarjottua - 50358: työtä, jota hänen työkykynsä huomioon ottaen lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumaton- 50359: voidaan pitää hänelle sopivana ja josta makse- ta työtä, jota hänen työkykynsä huomioon 50360: taan työehtosopimuksen mukainen palkka tai, ottaen voidaan pitää hänelle sopivana ja josta 50361: jollei työehtosopimusta ole, työpaikkakunnalla maksetaan työehtosopimuksen mukainen palk- 50362: sellaisesta työstä maksettava käypä palkka, ei ka tai, jollei työehtosopimusta ole, työpaikka- 50363: ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan ennen kunnalla sellaisesta työstä maksettava käypä 50364: kuin hän on ollut työssä tai työnhakijana palkka, ei ole oikeutettu työttömyyspäivära- 50365: työvoimatoimistossa kuusi viikkoa työstä kiel- haan kuuden viikon ajalta työstä kieltäytymi- 50366: täytymisestä lukien. Jos työ olisi kestänyt enin- sestä lukien. Jos työ olisi kestänyt enintään 50367: tään viisi päivää, oikeus työttömyyspäivära- viisi päivää, oikeus työttömyyspäivärahaan al- 50368: haan alkaa vastaavasti kolmen viikon kuluttua. kaa vastaavasti kolmen viikon kuluttua. 50369: 50370: 50371: 9§ 8 § 50372: Velvollisuus osallistua koulutukseen Velvollisuus osallistua koulutukseen 50373: Mitä 7 ja 8 §:ssä on säädetty, sovelletaan Alle 50-vuotias henkilö, joka ilman pätevää 50374: myös sellaiseen alle 50-vuotiaaseen henkilöön, syytä kieltäytyy menemästä sellaiseen työvoi- 50375: joka ilman pätevää syytä kieltäytyy menemästä maviranomaisen osoittamaan hänelle soveltu- 50376: sellaiseen työvoimaviranomaisen osoittamaan vaan koulutukseen, jonka aikana hänen ja 50377: hänelle soveltuvaan koulutukseen, jonka aika- hänen huollettaviensa toimeentulo on kohtuul- 50378: na hänen ja hänen nuollettaviensa toimeentulo lisesti turvattu, tai joka aloitettuaan koulutuk- 50379: on kohtuullisesti turvattu, tai joka aloitettuaan sen alle 50-vuotiaana ilman pätevää syytä on 50380: koulutuksen alle 50-vuotiaana ilman pätevää eronnut tai omasta syystään on erotettu koulu- 50381: syytä on eronnut tai omasta syystään on joutu- tuksesta, ei ole oikeutettu työttömyyspäivära- 50382: nut eroamaan koulutuksesta. Tällaisena koulu- haan kuuden viikon ajalta koulutuksesta kiel- 50383: tuksena pidetään 17 -vuotiaiden osalta ammatil- täytymisestä, eroamisesta tai erottamisesta lu- 50384: lista koulutusta, jossa oppilas saa koulutukses- kien. Tällaisena koulutuksena pidetään 17- 50385: sa oleville kuuluvat kohtuulliset sosiaaliset edut 19-vuotiaiden osalta ammatillista koulutusta, 50386: 1989 vp. - HE n:o 192 17 50387: 50388: Voimassa oleva laki Ehdotus 50389: 50390: ja jossa lukukausimaksu ei ylitä yleisissä am- jossa oppilas saa koulutuksessa oleville kuulu- 50391: mattikouluissa oppilailta perittävää maksua. vat kohtuulliset sosiaaliset edut. 50392: 50393: 11 § 9§ 50394: Oikeus työttömyyspäivärahaan eräissä Oikeus työttömyyspäivärahaan eräissä 50395: tapauksissa tapauksissa 50396: Henkilöllä, joka ilman pätevää syytä on Henkilö, joka ilman pätevää syytä on eron- 50397: eronnut työstään tai on omalla menettelyllään nut työstään tai on omalla menettelyllään ai- 50398: aiheuttanut sen, ettei työsopimusta ole synty- heuttanut sen, ettei työsopimusta ole syntynyt, 50399: nyt, tai on itse aiheuttanut työsuhteen päätty- tai on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, 50400: misen taikka joka on ollut pitkähkön ajan ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kuu- 50401: poissa työmarkkinoilta eikä voi esittää hyväk- den viikon ajalta. Jos työ olisi kestänyt enin- 50402: syttävää syytä poissaololleen, ei ole oikeutta tään viisi päivää, hän ei ole oikeutettu työttö- 50403: työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on ol- myyspäivärahaan kolmen viikon ajalta. Aika 50404: lut työssä tai työnhakijana työvoimatoimistos- lasketaan siitä päivästä, jona henkilö on omal- 50405: sa kuusi viikkoa. la menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsopi- 50406: musta syntynyt, tai jona työsuhde on päätty- 50407: nyt. 50408: Jos työntekijä on tehnyt työsopimuksen irti- Jos työntekijä, jonka työsuhteeseen sovelle- 50409: sanoruismenettelystä annetun lain (124/84) taan työsopimuksen irtisanomismenettelystä 50410: 10 §:n mukaisen ilmoituksen eikä tätä ilmoi- annettua lakia (124/84), on tehnyt sanotun lain 50411: tusta ole pidettävä ilmeisen aiheettomana, ei 10 §:n mukaisen ilmoituksen eikä tätä ilmoi- 50412: ennen asiassa tehtyä lopullista ratkaisua voida tusta ole pidettävä ilmeisen aiheettomana, ei 50413: katsoa, että henkilö olisi 1 momentissa tarkoi- ennen asiassa tehtyä lopullista ratkaisua voida 50414: tetulla tavalla itse aiheuttanut työsuhteen päät- katsoa, että hän olisi 1 momentissa tarkoitetul- 50415: tymisen. Milloin työsuhteen on katsottava asi- la tavalla itse aiheuttanut työsuhteen päättymi- 50416: assa annetun lainvoimaisen tuomion tai muun sen. Milloin työsuhteen on katsottava asiassa 50417: työsopimuksen irtisanomismenettelystä anne- annetun lainvoimaisen tuomion tai muun työ- 50418: tun lain mukaan lopullisena pidettävän ratkai- sopimuksen irtisanomismenettelystä annetun 50419: sun jälkeen päättyneen työntekijästä johtu- lain mukaan lopullisena pidettävän ratkaisun 50420: neesta syystä, sovelletaan takaisinperintään jälkeen päättyneen työntekijästä johtuneesta 50421: 31 §:n säännöksiä 1 momentissa tarkoitetun syystä, sovelletaan 1 momentissa tarkoitetulta 50422: kuuden viikon ajalta. ajalta aiheettomasti maksetun työttömyyspäi- 50423: värahan takaisinperintään 31 §:n säännöksiä. 50424: Jos työntekijä, jonka tekemään työhön so- 50425: velletaan merimieslakia (423178), on nostanut 50426: kuuden kuukauden kuluessa kanteen työsopi- 50427: muksensa irtisanomisesta eikä kannelta ole 50428: pidettävä ilmeisen aiheettomana, ei ennen asi- 50429: assa tehtyä lopullista ratkaisua voida katsoa, 50430: että hän olisi 1 momentissa tarkoitetulla tavalla 50431: itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen. Mil- 50432: loin työsuhteen on katsottava asiassa tehdyn 50433: lopullisena pidettävän ratkaisun jälkeen päät- 50434: tyneen työntekijästä johtuneesta syystä, sovel- 50435: letaan 1 momentissa tarkoitetulta ajalta aiheet- 50436: tomasti maksetun työttömyyspäivärahan takai- 50437: sinperintään 31 §:n säännöksiä. Jos työntekijä 50438: on kuuden kuukauden kuluessa työsopimuk- 50439: sensa purkamisesta nostanut kanteen väittäen, 50440: ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes 50441: 3 390531Q 50442: 18 1989 vp. - HE n:o 192 50443: 50444: Voimassa oleva laki Ehdotus 50445: 50446: työsopimuksen irtisanomiseen, sovelletaan, mi- 50447: tä edellä tässä momentissa on sanottu. 50448: Henkilö, joka on ollut yli kolme kuukautta 50449: poissa työmarkkinoilta eikä voi esittää hyväk- 50450: syttävää syytä poissaololleen, ei ole oikeutettu 50451: työttömyyspäivärahaan kuuden viikon ajalta 50452: työvoimatoimistoon ilmoittautumisesta lukien. 50453: 50454: 8§ 11§ 50455: Toistuva työstä kieltäytyminen Toistuva työstä tai koulutuksesta 50456: kieltäytyminen 50457: Jos henkilö toistuvasti ilman pätevää syytä Jos henkilö toistuvasti ilman pätevää syytä 50458: kieltäytyy vastaanottamasta 7 §:n mukaista kieltäytyy vastaanottamasta 7 §:ssä tarkoitet- 50459: työtä tai hänen tätä vastaavasta menettelystään tua työtä tai menemästä 8 §:ssä tarkoitettuun 50460: muutoin voidaan päätellä, ettei henkilö halua koulutukseen tai hänen tätä vastaavasta menet- 50461: ottaa vastaan hänelle sopivaksi katsottavaa telystään muutoin voidaan päätellä, ettei hän 50462: työtä, hänellä ei ole oikeutta työttömyyspäivä- halua ottaa vastaan hänelle sopivaksi katsotta- 50463: rahaan ennen kuin hän on ollut työssä kahdek- vaa työtä tai osallistua hänelle soveltuvaan 50464: san viikkoa. koulutukseen, hänellä ei ole oikeutta työttö- 50465: myyspäivärahaan ennen kuin hän on ollut 50466: työssä tai 8 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa 50467: kahdeksan viikkoa. 50468: 50469: 50470: 13 § 50471: Oikeus peruspäivärahaan 50472: 50473: Henkilöllä, joka tulee ensimmäistä kertaa Henkilöllä, joka tulee ensimmäistä kertaa 50474: työmarkkinoille, on oikeus peruspäivärahaan työmarkkinoille, ei ole oikeutta peruspäivära- 50475: vasta sen jälkeen, kun hän on ollut työssä tai haan kuuden viikon ajalta työvoimatoimistoon 50476: työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa ilmoittautumisesta lukien. Edellä sanottua ra- 50477: yhteensä kuusi viikkoa. Edellä sanottua rajoi- joitusta ei kuitenkaan sovelleta henkilöön, jo- 50478: tusta ei kuitenkaan sovelleta henkilöön, joka ka on tullut työnhakijaksi valmistuttuaan am- 50479: on tullut työnhakijaksi valmistuttuaan ammat- mattiin oppilaitoksesta, eikä henkilöön, joka 50480: tiin oppilaitoksesta, eikä henkilöön, joka on on aikaisemmin toiminut yrittäjänä ja jonka 50481: aikaisemmin toiminut yrittäjänä ja hänen voi- voidaan katsoa ammattitaitonsa ja tekemänsä 50482: daan katsoa ammattitaitonsa ja tekemänsä työ työ huomioon ottaen olleen työmarkkinoilla ja 50483: huomioon ottaen olleen työmarkkinoilla ja hän joka on keskeyttänyt tai lopettanut yritystoi- 50484: on keskeyttänyt tai lopettanut yritystoimintan- mintansa. 50485: sa. 50486: 19 § 19 § 50487: Osa-aikatyön vastaanottaminen Osa-aikatyön vastaanottaminen 50488: Kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aika- Kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aika- 50489: työtä, hänellä on oikeus soviteltuun työttö- työtä tai kun työntekijän työsuhde on työsopi- 50490: myyspäivärahaan siten, että päiväraha ja 75 muslain 39 a §:n mukaisesti muutettu osa- 50491: prosenttia osa-aikatyöstä saadun palkan siitä aikaiseksi, hänellä on oikeus soviteltuun työt- 50492: osasta, joka ylittää 650 markkaa, voivat kuu- tömyyspäivärahaan siten, että päiväraha ja 75 50493: kaudessa yhteensä nousta määrään, joka päi- prosenttia osa-aikatyöstä saadun palkan siitä 50494: värahana muutoin olisi voitu maksaa. osasta, joka ylittää 650 markkaa, voivat kuu- 50495: 1989 vp. - HE n:o 192 19 50496: 50497: Voimassa oleva laki Ehdotus 50498: 50499: kaudessa yhteensä nousta määrään, joka päi- 50500: värahana muutoin olisi voitu maksaa. 50501: 50502: 50503: 50504: 27 § 27 § 50505: Sosiaalietuuksien vaikutus Sosiaalietuuksien vaikutus 50506: työttömyyspäivärahaan työttömyyspäivärahaan 50507: Jos henkilö saa muuta kuin 5 §:ssä tarkoitet- Jos henkilö saa muuta kuin 5 §:ssä tarkoitet- 50508: tua lakisääteistä etuutta tai jos hän saa kansan- tua lakisääteistä etuuttatai jos hän saa kansan- 50509: eläkettä kansaneläkelain 22 §: n 2 momentin eläkettä kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin 50510: perusteella, hänen täysimääräisen peruspäivä- perusteella, hänen täysimääräisen peruspäivä- 50511: rahansa määrää tai hänelle maksettavaa ansi- rahansa määrää tai hänelle maksettavaa an- 50512: oon suhteutettua päivärahaa vähennetään sioon suhteutettua päivärahaa vähennetään 50513: etuuden määrällä. Tällöin ei kuitenkaan seu- etuuden määrällä. Tällöin ei kuitenkaan seu- 50514: raavia eläkkeitä ja sosiaalietuuksia oteta huo- raavia eläkkeitä ja sosiaalietuuksia oteta huo- 50515: mioon: mioon: 50516: 50517: 2) kansaneläkelain mukainen apu- ja hoitoli- 2) kansaneläkelain mukainen hoitotuki; 50518: sä; 50519: 50520: 5) invaliidirahalain (374/51) mukainen inva- 5) vammaistukilain (124188) mukainen vam- 50521: lidiraha; maistuki; 50522: 6) erorahalain (947 /78) mukainen eroraha ja 6) erorahalain (947 /78) ja valtion virkamies- 50523: valtion virkamiesten erorahasta annetun valtio- lain (755186) mukainen eroraha; 50524: neuvoston päätöksen (1075/77) mukainen ero- 50525: raha; 50526: 50527: 50528: 50529: 29 § 29 § 50530: Oikeus saada eräitä tietoja Oikeus saada eräitä tietoja 50531: Työnantaja sekä valtion, kunnan tai muun Työnantaja sekä valtion, kunnan tai muun 50532: julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, va- julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, va- 50533: kuutus- ja eläkelaitos, eläkesäätiö sekä työttö- kuutus- ja eläkelaitos, eläkesäätiö sekä työttö- 50534: myyskassa ovat velvolliset pyynnöstä anta- myyskassa ovat velvolliset pyynnöstä anta- 50535: maan työvoimatoimistolle, työvoimatoimikun- maan työvoimatoimistolle, työvoimatoimikun- 50536: nalle, sosiaalivakuutustoimikunnalle ja työttö- nalle, sosiaalivakuutustoimikunnalle, työttö- 50537: myyskassalle sekä tässä laissa tarkoitetuille myyskassalle ja valtionasiamiehelle sekä tässä 50538: muutoksenhakuviranomaisille maksutta työttö- laissa tarkoitetuille muutoksenhakuviranomai- 50539: myyspäivärahan hakijan työttömyyspäiväraha- sille maksutta työttömyyspäivärahan hakijan 50540: oikeuden ratkaisemisessa tarvittavia tietoja työttömyyspäivärahaoikeuden ratkaisemisessa 50541: sekä asianomaiselle hakijalle maksutta häntä tarvittavia tietoja sekä asianomaiselle hakijalle 50542: itseään koskevat tiedot, jollei yleisten asiakir- maksutta häntä itseään koskevat tiedot, jollei 50543: jain julkisuudesta annetun lain (83/51) sään- yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 50544: nöksistä muuta johdu. (83/51) säännöksistä muuta johdu. 50545: 50546: Työvoimatoimistot ja työvoimatoimikunnat 50547: ovat velvolliset antamaan valtionasiamiehelle 50548: pyynnöstä tiedoksi työvoimapoliittiset lausun- 50549: 20 1989 vp. - HE n:o 192 50550: 50551: Voimassa oleva laki Ehdotus 50552: 50553: tonsa siinä laajuudessa, kuin tämä katsoo tar- 50554: peelliseksi. 50555: 50556: 50557: 34 § 34 § 50558: Työvoimatoimikunta Työvoimatoimikunta 50559: Työvoimatoimiston yhteydessä toimivan työ- Työvoimatoimiston yhteydessä toimivan työ- 50560: voimatoimikunnan muista kuin 3 §:n 3 mo- voimatoimikunnan muista kuin 3 §:n 4 ja 5 50561: mentissa mainituista tehtävistä säädetään ase- momentissa mainituista tehtävistä säädetään 50562: tuksella. Asetuksella säädetään myös toimi- asetuksella. Asetuksella säädetään myös toimi- 50563: kunnan kokoonpanosta, päätösvaltaisuudesta, kunnan kokoonpanosta, päätösvaltaisuudesta, 50564: päätöksenteosta ja kustannusten korvaamisesta päätöksenteosta ja kustannusten korvaamisesta 50565: sekä jäsenten palkkioista. sekä jäsenten palkkioista. 50566: 50567: 50568: 38 § 50569: Sosiaalivakuutustoimikunnan ja 50570: työttömyyskassan päätös ja muutoksenhaku 50571: siihen 50572: 50573: Työvoimatoimikunnan ja työvoimatoimiston 50574: 3 §:n 3 momentin mukaan antamasta sitovasta Työvoimatoimiston ja työvoimatoimikunnan 50575: lausunnosta ei saa erikseen hakea muutosta 3 §:n 3, 4 ja 5 momentin mukaan antamasta 50576: valittamalla. sitovasta lausunnosta ei saa erikseen hakea 50577: muutosta valittamalla. 50578: 50579: 43 § 43 § 50580: Lainvoimatsen päätöksen poistaminen Päätöksen poistaminen 50581: 50582: Jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoo työt- Jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoo työt- 50583: tömyyskassan tai työttömyysturvalautakunnan tömyyskassan tai työttömyysturvalautakunnan 50584: ja kansaneläkelaitos vastaavasti sosiaalivakuu- ja kansaneläkelaitos vastaavasti sosiaalivakuu- 50585: tustoimikunnan tai työttömyysturvalautakun- tustoimikunnan tai työttömyysturvalautakun- 50586: nan päätöksen olevan 1 momentissa mainitulla nan lainvoimatsen päätöksen olevan 1 momen- 50587: tavalla virheellinen, on ministeriöllä ja vastaa- tissa mainitulla tavalla virheellinen, on ministe- 50588: vasti kansaneläkelaitoksella oikeus saattaa asia riöllä ja vastaavasti kansaneläkelaitoksella oi- 50589: vakuutusoikeuden ratkaistavaksi. Vakuutus- keus saattaa asia vakuutusoikeuden ratkaista- 50590: oikeudella on oikeus asianomaista kuultuaan vaksi. Vakuutusoikeudella on oikeus asiano- 50591: oikaista aikaisempi päätös tai poistaa se ja maista kuultuaan oikaista aikaisempi päätös 50592: määrätä asia uudelleen käsiteltäväksi. tai poistaa se ja määrätä asia uudelleen käsitel- 50593: täväksi. 50594: 50595: Jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä Jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä 50596: tai myönnetyn edun lisäämisestä, sosiaaliva- tai myönnetyn edun lisäämisestä, sosiaaliva- 50597: kuutustoimikunta, työttömyyskassa ja työttö- kuutustoimikunta, työttömyyskassa tai työttö- 50598: myysturvalautakunta voi aiemman lainvoimat- myysturvalautakunta voi aiemman päätöksen 50599: sen päätöksen estämättä käsitellä asian uudel- estämättä käsitellä asian uudelleen. 50600: leen. 50601: 1989 vp. - HE n:o 192 21 50602: 50603: Voimassa oleva laki Ehdotus 50604: 50605: 43 a § 50606: Virheen korjaaminen 50607: Jos sosiaalivakuutustoimikunnan tai työttö- 50608: myyskassan päätös perustuu selvästi virheelli- 50609: seen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmei- 50610: sen väärään lain soveltamiseen (asia v i r h e), 50611: sosiaalivakuutustoimikunta tai työttömyyskas- 50612: sa voi poistaa virheellisen päätöksen ja ratkais- 50613: ta asian uudelleen. Asiavirhettä ei kuitenkaan 50614: saa korjata asianosaisen suostumuksetta. 50615: Jos päätöksessä on ilmeinen kirjoitus- tai 50616: laskuvirhe (kirjoitus virhe), sosiaaliva- 50617: kuutustoimikunnan tai työttömyyskassan on 50618: korjattava se. Virhettä ei saa kuitenkaan korja- 50619: ta, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle koh- 50620: tuuttamaan tulokseen. 50621: 50622: 43 b § 50623: Korjaamismenettely 50624: Jos 43 a §:ssä tarkoitettuun päätökseen on 50625: haettu muutosta, korjaamisasian käsiteltäväksi 50626: ottamisesta on ilmoitettava ja siinä tehty pää- 50627: tös toimitettava muutoksenhakuelimelle. 50628: Käsitellessään asia- tai kirjoitusvirheen kor- 50629: jaamista sosiaalivakuutustoimikunta tai työttö- 50630: myyskassa voi väliaikaisesti keskeyttää etuuden 50631: maksamisen osittain tai kokonaan. 50632: Korjaamisesta on tehtävä merkintä päätök- 50633: sen tallekappaleeseen. Korjattu tai uusi päätös 50634: on annettava asianosaiselle. 50635: Päätökseen, jolla virheen korjaamista tar- 50636: koittavaa vaatimusta ei ole hyväksytty, ei saa 50637: hakea muutosta valittamalla. 50638: 50639: 43 c § 50640: Valtionasiamies 50641: Jokaisessa työvoimapiirissä on työministe- 50642: riön määräämä valtionasiamies, joka valvoo 50643: 3 §:n 3, 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen lau- 50644: suntojen lainmukaisuutta ja yhdenmukaisuut- 50645: ta. Valtionasiamies on oikeutettu hakemaan 50646: työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapo- 50647: liittisia edellytyksiä koskevassa asiassa vakuu- 50648: tusoikeudelta lainvoimoisen päätöksen poista- 50649: mista 43 §:n mukaisesti. 50650: Valtionasiamiehellä on läsnäolo- ja puheoi- 50651: keus työvoimatoimikunnan kokouksessa. 50652: Valtionasiamies voi määrätä, että sosiaaliva- 50653: 22 1989 vp. - HE n:o 192 50654: 50655: Voimassa oleva laki Ehdotus 50656: 50657: kuutustoimikunnan, työttömyyskassan ja työt- 50658: tömyysturvalautakunnan tulee antaa nimettyä 50659: henkilöä koskeva päätös tiedoksi valtionasia- 50660: miehelle. 50661: Tarkemmat säännökset valtionasiamiehestä 50662: annetaan asetuksella. 50663: 50664: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 50665: kuuta 1990, kuitenkin siten, että 5 § 1 momen- 50666: tin 7 kohta tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 50667: 1990. Lain 19 §:n 1 momenttia sovelletaan 50668: myös henkilöön, jonka työsuhde on työsopi- 50669: muslain 39 a §:n mukaisesti muutettu osa- 50670: aikaiseksi ennen tämän lain voimaantuloa. 50671: Lain 7 §:n 1 momenttia sovelletaan, jos 50672: työstä kieltäytyminen, ja 8 §:ää, jos koulutuk- 50673: sesta kieltäytyminen, eroaminen tai erottami- 50674: nen on tapahtunut lain tultua voimaan. Lain 50675: 9 §:n 1-3 momenttia sovelletaan, jos menette- 50676: ly, joka on aiheuttanut sen, ettei työsopimusta 50677: ole syntynyt, on tapahtunut lain tultua voi- 50678: maan tai jos työsuhde on päättynyt lain tultua 50679: voimaan. Lain 9 §:n 4 momenttiaja 13 §:n 2 50680: momenttia sovelletaan, jos ilmoittautuminen 50681: työvoimatoimistoon on tapahtunut lain tultua 50682: voimaan. 50683: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen 50684: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 50685: 1989 vp. - HE n:o 192 23 50686: 50687: 2. 50688: Laki 50689: työttömyyskassalain 3 ja 4 §:n muuttamisesta 50690: 50691: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 50692: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyyskassalain (603/84) 4 §:n 2 ja 5 50693: momentti sekä 50694: lisätään 3 §:ään uusi 8 momentti seuraavasti: 50695: Voimassa oleva laki Ehdotus 50696: 50697: 3§ 50698: Jäsenyyden ehdot 50699: 50700: Kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta 50701: alkaen henkilö on maksanut jäsenmaksunsa, 50702: aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, jona hän 50703: on kirjallisesti hakenut kassan jäsenyyttä. 50704: 50705: 4 § 50706: Huomautus, varoitus ja kassasta erottaminen 50707: 50708: Jäsen, joka ei säännöissä määrätyn ajan Jäsen, joka ei säännöissä määrätyn ajan 50709: kuluessa maksa jäsenmaksua, voidaan erottaa kuluessa maksa jäsenmaksua, voidaan erottaa 50710: kassan jäsenyydestä. kassan jäsenyydestä siitä päivästä lukien, josta 50711: jäsenmaksut ovat maksamatta. 50712: 50713: Eronneella tai erotetuna jäseneilä ei ole oi- Eronneeila tai erotetuna jäseneilä ei ole oi- 50714: keutta saada takaisin kassaile suorittamiaan keutta saada takaisin kassalle suorittamiaan 50715: maksuja. maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erotta- 50716: misajankohtaa edeltävään aikaan. 50717: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 50718: kuuta 1990. 50719: 1989 vp. - HE n:o 193 50720: 50721: 50722: 50723: 50724: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi .lasten kotihoidon 50725: tuesta annetun lain 1 §:n ja lasten kotihoidon tuesta annetun lain 50726: muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttami- 50727: sesta 50728: 50729: 50730: 50731: 50732: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 50733: 50734: Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi osittai- maksettaisi niille perheille, jotka oleskelevat 50735: sen kotihoidon tuen suorittamista vuoden 1990 ulkomailla. Koska lasten kotihoidon tuki on 50736: loppuun astL Tukea on maksettu sellaiselle vaihtoehto kunnallisen päivähoidon. kanssa ei- 50737: virka- tai työsuhteessa olevalle alle kolmevuoti- kä kunta voi järjestää päivähoitopalveluja ul- 50738: aan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle, komaille siellä oleskelevalle perheelle, jolla on 50739: joka on lapsen hoidon vuoksi lyhentänyt vii- mukanaan alle kolmivuotias lapsi, on katsottu 50740: kottaista työaikaansa keskimäärin enintään 30 tarkoituksenmukaiseksi rajata tuen suorittami- 50741: tuntiin. Osittaista kotihoidon tukea koskevat nen vain Suomessa asuvia perheitä koskevaksi. 50742: lakiin kuuluvat säännökset ovat voimassa mää- 50743: Esitys liittyy vuoden 1990 valtion tulo- ja 50744: räajan 1 päivästä maaliskuuta 1989 lukien 50745: menoarvioon ja se on tarkoitus käsitellä sen 50746: vuoden 1989 loppuun. yhteydessä. 50747: Samalla ehdotetaan täsmennettäväksi lasten 50748: kotihoidon tuen suorittamisen edellytyksiä ul- Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 50749: komailla asuville perheille siten, että tukea ei 1 päivänä tammikuuta 1990. 50750: 50751: 50752: 50753: 50754: PERUSTELUT 50755: 50756: 1. Nykyinen tilanne don tuen perusosan määrästä eli vuonna 1989 50757: 325 markkaa kuukaudessa ennen ennakonpidä- 50758: Osittaista kotihoidon tukea suoritetaan sel- tystä. Tuen piirissä arvioidaan vuoden 1989 50759: laiselle työ- tai virkasuhteessa olevalle alle kol- aikana olevan noin 6 000 perhettä. . 50760: mevuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle Voimassa olevan lain 3 §:n mukaan lasten 50761: lapsen huoltajalle, joka on lapsen hoidon kotihoidon tuen suorittaa se kunta, joka on 50762: vuoksi lyhentänyt viikottaista työaikaa keski- velvollinen sosiaalihuoltolain (710/82) 3 luvun 50763: määrin enintään 30 tuntiin. Tukea ei suoriteta perusteella järjestämään tuen saajalle sosiaali- 50764: sellaiselle perheelle, joka lapsen hoidon järjes- palveluja. Laissa ei ole säädetty, kuten eräitä 50765: tämisen johdosta on tai olisi oikeutettu lasten muita perhepoliittisten etuuksia koskevissa la- 50766: kotihoidon tuen lisäosaan. Osittaista kotihoi- eissa, etuuden suorittamista ulkomailla tilapäi- 50767: don tukea ei suoriteta ajalta, jona perhe on sesti asuville perheille tai heidän lapsiaan var- 50768: oikeutettu äitiys-, isyys- tai vanhempainra- ten. Suomen Euroopan Neuvostoon liittyminen 50769: haan. edellyttää samalla eräitten sen sopimusten rati- 50770: Osittaisen kotihoidon tuen määrä kalenteri- fiointia. Sopimusten sosiaalipalveluita ja sosi- 50771: kuukaudessa on 25 prosenttia lasten kotihoi- aalietuuksia koskevissa artikloissa on johtava- 50772: 391216K 50773: 2 1989 vp. - HE n:o 193 50774: 50775: na periaatteena, että kukin jäsenvaltio on vel- oikeutetut lasten kotihoidon tukeen. Tukea ei 50776: vollinen antamaan vanhemman tai lapsen kan- täten suoritettaisi sellaiselle perheelle, jossa 50777: salaisuudesta riippumatta siellä asuvalle samat vanhempi, lapsen muu huoltaja ja lapsi työn 50778: sosiaalipalvelut ja sosiaaliavustukset tai -etuu- tai opintojen tai muun syyn johdosta oleskelee 50779: det kuin valtion omille kansalaisille. Samat tilapäisesti ulkomailla. 50780: periaatteet on omaksuttu myös erityisesti lap- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 50781: sille ja nuorille sekä lapsiperheille tarkoitettuja päivänä tammikuuta 1990. Tukea maksettaisiin 50782: palveluita koskevissa artikloissa sekä eräissä edelleen niille ulkomailla tilapäisesti oleskele- 50783: muissa kansainvälisissä sopimuksissa. Kor- ville perheille, joille tukea on maksettu ta jotka 50784: keimman hallinto-oikeuden vuoden 1988 lo- ovat hakeneet tukea ennen tämän lain voi- 50785: pussa antaman päätöksen perusteella tulisi ul- maantuloa niin kauan kuin yhtäjaksoinen en- 50786: komailla tilapäisesti asuvalle perheelle suorit- nen lain voimaan tuloa alkanut tilapäinen ul- 50787: taa lasten kotihoidon tukea, jos perheellä on komailla oleskelu jatkuu, jollei oikeus tukeen 50788: väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka Suo- muutoin tätä ennen lasten kotihoidon tuesta 50789: messa. annetun lain perusteella lakkaa. Voimaantulo- 50790: säännöksen tarkoituksena on estää se, että 50791: etuuden suorittaminen lopetettaisiin niiltä ul- 50792: 2. Esityksen sisältö komailla tilapäisesti oleskelevilta perheiltä, jot- 50793: ka ovat sitä jo saaneet tai hakeneet sitä ennen 50794: Osittaisesta kotihoidon tuesta on säädetty 6 lain voimaan tuloa. 50795: päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa las- 50796: ten kotihoidon tuesta annetun lain muuttami- 50797: sesta (4/89). Laki säädettiin määräaikaiseksi 3. Taloudelliset vaikutukset 50798: siten, että se tuli voimaan 1 päivänä maalis- 50799: kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1989 lop- Osittaisen kotihoidon tuen piirissä arviOI- 50800: puun. Esityksen mukaan säännöksiä sovellet- daan vuoden 1990 aikana olevan 6 000 perhet- 50801: taisiin edelleen 1 päivästä tammikuuta 1990 tä. Tuen suorittamisesta arvioidaan aiheutuvan 50802: lukien vuoden 1990 loppuun asti. Osittaista kunnille 24 miljoonan markan menot, joista 50803: kotihoidon tukea koskevien säännösten voi- valtionosuus kustannuksiin olisi arviolta 12 50804: massaoloa jatkettaisiin täten vuodella. miljoonaa markkaa. 50805: Lain 1 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutet- 50806: tavaksi siten, että lasten kotihoidon tukea Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 50807: maksettaisiin vain niille perheille, jotka tosiasi- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 50808: allisesti asuvat Suomessa ja ovat lain nojalla set: 50809: 1989 vp. - HE n:o 193 3 50810: 50811: 1. 50812: Laki 50813: lasten kotihoidon tuesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 50814: 50815: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kotihoidon tuesta II päivänä tammikuuta 50816: I985 annetun lain (24/85) I §:n I momentti seuraavasti: 50817: 50818: I § Tämä laki tulee voimaan I päivänä tammi- 50819: Hoitomuodon valinta kuuta I990. Lasten kotihoidon tukeen ovat 50820: kuitenkin edelleen oikeutetut sellaiset ulko- 50821: Suomessa tosiasiallisesti asuvan alle kolmi- mailla tilapäisesti oleskelevat lasten vanhem- 50822: vuotiaan lapsen vanhemmilla tai muilla huolta- mat tai muut huoltajat, joille tukea on makset- 50823: jilla on oikeus saada valintansa mukaan lapsen tu tai jotka ovat sitä hakeneet ennen tämän 50824: hoidon järjestämiseksi tämän lain mukaista lain voimaantuloa. Tukea maksetaan näille 50825: kotihoidon tukea taikka lasten päivähoidosta lapsen vanhemmille tai muille huoltajille niin 50826: annetun lain (36/73) I §:n I tai 2 kohdassa kauan kuin yhtäjaksoineo ja ennen tämän lain 50827: tarkoitettu kunnan järjestämä päivähoitopaik- voimaantuloa alkanut tilapäinen ulkomailla 50828: ka. oleskelu jatkuu, jollei oikeus lasten kotihoidon 50829: tukeen tätä ennen muutoin lakkaa. 50830: 50831: 50832: 50833: 2. 50834: Laki 50835: lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 50836: muuttamisesta 50837: 50838: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttami- 50839: sesta 6 päivänä tammikuuta I989 annetun lain (4/89) voimaantulosäännös näin kuuluvaksi: 50840: 50841: Tämä laki tulee voimaan I päivänä maalis- panosta annetun lain (25/85) 1 §:ssä on säädet- 50842: kuuta I989 ja on voimassa vuoden I990 lop- ty. 50843: puun. Osittaista kotihoidontukea suoritetaan 50844: tähän tukeen oikeutetuille perheille maaliskuun Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 50845: 1 päivästä 1989 lukien sen estämättä, mitä kuuta 1990. 50846: lasten kotihoidon tuesta annetun lain voimaan- 50847: 50848: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989 50849: 50850: 50851: Tasavallan Presidentti 50852: MAUNO KOIVISTO 50853: 50854: 50855: 50856: 50857: Ministeri Tarja Halonen 50858: 4 1989 vp. - HE n:o 193 50859: 50860: Liite 50861: 50862: 50863: 50864: 50865: 1. 50866: Laki 50867: lasten kotihoidon tuesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 50868: 50869: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kotihoidon tuesta 11 päivänä tammikuuta 50870: 1985 annetun lain (24/85) 1 §:n 1 momentti seuraavasti: 50871: 50872: Voimassa oleva laki Ehdotus 50873: 1§ 1§ 50874: Hoitomuodon valinta Hoitomuodon valinta 50875: Alle kolmivuotiaan lapsen vanhemmilla tai Suomessa tosiasiallisesti asuvan alle kolmi- 50876: muilla huoltajilla on oikeus saada valintansa vuotiaan lapsen vanhemmilla tai muilla huolta- 50877: mukaan lapsen hoidon järjestämiseksi tämän jilla on oikeus saada valintansa mukaan lapsen 50878: lain mukaista kotihoidon tukea taikka lasten hoidon järjestämiseksi tämän lain mukaista 50879: päivähoidosta annetun lain (36173) 1 §:n 1 tai kotihoidon tukea taikka lasten päivähoidosta 50880: 2 kohdassa tarkoitettu kunnan järjestämä päi- annetun lain (36173) 1 §:n 1 tai 2 kohdassa 50881: vähoitopaikka. tarkoitettu kunnan järjestämä päivähoitopaik- 50882: ka. 50883: --------------- -------------- 50884: Ttimä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 50885: kuuta 1990. Lasten kotihoidon tukeen ovat 50886: kuitenkin edelleen oikeutetut sellaiset ulko- 50887: mailla tilapäisesti oleskelevat lasten vanhem- 50888: mat tai muut huoltajat, joille tukea on makset- 50889: tu tai jotka ovat sitä hakeneet ennen tämän 50890: lain voimaantuloa. Tukea maksetaan näille 50891: lapsen vanhemmille tai muille huoltajille niin 50892: kauan kuin yhtäjaksoinen ja ennen tämän lain 50893: voimaantuloa alkanut tilapäinen ulkomailla 50894: oleskelu jatkuu, jollei oikeus lasten kotihoidon 50895: tukeen tätä ennen muutoin lakkaa. 50896: 1989 vp. - HE n:o 193 5 50897: 50898: 2. 50899: Laki 50900: lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 50901: muuttamisesta 50902: 50903: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttami- 50904: sesta 6 päivänä tammikuuta 1989 annetun lain (4/89) voimaantulosäännös näin kuuluvaksi: 50905: 50906: Voimassa oleva laki Ehdotus 50907: 50908: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis- 50909: kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1989 lop- kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1990 lop- 50910: puun. Osittaista kotihoidontukea suoritetaan puun. Osittaista kotihoidontukea suoritetaan 50911: tähän tukeen oikeutetuiiie perheille maaliskuun tähän tukeen oikeutetuille perheiile maaliskuun 50912: 1 päivästä 1989 lukien sen estämättä, mitä 1 päivästä 1989 lukien sen estämättä, mitä 50913: lasten kotihoidon tuesta annetun lain voimaan- lasten kotihoidon tuesta annetun lain voimaan- 50914: panosta annetun lain (25/85) 1 §:ssä on säädet- panosta annetun lain (25/85) 1 §:ssä on säädet- 50915: ty. ty. 50916: 50917: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 50918: kuuta 1990. 50919: 1989 vp. - HE n:o 194 50920: 50921: 50922: 50923: 50924: Hallituksen esitys Eduskunnalle asuntotuotantolain ja eräi- 50925: den siihen liittyvien lakien muuttamisesta 50926: 50927: 50928: 50929: 50930: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 50931: 50932: Esitykseen sisältyy ehdotus asuntotuotanto- muodosta, jolla kunnat ja kuntainliitot saisivat 50933: lain muuttamisesta ja siihen liittyvät ehdotuk- valtion asuntolainaa asuntojen hankkimiseksi 50934: set laiksi asuntorahoituksen neuvottelujärjes- olemassa olevasta asuntokannasta vuokra- 50935: telmästä annetun lain kumoamisesta, laiksi asuntoina käytettäväksi. Asunnot tulisivat 50936: asuntolainoitettuun vuokrataloon kohdistuvis- asunnottomien, pakolaisten ja romaanien käyt- 50937: ta väliaikaisista rajoituksista annetun lain töön. Asuntotuotantolakiin sisältyvää toimi- 50938: muuttamisesta ja laiksi asuntojen perusparan- valtasäännöstä yksittäisissä käyttö- ja luovu- 50939: tamisesta annetun lain muuttamisesta. tusrajoituksista vapautumista koskevissa 50940: Asuntotuotantolain muuttamista koskevassa asioissa ehdotetaan muutettavaksi siten, ettei 50941: ehdotuksessa siirrytään uusien vuokratalokoh- valtioneuvosto enää tekisi näissä asioissa pää- 50942: teiden osalta yhtenäislainajärjestelmään, jossa töksiä, vaan toimivalta siirtyisi asuntohallituk- 50943: valtion lainan suuruus on enintään 95 prosent- selle. Vastaavan tyyppinen muutos ehdotetaan 50944: tia vuokratalokohteen hyväksytystä hankinta- tehtäväksi myös asuntolainoitettuun vuokrata- 50945: arvosta. Tarkoituksena on samalla uudistaa loon kohdistuvista väliaikaisista rajoituksista 50946: aravavuokratalojen lainoitusjärjestelmä siten, annettuun lakiin ja lakiin asuntojen perus- 50947: että pääomamenojen kehitys voidaan nykyistä parantamisesta. Asuntotuotantolakia ehdote- 50948: paremmin sopeuttaa muuttuviin olosuhteisiin. taan lisäksi muutettavaksi siten, että oikeus 50949: Tavoitteena on saada eri ikäisten talojen pää- myöntää lupa vuokratalon tilapäiseen käyttö- 50950: omamenot vastaamaan niiden käyttöarvoja. tarkoituksen muutokseen siirrettäisiin asunto- 50951: Pääomamenojen tarkoituksenmukaiseksi ajoit- hallitukselta kunnan viranomaiselle. Laki 50952: tamiseksi osa valtion lainan alkuvuosien ko- asuntorahoituksen neuvottelujärjestelmästä eh- 50953: roista lisätään lainapääomaan. Laina-aikaa pi- dotetaan kumottavaksi. 50954: dennetään ja pääomamenojen nousu sidotaan Asuntojen perusparantamisesta annettua la- 50955: nykyistä paremmin yleiseen kustannuskehityk- kia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että 50956: seen. siitä kumottaisiin valtion ensisijaista lainoitus- 50957: Tarkoituksena on aravalainajärjestelmien ta koskevat säännökset vastaavasti kuin asun- 50958: uudistamiseen liittyen ottaa vuoden 1991 alusta totuotantolaista. 50959: käyttöön uusi omistusasuntojen korkotukilai- Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion 50960: najärjestelmä. tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 ja on 50961: Asuntotuotantolakiin ehdotetaan tehtäväksi tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Eh- 50962: myös· eräitä muita muutoksia. Lakiin ehdote- dotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 50963: taan otettavaksi säännökset uudesta lainoitus- päivänä tammikuuta 1990. 50964: 50965: 50966: 50967: 50968: 391147K 50969: 2 1989 vp. - HE n:o 194 50970: 50971: 50972: 50973: 50974: SISÄLLYSLUETTELO 50975: 50976: Sivu Sivu 50977: YLEISPERUSTELUT......................... 3 5.2.2. Muut taloudelliset vaikutukset..... 10 50978: 1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 6. Esityksen muut vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 50979: 1.1. Vuokrien määräytyminen................. 3 50980: 1.2. Asuntolainojen korot ja lyhennykset. . . . . . 3 7. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja. . . . . . . . . . 10 50981: 1.2.1. Vanha lainajärjestelmä . . . . . . . . . . . . 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 10 50982: 1.2.2. Vuoden 1982lainajärjestelmä...... 3 50983: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 50984: 1.2.3. Rahalaitoslainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 1.1. Asuntotuotantolaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 50985: 1.3. Asuntolainojen lyhennysten ja korkojen 50986: 1.2. Laki asuntorahoituksen neuvottelujärjes- 50987: lykkäys..... ............ .. .. . ............. 4 telmästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 50988: 1.4. Avustusjärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 1.3. Laki asuntolainoitettuun vuokrataloon 50989: 2. Valmisteluvaiheet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 kohdistuvista väliaikaisista rajoituksista . . 15 50990: 2.1. Lainajärjestelmä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1.4. Laki asuntojen perusparantamisesta . . . . . . 15 50991: 2.2. Käyttö- ja luovutusrajoitukset . . . . . . . . . . . . 5 LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 50992: 3. Nykyjärjestelmän ongelmat ja ehdotetut muu- 1. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta........ 16 50993: tokset.......................................... 6 50994: 3 .1. Lainajärjestelmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 2. Laki asuntorahoituksen neuvottelujärjestel- 50995: 3 .1.1. Nykyjärjestelmän ongelmat. . . . . . . . 6 mästä annetun lain kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . 20 50996: 3.1.2. Ehdotetut muutokset.............. 6 3. Laki asuntolainoitettuun vuokrataloon kohdis- 50997: 3 .1.2.1. Yhtenäislainoitukseen siir- tuvista väliaikaisista rajoituksista annetun lain 50998: tyminen .................. 6 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 50999: 3 .1.2.2. Uusi lainajärjestelmä . . . . . 6 51000: 3.1.2.3. Hankintalainoitus . . . . . . . . 7 4. Laki asuntojen perusparantamisesta annetun 51001: 3.2. Käyttö- ja luovutusrajoitukset . . . . . . . . . . . . 7 lain muuttamisesta............................. 21 51002: 4. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- LIITE......................................... 22 51003: tukset.......................................... 8 Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 51004: 4.1. Organisatoriset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . 8 !. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta . . . . . . . . 22 51005: 4.2. Henkilöstövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2. Laki asuntolainoitettuun vuokrataloon kohdis- 51006: 5. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . 9 tuvista väliaikaisista rajoituksista annetun lain 51007: 5.1. Vaikutus vuokriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 51008: 5.2. Valtiontaloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . 9 4. Laki asuntojen perusparantamisesta annetun 51009: 5.2.1. Uuden lainajärjestelmän vaikutuk- lain muuttamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 51010: set................................. 9 51011: 1989 vp. - HE n:o 194 3 51012: 51013: 51014: 51015: 51016: YLEISPERUSTELUT 51017: 51018: 51019: 1. Nykyinen tilanne 1.2.1. Vanha lainajärjestelmä 51020: 51021: Vanhan järjestelmän mukaisten vuokratalo- 51022: 1.1. Vuokrien määräytyminen lainojen korko on asuntotuotantolain (247 /66) 51023: 11 §:n 1 momentin nojalla laina-ajan ensim- 51024: Valtion lainoittamien vuokratalojen vuokrat mäisenä viisivuotiskautena yksi ja sen jälkeen 51025: määräytyvät talokohtaisesti niin sanotun oma- kolme prosenttia vuodessa. Saman säännöksen 51026: kustannusperiaatteen mukaisesti. Vuokralaisil- 3 momentin nojalla valtioneuvosto voi kuiten- 51027: ta perittävät vuokrat määrätään niin, että kin asumiskustannusten tasoittamiseksi eri ai- 51028: vuokratuotoilla ja muilla tuotoilla voidaan kat- koina valmistuneissa taloissa korottaa korkoa 51029: taa vuokratalon rahoituksesta aiheutuvat pää- enintään vastaaviin tarkoituksiin annetuista en- 51030: omamenot ja hyväksyttävät hoitomenot. Pää- sisijaisista kiinnityslainoista yleisesti perittävän 51031: omamenoiksi hyväksytään lainapäätöksen mu- koron suuruiseksi. Valtioneuvosto on käytän- 51032: kaisten lainojen korkojen ja lyhennysten lisäksi nössä vuosittain korottanut vanhempien laino- 51033: omalle pääomalle enintään 8 prosentin vuotui- jen korkoja. Toisaalta valtioneuvosto on vii- 51034: nen korko ja eräin edellytyksin myös oman meksi eräiden asuntolainojen koron alentami- 51035: pääoman kattamiseksi otettujen lainojen ly- sen sekä lyhennysten ja korkojen lykkäämisen 51036: hennykset sekä myös asuntohallituksen hyväk- väliaikaisesta järjestämisestä annetun lain 51037: symä tontin vuokra. 2 §:n (1023/88) nojalla tekemällään päätöksel- 51038: lä (1102/88) alentanut uusimpien lainojen kor- 51039: Asuntohallitus määrää vuokratalon alku- koja. 51040: vuokran. Vuosittaiset vuokrien tarkistukset Edellä mainitun käytännön johdosta vanhan 51041: tehdään asuntohallituksen vahvistamien vuok- lainajärjestelmän mukaisten vuokratalolaino- 51042: ranmääritysperusteiden nojalla talon ilmoituk- jen korkotaso vaihtelee tällä hetkellä välillä 51043: sen perusteella tai kunnassa määrämuotoisen 0-9 prosenttia vuodessa. Lisäksi vanhan lai- 51044: hakemuksen perusteella. Vuokrien tarkistus najärjestelmän mukaisten lainojen laina-ajat 51045: perustuu ennakoituun kustannuskehitykseen ovat eripituisia. Vuosina 1949-1971 myönnet- 51046: seuraavan vuokranperintäkauden aikana. tyjen vuokratalolainojen laina-aika on yleensä 51047: 45 vuotta. Loppuvuodesta 1971 helmikuun 51048: Vuokrien määräytyminen aravavuokratalois- 1982 loppuun saakka myönnettyjen lainojen 51049: sa jää siten pääsääntöisesti huoneenvuokralain laina-aika on yleensä 25 vuotta. 51050: sääntelyjärjestelmän ulkopuolelle. Kohtuutto- 51051: man korkea vuokra valtion lainaittamassa 51052: vuokratalossa voidaan kuitenkin vuokralaisen 1.2.2. Vuoden 1982 lainajärjestelmä 51053: kanteesta alentaa tuomioistuimessa kohtuulli- 51054: selle tasolle. Lainajärjestelmässä, jota sovelletaan maalis- 51055: kuun 1 päivästä 1982 lukien myönnettyihin 51056: lainoihin, lainan kulloinkin voimassa olevista 51057: 1.2. Asuntolainojen korot ja lyhennykset koroista ja lyhennyksistä säädetään asuntotuo- 51058: tantoasetuksessa. Asuntotuotantoasetuksen 51059: 28 §:n (205/82) mukaan korko on ensimmäise- 51060: Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalojen raken- nä lainavuotena 0,5 prosenttia ja seuraavina 51061: tamista, laajentamista tai peruskorjausta var- neljänä lainavuotena yksi prosentti, minkä jäl- 51062: ten myönnettyjen asuntolainojen korko mää- keen korko nousee asteittain 9,75 prosenttiin. 51063: räytyy kahden eri järjestelmän mukaan riip- Lyhennysten maksaminen alkaa neljäntenä lai- 51064: puen siitä, onko laina myönnetty ennen maalis- navuotena ja lyhennykset painottuvat voimak- 51065: kuun 1 päivää 1982 vai sen jälkeen. kaammin myöhemmille lainavuosille kuin van- 51066: 4 1989 vp. - HE n:o 194 51067: 51068: hassa lainajärjestelmässä. Asuntolainan laina- tamisen sekä lyhennysten ja korkojen lykkää- 51069: aika on 27 vuotta. misen väliaikaisesta järjestämisestä. Lakien no- 51070: jalla ne talot, joiden pääomamenot ylittävät 51071: laissa säädetyn tason, saattavat oman ilmoituk- 51072: 1.2 .3. Rahalaitoslainat sensa perusteella lykätä asuntolainamaksuja. 51073: 51074: Valtion asuntolainaa paremmalla etuoikeu- Lykkäyksen edellytyksenä ovat korkeat al- 51075: della kiinnitettävien ensisijaislainojen korko-, kuperäisestä rahoituksesta johtuvat pääoma- 51076: lyhennys- ja muiden lainaehtojen on oltava menot tai pääomakustannusten kohtuuton 51077: kohtuulliset. Nykyisin myönnettävien vuokra- nousu. Tarkoituksena on ollut, että järjestelmä 51078: talojen ensisijaislainojen laina-ajat ovat 20 tai mahdollistaisi osaltaan asuntolainan pääoma- 51079: 24 vuotta ja vuotuinen korko vastaavasti 8,5 kulujen lykkäämisen ajankohtaan, jolloin koh- 51080: tai 9,0 prosenttia. Ensisijaislainoituksen mää- tuullisilla vuokrilla voidaan kattaa paremmin 51081: rästä ja rahalaitoskohtaisista osuuksista neuvo- pääomakuluja. Lykkäysmahdollisuus on ulo- 51082: tellaan vuosittain valtion ja rahoituslaitosten tettu koko aravavuokratalokantaan 4 päivänä 51083: välisissä neuvotteluissa, jotka perustuvat lakiin joulukuuta 1987 annetulla lailla (920/87), jota 51084: asuntorahoituksen neuvottelujärjestelmästä on muutettu 2 päivänä joulukuuta 1988 anne- 51085: (411/78). tulla lailla (1023/88). 51086: Vuokratalon rakentamista varten voidaan 51087: lisäksi myöntää valtion ensisijaista lainaa, jos 51088: rahoituksen tarve ja paikkakunnan erityiset 51089: 1.4. Avustusjärjestelmä 51090: olot antavat siihen aihetta. Lainan määrä on 51091: enintään 30 prosenttia lainoitusarvosta, laina- 51092: aika 24 vuotta ja vuotuinen korko tällä hetkel- Pääomakustannusten alentaminen edellä ku- 51093: lä 9,75 prosenttia. Käytännössä valtion ensisi- vatulla tavalla ei ole aina alentanut omakustan- 51094: jaista lainaa on myönnetty lähinnä vain opiske- nusperiaatteen mukaan määräytyviä kokonais- 51095: lija-asuntoja varten. vuokria kohtuulliselle tasolle. Valtion asunto- 51096: Valtion lainan ja ensisijaislainan lisäksi osan lainan korkojen ja lyhennysten lykkäämisen 51097: vuokratalon hyväksytystä rahoituksesta muo- lisäksi on vuokrataloja tuettu myös suorilla 51098: dostavat omat varat, joiden osuuden tulee olla avustuksilla. 51099: vähintään 5 prosenttia hyväksytystä hankinta- 51100: arvosta. Omat varat voidaan kattaa myös kol- Vuosina 1988 ja 1989 on myönnetty avustuk- 51101: moissijaislainalla, jonka korkoa ja lyhennyksiä sia huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa 51102: koskevat lainaehdot on säännelty lakiin perus- olevien vuokratalojen lainojen korkojen tai 51103: tuvissa asuntohallituksen vuokranmääritysoh- korkojen osan maksamiseen. Huomattavissa 51104: jeissa. taloudellisissa vaikeuksissa olevana pidetään 51105: muun muassa vuokrataloa, joka ei ole voinut 51106: kahtena edellisenä vuotena vuokrilla kattaa 51107: 1.3. Asuntolainojen lyhennysten ja korkojen hyväksyttäviä vuotuisia pääoma- ja hoitome- 51108: lykkäys noja. Sellaisena pidetään myös vuokrataloa, 51109: jonka vuokrat tai pääosa niistä ylittävät asu- 51110: Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien mistuessa hyväksyttävän enimmäisvuokrata- 51111: vuokratalojen pääomamenoja on lykätty asun- son, tai vuokrataloa, jonka hyväksyttävien 51112: tolainojen lyhennysten ja korkojen lykkäysjär- pääoma- ja hoitomenojen edellyttämät asuin- 51113: jestelmän avulla. Asuntotuotantolain mukai- huoneistojen vuokrat tai osa niistä ylittävät 51114: nen vuokrataloille myönnettyjen lainojen ly- paikkakunnalla sijaitsevan vuokra-arvoltaan 51115: hennysmaksujen ja korkojen suorittamisen samanveroisen huoneiston yleisesti sallituilla 51116: lykkääminen tapahtuu asuntohallituksen pää- korotuksilla tarkistetun, tuomioistuimen täy- 51117: töksellä. täntöönpanokelpoisen päätöksen mukaisen ja 51118: Viime vuosina asuntotuotantolain nojalla ei kohtuullista vuokratasoa vastaavan vuokran. 51119: ole kuitenkaan myönnetty vuokrataloille lyk- Vuonna 1989 avustusmäärärahaa voidaan 51120: käyksiä, koska vuosina 1986-1988 lykkäysjär- käyttää myös huomattavissa taloudellisissa vai- 51121: jestelmää on yksinkertaistettu vuosittain anne- keuksissa olevien vuokratalojen talouden ter- 51122: tuilla laeilla eräiden asuntolainojen koron alen- vehdyttämistä edistäviin selvityksiin. 51123: 1989 vp. - HE n:o 194 5 51124: 51125: 2. Valmisteluvaiheet kyistä paremmin ajoittava lainajärjestelmä, 51126: jossa valtion lainan osuus hankinta-arvosta 51127: 2.1. Lainajärjestelmä olisi enintään 95 prosenttia. Toimikunta ehdot- 51128: ti luovuttavaksi nykyisestä asuntorahoituksen 51129: Ensimmäiset esitykset uudentyyppisestä lai- neuvottelujärjestelmästä. 51130: najärjestelmästä tehtiin vuonna 1976 valmistu- Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksen 51131: neessa valtakunnallisessa asunto-ohjelmassa, momentin 13.01.01 perusteluihin sisältyy pää- 51132: asuntohallituksen vuonna 1977 asettamassa tös siitä, että aravavuokrien tason sääteleminen 51133: aravavuokratalojen pääomakustannustyöryh- edellyttää valtion lainaehtojen uudistamista. 51134: mässä sekä sisäasiainministeriön vuonna 1978 Tämä merkitsee lainajärjestelmän muuttamista 51135: asettamassa tasoituslainatyöryhmässä. Näiden siten, että tavoiteltu kohtuullinen vuokrataso 51136: kaikkien esitysten yhteisenä piirteenä oli, että määrittää valtion lainasta vuosittain suoritetta- 51137: vuokratalon pääomamenojen lähtötaso esitet- vat maksut, jolloin laina-ajat samalla pitene- 51138: tiin määrättäväksi prosenttiosuutena talon 51139: vät. 51140: hankintahinnasta ja että pääomamenojen vuo- 51141: tuinen nousu säädettäisiin lailla tai sidottaisiin 51142: esimerkiksi ansiotasoindeksin kehitykseen. 51143: Näin vahvistetusta pääomamenojen määrästä 51144: esitettiin maksettavaksi rahalaitosten myöntä- 51145: mien ensisijaislainojen korot ja lyhennykset 2.2. Käyttö- ja luovutusrajoitukset 51146: täysimääräisesti. Se osa asumiskustannuksiin 51147: sisällytettävistä pääomamenoista, joita ei käy- 51148: tettäisi ensisijaislainasta aiheutuviin maksui- Valtioneuvosto on 29 päivänä tammikuuta 51149: hin, esitettiin käytettäväksi valtion lainan kor- 1987 tehnyt päätöksen hallinnon hajauttami- 51150: kojen ja lyhennysten maksamiseen. Maksamat- sesta. Päätöksen nojalla hallinnon rakennetta 51151: ta jäävä osa valtion asuntolainan koroista esi- ja toimintaa kehitetään hallinnonaloittain si- 51152: tettiin lisättäväksi lainan pääomaan. Edellä ten, että hallinnollinen ratkaisuvalta annetaan 51153: esitetyn tyyppisiä ehdotuksia aravalainajärjes- asteellisesti alimmalle viranomaiselle, jolla on 51154: telmän uudistamiseksi on tehty myös 1980- riittävät edellytykset toimivallan käyttämiseen 51155: luvulla muun muassa valtioneuvoston 12 päi- asianmukaisella tavalla. Päätöksen nojalla py- 51156: vänä syyskuuta 1988 vahvistamassa asunto- ritään myös asioiden moniportaista käsittelyä 51157: olojen kehittämisohjelmassa vuosille 1989- yksinkertaistamaan tavoitteena, että kutakin 51158: 1993. asiaa käsitellään valtionhallinnossa samalla 51159: Ympäristöministeriö asetti 9 päivänä marras- hallinnonalalla enintään kahdessa hallintopor- 51160: kuuta 1988 toimikunnan, jonka oli valtion taassa. 51161: asuntorahoitusjärjestelmän uudistamiseksi teh- Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta 51162: tävä ehdotus asuntorahaston tai sitä vastaavan on valtioneuvoston yleisistunnon kehittämis- 51163: järjestelmän perustamisesta vuoden 1990 alusta hankkeen yhteydessä käsitellyt periaatteita, joi- 51164: lähtien tarkoituksella tehostaa sosiaalista asun- den mukaan lupa-asiat jaetaan valtioneuvoston 51165: totuotantoa. Toimikunta ehdotti mietinnös- yleisistunnossa päätettäviin ja pois siirrettäviin. 51166: sään, että valtion tulo- ja menoarvion ulko- Näiden periaatteiden mukaisesti asuntotuotan- 51167: puolinen asunto-olojen kehittämisrahasto pe- tolaissa ja asuntojen perusparantamisesta an- 51168: rustetaan 1 päivästä tammikuuta 1990 lähtien. netussa laissa tarkoitetut käyttö- ja luovutusra- 51169: Toimikunta ehdotti, että rahaston varoista joituksista vapautumista koskevat hakemus- 51170: myönnettäisiin asuntolainat ja tarveharkintai- asiat sekä näihin liittyvät vuokranmääräyty- 51171: set perusparannuslainat aravavuokra-asuntojen misperusteista vapautumista koskevat hake- 51172: rakentamista ja vuokra-asuntojen perusparan- musasiat on tarkoituksenmukaista siirtää pois 51173: nusta varten. Lisäksi rahaston varoista lainoi- valtioneuvoston yleisistunnon päätettävistä 51174: tettaisiin erityisryhmien kuten vanhusten, asun- asioista. Asuntotuotantolain mukaiset vuokra- 51175: nottomien ja pakolaisten vuokra-asunnot. Sa- asunnon tilapäistä käyttötarkoituksen muutos- 51176: malla toimikunta ehdotti, että aravavuokra- ta koskevat lupa-asiott siirretään asuntohalli- 51177: asunnoissa toteutetaan uusi pääomamenot ny- tukselta kunnan viranomaisen ratkaistavaksi. 51178: 6 1989 vp. HE n:o 194 51179: 51180: 3. Nykyjärjestelmän ongelmat ja korkotasossa kesken vuotta tapahtuvat muu- 51181: ehdotetut muutokset tokset voivat aiheuttaa suuren määrän arava- 51182: vuokrien tarkistuspäätöksiä ja myös asumis- 51183: 3.1. Lainajärjestelmä tuen tarkistamispäätöksiä. 51184: 51185: 3 .1.1. Nykyjärjestelmän ongelmat 51186: 3.1.2. Ehdotetut muutokset 51187: Asuntotuotantolain 7 §:n 1 momentin mu- 51188: kaan vuokratalon rakentamista ja hankkimis- 3.1.2.1. Yhtenäislainoitukseen siirtyminen 51189: ta, asunto-osakeyhtiötalon rakentamista sekä 51190: vuokra-asuntona käytettävän asuinhuoneiston Uusien valtion lainoittamien vuokratalojen 51191: hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimis- ja -asuntojen osalta ehdotetaan siirryttäväksi 51192: ta varten myönnettävän asuntolainan suuruus yhtenäislainajärjestelmään, jossa valtion lainan 51193: on enintään 60 prosenttia vahvistetusta lainoi- suuruus on enintään 95 prosenttia vahvistetus- 51194: tusarvosta. Tilastotietojen perusteella asunto- ta hankinta-arvosta. Samalla nykyisistä raha- 51195: lainan suuruus on keskimäärin ollut noin 58 laitosten myöntämistä ensisijaislainoista luo- 51196: prosenttia lainoitusarvosta. vuttaisiin. 51197: Nykyisessä vuokratalojen lainajärjestelmässä 51198: valtion asuntolainan koron ja lyhennysten suu- 51199: ruus on sääd~tty asuntotuotantoasetuksessa. 3.1.2.2. Uusi lainajärjestelmä 51200: Valtion asuntolainan ja ensisijaislainan lyhen- 51201: nykset kasvavat portaittain ja valtion lainan Vuokratalojen lainajärjestelmää ehdotetaan 51202: korko nousee asteittain laina-aikana. Tällainen muutettavaksi niin, että ensin päätettäisiin pää- 51203: järjestelmä ei sopeudu joustavasti tilanteeseen, omamenojen tasosta, joka pohjautuisi koh- 51204: jossa inflaatiotasossa, ensisijaislainojen korko- tuulliseen vuokratasoon. Pääomamenojen taso 51205: tasossa tai energian hintatasossa tapahtuu määriteltäisiin prosenttiosuutena asuntolainan 51206: muutoksia, eikä myöskään tilanteeseen, jossa määrästä. Vuokratalolle määrätty vuosimaksu 51207: taloyhtiössä joudutaan suorittamaan perus- olisi erä, jonka suuruisena pääomamenot otet- 51208: korjauksia uuden lainoituksen turvin. Tämä taisiin huomioon vuokraa määrättäessä. Pää- 51209: saattaa johtaa siihen, että vuokratalon pää- omamenojen ajoittamiseksi tarkoituksenmu- 51210: omamenot nousevat yhdellä kertaa voimak- kaisesti osa valtion asuntolainan koroista lisät- 51211: kaasti, jolloin asukkailta perittävien vuokrien täisiin alkuvuosina lainapääomaan. Hyväksyt- 51212: kertakorotukset muodostuvat suuriksi. Yksit- tävä pääomamenojen taso mahdollistaisi tietys- 51213: täiset aravavuokrat saattavat ylittää vuokra- sä laina-ajan vaiheessa valtion asuntolainan 51214: asuntoja koskevan tasoyleisohjeen mukaisen koron suorittamisen kokonaan, minkä jälkeen 51215: vuokratason selvästi. alkaisi asuntolainan lyhentäminen. 51216: Nykyisessä järjestelmässä päätöksentekijät Uudessa vuokratalokannassa pääomameno- 51217: ottavat kantaa pääomamenoihin vaikuttaviin jen kohtuullinen lähtötaso eli ensimmäinen 51218: lukuisiin erillisiin tekijöihin tietämättä tarkoin, vuosimaksu määrättäisiin valtioneuvoston pää- 51219: minkälaisiin pääomamenoihin nämä yksittäiset töksellä. Asuntohallitus voisi yksittäistapauk- 51220: päätökset johtavat. Vaikeasti hallittava järjes- sessa erityisestä syystä määrätä ensimmäisen 51221: telmä ei ole johtanut hallittuun aravavuokrien vuosimaksun normaalia suuremmaksi tai pie- 51222: kehitykseen. Järjestelmän heikkoutena on li- nemmäksi. Laina-ajan kuluessa vuosimaksu 51223: säksi ollut se, että uusien ja vanhojen vuokra- tarkistettaisiin vuosittain. 51224: talojen vuokrat eivät ole oikeassa suhteessa Vuosimaksun prosenttimääräiseksi tarkis- 51225: keskenään. Vuokratason erot ovat suuremmat tukseksi ehdotetaan kuluttajahintaindeksin 51226: kuin mitä asuntojen laatu- ja varustetasossa muutosta lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. 51227: olevat erot edellyttäisivät. Poikkeuksellisia tilanteita varten, kuten esi- 51228: Nykyinen järjestelmä on myös hallinnollises- merkiksi energian hinnan hyppäyksellisen nou- 51229: ti monimutkainen. Yksittäiseen vuokratalo- sun vaikutusten vaimentamiseksi, järjestel- 51230: hankkeeseen hankitaan ensisijaislainoitus sään- mään sisältyisi myös mahdollisuus valtioneu- 51231: nönmukaisesti useista eri rahalaitoksista, jol- voston päätöksellä määrätä vuosimaksun tar- 51232: loin kokonaisrahoituksen järjestäminen on kistus eri vuosina lainoitetuissa taloissa edellä 51233: hankalaa ja aikaavievää. Ensisijaislainojen mainittua pienemmäksi tai suuremmaksi. 51234: 1989 vp. - HE n:o 194 7 51235: 51236: Valtion asuntolainasta perittäväksi koroksi perustunut vain tulo- ja menoarvioon. Asunto- 51237: ehdotetaan laina-ajan alkua lukuun ottamatta ja on voitu hankkia vuodesta 1987 lähtien 51238: vuosimaksun prosenttimääräisen tarkistuksen asunnottomien asunnontarpeen tyydyttämisek- 51239: suuruutta vastaavaa korkoa lisättynä 1,5 pro- si. 51240: senttiyksiköllä. Tällöin myös korkotaso kytket- Asunto-olojen kehittämisrahaston varoista 51241: täisiin pääsääntöisesti kuluttajahintaindeksin ehdotetaan lainoitettavaksi eräiden erityisryh- 51242: prosenttimuutokseen lisättynä 2,5 prosenttiyk- mien asunnot. Asuntotuotantolakiin ehdote- 51243: siköllä. Lainan reaalikoroksi muodostuu täten taan tässä yhteydessä otettavaksi säännökset, 51244: tavanomaisessa tapauksessa 2,5 prosenttia vuo- joiden nojalla voitaisiin rahoittaa vuokra-asun- 51245: dessa. Laina-ajan alussa korko olisi kuitenkin tojen hankintaa olemassa olevasta asuntokan- 51246: tarkoituksenmukaista määrätä kiinteäksi siihen nasta asunnottomien, pakolaisten ja romaa- 51247: päivään saakka, josta lukien ensimmäinen vuo- nien käyttöön. Hankittavien asuntojen käyt- 51248: simaksu määrätään. töön ja luovutukseen sovellettaisiin samoja 51249: Ehdotettava lainajärjestelmä mahdollistaisi säännöksiä kuin muihinkin valtion lainoitta- 51250: sen, että vuokratalon perusparantaminen voi- miin vuokra-asuntoihin. 51251: taisiin perusparantamista koskevien säännösten 51252: muuttamisen jälkeen suorittaa nykyistä halli- 51253: tummin ilman vuokratason kohtuuttoman 3.2. Käyttö- ja luovutusrajoitukset 51254: suurta nousua. Tällöin uusimuotoinen perus- 51255: parannuslaina kytkettäisiin vuokratalon raken- 51256: tamista varten myönnettyyn asuntolainaan, Asuntotuotantolain 15 e §:n 1 momentin 51257: jolloin perusparannuksen jälkeenkin talolla oli- (81182) nojalla asuntohallitus voi myöntää lu- 51258: si vain yksi valtion laina. van käyttää valtion lainoittamaa vuokra-asun- 51259: Uuden lainajärjestelmän avulla voidaan toa muuhun kuin asuintarkoitukseen. Luvat 51260: säännellä vain pääomamenojen kehitystä. Sen voivat olla joko määräaikaisia tai pysyviä. 51261: sijaan sillä ei ole välitöntä vaikutusta vuokrata- Pysyvä lupa voi kuitenkin koskea vain vähäistä 51262: lon hoitomenoihin. Lisäksi on mahdollista, osaa talon kaikista asuinhuoneistoista. 51263: että uudessakin lainajärjestelmässä yksittäisen Myönnetyt luvat ovat yleensä olleet määräai- 51264: talon pääomamenot kasvavat nopeammin, kaisia ja koskeneet vain vähäistä osaa talon 51265: kuin vuokratason pitäminen kohtuullisena kaikista huoneistoista. Lupien myöntämiseen 51266: edellyttäisi. Näistä syistä johtuen olisi uuden ei ole näissä tapauksissa liittynyt sellaisia seik- 51267: lainajärjestelmän tukena säilytettävä nykyisen koja, joiden vuoksi asuntohallituksessa suori- 51268: tyyppinen taloudellisiin vaikeuksiin joutunei- tettavaa päätöksentekoa voitaisiin pitää tarkoi- 51269: den vuokratalojen avustusjärjestelmä. tuksenmukaisena. Kunnilla on paremmat tie- 51270: Ehdotettavalla järjestelmällä voidaan vuok- dot paikallisista olosuhteista ja erityistarpeista. 51271: ratalojen valtion asuntolainasta johtovien pää- Näistä syistä johtuen asuntotuotantolain 15 51272: omakulujen määrää ja kehitystä ohjata halli- e § :n 1 momentissa säädettyä toimivaltaa eh- 51273: tusti ja hallinnollisesti tarkoituksenmukaisella dotetaan muutettavaksi siten, että asuntohalli- 51274: tavalla. Pääomakulujen määrää sääntelemällä tus myöntäisi edelleen vuokra-asunnon käyttö- 51275: pyritään siihen, että vuokratalojen kokonais- tarkoituksen muutosta koskevat pysyvät luvat, 51276: vuokrataso muodostuisi kohtuulliseksi huo- mutta tilapäiset luvat myöntäisi kunta. 51277: mioon ottaen hoitomenot ja omalle pääomalle Asuntotuotantolaissa on lisäksi säädetty me- 51278: suoritettava korko. Vaikka ehdotettavassa lai- nettely, jonka avulla asuntolainoitetun asun- 51279: najärjestelmässä valtion asuntolainan pääoma non tai talon omistaja voi hakea vapautusta 51280: kasvaa nimellisesti laina-ajan alkupuolella ko- lain 15 ja 15 a-15 e §:ssä säädetyistä käyttö- 51281: ron osittaisen pääomittamisen vuoksi, niin re- ja luovutusrajoituk:.;ista. Asuntotuotantolain 51282: aalisesti se vähenee alkuvuosina noin 1,5 pro- 15 f §:n 3 momentin (459179) nojalla valtio- 51283: sentilla ja myöhemmin yhä enemmän. neuvosto voi erityisestä syystä, milloin asunto- 51284: laina on maksettu kokonaan takaisin, hake- 51285: muksesta myöntää aseHamillaan ehdoilla osak- 51286: 3 .1.2.3. Hankintalainoitus si tai kokonaan vapautuksen käyttö- ja luovu- 51287: tusrajoituksista. Vastaavan tyyppinen säännös 51288: Asuntojen hankinta olemassa olevasta asun- on asuntojen peruspa;antamisesta annetun lain 51289: tokannasta erityisryhmille on tähän mennessä 22 §:n 2 momentissa. 51290: 8 1989 vp. - HE n:o 194 51291: 51292: Asuntotuotantolain nojalla ratkaistavaan turvautua tilapäiseen asuntolainan lyhennysten 51293: vuokratalon käyttö- ja luovutusrajoituksista ja korkojen lykkäykseen. 51294: vapautumista koskevaan hakemukseen liittyy Ensisijaislainojen poistuminen vuokratalojen 51295: usein myös hakemus vuokranmääräytymispe- rahoituksesta merkitsee huomattavaa yksinker- 51296: rusteita koskevasta rajoituksesta vapautumi- taistamista kaikilla hallinnon tasoilla. Ympä- 51297: seksi. Asuntolainoitettuun vuokrataloon koh- ristöministeriö ja asuntohallitus voivat keskus- 51298: distuvista väliaikaisista rajoituksista annetun hallintotasolla suorittaa vuokratalojen rahoi- 51299: lain 2 §:n nojalla se, mitä asuntolainoitetun tuksen ohjaamiseen liittyvät tehtävät nykyistä 51300: vuokratalon vuokralaiselta perittävästä vuok- tarkoituksenmukaisemmin. Myös kuntien ja 51301: rasta on säädetty, on siinäkin tapauksessa, että rakennuttajien hallinto yksinkertaistuu, koska 51302: asuntolaina on ennen laina-ajan päättymistä niiden ei enää tarvitse järjestää rahoitukseen ja 51303: maksettu takaisin taikka lainaa koskevien vakuuksiin liittyviä kysymyksiä useiden raha- 51304: säännösten tai määräysten noudattamatta jät- laitosten kanssa. 51305: tämisen johdosta määrätty tai irtisanottu takai- Uudet valtion asuntolainat aravavuokratalo- 51306: sin maksettavaksi tai katsottu ilman irtisano- jen rakentamista varten myönnetään vuoden 51307: mista maksettavaksi erääntyneeksi, edelleen 1990 alusta lähtien perustettavasta budjetin 51308: voimassa sen ajan, joksi laina on myönnetty. ulkopuolisesta asunto-olojen kehittämisrahas- 51309: Lain 4 §:n (460179) nojalla valtioneuvosto voi tosta. Rahaston varoista lainoitettaisiin myös 51310: hakemuksesta myöntää määräämillään ehdoil- eräiden väestöryhmien kuten asunnottomien, 51311: la vapautuksen tai helpotusta siitä, mitä 2 §:ssä pakolaisten ja romaanien vuokra-asunnot. 51312: on säädetty, milloin tätä on pidettävä kohtuul- Vuokratalolainat myöntäisi edelleen asuntohal- 51313: lisena. litus ja lainojen maksamisen ja perinnän suo- 51314: Asuntotuotantolain 15 f §:n 3 momentin, rittaisi valtiokonttori. 51315: asuntojen perusparantamisesta annetun lain Uusi lainajärjestelmä johtaa siirtymävaiheen 51316: 22 §:n 2 momentin ja asuntolainoitettuun jälkeen vuokratalojen vuokratason säätelemi- 51317: vuokrataloon kohdistuvista väliaikaisista rajoi- seksi annettavien erillisten säädösten vähenemi- 51318: tuksista annetun lain 4 §:n nojalla annettavilla seen. Näitä säädöksiä ovat nykyjärjestelmässä 51319: päätöksillä ei ole yleistä merkitystä eikä asioi- muun muassa vuosittain annettu erillinen laki 51320: den valtiontaloudellinen vaikutus useimmissa asuntolainojen koron alentamisesta sekä lyhen- 51321: tapauksissa ole myöskään suuri. Tämän tyyp- nysten ja korkojen lykkäämisen väliaikaisesta 51322: pisillä hallintopäätöksillä ei ole hallinnonalan järjestämisestä, edellä mainitun lain nojalla 51323: yhteiskuntapolitiikan kannalta oleellista merki- annettu valtioneuvoston päätös ja asuntotuo- 51324: tystä. Tästä syystä ehdotetaan kyseisissä hake- tantolain nojalla annettu vanhojen asuntolai- 51325: musasioissa annettavien päätösten osalta toimi- nojen koron korottamista koskeva valtioneu- 51326: valta siirrettäväksi valtioneuvostolta asuntohal- voston päätös. 51327: litukselle. 51328: 4.2. Henkilöstövaikutukset 51329: 4. Esityksen organisatoriset ja Uusi lainajärjestelmä edellyttää eräitä muu- 51330: henkilö stöv aik u t ukset toksia asuntohallituksen lainapäätöksiä koske- 51331: vassa menettelyssä. Uutena tehtävänä asunto- 51332: 4.1. Organisatoriset vaikutukset hallituksen tulisi määrätä vuokratalon ensim- 51333: mäinen vuosimaksu ja tarvittaessa yksittäista- 51334: Uusi lainajärjestelmä yksinkertaistaa merkit- pauksessa päättää ensimmäisen vuosimaksun 51335: tävästi uusien vuokrataloyhtiöiden hallintoa. korottamisesta tai alentamisesta. Uusi lainajär- 51336: Rakennusvaiheessa ei enää jouduta erikseen jestelmä lisää myös koulutustarvetta tilapäises- 51337: neuvottelemaan ensisijaislainoituksesta, mikä ti. Toisaalta ensisijaislainoituksen jääminen 51338: nopeuttaa hankkeen toteuttamista. Myös nyky- pois yksinkertaistaa asuntohallituksen lainoi- 51339: järjestelmässä mahdolliset kesken vuotta ta- tusmenettelyä. Näin ollen esityksen ei arvioida 51340: pahtuvat ensisijaislainan korkotason muutok- edellyttävän asuntohallitukseen uutta henkilös- 51341: sen aiheuttamat vaikeudet vuokratalojen talou- töä. 51342: denhoidossa jäävät pois. Vuokratalojen ei tar- Uusi lainajärjestelmä edellyttää myös eräitä 51343: vitse kohtuullisen vuokratason ylläpitämiseksi muutoksia valtiokonttorin suorittamassa auto- 51344: 1989 vp. - HE n:o 194 9 51345: 51346: maattisessa tietojenkäsittelyssä. Esityksen ei kyjärjestelmässä. Laina-aika pitenee nykyisestä 51347: kuitenkaan arvioida edellyttävän myöskään 27 vuodesta keskimäärin 33 vuoteen. 51348: valtiokonttoriin uutta henkilöstöä. 51349: Uusi lainajärjestelmä tulee vaikuttamaan 51350: vuoden 1990 asuntolainojen myöntämisvaltuu- 51351: den tarpeeseen vain osittain. Uusi lainajärjes- 51352: 5. Esityksen taloudelliset vaiku- telmä koskisi vain niitä vuonna 1990 myönnet- 51353: tukset täviä lainoja, joita koskeva hakemus on jätetty 51354: vuoden 1989 syksyllä. Aikaisemmin haetut lai- 51355: 5.1. Vaikutus vuokriin nat myönnettäisiin edelleen entisin perustein. 51356: Kaikkiaan 14 000 vuokra-asunnon yhteistavoit- 51357: Uuden lainajärjestelmän mukaisen yhtenäis- teesta arviolta noin 6 000 vuokra-asuntoa lai- 51358: lainan avulla lainoitetun vuokra-asunnon alku- noitetaan yhtenäislainalla vuonna 1990. 51359: vuokrataso muodostuu keskimäärin hieman 51360: alemmaksi kuin nykyjärjestelmän mukaan lai- Vielä vuosina 1991 ja 1992 osa vuokra-asun- 51361: noitettavan vuokra-asunnon alkuvuokrataso. tolainoituksesta myönnetään nykyisin perus- 51362: Vuonna 1990 kustannustasoltaan ja rahoitusra- tein. Sen sijaan vuonna 1993 käytännössä koko 51363: kenteeltaan keskimääräisessä vuokratalokoh- vuokra-asuntolainoitus myönnettäisiin yhte- 51364: teessa, jonka hankinta-arvoksi on arvioitu näislainajärjestelmän mukaisin perustein. 51365: 6 500 mk/m 2 ja tonttikustannusten osuudeksi Asuntolainojen maksatusmäärärahan tarpee- 51366: 500 mk/m 2 , alkuvuokratasaksi muodostuisi seen uuteen lainajärjestelmään siirtyminen vai- 51367: normaalitapauksessa hieman yli 32 mk/m2 /kk. kuttaa merkittävästi vasta vuonna 1991. Viisi- 51368: Keskimääräistä vaikutusta olennaisempi vuotiskaudella 1990-1994 vuo kratalolainoi- 51369: merkitys olisi kuitenkin sillä, että vuokrataso- tuksen maksatusmäärärahan tarpeen arvioi- 51370: jen hajonta olisi uudessa järjestelmässä huo- daan kehittyvän seuraavasti: 51371: mattavasti pienempi kuin nykyjärjestelmässä, 51372: jossa vuokratalojen rahoitusrakenteet vaihtele- Vuosi Maksatusmäärärahan tarve (mmk) 51373: vat merkittävästi. Uudessa järjestelmässä asun- 51374: tolainan suuruus on enintään 95 prosenttia 1990 2 700 51375: hankinta-arvosta, joka sisältää myös tonttikus- 1991 3 300 51376: tannukset. Tämän seurauksena korkeimmat 1992 4 600 51377: aravavuokrat muodostuisivat noin 5-6 mk/ 1993 4 700 51378: m 2 /kk alemmaksi kuin nykyisin. Myös oman 1994 4 700 51379: pääoman osuus tulee uudessa järjestelmässä 51380: olemaan keskimäärin pienempi. Laskelmassa on käytetty vuoden 1990 arvioi- 51381: Uuden lainajärjestelmän mukaisesti lainoi- tua rakennuskustannusten tasoa ja oletettu 51382: tettavien vuokra-asuntojen vuokrien kehitys vuosittain aloitettavien vuokra-asuntojen luku- 51383: sopeutuu nykyjärjestelmää selvästi paremmin määräksi 14 000 asuntoa. Uuden lainajärjestel- 51384: inflaatiokehityksen vaihteluihin. Erityisesti hi- män aiheuttama maksatusmäärärahan lisäys 51385: taan ja suhteellisen tasaisesti kehittyvän inflaa- olisi vuosina 1992-1994 vuosittain noin 2 51386: tion aikana uusi järjestelmä johtaa hitaampaan miljardia markkaa. 51387: vuokratason nousuun kuin nykyjärjestelmä. 51388: Yhtenäislainajärjestelmään siirtyminen lisää 51389: valtion asuntolainan keskisuuruutta merkittä- 51390: 5.2. Valtiontaloudelliset vaikutukset västi, mikä yhdessä korkojen osittaisen pää- 51391: omittamisen kanssa nopeuttaa valtion asunto- 51392: 5.2.1. Uuden lainajärjestelmän vaikutukset lainakannan kasvua. Tällöin valtiolle kertyvät 51393: korkotulot kasvavat nykyjärjestelmään verrat- 51394: tuna. 51395: Yhtenäislainajärjestelmään siirtyminen lisää 51396: voimakkaasti valtion asuntolainojen keskisuu- Ero nykyjärjestelmän tuloihin verrattuna on 51397: ruutta. Asuntolainoista takaisin valtiolle kerty- merkittävä vasta vuodesta 1992 lukien, jolloin 51398: vät maksut määräytyvät ja ajoittuvat eri tavoin yhtenäislainajärjestelmään olisi pääosin siirryt- 51399: kuin nykyjärjestelmässä. Laina-ajan loppupuo- ty. Korkotulojen kasvun voidaan KTS-kaudel- 51400: lella valtiolle kertyy enemmän tuloja kuin ny- la arvioida olevan seuraavan: 51401: 51402: 2 391147K 51403: 10 1989 vp. - HE n:o 194 51404: 51405: Vuosi Korkotulojen kasvu asuntolainan korosta pääomitetaan. Tällöin 51406: vuoden 1990 hinnoin (mmk) 51407: korkoa vastaava myöhemmin vuokrassa peritc 51408: 1992 170 tävä osuus katsotaan lyhennykseksi, joka ei ole 51409: 1993 330 verotuksessa vähennyskelpoinen erä. Koska 51410: 1994 480 poistojen käyttömahdollisuus on jo nykyjärjes- 51411: telmässä laina-ajan loppupuolella riittämätön, 51412: Jos inflaatio pysyy keskimäärin nykytasolla, ei pääomittamisen vaikutusta voida kompen- 51413: ovat valtion tulot 10 vuoden kuluttua uuteen soida nykyisillä poistoilla. Tästä syystä tulisi 51414: lainajärjestelmään siirtymisestä vuoden 1990 erikseen selvittää verotussäännösten muuttami- 51415: hinnoin noin 1,5 miljardia markkaa ja 15 nen esimerkiksi siten, että poistomahdollisuut- 51416: vuoden kuluttua vajaat 2 miljardia markkaa ta laajennettaisiin. 51417: nykyperusteiden mukaisen lainajärjestelmän 51418: tuloja suuremmat. Tällöin tulojen lisäys kattaa 51419: uudistukseen liittyvän maksatusmäärärahan li- 51420: sätarpeen. 7. Muita esitykseen vaikuttavia 51421: seikkoja 51422: 51423: 5.2.2. Muut taloudelliset vaikutukset Esitys liittyy vuoden 1990 valtion tulo- ja 51424: menoarvioesitykseen. 51425: Asuntojen hankinta olemassaolevasta asun- 51426: tokannasta erityisryhmien vuokra-asuntoina Eduskunnalle annetaan lisäksi tulo- ja meno- 51427: käytettäväksi on perustunut nykyisin vain tulo- arvioesitykseen liittyvä hallituksen esitys laiksi 51428: ja menoarvioon. Vuonna 1989 määrärahan asunto-olojen kehittämisrahastosta sekä siihen 51429: suuruus on 20 miljoonaa markkaa ja määrära- liittyvien lakien muuttamisesta. Esitys sisältää 51430: ha on käytetty lainojen maksamiseen valtakun- ehdotuksen myös asuntotuotantolain 1 §:n 51431: nalliselle Y-Säätiölle, kunnille ja kuntainliitoil- muuttamisesta sekä ehdotuksen asuntojen pe- 51432: le sekä kuntien tosiasiallisesti omistamille yh- rusparantamisesta annetun lain 1 §:n muutta- 51433: teisöille pakolaisten ja asunnottomien asunto- misesta, mikä tulisi ottaa huomioon tähän 51434: olojen parantamiseksi. Määrärahalla on arvioi- hallituksen esitykseen sisältyviä samojen pykä- 51435: tu voitavan hankkia noin 250 asuntopaikkaa. lien muutosehdotuksia käsiteltäessä. 51436: Yhtenäislainajärjestelmään siirtymisen yh- 51437: Tarkoituksena on, että asuntotuotantolain 6 51438: teydessä hankintalainoitusta ehdotetaan lisättä- §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdan mukaisia 51439: väksi. Vuonna 1990 ehdotetaan erityisryhmien 51440: omistusasuntolainoja ei myönnetä joulukuun 51441: vuokra-asunnoiksi hankittavaksi yhteensä 300 31 päivän 1990 jälkeen. Jos asunto-osakeyhtiö- 51442: asuntoa. Määrärahan tarve olisi 114 miljoonaa talo on kuitenkin ehdollisesti hyväksytty lai- 51443: markkaa. 51444: noituksen kohteeksi ennen joulukuun 31 päi- 51445: vää 1989, voidaan 6 §:n 1 momentin 5 kohdan 51446: mukaisia lainoja myöntää vuoden 1992 lop- 51447: 6. Esityksen muut vaikutukset puun saakka. Kuitenkin voisi korkotukilainaan 51448: oikeutettu hakija, jolle rahalaitos ei ole myön- 51449: Uusi lainajärjestelmä vaikuttaa vuokratalo- tänyt lainaa, saada asuntolainaa asunto-olojen 51450: jen verotukselliseen kohteluun. Osa valtion kehittämisrahastosta. 51451: 51452: 51453: 51454: 51455: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 51456: 51457: 51458: 1. Lakiehdotusten perustelut 51459: 1.1. Asuntotuotantolaki 51460: myötä vuokratalojen lainoitukseen ei enaa 51461: myönnetä erillisiä valtion ensisijaislainoja. 51462: 1 §. Yhtenäislainajärjestelmään siirtymisen Näin ollen säännöksestä ehdotetaan paistetta- 51463: 1989 vp. - HE n:o 194 11 51464: 51465: vaksi ensisijaislainoja koskeva maininta. Voi- kohdassa tarkoitetulla hankintalainalla lainoi- 51466: maantulosäännöksessä säädettäisiin erikseen tetun osakehuoneiston tai vuokratalon han- 51467: valtion ensisijaislainojen myöntämisestä siirty- kinta-arvosta. Vuokratalon hankinta-arvo olisi 51468: mävaiheen aikana. rakennuksen ja tontin yhteinen hankintahinta. 51469: 6 §. Säännöksen 1 momenttiin ehdotetaan Hankinta-arvoon sisältyisi myös vastikkeetta 51470: lisättäväksi uusi 7 kohta, jossa säädettäisiin saadun tontin tai tontin osan kohtuullinen 51471: uudesta lainoitusmuodosta vuokra-asuntojen käypä arvo. Osakehuoneiston hankinta-arvoksi 51472: hankkimiseksi olemassa olevasta asuntokan- vahvistettaisiin huoneiston hankintahinta lisät- 51473: nasta. Lainaa voitaisiin myöntää kunnalle, tynä huoneiston osuudella yhtiön lainoista. 51474: kuntainliitolle taikka kunnan tai kuntainliiton 8 §. Asuntolainan takaisin maksamisen ja 51475: tosiasiallisessa omistuksessa olevalle osakeyhti- muiden siitä johtuvien velvoitusten täyttämisen 51476: ölle asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien vakuudeksi on pääsääntöisesti hankittava kiin- 51477: osakkeiden tai enintään 2 asuntoa käsittävän nitys. Uudessa lainajärjestelmässä lainan ni- 51478: vuokratalon hankkimista varten. mellispääoma kasvaa laina-ajan alkupuolella 51479: Lainan myöntämisen edellytyksenä olisi, et- korkojen pääomittamisen johdosta. Esitykses- 51480: tei hankittavan asunnon rakentamista tai hank- sä on lähdetty siitä, että kiinnitys haettaisiin 51481: kimista varten ole myönnetty valtion asuntolai- vain lainan alkuperäisen pääoman maksamisen 51482: naa tai että asuntolaina olisi maksettu koko- vakuudeksi. Sen sijaan sen osan maksamisen 51483: naan takaisin. Asuntoa olisi käytettävä vakuudeksi, joka lisätään 11 a §:n 2 momentin 51484: vuokra-asuntona lain 15 e §:ssä säädetyllä ta- nojalla asuntolainan pääomaan, ei erikseen 51485: valla. Asunnot osoitettaisiin asunnottomien, vaadittaisi vakuutta. 51486: pakolaisten ja romaanien vuokra-asuntokäyt- Koska valtion ensisijaisia lainoja ei uudessa 51487: töön. lainajärjestelmässä myönnetä, säännöksen 1 51488: Koska valtion ensisijaista lainaa ei uudessa momentista ehdotetaan lisäksi poistettavaksi 51489: lainajärjestelmässä myönnetä, säännöksen 3 näitä koskeva maininta. 51490: momentti ehdotetaan kumottavaksi. 51491: 7 §. Säännöksen 1 momenttia ehdotetaan Säännöksen 4 momenttiin ehdotetaan lisättä- 51492: muutettavaksi yhtenäislainajärjestelmän edel- väksi viittaus 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa 51493: lyttämällä tavalla. Yhtenäislainajärjestelmässä tarkoitettuihin vuokra-asuntojen hankkimista 51494: vuokratalon rakentamista ja hankkimista, varten myönnettäviin lainoihin. Samalla mo- 51495: 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun mentista ehdotetaan poistettavaksi valtion ensi- 51496: asunto-osakeyhtiötalon rakentamista sekä sijaisia lainoja koskeva maininta. 51497: 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdassa tarkoitettua Säännöksen 5 momentti ehdotetaan muutet- 51498: osakkeiden tai vuokratalon hankkimista varten tavaksi nykyistä ministeriöiden toimialojen ja- 51499: myönnettävän asuntolainan suuruus on enin- koa vastaavaksi. 51500: tään 95 prosenttia vahvistetusta hankinta- 8 a §. Säännöksen 1 momentissa ehdotetaan, 51501: arvosta, josta on vähennetty vastikkeetta saa- että asuntohallitus voisi erityisestä syystä hake- 51502: dun tontin kohtuullinen käypä arvo. Myönnet- muksesta antaa luvan siihen, että 6 §:n 1 mo- 51503: täessä asuntolainaa 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 mentin 1-3 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitus- 51504: kohdassa tarkoitettua osakkeiden tai vuokrata- ta varten myönnettyä asuntolainaa paremmalle 51505: lon hankkimista varten olisi hankinta-arvosta etuoikeudelle voidaan vahvistaa kiinnitys. Täl- 51506: lisäksi vähennettävä ostajan vastattavaksi siir- laisen menettelyn avulla voitaisiin turvata esi- 51507: tyvät lainat tai osuus yhtiön lainoista. merkiksi vuokratalon äkillisissä korjausta- 51508: Yhtenäislainajärjestelmään siirryttäessä on pauksissa mahdollisuus saada välttämätöntä 51509: tarkoituksena säilyttää periaate, että valtion uutta lainaa. Uudet lainat olisivat pääomaltaan 51510: asuntolainalla lainoitetaan vain asuintiloja ja usein varsin pieniä, eikä menettely käytännössä 51511: asumista palvelevia tiloja. Näin ollen esimer- oleellisesti heikentäisi valtion asuntolainan va- 51512: kiksi liiketiloja ei lainoitettaisi valtion asunto- kuudeksi vahvistetun kiinnityksen asemaa. 51513: lainalla. Tarkoituksena ei ole muuttaa periaatetta, että 51514: Koska valtion ensisijaisia lainoja ei uudessa myös uudessa lainajärjestelmässä valtion asun- 51515: lainajärjestelmässä myönnetä, säännöksen 4 tolainaa paremmalle etuoikeudelle voitaisiin 51516: momentti ehdotetaan kumottavaksi. hyväksyä kiinnitettäväksi sellainen laina, jolla 51517: 7 b §. Säännökseen ehdotetaan uutta 3 mo- lainoitetaan muita kuin asuintiloja tai asumista 51518: menttia, jossa säädettäisiin 6 §:n 1 momentin 7 palvelevia tiloja. 51519: 12 1989 vp. - HE n:o 194 51520: 51521: Asuntotuotantolain 8 §:n 2 momentin nojal- 10 §. Säännöksen 1 momenttia ehdotetaan 51522: la asuntolainaa, rakennusaikaista lainaa sekä muutettavaksi siten, että myös lain 6 § :n 1 51523: 14 §:ssä tarkoitettua lainaa paremmalla etuoi- momentin 7 kohdassa tarkoitetun osakkeiden 51524: keudella mahdollisesti kiinnitettyjen lainojen tai vuokratalon hankkimista varten myönnettä- 51525: määrä saa mainittujen lainojen kanssa yhdessä vän asuntolainan laina-aika olisi enintään 45 51526: olla enintään 95 prosenttia vakuuden arvosta. vuotta. 51527: Mainittua säännöstä sovellettaisiin edelleen Koska valtion ensisijaisia lainoja ei uudessa 51528: myös uuden lainajärjestelmän mukaisia lainajärjestelmässä myönnetä, säännöksen 4 51529: vuokra-asuntolainoja myönnettäessä. Laina- momentti ehdotetaan kumottavaksi. 51530: aikana tilanne kuitenkin muuttuisi, koska 11 §. Uudessa lainajärjestelmässä valtion 51531: laina-ajan alussa osa asuntolainan korosta lisä- vuokra-asuntolainojen koron määräämisestä 51532: tään lainan pääomaan. Lisäksi vuokratalon säädetään laissa eikä nykymuotoisia lyhennyk- 51533: korjausta varten tai muusta erityisestä syystä siä määrätä kiinteäehtoisesti. Tästä syystä 51534: tarpeellista ehdotetun 1 momentin mukaista säännös jäisi jatkossa koskemaan ainoastaan 51535: asumisaikaista lainaa tulisi voida saada edellä omistusasuntolainoja, mistä johtuen sen 1 ja 3 51536: mainitun rajoituksen estämättä. momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi. 51537: Edellä mainituista syistä uuden säännöksen 2 11 a §. Valtion asuntolainasta perittävät ko- 51538: momentissa ehdotetaan, että asuntotuotanto- rot ja lyhennykset esitetään perittäväksi vuok- 51539: lain 6 §:n 1 momentin 1, 3, 4 ja 7 kohdassa ratalolle määrättävästä vuosimaksusta siten 51540: mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun- kuin 11 a-11 e §:ssä säädetään. Vuosimaksu 51541: tolainan, rakennusaikaisen lainan sekä 14 §: ssä osoittaisi yhdessä oman pääoman koron sekä 51542: tarkoitetun lainan määrä voisi yhdessä sään- mahdollisten valtion asuntolainaa paremmalla 51543: nöksen 1 momentissa tarkoitetun lainan kanssa etuoikeudella kiinnitettyjen lainojen korkojen 51544: ylittää 95 prosenttia hyväksytystä hankinta- ja lyhennysten kanssa vuokratalon pääomame- 51545: arvosta. nojen määrän, joka voitaisiin ottaa vuokria 51546: 9 §. Säännöksen 1 momenttiin ehdotetaan määrättäessä huomioon. 51547: lisättäväksi, että asuntohallitus myöntäisi lain Vuosimaksun avulla voidaan edelleen mää- 51548: 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun rätä vuokratalolta valtion asuntolainasta perit- 51549: asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osak- tävät maksut. Näitä maksuja ehdotetaan sään- 51550: keiden tai vuokratalon hankkimista varten nöksessä nimitettäväksi lainamaksuiksi, joiden 51551: myönnettävän lainan. Koska valtion ensisijais- perimisestä huolehtisi valtiokonttori. 51552: ta lainaa ei uudessa lainajärjestelmässä myön- Vuosimaksusta suoritetaan ensin asuntolai- 51553: netä, ehdotetaan 1 momentista samalla poistet- nan korkoa. Se osa korosta, jota ei voida 51554: tavaksi näitä koskeva maininta. suorittaa vuosimaksusta, lisätään asuntolainan 51555: 9 a §. Säännös ehdotetaan korvattavaksi uu- pääomaan. 51556: della säännöksellä. Ehdotettavan säännöksen 1 Tarkemmat määräykset vuosimaksun mää- 51557: ja 2 momentti vastaisivat muuten nykyistä räämisestä ja tarkistamisesta sekä lainamaksu- 51558: säännöstä, mutta niiden sanamuotoa on tarkis- jen perimisestä ehdotetaan annettavaksi ase- 51559: tettu vastaamaan tilannetta, jossa lainoitetta- tuksella. Tarkoituksena on asetuksella säätää, 51560: vassa hankkeessa olisi useampia rakennuksia, että lainamaksut erääntyvät puolivuosittain 51561: joita kustannuksiltaan käsiteltäisiin yhtenä ko- helmi- ja elokuun viimeisenä päivänä. 51562: konaisuutena. Lisäksi nykyinen 3 momentin 11 b §. Ensimmäisen vuosimaksun suuruus 51563: säännös on yhdistetty 1 momenttiin. esitetään määrättäväksi tarkemmin valtioneu- 51564: Säännöksen 3 momentin nojalla asuntohalli- voston päätöksellä prosenttiosuutena 6 § :n 1 51565: tus hyväksyisi 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa momentin 1, 3, 4 ja 7 kohdassa mainittua 51566: mainittua tarkoitusta varten myönnetyllä asun- tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan 51567: tolainalla hankittujen osakkeiden tai vuokrata- määrästä. Esityksen laskelmia tehtäessä on en- 51568: lon hankinta-arvon ja rahoitussuunnitelman. simmäisen vuosimaksun suuruutena käytetty 51569: Asuntohallitus voisi tällöin riittävästi valvoa 3, 9 prosenttia asuntolainan määrästä. 51570: hankiltavien asuntojen hintatasoa. Asuntotuo- Ensimmäisen vuosimaksun normaali suuruus 51571: tantolain 3 §:n 2 momentin säännöksen nojalla saattaisi yksittäisissä vuokrataloissa johtaa ta- 51572: asuntohallitus voisi lisäksi valvoa, että hankit- soyleisohjeen mukaista vuokratasoa korkeam- 51573: tavat asunnot täyttävät riittävästi asumistasoa paan vuokratasoon. Tällöin ensimmäistä vuo- 51574: koskevat vaatimukset. simaksua olisi voitava alentaa. Toisaalta eräis- 51575: 1989 vp. - HE n:o 194 13 51576: 51577: sä yksittäistapauksissa saattaisi esimerkiksi lii- kistus ehditään ottaa huomioon vuosittaisessa 51578: ketilojen suuresta osuudesta johtuen olla pe- vuokrantarkistusmenettelyssä. 51579: rusteltua määrätä ensimmäinen vuosimaksu Vuosimaksun tarkistuksen kytkentä kulutta- 51580: normaalia korkeammaksi. Tämän vuoksi eh- jahintaindeksin muutokseen toimii useimmissa 51581: dotetaan säännöksen 2 momentissa, että asun- olosuhteissa tarkoituksenmukaisesti. Poik- 51582: tohallitus voisi yksittäistapauksessa erityisestä keuksellisten olosuhteiden muutosten, esimer- 51583: syystä määrätä ensimmäisen vuosimaksun 1 kiksi energian hinnan äkillisen nousun johdos- 51584: momentin perusteella säädettyä vuosimaksua ta, tulisi kuitenkin olla mahdollista määrätä 51585: suuremmaksi tai pienemmäksi. Ensimmäisen vuosimaksun tarkistus normaalia pienemmäk- 51586: vuosimaksun määrääminen normaalia pienem- si. Toisaalta uudessa lainajärjestelmässä pyri- 51587: mäksi merkitsee laina-ajan pidentymistä. Jotta tään siihen, että vuokrien taso vanhoissa ja 51588: laina-ajat eivät uudessa lainajärjestelmässä uusissa vuokrataloissa vastaisi nykyistä parem- 51589: muodostuisi liian epäyhtenäisiksi ehdotetaan, min toisiaan. Asumiskustannusten tasoittami- 51590: että ensimmäisen vuosimaksun määrääminen seksi vuosimaksun tarkistus voisi esimerkiksi 51591: normaalia pienemmäksi olisi mahdollista vain järjestelmän piirissä olevissa vanhoissa vuokra- 51592: valtioneuvoston päätöksellä määrättävissä ra- taloissa olla normaalia suurempikin, jos talon 51593: joissa. vuokrataso pysyisi silti kohtuullisena. 51594: Aravavuokra-asuntojen vuokrien ja asumis- 51595: Asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 1 ja 3 51596: tukijärjestelmässä hyväksytyn enimmäisvuok- 51597: kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönne- 51598: ratason tulee olla oikeassa suhteessa keskenään 51599: tyllä asuntolainalla lainoitetun vuokratalon en- niin, ettei asumistuen enimmäisvuokrataso ra- 51600: simmäinen vuosimaksu ehdotetaan määrättä- joita aravavuokra-asunnoissa asuvien asumis- 51601: väksi ajanjaksoksi, joka alkaisi vuokratalon 51602: tukea. Näin ollen on tärkeää, että uuden laina- 51603: valmistumista seuraavan maaliskuun alusta. 51604: järjestelmän avulla vuokratason kehitystä voi- 51605: Vuokratalon valmistumisajankohtana pidetään 51606: daan säädellä järkevässä suhteessa vuokra- 51607: sitä päivää, jolloin rakennusvalvontaviran- 51608: asuntojen korotus- ja tasoyleisohjeen kehityk- 51609: omainen on suorittanut talon loppukatselmuk- 51610: seen sekä asumistukijärjestelmän määräytymis- 51611: sen. Jos samaan lainakohteeseen sisältyy useita 51612: perusteisiin. 51613: eri aikoina valmistuvia rakennuksia, pidetään 51614: Edellä mainitut seikat huomioon ottaen val- 51615: valmistumisajankohtana sitä päivää, jolloin 51616: tioneuvosto voisi säännöksen 2 momentin no- 51617: viimeksi valmistuneen rakennuksen loppukat- 51618: jalla määrätä vuosimaksun tarkistuksen eri 51619: selmus on suoritettu. Asuntotuotantolain 6 §:n 51620: ikäisissä taloissa tai eri vuosina hankituissa 51621: 1 momentin 4 ja 7 kohdassa mainittua tarkoi- 51622: vuokra-asunnoissa kuluttajahintaindeksin 51623: tusta varten myönnetyllä asuntolainalla hanki- 51624: muutoksen perusteella määräytyvää tarkistusta 51625: tun asunnon tai talon ensimmäinen vuosimak- 51626: suuremmaksi tai pienemmäksi. Valtioneuvos- 51627: su määrättäisiin asuntolainan ensimmäisen 51628: ton päätös voisi koskea esimerkiksi vain erik- 51629: erän nostamista seuraavan maaliskuun 1 päi- 51630: seen mainittuina vuosina lainoitettuja tai val- 51631: västä lukien. Jatkossa vuosimaksu tarkistettai- 51632: mistuneita taloja tai laajimmillaan kaikkia 51633: siin kunkin maaliskuun 1 päivästä. Tietty vuo- 51634: vuokrataloja. Valtioneuvoston päätös olisi täl- 51635: simaksu olisi siis voimassa aina 12 kuukautta 51636: tä osin voimassa seuraavaan vuosimaksun tar- 51637: kerrallaan. kistuksen ajankohtaan saakka. 51638: 11 c §. Markkamääräistä vuosimaksua ehdo- Uudessa lainajärjestelmässä valtion asunto- 51639: tetaan tarkistettavaksi kunkin kalenterivuoden lainan lyhennysten suoritusta tai laina-aikaa ei 51640: maaliskuun alusta seuraavaa 12 kuukauden säädetä kiinteäehtoisesti. Asuntotuotantolain 51641: ajanjaksoa varten. Tällöin uusi vuosimaksu 10 §:n 1 momentin säännös vuokratalolainojen 51642: olisi voimassa aina sen ajanjakson, jolta peri- 45 vuoden enimmäislaina-ajasta jää kuitenkin 51643: tään vuosittain tarkistettua vuokraa. Vuosi- edelleen voimaan. Uudessa lainajärjestelmässä 51644: maksun prosenttimääräinen tarkistus esitetään laina-ajan pituus muodostuisi noin 33 vuodeksi 51645: kytkettäväksi toteutuneeseen kuluttajahintain- tapauksessa, jossa ensimmäinen vuosimaksu 51646: deksin muutokseen siten, että tarkistus vastaisi olisi 3,9 prosenttia asuntolainan määrästä. 51647: indeksin muutosta lisättynä yhdellä prosentti- Säännöksen 3 momentissa ehdotetaan sään- 51648: yksiköllä. Indeksiä on tarkoitus seurata 12 neltäväksi tilanne, jossa vuokratalon huoneisto 51649: kuukauden ajanjaksolta, joka päättyisi aina lunastetaan vuokra-asuntojen omaksilunasta- 51650: heinäkuun lopussa. Tällöin vuosimaksun tar- misesta annetun lain (82/82) nojalla omistus- 51651: 14 1989 vp. - HE n:o 194 51652: 51653: asunnoksi. Koska valtion asuntolainan pääoma simaksu määrätään. Tällöin asuntolainasta 51654: tällöin pienenee, ehdotetaan myös vuosimak- laina-ajan alussa perittävä korko olisi hieman 51655: sua pienennettäväksi vastaavassa suhteessa. pienempi kuin ensimmäisen vuosimaksun taso. 51656: 11 d §. Säännös koskisi vuosimaksun mää- Asuntohallitus voisi kuitenkin määrätä alku- 51657: räytymistä eräässä poikkeustapauksessa. Lain vuokran siten, ettei vuokrataso muuttuisi mer- 51658: 6 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla asuntolai- kittävästi ensimmäisen vuosimaksun tullessa 51659: naa voitaisiin edelleen myöntää kunnalle sellai- voimaan. 51660: sen vuokratalon hankkimista varten, jonka 14 §. Pykälän 2 momentti ehdotetaan sana- 51661: rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta muodoltaan muutettavaksi nykyistä ministeri- 51662: varten myönnetty asuntolaina on kokonaan tai öiden toimialojen jakoa vastaavaksi. 51663: osittain maksettu takaisin aikaisemmin, kuin 15 a §. Säännöksen 4 momentissa säädetään 51664: lainan lyhennysehdot olisivat edellyttäneet. valtiolle säännöksen 3 momentin mukaisesti 51665: Näissä tapauksissa on asiallisesti kysymys tilitettyjen, myyntihinnan tai lunastushinnan ja 51666: eräänlaisesta lainan siirtämisestä, sillä kunnalle luovutuskorvauksen välisestä erotuksesta ker- 51667: myönnettävän lainan osuus vastaisi suuruudel- tyneiden varojen käytöstä. Säännöksen nojalla 51668: taan takaisin maksettua alkuperäisen lainan näistä varoista myönnetään ensisijaisesti niihin 51669: osuutta. kuntiin, joista ne ovat kertyneet, asuntotuotan- 51670: Säännöksen perusteella vuokratalon hankki- tolain 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitet- 51671: mista varten myönnetyllä lainalla lainoitetun tuja asuntolainoja ja vuokra-asuntojen omak- 51672: vuokratalon vuosimaksu määräytyisi kuten ta- silunastamisesta annetussa laissa tarkoitettuja 51673: lon vuosimaksu olisi määrätty, jollei talon omaksilunastamislainoja sekä kunnille avustus- 51674: rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta ta vuokra-asuntojen hankkimista varten tai 51675: varten myönnettyä alkuperäistä lainaa olisi muuhun asuntohallituksen hyväksymän suun- 51676: maksettu takaisin aikaisemmin kuin lainaehdot nitelman mukaiseen 5 §:ssä tarkoitettujen hen- 51677: olisivat edellyttäneet. Käytännössä menettely kilöiden asunto-olojen parantamiseen. 51678: olisi siis se, että ennen asuntolainan takaisin 51679: Koska edellä tarkoitettujen varojen määrä 51680: maksamista määrättyä vuosimaksua tarkistet- 51681: on vähäinen, on tarkoituksenmukaista, ettei 51682: taisiin 11 c §:n mukaisesti. Tämän perusteella 51683: varoja enää erikseen myönnettäisi avustuksina 51684: voitaisiin määrätä asuntolainan jäljellä oleva 51685: kunnille, vaan että varat tulootettaisiin valtiol- 51686: määrä, joka myönnettäisiin kunnalle. Säännös 51687: le. Näin ollen säännöksen 4 momentti ehdote- 51688: soveltuisi vain niihin tapauksiin, joissa uuden 51689: taan kumottavaksi. 51690: lainajärjestelmän mukainen laina maksettaisiin 51691: takaisin aikaisemmin, kuin lainaehdot olisivat 15 e §. Säännöksen 1 momenttia ehdotetaan 51692: edellyttäneet. muutettavaksi siten, että vuokra-asuntojen 51693: 11 e §. Valtion lainasta perittävän koron käyttöä koskeva rajoitus soveltuisi myös niihin 51694: suuruudeksi ehdotetaan 11 c §:n 1 tai 2 mo- huoneistoihin, jotka on hankittu 6 § :n 1 mo- 51695: mentin mukaista vuosimaksun prosenttimää- mentin 7 kohdassa mainittua tarkoitusta varten 51696: räistä tarkistusta lisättynä 1,5 prosenttiyksiköl- myönnetyllä asuntolainalla. Samalla momen- 51697: lä. Koron suuruus olisi tällöin normaalitapauk- tissa säädettyä toimivaltaa vuokra-asunnon 51698: sessa 2,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin käyttöä koskevissa poikkeuslupa-asioissa ehdo- 51699: kuluttajahintaindeksin muutos. Poikkeuksen tetaan muutettavaksi. Asuntohallitus myöntäisi 51700: muodostavat ajanjakso laina-ajan alussa sekä edelleen pysyvän luvan käyttää asuinhuoneis- 51701: ne tilanteet, joissa valtioneuvosto päättää, että toa muuhun kuin asuintarkoitukseen, mutta 51702: vuosimaksun suuruutta tarkistetaan kuluttaja- tilapäisen luvan myöntäisi kunta. 51703: hintaindeksin muutoksesta poikkeavasti. 15 f §. Säännöksen 3 momenttia ehdotetaan 51704: Hallinnollisista syistä ei laina-ajan alussa muutettavaksi siten, että toimivalta yksittäisis- 51705: määrättäisi vuosimaksua eikä osaa korosta sä käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautumis- 51706: pääomitettaisi, vaan korko olisi kiinteä ja se ta koskevissa hakemusasioissa siirrettäisiin val- 51707: suoritettaisiin erikseen. Säännöksessä ehdote- tioneuvostotta asuntohallitukselle. 51708: taan, että vuokra-asuntolainan korko olisi 17 §. Pykälän 2 momentti ehdotetaan muu- 51709: laina-ajan alusta 3,5 prosenttia vuodessa vuok- tettavaksi nykyistä ministeriöiden toimialojen 51710: ratalon valmistumista tai asuntolainan ensim- jakoa vastaavaksi. 51711: mäisen erän nostamista seuraavan maaliskuun Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tule- 51712: alkuun saakka, josta lukien ensimmäinen vuo- vaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. 51713: 1989 vp. - HE n:o 194 15 51714: 51715: Uutta lainajärjestelmää koskevia säännöksiä 1.2. Laki asuntorahoituksen neuvottelujärjes- 51716: ehdotetaan sovellettavaksi niihin asuntotuotan- telmästä 51717: tolain 6 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdan nojalla 51718: myönnettäviin lainoihin, joita koskevat hake- 1 §. Yhtenäislainajärjestelmään siirryttäessä 51719: musasiakirjat on jätetty kunnalle kesäkuun 1 pankkien myöntämä ensisijaislainoitus jää 51720: päivänä 1989 tai sen jälkeen ja laina myönne- pois. Tällöin asuntorahoituksen neuvottelujär- 51721: tään vuoden 1990 tai myöhemmästä asuntolai- jestelmän tehtävät vähenevät olennaisesti. 51722: nojen myöntämisvaltuudesta. Tällöin uutta Muut kuin ensisijaislainoitukseen liittyvät neu- 51723: järjestelmää sovellettaisiin pääsääntöisesti vain vottelujärjestelmän tehtävät voidaan hoitaa va- 51724: niihin lainoihin, joita koskevat hakemukset paamuotoisin neuvotteluin. Tämän vuoksi la- 51725: jätetään vuoden 1989 syksyn hakukierroksen kisääteinen asuntorahoituksen neuvottelujär- 51726: aikana tai myöhemmin. Aikaisemmin jätetty- jestelmä voidaan purkaa ja asiaa koskeva laki 51727: jen hakemusten perusteella vuoden 1990 tai asuntorahoituksen neuvottelujärjestelmästä 51728: myöhempien vuosien myöntämisvaltuudesta (411/78) ehdotetaan kumottavaksi. 51729: myönnettäviin lainoihin sovellettaisiin aiemmin 2 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 51730: voimassa olleita säännöksiä. päivänä tammikuuta 1990. 51731: Edellä mainittu rajaus ei sovellu asuntotuo- 51732: tantolain 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdan 51733: nojalla myönnettäviin asuntolainoihin. Näiden 1.3. Laki asuntolainoitettuun vuokrataloon 51734: lainojen osalta ei ole säädetty erityistä hakuai- kohdistuvista väliaikaisista rajoituksista 51735: kaa. Koska kysymyksessä voi olla jo valmistu- 51736: nut kohde, on voimaantulo tarkoituksenmu- 4 §. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi si- 51737: kaista rajata sen ajankohdan perusteella, jol- ten, että toimivalta yksittäisissä vuokranmää- 51738: loin asunto hankitaan. Uutta lainajärjestelmää räytymisperusteista vapautumista tarkoittavis- 51739: koskevia säännöksiä ehdotetaan sovellettavaksi sa hakemusasioissa siirrettäisiin valtioneuvos- 51740: edellä mainittuihin lainoihin, jos asunto hanki- tolta asuntohallitukselle. 51741: taan maaliskuun 1 päivänä 1990 tai myöhem- Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tule- 51742: min. vaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Ne 51743: hakemukset, jotka olisivat vireillä lain voi- 51744: Uuden lainajärjestelmän myötä ehdotetaan maantullessa, siirrettäisiin asuntohallituksen 51745: laista poistettavaksi valtion ensisijaista lainaa ratkaistavaksi. 51746: koskevat maininnat. Ensisijaisten lainojen 51747: myöntämisen tulisi kuitenkin eräissä tapauksis- 51748: sa olla mahdollista, kunnes yhtenäislainajärjes- 1.4. Laki asuntojen perusparantamisesta 51749: telmään olisi täysin siirrytty. Näin ollen voi- 51750: maantulosäännöksessä ehdotetaan, että valtion 1 §. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi 51751: ensisijaisia lainoja voitaisiin myöntää vuoden maininta valtion ensisijaisista lainoista, koska 51752: 1993 loppuun saakka. Tällöin lainoja myön- asuntotuotantolaista, johon myös perusparan- 51753: nettäessä sovellettaisiin valtion ensisijaisia lai- nuskohteiden ensisijaislainoitus on perustunut, 51754: noja koskevia säännöksiä edelleen sellaisina ehdotetaan yhtenäislainaan siirryttäessä pois- 51755: kuin ne olivat ennen nyt ehdotettavan lain tettaviksi ensisijaislainoitusta koskevat sään- 51756: voimaantuloa. Edellä mainitun ajankohdan nökset. Käytännössä ei yhdellekään kohteelle 51757: jälkeen ei käytännössä voisi enää syntyä tilan- ole myönnetty valtion ensisijaislainaa asunto- 51758: teita, joissa valtion ensisijaisen lainan myöntä- jen perusparantamisesta annetun lain nojalla. 51759: miseen olisi tarvetta. Ensisijaislainoja koskevien säännösten kumo- 51760: Lain voimaantullessa asuntohallituksessa vi- amisen vuoksi pykälän 3 momentista ehdote- 51761: reillä olevat asuntotuotantolain 15 e §:n 1 mo- taan poistettavaksi viittaus 6 § :n 2 momenttiin. 51762: mentissa tarkoitetut tilapäistä lupaa koskevat 6 §. Edellä esitettyihin ensisijaislainoitusta 51763: hakemukset siirrettäisiin asianomaisen kunnan koskeviin perusteluihin viitaten pykälän 2 mo- 51764: viranomaisen käsiteltäviksi. Valtioneuvostossa mentti ehdotetaan kumottavaksi. Lisäksi 3 mo- 51765: vireillä olevat asuntotuotantolain 15 f §:n 3 mentissa olevaa momenttiviittausta ehdotetaan 51766: momentissa tarkoitetut käyttö- ja luovutusra- tarkistettavaksi. 51767: joituksista vapautumista koskevat hakemukset 22 §. Säännöksen 2 momenttia ehdotetaan 51768: siirrettäisiin asuntohallituksen käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että toimivalta yksittäisis- 51769: 16 1989 vp. - HE n:o 194 51770: 51771: sä käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautumis- set, jotka olisivat vireillä lain voimaantullessa, 51772: ta koskevissa hakemusasioissa siirrettäisiin val- siirrettäisiin asuntohallituksen ratkaistavaksi. 51773: tioneuvostolta asuntohallitukselle. 51774: Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tule- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 51775: vaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Ne kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo- 51776: lain 22 §:n 2 momentissa tarkoitetut hakemuk- tukset: 51777: 51778: 51779: 51780: 51781: 1. 51782: Laki 51783: asuntotuotantolain muuttamisesta 51784: 51785: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 51786: kumotaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotantolain 6 §:n 3 momentti, 7 §:n 4 51787: momentti, 10 §:n 4 momentti ja 15 a §:n 4 momentti, 51788: sellaisina kuin ne ovat 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (81/82), 51789: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1, 4 ja 5 51790: momentti, 9 §:n 1 momentti, 9 a §, 10 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 ja 3 momentti, 14 §:n 2 51791: momentti, 15 e §:n 1 momentti, 15 f §:n 3 momentti ja 17 §:n 2 momentti, 51792: sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti 29 päivänä marraskuuta 1985 annetussa laissa 51793: (920/85), 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 ja 4 momentti, 9 §:n 1 51794: momentti, 10 §:n 1 momentti ja 11 §:n 1 ja 3 momentti mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1982 51795: annetussa laissa, 9 a § 27 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (504/80), 14 §:n 2 momentti 21 51796: päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (942/79), 15 e §:n 1 momentti 16 päivänä tammikuuta 51797: 1987 annetussa laissa (11187) ja 15 f §:n 3 momentti 4 päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa 51798: (459/79), sekä 51799: lisätään lain 6 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta ja 7 b §:ään uusi 3 momentti, sellaisena kuin ne 51800: ovat mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa, sekä lakiin uusi 8 a ja 51801: 11 a-11 e § seuraavasti: 51802: 51803: 1§ huoneistoa vastaava osuus 2 momentissa tar- 51804: Asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto- koitetusta rakennusaikaisesta lainasta; 51805: olojen parantamiseksi myönnetään asuntolai- 6) luonnolliselle henkilölle omakotitalon ra- 51806: noja ja rakennusaikaisia lainoja, annetaan ta- kentamista, laajentamista tai peruskorjausta 51807: kauksia sekä maksetaan korkohyvityksiä, in- varten taikka sellaisen rakenteilla olevan tai 51808: deksikorotuksia ja lisäkorkoa sen mukaan kuin vastavalmistuneen omakotitalon hankkimista 51809: tässä laissa säädetään. varten, jonka rakentamista varten ei ole myön- 51810: netty asuntolainaa; sekä 51811: 7) kunnalle, kuntainliitolle taikka kunnan tai 51812: 6§ kuntainliiton tosiasiallisessa omistuksessa ole- 51813: valle osakeyhtiölle sellaisen asuinhuoneiston 51814: Asuntolainaa voidaan myöntää: hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai enintään 51815: kaksi asuntoa käsittävän vuokratalon hankki- 51816: 5) luonnolliselle henkilölle asuinhuoneiston mista varten, jota on käytettävä asunnotto- 51817: hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimis- mien, pakolaisten tai romaanien vuokra-asun- 51818: ta varten lainoituksen kohteeksi hyväksytystä tona siten kuin 15 e §:n 1 momentissa sääde- 51819: rakenteilla olevasta tai vastavalmistuneesta tään ja jonka rakentamista tai hankkimista 51820: asunto-osakeyhtiötalosta; tässä tarkoitettuna varten ei ole myönnetty asuntolainaa tai asun- 51821: asuntolainana tai osana sitä voidaan siirtää tolaina on maksettu kokonaan takaisin. 51822: osakkeen omistajan vastattavaksi asuin- 51823: 1989 vp. - HE n:o 194 17 51824: 51825: 7§ vuokratalon hankkimista varten myönnetyn 51826: Vuokratalon rakentamista ja hankkimista, asuntolainan maksamisen vakuudeksi ei vaadi- 51827: 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun ta vakuutta sen lainapääoman maksamisen 51828: asunto-osakeyhtiötalon rakentamista sekä osalta, joka vastaa 11 a §:n 2 momentin nojal- 51829: 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdassa tarkoitettua la lainan alkuperäiseen pääomaan lisättäviä 51830: osakkeiden tai vuokratalon hankkimista varten korkoja. Jos lainan saajana on kunta tai kun- 51831: myönnettävän asuntolainan suuruus on enin- tainliitto, ei vakuutta ole vaadittava. 51832: tään 95 prosenttia vahvistetusta hankinta- 51833: arvosta, josta on vähennetty tontin kohtuulli- Sen estämättä mitä 1 momentissa on säädet- 51834: nen käypä arvo siltä osin kuin tontti on saatu ty, voidaan vuokra- tai asunto-osuuskuntata- 51835: vastikkeettajajosta on 6 §:n 1 momentin 4 ja loa, 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua 51836: 7 kohdassa tarkoitetun osakkeiden tai vuokra- asunto-osakeyhtiötaloa tai 6 §:n 1 momentin 4 51837: talon hankkimista varten myönnettävän asun- kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankkimista 51838: tolainan osalta lisäksi vähennetty ostajan vas- taikka 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitet- 51839: tattavaksi siirtyvät lainat tai osuus yhtiön lai- tua osakkeiden tai vuokratalon hankkimista 51840: noista. Edellä 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa varten myönnetyn asuntolainan ja rakennusai- 51841: tarkoitetun vuokratalon hankkimista varten kaisen lainan takaisin maksamisen ja muiden 51842: myönnettävän asuntolainan määrä on kuiten- siitä johtuvien velvoitusten täyttämisen vakuu- 51843: kin enintään aikaisemmin myönnetyn asunto- deksi erityisestä syystä hyväksyä lainanantajan 51844: lainan sen osan suuruinen, joka on maksettu riittäväksi katsoma muu kuin 1 momentissa 51845: takaisin aikaisemmin, kuin lyhennysehdot oli- mainittu vakuus. 51846: sivat edellyttäneet. Vuokratalon laajentamista Valtion edun turvaamiseksi voidaan valtion 51847: tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntata- varoilla ostaa tässä laissa tarkoitetusta laina- 51848: lon peruskorjausta varten myönnettävän asun- saamisesta pantattu tai ulosmitattu omaisuus, 51849: tolainan suuruus on enintään 60 prosenttia joka huutokaupalla myydään. Valtiolle tällä 51850: laajentamisen tai peruskorjauksen hyväksytyis- tavoin joutuvan omaisuuden käytöstä päättää 51851: tä kustannuksista. ympäristöministeriö. 51852: 51853: 8a § 51854: 7 b § Asuntohallitus voi hakemuksesta erityisestä 51855: syystä antaa luvan siihen, että 6 §:n 1 momen- 51856: Myönnettäessä 6 §:n 1 momentin 7 kohdan tin 1-3 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta 51857: perusteella lainaa vuokratalon hankintaa var- varten myönnettyä asuntolainaa paremmalle 51858: ten vahvistetaan hankinta-arvoksi rakennuksen etuoikeudelle voidaan vahvistaa kiinnitys. 51859: ja tontin yhteinen hankintahinta. Milloin tontti Edellä 6 §:n 1 momentin 1, 3, 4 ja 7 kohdas- 51860: on saatu osaksi tai kokonaan vastikkeetta, sa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn 51861: hankinta-arvoon luetaan myös tällaisen tontin asuntolainan, rakennusaikaisen lainan sekä 51862: kohtuullinen käypä arvo. Myönnettäessä mai- 14 §:ssä tarkoitetun lainan määrä voi yhdessä 1 51863: nitun lainkohdan perusteella lainaa asuin- momentissa tarkoitetun lainan kanssa ylittää 51864: huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden 95 prosenttia hyväksytystä hankinta-arvosta. 51865: hankkimista varten vahvistetaan huoneiston 51866: hankinta-arvoksi hankintahinta lisättynä huo- 9§ 51867: neiston osuudella yhtiön lainoista. Asuntohallitus myöntää asuntolainan vuok- 51868: ratalon rakentamista, laajentamista, perus- 51869: 8§ korjausta tai hankkimista varten, 6 §:n 1 mo- 51870: Asuntolainan, rakennusaikaisen lainan sekä mentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyh- 51871: 14 §:ssä tarkoitetun lainan takaisin maksami- tiötalon rakentamista varten, 6 §:n 1 momen- 51872: sen ja muiden siitä johtuvien velvoitusten täyt- tin 4 kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankki- 51873: tämisen vakuudeksi on hankittava kiinnitys tai mista varten, 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa 51874: annettava pantiksi asuinhuoneiston hallintaan tarkoitettua asuinhuoneiston hallintaan oikeut- 51875: oikeuttavat osakkeet taikka jälkipanttausoi- tavien osakkeiden tai vuokratalon hankkimista 51876: keus niihin. Edellä 6 §:n 1 momentin 1 ja 3 varten sekä asunto-osuuskuntatalon perus- 51877: kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönne- korjausta varten. Asuntohallitus myöntää 51878: tyn asuntolainan ja 7 kohdassa tarkoitetun myös rakennusaikaisen lainan. 51879: 51880: 3 391147K 51881: 18 1989 vp. - HE n:o 194 51882: 51883: lemmat myöhemmin maksettaviksi valtion 51884: tulo- ja menoarviossa vuosittain vahvistettavan 51885: 9a§ enimmäismäärän rajoissa siten, kuin asetuksel- 51886: Asuntolainan ja rakennusaikaisen lainan la tarkemmin säädetään. Lykätylle korolle ei 51887: myöntämisen edellytyksenä on, että asuntohal- ole maksettava korkoa. 51888: litus hyväksyy sen avulla rakennettavaa, laa- 51889: jennettavaa tai peruskorjattavaa rakennusta tai 11 a § 51890: rakennusryhmää koskevat rakennussuunnitel- Edellä 6 §:n 1 momentin 1-4 ja 7 kohdassa 51891: man, rakennuskustannukset, hankinta-arvon mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun- 51892: ja rahoitussuunnitelman. Milloin asuntolaina tolainan korot ja lyhennykset suoritetaan vuo- 51893: myönnetään omakotitalon rakentamista, laa- simaksusta siten kuin jäljempänä tässä pykä- 51894: jentamista tai peruskorjausta varten, antaa lässä ja 11 b-11 e §:ssä säädetään. Korot ja 51895: hyväksymisen kuitenkin kunnan viranomainen. lyhennykset peritään valtiolle erikseen määrät- 51896: Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee tävinä lainamaksuina. 51897: myös rakennusta tai rakennusryhmää, jossa Vuosimaksusta on suoritettava ensin asunto- 51898: olevan asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien lainan korkoa. Se osa korosta, jota ei voida 51899: osakkeiden hankkimista varten asuntolaina suorittaa vuosimaksusta, lisätään vuosittain 51900: myönnetään, sekä soveltuvin osin omakotita- asuntolainan pääomaan. 51901: loa, jonka hankkimista varten asuntolaina Vuosimaksun määrää valtioneuvosto tai yk- 51902: myönnetään. sittäistapauksessa asuntohallitus siten kuin jäl- 51903: Edellä 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoi- jempänä säädetään. Vuosimaksun määräämi- 51904: tetun osakkeiden tai vuokratalon hankkimista sestä ja tarkistamisesta sekä lainamaksujen 51905: varten myönnettävän asuntolainan myöntämi- perimisestä voidaan säätää tarkemmin asetuk- 51906: sen edellytyksenä on, että asuntohallitus hy- sella. 51907: väksyy lainan avulla hankittavien osakkeiden 51908: tai vuokratalon hankinta-arvon ja rahoitus- 51909: 11 b § 51910: suunnitelman. 51911: Ensimmäisen vuosimaksun suuruus on val- 51912: 10 § tioneuvoston päätöksellä määrättävän prosent- 51913: Vuokratalon rakentamista, hankkimista, tiluvun suuruinen osuus 6 §:n 1 momentin 1, 3, 51914: laajentamista tai peruskorjausta, 6 §:n 1 mo- 4 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta varten 51915: mentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyh- myönnetyn asuntolainan määrästä. Jos asunto- 51916: tiötalon rakentamista, 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 lainan määrä muuttuu, vuosimaksun suuruutta 51917: kohdassa tarkoitettua osakkeiden tai vuokrata- korjataan vastaavasti. 51918: lon hankkimista sekä asunto-osuuskuntatalon Asuntohallitus voi yksittäistapauksessa eri- 51919: peruskorjausta varten myönnettävän asuntolai- tyisestä syystä määrätä, että ensimmäinen vuo- 51920: nan laina-aika on enintään 45 vuotta. simaksu on edellä säädettyä suurempi tai pie- 51921: nempi. Ensimmäinen vuosimaksu voidaan kui- 51922: tenkin määrätä pienemmäksi vain valtioneu- 51923: 11 § voston päätöksellä määrättävissä rajoissa. 51924: Edellä 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa Ensimmäinen vuosimaksu määrätään 6 §:n 1 51925: mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun- momentin 1 ja 3 kohdassa mainittua tarkoitus- 51926: tolainan ja rakennusaikaisen lainan kulloinkin ta varten myönnetyn asuntolainan osalta vuok- 51927: voimassa olevista koroista ja lyhennyksistä ratalon valmistumista seuraavan maaliskuun 1 51928: säädetään asetuksella. Asuntolainan korot ja päivästä lukien ja 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 51929: lyhennykset on säädettävä suoritettavaksi si- kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönne- 51930: ten, että niiden yhteismäärä nousee, huomioon tyn asuntolainan osalta asuntolainan ensim- 51931: ottaen asumismenojen kehitys suhteessa tulota- mäisen erän nostamista seuraavan maaliskuun 51932: son kehitykseen, tarkoituksenmukaisella taval- 1 päivästä lukien. 51933: la laina-ajan kuluessa. 51934: 11 c § 51935: Lainan myöntänyt viranomainen voi erityi- Vuosimaksua tarkistetaan kunkin kalenteri- 51936: sistä syistä lykätä 1 momentissa tarkoitetun vuoden maaliskuun 1 päivästä lukien siten, että 51937: asuntolainan korot tai lyhennykset taikka mo- prosenttimääräinen tarkistus vastaa toteutu- 51938: 1989 vp. - HE n:o 194 19 51939: 51940: nutta kuluttajahintaindeksin muutosta lisätty- tona, jos se sijaitsee sellaisessa vuokratalossa, 51941: nä yhdellä prosenttiyksiköllä. jonka rakentamista, hankkimista, laajentamis- 51942: Valtioneuvosto voi asumiskustannusten koh- ta tai peruskorjausta varten on myönnetty 51943: tuullistuttamiseksi tai tasoittamiseksi eri ikäi- asuntolaina, tai 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa 51944: sissä taloissa tai eri vuosina hankituissa tarkoitetussa asunto-osakeyhtiötalossa taikka 51945: vuokra-asunnoissa määrätä, että vuosimaksun jos sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden 51946: tarkistus on 1 momentissa säädettyä pienempi hankkimista varten on myönnetty 6 §:n 1 mo- 51947: tai suurempi. mentin 4 tai 7 kohdassa tarkoitettu asuntolai- 51948: Jos vuokratalosta lunastetaan vuokra-asun- na. Jos asuntolaina on myönnetty 6 §:n 1 51949: tojen omaksilunastamisesta annetun lain (82/ momentin 7 kohdassa mainittua tarkoitusta 51950: 82) nojalla huoneisto omistusasunnoksi, piene- varten eikä kunnassa ole asunnottomia, pako- 51951: nee vuosimaksu vastaavassa suhteessa. laisia tai romaaneja, voidaan asukkaaksi valita 51952: muita 5 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttäviä 51953: 11 d § henkilöitä. Mitä edellä on säädetty, ei koske 51954: Edellä 6 § :n 1 momentin 2 kohdassa mainit- osakehuoneistoa, jonka hallintaan oikeuttavat 51955: tua tarkoitusta varten myönnetyllä asuntolai- osakkeet vuokralainen on lunastanut omak- 51956: nalla lainoitetun vuokratalon vuosimaksu mää- seen. Asuntohallitus voi kuitenkin myöntää 51957: rätään kuten talon vuosimaksu olisi määrätty, luvan käyttää edellä tässä momentissa tarkoi- 51958: jollei talon rakentamista, laajentamista tai pe- tettua asuinhuoneistoa pysyvästi muuhun kuin 51959: ruskorjausta varten myönnettyä alkuperäistä asuintarkoitukseen. Pysyvä lupa voi koskea 51960: lainaa olisi maksettu takaisin aikaisemmin kuin vain vähäistä osaa talon kaikista asuinhuoneis- 51961: lainaehdot olisivat edellyttäneet. toista. Myöntäessään luvan asuntohallitus voi 51962: ~amalla määrätä maksettavaksi takaisin asun- 51963: 11 e § tolainasta sen osan, joka vastaa luvassa tarkoi- 51964: Edellä 6 §:n 1 momentin 1-4 ja 7 kohdassa tettua asuntoa. Myös kunta voi asuntohallituk- 51965: mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun- sen vahvistamien perusteiden mukaan myöntää 51966: tolainan korko on 3,5 prosenttia vuodessa luvan käyttää asuntoa tilapäisesti muuhun kuin 51967: laina-ajan alusta lukien siihen maaliskuun 1 asuintarkoitukseen tai muuna asuntona kuin 51968: päivään saakka, josta lukien ensimmäinen vuo- 5 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttävien hen- 51969: simaksu määrätään. Tämä korko suoritetaan kilöiden vuokra-asuntona. Lisäksi opiskelija- 51970: erikseen eikä 11 a §:n 1 momenttia sovelleta. asuntolaa saadaan kunnan luvalla tilapäisesti 51971: Tämän jälkeiseltä ajalta perittävä vuotuinen käyttää muidenkin kuin 5 §:ssä tarkoitettujen 51972: korko on kunkin maaliskuun 1 päivästä seu- henkilöiden asuntona. Sen estämättä, mitä täs- 51973: raavan maaliskuun 1 päivään saakka vuosi- sä momentissa säädetään, voidaan vuokrata- 51974: maksun 11 c §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti lossa, jonka peruskorjausta varten on myön- 51975: määrättävän prosenttimääräisen tarkistuksen netty asuntolainaa, yhtä asuntoa käyttää talon 51976: määrä lisättynä 1,5 prosenttiyksiköllä. omistajan omana asuntona. 51977: 51978: 14 § 51979: 15 f § 51980: Luottolaitoksen korkotukilainasta perimä 51981: korko saa olla enintään sen koron suuruinen, Asuntohallitus voi erityisestä syystä, milloin 51982: mitä luottolaitos yleisesti kulloinkin perii sa- asuntolaina on maksettu kokonaan takaisin, 51983: manlaisiin tarkoituksiin osoitetuista lainoista. hakemuksesta myöntää asettamillaan ehdoilla 51984: Ympäristöministeriö päättää hankittuaan asi- osaksi tai kokonaan vapautuksen siitä, mitä 1 51985: asta Suomen Pankin lausunnon, minkä suu- momentissa on säädetty. 51986: ruista korkoa luottolaitokset enintään voivat 51987: korkotukilainasta periä. 51988: 17 § 51989: 51990: 15 e § Lainan myöntänyt luottolaitos on velvolli- 51991: Asuinhuoneistoa on käytettävä 5 §:ssä tar- nen antamaan ympäristöministeriön, valtiova- 51992: koitetut edellytykset täyttävän ja kunnan vuok- rainministeriön ja asuntohallituksen valtuutta- 51993: ralaiseksi hyväksymän henkilön vuokra-asun- mille henkilöille sellaisia tietoja, jotka ovat 51994: 20 1989 vp. - HE n:o 194 51995: 51996: tarpeen sen selvittämiseksi, onko lainan hakija kuin 2 momentissa on säädetty, sovelletaan 51997: ollut laissa tarkoitetun luoton tarpeessa, sa- asuntolainaan 7 §:n 1 momentin, 8 §:n 1 ja 4 51998: moin kuin ne tiedot ja tarkastettavaksi ne momentin sekä 11 §:n 1 momentin säännöksiä 51999: asiakirjat, jotka tarvitaan sen toteamiseksi, edelleen sellaisina kuin ne ovat ennen tämän 52000: onko lainaehtoja sekä tätä lakia ja sen nojalla lain voimaantuloa. 52001: annettuja määräyksiä muutoin noudatettu. Sa- Lain 11 d §:ää sovelletaan vain jos talon 52002: massa tarkoituksessa saadaan sen mukaan kuin rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta 52003: asetuksella säädetään, suorittaa tarkastuksia ja varten myönnetty alkuperäinen laina on myön- 52004: katselmuksia. netty tämän lain nojalla. 52005: Valtion ensisijaisia lainoja voidaan myöntää 52006: Tämä laki tulee voimaan päivänä vuoden 1993 loppuun saakka. Tällöin sovelle- 52007: kuuta 199 . taan ensisijaisia lainoja koskevia tällä lailla 52008: Lain 7 §:n 1 momenttia, 8 §:n 1 ja 4 mo- kumottuja tai muutettuja säännöksiä edelleen 52009: menttia sekä 8 a, 11 a-11 c ja 11 e §:ää sovel- sellaisina kuin ne ovat ennen tämän lain voi- 52010: letaan: maantuloa. 52011: 1) niihin lain 6 §:n 1 momentin 1 ja 3 Lain voimaantullessa asuntohallituksessa vi- 52012: kohdan mukaisiin asuntolainoihin, joita koske- reillä olevat 15 e §: n 1 momentissa tarkoitetut 52013: va hakemus on jätetty kunnan viranomaiselle hakemukset, jotka koskevat lupaa käyttää 52014: kesäkuun 1 päivänä 1989 tai sen jälkeen, ja asuntoa tilapäisesti muuhun kuin asuintarkoi- 52015: laina myönnetään vuoden 1990 tai myöhem- tukseen, siirretään asianomaisen kunnan viran- 52016: mästä myöntämisvaltuudesta; ja omaisen käsiteltäviksi. Valtioneuvostossa vi- 52017: 2) lain 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdan reillä olevat 15 f §:n 3 momentissa tarkoitetut 52018: mukaisiin asuntolainoihin, jos asunto hanki- hakemukset siirretään asuntohallituksen käsi- 52019: taan maaliskuun 1 päivänä 1990 tai sen jäl- teltäviksi. 52020: keen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 52021: Jos lainaa koskeva hakemus on jätetty aikai- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 52022: semmin tai asunto on hankittu aikaisemmin menpiteisiin. 52023: 52024: 52025: 2. 52026: Laki 52027: asuntorahoituksen neuvottelujärjestelmästä annetun lain kumoamisesta 52028: 52029: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 52030: 52031: 1§ 2§ 52032: Tällä lailla kumotaan asuntorahoituksen Tämä laki tulee voimaan päivänä 52033: neuvottelujärjestelmästä 7 pa1vana kesäkuuta kuuta 199 . 52034: 1978 annettu laki (411178). 52035: 52036: 52037: 3. 52038: Laki 52039: asuntolainoitettuun vuokrataloon kohdistuvista väliaikaisista rajoituksista annetun lain 4 §:n 52040: muuttamisesta 52041: 52042: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntolainoitettuun vuokrataloon kohdistuvista 52043: väliaikaisista rajoituksista 31 päivänä joulukuuta 1975 annetun lain (1082175) 4 §, sellaisena kuin 52044: se on 4 päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa (460179), näin kuuluvaksi: 52045: 52046: 4 § tusta siitä, mitä 2 §:ssä on säädetty, milloin 52047: Asuntohallitus voi hakemuksesta myöntää tätä on pidettävä kohtuullisena. 52048: määräämillään ehdoilla vapautuksen tai helpo- 52049: 1989 vp. HE n:o 194 21 52050: 52051: Tämä laki tulee voimaan päivänä Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 52052: kuuta 199 . ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 52053: Lain voimaantullessa valtioneuvostossa vi- menpiteisiin. 52054: reillä olevat 4 §: ssä tarkoitetut hakemusasiat 52055: siirretään asuntohallituksen ratkaistaviksi. 52056: 52057: 52058: 4. 52059: Laki 52060: asuntojen perusparantamisesta annetun lain muuttamisesta 52061: 52062: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 52063: kumotaan asuntojen perusparantamisesta 19 päivänä tammikuuta 1979 annetun lain (34/79) 52064: 6 §:n 2 momentti sekä 52065: muutetaan 1 §:n 1 ja 3 momentti, 6 §:n 3 momentti sekä 22 §:n 2 momentti, 52066: näistä 1 § :n 1 momentti sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa 52067: (21/85), näin kuuluviksi: 52068: 52069: 1§ 22 § 52070: Tämän lain nojalla voidaan valtion varoista 52071: myöntää perusparannuslainaa sellaisten toi- Asuntohallitus voi erityisestä syystä, milloin 52072: menpiteiden rahoittamista varten, joilla paran- perusparannuslaina on maksettu kokonaan ta- 52073: netaan asunnon tai asuinrakennuksen ja niihin kaisin, hakemuksesta myöntää asettamillaan 52074: liittyvien, asetuksella säädettävien tilojen taik- ehdoilla osittain tai kokonaan vapautuksen 52075: ka asuinkäyttöön otettavien tilojen tai asuin- siitä, mitä 1 momentissa on säädetty. 52076: ympäristön laatua ja varustetasoa. 52077: 52078: Samaan perusparantamiseen ei voida myön- 52079: tää lainaa sekä tämän lain että asuntotuotanto- Tämä laki tulee voimaan päivänä 52080: lain (247 /66) nojalla. kuuta 199 . 52081: Lain voimaantullessa valtioneuvostossa vi- 52082: 6§ reillä olevat 22 §:n 2 momentissa tarkoitetut 52083: hakemusasiat siirretään asuntohallituksen rat- 52084: Edellä 1 momentissa tarkoitettujen lainojen kaistaviksi. 52085: ja muiden valtion lainojen ja avustusten yhteis- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 52086: määrä saa kuitenkin olla enintään 90 prosent- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 52087: tia 1 momentissa tarkoitetuista perusparannus- menpiteisiin. 52088: kustannuksista. 52089: 52090: 52091: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989 52092: 52093: 52094: Tasavallan Presidentti 52095: MAUNO KOIVISTO 52096: 52097: 52098: 52099: 52100: Ympäristöministeri Kaj Bärlund 52101: 22 1989 vp. - HE n:o 194 52102: 52103: Liite 52104: 52105: 1. 52106: Laki 52107: asuntotuotantolain muuttamisesta 52108: 52109: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 52110: kumotaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotantolain 6 §:n 3 momentti, 7 §:n 4 52111: momentti, 10 §:n 4 momentti ja 15 a §:n 4 momentti, 52112: sellaisina kuin ne ovat 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (81/82), 52113: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1, 4 ja 5 52114: momentti, 9 §:n 1 momentti, 9 a §, 10 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 ja 3 momentti, 14 §:n 2 52115: momentti, 15 e §:n 1 momentti, 15 f §:n 3 momentti ja 17 §:n 2 momentti, 52116: sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti 29 päivänä marraskuuta 1985 annetussa laissa 52117: (920/85), 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 ja 4 momentti, 9 §:n 1 52118: momentti, 10 §:n 1 momentti ja 11 §:n 1 ja 3 momentti mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1982 52119: annetussa laissa, 9 a § 27 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (504/80), 14 §:n 2 momentti 21 52120: päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (942179), 15 e §:n 1 momentti 16 päivänä tammikuuta 52121: 1987 annetussa laissa (11/87) ja 15 f §:n 3 momentti 4 päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa 52122: (459179), sekä 52123: lisätään lain 6 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta ja 7 b §:ään uusi 3 momentti, sellaisena kuin ne 52124: ovat mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa, sekä lakiin uusi 8 a ja 52125: 11 a-11 e § seuraavasti: 52126: 52127: Voimassa oleva laki Ehdotus 52128: 52129: 1§ 1§ 52130: Asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto- Asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto- 52131: olojen parantamiseksi myönnetään asuntolai- olojen parantamiseksi myönnetään asuntolai- 52132: noja, rakennusaikaisia lainoja ja ensisijaislai- noja ja rakennusaikoisia lainoja, annetaan ta- 52133: noja, annetaan takauksia sekä maksetaan kor- kauksia sekä maksetaan korkohyvityksiä, in- 52134: kohyvityksiä, indeksikorotuksia ja lisäkorkoa deksikorotuksia ja lisäkorkoa sen mukaan kuin 52135: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. tässä laissa säädetään. 52136: 52137: 52138: 6§ 52139: Asuntolainaa voidaan myöntää: 52140: 52141: 5) luonnolliselle henkilölle asuinhuoneiston 5) luonnolliselle henkilölle asuinhuoneiston 52142: hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimis- hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimis- 52143: ta varten lainoituksen kohteeksi hyväksytystä ta varten lainoituksen kohteeksi hyväksytystä 52144: rakenteilla olevasta tai vastavalmistuneesta rakenteilla olevasta tai vastavalmistuneesta 52145: asunto-osakeyhtiötalosta; tässä tarkoitettuna asunto-osakeyhtiötalosta; tässä tarkoitettuna 52146: asuntolainana tai osana sitä voidaan siirtää asuntolainana tai osana sitä voidaan siirtää 52147: osakkeen omistajan vastattavaksi asuin- osakkeen omistajan vastattavaksi asuin- 52148: huoneistoa vastaava osuus 2 momentissa tar- huoneistoa vastaava osuus 2 momentissa tar- 52149: koitetusta rakennusaikaisesta lainasta; sekä koitetusta rakennusaikaisesta lainasta; 52150: 6) luonnolliselle henkilölle omakotitalon ra- 6) luonnolliselle henkilölle omakotitalon ra- 52151: kentamista, laajentamista tai peruskorjausta kentamista, laajentamista tai peruskorjausta 52152: varten taikka sellaisen rakenteilla olevan tai varten taikka sellaisen rakenteilla olevan tai 52153: vastavalmistuneen omakotitalon hankkimista vastavalmistuneen omakotitalon hankkimista 52154: varten, jonka rakentamista varten ei ole myön- varten, jonka rakentamista varten ei ole myön- 52155: netty asuntolainaa. netty asuntolainaa; sekä 52156: 1989 vp. - HE n:o 194 23 52157: 52158: Voimassa oleva laki Ehdotus 52159: 7) kunnalle, kuntainliitolle taikka kunnan tai 52160: kuntainliiton tosiasiallisessa omistuksessa ole- 52161: valle osakeyhtiölle sellaisen asuinhuoneiston 52162: hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai enintään 52163: kaksi asuntoa käsittävän vuokratalon hankki- 52164: mista varten, jota on käytettävä asunnotto- 52165: mien, pakolaisten tai romaanien vuokra-asun- 52166: tona siten kuin 15 e §:n 1 momentissa sääde- 52167: tään ja jonka rakentamista tai hankkimista 52168: varten ei ole myönnetty asuntolainaa tai asun- 52169: tolaina on maksettu kokonaan takaisin. 52170: 52171: Valtion ensisijaista lainaa voidaan asuntolai- (kumotaan) 52172: nan lisäksi myöntää vuokratalon rakentamista, 52173: laajentamista tai peruskorjausta, asunto-osuus- 52174: kuntatalon peruskorjausta sekä 1 momentin 3 52175: kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyhtiötalon 52176: rakentamista varten, jos rahoituksen tarve ja 52177: paikkakunnan erityiset olot antavat siihen ai- 52178: hetta. 52179: 52180: 7§ 7 § 52181: Vuokratalon rakentamista ja hankkimista, Vuokratalon rakentamista ja hankkimista, 52182: 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun 52183: asunto-osakeyhtiötalon rakentamista sekä asunto-osakeyhtiötalon rakentamista sekä 52184: 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdassa tarkoitettua 52185: osakkeiden hankkimista varten myönnettävän osakkeiden tai vuokratalon hankkimista varten 52186: asuntolainan suuruus on enintään 60 prosenttia myönnettävän asuntolainan suuruus on enin- 52187: vahvistetusta lainoitusarvosta. Vuokratalon tään 95 prosenttia vahvistetusta hankinta- 52188: hankkimista varten myönnettävän asuntolai- arvosta, josta on vähennetty tontin kohtuulli- 52189: nan määrä on kuitenkin enintään aikaisemmin nen käypä arvo siltä osin kuin tontti on saatu 52190: myönnetyn asuntolainan sen osan suuruinen, vastikkeettajajosta on 6 §:n 1 momentin 4 ja 52191: joka on maksettu takaisin aikaisemmin, kuin 7 kohdassa tarkoitetun osakkeiden tai vuokra- 52192: lyhennysehdot olisivat edellyttäneet. Vuokrata- talon hankkimista varten myönnettävän asun- 52193: lon laajentamista tai peruskorjausta sekä tolainan osalta lisäksi vähennetty ostajan vas- 52194: asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten tattavaksi siirtyvät lainat tai osuus yhtiön lai- 52195: myönnettävän asuntolainan suuruus on enin- noista. Edellä 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa 52196: tään 60 prosenttia laajentamisen tai perus- tarkoitetun vuokratalon hankkimista varten 52197: korjauksen hyväksytyistä kustannuksista. myönnettävän asuntolainan määrä on kuiten- 52198: kin enintään aikaisemmin myönnetyn asunto- 52199: lainan sen osan suuruinen, joka on maksettu 52200: takaisin aikaisemmil', kuin lyhennysehdot oli- 52201: sivat edellyttäneet. Vuokratalon laajentamista 52202: tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntata- 52203: lon peruskorjausta Vhrten myönnettävän asun- 52204: tolainan suuruus on enintään 60 prosenttia 52205: laajentamisen tai peruskorjauksen hyväksytyis- 52206: tä kustannuksista. 52207: 52208: Valtion ensisijaisen lainan suuruus on enin- (kumotaan) 52209: tään 30 prosenttia vahvistetusta lainoitusarvos- 52210: ta taikka laajentamisen tai peruskorjauksen 52211: hyväksytyistä kustannuksista. 52212: 24 1989 vp. - HE n:o 194 52213: 52214: Voimassa oleva laki Ehdotus 52215: 52216: 7b § 52217: 52218: Myönnettäessä 6 §:n 1 momentin 7 kohdan 52219: perusteella lainaa vuokratalon hankintaa var- 52220: ten vahvistetaan hankinta-arvoksi rakennuksen 52221: ja tontin yhteinen hankintahinta. Milloin tontti 52222: on saatu osaksi tai kokonaan vastikkeetta, 52223: hankinta-arvoon luetaan myös tällaisen tontin 52224: kohtuullinen käypä arvo. Myönnettäessä mai- 52225: nitun lainkohdan perusteella lainaa asuin- 52226: huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden 52227: hankkimista varten vahvistetaan huoneiston 52228: hankinta-arvoksi hankintahinta lisättynä huo- 52229: neiston osuudella yhtiön lainoista. 52230: 52231: 8§ 8§ 52232: Asuntolainan, rakennusaikaisen lainan, val- Asuntolainan, rakennusaikaisen lainan sekä 52233: tion ensisijaisen lainan sekä 14 §:ssä tarkoite- 14 §:ssä tarkoitetun lainan takaisin maksami- 52234: tun lainan takaisin maksamisen ja muiden siitä sen ja muiden siitä johtuvien velvoitusten täyt- 52235: johtuvien velvoitusten täyttämisen vakuudeksi tämisen vakuudeksi on hankittava kiinnitys tai 52236: on hankittava kiinnitys tai annettava pantiksi annettava pantiksi asuinhuoneiston hallintaan 52237: asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osak- oikeuttavat osakkeet taikka jälkipanttausoi- 52238: keet taikka jälkipanttausoikeus niihin. Jos lai- keus niihin. Edellä 6 §:n 1 momentin 1 ja 3 52239: nan saajana on kunta tai kuntainliitto, ei kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönne- 52240: vakuutta ole vaadittava. tyn asuntolainan ja 7 kohdassa tarkoitetun 52241: vuokratalon hankkimista varten myönnetyn 52242: asuntolainan maksamisen vakuudeksi ei vaadi- 52243: ta vakuutta sen lainapääoman maksamisen 52244: osalta, joka vastaa 11 a §:n 2 momentin nojal- 52245: la lainan alkuperäiseen pääomaan lisättäviä 52246: korkoja. Jos lainan saajana on kunta tai kun- 52247: tainliitto, ei vakuutta ole vaadittava. 52248: 52249: Sen estämättä mitä 1 momentissa on säädet- Sen estämättä mitä 1 momentissa on säädet- 52250: ty, voidaan vuokra- tai asunto-osuuskuntata- ty, voidaan vuokra- tai asunto-osuuskuntata- 52251: loa tai 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitet- loa, 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua 52252: tua asunto-osakeyhtiötaloa taikka 6 §:n 1 mo- asunto-osakeyhtiötaloa tai 6 §:n 1 momentin 4 52253: mentin 4 kohdassa tarkoitettua osakkeiden kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankkimista 52254: hankkimista varten myönnetyn asuntolainan, taikka 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitet- 52255: rakennusaikaisen lainan ja valtion ensisijaisen tua osakkeiden tai vuokratalon hankkimista 52256: lainan takaisin maksamisen ja muiden siitä varten myönnetyn asuntolainan ja rakennusai- 52257: johtuvien velvoitusten täyttämisen vakuudeksi kaisen lainan takaisin maksamisen ja muiden 52258: erityisestä syystä hyväksyä lainanantajan riittä- siitä johtuvien velvoitusten täyttämisen vakuu- 52259: väksi katsoma muu kuin 1 momentissa mainit- deksi erityisestä syystä hyväksyä lainanantajan 52260: tu vakuus. riittäväksi katsoma muu kuin 1 momentissa 52261: mainittu vakuus. 52262: Valtion edun turvaamiseksi voidaan valtion Valtion edun turvaamiseksi voidaan valtion 52263: varoilla ostaa tässä laissa tarkoitetusta laina- varoilla ostaa tässä laissa tarkoitetusta laina- 52264: saamisesta pantattu tai ulosmitattu omaisuus, saamisesta pantattu tai ulosmitattu omaisuus, 52265: joka huutokaupalla myydään. Valtiolle tällä joka huutokaupalla myydään. Valtiolle tällä 52266: tavoin joutuvan omaisuuden käytöstä päättää tavoin joutuvan omaisuuden käytöstä päättää 52267: sisäasiainministeriö. ympäristöministeriö. 52268: 1989 vp. - HE n:o 194 25 52269: 52270: Voimassa oleva laki Ehdotus 52271: 52272: 8a § 52273: Asuntohallitus voi hakemuksesta erityisestä 52274: syystä antaa luvan siihen, että 6 §:n 1 momen- 52275: tin 1-3 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta 52276: varten myönnettyä asuntolainaa paremmalle 52277: etuoikeudelle voidaan vahvistaa kiinnitys. 52278: Edellä 6 §:n 1 momentin 1, 3, 4 ja 7 kohdas- 52279: sa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn 52280: asuntolainan, rakennusaikaisen lainan sekä 52281: 14 §:ssä tarkoitetun lainan määrä voi yhdessä 1 52282: momentissa tarkoitetun lainan kanssa ylittää 52283: 95 prosenttia hyväksytystä hankinta-arvosta. 52284: 52285: 52286: 9 § 9§ 52287: Asuntohallitus myöntää asuntolainan vuok- Asuntohallitus myöntää asuntolainan vuok- 52288: ratalon rakentamista, laajentamista, perus- ratalon rakentamista, laajentamista, perus- 52289: korjausta tai hankkimista varten, 6 §:n 1 mo- korjausta tai hankkimista varten, 6 §:n 1 mo- 52290: mentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyh- mentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyh- 52291: tiötalon rakentamista varten, 6 §:n 1 momen- tiötalon rakentamista varten, 6 §:n 1 momen- 52292: tin 4 kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankki- tin 4 kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankki- 52293: mista varten sekä asunto-osuuskuntatalon pe- mista varten, 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa 52294: ruskorjausta varten. Asuntohallitus myöntää tarkoitettua asuinhuoneiston hallintaan oikeut- 52295: myös rakennusaikaisen lainan sekä valtion en- tavien osakkeiden tai vuokratalon hankkimista 52296: sisijaisen lainan. varten sekä asunto-osuuskuntatalon perus- 52297: korjausta varten. Asuntohallitus myöntää 52298: myös rakennusaikaisen lainan. 52299: 52300: 52301: 52302: 9a§ 9a§ 52303: Asuntolainan ja rakennusaikaisen lainan Asuntolainan ja rakennusaikaisen lainan 52304: myöntämisen edellytyksenä on, että asuntohal- myöntämisen edellytyksenä on, että asuntohal- 52305: litus hyväksyy sen avulla rakennettavaa, laa- litus hyväksyy sen avulla rakennettavaa, laa- 52306: jennettavaa tai peruskorjattavaa rakennusta jennettavaa tai peruskorjattavaa rakennusta tai 52307: koskevat rakennussuunnitelman, rakennuskus- rakennusryhmää koskevat rakennussuunnitel- 52308: tannukset, hankinta-arvon ja rahoitussuunni- man, rakennuskustannukset, hankinta-arvon 52309: telman. ja rahoitussuunnitelman. Milloin asuntolaina 52310: myönnetään omakotitalon rakentamista, laa- 52311: jentamista tai peruskorjausta varten, antaa 52312: hyväksymisen kuitenkin kunnan viranomainen. 52313: Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee 52314: myös rakennusta, jossa olevan asuinhuoneis- myös rakennusta tai rakennusryhmää, jossa 52315: ton hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankki- olevan asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien 52316: mista varten asuntolaina myönnetään, sekä osakkeiden hankkimista varten asuntolaina 52317: soveltuvin osin omakotitaloa, jonka hankki- myönnetään, sekä soveltuvin osin omakotita- 52318: mista varten asuntolaina myönnetään. loa, jonka hankkimista varten asuntolaina 52319: myönnetään. 52320: Milloin asuntolaina myönnetään omakotita- Edellä 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoi- 52321: lon rakentamista, laajentamista tai perus- tetun osakkeiden tai vuokratalon hankkimista 52322: korjausta varten, antaa 1 momentissa tarkoite- varten myönnettävän asuntolainan myöntämi- 52323: 4 391147K 52324: 26 1989 vp. - HE n:o 194 52325: 52326: Voimassa oleva laki Ehdotus 52327: 52328: tun hyväksymisen kuitenkin kunnan viran- sen edellytyksenä on, että asuntohallitus hy- 52329: omainen. väksyy lainan avulla hankittavien osakkeiden 52330: tai vuokratalon hankinta-arvon ja rahoitus- 52331: suunnitelman. 52332: 10 § 10 § 52333: Vuokratalon rakentamista, hankkimista, Vuokratalon rakentamista, hankkimista, 52334: laajentamista tai peruskorjausta, 6 §:n 1 mo- laajentamista tai peruskorjausta, 6 §:n 1 mo- 52335: mentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyh- mentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyh- 52336: tiötalon rakentamista, 6 §:n 1 momentin 4 tiötalon rakentamista, 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 52337: kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankkimista kohdassa tarkoitettua osakkeiden tai vuokrata- 52338: sekä asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta lon hankkimista sekä asunto-osuuskuntatalon 52339: varten myönnettävän asuntolainan laina-aika peruskorjausta varten myönnettävän asuntolai- 52340: on enintään 45 vuotta. nan laina-aika on enintään 45 vuotta. 52341: 52342: Valtion ensisijaisen lainan laina-aika on (kumotaan) 52343: enintään 25 vuotta. 52344: 11 § 11§ 52345: Asuntolainan, rakennusaikaisen lainan ja Edellä 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa 52346: valtion ensisijaisen lainan kulloinkin voimassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun- 52347: olevista koroista ja lyhennyksistä säädetään tolainan ja rakennusaikaisen lainan kulloinkin 52348: asetuksella. Asuntolainan korot ja lyhennykset voimassa olevista koroista ja lyhennyksistä 52349: on säädettävä suoritettavaksi siten, että niiden säädetään asetuksella. Asuntolainan korot ja 52350: yhteismäärä nousee, huomioon ottaen asumis- lyhennykset on säädettävä suoritettavaksi si- 52351: menojen kehitys suhteessa tulotason kehityk- ten, että niiden yhteismäärä nousee, huomioon 52352: seen, tarkoituksenmukaisella tavalla laina-ajan ottaen asumismenojen kehitys suhteessa tulota- 52353: kuluessa. son kehitykseen, tarkoituksenmukaisella taval- 52354: la laina-ajan kuluessa. 52355: 52356: Lainan myöntänyt viranomainen voi erityi- Lainan myöntänyt viranomainen voi erityi- 52357: sistä syistä lykätä asuntolainan korot tai lyhen- sistä syistä lykätä 1 momentissa tarkoitetun 52358: nykset taikka molemmat myöhemmin makset- asuntolainan korot tai lyhennykset taikka mo- 52359: taviksi valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain lemmat myöhemmin maksettaviksi valtion 52360: vahvistettavan enimmäismäärän rajoissa siten, tulo- ja menoarviossa vuosittain vahvistettavan 52361: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Lykä- enimmäismäärän rajoissa siten, kuin asetuksel- 52362: tylle korolle ei ole maksettava korkoa. la tarkemmin säädetään. Lykätylle korolle ei 52363: ole maksettava korkoa. 52364: 52365: 52366: 11 a § 52367: Edellä 6 §:n 1 momentin 1-4 ja 7 kohdassa 52368: mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun- 52369: tolainan korot ja lyhennykset suoritetaan vuo- 52370: simaksusta siten kuin jäljempänä tässä pykä- 52371: lässä ja 11 b-11 e §:ssä säädetään. Korot ja 52372: lyhennykset peritään valtiolle erikseen määrät- 52373: tävinä lainamaksuina. 52374: Vuosimaksusta on suoritettava ensin asunto- 52375: lainan korkoa. Se osa korosta, jota ei voida 52376: suorittaa vuosimaksusta, lisätään vuosittain 52377: asuntolainan pääomaan. 52378: 1989 vp. - HE n:o 194 27 52379: 52380: Voimassa oleva laki Ehdotus 52381: 52382: Vuosimaksun määrää valtioneuvosto tai yk- 52383: sittäistapauksessa asuntohallitus siten kuin jäl- 52384: jempänä säädetään. Vuosimaksun määräämi- 52385: sestä ja tarkistamisesta sekä lainamaksujen 52386: perimisestä voidaan säätää tarkemmin asetuk- 52387: sella. 52388: 11 b § 52389: Ensimmäisen vuosimaksun suuruus on val- 52390: tioneuvoston päätöksellä määrättävän prosent- 52391: tiluvun suuruinen osuus 6 §:n 1 momentin 1, 3, 52392: 4 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta varten 52393: myönnetyn asuntolainan määrästä. Jos asunto- 52394: lainan määrä muuttuu, vuosimaksun suuruutta 52395: korjataan vastaavasti. 52396: Asuntohallitus voi yksittäistapauksessa eri- 52397: tyisestä syystä määrätä, että ensimmäinen vuo- 52398: simaksu on edellä säädettyä suurempi tai pie- 52399: nempi. Ensimmäinen vuosimaksu voidaan kui- 52400: tenkin määrätä pienemmäksi vain valtioneu- 52401: voston päätöksellä määrättävissä rajoissa. 52402: Ensimmäinen vuosimaksu määrätään 6 §:n 1 52403: momentin 1 ja 3 kohdassa mainittua tarkoitus- 52404: ta varten myönnetyn asuntolainan osalta vuok- 52405: ratalon valmistumista seuraavan maaliskuun 1 52406: päivästä lukien ja 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 52407: kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönne- 52408: tyn asuntolainan osalta asuntolainan ensim- 52409: mäisen erän nostamista seuraavan maaliskuun 52410: 1 päivästä lukien. 52411: 11 c § 52412: Vuosimaksua tarkistetaan kunkin kalenteri- 52413: vuoden maaliskuun 1 päivästä lukien siten, että 52414: prosenttimääräinen tarkistus vastaa toteutu- 52415: nutta kuluttajahintaindeksin muutosta lisätty- 52416: nä yhdellä prosenttiyksiköllä. 52417: Valtioneuvosto voi asumiskustannusten koh- 52418: tuullistuttamiseksi tai tasoittamiseksi eri ikäi- 52419: sissä taloissa tai eri vuosina hankiluissa 52420: vuokra-asunnoissa määrätä, että vuosimaksun 52421: tarkistus on 1 momentissa säädettyä pienempi 52422: tai suurempi. 52423: Jos vuokratalosta lunastetaan vuokra-asun- 52424: tojen omaksi!unastamisesta annetun lain (82 1 52425: 82) nojalla huoneisto omistusasunnoksi, piene- 52426: nee vuosimaksu vastaavassa suhteessa. 52427: 52428: 11 d § 52429: Edellä 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainit- 52430: tua tarkoitusta varten myönnetyllä asuntolai- 52431: nalla lainoitetun vuokratalon vuosimaksu mää- 52432: rätään kuten talon vuosimaksu olisi määrätty, 52433: 28 1989 vp. - HE n:o 194 52434: 52435: Voimassa oleva laki Ehdotus 52436: 52437: jollei talon rakentamista, laajentamista tai pe- 52438: ruskorjausta varten myönnettyä alkuperäistä 52439: lainaa olisi maksettu takaisin aikaisemmin kuin 52440: lainaehdot olisivat edellyttäneet. 52441: 11 e § 52442: Edellä 6 §:n 1 momentin 1-4 ja 7 kohdassa 52443: mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun- 52444: tolainan korko on 3,5 prosenttia vuodessa 52445: laina-ajan alusta lukien siihen maaliskuun 1 52446: päivään saakka, josta lukien ensimmäinen vuo- 52447: simaksu määrätään. Tämä korko suoritetaan 52448: erikseen eikä 11 a §:n 1 momenttia sovelleta. 52449: Tämän jälkeiseltä ajalta perittävä vuotuinen 52450: korko on kunkin maaliskuun 1 päivästä seu- 52451: raavan maaliskuun 1 päivään saakka vuosi- 52452: maksun 11 c § :n 1 tai 2 momentin mukaisesti 52453: määrättävän prosenttimääräisen tarkistuksen 52454: määrä lisättynä 1,5 prosenttiyksiköllä. 52455: 14 § 52456: 52457: Luottolaitoksen korkotukilainasta perimä Luottolaitoksen korkotukilainasta perimä 52458: korko saa olla enintään sen koron suuruinen, korko saa olla enintään sen koron suuruinen, 52459: mitä luottolaitos yleisesti kulloinkin perii sa- mitä luottolaitos yleisesti kulloinkin perii sa- 52460: manlaisiin tarkoituksiin osoitetuista lainoista. manlaisiin tarkoituksiin osoitetuista lainoista. 52461: Sisäasiainministeriö päättää hankittuaan asias- Ympäristöministeriö päättää hankittuaan asi- 52462: ta Suomen Pankin lausunnon, minkä suuruista asta Suomen Pankin lausunnon, minkä suu- 52463: korkoa luottolaitokset enintään voivat korko- ruista korkoa luottolaitokset enintään voivat 52464: tukilainasta periä. korkotukilainasta periä. 52465: 52466: 15 a § 52467: 52468: Edellä 3 momentissa tarkoitetuista valtiolle (kumotaan) 52469: tilitetyistä varoista myönnetään ensisijaisesti 52470: niihin kuntiin, joista ne ovat kertyneet, 6 §:n 1 52471: momentin 3 kohdassa tarkoitettuja asuntolai- 52472: noja ja vuokra-asuntojen omaksilunastamises- 52473: ta annetussa laissa tarkoitettuja omaksilunasta- 52474: mislainoja sekä kunnille avustusta vuokra- 52475: asuntojen hankkimista varten tai muuhun 52476: asuntohallituksen hyväksymän suunnitelman 52477: mukaiseen 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden 52478: asunto-olojen parantamiseen. 52479: 52480: 15 e § 15 e § 52481: Asuntohuoneistoa on käytettävä 5 §:ssä tar- Asuinhuoneistoa on käytettävä 5 §:ssä tar- 52482: koitetut edellytykset täyttävän ja kunnan vuok- koitetut edellytykset täyttävän ja kunnan vuok- 52483: ralaiseksi hyväksymän henkilön vuokra-asun- ralaiseksi hyväksymän henkilön vuokra-asun- 52484: tona, jos se sijaitsee sellaisessa vuokratalossa, tona, jos se sijaitsee sellaisessa vuokratalossa, 52485: jonka rakentamista, hankkimista, laajentamis- jonka rakentamista, hankkimista, laajentamis- 52486: ta tai peruskorjausta varten on myönnetty ta tai peruskorjausta varten on myönnetty 52487: 1989 vp. - HE n:o 194 29 52488: 52489: Voimassa oleva laki Ehdotus 52490: 52491: asuntolaina, tai 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa asuntolaina, tai 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa 52492: tarkoitetussa asunto-osakeyhtiötalossa taikka tarkoitetussa asunto-osakeyhtiötalossa taikka 52493: jos sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden jos sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden 52494: hankkimista varten on myönnetty 6 §:n 1 mo- hankkimista varten on myönnetty 6 §:n 1 mo- 52495: mentin 4 kohdassa tarkoitettu asuntolaina. Mi- mentin 4 tai 7 kohdassa tarkoitettu asuntolai- 52496: tä edellä on säädetty, ei koske osakehuoneis- na. Jos asuntolaina on myönnetty 6 §:n 1 52497: toa, jonka hallintaan oikeuttavat osakkeet momentin 7 kohdassa mainittua tarkoitusta 52498: vuokralainen on lunastanut omakseen. Asun- varten eikä kunnassa ole asunnottomia, pako- 52499: tohallitus voi kuitenkin myöntää luvan käyttää laisia tai romaaneja, voidaan asukkaaksi valita 52500: edellä tässä momentissa tarkoitettua asuin- muita 5 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttäviä 52501: huoneistoa muuhun kuin asuintarkoitukseen. henkilöitä. Mitä edellä on säädetty, ei koske 52502: Pysyvä lupa voi koskea vain vähäistä osaa osakehuoneistoa, jonka hallintaan oikeuttavat 52503: talon kaikista asuinhuoneistoista. Myöntäes- osakkeet vuokralainen on lunastanut omak- 52504: sään luvan pysyvään muutokseen asuntohalli- seen. Asuntohallitus voi kuitenkin myöntää 52505: tus voi samalla määrätä maksettavaksi takaisin luvan käyttää edellä tässä momentissa tarkoi- 52506: asuntolainasta sen osan, joka vastaa luvassa tettua asuinhuoneistoa pysyvästi muuhun kuin 52507: tarkoitettua asuntoa. Myös kunta voi asunto- asuintarkoitukseen. Pysyvä lupa voi koskea 52508: hallituksen vahvistamien perusteiden mukaan vain vähäistä osaa talon kaikista asuinhuoneis- 52509: myöntää luvan käyttää asuinhuoneistoa muu- toista. Myöntäessään luvan asuntohallitus voi 52510: nakio asuntona kuin 5 §:ssä tarkoitetut edelly- samalla määrätä maksettavaksi takaisin asun- 52511: tykset täyttävien henkilöiden vuokra-asuntona. tolainasta sen osan, joka vastaa luvassa tarkoi- 52512: Lisäksi opiskelija-asuntolaa saadaan kunnan tettua asuntoa. Myös kunta voi asuntohallituk- 52513: luvalla tilapäisesti käyttää muidenkin kuin sen vahvistamien perusteiden mukaan myöntää 52514: 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden asuntona. luvan käyttää asuntoa tilapäisesti muuhun kuin 52515: Sen estämättä, mitä tässä momentissa sääde- asuintarkoitukseen tai muuna asuntona kuin 52516: tään, voidaan vuokratalossa, jonka perus- 5 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttävien hen- 52517: korjausta varten on myönnetty asuntolainaa, kilöiden vuokra-asuntona. Lisäksi opiskelija- 52518: yhtä asuntoa käyttää talon omistajan omana asuntolaa saadaan kunnan luvalla tilapäisesti 52519: asuntona. käyttää muidenkin kuin 5 §:ssä tarkoitettujen 52520: henkilöiden asuntona. Sen estämättä, mitä täs- 52521: sä momentissa säädetään, voidaan vuokrata- 52522: lossa, jonka peruskorjausta varten on myön- 52523: netty asuntolainaa, yhtä asuntoa käyttää talon 52524: omistajan omana asuntona. 52525: 52526: 52527: 15 f § 52528: 52529: Valtioneuvosto voi erityisestä syystä, milloin Asuntohallitus voi erityisestä syystä, milloin 52530: asuntolaina on maksettu kokonaan takaisin, asuntolaina on maksettu kokonaan takaisin, 52531: hakemuksesta myöntää aseHamillaan ehdoilla hakemuksesta myöntää aseHamillaan ehdoilla 52532: osaksi tai kokonaan vapautuksen siitä, mitä 1 osaksi tai kokonaan vapautuksen siitä, mitä 1 52533: momentissa on säädetty. momentissa on säädetty. 52534: 52535: 52536: 17 § 52537: 52538: Lainan myöntänyt luottolaitos on velvolli- Lainan myöntänyt luottolaitos on velvolli- 52539: nen antamaan sisäasiainministeriön, valtiova- nen antamaan ympäristöministeriön, valtiova- 52540: rainministeriön ja asuntohallituksen valtuutta- rainministeriön ja asuntohallituksen valtuutta- 52541: mille henkilöille sellaisia tietoja, jotka ovat mille henkilöille sellaisia tietoja, jotka ovat 52542: tarpeen sen selvittämiseksi, onko lainan hakija tarpeen sen selvittämiseksi, onko lainan hakija 52543: 30 1989 vp. - HE n:o 194 52544: 52545: Voimassa oleva laki Ehdotus 52546: 52547: ollut laissa tarkoitetun luotan tarpeessa, sa- ollut laissa tarkoitetun luotan tarpeessa, sa- 52548: moin kuin ne tiedot ja tarkastettavaksi ne moin kuin ne tiedot ja tarkastettavaksi ne 52549: asiakirjat, jotka tarvitaan sen toteamiseksi, asiakirjat, jotka tarvitaan sen toteamiseksi, 52550: onko lainaehtoja sekä tätä lakia ja sen nojalla onko lainaehtoja sekä tätä lakia ja sen nojalla 52551: annettuja määräyksiä muutoin noudatettu. Sa- annettuja määräyksiä muutoin noudatettu. Sa- 52552: massa tarkoituksessa saadaan sen mukaan kuin massa tarkoituksessa saadaan sen mukaan kuin 52553: asetuksella säädetään, suorittaa tarkastuksia ja asetuksella säädetään, suorittaa tarkastuksia ja 52554: katselmuksia. katselmuksia. 52555: 52556: Tämä laki tulee voimaan päivänä 52557: kuuta 199 . 52558: Lain 7 §:n 1 momenttia, 8 §:n 1 ja 4 mo- 52559: menttia sekä 8 a, 11 a-11 c ja 11 e §:ää sovel- 52560: letaan: 52561: 1) niihin lain 6 §:n 1 momentin 1 ja 3 52562: kohdan mukaisiin asuntolainoihin, joita koske- 52563: va hakemus on jätetty kunnan viranomaiselle 52564: kesäkuun 1 päivänä 1989 tai sen jälkeen, ja 52565: laina myönnetään vuoden 1990 tai myöhem- 52566: mästä myöntämisvaltuudesta; ja 52567: 2) lain 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdan 52568: mukaisiin asuntolainoihin, jos asunto hanki- 52569: taan maaliskuun 1 päivänä 1990 tai sen jäl- 52570: keen. 52571: Jos lainaa koskeva hakemus on jätetty aikai- 52572: semmin tai asunto on hankittu aikaisemmin 52573: kuin 2 momentissa on säädetty, sovelletaan 52574: asuntolainaan 7 §:n 1 momentin, 8 §:n 1 ja 4 52575: momentin sekä 11 §:n 1 momentin säännöksiä 52576: edelleen sellaisina kuin ne ovat ennen tämän 52577: lain voimaantuloa. 52578: Lain 11 d §:ää sovelletaan vain jos talon 52579: rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta 52580: varten myönnetty alkuperäinen laina on myön- 52581: netty tämän lain nojalla. 52582: Valtion ensisijaisia lainoja voidaan myöntää 52583: vuoden 1993 loppuun saakka. Tällöin sovelle- 52584: taan ensisijaisia lainoja koskevia tällä lailla 52585: kumottuja tai muutettuja säännöksiä edelleen 52586: sellaisina kuin ne ovat ennen tämän lain voi- 52587: maantuloa. 52588: Lain voimaantullessa asuntohallituksessa vi- 52589: reillä olevat 15 e §:n 1 momentissa tarkoitetut 52590: hakemukset, jotka koskevat lupaa käyttää 52591: asuntoa tilapäisesti muuhun kuin asuintarkoi- 52592: tukseen siirretään asianomaisen kunnan viran- 52593: omaisen käsiteltäviksi. Valtioneuvostossa vi- 52594: reillä olevat 15 f §:n 3 momentissa tarkoitetut 52595: hakemukset siirretään asuntohallituksen käsi- 52596: teltäviksi. 52597: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 52598: ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 52599: menpiteisiin. 52600: 1989 vp. - HE n:o 194 31 52601: 52602: 3. 52603: Laki 52604: asuntolainoitettuun vuokrataloon kohdistuvista väliaikaisista rajoituksista annetun lain 4 §:n 52605: muuttamisesta 52606: 52607: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntolainoitettuun vuokrataloon kohdistuvista 52608: väliaikaisista rajoituksista 31 päivänä joulukuuta 1975 annetun lain (1082/75) 4 §,sellaisena kuin 52609: se on 4 päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa (460/79), näin kuuluviksi: 52610: 52611: Voimassa oleva laki Ehdotus 52612: 4 § 4 § 52613: Valtioneuvosto voi hakemuksesta myöntää Asuntohallitus voi hakemuksesta myöntää 52614: määräämillään ehdoilla vapautuksen tai helpo- määräämillään ehdoilla vapautuksen tai helpo- 52615: tusta siitä, mitä 2 §:ssä on säädetty, milloin tusta siitä, mitä 2 §:ssä on säädetty, milloin 52616: tätä on pidettävä kohtuullisena. tätä on pidettävä kohtuullisena. 52617: 52618: Tämä laki tulee voimaan päivänä 52619: kuuta 199 . 52620: Lain voimaantullessa valtioneuvostossa vi- 52621: reillä olevat 4 §:ssä tarkoitetut hakemusasiat 52622: siirretään asuntohallituksen ratkaistaviksi. 52623: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 52624: ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 52625: menpiteisiin. 52626: 52627: 52628: 52629: 52630: 4. 52631: Laki 52632: asuntojen perusparantamisesta annetun lain muuttamisesta 52633: 52634: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 52635: kumotaan asuntojen perusparantamisesta 19 päivänä tammikuuta 1979 annetun lain (34/79) 52636: 6 §:n 2 momentti sekä 52637: muutetaan 1 §:n 1 ja 3 momentti, 6 §:n 3 momentti sekä 22 §:n 2 momentti, 52638: näistä 1 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa 52639: (21/85), näin kuuluviksi: 52640: 52641: Voimassa oleva laki Ehdotus 52642: 52643: 1§ 1§ 52644: Tämän lain nojalla voidaan valtion varoista Tämän lain nojalla voidaan valtion varoista 52645: myöntää perusparannuslainaa ja ensisijaista myöntää perusparannuslainaa sellaisten toi- 52646: lainaa sellaisten toimenpiteiden rahoittamista menpiteiden rahoittamista varten, joilla paran- 52647: varten, joilla parannetaan asunnon tai asuin- netaan asunnon tai asuinrakennuksen ja niihin 52648: rakennuksen ja niihin liittyvien, asetuksella liittyvien, asetuksella säädettävien tilojen taik- 52649: säädettävien tilojen taikka asuinkäyttöön otet- ka asuinkäyttöön otettavien tilojen tai asuin- 52650: tavien tilojen tai asuinympäristön laatua ja ympäristön laatua ja varustetasoa. 52651: varustetasoa. 52652: 32 1989 vp. - HE n:o 194 52653: 52654: Voimassa oleva laki Ehdotus 52655: Samaan perusparantamiseen ei voida myön- Samaan perusparantamiseen ei voida myön- 52656: tää lainaa sekä tämän lain että asuntotuotanto- tää lainaa sekä tämän lain että asuntotuotanto- 52657: lain (247 /66) nojalla, ellei 6 §:n 2 momentista lain (247 /66) nojalla. 52658: muuta johdu. 52659: 6§ 52660: 52661: Lainansaajalle, jolle on myönnetty pitkäai- (kumotaan) 52662: kaista perusparannuslainaa, voidaan lisäksi 52663: myöntää ensisijaista lainaa 1 momentissa tar- 52664: koitettujen perusparannuskustannusten rahoit- 52665: tamista varten sen mukaan mitä ensisijaisesta 52666: lainasta on asuntotuotantolaissa säädetty. 52667: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen lai- Edellä 1 momentissa tarkoitettujen lainojen 52668: nojen ja muiden valtion lainojen ja avustusten ja muiden valtion lainojen ja avustusten yhteis- 52669: yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään 90 määrä saa kuitenkin olla enintään 90 prosent- 52670: prosenttia 1 momentissa tarkoitetuista perus- tia 1 momentissa tarkoitetuista perusparannus- 52671: parannuskustannuksista. kustannuksista. 52672: 52673: 22 § 52674: 52675: Valtioneuvosto voi erityisestä syystä, milloin Asuntohallitus voi erityisestä syystä, milloin 52676: perusparannuslaina on maksettu kokonaan ta- perusparannuslaina on maksettu kokonaan ta- 52677: kaisin, hakemuksesta myöntää asettamillaan kaisin, hakemuksesta myöntää asettamillaan 52678: ehdoilla osittain tai kokonaan vapautuksen ehdoilla osittain tai kokonaan vapautuksen 52679: siitä, mitä 1 momentissa on säädetty. siitä, mitä 1 momentissa on säädetty. 52680: 52681: Tämä laki tulee voimaan päivänä 52682: kuuta 199 . 52683: Lain voimaantullessa valtioneuvostossa vi- 52684: reillä olevat 22 §:n 2 momentissa tarkoitetut 52685: hakemusasiat siirretään asuntohallituksen rat- 52686: kaistaviksi. 52687: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 52688: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- 52689: menpiteisiin. 52690: 1989 vp. - HE n:o 195 52691: 52692: 52693: 52694: 52695: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhdistyslain 10 ·ja 52696: 35 §:n, yleisistä kokouksista annetun lain 1 ja 2 §:n sekä 52697: painovapauslain muuttamisesta 52698: 52699: 52700: 52701: 52702: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 52703: 52704: Ulkomaalaisten poliittisia osallisturuisoi- Painokirjoitusten julkaiseruisoikeus olisi eh- 52705: keuksia Suomessa ehdotetaan laajennettavaksi. dotuksen mukaan Suomen kansalaisten lisäksi 52706: Ehdotuksen mukaan valtiollisten yhdistysten myös niillä ulkomaalaisilla, joilla on kotipaik- 52707: eli lähinnä puolueiden jäseninä voisivat Suo- ka Suomessa. Itseään ja omaisuuttaan hallitse- 52708: men kansalaisten lisäksi olla myös sellaiset vat ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka Suo- 52709: ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka Suomessa. messa, voisivat julkaista Suomessa myös aika- 52710: Myös ulkomaalaisen oikeutta kuulua valtiolli- kautisia painokirjoituksia eli sanoma- ja aika- 52711: sen yhdistyksen hallitukseen laajennettaisiin kauslehtiä. Sama oikeus olisi myös sellaisilla 52712: luopumalla kansalaisuusvaatimuksesta. Sen si- yhteisöillä, joissa hallituksen puheenjohtajana 52713: jaan kaikilta hallituksen jäseniltä kansalaisuu- tai vastaavassa asemassa on mainitut edellytyk- 52714: teen katsomatta edellytettäisiin, että heillä on set täyttävä ulkomaalainen. Aikakautisen pai- 52715: kotipaikka Suomessa. nokirjoituksen päätoimittajana voisi olla täysi- 52716: Poliittiseen osallisturuisoikeuteen liittyen eh- valtaisen Suomen kansalaisen lisäksi myös täy- 52717: dotetaan myös kokoontumisoikeuden ja paino- sivaltainen ulkomaalainen, jolla on kotipaikka 52718: vapauden laajentamista. Kokoontumisoikeutta Suomessa. 52719: ehdotetaan laajennettavaksi niin, että oikeus Ehdotettujen uudistusten toteutuessa ei olisi 52720: kokoontua yleisiin kokouksiin olisi kaikilla estettä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopi- 52721: kansalaisuuteen, kotipaikkaan tai muihin omi- muksen ratifioimiseen ilman varaumia ko- 52722: naisuuksiin katsomatta. Yleisen kokouksen sai- koontumisoikeuden ja painovapauden osalta. 52723: si järjestää täysivaltainen Suomen kansalainen, Uusi yhdistyslaki täyttää jo ihmisoikeussopi- 52724: täysivaltainen ulkomaalainen, jolla on koti- muksen vaatimukset. 52725: paikka Suomessa, sekä Suomessa rekisteröity Ehdotetut muutokset ovat tarkoitetut tule- 52726: yhdistys. Säännöksiä sovellettaisiin myös mie- maan voimaan samaan aikaan uuden yhdistys- 52727: lenosoituksiin. lain kanssa eli 1 päivänä tammikuuta 1990. 52728: 52729: 52730: 52731: 52732: 391340U 52733: 2 1989 vp. - HE n:o 195 52734: 52735: 52736: 52737: 52738: SISÄLLYSLUETTELO 52739: 52740: Sivu Sivu 52741: YLEISPERUSTELUT ooooooooooo0ooo0oooo0ooo0 3 1.1. Yhdistyslaki o00000000000000000000000000000 12 52742: 1. Nykyinen tilanne 0000000000000000oo000o000oo000 3 10 §0 00000000000000000000000000000000000000 12 52743: 1010 Poliittiset oikeudet kansalaisten perusoi- 35 §0 000° 0000000000000000000000000000000000 13 52744: keuksina 000000 0000oo000oo00o00 0ooo0oooo0oo 3 1.2° Laki yleisistä kokouksista 0000000000000000 13 52745: 1.20 Ulkomaalaisten mahdollisuus osallistua 1 §0 00000000000000000000000000000000000000 13 52746: poliittiseen toimintaan 00o000oo000o000oo000 3 2 §0 0oo 0000000000000000000000000oo 00000000 13 52747: 102010 Osallistuminen puoluetoimintaan oo 3 1.30 Painovapauslaki oo000000oooo00000000000000 14 52748: 1.2020 Kokoontumisoikeus ooo0ooo0oooo0oo 4 1 §0 00000000000000000000000000000000000000 14 52749: 1.2030 Painovapaus o00ooooooo0ooo0oooo0ooo 4 19 §0 00000000000000000000000000000000000000 14 52750: 1.2.40 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus oo0oo 5 21 §0 000oooo 0000000000000000000000000000000 14 52751: 1.30 Kansainvälisten sopimusten asettamat vel- 2. Voimaantulo oo0ooooooo00000000oo00000000000000 14 52752: voitteet 00o000oo00ooo0oooo0ooo0ooo0ooo0oooo 6 52753: 1.40 Tilanne eräissä muissa maissa 0ooo0ooo0oooo 7 LAKITEKSTIT 0ooooooooooo00ooooooooo000oo000o 15 52754: 1.401. Muut pohjoismaat 0oooooooo0oooo0oo 7 52755: 1.4020 Muut läntisen Euroopan maat oo00o 8 1. Laki yhdistyslain 10 ja 35 §:n muuttamisesta 00 15 52756: 2. Ehdotetut muutokset 000o0000o000oo00oo00ooo00o 8 2. Laki yleisistä kokouksista annetun lain 1 ja 52757: 201. Yleistä 000000000000000000000000000000000000 8 2 §:n muuttamisesta ooo00000ooooo00000000000000 15 52758: 2020 Osallistuminen puoluetoimintaan o000oo000 9 3. Laki painovapauslain muuttamisesta 0000000000 15 52759: 2030 Kokoontumisoikeuden laajentaminen 0o000 10 52760: 2.40 Painovapauden laajentaminen oooo0ooo0ooo 10 52761: LIITE oo0ooooooooooo0oooo0oooooooooo0oooo0ooooo 17 52762: 3. Asian valmistelu 00oo00ooo0oooooooo0ooo0ooo0oooo 11 52763: Rinnakkaistekstit ooooooooo0oooo00ooo00ooo0000o0000 17 52764: 4. Esityksen vaikutukset 00oo000oo00ooo00oo00ooo0oo 12 1. Laki yhdistyslain 10 ja 35 §:n muuttamisesta 00 17 52765: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 000000 12 20 Laki yleisistä kokouksista annetun lain 1 ja 52766: 2 §:n muuttamisesta ooo0oooo00ooo00ooo000oo0000 18 52767: 1. Lakiehdotusten perustelut oooo0ooo0ooo0oooo0ooo 12 3o Laki painovapauslain muuttamisesta o00ooo0000 18 52768: 1989 vp. - HE n:o 195 3 52769: 52770: 52771: 52772: 52773: YLEISPERUSTELUT 52774: 52775: 52776: 1. Nykyinen tilanne kansainväliset ihmisoikeussopimukset sallivat- 52777: kin puheena olevassa suhteessa rajoituksia, ei 52778: 1.1. Poliittiset oikeudet kansalaisten perusoi- vallitsevaa asiaintilaa kuitenkaan voida pitää 52779: keuksina tyydyttävänä. Perusoikeusturvan laajentami- 52780: nen koskemaan pääsääntöisesti kaikkia Suo- 52781: Poliittisina oikeuksina laajassa mielessä pi- men oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvia henkilöitä, 52782: detään tavallisesti: siis myös ulkomaalaisia on otettu myös valtio- 52783: 1) ilmaisuoikeutta (mm. sanan- ja painova- neuvoston 21 päivänä syyskuuta 1989 asetta- 52784: paus); man perusoikeuskomitean työn erääksi lähtö- 52785: 2) kokoontumisoikeutta (oikeus osallistua kohdaksi. 52786: yleisiin kokouksiin ja järjestää niitä); 52787: 3) yhdistymisoikeutta (mm. oikeus osallistua 52788: puoluetoimintaan); sekä 1.2. Ulkomaalaisten mahdollisuus osallistua 52789: 4) osa/listumisoikeutta (mm. äänioikeus ja poliittiseen toimintaan 52790: vaalikelpoisuus yleisissä vaaleissa). 52791: Poliittisen osallistumisen kannalta keskeiset 52792: Ulkomaalaisten poliittisista oikeuksista on 52793: vapausoikeudet, sananvapaus, kokoontumisva- 52794: voimassa olevassa laissa säännöksiä yhdistys- 52795: paus ja yhdistymisvapaus on Suomessa taattu 52796: laissa (503/89), yleisistä kokouksista annetussa 52797: maan kansalaisille poliittisina perusoikeuksina. laissa ja painovapauslaissa. Pohjoismaisesta 52798: Perussäännökset asiasta sisältyvät perustuslaki- 52799: kunnallisesta äänioikeudesta ja vaalikelpoisuu- 52800: na voimassa olevan hallitusmuodon 10 §:ään, 52801: desta on lisäksi säännöksiä hallitusmuodossa 52802: ja lähempiä säännöksiä näiden oikeuksien 52803: sekä kunnallislaissa (953/76) ja kunnallisvaali- 52804: käyttämisestä voidaan antaa lailla. Perustusla- laissa (361172). 52805: kiin sisällytettyjä poliittisia perusoikeuksia kos- 52806: kevia perussäännöksiä voidaan muuttaa vain 52807: perustuslainsäätämisjärjestyksessä, ja myös 52808: poikkeusten tekeminen näistä säännöksistä 1.2.1. Osallistuminen puoluetoimintaan 52809: edellyttää vastaavaa, tavalliseen lainsäädäntö- 52810: järjestykseen verrattuna vaikeutettua säätämis- Uudessa yhdistyslaissa, joka tulee voimaan 52811: järjestystä. vuoden 1990 alusta, on niin sanottujen tavallis- 52812: Huolimatta siitä, että poliittiset perusoi- ten yhdistysten osalta kokonaan luovuttu jä- 52813: keudet on maamme perustuslaissa turvattu senten kansalaisuusvaatimuksista ja valtiollis- 52814: vain Suomen kansalaisille, voidaan näitä oi- ten yhdistysten osalta näitä vaatimuksia on 52815: keuksia kuitenkin lailla myöntää myös ulko- eräin osin lievennetty. Valtiollisen yhdistyksen 52816: maalaisille. Eräät Suomea sitovat kansainväli- käsitteen sisältöä on selostettu uutta yhdistysla- 52817: set sopimukset jopa velvoittavat tällaiseen me- kia koskeneen hallituksen esityksen perusteluis- 52818: nettelyyn. Voimassa olevaan lainsäädäntöön sa (hall. es. 64/1988 vp. s. 30). Valtiollisis~ 52819: sisältyykin jo eräitä säännöksiä, joiden mu- yhdistyksissä eli käytännössä lähinnä poliitti- 52820: kaan ulkomaalaisilla tietyissä suhteissa on sissa puolueissa ovat jäseninä tähän asti voi- 52821: mahdollisuus osallistua poliittiseen toimintaan neet olla vain Suomen kansalaiset. Lain voi- 52822: Suomessa. maan tultua jäseninä voivat olla myös sellaiset 52823: Koska perusoikeuksista ei ulkomaalaisten toisen pohjoismaan kansalaiset, joilla on koti- 52824: osalta ole säädetty perustuslaissa, voidaan näi- paikka Suomessa (10 §:n 2 momentti). Puolu- 52825: tä oikeuksia periaatteessa muuttaa tai ne jopa een säännöissä voidaan kuitenkin edelleen 52826: lakkauttaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyk- määrätä, että jäseninä voivat olla vain Suomen 52827: sessä säädetyllä lailla. Vaikka Suomea sitovat kansalaiset. 52828: 4 1989 vp. - HE n:o 195 52829: 52830: Puolueen jäsenyydestä seuraa, että edellä 1.2.2. Kokoontumisoikeus 52831: tarkoitetut pohjoismaiden kansalaiset voivat 52832: osallistua kaikkeen siihen toimintaan, jota Kokoontumisoikeus sisältää yhtäältä oikeu- 52833: puolueessa harjoitetaan. He voivat ottaa osaa den osallistua kokouksiin ja toisaalta oikeuden 52834: puolueen piirissä pidettäviin kokouksiin ja niis- järjestää niitä. Oikeudesta osallistua kokouk- 52835: sä puhe- ja äänioikeutta käyttämällä vaikuttaa seen säädetään hallitusmuodon 10 §:ssä ja ko- 52836: osaltaan puolueen kannanmuodostukseen eri- kouksen järjestämisoikeudesta hallitusmuodon 52837: laisissa poliittisissa asiakysymyksissä. He voi- perussäännöstä täydentävässä yleisistä kokouk- 52838: vat myös osallistua puolueen piirissä järjestet- sista annetussa laissa. Oikeudesta osallistua 52839: tävässä jäsenäänestyksessä ehdokasasetteluun mielenosoituksiin tai järjestää niitä ei ole ni- 52840: valtiollisissa vaaleissa ja kunnallisvaaleissa. menomaisia säännöksiä. Käytännössä näihin 52841: Ennen yhdistyslain muutostakin he ovat voi- tilaisuuksiin on sovellettu yleisistä kokouksista 52842: neet asettaa ehdokkaita vaaleihin, mutta vain annetun lain säännöksiä. 52843: kunnallisvaaleissa ja vain valitsijayhdistyksiä Ulkomaalaisilla ei ole Suomessa säännöksiin 52844: perustamalla ja edellyttäen lisäksi, että heidät perustuvaa kokoontumisoikeutta. Hallitus- 52845: on kahtena vaalivuotta lähinnä edeltäneenä muodon 10 § turvaa osallistumisoikeuden ko- 52846: vuonna henkikirjoitettu Suomessa ja että he koukseen perusoikeutena vain Suomen kansa- 52847: muutoin ovat täyttäneet ne edellytykset, jotka laisille. Myös kokouksen järjestäminen on ylei- 52848: äänioikeudelle kunnallisvaaleissa on kunnallis- sistä kokouksista annetun lain 2 §:n mukaan 52849: laissa asetettu (16 §). Osallistuminen jäsenää- vain täysivaltaisten Suomen kansalaisten ja 52850: nestykseen edellyttää valtiollisissa vaaleissa yhdistysten oikeutena. Vaikka ulkomaalaisille 52851: kuitenkin 18 vuoden ikää, jollei puolueen sään- ei ole Suomen lainsäädännössä turvattu ko- 52852: nöissä toisin määrätä (kansanedustajain vaa- koontumisoikeutta, he ovat viime vuosina tosi- 52853: leista annetun lain 26 c §, 319175). Kunnallis- asiallisesti voineet käyttää tätä oikeutta. 52854: vaalien osalta puolueen jäseninä olevat poh- 52855: joismaan kansalaiset voivat osallistua ehdok- 52856: kaiden asettamiseen siten kuin puoluejärjestön 1.2.3. Painovapaus 52857: säännöissä asiasta on määrätty. 52858: Painovapaudesta säädetään painovapauslais- 52859: Uuden yhdistyslain mukaan muun pohjois- sa. Lain 1 §:ssä ilmaistaan painovapauden kes- 52860: maan kansalaiset, joilla on kotipaikka Suomes- keinen periaate, oikeus julkaista painokirjoi- 52861: sa, voivat myös perustaa puolueen joko omas- tuksia ilman viranomaisen ennakkosensuuria. 52862: sa keskuudessaan tai yhdessä Suomen kansa- Viranomainen ei siten voi ennakolta tarkastaa 52863: laisten kanssa. Puoluelain (10/69) 2 §:n 1 mo- julkaistavaa painokirjoitusta eikä estää sen 52864: mentin 2 kohdan mukaan puolueen rekiste- julkaisemista. Sen sijaan painovapauden käyt- 52865: röintiin tarvitaan kuitenkin vähintään 5 000 töä valvotaan sen jälkeen kun painokirjoitus 52866: eduskuntavaaleissa vaalioikeutetun henkilön on julkaistu. Painovapauslain 40 §:n mukaan 52867: kannatus. Kun pohjoismaiden kansalaisilla ei yleinen lain säännösten noudattamisen valvon- 52868: ole äänioikeutta eduskuntavaaleissa, he eivät ta kuuluu oikeusministeriölle. Lakiin sisältyy 52869: itse voi allekirjoittaa tarvittavia kannattaja- myös useita säännöksiä siitä, kuka eri tapauk- 52870: kortteja. Toisaalta edellytyksenä kannatukselle sissa vastaa julkaistun painokirjoituksen sisäl- 52871: ei ole, että kannattaja myös itse tulisi puolueen löstä, sekä rangaistussäännökset painokirjoi- 52872: jäseneksi. tuksen kautta tehdystä rikoksesta. 52873: Pohjoismaan kansalainen, joka voi olla puo- Painokirjoituksen julkaisemisoikeus on lain 52874: lueen jäsen, voi yhdistyslain mukaan olla myös 1 §:n mukaan jokaisella Suomen kansalaisella. 52875: jäsenenä puolueen hallituksessa edellyttäen, et- Sen sijaan ulkomaalaisilla ei tätä oikeutta ole. 52876: tä hän on 15 vuotta täyttänyt ja että hän ei ole Pykälä ei nimenomaisesti turvaa julkaisemisoi- 52877: konkurssissa. Hän voi myös toimia puolueen keutta myöskään oikeushenkilöille, koska siinä 52878: puheenjohtajana, mikäli hän on täysivaltainen mainittu Suomen kansalaisuus voi olla vain 52879: (35 §). fyysisellä henkilöllä. Käytännössä myös oi- 52880: keushenkilöt, muun muassa kustannusyhtiöt, 52881: Muilla ulkomaalaisilla ei uuden yhdistyslain julkaisevat painokirjoituksia. 52882: mukaan ole edellä mainittuja oikeuksia osallis- Kirjapainoliikettä saa painovapauslain 5 §:n 52883: tua valtiollisen yhdistyksen toimintaan. mukaan harjoittaa jokainen Suomen kansalai- 52884: 1989 vp. - HE n:o 195 5 52885: 52886: nen, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan. on ensinnäkin Suomen kansalaisella, joka hal- 52887: Kirjapainoliikkeen harjoittajan tulee siten olla litsee itseään ja omaisuuttaan. Sama oikeus on 52888: täysivaltainen eikä hän saa olla konkurssissa. 5 §:n mukaan myös sellaisella yhtiöllä, yhdis- 52889: Myös yhtiöllä, osuuskunnalla ja yhdistyksellä tyksellä ja muulla yhteisöllä, jossa liikkeen 52890: on oikeus harjoittaa kirjapainoliikettä. Edelly- esimiehenä on itseään ja omaisuuttaan hallitse- 52891: tyksenä kuitenkin on, että liikkeen esimiehenä va Suomen kansalainen. Liikkeen esimiehen on 52892: on tällöin kirjapainoliikkeen harjoittamiseen 19 §:ää sovellettaessa katsottava tarkoittavan 52893: oikeutettu Suomen kansalainen. Kirjapainon yhteisön hallituksen puheenjohtajaa sekä avoi- 52894: perustamisesta ja kirjapainotoiminnan aloitta- men yhtiön yhtiömiestä ja kommandiittiyhtiön 52895: misesta on tehtävä painovapauslain 7 §:n mu- vastuunalaista yhtiömiestä. Julkaisutoiminnan 52896: kainen ilmoitus viranomaisille. aloittamisesta on painovapauslain 19 §:n mu- 52897: Oikeus myydä tai muuten levittää painokir- kaan ilmoitettava sen paikkakunnan viran- 52898: joituksia on painovapauslain 14 §:ssä myön- omaiselle, jossa painokirjoitusta aiotaan jul- 52899: netty paitsi kirjoituksen tekijälle, myös sen kaista. Ilmoituksessa on mainittava kirjoituk- 52900: julkaisijalle ja kustantajalle. Näille ei ole ase- sen nimi ja painatuspaikka, kuinka usein kir- 52901: tettu kansalaisuus- tai muita vaatimuksia. Py- joituksen on määrä ilmestyä, kirjapaino, jossa 52902: kälässä tarkoitettu oikeus kuuluu myös oikeus- sitä aiotaan painattaa sekä henkilö, joka toimii 52903: henkilöille. sanomalehden tai aikakauskirjan päätoimitta- 52904: Oikeus painokirjoitusten levittämiseen kirja- jana. 52905: kauppaa pitämällä on painovapauslain 15 §:n Aikakautisen painokirjoituksen päätoimitta- 52906: mukaan jokaisella henkilöllä ja sellaisella yh- jana voi painovapauslain 21 §:n mukaan olla 52907: teisöllä, jonka esimiehenä on laillisesti pätevä jokainen täysivaltainen Suomen kansalainen, 52908: henkilö. Painovapauslaki ei aseta kirjakaupan joka on "mieskohtaisesti vapaana". Alaikäi- 52909: pitämiselle kansalaisuus- tai muita vaatimuk- nen (alle 18-vuotias) tai holhottavaksi julistettu 52910: sia. Sen sijaan laki edellyttää, että tällaisessa ei siten voi olla sanomalehden tai aikakauskir- 52911: toiminnassa noudatetaan elinkeinon harjoitta- jan päätoimittajana. Säännöksen vaatimus sii- 52912: misen oikeudesta annetun lain (elinkeinolaki) tä, että päätoimittajan tulee olla "mieskohtai- 52913: säännöksiä. Elinkeinolain säännöksistä seuraa, sesti vapaana" merkitsee sitä, että esimerkiksi 52914: että Suomen kansalainen voi harjoittaa edellä pidätetty, vangittu tai vapausrangaistusta suo- 52915: mainittua toimintaa edellyttäen, että hän hallit- rittava henkilö ei voi olla aikakautisen paino- 52916: see itseään ja omaisuuttaan. Myös vajaavaltai- kirjoituksen päätoimittajana. Toisin kuin ra- 52917: sella on tämä oikeus holhoojan suostumuksel- diovastuulain (219/71) 2 §:n 2 momentin mu- 52918: la. Suomen kansalaiselta vaaditaan lisäksi, että kaan vastaavalta ohjelmatoimittajalta, aika- 52919: hän on tehnyt viranomaiselle elinkeinoilmoi- kautisen painokirjoituksen päätoimittajalta ei 52920: tuksen toiminnan aloittamisesta. Ulkomaalai- edellytetä kotipaikkaa Suomessa. 52921: sella tulee olla elinkeinolain mukainen lupa Koska päätoimittajalta edellytetään aina 52922: voidakseen pitää kirjakauppaa Suomessa. Lu- Suomen kansalaisuutta, ulkomaalainen ei voi 52923: van myöntämisen ehtona on muun muassa se, tässä tehtävässä toimia, vaikka hän muuten 52924: että ulkomaalainen oleskelee Suomessa laillisel- täyttäisi vaadittavat kelpoisuusehdot. 52925: la luvalla ja että hän on täysivaltainen. Myös Ulkomailla painetun kirjoituksen maahan 52926: ulkomaalaisen on lisäksi tehtävä viranomaiselle tuottajalle painovapauslaki ei aseta kansalai- 52927: ilmoitus toiminnan aloittamisesta. suus- tai muita vaatimuksia. Ulkomailta tuota- 52928: Painovapauslain 16 §:ssä säädetään oikeu- vista painokirjoituksista on pääsääntöisesti laa- 52929: desta toimia kirjankaupittelijana. Säännös kos- dittava luettelo tulliviranomaisille. 52930: kee lähinnä lehtikioskeja. Pykälän mukaan 52931: kirjankaupittelijana saa olla ainoastaan Suo- 52932: men kansalainen. Toiminnan aloittamisesta on 1.2.4. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus 52933: lisäksi tehtävä painovapauslain 7 §:n mukainen 52934: ilmoitus. Äänioikeutettuja valtiollisissa vaaleissa 52935: Oikeus julkaista aikakautisia painokirjoituk- eduskuntavaaleissa ja tasavallan presidentin 52936: sia on painovapauslain 19 §:ssä säännelty viit- vaalissa - ovat vain Suomen kansalaiset. Toi- 52937: taamalla kirjapainoliikkeen harjoittamista kos- saalta äänioikeutetut voivat äänestää ennakolta 52938: kevaan 5 §:ään. Tämän mukaisesti oikeus ai- ulkomailla olevissa Suomen edustustoissa ja 52939: kakautisten painokirjoitusten julkaisemiseen suomalaisilla laivoilla. Vastaavien perusteiden 52940: 6 1989 vp. - HE n:o 195 52941: 52942: mukaan määräytyy äänestysoikeus neuvoa- kansainvälinen yleissopimus (KP-sopimus, 52943: antavassa kansanäänestyksessä. SopS 8176), jonka voidaan katsoa nyt puheena 52944: Vaalikelpoisia kansanedustajiksi ovat edus- olevilta osin täsmentävän rauhansopimuksen 52945: kuntavaaleissa vaalioikeutetut. Näin ollen ul- hyvin yleisluontoisia määräyksiä. 52946: komaalainen ei ole vaalikelpoinen eduskun- KP-sopimuksen 2 artiklan mukaan sopimus- 52947: taan. Tasavallan presidentiltä puolestaan edel- valtiot sitoutuvat kunnioittamaan ja takaa- 52948: lytetään syntyperäistä Suomen kansalaisuutta. maan jokaiselle alueellaan olevalle ja oikeus- 52949: Pohjoismaiden kansalaisten osallistumisesta piiriinsä kuuluvalle yksilölle - siis myös ulko- 52950: kuntien hallintoon on hallitusmuodon 51 §:n 3 maalaiselle - yleissopimuksessa tunnustetut 52951: momentin antamin valtuuksin säädetty kunnal- oikeudet ilman minkäänlaista rotuun, ihonvä- 52952: lislaissa ja kunnallisvaalilaissa. Islannin, Nor- riin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliitti- 52953: jan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisten osalta on seen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen 52954: vuonna 1976 toteutettu Suomessa vastavuoroi- tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuu- 52955: nen pohjoismainen kunnallinen äänioikeus ja teen, syntyperään tai muuhun asemaan perus- 52956: vaalikelpoisuus. Edellytyksenä osallistumiseen tuvaa syrjintää. Edelleen sopimusvaltiot sitou- 52957: vaaleihin on, paitsi äänioikeuden ja vaalikel- tuvat ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin 52958: poisuuden yleisiä edellytyksiä, että asianomai- toteuttaakseen lainsäädännöllä tai muulla ta- 52959: nen toisen pohjoismaan kansalainen on kahte- valla yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet, 52960: na vaalivuotta edeltäneenä vuotena henkikir- jotka eivät jo ole voimassa. 52961: joitettu jossakin Suomen kunnassa. 52962: KP-sopimuksen 19 artiklan mukaan jokaisel- 52963: Kunnallinen äänioikeus tuottaa asianomaiset 52964: la on oikeus sananvapauteen, mikä sisältää 52965: edellytykset täyttävälle toisen pohjoismaan 52966: vapauden hankkia, vastaanottaa ja levittää 52967: kansalaiselle oikeuden äänestää kunnallisvaa- 52968: kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia riippumatta 52969: leissa siinä kunnassa, jonka henkikirjoitettuun 52970: alueellisista rajoista joko suullisesti, kirjallises- 52971: väestöön hän vaalivuoden alussa on kuulunut. 52972: ti tai painettuna taiteellisessa muodossa taikka 52973: Kunnallinen vaalikelpoisuus puolestaan tuottaa 52974: muulla hänen valitsemaliaan tavalla. Tämän 52975: oikeuden tulla valituksi kotikuntansa valtuute- 52976: vapauden käytön todetaan merkitsevän erityi- 52977: tuksi taikka muuhun kunnalliseen luottamus- 52978: siä velvollisuuksia ja erityistä vastuuta. Sen 52979: toimeen tässä kunnassa. 52980: tähden sananvapauden käytölle voidaan lailla 52981: Muilla ulkomaalaisilla ei Suomessa ole vas- 52982: asettaa rajoituksia, mikäli ne ovat välttämättö- 52983: taavaa oikeutta osallistua kotikuntansa kun- 52984: miä ensinnäkin toisten henkilöiden oikeuksien 52985: nalliselämään. 52986: tai maineen kunnioittamiseksi tai toiseksi val- 52987: tion turvallisuuden tai yleisen järjestyksen, ter- 52988: veydenhoidon tai moraalin suojelemiseksi. 52989: 1.3. Kansainvälisten sopimusten asettamat 52990: velvoitteet KP-sopimuksen 21 artiklan mukaan on tun- 52991: nustettava oikeus kokoontua rauhanomaisesti. 52992: Pariisin rauhansopimuksen (SopS 20/47) 6 Sopimuksen 22 artiklan mukaan taas jokaisella 52993: artiklan mukaan Suomen on ryhdyttävä kaik- on oikeus yhdistymisvapauteen. Näiden oi- 52994: kiin tarpeellisiin toimenpiteisiin taatakseen kai- keuksien käyttämiselle ei sopimuksen mukaan 52995: kille Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleville ole asetettava muita kuin sellaisia lakiin perus- 52996: henkilöille, rotuun, sukupuoleen, kieleen tai tuvia rajoituksia, jotka ovat välttämättömiä 52997: uskontoon katsomatta oikeuden nauttia ihmis- demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen 52998: oikeuksia ja perusvapauksia, joihin sisältyvät tai yleisen turvallisuuden taikka yleisen järjes- 52999: sananvapaus, uskonnonvapaus, vapaus poliitti- tyksen takia taikka terveydenhoidon tai moraa- 53000: siin mielipiteisiin sekä kokoontumisvapaus. lin tai muiden oikeuksien ja vapauksien suoje- 53001: Rauhansopimus ei sanamuotonsa valossa tul- lemiseksi. 53002: kittuna näyttäisi lainkaan sallivan sopimukses- Edellä mainittujen KP-sopimuksen mukais- 53003: sa mainittujen ihmisoikeuksien rajoittamista ten oikeuksien on lähtökohtaisesti katsottu 53004: esimerkiksi ulkomaalaisten osalta. Sopimuksen kuuluvan myös ulkomaalaisille. Sen sijaan 25 53005: 6 artiklaa tulkittaessa on kuitenkin otettava artiklassa on oikeus ottaa osaa yleisten asioi- 53006: huomioon erityisesti Suomen ratifioima, Yh- den hoitoon välittömästi tai vapaasti valittujen 53007: distyneiden Kansakuntien piirissä solmittu kan- edustajien kautta ja oikeus äänestää ja tulla 53008: salaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva valituksi vaaleissa sekä oikeus päästä maan 53009: 1989 vp. - HE n:o 195 7 53010: 53011: julkisiin virkoihin nimenomaisesti taattu vain set oikeudet on pääsääntöisesti turvattava yh- 53012: sopimusvaltioiden kansalaisille. täläisesti kansalaisille ja ulkomaalaisille. Komi- 53013: Suomen allekirjoittaman Euroopan neuvos- teassa on myös, keskusteltaessa ulkomaalaisten 53014: ton ihmisoikeussopimuksen (Yleissopimus ih- asemasta Suomessa, painotettu sitä, että "tasa- 53015: misoikeuksien ja perusvapauksien suojaami- arvoisen kohtelun periaatteesta tehdyt mahdol- 53016: seksi, EN-sopimus) 1 artiklan mukaan sopi- liset poikkeukset on ymmärrettävä hyvin sup- 53017: musvaltiot takaavat jokaiselle tuomiovaltaansa peassa mielessä". 53018: kuuluvalle - siis myös ulkomaalaiselle - Painovapautta koskevan sääntelyn osalta 53019: sopimuksen 1 osassa määritellyt oikeudet ja voidaan viitata edellä lausuttuun siltä osin kuin 53020: vapaudet. Kysymyksessä olevassa sopimuksen on kysymys poliittisen aineiston julkaisemises- 53021: osassa on määräyksiä erilaisista myös poliittisi- ta. Lainsäädäntömme näyttää siis tältä osin 53022: na pidettävistä oikeuksista, kuten sananvapau- olevan sopimusten asettamien vaatimusten mu- 53023: desta (10 artikla) sekä kokoontumis- ja yhdis- kainen. Sen sijaan yleisenä, minkälaista aineis- 53024: tymisvapaudesta (11 artikla). Myös näiden oi- toa tahansa koskevana rajoituksena julkaise- 53025: keuksien käytölle on sopimuksen mukaan oi- misoikeuden epäämisen ulkomaalaisilta ei voi- 53026: keus lailla asettaa rajoituksia. Sallitut rajoituk- da katsoa olevan sopusoinnussa mainittujen 53027: set on sopimuksessa lueteltu ja ne ovat paljolti sopimusten määräysten kanssa. Ihmisoikeusso- 53028: KP-sopimuksessa hyväksyttyjä rajoituksia vas- pimusten kannalta näyttää myös säännös, jon- 53029: taavia. Sopimuksessa on kuitenkin myös mää- ka mukaan sanomalehden tai aikakauslehden 53030: räys, jonka mukaan sananvapautta, kokoontu- päätoimittajana voi olla vain Suomen kansalai- 53031: misvapautta ja yhdistymisvapautta koskevien nen, rajoittavan ulkomaalaisten oikeuksia ta- 53032: 10 ja 11 artiklojen sen enempää kuin yleistä valla, jota ei voida pitää sopimusten mukaise- 53033: syrjintäkieltoa koskevan 14 artiklankaan ei na. 53034: voida katsoa estävän sopimusvaltiota rajoitta- Mitä äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ra- 53035: masta ulkomaalaisen poliittista toimintaa (16 joittamiseen tulee, voidaan todeta sekä KP- 53036: artikla). sopimuksen 25 artiklan että Euroopan neuvos- 53037: Yhdistymisvapauden osalta Suomen vasti- ton ihmisoikeussopimuksen hyväksyvän tällai- 53038: kään uudistetun lainsäädännön voitaneen kat- sen ulkomaalaisen oikeutta koskevan rajoituk- 53039: soa olevan ulkomaalaisten puoluetoimintaan sen. 53040: osallistumista koskevien rajoitusten suhteen 53041: sekä KP-sopimuksen että Euroopan neuvoston 53042: ihmisoikeussopimuksen maallemme asettamien 1.4. Tilanne eräissä muissa maissa 53043: vaatimusten mukaisen. Jälkimmäisen sopimuk- 53044: sen osalta voidaan viitata sen 16 artiklaan. 1.4.1. Muutpohjoismaat 53045: KP-sopimuksen osalta taas voitaneen rajoitus- 53046: oikeuden katsoa seuraavan siitä, että poliitti- Poliittisiin puolueisiin kuulumiselle tai niissä 53047: siin puolueisiin kuulumisen voidaan katsoa toimimiselle ei muissa pohjoismaissa ole asetet- 53048: olennaisesti liittyvän vain sopimusvaltion kan- tu kansalaisuusrajoituksia. Näin ollen ulko- 53049: salaisille taattuun oikeuteen ottaa osaa yleisten maalaisillakin on oikeus tällaiseen poliittiseen 53050: asioiden hoitoon. osallistumiseen. 53051: Kokoontumisvapauden osalta voidaan viita- Pohjoismainen kunnallinen äänioikeus ja 53052: ta yhdistymisvapauden osalta lausuttuun, sikäli vaalikelpoisuus on toteutettu vastavuoroisesti 53053: kuin on kysymys poliittisiin kokouksiin ja kaikissa pohjoismaissa. Suomen lisäksi Islanti 53054: mielenosoituksiin osallistumisesta ja tällaisten on rajoittanut nämä oikeudet vain muiden 53055: tilaisuuksien järjestämisestä. Rajoitusten voita- pohjoismaiden kansalaisiin. Norjassa, Ruotsis- 53056: neen siis katsoa olevan molempien sopimusten sa ja Tanskassa voivat kaikki ulkomaalaiset, 53057: sallimia. Sen sijaan rajoitusta, joka yleisesti jotka ovat olleet kirjoilla maassa kolme vaali- 53058: estää ulkomaalaista järjestämästä kokouksia ja vuotta edeltävää vuotta, äänestää kunnallis- 53059: osallistumasta niihin, ei voitane pitää sallittuna vaaleissa ja väliportaan itsehallintoelinten vaa- 53060: ottaen huomioon sopimusten asiaa koskevat lissa ja tulla valituksi kunnallisiin luottamus- 53061: määräykset. Sopimuksen noudattamista valvo- toimiin. 53062: maan perustetun elimen, ihmisoikeuskomitean Kokoontumisoikeuden sääntely vaihtelee 53063: ulkomaalaisia koskevan yleisluontoisen tulkin- pohjoismaissa maittain varsin paljon. Norjassa 53064: takannanoton mukaan KP-sopimuksen mukai- puuttuu asiasta kokonaan perustuslaintasoinen 53065: 8 1989 vp. - HE n:o 195 53066: 53067: saannös. Tanskassa taas ei ole kokouslakia Sveitsin kantonissa. Isossa-Britanniassa nämä 53068: lainkaan. Sisällöltään Ruotsin laki poikkeaa oikeudet, kuten myös valtiollinen äänioikeus, 53069: muista sikäli, että se koskee nimenomaisesti on myönnetty Kansainyhteisömaista ja Irlan- 53070: myös mielenosoituksia. Kokoontumisoikeutta nista tulleille siirtolaisille. Ison-Britannian ja 53071: koskevan nimenomaisen perustuslain säännök- Irlannin välillä oikeudet on toteutettu vasta- 53072: sen mukaan tämä oikeus on Ruotsissa ja Tans- vuoroisesti. 53073: kassa turvattu vain oman maan kansalaisille. Vastaava kokoontumisoikeuden sääntelyä 53074: Ulkomaalainen on Ruotsin perustuslakiin sisäl- koskeva vaihtelu maittain on havaittavissa yhtä 53075: lytetyn ulkomaalaisten oikeuksia koskevan lailla muualla läntisessä Euroopassa kuin poh- 53076: yleissäännöksen mukaan kuitenkin muun mu- joismaissakin. Kokoontumisvapaus perusoi- 53077: assa kokoontumisoikeuden suhteen samassa keutena puuttuu muun muassa Ranskan ja 53078: asemassa kuin Ruotsin kansalainen, jollei lailla Sveitsin perustuslaeista. Sveitsissä ei ole myös- 53079: asiasta toisin säädetä. Huolimatta sääntelyyn kään kokouslakia. Tällainen laki puuttuu li- 53080: liittyvistä muodollisista eroavaisuuksista kaikil- säksi muun muassa Belgiasta ja Isosta-Britan- 53081: la muissa pohjoismaissa asuvilla ulkomaalaisil- niasta. Niissäkään maissa, missä kokouksista 53082: la on käytännössä samanlaajuinen kokoontu- on erityinen laki, lakiin ei yleensä sisälly ulko- 53083: misvapaus kuin näiden maiden omilla kansalai- maalaisten kokoontumisoikeutta koskevia 53084: silla. säännöksiä. Perustuslaeissakin kokoontumisoi- 53085: Painovapaus on taattu kaikissa pohjoismais- keus yleensä on turvattu vain asianomaisen 53086: sa. Islannin, Norjan ja Tanskan perustuslakien maan kansalaisille. Ulkomaalaisten oikeus ko- 53087: asiaa koskevan perussäännöksen mukaan oi- koontua yleisiin kokouksiin ja mielenosoituk- 53088: keuden käyttämisellä ei ole kansalaisuuteen siin perustuukin yleensä vain laintasoiseen 53089: perustuvia rajoituksia. Ruotsissa vastaava oi- sääntelyyn, kuten Saksan Iiittotasavallassa, tai 53090: keustila seuraa edellä mainitusta perustuslakiin tavanomaiseen oikeuteen taikka kansainvälis- 53091: sisällytetystä ulkomaalaisen oikeuksia koske- ten sopimusten velvoitteiden noudattamiseen 53092: vasta erityissäännöksestä ja vastaavasta erityis- käytännössä. Esimerkkeinä ulkomaalaisten oi- 53093: säännöksestä perustuslakina voimassa olevassa keuksien rajauksista voidaan mainita Portuga- 53094: painovapausjärjestyksessä. Islannissa, Norjas- lin perustuslain säännös, jonka mukaan ulko- 53095: sa, Ruotsissa ja Tanskassa asuvat ulkomaalai- maalaisten yhdenvertaisuutta koskeva perus- 53096: set ovatkin painovapauden suhteen pääasial- säännös ei koske poliittisia oikeuksia, sekä 53097: lisesti samassa asemassa kuin näiden maiden Itävallan kokouslain säännös, jonka mukaan 53098: omat kansalaiset. Sanomalehden tai aikakaus- ulkomaalainen ei saa toimia sellaisen kokouk- 53099: lehden julkaisijana saa Islannissa olla kuiten- sen järjestäjänä, toimeenpanijana tai johtaja- 53100: kin vain Islannin kansalainen taikka islantilai- na, joka käsittelee yleisiä asioita. 53101: nen yhteisotai säätiö. Myös toimittajan tulee Painovapauden periaate on yleisesti omak- 53102: olla Islannin kansalainen. suttu kaikkialla maailmassa. Myös läntisen 53103: Euroopan maissa painovapaus on lähes poik- 53104: keuksetta taattu kaikille, kansalaisuudesta riip- 53105: 1.4.2. Muut läntisen Euroopan maat pumatta. Eräät painovapauden toteuttamiseen 53106: liittyvät oikeudet, kuten oikeus harjoittaa kir- 53107: Kun eräitä ulkomaalaisten poliittista osallis- japaino-, kirjakauppa- ja kustannusliikettä 53108: tumista koskevia säännöksiä on muutettava ovat Euroopan yhteisön (EY) maissa voimassa 53109: ennen kuin Suomi voi liittyä Euroopan neuvos- olevien yhteisten elinkeinomarkkinoiden joh- 53110: ton ihmisoikeussopimukseen, on tarkastelun dosta läntisessä Euroopassa taatut ainakin 53111: piiriin otettu pohjoismaiden lisäksi läntisen muiden EY-maiden kansalaisille. 53112: Euroopan maat, jotka eräitä pikkuvaltioita 53113: lukuun ottamatta kuuluvat Euroopan neuvos- 53114: toon. 2. Ehdotetut muutokset 53115: Läntisen Euroopan maista vain Espanjassa 53116: Suomen lisäksi ei ulkomaalaisilla ole oikeutta 2.1. Yleistä 53117: liittyä puolueeseen. 53118: Kunnallinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus Ottaen huomioon edellä todetut kansainvä- 53119: on myönnetty maassa asuville ulkomaalaisille listen sopimusten Suomelle asettamat vaati- 53120: Alankomaissa ja Irlannissa sekä kahdessa mukset ja todetun nykyisen tilanteen muissa 53121: 1989 vp. - HE n:o 195 9 53122: 53123: Euroopan maissa on tarvetta tarkistaa lainsää- jonka kuluessa jäsenvaltioiden olisi saatettava 53124: däntöä siten, että kaikki ulkomaalaiset myös direktiivin mukaiset säännökset valtionsisäises- 53125: Suomessa voisivat tietyin edellytyksin osallis- ti voimaan, on ehdotettu kolmea vuotta. 53126: tua poliittiseen toimintaan. Suomen on syytä seurata asian käsittelyn 53127: Kun juuri missään läntisen Euroopan maas- etenemistä Euroopan yhteisössä ja harkita tar- 53128: sa ei enää ole laissa säädettyjä rajoituksia peen mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. 53129: ulkomaalaisten osallistumiselle puolueiden toi- Vaikka jo nyt mahdollisesti voitaisiin saavut- 53130: mintaan, on syytä tarkistaa yhdistyslakia siten, taa yksimielisyys siitä, että kunnallista äänioi- 53131: että myös ulkomaalaiset tietyin edellytyksin keutta ja vaalikelpoisuutta koskeva uudistus 53132: ovat oikeutettuja liittymään puolueisiin ja tule- voitaisiin toteuttaa ulkomaalaisten osalta, vaa- 53133: maan valituiksi puolueiden hallituksiin. tisi lainuudistuksen toteuttaminen perustuslain- 53134: Jotta ulkomaalaisten osallistumiselle puolue- säätämisjärjestystä, koska myös hallitusmuo- 53135: poliittiseen toimintaan ei jäisi tarpeettomia ra- toa tulisi tällöin muuttaa. Kun nyt ehdotetut 53136: joituksia, jotka asettaisivat ulkomaalaiset puo- uudistukset on tarkoitus saattaa voimaan no- 53137: lueiden jäseninä eriarvoiseen asemaan verrattu- peasti, jo ensi vuoden alusta lukien, ei äänioi- 53138: na puolueissa toimiviin Suomen kansalaisiin, keus- ja vaalikelpoisuuskysymyksen lähempää 53139: on samassa yhteydessä tarvetta uudistaa eräitä selvittämistä ole katsottu voitavan liittää nyt 53140: yleisistä kokouksista annetun lain ja painova- ehdotettujen poliittisia oikeuksia koskevien 53141: pauslain säännöksiä. lainsäädäntöuudistusten yhteyteen. 53142: Uudistukset olisi tarkoituksenmukaista to- 53143: teuttaa samassa yhteydessä kuin uusi yhdistys- 53144: laki ensi vuoden alusta tulee voimaan. Uudis- 2.2. Osallistuminen puoluetoimintaan 53145: tusten jälkeen ulkomaalaisten poliittiset oikeu- 53146: det Suomessa olisivat siten säänneltyjä, että Yhdistyslakia ehdotetaan muutettavaksi si- 53147: estettä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopi- ten, että valtiollisten yhdistysten jäsenyydelle 53148: muksen ratifiointiin ilman varaomia ei näitten asetetut kansalaisuusvaatimukset poistetaan. 53149: oikeuksien osalta olisi. Samalla poistuisivat Sen sijaan ulkomaalaiselta valtiollisen yhdis- 53150: mahdolliset ristiriidat Suomen lainsäädännön tyksen jäseneksi liittyvältä edellytettäisiin, että 53151: ja KP-sopimuksen väliltä. hänellä on kotipaikka Suomessa. Näin ollen 53152: Uudistusten toteutuessa ulkomaalaisten oi- kaikille maassamme vakituisesti asuville ulko- 53153: keus osallistua poliittiseen toimintaan Suomes- maalaisille tulisi mahdolliseksi ottaa osaa myös 53154: sa olisi lailla turvattu. Oikeudet eivät kuiten- poliittisten puolueiden toimintaan. Toisaalta 53155: kaan nauttisi sitä korostettua muodollista suo- puolueetkin voisivat edelleen muiden yhdistys- 53156: jaa, jota Suomen kansalaisten hallitusmuodos- ten tapaan asettaa halutessaan jäsenyysedelly- 53157: sa taatut vastaavat vapausoikeudet nauttivat. tykseksi Suomen kansalaisuuden. 53158: Tavoitteena tulisi kuitenkin pitää sitä, että Ehdotettu muutos antaisi ulkomaalaisille oi- 53159: ulkomaalaisten poliittiset oikeudetkin korotet- keuden liittyä valtiollisen yhdistyksen jäseneksi 53160: taisiin perusoikeuksien joukkoon. Erillisasiana ja toimia tällaisessa yhdistyksessä samalla ta- 53161: tällaista perustuslain muutosta ei kuitenkaan voin kuin Suomen kansalaiset. Muutos merkit- 53162: ole syytä toteuttaa. Kysymys liittyy osana laa- sisi ulkomaalaisille myös oikeutta valtiollisen 53163: jempaan ulkomaalaisten ihmisoikeuskysymys- yhdistyksen perustamiseen. Rekisteröidyn puo- 53164: ten selvitykseen ja uudelleen järjestelyyn, joka lueen perustamista koskevaa menettelyä on 53165: parhaiten voinee tapahtua aikaisemmin maini- selostettu edellä jaksossa 1.2.1. 53166: tun perusoikeuskomitean työn yhteydessä. Myös ulkomaalaisen oikeutta kuulua valtiol- 53167: Viimeaikaisessa keskustelussa on ollut esillä lisen yhdistyksen hallitukseen laajennettaisiin 53168: myös kysymys äänioikeuden ja vaalikelpoisuu- vastaavasti, toisin sanoen kansalaisuusvaati- 53169: den myöntämisestä Suomessa pysyvästi asuville muksista luovuttaisiin mutta kaikilta hallituk- 53170: ulkomaalaisille. Kunnallisen äänioikeuden ja sen jäseniltä kansalaisuuteen katsomatta edel- 53171: vaalikelpoisuuden osalta tällaisten oikeuksien lytettäisiin, että heillä on kotipaikka Suomessa. 53172: vastavuoroista myöntämistä on käsitelty maan- Muissa kuin valtiollisissa yhdistyksissä riittää, 53173: osan laajuisesti myös Euroopan neuvoston ja että hallituksen puheenjohtajalla ja vähintään 53174: Euroopan yhteisön piirissä. Asiasta on Euroo- puolella muista hallituksen jäsenistä on koti- 53175: pan yhteisössä valmistunut viidentoista vuoden paikka Suomessa. Tästä kotipaikkavaatimuk- 53176: valmistelun jälkeen direktiiviehdotus. Ajaksi, sesta voi myöntää poikkeuksen sisäasiainminis- 53177: 53178: 2 3913400 53179: 10 1989 vp. - HE n:o 195 53180: 53181: teriö. Lupaviranomaiseksi ehdotetaan nyt oi- Oikeus kokoontua yleisiin kokouksiin ja jär- 53182: keusministeriötä. jestää niitä koskisi poliittisten kokousten ohel- 53183: Ulkomaalaisille ehdotettu mahdollisuus kuu- la myös muita yleisiä kokouksia. Lisäksi näitä 53184: lua rekisteröityyn puolueeseen ja sellaisen pe- säännöksiä sovellettaisiin myös mielenosoituk- 53185: rustamiseen merkitsee samalla eräissä kohdin siin, joista ei ole erillisiä säännöksiä nykyisessä 53186: muutosta valtiollisissa vaaleissa ja kunnallis- kokouslaissa. Ehdotetut muutokset merkitsisi- 53187: vaaleissa noudatettavaan ehdokkaiden asetta- vät samalla sitä, että Suomen kokoontumisoi- 53188: miseen. Puolueen jäsenenä ulkomaalaisella oli- keutta koskevat säännökset tulisivat sopusoin- 53189: si ensinnäkin oikeus osallistua jäsenäänestyk- tuisiksi KP-sopimuksen ja EN-sopimuksen 53190: seen kansanedustajain vaaleja ja presidentin kanssa, koska säännöksistä poistettaisiin ulko- 53191: valitsijamiesvaaleja varten. Tämä ei sinänsä maalaisten kokoontumisoikeutta koskevat ylei- 53192: olisi poikkeuksellista tai epäjohdonmukaista, set rajoitukset. 53193: koska jäsenäänestykseen voivat, jos puolueen Yleisistä kokouksista annettu laki on monil- 53194: säännöt sen sallivat, osallistua alle 18-vuotiaat- ta osin vanhentunut ja puutteellinen ja kaipaa 53195: kin puolueen jäsenet, joilla ulkomaalaisten ta- kokonaisuudessaan uudistamista. Lakiin ei 53196: paan ei ole vaaleissa äänioikeutta. Myös kun- kuitenkaan tässä vaiheessa ehdoteta muita kuin 53197: nallisvaaleissa ulkomaalaisella voisi olla oikeus kokoontumisoikeutta koskevia tarkistuksia, 53198: osallistua ehdokasasettelusta päättämiseen. koska se on tarkoitus uudistaa lähivuosina 53199: Toiseksi ulkomaalaisten perustamalla ja ul- kokonaisuudessaan. 53200: komaalaisista koostuvalla rekisteröidyllä puo- 53201: lueella olisi oikeus puolueena asettaa ehdokkai- 53202: ta kaikissa vaaleissa. Oikeus asettaa ehdokas 2.4. Painovapauden laajentaminen 53203: presidentiksi tasavallan presidentin vaaliin on 53204: kuitenkin vain sellaisella puolueella, jonka eh- Painovapautta ehdotetaan laajennettavaksi 53205: dokaslistalta on viimeksi toimitetuissa kansan- muuttamalla painovapauslain 1 §:ää niin, että 53206: edustajain vaaleissa valittu vähintään yksi kan- tämä oikeus olisi paitsi jokaisella Suomen kan- 53207: sanedustaja. Oikeutta asettaa ehdokkaita vaa- salaisella myös Suomessa pysyvästi asuvilla 53208: leissa perustamalla valitsijayhdistys ei ulko- ulkomaalaisilla. 53209: maalaisille yhdistyslain ehdotetun muutoksen Ulkomaalaisten poliittisten oikeuksien käy- 53210: seurauksena tulisi. tännön toteutumiseen vaikuttaa oleellisesti 53211: myös mahdollisuus julkaista Suomessa sa- 53212: noma- ja aikakauslehtiä. Tämän vuoksi ehdo- 53213: 2.3. Kokoontumisoikeuden laajentaminen tetaan painovapauslain 19 §:n 1 momenttia 53214: muutettavaksi niin, että oikeus julkaista aika- 53215: Oikeutta kokoontua yleisiin kokouksiin eh- kautisia painokirjoituksia kuuluisi myös sellai- 53216: dotetaan laajennettavaksi yleisistä kokouksista sille ulkomaalaisille, joilla on Suomessa koti- 53217: annettuun lakiin otettavana säännöksellä niin, paikka ja jotka hallitsevat itseään ja omaisuut- 53218: että tämä oikeus kuuluisi kaikille henkilöille taan, samoin kuin niille yhteisöille, joissa halli- 53219: kansalaisuudesta, kotipaikasta, vajaavaltaisuu- tuksen puheenjohtajana tai henkilökohtaisesti 53220: desta tai muista ominaisuuksista riippumatta. vastuunalaisena yhtiömiehenä on edellä maini- 53221: Osallistumisoikeus yleisiin kokouksiin turvat- tut ehdot täyttävä ulkomaalainen. Vaatimus 53222: taisiin näin laintasoisin säännöksin myös kai- itsensä ja omaisuutensa hallitsemisesta merkit- 53223: kille ulkomaalaisille kotipaikasta riippumatta. see sitä, että aikakautisen painokirjoituksen 53224: Tältä osin ehdotus merkitsee myös kokouslain julkaisijan tulee olla täysivaltainen eikä hän 53225: selkiinnyttämistä ja muuttamista vallitsevia saa olla konkurssissa. Tämä vaatimus koskee 53226: oloja vastaavaksi, koska ulkomaalaiset ovat jo nykyisten säännösten mukaan myös Suomen 53227: nykyäänkin voineet tosiasiallisesti osallistua kansalaisia. 53228: yleisiin kokouksiin. Painovapauden käytännön toteuttamiseen 53229: Yleisen kokouksen järjestämisoikeutta laa- liittyy keskeisesti oikeus toimia aikakautisen 53230: jennettaisiin ehdotuksen mukaan niin, että tä- painokirjoituksen päätoimittajana. Tätä oi- 53231: mä oikeus olisi paitsi täysivaltaisilla Suomen keutta ehdotetaan laajennettavaksi yhdenmu- 53232: kansalaisilla myös niillä täysivaltaisilla ulko- kaisesti painovapauden laajentamisen kanssa 53233: maalaisilla, joilla on kotipaikka Suomessa, niin, että Suomen kansalaisen ohella myös 53234: sekä Suomessa rekisteröidyillä yhdistyksillä. Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen voisi 53235: 1989 vp. - HE n:o 195 11 53236: 53237: olla sanomalehden tai aikakauslehden päätoi- Eduskunnassa asiasta käydyssä keskustelus- 53238: mittajana. Pysyvää asumista maassa ei edelly- sa tuli esille kysymys siitä, olisiko mahdollista 53239: tettäisi Suomen kansalaiselta, jolta ei ole edel- lieventää kansalaisuusvaatimuksia edelleen si- 53240: lytetty sitä tähänkään asti. Tässä suhteessa ten, että muillakin ulkomaalaisilla olisi oikeus 53241: Suomen kansalaisen ja ulkomaalaisen välillä kuulua poliittisiin puolueisiin. Hallituksen esi- 53242: tehtävää erottelua on pidettävä kohtuullisena tykseen antamassaan vastauksessa eduskunta 53243: ja ihmisoikeussopimusten sallimana. Viimeksi edellyttikin, "että hallitus viivyttelemättä 53244: mainitut itse asiassa edellyttävät sopimuksissa käynnistää selvityksen siitä, mitä muutoksia 53245: määrättyjen oikeuksien turvaamista valtion yhdistyslain muuttaminen siten, että maassam- 53246: tuomiovallan ja oikeudenkäyttöpiirin alaisille me vakituisesti asuvat ulkomaalaiset saavat 53247: henkilöille. Suomen kansalaiset kuuluvat eräis- riittävät mahdollisuudet yhdistystoimintaan, 53248: sä suhteissa Suomen tuomiovallan ja oikeuden- aiheuttaa puoluelakiin ja kansanedustajain 53249: käyttöpiirin alaisuuteen oleskelupaikastaan vaaleista annettuun lakiin ja antaa selvityksen 53250: riippumatta, ulkomaalaiset lähtökohtaisesti valmistuttua eduskunnalle asiaa koskevat la- 53251: vain Suomen alueellisen täysivaltaisuuden pii- kiehdotukset". 53252: rissä ollessaan. Kokoontumislainsäädännön uudistamista 53253: Vaikka asumista koskeva vaatimus onkin valmisteltiin oikeusministeriössä 1970-luvulla. 53254: asetettu vastaavalle ohjelmatoimittajalle radio- Aluksi oli tarkoitus valmistella pelkästään mie- 53255: vastuulaissa, ei ole katsottu aiheelliseksi rajoit- lenosoituksia koskevia säännöksiä, mutta työn 53256: taa kansalaisten oikeuksia tässä suhteessa, kos- kuluessa vahvistui käsitys, ettei erillisen mie- 53257: ka kotipaikkavaatimuksen puuttumisesta ei ole lenosoituslain valmistelu ollut tarkoituksenmu- 53258: aiheutunut käytännössä ongelmia. kaista, vaan samassa laissa olisi säädettävä 53259: Yhteisenä lisäedellytyksenä niin Suomen laajemminkin perustuslain suojaamasta ko- 53260: kansalaisen kuin ulkomaalaisenkin toimimisel- koontumisesta. Ehdotus uudeksi kokoontumis- 53261: le päätoimittajana olisi täysivaltaisuus. Tämä laiksi valmistui oikeusministeriössä vuonna 53262: vaatimus on tarpeen päätoimittajalle painova- 1975 (Oikeusministeriön lainsäädäntöosaston 53263: pauslain mukaan kuuluvan vastuun vuoksi. julkaisu 611975). Ehdotuksen mukaan myös 53264: Vastuun toteutuminen edellyttää, että päätoi- ulkomaalaisilla olisi ollut oikeus osallistua ko- 53265: mittajana toimiva henkilö on oikeudellisesti kouksiin ja määrätyin rajoituksin myös järjes- 53266: kelpoinen kantamaan hänelle kuuluvan vas- tää niitä. Ehdotetun lain säännöksiä olisi sovel- 53267: tuun. lettu myös mielenosoituksiin. Varsinkin ko- 53268: Painovapauden laajentaminen ehdotetuna kousten järjestämisoikeuden myöntämistä ul- 53269: tavalla poistaisi samalla painovapauslain sekä komaalaisille arvosteltiin useissa esitysehdotuk- 53270: KP-sopimuksen ja EN-sopimuksen välistä risti- sesta annetuissa lausunnoissa. Säännöstä tar- 53271: riitaa, koska ulkomaalaisten painovapauden kistettiinkin lakiehdotuksen jatkovalmistelussa 53272: yleisestä rajoittamisesta luovuttaisiin. niin, että tämä oikeus olisi vain niillä ulkomaa- 53273: laisilla, joilla on Suomessa äänioikeus kunnal- 53274: lisvaaleissa. Oikeutta osallistua kokouksiin eh- 53275: 3. Asian valmistelu dotettiin tarkistetussakin lakiehdotuksessa kai- 53276: kille ulkomaalaisille. Lakiehdotuksen pohjalta 53277: Ulkomaalaisten oikeus kuulua yhdistyksiin, ei kuitenkaan ryhdytty lainsäädäntötoimiin. 53278: joiden varsinaisena tarkoituksena on vaikuttaa Painovapauslaki on säilynyt pääosin saman 53279: valtiollisiin asioihin, on ollut esillä eri vaiheissa sisältöisenä kuin se vuonna 1919 säädettiin. 53280: uuden yhdistyslain valmistelussa. Asiaa on kä- Eräitä lain vastuu- ja rangaistussäännöksiä on 53281: sitelty sekä yhdistyslakikomitean mietinnössä muutettu vuonna 1930. Sota-ajan poikkeuksel- 53282: (Komiteanmietintö 1984: 1) että tästä mietin- lisissa oloissa painovapautta rajoitettiin väliai- 53283: nöstä annetuissa lausunnoissa (Oikeusministe- kaisesti hallinnollisin määräyksin painovapaus- 53284: riön lainvalmisteluosaston julkaisu 111985). lakia muuttamatta muun muassa siten, että 53285: Uudessa yhdistyslaissa lievennettiinkin tällais- jossain määrin palattiin ennakkosensuuriin (so- 53286: ten yhdistysten jäsenten kansalaisuusvaatimuk- tasensuuri). Myöhemmin on lain valvonta- ja 53287: sia siten, että jäseninä voivat olla Suomen vastuusäännöksiin tehty joitakin muutoksia. 53288: kansalaisten lisäksi myös sellaiset toisen poh- Sen sijaan painovapautta koskeva lain 1 §, 53289: joismaan kansalaiset, joilla on kotipaikka Suo- aikakautisen painokirjoituksen julkaisemisoi- 53290: messa. keutta koskeva 19 § ja päätoimittajan kelpoi- 53291: 12 1989 vp. - HE n:o 195 53292: 53293: suutta koskeva 21 § ovat edelleen alkuperäises- naismuutoksia tämän johdosta olisi samassa 53294: sä muodossaan. yhteydessä tehtävä yleisistä kokouksista annet- 53295: Siirtolaisuusasiain neuvottelukunta on mie- tuun lakiin, painovapauslakiin tai muuhun 53296: tinnössään XII (1988:41) käsitellyt Suomen lainsäädäntöön sekä tehdä tässä suhteessa tar- 53297: ulkomaalaispolitiikkaan vaikuttavia tekijöitä peellisiksi havaitsemansa lainmuutosehdotuk- 53298: ja tehnyt toimenpide-esityksiä ulkomaalaisten set. 53299: aseman parantamiseksi muun muassa poliittis- Ulkomaalaisten poliittista osallistumista sel- 53300: ten oikeuksien käytön suhteen. Tässä esitykses- vittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 30 päi- 53301: sä tehtävien muutosehdotusten lisäksi neuvot- vana toukokuuta 1989 oikeusministeriölle. 53302: telukunta on esittänyt, että kunnallinen äänioi- Mietintöön liittyy yhden työryhmän jäsenen 53303: keus ja vaalikelpoisuus laajennettaisiin koske- eriävä mielipide. Työryhmän ehdotuksesta 53304: maan kaikkia Suomessa asuvia ulkomaalaisia, pyydettiin lausunto kaikilta puolueilta, eräiltä 53305: jotka on henkikirjoitettu Suomessa kahtena ministeriöiltä, kuntien keskusjärjestöiltä, leh- 53306: peräkkäisenä vaalivuotta edeltävänä vuonna ja distön ja toimittajien etujärjestöiltä, Suomen 53307: että ryhdyttäisiin valmistelemaan hallitusmuo- ulkomaalaisyhdistykseltä, Suomen Nimismies- 53308: don II luvun muuttamista siten, että nykyiset yhdistykseltä sekä Suomen Poliisien Liitolta. 53309: vain Suomen kansalaisille turvatut perusoi- Annetuissa lausunnoissa työryhmän ehdotuk- 53310: keudet säädettäisiin koskemaan myös Suomen siin suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Muu- 53311: oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvia ulkomaalaisia. tamat lausunnonantajat olivat sitä mieltä, että 53312: Ulkomaalaisten poliittisia oikeuksia on kar- ulkomaalaisille olisi aiheellista myöntää ehdo- 53313: toitettu myös muun muassa Pohjoismaiden tettujen poliittisten oikeuksien lisäksi myös 53314: neuvoston julkaisussa "Pohjoismaalaisten oi- äänioikeus ja vaalikelpoisuus ainakin kunnal- 53315: keudet Pohjolassa" (NU 1985:6) ja oikeus- lisvaaleissa. 53316: ministeriössä laaditussa selvityksessä "Euroo- 53317: Tämä esitys on valmisteltu virkatyönä oi- 53318: pan neuvoston ihmisoikeussopimus Suomen 53319: keusministeriössä työryhmän mietinnön ja siitä 53320: näkökulmasta". Viimeksi mainitussa perus- 53321: saatujen lausuntojen pohjalta. 53322: selvityksessä ilmi tulleet selvimmät puutteet 53323: ulkomaalaisten osallistumisessa poliittiseen toi- 53324: mintaan Suomessa on tässä esityksessä ehdo- 53325: tettu poistettaviksi. 4. Esityksen vaikutukset 53326: Oikeusministeriö asetti 23 päivänä maalis- 53327: kuuta 1989 työryhmän, jonka tehtäväksi an- Esityksellä ei ole organisatorisia taikka ta- 53328: nettiin valmistella hallituksen esityksen muo- loudellisia vaikutuksia. Tarkistamalla Suomes- 53329: toon laaditut ehdotukset säännöksiksi, joilla sa asuvien ulkomaalaisten asemaa ehdotetuna 53330: Suomessa kotipaikan omaavalle ulkomaalaisel- tavalla poistetaan nyt muutettaviksi ehdotettu- 53331: le annettaisiin oikeus kuulua myös niin sanot- jen lakien osalta esteet ratifioida ilman varau- 53332: tuihin valtiollisiin yhdistyksiin. Lisäksi työryh- mia Suomen allekirjoittama Euroopan neuvos- 53333: män tehtäväksi annettiin selvittää, mitä seuran- ton ihmisoikeussopimus. 53334: 53335: 53336: 53337: 53338: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 53339: 53340: 53341: 1. Lakiehdotusten perustelut sellaisessa yhdistyksessä, jonka varsinaisena 53342: tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioi- 53343: 1.1. Yhdistyslaki hin. Tällaisten valtiollisten yhdistysten jäsenyy- 53344: delle asetetuista kansalaisuusvaatimuksista eh- 53345: JO §. Jäsenet. Lain 10 §:ssä säännellään jä- dotetaan kokonaan luovuttavaksi. Ehdotettu 53346: senyyttä aatteellisessa yhdistyksessä. Säännös yhdistymisvapauden laajennus ei kuitenkaan 53347: koskee paitsi sitä, kuka voi kuulua yhdistyk- avaisi valtiollisen yhdistyksen jäsenyyttä kaikil- 53348: seen tai liittyä siihen, myös yhdistyksen perus- le ulkomaalaisille, esimerkiksi Suomessa vain 53349: tamista. Pykälän 2 momentti koskee jäsenyyttä tilapäisesti oleskeleville. Muutos koskisi vain 53350: 1989 vp. - HE n:o 195 13 53351: 53352: sellaisia ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka tane pitää sellaisena asiana, jonka välttämättä 53353: Suomessa ja joiden toisin sanoen voidaan kat- tulisi olla sisäasiainministeriöllä. Hallituksen 53354: soa olevan täällä vakinaisesti. Tämä koskee jäsenten kotipaikkaa koskevia poikkeuslupia ei 53355: sekä toisen maan kansalaisia että kansalaisuu- tähän asti ole tarvinnut myöntää, koska koti- 53356: dettomia henkilöitä. Suomen kansalaisten yh- paikkavaatimuksia ei yhdistyslainsäädännössä 53357: distymisvapaus olisi valtiollistenkin yhdistysten ole ollut. Säätiöiden kohdalla vastaavat poik- 53358: kohdalla riippumaton siitä, onko henkilöillä keusluvat myöntää valtioneuvosto, jolle ne esi- 53359: kotipaikka Suomessa. tellään oikeusministeriöstä. Osakeyhtiöissä täl- 53360: Ulkomaalaisella on säännöksessä tarkoitetul- laiset luvat myöntää kauppa- ja teollisuusmi- 53361: la tavalla kotipaikka Suomessa, jos hänet on nisteriö sekä osuuskunnissa valtioneuvosto, 53362: merkitty väestökirjalaissa (141/69) tarkoitet- jolle ne esitellään niin ikään kauppa- ja teolli- 53363: tuun kotipaikkarekisteriin. Mainitun lain 2 §:n suusministeriöstä. Sisäasiainministeriö vastus- 53364: mukaan väestökirjoja pidetään Suomen kansa- taa poikkeuslupaviranomaista koskevaa ehdo- 53365: laisista ja eräin poikkeuksin myös kaikista tusta sillä perusteella, että nimenomaan sisäasi- 53366: Suomessa vakinaisesti asuvista ulkomaalaisis- ainministeriön hallinnonalalla, jolla toimivat 53367: ta. Se, mitä vakinaisella asumisella tässä tar- ulkomaalaiskeskus ja poliisi mukaan lukien 53368: koitetaan, käy ilmi väestökirja-asetuksen (198/ suojelupoliisi, on selvästi eniten ulkomaalaisia 53369: 70) 20 §:stä. Sen mukaan ulkomaalainen, jon- koskevaa sellaista tietoa, jota kriittisissä ta- 53370: ka oleskelu Suomessa on kestänyt tai on tar- pauksissa saatetaan tarvita poikkeuslupaa har- 53371: koitettu kestämään yhtämittaisesti kauemmin kittaessa. 53372: kuin vuoden, on velvollinen viipymättä ilmoit- 53373: tautumaan asuinpaikkansa rekisteritoimistolle 53374: väestörekisteriin ja kotipaikkarekisteriin mer- 1.2. Laki yleisistä kokouksista 53375: kitsemistä varten. Käytännössä kotipaikkare- 53376: kisteriin merkitseminen edellyttää, että henkilö 53377: on saanut oleskeluluvan vähintään yhdeksi 1 §. Pykälän 1 momentissa ilmaistaisiin peri- 53378: vuodeksi. aate, jonka mukaan kaikilla on kansalaisuu- 53379: 35 §. Hallitus. Pykälän 2 ja 3 momentissa desta, kotipaikasta tai muista ominaisuuksista, 53380: säädetään yhdistyksen hallituksen jäsenten kel- kuten vajaavaltaisuudesta, riippumatta oikeus 53381: poisuusehdoista ja asetetaan hallitukselle eräitä kokoontua yleisiin kokouksiin. Muutoin mo- 53382: muita vaatimuksia. Pykälän 3 momentin toi- mentti vastaa voimassa olevan lain 1 §:n 1 53383: sessa virkkeessä on asetettu eräitä lisävaati- momenttia kielellisesti tarkistettuna. 53384: muksia valtiollisen yhdistyksen hallitukselle. 2 §. Pykälässä säädettäisiin siitä, kenellä on 53385: Yhdenmukaisesti 10 §:ään ehdotetun muutok- oikeus järjestää yleinen kokous. Tämä oikeus 53386: sen kanssa poistettaisiin myös valtiollisen yh- olisi kaikilla täysivaltaisilla Suomen kansalai- 53387: distyksen hallituksen jäsenille asetetut kansa- silla ja niillä täysivaltaisilla ulkomaalaisilla, 53388: laisuusvaatimukset. Sen sijaan vaadittaisiin joilla on kotipaikka Suomessa. Kotipaikka 53389: edelleen, että kaikilla valtiollisen yhdistyksen määräytyisi samalla tavoin kuin edellä yhdis- 53390: hallituksen jäsenillä on kotipaikka Suomessa. tyslain 10 §:n perusteluissa on selostettu. Ko- 53391: Tämä vaatimus koskee niin Suomen kansalai- kouksen järjestäjän täysivaltaisuusvaatimuk- 53392: sia kuin ulkomaalaisia. sesta seuraa, että alle 18-vuotias tai holhotta- 53393: Pykälän 3 momentin ensimmäinen virke kos- vaksi julistettu ei voisi olla kokouksen järjestä- 53394: kee hallituksen jäsenten kotipaikkavaatimuksia jänä. Tätä voidaan perustella sillä, että ko- 53395: niin sanotuissa tavallisissa yhdistyksissä. Näis- kouksen järjestäjän tulee olla oikeudellisesti 53396: sä yhdistyksissä sisäasiainministeriö voi myön- kelpoinen vastaamaan kokouksesta. Kokouk- 53397: tää luvan poiketa kotipaikkavaatimuksista. sen järjestämisoikeuden myöntämistä myös va- 53398: Lupaviranomaiseksi ehdotetaan nyt oikeus- jaavaltaisille olisi kuitenkin harkittava kokous- 53399: ministeriötä, jolle yhdistyksiä koskevat asiat lain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Muun 53400: muutoin kuuluvat. Kun ulkomaalaisten yhdis- muassa lapsen oikeuksia koskeva YK:n yleisso- 53401: tymisvapauden rajoituksista, joiden noudatta- pimus, joka saatettaneen vielä kuluvana vuon- 53402: misen valvonta on tähän asti kuulunut hallin- na YK:n yleiskokouksen hyväksyttäväksi ja 53403: nollisesti sisäasiainministeriölle, on uudessa yh- jonka valmisteluun myös Suomi on osallistu- 53404: distyslaissa luovuttu, ei yhdistyksen hallituksen nut, saattaa aiheuttaa tässä suhteessa säännök- 53405: jäsenten kotipaikkaan liittyvää harkintaa voi- sen tarkistamistarvetta. 53406: 14 1989 vp. - HE n:o 195 53407: 53408: Kokouksen järjestämisoikeus olisi fyysisten tällainen ulkomaalainen, vms1vat julkaista 53409: henkilöiden lisäksi myös Suomessa rekisteröi- Suomessa aikakautisia painokirjoituksia. Koti- 53410: dyillä yhdistyksillä. Nykyinen säännös myön- paikka määräytyisi samalla tavoin kuin edellä 53411: tää kokouksen järjestämisoikeuden yhdistyksil- yhdistyslain 10 §:n perusteluissa on selostettu. 53412: le. Vaikka ehdotettu säännös näyttäisi sana- Kotipaikkavaatimuksen asettaminen ulkomaa- 53413: muotonsa perusteella tiukentavan yhdistysten laiselle on perusteltua samoista syistä kuin 53414: oikeutta kokouksen järjestämiseen, kysymys edellä 1 §:n perusteluissa on esitetty. Vaati- 53415: on kuitenkin vain säännöksen sisällön selventä- muksesta, jonka mukaan aikakautisen paino- 53416: misestä. Muutos ei asiallisesti merkitse ko- kirjoituksen julkaisijan tulee hallita itseään ja 53417: kouksen järjestämisoikeuden rajoittamista ny- omaisuuttaan, seuraa, että hänen on oltava 53418: kyisestä, koska rekisteröimätön yhdistys ei yh- täysivaltainen eikä hän saa olla konkurssissa. 53419: distyksenä ole tähänkään asti voinut olla vas- Momenttiin ehdotetaan lisäksi joitakin kielelli- 53420: tuullisena kokouksen järjestäjänä. Tällaisessa siä tarkistuksia. 53421: tilanteessa kokouksen vastuullisina järjestäjinä 21 § . Pykälässä säädettäisiin siitä, kuka voi 53422: toimivat asiaa yhdistyksen puitteissa hoitavat olla aikakautisen painokirjoituksen päätoimit- 53423: luonnolliset henkilöt. tajana. Tämä oikeus olisi täysivaltaisilla Suo- 53424: men kansalaisilla sekä sellaisilla täysivaltaisilla 53425: ulkomaalaisilla, joilla on kotipaikka Suomes- 53426: 1.3. Painovapauslaki sa. Yleisenä edellytyksenä päätoimittajana toi- 53427: mimiselle olisi täysivaltaisuus. Alaikäinen (alle 53428: 1 §. Pykälän mukaan oikeus julkaista paino- 18-vuotias) ja holhottavaksi julistettu ei siten 53429: kirjoituksia kuuluisi rajoituksetta jokaiselle voisi olla aikakautisen painokirjoituksen pää- 53430: Suomen kansalaiselle. Säännös vastaa nykyisen toimittajana. Täysivaltaisuuden vaatiminen 53431: painovapauslain 1 §:ssä ilmaistua periaatetta. päätoimittajalta on tarpeen ottaen huomioon 53432: Painokirjoitusten julkaisemisoikeus olisi lisäksi hänen keskeisen vastuunsa painokirjoituksen 53433: niillä ulkomaalaisilla, joilla on kotipaikka Suo- sisällöstä. Päätoimittajan tulee olla oikeudelli- 53434: messa. Kotipaikka määräytyisi samalla tavoin sesti kelpoinen vastaamaan painokirjoituksen 53435: kuin edellä yhdistyslain 10 §:n perusteluissa on sisällöstä. 53436: selostettu. Kotipaikkavaatimuksen asettamista Ulkomaalaiselta edellytettäisiin lisäksi, että 53437: ulkomaalaisille voidaan pitää perusteltuna ot- hänellä on kotipaikka Suomessa. Myös tämä 53438: taen huomioon sen vastuun, jonka painova- vaatimus liittyy päätoimittajan vastuuseen. 53439: pauslaki asettaa kirjoituksen sisällöstä muiden Vastuun toteutuminen edellyttää, että päätoi- 53440: ohella myös kirjoituksen julkaisijalle. Vastuun mittaja on tavoitettavissa Suomessa. Kotipaik- 53441: toteutuminen edellyttää, että julkaisija on ta- ka määräytyisi edellä yhdistyslain 10 §:n perus- 53442: voitettavissa Suomessa. Muilta osin ehdotettu teluissa selostetulla tavalla. 53443: pykälä vastaa sisällöltään voimassa olevan pai- Voimassa olevan painovapauslain 21 §:n 53444: novapauslain 1 §:ää kielellisesti tarkistettuna. mukaan päätoimittajan tulee olla myös "mies- 53445: 19 §. Pykälän 1 momentissa säädetään siitä, kohtaisesti vapaana". Tämä tarkoittaa sitä, 53446: kenellä on oikeus julkaista aikakautisia paino- ettei esimerkiksi pidätetty tai vankeusrangais- 53447: kirjoituksia, sekä aikakautisen painokirjoituk- tusta suorittava henkilö voi olla päätoimittaja- 53448: sen ilmestymisestä edeltäpäin tehtävästä ilmoi- na. Tästä vaatimuksesta ehdotetaan luovutta- 53449: tuksesta. Momentin mukaan aikakautisia pai- vaksi, koska se ei ole nykyoloissa enää tarpeen. 53450: nokirjoituksia voivat julkaista vain itseään ja 53451: omaisuuttaan hallitsevat Suomen kansalaiset 53452: sekä sellaiset yhteisöt, joissa hallituksen pu- 2. Voimaantulo 53453: heenjohtajana tai henkilökohtaisesti vastuun- 53454: alaisena yhtiömiehenä on mainitut ehdot täyt- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä 53455: tävä Suomen kansalainen. Momenttia ehdote- tammikuuta 1990 eli samanaikaisesti kuin uusi 53456: taan muutettavaksi niin, että myös Suomessa yhdistyslaki tulee voimaan. 53457: pysyvästi asuvat ulkomaalaiset, jotka hallitse- 53458: vat itseään ja omaisuuttaan, sekä yhteisöt, Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 53459: joissa hallituksen puheenjohtajana tai henkilö- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 53460: kohtaisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä on set: 53461: 1989 vp. - HE n:o 195 15 53462: 53463: 1. 53464: Laki 53465: yhdistyslain 10 ja 35 §:n muuttamisesta 53466: 53467: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun yhdistys- 53468: lain (503/89) 10 §:n 2 momentti ja 35 §:n 3 momentti näin kuuluviksi: 53469: 53470: 10 § 35 § 53471: Jäsenet Hallitus 53472: 53473: Jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena Puheenjohtajalla ja vähintään puolella halli- 53474: on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, saavat yhdis- tuksen muista jäsenistä on oltava kotipaikka 53475: tyksen jäseninä olla vain Suomen kansalaiset ja Suomessa, jollei oikeusministeriö myönnä lu- 53476: sellaiset ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka paa poiketa tästä. Jos yhdistyksen varsinaisena 53477: Suomessa, sekä sellaiset yhdistykset, joissa tai tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikutta- 53478: joihin suoraan tai välillisesti kuuluvissa yhdis- minen, saa hallituksen jäsenenä olla vain hen- 53479: tyksissä on jäseninä vain edellä mainittuja kilö, jolla on kotipaikka Suomessa. 53480: henkilöitä. 53481: Tämä laki tulee voimaan päivänä 53482: kuuta 19 53483: 53484: 53485: 2. 53486: Laki 53487: yleisistä kokouksista annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta 53488: 53489: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä kokouksista 20 päivänä helmikuuta 53490: 1907 annetun lain 1 §:n 1 momentti ja 2 § näin kuuluviksi: 53491: 53492: 1§ 53493: Kaikilla on oikeus kokoontua yleisiin ko- täysivaltainen Suomen kansalainen sekä täysi- 53494: kouksiin keskustelemaan yleisistä asioista tai valtainen ulkomaalainen, jolla on kotipaikka 53495: muussa luvallisessa tarkoituksessa, noudattaen Suomessa. Sama oikeus on myös Suomessa 53496: mitä tässä laissa säädetään. rekisteröidyllä yhdistyksellä. 53497: 53498: Tämä laki tulee voimaan päivänä 53499: 2§ kuuta 19 53500: Yleisen kokouksen saa järjestää jokainen 53501: 53502: 53503: 53504: 3. 53505: Laki 53506: painovapauslain muuttamisesta 53507: 53508: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1919 annetun painova- 53509: pauslain 1 §, 19 §:n 1 momentti ja 21 § näin kuuluviksi: 53510: 53511: § sia noudattaen, mitä tässä laissa säädetään. 53512: Suomen kansalaisella on oikeus viranomais- Sama oikeus on myös ulkomaalaisella, jolla on 53513: ten ennalta estämättä julkaista painokirjoituk- kotipaikka Suomessa. 53514: 16 1989 vp. - HE n:o 195 53515: 53516: 19 § sä kirjapainossa sitä aiotaan painattaa, niin 53517: Aikakautisen painokirjoituksen julkaiseruis- myös henkilö, jonka tulee päätoimittajana val- 53518: oikeudesta sekä sen ilmestymisestä edeltäpäin voa kirjoituksen julkaisemista ja määrätä sen 53519: tehtävästä ilmoituksesta on sellaisen kirjoituk- sisällöstä. 53520: sen kustantajaan nähden voimassa, mitä 2 53521: luvussa kirjanpainajasta ja hänen liikkeestään 53522: tehtävästä ilmoituksesta on säädetty. Mitä 21 § 53523: 5 §:n 1 momentissa on säädetty Suomen kansa- Aikakautisen painokirjoituksen päätoimitta- 53524: laisesta, koskee kuitenkin myös ulkomaalaista, jana voi olla täysivaltainen Suomen kansalai- 53525: jolla on kotipaikka Suomessa. Ilmoitus on nen sekä täysivaltainen ulkomaalainen, jolla 53526: 7 §:stä poiketen tehtävä sen paikkakunnan vi- on kotipaikka Suomessa. 53527: ranomaiselle, jossa painokirjoitusta aiotaan 53528: julkaista. Ilmoituksessa on myös mainittava 53529: kirjoituksen nimi ja painatuspaikka, kuinka Tämä laki tulee voimaan päivänä 53530: usein kirjoituksen on määrä ilmestyä sekä mis- kuuta 19' . 53531: 53532: 53533: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989 53534: 53535: 53536: Tasavallan Presidentti 53537: MAUNO KOIVISTO 53538: 53539: 53540: 53541: 53542: Oikeusministeri Matti Louekoski 53543: 1989 vp. - HE n:o 195 17 53544: 53545: Liite 53546: 53547: 1. 53548: Laki 53549: yhdistyslain 10 ja 35 §:n muuttamisesta 53550: 53551: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun yhdistys- 53552: lain (503/89) 10 §:n 2 momentti ja 35 §:n 3 momentti näin kuuluviksi: 53553: 53554: Voimassa oleva laki Ehdotus 53555: 53556: 10§ 53557: Jäsenet 53558: Jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena Jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena 53559: on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, saavat yhdis- on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, saavat yhdis- 53560: tyksen jäseninä olla vain Suomen kansalaiset, tyksen jäseninä olla vain Suomen kansalaiset ja 53561: sellaiset muun pohjoismaan kansalaiset, joilla sellaiset ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka 53562: on kotipaikka Suomessa, sekä sellaiset yhdis- Suomessa, sekä sellaiset yhdistykset, joissa tai 53563: tykset, joissa tai joihin suoraan tai välillisesti joihin suoraan tai välillisesti kuuluvissa yhdis- 53564: kuuluvissa yhdistyksissä on jäseninä vain edel- tyksissä on jäseninä vain edellä mainittuja 53565: lä mainittuja yksityisiä henkilöitä. henkilöitä. 53566: 53567: 53568: 35 § 53569: Hallitus 53570: 53571: Puheenjohtajalla ja vähintään puolella halli- Puheenjohtajalla ja vähintään puolella halli- 53572: tuksen muista jäsenistä on oltava kotipaikka tuksen muista jäsenistä on oltava kotipaikka 53573: Suomessa, jollei sisäasiainministeriö myönnä Suomessa, jollei oikeusministeriö myönnä lu- 53574: lupaa poiketa tästä. Jos yhdistyksen varsinaise- paa poiketa tästä. Jos yhdistyksen varsinaisena 53575: na tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vai- tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikutta- 53576: kuttaminen, saa hallituksen jäsenenä olla vain minen, saa hallituksen jäsenenä olla vain hen- 53577: sellainen Suomen tai muun pohjoismaan kan- kilö, jolla on kotipaikka Suomessa. 53578: salainen, jolla on kotipaikka Suomessa. 53579: Tämä laki tulee voimaan päivänä 53580: kuuta 19 53581: 53582: 53583: 53584: 53585: 3 391340U 53586: 18 1989 vp. - HE n:o 195 53587: 53588: 2. 53589: Laki 53590: yleisistä kokouksista annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta 53591: 53592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä kokouksista 20 päivänä helmikuuta 53593: 1907 annetun lain 1 §:n 1 momentti ja 2 § näin kuuluviksi: 53594: 53595: Voimassa oleva laki Ehdotus 53596: 53597: 1 §. 1§ 53598: Keskustelemaan yleisistä asioista taikka Kaikilla on oikeus kokoontua yleisiin ko- 53599: muussa luvallisessa tarkoituksessa olkoon oi- kouksiin keskustelemaan yleisistä asioista tai 53600: keus kokoontua yleisiin kokouksiin noudattaen muussa luvallisessa tarkoituksessa, noudattaen 53601: mitä tässä laissa säädetään. mitä tässä laissa säädetään. 53602: 53603: 53604: 2 §. 2§ 53605: Yleisen kokouksen saakoon toimeenpanna Yleisen kokouksen saa järjestää jokainen 53606: Suomen kansalainen, joka on hyvämaineinen täysivaltainen Suomen kansalainen sekä täysi- 53607: eikä ole holhouksenalainen, kuin myös yhdis- valtainen ulkomaalainen, jolla on kotipaikka 53608: tys. Suomessa. Sama oikeus on myös Suomessa 53609: rekisteröidyllä yhdistyksellä. 53610: 53611: Tämä laki tulee voimaan päivänä 53612: kuuta 19 . 53613: 53614: 3. 53615: Laki 53616: painovapauslain muuttamisesta 53617: 53618: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1919 annetun painova- 53619: pauslain 1 §, 19 §:n 1 momentti ja 21 § näin kuuluviksi: 53620: 53621: Voimassa oleva laki Ehdotus 53622: 53623: 1 §. 1§ 53624: Jokaisella Suomen kansalaisella olkoon oi- Suomen kansalaisella on oikeus viranomais- 53625: keus, julkisen viranomaisen saamatta ennakol- ten ennalta estämättä julkaista painokirjoituk- 53626: ta panna minkäänlaista estettä, julkaista pai- sia noudattaen, mitä tässä laissa säädetään. 53627: nokirjoituksia, noudattaen mitä tässä laissa Sama oikeus on myös ulkomaalaisella, jolla on 53628: säädetään. kotipaikka Suomessa. 53629: 53630: 19 §. 19 § 53631: Aikakautisen painokirjoituksen julkaisemis- Aikakautisen painokirjoituksen julkaisemis- 53632: oikeudesta sekä sen ilmestymisestä edeltäpäin oikeudesta sekä sen ilmestymisestä edeltäpäin 53633: tehtävästä ilmoituksesta olkoon sellaisen kir- tehtävästä ilmoituksesta on sellaisen kirjoituk- 53634: joituksen kustantajaan nähden voimassa mitä sen kustantaj aan nähden voimassa, mitä 2 53635: 2 luvussa kirjanpainajasta ja hänen liikkees- luvussa kirjanpainajasta ja hänen liikk,estään 53636: tään tehtävästä ilmoituksesta on sanottu, kui- tehtävästä ilmoituksesta on säädetty. Mitä 53637: tenkin siten, että ilmoitus on tehtävä sen paik- 5 §:n 1 momentissa on säädetty Suomen kansa- 53638: kakunnan viranomaiselle, jossa painokirjoitus- laisesta, koskee kuitenkin myös ulkomaalaista, 53639: ta aiotaan julkaista. Ilmoituksessa on myös jolla on kotipaikka Suomessa. Ilmoitus on 53640: 1989 vp. - HE n:o 195 19 53641: 53642: Voimassa oleva laki Ehdotus 53643: mainittava kirjoituksen mm1 Ja painatuspaik- 7 § :stä poiketen tehtävä sen paikkakunnan vi- 53644: ka, kuinka usein kirjoituksen on määrä ilmes- ranomaiselle, jossa painokirjoitusta aiotaan 53645: tyä sekä missä kirjapainossa sitä aiotaan pai- julkaista. Ilmoituksessa on myös mainittava 53646: nattaa, niin myös henkilö, jonka tulee päätoi- kirjoituksen nimi ja painatuspaikka, kuinka 53647: mittajana valvoa kirjoituksen julkaisemista ja usein kirjoituksen on määrä ilmestyä sekä mis- 53648: määrätä sen sisällys. sä kirjapainossa sitä aiotaan painattaa, niin 53649: myös henkilö, jonka tulee päätoimittajana val- 53650: voa kirjoituksen julkaisemista ja määrätä sen 53651: sisällöstä. 53652: 53653: 53654: 21 §. 21 § 53655: Aikakautisen painokirjoituksen päätoimitta- Aikakautisen painokirjoituksen päätoimitta- 53656: jana saa olla jokainen Suomen kansalainen, jana voi olla täysivaltainen Suomen kansalai- 53657: joka nauttii kansalaisluottamusta, on mieskoh- nen sekä täysivaltainen ulkomaalainen, jolla 53658: taisesti vapaana, eikä ole holhouksen alainen. on kotipaikka Suomessa. 53659: 53660: Tämä laki tulee voimaan päivänä 53661: kuuta 19 . 53662: 1 53663: 1 53664: 1 53665: 1 53666: 1 53667: 1 53668: 1 53669: 1 53670: 1 53671: 1 53672: 1 53673: 1 53674: 1 53675: 1 53676: 1 53677: 1 53678: 1 53679: 1 53680: 1 53681: 1 53682: 1 53683: 1 53684: 1 53685: 1 53686: 1989 vp. - HE n:o 196 53687: 53688: 53689: 53690: 53691: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi palo- ja pelastustoi- 53692: mesta annetun lain muuttamisesta 53693: 53694: 53695: 53696: 53697: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 53698: 53699: Esityksessä ehdotetaan palo- ja pelastustoi- Iisten laitosten turvallisuusjärjestelyistä. Palo- 53700: mesta annettuun lakiin muutoksia, joilla ke- ja pelastustoimen valtakunnallinen suunnittelu- 53701: vennetään palo- ja pelastustoimen lakisääteistä järjestelmä lakkautettaisiin ja vastaisuudessa 53702: suunnittelua, parannetaan sisäasiainministe- toimialan hallinnon suunnittelu tapahtuisi osa- 53703: non johtamismahdollisuuksia suuronnetto- na valtion ja kuntien viranomaisten toiminnan 53704: muustilanteissa sekä parannetaan paikallisten ja talouden suunnittelua. 53705: paloviranomaisten mahdollisuuksia antaa tur- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 53706: vallisuutta koskevia määräyksiä ja ohjeita maan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se 53707: palo- ja henkilöturvallisuuden kannalta vaara!- on hyväksytty ja vahvistettu. 53708: 53709: 53710: 53711: 53712: YLEISPERUSTELUT 53713: 53714: 1. Muutoksen syyt jestelmä muuttui vuoden 1989 alusta lukien 53715: yleiseksi, asukaslukuperusteiseksi valtion- 53716: 1.1. Suunnittelua koskevat muutokset osuusjärjestelmäksi. Hallinnollinen suunnittelu 53717: voidaan nykyisin hoitaa uudistuvassa valtion 53718: toiminnan ja talouden suunnittelussa. 53719: Valtioneuvosto teki 12 päivänä toukokuuta 53720: 1988 päätöksen toimenpiteistä hallinnon uudis- 53721: tamiseksi. Sanotun päätöksen mukaan lakisää- 1.2. Johtamista koskevat muutokset 53722: teistä suunnittelua kevennetään ja tässä tarkoi- 53723: tuksessa kootaan ja karsitaan lakisääteisiä Nykyisen lain johtamista koskevat säännök- 53724: suunnittelujärjestelmiä ja kytketään niitä kes- set eivät vastaa kaikkia käytännössä esiintullei- 53725: kipitkän aikavälin toiminta- ja' taloussuunnitte- ta tarpeita. Sisäasiainministeriöllä, toisin kuin 53726: luun käyttämällä suunnittelun pohjana hallin- lääninhallituksella, ei ole mahdollisuutta päät- 53727: nonalojen esityksiä sekä taloudellisten vaiku- tää johtamisesta suuronnettomuustilanteessa. 53728: tustensa osalta tulo- ja menoarvion laadintaan. Tämä olisi välttämätöntä sellaisessa suuronnet- 53729: Palo- ja pelastustoimen hallinnollinen sektori- tomuustilanteessa, jonka vaikutukset tai tor- 53730: suunnittelu on nykyisin varsin resurssipainot- juntatoimenpiteet ulottuvat usean läänin alu- 53731: teinen. Siinä suunnitellaan pääasiassa valtion- eelle tai sellaisessa onnettomuudessa, joka 53732: osuusvarojen käyttöä ja tarvetta. Tämän kal- edellyttää avunautotoimintaa usean läänin alu- 53733: taisen suunnittelun merkitys on vähentynyt, eelta tai huomattavia tarvikehankintoja ulko- 53734: koska palo- ja pelastustoimen valtionosuusjär- mailta. 53735: 390881V 53736: 2 1989 vp. - HE n:o 196 53737: 53738: 1.3. Paloviranomaisten määräystenautovalta lua. Muutos ei koskisi suunnittelua, jota tarvi- 53739: taan erilaisiin onnettomuustilanteisiin varautu- 53740: Vuonna 1960 säädetyn palolain (465/60) miseksi, vaan niitä koskevat säännökset jäisi- 53741: 24 §:n mukaan asetuksessa tai kunnallissään- vät ennalleen. 53742: nössä voitiin rakennuksen omistaja tai haltija Kunnissa ei enää laadittaisi erillistä palo- ja 53743: velvoittaa hankkimaan ja pitämään kunnossa pelastustoimen kehittämisuunnitelmaa. Palo- 53744: palokalustoa ja ryhtymään välttämättömiin va- ja pelastustoimi ja pelastuspalvelu sekä tämän 53745: rokeinoihin palovaaran vähentämiseksi ja ih- lainsäädännön ulkopuolisena tehtävänä myös 53746: mishenkien turvaamiseksi tulipalon varalta. väestönsuojelu otettaisiin huomioon osana la- 53747: Samassa järjestyksessä voitiin antaa määräyk- kisääteistä kuntasuunnitelmaa ja kunnan ta- 53748: siä teollisuus- ja liikelaitosten, varasto- ja työ- lousarviota. Kunta voisi itse vapaasti määrittää 53749: maa-alueiden, liikenteen sekä muun erityisten näistä järjestelmistä annettujen määräysten 53750: olosuhteiden aiheuttaman palovaaran vähentä- puitteissa suunnittelun eikä pelastushallinnossa 53751: miseksi. Vuonna 1975 palo- ja pelastustoimesta tarvittaisi omaa erityistä aikataulua. Muutos ei 53752: annetussa laissa (559175) vastaavat valtuudet koskisi myöskään kunnissa suunnittelua onnet- 53753: on annettu sisäasiainministeriölle. Puutteena tomuustilanteisiin varautumiseksi, vaan niitä 53754: on kuitenkin pidetty, että paloviranomaisilla ei koskevat säännökset jäisivät ennalleen. 53755: ole mahdollisuutta, kuten aikaisemmin oli lai- 53756: ta, antaa kunnassa oleville laitoksille näitä 53757: määräyksiä. Kun sisäasiainministeriölläkään ei 2.2. Johtamista koskevat säännökset 53758: ole mahdollisuuksia lisätä yksittäisiä kohteita 53759: koskevaa ohjaustoimintaa, tulisi kuntien palo- Palo- ja pelastustoimesta annetun lain 29 §:n 53760: viranomaisten mahdollisuutta antaa yksittäis- mukaan sammutus- ja pelastustoimintaa joh- 53761: ten laitosten järjestelyjä koskevia määräyksiä taa sen kunnan paloviranomainen, jossa tuli- 53762: lisätä. palo on syttynyt tai onnettomuus tapahtunut, 53763: jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Jos 53764: tulipalo tai muu onnettomuus uhkaa laajentua 53765: 2. Nykyinen tilanne ja ehdotetut suureksi tai muuten huomattavan vaaralliseksi, 53766: muutokset lääninhallitus voi määrätä asianomaisen virka- 53767: miehensä tai muun valtion viranomaisen taikka 53768: 2.1. Palo- ja pelastustoimen suunnittelujär- samaan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvan 53769: jestelmä kunnan paloviranomaisen johtamaan sammu- 53770: tus- ja pelastustoimintaa. Tällaisena kunnan 53771: Palo- ja pelastustoimen nykyinen hallinnolli- paloviranomaisena toimii yleensä aluepalopääl- 53772: nen suunnittelujärjestelmä perustuu palo- ja likkö, josta on säädetty palo- ja pelastustoi- 53773: pelastustoimesta annetun lain 4 ja 8 §:ään sekä mesta annetun asetuksen 9 §:n 2 momentissa. 53774: palo- ja pelastustoimesta annetun asetuksen Johtamista koskevissa säännöksissä on eräi- 53775: (1089175) 5, 8 ja 10 §:ään. Niiden mukaan tä puutteita. Nykyisen lain mukaan sisäasiain- 53776: sisäasiainministeriön on vuosittain laadittava ministeriöllä ei ole valtuuksia toiminnan johta- 53777: valtakunnallinen yleissuunnitelma palo- ja pe- misen järjestämiseen. Lääninhallituksilla on 53778: lastustoimen järjestämisestä ja kehittämisestä voimassa olevassa laissa tällaiset valtuudet. 53779: viittä seuraavaa kalenterivuotta varten. Suun- Sisäasiainministeriön toimenpiteet voisivat olla 53780: nitelma on toimitettava lääninhallituksille ja tarpeen ensinnäkin sellaisissa onnettomuuksis- 53781: kunnille sekä muille asianomaisille tiedoksi ja sa, joiden vaikutukset tai pelastustoimenpiteet 53782: huomioon otettavaksi. Kunnalla tulee olla val- ulottuvat usean läänin alueelle. Toimenpiteet 53783: tuuston viittä seuraavaa vuotta varten hyväksy- koskisivat lähinnä johtajan määräämistä ja 53784: mä suunnitelma palo- ja pelastustoimen kehit- avunantotoimintaa. Sammutus- ja pelastustoi- 53785: tämisestä (kehittämissuunnitelma). minnan johtaminen toiminta-alueella olisi edel- 53786: Palo- ja pelastustoimen valtakunnallinen leenkin asianomaisten kunnallisten paloviran- 53787: yleissuunnitelma lakkautettaisiin ehdottamalla omaisten tehtävänä. Mahdollista on myös, että 53788: sitä koskevien lainkohtien kumoamista. Pelas- sisäasiainministeriön toimenpiteitä tarvittaisiin 53789: tushallinnon toimintaedellytysten suunnittelu onnettomuudessa, jonka torjuminen edellyttää 53790: hoidettaisiin vastaisuudessa osana valtionhal- laajoja avustustoimenpiteitä tai sammutusai- 53791: linnon yleistä toiminnan ja talouden suunnitte- neiden ja erilaisten tarvikkeiden laajaa hankin- 53792: 1989 vp. - HE n:o 196 3 53793: 53794: taa jopa ulkomailta. Asianmukaista olisi myös, 3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto 53795: että aluepalopäällikköä koskevat säännökset 53796: olisivat laissa. Suunnittelujärjestelmän kehittämistä on kä- 53797: Lakiin ehdotetaan edellä esitetyn mukaisesti sitelty suunnittelujärjestelmien arviointityöryh- 53798: johtamisjärjestelmää koskevia tarkistuksia. män mietinnössä (Komiteanmietintö 1985:41). 53799: Aluepalopäällikköä koskeva perussäännös Ohjausjärjestelmien uudistamisesta on tehty 53800: otettaisiin lakiin. edellä mainittu valtioneuvoston päätös toimen- 53801: piteistä hallinnon uudistamiseksi. Johtamisval- 53802: tuuksien selventämiseen ja valtion keskushal- 53803: 2.3. Paloviranomaisten määräystenautovalta linnon viranomaisten vastuuseen suuronnetto- 53804: muuksissa on kiinnitetty huomiota vuonna 53805: 1986 ministeriön kansliapäälliköiden toimeksi- 53806: Palo- ja pelastustoimesta annetun lain 21 §:n annosta toimineen erityistilannetyöryhmän 53807: 2 momentin mukaan sisäasiainministeriö voi mietinnössä. 53808: määrätä, että rakennuksen, rakennelman tai 53809: huoneiston sekä palo- ja henkilöturvallisuudel- 53810: le vaarallisten varasto-, liikenne- ja muiden 4. Lausunnonantajat 53811: alueiden omistaja tai haltija on velvollinen 53812: hankkimaan ja pitämään kunnossa tarkoituk- 53813: senmukaista sammutuskalustoa ja muuta pe- Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto si- 53814: lastustyötä helpottavia laitteita sen mukaan säasiainministeriön lääni- ja kuntaosastolta, 53815: kuin palovaaraan ja muutoin olosuhteisiin valtiovarainministeriöltä, Suomen Kaupunkilii- 53816: nähden on kohtuudella tarpeen sekä ryhty- tolta, Suomen Kunnallisliitolta, Finlands 53817: mään muihinkin välttämättömiin varokeinoi- svenska kommunförbundilta, Suomen Palon- 53818: hin ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi on- torjuntaliitolta sekä Suomen Palopäällystölii- 53819: nettomuuden varalta. Sanotun lainkohdan mu- tolta. Lausunnoissa esitetyt huomautukset on 53820: kaan sisäasiainministeriö voi antaa yleisiä mää- otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon. 53821: räyksiä erilaisista turvallisuusjärjestelyistä. 53822: Puutteena on pidetty, ettei kunnan palovirano- 53823: maisella ole mahdollisuutta määrätä vastaavis- 5. Taloudelliset ja hallinnolliset 53824: ta toimista kunnassa olevissa yksittäisissä koh- vaikutukset 53825: teissa esimerkiksi palotarkastusten yhteydessä. 53826: Tätä epäkohtaa ehdotetaan korjattavaksi niin, Esityksellä ei ole sanottavia taloudellisia vai- 53827: että yksittäisten laitosten järjestelyistä voi an- kutuksia. Esitys vähentää päällekkäistä suun- 53828: taa määräyksiä myös kunnan paloviranomai- nittelua ja parantaa onnettomuustilanteisiin 53829: nen. varautumisen valmiutta. 53830: 53831: 53832: 53833: 53834: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 53835: 53836: 53837: 1. Lakiehdotuksen perustelut suunnittelun lakkauttamiseksi ehdotetaan lain- 53838: kohta kumottavaksi. 53839: 4 §. Lainkohdassa säädetään sisäasiainminis- 7 §. Lainkohdassa on säädetty läänien jaka- 53840: teriön velvollisuudesta laatia palo- ja pelastus- misesta palo- ja pelastustoimen yhteistoiminta- 53841: toimen valtakunnallinen yleissuunnitelma. alueisiin ja yhteistoiminta-alueiden puitteissa 53842: Yleissuunnitelman sisällöstä on tarkemmat tapahtuvan avunannon ja muun yhteistoimin- 53843: säännökset palo- ja pelastustoimesta annetun nan suunnittelusta, joka toteutetaan laatimalla 53844: asetuksen 8 §:ssä. Siinä tarkoitetut asiat ovat asiaa koskeva yhteistoimintasuunnitelma. 53845: sellaisia, että ne voidaan suunnitella muun Palo- ja pelastustoimesta annetun asetuksen 53846: suunnittelun, lähinnä valtion toiminta- ja ta- 9 §:n mukaan lääninhallitus nimeää yhteistoi- 53847: loussuunnittelun yhteydessä. Päällekkäisen minta-alueen kuntien paloviranomaisista alue- 53848: 4 1989 vp. - HE n:o 196 53849: 53850: palopäällikön ja hänen varamiehensä, joiden 29 §. Voimassa olevassa laissa on lääninhal- 53851: tehtävänä sanotun asetuksen mukaan on ryh- litukselle uskottu tietyt valtuudet palo- ja pe- 53852: tyä johtamaan sammutus- ja pelastustoimintaa lastustoimen johtamisen järjestämiseksi suures- 53853: tilanteissa, milloin palo tai muu onnettomuus sa tai muuten huomattavan vaarallisessa onnet- 53854: uhkaa lajentua suureksi tai muuten huomatta- tomuustilanteessa. Lainkohdassa annettaisiin 53855: van vaaralliseksi. Selvyyden vuoksi aluepalo- Sisäasiainministeriölie vastaavat valtuudet. Pa- 53856: päälliköstä tulisi säätää lailla. Aluepalopäälli- loviranomaista määrättäessä tilanteen johta- 53857: kön sijaisena toimisi lääninhallituksen nimeä- mistehtävään valintamahdollisuuksia ei enää 53858: mä palokunnan päällystöviranhaltija. Sijaisia rajattaisi yhteistoiminta-alueeseen. Näin taat- 53859: voisi olla useita. taisiin tarvittavan erityisasiantuntemuksen 53860: saanti kaikissa tilanteissa. 53861: 8 §. Voimassa olevan lain mukaan kunnalla 53862: tulee olla valtuuston hyväksymä palo- ja pelas- 53863: tustoimen kehittämissuunnitelma. Viitaten 53864: 2. Voimaantulo 53865: edellä esitettyihin 4 §:n perusteluihin lainkohta 53866: ehdotetaan kumottavaksi. 53867: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan niin pian 53868: 21 §.Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisät- kuin mahdollista sen tultua hyväksytyksi ja 53869: täväksi, että kunnan paloviranomaisella on vahvistetuksi. 53870: sama oikeus kuin sisäasiainministeriöllä antaa 53871: paloturvallisuutta koskevia määräyksiä yksit- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 53872: täisen kohteen osalta. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 53873: 53874: 53875: 53876: 53877: Laki 53878: palo- ja pelastustoimesta annetun lain muuttamisesta 53879: 53880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 53881: kumotaan palo- ja pelastustoimesta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetun lain (559175) 4 § ja 53882: 8 §:n 2 momentti, 53883: muutetaan 21 §:n 2 momentti ja 29 §:n 2 momentti, niistä 21 §:n 2 momentti sellaisena kuin se 53884: on 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetussa laissa (355/83), sekä 53885: lisätään 7 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 53886: 53887: 7§ 21 § 53888: Yhteistoiminnan suunnittelua ja sammutus- Sisäasiainministeriö ja yksittäisen kohteen 53889: ja pelastustoiminnan johtamista varten nimeää osalta kunnan paloviranomainen voi määrätä, 53890: lääninhallitus yhteistoiminta-alueen aluepalo- että rakennuksen, rakennelman tai huoneiston 53891: päällikön alueen kuntien palopäälliköistä sekä sekä palo- ja henkilöturvallisuudelle vaarallis- 53892: hänelle tarpeen mukaan yhden tai useamman ten varasto-, liikenne- ja muiden alueiden 53893: sijaisen alueen palokuntien päätoimisesta pääl- omistaja tai haltija on velvollinen hankkimaan 53894: lystöstä. Aluepalopäällikön tehtävistä sääde- ja pitämään kunnossa tarkoituksenmukaista 53895: tään tarvittaessa tarkemmin asetuksella. sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä hel- 53896: 1989 vp. - HE n:o 196 5 53897: 53898: pottavia laitteita sen mukaan kuin palovaaraan valtion viranomaisen taikka kunnan paloviran- 53899: ja muutoin olosuhteisiin nähden on kohtuudel- omaisen johtamaan sammutus- ja pelastustoi- 53900: la tarpeen sekä ryhtymään muihinkin välttä- mintaa, milloin palo- tai muu onnettomuus on 53901: mättömiin varokeinoihin ihmisten ja omaisuu- sellainen kuin 18 §:n 2 momentissa tarkoite- 53902: den turvaamiseksi onnettomuuden varalta. taan. Lääninhallitus tai sisäasiainministeriö voi 53903: myös kutsua asiantuntijoita avustamaan sam- 53904: 29 § mutus- ja pelastustoiminnan johtotehtävissä. 53905: 53906: Lääninhallitus tai sisäasiainministeriö voi Tämä laki tulee voimaan päivänä 53907: määrätä asianomaisen virkamiehensä tai muun kuuta 19 53908: 53909: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989 53910: 53911: 53912: Tasavallan Presidentti 53913: MAUNO KOIVISTO 53914: 53915: 53916: 53917: 53918: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen 53919: 6 1989 vp. - HE n:o 196 53920: 53921: Liite 53922: 53923: 53924: 53925: 53926: Laki 53927: palo- ja pelastustoimesta annetun lain muuttamisesta 53928: 53929: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 53930: kumotaan palo- ja pelastustoimesta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetun lain (559175) 4 § ja 53931: 8 §:n 2 momentti, 53932: muutetaan 21 §:n 2 momentti ja 29 §:n 2 momentti, niistä 21 §:n 2 momentti sellaisena kuin se 53933: on 8, päivänä huhtikuuta 1983 annetussa laissa (355/83), sekä 53934: lisätään 7 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 53935: 53936: Voimassa oleva laki Ehdotus 53937: 53938: 4 § 53939: Sisäasiainministeriön on vuosittain laaditta- (Kumotaan) 53940: va valtakunnallinen yleissuunnitelma palo- ja 53941: pelastustoimen järjestämisestä ja kehittämises- 53942: tä viittä seuraavaa kalenterivuotta varten. 53943: Suunnitelma on toimitettava lääninhallituksille 53944: ja kunnille sekä muille asianomaisille tiedoksi 53945: ja huomioon otettavaksi. 53946: 7§ 53947: 53948: Yhteistoiminnan suunnittelua ja sammutus- 53949: ja pelastustoiminnan johtamista varten nimeää 53950: lääninhallitus yhteistoiminta-alueen aluepalo- 53951: päällikön alueen kuntien palopäälliköistä sekä 53952: hänelle tarpeen mukaan yhden tai useamman 53953: sijaisen alueen palokuntien päätoimisesta pääl- 53954: lystöstä. Aluepalopäällikön tehtävistä sääde- 53955: tään tarvittaessa tarkemmin asetuksella. 53956: 8 § 53957: 53958: Kunnalla tulee olla valtuuston vuosittain (2 mom. kumotaan) 53959: viittä seuraavaa kalenterivuotta varten hyväk- 53960: symä suunnitelma palo- ja pelastustoimen ke- 53961: hittäisestä (kehittämissuunnitelma). 53962: 53963: 53964: 21 § 53965: 53966: Niin ikään sisäasiainministeriö voi määrätä, Sisäasiainministeriö ja yksittäisen kohteen 53967: että rakennuksen, rakennelman tai huoneiston osalta kunnan paloviranomainen voi määrätä, 53968: sekä palo- ja henkilöturvallisuudelle vaarallis- että rakennuksen, rakennelman tai huoneiston 53969: 1989 vp. - HE n:o 196 7 53970: 53971: Voimassa oleva laki Ehdotus 53972: ten varasto-, liikenne- ja muiden alueiden sekä palo- ja henkilöturvallisuudelle vaarallis- 53973: omistaja tai haltija on velvollinen hankkimaan ten varasto-, liikenne- ja muiden alueiden 53974: ja pitämään kunnossa tarkoituksenmukaista omistaja tai haltija on velvollinen hankkimaan 53975: sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä hel- ja pitämään kunnossa tarkoituksenmukaista 53976: pottavia laitteita sen mukaan kuin palovaaraan sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä hel- 53977: ja muutoin olosuhteisiin nähden on kohtuudel- pottavia laitteita sen mukaan kuin palovaaraan 53978: la tarpeen sekä ryhtymään muihinkin välttä- ja muutoin olosuhteisiin nähden on kohtuudel- 53979: mättömiin varokeinoihin ihmisten ja omaisuu- la tarpeen sekä ryhtymään muihinkin välttä- 53980: den turvaamiseksi onnettomuuden varalta. mättömiin varokeinoihin ihmisten ja omaisuu- 53981: den turvaamiseksi onnettomuuden varalta. 53982: 53983: 53984: 29 § 53985: 53986: Lääninhallitus voi määrätä asianomaisen vir- Lääninhallitus tai sisäasiainministeriö voi 53987: kamiehensä tai muun valtion viranomaisen määrätä asianomaisen virkamiehensä tai muun 53988: taikka samaan yhteistoiminta-alueeseen kuulu- valtion viranomaisen taikka kunnan palovira- 53989: van kunnan paloviranomaisen johtamaan sam- nomaisen johtamaan sammutus- ja pelastustoi- 53990: mutus- ja pelastustoimintaa, milloin palo- tai mintaa, milloin palo- tai muu onnettomuus on 53991: muu onnettomuus on sellainen kuin 18 §:n 2 sellainen kuin 18 §:n 2 momentissa tarkoite- 53992: momentissa tarkoitetaan. Lääninhallitus voi taan. Lääninhallitus tai sisäasiainministeriö voi 53993: myös kutsua asiantuntijoita avustamaan sam- myös kutsua asiantuntijoita avustamaan sam- 53994: mutus- ja pelastustoiminnan johtotehtävissä. mutus- ja pelastustoiminnan johtotehtävissä. 53995: 53996: Tämä laki tulee voimaan päivänä 53997: kuuta 19 . 53998: 1989 vp. - HE n:o 197 53999: 54000: 54001: 54002: 54003: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustustarvikkeiden 54004: maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta 54005: 54006: 54007: 54008: 54009: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 54010: 54011: Sotatarvikkeiden maastavientiä koskeva voi- Puolustustarvikkeiden maastavienti ja kaut- 54012: massa oleva säännöstö on vuodelta 1938. Lain- takuljetus samoin kuin puolustustarvikkeiden 54013: tasoinen säännöstö on verrattain niukka. Ase- valmistusoikeuden luovutus tai siirto ulkomail- 54014: tuksella on säädetty sellaisistakin asioista, jois- le olisi luvanvaraista. Laki sisältäisi säännökset 54015: ta nykyisen käsityksen mukaan tulisi säätää lupaviranomaisesta, lupamenettelystä ja luvan 54016: lailla. myöntämisen edellytyksistä. Samoin siihen si- 54017: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sältyisivät säännökset lain säännösten rikkomi- 54018: puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kaut- sen seuraamuksista. Puolustusmateriaalin 54019: takuljetuksesta. Lakiin sisällytettäisiin nykyistä maastaviennin laajuudesta riippumatta yksi- 54020: yksityiskohtaisemmat säännökset niistä peri- tyiskohtainen sääntely on tarpeen puolustustar- 54021: aatteista ja siitä menettelystä, jota olisi sovel- vikkeen käsitesisällön määrittelemiseksi. Puo- 54022: lettava puolustustarvikkeeksi katsottavan ma- lustustarvikkeiden luettelo sisällytettäisiin lakia 54023: teriaalin maastavientiin sekä sen valmistusoi- täydentävään asetukseen. 54024: keuden luovuttamiseen tai siirtämiseen ulko- 54025: maille. Lisäksi laki sisältäisi säännökset puo- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 54026: lustusmateriaalin kuljettamisesta Suomen alu- maan heti sen tultua hyväksytyksi ja vahviste- 54027: een kautta kolmanteen maahan. Vastaavia tuksi. 54028: säännöksiä ei ole nykyisessä laissa. 54029: 54030: 54031: 54032: 54033: YLEISPERUSTELUT 54034: 54035: 1. Esityksen yhteiskunnallinen puolustusmateriaalin tuottaminen vientiä var- 54036: merkitys ten. 54037: Puolustustarvikkeiden tuotannossa tarvitaan 54038: Esityksellä pyritään saattamaan puolustus- usein sellaisia erikoiskoneita ja -laitteita, joita 54039: ei voida hyödyntää siviilituotteiden valmistami- 54040: tarvikkeiden maastavientisäännöstö vastaa- 54041: sessa. Tehtaan tai erillisen tuotantolinjan toi- 54042: maan nykyisen säännöstön viisikymmenvuoti- 54043: minta voisi olla kannattavaa, mikäli valmiste- 54044: sen voimassaolon aikana tapahtuneen teknisen 54045: ja sotateknisen samoin kuin yhteiskunnallisen tuilla tuotteilla olisi jatkuvasti tilauksia. Puo- 54046: lustusvoimien hankinnat eivät kuitenkaan ole 54047: kehityksen edellyttämää vaatimustasoa. 54048: mahdollistaneet jatkuvan tuotannon ylläpitoa. 54049: Suomen puolustustarviketeollisuus on aika- Pienistä tuotantoeristä johtuen yksikkökus- 54050: naan syntynyt yksinomaan puolustusvoimien tannukset muodostuvat puolustusvoimille kal- 54051: tarpeisiin. Suomessa ei ole yhtään teollisuuslai- liiksi ja tuotantoyritykselle kannattamattomik- 54052: tosta, jonka pääasiallisena tarkoituksena olisi si. Puolustusmäärärahojen tarkoituksenmukai- 54053: 390538Y 54054: 2 1989 vp. - HE n:o 197 54055: 54056: nen käyttö edellyttää, että yhdellä kertaa pyri- telty ne tarvikkeet, joiden maasta vientiin lupa 54057: tään tilaamaan mahdollisimman suuri erä sa- on tarpeen. 54058: maa tuotetta, jolloin se tulee halvemmaksi Alkujaan käsitteli sisäasiainministeriö sota- 54059: tuotettavaa yksikköä kohti. Puolustustarvik- tarvikkeiden maastavientiä koskevat asiat, 54060: keita valmistaville yrityksille jää joskus pitkäk- mutta sittemmin on säännöksiä muutettu siten, 54061: sikin ajaksi sellaista vapaata kapasiteettia, joka että 24 päivänä toukokuuta 1940 annetulla 54062: voitaisiin ylläpitää viennin avulla. Tuotanto- asetuksella (242/ 40) puolustusministeriö mää- 54063: kustannuksia alentava vienti koituu puolustus- rättiin käsittelemään asiat. Puolustusministeri- 54064: voimien ja koko kansantaloutemme hyväksi ölle myönnettiin 30 päivänä syyskuuta 1955 54065: muutettaessa määrärahoja mahdollisimman annetulla asetuksella (408/55) oikeus myöntää 54066: suureksi puolustuspotentiaaliksi. lupa maastavientiin, milloin kysymyksessä on 54067: Teollisuuden kannalta vientitarve perustuu näyte-erä tai muutoin vähäinen vienti. Viimei- 54068: edellä mainittuihin syihin. Tällöin korostuu nen muutos sotatarvikkeiden maasta viennistä 54069: tuotantoon sidotun työvoiman jatkuva työllis- annettuun asetukseen tehtiin 26 päivänä heinä- 54070: täminen ja konekannan taloudellinen käyttö kuuta 1985 annetulla asetuksella (657/85) lisää- 54071: sekä työntekijöiden ammattitaidon säilyminen. mällä lupamenettelyn piiriin sotilaallisiin tar- 54072: Tuotantovalmiutta ei kyetä luomaan kriisin koituksiin käytettävät elektroniset kojeet ja 54073: sattuessa nopeasti, ellei sitä puolustusvoimien poistamalla siitä valonheittäjät niihin kuuluvi- 54074: hankinnoin ja valvotun viennin avulla pidetä ne tarvikkeineen. 54075: Puolustustarvikkeiden maastavientiin vai- 54076: jo normaalioloissa yllä. Teollisuutemme val- 54077: kuttaviin säädöksiin on lisäksi luettava eräiden 54078: mius tuottaa puolustustarvikkeita ja kyky kor- 54079: Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsene- 54080: jata niitä on hyvin tärkeä osa puolustuskykym- 54081: nä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annet- 54082: me uskottavuutta. Puolustustarviketeollisuu- 54083: tu laki (659/67). 54084: temme tuotantokapasiteetti raaka- ja lähtöai- 54085: Lain nojalla Yhdistyneiden Kansakuntien 54086: neineen sekä komponentteineen on oleellinen 54087: turvallisuusneuvoston sitoviin päätöksiin pe- 54088: osa materiaalista puolustusvalmiutta. 54089: rustuvat velvoitukset voidaan määrätä Suomen 54090: Puolustustarviketuotannon työllistävä mer- osalta voimaan asetuksella. Tämän lain perus- 54091: kitys eräillä paikkakunnilla on huomattava. teella onkin Yhdistyneiden Kansakuntien tur- 54092: Välittömiä työpaikkoja sen on arvioitu tarjoa- vallisuusneuvoston Etelä-Afrikkaa koskevaan 54093: van noin 3 500 henkilölle. Kun eräiden puolus- päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämi- 54094: tustarviketuotantoa harjoittavien yritysten si- sestä annetulla asetuksella (1000/77) kielletty 54095: jaintipaikka on kehitysalueilla, on tuotannolla aseiden ja kaikenlaisen niihin liittyvän materi- 54096: lisäksi aluepoliittista merkitystä. aalin saattaminen Etelä-Afrikan tasavallan 54097: käyttöön. Etelä-Rhodesian osalta oli vastaa- 54098: vanlaisella asetuksella (484/68) annettu kielto 54099: 2. Nykyinen tilanne ja asian voimassa vuosina 1968-1980. 54100: valmistelu Maastavientiin vaikuttavia kansainvälisiä so- 54101: pimuksia ovat esimerkiksi 10 päivänä huhti- 54102: 2.1. Nykyinen tilanne kuuta 1972 hyväksytty yleissopimus bakteriolo- 54103: gisten (biologisten) ja toksiiniaseiden kehittä- 54104: 2.1.1. Lainsäädäntö ja kansainväliset sopi- misen, tuottamisen ja varastoimisen kieltämi- 54105: mukset seksi ja niiden hävittämiseksi sekä muut mo- 54106: nenväliset aserajoitussopimukset, joiden osa- 54107: Lainsäädännöllisen perustan puolustustar- puoli Suomi on. Kansainvälisiä velvoitteita 54108: vikkeiden maastaviennille muodostaa sotatar- Suomelle asettavat lisäksi ne kansainväliset 54109: vikkeiden maasta viennistä 14 päivänä loka- toimenpiteet, joihin eri tahoilla viime vuosina 54110: kuuta 1938 annettu. laki (318/38). Sotatarvik- on ryhdytty kemiallisten aseiden käytön ja 54111: keiden maastavienti on lain 1 §:n mukaan sal- leviämisen estämiseksi. Nämä toimenpiteet 54112: littu vain valtioneuvoston luvalla. Annettu lu- kohdistuvat ennen kaikkea kemiallisten aseiden 54113: pa voidaan peruuttaa, milloin siihen harkitaan erityisraaka-aineiksi ja raaka-aineiksi soveltu- 54114: olevan syytä. Lakia täydentää sotatarvikkeiden vien kemikaalien sekä kemiallisten aseiden val- 54115: maasta viennistä samana päivänä annettu ase- mistukseen soveltuvien tuotantolaitosten lait- 54116: tus (319/38). Asetuksessa on lähemmin määri- teistojen ja osien vientivalvonnan tiukentami- 54117: 1989 vp. - HE n:o 197 3 54118: 54119: seen. Puolustustarvikkeiden maastavientiä ja ovat ainoastaan omaan käyttöön tulevia. Jollei 54120: kauttakuljetusta koskevien säädösten ulottami- tällaista todistusta ole esitetty, ulkoasiainminis- 54121: nen koskemaan myös näitä aineita ja materiaa- teriö on sen yleensä vaatinut, mikäli muut syyt 54122: leja merkitsee vientivalvonnan muodollista jär- eivät ole olleet esteenä puoltavalle lausunnolle. 54123: jestämistä Suomessakin. Suomi ei harjoita ke- Ministeriö on kiinnittänyt huomiota myös sii- 54124: miallisten taisteluaineiden eikä niiden erityis- hen, että ostajana on esiintynyt kyseisen maan 54125: raaka-aineiden vientiä. hallitus tai sen alainen viranomainen. 54126: Edellä esitettyjä periaatteita ei ole voitu so- 54127: veltaa kaavamaisesti. Tulkintatapauksissa pää- 54128: 2.1.2. Käytäntö sääntönä on ollut pidättyvyys. 54129: Lausuntoja antaessaan ulkoasiainministeriö 54130: 2.1.2.1. Lupamenettely on samalla seurannut Suomen aseviennin ko- 54131: konaiskehitystä ja jakaantumista. 54132: Voimassa olevaan lakiin ja asetukseen ei Mikäli ulkoasiainministeriö on lausunnos- 54133: sisälly säännöksiä itse lupamenettelystä. Käy- saan ilmoittanut, ettei se ole katsonut voivansa 54134: tännössä on edellytetty kirjallista lupahake- puoltaa vientiä lupahakemuksessa mainittuun 54135: musta, jossa on ollut selvitettävä vietävä mate- maahan, on puolustusministeriö ilmoittanut lu- 54136: riaali ja sen määrä, materiaalin markkamääräi- van hakijalle, ettei vienti hakemuksessa mainit- 54137: nen arvo, hakijan tiedossa olevat viennin mää- tuun maahan ole mahdollista. 54138: rämaat ja aika, jonka luvan tulisi olla voimas- Itse vientilupa käsitellään pääsääntöisesti 54139: sa, sekä ostaja. Lisäksi on pyritty selvittämään valtioneuvoston yleisistunnossa, jossa asia esi- 54140: viennin työllistävä vaikutus. tellään puolustusministeriöstä. Milloin kysy- 54141: Ennen luvan myöntämistä on hakemuksesta myksessä on näyte-erä tai muutoin vähäinen 54142: aina pyydetty ulkoasiainministeriön lausunto. vienti, luvan voi myöntää puolustusministeriö. 54143: Puolustustarvikkeiden vientilupakäytäntöä Tämä on yleensä ratkaistu kussakin tapaukses- 54144: on ohjannut se, että YK:n turvallisuusneuvos- sa erikseen riippuen viennin määrästä ja laa- 54145: ton sitoviin päätöksiin perustuvat Suomen si- dusta sekä vientikohteesta. 54146: säiset määräykset estävät eräissä tapauksissa Lupamenettelyä on nyttemmin kehitetty si- 54147: vientiluvan myöntämisen. Muilta osin suhtau- ten, että lupahakemus edellytetään tehtäväksi 54148: tuminen vientilupahakemuksiin ei perustu sito- puolustusministeriön vahvistamalla lomakkeel- 54149: viin normeihin. la. Lisäksi vaaditaan, että luvansaaja kuukau- 54150: Ulkoasiainministeriön lausuntokäytännössä den kuluessa maastaviennistä esittää puolustus- 54151: on noudatettu seuraavia periaatteita: Puolta- ministeriölle viennin määrämaan tullivirano- 54152: vaa lausuntoa ei ole voitu antaa, jos vienti maisen antaman todistuksen tavaran maahan- 54153: suuntautuisi kriisialueelle. Tällaisena on käy- tuonnista. 54154: tännössä pidetty aluetta, jolla olevat valtiot 54155: ovat sotatilassa tai joiden välillä on ollut käyn- 54156: nissä aseellinen selkkaus. Jos sodan tai aseelli- 2.1.2.2. Viennin määrä 54157: sen selkkauksen uhka niiden välillä on ollut 54158: vakava ja ilmeinen, ei puoltavaa lausuntoa Tullitilastojen perusteella valtaosan Suomen 54159: myöskään ole voitu antaa. Kriisialueena on puolustusmateriaalin viennistä muodostavat 54160: pidetty myös valtiota, jonka sisällä on käynnis- ruudit ja räjähdysaineet. Näistä kuitenkin vain 54161: sä aseellinen selkkaus tai jossa selkkauksen osalla voidaan katsoa olevan suoranaista soti- 54162: uhka on vakava ja ilmeinen. Olosuhteet tällai- laallista käyttöä. Varsinaisiksi sota-aseiksi kat- 54163: sissa maissa saattavat olla sisäisesti varsin vaih- sottava materiaali (tullitilaston kohta 93.03; 54164: televia. Niihin liittyy usein ihmisoikeuksien vuoden 1988 alusta 93.01.00.00) on muodosta- 54165: loukkauksia. Eräissä tapauksissa asianomais- nut koko puolustusmateriaaliviennistä enin- 54166: ten maiden olot ovat antaneet aiheen laajan tään noin 15 OJo. Ampumatarvikevienti (tulliti- 54167: kannatuksen saaneisiin tuomitseviin päätöslau- laston kohta 93.07.801; vuoden 1988 alusta 54168: selmiin YK:n piirfssä. Milloin vienti suuntau- 93.06.90.10) on puolestaan edustanut noin kol- 54169: tuisi maahan, josta suomalaisten aseiden voi- mannesta puolustusmateriaaliviennistä. 54170: daan epäillä kulkeutuvan kriisialueille, on har- Viennin arvo on vuosina 1975-1987 pysynyt 54171: kintaan lausuntoja annettaessa vaikuttanut se, reaalisesti lähes samana yltämätiä kertaakaan 54172: onko ostaja esittänyt todistuksen, että aseet edes 0, 1 OJo :iin maamme kokonaisviennistä. 54173: 4 1989 vp. - HE n:o 197 54174: 54175: Vuonna 1988 puolustustarvikeviennin osuus puolustustarvikkeiden kokonaisviennistä. Ke- 54176: kokonaisviennistä oli ainoastaan 0,04 OJo. hitysmaihin suuntautuneen viennin osuus on 54177: Euroopan puolueettomiin maihin (Sveitsi, viime aikoina ollut suunnilleen samansuurui- 54178: Ruotsi, Itävalta) suuntautunut vienti on vaih- nen oltuaan aikaisemmin suurempikin. 54179: dellut määrältään vajaasta 20 OJo:sta 30 OJo:iin 54180: 54181: Puolustustarvikkeiden maastavienti 1984-1988 tullitilaston mukaan (1 000 mk). 54182: 54183: Nimike 1984 1985 1986 1987 1988 54184: 54185: 1. 93.03 605 45 452 5 167 93.01.00.00 151 54186: Tykistöaseet, koneki- Sota-aseet 54187: väärit, pikakiväärit 54188: sekä muut sotatuliaseet 54189: ja -heittimet 54190: 2. 93.06.200 7 10 9 9 93.05.90.10 4 54191: Em. nimikkeeseen kuu- Em. nimikkeeseen kuu- 54192: luvien sotatuliaseiden luvien sota-aseiden osat 54193: osat 54194: 3. 93.07.801 21 873 24 949 22 295 28 277 93.06.90.10 8 031 54195: Pommit, kranaatit, Pommit, kranaatit, 54196: torpedot ja niiden osat torpedot ja niiden osat 54197: 4. 36.01 45 454 35 050 35 824 33 491 36.01 24 301 54198: Ruudit Ruudit 54199: 5. 36.02 1 779 2 166 821 1 699 36.02 1 562 54200: Räjähdysaineet (muut Räjähdysaineet (muut 54201: kuin ruuti) kuin ruuti) 54202: 54203: Yhteensä 69 718 61 110 59 401 68 643 34 049 54204: 54205: Osuus kokonaisviennistä 0,09 OJo 0,07 OJo 0,07 OJo 0,08 OJo 0,04 OJo 54206: 54207: 54208: 54209: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto virkatyönä. Hallituksen esitys perustuu mainit- 54210: tujen työryhmien selvityksiin sekä virkatyönä 54211: Puolustustarvikkeiden maastavientiin liitty- tehtyyn valmisteluun. 54212: viä kysymyksiä on selvitelty kahdessa puolus- 54213: tusministeriön asettamassa työryhmässä. 54214: Vuonna 1981 työskennellyt työryhmä selvitti 3. Esityksen organisatoriset ja 54215: Suomen sotatarvikkeiden viennin laajuutta ja henkilöstövaikutukset 54216: siinä noudatettuja periaatteita. 54217: Vuosina 1986-1987 työskennelleen työryh- 54218: män toimeksiantona oli puolestaan "selvittää, Esityksellä ei ole organisatorisia eikä henki- 54219: missä määrin sotatarvikkeiden maastaviennistä löstön lisäystä merkitseviä vaikutuksia. 54220: sekä ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden 54221: maastaviennistä nykyisin voimassa olevat sään- 54222: nökset ja määräykset samoin kuin maastavien- 4. Esityksen taloudelliset vaiku- 54223: nissä noudatettava menettely edellyttää tarkis- tukset 54224: tamista". 54225: Tämän jälkeen työtä on jatkettu puolustus- Esityksestä ei aiheudu valtion menojen li- 54226: ministeriössä työryhmien selvitysten pohjalta säystä. 54227: 1989 vp. - HE n:o 197 5 54228: 54229: 54230: 54231: 54232: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 54233: 54234: 1. Lakiehdotuksen perustelut lupamenettelyn sivuuttamisen ja siten puolus- 54235: tustarvikkeiden vientisäännösten kiertämisen. 54236: 1 §. Lakiehdotuksen mukaan Suomen har- Pykälän 3 momentin mukaan lakia ei sovel- 54237: joittama puolustustarvikkeiden maastavienti ja lettaisi puolustusvoimille tai rajavartiolaitok- 54238: niiden kuljetus Suomen alueen kautta kolman- selle kuuluvien puolustustarvikkeiden tilapäi- 54239: teen maahan, jäljempänä kauttakuljetus, mää- seen maasta pois viemiseen. 54240: räytyvät yhtäältä Suomea velvoittavien kan- Puolustustarvikkeiden maastavientisäännös- 54241: sainvälisten sopimusten ja toisaalta ehdotetun tön tarkoituksena on muodostaa valtiovallalle 54242: lainsäädännön perusteella. väline lähinnä ulkopoliittisessa intressissä ta- 54243: Suomea velvoittavat muun muassa ne mo- pahtuvalle aseviennin kontrollille. Lähtökoh- 54244: nenväliset aserajoitussopimukset, joiden osa- taisesti valvonta kohdistuu siten puolustustar- 54245: puoli Suomi on. vikealan kansainväliseen kauppaan, jota har- 54246: joitetaan taloudellisen tuloksen saavuttamisek- 54247: Pykälässä tarkoitettuja, kansainvälisiin sopi- si kuten muutakin ulkomaankauppaa. Olennai- 54248: muksiin perustuvia, puolustustarvikkeiden sena osana maastavientiin sisältyy tavaran ja 54249: maastavientiin heijastuvia vaikutuksia aiheu- siihen kohdistuvan määräämisvallan siirtymi- 54250: tuu myös Suomen YK-jäsenyydestä. nen ulkomaille. 54251: Suomi on velvollinen noudattamaan YK:n Säännöksen tarkoituksena on erottaa varsi- 54252: turvallisuusneuvoston sitoviin päätöksiin sisäl- naisesta maastaviennistä puolustusvoimille tai 54253: tvviä velvoituksia ja siten esimerkiksi kieltoa rajavartiolaitokselle kuuluvien puolustustarvik- 54254: V'iedä puolustusmateriaalia tietylle alueelle. keiden tilapäinen maasta pois vieminen silloin, 54255: Käytännössä asia on järjestetty eräiden Suo- kun vientiin ei liity taloudellista intressiä ja 54256: melle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä kun omistusoikeus säilyy Suomessa ja tavarat 54257: kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annetulla palaavat takaisin Suomeen. Kysymykseen tulisi 54258: lailla. Tämä perustuslain säätämisjärjestykses- puolustustarvikkeiden tilapäinen maasta pois 54259: sä annettu laki valtuuttaa asetuksella säätä- vieminen esimerkiksi laivastovierailujen yhtey- 54260: mään turvallisuusneuvoston sitoviin päätöksiin dessä samoin kuin osallistuttaessa YK:n rau- 54261: perustuvien velvoitusten täyttämiseksi Suomen hanturvaamistoimintaan. Samoin tulisi kysy- 54262: osalta tarvittavista taloudellisluontoisista sekä mykseen puolustustarvikkeiden tilapäinen 54263: tieto- ja muuta liikennettä koskevista toimenpi- maasta pois vieminen korjauksia ja modifioin- 54264: teistä. Laissa tarkoitetun kaltaisella asetuksella teja varten. Muunlainen puolustusvoimille tai 54265: on muun muassa puolustustarvikkeita koskeva rajavartiolaitokselle kuuluvien puolustustarvik- 54266: vientikielto saatettu kahdesti voimaan (aikai- keiden maastavienti olisi luvanvaraista ehdote- 54267: semmin mainitut Etelä-Afrikan tasavaltaa ja tussa laissa tarkoitetulla tavalla. 54268: Etelä-Rhodesiaa koskevat vientikiellot). 2 §. Pykälän 1 momentti sisältää puolustus- 54269: Myös puolustustarvikkeen valmistusoikeu- tarvikkeiden maastaviennin ja kauttakuljetuk- 54270: den ja sellaisen koneen tai laitteen, joka on sen luvanvaraisuutta koskevan pääsäännön. 54271: tarkoitettu yksinomaan puolustustarvikkeen Maastavienti ja kauttakuljetus olisi sallittua 54272: valmistukseen, luovuttaminen ja siirtäminen vain valtioneuvoston tai puolustusministeriön 54273: ulkomaille olisi luvanvaraista. Voimassa oleva erikseen myöntämällä luvalla, jäljempänä 54274: lainsäädäntö on tältä osin toisella kannalla. maastavientilupa. 54275: Tietotaidon vienti on kokonaan sääntelemättä. Maastavientiluvan myöntäisi pääsääntöisesti 54276: Tätä on pidetty epäkohtana, joka mahdollistaa valtioneuvosto. Puolustusministeriö voisi 54277: 6 1989 vp. - HE n:o 197 54278: 54279: myöntää luvan vain, milloin kysymyksessä on tusministeriön vahvistaman kaavan mukaisella 54280: arvoltaan vähäinen vienti tai kauttakuljetus. lomakkeella. 54281: Lisäksi puolustusministeriö voisi myöntää lu- Säännöksellä on tarkoitus myös säädöstasol- 54282: van puolustustarvikkeiden tilapäiseen maasta la vakiinnuttaa vallitseva käytäntö, jonka mu- 54283: pois viemiseen. kaan hakemus on tehtävä puolustusministeriön 54284: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan so- vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. 54285: tatarvikkeiden maastavientiin vaaditaan valtio- Menettelyllä on pyritty varmistamaan riittävien 54286: neuvoston lupa. Lupa-asiat käsittelee ja esitte- tietojen saaminen hakemuksen käsittelyn kan- 54287: lee puolustusministeriö. Vuonna 1955 sotatar- nalta oleellisista seikoista. 54288: vikkeiden maasta viennistä annettuun asetuk- Voimassa oleva käytäntö ei mahdollista ha- 54289: seen lisätyn uuden 2 §:n nojalla puolustusmi- kemuksen käsittelemättä jättämistä, mikäli ha- 54290: nisteriöllä on valta antaa lupa, milloin kysy- kemus on tehty muulla tavalla kuin noudatettu 54291: myksessä on näyte-erä tai muutoin vähäinen käytäntö edellyttää. Hakemusten täydentämi- 54292: vienti. Nykyisen lainsäädäntökäsityksen mu- seksi tarvittavilla tiedoilla ei myöskään ole 54293: kaan puolustusministeriön toimivallan maasta- ollut käytettävissä minkäänlaisia pakotteita. 54294: vientiä ja kauttakuljetusta koskevan luvan Säännöksen mukaan puolustusministeriö 54295: myöntämiseen tulee perustua lakiin. voisi pyytää hakijaa täydentämään hakemus- 54296: Puolustustarvikkeiden tilapäisellä maasta taan asian käsittelyn kannalta tarpeellisella li- 54297: pois viemisellä tarkoitetaan vientiä, johon ei säselvityksellä. 54298: liity omistusoikeuden tai tarvikkeeseen kohdis- Maastavientiluvan myöntämistä harkittaessa 54299: tuvan määräämisvallan siirtyminen ulkomaille. on välttämätöntä tietää, missä maassa vietävä 54300: Kysymykseen tulisi esimerkiksi muulle kuin tavara on tarkoitettu lopullisesti käytettäväksi. 54301: puolustusvoimille tai rajavartiolaitokselle kuu- Tämän selvittämiseksi viejä voitaisiin 2 mo- 54302: luvan puolustustarvikkeen tilapäinen esittely mentin mukaan tarvittaessa velvoittaa anta- 54303: ulkomailla. maan vakuutus tavaran lopullisesta käyttäjästä 54304: toimittamalla puolustusministeriölle niin sanot- 54305: 3 §. Pykälässä määritellään maastaviennille 54306: tu loppukäyttäjätodistus eli viennin lopullisen 54307: ja kauttakuljetukselle myönnettävän luvan 54308: määrämaan asianomaisen viranomaisen asiasta 54309: yleiset edellytykset. 54310: antama todistus. Vilpittömässä mielessä loppu- 54311: Tarkoituksena olisi, että maastavientiluvan käyttäjätodistuksen ja viennin tapahduttua 54312: myöntämistä harkittaessa aina arvioitaisiin asianomaisen maan tulliviranomaisen antaman 54313: vientiin välttämättömästi liittyviä kansallisen tuontitullaustodistuksen toimittaneen viejän 54314: turvallisuuden kysymyksiä sekä kansainvälis- olisi katsottava täyttäneen viejäitä edellytettä- 54315: poliittisia näkökohtia. Vienti ei saa vaarantaa vän huolellisuusvaatimuksen. 54316: Suomen puolustuksen perusteita. Puolustus- Pykälän 3 momenttiin sisällytetyn valtuutus- 54317: voimien hankinnat eivät saa vaarantua tai koh- säännöksen mukaan lupahakemuksen tekemi- 54318: tuuttomasti vaikeutua maastaviennin johdosta. sestä ja käsittelystä sekä niihin ja loppukäyttä- 54319: Toisaalta maastavienti on suunnattava niin, jätodistukseen sisällytettävistä tiedoista sääde- 54320: ettei sillä myöskään ole kielteisiä vaikutuksia tään lähemmin asetuksella ja määrätään puo- 54321: Suomen suhteisiin ulkovaltoihin. Vienti ei olisi lustusministeriön päätöksellä. 54322: sallittua kriisialueille eikä maihin, joissa esiin- 5 §. Pykälässä valtuutetaan asetuksella sää- 54323: tyy vakavia ihmisoikeuksien loukkauksia. Krii- tämään, mitä tarvikkeita pidetään laissa tar- 54324: sialueena pidettäisiin aluetta, jolla olevat val- koitettuina puolustustarvikkeina. Järjestely 54325: tiot ovat avoimessa sodassa tai aseellisessa vastaa voimassa olevaa menettelyä. On katsot- 54326: selkkauksessa keskenään taikka jolla sodan tai tava, ettei yksityiskohtiin menevän materiaali- 54327: aseellisen selkkauksen uhka on vakava ja ilmei- luettelon sisällyttäminen lakiin olisi säädöstek- 54328: nen. Sama koskisi myös valtiota, jossa on nisesti perusteltua eikä tarkoituksenmukaista. 54329: käynnissä sisäinen aseellinen selkkaus tai sellai- Voimassa olevaan asetukseen sisältyvä luettelo 54330: sen uhka on vakava ja ilmeinen. Vientiä ei sotatarvikkeista on monin paikoin vanhentu- 54331: sallittaisi myöskään maihin, joihin se Yhdisty- nut. Luetteloon sisältyy teknisiä materiaalini- 54332: neiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston mikkeitä, joilla ei ole nykyaikaisen sodankäyn- 54333: suositusten perusteella on kielletty. nin kannalta mitään merkitystä, mutta toisaal- 54334: 4 §. Pykälän mukaan maastavientilupaa kos- ta siitä puuttuu varsinkin viime vuosikymmeni- 54335: keva hakemus olisi tehtävä kirjallisesti puolus- nä tapahtuneen nopean sotateknisen kehityk- 54336: 1989 vp. - HE n:o 197 7 54337: 54338: sen myötä syntyneitä uusia puolustustarvikkei- rangaistavaa. Maastavientirikoksena rangais- 54339: ta. Asetus tullaan lain nojalla uudistamaan taisiin myös laissa tarkoitetun luvan saamiseksi 54340: kokonaisuudessaan. vastoin parempaa tietoa tapahtunut totuuden 54341: Kemiallisten aseiden leviämisen estämiseksi vastaisten tietojen antaminen taikka tietojen 54342: toimeenpantavien kansainvälisten toimenpitei- saiaarnineo edellyttäen, että puheena olevilla 54343: den johdosta on uudistettavassa asetuksessa tiedoilla olisi ollut olennaista vaikutusta luvan 54344: tarkoitus ottaa huomioon kemialliset taisteluai- myöntämistä harkittaessa. 54345: neet, niiden raaka-aineet sekä yksinomaan ke- Tekijä tuomittaisiin edellä mainituista teois- 54346: miallisten taisteluaineiden valmistamiseen tar- ta maastavientirikoksesta ja seuraamus olisi 54347: koitetut laitteet. sama kuin rikoslain 38 luvun 12 §:n (115/26) 54348: Pykälän 2 momentin mukaan puolustusmi- mukaisesta salakuljetuksesta eli sakko tai enin- 54349: nisteriö ratkaisisi yksittäistapauksissa, onko tään neljä vuotta vankeutta. 54350: tiettyä tarviketta pidettävä sellaisena, että sen Pykälän 3 momentti sisältää uuden itsenäi- 54351: maastavienti tai kauttakuljetus edellyttää tässä sen kriminalisoinnin. Sen nojalla tuomittaisiin 54352: laissa säädetyn luvan saamista. maastavientirikkomuksesta se, joka muutoin 54353: Puolustustarvikkeen käsite muuttuu ajan ku- kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla 54354: luessa esimerkiksi teknisestä kehityksestä joh- menettelee tämän lain tai sen nojalla annettu- 54355: tuen. Muun ohessa sen vuoksi asetuksella ei jen säännösten tai määräysten vastaisesti. Yksi- 54356: voida antaa tyhjentäviä säännöksiä siitä, mitä nomaisena seuraamuksena tällaisessa tapauk- 54357: tarvikkeita on pidettävä tässä laissa tarkoitet- sessa olisi sakko. 54358: tuina puolustustarvikkeina. Koska puolustus- Rikoslain salakuljetusta ja säännöstelyrikok- 54359: ministeriö käsittelee kaikki puolustustarvikkei- sia koskevien säännösten tultua uudistetuiksi, 54360: den vientilupa-asiat ja myös ratkaisee tietyt on ehdotettuun lakiin sisältyvä rangaistussään- 54361: asiat, on puolustusministeriöllä katsottava ole- tely mahdollista korvata viittauksena rikoslain 54362: van tarvittava asiantuntemus ratkaista yksit- asianomaisiin säännöksiin. 54363: täistapauksissa, onko tiettyä tarviketta pidettä- 8 §. Pykälä sisältää säännökset tässä laissa 54364: vä tässä laissa tarkoitettuna puolustustarvik- tarkoitetun rikoksen kohteena olleen puolus- 54365: keena. tustarvikkeen ja rikoksen tekemiseen käytetyn 54366: Mikäli puolustusministeriö katsoisi, että ky- kuljetusvälineen ja muun esineen tai omaisuu- 54367: symys on puolustustarvikkeesta, ratkaistaisiin den menetyksi tuomitsemisesta. 54368: tarvikkeen vientilupa-asia tässä laissa säädetys- 9 §. Pykälässä säädettäisiin puolustustarvik- 54369: sä järjestyksessä. keiden maastaviennin ja kauttakuljetuksen val- 54370: 6 §. Pykälän mukaan myönnetty maasta- vonta tullilaitoksen tehtäväksi. 54371: vientilupa voidaan peruuttaa, milloin siihen Käytännössä tullilaitos huolehtii valvonta- 54372: harkitaan olevan syytä. Lakiin ei ole sisällytet- tehtävästä nykyisinkin, vaikka voimassa ole- 54373: ty säännöksiä syistä, joilla lupa voitaisiin pe- vassa laissa ei asiasta olekaan nimenomaista 54374: ruuttaa, vaan asia on jätetty luvan myöntäjän säännöstä. 54375: harkintaan. Peruuttamiseen tulee luonnollisesti 10 §. Pykälä sisältää viittaussäännöksen niin 54376: olla objektiivisesti hyväksyttävä syy. Esimer- sanottujen siviiliampuma-aseiden ja -tarvikkei- 54377: kiksi lupamääräysten ja -ehtojen olennainen den maastavientiä koskevaan erilliseen lainsää- 54378: rikkominen saattaisi johtaa luvan peruuttami- däntöön. 54379: seen. Lupa saatettaisiin peruuttaa myös silloin, 11 §. Pykälä sisältää tavanmukaisen asetuk- 54380: jos Iuvansaajan todettaisiin syyllistyneen luvat- senantovaltuuden. 54381: tomaan maastavientiin. 12 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännök- 54382: Luvan voisi peruuttaa joko valtioneuvosto sen. Ehdotetuna lailla kumottaisiin sotatarvik- 54383: tai puolustusministeriö. Puolustusministeriö keiden maasta viennistä annettu laki ja sotatar- 54384: voisi kuitenkin peruuttaa vain myöntämänsä vikkeiden maasta viennistä annettu asetus. 54385: luvan. 54386: 7 §. Pykälä sisältää rangaistussäännöksen. 54387: Nykyiseen lakiin ei sisälly rangaistussäännöstä. 2. Tarkemmat säännökset ja 54388: Säännöksen mukaan olisi rangaistavaa paitsi määräykset 54389: luvaton maastavienti myös luvaton kauttakul- 54390: jetus sekä tietotaidon luvaton luovuttaminen Ehdotetun lain nojalla annettavana asetuk- 54391: tai siirtäminen ulkomaille. Myös yritys olisi sella säädettäisiin siitä, mitä tarvikkeita pide- 54392: 8 1989 vp. - HE n:o 197 54393: 54394: tään puolustustarvikkeina. Niin ikään asetuk- 3. Voimaantulo 54395: sella annettaisiin tarkemmat säännökset ja 54396: puolustusministeriön päätöksellä tarkemmat Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti sen 54397: määräykset maastavientilupahakemuksen teke- tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi. 54398: misestä ja käsittelystä. 54399: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 54400: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 54401: 54402: 54403: 54404: 54405: Laki 54406: puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta 54407: 54408: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 54409: 54410: 1§ 4§ 54411: Puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja Maastavientilupaa haetaan kirjallisesti puo- 54412: niiden kuljetuksesta Suomen alueen kautta kol- lustusministeriön vahvistaman kaavan mukai- 54413: manteen maahan (kauttakuljetus) on sen lisäk- sella lomakkeella. Puolustusministeriö voi pyy- 54414: si, mitä Suomea velvoittavista kansainvälisistä tää hakijalta lupahakemuksen käsittelyä varten 54415: sopimuksista johtuu, voimassa mitä tässä lais- tarpeellisiä lisäselvityksiä. 54416: sa säädetään. Maastavientiluvan myöntäjä voi tarvittaessa 54417: Mitä tässä laissa on säädetty puolustustar- velvoittaa luvan saajan ennen maastavientiä 54418: vikkeen maastaviennistä, koskee myös puolus- antamaan vakuutuksen tavaran lopullisesta 54419: tustarvikkeen valmistusoikeuden ja yksin- käyttäjästä toimittamalla puolustusministeriöl- 54420: omaan puolustustarvikkeen valmistamiseen le viennin lopullisen määrämaan asianomaisen 54421: tarkoitetun koneen ja laitteen luovuttamista ja viranomaisen asiasta antaman todistuksen 54422: siirtämistä ulkomaille. (loppukäyttäjätodistus). 54423: Tätä lakia ei sovelleta puolustusvoimille tai Tarkemmat säännökset ja määräykset lupa- 54424: rajavartiolaitokselle kuuluvien puolustustarvik- hakemuksen tekemisestä ja käsittelystä sekä 54425: keiden tilapäiseen maasta pois viemiseen. lupahakemukseen ja loppukäyttäjätodistuk- 54426: seen sisällytettävistä tiedoista annetaan asetuk- 54427: sella ja puolustusministeriön päätöksellä. 54428: 2§ 54429: Puolustustarvikkeiden maastavienti ja niiden 5§ 54430: kauttakuljetus on sallittu ainoastaan valtioneu- Asetuksella säädetään, mitä tarvikkeita pide- 54431: voston tai puolustusministeriön myöntämällä tään tässä laissa tarkoitettuina puolustustarvik- 54432: luvalla (maastavientilupa). keina. 54433: Puolustusministeriö voi myöntää maasta- Puolustusministeriö ratkaisee yksittäista- 54434: vientiluvan, milloin kysymyksessä on arvoltaan pauksissa, onko tiettyä tarviketta pidettävä 54435: vähäinen maastavienti tai kauttakuljetus taikka sellaisena, että sen maastavienti tai kauttakul- 54436: sellainen puolustustarvikkeiden tilapäinen jetus edellyttää maastavientilupaa. 54437: maasta pois vieminen, johon ei liity puolustus- 54438: tarvikkeen omistusoikeuden tai siihen kohdis- 6§ 54439: tuvan määrääruisvallan siirtyminen ulkomaille. Valtioneuvosto voi peruuttaa maastavientilu- 54440: van ja puolustusministeriö myöntämänsä 54441: 3§ maastavientiluvan, jos siihen harkitaan olevan 54442: Maastavientilupaa ei myönnetä, jos lupa syytä. 54443: vaarantaisi Suomen turvallisuutta tai olisi Suo- 54444: men omaksuman ulkopoliittisen linjan vastai- 7 § 54445: nen. Joka luvattomasti vie maasta puolustustar- 54446: 1989 vp. - HE n:o 197 9 54447: 54448: vikkeita tai luovuttaa tai siirtää ulkomaille vientirikoksen kohteena olleiden puolustustar- 54449: puolustustarvikkeen valmistusoikeuden tai kul- vikkeiden määrä on ollut niin vähäinen, että 54450: jettaa Suomen kautta kolmanteen maahan menetetyksi tuomitsemista olisi pidettävä koh- 54451: puolustustarvikkeita taikka sitä yrittää, on tuo- tuuttomana. Jos kuljetusvälinettä ei voida tuo- 54452: mittava maastavientirikoksesta sakkoon tai mita omistajaltaan menetetyksi, sen arvo on 54453: vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi. vastaavasti tuomittava menetetyksi. 54454: Maastavientirikoksesta on tuomittava myös Rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn 54455: se, joka maastavientiluvan saamiseksi antaa sekä rikoksen tekemiseen käytetyn taikka yk- 54456: totuuden vastaisia tietoja tai salaa tietoja. sinomaan tai pääasiallisesti rikoksen tekemistä 54457: Joka muutoin menettelee tämän lain tai sen varten valmistetun tai hankitun esineen tai 54458: nojalla annettujen säännösten tai määräysten muun omaisuuden menetetyksi tuomitsemises- 54459: vastaisesti, on tuomittava maastavientirikko- ta säädetään rikoslaissa. 54460: muksesta sakkoon. 54461: 9§ 54462: 8§ Puolustustarvikkeiden maastavientiä ja 54463: Tässä laissa tarkoitetun rikoksen kohteena kauttakuljetusta valvoo tullilaitos. 54464: ollut puolustustarvike on tuomittava valtiolle 54465: menetetyksi. Jos puolustustarvike on siirtynyt 10 § 54466: toiselle taikka hukattu tai hävitetty, sen arvo Muiden kuin puolustustarvikkeiksi katsotta- 54467: on kokonaan tai osaksi tuomittava menetetyk- vien ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden maasta- 54468: si. viennistä on säädetty erikseen. 54469: Menetetyksi on tuomittava myös rikoksente- 54470: kijälle tai sille, jonka puolesta tai hyväksi hän 11 § 54471: on toiminut, kuuluva kuljetusväline, jolla on Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 54472: arvoltaan tai määrältään pääasiallisena lastina töönpanosta annetaan asetuksella. 54473: luvattomasti viety maasta tai kuljetettu Suo- 54474: men alueen kautta kolmanteen maahan puolus- 12 § 54475: tustarvikkeita taikka sitä yritetty tai jota on Tämä laki tulee voimaan päivänä 54476: pääasiassa käytetty puolustustarvikkeiden lu- kuuta 19 54477: vatonta maastavientiä tai kauttakuljetusta tar- Tällä lailla kumotaan sotatarvikkeiden 54478: koittavaan matkaan. Kuljetusvälinettä ei kui- maasta viennistä 14 päivänä lokakuuta 1938 54479: tenkaan saa tuomita menetetyksi, jos maasta- annettu laki (318/38) 54480: 54481: 54482: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989 54483: 54484: 54485: Tasavallan Presidentti 54486: MAUNO KOIVISTO 54487: 54488: 54489: 54490: 54491: Puolustusministeri Ole Norrback 54492: 54493: 54494: 54495: 54496: 2 390538Y 54497: 1989 vp. - HE n:o 198 54498: 54499: 54500: 54501: 54502: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinnitysluottopankin 54503: muuttamisesta liikepankiksi ja sulautumisesta liikepankkiin sekä 54504: laiksi leimaverolain 10 §:n muuttamisesta 54505: 54506: 54507: 54508: 54509: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 54510: 54511: Esityksen tarkoituksena on antaa kiinnitys- kin liikkeeseen laskemista obligaatiolainoista. 54512: luottopankeille mahdollisuus toimintansa ke- Obligaatiolainojen vakuuksien osalta noudatet- 54513: hittämiseen muuttamalla kiinnitysluottopankki taisiin edelleen kiinnitysluottopankkilain sään- 54514: liikepankiksi ja sallimalla kiinnitysluottopan- nöksiä. 54515: kin sulautuminen liikepankkiin. 54516: Esityksessä ehdotetaan, että kiinnitysluotto- Kiinnitysluottopankin sulautuminen liike- 54517: pankki voitaisiin valtiovarainministeriön luval- pankkiin tehtäisiin myös mahdolliseksi. Sulau- 54518: tumiseen tarvittaisiin valtiovarainministeriön 54519: la yksinkertaista muutosmenettelyä noudattaen 54520: lupa. 54521: muuttaa liikepankiksi siten, että pankki säilyy 54522: muutoksesta huolimatta samana oikeushenki- Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi- 54523: lönä. Liikepankki vastaisi kiinnitysluottopan- maan heti kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. 54524: 54525: 54526: 54527: 54528: YLEISPERUSTELUT 54529: 54530: 1. Esityksen merkitys Lainanautoa harjoittavista osakeyhtiöistä kiin- 54531: nitysluottopankkien lisäksi vain luotto-osa- 54532: 1.1. Tavoitteet keyhtiöillä on oikeus laskea liikkeeseen obli- 54533: 1.1.1. Kiinnitysluottopankkien toimintaympä- gaatiolainoja. Kiinnitysluottopankki ei ole oi- 54534: ristön muutos keutettu ottamaan talletuksia. Lyhytaikaista 54535: luottoa se saa ottaa ainoastaan satunnaisen 54536: Kiinnitysluottopankkilain (545/69) mukaan rahantarpeensa tyydyttämiseksi. 54537: kiinnitysluottopankki on osakeyhtiö, jonka Voimassa oleva kiinnitysluottopankkilaki on 54538: tarkoituksena on etupäässä obligaatiolainoina syntynyt säännösteltyjen rahoitusmarkkinoiden 54539: tai muina pitkäaikaisina lainoina hankituista olosuhteissa. Kiinnitysluottopankit on pyritty 54540: varoista myöntää pitkäaikaisia kuoletuslainoja säilyttämään kiinnitysluottopankkien kansain- 54541: pääasiassa joko kiinnitysvakuutta vastaan tai välisestikin vakiintuneen perusluonteen mu- 54542: valtiolle, kunnille, kuntainliitoille ja seurakun- kaan erityisen turvallisina luottolaitoksina ja 54543: nille taikka niiden takausta vastaan. niiden toimintaa koskevien tiukkojen rajoitus- 54544: Kiinnitysluottopankeille on pankkilainsää- ten on katsottu lujittavan kiinnitysluottopank- 54545: dännössä eri rahalaitosten välisen työnjaon kien toiminnan vakautta. Säännöstelyillä ra- 54546: selkiyttämiseksi annettu yksinoikeus obligaa- hoitusmarkkinoilla ja voimakkaassa luottojen 54547: tiolainoilla tapahtuvaan varainhankintaan. ylikysyntätilanteessa kiinnitysluottopankkien 54548: 3910628 54549: 2 1989 vp. - HE n:o 198 54550: 54551: on ollut mahdollista toimia säädettyjen rajoi- siitä, että verovapausjärjestelmästä ei pitäisi 54552: tusten puitteissa taloudellisin perustein. luopua ilman riittävän pitkää siirtymäkautta. 54553: Rahoitusvarojen niukkuudesta on siirrytty Esityksen perusteella annetun talletusten ja 54554: oloihin, joissa rahoitusta on saatavissa kysyn- obligaatioiden veronhuojennuslain (726/88) 54555: tää vastaavasti ja korot tasapainottavat mark- mukaan voimassa olevat obligaatioiden veron- 54556: kinat. Rahoitusmarkkinoilla tapahtuneet muu- huojennukset koskevat vain sellaisia valtion ja 54557: tokset vaikuttavat merkittävästi myös kiinni- kiinnitysluottopankkien vuosina 1989-1991 54558: tysluottopankkien toimintaedellytyksiin. Kiin- liikkeeseen laskemia 10 vuoden pituisia obli- 54559: nitysluottopankeille syntyy toiminnassaan väis- gaatiolainoja, joiden korko on enintään Suo- 54560: tämättä muun muassa korkoriskejä, joiden men Pankin peruskorko yhdellä prosenttiyksi- 54561: hallintaan ei kiinnitysluottopankkilain puitteis- köllä vähennettynä. Obligaatioiden veronhuo- 54562: sa ole samoja mahdollisuuksia kuin esimerkiksi jennusten merkityksen vähentyessä ja rahoitus- 54563: liikepankkilain mukaan on liikepankeilla. markkinoiden kehittyessä on odotettavissa, et- 54564: Toisaalta rahoitusmarkkinoiden kehitys luo tä muiden joukkovelkakirjojen kuin obligaati- 54565: jatkuvasti uusia rahoitusinstrumentteja ja uu- oiden osuus varojen sijoituskohteena tulee li- 54566: sia mahdollisuuksia pankkien liiketoiminnalle. sääntymään. 54567: Kiinnitysluottopankkien mahdollisuudet hyö- Valtiovarainministeriössä on parhaillaan sel- 54568: dyntää näitä keinoja liiketoiminnassaan ovat vitettävänä joukkovelkakirjoja koskevan lain- 54569: varsin rajalliset. Kehitys on johtamassa tilan- säädännön kehittämistarve. Ministeriön asetta- 54570: teeseen, jossa kiinnitysluottopankin vakavarai- ma joukkovelkakirjalakityöryhmä on ehdotta- 54571: seen asemaan perustuvat rahoitus- ja luotonan- nut muistiossaan (1989: VM 6), että nykyinen 54572: tomahdollisuudet ovat vajaakäytössä. joukkovelkakirjojen jako obligaatioihin, 54573: Koska kiinnitysluottopankkien toiminta pe- luotto- ja vastuudebentuureihin ja muihin 54574: rustuu suurelta osin obligaatioilla hankittuun joukkovelkakirjoihin poistettaisiin. Ehdotuk- 54575: rahoitukseen, obligaatioita koskevalla lainsää- sen toteuttaminen merkitsisi sitä, että obligaa- 54576: dännöllä on olennainen vaikutus kiinnitysluot- tioilla ei vastaisuudessa enää olisi turvaavuu- 54577: topankkien toimintaedellytyksiin. Laskemalla den ja viranomaisvalvonnan osalta sitä erityi- 54578: liikkeeseen verovapaita obligaatiolainoja kiin- sasemaa, jonka nykyinen lainsäädäntö niille 54579: nitysluottopankit ovat saaneet käyttöönsä antaa. Työryhmän ehdotusten toteuttamisella 54580: edullista rahoitusta pääasiassa elinkeinoelämän olisi olennainen vaikutus kiinnitysluottopank- 54581: ja kuntien investointeihin myönnettäviin luot- kien toimintaedellytyksiin. Työryhmän mieles- 54582: toihin. tä saattaisikin olla perusteltua, että joukkovel- 54583: Obligaatioiden verokohtelu on kuitenkin ve- kakirjalainsäädännön muuttamista ei toteutet- 54584: rouudistuksen yhteydessä muuttumassa. Koko- taisi erillisenä hankkeena, vaan se kytkettäisiin 54585: naisverouudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat kiinnitysluottopankkeja koskevan lainsäädän- 54586: hallitusohjelman mukaan kaikkien tulolajien nön kokonaisuudistamisen yhteyteen. 54587: yhtäläinen verottaminen, omaisuustulojen ve- 54588: rotuksen yhtenäistäminen ja marginaalivero- 1.1.2. Kiinnitysluottopankkien ja talletus- 54589: tuksen alentaminen. Talletusten ja obligaatioi- pankkien välinen työnjako 54590: den veronhuojennuslakia koskevan hallituksen 54591: esityksen (hall.es. n:o 45/1988 vp.) perusteluis- Kiinnitysluottopankkien ja talletuksia vas- 54592: sa on todettu verovapaiden obligaatioiden li- taanoitavien pankkien välistä työnjakoa on 54593: säävän paitsi verotuksen epäyhtenäisyyttä ja lainsäädännössä selkeytetty siten, että talletus- 54594: epäjohdonmukaisuutta, myös joukkovelkakir- pankeilla on oikeus vastaanottaa talletuksia, 54595: jamarkkinoiden hajanaisuutta. Markkinoiden mutta ne eivät saa laskea liikkeeseen obligaa- 54596: toimintaedellytysten kannalta olisi pitkällä ai- tiolainaa. Oikeus obligaatiolainojen liikkee- 54597: kavälillä parempi, että yksityisille myytävät seenlaskemiseen on annettu kiinnitysluottopan- 54598: vaateet olisivat ehdoiltaan mahdollisimman keille ja luotto-osakeyhtiöille. Edellä esitettyä 54599: vertailukelpoisia. Perustelujen mukaan esitetyt perinteistä pankkitoiminnan työnjakoa voi- 54600: syyt puoltaisivat sitä, että verovapaiden obli- daan nykyisin kuitenkin pitää melko näennäi- 54601: gaatioiden järjestelmästä luovuttaisiin ennen senä. Koska liikepankkien, säästöpankkien, 54602: pitkää kokonaan. osuuspankkien ja Postipankki Oy:n oikeutta 54603: Obligaatioiden veronhuojennuksia koskevas- omistaa kiinnitysluottopankkien osakkeita ei 54604: sa hallituksen esityksessä on kuitenkin lähdetty ole laissa rajoitettu, talletuspankit voivat käy- 54605: 1989 vp. - HE n:o 198 3 54606: 54607: tännössä omistamansa kiinnitysluottopankin joittamaan pankkitoimintaa liikepankkeina 54608: kautta saada konserniensa käyttöön myös obli- kiinnitysluottopankeille luotaisiin samalla tilai- 54609: gaatiorahoitusta. Suomessa toimivat kiinnitys- suus sopeutua niiden pääasiallisen rahoitus- 54610: luottopankit ovat kaikki liikepankkien omista- muodon eli obligaatio- ja joukkovelkakirjalai- 54611: mia tytäryhtiöitä. namarkkinoiden muutoksiin. Liikepankiksi 54612: Liikepankin mahdollisuudet liiketoiminnan muuttuneet kiinnitysluottopankit voisivat muu- 54613: harjoittamisessa ja varainhankinnassa ovat toksen jälkeen käyttää joukkovelkakirjalaino- 54614: kiinnitysluottopankkia monipuolisemmat. Lii- jen ja muiden pitkäaikaisten lainojen ohella 54615: kepankki on oikeutettu harjoittamaan kaikkea niin varainhankinnassaan kuin antolainaukses- 54616: pankkitoimintaan kuuluvaa liiketoimintaa lais- saankin enenevässä määrin muun muassa ly- 54617: sa säädetyin rajoituksin. Pankkitoiminnan hytaikaista rahoitusta ja rahoitusmarkkinoilla 54618: kansainvälistyminen ja erikoistuminen on joh- kehittyviä uusia instrumentteja. Liikepankiksi 54619: tanut siihen, että liikepankilla saattaa olla ty- muuttuvien kiinnitysluottopankkien toiminta- 54620: täryhtiönään toinen liikepankki. Samoin on mahdollisuudet paranisivat erityisesti niillä 54621: yleistä, että toimialaltaan erikoistunut pankki elinkeinotoiminnan kehittyvillä aloilla, joille 54622: on toisen pankin tytäryhtiö. on tyypillistä reaalivakuuksien puute, kuten 54623: Vallitsevaa tilannetta, jossa lainsäädäntö es- esimerkiksi kaupan, kuljetuksen, palvelusekto- 54624: tää kiinnitysluottopankin muuttamisen liike- rin, tutkimuksen ja tuotekehityksen investoin- 54625: pankiksi, ei voida pitää tyydyttävänä. Kiinni- tien rahoitus. 54626: tysluottopankin muuttamisen liikepankiksi tu- Esityksen tarkoituksena on lisäksi antaa 54627: lisi olla mahdollista, milloin pankki katsoo sen mahdollisuus yritysrakenteiden kehittämiseen 54628: toimintansa kehittämisen kannalta tarpeellisek- sallimalla kiinnitysluottopankin sulautuminen 54629: si ja muutos ei ole yleisen edun vastainen. liikepankkiin. 54630: Esityksen tarkoituksena on luoda mahdollisuus 54631: kiinnitysluottopankin muuttamiseen liikepan- 54632: kiksi kiinnitysluottopankkia osakeyhtiönä pur- 1.1.3. Kiinnitysluottopankkien taloudellinen 54633: kamatta. Muodostettavalla liikepankilla olisi merkitys 54634: mahdollisuus itse valita toimintansa painopis- 54635: tealueet, mikä johtaisi rakenteeltaan monipuo- Suomessa toimi vuoden 1988 päättyessä seit- 54636: lisempaan ja tehokkaampaan pankkitoimin- semän kiinnitysluottopankkia, jotka olivat 54637: taan ja voisi osaltaan edistää myös pankkien kaikki eri talletuspankkien tytärpankkeja. 54638: välistä kilpailua. Kiinnitysluottopankkien yhteenlaskettu tasei- 54639: Varaamalla kiinnitysluottopankkeina toimi- den loppusumma oli 24,4 miljardia markkaa 54640: ville osakeyhtiöille mahdollisuus ryhtyä har- 31.12.1988. 54641: 54642: TAULUKKO 1: Kiinnitysluottopankkien taseen loppusumma, luotto kanta, varaukset ja oma 54643: pääoma 31.12.1988, miljoonaa markkaa 54644: Tase Luotto- Varauk- Oma 54645: kanta set pääoma 54646: Kansallisluottopankki Oy ............................... 1 239,0 897,9 24,4 103,0 54647: Mortgage Bank of Finland Ltd ......................... 4 023,5 3 433,6 196,3 125,8 54648: OKO-Investointipankki Oy ............................. 5 412,3 4 981,0 161,4 95,9 54649: PSP-Kuntapankki Oy ................................... 1 637,9 1 504,5 21,3 47,8 54650: Suomen Kiinteistöpankki Oy ........................... 7 481,2 6 453,4 172,3 110,1 54651: Suomen Teollisuuspankki Oy ........................... 4 544,3 3 968,3 219,8 166,1 54652: Ålands Hypoteksbank Ab .............................. 85,2 70 8 __M ~ 54653: 24 423,4 21 309,5 795,9 653,7 54654: 54655: Kiinnitysluottopankit toimivat paaasiassa nasta oli 68 prosenttia, julkisyhteisöjen 29 54656: elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen rahoittaji- prosenttia ja palkansaaja kotitalouksien osuus 54657: na. Kiinnitysluottopankkien luottokanta oli 3 prosenttia. Kiinnitysluottopankkien ulko- 54658: vuoden 1988 päättyessä yhteensä 21,3 miljardia maan rahan määräisen antolainauksen osuus 54659: markkaa. Elinkeinoelämän osuus luottokan- oli 16 prosenttia luottokannasta. 54660: 4 1989 vp. - HE n:o 198 54661: 54662: Talletuspankkien ja kiinnitysluottopankkien 1.2. Keinot 54663: kotimainen antolainaus yleisölle 31.12.1988 oli 54664: yhteensä 329,5 miljardia markkaa. Kiinnitys- Esityksessä ehdotetaan, että tehtäisiin mah- 54665: luottopankkien osuus antolainauksesta oli 6,5 dolliseksi muuttaa kiinnitysluottopankki liike- 54666: prosenttia. pankiksi suoraan ilman kiinnitysluottopankin 54667: purkamista ja uuden liikepankin perustamista. 54668: TAULUKKO 2: Pankkien kotimainen antolai- Tämä merkitsisi pankin säilymistä muutoksesta 54669: naus 31.12.1988 huolimatta samana oikeushenkilönä. Muutos 54670: ehdotetaan toteutettavaksi säätämällä erillinen 54671: milj. mk prosenttia laki kiinnitysluottopankin muuttamisesta liike- 54672: Liikepankit ............... . 176 631 53,6 pankiksi. Liikepankkilain ja kiinnitysluotto- 54673: Säästöpankit ............. . 69 181 21,0 pankkilain samankaltaisuuden vuoksi kiinni- 54674: Osuuspankit .............. . 62 402 18,9 tysluottopankki voisi yleensä melko vähäisin 54675: Kiinnitysluottopankit ..... . 21 310 ~ yhtiöjärjestyksen muutaksin ja eräin muin toi- 54676: Yhteensä ................. . 329 524 100 menpitein täyttää liikepankkilain säännökset 54677: pankin yhtiöjärjestyksestä, hallinnosta, vaka- 54678: varaisuudesta ja maksuvalmiudesta. 54679: Kiinnitysluottopankkien varainhankinta ta- Kiinnitysluottopankin muuttamiseksi liike- 54680: pahtuu pääsääntöisesti obligaatiolainoina ja pankiksi vaadittaisiin valtiovarainministeriön 54681: muina pitkäaikaisina lainoina. Valtaosa kiinni- lupa. Pankin aikaisempi toimilupa koskee vain 54682: tysluottopankkien varainhankinnasta on toteu- kiinnitysluottopankkitoiminnan harjoittamista. 54683: tettu kotimaisilla pääomamarkkinoilla. Vuosi- Muutoksen jälkeen pankilla olisi oikeus ottaa 54684: na 1980-1988 kiinnitysluottopankit ovat las- talletuksia yleisöltä ja sillä olisi muutoinkin 54685: keneet liikkeeseen verottomia yleisölainoja mahdollisuus harjoittaa varainhankinnassaan 54686: pääomamäärältään yhteensä 9 995 miljoonaa ja sijoituksissaan kiinnitysluottopankkia moni- 54687: markkaa, mikä on 21,5 prosenttia liikkeeseen puolisempaa toimintaa. 54688: laskettujen verottomien obligaatiolainojen yh- Liikepankkia koskevan kiellon ottaa obli- 54689: teismäärästä. Verollisia yleisölainoja kiinnitys- gaatiolainaa on katsottava tarkoittavan myös 54690: luottopankit ovat 1980-luvulla laskeneet liik- sitä, ettei kiinnitysluottopankin liikkeeseen las- 54691: keeseen yhteensä 4 307 miljoonan markan ar- kemaa obligaatiolainaa voida siirtää liikepan- 54692: vosta, mikä on 12,2 prosenttia kotimaan mark- 54693: kin vastattavaksi. Liikepankkilain perustelujen 54694: kinoilla liikkeeseen laskettujen verollisten ylei- 54695: (hall.es. n:o 5311969 vp.) mukaan sen on 54696: sölainojen yhteismäärästä. Kotimaisten jouk- 54697: katsottu merkitsevän kiinnitysluottopankkien 54698: kovelkakirjojen liikkeessä olevasta lainakan- ja talletuksia vastaanoitavien rahalaitosten vä- 54699: nasta 31.12.1988 kiinnitysluottopankkien liik- lisen työnjaon lakisääteistä selventämistä, mitä 54700: keeseen laskemien joukkovelkakirjojen osuus 54701: on pidetty tarpeellisena talletusten ja obligaati- 54702: oli 17,5 prosenttia. olainojen ottamiselle rakentuvan toiminnan 54703: erilaisuuden vuoksi. Esityksessä ehdotetaan, 54704: TAULUKKO 3: Kotimaiset yleisöjoukkovelka- että liikepankki vastaa muutoksen jälkeen kiin- 54705: kirjaemissiot vuosina 1980-1988 nitysluottopankin liikkeeseen laskemista obli- 54706: Verotlomat Kiinnitys- Verolliset Kiinnitys- gaatiolainoista. Näiden lainojen vakuuksien 54707: lainat luotto- lainat luotto- osalta noudatettaisiin edelleen kiinnitysluotto- 54708: yhteensä pankkien yhteensä pankkien 54709: verotlomat verolliset pankkilain säännöksiä. Ehdotettu muutos ei 54710: lainat lainat 54711: siten huonontaisi obligaatioiden haltijoiden 54712: 1980 2 633,5 483,0 150,0 50,0 asemaa. 54713: 1981 2 383,6 458,0 196,0 30,0 Koska kiinnitysluottopankin varojen hankin- 54714: 1982 3 068,2 600,0 473,9 25,0 ta tapahtuu pääasiassa pitkäaikaisin varain- 54715: 1983 3 882,4 700,0 1 151,0 80,0 hankintamuodoin, siltä ei edellytetä kassava- 54716: 1984 5 336,3 950,0 1 946,8 150,0 rannon pitämistä. Kiinnitysluottopankin har- 54717: 1985 6 394,4 1 350,0 8 069,7 585,0 joittaman toiminnan luonteen johdosta se ei 54718: 1986 7 486,8 1 799,0 5 987,4 1 365,0 yleensä täytä liikepankkilain mukaista kassava- 54719: 1987 8 829,8 2 090,0 9 408,9 1 405,0 rantovaatimusta. Tämän vuoksi ehdotetaan ly- 54720: 1988 6 522,0 1 565,0 7 861,0 617,0 hyttä siirtymäaikaa, jonka kuluessa lain nojal- 54721: Yhteensä 46 537,0 9 995,0 35 244,7 4 307,0 la liikepankiksi muuttuneen kiinnitysluotto- 54722: 1989 vp. - HE n:o 198 5 54723: 54724: pankin olisi täytettävä liikepankkilaissa säädet- Lakiehdotuksesta on pyydetty lausunnot oi- 54725: ty kassavarantovelvoite. keusministeriöltä, Suomen Pankilta, pankki- 54726: Liikepankiksi muuttunut kiinnitysluotto- tarkastusvirastolta, patentti- ja rekisterihalli- 54727: pankki voisi ilman uutta sääntelyä sulautua tukselta, Suomen Pankkiyhdistys r.y:ltä, Suo- 54728: liikepankkiin. Menettelyn yksinkertaistamisek- men Säästöpankkiliitto r.y:ltä, Osuuspankkien 54729: si ehdotetaan sallittavaksi myös kiinnitysluot- Keskusliitto r.y:ltä ja kaikilta kiinnitysluotto- 54730: topankin sulautuminen suoraan liikepankkiin. pankeilta. Lausunnoissa on pidetty tarpeellise- 54731: Sulautumiseen vaadittaisiin valtiovarainminis- na ehdotetun lain säätämistä, koska se tarjoaa 54732: teriön lupa samoin kuin muissakin pankkien erään mahdollisuuden kiinnitysluottopankkien 54733: välisissä sulautumisissa. toiminnan sopeuttamiseksi muuttuneisiin olo- 54734: suhteisiin. Lausunnoissa on lisäksi kiinnitetty 54735: huomiota voimassa olevan kiinnitysluotto- 54736: 2. Nykyinen tilanne ja asian pankkilain vanhentuneisuuteen. Tärkeänä on 54737: valmistelu pidetty kiinnitysluottopankkeja koskevan lain- 54738: säädännön uudistamista rahoitusmarkkinoilla 54739: 2.1. Nykyinen tilanne tapahtuneiden muutosten edellyttämällä taval- 54740: la. 54741: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan 54742: kiinnitysluottopankkia ei voida muuttaa liike- 54743: pankiksi. Kiinnitysluottopankki voidaan lopet- 3. Esityksen organisatoriset ja 54744: taa ainoastaan purkamismenettelyn tai sulautu- taloudelliset vaikutukset 54745: misen kautta. Liikepankki voi puolestaan syn- 54746: tyä vain perustamistoimin. Perustajina tulee Ehdotuksen toteuttamisella ei ole organisa- 54747: olla vähintään kymmenen täysivaltaista Suo- torisia eikä valtiontaloudellisia vaikutuksia. 54748: men kansalaista tai viisi suomalaista yhteisöä Ehdotettu muutos antaa mahdollisuuden toi- 54749: tai säätiötä. mintaympäristön muutoksen huomioon otta- 54750: Kiinnitysluottopankkilain 76 a §:n mukaan vaan pankkitoiminnan rakenteelliseen muutok- 54751: kiinnitysluottopankki voi sulautua valtiova- seen ja kiinnitysluottopankkien käytössä ole- 54752: rainministeriön luvalla toiseen kiinnitysluotto- vien voimavarojen tehokkaampaan taloudelli- 54753: pankkiin. Kaksi tai useampia kiinnitysluotto- seen hyödyntämiseen. Taloudelliset vaikutuk- 54754: pankkeja voi sulautua perustamalla uuden set jäävät kuitenkin vähäisiksi jo siitäkin syys- 54755: kiinnitysluottopankin. Muu kuin pankkitoi- tä, että lakia mahdollisesti hyväkseen käyttä- 54756: mintaa harjoittava osakeyhtiö voi myös sulau- vien kiinnitysluottopankkien lukumäärä on vä- 54757: tua pankkiin. Kiinnitysluottopankki ei sen si- häinen. 54758: jaan voi voimassa olevan lainsäädännön mu- 54759: kaan sulautua liikepankkiin. 54760: Kiinnitysluottopankin purkaminen olisi 4. Muita esitykseen vaikuttavia 54761: myös verotuksellisesti raskasta. Purkautuvan seikkoja 54762: pankin verotuksessa omaisuuden luovutushin- 54763: naksi katsottaisiin sen käypä arvo purkuhetkel- Talletuspankkeja koskevan lainsäädännön 54764: lä. Verotuksessa tehdyt varaukset purkautuvat uudistaminen on parhaillaan valmisteltavana 54765: myös veronalaiseksi tuloksi. Osakkeenomista- valtiovarainministeriössä. Talletuspankkilain- 54766: jan verotuksessa yhtiöstä saatu jako-osuus ar- säädäntöä koskeva ehdotus tulee sisältämään 54767: vostetaan myyntivoittoverotuksessa käypään ehdotukset laiksi talletuspankkien toiminnasta 54768: arvoon. sekä ehdotukset liikepankkilaiksi, osuuspank- 54769: kilaiksi ja säästöpankkilaiksi. Lakien on tar- 54770: koitus tulla voimaan vuoden 1990 aikana. Tal- 54771: 2.2. Asian valmistelu letuspankkeja koskevan uudistuksen jälkeen 54772: tulee selvitettäväksi myös kiinnitysluottopank- 54773: Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova- kilain muutostarve. 54774: rainministeriössä kiinnitysluottopankkien val- Tähän esitykseen sisältyvän lain säätämistä 54775: tiovarainministeriölle tekemän aloitteen poh- on muun muassa obligaatioiden veronhuojen- 54776: jalta. nusten asteittaisen poistumisen johdosta pidet- 54777: 6 1989 vp. - HE n:o 198 54778: 54779: tävä tarpeellisena jo ennen edellä tarkoitetun säätäminen ei vaikeuta talletuspankkilainsää- 54780: kokonaisuudistuksen toteutumista. Tämän lain dännön uudistamista. 54781: 54782: 54783: 54784: 54785: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 54786: 54787: 54788: 1. Lakiehdotusten perustelut hintään yhdeksän jäsentä. Hallintoneuvosto 54789: valitsee johtokunnan ja toimitusjohtajan. Kiin- 54790: 1.1. Laki kiinnitysluottopankin muuttamises- nitysluottopankin hallintoa hoitaa yh- 54791: ta liikepankiksi ja sulautumisesta liike- tiökokouksen valitsema hallitus ja toimitus- 54792: pankkiin johtaja. Hallitus valitsee toimitusjohtajan. 54793: Kiinnitysluottopankin yhtiöjärjestyksessä voi- 54794: 1 §. Säännöksen mukaan kiinnitysluotto- daan kuitenkin määrätä asetettavaksi hallinto- 54795: pankki voidaan muuttaa~ liikepankiksi siinä neuvosto, jossa on oltava vähintään viisi jäsen- 54796: järjestyksessä kuin ehdotetussa laissa sääde- tä. Pankin hallituksena toimii tällöin hallinto- 54797: tään. Pankki pysyisi muutoksesta huolimatta neuvoston valitsema johtokunta. 54798: samana oikeushenkilönä. Kiinnitysluottopank- Sen jälkeen, kun liikepankiksi muuttamista 54799: ki voisi myös sulautua liikepankkiin. Koska koskeva päätös on tehty ja hyväksytty liike- 54800: Postipankki Oy:hyn sovelletaan Postipankki pankin yhtiöjärjestys, yhtiökokouksessa olisi 54801: Oy:stä annetun lain (972/87) mukaan liike- valittava liikepankin hallintoneuvosto, tilintar- 54802: pankkeja koskevia säännöksiä, mikäli maini- kastajat ja varatilintarkastajat. Näiden toimie- 54803: tussa laissa ei toisin säädetä, kiinnitysluotto- linten valinta tapahtuu liikepankkilain sään- 54804: pankin sulautuminen Postipankki Oy:hyn olisi nöksiä ja liikepankin yhtiöjärjestyksessä annet- 54805: myös sallittua. tuja määräyksiä noudattaen. Kaikki muutok- 54806: 2 §. Pykälässä säädettäisiin kiinnitysluotto- seen liittyvät yhtiökokouksen päätökset teh- 54807: pankin päätöksenteosta haluttaessa muuttaa dään siten samassa yhtiökokouksessa. Sään- 54808: pankki liikepankiksi. Osakeyhtiömuotoisen nöksellä pyritään muutosmenettelyn tekemi- 54809: kiinnitysluottopankin muuttaminen samaa yh- seen mahdollisimman yksinkertaiseksi. Hallin- 54810: teisömuotoa olevaksi liikepankiksi merkitsee toneuvosto valitsee sen jälkeen liikepankin joh- 54811: lähinnä pankin toimialan muutosta. Tästä tokunnan ja toimitusjohtajan. 54812: syystä päätös kiinnitysluottopankin muuttami- 3 §. Liikepankiksi muuttaminen olisi mah- 54813: sesta liikepankiksi olisi pykälän 1 momentin dollinen ainoastaan valtiovarainministeriön lu- 54814: mukaan tehtävä samassa järjestyksessä kuin valla. Lupa vastaisi liikepankin toimilupaa. 54815: kiinnitysluottopankin yhtiöjärjestystä on muu- Liikepankin yhtiöjärjestykselle olisi myös haet- 54816: tettava. Osakeyhtiölain mukaan yhtiöjärjestyk- tava valtiovarainministeriön vahvistus. Minis- 54817: sen muuttaminen edellyttää, että vähintään teriöllä olisi oikeus tarvittaessa antaa liikepan- 54818: kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja ko- kiksi muuttamista koskevia tarkempia mää- 54819: kouksessa edustetuista osakkeista ovat sitä räyksiä. Määräykset voisivat koskea esimerkik- 54820: kannattaneet. Yhtiöjärjestyksessä olevalla si välitilinpäätöksen tekemistä silloin, kun 54821: määräyksellä on mahdollista tiukentaa yh- muutos tapahtuisi kesken tilikauden ja muu- 54822: tiöjärjestyksen muuttamiselle asetettua määrä- toksesta tiedottamista. 54823: enemmistövaatimusta. Liikepankiksi muutta- 4 §. Pykälässä säädettäisiin kaupparekisteril- 54824: mista koskevan päätöksen yhteydessä on hy- le muutoksesta tehtävästä ilmoituksesta. Ilmoi- 54825: väksyttävä myös liikepankin yhtiöjärjestys. tus vastaisi liikepankin yhtiöjärjestyksen muut- 54826: Liikepankin hallintoa koskevat säännökset tamisesta tehtävää ilmoitusta. 54827: poikkeavat jossain määrin kiinnitysluottopank- Pykälän 2 momentissa säädetään siitä, minä 54828: kilain säännöksistä. Liikepankin hallintoa hoi- ajankohtana kiinnitysluottopankki muuttuu lii- 54829: tavat hallintoneuvosto, hallituksena toimiva kepankiksi. Ehdotuksen mukaan tämä tapah- 54830: johtokunta ja toimitusjohtaja. Yhtiökokous tuisi silloin, kun muutos merkitään kauppare- 54831: valitsee hallintoneuvoston, jossa on oltava vä- kisteriin. Rekisterimerkinnällä on siten oikeut- 54832: 1989 vp. - HE n:o 198 7 54833: 54834: ta luova merkitys. Kaupparekisterimerkinnän myöntämistä harkitessaan ottaa huomioon 54835: jälkeen pankki voi aloittaa liikepankkitoimin- muun muassa sulautumisen vaikutukset liike- 54836: nan harjoittamisen. Koska yhtiö säilyy muu- pankin vakavaraisuuteen ja kilpailuolosuhtei- 54837: toksesta huolimatta samana oikeushenkilönä, siin pankkialalla. Valtiovarainministeriöllä oli- 54838: liikepankilla on kaikki ne oikeudet ja velvolli- si oikeus antaa kussakin yksittäistapauksessa 54839: suudet, jotka kiinnitysluottopankilla oli. Min- tarkemmat määräykset siitä, miten sulautumi- 54840: käänlaista omaisuuden siirtymistä oikeushenki- sessa on meneteltävä. Tällaiset määräykset voi- 54841: löltä toiselle ei muuttumisen yhteydessä tapah- vat koskea esimerkiksi sulautuvien pankkien 54842: du. Yhtiön kirjanpito jatkuu sellaisenaan eikä kirjanpitojen yhdistämistä, saatavien ja velko- 54843: muutos aiheuta veroseuraamuksia. jen siirtoa, sulautumisen kuuluttamista Viralli- 54844: Liikepankkilain 11 §:ssä tarkoitetut selvityk- sessa lehdessä sekä sitä, miten sulautuvalle 54845: set, joita ovat kaupparekisterinote, yhtiöjärjes- pankille myönnetyt luvat siirtyvät sulautumi- 54846: tys ja päätös sen vahvistamisesta sekä hallinto- sessa. 54847: neuvoston antamat pankin toimintaa ja tarkas- Sulautumisessa noudatetaan muilta osin läh- 54848: tajia koskevat ohjeet sekä pankin johtoa ja tökohtaisesti osakeyhtiölain säännöksiä. Pykä- 54849: tilintarkastajia koskevat tiedot olisi toimitetta- län 3 momentin mukaan osakeyhtiölain kuulu- 54850: va pankkitarkastusvirastolle viivytyksettä liike- tusmenettelyä koskevat säännökset eivät kui- 54851: pankiksi muuttumisen tultua merkityksi kaup- tenkaan koskisi kiinnitysluottopankin sulautu- 54852: parekisteriin. mista liikepankkiin. 54853: 5 §. Säännös sisältää eräitä lievennyksiä lii- Pykälä vastaa liikepankkien ja vastaavasti 54854: kepankkilaissa asetettuihin rajoituksiin, jotka kiinnitysluottopankkien keskinäisestä sulautu- 54855: koskevat pankin luottamus- tai toimihenkilöi- misesta annettuja säännöksiä. 54856: den oikeutta osallistua toisen talletuksia vas- 8 §. Pykälässä säädetään valtiovarainminis- 54857: taanottavan pankin hallintoon. Näiden rajoi- teriön luvasta kaupparekisteriin tehtävästä 54858: tusten tarkoituksena on turvata pankkisalai- merkinnästä. Sulautuminen katsottaisiin osa- 54859: suuden säilyminen ja estää liikesalaisuuksien keyhtiölain 14 luvun 6 §:n 1 momentin sään- 54860: hyväksikäyttö toisen talletuspankin toiminnas- nöstä vastaavasti tapahtuneeksi silloin, kuin 54861: sa. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että valtiovarainministeriön myöntämä sulautumis- 54862: samaan konserniin kuuluvan liikepankin luot- lupa on merkitty kaupparekisteriin. 54863: tamus- tai toimihenkilö voisi kuulua ehdotetun 9 §. Liikepankki ei saa liikepankkilain 54864: lain nojalla muodostetun liikepankin hallin- 39 §:n mukaan ottaa obligaatiolainaa. Ehdote- 54865: toon tai olla sen toimihenkilö. Sääntely on tun säännöksen mukaan kiinnitysluottopankil- 54866: tarpeen, jotta konsernia voidaan asianmukai- la muutoshetkellä olleet obligaatiolainat voivat 54867: sesti johtaa ja valvoa. kuitenkin olla kiinnitysluottopankista muodos- 54868: 6 §. Liikepankin on liikepankkilain 45 §:n tetun liikepankin vastattavina. Sama poikkeus 54869: mukaan pidettävä liikkeensä laatuun ja laajuu- koskee vastaanottavaa liikepankkia kiinnitys- 54870: teen nähden riitävää ja rakenteeltaan tarkoi- luottopankin sulautuessa liikepankkiin. 54871: tuksenmukaista kassavarantoa. Kassavarannon Kiinnitysluottopankkilain nojalla pankkitar- 54872: on oltava vähintään kaksikymmentä prosenttia kastusviraston haltuun annetut obligaatiolaino- 54873: pankin vaadittaessa maksettavista veloista ja jen vakuudet säilyvät liikepankkilaiksi muuttu- 54874: viisi prosenttia pankin muista veloista. Kiinni- misen tai sulautumisen jälkeenkin pankkitar- 54875: tysluottopankin toiminnan luonteesta johtuen kastusviraston hallussa. Näitä obligaatiolaino- 54876: sillä ei yleensä ole liikepankkilaissa vaatimuk- ja koskisivat myös kiinnitysluottopankkilain 54877: set täyttävää kassavarantoa. Tämän vuoksi säännökset obligaatiolainan lisävakuuksien 54878: säännöksessä ehdotetaan, että liikepankiksi asettamisesta ja obligaatioiden takaisin vaihta- 54879: muuttuneen kiinnitysluottopankin olisi täytet- misesta. 54880: tävä liikepankkilaissa säädetty kassavaranta- 10 §. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 54881: vaatimus kolmen kuukauden kuluessa liikepan- heti kun se on vahvistettu. 54882: kiksi muuttumisesta. Pankkitarkastusvirastolla 54883: olisi erityisistä syistä oikeus myöntää tähän 54884: määräaikaan pidennystä. 1.2. Leimaverolaki 54885: 7 §. Kiinnitysluottopankin sulautuminen lii- 54886: kepankkiin olisi mahdollista valtiovarainminis- Lain 10 §:n päätöstä, pöytäkirjanotetta tai 54887: teriön luvalla. Valtiovarainministeriö voi luvan muuta toimituskirjaa koskevan nimikkeen 3 54888: 8 1989 vp. - HE n:o 198 54889: 54890: kohtaan ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, simman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty 54891: että kiinnitysluottopankin muuttamista liike- ja vahvistettu. 54892: pankiksi koskevasta valtiovarainministeriön lu- 54893: vasta peritään leimaveroa sama määrä kuin 54894: liikepankin toimilupaa koskevasta valtiova- 3. Säätämisjärjestys 54895: rainministeriön päätöksestä. Liikepankin muo- 54896: dostaminen esityksessä ehdotettua muutosme- Koska leimaverolain muuttamista koskevas- 54897: nettelyä hyväksi käyttäen ei olisi siten leimave- sa ehdotuksessa on kysymys uudesta verosta, 54898: rotuksen kannalta edullisempaa kuin uuden toinen lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäivä- 54899: liikepankin perustaminen. järjestyksen 68 § :n mukaisessa yhtä vuotta pi- 54900: demmältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa 54901: säätämisj ärj esty ksessä. 54902: 2. Voimaantulo 54903: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 54904: kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk- 54905: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdolli- set: 54906: 54907: 54908: 54909: 54910: 1. 54911: 54912: Laki 54913: kiinnitysluottopankin muuttamisesta liikepankiksi ja sulautumisesta liikepankkiin 54914: 54915: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 54916: 54917: 1§ kepankin yhtiöjärjestykselle on haettava valtio- 54918: Kiinnitysluottopankki voidaan muuttaa lii- varainministeriön vahvistus. 54919: kepankiksi ja se voi sulautua liikepankkiin Valtiovarainministeriö voi antaa tarkempia 54920: siinä järjestyksessä kuin tässä laissa säädetään. määräyksiä siitä, miten kussakin tapauksessa 54921: on meneteltävä muutettaessa kiinnitysluotto- 54922: 2§ pankki liikepankiksi. 54923: Päätös kiinnitysluottopankin muuttamisesta 54924: liikepankiksi on tehtävä siinä järjestyksessä 4 § 54925: kuin kiinnitysluottopankin yhtiöjärjestyksen Liikepankille valitun johtokunnan on tehtä- 54926: muuttamisesta on laissa säädetty ja kiinnitys- vä kaupparekisteriin ilmoitus kiinnitysluotto- 54927: luottopankin yhtiöjärjestyksessä määrätty. pankin muuttamisesta liikepankiksi. Tällöin on 54928: Päätöksessä on hyväksyttävä liikepankille lii- soveltuvin osin noudatettava, mitä liikepankin 54929: kepankkilain (540/69) mukaisesti laadittu yh- yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevasta il- 54930: tiöjärjestys. moituksesta on säädetty. 54931: Liikepankiksi muuttamisesta päättäneessä Kiinnitysluottopankki muuttuu liikepankik- 54932: yhtiökokouksessa on tämän jälkeen valittava si, kun muutos merkitään kaupparekisteriin. 54933: liikepankin hallintoneuvoston jäsenet, tilintar- Liikepankin tulee antaa liikepankkilain 54934: kastajat ja varatilintarkastajat noudattaen lii- 11 § :ssä tarkoitetut selvitykset pankkitarkas- 54935: kepankkilain säännöksiä ja muodostettavan lii- tusvirastolle viivytyksettä sen jälkeen, kun 54936: kepankin yhtiöjärjestyksen määräyksiä. muutos on merkitty kaupparekisteriin. 54937: 54938: 3§ 5 § 54939: Kiinnitysluottopankin muuttamiselle liike- Liikepankin hallintoneuvoston tai johtokun- 54940: pankiksi on haettava valtiovarainministeriöltä nan jäsen, toimitusjohtaja, toimihenkilö tai 54941: lupa. Lupa vastaa liikepankin toimilupaa. Lii- sivukonttorin valvoja voi liikepankkilain 54942: 1989 vp. - HE n:o 198 9 54943: 54944: 14 §:n 4 momentin säännöksen estämättä olla 8§ 54945: liikepankin konserniin kuuluvan tämän lain Liikepankin ja kiinnitysluottopankin on teh- 54946: nojalla muodostetun liikepankin hallintoneu- tävä valtiovarainministeriön sulautumista kos- 54947: voston tai johtokunnan jäsen taikka varajäsen kevasta luvasta ilmoitus kaupparekisteriin nel- 54948: tai toimihenkilö. jän kuukauden kuluessa luvan myöntämisestä. 54949: Mitä osakeyhtiölain 14 luvun 5 §:n 2 ja 3 54950: 6 § momentissa ja 6 §:ssä on säädetty tuomiois- 54951: Kiinnitysluottopankista muodostetun liike- tuimen luvan rekisteröimisestä ja vastikkeen 54952: pankin on saatettava kassavarantonsa liikepan- jaosta sekä lopputilityksestä on soveltuvin osin 54953: kin kassavarantoa koskevien säännöksien mu- voimassa valtiovarainministeriön luvan rekiste- 54954: kaiseksi kolmen kuukauden kuluessa liikepan- röimisestä sekä vastikkeen jaosta ja lopputili- 54955: kiksi muuttumisesta. Pankkitarkastusvirasto tyksestä kiinnitysluottopankin sulautuessa lii- 54956: voi erityisistä syistä myöntää pidennyksen tässä kepankkiin. 54957: pykälässä tarkoitettuun määräaikaan. 54958: 9§ 54959: 7 § Kiinnitysluottopankin muututtua liikepan- 54960: Kiinnitysluottopankin sulautumiseen liike- kiksi tai sulauduttua liikepankkiin liikepankki 54961: pankkiin on haettava valtiovarainministeriöltä vastaa liikepankkilain 39 §:n säännöksen estä- 54962: lupa. mättä kiinnitysluottopankin liikkeeseen laske- 54963: Valtiovarainministeriö voi antaa tarkempia mista obligaatiolainoista. Näiden obligaatiolai- 54964: määräyksiä siitä, miten kussakin tapauksessa nojen osalta noudatetaan edelleen kiinnitys- 54965: on meneteltävä kiinnitysluottopankin sulautu- luottopankkilain 35-37 §:n säännöksiä. 54966: essa liikepankkiin. 54967: Osakeyhtiölain 14 luvun 4 §:n ja 5 §:n 1 10§ 54968: momentin säännökset eivät koske kiinnitys- Tämä laki tulee voimaan päivänä 54969: luottopankin sulautumista liikepankkiin. kuuta 19 54970: 54971: 54972: 54973: 54974: 2 3910628 54975: 10 1989 vp. - HE n:o 198 54976: 54977: 2. 54978: 54979: Laki 54980: leimaverolain 10 §:n muuttamisesta 54981: 54982: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 54983: 10 §:n Päätöstä, pöytäkirjanotetta tai muuta toimituskirjaa koskevan nimikkeen 3 kohdan 54984: alakohta a, sellaisena kuin se on 26 päivänä toukokuuta 1989 annetussa laissa (501189), näin 54985: kuuluvaksi: 54986: 54987: 10§ tä annetussa laissa (499/89) tarkoitetun arvo- 54988: Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle paperinvälitysliikkeen tai sijoitusrahastolaissa 54989: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset, (480/87) tarkoitetun rahastoyhtiön toiminnan 54990: mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja harjoittamiseen: 54991: 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava a) liikepankin perustamiseen ja kiinnitysluot- 54992: leimalla seuraavin määrin: topankin muuttamiseen liikepankiksi 220 000 54993: markkaa; 54994: Päätös, pöytäkirjanote tai muu toimitus- 54995: kirja, jolla myönnetään lupa tai oikeus: 54996: Tämä laki tulee voimaan päivänä 54997: 3) pankkiliikkeen, arvopaperinvälitysliikkeis- kuuta 19 54998: 54999: 55000: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989 55001: 55002: 55003: Tasavallan Presidentti 55004: MAUNO KOIVISTO 55005: 55006: 55007: 55008: 55009: Ministeri Ulla Puolanne 55010: 1989 vp. - HE n:o 198 11 55011: 55012: Liite 55013: 55014: 55015: 55016: 55017: 2. 55018: Laki 55019: leimaverolain 10 §:n muuttamisesta 55020: 55021: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 55022: 10 §:n Päätöstä, pöytäkirjanotetta tai muuta toimituskirjaa koskevan nimikkeen 3 kohdan 55023: alakohta a, sellaisena kuin se on 26 päivänä toukokuuta 1989 annetussa laissa (501/89), näin 55024: kuuluvaksi: 55025: 55026: Voimassa oleva laki Ehdotus 55027: 55028: 10§ 55029: Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle 55030: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset, 55031: mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja 55032: 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava 55033: leimalla seuraavin määrin: 55034: 55035: Päätös, pöytäkirjanote tai muu toimitus- 55036: kirja, jolla myönnetään lupa tai oikeus: 55037: 55038: 3) pankkiliikkeen, arvopaperinvälitysliikkeis- 55039: tä annetussa laissa (499/89) tarkoitetun arvo- 55040: paperinvälitysliikkeen tai sijoitusrahastolaissa 55041: (480/87) tarkoitetun rahastoyhtiön toiminnan 55042: harjoittamiseen: 55043: a) liikepankin perustamiseen 220 000 mark- a) liikepankin perustamiseen ja kiinnitysluot- 55044: kaa; topankin muuttamiseen liikepankiksi 220 000 55045: markkaa; 55046: 55047: 55048: Tämä laki tulee voimaan päivänä 55049: kuuta 19 . 55050: 1989 vp. - HE n:o 199 55051: 55052: 55053: 55054: 55055: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aluevaihdosta valtion 55056: ja YIT-Yhtymä Oy -nimisen osakeyhtiön välillä 55057: 55058: 55059: 55060: 55061: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 55062: 55063: Tarkoituksena on hankkia metsähallituksen taan Tikkurilasta valtion omistukseen YIT- 55064: käyttöön suunniteltu toimitalokiinteistö Van- Yhtymä Oy:n kanssa tehtävällä aluevaihdolla. 55065: 55066: 55067: 55068: 55069: PERUSTELUT 55070: 55071: Valtioneuvosto on 25 pa1vana toukokuuta tehdä välirahatta, tulee metsähallituksen toimi- 55072: 1989 oikeuttanut rakennushallituksen teke- talon hinnaksi tontteineen ja autopaikkoineen 55073: mään esisopimuksen YIT-Yhtymä Oy:n kans- täten rakennushallituksen hyväksyttävänä pitä- 55074: sa. Esisopimus on allekirjoitettu 1 päivänä mä 73 000 000 markkaa. Toimitalon laajuus 55075: kesäkuuta 1989. Esisopimuksessa on sovittu on noin 5 400 hym 2 ja 6 800 kem 2 , jolloin 55076: YIT-Yhtymä Oy:n omistaman Vantaan kau- yksikköhinnoiksi tontteineen tulee noin 13 500 55077: pungin Tikkurilassa olevan tontin ja sille ra- mk/hym 2 ja 8 900 mk/kem 2 • 55078: kennettavan metsähallituksen käyttöön tulevan Valtion luovutettavat tonttialueet ovat kaik- 55079: rakennuksen luovuttamisesta valtion omistuk- ki sellaisia, että ne olisi lähivuosina luovutetta- 55080: seen aluevaihdolla. va rakennettavaksi. Käpylän tonttialue on osa 55081: Esisopimuksen mukaan valtio luovuttaa uutta Käpylän asemakeskusta, jossa on jo 55082: YIT-Yhtymä Oy:lle perustettavien yhtiöiden aloitettu katujen ja siltojen rakennustyöt. Kei- 55083: lukuun Vantaan kaupungin Tikkurilan kylän laniemen tontti on alueen palvelutontti, jota 55084: tilasta Ånäs RN:o 7:41 noin 259 m 2 :n suurui- tarvitaan alueella toimivien yritysten tarpeisiin. 55085: sen määräalan ja lunastusyksiköstä Valtion Esisopimuksen mukaan valtio luovuttaa 55086: rautatiealue RN:o 7:42 yhteensä noin 1 136 maa-alueet YIT-Yhtymä Oy:lle perustettavien 55087: m 2 :n suuruiset määräalat, Espoon kaupungin yhtiöiden lukuun. Tämän mukaisesti Käpylän 55088: 10. kaupunginosan korttelin 10032 tontin no 1 tonttialueet on tarkoitus luovuttaa jo perus- 55089: ja Helsingin kaupungin Käpylän kylän lunas- tetuille yhtiöille Ekatalo Oy ja Finncamp Oy. 55090: tusyksiköstä Valtion rautatiealue RN :o 1: 158 Muut luovutettavat alueet luovutettaisiin YIT- 55091: yhteensä noin 7 896 m 2 :n suuruiset määräalat. Yhtymä Oy:lle perustettavien yhtiöiden lu- 55092: YIT-Yhtymä Oy puolestaan luovuttaa val- kuun. Esisopimuksen mukaan metsähallituk- 55093: tiolle Vantaan kaupungin Tikkurilan kylän ti- sen toimitalon rakennustyöt on aloitettava 55094: lasta Schildt & Hallberg RN :o 17:2 omistamas- tammikuussa vuonna 1990 edellyttäen, että 55095: taan määräalasta 62. kaupunginosan kortteliin lopullinen vaihtokirja on voitu allekirjoittaa 15 55096: 62032 muodostettavan noin 3 114 m 2 :n suurui- päivään tammikuuta 1990 mennessä. Lopulli- 55097: sen tontin ja sille rakennettavan noin 5 400 nen vaihtokirja, jossa metsähallituksen toimi- 55098: hym 2:n suuruisen rakennuksen. talon rakennushanke sovitaan toteutettavaksi 55099: YIT-Yhtymä Oy:lle luovutettavien alueiden, valtion hankkeena, on tarkoitus allekirjoittaa 55100: joiden rakennusoikeus on yhteensä 18 415 välittömästi sen jälkeen kun eduskunta on 55101: kem 2 , käyväksi arvoksi on arvioitu yhteensä hyväksynyt vaihtokirjan edellytyksenä olevan 55102: 73 000 000 markkaa. Kun vaihto on tarkoitus lain. Esisopimus raukeaa, mikäli eduskunta ei 55103: 55104: 391321Z 55105: 2 1989 vp. - HE n:o 199 55106: 55107: 31 patvaan tammikuuta 1990 mennessä ole Eduskunnan hyväksyttyä lain se on tarkoitus 55108: hyväksynyt vaihdon suorittamisen edellytykse- saattaa voimaan heti vaihdon toteuttamiseksi. 55109: nä olevaa lakia. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 55110: Valtion alueneuvottelukunta on 10 päivänä kunnan hyväksyttäväksi näin kuuluva lakieh- 55111: kesäkuuta 1989 puoltanut vaihtoa. dotus: 55112: 55113: 55114: 55115: 55116: Laki 55117: aluevaihdosta valtion ja YIT-Yhtymä Oy -nimisen osakeyhtiön välillä 55118: 55119: 1§ 55120: Valtiovarainministeriö oikeutetaan maaraa- van määräalan Helsingin kaupungin Käpylän 55121: millään ehdoilla luovuttamaan YIT-Yhtymä kylän lunastusyksiköstä Valtion rautatiealue 55122: Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun Van- RN:o 1:158 edellyttäen, että YIT-Yhtymä Oy 55123: taan kaupungin Tikkurilan kylän tilasta Ånäs luovuttaa valtiolle Vantaan kaupungin Tikku- 55124: RN:o 7:41 noin 259 m 2 :n suuruisen määräalan rilan kylän tilasta Schildt & Hallberg RN:o 55125: ja lunastusyksiköstä Valtion rautatiealue RN:o 17:2 62. kaupunginosan kortteliin 62032 muo- 55126: 7:42 yhteensä noin 1 136 m 2 :n suuruiset määrä- dostettavan noin 3 114 m2 :n suuruisen tontin 55127: alat, Espoon kaupungin 10. kaupunginosan ja sille rakennettavan noin 5 400 hym 2:n suu- 55128: korttelin 10032 tontin no 1 sekä Ekotalo Oy:lle ruisen rakennuksen. 55129: noin 5 842 m 2 :n suuruisen 28. kaupunginosan 55130: korttelin 28179 tonttiin no 1 kuuluvan määrä- 2§ 55131: alan ja Finncamp Oy:lle noin 2 054 m 2 :n suu- Tämä laki tulee voimaan päivänä 55132: ruisen korttelin 28180 tonttia no 1 vastaavan kuuta 19 55133: 55134: 55135: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989 55136: 55137: 55138: Tasavallan Presidentti 55139: MAUNO KOIVISTO 55140: 55141: 55142: 55143: 55144: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen 55145: 1989 vp. - HE n:o 200 55146: 55147: 55148: 55149: 55150: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi talletusten ja obligaati- 55151: oiden veronhuojennuslain 1 ja 2 §:n muuttamisesta 55152: 55153: 55154: 55155: 55156: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 55157: 55158: Esityksessä ehdotetaan talletusten ja obligaa- inflaation keskinäisen suhteen muuttumisen 55159: tioiden veronhuojennuslakia muutettavaksi si- huomioon ottamiseksi. 55160: ten, että 24 kuukauden määräaikaistalletuksel- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti, 55161: le maksetun koron verovapausraja olisi Suo- kun eduskunta on sen hyväksynyt. Se koskisi 55162: men Pankin peruskorko vähennettynä nykyi- vuonna 1989 tai 1990 tehdylle talletukselle 55163: sen kahden prosenttiyksikön sijasta yhdellä joulukuun 1 päivältä 1989 ja sen jälkeiseltä 55164: prosenttiyksiköllä. Myös valtion ja kiinnitys- ajalta maksettua korkoa samoin kuin aikaisin- 55165: luottopankin liikkeeseen Iaskemalie obligaati- taan joulukuun 1 päivänä 1989 ja viimeistään 55166: olle voitaisiin maksaa yhtä prosenttiyksikköä joulukuun 31 päivänä 1990 liikkeeseen laske- 55167: nykyistä korkeampi eli Suomen Pankin perus- tun obligaation korkoa. Vuonna 1991 tehtä- 55168: koron suuruinen korko. Muutos on tarpeen vien talletusten ja liikkeeseen laskettavien obli- 55169: säästämisen edistämiseksi sekä peruskoron ja gaatioiden verotukseen ei ehdoteta muutoksia 55170: vireillä olevan lähdeveroselvityksen vuoksi. 55171: 55172: 55173: 55174: 55175: PERUSTELUT 55176: 55177: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu vapaata tuloa, jos lainan vuotuinen korko on 55178: muutos enintään Suomen Pankin peruskorko yhdellä 55179: prosenttiyksiköllä vähennettynä. Verovapaus 55180: koskee vain luonnollisen henkilön ja erillisenä 55181: Nykyinen talletusten ja obligaatioiden veron- verovelvollisena verotettavan kotimaisen kuo- 55182: huojennuslaki (726/88) koskee vuosina 1989- linpesän saamia korkotuloja. Talletukset ja 55183: 1991 tehtäviä talletuksia ja liikkeeseen lasketta- obligaatiot, joiden korko on tuloverosta va- 55184: via obligaatioita. Lain mukaan korko talletuk- paa, ovat verovapaita myös varallisuusverotuk- 55185: sesta, joka on tehty yleisön talletusten vastaan- sessa. Verovelvollisen ei myöskään tarvitse il- 55186: ottamiseen tarkoitetulle tilille kotimaiseen moittaa niitä tai niistä saatuja korkoja veroil- 55187: pankkiin tai vastaavalle tilille osuuskunnan moituksessaan. 55188: säästökassaan on verovapaata tuloa, jos tilille 55189: maksettu korko on enintään Suomen Pankin Talletusten ja obligaatioiden nykyisten huo- 55190: peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä vähen- jennusten lähtökohtana oli hallitusohjelman 55191: nettynä. Kahden vuoden määräajaksi tehdylle kohta, jonka mukaan tavanomaisia talletuksia 55192: talletukselle maksettu korko on verovapaa, jos ei veroteta. Lakia valmisteltaessa lähdettiin 55193: se on enintään Suomen Pankin peruskorko siitä, että verovapaat talletukset olisi voitava 55194: vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. määritellä aikaisempaa selkeämmin itse laissa 55195: Myös valtion tai kiinnitysluottopankin liikkee- sitomatta huojennuksia pankkien väliseen kor- 55196: seen laskeman obligaatiolainan korko on vero- kosopimukseen kuten aikaisemmissa laeissa oli 55197: 391335P 55198: 2 1989 vp. - HE n:o 200 55199: 55200: tehty. Samalla verouudistukselle asetettu kaik- ruskorko on tällä hetkellä 7,5 prosenttia, tällai- 55201: kien omaisuustulojen yhdenmukaisen verokoh- selle talletukselle voisi muutoksen jälkeen mak- 55202: telun vaatimus edellytti veronhuojennusten saa 6,5 prosentin vuotuisen koron. Yhdenmu- 55203: alan supistamista aikaisempaan verrattuna. La- kaisesti pankkitalletuksiin ehdotettavan muu- 55204: kia valmistellut talletusten ja obligaatioiden toksen kanssa esityksessä ehdotetaan, että 55205: veronhuojennustoimikunta totesi mietinnös- myös kuluvan vuoden joulukuun alun jälkeen 55206: sään (Kom. miet. 1987 :45) toisaalta, että talle- liikkeeseen Iaskettavilie valtion ja kiinnitysluot- 55207: tusten ja obligaatioiden verokohtelua olisi va- topankkien obligaatiolainoille voitaisiin mak- 55208: rottava kiristämästä kotitalouksien säästämistä saa yhtä prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi 55209: heikentävällä tavalla. Tämän vuoksi pidettiin eli Suomen Pankin peruskoron suuruinen kor- 55210: tarkoituksenmukaisena ratkaisua, jossa määrä- ko. 55211: aikaistileille ja obligaatioille sallitaan korkeam- Parhaillaan selvitetään siirtymistä verollisista 55212: man verovapaan koron maksaminen kuin ma- talletuksista ja joukkovelkakirjalainoista saa- 55213: talakorkoisille niin sanotuille käyttelytileille, dun korkotulon verotuksessa lähdeverotukseen 55214: joiden käytön yleisyys ei niinkään perustu niis- vuoden 1991 alusta. Tämän vuoksi ehdotettu 55215: tä saatavaan korkotuottoon kuin tilien likdiivi- muutos on tarkoituksenmukaista ulottaa kos- 55216: syyteen ja niihin liittyviin erilaisiin palveluihin. kemaan vain vuosina 1989 ja 1990 tehtäviä 55217: Talletusten ja obligaatioiden veronhuojen- määräaikaistalletuksia samoin kuin viimeistään 55218: nuslakia valmisteltaessa harkittiin koron vero- vuonna 1990 liikkeeseen laskettavia obligaati- 55219: vapausrajan ilmaisemista suoraan laissa. Tätä oita. Vuonna 1991 tehtäviä verovapaita talle- 55220: pidettiin kuitenkin liian joustamattomana rat- tuksia tai liikkeeseen laskettavia obligaatioita 55221: kaisuna. Koska talletusten veronhuojennukset koskisivat tähän asti sovelletut säännökset. 55222: olivat aikaisemminkin käytännössä seuranneet Ehdotettu verovapausrajan tarkistus ei koskisi 55223: Suomen Pankin peruskorkoa, se valittiin edel- myöskään matalakorkoisille käyttelytileille 55224: leenkin sellaiseksi viitekoroksi, jonka mukaan maksettavia korkoja. 55225: veronhuojennusten ala määräytyy. Tuolloin 55226: lähdettiin siitä, että peruskorko seuraisi riittä- 55227: vällä tarkkuudella sekä inflaatiokehitystä että 2. Esityksen taloudelliset vaiku- 55228: yleistä korkotasoa. Lain antamista koskevassa tukset 55229: hallituksen esityksessä (HE 4511988 vp.) todet- 55230: tiin kuitenkin, että ehdotettu peruskorkokyt- Esityksellä ei olisi välittömiä vaikutuksia 55231: kentä on tarkoituksenmukainen vain, jos pe- valtion tai kuntien talouteen. Muutos edistäisi 55232: ruskorko pysyy reaalisesti suunnilleen samana pankki- ja obligaatiosäästämistä ja hillitsisi 55233: kuin esityksen antamisajankohtana vuoden ennen vuotta 1989 tehtyjen, ensi vuoden aika- 55234: 1988 huhtikuussa. Myös eduskunnan valtiova- na vapautuvien määräaikaistalletusten siirty- 55235: rainvaliokunta edellytti mietinnössään (Va VM mistä muihin sijoituskohteisiin ja kulutukseen. 55236: n:o 36/1988 vp.) hallituksen seuraavan tilan- Tältä osin vaikutus riippuu olennaisesti myös 55237: netta ja ryhtyvän tarvittaessa tilanteen vaati- peruskoron tason mahdollisista muutoksista. 55238: miin toimenpiteisiin. Asian merkitys on tuntuva, sillä kuluvan vuo- 55239: Inflaation ja peruskoron ero on talletusten den heinäkuussa 24 kuukauden määräajaksi 55240: ja obligaatioiden veronhuojennuslain säätämi- tehtyjen talletusten määrä oli yli 94 miljardia 55241: sen jälkeen kaventunut siinä määrin, että talle- markkaa. 55242: tusten ja obligaatioiden verokohtelun tarkista- 55243: mista on pidettävä jo tämän vuoksi perusteltu- 55244: na. Lisäksi kotitalouksien säästämisasteen las- 3. Voimaantulo ja soveltaminen 55245: ku ja vaihtotaseen vajeen kasvu edellyttävät 55246: säästämistä edistävien toimien tehostamista en- Lainmuutos ehdotetaan tulevaksi voimaan 55247: tisestään. Tämän vuoksi esityksessä ehdote- heti, kun eduskunta on sen hyväksynyt. Se 55248: taan, että 24 kuukauden määräajaksi tehdyille koskisi kaikkia vuosina 1989 ja 1990 tehtyjä 24 55249: talletuksille voitaisiin tämän vuoden joulukuun kuukauden määräaikaistalletuksia sen koron 55250: alun jälkeiseltä ajalta maksaa yhtä prosenttiyk- osalta, joka maksetaan joulukuulta 1989 ja sen 55251: sikköä nykyistä korkeampi korko eli korko, jälkeiseltä ajalta. Sitä sovellettaisiin siten myös 55252: joka vastaa Suomen Pankin peruskorkoa yh- sellaisiin tänä vuonna tehtyihin määräaikaistal- 55253: dellä prosenttiyksiköllä vähennettynä. Kun pe- letuksiin, jotka on tehty ennen joulukuun al- 55254: 1989 vp. - HE n:o 200 3 55255: 55256: kua. Nykyistä korkeamman koron maksami- korkoa koko laina-ajalta eli kymmeneltä vuo- 55257: nen olisi mahdollista vielä vuosina 1991 ja delta siitä riippumatta, milloin korko on nos- 55258: 1992, jos talletus on tehty vuonna 1989 tai tettu. 55259: 1990 mutta ei enää vuonna 1991 tehtävälle 55260: talletukselle, jota koskisi nykyinen verovapaus- 55261: raja. 4. Säätämisjärjestys 55262: Obligaatioille maksettavan koron verova- 55263: pausrajan muutosta ei voida käytännön syistä Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär- 55264: ulottaa jo liikkeeseen laskettuihin lainoihin. jestyksen 66 §:n mukaisessa säätämisjärjestyk- 55265: Tämän vuoksi muutos koskisi tämän vuoden sessä. 55266: joulukuun alun ja ensi vuoden joulukuun lo- 55267: pun välisenä aikana liikkeeseen laskettavia ob- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 55268: ligaatioita. Näille voitaisiin maksaa korotettua kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus: 55269: 4 1989 vp. - HE n:o 200 55270: 55271: Laki 55272: talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain 1 ja 2 §:n muuttamisesta 55273: 55274: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetun talletusten 55275: ja obligaatioiden veronhuojennuslain (726/88) 1 §:n 1 momentti ja 2 § näin kuuluviksi: 55276: 55277: 1§ 2§ 55278: Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel- Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel- 55279: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän 55280: veronalaisena tulona ei pidetä vuosilta 1989- veronalaista tuloa valtion- ja kunnallisverotuk- 55281: 1991 toimitettavissa valtion- ja kunnallisvero- sessa ei ole valtion tai kiinnitysluottopankin 55282: tuksissa korkoa talletuksesta, joka on tehty maksama, vuosina 1989-1991 liikkeeseen las- 55283: yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoite- kemansa obligaatiolainan korko, jos 55284: tulle tilille kotimaiseen pankkiin tai vastaavalle 1) obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta; 55285: tilille osuuskunnan säästökassaan. Koron vero- ja 55286: vapauden edellytyksenä on, että 2) obligaatiolainan vuotuinen korko on enin- 55287: 1) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen tään Suomen Pankin peruskorko yhdellä pro- 55288: Pankin peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä senttiyksiköllä vähennettynä tai aikaisintaan 55289: vähennettynä; tai että joulukuun 1 päivänä 1989 ja viimeistään joulu- 55290: 2) talletus tehdään edellä tarkoitetulle tilille kuun 31 päivänä 1990 liikkeeseen lasketun 55291: 24 kuukaudeksi ja talletuksen vuotuinen korko obligaatiolainan vuotuinen korko on enintään 55292: on enintään Suomen Pankin peruskorko vä- Suomen Pankin peruskoron suuruinen. 55293: hennettynä kahdella prosenttiyksiköllä taikka 55294: edellä mainituksi määräajaksi vuosina 1989 ja Tämä laki tulee voimaan päivänä 55295: 1990 tehdyn talletuksen vuotuinen korko on kuuta 19 55296: joulukuun 1 päivältä 1989 ja sen jälkeiseltä 55297: ajalta enintään Suomen Pankin peruskorko 55298: vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä. 55299: 55300: 55301: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989 55302: 55303: 55304: Tasavallan Presidentti 55305: MAUNO KOIVISTO 55306: 55307: 55308: 55309: 55310: Ministeri Ulla Puolanne 55311: 1989 vp. - HE n:o 200 5 55312: 55313: Liite 55314: 55315: Laki 55316: talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain 1 ja 2 §:n muuttamisesta 55317: 55318: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetun talletusten 55319: ja obligaatioiden veronhuojennuslain (726/88) 1 §:n 1 momentti ja 2 § näin kuuluviksi: 55320: 55321: Voimassa oleva laki Ehdotus 55322: 55323: 1§ 1§ 55324: Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel- Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel- 55325: vollisella verotettavan kotimaisen kuolinpesän vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän 55326: veronalaisena tulona ei pidetä vuosilta 1989- veronalaisena tulona ei pidetä vuosilta 1989- 55327: 1991 toimitettavissa valtion- ja kunnallisvero- 1991 toimitettavissa valtion- ja kunnallisvero- 55328: tuksissa korkoa talletuksesta, joka on tehty tuksissa korkoa talletuksesta, joka on tehty 55329: yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoite- yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoite- 55330: tulle tilille kotimaiseen pankkiin tai vastaavalle tulle tilille kotimaiseen pankkiin tai vastaavalle 55331: tilille osuuskunnan säästökassaan. Koron vero- tilille osuuskunnan säästökassaan. Koron vero- 55332: vapauden edellytyksenä on, että vapauden edellytyksenä on, että 55333: 1) tilin vuotuinen korko on enintään Suo- 1) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen 55334: men Pankin peruskorko neljällä prosenttiyksi- Pankin peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä 55335: köllä vähennettynä; tai että vähennettynä; tai että 55336: 2) tilin vuotuinen korko on enintään Suo- 2) talletus tehdään edellä tarkoitetulle tilille 55337: men Pankin peruskorko kahdella prosenttiyk- 24 kuukaudeksi ja talletuksen vuotuinen korko 55338: siköllä vähennettynä ja talletus tehdään edellä on enintään Suomen Pankin peruskorko vä- 55339: tarkoitetulle tilille 24 kuukaudeksi. hennettynä kahdella prosenttiyksiköllä taikka 55340: edellä mainituksi määräajaksi vuosina 1989 ja 55341: 1990 tehdyn talletuksen vuotuinen korko on 55342: joulukuun 1 päivältä 1989 ja sen jälkeiseltä 55343: ajalta enintään Suomen Pankin peruskorko 55344: vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä. 55345: 55346: 55347: 2§ 2 § 55348: Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel- Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel- 55349: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän 55350: veronalaista tuloa valtion- ja kunnallisverotuk- veronalaista tuloa valtion- ja kunnallisverotuk- 55351: sessa ei ole valtion tai kiinnitysluottopankin sessa ei ole valtion tai kiinnitysluottopankin 55352: maksama, vuosina 1989-1991 liikkeeseen las- maksama, vuosina 1989-1991 liikkeeseen las- 55353: kemansa obligaatiolainan korko, jos kemansa obligaatiolainan korko, jos 55354: 1) obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta; 1) obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta; 55355: ja ja 55356: 2) obligaatiolainan vuotuinen korko on 2) obligaatiolainan vuotuinen korko on enin- 55357: enintään Suomen Pankin peruskorko yhdellä tään Suomen Pankin peruskorko yhdellä pro- 55358: prosenttiyksiköllä vähennettynä. senttiyksiköllä vähennettynä tai aikaisintaan 55359: joulukuun 1 päivänä 1989 ja viimeistään joulu- 55360: kuun 31 päivänä 1990 liikkeeseen lasketun 55361: obligaatiolainan vuotuinen korko on enintään 55362: Suomen Pankin peruskoron suuruinen. 55363: 55364: Tämä laki tulee voimaan päivänä 55365: kuuta 19 . 55366:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025