205 Käyttäjää paikalla!
0.0087690353393555
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: o en 1989
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: A 3
10: HaU uksen es, k
11:
12: 101 - l.öO
13:
14: ~ j
15: SISÄLLYSLUETTELO
16:
17:
18:
19:
20: Hallituksen esitykset 107-200
21: 107 valtioneuvoston lainanottovaltuuksista 121 laeiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain
22: vuonna 1990 6 §:n ja olutverosta annetun lain 5 §:n muutta-
23: misesta
24: 108 valtion liikelaitoksista annetun lain (627 /87)
25: mukaisten liikelaitosten lainanottovaltuuksista 122 laiksi polttoaineverosta annetun lain väliai-
26: vuonna 1990 kaisesta muuttamisesta
27:
28: 109 laiksi vuodelta 1990 toimiteltavassa valtion- 123 laiksi sokeriverosta annetun lain 4 §:n muut-
29: verotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja ve- tamisesta
30: roprosent,e"'is'-"ta~----
31: 124 laiksi lannoiteverosta annetun lain muutta-
32: 110 laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami- misesta
33: sesta
34: 125 laiksi fosforilannoiteverosta
35: 111 laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun
36: lain muuttamisesta 126 laiksi valkuaisverosta annetun lain muutta-
37: misesta
38: 112 laiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain
39: muuttamisesta 127 laiksi öljyjätemaksusta annetun lain muutta-
40: misesta
41: 113 laeiksi maatilatalouden tuloverolain muutta-
42: misesta sekä tappiontasauksesta tuloverotuksessa 128 laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun
43: annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta lain muuttamisesta
44: 114 laiksi kehitysalueiden veronhuojennuksista
45: 129 laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun lain
46: ja laiksi leimaverolain 97 a §:n muuttamisesta
47: muuttamisesta
48: 115 laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 §:n muut-
49: tamisesta sekä laiksi eräistä vakuutusmaksuista 130 laiksi ammatillisten oppilaitosten rahoituk-
50: sesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta
51: suoritettavasta verosta annetun lain 3 §:n muut-
52: tamisesta
53: 131 laiksi maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta
54: 116 laiksi eräitä elintarvikkeita koskevista poik- annetun lain 6 §:n muuttamisesta
55: keuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain
56: 132 laiksi aluksista aiheutuvan vesien pilaantu-
57: muuttamisesta
58: misen ehkäisemisestä annetun lain 3 §:n muutta-
59: 117 ympäristönsuojelua koskeviksi muutoksiksi misesta
60: liikevaihtoverolainsäädäntöön
61: 133 laiksi tapaturmavirastosta annetun lain
62: 118 laiksi kerman ja vähärasvaisen maidon ta- muuttamisesta
63: sausmaksusta annetun lain 22 §:n muuttamisesta
64: 134 laeiksi työehtosopimuslain 2 §:n ja eräiden
65: 119 tuotevastuulaiksi mainittuun lakiin liittyvien lakien muuttamisesta
66:
67: 120 laiksi tasausverolain 10 §:n muuttamisesta 135 laiksi rakennuslain muuttamisesta
68:
69: 500111Z
70: 4 Sisällysluettelo
71:
72: 136 neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänes- 155 laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muut-
73: tystä koskevaksi lainsäädännöksi tamisesta
74:
75: 137 muutoksista vuoden 1989 tulo- ja menoar- 156 laiksi maatalousyrittäjän lomituspalveluista
76: vioon annetun lain muuttamisesta
77:
78: 138 valtion liikelaitoksista annetun lain (627 /87) 157 laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oi-
79: mukaisten liikelaitosten lainanottovaltuuksien li- keuksien lunastuksesta annetun lain 31 §:n
80: säämisestä vuonna 1989 muuttamisesta
81:
82: 139 laiksi valtion virkamieslain 5 §:n muuttami- 158 laiksi puoluelain 9 §:n muuttamisesta
83: sesta
84: 159 laiksi vapaakunnan oikeudesta poiketa eräis-
85: tä säännöksistä ja määräyksistä annetun lain
86: 140 laiksi taiteilijaprofessorin viroista ja valtion
87: muuttamisesta ja laiksi vapaakuntakokeilusta
88: taiteilija-apurahoista annetun lain 3 §:n muutta-
89: annetun lain 6 §:n muuttamisesta
90: misesta
91: 160 laiksi lääninhallituslain muuttamisesta ja
92: 141 laiksi eläinten lääkitsemisestä laiksi sukunimilain 18 §:n muuttamisesta
93: 142 laiksi vuoden 1990 maatalouslaskennasta 161 laiksi julkisen talouden tutkimuskeskuksesta
94:
95: 143 laiksi maataloushallinnon maatilarekisteristä 162 laiksi luottolaitosten varoista myönnettävistä
96: eräistä korkotukilainoista annetun lain muutta-
97: 144 porotalouslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi misesta
98: laeiksi
99: 163 valtion eläkevastuiden rahastointia koske-
100: 145 laiksi pellonraivausmaksusta annetun lain vaksi lainsäädännöksi
101: väliaikaisesta muuttamisesta
102: 164 laiksi lakkautettujen seurakuntien keskusar-
103: 146 laiksi pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistys- kistosta valtion palvelukseen siirtyvän henkilö-
104: ten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista kunnan aseman järjestämisestä
105: annetun lain kumoamisesta
106: 165 laiksi Lapin korkeakoulusta annetun lain
107: 147 laiksi maataloustuotannon tasapainottami- 1 §:n muuttamisesta
108: sesta sekä laiksi kotieläintuotannon ohjaamisesta
109: eräissä tapauksissa annetun lain 13 §:n muutta- 166 laiksi ammatillisista opettajankoulutuslai-
110: misesta toksista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
111:
112: 167 yleisten kirjastojen valtion hallintoa koske-
113: 148 laiksi merenkulkulaitoksesta
114: van lainsäädännön muuttamisesta
115: 149 laiksi tielaitoksesta 168 laiksi valtion taidemuseosta ja laiksi valtion
116: taidemuseosta annetun lain voimaanpanosta
117: 150 laiksi elintarvikevirastosta
118: 169 laiksi opintotukilain 7 §:n muuttamisesta ja
119: 151 laiksi kuluttajavirastosta laiksi opintotukilain muuttamisesta annetun lain
120: voimaantulosäännöksen muuttamisesta
121: 152 laiksi kuluttajatutkimuskeskuksesta
122: 170 laiksi Valtion viljavarastosta
123: 153 laiksi kuljetusten alueellisesta tukemisesta
124: annetun lain muuttamisesta 171 laiksi maaseudun pienimuotoisen elinkeino-
125: toiminnan edistämisestä annetun lain 1 ja 10 §:n
126: 154 laeiksi kansaneläkelain väliaikaisesta muut- muuttamisesta
127: tamisesta, vuodelta 1990 suoritettavasta sairaus-
128: vakuutusmaksusta ja työnantajan lapsilisämak- 172 laiksi teurasruhojen punnituksesta annetun
129: sun perimättä jättämisestä vuodelta 1990 lain 4 §:n 2 momentin kumoamisesta
130: Sisällysluettelo 5
131:
132: 173 perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistusta 187 laeiksi maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta
133: koskeviksi laeiksi annetun lain, maidon väliaikaisista tuotantokiin-
134: tiöistä annetun lain sekä meijerikohtaisesta kiin-
135: 174 laiksi lääkärintoimen harjoittamisesta anne- tiömaksusta annetun lain muuttamisesta ja voi-
136: tun lain ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien massaolaajan jatkamisesta
137: muuttamisesta
138: 188 laiksi yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden
139: avustamisesta annetun lain muuttamisesta
140: 175 laiksi lapsilisälain muuttamisesta
141: 189 laiksi kuluttajaneuvonnan järjestämisestä
142: 176 laiksi äitiysavustuslain muuttamisesta kunnassa annetun lain 8 §:n kumoamisesta
143:
144: 177 laiksi lastensuojelulain ja eräiden siihen liit- 190 laiksi kirjanpitolain muuttamisesta
145: tyvien lakien muuttamisesta
146: 191 laiksi kotimaasta tapahtuvaan aluksen han-
147: 178 laeiksi sairausvakuutuslain sekä kansan- kintaan myönnettävistä korkotukilainoista anne-
148: terveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 § :n tun lain muuttamisesta
149: muuttamisesta
150: 192 laeiksi työttömyysturvalain muuttamisesta
151: sekä työttömyyskassalain 3 ja 4 §:n muuttami-
152: 179 laeiksi maatalousyrittäjien eläkelain muutta- sesta
153: misesta ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuu-
154: tuslain 11 ja 21 §:n muuttamisesta 193 laeiksi lasten kotihoidon tuesta annetun lain
155: 1 §:n ja lasten kotihoidon tuesta annetun lain
156: 180 laiksi eräiden asuntolainojen lyhennysten ja muuttamisesta annetun lain voimaantulosään-
157: korkojen lykkäämisen väliaikaisesta järjestämi- nöksen muuttamisesta
158: sestä
159: 194 asuntotuotantolain ja eräiden siihen liitty-
160: 181 laiksi pääkaupunkiseudun rakennusmaa- vien lakien muuttamisesta
161: maksusta annetun lain 2 § :n muuttamisesta
162: 195 laeiksi yhdistyslain 10 ja 35 §:n, yleisistä
163: kokouksista annetun lain 1 ja 2 §:n sekä paino-
164: 182 laiksi asumistukilain muuttamisesta
165: vapauslain muuttamisesta
166:
167: 183 laiksi asunto-olojen kehittämisrahastosta 196 laiksi palo- ja pelastustoimesta annetun lain
168: sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta muuttamisesta
169:
170: 184 laiksi poikkeusmenettelystä palo- ja pelastus- 197 laiksi puolustustarvikkeiden maastaviennistä
171: toimen käyttökustannusten valtionosuuksia ja kauttakuljetuksesta
172: myönnettäessä
173: 198 laiksi kiinnitysluottopankin muuttamisesta
174: liikepankiksi ja sulautumisesta liikepankkiin
175: 185 laiksi vuodelta 1990 toimitettavan verotuk-
176: sekä laiksi leimaverolain 10 §:n muuttamisesta
177: sen perusteella maksettavien palautusten ja kan-
178: nassa maksettavan lopullisen veron korottami- 199 laiksi aluevaihdosta valtion ja YIT -Yhtymä
179: sesta Oy -nimisen osakeyhtiön välillä
180:
181: 186 luottoverolaiksi sekä laiksi leimaverolain 200 laiksi talletusten ja obligaatioiden veronhuo-
182: muuttamisesta jennuslain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
183: 1989 vp. - HE n:o 107
184:
185:
186:
187:
188: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtioneuvoston lainanotto-
189: valtuuksista vuonna 1990
190:
191:
192: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- bruttolainanottoon tarvittavan valtuuden mää-
193: noarvioksi vuodelle 1990 on arvioitu, että net- rää.
194: tolainanottoa ei tarvita. Noudatettavan netto- Edellä selostetun perusteella tulisi vuonna
195: budjetointiperiaatteen mukaisesti valtionvelan 1990 varautua kaikkiaan noin 13 000 miljoo-
196: nettokuoletuksina on menoksi merkitty nan markan bruttolainanottoon.
197: 3 630 000 000 markkaa. Valtionvelan kuoletus- Lisäksi voidaan valtion maksuvalmiuden
198: ten on arvioitu vuonna 1990 olevan yhteensä turvaamiseksi sekä valtion maksuliikkeen kau-
199: noin 7 865 miljoonaa markkaa. Tällä perus- siluonteisten menohuippujen ja valtion kassasi-
200: teella valtion bruttolainanoton vähimmäismää- joitusten tarkoituksenmukaisen hoidon edellyt-
201: rä on 4 235 000 000 markkaa. tämän rahoitustarpeen kattamiseksi tarvita ly-
202: Vuonna 1990 on mahdollista lainaehtojen hytaikaista luottoa. Tilapäisesti voidaan tarvita
203: perusteella irtisanoa vanhoja ulkomaisia laino- myös erittäin lyhytaikaista, tililuotan kaltaista
204: ja ennenaikaisesti takaisinmaksettavaksi noin rahoitusta maksuvalmiuden päivävaihteluiden
205: 1 800 miljoonaa markkaa. Suotuisan mark- tasoittamiseen.
206: kina- ja korkotilanteen varalta olisi lisäksi Nykyiset pääomamarkkinat ja niillä tapahtu-
207: tarkoituksenmukaista varautua muutoinkin os- vat muutokset edellyttävät suurta päätöksente-
208: tamaan markkinoilta vanhoja valtionobligaati- konopeutta, minkä vuoksi valtioneuvostolle tu-
209: oita tai vaihtamaan ja uudelleenrahoittamaan lisi antaa mahdollisuus siirtää määräämissään
210: niitä. Lainaehtojen mukaisia ja markkinoilta rajoissa lainanotosta päättäminen valtiovarain-
211: obligaatioita ostamalla tai vaihtamalla tapah- ministeriön tai valtiokonttorin tehtäväksi.
212: tuvia ennenaikaisia kuoletoksia voitaisiin käyt- Tarkoituksena on edelleen valtionvelan va-
213: tää milloin niillä on saavutettavissa laskennalli- luuttajakautuman ohjaamiseksi valuuttakurssi-
214: sia säästöjä velanhoitomenoissa tai niiden riskejä tasoittavasti tai säästöjen saavuttami-
215: käyttäminen on valtiontalouden kannalta muu- seksi velanhoitokustannuksissa jatkaa koron-
216: toin perusteltua. Toteuttamiskelpoisten irtisa- ja valuutanvaihtosopimusten (swap) käyttämis-
217: nomisten määrä riippuu kansainvälisten pää- tä sekä uusien että jo otettujen valtiolainojen
218: omamarkkinoiden ja niillä vallitsevien korko- osalta.
219: tasojen kehityksestä. Irtisanomiset, obligaatioi- Swap-sopimusten määrä riippuu markkinoi-
220: den ostot tai niiden vaihtaminen uusiin eivät den tarjoamista mahdollisuuksista, joiden riit-
221: vaikuta nettolainanottoon, mikäli ne uudel- täväksi hyödyntämiseksi toimintavaltuuksien
222: leenrahoitetaan täysimääräisesti, mutta lisäävät tulisi olla suhteellisen väljät. Tämän vuoksi
223: bruttolainanottoa toteutetulla määrällä. tehtävien koron- ja valuutanvaihtosopimusten
224: Eduskunnalle annettavassa hallituksen esi- määräksi esitetään yhteensä enintään 5 000
225: tyksessä laiksi valtion eläkerahastosta on tar- miljoonan markan lainapääomaa päätöksente-
226: koitus ehdottaa, että valtiovarainministeriöllä koajankohtien valuuttakurssien mukaan las-
227: olisi oikeus päättää rahaston sellaisten varojen kettuna. Tämän lisäksi olisi tarpeen sallia sel-
228: lainaamisesta valtiolle, joita ei kulloinkin tarvi- laiset koronvaihtosopimukset, joita on välttä-
229: ta myönnettyjen eläkkeiden maksamiseen. mätöntä käyttää välivaiheena valuuttaa toiseen
230: Bruttolainanottovaltuuksissa tulisi olla riittävä swap-sopimuksin vaihdettaessa. Swap-sopi-
231: väljyys varautua myös tähän. musten hyväksikäyttö edellyttää niin suurta
232: Kun lainanotossa on tarkoitus edelleen käyt- päätöksentekonopeutta, että myös tältä osin
233: tää laina-ajaltaan myös alle yhden vuoden valtioneuvostolle tulisi antaa mahdollisuus jät-
234: pituisia velkasitoumuksia, lisää myös tämä tää koron- ja valuutanvaihtosopimuksista
235:
236: 391194L
237: 2 1989 vp. - HE n:o 107
238:
239: päättäminen valtiovarainministeriön tai valtio- menohuippujen ja valtion kassasijoitus-
240: konttorin tehtäväksi. ten tarkoituksenmukaisen hoidon edel-
241: Edellä lausutun perusteella ehdotetaan, lyttämän rahoitustarpeen kattamiseksi
242: lyhytaikaista luottoa harkintansa mu-
243: että Eduskunta oikeuttaisi valtioneu- kaan, sekä
244: voston tämän määräämillä ehdoilla
245: että Eduskunta oikeuttaisi valtioneu-
246: vuonna 1990 ottamaan valtiolainoja yh- voston tai sen määräämissä rajoissa
247: teensä enintään 13 000 000 000 markan
248: valtiovarainministeriön tai valtiokont-
249: bruttomäärän siten, että valtioneuvosto
250: torin tekemään otettuihin ja otettaviin
251: voi määräämissään rajoissa antaa lai-
252: valtiolainoihin liittyviä koron- ja valuu-
253: nanotosta päättämisen valtiovarainmi- tanvaihtosopimuksia pääomamääräl-
254: nisteriön tai valtiokonttorin tehtäväksi,
255: tään yhteensä enintään 5 000 000 000
256: että Eduskunta oikeuttaisi valtioneu-
257: markan lainojen osalta ja lisättynä ko-
258: voston tai sen määräämissä rajoissa
259: ronvaihtosopimusten osalta määrällä,
260: valtiovarainministeriön tai valtiokont- joka näitä tarvitaan välivaiheena va-
261: torin edellä tarkoitetun lisäksi käyttä-
262: luuttoja toisiin valuutanvaihtosopimuk-
263: mään valtion maksuvalmiuden turvaa- sin vaihdettaessa.
264: miseksi sekä valtion kausiluonteisten
265:
266: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
267:
268:
269: Tasavallan Presidentti
270: MAUNO KOIVISTO
271:
272:
273:
274:
275: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
276: 1989 vp. - HE n:o 108
277:
278:
279:
280:
281: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion liikelaitoksista anne-
282: tun lain (627 /87) mukaisten liikelaitosten lainanottovaltuuksista
283: vuonna 1990
284:
285: Valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) Tarkoituksena on, että eduskunta anta1s1
286: 8 §:n 2 momentin nojalla liikelaitokselle voi- asianomaisissa laeissa tarkoitetun suostumuk-
287: daan liikelaitoskohtaisessa laissa antaa oikeus sensa liikelaitosten tarvitsemien valtion liikelai-
288: ottaa pitkäaikaista lainaa eduskunnan suostu- toksista annetun lain 8 §:n 2 momentissa tar-
289: muksen rajoissa. Tällainen liikelaitoskohtainen koitettujen lainojen enimmäismääristä. Maini-
290: ::>ikeus on annettu Valtion painatuskeskukselle, tun lain 8 §:n 3 momentin mukaan valtioneu-
291: Valtion ravitsemiskeskukselle ja Valtion tieto- vosto antaa määräyksiä liikelaitosten lainan-
292: konekeskukselle niitä koskevissa 1.1.1989 voi- oton rajoista ja ehdoista. Tarkoituksena on,
293: naan tulleissa ja Posti- ja telelaitokselle sekä että liikelaitokset voisivat eduskunnan suostu-
294: Valtionrautateille 1.1.1990 voimaan tulevissa muksen rajoissa ja valtioneuvoston määräämät
295: laeissa. Karttakeskuksen osalta vastaavaa oi- ehdot huomioonottaen itse päättää lainanotos-
296: keutta on ehdotettu hallituksen esityksessä taan .
297: .aiksi karttakeskuksesta. Lain on tarkoitus tul-
298: .a voimaan 1.1.1990. Edellä lausutun perusteella ehdotetaan,
299: Liikelaitosten lainanottotarve on esitetty val-
300: :ion tulo- ja menoarvioesityksessä asianomais- että Eduskunta oikeuttaisi vuonna
301: .a liikelaitosta koskevan luvun perustelujen 1990 Valtion painatuskeskuksen otta-
302: ;elvitysosassa. maan valtion liikelaitoksista annetun
303: Eduskunnan suostumusta edellyttävä liike- lain (627/87) 8 §:n 2 momentissa tar-
304: aitosten yhteinen bruttolainanottotarve vuon- koitettua lainaa 16 000 000 markan,
305: la 1990 on arvioitu 2 047 200 000 markaksi, Valtion ravitsemiskeskuksen 3 400 000
306: osta Valtion painatuskeskuksen osuus on markan, Valtion tietokonekeskuksen
307: 16 000 000 mk, Valtion ravitsemiskeskuksen 25 000 000 markan, Posti- ja telelaitok-
308: 1 400 000 mk, Valtion tietokonekeskuksen sen 1 300 000 000 markan, Valtionrau-
309: ~5 000 000 mk, Posti- ja telelaitoksen tateiden 700 000 000 markan ja Kartta-
310: 300 000 000 mk, Valtionrautateiden keskuksen 2 800 000 markan enimmäis-
311: roo 000 000 mk ja Karttakeskuksen 2 800 000 määrään asti.
312: nk.
313: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
314:
315:
316: Tasavallan Presidentti
317: MAUNO KOIVISTO
318:
319:
320:
321:
322: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
323:
324:
325:
326:
327: !91195M
328: 1989 vp. - HE n:o 109
329:
330:
331:
332:
333: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 1990 toimi-
334: teltavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
335: veroprosenteista
336:
337:
338:
339:
340: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
341:
342: Esitys sisältää ehdotuksen vuodelta 1990 toi- asettamien verontuotto- ja veroastetavoitteiden
343: mitettavassa valtionverotuksessa sovellettavak- toteutumiseen vuodelta 1990 toimitettavassa
344: si progressiiviseksi tuloveroasteikoksi ja prog- verotuksessa. Osana kokonaisverouudistusta
345: ressiiviseksi varallisuusveroasteikoksi sekä yh- yhteisön tuloveroprosentti ehdotetaan alennet-
346: teisön tuloveroprosentiksi ja varallisuusvero- tavaksi 33 prosentista 25 prosenttiin. Yhteisö-
347: prosentiksi. Ehdotus progressiiviseksi tulovero- jen varallisuusveroprosentti ehdotetaan pidet-
348: asteikoksi liittyy vuonna 1989 käynnistynee- täväksi samana kuin se oli vuonna 1989, eli 1
349: seen kokonaisverouudistukseen ja on laadittu prosenttina.
350: siten, että se yhdessä muiden, vuoden 1990
351: verotukseen liittyvien veroperustemuutosten Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
352: kanssa johtaa hallituksen verouudistukselle tykseen vuodelle 1990.
353:
354:
355:
356:
357: PERUSTELUT
358:
359: 1. Tuloverotus kuitenkin asettanut pitemmälle menevät tavoit-
360: teet. Kokonaisverouudistuksen toisen vaiheen
361: Vuonna 1989 toteutuva kokonaisverouudis- keskeinen sisältö tuleekin muodostumaan tulo-
362: tuksen ensimmäinen vaihe sisältää uudistuksen verotuksen marginaaliveroprosenttien alenta-
363: tavoitteiden kannalta keskeiset ratkaisut vero- misesta edelleen. Mahdollisuuksia tähän ovat
364: pohjan laajentamisen, vähennysjärjestelmän luomassa verouudistuksen ensimmäisessä vai-
365: selkeyttämisen ja omaisuustulojen verotuksen heessa päätetyt veropohjan laajennukset.
366: yhtenäistämisen osalta. Näiden, muun muassa Muun muassa korkotulojen ja myyntivoittojen
367: eri tulolajien yhtäläistä verottamista tukevien osalta veropohjavaikutusten arvioidaan olevan
368: ratkaisujen merkitys tulee kasvamaan vuosi vuonna 1990 kuluvaa vuotta selvästi merkittä-
369: vuodelta, kun laajeneva osuus tulonmuodos- vämpiä.
370: tuksesta tulee uudistetun verolainsäädännön Toisen keskeisen verouudistuksen osa-alueen
371: mukaisesti verotuksen piiriin. muodostaa hallituksen esityksessä tulo- ja va-
372: Myös marginaaliverojen alentamisessa edet- rallisuusverolain muuttamisesta tarkemmin ku-
373: tiin merkittävällä tavalla, kun muun muassa vatut tuloverotuksen vähennysjärjestelmän
374: valtion tuloveroasteikon alaraja nostettiin yli muutokset.
375: kaksinkertaiseksi aiemmasta, asteikon portai- Tuloveroasteikkoehdotuksen mitoittaminen
376: den lukumäärä pienennettiin lähes puoleen ja on tehty siten, että asteikko yhdessä muiden
377: prosentteja alennettiin kaikissa tuloluokissa. veroperusteiden muutosten kanssa johtaa sel-
378: Marginaaliverojen alentamiselle hallitus on laiseen valtion tuloveron kokonaistuottoon, jo-
379: 3910938
380: 2 1989 vp. - HE n:o 109
381:
382: ka vastaa kokonaisverouudistuksessa asetettuja 4. Taloudelliset vaikutukset
383: tavoitteita. Hallituksen vuodelle 1990 ehdotta-
384: mat tuloveroperusteiden muutokset saattavat Edellä selostetun progressiivisen tuloveroas-
385: henkilöverotuksen tuloveroasteen vuoden 1987 teikon mitoituksen mukaisesti luonnollisten
386: veroastetta aiemmalle tasolle. henkilöiden tuloverotuksen muutosten arvioi-
387: daan pienentävän valtion tuloveron tuottoa
388: Hallituksen ehdotus vuodelta 1990 toimitet- noin 6 000 miljoonalla markalla kuluvan vuo-
389: tavassa verotuksessa sovellettavaksi progressii- den veroperusteiden mukaiseen veron tuottoon
390: viseksi tuloveroasteikoksi sisältää kuluvana vuoden 1990 tasolla verrattuna.
391: vuonna sovellettavaan asteikkoon verrattuna Arvio ei sisällä pelkästään tuloveroasteikon
392: asteikon tulorajojen 6 prosentin inflaatiotar- muutoksen vaikutuksia, vaan siinä on otettu
393: kistuksen. Tämän lisäksi marginaaliveropro- huomioon myös vähennysjärjestelmän muu-
394: sentteja ehdotetaan alennettavaksi 2 prosentti- tokset. Henkilöverotuksen muutosten tuotto-
395: yksiköllä kolmessa alimmassa ja viidennessä vaikutukset sisältävät myös maatilatalouden
396: tuloluokassa. Neljännessä tuloluokassa alennus verotuksen ja elinkeinoverotuksen muutosten
397: olisi 3 prosenttiyksikköä ja ylimmässä tuloluo- vaikutukset siltä osin kuin ne tuntuvat luonnol-
398: kassa 1 prosenttiyksikkö. listen henkilöiden verotuksessa.
399: Hallitus jatkaa kokonaisverouudistuksen Varallisuusveroasteikon inflaatiotarkistuk-
400: valmistelua vielä nyt annettujen esitysten jäl- sen arvioidaan alentavan varallisuusveron tuot-
401: keen. Vuonna 1991 valtionverotuksessa pyri- toa 10 miljoonalla markalla. Varallisuusvero-
402: tään tuloveroasteikkoon, joka alentaa veroas- tuksessa sovellettavan arvostusmenettelyn
403: tetta kaikissa tuloluokissa hallitusohjelman ajantasaistamisen ja yhtenäistämisen arvioi-
404: edellyttämällä tavalla tulonjakoa muuttamatta daan toisaalta lisäävän luonnollisten henkilöi-
405: ja niin, että yli 50 prosenttia lisätuloista veroa den varallisuusveron tuottoa vastaavalla mää-
406: maksavien tulonsaajien lukumäärä edelleen su- rällä. Yhteisöjen tuloverotukseen vuodelle 1990
407: pistuu. Asteikon ylin veroprosentti pyritään ehdotetut muutokset ja yhteisöverokannan
408: madaltamaan 40 prosenttiin. alentaminen ovat verotuottovaikutuksiltaan
409: vastakkaissuuntaiset siten, että lopullisessa ve-
410: rotuksessa yhteisöjen valtion tuloveron tuotto
411: säilyy vuoden 1989 tasolla.
412: 2. Varallisuusverotus Henkilöverotukseen liittyvien kunnallisvero-
413: tuksen muutosten arvioidaan pienentävän kun-
414: Hallitus ehdottaa 6 prosentin suuruisen in- nallisveron tuottoa noin 300 miljoonalla mar-
415: flaatiotarkistuksen toteuttamista varallisuusve- kalla kuluvan vuoden veroperusteiden mukai-
416: roasteikossa. Varallisuusveroasteikon alaraja seen tuottoon vuoden 1990 tasolla verrattuna.
417: olisi siten 1 060 000 markkaa ja asteikon vero- Tästä summasta 170 miljoonaa markkaa on
418: prosentti sama kuin kuluvana vuonna eli 0,9. kunnallisverotuksen veroperusteisiin ehdotettu-
419: jen inflaatiotarkistusten vaikutusta.
420: Tämän esityksen liitteessä selostetaan henki-
421: löverotuksen muutosten vaikutuksia tulonsaa-
422: 3. Yhteisöjen verokanta jien veroihin, veroasteisiin ja marginaaliveroi-
423: hin.
424: Kokonaisverouudistuksessa vuodelle 1990 Hallitus esittää lakiehdotuksen 5 §:ssä, että
425: päätetyt elinkeino- ja yritysverotuksen muu- kokonaisverouudistukseen sisältyvät tulovero-
426: tokset laajentavat yhteisöjen veropohjaa jon- tuksen veroperusteiden muutokset otettaisiin
427: kin verran. huomioon palkasta ja eläkkeestä toimitettavis-
428: sa ennakonpidätyksissä 1. päivästä maaliskuu-
429: Veropohjan laajentumisen vuoksi hallitus ta 1990 lähtien soveltamalla samoin periaattein
430: esittää yhteisöjen verokantaa alennettavaksi määrättyjä henkilökohtaisia pidätysprosentteja
431: vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa 25 kuin kuluvana vuonna. Hallitus esittää, että
432: prosenttiin kuluvana vuonna sovellettavan 33 niiden verovelvollisten pidätysprosentit, joiden
433: prosentin sijaan. Yhteisöjen varallisuusvero- kokonaistulojen arvioidaan verovuoden aikana
434: prosentin hallitus esittää säilytettäväksi ennal- ylittävän 200 000 markkaa, vahvistettaisiin
435: laan eli 1 prosenttina. puolta prosenttiyksikköä korkeammiksi. Tätä
436: 1989 vp. - HE n:o 109 3
437:
438: korotusta pidettäisiin veronsaajien jako-osuuk- tuloveroprosentin alentamista ei oteta huo-
439: sia vahvistettaessa valtion tuloverona. Vero- mioon vuonna 1990 toimitettavassa ennakon-
440: tuksen päätyttyä tapahtuvan maksuunpallotili- kannossa, vaan ennakonkanto toimitettaisiin
441: tyksen yhteydessä valtiolta vähennettäisiin vas- soveltaen nykyistä 33 prosentin suuruista vero-
442: taava määrä. Tammi- ja helmikuussa ennakon- kantaa. Tätä tarkoittava säännös sisältyy la-
443: pidätykset toimitettaisiin kuluvan vuoden lo- kiehdotuksen 5 §:n 4 momenttiin.
444: pussa käytössä olevien ennakonpidätysperus-
445: teiden mukaisina. Veroperustemuutosten huo-
446: mioon ottamisen viivästymisen vaikutuksia en- 5. Voimaantulo ja säätämisjär-
447: nakonpidätysten osuvuuteen ei pyrittäisi kor- jestys
448: jaamaan maaliskuun alusta lähtien sovelletta-
449: via pidätysperusteita mitoitettaessa. Laki olisi yksivuotinen verolaki, joka ehdo-
450: Yhteisöjen ennakonkanto on ollut alimitoi- tetaan tulemaan voimaan vuoden 1990 alusta.
451: tettua suhteessa lopulliseen verotukseen. Yhte- Lakia sovellettaisiin vuodelta 1990 toimitetta-
452: nä syynä tähän on ollut se, että ennakonkan- vassa verotuksessa.
453: nossa ei ole pystytty ennakoimaan yhteisöjen Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
454: tulokehitystä. Yhteisöjen verokannan alentu- jestyksen 68 §:n mukaisessa yhdeltä vuodelta
455: minen yhdessä ennakonkannon jälkeenjäänei- kannettavaa veroa koskevassa säätämisjärjes-
456: syyden kanssa saattaa vaikuttaa yritysten ta- tyksessä.
457: loudelliseen käyttäytymiseen tavalla, joka ei
458: ole tässä suhdannevaiheessa talouspoliittisesti Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
459: toivottavaa. Hallitus ehdottaa, että yhteisön kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
460: 4 1989 vp. - HE n:o 109
461:
462: Laki
463: vuodelta 1990 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
464: senteista
465:
466: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
467:
468: 1§ 5§
469: Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa Palkasta ja eläkkeestä 1 päivästä maaliskuu-
470: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perus- ta 1990 lähtien toimitettavassa ennakonpidä-
471: teella valtiolle suoritettava tulovero ja varalli- tyksessä sovellettavat henkilökohtaiset pidätys-
472: suusvero tässä laissa olevien veroasteikkojen ja prosentit vahvistetaan sellaisiksi, että ne sovel-
473: veroprosenttien mukaan. lettuina koko vuoden johtaisivat ennakkope-
474: rintälain 11 §:ssä tarkoitettuun pidätysmää-
475: 2§ rään. Pidätysprosentit vahvistetaan kuitenkin
476: Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraa- puolen prosenttiyksikön tarkkuudella ylöspäin
477: va: pyöristäen.
478: Vero alarajan
479: Vero alarajan ylittävästä Jos verovelvollisen kokonaistulojen arvioi-
480: Verotettava tulo kohdalla tulon osasta daan verovuoden aikana ylittävän 200 000
481: mk mk OJo markkaa, 1 momentissa tarkoitetut ennakonpi-
482: 38 000- 54 000 50 9 dätysprosentit vahvistetaan puolta prosenttiyk-
483: 54 000- 67 000 1 490 19 sikköä korkeammiksi verrattuna 1 momentissa
484: 67 000- 94 000 3 960 24 mainittuihin perusteisiin.
485: 94 000-148 000 10 440 29 Veronsaajaryhmien jako-osuuksia vahvistet-
486: 148 000-265 000 26 100 35 taessa 2 momentissa tarkoitettu ennakonpidä-
487: 265 000- 67 050 43 tyksen osuus katsotaan valtion tuloveroksi.
488: Vuonna 1990 kannettavan valtion tuloveron
489: 3§ ennakon määräämisessä sovelletaan poiketen
490: Progressiivinen varallisuusveroasteikko on siitä, mitä ennakkoperintälaissa ennakon mää-
491: seuraava: räämisestä säädetään, 4 §:ssä säädetyn yhtei-
492: Vero alarajan sön tuloveroprosentin sijasta 33 prosenttia.
493: Vero alarajan ylittävästä va-
494: Verotettava varallisuus kohdalla rallisuuden
495: osasta
496: mk mk OJo 6§
497: Tämä laki tulee voimaan päivänä
498: 1 060 000- 500 0,9
499: kuuta 1990.
500: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
501: 4§ täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
502: Yhteisön tuloveroprosentti on 25 ja yhteisön
503: varallisuusveroprosentti 1.
504:
505: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
506:
507:
508: Tasavallan Presidentti
509: MAUNO KOIVISTO
510:
511:
512:
513:
514: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
515: 1989 vp. - HE n:o 109 5
516:
517: Liite
518:
519:
520:
521:
522: TULOVEROTUKSEEN EHOOTETUT MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET
523: VEROIHIN
524:
525:
526: Luonnollisten henkilöiden valtion tuloverotus loluokissa siten, että asteikon kolmea ensim-
527: mäistä ja viidettä marginaaliveroprosenttia on
528: Hallituksen esityksessä ehdotetaan valtion alennettu 2 prosenttiyksiköllä, neljättä 3 pro-
529: tuloveroasteikkoa tarkistettavaksi noin 6 pro- senttiyksiköllä ja ylintä 1 prosenttiyksiköllä.
530: sentin hintatason nousua vastaavasti. Tämä on Taulukossa on esitetty keskimääräisen val-
531: toteutettu asteikossa siten, että vuonna 1989 tion tuloveron määrät ja veroasteet sekä niiden
532: sovellettavan asteikon verotettavan tulon tulo- muutokset, kun on verrattu vuoden 1989 vero-
533: luokkien rajoja on korotettu noin 6 prosenttia. perusteilla ja hallituksen esityksen mukaisilla
534: Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan mar- veroperusteilla laskettuja koeverotuksia vuo-
535: ginaaliveroprosenttien alentamista kaikissa tu- den 1990 tulotasossa.
536:
537:
538:
539:
540: Valtion tuloverot keskimäärin tuloluokittain
541: Veronalainen tulo, 1989 vp Valtion He 1990 Valtion Veron muutos Valtion tulo-
542: mk mk tulovero- mk tulovero- mk OJo veroasteen
543: aste% aste% muutos,
544: %-yksikköä
545: 0- 29 999 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0,0
546: 30 000- 39 999 235 0,1 108 0,0 127 -54,0 -0,1
547: 40 000- 49 999 834 0,9 507 0,5 327 -39,2 -0,4
548: 50 000- 59 999 1 796 3,1 1 168 2,0 628 -35,0 -1,1
549: 60 000- 69 999 3 692 5,6 2 634 3,9 1 058 -28,7 -1,7
550: 70 000- 79 999 5 856 7,8 4 416 5,9 1 440 -24,6 -1,9
551: 80 000- 99 999 9 241 10,2 7 442 8,3 1 799 -19,5 -1,9
552: 100 000-149 999 16 773 14,0 14 042 11,7 - 2 731 -16,3 -2,3
553: 150 000-199 999 31 930 18,8 27 535 16,2 - 4 395 -13,8 -2,6
554: 200 000-349 999 58 965 23,9 52 703 21,4 - 6 262 -10,6 -2,5
555: 350 000- 161 417 32,4 151 083 30,4 -10 334 -6,4 -2,0
556: Kaikki 15 432 12,8 13 302 10,8 - 2130 -13,8 -2,0
557: Valtion tuloveroaste = valtion tuloverojen osuus veronalaisista tuloista prosenttina
558: 6 1989 vp. - HE n:o 109
559:
560: Kuviossa on esitetty vuoden 1989 veroperusteilla ja hallituksen esityksen mukaisilla veroperusteil-
561: la lasketut tuloveroasteet tuloluokittain.
562: Valtion tuloveroaste vuonna 1990 hallituksen esittämien ja vuoden 1989 veroperusteiden lll.lkaan
563:
564: Veroaste, "
565: 35
566:
567:
568:
569:
570: 30
571:
572:
573:
574:
575: 25
576: • v. 1989 veroperusteet
577:
578: 1:::1 v. 1990 veroperusteet
579: 20
580:
581:
582:
583:
584: 15
585:
586:
587:
588:
589: 10
590:
591:
592:
593:
594: 5
595:
596:
597:
598:
599: 0
600:
601: 0 - 30000 - 40000 - 50000 - 60000 - 70000 - 80000 - 100000 - 150000 - 200000 - 350000 -
602: 29999 39999 49999 59999 69999 79999 99999 149999 199999 349999
603: Veronalaista tuloa, mk
604:
605:
606:
607:
608: Marginaaliverojen muutokset Yhdessä valtion tuloveroasteikon marginaa-
609: liveroprosentin kanssa äyripohjainen margi-
610: Edellä esitetty tarkastelu koski vain valtion naalivero muodostaa tulonsaajien nimellisen
611: tuloveroa. Marginaaliveron tason tarkastelu, marginaaliveron. Jos progressiivisen asteikon
612: kuten myös muut jäljempänä esitettävät tar- prosentti ylittää 30 prosenttia, nousee margi-
613: kastelut, sisältää myös kunnallisveron, vakuu- naalivero yli 50 prosentin. Vuoden 1989 tulove-
614: tettujen sosiaaliturvamaksujen ja kirkollisve- roasteikon 4. luokassa prosentti on 32, joten
615: ron vaikutuksen. Nämä ns. äyripohjaiset verot suuri osa niistä, joiden verotettava tulo ylittää
616: muodostavat marginaaliveroon nykyisellään kyseisen luokan alarajan 89 000 markkaa, jou-
617: keskimäärin 21 prosentin osuuden niillä tulota- tuu maksamaan marginaaliveroa yli 50 pro-
618: soilla, joilla kunnallisveroa kannetaan. Kunta- senttia. Kuluvana vuonna arvioidaan näitä yli
619: ja tulonsaajakohtaisesti esiintyy kuitenkin mel- 50 prosentin marginaaliveroa maksavia olevan
620: ko suuria vaihteluita riippuen kunnan veroäy- runsaat 1,1 miljoonaa.
621: rin hinnasta, mahdollisesta vapautuksesta sosi- Hallituksen vuodelle 1990 ehdottamassa tu-
622: aalivakuutusmaksusta sekä kuulumisesta kirk- loveroasteikossa 4. luokan marginaaliprosentti
623: koon. alenee 29:ään. Tämä merkitsee sitä, että varsin
624: 1989 vp. - HE n:o 109 7
625:
626: suuri joukko tulonsaajia poistuu yli 50 prosen- esim. ennakonpidätysten tai veronpalautusten
627: tin marginaaliveroa maksavien ryhmästä. Il- ajoittuminen ei ole vaikuttamassa esitettäviin
628: man arviota kunnallisveroäyrien hintojen muu- arvioihin. Vuoden 1990 verot on laskettu vuo-
629: toksista vuodelle 1990 putoaa yli 50 prosentin delle 1990 ehdotettujen tuloveroperusteiden
630: marginaaliveroa maksavien määrä alle puoleen mukaan. Vuoden 1990 lukuihin ei sisälly arvi-
631: tämänvuotisesta eli noin puoleen miljoonaan ota kunnallisveroäyrien hintojen muutoksista
632: tulonsa?jaan. Aivan 50 prosentin tuntumassa kyseisenä vuonna.
633: olevia tulonsaajia tulee vuonna 1990 edelleen Henkilöverotuksen tuloveroasteen verot!
634: olemaan paljon, joten edellä esitetty arvio on veronalainen tulo arvioidaan muodostuvan
635: herkkä äyrin hintojen ja ansiokehityksen muu- seuraavaksi:
636: toksille.
637: 1987 1988 1989 1990
638: 28,5 OJo 29,7% 29,0% 28,0%
639: Arvio tuloveroasteen kehittymisestä vuosina
640: 1987-1990 Vuoden 1990 laskelmat perustuvat arvioon,
641: jonka mukaan ansiotaso nousisi kuluvasta
642: Veroasteet on laskettu kunkin vuoden tulo- vuodesta noin 8 prosenttia. Ansiotason muut-
643: jen ja verojen perusteella ko. vuoden tulotasos- tuminen yhdellä prosenttiyksiköllä muuttaa
644: sa. Tarkastelu tapahtuu arvioidun lopullisen vastaavasti veroastetta vajaalla 0,2 %-yksi,köllä.
645: verotuksen mukaisin markkamäärin, joten
646: 1989 vp. - HE n:o 110
647:
648:
649:
650:
651: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tulo- ja varallisuusve-
652: rolain muuttamisesta
653:
654:
655:
656:
657: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
658:
659: Esityksessä ehdotetaan yksivuotisena vuodel- suustulovähennyksen enimma1smaara nous1s1
660: ta 1989 toimitettavassa verotuksessa sovelletta- kaksinkertaiseksi hallituksen keväällä 1989 te-
661: van tulo- ja varallisuusverolain säätämistä py- kemän periaatepäätöksen mukaisesti. Lapsen-
662: syväksi vuodesta 1990 alkaen. Samalla lakiin hoitovähennykseen, lapsivähennykseen ja pe-
663: ehdotetaan tehtäväksi useita muutoksia, joiden rusvähennykseen tehtäisiin inflaatiotarkistus.
664: tarkoituksena on kokonaisverouudistuksen jat- Yksinhuoltajavähennystä korotettaisiin enem-
665: kaminen sen ensimmäisessä vaiheessa päätetty- män kuin mitä rahan arvon muutos edellyttäisi
666: jen suuntaviivojen mukaisesti. ja lisäksi sen korotus koskisi jo vuotta 1989.
667: Esityksessä ehdotetaan, että puolisoiden tu- Siirtymäkaudeksi tarkoitettu elatusvelvollisuus-
668: lojen erillisverotus toteutetaan myös muiden vähennys tulisi pysyväksi.
669: kuin ansiotulojen osalta. Esitykseen sisältyy Uutena vähennyksenä ehdotetaan otettavak-
670: myös ehdotus henkilöstörahaston säätämisestä si käyttöön valtion tuloverosta myönnettävä
671: verovapaaksi. Reserviläispalkka ja sairaus- asuntovähennys. Se myönnettäisiin alle 40-
672: kassojen maksamat edut tulisivat veronalaisik- vuotiaille ensiasunnon hankkineille verovelvol-
673: si. Eräistä matkakustannusten korvauksia kos- lisille ja korvaisi sen osan korkovähennyksestä,
674: kevista siirtymäsäännöksistä luovuttaisiin. joka voidaan myöntää vain asuntolainakorko-
675: Myyntivoittoverotus lievenisi osituksessa saa- jen perusteella. Asuntovähennys myönnettäi-
676: dun omaisuuden osalta. Oman asunnon myyn- siin 10 vuotena ja se alenisi asteittain tuon ajan
677: tivoiton verovapauden edellyttämä omistus- ja kuluessa. Siihen liitettäisiin myös lapsista
678: asumisaika pitenisi vuodesta kahteen vuoteen. myönnettävä korotus.
679: Omaisuuden luovutusvoiton alarajaa korotet- Esitykseen sisältyy lisäksi useita teknisiä ja
680: taisiin rahan arvon muutoksen huomioon otta- lain sisältöä selventäviä tarkistusehdotuksia.
681: miseksi. Esitys liittyy vuoden 1990 valtion tulo- ja
682: Tulo- ja varallisuusverolain vähennysjärjes- menoarvioesitykseen. Ehdotetut muutokset on
683: telmään ehdotetaan useita muutoksia. Tulon- tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1990
684: hankkimisvähennys ehdotetaan korotettavaksi alusta lukien. Niitä sovellettaisiin ensimmäisen
685: kaksinkertaiseksi ja sen rakennetta muutetta- kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk-
686: vaksi pieni- ja keskituloisia suosivaan suun- sessa. Eräitä lieventäviä tai lain sisältöä pelkäs-
687: taan. Korkovähennykseen ehdotetaan sekä tään selventäviä muutoksia sovellettaisiin kui-
688: enimmäismääriä, omavastuuta että vähennys- tenkin jo vuodelta 1989 toimitettavassa vero-
689: kelpoista osuutta koskevia tarkistuksia. Omai- tuksessa.
690:
691:
692:
693:
694: 391143F
695: 2 1989 vp. - HE n:o 110
696:
697: YLEISPERUSTELUT
698:
699: 1. Kokonaisverouudistuksen ny- Merkittävin verovelvollisuutta koskeva muu-
700: kyvaihe tos on kaupparekisteriin merkityn, liiketoimin-
701: taa harjoittavan avoimen yhtiön tai komman-
702: Nykyisen hallituksen ohjelman keskeisiä diittiyhtiön tulon jakaminen verotettavaksi
703: kohtia on lähinnä tuloverotusta koskevan ko- puoliksi yhtymän ja puoliksi sen osakkaan
704: konaisverouudistuksen toteuttaminen vaalikau- tulona. Oikeustilaa selventäviä ovat yritysjär-
705: den loppuun mennessä. Uudistuksen päätavoit- jestelyjä eli tulolähdesiirtoja, yksityiskäyttöön-
706: teita on kaikkien tulojen yhtäläinen verottami- ottoa ja yhteisön tai yhtymän purkua koskevat
707: nen, omaisuustulojen verotuksen yhtenäistämi- uudet säännökset. Kuolinpesien verotusasemaa
708: nen, vähennysjärjestelmän selkiyttäminen ja on muutettu siten, että niitä verotetaan erillisi-
709: marginaaliverojen alentaminen kaikissa tulo- nä verovelvollisina vain kolmelta vainajan kuo-
710: luokissa. Verouudistuksen lähtökohtana on linvuotta seuraavalta vuodelta.
711: turvata valtion ja kuntien verotulot uudistuk- Tulon veronalaisuutta koskevat muutokset
712: sen kaikissa vaiheissa. kokonaisverouudistuksen ensimmäisessä vai-
713: heessa ovat uudistuksen tavoitteiden mukaises-
714: Kokonaisverouudistuksen valmistelu aloitet- ti veropohjaa vahvistavia. Työtulojen verotus-
715: tiin toukokuussa 1987 sitä valmistelemaan ase- ta on uudistettu saattamalla luontoisetujen ku-
716: tetussa ministerityöryhmässä. Ministerityöryh- ten ravinto- ja autoedun verokohtelu lähem-
717: män toimeksiannosta asetettiin useita toimi- mäksi käyvän arvon mukaista verotusta. Li-
718: kuntia ja käynnistettiin joukko perusselvityk- säksi päivärahojen ja muiden matkakustannus-
719: siä, joiden pohjalta uudistuksen valmistelua
720: ten korvausten verovapaus on eräitä siirtymä-
721: jatkettiin. Hallitusohjelmassa edellytetyn mu-
722: säännöksiä lukuun ottamatta rajoitettu elanto-
723: kaisesti uudistuksen toteuttaminen on aloitettu kustannusten lisäystä vastaavaan määrään.
724: vuoden 1989 tulo- ja menoarvion yhteydessä. Myös verovapaita henkilökuntaetuja koskevia
725: Pääosaa kokonaisverouudistuksen ensimmäi-
726: säännöksiä on täsmennetty ja täydennetty.
727: sen vaiheen muutoksista sovelletaan jo vuodel-
728: Omaisuustulojen verotusta on kokonaisve-
729: ta 1989 toimitettavassa verotuksessa. rouudistuksen ensimmäisessä vaiheessa uudis-
730: Kokonaisverouudistus on sen ensimmäisestä tettu kaikilta keskeisiltä osiltaan. Tavanomais-
731: vaiheesta alkaen kattanut koko tuloverojärjes- ten talletusten verovapaus turvattiin hallitusoh-
732: telmän. Muutoksia on tehty sekä henkilövero- jelman mukaisesti uudessa talletusten ja obli-
733: tukseen, maatilatalouden verotukseen että elin- gaatioiden veronhuojennuslaissa (726/88), jo-
734: keinoverotukseen. Muutosten laajuuden vuoksi ka vahvistettiin erillisenä muista kokonaisve-
735: tuloverotuksessa sovellettava keskeinen laki, rouudistukseen liittyvistä laeista jo heinäkuus-
736: vuonna 1974 annettu tulo- ja varallisuusverola- sa 1988. Muuta korkotuloa samoin kuin vuok-
737: ki (1043174), katsottiin tarpeelliseksi korvata ratuloa koskee rakenteeltaan uudistettu ja ai-
738: uudella samannimisellä mutta systematiikal- kaisempaa kattavampi omaisuustulovähennys.
739: taan uudistuneella lailla. Uusi tulo- ja varalli- Osinkojen verotus uudistuu vuoden 1990 alusta
740: suusverolaki (1240/88) vahvistettiin 29 päivänä lukien, jolloin yhtiöveron hyvitysjärjestelmä
741: joulukuuta 1988 ja tuli voimaan vuoden 1989 tulee voimaan.
742: alusta. Koska laki ei sen eduskuntakäsittelyn Luovutusvoittojen verotuksessa veropohja
743: aikana saanut taakseen pysyvältä verolailta on laajentunut huomattavasti, kun omaisuu-
744: vaadittavaa määräenemmistöä, se tuli voimaan den luovutusvoiton verotuksen piirin tulevien
745: vain yhtä vuotta koskevana. Lakia sovelletaan verovuonna saatujen voittojen markkamäärä
746: siten vuodelta 1989 toimitettavassa verotukses- alennettiin miljoonasta markasta 200 000
747: sa. markkaan ja veronalainen osuus voitosta nos-
748: Uuteen tulo- ja varallisuusverolakiin sisältyy tettiin 20 prosentista 40 prosenttiin. Myös sa-
749: verovelvollisuutta, tulon veronalaisuutta ja vä- tunnaisen myyntivoiton verotuksessa sovellet-
750: hennysjärjestelmää koskevia muutoksia. Koko- tavaa veronalaisen osuuden porrastusta on uu-
751: naan uusia ovat yritysjärjestelyjä sekä tulon ja distettu. Säästöhenkivakuutusten verotuksessa
752: menon jaksottamista koskevat säännökset. Li- on omaksuttu vakuutuksen tuoton verottami-
753: säksi tulo- ja varallisuusverolakiin on otettu sen pääperiaate.
754: aikaisemmin erillisiin lakeihin sisältyneet meri- Henkilöverotuksen vähennyksiä on uudessa
755: työtulon verottamista ja korkojen vähennysoi- tulo- ja varallisuusverolaissa hallitusohjelman
756: keutta koskevat säännökset. mukaisesti karsittu. Yli kymmenestä vähennyk-
757: 1989 vp. - HE n:o 110 3
758:
759: sestä on luovuttu kokonaan. Suurimpaan toksia. Näitä olivat kansanedustajan palvara-
760: osaan muista vähennyksistä on tehty sekä han säilyttäminen BO-prosenttisesti verovapaa-
761: markkamääriä että myöntämisperusteita kos- na, lähiomaisten välisiä luovutuksia koskevan
762: kevia muutoksia. Tulonhankkimisvähennystä huojennussäännöksen soveltamisalan laajen-
763: on pienennetty ja matkakuluille säädetty 2 000 nus, lapsikorotuksen liittäminen korkovähen-
764: markan omavastuu. Maatilatalouden tappion nykseen sekä päivärahoja ja muita matkakus-
765: vähennyskelpoisuutta muista kuin maatilata- tannusten korvauksia koskevien siirtymäsään-
766: louden tuloista on rajoitettu. Muiden kuin nösten ottaminen lakiin. Nämä muutokset si-
767: ansiotoimintaan liittyvien korkojen vähennys- sältyvät valtiovarainvaliokunnan mietintöihin
768: oikeutta on rajoitettu. Toisaalta korkovähen- 81 ja 81 a/1988 vp., joista viimeksi mainittu
769: nykseen on liitetty lapsikorotus. Verokynnystä koskee vuodelta 1989 toimitettavassa verotuk-
770: nostavat eläketulovähennykset ja kunnallisve- sessa sovellettavaa yksivuotista lakia.
771: rotuksen perusvähennys sisältyvät myös uuteen Suurin osa hallituksen esitykseen tai valtio-
772: vähennysjärjestelmään. Alaikäisen lapsen elät- varainvaliokunnan mietintöön n:o 81/1988 vp.
773: tämisen ja yksinhuoltajuuden perusteella sisältyneistä vuoden 1989 jälkeen voimaan tule-
774: myönnetään edelleenkin vähennyksiä. Myös viksi tarkoitetuista muutoksista sisältyy tähän
775: sairauskuluvähennys on säilytetty. esitykseen sellaisenaan tai vain teknisesti tar-
776: Varallisuusverotusta on uudistettu rakennus- kistettuina. Asiallisia muutoksia näihin kohtiin
777: ten arvostamista ja verotuksen kattosääntöä on perusteltu jäljempänä.
778: koskevien säännösten tarkistuksilla sekä anta-
779: malla verohallitukselle valtuus määrätä sitovas-
780: ti maapohjan arvon tarkemmista määräämis- 2.2. Muut muutokset
781: perusteista.
782: 2.2.1. Henkilöstörahastolain edellyttämät
783: muutokset
784: 2. Kokonaisverouudistuksen jat-
785: kaminen Vuoden 1990 alusta lukien voimaan tulevalla
786: henkilöstörahastolailla ( /89) luodaan lain-
787: 2.1. Lain pysyväksi säätämisestä johtuvat säädännölliset edellytykset yrityksissä perus-
788: muutokset tettaville henkilöstörahastoille. Yrityksen hen-
789: kilöstö voi perustaa henkilöstörahaston yrityk-
790: Koska uutta tulo- ja varallisuuslakia sovelle- seen, jonka palveluksessa on vähintään 30
791: taan vain vuodelta 1989 toimitettavassa vero- henkeä, sekä tietyin edellytyksin myös tätä
792: tuksessa, siihen eivät sisälly uudistuksen ensim- pienempään yritykseen. Rahastoon kerätään
793: mäisessä vaiheessa ehdotetut, mutta vasta vuo- varoja voittopalkkioina yrityksestä sekä näiden
794: den 1989 jälkeen sovellettaviksi tarkoitetut voittopalkkioerien sijoittamisesta kertyvistä
795: muutokset. Nämä ehdotetaan otettaviksi tähän tuotoista. Kullakin jäsenellä on osuus rahaston
796: esitykseen, jossa tulo- ja varallisuusverolaki varoihin. Osuus jakautuu sidottuun ja nostet-
797: ehdotetaan tulevaksi pysyvänä voimaan. Tä- tavissa olevaan osaan. Osa henkilöstörahaston
798: hän ryhmään kuuluvia muutosehdotuksia ovat varoista voidaan liittää yhteispääomaan ja
799: puolisoiden tulojen täydellisen erillisverotuksen käyttää rahaston säännöissä määrätyllä tavalla
800: toteuttaminen, yhtymän saaman osinkotulon jäsenten yhteiseksi hyväksi esimerkiksi koulu-
801: verottaminen osakkaan tulona, reserviläispal- tusta järjestämällä.
802: kan ja avustuskassojen maksamien etuuksien Henkilöstörahastolakia koskevaan hallituk-
803: säätäminen veronalaisiksi, oman asunnon sen esitykseen (HE n:o 41189 vp.) sisältyivät
804: myyntivoiton verovapauden edellyttämän suuntaviivat siitä, miten henkilöstörahaston ja
805: omistus- ja asumisajan pidentäminen kahteen sen jäsenen verotus olisi järjestettävä. Tämä
806: vuoteen sekä korkojen vähennyskelpoisen esitys on niiden mukainen. Siten henkilöstöra-
807: osuuden alentaminen 90 prosentista 85 pro- hasto itse olisi sijoitusrahaston tavoin verova-
808: senttiin. Näiden muutosten perustelujen osalta paa sekä tulo- että varallisuusverotuksessa.
809: viitataan hallituksen esitykseen n:o 109/1988 Tämä on tarpeen verotuksen kertaantumisen
810: vp. välttämiseksi, sillä jäsenen nostaessa millä ta-
811: Tulo- ja varallisuusverolain eduskuntakäsit- hansa nimellä varoja rahastosta, ne katsottai-
812: telyn aikana lakiin tehtiin lisäksi eräitä muu- siin hänen veronalaiseksi tulokseen nostovai-
813: 4 1989 vp. - HE n:o 110
814:
815: heessa. Tulo- ja varallisuusverolaissa omaksu- mesta vain 25 prosenttia luovutushinnasta.
816: tun laajan tulokäsitteen vuoksi asiasta ei tarvit- Tällä tavoin haluttiin saada lyhyen ajan omis-
817: se säätää erikseen. tuksen jälkeen syntyneet huomattavat voitot
818: Rahaston ja työnautayrityksen läheinen yh- aikaisempaa laajemmin verotuksen piiriin.
819: teys edellyttää, ettei rahastosta nostettavien Säännöksen on kuitenkin katsottu johtavan
820: tuloerien verotus ole palkkatulon verotusta liian ankariin veroseuraamuksiin silloin, kun
821: edullisemmassa asemassa. Muussa tapauksessa verovelvollinen joutuu nopeasti realisoimaan
822: henkilöstörahastoa voitaisiin käyttää ainakin omaisuutta, jonka hän on saanut osituksessa
823: jossain määrin palkkatulon verotuksen välttä- eli naimaosana tai avio-oikeuden nojalla. Näis-
824: miskeinona. Tämä on yhtenä syynä siihen, sä tapauksissa omaisuudella ei katsota olevan
825: ettei esityksessä ehdoteta omaisuustulovähen- hankintahintaa, joten luovutusvoitosta vähen-
826: nyksen ulottamista henkilöstörahastosta saa- netään aina laissa säädetty suhteellinen 25 tai
827: tuun tuloon. Ratkaisua puoltaa myös se, ettei 50 prosentin osuus. Esityksessä ehdotetaan,
828: tämä tulo perustu verovelvollisen omaan sijoi- että osituksessa saadun omaisuuden luovutus-
829: tukseen. Henkilöstörahastosta saatua tuloa ei voiton laskemisessa sovellettaisiin aina 50 pro-
830: myöskään pidettäisi ansiotulona, joskin tällä ei sentin vähentämissääntöä, vaikka omaisuus
831: olisi merkitystä muutoin kuin eläkevakuutus- luovutettaisiin ennen kuin saannosta on kulu-
832: maksun vähennyskelpoisia määrää laskettaes- nut kaksi vuotta.
833: sa. Ehdotus oman asunnon luovutusvoiton ve-
834: Koska henkilöstörahasto-osuus ei olisi siirto- rovapauden edellyttämän omistus- ja asumisa-
835: kelpoinen, se ehdotetaan säädettäväksi verova- jan pidentämisestä kahteen vuoteen sisältyi jo
836: paaksi varallisuudeksi. voimassa olevaa tulo- ja varallisuusverolakia
837: koskevaan hallituksen esitykseen. Siirtymä-
838: säännöksin verovapaus ulotettaisiin kuitenkin
839: 2.2.2. Luovutusvoittojen verotusta koskevat vielä vuonna 1990 koskemaan myös tapauksia,
840: muutokset joissa tähän asti verovapauteen riittänyt yhden
841: vuoden omistus- ja asumisaika on täyttynyt
842: Kokonaisverouudistuksen ensimmäisessä ennen vuotta 1990.
843: vaiheessa luovutusvoittojen verotus laajentui
844: tuntuvasti. Omaisuuden luovutusvoiton vero-
845: tus koskee vuodesta 1989 alkaen omistusajasta
846: ja saannon laadusta riippumatta lähes kaikkia 2.2.3. Omaisuustulovähennyksen kehittämi-
847: sellaisia luovutuksia, joissa voiton määrä on yli nen
848: 200 000 markkaa, kun raja sitä ennen oli
849: miljoona markkaa. Kokonaan verovapaiksi Rahamarkkinoiden vapautuminen on lisän-
850: jäivät eräin edellytyksin ainoastaan oman nyt tuntuvasti kotitalouksille suunnatun luo-
851: asunnon ja lähiomaisten välisten luovutusten tonannon määrää. Samanaikaisesti kotitalouk-
852: tuottamat voitot. sien säästäminen on vähentynyt nopeasti. Käy-
853: Luovutusvoittojen verotukseen ehdotetaan tettävissä olevat lisätulot ovat ohjautuneet suu-
854: tässä vaiheessa tehtäväksi vain vähäisiä tarkis- relta osin kulutukseen. Kehityssuunnan muut-
855: tuksia. Koska verotuksen taso on tarkoitus tamiseksi kansalaisten säästämishalukkuutta
856: säilyttää samana kuin vuodelta 1989 toimitetta- olisi edistettävä. Verotuksella on tässä suhtees-
857: vassa verotuksessa, kalenterivuonna saatujen sa huomattava merkitys. Tämän vuoksi valtio-
858: omaisuuden luovutusvoittojen yhteismäärää neuvosto teki 25.5.1989 periaatepäätöksen
859: koskevaan verotuksen alarajaan ehdotetaan ra- omaisuustulovähennyksen kehittämisestä. Sen
860: hanarvon muutosta vastaavaa 10 000 markan mukaisesti esityksessä ehdotetaan, että omai-
861: tarkistusta. suustulovähennyksen enimmäismäärä korote-
862: Verouudistuksen ensimmäisessä vaiheessa taan 10 000 markasta 20 000 markkaan. Vä-
863: myyntivoiton maarän laskemista koskevia hennys myönnettäisiin edelleen 2 000 mark-
864: säännöksiä muutettiin siten, että alle kaksi kaan saakka koko saadun omaisuustulon suu-
865: vuotta omistetun omaisuuden luovutuksesta ruisena. Sen ylittävältä osalta vähennys olisi
866: saadun voiton määrää laskettaessa hankinta- puolet saadun korko- tai vuokratulon määräs-
867: menon ja voiton hankkimiskulujen yhteismää- tä. Huojennus ulottuisi siten 38 000 markan
868: rän sijasta voidaan vähentää 50 prosentin ase- suuruisiin omaisuustuloihin saakka.
869: 1989 vp. - HE n:o 110 5
870:
871: Tarkoituksena on myös asettaa toimikunta 2.2.5. Asuntovähennys
872: selvittämään mahdollisuutta siirtyä talletuskor-
873: kojen verotuksessa lopullisen suhteellisen läh- Korkojen vähennyskelpoisuutta on valtion-
874: deveron perimiseen. Selvitystyön tuloksena verotuksessa rajoitettu vuodesta 1975 alkaen.
875: mahdollisesti tehtävät muutokset lainsäädän- Siitä saakka asuntolainakorot ovat olleet hen-
876: töön koskisivat kuitenkin aikaisintaan vuotta kilöverotuksessa muita korkoja laajemmin vä-
877: 1991. hennyskelpoisia. Tämän vuoksi muuhun kuin
878: ansiotoimintaan liittyvä korkovähennys on
879: alettu nähdä ensisijaisesti asuntopoliittisena tu-
880: 2.2.4. Korkojen vähennysoikeuden muutok- kimuotona, vaikka korkovähennystä on alun-
881: set perin perusteltu lähinnä korkojen vaikutuksella
882: veronmaksukykyyn. Asuntopoliittisten tavoit-
883: teiden huomioon ottamisen tarve myös vero-
884: Kokonaisverouudistuksen ensimmäisessä tusta koskevia ratkaisuja tehtäessä on korostu-
885: vaiheessa omaksuttujen suuntaviivojen mukai- nut asuntojen hintojen nousun ja kotitalouk-
886: sesti vähennyskelpoista osuutta koroista ehdo- sien velkaantumisen kasvun myötä. Myös kor-
887: tetaan edelleen supistettavaksi. Vuodelta 1990 kovähennyksen julkistaloudellinen merkitys on
888: toimitettavassa verotuksessa vähennyskelpoi- erittäin suuri. Asuntolainakorkojen perusteella
889: nen osuus olisi 5 prosenttiyksikköä pienempi myönnettävän vähennyksen määräksi arvioi-
890: kuin vuonna 1989 eli 85 prosenttia. Tämä daan vuodelta 1989 toimitettavassa verotukses-
891: rajoitus ehdotetaan ulotettavaksi myös muun sa noin 7,1 miljardia markkaa. Vähennys pie-
892: ansiotoiminnan kuin elinkeinotoiminnan tai nentää valtion verotuloja tämän mukaan noin
893: maatilatalouden korkoihin. Tällä tavoin voi- 2,1 miljardia markkaa ja muiden veronsaajien
894: daan vähentää velalla rahoitetun ansiotoimin- verotuloja noin 1,4 miljardia markkaa eli yh-
895: naksi katsotun sijoitustoiminnan edullisuutta,
896: teensä 3,5 miljardia markkaa.
897: jota korkojen vähennyskelpoisuus ilman ylära-
898: Viime aikoina käydyssä asuntopoliittisessa
899: jaa on tähän asti lisännyt. Myös korkovähen-
900: keskustelussa on noussut esille myös korkovä-
901: nyksen markkamääräinen omavastuuosuus hennyksenä asumiseen annettavan tuen tarkoi-
902: nousisi 900 markasta 1 000 markkaan.
903: tuksenmukaisuus. Verojärjestelmän kautta
904: Verouudistuksessa on otettu tavoitteeksi asumiseen annettavasta tuesta ei ole kuiten-
905: korkovähennyksen kehittäminen vähitellen sel- kaan katsottu voitavan ainakaan lyhyellä aika-
906: laiseksi, että puolisoiden korkovähennys ?lisi välillä luopua. Tämän vuoksi uutena kehittä-
907: kaksinkertainen perheettämän verovelvollisen misvaihtoehtona on tuotu esille tuen irrottami-
908: vähennykseen verrattuna, jolloin avioliiton sol- nen maksettujen korkojen määrästä, sen säätä-
909: mimisella ei olisi vähennyksen suhteen merki- minen määräaikaiseksi ja suuntaaminen korko-
910: tystä. Tähän suuntaan ehdotetaan ed.ettäväksi vähennystä paremmin sellaiselle verovelvollis-
911: alentamalla perheettämän verovelvollisen kor- ryhmälle, joka on todennäköisesti eniten tuen
912: kovähennyksen enimmäismäärä 22 000 mar- tarpeessa. Näiden tavoitteiden pohjalta on pää-
913: kasta 20 000 markkaan. Vastaavasti velan dytty esittämään erityisen asuntovähennyksen
914: käyttötarkoituksesta riippumatonta osuutta vä- käyttöön ottamista. Koska asumiseen annetta-
915: hennyksestä alennettaisiin perheettämillä van tuen tarve on suurimmillaan nuoruusiässä
916: 10 000 markasta 7 000 markkaan. Puolisoilla ja perheenperustamisvaiheessa, uusi tuki suun-
917: enimmäismäärät säilyisivät nykyisellään. Uutta nattaisiin nuorille, alle 40-vuotiaille ensiasun-
918: olisi toisesta tai sitä useammasta alaikäisestä non ostajille. Asuntovähennys olisi siten kor-
919: lapsesta myönnettävä 3 000 markan lisäko~~ kovähennyksen tavoin omistusasumisen tuki-
920: tus vähennyksen enimmäismäärään. Sen saiSI- muoto. Jotta se hyödyttäisi kaikkia siihen oi-
921: vat hyväkseen sekä puolisot että yksinhuolta- keutettuja yhtä paljon, se ehdotetaan tehtäväk-
922: jat. Tällä tavoin jatkettaisiin verouudist~~sen si tulon sijasta valtion tuloverosta. Merkittävä
923: ensimmäisessä vaiheessa omaksuttua hn]aa, ero korkovähennykseen verrattuna olisi asun-
924: jonka mukaan perhekoko tulee ottaa huo- tovähennyksen rajoittaminen 10 vuoden pitui-
925: mioon myös korkovähennyksessä. selle ajanjaksolle sekä sen pieneneminen vähi-
926: Uuden asuntovähennyksen vaikutuksia kor- tellen vähennysajan kuluessa.
927: kovähennyksen määrään on selostettu seuraa- Asuntovähennyksen mitoituksessa on lähdet-
928: vassa kohdassa. ty siitä, että se tulisi voida kokonaan rahoittaa
929: 6 1989 vp. - HE n:o 110
930:
931: korkovähennystä supistamalla. Verojärjestel- asumiseen kohdistuva lisätuki asuntovähen-
932: män kautta ei siten ohjattaisi lisätukea asumi- nykseen oikeutetuilla.
933: seen. Asuntovähennyksen määräaikaisuus ja
934: sen kohdistuminen vain rajoitettuun verovel-
935: vollisryhmään mahdollistaisi kuitenkin melko 2.2.6. Vähennysten maarren muutokset ja
936: tuntuvankin tuen rahoittamisen ilman että kor- lain tekniset tarkistukset
937: kovähennystä olisi pienennettävä enemmän
938: kuin kokonaisverouudistuksen tavoitteet muu- Henkilöverotuksessa myönnettäviin keskei-
939: toin edellyttäisivät. siin vähennyksiin ehdotetaan tehtäväksi inflaa-
940: Asuntovähennyksen myöntämiskriteerit on tiosta johtuvat tarkistukset. Lapsenhoitovä-
941: pyritty määrittelemään verotuksen toimittami- hennyksen enimmäismäärä nousisi 12 000 mar-
942: sen kannalta mahdollisimman kaavamaisesti ja kasta 12 700 markkaan, kunnallisverotuksen
943: selkeästi. Tämän vuoksi vähennys voi ottaa lapsivähennys 9 500 markasta 10 100 mark-
944: asumisen tuen tarpeen huomioon vain karkeas- kaan lasta kohden ja kunnallisverotuksen pe-
945: ti. Tämän lähtökohdan hyväksyminen on koko rusvähennyksen täysi määrä 8 000 markasta
946: vähennyksen tarkoituksenmukaisuuden edelly- 8 500 markkaan. Yksinhuoltajavähennystä eh-
947: tys. dotetaan korotettavaksi jo vuodesta 1989 al-
948: Vain verovelvollisen iällä, asunnon hankki- kaen 10 000 markasta 12 000 markkaan. Tu-
949: misella vastiketta vastaan ja aikaisemmalla lonhankkimisvähennystä kehitettäisiin pieni- ja
950: asunto-omistuksella olisi merkitystä asuntovä- keskituloisia suosivaan suuntaan nostamalla
951: hennyksen myöntämisedellytysten olemassa- sen enimmäismäärä 1 000 markasta 2 000
952: oloa harkittaessa. Esimerkiksi asunnon rahoi- markkaan ja prosenttiosuus palkkatulosta 2
953: tustapaa ei lainkaan selvitettäisi. Tätä voidaan prosentista 3 prosenttiin.
954: pitää korkovähennykseen verrattuna epäkohta- Edellä selostettujen muutosten lisäksi tulo-
955: na, koska tukea voidaan katsoa ohjautuvan ja varallisuusverolakiin ehdotetaan tehtäväksi
956: myös niille, jotka eivät ole sen tarpeessa. teknisiä ja lain sisältöä selventäviä tarkistuksia,
957: Toisaalta myöskään korkovähennystä myön- joiden tarkoituksena ei ole muuttaa lain aineel-
958: nettäessä ei voida antaa merkitystä sille, onko lista sisältöä. Myös siirtymäsäännöksiin ehdo-
959: velkarahoituksen tarve ollut todellinen. tetaan eräitä muutoksia, joista suurin osa joh-
960: Asuntovähennyksen peruspiirteitä olisi sen tuu lain pysyväksi säätämisestä. Uusi siirtymä-
961: määrän pieneneminen vuosittain. Kunakin säännös koskisi ulkomaan päivärahojen vero-
962: vuonna myönnettävää vähennystä ei olisi kui- vapaiden määrien vahvistamista vastaamaan
963: tenkaan sidottava alkuperäisen vähennyksen elantokustannusten lisäystä kahden vuoden
964: määrään, vaan kulloinkin myönnettävään täy- siirtymäkauden jälkeen.
965: teen vähennykseen, jolloin inflaatiotarkistukset
966: ja tasokorotukset tulisivat kaikkien vähennyk-
967: seen oikeutettujen hyväksi. Tällä tavoin asun- 3. Asian valmistelu
968: non vaihtamisen tarve vähennysajan kuluessa
969: otettaisiin epäsuorasti huomioon. Sama vaiku- Tulo- ja varallisuusverolakiin ehdotettavia
970: tus olisi vähennykseen liitettävillä lapsikoro- muutoksia on edelleen valmisteltu osana koko-
971: tuksilla. Lapsikorotukset, joita olisi kaksi, ei- naisverouudistusta verouudistusta valmistele-
972: vät pienenisi vähennysajan kuluessa. vassa ministerityöryhmässä. Aikaisempien val-
973: Asuntovähennyksen täysi määrä olisi vuo- misteluvaiheiden osalta viitataan hallituksen
974: delta 1990 toimitettavassa verotuksessa 7 000 esityksen n:o 109/1988 vp. perusteluihin.
975: markkaa verovelvollista kohden. Puolisoiden
976: vähennys olisi kaksinkertainen perheettämän
977: vähennykseen verrattuna, joten asuntovähen- 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
978: nys olisi toisin kuin korkovähennys avioliiton tukset
979: solmimisen suhteen neutraali. Lapsikorotus
980: olisi 1 500 markkaa yhdesta ja 3 000 markkaa Kokonaisverouudistuksen toisen vaiheen vai-
981: kahdesta tai useammasta alaikäisestä lapsesta. kutuksia koskeva selvitys sisältyy tämän esityk-
982: Lisäksi verovelvollisella tai puolisoilla olisi oi- sen kanssa samanaikaisesti eduskunnalle annet-
983: keus siihen osaan korkovähennyksestä, joka tavaan hallituksen esitykseen laiksi vuodelta
984: myönnetään lainan käyttötarkoitusta selvittä- 1990 toimitettavassa valtionverotuksessa sovel-
985: mättä. Tällä tavoin korkovähennys voisi olla lettavista veroasteikoista ja veroprosenteista.
986: 1989 vp. - HE n:o 110 7
987:
988:
989:
990:
991: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
992:
993:
994: 1. Lakiehdotuksen perustelut täisiin muutoksen jälkeen sen vanhemman tu-
995: loihin, jonka kokonaistulon määrä on suurem-
996: 16 §. Kokonaan tai osittain verovapaita yh- pi.
997: teisöjä koskevaa pykälää ehdotetaan tarkistet- 34 ja 35 §. Yhtiöveron hyvityksestä annet-
998: tavaksi lisäämällä sen 1 momentin 2 kohdassa tua lakia (1232/88) koskevassa hallituksen esi-
999: olevaan verovapaiden yhteisöjen luetteloon tyksessä (HE n:o 112/1988 vp.) on lähdetty
1000: henkilöstörahaston verovapautta koskeva siitä, että yhtymän saarnat yhtiöveron hyvityk-
1001: säännös. seen oikeuttavat korot ja osingot samoin kuin
1002: 21 §. Yleishyödyllisen yhteisön liiketulona ei näihin liittyvä yhtiöveron hyvitys verotetaan
1003: pidetä tuloa, joka on saatu sairaaloissa tai osakkaiden eikä yhtymän tulona. Tätä koskeva
1004: muissa huoltolaitoksissa suoritetuista palveluk- säännös ehdotetaan sisällytettäväksi 35 §:ään,
1005: sista tai näissä hoito- tai muussa sellaisessa johon siirtyisivät nykyisestä 34 §:stä myös
1006: tarkoituksessa valmistetuista tavaroista eikä tu- muut yhtymien verovelvollisuutta koskevat
1007: loa, joka on saatu bingopelin pitämisestä. säännökset. Yhteisetuuksia koskeva säännös
1008: Asiaa koskeva säännös on sisältynyt sekä siirtyisi vastaavasti 35 §:stä 34 §:ään. Koko-
1009: vuonna 1974 että vuonna 1986 annettuihin naan osakkaan tulona verotettaisiin myös niin
1010: tulo- ja varallisuusveroasetuksiin samoin kuin sanotun puolitettavan yhtymän saamia osinko-
1011: vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa so- ja ja niihin rinnastettuja korkoja.
1012: vellettavan tulo- ja varallisuusveroasetuksen
1013: 1 §:ään. Koska säännöksellä rajoitetaan vero- 48 §. Jotta henkilökuntaetuna saadun kor-
1014: velvollisuuden ulottuvuutta, sen tulisi sisältyä koedun veronalaisuutta koskeva 2 momentin
1015: lain tasoiseen säädökseen. Tämän vuoksi ehdo- säännös olisi sanannaltaan yhdenmukainen
1016: tetaan, että se lisätään sisällöltään muuttamat- osakeantietua koskevan säännöksen kanssa,
1017: tomana yleishyödyllisten yhteisöjen verovelvol- sanonta "työnantajalta saadusta" ehdotetaan
1018: lisuutta koskevaan 21 §:n 4 momenttiin, jota korvattavaksi sanonnalla "työsuhteen perus-
1019: ehdotetaan samalla sanonnallisesti selkiytettä- teella saadusta". Muutoksen jälkeen säännös
1020: väksi. olisi aiempaa kattavampi ja voisi koskea myös
1021: 23 §. Varallisuusverosta vapaita yhteisöjä muodollisesti muulta kuin työnantajalta saatua
1022: koskevaan lainkohtaan ehdotetaan tehtäväksi etua, kunhan se voitaisiin esimerkiksi edunan-
1023: sanonnallinen tarkistus, jotta pankkien va- tajan ja työnantajan välisen konsernisuhteen
1024: kuusrahastojen nimet vastaisivat pankkilain- tai muun intressiyhteyden vuoksi katsoa työ-
1025: säädännön muuttunutta sisältöä. Tämän vuok- suhteen perusteella saaduksi.
1026: si sanonta "liikepankkien vakuusrahasto" olisi 50 §. Päivärahoja koskevasta 50 §:stä ehdo-
1027: säännöksen 2 kohdassa korvattava sanonnalla tetaan kumottaviksi 5 ja 6 momentit, joissa on
1028: "liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusra- säädetty ulkomaan päivärahojen, ateriakor-
1029: hasto". vausten ja erityisalojen kilometrikorvausten ve-
1030: 24 ja 29 §. Lainkohtiin ehdotetaan tehtäväk- rokohtelusta. Ulkomaan päivärahoja koskeva
1031: si puolisoiden pääomatulojen yhteisverotukses- uusi siirtymäsäännös sisältyy 162 §:ään. Ate-
1032: ta luopumisen edellyttämät muutokset. Tulo- riakorvausten ja erityisalojen kilometrikor-
1033: ja varallisuusverolain 24 §:n 2 momentti, jo- vausten verovapaus oli tarkoitettu koskemaan
1034: hon asiaa koskeva pääsäännös on sisältynyt, vain vuotta 1989, joten niitä koskevista erityis-
1035: ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Lap- säännöksistä luovuttaisiin kokonaan. Lakiin
1036: sen muun kuin ansiotulon yhteisverotus van- jäisivät edelleen päivärahojen ja kilometrikor-
1037: hempien tulojen kanssa ehdotetaan säilytettä- vausten määrien vahvistamista koskevat pysy-
1038: väksi. Myös tätä koskevaa 29 §:ää on kuiten- väisluonteiset rajoitukset.
1039: kin tarkistettava puolisoiden yhteisverotuksesta 57§. Koska avustuskassalaissa (471/42) tar-
1040: luopumisen vuoksi. Lapsen pääomatulo lisät- koitettujen sairaus- ja avustuskassojen maksa-
1041: 8 1989 vp. - HE n:o 110
1042:
1043: mat täydennys- ja lisäpäivärahat sekä muut ja ja muita tulojen tai elatuksen vähentymises-
1044: edut on tarkoitus säätää veronalaisiksi, 57 §:n tä maksettavia korvauksia.
1045: 19 kohta ehdotetaan kumottavaksi. Sairaus- Lainkohdan sanamuotoa ehdotetaan täs-
1046: kassojen maksamat sairaanhoitokustannusten mennettäväksi vastaamaan sen edellä mainittua
1047: ja niihin verrattavien menojen korvaukset olisi- tarkoitusta. Vahingonkorvausten verokohtelua
1048: vat 56 §:n vahingonkorvauksia koskevan yleis- koskevan 56 §:n 1 momenttiin sisältyvän pää-
1049: säännöksen nojalla edelleenkin verovapaita. säännön mukaan vahingonkorvaus tai muu
1050: Nyt kumottavaksi ehdotettavan säännöksen ti- siihen verrattava korvaus on veronalaista tuloa
1051: lalle tulisi säännös todistelukustannusten kor- vain, jos se on saatu veronalaisen tulon sijaan
1052: vausten verovapaudesta siinä muodossa kuin se tai muutoin korvaukseksi tulojen tai elatuksen
1053: on 5 päivänä toukokuuta 1989 vahvistetulla vähentymisestä. Samansisältöinen säännös eh-
1054: lailla (404/89) lisätyssä 57 §:n 20 kohdassa. dotetaan otettavaksi myös vakuutusperusteisia
1055: 59 §. Säästöhenkivakuutuksen tuotto laske- korvauksia koskevaan 60 §:n 3 kohtaan.
1056: taan vähentämällä vakuutussuorituksesta mak- 69 §. Rahanarvon muutoksen huomioon ot-
1057: setut vakuutusmaksut. Vakuutusmaksuilla tar- tamiseksi omaisuuden luovutusvoittoina vero-
1058: koitetaan vain samaan vakuutussopimukseen vuonna huomioon otettavien voittojen yhteis-
1059: sisältyviä säästöhenkivakuutuksesta ja siihen määrän alaraja ehdotetaan korotettavaksi
1060: liittyvästä kuolemanvaravakuutuksesta makset- 200 000 markasta 210 000 markkaan.
1061: tuja maksuja. Samaan vakuutussopimukseen 70 §. Myyntivoiton laskemista koskevaa 1
1062: mahdollisesti sisältyvistä muista henkivakuu- momentin säännöstä ehdotetaan tarkistetta-
1063: tuslajeista, kuten tapaturma-, työkyvyttömyys- vaksi niissä tapauksissa, joissa luovutettava
1064: tai sairausvakuutuksesta, maksettuja maksuja omaisuus on saatu osituksessa eli naimaosana
1065: ei sen sijaan voida vähentää. Koska näistä tai avio-oikeuden nojalla. Näissä tapauksissa
1066: vakuutuksista maksettuja vakuutusmaksuja ei sovellettaisiin aina luovutushinnan puolikkaan
1067: voida muutoinkaan vähentää, ei ole johdon- vähentämissääntöä, vaikka omaisuus luovute-
1068: mukaista sallia niitä vähennettäväksi myös- taan ennen kuin ositussaannosta on kulunut
1069: kään säästöhenkivakuutuksen tuottoa lasketta- kaksi vuotta. Pääsäännön mukaan hankinta-
1070: essa. menon sijasta saadaan vähentää vain 25 pro-
1071: senttia luovutushinnasta.
1072: Päinvastainen ratkaisulinja merkitsisi sitä 71 §. Arvopapereiden hankintamenon laske-
1073: paitsi vakuutuksenottajien saattamista eriar- mista ehdotetaan yksinkertaistettavaksi siten,
1074: voiseen asemaan sen mukaan, perustuuko hei- että verovelvollisen aikaisemmin omistamien
1075: dän vakuutusturvansa yhteen vakuutuksen, jo- osakkeiden tai osuuksien hankintamenoa ei
1076: hon kuuluu muun muassa säästöosa, vai use- otettaisi huomioon, kun näiden perusteella saa-
1077: ampaan eri henkilövakuutukseen, joista yhdes- dun osakkeen, osakkeen merkintäoikeuden,
1078: sä on säästöosa. Tämän vuoksi 59 §:n säännös- osuuden, optiolainan tai vaihtovelkakirjan
1079: tä olisi syytä täsmentää niin, ettei vakuutuksen hankintahintaa lasketaan. Tähän asti näiden
1080: tuottoa laskettaessa muun kuin asianomaista hankintahintana on pidetty tiettyä osuutta al-
1081: henkivakuutusta ja sen säästöosaa koskevan kuperäisen osakkeen tai osuuden hankintahin-
1082: maksunosan vähentäminen olisi mahdollista. nasta. Menettely on tarpeettoman monimutkai-
1083: Säännös ehdotetaan otettavaksi 59 §:n uudeksi nen, sillä useimmissa tapauksissa hankintahin-
1084: 2 momentiksi, jolloin nykyinen 2 momentti nan vähentämisen sijasta on tullut sovelletta-
1085: siirtyisi 3 momentiksi. vaksi suhteellisen 25 tai 50 prosentin vähennys-
1086: 60 §. Veronalaista tuloa ei ole 60 §:n 3 sääntö. Säännös otettaisiin 71 §:n uudeksi 2
1087: kohdan mukaan henkilövakuutuksen nojalla momentiksi.
1088: saatu sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunei- Ehdotettu verotusta yksinkertaistava tarkis-
1089: den kustannusten korvaus ja muu niihin ver- tus ei muilta osin muuta aikaisempaan omis-
1090: rattava korvaus. Hallituksen esityksen perus- tukseen perustuvien osakesaantojen tai muiden
1091: telujen mukaan ilmaisu "muu niihin verrattava oikeuksien verokohtelua. Esimerkiksi näiden
1092: korvaus" tarkoittaisi muun muassa sellaista hankinta-ajankohdaksi katsottaisiin edelleen-
1093: vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen nojalla kin alkuperäisten osakkeiden tai osuuksien
1094: saatua korvausta pysyvästä viasta ja haitasta, hankintahetki.
1095: joka ei ole tullut veronalaisen tulon sijaan. Sen 73 §. Säännöksen 1 momentin 1 kohta sisäl-
1096: sijaan veronalaisuus koskisi kaikkia päiväraho- tää ehdotuksen oman asunnon myyntivoiton
1097: 1989 vp. - HE n:o 110 9
1098:
1099: verovapauden edellyttämän omistus- ja asumis- kaksilapsinen yksinhuoltaja vms1 vähentää
1100: ajan pidentämisestä yhdestä vuodesta kahteen korkoja enintään 26 000 markkaa ja kaksilap-
1101: vuoteen. Ennen vuotta 1989 hankittuja asunto- sinen aviopari enintään 28 000 markkaa. Täy-
1102: ja koskeva vuodelta 1990 toimitettavassa vero- teen vähennykseen oikeuttavien korkojen mää-
1103: tuksessa sovellettava siirtymäsäännösehdotus rä voidaan laskea seuraavan kaavan avulla:
1104: on 165 §:ssä.
1105: 77 §. Pykälän neljänteen momenttiin sisältyy 85 (x- 1 000) =28 000
1106: niin sanotun ketjuverotuksen estävä säännös,
1107: jonka mukaan kotimaisen osakeyhtiön tai 100
1108: osuuskunnan toiselta kotimaiselta osakeyhtiöl-
1109: tä tai osuuskunnalta saarnat osingot ja osuus- Laskutoimituksen jälkeen x:n arvoksi saa-
1110: pääoman korot ovat verovapaata tuloa. Yh- daan 33 941 markkaa eli vähintään tämä mää-
1111: tiöveron hyvitysjärjestelmään siirtymisen vuok- rä korkoja oikeuttaisi 28 000 markan enim-
1112: si 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi tar- mäisvähennykseen.
1113: peettomana. Lain 166 a §:ään otettaisiin kui- Korkojen enimmäismääriä ja vähennyskel-
1114: tenkin samansisältöinen siirtymäsäännös, joka poista suhteellista osuutta koskevat rajoitukset
1115: koskisi sellaisia osinkoja ja osuuspaaoman eivät ole tähän saakka ulottuneet elinkeinotoi-
1116: korkoja, joihin ei vielä liity oikeutta yh- mintaan, maatilatalouteen tai muuhun ansio-
1117: tiöveron hyvitykseen. toimintaan liittyviin korkoihin, vaan niitä on
1118: 80 §. Reserviläispalkka ehdotetaan säädettä- voinut koskea ainoastaan 900 markan markka-
1119: väksi veronalaiseksi tuloksi kumoamaHa tulo- määräinen omavastuu. Muuna ansiotoiminta-
1120: ja varallisuusverolain 80 §:n 8 kohta. Vuotta na on oikeuskäytännössä pidetty muun muassa
1121: 1990 edeltäneeltä ajalta maksettavat korvauk- vähintään kahden asuinhuoneiston vuokralle
1122: set olisivat verovapaita 164 §:n mukaan. antamista. Tähän ryhmään kuuluvien korkojen
1123: 86 §. Tulonhankkimisvähennyksen enim- vähennyskelpoisuutta ehdotetaan rajoitetta-
1124: mäismäärä ehdotetaan korotettavaksi 1 000 vaksi siten, että myös ne olisivat vain SS-
1125: markasta 2 000 markkaan. Lisäksi vähennyk- prosenttisesti vähennyskelpoisia. Rajoitus ei
1126: sen prosenttiosuus verovelvollisen palkkatulon koskisi elinkeinotoimintaan tai maatilatalou-
1127: määrästä ehdotetaan korotettavaksi 2 prosen- teen kohdistuvia korkoja. Myös yhteisön korot
1128: tista 3 prosenttiin. Vähennyksen saisi siten olisivat edelleen rajoituksetta vähennyskelpoi-
1129: täytenä 66 667 markan suuruisesta palkkatu- sia riippumatta siitä, harjoittaako yhteisö elin-
1130: losta alkaen. keinotoimintaa vai ei. Uusi rajoitus ei siten
1131: 88 ja 89 §. Korkovähennykseen ehdotetaan koskisi esimerkiksi asunto-osakeyhtiön korko-
1132: sekä vähennyksen määrää että vähennyskelpoi- ja.
1133: suuden laajuutta koskevia tarkistuksia. Uutta Valtion tuloverosta tehtävällä asuntovähen-
1134: olisi 89 §:n 3 momenttiin sisältyvä korkovä- nyksellä on tarkoitus korvata se osa tulosta
1135: hennyksen ja asuntovähennyksen keskinäistä tehtävästä korkovähennyksestä, joka myönne-
1136: suhdetta koskeva sääntely. tään pelkästään asuntolainakorkojen perusteel-
1137: Korkojen vähennyskelpoinen osuus ehdote- la. Muutoksen edellyttämä korkojen vähennys-
1138: taan aleunettavaksi 90 prosentista 85 prosent- oikeutta rajoittava säännös ehdotetaan otetta-
1139: tiin. Markkamääräinen omavastuuosuus nousi- vaksi 89 §:n 3 momenttiin. Sen mukaan per-
1140: si 900 markasta 1 000 markkaan. Korkovähen- heetön verovelvollinen, jolle on myönnetty
1141: nyksen enimmäismääriä ehdotetaan tarkistetta- asuntovähennys, voisi vähentää korkoja 7 000
1142: viksi siten, että perheettömien verovelvollisten markkaa. Puolisoilla, joista vain toiselle on
1143: vähennyksen enimmäismäärä alenisi 22 000 myönnetty asuntovähennys, tämä määrä olisi
1144: markasta 20 000 markkaan. Puolisoilla, joilla kaksinkertainen eli he saisivat vähentää korko-
1145: ei ole alaikäisiä lapsia, vähennys voisi olla ja yhteensä enintään 14 000 markkaa. Korko-
1146: enintään nykyisen suuruinen eli 22 000 mark- vähennys olisi entiseen tapaan perhekohtainen
1147: kaa. Lapsikorotus, jonka saisivat nykyiseen myös siinä tapauksessa, että puolisoille tai
1148: tapaan sekä yksinhuoltajat että puolisot, olisi jommalle kummalle heistä on myönnetty asun-
1149: yhdestä lapsesta nykyinen 3 000 markkaa. Uut- tovähennys.
1150: ta olisi se, että lapsikorotus nousisi kaksinker- Pykälän 4 momentissa säädettäisiin velan
1151: taiseksi eli 6 000 markkaan, jos alaikäisiä lap- käyttötarkoituksesta riippumattomasta korko-
1152: sia on kaksi tai useampia. Tarkistusten jälkeen vähennyksen osasta. Sitä ehdotetaan supistet-
1153: 2 391143F
1154: 10 1989 vp. - HE n:o 110
1155:
1156: tavaksi perheettämillä verovelvollisilla nykyi- sen vastaamaan asiallisesti sitä sisältöä, mikä
1157: sestä 10 000 markasta 7 000 markkaan. Puoli- sillä oli ennen verouudistusta. Tarkistus tulisi
1158: soilla 10 000 markan raja säilyisi. Sama rajoi- voimaan jo vuodelta 1989 toimitettavassa vero-
1159: tus koskisi myös tapauksia, joissa puolisoiden tuksessa.
1160: korkovähennyksen yhteinen enimmäismäärä 112 §. Vähennysten jakautumista puolisoi-
1161: olisi jommalle kummalle myönnetyn asuntovä- den kesken koskevan säännöksen sanamuotoa
1162: hennyksen vuoksi 14 000 markkaa. Mainittuun ehdotetaan täsmennettäväksi tulkintaongel-
1163: 14 000 markan määrään saisi puolisoilla siten mien välttämiseksi siten, että lasten lukumää-
1164: sisältyä muita kuin asuntolainakorkoja 10 000 rästä riippumatonta lapsenhoitovähennystä ei
1165: markkaa. jaettaisi puolisoiden kesken. Myöskään yksit-
1166: 97 §. Omaisuustulovähennyksen enimmäis- täistä lapsivähennystä ei saisi jakaa. Jos vähen-
1167: määrä ehdotetaan korotettavaksi 20 000 mark- nykseen oikeuttavia lapsia on useita, puolisot
1168: kaan valtioneuvoston 25.5.1989 tekemän peri- voisivat kuitenkin sopia lapsikohtaisesti vähen-
1169: aatepäätöksen mukaisesti. Nykyiseen tapaan nysten jakautumisesta kummallekin puolisolle.
1170: vähennyksen saisi korkotulon, vuokratulon ja Nykyinen sanamuoto jättää jakoperusteen osit-
1171: osinkotulon perusteella. Yhtiöveron hyvitysjär- tain epäselväksi.
1172: jestelmän voimaantulon vuoksi vähennystä ei 113 §. Korkojen tulolähdesidonnaisuutta
1173: kuitenkaan myönnettäisi vuonna 1990 tai sen koskevan pykälän sanamuotoa ehdotetaan tul-
1174: jälkeen päättyneiltä tilikausilta maksettujen kintaongelmien välttämiseksi täsmennettäväksi
1175: osinkojen perusteella. poistamalla sen 3 momentin alusta liian suppea
1176: 101 §. Lapsenhoitovähennyksen ikäraja eh- ja lisäksi tarpeeton viittaus 1 ja 2 momenttiin.
1177: dotetaan nostettavaksi 2 vuodesta 3 vuoteen, Muista vähennysjärjestystä koskevista sään-
1178: jolloin se koskisi niitä päivähoitoikäisiä lapsia, nöksistä riippumatta tiettyyn tulolähteeseen
1179: joilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta kunnalli- kohdistuvat korot vähennetään ainoastaan sen
1180: seen päivähoitoon tai jotka eivät oikeuta koti- tulolähteen tulosta, johon ne kohdistuvat. Jot-
1181: hoidon tukeen. Vähennyksen saisi siten vähin- ta vakituisena asuntona tai loma-asuntona käy-
1182: tään 3 mutta enintään 7 vuotta täyttäneen tettyyn kiinteistöön kohdistuvat korot eivät
1183: lapsen elatuksen perusteella. Vähennyksen olisi tämän rajoituksen piirissä, on erikseen
1184: määrä korotettaisiin inflaation huomioon otta- säädetty, että niiden ei katsota kohdistuvan
1185: miseksi 12 700 markkaan. tiettyyn tulolähteeseen. Ne tulevat siten henki-
1186: 105 §. Lapsivähennyksen määrä ehdotetaan lökohtaiseen tulolähteeseen kohdistuvina ko-
1187: korotettavaksi inflaation huomioon ottamisek- konaistulosta vähennettäviksi. Henkilökohtai-
1188: si 10 100 markkaan lasta kohti. seen tulolähteeseen kohdistuvina pidetään
1189: 106 §. Kunnallisverotuksen yksinhuoltajavä- myös esimerkiksi sijoitustarkoituksessa hankit-
1190: hennyksen määrä ehdotetaan korotettavaksi tuihin osakehuoneistoihin kohdistuvia korko-
1191: 12 000 markkaan. Lievennystä sovellettaisiin ja. Muuhun kiinteistöön kuin asuntoon koh-
1192: taannehtivasti jo vuodelta 1989 toimitettavassa distuvat korot voidaan sitä vastoin vähentää
1193: verotuksessa. vain kiinteistötulolähteen tulosta. Tulolähteen
1194: 109 §. Perusvähennyksen täysi määrä ehdo- mahdollinen tappio voidaan kuitenkin valtion-
1195: tetaan korotettavaksi inflaation huomioon ot- verotuksessa, mutta ei kunnallisverotuksessa
1196: tamiseksi 8 500 markkaan. Vähennys pienenee vähentää muista tuloista.
1197: tulojen kasvaessa viidenneksellä perusvähen- 114 ja 116 §. Tulo- ja varallisuusverolain
1198: nyksen täyden määrän ylittävien tulojen mää- uudet jaksottamissäännökset lähtevät kassa- eli
1199: rästä. Perusvähennyksen vaikutus lakkaisi si- käteisperiaatteen mukaisesta jaksottamisesta.
1200: ten vasta, kun tulot ovat yli 51 000 markkaa. Vaikka elinkeinonharjoittajia koskeva suorite-
1201: 111 §. Kuolinpesälle lesken osalta myönnet- perusteinen jaksotus ei yleensä tule kysymyk-
1202: täviä vähennyksiä koskevaa 2 momentin sään- seen tulo- ja varallisuusverolakia sovellettaes-
1203: nöstä tarkistettaisiin siten, että lesken vähen- sa, eräät tulo- ja varallisuusverolain mukaan
1204: nykset tehtäisiin kuolinpesän tulosta vain siltä verotettavat kirjanpitovelvolliset ovat käytän-
1205: osin, kuin tätä tuloa voitaisiin yrittäjäpuolisoi- nössä soveltaneet sitä. Näitä ovat lähinnä
1206: ta koskevan säännöksen nojalla pitää lesken asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt. Koska kassa-
1207: ansiotulona. Säännöksellä on merkitystä erityi- perusteen mukaiseen kirjanpitoon perustuvan
1208: sesti eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisia veroilmoituksen edellyttäminen näissä tapauk-
1209: määrää laskettaessa. Muutos saattaa säännök- sissa ei olisi tarkoituksenmukaista, 114 §:n tu-
1210: 1989 vp. - HE n:o 110 11
1211:
1212: lon jaksottamista ja 116 §:n menon jaksotta- tontille on valmistunut asumiskäyttöön tarkoi-
1213: mista koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkis- tettu rakennus.
1214: tettaviksi. Tulo, joka on saatu sellaisesta toi- Asuntovähennyksen myöntämisedellytyksiä
1215: minnasta, josta verovelvollinen on kirjanpito- selvitettäessä ensiasunnon hankkijana pidettäi-
1216: velvollinen, ja tällaiseen toimintaan liittyvä siin sellaista verovelvollista, joka ei ole ennen
1217: meno jaksotettaisiin aina elinkeinotulon verot- omistanut vähintään puolta asumiskäyttöön
1218: tamisesta annetun lain mukaan. Myös viimeksi tarkoitetusta rakennuksesta tai tällaisen huo-
1219: mainittu laki sallii vähäisten tulo- ja menoerien neiston hallintaan oikeuttavista osakkeista.
1220: samoin kuin ammatinharjoittajien tulojen ja Pienemmän osuuden, esimerkiksi kolmannek-
1221: menojen käteisperiaatteen mukaisen jaksotta- sen tai neljänneksen omistaminen ei siten olisi
1222: misen. esteenä asuntovähennyksen myöntämiselle
1223: 120 §. Henkilöstörahastolain mukainen myöhemmässä elämänvaiheessa. Sillä, onko
1224: osuus rahaston varoihin säädettäisiin henkilös- verovelvollinen itse käyttänyt aikaisemmin
1225: törahaston jäsenelle verovapaaksi varallisuu- omistamaansa asuntoa tai sen osaa vakituisena
1226: deksi säännöksen 14 kohdassa. asuntonaan, ei olisi merkitystä. Myöskään ai-
1227: 146 a §. Lainkohdassa ehdotetaan säädettä- kaisemmin omistetun asunnon saantotapa ei
1228: väksi uudesta valtion tuloverosta tehtävästä vaikuttaisi asiaan.
1229: asuntovähennyksestä. Pykälän ensimmäisessä Aikaisempi asunnon omistaminen selvitettäi-
1230: momentissa ovat säännökset asuntovähennyk- siin järjestelmään siirryttäessä vain verovuodel-
1231: sen myöntämisen perusedellytyksistä. Niitä ta ja sitä edeltäneiltä viideltä vuodelta. Tar-
1232: ovat omistusasunnon hankkiminen ja käyt- kemmat perustelut tältä osin sisältyvät
1233: töönotto, aikaisemman asunto-omistuksen 167 a §:n perusteluihin.
1234: puuttuminen ja verovelvollisen alle 40 vuoden Asuntovähennystä ensimmäisen kerran asun-
1235: non käyttöönottovuotena myönnettäessä edel-
1236: ikä.
1237: lytettäisiin verovelvollisen asiaa koskevaa vaa-
1238: Asuntovähennykseen oikeuttavana asunnon timusta. Sitä seuraavina yhdeksänä vuotena
1239: hankkimisena pidettäisiin vakituisena asuntona vähennys tehtäisiin viran puolesta.
1240: käytettäväksi tarkoitetun asuinrakennuksen tai Asuntovähennyksen myöntämisen yläikäraja
1241: tällaisen asunnon hallintaan oikeuttavien osak- olisi 39 vuotta sinä vuonna, jolloin vähennys
1242: keiden tai osuuksien hankkimista. Asuntoon ensimmäisen kerran myönnetään.
1243: rinnastettaisiin myös vähintään 50 prosentin Asuntovähennyksen määrä olisi ensimmäise-
1244: osuus siitä. Jos esimerkiksi puolisot hankkivat nä vähennysvuonna 7 000 markkaa valtion tu-
1245: yhdessä asunnon molempien nimiin kuten on loverosta. Vähennys olisi verovelvolliskohtai-
1246: tavallista, vähennyksen myöntämisedellytykset nen, joten esimerkiksi puolisoilla sen myöntä-
1247: täyttyisivät molemmilla puolisoilla. misedellytykset tutkittaisiin molempien kohdal-
1248: Asuntovähennykseen olisi oikeus vain vas- la erikseen. Vähennys olisi kuitenkin puolisoi-
1249: tikkeellisella saannolla hankitun asunnon pe- den kesken siirtokelpoinen, jos toisen puolison
1250: rusteella. Perintönä, testamentilla, lahjana tai vero ei riitä vähennykseen. Niinpä puolison
1251: avio-oikeuden nojalla saadun asunnon perus- asuntovähennys voitaisiin tehdä sellaisenkin
1252: teella sitä ei myönnettäisi. Asuntovähennyksen verovelvollisen tuloverosta, joka ei ole itse
1253: voisi kuitenkin saada, jos vastikkeetta saatu oikeutettu asuntovähennykseen.
1254: osuus olisi vähemmän kuin puolet asunnosta. Vähennyksen määrä pienenisi ensimmäistä
1255: Oikeus asuntovähennykseen alkaisi sinä ve- vähennysvuotta seuraavina verovuosina siten,
1256: rovuonna, jona verovelvollinen on ryhtynyt että vähennys olisi kunakin vuonna niin suuri
1257: käyttämään hankkimaansa asuntoa tai sen osa täyden vähennyksen määrästä kuin vähen-
1258: osaa omana vakituisena asuntonaan. Koska nykseen oikeuttavia vuosia on verovuosi mu-
1259: asunnon hankinnan ja oman asumiskäytön kaan lukien jäljellä. Tällä tavoin muotoiltuna
1260: tulisi ajallisesti liittyä toisiinsa, laissa edellytet- säännös antaisi asuntovähennykseen myöhem-
1261: täisiin, että asunto on hankittu aikaisintaan sen min todennäköisesti tehtävistä inflaatiotarkis-
1262: käyttöönottovuotta edeltäneen vuoden aikana. tuksista ja muista korotuksista saatavan edun
1263: RakentamaUoman tontin pitempiaikainenkaan myös muille kuin ensi kertaa vähennyksen
1264: omistaminen ei kuitenkaan olisi esteenä asun- tekeville. Esimerkiksi vuonna 1990 vähennyk-
1265: tovähennyksen myöntämiselle, vaan näissä ta- sen aloittanut saisi vuodelta 1995 toimitettavas-
1266: pauksissa asunto katsottaisiin hankituksi, kun sa verotuksessa vähentää 5/10 silloisen täyden
1267: 12 1989 vp. - HE n:o 110
1268:
1269: vähennyksen määrästä eikä puolta ensimmäise- henkilön kuolinpesän erilliselle verottamiselle
1270: nä vuonna tekemästään vähennyksestä. laskettaisiin vuoden 1989 alusta.
1271: Asuntovähennykseen ehdotetaan liitettäväksi 162 §. Ulkomaan päivärahojen verovapaita
1272: myös lapsikorotus, joka olisi yhdestä lapsesta enimmäismääriä vahvistettaessa siirryttäisiin
1273: 1 500 markkaa ja kahdesta tai sitä useammasta kahden vuoden siirtymäajan jälkeen pääsään-
1274: lapsesta 3 000 markkaa. Lapsikorotus, joka nön mukaiseen eli ainoastaan elantokustannus-
1275: tehtäisiin viran puolesta, ei pienenisi vähennys- ten lisäystä vastaavien korvausten verovapau-
1276: ajan kuluessa. Puolisoista lapsikorotuksen saisi teen. Vuosina 1990 ja 1991 verohallituksen
1277: vain toinen. Pääsäännön mukaan se tulisi sille olisi määriä vahvistaessaan edettävä tähän
1278: puolisoista, jonka tuloveron määrä on suurem- suuntaan yhtä suurin vuosittaisin muutoksin.
1279: pi. Puolisot voisivat kuitenkin vaatia, että
1280: 163 a §. Tulo- ja varallisuusverolain 59 §:n 1
1281: vähennys tehtäisiin sen puolison tuloverosta, momentissa säädettyä säästövakuutuksen tuo-
1282: jonka veron määrä on pienempi.
1283: Yhdessä jäljelle jäävän korkovähennyksen ton verottamista sovelletaan vakuutuksenotta-
1284: kanssa valtion tuloverosta tehtävä asuntovä- jalle itselleen maksettavaan suoritukseen vain
1285: hennys merkitsisi kaksilapsiselle perheelle en- siinä tapauksessa, että hän on myös itse vakuu-
1286: tettuna. Säännös on kirjoitettu tähän muotoon
1287: simmäisenä vuonna enimmillään 22 000 mar-
1288: muun muassa siitä syystä, että niin sanotun
1289: kan suuruista verotukea, jos marginaalivero-
1290: johtajavakuutuksen säästösumma on ollut tar-
1291: prosentiksi oletetaan 50. Samalla marginaali-
1292: peen jättää säännöksen soveltamisalan ulko-
1293: vero-oletuksella vuoden 1990 korkovähennyk-
1294: puolelle. Tällaisessa vakuutuksessa vakuutettu-
1295: sestä saatava verotuki olisi enimmillään 14 000
1296: na on yrityksen työntekijä, mutta vakuutukse-
1297: markkaa, koska kaksilapsisen perheen korko-
1298: vähennys voisi olla enintään 28 000 markkaa. nottajana ja edunsaajana itse yritys. Näissä
1299: Jos vain toinen puolisoista olisi oikeutettu tapauksissa vakuutuksen perusteella saatu
1300: säästösumma on 58 §:n 1 momentissa olevan
1301: asuntovähennykseen, verotuki olisi asuntovä-
1302: hennyksestä lapsikorotuksineen 10 000 mark- pääsäännön mukaan kokonaisuudessaan ve-
1303: kaa ja 14 000 markan korkovähennyksestä ronalaista tuloa.
1304: 7 000 markkaa eli puolisoille yhteensä 17 000 Lain 59 §:n 1 momentin sanamuoto saattaa
1305: markkaa. Perheetön verovelvollinen hyötyisi kuitenkin johtaa kohtuuttamaan lopputulok-
1306: asuntovähennyksestä ja korkovähennyksestä seen niissä tapauksissa, joissa yksityishenkilön
1307: ensimmäisenä vuonna yhteensä enintään ottamassa vakuutuksessa on vakuutettuna joku
1308: 10 500 markkaa ja korkovähennyksestä enin- hänen tässä säännöksessä mainituista lähiomai-
1309: tään 10 000 markkaa, mikäli marginaaliveroksi sistaan ja järjestely on tehty ennen kokonaisve-
1310: oletetaan edelleen 50 prosenttia. rouudistuksen yhteydessä toteutettujen muu-
1311: 150 ja 151 §. Puolisoiden pääomatulojen tosten voimaantuloa. Syynä tällaiseen poik-
1312: yhteisverotuksesta luopumisen vuoksi puolisoi- keukselliseen järjestelyyn on voinut olla esi-
1313: den ja alaikäisten lasten veron maksuunpanoa merkiksi se, että vakuutuksenottaja ei heiken-
1314: koskeviin säännöksiin ehdotetaan tehtäväksi tyneen terveydentilansa vuoksi ole voinut saa-
1315: muutoksen vaatimat teknisluonteiset tarkistuk- da vakuutusta omalle hengelleen tai vakuutus
1316: set. olisi voitu myöntää hänelle ainoastaan korote-
1317: 159 §. Lain yleistä voimaantulosäännöstä tuin maksuin. Tämän vuoksi ehdotetaan, että
1318: ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuotta lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksiin otet-
1319: 1989 koskevaksi säädettyä lakia sovellettaisiin taisiin asiaa koskeva uusi 163 a §, jonka mu-
1320: pysyvästi. Koska vuodelta 1989 toimitettavassa kaan ennen vuotta 1989 otettuun vakuutukseen
1321: verotuksessa sovellettavaa tulo- ja varallisuus- perustuvia suorituksia verotettaisiin 59 §:ssä
1322: verolakia ei annettaisi kokonaan uudelleen, on säädellyn tuoton verottamiseen perustuvan
1323: voimaantulosäännös muotoiltava siten, että säännön mukaan, vaikka vakuutettuna on ol-
1324: lain ensimmäinen soveltamisvuosi on vuosi lut vakuutuksenottajan asemesta hänen lähi-
1325: 1989. Laki, jolla voimaantulosäännöstä muute- omaisensa.
1326: taan, tulisi kuitenkin voimaan vasta vuoden 164 §. Sellaiset avustuskassojen suorittamat
1327: 1990 alusta. etuudet ja sellainen reserviläispalkka, jotka
1328: 160 §. Säännökseen sisältyy kuolinpesiä kos- maksetaan vuotta 1990 edeltäneeltä ajalta, oli-
1329: keva siirtymäsäännös, jonka mukaan kolmen sivat verovapaata tuloa myös vuoden 1989
1330: vuoden määräaika ennen vuotta 1989 kuolleen jälkeen. Näiden tulojen veronalaisuus koskisi
1331: 1989 vp. - HE n:o 110 13
1332:
1333: vasta vuodelta 1990 ja sen jälkeiseltä ajalta 170 §. Viittausten uuden tulo- ja varallisuus-
1334: maksettavia suorituksia. verolain kumoamien lakien säännöksiin katsot-
1335: 165 §. Ennen vuotta 1989 hankitusta asun- taisiin tarkoittavan uutta tulo- ja varallisuusve-
1336: nosta saatu luovutusvoitto olisi verovapaata rolakia.
1337: tuloa vielä vuonna 1990, jos verovapauden
1338: vuonna 1989 mahdollistava yhden vuoden
1339: omistus- ja asumisaika olisi täyttynyt ennen 2. Tarkemmat säännökset ja
1340: vuotta 1990. määräykset
1341: 166 a §. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään
1342: siirtymisestä huolimatta vuonna 1990 ja sen Vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa
1343: jälkeen maksetaan vielä runsaasti osinkoja, sovellettavan tulo- ja varallisuusverolain nojal-
1344: jotka kohdistuvat ennen vuotta 1990 päättynei- la on annettu myös samalta vuodelta sovellet-
1345: siin tilikausiin. Tämän vuoksi näihin on tar- tava asetus (1244/88). Tulo- ja varallisuusvero-
1346: peen ulottaa tulo- ja varallisuusverolakiin lain tapaan myös asetus on tarkoitus saattaa
1347: aiemmin sisältynyt ketjuverotuskielto. Myös pysyvänä voimaan. Yleishyödyllisten yhteisö-
1348: omaisuustulovähennys voitaisiin myöntää sel- jen liiketuloa koskevan sääntelyn siirtäminen
1349: laisen osingon ja koron perusteella, johon ei lakiin edellyttäisi kuitenkin 1 §:n kumoamista.
1350: liity yhtiöveron hyvitystä. Tämän vuoksi on teknisesti tarkoituksenmu-
1351: 167 a §. Tarkoituksena on, että uusi asunto- kaista antaa koko asetus uudelleen. Koska
1352: vähennys voitaisiin myöntää ensimmäisen ker- annettava tulo- ja varallisuusveroasetus tulee
1353: ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses- muutoin vastaamaan sisällöltään nykyistä, ase-
1354: sa. Vähennyksen myöntämisedellytyksiä koske- tusluonnosta ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa
1355: va 146 a §:n 1 momentti on kuitenkin kirjoitet- tämän esityksen liitteeksi.
1356: tu pysyvään muotoon, joten se oikeuttaisi il-
1357: man eri sääntelyä vähennykseen myös ennen
1358: vuotta 1990 käyttöön otetun asunnon perus- 3. Voimaantulo ja soveltaminen
1359: teella. Tämän vuoksi on tarpeen ottaa lakiin
1360: siirtymäsäännös, jonka mukaan asuntovähen- Edellä esitetyt tulo- ja varallisuusverolain
1361: nyksen edellytykset täyttyisivät, jos asunto tai muutokset tulisivat voimaan vuoden 1990 alus-
1362: sen osuus on otettu käyttöön vuonna 1990 tai ta. Niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran
1363: sen jälkeen. Asunnon aikaisin mahdollinen vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa.
1364: hankkimisajankohta olisi vastaavasti vuosi Eräitä verotusta keventäviä tai oikeustilaa täs-
1365: 1989. Käytännössä siirtymäsäännös koskisi mentäviä säännöksiä ehdotetaan kuitenkin so-
1366: vuosia 1990-1999. vellettaviksi jo vuodelta 1989 toimitettavassa
1367: Asuntovähennyksen myöntämisedellytyksiä verotuksessa. Näitä ovat 106 §:n muutoseh-
1368: selvitettäessä aikaisempi asunnon omistaminen dotus, jolla yksinhuoltajavähennyksen korotus
1369: olisi mahdollista järjestelmän alkuvaiheessa ulotettaisiin jo vuodelle 1989 sekä 111, 113,
1370: selvittää vain verovuodelta ja sitä edeltäneiltä 114 ja 116 §:n muutosehdotukset ja ehdotettu
1371: viideltä vuodelta. Tästä viiden vuoden selvitys- uusi 163 a §. Mitkään näistä muutoksista eivät
1372: jaksosta ehdotetaan säädettäväksi pykälän 2 olisi verotusta kiristäviä.
1373: momentissa. Käytännössä lähtökohtana olisi
1374: pidettävä verovelvollisen omaa ilmoitusta.
1375: Epäselvissä tapauksissa veroviranomaisilla olisi 4. Säätämisjärjestys
1376: kuitenkin mahdollisuus tietojen tarkistamiseen,
1377: koska verotusasiakirjat olisivat vielä tallessa. Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
1378: Siirtymävaiheen jälkeen asia voitaisiin tarkis- jestyksen 68 §:n mukaisessa, yhtä vuotta pi-
1379: taa verohallinnon tätä tarkoitusta varten yllä- demmältä ajalta kannettavaksi tarkoitettua
1380: pitämästä tiedostosta. uutta tai lisättyä veroa koskevassa säätämisjär-
1381: 168 §.Ennen vuotta 1989 asetetun merimies- jestyksessä.
1382: verolautakunnan toimiminen myös uudessa
1383: tulo- ja varallisuusverolaissa tarkoitettuna lau- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
1384: takuntana toimikautensa loppuun todettaisiin kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
1385: tässä siirtymäsäännöksessä.
1386: 14 1989 vp. - HE n:o 110
1387:
1388:
1389: Laki
1390: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
1391:
1392: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1393: kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 24 §:n 2
1394: momentti, 50 §:n 5 ja 6 momentti, 57 §:n 19 kohta sellaisena kuin se on 5 päivänä toukokuuta
1395: 1989 annetussa laissa (404/89), jolloin mainitulla lailla 57 §:ään lisätty 20 kohta siirtyy 19
1396: kohdaksi, 77 §:n 4 momentti, 80 §:n 8 kohta ja 150 §:n 2 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti
1397: siirtyy 2 momentiksi,
1398: muutetaan 16 §:n 1 momentin 2 kohta, 21 §:n 4 momentti, 23 §:n 2 kohta, 29, 34 ja 35 §,
1399: 48 §:n 2 momentti, 60 §:n 3 kohta, 69 §, 70 §:n 1 momentti, 73 §:n 1 momentin 1 kohta, 80 §:n 7
1400: kohta, 86 §:n 1 momentin 1 kohta, 88 §:n 1 momentti, 89 §, 97 §:n 1 momentti, 101, 105, 106 ja
1401: 109 §, 111 §:n 2 momentti, 112 §:n 1 momentti, 113 §:n 3 momentti, 116 §, 120 §:n 13 kohta,
1402: 151, 159, 160, 168 § ja 170 §:n 2 momentti, sekä
1403: lisätään 59 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 71 §:ään
1404: uusi 2 momentti, 114 §:ään uusi 3 momentti, 120 §:ään uusi 14 kohta, 162, 164 ja 165 §:ään uusi
1405: 2 momentti ja lakiin uusi 146 a, 163 a, 166 a ja 167 a § seuraavasti:
1406:
1407: 16 § telu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen
1408: Sekä tulon että varallisuuden perusteella tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituk-
1409: suoritettavasta verosta ovat vapaat: sessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa;
1410: 5) bingopelin pitämisestä saatua tuloa.
1411: 2) kansaneläkelaitos, kunnallinen eläkelai-
1412: tos, sairaus- ja hautausavustuskassa, sijoitusra- 23 §
1413: hasto, henkilöstörahasto, erorahasto, valta- Varallisuuden perusteella suoritettavasta ve-
1414: kunnallinen työttömyyskassa, työttömyyskas- rosta ovat vapaat:
1415: sojen keskuskassa, työttömyyskassojen tuki-
1416: kassa ja työttömyyskassojen tukisäätiö; 2) säästöpankki, hypoteekkiyhdistys, liike-
1417: pankkien ja Postipankki Oy:n sekä säästö-
1418: pankkien ja osuuspankkien vakuusrahasto;
1419: 21 §
1420:
1421: Yleishyödyllisen yhteisön liiketulona ei pide- 29 §
1422: tä: Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu-
1423: 1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi jär- losta kuin ansiotulosta määrätään vero valtion-
1424: jestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukil- verotuksessa siten, että lapsen muu tulo kuin
1425: pailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, ansiotulo lisätään sen vanhemman tuloihin,
1426: tavarankeräyksestä ja muusta niihin verratta- jonka kokonaistulon määrä on suurempi.
1427: vasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilai-
1428: suuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, 34 §
1429: myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saa- Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua yh-
1430: tua tuloa; teisetuutta verotetaan erillisenä verovelvollise-
1431: 2) jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa na.
1432: välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tu-
1433: loa; 35 §
1434: 3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai Yhtymää ei veroteta erikseen, mutta sille
1435: muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muo- vahvistetaan verotettava tulo ja varallisuus yh-
1436: dossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua teisöä koskevien vastaavien säännösten mukai-
1437: tuloa; sesti. Yhtymälle vahvistettu verotettava tulo ja
1438: 4) sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, ran- varallisuus jaetaan verotettavaksi osakkaiden
1439: gaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, in- tulona ja varallisuutena niiden osuuksien mu-
1440: validihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa kaan, joita heillä on yhtymän tuloon ja varalli-
1441: huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askar- suuteen.
1442: 1989 vp. - HE n:o 110 15
1443:
1444: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet- 69 §
1445: ty, kaupparekisteriin merkitylle liiketoimintaa Veronalaista tuloa on myös 40 prosenttia
1446: harjoittavalle avoimelle yhtiölle tai komman- siitä määrästä, jolla omaisuuden luovutusten
1447: diittiyhtiölle vahvistetusta verotettavasta tulos- verovuonna tuottama sellainen voitto, jota ei
1448: ta jaetaan puolet verotettavaksi avoimen yh- oteta huomioon satunnaista myyntivoittoa
1449: tiön tai kommandiittiyhtiön tulona ja puolet määrättäessä, ylittää 210 000 markkaa (omai-
1450: yhtiömiesten tulona 1 momentissa säädetyllä suuden luovutusvoitto).
1451: tavalla.
1452: Yhtymän verotettavaa tuloa vahvistettaessa 70 §
1453: ei oteta huomioon yhtymän kotimaasta saamaa Satunnaisen myyntivoiton ja omaisuuden
1454: sellaista osinkoa ja korkoa, joihin liittyy oi- luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutus-
1455: keus yhtiöveron hyvitykseen eikä näihin liitty- hinnasta vähennetään 50 prosenttia siitä tai
1456: vää yhtiöveron hyvitystä. Edellä tarkoitettu luovutushinnan puolta määrää suurempi omai-
1457: osinko, korko ja yhtiöveron hyvitys jaetaan suuden hankintamenon poistamatta olevan
1458: verotettavaksi yhtymän osakkaiden tulona si- osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen
1459: ten kuin 1 momentissa on säädetty. yhteismäärä. Alle kaksi vuotta omistetun
1460: omaisuuden luovutuksesta saadun satunnaisen
1461: 48 § myyntivoiton tai muun kuin avio-oikeuden no-
1462: jalla tai naimaosana saadun omaisuuden luo-
1463: Veronalaiseksi palkka- tai eläketuloksi kat- vutuksesta saadun omaisuuden luovutusvoiton
1464: sotaan korkoetu työsuhteen perusteella saadus- määrää laskettaessa luovutushinnasta vähenne-
1465: ta lainasta siltä osin kuin lainasta peritty vuo- tään kuitenkin vain 25 prosenttia siitä tai tätä
1466: tuinen korko on Suomen Pankin peruskorkoa määrää suurempi omaisuuden hankintamenon
1467: alempi. poistamatta olevan osan ja voiton hankkimi-
1468: sesta olleiden menojen yhteismäärä. Vastik-
1469: 57§ keetta saadun omaisuuden hankintamenoksi
1470: Veronalaista tuloa ei ole: katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytet-
1471: ty verotusarvo. Hankintamenoon luetaan myös
1472: 19) valtion varoista maksettavista todistelu- omaisuuden perusparannusmenot verovelvolli-
1473: kustannuksista annetun lain (666/72) nojalla sen omistusaikana.
1474: valtion varoista saatu korvaus matka- ja toi-
1475: meentulokustannuksista sekä taloudellisesta
1476: menetyksestä. 71 §
1477:
1478: 59§ Verovelvollisen aikaisemmin omistamien
1479: osakkeiden tai osuuksien hankintamenoa ei
1480: Vakuutuksen tuottoa laskettaessa vakuutus- oteta huomioon näiden perusteella merkityn
1481: suorituksesta vähennettävään vakuutusmaksu- osakkeen, osuuden, optiolainan tai vaihtovel-
1482: jen yhteismäärään luetaan vain samaan vakuu- kakirjan taikka merkintäoikeuden hankintame-
1483: tussopimukseen sisältyvästä säästöhenkivakuu- noa laskettaessa.
1484: tuksesta ja siihen liittyvästä kuolemanvarava-
1485: kuutuksesta maksetut maksut. 73 §
1486: Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei
1487: ole veronalaista tuloa, jos
1488: 60 § 1) verovelvollinen luovuttaa vähintään kah-
1489: Veronalaista tuloa ei ole: den vuoden ajan omistamansa sellaisen huo-
1490: neiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai
1491: 3) henkilövakuutuksen nojalla saatu sairau- osuudet tai sellaisen rakennuksen, jota hän
1492: desta tai tapaturmasta aiheutuneiden kustan- omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään
1493: nusten korvaus ja muu niihin verrattava kor- kahden vuoden ajan ennen luovutusta on käyt-
1494: vaus, jota ei ole saatu veronalaisen tulon sijaan tänyt omana tai perheensä vakituisena asunto-
1495: tai muutoin korvaukseksi tulojen tai elatuksen na (oman asunnon luovutusvoitto);
1496: vähentymisestä.
1497: 16 1989 vp. - HE n:o 110
1498:
1499: 80 § Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun kor-
1500: Veronalaista tuloa ei ole: kovähennykseen saa luonnollisella henkilöllä ja
1501: erillisenä verovelvollisena verotettavalla koti-
1502: 7) rangaistusta suorittavan vangin tai pakko- maisella kuolinpesällä sisältyä enintään 7 000
1503: laitokseen eristetyn saama työ- tai käyttöraha. markkaa ja puolisoilla yhdessä enintään 10 000
1504: markkaa muita kuin asuntolainakorkoja, joita
1505: 86 § ovat verovelvollisen tai hänen perheensä vaki-
1506: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulos- tuisen asunnon hankkimisesta tai perusparan-
1507: taan: nuksesta johtuvan velan korot.
1508: 1) tulonhankkimisvähennyksenä kolme pro-
1509: senttia palkkatulonsa määrästä, kuitenkin 97 §
1510: enintään 2 000 markkaa; Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-
1511: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä
1512: saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo-
1513: 88 § vähennyksenä kotimaasta saamiensa sijoitusra-
1514: Luonnollisen henkilön tai puolisoiden ja eril- haston voitto-osuuksien, muuna asuntona kuin
1515: lisenä verovelvollisella verotettavan kotimaisen vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta
1516: kuolinpesän korkovähennyksen määrää lasket- asunnosta saamiensa vuokratulojen ja muiden
1517: taessa korot otetaan huomioon vain siltä osin, kuin yhtiöveron hyvitykseen oikeuttavien kor-
1518: kuin niiden määrä ylittää 1 000 markan suurui- kojen perusteella 2 000 markkaa lisättynä 50
1519: sen omavastuuosuuden. prosentilla siitä määrästä, jolla nämä tulot
1520: ylittävät 2 000 markkaa. Omaisuustulovähen-
1521: nyksen määrä voi kuitenkin olla enintään sen
1522: 89 § perusteena olevien tulojen yhteismäärän suu-
1523: Muulla verovelvollisella kuin yhteisöllä on ruinen ja enintään 20 000 markkaa.
1524: omavastuuosuutta koskevin edellä säädetyin
1525: rajoituksin oikeus vähentää 85 prosenttia mui-
1526: den kuin elinkeinotoimintaan tai maatilatalou- 101 §
1527: teen liittyvien velkojensa korkojen yhteismää- Valtionverotuksessa verovelvollisella tai puo-
1528: rästä. lisoilla yhdessä on oikeus vähentää kokonaistu-
1529: Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero- lostaan 12 700 markkaa, jos verovelvollisella
1530: velvollisella verotettavalla kotimaisella kuolin- tai puolisoilla on ollut elätettävänään vero-
1531: pesällä korkovähennyksen enimmäismäärä on vuonna vähintään 3 vuotta mutta enintään 7
1532: muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korko- vuotta täyttänyt lapsi (lapsenhoitovähennys).
1533: jen osalta 20 000 markkaa. Puolisoilla vähen-
1534: nyksen yhteinen enimmäismäärä on 22 000 105 §
1535: markkaa. Edellä mainittuja enimmäismääriä Verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on
1536: on korotettava 3 000 markalla, jos luonnolli- oikeus kokonaistulostaan kunnallisverotukses-
1537: sella henkilöllä tai puolisoilla on ollut vero- sa vähentää 10 100 markkaa jokaisesta vero-
1538: vuonna elätettävänään yksi alaikäinen lapsi ja vuonna elättämästään alaikäisestä lapsesta
1539: 6 000 markalla, jos tällaisia lapsia on kaksi tai (lapsivähennys).
1540: useampia.
1541: Jos verovelvollisen tai puolisoiden tuloveros- 106 §
1542: ta on verovuonna tehty 146 a §:n mukainen Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-
1543: asuntovähennys, heillä on oikeus vähentää naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään
1544: muita kuin ansiotoimintaan liittyviä korkoja 12 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä-
1545: enintään seuraavat määrät: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta puo-
1546: 1) verovelvollinen, johon ei sovelleta tämän lisoita koskevia säännöksiä (yksinhuoltajavä-
1547: lain puolisoita koskevia säännöksiä 7 000 hennys).
1548: markkaa;
1549: 2) puolisot, joista molemmille on myönnetty 109 §
1550: asuntovähennys 10 000 markkaa; Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön ko-
1551: 3) puolisot, joista vain toiselle on myönnetty konaistulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
1552: asuntovähennys 14 000 markkaa. keen ei ole 8 500 markan määrää suurempi, on
1553: 1989 vp. - HE n:o 110 17
1554:
1555:
1556: siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä tämän 114§
1557: tulon määrä (perusvähennys). Jos kokonaistu-
1558: lon määrä mainittujen vähennysten jälkeen Tulo, joka on saatu toiminnasta, josta vero-
1559: ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vä- velvollinen on kirjanpitovelvollinen, jaksote-
1560: hennystä pienennetään 20 prosentilla ylimene- taan edellä säädetystä poiketen elinkeinotulon
1561: vän tulon määrästä. verottamisesta annetun lain mukaan.
1562:
1563: 111 § 116 §
1564: Verovelvollisen suorittamaan menoon perus-
1565: Jos leski on erillisenä verovelvollisena vero- tuva vähennys tehdään, jollei 117 § :stä tai
1566: tettavan kuolinpesän osakas, pesälle myönne- erityisestä syystä muuta johdu, sinä verovuon-
1567: tään myös lesken osalta sairauskuluvähennys, na, jona maksu on suoritettu. Meno, joka
1568: eläkevakuutusmaksuvähennys, kunnallisvero- liittyy toimintaan, josta verovelvollinen on kir-
1569: tuksen invalidivähennys ja valtionverotuksen janpitovelvollinen, jaksotetaan kuitenkin elin-
1570: invalidivähennys. Edellä mainitut vähennykset keinotulon verottamisesta annetun lain mu-
1571: tehdään kuitenkin pesän tulosta ja tuloverosta kaan.
1572: vain, jos leski ei ole vaatinut niitä väh.ennettä-
1573: viksi ensisijaisesti omasta tulostaan tru tulove- 120 §
1574: rostaanjavain pesän tulon sen osan perusteel- Veronalaisia varoja eivät ole:
1575: la, jota voitaisiin 28 §:ää soveltuvin osin n~u
1576: dattaen pitää valtionverotuksessa lesken ansto- 13) osuus Pohjoismaiden Investointipankin
1577: tulona. Säännöksiä, jotka koskevat vähennyk- varoihin;
1578: sen tekemistä lesken osalta, sovelletaan myös 14) henkilöstörahaston jäsenen oikeus henki-
1579: muuhun kuolinpesän osakkaaseen, jonka met- löstörahaston varoihin.
1580: sätalouden hyväksi tekemän työn arvo on luet-
1581: tu pesän tuloksi. 146 a §
1582: Verovelvollisella luonnollisella henkilöllä on
1583: 112§ oikeus tuloverosta tehtävään asuntovähennyk-
1584: seen seuraavin edellytyksin:
1585: Eläkevakuutusmaksuvähennys, muusta kuin
1586: 1) verovelvollinen on ryhtynyt käyttämään
1587: ansiotoimintaan liittyvästä verovelvollisen
1588: omana vakituisena asuotonaan sellaista raken-
1589: omasta tai puolison velasta johtuva korkovä-
1590: nusta tai huoneistoa, josta tai jonka hallintaan
1591: hennys, sairauskuluvähennys, lapsenhoitovä-
1592: oikeuttavista osakkeista tai osuuksista hän on
1593: hennys ja lapsivähennys tehdään sen puolison
1594: asunnon käyttöönottovuonna tai sitä edeltä-
1595: tuloista, joka vähennystä on vaatinut. Jollei
1596: neenä vuonna hankkinut omistukseensa osta-
1597: vähennystä voida tehdä sen mukaan kuin puo-
1598: malla, vaihtamalla tai muulla vastikkeellisella
1599: lisot ovat sitä vaatineet, vähennys tehdään
1600: saannolla vähintään puolet;
1601: ensisijaisesti sen puolison tuloista, jonka valti-
1602: 2) verovelvollinen ei ole ennen 1 kohdassa
1603: onverotuksen kokonaistulon määrä on suurem-
1604: tarkoitetun asunnon hankkimista omistanut
1605: pi. Lapsenhoitovähennystä tai lapsivähennyk-
1606: vähintään puolta vakituisena asuntona käytet-
1607: sen kustakin lapsesta erikseen myönnettävää
1608: täväksi tarkoitetusta asuinrakennuksesta tai
1609: määrää ei voida kuitenkaan jakaa tehtäväksi
1610: tällaisen asuinhuoneiston hallintaan oikeutta-
1611: molempien puolisoiden tuloista.
1612: vista osakkeista tai osuuksista;
1613: 3) verovelvollinen on täyttänyt enintään 39
1614: vuotta sinä verovuonna, jona hän on ryhtynyt
1615: 113 § käyttämään 1 kohdassa tarkoitettua rakennus-
1616: ta tai huoneistoa omana vakituisena asunto-
1617: Tiettyyn tulolähteeseen kohdistuvan velan naan.
1618: korot vähennetään tämän tulolähteen tulosta. Asuntovähennyksen täysi määrä on 7 000
1619: Verovelvollisen tai hänen perheensä asunnon markkaa. Vähennys myönnetään täysimääräi-
1620: hankkimiseen tai perusparannukseen liittyvien senä sinä verovuonna, jona verovelvollinen on
1621: korkojen ei katsota kohdistuvan tiettyyn tulo- ryhtynyt käyttämään 1 momentissa tarkoitet-
1622: lähteeseen. tua asuntoa tai sen osaa omana vakituisena
1623:
1624: 3 391143F
1625: 18 1989 vp. - HE n:o 110
1626:
1627: asuntonaan. Yhdeksänä sitä seuraavana vero- kauemmin kuin viideltä vainajan kuolinvuotta
1628: vuonna vähennys on niin monta kymmenes- seuraavalta verovuodelta.
1629: osaa sen täydestä määrästä kuin vähennykseen
1630: oikeuttavia vuosia on verovuosi mukaan lukien 162 §
1631: jäljellä.
1632: Asuntovähennyksen määrää on korotettava Vahvistaessaan ulkomaille tehdystä työmat-
1633: 1 500 markalla, jos verovelvollisella tai puoli- kasta suoritettavien verovapaiden päivärahojen
1634: soilla yhdessä on ollut verovuonna elätettävä- enimmäismääriä verovuosille 1990 ja 1991 ve-
1635: nään yksi alaikäinen lapsi ja 3 000 markalla, rohallituksen on tarkistettava vuodelta 1989
1636: jos tällaisia lapsia on ollut kaksi tai useampia toimitettavaa verotusta varten vahvistettuja pe-
1637: (asuntovähennyksen lapsikorotus). rusteita yhtä suurin vuosittaisin muutoksin si-
1638: Jos verovelvolliselle, johon sovelletaan tä- ten, että vuodelta 1992 toimitettavaa verotusta
1639: män lain puolisoita koskevia säännöksiä, ei ole varten vahvistettavat perusteet ovat 50 §:n 1
1640: määrätty tuloveroa tai jos se ei riitä asuntovä- momentin mukaiset.
1641: hennyksen tekemiseen, vähennys tai siitä vä-
1642: hentämättä jäänyt määrä vähennetään verovel- 163 a §
1643: vollisen puolison tuloverosta. Jos säästöhenkivakuutus on otettu ennen
1644: Jos molempien puolisoiden tuloverosta on päivää tammikuuta 1989, vakuutuksen tuotto
1645: tehty asuntovähennys, asuntovähennyksen lap- lasketaan 59 §:n 1 momentissa tarkoitetulla
1646: sikorotus vähennetään ensisijaisesti sen puoli- tavalla myös siinä tapauksessa, että säästösum-
1647: son tuloverosta, jonka tuloveron määrä on ma maksetaan vakuutuksenottajalle itselleen,
1648: suurempi, jolleivat puolisot ole toisin vaati- kun vakuutettuna on vakuutuksenottajan puo-
1649: neet. liso tai puolison lapsi, vakuutuksenottajan suo-
1650: raan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva
1651: 151 § perillinen, ottolapsi tai kasvattilapsi.
1652: Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu-
1653: losta kuin ansiotulosta 29 §:n mukaisesti mää- 164 §
1654: rättävä vero lasketaan siten, että lapsen ja
1655: vanhemman yhteenlasketusta tulosta meneväs- Reserviläispalkka ja sellaiset avustuskassa-
1656: tä verosta vähennetään vanhemman tulosta laissa tarkoitettujen sairauskassojen suoritta-
1657: menevä vero, minkä jälkeen erotus katsotaan mat etuudet, jotka ovat verovapaata tuloa
1658: lapsen veroksi ja maksuunpannaan hänelle. ennen tätä lakia voimassa olleiden säännösten
1659: mukaan, ovat verovapaata tuloa myös tätä
1660: 159 § lakia sovellettaessa, jos ne maksetaan vuotta
1661: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 1990 edeltäneeltä ajalta.
1662: kuuta 1989. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
1663: ran vuodelta 1989 toimitettavassa verotukses-
1664: sa. 165 §
1665: Joulukuun 31 päivänä 1974 annettu tulo- ja
1666: varallisuusverolaki (1043174), velkojen korko- Ennen vuotta 1989 hankitun asunnon luovu-
1667: jen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuk- tuksesta saatu oman asunnon luovutusvoitto
1668: sessa joulukuun 20 päivänä 1974 annettu laki on verovapaata tuloa myös vuodelta 1990 toi-
1669: (953174), merityötulosta verotuksessa tehtäväs- mitettavassa verotuksessa, jos ennen tätä lakia
1670: tä vähennyksestä kesäkuun 14 päivänä 1985 voimassa olleiden säännösten mukainen oman
1671: annettu laki (455/85) ja Oy Yleisradio Ab- asunnon myyntivoiton verovapauden edellyttä-
1672: nimisen yhtiön verovapaudesta kesäkuun 29 mä omistus- ja asumisaika on täyttynyt ennen
1673: päivänä 1951 annettu laki (381/51) kumotaan. vuotta 1990.
1674: 166 a §
1675: 160 § Kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan
1676: Ennen tämän lain voimaantuloa kuolleen toiselta kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuus-
1677: henkilön kuolinpesän osalta 33 §:ssä tarkoitet- kunnalta saarnat sellaiset osingot ja osuuspää-
1678: tu määräaika lasketaan vuoden 1989 alusta. oman korot, jotka jaetaan ennen vuotta 1990
1679: Liiketoimintaa harjoittavaa kuolinpesää ei kui- päättyneeitä tilikaudelta, ovat verovapaata tu-
1680: tenkaan veroteta erillisenä verovelvollisena loa sen mukaan kuin on säädetty 31 päivänä
1681: 1989 vp. - HE n:o 110 19
1682:
1683: joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusve- ollut omistuksessaan vähintään puolta asuin-
1684: rolain (1043/74) 23 §:n 1 momentissa, sellaise- rakennuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan
1685: na kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977 oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.
1686: annetussa laissa (510/77).
1687: Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero- 168 §
1688: velvollisena verotettavalla kotimaisella kuolin- Merityötulosta verotuksessa tehtävästä vä-
1689: pesällä on oikeus 97 §:ssä tarkoitettuun omai- hennyksestä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu
1690: suustulovähennykseen myös niiden kotimaisel- merimiesverolautakunta toimii tämän lain
1691: ta osakeyhtiöltä saatujen osinkojen perusteella, 96 §:ssä tarkoitettuna lautakuntana tämän lain
1692: jotka eivät oikeuta yhtiöveron hyvitykseen. voimaantullessa meneillään olevan toimikau-
1693: tensa loppuun.
1694: 167 a §
1695: Asuntovähennykselle 146 §:n momentin 1 170 §
1696: kohdassa säädettyjen edellytysten katsotaan
1697: täyttyvän sellaisen asunnon tai sen osan perus- Jos muussa lainsäädännössä viitataan
1698: teella, jonka verovelvollinen on ottanut käyt- 159 §:n 2 momentissa mainittujen lakien sään-
1699: töönsä vuonna 1990 tai sen jälkeen. nöksiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan
1700: Vuosilta 1990-1995 toimitettavissa verotuk- tätä lakia tai tämän lain vastaavaa lainkohtaa.
1701: sissa asuntovähennykselle 146 a §:n 1 momen-
1702: tin 2 kohdassa säädettyjen edellytysten katso-
1703: taan täyttyvän, jos verovelvollisella ei ole vero- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1704: vuonna tai viitenä sitä edeltäneenä verovuonna kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
1705: ollut omistuksessaan vähintään puolta asuin- ran vuodelta 1990 toimitettavassa verotukses-
1706: rakennuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan sa. Lain 106 §:ää, 111 §:n 2 momenttia,
1707: oikeuttavista osakkeista tai osuuksista. Vuo- 113 §:n 3 momenttia, 114 §:n 3 momenttia
1708: delta 1996 toimitettavasta verotuksesta alkaen sekä 116 ja 163 a §:ää sovelletaan kuitenkin jo
1709: mainittujen edellytysten katsotaan täyttyvän, verovuodelta 1989 toimitettavassa verotukses-
1710: jos verovelvollisella ei ole vuoden 1989 jälkeen sa.
1711:
1712:
1713: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
1714:
1715:
1716: Tasavallan Presidentti
1717: MAUNO KOIVISTO
1718:
1719:
1720:
1721:
1722: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
1723: 20 1989 vp. - HE n:o 110
1724:
1725: Liite
1726:
1727:
1728:
1729:
1730: Laki
1731: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
1732:
1733: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1734: kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 24 §:n 2
1735: momentti, 50 §:n 5 ja 6 momentti, 57 §:n 19 kohta sellaisena kuin se on 5 päivänä toukokuuta
1736: 1989 annetussa laissa (404/89), jolloin mainitulla lailla 57 §:ään lisätty 20 kohta siirtyy 19
1737: kohdaksi, 77 §:n 4 momentti, 80 §:n 8 kohta ja 150 §:n 2 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti
1738: siirtyy 2 momentiksi,
1739: muutetaan 16 §:n 1 momentin 2 kohta, 21 §:n 4 momentti, 23 §:n 2 kohta, 29, 34 ja 35 §,
1740: 48 §:n 2 momentti, 60 §:n 3 kohta, 69 §, 70 §:n 1 momentti, 73 §:n 1 momentin 1 kohta, 80 §:n 7
1741: kohta, 86 §:n 1 momentin 1 kohta, 88 §:n 1 momentti, 89 §, 97 §:n 1 momentti, 101, 105, 106 ja
1742: 109 §, 111 §:n 2 momentti, 112 §:n 1 momentti, 113 §:n 3 momentti, 116 §, 120 §:n 13 kohta,
1743: 151, 159, 160, 168 § ja 170 §:n 2 momentti, sekä
1744: lisätään 59 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 71 §:ään
1745: uusi 2 momentti, 114 §:ään uusi 3 momentti, 120 §:ään uusi 14 kohta, 162, 164 ja 165 §:ään uusi
1746: 2 momentti ja lakiin uusi 146 a, 163 a, 166 a ja 167 a § seuraavasti:
1747:
1748: Voimassa oleva laki Ehdotus
1749: 16 §
1750: Sekä tulon että varallisuuden perusteella
1751: suoritettavasta verosta ovat vapaat:
1752:
1753: 2) kansaneläkelaitos, kunnallinen eläkelai- 2) kansaneläkelaitos, kunnallinen eläkelai-
1754: tos, sairaus- ja hautausavustuskassa, sijoitusra- tos, sairaus- ja hautausavustuskassa, sijoitusra-
1755: hasto, erorahasto, valtakunnallinen työttö- hasto, henkilöstörahasto, erorahasto, valta-
1756: myyskassa, työttömyyskassojen keskuskassa, kunnallinen työttömyyskassa, työttömyyskas-
1757: työttömyyskassojen tukikassa ja työttömyys- sojen keskuskassa, työttömyyskassojen tuki-
1758: kassojen tukisäätiö; kassa ja työttömyyskassojen tukisäätiö;
1759:
1760:
1761: 21 §
1762:
1763: Yleishyödyllisen yhteisön liiketulona ei pide- Yleishyödyllisen yhteisön liiketulona ei pide-
1764: tä yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjes- tä:
1765: tämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpai- 1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi jär-
1766: luista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, ta- jestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukil-
1767: varankeräyksestä ja muusta niihin verrattavas- pailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista,
1768: ta toiminnasta saatua tuloa eikä edellä mainit- tavarankeräyksestä ja muusta niihin verratta-
1769: tujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tar- vasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilai-
1770: joilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnas- suuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-,
1771: ta saatua tuloa. Yleishyödyllisen yhteisön liike- myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saa-
1772: tulona ei myöskään pidetä jäsenlehdistä ja tua tuloa;
1773: 1989 vp. - HE n:o 110 21
1774:
1775: Voimassa oleva laki Ehdotus
1776: muista yhteisön toimintaa välittömästi palvele- 2) jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa
1777: vista julkaisuista eikä adressien, merkkien, välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tu-
1778: korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödyk- loa;
1779: keiden myynnin muodossa suoritetusta varo- 3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai
1780: jenkeräyksestä saatuja tuloja. Asetuksella voi- muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muo-
1781: daan säätää, ettei myöskään tilapäisestä, vä- dossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua
1782: häisestä tai laadultaan erityisestä liiketoimin- tuloa;
1783: nasta satua tuloa pidetä yleishyödyllisen yhtei- 4) sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, ran-
1784: sön liiketulona. gaistus- tai työ/aitoksissa, vanhainkodeissa, in-
1785: validihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa
1786: huoltolaitoksissa ja huo/to/oissa hoito-, askar-
1787: telu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen
1788: tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituk-
1789: sessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa;
1790: 5) bingopelin pitämisestä saatua tuloa.
1791:
1792: 23 §
1793: Varallisuuden perusteella suoritettavasta ve-
1794: rosta ovat vapaat:
1795:
1796: 2) säästöpankki sekä säästöpankkien, liike- 2) säästöpankki, hypoteekkiyhdistys, liike-
1797: pankkien ja osuuspakkien vakuusrahasto sa- pankkien ja Postipankki Oy:n sekä säästö-
1798: moin kuin hypoteekkiyhdistys; pankkien ja osuuspankkien vakuusrahasto;
1799:
1800:
1801: 24 §
1802:
1803: Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las- ( 2 mom. kumotaan)
1804: kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansi-
1805: otuloja vähemmän kuin toisella puolisolla tai
1806: jolla ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot
1807: kuin ansiotu/ot, siltä osin kuin niiden verotet-
1808: tava määrä ylittää 6 500 markkaa, toisen puo-
1809: lison tuloihin. Jos kummallakin puolisolla on
1810: vain muita tuloja kuin ansiotu/oja, lisätään sen
1811: puolison, jolla on vähemmän tuloja, tulo siltä
1812: osin kuin se ylittää 6 500 markkaa toisen
1813: puolison tuloihin.
1814:
1815:
1816: 29 § 29 §
1817: Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu- Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu-
1818: losta kuin ansiotulosta määrätään vero valtion- losta kuin ansiotulosta määrätään vero valtion-
1819: verotuksessa siten, että lapsen muu tulo kuin verotuksessa siten, että lapsen muu tulo kuin
1820: ansiotulo lisätään lasta verovuonna e/ättänei- ansiotulo lisätään sen vanhemman tuloihin,
1821: den vanhempien 24 §:n mukaisesti määräyty- jonka kokonaistulon määrä on suurempi.
1822: vään ansio- ja muiden tulojen yhyeismäärään.
1823: Jollei vanhemmilla ole yhteisverotettavia tu-
1824: /oaj, lapsen muu tulo kuin ansiotulo lisätään
1825: sen vanhemman tuloihin, jonka kokonaistulo-
1826: jen määrä on suurempi.
1827: 22 1989 vp. - HE n:o 110
1828:
1829: Voimassa oleva laki Ehdotus
1830:
1831: 34 § 34 §
1832: Yhtymää ei veroteta erikseen, mutta sille Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua yh-
1833: vahvistetaan verotettava tulo ja varallisuus yh- teisetuutta verotetaan erillisenä verovelvollise-
1834: teisöä koskevien vastaavien säännösten mukai- na.
1835: sesti. Yhtymälle vahvistettu verotettava tulo ja
1836: varallisuus jaetaan verotettavaksi osakkaiden
1837: tulona ja varallisuutena niiden osuuksien mu-
1838: kaan, joita heillä on yhtymän tuloon ja varalli-
1839: suuteen.
1840: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet-
1841: ty, kaupparekisteriin merkitylle liiketoimintaa
1842: harjoittavalle avoimelle yhtiölle tai komman-
1843: diittiyhtiölle vahvistetusta verotettavasta tulos-
1844: ta jaetaan puolet verotettavaksi avoimen yh-
1845: tiön tai kommandiittiyhtiön tulona ja puolet
1846: yhtiömiesten tulona 1 momentissa säädetyllä
1847: tavalla.
1848:
1849: 35 § 35 §
1850: Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua yhtei- Yhtymää ei veroteta erikseen, mutta sille
1851: setuutta verotetaan erillisenä verovelvollisena. vahvistetaan verotettava tulo ja varallisuus yh-
1852: teisöä koskevien vastaavien säännösten mukai-
1853: sesti. Yhtymälle vahvistettu verotettava tulo ja
1854: varallisuus jaetaan verotettavaksi osakkaiden
1855: tulona ja varallisuutena niiden osuuksien mu-
1856: kaan, joita heillä on yhtymän tuloon ja varalli-
1857: suuteen.
1858: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet-
1859: ty, kaupparekisteriin merkitylle liiketoimintaa
1860: harjoittavalle avoimelle yhtiölle tai komman-
1861: diittiyhtiölle vahvistetusta verotettavasta tulos-
1862: ta jaetaan puolet verotettavaksi avoimen yh-
1863: tiön tai kommandiittiyhtiön tulona ja puolet
1864: yhtiömiesten tulona 1 momentissa säädetyllä
1865: tavalla.
1866: Yhtymän verotettavaa tuloa vahvistettaessa
1867: ei oteta huomioon yhtymän kotimaasta saamaa
1868: sellaista osinkoa ja korkoa, joihin liittyy oi-
1869: keus yhtiöveron hyvitykseen eikä näihin liitty-
1870: vää yhtiöveron hyvitystä. Edellä tarkoitettu
1871: osinko, korko ja yhtiöveron hyvitys jaetaan
1872: verotettavaksi yhtymän osakkaiden tulona si-
1873: ten kuin 1 momentissa on säädetty.
1874:
1875: 48 §
1876:
1877: Veronalaiseksi palkka- tai eläketuloksi kat- Veronalaiseksi palkka- tai eläketuloksi kat-
1878: sotaan korkoetu työnantajalta saadusta lainas- sotaan korkoetu työsuhteen perusteella saadus-
1879: ta siltä osin kuin lainasta peritty vuotuinen ta lainasta siltä osin kuin lainasta peritty vuo-
1880: korko on Suomen Pankin peruskorkoa alempi. tuinen korko on Suomen Pankin peruskorkoa
1881: alempi.
1882: 1989 vp. - HE n:o 110 23
1883:
1884: Voimassa oleva laki Ehdotus
1885:
1886: 50§
1887:
1888: Vahvistaessaa ulkomaille tehdystä työmat- (5 mom. kumotaan)
1889: kasta suoritettavien päivärahojen perusteet ja
1890: määrät verovuodeksi verohallituksen on nou-
1891: datettava ennen tätä lakia voimassa olleita
1892: säännöksiä.
1893: Veronalaista tuloa ei ole: (6 mom. kumotaan)
1894: 1) työmatkasta saatu, ennen tätä lakia voi-
1895: massa olleiden säännösten ja 4 momentin 2
1896: kohdassa tarkoitetun verohallituksen päätök-
1897: sen 13 §:n mukainen ateriakorvaus;
1898: 2) työnanatajalta päivittäisistä asunnon ja
1899: erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista
1900: saatu, enintään 4 momentin 2 kohdassa tarkoi-
1901: tetussa verohallituksen päätöksessä vahvistetun
1902: suuruinen matkustamiskustannusten korvaus
1903: toimialoil/a, joilla erityistä työntekemispaikkaa
1904: alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden
1905: vuoksi joudutaan usein vaihtamaan.
1906:
1907: 57§
1908: Veronalaista tuloa ei ole:
1909:
1910: 19) avustuskassalaissa (471142) tarkoitettu- (19 kohta kumotaan)
1911: jen sairauskassojen suorittamat etuudet, paitsi
1912: milloin vakuutuksen maksuista on enemmän
1913: kuin kolme neljäsosaa maksanut työnantaja tai
1914: joku muu, jonka kannalta niitä on pidettävä
1915: vastikkeena verovelvollisen suorittamasta työs-
1916: tä, tehtävästä tai palveluksesta;
1917: 20) valtion varoista maksettavista todistelu- 19) valtion varoista maksettavista todistelu-
1918: kustannuksista annetun lain (666/72) nojalla kustannuksista annetun lain (666/72) nojalla
1919: valtion varoista saatu korvaus matka- ja toi- valtion varoista saatu korvaus matka- ja toi-
1920: meentulokustannuksista sekä taloudellisesta meentulokustannuksista sekä taloudellisesta
1921: menetyksestä. menetyksestä.
1922:
1923: 59§
1924:
1925: Vakuutuksen tuottoa laskettaessa vakuutus-
1926: suorituksesta vähennettävään vakuutusmaksu-
1927: jen yhteismäärään luetaan vain samaan vakuu-
1928: tussopimukseen sisältyvästä säästöhenkivakuu-
1929: tuksesta ja siihen liittyvästä kuolemanvarava-
1930: kuutuksesta maksetut maksut.
1931:
1932: 60 §
1933: Veronalaista tuloa ei ole:
1934:
1935: 3) henkilövakuutuksen nojalla saatu sairau- 3) henkilövakuutuksen nojalla saatu sairau-
1936: 24 1989 vp. - HE n:o 110
1937:
1938: Voimassa oleva laki Ehdotus
1939: desta tai tapaturmasta aiheutuneiden kustan- desta tai tapaturmasta aiheutuneiden kustan-
1940: nusten korvaus ja muu niihin verrattava kor- nusten korvaus ja muu niihin verrattava kor-
1941: vaus. vaus, jota ei ole saatu veronalaisen tulon sijaan
1942: tai muutoin korvaukseksi tulojen tai elatuksen
1943: vähentymisestä.
1944: 69 § 69 §
1945: Veronalaista tuloa on myös 40 prosenttia Veronalaista tuloa on myös 40 prosenttia
1946: siitä määrästä, jolla omaisuuden luovutusten siitä määrästä, jolla omaisuuden luovutusten
1947: verovuonna tuottama sellainen voitto, jota ei verovuonna tuottama sellainen voitto, jota ei
1948: oteta huomioon satunnaista myyntivoittoa oteta huomioon satunnaista myyntivoittoa
1949: määrättäessä, ylittää 200 000 markkaa (omai- määrättäessä, ylittää 210 000 markkaa (omai-
1950: suuden luovutusvoitto). suuden luovutusvoitto).
1951: 70 § 70 §
1952: Satunnaisen myyntivoiton ja omaisuuden Satunnaisen myyntivoiton ja omaisuuden
1953: luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutus- luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutus-
1954: hinnasta vähennetään 50 prosenttia siitä tai hinnasta vähennetään 50 prosenttia siitä tai
1955: luovutushinnan puolta määrää suurempi omai- luovutushinnan puolta määrää suurempi omai-
1956: suuden hankintamenon poistamatta olevan suuden hankintamenon poistamatta olevan
1957: osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen
1958: yhteismäärä. Alle kaksi vuotta omistetun yhteismäärä. Alle kaksi vuotta omistetun
1959: omaisuuden luovutuksesta saadun satunnaisen omaisuuden luovutuksesta saadun satunnaisen
1960: myyntivoiton tai omaisuuden luovutusvoiton myyntivoiton tai muun kuin avio-oikeuden no-
1961: määrää laskettaessa luovutushinnasta vähenne- jalla tai naimaosana saadun omaisuuden luo-
1962: tään kuitenkin vain 25 prosenttia siitä tai tätä vutuksesta saadun omaisuuden luovutusvoiton
1963: määrää suurempi omaisuuden hankintamenon määrää laskettaessa luovutushinnasta vähenne-
1964: poistamatta olevan osan ja voiton hankkimi- tään kuitenkin vain 25 prosenttia siitä tai tätä
1965: sesta olleiden menojen yhteismäärä. Vastik- määrää suurempi omaisuuden hankintamenon
1966: keetta saadun omaisuuden hankintamenoksi poistamatta olevan osan ja voiton hankkimi-
1967: katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytet- sesta olleiden menojen yhteismäärä. Vastik-
1968: ty verotusarvo. Hankintamenoon luetaan myös keetta saadun omaisuuden hankintamenoksi
1969: omaisuuden perusparannusmenot verovelvolli- katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytet-
1970: sen omistusaikana. ty verotusarvo. Hankintamenoon luetaan myös
1971: omaisuuden perusparannusmenot verovelvolli-
1972: sen omistusaikana.
1973:
1974:
1975: 71 §
1976:
1977: Verovelvollisen aikaisemmin omistamien
1978: osakkeiden tai osuuksien hankintamenoa ei
1979: oteta huomioon näiden perusteella merkityn
1980: osakkeen, osuuden, optiolainan tai vaihtovel-
1981: kakirjan taikka merkintäoikeuden hankintame-
1982: noa laskettaessa.
1983: 73 § 73 §
1984: Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei
1985: ole veronalaista tuloa, jos ole veronalaista tuloa, jos
1986: 1) verovelvollinen luovuttaa vähintään vuo- 1) verovelvollinen luovuttaa vähintään kah-
1987: den ajan omistamansa sellaisen huoneiston hal- den vuoden ajan omistamansa sellaisen huo-
1988: 1989 vp. - HE n:o 110 25
1989:
1990: Voimassa oleva laki Ehdotus
1991: lintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet tai neiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai
1992: sellaisen rakennuksen, jota hän omistusaika- osuudet tai sellaisen rakennuksen, jota hän
1993: naan yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään
1994: ennen luovutusta on käyttänyt omana tai per- kahden vuoden ajan ennen luovutusta on käyt-
1995: heensä vakituisena asuntona (oman asunnon tänyt omana tai perheensä vakituisena asunto-
1996: luovutusvoitto); na (oman asunnon luovutusvoitto);
1997:
1998:
1999: 77§
2000:
2001: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota,elinkeinotu- (4 mom. kumotaan)
2002: lon verottamisesta annetun lain 6 §:n 2 ja 3
2003: momentissa kuitenkin säädetyin poikkeuksin,
2004: kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan toisel-
2005: ta kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuuskunnalta
2006: saamia osinkoja ja osuuspääoman korkoja.
2007:
2008: 80 §
2009: Veronalaista tuloa ei ole:
2010:
2011: 7) rangaistusta suorittavan vangin tai pakko- 7) rangaistusta suorittavan vangin tai pakko-
2012: laitokseen eristetyn saama työ- tai käyttöraha. laitokseen eristetyn saama työ- tai käyttöraha.
2013: 8) reserviläispalkka. (8 kohta kumotaan)
2014:
2015: 86 § 86 §
2016: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulos- Verovelvollinen saa vähentää palkkatulos-
2017: taan: taan:
2018: 1) tulonhankkimisvähennyksenä kaksi pro- 1) tulonhankkimisvähennyksenä kolme pro-
2019: senttia palkkatulonsa määrästä, kuitenkin senttia palkkatulonsa määrästä, kuitenkin
2020: enintään 1 000 markkaa; enintään 2 000 markkaa;
2021:
2022:
2023: 88 § 88 §
2024: Luonnollisen henkilön tai puolisoiden ja eril- Luonnollisen henkilön tai puolisoiden ja eril-
2025: lisenä verovelvollisena verotettavan kotimaisen lisenä verovelvollisena verotettavan kotimaisen
2026: kuolinpesän korkovähennyksen määrää lasket- kuolinpesän korkovähennyksen määrää lasket-
2027: taessa korot otetaan huomioon vain siltä osin, taessa korot otetaan huomioon vain siltä osin,
2028: kuin niiden määrä ylittää 900 markan suurui- kuin niiden määrä ylittää 1 000 markan suurui-
2029: sen omavastuuosuuden. sen omavastuuosuuden.
2030:
2031:
2032: 89 § 89 §
2033: Luonnollisella henkilöllä tai puolisoilla yh- Muulla verovelvollisella kuin yhteisöllä on
2034: dessä sekä erillisenä velvollisena verotettavalla omavastuuosuutta koskevin edellä säädetyin
2035: kotimaisella kuolinpesällä on oikeus vähentää rajoituksin oikeus vähentää 85 prosenttia mui-
2036: 90 prosenttia muiden kuin ansiotoimintaan den kuin elinkeinotoimintaan tai maatilatalou-
2037: liittyvien velkojen korkojen omavastuuosuu- teen liittyvien velkojensa korkojen yhteismää-
2038: den ylittävästä määrästä. Vähennyksen enim- rästä.
2039: mäismäärä on 22 000 markkaa. Jos verovelvol-
2040: lisella luonnollisella henkilöllä, johon ei sovel-
2041: leta puolisoilta koskevia säännöksiä, tai puoli-
2042: 4 391143F
2043: 26 1989 vp. - HE n:o 110
2044:
2045: Voimassa oleva laki Ehdotus
2046: soilla on ollut verovuonna elätettävänään alai-
2047: käinen lapsi, vähennyksen enimmäismäärä on
2048: kuitenkin 25 000 markkaa.
2049: Korkovähennykseen saa sisältyä enintään Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero-
2050: 10 000 markkaa muita kuin asuntolainakorko- velvol/isena veroteltavalla kotimaisella kuolin-
2051: ja, joita ovat verovelvollisen tai hänen per- pesällä korkovähennyksen enimmäismäärä on
2052: heensä vakituisen asunnon hankkimisesta tai muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korko-
2053: perusparannuksesta johtuvan velan korot. jen osalta 20 000 markkaa. Puolisoilla vähen-
2054: nyksen yhteinen enimmäismäärä on 22 000
2055: markkaa. Edellä mainittuja enimmäismääriä
2056: on korotettava 3 000 markalla, jos luonnolli-
2057: • sella henkilöllä tai puolisoilla on ollut vero-
2058: vuonna elätettävänään yksi alaikäinen lapsi ja
2059: 6 000 markalla, jos tällaisia lapsia on kaksi tai
2060: useampia.
2061: Jos verovelvollisen tai puolisoiden tuloveros-
2062: ta on verovuonna tehty 146 a §:n mukainen
2063: asuntovähennys, heillä on oikeus vähentää
2064: muita kuin ansiotoimintaan liittyviä korkoja
2065: enintään seuraavat määrät:
2066: 1) verovelvollinen, johon ei sovelleta tämän
2067: lain puolisoita koskevia säännöksiä 7 000
2068: markkaa;
2069: 2) puolisot, joista molemmille on myönnetty
2070: asuntovähennys JO 000 markkaa;
2071: 3) puolisot, joista vain toiselle on myönnetty
2072: asuntovähennys 14 000 markkaa.
2073: Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun kor-
2074: kovähennykseen saa luonnollisella henkilöllä ja
2075: erillisenä verovelvollisena Verotettava/la koti-
2076: maisella kuolinpesällä sisältyä enintään 7 000
2077: markkaa ja puolisoilla yhdessä enintään JO 000
2078: markkaa muita kuin asuntolainakorkoja, joita
2079: ovat verovelvollisen tai hänen perheensä vaki-
2080: tuisen asunnon hankkimisesta tai perusparan-
2081: nuksesta johtuvan velan korot.
2082:
2083: 97 § 97 §
2084: Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel- Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-
2085: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä
2086: saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo- saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo-
2087: . vähennyksenä saamiensa osinkojen, korkojen, vähennyksenä kotimaasta saamiensa sijoitusra-
2088: sijoitusrahaston voitto-osuuksien ja muuna haston voitto-osuuksien, muuna asuntona kuin
2089: asuntona kuin vapaa-ajan asuntona käytettä- vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta
2090: väksi vuokratusta asunnosta saamiensa vuok- asunnosta saamiensa vuokratulojen ja muiden
2091: ratulojen perusteella 2 000 markkaa lisättynä kuin yhtiöveron hyvitykseen oikeuttavien kor-
2092: 50 prosentilla siitä määrästä, jolla nämä tulot kojen perusteella 2 000 markkaa lisättynä 50
2093: ylittävät 2 000 markkaa. Omaisuustulovähen- prosentilla siitä määrästä, jolla nämä tulot
2094: nyksen määrä voi kuitenkin olla enintään sen ylittävät 2 000 markkaa. Omaisuustulovähen-
2095: perusteena olevien tulojen yhteismäärän suu- nyksen määrä voi kuitenkin olla enintään sen
2096: ruinen ja enintään 10 000 markkaa. perusteena olevien tulojen yhteismäärän suu-
2097: ruinen ja enintään 20 000 markkaa.
2098: 1989 vp. - HE n:o 110 27
2099:
2100: Voimassa oleva laki Ehdotus
2101:
2102: 101 § 101 §
2103: Valtionverotuksessa verovelvollisella tai puo- Valtionverotuksessa verovelvollisella tai puo-
2104: lisoilla yhdessä on oikeus vähentää kokonaistu- lisoilla yhdessä on oikeus vähentää kokonaistu-
2105: lostaan 12 000 markkaa, jos verovelvollisella lostaan 12 700 markkaa, jos verovelvollisella
2106: tai puolisoilla on ollut verovuonna elätettävä- tai puolisoilla on ollut elätettävänään vero-
2107: nään vähintään 2 vuotta mutta enintään 7 vuonna vähintään 3 vuotta mutta enintään 7
2108: vuotta täyttänyt lapsi (lapsenhoitovähennys). vuotta täyttänyt lapsi (lapsenhoitovähennys).
2109:
2110: 105 § 105§
2111: Verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on Verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on
2112: oikeus kokonaistulostaan vähentää 9 500 oikeus kokonaistulostaan kunnallisverotukses-
2113: markkaa jokaisesta verovuonna elättämästään sa vähentää JO JOO markkaa jokaisesta vero-
2114: alaikäisestä lapsesta (lapsivähennys). vuonna elättämästään alaikäisestä lapsesta
2115: (lapsivähennys).
2116: 106 § 106 §
2117: Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko- Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-
2118: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään
2119: 10 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä- 12 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä-
2120: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta tä- nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta puo-
2121: män lain puolisoita koskevia säännöksiä (yk- lisoita koskevia säännöksiä (yksinhuoltajavä-
2122: sinhuoltajavähennys). hennys).
2123:
2124: 109 § 109 §
2125: Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön ko- Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön ko-
2126: konaistulo edellä mainittujen vähennysten jäl- konaistulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
2127: keen ei ole 8 000 markan määrää suurempi, on keen ei ole 8 500 markan määrää suurempi, on
2128: siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä tämän siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä tämän
2129: tulon määrä (perusvähennys). Jos kokonaistu- tulon määrä (perusvähennys). Jos kokonaistu-
2130: lon määrä mainittujen vähennysten jälkeen lon määrä mainittujen vähennysten jälkeen
2131: ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vä- ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vä-
2132: hennystä pienennetään 20 prosentilla ylimene- hennystä pienennetään 20 prosentilla ylimene-
2133: vän tulon määrästä. vän tulon määrästä.
2134:
2135:
2136: 111 §
2137:
2138: Jos leski on erillisenä verovelvollisena vero- Jos leski on erillisenä verovelvollisena vero-
2139: tettavan kuolinpesän osakas, pesälle myönne- tettavan kuolinpesän osakas, pesälle myönne-
2140: tään myös lesken osalta sairauskuluvähennys, tään myös lesken osalta sairauskuluvähennys,
2141: eläkevakuutusmaksuvähennys, kunnallisvero- eläkevakuutusmaksuvähennys, kunnallisvero-
2142: tuksen invalidivähennys ja valtionverotuksen tuksen invalidivähennys ja valtionverotuksen
2143: invalidivähennys. Edellä mainitut vähennykset invalidivähennys. Edellä mainitut vähennykset
2144: tehdään pesän tulosta tai tuloverosta vain, jos tehdään kuitenkin pesän tulosta ja tuloverosta
2145: leski ei ole vaatinut niitä vähennettäviksi ensisi- vain, jos leski ei ole vaatinut niitä vähennettä-
2146: jaissa omasta tulostaan tai tuloverostaan. viksi ensisijaisesti omasta tulostaan tai tulove-
2147: Säännöksiä, jotka koskevat vähennyksen teke- rostaan ja vain pesän tulon sen osan perusteel-
2148: mistä lesken osalta, sovelletaan myös muuhun la, jota voitaisiin 28 §:ää soveltuvin osin nou-
2149: kuolinpesän osakkaaseen, jonka metsätalou- dattaen pitää valtionverotuksessa lesken ansio-
2150: den hyväksi tekemän työn arvo on luettu pesän tulona. Säännöksiä, jotka koskevat vähennyk-
2151: tuloksi. sen tekemistä lesken osalta, sovelletaan myös
2152: muuhun kuolinpesän osakkaaseen, jonka met-
2153: 28 1989 vp. - HE n:o 110
2154:
2155: Voimassa oleva laki Ehdotus
2156:
2157: sätalouden hyväksi tekemän työn arvo on luet-
2158: tu pesän tuloksi.
2159:
2160: 112 § 112§
2161: Eläkevakuutusmaksuvähennys, muusta kuin Eläkevakuutusmaksuvähennys, muusta kuin
2162: ansiotoimintaan liittyvästä verovelvollisen ansiotoimintaan liittyvästä verovelvollisen
2163: omasta tai puolison velasta johtuva korkovä- omasta tai puolison velasta johtuva korkovä-
2164: hennys, sairauskuluvähennys, lapsenhoitovä- hennys, sairauskuluvähennys, lapsenhoitovä-
2165: hennys ja lapsivähennys tehdään sen puolison hennys ja lapsivähennys tehdään sen puolison
2166: tuloista, joka vähennystä on vaatinut. Jollei tuloista, joka vähennystä on vaatinut. Jollei
2167: vähennystä voida tehdä sen mukaan kuin puo- vähennystä voida tehdä sen mukaan kuin puo-
2168: lisot ovat sitä vaatineet, vähennys tehdään lisot ovat sitä vaatineet, vähennys tehdään
2169: ensisijaisesti sen puolison tuloista, jonka valti- ensisijaisesti sen puolison tuloista, jonka valti-
2170: onverotuksen kokonaistulon määrä on suurem- onverotuksen kokonaistulon määrä on suurem-
2171: pi. pi. Lapsenhoitovähennystä tai lapsivähennyk-
2172: sen kustakin lapsesta erikseen myönnettävää
2173: määrää ei voida kuitenkaan jakaa tehtäväksi
2174: molempien puolisoiden tuloista.
2175:
2176:
2177: 113 §
2178:
2179: Poiketen 1 ja 2 momentin säännöksistä tiet- Tiettyyn tulolähteeseen kohdistuvan velan
2180: tyyn tulolähteeseen kohdistuvan velan korot korot vähennetään tämän tulolähteen tulosta.
2181: vähennetään tämän tulolähteen tulosta. Vero- Verovelvollisen tai hänen perheensä asunnon
2182: velvollisen tai hänen perheensä asunnon hank- hankkimiseen tai perusparannukseen liittyvien
2183: kimiseen tai perusparannukseen liittyvien kor- korkojen ei katsota kohdistuvan tiettyyn tulo-
2184: kojen ei katsota kohdistuvan tiettyyn tuloläh- lähteeseen.
2185: teeseen.
2186: 114§
2187:
2188: Tulo, joka on saatu toiminnasta, josta vero-
2189: velvollinen on kirjanpitove/vollinen, jaksote-
2190: taan edellä säädetystä poiketen elinkeinotulon
2191: verottamisesta annetun lain mukaan.
2192:
2193: 116§ 116§
2194: Verovelvollisen suorittamaan menoon perus- Verovelvollisen suorittamaan menoon perus-
2195: tuva vähennys tehdään, jollei 117 §: stä tai tuva vähennys tehdään, jollei 117 §:stä tai
2196: erityisestä syystä muuta johdu, sinä verovuon- erityisestä syystä muuta johdu, sinä verovuon-
2197: na, jona maksu on suoritettu. na, jona maksu on suoritettu. Meno, joka
2198: liittyy toimintaan, josta verovelvollinen on kir-
2199: janpitovelvollinen, jaksotelaan kuitenkin elin-
2200: keinotulon verottamisesta annetun lain mu-
2201: kaan.
2202: 120 §
2203: Veronalaisia varoja eivät ole:
2204:
2205: 13) osuus Pohjoismaiden Investointipankin 13) osuus Pohjoismaiden Investointipankin
2206: varoihin varoihin,·
2207: 1989 vp. - HE n:o 110 29
2208:
2209: Voimassa oleva laki Ehdotus
2210:
2211: 14) henkilöstörahaston jäsenen oikeus henki-
2212: löstörahaston varoihin.
2213: 146 a §
2214: Verovelvollisella luonnollisella henkilöllä on
2215: oikeus tuloverosta tehtävään asun t o v ä he n -
2216: n y k se en seuraavin edellytyksin:
2217: 1) verovelvollinen on ryhtynyt käyttämään
2218: omana vakituisena asuntonaan sellaista raken-
2219: nusta tai huoneistoa, josta tai jonka hallintaan
2220: oikeuttavista osakkeista tai osuuksista hän on
2221: asunnon käyttöönottovuonna tai sitä edeltä-
2222: neenä vuonna hankkinut omistukseensa osta-
2223: malla, vaihtamalla tai muulla vastikkeellisella
2224: saannolla vähintään puolet;
2225: 2) verovelvollinen ei ole ennen 1 kohdassa
2226: tarkoitetun asunnon hankkimista omistanut
2227: vähintään puolta vakituisena asuntona käytet-
2228: täväksi tarkoitetusta asuinrakennuksesta tai
2229: tällaisen asuinhuoneiston hallintaan oikeutta-
2230: vista osakkeista tai osuuksista;
2231: 3) verovelvollinen on täyttänyt enintään 39
2232: vuotta sinä verovuonna, jona hän on ryhtynyt
2233: käyttämään 1 kohdassa tarkoitettua rakennus-
2234: ta tai huoneistoa omana vakituisena asunto-
2235: naan.
2236: Asuntovähennyksen täysi määrä on 7 000
2237: markkaa. Vähennys myönnetään täysimääräi-
2238: senä sinä verovuonna, jona verovelvollinen on
2239: ryhtynyt käyttämään 1 momentissa tarkoitet-
2240: tua asuntoa tai sen osaa omana vakituisena
2241: asuntonaan. Yhdeksänä sitä seuraavana vero-
2242: vuonna vähennys on niin monta kymmenes-
2243: osaa sen täydestä määrästä kuin vähennykseen
2244: oikeuttavia vuosia on verovuosi mukaan lukien
2245: jäljellä.
2246: Asuntovähennyksen määrää on korotettava
2247: 1 500 markalla, jos verovelvollisella tai puoli-
2248: soilla yhdessä on ollut verovuonna elätettävä-
2249: nään yksi alaikäinen lapsi ja 3 000 markalla,
2250: jos tällaisia lapsia on ollut kaksi tai useampia
2251: (asuntovähennyksen lapsikoro-
2252: tus).
2253: Jos verovelvolliselle, johon sovelletaan tä-
2254: män lain puolisoita koskevia säännöksiä, ei ole
2255: määrätty tuloveroa tai jos se ei riitä asuntovä-
2256: hennyksen tekemiseen, vähennys tai siitä vä-
2257: hentämättä jäänyt määrä vähennetään verovel-
2258: vollisen puolison tuloverosta.
2259: Jos molempien puolisoiden tuloverosta on
2260: tehty asuntovähennys, asuntovähennyksen lap-
2261: sikorotus vähennetään ensisijaisesti sen puoli-
2262: 30 1989 vp. - HE n:o 110
2263:
2264: Voimassa oleva laki Ehdotus
2265: son tuloverosta, jonka tuloveron maara on
2266: suurempi, jolleivat puolisot ole toisin vaati-
2267: neet.
2268:
2269: 150 §
2270: Verotettavasta ansiotulosta sekä sellaisesta (2 mom. kumotaan)
2271: muusta tulosta, jota ei 24 §:n 2 momentin
2272: nojalla lasketa yhteen toisen puolison tulojen
2273: kanssa, määräytyvä vero lasketaan kummalle-
2274: kin puolisolle erikseen. Muusta tulosta mää-
2275: räytyvä vero lasketaan siten, että puolisoiden
2276: 24 §:n 2 momentin mukaan yhteenlasketusta
2277: verotettavasta tulosta menevästä verosta vä-
2278: hennetään näiden tulojen yhteismäärään sisäl-
2279: tyvän ansiotulon perusteella laskettava vero,
2280: minkä jälkeen erotus jaetaan puolisoiden hei-
2281: dän yhteenlaskettujen verotettavien muiden tu-
2282: lojensa kuin ansiotulojen suhteessa. Puolison
2283: tulovero on tällöin hänen ansiotulostaan mää-
2284: räytyvän ja hänen muusta tulostaan määräyty-
2285: vän veronsa yhteismäärä.
2286:
2287: 151 § 151 §
2288: Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu- Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu-
2289: losta kuin ansiotulosta 29 §:n mukaisesti mää- losta kuin ansiotulosta 29 §:n mukaisesti mää-
2290: rättävä vero lasketaan siten, että lapsen ja rättävä vero lasketaan siten, että lapsen ja
2291: vanhempien yhteenlasketusta tulosta meneväs- vanhemman yhteenlasketusta tulosta meneväs-
2292: tä verosta vähennetään vanhempien tulosta tä verosta vähennetään vanhemman tulosta
2293: menevä vero, minkä jälkeen erotus katsotaan menevä vero, minkä jälkeen erotus katsotaan
2294: lapsen veroksi ja maksuunpannaan hänelle. lapsen veroksi ja maksuunpannaan hänelle.
2295:
2296: 159 § 159 §
2297: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2298: kuuta 1989. Sitä sovelletaan vuodelta 1989 kuuta 1989. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
2299: toimitettavassa verotuksessa. ran vuodelta 1989 toimitettavassa verotukses-
2300: Vuodelta 1989 toimiteltavassa verotuksessa sa.
2301: ei sovelleta 31 päivänä joulukuuta 1974 annet- Joulukuun 31 päivänä 1974 annettu tulo- ja
2302: tu tulo- ja varallisuusverolakia (1043174), vel- varallisuusverolaki (1043174), velkojen korko-
2303: kojen korkojen vähennysoikeuden rajoittami- jen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuk-
2304: sesta verotuksesta 20 päivänä joulukuuta 1974 sessa joulukuun 20 päivänä 1974 annettu laki
2305: annettua lakia (953/74), merityötulosta vero- (953/74), merityötulosta verotuksessa tehtäväs-
2306: tuksessa tehtävästä vähennyksestä 14 päivänä tä vähennyksestä kesäkuun 14 päivänä 1985
2307: kesäkuuta 1985 annettua lakia (455/85) eikä annettu laki (455/85) ja Oy Yleisradio Ab-
2308: Oy Yleisradio Ab- nimisen yhtiön verovapau- nimisen yhtiön verovapaudesta kesäkuun 29
2309: desta annettua lakia (381151). päivänä 1951 annettu laki (381151) kumotaan.
2310:
2311: 160 § 160 §
2312: Sen estämättä mitä edellä 33 §:ssä on sää- Ennen tämän lain voimaantuloa kuolleen
2313: detty, ennen tämän lain voimaantuloa kuolleen henkilön kuolinpesän osalta 33 §:ssä tarkoitet-
2314: henkilön kuolinpesää verotetaan vuodelta 1989 tu määräaika lasketaan vuoden 1989 alusta.
2315: toimiteltavassa verotuksessa erillisenä verovel- Liiketoimintaa harjoittavaa kuolinpesää ei kui-
2316: 1989 vp. - HE n:o 110 31
2317:
2318: Voimassa oleva laki Ehdotus
2319:
2320: vollisena. Liiketoimintaa harjoittavaa kuolin- tenkaan veroteta erillisenä verovelvollisena
2321: pesää ei kuitenkaan veroteta erillisenä verovel- kauemmin kuin viideltä vainajan kuolinvuotta
2322: vo/lisena kauemmin kuin viideltä vainajan seuraavalta verovuodelta.
2323: kuolinvuotta seuraavalta verovuodelta.
2324: 162 §
2325:
2326: Vahvistaessaan ulkomaille tehdystä työmat-
2327: kasta suoritettavien verovapaiden päivärahojen
2328: enimmäismääriä verovuosille 1990 ja 1991 ve-
2329: rohallituksen on tarkistettava vuodelta 1989
2330: toimitettavaa verotusta varten vahvistettuja pe-
2331: rusteita yhtä suurin vuosittaisin muutoksin si-
2332: ten, että vuodelta 1992 toimitettavaa verotusta
2333: varten vahvistettava! perusteet ovat 50 §:n 1
2334: momentin mukaiset.
2335: 163 a §
2336: Jos säästöhenkivakuutus on otettu ennen 1
2337: päivää tammikuuta 1989, vakuutuksen tuotto
2338: lasketaan 59 §:n 1 momentissa tarkoitetulla
2339: tavalla myös siinä tapauksessa, että säästösum-
2340: ma maksetaan vakuutuksenottajalle itselleen,
2341: kun vakuutettuna on Vakuutuksenottojan puo-
2342: liso tai puolison lapsi, vakuutuksenottajan suo-
2343: raan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva
2344: perillinen, ottolapsi tai kasvatti/apsi.
2345:
2346: 164 §
2347:
2348: Reserviläispalkka ja sellaiset avustuskassa-
2349: laissa tarkoitettujen sairauskassojen suoritta-
2350: mat etuudet, jotka ovat verovapaata tuloa
2351: ennen tätä lakia voimassa olleiden säännösten
2352: mukaan, ovat verovapaata tuloa myös tätä
2353: lakia sovellettaessa, jos ne maksetaan vuotta
2354: 1990 edeltäneeltä ajalta.
2355: 165 §
2356:
2357: Ennen vuotta 1989 hankitun asunnon luovu-
2358: tuksesta saatu oman asunnon luovutusvoitto
2359: on verovapaata tuloa myös vuodelta 1990 toi-
2360: miteltavassa verotuksessa, jos ennen tätä lakia
2361: voimassa olleiden säännösten mukainen oman
2362: asunnon myyntivoiton verovapauden edellyttä-
2363: mä omistus- ja asumisaika on täyttynyt ennen
2364: vuotta 1990.
2365: 166 a §
2366: Kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan
2367: toiselta kotimaiselta osakeyhtiöltä tai osuus-
2368: kunnalta saarnat sellaiset osingot ja osuuspää-
2369: 32 1989 vp. - HE n:o 110
2370:
2371: Voimassa oleva laki Ehdotus
2372:
2373: oman korot, jotka jaetaan ennen vuotta 1990
2374: päättyneeitä tilikaudelta, ovat verovapaata tu-
2375: loa sen mukaan kuin on säädetty 31 päivänä
2376: joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusve-
2377: rolain (1043174) 23 §:n 1 momentissa, sellaise-
2378: na kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1977
2379: annetussa laissa (510177).
2380: Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero-
2381: velvollisena veroteltavalla kotimaisella kuolin-
2382: pesällä on oikeus 97 §:ssä tarkoitettuun omai-
2383: suustulovähennykseen myös niiden kotimaisel-
2384: ta osakeyhtiöltä saatujen osinkojen perusteella,
2385: jotka eivät oikeuta yhtiöveron hyvitykseen.
2386: 167 a §
2387: Asuntovähennykselle 146 §:n 1 momentin 1
2388: kohdassa säädettyjen edellytysten katsotaan
2389: täyttyvän sellaisen asunnon tai sen osan perus-
2390: teella, jonka verovelvollinen on ottanut käyt-
2391: töönsä vuonna 1990 tai sen jälkeen.
2392: Vuosilta 1990-1995 toimitettavissa verotuk-
2393: sissa asuntovähennykselle 146 a §:n 1 momen-
2394: tin 2 kohdassa säädettyjen edellytysten katso-
2395: taan täyttyvän, jos verovelvollisella ei ole vero-
2396: vuonna tai viitenä sitä edeltäneenä verovuonna
2397: ollut omistuksessaan vähintään puolta asuin-
2398: rakennuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan
2399: oikeuttavista osakkeista tai osuuksista. Vuo-
2400: delta 1996 toimiteltavasta verotuksesta alkaen
2401: mainittujen edellytysten katsotaan täyttyvän,
2402: jos verovelvollisella ei ole vuoden 1989 jälkeen
2403: ollut omistuksessaan vähintään puolta asuin-
2404: rakennuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan
2405: oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.
2406:
2407: 168 § 168 §
2408: Merityötulosta verotuksessa tehtävästä vä- Merityötulosta verotuksessa tehtävästä vä-
2409: hennyksestä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu hennyksestä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu
2410: merimiesverolautakunta toimii tämän lain merimiesverolautakunta toimii tämän lain
2411: 96 §:ssä tarkoitettuna lautakuntana. 96 §:ssä tarkoitettuna lautakuntana tämän lain
2412: voimaantullessa meneillään olevan toimikau-
2413: tensa loppuun.
2414:
2415: 170 §
2416:
2417: Jos muussa lainsäädännössä viitataan lakiin Jos muussa lainsäädännössä viitataan
2418: tai lainkohtaan, jota ei sovelleta tämän lain 159 §:n 2 momentissa mainittujen lakien sään-
2419: soveltamisvuonna, on viittauksen katsottava nöksiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan
2420: tarkoittavan tätä lakia tai tämän lain vastaavaa tätä lakia tai tämän lain vastaavaa lainkohtaa.
2421: lainkohtaa.
2422: 1989 vp. - HE n:o 110
2423:
2424: Voimassa oleva laki Ehdotus
2425:
2426: Tämä laki tulee voimaan pazvana
2427: kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
2428: ran vuodelta 1990 toimiteltavassa verotukses-
2429: sa. Lain 106 §:ää, 111 §:n 2 momenttia,
2430: 113 §:n 3 momenttia, 114 §:n 3 momenltia
2431: sekä 116 ja 163 a §:ää sovelletaan kuitenkin jo
2432: verovuodelta 1989 toimiteltavassa verotukses-
2433: sa.
2434:
2435:
2436:
2437:
2438: 5 391 143F
2439: 1989 vp. - HE n:o 111
2440:
2441:
2442:
2443:
2444: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verotta-
2445: misesta annetun lain muuttamisesta
2446:
2447:
2448:
2449:
2450: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2451:
2452: Esityksessä ehdotetaan, että elinkeinotulon Yritysten tuloverokohtelua ehdotetaan muu-
2453: verottamisesta annettua lakia täydennettäisiin tettavaksi ulottamalla jälleenhankintavaraus-
2454: vuonna 1990 voimaan tulevan henkilöstqrahas- mahdollisuus koskemaan myös toimitilaosak-
2455: tolain edellyttämillä sekä yhtiöveron hyvitys- keiden ja ammattimaiseen liikenteeseen käytet-
2456: järjestelmään liittyvillä eräillä muutoksilla. Eh- tyjen autojen luovutushintaa. Vaihto-omaisuu-
2457: dotuksen mukaan henkilöstörahastolaissa tar- den aliarvostusmahdollisuutta vuodelta 1991
2458: koitettu voittopalkkioerä olisi yrityksen tulon- toimitettavassa verotuksessa supistettaisiin ko-
2459: hankkimismenona verotuksessa vähennyskel- konaisverouudistukselle asetettujen tavoittei-
2460: poinen. Laki yhtiöveron hyvityksestä koskee den mukaisesti.
2461: vain kotimaisia osinkoja, joten ulkomailta saa- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
2462: dun osinkotulon verokohtelusta sovitaan Suo- den 1990 alusta, samanaikaisesti aiemmin ku-
2463: men ja muiden valtioiden välisissä kaksinker- luvana vuonna hyväksytyn elinkeinotulon ve-
2464: taisen verotuksen välttämissopimuksissa. Neu- rottamisesta annetun lain muuttamista koske-
2465: vottelujen aikana vallitsevana kahden vuoden van lain kanssa. Lakia sovellettaisiin ensim-
2466: siirtymäkautena ehdotetaan Suomeen kotiutet- mäisen kerran vuodelta 1990 toimitettavassa
2467: tavat osingot säädettäviksi eräin edellytyksin verotuksessa.
2468: verosta vapaiksi. Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioon
2469: vuodelle 1990.
2470:
2471:
2472:
2473:
2474: PERUSTELUT
2475:
2476:
2477: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetta- suusverolain, elinkeinotulon verottamisesta an-
2478: vat muutokset netun lain vai maatilatalouden tuloverolain
2479: mukaan. Laki kuitenkin koskee ainoastaan
2480: 1.1. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään liittyvät kotimaisen yhtiön jakamaa osinkoa, eivätkä
2481: muutokset ulkomailta maksettavat osingot tai niihin liitty-
2482: vät vieraan valtion sisäisen lainsäädäntönsä tai
2483: Laki yhtiöveron hyvityksestä (1232/88) tulee verosopimuksen perusteella mahdollisesti
2484: voimaan vuoden 1990 alusta. Osinkovähennys- myöntämät yhtiöveron hyvitykset näin ollen
2485: järjestelmästä siirrytään yhtiöveron hyvitysjär- kuulu sen soveltamisalaan. Tarkoituksena on,
2486: jestelmään, jonka keskeinen ajatus on osa- että Suomen ja muiden valtioiden välillä kak-
2487: keyhtiön ja sen osakkeenomistajan verotuksen sinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyjä
2488: yhteen liittäminen jaetun osingon osalta. Lakia sopimuksia täydennettäisiin tarvittavin osin ja
2489: sovelletaan vuonna 1990 valtion- ja kunnallis- ulkomailta maksettavien osinkojen verokohte-
2490: verotuksessa yhtiöihin ja osingonsaajiin riippu- lusta sovittaisiin kunkin valtion kanssa erik-
2491: matta siitä, verotetaanko niitä tulo- ja varalli- seen.
2492: 39lllOU
2493: 2 1989 vp. - HE n:o 111
2494:
2495: Suomalaisen yhtiön toisesta verosopimusval- söjen verottamisen kanssa. Henkilöstörahasto-
2496: tiosta saarnat osingot on sopimusmääräyksillä laki edellyttää siten tulo- ja varallisuusverolain,
2497: säädetty Suomessa verosta vapaiksi samoin ennakkoperintälain ja elinkeinotulon verotta-
2498: edellytyksin kuin kotimaiselta osakeyhtiöltä misesta annetun lain muuttamista. Tulo- ja
2499: saadut osingot. Ketjuverotuksen estämiseksi varallisuusverolain muuttamista koskeva esitys
2500: säädetyt osinkojen verovapautta koskevat elin- annetaan myös eduskunnalle valtion vuoden
2501: keinotulon verottamisesta annetun lain (360/ 1990 tulo- ja menoarvioon liittyvänä. Ennak-
2502: 68) 6 §:n säännökset eivät kuitenkaan tule koperintälain muutosesitys (HE n:o 90, 1989
2503: sovellettaviksi enää niihin kotimaisiin osinkoi- vp.) annettiin eduskunnalle 16 päivänä kesä-
2504: hin, jotka jaetaan yhtiöveron hyvityksestä an- kuuta 1989.
2505: netun lain voimaantulon jälkeen päättyviltä Tässä esityksessä ehdotetaan, että henkilös-
2506: tilikausilta, joten verosopimusmääräyksiä on törahastoon siirretty voittopalkkioerä katsot-
2507: muutettava vastaamaan muuttunuttua sisäistä taisiin yrityksen tulonhankkimismenoksi ja si-
2508: lainsäädäntöä. Neuvottelujen vaatimana kah- ten vähennyskelpoiseksi verotuksessa. Muutos
2509: den vuoden siirtymäkautena ehdotetaan elin- toteutettaisiin lisäämällä elinkeinotulon verot-
2510: keinotulon verottamisesta annetussa laissa sää- tamisesta annetun lain 8 §:n 14 kohdaksi asiaa
2511: dettäväksi ulkomaisten osinkojen verokohte- koskeva maininta.
2512: lusta siten, että sääntely vastaisi verosopimuk-
2513: sissa noudatettavaa menettelyä. Sen mukaan
2514: ulkomainen osinko olisi Suomessa verosta va- 1.3. Toimitilaosakkeiden luovutushinnan
2515: paata tuloa, jos Suomen ja vieraan valtion jälleenhankintavaraus
2516: välillä on voimassa verosopimus. Lisäksi vero-
2517: vapauden edellytyksenä olisi tietty maksajan ja Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
2518: saajan välinen etuyhteys siten, että osingonsaa- 30 §:n mukaan koneiden, kaluston ja muun
2519: jan omistamien osakkeiden tulee oikeuttaa vä- niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden
2520: hintään 10 prosentin äänimäärään osinkoa ja- hankintamenosta tehdään poistot yhtenä eränä
2521: kavan ulkomaisen yhteisön yhteenlasketusta menojäännöksestä. Menojäännös on verovuo-
2522: äänimäärästä. den aikana käyttöön otetun irtaimen käyttö-
2523: Muutos toteutettaisiin lisäämällä elinkeino- omaisuuden hankintamenojen ja aikaisemmin
2524: tulon verottamisesta annettuun lakiin väliaikai- käyttöön otetun vastaavan omaisuuden poista-
2525: sesti uusi 61 a §. mattomien hankintamenojen summa vähennet-
2526: tynä verovuoden aikana saaduilla luovutushin-
2527: noilla ja muilla vastikkeilla. Jos luovutushinta,
2528: 1.2. Henkilöstörahastolain edellyttämät vastike tai niiden osa on jäänyt menojäännöstä
2529: muutokset laskettaessa vähentämättä, katsotaan se vero-
2530: vuoden veronalaiseksi tuotoksi, ellei verovel-
2531: Henkilöstörahastolaki ( /89), joka mää- vollinen elinkeinotoimintaansa jatkaessaan tee
2532: rittelee uuden yhteisömuodon, henkilöstöra- todennäköiseksi aikovansa hankkia uutta vas-
2533: haston, tulee voimaan vuoden 1990 alusta. taavaa käyttöomaisuutta. Tällöin vähentämät-
2534: Rahasto on itsenäinen oikeushenkilö, ja sen tä jätetty erä voidaan vähentää kahden tai
2535: voi laissa säädetyin edellytyksin perustaa yri- lääninveroviraston luvalla useamman seuraa-
2536: tyksen henkilöstö. Perustamisen yhtenä edelly- van verovuoden aikana käyttöön otettavan
2537: tyksenä on, että yrityksessä on voittopalkkio- käyttöomaisuuden hankintamenosta. Elinkei-
2538: järjestelmä, jonka mukaan yritys suorittaa ra- notulon verottamisesta annetun lain 31 §:ssä
2539: hastolle voittopalkkioeriä. tarkoitetun käyttöomaisuuden suhteen voidaan
2540: Edellä mainittua lakia koskevassa hallituk- menetellä vastaavalla tavalla. Viimeksi mainit-
2541: sen esityksessä (HE n:o 41, 1989 vp.) edellytet- tu säännös koskee kiinteistön ainesosia ja tar-
2542: tiin, että henkilöstörahaston, työnantajayrityk- peistoa, esimerkiksi hissejä, lämpökeskusten
2543: sen ja rahaston jäsenten verotus järjestettäisiin koneita ja laitteita, liesiä, jää- ja pakastekaap-
2544: siten, että verotuksen kertaantuminen estettäi- peja, ilmanvaihto- ja ilmastointilaitteita sekä
2545: siin, rahaston kautta saatavaa tuloa verotettai- voimansiirtojohtoja.
2546: siin muihin tuloihin verrattuna neutraalisti ja Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
2547: rahaston verotus toimitettaisiin mahdollisim- 41 §:n mukaan luovutetusta, tuhoutuneesta,
2548: man yhdenmukaisesti muiden vastaavien yhtei- anastetusta tai muusta syystä menetetystä,
2549: 1989 vp. - HE n:o 111 3
2550:
2551: muusta kuin lain 30 ja 31 §:ssä tarkoitetusta ta edellytti, että toimitilaosakkeiden varaus-
2552: kuluvasta käyttöomaisuudesta saadut veron- mahdollisuutta koskeva hallituksen esitys an-
2553: alaiset luovutushinnat ja muut vastikkeet tu- netaan pikaisesti eduskunnalle.
2554: loutetaan ja hankintamenon poistamaton osa Esityksessä ehdotetaan, että elinkeinotoimin-
2555: vähennetään sinä verovuonna, jona käyttö- taa harjoittava verovelvollinen, joka luovuttaa
2556: omaisuus on luovutettu tai menetys on todettu. omien toimitilojensa hallintaan oikeuttavat
2557: Luovutushintojen ja muiden vastikkeiden tu- osakkeet, voisi tehdä jälleenhankintavarauksen
2558: louttamista koskee myös tässä tapauksessa samaan tapaan ja samassa laajuudessa kuin
2559: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain luovuttaessaan käyttöomaisuusrakennuksen.
2560: 43 §:ssä säädetty poikkeus, jonka mukaan ve- Jälleenhankintavarauksen käyttäminen olisi
2561: rotusta on mahdollisuus lykätä tuonnemmaksi, esityksen mukaan mahdollista myös sellaisten
2562: jos verovelvollinen jatkaa elinkeinotoimintaan- osakkeiden hankintamenon kattamiseen, jotka
2563: sa ja tekee todennäköiseksi aikovansa hankkia oikeuttavat verovelvollisen omien toimitilojen
2564: uutta kuluvaa käyttöomaisuutta luovutetun ti- hallintaan. Tämä olisi mahdollista verovelvolli-
2565: lalle tai aikovansa korjata vahingoittuneen sen luovuttaessa vastaavaan käyttöön oikeutta-
2566: hyödykkeen. Tuloutus tapahtuu tällöinkin epä- vat toimitilaosakkeet tai elinkeinotoimintansa
2567: suorasti siten, että tuloutettava vastike tai sen käytössä olleen rakennuksen. Sen sijaan muu-
2568: osa vähennetään uuden kuluvan käyttöomai- ta, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
2569: suuden hankintamenosta ja poistot tehdään 30 ja 31 §:ssä tai 33 §:n 1 momentin 2
2570: vasta näin vähennetystä hankintamenosta. kohdassa ja 36, 37, 38 ja 39 §:ssä tarkoitettua
2571: Edellä mainitulla tavalla tapahtuva tuloutuk- kuluvaa käyttöomaisuutta luovutettaessa jäl-
2572: sen lykkääminen, josta käytetään nimitystä leenhankintavarausta ei olisi mahdollisuutta
2573: jälleenhankintavaraus, voidaan voimassa ole- tehdä toimitilaosakkaiden hankkimiseksi.
2574: van lainsäädännön mukaan tehdä kuluvan Aikaisemmasta poiketen jälleenhankintava-
2575: käyttöomaisuuden, esimerkiksi toimitilana rausmahdollisuus koskisi myös ammattimai-
2576: käytetyn rakennuksen osalta. Kulumattomao seen liikenteeseen käytettäviä autoja, joiden
2577: käyttöomaisuuden eli maa-alueen tai arvopape- hankintamenosta poistot on tehty elinkeinotu-
2578: rin luovutushintojen tai muiden vastikkeiden lon verottamisesta annetun lain 33 §:n 1 mo-
2579: tulouttamista ei sitä vastoin voida lykätä omai- mentin 2 kohdan nojalla.
2580: suuden luovutusvuotta myöhempään ajankoh- Kuten tähänkin saakka, kuluvaa kåyttö-
2581: taan. Esimerkiksi yrityksen toimitilojen hallin- omaisuutta koskeva jälleenhankintavarauksen
2582: taan oikeuttavien osakkeiden myynnistä saadut niin sanottu ristiinkäyttö olisi edelleenkin mah-
2583: veronalaiset luovutushinnat luetaan näin ollen dollista.
2584: sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jona Edellytyksenä olisi, kuten jälleenhankintava-
2585: omaisuus on luovutettu, vahingoittunut tai tu- rauksia tehtäessä tähänkin saakka, että vero-
2586: houtunut. Samana verovuonna vähennetään velvollinen jatkaa elinkeinotoimintaansa. Voi-
2587: myös omaisuuden hankintameno. massa olevien säännösten mukaan on niinikään
2588: Rakentamisen nykyinen kustannuskehitys edellytetty, että verovelvollinen tekee todennä-
2589: pakottaa verovelvollisen useimmiten käyttä- köiseksi aikovansa hankkia sijaan uutta kulu-
2590: mään koko toimitilojen myynnistä saamansa vaa käyttöomaisuutta. Oikeuskäytännössä on
2591: myyntihinnan uushankinnan rahoittamiseen. lisäksi edellytetty, että tuloutuksen lykkäämi-
2592: Kun myyntivoittoverotusta koskevia säännök- nen perustuu verovelvollisen kirjanpitoon.
2593: siä kokonaisverouudistuksen yhteydessä kulu- Vastaava edellytys sisältyy lakiehdotukseen.
2594: van vuoden alusta lukien tarkennettiin, kasvoi Vähennysvaatimus esitettäisiin veroilmoituk-
2595: tarve jälleenhankintavarausmahdollisuuden sessa.
2596: laajentamiseen myös yrityksen toimitilojen hal- Toimitilaosakkeitten luovutuksen yhteydessä
2597: lintaan oikeuttavia osakkeita koskevaksi, vaik- tehdyn jälleenhankintavarauksen määrä olisi
2598: ka osakkeiden luovutushintaan sisältyykin ra- veronalaisen luovutushinnan ja vähennyskel-
2599: kennuksen ohella myös tontin osuus, josta poisen hankintamenon erotus. Määrää ei tu-
2600: saatavasta luovutusvoitosta ei varausta ole ol- loutettaisi osakkeiden tai kuluvan käyttöomai-
2601: lut mahdollista tehdä. suuden luovutusvuonna, vaan epäsuorasti vä-
2602: Vastauksessaan hallituksen esitykseen laiksi hentämällä erotus sijaan hankittavan omaisuu-
2603: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain den hankintamenosta. Varaus tuloutuu, kun
2604: muuttamisesta (HE n:o 25/ 1989 vp.) eduskun- osakkeet, joiden hankintamenoa on katettu
2605: 4 1989 vp. - HE n:o 111
2606:
2607: varauksella, luovutetaan. Luovutusvoitto muo- lain (661/89) 28 §:n 2 momentin mukaisesti.
2608: dostuu tällöin suuremmaksi, koska jälleenhan- Koska tarkoituksena on, että yhteisöverokan-
2609: kintavaraus pienentää vähennyskelpoista han- taa edelleenkin alennettaisiin 23 prosenttiin
2610: kintamenoa. Luovutusvoitosta voitaisiin mui- vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa,
2611: den edellytysten täyttyessä kuitenkin tehdä uusi vaihto-omaisuuden aliarvostusmahdollisuutta
2612: jälleenhankintavaraus. ehdotetaan mainitulta vuodelta toimitettavassa
2613: Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain verotuksessa supistettavaksi viidellä prosentti-
2614: säännöksistä johtuu, että luovutettaessa vähin- yksiköllä. Tällöin varastovarauksen enimmäis-
2615: tään viisi vuotta omistettuja osakkeita luovu- määrä olisi 25 prosenttia. Aliarvostusmahdolli-
2616: tushinta on vain osittain veronalainen. Han- suus olisi tällöin saman suuruinen myös siinä
2617: kintameno saattaa olla tällöin vain osittain tapauksessa, jolloin verovelvollinen on tehnyt
2618: vähennyskelpoinen elinkeinotulon verottami- toimintavarauksen. Verovelvollisella olisi kui-
2619: sesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 ja 1 a tenkin oikeus myös vuodelta 1991 toimitetta-
2620: kohdan sekä 8 §:n 2 kohdan nojalla. Jotta vassa verotuksessa lukea kuluksi yhtä suuri
2621: tehty jälleenhankintavaraus myös näissä tilan- markkamäärä kuin edellisenäkin vuonna, mut-
2622: teissa luettaisiin veronalaiseksi tuloksi, on asi- ta kulun määrä ei saisi ylittää vuoden 1990
2623: asta tarpeen säätää erikseen, kuten arvopape- verotuksessa voimassa olleita suhteellisia enim-
2624: reiden suhteen on menetelty 42 §:n 1 momen- malsmaana. Vaihto-omaisuuteen kuuluvien
2625: tissa tarkoitetun poiston osalta. Kuten arvopa- eräiden arvopapereiden ja johdannaissopimus-
2626: perin hankintamenosta tehty poisto, myös jäl- ten varastovaraus pysyisi vuoden 1990 tasolla
2627: leenhankintavaraus olisi veronalaista tuloa vii- ja olisi enintään 10 prosenttia.
2628: den vuoden määräajan jälkeenkin. Muutos toteutettaisiin elinkeinotulon verot-
2629: Jälleenhankintavaraukseen liittyvät muutok- tamisesta annetun lain 28 §:n 2 momenttia
2630: set toteutettaisiin elinkeinotulon verottamisesta muuttamalla ja lain voimaantulosäännökseen
2631: annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohtaa sekä sisältyvällä siirtymävaiheen sääntelyllä.
2632: 30 §:n 4 momenttia ja 41, 42 sekä 43 §:ää
2633: muuttamalla. Viimeksi mainittuun säännök-
2634: seen koottaisiin sekä kuluvaa että kulumatonta 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
2635: käyttöomaisuutta koskeva jälleenhankintava- tukset
2636: raukseen liittyvä sääntely. Elinkeinotulon ve-
2637: rottamisesta annetun lain 30 ja 31 §:ssä tarkoi- Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään ja henkilös-
2638: tetun kuluvan käyttöomaisuuden osalta jäl- törahastolakiin liittyvillä muutoksilla ei ole
2639: leenhankintaa koskeva määräaika yhdenmu- olennaista vaikutusta veron tuottoon. Jälleen-
2640: kaistettaisiin kolmeksi vuodeksi, kuten mui- hankintavarauksella voidaan luovutusvoiton
2641: denkin kysymykseen tulevien omaisuuserien verotusta siirtää myöhempään ajankohtaan,
2642: osalta. Lääninverovirasto voisi, kuten tähänkin millä on jossain määrin vaikutusta verokerty-
2643: saakka, hakemuksesta erityisistä syistä piden- mään. Vaihto-omaisuuden aliarvostusmahdol-
2644: tää jälleenhankinnalle säädettyä määräaikaa. lisuuden supistaminen liittyy yhteisöverokan-
2645: nan alentamiseen ja muihin vasta vuodelta
2646: 1991 toimitettavassa verotuksessa toteutetta-
2647: 1.4. Vaihto-omaisuuden aliarvostaminen viin muutoksiin, eikä arviota yksittäisen muu-
2648: toksen taloudellisesta vaikutuksesta ole erik-
2649: Kokonaisverouudistuksen eräänä tavoitteena seen mahdollista esittää.
2650: on ollut yhteisöverokannan alentaminen, jo-
2651: hon liittyen muun muassa vaihto-omaisuuden
2652: aliarvostusmahdollisuutta on asteittain supis- 3. Voimaantulo
2653: tettu. Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk-
2654: sessa sovellettavia veroasteikkoja ja veropro- Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voi-
2655: sentteja koskevassa esityksessään hallitus eh- maan vuoden 1990 alusta. Laajennettu jälleen-
2656: dottaa yhteisöverokannan alentamista 25 pro- hankintavaraus olisi mahdollista tehdä vuonna
2657: senttiin. Vaihto-omaisuuden aliarvostusmah- 1990 tai sen jälkeen pääHyviltä tilikausilta.
2658: dollisuus supistuu 30 prosenttiin 14 päivänä Aliarvostusmahdollisuutta koskeva muutoseh-
2659: heinäkuuta 1989 annetun elinkeinotulon verot- dotus tulisi sovellettavaksi vuodelta 1991 toimi-
2660: tamisesta annetun lain muuttamista koskevan tettavassa verotuksessa.
2661: 1989 vp. - HE n:o 111 5
2662:
2663: 4. Säätämisjärjestys demmältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa
2664: säätämisjärjestyksessä.
2665:
2666: Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
2667: jestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä vuotta pi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
2668:
2669:
2670:
2671:
2672: Laki
2673: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
2674:
2675: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2676: muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain ( 360/68)
2677: 6 §:n 1 momentin 1 kohta, 8 §:n 12 ja 13 kohta, 28 §:n 2 momentti, 30 §:n 4 momentti, 41 §,
2678: 42 §:n 2 momentti ja 43 §,
2679: sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 1 momentin 1 kohta, 28 §:n 2 momentti, 41 § ja 42 §:n 2
2680: momentti 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa (661189), 8 §:n 12 ja 13 kohta 17 päivänä
2681: kesäkuuta 1988 annetussa laissa (562/88), 30 §:n 4 momentti 21 päivänä tammikuuta 1983
2682: annetussa laissa (71/83) ja 43 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, sekä
2683: lisätään 8 §:ään uusi 14 kohta ja lakiin väliaikaisesti uusi 61 a §,
2684: sellaisena kuin 8 § on osittain muutettuna mainituilla 14 päivänä heinäkuuta 1989 ja 17
2685: päivänä kesäkuuta 1988 annetuilla laeilla sekä 23 päivänä joulukuuta 1977, 18 päivänä kesäkuuta
2686: 1971 ja 21 päivänä marraskuuta 1986 annetuilla laeilla (1001177, 525/71 ja 824/86), seuraavasti:
2687:
2688: 6§
2689: Veronalaista tuloa eivät ole: tunut elantokustannusten lisäys sen mukaan
2690: 1) 40 prosenttia käyttöomaisuuteen kuuluvis- kuin verohallitus tarkemmin määrää,
2691: ta kiinteistöistä ja arvopapereista saaduista 13) ydinenergialain (990/87) mukainen ydin-
2692: luovutushinnoista tai muista vastikkeista, jos jätehuoltomaksu sekä
2693: verovelvollinen on omistanut kiinteistön vähin- 14) henkilöstörahastolaissa ( /89) tarkoi-
2694: tään 10 ja arvopaperin vähintään 5 vuotta, tettu voittopalkkioerä.
2695: kuitenkin niin, että palautuva, verotuksessa
2696: arvopaperin hankintamenosta aikaisemmin 28 §
2697: 42 §:n 1 momentin perusteella hyväksytty pois-
2698: to samoin kuin 43 §:n perusteella osakkeiden Verovuoden kulua on verovelvollisen sitä
2699: hankintamenosta vähennetty määrä ovat ve- vaatiessa lisäksi enintään 25 prosenttia vaihto-
2700: ronalaista tuloa 5 vuoden määräajan jälkeen- omaisuuden siitä hankintamenon osasta, jota
2701: kin, ei 1 momentin säännösten perusteella ole kat-
2702: sottu kuluksi. Poiketen siitä mitä edellä on
2703: säädetty enimmäisprosenttimääristä, verovuo-
2704: 8§ den kulua on enintään 10 prosenttia
2705: Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi- 1) muiden arvopapereiden hankintamenosta
2706: sia menoja ovat muun ohessa: kuin asunto-osakeyhtiön ja muun sellaisen yh-
2707: tiön osakkeiden hankintamenosta, jotka oi-
2708: 12) verovelvollisen ja hänen puolisonsa elin- keuttavat määrätyn huonetilan hallintaan yh-
2709: keinotoimintaan liittyvästä työmatkasta aiheu- tiön omistamassa rakennuksessa, sekä
2710: 6 1989 vp. - HE n:o 111
2711:
2712: 2) sellaisten vakioitujen optioiden hankinta- poistamatonta hankintamenoa vastaavaa osaa
2713: menosta, jotka koskevat arvopapereita tai ar- lukuun ottamatta, sellaisten osakkeiden, jotka
2714: vopapereiden hinnan kehitystä kuvaavan tun- oikeuttavat verovelvollisen toimitilojen hallin-
2715: nusluvun muutoksen perusteella laskettavaa taan, hankinnasta ja tilojen kuntoon saattami-
2716: suoritusta. sesta aiheutuneista menoista.
2717: Jos verovelvollinen jatkaa elinkeinotoimin-
2718: taansa ja tekee todennäköiseksi aikovansa
2719: 30 § hankkia tai korjata kuluvaa käyttöomaisuutta,
2720: tuloutetaan 1 momentissa tarkoitetusta mää-
2721: Menojäännöstä laskettaessa vähentämättä rästä, jota ei ole verovuonna vähennetty 1 tai 2
2722: jäänyt osa irtaimesta käyttöomaisuudesta vero- momentissa tarkoitetulla tavalla, kirjanpidossa
2723: vuoden aikana saaduista luovutushinnoista ja tehty kuluvan käyttöomaisuuden jälleenhan-
2724: muista vastikkeista katsotaan verovuoden ve- kintavaraus vähentämällä se viimeistään kol-
2725: ronalaiseksi tuotoksi 43 §:ssä säädetyin poik- mantena verovuotena käyttöön otetun kuluvan
2726: keuksin. käyttöomaisuuden hankintamenosta tai kun-
2727: 41 § toon saattamisesta johtuneista menoista.
2728: Luovutetusta sekä tuhoutuneesta, anastetus- Jos verovelvollinen jatkaa elinkeinotoimin-
2729: ta tai muusta syystä menetetystä muusta kuin taansa ja tekee todennäköiseksi aikovansa
2730: 30 ja 31 §:ssä tarkoitetusta kuluvasta käyttö- hankkia tai korjata käyttöomaisuutta, tuloute-
2731: omaisuudesta saadut veronalaiset luovutushin- taan 2 momentissa tarkoitetusta määrästä, jota
2732: nat ja muut vastikkeet tuloutetaan ja vähen- ei ole verovuonna vähennetty 1 tai 2 momentis-
2733: nyskelpoinen poistamatta oleva hankintame- sa tarkoitetulla tavalla, kirjanpidossa tehty toi-
2734: non osa vähennetään sinä verovuonna, jona mitilan jälleenhankintavaraus vähentämällä se
2735: käyttöomaisuus on luovutettu tai menetys on viimeistään kolmantena verovuotena käyttöön
2736: todettu, 43 §:ssä säädetyin poikkeuksin. otetun 1 tai 2 momentissa tarkoitetun käyttö-
2737: omaisuuden hankintamenosta tai kuntoon
2738: 42 § saattamisesta johtuneista menoista.
2739: Jos varauksia ei ole edellä tarkoitetulla ta-
2740: Maa-alueen, arvopaperin ja muun kulumat- valla käytetty, ne luetaan sen verovuoden ve-
2741: toman käyttöomaisuuden veronalaiset luovu- ronalaiseksi tuloksi, jonka aikana ne olisi vii-
2742: tushinnat ja muut vastikkeet tuloutetaan ja meistään ollut käyttöomaisuuden hankintame-
2743: hankintameno tai sen vähennyskelpoinen osa nosta vähennettävä. Sen läänin lääninverovi-
2744: poistetaan sinä verovuonna, jona käyttöomai- rasto, jonka alueella verovelvollisen kotipaikka
2745: suus on luovutettu, tuhoutunut tai vahingoittu- on, voi kuitenkin myöntää verovelvollisen ha-
2746: nut, 43 §:ssä säädetyin poikkeuksin. kemuksesta erityisistä syistä pidennyksen edellä
2747: tarkoitettuun määräaikaan.
2748: 43 §
2749: Verovelvollisen vaatimuksesta vähennetään
2750: 30 §:ssä tarkoitettua menojäännöstä laskettaes- 61 a §
2751: sa vähentämättä jäänyt erä sekä 33 §:n 1 mo- Yhteisön muulta kuin kotimaiselta yhteisöitä
2752: mentin 2 kohdassa ja 34, 36, 37, 38 ja 39 §:ssä saama osinkotulo ei ole veronalaista tuloa, jos
2753: tarkoitetusta käyttöomaisuudesta tai verovel- osingon maksavan yhteisön asuinvaltion ja
2754: vollisen käytössä olevien toimitilojen hallin- Suomen valtion välillä voimassa olevan kaksin-
2755: taan oikeuttavista osakkeista saatu veronalai- kertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopi-
2756: nen luovutushinta tai muu vastike, poistama- muksen määräyksen mukaan toisesta sopimus-
2757: tonta hankintamenoa vastaavaa osaa lukuun valtiosta maksetut osingot ovat Suomen veros-
2758: ottamatta, verovuonna käyttöön otetun kulu- ta vapaat samoin edellytyksin kuin suomalai-
2759: van käyttöomaisuuden hankintamenosta tai sen yhteisön toiselle suomalaiselle yhteisölle
2760: kuntoon saattamisesta johtuneista menoista. maksamat osingot. Edellytyksenä on lisäksi,
2761: Verovelvollisen vaatimuksesta vähennetään että osingonsaajan omistamat osakkeet tuotta-
2762: pääasiallisesti verovelvollisen toimitilana käyte- vat vähintään 10 prosentin äänimäärän osin-
2763: tystä rakennuksesta tai verovelvollisen toimiti- koa jakavan yhteisön yhteenlasketusta ääni-
2764: lojen hallintaan oikeuttavista osakkeista saatu määrästä.
2765: veronalainen luovutushinta tai muu vastike,
2766: 1989 vp. - HE n:o 111 7
2767:
2768: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- menttia sovelletaan sellaisena kuin se on 14
2769: kuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa (6611
2770: kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk- 89). Vuodelta 1991 toimitettavassa verotukses-
2771: sessa. sa verovelvollisella on oikeus 28 §:n 2 momen-
2772: Lain 61 a § on voimassa vuoden 1991 lop- tin nojalla lukea kuluksi yhtä suuri markka-
2773: puun. Sitä sovelletaan vuodelta 1990 ja 1991 määrä kuin edellisenä verovuonna, kuitenkin
2774: toimitettavassa verotuksessa. niin, että kulun määrä ei saa ylittää edellisen
2775: Lain 28 §:n 2 momenttia sovelletaan vuodel- vuoden verotuksessa voimassa olleita suhteelli-
2776: ta 1991 toimitettavassa verotuksessa. Vuodelta sia enimmäismääriä.
2777: 1990 toimitettavassa verotuksessa 28 §:n 2 mo-
2778:
2779: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
2780:
2781:
2782: Tasavallan Presidentti
2783: MAUNO KOIVISTO
2784:
2785:
2786:
2787:
2788: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
2789: 8 1989 vp. - HE n:o 111
2790:
2791: Liite
2792:
2793:
2794:
2795:
2796: Laki
2797: elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
2798:
2799: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2800: muutetaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain ( 360/68)
2801: 6 §:n 1 momentin 1 kohta, 8 §:n 12 ja 13 kohta, 28 §:n 2 momentti, 30 §:n 4 momentti, 41 §,
2802: 42 §:n 2 momentti ja 43 §,
2803: sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 1 momentin 1 kohta, 28 §:n 2 momentti, 41 § ja 42 §:n 2
2804: momentti 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa (661/89), 8 §:n 12 ja 13 kohta 17 päivänä
2805: kesäkuuta 1988 annetussa laissa (562/88), 30 §:n 4 momentti 21 päivänä tammikuuta 1983
2806: annetussa laissa (71/83) ja 43 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, sekä
2807: lisätään 8 §:ään uusi 14 kohta ja lakiin väliaikaisesti uusi 61 a §,
2808: sellaisena kuin 8 § on osittain muutettuna mainituilla 14 päivänä heinäkuuta 1989 ja 17
2809: päivänä kesäkuuta 1988 annetuilla laeilla sekä 23 päivänä joulukuuta 1977, 18 päivänä kesäkuuta
2810: 1971 ja 21 päivänä marraskuuta 1986 annetuilla laeilla (1001/77, 525171 ja 824/86), seuraavasti:
2811:
2812: Voimassa oleva laki Ehdotus
2813: 6§ 6§
2814: Veronalaista tuloa eivät ole: Veronalaista tuloa eivät ole:
2815: 1) 40 prosenttia käyttöomaisuuteen kuuluvis- 1) 40 prosenttia käyttöomaisuuteen kuuluvis-
2816: ta kiinteistöistä ja arvopapereista saaduista ta kiinteistöistä ja arvopapereista saaduista
2817: luovutushinnoista tai muista vastikkeista, mi- luovutushinnoista tai muista vastikkeista, jos
2818: käli verovelvollinen on omistanut kiinteistön verovelvollinen on omistanut kiinteistön vähin-
2819: vähintään 10 ja arvopaperin vähintään 5 vuot- tään 10 ja arvopaperin vähintään 5 vuotta,
2820: ta, kuitenkin niin, että palautuva, verotuksessa kuitenkin niin, että palautuva, verotuksessa
2821: arvopaperin hankintamenosta aikaisemmin arvopaperin hankintamenosta aikaisemmin
2822: 42 §:n 1 momentin perusteella hyväksytty pois- 42 §:n 1 momentin perusteella hyväksytty pois-
2823: to on veronalaista tuloa 5 vuoden määräajan to samoin kuin 43 §:n perusteella osakkeiden
2824: jälkeenkin, hankintamenosta vähennetty määrä ovat ve-
2825: ronalaista tuloa 5 vuoden määräajan jälkeen-
2826: kin,
2827:
2828:
2829: 8§
2830: Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi-
2831: sia menoja ovat muun ohessa:
2832:
2833: 12) verovelvollisen ja hänen puolisonsa elin- 12) verovelvollisen ja hänen puolisonsa elin-
2834: keinotoimintaan liittyvästä työmatkasta aiheu- keinotoimintaan liittyvästä työmatkasta aiheu-
2835: tunut elantokustannusten lisäys sen mukaan tunut elantokustannusten lisäys sen mukaan
2836: kuin verohallitus tarkemmin määrää, sekä kuin verohallitus tarkemmin määrää,
2837: 13) ydinenergialain (990/87) mukainen ydin- 13) ydinenergialain (990/87) mukainen ydin-
2838: jätehuoltomaksu. jätehuoltomaksu sekä
2839: 14) henkilöstörahastolaissa ( 189) tarkoi-
2840: tettu voittopalkkioerä.
2841: 1989 vp. - HE n:o 111 9
2842:
2843: Voimassa oleva laki Ehdotus
2844: 28 § 28 §
2845:
2846: Verovuoden kulua on verovelvollisen sitä Verovuoden kulua on verovelvollisen sitä
2847: vaatiessa lisäksi enintään 30 prosenttia vaihto- vaatiessa lisäksi enintään 25 prosenttia vaihto-
2848: omaisuuden siitä hankintamenon osasta, jota omaisuuden siitä hankintamenon osasta, jota
2849: ei 1 momentin säännösten perusteella ole kat- ei 1 momentin säännösten perusteella ole kat-
2850: sottu kuluksi. Sellaisen verovelvollisen, joka sottu kuluksi. Poiketen siitä mitä edellä on
2851: on verovuonna tehnyt 46 a § nojalla toiminta- säädetty enimmäisprosenttimääristä, verovuo-
2852: varauksen tai jolla on aikaisemmin tehtyjä den kulua on enintään 10 prosenttia
2853: purkamattomia toimintavarauksia, verovuoden
2854: kulua on kuitenkin enintään 25 prosenttia edel-
2855: lä mainitusta hankintamenon osasta. Poiketen
2856: siitä mitä edellä on säädetty enimmäisprosent-
2857: timääristä, verovuoden kulua on enintään 10
2858: prosenttia
2859: 1) muiden arvopapereiden hankintamenosta, 1) muiden arvopapereiden hankintamenosta
2860: kuin asunto-osakeyhtiön ja muun sellaisen yh- kuin asunto-osakeyhtiön ja muun sellaisen yh-
2861: tiön osakkeiden hankintamenosta, jotka oi- tiön osakkeiden hankintamenosta, jotka oi-
2862: keuttavat määrätyn huonetilan hallintaan yh- keuttavat määrätyn huonetilan hallintaan yh-
2863: tiön omistamassa rakennuksessa, sekä tiön omistamassa rakennuksessa, sekä
2864: 2) sellaisten vakioitujen optioiden hankinta- 2) sellaisten vakioitujen optioiden hankinta-
2865: menosta, jotka koskevat arvopapereita tai ar- menosta, jotka koskevat arvopapereita tai ar-
2866: vopapereiden hinnan kehitystä kuvaavan tun- vopapereiden hinnan kehitystä kuvaavan tun-
2867: nusluvun muutoksen perusteella laskettavaa nusluvun muutoksen perusteella laskettavaa
2868: suoritusta. suoritusta.
2869:
2870:
2871:
2872: 30 § 30 §
2873:
2874: Menojäännöstä laskettaessa vähentämättä Menojäännöstä laskettaessa vähentämättä
2875: jäänyt osa irtaimesta käyttöomaisuudesta vero- jäänyt osa irtaimesta käyttöomaisuudesta vero-
2876: vuoden aikana saaduista luovutushinnoista ja vuoden aikana saaduista luovutushinnoista ja
2877: muista vastikkeista katsotaan verovuoden ve- muista vastikkeista katsotaan verovuoden ve-
2878: ronalaiseksi tuotoksi. Mikäli verovelvollinen ronalaiseksi tuotoksi 43 § :ssä säädetyin poik-
2879: jatkaa elinkeinotoimintaansa ja tekee todennä- keuksin.
2880: köiseksi aikovansa hankkia uutta kuluvaa
2881: käyttöomaisuutta, menojäännöstä laskettaessa
2882: vähentämättä jäänyttä erää ei kuitenkasan kat-
2883: sota verovuoden tuotoksi, vaan se vähennetään
2884: kahden tai, mikäli sen läänin lääninveroviras-
2885: to, jonka alueella verovelvollisen kotipaikka
2886: on, verovelvollisen hakemuksesta erityisistä
2887: syistä niin päättää, useamman seuraavan vero-
2888: vuoden aikana käyttöön otetun kuluvan käyt-
2889: töomaisuuden hankintamenoista. Edellä maini-
2890: tuin tavoin vähentämättä jäänyt erä luetaan
2891: sen verovuoden veronalaiseksi tuotoksi, jonka
2892: aikana se olisi viimeistään ollut käyttöomai-
2893: suuden hankintamenosta vähennettävä.
2894:
2895:
2896:
2897: 2 3911JOU
2898: 10 1989 vp. - HE n:o 111
2899:
2900: Voimassa oleva laki Ehdotus
2901: 41 § 41 §
2902: Luovutetusta sekä tuhoutuneesta, anastetus- Luovutetusta sekä tuhoutuneesta, anastetus-
2903: ta tai muusta syystä menetetystä muusta kuin ta tai muusta syystä menetetystä muusta kuin
2904: 30 ja 31 §:ssä tarkoitetusta kuluvasta käyttö- 30 ja 31 §:ssä tarkoitetusta kuluvasta käyttö-
2905: omaisuudesta saadut veronalaiset luovutushin- omaisuudesta saadut veronalaiset luovutushin-
2906: nat ja muut vastikkeet tuloutetaan ja vähen- nat ja muut vastikkeet tuloutetaan ja vähen-
2907: nyskelpoinen poistamatta oleva hankintame- nyskelpoinen poistamatta oleva hankintame-
2908: non osa vähennetään sinä verovuonna, jona non osa vähennetään sinä verovuonna, jona
2909: käyttöomaisuus on luovutettu tai menetys on käyttöomaisuus on luovutettu tai menetys on
2910: todettu. todettu, 43 § :ssä säädetyin poikkeuksin.
2911:
2912: 42 §
2913:
2914: Maa-alueen vähennyskelpoinen hankintame- Maa-alueen, arvopaperin ja muun kulumat-
2915: no sekä arvopaperin tai muun kulumattoman toman käyttöomaisuuden veronalaiset luovu-
2916: käyttöomaisuuden hankintamenon vähennys- tushinnat ja muut vastikkeet tuloutetaan ja
2917: kelpoinen osa, jota ei ole poistettu 1 momentin hankintameno tai sen vähennyskelpoinen osa
2918: perusteella, poistetaan sinä verovuonna, jona poistetaan sinä verovuonna, jona käyttöomai-
2919: maa-alue, arvopaperi tai muu kulumaton suus on luovutettu, tuhoutunut tai vahingoittu-
2920: käyttöomaisuus on luovutettu. nut, 43 §:ssä säädetyin poikkeuksin.
2921: 43 § 43 §
2922: Mikäli verovelvollinen jatkaa elinkeinotoi- Verovelvollisen vaatimuksesta vähennetään
2923: mintaansa ja tekee todennäköiseksi aikovansa 30 §:ssä tarkoitettua menojäännöstä laskettaes-
2924: korjata vahingoittuneen käyttöomaisuuden tai sa vähentämättä jäänyt erä sekä 33 §:n 1 mo-
2925: hankkia uutta kuluvaa käyttöomaisuutta, tu- mentin 2 kohdassa ja 34, 36, 37, 38 ja 39 §:ssä
2926: loutetaan 34, 36, 37, 38 ja 39 §:ssä tarkoitetus- tarkoitetusta käyttöomaisuudesta tai verovel-
2927: ta käyttöomaisuudesta saadut veronalaiset vollisen käytössä olevien toimitilojen hallin-
2928: luovutushinnat ja muut vastikkeet poistama- taan oikeuttavista osakkeista saatu veronalai-
2929: toota hankintamenoa vastaavaa osaa lukuun- nen luovutushinta tai muu vastike, poistama-
2930: ottamatta vähentämällä ne uuden käyttöomai- tonta hankintamenoa vastaavaa osaa lukuun
2931: suuden hankintamenosta tai vaurioituneen ottamatta, verovuonna käyttöön otetun kulu-
2932: käyttöomaisuuden kuntoon saattamisesta joh- van käyttöomaisuuden hankintamenosta tai
2933: tuneista menoista. Luovutushinta ja vastike tai kuntoon saattamisesta johtuneista menoista.
2934: niiden osa, joita ei ole edellä mainituin tavoin Verovelvollisen vaatimuksesta vähennetään
2935: vähennetty sinä verovuonna, jona käyttöomai- pääasiallisesti verovelvollisen toimitilana käyte-
2936: suus on luovutettu, tuhoutunut tai vahingoittu- tystä rakennuksesta tai verovelvollisen toimiti-
2937: nut, eikä kolmena tai, mikäli sen läänin läänin- lojen hallintaan oikeuttavista osakkeista saatu
2938: verovirasto, jonka alueella verovelvollisen koti- veronalainen luovutushinta tai muu vastike,
2939: paikka on, verovelvollisen hakemuksesta erityi- poistamatonta hankintamenoa vastaavaa osaa
2940: sistä syistä niin päättää, useampana sitä seu- lukuun ottamatta, sellaisten osakkeiden, jotka
2941: raavana verovuotena, luetaan sen verovuoden oikeuttavat verovelvollisen toimitilojen hallin-
2942: tuotoksi, jonka aikana se olisi viimeistään ollut taan, hankinnasta ja tilojen kuntoon saattami-
2943: käyttöomaisuuden hankintamenosta vähennet- sesta aiheutuneista menoista.
2944: tävä. Jos verovelvollinen jatkaa elinkeinotoimin-
2945: Maa-alueen, arvopaperin ja muun kulumat- taansa ja tekee todennäköiseksi aikovansa
2946: toman käyttöomaisuuden veronalaiset luovu- hankkia tai korjata kuluvaa käyttöomaisuutta,
2947: tushinnat ja muut vastikkeet tuloutetaan sinä tuloutetaan 1 momentissa tarkoitetusta mää-
2948: verovuonna, jona käyttöomaisuus on luovutet- rästä, jota ei ole verovuonna vähennetty 1 tai 2
2949: tu, tuhoutunut tai vahingoittunut. momentissa tarkoitetulla tavalla, kirjanpidossa
2950: tehty kuluvan käyttöomaisuuden
2951: j ä II e en h a n k i n ta varaus vähentämällä se
2952: 1989 vp. - HE n:o 111 II
2953:
2954: Voimassa oleva laki Ehdotus
2955:
2956: viimeistään kolmantena verovuotena käyttöön
2957: otetun kuluvan käyttöomaisuuden hankinta-
2958: menosta tai kuntoon saattamisesta johtuneista
2959: menoista.
2960: Jos verovelvollinen jatkaa elinkeinotoimin-
2961: taansa ja tekee todennäköiseksi aikovansa
2962: hankkia tai korjata käyttöomaisuutta, tu/oute-
2963: taan 2 momentissa tarkoitetusta määrästä, jota
2964: ei ole verovuonna vähennetty 1 tai 2 momentis-
2965: sa tarkoitetulla tavalla, kirjanpidossa tehty
2966: toimitilan jälleenhankintavaraus
2967: vähentämällä se viimeistään kolmantena vero-
2968: vuotena käyttöön otetun 1 tai 2 momentissa
2969: tarkoitetun käyttöomaisuuden hankintamenos-
2970: ta tai kuntoon saattamisesta johtuneista me-
2971: noista.
2972: Jos varauksia ei ole edellä tarkoitetulla ta-
2973: valla käytetty, ne luetaan sen verovuoden ve-
2974: ronalaiseksi tuloksi, jonka aikana ne olisi vii-
2975: meistään ollut käyttöomaisuuden hankintame-
2976: nosta vähennettävä. Sen läänin lääninverovi-
2977: rasto, jonka alueella verovelvollisen kotipaikka
2978: on, voi kuitenkin myöntää verovelvollisen ha-
2979: kemuksesta erityisistä syistä pidennyksen edellä
2980: tarkoitettuun määräaikaan.
2981:
2982: 6I a §
2983: Yhteisön muulta kuin kotimaiselta yhteisöitä
2984: saama osinkotulo ei ole veronalaista tuloa, jos
2985: osingon maksavan yhteisön asuinvaltion ja
2986: Suomen valtion välillä voimassa olevan kaksin-
2987: kertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopi-
2988: muksen määräyksen mukaan toisesta sopimus-
2989: valtiosta maksetut osingot ovat Suomen veros-
2990: ta vapaat samoin edellytyksin kuin suomalai-
2991: sen yhteisön toiselle suomalaiselle yhteisölle
2992: maksamat osingot. Edellytyksenä on lisäksi,
2993: että Osingonsaajan omistamat osakkeet tuotta-
2994: vat vähintään JO prosentin äänimäärän osin-
2995: koa jakavan yhteisön yhteenlasketusta ääni-
2996: määrästä.
2997:
2998: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2999: kuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen
3000: kerran vuodelta 19!i0 toimitettavassa verotuk-
3001: sessa.
3002: Lain 61 a § on voimassa vuoden 1991 lop-
3003: puun. Sitä sovelletaan vuodelta 1990 ja 1991
3004: toimitettavassa verotuksessa.
3005: Lain 28 §:n 2 momenttia sovelletaan vuodel-
3006: ta 1991 toimitettavas.>a verotuksessa. Vuodelta
3007: 1990 toimitettavassa verotuksessa 28 §:n 2 mo-
3008: 12 1989 vp. - HE n:o 111
3009:
3010: Voimassa oleva laki Ehdotus
3011:
3012: menttia sovelietaan sellaisena kuin se- o-n i4
3013: päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa (661/
3014: 89). Vuodelta 1991 toimiteltavassa verotukses-
3015: sa verovelvollisella on oikeus 28 §:n 2 momen-
3016: tin nojalla lukea kuluksi yhtä suuri markka-
3017: määrä kuin edellisenä verovuonna, kuitenkin
3018: niin, että kulun määrä ei saa ylittää edellisen
3019: vuoden verotuksessa voimassa olleita suhteelli-
3020: sia enimmäismääriä.
3021: 1989 vp. - HE n:o 112
3022:
3023:
3024:
3025:
3026: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhtiöveron hyvitykses-
3027: tä annetun lain muuttamisesta
3028:
3029:
3030:
3031:
3032: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3033:
3034: Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvi- dotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettu
3035: tyksestä annettuun lakiin tehtäisiin ne teknis- laki säädettäisiin pysyväksi.
3036: luonteiset muutokset, jotka johtuvat siitä, että Esitys liittyy vuoden 1990 valtion tulo- ja
3037: yhteisöjen tuloveroprosentti valtionverotukses- menoarvioesitykseen. Ehdotetut muutokset on
3038: sa ehdotetaan aleunettavaksi vuodelta 1990 tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1990
3039: toimitettavassa verotuksessa 33 prosentista 25 alusta lukien, ja niitä sovellettaisiin ensimmäi-
3040: prosenttiin ja sen jälkeisiltä vuosilta toimitetta- sen kerran vuodelta 1990 toimitettavassa vero-
3041: vissa verotuksissa 23 prosenttiin. Samalla eh- tuksessa.
3042:
3043:
3044:
3045:
3046: PERUSTELUT
3047:
3048: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut määrä olisi siten verovuonna 1990 21/29 (42/
3049: muutokset 58) osingon määrästä sekä verovuonna 1991 ja
3050: sen jälkeisinä verovuosina 2/3 (40/60) osingon
3051: Yhtiöveron hyvityksestä annetussa laissa määrästä.
3052: (1232/88) oletetaan, että yhteisöverokanta val- Hallituksen esityksessä laiksi yhtiöveron hy-
3053: tionverotuksessa on 28 prosenttia ja keskimää- vityksestä sekä siihen liittyväksi lainsäädän-
3054: räinen kunnallis- ja kirkollisveroäyrin hinta on nöksi (HE n:o 112, 1988 vp.) ehdotettiin, että
3055: yhteensä 17 penniä. Yhtiö maksaisi tämän yhtiöveron hyvitysjärjestelmä olisi pysyvä. La-
3056: mukaan veroa osinkona jaetusta voitosta yh- ki yhtiöveron hyvityksestä säädettiin kuitenkin
3057: teensä 45 prosenttia. Yhtiöveron hyvityksen yksivuotiseksi. Nyt annettavassa esityksessä eh-
3058: määräksi on laissa säädetty 9/11 (45/55) osin- dotetaan, että yhtiöveron hyvitysjärjestelmä
3059: gon määrästä. säädettäisiin pysyväksi järjestelmäksi.
3060: Hallituksen esityksessä laiksi vuodelta 1990
3061: toimitettavassa valtionverotuksessa sovelletta-
3062: vista veroasteikoista ja veroprosenteista ehdo- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
3063: tetaan, että yhteisöveroprosentti valtionvero- tukset
3064: tuksessa olisi 25 prosenttia. Vuodelta 1991 ja
3065: sen jälkeen toimitettavissa verotuksissa yhtei-
3066: söveroprosentti valtionverotuksessa olisi 23 Esityksellä ei ole vaikutuksia valtion eikä
3067: prosenttia. Yhtiön oletettaisiin siten maksavan kuntien verotuloihin, koska yhtiöveron hyvitys
3068: yhteisöverona verovuodelta 1990 yhteensä 42 maksetaan täysimääräisenä eli veronsaajat saa-
3069: prosenttia (25 OJo + 17 %) ja verovuodelta vat pääsääntöisesti yhtiöverona sen, mikä yh-
3070: 1991 ja sen jälkeisiltä verovuosilta 40 prosent- tiöveron hyvityksenä hyvitetään osingonsaajil-
3071: tia (23 % + 17 % ). Yhtiöveron hyvityksen le.
3072: 39ll45H
3073: 2 1989 vp. - HE n:o 112
3074:
3075: 3. Voimaantulo tyä veroa verovuodelta 1991 ja sen jälkeisiltä
3076: verovuosilta toimitettavissa verotuksissa eräis-
3077: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan tammi- sä tapauksissa, lakiehdotus olisi käsiteltävä
3078: kuun 1 päivänä 1990. Sitä sovellettaisiin ensim- valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä
3079: mäisen kerran vuodelta 1990 toimitettavassa vuotta pidemmältä ajalta kannettavaa veroa
3080: verotuksessa voimaantulosäännöksissä maini- koskevassa säätämisjärjestyksessä.
3081: tuin poikkeuksin.
3082:
3083:
3084: 4. Säätämisjärjestys Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
3085: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
3086: Koska ehdotettuihin muutoksiin sisältyy
3087: säännöksiä, jotka merkitsisivät yhtiöille lisät-
3088: 1989 vp. - HE n:o 112 3
3089:
3090: Laki
3091: yhtiöveron hyvityksestä annetun lain muuttamisesta
3092:
3093: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhtiöveron hyvityksestä 29 päivänä joulukuuta
3094: 1988 annetun lain (1232/88) 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti sekä 8 §, 10 § ja 14 § näin
3095: kuuluviksi:
3096:
3097: 4§
3098: Osingonsaajana on yhtiöltä verovuonna saa- taikka yhteisö ja sen osakkaat tai jäsenet
3099: man osingon perusteella oikeus yhtiöveron hy- yhdessä ovat sen verovuoden alusta lukien,
3100: vitykseen, joka vastaa 2/3 osingon määrästä. jonka ylijäämästä on kysymys, omistaneet yli
3101: puolet sulautuvan yhteisön osakkeista tai
3102: osuuksista. Vastaanottavana osuuskunnalla tai
3103: 6§ säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus käyt-
3104: Osinkoa jakavan yhtiön on suoritettava tulo- tää sulautuvan osuuskunnan tai säästöpankin
3105: veroa vähintään 2/3 verovuodelta jaettavaksi veroylijäämät, jotka ovat syntyneet sinä vero-
3106: päätetyn osingon määrästä (tuloveron vähim- vuonna, jona sulautuminen on tapahtunut tai
3107: mäismäärä). kahtena sitä edeltäneenä verovuonna.
3108:
3109: 14 §
3110: 8§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3111: Jos yhtiön verovuoden vertailuvero on tulo- kuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen
3112: veron vähimmäismäärää suurempi, erotus (ve- kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk-
3113: rovuoden veroylijäämä) otetaan huomioon yh- sessa kuitenkin siten, että vuodelta 1990 toimi-
3114: tiön vertailuveron lisäyksenä seuraavina vero- tettavassa verotuksessa edellä 6 §:n 1 momen-
3115: vuosina siten kuin 2 momentissa säädetään. tissa mainittu tuloveron vähimmäismäärä on
3116: Jos yhtiön verovuoden vertailuvero on tulo- 21/29 verovuodelta jaettavaksi päätetyn osin-
3117: veron vähimmäismäärää pienempi, veroylijää- gon määrästä ja 4 §:n 1 momentissa mainittu
3118: mät otetaan huomioon viideltä verovuotta yhtiöveron hyvitys vastaa 21/29 osingon mää-
3119: edeltäneeltä verovuodelta aikaisimmasta vuo- rästä. Osingonsaajan verotuksessa lakia ei so-
3120: desta alkaen, kunnes vertailuvero on tuloveron velleta ennen sen voimaantuloa päättyneeitä
3121: vähimmäismäärän suuruinen. tilikaudelta jaettuun osinkoon.
3122: Lain 8 §:ssä tarkoitettuina veroylijääminä
3123: 10 § otetaan huomioon verovuodelta 1989 ja sen
3124: Yhteisöjen sulauduttua vastaanottavana yh- jälkeen syntyneet ylijäämät. Verovuoden 1989
3125: teisöllä on oikeus käyttää sulautuvan yhteisön veroylijäämää laskettaessa tuloveron vähim-
3126: käyttämättömät veroylijäämät, jos vastaan- mäismääränä pidetään 9/11 tuolta verovuodel-
3127: ottava yhteisö taikka sen osakkaat tai jäsenet ta jaettavaksi päätetyn osingon määrästä.
3128:
3129: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
3130:
3131:
3132: Tasavallan Presidentti
3133: MAUNO KOIVISTO
3134:
3135:
3136:
3137:
3138: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
3139: 4 1989 vp. - HE n:o 112
3140:
3141: Liite
3142:
3143:
3144:
3145:
3146: Laki
3147: yhtiöveron hyvityksestä annetun lain muuttamisesta
3148:
3149: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhtiöveron hyvityksestä 29 päivänä joulukuuta
3150: 1988 annetun lain (1232/88) 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti sekä 8 §, 10 § ja 14 § näin
3151: kuuluviksi:
3152:
3153: Voimassa oleva laki Ehdotus
3154: 4 § 4§
3155: Osingonsaajana on yhtiöltä verovuonna saa- Osingonsaajana on yhtiöltä verovuonna saa-
3156: mansa osingon perusteella oikeus yhtiöveron man osingon perusteella oikeus yhtiöveron hy-
3157: hyvitykseen, joka vastaa 9/11 osingon määräs- vitykseen, joka vastaa 213 osingon määrästä.
3158: tä.
3159:
3160:
3161: 6 § 6§
3162: Osinkoa jakavan yhtiön on suoritettava tulo- Osinkoa jakavan yhtiön on suoritettava tulo-
3163: veroa vähintään 9/11 verovuodelta jaettavaksi veroa vähintään 2/3 verovuodelta jaettavaksi
3164: päätetyn osingon määrästä (tuloveron vähim- päätetyn osingon määrästä (tuloveron vähim-
3165: mäismäärä). mäismäärä).
3166:
3167: 8 § 8§
3168: Jos yhtiön verovuoden vertailuvero on tulo- Jos yhtiön verovuoden vertailuvero on tulo-
3169: veron vähimmäismäärää pienempi, vertailuve- veron vähimmäismäärää suurempi, erotus
3170: roon lisätään edellisen verovuoden veroylijää- (verovuoden veroy/ijäämä) otetaan
3171: mät. huomioon yhtiön vertailuveron lisäyksenä seu-
3172: raavina verovuosina siten kuin 2 momentissa
3173: säädetään.
3174: Veroylijäämillä tarkoitetaan määrää, jolla Jos yhtiön verovuoden vertailuvero on tulo-
3175: edellisen verovuoden vertailuveroa vastaava ve- veron vähimmäismäärää pienempi, veroylijää-
3176: ro ylittää 9/11 kyseiseltä verovuodelta jaetta- mät otetaan huomioon viideltä verovuotta
3177: vaksi päätetystä osingosta. edeltäneeltä verovuodelta aikaisimmasta vuo-
3178: desta alkaen, kunnes vertailuvero on tuloveron
3179: vähimmäismäärän suuruinen.
3180:
3181: 10 § 10§
3182: Yhteisöjen sulauduttua vastaanottavana yh- Yhteisöjen sulauduttua vastaanottavana yh-
3183: teisöllä on oikeus käyttää sulautuvan yhteisön teisöllä on oikeus käyttää sulautuvan yhteisön
3184: käyttämättömät veroylijäämät, jos vastaan- käyttämättömät veroylijäämät, jos vastaan-
3185: ottava yhteisö taikka sen osakkaat tai jäsenet ottava yhteisö taikka sen osakkaat tai jäsenet
3186: taikka yhteisö ja sen osakkaat tai jäsenet taikka yhteisö ja sen osakkaat tai jäsenet
3187: yhdessä ovat sen verovuoden alusta lukien, yhdessä ovat sen verovuoden alusta lukien,
3188: jonka ylijäämästä on kysymys, omistaneet yli jonka ylijäämästä on kysymys, omistaneet yli
3189: puolet sulautuvan yhteisön osakkeista tai puolet sulautuvan yhteisön osakkeista tai
3190: 1989 vp. - HE n:o 112 5
3191:
3192: Voimassa oleva laki Ehdotus
3193: osuuksista. Vastaanottavana osuuskunnalla tai osuuksista. Vastaanottavana osuuskunnalla tai
3194: säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus käyt- säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus käyt-
3195: tää sulautuvan osuuskunnan tai säästöpankin tää sulautuvan osuuskunnan tai säästöpankin
3196: veroylijäämät. veroylijäämät, jotka ovat syntyneet sinä vero-
3197: vuonna, jona sulautuminen on tapahtunut tai
3198: kahtena sitä edeltäneenä verovuonna.
3199:
3200: 14 § 14 §
3201: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3202: kuuta 1990. Lakia sovelletaan vuodelta 1990 kuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen
3203: toimitettavassa verotuksessa. Osingonsaajan kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk-
3204: verotuksessa lakia ei sovelleta ennen sen voi- sessa kuitenkin siten, että vuodelta 1990 toimi-
3205: maantuloa päättyneeitä tilikaudelta jaettuun teltavassa verotuksessa edellä 6 §:n 1 momen-
3206: osinkoon. tissa mainittu tuloveron vähimmäismäärä on
3207: 21129 verovuodelta jaettavaksi päätetyn osin-
3208: gon määrästä ja 4 §:n 1 momentissa mainittu
3209: yhtiöveron hyvitys vastaa 21129 osingon mää-
3210: rästä. Osingonsaajan verotuksessa lakia ei so-
3211: velleta ennen sen voimaantuloa päättyneeitä
3212: tilikaudelta jaettuun osinkoon.
3213: Lain 8 §:ssä tarkoitettuina veroylijääminä
3214: otetaan huomioon verovuodelta 1989 ja sen
3215: jälkeen syntyneet ylijäämät. Verovuoden 1989
3216: veroylijäämää laskettaessa tuloveron vähim-
3217: mäismääränä pidetään 9/11 tuolta verovuodel-
3218: ta jaettavaksi päätetyn osingon määrästä.
3219: 1989 vp. - HE n:o 113
3220:
3221:
3222:
3223:
3224: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maatilatalouden tulo-
3225: verolain muuttamisesta sekä tappiontasauksesta tuloverotuksessa
3226: annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta
3227:
3228:
3229:
3230:
3231: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3232:
3233: Esityksessä ehdotetaan, että maatilatalouden malla yhtymällä sekä yhteismetsällä olisi oi-
3234: verotukseen tehdyt, vuodelta 1989 toimitetta- keus tehdä vähennys verovuonna ostajalle luo-
3235: vassa verotuksessa voimassa olevat väliaikaiset vutetusta ensiharvennushakkuussa kertyneestä
3236: muutokset säädetään tulevaksi voimaan pysy- puusta. Luovutetun puun määrän tulisi olla
3237: västi vuodesta 1990 alkaen. Esitykseen sisälty- vähintään 20 kiintokuutiometriä. Ensiharven-
3238: vät ehdotukset koskevat pinta-alalisien saatta- nusvähennyksen saamisen edellytyksenä olisi,
3239: mista veronalaisiksi, maatalouden irtaimen että hakkuun kohteena olevan alueen puusto
3240: käyttöomaisuuden enimmäispoistoprosentin täyttää sille laissa säädetyt enimmäis- ja vähim-
3241: alentamista ja poistojen aloittamisajankohdan mäismitat ja muut puumarkkinoilla yleisesti
3242: muuttamista sekä eläkevakuutusmaksujen ja sovellettavat puutavaran mitta- ja laatuvaati-
3243: ryhmähenkivakuutusmaksujen vähennysoi- mukset.
3244: keutta. Yksityiskäyttöönottojen ja tulolähde-
3245: siirtojen verotusta koskevat säännökset ehdote- Esityksessä ehdotetaan lisäksi lakiin lisättä-
3246: taan otettavaksi lakiin. Maatilatalouden tap- väksi säännös, jonka mukaan asetuksella sää-
3247: pion vähentämisoikeutta ehdotetaan rajoitetta- dettyihin metsäverolukuihin ja verokuutiomet-
3248: vaksi. rin rakenteeseen tehtäisiin muutoksia valtakun-
3249: Metsän tuottoperusteista ehdotetaan otetta- nan metsien 8. inventoinnissa saatujen tietojen
3250: vaksi nykyistä tarkemmat säännökset lakiin, perusteella vasta, kun inventointi on päättynyt
3251: samalla kun tuottoperusteita ehdotetaan muu- koko maassa.
3252: toinkin täsmennettäviksi. Vakuutuskorvaukset
3253: otettaisiin tuottoperustearvioinnissa huo- Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
3254: mioon, ja ojitettavien soiden uusista veronhuo- den 1990 alusta lukien, jolloin niitä voitaisiin
3255: jennuksista luovuttaisiin. soveltaa vuodelta 1990 toimitettavasta verotuk-
3256: Esityksessä ehdotetaan, että luonnollisella sesta alkaen. Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja
3257: henkilöllä, kuolinpesällä ja näiden muodosta- menoarvioesitykseen.
3258:
3259:
3260:
3261:
3262: YLEISPERUSTELUT
3263:
3264: 1. Ehdotusten syyt ja asian val- Tällöin annettiin eduskunnalle hallituksen esi-
3265: mistelu tys laeiksi maatilatalouden tuloverolain, vero-
3266: tuslain 68 a §:n ja tappiontasauksesta tulove-
3267: Hallitusohjelman mukainen kokonaisve- rotuksessa annetun lain 2 ja 4 §:n muuttami-
3268: rouudistuksen toteuttaminen aloitettiin vuoden sesta (hall. es. 11111988 vp.). Esitykseen sisäl-
3269: 1989 tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä. tyvät ehdotukset hallituksen esitykseksi laeiksi
3270:
3271: 390279R
3272: 2 1989 vp. - HE n:o 113
3273:
3274: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta ja viksi lakiin. Maatilatalouden tappion vähentä-
3275: tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun misoikeutta ehdotetaan rajoitettavaksi.
3276: lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta kuitenkin rauke- Metsän tuottoperusteista ehdotetaan otetta-
3277: sivat kolmannessa käsittelyssä. Valtiovarainva- vaksi nykyistä tarkemmat säännökset lakiin,
3278: liokunta ehdotti näiden lakiehdotusten hyväk- samalla kun tuottoperusteita ehdotetaan muu-
3279: symistä yksivuotisiksi verolaeiksi muutettuna toinkin täsmennettäviksi. Vakuutuskorvaukset
3280: (valtiovarainvaliok. miet. 83 a). Eduskunta hy- otettaisiin tuottoperustearvioinnissa huo-
3281: väksyi lain maatilatalouden tuloverolain väliai- mioon, ja ojitettavien soiden uusista veronhuo-
3282: kaisesta muuttamisesta (1250/88) ja lain tap- jennuksista luovuttaisiin. Näitä muutoseh-
3283: piontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain dotuksia on laajemmin selostettu hallituksen
3284: 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (1252/88), esityksen n:o 111 yleisperusteluissa.
3285: jotka tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta Lisäksi esitykseen sisältyy valtiovarainvalio-
3286: 1989 ja joita sovelletaan vuodelta 1989 toimi- kunnan lakiin lisäämä säännös vuoden 1989
3287: tettavassa verotuksessa. alusta voimaan tulleen maatalousyrittäjien ryh-
3288: Kokonaisverouudistuksen yhteydessä annet- mähenkivakuutuksen vakuutusmaksujen vä-
3289: tuun hallituksen esitykseen sisältyvät säännök- hennysoikeudesta. Myös valiokunnassa lakiin
3290: set on laadittu valtiovarainministeriön asetta- tehdyt eräät sanonnalliset täsmennykset on
3291: mien maatilojen veropohjatyöryhmän (työryh- otettu huomioon samansisältöisinä kuin ne
3292: mämuistio 1987: VM 28) ja yritysjärjestelytyö- ovat vuodelta 1989 voimassa olevassa laissa.
3293: ryhmän (työryhmämuistio 1988: VM 3) muis- Jo tältä vuodelta toimitettavassa verotukses-
3294: tioissa esitettyjen selvitysten ja ehdotusten poh- sa voimassa olevien säännösten lisäksi ehdote-
3295: jalta. taan metsätaloudesta saatujen tulojen verotuk-
3296: Valtiovarainministeriön maaliskuussa 1988 seen eräitä muutoksia.
3297: asettama metsäverotoimikunta-88 (komi- Vaikka metsäverotuksen kehittämisselvitys
3298: teanmietintö 1988:32) ehdotti toimeksiautonsa jatkuu edelleen, ehdotetaan metsäverotusta
3299: mukaisesti metsäverotusta kehitettäväksi kas- huojennettavaksi jo vuodelta 1990 toimitetta-
3300: vun arvioimiseen perustuvan pinta-alajärjestel- vassa verotuksessa ottamalla käyttöön metsä-
3301: män pohjalta. verotoimikunta -88:n mietinnössä ehdotettu
3302: Valtiovarainministeriö asetti toukokuussa ensiharvennusvähennys. Ehdotus huojentaisi
3303: niiden metsänomistajien verotusta, jotka toi-
3304: 1989 toimikunnan, jonka tehtävänä on selvit-
3305: meenpanevat metsissään ensiharvennushakkui-
3306: tää mahdollisuudet siirtyä metsäverotuksessa
3307: ta, sekä edistäisi teollisuuden puunsaantia.
3308: järjestelmään, jossa pääsääntöisesti puun osta-
3309: ja pidättää kauppahinnasta perittävän lopulli- Vuoden 1989 alusta voimaan tulleen verotus-
3310: lain 68 a §:n 2 momentin (1251188) mukaan
3311: sen, suhteellisen veron ja suorittaa sen verovi-
3312: maatilatalouden tuloveroasetuksessa olevat
3313: ranomaisille veronsaajille tilitettäväksi. Toimi-
3314: metsäveroluvut ja verokuutiometrin rakenne
3315: kunnalle asetettu määräaika päättyy 30 päivä-
3316: nä marraskuuta 1989. on saatettava vastaamaan todellista tilannetta
3317: silloin, kun tuottoperusteiden muutoksen vai-
3318: kutus tuoton määrään on vähintään viisi pro-
3319: senttia.
3320: 2. Ehdotettavat muutokset Valtakunnan metsien kahdeksas inventointi
3321: on tekeillä, ja Etelä-Suomen tulokset ovat
3322: Hallituksen esitykseen n:o 111/1988 vp. si- valmistumassa. Niiden tulosten perusteella las-
3323: sältyneet muutosehdotukset ovat tässä esityk- kettavat uudet metsäveroluvut ja verokuutio-
3324: sessä samansisältöiset. metrin rakenne ovat valmistumassa vuonna
3325: Esitykseen sisältyvät ehdotukset koskevat 1990 alueelta, johon kuuluvat Ahvenanmaan
3326: pinta-alalisien saattamista veronalaisiksi, maa- maakunta sekä neljän eteläisimmän metsälau-
3327: talouden irtaimen käyttöomaisuuden enim- takunnan toimialueet. Lain mukaan asetusta
3328: mäispoistoprosentin alentamista ja poistojen olisi mahdollisesti muutettava jo vuonna 1990.
3329: aloittamisajankohdan muuttamista sekä elä- Kahdeksannen inventoinnin arvioidaan valmis-
3330: kevakuutusmaksujen ja ryhmähenkivakuutuk- tuvan koko maahan 1990-luvun puolivälissä.
3331: sen vakuutusmaksujen vähennysoikeutta. Yksi- Metsäverotuksen uudistamisselvitysten tässä
3332: tyiskäyttöönottojen ja tulolähdesiirtojen vero- vaiheessa lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi
3333: tusta koskevat säännökset ehdotetaan otetta- 11 a §, jonka mukaan lain 11 §:n ja verotus-
3334: 1989 vp. - HE n:o 113 3
3335:
3336: lain 68 a §:n 2 momentin säännöksistä poike- markalla. Ensiharvennusvähennyksen käyt-
3337: ten valtakunnan metsien kahdeksannen inven- töönotto alentaa veropohjaa vuonna 1990 noin
3338: toinnin tietojen perusteella tarkistetaan metsä- 100 miljoonaa markkaa edellyttäen, että ensi-
3339: verolukuja ja verokuutiometrin rakennetta vas- harvennukset lisääntyvät metsänhoidollisten
3340: ta, kun inventointi on päättynyt koko maassa. tavoitteiden mukaisesti. Inventointitietojen
3341: käyttöönotto vuonna 1990 olisi laajentanut
3342: veropohjaa arviolta 200-300 miljoonalla mar-
3343: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- kalla.
3344: tukset
3345: Esitys on osa kokonaisverouudistusta, jota
3346: Maatalouden tuloverotuksen veropohjaa li- koskevat muut esitykset, erityisesti valtionvero-
3347: säävät pinta-alalisien veronalaisiksi muuttumi- tuksen tuloveroasteikkoa koskeva, myös vai-
3348: nen noin 900 miljoonaa markkaa ja poisto- kuttavat tämän esityksen vaikutuksiin veron-
3349: oikeuden hidastaminen suunnilleen 500-600 saajain ja verovelvollisten talouteen. Näitä ko-
3350: miljoonaa markkaa. konaisverouudistuksen vaikutuksia myös maa-
3351: Vakuutuskorvausten lisääminen tuottoarvi- tilatalouden harjoittajan osalta on käsitelty
3352: oon ja ojitusalueiden veronhuojennusten pois- vuodelta 1989 toimitettavaa verotusta varten
3353: taminen lisää metsäverotuksen veropohjaa annetun veroasteikkoesityksen (hall. es. 108/
3354: vuonna 1990 yhteensä noin 50 miljoonalla 1988 vp.) perusteluissa.
3355:
3356:
3357:
3358:
3359: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
3360:
3361:
3362: 1. Lakiehdotusten perustelut vauksesta olisi 60 prosenttia veronalaista tuloa.
3363: Muilta osin lainkohta pysyisi ennallaan.
3364: Perustelut koskevat ehdotettuja muutoksia 5 §:n 1 momentin 4 kohta. Pykälässä on
3365: verrattuna pysyvästi voimassa oleviin lakeihin. lueteltu maatalouden verovuoden veronalaisia
3366: tuloja ja näistä poikkeuksena mainittu pinta-
3367: alalisä. Kun pinta-alalisät eivät enää olisi vero-
3368: vapaita, ehdotetaan lainkohdasta poistettavak-
3369: 1.1. Maatilatalouden tuloverolaki si pinta-alalisää koskeva maininta.
3370: 5 §:n 1 momentin 12 kohta. Pykälän 1
3371: 4 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi saan- momenttiin lisättäväksi ehdotetun uuden 12
3372: nös verovelvollisen yksityistalouteensa ottaman kohdan mukaan veronalaiseksi tuloksi luettai-
3373: muun omaisuuden kuin maatalous- ja puutar- siin verovelvollisen toiseen tulolähteeseensä
3374: hatuotteiden arvosta. Omaisuuden arvoksi kat- siirtämän muun maatalouteen kuuluvan omai-
3375: sottaisiin omaisuuden alkuperäistä hankinta- suuden kuin maatalous- ja puutarhatuotteiden
3376: menoa vastaava määrä tai sitä alhaisempi to- ja tilalta otetun maa-aineksen verotuksessa
3377: dennäköinen luovutushinta. Tämänsisältöinen poistamatta oleva hankintamenon osa.
3378: säännös ehdotetaan pykälän 3 momentiksi. 6 §:n 1 momentin 1 kohta. Maatilatalouden
3379: Maatalous- ja puutarhatuotteiden verovapaut- tuloverolain 6 §:ssä on esimerkkiluettelo vä-
3380: ta koskeva säännös pysyisi entisensisältöisenä hennyskelpoisista menoista. Lainkohdasta eh-
3381: 4 §:n 2 momenttina. dotetaan poistettavaksi viittaus tulo- ja varalli-
3382: 5 §:n 1 momentin 2 kohta. Lainkohtaa eh- suusverolain mukaan kokonaistulosta vähen-
3383: dotetaan muutettavaksi siten, että rakennuk- nyskelpoisiin vapaaehtoisiin eläkevakuutus-
3384: sesta ja rakennelmasta, jonka verovelvollinen maksuihin. Maatilatalouden harjoittajat saisi-
3385: on omistanut vähintään 10 vuotta, saaduista vat pakollisten eläkevakuutusmaksujen lisäksi
3386: luovutushinnoista ja vahingon-, vakuutus- ja vähentää kokonaistulosta vapaaehtoisia elä-
3387: muista korvaoksista 60 prosenttia on veron- kevakuutusmaksuja 15 prosenttia ansiotulon
3388: alaista tuloa. Myös muusta säännöksessä tar- määrästä. Tästä säädetään tulo- ja varallisuus-
3389: koitetusta luovutushinnasta tai muusta kor- verolaissa.
3390: 4 1989 vp. - HE n:o 113
3391:
3392: Säännös maatalousyrittäjien ryhmähenkiva- kunnittain. Tämä ei ole kuitenkaan käytännös-
3393: kuutuksen maksujen vähennysoikeudesta eh- sä ollut mahdollista muuten kuin veroluokituk-
3394: dotetaan otettavaksi lainkohtaan samansisäl- sessa ja puun keskihinnan määrityksessä. Kun
3395: töisenä kuin se on vuodelta 1989 sovellettavas- arviointiperusteet pitäisi tarvittaessa voida
3396: sa laissa. määritellä myös kuntaryhmittäin, ehdotetaan
3397: 6 §:n 1 momentin 12 kohta. Pykälän 1 tästä otettavaksi lakiin säännös.
3398: momenttiin lisättävään uuteen 12 kohtaan eh- Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan met-
3399: dotetaan sisällytettäväksi säännös verovelvolli- sämaat jaetaan enintään neljään veroluokkaan.
3400: sen toisesta tulolähteestä siirtämän omaisuuden Pykälän 1 momentin 2 kohtaan sisältyisi
3401: vähennyskelpoisuudesta. Vähennyskelpoinen verokuutiometrin ja metsäveroluvun määritel-
3402: olisi omaisuuden verotuksessa poistamaHa ole- mät, jotka nykyisin ovat maatilatalouden tulo-
3403: va hankintamenon osa tai sitä korkeampi toi- veroasetuksen 13 §:ssä.
3404: sessa tulolähteessä veronalaiseksi luovutushin- Pykälän 1 momentin 3 kohtaan sisältyisi
3405: naksi luettu määrä. verokuutiometrin rakenteen määrittely. Tämän
3406: 8 §. Pykälän 3 momentissa on irtaimen käyt- mukaan vallinnutta käytäntöä noudattaen ve-
3407: töomaisuuden poistoja koskevan menojään- rokuutiometriin arvioidaan sisältyvän eri puu-
3408: nöksen käsitteen määritelmä. Sen mukaan me- tavaralajeja ja hukkapuuta samassa suhteessa
3409: nojäännöstä laskettaessa irtaimen käyttöomai- kuin niitä on metsämaan suurimman kestävän
3410: suuden hankkiminen oikeuttaa poistojen aloit- hakkuumahdollisuuden rakenteessa.
3411: tamiseen. Elinkeinotulon verottamisesta anne- Verokuutiometrin bruttoraha-arvon määrit-
3412: tun lain mukaan verotettavan elinkeinonhar- tämistapa sisältyisi pykälän 1 momentin 4 koh-
3413: joittajan ja maatilatalouden harjoittajan pois- taan. Kantohintataso määritettäisiin metsän-
3414: tojärjestelmän yhtenäistämiseksi lainkohta eh- omistajien puukaupoissa saamien keskihinto-
3415: dotetaan muutettavaksi siten, että menojään- jen ja hakkuuvuonna sovellettavan verokuutio-
3416: nös on verovuoden aikana käyttöön otettujen metrin rakenteen perusteella. Säännöksen mu-
3417: koneiden, kaluston ja laitteiden hankintameno- kaan keskihintoja laskettaessa otettaisiin huo-
3418: jen sekä aikaisemmin käyttöön otettujen ko- mioon myös tulon menetyksistä saadut vakuu-
3419: neiden, kaluston ja laitteiden poistamattomien tuskorvaukset. Keskihintoja laskettaessa sovel-
3420: hankintamenojen summa vähennettynä koneis- lettaisiin kauppasopimusten mukaisia kanto-
3421: ta, kalustosta ja laitteista verovuoden aikana hintoja ja hankintahinnoista yhtenäisin perus-
3422: saaduilla luovutushinnoilla ja muilla vastikkeil- tein johdettuja kantoarvoja. Lainkohtaan eh-
3423: la sekä vahingon-, vakuutus- ja muilla kor- dotetaan otettavaksi myös nykyisin asetuksessa
3424: vauksilla ynnä koneiden, kaluston ja laitteiden oleva säännös metsämaan jakamisesta kunnas-
3425: hankintaan ja perusparannuksiin saaduilla sa enintään kolmeen kantohinta-alueeseen, jos
3426: avustuksilla. puutavaran kantohinnat ovat kunnan eri osissa
3427: Pykälän 4 momentissa on säädetty enim- puutavaran menekki- ja kuljetussuhteiden joh-
3428: mäispoistoprosentista. Tämä ehdotetaan alen- dosta huomattavasti erilaiset tai jos kuntien
3429: nettavaksi 30 prosentista 25 prosenttiin. välisten huomattavien tuottoperuste-erojen ta-
3430: 11 §. Pykälässä on säännökset metsätalou- soittaminen sitä edellyttää.
3431: den puhtaan tulon määrittämisestä. Laissa ole- Metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja hal-
3432: vat säännökset puhtaan tuoton arvioinnista lintomenot sekä käyttöomaisuuden poistot ote-
3433: ovat hyvin niukat, ja puhtaan tuoton arviointi taan huomioon verokuutiometrin keskimää-
3434: perustuu paljolti käytännössä kehitettyihin me- räistä raha-arvoa kolmelle viimeksi kuluneelle
3435: nettelytapoihin. Maatilatalouden tuloverolain hakkuuvuodelle määritettäessä siten, että kun-
3436: 11 §:ään ehdotetaan otettavaksi yksityiskohtai- kin hakkuuvuoden verokuutiometrin brutto-
3437: set säännökset metsätalouden puhtaan tuoton raha-arvosta vähennetään kyseisenä hakkuu-
3438: määrityksessä käytetyistä käsitteistä ja menet- vuonna sovellettava keskimääräinen vähennys.
3439: telystä. Keskimääräisestä vähennysprosentista on sää-
3440: Pykälän 1 momentin johdantokappaleeseen detty maatilatalouden tuloveroasetuksessa.
3441: sisältyisi keskimääräisverotuksen periaate kol- Päättäessään kokonaisverouudistuksen pää-
3442: men hakkuuvuoden verotusperusteiden vahvis- linjoista hallitus päätti myös, että vähennyksen
3443: tamisesta hintanoteerausten perusteella. Pysy- laskentamenettelyä tarkistetaan, jolloin vähen-
3444: västi voimassa oleva laki edellyttää metsätalou- nysprosenttia voitiin alentaa 2 prosenttiyksi-
3445: den tuoton arviointiperusteiden määrittämistä köllä. Hallituksen esityksen n:o 111 perus-
3446: 1989 vp. - HE n:o 113 5
3447:
3448: teluissa oli todettu, että kulujen suhteuttami- Pykälän 2 momentissa on saannös vähen-
3449: nen puuston arvonlisäykseen ja poistomenette- nyksen määrän laskemisesta. Ensiharvennusvä-
3450: lyn soveltaminen investointien menoihin alen- hennyksen määrä vastaisi hakkuussa kertyneen
3451: taisi kuluosuutta. luovutetun puutavaran puolta määrää kerrot-
3452: Vähennysprosentti on Ahvenanmaalla, Tu- tuna verovuoden verokuutiometrin keskimää-
3453: run ja Porin, Uudenmaan, Kymen ja Hämeen räisellä raha-arvolla. Vähennyksen määrä saisi
3454: lääneissä 9, Mikkelin, Kuopion, Vaasan ja kuitenkin olla enintään muiden tilakohtaisten
3455: Keski-Suomen lääneissä 11, Pohjois-Karjalan veronhuojennusten ja vähennysten jälkeen jää-
3456: ja Oulun läänissä 13 sekä Lapin läänissä 15. vän verovuoden verotettavan puhtaan tuoton
3457: Säännös keskimääräisen vähennyksen vähen- suuruinen.
3458: tämisestä verokuutiometrin keskimääräistä Pykälän 3 momentissa on säädetty vähen-
3459: raha-arvoa määritettäessä ehdotetaan 11 §:n 1 nyksen myöntämisen edellytyksistä. Moment-
3460: momentin 5 kohdaksi. tiin sisältyy ensiharvennuksen käsitteen täs-
3461: Veroluokista, metsäveroluvuista, verokuu- mennys. Tämän lisäksi luovutetun puun mää-
3462: tiometrin rakenteesta ja keskimääräisestä vä- rän on oltava vähintään 20 kiintokuutiometriä,
3463: hennyksestä annettaisiin tarkemmat määräyk- ja luovutetun puun tulee täyttää puumarkki-
3464: set asetuksella. Verokuutiometrin keskimääräi- noilla yleisesti sovellettavat puutavaran mitta-
3465: sestä raha-arvosta päättäisi valtioneuvosto, ku- ja laatuvaatimukset. Saadakseen vähennyksen
3466: ten nykyisinkin. Metsäveroalueista ja kanto- verovelvollisen on liitettävä veroilmoitukseensa
3467: hinta-alueista päättäisi verohallitus. Tämänsi- puun ostajan antama todistus vähennykseen
3468: sältöinen 2 momentti ehdotetaan lakiin. oikeuttavan puutavaran määrästä.
3469: Lain 11 §:n 3 momentti olisi nykyinen 2 Ensiharvennusvähennystä ei pidettäisi 13 §:n
3470: momentti, joka sisältää säännökset valtion 4 momentissa tarkoitettuna menona, joka voi-
3471: Enontekiön ja Utsjoen kunnissa harjoittaman taisiin vähentää seuraavana verovuonna metsä-
3472: metsätalouden verottamisesta. talouden puhtaasta tulosta erikseen, jos sen
3473: määrä yhdessä muiden erikseen vähennettävien
3474: 11 a §. Lakiin lisättäväksi ehdotettuun uu- vähennysten jälkeen ylittää metsän verotetta-
3475: teen pykälään sisältyy säännös siitä, että 11 §:n van puhtaan tuoton.
3476: ja verotuslain 68 a §:n 2 momentin säännösten 16 §. Pykälään sisältyvät säännökset metsi-
3477: estämättä valtakunnan metsien kahdeksannen tyksen tai ojituksen perusteella myönnettävän
3478: inventoinnin tiedot otetaan huomioon metsäve- veronhuojennuksen saamisen edellytyksistä.
3479: roluvuissa tai verokuutiometrin rakenteessa Kun ojituksen perusteella ei enää myönnettäisi
3480: vasta, kun kahdeksas inventointi on päättynyt. veronhuojennuksia, ehdotetaan pykälästä jä-
3481: Voimassa olevan lain mukaan asetuksen lu- tettäväksi pois ojitusta koskevat säännökset.
3482: vut on muutettava, ennen kuin verokuutiomet- 17 §. Kokonaisverouudistuksen yhteydessä
3483: rin keskimääräinen raha-arvo vahvistetaan. In- korkojen vähentämistä koskevat säännökset
3484: ventointitietojen perusteella olisi asetukseen si- sisällytettiin tulo- ja varallisuusverolakiin. Vel-
3485: sältyvät metsäveroluvut ja verokuutiometrin kojen korkojen vähennysoikeuden rajoittami-
3486: rakenne muutettava ennen joulukuun 10 päi- sesta verotuksessa annettu laki (953/74) on
3487: vää annettavaa raha-arvopäätöstä. tarkoitus kumota, joten viittaus tähän lakiin
3488: 15 §. Kun soiden ojitusalueiden uusista ve- ehdotetaan kumottavaksi.
3489: ronhuojennuksista luovuttaisiin, ehdotetaan 21 §. Pykälästä ehdotetaan kumottaviksi
3490: pykälän 2 momentti kumottavaksi. viittaukset jo kumottuihin tulo- ja omaisuusve-
3491: 15 b §. Pykälässä ovat säännökset ensihar- rolakiin, kunnallishallituksesta kaupungissa
3492: vennusvähennyksestä ja sen saamisen edelly- annettuun asetukseen ja maalaiskuntien kun-
3493: tyksistä. nallishallinnosta annettuun asetukseen.
3494: Pykälän 1 momentin mukaan vähennyksen
3495: voisivat saada luonnollinen henkilö, kuolinpe-
3496: sä ja näiden muodostama yhtymä sekä yhteis- 1.2. Laki tappiontasauksesta tuloverotukses-
3497: metsä. Ensiharvennusvähennyksen saisi vero- sa
3498: vuonna ostajalle luovutetusta ensiharvennus-
3499: hakkuussa kertyneestä puusta. Ensiharvennuk- 2 §. Kun maatilatalouden tappiota 10 000
3500: sella tarkoitetaan nuoren kasvatusmetsän ensi- markkaa ylittävältä osalta ei saisi enää valtion-
3501: kertaista kaupallista harvennushakkuuta. verotuksessa vähentää muun tulolähteen tap-
3502: 6 1989 vp. - HE n:o 113
3503:
3504: piosta, on lain 2 §:ää, johon sisältyy tappion tus kumota asetuksessa. Maatilatalouden tulo-
3505: määritelmä, muutettava. Pykälää ehdotetaan veroasetuksen 13, 17 ja 18 § kumottaisiin.
3506: muutettavaksi lisäämällä siihen säännökset
3507: maatilatalouden tappion käsitteestä ja laskemi-
3508: sesta. 3. Voimaantulo
3509: Pykälän 3 momentissa on säännökset vero-
3510: velvollisen kokonaistulosta vähennettävien eri Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi-
3511: eläkelakien nojalla suoritettujen vakuutus- vänä tammikuuta 1990. Niitä sovellettaisiin
3512: maksujen ja maatilatalouden tuloverolain ensimmäisen kerran vuodelta 1990 toimitetta-
3513: 15 a §:n 3 momentissa tarkoitetun vähennyk- vassa verotuksessa.
3514: sen rinnastamisesta tappiota laskettaessa huo- Maatilatalouden tuloverolain 11 §:n 1 mo-
3515: mioon otettaviin vähennyksiin. Kun elä- mentin 2 ja 3 kohta tulevat sovellettaviksi, kun
3516: kevakuutusmaksujen vähennysoikeuteen on metsäverolukuja tai verokuutiometrin raken-
3517: ehdotettu muutoksia, ehdotetaan lainkohdassa netta ensimmäisen kerran muutetaan lain voi-
3518: oleva sanamuoto eläkevakuutusmaksujen vä- maantulon jälkeen. Lain 11 §:n 1 momentin 4
3519: hentämisestä yksinkertaistettavaksi. Maatilata- kohtaa sovellettaisiin ensimmäisen kerran mää-
3520: louden tuloverolain 15 a §:n 3 momentissa tar- ritettäessä verokuutiometrin bruttoraha-arvoa
3521: koitettua vähennystä koskeva säännös ehdote- hakkuuvuodelta 1989/90.
3522: taan tarpeettomana kumottavaksi. Maatilata- Ennen maatilatalouden tuloverolain muu-
3523: louden tuloverolain 13 §:ssä on vuoden 1986 toksen voimaantuloa ojitettujen soiden perus-
3524: alusta voimassa säännös ylimenevän osan huo- teella myönnetyt veronhuojennukset olisivat
3525: mioon ottamisesta seuraavana verovuonna voimassa kumotun 15 § :n 2 momentissa sääde-
3526: metsätalouden puhtaasta tulosta erikseen vä- tyn ajan. Tammikuun 1 päivän 1989 jälkeen
3527: hennettävänä menona. ojitetun suon nojalla ei enää myönnetä huojen-
3528: Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväk- nusta. Lain 16 §:n säännöksiä sovellettaisiin
3529: si säännös verovelvollisen kokonaistulosta val- ennen 1 päivää tammikuuta 1989 voimassa
3530: tionverotuksessa vähennettävän maatilatalou- olleessa muodossa ennen tätä ajankohtaa oji-
3531: den tappion rinnastamisesta 1 momentissa mai- tettujen soiden veronhuojennuksiin.
3532: nittuihin vähennyksiin.
3533: 4 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi sään- 4. Säätämisjärjestys
3534: nös maatilatalouden tappion vähentämisestä.
3535: Esitykseen sisältyvät lakiehdotukset olisi kä-
3536: siteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mukai-
3537: 2. Tarkemmat säännökset ja sessa yhtä vuotta pidemmältä ajalta kannetta-
3538: määräykset vaa veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
3539:
3540: Kun eräitä nykyisin maatilatalouden tulove- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
3541: roasetuksessa olevia säännöksiä ehdotetaan kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
3542: otettavaksi lakiin, on nämä säännökset tarkoi- set:
3543: 1989 vp. - HE n:o 113 7
3544:
3545:
3546:
3547:
3548: 1.
3549: Laki
3550: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta
3551:
3552: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3553: kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67) 15 §:n 2
3554: momentti,
3555: sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (975/79), ja
3556: muutetaan 4 §, 5 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohta, 6 §:n 1 momentin 1, 9 ja 11 kohta, 8 §:n 3 ja 4
3557: momentti sekä 11, 16, 17 ja 21 §,
3558: sellaisina kuin niistä ovat 4 §, 5 §:n 1 momentin 4 kohta ja 21 § 30 päivänä joulukuuta 1970
3559: annetussa laissa (847/70), 5 §:n 1 momentin 2 kohta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
3560: (1039/85}, 6 §:n 1 momentin 1 kohta 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (303/82) ja 11
3561: kohta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa (374/68}, 11 § osittain muutettuna 12 päivänä
3562: toukokuuta 1972 annetulla lailla (373/72), 16 §mainitussa 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa
3563: laissa ja 17 § 2 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (900/83), sekä
3564: lisätään 5 §:n 1 momenttiin siitä mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1970 annetulla lailla
3565: kumotun 12 kohdan sijaan uusi 12 kohta, 6 §:n 1 momenttiin uusi 12 kohta sekä lakiin uusi 11 a
3566: ja 15 b § seuraavasti:
3567:
3568: 4§ 5§
3569: Maatalouden verovuoden puhdas tulo on Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja maatalouden ve-
3570: maataloudesta sekä siihen tai metsätalouteen rovuoden veronalaisia tuloja ovat muun ohes-
3571: liittyvästä sellaisesta toiminnasta, jota ei ole sa:
3572: pidettävä eri liikkeenä, rahana tai rahanarvoi-
3573: sena etuutena verovuonna saatujen tulojen ja 2) rakennuksesta ja rakennelmasta, jonka
3574: tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu- verovelvollinen on omistanut 10 vuotta ly-
3575: neiden menojen erotus. hyemmän ajan, saadut luovutushinnat sekä
3576: Maatalouden veronalaiseksi tuloksi ei lueta vahingon-, vakuutus- ja muut korvaukset ko-
3577: verovelvollisen ja hänen perheensä yksityista- konaan ja, omistusajan ollessa vähintään 10
3578: loudessa käytettyjen tilalta saatujen maatalous- vuotta tai kun rakennus on luovutettu kiinteän
3579: ja puutarhatuotteiden luovutushintaa. omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk-
3580: Verovelvollisen ottaessa 1 momentissa tar- sesta annetun lain (603/77) mukaisella menet-
3581: koitetusta toiminnasta yksityistalouden käyt- telyllä tai muulla siihen rinnastettavana menet-
3582: töön muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua telyllä tai jos rakennus ilman, että edellä tar-
3583: omaisuutta katsotaan omaisuuden alkuperäistä koitettuun menettelyyn on ryhdytty, tai menet-
3584: hankintamenoa vastaava määrä tai sitä alhai- telyn alettua on kaupoin tai muutoin vapaaeh-
3585: sempi todennäköinen luovutushinta veronalai- toisesti luovutettu sellaiseen tarkoitukseen, jo-
3586: seksi luovutushinnaksi. hon vastaanottajalla on oikeus lunastaa raken-
3587: 8 1989 vp. HE n:o 113
3588:
3589: nus tai saada sen pysyvä käyttöoikeus maini- hänen perheenjäsenensä pakollisesta elä-
3590: tulla menettelyllä, tai jos verovelvollinen vesis- kevakuutuksesta suoritetut maksut, maatalous-
3591: tön patoamista tai säännöstelyä varten on va- yrittäjien tapaturmavakuutuslain (1 026/81) pe-
3592: paaehtoisesti luovuttanut rakennuksen maini- rusteella suoritetut maksut ja maatalousyrittä-
3593: tuista toimenpiteistä hyötyä saavalle voimalai- jien eläkelaissa (467 /69) tarkoitetut ryhmähen-
3594: toksen omistajalle sellaiseen tarkoitukseen, jo- kivakuutuksen maksut sekä verovelvollisen
3595: hon valtiolle on annettu lunastusoikeus, 60 perheenjäsenen palkka ja muut etuudet 7 §:ssä
3596: prosenttia mainituista luovutushinnoista ja säädetyin rajoituksin;
3597: korvauksista, lukuun ottamatta verovelvollisen
3598: tai hänen perheensä asuntona taikka muuten 9) maataloudessa käytetyn, tilan metsästä
3599: heidän yksityistaloudessaan käytetystä raken- otetun puun kantohinnat;
3600: nuksesta, rakennelmasta tai sen osasta saatuja
3601: luovutushintoja ja korvauksia, kuitenkin niin, 11) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut;
3602: että maatilan tai sen osan luovutuksen yhtey- sekä
3603: dessä myös rakennuksista ja rakennelmista 12) verovelvollisen toisesta tulolähteestä
3604: saadut voitot verotetaan 21 §:ssä tarkoitetulla maatalouteen siirtämän omaisuuden verotuk-
3605: tavalla; sessa poistamatta oleva hankintamenon osa tai
3606: sitä korkeampi toisessa tulolähteessä veronalai-
3607: 4) valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi seksi luovutushinnaksi luettu määrä.
3608: saadut avustukset ja korvaukset, lukuun otta-
3609: matta uudis- ja kivenraivauspalkkioita ja mui-
3610: ta niihin verrattavia maanparannusavustuksia 8§
3611: ja verovelvollisen tai hänen perheensä asun-
3612: noksi taikka muuten heidän yksityistaloudes- Menojäännös on verovuoden aikana käyt-
3613: saan käytettäväksi tarkoitetun rakennuksen, töön otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden
3614: rakennelman tai sen osan hankintaa ja perus- hankintamenojen sekä aikaisemmin käyttöön
3615: parannuksia varten saatuja avustuksia, kuiten- otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden pois-
3616: kin niin, että koneiden, kaluston ja laitteiden tamattomien hankintamenojen summa vähen-
3617: hankkimista tai perusparannuksia varten saa- nettynä koneista, kalustosta ja laitteista vero-
3618: dut avustukset ja korvaukset tuloutetaan vuoden aikana saaduilla luovutushinnoilla ja
3619: 8 §:ssä ja salaojitusavustukset 10 §:ssä sääde- muilla vastikkeilla sekä vahingon-, vakuutus-
3620: tyllä tavalla sekä rakennusten ja rakenneimien ja muilla korvauksilla ynnä koneiden, kaluston
3621: hankintaan ja perusparannuksiin saadut avus- ja laitteiden hankintaan ja perusparannuksiin
3622: tukset vähentämällä ne vastaavista hankinta- saaduilla avustuksilla.
3623: tai perusparannusmenoista; Verovuoden poiston suuruus saa olla enin-
3624: tään 25 prosenttia menojäännöksestä. Jos näin
3625: 12) verovelvollisen toiseen tulolähteeseensä laskettu poisto on pienempi kuin 10 prosenttia
3626: siirtämän muun kuin 11 kohdassa tarkoitetun verovuoden päättyessä käytössä olevien vero-
3627: omaisuuden verotuksessa poistamatta oleva vuoden ja kolmen sitä edeltäneen verovuoden
3628: hankintamenon osa; aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston
3629: ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä,
3630: saadaan poisto kuitenkin tehdä viimeksi maini-
3631: 6§ tun suuruisena.
3632: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tulon hankkimi-
3633: sesta tai säilyttämisestä johtuneita vähennys-
3634: kelpoisia menoja ovat muun ohessa: 11 §
3635: 1) maataloudessa työskennelleille henkilöille Metsätaloudesta saatuna puhtaana tulona pi-
3636: rahana maksetut palkat, heidän ja heidän detään sitä puhdasta tuottoa, jonka samanlaa-
3637: omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perus- tuisen metsämaan arvioidaan kunnassa tai
3638: tuvat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän kuntaryhmässä (metsäveroa/ue) verovuonna
3639: omaistensa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyt- päättyneenä ja kahtena sitä edeltäneenä hak-
3640: tömyyskorvaus- ja muiden niiden kaltaisten kuuvuotena keskimäärin hehtaaria kohti anta-
3641: oikeuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus- neen. Tuoton arvioinnissa sovelletaan seuraa-
3642: ja muut sellaiset maksut, verovelvollisen ja via perusteita (tuottoperusteet):
3643: 1989 vp. - HE n:o 113 9
3644:
3645: 1) metsämaat jaetaan verotusta varten enin- luovutushintoja ja muita vastikkeita sekä met-
3646: tään neljään eri veroluokkaan; sästä saatuja vahingon- ja muita korvauksia
3647: 2) eri veroluokkiin luetun metsämaan vuo- vähennettynä tulon hankkimisesta tai säilyttä-
3648: tuinen puuntuotos hehtaaria kohti määritetään misestä aiheutuneilla menoilla hallintomenoja
3649: kuutiometreinä (verokuutiometn) siten, että lukuun ottamatta.
3650: arvioitu tuotos ottaa huomioon puuston erilai-
3651: sen rakenteen eri veroluokissa ja vastaa 1
3652: kohdassa tarkoitettuihin veroluokkiin luettujen 11 a §
3653: metsämaiden kuorellisen runkopuun vuotuista Sen estämättä, mitä 11 §:ssä ja verotuslain
3654: kasvua hehtaaria kohti (metsäveroluku); 68 a §:n 2 momentissa on säädetty, metsäta-
3655: 3) yhteen verokuutiometriin arvioidaan sisäl- louden tuottoperusteina sovellettaviin metsäve-
3656: tyvän eri puutavaralajeja ja hukkapuuta sa- rolukuihin ja verokuutiometrin rakenteeseen
3657: massa suhteessa kuin niitä on metsämaan suu- tehdään valtakunnan metsien kahdeksannessa
3658: rimman kestävän hakkuumahdollisuuden ra- inventoinnissa saatujen tietojen perusteella
3659: kenteessa (verokuutiometrin rakenne); muutokset, kun tämä inventointi on päättynyt
3660: 4) kantohintataso määritetään kullekin hak- koko maassa.
3661: kuuvuodelle erikseen metsänomistajien puu-
3662: kaupoissa puutavaralajeittain saamien keski- 15 b §
3663: hintojen ja hakkuuvuonna sovellettavan vero- Luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja
3664: kuutiometrin rakenteen perusteella ( verokuu- näiden muodostamaHa yhtymällä sekä yhteis-
3665: tiometrin bruttoraha-arvo). Keskihintoja las- metsällä on oikeus metsätalouden puhtaasta
3666: kettaessa sovelletaan kauppasopimusten mu- tulosta tehdä vähennys verovuonna ostajalle
3667: kaisia kantohintoja ja hankintahinnoista yhte- luovutetusta ensiharvennushakkuussa kerty-
3668: näisin perustein johdettuja kantoarvoja, jol- neestä puusta (ensiharvennusvähennys).
3669: loin tulon menetyksistä saadut vakuutus- Ensiharvennusvähennyksen määrä lasketaan
3670: korvaukset otetaan huomioon kantohintatasoa siten, että se vastaa hakkuussa kertyvän ja
3671: määritettäessä. Jos puutavaran kantohinnat luovutetun puutavaran puolta määrää kerrot-
3672: ovat kunnan eri osissa puutavaran menekki- ja tuna verovuoden verokuutiometrin keskimää-
3673: kuljetussuhteiden johdosta huomattavasti eri- räisellä raha-arvolla, kuitenkin enintään 13-
3674: laiset tai jos kuntien välisten huomattavien 15 ja 15 a §:ssä tarkoitettujen veronhuojennus-
3675: tuottoperuste-erojen tasoittaminen sitä edellyt- ten ja vähennysten jälkeen laskettua metsäta-
3676: tää, jaetaan metsämaat kunnassa enintään kol- louden puhtaan tuoton kokonaismäärää vero-
3677: meen kantohinta-alueeseen; vuonna.
3678: 5) metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on
3679: hallintomenot sekä käyttöomaisuuden poistot edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi, että
3680: otetaan huomioon verokuutiometrin keskimää- 1) hakkuu on kohdistunut metsään, jonka
3681: räistä raha-arvoa määritettäessä siten, että puuston keskiläpimitta ennen hakkuu ta 1, 3
3682: kunkin hakkuuvuoden verokuutiometrin brut- metrin korkeudelta maanpinnasta mitattuna on
3683: toraha-arvosta vähennetään kyseisenä hakkuu- vähintään 8 cm ja enintään 16 cm;
3684: vuonna sovellettava keskimääräinen vähennys. 2) luovutetun puun määrä on vähintään 20
3685: Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista veroluokis- kiintokuutiometriä;
3686: ta, 2 kohdassa tarkoitetuista metsäveroluvuis- 3) luovutettu puu täyttää puumarkkinoilla
3687: ta, 3 kohdassa tarkoitetusta verokuutiometrin yleisesti sovellettavat puutavaran mitta- ja laa-
3688: rakenteesta ja 5 kohdassa tarkoitetusta keski- tuvaatimukset;
3689: määräisestä vähennyksestä annetaan tarkem- 4) veroilmoitukseen on liitetty puun ostajan
3690: mat määräykset asetuksella. Verokuutiometrin antama todistus vähennykseen Oikeuttavan
3691: keskimääräisestä raha-arvosta päättää valtio- puutavaran määrästä.
3692: neuvosto. Metsäveroalueista ja kantohinta- Ensiharvennusvähennystä ei pidetä 13 § :n 4
3693: alueista päättää verohallitus. momentissa tarkoitettuna menona.
3694: Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa on
3695: säädetty, pidetään valtion Enontekiön ja Uts- 16 §
3696: joen kunnissa harjoittamasta metsätaloudesta Edellä 15 tai 15 a §:ssä tarkoitetun veron-
3697: saamana puhtaana tulona verovuonna tapahtu- huojennuksen saamisen edellytyksenä on
3698: neesta puun myynnistä tai käytöstä saatuja myös, että metsän uudistaminen tai metsittämi-
3699:
3700: 2 390279R
3701: 10 1989 vp. - HE n:o 113
3702:
3703: nen on tehty metsälautakunnan tai, jos kysy- 21 §
3704: myksessä on valtion maalla suoritettava metsit- Maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut
3705: täminen, sen viranomaisen, jonka hallinnassa voitot verotetaan tulo- ja varallisuusverolain
3706: alue on, ennen työhön ryhtymistä alueelle hy- säännösten edellyttämällä tavalla.
3707: väksymän suunnitelman mukaisesti.
3708: Veronhuojennusta ei myönnetä, jos on kysy- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3709: mys alueesta, jossa maatalousmaan metsittämi- kuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen
3710: nen ei edellytä metsänviljelyä eikä myöskään, kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk-
3711: jos on kysymys alueesta, jossa on suoritettu sessa, kuitenkin siten, että 11 §:n 1 momentin
3712: yksityismetsälain (412/67) vastainen hakkuu. 2 ja 3 kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran,
3713: Jos metsitysalueen hoito on laiminlyöty, me- kun metsäverolukuja tai verokuutiometrin ra-
3714: nettää verovelvollinen 15 §:ssä tarkoitetun ve- kennetta muutetaan tämän lain voimaantulon
3715: ronhuojennuksen tällaisen alueen osalta siltä jälkeen. Lain 11 §:n 1 momentin 4 kohtaa
3716: vuodelta toimitettavasta verotuksesta alkaen, sovelletaan ensimmäisen kerran määritettäessä
3717: jona laiminlyönnin on todettu tapahtuneen. verokuutiometrin bruttoraha-arvoa hakkuu-
3718: vuodelta 1989/90.
3719: 17 § Ennen 1 päivää tammikuuta 1989 ojitettuun
3720: Maatilatalouden tulosta vähennetään maati- suohon sovelletaan kumotun 15 §:n 2 momen-
3721: lataloudesta johtuneen velan korot sekä in- tin säännöksiä ja 16 §:n säännöksiä ennen 1
3722: deksi- ja kurssitappiot tulo- ja varallisuusvero- päivää tammikuuta 1989 voimassa olleessa
3723: lain säännösten edellyttämällä tavalla. muodossa.
3724:
3725:
3726:
3727:
3728: 2.
3729: Laki
3730: tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta
3731:
3732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tappiontasauksesta 24 päivänä kesäkuuta 1968
3733: annetun lain (362168) 2 §:n 1 ja 3 momentti sekä 4 §:n 1 momentti,
3734: näistä 2 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa
3735: (976179), näin kuuluvaksi:
3736:
3737: 2§ tarkoitetaan sitä määrää, jolla tulolähteen tu-
3738: Valtionverotuksessa tarkoitetaan tappiolla lon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtunei-
3739: sitä määrää, jolla verovelvollisen eri tulolähtei- den vähennysten, vähennyskelpoisien oikaisu-
3740: den tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä erien ja ylijäämänpalautusten sekä vähennys-
3741: johtuneiden vähennysten, vähennyskelpoisien kelpoisien korkojen sekä indeksi- ja kurssitap-
3742: oikaisuerien ja ylijäämänpalautusten sekä vä- pioiden yhteismäärä tappiovuonna ylittää sa-
3743: hennyskelpoisten korkojen sekä indeksi- ja man tulolähteen veronalaisten tulojen yhteis-
3744: kurssitappioiden yhteismäärä verovuonna (tap- määrän 10 000 markkaa ylittävällä määrällä.
3745: piovuonna) ylittää hänen eri tulolähteistä saa-
3746: miensa veronalaisten tulojen yhteismäärän. Jos Verovelvollisen kokonaistulosta valtion- ja
3747: verovelvollinen harjoittaa maatilataloutta, tar- kunnallisverotuksessa vähennettävät elä-
3748: koitetaan tappiolla kuitenkin edellä mainittua kevakuutusmaksut rinnastetaan tämän pykälän
3749: määrää vähennettynä sillä määrällä, jolla maa- 1 ja 2 momenttia sovellettaessa niissä mainit-
3750: tilatalouden tulolähteen edellä mainittujen vä- tuihin vähennyksiin. Verovelvollisen kokonais-
3751: hennyskelpoisten erien yhteismäärä tappio- tulosta valtionverotuksessa verovuonna vähen-
3752: vuonna ylittää saman tulolähteen veronalaisten nettävä maatilatalouden tappio rinnastetaan
3753: tulojen yhteismäärän. Valtionverotuksessa tämän pykälän 1 momenttia sovellettaessa siinä
3754: maatilatalouden tappiolla tappiontasauksessa mainittuihin vähennyksiin.
3755: 1989 vp. - HE n:o 113 11
3756:
3757: 4§ mukaa kuin verotettavaa tuloa kertyy. Uuden
3758: Vahvistettu tappio vähennetään valtionvero- liikkeen tai ammatin 5 ensimmäisenä vero-
3759: tuksessa verotettavasta tulosta ja kunnallisve- vuonna syntyneet tappiot saadaan kuitenkin
3760: rotuksessa verovelvollisen tappion tuottaneen vähentää 10 ensimmäisen verovuoden aikana.
3761: tulolähteen verotettavasta tulosta tappiovuotta
3762: seuraavan 5 verovuoden aikana sitä mukaa
3763: kuin verotettavaa tuloa kertyy. Maatilatalou- Tämä laki tulee voimaan paiVana
3764: den tappio vähennetään valtionverotuksessa kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensim-
3765: saman tulolähteen verotettavasta tulosta tap- mäisen kerran vuodelta 1990 toimitettavassa
3766: piovuotta seuraavan 5 verovuoden aikana sitä verotuksessa.
3767:
3768:
3769: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
3770:
3771:
3772: Tasavallan Presidentti
3773: MAUNO KOIVISTO
3774:
3775:
3776:
3777:
3778: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
3779: 12 1989 vp. - HE n:o 113
3780:
3781: Liite
3782:
3783:
3784: 1.
3785: Laki
3786: maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta
3787:
3788: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3789: kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67) 15 §:n 2
3790: momentti,
3791: sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (975/79), ja
3792: muutetaan 4 §, 5 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohta, 6 §:n 1 momentin 1, 9 ja 11 kohta, 8 §:n 3 ja 4
3793: momentti sekä 11, 16, 17 ja 21 §,
3794: sellaisina kuin niistä ovat 4 §, 5 §:n 1 momentin 4 kohta ja 21 § 30 päivänä joulukuuta 1970
3795: annetussa laissa (847 /70), 5 §:n 1 momentin 2 kohta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
3796: (1039/85), 6 §:n 1 momentin 1 kohta 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (303/82) ja 11
3797: kohta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa (374/68), 11 § osittain muutettuna 12 päivänä
3798: toukokuuta 1972 annetulla lailla (373/72), 16 §mainitussa 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa
3799: laissa ja 17 § 2 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (900/83), sekä
3800: lisätään 5 §:n 1 momenttiin siitä mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1970 annetulla lailla
3801: kumotun 12 kohdan sijaan uusi 12 kohta, 6 §:n 1 momenttiin uusi 12 kohta sekä lakiin uusi 11 a
3802: ja 15 b § seuraavasti:
3803:
3804:
3805: Voimassa oleva laki Ehdotus
3806: 4§ 4§
3807: Maatalouden verovuoden puhdas tulo on Maatalouden verovuoden puhdas tulo on
3808: maataloudesta sekä siihen tai metsätalouteen maataloudesta sekä siihen tai metsätalouteen
3809: liittyvästä sellaisesta toiminnasta, jota ei ole liittyvästä sellaisesta toiminnasta, jota ei ole
3810: pidettävä eri liikkeenä, rahana tai rahanarvoi- pidettävä eri liikkeenä, rahana tai rahanarvoi-
3811: sena etuutena verovuonna saatujen tulojen, sena etuutena verovuonna saatujen tulojen ja
3812: joihin ei kuitenkaan lueta verovelvollisen ja tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu-
3813: hänen perheensä yksityistaloudessa käytettyjen neiden menojen erotus.
3814: tilalta saatujen maatalous- ja puutarhatuottei-
3815: den luovutushintaa, ja tulon hankkimisesta tai
3816: säilyttämisestä johtuneiden menojen erotus.
3817: Maatalouden veronalaiseksi tuloksi ei lueta
3818: verovelvollisen ja hänen perheensä yksityista-
3819: loudessa käytettyjen tilalta saatujen maatalous-
3820: ja puutarhatuotteiden luovutushintaa.
3821: Verovelvollisen ottaessa 1 momentissa tar-
3822: koitetusta toiminnasta yksityistalouden käyt-
3823: töön muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua
3824: omaisuutta katsotaan omaisuuden alkuperäistä
3825: hankintamenoa vastaava määrä tai sitä alhai-
3826: sempi todennäköinen luovutushinta veronalai-
3827: seksi luovutushinnaksi.
3828:
3829: 5§
3830: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja maatalouden ve-
3831: rovuoden veronalaisia tuloja ovat muun ohes-
3832: sa:
3833: 1989 vp. - HE n:o 113 13
3834:
3835: Voimassa oleva laki Ehdotus
3836:
3837:
3838: 2) rakennuksesta ja rakennelmasta, jonka 2) rakennuksesta ja rakennelmasta, jonka
3839: verovelvollinen on omistanut 10 vuotta lyhy- verovelvollinen on omistanut 10 vuotta ly-
3840: emmän ajan, saadut luovutushinnat sekä va- hyemmän ajan, saadut luovutushinnat sekä
3841: hingon-, vakuutus- ja muut korvaukset koko- vahingon-, vakuutus- ja muut korvaukset ko-
3842: naan ja, omistusajan ollessa vähintään 10 konaan ja, omistusajan ollessa vähintään 10
3843: vuotta tai kun rakennus on luovutettu kiinteän vuotta tai kun rakennus on luovutettu kiinteän
3844: omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk- omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk-
3845: sesta annetun lain (603/77) mukaisella menet- sesta annetun lain (603/77) mukaisella menet-
3846: telyllä tai muulla siihen rinnastettavana menet- telyllä tai muulla siihen rinnastettavana menet-
3847: telyllä tai jos rakennus ilman, että edellä tar- telyllä tai jos rakennus ilman, että edellä tar-
3848: koitettuun menettelyyn on ryhdytty, tai menet- koitettuun menettelyyn on ryhdytty, tai menet-
3849: telyn alettua on kaupoin tai muutoin vapaaeh- telyn alettua on kaupoin tai muutoin vapaaeh-
3850: toisesti luovutettu sellaiseen tarkoitukseen, jo- toisesti luovutettu sellaiseen tarkoitukseen, jo-
3851: hon vastaanottajalla on oikeus lunastaa raken- hon vastaanottajalla on oikeus lunastaa raken-
3852: nus tai saada sen pysyvä käyttöoikeus maini- nus tai saada sen pysyvä käyttöoikeus maini-
3853: tulla menettelyllä, tai jos verovelvollinen vesis- tulla menettelyllä, tai jos verovelvollinen vesis-
3854: tön patoamista tai säännöstelyä varten on va- tön patoamista tai säännöstelyä varten on va-
3855: paaehtoisesti luovuttanut rakennuksen maini- paaehtoisesti luovuttanut rakennuksen maini-
3856: tuista toimenpiteistä hyötyä saavalle voimalai- tuista toimenpiteistä hyötyä saavalle voimalai-
3857: toksen omistajalle sellaiseen tarkoitukseen, jo- toksen omistajalle sellaiseen tarkoitukseen, jo-
3858: hon valtiolle on annettu lunastusoikeus, 20 hon valtiolle on annettu lunastusoikeus, 60
3859: prosenttia mainituista luovutushinnoista ja prosenttia mainituista luovutushinnoista ja
3860: korvauksista, lukuun ottamatta verovelvollisen korvauksista, lukuun ottamatta verovelvollisen
3861: tai hänen perheensä asuntona taikka muuten tai hänen perheensä asuntona taikka muuten
3862: heidän yksityistaloudessaan käytetystä raken- heidän yksityistaloudessaan käytetystä raken-
3863: nuksesta, rakennelmasta tai sen osasta saatuja nuksesta, rakennelmasta tai sen osasta saatuja
3864: luovutushintoja ja korvauksia, kuitenkin niin, luovutushintoja ja korvauksia, kuitenkin niin,
3865: että maatilan tai sen osan luovutuksen yhtey- että maatilan tai sen osan luovutuksen yhtey-
3866: dessä myös rakennuksista ja rakennelmista dessä myös rakennuksista ja rakennelmista
3867: saadut voitot verotetaan 21 §:ssä tarkoitetulla saadut voitot verotetaan 21 §:ssä tarkoitetulla
3868: tavalla; tavalla;
3869:
3870: 4) valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi 4) valtiolta maataloustuotannon tukemiseksi
3871: saadut avustukset ja korvaukset, lukuun otta- saadut avustukset ja korvaukset, lukuun otta-
3872: matta pinta-alalisää sekä uudis- ja kivenrai- matta uudis- ja kivenraivauspalkkioita ja mui-
3873: vauspalkkioita ynnä muita niihin verrattavia ta niihin verrattavia maanparannusavustuksia
3874: maanparannusavustuksia ja verovelvollisen tai ja verovelvollisen tai hänen perheensä asun-
3875: hänen perheensä asunnoksi taikka muuten hei- noksi taikka muuten heidän yksityistaloudes-
3876: dän yksityistaloudessaan käytettäväksi tarkoi- saan käytettäväksi tarkoitetun rakennuksen,
3877: tetun rakennuksen, rakennelman tai sen osan rakennelman tai sen osan hankintaa ja perus-
3878: hankintaa ja perusparannuksia varten saatuja parannuksia varten saatuja avustuksia, kuiten-
3879: avustuksia, kuitenkin niin, että koneiden, ka- kin niin, että koneiden, kaluston ja laitteiden
3880: luston ja laitteiden hankkimista tai perusparan- hankkimista tai perusparannuksia varten saa-
3881: nuksia varten saadut avustukset ja korvaukset dut avustukset ja korvaukset tuloutetaan
3882: tuloutetaan 8 §:ssä ja salaojitusavustukset 8 §:ssä ja salaojitusavustukset 10 §:ssä sääde-
3883: 10 §:ssä säädetyllä tavalla sekä rakennusten ja tyllä tavalla sekä rakennusten ja rakenneimien
3884: rakenneimien hankintaan ja perusparannuksiin hankintaan ja perusparannuksiin saadut avus-
3885: saadut avustukset vähentämällä ne vastaavista tukset vähentämällä ne vastaavista hankinta-
3886: hankinta- tai perusparannusmenoista; tai perusparannusmenoista;
3887:
3888: 12) verovelvollisen toiseen tulolähteeseensä
3889: 14 1989 vp. - HE n:o 113
3890:
3891: Voimassa oleva laki Ehdotus
3892:
3893: siirtämän muun kuin 11 kohdassa tarkoitetun
3894: omaisuuden verotuksessa poistamatto oleva
3895: hankintamenon osa;
3896:
3897:
3898: 6§
3899: Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja tulon hankkimi-
3900: sesta tai säilyttämisestä johtuneita vähennys-
3901: kelpoisia menoja ovat muun ohessa:
3902: 1) maataloudessa työskennelleille henkilöille 1) maataloudessa työskennelleille henkilöille
3903: rahassa maksetut palkat, heidän ja heidän rahana maksetut palkat, heidän ja heidän
3904: omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perus- omaistensa eläkkeet ja työsuhteeseen perus-
3905: tuvat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän tuvat avustukset sekä työntekijöiden ja heidän
3906: omaistensa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyt- omaistensa eläke-, sairauskorvaus-, työkyvyt-
3907: tömyyskorvaus- ja muiden niiden kaltaisten tömyyskorvaus- ja muiden niiden kaltaisten
3908: oikeuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus- oikeuksien järjestämisestä johtuvat vakuutus-
3909: ja muut sellaiset maksut, kuitenkin niin, että ja muut sellaiset maksut, verovelvollisen ja
3910: maatalousyrittäjien eläkelain (467 /69) ja maa- hänen perheenjäsenensä pakollisesta elä-
3911: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/ kevakuutuksesta suoritetut maksut, maatalous-
3912: 81) perusteella suoritetut maksut ovat vähen- yrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) pe-
3913: nyskelpoisia vain tulo- ja varallisuusverolain rusteella suoritetut maksut ja maata/ousyrittä-
3914: 29 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetyin rajoi- jien eläkelaissa (467169) tarkoitetut ryhmähen-
3915: tuksin ja että verovelvollisen perheenjäsenen kivakuutuksen maksut sekä verovelvollisen
3916: palkka ja muut etuudet ovat vähennyskelpoisia perheenjäsenen palkka ja muut etuudet 7 §:ssä
3917: 7 §:ssä säädetyin rajoituksin; säädetyin rajoituksin;
3918:
3919: 9) maataloudessa käytetyn, tilan metsästä 9) maataloudessa käytetyn, tilan metsästä
3920: otetun puun kantohinnat; sekä otetun puun kantohinnat;
3921:
3922: 11) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut. 11) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut;
3923: sekä
3924: 12) verovelvollisen toisesta tulolähteestä
3925: maatalouteen siirtämän omaisuuden verotuk-
3926: sessa poistamatto oleva hankintamenon osa tai
3927: sitä korkeampi toisessa tulolähteessä veronalai-
3928: seksi luovutushinnaksi luettu määrä.
3929:
3930:
3931: 8§
3932:
3933: Menojäännös on verovuoden aikana hankii- Menojäännös on verovuoden aikana käyt-
3934: tujen koneiden, kaluston ja laitteiden hankin- töön otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden
3935: tamenojen sekä aikaisemmin hankittujen ko- hankintamenojen sekä aikaisemmin käyttöön
3936: neiden, kaluston ja laitteiden poistamattomien otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden pois-
3937: hankintamenojen summa vähennettynä koneis- tamattomien hankintamenojen summa vähen-
3938: ta, kalustosta ja laitteista verovuoden aikana nettynä koneista, kalustosta ja laitteista vero-
3939: saaduilla luovutushinnoilla ja muilla vastikkeil- vuoden aikana saaduilla luovutushinnoilla ja
3940: la sekä vahingon-, vakuutus- ja muilla kor- muilla vastikkeilla sekä vahingon-, vakuutus-
3941: vauksilla ynnä koneiden, kaluston ja laitteiden ja muilla korvauksilla ynnä koneiden, kaluston
3942: hankintaan ja perusparannuksiin saaduilla ja laitteiden hankintaan ja perusparannuksiin
3943: avustuksilla. saaduilla avustuksilla.
3944: 1989 vp. - HE n:o 113 15
3945:
3946: Voimassa oleva laki Ehdotus
3947: Verovuoden poiston suuruus saa olla enin- Verovuoden poiston suuruus saa olla enin-
3948: tään 30 prosenttia menojäännöksestä. Jos näin tään 25 prosenttia menojäännöksestä. Jos näin
3949: laskettu poisto on pienempi kuin 10 prosenttia laskettu poisto on pienempi kuin 10 prosenttia
3950: verovuoden päättyessä käytössä olevien vero- . verovuoden päättyessä käytössä olevien vero-
3951: vuoden ja kolmen sitä edeltäneen verovuoden vuoden ja kolmen sitä edeltäneen verovuoden
3952: aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston
3953: ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä, ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä,
3954: saadaan poisto kuitenkin tehdä viimeksi maini- saadaan poisto kuitenkin tehdä viimeksi maini-
3955: tun suuruisena. tun suuruisena.
3956:
3957:
3958: 11§ 11 §
3959: Metsätaloudesta saatuna puhtaana tulona pi- Metsätaloudesta saatuna puhtaana tulona pi-
3960: detään sitä puhdasta tuottoa, jonka samanlaa- detään sitä puhdasta tuottoa, jonka samanlaa-
3961: tuisen metsämaan arvioidaan kunnassa vero- tuisen metsämaan arvioidaan kunnassa tai
3962: vuonna päättyneenä ja kahtena sitä edeltänee- kuntaryhmässä (metsäveroalue) verovuonna
3963: nä hakkuuvuotena keskimäärin hehtaaria kohti päättyneenä ja kahtena sitä edeltäneenä hak-
3964: antaneen huomioon ottaen kantohintatason ja kuuvuotena keskimäärin hehtaaria kohti anta-
3965: metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja hallin- neen. Tuoton arvioinnissa sovelletaan seuraa-
3966: tokustannukset sekä kohtuulliset arvonvähen- via perusteita (tuottoperusteet):
3967: nykset sen mukaan kuin niistä asetuksella erik- 1) metsämaat jaetaan verotusta varten enin-
3968: seen säädetään. tään neljään eri veroluokkaan;
3969: 2) eri veroluokkiin luetun metsämaan vuo-
3970: tuinen puuntuotos hehtaaria kohti määritetään
3971: kuutiometreinä (verokuutiometri) siten, että
3972: arvioitu tuotos ottaa huomioon puuston erilai-
3973: sen rakenteen eri veroluokissa ja vastaa 1
3974: kohdassa tarkoitettuihin veroluokkiin luettujen
3975: metsämaiden kuorellisen runkopuun vuotuista
3976: kasvua hehtaaria kohti (metsäveroluku);
3977: 3) yhteen verokuutiometriin arvioidaan sisäl-
3978: tyvän eri puutavaralajeja ja hukkapuuta sa-
3979: massa suhteessa kuin niitä on metsämaan suu-
3980: rimman kestävän hakkuumahdollisuuden ra-
3981: kenteessa (verokuutiometrin rakenne);
3982: 4) kantohintataso määritetään kullekin hak-
3983: kuuvuodelle erikseen metsänomistajien puu-
3984: kaupoissa puutavaralajeittain saamien keski-
3985: hintojen ja hakkuuvuonna sovellettavan vero-
3986: kuutiometrin rakenteen perusteella (verokuu-
3987: tiometrin bruttoraha-arvo). Keskihintoja las-
3988: kettaessa sovelletaan kauppasopimusten mu-
3989: kaisia kantohintoja ja hankintahinnoista yhte-
3990: näisin perustein johdettuja kantoarvoja, jol-
3991: loin tulon menetyksistä saadut vakuutus-
3992: korvaukset otetaan huomioon kantohintatasoa
3993: määritettäessä. Jos puutavaran kantohinnat
3994: ovat kunnan eri osissa puutavaran menekki- ja
3995: kuljetussuhteiden johdosta huomattavasti eri-
3996: laiset tai jos kuntien välisten huomattavien
3997: tuottoperuste-erojen tasoittaminen sitä edellyt-
3998: 16 1989 vp. - HE n:o 113
3999:
4000: Voimassa oleva laki Ehdotus
4001: tää, jaetaan metsämaat kunnassa enintään kol-
4002: meen kantohinta-alueeseen;
4003: 5) metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja
4004: hallintomenot sekä käyttöomaisuuden poistot
4005: otetaan huomioon verokuutiometrin keskimää-
4006: räistä raha-arvoa määritettäessä siten, että
4007: kunkin hakkuuvuoden verokuutiometrin brut-
4008: toraha-arvosta vähennetään kyseisenä hakkuu-
4009: vuonna sovellettava keskimääräinen vähennys.
4010: Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista veroluokis-
4011: ta, 2 kohdassa tarkoitetuista metsäveroluvuis-
4012: ta, 3 kohdassa tarkoitetusta verokuutiometrin
4013: rakenteesta ja 5 kohdassa tarkoitetusta keski-
4014: määräisestä vähennyksestä annetaan tarkem-
4015: mat määräykset asetuksella. Verokuutiometrin
4016: keskimääräisestä raha-arvosta päättää valtio-
4017: neuvosto. Metsäveroalueista ja kantohinta-
4018: alueista päättää verohallitus.
4019: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädet- Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa on
4020: ty, pidetään valtion Enontekiön ja Utsjoen säädetty, pidetään valtion Enontekiön ja Uts-
4021: kunnissa harjoittamasta metsätaloudesta saa- joen kunnissa harjoittamasta metsätaloudesta
4022: mana puhtaana tulona verovuonna tapahtu- saamana puhtaana tulona verovuonna tapahtu-
4023: neesta puun myynnistä tai käytöstä saatuja neesta puun myynnistä tai käytöstä saatuja
4024: luovutushintoja ja muita vastikkeita sekä met- luovutushintoja ja muita vastikkeita sekä met-
4025: sästä saatuja vahingon- ja muita korvauksia sästä saatuja vahingon- ja muita korvauksia
4026: vähennettynä tulon hankkimisesta ja säilyttä- vähennettynä tulon hankkimisesta tai säilyttä-
4027: misestä aiheutuneilla menoilla hallintomenoja misestä aiheutuneilla menoilla hallintomenoja
4028: lukuun ottamatta. lukuun ottamatta.
4029:
4030:
4031: 11 a §
4032: Sen estämättä, mitä 11 §:ssä ja verotuslain
4033: 68 a §:n 2 momentissa on säädetty, metsäta-
4034: louden tuottoperusteina sovellettaviin metsäve-
4035: rolukuihin ja verokuutiometrin rakenteeseen
4036: tehdään valtakunnan metsien kahdeksannessa
4037: inventoinnissa saatujen tietojen perusteella
4038: muutokset, kun tämä inventointi on päättynyt
4039: koko maassa.
4040:
4041: 15 §
4042:
4043: Jos suo on joko kokonaan tai osittain maan- (2 mom. kumotaan)
4044: omistajan varoin ojitettu metsänkasvun paran-
4045: tamiseksi, ei tämän alueen metsän puhdasta
4046: tuottoa oteta lukuun määrättäessä veroa tulon
4047: perusteella niissä verotuksissa, jotka toimite-
4048: taan Lapin läänissä 25 vuodelta, Oulun läänis-
4049: sä 20 vuodelta ja muualla maassa 15 vuodelta
4050: sen kalenterivuoden alusta lukien, jona ojitus-
4051: toimitus on loppuun suoritettu.
4052: 1989 vp. - HE n:o 113 17
4053:
4054: Voimassa oleva laki Ehdotus
4055:
4056: 15 b §
4057: Luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja
4058: näiden muodostamailo yhtymällä sekä yhteis-
4059: metsällä on oikeus metsätalouden puhtaasta
4060: tulosta tehdä vähennys verovuonna ostajalle
4061: luovutetusta ensiharvennushakkuussa kerty-
4062: neestä puusta (ensiharvennusvähennys).
4063: Ensiharvennusvähennyksen määrä lasketaan
4064: siten, että se vastaa hakkuussa kertyvän ja
4065: luovutetun puutavaran puolta määrää kerrot-
4066: tuna verovuoden verokuutiometrin keskimää-
4067: räisellä raha-arvol/a, kuitenkin enintään 13-
4068: 15 ja 15 a §:ssä tarkoitettujen veronhuojennus-
4069: ten ja vähennysten jälkeen laskettua metsäta-
4070: louden puhtaan tuoton kokonaismäärää vero-
4071: vuonna.
4072: Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on
4073: edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi, että
4074: 1) hakkuu on kohdistunut metsään, jonka
4075: puuston keskiläpimitta ennen hakkuuta 1,3
4076: metrin korkeudelta maanpinnasta mitattuna on
4077: vähintään 8 cm ja enintään 16 cm;
4078: 2) luovutetun puun määrä on vähintään 20
4079: kiintokuutiometriä;
4080: 3) luovutettu puu täyttää puumarkkinoilla
4081: yleisesti sovellettavat puutavaran mitta- ja laa-
4082: tuvaatimukset;
4083: 4) veroilmoitukseen on liitetty puun ostajan
4084: antama todistus vähennykseen oikeuttavan
4085: puutavaran määrästä.
4086: Ensiharvennusvähennystä ei pidetä 13 §:n 4
4087: momentissa tarkoitettuna menona.
4088:
4089: 16 § 16 §
4090: Edellä 15 tai 15 a §:ssä tarkoitetun veron- Edellä 15 tai 15 a §:ssä tarkoitetun veron-
4091: huojennuksen saamisen edellytyksenä on huojennuksen saamisen edellytyksenä on
4092: myös, että metsän uudistaminen, metsittämi- myös, että metsän uudistaminen tai metsittämi-
4093: nen tai ojittaminen on tehty piirimetsälauta- nen on tehty metsälautakunnan tai, jos kysy-
4094: kunnan tai jos kysymyksessä on valtion maalla myksessä on valtion maalla suoritettava metsit-
4095: suoritettava metsittäminen tai ojittaminen, sen täminen, sen viranomaisen, jonka hallinnassa
4096: viranomaisen, jonka hallinnassa alue on, en- alue on, ennen työhön ryhtymistä alueelle hy-
4097: nen työhön ryhtymistä alueelle hyväksymän väksymän suunnitelman mukaisesti.
4098: suunnitelman mukaisesti.
4099: Veronhuojennusta ei myönnetä, jos on kysy- Veronhuojennusta ei myönnetä, jos on kysy-
4100: mys alueesta, jossa maatalousmaan metsittämi- mys alueesta, jossa maatalousmaan metsittämi-
4101: nen ei edellytä metsänviljelyä tai jonka ojitta- nen ei edellytä metsänviljelyä eikä myöskään,
4102: mista ei kasvupaikan metsäntuottokyvyn pa- jos on kysymys alueesta, jossa on suoritettu
4103: rantamisen kannalta voida pitää tarkoituksen- yksityismetsälain (412167) vastainen hakkuu.
4104: mukaisena eikä myöskään, jos on kysymys
4105: alueesta, jossa on suoritettu yksityismetsälain
4106: vastainen hakkuu.
4107: 3 390279R
4108: 18 1989 vp. - HE n:o 113
4109:
4110: Voimassa oleva laki Ehdotus
4111: Jos metsitys- tai ojitusalueen hoito on lai- Jos metsitysalueen hoito on laiminlyöty, me-
4112: minlyöty, menettää verovelvollinen 15 §: ssä nettää verovelvollinen 15 §:ssä tarkoitetun ve-
4113: tarkoitetun veronhuojennuksen tällaisen alueen ronhuojennuksen tällaisen alueen osalta siltä
4114: osalta siltä vuodelta toimitettavasta verotukses- vuodelta toimitettavasta verotuksesta alkaen,
4115: ta alkaen, jona laiminlyönnin on todettu ta- jona laiminlyönnin on todettu tapahtuneen.
4116: pahtuneen.
4117:
4118: 17 § 17 §
4119: Maatilatalouden tulosta vähennetään maati- Maatilatalouden tulosta vähennetään maati-
4120: lataloudesta johtuneen velan korot sekä in- lataloudesta johtuneen velan korot sekä in-
4121: deksi- ja kurssitappiot tulo- ja varallisuusvero- deksi- ja kurssitappiot tulo- ja varallisuusvero-
4122: lain (1043174) sekä velkojen korkojen vähen- lain säännösten edellyttämällä tavalla.
4123: nysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa anne- _
4124: tun lain (953174) säännösten edellyttämällä
4125: tavalla.
4126:
4127: 21 § 21 §
4128: Maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut Maatilan tai sen osan luovutuksesta saadut
4129: voitot verotetaan tulo- ja omaisuusverolain, voitot verotetaan tulo- ja varallisuusverolain
4130: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun säännösten edellyttämällä tavalla.
4131: asetuksen ja maataiskunlain kunnallishallin-
4132: nosta annetun asetuksen säännösten edellyttä-
4133: mällä tavalla.
4134:
4135: Tämä laki tulee voimaan pmvana
4136: kuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen
4137: kerran vuodelta 1990 toimiteltavassa verotuk-
4138: sessa, kuitenkin siten, että 11 §:n 1 momentin
4139: 2 ja 3 kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran,
4140: kun metsäverolukuja tai verokuutiometrin ra-
4141: kennetta muutetaan tämän lain voimaantulon
4142: jälkeen. Lain 11 §:n 1 momentin 4 kohtaa
4143: sovelletaan ensimmäisen kerran määritettäessä
4144: verokuutiometrin bruttoraha-arvoa hakkuu-
4145: vuodelta 1989/90.
4146: Ennen 1 päivää tammikuuta 1989 ojitettuun
4147: suohon sovelletaan kumotun 15 §:n 2 momen-
4148: tin säännöksiä ja 16 §:n säännöksiä ennen 1
4149: päivää tammikuuta 1989 voimassa olleessa
4150: muodossa.
4151: 1989 vp. - HE n:o 113 19
4152:
4153: 2.
4154: Laki
4155: tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta
4156:
4157: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tappiontasauksesta 24 päivänä kesäkuuta 1968
4158: annetun lain (362/68) 2 §:n 1 ja 3 momentti sekä 4 §:n 1 momentti,
4159: näistä 2 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa
4160: (976/79), näin kuuluvaksi:
4161:
4162: Voimassa oleva laki Ehdotus
4163:
4164: 2§ 2§
4165: Valtionverotuksessa tarkoitetaan tappiolla Valtionverotuksessa tarkoitetaan tappiolla
4166: sitä määrää, millä verovelvollisen eri tuloläh- sitä määrää, jolla verovelvollisen eri tulolähtei-
4167: teitten tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä den tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä
4168: johtuneitten vähennysten, vähennyskelpoisten johtuneiden vähennysten, vähennyskelpoisien
4169: oikaisuerien ja ylijäämänpalautusten sekä vä- oikaisuerien ja ylijäämänpalautusten sekä vä-
4170: hennyskelpoisten korkojen sekä indeksi- ja hennyskelpoisten korkojen sekä indeksi- ja
4171: kurssitappioiden yhteismäärä jonakin vero- kurssitappioiden yhteismäärä verovuonna (tap-
4172: vuonna (tappiovuonna) ylittää hänen eri tulo- piovuonna) ylittää hänen eri tulolähteistä saa-
4173: lähteistä saamiensa veronalaisten tulojen yh- miensa veronalaisten tulojen yhteismäärän. Jos
4174: teismäärän. verovelvollinen harjoittaa maatilataloutta, tar-
4175: koitetaan tappiolla kuitenkin edellä mainittua
4176: määrää vähennettynä sillä määrällä, jolla maa-
4177: tilatalouden tulolähteen edellä mainittujen vä-
4178: hennyskelpoisten erien yhteismäärä tappio-
4179: vuonna ylittää saman tulolähteen veronalaisten
4180: tulojen yhteismäärän. Valtionverotuksessa
4181: maatilatalouden tappiolla tappiontasauksessa
4182: tarkoitetaan sitä määrää, jolla tulolähteen tu-
4183: lon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtunei-
4184: den vähennysten, vähennyskelpoisien oikaisu-
4185: erien ja ylijäämänpalautusten sekä vähennys-
4186: kelpoisien korkojen sekä indeksi- ja kurssitap-
4187: pioiden yhteismäärä tappiovuonna ylittää sa-
4188: man tulolähteen veronalaisten tulojen yhteis-
4189: määrän JO 000 markkaa ylittävällä määrällä.
4190:
4191: Verovelvollisen kokonaistulosta valtion- ja Verovelvollisen kokonaistulosta valtion- ja
4192: kunnallisverotuksessa vähennettävät maata- kunnallisverotuksessa vähennettävät elä-
4193: lousyrittäjien eläkelain (467169), yrittäjien elä- kevakuutusmaksut rinnastetaan tämän pykälän
4194: kelain (468/69) ja lyhytaikaisissa työsuhteissa 1 ja 2 momenttia sovellettaessa niissä mainit-
4195: olevien työntekijäin eläkelain (134162) 1 a §:n tuihin vähennyksiin. Verovelvollisen kokonais-
4196: 2 momentin nojalla suoritetut vakuutusmaksut tulosta valtionverotuksessa verovuonna vähen-
4197: sekä maatilatalouden tuloverolain (543167) nettävä maatilatalouden tappio rinnastetaan
4198: 15 a §:n 3 momentissa tarkoitettu vähennys tämän pykälän 1 momenttia sovellettaessa siinä
4199: rinnastetaan tämän pykälän 1 ja 2 momenttia mainittuihin vähennyksiin.
4200: sovellettaessa niissä mainittuihin vähennyksiin.
4201:
4202: 4 § 4 §
4203: Vahvistettu tappio vähennetään valtionvero- Vahvistettu tappio vähennetään valtionvero-
4204: tuksessa verotettavasta tulosta ja kunnallisve- tuksessa verotettavasta tulosta ja kunnallisve-
4205: rotuksessa verovelvollisen tappion tuottaneen rotuksessa verovelvollisen tappion tuottaneen
4206: 20 1989 vp. - HE n:o 113
4207:
4208: Voimassa oleva laki Ehdotus
4209:
4210: tulolähteen verotettavasta tulosta tappiovuotta tulolähteen verotettavasta tulosta tappiovuotta
4211: seuraavan 5 verovuoden aikana sitä mukaa seuraavan 5 verovuoden aikana sitä mukaa
4212: kuin verotettavaa tuloa kertyy. Uuden liikkeen kuin verotettavaa tuloa kertyy. Maatilatalou-
4213: tai ammatin 5 ensimmäisenä verovuotena syn- den tappio vähennetään valtionverotuksessa
4214: tyneet tappiot saadaan kuitenkin vähentää 10 saman tulolähteen verotettavasta tulosta tap-
4215: ensimmäisen verovuoden aikana. piovuotta seuraavan 5 verovuoden aikana sitä
4216: mukaa kuin verotettavaa tuloa kertyy. Uuden
4217: liikkeen tai ammatin 5 ensimmäisenä vero-
4218: vuonna syntyneet tappiot saadaan kuitenkin
4219: vähentää 10 ensimmäisen verovuoden aikana.
4220:
4221:
4222: Tämä laki tulee voimaan patvana
4223: kuuta 1990. Sitä sovelletaan ensim-
4224: mäisen kerran vuodelta 1990 toimiteltavassa
4225: verotuksessa.
4226: 1989 vp. - HE n:o 114
4227:
4228:
4229:
4230:
4231: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kehitysalueiden veron-
4232: huojennuksista ja laiksi leimaverolain 97 a §:n muuttamisesta
4233:
4234:
4235:
4236:
4237: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4238:
4239: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi la- Lakia sovellettaisiin voimassa olevan aluepo-
4240: ki kehitysalueiden veronhuojennuksista. Kehi- liittisen lainsäädännön mukaisella kehitys-
4241: tysalueelle perustettaville uusille tuotantolai- alueella. Kehitysalueeseen kuuluva alue olisi
4242: toksille ja matkailuyrityksille tai tällaisten lai- laajempi kuin veronhuojennusten soveltamis-
4243: tosten tai yritysten olennaisista laajennuksista ala nykyisen lain mukaan.
4244: ehdotetaan veronhuojennuksena käyttöomai- Vapaa poisto-oikeus myönnettäisiin vuosina
4245: suusinvestointien vapaata poisto-oikeutta, jon- 1990-1993 perustettujen ja laajennettujen
4246: ka merkitys nykyisestään on kasvanut elinkei- tuotantolaitosten ja matkailuyritysten käyttö-
4247: noverotuksen muiden muutosten johdosta. omaisuudesta käyttöönottovuodelta ja neljältä
4248: Leimaverolaissa oleva kehitysalueiden tulove- seuraavalta verovuodelta. Leimaverovapaus
4249: rohuojennuksiin liittyvä hakemuksesta myön- myönnettäisiin vuosina 1990-1993 tapahtu-
4250: nettävä vapautus kiinteistön lainhuudatuslei- neista kiinteistöhankinnoista.
4251: maverosta ja kaupungissa olevaa vuokratonttia Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
4252: rakennuksineen koskevasta leimaverosta säily- vioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan
4253: tettäisiin entisellään. Veronhuojennukset voimaan vuoden 1990 alusta.
4254: myönnettäisiin samantaisille tuotantolaitoksille
4255: ja matkailuyrityksille kuin nykyisinkin.
4256:
4257:
4258:
4259:
4260: YLEISPERUSTELUT
4261:
4262: 1. Nykyinen tilanne myönnetään kymmenenä verovuotena. Lakia
4263: sovelletaan verovuosina 1982-1998.
4264: 1.1. Yleistä
4265:
4266: Kehitysalueiden veronhuojennuksista anne- 1.2. Valtion- ja kunnallisverotuksessa myön-
4267: tun lain (290/82) mukaan yrittäjä, joka vuo- nettävät veronhuojennukset
4268: sien 1982-1989 aikana perustaa kehitys-
4269: alueelle uuden tuotantolaitoksen tai matkailu- 1.2.2. Vapaa poisto-oikeus käyttöomaisuu-
4270: yrityksen taikka laajentaa tai uudistaa siellä desta
4271: sijaitsevaa tuotantolaitosta tai matkailuyritys-
4272: tä, saa valtion- ja kunnallisverotuksessa sekä Vapaa poisto-oikeus koskee tuotantolaitok-
4273: leimaverotuksessa veronhuojennuksia. Veron- sen tai matkailuyrityksen perustamisen, laajen-
4274: huojennukset valtion- ja kunnallisverotuksessa tamisen tai uudistamisen yhteydessä hankittua
4275: 390855S
4276: 2 1989 vp. - HE n:o 114
4277:
4278: käyttöomaisuutta. Verovelvollinen saa poistaa ja niiden tonttimaahan. Leimaveroa on haetta-
4279: hankintamenon kirjanpidossa ja verotuksessa va takaisin kolmen vuoden kuluessa sen suorit-
4280: haluamallaan tavalla. Verovelvollinen voi mää- tamisesta.
4281: rätä poiston suuruuden ja jopa kokonaan pois-
4282: taa käyttöomaisuuden hankintamenon jo käyt-
4283: töönottovuonna. 2. Uusi aluepoliittinen lainsää-
4284: däntö
4285:
4286: 1.2.3. Ylimääräinen investointivähennys Kehitysalueiden veronhuojennuksista annet-
4287: tu laki ja leimaverolain 97 a § koskevat vuosi-
4288: Ylimääräinen investointivähennys myönne- na 1982-1989 kehitysalueella suoritettuja in-
4289: tään valtionverotuksessa investoinneista kehi- vestointeja. Lain alueellinen soveltaminen on
4290: tysalueen ensimmäisellä ja toisella perus- kytketty tasapainoisen alueellisen kehityksen
4291: vyöhykkeellä sekä kolmannen perusvyöhyk- edistämisestä annetussa laissa (532/81) tarkoi-
4292: keen A-tukialueeseen kuuluvissa kunnissa. tettuun kehitysalueeseen. Tämä laki on kumot-
4293: Vähennyksen enimmäismäärä on ensimmäi- tu aluepolitiikasta annetulla lailla (1168/88),
4294: sellä perusvyöhykkeellä 4 OJo, kuitenkin enin- joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989
4295: tään 120 000 markkaa, toisella perusvyöhyk- ja on voimassa vuoden 1993 loppuun. Lain
4296: keellä 2 %, kuitenkin enintään 55 000 mark- nojalla valtioneuvosto on antanut päätöksen
4297: kaa ja kolmannella perusvyöhykkeellä A-tuki- perusvyöhykkeistä ja tukialueista (1373/88).
4298: alueeseen kuuluvissa kunnissa 1 OJo, kuitenkin Voimassa olevassa aluepoliittisessa aluejaos-
4299: enintään 25 000 markkaa. sa on neljä perusvyöhykettä, joista ensimmäi-
4300: nen, toinen ja kolmas vyöhyke ovat kehitys-
4301: aluetta. Kukin vyöhyke on lisäksi jaettu A- ja
4302: 1.2.4. Harkintaverotuskielto B-tukialueeseen. Aluepoliittisen lainsäädännön
4303: mukaan sisäasiainministeriöllä on oikeus mää-
4304: Harkintaverotusta ei sovelleta uudesta tuo- rätä pysyvästi asuttu, ilman kiinteää tieyhteyttä
4305: tantolaitoksesta tai matkailuyrityksestä saa- oleva saari ensimmäiseen perusvyöhykkeeseen.
4306: tuun tuloon kymmenenä ensimmäisenä vuote- Sisäasiainministeriö on 26 päivänä huhtikuuta
4307: na. 1989 päättänyt ensimmäisen perusvyöhykkeen
4308: A-tukialueeseen kuuluvista saarista (saaristo-
4309: alueiden tukemisesta annettu sisäasiainministe-
4310: 1.2.5. Varallisuusverovapaus riön päätös, 369/89).
4311:
4312: Laissa tarkoitetun tuotantolaitoksen tai mat-
4313: kailuyrityksen tai näiden laajennusta tai uudis- 3. Kehitysalueiden veronhuojen-
4314: tusta varten hankittua käyttöomaisuutta ei pi- nusten voimassaoloajan jatka-
4315: detä veronalaisina varoina määrävuosilta toi- minen
4316: mitettavissa verotuksissa.
4317: Kokonaisverouudistuksen tavoitteiden mu-
4318: kaisesti on jo jätetty jatkamatta eräitä määrä-
4319: 1.3. Leimaverohuojennus aikaisia veronhuojennuslakeja. Noudatetun
4320: käytännön mukaisesti ei veronhuojennuslaissa
4321: Lääninverovirasto maksaa hakemuksesta ta- määräajaksi myönnettyjä veronhuojennuksia
4322: kaisin kiinteistön omistusoikeuden luovutuskir- kuitenkaan poisteta soveltamisaikanaan. Siten
4323: jasta ja kehitysalueella sijaitsevassa kaupungis- nykyisen kehitysalueiden veronhuojennuslain
4324: sa olevaa vuokratonttia rakennuksineen koske- mukaiset veronhuojennukset myönnetään ny-
4325: vasta luovutuskirjasta suoritettavan leimave- kyisen lain mukaisesti vielä vuodelta 1998 toi-
4326: ron, jos kiinteistö tai vuokratontti on hankittu mitettavassa verotuksessa.
4327: laissa tarkoitettua uutta tuotantolaitosta tai Kehitysalueiden veronhuojennuksia on
4328: matkailuyritystä taikka laitoksen tai yrityksen myönnetty vuodesta 1966 lähtien, ja ne ovat
4329: laajentamista varten. Leimavero palautetaan olleet merkittävä aluepolitiikan tukimuoto.
4330: vain siltä osin kuin se kohdistuu yrityksen Näiden on oletettu parantaneen yritysten ylei-
4331: toiminnan kannalta tarpeellisiin rakennuksiin siä toimintaedellytyksiä ja edistäneen yritystoi-
4332: 1989 vp. - HE n:o 114 3
4333:
4334: mintaa kehitysalueilla. Veronhuojennusten vää leimaverohuojennusta sovelletaan myös
4335: muodossa annetun verotuen luonteesta johtuen yhteisöjen diffuusiotapauksissa.
4336: tuen määrää ja kohdentumista ei voida tarkoin
4337: selvittää. Tuen merkitystä muuttaa kulloinen-
4338: kin muun verolainsäädännön kehitys. 4. Lain soveltamisala ja voimas-
4339: Aluepolitiikassa on käytössä myös suoria saoloaika
4340: tukimuotoja. Suorat tukimuodot ovat veron-
4341: huojennuksia paremmin kohdennettavissa yri- Lain soveltamisala olisi uuden aluepoliittisen
4342: tyksiin, joiden toimintaedellytyksiin niillä on lainsäädännön mukainen. Aluepoliittisessa
4343: merkitystä. Veronhuojennusten muodossa an- aluejaossa on neljä perusvyöhykettä, joista
4344: nettava tuki saattaa suuntautua myös sellaisiin kehitysalueita ovat vyöhykkeet yhdestä kol-
4345: investointeihin, jotka tehtäisiin ilman veron- meen. Ensimmäisessä ja toisessa perusvyöhyk-
4346: huojennuksiakin. Veronhuojennukset koituvat keessä on kummassakin 15 kuntaa enemmän
4347: vain sellaisten yritysten hyväksi, joilla on suu- kuin nykyisen kehitysalueiden veronhuojennus-
4348: ret investoinnit, joten siinä suhteessa tuki ei lain soveltamisalueella. Aluepoliittista alueja-
4349: tasapuolisesti suosi kehitysalueiden yritystoi- koa muutettiin jo vuoden 1988 alusta lukien,
4350: mintaa. Vastaavan rahamäärän käyttäminen mutta nykyistä kehitysalueiden veronhuojen-
4351: suoran, tarkoituksenmukaisesti kohdentuvan nuslakia ei muutettu tältä osin.
4352: tuen muodossa on veronhuojennuksia tehok- Kehitysalueiden uusi veronhuojennuslaki eh-
4353: kaampi keino aluepoliittisesti. dotetaan säädettäväksi koskemaan kehitys-
4354: Kehitysalueiden veronhuojennuslainsäädän- alueella sinä aikana tapahtuvia investointeja
4355: nön uudistamista harkittaessa on otettu huo- kuin aluepolitiikasta annettu laki on voimassa
4356: mioon kokonaisverouudistuksen periaatteet ja eli vuodesta 1990 vuoden 1993 loppuun. Vapaa
4357: sen vuoksi ehdotetaan, että eräistä veronhuo- poisto-oikeus olisi voimassa verovuosilta
4358: jennuksista luovutaan. Investointivähennystä, 1990-1997.
4359: joka on lopullinen veronhuojennus, ei enää
4360: myönnettäisi. Vastaavanlainen muutos toteu-
4361: tettiin muutettaessa investointivarauslakia 5. Taloudelliset ja hallinnolliset
4362: (1094178), johon sisältynyt investointivähen- vaikutukset
4363: nystä koskenut säännös kumottiin.
4364: Kehitysalueella suoritettavien investointien
4365: Kun hallituksen kokonaisverouudistusta kos- perusteella myönnettävien veronhuojennusten
4366: kevan suunnitelman mukaan harkintaverotuk- vaikutus veronsaajien tuloihin on riippuvainen
4367: sesta luovutaan verovuodesta 1991 alkaen, ny- siitä, miten paljon kehitysalueelle perustetaan
4368: kyisessä laissa olevalla harkintaverotuskiellolla uusia tuotantolaitoksia tai matkailuyrityksiä
4369: ei olisi enää merkitystä. tai näitä uudistetaan. Vaikka veronhuojennuk-
4370: Varallisuusverosta vapaita ovat osakeyhtiö sia ehdotetaankin supistettaviksi, ei ehdotus
4371: ja osuuskunta, joten varallisuusverovapaudella välttämättä merkitse veronhuojennuksen mää-
4372: on merkitystä vain silloin, kun yrittäjä on rän vähenemistä. Elinkeinoverotuksessa koko-
4373: luonnollinen henkilö, avoin yhtiö tai komman- naisverouudistuksen yhteydessä toteutettu va-
4374: diittiyhtiö sekä ulkomainen yhteisö. Myös va- rausmahdollisuuksien supistuminen merkitsee
4375: rallisuusverovapaudesta, jonka verovaikutus sitä, että vapaalla poisto-oikeudella on mones-
4376: on käytännössä hyvin vähäinen, ehdotetaan sa tapauksessa aikaisempaa enemmän merki-
4377: verouudistuksen periaatteiden mukaisesti luo- tystä. Myös lain soveltamisalue on nykyistä
4378: vuttavaksi. laajempi.
4379: Vapaa poisto-oikeus sen sijaan on merkittä- Käyttöomaisuudesta tehtävän vapaan poisto-
4380: vä etu myös yritysten kannalta. Periaatteessa oikeuden verovaikutuksen on arvioitu vuonna
4381: se ei ole lopullinen veronhuojennus, vaan mer- 1984 olleen noin 215 miljoonaa markkaa, josta
4382: kitsee ainoastaan verotuksen lykkäämistä. noin 60 miljoonaa markkaa kohdistui kunnal-
4383: Myös leimaverohuojennuksen jatkaminen ny- lisveroon.
4384: kyisessä muodossa on perusteltua ainakin tois- Kun laki merkitsee poikkeusta yleisistä vero-
4385: taiseksi, kunnes varainsiirtoverotuksen uudis- tusperiaatteista, sen soveltaminen aiheuttaa li-
4386: tustarpeet kokonaisuutena on saatu selvitetyik- sätyötä ja tulkintavaikeuksia verotuksessa. Ve-
4387: si. Vastaavanlaista hakemuksesta myönnettä- rotus- ja oikeuskäytännössä ovat eräät tulkin-
4388: 4 1989 vp. - HE n:o 114
4389:
4390: taongelmat jo vakiintuneet, ja kun eniten tul- losta ehdotetaan luovuttavaksi, on ehdotus
4391: kintaongelmia aiheuttaneista ylimääräisestä in- tältä osin hallinnollisesti nykyistä yksinkertai-
4392: vestointivähennyksestä ja harkintaverotuskiel- sempi.
4393:
4394:
4395:
4396:
4397: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
4398:
4399:
4400: 1. Laki kehitysalueiden veron- 6 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1
4401: huojennuksista päivänä tammikuuta 1990. Sitä sovellettaisiin
4402: vuosilta 1990-1997 toimitettavissa verotuksis-
4403: 1 §. Lakia sovellettaisiin voimassa olevan sa.
4404: aluepoliittisen lainsäädännön mukaisella kehi-
4405: tysalueella. Nämä alueet on määrätty perus-
4406: vyöhykkeistä ja tukialueista annetussa valtio- 2. Leimaverolaki
4407: neuvoston päätöksessä. Lisäksi lakia sovellet-
4408: taisiin kunnissa, jotka on mainittu saaristoalu- 97 a §. Leimaverovapautta koskeva säännös
4409: eiden tukemisesta annetussa sisäasiainministe- on samansisältöinen kuin nykyisinkin. Hake-
4410: riön päätöksessä. muksesta lääninverovirasto maksaisi takaisin
4411: 2 §. Pykälässä olisivat säännökset vapaasta kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirjasta ja
4412: poisto-oikeudesta. Säännöksen mukaan vero- kehitysalueella sijaitsevassa kaupungissa olevaa
4413: velvollinen, joka vuosien 1990-1993 aikana vuokratonttia rakennuksineen koskevasta luo-
4414: perustaa kehitysalueelle uuden tuotantolaitok- vutuskirjasta suoritetun leimaveron säännök-
4415: sen tai matkailuyrityksen taikka laajentaa kehi- sessä määritellyin edellytyksin.
4416: tysalueella olevaa tuotantolaitostaan tai mat-
4417: kailuyritystään taikka uudistaa niiden koneis-
4418: toa, laitteita tai kalustoa niin, että tuotantoky- 3. Tarkemmat säännökset
4419: ky olennaisesti kasvaa, saa verotuksessa vähen-
4420: tää poistona käyttöomaisuuden hankintame- Ehdotetun kehitysalueiden veronhuojennus-
4421: nosta määrän, joka verovelvollisen kirjanpi- lain 5 §:n nojalla säädettäisiin asetuksella, mil-
4422: dossa on vähennetty. Poiston saisi tehdä käyt- lainen selvitys verovelvollisen on esitettävä ve-
4423: töomaisuuden käyttöönottovuodelta ja seuraa- roilmoituksessaan saadakseen laissa tarkoite-
4424: valta neljältä vuodelta toimitettavissa verotuk- tun veronhuojennuksen. Luonnos kehitys-
4425: sissa. Vapaata poisto-oikeutta koskevat sään- alueiden veronhuojennusasetukseksi on halli-
4426: nökset ovat samansisältöiset kuin nykyisessä- tuksen esityksen liitteenä.
4427: kin laissa.
4428: 3 §. Pykälään sisältyvät tuotantolaitoksen ja 4. Säätämisjärjestys
4429: matkailuyrityksen määritelmät, jotka ovat sa-
4430: mansisältöiset kuin nykyisessä laissa. Molemmat lakiehdotukset olisi käsiteltävä
4431: 4 §. Pykälään sisältyvä käyttöomaisuuden valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mukaisessa sää-
4432: määritelmä on samansisältöinen kuin nykyises- tämisjärjestyksessä.
4433: säkin laissa oleva määritelmä.
4434: 5 §. Pykälän mukaan asetuksella annettaisiin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
4435: tarvittaessa tarkempia säännöksiä lain täytän- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
4436: töönpanosta. set:
4437: 1989 vp. - HE n:o 114 5
4438:
4439: 1.
4440: Laki
4441: kehitysalueiden veronhuojennuksista
4442:
4443: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4444:
4445: 1§ lanviljelylaitosta tai turvetuotantolaitosta, jos
4446: Tässä laissa säädetään kehitysalueiden tuo- sitä on pidettävä maatilataloudesta erillisenä
4447: tantotoiminnan edistämiseksi valtion- ja kun- liikkeenä. Jos työliike pääasiallisesti valmistaa
4448: nallisverotuksessa myönnettävistä veronhuo- tai jalostaa tuotteita, on sitä niin ikään pidettä-
4449: jennuksista. vä tässä laissa tarkoitettuna tuotantolaitokse-
4450: Kehitysalueella tarkoitetaan tässä laissa alue- na.
4451: politiikasta annetussa laissa (1168/88) tarkoi- Matkailuyrityksenä pidetään hotellia, motel-
4452: tettua kehitysaluetta, sellaisena kuin tämä alue lia, matkustajakotia, moottorimajaa, yömajaa
4453: on perusvyöhykkeistä ja tukialueista 28 päivä- ja muuta siihen verrattavaa majoitusliikettä
4454: nä joulukuuta 1988 annetussa valtioneuvoston sekä majoitusliikkeen omistajan sen yhteydessä
4455: päätöksessä (1373/88) sekä saaristoalueiden tu- harjoittamaa ravitsemustoimintaa. Maatilata-
4456: kemisesta 26 päivänä huhtikuuta 1989 annetus- louden yhteydessä harjoitettu majoitustoiminta
4457: sa sisäasiainministeriön päätöksessä (369/89). katsotaan matkailuyritykseksi silloin, kun sitä
4458: on pidettävä maatilataloudesta erillisenä liik-
4459: 2§ keenä.
4460: Verovelvollisella, joka vuosien 1990-1993
4461: aikana perustaa kehitysalueelle uuden tuotan- 4 §
4462: tolaitoksen tai matkailuyrityksen taikka laajen- Tuotantolaitoksen käyttöomaisuudella tar-
4463: taa kehitysalueella olevaa tuotantolaitostaan koitetaan tässä laissa irtainta kuluvaa käyttö-
4464: tai matkailuyritystään taikka uudistaa niiden omaisuutta sekä rakennusta ja rakennelmaa,
4465: koneistoa, laitteita tai kalustoa niin, että lai- joita käytetään tehtaana, työpajana, voima-
4466: toksen tuotantokyky taikka tuotannon jalos- asemana tai varastona taikka muuhun tuotan-
4467: tusaste olennaisesti kasvaa tai niin, että yrityk- tolaitoksen toimintaan välittömästi liittyvään
4468: sen toimintakyky olennaisesti kasvaa taikka tarkoitukseen.
4469: laatutaso olennaisesti nousee, on oikeus siltä Matkailuyrityksen käyttöomaisuudella tar-
4470: verovuodelta, jona uutta laitosta tai yritystä koitetaan irtainta kuluvaa käyttöomaisuutta
4471: taikka laajennusta tai uudistusta varten hankit- sekä rakennusta ja rakennelmaa, joita käyte-
4472: tu käyttöomaisuus otetaan käyttöön, sekä nel- tään matkailuyrityksen toimintaan välittömästi
4473: jältä seuraavalta verovuodelta toimitettavissa liittyvään tarkoitukseen.
4474: verotoksissa poistoina vähentää veronalaisesta
4475: tulostaan sanotun käyttöomaisuuden hankinta- 5§
4476: menosta määrä, joka verovelvollisen kirjanpi- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
4477: dossa on tällaisena poistona vähennetty. töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
4478:
4479: 3§ 6§
4480: Tässä laissa tarkoitettuna tuotantolaitoksena Tämä laki tulee voimaan pmvana
4481: pidetään laitosta, joka teollisesti valmistaa tai kuuta 199 ja sitä sovelletaan vero-
4482: jalostaa tuotteita, sekä kauppapuutarhaa, tai- vuosilta 1990-1997 toimitettavissa verotuksis-
4483: mitarhaa, turkistarhaa, kalastustoimintaa, ka- sa.
4484: 6 1989 vp. - HE n:o 114
4485:
4486: 2.
4487: Laki
4488: leimaverolain 97 a §:n muuttamisesta
4489:
4490: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
4491: 97 a §:n 1 momentti,
4492: sellaisena kuin se on 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (945/85), näin kuuluvaksi:
4493:
4494: 97 a § laajentamista varten. Jos uuden rakennuksen
4495: Aluepolitiikasta annetussa laissa (1168/88) huoneistot rakennuksen valmistuttua ovat pää-
4496: tarkoitetulla kehitysalueella, sellaisena kuin tä- asiallisesti kehitysalueiden veronhuojennuksis-
4497: mä alue on perusvyöhykkeistä ja tukialueista ta annetussa laissa tarkoitettua tuotantotoimin-
4498: 28 päivänä joulukuuta 1988 annetussa valtio- taa harjoittavien laitosten tai yritysten hallin-
4499: neuvoston päätöksessä (1373/88) sekä saaristo- nassa, palautetaan edellä mainitusta luovutus-
4500: alueiden tukemisesta 26 päivänä huhtikuuta kirjasta suoritettu leimavero myös tulo- ja
4501: 1989 annetussa sisäasiainministeriön päätök- varallisuusverolain (1240/88) 10 §:n 9 kohdas-
4502: sessä (369/89), olevan kiinteistön omistus- sa tarkoitetulle osakeyhtiölle tai osuuskunnalle
4503: oikeuden luovutuskirjasta ja kehitysalueella si- tämän hakemuksesta.
4504: jaitsevassa kaupungissa olevaa vuokratonttia
4505: rakennuksineen koskevasta luovutuskirjasta
4506: suoritetun leimaveron maksaa lääninveroviras- Tämä laki tulee voimaan päivänä
4507: to hakemuksesta takaisin, jos luovutus on kuuta 199 .
4508: tapahtunut vuosina 1990-1993 vastaanotta- Vuosina 1982-1989 tapahtuneista luovutuk-
4509: jalle, joka on hankkinut kiinteistön kehitys- sista suoritettuun leimaveroon sovelletaan lei-
4510: alueiden veronhuojennuksista annetussa laissa maverolain 97 a §:ää sellaisena kuin se on 13
4511: ( 1 ) tarkoitettua uutta tuotantolaitosta tai päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (945/
4512: matkailuyritystä tai laitoksen taikka yrityksen 85).
4513:
4514:
4515: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
4516:
4517:
4518: Tasavallan Presidentti
4519: MAUNO KOIVISTO
4520:
4521:
4522:
4523:
4524: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
4525: 1989 vp. - HE n:o 114 7
4526:
4527: Liite 1
4528:
4529: 2.
4530: Laki
4531: leimaverolain 97 a §:n muuttamisesta
4532:
4533: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
4534: 97 a §:n 1 momentti,
4535: sellaisena kuin se on 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (945/85), näin kuuluvaksi:
4536:
4537: Voimassa oleva laki Ehdotus
4538:
4539: 97 a § 97 a §
4540: Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä- Aluepolitiikasta annetussa laissa (1 168188)
4541: misestä annetussa laissa (532/81) tarkoitetulla tarkoitetulla kehitysalueella, sellaisena kuin tä-
4542: kehitysalueella, sellaisena kuin tämä alue on mä alue on perusvyöhykkeistä ja tukialueista
4543: perusvyöhykkeistä 24 päivänä syyskuuta 1981 28 päivänä joulukuuta 1988 annetussa valtio-
4544: annetussa valtioneuvoston päätöksessä (653/ neuvoston päätöksessä (1373/88) sekä saaristo-
4545: 81) sekä eräiden saarien ja saariryhmien mää- alueiden tukemisesta 26 päivänä huhtikuuta
4546: räämisestä kuuluvaksi ensimmäiseen perus- 1989 ar;metussa sisäasiainministeriön päätök-
4547: vyöhykkeeseen 30 päivänä joulukuuta 1981 sessä (!369/89), olevan kiinteistön omistus-
4548: annetussa valtioneuvoston kanslian päätökses- oikeuden luovutuskirjasta ja kehitysalueella si-
4549: sä (1114/81) ja sanotun päätöksen muuttami- jaitsevassa kaupungissa olevaa vuokratonttia
4550: sesta 4 päivänä syyskuuta 1984 annetussa sisä- rakennuksineen koskevasta luovutuskirjasta
4551: asiainministeriön päätöksessä (664/84), olevan suoritetun leimaveron maksaa lääninveroviras-
4552: kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirjasta ja to hakemuksesta takaisin, jos luovutus on
4553: kehitysalueella sijaitsevassa kaupungissa olevaa tapahtunut vuosina 1990-1993 vastaanotta-
4554: vuokratonttia rakennuksineen koskevasta luo- jalle, joka on hankkinut kiinteistön kehitys-
4555: vutuskirjasta suoritetun leimaveron maksaa alueiden veronhuojennuksista annetussa laissa_
4556: lääninverovirasto hakemuksesta takaisin, jos ( 1 ) tarkoitettua uutta tuotantolaitosta tai
4557: luovutus on tapahtunut vuosina 1982-1989 matkailuyritystä tai laitoksen taikka yrityksen
4558: vastaanottajalle, joka on hankkinut kiinteistön laajentamista varten. Jos uuden rakennuksen
4559: kehitysalueiden veronhuojennuksista annetussa huoneistot rakennuksen valmistuttua ovat pää-
4560: laissa (290/82) tarkoitettua uutta tuotantolai- asiallisesti kehitysalueiden veronhuojennuksis-
4561: tosta tai matkailuyritystä tai laitoksen taikka ta annetussa laissa tarkoitettua tuotantotoimin-
4562: yrityksen laajentamista varten. Jos uuden ra- taa harjoittavien laitosten tai yritysten hallin-
4563: kennuksen huoneistot rakennuksen valmistut- nassa, palautetaan edellä mainitusta luovutus-
4564: tua ovat pääasiallisesti kehitysalueiden veron- kirjasta suoritettu leimavero myös tulo- ja
4565: huojennuksista annetussa laissa tarkoitettua varallisuusverolain (1240/88) JO §:n 9 koh-
4566: tuotantotoimintaa harjoittavierr laitosten tai dassa tarkoitetulle osakeyhtiölle tai osuuskun-
4567: yritysten hallinnassa, palautetaan edellä maini- nalle tämän hakemuksesta.
4568: tusta luovutuskirjasta suoritettu leimavero
4569: myös tulo- ja varallisuusverolain 6 §:n 9 koh-
4570: dassa tarkoitetulle osakeyhtiölle tai osuuskun-
4571: nalle tämän hakemuksesta.
4572:
4573:
4574: Tämä laki tulee voimaan päivänä
4575: kuuta 199 .
4576: Vuosina 1982-1989 tapahtuneista luovutuk-
4577: sista suoritettuun leimaveroon sovelletaan lei-
4578: maverolain 97 a §:ää sellaisena kuin se on 13
4579: päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (945 1
4580: 85).
4581: 8 1989 vp. - HE n:o 114
4582:
4583: Luonnos Liite 2
4584:
4585:
4586:
4587:
4588: Asetus
4589: kehitysalueiden veronhuojennuksista
4590:
4591: Valtiovarainministerin esittelystä säädetään kehitysalueiden verohuojennuksista päivänä
4592: kuuta 19 annetun lain ( 1 ) 5 §:n nojalla:
4593:
4594: 1§
4595: Veronhuojennuksen saamiseksi kehitys- koneiston, laitteiden taikka kaluston uudistuk-
4596: alueelle perustetusta uudesta tuotantolaitokses- seen sijoitettu hankintameno on eriteltävä kir-
4597: ta tai matkailuyrityksestä verovelvollisen on janpidossa niin selvästi, että se on helposti
4598: esitettävä veroilmoituksessaan tarvittava kir- erotettavissa muista menoista.
4599: janpitoon perustuva selvitys.
4600: 3§
4601: 2§ Tämä asetus tulee voimaan päivänä
4602: Kehitysalueiden veronhuojennuksista anne- kuuta 19 ja sitä sovelletaan vero-
4603: tun lain 2 §:ssä tarkoitettuun tuotantolaitoksen vuosina 1990-1997 toimitettavissa verotuksis-
4604: tai matkailuyrityksen laajennukseen tai sen sa.
4605: 1989 vp. - HE n:o 115
4606:
4607:
4608:
4609:
4610: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16
4611: ja 27 §:n muuttamisesta sekä laiksi eräistä vakuutusmaksuista
4612: suoritettavasta verosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
4613:
4614:
4615:
4616:
4617: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4618:
4619: Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero tehtyihin vakuutussopimuksiin, sovellettaisiin
4620: korotettaisiin vuoden 1989 joulukuun alusta korotettua verokantaa vuoden 1990 toukokuun
4621: lukien 17 prosenttiin. Korotettua verokantaa alusta lukien.
4622: sovellettaisiin vuoden 1991 alusta lukien myös Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
4623: niihin vuokraeriin, jotka perustuvat ennen lain tykseen vuodelle 1990. Liikevaihtoverolain
4624: voimaantuloa tehtyihin vuokrasopimuksiin. muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
4625: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero päivänä joulukuuta 1989. Eräistä vakuutus-
4626: ehdotetaan korotettavaksi vuoden 1990 alusta maksuista suoritettavasta verosta annetun lain
4627: lukien 17 prosenttiin. Niihin vakuutusmaksui- muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
4628: hin, jotka perustuvat ennen lain voimaantuloa päivänä tammikuuta 1990.
4629:
4630:
4631:
4632:
4633: PERUSTELUT
4634:
4635: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut kaisesti puolella prosenttiyksiköllä. Laki on
4636: muutokset voimassa 1 päivän kesäkuuta 1989 ja 30 päivän
4637: marraskuuta 1989 välisen ajan. Liikevaihtove-
4638: 1.1. Liikevaihtovero ron korottaminen liittyi vuoden 1989 keväällä
4639: toteutettuun revalvaatioratkaisuun. Liikevaih-
4640: Liikevaihtoverolain 16 §:n (945/82) 1 mo- toveron korottamisella pyrittiin vähentämään
4641: mentin mukaan liikevaihtoveron määrä on 16 revalvaatiosta aiheutuvaa kulutusmahdolli-
4642: prosenttia myynnin verotusarvosta. Tavaran suuksien kasvua.
4643: maahantuonnissa, jossa vero lasketaan tavaran Yksityisen kulutuksen kasvu on jatkunut
4644: liikevaihtoverottomasta arvosta, liikevaihtove- edelleen ennakoitua voimakkaampana. Yksi-
4645: ro on 19,05 prosenttia tullausarvosta. Maahan- tyisen kulutuksen kasvun hillitsemiseksi ehdo-
4646: tuonnissa suoritettavan liikevaihtoveron mää- tetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin vuo-
4647: rästä säädetään liikevaihtoverolain 27 §:n 1 den 1989 joulukuun alusta lukien 17 prosent-
4648: momentissa (10/86). Liikevaihtoverolain tiin. Tavaran maahantuonnissa ja liikevaihto-
4649: 16 §:n 2 momentin mukaan liikevaihtovero on verolain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa työ-
4650: 19,05 prosenttia myös silloin, kun liikevaihto- suorituksissa vero olisi 20,48 prosenttia.
4651: veroa suoritetaan liikevaihtoverolain 6 §:n 2 Liikevaihtoveron korottaminen nostaa ku-
4652: momentin nojalla ulkomaalaisen Suomessa te- luttajahintaindeksiä noin 0,6 prosentilla. Elin-
4653: kemästä työsuorituksesta. tarvikkeiden hintojen nousu jää kuitenkin vä-
4654: Liikevaihtoveroa on 26 päivänä toukokuuta häiseksi, koska peruselintarvikkeista saa tehdä
4655: 1989 annetulla lailla (464/89) korotettu väliai- liikevaihtoverotuksessa alkutuotevähennyksen.
4656: 3911318
4657: 2 1989 vp. - HE n:o 115
4658:
4659: Alkutuotevähennyksen vuoksi alkutuotteen 4. Voimaantulo
4660: osuus elintarvikkeen hinnasta jää verottomaksi
4661: ja vero rasittaa vain elintarvikkeen jakelukus- Liikevaihtoverolain muutos on tarkoitettu
4662: tannuksia ja kaupan myyntipalkkiota. Liike- tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 1989.
4663: vaihtoveron korottaminen ei nosta maito- ja Eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta ve-
4664: lihatuotteiden hintoja, koska maidosta ja lihas- rosta annetun lain muutos on tarkoitettu tule-
4665: ta tehtävä korotettu alkutuotevähennys poistaa maan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
4666: maito- ja lihatuotteiden liikevaihtoverorasituk- Verotus- ja oikeuskäytännössä on tavaran
4667: sen. vuokraukseen sovellettavan liikevaihtovero-
4668: kannan osalta katsottu ratkaisevaksi se, mil-
4669: loin tavara on toimitettu vuokralleottajalle.
4670: 1.2. Vakuutusmaksuvero Ennen liikevaihtoveron korottamista toimite-
4671: tusta tavarasta maksettuihin vuokraeriin on
4672: Pysyvästi voimassa olevassa liikevaihtovero- korotetun verokannan voimassa ollessa sovel-
4673: laissa veron määrä on 16 prosenttia. Saman lettu vuokratun tavaran toimitusajankohdan
4674: suuruista veroa kannetaan eräistä vakuutus- mukaista verokantaa, jos vuokrasuhteen sopi-
4675: maksuista. Vakuutusmaksuverosta säädetään musehdot ovat pysyneet muuttumattomina.
4676: eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta ve- Sovellettavaa käytäntöä ei voida pitää tarkoi-
4677: rosta annetussa laissa (664/66). Liikevaihtove- tuksenmukaisena eikä kulutusverotuksen yleis-
4678: ron ja vakuutusmaksuveron määrät ovat liike- ten periaatteiden mukaisena. Tämän vuoksi
4679: vaihtoveron väliaikaista korotusta lukuun otta- ehdotetaan liikevaihtoverolain muuttamista
4680: matta olleet samansuuruiset. koskevan lain voimaantulosäännöksen 3 mo-
4681: Liikevaihtovero on ehdotettu korotettavaksi menttiin sisällytettäväksi säännös, jonka mu-
4682: vuoden 1989 joulukuun alusta lukien 17 pro- kaan korotettua verokantaa sovellettaisiin nii-
4683: senttiin. Tämän vuoksi ehdotetaan, että myös hin vuokraeriin, jotka on veloitettu tai jotka
4684: vakuutusmaksuvero korotettaisiin 16 prosentis- ovat kertyneet lain voimaantulon jälkeisiltä
4685: ta 17 prosenttiin. Koska osa vakuutusmaksuis- vuokrakausilta. Koska ehdotettu muutos mer-
4686: ta veloitetaan vuosittain, vakuutusmaksuveroa kitsee muutosta vakiintuneeseen verotuskäy-
4687: ehdotetaan korotettavaksi vasta vuoden 1990 täntöön, tulisi sopimusosapuolille varata mah-
4688: alusta lukien. dollisuus sopeutua uuteen käytäntöön. Tämän
4689: vuoksi ehdotetaan, että korotettua verokantaa
4690: sovellettaisiin vasta niihin vuokraeriin, jotka
4691: on veloitettu tai jotka ovat kertyneet 1 päivältä
4692: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
4693: tammikuuta 1991 tai sen jälkeiseltä vuokrakau-
4694: tukset
4695: delta.
4696: Eräistä vakuutusmaksuista perittävän veron
4697: Liikevaihtoveron korottaminen lisää liike- säätämisen ja veron korottamisen yhteydessä
4698: vaihtoveron tuottoa noin 2,5 miljardilla mar- on uusia veroseuraamuksia sovellettu vain sel-
4699: kalla vuodessa. laiseen vakuutusmaksuun, joka perustuu lain
4700: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettavan ve- voimaantulopäivänä tai sen jälkeen tehtyyn,
4701: ron korottaminen lisää veron tuottoa noin 100 uudistettuna jatkuvaan taikka voimaan tullee-
4702: miljoonalla markalla vuodessa. Vuonna 1990, seen vakuutussopimukseen sekä sellaiseen lain
4703: jolloin korotettua verokantaa sovelletaan vasta voimaantulopäivän jälkeen kertyneeseen tai
4704: toukokuun alusta kaikkiin vakuutusmaksuihin, maksettuun vakuutusmaksuun, jota koskevissa
4705: veron tuotto lisääntyy arviolta noin 50 miljoo- viranomaisen vahvistamissa maksuperusteissa
4706: nalla markalla. on otettu huomioon laissa tarkoitettu vero.
4707: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta ve-
4708: rosta annetussa laissa tarkoitettujen vakuutus-
4709: 3. Säätämisjärjestys ten saattamiseksi verotuksellisesti samanarvoi-
4710: seen asemaan ehdotetaan eräistä vakuutus-
4711: Lakiehdotukset olisi käsiteltävä valtiopäivä- maksuista suoritettavasta verosta annetun lain
4712: järjestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä vuotta pi- muuttamista koskevaa lakia sovellettavaksi
4713: demmältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa myös sellaisiin vakuutusmaksuihin, jotka pe-
4714: säätämisjärjestyksessä. rustuvat ennen tämän lain voimaantuloa teh-
4715: 1989 vp. - HE n:o 115 3
4716:
4717: tyihin vakuutussopimuksiin. Jotta vakuutus- ennen 1 päivää tammikuuta 1990 tehtyihin
4718: sopimusten osapuolilla olisi mahdollisuus va- vakuutussopimuksiin.
4719: rautua ehdotettuun muutokseen, ehdotetaan
4720: korotettua veroa sovellettavaksi vasta 1 päiväs- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
4721: tä toukokuuta 1990 alkaen kertyneisiin ja mak- kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo-
4722: settuihin vakuutusmaksuihin, jotka perustuvat tukset:
4723:
4724:
4725: 1.
4726: Laki
4727: liikevaihtoverolain 16 ja 27 §:n muuttamisesta
4728:
4729: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto-
4730: verolain 16 § ja 27 §:n 1 momentti,
4731: sellaisina kuin ne ovat, 16 § 17 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (945/82) ja 27 §:n 1
4732: momentti 10 päivänä tammikuuta 1986 annetussa laissa (10/86), näin kuuluviksi:
4733:
4734: 16 § toverolain 16 ja 27 §:n väliaikaisesta muutta-
4735: Veron määrä on 17 prosenttia myynnin vero- misesta annetun lain (464/89) säännöksiä.
4736: tusarvosta. Sen estämättä mitä edellä 2 momentissa on
4737: Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ta- säädetty, sovelletaan lain 16 §:n 1 momenttia
4738: pauksessa vero on 20,48 prosenttia siitä mää- myös niihin vuokraeriin, jotka on veloitettu tai
4739: rästä, jolla verovelvollista on työstä veloitettu. jotka ovat kertyneet 1 päivältä tammikuuta
4740: 1991 tai sen jälkeiseltä vuokrakaudelta.
4741: 27 § Verovelvollinen, jota on laskutettu tai muu-
4742: Veron määrä on 20,48 prosenttia maahan toin veloitettu 1 päivänä joulukuuta 1989 tai
4743: tuodun tavaran tullausarvolain (906/80) nojal- sen jälkeen tavaroista, jotka on toimitettu
4744: la määrätystä tullausarvosta. Sellaisesta tava- hänelle ennen 1 päivää kesäkuuta 1989, saa
4745: rasta, jonka tullausarvoa määrättäessä on otet- liikevaihtoverolain (532/63), eräitä tuotannolli-
4746: tava huomioon tullausarvolain 10 a §, veron sia investointeja koskevista poikkeuksista liike-
4747: määrä lasketaan kuitenkin siitä arvosta, mikä vaihtoverolakiin annetun lain (875/82), ener-
4748: tullausarvo olisi, jos mainittua lainkohtaa ei giainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä
4749: sovellettaisi. annetun lain (547 /86) sekä eräitä elintarvikkei-
4750: ta koskevista poikkeuksista liikevaihtoverola-
4751: kiin annetun lain (915178) säännöksistä poike-
4752: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu- ten vähentää myyntinsä verotusarvoa laskies-
4753: kuuta 1989. saan vain määrän, joka vastaa kuuttatoista
4754: Tätä lakia sovelletaan, milloin myyty tai seitsemättätoista (16/17) osaa mainittujen
4755: vuokrattu tavara on toimitettu, telepalvelu teh- säännösten mukaisen vähennyksen määrästä.
4756: ty, tavara luovutettu tullivalvonnasta tai otettu Sen estämättä, mitä liikevaihtoverolain 16 ja
4757: käytettäväksi muuhun kuin myyntitarkoituk- 27 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun
4758: seen 1 päivänä joulukuuta 1989 tai sen jälkeen. lain voimaantulosäännöksen 3 momentissa on
4759: Jos tavaran toimittaminen tai työsuorituksen säädetty, saa verovelvollinen, jota on laskutet-
4760: tekeminen on lain voimaantullessa kesken, so- tu tai veloitettu 1 päivänä joulukuuta 1989 tai
4761: velletaan tätä lakia vain niihin tavaroihin, jot- sen jälkeen tavaroista, jotka on toimitettu
4762: ka toimitetaan asennuspaikalle tämän lain voi- hänelle 1 päivän kesäkuuta 1989 ja 30 päivän
4763: maantulopäivänä tai sen jälkeen, sekä työsuo- marraskuuta 1989 välisenä aikana, vastaavasti
4764: rituksen siihen osaan, joka tapahtuu tämän vähentää vain määrän, joka vastaa kuuttatois-
4765: lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Niihin ta ja puolta seitsemättätoista (16,5/ 17) osaa
4766: tavaroihin, jotka toimitetaan asennuspaikalle vähennyksen määrästä.
4767: ennen tämän lain voimaantuloa, sekä työsuori- Jos tavara on luovutettu tullivalvonnasta
4768: tuksen siihen osaan, joka tapahtuu ennen tä- ennen 1 päivää kesäkuuta 1989, mutta tullattu
4769: män lain voimaantuloa, sovelletaan liikevaih- 1 päivänä joulukuuta 1989 tai sen jälkeen,
4770: 4 1989 vp. HE n:o 115
4771:
4772: vähennysoikeus on edellä säädetyin tavoin jälkeen tätä aikaisemmalta vuokrakaudelta ja
4773: kuusitoista seitsemättätoista ( 16/ 17) osaa. Jos tavara on toimitettu vähennykseen oikeutetulle
4774: tavara on luovutettu tullivalvonnasta 1 päivän verovelvolliselle ennen 1 päivää kesäkuuta
4775: kesäkuuta 1989 ja 30 päivän marraskuuta 1989 1989, vähennysoikeus on edellä säädetyin ta-
4776: välisenä aikana, mutta tullattu 1 päivänä jou- voin kuusitoista seitsemättätoista ( 16117) osaa,
4777: lukuuta 1989 tai sen jälkeen, vähennysoikeus tai jos tavara on toimitettu 1 päivän kesäkuuta
4778: on kuusitoista ja puoli seitsemättätoista (16,5/ 1989 ja 30 päivän marraskuuta 1989 välisenä
4779: 17) osaa. aikana, kuusitoista ja puoli seitsemättätoista
4780: Jos vuokraerä on laskutettu tai muutoin (16,5/17) osaa.
4781: veloitettu 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen
4782:
4783:
4784:
4785:
4786: 2.
4787: Laki
4788: eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
4789:
4790: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta veros-
4791: ta 20 päivänä joulukuuta 1966 annetun lain 3 §,sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1982
4792: annetussa laissa (1036/82), näin kuuluvaksi:
4793:
4794: 3§ sopimukseen. Tätä lakia sovelletaan myös sel-
4795: Veron maara on 17 prosenttia vakuutus- laiseen lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen
4796: maksuista, johon vero sisältyy. kertyneeseen tai maksettuun vakuutus-
4797: maksuun, jota koskevissa viranomaisen vahvis-
4798: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- tamissa maksuperusteissa on otettu huomioon
4799: kuuta 1990. tässä laissa tarkoitettu vero. Lakia sovelletaan
4800: Tätä lakia sovelletaan sellaiseen vakuutus- 1 päivästä toukokuuta 1990 alkaen myös niihin
4801: maksuun, joka perustuu lain voimaantulopäi- kertyneisiin tai maksettuihin vakuutusmaksui-
4802: vänä tai sen jälkeen tehtyyn, uudistettuna jat- hin, jotka perustuvat ennen tämän lain voi-
4803: kuvaan taikka voimaan tulleeseen vakuutus- maantuloa tehtyihin vakuutussopimuksiin.
4804:
4805:
4806: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
4807:
4808:
4809: Tasavallan Presidentti
4810: MAUNO KOIVISTO
4811:
4812:
4813:
4814:
4815: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
4816: 1989 vp. - HE n:o 115 5
4817:
4818: Liite
4819:
4820: 1.
4821: Laki
4822: liikevaihtoverolain 16 ja 27 §:n muuttamisesta
4823:
4824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihto-
4825: verolain 16 § ja 27 §:n 1 momentti,
4826: sellaisina kuin ne ovat, 16 § 17 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (945/82) ja 27 §:n 1
4827: momentti 10 päivänä tammikuuta 1986 annetussa laissa (10/86), näin kuuluviksi:
4828:
4829: Voimassa oleva laki Ehdotus
4830:
4831: 16 § 16 §
4832: Veron määrä on 16 prosenttia myynnin vero- Veron määrä on 17 prosenttia myynnin vero-
4833: tusarvosta. tusarvosta.
4834: Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ta- Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ta-
4835: pauksessa vero on 19,05 prosenttia siitä mää- pauksessa vero on 20,48 prosenttia siitä mää-
4836: rästä, jolla verovelvollista on työstä veloitettu. rästä, jolla verovelvollista on työstä veloitettu.
4837:
4838: 27 § 27 §
4839: Veron maara on 19,05 prosenttia maahan Veron maara on 20,48 prosenttia maahan
4840: tuodun tavaran tullausarvolain (906/80) nojal- tuodun tavaran tullausarvolain (906/80) nojal-
4841: la määrätystä tullausarvosta. Sellaisesta tava- la määrätystä tullausarvosta. Sellaisesta tava-
4842: rasta, jonka tullausarvoa määritettäessä on rasta, jonka tullausarvoa määrättäessä on otet-
4843: otettava huomioon tullausarvolain 10 a §, ve- tava huomioon tullausarvolain 10 a §, veron
4844: ron määrä lasketaan kuitenkin siitä arvosta, määrä lasketaan kuitenkin siitä arvosta, mikä
4845: mikä tullausarvo olisi, jos mainittua lainkoh- tullausarvo olisi, jos mainittua lainkohtaa ei
4846: taa ei sovellettaisi. sovellettaisi.
4847:
4848:
4849: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu-
4850: kuuta 1989.
4851: Tätä lakia sovelletaan, milloin myyty tai
4852: vuokrattu tavara on toimitettu, telepalve/u teh-
4853: ty, tavara /uovutettu tullivalvonnasta tai otettu
4854: käytettäväksi muuhun kuin myyntitarkoituk-
4855: seen 1 päivänä joulukuuta 1989 tai sen jälkeen.
4856: Jos tavaran toimittaminen tai työsuorituksen
4857: tekeminen on lain voimaantullessa kesken, so-
4858: velletaan tätä lakia vain niihin tavaroihin, jot-
4859: ka toimitetaan asennuspaikalle tämän lain voi-
4860: maantulopäivänä tai sen jälkeen, sekä työsuo-
4861: rituksen siihen osaan, joka tapahtuu tämän
4862: lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Niihin
4863: tavaroihin, jotka toimitetaan asennuspaikalle
4864: ennen tämän lain voimaantuloa, sekä työsuori-
4865: tuksen siihen osaan, joka tapahtuu ennen tä-
4866: män lain voimaantuloa, sovelletaan liikevaih-
4867: toverolain 16 ja 27 § :n väliaikaisesta muutta-
4868: misesta annetun lain (464/89) säännöksiä.
4869: Sen estämättä mitä edellä 2 momentissa on
4870: säädetty, sovelletaan lain 16 § :n 1 momenttia
4871: 6 1989 vp. - HE n:o 115
4872:
4873: Voimassa oleva laki Ehdotus
4874:
4875: myt'Js niihin vuokraeriin, jotka on veloitettu tai
4876: jotka ovat kertyneet 1 päivältä tammikuuta
4877: 1991 tai sen jälkeiseltä vuokrakaudelta.
4878: Verovelvollinen, jota on laskutettu tai muu-
4879: toin veloitettu 1 päivänä joulukuuta 1989 tai
4880: sen jälkeen tavaroista, jotka on toimitettu
4881: hänelle ennen 1 päivää kesäkuuta 1989, saa
4882: liikevaihtoverolain (532/63), eräitä tuotannolli-
4883: sia investointeja koskevista poikkeuksista liike-
4884: vaihtoverolakiin annetun lain (875/82), ener-
4885: giainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä
4886: annetun lain (547 /86) sekä eräitä elintarvikkei-
4887: ta koskevista poikkeuksista liikevaihtoverola-
4888: kiin annetun lain (915178) säännt'Jksistä poike-
4889: ten vähentää myyntinsä verotusarvoa laskies-
4890: saan vain määrän, joka vastaa kuuttatoista
4891: seitsemättätoista (161 17) osaa mainittujen
4892: säännt'Jsten mukaisen vähennyksen määrästä.
4893: Sen estämättä, mitä liikevaihtoverolain 16 ja
4894: 27 § :n väliaikaisesta muuttamisesta annetun
4895: lain voimaantulosäännt'Jksen 3 momentissa on
4896: säädetty, saa verovelvollinen, jota on laskutet-
4897: tu tai veloitettu 1 päivänä joulukuuta 1989 tai
4898: sen jälkeen tavaroista, jotka on toimitettu
4899: hänelle 1 päivän kesäkuuta 1989 ja 30 päivän
4900: marraskuuta 1989 välisenä aikana, vastaavasti
4901: vähentää vain määrän, joka vastaa kuuttatois-
4902: ta ja puolta seitsemättätoista (16,51 17) osaa
4903: vähennyksen määrästä.
4904: Jos tavara on luovutettu tullivalvonnasta
4905: ennen 1 päivää kesäkuuta 1989, mutta tullattu
4906: 1 päivänä joulukuuta 1989 tai sen jälkeen,
4907: vähennysoikeus on edellä säädetyin tavoin
4908: kuusitoista seitsemättätoista (161 17) osaa. Jos
4909: tavara on luovutettu tullivalvonnasta 1 päivän
4910: kesäkuuta 1989 ja 30 päivän marraskuuta 1989
4911: välisenä aikana, mutta tullattu 1 päivänä jou-
4912: lukuuta 1989 tai sen jälkeen, vähennysoikeus
4913: on kuusitoista ja puoli seitsemättätoista (16,51
4914: 17) osaa.
4915: Jos vuokraerä on laskutettu tai muutoin
4916: veloitettu 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen
4917: jälkeen tätä aikaisemmalta vuokrakaudelta ja
4918: tavara on toimitettu vähennykseen oikeutetulle
4919: verovelvolliselle ennen 1 päivää kesäkuuta
4920: 1989, vähennysoikeus on edellä säädetyin ta-
4921: voin kuusitoista seitsemättätoista (161 17) osaa,
4922: tai jos tavara on toimitettu 1 päivän kesäkuuta
4923: 1989 ja 30 päivän marraskuuta 1989 välisenä
4924: aikana, kuusitoista ja puoli seitsemättätoista
4925: (16,5/17) osaa.
4926: 1989 vp. - HE n:o 115 7
4927:
4928: 2.
4929: Laki
4930: eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
4931:
4932: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta veros-
4933: ta 20 päivänä joulukuuta 1966 annetun lain 3 §,sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1982
4934: annetussa laissa (1036/82), näin kuuluvaksi:
4935:
4936: Voimassa oleva laki Ehdotus
4937: 3§ 3§
4938: Veron maara on 16 prosenttia vakuutus- Veron määrä on 17 prosenttia vakuutus-
4939: maksuista, johon vero sisältyy. maksuista, johon vero sisältyy.
4940:
4941: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4942: kuuta 1990.
4943: Tätä lakia sovelletaan sellaiseen vakuutus-
4944: maksuun, joka perustuu lain voimaantulopäi-
4945: vänä tai sen jälkeen tehtyyn, uudistettuna jat-
4946: kuvaan taikka voimaan tulleeseen vakuutus-
4947: sopimukseen. Tätä lakia sovelletaan myös sel-
4948: laiseen lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen
4949: kertyneeseen tai maksettuun vakuutus-
4950: maksuun, jota koskevissa viranomaisen vahvis-
4951: tamissa maksuperusteissa on otettu huomioon
4952: tässä laissa tarkoitettu vero. Lakia sovelletaan
4953: 1 päivästä toukokuuta 1990 alkaen myös niihin
4954: kertyneisiin tai maksettuihin vakuutusmaksui-
4955: hin, jotka perustuvat ennen tämän lain voi-
4956: maantuloa tehtyihin vakuutussopimuksiin.
4957: 1989 vp. - HE n:o 116
4958:
4959:
4960:
4961:
4962: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräitä elintarvikkeita
4963: koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain
4964: muuttamisesta
4965:
4966:
4967:
4968:
4969: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4970:
4971: Esityksessä ehdotetaan, että nyt väliaikaises- vaihtoveroa myös silloin, kun maidon ja lihan
4972: ti voimassa olevat elintarvikkeiden liikevaihto- jalostuksessa syntyneitä sivutuotteita myydään
4973: verotusta koskevat säännökset säädettäisiin py- kotimaassa. Raakakahvin maahantuonti olisi
4974: syviksi. liikevaihtoverollista.
4975: Esityksen mukaan maidon 1,9-kertainen al- Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
4976: kutuotevähennys alennettaisiin 1,6-kertaiseksi. tykseen vuodelle 1990. Laki on tarkoitettu
4977: Maidosta ja lihasta tehdyn korotetun alkutuo- tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
4978: tevähennyksen määrästä olisi suoritettava liike- 1990.
4979:
4980:
4981:
4982:
4983: PERUSTELUT
4984:
4985: 1. Nykyinen tilanne kevaihtoverorasitus kokonaan. Liikevaihtove-
4986: ron poistaminen on toteutettu korottamalla
4987: 1.1. Alkutuotevähennys alkutuotevähennystä. Maidon alkutuotevähen-
4988: nys on 1,9-kertainen ja lihan 1,5-kertainen.
4989: Elintarvikkeiden kuluttajahintoja alennetaan Korotetusta alkutuotevähennyksestä säädetään
4990: Suomessa liikevaihtoverotuen avulla. Liike- eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista
4991: vaihtoverotuki on toteutettu siten, että jalosta- liikevaihtoverolakiin annetussa laissa (915/78).
4992: mattomien alkutuotteiden myynti alkutuotan- Vuoden 1988 lisämenoarvioesitykseen liittyen
4993: nosta on liikevaihtoverolain 4 §:n 1 momentis- maidon alkutuotevähennys alennettiin väliai-
4994: sa säädetty liikevaihtoverottomaksi. Verotonta kaisesti 1, 7-kertaiseksi 17 päivänä kesäkuuta
4995: on myös jalostamattomien alkutuotteiden maa- 1988 annetulla lailla (563/88). Laki oli voimas-
4996: hantuonti. Niitä ostaville liikevaihtoverovelvol- sa 1 päivän heinäkuuta 1988 ja 31 päivän
4997: lisille yrityksille on kuitenkin liikevaihtovero- joulukuuta 1988 välisen ajan. Joulukuun 9
4998: lain 18 §:n 1 momentissa myönnetty oikeus päivänä 1988 annetulla lailla ( 1048/88) maidon
4999: vähentää oman myyntinsä verotusarvosta ja- alkutuotevähennys alennettiin vuoden 1989
5000: lostamattomien alkutuotteiden liikevaihtove- ajaksi 1,6-kertaiseksi.
5001: rottomat ostohinnat. Tämän alkutuotevähen- Maataloudessa käytettävät rehut, rehuseok-
5002: nyksen vuoksi alkutuotteen osuus tuotteen hin- set ja lannoitteet on myös haluttu säätää yleistä
5003: nasta jää verottomaksi ja vero rasittaa vain verokantaa pienemmän verorasituksen alaisik-
5004: elintarvikkeiden jalostuskustannuksia ja kau- si. Näin on pyritty edelleen pienentämään elin-
5005: pan myyntipalkkiota. tarvikkeiden verotusta. Rehujen ja lannoittei-
5006: Maito- ja lihatuotteiden kuluttajahintojen den myynti on liikevaihtoverolain 4 §:n 2 mo-
5007: alentamiseksi niistä on pyritty poistamaan lii- mentin mukaan verotonta, kun myyjänä on
5008: 390979C
5009: 2 1989 vp. - HE n:o 116
5010:
5011: niiden alkuperäinen valmistaja. Verotonta on tusten yhteydessä, jos rehuja ja lannoitteita
5012: myös niiden maahantuonti. Liikevaihtovero- myydään saman vähennyksen tekemiseen oi-
5013: velvollisella ostajalla on kuitenkin liikevaihto- keutetulle tai sille, joka ei ole verovelvollinen,
5014: verolain 18 §:n 1 momentin nojalla oikeus tai jos rehujen ja lannoitteiden alkuperäinen
5015: vähentää alkuperäiseltä valmistajalta verotta valmistaja ottaa ne käytettäväksi muuhun kuin
5016: ostettujen tai itse maahantuotujen rehujen ja myyntitarkoitukseen. Alkutuotevähennyksen
5017: lannoitteiden ostohinta. palauttamisen tarkoituksena on tällöin estää
5018: se, ettei samasta tavarasta tehdä alkutuotevä-
5019: hennystä useampaan kertaan, ensin alkutuot-
5020: 1.2. Alkutuotevähennyksen palauttaminen teena ja myöhemmässä vaiheessa rehuna.
5021: Tehdyn vähennyksen määrän selvittäminen
5022: Elintarvikkeiden ja rehujen edelleen myyn- on usein vaikeaa. Tämän vuoksi liikevaihtove-
5023: nistä Suomessa on suoritettava liikevaihtove- rolain 18 §:n 4 momentissa on säädetty, että
5024: roa yleisten säännösten mukaisesti. Tavaran valtiovarainministeriö voi määrättyjen tavaroi-
5025: ulkomaille myynnistä ei sitä vastoin ole suori- den tai tavararyhmien osalta vahvistaa ne pe-
5026: tettava liikevaihtoveroa silloinkaan, kun vien- rusteet, joiden mukaan vähennys lasketaan.
5027: nin kohteena on alkutuotevähennyksen piiriin Valtiovarainministeriö on viimeksi antanut täl-
5028: kuuluva alkutuote tai siitä valmistettu jaloste. laisen päätöksen 30 päivänä joulukuuta 1987
5029: Alkutuotevähennyksen vuoksi elintarvikkei- (1333/87).
5030: den, elintarvikejalosteiden ja rehujen vientihin-
5031: taan jäisi ilman erityisiä järjestelyjä kotimaan
5032: kuluttajahintojen alentamiseksi annettua vero- 1.3. Korotetun alkutuotevähennyksen palaut-
5033: tukea. taminen
5034: Verotuen poistamiseksi tavaran maastaviejä
5035: on liikevaihtoverolain 18 §:n 2 momentin ja Maidon ja lihan korotetusta alkutuotevähen-
5036: eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista nyksestä säädetään eräitä elintarvikkeita kos-
5037: liikevaihtoverolakiin annetun lain 6 §:n sään- kevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin an-
5038: nöksillä velvoitettu suorittamaan liikevaihtove- netussa laissa. Lain 6 §:n mukaan korotetun
5039: roa tehdyn alkutuotevähennyksen määrästä eli alkutuotevähennyksen määrästä on suoritetta-
5040: palauttamaan alkutuotevähennys. Liikevaihto- va liikevaihtoveroa maastaviennin yhteydessä
5041: verolain 18 §:n 2 momentin mukaan lainkoh- noudattaen soveltuvin osin, mitä liikevaihtove-
5042: dan 1 momentin b kohdan nojalla eli teuras- rolain 18 §:n 2 momentissa on säädetty. Liike-
5043: eläimestä tehdyn vähennyksen määrästä on vaihtoverolain 18 §:n 2 momentin mukaan teh-
5044: kuitenkin suoritettava veroa vain silloin, kun dyn alkutuotevähennyksen määrästä ei ole kui-
5045: maasta viedään eläimen muita osia kuin vuotia tenkaan suoritettava liikevaihtoveroa silloin,
5046: tai nahkoja sellaisenaan tai muuhun tavaraan kun maasta viedään teuraseläimen vuotia tai
5047: sisältyvänä. Tehdyn alkutuotevähennyksen nahkoja taikka jalostamattomia maitotuotteita
5048: määrästä ei ole suoritettava liikevaihtoveroa, ja lihaa. Maidosta ja lihasta tehty korotettu
5049: jos alkutuotevähennyksen määrä on vähem- alkutuotevähennys on siten palautettava vain
5050: män kuin kolme prosenttia maastavietävän silloin, kun maasta viedään maidosta ja lihasta
5051: tuotteen myyntihinnasta tai jos maasta viedään valmistettuja elintarvikejalosteita sekä maidon
5052: meijerivoita, juustoa, rasvaista maitojauhetta, ja lihan jalostuksessa syntyneitä sivutuotteita.
5053: kananmunia, kananmunamassaa, viljaa tai li- Maidon jalostuksessa syntyy sivutuotteena esi-
5054: haa sellaisenaan ja maastaviejälle maksetaan merkiksi kuorittua maitoa ja lihan jalostukses-
5055: hinnanerokorvausta. Eräitä elintarvikkeita sa teurasjätteitä. Sivutuotteita käytetään joko
5056: koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin sellaisenaan tai rehun raaka-aineena.
5057: annetun lain 6 a §:n mukaan tehdyn alkutuote- Kun maidon ja lihan sivutuotteita myydään
5058: vähennyksen määrästä ei ole suoritettava liike- kotimaassa rehutarkoitukseen, alkuperäisen
5059: vaihtoveroa myöskään silloin, kun maasta vie- valmistajan eli meijerin tai teurastamon on
5060: dään Suomessa poimittuja luonnonvaraisia liikevaihtoverolain 18 §:n 2 momentin mukaan
5061: mustikoita, puolukoita tai sieniä. suoritettava veroa tehdyn alkutuotevähennyk-
5062: Liikevaihtoverolain 18 §:n 2 momentin mu- sen yhdenkertaisesta määrästä. Eräitä elintar-
5063: kaan liikevaihtoveroa on suoritettava tehdyn vikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihto-
5064: vähennyksen määrästä myös kotimaan toimi- verolakiin annetun lain 6 § koskee vain maas-
5065: 1989 vp. - HE n:o 116 3
5066:
5067: tavientiä, joten liikevaihtoveroa ei ole suoritet- 1.5. Kahvin alkutuotevähennys
5068: tava tehdyn alkutuotevähennyksen korotuksen
5069: osuudesta. Kahvin maahantuonti säädettiin liikevaihto-
5070: Eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuk- verottomaksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
5071: sista liikevaihtoverolakiin annettua lakia muu- säännöksistä liikevaihtoverolakiin annetulla
5072: tettiin väliaikaisesti 20 päivänä marraskuuta lailla (771/74). Liikevaihtoverovelvolliselle
5073: 1987 annetulla lailla (858/87) siten, että mai- paahtimolle annettiin lisäksi oikeus vähentää
5074: dosta ja lihasta tehty korotettu alkutuotevä- myyntitarkoitusta varten itse maahantuomansa
5075: hennys oli palautettava myös silloin, kun mai- paahtamattoman kahvin ostohinta. Kahvin
5076: don ja lihan sivutuotteita myydään kotimaas- myyntihintaan sisältyi näin liikevaihtoveroa
5077: sa. Laki oli voimassa vuonna 1988. Lain voi- vain jalostuskustannusten ja kaupan myynti-
5078: massaoloaikaa jatkettiin 9 päivänä joulukuuta palkkion osalta. Verollisen osuuden arvioitiin
5079: 1988 annetulla lailla (1048/88) vuodeksi 1989. olevan noin puolet kahvin vähittäismyyntihin-
5080: nasta.
5081: Eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
5082: 1.4. Elintarvikejalosteiden maahantuonnissa liikevaihtoverolakiin annetun lain voimassaolo-
5083: maksettava veronpalautus aikaa jatkettiin vuosittain, kunnes liikevaihto-
5084: verolakiin kahvin osalta tehty poikkeus säädet-
5085: tiin pysyväksi vuoden 1979 alusta lukien eräitä
5086: Jalostamattomien alkutuotteiden maahan- elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liike-
5087: tuonti on verotonta, mutta niistä valmistettuja vaihtoverolakiin annetulla lailla.
5088: elintarvikejalosteita ei ole vapautettu liikevaih-
5089: Kahvin osittaisesta liikevaihtoverottomuu-
5090: toverosta. Maahantuojan on liikevaihtovero-
5091: desta luovuttiin vuoden 1985 alusta lukien.
5092: lain 27 §:n 1 momentin mukaan suoritettava Tämä tapahtui siten, että paahtamattoman
5093: liikevaihtoveroa elintarvikejalasteen tullaus-
5094: kahvin maahantuonti säädettiin eräitä elintar-
5095: arvosta. vikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihto-
5096: Jotta maahantuotavat elintarvikejalosteet verolakiin annetun lain väliaikaisesta muutta-
5097: saataisiin liikevaihtoverotuksellisesti samaan misesta annetuilla laeilla (968/84, 880/85, 904/
5098: asemaan kuin kotimaiset elintarvikejalosteet, 86, 858/87 ja 1048/88) jälleen verolliseksi.
5099: maahantuojana on oikeus saada maahantuon-
5100: nin yhteydessä veronpalautuksena määrä, joka
5101: vastaa jalosteeseen sisältyvän alkutuotteen 2. Ehdotetut muutokset
5102: osalta menevää liikevaihtoveroa. Veronpalau-
5103: tuksesta säädetään liikevaihtoverolain 28 § :n 1 2.1. Maidon korotetun alkutuotevähennyksen
5104: momentissa ja eräitä elintarvikkeita koskevista alentaminen
5105: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun
5106: lain 5 §:ssä. Viimeksi mainitussa lainkohdassa
5107: Maidon 1,9-kertaisen alkutuotevähennyksen
5108: säädetään veronpalaotuksen maksamisesta sil-
5109: tarkoituksena on poistaa maitotuotteiden liike-
5110: loin, kun maahan tuodaan paahtamatonta vaihtoverorasitus. Korotettu alkutuotevähen-
5111: kahvia, lihaa, teuraseläimiä tai maitoa sisältä- nys merkitsee kuitenkin tosiasiassa sitä, että
5112: viä elintarvikejalosteita. Kun maahan tuodaan
5113: varsinaisten maitotuotteiden kuluttajahintoihin
5114: esimerkiksi suklaata, veronpalautus maksetaan sisältyy ylimääräistä liikevaihtoverotukea kes-
5115: siihen sisältyvän maidon osalta samoin koro- kimäärin 5 prosenttia ja voin hintaan noin 7
5116: tettuna kuin alkutuotevähennystä on korotet- prosenttia. Ylimääräisellä liikevaihtoverotuella
5117: tu. tarkoitetaan sitä, että alkutuotevähennys vai-
5118: Jos maasta viedään elintarvikejalosteita, kuttaa varsinaisten maitotuotteiden ja voin
5119: joista on maahantuonnin yhteydessä saatu ve- hintaa alentavasti enemmän kuin hintaan muu-
5120: ronpalautusta, tulliviranomaiset perivät veron- toin sisältyvän liikevaihtoveron verran.
5121: palautuksen takaisin maastaviennin yhteydes- Vuonna 1988 maitotuotteiden ylimääräistä
5122: sä. liikevaihtoverotukea pienennettiin alentamalla
5123: Valtiovarainministeriö on vahvistanut ne maidon korotettu alkutuotevähennys väliaikai-
5124: prosenttimäärät, joiden mukaan palautus eri sesti 1,7-kertaiseksi. Vuonna 1989 alkutuotevä-
5125: jalosteista lasketaan (1333/87). hennys alennettiin maataloustuloneuvotteluissa
5126: 4 1989 vp. - HE n:o 116
5127:
5128: sovitulla tavalla 1,6-kertaiseksi. Laki on voi- dotetaan, että paahtamattoman kahvin maa-
5129: massa vuoden 1989 loppuun. hantuonti säädettäisiin pysyvästi liikevaihtove-
5130: Ylimääräisen liikevaihtoverotuen pienentä- rolliseksi. Muutos edellyttää eräitä elintarvik-
5131: miseksi sekä vuoden 1990 tulo- ja menoarvio- keita koskevista poikkeuksista liikevaihtovero-
5132: esityksen tasapainottamiseksi ehdotetaan, että lakiin annetun lain 2 §:n kumoamista.
5133: maidon korotettu alkutuotevähennys alennet-
5134: taisiin pysyvästi 1,6-kertaiseksi. Muutos edel-
5135: lyttää eräitä elintarvikkeita koskevista poik- 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
5136: keuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain 4 tukset
5137: ja 5 §:n muuttamista.
5138: Maidon korotetun alkutuotevähennyksen
5139: alentaminen 1,9-kertaisesta 1,6-kertaiseksi lisää
5140: 2.2. Korotetun alkutuotevähennyksen palaut- liikevaihtoveron tuottoa noin 350 miljoonaa
5141: taminen myös kotimaan myynnissä markkaa vuodessa. Toisaalta maataloustuottei-
5142: den vientitukea on lisättävä noin 70 miljoonaa
5143: Maidosta ja lihasta tehdyn korotetun alku- markkaa vuodessa. Alkutuotevähennyksen
5144: tuotevähennyksen määrästä on suoritettava lii- alentaminen ei vaikuta maatalouden vientikus-
5145: kevaihtoveroa, kun maidon ja lihan sivutuot- tannusosuuteen vuonna 1990.
5146: teita viedään maasta. Kun maidon ja lihan Korotetun alkutuotevähennyksen palautta-
5147: sivutuotteita myydään kotimaassa verottomas- mista koskeva muutos lisää liikevaihtoveron
5148: ti, liikevaihtoveroa on suoritettava vain alku- tuottoa noin 50 miljoonaa markkaa vuodessa.
5149: tuotevähennyksen yhdenkertaisesta määrästä. Maitotaloustuotteiden hinnanalennuskorvaus-
5150: Vuosina 1988 ja 1989 liikevaihtoveroa on ollut ten määrärahaa korotetaan kuitenkin vastaa-
5151: suoritettava myös kotimaan myynnissä alku- valla määrällä.
5152: tuotevähennyksen koko määrästä. Kahvin liikevaihtoveron tuotto on vuodessa
5153: Maastaviennin ja kotimaan myynnin liike- noin 250 miljoonaa markkaa.
5154: vaihtoverotuksen yhdenmukaistamiseksi ehdo-
5155: tetaan, että eräitä elintarvikkeita koskevista
5156: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun 4. Voimaantulo
5157: lain 6 §:ää muutettaisiin pysyvästi siten, että se
5158: koskisi maastaviennin lisäksi myös kotimaan Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä-
5159: verotonta myyntiä. nä tammikuuta 1990.
5160:
5161:
5162: 2.3. Kahvin maahantuonnin säätäminen 5. Säätämisjärjestys
5163: liikevaihtoverolliseksi
5164: Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
5165: Kahvin maahantuonti on ollut liikevaihtove- jestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä vuotta pi-
5166: rollista jo vuodesta 1985 lähtien. Kahvin kulut- demmältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa
5167: tajahintojen alentaminen liikevaihtoverotuen säätämisjärjestyksessä.
5168: avulla ei ole perusteltua myöskään tulevina
5169: vuosina. Tämän vuoksi sekä vuoden 1990 tulo- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
5170: ja menoarvioesityksen tasapainottamiseksi eh- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
5171: 1989 vp. - HE n:o 116 5
5172:
5173:
5174:
5175:
5176: Laki
5177: eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain muuttamisesta
5178: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5179: kumotaan eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin 1 päivänä
5180: joulukuuta 1978 annetun lain (915178) 2 § ja
5181: muutetaan 4 §, 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti,
5182: sellaisina kuin niistä ovat 4 § 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (443/80) ja 5 §:n 1
5183: momentti 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (534/82), näin kuuluviksi:
5184:
5185: 4§ laissa tarkoitettu tai sitä vastaava vähennys, on
5186: Maidosta saadaan liikevaihtoverolain 18 §:n sellaisenaan tai muuhun tavaraan sisältyvänä
5187: 1 momentin a kohdassa tarkoitettu vähennys viety maasta tai käytetty sellaisen liikevaihtove-
5188: tehdä 1,6-kertaisena. Vähennys tehdään toimi- rolain 4 §:ssä tarkoitetun tavaran valmistami-
5189: tusajankohdan tavoitehinnan perusteella. seen, joka sitten on myyty saman vähennyksen
5190: tekemiseen oikeutetulle tai sille, joka ei ole
5191: 5§ verovelvollinen, taikka jonka alkuperäinen val-
5192: Milloin maahantuodun veronalaisen jalas- mistaja on ottanut käytettäväksi muuhun kuin
5193: teen raaka-aineena on 3 tai 4 §:ssä tarkoitettu- myyntitarkoitukseen, maastaviejän, vähennyk-
5194: ja tavaroita, maahantuojana on oikeus saada sen tehneen myyjän tai alkuperäisen valmista-
5195: veronpalautuksena määrä, joka vastaa jalos- jan on suoritettava veroa tehdyn vähennyksen
5196: teeseen sisältyvän 3 §:ssä tarkoitetun raaka- määrästä noudattaen soveltuvin osin, mitä lii-
5197: aineen osalta menevää veroa puolitoistakertai- kevaihtoverolain 18 §:n 2 momentissa on sää-
5198: sena ja 4 §:ssä tarkoitetun raaka-aineen osalta detty.
5199: menevää veroa 1,6-kertaisena. Milloin maasta
5200: viedään sellaisenaan tai muuhun tavaraan sisäl-
5201: tyvänä tavaraa, josta on maksettu tässä tarkoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
5202: tettua veronpalautusta, maastaviejäitä peritään kuuta 1990.
5203: veronpalautus takaisin. Lakia sovelletaan, milloin myyty tavara on
5204: toimitettu, tavara on luovutettu tullivalvonnas-
5205: ta tai tavara on otettu käytettäväksi muuhun
5206: 6§ kuin myyntitarkoitukseen lain voimaantulopäi-
5207: Milloin tavara, jonka osalta on tehty tässä vänä tai sen jälkeen.
5208:
5209: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
5210:
5211:
5212: Tasavallan Presidentti
5213: MAUNO KOIVISTO
5214:
5215:
5216:
5217:
5218: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
5219: 6 1989 vp. - HE n:o 116
5220:
5221: Liite
5222:
5223: Laki
5224: eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain muuttamisesta
5225:
5226: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5227: kumotaan eräitä elintarvikkeita koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin 1 päivänä
5228: joulukuuta 1978 annetun lain (915178) 2 § ja
5229: muutetaan 4 §, 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti,
5230: sellaisina kuin niistä ovat 4 § 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (443/80) ja 5 §:n 1
5231: momentti 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (534/82), näin kuuluviksi:
5232:
5233: Voimassa olevaa laki Ehdotus
5234:
5235: 2 §.
5236: Verotonta on paahtamattoman kahvin maa- (2 § kumotaan)
5237: hantuonti sellaisenaan jalostamattomana alku-
5238: tuotteena. Verovelvollinen saa myynnin vero-
5239: tusarvoa laskettaessa vähentää myyntitarkoi-
5240: tusta varten itse maahantuomansa paahtamat-
5241: toman kahvin ostohinnan.
5242: 4 §. 4§
5243: Maidosta saadaan liikevaihtoverolain 18 §:n Maidosta saadaan liikevaihtoverolain 18 §:n
5244: 1 momentin a kohdassa tarkoitettu vähennys momentin a kohdassa tarkoitettu vähennys
5245: tehdä 1,9-kertaisena. Vähennys tehdään toimi- tehdä 1, 6-kertaisena. Vähennys tehdään toimi-
5246: tusajankohdan tavoitehinnan perusteella. tusajankohdan tavoitehinnan perusteella.
5247:
5248: 5 §. 5§
5249: Milloin maahantuodun veronalaisen jalas- Milloin maahantuodun veronalaisen jalas-
5250: teen raaka-aineena on 2-4 §:ssä tarkoitettuja teen raaka-aineena on 3 tai 4 §:ssä tarkoitettu-
5251: tavaroita, maahantuojana on oikeus saada ve- ja tavaroita, maahantuojana on oikeus saada
5252: ronpalautuksena määrä, joka vastaa jalostee- veronpalautuksena määrä, joka vastaa jalos-
5253: seen sisältyvän 2 §:ssä tarkoitetun raaka-aineen teeseen sisältyvän 3 §:ssä tarkoitetun raaka-
5254: osalta menevää veroa, 3 §:ssä tarkoitetun aineen osalta menevää veroa puolitoistakertai-
5255: raaka-aineen osalta menevää veroa puolitoista- sena ja 4 §:ssä tarkoitetun raaka-aineen osalta
5256: kertaisena ja 4 §:ssä tarkoitetun raaka-aineen menevää veroa 1,6-kertaisena. Milloin maasta
5257: osalta menevää veroa 1,9-kertaisena. Milloin viedään sellaisenaan tai muuhun tavaraan sisäl-
5258: maasta viedään sellaisenaan tai muuhun tava- tyvänä tavaraa, josta on maksettu tässä tarkoi-
5259: raan sisältyvänä tavaraa, josta on maksettu tettua veronpalautusta, maastaviejäitä peritään
5260: tässä tarkoitettua veronpalautusta, maastavie- veronpalautus takaisin.
5261: jäitä peritään veronpalautus takaisin.
5262:
5263:
5264: 6 §. 6§
5265: Milloin tavara, jonka osalta on tehty tässä Milloin tavara, jonka osalta on tehty tässä
5266: laissa tarkoitettu tai sitä vastaava vähennys, on laissa tarkoitettu tai sitä vastaava vähennys, on
5267: viety maasta, maastaviejän on suoritettava ve- sellaisenaan tai muuhun tavaraan sisältyvänä
5268: roa tehdyn vähennyksen määrästä noudattaen viety maasta tai käytetty sellaisen liikevaihtove-
5269: soveltuvin osin, mitä liikevaihtoverolain 18 §:n rolain 4 §:ssä tarkoitetun tavaran valmistami-
5270: 2 momentissa on säädetty. seen, joka sitten on myyty saman vähennyksen
5271: tekemiseen oikeutetulle tai sille, joka ei ole
5272: 1989 vp. - HE n:o 116 7
5273:
5274: Voimassa oleva laki Ehdotus
5275: verovelvollinen, taikka jonka alkuperäinen val-
5276: mistaja on ottanut käytettäväksi muuhun kuin
5277: myyntitarkoitukseen, maastaviejän, vähennyk-
5278: sen tehneen myyjän tai alkuperäisen valmista-
5279: jan on suoritettava veroa tehdyn vähennyksen
5280: määrästä noudattaen soveltuvin osin, mitä lii-
5281: kevaihtoverolain 18 §:n 2 momentissa on sää-
5282: detty.
5283:
5284:
5285: Tämä laki tulee voimaan päivänä
5286: kuuta 1990.
5287: Lakia sovelletaan, milloin myyty tavara on
5288: toimitettu, tavara on luovutettu tullivalvonnas-
5289: ta tai tavara on otettu käytettäväksi muuhun
5290: kuin myyntitarkoitukseen lain voimaantulopäi-
5291: vänä tai sen jälkeen.
5292: 1989 vp. - HE n:o 117
5293:
5294:
5295:
5296:
5297: Hallituksen esitys Eduskunnalle ympäristönsuojelua koske-
5298: viksi muutoksiksi liikevaihtoverolainsäädäntöön
5299:
5300:
5301:
5302:
5303: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5304:
5305: Esityksessä ehdotetaan ympäristönsuojeluin- Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
5306: vestointien ja jätteiden hyödyntämisinvestoin- tykseen vuodelle 1990. Ehdotetut lait on tar-
5307: tien vähennysoikeuksien laajentamista liike- koitettu tulemaan voimaan heti niiden tultua
5308: vaihtoverotuksessa. Ympäristönsuojelussa käy- hyväksytyiksi ja vahvistetuiksi. Lakeja sovel-
5309: tettävät kemikaalit, kalkit ja muut vastaavat lettaisiin 1 päivästä marraskuuta 1989 alkaen.
5310: tarveaineet ehdotetaan myös säädettäväksi lii-
5311: kevaihtoverotukseksessa vähennyskelpoisiksi.
5312:
5313:
5314:
5315:
5316: 1. Nykyinen tilanne den hankinnan yhteydessä suoritettavien verol-
5317: listen asennustöiden ostohinnoista.
5318: 1.1. Ympäristönsuojeluinvestointien vähen- Energiainvestointien liikevaihtoverovähen-
5319: nysoikeus nyksistä annetussa laissa vähennysoikeus on
5320: rajoitettu koskemaan vain laissa erikseen lue-
5321: Investointien vähennysoikeus on Suomen lii- teituja laitostyyppejä. Koneiden ja laitteiden
5322: kevaihtoverojärjestelmässä rajattu koskemaan sekä niiden hankinnan yhteydessä suoritetta-
5323: vain tuotannollisia investointeja ja eräitä ener- vien verollisten asennustöiden ostohintojen vä-
5324: giainvestointeja. Tuotannollisten investointien hennysoikeuden edellytyksenä on, että koneita
5325: vähennysoikeudesta säädetään eräitä tuotan- ja laitteita käytetään välittömästi energiahyö-
5326: nollisia investointeja koskevista poikkeuksista dykkeiden valmistustoiminnassa. Lisäksi edel-
5327: liikevaihtoverolakiin annetussa laissa (848/80). lytetään, että koneet ja laitteet liittyvät vähen-
5328: Energiainvestointien vähennysoikeudesta sää- nyskelpoiseen rakennusinvestointiin sitä käyt-
5329: detään energiainvestointien liikevaihtoverovä- töön otettaessa. Korjaus-, uusinta-, vuosi-
5330: hennyksistä annetussa laissa (547 /86), joka on huolto- ja muuhun sellaiseen tarkoitukseen
5331: voimassa vuoden 1995 loppuun. hankittujen koneiden ja laitteiden sekä niiden
5332: Tuotannollisia investointeja koskevan lain osien ja verollisten asennustöiden ostohinnat
5333: mukaan liikevaihtoverovelvollinen saa vähen- eivät ole vähennyskelpoisia. Energiainvestoin-
5334: tää 75 prosenttia liikevaihtoverolaissa tarkoite- tien vähennysoikeus on saman suuruinen kuin
5335: tussa liiketoiminnassa käyttämänsä uuden teol- tuotannollisten investointien vähennysoikeus
5336: lisuusrakennuksen ostohinnasta. Vähennys eli rakennusinvestointien osalta 75 prosenttia
5337: vastaa keskimäärin rakennuksen ostohintaan sekä kone- ja laiteinvestointien osalta 90 pro-
5338: sisältyvän liikevaihtoveron täyttä määrää. Ta- senttia.
5339: varoiden valmistustoimintaa harjoittava liike- Tuotannollisia investointeja koskevassa lais-
5340: vaihtoverovelvollinen saa lisäksi vähentää 90 sa tai energiainvestointien liikevaihtoverovä-
5341: prosenttia välittömästi valmistustoiminnassa hennyksistä annetussa laissa ei ole erityisiä
5342: tai siihen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistoi- säännöksiä ympäristönsuojeluinvestointien vä-
5343: minnassa pääasiallisesti käytettäväksi hankki- hennysoikeudesta. Ympäristönsuojeluinves-
5344: miensa tai itse maahantuomiensa koneiden, tointien vähennysoikeus määräytyy sen mu-
5345: laitteiden, työkalujen ja niiden osien sekä nii- kaan, minkälaiseen laitokseen ne liittyvät.
5346: 391130R
5347: 2 1989 vp. - HE n:o 117
5348:
5349: Tuotannollisia investointeja koskevan lain koitukseen käytettäväksi hankittuja tavaroita
5350: mukaan ympäristönsuojelussa käytettävät uu- ovat jälleenmyytävät tavarat, raaka-aineet ja
5351: det rakennukset ovat vähennyskelpoisia, jos ne välittömästi ensikäytössä myytävän tavaran
5352: liittyvät fyysisesti vähennyskelpoiseen tehdas- valmistuksessa kulutettavat tavarat. Ympäris-
5353: tai työpajarakennukseen. Ympäristönsuojelus- tönsuojelussa käytettäviä kemikaaleja, kalkkia
5354: sa käytettävät erilliset rakennukset eivät ole ja muita vastaavia tarveaineita ei verotuskäy-
5355: verotus- ja oikeuskäytännön mukaan vähen- tännössä ole katsottu ensikäyttötavaroiksi, jo-
5356: nyskelpoisia. Ympäristönsuojelussa käytettävät ten ne eivät ole vähennyskelpoisia.
5357: koneet ja laitteet ovat vähennyskelpoisia, jos
5358: ne toiminnallisesti liittyvät tavaran valmistus-
5359: toimintaan. 2. Ehdotetut muutokset
5360: Energiainvestointien liikevaihtoverovähen-
5361: nyksistä annetun lain mukaan ympäristönsuo- 2.1. Ympäristönsuojeluinvestointien vähen-
5362: jelussa käytettävät rakennukset ja pysyvät ra- nysoikeuden laajentaminen
5363: kennelmat ovat vähennyskelpoisia, jos ne liit-
5364: tyvät toiminnallisesti vähennyskelpoiseen ener- Ympäristönsuojeluinvestoinnit ovat tuotan-
5365: gialaitokseen ja ne on rakennettu uuden laitok- nolliseen toimintaan välttämättöminä kuuluvia
5366: sen rakennustyön yhteydessä. Vanhan energia- hankintoja. Niiden säätäminen liikevaihtovero-
5367: laitoksen yhteyteen rakennetut ympäristönsuo- tuksessa vähennyskelpoiseksi vähentää veron
5368: jeluinvestoinnit eivät ole vähennyskelpoisia. kertaantumista ja on siten verotuksen kehittä-
5369: Uuteen energialaitokseen hankitut, ympäris- mistavoitteiden mukaista. Tämän vuoksi ehdo-
5370: tönsuojelussa käytettävät koneet ja laitteet tetaan, että tuotannolliseen toimintaan ja ener-
5371: ovat vähennyskelpoisia, jos niihin liittyvä ra- giantuotantoon liittyvät ympäristönsuojeluin-
5372: kennusinvestointi on vähennyskelpoinen. vestoinnit säädettäisiin liikevaihtoverotuksessa
5373: vähennyskelpoisiksi. Vähennyskelpoisia ympä-
5374: ristönsuojeluinvestointeja olisivat ilmanpuhdis-
5375: 1.2. Jätteiden hyödyntämisinvestointien tukseen, jätevedenpuhdistukseen ja jätteenkä-
5376: vähennysoikeus sittelyyn käytettävät rakennukset sekä pää-
5377: asiallisesti ympäristönsuojelussa käytettäväksi
5378: Tuotannollisia investointeja koskevan lain hankitut koneet ja laitteet sekä niiden osat.
5379: mukaan vähennyskelpoisia teollisuusrakennuk- Valtioneuvosto on 12 päivänä helmikuuta
5380: sia ovat muun muassa tehtaat ja työpajat. 1987 antanut päätöksen kivihiiltä käyttävien
5381: Verotus- ja oikeuskäytännössä suuri osa jättei- voimalaitosten ja kattilalaitosten rikkidioksidi-
5382: den käsittelyssä käytettävistä rakennuksista on päästöjen rajoittamisesta (159/87). Päätökses-
5383: jäänyt vähennysoikeuden ulkopuolelle. sä edellytetään myös olemassa olevien yli 200
5384: Tuotannollisten koneiden ja laitteiden vä- megawatin kivihiilivoimaloiden toteuttavan ri-
5385: hennysoikeus koskee vain tavaran valmistustoi- kinpoiston viimeistään vuoden 1993 aikana.
5386: minnassa käytettäviä koneita ja laitteita. Vero- Rikkitoimikunnan (komiteanmietintö 1986:33)
5387: tus- ja oikeuskäytännössä vähennysoikeuden arvion mukaan rikinpoisto aiheuttaa vuoden
5388: ulkopuolelle ovat jääneet jätepaperin keräystä 1993 loppuun mennessä noin 1 550-1 800 mil-
5389: ja käsittelyä harjoittavien yritysten jätteidenkä- joonan markan investoinnit. Investoinneista
5390: sittelylaitteet. Sen sijaan eräät jäteromun käsit- muiden kuin sähkön- ja lämmöntuotannon
5391: telytoimenpiteet on katsottu tavaran valmistus- investoinnit ovat noin 650 miljoonaa markkaa.
5392: toiminnaksi. Näistä valtaosa kohdistuu metsäteollisuuteen
5393: ja öljynjalostukseen. Typen oksidien päästöjen
5394: rajoittamisesta valmistellaan vastaavanlaisia
5395: 1.3. Ympäristönsuojelussa käytettävien tarve- päätöksiä kuin rikkidioksidi-päästöjen rajoitta-
5396: aineiden vähennysoikeus misesta, mikä myös aiheuttaa energiantuotan-
5397: nolle ja teollisuudelle huomattavia investointi-
5398: Liikevaihtoverolain 17 § :n 2 momentin (857 1 kustannuksia, jotka eivät ole liikevaihtovero-
5399: 87) mukaan vähennyskelpoisia ovat vain myyn- tuksessa vähennyskelpoisia.
5400: titarkoitukseen käytettävieh, verovelvolliselta Esityksen mukaan tuotannollisia investointe-
5401: verollisena hankiitujen tai verollisena itse maa- ja koskevaan lakiin ja energiainvestointien lii-
5402: hantuotujen tavaroiden ostohinnat. Myyntitar- kevaihtoverovähennyksistä annettuun lakiin
5403: 1989 vp. - HE n:o 117 3
5404:
5405: otettaisnn säännökset ilmanpuhdistukseen, jä- nassa. Kun jätteiden hyödyntämisessä käytettä-
5406: tevedenpuhdistukseen ja jätteenkäsittelyyn liit- vien koneiden ja laitteiden vähennysoikeus eh-
5407: tyvien rakennusten sekä koneiden ja laitteiden dotetaan rajattavaksi samalla tavalla kuin tuo-
5408: vähennysoikeudesta. Tuotannollisia investoin- tannollisten investointien vähennysoikeus, jät-
5409: teja koskevan lain mukaan edellä mainitut teiden keräilyvälineet ja kuljetuskalustot eivät
5410: ympäristönsuojelussa käytettävät rakennukset olisi vähennyskelpoisia.
5411: olisivat vähennyskelpoisia, jos ne liittyvät välit-
5412: tömästi tehdas- tai työpajatoimintaan. Fyysi-
5413: sen liittymisen periaatteesta luovuttaisiin ja 2.3. Ympäristönsuojelussa käytettävien tarve-
5414: määräävää olisi toiminnallinen liittyminen teh- aineiden vähennysoikeus
5415: das- tai työpajatoimintaan. Vähennyskelpoisia
5416: olisivat siten myös tehdas- tai työpajaraken-
5417: nuksesta erilleen rakennetut jäteveden- tai il- Ympäristönsuojelu on osa tuotannollista toi-
5418: manpuhdistuslaitokset sekä muut tuotannolli- mintaa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että ympä-
5419: seen toimintaan liittyvät jätteenkäsittelylaitok- ristönsuojelussa käytettävät kemikaalit, kalkit
5420: set. Energiantuotantoon liittyvät vastaavat ym- ja muut vastaavat tarveaineet säädettäisiin lii-
5421: päristönsuojeluinvestoinnit olisivat vähennys- kevaihtoverotuksessa vähennyskelpoisiksi. Vä-
5422: kelpoisia, vaikka itse energialaitos ei ole vähen- hennysoikeus toteutettaisiin siten, että ilman-
5423: nyskelpoinen. Vähennyskelpoisia olisivat siten puhdistukseen, jätevedenpuhdistukseen ja jät-
5424: myös vanhojen energialaitosten yhteyteen ra- teiden käsittelyyn käytettävät tarveaineet sää-
5425: kennettavat rikinpoistolaitokset ja pääasial- dettäisiin välittömästi ensikäytössä kulutetta-
5426: lisesti rikinpoistossa käytettäväksi hankitut ko- viksi tavaroiksi. Liikevaihtoverolain yleisten
5427: neet ja laitteet. Ympäristönsuojelussa pääasial- periaatteiden mukaisesti vähennysoikeus koski-
5428: lisesti käytettäväksi hankittujen koneiden ja si vain liikevaihtoverollisina ostettuja tarveai-
5429: laitteiden osien ostohinnat olisivat myös vähen- neita.
5430: nyskelpoisia.
5431:
5432: 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
5433: tukset
5434: 2.2. Jätteiden hyödyntämisinvestointien
5435: vähennysoikeuden laajentaminen
5436: Ehdotettu ympäristönsuojeluinvestointien ja
5437: Erilaisten jätteenkäsittelylaitosten verotus- jätteiden hyödyntämisinvestointien vähennys-
5438: kohtelun yhtenäistämiseksi ehdotetaan, että ra- oikeuden laajentaminen merkitsee arviolta
5439: mun ja jätteen hyödyntämisessä käytettävät noin 100-200 miljoonan markan verotulojen
5440: rakennukset sekä koneet ja laitteet säädettäi- menetystä vuosittain. Vuosina 1990-1993, jol-
5441: siin samalla tavalla vähennyskelpoisiksi kuin loin joudutaan toteuttamaan huomattavia in-
5442: tuotannolliset investoinnit. Vähennyskelpoista vestointeja rikin ja typen oksidien päästöjen
5443: tavaran valmistustoimintaa olisi romun ja jät- vähentämiseksi, verotulojen menetykset ovat
5444: teen käsittely uudelleen käyttöä varten. yhteensä arviolta noin 400-600 miljoonaa
5445: Tuotannollisten investointien vähennysoi- markkaa.
5446: keus koskee vain välittömästi tavaran valmis- Ympäristönsuojelussa käytettävien tarveai-
5447: tustoiminnassa käytettäviä koneita ja laitteita. neiden vähennysoikeus merkitsee arviolta noin
5448: Tuotannollisia investointeja koskevan lain 30 miljoonan markan verotulojen menetystä
5449: 4 §:n 2 momentin mukaan vähennysoikeus ei vuosittain.
5450: koske henkilö-, paketti- ja kuorma-autoja.
5451: Raaka-aineiden hankkimisessa ja niiden tuo-
5452: tantoalueelle toimittamisessa käytettäviä konei-
5453: ta ja laitteita ei käytetä välittömästi tavaran 4. Säätämisjärjestys
5454: valmistustoiminnassa. Toimisto-, sosiaali- ja
5455: muissa vastaavissa tiloissa sekä muualla kuin Koska lakiehdotuksissa ei ole kysymys uu-
5456: tuotantoalueelia sijaitsevissa varastotiloissa desta tai lisätystä verosta, lakiehdotukset olisi
5457: käytettäviä koneita ja laitteita ei myöskään käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mu-
5458: käytetä välittömästi tavaran valmistustoimin- kaisessa säätämisjärjestyksessä.
5459: 4 1989 vp. - HE n:o 117
5460:
5461: 5. Voimaantulo Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
5462: kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
5463: Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan heti set:
5464: niiden tultua hyväksytyiksi ja vahvistetuiksi.
5465: Lakeja on tarkoitus soveltaa 1 päivästä mar-
5466: raskuuta 1989 alkaen.
5467:
5468: 1.
5469: Laki
5470: liikevaihtoverolain 14 §:n muuttamisesta
5471:
5472: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtovero-
5473: lain (532/63) 14 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
5474:
5475: 14 §
5476: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19 .
5477: Välittömästi ensikäytössä kulutettaviksi ta- Lakia sovelletaan, milloin myyty tavara on
5478: varoiksi katsotaan myös ilmanpuhdistuksessa, toimitettu tai tavara on luovutettu tullivalvon-
5479: jätevedenpuhdistuksessa ja jätteenkäsittelyssä nasta vähennyksen tekemiseen oikeutetulle ve-
5480: käytettävät kemikaalit, kalkit ja muut vastaa- rovelvolliselle 1 päivänä marraskuuta 1989 tai
5481: vat tarveaineet. sen jälkeen.
5482:
5483:
5484:
5485:
5486: 2.
5487: Laki
5488: eräitä tuotannollisia investointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain 3 ja
5489: 4 §:n muuttamisesta
5490:
5491: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräitä tuotannollisia investointeja koskevista
5492: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain 3 §:n 1 momentti ja 4 §:n 1 ja 3 momentti,
5493: sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 1 momentti 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (546/86)
5494: ja 4 §:n 1 ja 3 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1111188), näin kuuluviksi:
5495:
5496: 3§ rakennuksia tai pysyviä rakennelmia, silloin
5497: Teollisuusrakennuksena pidetään rakennusta kun niitä käytetään sähkön, lämpöenergian,
5498: tai pysyvää rakennelmaa, jota käytetään teh- kaupunkikaasun tai muun niihin verrattavan
5499: taana, työpajana tai tällaiseen toimintaan välit- energiahyödykkeen tuotannossa.
5500: tömästi liittyvänä käyttö-, tutkimus- tai kehit-
5501: tämislaboratoriona, varastona taikka ilman-
5502: puhdistus-, jätevedenpuhdistus- tai jätteenkä- 4§
5503: sittelyrakennuksella tai -rakennelmana, sekä Tavaroiden valmistustoimintaa harjoittava
5504: sanotunlaiseen rakennukseen tai rakennelmaan verovelvollinen saa vähentää 90 prosenttia vä-
5505: liittyviä ja siinä harjoitettua toimintaa pää- littömästi tässä toiminnassa tai siihen liittyväs-
5506: asiallisesti palvelevia toimisto-, sosiaali- tai sä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, ilman-
5507: muita sellaisia tiloja. Teollisuusrakennuksena puhdistuksessa, jätevedenpuhdistuksessa tai
5508: pidetään myös rakennusta tai pysyvää raken- jätteenkäsittelyssä pääasiallisesti käytettäväksi
5509: nelmaa, jossa käsitellään romua tai jätettä hankkimiensa tai itse maahantuomiensa konei-
5510: uudelleen käyttöä varten. Teollisuusrakennuk- den, laitteiden ja työkalujen sekä niiden osien
5511: sena ei kuitenkaan pidetä edellä mainittuja samoin kuin niiden hankinnan yhteydessä suo-
5512: 1989 vp. - HE n:o 117 5
5513:
5514: ritettavien verollisten asennustöiden ostohin- pienempi, 90 prosenttia käyvästä myyntihin-
5515: noista, tai jos verovelvollinen on itse valmista- nasta myynnin verotusarvoon.
5516: nut mainitut tavarat, 90 prosenttia liikevaihto-
5517: verolain 17 §:n 1 momentin mukaisesti myyn- Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
5518: nin verotusarvoon luettavasta määrästä. Tava- 19
5519: roiden valmistustoimintana pidetään myös ro- Lain 3 §:n 1 momenttia sovelletaan niihin
5520: mun tai jätteen käsittelyä uudelleen käyttöä rakennuksiin ja pysyviin rakennelmiin, joiden
5521: varten. rakentamiseen on ryhdytty 1 päivänä marras-
5522: kuuta 1989 tai sen jälkeen.
5523: Jos verovelvollinen myy tavaran, jonka osal- Lain 4 §:n 1 momenttia sovelletaan niihin
5524: ta hän on tehnyt 1 momentin tai liikevaihtove- tavaroihin, jotka on toimitettu tai luovutettu
5525: rolakiin väliaikaisesti lisätyn 18 b §:n mukai- tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi-
5526: sen vähennyksen, luetaan myynnin verotusar- keutetulle verovelvolliselle tai jotka tämä on
5527: voon 90 prosenttia tavaran myyntihinnasta. ottanut käytettäväksi muuhun kuin myyntitar-
5528: Jos verovelvollinen ottaa sanotun tavaran käy- koitukseen 1 päivänä marraskuuta 1989 tai sen
5529: tettäväksi muussa kuin 1 momentissa tarkoite- jälkeen.
5530: tussa toiminnassa taikka lopettaa sanotun toi- Lain 4 §:n 3 momenttia sovelletaan, milloin
5531: minnan harjoittamisen, luetaan 90 prosenttia myyty tavara on toimitettu tai se on otettu
5532: tavaran ostohinnasta tai liikevaihtoverolain käytettäväksi muussa kuin 4 §:n 1 momentissa
5533: 17 §:n 1 momentin mukaisesti verovelvollisen tarkoitetussa toiminnassa tai toiminta on lope-
5534: myynnin verotusarvoon luetusta määrästä taik- tettu 1 päivänä marraskuuta 1989 tai sen jäl-
5535: ka, jos tavaran käypä myyntihinta on näitä keen.
5536:
5537:
5538:
5539: 3.
5540: Laki
5541: energiainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta
5542:
5543: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5544: muutetaan energiainvestointien lii~vaihtoverovähennyksistä 11 päivänä heinäkuuta 1986
5545: annetun lain (547 /86) 2 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta,
5546: sellaisina kuin niistä on 1 momentin 4 kohta 30 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa
5547: (615/89), sekä
5548: lisätään sanottuun momenttiin uusi 6 kohta ja 2 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
5549:
5550: 2§
5551: Verovelvollinen saa vähentää 75 prosenttia taan välittömästi liittyvänä varastona, toi-
5552: liikevaihtoverolaissa (532/63) tarkoitetussa lii- misto- tai sosiaalitilana tahi muuhun niiden
5553: ketoiminnassa käyttämiensä seuraavien uusien toimintaan välittömästi liittyvään tarkoituk-
5554: rakennuksien tai pysyvien rakenneimien (ra- seen ja joka on rakennettu edellä mainittujen
5555: kennusinvestointt) ostohinnoista: rakennuksien tai pysyvien rakenneimien raken-
5556: nustyön yhteydessä;
5557: 4) sähköä tuottava voimalaitos, jonka sa- 6) energiahyödykkeiden valmistustoimintaan
5558: malla kertaa rakennettavien generaattoreiden välittömästi liittyvä ilmanpuhdistuksessa, jäte-
5559: nimellisteho on yhteensä vähintään 250 mega- vedenpuhdistuksessa tai jätteenkäsittelyssä
5560: wattia, tai pääasiallisesti liikevaihtoverolain käytettävä rakennus tai pysyvä rakennelma.
5561: 3 §:n 1 momentin b kohdassa tarkoitetulla
5562: polttoaineelia käytettäväksi tarkoitettu muu Verovelvollinen saa lisäksi vähentää 90 pro-
5563: sähköä tuottava voimalaitos; senttia välittömästi energiahyödykkeiden val-
5564: 5) rakennus tai pysyvä rakennelma, jota mistustoimintaan liittyvässä ilmanpuhdistuk-
5565: käytetään edellä mainituissa rakennuksissa tai sessa, jätevedenpuhdistuksessa tai jätteenkäsit-
5566: pysyvissä rakennelmissa harjoitettuun toimin- telyssä pääasiallisesti käytettävien koneiden,
5567: 6 1989 vp. - HE n:o 117
5568:
5569: laitteiden ja työkalujen sekä niiden osien sa- verotusarvoa viimeksi mainitun päivän jälkei-
5570: moin kuin niiden hankinnan yhteydessä suori- seltä ajalta laskettaessa.
5571: tettavien verollisten asennustöiden ostohinnois- Lain 2 §:n 4 momenttia sovelletaan niihin
5572: ta. tavaroihin, jotka on toimitettu tai luovutettu
5573: tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi-
5574: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta keutetulle verovelvolliselle tai jotka tämä on
5575: 19 ottanut käytettäväksi muuhun kuin myyntitar-
5576: Lain 2 §:n 1 momentin 4-6 kohtaa sovelle- koitukseen 1 päivänä marraskuuta 1989 tai sen
5577: taan niihin rakennusinvestointeihin, joiden ra- jälkeen. Jos tavaran toimittaminen tai työsuo-
5578: kentamiseen on ryhdytty 1 päivänä marraskuu- rituksen tekeminen on joulukuun 31 päivän
5579: ta 1989 tai sen jälkeen. Jos rakennusinvestointi 1995 päättyessä kesken, tätä lakia sovelletaan
5580: valmistuu myöhemmin kuin 31 päivänä joulu- vain niihin tavaroihin, jotka on toimitettu
5581: kuuta 1995, sen tämän lain mukaisesti vähen- asennuspaikalle ennen viimeksi mainitun päi-
5582: nettävästä ostohinnasta ei saa vähentää sitä vän päättymistä, sekä työsuorituksen siihen
5583: osaa, joka sen mukaan, mitä liikevaihtoverosta osaan, joka on tapahtunut ennen mainitun
5584: on säädetty, tulisi vähennettäväksi myynnin päivän päättymistä.
5585:
5586: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
5587:
5588:
5589: Tasavallan Presidentti
5590: MAUNO KOIVISTO
5591:
5592:
5593:
5594:
5595: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
5596: 1989 vp. - HE n:o 117 7
5597:
5598: Liite
5599:
5600:
5601:
5602:
5603: 2.
5604: Laki
5605: eräitä tuotannollisia investointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain 3 ja
5606: 4 §:n muuttamisesta
5607:
5608: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräitä tuotannollisia investointeja koskevista
5609: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain 3 §:n 1 momentti ja 4 §:n 1 ja ~ momentti,
5610: sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 1 momentti 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (546/86)
5611: ja 4 §:n 1 ja 3 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1111/88), näin kuuluviksi:
5612:
5613: Voimassa oleva laki Ehdotus
5614:
5615: 3 § 3 §
5616: Teollisuusrakennuksena pidetään rakennusta Teollisuusrakennuksena pidetään rakennusta
5617: tai pysyvää rakennelmaa, jota käytetään teh- tai pysyvää rakennelmaa, jota käytetään teh-
5618: taana, työpajana tai tällaiseen toimintaan välit- taana, työpajana tai tällaiseen toimintaan välit-
5619: tömästi liittyvänä käyttö-, tutkimus- tai kehit- tömästi liittyvänä käyttö-, tutkimus- tai kehit-
5620: tämislaboratoriona taikka varastona, sekä sa- tämislaboratoriona, varastona taikka ilman-
5621: notunlaiseen rakennukseen tai rakennelmaan puhdistus-, jätevedenpuhdistus- tai jätteenkä-
5622: liittyviä ja siinä harjoitettua toimintaa pää- sitte/yrakennuksena tai -rakennelmana, sekä
5623: asiallisesti palvelevia toimisto-, sosiaali- tai sanotunlaiseen rakennukseen tai rakennelmaan
5624: muita sellaisia tiloja. Teollisuusrakennuksena liittyviä ja siinä harjoitettua toimintaa pää-
5625: ei kuitenkaan pidetä edellä mainittuja raken- asiallisesti palvelevia toimisto-, sosiaali- tai
5626: nuksia tai pysyviä rakennelmia, silloin kun muita sellaisia tiloja. Teol/isuusrakennuksena
5627: niitä käytetään sähkön, lämpöenergian, kau- pidetään myös rakennusta tai pysyvää raken-
5628: punkikaasun ja muun niihin verrattavan ener- ne/maa, jossa käsitellään romua tai jätettä
5629: giahyödykkeen tuotannossa. uudelleen käyttöä varten. Teollisuusrakennuk-
5630: sena ei kuitenkaan pidetä edellä mainittuja
5631: rakennuksia tai pysyviä rakennelmia, silloin
5632: kun niitä käytetään sähkön, lämpöenergian,
5633: kaupunkikaasun tai muun niihin verrattavan
5634: energiahyödykkeen tuotannossa.
5635:
5636:
5637: 4 § 4 §
5638: Tavaroiden valmistustoimintaa harjoittava Tavaroiden valmistustoimintaa harjoittava
5639: verovelvollinen saa vähentää 90 prosenttia vä- verovelvollinen saa vähentää 90 prosenttia vä-
5640: littömästi tässä toiminnassa tai siihen liittyväs- littömästi tässä toiminnassa tai siihen liittyväs-
5641: sä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa pääasial- sä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, ilman-
5642: lisesti käytettäväksi hankkimiensa tai itse maa- puhdistuksessa, jätevedenpuhdistuksessa tai
5643: hantuomiensa koneiden, laitteiden ja työkalu- jätteenkäsittelyssä pääasiallisesti käytettäväksi
5644: jen sekä niiden osien samoin kuin niiden han- hankkimiensa tai itse maahantuomiensa konei-
5645: kinnan yhteydessä suoritettavien verollisten den, laitteiden ja työkalujen sekä niiden osien
5646: asennustöiden ostohinnoista, tai jos verovel- samoin kuin niiden hankinnan yhteydessä suo-
5647: vollinen on itse valmistanut mainitut tavarat, ritettavien verollisten asennustöiden ostohin-
5648: 90 prosenttia liikevaihtoverolain 17 §:n 1 mo- noista, tai jos verovelvollinen on itse valmista-
5649: 8 1989 vp. - HE n:o 117
5650:
5651: Voimassa oleva laki Ehdotus
5652:
5653: mentin mukaisesti myynnin verotusarvoon nut mainitut tavarat, 90 prosenttia liikevaihto-
5654: luettavasta määrästä. verolain 17 §:n 1 momentin mukaisesti myyn-
5655: nin verotusarvoon luettavasta määrästä. Tava-
5656: roiden valmistustoimintana pidetään myös ro-
5657: mun tai jätteen käsittelyä uudelleen käyttöä
5658: varten.
5659:
5660: Jos verovelvollinen myy tavaran, jonka osal- Jos verovelvollinen myy tavaran, jonka osal-
5661: ta hän on tehnyt 1 momentin tai liikevaihtove- ta hän on tehnyt 1 momentin tai liikevaihtove-
5662: rolakiin väliaikaisesti lisätyn 18 b §:n mukaisen rolakiin väliaikaisesti lisätyn 18 b §:n mukai-
5663: vähennyksen, luetaan myynnin verotusarvoon sen vähennyksen, luetaan myynnin verotusar-
5664: 90 prosenttia tavaran myyntihinnasta. Jos ve- voon 90 prosenttia tavaran myyntihinnasta.
5665: rovelvollinen ottaa sanotun tavaran käytettä- Jos verovelvollinen ottaa sanotun tavaran käy-
5666: väksi muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa tettäväksi muussa kuin 1 momentissa tarkoite-
5667: valmistus- tai siihen liittyvässä tutkimus- ja tussa toiminnassa taikka lopettaa sanotun toi-
5668: kehittämistoiminnassa taikka lopettaa sanotun minnan harjoittamisen, luetaan 90 prosenttia
5669: toiminnan harjoittamisen, luetaan 90 prosent- tavaran ostohinnasta tai liikevaihtoverolain
5670: tia tavaran ostohinnasta tai liikevaihtoverolain 17 §:n 1 momentin mukaisesti verovelvollisen
5671: 17 §:n 1 momentin mukaisesti verovelvollisen myynnin verotusarvoon luetusta määrästä taik-
5672: myynnin verotusarvoon luetusta määrästä taik- ka, jos tavaran käypä myyntihinta on näitä
5673: ka, jos tavaran käypä myyntihinta on näitä pienempi, 90 prosenttia käyvästä myyntihin-
5674: pienempi, 90 prosenttia käyvästä myyntihin- nasta myynnin verotusarvoon.
5675: nasta myynnin verotusarvoon.
5676: Tämä laki tulee voimaan päivänä
5677: kuuta 19 .
5678: Lain 3 § :n 1 momenttia sovelletaan niihin
5679: rakennuksiin ja pysyviin rakennelmiin, joiden
5680: rakentamiseen on ryhdytty 1 päivänä marras-
5681: kuuta 1989 tai sen jälkeen.
5682: Lain 4 § :n 1 momenttia sovelletaan niihin
5683: tavaroihin, jotka on toimitettu tai luovutettu
5684: tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi-
5685: keutetulle verovelvolliselle tai jotka tämä on
5686: ottanut käytettäväksi muuhun kuin myyntitar-
5687: koitukseen 1 päivänä marraskuuta 1989 tai sen
5688: jälkeen.
5689: Lain 4 § :n 3 momenttia sovelletaan, milloin
5690: myyty tavara on toimitettu tai se on otettu
5691: käytettäväksi muussa kuin 4 § :n 1 momentissa
5692: tarkoitetussa toiminnassa tai toiminta on lope-
5693: tettu 1 päivänä marraskuuta 1989 tai sen jäl-
5694: keen.
5695: 1989 vp. - HE n:o 117 9
5696:
5697: 3.
5698: Laki
5699: energiainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta
5700:
5701: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5702: muutetaan energiainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä 11 päivänä heinäkuuta 1986
5703: annetun lain (547/86) 2 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta,
5704: sellaisina kuin niistä on 1 momentin 4 kohta 30 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa
5705: (615/89), sekä
5706: lisätään sanottuun momenttiin uusi 6 kohta ja 2 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
5707:
5708: Voimassa oleva laki Ehdotus
5709:
5710: 2§
5711: Verovelvollinen saa vähentää 75 prosenttia
5712: liikevaihtoverolaissa (532/63) tarkoitetussa lii-
5713: ketoiminnassa käyttämiensä seuraavien uusien
5714: rakennuksien tai pysyvien rakenneimien (ra-
5715: kennusinvestointl) ostohinnoista:
5716: 4) sähköä tuottava voimalaitos, jonka sa- 4) sähköä tuottava voimalaitos, jonka sa-
5717: malla kertaa rakennettavien generaattoreiden malla kertaa rakennettavien generaattoreiden
5718: nimellisteho on yhteensä vähintään 250 mega- nimellisteho on yhteensä vähintään 250 mega-
5719: wattia, tai pääasiallisesti liikevaihtoverolain 3 wattia, tai pääasiallisesti liikevaihtoverolain
5720: §:n 1 momentin b kohdassa tarkoitetulla polt- 3 §:n 1 momentin b kohdassa tarkoitetulla
5721: toaineelia käytettäväksi tarkoitettu muu säh- polttoaineelia käytettäväksi tarkoitettu muu
5722: köä tuottava voimalaitos; sekä sähköä tuottava voimalaitos;
5723: 5) rakennus tai pysyvä rakennelma, jota 5) rakennus tai pysyvä rakennelma, jota
5724: käytetään edellä mainituissa rakennuksissa tai käytetään edellä mainituissa rakennuksissa tai
5725: pysyvissä rakennelmissa harjoitettuun toimin- pysyvissä rakennelmissa harjoitettuun toimin-
5726: taan välittömästi liittyvänä varastona, toi- taan välittömästi liittyvänä varastona, toi-
5727: misto- tai sosiaalitilana tahi muuhun niiden misto- tai sosiaalitilana tahi muuhun niiden
5728: toimintaan välittömästi liittyvään tarkoituk- toimintaan välittömästi liittyvään tarkoituk-
5729: seen ja joka on rakennettu edellä mainittujen seen ja joka on rakennettu edellä mainittujen
5730: rakennuksien tai pysyvien rakenneimien raken- rakennuksien tai pysyvien rakenneimien raken-
5731: nustyön yhteydessä. nustyön yhteydessä;
5732: 6) energiahyödykkeiden valmistustoimintaan
5733: välittömästi liittyvä ilmanpuhdistuksessa, jäte-
5734: vedenpuhdistuksessa tai jätteenkäsittelyssä
5735: käytettävä rakennus tai pysyvä rakennelma.
5736:
5737: Verovelvollinen saa lisäksi vähentää 90 pro-
5738: senttia välittömästi energiahyödykkeiden val-
5739: mistustoimintaan liittyvässä ilmanpuhdistuk-
5740: sessa, jätevedenpuhdistuksessa tai jätteenkäsit-
5741: telyssä pääasiallisesti käytettävien koneiden,
5742: laitteiden ja työkalujen sekä niiden osien sa-
5743: moin kuin niiden hankinnan yhteydessä suori-
5744: tettavien verollisten asennustöiden ostohinnois-
5745: ta.
5746:
5747:
5748: 2 391130R
5749: 10 1989 vp. - HE n:o 117
5750:
5751: Voimassa oleva laki Ehdotus
5752:
5753: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
5754: 19 .
5755: Lain 2 §:n 1 momentin 4-6 kohtaa sovelle-
5756: taan niihin rakennusinvestointeihin, joiden ra-
5757: kentamiseen on ryhdytty 1 päivänä marraskuu-
5758: ta 1989 tai sen jälkeen. Jos rakennusinvestointi
5759: valmistuu myöhemmin kuin 31 päivänä joulu-
5760: kuuta 1995, sen tämän lain mukaisesti vähen-
5761: nettävästä ostohinnasta ei saa vähentää sitä
5762: osaa, joka sen mukaan, mitä liikevaihtoverosta
5763: on säädetty, tulisi vähennettäväksi myynnin
5764: verotusarvoa viimeksi mainitun päivän jälkei-
5765: seltä ajalta laskettaessa.
5766: Lain 2 §:n 4 momenttia sovelletaan niihin
5767: tavaroihin, jotka on toimitettu tai luovutettu
5768: tullivalvonnasta vähennyksen tekemiseen oi-
5769: keutetulle verovelvolliselle tai jotka tämä on
5770: ottanut käytettäväksi muuhun kuin myyntitar-
5771: koitukseen 1 päivänä marraskuuta 1989 tai sen
5772: jälkeen. Jos tavaran toimittaminen tai työsuo-
5773: rituksen tekeminen on joulukuun 31 päivän
5774: 1995 päättyessä kesken, tätä lakia sovelletaan
5775: vain niihin tavaroihin, jotka on toimitettu
5776: asennuspaikal/e ennen viimeksi mainitun päi-
5777: vän päättymistä, sekä työsuorituksen siihen
5778: osaan, joka on tapahtunut ennen mainitun
5779: päivän päättymistä.
5780: 1989 vp. - HE n:o 118
5781:
5782:
5783:
5784:
5785: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kerman ja vähärasvai-
5786: sen maidon tasausmaksusta annetun lain 22 §:n muuttamisesta
5787:
5788:
5789:
5790:
5791: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5792:
5793: Esityksessä ehdotetaan, että kerman ja vähä- suuruinen kuin vuonna 1989. Tasausmaksun
5794: rasvaisen maidon myynnistä olisi suoritettava tuotoksi vuonna 1990 arvioidaan noin 140
5795: valtiolle tasausmaksua myös vuonna 1990. Ta- miljoonaa markkaa. Esitys liittyy vuoden 1990
5796: sausmaksu olisi ehdotuksen mukaan saman- tulo- ja menoarvioesitykseen.
5797:
5798:
5799:
5800:
5801: PERUSTELUT
5802:
5803:
5804: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu tamaan valtiolle huomattavia markkinoimis-
5805: muutos kustannuksia. Näiden kustannusten rahoitta-
5806: miseksi ehdotetaan kermasta ja vähärasvaisesta
5807: Kerman ja vähärasvaisen maidon tasaus- maidosta kannettavaksi tasausmaksua myös
5808: maksusta 29 päivänä kesäkuuta 1976 annettu vuonna 1990. Tämän johdosta ehdotetaan lain
5809: laki (583176) tuli voimaan 1 päivänä heinäkuu- 22 § muutettavaksi.
5810: ta 1976, ja se säädettiin alunperin olemaan
5811: voimassa vain vuoden 1976 loppuun. Tasaus-
5812: maksun käyttöönotto liittyi samanaikaisesti to-
5813: teutettuun maitotuotteiden hinnoitteluperustei- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
5814: den muutokseen, jolla maitorasvan suhteellista tukset
5815: osuutta maidon hinnasta alennettiin. Lain voi-
5816: massaoloaikaa on sen jälkeen vuosittain jatket-
5817: tu, viimeksi 2 päivänä joulukuuta 1988 anne-
5818: tulla lailla (1022/88). Kerman ja vähärasvaisen maidon tasaus-
5819: maksua on arvioitu kertyvän vuodelta 1989
5820: Kerman ja vähärasvaisen maidon tasaus- noin 140 miljoonaa markkaa. Tasausmaksun
5821: maksusta annetun lain 3 §:n mukaan on kulta- tuoton arvioidaan pysyvän samana myös vuon-
5822: kin myydyltä kermalitralta suoritettava tasaus- na 1990.
5823: maksua 38 penniä korotettuna 4,5 pennillä
5824: kutakin täyttä painoprosenttia kohden, jolla
5825: kerman rasvapitoisuus ylittää 12 prosenttia.
5826: Vähärasvaisen maidon tasausmaksua korotet-
5827: tiin vuoden 1983 alusta lukien 3,4 pennistä 3. Voimaantulo
5828: litralta 22,4 penniin litralta. Vähärasvaisella
5829: maidolla tarkoitetaan maitoa, jonka rasvapi-
5830: toisuus on vähintään 0,1 ja enintään 3,8 pro- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 paiva-
5831: senttia. nä tammikuuta 1990. Sitä sovellettaisiin ker-
5832: Maitotaloustuotteiden ylituotannosta johtu- man ja vähärasvaisen maidon myyntiin, joka
5833: va vientitarve tulee myös vuonna 1990 aiheut- tapahtuu vuoden 1990 aikana.
5834:
5835: 39IOOOA
5836: 2 1989 vp. - HE n:o 118
5837:
5838: 4. Säätämisjärjestys kannettavaa veroa koskevassa säätämisjärjes-
5839: tyksessä.
5840:
5841: Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
5842: jestyksen 68 §:n mukaisessa yhdeltä vuodelta kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
5843:
5844:
5845:
5846:
5847: Laki
5848: kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmaksusta annetun lain 22 §:n muuttamisesta
5849:
5850: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmaksusta
5851: 29 päivänä kesäkuuta 1976 annetun lain 22 §, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1988
5852: annetussa laissa (1022/88), näin kuuluvaksi:
5853:
5854: 22 §
5855: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5856: kuuta 1976, ja sitä sovelletaan kerman ja kuuta 1990.
5857: vähärasvaisen maidon myyntiin, joka tapahtuu
5858: lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen vuo-
5859: sien 1976-1990 aikana.
5860:
5861:
5862: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1989
5863:
5864:
5865: Tasavallan Presidentti
5866: MAUNO KOIVISTO
5867:
5868:
5869:
5870:
5871: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
5872: 1989 vp. - HE n:o 118 3
5873:
5874: Liite
5875:
5876:
5877:
5878:
5879: Laki
5880: kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmaksusta annetun lain 22 §:n muuttamisesta
5881:
5882: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kerman ja vähärasvaisen maidon tasausmaksusta
5883: 29 päivänä kesäkuuta 1976 annetun lain 22 §, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1988
5884: annetussa laissa (1022/88), näin kuuluvaksi:
5885:
5886: Voimassa oleva laki Ehdotus
5887:
5888: 22 § 22 §
5889: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
5890: kuuta 1976, ja sitä sovelletaan kerman ja kuuta 1976, ja sitä sovelletaan kerman ja
5891: vähärasvaisen maidon myyntiin, joka tapahtuu vähärasvaisen maidon myyntiin, joka tapahtuu
5892: lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen vuo- lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen vuo-
5893: sien 1976-1989 aikana. sien 1976-1990 aikana.
5894:
5895: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5896: kuuta 1990.
5897: 1989 vp. - HE n:o 119
5898:
5899:
5900:
5901:
5902: Hallituksen esitys Eduskunnalle tuotevastuulaiksi
5903:
5904:
5905:
5906:
5907: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5908:
5909: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki keelle laskenut saattaisi joutua vastuuseen siitä
5910: tuotteiden aiheuttamien vahinkojen korvaami- aiheutuneista vahingoista.
5911: sesta. Laki koskisi tuotteista henkilöille sekä Korvausvastuuta ei syntyisi, jos se, jolta
5912: vahingon tapahtumisen aikaan pääasiassa yksi- korvausta vaaditaan, ei ole laskenut tuotetta
5913: tyiseen tarkoitukseen käytetylle omaisuudelle liikkeelle elinkeinotoiminnassa, tai jos puut-
5914: aiheutuneiden vahinkojen korvaamista. Laissa teellinen turvallisuus johtuu siitä, että tuotteen
5915: ei säädettäisi vahinkoa aiheuttaneelle tuotteelle on vastattava viranomaisten antamia määräyk-
5916: itselleen syntyneiden vahinkojen korvaamises- siä, taikka jos saatetaan todennäköiseksi, ettei
5917: ta. Lakia sovellettaisiin sekä valmiiden tuottei- tuotteen turvallisuudessa ollut vahingon ai-
5918: den että niiden raaka-aineiden ja osien samoin heuttanutta puutetta silloin, kun korvausvaati-
5919: kuin tuotteiden valmistamisessa tai tuottami- muksen kohteena oleva laski tuotteen liikkeel-
5920: sessa käytettyjen aineiden aiheuttamiin vahin- le. Osatuotteen valmistanut tai tuottanut voisi
5921: koihin. Laki koskisi myös maanviljelyksestä ja vastuusta vapautuakseen vedota myös siihen,
5922: karjanhoidosta sekä kalastamaila ja metsästä- että puutteellinen turvallisuus johtuu osatuot-
5923: mällä saatujen tuotteiden aiheuttamia vahinko- teen tilanneen valmistajan antamista ohjeista.
5924: ja. Lain soveltamisalaan eivät kuuluisi ydin- Korvausta vaativan olisi ehdotuksen mukaan
5925: vahingot, potilasvahingot, lääkevahinkovakuu- nostettava kanne kolmen vuoden kuluessa sii-
5926: tuksen piiriin kuuluvien lääkkeiden aiheutta- tä, kun hän sai tiedon vahingon ilmenemisestä
5927: mat vahingot eivätkä vahingot, joista korvaus ja korvausvelvollisesta. Kanne olisi kuitenkin
5928: suoritetaan liikennevakuutuslain tai tapatur- aina nostettava viimeistään kymmenessä vuo-
5929: mavakuutuslakien perusteella. dessa siitä, kun korvausvelvollinen oli laskenut
5930: Ehdotuksen mukaan korvausta olisi suoritet- vahinkoa aiheuttaneen tuotteen liikkeelle.
5931: tava vahingosta, joka on johtunut siitä, että Laki olisi pakottava. Se ei rajoittaisi oikeut-
5932: tuote ei ole ollut sitä liikkeelle laskettaessa niin ta korvauksen saamiseen sopimuksen tai muun
5933: turvallinen kuin kohtuudella on ollut aihetta lain nojalla.
5934: odottaa. Turvallisuutta arvioitaessa olisi otet- Ehdotuksen suhde kansainväliseen kehityk-
5935: tava huomioon tuotteen odotettavissa oleva seen. Euroopan yhteisö (EY) hyväksyi vuonna
5936: käyttö, tuotteen markkinointi, käyttöohjeet 1985 tuotevastuuta koskevan direktiivin. Esi-
5937: sekä muut seikat. tyksessä tehdään selkoa direktiivin sisällöstä ja
5938: sen toteuttamisesta EY:n jäsenmaissa.
5939: Korvausvastuu syntyisi myös silloin, kun
5940: Lakiehdotus vastaa direktiiviä sillä poik-
5941: vahinko on aiheutunut tuotteen sellaisesta omi-
5942: keuksena, että ehdotuksessa ei ole säännöksiä
5943: naisuudesta tai vaikutuksesta, jota ei voitu
5944: havaita tai ennakoida tuotetta liikkeelle lasket- omavastuuosuudesta esinevahingoissa. Ehdo-
5945: tus koskee myös jalostamattomia alkutuottei-
5946: taessa, kun otetaan huomioon tieteen ja teknii-
5947: ta. Direktiivin mukaan jäsenmaat voivat ulot-
5948: kan tuoiloinen taso.
5949: taa lainsäädäntönsä koskemaan jalostamatto-
5950: Ehdotuksen mukainen vahingonkorvaus- mia maataloustuotteita. Ehdotuksen mukaan
5951: vastuu olisi vahinkoa aiheuttaneen tuotteen se, jolta korvausta vaaditaan, ei voi vastuusta
5952: valmistajalla tai tuottajalla, tuotteen Suomeen vapautuakseen vedota siihen, että vahinko oli
5953: maahantuoneella sekä tuotetta omanaan mark- kehittelyvahinko. Direktiivi ei koske kehitte-
5954: kinoineella. Jollei tuotteesta käy ilmi sen val- lyvahinkoja, mutta jäsenmaat voivat ulottaa
5955: mistaja tai maahantuoja, muu tuotteen liik- tuotevastuun koskemaan myös näitä vahinko-
5956: 391154S
5957: 2 1989 vp. - HE n:o 119
5958:
5959: ja. Ehdotuksessa ei ole rajoitettu korvauksen tenkin 10 vuotta. Laissa on myös säännökset
5960: enimmäismäärää niin sanotuissa sarjavahin- lääkeaineiden aiheuttamista vahingoista. Ruot-
5961: goissa toisin kuin EY:n jäsenmaat voivat direk- sissa valmistellaan parhaillaan ehdotusta tuote-
5962: tiivin mukaan tehdä. Ehdotus on näissä suh- vahinkolaiksi.
5963: teissa ankarampi kuin useimpien EY -maiden
5964: direktiiviin perustuva lainsäädäntö.
5965: Taloudelliset vaikutukset. Ensisijaisesti laki
5966: merkitsee tuotevahinkojen aiheuttamien kus-
5967: Tanskassa on kesäkuussa 1989 annettu tuo-
5968: tannusten jakamista uudelleen. Ehdotuksen ar-
5969: tevastuuta koskeva laki. Laki vastaa EY :n
5970: vioidaan johtavan siihen, että tuotevastuuva-
5971: direktiiviä siten, että siinä ei ole käytetty hy-
5972: kuutuksia otetaan nykyistä suuremmassa mää-
5973: väksi direktiivin tarjoamia valinnanmahdolli-
5974: rin. Tämä aiheuttaa kustannuksia niille, joilla
5975: suuksia. Lain mukaan korvausta tuotevahin-
5976: ei tähän asti ole ollut kyseistä vakuutusta,
5977: gosta voidaan kuitenkin vaatia jokaiselta tuot-
5978: erityisesti tuotteiden maahantuojille. Tuotevas-
5979: teen jakeluketjuun kuuluvalta. Islannissa ei ole
5980: tuuvakuutusten maksut saattavat myös nousta
5981: käynnissä tuotevastuulainsäädäntöä koskevaa
5982: ehdotetun lain johdosta. Laki lisännee tuoteva-
5983: valmistelutyötä. Norjassa vuoden 1989 alusta
5984: hinkojen selvittelykustannuksia.
5985: voimaan tullut tuotevastuulaki vastaa pääasial-
5986: lisesti direktiiviä. Laki koskee myös luonnon- Voimaantulo. Ehdotuksen mukaan laki tulisi
5987: tuotteita ja kehittelyvahinkoja. Vanhentumi- voimaan noin vuoden kuluttua siitä, kun se on
5988: saika on 20 vuotta, kehittelyvahingoissa kui- hyväksytty ja vahvistettu.
5989: 1989 vp. - HE n:o 119 3
5990:
5991:
5992:
5993:
5994: SISÄLLYSLUETTELO
5995:
5996: Sivu Sivu
5997: YLEISPERUSTELUT ooooooooooooooooooooooooo 4 3o3.5o Todistelua koskevia kysymyksiä 00 31
5998: 1. Johdanto 00000000000000000000000000000000000000 4 3o3o6o Vanhentuminen 0. 0oo•• 0o•• 00•• 0.•• 32
5999: 3 o3 o7 o Säännösten pakottavuus 00•• 0• 00. 00 34
6000: 2. Nykyinen tilanne 0oo000oo000oo000o0000o00000000 5 3 .4o Kansainvälisluonteiset tuotevastuutilan-
6001: 2ol. Lainsäädäntö ja vapaaehtoiset korvaus- teet o000.•• 0•• 000o0000000. 00000000000. 00. 00 34
6002: järjestelmät o0oooooooooooooo0ooooooooo0oo00 5 3.4.1. Suomalaisen maastaviejän vastuu 00 34
6003: 2020 Nykytilanteen arviointi oo000o0000000000000 8 3.4.2o Maahantuoduista tuotteista aiheu-
6004: 2030 Lainsäädäntö ja lakiehdotukset muissa tuneiden vahinkojen korvaaminen • 36
6005: maissa ja kansainvälisissä järjestöissä 00000 9
6006: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset 0. 00000.• 0••• 36
6007: 20301. Yleistä 00000ooo00oo00oo 0000o00000000 9
6008: 2o3o2o Euroopan Neuvosto 0ooo00ooo00o000 9 4ol. Valtiontaloudelliset ja kunnallistaloudelli-
6009: 2o3o3o Euroopan yhteisö (EY) oo0oooo0ooo0 10 set vaikutukset 00.• 00.•• 0.• oo.• 0o•• 0.• 00• 00 36
6010: 2o3.4o Itävalta ooo0ooo00oooo0oooo0ooo00o000 13 4o2o Kotitalouksiin ja elinkeinotoimintaan
6011: 2o3o5o Sveitsi oo000oo000oo000o0000000000000 13 kohdistuvat vaikutukset • 0•• 00•• 00• 00.• 00• 36
6012: 2o3o6o Yhdysvallat. oooooooo0oooo0ooo00ooo0 13 4o3. Vaikutukset kansainväliseen kilpailuun .•• 37
6013: 2o3o7o Japani ooooooooooooooooooooooooooooo 14 5. Valmisteluvaiheet ja -elimet ••.•• 000. 00. 0..• 0000 38
6014: 2o3o8o Australia 00o0000o0000o0000000000000 14 501. Valmistelu 00oo00oo0o0•• 00•• 000. 0•. 000. 000. 38
6015: 2o3o9o Pohjoismaat. ooooooo0oooo0ooo00oo00 14 5.20 Lausunnot 00o. 00oo000. 0..• 000•• 0.• 0••• 0.• 0 39
6016: 2.40 Toimivaltainen tuomioistuin ja sovelletta-
6017: va laki 000ooo0ooooo0ooooooooooooo0oooo0oooo 15 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja .• 0.•• 0. 00 40
6018: 3. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys 0oo000o000 16 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT •• 00•• 40
6019: 3ol. Tavoitteet ooooooo0ooooooooooooooooooo0ooo0 16
6020: 3020 Keinot 0000000ooo00ooo00ooo00oo000oo000o000 16 1. Lakiehdotuksen perustelut o• 0•• oo•• 0••• 00• 000.. 40
6021: 3o3o Ehdotuksen pääkohdat o0000o0000o0000o000 18 1 § 0••.• 000•• 000•• 00. 0. 00000000000•• 00. 000•••• 40
6022: 3o3ol. Soveltamisalaoooooooooooooooooooooo 18 2 § 00000 0. 0000.• Ooo ••o •••• 0. 0. 00 .• 00.• 0. 00000. 43
6023: Tuotteet oooooooooooooooooooooo0oooo 18 3 § 000000000•• 000000. 000. 0. 00•• 000.• 0•.•••••• 0 44
6024: Suhde muuhun lainsäädäntöön oo00 20 4 § Ooo •• 000Ooo 000 00.• 000. 0000. 000•• 000. 0000Oo 0 47
6025: Esinevahinkoja koskevat rajoituk- 5 § ••oooooooooooooooooooooooo~o••••••••o••••o• 47
6026: set 0000o0000oo000oo00000000o0000o000 22 6 § Ooo•• .•• Oo 000Ooooooo. 000•• 00.• Oo 0. 0000000Oo 49
6027: 3o3o2o Vastuuvelvolliset ooo0oooo0oooo0ooo0 23 7 § 000000•• 0000. 000000•••• 00•• 0••.• 0•.• 00•• 00. 50
6028: Valmistaja 0000000000000000000000000 23 8 § ... 0000. 00.• 000. 0000. 00000000. 0••• 00•• 00••• 51
6029: Maahantuoja 00000000o0000000000000 24 9 § 000 .• 000ooo•••. 000. 00.••• 00. 0000. 00. 0000•• 0 52
6030: Muut vastuuvelvolliset o000o0. 000000 25 10 § . 000000. 0...• 000. 0•• 00. 0••• 00•• 0•.• 00.•• 00. 53
6031: 3 o3 o3 0 Vastuuperuste ja vapautumisperus- 11 § .. 00000000••• 0000. 00000000. 000•• 0. 0••• 0. 0•• 53
6032: teet 000ooo.• ooo.• ooo•• ooo00ooo00o.• 0 26 12 § 00000. 000. 0. 00.• 00.• 00.•• 00•• 000••. 0. 00•• 00 53
6033: Ankara vastuu 00o• 000• 0000. 000.• 00. 26 13 § 000. 00..• 0•.• 00••• 0••.• 00.•• 0.•• 0••• 0.• 000. 53
6034: Vapautumisperusteet 00••• 0•• 000000 28
6035: Kehittelyriski • 00•.• 00••• 0••• 00• 00• 0 29 2. Voimaantulo •••••.• 00o• 00.• 00•• 00• 000• 0000000• 54
6036: 3o3.4. Korvattava vahinko 0oo.• 0o. oo0ooo0 30 LAKITEKSTI o• ooo. oo•• oo•• o•.• o•.• o•. o..•••• o
6037: Henkilövahingot oo• 00oo• 00oo• 00o• 00 30 55
6038: Esinevahingot 00o•••••• 000• 000000• 0 30 Tuotevastuulaki • 0•• 000•• 00• 000• 000• 00• 00. 0• 0••. 0• 55
6039: 4 1989 vp. - HE n:o 119
6040:
6041:
6042:
6043:
6044: YLEISPERUSTELUT
6045:
6046:
6047: 1. Johdanto ta valmistavien tai markkinoivien tahojen vä-
6048: listä suhdetta. Tällaiseen lainsäädäntöön liittyy
6049: Esityksen tarkoituksena on laajentaa vahin- seuraamusjärjestelmä, jonka mukaan lain rik-
6050: koa kärsineen oikeutta saada korvausta tuote- kominen voi johtaa uhkasakolla tehostettuun
6051: vahingosta. Esitys koskee tuotevahingon kor- kieltoon, toimiluvan menettämiseen tai ran-
6052: vaamisen edellytyksiä, vastuuvelvollisen tahon gaistukseen tuomitsemiseen, mutta ei vahin-
6053: määräytymistä ja korvattavaa vahinkoa. gonkorvausvelvollisuuteen.
6054: Yhteiskunnan yleisen edun mukaista on eh- Kaikista ennaltaehkäisevistä toimista huoli-
6055: käistä henkilöille ja omaisuudelle aiheutuvia matta tuotevahinkoja ei voida kokonaan vält-
6056: vahinkoja ennakolta. Tämä koskee myös tää. Varsinkin tuotevalikoiman nopean muut-
6057: markkinoilla olevien tuotteiden aiheuttamia tumisen vuoksi saattaa sekä valmistajien että
6058: vahinkoja. Ensi sijassa tuotteita valmistavat tuotteita käyttävien olla vaikeaa havaita tuot-
6059: yritykset pyrkivät huolehtimaan siitä, etteivät teiden käyttöön liittyviä riskejä. Kokemukset
6060: niiden tuotteet aiheuta vahinkoja. Tuotteen osoittavat, että tuotevahinkoja voi syntyä huo-
6061: turvallisuudella on tärkeä osa tuotteiden suun- limatta tuotteen huolellisesta suunnittelusta ja
6062: nittelussa ja tuotannossa. Turvallisuudella on tarkasta tuotantovaiheen valvonnasta. Tuote-
6063: lisäksi merkitystä tuotteen jakelussa. vahinkoja ennaltaehkäiseviä säännöksiä ja
6064: Tuotteiden käyttäjät pyrkivät myös välttä- määräyksiä on sen vuoksi aiheellista täydentää
6065: mään vahinkojen syntymistä noudattamalla säännöksillä, jotka koskevat tuotteesta aiheu-
6066: riittävää varovaisuutta tuotteiden käsittelyssä. tuneen vahingon korvaamista. Nämä säännök-
6067: Muidenkin tahojen edun mukaista on välttää set ovat samalla omiaan ehkäisemään vahinko-
6068: tuotevahinkoja. Vakuutusyhtiöt ovat kehittä- ja ennakolta.
6069: neet tuotteiden valmistukseen ja markkinoin- Tuotteen käyttämisestä johtuvien vahinko-
6070: tiin liittyviä riskien hallinnan keinoja. Vakuu- jen syyt voivat olla moninaiset. Eräiden vahin-
6071: tusyhtiöt avustavat asiakkaitaan neuvoin ja kojen syntyminen on sidoksissa tuotteen käyt-
6072: ohjein, joiden tarkoituksena on ehkäistä vahin- täjään. Näin on esimerkiksi useimpien sellais-
6073: koja sekä hallita tuotteiden valmistukseen ja ten vahinkojen kohdalla, jotka syntyvät käy-
6074: jakeluun liittyviä riskejä. tettäessä autoja tai muita liikennevälineitä. Va-
6075: Viime kädessä on viranomaisten asiana huo- hinkoja voi aiheutua myös tuotteiden käyttä-
6076: lehtia siitä, että tuotevahinkoja ehkäistään en- misestä muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne
6077: nalta. Tämä tapahtuu muun muassa lainsää- on tarkoitettu.
6078: dännöllä. Työturvallisuuslainsäädännöllä pyri- Erityisiä ongelmia syntyy silloin, kun vahin-
6079: tään ehkäisemään työelämässä tapahtuvia va- gon syynä on tuotteen puutteellinen turvalli-
6080: hinkoja. Elintarvikelaki (526/ 41) ja tuotetur- suus. Puutteellinen turvallisuus voi puolestaan
6081: vallisuuslaki (914/86) ovat tärkeimpiä esimerk- johtua eri tekijöistä. Tuotantosarja voi koko-
6082: kejä lainsäädännöstä, jonka tarkoituksena on naisuudessaan olla turvallisuudeltaan puutteel-
6083: ehkäistä elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden linen tuotteen rakenteessa olleen virheen seu-
6084: kuluttajan terveydelle tai taloudelle aiheutta- rauksena. Yksittäisen esineen tai pienehkön
6085: mia vahinkoja. Useissa tapauksissa tuotteiden esinemäärän valmistuksessa on saattanut ta-
6086: turvallisuus on pyritty varmistamaan erityisillä pahtua jotakin, joka on tehnyt esineistä vialli-
6087: määräyksillä. Joissakin tapauksissa viranomai- sia. Esimerkiksi raaka-aineen tai energian
6088: sen on hyväksyttävä tuote, ennen kuin se saannissa on voinut esiintyä häiriöitä tai joi-
6089: voidaan laskea liikkeelle Suomessa. denkin esineiden valmistuksessa ilmetä huoli-
6090: Lainsäädäntö, jolla ehkäistään vahinkoja mattomuutta samanaikaisesti, kun laadunval-
6091: mahdollisesti aiheuttavien tuotteiden markki- vonnassa on ollut katko. Vahingon syynä voi
6092: noille pääsyä, koskee viranomaisten ja tuottei- olla myös se, ettei tuotetta ole varustettu tar-
6093: 1989 vp. - HE n:o 119 5
6094:
6095: peellisilla käyttöohjeilla tai että ohjeissa on Jollei kieltoa voida pitää riittävän tehokkaana
6096: ollut virhe. Tuotetta markkinoitaessa valmista- keinona, viranomaiset voivat määrätä, miten
6097: ja tai myyjä on saattanut antaa tuotteesta tai elinkeinonharjoittajan hallussa olevan tavaran
6098: sen käytöstä tietoja, jotka ovat luoneet käyttä- kanssa on meneteltävä. Äärimmäisessä tapauk-
6099: jälle virheellisiä odotuksia tuotteen ominai- sessa viranomaiset voivat määrätä tavaran hä-
6100: suuksista tai käytöstä. vitettäväksi.
6101: Joissakin tapauksissa tuote saattaa aiheuttaa Elinkeinonharjoittaja voidaan edelleen vel-
6102: sellaisia vahinkoja, joita ei ole voitu havaita tai voittaa tiedottamaan yleisölle tai tietylle koh-
6103: ennakoida, kun otetaan huomioon tieteen ja deryhmälle viranomaisen antamasta kiellosta,
6104: tekniikan taso tuotteen liikkeelle laskemisen tavaraan liittyvistä vaaroista sekä kuluttajan
6105: aikaan. oikeuksista.
6106: Joidenkin tuotteiden vahingolliset vaikutuk- Tuoteturvallisuuslaki ei sisällä säännöksiä
6107: set ovat yleisesti tiedossa tai niiden vahingolli- laissa tarkoitettujen tuotteiden aiheuttamien
6108: sista vaikutuksista voidaan ainakin esittää va- vahinkojen korvaamisesta.
6109: kavia epäilyksiä, mutta niiden markkinoilla olo Tuotevastuuta koskevan yleisen lainsäädän-
6110: silti sallitaan. Tupakka ja alkoholi ovat esi- nön puuttuessa on tuotteen aiheuttamaa vahin-
6111: merkkejä näistä tuotteista. koa koskevat vastuukysymykset ratkaistava
6112: niiden yleisten sääntöjen mukaan, jotka koske-
6113: vat vahingonkorvausta sopimussuhteessa ja sen
6114: 2. Nykyinen tilanne ulkopuolella. Valmistajan vastuu tuotevahin-
6115: goista määräytyy lähinnä vahingonkorvauslain
6116: 2.1. Lainsäädäntö ja vapaaehtoiset korvaus- (412/74) mukaan. Vastuu edellyttää huolimat-
6117: järjestelmät tomuutta. Huolimattomuudesta riippumaton
6118: korvausvastuu saattaa ehkä tulla kysymykseen
6119: Elintarvikelain tarkoituksena on suojella poikkeuksellisesti. Valmistaja voi joutua kor-
6120: yleisiä terveysoloja sekä kuluttajia laadultaan vausvelvolliseksi huolimattomuudesta riippu-
6121: ala-arvoisten elintarvikkeiden myynniitä ja sii- matta, jos hän on antanut syntyneen vahinko-
6122: tä johtuvilta taloudellisilta menetyksiltä. Laki tilanteen kattavan takuun. Tällaisen sitoumuk-
6123: koskee myös nautintoaineita ja sellaisia käyttö- sen voidaan yleensä katsoa olevan voimassa
6124: ja kulutustarvikkeita, jotka voivat koostumuk- jokaiseen tuotteen hankkineeseen nähden. Vas-
6125: sensa tai valmistustapansa vuoksi olla tervey- tuu ei näin ollen perustu siihen, että vahinkoa
6126: delle vahingollisia. Lain mukaan valvontavira- kärsinyt olisi sopimussuhteessa valmistajaan.
6127: nomaisilla on muun muassa oikeus ottaa elin- Huolimattomuus saattaa ilmetä esimerkiksi
6128: tarvikkeista näytteitä, kieltää valmistamasta tai tuotteen suunnittelussa, valmistuksessa tai ja-
6129: myymästä elintarvikkeita, jotka eivät täytä kelussa taikka tuotteesta tai sen käytöstä anne-
6130: niille laissa tai sen nojalla annetuissa asetuksis- tuissa tiedoissa. Huolimattomuus saattaa ilme-
6131: sa asetettuja vaatimuksia, takavarikoida sellai- tä myös siten, että valmistaja jatkaa edelleen
6132: set elintarvikkeet ja, mikäli välttämätöntä, hä- tuotteen markkinointia, vaikka tuote on osoit-
6133: vittää ne. Elintarvikelain nojalla annetussa tautunut turvallisuudeltaan puutteelliseksi.
6134: elintarvikeasetuksessa (408/52) on säännöksiä Valmistaja vastaa tuotevahingoista, jotka
6135: tiedoista, jotka elintarvikelaissa tarkoitetuista ovat syntyneet hänen oman huolimattomuuten-
6136: elintarvikkeista on annettava. sa vuoksi. Hän vastaa myös vahingoista, jotka
6137: Tuoteturvallisuuslain tarkoituksena on en- ovat seurausta hänen työntekijöidensä huoli-
6138: nen kaikkea ehkäistä niitä vaaroja, joita kulu- mattomuudesta. Epäselvää on, missä määrin
6139: tustavarat saattavat aiheuttaa kuluttajien ter- valmistajan vastuu ulottuu myös niihin tilantei-
6140: veydelle tai taloudelle. Tuoteturvallisuuslailla siin, joissa osatuotteen eli tuotteen raaka-
6141: viranomaisille on annettu valtuudet kieltää täl- aineen, osan tai tuotteen valmistamisessa tai
6142: laisia vaaroja aiheuttavien tavaroiden valmis- tuottamisessa käytetyn aineen toimittaja on
6143: tus, kaupan pitäminen, myynti sekä muu elin- menetellyt huolimattomasti, mutta joissa val-
6144: keinotoiminnan yhteydessä tapahtuva luovut- mistaja itse ei ole ollut huolimaton.
6145: taminen. Kielto voidaan määrätä, jos elinkei- Korvausta vaativan on näytettävä, että tuot-
6146: nonharjoittajan kulutustavarasta antamat tie- teen puutteellisen turvallisuuden ja vahingon
6147: dot eivät ole tuoteturvallisuuslain nojalla an- välillä vallitsee syy-yhteys ja että vahingon on
6148: nettujen säännösten ja määräysten mukaisia. huolimattomuudellaan aiheuttanut se, jolta
6149: 6 1989 vp. - HE n:o 119
6150:
6151: korvausta vaaditaan, taikka tämän työntekijä suoritettu sosiaalivakuutuksen kuten sairaus-
6152: tai avustaja. vakuutuksen perusteella, ratkaistaan asiano-
6153: Tuotteen maahantuoja voi joutua vastuu- maista sosiaalivakuutusta koskevien säännös-
6154: seen tuotteen henkilölle tai omaisuudelle ai- ten nojalla se, onko vahingosta vastuussa oleva
6155: heuttamista vahingoista, jos maahantuoja on velvoitettava suorittamaan sosiaalivakuutuk-
6156: menetellyt huolimattomasti. Tällainen huoli- sesta maksettu korvaus.
6157: mattomuus voi ilmetä siinä, että maahantuoja Käytännössä vahingonkorvaus kuolemasta,
6158: ei varmistaudu riittävän huolellisesti tuotteen saamatta jääneistä tuloista, kivusta ja särystä
6159: turvallisuudesta, taikka siinä, että maahantuoja sekä viasta ja muusta pysyvästä haitasta mää-
6160: antaa tuotteesta tai sen käytöstä virheellisiä tai rätään useissa tapauksissa liikennevahinkojen
6161: puutteellisia tietoja. Oikeuskäytännöstä ei ole korvaamista varten laadittujen taulukoiden pe-
6162: saatavissa yksityiskohtaista ohjetta siitä, mil- rusteella. Taulukot tarkistetaan vuosittain. Esi-
6163: loin tällaisen huolimattomuuden voidaan kat- merkiksi korvaus kivusta ja särystä suoritetaan
6164: soa olevan käsillä. henkilövahingon vaikeusasteen perusteella tiet-
6165: Korvausvaatimus tuotteen aiheuttamista va- tyjen markkamäärien rajoissa. Viasta ja pysy-
6166: hingoista saatetaan kohdistaa myös siihen, jo- västä haitasta suoritettavaa korvausta lasketta-
6167: ka myy, vuokraa tai muulla tavoin pitää tarjol- essa otetaan huomioon vahingon vaikeusaste
6168: la tuotetta, vaikka vaatimus ei perustuisi sopi- sekä vahinkoa kärsineen ikä.
6169: mukseen. Myös näissä tapauksissa vastuu edel- Esinevahinkona korvataan vahingonkor-
6170: lyttää huolimattomuutta. Tuotteen myyjän on vauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esineen kor-
6171: katsottu olevan vastuussa ainoastaan huolimat- jauksesta aiheutuneet kustannukset sekä muut
6172: tomuutensa perusteella, kun tuotteen on val- vahingosta johtuneet kulut. Viimeksi mainittu-
6173: mistanut kotimainen valmistaja ja tämä on ja ovat esimerkiksi esineen korjattavaksi kul-
6174: käynyt ilmi myyntipäällyksestä, eikä tavaran jettamisesta johtuvat kustannukset. Edelleen
6175: myyjä tai se, joka muulla tavoin pitää tavaraa korvataan esineen arvon alennus sekä tulojen
6176: tarjolla, ole voinut sitä tarkastaa. tai elatuksen vähentyminen. Tuotevahingoissa
6177: Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan korvausta voidaan suorittaa esimerkiksi asun-
6178: vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- non vuokrasta silloin, kun vahinkoa kärsineen
6179: ja esinevahingosta. Sellainen taloudellinen va- omaa asuntoa ei voida käyttää tuotevahingosta
6180: hinko, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai johtuvan korjaustyön aikana.
6181: esinevahinkoon, korvataan vain, jos vahinko Oikeus vahingonkorvaukseen vanhentuu va-
6182: on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla hingonkorvauslain 7 luvun 2 §:n mukaan
6183: tai julkista valtaa käytettäessä taikka jos va- yleensä, kun kymmenen vuotta on kulunut
6184: hingon korvaamiseen on erityisen painavia syi- vahingon tapahtumisesta.
6185: tä. Jos vahinkoa kärsinyt on kuollut, kuolinpe-
6186: Henkilövahingossa vahingonkorvaus käsit- sän osakkaat eivät voi nostaa vahingosta vas-
6187: tää lain 5 luvun 2-4 §:n mukaan korvauksen tuussa olevaa vastaan kannetta vainajan kärsi-
6188: sairaanhoitokustannuksista ja muista vahin- myksen, kivun ja säryn taikka vian ja pysyvän
6189: gosta aiheutuneista kuluista, tulojen tai elatuk- haitan korvaamisesta. Jos vahinkoa kärsinyt
6190: sen vähentymisestä, kivusta ja särystä sekä kuitenkin oli nostanut tällaisen kanteen ennen
6191: viasta tai muusta pysyvästä haitasta. Vahin- kuolemaansa, kuolinpesä voi jatkaa kanteen
6192: gonkorvausvelvollisuus pitää sisällään myös ajamista.
6193: elatuksen tai elatusavun suorittamisen sille, Jos vahinkoa kärsinyt on sopimussuhteessa
6194: joka jää vaille elatusta sen vuoksi, että elatus- siihen, jolta korvausta tuotteen aiheuttaman
6195: velvollinen on saanut surmansa. Hautauskulut vahingon perusteella vaaditaan, vahinkoa kär-
6196: ja muut hautaamiseen liittyvät kustannukset sineellä saattaa olla oikeus perustaa korvaus-
6197: on korvattava kohtuulliseen määrään. Yleisenä vaatimuksensa sopimukseen. Myös tässä ta-
6198: sääntönä on kuitenkin voimassa, että korvaus- pauksessa korvausvelvollisuus tullee kysymyk-
6199: ta ei suoriteta vahingonkorvauksena silloin, seen vain huolimattomuuden perusteella.
6200: kun vahinko on korvattu jollakin muulla pe- Kauppalain (355/87) 40 ja 67 §:n mukaan
6201: rusteella. Sikäli kuin esimerkiksi todelliset sai- muulle omaisuudelle kuin myydylle tavaralle
6202: raanhoidosta aiheutuneet kulut katetaan vero- aiheutunutta vahinkoa pidetään välillisenä va-
6203: varoin, korvausvastuussa olevaa ei velvoiteta hinkona, jonka myyjä on velvollinen korvaa-
6204: korvaamaan näitä eriä. Sikäli kuin korvaus on maan vain, jos vahinko johtuu huolimatta-
6205: 1989 vp. - HE n:o 119 7
6206:
6207: muudesta hänen puolellaan. Kauppalaki ei vaksi saatettua lääkettä, raskauden ehkäisemi-
6208: lainkaan koske henkilövahingon korvaamista. seen käytettyä lääkettä ja kohdunsisäistä eh-
6209: Kuluttajansuojalain (38/78) 5 luvun 11 §:stä käisintä. Vakuutus koskee valmisteitaja ainei-
6210: käy ilmi, että luku ei koske henkilövahinkoa ta, joiden tarkoituksena on sisäisesti tai ulkoi-
6211: eikä vahinkoa muulle omaisuudelle kuin myy- sesti käytettynä parantaa, lievittää tai ehkäistä
6212: dylle esineelle. sairautta tai sen oireita ihmisessä. Sen sijaan
6213: Tietyillä erityisaloilla on omia säännöksiään, vakuutus ei koske kondomeista, ehkäisyvaah-
6214: joissa osittain myös säännellään vastuuta tuot- dosta tai pessaarista aiheutuneita vahinkoja.
6215: teiden aiheuttamista vahingoista. Lääkevahinkona ei pidetä sairautta tai va-
6216: Atomivastuulain (484/72) 6 §:n mukaan hinkoa, joka johtuu siitä, että lääkkeellä ei ole
6217: ydinlaitoksen haltija on velvollinen korvaa- ollut tarkoitettua vaikutusta. Lääkevahingon
6218: maan ydintapahtumasta aiheutuneen ydin- johdosta suoritetaan korvausta, jos vahinkoa
6219: vahingon. Ydinvahingolla tarkoitetaan yhtääl- kärsinyt on ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoi-
6220: tä vahinkoa, joka johtuu ydinpolttoaineen ra- sesti vähintään 14 päivää tai jos hänen ruu-
6221: dioaktiivisista ominaisuuksista tai polttoaineen miintoimintansa muutoin ovat olleet heikenty-
6222: tai radioaktiivisen tuotteen muista vaarallisista neinä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää taik-
6223: ominaisuuksista, toisaalta vahinkoa, joka ai- ka jos hän on saanut pysyvän ruumiinvamman
6224: heutuu jostakin muusta säteilylähteestä johtu- tai kuollut. Edellä mainituista rajoituksista
6225: vasta ionisoivasta säteilystä. Korvausvaatimus- huolimatta korvataan vahinkoa kärsineelle
6226: ta ei 15 §:n mukaan voida kohdistaa muuhun kustannukset ja ansionmenetys 500 markkaa
6227: kuin ydinlaitoksen haltijaan. Säännös perustuu ylittävältä osalta. Lääkevahinkoa ei korvata,
6228: Suomea sitoviin kansainvälisoikeudellisiin vel- jos vahinko on seurausta lääketieteellisesti vält-
6229: voitteisiin. Korvaus on 12 §:n mukaan suoritet- tämättömästä riskin ottamisesta tai jos vahin-
6230: tava huolimattomuudesta riippumatta, ja se ko olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen
6231: määrätään eräin poikkeuksin 14 §:n mukaan käytön haittavaikutuksena. Korvausta ei suori-
6232: soveltaen yleisiä vahingonkorvausperiaatteita. teta myöskään, jos vahinkoa kärsinyt on ai-
6233: Ydinlaitoksen haltijan on 23 §:n mukaan otet- heuttanut vahingon tahallisesti tai lääkkeen
6234: tava ja pidettävä voimassa laitokselle mahdolli- ilmeisellä väärinkäytöllä. Korvausta voidaan
6235: sesti syntyvän vastuun kattava vakuutus. Va- alentaa tai oikeus siihen evätä, jos lääkkeen
6236: kuutuksen tulee olla sosiaali- ja terveysministe- käyttäjä, vahinkoa kärsinyt itse tai, jos vahin-
6237: riön hyväksymä. Sikäli kuin korvausta ei mak- ko on johtanut kuolemaan, vainaja on myötä-
6238: seta vakuutuksesta, se suoritetaan 29 §:n nojal- vaikuttanut vahinkoon tärkeällä huolimatto-
6239: la valtion varoista. muudella. Korvattava määrä lasketaan vahin-
6240: Potilasvahinkolaki (585/86) koskee tervey- gonkorvauslain 5 luvun 2-4 §:n sekä 7 luvun
6241: den- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle 3 §:n mukaan. Vastuu on rajoitettu 100 mil-
6242: aiheutuneita henkilövahinkoja. Potilasvahin- joonaksi markaksi saman kalenterivuoden ai-
6243: kona korvataan 2 §:n 1 momentin 3 c kohdan kana tapahtuneista vahingoista. Korvauksen
6244: mukaan muun muassa henkilövahinko, joka maksaminen edellyttää, että vahinkoa kärsinyt
6245: johtuu sairaanhoitolaitteiston tai -välineen vi- luovuttaa Vakuutuksenantajalie oikeutensa
6246: asta. Edelleen korvataan esimerkiksi vahingot, korvauksen saamiseen siltä, joka on aiheutta-
6247: jotka ovat johtuneet tartuntavaarallisen veren nut vahingon huolimattomuudenaan tai joka
6248: antamisesta potilaalle. Jokaisella terveyden- tai muutoin on velvollinen korvaamaan sen. Kor-
6249: sairaanhoitotoimintaa harjoittavalla on oltava vausvaatimus on esitettävä viimeistään vuoden
6250: vakuutus, josta korvaus maksetaan. Korvaus kuluessa siitä, kun korvaukseen oikeutettu sai
6251: määrätään noudattaen vahingonkorvauslakia. tiedon vahingosta ja viimeistään 15 vuoden
6252: Lääkkeiden aiheuttamat henkilövahingot kuluessa siitä, kun vahinkoa kärsinyt lopetti
6253: korvataan huolimattomuudesta riippumatta lääkkeen käytön.
6254: lääkevahinkovakuutuksesta. Lääkevahinkova- Liikennevakuutuslain (279/59) mukaan kor-
6255: kuutus on vapaaehtoinen vakuutus, jonka ra- vataan ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä
6256: hoittavat lääkkeiden valmistajat ja maahantuo- aiheutunut vahinko ajoneuvolle annetusta lii-
6257: jat. Vakuutusehtojen mukaan lääkkeellä tar- kennevakuutuksesta sillä perusteella, että ajo-
6258: koitetaan lääkelain (395/87) 3 §:n mukaista neuvoa on käytetty liikenteessä, riippumatta
6259: ihmisille tarkoitettua valmistetta tai ainetta. siitä, onko joku henkilökohtaisesti korvausvel-
6260: Lääkkeenä pidetään myös potilaalle kokeilta- vollinen. Jos ajoneuvo on aiheuttanut vahin-
6261: 8 1989 vp. - HE n:o 119
6262:
6263: koa toiselle ajoneuvolle taikka ajoneuvossa -laitteistolle, jonka niroellisjännite on yli 400
6264: olleelle henkilölle tai omaisuudelle, maksetaan volttia, taikka jos sähkövahingon on aiheutta-
6265: ensiksi mainitun ajoneuvon liikennevakuutuk- nut sellainen kiinteistön sisäiseen sähköhuol-
6266: sesta korvausta, jos vahinko on aiheutunut sen toon kuuluva sähkölaite tai -laitteisto, jonka
6267: omistajan, kuljettajan tai matkustajan huoli- niroellisjännite on enintään 400 volttia. Sään-
6268: mattomuudesta taikka on seurausta siitä, että nöksen tarkoituksena on estää kiinteistöjen
6269: ajoneuvoa on kuljetettu tai se on pysäköity matalajännitteisten sähkölaitteistojen ja sähkö-
6270: liikennesääntöjen vastaisella tavalla. Jos liiken- käyttöisien laitteiden haltijoiden, esimerkiksi
6271: nevakuutuksesta maksetaan korvausta, kor- asuinkiinteistöjen omistajien, joutumista huoli-
6272: vaus kattaa myös ajoneuvossa olleesta viasta mattomuudesta riippumattomaan vastuuseen.
6273: aiheutuneen vahingon. Liikennevahingosta Jos vahinkoa kärsinyt on myötävaikuttanut
6274: maksettava korvaus määrätään vahingonkor- vahinkoon tai jos joku sähkölaitteeseen tai
6275: vauslain 5 luvun 2-5 §:n ja 7 luvun 3 §:n -laitteistoon tai sen käyttämiseen kuulumaton
6276: mukaan. Korvausta kivusta ja särystä suorite- seikka on myös ollut vahinkoon syynä, voi-
6277: taan kuitenkin vain, jos vahinko on aiheutunut daan vahingonkorvausta sovitella kohtuuden
6278: huolimattomuudesta, eikä vamma ole ollut mukaan. Henkilövahingosta suoritettavaa kor-
6279: vähäinen. vausta saadaan kuitenkin sovitella vain, jos
6280: Tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaan on vahinkoa kärsinyt on myötävaikuttanut siihen
6281: jokaisella, joka sopimuksen nojalla tekee työn- muuten kuin lieväHä huolimattomuudella.
6282: tekijänä työtä toiselle tämän johdon ja valvon- Vahingonkorvaus sähkövahingosta määrä-
6283: nan alaisena oikeus vahingonkorvaukseen työ- tään vahingonkorvauslain 5 luvun, 6luvun 2 ja
6284: tapaturmasta. Lain 14-28 §:ssä on yksityis- 3 §:n sekä 7 luvun 3 §:n mukaan. Oikeus
6285: kohtaiset säännökset korvattavista eristä. Oi- korvauksen saamiseen sähkövahingosta van-
6286: keus korvauksen saamiseen on osittain laajem- hentuu kahden vuoden kuluessa vahingon ta-
6287: pi kuin mitä se olisi vahingonkorvauslain mu- pahtumisesta, jollei korvausvaatimus perustu
6288: kaan. Korvausta kivusta ja särystä ei lain huolimattomuuteen. \
6289: mukaan kuitenkaan suoriteta. Lain 61 §:n mu- Myös rautatien käytöstä johtuvan vahingon
6290: kaan on vakuutuslaitoksella, joka on maksa- vastuusta annetussa laissa, vuoden 1923 ilmai-
6291: nut korvausta vahingoittuneelle, oikeus saada lulain (139/23) 6-13 §:ssä, aluksista aiheutu-
6292: suorittamansa määrä takaisin korvausvelvolli- vista öljyvahingoista johtuvasta vastuusta an-
6293: selta. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus- netussa laissa (401/80) ja eräissä maataloutta
6294: laissa (1026/81) säädetään maatalousyrittäjän koskevissa laeissa on säännöksiä tietyntyyppis-
6295: oikeudesta saada korvausta työvahingosta. ten tuotevahinkojen korvaamisesta.
6296: Sähkölaissa (319/79) on säännöksiä sähkö-
6297: vahingon korvaamisesta. Vastuu sähkövahin-
6298: goista on laissa kanavoitu sähkölaitteen tai 2.2. Nykytilanteen arviointi
6299: -laitteiston haltijalle. Sähkölaitteella tarkoite-
6300: taan lähinnä sähkön tuottamiseen, siirtoon, Hyväksyessään vuonna 1977 kuluttajansuo-
6301: jakeluun tai käyttöön tarkoitettuja laitteita. jalain eduskunta edellytti, että hallitus joutui-
6302: Niihin kuuluvat muun muassa sähkögeneraat- sasti valmistelee ja antaa eduskunnalle esityk-
6303: torit, moottorit, akut ja kytkentälaitteet sekä sen valmistajan ja maahantuojan tuotevastuun
6304: teollisuuden ja kotitalouksien sähkökäyttöiset sääntelemiseksi.
6305: koneet. Sähkölaitteistoja ovat muun muassa Tällä hetkellä on tuotevahingon kärsineellä
6306: muuntajat ja kytkentäasemat, sähkölinjat, oikeus korvaukseen, jos vahinko on aiheutettu
6307: eristimet ja sähköpylväät sekä rakennusten si- huolimattomuudella. Sitä, milloin huolimatto-
6308: säiset sähköjohtimet. Sähkövahingolla tarkoi- muuden voidaan katsoa olevan kysymyksessä,
6309: tetaan sähkövirran, sähkökentän tai magneetti- on vaikeaa täsmällisesti osoittaa. Muista mais-
6310: kentän välityksellä syntynyttä vahinkoa. Va- ta saadut kokemukset viittaavat siihen, että
6311: hinkoa aiheuttaneen sähkölaitteen tai -laitteis- erityisesti tuotevahingoissa voidaan huolelli-
6312: ton haltija on lain mukaan velvollinen korvaa- suuden vaatimus asettaa niin korkealle, että
6313: maan vahingon huolimattomuudesta riippu- vastuu on käytännössä hyvin lähellä huolimat-
6314: matta. Haltijan ja omistajan vastuu määräytyy tomuudesta riippumatonta vastuuta. Toistai-
6315: vahingonkorvauslain mukaan, jos sähkövahin- seksi ei löydy tukea sille, että arviointi olisi
6316: ko on aiheutunut toiselle sähkölaitteelle tai Suomessa näin ankara. On epävarmaa, voisiko
6317: 1989 vp. - HE n:o 119 9
6318:
6319: valmistaja tai myyjä tällä hetkellä jossakin goista oli lieviä. Erityisen riskialttiita tuoteryh-
6320: tapauksessa joutua vastuuseen huolimattomuu- miä olivat kodin työvälineet ja leikkikalut.
6321: desta riippumatta. Tuomioistuinratkaisujen pe- Henkilövahinkoihin liittymättämistä esine-
6322: rusteluissa olevat lausumat viittaavat siihen, vahingoista ja niiden taloudellisista vaikutuk-
6323: että tämäkään mahdollisuus ei ole poissuljettu. sista ei ole käytettävissä tietoja.
6324: Jotta vahinkoa kärsinyt voisi toteuttaa tuo- Tietty osoitus vahinkojen ilmenemisestä on,
6325: tevahinkoon perustuvan korvausvaatimuksen- että Norjassa tehtyjen laskelmien mukaan tuo-
6326: sa, hänen täytyy näyttää, että hän on kärsinyt tevahingoista aiheutuu vuosittain kustannuksia
6327: vahinkoa, että tuotteen tai sen käytön ja vahin- noin 10 miljoonaa kruunua.
6328: gon välillä on syy-yhteys ja että vahinko joh-
6329: tuu valmistajan, maahantuojan tai jonkun
6330: muun jakeluketjuun kuuluvan huolimattomuu- 2.3. Lainsäädäntö ja lakiehdotukset muissa
6331: desta. Näyttöä tällaisista seikoista, varsinkin maissa ja kansainvälisissä järjestöissä
6332: huolimattomuuden esiintymisestä, on usein
6333: vaikea esittää. Tämä koskee erityisesti vastaa- 2.3 .1. Yleistä
6334: jayrityksen olosuhteisiin kuten tuotteen suun-
6335: nitteluun ja valmistukseen liittyvien seikkojen Viime vuosina on useissa Euroopan maissa
6336: osoittamista. Näyttövaikeuksia syntyy, vaikka saatettu voimaan tai valmisteltu tuotevastuuta
6337: näyttöä koskevia vaatimuksia ei asetettaisikaan koskevaa lainsäädäntöä. Lainsäädäntö on suu-
6338: erityisen korkeiksi. Tuotevahinkojen selvittä- relta osin perustunut kansainvälisten järjestö-
6339: miseen liittyvien vaikeuksien voidaan otaksua jen parissa tehtyyn valmistelutyöhön.
6340: vaikuttavan siihen, että vahinkoa kärsinyt jät-
6341: tää korvauskanteen nostamatta.
6342: 2.3.2. Euroopan neuvosto
6343: Nykyinen järjestelmä johtaa mitä ilmeisim-
6344: min siihen, että tuotevahinkoja ei korvata kai-
6345: Euroopan neuvosto on 27 patvana tammi-
6346: kissa niissä tapauksissa, joissa on esiintynyt
6347: kuuta 1977 hyväksynyt yleissopimuksen, joka
6348: huolimattomuutta, ja vahinkoa kärsineellä itse
6349: koskee tuotevastuuta henkilövahingoista ja
6350: asiassa olisi oikeus saada korvausta. Tästä
6351: kuolemantapauksista (European Convention
6352: seuraa lisäksi, että vahinkoa kärsinyt ja yhteis-
6353: on Products Liability in regard to Personai
6354: kunta joutuvat vastaamaan tuotteiden aiheut-
6355: Injury and Death). Yleissopimus tulee voimaan
6356: tamista vahingoista. Tämä on vastoin peri-
6357: kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun kolme
6358: aatetta, jonka mukaan aiheuttajan on vastatta-
6359: valtiota on hyväksynyt sen tai liittynyt siihen.
6360: va vahingoista ja vastuu kohdistettava sille,
6361: Yleissopimuksen tarkoituksena on kulutta-
6362: jolla on mahdollisuus estää vahinkojen synty-
6363: jansuojan parantaminen ottaen samalla huo-
6364: minen. Vallitseva järjestelmä merkitsee myös
6365: mioon vahinkoa aiheuttavien tuotteiden val-
6366: sitä, että tuotevahinkoihin liittyvän vastuun
6367: mistajien oikeutetut edut.
6368: hajautuminen laajemman piirin kannettavaksi
6369: Yleissopimus koskee kaikenlaisten irtainten
6370: on rajoitettua. esineiden aiheuttamia vahinkoja, niin teolli-
6371: Ei ole kuitenkaan mahdollista osoittaa, mitä suustuotteiden kuin alkutuotteidenkin sekä
6372: epäkohtia voimassa olevat oikeussäännöt ai- tuotteiden, jotka on liitetty irtaimeen tai kiinte-
6373: heuttavat käytännössä. Tiettävästi ei esimer- ään esineeseen.
6374: kiksi ole olemassa kokonaisselvitystä siitä, Yleissopimuksen mukaan tuotteen valmista-
6375: kuinka paljon tuotevahinkoja esiintyy, millai- ja ja maahantuoja ovat vastuussa tuotteen
6376: sia summia näistä vahingoista maksetaan ja aiheuttamista vahingoista. Myös se, jonka ta-
6377: miten summat jakaantuvat eri tyyppisten va- varamerkki on tuotteessa, on tietyillä edelly-
6378: hinkojen kesken. tyksillä vastuussa samalla tavalla kuin valmis-
6379: Erään sairaalakäynteihin johtaneita tuoteva- taja. Myyjä on vastuussa, jollei hän ilmoita
6380: hinkoja koskeneen tutkimuksen mukaan Suo- tuotteen valmistajaa tai maahantuojaa tai sitä,
6381: messa sattuu vuosittain 155 000 tuotteisiin liit- joka on toimittanut tuotteen hänelle. Jos va-
6382: tyvää vahinkoa. Niistä 30-40 prosenttia on hinko on aiheutunut tuotteessa olevan osan
6383: sellaisia, joissa tuotteen puutteellisella turvalli- puutteellisesta turvallisuudesta, syntyneestä va-
6384: suudella on voinut olla osuutta vahinkoon. hingosta vastaavat sekä mainitun osan että
6385: Suurin osa tutkimuksessa esille tulleista vahin- lopputuotteen valmistajat. Jos useat ovat vas-
6386:
6387: 2 391154S
6388: 10 1989 vp. - HE n:o 119
6389:
6390: tuussa vahingosta, heidän vastuunsa on yhteis- tuu raaka-aineen tai osan puutteellisesta turval-
6391: vastuuta. Yleissopimuksessa ei ole määräyksiä lisuudesta.
6392: siitä, miten vastuu jaetaan yhteisvastuussa ole- Valmistajaan rinnastetaan myös se, joka on
6393: vien kesken. Tämä kysymys ratkaistaan näin tuonut tuotteen EY :n alueelle. Sen sijaan se,
6394: ollen sovellettavan kansallisen lainsäädännön joka on tuonut tuotteen toisesta EY :n jäsenval-
6395: mukaan. tiosta, ei joudu tällaiseen vastuuseen. Direktii-
6396: Yleissopimuksen mukaan tuotteen aiheutta- vin mukaan vastuuseen joutuu myös se, joka
6397: ma henkilövahinko korvataan, jos vahinko varustamalla tuotteen nimellään, tavaramerkil-
6398: johtuu tuotteen puutteellisesta turvallisuudes- lään tai muulla tunnuksenaan esiintyy tuotteen
6399: ta. Tuote on tällä tavoin puutteellinen, jollei se valmistajana. Sama koskee myös sitä, joka
6400: turvallisuudeltaan vastaa niitä odotuksia, joita laskee tuotteen liikkeelle eikä kohtuullisessa
6401: sille voidaan asettaa. Turvallisuutta arvioitaes- ajassa ilmoita vahinkoa kärsineelle, kuka on
6402: sa on kaikki asiaan liittyvät seikat otettava tuotteen valmistaja tai keneltä hän on sen
6403: huomioon mukaan lukien tuotteen markki- hankkinut.
6404: nointi. Vastuu vahingoista, jotka tuotteen Tuote määritellään direktiivissä irtaimeksi
6405: puutteellinen turvallisuus aiheuttaa, syntyy esineeksi. Direktiivi ei siten koske vahinkoja,
6406: huolimattomuudesta riippumatta. Vastuu kä- jotka aiheutuvat kiinteästä omaisuudesta tai
6407: sittää myös niin sanotut kehittelyvahingot. palveluista. Sen sijaan se koskee palvelun yh-
6408: Yksikään valtio ei ole toistaiseksi ratifioinut teydessä tarjottavia tuotteita, kuten esimerkiksi
6409: yleissopimusta. Sopimukseen liittyminen ei täl- varaosia korjauspalvelussa. Direktiivi koskee
6410: lä hetkellä ole Suomelle ajankohtainen. Ehdo- irtaimia esineitä myös sen jälkeen, kun esine
6411: tettua lakia ei ole tarkoitettu mahdollistamaan on liitetty toisen irtaimen esineen tai kiinteistön
6412: yleissopimuksen hyväksymistä. ainesosaksi. Direktiivi ei koske ydinvahinkoja.
6413: Direktiivissä ei ole erityissäännöksiä lääkkeis-
6414: tä. Lääkkeet kuuluvat siten direktiivin sovelta-
6415: misalaan.
6416: 2.3.3. Euroopan yhteisö (EY) Direktiivi ei koske maataloudesta, kotieläi-
6417: mistä tai kalastuksesta saatavia jalostamatto-
6418: Tuotevastuuta koskevat oikeussäännöt EY :n mia tuotteita eikä myöskään metsästämällä
6419: jäsenvaltioissa ovat tähän asti poikenneet toi- saatuja tuotteita. Ilmaisu "jalostamaton" on
6420: sistaan huomattavasti. Jäsenvaltioiden oikeus- ymmärrettävä ahtaasti. Jäsenvaltiot voivat
6421: sääntöjen erojen on katsottu voivan johtaa ulottaa lainsäädäntönsä koskemaan myös näitä
6422: kilpailuolosuhteiden vääristymiseen ja tavaran tuotteita.
6423: vapaan vaihdannan estymiseen sekä eroavuuk- Direktiivin mukainen vastuu syntyy, jos va-
6424: siin kuluttajansuojassa tuotevahinkojen osalta. hinko on aiheutunut tuotteen puutteellisesta
6425: Oikeussääntöjen lähentämiseksi toisiinsa EY :n turvallisuudesta. Tuote on turvallisuudeltaan
6426: ministerineuvosto on 25 päivänä heinäkuuta puutteellinen, jollei se ole niin turvallinen kuin
6427: 1985 hyväksynyt direktiivin jäsenvaltioiden la- on oikeutettua odottaa. Tätä arvioitaessa on
6428: kien yhtenäistämisestä sekä hallinnollisista otettava huomioon tuotteen markkinointi,
6429: määräyksistä koskien turvallisuudeltaan puut- kohtuudella oletettavissa oleva käyttö sekä olo-
6430: teellisia tuotteita. Jäsenvaltioiden oli viimeis- suhteet tuotteen liikkeelle laskemisen ajankoh-
6431: tään 30 päivään heinäkuuta 1988 mennessä tana.
6432: toteutettava lainsäädännössään sellaiset muu- Vastuu syntyy, vaikkei vastuussa olevan
6433: tokset, että lainsäädäntö vastaa direktiiviä. osoiteta toimineen huolimattomasti. Vahinkoa
6434: Määräaikaan mennessä muutokset toteutettiin kärsineellä on todistustaakka siitä, että vahin-
6435: ainoastaan Isossa-Britanniassa, Italiassa ja ko on syntynyt, että tuote on turvallisuudel-
6436: Kreikassa. Direktiivin mukaiset muutokset on taan puutteellinen ja että puutteellisen turvalli-
6437: nyttemmin toteutettu myös Luxemburgissa ja suuden ja vahingon välillä on syy-yhteys. Di-
6438: Tanskassa. rektiivistä ei käy ilmi, minkälaisia vaatimuksia
6439: Direktiivi koskee valmistajan vastuuta. Val- tälle näytälle on asetettava.
6440: mistajalla tarkoitetaan yritystä, joka on otta- Direktiivin mukaan vastuu ei kuitenkaan ole
6441: nut osaa tuotteen valmistusprosessiin. Myös ehdotonta. Valmistaja välttyy vastuulta, jos
6442: raaka-aineen tai tuotteen osan valmistaja on hän osoittaa, ettei ole laskenut tuotetta liik-
6443: näin ollen vastuussa tuotevahingosta, joka joh- keelle, tai jos voidaan otaksua, ettei tuote ole
6444: 1989 vp. - HE n:o 119 11
6445:
6446: ollut sitä liikkeelle laskettaessa turvallisuudel- sinyt sai tiedon tai kun hänen kohtuudella olisi
6447: taan puutteellinen. Valmistaja ei myöskään ole pitänyt saada tieto vahingosta, tuotteen puut-
6448: vastuussa, jos tuotetta ei ollut valmistettu liik- teellisesta turvallisuudesta sekä valmistajasta.
6449: keelle laskettavaksi tai jos tuotteen puutteelli- Vanhentumisen keskeyttämiseen tai lykkäänty-
6450: nen turvallisuus on seurausta siitä, että tuot- miseen sovelletaan kunkin maan kansallista
6451: teen on oltava viranomaisten antamien pakot- lainsäädäntöä. Oikeus vaatia korvausta lakkaa
6452: tavien määräysten mukainen. Osatuotteen val- joka tapauksessa kymmenen vuoden kuluttua
6453: mistaja vapautuu vastuusta myös, jos hän siitä, kun kyseinen valmistaja laski vahinkoa
6454: osoittaa, että puutteellinen turvallisuus johtuu aiheuttaneen tuotteen liikkeelle, jollei kannetta
6455: päätuotteen suunnittelusta tai käyttöohjeista, ole nostettu tätä ennen.
6456: jotka päätuotteen valmistaja on kyseisestä Direktiivi ei sulje pois mahdollisuutta vaatia
6457: osasta antanut. valmistajalta korvausta kansallisten, sopimus-
6458: Direktiivin mukaan niin sanottuja kehittely- suhteeseen tai sen ulkopuoliseen vastuuseen
6459: vahinkoja ei korvata. Kehittelyvahingolla tar- sovellettavien korvaussäännösten nojalla, siitä
6460: koitetaan vahinkoa, jonka kohdalla tuotteen riippumatta, koskevatko nämä säännökset
6461: puutteellista turvallisuutta ei ollut voitu tuot- huolimattomuuteen perustuvaa vastuuta tai
6462: teen liikkeelle laskemisen ajankohdan tieteelli- ovatko ne ankarampia kuin direktiivi.
6463: nen ja tekninen taso huomioon ottaen saada Direktiivin määräykset ovat pakottavia si-
6464: selville. Jäsenmaat voivat kuitenkin ulottaa ten, että niistä ei voi poiketa vahinkoa kärsi-
6465: lainsäädäntönsä koskemaan myös kehittelyva- neen haitaksi.
6466: hinkoja.
6467: Direktiivin mukaan korvataan ensinnäkin EY:n komission on vuonna 1995 laadittava
6468: tuotteesta aiheutuneet henkilövahingot. Kor- ministerineuvostolle raportti direktiivin kehit-
6469: vattaviksi tulevat myös vahingot sellaiselle telyvahinkoja koskevan poikkeuksen sovelta-
6470: omaisuudelle, joka on tarkoitettu käytettäväksi misesta ja sen vaikutuksista kuluttajansuojaan
6471: yksityisessä kulutuksessa ja jota vahinkoa kär- ja yhteismarkkinoihin. Raportin perusteella
6472: sinyt tosiasiallisesti käytti tällä tavoin. Tuot- ministerineuvosto tulee harkitsemaan, olisiko
6473: teelle itselleen aiheutuneita vahinkoja ei korva- kehittelyvahinkoja koskeva poikkeus kumotta-
6474: ta direktiivin mukaan. Esinevahingosta suorite- va.
6475: taan korvausta vain sikäli, kuin vahinko ylittää Osittain epäselvää on edelleen, missä määrin
6476: 500 ECU:a. Määrä vastaa noin 2 325 markkaa. EY:n jäsenvaltiot tulevat käyttämään hyväk-
6477: Direktiivissä ei ole tarkempia määräyksiä seen mahdollisuuksia poiketa direktiivin perus-
6478: korvauksen laskemisesta. Laskemisessa nouda- tekstistä. Direktiivin tähän mennessä täytän-
6479: tetaan näin ollen kunkin jäsenvaltion kansallis- töön panneista valtioista Iso-Britannia, Italia
6480: ta lainsäädäntöä. Direktiivin mukaan jäsenval- ja Tanska ovat päätyneet lainsäädännössään
6481: tio voi määrätä, että valmistajan kokonaisvas- direktiivin perustekstiin. Tanskan tuotevastuu-
6482: tuu samanlaisten tuotteiden saman puutteelli- laki ei koske jalostamattomia alkutuotteita,
6483: suuden aiheuttamista henkilövahingoista rajoi- jotka on saatu maataloudesta, kotieläinten hoi-
6484: tetaan tiettyyn määrään, jonka on kuitenkin dosta, metsästyksestä tai kalastuksesta. Val-
6485: oltava vähintään 70 miljoonaa ECU:a. Tämä mistaja voi vastuusta vapautuakseen vedota
6486: vastaa noin 315 miljoonaa markkaa. siihen, että kysymyksessä on kehittelyvahinko.
6487: Korvausta voidaan alentaa, jos vahinkoa Laissa ei ole säännöksiä enimmäisvastuusta
6488: kärsinyt on tahallisesti tai huolimattomuudel- samojen tuotteiden aiheuttamista vahingoista.
6489: laan myötävaikuttanut vahinkoon. Määräyk- Lain mukaan jokainen myyjä on välittömässä
6490: sen katsotaan koskevan myös tilannetta, jossa vastuussa sekä vahinkoa kärsineelle että myö-
6491: vahingoittunut on hyväksynyt sittemmin toteu- hemmälle myyjälle hyödykkeiden jakeluketjus-
6492: tuvan riskin. Sitä vastoin direktiivissä ei käsi- sa. Kreikan tuotevastuulainsäädännössä poik-
6493: tellä vahingonkorvauksen kohtuullistamista. keamismahdollisuutta on käytetty hyväksi sää-
6494: Mahdollisuutta sovitella vahingonkorvausta tämällä 7,2 miljardin drakman yläraja sarjava-
6495: kohtuuttomuuden perusteella on siten arvioita- hinkoja koskevalle korvausvastuulle. Muilta
6496: va sovellettavan kansallisen lainsäädännön osin lainsäädäntö vastaa direktiivin perusteks-
6497: pohjalta. tiä. Luxemburgin laki koskee myös jalostamat-
6498: Oikeus korvauksen saamiseen lakkaa kol- tomia luonnontuotteita. Myös kehittelyvahin-
6499: men vuoden kuluttua siitä, kun vahinkoa kär- got korvataan.
6500: 12 1989 vp. - HE n:o 119
6501:
6502: Useissa EY:n jäsenvaltiossa on annettu esi- dempi ehdotus vastaa muutoin direktiivin pe-
6503: tyksiä direktiivin edellyttämäksi lainsäädän- rustekstiä, mutta laki koskisi myös jalostamat-
6504: nöksi. tomia alkutuotteita ja veivoittaisi tuotteen liik-
6505: Alankomaissa on joulukuussa 1986 annettu keelle laskeneen valmistajan seuraamaan tuot-
6506: esitys tuotevastuulaiksi. Esitys vastaa sisällöl- teen käyttöä mahdollisten riskien ja puutteelli-
6507: tään direktiivin perustekstiä. Kehittelyriskiä sen turvallisuuden havaitsemiseksi. Direktiivi ei
6508: koskeva poikkeus on muotoiltu niin, että se, rajoita vahinkoa kärsineen oikeutta vedota nii-
6509: jolta korvausta vaaditaan, voi vedota kehittely- hin korvausvastuuta sopimussuhteessa ja sen
6510: riskiin vain, jos hän oli hyödyntänyt alan ulkopuolella koskeviin säännöksiin, jotka oli-
6511: uusinta kansainvälisesti saatavissa ollutta tietä- vat voimassa direktiivin antamisen aikaan. Di-
6512: mystä. rektiiviä pitemmälle menevät korvausvastuuta
6513: Saksan Liittotasavallassa on huhtikuussa sopimussuhteessa koskevat säännökset jäävät
6514: 1988 annettu esitys tuotevastuuta koskevaksi siten voimaan.
6515: lainsäädännöksi. Esitys vastaa muutoin direk- Belgiassa ehdotus tuotevastuulaiksi koskee
6516: tiivin perustekstiä, mutta mahdollisuutta aset- myös jalostamattomia alkutuotteita. On epä-
6517: taa korvaukselle enimmäismäärä on käytetty selvää, kuuluvatko kehittelyriskit ehdotuksen
6518: hyväksi siten, että korvaus henkilövahingoista piiriin vai seuraako vastuu voimassa olevista
6519: - myös muista kuin sarjavahingoista - on tuotevahinkojen korvaamista koskevista sään-
6520: enintään 160 miljoonaa Saksan markkaa. nöksistä.
6521: Vuonna 1978 tuli Saksan Liittotasavallassa
6522: Espanjassa on laadittu ehdotus asiaa koske-
6523: voimaan laki lääkeaineiden aiheuttamien va-
6524: vaksi lainsäädännöksi. Ehdotuksen mukaan
6525: hinkojen korvaamisesta. Lain mukaan lääkeai-
6526: tuotevastuu koskisi myös jalostamattomia al-
6527: neen valmistajalla ja maahantuojana on oltava
6528: kutuotteita. Kehittelyvahingot eivät kuuluisi
6529: vakuutus, josta tällaiset vahingot korvataan.
6530: vastuun piiriin. Sarjavahinkoja koskevaksi
6531: Vahingot korvataan valmistajan tai myyjän
6532: enimmäiskorvaussummaksi ehdotetaan 10 mil-
6533: huolimattomuudesta riippumatta. Korvausta ei
6534: jardia pesetaa.
6535: kuitenkaan suoriteta vähäisistä vahingoista.
6536: Muissa EY :n jäsenmaissa on toistaiseksi teh- Portugalissa on niin ikään laadittu ehdotus,
6537: ty vain lainsäädäntöehdotuksia tuotevastuusta. joka koskee jalostamattomia alkutuotteita
6538: Irlannissa on elokuussa 1987 julkaistu ehdo- muttei kehittelyvahinkoja. Ehdotukseen sisäl-
6539: tus tuotevastuuta koskevaksi lainsäädännöksi. tyy sarjavahinkoja koskeva enimmäiskorvaus-
6540: Ehdotuksen mukaan vastuu ei koskisi kehitte- summa.
6541: lyvahinkoja. Lakiin tulee mahdollisesti sisälty- Yhteenvetona voidaan todeta, että useimmat
6542: mään rahamääräinen yläraja korvausvastuulle. EY :n jäsenmaista ilmeisesti tulevat panemaan
6543: Belgiassa ja Ranskassa on tuotevastuuseen direktiivin täytäntöön sen perustekstin mukai-
6544: tähän asti sovellettu sopimusoikeudellisia peri- sena. Tämä merkitsee sitä, että tuotevastuu ei
6545: aatteita. Ammattimaisesti toimivan myyjän on koske jalostamattomia alkutuotteita eikä kehit-
6546: oikeuskäytännössä katsottu olevan vastuussa telyvahinkoja sekä ettei vastuulle aseteta mää-
6547: myymänsä tavaran puutteellisesta turvallisuu- rällistä rajoitusta. Saatujen tietojen mukaan
6548: desta aiheutuneesta vahingosta. Vastuu ulottuu tuotevastuu tulisi koskemaan jalostamattomia
6549: tavaran kaikkiin myöhempiin ostajiin. Myyjän alkutuotteita Belgiassa, Espanjassa, Luxem-
6550: katsotaan aina olevan tietoinen salaisista vir- burgissa, Portugalissa ja Ranskassa. Vain Lu-
6551: heistä niiden syystä riippumatta, eikä hän voi xemburgissa ja mahdollisesti myös Belgiassa
6552: rajoittaa vastuutaan sopimusehtoihin otettavil- vastuu tulee kattamaan kehittelyvahingot. Vas-
6553: la vastuuvapauslausekkeilla. taavanlainen vastuu on kuitenkin voimassa
6554: Jos tuotevahingon on kärsinyt joku muu Belgiassa, Luxemburgissa ja Ranskassa siitä
6555: kuin tavaran ostaja, hän ei voi vedota edellä riippumatta, koskeeka tuotevastuulainsäädän-
6556: selostettuun sopimusoikeudelliseen vastuuseen. tö kehittelyvahinkoja. Espanja, Kreikka, Por-
6557: Ranskan tuomioistuimet ovat kuitenkin tuote- tugali ja Saksan Liittotasavalta ovat asettaneet
6558: vahinkojen kohdalla kehittäneet huolimatto- tai asettavat sarjavahinkoihin liittyvälle vas-
6559: muudesta riippumattoman vastuun, johon tuulle rahamääräisen ylärajan. Useissa edellä
6560: muukin kuin ostaja voi vedota. mainituista valtioista tullaan direktiivin toteut-
6561: Ranskassa on aiemmin ehdotettu, että tuote- tavaan lainsäädäntöön ottamaan säännöksiä,
6562: vastuu kattaisi myös kehittelyvahingot. Uu- jotka täsmentävät direktiivin sisältöä.
6563: 1989 vp. - HE n:o 119 13
6564:
6565: 2.3.4. Itävalta pauksissa valmistaja on vastuussa myös huoli-
6566: mattomuudesta riippumatta. Tätä koskeva oi-
6567: Itävallassa hyväksyttiin 21 pa1vana tammi- keuskäytäntö koski aluksi elintarvikkeita ja
6568: kuuta 1988 laki turvallisuudeltaan puutteellisen juomia. Vähitellen objektiivinen vastuu on
6569: tuotteen aiheuttamasta vastuusta. Laki vastaa ulottunut koskemaan myös muita tuotteita.
6570: kolmea poikkeusta lukuun ottamatta EY:n Objektiivinen vastuu edellyttää kuitenkin, että
6571: tuotevastuuta koskevaa direktiiviä. Esinevahin- tuote on turvallisuudeltaan puutteellinen ja
6572: kojen korvaamiseen lakia sovelletaan yleisesti näin myös kohtuuttoman vaarallinen käytettä-
6573: eikä sitä ole rajoitettu yksityisessä käytössä väksi. Riittävän seikkaperäiset käyttöohjeet
6574: olleelle omaisuudelle aiheutuneisiin vahinkoi- sekä varoitukset tuotteen mahdollisista vaaral-
6575: hin. lisista ominaisuuksista voivat kuitenkin poistaa
6576: Korvausta esinevahingoista suoritetaan vain vastuun tai rajoittaa sitä.
6577: sikäli kuin vahinko ylittää 5 000 shillinkiä. Tuotteen elinkeinotoiminnassaan kulutuk-
6578: Omavastuu on alhaisempi kuin EY :n direktii- seen myynyt on vastuussa tuotteen aiheutta-
6579: vissä, jonka mukainen omavastuun määrä vas- mista vahingoista. Myös myyjä on näin ollen
6580: taa noin 8 000 shillinkiä. Omavastuun määrää vastuussa.
6581: voidaan korottaa oikeusministeriön päätöksel- Viime vuosina Yhdysvalloissa on kiinnitetty
6582: lä siinä määrin kuin rahanarvon aleneminen entistä suurempaa huomiota tuotevastuun yri-
6583: antaa siihen aihetta. tyksille aiheuttamiin kustannuksiin. Tuotevas-
6584: Laissa on säännös, jonka mukaan elinkei- tuuseen perustuvat vahingonkorvausvaatimuk-
6585: nonharjoittajalla on oltava vastuuvakuutus tai set ovat käyneet yhä suuremmiksi ja tuotevas-
6586: muu käytettävissä oleva vakuus, joka varmis- tuun kokonaiskustannukset ovat jatkuvasti
6587: taa hänen kykynsä suorittaa mahdollisesti kasvaneet. Myös tuotevastuuvakuutusten mak-
6588: maksettavaksi tuleva vahingonkorvaus. sut ovat nousseet voimakkaasti. Kustannusten
6589: kasvun myötä toiminta tietyillä herkillä aloilla
6590: on tullut niin riskialttiiksi, että useat yrittäjät
6591: 2.3.5. Sveitsi ovat kokonaan luopuneet toiminnasta.
6592: Syyt kohoaviin tuotevastuukustannuksiin
6593: Sveitsissä korvausvaatimus tuotevahingosta ovat löydettävissä ennen kaikkea vahingonkor-
6594: voidaan perustaa sopimukseen tai oikeuden- vausoikeudellisesta korvausjärjestelmästä.
6595: vastaisuuteen. Kauppaoikeudellisten säännös- Korvauksia tuomitaan maksettaviksi myös ai-
6596: ten mukaan vastuu välittömistä vahingoista on neettomista vahingoista, ja ne voivat nousta
6597: huolimattomuudesta riippumatonta. Vastuu huomattaviin summiin. Useimmissa osavalti-
6598: tuotevahingosta perustuu huolimattomuuteen, oissa vanhentumisaika alkaa lisäksi kulua vas-
6599: jollei vaatimusta perusteta sopimukseen. Val- ta, kun vahinko on sattunut. Muina syinä
6600: mistajalla on kuitenkin näyttövelvollisuus huo- tuotevastuukustannusten nousemiseen on vii-
6601: limattomuuden puuttumisesta, ja näytölle on tattu puutteelliseen laadunvalvontaan, nopeasti
6602: asetettu tiukat vaatimukset. Sveitsissä selvitel- lisääntyneeseen uusien tuotteiden markkinoille
6603: lään parhaillaan vahingonkorvausoikeudellis- tuloon, kuluttajien puutteelliseen kykyyn käsi-
6604: ten säännösten uudistamistarvetta. Samassa tellä tai käyttää tuotteita sekä korkeisiin oikeu-
6605: yhteydessä tullaan myös arvioimaan tuotevas- denkäyntikustannuksiin ja käytäntöön, jossa
6606: tuuta koskevien erityissäännösten tarpeellisuus. korvausasioita ajavan asianajajan palkkio so-
6607: vitaan usein huomattavaksikin osaksi toimeksi-
6608: antajalle mahdollisesti tulevasta korvauksesta.
6609: 2.3.6. Yhdysvallat Toimeksiantajalie ei toisaalta synny lainkaan
6610: palkkionmaksuvelvoitetta, jos asianajaja hävi-
6611: Yhdysvalloissa eri osavaltioilla on tuotevas- ää jutun. Lukuisten oikeudenkäyntien synty-
6612: tuusta omaa lainsäädäntöä tai ne soveltavat mistä edistää myös se seikka, että tuotevahin-
6613: osavaltioiden tuomioistuinten kehittämiä oi- koasiassa korvauskanteen nostanut ei joudu
6614: keussääntöjä. Tuotevastuun perusperiaatteet korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulu-
6615: ovat pääpiirteissään samat eri osavaltioissa. ja, vaikka häviäisi oikeudenkäynnin. Tämä
6616: Tuotteen valmistaja on aina vastuussa tuot- järjestelmä johtaa siihen, että se, jolta kor-
6617: teen aiheuttamasta vahingosta, jos valmistaja vausta tuotevahingosta vaaditaan, maksaa
6618: on menetellyt huolimattomasti. Tietyissä ta- usein vapaaehtoisesti osan vaaditusta korvauk-
6619: 14 1989 vp. - HE n:o 119
6620:
6621: sesta välttääkseen ne usein huomattavat kus- nan lopettamisen tai varojen puutteen vuoksi,
6622: tannukset, jotka puolustautuminen oikeuden- korvausta voidaan vaatia muilta tuotteen jake-
6623: käynnissä aiheuttaisi. luketjuun kuuluvilta.
6624: Ongelmallisia tuoteryhmiä ovat Yhdysval- On oletettavissa, että alkutuotteet, kiinteis-
6625: loissa olleet työkoneet, näiden koneiden tietyt töön liitettävät tuotteet, ihmiskehoon asetetta-
6626: osat, teollisuuskemikaalit ja valetut rautatuot- vat keinotekoiset apuvälineet, siirretyt elimet ja
6627: teet. Myös autojen ja lentokoneiden osat sekä veri sekä tietotekniikkatuotteet voivat aiheut-
6628: lääkkeet ovat usein johtaneet korvausvaati- taa erityisiä ongelmia.
6629: muksiin. Vahinkoa kärsineen on näytettävä, että va-
6630: Ongelmat johtivat siihen, että elokuussa hinko on todennäköisesti aiheutunut tuotteesta
6631: 1986 tehtiin ehdotus liittovaltion tuotevastuu- ja että tuote oli turvallisuudeltaan puutteelli-
6632: laiksi. Ehdotus ei ole kuitenkaan johtanut lain nen silloin, kun vastuussa oleva yritys laski sen
6633: säätämiseen. Ehdotuksen mukaan myyjän vas- liikkeelle. Puutteellinen turvallisuus määritel-
6634: tuu tuotevahingosta perustuisi huolimattomuu- lään pitäen lähtökohtana EY -direktiiviä.
6635: teen. Mahdollisuutta saada korvausta muusta Vapautuakseen vastuusta on sen, jolta kor-
6636: kuin kärsitystä vahingosta rajoitettaisiin. Eh- vausta vaaditaan, näytettävä, että liikkeelle
6637: dotukseen sisältyy lisäksi yhtenäiset säännökset laskettaessa tuote vastasi vaadittua turvalli-
6638: määräajasta kanteen nostamiselle sekä sään- suustasoa tai että tuote on tämän jälkeen tullut
6639: nökset asianajajan korvausvelvollisuudesta, jos turvallisuudeltaan puutteelliseksi. Hän voi
6640: hän on tahallisesti ja vilpillisessä mielessä nos- myös vapautua vastuusta näyttämällä, että va-
6641: tanut korvauskanteen tuotevahinkoasiassa. hingon on aiheuttanut ulkopuolinen. Sen si-
6642: jaan kehittelyriskiä ei voida pitää vastuusta
6643: vapautumisen perusteena.
6644: 2.3. 7. Japani
6645: Ehdotuksen mukaan tuotevahingosta mak-
6646: Japanissa vastuun syntyminen tuotevahin- settava korvaus ei saa olla rangaistuksenluon-
6647: goista edellyttää huolimattomuutta. Oikeus- teinen. Korvauksille ei ehdoteta asetettavaksi
6648: käytäntöä tuotevahingoista on niukalti. Tämä enimmäismäärää. Korvausvaatimus vanhentuu
6649: liittyy siihen, että osapuolet usein sopivat kor- kolmessa vuodessa siitä, kun vahinkoa kärsinyt
6650: vauksesta oikeudenkäynnin aikana. Toinen eri- sai tietää vahingosta, tuotteen puutteellisesta
6651: tyispiirre on, että korvauskanteen nostaa usein turvallisuudesta ja korvausvelvollisesta. Mi-
6652: jokin järjestö, joka edustaa suurehkoa vahin- tään ehdotonta vanhentumisaikaa ai ehdoteta.
6653: koa kärsineiden ryhmää. Japanissa on pitkäh-
6654: kön aikaa ollut valmisteltavana huolimatto-
6655: muudesta riippumatonta tuotevahinkojen kor- 2.3.9. Pohjoismaat
6656: vaamista koskeva ehdotus.
6657: Tanskan tuotevastuulakia on käsitelty edellä
6658: kohdassa 2.3.3.
6659: 2.3.8. Australia Norjassa tuli vuoden 1989 alusta voimaan
6660: laki tuotevastuusta. Laki koskee valmistajan
6661: Australiassa on elokuussa 1988 julkaistu vahingonkorvausvastuuta vahingoista, jotka
6662: alustavia suunnitelmia tuotevastuuta koskevas- aiheutuvat hänen ammatti- tai elinkeinotoimin-
6663: ta lainsäädännöstä. Kaavailujen mukaan yri- nassa tuottamistaan tai liikkeelle laskemistaan
6664: tykset, jotka ovat osallistuneet tavaran valmis- tuotteista. Tuotteella tarkoitetaan kaikenlaisia
6665: tamiseen ja jotka ovat laskeneet tavaran liik- tavaroita ja irtaimia esineitä. Tuotevahingosta
6666: keelle, olisivat vastuussa tuotevahingoista. voi olla vastuussa tuotteen valmistaja, maa-
6667: Vastuussa olisivat muun muassa ne tahot, jot- hantuoja, tuotetta omanaan tarjoava sekä sel-
6668: ka ovat suunnitelleet tuotteen, valmistaneet laisen tuotteen myyjä, jonka valmistaja ei vai-
6669: osia siihen, kokoonpanneet lopputuotteen, keuksitta ole tuotteesta todettavissa. Vieraan
6670: osallistuneet sen jakeluun tai myyneet sen. valtion kanssa tehtävällä sopimuksella voidaan
6671: Vastuu koskisi sekä lopputuotetta että siihen määrätä, että tietyistä valtioista tapahtuvaa
6672: erikseen hankittuja varaosia. Jos valmistaja, tuontia ei pidetä tuotevastuulaissa tarkoitettu-
6673: joka on ensisijaisessa vastuussa tuotevahingos- na tuontina. Lakia sovelletaan niissä tapauksis-
6674: ta, ei voi maksaa korvausta esimerkiksi toimin- sa, joissa Norjan oikeutta on sovellettava Haa-
6675: 1989 vp. - HE n:o 119 15
6676:
6677: gin tuotevastuuseen sovellettavaa lakia koske- aiheutuneista vahingoista. Tuomioistuimet
6678: van yleissopimuksen mukaan. ovat pyrkineet asettamaan tuotteiden valmis-
6679: Lain mukaan vastuu on huolimattomuudesta tuksessa noudatettavalle huolellisuudelle kor-
6680: riippumatonta, jos tuote ei vastaa sitä turvalli- kean vaatimustason. Suurkeittiön, joka oli tar-
6681: suustasoa, jota kuluttaja tai yleisö kohtuudella joillut tartuntavaarallisia ruoka-annoksia, on
6682: voi odottaa. Turvallisuustasoa arvioitaessa pi- katsottu olevan vastuussa vahingosta huolimat-
6683: detään lähtökohtana tuotteen liikkeelle laske- tomuudesta riippumatta. Oikeuskäytännössä
6684: misen ajankohdan olosuhteita. Korvausvelvol- on katsottu, että myös maahantuoja voi joutua
6685: linen ei voi vastuusta vapautuakseen vedota vastuuseen tuotevahingosta.
6686: kehittelyriskiin. Vuonna 1979 komitea ehdotti tuotevastuu-
6687: Lain mukaan tuotevahinkoina korvataan lain säätämistä. Ehdotus perustui Euroopan
6688: henkilövahingot ja omaisuusvahingot. Kor- neuvoston tuotevastuuta koskevaan sopimuk-
6689: vausta ei kuitenkaan suoriteta vahingosta, joka seen. Laki olisi koskenut siten vain henkilöva-
6690: kohdistuu vahingon tapahtuessa pääasiassa hinkoja.
6691: elinkeinotoiminnassa käytettyyn esineeseen. Ruotsissa on parhaillaan käynnissä valmiste-
6692: Tuotteelle itselleen aiheutunuHa vahinkoa ei lutyö tuotevastuuta koskevan lainsäädännön
6693: myöskään korvata lain mukaan. Sama koskee aikaansaamiseksi.
6694: vahinkoa, joka tuotteelle aiheutuu sen osasta, Ruotsissa toimii vapaaehtoinen lääkevakuu-
6695: jos osa oli asennettu tuotteeseen ennen kuin tus samaan tapaan kuin Suomessa.
6696: tuote laskettiin liikkeelle. Korvauksen laskemi-
6697: seen ja sen sovitteluun sovelletaan yleisiä va-
6698: hingonkorvausoikeudellisia sääntöjä. Korvaus- 2.4. Toimivaltainen tuomioistuin ja sovellet-
6699: vaatimus vanhentuu 20 vuodessa siitä, kun tava laki tuotevastuuasioissa
6700: tuote saatettiin valmistajan valvontavallan ul-
6701: kopuolelle. Korvausvaatimus vanhentuu kui- EFTA:n ja EY:n jäsenvaltiot solmivat 16
6702: tenkin 10 vuodessa edellä tarkoitetusta ajan- päivänä syyskuuta 1988 Luganossa tuomiois-
6703: kohdasta, jos valmistaja ei kyseisen vanhentu- tuinten yleistoimivaltaa sekä tuomioiden täy-
6704: misajan päättyessä vallinneen tieteellisen ja täntöönpanoa yksityisoikeuden alalla koskevan
6705: teknisen tietämyksen avulla voinut tuntea va- sopimuksen. Sopimus vastaa sisällöltään EY:n
6706: hingon aiheuttauutta vaaratekijää. jäsenvaltioiden 27 päivänä syyskuuta 1968
6707: Laissa on erityisiä säännöksiä lääkevastuus- Brysselissä solmimaa sopimusta. Brysselin so-
6708: ta. Lääkkeen aiheuttamat vahingot korvataan pimuksen aiempi soveltamiskäytäntö tulee ot-
6709: eräin poikkeuksin lääkevakuutuksesta silloin- taa huomioon Luganon sopimusta tulkittaessa.
6710: kin, kun lääke ei ole ollut turvallisuudeltaan Luganon sopimuksen mukaan nostetaan kanne
6711: puutteellinen. Vakuutuksen kustantavat lääk- sitä vastaan, jolla on kotipaikka jossakin sopi-
6712: keiden valmistajat ja maahantuojat. Nämä. musvaltiossa, tuon valtion tuomioistuimessa.
6713: ovat velvolliset liittymään yhdistykseen, joka Lisäksi voidaan sopimussuhteen ulkopuolista
6714: ottaa vakuutuksen. Vakuutuksesta suoritetaan asiaa koskeva vahingonkorvauskanne nostaa
6715: korvausta enintään 80 miljoonaa kruunua yh- siellä, missä korvausvaatimuksen perustana
6716: den ja saman vuoden aikana todetuista lääke- oleva seikka on tapahtunut. Tätä on Brysselin
6717: vahingoista. Yhteenlaskettu vastuu vahingois- sopimusta sovellettaessa tulkittu siten, että
6718: ta, jotka johtuvat yhden tai useamman lääk- kanne voidaan nostaa sekä siellä, missä vahin-
6719: keen samasta vaikuttavasta aineesta, on rajoi- ko ilmeni, että siellä, missä vahingon aiheutta-
6720: tettu 100 miljoonaan kruunuun. Yhdistyksen nut toiminta tapahtui. Tuotevastuuta koskevis-
6721: jäsenet sekä näiden työntekijät vastaavat lää- sa asioissa tämän on katsottu merkitsevän sitä,
6722: kevahingoista vain vakuutuksella. Jos lääke on että kantaja voi valita, nostaako hän kanteen
6723: turvallisuudeltaan puutteellinen, voidaan kor- siellä, missä vahinko ilmeni, vaiko siellä, missä
6724: vausta kuitenkin vaatia yleisten tuotevastuuta tuote on valmistettu. Rangaistavaan toimin-
6725: koskevien säännösten mukaisesti. taan perustuva kanne voidaan nostaa siellä,
6726: Ruotsissa ei toistaiseksi ole tuotevastuusta missä syyte on nostettu. Luganon sopimuksen
6727: erityissäännöksiä. Yleisten vahingonkorvaus- mukaan tällaisessa asiassa annettu tuomio voi-
6728: oikeudellisten sääntöjen mukaan, jotka koske- daan panna täytäntöön sopimuksen jäsenvalti-
6729: vat myös tuotevastuuta, valmistaja on kaikissa oiden alueilla. Sopimuksen ovat allekirjoitta-
6730: tapauksissa vastuussa huolimattomuudestaan neet Suomi, Alankomaat, Belgia, Islanti, lta-
6731: 16 1989 vp. - HE n:o 119
6732:
6733: lia, Kreikka, Luxemburg, Norja, Portugali, sovelletaan tuomioistuinmaan lakia. Jollei asi-
6734: Ruotsi, Sveitsi ja Tanska. asta sovita, vahinkoa kärsinyt voi valita, sovel-
6735: Valtioiden lainsäädännössä ei yleensä ole letaanko sen valtion lakia, jossa vahingon ai-
6736: nimenomaisia säännöksiä tuomioistuinten kan- heuttaneella on liikepaikka, vai tuotteen osto-
6737: sainvälisestä toimivallasta tuotevastuuasioissa. paikan lakia. Viimeksi mainitun valtion laki ei
6738: Kansainvälinen toimivalta määräytyy useimmi- kuitenkaan voi tulla sovellettavaksi, jos vas-
6739: ten eri seikoista muodostuvien mutkikkaiden tuussa oleva näyttää, että tuotetta on markki-
6740: yhdistelmien perusteella. Tästä syystä ei ole noitu siellä vastoin hänen suostumustaan.
6741: tarkoituksenmukaista pyrkiä tässä kuvaamaan Muutoin voidaan todeta, että nekin normit,
6742: näitä määräytymisperusteita. joissa säännellään sitä, minkä valtion lakia
6743: Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden kon- tuotevastuuasioissa sovelletaan, ovat monimut-
6744: ferenssissa on 2 päivänä lokakuuta 1973 hy- kaisia ja myös niiden sisällön suhteen vallitsee
6745: väksytty tuotevastuuseen sovellettavaa lakia huomattavaa epävarmuutta. Normien sisällön
6746: koskeva sopimus. Sopimuksen mukaan sovel- kuvailu saattaisi siksi muodostua harhaanjoh-
6747: lettavaksi tulee sen valtion laki, jossa vahinkoa tavaksi. Voidaan vain todeta, että toisinaan
6748: kärsineellä on asuinpaikka, jos myös vastaajal- tuotevahinkoihin sovellettavaa lakia koskevien
6749: la on pääasiallinen liikepaikka tässä valtiossa säännösten mukaan sovellettavaksi voi tulla
6750: tai jos vahinkoa kärsinyt on hankkinut tuot- tuotteen valmistusvaltion laki. Tällainen on
6751: teen tai vahinko on tapahtunut siellä. Vahin- tilanne esimerkiksi Saksan Liittotasavallassa.
6752: gon tapahtumapaikan laki tulee sovellettavak-
6753: si, jos se on samalla vastaajan pääasiallisen
6754: liikepaikan laki tai sen valtion laki, jossa 3. Esityksen yhteiskunnallinen
6755: vahinkoa kärsinyt on hankkinut tuotteen. Jos merkitys
6756: mikään mainituista tilanteista ei ole käsillä,
6757: tulee vahinkoa kärsineen valinnan mukaan so- 3.1. Tavoitteet
6758: vellettavaksi joko vastaajan pääasiallisen liike-
6759: paikan tai vahingon tapahtumapaikan laki. Esillä olevan esityksen tarkoituksena on eh-
6760: Vahingon tapahtumapaikan ja vahinkoa kärsi- käistä ennakolta tuotevahinkoja siten, että
6761: neen asuinpaikan lakeja ei sovelleta, jos vas- tuotteita valmistavat ja maahan tuovat yrityk-
6762: tuussa oleva näyttää, ettei hänen kohtuudella set saataisiin entisestään tehostamaan markki-
6763: voida olettaa olleen tietoinen vahingon aiheut- noimiensa tuotteiden valvontaa. Toiseksi tar-
6764: taneen tuotteen tai hänen valmistamaosa koituksena on parantaa vahinkoa kärsineen
6765: muun samantyyppisen tuotteen tarjoamisesta oikeutta saada korvaus tuotevahingosta. Esi-
6766: myytäväksi kyseisessä valtiossa. Yleissopimuk- tyksellä pyritään samalla myös siihen, että
6767: sen ovat ratifioineet Alankomaat, Espanja, tuotevahinkojen aiheuttamat taloudelliset rasi-
6768: Jugoslavia, Luxemburg, Norja ja Ranska. Bel- tukset jakautuisivat nykyistä oikeudenmukai-
6769: gia, Italia ja Portugali ovat allekirjoittaneet semmin. Vahingot jäävät tällä hetkellä usein
6770: sopimuksen. osittain yksityisen vahinkoa kärsineen ja osit-
6771: Vain joidenkin Haagin sopimukseen liitty- tain yhteiskunnan kannettaviksi. Esityksellä on
6772: mättömien maiden lainsäädännössä on sään- myös kauppapoliittinen tavoite. Tarkoituksena
6773: nöksiä tuotevastuuseen sovellettavasta laista. on saattaa tuotevastuu eurooppalaiselle tasolle,
6774: Itävallassa ja Sveitsissä tällaisia säännöksiä on jotta kilpailuolosuhteet olisivat mahdollisim-
6775: annettu. Itävallan lain mukaan ostajaa koh- man tasavertaiset. Ehdotetun lainsäädännön
6776: danneisiin vahinkoihin sovelletaan sen valtion myötä tuotevahingon kärsinyt saisi vähintään
6777: lakia, jossa tuotetta on markkinoitu tai jossa samantasoisen oikeuden korvaukseen tuoteva-
6778: se on ostettu. Jos vahinko kohdistuu muuhun hingoista kuin muissa Euroopan markkinata-
6779: kuin ostajaan, sovelletaan sen valtion lakia, lousmaissa.
6780: jossa tuotteeseen liittynyt vaaratekijä toteutui.
6781: Tämän on katsottu tarkoittavan sen valtion
6782: lakia, jossa vahingon vaikutukset ovat ilmen- 3.2. Keinot
6783: neet.
6784: Sveitsin oikeuden mukaan osapuolet voivat Ehdotetun tuotevahingosta seuraavan vas-
6785: vahingon tapahduttua sopia siitä, että vastuuta tuun ankaroittamisen tarkoituksena on ehkäis-
6786: ja vahingonkorvausta koskeviin kysymyksiin tä vahinkojen syntymistä. Tätä voidaan edistää
6787: 1989 vp. - HE n:o 119 17
6788:
6789: lisäämällä vahinkojen ehkäisemisestä saatavaa ettei ole tarpeen ottaa huomioon toimintojen
6790: taloudellista hyötyä. Tiukennettu vastuu saa erilaista riskialttiutta vakuutusmaksuissa.
6791: aikaan sen, että yritykselle käy Ui.rkeäksi tehos- Pakollinen vastuuvakuutus tuotevahinkojen
6792: taa tuotevalvontaa, selvittää syyt tapahtunei- varalta ei näytä perustellulta ainakaan tässä
6793: siin vahinkoihin ja poistaa tällaiset vahinkoa vaiheessa. Ei ole aiheellista luoda organisaati-
6794: aiheuttavat tekijät. ota valvomaan sitä, että valmistajat, maahan-
6795: Vahinkoa kärsineen mahdollisuuksia saada tuojat ja muut mahdollisesti vastuuseen joutu-
6796: korvausta tuotevahingoista ehdotetaan paran- vat hankkivat ja ylläpitävät tällaisia vakuutuk-
6797: nettavaksi saattamalla valmistajat ja maahan- sia ennen kuin on osoittautunut, ettei vahin-
6798: tuojat huolimattomuudesta riippumattomaan gonkorvausjärjestelmä toimi tyydyttävästi.
6799: tuotevahinkojen korvausvastuuseen. Ehdote- Voidaan myös kysyä, miksi vakuutusjärjestel-
6800: tussa laissa on näin ollen kysymys vahingon- mä olisi tuotevahinkojen osalta tarpeellisempi
6801: korvausoikeudellisesta sääntelystä. Se antaa kuin muissa yrityksen vahingonkorvausvastuu-
6802: vahinkoa käsineelle oikeuden vaatia vahingosta ta koskevissa tapauksissa. Tässä yhteydessä
6803: korvausta, mutta se ei takaa sitä, että vahinkoa voidaan myös viitata parhaillaan käynnissä
6804: kärsinyt myös saa korvauksen vahingostaan. olevaan ympäristövahinkojen korvaamista kos-
6805: Vastuussa ollut yritys on saattanut lopettaa kevaan selvitystyöhön, jonka yhteydessä voi
6806: toimintansa jo ennen kuin vahinko havaittiin ilmetä samankaltaisia ongelmia.
6807: tai korvausta vaadittiin. Vastuussa oleva saat- Tuotevahinkojen aiheuttamien taloudellisten
6808: taa myös olla varaton. Ehdotus ei siten pidä rasitusten uudelleenjako, johon esityksellä täh-
6809: sisällään sääntelyä, jonka mukaan vahinkoa dätään, koituisi etupäässä vahinkoa kärsinei-
6810: kärsineellä olisi oikeus saada tuotevahinkoosa den ja jossain määrin myös yhteiskunnan hy-
6811: korvatuksi vakuutuksesta tai jonka mukaan väksi. Vahinkoa kärsineellä olisi ehdotuksen
6812: vastuussa olevan olisi otettava vastuuvakuutus mukaan oikeus saada korvausta tuotevahingos-
6813: kattamaan mahdollinen korvausvastuu. ta, vaikka vahingosta vastuussa olevan syyksi
6814: Vahinkoa kärsineen edut turvaava vakuutus- ei voida lukea huolimattomuutta ja vaikka
6815: järjestely voitaisiin luoda sellaiseksi, että kaik- huolimattomuudesta ei voida esittää näyttöä.
6816: ki tuotteita valmistavat tai maahantuovat elin- Myös se seikka, että tuotevastuu tulisi katta-
6817: keinonharjoittajat veivoitetaan ottamaan ja yl- maan kehittelyvahingot, on nähtävä pyrkimyk-
6818: läpitämään vakuutus. Vakuutus voisi olla joko senä jakaa tuotteeseen liittyvät riskit laajem-
6819: vastuuvakuutus, joka kattaa vastuussa olevan malle henkilöpiirille sen sijasta, että vahinkoa
6820: vahingonkorvausvelvollisuuden, tai vahingoit- kärsinyt yksin kantaisi riskin. Ehdotuksen tätä
6821: tuneen eduksi otettu vakuutus, josta vahinkoa osaa selvitellään lähemmin jäljempänä kohdas-
6822: kärsinyt voisi suoraan saada korvauksen. Va- sa 3.3.3.
6823: kuutuskustannukset voitaisiin jakaa summittai- Ehdotettujen muutosten suurin merkitys on
6824: sesti vakuuttamisvelvollisten kesken ottamatta todennäköisesti niiden tarjoamissa näyttövel-
6825: huomioon esimerkiksi valmistajan toiminnan vollisuutta koskevissa eduissa verrattuna ny-
6826: laajuutta ja siihen mahdollisesti liittyviä riski- kyiseen tilanteeseen. Riskit, joita epäselvien
6827: tekijöitä. Tällöin olisi kuitenkin luotava järjes- oikeussäännösten varassa käytäviin oikeuden-
6828: telmä, jonka avulla valvottaisiin, että vakuu- käynteihin liittyy, vähenevät. Vahinkoa kärsi-
6829: tukset otetaan ja pidetään voimassa. Jos va- neen olisi korvausta saadakseen näytettävä,
6830: kuutusjärjestelmän kustannukset haluttaisiin että hän on kärsinyt vahingon, että vahingon
6831: jakaa kohtuullisella tavalla järjestelmän kus- ja tuotteen välillä on syy-yhteys ja että se, jolta
6832: taotavien kesken, toisin sanoen niiden kesken, korvausta vaaditaan, on lain mukaan vastuus-
6833: jotka voivat joutua vastuuseen syntyvistä va- sa kyseisestä tuotevahingosta. Tämän jälkeen
6834: hingoista, olisi tätä varten laadittava perusteet olisi valmistajan tai maahantuojan asiana tuo-
6835: kustannusten jakamiselle. Tällaisen vakuutus- da esiin jonkin sellaisen perusteen olemassaolo,
6836: järjestelmän hallintokustannukset muodostui- joka vapauttaisi hänet vastuusta.
6837: sivat todennäköisesti korkeiksi. Ehdotuksesta seuraavat korvausoikeuden
6838: Vaikeudet yleisen vakuutuksen aikaansaami- laajentuminen sekä vahinkoa kärsineelle asete-
6839: sessa ovat eri suuruusluokkaa kuin alakohtai- tun todistustaakan helpottaminen johtanevat
6840: sissa vakuutusratkaisuissa, joissa vakuutuksen- siihen, että korvausvaatimuksia esitetään aiem-
6841: ottajia on suhteellisen vähän ja eri yritysten paa useammin. Tähän lopputulokseen ei voi
6842: toiminta on keskenään niin samankaltaista, olla huomautettavaa sikäli kuin vahinkoa kär-
6843:
6844: 3 391154S
6845: 18 1989 vp. - HE n:o 119
6846:
6847: sinyt on oikeutettu saamaan korvausta mutta tajaan, tämä mahdollisuus ei ehkä ole käytettä-
6848: jättäisi korvausvaatimuksen voimassa olevan vissä, jos ainetta on esimerkiksi käytetty annet-
6849: oikeuden perusteella esittämättä oikeuden- tujen käyttöohjeiden vastaisesti.
6850: käyntiin liittyvän epävarmuuden vuoksi. Arvioitaessa sitä, tulisiko lain koskea jalos-
6851: tamattomia maataloustuotteita ja luonnontuot-
6852: teita, huomiota ei tule kiinnittää yksistään
6853: 3.3. Ehdotuksen pääkohdat kotimaisiin tuotteisiin. Voidaan päinvastoin
6854: otaksua, että kotimaiset tuotteet yleensä täyttä-
6855: 3.3 .1. Soveltamisala vät korkeatkin turvallisuusvaatimukset ja että
6856: näiden tuotteiden puutteellisesta turvallisuu-
6857: Ehdotettu laki koskisi korvauksen suoritta- desta aiheutuu harvoin korvausvaatimuksia.
6858: mista tuotteesta aiheutuneista henkilövahin- Jollei laki koskisi tällaisia alkutuotteita, poik-
6859: goista sekä sellaisista esinevahingoista, jotka keus ulottuisi myös maahantuotuihin elintar-
6860: kohdistuvat vahingon tapahtumisaikaan pää- vikkeisiin. Laki ei siten soveltuisi esimerkiksi
6861: asiassa yksityiseen tarkoitukseen käytettyyn maahantuotuihin hedelmiin ja vihanneksiin.
6862: omaisuuteen. Lain soveltamisalasta rajattaisiin Huomioon ottaen sen, mitä edellä on todettu
6863: ulkopuolelle tietyt vahingot, joista korvaus tarpeesta kiinnittää erityistä huomiota tuottei-
6864: suoritetaan muiden sääntöjen mukaan. siin, joista voi aiheutua henkilövahinkoja, täl-
6865: lainen ratkaisu ei olisi toivottava.
6866: Lain soveltamisesta jalostamattomiin alku-
6867: Tuotteet tuotteisiin ei voine seurata ylipääsemättömiä
6868: ongelmia. Usein korvausvaatimus kohdistetta-
6869: Lain soveltamisalaa rajaa se, että laki koski- neen pikemminkin myöhempään jakeluketjun
6870: si tuotteista aiheutuneita vahinkoja. Ilmaisulla partaaseen kuin tuotteen tuottajaan tai kerää-
6871: "tuote" tarkoitetaan muun muassa teollisesti jään. Tällä saattaa myös olla oikeus korvauk-
6872: valmistettuja ja käsityönä tehtyjä tuotteita. seen siltä valmistajalta, jonka tuote on aiheut-
6873: Lain soveltamisalaa harkittaessa on kiinni- tanut hänen tuotteelleen korvausvelvollisuuden
6874: tettävä erityistä huomiota sellaisiin tuotteisiin, aiheuttaneen ominaisuuden. Ulkomaiset selvi-
6875: joihin liittyy henkilövahingon vaara. Tämä tykset viittaavat myös siihen, että esimerkiksi
6876: koskee muun ohella elintarvikkeita. Elintarvik- maataloutta koskevan kollektiivisen vakuutuk-
6877: keet ovat sen vuoksi keskeinen lain soveltamis- sen kustannukset eivät nousisi kohtuuttomiksi.
6878: alaan kuuluva tuoteryhmä. Niille on asetettava Mahdollisuudet käytännössä kohdistaa tuo-
6879: erityisen korkeat turvallisuusvaatimukset. Vas- tevastuulain mukainen vastuu alkutuotteen
6880: tuun elintarvikkeesta aiheutuneesta vahingosta tuottajaan poikkeavat olennaisesti muista vas-
6881: ei siten tulisi olla lievempi kuin muiden tuottei- tuutilanteista. Esimerkiksi elintarvikkeessa ai-
6882: den kohdalla. nesosana käytetyn alkutuotteen tuottajaa ei
6883: Edellä sanottu koskee epäilyksittä teollisesti useinkaan voida jälkikäteen selvittää. Silloin-
6884: valmistettuja elintarvikkeita. Lakia ehdotetaan kin, kun on kyse alkutuotteiden, kuten vihan-
6885: kuitenkin sovellettavaksi myös viljelemällä tai nesten tai tuoreiden hedelmien myymisestä ja-
6886: muulla tavoin tuottamalla saatuihin tuotteisiin, lostamattomina suoraan kuluttajille, on lähes
6887: vaikka tuotteet eivät olisi olleetkaan teollisen poikkeuksetta mahdotonta jälkeenpäin selvit-
6888: jatkojalostuksen kohteena. Laki koskisi siten tää tuotteiden viljelijää. Tällaisista tuotteista
6889: maanviljelyksestä ja kotieläintuotannosta saa- aiheutuvista vahingoista seuraava vastuu tulee
6890: tavia tuotteita. Niin ikään se koskisi kasvatet- sen vuoksi rasittamaan käytännössä lähinnä
6891: tua kalaa. vähittäis- ja tukkukauppaa sekä maahantuojia.
6892: Viljelyn tai kasvatuksen yhteydessä maata- Norjan tuotevastuulaki koskee jalostamatto-
6893: loustuotteetkin voivat saada samanlaisia vahin- mia alkutuotteita. Myös Ruotsissa tultaneen
6894: koa aiheuttavia ominaisuuksia kuin teollisesti ehdottamaan, että laki koskisi alkutuotteita.
6895: tuotetut tuotteet. Maanviljelyksestä saataviin EY -maista Belgia, Espanja, Luxemburg ja
6896: tuotteisiin on esimerkiksi voinut torjunta-ainei- Ranska saattanevat tuotevastuulainsäädäntön-
6897: ta säännösten vastaisesti käytettäessä joutua sä koskemaan myös näitä tuotteita.
6898: myrkkyjä. Vaikka vahinkoa kärsinyt voikin Laki tulisi sovellettavaksi tuotteiden aiheut-
6899: periaatteessa kohdistaa korvausvaatimuksensa tamiin vahinkoihin, olipa kyseinen tuote tar-
6900: vahinkoa aiheuttaneen torjunta-aineen valmis- koitettu yksityiseen kulutukseen tai käytettä-
6901: 1989 vp. - HE n:o 119 19
6902:
6903: väksi tuotantotoiminnassa. Aiempia ehdotuk- direktiivin, Norjan lain ja Ruotsin lakiehdo-
6904: sia tuotevastuuta koskevaksi lainsäädännöksi tuksen kanssa, ehdotetaan, että laki koskisi
6905: on pidetty osana pyrkimystä vahvistaa kulutta- kaikkia tuotteita riippumatta siitä, ovatko ne
6906: jansuojaa. Ehdotukset oli rajoitettu koske- lopputuotteita tai tarkoitetut yksityiseen kulu-
6907: maan sellaisia vahinkoa aiheuttaneita tuotteita, tukseen vaiko ei. Näin ollen tuotteet määritel-
6908: jotka oli tarkoitettu yksityiseen kulutukseen tai täisiin irtaimiksi esineiksi.
6909: joita olennaisessa määrin käytettiin tällä ta- Erinäisiä ongelmia liittyy sellaisiin tuottei-
6910: voin, vaikka ne oli tarkoitettu muuhun käyt- siin, joita käytetään toisten tuotteiden raaka-
6911: töön. aineina tai osina taikka joita muuten käytetään
6912: On kuitenkin osoittautunut, että lain sovel- toisten tuotteiden valmistamisessa tai tuottami-
6913: tamisalan rajoittaminen kulutustavaroihin joh- sessa. Näitä tuotteita kutsutaan ehdotuksessa
6914: taisi lukuisiin ongelmiin. Tällainen rajaus mer- osatuotteiksi. Myös osatuotteet ovat laissa tar-
6915: kitsisi, että laki koskisi vain lopputuotteita, koitettuja tuotteita. Lain mukainen tuotevas-
6916: jotka on tarkoitettu tai joita olennaisessa mää- tuu voisi näin ollen syntyä, kun yritys valmis-
6917: rässä käytetään yksityiseen kulutukseen. Laki tettuaan, tuotettuaan tai tuotuaan tuotteen
6918: ei sitä vastoin koskisi raaka-aineita ja erilaisia maahan laskee sen liikkeelle, tapahtuupa tämä
6919: komponentteja - ehdotuksen käsitteistössä tuotteen saattamiseksi kulutukseen tai toisen
6920: osatuotteita - joita käytetään kulutustavaroi- yrityksen edelleenjalostettavaksi. Vastuun syn-
6921: den valmistamisessa. On usein vaikeaa todeta, tymisen edellytyksenä olisi, että osatuote on
6922: milloin tuote on valmis. Sama vaikeus tulee turvallisuudeltaan puutteellinen.
6923: tosin esiin ehdotetun lainkin kohdalla sikäli, Osatuotteista aiheutuu ainakin kolmenlaisia
6924: että myös sitä sovellettaessa joudutaan arvioi- ongelmia. Jos lopputuotteesta aiheutuu vahin-
6925: maan, onko jotakuta pidettävä tuotteen val- ko sen seurauksena, että osatuote on ollut
6926: mistajana siinä mielessä, että häneen voidaan turvallisuudeltaan puutteellinen, herää kysy-
6927: kohdistaa lain mukainen vastuu. Vaikeudet mys, onko lopputuotteen valmistaja vastuussa
6928: ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat, jos vahingosta silloinkin, kun hän ei ollut havain-
6929: vastuu koskee vain lopullisia tuotteita kuin että nut tai edes voinut havaita turvallisuuspuutet-
6930: se koskisi lopputuotteiden ohella myös puoli- ta. Käsiteltäessä edellä vastuun kanavointia
6931: valmisteitaja lähes valmiita tuotteita. Vastuun lopputuotteen valmistajalle päädyttiin siihen,
6932: kohdistaminen vain lopputuotteisiin saattaisi että lopputuotteen valmistajan tulee tällöinkin
6933: myös johtaa siihen, että luodaan keinotekoinen olla vastuussa. Seuraava kysymys on, minkä-
6934: viimeinen tuotantovaihe, johon mahdollisesti laisessa vastuussa kyseiset valmistajat ovat va-
6935: aiheutuvat vastuut keskitettäisiin. Tällaisella hingonkärsijää kohtaan. Ehdotuksen mukaan
6936: tuotantopartaalla ei ehkä myöskään olisi varo- vastuu olisi yhteisvastuuta kuten Suomen oi-
6937: ja syntyvien vahinkojen korvaamiseen. Ehdo- keuden mukaan yleensäkin on laita vastuun
6938: tuksen rajoittaminen koskemaan vain lopullisia kohdistuessa useampaan vastuutahoon. Toinen
6939: jalostettuja kulutustavaroita tekisi tuotevas- jatkokysymys on, miten vastuu on jaettava
6940: tuun kiertämisen helpoksi. päätuotteen ja osatuotteen valmistajien välillä.
6941: Ehdotuksessa lähdetään sen vuoksi siitä, että Tuotevastuulaissa ei tätä kysymystä ehdoteta
6942: tuotteena pidetään kaikissa tuotantovaiheissa säänneltäväksi, vaan vastaus olisi löydettävissä
6943: tuotettuja tuotteita. Tuotteen päävalmistaja yleisistä vastuun jakamista koskevista periaat-
6944: olisi vastuussa huolimatta siitä, että joku toi- teista. Tämä johtaa siihen, että lopullinen vas-
6945: nen on myöhemmin viimeistellyt tuotteen. EY- tuu tulee sille, joka vahingon on aiheuttanut,
6946: direktiivissä, Norjan tuotevastuulaissa tai joskin myös myötävaikuttava tuottamus ote-
6947: Ruotsin ehdotuksessa tuotevahinkolaiksi ei taan arvioinnissa huomioon.
6948: vastuuta ole kanavoitu koskemaan vain loppu- Toinen osatuotteita koskeva ongelma liittyy
6949: tuotteita. tilanteeseen, jossa vahinko on seurausta sen
6950: Kun tuote näin määritellään tarkoittamaan tuotteen suunnittelusta, johon osatuote on lii-
6951: myös muita tuotteita kuin lopputuotteet, käy tetty. EY-direktiivin 7 artiklan f-kohdassa on
6952: vaikeaksi rajoittaa laki koskemaan vain kulu- nimenomainen määräys, jonka mukaan osa-
6953: tustavaroiden aiheuttamia vahinkoja. Voitai- tuotteen valmistaja voi vastuusta vapautuak-
6954: siin hyvin kysyä, onko muita kuin lopputuot- seen vedota siihen, että vahinko johtui pää-
6955: teita pidettävä kulutustavaroina. Tästä syystä tuotteen suunnittelusta. Ehdotukseen ei tästä
6956: ja jotta päästäisiin yhdenmukaisuuteen EY- asiasta ole otettu erillistä säännöstä. Säännök-
6957: 20 1989 vp. - HE n:o 119
6958:
6959: sestä, jonka mukaan vastuu syntyy vain, jos rauksena, että palvelus on turvallisuudeltaan
6960: tuote on ollut turvallisuudeltaan puutteellinen, puutteellinen ja siitä aiheutuu henkilö- tai esi-
6961: seuraa kiistattomasti, että osatuotteen liikkeel- nevahinko. Ehdotuksen valmistelun yhteydessä
6962: le laskenut ei ole vastuussa päätuotteen suun- ei ole selvitetty sitä, voisivatko ehdotetut sään-
6963: nittelusta aiheutuneesta vahingosta. Osatuote nökset toimia tyydyttävästi myös palveluksiin
6964: ei tällöin ole ollut sitä liikkeelle laskettaessa sovellettuina. Joiltakin osin tämä saattaisi olla
6965: turvallisu udel taan puutteellinen. mahdollista, jos vahinko esimerkiksi on seu-
6966: Kolmas kysymys on, onko osatuotteen liik- rausta virheestä asennettaessa tuotteeseen vara-
6967: keelle laskenut vastuussa vahingosta, joka on osaa. Vaikka varaosa on laissa tarkoitettu
6968: seurausta siitä, että hän on noudattanut osa- tuote, saattaa siitä, että lakia ei sovelleta palve-
6969: tuotteen tilaajan antamia ohjeita. Ehdotuksen luksiin, kuitenkin seurata ongelmia, koska jou-
6970: mukaan tällaisia osatuotteen tilauneen valmis- dutaan selvittämään, johtuiko vahinko vara-
6971: tajan antamia ohjeita noudattanut voisi vas- osan vai palveluksen virheestä. Varaasahan on
6972: tuusta vapautuakseen vedota tähän seikkaan. ehdotuksessa tarkoitettu tuote. Muunlaisissa
6973: Tuotteen liittäminen toiseen irtaimeen esi- tilanteissa on kyseenalaista, soveltuisika ehdo-
6974: neeseen ei edellä todetun mukaisesti johtaisi tettu laki palveluksiin. Ottaen huomioon, että
6975: siihen, että se kadottaisi tuotteen ominaisuu- kuluttajapalveluksia koskevan lainsäädännön
6976: tensa ja että sen valmistajan vastuu poistuisi. valmistelu on jo edennyt pitkälle, on pidetty
6977: Sama pätee kuitenkin myös, vaikkei liittämistä tarkoituksenmukaisimpana siinä yhteydessä
6978: voitaisi pitää valmistamisena tai tuottamisena. säännellä tällaisista vahingoista johtuvaa vas-
6979: Laissa ehdotetaan myös säädettäväksi, että tuuta.
6980: irtain esine ei menetä tuotteen ominaisuuttaan
6981: silloinkaan, kun se liitetään kiinteistöön. Tuo-
6982: tevastuulain mukaan tulisivat siten korvatta- Suhde muuhun lainsäädäntöön
6983: viksi myös esimerkiksi rakennusaineiden henki-
6984: lölle tai omaisuudelle aiheuttamat vahingot. Ne rajoitukset, joita tuotevastuulain sovelta-
6985: Lakia ei sen sijaan sovellettaisi kiinteästä misalaan ehdotetaan suhteessa muuhun lain-
6986: omaisuudesta aiheutuneisiin vahinkoihin. Ra- säädäntöön, johtuvat pyrkimyksestä välttää ti-
6987: joituksella on merkitystä lähinnä silloin, kun lanne, jossa sama vahinko voisi tulla korvatta-
6988: vahinko johtuu suunnittelu- tai rakennevir- vaksi useilla eri perusteilla. Korvausmahdolli-
6989: heestä. Se merkitsee myös, että rakennusaineen suus useilla perusteilla johtaa usein lisäkustan-
6990: puutteelliseen turvallisuuteen perustuvaa vaati- nuksiin esimerkiksi kaksinkertaisten vakuutus-
6991: musta ei voida ehdotettuun lakiin vedoten ten muodossa tai eri vakuutuksenantajien kes-
6992: kohdistaa rakennuksen rakentajaan tai omista- kinäisinä takautumisvaatimuksina. Mahdolli-
6993: jaan. suus korvauksen saamiseen useilla perusteilla ei
6994: Tuotevastuulain nojalla ei suoritettaisi kor- mainittavasti parantaisi vahinkoa kärsineen oi-
6995: vausta tuotteelle itselleen aiheutuneesta vahin- keussuojaa eikä myöskään muuttaisi lopullis-
6996: gosta. Jos tuote on turvallisuudeltaan puutteel- ten kustannusten kohdentumista.
6997: linen ja se aiheuttaa tuotteen vahingoittumisen, Ydinvahinkoja koskeva erityinen korvaus-
6998: tuote on yleensä samalla myös virheellinen, ja järjestelmä perustuu ajatukselle, että korvaus-
6999: korvaus virheestä tulee maksettavaksi tuotteen velvollisuus on keskitettävä ydinlaitoksen halti-
7000: hankintasopimusta koskevien, esimerkiksi ir- jalle. Atomivastuulaki perustuu kansainväli-
7001: taimen kaupasta annettujen säännösten perus- seen sopimukseen, jossa tämä kanavointi on
7002: teella. Oikeusministeriössä valmisteilla olevaan toteutettu. Kanavoinuin taustalla olevan peri-
7003: kuluttajansuojalain 5 luvun muuttamista kos- aatteen vastaista olisi, jos ydinvahinkoon pe-
7004: kevaan ehdotukseen sisältyy säännöksiä osta- rustuva vaatimus voitaisiin kohdistaa laitoksen
7005: jan oikeudesta tietyissä tapauksissa esittää kau- valmistajaan silloin, kun vahinko on johtunut
7006: pasta johtuvia vaatimuksia myyntiketjun aiem- laitoksen tai sen osatuotteen puutteellisesta
7007: malle partaalle. Kysymys itse tuotteelle aiheu- turvallisuudesta.
7008: tuneen vahingon korvaamisesta tulisikin rat- Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät
7009: kaista tämän lainsäädännön yhteydessä. sähköstä aiheutuneet vahingot. Sähkölakiin si-
7010: Laki koskisi vain tuotteista eli irtaimista sältyvät vahingonkorvaussäännökset on tältä
7011: esineistä aiheutuvia vahinkoja. Lakia ei sovel- osin laadittu niin, että niiden perusteella voi
7012: lettaisi vahinkoihin, jotka syntyvät sen seu- saada korvausta samassa laajuudessa kuin eh-
7013: 1989 vp. - HE n:o 119 21
7014:
7015: dotetun tuotevastuulain nojalla. Tarvetta sii- tuotevastuulaki. Ehdotetun lain yleisluonteisia
7016: hen, että vahinkoa kärsinyt voisi vaatia kor- säännöksiä tuotevahinkojen korvaamisesta ei
7017: vausta samasta vahingosta myös tuotevastuu- myöskään ole laadittu silmällä pitäen niitä
7018: lain nojalla, ei näyttäisi olevan siitäkään huoli- erityisongelmia, joita lääkkeiden kohdalla tulee
7019: matta, että sähkölain ja tuotevastuulain välillä esiin ja jotka ennen kaikkea koskevat tuotteen
7020: on eräs olennainen ero. Eroavuus koskee sitä tulemiseen turvallisuudeltaan puutteelliseksi
7021: aikaa, jonka kuluessa korvausvaatimus on esi- johtavia edellytyksiä. Vapaaehtoisen vakuutus-
7022: tettävä. Tuotevastuulain mukaan korvauskan- järjestelmän nojalla korvataan lääkkeen ai-
7023: ne olisi nostettava 10 vuoden kuluessa tuotteen heuttamat vahingot riippumatta siitä, onko
7024: liikkeelle laskemisesta kun taas sähkölain mu- lääke ollut turvallisuudeltaan puutteellinen.
7025: kainen korvaus vanhentuu kahdessa vuodessa Tuotevastuulain soveltaminen lääkkeisiin joh-
7026: vahingon tapahtumisesta. Ne syyt, jotka tuote- taisi näin ollen korvausoikeuden rajoittumi-
7027: vahinkojen kohdalla puoltavat pitkää vanhen- seen. Lääkkeiden aiheuttamien vahinkojen
7028: tumisaikaa, eivät kuitenkaan päde samalla ta- korvaamista koskevien erillisten lainsäännösten
7029: voin sähkövahingoissa. Sähkövahingoissa va- laatimista ei voitane pitää perusteltuna, kun
7030: hingon seuraus ilmenee yleensä välittömästi. tarjolla on tyydyttävästi toimiva vapaaehtoinen
7031: Lienee myös epätavallista, että sähkövahingon korvausjärjestelmä.
7032: syystä voisi vallita epätietoisuutta. Sähkölain Siinä tapauksessa, että vakuutusjärjestelmä
7033: mukainen lyhyt vanhentumisaika ei sen vuoksi ei toimisi tyydyttävästi, voitaisiin erityinen lää-
7034: ole riittävä syy siihen, että tuotevastuulain kevahinkoja koskeva lainsäädäntö toteuttaa oi-
7035: pitäisi koskea myös kyseisiä sähkövahinkoja. keusministeriössä laaditun lääkevahinkolakieh-
7036: Sähkövahinkojen sulkemiseksi lain sovelta- dotuksen pohjalta (Oikeusministeriön lainval-
7037: misalasta ei tarvita nimenomaista säännöstä. misteluosaston julkaisu 2/1979). Näillä perus-
7038: Ne jäävät tuotevastuulain ulkopuolelle sillä teilla on katsottu, ettei vahinkoa kärsineellä
7039: perusteella, että lakia sovelletaan irtaimiin esi- tarvitsisi olla oikeutta korvauksen saamiseen
7040: neisiin. Sähköenergia ei ole irtain esine. tuotevastuulain nojalla siltä osin, kuin kor-
7041: Se, että sähkön aiheuttamat vahingot eivät vausta voi saada lääkevahinkovakuutuksesta.
7042: kuuluisi lain soveltamisalaan, ei merkitse, että Edelleen ehdotetaan, että tuotevastuulakia ei
7043: poikkeus koskisi myös sähköllä toimivista lait- sovellettaisi vahinkoihin, joista korvausta voi-
7044: teista kuten kotitalouskoneista tai kotielektro- daan saada liikennevakuutuslain perusteella.
7045: niikasta aiheutuvia vahinkoja. Tällaiset laitteet Rajoituksella on merkitystä, kun liikenneva-
7046: ovat ehdotuksessa tarkoitettuja tuotteita. hinko on aiheutunut ajoneuvon puutteellisesta
7047: Laki ei ehdotuksen mukaan koskisi myös- turvallisuudesta, josta sen valmistaja tai maa-
7048: kään potilasvahinkolaissa tarkoitettuja vahin- hantuoja olisivat vastuussa, esimerkiksi henki-
7049: koja. Potilasvahinkolaki koskee vain rajoite- lövahingoista tai toiselle ajoneuvolle aiheutu-
7050: tusti sellaisia vahinkoja, jotka korvattaisiin neista vahingoista. Koska nämä vahingot nyky-
7051: tuotevastuulain mukaan. Näitä ovat sairaan- ään korvataan liikennevakuutuksesta, rajoitus
7052: hoitolaitteiston tai -välineen viasta johtuneen johtaa siihen, että liikennevakuutuksen antaja
7053: tapaturman aiheuttamat vahingot. Myöskään ei voisi kohdistaa takautumisvaatimusta turval-
7054: tältä osin ei ole perusteita kaksinkertaisen kor- lisuudeltaan puutteellisen ajoneuvon valmista-
7055: vausjärjestelmän aikaansaamiseen. jaan tai maahantuojaan. Tällaisen takautumis-
7056: Tuotevastuulaki ei myöskään koskisi ihmisil- oikeuden käyttäminen edellyttäisi, että kussa-
7057: le tarkoitettujen, lääkevahinkovakuutuksen kin yksittäistapauksessa selvitetään se, onko
7058: piiriin kuuluvien lääkkeiden aiheuttamia vahin- vahinko johtunut ajoneuvon puutteellisesta
7059: koja. Lääkevahinkovakuutus on vapaaehtoi- turvallisuudesta. Tällaisia tutkimuksia ei nyky-
7060: nen vakuutus, jonka lääkkeiden valmistajat ja ään yleensä tehdä. Tulo, jonka liikennevakuu-
7061: maahantuojat ovat ottaneet mahdollisten va- tuksen antajat voisivat saada takautumisoi-
7062: hinkoa kärsivien lukuun. Vakuutusehtojen mu- keuden käyttämisestä, olisi ilmeisesti niin vä-
7063: kaista oikeutta korvaukseen voidaan pitää tyy- häinen, ettei sillä olisi vaikutusta liikenneva-
7064: dyttävänä, kun otetaan huomioon vakuutus- kuutusmaksujen suuruuteen. Toisaalta ajoneu-
7065: ehdoissa 1 päivänä tammikuuta 1989 voimaan vojen valmistajat ja maahantuojat sisällyttäisi-
7066: tulleet muutokset. Korvausvastuussa olevan vät tuotevastuuvakuutustensa maksut ajoneu-
7067: maksukykyä ajatellen vakuutus antaa vahin- vojen hintoihin. Tämän kustannuslisäyksen
7068: koa kärsineelle myös paremman turvan kuin maksaisivat ajoneuvojen ostajat, toisin sanoen
7069: 22 1989 vp. - HE n:o 119
7070:
7071: olennaisesti sama henkilöpiiri, joka maksaa sesta turvallisuudesta aiheutuu vahinko yrityk-
7072: liikennevakuutusmaksut. Tätä taustaa vastaan sen työntekijälle. Vahingon kärsineen työnteki-
7073: näyttäisi hyöty siitä, että tuotevastuulaki kos- jän voidaan olettaa jatkossakin vaativan kor-
7074: kisi myös liikennevakuutuksesta korvattavia vausta ensi sijassa tapaturmavakuutuksesta.
7075: vahinkoja, jäävän vähäiseksi. Tapaturmavakuutus antaa eräissä suhteissa
7076: Sen sijaan lakia sovellettaisiin sellaisiin ajo- laajemman oikeuden korvaukseen kuin ne kor-
7077: neuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunei- vauksen määräämistä koskevat vahingonkor-
7078: siin vahinkoihin, joita ei korvata liikenneva- vausoikeudelliset periaatteet, joita noudatettai-
7079: kuutuksesta. Niinpä lakia sovellettaisiin esi- siin myös tuotevastuulakia sovellettaessa. Toi-
7080: merkiksi ajoneuvoon kohdistuneeseen vahin- saalta rajoitus ei merkitse sitä, että työtapatur-
7081: koon, kun ajoneuvo suistuu tieltä ajoneuvoon masta vahinkoa kärsineellä olisi muita vahin-
7082: asennetun varaosan puutteellisen turvallisuu- gonkärsijöitä huonompi oikeus korvaukseen
7083: den vuoksi. sellaisista vahingoista, joita ei korvata tapatur-
7084: Lakia valmisteltaessa on harkittu, olisiko mavakuutuksen nojalla. Vahinkoa kärsineellä
7085: lain soveltamisalasta suljettava myös muut kul- olisi oikeus vaatia korvausta turvallisuudeltaan
7086: jetusvälineen puutteellisesta turvallisuudesta ai- puutteellisen koneen valmistajalta tai maahan-
7087: heutuneet vahingot, joista korvaus suoritetaan tuojalta sellaisista vahingoista, joita ei tapatur-
7088: muun lainsäädännön perusteella. Norjan laissa mavakuutuksesta korvata.
7089: soveltamisalaan on säädetty poikkeus koskien
7090: tiekuljetussopimuksia koskevassa lainsäädän-
7091: nössä tarkoitettuja vahinkoja sekä rautatievas- Esinevahinkoja koskevat rajoitukset
7092: tuulainsäädännön mukaisia taikka aluksesta,
7093: ilmatyynyaluksesta, ilma-aluksesta tai Norjan Lain soveltamisalaan aiheutuu rajoituksia
7094: mannerjalustalla olevasta kiinteästä tai siirret- myös siitä, että vain tietynlaiset esinevahingot
7095: tävästä laitoksesta aiheutuneita esinevahinko- korvattaisiin tuotevastuulain mukaan. Laki ni-
7096: ja. EY -direktiivissä ei ole vastaavaa poikkeus- mittäin koskisi omaisuudelle aiheutuneita va-
7097: ta, eikä sellaista ehdotettane myöskään Ruot- hinkoja vain sikäli, kuin omaisuutta käytettiin
7098: sissa. vahingon tapahtumisen aikaan pääasiassa yksi-
7099: Useita syitä voidaan esittää sen puolesta, tyiseen tarkoitukseen. Tästä seuraa, että yri-
7100: ettei mainitunlaisten vahinkojen kohdalla ole tyksen tai julkisyhteisön omaisuuteen kohdis-
7101: aihetta säätää poikkeusta lain soveltamisalasta. tuvia esinevahinkoja ei korvata tuotevastuulain
7102: Tällainen poikkeus merkitsisi eroavuutta nojalla. Tämä rajoitus liittyy uudistuksen ta-
7103: useimpien Länsi-Euroopan maiden tuotevas- voitteena olevaan pyrkimykseen parantaa ni-
7104: tuulainsäädännöstä ilman, että poikkeusta voi- menomaan ~ksityisten ihmisten suojaa tuotteis-
7105: daan perustella Suomen pidemmälle kehitty- ta aiheutuv1a vahinkoja vastaan. Elinkeinon-
7106: neillä korvausjärjestelmillä kyseisissä asioissa. harjoittajille ja vastaaville yhteisöille aiheutu-
7107: Kyseisten lakien mukainen oikeus korvaukseen via vahinkoja koskevaa vastuuta säännellään
7108: on lisäksi tietyissä tapauksissa sillä tavoin ra- myös usein tavaroiden hankintaa koskevissa
7109: joitettu, ettei korvausjärjestelmiä voida verrata sopimuksissa. Ei ole tiedossa, että tämä sopi-
7110: tuotevastuulakiin. Näin on tiekuljetussopimuk- mussääntely olisi johtanut epätyydyttäviin ti-
7111: sia koskevan lainsäädännön kohdalla, joka sitä lanteisiin. Näin ollen jätettäisiin edelleen val-
7112: paitsi koskee kuljettajan ja kuljetusasiakkaan mistajan ja tuotteen hankkivan elinkeinonhar-
7113: välistä sopimussuhdetta. Kyseiset poikkeukset joittajan väliseksi asiaksi sopia siitä, kumpi
7114: myös vähentäisivät tuotevastuulain soveltamis- sopijapuoli kantaa seuraukset siitä, että tava-
7115: alan selkeyttä ilman, että poikkeuksilla saavu- ran puutteellisesta turvallisuudesta aiheutuu
7116: tettaisiin mainittavia etuja. vahinkoa esimerkiksi ostajan tuotantokoneis-
7117: Tuotevastuulain nojalla ei ehdotuksen mu- tolle tai muille valmistuksessa käytettäville
7118: kaan korvausta suoritettaisi vahingoista, jotka tuotteille. Kysymystä selvitellään lähemmin jäl-
7119: korvataan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen jempänä (3.3.4.).
7120: perusteella. Tässäkin on pääasiassa kysymys Ehdotuksen lausuntokäsittelyssä esitettiin
7121: tapaturmavakuutuksenantajan takautumisoi- huolestumista siitä, että ehdotettu sääntely
7122: keuden sääntelemisestä suhteessa esimerkiksi saattaisi loukata sellaisten yksityisten ihmisten
7123: valmistajaan tai maahantuojaan, joka on toi- asemaa, joiden omaisuus vahingoittuu heidän
7124: mittanut yritykselle koneen, jonka puutteelli- ollessaan esimerkiksi hoitolaitoksessa tai lasten
7125: 1989 vp. - HE n:o 119 23
7126:
7127: päiväkodissa. Näin ei kuitenkaan tapahtuisi. set edellytykset kantaa tuotevastuu. Hän voi
7128: Se, ettei kyseistä laitosta ylläpitävä julkisyhtei- yleensä kattaa vastuunsa vakuutuksella ja sisäl-
7129: sö saa korvausta vahingosta tuotevastuulain lyttää vakuutuskustannukset tuotteiden hintoi-
7130: mukaan, ei merkitse, etteikö yksityishenkilöllä hin.
7131: olisi oikeutta korvaukseen esinevahingosta va- Vaihtoehtona vastuun kanavoimiselle val-
7132: hingon tapahtuessa laitoksen tiloissa. Jos esi- mistajalle voisi olla, että eri jakeluportaissa
7133: merkiksi päiväkodissa käytettävä väri vahin- toimivat myyjät, ensi kädessä vähittäiskauppa,
7134: goittaa sekä päiväkodin huonekaluja että las- kantaisivat vastuun suhteessa vahinkoa kärsi-
7135: ten vaatteita, määräytyy oikeus korvaukseen neeseen. Tällainen ratkaisu sisältäisi eräitä etu-
7136: huonekalujen osalta sen sopimuksen sisällön ja vahinkoa kärsineen näkökulmasta. Vastuus-
7137: mukaan, jolla värit on hankittu, kun taas sa olevan löytäminen ja korvausvaatimuksen
7138: korvaus lasten vaatteista määräytyisi ehdotetun esittäminen tälle olisi helppoa. Vahinkoa kärsi-
7139: lain mukaan. nyt voisi samalla kertaa vaatia korvausta tava-
7140: rassa olleesta virheestä ja tuotevahingosta.
7141: Tuotevastuun kanavointi vähittäiskaupalle
7142: 3.3.2. Vastuuvelvolliset pitäisi samalla kuitenkin sisällään sen, että
7143: vastuu kohdistuisi tahoon, jolla on vain rajalli-
7144: Eräänä lähtökohtana ehdotuksen valmiste- set mahdollisuudet valvoa tuotteen laatua.
7145: lussa on ollut, että vastuu tuotevahingosta Korvausta maksaneen olisi vaadittava maksa-
7146: tulisi kanavoida mahdollisuuksien mukaan yh- maansa korvaussummaa takautuvasti siltä, jo-
7147: teen ainoaan korvausvelvolliseen. Tällainen ka- ka on tuotteen hänelle luovuttanut. Koska
7148: navointi johtaisi muun muassa siihen, että takautumisvastuu voisi kohdistua kuhunkin eri
7149: useamman tahon ei tarvitsisi vakuuttaa tuote- myyntiportaaseen, syntyisi vastaavasti monin-
7150: vahingosta johtuvaa riskiä. Kalliit takautumis- kertainen tuotevastuuvakuutuksen tarve. Tä-
7151: oikeuden käyttämiseen liittyvät toimet voitai- män seurauksena tuotevastuun kokonaiskus-
7152: siin välttää. Tuotevastuun kokonaiskustannus- tannukset muodostuisivai todennäköisesti suu-
7153: ten nousua voitaisiin ehkäistä, mistä taas seu- remmiksi kuin jos vastuu kanavoidaan pää-
7154: raisi vähäisempää painetta tuotteiden hintojen asiallisesti vain valmistajalle. Jollei sopimus-
7155: nousuun. Tämä olisi myös kuluttajien edun vapautta, jonka on tähän asti katsottu olevan
7156: mukaista. elinkeinotoimintaa koskevan sääntelyn keskei-
7157: Vastuun kanavointi ei kuitenkaan saa merki- nen osa, rajoiteta tuotevahinkoja koskevan
7158: tä sitä, että vahinkoa kärsineeitä käytännössä vastuun osalta, aiemmat myyntiportaat saattai-
7159: poistettaisiin mahdollisuus vedota vastuuseen. sivat sopimuksin rajoittaa vastuutaan tuoteva-
7160: Vahinkoa kärsineellä pitää olla kohtuullinen hingoista suhteessa seuraavaan myyntiportaa-
7161: mahdollisuus saada tietää, kuka on vahingosta seen. Vastuu saattaisi tällöin viime kädessä
7162: vastuussa, ja esittää korvausvaatimuksensa kohdistua osapuoleep, jolla on rajoitettu kyky
7163: vastuussa olevalle. vastuun kantamiseen.
7164: Tuotevastuulain mukainen vastuu kuuluisi
7165: ensikädessä tuotteen valmistajalle tai tuottajal-
7166: Valmistaja le. Jokainen valmistaja ja tuottaja kantaisi
7167: 1 vastuun siitä, että hänen valmistamansa tai
7168: Yhdenmukaisesti Norjan tuotevastuulain, tuottamansa tuote on niin turvallinen kuin
7169: EY-direktiivin ja Ruotsin odotettavissa olevan kohtuudella on ollut aihetta odottaa tuotetta
7170: lakiehdotuksen kanssa ehdotetaan, että tuote- liikkeelle laskettaessa.
7171: vastuu kanavoitaisiin sille, joka on valmistanut Määriteltäessä ehdotuksessa vahingonkor-
7172: tai tuottanut vahinkoa aiheuttaneen tuotteen vausvelvollisia ei edellytetä, että tuotteen tulisi
7173: kappaleen. Ehdotus on tältä osin ilmaus siitä olla valmistettu tai tuotettu elinkeinotoiminnan
7174: periaatteesta, että vastuun vahingosta tulee olla puitteissa. Vastuun poistavien perusteiden jou-
7175: sillä, joka toiminnallaan luo vahinkoriskin. kossa todetaan kuitenkin, että korvausvelvolli-
7176: Tuotteen valmistaja tuntee tavallisesti parhai- suutta ei ole, jos se jolta korvausta vaaditaan,
7177: ten tuotteen ja sen ominaisuudet. Valmistaja näyttää, ettei hän ole laskenut tuotetta liikkeel-
7178: myös määrää tuotteen rakenteen ja ratkaisee, le elinkeinotoiminnassa. Tämä vapautumispe-
7179: mitä turvallisuusvaatimuksia tuotteen on täy- ruste ei merkitse, etteikö tuotevastuuta olisi
7180: tettävä. Valmistajalla on usein myös taloudelli- esimerkiksi sellaisella julkisyhteisöllä, joka Ias-
7181: 24 1989 vp. - HE n:o 119
7182:
7183: kee tuotteita liikkeelle elinkeinotoimintaan ver- Maahantuoja
7184: rattavalla tavalla. Jos julkisyhteisö ylläpitää
7185: esimerkiksi maksullista ruokatarjoilua palve- Maahantuotujen tuotteiden kohdalla olisi
7186: luksessaan oleville, olisi julkisyhteisöä pidettä- maahantuojana valmistajan ohella vastuu tuot-
7187: vä tarjottavan ruoan valmistajana ja toimintaa teen puutteellisesta turvallisuudesta. Tuoteva-
7188: laissa tarkoitettuna elinkeinotoimintana. hingon kärsineen tulisi aina voida kohdistaa
7189: vahingonkorvausvaatimuksensa sellaiseen ta-
7190: Nykyaikaisessa tuotantotoiminnassa tuotetta hoon, joka on velvollinen vastaamaan vaati-
7191: jalostetaan usein monessa vaiheessa. Ennen mukseen Suomessa olevassa tuomioistuimessa.
7192: kuin tuote on valmis kulutukseen, alkuperäistä Edellä sanottu ei estä sitä, etteikö vahinkoa
7193: raaka-ainetta on jalostettu, siihen on voitu kärsinyt voisi kääntyä myös ulkomaisen tuot-
7194: liittää toisia tuotteita ja kokonaisuutta on ehkä teen valmistajan puoleen. Tällainenkin valmis-
7195: jatkojalostettu. Edellä olevasta on käynyt ilmi, taja saattaa olla velvollinen vastaamaan tuote-
7196: että tällaisessa tuotantoprosessissa on vaikeata vastuuta koskevassa asiassa Suomessa. Yleensä
7197: kanavoida tuotevahingoista seuraavaa vastuuta kuitenkin suomalainen vahinkoa kärsinyt jou-
7198: yksin lopputuottajalle. Ehdotuksen mukaan tuu todennäköisesti nostamaan kanteensa ul-
7199: valmistajana pidettäisiinkin kaikkia eri tuotan- komaista valmistajaa vastaan siellä, missä tä-
7200: tovaiheiden valmist,,:ia. mä harjoittaa toimintaansa.
7201: Valmistajan vastuu ei ehdotuksen mukaan Maahantuojien saattaminen vastuuseen val-
7202: lakkaisi sen seurauksena, että tuotetta käyte- mistajien rinnalla aiheuttanee eräitä ongelmia
7203: tään jonkin toisen tuotteen valmistuksessa tai maahantuojille. Heidän mahdollisuutensa vaa-
7204: että siitä tulee toisen tuotteen tai kiinteistön tia valmistajalta tai muulta tavaran toimittajal-
7205: osa. Tämä on selvää, kun otetaan huomioon, ta korvausta Suomessa maksamistaan tuoteva-
7206: että ainesosa voi olla hyvin monimutkainen ja hinkokorvauksista riippuu maahantuonnin pe-
7207: tällöin itse asiassa ainesosan valmistajalla on rustana olleen sopimuksen sisällöstä. Kansain-
7208: parhaat mahdollisuudet arvioida lopputuotteen välisessä kaupassa lienee tavanomaista, että
7209: turvallisuutta. Toisaalta ainesosa saattaa myös myyjä vapauttaa itsensä vastuusta muun muas-
7210: olla hyvin yksinkertainen ja tarkoitettu käytet- sa tuotevahingoista. Tuotevastuu saattaa siten
7211: täväksi monenlaisiin tarkoituksiin. Vakio-osan jäädä lopullisesti rasittamaan maahantuojaa.
7212: valmistaja ei voi yleensä mitenkään tietää, Tätä riskiä voidaan ainoastaan osittain rajoit-
7213: missä tuotteissa hänen valmistamaansa tuotetta taa maahan tuotujen tavaroiden laadun ja
7214: käytetään ainesosana. Hänen on edelleen mah- turvallisuuden valvonnalla.
7215: dotonta ennakoida sitä, minkälaisia vahinkoja Laissa ehdotetaan tämän vuoksi annettavak-
7216: hänen tuotettaan käytettäessä saattaa syntyä. si mahdollisuus säätää asetuksella siitä, että
7217: Raaka-aineen tai komponentin valmistaja ei tuotevastuulain mukainen vastuu ei koskisi
7218: siksi olisi vastuussa siitä, että hänen tuotettaan sellaisista maista olevien tavaroiden maahan-
7219: käyttävä toinen valmistaja on valinnut väärän tuojia, joiden maiden kanssa on sovittu maa-
7220: raaka-aineen tai osan tuotantoaan varten. hantuojien vastuuta koskevasta poikkeuksesta.
7221: Poikkeusmahdollisuuden tarkoitusperät ovat
7222: Tuotteen - ja siten myös osatuotteen - kauppapoliittisia. Maahantuojan vastuu saat-
7223: valmistaja olisi ehdotuksen mukaan vahingon- taa nimittäin muodostua kaupan esteeksi. Näin
7224: korvausvelvollinen, jos hänen tuotteensa on saattaa tapahtua EY :n piirissä, jossa maahan-
7225: turvallisuudeltaan puutteellinen sitä liikkeelle tuojan vastuu koskee vain EY:n ulkopuolisesta
7226: laskettaessa ja tästä turvallisuuspuutteesta ai- valtiosta tapahtuvaa maahantuontia. Tällainen
7227: heutuu vahinkoa. Vahinkoa kärsineen asiana määräys voi johtaa siihen, että EY:n alueella
7228: olisi näyttää, että nämä edellytykset ovat käsil- toimivat maahantuojat suosivat muista EY-
7229: lä. Osatuotteen valmistaja ei näin ollen olisi maista tuotavia tuotteita, koska he tällöin vält-
7230: vastuussa, jos vahinko on seurausta siitä, että tävät riskin joutua vastuuseen tuotteiden ai-
7231: päätuotteen valmistaja on käyttänyt osatuotet- heuttamista vahingoista. Tämän vuoksi laissa
7232: ta sellaisella tavalla, johon sitä ei ollut tarkoi- ehdotetaan luotavaksi mahdollisuus välttää nä-
7233: tettu. Osatuotteen valmistaja ei myöskään olisi mä suomalaisten tuotteiden EY -alueelle vien-
7234: vastuussa, jos puutteellinen turvallisuus johtui tiin liittyvät ongelmat mahdollistamaHa poik-
7235: niistä ohjeista, jotka osatuotteen tilannut val- keus maahantuojan vastuuseen sellaisista valti-
7236: mistaja oli antanut. oista tapahtuvan tavaroiden tuonnin osalta,
7237: 1989 vp. - HE n:o 119 25
7238:
7239: joiden kanssa on päästy yhteisymmärrykseen Sen, joka tällä tavalla haluaa käyttää hyväk-
7240: maahantuojien vastuun poistamisesta. seen saavuttamaansa liikearvoa, on kannettava
7241: Maahantuoja voitaisiin ehdotuksen mukaan sama tuotevastuu kuin valmistajan, jos hän on
7242: vapauttaa vastuusta vieraan valtion tai valti- antanut valmistajalle tai muulle luvan varustaa
7243: oryhmän kanssa vastavuoroisuuden edellytyk- tuotteen omalla tunnuksellaan. Tällainen sään-
7244: sellä tehtävän sopimuksen perusteella. Tällai- tö ei muodostu tunnusmerkin haltijalle rasituk-
7245: nen järjestely edellyttäisi, että valmistaja voi- seksi, koska hän voi aina lakata esiintymästä
7246: daan saattaa vastuuseen vahingosta Suomen tuotteen valmistajana ja varustaa tuotteet nii-
7247: tuotevastuulakia pääasiallisesti vastaavien den alkuperää koskevilla tiedoilla.
7248: säännösten mukaisesti, että valmistaja on Suo- Sen sijaan tunnusmerkin haltijalla ei olisi
7249: messa tapahtunutta tuotevahinkoa koskevassa tuotevastuuta sellaisista tuotteista, jotka joku
7250: riita-asiassa velvollinen vastamaan oikeuden- ilman hänen lupaansa on varustanut hänen
7251: käynnissä Suomessa ja että tällaisessa oikeu- tunnusmerkillään. Olisi kohtuutonta, jos tun-
7252: denkäynnissä annettu tuomio voidaan panna nusmerkin haltija joutuisi vastuuseen tuotteen-
7253: täytäntöön valmistajaa vastaan siellä, missä sa väärennöksistä tai tavaroista, jotka on va-
7254: tämä harjoittaa toimintaansa. Jotta maahan- rustettu virheeliisin tunnusmerkein. Se, ettei
7255: tuojan vastuun poistaminen ei vaikeuttaisi va- tunnusmerkin haltija näissä tapauksissa ole
7256: hinkoa kärsineen mahdollisuuksia esittää kor- vastuussa, seuraa siitä, ettei hän tällöin ole
7257: vausvaatimustaan ulkomaiselle valmistajalle, varustanut eikä antanut varustaa tuotetta tun-
7258: ehdotetaan, että suomalainen maahantuoja oli- nusmerkillään.
7259: si velvollinen avustamaan vahinkoa kärsinyttä Tuotteen myyjä joutuisi vain poikkeukselli-
7260: hänen korvausvaatimuksensa kääntämisessä sesti tuotevastuulain mukaiseen vastuuseen
7261: sille kielelle, jolla maahantuoja hoitaa kirjeen- tuotevahingosta, joka aiheutuu hänen myy-
7262: vaihtoosa valmistajan kanssa. mästään tavarasta. Edellä on tehty selkoa syis-
7263: Edellä kuvaillun kaltainen järjestely olisi tä, joiden vuoksi myyjälle ei ehdoteta tällaista
7264: mahdollinen pohjoismaissa sikäli kuin pohjois- vastuuta kaikista myymistään tuotteista. Poik-
7265: maat toteuttavat tuotevastuulainsäädäntönsä keus ei kuitenkaan merkitse, etteikö myyjä
7266: sellaisena kuin tällä hetkellä suunnitellaan. Sen voisi joutua vastuuseen muulla perusteella.
7267: jälkeen, kun Luganon sopimus toimivaltaisesta Myyjä on vastuussa myymiensä tuotteiden ai-
7268: tuomioistuimesta sekä yksityisoikeudellisten heuttamista vahingoista lähtökohtaisesti vahin-
7269: tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpa- gonkorvauslain perusteella. Vastuu on tällöin
7270: nosta tulee voimaan, edellytykset vastaavaan huolimattomuudesta riippuvaa. Myyjän vas-
7271: järjestelyyn olisivat käsillä myös suhteessa nii- tuuta tuotevahingoista säännellään eräiltä osin
7272: hin valtioihin, joita tämä sopimus sitoo. myös kauppalaissa. Kauppalain 40 §:n 2 ja 3
7273: momentista sekä 67 §:n 2 momentin 4 kohdas-
7274: ta käy ilmi, että ostajalle muun kuin myydyn
7275: Muut vastuuvelvolliset tavaran vahingoittumisesta aiheutuva menetys
7276: on välillistä vahinkoa, josta myyjä on vastuus-
7277: Eräissä tapauksissa olisivat myös muut kuin sa vain, jos virhe tai menetys on seurausta
7278: valmistaja ja maahantuoja vastuussa tuoteva- myyjän huolimattomuudesta.
7279: hingosta tuotevastuulain mukaisesti. Tällainen Eräässä tilanteessa ehdotetaan kuitenkin
7280: vastuu olisi ensinnäkin sillä, joka on markki- tuotevastuulain mukainen vastuu säädettäväksi
7281: noinut tuotetta omanaan, jos tuote on varus- sille, joka on myynyt tai muulla tavalla laske-
7282: tettu hänen nimellään, tavaramerkillään tai nut liikkeelle vahinkoa aiheuttaneen tuotteen.
7283: muulla erityisellä tunnuksellaan. Tällainen vastuu myyjälle syntyisi, jos vahin-
7284: Nykyaikaisessa tavaroiden jakelussa on suh- gosta valmistajana, tuottajana, maahantuoja-
7285: teellisen tavallista, että yritys markkinoi tuot- na tai liikkeelle laskijana vastuussa oleva ei käy
7286: teita omalla nimellään, vaikka tuotteet ovat tuotteesta ilmi, eikä myyjä myöskään vahinkoa
7287: toisten valmistamia. Tähän on usein syynä se, kärsineen pyynnöstä kuukauden kuluessa il-
7288: että myydessään vähemmän tunnettujen val- moita, kuka on tuotteen kotimainen valmistaja
7289: mistajien tekemiä tuotteita yritys haluaa käyt- tai keneltä hän itse on hankkinut tuotteen. Jos
7290: tää hyödykseen hyvin vakiinnutetun tavara- kysymys on maahan tuodusta tuotteesta, myy-
7291: merkkinsä ja siihen kohdistuvan yleisön luotta- jä ei välty vastuulta ilmoittamalla ulkomaisen
7292: muksen. valmistajan. Maahan tuotujen tuotteiden koh-
7293:
7294: 4 391154S
7295: 26 1989 vp. - HE n:o 119
7296:
7297: dalla vastuusta voi vapautua vain, jos myyjä 3.3.3. Vastuuperuste ja vapauttamisperusteet
7298: ilmoittaa oman myyjänsä tai maahantuojan.
7299: Myyjä välttyy näin ollen vastuulta vain, jos Velvollisuus tuotevahingon korvaamiseen
7300: hän voi osoittaa jonkun toisen Suomessa koti- syntyisi, jos tuote ei ole ollut niin turvallinen
7301: paikan omaavan, joka on vahingosta vastuus- kuin kohtuudella on voitu sitä liikkeelle lasket-
7302: sa. Myyjä voi joutua vastuuseen myös muita taessa odottaa. Korvausvastuu koskisi vahin-
7303: vahinkoa kärsineitä kuin omaa ostajaansa koh- koja, jotka ovat aiheutuneet tuotteen liikkeelle
7304: taan. laskemisen jälkeen. Korvausvastuu tulisi kysy-
7305: Sama korvausvelvollisuus kuin myyjällä olisi mykseen kaikissa tapauksissa, joita ei ole sul-
7306: sillä, joka elinkeinotoiminnassaan muulla ta- jettu pois vastuun piiristä.
7307: voin luovuttaa tuotteen toiselle. Vastuu syntyy
7308: siten vuokra- tai leasingsopimuksen vuokralle-
7309: antajalle, jos sopimuksen kohteena oleva tuote Ankara vastuu
7310: aiheuttaa vahinkoa henkilölle tai omaisuudelle
7311: eikä vuokralleantaja anna vahinkoa kärsineelle Korvausvelvollisuus syntyisi riippumatta sii-
7312: edellä sanottuja tietoja. tä, voidaanko valmistajan tai muun vastuussa
7313: Ehdotetut säännökset tuotteen liikkeelle las- olevan osoittaa menetelleen huolimattomasti.
7314: keneen vastuusta perustuvat ajatukseen, että Myös Norjan lain ja EY -direktiivin mukaan
7315: jokaisessa vahinkotilanteessa on oltava joku vastuu on huolimattomuudesta riippumatonta
7316: vastuuvelvollinen, jonka vahinkoa kärsinyt ky- ja samaa ehdotetaan ilmeisesti Ruotsissa.
7317: kenee vaatimuksineen tavoittamaan. Valmista- Se, että kyseessä on ankara vastuu, ilmenee
7318: jan ja maahantuojan vastuuta koskevia sään- siitä, että huolimattomuutta ei aseteta vastuun
7319: nöksiä on sen vuoksi täydennettävä niitä tilan- edellytykseksi ja ettei huolimattomuuden puut-
7320: teita silmällä pitäen, jolloin vahinkoa kärsinyt tumisen osoittaminen ole vastuusta vapautumi-
7321: ei saa selville, kuka on valmistaja tai maahan- sen peruste.
7322: tuoja. Ehdotus johtaa samalla siihen, että ja- Vaikka vastuu on huolimattomuudesta riip-
7323: keluketjun jokainen osa pakotetaan avusta- pumatonta, tuotteen valmistajan ei voida aja-
7324: maan valmistajan tai maahantuojan selville tella olevan vastuussa kaikista mahdollisista
7325: saamisessa. hänen tuotteidensa välityksellä syntyneistä va-
7326: Tuotteen liikkeelle laskenut joutuisi vastuu- hingoista. Monet tuotteet on, jotta niitä voitai-
7327: seen siitä, ettei anna tietoa omasta myyjästään, siin käyttää tarkoitukseensa, tehtävä sellaisiksi,
7328: valmistajasta tai maahantuojasta riippumatta että niihin liittyy tavallista suurempi vahinko-
7329: siitä, johtuuko tämä myyjän haluttomuudesta riski käytettäessä niitä virheellisesti tai varo-
7330: tietojen antamiseen vai siitä, ettei hän kykene mattomasti. Tuotetta käyttävän on otettava
7331: antamaan tietoja. tämä huomioon. Tuotteen valmistajalle tai
7332: Ehdotetun lain mukainen vastuu syntyisi muulle ei ole syytä asettaa ankaraa vastuuta
7333: vain sille, joka on laskenut tuotteen liikkeelle vahingoista, jotka syntyvät tuotteen virheelli-
7334: elinkeinotoiminnassa. Tällä vaatimuksena pyri- sestä käyttämisestä, kuten jonkun leikatessa
7335: tään osaltaan tavoitteeseen, että vastuu kohdis- sormeaan käyttäessään veistä. Tilanne on toi-
7336: tuisi siihen, joka kykenee kattamaan vastuun nen, jos veitsellä on joku tavanomaisesta poik-
7337: vakuutuksella ja voi jakaa vastuusta seuraavat keava ominaisuus, jota käyttäjä ei ole voinut
7338: kustannukset määritellessään tuotteiden hinto- ennakoida. Jos veitsi ei ole niin turvallinen
7339: ja. Tällainen kustannusten hajauttaminen ei kuin tavallisella käyttäjällä on aihetta odottaa,
7340: toteutuisi, jos tuotevastuun kantaisivat yksi- olisi valmistaja ehdotetun lain mukaan vas-
7341: tyishenkilöt, jotka valmistavat tai laskevat liik- tuussa riippumatta siitä, onko hän menetellyt
7342: keelle yksittäisen tuotteen. huolimattomasti vai ei. Ankaran vastuun so-
7343: Tässäkin yhteydessä on korostettava, että veltamisala määräytyy näin tuotteen turvalli-
7344: elinkeinotoiminta on ymmärrettävä laajasti ku- suuden arvioinnin perusteella. Norjan laissa ja
7345: ten kuluttajansuojalainsäädännössä muutoin- EY -direktiivissä on omaksuttu sama lähtökoh-
7346: kin. Julkisyhteisön toimintaa on näin ollen ta. Myös Ruotsissa tultaneen ehdottamaan,
7347: pidettävä elinkeinotoimintana, jos samanlaista että vastuu syntyy, jos tuote on ollut turvalli-
7348: toimintaa pidettäisiin elinkeinotoimintana, kun suudeltaan puutteellinen.
7349: yksityisoikeudellinen oikeushenkilö tai yksityi- Vastuun rajoittaminen käyttäen apuna ilmai-
7350: nen elinkeinonharjoittaja harjoittaa sitä. sua "tuote ei ole ollut niin turvallinen, kuin
7351: 1989 vp. - HE n:o 119 27
7352:
7353: kohtuudella on ollut aihetta odottaa", toisin Ia, johon se tosin ei ollut tarkoitettu, mutta
7354: sanoen tuotteessa on ollut turvallisuuspuute- joka on pitänyt voida ennakoida.
7355: EY-direktiivin mukaan "defekti" - ei ole Turvallisuutta arvioitaessa on huomiota
7356: yksiselitteinen. Ilmaisuun liittyy ongelmia eri- kiinnitettävä myös tuotteen markkinointiin
7357: tyisesti silloin, kun tuote on muodostunut vaa- sekä siihen, mitä tietoja tuotteesta ja sen käy-
7358: ralliseksi sen seurauksena, että siitä on annettu töstä on annettu. EY-direktiivissä viitataan
7359: virheellisiä tai riittämättömiä tietoja. Vastuun tältä osin tuotteen esittelyyn. Markkinointitoi-
7360: laajuus riippuu tällöin siitä, minkälaisia vaati- met, erityisesti tuotteen käytöstä ja turvallisuu-
7361: muksia asetetaan tuotteesta annettaville tiedoil- desta annetut tiedot luovat tuotteen käyttäjille
7362: le. Huolimatta tästä epäselvyydestä - joka odotuksia. Näin syntyneillä odotuksilla tulee
7363: yksittäistapauksessa tuskin kuitenkaan on suu- olla merkitystä myös arvioitaessa sitä, onko
7364: rempi kuin huolimattomuuden toteamiseen liit- tuote ollut turvallisuudeltaan puutteellinen.
7365: tyvät vaikeudet - ei ole syytä olla käyttämättä Tämä koskee erityisesti annettuja käyttöohjei-
7366: "puutteellista turvallisuutta" keinona vastuun ta.
7367: rajoittamisessa. On myös tärkeää, ettei Suo- Turvallisuutta on arvioitava lähtien sen hen-
7368: messa poikettaisi siitä ratkaisusta, joka muual- kilöryhmän edellytyksistä käyttää tuotetta, jol-
7369: la Euroopassa tuotevastuun alalla on uudessa le tuote on tarkoitettu. Kulutustavaralta koh-
7370: lainsäädännössä tässä asiassa valittu. Lisäksi tuudella odotettava turvallisuus on siten arvioi-
7371: ilmaisu "turvallisuudeltaan puutteellinen" an- tava siitä lähtökohdasta, että sitä käyttävät
7372: taa mahdollisuuden siihen, että kussakin yksit- yksityiset kuluttajat. Huomiota ei sitä vastoin
7373: täistapauksessa voidaan vastakkaisia etuja tuo- ole tarpeen kiinnittää siihen, minkälaisia odo-
7374: tevastuukysymyksissä punnita keskenään. tuksia vahinkoa kärsineellä kuluttajalla itsel-
7375: Tuotteen turvallisuus on arvioitava objektii- lään mahdollisesti on ollut.
7376: visesti ja ottamalla huomioon kaikki asiaan Lähtökohtana tuotteen turvallisuustason ar-
7377: vaikuttavat seikat. Selvää on, että tällöin on vioinnille ovat sen liikkeelle laskemisen ajan-
7378: huomiota kiinnitettävä tuotteen ominaisuuk- kohtana vallinneet olosuhteet. Tuote ei siten
7379: siin sekä käyttäjän oikeutettuihin odotuksiin. tule turvallisuudeltaan puutteelliseksi sillä pe-
7380: Merkitystä ei sitä vastoin ole sillä, mistä seikas- rusteella, että se käytössä kuluu, ellei kulumi-
7381: ta tuotteen puutteellinen turvallisuus on johtu- nen sinänsä muodostu sellaiseksi turvallisuus-
7382: nut. Riittävää on, että objektiivisesti voidaan riskiksi, jota tuotteen todennäköisillä käyttäjil-
7383: todeta tuotteessa olevan turvallisuuspuute. lä ei ole ollut aihetta ottaa huomioon.
7384: Tuotevastuulain mukaisen tuotteen turvalli- Se seikka, että myöhemmin kehitetään uusia
7385: suuden arviointi ei ole sidoksissa kauppalain ja turvallisempia tuotteita, ei vaikuta arvioin-
7386: virhekäsitteeseen. Irtaimen kauppaa koskevien tiin. Jos sen sijaan tuote on todettu turvallisuu-
7387: sääntöjen mukaan virheenä pidettävä seikka deltaan puutteelliseksi, mutta sen markkinoin-
7388: ratkeaa ensikädessä osapuolten sopimuksen pe- tia siitä huolimatta jatketaan, valmistajan tai
7389: rusteella. Tuotevastuulain mukainen tuotteen maahantuojan voidaan usein katsoa syyllisty-
7390: turvallisuus arvioidaan sitä vastoin riippumatta vän huolimattomuuteen.
7391: siitä, mitä osapuolten kesken on sovittu. Erilaisten tuotteiden käyttöön liittyvät riskit
7392: Laissa ei ole mahdollista tyhjentävästi il- poikkeavat toisistaan. Markkinoilla on tuottei-
7393: maista kaikkia tuotteen turvallisuuden arvioin- ta, jotka varmuudella tai hyvin suurella toden-
7394: tiin vaikuttavia seikkoja. Laissa ehdotetaan näköisyydellä aiheuttavat henkilövahinkoja,
7395: erityisesti mainittavaksi, että turvallisuutta ar- mutta joita ei siitä huolimatta kielletä. Tällai-
7396: vioitaessa on otettava huomioon tuotteen en- sia tuotteita ovat esimerkiksi lääkkeet, alkoholi
7397: nakoitavissa oleva käyttö, tuotteen markki- ja tupakka. Edellä on todettu, että lääkkeistä
7398: nointi sekä käyttöohjeet. aiheutuvat vahingot tulevat korvattaviksi lääk-
7399: Luonnollisena lähtökohtana tuotteen turval- keitä koskevan vakuutusjärjestelyn avulla. Tä-
7400: lisuuden arvioinnille on se käyttö, johon tuote män vuoksi lääkkeitä ei ole tarvetta käsitellä
7401: on tarkoitettu. Huomion kiinnittäminen pel- lähemmin tässä yhteydessä. Alkoholia käyte-
7402: kästään tuotteelle tarkoitettuun käyttötapaan tään usein sellaisella tavalla, josta välttämättä
7403: johtaisi kuitenkin liian ahtaaseen arviointiin. aiheutuu vahingollisia vaikutuksia. Alkoholipi-
7404: Tuotteen valmistuksessa on otettava huomioon toisia tuotteita käyttävän voidaan katsoa hy-
7405: myös se, ettei tuotteeseen liity vahingon riskiä väksyvän ainakin eräät vahingolliset sivuvaiku-
7406: silloinkaan, kun sitä käytetään sellaisella taval- tukset, joita tuotteen käyttöön liittyy. On myös
7407: 28 1989 vp. - HE n:o 119
7408:
7409: todettava, että osa alkoholipitoisten tuotteiden laskettavaksi liikkeelle. Jos tuote on laskettu
7410: myyntituloista käytetään tuotteen aiheuttamien liikkeelle vastoin valmistajan tai maahantuojan
7411: vahinkojen hoitamiseen. Niin ikään tupakan tahtoa, he eivät voi olla vastuussa tuotteesta
7412: kohdalla voidaan lähteä siitä, että tuotetta aiheutuneista vahingoista. Korvausvelvollisuut-
7413: käyttävän voidaan katsoa olevan tietoinen niis- ta ei tämän vuoksi ole, jos tuote on laskettu
7414: tä yleisesti tunnetuista vaaroista, joita varmuu- liikkeelle ilman korvausvaatimuksen kohteena
7415: della tai suurella todennäköisyydellä liittyy tu- olevan tai jonkun muun, josta hän vastaa,
7416: pakan käyttöön. Asettamalla korvausvelvolli- myötävaikutusta. Tilanne on sama silloinkin,
7417: suuden edellytykseksi sen, ettei tuote ole sitä kun tuote on esimerkiksi valmistajan varastos-
7418: liikkeelle laskettaessa ollut niin turvallinen sa.
7419: kuin kohtuudella on ollut aihetta odottaa, ei Korvausvelvollisuutta ei myöskään ole, jos
7420: korvausvelvollisuutta tuotevastuulain nojalla se, jolta korvausta vaaditaan, saattaa todennä-
7421: synny tällaisten tunnettujen vaarojen aiheutta- köiseksi, että tuotteen turvallisuudessa ei ollut
7422: mista vahingoista. Mahdotonta sitä vastoin ei vahingon aiheuttauutta puutetta silloin, kun
7423: ole, että ehdotetun lain mukainen vastuu syn- hän laski tuotteen liikkeelle. Jos vahinko on
7424: tyy, jos esimerkiksi osoittautuu, että tupakka- seurausta tuotteen sellaisesta ominaisuudesta,
7425: tuotteista aiheutuu tähän asti tuntemattomia jonka se on saanut jakeluvaiheen aikana, val-
7426: vahinkoja. mistaja ei olisi vahingosta vastuussa. Tällaisia
7427: Lain mukaisen vastuun syntyminen edellyt- ominaisuuksia voi syntyä esimerkiksi siitä, että
7428: täisi, että asianomainen on laskenut tuotteen tuote on vahingoittunut käsittelyn seurauksena
7429: liikkeelle. Valmistelun kuluessa on harkittu, jossakin jakeluvaiheessa tai siitä, että tuotetta
7430: olisiko laissa pyrittävä määrittelemään se, mil- on säilytetty virheellisesti, taikka että se ajan-
7431: loin tuote on laskettu liikkeelle. On kuitenkin jakso, jonka kuluessa tuotetta voidaan vaarat-
7432: kyseenalaista, voitaisiinko tällaista määritel- tomasti käyttää, on jo kulunut. Näissä tapauk-
7433: mää muotoilla riittävän valaisevaksi lakitekstin sissa valmistajan ja maahantuojan vastuusta
7434: puitteissa. Ilmaisu ei liene erityisen vaikea- vapautumiseen riittäisi sen todennäköiseksi
7435: selkoinen kaupallisessa toiminnassa. Ilmaisun saattaminen, että vahinko on ollut seurausta
7436: voitaneen katsoa olevan riittävän valaiseva il- tuotteen tällaisesta ominaisuudesta. Tämä voisi
7437: man tällaista määrittelyäkin. tapahtua esimerkiksi siten, että valmistaja
7438: Niin kauan kuin tuote on valmistuksen alai- osoittaa syntyneen vahingon olevan sen laatui-
7439: sena tai valmistajan varastossa, sen ei voida nen, että se on voinut johtua elintarvikkeen
7440: sanoa olevan liikkeelle laskettu. Tarkoituksena pilaantumisesta sen jälkeen kun hän oli laske-
7441: on vastuun kohdistuminen sille, joka on arvioi- nut sen liikkeelle, tai että se voi olla seurausta
7442: nut tuotteen tilan ja turvallisuuden sellaisiksi, virheellisesti suoritetusta tuotteen korjaukses-
7443: että tuote voidaan laskea markkinoille. Tämän ta.
7444: taas katsotaan tapahtuvan, kun tuote luovute- Jos määrätyn tuotteen turvallisuudesta on
7445: taan seuraavalle valmistus- tai jakeluketjun annettu säännöksiä tai määräyksiä ja tuote ei
7446: osalle taikka lopulliselle käyttäjälle. Kun asian- vastaa sille näin asetettuja vähimmäisvaati-
7447: omainen luovuttaa tuotteen valvontavaltansa muksia, huolimattomuuden voidaan yleensä
7448: ulkopuolelle, hän osoittaa katsovansa, että katsoa olevan käsillä. Se, että tuote täyttää
7449: tuote on riittävän turvallinen laskettavaksi ylei- vähimmäisvaatimukset aiheuttaen kuitenkin
7450: seen vaihdantaan. Tuote olisi katsottava liik- vahinkoa, ei toisaalta merkitse, että valmistaja
7451: keelle lasketuksi myös, kun se on asetettu tai maahantuoja olisi ilman muuta ehdotetun
7452: näytteille tai sitä muuten esitellään yrityksen lain mukaan vastuusta vapaa. Sama koskee
7453: ulkopuolisille henkilöille. myös sitä tilannetta, jossa viranomaisen hyväk-
7454: syntää edellyttävä tuote tällaisen hyväksynnän
7455: jälkeen aiheuttaa vahinkoa. Se, että tuote täyt-
7456: Vapautumisperusteet tää vähimmäisvaatimukset tai että viranomai-
7457: nen on sen hyväksynyt, viittaa kuitenkin usein
7458: Ehdotuksen mukaan korvausvelvollisuutta ei siihen, ettei sille voida asettaa suurempia tur-
7459: synny sille, jolta korvausta vaaditaan, jollei vallisuusvaatimuksia. Jos tuotteen on viran-
7460: hän ole laskenut tuotetta liikkeelle elinkeino- omaisten antamien pakottavien määräysten
7461: toiminnassaan. Valmistajan tai maahantuojan mukaan oltava kokoonpanaltaan tietynlainen
7462: asiana on ratkaista se, milloin tuote on valmis tai jos sen täytyy sisältää määrätty määrä
7463: 1989 vp. - HE n:o 119 29
7464:
7465: yksilöityjä aineita, voidaan yleensä katsoa, että johon hänen valvontavaltansa ei ulotu. Voi-
7466: tuote, joka on näiden määräysten mukainen, ei daan edelleen väittää, että jos kehittelyvahin-
7467: näiden seikkojen perusteella ole turvallisuudel- goista seuraa vastuu, tuotekehittely vaikeutuu.
7468: taan puutteellinen. Lakiin ehdotetaan otetta- Vastuu kehittelyvahingoista merkitsee myös si-
7469: vaksi nimenomainen säännös korvausvaati- tä, että tuotevastuuvakuutukset saattavat tulla
7470: muksen kohteena olevan oikeudesta vastuusta kalliimmiksi kuin ilman tällaista vastuuta. Tä-
7471: vapautumiseksi vedota vahingon johtumiseen mä heikentäisi Suomen teollisuuden kilpailu-
7472: juuri siitä, että tuotteen on vastattava tällaisia edellytyksiä. Vielä voidaan väittää, että vastuu
7473: viranomaismääräyksiä. Vastaava määräys si- kehittelyriskistä johtaisi myös kohoaviin kus-
7474: sältyy myös EY:n direktiiviin. tannuksiin maksettaviksi tulevien korvausten
7475: Eri kysymys on, minkälaisin edellytyksin seurauksena.
7476: viranomaisten tulee olla vastuussa tuotteen ko- Mitä ensiksi tulee oikeudenmukaisuusperus-
7477: koonpanoa tai vähimmäisvaatimuksia koske- teeseen, voidaan todeta, että tämä arvostelu on
7478: vista määräyksistä. Tuotevastuulaki ei sääntele kohdistettavissa kaikkeen huolimattomuudesta
7479: tätä kysymystä, vaan vastaus määräytyy viran- riippumattamaan vastuuseen. Arvostelu ei kui-
7480: omaisten vastuuta koskevien yleisten periaat- tenkaan ole estänyt kehittämästä huolimatto-
7481: teiden, lähinnä vahingonkorvauslain säännös- muudesta riippumatonta vahingonkorvaus-
7482: ten perusteella. vastuuta koskevia säännöksiä. Yhtä perus-
7483: tellusti voidaan väittää, että on kohtuutonta
7484: asettaa yksityisen vahingonkärsijän kannetta-
7485: Kehittelyriski vaksi seurauksia tuotteesta aiheutuneista kehit-
7486: telyvahingoista. Jos tuotevastuu käsittää myös
7487: Erityisen ongelman muodostaa niin kutsuttu kehittelyvahingot, se johtaa tällaisten vahinko-
7488: kehittelyriski. Ehdotuksen mukaan vastuu syn- jen taloudellisten vaikutusten hajautumiseen
7489: tyy, jos tuote ei ole ollut niin turvallinen, kuin laajemmalle sen seurauksena, että tuotteen hin-
7490: kohtuudella on voitu odottaa. Vastuu syntyy taa määritettäessä huomioon otetaan myös va-
7491: riippumatta siitä syystä, joka on johtanut kuutuskustannukset.
7492: puutteelliseen turvallisuuteen. Valmistaja ei Väite, jonka mukaan vastuu kehittelyvahin-
7493: näin ollen voi välttää vastuuta silläkään perus- goista ehkäisisi tuotekehittelyä, perustunee sel-
7494: teella, että vahinko on aiheutunut sellaisesta laiselle ajatukselle, että tuotevastuulla olisi rat-
7495: tuotteen ominaisuudesta tai vaikutuksesta, jota kaiseva vaikutus tuotekehittelyyn. Tämän nä-
7496: ei sitä liikkeelle laskettaessa kyetty ennakoi- kökohdan merkitystä on ilmeisesti liioiteltu.
7497: maan tuon ajankohdan tieteen ja tekniikan Vaikka kehittelyriskit suljettaisiin vastuun ul-
7498: kansainvälisesti pisimmälle kehittyneen tietä- kopuolelle samalla tavoin kuin EY-direktiivin
7499: myksenkään avulla. Jollei tämä kehittelyriski perustekstissä, olisi valmistajilla vastuu ainakin
7500: sisälly vastuuseen, se tulisi nimenomaisesti sul- eräistä tuotekehittelyn aikana heille tuntemat-
7501: kea vastuun ulkopuolelle. tomista riskeistä. Tuotteen ominaisuudet ana-
7502: Valmistelun aikana on harkittu, tulisiko val- lysoidaan nimittäin ilmeisesti harvoin niin seik-
7503: mistajan voida vastuusta vapautuakseen vedo- kaperäisesti, että kaikki saatavilla oleva tieteel-
7504: ta siihen, että kyseessä on kehittelyvahinko. linen ja tekninen asiantuntemus käytettäisiin
7505: Norjan lain mukaan tuotevastuu käsittää myös siinä hyväksi. Niihin seikkoihin, jotka tieteen
7506: kehittelyriskin. Tätä tultaneen ehdottamaan ja tekniikan viimeisimpien saavutusten perus-
7507: myös Ruotsissa. EY:n piirissä vain muutamat teella ovat tunnettuja, valmistaja ei voi vas-
7508: valtiot ilmeisesti ulottavat tuotevastuun koske- tuusta vapautuakseen vedota, olipa tämä tietä-
7509: maan tätä riskiä. Luxemburgissa direktiivi on mys tosiasiallisesti hänen saataviHaan tai ei.
7510: kuitenkin toteutettu siten, että se koskisi myös Mitä tulee kehittelyvahinkojen merkitykseen
7511: kehittelyriskiä. Kehittelyriskin on jo aikaisem- vakuutuskustannuksia ajatellen, on huomatta-
7512: minkin katsottu sisältyvän tuotevastuuseen va, että kehittelyvahingot ovat mitä ilmeisim-
7513: Ranskassa ja Belgiassa. min sangen harvinaisia ja kehittelyvahinkojen
7514: Sen puolesta, että kehittelyvahingot olisi sul- merkitys vaihtelee tuotteesta riippuen. Huo-
7515: jettava tuotevastuun ulkopuolelle, voidaan mattavalla osalla tuotteita vastuulla kehittely-
7516: esittää useita seikkoja. Voidaan esimerkiksi vahingoista ei olisi olennaista merkitystä kus-
7517: väittää, että valmistajalle on epäoikeudenmu- tannustekijänä. Joillakin aloilla taas, kuten
7518: kaista sälyttää vastuuta sellaisesta seikasta, kemian alalla, jossa tuotteiden kaikkien vaiku-
7519: 30 1989 vp. - HE n:o 119
7520:
7521: tusten arviointi saattaa olla äärimmäisen moni- Henkilövahingot
7522: mutkaista, samoin kuin geenitekniikan alalla,
7523: voi tällaisella vastuulla olla huomattava vaiku- Laki koskisi ehdotuksen mukaan yleisesti
7524: tus vakuutusmaksujen suuruuteen. Riskin va- kaikkia tuotteista aiheutuneita henkilövahinko-
7525: kuuttaminen on nimittäin kallista silloin, kun ja. Lakia sovellettaisiin näin ollen myös työssä
7526: sen laskeminen on vaikeaa, ja näin on asianlai- henkilölle aiheutuneisiin vahinkoihin, kuten
7527: ta kiistatta kehittelyriskien kohdalla. Jos tuote- vahinkoihin, jotka johtuvat siitä, että koneet
7528: vastuu Suomessa ulottuu myös kehittelyvahin- tai työvälineet eivät ole olleet niin turvallisia,
7529: koihin toisin kuin kilpailijamaissa, on mahdol- kuin kohtuudella on voitu odottaa.
7530: lista, että kanteita suomalaisia yrityksiä vas- Ehdotus sisältää kuitenkin kaksi henkilöva-
7531: taan tuotevastuuasioissa nostetaan siten, että hinkojen korvaamista koskevaa rajoitusta. La-
7532: vahinkoon tulee sovellettavaksi Suomen oi- kia ei ensinnäkään sovellettaisi vahinkoon, jos-
7533: keus. Myös tässä suhteessa saattavat suoma- ta korvaus suoritetaan tapaturmavakuutuslain-
7534: laisten yritysten kilpailuedellytykset siten hei- säädännön nojalla. Ehdotettu laki parantaa
7535: kentyä. työntekijän oikeutta korvaukseen vain siinä
7536: Samalla voidaan kuitenkin todeta, että ke- suhteessa, että tuotevastuulain vastuuperuste
7537: hittelyvahinkojen merkitystä on liioiteltu. Nor- tulee sovellettavaksi korvaukseen siltä osin,
7538: jassa, jossa tuotevastuu käsittää kehittelyris- kuin vahinkoa ei tapaturmavakuutuslainsää-
7539: kin, tuotevastuulain voimaantulo ei ole aiheut- dännön perusteella korvata. Edellä on jo pe-
7540: tanut olennaista vakuutusmaksujen nousua. rusteltu sitä, ettei ole tarvetta antaa työnteki-
7541: Tuotevastuuvakuutusten kustannukset eivät jälle oikeutta valita, vaatiiko hän korvausta
7542: myöskään Belgiassa, Ranskassa ja Luxembur- vahingosta tapaturmavakuutuslainsäädännön
7543: gissa mainittavasti poikenne vastaavista kus- vai tuotevastuulain perusteella. Tapaturmava-
7544: tannuksista muissa maissa. Myös siellä, missä kuutusta koskeva lainsäädäntö antaa vahinkoa
7545: tuotevastuu ei koske kehittelyriskejä, ovat kärsineelle monessa suhteessa myös paremman
7546: mahdollisuudet vapautua vastuusta tällä perus- oikeuden korvaukseen kuin yleinen vahingon-
7547: teella rajoitetut. Sen osoittaminen, ettei vahin- korvausta koskeva lainsäädäntö, jota tuotevas-
7548: koa voitu ennakoida ottaen huomioon tuotteen tuulain mukaan sovelletaan korvausta määrät-
7549: liikkeelle laskemisen ajankohdan tieteen ja tek- täessä.
7550: niikan taso, edellyttää selvitystä kyseisenä Siitä, että tuotevastuulaki koskisi vain liik-
7551: ajankohtana vallinneesta tieteen ja tekniikan keelle laskettuja tuotteita, seuraa toiseksi, että
7552: kehittyneimmästä tasosta. Kehittelyriskistä lakia ei sovellettaisi tuotteesta aiheutuneeseen
7553: mahdollisesti johtuvan vakuutusmaksujen ko- henkilövahinkoon, kun vahinko on aiheutunut
7554: hoamisen voidaan arvioida tasoittuvan, kun kyseistä tuotetta valmistavassa yrityksessä.
7555: tuotevastuulain soveltamisesta saadaan koke- Tuotetta ei tässä yrityksessä ole laskettu liik-
7556: muksia. keelle sillä tavoin kuin lain soveltaminen edel-
7557: Vahingonkärsijän asema huomioon ottaen lyttäisi.
7558: on päädytty siihen, .että vastuusta vapautumi- Lain mukaan tuotteesta aiheutuneet henkilö-
7559: seksi ei ehdotuksen mukaan voisi vedota kehit- vahingot korvattaisiin samalla tavoin kuin hen-
7560: telyvahinkoon. Tämä lopputulos seuraa ehdo- kilövahingot yleensäkin korvataan. Korvausta
7561: tetun lain mukaisen vastuun yleisistä edellytyk- suoritettaisiin siten ihmiskeholle aiheutuneista
7562: sistä. fyysisistä vahingoista mukaan lukien sairaudet.
7563:
7564:
7565: 3.3.4. Korvattava vahinko Esinevahingot
7566:
7567: Ehdotuksen mukaan korvausta suoritettai- Esinevahingoista korvattaisiin ainoastaan
7568: siin tuotteista aiheutuneista henkilö- ja esineva- sellaiset vahingot, jotka kohdistuvat vahingon
7569: hingoista. Esinevahingoista korvausta suoritet- tapahtumisen aikaan pääasiassa yksityiseen
7570: taisiin sikäli, kuin vahinko kohdistuu omaisuu- tarkoitukseen käytettyyn omaisuuteen. Ehdote-
7571: teen, jota vahingon tapahtumisen aikaan käy- tun lain mukaan ei sen sijaan korvattaisi esine-
7572: tettiin pääasiassa yksityiseen tarkoitukseen. vahinkoja, jotka kohdistuvat elinkeinotoimin-
7573: Puhtaista varallisuusvahingoista korvausta ei nassa käytettyyn omaisuuteen. Sikäli kuin elin-
7574: ehdotetun lain mukaan suoritettaisi. keinonharjoittaja haluaa turvata oikeutensa
7575: 1989 vp. - HE n:o 119 31
7576:
7577: korvauksiin tällaisista vahingoista silloinkin, oikeudellisille periaatteille vierasta, ja vahingot
7578: kun vahingon aiheuttaneen puolella ei ole osoi- jäänevätkin korvaamatta vahingon vähäisyy-
7579: tettavissa huolimattomuutta, vahinkoriski on den perusteella vain eräissä tapauksissa matka-
7580: katettava sopimusehdoin tai vakuutuksin. Laki tavaroihin kohdistuvissa esinevahingoissa.
7581: ei myöskään koskisi korvauksen suorittamista Säännöstä samojen tuotteiden aiheuttamien
7582: vahingosta, joka kohdistuu julkisyhteisön henkilövahinkojen korvausten enimmäismää-
7583: omaisuuteen. rästä voidaan tuskin muotoilla niin, että sillä
7584: Korvattavien esinevahinkojen rajaaminen olisi käytännöllistä merkitystä niissä tilanteis-
7585: omaisuuteen, jota vahingon tapahtumisen ai- sa, joissa vastuunrajoitus tulisi sovellettavaksi.
7586: kaan käytettiin pääasiassa yksityiseen tarkoi- Tällaisella säännöksellä olisi ilmeisesti myös
7587: tukseen, kytkeytyy kuluttajansuojalainsäädän- vain vähäinen merkitys tuotevastuusta aiheutu-
7588: töön. Tällä lainsäädännöllä suojataan kulutta- viin kustannuksiin. Niin korkealla vastuun-
7589: jia, toisin sanoen luonnollisia henkilöitä, jotka rajoituksella, kuin mikä sisältyy EY -direktii-
7590: hankkivat hyödykkeitä yksityiseen käyttöön. viin, ei ilmeisesti olisi merkitystä pienille yri-
7591: Ehdotuksessa tätä suojattavaa piiriä ei rajoitet- tyksille. Rajoitus ei vaikuta myöskään vakuu-
7592: taisi pelkästään luonnollisiin henkilöihin. Il- tuskustannuksiin.
7593: maisu "yksityinen tarkoitus" on tässä yhtey-
7594: dessä nähtävä vastakohtana yhtäältä elinkeino-
7595: toiminnalle, toisaalta julkiselle käytölle. Esi- 3.3.5. Todistelua koskevia kysymyksiä
7596: merkiksi aatteellinen yhdistyskin voisi tuote-
7597: vastuulain perusteella olla oikeutettu korvauk- Vahingonkorvausoikeudessa vallitsee peri-
7598: seen yhdistyksen omaisuudelle aiheutuneesta aate, jonka mukaan korvausta vaativan on
7599: esinevahingosta. näytettävä vaatimuksensa perusteet toteen. Tä-
7600: Sellaisesta taloudellisesta vahingosta, jonka mä merkitsee vahinkoa kärsineelle velvollisuut-
7601: syntyminen ei liity jonkun kärsimään henkilö- ta näyttää, että vahinkotapahtuma on sattunut
7602: tai omaisuusvahinkoon, korvausta suoritetaan ja että se, jolta korvausta vaaditaan, on vahin-
7603: yleensä vain, jos vahinko on aiheutettu rikolli- gosta vastuussa.
7604: sella teolla. Tuotevahinkojen kohdalla ei ole
7605: katsottu olevan syytä poiketa tästä periaattees- Tuotevahingoissa syy-yhteyttä koskeva kysy-
7606: ta ja ehdottaa, että tuotteista aiheutunut puh- mys on toisinaan mutkikas. Vahinkoa kärsi-
7607: das varallisuusvahinko olisi korvattava lain neen saattaa käytännössä olla mahdotonta saa-
7608: mukaan. Tältä osin ehdotus on yhdenmukai- da selville vahinkoon johtaneita syitä. Nämä
7609: nen Norjan lain ja EY-direktiivin kanssa. vaikeudet olivat eräänä syynä erityisen lääke-
7610: Myöskään Ruotsissa ei tultane ehdottamaan vahinkovakuutuksen luomiseen. On harkittu,
7611: tällaisten vahinkojen korvaamista. olisiko tuotevastuulaissa helpotettava tuotteen
7612: Tuotevahingosta suoritettava korvaus lasket- käytön ja vahingon välisen syy-yhteyden näyt-
7613: taisiin vahingonkorvauslain mukaan. Korvaus- tövelvollisuutta.
7614: ta olisi siten yleensä suoritettava täyden kor- Norjan laki tai EY -direktiivi ei sisällä erityis-
7615: vauksen periaatteen mukaan. säännöksiä tällaisesta näytön helpottamisesta.
7616: EY -direktiivissä on kaksi määräystä kor- Epäselvää on, tullaanko Ruotsissa ehdotta-
7617: vauksen rahamääräisestä rajoittamisesta. Di- maan tässä kohdin helpotettua todistustaak-
7618: rektiivin 9 artiklassa on ensinnäkin 500 ECU :n kaa.
7619: omavastuuosuus, joka vähennettäisiin vahin- Todistustaakan jakamisen suhteen tuoteva-
7620: gonkorvauksesta esinevahingoissa. Toiseksi 16 hingot ovat keskenään erilaisia; ei ole yleistä
7621: artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat määrätä, tarvetta asettaa todistustaakkaa sille, jolta kor-
7622: että valmistajan kokonaisvastuu samojen tuot- vausta vaaditaan, jotta vahinkoa kärsinyt voisi
7623: teiden samasta puutteellisuudesta aiheutuneista saada korvauksen. Lakitekstissä ei myöskään
7624: henkilövahingoista rajoitetaan 70 miljoonaan näyttäisi olevan mahdollista kuvailla niitä ti-
7625: ECU:un. lanteita, joissa saattaisi olla tarvetta asettaa
7626: Ehdotukseen ei ole otettu säännöksiä oma- alhaisempi näyttövelvollisuus osoitettaessa va-
7627: vastuusta tai korvauksen enimmäismäärästä. hingon ja tuotteen välisen syy-yhteyden toden-
7628: Esinevahinkojen korvaamatta jättäminen sillä näköisyyttä. Yleistä säännöstä helpotetusta to-
7629: perusteella, että vahinko on vähäinen, olisi distustaakasta tässä asiassa ei sen vuoksi ehdo-
7630: Suomessa noudatetuille vahingonkorvaus- teta.
7631: 32 1989 vp. - HE n:o 119
7632:
7633: Harkittaessa erillisen todistustaakkaa koske- ehdotetaan eräässä kohdassa helpotusta näytet-
7634: van säännöksen tarpeellisuutta on otettava tävää todennäköisyyttä koskevan vaatimuksen
7635: huomioon paitsi se, kenellä on todistustaakka, osalta. Korvausvelvollisuutta ei ehdotuksen
7636: myös se, minkälaisia vaatimuksia näytölle on mukaan syntyisi, jos korvausvaatimuksen koh-
7637: asetettava, jotta todistustaakan voitaisiin kat- teena oleva saattaa todennäköiseksi, että tuot-
7638: soa tulleen täytetyksi. Näytön sisällölle asetet- teessa ei ollut vahingon aiheuttauutta turvalli-
7639: tavat vaatimukset vaihtelevat välttämättä joh- suuden puutetta silloin, kun hän laski tuotteen
7640: tuen osapuolten erilaisista mahdollisuuksista liikkeelle. Norjan laissa ja EY -direktiivissä on
7641: esittää näyttöä sekä muista seikoista, muun vastaava säännös.
7642: muassa siitä, kuinka todennäköistä on, että Usein voidaan jo turvallisuuspuutteen luon-
7643: vahinko johtuu muista tekijöistä kuin tuottees- teesta päätellä, missä valmistuksen tai jakelun
7644: ta. Korvausvaatimuksen kohteena olevalla vaiheessa puutteellisuus on syntynyt. Jos olo-
7645: saattaa esimerkiksi olla käytettävissään tiedot suhteiden perusteella luonnollisena selityksenä
7646: siitä, minkälaisia vahinkoja tuote saattaa ai- puutteelliseen turvallisuuteen on tukku- tai vä-
7647: heuttaa, turvallisuustutkimusten tuloksia ja hittäiskaupan virheellinen varastointi, normaa-
7648: tuotetta koskevia valituksia. Joissakin tilanteis- li kuluminen tai kuluttajan varomaton tuotteen
7649: sa saattaa myös olla mahdollista päätellä jo käsittely, saattaa jo tästä seurata, että korvaus-
7650: suoraan vahingosta se, että tuote on ollut vaatimuksen kohteena olevan voidaan katsoa
7651: turvallisuudeltaan puutteellinen. Käytännössä täyttäneen, mitä häneltä vaaditaan vastuusta
7652: korvausvaatimuksen kohteena olevan asiana vapautumiseksi. Erityisesti sarjavalmisteisten
7653: voi siten usein olla esittää näyttöä siitä, ettei tavaroiden kohdalla saattaa kuitenkin olla vai-
7654: vahinko johdu tuotteesta ja sen käytöstä. Ylei- keaa esittää näyttöä vahinkoa aiheuttaneen
7655: sesti ei kuitenkaan liene mahdollista osoittaa, tuotekappaleen valmistukseen liittyvistä sei-
7656: missä tilanteissa todistustaakka jakautuisi tällä koista. Tällaisissa tapauksissa vastuusta vapau-
7657: tavoin. tumiseen saattaisi riittää sen näyttäminen, että
7658: Lähtökohtana todisteluu sisältöä koskevien kyseisen kaltaiset tilanteet eivät kohtuudella
7659: vaatimusten arvioinnissa tulee kuitenkin olla ole voineet jäädä havaitsematta valmistajan
7660: vaatimusten sovittaminen sen mukaan, minkä- tuotevalvontajärjestelmässä.
7661: laiset tosiasialliset mahdollisuudet kullakin on
7662: näytön esittämiseen ja niin, ettei näytön sisäl-
7663: töä koskevia vaatimuksia aseteta ankarammik- 3.3.6. Vanhentuminen
7664: si kuin mikä on kohtuullista, kun otetaan
7665: huomioon mahdollisuudet selvittää syy-yhteys- Vahingonkorvausvastuu vanhentuu yleensä
7666: kysymys yksittäisessä tapauksessa. 10 vuodessa vahingon tapahtumisesta. Tämän
7667: Vahinkoa kärsineellä oleva velvollisuus näyt- periaatteen soveltaminen tuotevastuuseen mer-
7668: tää, että korvausvaatimuksen kohteena oleva kitsisi, että vastuu saattaa vanhentua vasta
7669: on vahingosta vastuussa, ei merkitsisi poik- hyvin pitkän ajan kuluttua tuotteen liikkeelle
7670: keusta yleisistä säännöistä. Vahinkoa kärsineen laskemisesta. Vanhentumisaika saattaa alkaa
7671: asiana on näin ollen osoittaa, että korvausvaa- kulua vasta siitä, kun tuotteesta aiheutunut
7672: timuksen kohteena oleva on valmistanut, tuo- vahinko ilmeni. Esimerkiksi kemiallisten ainei-
7673: nut maahan, myynyt tai muulla tavoin laske- den kohdalla, jotka vaikuttavat asteittain, tä-
7674: nut liikkeelle vahinkoa aiheuttaneen tuotekap- mä saattaisi tapahtua vasta useita vuosikym-
7675: paleen. Myös tässä todistustaakan jakoa kos- meniä tuotteen käyttämisen jälkeen. Sellainen-
7676: kevia säännöksiä täydennettäisiin kuitenkin kin tuote, jonka aiheuttamat vahingot ilmene-
7677: näyttövelvollisuuden sisältöä koskevilla vaati- vät nopeasti, saattaa viipyä jakeluketjussa pit-
7678: muksilla. Kun esimerkiksi korvausvaatimusten kään ennen tulemistaan loppukäyttäjälle.
7679: kohteena olevalla maahantuojana on käytettä- Norjan lain mukaan tuotevastuu vanhentuu
7680: vissään tiedot siitä, mitä tuotekappaleita hän 20 vuodessa siitä, kun vastuussa oleva luovutti
7681: on tuonut maahan, hänen voitaneen usein tuotteen valvonnastaan. Jos vahinko johtuu
7682: katsoa tuoneen kyseisen tuotekappaleen maa- kehittelyriskistä, vastuu vanhentuu kuitenkin
7683: han, jollei asian nimenomaisesti näytetä olevan viimeistään 10 vuodessa siitä, kun valvontaval-
7684: toisin. lasta luovuttiin. EY-direktiivin mukaan vastuu
7685: Korvausvaatimuksen kohteena olevan mah- vanhentuu 10 vuodessa siitä, kun vastuussa
7686: dollisuuksiin osoittaa olevansa vastuusta vapaa oleva luopui tuotteen valvonnasta, kuitenkin
7687: 1989 vp. - HE n:o 119 33
7688:
7689: viimeistään kolmessa vuodessa siitä, kun va- tevahingoista, jotka ovat aikaisemminkin olleet
7690: hinkoa kärsinyt sai tiedon vahingosta, puut- käytettävissä, olisivat käytettävissä lain voi-
7691: teellisesta turvallisuudesta sekä vastuussa ole- maantulon jälkeenkin. Tämä on ehdotettua
7692: vasta. Ruotsin osalta on toistaiseksi epäselvää, lakia arvioitaessa otettava huomioon.
7693: kuinka pitkäksi pidempi vanhentumisaika tul- Vanhentumisajan pidentäminen siitä, mitä
7694: laan asettamaan. Direktiivin mukainen kolmen nyt ehdotetaan, saattaisi johtaa vastuussa ole-
7695: vuoden sääntö tultaneen hyväksymään sellaise- vien kannalta kustannusten kasvamiseen. Ajal-
7696: naan. lisesti pitkälle ulottuvan tuotevastuun vaikutus-
7697: Jotta vanhentumissäännöllä olisi merkitystä, ten laskeminen on vaikeaa. Vastuuajan piden-
7698: sen täytyy antaa suhteellisen selkeä kuva siitä, täminen asettaisi myös suuria vaatimuksia val-
7699: milloin mahdollinen korvausvastuu päättyy. mistajille ja maahantuojille heidän tuotteitaan
7700: Säännös on muotoiltava siten, että voidaan ja niiden vaihdantaa koskevan kirjanpitomate-
7701: vaikeuksitta todeta, mistä vanhentumisaika al- riaalin säilyttämisen suhteen sekä tuotevastuu-
7702: kaa kulua. Myös korvausta vaativan tulee voi- vakuutusten ylläpidon kannalta.
7703: da tietää, kuinka pitkä aika hänellä on käytet-
7704: tävissään vaatimuksen esittämiseen. Vanhentumisajan pituus saattaa vaikuttaa
7705: Tuotevastuussa, jossa vastuussa oleva ja va- tuotevastuuvakuutusten vakuutusmaksuihin.
7706: hinkoa kärsinyt eivät useinkaan ole sopimus- Norjan tuotevastuulain voimaantulosta ja lain
7707: suhteessa keskenään, on vaikeaa löytää sellai- vaikutuksista saadut kokemukset viittaavat
7708: nen vanhentumisajan alkamiskohta, joka täyt- kuitenkin siihen, että vanhentumisajan pituu-
7709: tää nämä molemmat vaatimukset. Useiden della ei olisi suurta merkitystä.
7710: tuotteiden kohdalla valmistajat, maahantuojat Vanhentumisajan pidentäminen merkitsisi
7711: tai myyjät voivat vaikeuksitta kirjata ja säilyt- poikkeamista EY -direktiivistä. Pitempi van-
7712: tää tiedot tuotteen liikkeelle laskemisesta sillä hentumisaika merkitsisi suomalaisten valmista-
7713: tavoin, että pitkänkin ajan kuluttua on vielä jien kilpailuaseman huononemista suhteessa ul-
7714: mahdollista todeta, milloin vahinkoa aiheutta- komaisiin valmistajiin sellaisessa tilanteessa,
7715: nut tuotekappale laskettiin liikkeelle. Näin on jossa Suomen laki voi tulla sovellettavaksi
7716: erityisesti sellaisten tuotteiden kohdalla, jotka suomalaisen valmistajan tuotevastuuseen sa-
7717: varustetaan juoksevalla valmistusnumerolla. malla kun kilpailevan valmistajan vastuu mää-
7718: Toisinaan taas saattaa olla mahdollista todeta, räytyy jonkin muun lain mukaan.
7719: milloin viimeistään vahinkoa aiheuttanut tuo- Tuotevastuun kohdalla on tämän vuoksi kat-
7720: tekappale on laskettu liikkeelle. Tuotekappale sottu aiheelliseksi poiketa yleisestä vahingon-
7721: voi olla esimerkiksi tiettyä vuosimallia. Joskus korvausoikeudellisesta sääntelystä ja laskea
7722: sen sijaan voi olla hyvinkin vaikeaa jälkikäteen vanhentumisaika alkavaksi tuotteen liikkeelle
7723: varmuudella tietää, mikä tai mitkä tuotekappa- laskemisesta.
7724: leet ovat vahinkoa aiheuttaneet ja milloin ky-
7725: Ehdotettu 10 vuoden aika on ehdoton siinä
7726: seiset kappaleet on laskettu liikkeelle. mielessä, että korvausvaatimusta ei tuotevas-
7727: Vahinkoa kärsineen on usein mahdotonta
7728: tuulain nojalla voitaisi esittää sen jälkeen, kun
7729: saada tietää, milloin vahinkoa aiheuttanut tuo- aika on kulunut. Ehdotettu 10 vuoden aika ei
7730: te laskettiin liikkeelle. Tästä aiheutuvaa haittaa sen sijaan merkitsisi sitä, että valmistajalla olisi
7731: vähentää osittain se, että vahingonkorvauslain vastuu tuotteen säilymisestä käyttökelpoisena
7732: mukainen kanne vanhentuu myöhemmin kuin
7733: 10 vuoden ajan. Useimpien tuotteiden elinaika
7734: tuotevastuulain mukainen. on 10 vuotta lyhyempi.
7735: Lakiehdotuksen valmistelun aikana on har-
7736: kittu, ovatko ehdotetut vanhentumisajat liian Tuotevastuulain mukainen oikeus korvauk-
7737: lyhyitä erityisesti henkilövahingoissa ja voi- sen saamiseen voisi ehdotuksen mukaan van-
7738: daanko hyväksyä, että vahinkoa kärsineen oi- hentua jo ennen 10 vuoden ajan umpeenkulu-
7739: keus korvaukseen on voinut vanhentua jo en- mistakin. Korvausvaatimus olisi lakiehdotuk-
7740: nen kuin asianomainen on saanut tietää vahin- sen mukaan esitettävä kolmen vuoden kuluessa
7741: gosta ja oikeudestaan korvaukseen sen perus- siitä, kun korvaukseen oikeutettu sai tiedon
7742: teella. vahingosta ja korvausvelvollisesta.
7743: Ehdotettu laki parantaisi vahinkoa kärsineen Korvausvaatimus vanhentuu, kun ensimmäi-
7744: oikeutta verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön. nen näistä kahdesta vanhentumisajasta on ku-
7745: Ne mahdollisuudet korvauksen saamiseen tuo- lunut.
7746: 5 391154S
7747: 34 1989 vp. - HE n:o 119
7748:
7749: 3.3. 7. Säännösten pakottavuus lettavaa lakia koskevien säännösten tulee joh-
7750: taa siihen, että Suomen oikeus tulee sovelletta-
7751: Tuotevastuulain mukaista korvausvelvolli- vaksi vastuuseen. Nämä edellytykset koskevat
7752: suutta ei voitaisi rajoittaa sopimuksella, joka tuotevastuulain sovellettavaksi tulemista sekä
7753: tehdään ennen vahingon syntymistä. Tämä on Suomessa että muussa valtiossa käytävässä oi-
7754: selvää, kun kysymys on vahingon aiheutumi- keudenkäynnissä. Jotta tuomioistuimen ratkai-
7755: sesta henkilölle, joka ei ole sopimussuhteessa su olisi tehokas suomalaista vastaajaa vastaan,
7756: valmistajaan tai maahantuojaan taikka tavaran edellytetään lisäksi, että tuomio on pantavissa
7757: myyneeseen tahoon. Ehdotuksen mukaan kor- täytäntöön Suomessa tai muussa maassa, jossa
7758: vausvastuuta ei olisi mahdollista rajoittaa vastaajalla on varoja.
7759: myöskään sopimussuhteessa. Tuotteen suoraan Suomen lainsäädännössä ei ole nimenomai-
7760: lopulliselle käyttäjälle myyvä valmistaja ei voi- sia säännöksiä tuomioistuinten kansainvälises-
7761: si rajoittaa korvausvastuutaan sopimuksella. tä toimivallasta tuotevahinkojen korvaamista
7762: Silloin, kun vaatimuksen esittäminen ehdote- koskevissa asioissa. Myöskään asiaa koskevaa
7763: tun lain perusteella on mahdollista, ei vastuus- vakiintunutta oikeuskäytäntöä ei ole. Vastaa-
7764: ta vapautumiseen voitaisi vedota, vaikka esi- jalla Suomessa olevan liikepaikan on kuitenkin
7765: merkiksi vähittäisportaan myyjä olisi tehnyt yleensä katsottu muodostavan perusteen tuo-
7766: ostajan kanssa sopimuksen, jonka mukaan mioistuimen kansainväliselle toimivallalle.
7767: valmistajaa vastaan ei saisi nostaa korvausvaa- Suomalaisen valmistajan tuotteesta aiheutunut-
7768: timusta. ta vahinkoa koskeva riita-asia voidaan näin
7769: Ehdotettu laki ei toisaalta rajoita vahinkoa ollen yleensä saattaa ratkaistavaksi suomalai-
7770: kärsineen oikeutta vaatia korvausta sopimuk- sessa tuomioistuimessa. Tuomioistuimen kan-
7771: sen nojalla tai esimerkiksi vahingonkorvauslain sainvälinen toimivalta voitaisiin mahdollisesti
7772: säännöksiin vedoten. Vahinkoa kärsineellä oli- myös perustaa siihen, että vahinko on tapahtu-
7773: si mahdollisuus vaatia korvausta tällaisella pe- nut Suomessa.
7774: rusteella esimerkiksi siinä tapauksessa, että
7775: ehdotetun lain vanhentumissäännökset estäisi- Siihen, minkä valtion lakia olisi Suomessa
7776: sovellettava tuotevahinkoon, ei voida antaa
7777: vät korvauksen saamisen, mutta vahingonkor-
7778: yksiselitteistä vastausta. Lähtökohtana on kui-
7779: vauslain mukaista vanhentumisaikaa olisi vielä
7780: jäljellä. tenkin, että vahinkoon sovelletaan sen valtion
7781: lakia, jossa tuotevahingon aiheuttanut toimin-
7782: ta on tapahtunut. Tästä säännöstä voi kuiten-
7783: kin esiintyä poikkeuksia esimerkiksi tilantees-
7784: 3.4. Kansainvälisluonteiset tuotevastuutilan-
7785: sa, jossa vahinkoa kärsineen asuinpaikka on
7786: teet
7787: samassa valtiossa kuin vahingon aiheuttajan
7788: liikepaikka.
7789: 3.4.1. Suomalaisen maastaviejän vastuu
7790: Tuomioistuinten kansainvälistä toimivaltaa
7791: Tuotevastuuta koskevat säännökset ovat eri ja sovellettavaa lakia koskevat säännöt johta-
7792: valtioissa sisällöltään erilaiset. Tuotevastuun vat siihen, että tuotevastuulaki voi Suomessa
7793: sisältö riippuu näin ollen siitä, minkä valtion tapahtuvassa oikeudenkäynnissä yleensä tulla
7794: lain mukaan ratkaisu tehdään. Ehdotetun lain sovellettavaksi suomalaista valmistajaa koh-
7795: mukainen vastuu on eräiltä osin ankarampi taan vain, jos vahinko on tapahtunut Suomes-
7796: kuin useissa muissa Euroopan maissa voimassa sa. Mahdollista on, että lakia voitaisiin sovel-
7797: olevien tai ehdotettujen säännösten mukainen taa myös, kun vahinko on tapahtunut ulko-
7798: vastuu. Tämän vuoksi on erityisesti suomalais- mailla, mutta vahinkoa kärsineen asuinpaikka
7799: ten valmistajien ja tuottajien kilpailuaseman on Suomessa.
7800: kannalta tärkeää voida ennakoida, missä tilan- Tuotevastuulaki voisi tulla sovellettavaksi
7801: teissa he voivat joutua vastaamaan vahingosta myös ulkomaisessa oikeudenkäynnissä. Ulko-
7802: ehdotetun lain mukaan. mailla annettu tuomio voidaan panna täytän-
7803: Jotta tuotevastuulaki voisi tulla sovelletta- töön suomalaista valmistajaa vastaan Suomes-
7804: vaksi kansainvälisluonteisessa tapauksessa, tu- sa vain asiaa koskevan lainsäädännön tai valti-
7805: lee sen tuomioistuimen, jossa asia saatetaan osopimuksen määräysten nojalla. Tällä hetkel-
7806: vireille, olla toimivaltainen tuomioistuinmaan lä voidaan Suomessa tapahtuvaa täytäntöönpa-
7807: lain mukaan. Sen lisäksi kyseisen valtion sovel- noa hakea vain toisessa Pohjoismaassa ja eräin
7808: 1989 vp. - HE n:o 119 35
7809:
7810: rajoituksin Itävallassa annettujen tuomioiden pääasiallinen liikepaikkansa tässä valtiossa tai
7811: nojalla. jos vahinkoa kärsinyt on hankkinut tuotteen
7812: Myöskään muissa Pohjoismaissa tai Itäval- tai vahinko on tapahtunut siellä. Vahinkopai-
7813: lassa ei ole erityissäännöksiä tuomioistuinten kan lakia sovelletaan, jos se on samalla vastaa-
7814: kansainvälisestä toimivallasta tuotevahinkoa jan pääasiallisen liikepaikan laki tai jos vahin-
7815: koskevissa asioissa. Keskeisimmät kansainväli- koa kärsinyt on hankkinut tuotteen sieltä.
7816: sen toimivallan perustavat liittymät ovat vas- Jollei kumpikaan näistä tilanteista ole käsillä,
7817: taajan liikepaikka sekä vahingon tapahtumis- sovelletaan kantajan valinnan mukaan joko
7818: paikka. sen valtion lakia, jossa vastaajalla on pääasial-
7819: Voimassa olevat säännöt ovat siinä määrin linen liikepaikka, tai vahinkopaikan lakia. Va-
7820: monimutkaisia ja epätarkkoja, että voidaan hinkopaikan lakia tai vahingon kärsijän asuin-
7821: esittää vain pääpiirteittäisiä arvioita siitä, mis- paikan lakia ei kuitenkaan sovelleta, jos vas-
7822: sä tilanteissa tuotevastuulain soveltamiseen pe- taaja voi näyttää, ettei hänen kohtuudella ole
7823: rustuva ulkomainen tuomio voidaan panna voitu edellyttää tietävän siitä, että vahinkoa
7824: täytäntöön Suomessa suomalaista valmistajaa aiheuttanuHa tuotetta tai hänen muita vastaa-
7825: vastaan. Tuotevastuulain mukainen vastuu voi- via tuotteitaan on tarjottu myytäväksi kyseises-
7826: si syntyä ensinnäkin, kun vastaajalla on liike- sä valtiossa.
7827: paikka myös jossakin muussa Pohjoismaassa
7828: tai Itävallassa ja tuotetta on markkinoitu tai Jos Luganon sopimus tulee Suomen osalta
7829: vahinko tapahtunut Suomessa taikka jos va- voimaan, muodostuu tuomioistuinten kansain-
7830: hinkoa kärsineen asuinpaikka on Suomessa. välinen toimivalta tuotevastuuta koskevissa
7831: Toiseksi vastuu voisi syntyä, kun vahinko on asioissa huomattavasti aiempaa selvemmäksi.
7832: tapahtunut muussa Pohjoismaassa tai Itäval- Suomalaisen valmistajan kannalta sopimus
7833: lassa ja muut liittymät, kuten vahinkoa kärsi- merkitsee, että hänet voidaan haastaa paitsi
7834: neen asuinpaikka tai tuotteen markkinointi- liikepaikkansa tuomioistuimeen myös vahin-
7835: paikka, viittaavat Suomeen. Tällaiset tilanteet gon ilmenemispaikan tai tuotteen valmistuspai-
7836: lienevät epätavallisia. kan tuomioistuimeen. Sopimukseen liittynei-
7837: Edellä (2.4.) on selvitetty Luganon sopimus- den valtioiden tuomioistuinten ratkaisut, jotka
7838: ta tuomioistuinten toimivallasta sekä yksityi- perustuvat näiden liittymien mukaiseen kan-
7839: soikeudellisia asioita koskevien tuomioiden sainväliseen toimivaltaan, voidaan panna täy-
7840: tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä täntöön Suomessa. Tuomioistuinmaan kan-
7841: Haagin sopimusta tuotevastuuseen sovelletta- sainvälisen yksityisoikeuden säännöksistä riip-
7842: vasta laista. Luganon sopimuksen mukaan on puu, voivatko annettavat tuomiot perustua
7843: kanne sellaista vastaan, jolla on asuinpaikka Suomen tuotevastuulakiin. Myös muiden mai-
7844: jossakin sopimusvaltiossa, nostettava tämän den kuin Pohjoismaiden ja Itävallan tuotevas-
7845: valtion tuomioistuimessa. Sopimussuhteen ul- tuuta koskevat liittymäsäännöt viittaavat Haa-
7846: kopuolista korvausvastuuta koskevassa asiassa gin sopimuksen tavoin useimmiten vahingon
7847: kanne voidaan sen lisäksi nostaa siellä, missä tapahtumispaikan lakiin tai sen valtion lakiin,
7848: vahinkoa aiheuttanut toiminta tapahtui. Tämä jossa vahinkoa kärsineellä on asuinpaikka.
7849: merkitsisi sitä, että kanne voitaisiin nostaa Tuotevastuulaki voisi siten tulla ulkomaisessa
7850: sekä siellä, missä vahinko ilmeni, että siellä, oikeudenkäynnissä sovellettavaksi suomalai-
7851: missä vahingon aiheuttanut toiminta tapahtui. seen vastaajaan lähinnä, kun tällä on valmis-
7852: Tuotevastuuta koskevissa asioissa tämä merkit- tusta myös muussa sopimusvaltiossa ja vahin-
7853: see, että kantaja voi valita, nostaako kanteen koa kärsineellä on kotipaikka Suomessa tai
7854: vahingon ilmenemispaikalla vai tuotteen val- vahinko tapahtuu Suomessa. Sen lisäksi tuote-
7855: mistuspaikalla. Jos kanne perustuu rangaista- vastuulaki voisi tulla sovellettavaksi riitaan,
7856: vaan tekoon, kanne voidaan nostaa siellä, jossa vastaajana on suomalainen yritys, kun
7857: missä syytekin on nostettu. Sopimuksen mu- vahinko tapahtuu ulkomailla ja vahinkoa kär-
7858: kaan tällaisessa asiassa annettu tuomio voi- sineen asuinpaikka on Suomessa. Vaihtoehtois-
7859: daan panna täytäntöön kaikissa valtioissa, joi- ten tilanteiden sekä mahdollisesti sovellettavik-
7860: ta sopimus sitoo. si tulevien liittymäsääntöjen moninaisuuden
7861: Haagin sopimuksen mukaan tuotevahinkoon vuoksi kovin tarkkoja arvioita tuotevastuulain
7862: sovelletaan sen valtion lakia, jossa vahinkoa sovellettavuudesta ulkomaisessa oikeudenkäyn-
7863: kärsineellä on asuinpaikka, jos vastaajalla on nissä ei kuitenkaan voida esittää.
7864: 36 1989 vp. - HE n:o 119
7865:
7866: Jos Suomi liittyy sekä Luganon sopimukseen 4.2. Kotitalouksiin ja elinkeinotoimintaan
7867: että Haagin sopimukseen, voi tuotevastuulaki kohdistuvat vaikutukset
7868: tulla Suomessa käytävässä oikeudenkäynnissä
7869: sovellettavaksi riitaan, jossa vastaajana on Ehdotettu laki merkitsee valmistajien ja
7870: suomalainen yritys, lähinnä silloin, kun vahin- maahantuojien vastuun tiukentumista tuoteva-
7871: gon kärsijän asuinpaikka on Suomessa tai hinkojen kohdalla. Se johtaa tällaisesta vahin-
7872: vahinko on tapahtunut Suomessa. gosta syntyneiden kustannusten uudelleen ja-
7873: kautumiseen sikäli, että vahingot, joiden ai-
7874: heuttamista rasituksista on tähän asti vastan-
7875: 3.4.2. Maahantuoduista tuotteista aiheutunei- nut yksityinen vahingonkärsijä, tulisivat ehdo-
7876: den vahinkojen korvaaminen tuksen mukaan valmistajan tai maahantuojan
7877: kannettaviksi.
7878: Lain säätäminen ei johda tuotevahinkojen
7879: Edellä selostettujen Suomen tuomioistuinten määrän lisääntymiseen. Lailla päinvastoin ole-
7880: kansainvälistä toimivaltaa koskevien sääntöjen tetaan olevan vahinkoja ennalta ehkäisevää
7881: perusteella ulkomainen valmistaja saattaa olla vaikutusta. Sen sijaan on todennäköistä, että
7882: velvollinen vastaamaan tuotevastuuta koske- yleiseen tietoon tulevien tuotevahinkojen mää-
7883: vassa asiassa Suomessa silloin, kun vahinko on rä kasvaa tuotevahinkoja koskevien korvaus-
7884: tapahtunut Suomessa. Tuotevastuulakia sovel- vaatimusten lisääntymisen seurauksena. Kor-
7885: letaan tällöin pääsääntöisesti vahinkopaikan vauksia tultaneen myös maksamaan tähänastis-
7886: lakina. Suomessa annetun tuomion täytän- ta useammissa tapauksissa.
7887: töönpanoa voidaan hakea muissa Pohjoismais- Laki tullee johtamaan myös lisääntyviin kor-
7888: sa ja Itävallassa. vausvaatimusten käsittelykustannuksiin. Kus-
7889: Jos Luganon sopimus tulee Suomen osalta tannuksia syntyy yhtäältä valmistajille ja maa-
7890: voimaan, sellainen valmistaja, jolla on liike- hantuojille sekä muille, jotka voivat lain nojal-
7891: paikka jossakin sopimusvaltiossa, on velvolli- la joutua vastuuseen, sekä toisaalta vakuutuk-
7892: nen vastaamaan Suomessa tuotevastuuta kos- sen antajille, jolloin ne näkyvät vakuutus-
7893: kevassa asiassa, jos vahinko on ilmennyt tai maksuissa.
7894: tuote on valmistettu Suomessa. Tällöin tuote- Korvausvaatimusten määrän voidaan arvioi-
7895: vastuulaki voi Haagin tuotevastuuseen sovellet- da nousevan suurehkoksi heti lain voimaantu-
7896: tavaa lakia koskevan sopimuksen mukaan tulla lon jälkeisenä aikana. Vaatimuksista osa koh-
7897: sovellettavaksi, jos vahinko on tapahtunut distunee vahinkoihin, jotka ovat aiheutuneet
7898: Suomessa ja tuote on ostettu Suomesta tai ennen lain voimaantuloa liikkeelle lasketuista
7899: vahinkoa kärsineen asuinpaikka on täällä. tuotteista ja joista korvausta ei suoritettaisi
7900: Tuotevastuulaki voi myös tulla sovellettavaksi, uuden lain nojalla. Ennakolta on mahdotonta
7901: kun vahinkoa kärsineen asuinpaikka on Suo- arvioida esitettävien korvausvaatimusten luku-
7902: messa ja tuote on ostettu täältä. määrää.
7903: Jos Luganon sopimus tulee Suomen osalta Tuotevastuulain soveltamisen piiriin kuulu-
7904: voimaan, Suomessa tuotevastuuta koskevassa villa aloilla vastuun ankaroituminen vaikutta-
7905: asiassa annettu tuomio voidaan panna täytän- nee eri tavoin. Aloilla, joilla tuotevahinkoja ei
7906: töön muissa Pohjoismaissa ja Itävallassa. tähän asti ole esiintynyt tai joilla ne ovat olleet
7907: epätavallisia, lailla tuskin on kustannusvaiku-
7908: tuksia. Joillakin aloilla, kuten kemian alalla,
7909: lain voidaan arvioida johtavan tuotevahingois-
7910: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- ta suoritettavien korvausten muita aloja suu-
7911: tukset rempaan kasvuun.
7912: Tuotevastuulaki johtanee siihen, että tuote-
7913: 4.1. Valtiontaloudelliset ja kunnallistaloudel- vastuuvakuutusten lukumäärä lisääntyy. Tuo-
7914: liset vaikutukset tevastuuvakuutus merkitsee uutta kustannuse-
7915: rää sellaisille yrityksille, joilla ei tähän asti ole
7916: Ehdotuksella ei ole välittömiä valtiontalou- tällaista vakuutusta ollut. Todennäköisesti täl-
7917: dellisia vaikutuksia. Ehdotettu laki koskisi kui- lä on vaikutusta erityisesti maahantuojille. Tä-
7918: tenkin myös valtion omistamien yritysten ja mä on seurausta muun muassa tuottamusvas-
7919: laitosten liikkeelle laskemia tuotteita. tuun muuttumisesta huolimattomuudesta riip-
7920: 1989 vp. - HE n:o 119 37
7921:
7922: pumattomaksi vastuuksi, kehittelyriskistä sekä merkitystä lähinnä siltä osin, että ehdotuksessa
7923: korvausvaatimusten lukumäärän kasvusta ja ei ole säännöksiä omavastuusta esinevahingois-
7924: sitä mahdollisesti seuraavista lisääntyvistä ta- sa ja että ehdotus koskee myös kehittelyvahin-
7925: kautumisvaatimuksista. On mahdotonta arvi- koja.
7926: oida lain vaikutuksia vakuutusmaksuihin ko- Sitä, missä määrin ehdotus vaikuttaa vakuu-
7927: konaisuudessaan tai myöskään mainittujen eri tuskustannuksiin, ei ole mahdollista ilmoittaa
7928: tekijöiden vaikutusta maksujen mahdolliseen markkamäärinä tai prosentteina. Oletettavaa
7929: nousuun. Voidaan kuitenkin todeta, että noin on, että ehdotuksen aiheuttama maksujen nou-
7930: 75 prosentissa nykyään korvattavista tuoteva- su tietyssä määrin tasaantuu pidemmällä aika-
7931: hingoista vahinko kohdistuu elinkeino-omai- välillä, kun vahingoista ja maksetuista kor-
7932: suuteen. Koska näitä vahinkoja ei korvattaisi vauksista saadaan käyttöön luotettavaa tilasto-
7933: ehdotetun lain nojalla, ei lain säätäminen voi tietoa.
7934: tältä osin myöskään aiheuttaa vakuutusmaksu- Ehdotus voi lopuksi saada aikaan kustan-
7935: jen kohoamista. Edelleen voidaan todeta, että nusvaikutuksia sen seurauksena, että valmista-
7936: tuotevastuuvakuutusten kustannukset eivät ole jat välttääkseen tuotevahinkojen syntymistä
7937: Isossa-Britanniassa nousseet sen seurauksena, ryhtyvät käyttämään entistä kalliimpia materi-
7938: että siellä saatettiin voimaan EY -direktiivin aaleja valmistuksessa ja tarkempaa valvontaa
7939: mukainen tuotevastuulainsäädäntö. Vakuutus- tuotannossa. Myöskään tämä kustannusten li-
7940: maksut eivät myöskään Norjassa ole mainitta- säys ei ole laskettavissa, koska siihen vaikutta-
7941: vasti nousseet tuotevastuulain voimaantulon vat kussakin yksittäisessä yrityksessä tehtävät
7942: jälkeen siitä huolimatta, että Norjan laki kos- ratkaisut. Tältä osin kustannusvaikutus on sa-
7943: kee myös kehittelyriskiä ja vanhentumisaika on manlainen kuin muissakin maissa, joissa tuote-
7944: Norjassa pidempi kuin esillä olevassa ehdotuk- vastuu on huolimattomuudesta riippumatonta.
7945: sessa. Mahdollista on niin ikään, että ehdotus vaatii
7946: Ehdotuksesta mahdollisesti seuraava vakuu- uusien tuotteiden kehittämiseltä aiempaa kor-
7947: tusmaksujen nousu tullee olemaan erilaista eri keampia kustannuksia. Tältä osin kustannus-
7948: aloilla. Nousuun vaikuttaa ainakin eräillä aloil- vaikutuksella on yhteyttä vastuuseen kehittely-
7949: la se, että tuotevastuulaki koskisi myös kehitte- vahingoista. Epävarmaa kuitenkin on, missä
7950: lyriskejä. Tietoja siitä, miten laki vaikuttaa määrin lailla tulee olemaan tällaista vaikutusta.
7951: vakuutusmaksuihin, ei ole käytettävissä ennen
7952: kuin laki on säädetty. Kehittelyvahinkojen
7953: osalta voidaan todeta, että vakuutusmaksulas- 4.3. Vaikutukset kansainväliseen kilpailuun
7954: kelmien pohjaksi ei ole olemassa tilastotietoa.
7955: Asian luonteesta myös seuraa, että tällaiset Tuotevastuu on vastuussa olevien kannalta
7956: tilastot tuskin voisivat olla kovin luotettavia, yksi kustannuksia aiheuttava tekijä. Jos vastuu
7957: vaikka niitä olisikin. Vakuutuskustannusten li- muodostuu sellaiseksi, että se olennaisesti
7958: säys tultaneen suurelta osin siirtämään tuottei- poikkeaa muiden maiden vastaavasta säänte-
7959: den hintoihin ja näin ollen niiden maksettavik- lystä, lainsäädännöllä voi olla vaikutusta kil-
7960: si, jotka tuotteita ostavat. pailuolosuhteisiin. Arvostuskysymys on, miten
7961: Vakuutusmaksut tulevat vaikuttamaan eri laaja yhdenmukaisuus ehdotetun lain ja kilpai-
7962: tavoin erilaisten tuotteiden hintoihin riippuen lijamaiden vastaavan lainsäädännön välillä oli-
7963: muun muassa siitä, onko tuote tarkoitettu si toivottavaa. Lähtökohtana on kuitenkin pi-
7964: vientiin. Voidaan otaksua, että ehdotuksella on dettävä sitä, että suomalaiset yritykset eivät
7965: vain vähäinen vaikutus vientiin tarkoitettujen joudu tuotevastuulainsäädännön seurauksena
7966: tuotteiden vakuutuskustannuksiin. Ulkomailla ulkomaisia kilpailijoitaan olennaisesti huo-
7967: tuotevastuuseen tulee harvoin sovellettavaksi nompaan asemaan.
7968: Suomen oikeus. Sikäli kuin Suomen oikeutta Sikäli kuin kaikkia tietyillä markkinoilla ole-
7969: sovellettaisiin ulkomailla tapahtuneeseen tuote- via tuotteita koskevat samat tuotevastuusään-
7970: vahinkoon, olisi suomalaisen lainsäädännön nöt, säännöillä ei kilpailunäkökulmasta ole
7971: kustannusvaikutuksilla merkitystä vain siinä merkitystä. Suomalainen yritys, joka vie tuot-
7972: määrin kuin Suomen lainsäädäntö on anka- teita Yhdysvaltoihin, havaitsee, että siihen so-
7973: rampi kuin ne oikeussäännökset, jotka muu- velletaan Yhdysvalloissa tapahtuvien tuoteva-
7974: toin olisivat vahinkoon sovellettavissa. Kysy- hinkojen osalta samoja säännöksiä kuin mui-
7975: myksellä on Länsi-Euroopan maita ajatellen hinkin yrityksiin Yhdysvalloissa. Kunkin maan
7976: 38 1989 vp. - HE n:o 119
7977:
7978: kansainvälis-yksityisoikeudellisten sääntöjen tällä hetkellä on odotettavissa useimpien EY:n
7979: mukaan määräytyy kuitenkin se, minkä maan jäsenmaiden lainsäädännön suhteen, vai olisi-
7980: lakia sovelletaan kussakin tapauksessa tuoteva- ko pyrittävä luomaan tehokas suoja vahinkoa
7981: hinkoihin. Suomen lainsäädännön mukaan kärsineiden turvaksi, on ehdotuksessa päädytty
7982: voidaan vain hyvin rajoitetusti vaikuttaa sii- viimeksi mainittuun vaihtoehtoon. Tähän on
7983: hen, katsooko ulkomainen tuomioistuin, että päädytty siitä ratkaisuun sisältyvästä riskistä
7984: suomalaisen yrityksen vastuuseen ulkomailla huolimatta, että niissä valtioissa, joissa kan-
7985: tapahtuneesta tuotevahingosta olisi sovelletta- sainvälis-yksityisoikeudelliset säännökset voi-
7986: va Suomen oikeutta. Tuotevahinkoihin sovel- vat johtaa tuotteen valmistajamaan lainsää-
7987: lettavaa lakia koskevalla Suomen lainsäädän- dännön soveltamiseen, suomalaisille yrityksille
7988: nöllä voidaan sen sijaan säännellä sitä, milloin saatetaan asettaa ankarampi tuotevastuu kuin
7989: suomalaisen tuomioistuimen on sovellettava osalle kilpailevista ulkomaisista yrityksistä.
7990: Suomen oikeutta ulkomailla tapahtuneeseen
7991: tuotevahinkoon. Tällaisella sääntelyllä voidaan
7992: ehkäistä sitä, että ulkomainen vahinkoa kärsi- 5. Valmisteluvaiheet ja -elimet
7993: nyt voisi nostamalla korvauskanteen Suomessa
7994: suomalaista yritystä vastaan ulkomailla tapah- 5.1. Valmistelu
7995: tuneesta tuotevahingosta vedota ankarampaan
7996: tuotevastuuseen, kuin mikä on voimassa vahin- Tuotevastuulainsäädännön valmistelu käyn-
7997: koa kärsineen kotimaassa tai siellä, mistä hän nistyi oikeusministeriössä kuluttajansuojalain-
7998: osti tuotteen. säädännön valmisteluun liittyen vuonna 1972.
7999: Merkityksetöntä ei siten ole, missä määrin Ehdotus kuluttajansuojalainsäädännöksi (Oi-
8000: tuotevastuusääntely laaditaan yhdenmukaiseksi keusministeriön lainsäädäntöosaston julkaisu
8001: tai poikkeavaksi suhteessa muiden maiden vas- 12/1974) saatiin valmiiksi 15 päivänä tammi-
8002: taavaan sääntelyyn. Ehdotuksen mukainen kuuta 1975. Ehdotuksen aineelliset säännökset
8003: tuotevastuu olisi pääasiallisesti yhdenmukainen sisältyivät kuluttajansuojalakiin, jonka 6 lu-
8004: EY :n tuotevastuuta koskevan direktiivin kans- vussa olivat säännökset tuotevastuusta (valmis-
8005: sa. Ehdotus poikkeaa direktiivistä lähinnä vain tajan vahingonkorvausvastuu).
8006: siinä, että vahinkoa kärsineelle ei ehdoteta Ehdotuksesta saaduista lausunnoista on jul-
8007: omaisuusvahingoissa minkäänlaista omavas- kaistu yhteenveto (Oikeusministeriön lainval-
8008: tuuosuutta. Direktiivi vastaa suurelta osin niitä misteluosaston julkaisu 9/1975).
8009: lainsäädäntöehdotuksia, joita Suomessa on Hallituksen esitykseen kuluttajansuojalain-
8010: aiemmin asiasta laadittu. Direktiivi on myös säädännöksi (hall.es. 8/1977 vp.) ei kuitenkaan
8011: suuressa määrin vaikuttanut niihin tuotevas- otettu säännöksiä valmistajan vahingonkor-
8012: tuuta koskeviin lainsäädäntöehdotuksiin, joita vausvastuusta. Tämä johtui siitä, että eräät
8013: viime aikoina on EY :n ulkopuolella Euroopas- viranomaiset sekä useimmat elinkeinoelämän
8014: sa laadittu. järjestöt katsoivat kysymyksen vaativan vielä
8015: Direktiivin sisältämien valinnanmahdolli- perusteellista valmistelua. Hyväksyessään ku-
8016: suuksien puitteissa ehdotus edustaa ankaraa luttajansuojalain eduskunta edellytti, että halli-
8017: vastuuta. Ehdotus kattaa myös jalostamatto- tus joutuisasti valmistelee ja antaa eduskunnal-
8018: mat alkutuotteet. Vastuusta vapautuminen ei le esityksen valmistajan ja maahantuojan tuo-
8019: olisi mahdollista sillä perusteella, että tuotteen tevastuun sääntelemiseksi.
8020: puutteellinen turvallisuus johtuu niin kutsutus- Valtioneuvosto asetti 18 päivänä marraskuu-
8021: ta kehittelyriskistä eli siitä, että tuotteen puut- ta 1976 komitean suorittamaan perusteellisen
8022: teellista turvallisuutta ei voitu ennakoida tuot- selvityksen tuotevastuusäännöstön tarpeellisuu-
8023: teen liikkeelle laskemisen ajankohtana ottaen desta ja vaikutuksista. Komitean tuli myös
8024: huomioon tieteen ja tekniikan tuonhetkinen valmistella hallituksen esityksen muotoon laa-
8025: taso. Ehdotuksessa ei ole asetettu minkäänlai- dittu ehdotus lainsäädännöksi valmistajan va-
8026: sia enimmäismääriä niille korvauksille, joita hingonkorvausvastuusta. Komitean asettami-
8027: voidaan joutua suorittamaan yhdestä tai kai- sen yhteydessä laaditun muistion mukaan ko-
8028: kista tuotteessa olleen saman puutteellisuuden mitean tuli myös ottaa huomioon ne tuotevas-
8029: aiheuttamista vahingoista. tuuta koskevat näkökohdat, jotka sisältyivät
8030: Harkittaessa sitä, olisiko tuotevastuulaki oikeusministeriössä laadittuun ehdotukseen ja
8031: laadittava yhdenmukaiseksi sen kanssa, mitä siitä annettuihin lausuntoihin samoin kuin
8032: 1989 vp. - HE n:o 119 39
8033:
8034: muiden pohjoismaiden tuotevastuusäännöstöä kevahinkolain. Ehdotuksesta saadut lausunnot
8035: koskevat ehdotukset sekä Euroopan neuvoston on julkaistu (Oikeusministeriön lainvalmiste-
8036: ja muiden kansainvälisten järjestöjen selvityk- luosaston julkaisu 1/1980). Ehdotus ei kuiten-
8037: set ja ehdotukset tuotevastuusta. kaan johtanut lainsäädäntöön. Sen sijaan käyt-
8038: Tuotevastuukomitea jätti mietintönsä vuon- töön otettiin vapaaehtoinen lääkevahinkova-
8039: na 1978 (komiteanmietintö 1978: 19). Komitea kuutus, jonka kustantavat lääkevalmistajat ja
8040: ehdotti säädettäväksi tuotevastuulain. Laki oli- -maahantuojat.
8041: si koskenut vastuuta kulutustavaroiden aiheut- Oikeusministeriö asetti 4 päivänä marras-
8042: tamista henkilö- ja esinevahingoista. Laki ei kuuta 1981 työryhmän tehtävänään valmistella
8043: kuitenkaan olisi koskenut jalostamattomia al- ehdotus tuotevastuulaiksi. Ehdotuksen tuli
8044: kutuotteita. Vastuu tuotteista aiheutuneista va- koskea henkilövahinkojen korvaamista sekä,
8045: hingoista olisi kuulunut valmistajille ja maa- jos kansainvälinen kehitys antaa siihen aihetta,
8046: hantuojille sekä tietyin edellytyksin sille, joka myös omaisuusvahinkoja.
8047: on varustanut tuotteen tunnusmerkillään. Kor- Esillä olevaa ehdotusta laadittaessa on poh-
8048: vausvastuu olisi syntynyt tuottamuksesta riip- joismaiden oikeusministeriöiden edustajien vä-
8049: pumatta, jos tuote ei ole ollut niin turvallinen lillä käyty keskusteluja asiasta. Näissä keskus-
8050: kuin kohtuudella on ollut aihetta edellyttää. teluissa on voitu päästä yksimielisyyteen ehdo-
8051: Korvausvelvollisuutta ei olisi ollut, jos se, jolta tuksen pääkohdista, jotka ovat yhdenmukaiset
8052: korvausta vaaditaan, osoittaa, ettei hän ollut myös EY:n direktiivin kanssa. Erisuuntaisia
8053: laskenut tuotetta liikkeelle, tai jos hän saattaa käsityksiä vallitsee kuitenkin vanhentumisaiko-
8054: todennäköiseksi, ettei tuote ollut turvallisuu- jen ja kehittelyvahinkojen kohdalla. Tanskan
8055: deltaan puutteellinen silloin kun se laskettiin lain mukaan vastuusta vapautumiseksi voidaan
8056: liikkeelle. vedota kehittelyriskin olemassaoloon. Esillä
8057: Korvaus olisi käsittänyt tuotteesta aiheutu- olevan ehdotuksen ja Norjan lain mukaan
8058: neet henkilö- ja esinevahingot. Esinevahinkona tämä taas ei ole mahdollista. Myöskään Ruot-
8059: olisi korvattu myös tuotteelle itselleen aiheutu- sissa ei ilmeisesti ole tarkoitus, että kehittelyris-
8060: nut vahinko. Esinevahinkona olisi muutoin kiin voisi vastuusta vapautumiseksi vedota.
8061: korvattu vain yksityisessä käytössä olleelle
8062: omaisuudelle aiheutunut vahinko.
8063: Vahingonkorvausta olisi voitu sovitella, jos 5.2. Lausunnot
8064: vahinkoa kärsinyt oli myötävaikuttanut vahin-
8065: koon. Oikeus korvaukseen olisi vanhentunut Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot neljältä
8066: 10 vuodessa siitä, kun korvausvelvollinen oli ministeriöitä ja yhdeksältä muulta viranomai-
8067: laskenut tuotteen liikkeelle. Korvausvaatimus selta sekä 41 järjestöltä, jotka edustivat kulut-
8068: olisi kuitenkin tullut esittää vuoden kuluessa tajia, ammattiyhdistysliikettä, elinkeinoelä-
8069: siitä, kun korvausta vaativa oli saanut tiedon mää, maataloutta ja muuta alan asiantunte-
8070: vahingosta ja korvausvelvollisesta. musta. Lausunnon antoi näiden lisäksi 11
8071: Komitea totesi, että kysymykseen lääkeva- muuta järjestöä.
8072: hinkojen korvaamisesta liittyi lukuisia seikko- Yksikään lausunnonantajista ei vastustanut
8073: ja, jotka vaatisivat erillistä selvittämistä. Ko- lain säätämistä ehdotuksen pohjalta. Kulutta-
8074: mitean mielestä olisi ollut epätyydyttävä rat- jansuojaviranomaiset sekä kuluttaja- ja pal-
8075: kaisu liittää lääkevahinkotapaukset yleiseen kansaajajärjestöt kannattivat ehdotusta mutta
8076: tuotevastuulakiin. arvostelivat kymmenen vuoden vanhentumisai-
8077: Mietinnöstä saaduista lausunnoista on jul- kaa, jota ne pitivät liian lyhyenä. Arvostelua
8078: kaistu yhteenveto (Oikeusministeriön lainval- kohdistettiin myös sitä vastaan, ettei ehdotettu
8079: misteluosaston julkaisu 2111979). pakollista vakuutusta kattamaan tuotevahinko-
8080: Oikeusministeriö asetti 26 päivänä touko- jen korvausvelvollisuutta. Useat viranomaiset
8081: kuuta 1978 työryhmän laatimaan ehdotuksen ja järjestöt hyväksyivät alkutuotteiden rajaa-
8082: lääkkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaus- misen lain soveltamisalasta edellyttäen, että
8083: vastuusta valmistajien ja maahantuojien otta- rajaus muotoillaan ahtaaksi. Elinkeinoelämän
8084: man vakuutuksen pohjalta. Työryhmän ehdo- järjestöt hyväksyivät lain säätämisen mutta
8085: tus valmistui 13 päivänä helmikuuta 1979 (Oi- edellyttivät, että siitä ei saa seurata ankaram-
8086: keusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu paa vastuuta kuin mikä toteutetaan EY:n jä-
8087: 2/1979). Työryhmä ehdotti säädettäväksi lää- senmaissa. Tätä taustaa vasten järjestöt katsoi-
8088: 40 1989 vp. - HE n:o 119
8089:
8090: vat, että vastuuvelvollisen tulisi voida vastuus- nöksiä kuluttajansuojalain soveltamisalasta,
8091: ta vapautuakseen vedota kehittelyriskiin, sii- kulutustavaroiden kaupasta ja kuluttajapalve-
8092: hen, että tuote on viranomaisten antamien luksista.
8093: määräysten mukainen, ja osatuotteen valmista- Kulutustavaroita koskevassa luvussa ehdote-
8094: jan osalta, että osatuote on tilaajan antamien taan, että tavaran virheestä muulle omaisuu-
8095: ohjeiden mukainen tai että puutteellinen tur- delle kuin myydylle tavaralle aiheutunut vahin-
8096: vallisuus johtuu lopputuotteen suunnittelusta. ko korvataan luvun mukaan vain, jos vahinko
8097: Nämä järjestöt arvostelivat ehdotusta edelleen kohdistuu omaisuuteen, jolla on välitön käyt-
8098: siitä että korvausta olisi voitu sovitella myötä- töyhteys myytyyn tavaraan. Oikeus korvauk-
8099: vaik~ttavan tuottamuksen perusteella vain, jos sen saamiseen tällaisesta vahingosta on myös
8100: tuottamus oli ollut törkeää. Arvostelun yksi- ostajan perheenjäsenellä. Luvussa ehdotetaan
8101: tyiskohtia käsitellään myös yksityiskohtaisissa myös, että ostajan tulisi voida kohdistaa kor-
8102: perusteluissa. vausvaatimuksensa tavaran virheen perusteella
8103: Laintarkastuskunta antoi 17 päivänä maalis- myyntiketjun aikaisempaankin portaaseen.
8104: kuuta 1989 lausuntonsa tarkistetusta ehdotuk- Tästä säännöstä olisi kuitenkin eräitä poik-
8105: sesta tuotevastuulaiksi (Laintarkastuskunnan keuksia. Kun kuluttajansuojalain muutoseh-
8106: lausunto 1/1989). Laintarkastuskunta katsoi, dotusta ja tuotevastuulakiehdotusta tarkastel-
8107: että tuotevastuuta koskeva lainsäädäntö on laan yhdessä, säännökset merkitsevät, että va-
8108: tarpeellinen ja että ehdotuksessa esitetyt oi- hinkoa kärsinyt ostaja voisi kohdistaa korvaus-
8109: keuspoliittiset tavoitteet voidaan saavuttaa eh- vaatimuksen valmistajaan sekä tuotteesta ai-
8110: dotetuin keinoin. Laintarkastuskunta ehdotti heutuneiden henkilö- ja esinevahinkojen nojal-
8111: tehtäväksi kuitenkin useita teknisiä korjauksia. la että myydyn tavaran virheen perusteella.
8112: Kuluttajapalveluksia koskevassa luvussa eh-
8113: 6. Muita esitykseen vaikuttavia dotetaan, että palveluksen suorittaja olisi vel-
8114: seikkoja vollinen korvaamaan palveluksessa olleen vir-
8115: heen aiheuttaman vahingon. Välillinen vahinko
8116: Kuluttajansuojalain muuttamista koskeva korvattaisiin kuitenkin vain, jos virhe tai va-
8117: ehdotus, jonka on laatinut oikeusministeriön hinko johtuu huolimattomuudesta.
8118: asettama työryhmä (Oikeusministeriön lainval- Kuluttajansuojalakiin ehdotetut säännökset
8119: misteluosaston julkaisu 9/1988), sisältää sään- eivät estäisi tuotevastuulain säätämistä.
8120:
8121:
8122:
8123:
8124: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
8125:
8126:
8127: 1. Lakiehdotuksen perustelut vahinkoa koskevan korvausvaatimuksensa va-
8128: hingonkorvauslakiin. Korvauksen saaminen
8129: Soveltamisala vahingonkorvauslain nojalla edellyttää, että
8130: vahinko on aiheutunut vastuuvelvollisen huoli-
8131: 1 §. Pykälän 1 momentin mukaan laki kos- mattomuudesta.
8132: kisi tuotteesta henkilölle tai vahingon tapahtu-
8133: Laki koskisi henkilö- ja esinevahingon kor-
8134: misen aikaan pääasiassa yksityiseen tarkoituk-
8135: vaamista. Laissa ei kuitenkaan määritellä hen-
8136: seen käytetylle omaisuudelle aiheutuneen va-
8137: kilö- tai esinevahinkoa. Näiden käsitteiden si-
8138: hingon korvaamista. Tuotteelle itselleen aiheu-
8139: sältöä on siten arvioitava vahingonkorvauslain
8140: tunutta vahinkoa ei kuitenkaan 2 §:n 1 kohdan
8141: perusteella. Ehdotuksen 8 §:ssä olevasta viit-
8142: mukaan korvattaisi tuotevastuulain perusteel-
8143: tauksesta vahingonkorvauslakiin ilmenee, että
8144: la.
8145: tuotevastuulain mukainen korvaus määrätään
8146: Tuotevastuulailla ei tyhjentävästi säänneltäi-
8147: noudattamalla soveltuvin osin vahingonkor-
8148: si vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen
8149: vauslakia.
8150: tuotevahingosta. Ehdotuksen 11 §:stä ilmenee,
8151: että vahinkoa kärsinyt voi perustaa tuote- Esinevahinkoina pidetään myös eläville eläi-
8152: 1989 vp. - HE n:o 119 41
8153:
8154: mille ja kiinteälle omaisuudelle aiheutuneita tykset arvioitaisiin erikseen osatuotteen ja lo-
8155: vahinkoja. pullisen tuotteen osalta.
8156: Esinevahinko korvattaisiin tuotevastuulain Lakia voitaisiin 2 §:stä johtuvin poikkeuksin
8157: nojalla vain, jos vahingoittunutta omaisuutta soveltaa myös kuljetusvälineiden aiheuttamiin
8158: käytettiin vahingon tapahtumisen aikaan pää- vahinkoihin. Kuljetuksen aikana vahingoittu-
8159: asiassa yksityiseen tarkoitukseen. Elinkeinotoi- nut matkustaja voi näin ollen vaatia korvausta
8160: minnassa tai julkisessa toiminnassa käytetylle rahdinkuljettajalta kyseistä kuljetussopimus-
8161: omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja ei korvat- suhdetta koskevien sääntöjen nojalla taikka
8162: taisi tuotevastuulain perusteella. kääntyä esimerkiksi kuljetusvälineen valmista-
8163: Säännöksessä ei edellytettäisi, että omaisuus jan puoleen ja vaatia tältä korvausta, jos
8164: olisi yksityishenkilön käytössä. Omaisuutta kuljetusväline on ollut turvallisuudeltaan puut-
8165: voidaan käyttää yksityiseen tarkoitukseen teellinen ja kysymyksessä on siten tuotevahin-
8166: myös silloin, kun se on useamman yksityishen- ko.
8167: kilön yhteisessä omistuksessa ja käytössä taik- Myös tietokoneet olisivat laissa tarkoitettuja
8168: ka kun käyttäjänä on kuolinpesä tai aatteelli- tuotteita. Tietokoneessa olevasta viasta johtu-
8169: nen yhdistys. Ei ole myöskään mahdotonta, va vahinko voitaisiin siten korvata tuotevahin-
8170: etteikö tuotevastuulaki koskisi myös asunto- kona. Sama koskee turvallisuudeltaan puut-
8171: osakeyhtiöiden käyttämälle omaisuudelle ai- teellisten levykkeiden aiheuttamia vahinkoja.
8172: heutuneita vahinkoja. Tuotevastuulain kannal-
8173: ta katsottuna asunto-osakeyhtiön harjoittamaa Kysymys siitä, koskisiko tuotevastuulaki tie-
8174: toimintaa ei välttämättä tarvitse pitää elinkei- tokoneohjelmia, on mutkikkaampi. Tietokone-
8175: notoimintana. ohjelma voidaan ajatella sarjaksi toimintaoh-
8176: Jos vahingoittunut omaisuus oli tarkoitettu jeita, joten sitä ei voida pitää irtaimena esinee-
8177: sekä yksityistä käyttöä että elinkeinotoimintaa nä vaan älyllisenä luomuksena. Lähtökohtai-
8178: varten, ratkaisevaksi muodostuu omaisuuden sesti tietokoneohjelmat eivät siten kuuluisi lain
8179: pääasiallinen käyttö. Ratkaisevaa ei olisi, mil- tuotekäsitteen piiriin. Sen sijaan ohjelmat, jot-
8180: laisessa käytössä omaisuus sattui olemaan va- ka ovat välttämättömiä tietokoneen toiminnal-
8181: hingon tapahtuessa, vaan se, käytettiinkö le, muodostavat poikkeuksen tästä lähtökoh-
8182: omaisuutta enemmän yksityisesti kuin elinkei- dasta. Tietokoneen käyttöjärjestelmä, joka oh-
8183: notoiminnassa. Vahinkoa kärsineen on kyettä- jaa tietokoneohjelmien toimintaa mahdollis-
8184: vä osoittamaan, että omaisuus oli pääasiassa taen muun muassa tiedonsyötön ja tulostuksen
8185: yksityisessä käytössä. Merkitystä voi olla sen ohjaamisen, muistitilan jakamisen sekä tieto-
8186: selvittämisellä, että vahingoittunut omaisuus jen käsittelemisen, liittyy kiinteästi tietokonee-
8187: on yleensä yksityiseen tarkoitukseen käytettä- seen. Jos tällaisilla kiinteästi koneeseen liitty-
8188: vää. Tällöin voidaan olettaa, että näin oli villä ohjelmilla varustettu tietokone aiheuttaisi
8189: asianlaita myös kyseisessä tapauksessa. Jos vahinkoa, koneen valmistaja vastaisi siitä tuo-
8190: omaisuus on sellaista, ettei sitä yleensä käytetä tevastuulain perusteella, vaikka vahingon pe-
8191: yksityiseen tarkoitukseen, näytälle voidaan rimmäisenä syynä olisi ohjelmavirhe. Samoin
8192: asettaa ankarammat vaatimukset. auton tai pesukoneen valmistaja vastaisi tuote-
8193: Pykälän 2 momentin mukaan tuotteella tar- vastuulain mukaisesti vahingosta, joka johtuu
8194: koitettaisiin irtainta esinettä. Momentissa ole- auton tai pesukoneen toimintojen ohjaamiseen
8195: vasta määritelmästä johtuen laki koskisi tuot- käytetystä ohjelmasta.
8196: teiden aiheuttamia vahinkoja siitä riippumatta, Tietokonelevykkeille tallennettuina liikkeelle
8197: oliko tuotteet tarkoitettu yksityiseen kulutuk- laskettujen ohjelmien osalta tuotevastuulaki
8198: seen vaiko käytettäväksi tuotannossa. koskisi levykkeistä aiheutuvia vahinkoja, vaik-
8199: Tuotteen määritteleminen irtaimeksi esineek- ka vahingon perimmäisenä syynä olisi virhe
8200: si merkitsee sitä, että tuote kuuluisi määritel- levykkeelle tallennetussa ohjelmassa.
8201: män piiriin tuotannon jokaisessa vaiheessa. Tietokoneiden, tietokonelevykkeiden ja niille
8202: Laki koskisi näin ollen myös lopullisten tuot- tallennettujen ohjelmien osalta tuotevastuulain
8203: teiden valmistamiseen käytettyjä raaka-aineita mukaisen vastuun merkitystä rajoittaisi vaati-
8204: ja tuotteen osia. Pykälän 3 momentissa raaka- mus siitä, että kyseessä täytyisi olla tuotteen
8205: aineista ja tuotteen osista käytetään yhteisnimi- puutteellinen turvallisuus ja että laki koskisi
8206: tystä osatuote. Mainitusta lainkohdasta seuraa vain pääasiassa yksityiseen tarkoitukseen käy-
8207: myös, että valmistajan korvausvastuun edelly- tetylle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja.
8208:
8209: 6 391154S
8210: 42 1989 vp. - HE n:o 119
8211:
8212: Laki koskisi myös maa- ja metsätalouden hinkoja. Rajanveto saattaa toisinaan aiheuttaa
8213: tuotteita. Maataloustuotteita viljelevä olisi vas- ongelmia. Jos tuote on tullut turvallisuudel-
8214: tuussa tuottamiensa maataloustuotteiden puut- taan puutteelliseksi sitä korjattaessa, kysymys
8215: teellisesta turvallisuudesta aiheutuvista vahin- on tuotevahingosta siinä tapauksessa, että
8216: goista. Torjunta-aine on viljellyn tuotteen osa- puutteellinen turvallisuus johtuu korjauksessa
8217: tuote. Jos puutteellinen turvallisuus johtuu käytetyistä varaosista. Tuotevahingosta ei sen
8218: torjunta-aineesta, myös sen valmistaja voisi sijaan olisi kysymys, jos puutteellinen turvalli-
8219: joutua vastuuseen puutteellisesta turvallisuu- suus johtuu esimerkiksi korjaustyön virheelli-
8220: desta. Sama koskee lihatuotteita ja viljeltyä syydestä.
8221: kalaa, jos ne ovat turvallisuudeltaan puutteelli- Energia ei ole irtain esine. Siten sähköä ei
8222: sia ruokinnassa käytetyn rehun ominaisuuksien voida pitää laissa tarkoitettuna tuotteena. La-
8223: johdosta. kia ei näin ollen sovellettaisi vahinkoihin, jotka
8224: Jätettä ei voida normaalisti pitää laissa tar- aiheutuvat sähkövirran jännitteen vaihteluista
8225: koitettuna tuotteena. Jätettä voidaan kuitenkin tai virran toimituskatkoista. Laissa tarkoitettu-
8226: ainakin periaatteessa pitää tuotteena, kun sitä ja tuotteita olisivat sen sijaan erilaiset sähköllä
8227: jälleenkäytetään teollisessa tuotannossa. Tässä toimivat laitteet kuten kotitalouskoneet tai ko-
8228: tapauksessa ei kuitenkaan voitane katsoa alku- tielektroniikka. Jos esimerkiksi laitteen palami-
8229: peräisen tuotteen valmistajaa jätteen valmista- sesta aiheutuu vahinkoa, olisi vahinkoa kärsi-
8230: jaksi. neen osoitettava, että sähkölaite on ollut tur-
8231: Käsitteen "irtain esine" käyttäminen merkit- vallisuudeltaan puutteellinen ja että vahinko
8232: see sitä, ettei laki ei koskisi kiinteistöjen, palve- on seurausta tästä puutteellisuudesta. Tällaista
8233: lusten eikä energian kuten sähkön aiheuttamia näyttöä voidaan esittää muun muassa osoitta-
8234: vahinkoja. malla, että muita ajateltavissa olevia vahingon
8235: Kiinteistöjä koskevasta soveltamisalan rajoi- syitä kuten jännitteen vaihtelua sähköverkossa
8236: tuksesta seuraa, että soveltamisalan ulkopuo- ei ole esiintynyt ja että vahingon tämän vuoksi
8237: lelle jäisivät myös sellaiset vahingot, jotka on katsottava johtuneen laitteen puutteellisesta
8238: johtuvat esimerkiksi rakennuksessa ilmennees- turvallisuudesta.
8239: tä rakennevirheestä. Koska toisen maalla ole- Myöskään muut energiamuodot eivät ole
8240: vaa rakennusta pidetään vakiintuneen käsityk- irtaimia esineitä. Usein energiaa kuitenkin siir-
8241: sen mukaan irtaimena omaisuutena, on tällai- retään irtaimen esineen muodossa, esimerkiksi
8242: sesta rakennuksesta aiheutuvat vahingot nime- kaasuna tai lämmitettynä vetenä. Kaasu ja vesi
8243: nomaisesti suljettu lain soveltamisalan ulko- kuuluvat lain tuotekäsitteen piiriin. Laki koski-
8244: puolelle. Sen sijaan liikkeelle lasketut asennus- si siten esimerkiksi kaasupullossa tai verkon
8245: valmiit pientaloelementit ja valmiina myydyt välityksellä saatavasta kaasusta aiheutuneita
8246: pientalot voivat olla laissa tarkoitettuja tuottei- vahinkoja. Myös kaukolämpöverkossa käyte-
8247: ta. tystä vedestä aiheutuvat vahingot olisivat laissa
8248: Irtain esine ei 2 momentin mukaan menettäi- tarkoitettuja tuotevahinkoja.
8249: si tuotteen ominaisuuttaan sen vuoksi, että se Pykälän 3 momentti sisältäisi osatuotteen
8250: liitetään kiinteistöön. Se seikka, että rakennus- määritelmän. Osatuote on sinänsä myös tuote.
8251: aineesta, kuten valmiista rakennuselementistä Toisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen liit-
8252: tai väliseiniin käytetyistä rakennusaineista, ai- tyy kuitenkin eräitä erityiskysymyksiä.
8253: heutuu vahinkoa vasta sen jälkeen, kun ne on Osatuotteen käsitteeseen sisältyisivät ensin-
8254: käytetty rakennuksen rakentamiseen, ei näin näkin tuotteen valmistamiseen käytettävät
8255: ollen estä tuotevahinkoon perustuvan vaati- raaka-aineet. Raaka-aineet ovat osatuotteita
8256: muksen esittämistä kyseisen materiaalin val- silloinkin, kun ne muuttuvat valmistusproses-
8257: mistajaa vastaan. Sen sijaan tuotevastuulain sin aikana siten, ettei niitä enää voida erottaa
8258: nojalla ei voitaisi korvausvaatimusta kohdistaa lopullisesta tuotteesta. Kemiallisen yhdisteen
8259: rakennuksen rakentajaan sillä perusteella, että raaka-aineet ovat siten osatuotteita.
8260: käytetty rakennusmateriaali on ollut viallista. Osatuotteen käsite sisältäisi myös tuottee-
8261: Korvausvaatimus rakennuksen suunnittelijaa seen liiteitävät osat. Merkitystä ei olisi sillä,
8262: tai rakentajaa vastaan on näin ollen perustetta- onko kyseessä teknisesti monimutkainen osa
8263: va vahingonkorvauslakiin tai sopimukseen. kuten esimerkiksi television kuvaputki tai au-
8264: Laki ei koskisi palveluksessa olevan puut- ton moottori vaiko yksinkertainen standardi-
8265: teellisuuden aiheuttamia henkilö- tai esineva- osa kuten ruuvi tai pultti.
8266: 1989 vp. - HE n:o 119 43
8267:
8268: Kun tuote pakataan, voidaan kysyä, kumpi keva korvausvastuu syntyä tuotevastuulain no-
8269: tuote, sisältö vai pakkaus, muodostaa osatuot- jalla.
8270: teen. Joskus sisältö ilmeisesti olisi pakatun Pykälän 4 kohdan mukaan tuotevastuulaki
8271: tuotteen osatuote. Tällainen tilanne syntyy, ei koskisi myöskään potilasvahinkolaissa tar-
8272: kun maitoa pakataan. Jos pakkauksesta aiheu- koitettuja vahinkoja. Potilasvahinkolain nojal-
8273: tuu vahinkoa maidolle, maidon tuottaja voisi la korvataan tietyt sairaanhoitolaitteiston vias-
8274: vastuusta vapautuakseen vedota siihen, ettei ta johtuvat vahingot, esimerkiksi leikkauspöy-
8275: maito ollut turvallisuudeltaan puutteellinen, dän tai potilaiden nostolaitteen viallisuudesta
8276: kun hän laski sen liikkeelle. aiheutuvat vahingot. Niin ikään korvataan
8277: Osatuotteena pidettäisiin myös tuotteen val- eräät proteeseista aiheutuvat henkilövahingot,
8278: mistamisessa tai tuottamisessa käytettyä ainet- kuten viallisesta hammasproteesista johtuva ki-
8279: ta, vaikkei sitä olisi enää lopputuotteessa mu- pu ja särky. Soveltamisalan rajoitus koskisi
8280: kana. Tällainen aine on kuitenkin voinut saada kaikkia potilasvahinkolaissa tarkoitettuja va-
8281: aikaan sen, että tuotteesta on tullut turvallisuu- hinkoja, joten tuotevastuulakia ei sovellettaisi
8282: deltaan puutteellinen. Tässä tarkoitettuja ainei- siinäkään tapauksessa, että kyseinen, potilas-
8283: ta ovat esimerkiksi kotieläinten ruokintaan vahinkolaissa tarkoitettu vahinko jää lain mu-
8284: käytettävä rehu ja viljelyssä käytettävät tor- kaan korvaamaita esimerkiksi vähäisyytensä
8285: junta-aineet. vuoksi.
8286: 2 §. Pykälässä rajoitettaisiin tuotevastuulain Pykälän 5 kohdan mukaan tuotevastuulain
8287: soveltamisalaa suhteessa tiettyihin tuotevahin- nojalla ei korvattaisi lääkevahinkovakuutuksen
8288: koa muistuttaviin vahinkotyyppeihin. piiriin kuuluvan lääkkeen aiheuttamaa vahin-
8289: Pykälän 1 kohdan mukaan tuotevastuulaki koa. Vakuutusehtojen mukaan lääkkeenä pide-
8290: ei koskisi tuotteelle itselleen aiheutunutta va- tään lääkelain 3 §:ssä tarkoitettua valmistetta
8291: hinkoa. Säännös merkitsee sitä, ettei tuotteelle tai ainetta, joka on tarkoitettu ihmisille.
8292: itselleen aiheutunutta vahinkoa korvattaisi tuo- Mainitussa pykälässä lääkkeellä tarkoitetaan
8293: tevastuulain mukaan, vaikka muuta omaisuut- valmistetta tai ainetta, jonka tarkoituksena on
8294: ta vahingoittuisi samanaikaisesti. Jos esimer- sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä parantaa,
8295: kiksi televisiovastaanotin syttyy palamaan lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita
8296: puutteellisen turvallisuuden vuoksi ja kodin ihmisessä taikka eläimessä. Vakuutusehdoissa
8297: sisustus vahingoittuu palossa, tuotevastuulain lääkkeellä tarkoitetaan myös potilaalle kokeil-
8298: perusteella voidaan vaatia korvausta vain sisus- tavaksi saatettua lääkettä, raskauden ehkäise-
8299: tukselle mutta ei televisiovastaanottimene ai- miseen käytettyä lääkettä sekä kohdunsisäistä
8300: heutuneista vahingoista. ehkäisintä.
8301: Pykälän 2 kohdan mukaan laki ei koskisi Ihmisille tarkoitetut lääkkeet jäisivät edellä
8302: osatuotteen tuotteelle aiheuttamaa vahinkoa, olevan perusteella tuotevastuulain ulkopuolel-
8303: jos osatuote oli liitetty tuotteeseen ennen tuot- le. Sen sijaan laki koskisi eläimille tarkoitettuja
8304: teen liikkeelle laskemista. lääkkeitä. Laki soveltuisi myös lääkevahinko-
8305: Rajoituksella ei ole merkitystä, kun on kysy- vakuutuksen ulkopuolelle jäävien ehkäisyväli-
8306: mys tuotteen raaka-aineista. Rajoitus koskee neiden kuten kondomien, ehkäisyvaahdon,
8307: lähinnä tuotteen vaihdettavia varaosia. Sään- pessaarin ja spiraalin aiheuttamiin vahinkoi-
8308: nöksen tarkoituksena on estää se, että samasta hin. Sen sijaan esimerkiksi ehkäisypillerit kuu-
8309: vahingosta voitaisiin saada korvausta sekä so- luvat vakuutuksen piiriin.
8310: pimusoikeudellisella perusteella että tuotevas- Tuotevastuulain soveltamisalan rajaus kos-
8311: tuulain nojalla. kee lääkevahinkovakuutuksen piiriin kuuluvia
8312: Pykälän 3 kohdan mukaan laki ei koskisi lääkkeitä. Lääkkeen aiheuttamasta vahingosta
8313: atomivastuulaissa tarkoitettuja vahinkoja. ei siten voisi saada korvausta tuotevastuulain
8314: Atomivastuulain 15 §:n 1 momentin mukaan nojalla sillä perusteella, että korvausvelvolli-
8315: korvausvaatimusta lain korvaussäännösten tar- suuden edellytykset eivät yksittäistapauksessa
8316: koittamasta ydinvahingosta ei voida kohdistaa täyty. Korvausta ei voisi ehdotetun lain nojalla
8317: muuhun kuin ydinlaitoksen haltijaan tai va- vaatia esimerkiksi tapauksessa, jossa lääkkees-
8318: kuutusyhtiöön, joka on myöntänyt vakuutuk- tä aiheutuu niin lievä vahinko, että sitä ei
8319: sen laitoksen haltijan vastuun varalta. Koska korvata vakuutuksesta. Sen sijaan 5 kohdan
8320: atomivastuulaki ei koske eräitä radioaktiivisen säännös ei estä saamasta lääkevahingosta kor-
8321: säteilyn aiheuttamia vahinkoja, voisi niitä kos- vausta vahingonkorvauslain nojalla.
8322: 44 1989 vp. - HE n:o 119
8323:
8324: Pykälän 6 kohdan mukaan laki ei koskisi Tuotteen puutteellinen turvallisuus voi joh-
8325: liikennevakuutuslain mukaan korvattavaa va- tua esimerkiksi tuotteen suunnittelusta, tai se
8326: hinkoa. Rajoitus koskisi siten vain niitä vahin- saattaa olla seuraus tuotantoprosessista. Puut-
8327: koja, jotka tosiasiallisesti korvataan vakuutuk- teellinen turvallisuus voi myös johtua laadun-
8328: sesta. Näin ollen se, että jokin vahinko on valvonnan puutteista tai siitä, että tuote ei
8329: liikennevakuutuslain mukaan liikennevahinko, vastaa siitä markkinoinnissa annettuja tietoja,
8330: ei estäisi tuotevastuulain soveltamista silloin, tietojen antamistavasta taikka siitä, ettei tur-
8331: kun vahinkoa ei yksittäisessä tapauksessa kor- vallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja ole
8332: vata vakuutuksesta. Jos liikenneonnettomuu- lainkaan annettu. Puutteellisen turvallisuuden
8333: den syynä on ollut ajoneuvon puutteellinen syyllä ei olisi merkitystä lukuun ottamatta
8334: turvallisuus, eikä syntynyttä vahinkoa kyseises- 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ti-
8335: sä tapauksessa korvata liikennevakuutuksesta, lannetta.
8336: korvausta voidaan vaatia siltä, joka tuotevas- Käsite "puutteellinen turvallisuus" ei edel-
8337: tuulain perusteella saattaa olla vastuussa va- lyttäisi, että tuotteen olisi oltava vaarallinen.
8338: hingosta. Tuotevastuulain perusteella on siten Myös se, että tuote ei toimi tai että se on liian
8339: mahdollista saada korvausta sekä omalle ajo- vähätehoinen, voisi merkitä puutteellista tur-
8340: neuvolle sattuneesta vahingosta että kivusta ja vallisuutta, jos nämä seikat johtavat henkilö-
8341: särystä, vaikka vahingot olisivat vähäisiä. Täl- tai esinevahingon syntymiseen. Puutteellinen
8342: löin myös korvauksen sovittelu ja epääminen turvallisuus olisi kyseessä esimerkiksi, kun pa-
8343: tapahtuu tuotevastuulain mukaisilla perusteil- kastimen moottori rikkoutuu seurauksella, että
8344: la. pakastimessa olleet tuotteet sulavat ja pilaantu-
8345: Kohdan säännöksestä johtuu myös, ettei lii- vat. Tuotevahingosta ei sen sijaan voisi olla
8346: kennevakuutuslain mukaan korvausta maksa- kysymys, kun tavara toimitetaan myöhässä tai
8347: nut voi kohdistaa takautumisvaatimusta siihen, sitä ei toimiteta lainkaan, ja viivästys aiheuttaa
8348: joka olisi vastuussa vahingosta tuotevastuulain ostajan omaisuudelle vahinkoa.
8349: perusteella. Puutteellinen turvallisuus saattaa johtua sii-
8350: Pykälän 7 kohdasta ilmenee lopuksi, ettei tä, että tuotteella on ominaisuuksia, joita sillä
8351: tuotevastuulaki koske myöskään lakisääteisen ei pitäisi olla. Se voi myös johtua siitä, että
8352: tapaturmavakuutuksen mukaan korvattavia tuotteelta puuttuu ominaisuus, joka sillä voi-
8353: vahinkoja. Tuotevastuulaki täydentää lakisää- daan odottaa olevan.
8354: teistä tapaturmavakuutusta sikäli, että vahin- Sen arvioimisen, onko tuote turvallisuudel-
8355: koa kärsinyt voi saada tuotevastuulain mukaan taan puutteellinen, tulisi tapahtua yleisten ob-
8356: vastuussa olevalta korvausta sellaisista vahin- jektiivisten perusteiden pohjalta. Arvioinnin
8357: goista, joita ei korvata lakisääteisistä tapatur- yhtenä lähtökohtana on, ovatko kyseiseen
8358: mavakuutuksista. Sen sijaan ei ole estettä vaa- tuotteeseen liittyvät vahinkoriskit laajempia
8359: tia tuotevastuulain mukaista korvausta vahin- kuin vastaavanlaisten tuotteiden kohdalla voi-
8360: gosta, joka voi tulla korvattavaksi myös va- daan tavallisesti odottaa.
8361: paaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta. Työeh- Tuote ei olisi turvallisuudeltaan puutteelli-
8362: tosopimuksiin perustuvia vakuutusjärjestelyjä nen yksin sillä perusteella, että teoreettisesti
8363: on tässä suhteessa pidettävä vapaaehtoisina olisi ollut mahdollista välttää vahinkoa aiheut-
8364: vakuutuksina. tanut ominaisuus turvautumaila kaikkiin mah-
8365: dollisiin vahinkoja ennalta estäviin toimiin. On
8366: yleisesti tunnettua, että käytännölliset ja talou-
8367: delliset seikat asettavat rajoituksia sille turvalli-
8368: Vahingonkorvausvelvollisuuden edellytykset suudelle, joka eri tuotteiden kohdalla on koh-
8369: tuudella saavutettavissa. Tuotteiden voidaan
8370: 3 §. Pykälä sisältäisi keskeiset säännökset yleensäkin vain olettaa olevan niin turvallisia
8371: korvausvastuun perusteista. kuin kohtuudella voidaan odottaa. Toisaalta
8372: Lain mukainen vastuu syntyisi, jos tuote ei on myös selvää, että vahinkoriski ei ole hyväk-
8373: ole ollut sitä liikkeelle laskettaessa niin turvalli- syttävissä pelkästään sillä perusteella, että tuot-
8374: nen kuin silloin on ollut kohtuudella aihetta teen tekeminen turvallisemmaksi olisi tullut
8375: odottaa. Säännöksen mukaan vastuun synty- kalliimmaksi. Se, millaisia riskejä voidaan pi-
8376: minen ei edellyttäisi, että puutteellinen turvalli- tää hyväksyttävinä taloudellisista tai käytän-
8377: suus johtuu valmistajan huolimattomuudesta. nöllisistä syistä ja millaisia ei, on ratkaistava
8378: 1989 vp. - HE n:o 119 45
8379:
8380: tapauskohtaisesti. Harkinnassa on kiinnitettä- Valmistajien ja maahantuojien olisi näin ollen
8381: vä huomiota muun muassa siihen, kuinka va- kiinnitettävä tarkkaa huomiota tuotteen turval-
8382: kavia vahinkoja saattaa seurata siitä, että tuote lisuuteen silloinkin, kun viranomaiset ovat an-
8383: tehdään tietyllä tavalla. taneet tuotetta koskevia turvallisuusmääräyk-
8384: Käsite pitää sisällään myös sen, että tuotteen siä. Toisaalta taas voidaan yleensä katsoa, että
8385: turvallisuutta arvioitaessa olisi kiinnitettävä tuote, josta aiheutuu vahinkoa sen seuraukse-
8386: huomiota siihen, mitkä turvallisuusriskit ovat na, että sillä ei ole jotakin määräyksissä edelly-
8387: yleisesti tunnettuja ja sellaisia, että tuotteen tettyä ominaisuutta, on turvallisuudeltaan
8388: käyttäjän on katsottava ne hyväksyneen. Tun- puutteellinen. Tällaisissa tapauksissa on usein
8389: nettua esimerkiksi on, että henkilövahinkojen myös kysymys valmistajan huolimattomuudes-
8390: riski on huomattava autojen törmätessä yhteen ta. Valmistajalla olisi kuitenkin tässäkin ta-
8391: suurella nopeudella. Autolla matkustavan voi- pauksessa oikeus esittää näyttöä siitä, että
8392: daan katsoa ottaneen huomioon tämän riskin, tuote ei ole ollut turvallisuudeltaan puutteelli-
8393: ja hän ei yleensä voisi vedota auton puutteelli- nen.
8394: seen turvallisuuteen sillä perusteella, että auton Turvallisuutta arvioitaessa olisi huomioon
8395: rakenne ei suojaa henkilövahingoilta yhteen- otettava muun muassa tuotteen odotettavissa
8396: törmäyksessä. Jos rakenteen tarjoama suoja oleva käyttö. Ilmaisu merkitsee muun muassa
8397: on kuitenkin olennaisesti heikompi kuin mikä sitä, että huomiota on kiinnitettävä niihin
8398: autoissa on tavanomaista, autoa saatettaisiin käyttäjäryhmiin, joille tuote on ajateltu. Esi-
8399: pitää turvallisuudeltaan puutteellisena. merkiksi lapsille tarkoitettujen tuotteiden koh-
8400: Se, että valmistajalla tai vahinkoa kärsineel- dalla turvallisuusvaatimukset on asetettava
8401: lä on henkilökohtaisesti ollut tuotetta koske- korkealle. Valmistajan tulisi ottaa huomioon
8402: via kuvitelmia tai odotuksia, joita tuote ei myös se, että lapset saattavat käyttää tuotetta
8403: vastaa, ei olisi arvioinnin kannalta ratkaisevaa. tavalla, joka on aikuisille odottamaton. Huo-
8404: Kuvitellulta arvioitsijalta ei sen sijaan yleensä mioon on otettava esimerkiksi riski, että lapsi
8405: voitaisi edellyttää minkäänlaisia erityistietoja. puree tuotetta tai nielee sen. Toisaalta tällais-
8406: Se, että asiantuntija kykenee havaitsemaan tur- ten tuotteiden turvallisuuden arvioinnissa voi-
8407: vallisuusriskin tuotteessa, saattaa merkitä, että daan lähteä siitä, että muut käyttäjäryhmät
8408: tuotetta ei olisi pidettävä turvallisuudeltaan käyttävät tuotetta pääasiallisesti sen oikeaan
8409: puutteellisena sen ollessa tällaisten asiantunti- tarkoitukseen.
8410: joiden käytössä. Sama tuote sen sijaan voisi
8411: olla turvallisuudeltaan puutteellinen suhteessa Turvallisuutta arvioitaessa on niin ikään
8412: yleisöön tai tiettyyn käyttäjäryhmään. Vahin- otettava huomioon, että eräillä tuotteilla on
8413: koa kärsineen erityisasiantuntemus saattaa oltava vaarallisia ominaisuuksia, jotta ne voisi-
8414: myös olla huomioon otettava seikka arvioitaes- vat täyttää tarkoituksensa. Veitsen on esimer-
8415: sa vahinkoa kärsineen mahdollista myötävai- kiksi oltava terävä ja myrkyn myrkyllinen.
8416: kutusta vahinkoon. Tällaiset tuotteet eivät ole turvallisuudeltaan
8417: Turvallisuutta arvioitaessa olisi huomiota puutteellisia mainitulla perusteella. Jotkut
8418: kiinnitettävä myös siihen, täyttääkö tuote ne tuotteet saattavat olla tietyille käyttäjäryhmille
8419: turvallisuusvaatimukset, joita viranomaiset vaarallisempia kuin toisille, esimerkiksi allergi-
8420: ovat vahvistaneet lainsäädännössä tai päätök- asta kärsiville tai vanhuksille. Tämä on otetta-
8421: sillä. Ehdotuksen 7 §:n 1 momentin 2 kohdasta va huomioon toisaalta tuotteesta annettavissa
8422: käy ilmi, että valmistaja ei välttämättä vapau- tiedoissa ja toisaalta suunniteltaessa tuotteita
8423: tuisi vastuusta, vaikka tuote vastaa niitä vä- kyseisille käyttäjäryhmille.
8424: himmäisvaatimuksia, joita viranomaiset ovat Tuote voi olla turvallisuudeltaan puutteelli-
8425: asettaneet tuotteiden turvallisuuden varmista- nen siinäkin tapauksessa, että puutteellisuudes-
8426: miseksi. Viranomaisen turvallisuusmääräykset ta johtunut vahinko on kehittelyvahinko eli
8427: täyttävä tuotekin voi nimittäin olla turvallisuu- vahinko, jota ei kyetty ennakoimaan tuotteen
8428: deltaan puutteellinen. Tämä on mahdollista liikkeelle laskemisen ajankohtana vallinneen
8429: varsinkin, jos määräykset ovat vanhentuneita, tieteellisen ja teknisen tietämyksen perusteella.
8430: mutta myös silloin, kun esimerkiksi valmista- Se, että tuotteesta aiheutuu esimerkiksi syöpä-
8431: jan omat tutkimustulokset osoittavat, että vi- riski, merkitsee, että se on turvallisuudeltaan
8432: ranomaismääräyksissä tiettyyn tuotteeseen sal- puutteellinen, vaikka syy-yhteys ei ollut tunnet-
8433: litut ainemäärät saattavat johtaa vahinkoihin. tu vielä tuotetta liikkeelle laskettaessa.
8434: 46 1989 vp. - HE n:o 119
8435:
8436: Turvallisuutta arvioitaessa olisi säännöksen Myös muulla tavoin kuin markkinoinnissa
8437: mukaan edelleen otettava huomioon tuotteen tai käyttöohjeissa annettuihin tietoihin voidaan
8438: markkinointi ja käyttöohjeet. Markkinoinnilla kiinnittää huomiota arvioitaessa niitä odotuk-
8439: tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia tuottees- sia, joita tuotteelle voidaan kohtuudella aset-
8440: ta annettuja tietoja siitä riippumatta, anne- taa. Huomiota voidaan muun muassa kiinnit-
8441: taanko ne ilmoituksissa tai mainoksissa taikka tää tuotteeseen tai sen käyttöön liittyviä vaaro-
8442: pakkauksessa tai kaupan yhteydessä. Tuotetta ja koskeviin tietoihin, jotka annetaan sen jäl-
8443: käyttävän käsitykseen muun muassa tuotteen keen, kun tuote on jo laskettu liikkeelle. Täl-
8444: turvallisuudesta voidaan vaikuttaa sillä, miten laisessa tilanteessa ei kuitenkaan enää ole kysy-
8445: asia esitetään markkinoinnissa. Vaikutus voi mys yksistään oletetun käyttäjäryhmän yleisis-
8446: myös perustua markkinoinnissa käytettävään tä odotuksista, vaan myös tietojen antamisesta
8447: kuvamateriaaliin. Käyttäjälle voidaan antaa lii- niin tehokkaalla tavalla, että yksittäinen vahin-
8448: oitellun myönteinen kuva turvallisuudesta sekä koa kärsinyt on todennäköisesti saanut asiasta
8449: antamalla tuotteesta tietoja että vaikenemalla tiedon.
8450: vaaratekijöistä. Kummassakin tapauksessa täl- Turvallisuutta arvioitaessa on otettava huo-
8451: lä on vaikutusta siihen turvallisuuden tasoon, mioon myös muita seikkoja. Edellä mainittu-
8452: jota tuotteelta voidaan kohtuudella edellyttää. jen seikkojen ohella huomiota on tällöin kiin-
8453: Riittävän seikkaperäisillä käyttöohjeilla nitettävä muun muassa tuotteen pakkaukseen.
8454: käyttäjät saadaan käyttämään tuotetta siten, Sekä pakkaustapa että -materiaali saattavat
8455: että vahingot vältetään. Kohtuudella on voita- vaikuttaa tuotteen turvallisuuteen.
8456: va edellyttää, että käyttäjät tutkivat käyttöoh- Tuotteen turvallisuuden arvioinnin tulee ta-
8457: jeet ennen tuotteen käyttöönottoa. Käyttöoh- pahtua tuotteen liikkeelle laskemisen ajankoh-
8458: jeissa annettuihin tietoihin voidaan tämän tana vallinneiden olosuhteiden pohjalta. Tuot-
8459: vuoksi kiinnittää huomiota arvioitaessa sitä, teen olisi kyseisenä ajankohtana vastattava nii-
8460: onko tuote ollut turvallisuudeltaan puutteelli- tä odotuksia, joita siihen tuolloin voitiin koh-
8461: nen. Huomiota on tällöin kiinnitettävä siihen, tuudella kohdistaa. Tuotteelta olisi aina voita-
8462: mitä tietoja ja kuinka ymmärrettävässä muo- va edellyttää, ettei se aiheuta vakavia henkilö-
8463: dossa tuotteesta on annettu. Huomiota on vahinkoja, vaikka liikkeelle laskemisen ajan-
8464: kiinnitettävä muun muassa käyttöohjeiden kie- kohtana ei olisikaan osattu ennakoida, että
8465: leen sekä siihen, sisältävätkö ohjeet varoituksia tuote saattaisi aiheuttaa tietyn tyyppisiä henki-
8466: tuotteen käyttöön liittyvistä turvallisuusriskeis- lövahinkoja.
8467: tä. Tuotteelta kohtuudella edellytettävän turval-
8468: Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että val- lisuuden arvioinnin kytkeytyminen tuotteen
8469: mistajan olisi vastuusta vapautuakseen voitava liikkeelle laskemisen ajankohtaan merkitsee en-
8470: aina osoittaa varoittaneensa siitä vaarasta, jo- sinnäkin, että tuote ei tulisi turvallisuudeltaan
8471: ka yksittäisessä tapauksessa on johtanut vahin- puutteelliseksi pelkästään siitä syystä, että
8472: koon. Tuotteita ei voida eikä ehdotetun sään- myöhemmin kehitetään turvallisuudeltaan pa-
8473: nöksen mukaan tarvitsekaan varustaa käyttö- rempia tuotteita. Ei voitaisi esimerkiksi väit-
8474: ohjeilla, jotka sisältäisivät luettelot kaikista tää, että jääkaappi, jonka ovea ei voida avata
8475: ajateltavissa olevista vahinkoihin johtavista sisäpuolelta, olisi turvallisuudeltaan puutteelli-
8476: käyttötavoista. Säännös ei myöskään edellytä nen sen takia, että kyseisen jääkaappimallin
8477: käyttöohjeissa varoitettavan itsestään selvistä liikkeelle laskemisen jälkeen markkinoille on
8478: vaaroista kuten siitä, että puukolla voi haavoit- tullut uusia jääkaappimalleja, joissa ovi voi-
8479: taa itseään tai että elintarvike säilyy hyvänä daan avata sisäpuolelta. Sitä vastoin valmista-
8480: vain rajallisen ajan eikä sitä tulisi käyttää jan menettelyä voidaan usein pitää huolimatto-
8481: pakkaukseen mahdollisesti merkityn viimeisen mana, jos hän jatkaa jääkaapin markkinointia
8482: käyttöpäivän jälkeen. Tällainen säännös joh- sen jälkeen, kun siihen liittyvä vaaratekijä on
8483: taisi siihen, että olennaisia ja todennäköisiä havaittu.
8484: riskejä koskevat varoitukset häviäisivät asialli- Toiseksi säännös merkitsee, että tuotteen
8485: sesti vähemmän tärkeiden tietojen joukkoon. turvallisuuden arvioinnin kannalta ratkaiseva
8486: Toisaalta mitä tahansa turvallisuusriskejä, jot- ajankohta on erilainen jakeluketjun eri portai-
8487: ka tuotteeseen tehtävin muutaksin voitaisiin den kohdalla. Säännöksellä on merkitystä eri-
8488: poistaa, ei voida hyväksyä vain sillä perusteel- tyisesti silloin, kun valmistajan laskettua tuot-
8489: la, että valmistaja on niistä varoittanut. teen liikkeelle on kulunut paljon aikaa, ennen
8490: 1989 vp. - HE n:o 119 47
8491:
8492: kuin esimerkiksi maahantuoja laskee saman Ensiksi mainitussa tapauksessa osatuotteen
8493: tuotteen liikkeelle. Myös käytettyinä myytyjen valmistaja ei ole vahingosta vastuussa, koska
8494: tuotteiden turvallisuutta arvioitaessa olisi huo- vahinko ei ole johtunut osatuotteen puutteelli-
8495: miota kiinnitettävä olosuhteisiin kyseisiä tuot- sesta turvallisuudesta. Osatuotteen valmistaja
8496: teita liikkeelle laskettaessa. ei siten ole vastuussa vahingoista, jotka aiheu-
8497: Valmistaja on laskenut tuotteen liikkeelle, tuvat siitä, että lopputuotteen valmistaja on
8498: kun hän on luovuttanut sen seuraavalle jakelu- valinnut väärän osan tuotteeseensa. Vahinko
8499: partaalle tai jättänyt sen jonkun toisen hallin- saattaa tällöin aiheutua esimerkiksi lopputuot-
8500: taan, esimerkiksi itsenäiselle rahdinkuljettajalle teen rakenteesta, joka olisi edellyttänyt valittua
8501: toimitettavaksi edelleen seuraavalle jakelupor- vahvempien vakio-osien käyttämistä.
8502: taalle. Tuotetta ei katsota lasketuksi liikkeelle Jos osatuote on tilattu käytettäväksi tiettyä
8503: niin kauan kuin se on valmistajan hallinnassa, lopputuotetta varten, saattaa osatuotteen puut-
8504: esimerkiksi valmistettavana, varastossa tai kul- teellinen turvallisuus johtua osatuotteen tilan-
8505: jetettavana valmistajan eri toimipaikkojen vä- neen valmistajan antamista ohjeista. Ehdotuk-
8506: lillä. sen 7 §:n 3 momentista käy ilmi, että osatuot-
8507: Säännöksessä ei edellytettäisi, että tuote olisi teen valmistaja ei tällaisessa tapauksessa olisi
8508: luovutettu toiselle vastiketta vastaan. Jos elin- vastuussa puutteellisesta turvallisuudesta joh-
8509: keinonharjoittaja on valmistanut tai tuottanut tuvasta vahingosta. Sen sijaan ohjeet antanut
8510: tuotteen, lakia voitaisiin soveltaa siitä riippu- osatuotteen tilannut valmistaja olisi vastuussa
8511: matta, millä tavalla tuote on laskettu liikkeelle. vahingosta riippumatta siitä, onko hän loppu-
8512: Näin ollen soveltamisen kannalta ei olisi merki- tuotteen valmistaja vai tämän alihankkija.
8513: tystä sillä, onko elinkeinonharjoittaja myynyt, Kummassakin tilanteessa myös lopputuote on
8514: vuokrannut tai lahjoittanut tuotteen. Asiaan ei turvallisuudeltaan puutteellinen. Tästä puut-
8515: myöskään vaikuttaisi, onko valmistaja luovut- teellisuudesta lopullisen tuotteen valmistaja oli-
8516: tanut tuotteen suoraan lopulliselle käyttäjälle si vastuussa.
8517: vai onko tuote kulkenut usean jakeluportaan Ehdotus ei sisällä erityissäännöksiä lopulli-
8518: kautta. Lain 10 §:stä ilmenee, ettei valmistaja sesta vastuun jakamisesta lopputuotteen val-
8519: voi ennakolta sopimuksin rajoittaa sopimus- mistajan ja osatuotteen valmistajan välillä.
8520: kumppaninsa oikeutta vaatia korvausta tuote- Vastuun jakautumiseen voitaisiin tässäkin ta-
8521: vastuulain perusteella. pauksessa soveltaa vahingonkorvauslain 6 lu-
8522: Tuote voitaisiin laskea liikkeelle myös siten, vun 3 §:ää. Jos lopputuotteen puutteellinen
8523: että se saatetaan yleisön saataville asettamalla turvallisuus on seurausta sellaisesta puutteesta
8524: se näytteille. Tuote voitaisiin myös katsoa las- osatuotteen turvallisuudessa, josta osatuotteen
8525: ketuksi liikkeelle tässä laissa tarkoitetussa mer- valmistaja on vastuussa, on hänen yleensä
8526: kityksessä, kun se on esitelty elinkeinonharjoit- kannettava siitä lopullinen vastuu. Ehdotus ei
8527: tajan tiloissa tai messuilla yleisölle tai rajoite- myöskään estä sitä, että lopullista vastuuta
8528: tulle henkilöpiirille. koskeva kysymys ratkaistaan eri valmistajien
8529: Lain 7 §:n 1 momentin 1 kohdasta käy ilmi, välisellä sopimuksella. Osatuotteen valmistajan
8530: että valmistaja voi vapautua korvausvelvolli- vastuu lopputuotteen valmistajaa kohtaan
8531: suudesta näyttämällä, ettei hän ole laskenut saattaa perustua myös lainsäädäntöön, kuten
8532: tuotetta liikkeelle elinkeinotoiminnassaan. rehulakiin (376/86), jonka mukaan valmistaja
8533: 4 §. Pykälä koskisi tapauksia, joissa vahinko on huolimattomuudesta riippumattomassa vas-
8534: on aiheutunut osatuotteen puutteellisesta tur- tuussa rehun ostajalle.
8535: vallisuudesta. Lain 1 §:n 3 momentin perus-
8536: teluista käy ilmi, että osatuotteella tarkoitettai-
8537: siin muun muassa tuotteen valmistamiseen Vahingonkorvausvelvolliset
8538: käytettäviä raaka-aineita ja osia.
8539: Osatu,otteesta saattaa aiheutua vahinkoja 5 §. Pykälässä lueteltaisiin ne tahot, jotka
8540: osittain sen vuoksi, että osatuotetta on käytetty voivat joutua tuotevastuulain mukaiseen vas-
8541: sellaisessa yhteydessä tai sellaisella tavalla, jo- tuuseen. Näitä voisivat olla tuotteen valmistaja
8542: hon sitä ei ollut tarkoitettu, osittain sen vuok- tai tuottaja, maahantuoja ja se, joka on mark-
8543: si, että osatuote on turvallisuudeltaan puutteel- kinoinut tuotetta omanaan kuitenkaan olemat-
8544: linen. ta sen valmistaja. Lain 6 §:stä käy ilmi, että
8545: 48 1989 vp. - HE n:o 119
8546:
8547: vastuuseen voisivat joutua myös muut tahot, paikkansa sijaitsee ulkomailla. Suomessa va-
8548: jotka ovat laskeneet tuotteen liikkeelle. hinkoa kärsiväHä on rajoitetut mahdollisuudet
8549: Pykälän 1 kohdan mukaan tuotevastuulain kanteen nostamiseen valmistajaa vastaan ulko-
8550: mukainen korvausvelvollisuus on sillä, joka on mailla. Ulkomainen valmistaja on harvoissa
8551: valmistanut tai tuottanut tuotteen. Lain 7 §:n 1 tapauksissa velvollinen vastaamaan tuotevahin-
8552: kohdasta ilmenee, että tuotteen valmistaja tai koa koskevassa asiassa Suomessa, ja vaikka
8553: tuottaja välttyy vastuusta näyttämällä, ettei tuomio valmistajaa vastaan voitaisiin Suomes-
8554: hän ole laskenut tuotetta liikkeelle elinkeino- sa saadakin, se voidaan vain harvoin panna
8555: toiminnassaan. täytäntöön siellä, missä valmistajalla on varo-
8556: Valmistajalla tarkoitettaisiin ensinnäkin sitä, ja. Tämän vuoksi on katsottu välttämättömäk-
8557: joka teollisesti tai käsityönä tuottaa tuotteen si säätää, että myös tuotteen Suomeen tuova
8558: tai osatuotteen. Tämä voi tapahtua työstämällä on vastuussa tuotteesta aiheutuneista vahin-
8559: tai jalostamalla raaka-aineita taikka työstämäl- goista.
8560: lä tai jatkovalmistamaHa jo olemassa olevia Maahantuojana pidettäisiin ensi sijassa sitä,
8561: tuotteita. Asiaan ei vaikuta se, että jatkoval- joka tilaa tuotteen ulkomaiselta valmistajalta
8562: mistuksen kohteena olevaa tuotetta myydään tai myyjältä tai jonka lukuun tuote on tuotu
8563: myös erikseen. Valmistajana pidettäisiin edel- Suomeen. Maahantuojana pidettäisiin myös
8564: leen sitä, joka tuottaa, työstää tai jalostaa komissionsaajaa, joka tilaa tavaroita ulkomai-
8565: luonnontuotetta. Lain mukaan valmistajana selta komissionantajalta. Jos kaupan on välit-
8566: pidettäisiin näin ollen myös sitä, joka viljelee tänyt ulkomaisen valmistajan kauppa-agentti,
8567: viljaa tai vihanneksia, kasvattaa karjaa tai joka välittää elinkeinonharjoittajan tilauksen
8568: harjoittaa kalanviljelyä. Valmistajana pidettäi- päämiehelleen, olisi maahantuojana yleensä pi-
8569: siin lisäksi myös sitä, joka kokoaa tuotteita dettävä suomalaista ostajaa eikä mainittua
8570: valmiista osista. Välttämätöntä ei ole, että kauppa-agenttia. Ostajalla on mahdollisuus
8571: lopputuotteen valmistaja olisi valmistanut jon- tutkia tavara ja varmistua sen turvallisuudesta
8572: kin tuotteen osan itse. ennen kuin laskee sen liikkeelle. Kauppa-agent-
8573: Myös tuotetta lisenssillä valmistavaa pidet- ti saattaa kuitenkin myös harjoittaa toimin-
8574: täisiin laissa tarkoitettuna valmistajana. Sen taansa sillä tavoin, että häntä olisi pidettävä
8575: sijaan lisenssin myöntäjää ei voida pitää val- maahantuojana, jos hän esimerkiksi tuo maa-
8576: mistajana. Lisenssin myöntäjä ei tuotevastuu- han varaston, josta tavaraa toimitetaan suoma-
8577: lain mukaan ole korvausvelvollinen edes siinä laisille tilaajille. Kysymys siitä, ketä kulloinkin
8578: tapauksessa, että puutteellinen turvallisuus on pidettävä maahantuojana, on ratkaistava
8579: johtuu tuotteen suunnittelusta. tapauskohtaisesti ottaen huomioon kaikki asi-
8580: Valmistajana voidaan pitää vain sitä, joka aan vaikuttavat seikat.
8581: valmistaa tai tuottaa tuotteen. Tuotetta yksin-
8582: omaan keräilevää, esimerkiksi marjojen tai Tarkoituksena ei ole, että vastuuseen joutui-
8583: sienten poimijaa, ei voitaisi pitää valmistajana si se taho, esimerkiksi huolintaliike, joka huo-
8584: lain tarkoittamassa merkityksessä. lehtii maahantuontiin liittyvistä käytännön jär-
8585: Tuotteen korjaamista tai huoltoa ei tavalli- jestelyistä, vaan vastuu kuuluu sille, jonka
8586: sesti voida katsoa valmistamiseksi, vaikka kor- lukuun maahantuonti ja tullaus tapahtuu.
8587: jaaja liittäisikin uusia varaosia tuotteeseen. Jos Edellytyksenä maahantuojan vastuulle olisi,
8588: varaosa on turvallisuudeltaan puutteellinen, että tuote on tuotu Suomeen laskettavaksi
8589: voi vahinkoa kärsinyt nostaa kanteen korjaa- täällä liikkeelle. Sitä, joka tuo maahan tuot-
8590: jaa vastaan sopimuksen tai 6 §:n perusteella. teen käyttääkseen sitä omassa toiminnassaan,
8591: Lisäksi vahinkoa kärsineellä on mahdollisuus ei voitaisi pitää tuotevastuulaissa tarkoitettuna
8592: esittää tuotevastuulain perusteella korvausvaa- maahantuojana, vaikka hän myöhemmin myi-
8593: timus sille, joka on valmistanut turvallisuudel- sikin tuotteen. Tämä koskee esimerkiksi sitä,
8594: taan puutteellisen varaosan. joka tuo maahan lentokoneen omaa kaupallis-
8595: Pykälän 2 kohdan mukaan vahingonkor- ta toimintaansa varten ja myy koneen usean
8596: vausvelvollisuus olisi sillä, joka on tuonut va- vuoden käytön jälkeen. Tätä poikkeusta on
8597: hinkoa aiheuttaneen tuotteen Suomeen täällä luonnollisesti tulkittava siten, ettei tuotteen
8598: liikkeelle laskettavaksi. muodollinen käyttäminen ennen sen liikkeelle
8599: Valmistaja on ehdotuksen mukaan tuoteva- laskemista anna mahdollisuutta kiertää maa-
8600: hingosta vastuussa silloinkin, kun hänen toimi- hantuojan vastuuta koskevaa säännöstä.
8601: 1989 vp. - HE n:o 119 49
8602:
8603: Myös maahantuoja vapautuu korvausvas- Vaikeampia rajanveto-ongelmia on tilantees-
8604: tuusta näyttämällä, ettei tuotetta ole laskettu sa, jossa esimerkiksi tukkukauppa muotoilee
8605: liikkeeseen elinkeinotoiminnassa. Tuotteen tuotteet tai niiden pakkaukset yhtenäisen mal-
8606: maahan tuonutta yksityishenkilöä ei siten voi- lin mukaan. Yhtenäisen muotoilun tarkoituk-
8607: da pitää maahantuojana. sena saattaa olla antaa vaikutelma hinnaltaan
8608: Maahantuoja olisi vastuussa ainoastaan edullisesta tuotteesta, ja se yksilöi usein selvästi
8609: maahan tuomiensa tuotekappaleiden aiheutta- kyseisen tukkukauppayrityksen, vaikka yhte-
8610: mista vahingoista. Maahantuoja voi nimittäin näinen muotoilu ei sinänsä muodostu nimeksi
8611: 7 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla vapautua tai tavaramerkiksi. Tarkoituksena voi myös
8612: vastuusta näyttämällä, ettei ole laskenut vahin- olla vetoaminen ostavan yleisön kyseistä yritys-
8613: koa aiheuttauutta tuotetta liikkeelle elinkeino- tä kohtaan tuntemaan luottamukseen. Jos kui-
8614: toiminnassa. Maahantuoja ei vastaa maahan tenkin valmistaja käy ilmi tuotteesta tai sen
8615: tuomiensa tavaroiden kopioiden aiheuttamista pakkauksesta, voitaneen yleensä lähteä siitä,
8616: vahingoista. Maahantuoja ei olisi vastuussa että yhtenäisenä muotoilulla ei ole tarkoitus
8617: alkuperäistuotteenkaan aiheuttamasta vahin- antaa kuvaa siitä, että tukkukauppa tarjoaisi
8618: gosta, jos tuotteen on tuonut Suomeen joku tuotetta omanaan.
8619: toinen, esimerkiksi vahinkoa kärsinyt itse tai Kohdan mukainen vastuu syntyy ainoastaan,
8620: muu samaa tuotetta tuova rinnakkaismaahan- jos asianomainen on varustanut tai antanut
8621: tuoja. Välttääkseen muiden kuin itse maahan- varustaa tuotteen tunnuksellaan. Vastuuta ei
8622: tuomiensa alkuperäistuotteiden aiheuttamista siten synny, jos joku muu luvatta on varusta-
8623: vahingoista johtuvan vastuun maahantuojan nut tuotteensa merkinhaltijan tunnuksella.
8624: on kuitenkin voitava esittää näyttöä siitä, ettei 6 §. Pykälän mukaan muukin kuin 5 §:ssä
8625: hän ole tuonut maahan kyseistä tuotekappalet- tarkoitettu elinkeinonharjoittaja voisi joutua
8626: ta. Tällaisen näytön esittäminen saattaa olla vastuuseen tuotevahingosta, jos hän laskee
8627: tarpeen, vaikka vahinkoa kärsineellä on todis- tuotteen liikkeelle. Vastuu olisi myös tuotteen
8628: tustaakka siitä, että se, jolta hän vaatii kor- liikkeelle laskeneella, jos kyseisestä tuotteesta
8629: vausta, on vastuussa vahingosta. tai sen pakkauksesta ei käy ilmi ketään 5 §:n
8630: Myös se, joka on markkinoinut vahinkoa nojalla vastuussa olevaa, taikka jos kellään
8631: aiheuttauutta tuotetta omanaan, olisi 3 kohdan tuotteesta tai sen pakkauksesta ilmi käyväliä
8632: mukaan korvausvelvollinen, jos vahinkoa ai- ole kotipaikkaa Suomessa.
8633: heuttanut tuote oli varustettu hänen nimellään, Pykälän 1 momentin mukaan vastuun synty-
8634: tavaramerkillään tai muulla erottamiskykyisel- minen edellyttäisi, että tuotteesta tai sen pak-
8635: lä tunnuksella. Säännös merkitsee muun muas- kauksesta ei käy ilmi, kuka on valmistanut,
8636: sa sitä, että tavaramerkin haltija, joka teettää tuottanut tai tuonut maahan tuotteen taikka
8637: tuotteen alihankkijana ja antaa tämän varustaa markkinoinuttuotetta omanaan. Vaikka nämä
8638: tuotteen tavaramerkillä, joutuu laissa tarkoi- tiedot kävisivätkin ilmi tuotteesta tai sen pak-
8639: tettuun vastuuseen tuotteesta aiheutuneista va- kauksesta, tuotteen liikkeelle laskenut saattaa
8640: hingoista. joutua vastuuseen, jos tuotteessa tai sen pak-
8641: Ilmaisu "muu erottamiskykyinen tunnus" kauksessa mainitulla taholla ei ole kotipaikkaa
8642: voi tarkoittaa esimerkiksi tuotteen erikoista Suomessa.
8643: pakkausta tai muotoilua. Jotta tiedot valmistajasta, maahantuojasta
8644: Vastuun syntyminen 3 kohdan nojalla edel- tai tuotetta omanaan markkinoineesta riittäisi-
8645: lyttää, että asianomainen on tarjonnut tuotetta vät vastuusta vapauttamiseen, niiden on oltava
8646: omanaan. Tällaisesta ei voitaisi katsoa olevan sellaisia, että vahinkoa kärsineellä on niiden
8647: kysymys, kun yritys on hankkinut tuotteita perusteella mahdollisuus kääntyä vastuuvelvol-
8648: luovuttaakseen niitä mainostarkoituksessa lah- lisen puoleen. Tuotetta omanaan tarjoavan
8649: joina, vaikka lahjat olisikin varustettu yrityk- osalta olisi yleensä vaadittava, että tuotteesta
8650: sen toiminimellä tai tavaramerkillä. Jos tällai- on käytävä ilmi kyseisen tahon nimi. Pelkäs-
8651: sen lahjan puutteellisesta turvallisuudesta ai- tään tavaramerkin tai muun tunnuksen näky-
8652: heutuu vahinkoa, olisi vastuussa lahjan valmis- minen tuotteesta ei vapauttaisi vähittäiskaup-
8653: taja tai maahantuoja. Tällaisesta lahjasta ai- paa vastuusta.
8654: heutuvasta vahingosta voi kuitenkin syntyä Ilmaisua "laskenut tuotteen liikkeelle" on
8655: vastuu sen antajalle 6 §:n nojalla. käsitelty edellä 3 §:n perusteluissa, ja se on
8656:
8657: 7 3911548
8658: 50 1989 vp. - HE n:o 119
8659:
8660: esillä olevan pykälän kohdalla ymmärrettävä Korvausvelvollisuus ei koskisi esimerkiksi tuot-
8661: samalla tavoin. teita, jotka ovat joutuneet markkinoille vastoin
8662: Pykälän 2 momentista ilmenee, että korvaus- valmistajan, maahantuojan tai tunnusmerkin
8663: velvollisuutta 1 momentin nojalla ei ole, jos haltijan tahtoa yrityksen ulkopuolisen henkilön
8664: tuotteen liikkeelle laskenut kuukauden kulues- tekemän varkauden tai muun rikollisen menet-
8665: sa pyynnöstä ilmoittaa korvausta vaativalle telyn seurauksena. Sama koskee myös muiden
8666: sellaisen 5 §:n mukaan vastuussa olevan, jolla tahojen vastuuta, jos tuotteen hallinta on näil-
8667: on kotipaikka Suomessa, tai sen vastuussa tä riistetty tällaisella tavalla. Korvausvelvolli-
8668: olevan, jolta hän on hankkinut tuotteen ja suutta ei myöskään synny, jos se, jolta kor-
8669: jolla on kotipaikka Suomessa. vausta vaaditaan, osoittaa, että hän on luotet-
8670: Elinkeinonharjoittaja voisi näin ollen vapau- tavana tavalla lähettänyt tuotteen romutetta-
8671: tua korvausvastuusta antamalla edellä mainitut vaksi tai hävitettäväksi.
8672: tiedot, vaikka vastuussa olevan nimi ei ilmeni- Vastuun välttämiseksi ei riittäisi, että esimer-
8673: sikään tuotteesta tai sen pakkauksesta. Vapau- kiksi yrityksen johto ei ole antanut lupaa
8674: tuakseen vastuusta hänen on ilmoitettava tie- tuotteen liikkeelle laskemiselle eikä edes se,
8675: dot vahinkoa kärsineelle kuukauden kuluessa että johto on sen kieltänyt. Vastuu voi syntyä
8676: siitä, kun tämä on esittänyt asiaa koskevan esimerkiksi, jos tällainen kielto ei ole tavoitta-
8677: pyynnön. Yleisten todistustaakkaa koskevien nut sitä, jolle se on annettu, tai jos asianomai-
8678: sääntöjen mukaan on säännökseen vetoavan nen kiellosta huolimatta hänelle yleisesti kuulu-
8679: asiana osoittaa, että tieto on annettu ajoissa. vien valtuuksien nojalla on laskenut tuotteen
8680: Ilmoituksen tulee olla vastaanottajan saatavilla liikkeelle.
8681: edellä mainitussa ajassa. Tämän vuoksi voi- Vastuusta vapautuminen voisi myös perus-
8682: daan edellyttää vaatimuksen esittämisen tapah- tua siihen, että tuotteen liikkeelle laskeminen ei
8683: tuvan sillä tavoin, että siihen voidaan vastata. ole tapahtunut elinkeinotoiminnassa vaan esi-
8684: Vaatimuksesta on näin ollen käytävä ilmi merkiksi yksityishenkilönä.
8685: muun muassa kysyjän nimi ja osoite. ''Elinkeinotoiminta'' on tässä ymmärrettävä
8686: Sana "pyyntö" on tässä yhteydessä käsitet- laajasti. Elinkeinotoimintana on pidettävä esi-
8687: tävä siten, että korvausvaatimuksen esittämi- merkiksi julkisyhteisön sellaista toimintaa, jota
8688: nen merkitsee samalla pyyntöä saada tieto myös yksityiset yritykset harjoittavat. Lain
8689: muista vastuuvelvollisista. Kuukauden määrä- mukainen vahingonkorvausvelvollisuus voi
8690: ajan tarkoituksena on turvata vahinkoa kärsi- näin ollen syntyä esimerkiksi henkilökuntaruo-
8691: neelle mahdollisuus ilman viivytystä kohdistaa kalaa ylläpitävälle julkisyhteisölle, vaikka toi-
8692: korvausvaatimuksensa siihen, joka on 5 §:n mintaa tuettaisiin julkisin varoinkin.
8693: mukaan vastuussa vahingosta. Momentin 2 kohdan mukaan korvausvelvol-
8694: Ilmoituksen myöhästyminen tai antamatta lisuutta ei myöskään olisi, jos se, jolta kor-
8695: jääminen johtaisi siihen, että tuotteen liikkeelle vausta vaaditaan, näyttää, että puutteellinen
8696: laskenut joutuu samanlaiseen vastuuseen va- turvallisuus johtuu siitä, että tuotteen on olta-
8697: hingosta kuin jos hän olisi valmistaja. va viranomaisen laatimien pakottavien mää-
8698: räysten mukainen. Jos viranomainen on laati-
8699: nut määräykset, joiden mukaan tuotteen tulee
8700: Vahingonkorvausvelvollisuudesta sisältää tietty määrä tiettyä ainetta, ja tuottees-
8701: vapautuminen ta aiheutuu vahinkoa juuri siitä syystä, että
8702: tuote on tällaisten määräysten mukainen, eh-
8703: 7 §. Se, jolta korvausta ehdotetun lain nojal- dotetun lain mukaista vastuuta ei syntyisi. Jos
8704: la vaaditaan, ei pykälän 1 momentin 1 kohdan viranomaisen antamat turvallisuusmääräykset
8705: mukaan olisi korvausvastuussa tuotevastuulain on sitä vastoin laadittu sillä tavoin, että valmis-
8706: perusteella, jos hän näyttää, ettei ole laskenut tajan asiaksi on jätetty päättää tuotteen ko-
8707: tuotetta liikkeelle elinkeinotoiminnassa. Sitä, koonpanosta ja muotoilusta asetettujen vähim-
8708: mitä tuotteen liikkeelle laskemisella tarkoite- mäisvaatimusten puitteissa, momentin 2 kohta
8709: taan, on käsitelty edellä 3 §:n perusteluissa. ei tulisi sovellettavaksi. Tässä tapauksessa vas-
8710: Näyttö voi tarkoittaa sitä, että tuote on tuun edellytykset olisi arvioitava 3 §:n 1 mo-
8711: tullut markkinoille rikollisen menettelyn kautta mentin mukaisesti. Kuten viimeksi mainitun
8712: tai että kyseisen tuotekappaleen on valmistanut pykälän perusteluissa on esitetty, tuotetta voi-
8713: tai tuonut maahan joku toinen kuin vastaaja. taisiin pitää turvallisuudeltaan puutteellisena,
8714: 1989 vp. - HE n:o 119 51
8715:
8716: vaikka se täyttääkin viranomaisten määräämät mistajaan tai tuottajaan. Osatuotteen tuottaja,
8717: vähimmäisv~atimukset. valmistaja ja maahantuoja olisivat vastuussa
8718: Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvol- osatuotteen puutteellisesta turvallisuudesta
8719: lisuutta ei olisi myöskään, jos se, jolta kor- johtuneesta vahingosta, jos he eivät voi vedota
8720: vausta vaaditaan, saattaa todennäköiseksi, et- johonkin sellaiseen seikkaan, joka 1 tai 2
8721: tei tuotteen turvallisuudessa ollut vahingon momentin mukaan vapauttaisi heidät vastuus-
8722: aiheuttauutta puutetta silloin, kun hän laski ta.
8723: sen liikkeelle. Säännös koskee tilanteita, joissa Osatuotteen valmistanut tai tuottanut ei olisi
8724: puutteellinen turvallisuus syntyy käsiteltäessä vastuussa, jos vahinko on seurausta sen tuot-
8725: tai varastoitaessa tuotetta myöhemmässä jake- teen suunnittelusta, johon osatuote on liitetty.
8726: luportaassa tai tuotteen ollessa kuluttajalla. Tämä lopputulos seuraa jo siitä, mitä puutteel-
8727: Lain mukaista korvausvelvollisuutta ei siten lisesta turvallisuudesta johtuvasta valmistajan
8728: olisi, jos vahinko on seurausta tuotteen kulu- vastuusta on ehdotettu säädettäväksi.
8729: misesta tai virheellisestä käytöstä. Korvausvel- Osatuotteen valmistaja tai tuottaja ei 3 mo-
8730: vollisuutta ei valmistajalle tai tuottajalle synny mentin mukaan myöskään olisi korvausvelvol-
8731: myöskään, jos vain rajoitetun ajan säilyvä linen, jos hän osoittaa puutteellisen turvalli-
8732: tuote myydään myöhemmässä jakeluportaassa suuden johtuvan osatuotteen tilanneen valmis-
8733: säilyvyysajan jälkeen ja tuotteessa tällöin ta- tajan antamista ohjeista. Säännöksen tarkoi-
8734: pahtuneet muutokset aiheuttavat vahingon. tuksena on ensi sijassa kohdistaa vastuu tällai-
8735: Vahingonkorvausvelvollisuus ei sen sijaan sissa tilanteissa osatuotteen tilanneelle valmis-
8736: poistuisi sillä perusteella, että tuotteen puut- tajalle, joka voi olla joko lopputuotteen val-
8737: teellisesta turvallisuudesta ei sitä liikkeelle las- mistaja tai tämän alihankkijana toimiva val-
8738: kettaessa vielä tiedetty, vaikkakin puutteelli- mistaja. Osatuotteen puutteellinen turvallisuus-
8739: suus tosiasiallisesti jo tuolloin rasitti tuotetta. han merkitsee, että myös päätuote on turvalli-
8740: Kysymys siitä, oliko tuotteen turvallisuudes- suudeltaan puutteellinen. Tällöin lopputuot-
8741: sa sitä liikkeelle laskettaessa puutteita, olisi teen valmistaja tai tuottaja vastaa vahingosta
8742: arvioitava erikseen eri vastuuvelvollisten koh- suhteessa vahinkoa kärsineeseen. Lopputuot-
8743: dalla. Jos vahinkoa kärsinyt on esittänyt näyt- teen valmistajan mahdollisuus käyttää takautu-
8744: töä tuotteen puutteellisesta turvallisuudesta ja misoikeuttaan osatuotteen valmistajaa tai tuot-
8745: siitä, että vahinko on seurausta tästä puutteelli- tajaa kohtaan jää riippuvaiseksi osatuotteen
8746: suudesta, olisi sen asiana, jolta korvausta vaa- hankintasopimuksen sisällöstä.
8747: ditaan, esittää selvitystä tuotteen kunnosta sil- Annettuihin ohjeisiin ei voisi vedota sellai-
8748: loin, kun hän laski tuotteen liikkeelle. Ottaen nen tuotteen valmistaja, joka toisen tilauksesta
8749: huomioon tällaiseen todisteluun liittyvät vai- ja tämän antamien ohjeiden mukaan valmistaa
8750: keudet ehdotetaan, että täyttä näyttöä tuotteen lopputuotteen, joka sellaisenaan myydään ku-
8751: turvallisuudesta tuona ajankohtana ei vaadit- luttajille.
8752: taisi. Riittävää olisi saattaa todennäköiseksi,
8753: että tuotteen turvallisuudessa ei ollut puutteita
8754: kyseisenä ajankohtana. Valmistaja voisi esi- Korvattava vahinko
8755: merkiksi esittää selvityksen, jonka mukaan
8756: hänen laadunvalvontajärjestelmänsä on sen 8 §. Pykälässä on tuotevahinkojen korvaa-
8757: laatuinen, että se olisi suurella todennäköisyy- misen osalta viittaus korvauksen laskemista
8758: dellä paljastanut vahingon aiheuttaneen puut- koskeviin vahingonkorvauslain säännöksiin.
8759: teellisuuden tuotteessa, ja jonka mukaan tuote Säännöksen lähtökohtana on, että tuotevahin-
8760: on läpäissyt tämän laadunvalvonnan. Hän voi- goista suoritettavat korvaukset lasketaan sa-
8761: si myös välttyä vastuulta osoittamalla puutteel- malla tavoin kuin vahingoista yleensä.
8762: lisen turvallisuuden tuotteessa olevan sen luon- Viittaus merkitsee sitä, että korvausta mää-
8763: toinen, että se ei todennäköisesti ole voinut rättäessä olisi otettava huomioon vahingonkor-
8764: aiheutua tuotannossa. vauslain 5 luvun 2-5 §. Mainitun 5 luvun
8765: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin osatuot- 2 § :n mukaan henkilövahinkona korvataan sai-
8766: teen valmistajan tai tuottajan vastuusta vapau- raanhoitokustannukset sekä muut vahingosta
8767: tumisesta. Lähtökohtana on, että tuotteen val- aiheutuneet kulut, tulojen tai elatuksen vähen-
8768: mistajan tai tuottajan vastuuvapautta koskevat tyminen, kipu ja särky sekä vika ja muu
8769: säännökset soveltuisivat myös osatuotteen val- pysyvä haitta. Luvun 3 §:n mukaan kuolemaan
8770: 52 1989 vp. - HE n:o 119
8771:
8772: johtaneessa henkilövahingossa korvataan sur- aiheuttanut tai voinut aiheuttaa vahingon, sekä
8773: mansa saaneen hautauskulut sekä muut hau- siitä, kuka on tuotteen valmistaja, maahantuo-
8774: taukseen liittyvät kustannukset kohtuulliseen ja tai muutoin vastuussa vahingosta. Vanhen-
8775: määrään. Kuolemantapauksessa suoritetaan lu- tumisaika voi siten päättyä eri vastuuvelvollis-
8776: vun 4 §:n mukaan korvausta elatuksen loppu- ten kohdalla eri aikaan.
8777: misesta. Luvun 5 § koskee esinevahingosta Jos korvausta vaaditaan useilta, olisi vaati-
8778: suoritettavaa korvausta. mus esitettävä näistä jokaiselle säädetyssä ajas-
8779: Vahingonkorvausta voitaisiin vahingonkor- sa.
8780: vauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentin ja 6 luvun Pykälän 2 momentin mukaan korvauskanne
8781: 1 §:n mukaan sovitella. Säännös mahdollistaa olisi pantava vireille 10 vuoden kuluessa siitä,
8782: vahingonkorvauksen sovittelun, jos korvaus- kun 5 tai 6 §:ssä tarkoitettu korvausvelvollinen
8783: velvollisuus muodostuisi kohtuuttoman ras- laski vahingon aiheuttaneen tuotteen liikkeelle.
8784: kaaksi ottaen huomioon vahingon aiheuttajan Pykälän 2 momentin mukainen vanhentumi-
8785: ja vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut saika laskettaisiin siitä, kun se, jolta korvausta
8786: olosuhteet. Jos vahinko on aiheutettu tahalli- vaaditaan, laski vahingon aiheuttaneen tuote-
8787: sesti, on kuitenkin täysi korvaus tuomittava kappaleen liikkeelle. Ilmaisun "laskea liikkeel-
8788: maksettavaksi, jollei erityisistä syistä harkita le" merkitystä on käsitelty 3 ja 7 §:n perus-
8789: kohtuulliseksi alentaa korvausta. Sovellettaessa teluissa. Jos vahinko on aiheutunut tuotteen
8790: säännöstä tuotevahinkoihin olisi huomiota jatkuvasta käyttämisestä, vanhentumisaika las-
8791: kiinnitettävä muun muassa tarjolla oleviin va- ketaan siitä, kun viimeinen vahinkoa aiheutta-
8792: kuuttamismahdollisuuksiin sekä vahinkoa kär- nut tuotekappale laskettiin liikkeelle.
8793: sineen mahdollisuuksiin olla niistä selvillä.
8794: Yleisten vahingonkorvausoikeudellisten peri- Vanhentumisajan laskeminen erikseen jokai-
8795: aatteiden mukaisesti korvausta voitaisiin alen- sen vastuuvelvollisen kohdalla merkitsee sitä,
8796: taa ilman nimenomaista säännöstäkin, jos va- että esimerkiksi lopputuotteen valmistajan ja
8797: hinkoa kärsinyt tai korvausta vaativa on vahin- osatuotteen valmistajan vastuun vanhentumi-
8798: gon tapahduttua laiminlyönyt pyrkiä rajoitta- nen alkaa eri ajankohtina. Ehdotuksen 6 §:n
8799: maan vahinkoa. mukainen vastuu merkitsee sitä, että tuotteen
8800: liikkeelle laskenut ei välty vastuulta, jos kanne-
8801: oikeus tämän ilmoittamaa tahoa vastaan on
8802: Kanneaika vanhentunut.
8803: Säännöksessä ei edellytettäisi, että vahinkoa
8804: 9 §. Pykälässä säädetään korvausoikeuden kärsinyt olisi saanut tiedon vahingon ilmenemi-
8805: vanhentumisesta tuotevastuulain nojalla. sestä tai korvausvelvollisesta. Säännös katkai-
8806: Pykälän 1 momentin mukaan tuotevastuula- sisi siten myös 1 momentin mukaisen oikeuden
8807: kiin perustuvaa korvausta vaativan olisi nostet- korvauksen saantiin. Jos korvaukseen oikeu-
8808: tava asiaa koskeva kanne kolmen vuoden kulu- tettu saa tiedon vahingon ilmenemisestä ja 5 tai
8809: essa siitä, kun hän sai tiedon vahingon ilmene- 6 §: ssä tarkoitetusta korvausvelvollisesta myö-
8810: misestä ja korvausvelvollisesta. Ilmaisu "tie- hemmin kuin seitsemän vuoden kuluttua siitä,
8811: don vahingon ilmenemisestä" merkitsee, että kun korvausvelvollinen on laskenut tuotteen
8812: vahinkoa kärsineen on tullut havaita syy- liikkeelle, hänellä on vähemmän kuin kolme
8813: yhteys vahingon ja tietyn tuotteen välillä. vuotta aikaa kanteen vireillepanoa varten.
8814: Säännöksen mukaan ei sen sijaan olisi merki- Korvausoikeuden vanhentumiseen vetoavan
8815: tystä sillä, milloin vahingon aiheuttanut toi- asiana olisi esittää selvitys siitä, että oikeus
8816: menpide tehtiin. Vanhentumisaika alkaisi ku- korvaukseen on menetetty. Välttääkseen vas-
8817: lua vasta vahingon ilmenemishetkestä, vaikka tuun vetoamalla vanhentumiseen olisi sen, jol-
8818: vahinko tapahtuisikin tätä aikaisemmin. ta korvausta vaaditaan, näin ollen voitava
8819: Ehdotettu säännös ei estäisi lisäkorvauksen esittää selvitys siitä, milloin kyseinen tuote
8820: vaatimista vahingosta, jos tuotteesta on aiheu- laskettiin liikkeelle.
8821: tunut jälkikäteen kehittyvä henkilövahinko, jo- Pykälässä ei edellytettäisi, että tuomioistuin
8822: ka ei ollut ehtinyt ilmetä siinä vaiheessa, kun ottaisi vanhentumisen huomioon viran puoles-
8823: kolmen vuoden määräajan kuluminen alkoi. ta. Näin ollen ei olisi estettä tuomita korvausta
8824: Tieto korvausvelvollisesta edellyttää vastaa- tuotevahingosta, jos se, jolta korvausta vaadi-
8825: valla tavoin tietoa siitä, että tietty tuote on taan, ei vetoa vanhentumiseen.
8826: 1989 vp. - HE n:o 119 53
8827:
8828: Erityisiä säännöksiä kainen vanhentumisaika on ehdotetun tuote-
8829: vastuulain mukaista vanhentumisaikaa pitem-
8830: JO §. Pykälän mukaan ennen vahingon ilme- pi. Lisäksi vahingonkorvauslain mukainen kor-
8831: nemistä tehdyn sopimuksen ehto, joka rajoit- vaus saattaa tulla ajankohtaiseksi silloin, kun
8832: taa vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen, vahinko on aiheutunut tuotteesta, jota tuote-
8833: on mitätön. vastuulaki ei koske, tai kun kyseessä on sellai-
8834: Säännöksen mukaan laki olisi pakottava va- nen esinevahinko, jota ei korvata tuotevastuu-
8835: hinkoa kärsineen hyväksi sikäli, että tämä ei lain perusteella.
8836: sopimuksella voisi luopua oikeudestaan kor- 12 §. Pykälässä on säännös toimivaltaisesta
8837: vauksen saamiseen tuotevahingosta ennen va- tuomioistuimesta tuotevahinkoa koskevassa
8838: hingon syntymistä. Esimerkiksi tuotteen han- asiassa. Säännöksen mukaan korvausta vaativa
8839: kintasopimuksessa oleva ehto, jonka mukaan voisi valita, nostaako kanteen oikeudenkäymis-
8840: tuotevahingosta ei voi saada korvausta, ei si- kaaren mukaan toimivaltaisessa tuomiois-
8841: toisi vahinkoa kärsinyttä, vaikka hän olisi tuimessa vai kotipaikkansa tuomioistuimessa.
8842: allekirjoittanut sopimuksen ja vieläpä nimeno- Mahdollisuutta tehdä kuluttajan kanssa so-
8843: maisesti ilmoittanut hyväksyvänsä sopimus- pimuksia tuomioistuinten toimivallasta tuote-
8844: ehdon. Kuluttaja-asiamiehen tehtävänä on val- vastuuta koskevissa asioissa on arvioitava ku-
8845: voa, ettei tällaisia sopimusehtoja käytetä. luttajansuojalain 4 luvun perusteella. Tämä on
8846: Säännös ei estäisi sisällyttämästä sopimuk- tarpeen varsinkin, jos sopimuksen mukaan rii-
8847: seen ehtoa tai antamasta yksipuolista sitou- dan käsittely kuuluisi ulkomaiselle tuomiois-
8848: musta, joka antaa vahinkoa kärsineelle esimer- tuimelle. Sama koskee myös sopimusta, jonka
8849: kiksi pitempien vanhentumisaikojen muodossa mukaan tuotevastuuta koskeva riita annetaan
8850: paremman oikeuden korvaukseen kuin mitä välimiesten ratkaistavaksi.
8851: hänellä olisi lain mukaan. 13 §. Pykälässä olisi säännökset mahdolli-
8852: Säännöksen tarkoituksena ei myöskään ole suudesta säätää asetuksella maahantuojan vas-
8853: estää antamasta markkinoinnissa tai käyttöoh- tuuta koskevia poikkeuksia. Säännöksen tar-
8854: jeissa tietoja, joilla on merkitystä arvioitaessa, koitus on kauppapoliittinen. Pyrkimyksenä on
8855: onko tuote turvallisuudeltaan puutteellinen. välttää sellaisen tilanteen syntyminen, jossa
8856: Tällaisella tiedolla saattaa olla samanlainen suomalaisten tuotteiden tuontia harkitseva ul-
8857: vaikutus kuin vastuusta vapautumista koske- komainen maahantuoja luopuisi tuotteen tuo-
8858: valla ehdolla. Jos esimerkiksi tuotteesta tai sen misesta omaan maahansa sen vuoksi, että ky-
8859: pakkauksesta taikka käyttöohjeista käy selvästi seinen maahantuoja voi joutua vastuuseen
8860: ilmi, ettei tietystä sairaudesta tai allergiasta tuotteiden aiheuttamista vahingoista. Tavoite
8861: kärsivän henkilön tule käyttää tuotetta, vahin- voidaan otaksua saavutettavan vain, jos ulko-
8862: koa kärsinyt ei yleensä voi vaatia korvausta maisia tuotteita Suomeen tuova samassa laa-
8863: vahingosta sillä perusteella, että hän varoituk- juudessa vapautetaan Suomen lain mukaisesta
8864: sesta huolimatta käytti tuotetta. tuotevastuusta.
8865: Ehdotus ei estäisi korvaukseen oikeutettua ja Maahantuojan vastuusta vapauttamisesta
8866: korvausvelvollista vahingon syntymisen jälkeen voitaisiin asetuksella säätää neljän edellytyksen
8867: tekemästä sopimusta maksettavan korvauksen vallitessa. Pykälän 1 momentin mukaan edelly-
8868: suuruudesta taikka siitä, ettei tuotevahingosta tettäisiin ensinnäkin, että vieraan valtion kans-
8869: suoriteta mitään korvausta. sa on tehty vastavuoroisuuteen perustuva sopi-
8870: 11 §. Pykälän mukaan tuotevastuulaki ei mus. Maahantuojan vastuuta koskeva poik-
8871: rajoittaisi vahingon kärsineen oikeutta vaatia keus voitaisiin näin ollen säätää vain koskien
8872: korvausta sopimuksen tai vahingonkorvauslain määrättyjä sopimuksen tehneitä valtioita tai
8873: nojalla. valtioryhmiä. Lisäksi edellytettäisiin, että ky-
8874: Vahinkoa kärsinyt voi esimerkiksi vedota seiset valtiot toteuttavat vastaavat maahantuo-
8875: siihen, että sopimus, jolla hän on tuotteen jan vastuuta koskevat poikkeukset suomalais-
8876: hankkinut, sisältää määräyksiä, jotka antavat ten tuotteiden aiheuttamien vahinkojen osalta.
8877: hänelle pidemmälle menevän oikeuden kor- Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan edel-
8878: vaukseen kuin tuotevastuulaki. lytettäisiin, että poikkeus voisi koskea vain
8879: Vetoaminen vahingonkorvauslakiin saattaisi sellaisia valtioita, joissa on voimassa ehdotet-
8880: olla vahinkoa kärsineelle edullisempaa esimer- tua lakia vastaava lainsäädäntö tuotevastuusta.
8881: kiksi sen vuoksi, että vahingonkorvauslain mu- Vertailussa olisi kiinnitettävä huomiota tuote-
8882: 54 1989 vp. - HE n:o 119
8883:
8884: vastuuta koskeviin aineellisiin säännöksiin eikä suuksiin ei myöskään kuulu neuvojen antami-
8885: esimerkiksi kansainvälisen yksityisoikeuden nen vaatimukseen liittyvissä kysymyksissä.
8886: sääntöihin. Ilmaisulla "lainsäädäntö" ei tar- Kääntämisvelvollisuus ei koskisi myöskään
8887: koiteta, että sääntelyn tulisi välttämättä olla haastehakemusta, jolla ulkomainen yritys kut-
8888: kirjoitetussa laissa. sutaan vastaamaan suomalaiseen tuomiois-
8889: Säännöksessä viitataan vastaavaan, ei sa- tuimeen.
8890: mansisältöiseen lainsäädäntöön. Jotta lainsää- Jos maahantuoja ei anna vahinkoa kärsi-
8891: däntöä voitaisiin pitää Suomen ehdotettua la- neelle apua vahingonkorvausvaatimuksen
8892: kia vastaavana, sen tulisi pitää sisällään huoli- kääntämisessä, maahantuojalle syntyy velvolli-
8893: mattomuudesta riippumaton vastuu tuoteva- suus korvata vahinkoa kärsineelle käännöksen
8894: hingoista. Sillä seikalla, koskeeko tuotevastuu teettämisestä aiheutuneet kustannukset. Vahin-
8895: myös kehittelyvahinkoja, ei olisi merkitystä koa kärsinyt voisi tällöin käyttää virallisen
8896: lainsäädännön vastaavuutta arvioitaessa. Lain- kääntäjän palveluksia.
8897: säädännön, joka antaa saman suojan kuin Pykälässä tarkoitettu sopimus ei saisi johtaa
8898: EY-direktiivin vähimmäistaso, voitaisiin kat- siihen, että jonkin maahan tuodun tuotteen
8899: soa täyttävän vaatimuksen lainsäädännön vas- kohdalla ei lainkaan löytyisi vastuuvelvollista
8900: taavuudesta. tahoa. Tämän vuoksi pykälän 4 momentissa
8901: Momentin 2 kohdan mukaan edellytettäisiin, ehdotetaan säädettäväksi, että tuotteen siihen
8902: että suomalaisen vahinkoa kärsineen tulisi aina valtioon tuonutta, jonka kanssa on tehty tässä
8903: voida nostaa tuotevahingon korvaamista kos- pykälässä tarkoitettu sopimus, pidettäisiin tuo-
8904: keva kanne Suomessa. Maahantuojan vastuuta tevastuulakia sovellettaessa tuotteen valmista-
8905: koskeva poikkeus edellyttäisi siten yleensä, että jana.
8906: se, jolta korvausta vaaditaan, olisi velvollinen
8907: vastaamaan tuotevahingon korvaamista koske-
8908: vassa asiassa Suomessa. Tällaisen velvollisuu- 2. Voimaantulo
8909: den tulisi käydä ilmi siitä tuomioiden tunnusta-
8910: mista ja täytäntöönpanoa koskevasta sopimuk-
8911: sesta, joka on voimassa Suomen ja kysymyk- Laki ehdotetaan tulemaan voimaan noin
8912: sessä olevan valtion välillä. vuoden kuluttua siitä, kun se on hyväksytty ja
8913: Neljäntenä seikkana edellytettäisiin momen- vahvistettu. Siirtymäaika on välttämätön, jotta
8914: tin 3 kohdan mukaan, että kyseinen valtio ne, jotka voivat joutua vastuuseen tuotevahin-
8915: goista, voisivat ottaa lain huomioon tuotan-
8916: tunnustaa tuotevahinkoasiassa Suomessa anne-
8917: tun tuomion ja että se voidaan panna siellä nossaan muun muassa huolehtimalla tuottei-
8918: täytäntöön. Harkittaessa, täyttääkö valtio tä- densa liikkeelle laskemisen ajankohdan tuotet-
8919: män vaatimuksen, voidaan huomioon ottaa tavasta selvittämisestä. Siirtymäaika on välttä-
8920: myös se, onko tuomio pantavissa täytäntöön mätön myös, jotta he voisivat ottaa lain huo-
8921: kohtuullisessa ajassa. mioon tekemissään sopimuksissa. Viimeksi
8922: Suomalainen vahingonkärsijä, joka ei voi mainittu koskee erityisesti maahantuojia, jotka
8923: kohdistaa korvausvaatimustaan Suomessa ta- voivat sopimuksin varmistaa itselleen mahdol-
8924: voitettavissa olevaan tahoon, voi helposti jää- lisuuden vaatia korvausta tuotevahingoista ul-
8925: dä ilman korvausta sen vuoksi, että korvaus- komaiselta valmistajalta tai myyjältä.
8926: Lakia sovellettaisiin sellaiseen valmistajaan,
8927: vaatimuksen esittämiselle asetetut vaatimukset
8928: maahantuojaan ja muuhun elinkeinonharjoit-
8929: muodostuvat liian suuriksi. Jotta näitä vai-
8930: keuksia voitaisiin lieventää, pykälän 3 momen- tajaan, joka on laskenut vahingon aiheutta-
8931: tissa ehdotetaan, että se, joka on tuonut tuot- neen tuotteen liikkeelle lain voimaantulon jäl-
8932: teen Suomeen, olisi velvollinen avustamaan keen. Jos esimerkiksi ulkomainen valmistaja
8933: on laskenut tuotteen liikkeelle ennen lain voi-
8934: vahinkoa kärsinyttä korvausvaatimuksen kään-
8935: tämisessä kielelle, jolla maahantuoja on yhtey- maantuloa mutta suomalainen maahantuoja
8936: dessä ulkomaiseen valmistajaan tai myyjään. on laskenut sen Suomessa liikkeelle lain voi-
8937: maantulon jälkeen, maahantuojana olisi lain
8938: Säännöksen mukaan velvollisuus koskisi vain
8939: mukainen tuotevastuu mutta sen sijaan ulko-
8940: korvausvaatimusta. Maahantuoja ei olisi vel-
8941: maisella valmistajalla ei olisi.
8942: vollinen kääntämään muita ilmoituksia, jotka
8943: vahinkoa kärsinyt toimittaa korvausvaatimuk-
8944: sen kohteena olevalle ulkomaiselle yhtiölle. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
8945: Säännöksen mukaisiin maahantuojan velvolli- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
8946: 1989 vp. - HE n:o 119 55
8947:
8948:
8949: Tuotevastuulaki
8950: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8951:
8952: Soveltamisala teellisen turvallisuuden seurauksena, vahingon
8953: on katsottava aiheutuneen sekä tuotteesta että
8954: 1§
8955: osatuotteesta.
8956: Tämä laki koskee tuotteesta henkilölle tai
8957: vahingon tapahtumisen aikaan pääasiassa yksi-
8958: tyiseen tarkoitukseen käytetylle omaisuudelle Vahingonkorvausvelvolliset
8959: aiheutuneen vahingon korvaamista.
8960: Tuotteella tarkoitetaan irtainta esinettä, ei 5§
8961: kuitenkaan toisen maalla olevaa rakennusta. Tämän lain mukainen vahingonkorvaus-
8962: Laki koskee tuotteesta aiheutunuHa vahinkoa, velvollisuus on:
8963: vaikka tuote on liitetty toiseen irtaimeen esi- 1) sillä, joka on valmistanut tai tuottanut
8964: neeseen tai kiinteistöön. vahinkoa aiheuttaneen tuotteen;
8965: Osatuotteella tarkoitetaan tuotteen raaka- 2) sillä, joka on tuonut vahinkoa aiheutta-
8966: ainetta ja osaa sekä tuotteen valmistamisessa neen tuotteen Suomeen täällä liikkeelle lasket-
8967: tai tuottamisessa käytettyä ainetta. tavaksi; sekä
8968: 3) sillä, joka on markkinoinut vahinkoa
8969: 2§ aiheuttauutta tuotetta omanaan, jos tuote on
8970: Laki ei koske: varustettu hänen nimellään, tavaramerkillään
8971: 1) tuotteesta tuotteelle itselleen aiheutunuHa tai muulla erottamiskykyisellä tunnuksellaan.
8972: vahinkoa;
8973: 2) osatuotteesta tuotteelle aiheutunuHa va- 6§
8974: hinkoa, jos osatuote oli liitetty tuotteeseen Muukin kuin 5 §:ssä tarkoitettu, joka on
8975: ennen tuotteen liikkeelle laskemista; laskenut tuotteen liikkeelle, vastaa tuotteesta
8976: 3) atomivastuulaissa (484/72) tarkoitettua aiheutuneesta vahingosta kuten valmistaja, jos
8977: vahinkoa; tuotteesta tai sen pakkauksesta ei käy ilmi
8978: 4) potilasvahinkolaissa (585/86) tarkoitettua ketään, joka on 5 §:n mukaan vastuussa vahin-
8979: vahinkoa; gosta, taikka jos kellään tuotteesta tai sen
8980: 5) lääkevahinkovakuutuksen piiriin kuulu- pakkauksesta ilmi käyväliä ei ole kotipaikkaa
8981: vasta lääkkeestä aiheutunuHa vahinkoa; Suomessa.
8982: 6) liikennevakuutuslain (279/59) mukaan Korvausvelvollisuutta 1 momentin nojalla ei
8983: korvattavaa vahinkoa; eikä kuitenkaan ole, jos tuotteen liikkeelle laskenut
8984: 7) tapaturmavakuutuslain (608/48) tai maa- kuukauden kuluessa pyynnöstä ilmoittaa kor-
8985: talousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ( 1026/ vausta vaativalle sellaisen 5 §:n mukaan vas-
8986: 81) mukaan korvattavaa vahinkoa. tuussa olevan, jolla on kotipaikka Suomessa,
8987: tai sen 1 momentin mukaan vastuussa olevan,
8988: jolta hän on hankkinut tuotteen ja jolla on
8989: Vahingonkorvausvelvollisuuden edellytykset kotipaikka Suomessa.
8990: 3§
8991: Vahingonkorvausta on suoritettava vahin- Vahingonkorvausvelvollisuudesta
8992: gosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole vapautuminen
8993: ollut sitä liikkeelle laskettaessa niin turvallinen
8994: kuin silloin on ollut kohtuudella aihetta odot- 7§
8995: taa. Turvallisuutta arvioitaessa on otettava Korvausvelvollisuutta 5 tai 6 §:n nojalla ei
8996: huomioon tuotteen ennakoitavissa oleva käyt- ole, jos se, jolta vaaditaan korvausta, näyttää,
8997: tö, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet sekä että:
8998: muut seikat. 1) hän ei ole laskenut tuotetta liikkeelle
8999: elinkeinotoiminnassa; tai
9000: 4§ 2) tuotteen puutteellinen turvallisuus on seu-
9001: Jos vahinko on syntynyt osatuotteen puut- rausta siitä, että tuotteen on oltava viranomai-
9002: 56 1989 vp. - HE n:o 119
9003:
9004: sen antamie:1 pakottavien määräysten mukai- 12 §
9005: nen. Tähän lakiin perustuva korvauskanne voi-
9006: Korvausvelvollisuutta ei ole myöskään, jos daan nostaa myös kantajan kotipaikan tuo-
9007: se, jolta vaaditaan korvausta, saattaa todennä- mioistuimessa.
9008: köiseksi, ettei tuotteen turvallisuudessa ollut
9009: vahingon aiheuttauutta puutetta silloin, kun 13§
9010: hän laski sen liikkeelle. Asetuksella voidaan säätää, että maahantuo-
9011: Osatuotteen valmistanut tai tuottanut ei ole jana ei 5 §:n 2 kohdasta poiketen ole vahin-
9012: korvausvelvollinen myöskään, jos hän näyttää, gonkorvausvelvollisuutta, jos tuote on tuotu
9013: että puutteellinen turvallisuus johtui osatuot- Suomeen valtiosta, jonka kanssa on vastavuo-
9014: teen tilauneen valmistajan antamista ohjeista. roisuuden edellytyksellä tehty sopimus maa-
9015: hantuojan vapauttamisesta tuotevastuusta (so-
9016: pimusvaltio).
9017: Korvattava vahinko Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimus
9018: voidaan tehdä, jos:
9019: 8§ 1) kysymyksessä olevassa valtiossa on voi-
9020: Tämän lain mukainen korvaus määrätään massa tätä lakia vastaavan sisältöinen lainsää-
9021: noudattamalla soveltuvin osin vahingonkor- däntö tuotevastuusta;
9022: vauslakia (412174). 2) se, jolta korvausta vaaditaan, on velvolli-
9023: nen vastaamaan tuotevastuuta koskevassa asi-
9024: assa Suomessa olevassa tuomioistuimessa; sekä
9025: Kanneaika 3) Suomella on kysymyksessä olevan valtion
9026: 9§ kanssa sopimus tuotevastuuta koskevien tuo-
9027: Tähän lakiin perustuva korvauskanne on mioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanos-
9028: nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun ta.
9029: korvausta vaativa sai tiedon vahingon ilmene- Se, joka on tuonut tuotteen sopimusvaltios-
9030: misestä ja korvausvelvollisesta. ta, on velvollinen avustamaan vahinkoa kärsi-
9031: Kanne on kuitenkin pantava vireille kymme- nyttä korvausvaatimuksen kääntämisessä vie-
9032: nen vuoden kuluessa siitä, kun 5 tai 6 §:ssä raalle kielelle. Jollei maahantuoja avusta siinä,
9033: tarkoitettu korvausvelvollinen laski vahingon maahantuojan on korvattava vahinkoa kärsi-
9034: aiheuttaneen tuotteen liikkeelle. neelle korvausvaatimuksen käännättämisestä
9035: aiheutuneet tarpeelliset kustannukset.
9036: Sitä, joka on tuonut tuotteen sopimusval-
9037: Erityisiä säännöksiä tioon, pidetään tätä lakia sovellettaessa tuot-
9038: teen valmistajana.
9039: 10 §
9040: Ennen vahingon ilmenemistä tehdyn sopi-
9041: muksen ehto, joka rajoittaa vahinkoa kärsi- Voimaantulo
9042: neen oikeutta tämän lain mukaiseen korvauk- 14 §
9043: seen, on mitätön. Tämä laki tulee voimaan päivänä
9044: 11 § kuuta 19
9045: Tämä laki ei rajoita vahinkoa kärsineen Tämän lain mukainen vahingonkorvaus-
9046: oikeutta korvaukseen sopimuksen perusteella velvollisuus on sillä, joka on laskenut vahinkoa
9047: taikka vahingonkorvauslain tai muun lain no- aiheuttaneen tuotteen liikkeelle lain voimaan-
9048: jalla. tulon jälkeen.
9049:
9050:
9051: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1989
9052:
9053: Tasavallan Presidentti
9054: MAUNO KOIVISTO
9055:
9056:
9057:
9058: Oikeusministeri Matti Louekoski
9059: 1989 vp. - HE n:o 120
9060:
9061:
9062:
9063:
9064: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tasausverolain 10 §:n
9065: muuttamisesta
9066:
9067:
9068:
9069:
9070: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9071:
9072: Maahan tuoduista tavaroista kannetaan ta- vuoksi lain voimassaoloaikaa ehdotetaan jat-
9073: sausveroa, joka määrältään vastaa maassa val- kettavaksi vuoden 1990 loppuun.
9074: mistettuja tuotteita keskimäärin rasittavaa pii- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
9075: levää veroa. Nykyisen tasausverolain voimassa- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
9076: oloaika päättyy vuoden 1989 lopussa, minkä sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan
9077: voimaan vuoden 1990 alusta.
9078:
9079:
9080:
9081:
9082: PERUSTELUT
9083:
9084: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut on tuontitavaroista kannettu vuodesta 1971
9085: muutokset alkaen tasausveroa. Tasausvero vaihtelee 1,0
9086: prosentista 4,6 prosenttiin ollen keskimäärin
9087: 1.1. Nykyinen tilanne 2,0 prosenttia tuontihinnasta. Nykyisen tasaus-
9088: verolain (922171) voimassaoloaikaa on jatkettu
9089: Suomen nykyinen liikevaihtoverojärjestelmä vuosittain, viimeksi vuoden 1989 alusta (1106/
9090: poikkeaa useimpien muiden Länsi-Euroopan 88).
9091: maiden soveltamasta arvonlisäverojärjestel- Tasausveron piiriin kuuluu noin 45 prosent-
9092: mästä erityisesti siinä suhteessa, että tuotanto- tia tuonnista. Muu osa tuonnista on vapautettu
9093: toiminnassa käytettävien tuotantopanosten ja verosta eri perustein. Suoraan tasausverolaissa
9094: investointitavaroiden hintoihin sisältyvä liike- olevan nimikeluettelon perusteella verotonta
9095: vaihtovero ei ole täysimääräisesti poistettavissa on vuosittain noin 30 miljardin markan arvoi-
9096: vähennysjärjestelmän kautta. Tämän johdosta nen tuonti. Tähän ryhmään kuuluvat muun
9097: liikevaihtovero kertaantuu ja suomalaisista muassa öljytuotteet, kivihiili ja jalostamatto-
9098: tuotteista kannetaan enemmän liikevaihtoveroa mat maataloustuotteet. Tasausverosta on lisäk-
9099: kuin pelkkä liikevaihtoveroprosentti osoittaa. si vapautettu tullihallituksen päätöksillä ne
9100: Tämä heijastuu Suomessa valmistettujen tava- teollisessa tuotantotoiminnassa käytettävät ta-
9101: roiden hintoihin niin kotimarkkinoilla kuin varat, joita vastaavia tavaroita ei Suomessa
9102: vientimarkkinoilla. Vastaavaa ongelmaa ei syn- valmisteta. Tämän tuonnin arvo on vuosittain
9103: ny, mikäli tuotantopanoksiin sisältyvä liike- noin 10 miljardia markkaa. Lisäksi tietyt vien-
9104: vaihtovero olisi täysimääräisesti vähennyskel- titavaran valmistukseen käytettävät tavarat, ar-
9105: poinen, kuten se on yleensä arvonlisäverojär- voltaan noin 5 miljardia markkaa, on vapau-
9106: jestelmää soveltavissa maissa. tettu tasausverosta.
9107: Jotta Suomen verotusjärjestelmä ei asettaisi Vuoden 1988 lokakuussa laki muuttui siten,
9108: tuontitavaroita verotuksellisesti edullisempaan että teollisuuden tuotannossa käytettävät
9109: asemaan kuin kotimaassa valmistetut tavarat, raaka-aineet, tuotantotarvikkeet ja investointi-
9110: 391208B
9111: 2 1989 vp. - HE n:o 120
9112:
9113: tavarat voidaan vapauttaa tasausverosta, mikä- 10 §:n voimassaolosäännöstä ehdotetaan muu-
9114: li verosta vapauttaminen ei aiheuta haittaa tettavaksi siten, että lakia sovelletaan vuoden
9115: kotimaiselle tuotannolle. Tämän muutoksen 1990 aikana tullivalvonnasta luovutettuihin ta-
9116: arvioidaan vapauttavan tasausveron piiristä varoihin.
9117: noin 5 miljardin markan arvoisen tuonnin. Vuoden 1989 alussa voimaan tullut inves-
9118: Muutos vähentää tasausveron tuottoa noin 100 tointien liikevaihtoverohuojennuksen korotus
9119: miljoonalla markalla vuodessa. 80 OJo:sta 90 OJo:iin alentaa kertaantuvan veron
9120: Tasausveroa kannettiin 938 miljoonaa mark- määrää noin 0,06 prosenttiyksikköä. Koska
9121: kaa vuonna 1988. Tasausverollisesta tuonnista toisaalta liikevaihtoverokannan korotus lisää
9122: tasausveroa kertyi 73 prosenttia raaka-aineista, kertaantuvan veron määrää, ei tasausveromää-
9123: tuotantotarvikkeista ja investointitavaroista riä ole perusteltua muuttaa.
9124: sekä 27 prosenttia kulutustavaroista.
9125: Vaikka Suomen liikevaihtoverojärjestelmää
9126: on kehitetty vähemmän kertaautuvaan suun- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
9127: taan, aiheutuu nykyisestä järjestelmästä yli- tukset ja voimaantulo
9128: määräinen verorasitus kotimaiselle tuotannol-
9129: le. Piilevän veron määrässä tapahtuvat muu- Tasausveroa arvioidaan kertyvän vuonna
9130: tokset on pyrittävä ottamaan huomioon ta- 1990 noin 1 050 miljoonaa markkaa.
9131: sausveromäärissä. Tasausveron kantamisesta Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
9132: voidaan luopua kokonaan vasta silloin, kun vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
9133: piilevää veroa ei enää sanottavasti muodostu. sen yhteydessä. Laki olisi saatettava voimaan 1
9134: päivästä tammikuuta 1990.
9135:
9136: 1.2. Voimassaoloajan jatkaminen
9137: 3. Säätämisjärjestys
9138: Nykyisen lain voimassaoloaika päättyy vuo-
9139: den 1989 lopussa. Koska tasausveron perus- Lakiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyk-
9140: teena olevaan liikevaihtoverotukseen ei ole teh- sessä, jota on noudatettava säädettäessä kan-
9141: ty sellaisia muutoksia, jotka muuttaisivat mer- nettavaksi veroa yhdeltä vuodelta.
9142: kittävästi piilevän veron määrää vuonna 1990,
9143: tulisi tasausverosta annetun lain voimassaolo- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
9144: aikaa jatkaa vuodella. Tämän vuoksi lain kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
9145: 1989 vp. - HE n:o 120 3
9146:
9147: Laki
9148: tasausverolain 10 §:n muuttamisesta
9149:
9150: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun tasausvero-
9151: lain 10 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1106/88), näin
9152: kuuluvaksi:
9153:
9154: 10 §
9155: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9156: kuuta 1972. Sitä sovelletaan tavaraan, joka kuuta 1990.
9157: luovutetaan tullivalvonnasta lain voimaantulo-
9158: päivänä tai sen jälkeen, kuitenkin ennen 1
9159: päivää tammikuuta 1991.
9160:
9161:
9162:
9163: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
9164:
9165:
9166: Tasavallan Presidentti
9167: MAUNO KOIVISTO
9168:
9169:
9170:
9171:
9172: Ministeri Ulla Puolanne
9173: 4 1989 vp. - HE n:o 120
9174:
9175: Liite
9176:
9177:
9178:
9179:
9180: Laki
9181: tasausverolain 10 §:n muuttamisesta
9182:
9183: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1971 annetun tasausvero-
9184: lain 10 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1106/88), näin
9185: kuuluvaksi:
9186:
9187: Voimassa oleva laki Ehdotus
9188:
9189: 10 § 10 §
9190: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9191: kuuta 1972. Sitä sovelletaan tavaraan, joka kuuta 1972. Sitä sovelletaan tavaraan, joka
9192: luovutetaan tullivalvonnasta lain voimaantulo- luovutetaan tullivalvonnasta lain voimaantulo-
9193: päivänä tai sen jälkeen, kuitenkin ennen 1 päivänä tai sen jälkeen, kuitenkin ennen 1
9194: päivää tammikuuta 1990. päivää tammikuuta 1991.
9195:
9196: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9197: kuuta 1990.
9198: 1989 vp. - HE n:o 121
9199:
9200:
9201:
9202:
9203: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi virvoitusjuomaverosta
9204: annetun lain 6 §:n ja olutverosta annetun lain 5 §:n muuttami-
9205: sesta
9206:
9207:
9208:
9209:
9210: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9211:
9212: Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi kerta- Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja
9213: käyttöpäällyksiin pakattujen virvoitusjuomien menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
9214: ja oluen lisäveroa. Toisaalta lisäverosta ehdo- täväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu
9215: tetaan vapautettaviksi sellaiset juomat, jotka tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
9216: kuuluvat panttiin perustuvan talteenotto- ja 1990.
9217: kierrätysjärjestelmän piiriin.
9218:
9219:
9220:
9221:
9222: PERUSTELUT
9223:
9224: 1. Nykyinen tilanne kauksista. Vero on säilynyt samansuuruisena
9225: vuodesta 1982 lähtien. Lisäveroa peritään vain
9226: 1.1. Virvoitusjuomat limonaadeista ja kivennäisvesistä. Niille on
9227: olemassa vaihtoehtoinen palautuspullojärjes-
9228: Kertakäyttöisiin päällyksiin pakattuja virvoi- telmä. Lisäveron tuotto oli noin 20 miljoonaa
9229: tusjuomia myytiin noin 15 miljoonaa litraa markkaa vuonna 1988.
9230: vuonna 1988. Niiden markkinaosuus virvoitus-
9231: juomien kokonaismyynnistä oli noin 6,5 pro-
9232: senttia. Kotimaisen tuotannon osuus kerta- 1.2. Oluet
9233: käyttöpakkauksissa myytävistä virvoitusjuo-
9234: mista oli noin 84 prosenttia. Kertakäyttöisiin pakkauksiin pakattuja olui-
9235: Kertakäyttöpakkauksissa myytävien virvoi- ta myytiin noin 25 miljoonaa litraa vuonna
9236: tusjuomien kulutus on kasvanut koko 1980- 1988. Niiden litroissa laskettu osuus oluen
9237: luvun ajan, varsinkin viimeisenä kolmena vuo- kokonaismyynnistä oli 6-7 prosenttia. Tästä
9238: tena. Vuonna 1981 kulutus oli vielä 3,5 miljoo- kotimaisen tuotannon osuus oli noin 95 pro-
9239: naa litraa, joten se on kasvanut vuoteen 1988 senttia.
9240: mennessä miltei viisinkertaiseksi. Erityisesti on Noin 90 prosenttia kertakäyttöpakkauksissa
9241: kasvanut muovipakkausten käyttö. Muovipak- myytävästä oluesta on pakattu tinapeltitölkkei-
9242: kausten osuus kertakäyttöpakkauksina myytä- hin, joiden kierrätystä raaka-ainekäyttöön ei
9243: vien virvoitusjuomien kokonaismyynnistä on ole järjestetty. Kertakäyttöisten pullojen palau-
9244: nykyisin yli 85 prosenttia. tus ja ohjaaminen raaka-ainekiertoon ei ole
9245: Nykyisin kertakäyttöpakkauksissa myytävis- myöskään järjestetty panttimaksun avulla.
9246: tä virvoitusjuomista peritään lisäveroa, jonka Kertakäyttöisistä olutpakkauksista on vuo-
9247: suuruus on 3 markkaa litralta lasi- ja metalli- desta 1976 peritty lisäveroa, jonka suuruus on
9248: pakkauksista ja 1 markka litralta muovipak- ollut tähän asti 36 penniä litralta. Oluen lisäve-
9249: 391162B
9250: 2 1989 vp. - HE n:o 121
9251:
9252: ron tuotto oli noin 9 miljoonaa markkaa vuon- ja hiilihapotetut virvoitusjuomat, jotka myy-
9253: na 1988. Lisäksi Oy Alko Ab on hinnoittelupo- dään vain kerran koneellisesti täytettävissä vä-
9254: litiikanaan vaikuttanut eri oluiden hintasuhtei- hittäismyyntipäällyksissä. Muutoksen tarkoi-
9255: siin siten, että tölkissä myytävän oluen hinta tuksena on edistää panttiin perustuvan palau-
9256: on kuluttajalle 38 prosenttia korkeampi kuin tuspullojärjestelmän kehittämistä myös kerta-
9257: palautuspullossa myytävä olut. käyttöpäällyksille.
9258: Nykyinen hintaero palautuspulloissa ja ker- Mikäli tällaista toimivaa talteenotto- ja kier-
9259: tapakkauksissa myytävän oluen välillä ei ole rätysjärjestelmää ei kehitetä, tarkoituksena on
9260: riittävässä määrin ohjannut kulutusta palau- tarvittaessa korottaa lisäveroa myöhemmin uu-
9261: tuspullojen käyttöön. destaan.
9262:
9263: 2. Ehdotetut muutokset 3. Asian valmistelu
9264: Kertapakkauksista aiheutuu niiden kanssa
9265: vaihtoehtoisiin palautuspakkauksiin verrattuna Hallituksen esitys on valmisteltu valtiova-
9266: huomattavasti enemmän roskaantumista. Li- rainministeriössä yhteistyössä ympäristöminis-
9267: säksi niiden käyttö kohottaa jätehuollon kus- teriön kanssa.
9268: tannuksia ja heikentää palautuspullojärjestel-
9269: män toimivuutta.
9270: Kulutuksen ohjaamiseksi ehdotetaan, että 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
9271: kertakäyttöisten muovipakkausten lisävero ko- tukset
9272: rotetaan nykyisestä 1 markasta 2 markkaan
9273: litralta. Kertakäyttöpakkauksiin pakatun oluen Muovipäällyksiin pakattujen virvoitusjuo-
9274: lisävero ehdotetaan korotettavaksi 36 pennistä mien hintojen arvioidaan kohoavan noin 15
9275: 1 markkaan litralta. prosenttia ja kertakäyttöpäällyksiin pakattujen
9276: Lisäverosta ehdotetaan vapautettavaksi sel- oluiden hintojen noin 5 prosenttia. Virvoitus-
9277: laiset virvoitusjuomat ja oluet, jotka kuuluvat juomaveron lisäveron tuoton arvioidaan nou-
9278: panttiin perustuvan talteenotto- ja kierrätysjär- sevan noin 35 miljoonaan markkaan ja olutve-
9279: jestelmän piiriin. Nykyisin lisäveron piiriin ron lisäveron tuoton noin 30 miljoonaan mark-
9280: kuuluvat kertakäyttöpäällyksiin pakatut oluet kaan vuonna 1990.
9281:
9282:
9283:
9284:
9285: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
9286:
9287: 1. Lakiehdotusten perustelut 1.2. Laki olutverosta annetun lain 5 §:n
9288: muuttamisesta
9289: 1.1. Laki virvoitusjuomaverosta annetun lain
9290: 6 §:n muuttamisesta 5 §. Lisävero ehdotetaan korotettavaksi ny-
9291: kyisestä 36 pennistä 1 markkaan litralta. Sa-
9292: 6 §. Muihin kuin metallisiin tai lasisiin kerta- moin kuin virvoitusjuomaverolaissa lisäveroa
9293: käyttöpäällyksiin pakatuista virvoitusjuomista ei olisi suoritettava sellaisesta oluesta, jonka
9294: kannettava lisävero nousee 1 markasta 2 mark- päällys on panttiin perustuvan toimivan tal-
9295: kaan litralta. Muilta osin vero säilyisi nykyise- teenotto- ja kierrätysjärjestelmän piirissä.
9296: nä 3 markkana litralta. Pykälän mukaan lisä-
9297: verosta vapautettaisiin sellaiset virvoitusjuo-
9298: mat, jotka kuuluvat ympäristöministeriön hy- 2. Voimaan tulo
9299: väksymään panttiin perustuvaan talteenotto- ja
9300: kierrätysjärjestelmään. Järjestelmän tulisi olla Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja
9301: toimiva ja yleinen, jotta se voitaisiin katsoa menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
9302: verosta vapautukseen oikeuttavaksi järjestel- täväksi sen yhteydessä. Lait ehdotetaan saatet-
9303: mäksi. taviksi voimaan vuoden 1990 alusta.
9304: 1989 vp. - HE n:o 121 3
9305:
9306: 3. Säätämisjärjestys Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
9307: kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo-
9308: Lakiehdotukset on käsiteltävä valtiopäivä- tukset:
9309: järjestyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisät-
9310: tyä veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
9311:
9312: 1.
9313: Laki
9314: virvoitusjuomaverosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
9315:
9316: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virvoitusjuomaverosta 7 päivänä joulukuuta
9317: 1979 annetun lain (870/79) 6 §, sellaisena kuin se on muutettuna 10 päivänä heinäkuuta 1987 ja
9318: 21 päivänä joulukuuta 1984 annetuissa laeissa (667 /87 ja 891/84), näin kuuluvaksi:
9319:
9320: 6§
9321: Lisäveroa on suoritettava verotaulukon tuo- valmistettuihin vähittäismyyntipäällyksiin pa-
9322: teryhmiin 4, 6, 8, 11 ja 14 kuuluvista juomista, katuista juomista ja 2 markkaa litralta muun-
9323: mikäli ne on pakattu sellaisiin vähittäismyynti- laisiin vähittäismyyntipäällyksiin pakatuista
9324: päällyksiin, jotka eivät kuulu ympäristöminis- juomista.
9325: teriön hyväksymään panttiin perustuvaan tal-
9326: teenotto- ja kierrätysjärjestelmään. Lisävero Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9327: on 3 markkaa litralta lasista tai metallista kuuta 1990.
9328:
9329: 2.
9330: Laki
9331: olutverosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
9332:
9333: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan olutverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun
9334: lain (877 /79) 5 § näin kuuluvaksi:
9335:
9336: 5§
9337: Lisäveroa on suoritettava 1 markka litralta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9338: sellaisesta oluesta, joka on pakattu muuhun kuuta 1990.
9339: kuin ympäristöministeriön hyväksymän pant-
9340: tiin perustuvan talteenotto- ja kierrätysjärjes-
9341: telmän vähittäismyyntipäällykseen.
9342:
9343:
9344: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
9345:
9346:
9347: Tasavallan Presidentti
9348: MAUNO KOIVISTO
9349:
9350:
9351:
9352:
9353: Ministeri Ulla Puolanne
9354: 4 1989 vp. - HE n:o 121
9355:
9356: Liite
9357:
9358:
9359:
9360:
9361: 1.
9362: Laki
9363: virvoitnsjuomaverosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
9364:
9365: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virvoitusjuomaverosta 7 päivänä joulukuuta
9366: 1979 annetun lain (870179) 6 §, sellaisena kuin se on muutettuna 10 päivänä heinäkuuta 1987 ja
9367: 21 päivänä joulukuuta 1984 annetuissa laeissa (667 /87 ja 891/84), näin kuuluvaksi:
9368:
9369: Voimassa oleva laki Ehdotus
9370:
9371: 6§ 6§
9372: Lisäveroa on suoritettava verotaulukon tuo- Lisäveroa on suoritettava verotaulukon tuo-
9373: teryhmiin 4, 6, 8, 11 ja 14 kuuluvista juomista: teryhmiin 4, 6, 8, 11 ja 14 kuuluvista juomista,
9374: a) 3 markkaa litralta sellaisista virvoitusjuo- mikäli ne on pakattu sellaisiin vähittäismyynti-
9375: mista, jotka ovat koneellisesti vain kerran täy- päällyksiin, jotka eivät kuulu ympäristöminis-
9376: tettävissä lasista tai metallista valmistetuissa teriön hyväksymään panttiin perustuvaan tal-
9377: vähittäismyyntipäällyksissä, sekä teenotto- ja kierrätysjärjestelmään. Lisävero
9378: b) 1 markka litralta virvoitusjuomista, jotka on 3 markkaa litralta lasista tai metallista
9379: ovat koneellisesti vain kerran täytettävissä valmistettuihin vähittäismyyntipäällyksiin pa-
9380: muunlaisissa vähittäismyyntipäällyksissä. katuista juomista ja 2 markkaa litralta muun-
9381: laisiin vähittäismyyntipäällyksiin pakatuista
9382: juomista.
9383:
9384: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9385: kuuta 1990.
9386:
9387:
9388:
9389: 2.
9390: Laki
9391: olutverosta annetun lain S §:n muuttamisesta
9392:
9393: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan olutverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun
9394: lain (877179) 5 § näin kuuluvaksi:
9395:
9396: Voimassa oleva laki Ehdotus
9397: 5§ 5§
9398: Lisäveroa on suoritettava 36 penniä litralta Lisäveroa on suoritettava 1 markka litralta
9399: sellaisesta oluesta, joka on koneellisesti vain sellaisesta oluesta, joka on pakattu muuhun
9400: kerran täytettävissä vähittäismyyntipäällyksis- kuin ympäristöministeriön hyväksymän pant-
9401: sä. tiin perustuvan talteenotto- ja kierrätysjärjes-
9402: telmän vähittäismyyntipäällykseen.
9403:
9404: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9405: kuuta 1990.
9406: 1989 vp. - HE n:o 122
9407:
9408:
9409:
9410:
9411: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi polttoaineverosta an-
9412: netun lain väliaikaisesta muuttamisesta
9413:
9414:
9415:
9416:
9417: ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
9418:
9419: Energian kulutuksen kasvun hillitsemiseksi määrät: Kevyt polttoöljy 2 penniä litralta,
9420: ja energiantuotannosta ja kulutuksesta aiheu- raskas polttoöljy 2 penniä kilolta, kivihiili 16
9421: tuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi eh- markkaa tonnilta, maakaasu 1 penni kuutio-
9422: dotetaan, että muistakin fossiilisista polttoai- metriltä ja jyrsinpolttoturve 2 markkaa mega-
9423: neista kuin moottoribensiinistä ja dieselöljystä wattitunnilta.
9424: kannettaisiin polttoaineveroa sekä että mainit-
9425: Edellä mainittujen veronkorotusten ja uu-
9426: tujen liikennepolttonesteiden polttoaineveroa
9427: sien polttoaineverojen kertymäksi arvioidaan
9428: korotettaisiin. noin 950 miljoonaa markkaa vuonna 1990.
9429: Moottoribensiinien polttoaineverotus nousisi
9430: kulutusosuuksien mukaan painotettuna keski- Ehdotus liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
9431: määrin noin 18 pennillä litralta nykyisestä vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
9432: tasosta. Dieselöljyn polttoainevero nousisi 16 sen yhteydessä. Muutos ehdotetaan saatetta-
9433: pennillä litralta. Muille fossiilisille polttoaineil- vaksi voimaan vuoden 1990 alusta ja se olisi
9434: le ehdotetaan säädettäväksi seuraavat vero- voimassa vuoden 1990 loppuun.
9435:
9436:
9437:
9438:
9439: PERUSTELUT
9440:
9441: 1. Nykyinen tilanne kohtiin. Ainoa poikkeus oli lyijyttömälle
9442: moottoribensiinille säädetty muuta moottori-
9443: Vuoden 1986 elokuun alusta tuli voimaan bensiiniä alhaisempi vero.
9444: energiaverouudistus, jolla luovuttiin sähköve-
9445: rosta ja polttoaineveron kantamisesta muista
9446: kuin liikennepolttonesteistä. Samalla kaikki 2. Ympäristöpoliittisista tavoit-
9447: energia saatettiin liikevaihtoverotuksen piiriin. teista
9448: Muutos merkitsi tuotantotoiminnassa käytettä-
9449: vän energian vapautumista kokonaan välillises- Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle
9450: tä verosta liikevaihtoverotuksen ostovähennyk- ympäristöpolitiikasta vuodelta 1988 on hallitus
9451: sen johdosta. Käytännössä muutos merkitsi ilmoittanut uudistavansa liikenteen polttoainei-
9452: noin 1 miljardin markan kevennystä tuotanto- den verotusta siten, että polttoaineen aiheutta-
9453: toiminnan energiakustannuksiin. Vastaavan ma ympäristönkuormitus otetaan huomioon.
9454: suuruinen verorasitus siirtyi muiden energian Lyijyttömän bensiinin käyttöönottoa ediste-
9455: kulutussektoreiden, lähinnä palvelutuotannon tään veropoliittisin toimin. Hallitus katsoi, että
9456: ja kotitalouksien kannettavaksi. veroja ja maksuja olisi yleensä käytettävä tä-
9457: Verouudistuksen yhteydessä ei kiinnitetty sa- hänastista aktiivisemmin ympäristönsuojelun
9458: nottavaa huomiota ympäristöpoliittisiin näkö- ohjaukseen ja ilmoitti käsityksenään, että tar-
9459: 391188E
9460: 2 1989 vp. - HE n:o 122
9461:
9462: vetta on tarkastella energiaverotustakin erik- tusta käyttää kyseisten päästöjen esimerkiksi
9463: seen ympäristönsuojelun tavoitteiden kannalta. rikkipäästöjen rajoittamiseen.
9464: Ympäristötalouskomitea totesi mietinnös-
9465: sään (komiteanmietintö 1989: 18) energiatuo-
9466: tantoa ohjaavan erillisverotuksen kehittämises-
9467: tä, että hiilidioksidin määrää voidaan vähentää 4. Polttoaineiden ympäristövero-
9468: joko tuottamalla vähemmän energiaa tai suosi- tus eräissä muissa maissa
9469: malla vähemmän haitallisia polttoaineita. Ko-
9470: mitea ehdotti, että tutkittaisiin mahdollisuuk- Polttoaineveroa kannetaan useissa maissa.
9471: sia hiilidioksidiveron käyttöönottamiseksi. Sen tarkoitus on ensisijaisesti fiskaalinen. Nor-
9472: Maksu hiilidioksidipäästöistä olisi määrättävä jassa käytetään kuitenkin polttoaineverotusta
9473: polttoaineiden keskimääräisen suhteellisen hii- myös ympäristöpolitiikan välineenä. Muun
9474: lipitoisuuden perusteella. Komitea huomautti muassa Norjassa kannettava mineraaliöljyvero
9475: kuitenkin, että kansainvälisen kaupan neutrali- on porrastettu tuotteiden rikkipitoisuuden mu-
9476: teetin säilyttäminen edellyttäisi hiilidioksidive- kaan. Mineraaliöljystä kannetaan perusvero ja
9477: ron käyttöönottamista samanaikaisesti myös rikkimäärästä riippuva lisävero. Ruotsissa kan-
9478: kilpailijamaissamme. Komitea ehdotti myös lii- netaan öljystä polttoaineveroa, jolla rahoite-
9479: kennepolttonesteiden verojen korottamista. taan mm. happamoitumisen estämistoimenpi-
9480: Hyväksyessään elinkeinoverolakia koskevan teitä sekä rahastomaksua, jolla rahoitetaan
9481: hallituksen esityksen (HE 25/1989 vp) edus- uuden rikinpoistotekniikan kehittämistä. Näi-
9482: kunta lausui mm. että luonnonvarojen käytön den verojen yhteinen määrä on 19 SEK/kuu-
9483: rajoittamiseen ja elinympäristömme suojaami- tiometri.
9484: seen tulee käyttää myös taloudellisen ohjauk-
9485: sen keinoja. Eduskunta edellytti, että hallitus Verotus ympäristöpolitiikan ohjauskeinona
9486: eräänä keskeisenä osana verotuksen kehittä- on lisäksi vilkkaan keskustelun ja virallisten
9487: mistä pikaisesti suorittaa tarvittavat selvitykset selvitysten kohteena useissa maissa. Ruotsin
9488: ja ryhtyy valmistelemaan esityksiä mm. ener- ympäristömaksukomitea on huhtikuussa 1989
9489: gian käytön verottamisesta siten, että verot ehdottanut mm. öljystä perittävää rikkimak-
9490: ainakin osittain tulevat voimaan jo vuoden sua. Maksun määrä olisi 30 SEK öljyyn sisälty-
9491: 1990 alusta. vää rikkikiloa kohti. Komitea esittänee ehdo-
9492: tuksia muihin pohtoaineisiin kuin öljyyn sisäl-
9493: tyvään rikkiin kohdistuvasta maksusta sekä
9494: 3. Polttoaineverotus ympäristöpo- hiilidioksidi- ja typpioksidipäästömaksusta
9495: liittisena toimenpiteenä syksyllä 1989.
9496: Suomessa polttoaineiden verotus on lievem-
9497: Energian tuotannosta aiheutuu ilman erityi- pää kuin EFT A-EC -alueella keskimäärin. Esi-
9498: siä puhdistus- tms. toimenpiteitä ympäristölle merkiksi moottoribensiinin nykyinen vero on
9499: haitallisia päästöjä. Merkittävimpiä ympäris- noin 40 p/1 alhaisempi kuin mainitun alueen
9500: töä rasittavia energiantuotannon päästöjä ovat muissa maissa keskimäärin.
9501: typen oksidipäästöt sekä rikki- ja hiilidioksidi-
9502: päästöt. Näistä viimeksi mainittu poikkeaa EC-komission ehdotuksissa valmisteverotuk-
9503: muista ensinnäkin siten, että hiilidioksidipääs- sen harmonisoinnista ei ole kiinnitetty erityistä
9504: töjä ei voida käytännössä teknisin toimin pois- huomiota polttoaineverotukseen ympäristöpo-
9505: taa. Lisäksi ne vaikuttavat kasvihuoneilmiön liittisena ohjauskeinona. EC-jäsenvaltioiden
9506: etenemiseen. Ympäristötalouskomitea ehdotti, poliittisen vastustuksen johdosta komissio on
9507: että hiilidioksidipäästöjä pyrittäisiin rajoitta- luopunut ehdotuksestaan harmonisoida mm.
9508: maan määräämällä erityinen vero fossiilisille polttoaineverotuksen tuotekate ja määrä. Sen
9509: polttoaineille. Poltossa vapautuu useita muita- sijaan EC-jäsenvaltiot soveltaisivat omassa val-
9510: kin vahingollisia aineita, kuten rikkidioksidi ja misteverotuksessaan tiettyjä maksimi- ja mini-
9511: typen oksidit, joiden aiheuttamien haittojen mirajoja, joiden puitteissa verojen asteittainen
9512: pienentäminen on myös asetettu tavoitteeksi. maakohtainen lähentyminen olisi mahdollista.
9513: Näitä haittoja rajoitetaan pääasiassa päästöjä Täten olisi edelleen mahdollista maakohtaisesti
9514: ja polttoaineita koskevin määräyksin. Tarkoi- ottaa huomioon ympäristöpoliittiset näkökoh-
9515: tuksena on vielä selvittää, tulisiko myös vero- dat polttoaineverotuksessa.
9516: 1989 vp. - HE n:o 122 3
9517:
9518: 5. Ehdotetut muutokset Perusvero Lisävero
9519: Lyijytön moottoriben-
9520: Hallitus ehdottaa yleistä fossiilisten polttoai- siini................ 128 p/1
9521: neiden ympäristöveroa polttoaineveron lisäve- Moottoribensiinin
9522: ron muodossa. Verotuksen painopiste olisi lii- sekoitus ........... . 128 " 13,5 p/1
9523: kennepolttonesteiden kohdalla, joihin kohdis- Muu moottoribensiini 128 " 27,0 p/1
9524: tuva verorasitus olisi kaksi kolmasosaa ehdo- Dieselöljy ........... . 73 " 27,0 p/1
9525: tuksen aiheuttamasta kokonaisverorasitukses- Kevyt polttoöljy ..... . 2,0 p/1
9526: ta. Noin puolet typpioksidipäästöistä johtuu Raskas polttoöljy .... . 2,0 p/kg
9527: liikenteestä ja se aiheuttaa taajamissa tuntu- Kivihiili ............. . 16,0 mk/t
9528: vimmat ympäristöhaitat. Polttonesteiden hin- Jyrsinpolttoturve .... . 2,00 mk/
9529: nannousun voidaan arvioida liikenteessä vai- MWh
9530: kuttavan eniten kulutusta hillitsevästi. Täten Maakaasu ........... . 1,0 p/m3
9531: voitaisiin vähentää liikenteen merkittäviä hait-
9532: toja sekä hiilidioksidipäästöjä.
9533: 6. Asian valmistelu
9534: Verotuksen rakennetta ehdotetaan muutetta-
9535: vaksi siten, että moottoribensiinin perusvero
9536: olisi sama kaikille bensiinilaaduille eli 128 p/1. Hallituksen esitys on valmisteltu valtiova-
9537: Veron porrastus toteutettaisiin lisäverolla, joka rainministeriössä yhteistyössä ympäristöminis-
9538: kannettaisiin täysimääräisenä lyijyllisestä teriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön kans-
9539: moottoribensiinistä ja dieselöljystä. Lisävero sa.
9540: olisi 27 p/1 eli nykyisen veroportaan suuruinen.
9541: Liikennepolttonesteiden veroa määrättäessä
9542: otettaisiin lisäksi huomioon bensiinin kulutuk- 7. Ehdotuksen vaikutukset
9543: sen rakenteen muutos ja yleinen hintatason
9544: nousu. Muu osa korotuksesta on noin 12 p/1, 7 .1. Ympäristövaikutukset
9545: ja se perustuu ympäristöpoliittisiin tavoittei-
9546: siin. Dieselöljyn vero nousisi 16 p/1, josta 4 p/1 Verotus nostaa energian hintaa ja korotus
9547: on hintatason tarkistusta ja muu osa ympäris- vaikuttaa kulutusta alentavasti. Energiankulu-
9548: töveroa. tuksen alhaisen hintajouston johdosta arvioi-
9549: daan kuitenkin, että kulutuksen aleneminen
9550: Edellä sanotun perusteella moottoribensiinin olisi suhteellisen vähäistä. Ehdotuksen johdos-
9551: polttoainevero nousisi keskimäärin 18 penniä ta arvioidaan polttoaineiden kulutuksen kasvu-
9552: litralta ja dieselöljyn polttoainevero 16 penniä vauhdin vähenevän noin 1 prosenttiyksiköllä.
9553: litralta. Muiden kiinteiden, nestemäisten ja Pääosa tästä vähenemisestä voidaan arvioida
9554: kaasumaisten polttoaineiden polttoainevero, tapahtuvan liikennepolttonesteiden kulutukses-
9555: joka poistettiin elokuun alusta 1986 energiave- sa.
9556: rouudistuksen yhteydessä, palautettaisiin. Polt-
9557: Kulutuksen kasvun väheneminen vähentää
9558: toaineveroa ehdotetaan kannettavaksi kevyestä puolestaan päästöjä. Hiilidioksidipäästöjen vä-
9559: ja raskaasta polttoöljystä, kivihiilestä ja jyrsin-
9560: heneminen vastaa energian kulutuksen kasvun
9561: turpeesta.
9562: supistumista ja olisi siten noin 1 OJo. Koska
9563: Liikennepohtonesteitä lukuun ottamatta ehdotuksen arvioidaan vaikuttavan eniten lii-
9564: polttoainevero perustuisi ehdotuksen mukaan kennepolttonesteiden kulutusta vähentävästi ja
9565: kunkin polttoaineen hiilisisältöön. Veron mää- koska merkittävin osa typpioksidipäästöistä ja
9566: rä olisi noin 24,5 markkaa hiilitonnilta. hiilivetypäästöistä johtuu liikenteestä, arvioi-
9567: Ehdotettu vero olisi energiasisällön mukaan daan kyseisten päästöjen vähenevän runsaat
9568: laskettuna suhteellisesti alhaisin maakaasulla ja 2 %.
9569: korkein kivihiilellä ja jyrsinpolttoturpeella.
9570: Veroa ei kannettaisi muista kuin tärkeimmis- 7 .2. Valtiontaloudelliset vaikutukset
9571: tä fossiilisista polttoaineista.
9572: Ehdotetut uudet polttoaineveromäärät ovat Korotettujen ja uusien polttoaineverojen ar-
9573: seuraavat: vioidaan tuottavan verotuloja 950 miljoonaa
9574: 4 1989 vp. - HE n:o 122
9575:
9576: markkaa vuonna 1990. Lisätuotosta noin 250 7 .4. Vaikutukset eri sektoreiden energiakus-
9577: miljoonaa markkaa perustuisi inflaatiotarkis- tannuksiin
9578: tukseen ja 700 miljoonaa markkaa fossiilisten
9579: polttoaineiden uusiin ja korotettuihin veroihin. Polttoaineveron muutoksen arvioidaan ko-
9580: Kaikkiaan polttoaineveroa arvioidaan kerty- rottavan eri sektoreiden polttoaineverotusta
9581: vän noin 5 830 miljoonaa markkaa vuonna seuraavasti:
9582: 1990. Sektori: Polttoaineveron
9583: muutos
9584: milj. mk/vuosi
9585: 7 .3. Hintavaikutukset Teollisuus 80
9586: Liikenne ....................... . 1 000
9587: Ehdotetun veromuutoksen arvioidaan ai- Lämmitys ..................... . 50
9588: heuttavan seuraavat korotukset eri polttoainei- Rakennustoiminta ............. . 3
9589: den hintoihin: Maatalous ..................... . 30
9590: Kaukolämpö ja -voima ........ . 76
9591: Erillinen sähköntuotanto ...... . 70
9592: Moottoribensiini . . . . . . . . . . . 6 C1fo keskimäärin
9593: Dieselöljy . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 %
9594: Kevyt polttoöljy . . . . . . . . . . . . 2 % 7 .5. Hallinnolliset vaikutukset
9595: Raskas polttoöljy.. . . . . . . . . . 3 % Hallinnollisesti ehdotettu muutos palauttaisi
9596: Kivihiili .................... 8 % ennen elokuun alkua vuonna 1986 vallinneen
9597: tilanteen. Nykytilanteeseen verrattuna tulisivat
9598: Jyrsinpolttoturve ........... 5 % verovelvollisiksi kevyen ja raskaan polttoöljyn
9599: Maakaasu . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 %
9600: valmistajat ja varastossapitäjät sekä niiden li-
9601: säksi polttoaineiden maahantuojat.
9602: Tuontisähkön hinta on osittain kytketty kivi- Jyrsinpolttoturpeen tuottajien lukumäärä on
9603: hiilellä tuotetun sähkön hintaan. Koska lisäve- huomattava ja kaikkien saattaminen polttoai-
9604: ro on luonteeltaan ympäristönsuojelullinen, ei neverovelvollisiksi olisi hallinnollisesti hanka-
9605: sen tulisi heijastua tuontisähkön hintaan. laa sekä veroviranomaisten että verovelvollis-
9606: Polttoainevero lisäisi sähkön ja kaukoläm- ten kannalta. Turvetta käytetään polttoaineena
9607: mön tuotantokustannuksia ja vastaavasti näi- pääasiallisesti kaupunkien, kuntien ja voima-
9608: den energiatuotteiden hintoja. Lisäksi hinnat yhtiöiden omistamissa voimalaitoksissa ja
9609: nousevat tariffien ja sopimusten sisältämien eräissä teollisuuslaitoksissa. Verovelvollisten
9610: hintasidonnaisuuksien kautta. Varsin yleistä lukumäärän rajoittamiseksi ehdotetaan poike-
9611: energian hinnoittelussa on hinnan kytkeminen ten valmisteverotuksen yleisperiaatteesta, että
9612: ns. h-arvoon, eli halvimman, yleisesti saatavis- velvollisia maksamaan jyrsinpolttoturpeen
9613: sa olevan fossiilisen polttoaineen, eli käytän- polttoaineveroa olisivat turpeen käyttäjät.
9614: nössä kivihiilen verolliseen hintaan. Tästä seu- Polttoaineveron kannon hoitaisi edelleen tul-
9615: raa, että kivihiilen polttoainevero voi nostaa lilaitos, muun valmisteverotuksen ohella. Eh-
9616: h-arvoon kytkettyjen energiatuotteiden hinto- dotus ei aiheuta muutoksia tullilaitoksen orga-
9617: ja. nisaatioon tai resurssitarpeisiin.
9618: Ehdotuksen ja sanottujen hintasidonnai-
9619: suuksien johdosta sähkön hinnan arvioidaan 8. Voimaantulo
9620: nousevan n. 1 % ja kaukolämmön hinnan noin
9621: 4% Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
9622: Verotuksen piiriin eivät tulisi polttoaineet, vioesitykseen ja on tarkoitus käsitellä sen yh-
9623: joita käytetään raaka-aineena tai apuaineena teydessä. Laki on tarkoitus saattaa voimaan
9624: taikka välittömästi ensikäytössä tavaran val- vuoden 1990 alusta ja se olisi voimassa vuoden
9625: mistuksessa. Näin ollen esimerkiksi raudan ja 1990 loppuun. Jotta ennen lain voimaantuloa
9626: teräksenvalmistuksessa käytettävät polttoaineet maahan tuotu kivihiili ja raskas polttoöljy
9627: olisivat verottomia. olisivat verotuksellisesti samassa asemassa kuin
9628: 1989 vp. - HE n:o 122 5
9629:
9630: jyrsinpolttoturve, olisi niistä suoritettava veroa sessä, jota on noudatettava säädettäessä kan-
9631: käytön perusteella. nettavaksi veroa yhdeltä vuodelta.
9632:
9633: 9. Säätämisjärjestys Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
9634: kunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
9635: Lakiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyk- tus:
9636:
9637:
9638:
9639:
9640: Laki
9641: polttoaineverosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
9642:
9643: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9644: muutetaan väliaikaisesti polttoaineverosta 17 päivänä joulukuuta 1982 annetun lain (948/82)
9645: 2 §:n 1 kohta, 4 §:n 1 momentti sekä 6 §:n 6 kohta,
9646: sellaisena kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa
9647: (656/89) ja 6 §:n 6 kohta 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (548/86), sekä
9648: lisätään väliaikaisesti 3 §:ään uusi 7 kohta, 5 §:ään uusi 4 kohta ja lain liitteeksi uusi
9649: verotaulukko seuraavasti:
9650:
9651: 2 § 6§
9652: Tässä laissa tarkoitetaan: Verotonta on:
9653: 1) pohtoaineilla liitteenä olevassa verotaulu-
9654: kossa mainittuja tuotteita; 6) polttoaine, joka käytetään teollisessa tuo-
9655: tannossa raaka-aineena tai apuaineena taikka
9656: välittömästi ensikäytössä tavaran valmistukses-
9657: 3§ sa; sekä
9658: Polttoaineveroa on velvollinen suoritta-
9659: maan:
9660: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9661: 7) sähkön ja kaukolämmön tuottaja ja teolli- kuuta 1990 ja on voimassa vuoden 1990 lop-
9662: sen tuotantotoiminnan harjoittaja käyttämäs- puun.
9663: tään jyrsinpolttoturpeesta. Tätä lakia sovelletaan polttoaineeseen, joka
9664: 1 momentissa mainittuna päivänä tai sen jäl-
9665: 4 § keen viedään valmistuspaikalta tai varastossa-
9666: Polttoaineveroa on suoritettava lain liitteenä pitäjän verottamattoman polttoaineen varas-
9667: olevan verotaulukon mukaisesti. tosta tahi valtion varmuusvarastosta taikka
9668: luovutetaan tullivalvonnasta.
9669: Niinikään tätä lakia sovelletaan sellaiseen
9670: 5§ muuhun kuin edellä 2 momentissa tarkoitet-
9671: Vero määrätään: tuun polttoaineeseen, joka lain voimaantulon
9672: jälkeen viedään varmuusvarastointimaksusta
9673: 4) edellä 3 §:n 7 kohdassa tarkoitetuissa annetun lain (1105/83) 2 §:n 6 kohdassa tar-
9674: tapauksissa sinä päivänä voimassa olevien koitetun varastossapitäjän varastosta.
9675: säännösten mukaan, jona jyrsinpolttoturve on Tätä lakia sovelletaan myös muuhun kuin 2
9676: käytetty lainkohdassa mainittuun tarkoituk- momentissa tarkoitettuun, verotaulukon tuote-
9677: seen. ryhmiin 1 ja 8 kuuluvaan polttoaineeseen, joka
9678: 6 1989 vp. - HE n:o 122
9679:
9680: otetaan käytettäväksi sähkön ja kaukolämmön vollinen on tällöin polttoaineen käyttäjä ja
9681: tuottamisessa taikka teollisessa tuotantotoi- vero suoritetaan siten kuin tämän lain 5 §:n 4
9682: minnassa lain voimaantulon jälkeen. Verovel- kohdassa on säädetty.
9683:
9684:
9685: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
9686:
9687:
9688: Tasavallan Presidentti
9689: MAUNO KOIVISTO
9690:
9691:
9692:
9693:
9694: Ministeri Ulla Puolanne
9695: 1989 vp. - HE n:o 122 7
9696:
9697: Liite
9698:
9699:
9700:
9701:
9702: VEROTAULUKKO
9703:
9704: Tullitariffin Tuote Tuote- Perus- Lisä-
9705: nimike ryhmä vero vero
9706:
9707: 27.01 ja Kivihiili; kivihiilibriketit ja niiden kal- 1. - 16,0 mk/t
9708: 27.02 taiset kivihiilestä valmistetut kiinteät
9709: polttoaineet; ruskohiili
9710: 27.03:sta J yrsinpolttoturve 2. - 2,00 mk/
9711: MWh
9712: 27.10:stä Lyijytön moottoribensiini 3. 128 p/1 -
9713: 27.10:stä Moottoribensiinin sekoitus 4. 128 p/1 13,5 p/1
9714: 27.10:stä Muu moottoribensiini 5. 128 p/1 27,0 p/1
9715: 27.10:stä Dieselöljy 6. 73 p/1 27,0 p/1
9716: 27.10:stä Kevyt polttoöljy 7. - 2,0 p/1
9717: 27.10:stä Raskas polttoöljy 8. - 2,0 p/kg
9718:
9719: 27.11:sta Maakaasu, kaasumainen 9. - 1,0 p/m3
9720: 8 1989 vp. - HE n:o 122
9721:
9722: Esityksen liite
9723:
9724:
9725:
9726:
9727: Laki
9728: polttoaineverosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
9729: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9730: muutetaan väliaikaisesti polttoaineverosta 17 päivänä joulukuuta 1982 annetun lain (948/82)
9731: 2 §:n 1 kohta, 4 §:n 1 momentti sekä 6 §:n 6 kohta,
9732: sellaisena kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa
9733: (656/89) ja 6 §:n 6 kohta 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (548/86), sekä
9734: lisätään väliaikaisesti 3 §:ään uusi 7 kohta, 5 §:ään uusi 4 kohta ja lain liitteeksi uusi
9735: verotaulukko seuraavasti:
9736:
9737: Voimassa oleva laki Ehdotus
9738:
9739: 2 § 2§
9740: Tässä laissa tarkoitetaan: Tässä laissa tarkoitetaan:
9741: 1) polttoaineilla 4 §:ssä mainittuja tuotteita; 1) pohtoaineilla liitteenä olevassa verotaulu-
9742: kossa mainittuja tuotteita;
9743:
9744:
9745: 3§
9746: Polttoaineveroa on velvollinen suoritta-
9747: maan:
9748:
9749: 7) sähkön ja kaukolämmön tuottaja ja teolli-
9750: sen tuotantotoiminnan harjoittaja käyttämäs-
9751: tään jyrsinpolttoturpeesta.
9752:
9753: 4§ 4 §
9754: Polttoaineveroa on suoritettava: Polttoaineveroa on suoritettava lain liitteenä
9755: , 1) lyijyttömästä moottoribensiinistä 95,39 olevan verotaulukon mukaisesti.
9756: penniä litralta;
9757: 2) moottoribensiinin sekoituksesta 109, 10
9758: penniä litralta;
9759: 3) muusta moottoribensiinistä 122,81 penniä
9760: litralta; sekä
9761: 4) dieselöljystä 84,49 penniä litralta.
9762:
9763:
9764: 5§
9765: Vero määrätään:
9766:
9767: 4) edellä 3 §:n 7 kohdassa tarkoitetuissa
9768: tapauksissa sinä päivänä voimassa olevien
9769: säännösten mukaan, jona jyrsinpolttoturve on
9770: käytetty lainkohdassa mainittuun tarkoituk-
9771: seen.
9772: 1989 vp. - HE n:o 122 9
9773:
9774: Voimassa oleva laki Ehdotus
9775:
9776:
9777: 6§
9778: Verotonta on:
9779:
9780: 6) valtioneuvoston määräämillä ehdoilla 6) polttoaine, joka käytetään teollisessa tuo-
9781: polttoaine, joka käytetään teollisessa tuotan- tannossa raaka-aineena tai apuaineena taikka
9782: nossa poltto-, raaka- tai apuaineena taikka välittömästi ensikäytössä tavaran valmistukses-
9783: välittömästi ensikäytössä tavaran valmistukses- sa; sekä
9784: sa; sekä
9785:
9786:
9787: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9788: kuuta 1990 ja on voimassa vuoden 1990 lop-
9789: puun.
9790: Tätä lakia sovelletaan polttoaineeseen, joka
9791: 1 momentissa mainittuna päivänä tai sen jäl-
9792: keen viedään valmistuspaikalta tai varastossa-
9793: pitäjän verottamattoman polttoaineen varas-
9794: tosta tahi valtion varmuusvarastosta taikka
9795: luovutetaan tullivalvonnasta.
9796: Niinikään tätä lakia sovelletaan sellaiseen
9797: muuhun kuin edellä 2 momentissa tarkoitet-
9798: tuun polttoaineeseen, joka lain voimaantulon
9799: jälkeen viedään varmuusvarastointimaksusta
9800: annetun lain (1 105183) 2 §:n 6 kohdassa tar-
9801: koitetun varastossapitäjän varastosta.
9802: Tätä lakia sovelletaan myös muuhun kuin 2
9803: momentissa tarkoitettuun, verotaulukon tuote-
9804: ryhmiin 1 ja 8 kuuluvaan polttoaineeseen, joka
9805: otetaan käytettäväksi sähkön ja kaukolämmön
9806: tuottamisessa taikka teollisessa tuotantotoi-
9807: minnassa lain voimaantulon jälkeen. Verovel-
9808: vollinen on tällöin polttoaineen käyttäjä ja
9809: vero suoritetaan siten kuin tämän lain 5 §:n 4
9810: kohdassa on säädetty.
9811:
9812:
9813:
9814:
9815: 2 391188E
9816: 1989 vp. - HE n:o 123
9817:
9818:
9819:
9820:
9821: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sokeriverosta annetun
9822: lain 4 §:n muuttamisesta
9823:
9824:
9825:
9826:
9827: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9828:
9829: Esityksessä ehdotetaan sokeriveroa korotet- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
9830: tavaksi 0,17 markalla kilolta, jolloin veron vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
9831: määrä olisi 1,15 markkaa kilolta. Sokeriveron sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu
9832: tuotolla rahoitetaan sokerilain nojalla kotimai- tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
9833: selle sokerituotannolle maksettava tuki. 1990.
9834:
9835:
9836:
9837:
9838: PERUSTELUT
9839:
9840: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu sokerin hinta maailmanmarkkinahinnan tasol-
9841: muutos le. Järjestelmän periaatteena on, että kotimai-
9842: sen sokerituotannon tuki rahoitetaan sokerista
9843: 1.1. Lainsäädäntö kannettavalla verona.
9844: Juurikassokerituotantoa harjoittavalle yhtei-
9845: Sokeriverosta annettu laki (872179) on tullut sölle maksetaan valtion varoista vuosittain hin-
9846: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980. Lain nanalennuskorvausta kotimaisten sokerijuorik-
9847: voimassaoloaikaa on pidennetty vuoden 1991 kaiden käytöstä aiheutuvan raaka-ainekustan-
9848: loppuun (959/88). Lain nojalla peritään sokeri- nuksen alentamiseksi maailmanmarkkinahinta-
9849: veroa 0,98 markkaa kilolta sekä maassa val- tasolle. Sokerilain mukaan hinnanalennuskor-
9850: mistetusta että maahan tuodusta sokerista. So- vausta maksetaan vain perusmäärään ja lisä-
9851: keriverosta annetussa laissa sokerilla tarkoite- määrään kuuluviin juorikkaisiin sisältyvästä
9852: taan tullitariffin nimikkeisiin 17.01 ja 17.02 kiteytyvästä sokerista. Laissa vahvistettu koti-
9853: kuuluvia tuotteita ja nimikkeeseen 21.06 kuu- maisen sokerijuurikkaan vuotuinen valtakun-
9854: luvaa siirappia, ei kuitenkaan laktoosia ja so- nallinen perusmäärä on 750 miljoonaa kiloa ja
9855: keriväriä eikä kemiallisesti puhdistettua mai- lisämäärä 100 miljoonaa kiloa.
9856: toosia ja fruktoosia. Veron piiriin kuuluvat
9857: siten ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti
9858: puhdas sakkaroosi, siirappi ja keinotekoinen 1.2. Ehdotettu muutos
9859: hunaja. Verosta on erikseen vapautettu tietty-
9860: jen erikoistuotteiden valmistukseen käytettävä Vuonna 1989 sokerijuurikastuotannon tuelle
9861: sokeri. asetetun perusmäärän ja lisämäärän arvioidaan
9862: Sokeriverosta annettu laki liittyy vuoden täyttyvän. Sadosta saatavan kiteytyvän sokerin
9863: 1988 alusta voimaan tulleeseen sokerilakiin määräksi on arvioitu 131 miljoonaa kiloa ja
9864: (1327 /87). Sokerilakiin perustuvalla kotimai- tuen tarpeeksi 205 miljoonaa markkaa. Tuki
9865: sen juurikassokerituotannon tukijärjestelmällä maksettaisiin vuoden 1990 tulo- ja menoarvi-
9866: alennetaan sokerijuorikkaasta saatavan raaka- oon varattavasta määrärahasta. Sokerin kulu-
9867: 390986K
9868: 2 1989 vp. - HE n:o 123
9869:
9870: tuksen arvioidaan olevan vuonna 1990 noin tyy tuontisokerin ja kotimaisen juurikassokerin
9871: 180 miljoonaa kiloa. Jotta sokeriveroa kertyisi hintojen ja määrien perusteella.
9872: tukeen tarvittava määrä, veron tason tulisi olla Kulutusarvion mukaan sokeriveroa ennakoi-
9873: 1,15 markkaa kilolta. Tämän vuoksi ehdote- daan vuonna 1990 kertyvän noin 205 miljoo-
9874: taan sokeriveron määrää korotettavaksi 0, 17 naa markkaa.
9875: markalla kilolta.
9876:
9877: 4. Voimaantulo
9878: 2. Asian valmistelu
9879: Ehdotettu lainmuutos on tarkoitettu tule-
9880: Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriös- maan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
9881: sä sokeriasiain neuvottelukunnan esittämien
9882: laskelmien perusteella.
9883: 5. Säätämisjärjestys
9884: 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
9885: tukset Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes-
9886: tyksen 68 § :n mukaisessa uutta tai lisättyä
9887: Koska sokeriveron tuotto käytetään koko- veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
9888: naisuudessaan sokerintuotannon tukemiseen,
9889: ei ehdotetuna veron korotuksella ole vaikutus- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
9890: ta sokerin kotimaiseen hintaan. Hinta määräy- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
9891:
9892:
9893:
9894: Laki
9895: sokeriverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
9896:
9897: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sokeriverosta 7 päivänä joulukuuta 1979
9898: annetun lain 4 §, sellaisena kuin se on 16 päivänä toukokuuta 1986 annetussa laissa (337 /86),
9899: näin kuuluvaksi:
9900:
9901: 4 §
9902: Sokeriveroa on suoritettava 1,15 markkaa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9903: kilolta. Nestemäisen sokerin veronalainen pai- kuuta 1990.
9904: no on sen kuivapaino.
9905:
9906:
9907:
9908: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
9909:
9910:
9911: Tasavallan Presidentti
9912: MAUNO KOIVISTO
9913:
9914:
9915:
9916:
9917: Ministeri Ulla Puolanne
9918: 1989 vp. - HE n:o 123 3
9919:
9920: Liite
9921:
9922:
9923:
9924:
9925: Laki
9926: sokeriverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
9927:
9928: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sokeriverosta 7 päivänä joulukuuta 1979
9929: annetun lain 4 §, sellaisena kuin se on 16 päivänä toukokuuta 1986 annetussa laissa (337 /86),
9930: näin kuuluvaksi:
9931:
9932: Voimassa oleva laki Ehdotus
9933:
9934: 4§ 4§
9935: Sokeriveroa on suoritettava 0,98 markkaa Sokeriveroa on suoritettava 1,15 markkaa
9936: kilolta. Nestemäisen sokerin veronalaiseksi pai- kilolta. Nestemäisen sokerin veronalainen pai-
9937: noksi katsotaan sen kuivapaino. no on sen kuivapaino.
9938: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9939: kuuta 1990.
9940: 1989 vp. - HE n:o 124
9941:
9942:
9943:
9944:
9945: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lannoiteverosta anne-
9946: tun lain muuttamisesta
9947:
9948:
9949:
9950:
9951: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9952:
9953: Esityksessä ehdotetaan lannoiteverosta anne- olisi 25 penniä kilolta. Lisäksi lakiin tehdään
9954: tun lain voimassaoloaikaa jatkettavaksi vuo- viittaustekninen tarkistus.
9955: den 1994 loppuun. Valtioneuvostolle annettai- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
9956: siin valtuus, laissa säädettävän enimmäismää- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
9957: rän rajoissa, päättää tarkemmasta lannoiteve- sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu
9958: ron määrästä. Veron enimmäismäärä laissa tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
9959: 1990.
9960:
9961:
9962:
9963:
9964: PERUSTELUT
9965:
9966: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Lannoitteilla tarkoitetaan lannoitelaissa
9967: muutokset (377 /86) määriteltyjä aineita ja valmisteita,
9968: joiden tyyppinimikkeet määräytyvät lannoite-
9969: 1.1. Lainsäädäntö asetuksen (383/86) mukaan.
9970: Lannoiteverosta annettu laki liittyy kiinteästi
9971: Lannoitteista on kannettu valmisteveroa maataloustulolakiin, jonka nojalla määräytyy
9972: vuoden 1976 heinäkuun alusta. Nykyisen lain maatalouden osuus maataloustuotteiden vienti-
9973: (881/79) voimassaoloaikaa on jatkettu viimeksi kustannuksista sekä maataloustuottajien osuus
9974: vuoden 1989 loppuun (1019/88). maataloustuotannon tasapainottamismenoista.
9975: Lannoiteveron määräksi on vahvistettu 5 Lannoiteveron tuotolla on rahoitettu osa siitä
9976: penniä kilolta kesäkuun 15 päivästä 1989 sa- maatalouden osuudesta, jolla maatalouden on
9977: man vuoden loppuun (532/89). Lannoiteverot- osallistuttava sen ylituotannon viennistä valti-
9978: tomiksi on säädetty muun muassa teollisessa olle aiheutuvien menojen rahoittamiseen. Li-
9979: tuotannossa raaka- tai apuaineina taikka välit- säksi lannoiteveron tuottoa on käytetty puutar-
9980: tömässä ensikäytössä tavaran valmistuksessa hatuotteiden ja ruokaperunan menekin edistä-
9981: käytettävät lannoitteet. Verottomia ovat myös mistoiminnan avustusten maksamiseen.
9982: metsän lannoitukseen yksinomaan soveltuvat
9983: sekä biologiseen prosessiin perustuvaan jäteve-
9984: den puhdistukseen käytettävät lannoitteet. 1.2. Käytäntö ja ehdotetut muutokset
9985: Verovelvollinen on jokainen, joka valmistaa
9986: ansiotarkoituksessa tai tuo maahan lannoittei- Lannoiteverosta annetun lain 4 §:ssä säädet-
9987: ta. Lannoiteveroa on velvollinen suorittamaan ty lannoiteveron määrä on vaihdellut 3 pennis-
9988: myös se, jolle lannoitteita on toimitettu verot- tä 23 penniin kilolta. Voimassa oleva vero on 5
9989: , ta, jollei niitä ole käytetty verottomaan tarkoi- penniä kilolta. Veron määrää on muutettu
9990: tukseen. vuosittain jopa useita kertoja. Tämä on aiheu-
9991: 3910081
9992: 2 1989 vp. - HE n:o 124
9993:
9994: tunut maatalouden tuen kokonaistarpeen voimassa olevaa metsänlannoitteita koskevaksi
9995: muuttumisesta vuoden aikana. Lannoiteveron vastaavaksi 5 §:n 4 kohdaksi.
9996: määrän vähäisetkin muutokset on jouduttu 13 §. Lannoiteverosta annetun lain voimas-
9997: tekemään lain muutoksina. Hallituksen esityk- saoloaika päättyy kuluvan vuoden lopussa.
9998: sen antamisen jälkeen veron muutokset on Lain voimassaoloaikaa ehdotetaan jatkettavak-
9999: saatettu voimaan valtioneuvoston päätöksellä. si vuoden 1994 loppuun.
10000: Menettely perustuu lannoiteverosta annetun
10001: lain 10 §:n valtuussäännökseen.
10002: Jotta vältyttäisiin toistuviita lain muuttami- 1.3. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja
10003: silta vähäistenkin veromäärien muutosten yh-
10004: teydessä, ehdotetaan menettelyn kehittämistä Fosforia sisältävistä lannoitteista on tarkoi-
10005: nykyistä joustavammaksi. Tämä voitaisiin to- tus alkaa kantaa ympäristöpoliittisin perustein
10006: teuttaa siten, että laissa säädetään lannoiteve- erillistä fosforilannoiteveroa. Tätä koskeva
10007: ron ylärajasta ja että valtioneuvostolle anne- hallituksen esitys annetaan eduskunnalle yh-
10008: taan valtuus päättää verosta enimmäismäärän dessä tämän esityksen kanssa.
10009: rajoissa.
10010: Tällä perusteella ehdotetaan laissa säädettä-
10011: väksi, että lannoiteveron määrä on enintään 25 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
10012: penniä kilolta ja että valtioneuvosto päättäisi tukset ja voimaantulo
10013: tarkemmin veron määrästä. Valtioneuvoston
10014: päätös tulisi ilmoittaa viipymättä eduskunnal-
10015: le. Mikäli eduskunta päättäisi, että päätös olisi Lannoiteveron tuottona arvioidaan kertyvän
10016: kumottava, liikaa peritty vero tulisi palauttaa 115 miljoonaa markkaa vuonna 1990.
10017: hakemuksesta verovelvolliselle. Lainmuutos ehdotetaan tulevaksi voimaan 1
10018: Nykytilanteen arvioiden mukaan lannoiteve- päivänä tammikuuta 1990.
10019: roa olisi tarkoitus korottaa nykyisestä 5 pen-
10020: nistä 15 penniin kilolta kesäkuun 16 päivästä
10021: 1990 alkaen. 3. Säätämisjärjestys
10022: Edellä mainittu 10 §:n valtuussäännös voi-
10023: daan säilyttää laissa siltä varalta, että veron Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes-
10024: korotus ylittäi~;ikin 4 §:ssä säädetyn enimmäis- tyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä
10025: rajan ja se haluttaisiin saattaa voimaan valtio- veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
10026: neuvoston päätöksellä.
10027: 6 §. Lainkohdassa oleva vanhentunut viit- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
10028: taus 5 §:n 3 kohtaan ehdotetaan korjattavaksi kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
10029: 1989 vp. - HE n:o 124 3
10030:
10031: Laki
10032: lannoiteverosta annetun lain muuttamisesta
10033:
10034: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lannoiteverosta 7 päivänä joulukuuta 1979
10035: annetun lain (881/79) 4 § ja 6 §:n 1 momentti sekä 13 §:n 1 momentti,
10036: sellaisina kuin niistä ovat, 4 § 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (532/89) ja 13 §:n 1
10037: momentti 2 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1019/88), näin kuuluviksi:
10038:
10039: 4 §
10040: Lannoiteveron määrä on enintään 25 penniä tukseen, on käyttäjällä oikeus hakemuksesta
10041: kilolta. Valtioneuvosto päättää tarkemmin lan- saada vero takaisin valtioneuvoston määrää-
10042: noiteveron määrästä enimmäismäärän rajoissa. millä ehdoilla. Veronpalautusta ei kuitenkaan
10043: Valtioneuvoston 1 momentin nojalla antama myönnetä, ellei palautuksen määrä ole vähin-
10044: päätös on viipymättä ilmoitettava eduskunnan tään 100 markkaa.
10045: puhemiehelle. Hänen on saatettava se eduskun-
10046: nan tietoon heti tai, jollei eduskunta ole kool-
10047: la, niin pian kuin se on kokoontunut. Jos 13§
10048: eduskunta niin päättää, päätös on kumottava Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10049: ja liikaa maksettu lannoitevero on palautettava kuuta 1980 ja on voimassa vuoden 1994 lop-
10050: hakemuksesta verovelvolliselle. puun.
10051:
10052: 6§
10053: Milloin muita kuin 5 §:n 4 kohdassa tarkoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi-
10054: tettuja lannoitteita on käytetty metsän lannoi- kuuta 1990.
10055:
10056:
10057: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
10058:
10059:
10060: Tasavallan Presidentti
10061: MAUNO KOIVISTO
10062:
10063:
10064:
10065:
10066: Ministeri Ulla Puolanne
10067: 4 1989 vp. - HE n:o 124
10068:
10069: Liite
10070:
10071:
10072:
10073:
10074: Laki
10075: lannoiteverosta annetun lain muuttamisesta
10076:
10077: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lannoiteverosta 7 päivänä joulukuuta 1979
10078: annetun lain (881179) 4 § ja 6 §:n 1 momentti sekä 13 §:n 1 momentti,
10079: sellaisina kuin niistä ovat, 4 § 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (532/89) ja 13 §:n 1
10080: momentti 2 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1019/88), näin kuuluviksi:
10081:
10082:
10083: Voimassa oleva laki Ehdotus
10084:
10085: 4 § 4 §
10086: Lannoiteveroa on suoritettava 5 penniä ki- Lannoiteveron määrä on enintään 25 penniä
10087: lolta. kilolta. Valtioneuvosto päättää tarkemmin lan-
10088: noiteveron määrästä enimmäismäärän rajoissa.
10089: Valtioneuvoston 1 momentin nojalla antama
10090: päätös on viipymättä ilmoitettava eduskunnan
10091: puhemiehelle. Hänen on saatettava se eduskun-
10092: nan tietoon heti tai, jollei eduskunta ole kool-
10093: la, niin pian kuin se on kokoontunut. Jos
10094: eduskunta niin päättää, päätös on kumottava
10095: ja liikaa maksettu lannoitevero on palautettava
10096: hakemuksesta verovelvolliselle.
10097: 6§ 6§
10098: Milloin muita kuin 5 §:n 3 b kohdassa tar- Milloin muita kuin 5 §:n 4 kohdassa tarkoi-
10099: koitettuja lannoitteita on käytetty metsän lan- tettuja lannoitteita on käytetty metsän lannoi-
10100: noitukseen, on käyttäjällä oikeus hakemukses- tukseen, on käyttäjällä oikeus hakemuksesta
10101: ta saada vero takaisin valtioneuvoston määrää- saada vero takaisin valtioneuvoston määrää-
10102: millä ehdoilla. Veronpalautusta ei kuitenkaan millä ehdoilla. Veronpalautusta ei kuitenkaan
10103: myönnetä, ellei palautuksen määrä ole vähin- myönnetä, ellei palautuksen määrä ole vähin-
10104: tään 100 markkaa. tään 100 markkaa.
10105:
10106:
10107: 13 § 13§
10108: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10109: kuuta 1980 ja on voimassa vuoden 1989 lop- kuuta 1980 ja on voimassa vuoden 1994 lop-
10110: puun. puun.
10111:
10112:
10113: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10114: kuuta 1990.
10115: 1989 vp. - HE n:o 125
10116:
10117:
10118:
10119:
10120: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi fosforilannoiteverosta
10121:
10122:
10123:
10124:
10125: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10126:
10127: Esityksen mukaan fosforia sisältävistä lan- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
10128: noitteista kannettaisiin ympäristöpoliittisin pe- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
10129: rustein fosforilannoiteveroa. Veron määrä fos- sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu
10130: forikilolta olisi 0,50 markkaa vuoden 1990 tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990
10131: tammikuun alusta ja nousisi 16 päivästä kesä- ja olemaan voimassa 31 päivään joulukuuta
10132: kuuta lukien 1 markkaan. 1990.
10133:
10134:
10135:
10136:
10137: YLEISPERUSTELUT
10138:
10139: 1. Esityksen tavoitteet maatiloilla käytettäisiin tulevaisuudessa vä-
10140: hemmän fosforia sisältäviä lannoitteita.
10141: Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksen Fosforilannoitevero ja muut ympäristöpoliit-
10142: laadinnassa hallituksen eräänä tavoitteena oli tisin perustein ehdotettavat valmisteverot ovat
10143: ympäristön ja luonnonsuojelun edistäminen "aiheuttaja maksaa -periaatteen" mukaisia.
10144: erityisesti veropoliittisilla toimenpiteillä. Tar- Periaatteella, joka sisältyy jo taloudellisen yh-
10145: koituksena on ohjata kulutusta ympäristöystä- teistyön ja kehityksen järjestön OECD:n suosi-
10146: vällisempään suuntaan sekä hillitä kulutuksen tuksiin vuosilta 1972 ja 1974, tarkoitetaan
10147: kasvua verotuksellisin keinoin. Ympäristöpo- muun muassa sitä, että ympäristön suojelemi-
10148: liittisin perustein ehdotetaan myös fosforipitoi- seksi tarpeellisten toimenpiteiden kustannusten
10149: sille lannoitteille fosforilannoiteveroa. ja hyötyjen tulisi sisältyä niiden hyödykkeiden
10150: Maatalouden aiheuttama vesistöjen fosfori- ja palvelujen kustannuksiin, joiden tuottami-
10151: kuormitus on todettu Suomessa suurimmaksi nen tai kuluttaminen aiheuttaa ympäristön
10152: vesien ravinnekuormituslähteeksi. Yksittäisen kuormitusta.
10153: maatilan aiheuttama vesistön kuormitus on
10154: yleensä suhteellisen pieni, mutta maamme
10155: 200 000 tilan yhdessä aikaansaama kokonais- 2. Nykyinen tilanne ja asian
10156: vaikutus on merkittävä. Maatilojen pienuudes- valmistelu
10157: ta ja kuormituksen luonteesta johtuen tavan-
10158: omaisia yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien 2.1. Käytäntö
10159: puhdistukseen käytettyjä menetelmiä ei ole voi-
10160: tu soveltaa maatalouteen. Tämän vuoksi ve- Pelto- ja metsälannoitteita on myyty vuosina
10161: siensuojelua ei ole riittävästi otettu huomioon 1984-1988 noin 1,2 miljoonaa tonnia lannoi-
10162: maatalouden aiheuttamien haittavaikutusten tusvuosittain. (Lannoitevuosi alkaa 16 päivänä
10163: osalta. kesäkuuta.) Metsälannoitteiden osuus myyn-
10164: Fosforilannoiteveron lannoitteiden hintoja nistä on ollut noin kolme prosenttia. Fosforin
10165: korottavalla vaikutuksella pyritään siihen, että osuus lannoitteissa on sanottuna aikana vaih-
10166:
10167: 39ll98Q
10168: 2 1989 vp. - HE n:o 125
10169:
10170: dellut 67 000 tonnista 70 000 tonniin lannoitus- fosforista perusteltua kantaa fosforilannoiteve-
10171: vuotta kohti. roa vuonna 1990. Täysimääräinen vero olisi 1
10172: Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikun- markka fosforikilolta.
10173: nan mietinnön (komiteanmietintö 1989:9) mu-
10174: kaan peltoviljelystä ja kotieläintuotannosta
10175: kulkeutuu vesistöihin ravinteita, jotka aiheut- 2.3. Asian valmistelu
10176: tavat vesistöjen rehevöitymistä. Maatalouden
10177: fosfori- ja typpikuormitus aiheuttaa lähes puo- Fosforilannoiteveron kantamisesta hallitus
10178: let Suomen vesien ravinnekuormituksesta. Pel- on päättänyt vuoden 1990 tulo- ja menoarvion
10179: tomaiden helppoliukoisen fosforin pitoisuus on valmistelun yhteydessä. Veroa koskeva esitys
10180: viljavuustutkimuksen mukaan yli kaksinker- on valmisteltu ympäristöministeriön, maa- ja
10181: taistunut 1960-luvun alusta nykyiseen (5,0 mg metsätalousministeriön ja valtiovarainministe-
10182: P /1-11,8 mg P /1). Fosforipitoisuutta on kas- riön yhteistyönä. Asiasta on neuvoteltu myös
10183: vun parantamiseksi aiemmin tietoisesti lisätty. lannoitteiden valmistajan ja Maataloustuotta-
10184: Nykyisen käsityksen mukaan väkilannoitefos- jain Keskusliiton kanssa.
10185: forin käyttöä voidaan kuitenkin vähentää noin
10186: kolmanneksella kasvinviljelyn taloudellisen tu-
10187: loksen huonontumatta. Fosforin määrää lan- 3. Esityksen organisatoriset ja
10188: noitteissa pyritäänkin tulevaisuudessa vähentä- taloudelliset vaikutukset
10189: mään.
10190: Valmisteverojen kanto kuuluu tullilaitoksen
10191: tehtäviin. Myös fosforilannoiteverotus voidaan
10192: 2.2. Ehdotettu muutos hoitaa tullilaitoksen nykyisen organisaation
10193: voimavaroilla.
10194: Ympäristötalouskomitea (komiteanmietintö Fosforilannoitevero nostaisi lannoitteiden
10195: 1989:18) on katsonut, että lannoitteiden vero- hintoja fosforipitoisuuden suhteessa viidestä
10196: tusta tulisi kehittää siten, että myös vesien kymmeneen prosenttia.
10197: suojelun näkökohdat otetaan huomioon. Ko- Vuonna 1990 arvioidaan fosforia käytettä-
10198: mitean mukaan veron tulisi kohdistua nimen- vän lannoitteissa noin 60 miljoonaa kiloa.
10199: omaan ravinnekuormituksen fosfori- ja typpi- Fosforilannoiteveron tuotoksi arvioidaan eh-
10200: päästöihin. dotetun veromäärän perusteella 30 miljoonaa
10201: Tutkimukset ovat osoittaneet, että muun markkaa (momentti 11.08.12).
10202: muassa maa- ja metsätaloustoiminnan vesis-
10203: töille aiheuttamasta ravinnekuormituksesta
10204: haitallisin ravinne on useimmiten fosfori. Fos- 4. Muut esitykseen vaikuttavat
10205: fori on myös selvästi suurin vesistöjen ravinne- tekijät
10206: kuormituslähde. Eräänä syynä tähän on maa-
10207: talouden voimaperäistyminen ja monipuolistu- Lannoitteista on tarkoitus kantaa edelleen
10208: minen sekä sen seurauksena vielä 1980-luvulla myös lannoiteveroa, jota koskeva hallituksen
10209: lisääntynyt fosforilannoitteiden käyttö. esitys annetaan eduskunnalle yhdessä tämän
10210: Lannoitteiden fosforipitoisuuden vähentämi- esityksen kanssa. Fosforilannoiteveroa koskeva
10211: seksi ja fosforista aiheutuvien ympäristöhaitto- lakiehdotus vastaa pääosin lannoiteverosta sää-
10212: jen torjumiseksi olisi lannoitteisiin sisältyvästä dettyä lakia (881179).
10213: 1989 vp. - HE n:o 125 3
10214:
10215: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
10216:
10217:
10218: 1. Lakiehdotuksen perustelut tornia olisivat lannoitteet, jotka käytetään teol-
10219: lisessa tuotannossa raaka- tai apuaineena taik-
10220: 1.1. Yleiset säännökset ka välittömästi ensikäytössä tavaran valmistuk-
10221: sessa sekä lannoitteet, jotka käytetään biologi-
10222: 1 §. Fosforilannoiteverollisiksi säädetään seen prosessiin perustuvassa jäteveden puhdis-
10223: lannoitteet, jotka sisältävät vähintään kaksi tuksessa. Toisin kuin lannoiteverosta annetussa
10224: painoprosenttia fosforia. Tällöin lannoitteet, laissa metsälannoitteet olisivat kuitenkin verol-
10225: joissa on vain vähäinen fosforipitoisuus, jäävät lisia ympäristöpoliittisin perustein.
10226: verottomiksi. 6 §. Vapaa-alueelta ja tullivarastosta koti-
10227: 2 §. Koska lannoitteet on määritelty lannoi- maan kulutukseen otettujen lannoitteiden vero-
10228: telaissa (377 /86) ja lannoiteasetuksessa (383/ tus toimitetaan kuten maahan tuotujen lan-
10229: 86), voidaan lannoitteiden määrittelyn osalta noitteiden verotus.
10230: viitata mainittuihin lainkohtiin.
10231: 3 §. Verovelvollinen on jokainen, joka val- 7 §. Jos maassa valmistettuja lannoitteita,
10232: mistaa ansiotarkoituksessa tai tuo maahan fos- joista fosforilannoitevero on jo suoritettu, siir-
10233: foripitoisia lannoitteita. Veroa on velvollinen retään vapaa-alueelle tai tullivarastoon taikka
10234: suorittamaan myös se, jolle verottomia lan- viedään maasta, voi viejä tai siirtäjä hakea
10235: noitteita siirretään, jollei niitä käytetä verotto- sanotun veron palautusta 2 momentissa sääde-
10236: maan tarkoitukseen. tyssä ajassa.
10237: 8 §. Jos verolliset lannoitteet palautetaan
10238: valmistuspaikalle tai hävitetään tullivalvonnas-
10239: sa, kotimaisella valmistajalla on oikeus vähen-
10240: 1.2. Veron määräämisen perusteet tää verokaudelta suoritettavasta valmisteveros-
10241: ta mainittujen lannoitteiden veroa vastaava
10242: 4 §. Vero on tarkoituksenmukaisinta saattaa määrä.
10243: voimaan kahdessa vaiheessa. Toimenpide vä-
10244: hentäisi fosforilannoiteverosta aiheutuvaa lan-
10245: noitteiden ennakko-ostoa syksyllä 1989. Val-
10246: mistajan mukaan suuret ennakko-ostot voisi- 1.4. Erinäiset säännökset
10247: vat johtaa kotimaan lannoitevarastojen lop-
10248: puunmyyntiin ja jopa lannoitteiden tuontiin. 9 §. Muiden valmisteverolakien tapaan val-
10249: Tällä perusteella ehdotetaan, että fosforilan- tioneuvostolle ehdotetaan annettavaksi valtuus
10250: noiteveroa olisi suoritettava tammikuusta kesä- määrätä lannoitteista kannettavasta fosforilan-
10251: kuun puoliväliin 0,50 markkaa ja 1,00 mark- noiteverosta sinä aikana, jona veron määrää
10252: kaa kilolta 16 päivästä kesäkuuta lukien vuo- koskeva esitys on eduskunnan käsiteltävänä.
10253: den 1990 loppuun verollisiin lannoitteisiin si-
10254: sältyvältä fosforikilolta. 10 §. Fosforilannoiteverotuksen toimittami-
10255: sesta yleensä olisi voimassa mitä valmistevero-
10256: tuslaissa (558/74) tai sen nojalla on säädetty tai
10257: määrätty.
10258: 1.3. Verottomuus 11 §. Voimassaoloa koskevan säännöksen
10259: mukaan laki olisi yksivuotinen.
10260: 5 §. Verottomuussäännökset vastaavat paa-
10261: osin muiden valmisteverolakien periaatteita.
10262: Verottomia olisivat maasta vietävät sekä va-
10263: 2. Voimaantulo
10264: paa-alueelle ja tullivarastoon siirrettävät lan-
10265: noitteet. Veroa ei suoritettaisi maahan tuoduis-
10266: ta lannoitteista, jos ne ovat tullittornia muun Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
10267: säädöksen kuin tullitariffilain (660/87) tai vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
10268: muun sopimuksen kuin tulleja koskevan kan- sen yhteydessä. Laki ehdotetaan tulevaksi voi-
10269: sainvälisen sopimuksen nojalla. Lisäksi verot- maan 1 päivänä tammikuuta 1990.
10270: 4 1989 vp. - HE n:o 125
10271:
10272: 3. Säätämisjärjestys Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
10273: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
10274: Lakiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyk-
10275: sessä, jota on noudatettava säädettäessä kan-
10276: nettavaksi veroa yhdeltä vuodelta.
10277:
10278:
10279:
10280:
10281: Laki
10282: fosforilannoiteverosta
10283:
10284: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10285:
10286: Yleiset säännökset 2) maahan tuodut lannoitteet, milloin ne
10287: maahan tuotaessa ovat tullittornia muun sää-
10288: 1§ döksen kuin tullitariffilain (660/87) tai muun
10289: Lannoitteista, jotka sisältävät vähintään sopimuksen kuin tulleja koskevan kansainväli-
10290: kaksi painoprosenttia fosforia, on suoritetta~a sen sopimuksen nojalla, jollei edellä tarkoite-
10291: valtiolle fosforilannoiteveroa sen mukaan kmn tussa säädöksessä tai sopimuksessa ole toisin
10292: tässä laissa säädetään. säädetty tai määrätty;
10293: 3) lannoitteet, jotka käytetään teollisessa
10294: 2§ tuotannossa raaka- tai apuaineina taikka välit-
10295: Lannoitteilla tarkoitetaan lannoitelain (377 1 tömästi ensikäytössä tavaran valmistuksessa;
10296: 86) 2 §:n 1 kohdan mukaisia myY_täväksi ta~ sekä
10297: koitettuja aineita ja valmisteita, jmden tyyppi- 4) lannoitteet, jotka käytetään biologiseen
10298: nimikkeet määräytyvät lannoiteasetuksen (383/ prosessiin perustuvassa jäteveden puhdistuk-
10299: 86) 3 §:n mukaan. sessa.
10300: 6§
10301: 3 § Milloin maassa valmistettuja lannoitteita
10302: Fosforilannoiteveroa on velvollinen suoritta- siirretään vapaa-alueelta tai tullivarastosta ko-
10303: maan jokainen, joka valmistaa ansiotarkoituk- timaan kulutukseen, on fosforilannoiteverosta,
10304: sessa tai tuo maahan tässä laissa tarkoitettuja verottomuudesta ja veron palauttamisesta voi-
10305: lannoitteita. massa, mitä maahan tuotujen lannoitteiden
10306: Fosforilannoiteveroa on velvollinen suoritta- osalta on säädetty tai määrätty.
10307: maan myös se, jolle lannoitteita on tämän lain
10308: nojalla toimitettu verotta, jollei niitä ole käy- 7 §
10309: tetty verottomaan tarkoitukseen. Milloin maassa valmistettuja lannoitteita,
10310: joista fosforilannoitevero on suoritettu, on vie-
10311: Veron määräämisen perusteet ty maasta taikka siirretty vapaa-alueelle tai
10312: tullivarastoon, viejällä tai siirtäjällä on oikeus
10313: 4§ hakemuksesta saada vienti- tai siirtohetkellä
10314: Fosforilannoiteveroa on suoritettava lannoit- voimassa ollutta fosforilannoiteveroa vastaava
10315: teisiin sisältyväitä fosforikilolta 0,50 markkaa palautus.
10316: 1 päivästä tammikuuta ja 1,00 markkaa 16 Palautusta on haettava piiritullikamarilta
10317: päivästä kesäkuuta 1990. kolmen kuukauden kuluessa sen vuoden päät-
10318: tymisestä, jona lannoitteet on viety maasta tai
10319: Verottomuus siirretty 1 momentissa tarkoitettuun paikkaan.
10320:
10321: 5§
10322: Verottomia ovat: 8§
10323: 1) maassa valmistetut lannoitteet, jotka vie: Kotimaisella valmistajalla on oikeus vähen-
10324: dään maasta tai siirretään vapaa-alueelle tai tää verokaudelta suoritettavasta fosforilannoi-
10325: tullivarastoon; teverosta saman verokauden aikana valmistus-
10326: 1989 vp. - HE n:o 125 5
10327:
10328: paikalle palautettujen tai tullivalvonnassa hävi- 10§
10329: tettyjen verollisten lannoitteiden veroa vastaa- Jollei tässä laissa toisin säädetä, on fosfori-
10330: va määrä. lannoiteveron määräämisestä, suorittamisesta,
10331: maksuunpanosta ja muutoksenhausta sekä
10332: Erinäiset säännökset muutoinkin voimassa mitä valmisteverotuslais-
10333: sa (558/74) tai sen nojalla on säädetty tai
10334: 9§ määrätty.
10335: Kun eduskunnalle on annettu esitys tämän
10336: lain muuttamisesta, valtioneuvostolla on oi- 11 §
10337: keus määrätä, että tuotteista kannetaan esityk- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10338: sen mukainen vero. kuuta 1990 ja on voimassa 31 päivään joulu-
10339: Jos 1 momentin mukaan suoritettu vero on kuuta 1990.
10340: suurempi kuin sittemmin vahvistettu vero, on Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
10341: erotusta vastaava määrä palautettava hake- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
10342: muksesta verovelvolliselle. menpiteisiin.
10343:
10344: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
10345:
10346:
10347: Tasavallan Presidentti
10348: MAUNO KOIVISTO
10349:
10350:
10351:
10352:
10353: Ministeri Ulla Puolanne
10354: 1989 vp. - HE n:o 126
10355:
10356:
10357:
10358:
10359: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valkuaisverosta anne-
10360: tun lain muuttamisesta
10361:
10362:
10363:
10364:
10365: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10366:
10367: Valkuaisvero ehdotetaan korotettavaksi ny- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
10368: kyisestä 0, 75 markasta 1,30 markkaan raaka- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
10369: valkuaiskilolta. Samalla valkuaisverosta annet- sen yhteydessä. Ehdotettu muutos on tarkoitet-
10370: tu laki ehdotetaan muutettavaksi pysyväksi tu tulemaan voimaan vuoden 1990 alusta.
10371: vero laiksi.
10372:
10373:
10374:
10375:
10376: PERUSTELUT
10377:
10378: 1. Nykyinen tilanne 2. Ehdotetut muutokset
10379:
10380: Valkuaisveroa on kannettu vuoden 1986 Lokakuun alusta vuonna 1988 toteutettu
10381: alusta valkuaisverosta annetun lain (1092/85) valkuaisveron alennus perustui rehuvalkuaisen
10382: perusteella. Veron tarkoituksena on korjata hinnannousuun ja siitä johtuvaan perus- ja
10383: yhtäältä perusrehujen, eli rehuviljan, säilöre- valkuaisrehujen hintasuhteen muutokseen. Sil-
10384: hun, heinän ja laidunrehun sekä toisaalta val- loin vallinneet hintasuhteet ovat muuttuneet
10385: kuaisrehujen välistä hintasuhdetta. Tämän tar- siten, että rehuohran hinta on maataloussopi-
10386: koituksen saavuttamiseksi kannetaan valkuais- muksen johdosta noussut 3 penniä kilolta ja
10387: rehuista valkuaisveroa, joka nyt on määrältään valkuaisrehujen hinta on alentunut. Soijapa-
10388: 0, 75 markkaa raakavalkuaiskiloa kohti. Vuon- vun maailmanmarkkinahinta oli vuoden 1989
10389: na 1988 tapahtuneen valkuaishintojen nousun elokuussa 1,02 markkaa kilolta, hinnan oltua
10390: johdosta veroa alennettiin sanotun vuoden lo- 1,53 markkaa kilolta vuotta aikaisemmin. Soi-
10391: kakuun alusta mainittuun määrään. Sitä ennen jarouheen maailmanmarkkinahinta on laske-
10392: veron määrä oli 1,50 markkaa raakavalkuaiski- nut noin 37 pennillä kilolta vuoden 1988 heinä-
10393: loa kohti. kuun tasosta. Vuoden 1989 soijasato Yhdysval-
10394: Erilaisten valkuaisrehujen veromäärät on loissa ylittää noin 20 prosentilla vuoden 1988
10395: laskettu niiden raakavalkuaispitoisuuden mu- sadon, mistä syystä soijan maailmanmarkkina-
10396: kaan. Vero vaihtelee 0,15 markasta 0,65 mark- hinnan odotetaan jäävän alhaiselle tasolle vuo-
10397: kaan kilolta tuotteen valkuaispitoisuudesta den 1989 lopuksi ja vuoden 1990 ensimmäisen
10398: riippuen. puoliskon ajaksi.
10399: Valkuaisveroa kertyi noin 206,5 miljoonaa Muuttuneiden hintasuhteiden johdosta ja
10400: markkaa vuonna 1988 ja noin 56 miljoonaa valkuaisveron tarkoituksen saavuttamiseksi
10401: markkaa vuoden 1989 heinäkuun loppuun valkuaisvero ehdotetaan korotettavaksi nykyi-
10402: mennessä. Viimeksi mainitun vuoden tuottoar- sestä 0,75 markasta 1,30 markkaan raakaval-
10403: vio on 100 miljoonaa markkaa. kuaiskilolta. Muutos edellyttää verotaulukossa
10404: 39ll38A
10405: 2 1989 vp. - HE n:o 126
10406:
10407: ja 6 §:ssä mainittujen veromäärien muuttamis- 4. Voimaantulo
10408: ta.
10409: Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja meno-
10410: arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
10411: Koska valkuaisrehujen ja muiden rehujen sen yhteydessä. Laki ehdotetaan tulevaksi voi-
10412: hintasuhteen säätelyn tarve on osoittautunut maan vuoden 1990 alusta.
10413: pysyväksi, ehdotetaan, että yksivuotisena vero- Vuoden 1989 päättyessä varastossa olevista
10414: lakina voimassa ollut laki valkuaisverosta valkuaisrehuista ehdotetaan perittäväksi veroa,
10415: muutettaisiin pysyväksi verolaiksi. joka vastaa voimassa olevan veron ja ehdote-
10416: tun korotetun veron erotusta, eli 0,55 markkaa
10417: raakavalkuaiskilolta.
10418:
10419: 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
10420: tukset 5. Säätämisjärjestys
10421:
10422: Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes-
10423: tyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä
10424: Veron korotus lisää veron tuottoa noin 80 veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
10425: miljoonaa markkaa vuonna 1990, jolloin ko-
10426: konaistuotoksi arvioidaan 177 miljoonaa Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
10427: markkaa. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
10428: 1989 vp. - HE n:o 126 3
10429:
10430: Laki
10431: valkuaisverosta annetun lain muuttamisesta
10432:
10433: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valkuaisverosta 31 päivänä joulukuuta 1985
10434: annetun lain 6 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentti ja lain liitteenä oleva verotaulukko, sellaisina
10435: kuin ne ovat 18 päivänä marraskuuta 1988 annetussa laissa (958/88), näin kuuluviksi:
10436: 6§
10437: Jos maahan tuodaan rehuseosta, jonka val- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10438: mistukseen on käytetty tässä laissa tarkoitettu- kuuta 1990.
10439: ja valkuaisrehuja, on valkuaisveroa suoritetta- Lukuun ottamatta maataloustuottajaa se,
10440: va rehuseoksen sisältämän sanottujen rehujen jolla on tämän lain voimaan tullessa varastossa
10441: raakavalkuaispitoisuuden perusteella 1,30 muita kuin tuoteryhmiin 23-26 kuuluvia val-
10442: markkaa raakavalkuaiskiloa kohti. Jos maa- kuaisrehuja, on velvollinen suorittamaan val-
10443: hantuoja ei esitä tästä selvitystä, vero määrä- kuaisveroa sanotuista valkuaisrehuista sen mu-
10444: tään tuotteen sisältämän kokonaisraakavalku- kaan kuin tämän lain liitteessä A säädetään.
10445: aispitoisuuden perusteella. Edellä tarkoitetun verovelvollisen on laadittava
10446: inventointiluettelo kyseisistä valkuaisrehuista
10447: ja toimitettava niitä koskeva veroilmoitus sille
10448: 15 § piiritullikamarille, jonka alueella varasto sijait-
10449: Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi- see, viimeistään vuoden 1990 helmikuun lop-
10450: kuuta 1986. puun mennessä.
10451:
10452:
10453:
10454: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
10455:
10456:
10457: Tasavallan Presidentti
10458: MAUNO KOIVISTO
10459:
10460:
10461:
10462:
10463: Ministeri Ulla Puolanne
10464: 4 1989 vp. - HE n:o 126
10465:
10466: Liite
10467: VEROTAULUKKO
10468: Valkuais-
10469: Tuote- vero mk/kg
10470: Tuote ryhmä netto-
10471: painosta
10472: Soijapavut ................................................. . 1. 0,47
10473: Soijapuriste ................................................ . 2. 0,57
10474: Soijarouhe ................................................. . 3. 0,61
10475: Soijanvalkuainen .......................................... . 4. 0,78
10476: Rypsi- ja rapsisiemenet .................................... . 5. 0,29
10477: Rypsi- ja rapsipuriste ...................................... . 6. 0,42
10478: Rypsi- ja rapsirouhe ....................................... . 7. 0,45
10479: Auringonkukansiemenet ................................... . 8. 0,26
10480: Auringonkukkapuriste ..................................... . 9. 0,43
10481: Auringonkukkarouhe ...................................... . 10. 0,47
10482: Rankkijauho, rankkirehu (25) ja rankkirehuseos (25) ...... . 11. 0,33
10483: Rankkirehu (30) ja rankkirehuseos (30) .................... . 12. 0,40
10484: Rankkirehu (35) ja rankkirehuseos (35) .................... . 13. 0,47
10485: Rankkirehu (40) ja rankkirehuseos (40) .................... . 14. 0,52
10486: Vehnänalkiot .............................................. . 15. 0,35
10487: Vehnänvalkuainen ......................................... . 16. 0,43
10488: Vehnängluteeni ............................................ . 17. 1,00
10489: Ohravalkuainen ........................................... . 17 a. 0,66
10490: Maissingluteeni ............................................ . 18. 0,83
10491: Perunanvalkuainen ........................................ . 19. 1,02
10492: Rehuhiiva ................................................. . 20. 0,55
10493: Pekilo ..................................... ~ ............... . 21. 0,62
10494: Bakteerimassa ............................................. . 22. 0,92
10495: Rehumaitojauhe ........................................... . 23. 0,47
10496: Rehupiimäjauhe ........................................... . 24. 0,42
10497: Demel-jauhe ............................................... . 25. 0,31
10498: Vähälaktoosinen rehuherajauhe ........................... . 26. 0,29
10499: Kalajauho ................................................. . 27. 0,90
10500: Kalanruotojauho .......................................... . 28. 0,62
10501: Kalanvalkuainen ........................................... . 29. 1,04
10502: KalaHimavesi .............................................. . 30. 1,09
10503: Liharehujauho (tuhkapit. ~ 15 OJo) ........................ . 31. 0,78
10504: Liharehujauho (tuhkapit. < 15 %) ........................ . 32. 1,00
10505: Lihaluurehujauho (tuhkapit. ~ 30 %) .................... .. 33. 0,61
10506: Lihaluurehujauho (tuhkapit. < 30 %) .................... .. 34. 0,69
10507: Rehuluurouhe ............................................. . 35. 0,55
10508: Maksajauho ............................................... . 36. 0,88
10509: Verijauho .................................................. . 37. 1,12
10510: Höyhenjauho .............................................. . 38. 1,07
10511: Mäskijauho ................................................ . 40. 0,28
10512: Ohra-iturehu .............................................. . 41. 0,26
10513: Lupiinin siemenet .......................................... . 42. 0,40
10514: Rehuhernettä lukuun ottamatta muut rehuina käytettäviksi
10515: hyväksytyt tuotteet, joiden raakavalkuaispitoisuus on
10516: vähintään 19 prosenttia tuotteen painosta ............... . 43. 1,30 markkaa raaka-
10517: valkuaiskilolta
10518: 1989 vp. - HE n:o 126 5
10519:
10520: Liite A
10521:
10522: Vuoden 1990 alussa varastossa olevista valkuaisrehuista suoritettava valkuaisvero
10523: Valkuais-
10524: Tuote- vero mk/kg
10525: Tuote ryhmä netto-
10526: painosta
10527: Soijapavut ................................................. . 1. 0,20
10528: Soijapuriste ................................................ . 2. 0,24
10529: Soijarouhe ................................................. . 3. 0,26
10530: Soijanvalkuainen .......................................... . 4. 0,33
10531: Rypsi- ja rapsisiemenet .................................... . 5. 0,12
10532: Rypsi- ja rapsipuriste ...................................... . 6. 0,18
10533: Rypsi- ja rapsirouhe ....................................... . 7. 0,19
10534: Auringonkukansiemenet ................................... . 8. 0,11
10535: Auringonkukkapuriste ..................................... . 9. 0,18
10536: Auringonkukkarouhe ...................................... . 10. 0,20
10537: Rankkijauho, rankkirehu (25) ja rankkirehuseos (25) ...... . 11. 0,14
10538: Rankkirehu (30) ja rankkirehuseos (30) .................... . 12. 0,17
10539: Rankkirehu (35) ja rankkirehuseos (35) .................... . 13. 0,20
10540: Rankkirehu (40) ja rankkirehuseos (40) .................... . 14. 0,22
10541: Vehnänalkiot .............................................. . 15. 0,15
10542: Vehnänvalkuainen ......................................... . 16. 0,18
10543: Vehnängluteeni ............................................ . 17. 0,42
10544: Ohravalkuainen ........................................... . 17 a. 0,28
10545: Maissingluteeni ............................................ . 18. 0,35
10546: Perunanvalkuainen ........................................ . 19. 0,43
10547: Rehuhiiva ................................................. . 20. 0,23
10548: Pekilo ..................................................... . 21. 0,26
10549: Bakteerimassa ............................................. . 22. 0,39
10550: Rehumaitojauhe ........................................... . 23.
10551: Rehupiimäjauhe ........................................... . 24.
10552: Demel-jauhe ............................................... . 25.
10553: Vähälaktoosinen rehuherajauhe ........................... . 26.
10554: Kalajauho ................................................. . 27. 0,38
10555: Kalanruotojauho .......................................... . 28. 0,26
10556: Kalanvalkuainen ........................................... . 29. 0,44
10557: KalaHimavesi .............................................. . 30. 0,46
10558: Liharehujauho (tuhkapit. ~ 15 117o) ••••••••••••••••••••••••• 31. 0,33
10559: Liharehujauho (tuhkapit. < 15 %) ........................ . 32. 0,42
10560: Lihaluurehujauho (tuhkapit. ~ 30 Olo) •..••••.•..•••••...••. 33. 0,26
10561: Lihaluurehujauho (tuhkapit. < 30 %) ..................... . 34. 0,29
10562: Rehuluurouhe ............................................. . 35. 0,23
10563: Maksajauho ............................................... . 36. 0,37
10564: Verijauho .................................................. . 37. 0,47
10565: Höyhenjauho .............................................. . 38. 0,45
10566: Mäskijauho ................................................ . 40. 0,12
10567: Ohra-iturehu .............................................. . 41. 0,11
10568: Lupiinin siemenet .......................................... . 42. 0,17
10569: Rehuhernettä lukuun ottamatta muut rehuina käytettäviksi
10570: hyväksytyt tuotteet, joiden raakavalkuaispitoisuus on
10571: vähintään 19 prosenttia tuotteen painosta ............... . 43. 0,55 markkaa raaka-
10572: valkuaiskilolta
10573: 6 1989 vp. - HE n:o 126
10574:
10575: Hallituksen esityksen liite
10576:
10577:
10578:
10579:
10580: Laki
10581: valkuaisverosta annetun lain muuttamisesta
10582:
10583: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valkuaisverosta 31 päivänä joulukuuta 1985
10584: annetun lain 6 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentti ja lain liitteenä oleva verotaulukko, sellaisina
10585: kuin ne ovat 18 päivänä marraskuuta 1988 annetussa laissa (958/88}, näin kuuluviksi:
10586:
10587: Voimassa oleva laki Ehdotus
10588: 6§ 6§
10589: Jos maahan tuodaan rehuseosta, jonka val- Jos maahan tuodaan rehuseosta, jonka val-
10590: mistukseen on käytetty tässä laissa tarkoitettu- mistukseen on käytetty tässä laissa tarkoitettu-
10591: ja valkuaisrehuja, on valkuaisveroa suoritetta- ja valkuaisrehuja, on valkuaisveroa suoritetta-
10592: va rehuseoksen sisältämän sanottujen rehujen va rehuseoksen sisältämän sanottujen rehujen
10593: raakavalkuaispitoisuuden perusteella 0, 75 raakavalkuaispitoisuuden perusteella 1,30
10594: markkaa raakavalkuaiskiloa kohti. Jos maa- markkaa raakavalkuaiskiloa kohti. Jos maa-
10595: hantuoja ei esitä tästä selvitystä, vero määrä- hantuoja ei esitä tästä selvitystä, vero määrä-
10596: tään tuotteen sisältämän kokonaisraakavalku- tään tuotteen sisältämän kokonaisraakavalku-
10597: aispitoisuuden perusteella. aispitoisuuden perusteella.
10598:
10599:
10600: 15 § 15 §
10601: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10602: kuuta 1986 ja on voimassa vuoden 1989 lop- kuuta 1986.
10603: puun.
10604:
10605: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10606: kuuta 1990.
10607: Lukuun ottamatta maataloustuottajaa se,
10608: jolla on tämän lain voimaan tullessa varastossa
10609: muita kuin tuoteryhmiin 23-26 kuuluvia val-
10610: kuaisrehuja, on velvollinen suorittamaan val-
10611: kuaisveroa sanotuista valkuaisrehuista sen mu-
10612: kaan kuin tämän lain liitteessä A säädetään.
10613: Edellä tarkoitetun verovelvollisen on laadittava
10614: inventointiluettelo kyseisistä valkuaisrehuista
10615: ja toimitettava niitä koskeva veroilmoitus sille
10616: piiritullikamarille, jonka alueella varasto sijait-
10617: see, viimeistään vuoden 1990 helmikuun lop-
10618: puun mennessä.
10619: 1989 vp. - HE n:o 126 7
10620:
10621: Liite Voimassa Ehdotus
10622: VEROTAULUKKO oleva
10623: Valkuais-
10624: Tuote- \_ vero mk/kg
10625: Tuote ryhmä netto-
10626: painosta
10627: Soijapavut ................................................. . 1. 0,27 0,47
10628: Soijapuriste ................................................ . 2. 0,33 0,57
10629: Soijarouhe ................................................. . 3. 0,35 0,61
10630: Soijanvalkuainen .......................................... . 4. 0,45 0,78
10631: Rypsi- ja rapsisiemenet .................................... . 5. 0,17 0,29
10632: Rypsi- ja rapsipuriste ...................................... . 6. 0,24 0,42
10633: Rypsi- ja rapsirouhe ....................................... . 7. 0,26 0,45
10634: Auringonkukansiemenet ................................... . 8. 0,15 0,26
10635: Auringonkukkapuriste ..................................... . 9. 0,25 0,43
10636: Auringonkukkarouhe ...................................... . 10. 0,27 0,47
10637: Rankkijauho, rankkirehu (25) ja rankkirehuseos (25) ...... . 11. 0,19 0,33
10638: Rankkirehu (30) ja rankkirehuseos (30) .................... . 12. 0,23 0,40
10639: Rankkirehu (35) ja rankkirehuseos (35) .................... . 13. 0,27 0,47
10640: Rankkirehu (40) ja rankkirehuseos (40) .................... . 14. 0,30 0,52
10641: Vehnänalkiot .............................................. . 15. 0,20 0,35
10642: Vehnänvalkuainen ......................................... . 16. 0,25 0,43
10643: Vehnängluteeni ............................................ . 17. 0,58 1,00
10644: Ohravalkuainen ........................................... . 17 a. 0,38 0,66
10645: Maissingluteeni ............................................ . 18. 0,48 0,83
10646: Perunanvalkuainen ........................................ . 19. 0,59 1,02
10647: Rehuhiiva ................................................. . 20. 0,32 0,55
10648: Pekilo ..................................................... . 21. 0,36 0,62
10649: Bakteerimassa ............................................. . 22. 0,53 0,92
10650: Rehumaitojauhe ........................................... . 23. 0,27 0,47
10651: Rehupiimäjauhe ........................................... . 24. 0,24 0,42
10652: Demel-jauhe ............................................... . 25. 0,18 0,31
10653: Vähälaktoosinen rehuherajauhe ........................... . 26. 0,17 0,29
10654: Kalajauho ................................................. . 27. 0,52 0,90
10655: Kalanruotojauho .......................................... . 28. 0,36 0,62
10656: Kalanvalkuainen ........................................... . 29. 0,60 1,04
10657: Kalaliimavesi .............................................. . 30. 0,63 1,09
10658: Liharehujauho (tuhkapit. ~ 15 OJo) •••••••••••.••.•••.•••••. 31. 0,45 0,78
10659: Liharehujauho (tuhkapit. < 15 %) ........................ . 32. 0,58 1,00
10660: Lihaluurehujauho (tuhkapit. ~ 30 %) ..................... . 33. 0,35 0,61
10661: Lihaluurehujauho (tuhkapit. < 30 %) ..................... . 34. 0,40 0,69
10662: Rehuluurouhe ............................................. . 35. 0,32 0,55
10663: Maksajauho ............................................... . 36. 0,51 0,88
10664: Verijauho .................................................. . 37. 0,65 1,12
10665: Höyhenjauho .............................................. . 38. 0,62 1,07
10666: Mäskijauho ................................................ . 40. 0,16 0,28
10667: Ohra-iturehu .............................................. . 41. 0,15 0,26
10668: Lupiinin siemenet .......................................... . 42. 0,23 0,40
10669: Rehuhernettä lukuun ottamatta muut rehuina käytettäviksi
10670: hyväksytyt tuotteet, joiden raakavalkuaispitoisuus on
10671: vähintään 19 prosenttia tuotteen painosta ............... . 43. 0,75 1,30
10672: markkaa markkaa
10673: raaka- raaka-
10674: valkuais- valkuais-
10675: kilolta kilolta
10676: 1989 vp. - HE n:o 127
10677:
10678:
10679:
10680:
10681: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi öljyjätemaksusta anne-
10682: tun lain muuttamisesta
10683:
10684:
10685:
10686:
10687: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10688:
10689: Öljyjätehuollosta aiheutuvien menojen kat- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
10690: tamiseksi esityksessä ehdotetaan korotettavaksi vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
10691: öljyjätemaksua 10 pennillä kilolta, jolloin sen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu
10692: maksun määrä olisi 25 penniä kilolta. Maksun tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
10693: käyttötarkoitusta laajennettaisiin siten, että 1990.
10694: kertyvillä maksuilla voitaisiin tukea myös on-
10695: gelmajätehuoltoa.
10696:
10697:
10698:
10699:
10700: PERUSTELUT
10701:
10702: 1. Nykyinen tilanne ja ebdotetut maan se, jolle voiteluöljyä on siirretty maksut-
10703: muutokset ta, jollei sitä ole käytetty lain mukaan maksut-
10704: tomaan tarkoitukseen.
10705: 1.1. Lainsäädäntö Öljyjätemaksusta vapaita 5 §:n mukaan ovat
10706: tuotteet, jotka viedään maasta tai siirretään
10707: Öljyjätemaksusta annettu laki (894/86) on vapaa-alueelle tai tullivarastoon taikka käyte-
10708: voimassa vuoden 1991 loppuun. Lain perus- tään vientituotteiden tai sellaisten tuotteiden
10709: teella on öljyjätehuollosta aiheutuvien menojen valmistukseen, joista suoritetaan öljyjätemak-
10710: kattamiseksi kannettu voiteluöljyistä öljyjäte- sua. Lisäksi maksuttornia ovat maahan tuodut
10711: maksua 15 penniä kilolta vuoden 1987 alusta. ja vastaavat kotimaiset tuotteet, jos ne ovat
10712: Heinäkuun 1989 alusta voimaan tulleella lain tullittornia muun säädöksen kuin tullitariffilain
10713: muutoksella (442/89) öljyjätemaksullisten (660/87) tai muun sopimuksen kuin kansainvä-
10714: tuotteiden piiriä laajennettiin siten, että aikai- lisen tullisopimuksen perusteella.
10715: semmin maksullisten, tullitariffin nimikkeeseen Heinäkuun 1989 alusta säädettiin maksutta-
10716: 27.10.D kuuluvien voiteluöljyjen lisäksi mak- miksi myös sellaiset tuotteet, joiden raaka-
10717: sullisiksi tulivat sanottuun nimikkeeseen kuulu- aineista öljyjätemaksu on suoritettu.
10718: vat voitelurasvat sekä nimikkeisiin 34.03.19.00
10719: ja 34.03.99.00 kuuluvat voiteluvalmisteet. Vii-
10720: meksi mainittuihin nimikkeisiin kuuluvat syn- 1.2. Käytäntö ja ebdotetut muutokset
10721: teettiset voiteluvalmisteet, joihin luetaan täysin
10722: synteettiset valmisteet sekä seosvalmisteet. Öljyjätemaksusta annetun lain 7 §:n nojalla
10723: Öljyjätemaksua on 3 §:n nojalla velvollinen käytetään öljyjätemaksusta kertyvät varat val-
10724: suorittamaan jokainen, joka valmistaa ansio- tioneuvoston päätöksessä (446/87) tarkemmin
10725: tarkoituksessa tai tuo maahan voiteluöljyä. määrättävin perustein öljyjätteistä sekä niiden
10726: Lisäksi öljyjätemaksua on velvollinen suoritta- keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja kä-
10727: 391007H
10728: 2 1989 vp. - HE n:o 127
10729:
10730: sittelystä aiheutuviin menoihin sekä avustuksi- että öljyjätemaksua korotetaan 10 pennillä ki-
10731: lla ongelmajätteiden alueellisten vastaanotto- lolta.
10732: paikkojen perustamis- ja käyttökustannuksiin. Ongelmajätehuollon valtakunnallisten kehit-
10733: Ensin mainittuun tarkoitukseen käytettävät tämistavoitteiden toteuttamiseksi Ekokem Oy
10734: varat maksetaan ympäristöministeriön ja Eko- Ab suunnittelee ylläpitämänsä ongelmajätelai-
10735: kem Oy Ab:n tekemän sopimuksen perusteella toksen laajentamista vastaamaan ongelmajät-
10736: mainitulle yhtiölle. Ongelmajätteiden alueel- teiden lisääntynyttä käsittelytarvetta. Suunni-
10737: listen vastaanottopaikkojen perustamiseen telmien mukaan olisi vuosina 1989-1992 tar-
10738: myönnettävät varat maksetaan asianomaisille koitus muun muassa rakentaa toinen polttolin-
10739: kunnille. ja, laajentaa erikoiskaatopaikkaa, uudistaa esi-
10740: käsittelylinja ja hankkia jäteöljyn puhdistus-
10741: Öljyjätteiden vuosittaiseksi kertymäksi on
10742: laitteisto. Investoinnit maksavat arviolta 144
10743: arvioitu noin 80 000 tonnia vedetöntä öljyjätet- miljoonaa markkaa. Tarkoituksena olisi, että
10744: tä. Vuodelle 1988 öljyjätteiden keräilytavoit-
10745: valtio tukee hankkeita 9 miljoonalla markalla
10746: teeksi asetettiin noin 35 000 tonnia, mutta öljyjätemaksuina kertyvistä varoista. Tämä
10747: kerätty määrä jäi 30 200 tonniin. Ekokem Oy
10748: edellyttää öljyjätemaksujen käyttötarkoituksen
10749: Ab:n järjestämän öljyjätehuollon kustannukset
10750: laajentamista. Sen vuoksi ehdotetaan, että 1 ja
10751: olivat 17,0 miljoonaa markkaa sanottuna 7 §:n säännöksiä täydennetään siten, että öl-
10752: vuonna. Öljyjätteiden keräilystä, vastaanotos-
10753: jyjätemaksusta kertyviä varoja voidaan käyt-
10754: ta, varastoinnista ja käsittelystä johtuvat kus-
10755: tää myös valtakunnallisen ongelmajätelaitok-
10756: tannukset olivat noin 14 miljoonaa markkaa eli
10757: sen kehittämisinvestointeihin valtioneuvoston
10758: noin 464 markkaa vastaanotettua öljyjäteton-
10759: tarkemmin määräämin perustein. Lain mukaan
10760: nia kohden. Öljyjätteiden käsittelyyn liittyviä
10761: jo nykyisin on mahdollisuus tukea alueellisia
10762: investointimenoja oli noin 3,0 miljoonaa mark-
10763: ongelmajätteiden vastaanottopaikkoja.
10764: kaa. Öljyjätemaksua kertyi vuonna 1988 yh-
10765: teensä 14,3 miljoonaa markkaa eli 1,7 miljoo-
10766: naa markkaa vähemmän kuin tulo- ja menoar- 2. Asian valmistelu
10767: viossa oli arvioitu sekä 4,2 miljoonaa markkaa
10768: vähemmän kuin olisi tarvittu öljyjätehuollon
10769: Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriös-
10770: toteutuneiden kustannusten kattamiseen.
10771: sä ympäristöministeriön tekemien selvitysten
10772: Vuonna 1989 öljyjätteiden talteenottotavoit- perusteella.
10773: teeksi on asetettu 35 000 tonnia. Tulo- ja
10774: menoarvioon merkitty öljyjätemaksukertymä
10775: on edelleen 16 miljoonaa markkaa. Ympäristö- 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
10776: ministeriön mukaan öljyjätemaksukertymä ei tukset ja voimaantulo
10777: riittäne vuonna 1989 öljyjätehuollon kustan-
10778: nusten kattamiseen ja uusien, alueellisten on- Öljyjätemaksun esitetyn korotuksen perus-
10779: gelmajätteiden vastaanottopaikkojen perus- teella maksua arvioidaan kertyvän 25 miljoo-
10780: tamiseen. naa markkaa vuonna 1990.
10781: Vuodelle 1990 öljyjätteiden keräystavoitteek- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä-
10782: si on asetettu 40 000 tonnia. Jotta öljyjätehuol- nä tammikuuta 1990.
10783: losta aiheutuvat kulut voitaisiin korvata Eko-
10784: kem Oy Ab:lle sekä perustaa kaksi uutta ongel-
10785: majätteiden alueellista vastaanottopaikkaa, öl- 4. Säätämisjärjestys
10786: jyjätemaksua tulisi kerätä vuonna 1990 noin 25
10787: miljoonaa markkaa. Maksullisten voiteluainei- Lakiehdotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjes-
10788: den määrä on arviolta 100 000 tonnia vuodes- tyksen 68 §:n mukaisessa uutta tai lisättyä
10789: sa. Tavoitteena olevan öljyjätteen määrän ke- veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä.
10790: räämiseen tarvittavien kustannusten kattami-
10791: nen edellyttää, että öljyjätemaksun määrä olisi Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
10792: 25 penniä kilolta. Tämän vuoksi ehdotetaan, kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
10793: 1989 vp. - HE n:o 127 3
10794:
10795: Laki
10796: öljyjätemaksusta annetun lain muuttamisesta
10797:
10798: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan öljyjätemaksusta 5 päivänä joulukuuta 1986
10799: annetun lain (894/86) 1 ja 4 § sekä 7 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
10800:
10801: 1§
10802: Öljyjätehuollosta ja muusta ongelmajäte- tein öljyjätteistä sekä niiden keräilystä, kulje-
10803: huollosta aiheutuvien menojen rahoittamiseksi tuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutu-
10804: kannetaan valtiolle öljyjätemaksua sen mu- viin menoihin sekä avustuksina ongelmajättei-
10805: kaan kuin tässä laissa säädetään. den alueellisten vastaanottopaikkojen perus-
10806: tamis- ja käyttökustannuksiin ja valtakunnalli-
10807: 4 § sen ongelmajätelaitoksen kehittämiseen.
10808: Öljyjätemaksua on suoritettava 25 penniä
10809: kilolta.
10810: 7§
10811: Öljyjätemaksusta kertyvät varat käytetään Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10812: valtioneuvoston tarkemmin määräämin perus- kuuta 1990.
10813:
10814:
10815: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
10816:
10817:
10818: Tasavallan Presidentti
10819: MAUNO KOIVISTO
10820:
10821:
10822:
10823:
10824: Ministeri Ulla Puolanne
10825: 4 1989 vp. - HE n:o 127
10826:
10827: Liite
10828:
10829:
10830:
10831:
10832: Laki
10833: öljyjätemaksusta annetun lain muuttamisesta
10834:
10835: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan öljyjätemaksusta 5 päivänä joulukuuta 1986
10836: annetun lain (894/86) 1 ja 4 § sekä 7 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
10837:
10838: Voimassa oleva laki Ehdotus
10839:
10840: 1§ 1§
10841: Öljyjätehuollosta aiheutuvien menojen ra- Öljyjätehuollosta ja muusta ongelmajäte-
10842: hoittamiseksi kannetaan valtiolle öljyjätemak- huollosta aiheutuvien menojen rahoittamiseksi
10843: sua sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. kannetaan valtiolle öljyjätemaksua sen mu-
10844: kaan kuin tässä laissa säädetään.
10845:
10846: 4§ 4§
10847: Öljyjätemaksua on suoritettava 15 penniä Öljyjätemaksua on suoritettava 25 penniä
10848: kilolta. kilolta.
10849:
10850: 7§ 7§
10851: Öljyjätemaksusta kertyvät varat käytetään Öljyjätemaksusta kertyvät varat käytetään
10852: valtioneuvoston tarkemmin määräämin perus- valtioneuvoston tarkemmin määräämin perus-
10853: tein öljyjätteistä sekä niiden keräilystä, kulje- tein öljyjätteistä sekä niiden keräilystä, kulje-
10854: tuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutu- tuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutu-
10855: viin menoihin sekä avustuksina ongelmajättei- viin menoihin sekä avustuksina ongelmajättei-
10856: den alueellisten vastaanottopaikkojen perus- den alueellisten vastaanottopaikkojen perus-
10857: tamis- ja käyttökustannuksiin. tamis- ja käyttökustannuksiin ja valtakunnalli-
10858: sen ongelmajätelaitoksen kehittämiseen.
10859:
10860: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10861: kuuta 1990.
10862: 1989 vp. - HE n:o 128
10863:
10864:
10865:
10866:
10867: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyö-
10868: räverosta annetun lain muuttamisesta
10869:
10870:
10871:
10872:
10873: PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10874:
10875: Esityksessä ehdotetaan vähäpäästöisille uu- tai kotimaassa valmistetun auton toimittamisen
10876: sille henkilöautoille autoverotuksessa myönnet- yhteydessä.
10877: tävä verotusarvosta tehtävä niin sanottu kata- Ehdotetut muutokset liittyvät valtion tulo- ja
10878: lysaattorivähennys korotettavaksi 1 000 mar- menoarvioesitykseen vuodelle 1990. Laki on
10879: kaHa 4 500 markkaan. tarkoitettu tulemaan voimaan heti sen tultua
10880: Ammattikäyttöön rekisteröitävien henkilö- hyväksytyksi ja vahvistetuksi. Ammattikäyt-
10881: autojen veronpalautusmenettelyä koskevia töön rekisteröitävien autojen veronpalautusme-
10882: säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, et- nettelyn uudistamiseen liittyvät säännökset on
10883: tä nykyisestä auton hankinnan jälkeen tapah- tarkoitettu soveHettaviksi autoihin, jotka luo-
10884: tuvasta huojennusmenettelystä siirryttäisiin ve- vutetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan 1 päi-
10885: ronalennuksen myöntämiseen maahantuonnin vänä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen.
10886:
10887:
10888:
10889:
10890: YLEISPERUSTELUT
10891:
10892: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetta- maan tuloa 1 päivänä tammikuuta 1992 edistää
10893: vat muutokset vähäpäästöisten autojen vapaaehtoista hankin-
10894: taa. Vähennys on valtioneuvoston 7 päivänä
10895: 1.1. Vähäpäästöisille autoille myönnettävä huhtikuuta 1988 henkilöautojen pakokaasu-
10896: vähennys päästöjen rajoittamisesta tekemän periaatepää-
10897: töksen mukainen. Vähennys on oHut käytössä
10898: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 15 päivästä joulukuuta 1988 alkaen.
10899: (482/67) Gäljempänä autoverolaki) väliaikaise- Vähäpäästöisten autojen osuus uusista au-
10900: na voimassa olevan 5 a §:n mukaan uusille toista on kuitenkin muodostunut toivottua pie-
10901: bensiinikäyttöisille henkilöautoille, joiden pa- nemmäksi. Vuoden ensimmäisen puoliskon ai-
10902: kokaasupäästöjen määrä alittaa laissa säädetyt kana vähäpäästöisten autojen osuus on oHut
10903: raja-arvot, myönnetään autoverotuksessa hieman yli 2 prosenttia tuona aikana myydyistä
10904: 3 500 markan suuruinen verotusarvosta tehtä- uusista henkilöautoista. Osuus on kuitenkin
10905: vä vähennys. Maastohenkilöautoille vähennys- oHut jatkuvasti kasvava. Pääasialliset syyt vä-
10906: tä ei kuitenkaan myönnetä. Autoverona tuo häpäästöisten mallien markkinoiden suhteelli-
10907: vähennys vastaa 4 620 markkaa. Myös autove- sen hitaaseen käynnistymiseen ovat liittyneet
10908: roHe laskettava liikevaihtovero huomioon ot- lähinnä siihen, ettei katalysaattorimallien vaa-
10909: taen vähennyksen vaikutus veroihin on yhteen- timaa lyijytöntä bensiiniä vielä alkuvuodesta
10910: sä 5 500 markkaa. oHut riittävän laajasti saatavilla. Kuluttajilla
10911: Vähennyksen tarkoituksena on siirtymäkau- lienee oHut myös ennakkoluuloja käyttöön
10912: den aikana ennen uusien pakokaasupäästöjen otettavaa uutta tekniikkaa kohtaan, eikä vähä-
10913: enimmäismääriä koskevien säännösten voi- päästöisten mallien tarjonta ja saatavuus käy-
10914:
10915: 391156U
10916: 2 1989 vp. - HE n:o 128
10917:
10918: tännössä ole tähän asti ainakaan kaikissa ko- nys alentaisi veroja yhteensä noin 7 100 mar-
10919: koluokissa ollut tyydyttävän laajaa. kalla. Autoveroa alentava vaikutus vastaa noin
10920: Henkilöauton varustaminen uudet pakokaa- 20 prosenttia kuluvan vuoden ensimmäisen
10921: sumääräykset täyttäväksi aiheuttaa kustannuk- puoliskon autotuonnista lasketusta keskimää-
10922: sia, joista pääosa aiheutuu pakokaasujen puh- räisestä autoveron määrästä.
10923: distamisessa käytettävästä katalysaattorilait- Laskelmallisesti vähennyksen korottaminen
10924: teistosta ja auton moottorin varustamisesta vaikuttaisi vähäpäästöisten autojen kuluttaja-
10925: tavanomaisen kaasuttimen sijasta polttoaineen hintaan siten, että tuontihintojen ja muiden
10926: suihkutuslaitteistolla. Kummankin osuus kus- vähittäishintaan vaikuttavien tekijöiden py-
10927: tannuksista on suunnilleen saman suuruinen, syessä ennallaan nuo autot voitaisiin verotuen
10928: joten lisäkustannukset muodostuvat pienem- kasvun johdosta hinnoitella kuluttajalle aina-
10929: miksi sellaisissa malleissa, jotka jo muutoinkin kin 1 600 markkaa tähänastista halvemmiksi.
10930: on varustettu polttoaineen suihkutuksella. Esitykselle asetettujen ympäristötavoitteiden
10931: Käytännössä lisäkustannukset ovat yleensä mukaista on, että etu siirrettäisiin vähäpääs-
10932: suuremmat pienissä ja halvoissa malleissa kuin töisten mallien vähittäishintoihin.
10933: kalliimmissa malleissa, joissa tekninen valmius Jos arvioidaan, että vähäpäästöisten autojen
10934: puhdistustekniikan käyttöönottoon on parem- osuuden kasvu merkitsisi tavanomaisten mal-
10935: pi. lien korvautumista pakokaasupäästöiltään ta-
10936: Suomeen kuluvan vuoden aikana tuoduissa vanomaisiin verrattuna noin 80 prosenttia vä-
10937: vähäpäästöisissä malleissa tuontihintalisä ta- hemmän saastuttavilla malleilla, eikä tämä ai-
10938: vanomaiseen muutoin vastaavaan malliin ver- heuttaisi samalla autokannan ja liikennesuorit-
10939: rattuna on kuluvan vuoden maahantuonnissa teen kasvua, henkilöautojen kokonaispäästöt
10940: yleensä ollut enintään noin 3 000 markan suu- alenisivat suunnilleen 0,5 prosentilla 10 000
10941: ruusluokkaa. Osassa tapauksia katalysaattori- vähäpäästöistä autoa kohden. Tätä vastaavan
10942: varustuksesta aiheutunut hintalisä on ollut verotuen määrä olisi noin 35 miljoonaa mark-
10943: huomattavastikin tätä matalammalla tasolla. kaa, jos oletetaan saasteenestotekniikan ai-
10944: Kun vähennys on tätä suurempi, voidaan kat- heuttaman tuontihintalisän olevan keskimäärin
10945: soa, etteivät pakokaasujen puhdistamiseen tar- puolet verovähennyksen määrästä.
10946: vittavat laitteet käytännössä ole autoverotuk- Autoverolain 5 a §, jossa vähäpäästöisten
10947: sen piirissä ja niiden hankintaan kohdentuu autojen vähennyksestä säädetään, on voimassa
10948: myös varsinaisen tuontihintalisän aiheuttaman väliaikaisena vuoden 1990 loppuun asti. Tässä
10949: verovaikutuksen ylittävää verotukea. vaiheessa autoverolain 5 a § ehdotetaan sää-
10950: Henkilöautojen tavanomaisten keskimää- dettäväksi muutetussa muodossaan pysyvästi
10951: räisten hinnoitteluperusteiden mukaan voidaan voimassa olevaksi. Päästörajojen koskiessa
10952: laskea, että nykyisellä vähennyksellä vähäpääs- vuonna 1992 kaikkia uusia henkilöautoja kata-
10953: töinen auto olisi myytävissä kuluttajalle kattei- lysaattorivähennys voidaan yleisen autoveron
10954: den ja muiden vastaavien tekijöiden muuttu- alentamisen yhteydessä poistaa.
10955: matta samaan hintaan kuin vastaava tavan-
10956: omainen rinnakkaismalli, jos vähäpäästöisen
10957: auton tuontihinta on noin 2 000 markkaa ta- 1.2. Ammattikäyttöön tulevien ajoneuvojen
10958: vanomaisen mallin tuontihintaa suurempi. veronpalautusmenettely
10959: Ympäristönsuojelusyistä olisi tärkeätä, että
10960: vähäpäästöisten autojen osuus uusista henkilö- Autoverolain 7 §:n mukaan autoveroa pa-
10961: autoista muodostuisi mahdollisimman suureksi lautetaan autosta, joka on sitä ensi kertaa
10962: jo siirtymäkauden aikana ennen uusien pako- rekisteröitäessä merkitty rekisteriin ammatti-
10963: kaasumääräysten voimaan tuloa vuoden 1992 maiseen liikenteeseen käytettäväksi. Auton
10964: alusta. Vähäpäästöisten autojen osuuden lisää- omistaja, joka käyttää autoa pääasiallisesti
10965: miseksi ehdotetaan, että näille autoille verotus- tähän tarkoitukseen, voi hakea veronpalautuk-
10966: arvosta myönnettävän vähennyksen määrä ko- sen maahan tuodusta autosta Helsingin piiri-
10967: rotetaan 3 500 markasta 4 500 markkaan. tullikamarilta tai maassa valmistetusta autosta
10968: Korotettuna ehdotetuna tavalla vähennys asianomaiselta lääninverovirastolta.
10969: vastaisi autoveroksi laskettuna 5 940 markan Veronpalautus haetaan siten siinä vaiheessa,
10970: suuruista veron alentumista. Autoverolle las- kun auto on siirtynyt sille, joka käyttää sitä
10971: kettu liikevaihtovero huomioon ottaen vähen- ammattimaiseen liikenteeseen. Ennen tätä vai-
10972: 1989 vp. - HE n:o 128 3
10973:
10974: hetta auton maahantuoja tai kotimainen val- myönnettäisiin maahantuojan tai valmistajan
10975: mistaja on suorittanut siitä täysimääräisenä vaatimuksen perusteella. Edun saaja olisi vel-
10976: muun muassa autoveron sekä myös tälle las- vollinen toimittamaan säädetyssä ajassa asian-
10977: kettavan liikevaihtoveron siten, kuin autovero- omaisen selvityksen siitä, että edun saamisen
10978: lain 19 §:ssä on säädetty. Lainkohtaan sisältyy edellytykset ovat täyttyneet. Tapauksissa, jois-
10979: myös säännös, jonka mukaan ajoneuvosta suo- sa veronalennusta ei ole voitu käsitellä suoraan
10980: ritetun liikevaihtoveron määrää ei alenneta pa- maahantuonnin tai auton veronalaisen luovu-
10981: lautettaessa autoveroa autoverolain säännösten tuksen yhteydessä, vastaava asema toteutettai-
10982: nojalla. siin noudattaen soveltuvin osin oikaisu- ja
10983: Tullihallinnon menettelyjä kehitettäessä ylei- muutoksenhakumenettelyä. Jos maahantuoja-
10984: senä suuntauksena on ollut siirtyminen hake- na on muu kuin tullilain 8 § :n e-kohdassa
10985: musmenettelystä ilmoitusmenettelyyn. Erilaiset tarkoitettu rekisteröity asiakas, etu myönnet-
10986: veroedut myönnettäisiin tällöin jälkikäteisen täisiin ainoastaan viimeksi mainitulla tavalla.
10987: hakemusmenettelyn sijasta suoraan maahan- Ajoneuvoa ammattimaiseen liikenteeseen
10988: tuojan tullauksen yhteydessä tekemän vaati- käyttävän kannalta ehdotettu muutos merkitsi-
10989: muksen perusteella. Tavoitteena on hallinnolli- si verotuen käsittelyn yksinkertaistumista ja
10990: sesti mahdollisimman yksinkertaisten ja tarkoi- nopeutumista. Kun autovero maksuunpantai-
10991: tuksenmukaisten menettelyjen aikaansaaminen siin jo ensi vaiheessa autoverolaissa säädetyllä
10992: ja tähän liittyen se, että näin voidaan välttää määrällä alennettuna, autoverolle laskettava
10993: asianosaissuhteen syntyminen muiden kuin liikevaihtovero tulisi suoritettavaksi vain vero-
10994: varsinaisen verovelvollisen kanssa. tuen enimmäismäärän ylittävälle autoverolle.
10995: Autoverolain 7 § :ssä säädetty menettely on Menettely suurentaisi edun määrää nykyisten
10996: muotoutunut aikana, jona poikkeussäännök- perusteiden mukaan laskettuna runsaalla
10997: siin perustuvat oikeudet olivat lähes aina saa- 10 000 markalla.
10998: vutettavissa vain erilaisia hakemusmenettelyjä Mainittu verotuen kasvu poistaa tarpeen au-
10999: käyttäen. Myös tämä menettely olisi tarpeen toverolain 7 §:ssä säädetyn palautuksen, nykyi-
11000: uudistaa vastaamaan tullihallinnossa vallitse- sin 57 000 markan suuruisen, enimmäismäärän
11001: vaa kehityssuuntaa. Vastaavat uudistukset voi- korottamiseen kahden tai kolmen vuoden ajak-
11002: taisiin toteuttaa myös kotimaassa valmistettu- si. Tarkoituksena on, että ammattimaiseen lii-
11003: jen autojen veronpalautusmenettelyssä. Tämän kenteeseen käytettävien autojen verotuen kas-
11004: mukaisesti ehdotetaan, että ammattimaiseen vu otettaisiin huomioon myös liikennetaksoja
11005: liikenteeseen käytettävien autojen veronpalau- vahvistettaessa. Ehdotusta on valmisteltu tulli-
11006: tusmenettelyssä siirryttäisiin jälkikäteisestä ha- hallituksen asettamassa autoveron palautus-
11007: kemusmenettelystä veroedun toteuttamiseen menettelytyöryhmässä (Työryhmämuistio: TH
11008: välittömästi verotuspäätöksen yhteydessä. Etu 1988, 13.5.1988).
11009:
11010:
11011:
11012:
11013: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11014:
11015:
11016: 1. Lakiehdotuksen perustelut vastaavat säännökset tieliikennelain nojalla.
11017: Nämä säännökset sisältyvät 28 päivänä loka-
11018: 5 a §. Väliaikaisesti voimassa olevaa saan- kuuta 1988 annettuun asetukseen ajoneuvoase-
11019: nöstä vähäpäästöisille henkilöautoille myön- tuksen muuttamisesta (912/88).
11020: nettävästä vähennyksestä muutettaisiin siten, 6 a §. Lain 7 §:n 2 momenttiin sisältyvät
11021: että vähennyksen määrä korotettaisiin 3 500 säännökset veron palauttamisesta tapauksissa,
11022: markasta 4 500 markaksi. Samalla säännöstä joissa auto, josta autovero on maahantuonnin
11023: yksinkertaistettaisiin poistamalla siitä vähä- yhteydessä suoritettu, muutetaan ennen ensire-
11024: pääsiöisen auton tarkempaa määrittelyä varten kisteröintiä sellaiseksi, että se olisi 6 §:n 1
11025: lainkohtaan otetut säännökset. Nämä ovat momentin nojalla verosta vapaa. Säännökset
11026: käyneet tarpeettomiksi sen jälkeen, kun vähä- ehdotetaan asiallisesti nykyistä vastaavina siir-
11027: päästöisestä autosta on annettu sisällöltään rettäväksi lakiin otettavaan uuteen 6 a §:ään.
11028: 4 1989 vp. - HE n:o 128
11029:
11030: Pykälän 1 momentti koskisi menettelyä maa- set siten kuin siitä erikseen säädetään. Jos muu
11031: hantuonnin yhteydessä. Ehdotettavan 2 mo- kuin tehdasmaisesti Suomessa valmistettu ajo-
11032: mentin mukaan vastaava verovapaus voitaisiin neuvo otettaisiin ammattimaisessa liikenteessä
11033: hakea myös Suomessa valmistetusta ajoneu- käytettäväksi, meneteltäisiin veroa maksuun-
11034: vosta. pantaessa tarvittaessa vastaavalla tavalla kuin
11035: 7 §. Ehdotettavan 1 momentin mukaan au- maksuunpantaessa veroa maahan tuodusta au-
11036: tosta, joka ensi kertaa rekisteröidään käytettä- tosta.
11037: väksi ammattimaiseen liikenteeseen ja jota sen Pykälän ehdotetun 4 momentin mukaan tul-
11038: omistaja pääasiallisesti käyttää tällaiseen lii- lilaissa tai liikevaihtoverolaissa oikaisusta tai
11039: kenteeseen, maksuunpantaisiin autoveroa vain muutoksenhausta säädettyä sovellettaisiin niis-
11040: se määrä, millä vero ylittäisi 57 000 markkaa. sä tapauksissa, joissa auto, josta vero on jo
11041: Muutoksena nykyiseen järjestelmään on siirty- suoritettu, otettaisiin käyttöön 1 momentissa
11042: minen jälkikäteen tapahtuvasta hakemus- säädetyllä tavalla. Myös näissä tapauksissa ve-
11043: menettelystä edun myöntämiseen verotuksen rotuksellinen asema muodostuisi siten samaksi
11044: yhteydessä. kuin jos etua olisi haettu jo maahan tuonnin
11045: Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tai luovutuksen yhteydessä.
11046: säädettyyn tarkoitukseen tuleva maahan tuotu
11047: auto voidaan tullauksen yhteydessä luovuttaa Pykälään ehdotetaan sisällytettäväksi vielä
11048: verotta tai alennetulla verolla vain tullilain viides momentti, jonka mukaan ammattimai-
11049: (573178) 8 §:ssä tarkoitetulle rekisteröidylle sessa liikenteessä tapahtuvan käytön ja muiden
11050: maahantuojalle. Suoraan verotuksen yhteydes- 1 momentissa säädettyjen verottomuuden tai
11051: sä tapahtuvaan menettelyyn siirtyminen mer- alennetun veron edellytysten selvittämisestä
11052: kitsisi käytännössä muun muassa, että auton säädetään tarkemmin asetuksella.
11053: maahantuoja joutuu myöhemmässä vaiheessa 8 §. Lainkohtaan sisältyvät säännökset il-
11054: antamaan viranomaiselle selvityksen 1 momen- moitusvelvollisuudesta auton rakenteen tai
11055: tissa alennetulle verolle säädettyjen edellytysten käytön muuttuessa siten, että tällä on vaikutus-
11056: täyttymisestä. Mahdollisimman luotettavan ta auton veronalaisuuteen tai sille säädettyihin
11057: menettelyn varmistamiseksi on tarpeen rajoit- ehtoihin. Näihin säännöksiin ehdotetaan tehtä-
11058: taa edun käyttö tältä osin koskemaan mainitun väksi 7 §:ssä ehdotettuja muutoksia vastaavat
11059: säännöksen nojalla rekisteröityjä maahantuo- muutokset. Samalla lakia ehdotetaan sanan-
11060: jia. naltaan ja rakenteeltaan selkiytettäväksi. Tar-
11061: Maahantuojan ollessa jokin muu kuin rekis- koituksena on ilmoitusvelvollisuuden säilyttä-
11062: teröity maahantuoja ammattimaiseen liikentee- minen asiallisesti nykyisen laajuisena.
11063: seen tulevan maahan tuodun auton verotto- Ehdotettavan 1 momentin mukaan ilmoitus
11064: muus tai alennettu vero toteutettaisiin noudat- autorekisterikeskukselle olisi tehtävä, jos auto-
11065: taen, mitä tullilaissa on säädetty tullinoikaisus- verolain nojalla verosta vapaan tai alennettuun
11066: ta ja muutoksenhausta. Tässä vaiheessa maa- veroon oikeutetun ajoneuvon rakennetta on
11067: hantuoja voisi yleensä esittää selvityksen auton muutettu tai ajoneuvon käyttö on muuttunut
11068: · rekisteröinnistä ammattikäyttöön ja muista ve- siten, ettei ajoneuvoa voida enää pitää lain
11069: roedulle säädetyistä edellytyksistä. nojalla verosta vapaana tai alennettuun veroon
11070: Ehdotettavan 3 momentin mukaan maassa oikeutettuna ajoneuvona. Momentissa ei enää
11071: tehdasmaisesti valmistettavan auton verotuk- eräitä lakiin selvyyden vuoksi otettavia mainin-
11072: sessa noudatettaisiin soveltuvin osin, mitä 1 toja lukuun ottamatta lueteltaisi erikseen ta-
11073: momentissa on säädetty. Veroedun edellytykset pauksia, joissa ilmoitus ajoneuvon rakenteen
11074: ovat siten samat kuin maahan tuodun auton tai käytön muuttamisesta on tehtävä. Ilmoitus
11075: kyseessä ollessa. Kun Suomessa tehdasmaisesti olisi ehdotetun sanamuodon mukaan tehtävä
11076: valmistetusta autosta veron suorittamisessa kaikissa niissä tapauksissa, joissa verov~pau
11077: noudatetaan samaa menettelyä kuin liikevaih- den tai alennetun veron edellytykset ovat ajo-
11078: toverotuksessa, menettelyyn ei liity vastaavaa neuvon rakenteen tai käytön muuttamisen joh-
11079: maksuunpanoa kuin tuontiverotuksessa on lai- dosta lakanneet olemasta olemassa.
11080: ta. Tarkoituksena on, että kotimainen valmis-
11081: taja ilmoittaa ammattikäyttöön rekisteröitävik- Pykälän 2 momentissa ehdotetaan nykyistä
11082: si luovuttamansa autot asianomaiselle läänin- vastaavasti säädettäväksi, että 1 momentissa
11083: verovirastolle veron suorittamisen yhteydessä tarkoitettuna pakettiauton rakenteen muutta-
11084: ja toimittaa viranomaiselle tarvittavat selvityk- misena pidetään myös auton tavaratilan varus-
11085: 1989 vp. - HE n:o 128 5
11086:
11087: tamista istuimin tai istuinten asentamiseen tar- on menettelyn kehittyessä käynyt tarpeetto-
11088: koitetuin laittein. maksi. Momentti ehdotetaan kumottavaksi.
11089: Pykälän 3 momentiksi ehdotetaan siirrettä- 13 § 1 mom. Lainkohdassa on säännökset
11090: väksi nykyisen 1 momentin loppuun sisältyvä siitä, minkä määräisenä vero maksuunpannaan
11091: säännös ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnis- 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Lainkoh-
11092: tä. Sen mukaan poliisiviranomaisen on tällai- dan mukaan vero maksuunpannaan täysimää-
11093: sessa tapauksessa estettävä ajoneuvon käyttö, räisenä tai sen määräisenä kuin veron palautet-
11094: kunnes sanottu velvollisuus on täytetty tai vero tu tai maksuunpanematta jätetty osa on ollut,
11095: on maksuunpantu. jos ajoneuvo ei verovapauden tai veronpalau-
11096: tuksen edellytysten lakatessa olemasta voimas-
11097: 12 §. Lainkohdassa on säännökset veron sa ole ollut rekisteriin merkittynä yhtä kuu-
11098: maksuunpanosta ajoneuvon rakenteen tai kautta. Jos auto on ollut rekisteriin merkittynä
11099: käyttötarkoituksen muuttuessa. Pykälään eh- yhden kuukauden tai enemmän, alennetaan
11100: dotettavat muutokset johtuvat lain 7 §:ään eh- maksuunpantavaa veroa yhdellä kolmaskym-
11101: dotetuista muutoksista. Tarkoituksena on edel- meneskuudesosalla jokaista täyttä rekisterissä
11102: leen, että vero maksuunpantaisiin aina kun oloajan kuukautta kohti. Säännöstä ehdote-
11103: edellytyksiä ajoneuvon verottomuudelle tai taan muutettavaksi siten, että maksuunpano
11104: alennetulle verolle ei enää ole. Ehdotus ei siten toimitettaisiin sanotulla tavalla myös ehdote-
11105: tältä osin merkitsisi asiallista muutosta nykyi- tun 7 §:n ja 13 a §:n mukaiseen veronalen-
11106: siin säännöksiin. nukseen oikeutetun auton ollessa kysymykses-
11107: Pykälän 1 momenttiin sisältyvät nykyisin sä. Autoverolle laskettavaa liikevaihtoveroa
11108: säännökset maksuunpanon edellytyksistä sekä vastaavan edun huomioon ottamiseksi mak-
11109: niistä tilanteista, joissa ajoneuvon rakennetta suunpantavaa määrää korotettaisiin näissä ta-
11110: on muutettu tai rakennemääräyksiä täydentä- pauksissa yhdellä viidesosalla. Ehdotettu muu-
11111: vistä ajoneuvon käyttöön liittyvistä edellytyk- tos ei asiallisesti muuttaisi nykyistä taksiautoja
11112: sistä on poikettu samoin kuin niistä tilanteista, koskevaa käytäntöä tai lainkohdan muuta si-
11113: joissa lain 7 §:n 1 momentissa tai 13 a §:ssä sältöä, vaan muutokset olisivat luonteeltaan
11114: tarkoitettujen ajoneuvojen veronpalautusedel- sanonnallisia.
11115: lytyksissä on tapahtunut muutoksia. Momen- 13 a §. Lainkohdassa on säädetty menette-
11116: tissa tarkoitettua asiakokonaisuutta täydentä- lystä niissä tapauksissa, joissa 6 §:n nojalla
11117: viä säännöksiä on myös pykälän muissa mo- verosta vapaa auto on muutettu laadultaan
11118: menteissa. Pykälän selkiyttämiseksi sen raken- henkilöautoksi ja merkitty sitä ensi kertaa
11119: netta ehdotetaan muutettavaksi siten, että 1 rekisteröitäessä käytettäväksi ammattimaiseen
11120: momentissa säädettäisiin maksuunpanosta ajo- liikenteeseen. Autorekisterikeskuksen toimitta-
11121: neuvon rakenteen tai käytön muuttuessa. Py- essa rakennemuutoksen johdosta maksuunpa-
11122: kälän 2 momentissa säädettäisiin maksuunpa- noa veroa jätetään maksuunpanematta siten,
11123: nosta niissä tapauksissa, joissa veroa on alen- että autoverokohtelu myös tässä tapauksessa
11124: nettu 7 §:n tai 13 §:n nojalla. Ehdotettu 3 on sama kuin 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksis-
11125: momentti sisältäisi säännöksen maksuunpanos- sa. Tällöin otetaan huomioon myös autoverolle
11126: ta verovapauden edellytysten muutoin kuin lasketun liikevaihtoveron vaikutus. Autorekis-
11127: edellä sanotuissa tapauksissa lakattua olemasta terikeskuksen maksuunpanemalle autoverolle
11128: olemassa sekä säännökset niitä tapauksia var- ei kanneta liikevaihtoveroa, joka kuitenkin
11129: ten, joissa ajoneuvo siirtyy toisen samaan etuu- kannetaan autoverosta maahantuonnin ja Suo-
11130: teen oikeutetun nimiin. Kuten nykyisinkin, messa valmistetun auton verotuksessa. Tätä
11131: maksuunpanoa ei tällöin toimitettaisi, mutta liikevaihtoveroa ei ole autoveroa palautettaessa
11132: luovutuksen saajaan sovellettaisiin veroedulle alennettu. Saman verokohtelun vuoksi autore-
11133: säädettyjen edellytysten muuttuessa 2 momen- kisterikeskuksen veronalennuksena huomioon
11134: tissa maksuunpanosta annettuja säännöksiä. ottamaa määrää on siten pienennetty täysimää-
11135: Pykälän 5 momenttiin sisältyvä säännös, räiselle autoverolle laskettavaa liikevaihtoveroa
11136: jonka mukaan autorekisterikeskus ilmoittaa vastaavalla määrällä.
11137: piiritullikamarille lain 6 §:n 4 momentin mu- Ehdotetussa uudessa menettelyssä autovero
11138: kaisissa tapauksissa verottomuuden ehtojen tulisi maksuunpantavaksi vain laissa veroedulle
11139: täyttymättä jäämisestä ja piiritullikamari toi- säädetyn enimmäismäärän ylittäviltä osin. Au-
11140: mittaa tämän jälkeen veron maksuunpanon, toverolle laskettava liikevaihtovero tulisi niin
11141: 6 1989 vp. - HE n:o 128
11142:
11143: ikään kannettavaksi vain tästä osuudesta. Yh- 2. Taloudelliset ja hallinnolliset
11144: täläisen verokohtelun saavuttamiseksi autove- vaikutukset
11145: rolain 13 a §:ää ehdotetaan muutettavaksi si-
11146: ten, että vain tämä osa laskennallisesta liike-
11147: vaihtoverosta otettaisiin 13 §:n mukaista vä- Vähäpäästöisille autoille myönnettävän vä-
11148: hennystä pienentävänä huomioon. hennyksen korottaminen alentaisi autoveron
11149: tuottoa lain ensimmäisenä soveltamisvuonna
11150: arviolta 30 miljoonalla markalla. Arvio perus-
11151: 17 §. Pykälässä on säännökset autoveron tuu siihen, että näitä malleja tuotaisiin maahan
11152: palauttamisesta invaliditeetin perusteella. Py- runsaat 20 000 kappaletta tuon vuoden aikana.
11153: kälän 1 ja 2 momenttiin sisältyy säännös, Jos vähäpäästöisten mallien arvioidaan olevan
11154: jonka mukaan palautusta tulee hakea viimeis- tuontihinnaltaan vastaavaa tavanomaista rin-
11155: tään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa. nakkaismallia kalliimpi keskimäärin puolella
11156: Tuon lainkohdan mukaan palautusta on uhal- tuon vähennyksen määrästä, vähennyksen vai-
11157: la, että oikeus sen saamiseen on menetetty, kutus autoveron tuottoon olisi mainitulla tuon-
11158: haettava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun haki- timäärällä runsaat 50 miljoonaa markkaa. Au-
11159: ja on merkitty autorekisteriin auton omistajak- toverolle laskettavaan liikevaihtoveroon ehdo-
11160: si. Ehdotettuun 7 §:ään ei vastaavaa määräai- tettu alennus vaikuttaisi lisäksi noin 20 miljoo-
11161: kaa enää sisälly. Hakemuksen teolle säädettyä nalla markalla.
11162: määräaikaa koskevat säännökset ehdotetaan
11163: otettavaksi 17 §:n 1 momenttiin 7 §:ssä säädet- Vähäpäästöisten autojen verotuen kokonais-
11164: tyä vastaavina. Pykälän 2 momentissa ehdote- määrä kasvaa näiden autojen osuuden lisäänty-
11165: taan viitattavaksi 1 momentin säännökseen essä. Kun kaikki uudet ottomoottorilla varus-
11166: määräajasta. tetut muut henkilöautot kuin maastohenkilö-
11167: autot ovat uusien pakokaasupäästömääräysten
11168: 19 §. Pykälän 1 momentin mukaan kannet- mukaisesti vuonna 1992 vähäpäästöisiä, vero-
11169: taessa ajoneuvosta liikevaihtoveroa maahan- vähennys alentaa autoveron tuottoa runsaalla
11170: tuonnin yhteydessä, ajoneuvon tullausarvoon 1 000 miljoonalla markalla ja liikevaihtoveron
11171: lisätään myös auto- ja moottoripyörävero. tuottoa noin 200 miljoonalla markalla vuodes-
11172: Suomessa valmistetun ajoneuvon auto- ja sa tällä hetkellä pysyvästi voimassa oleviin
11173: moottoripyörävero sisältyy vastaavasti valmis- veroperusteisiin verrattuna, jos uusia henkilö-
11174: tajan liikevaihtoveron alaiseen myyntiin. Pykä- autoja myydään tuolloin viime vuotisista vas-
11175: län 2 momentissa on säädetty, ettei ajoneuvos- taava määrä.
11176: ta suoritetun liikevaihtoveron määrää alenneta
11177: sen johdosta, että ajoneuvosta kannettua veroa Ammattimaiseen liikenteeseen käytettävien
11178: on tämän lain säännösten nojalla palautettu. autojen veronpalautusmenettelyn uudistaminen
11179: Menettely on liikevaihtoverojärjestelmän peri- alentaisi liikevaihtoveron tuottoa arviolta 35
11180: aatteiden mukainen, kun kyseessä on jälkikä- miljoonalla markalla vuonna 1990.
11181: teen tapahtuva autoveron palauttaminen.
11182:
11183: Kun ehdotetun 7 §:n mukaan siirryttäisiin 3. Voimaantulo
11184: menettelyyn, jossa autoveroa jo alkujaan mak-
11185: suunpantaisiin vain se määrä, millä vero ylit-
11186: täisi verotuelle lainkohdassa säädetyn määrän, Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti
11187: myös liikevaihtovero laskettaisiin ainoastaan sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi. Lain
11188: maksuunpantavaksi jäävälle osalle autoveroa. 7, 8, 12, 13 ja 13 a, 17 ja 19 §:n säännöksiä
11189: Autoverolain 19 §:n 2 momenttia ehdotetaan sovellettaisiin kuitenkin vasta ajoneuvoihin,
11190: selkiytettäväksi siten, että siinä lueteltaisiin ne jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimite-
11191: tapaukset, joissa autoverolle laskettavaa liike- taan patvana kuuta 19 tai sen
11192: vaihtoveroa ei autoveron palautuksen johdosta jälkeen. Lain 7, 8, 12, 13 ja 13 a §:ää sovellet-
11193: alennettaisi. Näitä tilanteita olisivat ehdotetta- taisiin ennen lain voimaantuloa olevassa muo-
11194: van 19 §:n 2 momentin mukaan autoveron dossaan ajoneuvoihin, jotka on luovutettu tul-
11195: palauttaminen lain 6 a §:n, 17 §:n ja 18 §:n livalvonnasta tai toimitettu ennen viimeksi
11196: nojalla. mainittua päivää.
11197: 1989 vp. - HE n:o 128 7
11198:
11199: 4. Säätämisjärjestys vä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mukaisessa
11200: säätämisjärjestyksessä.
11201:
11202: Koska lakiehdotuksessa ei ole kysymys uu- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
11203: desta tai lisätystä verosta, esitys olisi käsiteltä- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
11204:
11205:
11206:
11207:
11208: Laki
11209: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta
11210:
11211: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11212: muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67)
11213: 5 a §, 7 §, 8 §, 12 §, 13 §:n 1 momentti, 13 a §:n 1 momentti, 17 §:n 1 ja 2 momentti ja 19 §:n 2
11214: momentti,
11215: sellaisina kuin niistä ovat 5 a § väliaikaisesti lakiin lisättynä 9 päivänä joulukuuta 1988
11216: annetulla lailla (1051/88) , 7 § osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1976 ja 18 päivänä
11217: marraskuuta 1988 annetuilla laeilla (1095/76 ja 960/88), 8 § II päivänä toukokuuta I971 ja 4
11218: päivänä joulukuuta 1981 annetuissa laeissa (352/7I ja 822/8I), I2 § osittain muutettuna
11219: mainituilla 29 päivänä joulukuuta I976 ja 4 päivänä joulukuuta I98I annetuilla laeilla, 13 §:n I
11220: momentti ja 13 a §:n 1 momentti I8 päivänä kesäkuuta I980 annetussa laissa (444/80) sekä
11221: 17 §:n 1 ja 2 momentti 12 päivänä joulukuuta I986 annetussa laissa (906/86), sekä
11222: lisätään lakiin uusi 6 a § seuraavasti:
11223:
11224: 5a § 7 §
11225: Vähäpääsiöisen ottomoottorilla varustetun Autosta, joka sitä ensi kertaa rekisteröitäes-
11226: muun henkilöauton kuin maastohenkilöauton sä merkitään käytettäväksi ammattimaiseen lii-
11227: verotusarvoon luettavasta tullausarvosta tai kenteeseen ja jota sen omistaja pääasiallisesti
11228: valmistuskustannuksista vähennetään 4 500 käyttää tällaiseen liikenteeseen, maksuunpan-
11229: markkaa. Vähennys myönnetään autosta, jota naan autoveroa vain se määrä, millä vero
11230: ei ole otettu käyttöön ulkomailla. ylittää 57 000 markkaa.
11231: Edellä 1 momentissa säädettyyn tarkoituk-
11232: 6a§ seen tuleva maahan tuotu auto voidaan tul-
11233: Mikäli veronalaisena maahantuotu auto on lauksen yhteydessä luovuttaa alennetulla verol-
11234: ennen sitä ensi kertaa rekisteröitäessä muutettu la vain tullilain (573/78) 8 §:ssä tarkoitetulle
11235: sellaiseksi, että se olisi 6 §:n I momentin nojal- rekisteröidylle maahantuojalle. Muissa tapauk-
11236: la maahan tuotaessa verosta vapaa, omistaja sissa mainittuun tarkoitukseen tulevan maahan
11237: tai haltija on oikeutettu, mikäli 6 §:n 4 mo- tuodun auton veron alentamisessa noudate-
11238: mentissa säädettyä menettelyä ei ole noudatet- taan, mitä tullilaissa on säädetty tullinoikaisus-
11239: tu, hakemuksesta Helsingin piiritullikamarilta ta ja muutoksenhausta.
11240: saamaan takaisin autosta maahan tuonnin yh- Suoritettaessa veroa maassa tehdasmaisesti
11241: teydessä suoritetun autoveron koko määrän. valmistetusta autosta tai maksuunpantaessa ve-
11242: Palautusta on haettava 6 kuukauden kuluessa roa maassa valmistetusta autosta noudatetaan
11243: siitä, kun hakija on merkitty ajoneuvorekiste- soveltuvin osin, mitä I momentissa on säädet-
11244: riin auton omistajaksi. Vero palautetaan ajo- ty.
11245: neuvon haltijalle vasta tämän tultua merkityksi Mitä tullilaissa tai liikevaihtoverolaissa on
11246: rekisteriin auton omistajaksi. säädetty muutoksenhausta ja oikaisusta, sovel-
11247: Mitä I momentissa on säädetty, noudatetaan letaan myös, jos auto, josta vero on jo suori-
11248: myös, milloin on kysymyksessä maassa valmis- tettu, otetaan käyttöön 1 momentissa säädetyl-
11249: tettu veronalaisena hankittu auto, kuitenkin lä tavalla.
11250: siten, että palautusta haetaan tällöin asiano- Ammattimaisessa liikenteessä tapahtuvan
11251: maiselta lääninverovirastolta. käytön ja muiden 1 momentissa säädettyjen
11252: 8 1989 vp. - HE n:o 128
11253:
11254: alennetun veron edellytysten selvittämisestä teen, alennetun veron alaisen auton käyttöön
11255: säädetään asetuksella. tai veronpalautukseen oikeutetun omistukseen
11256: viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä,
11257: 8§ kun mainittuihin etuihin oikeutettu omistaja
11258: Jos tämän lain nojalla verosta vapaan tai on luovuttanut ajoneuvon, maksuunpanoa ei
11259: alennettuun veroon oikeutetun ajoneuvon ra- kuitenkaan toimiteta. Myös luovutuksen saa-
11260: kennetta on, ottaen huomioon 1 §:n 2 momen- jaan sovelletaan, mitä edellä tässä pykälässä on
11261: tin säännökset, muutettu tai sen käyttö on säädetty.
11262: muuttunut siten, että ajoneuvoa ei enää voida Ennen veron maksuunpanoa autorekisteri-
11263: pitää tämän lain lain nojalla verosta vapaana keskuksen tulee varata maksuvelvolliselle tilai-
11264: taikka 7 §:n 1 momentissa tai 13 a §:ssä tar- suus asiaa koskevan selvityksen esittämiseen.
11265: koitettuun alennettuun veroon oikeutettuna Jos maksuvelvollinen ei asetetussa kohtuulli-
11266: ajoneuvona, on omistaja, jonka omistusaikana sessa määräajassa ole antanut selvitystä, auto-
11267: ajoneuvon rakennetta tai käyttötarkoitusta on rekisterikeskus suorittaa maksuunpanon.
11268: muutettu, velvollinen tekemään tästä ilmoituk-
11269: sen yhden kuukauden kuluessa autorekisteri- 13§
11270: keskukselle. Ilmoitus on tehtävä myös 6 §:n 4 Milloin 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
11271: momentissa tarkoitetuista ajoneuvoista. auto sen luovutushetkellä tai auton verovapau-
11272: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pakettiau- den, veronalennuksen tahi veronpalautuksen
11273: ton rakenteen muuttamisena pidetään myös edellytysten muutoin lakatessa olemasta voi-
11274: auton tavaratilan varustamista istuimin tai is- massa ei ole ollut rekisteriin merkittynä yhtä
11275: tuinten asentamiseen tarkoitetuin laittein. kuukautta, maksuunpantava vero on verova-
11276: Jos tässä pykälässä tarkoitettu ilmoitusvel- paasta autosta ja sellaisesta autosta, josta vero
11277: vollisuus on laiminlyöty, poliisiviranomaisen on alennettu tai palautettu, se määrä, mikä
11278: on estettävä ajoneuvon käyttö, kunnes sanottu autosta olisi tullut sitä tullattaessa tai toimitet-
11279: velvollisuus on täytetty tai vero on maksuun- taessa täysimääräisenä verona kantaa. Autos-
11280: pantu. ta, josta veroa on 7 §:n tai 13 a §:n nojalla
11281: 12 § alennettu, vero on määräämättä tai maksuun-
11282: Jos ajoneuvo, josta tämän lain mukaan ei panematta jätetyn veron määrä korotettuna
11283: ole suoritettava veroa, ilmoitetaan tai olisi yhdellä viidesosalla. Jos auto on mainituissa
11284: ilmoitettava merkittäväksi rekisteriin muuna tapauksissa ollut rekisteriin merkittynä yhden
11285: kuin tämän lain nojalla verosta vapaana ajo- kuukauden tai enemmän, alennetaan maksuun-
11286: neuvona, autorekisterikeskuksen on maksuun- pantavaa veroa yhdellä kolmaskymmeneskuu-
11287: pantava auto- tai moottoripyörävero 8 §:n 1 desosalla jokaista täyttä rekisterissä oloajan
11288: momentissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisen tai, kuukautta kohti.
11289: jos 8 §:ssä tarkoitettu rakenteen muutos on
11290: tehty ennen ensirekisteröintiä, ensirekisteröin-
11291: nissä ajoneuvon omistajaksi merkityn makset- 13 a §
11292: tavaksi. Jos verosta vapaa auto on ennen ensirekiste-
11293: Jos ajoneuvo, joka on 7 §:n 1 momentin tai röintiä muutettu laadultaan henkilöautoksi ja
11294: 13 a §:n nojalla oikeutettu alennettuun veroon, sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis-
11295: ilmoitetaan tai olisi ilmoitettava ajoneuvorekis- teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä-
11296: teriin muuhun kuin mainittujen lainkohtien väksi ja jos rekisteriin merkitty omistaja käyt-
11297: mukaiseen alennettuun veroon oikeuttavaan tää autoa pääasiallisesti tällaiseen liikentee-
11298: käyttöön, autorekisterikeskuksen on maksuun- seen, on autorekisterikeskuksen auton omista-
11299: pantava autovero 7 §:n 1 momentissa säädetyl- jan hakemuksesta 12 §:n 1 momentin mukai-
11300: lä tavalla ajoneuvoa käyttäneen omistajan tai sen maksuunpanon yhteydessä otettava vähen-
11301: hänen oikeudenomistajansa maksettavaksi. nyksenä huomioon 7 §:n 1 momentissa tarkoi-
11302: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty veron tettua maksuunpanematta jätettävää veroa vas-
11303: maksuunpanosta, on noudatettava myös muu- taava määrä alennettuna sillä liikevaihtoveron
11304: toin, jos liikenteessä käytetään ajoneuvoa, jo- määrällä, joka siitä olisi 7 §:n säännökset huo-
11305: ka ei enää täytä verottomuuden, veronpalau- mioon ottaen lisäksi kannettu, jos auto olisi
11306: tuksen tai veronalennuksen ehtoja. Jos ajoneu- tuotu maahan tai toimitettu verollisena.
11307: vo merkitään rekisteriin toisen verottomuu-
11308: 1989 vp. - HE n:o 128 9
11309:
11310: 17 § piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momentis-
11311: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa sa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion va-
11312: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai roista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia
11313: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai au-
11314: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysy- ton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin
11315: vä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja enintään 14 600 markkaa. Palautusta myönne-
11316: jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tään vain autosta, jonka hankinta on invalidil-
11317: tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste le hänen toimensa, työnsä tai ammattiin val-
11318: on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han- mistumista varten tapahtuvan opiskelun hoita-
11319: kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin miseksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voi-
11320: valmistumista varten tapahtuvan opiskelun daan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity
11321: hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin auton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeis-
11322: piiritullikamarin on hakemuksesta määrättävä tään 1 momentissa säädetyssä ajassa.
11323: asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset-
11324: tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä
11325: suoritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, 19 §
11326: kuitenkin enintään 22 400 markkaa. Milloin
11327: hakija ajokortissa olevalla merkinnällä tai Jos ajoneuvosta kannettua veroa on 6 a §:n,
11328: muutoin luotettavasti osoittaa, että hänen on 17 tai 18 §:n säännösten nojalla palautettu,
11329: käytettävä automaattivaihteista autoa, veroa ajoneuvosta suoritetun liikevaihtoveron mää-
11330: palautetaan edellä mainituin edellytyksin enin- rää ei tämän johdosta alenneta.
11331: tään 29 600 markkaa. Jos auto on ollut halti-
11332: jan käytössä, vero palautetaan vasta kun halti-
11333: ja on merkitty auton omistajaksi. Hakemus Tämä laki tulee voimaan patvana
11334: voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröi- kuuta 19 . Lakia sovelletaan ajoneuvoihin,
11335: ty auton omistajaksi, mutta se on tehtävä 6 jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimite-
11336: kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on mer- taan voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, kui-
11337: kitty rekisteriin auton omistajaksi, uhalla että tenkin siten, että lain 7, 8, 12, 13, 13 a, 17 ja
11338: oikeus palautuksen saamiseen on menetetty. 19 §:ää sovelletaan ajoneuvoihin, jotka luovu-
11339: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa tetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan 1 päivä-
11340: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai nä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen. Lain 7, 8,
11341: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- 12, 13 ja 13 a §:ää sovelletaan ennen tämän
11342: ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen lain voimaantuloa olevassa muodossaan ajo-
11343: puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi neuvoihin, jotka on luovutettu tullivalvonnasta
11344: siten alentunut, että hänen pysyvä haitta- tai toimitettu ennen 1 päivää tammikuuta
11345: asteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin 1990.
11346:
11347: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
11348:
11349:
11350: Tasavallan Presidentti
11351: MAUNO KOIVISTO
11352:
11353:
11354:
11355:
11356: Ministeri Ulla Puolanne
11357:
11358:
11359:
11360:
11361: 2 391156U
11362: 10 1989 vp. - HE n:o 128
11363:
11364: Liite
11365:
11366:
11367:
11368:
11369: Laki
11370: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta
11371:
11372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11373: muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67)
11374: 5 a §, 7 §, 8 §, 12 §, 13 §:n 1 momentti, 13 a §:n 1 momentti, 17 §:n 1 ja 2 momentti ja 19 §:n 2
11375: momentti,
11376: sellaisina kuin niistä ovat 5 a § väliaikaisesti lakiin lisättynä 9 päivänä joulukuuta 1988
11377: annetulla lailla (1051/88) , 7 § osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1976 ja 18 päivänä
11378: marraskuuta 1988 annetuilla laeilla (1095/76 ja 960/88), 8 § 11 päivänä toukokuuta 1971 ja 4
11379: päivänä joulukuuta 1981 annetuissa laeissa (352171 ja 822/81), 12 § osittain muutettuna
11380: mainituilla 29 päivänä joulukuuta 1976 ja 4 päivänä joulukuuta 1981 annetuilla laeilla, 13 §:n 1
11381: momentti ja 13 a §:n 1 momentti 18 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (444/80) sekä
11382: 17 §:n 1 ja 2 momentti 12 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (906/86), sekä
11383: lisätään lakiin uusi 6 a § seuraavasti:
11384:
11385: Voimassa oleva laki Ehdotus
11386:
11387: 5a§ 5a§
11388: Vähäpääsiöisen ottomoottorilla varustetun Vähäpääsiöisen ottomoottorilla varustetun
11389: muun henkilöauton kuin maastohenkilöauton muun henkilöauton kuin maastohenkilöauton
11390: verotusarvoon luettavasta tullausarvosta tai verotusarvoon luettavasta tullausarvosta tai
11391: valmistuskustannuksista vähennetään 3 500 valmistuskustannuksista vähennetään 4 500
11392: markkaa. Vähennys myönnetään autosta, jota markkaa. Vähennys myönnetään autosta, jota
11393: ei ole otettu käyttöön ulkomailla ja jonka ei ole otettu käyttöön ulkomailla.
11394: pakokaasupäästöjen pitoisuudet liikenneminis-
11395: teriön erikseen antamien ohjeiden mukaisessa
11396: testissä ajettuina eivät auton käyttöön oton
11397: jälkeen ajetun 80 000 kilometrin matkan, tai,
11398: jos autolla ei ajeta sen viiden ensimmäisen
11399: käyttövuoden aikana mainittua määrää, tuon
11400: ajan päättyessä, ylitä seuraavia arvoja:
11401:
11402: hiilimonoksidi ........... 2,1 g!km
11403: hiilivedyt ................ 0,25 glkm
11404: typen oksidit ............ 0,62 g!km.
11405:
11406: Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty
11407: ajoneuvon enimmäispäästöistä, sovelletaan vä-
11408: hennystä myönnettäessä tieliikennelain nojalla
11409: pakokaasupäästöistä annettavia säännöksiä.
11410:
11411: 6 a§
11412: Mikäli veronalaisena maahantuotu auto on
11413: ennen sitä ensi kertaa rekisteröitäessä muutettu
11414: sellaiseksi, että se olisi 6 §:n 1 momentin nojal-
11415: la maahan tuotaessa verosta vapaa, omistaja
11416: tai haltija on oikeutettu, mikäli 6 §:n 4 mo-
11417: 1989 vp. - HE n:o 128 11
11418:
11419: Voimassa oleva laki Ehdotus
11420:
11421: mentissa säädettyä menettelyä ei ole noudatet-
11422: tu, hakemuksesta Helsingin piiritullikamari/ta
11423: saamaan takaisin autosta maahan tuonnin yh-
11424: teydessä suoritetun autoveron koko määrän.
11425: Palautusta on haettava 6 kuukauden kuluessa
11426: siitä, kun hakija on merkitty ajoneuvorekiste-
11427: riin auton omistajaksi. Vero palautetaan ajo-
11428: neuvon haltijalle vasta tämän tultua merkityksi
11429: rekisteriin auton omistajaksi.
11430: Mitä 1 momentissa on säädetty, noudatetaan
11431: myös, milloin on kysymyksessä maassa valmis-
11432: tettu veronalaisena hankittu auto, kuitenkin
11433: siten, että palautusta haetaan tällöin asian-
11434: omaiselta lääninverovirastolta.
11435: 7§ 7§
11436: Mikäli veronalaisena maahantuotu auto on Autosta, joka sitä ensi kertaa rekisteröitäes-
11437: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- sä merkitään käytettäväksi ammattimaiseen lii-
11438: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä- kenteeseen ja jota sen omistaja pääasiallisesti
11439: väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton käyttää tällaiseen liikenteeseen, maksuunpan-
11440: omistajaksi tai halijaksi ja joka käyttää sitä naan autoveroa vain se määrä, millä vero
11441: pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen, ylittää 57 000 markkaa.
11442: oikeutettu auton oltua haltijan käytössä kui-
11443: tenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton
11444: omistajaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin
11445: piiritullikamarilta takaisin maahan tuotaessa
11446: suoritetun autoveron määrän, kuitenkin enin-
11447: tään 57 000 markkaa. Palautusta on uhalla,
11448: että oikeus sen saamiseen on menetetty, haetta-
11449: va 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on
11450: merkitty autorekisteriin auton omistajaksi.
11451: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on Edellä 1 momentissa säädettyyn tarkoituk-
11452: ennen auton ensirekisteröintiä muutettu sellai- seen tuleva maahan tuotu auto voidaan tul-
11453: seksi, että se olisi 6 §:n 1 momentin nojalla /auksen yhteydessä luovuttaa alennetulla verot-
11454: maahan tuotaessa verosta vapaa, on omistaja ta vain tullilain (573178) 8 §:ssä tarkoitetulle
11455: tai haltija oikutettu, mikäli 6 §:n 4 momentissa rekisteröidyl/e maahantuojal/e. Muissa tapauk-
11456: säädettyä menettelyä ei ole noudatettu, nou- sissa mainittuun tarkoitukseen tulevan maahan
11457: dattaen soveltuvin osin, mitä 1 momentissa on tuodun auton veron alentamisessa noudate-
11458: säädetty, hakemuksesta Helsingin piiritullika- taan, mitä tullilaissa on säädetty tullinoikaisus-
11459: marilta saamaan takaisin autosta maahan ta ja muutoksenhausta.
11460: tuonnin yhteydessä suoritetun autoveron koko
11461: määrän.
11462: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, nouda- Suoritettaessa veroa maassa tehdasmaisesti
11463: tettakoon myös, milloin kysymyksessä on valmistelusta autosta tai maksuunpantaessa ve-
11464: maassa valmistettu veronalaisena hankittu au- roa maassa valmistelusta autosta noudatetaan
11465: to, kuitenkin siten, että palautusta on tällöin soveltuvin osin, mitä 1 momentissa on säädet-
11466: haettava asianomaiselta liikevaihtoverotoimis- ty.
11467: tolta. Mitä tullilaissa tai liikevaihtoverolaissa on
11468: säädetty muutoksenhausta ja oikaisusta, sovel-
11469: letaan myös, jos auto, josta vero on jo suori-
11470: tettu, otetaan käyttöön 1 momentissa säädetyl-
11471: lä tavalla.
11472: 12 1989 vp. - HE n:o 128
11473:
11474: Voimassa oleva laki Ehdotus
11475: Ammattimaisessa liikenteessä tapahtuvan
11476: käytön ja muiden 1 momentissa säädettyjen
11477: alennetun veron edellytysten selvittämisestä
11478: säädetään asetuksella.
11479: 8§ 8§
11480: Jos tämän lain nojalla verosta vapaan ajo- Jos tämän lain nojalla verosta vapaan tai
11481: neuvon rakennetta on muutettu siten, että alennettuun veroon oikeutetun ajoneuvon ra-
11482: ajoneuvoa ei enää voida pitää, ottaen huo- kennetta on, ottaen huomioon 1 §:n 2 momen-
11483: mioon 1 §:n 2 momentin säännökset, tämän tin säännökset, muutettu tai sen käyttö on
11484: lain mukaan verosta vapaana ajoneuvona, on muuttunut siten, että ajoneuvoa ei enää voida
11485: ajoneuvon omistaja velvollinen tekemään tästä pitää tämän lain lain nojalla verosta vapaana
11486: ilmoituksen kuukauden kuluessa autorekisteri- taikka 7 §:n 1 momentissa tai 13 a §:ssä tar-
11487: keskukselle. Samoin on se, joka 7 §:n nojalla koitettuun alennettuun veroon oikeutettuna
11488: on saanut autoveroa takaisin tai jolle autove- ajoneuvona, on omistaja, jonka omistusaikana
11489: roa on 13 a §:n nojalla jätetty maksuunpane- ajoneuvon rakennetta tai käyttötarkoitusta on
11490: matta tahi joka omistaa auton, josta veroa ei muutettu, velvollinen tekemään tästä ilmoituk-
11491: ole 6 §:n 4 momentin nojalla suoritettu tai sen yhden kuukauden kuluessa autorekisteri-
11492: josta veroa on palautettu tai 13 a §:n nojalla keskukselle. Ilmoitus on tehtävä myös 6 § :n 4
11493: jätetty maksuunpanematta, velvollinen, jos au- momentissa tarkoitetuista ajoneuvoista.
11494: toa ei enää käytetä pääasiallisesti ammattimai-
11495: seen liikenteeseen tahi 6 §:n 1 momentissa
11496: tarkoitettuna autona, tekemään tästä edellä
11497: mainitussa ajassa ilmoituksen autorekisterikes-
11498: kukselle. Milloin tässä pykälässä tarkoitettu
11499: ilmoitusvelvollisuus on laiminlyöty, on poliisi-
11500: viranomaisen estettävä ajoneuvon käyttö, kun-
11501: nes sanottu velvollisuus on täytetty.
11502: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pakettiau- Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pakettiau-
11503: ton rakenteen muuttamisena pidetään myös ton rakenteen muuttamisena pidetään myös
11504: auton tavaratilan varustamista istuimia tai is- auton tavaratilan varustamista istuimin tai is-
11505: tuinten asentamiseen tarkoitetuin laittein. tuinten asentamiseen tarkoitetuin laittein.
11506: Jos tässä pykälässä tarkoitettu ilmoitusvel-
11507: vollisuus on laiminlyöty, poliisiviranomaisen
11508: on estettävä ajoneuvon käyttö, kunnes sanottu
11509: velvollisuus on täytetty tai vero on maksuun-
11510: pantu.
11511:
11512: 12 § 12 §
11513: Mikäli ajoneuvo, josta ei ole tämän lain Jos ajoneuvo, josta tämän lain mukaan ei
11514: mukaan suoritettava veroa tai josta vero on ole suoritettava veroa, ilmoitetaan tai olisi
11515: joko kokonan tai osaksi 7 §:n nojalla palautet- ilmoitettava merkittäväksi rekisteriin muuna
11516: tu, tahi josta veroa on 13 a §:n nojalla jätetty kuin tämän lain nojalla verosta vapaana ajo-
11517: maksuunpanematta, ilmoitetaan tai olisi ilmoi- neuvona, autorekisterikeskuksen on maksuun-
11518: tettava merkittäväksi autorekisteriin muuna pantava auto- tai moottoripyörävero 8 §:n 1
11519: kuin tämän lain mukaan verosta vapaana ajo- momentissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisen tai,
11520: neuvona tai muun omistajan tai haltijan kuin jos 8 §:ssä tarkoitettu rakenteen muutos on
11521: ajoneuvosta veropalautuksen saaneen käyttä- tehty ennen ensirekisteröintiä, ensirekisteröin-
11522: jän tai muun kuin sen henkilön, jolle veroa on nissä ajoneuvon omistajaksi merkityn makset-
11523: jätetty maksuunpanematta, hänen kuoltuaan tavaksi.
11524: hänen oikeudenomistajansa tai toisen veronpa-
11525: lautukseen oikeutetun nimiin, tulee auterekiste-
11526: 1989 vp. - HE n:o 128 13
11527:
11528: Voimassa oleva laki Ehdotus
11529: rikeskuksen varattuaan maksuvelvolliselle tilai-
11530: suuden selvityksen esittämiseen maksuunpanna
11531: auto- tai moottoripyörävero sanotun käyttäjän
11532: tai ajoneuvon luovuttaneen oikeudenomistajan
11533: maksettavaksi.
11534: Mitä 1 momentissa on säädetty autoveron Jos ajoneuvo, joka on 7 §:n 1 momentin tai
11535: maksuunpanosta, on myös noudatettava, jos 13 a §:n nojalla oikeutettu alennettuun veroon,
11536: käy ilmi, että autoa, joka vielä on liikenteessä, ilmoitetaan tai olisi ilmoitettava ajoneuvorekis-
11537: ei enää käytetä pääasiallisesti mainittuihin tar- teriin muuhun kuin mainittujen lainkohtien
11538: koituksiin. Sanotun 1 momentin säännöksiä on mukaiseen alennettuun veroon oikeuttavaan
11539: myös sovellettava ammattimaisen liikenteen käyttöön, autorekisterikeskuksen on maksuun-
11540: harjoittajaan, joka, sen mukaan kuin edellä on pantava autovero 7 §:n 1 momentissa säädetyl-
11541: säädetty, on veronhuojennukseen saaneelta lä tavalla ajoneuvoa käyttäneen omistajan tai
11542: hankkinut auton, ilman että veroa on luovu- hänen oikeudenomistajansa maksettavaksi.
11543: tuksen johdosta maksuunpantu.
11544: Autorekisterikeskuksen on myös maksuun- Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty veron
11545: pantava autovero, milloin autosta tehdään tai maksuunpanosta, on noudatettava myös muu-
11546: olisi tehtävä 8 §:ssä tarkoitettu auton raken- toin, jos liikenteessä käytetään ajoneuvoa, jo-
11547: teen muutosta koskeva ilmoitus. ka ei enää täytä verottomuuden, veronpalau-
11548: tuksen tai veronalennuksen ehtoja. Jos ajoneu-
11549: vo merkitään rekisteriin toisen verottomuu-
11550: teen, alennetun veron alaisen auton käyttöön
11551: tai veronpalautukseen oikeutetun omistukseen
11552: viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä,
11553: kun mainittuihin etuihin oikeutettu omistaja
11554: on luovuttanut ajoneuvon, maksuunpanoa ei
11555: kuitenkaan toimiteta. Myös luovutuksen saa-
11556: jaan sovelletaan, mitä edellä tässä pykälässä on
11557: säädetty.
11558: Jos maksuvelvollinen ei asetetussa kohtuulli- Ennen veron maksuunpanoa autorekisteri-
11559: sessa määräajassa ole käyttänyt tilaisuutta sel- keskuksen tulee varata maksuvelvolliselle tilai-
11560: vityksen esittämiseen, autorekisterikeskuksen suus asiaa koskevan selvityksen esittämiseen.
11561: tulee maksuunpanna vero hänen maksettavak- Jos maksuvelvollinen ei asetetussa kohtuulli-
11562: seen. sessa määräajassa ole antanut selvitystä, auto-
11563: rekisterikeskus suorittaa maksuunpanon.
11564:
11565: Jos auto, josta veroa 6 §:n 4 momentin
11566: nojalla ei ole ollut suoritettava, muutetaan
11567: sellaiseksi autoksi, josta vero on suoritettava,
11568: on asianomaisen piiritullikamarin saatuaan asi-
11569: asta autorekisterikeskukselta ilmoituksen mak-
11570: suunpantava autovero maahan tuojan makset-
11571: tavaksi noudattaen soveltuvin osin, mitä edellä
11572: tässä pykälässä on säädetty.
11573:
11574: 13 §. 13§
11575: Milloin 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa Milloin 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
11576: auto sen luovutushetkellä tai auton veronpa- auto sen luovutushetkellä tai auton verovapau-
11577: lautuksen, verovapauden tahi 13 a§:ssä tarkoi- den, veronalennuksen tahi veronpa/autuksen
11578: tetun menettelyn edellytysten muutoin lakates- edellytysten muutoin lakatessa olemasta voi-
11579: sa olemasta voimassa ei ole ollut rekisteriin massa ei ole ollut rekisteriin merkittynä yhtä
11580: merkittynä yhtä kuukautta, maksuunpantava kuukautta, maksuunpantava vero on verova-
11581: 14 1989 vp. - HE n:o 128
11582:
11583: Voimassa oleva laki Ehdotus
11584: vero on verovapaasta autosta ja sellaisesta paasta autosta ja sellaisesta autosta, josta vero
11585: autosta, josta vero on kokonaan palautettu, se on alennettu tai palautettu, se määrä, mikä
11586: määrä, mikä autosta olisi tullut sitä tullattaessa autosta olisi tullut sitä tullattaessa tai toimitet-
11587: tai toimitettaessa verona kantaa, ja sellaisesta taessa täysimääräisenä verona kantaa. Autos-
11588: autosta, josta veroa on osittain palautettu, ta, josta veroa on 7 §:n tai 13 a §:n nojalla
11589: palautetun veron määrä, sekä sellaisesta autos- alennettu, vero on määräämättö tai maksuun-
11590: ta josta veroa jätetty 13 a §:n nojalla mak- panematta jätetyn veron määrä korotettuna
11591: suunpanematta, maksuunpanematta jätetyn yhdellä viidesosalla. Jos auto on mainituissa
11592: veron määrä. Jos auto on sen veronpalautuk- tapauksissa ollut rekisteriin merkittynä yhden
11593: sen, verovapauden tai 13 a §:ssä tarkoitetun kuukauden tai enemmän, alennetaan maksuun-
11594: menettelyn edellytysten lakatessa olemasta voi- pantavaa veroa yhdellä kolmaskymmeneskuu-
11595: massa ollut rekisteriin merkittynä yhden kuu- desosalla jokaista täyttä rekisterissä oloajan
11596: kauden tai enemmän, alennetaan maksuunpan- kuukautta kohti.
11597: tavaa veroa yhdellä kolmaskymmeneskuudeso-
11598: salla jokaista täyttä rekisterissä oloajan kuu-
11599: kautta kohti.
11600:
11601:
11602: 13 a §. 13 a §
11603: Jos 6 §:n nojalla autoverosta vapaa auto on Jos verosta vapaa auto on ennen ensirekiste-
11604: ennen ensirekisteröintiä muutettu laadultaan röintiä muutettu laadultaan henkilöautoksi ja
11605: henkilöautoksi ja sitä ensi kertaa rekisteröitä- sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis-
11606: essä merkitty rekisteriin ammattimaiseen lii- teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä-
11607: kenteeseen käytettäväksi ja jos rekisteriin mer- väksi ja jos rekisteriin merkitty omistaja käyt-
11608: kitty omistaja käyttää autoa pääasiallisesti täl- tää autoa pääasiallisesti tällaiseen liikentee-
11609: laiseen liikenteeseen, on autorekisterikeskuksen seen, on autorekisterikeskuksen auton omista-
11610: omistajan hakemuksesta 12 §:n 3 momentin jan hakemuksesta 12 §:n 1 momentin mukai-
11611: mukaisen maksuunpanon yhteydessä otettava sen maksuunpanon yhteydessä otettava vähen-
11612: vähennyksenä huomioon 7 §:n 1 momentissa nyksenä huomioon 7 §:n 1 momentissa tarkoi-
11613: tarkoitettua palautusta vastaava määrä. Ennen tettua maksuunpanematta jätettävää veroa vas-
11614: vähennyksen tekemistä on 7 §:n 1 momentin taava määrä alennettuna sillä liikevaihtoveron
11615: mukaista palautusta vastaavasta määrästä kui- määrällä, joka siitä olisi 7 §:n säännökset huo-
11616: tenkin vähennettävä ne muut verot ja maksut, mioon ottaen lisäksi kannettu, jos auto olisi
11617: jotka autosta sen verovapauden johdosta on tuotu maahan tai toimitettu verollisena.
11618: jätetty perimättä.
11619:
11620:
11621: 17 § 17 §
11622: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
11623: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
11624: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
11625: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysy- ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysy-
11626: vä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja vä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja
11627: jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee,
11628: tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste
11629: on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han- on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han-
11630: kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin
11631: valmistumista varten tapahtuvan opiskelun valmistumista varten tapahtuvan opiskelun
11632: hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin
11633: piiritullikamarin on hakemuksesta määrättävä piiritullikamarin on hakemuksesta määrättävä
11634: asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset- asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset-
11635: tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä
11636: 1989 vp. - HE n:o 128 15
11637:
11638: Voimassa oleva laki Ehdotus
11639:
11640: suoritettu tai auton hintaan sisältyvä vero, suoritettu tai auton hintaan sisältyvä vero,
11641: kuitenkin enintään 22 400 markkaa. Milloin kuitenkin enintään 22 400 markkaa. Milloin
11642: hakija ajokortissa olevalla merkinnällä tai hakija ajokortissa olevalla merkinnällä tai
11643: muutoin luotettavasti osoittaa, että hänen on muutoin luotettavasti osoittaa, että hänen on
11644: käytettävä automaattivaihteista autoa, veroa käytettävä automaattivaihteista autoa, veroa
11645: palautetaan edellä mainituin edellytyksin enin- palautetaan edellä mainituin edellytyksin enin-
11646: tään 29 600 markkaa. Jos auto on ollut halti- tään 29 600 markkaa. Jos auto on ollut halti-
11647: jan käytössä, vero palautetaan vasta kun halti- jan käytössä, vero palautetaan vasta kun halti-
11648: ja on rekisteröity auton omistajaksi. Hakemus ja on merkitty auton omistajaksi. Hakemus
11649: voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröi- voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröi-
11650: ty auton omistajaksi, mutta se on tehtävä ty auton omistajaksi, mutta se on tehtävä 6
11651: viimeistään 7 §:n 1 momentissa säädetyssä kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on mer-
11652: ajassa. kitty rekisteriin auton omistajaksi, uhalla että
11653: oikeus palautuksen saamiseen on menetetty.
11654: Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa
11655: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
11656: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon- haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
11657: ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen
11658: puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi
11659: siten alentunut, että hänen pysyvä haitta- siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-
11660: asteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin asteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin
11661: piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momentis- piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momentis-
11662: sa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion va- sa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion va-
11663: roista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia roista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia
11664: maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai au- maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai au-
11665: ton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin ton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin
11666: enintään 14 600 markkaa. Palautusta myönne- enintään 14 600 markkaa. Palautusta myönne-
11667: tään vain autosta, jonka hankinta on invalidil- tään vain autosta, jonka hankinta on invalidil-
11668: le hänen toimensa tai työnsä tai ammattiin le hänen toimensa, työnsä tai ammattiin val-
11669: valmistumista varten tapahtuvan opiskelun mistumista varten tapahtuvan opiskelun hoita-
11670: hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus miseksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voi-
11671: voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröi- daan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity
11672: ty auton omistajaksi, mutta se on tehtävä auton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeis-
11673: viimeistään 7 § :n 1 momentissa säädetyssä tään 1 momentissa säädetyssä ajassa.
11674: ajassa.
11675:
11676:
11677: 19 §
11678:
11679: Jos ajoneuvosta kannettua veroa on tämän Jos ajoneuvosta kannettua veroa on 6 a§ :n,
11680: lain säännösten nojalla palautettu, ajoneuvosta 17 tai 18§:n säännösten nojalla palautettu,
11681: suoritetun liikevaihtoveron määrää ei tämän ajoneuvosta suoritetun liikevaihtoveron mää-
11682: johdosta alenneta. rää ei tämän johdosta alenneta.
11683:
11684: Tämä laki tulee voimaan patvana
11685: kuuta 19 . Lakia sovelletaan ajoneuvoihin,
11686: jotka luovutetaan tullivalvonnasta tai toimite-
11687: taan voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, kui-
11688: tenkin siten, että lain 7, 8, 12, 13, 13 a, 17 ja
11689: 19 §:ää sovelletaan ajoneuvoihin, jotka luovu-
11690: tetaan tullivalvonnasta tai toimitetaan 1 päivä-
11691: nä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen. Lain 7, 8,
11692: 16 1989 vp. - HE n:o 128
11693:
11694: Voimassa oleva laki Ehdotus
11695: 12, 13 ja 13 a § :ää sovelletaan ennen tämän
11696: lain voimaantuloa olevassa muodossaan ajo-
11697: neuvoihin, jotka on luovutettu tullivalvonnasta
11698: tai toimitettu ennen 1 päivää tammikuuta
11699: 1990.
11700: 1989 vp. - HE n:o 129
11701:
11702:
11703:
11704:
11705: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi moottoriajoneuvove-
11706: rosta annetun lain muuttamisesta
11707:
11708:
11709:
11710:
11711: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11712:
11713: Esityksessä ehdotetaan henkilöautoista ja säädettäviksi ajoneuvoveron alaisiksi. Linja-
11714: eräistä kuorma- ja erikoisautoista kannettavan auton lisävero ehdotetaan korotettavaksi
11715: varsinaisen ajoneuvoveron määrää korotetta- 60 000 markkaan.
11716: vaksi. Varsinaisen ajoneuvoveron kantoerien Ehdotetut muutokset liittyvät valtion tulo- ja
11717: lukumäärään vaikuttavia markkamääräisiä ra- menoarvioesitykseen vuodelle 1990, ja ne on
11718: joja esitetään korotettaviksi. Liikelaitoksina tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1990
11719: toimivien valtion laitosten ajoneuvot esitetään alusta.
11720:
11721:
11722:
11723:
11724: PERUSTELUT
11725:
11726: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut kuin kaksiakselisista ajoneuvoista, joissa ei
11727: muutokset käytetä varsinaista tai puoliperävaunua. Vii-
11728: meksi toteutettu varsinaisen ajoneuvoveron ko-
11729: 1.1. Varsinaisen ajoneuvoveron määrä rotus kohdentui siten lähinnä raskaille ajoneu-
11730: voille ja ajoneuvoyhdistelmille.
11731: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain (722/ Henkilöautoista suoritettavan varsinaisen
11732: 66) 1 § :n mukaan moottoriajoneuvon käyttä- ajoneuvoveron määrää ehdotetaan korotetta-
11733: misestä muulla voimalla tai polttoaineelia kuin vaksi 69 markasta 87 markkaan ajoneuvon
11734: sekoittamattomalla bensiinillä tai bensiinialko- kokonaispainon 100 kilogramman määräitä tai
11735: holilla on suoritettava valtiolle moottoriajo- sen osalta. Dieselhenkilöauton veron korotta-
11736: neuvoveroa. Moottoriajoneuvoverona peritään minen on tarpeen rahan arvon muutoksen
11737: dieselöljyä, moottoripetroolia tai sähköä käyt- johdosta. Myöskään ympäristönsuojeluun liit-
11738: tämään tarkoitetusta taikka nestekaasua käyt- tyvistä syistä ei ole syytä suosia dieselkäyttöisiä
11739: tävästä moottoriajoneuvosta varsinaista ajo- henkilöautoja, joiden asema muutoin muuttui-
11740: neuvoveroa. Veron määrä lasketaan ajoneuvon si tähänastista edullisemmaksi, kun bensiini-
11741: lajin, kokonaispainon, akselien lukumäärän tai käyttöisissä henkilöautoissa otetaan käyttöön
11742: telirakenteen sekä perävaunun käytön perus- lisäkustannuksia aiheuttavia laitteistoja pako-
11743: teella. Valtaosa varsinaisen ajoneuvoveron kaasupäästöjen rajoittamiseksi.
11744: alaisista ajoneuvoista on dieselkäyttöisiä. Vero Raskaiden ajoneuvojen suurimpia sallittuja
11745: peritään kultakin verovuodelta, jona on kalen- mittoja ja painoja korotettiin 13 päivänä mar-
11746: terivuosi. raskuuta 1987 annetulla asetuksella ajoneuvo-
11747: Henkilöautoista kannettavan varsinaisen asetuksen muuttamisesta (850/87). Sallittu teli-
11748: ajoneuvoveron määrää on viimeksi korotettu paino korotettiin 16 tonnista 18 tonniin ja
11749: vuoden 1986 alusta. Vuoden 1989 alusta koro- Seitsemänakselisten ajoneuvoyhdistelmien suu-
11750: tettiin veroa muista kuorma- ja erikoisautoista rin sallittu paino 48 tonnista 56 tonniin. Kuusi-
11751: 391134V
11752: 2 1989 vp. - HE n:o 129
11753:
11754: akselisten ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu 1.2. Varsinainen ajoneuvovero eräiden val-
11755: paino jäi edelleen 48 tonniin. tion laitosten ajoneovoista
11756:
11757: Enimmäispainojen korotukset tulevat voi- Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 6 §:n
11758: maan vuoden 1990 alusta. Tierasituksen kas- 1 kohdan nojalla valtion ja sen laitosten omis-
11759: vun rajoittamiseksi luovutaan samasta ajan- tamat ja näiden käytössä olevat moottoriajo-
11760: kohdasta lukien nykyisestä maa- ja kiviaines- neuvot ovat varsinaisesta ajoneuvoverosta va-
11761: ten sekä puutavaran kuljetuksessa käytettäväs- paat. Verovapaus on koskenut muun muassa
11762: tä tilavuusperusteisesta kuormitusjärjestelmäs- posti- ja telelaitoksen, Valtionrautateiden ja
11763: muiden vastaavien laitosten laadultaan ajoneu-
11764: tä. Vuoden 1992 alusta voimaan tulevilla mää-
11765: räyksillä on korotettu ulkomaan liikenteessä voveron alaisten ajoneuvojen veroa. Kun näi-
11766: käytettävän ajoneuvoyhdistelmän suurin sallit- den ajoneuvojen verosta aiheutuvat kustan-
11767: tu vetoakselipaino 11,5 tonniin. nukset ovat olleet valtion budjettitalouden pii-
11768: rissä rahoitettavia, on katsottu tarkoituksen-
11769: mukaiseksi olla kantamatta myöskään valtiolle
11770: Liikenneministeriö on arvioinut, ettei tierasi- tulevaa ajoneuvoveroa kyseisistä ajoneuvoista.
11771: tus kokonaisuutena lainkaan nouse ehdotettu- Tämä ajoneuvoveroa koskeva poikkeus yleensä
11772: jen muutosten johdosta. Tämä perustuu yli- noudatettavasta periaatteesta, jonka mukaan
11773: kuormien vähenemiseen, akselien lukumäärän myös valtio suorittaa asianomaisissa säännök-
11774: lisäämiseen ja siihen, että suuremmalla kalus- sissä edellytetyt välilliset verot, ei ole tähänasti-
11775: tolla tietyn tavaramäärän kuljettamiseen riittää sissa olosuhteissa johtanut esimerkiksi kilpailu-
11776: pienempi ajosuorite. Kuitenkin telipainon ko- etuihin yksityiseen liiketoimintaan nähden.
11777: rotus 16 tonnista 18 tonniin voi ensi vaiheessa Liiketoimintaa harjoittava valtion laitos voi-
11778: lisätä käytännön kuormitusta perävaunutto- daan kuitenkin valtion liikelaitoksista annetun
11779: rnissa kuorma-autoissa. Pääasiassa siltojen lain (627 /87) mukaan järjestää toimimaan
11780: vahvistamisesta ja tiestön leventämisestä kui- muun muassa taloudeltaan itsenäisenä liikelai-
11781: tenkin aiheutuu kustannuksia, joiden määräksi toksena. Liikelaitoksia ovat ne laitokset, joista
11782: arvioidaan yleisillä teillä 100-150 milj. mark- on erikseen annettu tätä tarkoittava laitoskoh-
11783: kaa vuodessa. Tarvittavien toimenpiteiden tul- tainen laki. Perustetut tai perustettavat liikelai-
11784: tua suoritetuiksi kustannukset alenevat asteit- tokset voivat toimia myös kilpailuolosuhteissa
11785: tain. Pysyväksi kustannusten kasvun tasoksi muuhun yritystoimintaan nähden. Liikelaitok-
11786: voidaan arvioida noin 30-40 milj. markkaa seksi siirtyvien valtion laitosten asema muuttuu
11787: vuodessa. sillä tavoin, ettei enää voida katsoa olevan
11788: syytä myöntää näiden laitosten omistamille ja
11789: käyttämille ajoneuvoille vapautusta ajoneuvo-
11790: Mainitun ajoneuvoasetuksen muutoksen yh-
11791: verosta. Tämän vuoksi moottoriajoneuvove-
11792: teydessä valtioneuvosto katsoi, että akseli-,
11793: rosta annetun lain 6 §:n 1 kohdassa ehdotetaan
11794: teli- ja kokonaispainojen sekä leveyden koro-
11795: säädettäväksi, ettei valtion ja sen laitosten
11796: tuksen tieverkolle aiheuttamaa rasitusta vastaa-
11797: ajoneuvojen verovapaus koske valtion liikelai-
11798: vasti olisi kuorma-autoliikenteen verotusta tar-
11799: toksista annetussa laissa tarkoitettujen liikelai-
11800: kistettava vuosien 1989 ja 1990 tulo- ja meno-
11801: tosten ajoneuvoja.
11802: arvioesitysten yhteydessä. Tästä johtuvat muu-
11803: tokset olisi toteutettava riippumatta muista
11804: veromuutoksista.
11805: 1.3. Varsinaisen ajoneuvoveron jakautumi-
11806: nen eriin
11807: Sallittujen mittojen ja painojen korotuksesta
11808: yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten kasvu Moottoriajoneuvoverosta annetun lain
11809: ehdotetaan katettavaksi osittain ajoneuvoveron 10 §:n mukaan, sellaisena kuin se on 20 päivä-
11810: korotuksella. Muiden kuorma- ja erikoisauto- nä marraskuuta 1987 annetussa laissa (859/87),
11811: jen kuin kaksiakselisten, joissa ei käytetä perä- varsinaisen ajoneuvoveron kanto suoritetaan
11812: vaunua, ajoneuvoveron määrää ehdotetaan tä- kahdessa erässä, jos veron määrä on vähintään
11813: män vuoksi korotettavaksi 3 markalla ajoneu- 1 400 markkaa, ja neljässä erässä, jos veron
11814: von kokonaispainon 100 kilogramman määräi- määrä on vähintään 2 800 markkaa. Ehdotetut
11815: tä tai sen osalta. muutokset ajoneuvoveron määriin vaikuttaisi-
11816: 1989 vp. - HE n:o 129 3
11817:
11818: vat siten, että vero tulisi useissa tapauksissa koituksena on edelleen jatkaa tätä käytäntöä,
11819: suoritettavaksi useammassa erässä kuin tähän ja sitä varten valtion vuoden 1990 tulo- ja
11820: asti. menoarvioon on liikenneministeriön pääluok-
11821: Veronkantokustannusten nousun välttämi- kaan varattu asianomainen määräraha. Tämä
11822: seksi ja menettelyn pitämiseksi myös veron- ja polttoaineiden hintasuhteet huomioon ot-
11823: alaisten ajoneuvojen käyttäjien kannalta mah- taen linja-autoista suoritettavan lisäveron mää-
11824: dollisimman yksinkertaisena ehdotetaan, että rä esitetään korotettavaksi pysyvänä voimassa
11825: moottoriajoneuvoverolain 10 §:ssä säädettyjä olevasta 20 000 markasta 60 000 markkaan.
11826: markkamääräisiä rajoja korotettaisiin siten, et- Käytännössä linja-autoista ei ole suoritettu
11827: tä varsinaisen ajoneuvoveron kanto toimitettai- lisäveroa. Ehdotuksen tarkoituksena on, ettei
11828: siin kahdessa erässä, jos veron määrä on vä- lisäveroa ryhdyttäisi edelleenkään Iinja-autois-
11829: hintään 1 800 markkaa, ja neljässä erässä, jos ta suorittamaan, vaan näissä käytettäisiin polt-
11830: veron määrä on vähintään 3 600 markkaa. toaineena dieselöljyä.
11831:
11832:
11833: 1.4. Linja-autojen lisävero 2. Taloudelliset vaikutukset
11834: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain Varsinaisen ajoneuvoveron kantaminen eh-
11835: 14 §:n mukaan rekisteröidystä ja rekisteröi- dotetulla tavalla korotettuna lisäisi veron tuot-
11836: mättöiDästä dieselöljyä tai moottoripetroolia toa vuonna 1990 arviolta 75 miljoonalla mar-
11837: käyttämään tarkoitetusta ajoneuvosta on suo- kaiia vuonna 1989 sovellettuihin veroperustei-
11838: ritettava lisäveroa, jos ajoneuvoa käytetään siin verraten. Valtion liikelaitosten ajoneuvoil-
11839: dieselöljyä tai moottoripetroolia lievemmin ve- ta kannettavan veron osuus on tästä noin 10
11840: rotetulla polttoaineena. Lisäveron alaisen polt- miljoonaa markkaa.
11841: toaineen käyttöön katsotaan ryhdytyn, kun Linja-autojen lisäveron määrän korottami-
11842: ajoneuvon polttoainejärjestelmään kuuluvassa nen ehdotetuna tavalla ei muuttaisi nykyistä
11843: säiliössä on tällaista polttoainetta. Lisävero on tilannetta, jossa lisäveroa ei ole maksuunpantu
11844: mainitun lain 15 §:n mukaan suoritettava riip- linja-autoille. Linja-autoliikenteelle lisäveron
11845: pumatta siitä, miten ja missä ajoneuvoa käyte- korotuksesta ei aiheutuisi kustannuksia.
11846: tään.
11847: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain
11848: 16 §:n mukaan lisäveron määrä varsinaisen 3. Voimaantulo
11849: ajoneuvoveron alaisista ajoneuvoista on tuo
11850: vero kaksikymmenkertaisena, kuitenkin vähin-
11851: tään 5 000 markkaa. Vastaavalla tavalla laske- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 patva-
11852: taan lisäveron määrä myös silloin, kun kysees- nä tammikuuta 1990. Lain säännöksiä noudat-
11853: sä on sellainen ajoneuvo, joka ei ole varsinai- taen olisi vero voitava maksuunpanna jo ennen
11854: sen ajoneuvoveron alainen, mutta josta varsi- sanottua päivää.
11855: naisen ajoneuvoveron määrä voidaan ajoneu-
11856: von laadun puolesta laskea. Muista moottori-
11857: ajoneuvoista lisävero on 5 000 markkaa. Linja- 4. Säätämisjärjestys
11858: autoista lisävero on kuitenkin pysyvästi voi-
11859: massa olevan säännöksen mukaan 20 000 Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
11860: markkaa. Vuonna 1989 linja-auton lisävero on jestyksen 68 §:n mukaisessa yhtä vuotta pi-
11861: väliaikaisesti voimassa olevan säännöksen mu- demmältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa
11862: kaan 50 000 markkaa. säätämisj ärj esty ksessä.
11863: Linja-autoliikenteen tukijärjestelmässä on
11864: siirrytty vuoden 1989 alusta lukien polttoaine- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
11865: veron palauttamisesta avoimeen tukeen. Tar- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
11866: 4 1989 vp. - HE n:o 129
11867:
11868:
11869:
11870: Laki
11871: moottoriajoneuvoverosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
11872:
11873: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulukuuta
11874: 1966 annetun lain 5 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 kohta, 10 §:n 1 momentti ja 16 §:n 1 momentti,
11875: sellaisina kuin näistä ovat 5 §:n 1 momentti muutettuna 13 päivänä joulukuuta 1985 ja 18
11876: päivänä marraskuuta 1988 annetuilla laeilla (947 /85 ja 961188), 6 §:n 1 kohta 26 päivänä
11877: kesäkuuta 1981 annetussa laissa (486/81), 10 §:n 1 momentti 20 päivänä marraskuuta 1987
11878: annetussa laissa (859/87) ja 16 §:n 1 momentti 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
11879: (947 /85), näin kuuluviksi:
11880:
11881: 5§ autosta, joka on hyväksytty ja jota käytetään
11882: Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, varsinaisen perävaunun vetoon, kultakin koko-
11883: moottoripetrolia tai sähköä käyttämään tarkoi- naispainon 100 kilogramman määräitä tai sen
11884: tetusta taikka nestekaasua käyttävästä mootto- osalta 54 markkaa.
11885: riajoneuvosta:
11886: 1) henkilöautosta kultakin kokonaispainon
11887: 100 kilogramman määräitä tai sen osalta 87 6§
11888: markkaa ja pakettiautosta kultakin kokonais- Varsinaisesta ajoneuvoverosta ovat vapaat:
11889: painon 100 kilogramman määräitä tai sen osal- 1) moottoriajoneuvot, jotka omistaa ja joita
11890: ta 27 markkaa; käyttää valtio tai sen laitos, valtion liikelaitok-
11891: 2) muusta kuin 3 kohdassa tarkoitetusta sista annetussa laissa (627 /87) tarkoitetun liike-
11892: kaksiakselisesta kuorma- ja erikoisautosta kul- laitoksen omistamia ajoneuvoja kuitenkaan
11893: takin kokonaispainon 100 kilogramman mää- mukaan lukematta,
11894: räitä tai sen osalta 27 markkaa 14 000 kilo-
11895: gramman kokonaispainoon saakka ja kultakin
11896: tämän painon ylittävältä 100 kilogramman ko- 10§
11897: konaispainon määräitä tai sen osalta 54 mark- Varsinainen ajoneuvovero on maksettava ve-
11898: kaa; ronkannossa. Jos suoritettava ajoneuvovero on
11899: 3) kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on vähintään 1 800 markkaa, toimitetaan kanto
11900: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun kahdessa erässä, ja veron määrän ollessa vä-
11901: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo- hintään 3 600 markkaa, neljässä erässä. Ajo-
11902: gramman määräitä tai sen osalta 51 markkaa neuvovero tai sen maksettavaksi erääntynyt erä
11903: ja kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on on maksettava ennen kuin moottoriajoneuvoa
11904: hyväksytty ja jota käytetään varsinaisen perä- asianomaisena vuonna käytetään, jollei rekiste-
11905: vaunun vetoon, kultakin kokonaispainon 100 riviranomainen yksittäistapauksessa toisin
11906: kilogramman määräitä tai sen osalta 54 mark- määrää.
11907: kaa;
11908: 4) muusta kuin 5 kohdassa tarkoitetusta
11909: telirakenteisesta kuorma- tai erikoisautosta ja 16 §
11910: kolme- tai useampiakselisesta kuorma- ja eri- Lisävero on niistä moottoriajoneuvoista,
11911: koisautosta kultakin kokonaispainon 100 ki- joista on suoritettava varsinaista ajoneuvove-
11912: logramman määräitä tai sen osalta 36 markkaa roa tai joista laatunsa puolesta ajoneuvovero
11913: 19 000 kilogramman kokonaispainoon saakka voidaan laskea, jolloin bensiiniä käyttämään
11914: ja kultakin tämän ylittävältä 100 kilogramman tarkoitetun ajoneuvon vero on laskettava
11915: määräitä tai sen osalta 63 markkaa; 5 §:ssä säädetyin perustein, tuo vero kaksikym-
11916: 5) telirakenteisesta kuorma-autosta, joka on menkertaisena, kuitenkin vähintään 5 000
11917: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun markkaa. Muista moottoriajoneuvoista lisäve-
11918: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo- ro on 5 000 markkaa. Linja-auton lisävero on
11919: gramman määräitä tai sen osalta 48 markkaa 60 000 markkaa.
11920: ja telirakenteisesta kuorma-autosta samoin
11921: kuin kolme- tai useampiakselisesta kuorma-
11922: 1989 vp. - HE n:o 129 5
11923:
11924: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- taen voidaan varsinainen ajoneuvovero mak-
11925: kuuta 1990. Tämän lain säännöksiä noudat- suunpanna jo ennen lain voimaan tuloa.
11926:
11927: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
11928:
11929:
11930: Tasavallan Presidentti
11931: MAUNO KOIVISTO
11932:
11933:
11934:
11935:
11936: Ministeri Ulla Puolanne
11937: 6 1989 vp. - HE n:o 129
11938:
11939: Liite
11940:
11941: Laki
11942: moottoriajoneuvoverosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
11943:
11944: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulukuuta
11945: 1966 annetun lain 5 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 kohta, 10 §:n 1 momentti ja 16 §:n 1 momentti,
11946: sellaisina kuin näistä ovat 5 §:n 1 momentti muutettuna 13 päivänä joulukuuta 1985 ja 18
11947: päivänä marraskuuta 1988 annetuilla laeilla (947 /85 ja 961/88), 6 §:n 1 kohta 26 päivänä
11948: kesäkuuta 1981 annetussa laissa (486/81), 10 §:n 1 momentti 20 päivänä marraskuuta 1987
11949: annetussa laissa (859/87) ja 16 §:n 1 momentti 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
11950: (947 /85), näin kuuluviksi:
11951:
11952: Voimassa oleva laki Ehdotus
11953:
11954: 5§ 5§
11955: Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä,
11956: moottoripetrolia tai sähköä käyttämään tarkoi- moottoripetrolia tai sähköä käyttämään tarkoi-
11957: tetusta taikka nestekaasua käyttävästä mootto- tetusta taikka nestekaasua käyttävästä mootto-
11958: riajoneuvosta: riajoneuvosta:
11959: 1) henkilöautosta kultakin kokonaispainon 1) henkilöautosta kultakin kokonaispainon
11960: 100 kilogramman määräitä tai sen osalta 69 100 kilogramman määräitä tai sen osalta 87
11961: markkaa ja pakettiautosta kultakin kokonais- markkaa ja pakettiautosta kultakin kokonais-
11962: painon 100 kilogramman määräitä tai sen osal- painon 100 kilogramman määräitä tai sen osal-
11963: ta 27 markkaa; ta 27 markkaa;
11964: 2) muusta kuin 3 kohdassa tarkoitetusta 2) muusta kuin 3 kohdassa tarkoitetusta
11965: kaksiakselisesta kuorma- ja erikoisautosta kul- kaksiakselisesta kuorma- ja erikoisautosta kul-
11966: takin 100 kilogramman kokonaispainon mää- takin kokonaispainon 100 kilogramman mää-
11967: räitä tai sen osalta 27 markkaa 14 000 kilo- räitä tai sen osalta 27 markkaa 14 000 kilo-
11968: gramman kokonaispainoon saakka ja kultakin gramman kokonaispainoon saakka ja kultakin
11969: tämän painon ylittävältä 100 kilogramman ko- tämän painon ylittävältä 100 kilogramman ko-
11970: konaispainon määräitä tai sen osalta 54 mark- konaispainon määräitä tai sen osalta 54 mark-
11971: kaa; kaa;
11972: 3) kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on 3) kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on
11973: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun
11974: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo- vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo-
11975: gramman määräitä tai sen osalta 48 markkaa gramman määräitä tai sen osalta 51 markkaa
11976: ja kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on ja kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on
11977: hyväksytty ja jota käytetään varsinaisen perä- hyväksytty ja jota käytetään varsinaisen perä-
11978: vaunun vetoon, kultakin kokonaispainon 100 vaunun vetoon, kultakin kokonaispainon 100
11979: kilogramman määräitä tai sen osalta 51 mark- kilogramman määräitä tai sen osalta 54 mark-
11980: kaa; kaa;
11981: 4) muusta kuin 5 kohdassa tarkoitetusta 4) muusta kuin 5 kohdassa tarkoitetusta
11982: telirakenteisesta kuorma- tai erikoisautosta ja telirakenteisesta kuorma- tai erikoisautosta ja
11983: kolme- tai useampiakselisesta kuorma- ja eri- kolme- tai useampiakselisesta kuorma- ja eri-
11984: koisautosta kultakin kokonaispainon 100 ki- koisautosta kultakin kokonaispainon 100 ki-
11985: logramman määräitä tai sen osalta 33 markkaa logramman määräitä tai sen osalta 36 markkaa
11986: 19 000 kilogramman kokonaispainoon saakka 19 000 kilogramman kokonaispainoon saakka
11987: ja kultakin tämän ylittävältä 100 kilogramman ja kultakin tämän ylittävältä 100 kilogramman
11988: määräitä tai sen osalta 60 markkaa; määräitä tai sen osalta 63 markkaa;
11989: 5) telirakenteisesta kuorma-autosta, joka on 5) telirakenteisesta kuorma-autosta, joka on
11990: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun
11991: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo- vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo-
11992: 1989 vp. - HE n:o 129 7
11993:
11994: Voimassa oleva laki Ehdotus
11995: gramman määräitä tai sen osalta 45 markkaa gramman määräitä tai sen osalta 48 markkaa
11996: ja telirakenteisesta kuorma-autosta samoin ja telirakenteisesta kuorma-autosta samoin
11997: kuin kolme- tai useampiakselisesta kuorma- kuin kolme- tai useampiakselisesta kuorma-
11998: autosta, joka on hyväksytty ja jota käytetään autosta, joka on hyväksytty ja jota käytetään
11999: varsinaisen perävaunun vetoon, kultakin koko- varsinaisen perävaunun vetoon, kultakin koko-
12000: naispainon 100 kilogramman määräitä tai sen naispainon 100 kilogramman määräitä tai sen
12001: osalta 51 markkaa. osalta 54 markkaa.
12002:
12003:
12004: 6§ 6§
12005: Varsinaisesta ajoneuvoverosta ovat vapaat: Varsinaisesta ajoneuvoverosta ovat vapaat:
12006: 1) moottoriajoneuvot, jotka omistaa ja joita 1) moottoriajoneuvot, jotka omistaa ja joita
12007: käyttää valtio tai valtion laitos; käyttää valtio tai sen laitos, valtion liikelaitok-
12008: sista annetussa laissa (627/87) tarkoitetun liike-
12009: laitoksen omistamia ajoneuvoja kuitenkaan
12010: mukaan lukematta,
12011:
12012:
12013: 10 § 10§
12014: Varsinainen ajoneuvovero on maksettava ve- Varsinainen ajoneuvovero on maksettava ve-
12015: ronkannossa. Jos suoritettava ajoneuvovero on ronkannossa. Jos suoritettava ajoneuvovero on
12016: vähintään 1 400 markkaa, toimitetaan kanto vähintään 1 800 markkaa, toimitetaan kanto
12017: kahdessa erässä, ja veron määrän ollessa vä- kahdessa erässä, ja veron määrän ollessa vä-
12018: hintään 2 800 markkaa, neljässä erässä. Ajo- hintään 3 600 markkaa, neljässä erässä. Ajo-
12019: neuvovero tai sen maksettavaksi erääntynyt erä neuvovero tai sen maksettavaksi erääntynyt erä
12020: on maksettava ennen kuin moottoriajoneuvoa on maksettava ennen kuin moottoriajoneuvoa
12021: asianomaisena vuonna käytetään, jollei rekiste- asianomaisena vuonna käytetään, jollei rekiste-
12022: riviranomainen yksittäistapauksessa toisin riviranomainen yksittäistapauksessa toisin
12023: määrää. määrää.
12024:
12025:
12026: 16 § 16 §
12027: Lisävero on niistä moottoriajoneuvoista, Lisävero on niistä moottoriajoneuvoista,
12028: joista on suoritettava varsinaista ajoneuvove- joista on suoritettava varsinaista ajoneuvove-
12029: roa tai joista laatunsa puolesta ajoneuvovero roa tai joista laatunsa puolesta ajoneuvovero
12030: voidaan laskea, jolloin bensiiniä käyttämään voidaan laskea, jolloin bensiiniä käyttämään
12031: tarkoitetun ajoneuvon vero on laskettava tarkoitetun ajoneuvon vero on laskettava
12032: 5 §:ssä säädetyin perustein, tuo vero kaksikym- 5 §:ssä säädetyin perustein, tuo vero kaksikym-
12033: menkertaisena, kuitenkin vähintään 5 000 menkertaisena, kuitenkin vähintään 5 000
12034: markkaa. Muista moottoriajoneuvoista lisäve- markkaa. Muista moottoriajoneuvoista lisäve-
12035: ro on 5 000 markkaa. Linja-auton lisävero on ro on 5 000 markkaa. Linja-auton lisävero on
12036: 20 000 markkaa. 60 000 markkaa.
12037:
12038:
12039: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12040: kuuta 1990. Tämän lain säännöksiä noudat-
12041: taen voidaan varsinainen ajoneuvovero mak-
12042: suunpanna jo ennen lain voimaan tuloa.
12043: 1989 vp. - HE n:o 130
12044:
12045:
12046:
12047:
12048: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammatillisten oppilai-
12049: tosten rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta
12050:
12051:
12052:
12053:
12054: ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
12055:
12056: Esityksessä ehdotetaan, että kunnallisissa ja palkkauskustannusten valtionosuus määräytyy
12057: yksityisissä ammatillista peruskoulutusta anta- todellisten menojen mukaan, jatkettaisiin edel-
12058: vissa ammatillisissa oppilaitoksissa vuosina leen vuonna 1990.
12059: 1986-89 noudatettua valtionosuuden myöntä- Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
12060: mismenettelyä, jossa rehtorien ja opettajien 1990 alusta.
12061:
12062:
12063:
12064:
12065: PERUSTELUT
12066:
12067: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut timat erityispiirteet laskennallisissa perusteissa
12068: muutokset olisi mahdollisuuksien mukaan tarkoitus ottaa
12069: samanaikaisesti huomioon.
12070: Ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta Opetusministeriön asettama ammatillisten
12071: annetun lain (494/83), jäljempänä rahoitusla- oppilaitosten tuntikehystyöryhmä on jättänyt
12072: ki, 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan amma- 15 päivänä kesäkuuta 1989 muistionsa ministe-
12073: tillista peruskoulutusta antava kunnallinen op- riölle (opetusministeriön työryhmän muistiaita
12074: pilaitos saa valtionosuutta käyttökustannuksik- 1989:34). Muistio sisältää ehdotuksen ammatil-
12075: si luettaviin rehtorien ja opettajien palkkaus- listen oppilaitosten tuntikehysjärjestelmäksi
12076: kustannuksiin rahamäärän, joka vastaa liki- tarvittavine säännöksineen. Työryhmän muis-
12077: määrin todellisia menoja ja joka määräytyy tio on tällä hetkellä laajalla lausuntokierroksel-
12078: asetuksella säädettävien laskennallisten perus- la ja säännösten valmistelu on kesken, minkä
12079: teiden mukaan. Lain 8 § :n mukaan ammatillis- vuoksi ammatillisissa oppilaitoksissa ei saada
12080: ta peruskoulutusta antava yksityinen oppilaitos tuntikehysjärjestelmää vielä vuoden 1990 alus-
12081: saa valtionavustusta samojen perusteiden mu- ta käyttöön. Tuntikehysjärjestelmää tulisi pyr-
12082: kaan kuin vastaava kunnallinen oppilaitos saa kiä käyttämään laskennallisten valtion-
12083: valtionosuutta. Lain 24 §:n 3 momentin mu- osuusperusteiden lähtökohtana, jolloin tämän
12084: kaan edellä mainittuihin palkkauskustannuk- hetkisten arvioiden mukaan suunniteltu tunti-
12085: siin suoritetaan valtionosuutta ja -avustusta kehysjärjestelmä tulee todennäköisesti asetta-
12086: vuosilta 1986-1989 kuitenkin todellisten me- maan laskennallisille perusteille uudet vaati-
12087: nojen mukaan. mukset. Vastaavasti opetusministeriön hallin-
12088: Edellä tarkoitettujen laskennallisten valtion- nonalalla kuluvana vuonna käynnistetyt val-
12089: osuusperusteiden käyttöönottoa on lykätty nel- tionapujärjestelmän uudistamistoimet tullevat
12090: jällä vuodella, koska on katsottu, että amma- vaikuttamaan käyttökustannusten laskennalli-
12091: tillisiin oppilaitoksiin tulisi kehittää lukiossa ja siin valtionapuperusteisiin. Tämän vuoksi on
12092: peruskoulussa käytössä olevan kaltainen tunti- tarkoituksenmukaista, että palkkausmenojen
12093: kehysjärjestelmä. Tuntikehysjärjestelmän vaa- laskennallisiin valtionapuperusteisiin siirryttäi-
12094:
12095: 39ll58X
12096: 2 1989 vp. - HE n:o 130
12097:
12098: siin vasta sitten, kun muun muassa tuntikehys- 2. Asian valmistelu
12099: järjestelmän edellyttämät järjestelyt voidaan
12100: samalla ottaa huomioon. Asia on valmisteltu virkamiestyönä.
12101: Edellä esitetyn johdosta ehdotetaan, että
12102: rahoituslain 24 §:n 3 momenttia muutettaisiin 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
12103: siten, että ammatillista peruskoulutusta anta- tukset
12104: vissa kunnallisissa ja yksityisissä oppilaitoksis-
12105: sa valtionosuutta ja -avustusta rehtorien ja Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia
12106: opettajien palkoista sekä niistä menevistä työn- vaikutuksia. Rehtorien ja opettajien palkkauk-
12107: antajan sosiaaliturvamaksuista ja eläkevakuu- sen valtionosuutta koskeva todellisten menojen
12108: tusmaksuista aiheutuviin kustannuksiin suori- mukainen määräämismenettely vastaa nykyistä
12109: tettaisiin vielä vuonna 1990 todellisten menojen käytäntöä eikä aiheuta kustannusten lisäystä.
12110: mukaan. Koska valtionosuus ja -avustus mää-
12111: räytyisi todellisten menojen mukaan, luettaisiin 4. Voimaantulo
12112: rahoituslain 2 §:n 2 momentin 5 kohdan sään-
12113: nöksestä poiketen tänä aikana tapaturma- ja Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä-
12114: sairausvakuutuksen perusteella työnantajalle nä tammikuuta 1990.
12115: suoritetut rehtoreita ja opettajia koskevat kor-
12116: vaukset vastaavasti käyttökustannusten vähen- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
12117: nykseksi. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
12118:
12119:
12120:
12121:
12122: Laki
12123: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta
12124:
12125: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3
12126: päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain 24 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä
12127: joulukuuta 1987 annetussa laissa (1249/87), näin kuuluvaksi:
12128:
12129: 24 § työnantajan sosiaaliturvamaksuista ja elä-
12130: Siirtymäsäännökset kevakuutusmaksuista aiheutuviin kustannuk-
12131: siin suoritetaan valtionosuutta ja -avustusta
12132: vuosilta 1986-90 todellisten menojen mukaan.
12133: Edellä 5 §:n 1 momentin 1 kohdasta poike-
12134: ten kunnallisten ja yksityisten ammatillista pe- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12135: ruskoulutusta antavien oppilaitosten rehtorien kuuta 1990.
12136: ja opettajien palkoista sekä niistä menevistä
12137:
12138: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
12139:
12140:
12141: Tasavallan Presidentti
12142: MAUNO KOIVISTO
12143:
12144:
12145:
12146:
12147: Opetusministeri Christoffer Taxell
12148: 1989 vp. - HE n:o 130 3
12149:
12150: Liite
12151:
12152:
12153:
12154: Laki
12155: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta
12156:
12157: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3
12158: päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain 24 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä
12159: joulukuuta 1987 annetussa laissa (1249/87), näin kuuluvaksi:
12160:
12161: Voimassa oleva laki Ehdotus
12162:
12163: 24 §
12164: Siirtymäsäännökset
12165:
12166: Edellä 5 §:n 1 momentin 1 kohdasta poike- Edellä 5 §:n 1 momentin 1 kohdasta poike-
12167: ten kunnallisten ja yksityisten ammatillista pe- ten kunnallisten ja yksityisten ammatillista pe-
12168: ruskoulutusta antavien oppilaitosten rehtorien ruskoulutusta antavien oppilaitosten rehtorien
12169: ja opettajien palkoista sekä niistä menevistä ja opettajien palkoista sekä niistä menevistä
12170: työnantajan sosiaaliturvamaksuista ja elä- työnantajan sosiaaliturvamaksuista ja elä-
12171: kevakuutusmaksuista aiheutuviin kustannuk- kevakuutusmaksuista aiheutuviin kustannuk-
12172: siin suoritetaan valtionosuutta ja -avustusta siin suoritetaan valtionosuutta ja -avustusta
12173: vuosilta 1986-89 todellisten menojen mukaan. vuosilta 1986-90 todellisten menojen mukaan.
12174:
12175: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12176: kuuta 1990.
12177: 1989 vp. - HE n:o 131
12178:
12179:
12180:
12181:
12182: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maidon väliaikaisesta
12183: kiintiömaksusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
12184:
12185:
12186:
12187:
12188: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12189:
12190: Maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta an- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
12191: nettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy-
12192: että kiintiömaksun suuruus alennetaan 10 000 väksytty ja vahvistettu. Sitä sovelletaan mai-
12193: ensimmäiseltä vahvistetun kiintiön ylittävältä dontuottajan vuonna 1989 meijeriin toimitta-
12194: litralta 205 pennistä 50 penniin litralta. maan maitoon.
12195:
12196:
12197:
12198:
12199: ESITYKSEN PERUSTELUT
12200:
12201: 1. Nykyinen tilanne 2. Esityksen tavoitteet ja ehdo-
12202: tetut muutokset
12203: Vuoden 1985 alusta voimaan tullut maidon
12204: kaksihintajärjestelmä perustuu maidon väliai- Maidon kaksihintajärjestelmän käyttöön-
12205: kaisesta kiintiömaksusta annettuun lakiin oton keskeisenä tavoitteena oli muuttaa maata-
12206: (569/84) ja maidon väliaikaisista tuotantokiin- louden markkinoimisvastuu maitoylijäämien
12207: tiöistä annettuun lakiin (570/84). kasvun osalta tuottajakohtaiseksi määräämällä
12208: Maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta anne- maidontuottajille tuotantokiintiöt. Toisaalta
12209: tun lain mukaan on jokainen, joka harjoittaa tavoitteena oli maidontuotannon kasvun py-
12210: Suomessa meijeriliikettä, velvollinen suoritta- säyttäminen sekä pitemmällä aikavälillä tuo-
12211: maan kuukausittain kiintiömaksua niiltä vas- tannon ja kulutuksen tasapainottaminen. Mai-
12212: taanottamiltaan maitolitroilta, jotka ylittävät don tuotanto onkin jatkuvasti laskenut. Sa-
12213: maidontuottajalle vahvistetun vuotuisen tuo- manaikaisesti maitotuotteiden kulutus on kui-
12214: tantokiintiön mukaisen litramäärän. Meijeri- tenkin vähentynyt ja kulutuksen painopiste on
12215: liikkeen on vähennettävä kiintiömaksua vas- siirtynyt vähärasvaisiin tuotteisiin.
12216: taava määrä asianomaiselle maidontuottajalle Maatalouden rakenteen kehittämistarpeet
12217: maksettavasta maidon hinnasta. Maidon kiin- huomioon ottaen kiintiömaksun suuruus olisi
12218: tiömaksun suuruus litraa kohti oli 160 penniä kohtuullista porrastaa sen mukaan, kuinka
12219: vuonna 1985, 200 penniä vuonna 1986 ja 205 suuresta kiintiön ylityksestä on kysymys. Siksi
12220: penniä vuosina 1987, 1988 ja 1989. Tarkoituk- ehdotetaan kiintiömaksun määräksi vahviste-
12221: sena on ollut, että kiintiömaksun suuruus vas- tun tuotantokiintiön ylittävältä 10 000 litralta
12222: taa maidon viennistä aiheutuneita kustannuk- 50 penniä litraa kohden. Muilta osin kiintiö-
12223: sia. maksun suuruus olisi edelleen 205 penniä litral-
12224:
12225: 391163C
12226: 2 1989 vp. - HE n:o 131
12227:
12228: ta. Koska laki on voimassa vuoden 1989 lop- 3. Voimaantulo
12229: puun, koskisi muutaskin vain kyseistä vuotta.
12230: Kiintiömaksuja kannettiin vuodelta 1988 Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol-
12231: noin 13 miljoonan litran perusteella yhteensä lisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksyt-
12232: 26 miljoonaa markkaa. Mikäli maidon kiintiö- ty ja vahvistettu. Sitä sovellettaisiin tuottajan
12233: maksua kannetaan ehdotetuna tavalla vuodelta vuonna 1989 meijeriin toimittamaan maitoon.
12234: 1989, sen tuotoksi arvioidaan 8,8 miljoonaa
12235: markkaa. Lisäksi meijereiltä kannetaan meije-
12236: rikohtaista kiintiömaksua, jonka tuotoksi ar- 4. Säätämisjärjestys
12237: vioidaan vuodelta 1989 noin 2,0 miljoonaa
12238: markkaa. Koska kiintiömaksu alenisi, laki voidaan
12239: Edellä mainitun 50 pennin suuruisen kiintiö- käsitellä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä sääde-
12240: maksun soveltaminen litraa kohden edellyttää, tyllä tavalla.
12241: että tuottajalle on vahvistettu maidon tuotan-
12242: tokiintiö eikä sitä ole lakkautettu. Jollei näin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
12243: ole, kiintiömaksun suuruus on 205 penniä lit- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
12244: raa kohden heti ensimmäiseltä tuotantokiintiön
12245: ylittävältä maitolitralta.
12246: 1989 vp. - HE n:o 131 3
12247:
12248: Laki
12249: maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
12250:
12251: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivä-
12252: nä heinäkuuta 1984 annetun lain 6 §, sellaisena kuin se on 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa
12253: laissa (622/86) seuraavasti:
12254:
12255: 6§
12256: Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12257: niä litralta. Jos tuottajalle on vahvistettu tuo- kuuta 1989. Lakia sovelletaan 1 päivän tammi-
12258: tantokiintiö, on kiintiömaksun suuruus 1 päi- kuuta 1989 jälkeen meijeriin toimitettuun mai-
12259: vänä tammikuuta 1989 alkavalla maksukaudel- toon.
12260: la kuitenkin 10 000 ensimmäiseltä vahvistetun
12261: kiintiön ylittävältä litralta 50 penniä litralta.
12262:
12263:
12264: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
12265:
12266:
12267: Tasavallan Presidentti
12268: MAUNO KOIVISTO
12269:
12270:
12271:
12272:
12273: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
12274: 4 1989 vp. - HE n:o 131
12275:
12276: Liite
12277:
12278:
12279:
12280:
12281: Laki
12282: maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
12283:
12284: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivä-
12285: nä heinäkuuta 1984 annetun lain 6 §, sellaisena kuin se on 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa
12286: laissa (622186) seuraavasti:
12287: Voimassa oleva laki Ehdotus
12288: 6§ 6§
12289: Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen- Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen-
12290: niä litralta. niä litralta. Jos tuottajalle on vahvistettu tuo-
12291: tantokiintiö, on kiintiömaksun suuruus 1 päi-
12292: vänä tammikuuta 1989 alkavalla maksukaudel-
12293: la kuitenkin JO 000 ensimmäiseltä vahvistetun
12294: kiintiön ylittävältä litralta 50 penniä litralta.
12295:
12296: Tämä laki tulee voimaan päivänä
12297: kuuta 1989. Lakia sovelletaan 1 päivän tammi-
12298: kuuta 1989 jälkeen meijeriin toimitettuun mai-
12299: toon.
12300: 1989 vp. - HE n:o 132
12301:
12302:
12303:
12304:
12305: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aluksista aiheutuvan
12306: vesien pilaantomisen ehkäisemisestä annetun lain 3 §:n muutta-
12307: misesta
12308:
12309:
12310:
12311:
12312: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12313:
12314: Esityks<;:ssä ehdotetaan muutettavaksi aluk- Tarkoituksena on välittömästi kieltää raskaan
12315: sista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäise- polttoöljyn kuljettaminen sisävesillä. Liikenne-
12316: misestä annettua lakia eli alusjätelakia siten, ministeriö voitaisiin asetuksella valtuuttaa an-
12317: että ympäristönsuojelullisista syistä tulisi mah- tamaan asiasta tarkempia määräyksiä ja ohjei-
12318: dolliseksi toteuttaa öljy- ja kemikaalisäiliöalus- ta.
12319: ten liikennöintiä koskevia kieltoja ja rajoituk- Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
12320: sia Suomen sisävesialueella. Tarvittavista kiel- mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on
12321: loista ja rajoituksista säädettäisiin asetuksella. hyväksytty ja vahvistettu.
12322:
12323:
12324:
12325:
12326: 390492Y
12327: 2 1989 vp. - HE n:o 132
12328:
12329:
12330:
12331:
12332: SISÄLLYSLUETTELO
12333:
12334: Sivu Sivu
12335: YLEISPERUSTELUT......................... 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 6
12336: 1. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu . . . . . . . . . . . 3 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
12337: 1.1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 2. Tarkemmat säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
12338: 1.1.1. Lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
12339: 1.1.2. Käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
12340: 1.1.3. Muutoksen syyt ja esityksen sisältö 4 LAKITEKSTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
12341: 1.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto............. 4
12342: Laki aluksista aiheutuvan vesien pilaantomisen
12343: 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . 5 ehkäisemisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta . 7
12344: 1989 vp. - HE n:o 132 3
12345:
12346:
12347:
12348:
12349: YLEISPERUSTELUT
12350:
12351:
12352: 1. Nykyinen tilanne ja asian Voimassa olevassa lainsäädännössä on läh-
12353: valmistelu detty periaatteessa siitä, että kansainvälistä
12354: merenkulkua koskevat sopimukset, suositukset
12355: 1.1. Nykyinen tilanne ja määräykset takaavat riittävän turvallisuuden
12356: myös silloin kun öljyä tai vaarallisia aineita
12357: 1.1.1. Lainsäädäntö kuljetetaan aluksilla Suomen sisävesialueella.
12358: Alusjätelain nojalla annetussa alusjätease-
12359: Itämeren alueen merellinen ympäristön suo- tuksessa on kuitenkin erillinen säännös muun
12360: jelua koskeva yleissopimus eli ns. Helsingin muassa öljyn kuljettamisesta kotimaan liiken-
12361: sopimus (SopS 12/80) siltä osin kuin se koskee teessä. Asetuksen 23 §:n mukaan Saimaan ka-
12362: alusten aiheuttaman vesien pilaantumisen eh- navassa tai siihen liittyvällä järvialueella liiken-
12363: käisemistä sekä kansainvälisessä merenkulku- nöivässä öljysäiliöaluksessa tulee olla kaksois-
12364: järjestössä IMO:ssa alusten aiheuttaman meren pohja kaikkien lastisäiliöiden alla ja kiinteä tai
12365: pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 teh- siirrettävä putki- ja pumppausjärjestelmä, jolla
12366: ty kansainvälinen yleissopimus ja sen vuodelta jokaisen säiliön lasti voidaan siirtää toiseen
12367: 1978 oleva lisäpöytäkirja eli niin sanottu säiliöön tai aluksen ulkopuolelle, tai tyhjät
12368: MARPOL 73/78 -sopimus (SopS 51183) ovat säiliöt aluksen sivulla kaikkien lastisäiliöiden
12369: Suomen sisäisessä lainsäädännössä saatettu kohdalla. Lisäksi öljysäiliöaluksessa tulee olla
12370: voimaan aluksista aiheutuvan vesien pilaantu- öljypuomia vähintään aluksen pituuden kol-
12371: misen ehkäisemisestä annetulla lailla (300/79) minkertainen määrä sekä pumppulaitteet ulos
12372: eli alusjätelailla sekä sen nojalla annetulla ase- vuotaneen öljyn keräämiseksi.
12373: tuksella. Säädökset sisältävät erilaisia aluksiin Kuljetettavan pysyvän öljyn määrä sisävesi-
12374: ja niiden varustuksiin sekä liikennöintiin koh- liikenteessä on rajoitettu 200 m 3 :iin lastisäiliötä
12375: distuvia vaatimuksia, jotka ovat tarpeen ympä- kohti, jos lastisäiliö ulottuu suoraan aluksen
12376: ristön suojelemiseksi. kylkeen. Pysyvällä öljyllä tarkoitetaan alusjä-
12377: Alusjätelain 10 ja 20 §:ään sisältyy pääsään- teasetuksen 1 §:n 23 kohdan mukaisesti raaka-
12378: tö, jonka mukaan öljyn tai öljypitoisen seok- öljyä, raskasta poltto- ja dieselöljyä, voiteluöl-
12379: sen sekä vaarallisten nestemäisten aineiden jyjä ja muita pysyvyydeltään näihin verrattavia
12380: päästäminen aluksesta veteen Suomen vesialu- öljytuotteita sekä öljyjätteitä.
12381: eelia on kiellettyä. Lain 3 §:n mukaan asetuk- Edellä esitetyt vaatimukset eivät alusjätease-
12382: sella voidaan antaa vesien pilaantumisen ehkäi- tuksen 23 §:n 4 momentissa olevan poikkeus-
12383: semiseksi tarpeellisia säännöksiä suomalaisen säännöksen mukaisesti koske öljysäiliöaluksia,
12384: aluksen sekä kauppamerenkulkuun Suomen sa- jotka ovat vuoden 1982 aikana liikennöineet
12385: tamien välillä tai sisävesialueella käytettävän Saimaalla.
12386: aluksen rakenteesta, varusteista, miehityksestä Voimassa olevan alusjätelainsäädännön no-
12387: ja käytöstä. Säännös vastaa merilain 8 §:n 2 jalla ei ole katsottu mahdolliseksi antaa vesien
12388: momenttia, jonka nojalla asetuksella voidaan pilaantumisen ehkäisemiseksi alusten liiken-
12389: antaa vastaavanlaisia meriturvallisuuden kan- nöintiä koskevia yleisiä kieltoja tai rajoituksia.
12390: nalta tarpeellisia säännöksiä. Merenkulkuhalli-
12391: tuksen tehtävänä on alusjätelain 4 §:n nojalla
12392: rajoittaa alusten kulkua Suomen vesialueella, 1.1.2. Käytäntö
12393: jos rajoitus katsotaan tarpeelliseksi sää ja jää-
12394: olosuhteista taikka alusten kunnosta tai kulku- Suomen sisävesien tavaraliikenne on keskit-
12395: vesiin nähden suuresta koosta aiheutuvan il- tynyt etupäässä Saimaan vesialueelle. Tällä
12396: meisen vesien pilaantumisen vaaran välttämi- hetkellä Saimaalla ei kuljeteta varsinaisia ym-
12397: seksi. päristölle vaaralliseksi luokiteltuja aineita. Sai-
12398: 4 1989 vp. - HE n:o 132
12399:
12400: maalla kuljetettavista aineista suurimman ym- lakia näiltä osin muutettavaksi. Käytännössä
12401: päristövahingonuhkan aiheuttaa raskas poltto- kuljetuskiellot koskisivat aluksi raskaan poltto-
12402: öljy. öljyn säiliöaluskuljetuksia Saimaan alueella.
12403: Vuonna 1988 Saimaan sisävesillä kuljetetun
12404: rahdin kokonaismäärä oli noin 1,6 miljoonaa
12405: tonnia. Öljytuotteita kuljetettiin noin 57 500 1.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
12406: tonnia, joka oli noin 3,6 OJo Saimaalla kuljete-
12407: tuo rahdin kokonaismäärästä. Raskasta poltto- Öljyn ja vaarallisten aineiden kuljetuksia on
12408: öljyä kuljetettiin 12 889 tonnia. Raskaan polt- käsitelty kauppa- ja teollisuusministeriön aset-
12409: toöljyn kuljetusmäärät ovat vaihdelleet 1970- tamassa säiliöalusten turvallisuustoimikunnas-
12410: luvulla 30 000-45 000 tonniin ja 1980-luvulla sa sekä liikenneministeriön yhteistyössä
12411: niiden kuljetusmäärät ovat vaihdelleet kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa asetta-
12412: 10 000-20 000 tonniin. massa vaarallisten aineiden sisävesikuljetuksia
12413: Viime vuosina Saimaan sisävesillä bensiiniä selvittäneessä työryhmässä. Säiliöalusten tur-
12414: ja raskasta polttoöljyä on kuljetettu suomalai- vallisuustoimikunnan tehtävänä oli selvittää;
12415: sen Bror Husell Ab LTD varustamon Tank- mitkä ovat ympäristövahinkojen ennalta ehkäi-
12416: gard -nimisellä säiliöaluksella. Koska alus on semiseksi riittävät ja asianmukaiset turvalli-
12417: liikennöinyt Saimaalla jo vuoden 1982 aikana, suusvaatimukset säiliöaluksille, jotka kuljetta-
12418: sitä on alusjäteasetuksen poikkeussäännöksen vat öljyä Suomen rannikon satamiin ja sata-
12419: nojalla saatu edelleen käyttää öljyn kuljetuk- mista. Vaarallisten aineiden sisävesikuljetus-
12420: seen, vaikkei sillä ole täydellistä kaksoispoh- työryhmän tehtäväksi puolestaan annettiin sel-
12421: jaa. Mt. Tankgard on vuoden 1989 alussa vittää, mitä vaarallisia aineita Suomessa kulje-
12422: myyty ulkomaille, joten jatkossa Saimaan öljy- tetaan sisävesillä ja mitkä ovat niiden kuljetus-
12423: kuljetukset tulee hoitaa alusjäteasetuksen määrät ja pääkuljetusreitit. Työryhmän tuli
12424: 23 §:n kaksoispohja- ynnä muut vaatimukset laatia yhteenveto siitä, mitä vaarallisten ainei-
12425: täyttävillä öljysäiliöaluksilla. den kuljetussäännöksiä ja -määräyksiä on nou-
12426: Kaasu- ja dieselöljyn kuljetukset on suoritet- datettava kuljetettaessa aluksella näitä aineita
12427: tu lähinnä neuvostoliittolaisilla TN -tyyppisillä Saimaan kanavalla ja Suomen sisävesillä. Mi-
12428: aluksilla. Näiden alusten perusrakenteena on käli edellä mainittujen perusteella osoittautuisi
12429: kuivalastialuksen runko, jossa on viisi erillistä tarpeelliseksi, tuli työryhmän valmistella ehdo-
12430: pystysäiliötä. Tällöin aluksen pohjaan ja laitoi- tukset vaarallisten aineiden sisävesikuljetuksia
12431: hin jää tyhjää tilaa, joka vastaa kaksoispohja- koskevan lainsäädännön kehittämiseksi.
12432: ja kaksoislaitavaatimusta. Säiliöalusten turvallisuustoimikunta antoi
12433: yksimielisen mietintönsä 25 päivänä marras-
12434: kuuta 1987 (Komiteanmietintö 1987:58). Mie-
12435: 1.1 .3. Muutoksen syyt ja esityksen sisältö tintöön sisältyy erilaisia öljykuljetusten turval-
12436: lisuutta lisääviä toimenpide-ehdotuksia. Alus-
12437: Saimaan koko vesistöalue on ympäristön- jätelainsäädännön piiriin kuuluu toimikunnan
12438: suojelullisesti huomattavasti haavoittuvampi ehdotus liikennerajoitusten käyttöönotosta.
12439: kuin merialueet. Saimaan norppa on yksi Vaarallisten aineiden sisävesikuljetuksia kä-
12440: maamme uhanalaisimmista eläinlajeista. Syvä- sitellyt työryhmä on 29 päivänä tammikuuta
12441: väylän alueella tai sen välittömässä läheisyy- 1988 antamassaan mietinnössä (Liikenneminis-
12442: dessä on useita luonnonsuojelualueita, joista teriön julkaisuja 5/88) esittänyt, että raskaan
12443: merkittävin on Linnansaaren kansallispuisto. polttoöljyn kuljetukset Saimaan sisävesillä il-
12444: Tällaisten vesialueiden suojelemiseksi mah- man kaksoispohjaa tulisi kieltää talvikaudeksi
12445: dollisilta öljyn tai vaarallisten aineiden aiheut- eli lokakuun alusta huhtikuun loppuun sekä
12446: tamilta vahingoilta on tarpeen pyrkiä entistä että noin neljän vuoden siirtymäajan kuluttua
12447: turvallisempaan merenkulkuun muun muassa kaikissa Saimaalla öljytuotteita kuljettavissa
12448: soveltamalla tiukkoja turvallisuusvaatimuksia säiliöaluksissa tulisi olla kaksoispohja. Lisäksi
12449: ja liikennerajoituksia. Koska nykyisen alusjäte- työryhmä esitti, että ympäristölle erityisen vaa-
12450: lain nojalla ei ole mahdollista sisävesialueella- rallisten nestemäisten aineiden säiliöaluskulje-
12451: kaan ympäristönsuojelullisista syistä toteuttaa tukset kielletään kokonaan Saimaalla ja että
12452: öljyn tai vaarallisten aineiden kuljetuksia kos- muiden vaarallisten aineiden kuljetuksia sallit-
12453: kevia yleisiä kieltoja tai rajoituksia, ehdotetaan taisiin nykyistä tiukemmin määräyksin.
12454: 1989 vp. - HE n:o 132 5
12455:
12456: Öljyn- ja vaarallisten aineiden kuljetusta on Lausuntokierroksen jälkeen kauppa- ja teol-
12457: lisäksi käsitelty 12 päivänä huhtikuuta 1988 lisuusministeriössä on edelleen valmisteltu alus-
12458: annetussa hallituksen selonteossa eduskunnalle jätelain muutosehdotusta. Ehdotus on rajattu
12459: liikennepolitiikasta. Selonteossa todetaan koskemaan pelkästään sisävesialueella liiken-
12460: muun muassa, että tarkoituksena on kieltää nöiviä öljy- ja kemikaalisäiliöaluksia.
12461: raskaan polttoöljyn kuljetukset sisävesillä. Merenkulkua koskevat asiat ovat siirtyneet 1
12462: Myös 31 päivänä toukokuuta 1988 annettu päivänä syyskuuta 1989 kauppa- ja teollisuus-
12463: valtioneuvoston selonteko eduskunnalle ympä- ministeriöstä liikenneministeriöön.
12464: ristöpolitiikasta sisältää samansuuntaisen kan-
12465: nanoton.
12466: Edellä mainittujen mietintöjen sekä hallituk-
12467: sen kannanottojen pohjalta kauppa- ja teolli-
12468: suusministeriössä valmisteltiin yhteistyössä lii- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
12469: kenneministeriön ja ympäristöministeriön tukset
12470: kanssa ehdotus aluksista aiheutuvan vesien pi-
12471: laantumisen ehkäisemisestä annetun lainsää- Öljyä tai vaarallisia aineita kuljettavien alus-
12472: dännön uudistamiseksi. Ehdotuksessa esitettiin ten liikennöintiä koskevista rajoituksista aiheu-
12473: alusjätelain 3 §:ää muutettavaksi siten, että tuu varustamoille taloudellisia rasitteita, joiden
12474: ympäristönsuojelullisista syistä tulisi mahdolli- suuruus vaihtelee rajoitusten luonteen mukaan.
12475: seksi toteuttaa alusten liikennöintiä koskevia Raskaan polttoöljyn kuljetuskielto kohdis-
12476: kieltoja ja rajoituksia Suomen vesialueella. tuisi käytännössä Porvoosta Kuopioon tapah-
12477: Tarvittavista kielloista ja rajoituksista säädet- tuviin öljykuljetuksiin. Mainitut kuljetukset on
12478: täisiin asetuksella. kuljetustaloudellisesti edullisinta suorittaa lai-
12479: Kauppa- ja teollisuusministeriö on saanut vakuljetuksina Saimaan kanavan kautta. Vesi-
12480: ehdotuksesta lausunnon liikenneministeriöltä, ja ympäristöhallitus on esittänyt, että rautatie-
12481: ympäristöministeriöltä, merenkulkuhallituksel- kuljetuksiin verrattuna saavutettu hyöty on
12482: ta, vesi- ja ympäristöhallitukselta, tie- ja vesi- ollut noin 100 000-200 000 markkaa vuodessa
12483: rakennushallitukselta, Suomen Varustamoyh- kuljetusmääristä riippuen. Kuopion kaupungin
12484: distykseltä, Ålands Redarföreningiltä, Suomen esittämän arvion mukaan vesikuljetuksesta
12485: saatava hyöty olisi vielä huomattavasti suurem-
12486: Laivanpäällystöliitolta, Suomen Konepäällys-
12487: töliitolta, Suomen Merimies-Unionilta, Suo- pi. Kotimaisella tonnistolla ei tällä hetkellä
12488: men Satamaliitolta, Teollisuuden Keskusliitol- suoriteta raskaan polttoöljyn kuljetuksia eikä
12489: ta, Kemian Keskusliitolta, Öljyalan Keskuslii- muitakaan öljykuljetuksia.
12490: tolta, Suomen Vesitieyhdistykseltä, Saimaan Vaikka raskaan polttoöljyn kuljetusten mää-
12491: satamien neuvottelukunnalta, Kuopion kau- rä säilyisi nykyisellään, niin öljyntorjunnasta
12492: pungilta ja Kuopion kauppakamarilta. vastuussa olevien viranomaisten arvion mu-
12493: kaan riittävän torjuntavalmiuden turvaaminen
12494: Periaatteessa puoltavat lausunnot saatiin lii- edellyttäisi useiden miljoonien markkojen li-
12495: kenneministeriöltä, ympäristöministeriöltä, säinvestointeja. Kun torjuntajärjestelmän toi-
12496: vesi- ja ympäristöhallitukselta, Suomen Kone- mivuus Saimaan kapeissa ja virtaavissa vesissä
12497: päällystöliitolta, Suomen Merimies-Unionilta on kyseenalaista, muodostuu raskaan polttoöl-
12498: ja Suomen Satamaliitolta. jyn kuljettaminen, vaikka otetaan huomioon
12499: Muut lausunnonantajat sen sijaan suhtautui- siitä saatavat kuljetustaloudelliset hyödyt, kan-
12500: vat ehdotukseen kielteisesti. Lausunnoissa kat- santaloudellisesti kalliiksi.
12501: sottiin, ettei alusjätelain 3 §:ään tulisi sisällyt- Saimaan öljytorjuntasuunnitelma 1989:ssä
12502: tää ehdotuksen kaltaista yleisluontoista valtuu- esitettyjen tietojen mukaan Saimaan syväväy-
12503: tussäännöstä, jonka nojalla olisi asetusteitse lällä liikennöi kahdeksan raskasta polttoöljyä
12504: mahdollista milloin tahansa ympäristönsuoje- polttoaineena käyttävää alusta. Yhdellä aluk-
12505: lullisista syistä kieltää tai rajoittaa alusten lii- sella voi olla polttoainetta yhteensä 140 m 3 ,
12506: kennöintiä sekä meri- että sisävesialueella. josta raskasta polttoöljyä on 50-100 m 3 •
12507: Useat lausunnonantajat katsoivat, että tulisi Alukset ovat neuvostoliittolaisia Ladoka -tyyp-
12508: vielä perusteellisesti selvittää alueellisten liiken- pisiä aluksia, joiden polttoaine on kaksoispoh-
12509: nerajoitusten toteuttamismahdollisuudet ja vai- jassa eli yhden peliin takana. Koska Saimaalla
12510: kutukset. edellä mainitusta syystä voi raskaan polttoöl-
12511: 6 1989 vp. - HE n:o 132
12512:
12513: jyn kuljetuskiellosta huolimatta tapahtua ras- pauksessa myös raskaan polttoöljyn keräyk-
12514: kaspolttoöljyonnettomuus, tarvitaan siellä öl- seen pystyviä torjunta-aluksia.
12515: jyntorjuntaviranomaisten mukaan joka ta-
12516:
12517:
12518:
12519:
12520: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
12521:
12522:
12523: 1. Lakiehdotuksen perustelut tarpeen sisävesialueiden suojelemiseksi aluksis-
12524: ta vahinko- ja onnettomuustapauksissa vesis-
12525: Alusjätelain 3 §:ää ehdotetaan muutettavak- töön pääsevän öljyn tai vaarallisen aineen ai-
12526: si siten, että siihen lisätään-uusi 2 ja 3 moment- heuttamilta vahingoilta. Raskaan polttoöljyn
12527: ti. Eh<ffitetun -2--momentin mukaan asetuksella kuljetus kiellettäisiin välittömästi. Vaarallisten
12528: voitaisiin antaa vesien pilaantumisen ehkäise- nestemäisten aineiden kuljetuksia koskevat ky-
12529: miseksi öljy- ja kemikaalisäiliöalusten liiken- symykset ovat osittain vielä selvitettävinä.
12530: nöintiä Suomen sisävesialueella koskevia yJei- Alusjäteasetuksen säännöksiä tullaan tarvitta-
12531: siä kieltoja ja rajoituksia. Uusi 3 momentti --essa tarkistamaan myös näiden aineiden kulje-
12532: sisältäisi säännöksen, jonka mukaan liikenne- tusten osalta.
12533: ministeriö voitaisiin asetuksella valtuuttaa an-
12534: tamaan tarkempia määräyksiä ja ohjeita lain-
12535: kohdan soveltamisesta. 3. Voimaantulo
12536:
12537: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol-
12538: 2. Tarkemmat säännökset
12539: lisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksyt-
12540: ty ja vahvistettu.
12541: Asetuksella on tarkoitus säätää sellaisista
12542: öljyä tai vaarallisia aineita kuljettavien alusten
12543: liikennöintiä Suomen sisävesialueilla koskevis- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
12544: ta yleisistä kielloista ja rajoituksista, jotka ovat kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
12545: 1989 vp. - HE n:o 132 7
12546:
12547: Laki
12548: aluksista aiheutuvan vesien pilaantomisen ehkäisemisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta
12549:
12550: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäise-
12551: misestä 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetun lain (300/79) 3 §:ään uusi 2 ja 3 momentti
12552: seuraavasti:
12553:
12554: 3§
12555: Liikenneministeriö voidaan asetuksella val-
12556: Asetuksella voidaan myös antaa öljy- ja tuuttaa antamaan tarkempia määräyksiä ja
12557: kemikaalisäiliöalusten liikennöintiä Suomen si- ohjeita 1 ja 2 momentin soveltamisesta.
12558: sävesialueella koskevia yleisiä kieltoja ja rajoi-
12559: tuksia, jotka ovat tarpeen vesien pilaantumisen Tämä laki tulee voimaan päivänä
12560: ehkäisemiseksi. kuuta 19
12561:
12562: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
12563:
12564:
12565: Tasavallan Presidentti
12566: MAUNO KOIVISTO
12567:
12568:
12569:
12570:
12571: Liikenneministeri Pekka Vennamo
12572: 1989 vp. - HE n:o 133
12573:
12574:
12575:
12576:
12577: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tapaturmavirastosta
12578: annetun lain muuttamisesta
12579:
12580:
12581:
12582:
12583: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12584:
12585: Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi tapatur- Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
12586: mavirastosta annettuun lakiin säännös, jonka päivänä tammikuuta 1990.
12587: mukaan tapaturmavirastolla on valtioneuvos-
12588: ton asettama johtokunta.
12589:
12590:
12591:
12592:
12593: PERUSTELUT
12594:
12595: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu siin kehittämishankkeisiin. Yksiköiden johta-
12596: muutos misedellytyksiä tuli valtioneuvoston päätöksen
12597: mukaan ryhtyä uudistamaan muun muassa
12598: Tapaturmavirastosta annetun lain (389/65) siten, että valtiovarainministeriö asetti toimi-
12599: mukaan tapaturmaviraston tehtävänä on kunnan selvittämään ministeriöiden alaisten
12600: sosiaali- ja terveysministeriön alaisena virasto- keskushallinnon yksiköiden johto-organisaati-
12601: na hoitaa sotilasvammalainsäädännön sekä oiden uudistamisperiaatteita ja valmistelemaan
12602: muiden lakien ja asetusten mukaan sille kuulu- tarvittavia uudistuksia. Tämä niin sanottu
12603: vat tehtävät. Tapaturmavirasto jakaantuu johto-organisaatiotoimikunta tarkasteli ensisi-
12604: osastoihin ja toimistoihin. Tapaturmavirastos- jaisesti keskusvirastoja ja niiden kollegioiden
12605: ta annetun asetuksen (187 /87) mukaan tapa- uudistamistarvetta ja ehdotti kollegioiden kor-
12606: turmavirastossa on yleinen osasto, talousosas- vaamista monipuolisemmilla, joustavimmilla
12607: to, sotilasinvalidiosasto ja sotilashuoltoeläke- ja johto-organisaation tehokkuutta parantavil-
12608: osasto sekä sotilaslääkintäarkisto. Tapaturma- la johtoelimillä, jotka vastaisivat viraston toi-
12609: viraston päällikkönä on ylijohtaja ja hänen minnan päälinjojen määrittämisestä ja kehittä-
12610: apunaan johtaja. Lääketieteellisiä ja sotilaalli- misestä. Tällaiseksi johto-organisaatioksi toi-
12611: sia kysymyksiä varten tapaturmavirastolla on mikunta esitti valtioneuvoston asettamaa joh-
12612: tarpeellinen määrä asiantuntijoita. tokuntaa. Toimikunta ei pitänyt mahdollisena
12613: esittää yhtä yhtenäistä mallia sovellettavaksi
12614: Valtioneuvosto teki 12 päivänä toukokuuta keskushallinnon johto-organisaatioratkaisuna,
12615: 1988 päätöksen toimenpiteistä hallinnon uudis- koska keskushallinnon virastojen ja laitosten
12616: tamiseksi. Päätöksen nojalla on käynnistetty tehtävät ja kehittämistarpeet poikkeavat toisis-
12617: laaja-alainen hallinnon uudistamistyö, joka ja- taan. Toimikunta esitti keskushallinnon johto-
12618: kaantuu kolmentyyppisiin toimenpiteisiin: oh- organisaation uudistamistarpeen ja -periaattei-
12619: jausjärjestelmien uudistamiseen tähtääviin toi- den erillistä virastokohtaista selvittämistä.
12620: menpiteisiin, toimenpiteisiin ministeriöiden
12621: alaisen keskushallinnon yksiköiden ohjattavuu- Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty
12622: den ja yksiköiden johtamisedellytysten paran- tapaturmaviraston johto-organisaation uudis-
12623: tamiseksi sekä hallinnonala- ja virastokohtai- tamistarvetta ja -periaatteita. Tämän selvitys-
12624: 390758M
12625: 2 1989 vp. - HE n:o 133
12626:
12627: työn perusteella ehdotetaan toiminta- ja tulos- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
12628: tavoitteilla tapahtuvan ohjauksen läpiviemisek- tukset
12629: si tapaturmaviraston johto-organisaatiota täy-
12630: dennettäväksi valtioneuvoston asettamalla joh- Uudistuksesta aiheutuu valtiolle kustannuk-
12631: tokunnalla, joka ensisijaisesti palvelisi viraston sia johtokunnan kokous- ja muista palkkioista.
12632: tarpeita ja olisi sille oleellinen lisävoimavara. Muilta osin uudistuksella ei ole taloudellisia
12633: Johtokunnan työn painopiste olisi viraston vaikutuksia.
12634: yleisen toimintapolitiikan, toiminta- ja palvelu-
12635: tavoitteiden määrittämisessä sekä toimintalin-
12636: joista päättämisessä. Johtokunnan kokoonpa- 3. Voimaantulo
12637: nosta ja tehtävistä säädettäisiin asetuksella.
12638: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä-
12639: nä tammikuuta 1990.
12640:
12641: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
12642: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
12643:
12644:
12645:
12646: Laki
12647: tapaturmavirastosta annetun lain muuttamisesta
12648:
12649: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tapaturmavirastosta 1 päivänä heinäkuuta 1965
12650: annettuun lakiin (389/65) siitä 6 päivänä marraskuuta 1987 annetulla lailla (819/87) kumotun
12651: 2 § :n tilalle uusi 2 § seuraavasti:
12652:
12653: 2§
12654: Tapaturmavirastolla on valtioneuvoston Tämä laki tulee voimaan päivänä
12655: asettama johtokunta, jonka kokoonpanosta ja kuuta 19 .
12656: tehtävistä säädetään asetuksella.
12657:
12658:
12659: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
12660:
12661:
12662: Tasavallan Presidentti
12663: MAUNO KOIVISTO
12664:
12665:
12666:
12667:
12668: Ministeri Tarja Halonen
12669: 1989 vp. - HE n:o 134
12670:
12671:
12672:
12673:
12674: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työehtosopimuslain
12675: 2 §:n ja eräiden mainittuun lakiin liittyvien lakien muuttamisesta
12676:
12677:
12678:
12679:
12680: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12681:
12682: Esityksessä ehdotetaan, että jäljennökset tai toimittaminen ehdotetaan järjestettäväksi hal-
12683: tekniset tallenteet työehtosopimuksista sekä linnon sisäisin määräyksin.
12684: kunnallisista ja evankelis-luterilaisen kirkon Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin
12685: virkaehtosopimuksista olisi toimitettava työ- kuuden kuukauden kuluttua niiden vahvistami-
12686: suojeluhallitukselle. Valtion virkaehtosopimus- sesta siten, että niitä sovellettaisiin voimaantu-
12687: ten ja valtionapulaitosten toimiehtosopimusten lon jälkeen tehtäviin työ-, toimi- ja virkaehto-
12688: sopimuksiin.
12689:
12690:
12691:
12692:
12693: YLEISPERUSTELUT
12694:
12695:
12696: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut nansovittelijain toimiston tehtävänä on ollut
12697: muutokset säilyttää edellä mainitut sosiaali- ja terveysmi-
12698: nisteriöön toimitettavat työehtosopimukset ja
12699: 1.1. Nykyinen tilanne pitää niistä kortistoa tai luetteloa. Kun työeh-
12700: tosopimuksia ei sovittelijan toiminnassa ilmoi-
12701: Työsopimuslain (320/70) 17 §:n 1 momentin tetun mukaan tarvita eikä valtakunnansovitte-
12702: mukaan työnantajan on työsopimuksessa tai lija ole sen enempää sopimusten noudattami-
12703: työsuhteessa muuten noudatettava vähintään sen valvoja kuin tulkitsijakaan, poistettiin vel-
12704: niitä palkka- ja muita työehtoja, jotka kysees- vollisuus niiden säilyttämiseen uudesta työriito-
12705: sä olevasta tai siihen lähinnä rionastettavasta jen sovittelusta annetusta asetuksesta (1205/
12706: työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavas- 87).
12707: sa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on Valtion virkaehtosopimuslain 26 §:n (764/
12708: noudatettavaksi määrätty. Laki siis edellyttää 86), kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70)
12709: myös järjestäytymättömältä työnantajalta, että 28 §:n, evankelis-luterilaisen kirkon virkaehto-
12710: hänen on noudatettava kolmansien osapuolien sopimuksista annetun lain (968174) 21 §:n ja
12711: tekemää sopimusta, jota hänelle ei automaatti- yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopi-
12712: sesti toimiteta. muslain (238/79) 21 §:n nojalla on asianomai-
12713: Työehtosopimuslain (436/46) 2 §:n 2 mo- sen työnantajaorganisaation toimitettava jäl-
12714: mentin nojalla on työehtosopimukseen osalli- jennös tehdystä virka- tai toimiehtosopimuk-
12715: sen työnantajapuolen toimitettava sosiaali- ja sesta valtakunnansovittelijain toimistoon.
12716: terveysministeriölle kuukauden kuluessa työeh-
12717: tosopimuksen tekemisestä oikeaksi todistettu
12718: jäljennös sopimuksesta. 1.2. Ehdotetut muutokset
12719: Vuoden 1987 loppuun saakka voimassa ol-
12720: leen työriitojen sovittelusta annetun asetuksen Tarkoituksena on, että työriitojen sovittelus-
12721: (909170) 5 §:n 1 momentin nojalla valtakun- ta annetun asetuksen 11 §:n mukainen velvoite
12722: 390534T
12723: 2 1989 vp. - HE n:o 134
12724:
12725: pitää rekisteriä työ- ja virkaehtosopimuksista röinti järjestettäisiin. Pidemmällä aikavälillä
12726: poistettaisiin valtakunnansovittelijain toimis- voitaneen ajatella, että sopimuksista kehitetään
12727: tolta. Koska sopimusten keskitetty kokoami- Valtion tietokonekeskuksen normitietokannan
12728: nen on edelleenkin perusteltua, esitetään työ- jatkeeksi laajemminkin hyödynnettävissä oleva
12729: suojeluhallitusta työ-, toimi- ja virkaehtosopi- tietokanta. Se palvelisi eri sopijaosapuolten ja
12730: mukset kokoavaksi ja säilyttäväksi viranomai- työsuojeluviranomaisten lisäksi sopimuksia so-
12731: seksi. veltavia tahoja.
12732: Työsuojeluhallituksen tehtävänä on valvoa
12733: työsopimuslain noudattamista ja tässä yhtey-
12734: dessä erityisesti työsopimuslain 17 §:ssä tarkoi- 1.3. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja
12735: tettujen työehtosopimusten noudattamista. Tä-
12736: män valvontatehtävän hoitamiseksi työsuojelu- Eduskunnankin taholta on kiinnitetty huo-
12737: hallitus tarvitsee nopeasti tiedon uusien työeh- miota erityisesti järjestäytymättömien pien-
12738: tosopimusten sisällöstä. Työehtosopimukset si- työnantajien mahdollisuuksiin saada käyttöön-
12739: sältävät työsuhdeasiain ohella sopimus- sä tarvitsemansa työehtosopimukset.
12740: määräyksiä jossain määrin myös työturvalli- Pienteollisuuden Keskusliitto on 4 päivänä
12741: suuteen liittyvistä asioista. Työsuojeluhallituk- toukokuuta 1987 kannellut oikeuskanslerille
12742: sen on tarpeellista olla myös näistä sopimus- yleissitovien työehtosopimusten saatavuudesta.
12743: määräyksistä tietoinen. Apulaisoikeuskansleri on 30 päivänä marras-
12744: Erityisesti järjestäytymättömien työnantajien kuuta 1988 päivätyssä kirjeessään numero 4366
12745: mutta myös työntekijöiden kannalta mahdolli- todennut, että yleissitovien työehtosopimusten
12746: suus saada viranomaiselta tietoa sopimusten saatavuutta on yleisesti pidetty ongelmallisena
12747: olemassaolosta, yleissitovuudesta ja sisällöstä- erityisesti uusien sopimusten valmistumiseen
12748: kin on tarpeellinen silloin, jos tietoa ei muulla liittyvän viivästymisen johdosta.
12749: tavoin ole saatavissa. Tiedon tarve on välittö-
12750: mästi uusien sopimusten solmimisen jälkeen Ehdotuksesta on kuultu sisäasiainministeri-
12751: suuri, koska silloin varsinkin järjestäytymättö- ötä, opetusministeriötä, valtiovarainministe-
12752: mät työntekijät ja työnantajat tiedustelevat riötä, työvoimaministeriötä, kirkkohallitusta,
12753: myös työsuojelutarkastajilta palkkojen tarkis- valtakunnansovittelijaa, työsuojeluhallitusta,
12754: tuksista ja muista sopimusten muutoksista. keskeisiä työmarkkinajärjestöjä sekä Pienteol-
12755: Työsuojeluhallituksella on myös kokemusta lisuuden Keskusliittoa ja Suomen Yrittäjäin
12756: ja edellytykset tehtävän hoitamiseen. Työsuo- Keskusliittoa.
12757: jeluhallitus pitää jo nykyisinkin useita atk-
12758: rekistereitä ja -tiedostoja, kuten Suomen viral-
12759: lista tilastoa XXVI työtapaturmista, työtapa- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
12760: turmien selostusrekisteriä, terveydelle vaarallis- tukset
12761: ten aineiden rekisteröintijärjestelmää, työpaik-
12762: katietojärjestelmiä, kone- ja laitehyväksyntöjä Koska esitys ei edellytä työsuojeluhallituksel-
12763: ja lausuntoja koskevaa rekisteriä sekä panosta- le lisätiloja tai lisähenkilökuntaa, ei esityksellä
12764: jarekisteriä. ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia.
12765: Tietotekniikan antamia mahdollisuuksia hy- Sopimusten toimittaminen työsuojeluhalli-
12766: väksi käyttäen voitaisiin myös työministeriössä tukselle on tulevaisuudessa tarkoituksenmu-
12767: monipuolisemmin ja joustavammin hyödyntää kaista hoitaa yleensä automaattisen tietojenkä-
12768: keskitetysti kerättyjä tietoja sopimusten sisäl- sittelyn avulla. Sopimusten automaattinen siir-
12769: löstä työpolitiikan ja työlainsäädännön kehit- to työsuojeluhallitukselle edellyttää kuitenkin
12770: tämistyössä. Tällöin voitaisiin nopeasti ja kat- tietoliikenneyhteyksiä työsuojeluhallituksen ja
12771: tavasti saada tietoa erilaisten sopimusmääräys- sopijajärjestöjen välille. Tiedot olisi mahdollis-
12772: ten yleisyydestä ja sitä kautta lainsäädännön ta siirtää myös sellaisessa muodossa, joka jous-
12773: mahdollisista muutostarpeista. Myös eri pal- tavasti soveltuu automaattisen tietojenkäsitte-
12774: kansaajaryhmiä koskevien sopimusmääräysten lyn tarpeisiin. Tavoitteena oleva järjestely ai-
12775: vertailu helpottuisi. heuttaa jossain määrin työsuojeluhallitukselle
12776: Tarkoituksena on, että työsuojeluhallitus lisäkustannuksia silloin, kun tekstinkäsittely ei
12777: voisi tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mu- tapahdu automaattisen tietojenkäsittelyn avul-
12778: kaan ratkaista sen, miten sopimusten rekiste- la.
12779: 1989 vp. - HE n:o 134 3
12780:
12781:
12782:
12783:
12784: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
12785:
12786:
12787: 1. Lakiehdotusten perustelut 1.2. Valtion virkaehtosopimuslaki ja yksi-
12788: tyisten valtionapulaitosten toimiehtoso-
12789: 1.1. Työehtosopimuslaki, kunnallinen virka- pimuslaki
12790: ehtosopimuslaki ja laki evankelis-luteri-
12791: laisen kirkon virkaehtosopimuksista Valtion virkaehtosopimuksen toimittamises-
12792: ta valtakunnansovittelijain toimistoon on sää-
12793: detty valtion virkaehtosopimuslain 26 §:ssä.
12794: Otsikossa mainittujen lakien nojalla työnan- Valtion virkaehtosopimuslain 26 § ehdotetaan
12795: tajaosapuolen on toimitettava sopimukset vi- kumottavaksi. Kun kyse on valtionhallinnon
12796: ranomaiselle kuukauden kuluessa joko niiden sisällä tapahtuvasta tiedonsiirrosta viranomai-
12797: tekemisestä, hyväksymisestä tai allekirjoittami- selta toiselle, on tarkoituksenmukaisempaa, et-
12798: sesta. Ehdotuksen mukaan toimittamisvelvolli- tä hallinnon sisäisin ohjein järjestetään se,
12799: suus säilyisi työnantajaosapuolella. Muutos miten myös valtion virkaehtosopimukset ja
12800: olisi, että sopimukset toimitettaisiin vastaisuu- niitä koskevat muutokset toimitettaisiin työ-
12801: dessa työsuojeluhallitukselle yleisperusteluissa suojeluhallitukselle.
12802: esitetyistä syistä. Ehdotus mahdollistaa sopi- Yksityisten valtionapulaitosten sopimus-
12803: musten toimittamisen joko perinteisellä tavalla valtuuskunnasta annetun lain (239/79) 5 §:n
12804: tai tietoteknisiä keinoja hyväksi käyttäen. nojalla sopimusvaltuuskunnan puolesta neu-
12805: Lisäksi ehdotetaan, että työehtosopimuslain vottelut käy valtiovarainministeriö. Valtiova-
12806: 2 §:n 3 momenttia muutettaisiin vastaavasti, rainministeriö huolehtii myös sopimusvaltuus-
12807: jotta myös sopimukseen osallisissa tapahtuvis- kunnalle kuuluvien asioiden valmistelusta ja
12808: ta muutoksista ja sopimuksen voimassaolon sen päätösten täytäntöönpanosta. Kun sama
12809: lakkaamisesta joihinkin tai kaikkiin osapuoliin valtion viranomainen huolehtii sekä valtion
12810: nähden tieto tulisi samalle viranomaiselle. virkaehtosopimuksista että yksityisten valtion-
12811: apulaitosten sopimusvaltuuskunnan tekemistä
12812: Yhdenmukaisuuden vuoksi, ja jotta myös toimiehtosopimuksista, voitaneen myös toimi-
12813: kunnalliset ja evankelis-luterilaisen kirkon vir- ehtosopimusten toimittamista työsuojeluhalli-
12814: kaehtosopimukset olisivat yleisperusteluissa tukselle pitää hallinnon sisäisenä asiana. Tä-
12815: esitetyistä syistä viranomaisten tiedossa ja käy- män vuoksi ehdotetaan myös yksityisten val-
12816: tössä, ehdotetaan, että jäljennökset tai tekniset tionapulaitosten toimiehtosopimuslain 21 § ku-
12817: tallenteet myös näistä sopimuksista olisi toimi- mottavaksi ja toimittamismenettely järjestettä-
12818: tettava työsuojeluhallitukselle. väksi hallinnon sisäisin määräyksin.
12819: Voimassa olevan työehtosopimuslain sana-
12820: muodon nojalla sopimukset on toimitettava
12821: kuukauden kuluessa niiden tekemisestä. Muis-
12822: sa esitykseen sisältyvissä säännöksissä toimitta- 2. Voimaantulo
12823: misvelvollisuus alkaa sopimusten hyväksymi-
12824: sestä tai niiden allekirjoittamisesta. Terminolo- Muutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan
12825: gian yhdenmukaistamiseksi ehdotetaan, että noin kuuden kuukauden kuluttua niiden vah-
12826: toimittamisvelvollisuus alkaisi kaikissa tapauk- vistamisesta ja siten, että voimaantuloajankoh-
12827: sissa sopimuksen allekirjoittamisesta. Järjestel- dan jälkeen tehdyistä sopimuksista jäljennök-
12828: mästä riippuen menettelyt sopimuksia hyväk- set tai tekniset tallenteet on toimitettava työ-
12829: syttäessä voivat olla erilaisia. Sopimusten alle- suojeluhallitukselle samoin kuin ilmoitukset
12830: kirjoittamista voidaan pitää sellaisena ajan- työehtosopimuksiin osallisissa tapahtuvista
12831: kohtana, jolloin sopimukset on jo hyväksytty muutoksista. Myös valtion virkaehtosopimus-
12832: organisaatiota koskevista säännöksistä, mää- lain 26 §:n ja yksityisten valtionapulaitosten
12833: räyksistä tai säännöistä riippumatta. toimiehtosopimuslain 21 §:n kumoaminen sa-
12834: 4 1989 vp. - HE n:o 134
12835:
12836: masta ajankohdasta on tarkoituksenmukaista. kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
12837: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- set:
12838:
12839: 1.
12840: Laki
12841: työehtosopimuslain 2 §:n muuttamisesta
12842:
12843: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopi-
12844: muslain (436/46) 2 §:n 2 ja 3 momentti seuraavasti:
12845:
12846: 2§
12847: lakkaa olemasta voimassa, on sopimukseen
12848: Sopimukseen osallisen työnantajapuolen on osallisen työnantajapuolen toimittettava ilmoi-
12849: kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoitta- tus siitäkin kuukauden kuluessa työsuojeluhal-
12850: misesta lukien toimitettava siitä jäljennös tai litukselle.
12851: tekninen talienne työsuojeluhallitukselle.
12852: Jos työnantaja, työnantajain yhdistys tai Tämä laki tulee voimaan pa1vana
12853: työntekijäin yhdistys jälkeenpäin yhtyy tai yri- kuuta 19 ja sitä sovelletaan voimaantulon
12854: tyksen haltija 5 §:n mukaan tulee osalliseksi jälkeen tehtyihin työehtosopimuksiin ja voi-
12855: työehtosopimukseen taikka jos työehtosopimus maantulon jälkeen tapahtuvista sopimukseen
12856: joihinkin tai kaikkiin siihen osallisiin nähden osallisten muutoksista tehtäviin ilmoituksiin.
12857:
12858:
12859: 2.
12860: Laki
12861: kunnallisen virkaehtosopimuslain 28 §:n muuttamisesta
12862:
12863: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen
12864: virkaehtosopimuslain (669170) 28 § seuraavasti:
12865:
12866: 28 §
12867: Kunnallisen työmarkkinalaitoksen on kuu- Tämä laki tulee voimaan paiVana
12868: kauden kuluessa virkaehtosopimuksen allekir- kuuta 19 ja sitä sovelletaan sen voimaantu-
12869: joittamisesta toimitettava jäljennös tai tekni- lon jälkeen tehtyihin virkaehtosopimuksiin.
12870: nen talienne sopimuksesta työsuojeluhallituk-
12871: selle.
12872:
12873:
12874: 3.
12875: Laki
12876: evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 21 §:n muuttamisesta
12877:
12878: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuk-
12879: sista 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain (968174) 21 § seuraavasti:
12880:
12881: 21 §
12882: Kirkon sopimusvaltuuskunnan on kuukau- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
12883: den kuluessa virkaehtosopimuksen allekirjoit- kuuta 19 ja sitä sovelletaan sen voimaantu-
12884: tamisesta toimitettava jäljennös tai tekninen lon jälkeen tehtyihin virkaehtosopimuksiin.
12885: talienne sopimuksesta työsuojeluhallitukselle.
12886: 1989 vp. - HE n:o 134 5
12887:
12888: 4.
12889: Laki
12890: valtion virkaehtosopimuslain 26 §:n kumoamisesta
12891:
12892: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12893:
12894: 1§ 2§
12895: Tällä lailla kumotaan 6 päivänä marraskuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä
12896: 1970 annetun valtion virkaehtosopimuslain kuuta 19 .
12897: 26 §, sellaisena kuin se on 24 päivänä lokakuu-
12898: ta 1986 annetussa laissa (764/86).
12899:
12900:
12901: 5.
12902: Laki
12903: yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuslain 21 §:n kumoamisesta
12904:
12905: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12906:
12907: 1§ 2§
12908: Tällä lailla kumotaan 23 päivänä helmikuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä
12909: 1979 annetun yksityisten valtionapulaitosten kuuta 19 .
12910: toimiehtosopimuslain (238179) 21 §.
12911:
12912:
12913: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
12914:
12915:
12916: Tasavallan Presidentti
12917: MAUNO KOIVISTO
12918:
12919:
12920:
12921:
12922: Työministeri Matti Puhakka
12923: 6 1989 vp. - HE n:o 134
12924:
12925: Liite
12926: 1.
12927: Laki
12928: työehtosopimuslain 2 §:n muuttamisesta
12929:
12930: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 annetun työehtosopi-
12931: muslain (436/46) 2 §:n 2 ja 3 momentti seuraavasti:
12932:
12933: Voimassa oleva laki Ehdotus
12934: 2§
12935:
12936: Kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä Sopimukseen osallisen työnantajapuolen on
12937: lukien on oikeaksi todistettu jäljennös siitä kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoitta-
12938: sopimukseen osallisen työnantajapuolen toimi- misesta lukien toimitettava siitä jäljennös tai
12939: tettava sosiaaliministeriölle. tekninen talienne työsuojeluhallitukse/le.
12940: Jos työnantaja, työnantajain yhdistys tai Jos työnantaja, työnantajain yhdistys tai
12941: työntekijäin yhdistys jälkeenpäin yhtyy tai yri- työntekijäin yhdistys jälkeenpäin yhtyy tai yri-
12942: tyksen haltija 5 §:n mukaan tulee osalliseksi tyksen haltija 5 §:n mukaan tulee osalliseksi
12943: työehtosopimukseen taikka jos työehtosopimus työehtosopimukseen taikka jos työehtosopimus
12944: joihinkin tai kaikkiin siihen osallisiin nähden joihinkin tai kaikkiin siihen osallisiin nähden
12945: lakkaa olemasta voimassa, on ilmoitus siitäkin lakkaa olemasta voimassa, on sopimukseen
12946: sopimukseen osallisen työnantajapuolen toimi- osallisen työnantajapuolen toimittettava ilmoi-
12947: tettava kuukauden kuluessa sosiaaliministeriöl- tus siitäkin kuukauden kuluessa työsuojeluhal-
12948: le. litukselle.
12949:
12950: Tämä laki tulee voimaan pmvana
12951: kuuta 19 ja sitä sovelletaan voimaantulon
12952: jälkeen tehtyihin työehtosopimuksiin ja voi-
12953: maantulon jälkeen tapahtuvista sopimukseen
12954: osallisten muutoksista tehtäviin ilmoituksiin.
12955:
12956: 2.
12957: Laki
12958: kunnallisen virkaehtosopimuslain 28 §:n muuttamisesta
12959:
12960: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun kunnallisen
12961: virkaehtosopimuslain (669170) 28 § seuraavasti:
12962:
12963: Voimassa oleva laki Ehdotus
12964: 28 §
12965: Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan on kuu- - Kunnallisen työmarkkinalaitoksen on kuu-
12966: kauden kuluessa virkaehtosopimuksen allekir- kauden kuluessa virkaehtosopimuksen allekir-
12967: joittamisesta toimitettava jäljennös sopimuk- joittamisesta toimitettava jäljennös tai tekni-
12968: sesta valtakunnansovittelijan toimistoon. nen talienne sopimuksesta työsuojeluhallituk-
12969: selle.
12970: Tämä laki tulee voimaan patvana
12971: kuuta 19 ja sitä sovelletaan sen voimaantu-
12972: lon jälkeen tehtyihin virkaehtosopimuksiin.
12973: 1989 vp. - HE n:o 134 7
12974:
12975:
12976: 3.
12977: Laki
12978: evankelis-Iuterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 21 §:n muuttamisesta
12979:
12980: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuk-
12981: sista 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain (968174) 21 § seuraavasti:
12982:
12983: Voimassa oleva laki Ehdotus
12984: 21 §
12985: Kirkon sopimusvaltuuskunnan on kuukau- Kirkon sopimusvaltuuskunnan on kuukau-
12986: den kuluessa virkaehtosopimuksen allekirjoit- den kuluessa virkaehtosopimuksen allekirjoit-
12987: tamisesta toimitettava jäljennös valtakunnan- tamisesta toimitettava jäljennös tai tekninen
12988: sovittelijain toimistoon. talienne sopimuksesta työsuojeluhallitukselle.
12989: Tämä laki tulee voimaan päivänä
12990: kuuta 19 ja sitä sovelletaan sen voimaantu-
12991: lon jälkeen tehtyihin virkaehtosopimuksiin.
12992: 1989 vp. - HE n:o 135
12993:
12994:
12995:
12996:
12997: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rakennuslain muutta-
12998: misesta
12999:
13000:
13001:
13002:
13003: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13004:
13005: Rakennuslainsäädännön uudistamisessa on Lisäksi ehdotetaan rakennuslain mukaisia
13006: siirrytty johdonmukaisia kokonaisuuksia käsit- poikkeuslupa-asioita siirrettäväksi ympäristö-
13007: tävien osauudistusten tekemiseen. ministeriöstä ja lääninhallituksista kunnissa
13008: ratkaistaviksi. Nykyistä joustavammalle ja no-
13009: Esityksessä ehdotetaan kaavoitustoimeen
13010: liittyvän päätöksenteon kehittämistä ja kuntien peammalle päätöksenteolle luodaan muutoin-
13011: kin edellytykset. Tonttijakojen käsittelyä yk-
13012: omavastuisen päätöksenteon lisäämistä. Val-
13013: sinkertaistetaan ja nopeutetaan. Myös kunnan
13014: tion viranomaisten valvontaa kuntien kaavoi-
13015: tusta koskevaan päätöksentekoon kevenne- sisäistä päätöksentekoa joustavoitetaan siirtä-
13016: tään, ja sitä pyritään suuntaamaan nykyistä mällä eräissä asioissa päätösvaltaa nykyistä
13017: yleispiirteisempiin maankäytön suunnitelmiin. alemmille päätöksentekotasoille. Antamalla
13018: Yksityiskohtaisen kaavoituksen valvonta alis- kunnanhallitukselle oikeus valtuuston ohella
13019: tusmenettelyin rajataan tapauksiin, joissa val- päättää rakennuskielloista parannetaan kun-
13020: vontatarve kuntien päätöksentekoon on ilmei- nanhallituksen mahdollisuuksia kaavoituksen
13021: ohjauksessa.
13022: nen. Rakennusjärjestysten alistamisvelvollisuu-
13023: Maankäytön suunnittelua pyritään edistä-
13024: desta luovutaan kokonaan.
13025: mään erilaisten tarpeiden yhteen sovittamisek-
13026: Jälkikäteistä valvontaa vähennettäessä ehdo- si, ongelmien ennalta ratkaisemiseksi, tasa-
13027: tetaan suunnittelun avoimuutta ja kansalaisten arvo- ja oikeusturvanäkökohtien huomioon ot-
13028: osallistumismahdollisuuksia lisättäväksi. Kaa- tamiseksi sekä hyvän ympäristön turvaamisek-
13029: voitusta koskevat ristiriidat pyritään ratkaise- si.
13030: maan pääsääntöisesti jo ennen kaavan hyväk- Ympäristöministeriön ja lääninhallitusten
13031: symistä. Alistusvelvollisuudesta luopumisesta tehtäväjakoa selkiinnytetään ja tarkistetaan
13032: huolimatta maankäyttöä koskeviin päätöksiin painottamalla ministeriön tehtäviä hallinnon-
13033: liittyvä valitustie perustuisi nykyisiin muutok- alan yleisessä ohjauksessa ja kehittämisessä.
13034: senhakuviranomaisiin. Kaavojen toteuttamis- Kestävän kehityksen periaate, jota Brundt-
13035: edellytyksiä valitustilanteissa parannetaan. landin komissiossa on käsitelty, ehdotetaan
13036: Muutoksenhakumahdollisuuksia vahvistetun säädettäväksi lähtökohdaksi kaikelle maankäy-
13037: yleiskaavan alueella tapahtuvassa asema- ja tön suunnittelulle.
13038: rakennuskaavoituksessa rajoitetaan kaavojen Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
13039: toteuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. maan 1 päivänä huhtikuuta 1990.
13040:
13041:
13042:
13043:
13044: 390697V
13045: 2 1989 vp. - HE n:o 135
13046:
13047:
13048:
13049:
13050: SISÄLLYSLUETTELO
13051:
13052: Sivu Sivu
13053: YLEISPERUSTELUT ........................ . 3 2. Vertailu pohjoismaiseen lainsäädäntöön ...... . 10
13054: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys ......... . 3 2.1. Ruotsi ................................... . 10
13055: 1.1. Tavoitteet ............................... . 3 2.2. Muutpohjoismaat ....................... . 11
13056: 1.2. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset . 4 3. Asian valmistelu .............................. . 11
13057: 1.2.1. Kaavojen alistusvelvollisuuden su- 3.1. Aikaisemmat selvitykset ja kehittämiseh-
13058: pistaminen ...................... . 5 dotukset ................................. . 11
13059: 1.2.2. Rakennusjärjestysten alistusvel- 3.2. Tämän esityksen valmistelu .............. . 13
13060: vollisuudesta luopuminen ........ . 5
13061: 1.2.3. Eräiden poikkeuslupien siirtämi- 4. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-
13062: nen kunnassa ratkaistaviksi ...... . 6 tukset ......................................... . 13
13063: 1.2.4. Tonttijakojen käsittelyn yksinker- 5. Esityksen taloudelliset vaikutukset ............ . 14
13064: taistaminen ja nopeuttaminen .... 6
13065: 1.2.5. Kunnanhallituksen päätösvallan 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ......... . 14
13066: lisääminen kaavoituksessa ....... . 7 6.1. Vapaakuntakokeilu ...................... . 14
13067: 1.2.6. Kaavojen toteuttamisen edistämi- 6.2. Lääninoikeusuudistus .................... . 14
13068: nen .............................. . 7 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... . 14
13069: 1.2. 7. Hallinnon avoimuuden ja kansa-
13070: laisten osallistumismahdollisuuk- 1. Lakiehdotuksen perustelut .................... . 14
13071: sien lisääminen .................. . 7 2. Tarkemmat säännökset ....................... . 19
13072: 1.2.8. Muutoksenhakujärjestelmän so-
13073: peuttami~en kaavajärjestelmän 3. Voimaantulo ................................. . 20
13074: muutoksnn ...................... . 8 LAKITEKSTIT ............................... . 20
13075: 1.2.9. Muutoksenhakumahdollisuuksien
13076: rajoittaminen vahvistetun yleis- 1. Laki rakennuslain muuttamisesta ............. . 20
13077: kaavan alueella .................. . 9 LIITTEET .................................... . 25
13078: 1.2.10. Valtion viranomaisten toimivalta-
13079: jaon tarkistaminen .............. . 9 1. Rinnakkaistekstit ............................. . 25
13080: 1.2.11. Kestävän kehityksen periaatteen 2. Tilastotietoja kaava- ja poikkeuslupa-asioista .. 33
13081: ottaminen lähtökohdaksi maan-
13082: käytön suunnittelulle ............ . 10
13083: 1989 vp. - HE n:o 135 3
13084:
13085:
13086:
13087:
13088: YLEISPERUSTELUT
13089:
13090:
13091: 1. Esityksen yhteiskunnallinen siin, joihin valvontatarve kohdistuu. Tällaisia
13092: merkitys ovat esimerkiksi valtakunnalliset suojelutavoit-
13093: teet, ylikunnalliset maankäyttökysymykset,
13094: 1.1. Tavoitteet huomattavia ympäristövaikutuksia aiheuttavat
13095: hankkeet ja valtion eri sektoriviranomaisten
13096: Rakennuslain (370/58) mukaan kaavoituk- perusteitujen tarpeiden turvaaminen.
13097: seen liittyvä päätöksenteko kuuluu kunnille. Valtion viranomaisten toiminta lupaviran-
13098: Päätöksentekoa valvotaan alistusmenettelyn omaisena maankäyttöön liittyvissä asioissa on
13099: avulla. Kaavoitushallinnossa 1970-luvulta al- perustunut ennen muuta oikeusturvanäkökoh-
13100: kaen suoritetuista toimivallansiirroista huoli- tiin ja kaavoitusjärjestelmän toimivuuden var-
13101: matta edelleen lähes 85 OJo kaikista kaavarat- mistamiseen. On kuitenkin runsaasti sellaisia-
13102: kaisuista kuuluu valtion viranomaisen, joko kin lupa-asioita, joissa päätöksenteon siirtämi-
13103: ympäristöministeriön tai lääninhallituksen tar- nen kuntiin on mahdollista suunnittelujärjes-
13104: kastettaviksi. Kolmasosa kaikista laadittavista telmien toimivuuden, kansalaisten oikeus-
13105: kaavoista tarkastetaan ministeriössä. turvan sekä ympäristön laadun vaarantumatta.
13106: Ympäristöministeriö ja lääninhallitukset ot- Ministeriötasolla tulee käsiteltäväksi tarpeet-
13107: tavat osaa muuhunkin maankäyttöä koskevaan toman paljon yksittäisiä rakentamishankkeita
13108: päätöksentekoon. Rakentaminen asema-, ra- koskevia asioita. Näitä tehtäviä tulisi siirtää
13109: kennus- tai rantakaava-alueiden ulkopuolisilla suoraan kuntiin ja lääninhallituksiin. Tällä ta-
13110: taaja-asutusalueilla ja rakennuskieltoalueilla voin ympäristöministeriön tehtäviä pystyttäi-
13111: sekä rakentaminen kaavasta poiketen edellyttä- siin painottamaan hallinnonalan yleiseen oh-
13112: vät pääsääntöisesti valtion viranomaisen myön- jaamiseen ja kehittämiseen. Delegoimalla myös
13113: tämää poikkeuslupaa. Näistä, yleensä yksittäi- lääninhallitusten tehtäviä kuntiin luodaan lää-
13114: siä rakennushankkeita koskevista poikkeus- ninhallituksille edellytykset vastaanottaa uusia
13115: lupa-asioistakin noin 20 % käsitellään ympä- tehtäviä ministeriöstä. Ympäristöministeriön ja
13116: ristöministeriössä. lääninhallitusten toimivalta tulee järjestää sel-
13117: Kaavoitushallintoa tulisi ajanmukaistaa ja keäksi ja poistaa päällekkäisyys toimivallan
13118: joustavoittaa siirtämällä ratkaisuvaltaa hallin- jaossa.
13119: nossa alaspäin. Kuntien omavastuista päätök- Nykyistä joustavammalle ja nopeammalle
13120: sentekoa tulisi lisätä. Päätösvallan hajautta- päätöksenteolle tulisi muutoinkin luoda edelly-
13121: mista rajoittavat kuitenkin useiden kuntien tykset. Tässä tarkoituksessa tulisi sallia myös
13122: puutteelliset mahdollisuudet huolehtia maan- kunnallishallinnossa nykyistä laajempi päätös-
13123: käytön suunnitteluun liittyvistä tehtävistä. vallan siirtäminen alemmille päätöksentekota-
13124: Kuntien erilaiset valmiudet tulee ottaa huo- soille. Moniportaisia ja kankeita hallintome-
13125: mioon päätösvaltaa siirrettäessä. Rajoituksena nettelyjä tulisi yksinkertaistaa.
13126: laajalle päätösvallan siirtämiselle on lisäksi se, Maankäytön suunnittelun jälkivalvontaa vä-
13127: ettei kaavoitusjärjestelmässämme ole ennalta hennettäessä suunnittelun avoimuutta ja kan-
13128: riittävästi turvattu valtakunnallisten tavoittei- salaisten osallistumismahdollisuuksia tulee lisä-
13129: den huomioon ottamista kuntien päätöksen- tä. Tällä tavoin maankäyttöön liittyvät mah-
13130: teossa. dolliset ristiriidat voidaan ratkaista jo ennen
13131: Vaikka kuntien kaavoitusta on siten edelleen kaavan hyväksymistä. Kansalaisten mahdolli-
13132: eräiltä osin tarpeen alistusmenettelyllä valvoa, suuksia seurata ympäristöään koskevaa pää-
13133: on valvonnan olennaiseen supistamiseen aihet- töksentekoa tulisi parantaa. Eri osapuolten
13134: ta. On pyrittävä luomaan järjestelmä, jolla oikeusturva varmistetaan säilyttämällä muu-
13135: valvontaa kevennetään ja suunnataan se yleis- toksenhaku lähes entisessä laajuudessa. Hierar-
13136: piirteisiin maankäyttöratkaisuihin tai päätök- kisesta kaavajärjestelmästä johtuvaa päällek-
13137: 4 1989 vp. - HE n:o 135
13138:
13139: käistä muutoksenhakua tulisi kuitenkin kaavo- jentamalla yhtäältä niiden kuntien maaraa,
13140: jen toteuttamismahdollisuuksien parantamisek- jotka voivat tehdä vähäisiä kaavamuutoksia
13141: si rajoittaa. Muutoksenhakujärjestelmän tulisi ilman alistusta, ja toisaalta laajentamalla olen-
13142: edelleenkin perustua kaavoitushallinnon asian- naisesti kaavoitustoimeltaan kehittyneiden
13143: tuntemukseen. kuntien oikeutta tehdä kaavapäätöksiä ilman
13144: Järjestelmää kehitettäessä tulee samalla huo- alistamista.
13145: lehtia siitä, että kunnilla säilyy edellytykset Vähäisten kaavamuutosten alistamisesta voi-
13146: maapolitiikan asianmukaiseen hoitamiseen. daan luopua kaikkien kuntien osalta. Itsenäi-
13147: Vaikka tämän esityksen yhteydessä pääosin sen päätöksenteon laajuus voidaan rajata vas-
13148: rajoitutaan menettelytapojen kehittämiseen, on taamaan sitä oikeutta, mikä kaavoitustoimel-
13149: syytä osin puuttua myös rakennuslaissa maan- taan kehittyneillä kunnilla on nykyisin ministe-
13150: käytön suunnittelulle säädettyihin ympäristölli- riön päätöksen nojalla. Rajaus on osoittautu-
13151: siin tavoitteisiin. Brundtlandin komission nut riittävän yksiselitteiseksi. Rajoitetusta alis-
13152: omaksuman kestävän kehityksen periaatteen tamisvelvollisuudesta säädettäisiin rakennus-
13153: tulisi saada ilmaisunsa rakennuslaissa kaikkea lain alistamista koskevissa säännöksissä. Vä-
13154: maankäytön suunnittelua koskevana. häisen kaavamuutoksen sisällöstä säädettäisiin
13155: Edellä olevat tavoitteet voidaan saavuttaa asetuksella.
13156: rakennuslain voimassa olevan järjestelmän
13157: pohjalta sitä ajanmukaistamaila ja hallinnon Kaavoitustoimeltaan kehittyneiden kuntien
13158: tehtäväjakoa tarkistamalla. kohdalla kaavamuutosten alistamista voidaan
13159: olennaisesti supistaa nykyisestään. Alistamis-
13160: velvollisuuden piiriin tulisi jäädä vain sellaiset
13161: 1.2. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutok- kaavojen muutokset, joissa puututaan laissa
13162: set erityisesti suojattuihin aluevarauksiin, kuten
13163: puistoihin ja muihin virkistysalueisiin tai ra-
13164: 1.2 .1. Kaavojen alistusvelvollisuuden supista- kennetun ympäristön suojeltaviin arvoihin.
13165: minen Muita alistettavia päätöksiä olisivat rakennus-
13166: korttelien käyttötarkoituksen, kerrosluvun tai
13167: Asema-, rakennus- ja rantakaavat laaditaan rakennusoikeuden olennainen muuttaminen.
13168: ja hyväksytään kunnassa. Kuntatasolla tehty Asiantuntemuksen ja valmiuksien lisääntymi-
13169: päätös edellyttää voimaan tullakseen valtion nen kunnissa tekee mahdolliseksi myös laajem-
13170: viranomaisen, joko ympäristöministeriön tai mat oikeudet saavien kuntien lukumäärän li-
13171: lääninhallituksen, vahvistuksen (rakennuslain säämisen. Tämä ei edellytä rakennuslain sään-
13172: 38, 97 ja 123 d §). Kunnissa tehtyjä kaavapää- nösten muuttamista. Kaavoitustoimeltaan ke-
13173: töksiä alistetaan valtion viranomaisen vahvis- hittyneiden kuntien alistusvelvollisuutta supis-
13174: tettavaksi noin 1800-2000 vuosittain. tettaisiin rakennusasetuksen 146 b §:n (791173)
13175: Vuonna 1973 voimaan tulleen rakennuslain nojalla laajentamalla ympäristöministeriön toi-
13176: muutoksen (588173) nojalla eräille kunnille on mivallan siirtoa koskevaa aikaisempaa päätös-
13177: annettu oikeus vähäisten asema- ja rakennus- tä sekä kuntien lukumäärää lisäämällä että
13178: kaavan muutosten tekemiseen ilman alistusme- asiallista toimintavapautta laajentamalla.
13179: nettelyä. Näiden, kaavoitustoimeltaan kehitty- Valtion viranomaisten valvontamahdollisuu-
13180: neiden kuntien määrää on sittemmin lisätty det yleispiirteisten ja laaja-alaisten maankäy-
13181: niin, että se on tällä hetkellä 114. Kaavapäätös- tön suunnitelmien kohdalla ovat rajoitetumpia
13182: ten alistusvelvollisuuden supistaminen on mer- kuin yksityiskohtaisessa kaavoituksessa. Perus-
13183: kinnyt, että 14 OJo kaikista yksityiskohtaista tellumpaa olisi, että kuntien päätöksenteon
13184: kaavaa koskevista päätöksistä tehdään kunnis- valvonta kohdistuisi nykyistä laaja-alaisempiin
13185: sa ilman vahvistettavaksi alistamista. Kuntien ja yleispiirteisempiin ratkaisuihin. Tällöin voi-
13186: itsenäisesti tekemien päätösten osuus on 23 OJo taisiin yksityiskohtaisia kaavoja koskevasta
13187: kaavojen muuttamista koskeneista päätöksistä. valvonnasta luopua kokonaan. Kun maankäy-
13188: Kokemukset kuntien itsenäisestä päätäntä- tön periaatteet on hyväksytty yleispiirteisellä
13189: vallasta ovat myönteisiä. Useiden kuntien val- tasolla, kunnat voisivat vastata yksityiskohtai-
13190: miudet päätöksenteossa ovat myös viime vuosi- sesta kaavoituksesta itsenäisesti. Asema- ja
13191: na parantuneet. Tämän vuoksi voidaan kaava- rakennuskaavat voitaisiin laatia nykyistä nope-
13192: muutoksia koskevaa päätäntävaltaa lisätä laa- ammin.
13193: 1989 vp. - HE n:o 135 5
13194:
13195: Edellä oleva alistusmenettelystä luopuminen nusjärjestyksiä voidaan tämän jälkeen laatia
13196: tulisi kysymykseen lähinnä vahvistettujen osa- korostetummin paikallisten erityisolojen poh-
13197: yleiskaavojen alueella. Yleiskaavan vahvista- jalta. Rakennusjärjestysten muuttuva luonne
13198: mista koskevaan päätökseen liitettäisiin mää- huomioon ottaen ei enää ole välttämätöntä
13199: räys, ettei yleiskaavan alueella asema- ja raken- tarvetta rakennusjärjestysten alistamiseen.
13200: nuskaavoja ole tarpeen alistaa vahvistettavak- Alistamisvelvollisuudesta ehdotetaan luovutta-
13201: si. Yleiskaavan vahvistamisen yhteydessä olisi vaksi.
13202: siten ennalta selvitetty maankäytön periaatteet
13203: ja yleiskaavan soveltuvuus kuntien omavastui-
13204: sen päätöksenteon perustaksi. Kunnilla on hy- 1.2.3. Eräiden poikkeuslupien siirtäminen
13205: vät mahdollisuudet järjestelmän hyväksikäyt- kunnassa ratkaistaviksi
13206: töön, koska yli 90 OJo :lla kunnista on kokemus-
13207: ta tämän tyyppisten yleiskaavojen laatimisesta. Ympäristöministeriöllä ja lääninhallituksilla
13208: Kun jo yleiskaava osoittaa tulevan maankäy- on laajat mahdollisuudet rakentamista koske-
13209: tön, on sillä vaikutusta maan hintakehitykseen. vien poikkeusten myöntämiseen. Ministeriö tai
13210: Jotta järjestelmä ei vaikeuttaisi kuntien edelly- lääninhallitus erikseen määrätyn toimivallan-
13211: tyksiä maapolitiikan hoidossa, järjestelmän jaon mukaan voi myöntää poikkeusluvan
13212: käyttöönotto edellyttää säännöksiä, joilla taaja-asutuksen muodostamiseen alueelle, jolle
13213: myös yleiskaavasta johtuvaa arvonnousua voi- ei ole vahvistettu asema-, rakennus- tai ranta-
13214: daan leikata alueita lunastettaessa. Tätä koske- kaavaa (rakennuslain 5 §). Mainituilla viran-
13215: va esitys kiinteän omaisuuden ja erityisten omaisilla on lisäksi oikeus eräin edellytyksin
13216: oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603177) myöntää poikkeus rakennuslaissa olevasta tai
13217: 31 §:n muuttamiseksi on tarkoitus antaa erik- sen nojalla annetusta rakentamista koskevasta
13218: seen. säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai
13219: muusta rajoituksesta (rakennuslain 132 §). Yk-
13220: 1>ittäisiä rakennushankkeita koskevia poikkeus-
13221: 1.2.2. Rakennusjärjestyslen alistusvelvol/isuu- lupa-asioita käsitellään valtionhallinnossa noin
13222: desta luopuminen 8 000 vuodessa. Eräitä vähäisiä poikkeuksia,
13223: määrätyistä rakennuskielloista poikkeamisia
13224: Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjär- sekä lupia tilapäisen uudisrakennuksen raken-
13225: jestys, jossa annetaan rakennuslakia ja raken- tamiseen voidaan myöntää rakennuslautakun-
13226: nusasetusta (266/59) täydentäviä määräyksiä nassa rakennuslupa-asian käsittelyn yhteydes-
13227: rakentamisesta (rakennuslain 11 §). Rakennus- sä.
13228: järjestyksen hyväksyy kunnanvaltuusto. Kun- Taaja-asutuspoikkeuslupien tarkoituksena
13229: nan rakennusjärjestystä koskeva päätös aliste- on ollut lisätä joustavuutta rakennuslain niin
13230: taan kaupunkien osalta ympäristöministeriön sanotun suunnittelemauoman taaja-asutuksen
13231: ja muiden kuntien osalta lääninhallituksen muodostamiskieltoon (rakennuslain 4 ja 5 §).
13232: vahvistettavaksi (rakennuslain 16 §). Raken- Poikkeusten myöntämisvaltuus on säilytetty
13233: nusjärjestyksiä koskevia päätöksiä on alistettu valtion viranomaisilla maankäytön suunnitel-
13234: vuosittain 10-20 kappaletta. mallisuuden varmistamiseksi. Kun maankäytön
13235: Kuntien rakennusjärjestyksiin on täytynyt suunnittelu rakennuslain mukaan kuuluu kun-
13236: sisällyttää määräyksiä, jotka ovat olleet luon- nalle, on katsottu, ettei kunta voi myöntää
13237: teeltaan valtakunnallista säännöstöä täydentä- poikkeusta sille säädetystä tehtävästä. On
13238: viä. Alistusmenettely on ollut tarpeen rakenta- epäilty, että kaavoituksen korvaaminen poik-
13239: mista koskevan toimivan säännöstön varmista- keuslupamenettelyllä vähentäisi suunnitelmalli-
13240: miseksi. suutta ja supistaisi maankäyttöä koskevan pää-
13241: Nyttemmin on kuitenkin rakennusjärjestys- töksenteon kansanvaltaisuutta, vaarantaisi
13242: ten sisältöä päätetty kehittää niin, että tämän- maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun ja
13243: tyyppiset rakennusjärjestyksen määräykset tul- heikentäisi ympäristöllistä lopputulosta.
13244: laan vastaisuudessa antamaan joko rakennus- Rakentamisessa ja yhdyskuntakehityksessä
13245: asetuksessa, Suomen rakentamismääräyskoko- on rakennuslain säätämisen jälkeen tapahtunut
13246: elmassa tai kuntien johtosäännöissä. Tähän olennaisia muutoksia. On muodostunut taaja-
13247: liittyvä rakennuslain muutos (557 /89) tulee asutusalueita, joissa rakentaminen on niin vä-
13248: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Raken- häistä, että laista ~ohtuvaa asema- tai raken-
13249: 6 1989 vp. - HE n:o 135
13250:
13251: nuskaavan laatimisvelvollisuutta voidaan pitää asioiden vähentymistä ympäristöministeriössä
13252: liiallisena. Myös kuntien edistynyt yleiskaava- ja lääninhallituksissa noin kolmasosalla. Poik-
13253: tasoinen suunnittelu muodostaa usein riittävän keusten käsittely kunnassa olisi yleensä kun-
13254: perustan pienimuotoiselle rakentamiselle. Run- nanhallituksen tehtävänä. Eräät poikkeukset
13255: sas taaja-asutuspoikkeuslupien käsittely rasit- voisi kuitenkin rakennuslautakunta myöntää
13256: taa kohtuuttomasti valtionhallintoa ja pitkittää rakennuslupa-asian käsittelyn yhteydessä.
13257: eräissä tapauksissa rakentamisen aloittamista.
13258: Tämän vuoksi myös eräitä rakennuslain 5 §:n
13259: mukaisia poikkeuslupa-asioita ehdotetaan siir- 1.2.4. Tonttijakojen käsittelyn yksinkertaista-
13260: rettäväksi kunnan ratkaistaviksi. minen ja nopeuttaminen
13261: Ehdotuksen mukaan kunnanhallitukselle an-
13262: nettaisiin oikeus päättää yksiasuntoisten asuin- Asemakaava-alueilla rakentaminen on mah-
13263: rakennusten poikkeusluvista silloin, kun raken- dollista vasta sen jälkeen, kun tonttijako on
13264: netaan kunnanvaltuuston hyväksymässä yleis- hyväksytty ja tontti merkitty tonttirekisteriin
13265: kaavassa asumiseen varatulla alueella. Kunnan (rakennuslain 42 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohta).
13266: poikkeamisoikeutta ei kuitenkaan ulotettaisi Siihen nähden, että tonttijako tarkoittaa vain
13267: rantarakentamiseen eikä niihin tapauksiin, kiinteistöteknistä asemakaavan toteuttamista,
13268: joissa rakentaminen olisi muidenkin säännös- sen laatiminen saattaa kestää tarpeettoman
13269: ten tai määräysten vastaista tavalla, joka edel- kauan.
13270: lyttää ympäristöministeriön tai lääninhallituk- Asemakaava-alueiden saattaminen rakennus-
13271: sen poikkeuslupaa. Jos hankkeen sallittavuus kelpoisiksi nopeutuisi, jos tonttijako voitaisiin
13272: joka tapauksessa joudutaan ratkaisemaan jol- tarvittaessa hyväksyä jo asemakaavan yhtey-
13273: takin osin ympäristöministeriössä tai lääninhal- dessä. Tonttijako voitaisiin tilanteesta riippuen
13274: lituksessa, on tarkoituksenmukaisempaa, että osoittaa joko asemakaavakartassa tai asema-
13275: mainitut viranomaiset käsittelevät asian koko kaavan yhteydessä käsiteltävässä erillisessä
13276: laajuudessaan. Näin rajattuna ratkaisuvallan tonttijakokartassa siten kuin rakennuslain
13277: siirto kuntiin ei vaarantaisi maankäyttöä kos- 37 §:n 2 momentissa ja rakennusasetuksen
13278: kevan päätöksenteon kansanvaltaisuutta, oi- 46 §:ssä (673/66) säädetään. Niissä tapauksis-
13279: keusturvaa eikä ympäristön laatua. sa, joissa tonttijako hyväksyttäisiin asemakaa-
13280: Rakennuslain 132 §:n mukainen poikkea- van yhteydessä, päätös tehtäisiin useimmiten
13281: misvalta puolestaan lisää joustavuutta kaavo- kunnanvaltuustossa asemakaavan hyväksymi-
13282: jen ja rakentamista koskevien määräysten sekä sen yhteydessä.
13283: rakennuskieltojen noudattamisessa. Myös näi- On kuitenkin tarpeen säilyttää mahdollisuus
13284: den poikkeuslupien kohdalla ehdotetaan pää- tonttijaon erilliseenkin hyväksymiseen. Tontti-
13285: täntävaltaa siirrettäväksi kunnalle. Yksityis- jaosta päättäminen tulisi tällöin voida siirtää
13286: kohtaisten kaava-alueiden ulkopuolella poik- kaupunginhallitukselta johtosäännössä esimer-
13287: keuslupa-asioiden käsittely tulisi kuitenkin säi- kiksi kiinteistölautakunnalle, tekniselle lauta-
13288: lyttää valtion viranomaisella silloin, kun on kunnalle tai muulle lautakunnalle.
13289: kysymys rantakaavan tarpeellisuutta koskevis- Rakennuslain 125 §:n 4 momentin (499/81)
13290: ta säännöksistä poikkeamisesta taikka rakenta- mukaan tonttijakoehdotusta ei tarvitse asettaa
13291: misesta vahvistetun seutu- tai yleiskaavan vas- nähtäville, jos kaikki ne, joilla on valitus-
13292: taisesti. Kunnassa voitaisiin käsitellä asema-, oikeus, ovat ehdotuksen kirjallisesti hyväksy-
13293: rakennus- tai rantakaava-alueilla muut kuin neet. Säännöksen soveltaminen on jäänyt vä-
13294: kaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta häiseksi, koska valitukseen oikeutettujen piiri
13295: myönnettävät poikkeukset. Asian luonteesta on niin epämääräinen, ettei menettelyyn ole
13296: johtuen eräistä rakennuskielloista poikkea- käytännössä useinkaan voitu turvautua. Tont-
13297: miset tulee kuitenkin säilyttää valtion viran- tijaon luonteen huomioon ottaen on riittävää,
13298: omaisella. Tällaisia ovat muiden ohella kiellot, että tonttijaosta saavat valittaa vain ne, jotka
13299: jotka ovat voimassa sinä aikana, kun alistettu omistavat tai hallitsevat maata siinä korttelis-
13300: kaava on valtion viranomaisen käsiteltävänä, sa, jossa tonttijako suoritetaan. Tällöin myös
13301: sekä rakentamisrajoitus, joka voi liittyä seutu- niiden piiri, joiden hyväksyntä korvaisi tontti-
13302: kaavan hyväksymismenettelyyn. jakoehdotuksen nähtäville asettamisen, supis-
13303: Päätäntävallan siirtäminen edellä esitetyssä tuisi ja selkiintyisi ja tonttijakojen tekeminen
13304: laajuudessa kunnille merkitsee poikkeuslupa- ja kaavojen toteuttaminen nopeutuisi.
13305: 1989 vp. - HE n:o 135 7
13306:
13307: 1.2.5. Kunnanhallituksen päätösvallan lisää- ta korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Yksikin
13308: minen kaavoituksessa ja rakennuskiel- vahvistamispäätöksestä tehty valitus siirtää ko-
13309: toasioissa ko kaava-alueen osalta sen toteuttamiskelpoi-
13310: suuden. Kaava voidaan tosin nykyisinkin mää-
13311: Asema- ja rakennuskaavat hyväksyy kun- rätä rakennuslain 141 §:n 1 momentin nojalla
13312: nanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa on voi- noudatettavaksi ennen sen lainvoimaisuutta,
13313: tu vähäisten kaavan muutosten osalta siirtää mutta tällainen määräys ei asemakaava-alueel-
13314: johtosäännöllä kunnanhallitukselle (rakennus- la kuitenkaan salli tontin rekisteriin merkitse-
13315: lain 38 ja 97 §). mistä. Rakentamiseen ei siten voida ryhtyä
13316: Kun käytännössä vain erittäin vähäinen osa tällaisenkaan määräyksen perusteella, koska
13317: kaavan muutoksista hyväksytään kunnanhalli- alue säilyy rakennuskiellossa (rakennuslain
13318: tuksissa, ehdotetaan laajennettavaksi mahdolli- 42 §:n 2 momentin 2 kohta).
13319: suutta siirtää valtuuston päätösvaltaa kunnan- Niissä tapauksissa, joissa kaavan vahvista-
13320: hallitukselle. Kunnanhallituksen tulisi voida mista koskeva valitus kohdistuu ratkaisun alu-
13321: hyväksyä kaikki epäolennaiset kaavamuutok- eelliseen tai asialliseen kokonaisuuteen, kaavan
13322: set, jos ne johtosäännössä halutaan antaa sen toteuttamismahdollisuus ehdotetaan jätettä-
13323: ratkaistavaksi. Tällä tavoin nopeutettaisiin vä- väksi nykyisten säännösten varaan. Sen sijaan
13324: hämerkityksisten kaavamuutosten laadintaa. niitä tilanteita varten, joissa valitus kohdistuu
13325: Alueen asema- ja rakennuskaavoitus käyn- vain osaan kaavasta, ehdotetaan, että kaava
13326: nistyy yleensä kunnanhallituksen, usein sitäkin voidaan määrätä tulemaan voimaan muilta
13327: alemman kunnan hallintoelimen päätöksellä. kuin valituksenalaisilta osiltaan. Tällöin tehty
13328: Maankäytön muutosten ohjaamiseksi kaavoi- valitus ei siirtäisi kaavan toteuttamista kaavan
13329: tuksen kestäessä on usein tarpeen saattaa voi- muilta kuin riidanalaisilta osilta. Kaava voitai-
13330: maan rakennuskielto, jotteivät laadittavan siin määrätä voimaan myös silloin, kun valitus
13331: kaavan tarkoitusperät mitätöityisi kaavoituk- on sisällöltään ilmeisen perusteeton.
13332: sen aikana. Rakennuskielto on kuitenkin ny-
13333: kyisin mahdollista saattaa voimaan vain sil-
13334: loin, kun valtuusto on tehnyt päätöksen kaa- 1.2.7. Hallinnon avoimuuden ja kansalaisten
13335: van laatimisesta tai muuttamisesta (rakennus- osallistumismahdollisuuksien lisäämi-
13336: lain 42 ja 100 §). nen
13337: Kunnanhallituksen tehtävänä on rakennus-
13338: lain 8 §:n mukaan kaavoituksen yleinen suun- Kaavoitukseen liittyvät rakennuslain kuule-
13339: nittelu ja johtaminen kunnassa. Niinpä val- misjärjestelmät ovat maanomistajakeskeisiä.
13340: tuuston päätäntävallan siirtäminen kunnanhal- Muiden kansalaisryhmien osallistumismahdol-
13341: litukselle myös rakennuskiellon voimaan saat- lisuudet on järjestetty lainsäädännössä puut-
13342: tamisessa ehdotetaan tehtäväksi mahdolliseksi. teellisesti. Kaavaa valmisteltaessa on kuulemis-
13343: Rakennuskielto tulee voida määrätä myös kaa- velvollisuus rajattu pelkästään maanomistajiin
13344: van laatimisen aikana. Antamalla kunnanhalli- (rakennusasetuksen 154 §). Sen jälkeen, kun
13345: tukselle oikeus päättää rakennuskielloista pa- kaavaehdotus on valmistunut, se on asetettava
13346: rannetaan kunnanhallituksen mahdollisuuksia julkisesti nähtäville. Tällöin saavat ne, joiden
13347: kaavoituksen ja maankäytön ohjauksessa. Se, etua tai oikeutta kaava saattaa koskea, tehdä
13348: saako kunnanhallitus tämän oikeuden, ratkais- muistutuksia kaavaehdotusta vastaan (raken-
13349: taan johtosäännössä. nuslain 125 §). Muistutuksenteko-oikeudenkin
13350: on katsottu tarkoittavan maanomistajia ja
13351: muita heihin rinnastettavassa asemassa olevia.
13352: 1.2.6. Kaavojen toteuttamisen edistäminen Samalla, kun kaavoitukseen kohdistuvaa
13353: valtion valvontaa kevennetään, olisi parannet-
13354: Noin joka kymmenennestä kunnassa tehdys- tava kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja
13355: tä kaavaratkaisusta valitetaan. Valitukset käsi- vaikuttaa suunnitteluun jo sen alkuvaiheessa.
13356: tellään joko ympäristöministeriössä tai läänin- Tärkeä tekijä elinympäristön myönteiseksi ko-
13357: hallituksessa. Jos mainitut viranomaiset ovat kemisessa on käyttäjien mahdollisuus vaikut-
13358: todenneet valitukset aiheettamiksi ja vahvista- taa ympäristön muuttumiseen. Järjestämällä
13359: neet tehdyn päätöksen, voivat kunnan päätök- riittävät osallistumismahdollisuudet luodaan
13360: sestä valittaneet jatkaa valitustaan rajoitukset- edellytykset maankäytön suunnittelun kansan-
13361: 8 1989 vp. - HE n:o 135
13362:
13363: valtaiselle valvonnalle. Selvittämällä maan- Tämä helpottaisi kansalaisten mahdollisuuksia
13364: käyttöön kohdistuvat erilaiset käsitykset jo seurata kaavoitustoiminnan edistymistä kun-
13365: kaavoitustyön aikana voidaan välttää kaava- nassa.
13366: päätöksiin kohdistuvia valituksia.
13367: Osallistumismahdollisuuksien laajentamiselle
13368: muodostaa hyvän perustan osallistumistoimi- 1.2.8. Muutoksenhakujärjestelmän sopeutta-
13369: kunnan mietintö (komiteanmietintö 1981:54). minen kaavajärjestelmän muutoksiin
13370: Mietinnön antamisen jälkeinen lainsäädäntöke-
13371: hitys, muun muassa hallintomenettelylain Kaavoitusta koskeva muutoksenhakutie pe-
13372: (598/82) säätäminen, antaa kuitenkin aihetta rustuu kunnallislakiin (953176). Maankäyttöä
13373: eräiltä osin tarkistaa ehdotuksia. koskevien päätösten valitukset ovat siten tähän
13374: Suunnittelun julkisuutta ja kansalaisten saakka ratkaisseet pääosin hallintoviranomai-
13375: mahdollisuuksia vaikuttaa suunnitteluun ehdo- set, ympäristöministeriö tai lääninhallitus. Ai-
13376: tetaan lisättäväksi edellyttämällä erityisten kaa- noastaan niistä kaavoista, joita ei ole ollut
13377: vakokousten järjestämistä merkittävien kaa- alistettava valtion viranomaisen vahvistetta-
13378: voitushankkeiden yhteydessä, laajentamalla vaksi, valitus on tehty lääninoikeudelle. Kun
13379: muistutuksenteko-oikeutta ja yhdenmukaista- alistamismenettelyä supistetaan, merkitsisi se
13380: maHa muistutuksentekoaikoja sekä lisäämällä ilman muutoksenhakua koskevien säännösten
13381: yleistä kaavoituksesta tiedottamista vuosittais- tarkistamista, että maankäyttöä koskeviin pää-
13382: ten kaavoituskatsauksien muodossa. töksiin liittyviä valitusasioita ryhdyttäisiin kä-
13383: Kaavakokouksia tulisi järjestää, kun kaava- sittelemään sekä hallintoviranomaisissa että
13384: asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus lääninoikeuksissa lähes yhtä runsain määrin.
13385: laajalla alueella tai lukuisten henkilöiden oloi- Tällaista valitusasioiden jakautumista tuo-
13386: hin. Kaavakokouksissa saisivat huomautuksia mioistuimille ja hallintoviranomaisille ei voida
13387: esittää kaikki kansalaiset riippumatta siitä, pitää tarkoituksenmukaisena. Kaava-asiat ja
13388: omistavatko he kaava-alueella maata vai eivät. myös niitä koskevat valitukset soveltuvat luon-
13389: Kaavakokouksen järjestämisestä otettaisiin tar- teensa puolesta parhaiten sellaisten viranomais-
13390: kemmat säännökset asetukseen. Lisäksi raken- ten käsiteltäviksi, joilla on maankäytön suun-
13391: nusasetuksen 154 §:n niin sanottua maanomis- nittelussa tarvittavaa asiantuntemusta. Kaavo-
13392: tajien ennakkokuulemisvelvollisuutta ehdote- jen laillisuusharkinta sisältää rakennuslain
13393: taan laajennettavaksi niin, että se koskisi kaik- säännösten perusteella piirteitä, jotka muistut-
13394: kia, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin tavat maankäytön tarkoituksenmukaisuuden
13395: oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. arviointia. Nykyisillä muutoksenhakuvirano-
13396: Varsinainen muistutuksenteko-oikeus kaava- maisilla, ympäristöministeriöllä ja lääninhalli-
13397: ehdotuksen nähtävillä ollessa ehdotetaan laa- tuksilla on riittävä asiantuntemus ja kokemus
13398: jennettavaksi koskemaan kaikkia kunnan jäse- maankäyttöä koskevien päätösten sisällöllises-
13399: niä. Kun jokaisella kunnan jäsenellä kuitenkin sä arvioinnissa. Kaava-asioissa niiden tekemien
13400: on mahdollisuus valittaa kaavapäätöksestä, tu- päätösten pysyvyys korkeimmassa hallinto-
13401: lisi erilaiset käsitykset saada selville riittävän oikeudessa on hyvä.
13402: varhaisessa vaiheessa, jotta ne voitaisiin mah- Muutoksenhakua koskevia säännöksiä ehdo-
13403: dollisuuksien mukaan ottaa huomioon. tetaan tarkistettaviksi siten, että kaavoitusta
13404: Kaupunkien ja muiden kuntien kaavoitustoi- koskevat valitukset käsiteltäisiin edelleen ym-
13405: messa eikä liioin kaavoituksen luonteessakaan päristöministeriössä tai lääninhallituksessa siitä
13406: ole sellaisia kuntamuodoista johtuvia eroja, riippumatta, suoritetaanko alistusta vai ei. Srt-
13407: että se puoltaisi erilaisuuden säilyttämistä kaa- ma periaate on omaksuttu myös 1 päivänä
13408: vaehdotusten nähtävilläoloaikojen osalta. Näh- marraskuuta 1989 voimaan tulevassa lääninoi-
13409: tävilläoloaikojen yhdenmukaistaminen selkiin- keusuudistukseen liittyvässä rakennuslain muu-
13410: nyttäisi tilannetta myös kansalaisten näkökul- toksessa (245/89). Muutoksenhakujärjestelmän
13411: masta. Tämän vuoksi nähtävilläoloajat tullaan säilyttäminen selkeänä ja johdonmukaisena
13412: asetuksessa yhdenmukaistamaan. edellyttää mainittuun lainmuutokseen sisälty-
13413: Edelleen tullaan asetuksessa säätämään kun- vien rakennuslain säännösten vähäistä tarkista-
13414: nalle velvollisuus julkaista vuosittain kaavoi- mista.
13415: tuskatsaus sellaisista vireillä olevista kaava-asi- Myös eräiden poikkeuslupa-asioiden siirtä-
13416: oista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. minen kunnassa ratkaistaviksi edellyttää muu-
13417: 1989 vp. - HE n:o 135 9
13418:
13419: toksenhakua koskevien säännösten tarkistamis- vien moninkertaisten muutoksenhakumahdolli-
13420: ta. Ehdotuksen mukaan muutoksenhakuviran- suuksien rajoittaminen. Muutoksenhakumah-
13421: omaisina olisivat ympäristöministeriö tai lää- dollisuuksien osittaiselle rajoittamiselle luo
13422: ninhallitus sen mukaan, kumpi erikseen sääde- edellytyksiä myös se, että samalla kaavoituk-
13423: tyn toimivallan jaon mukaan käsittelee asian- sesta tiedottamista ja kuntalaisten vaikuttamis-
13424: omaisen kunnan ne poikkeusluvat, joita ei mahdollisuuksia parannetaan.
13425: kunnassa ratkaista. Yleiskaavan asemaa ja merkitystä korosta-
13426: vassa kaavajärjestelmässä ei voida pitää oi-
13427: keusturvan kannalta tarpeellisena eikä järjes-
13428: 1.2 .9. Muutoksenhakumahdollisuuksien telmän toimivuuden kannalta mahdollisena-
13429: rajoittaminen vahvistetun yleiskaavan kaan, että vahvistetun yleiskaavan alueella ta-
13430: alueella pahtuvassa detaljikaavoituksessa olisi käytettä-
13431: vissä yhtä laajat muutoksenhakumahdollisuu-
13432: Noin joka kymmenennestä kunnassa tehdys- det kuin tilanteissa, joissa mainitut kaavat ovat
13433: tä kaavaratkaisusta tehdään valitus. Valitus- alueen ensimmäisiä oikeudellisesti merkityksel-
13434: oikeus on jokaisella kuntalaisella. Valitus voi- lisiä maankäyttöä koskevia päätöksiä. Tämän
13435: daan tehdä vain laillisuusperusteella. Valitus- vuoksi on perusteltua rajoittaa vahvistetun
13436: perusteista on säädetty yhteiskunnallisiin ar- yleiskaavan alueella tapahtuvaa asema- ja ra-
13437: vostuksiin liittyvin joustavin normein. Valituk- kennuskaavoitukseen liittyvää muutoksenha-
13438: set käsitellään joko ympäristöministeriössä tai kua siten, että asianomaisten olisi tyytyminen
13439: lääninhallituksessa. Jos mainitut viranomaiset ympäristöministeriön tai lääninhallituksen te-
13440: hylkäävät valituksen, voi jatkovalituksen tehdä kemään päätökseen. Maankäytön ratkaisuperi-
13441: rajoituksitta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. aatteiden laillisuus on jo yleiskaavan vahvista-
13442: Yksikin kaavan vahvistamispäätöksestä teh- misen yhteydessä voitu kertaalleen saattaa kor-
13443: ty valitus siirtää koko kaava-alueen osalta sen keimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi.
13444: toteuttamiskelpoisuuden. Kaavan toteuttami- Muutoksenhakujärjestelmää ehdotetaan
13445: nen lykkääntyy korkeimpaan hallinto-oikeu- muutettavaksi niin, että sellaisen vahvistetun
13446: teen saakka valitettaessa tapauksesta ja kaava- yleiskaavan alueella, jolla on voimassa raken-
13447: muutoksesta riippuen yhdestä viiteen vuodella. nuslain 29 §:ään lisättäväksi ehdotettu 4 mo-
13448: Kun kaavojen oikea-aikaisen toteutuksen mentissa tarkoitettu määräys, asema- tai ra-
13449: merkitys on entisestään kasvanut, on tarvetta kennuskaavaa koskevasta ympäristöministe-
13450: pyrkiä kaavoitusta tarpeettomasti hidastavien riön tai lääninhallituksen päätöksestä ei saisi
13451: valitusten vähentämiseen. Valitusoikeus on py- tehdä jatkovalitusta korkeimpaan hallinto-
13452: rittävä järjestämään yhteensovittamalla toi- oikeuteen.
13453: saalta yhteiskunnan tarve nopeaan ja tehok-
13454: kaaseen kaavoitukseen sekä toisaalta kansalais-
13455: ten oikeusturvan vaatimukset. 1.2.10. Valtion viranomaisten toimivaltajaon
13456: Ehdotetun rakennuslain muutoksen vuoksi tarkistaminen
13457: yleiskaavan merkitys tulee korostumaan maan-
13458: käytön järjestämisessä. Muuta kaavoitusta oi- Ympäristöministeriön ja lääninhallitusten
13459: keudellisestikin ohjaavien vahvistettujen yleis- tehtäväjaossa ministeriön asema on ylikorostu-
13460: kaavojen käyttö tulee kunnissa lisääntymään. nut. Viranomaisten tehtäväjaon ajanmukaista-
13461: Valtion viranomaisten kuntien kaavoitukseen miseksi ympäristöministeriölle kuuluvia tehtä-
13462: kohdistama valvonta tulee asema- ja rakennus- viä ehdotetaan siirrettäväksi lääninhallituksille.
13463: kaavoituksen sijasta suuntautumaan yleiskaa- Ehdotukset kuntien päätäntävallan lisäämises-
13464: voihin niiden vahvistamisen yhteydessä. Vah- tä merkitsevät tehtävien vähentymistä läänin-
13465: vistetussa yleiskaavassa tullaan ratkaisemaan hallituksissa niin, että ne pystyvät verrattain
13466: maankäytön periaatteet. Detaljikaavoitus tulee vähäisin lisäresurssein vastaanottamaan uudet
13467: nykyistä selvemmin liittymään hankekohtai- tehtävät.
13468: seen toteutukseen. Kaikkien kaava-asioiden siirtäminen ministe-
13469: Kaavajärjestelmän näin muuttuessa on pe- riöstä ei lääninhallitusten resurssit huomioon
13470: rusteltua uudelleen arvioida kaavoitukseen liit- ottaen ole tässä yhteydessä mahdollista. Lisäk-
13471: tyvät muutoksenhakujärjestelmät. Tavoitteena si kaavoituksen ohjauksen ja neuvonnan asian-
13472: tulisi olla samoja maankäyttöratkaisuja koske- mukainen hoitaminen edellyttää ministeriöta-
13473: 2 390697V
13474: 10 1989 vp. - HE n:o 135
13475:
13476: solla kaavoituksen muuttuvien sisällöllisten ja jatkuvuudesta huolehtiminen on laiminlyöty.
13477: oikeudellisten ongelmien tuntemusta. Tämä koskee myös yhdyskuntien kehittämistä.
13478: Tehtäväjako ympäristöministeriön ja läänin- Komissio on esittänyt ongelman ratkaisemisek-
13479: hallitusten välillä ehdotetaan järjestettäväksi si niin sanotun kestävän kehityksen käsitettä ja
13480: siten, että ympäristöministeriö käsittelisi pää- sen omaksumista kaikessa yhteiskunnallisessa
13481: kaupunkiseutuun ja Turun seutuun kuuluvien päätöksenteossa. Kestävällä kehityksellä pyri-
13482: kaupunkien sekä läänien pääkaupunkien asiat. tään tyydyttämään nykyhetken tarpeet ja täyt-
13483: Hämeen läänissä ministeriö kuitenkin käsitteli- tämään tämän päivän toiveet säilyttämällä
13484: si Hämeenlinnan sijasta Tampereen asiat. Tä- mahdollisuus tehdä niin myös tulevaisuudessa.
13485: mä alueellinen tehtäväjako koskisi asema- Yhteiskuntakehityksen päämäärät tulisi sovit-
13486: kaava-asioita sekä poikkeuslupa-asioita siltä taa kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla.
13487: osin kuin ne edelleen tulisivat valtion viran- Sillä, miten maankäyttö järjestetään, on kes-
13488: omaisten käsiteltäviksi. Vastaavasti myös ra- keinen vaikutus luonnonvaroihin ja ekosystee-
13489: kennuskieltoasioissa noudatettaisiin samaa teh- meihin. Tämän vuoksi kestävän kehityksen
13490: täväjakoa. periaatteen tulisi olla myös maankäytön suun-
13491: Nykyisin yleiskaavoitukseen liittyvä päätök- nittelussa keskeisimpänä tavoitteena. Sen tulisi
13492: senteko ja yleiskaavan laatimiseen liittyvät saada ilmaisunsa myös lainsäädännössä. Ra-
13493: neuvottelut hoidetaan ympäristöministeriössä. kennuslain 1 §:ää ehdotetaan tältä osin tarkis-
13494: Ehdotukset yleiskaavan käytöstä muun ohella tettavaksi.
13495: delegoinnin välineenä merkitsevät verrattain
13496: suppea-alaistenkin osayleiskaavojen käytön
13497: yleistymistä. Aikaisempi yksityiskohtaiseen
13498: 2. Vertailu pohjoismaiseen lain-
13499: kaavoitukseen kohdistunut valvonta korvautui-
13500: säädäntöön
13501: si osayleiskaavoihin kohdistuvalla valvonnalla.
13502: Kun osayleiskaavan käyttö yleistyy ja siitä
13503: 2.1. Ruotsi
13504: tulee kaavamuoto, johon kuntien maankäytön
13505: valvonta kohdistuu, tehtävät valtionhallinnos-
13506: sa tulee jakaa uudella tavalla. Niinpä myös Suomen vuodelta 1958 oleva rakennuslaki
13507: yleiskaavojen vahvistaminen ehdotetaan annet- noudattaa melko tarkoin sitä lainsäädännöllis-
13508: tavaksi lääninhallituksille muualla kuin niissä iä järjestelmää, joka on ollut Ruotsissa voi-
13509: kunnissa, joissa yksityiskohtaisten kaavojen massa vuoden 1947 lain nojalla. Lainsäädäntö-
13510: käsittely säilyisi ympäristöministeriössä. Minis- jen sisällöllinen yhteneväisyys säilyi aina vuo-
13511: teriölle ehdotetaan kuitenkin annettavaksi teen 1972. Tuolloin Ruotsissa poistettiin vapaa
13512: mahdollisuus ottaa yleiskaavan vahvistamista hajarakentamisoikeus, joka meillä on säilytet-
13513: koskeva asia ratkaistavakseen, milloin se yleis- ty. Yhteiskunnan oikeus arvioida rakentamisen
13514: kaavan laaja-alaisuuden tai merkittävyyden sopivuutta ulotettiin Ruotsissa tuolloin koske-
13515: vuoksi on perusteltua. Vastaava järjestely on maan kaikkea rakentamista, tapahtuipa se
13516: nykyisin käytössä ympäristöministeriöstä lää- taaja-asutuksena taikka hajarakentamisena.
13517: ninhallituksiin delegoitujen asemakaava-asioi- Tämän muutoksen seurauksena Ruotsissa on
13518: den osalta. asteittain voitu keventää kaavoitukseen kohdis-
13519: Ehdotetun toimivallan jaon mukaan pää- tuvaa valvontaa. Sen sijaan Suomessa on edel-
13520: sääntöisesti kaikki maankäyttöön liittyvät asiat leen katsottu maankäytön ohjaamisen edellyt-
13521: saman kunnan alueella käsiteltäisiin joko lää- tävän vahvempia, kunnassa hyväksyttyjä ja
13522: ninhallituksessa tai ympäristöministeriössä. valtion viranomaisen vahvistamia kaavoja.
13523: Seutukaavoitukseen liittyvistä tehtävistä huo- Kehitys oli Ruotsissa mahdollista senkin
13524: lehtisi kuitenkin edelleen ympäristöministeriö. vuoksi, että valtakunnalliset ja seudulliset
13525: maankäyttöintressit oli turvattu luonnonvara-
13526: lailla (naturresurslagen). Laki sisälsi paitsi ko-
13527: 1.2.11. Kestävän kehityksen periaatteen ko maata koskevia toimintokohtaisia maan-
13528: ottaminen lähtökohdaksi maankäytön käytön rajoituksia myös alueellisia rajoitusalu-
13529: suunnittelulle eita, joilla ylikunnalliset maankäyttöintressit
13530: tuli ottaa huomioon. Suomesta kuitenkin puut-
13531: Brundtlandin komissio esitti vuonna 1987 tuu järjestelmä, jossa valtakunnalliset maan-
13532: huolensa siitä, että luonnosta ja kehityksen käyttötarpeet tulisivat ennakolta turvatuiksi.
13533: 1989 vp. - HE n:o 135 11
13534:
13535: Suomen ja Ruotsin järjestelmien vertailun intressialueet voivat olla niin laajoja, että
13536: kannalta on myös merkittävä Ruotsissa vuon- Ruotsin useat kunnat kuuluvat kokonaisuudes-
13537: na 1974 loppuun saatettu kuntajaotuksen ko- saan tällaisiin alueisiin. Erityisiä intressialueita
13538: konaisuudistus, jossa pienet kunnat yhdistet- ovat myös kaikki 100 metrin levyiset rantavyö-
13539: tiin laajemmiksi kuntakokonaisuuksiksi. Uu- hykkeet.
13540: distuksen seurauksena Ruotsissa on kuntia ny- Viimeisimmän uudistuksen jälkeen yhtäläi-
13541: kyisin 284. Suomessa kuntia on 460. syydet Suomen rakentamista ja kaavoitusta
13542: Ruotsissa siirryttiin 1970-luvulla kaavoituk- koskevaan sääntelyjärjestelmään ovat olennai-
13543: sen jälkivalvonnasta pääsääntöisesti kaavan sesti vähentyneet. Edellytyksenä uuteen järjes-
13544: laadintaan kytkettyyn neuvottelumenettelyyn telmään siirtymiselle Ruotsissa ovat olleet laa-
13545: (samråd), josta lääninhallitukset huolehtivat. jemmat rakentamisen ohjausmahdollisuudet,
13546: Neuvottelumenettelyyn siirtymiselle kuntajao- keinot ennalta turvata ylikunnalliset maankäyt-
13547: tuksen uudistus loi hyvät edellytykset. Ruotsis- töintressit sekä kuntien paremmat valmiudet
13548: sa kussakin läänissä on keskimäärin noin 12 maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa.
13549: kuntaa, kun niitä Suomessa on 42. Ruotsissa Ruotsissa hallintoviranomaiset käsittelevät
13550: lääninhallituksilla on hyvät edellytykset toimi- kaavoja koskevat valitukset.
13551: vaan kuntakohtaiseen yhteydenpitoon ja neu-
13552: vontaan.
13553: Ruotsissa on kaavoitus- ja rakentamislain- 2.2. Muut pohjoismaat
13554: säädäntö uudistettu vuonna 1987 (pian- och
13555: bygglagen). Ruotsin uuteen kaavajärjestelmään Muita pohjoismaha koskevan vertailun osal-
13556: kuuluu kunnan maankäytön yleissuunnitelma ta viitataan pohjoismaisen ministerineuvoston
13557: (översiktsplan) sekä yksityiskohtainen kaava julkaisuun Översikt och jämförande analys av
13558: (detaljplan), joka on ajallisesti rajoitetun voi- pian- och byggnadslagstiftningen i de nordiska
13559: massaolon vuoksi muuttunut eräänlaiseksi länderna (Nord 1988:72).
13560: hankekaavaksi. Rakennusjärjestykset on pois- Muutoksenhakujärjestelmän osalta on kui-
13561: tettu, mutta niiden sijasta kunta voi antaa tenkin syytä todeta, että kaavoja koskevia
13562: alueellisia määräyksiä rakentamisesta (områ- valituksia ei käsitellä tuomioistuimessa muissa
13563: desbestämmelser) yksityiskohtaisten kaavojen pohjoismaissa kuin Suomessa.
13564: ulkopuolelle jäävillä alueilla.
13565: Kunnassa tehtäviin päätöksiin ei pääsääntöi-
13566: sesti liity valtionvalvontaa. Ruotsissa on myös 3. Asian valmistelu
13567: luovuttu poikkeuslupajärjestelmästä muilta
13568: kuin rakennuslautakunnassa myönnettävien 3.1. Aikaisemmat selvitykset ja kehittämiseh-
13569: vähäisten poikkeusten osalta. Myös varsinaisis- dotukset
13570: ta rakennuskielloista on luovuttu. Tämän on
13571: tehnyt mahdolliseksi rakentamisen yleinen so- Rakennuslain kokonaisuudistusehdotuksessa
13572: pivuusharkinta, kaavojen voimassaolon mää- (vuodelta 1984) lähdettiin siitä, että kaavoitus-
13573: räaikaisuus sekä eräät tarvittaessa rakentami- ta koskevaan kunnalliseen päätöksentekoon
13574: sen estävät säännöstöt, joita ei kuitenkaan kohdistuva valtionvalvonta siirtyisi nykyistä
13575: kutsuta rakennuskielloiksi. yleispiirteisemmän suunnittelun tasolle. Ehdo-
13576: Ruotsin nykyisessäkin järjestelmässä on tuksen mukaan kunkin kunnan olisi tullut
13577: luonnonvaralailla (naturresurslagen) tärkeä laatia yleiskaava, joka olisi tullut alistaa ympä-
13578: merkitys. Se on ollut eräs edellytys kuntien ristöministeriön vahvistettavaksi. Ministeriö
13579: päätäntävallan laajamittaiselle lisäämiselle. olisi voinut siirtää toimivaltaansa yleiskaavojen
13580: Lain avulla on turvattu valtakunnallisten ja vahvistamisen osalta lääninhallituksille. Yleis-
13581: seudullisten tarpeiden huomioon ottaminen kaava olisi voinut ehdotuksen mukaan olla
13582: kuntatason päätöksenteossa. Laki ohjaa mää- hyvinkin yksinkertainen.
13583: rättyjen toimintojen järjestämistä koko maassa Nykyiset asema-, rakennus- ja rantakaavat
13584: ja rajoittaa alueellisesti olennaisesti kuntien olisi yhdistetty yhdeksi kaavaksi, asemakaa-
13585: maankäyttöön liittyvää päätöksentekoa. Valta- vaksi. Ehdotuksen mukaan asemakaavoja ei
13586: kunnallisiksi intressialueiksi lain perusteella enää olisi tarvinnut alistaa valtion viranomai-
13587: osoitetuilla alueilla päätösvalta ei ole kunnilla sen vahvistettavaksi edellyttäen, että ne olisivat
13588: vaan valtion viranomaisilla. Valtakunnalliset olleet yleiskaavan mukaan laadittuja.
13589: 12 1989 vp. - HE n:o 135
13590:
13591: Kaavoitushallintotoimikunta (komiteanmie- yhdenmukaistamista sekä kaavoituksesta tie-
13592: tintö 1979: 18) ehdotti alistamisvelvollisuuden dottamista ja kunnan kaavoituskatsauksia.
13593: poistamista niiden asema- ja rakennuskaavojen
13594: osalta, jotka olisivat olleet vahvistetun yleis- Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1988
13595: kaavan mukaisia. Lisäksi toimikunta esitti teh- oli erillinen liite hallinnon kehittämisestä. Hal-
13596: täväjaon selkiinnyttämistä ympäristöministe- linnossa ratkaistaan sen mukaan tarpeettoman
13597: riön ja lääninhallitusten välillä siten, että yh- paljon yksittäisiä asioita keskushallinnossa.
13598: dyskuntarakenteellisesti yhteen kuuluvien kun- Asioita käsitellään usein myös aikaa vievästi
13599: tien maankäyttöä koskevat asiat käsittelisi val- monessa portaassa. Hallinnon hajauttaminen
13600: tionhallinnossa yksi ja sama viranomainen. esitetään keskeiseksi keinoksi, jolla voidaan
13601: Esitettiin, että kaavoitushallinnon tehtävistä parantaa sekä hallinnon palvelukykyä että
13602: pääkaupunkikeskuksen ja valtakunnanosakes- tuottavuutta. Kullekin hallintotasolle olisi va-
13603: kuksen sekä eräiden muiden tärkeimpien kau- kiinnutettava sen toiminnan vaatimuksia vas-
13604: punkikeskusten ja niiden ympäristökuntien taavat tehtävät ja toimivalta. Ministeriöiden
13605: osalta huolehtisi ministeriö ja kaikkien muiden asemaa hallinnonalansa toiminnan ohjaamises-
13606: alueiden osalta lääninhallitukset. sa tulisi vahvistaa. Valtionhallinnon ohjausta
13607: Hallinnon hajauttamiskomitea (komi- kuntien päätöksentekoon tulisi vähentää.
13608: teanmietintö 1986: 12) on esittänyt yleisiä peri-
13609: aatteita hallinnon kehittämisestä. Moniportai- Eduskunta hyväksyi 18 päivänä helmikuuta
13610: sia ja kankeita hallintomenettelyjä olisi keven- 1983 perustuslakivaliokunnan mietinnön, jon-
13611: nettävä ja yksinkertaistettava. Keskushallinnon ka liitteenä olevassa lausunnossa laki- ja ta-
13612: ohjausta olisi väljennettävä. Alue- ja paikallis- lousvaliokunta lausui muun muassa: "Mikäli
13613: hallinnossa tulisi hoitaa huomattavasti enem- valmisteilla olevan rakennuslain kokonaisuu-
13614: män sellaisia tehtäviä ja ratkaista sellaisia distuksen toteutuminen näyttäisi vielä jonkin
13615: asioita, jotka nyt ovat keskushallinnon vas- aikaa siirtyvän, olisi valiokunnan käsityksen
13616: tuulla. Keskushallinnon tehtävien siirtämisessä mukaan perusteltua toteuttaa eräänä tärkeänä
13617: olisi ensisijaisena pidettävä tehtäväsiirtoja kun- osittaisuudistuksena laajamittainen kaavoitusa-
13618: tiin. Lääninhallintoa on kehitettävä siten, että sioiden päätäntävallan siirto kuntiin. Tästä
13619: parannetaan edellytyksiä vastaanottaa tehtäviä uudistuksesta, joka sopeutuisi hyvin myös ko-
13620: keskushallinnosta. Ministeriöiden asemaa hal- konaisuudistuksessa omaksuttaviin ratkaisui-
13621: linnonalan toiminnan yleisessä ohjaamisessa ja hin, vallitsee valiokunnan käsityksen mukaan
13622: kehittämisessä on vahvistettava. eri tahoilla laajaa yksimielisyyttä."
13623: Hallintolainkäyttökomitea (komiteanmietin-
13624: tö 1985:48) ehdotti mietinnössään muun ohel- Valtioneuvosto teki 12 päivänä toukokuuta
13625: la, että lääninoikeudelta siirrettäisiin lääninhal- 1988 päätöksen hallinnon uudistamiseksi tar-
13626: lituksen käsiteltäviksi kaavoitusta koskevat va- vittavista toimenpiteistä. Päätöksessä edellytet-
13627: litukset, maa-aineslupia sekä toimenpidelupia, tiin kaavoitushallinnon kehittämistä muun mu-
13628: katu- ja kaavatiepiirustuksia koskevat valitus- assa lisäämällä kuntien päätösvaltaa ja yksin-
13629: asiat. Perusteluina esitettiin lääninhallinnossa kertaistamaila menettelysäännöksiä. Tavoit-
13630: samanlaatuisien asioiden käsittelyssä syntynyt teeksi asetettiin uudistusten toteuttaminen
13631: erityinen asiantuntemus sekä se, että valituksia vuonna 1990.
13632: kaavoitusasioissa on käsiteltävä samoin perus-
13633: tein alistuksesta riippumatta. Valtioneuvoston kanslian kutsuma selvitys-
13634: Osallistumistaimikunta (komiteanmietintö mies, ylipormestari Raimo Ilaskivi teki 31 päi-
13635: 1981 :54) ehdotti eräitä muutoksia rakennus- vänä toukokuuta 1989 ehdotuksensa muun
13636: lainsäädäntöön, jotka lisäisivät suunnittelun ohella kaavajärjestelmän muuttamisesta pää-
13637: julkisuutta ja parantaisivai kansalaisten mah- kaupunkiseudulla. Hän ehdotti, että asema-
13638: dollisuuksia vaikuttaa suunnitteluun. Ehdotuk- kaavojen valmistelu tulisi voida siirtää erityi-
13639: set koskivat erityisten kaavakokousten järjestä- selle toteutusyhtiölle, asemakaavojen alistamis-
13640: mistä merkittävien kaavoitushankkeiden yhtey- velvollisuudesta luovuttaisiin kokonaan, kun-
13641: dessä, asukkaiden seurantaryhmien oikeutta talaisten valitusoikeus poistettaisiin ja muutok-
13642: saada tietoja kaavoituksesta, muistutuksen- senhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisi
13643: teko-oikeuden laajentamista ja muistutusajan mahdollista vain muutoksenhakuluvalla.
13644: 1989 vp. - HE n:o 135 13
13645:
13646: 3.2. Tämän esityksen valmistelu mään yleiskaavoitusta delegoinnin välineenä.
13647: Vaikka kunnissa tehtävien kaavapäätösten ko-
13648: Ympäristöministeriön kaavoitus- ja raken- konaismäärän odotetaan lisääntyvän 1990-
13649: nusosastolla syksyllä 1987 toiminut työryhmä luvulla muun muassa kaavojen uudistamisen
13650: selvitti mahdollisuudet kaavoitus- ja poikkeus- seurauksena noin 50 päätöksellä vuosittain,
13651: lupa-asioiden käsittelyn yksinkertaistamiseen voidaan arvioida, että muutaman vuoden ku-
13652: ja kuntien omavastuisen päätäntävallan lisää- luttua uudistuksen toteuttamisesta asema-, ra-
13653: miseen (Selvitys 111988, ympäristöministeriö, kennus- ja rantakaavoja alistetaan valtion vi-
13654: kaavoitus- ja rakennusosasto). Selvityksessä ranomaisen vahvistettavaksi neljäsosan vähem-
13655: tarkasteltiin, miltä osin kaavojen alistamisvel- män kuin nyt. Ympäristöministeriön osalta
13656: vollisuudesta voitaisiin luopua, miltä osin rat- kaava-asiat vähenevät noin puoleen nykyisestä.
13657: kaisuvaltaa poikkeuslupa-asioissa voitaisiin Ympäristöministeriön voimavaroja kohdenne-
13658: siirtää suoraan kuntiin, miten yleiskaavoja voi- taan ministeriön uusiin tehtäviin sekä ajankoh-
13659: daan käyttää suunnittelun edistämiseen sekä taisille painopistealueille kuten rakennetun ym-
13660: miten tonttijaon laatimismenettelyä voitaisiin päristön suojeluun, normijärjestelmän selkiin-
13661: helpottaa ja rakennuskieltoihin liittyvää hallin- nyttämiseen ja poikkeuslupa-asioissa muutok-
13662: nollista menettelyä keventää. Selvitystyön yh- senhakuviranomaisena toimimiseen. Kaiken
13663: teydessä tarkasteltiin myös kuntalaisten vaiku- kaikkiaan kuntien itsenäinen päätäntävalta
13664: tusmahdollisuuksia ja heidän asemansa paran- muutaman vuoden siirtymävaiheen jälkeen
13665: tamista kaavoituksessa. Myös ympäristöminis- kasvaa olennaisesti. Voidaan arvioida, että
13666: teriön ja lääninhallitusten välistä tehtäväjakoa 40-50 % kaikista kaava-asioista tulisi enää
13667: arvioitiin. alistettavaksi valtion viranomaisen vahvistetta-
13668: Työryhmä kuuli kuntien keskusjärjestöjä, vaksi.
13669: lääninhallitusten kaavoitus- ja asuntotoimisto-
13670: ja sekä muita asian kannalta keskeisiä tahoja. Myös kuntiin ratkaistaviksi siirtyvien poik-
13671: Työryhmän selvityksestä 12 päivänä tammi- keuslupa-asioiden määrät ovat riippuvaisia
13672: kuuta 1988 toimenpide-ehdotuksineen pyydet- kunnissa hyväksyttävien osayleiskaavojen mää-
13673: tiin lausunto 31 viranomaiselta ja yhteisöltä. ristä ja sisällöstä. Valtion viranomaisessa käsi-
13674: Selvityksen ja toimenpide-ehdotusten pohjalta teltävien poikkeuslupa-asioiden voidaan arvioi-
13675: on laadittu luonnos esitykseksi rakennuslain da supistuvan kolmasosalla nykyisestä.
13676: muuttamisesta. Toimenpide-ehdotuksia on tar-
13677: Rakennusjärjestysten vahvistamisesta luopu-
13678: kistettu saatujen lausuntojen johdosta.
13679: minen merkitsee päätösmäärien selvää vähen-
13680: Esitysluonnoksesta on hankittu vielä lausun-
13681: tymistä sekä ympäristöministeriössä että lää-
13682: not 51 viranomaiselta ja yhteisöltä. Lausun-
13683: ninhallituksissa, sillä kaikkien kuntien raken-
13684: noista, jotka olivat pääosin myönteisiä, on
13685: nusjärjestykset tulevat lähivuosina uudistetta-
13686: laadittu erillinen yhteenveto.
13687: viksi.
13688: Ehdotuksesta rajoittaa muutoksenhakumah-
13689: dollisuuksia vahvistetun yleiskaavan alueella Koska ehdotukset rakentuvat pääosin menet-
13690: tapahtuvassa asema- ja rakennuskaavoitukses- telyn yksinkertaistamiseen ja perättäisten pää-
13691: sa hankittiin erikseen lausunnot oikeusministe- töksentekovaiheiden poistamiseen, ehdotukset
13692: riöltä, korkeimmalta hallinto-oikeudelta, kun- vähentävät myös kuntien tehtäviä. Hakemus-
13693: tien keskusjärjestöiltä sekä kaavoitus- ja ra- menettelyltä ja lausuntojen antamiselta välty-
13694: kennusneuvostolta. Korkein hallinto-oikeus tään. Osallistumismahdollisuuksien laajentami-
13695: vastusti ehdotusta. Muut pitivät ehdotettua nen lisää jossain määrin kuntien tiedottamiseen
13696: järjestelmää toteuttamiskelpoisena. liittyviä tehtäviä. Toisaalta lisääntyvän avoi-
13697: muuden ja tiedonkulun parantumisen uskotaan
13698: vähentävän muutoksenhakua ja muuta erimie-
13699: 4. Esityksen organisatoriset ja lisyyksien jälkikäteen selvittämistä.
13700: henkilöstövaikutukset
13701: Ehdotukset perustuvat keskeisiltä osin osa-
13702: Ehdotusten vaikutuksia valtion viranomai- yleiskaavojen hyväksikäyttöön. Nykyinen
13703: sissa käsiteltävien asioiden määriin on vaikea yleiskaavoituskäytäntö vastaa hyvin delegoin-
13704: tarkoin arvioida, koska ne ovat osin riippuvai- nin edellyttämää yleiskaavoituksen määrää ja
13705: sia siitä, missä määrin kunnat tulevat käyttä- tasoa.
13706: 14 1989 vp. HE n:o 135
13707:
13708: 5. Esityksen taloudelliset vaiku- 6. Muita esitykseen vaikuttavia
13709: tukset seikkoja
13710:
13711: 6.1. Vapaakuntakokeilu
13712: Ehdotukset yksinkertaistavat kaavoitusta ja
13713: maankäyttöä koskevaan päätöksentekoon liit-
13714: tyviä menettelyjä. Sekä kaavoitus- että lupame- Vapaakuntakokeilusta annettu laki (718/88)
13715: nettelyt yksinkertaistuvat siinä määrin, että tuli voimaan 10 päivänä elokuuta 1988. Se
13716: rakentamiseen suunnitellut alueet saadaan ai- mahdollistaa neljä vuotta kestävän vapaakun-
13717: kaisempaa nopeammin käyttöönsä. Kaavojen takokeilun vuoden 1989 alusta. Varsinaisia va-
13718: alistusmenettelyn supistaminen nopeuttaa kaa- paakuntia koskevana on laissa poistettu raken-
13719: vojen toteuttamista ja tonttijakojen käsittelyn nusjärjestysten alistamisvelvollisuus sekä supis-
13720: yksinkertaistaminen nopeuttaa asemakaavoi- tettu ja kevennetty kaavojen alistamisvelvolli-
13721: tettujen alueiden toteuttamista ja rakentamis- suutta. Tässä esityksessä alistusvelvollisuutta
13722: kelpoiseksi saamista. Tämä koskee ennen muu- ehdotetaan pysyvästi supistettavaksi likimain
13723: ta kaavoja, joihin ei kohdistu valituksia, mutta samassa laajuudessa kuin vapaakuntakokeilun
13724: myös valituksenalaisten kaavojen toteuttamis- yhteydessä.
13725: mahdollisuudet paranevat riidattomilta osil- Laki vapaakunnan oikeudesta poiketa erais-
13726: taan. tä säännöksistä ja määräyksistä (592/89) tuli
13727: voimaan 1 päivänä elokuuta 1989. Lailla laa-
13728: Ehdotuksesta ei aiheudu henkilökustannuk- jennetaan varsinaisten vapaakuntien toiminta-
13729: sia hallintotasolla. Kunnissa voidaan tehtävistä vapautta. Erivapauslain nojalla kuntiin dele-
13730: huolehtia entisin voimavaroin. Myös lääninhal- goidaan muun ohella eräitä rakennuslain mu-
13731: lituksista vapautuu voimavaroja niin, että ne kaisia poikkeuslupa-asioita. Tältäkin osin va-
13732: pystyvät huolehtimaan ympäristöministeriöstä paakuntakokeilu sisällöltään vastaa likimain
13733: siirtyvistä tehtävistä, mikäli suunnitelmat asun- nyt pysyviksi ehdotettuja muutoksia.
13734: tohallituksen eräiden virkojen lakkauttamisesta
13735: ja 10 tarkastajan viran perustamisesta läänin-
13736: hallituksiin toteutetaan. Ympäristöministeriön 6.2. Lääninoikeusuudistus
13737: voimavaroja voidaan kohdentaa uusien tehtä-
13738: vien ja painopistealueiden kehittämis- ja oh-
13739: Eduskunta on hyväksynyt lääninoikeuksien
13740: jaustehtäviin. Lääninoikeuslainsäädännön uu-
13741: distamiseen liittynyt 1 päivänä marraskuuta muodostamista alueellisiksi hallintotuomiois-
13742: tuimiksi koskevan uudistuksen. Siihen liittyen
13743: 1989 voimaan tuleva rakennuslain muutos lisää
13744: ympäristöministeriössä vuosittain käsiteltävien rakennuslakiin on lisätty uusi 138 a §, jossa
13745: valitusasioiden määrää noin 500:lla. siirretään kaikki kaavavalitukset käsiteltäväksi
13746: sille viranomaiselle - ympäristöministeriölle
13747: Ehdotukset johtavat sekä valtion- että kun- tai lääninhallitukselle - joka käsittelee asiano-
13748: nallishallinnossa taloudellisiin säästöihin. Kaa- maista kuntaa koskevat alistettavatkin kaava-
13749: voitusmenettelyn ja rakennusmaan käyttöön asiat. i<.un mainitussa lainkohdassa ei ole otet-
13750: saannin nopeutumisesta aiheutuu kaikille kaa- tu huomioon sitä, että muutkin kuin kaavojen
13751: voja toteuttaville osapuolille kustannussäästö- muutokset voivat jäädä alistamatta, 138 a §:n
13752: jä. Kustannussäästöt heijastuvat asumisen ja sanamuotoa joudutaan tässä yhteydessä tarkis-
13753: muiden toimintojen kustannuksiin. tamaan.
13754:
13755:
13756:
13757:
13758: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
13759:
13760:
13761: 1. Lakiehdotuksen perustelut
13762: lähtökohtana kaikelle kaavoitukselle ja maan-
13763: 1 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, et- käytön suunnittelulle. Säännös on otettu lain
13764: tä kestävän kehityksen periaatteen tulee olla 1 §:ään, koska sen tulee koskea kaikkea kaa-
13765: 1989 vp. - HE n:o 135 15
13766:
13767: voitusta sekä muutakin rakennuslain pohjalta Pykälän 1 momentin mukaan ehdotetaan
13768: tapahtuvaa suunnittelua. kunnan päätäntävallalle asetettavaksi kolme
13769: 5 §. Voimassa olevan lain mukaan toimival- edellytystä. Ensinnäkin poikkeuslupahakemuk-
13770: lan jako rakennuslakiin perustuvissa tehtävissä sen tulee koskea yksiasuntoista asuinrakennus-
13771: on määräytynyt kuntamuodon mukaan. Ym- ta. Tällä pyritään siihen, että helpotetun poik-
13772: päristöministeriö on aikoinaan huolehtinut keuslupamenettelyn kohteena olisi ensikädessä
13773: kaupunkeja koskevista ja lääninhallitukset omaan tarpeeseen tapahtuva rakentaminen.
13774: muita kuntia koskevista tehtävistä. Lakiin Yksiasuntoiset rakennukset ovat myös helpom-
13775: vuonna 1973 lisätyllä 137 a §:llä tehtiin mah- min sovitettavissa ympäristökuvaan kuin use-
13776: dolliseksi ministeriön tehtävien siirtäminen lää- ampiasuntoiset rakennukset. Myöskään maan-
13777: ninhallituksille. Tehtävien siirto on tapahtunut omistajien yhdenvertaisuutta tai maankäytölli-
13778: ministeriön päätöksillä, minkä vuoksi kansa- siä mitoitusperusteita ei tällaisella rakentami-
13779: laisten on vaikea tietää, mikä viranomainen sella vaaranneta. Noin kaksi kolmasosaa ny-
13780: kulloinkin asioita hoitaa. kyisistä 5 §:n 2 momentin mukaisista poik-
13781: Ympäristöministeriön ja lääninhallitusten keusluvista koskee yksiasuntoisten asuinraken-
13782: tehtäväjaon selkiinnyttämiseksi ehdotetaan lää- nusten rakentamista.
13783: ninhallitus toimivaltaiseksi viranomaiseksi kai- Toisena edellytyksenä kunnassa tapahtuvalle
13784: kissa muissa paitsi niissä asetuksessa luetelta- päätöksenteolle on, että rakentaminen tapah-
13785: vissa kunnissa, joissa poikkeuslupien käsittely tuu yleiskaavassa asumiseen varatulla alueella.
13786: edelleen kuuluisi ministeriölle. Tehtäväjaosta Kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava riit-
13787: säätäminen tällä tavoin helpottaa kansalaisia tää, mutta luonnollisesti kunnalla on ratkaisu-
13788: sen selvittämisessä, mikä viranomainen heidän valta myös silloin, kun yleiskaava on vahvistet-
13789: asiaansa hoitaa. tu. Yleiskaavaa edellytetään kunnassa tapahtu-
13790: van päätöksenteon pohjaksi kahdesta syystä.
13791: Tehtäväjaon täsmentäminen asetuksella on Ensinnäkin yleiskaava turvaa riittävän suunni-
13792: tarkoitus suorittaa siten, että kysymys on sa- telmallisuuden maankäytön järjestämisessä.
13793: malla tehtävien siirtämisestä ympäristöministe- Toiseksi yleiskaavan laatiminen turvaa kansan-
13794: riöitä lääninhallituksille. Tarkoituksena on, et- valtaisen päätöksentekomenettelyn ja riittävän
13795: tä asetuksella säädettäisiin ympäristöministe- oikeusturvan niille kuntalaisille, jotka mahdol-
13796: riön toimivaltaan jääviksi vain Helsingin ja lisesti pitävät maankäyttöratkaisua virheellise-
13797: Turun seutuun kuuluvat kaupungit sekä lää- nä. Yksittäisestä poikkeusluvasta saavat valit-
13798: nien pääkaupungit. Hämeen läänissä ministe- taa vain ne, joiden etua tai oikeutta päätös
13799: riön toimivaltaan tulisi kuulumaan kuitenkin saattaa koskea, mutta yleiskaavasta kaikki
13800: Hämeenlinnan sijasta Tampereen kaupunki. kuntalaiset. Yksiasuntoisten rakennusten poik-
13801: Koska tavoitteena on selkeä tehtäväjako ym- keusluvista noin 20 Olo jo nykyisin sijoittuu
13802: päristöministeriön ja lääninhallitusten välillä, yleiskaavassa asumiseen varatulle alueelle.
13803: jaetaan myös yleiskaavan vahvistamiseen Kolmantena edellytyksenä on, ettei raken-
13804: (29 §), yleiskaavoitukseen liittyvän rakennus- nuspaikalla, jolle lupaa haetaan, ole ennestään
13805: kiellon määrämiseen (32 §), asemakaavan vah- enempää kuin yksi asunto. Rakennuspaikalla
13806: vistamiseen (38 a §), rakennuskieltojen jatka- tarkoitetaan tässä yhteydessä aluetta, jolle
13807: miseen (42 ja 43 §), yleiskaavoitukseen liitty- poikkeuslupaa haetaan. Se voi olla jo muodos-
13808: vän toimenpidekiellon määräämiseen (124 a §) tettu tila tai määräala taikka koostua niiden
13809: sekä 132 §:ään perustuvien poikkeuslupien erilaisista yhdistelmistä sen mukaan kuin hake-
13810: myöntämiseen liittyvät tehtävät samalla perus- muksessa luvan kohteena oleva alue on yksilöi-
13811: teella. ty.
13812: 5 a §. Voimassa olevan 5 §:n 2 momentin Kun kysymys on asema- tai rakennuskaavoi-
13813: mukaan poikkeuksen saada rakentaa kaavoit- tuksen korvaavasta lupamenettelystä, on pe-
13814: tamattomalle taaja-asutusalueelle myöntää ym- rusteltua antaa päätösvalta kunnanhallituksel-
13815: päristöministeriö tai lääninhallitus sen mukaan le, joka muutoinkin johtaa ja valvoo kaavoi-
13816: kuin niiden alueellisesta toimivallanjaosta on tusta kunnassa.
13817: erikseen määrätty. Uudessa 5 a §:ssä säädetään Pykälän 2 momentissa säädetään eräistä
13818: niistä tilanteista, joissa 5 §:n 2 momentin mu- kunnan ratkaisuvallan poissulkevista tilanteis-
13819: kainen poikkeuslupa saadaan ratkaista kunnas- ta. Ranta-alueille tapahtuvaa rakentamista
13820: sa. päätäntävallan siirtäminen ei koske. Ranta-
13821: 16 1989 vp. - HE n:o 135
13822:
13823: alueella lainkohdassa tarkoitetaan saman laa- vakseen. Tämä saattaisi tulla kysymykseen esi-
13824: juista aluetta kuin jolle 123 a §:ssä (626/69) merkiksi koko kunnan yleiskaavaa vahvistet-
13825: tarkoitetulla tavalla rantakaavan laatiminen taessa taikka sellaisten osayleiskaavojen koh-
13826: saattaisi olla tarpeen, jos kysymys olisi pää- dalla, joihin kohdistuu erityistä valtakunnallis-
13827: asiassa loma-asutuksen muodostamisesta. Mil- ta mielenkiintoa taikka joilla on vaikutuksia
13828: loin tällaiselle alueelle on syntynyt niin tiivistä useamman kuin yhden läänin alueella.
13829: asutusta, että se on muodostunut taajaksi, on Pykälän 4 momentin mukaan yleiskaavan
13830: lisärakentamisessa syytä olla vesistön sietoky- vahvistamista koskevassa päätöksessä voidaan
13831: kykin huomioon ottaen erittäin varovainen. kunnan pyynnöstä määrätä, ettei yleiskaavan
13832: Tällaisten alueiden tiivistämisen on katsottava alueella laadittavia yksityiskohtaisempia kaa-
13833: edellyttävän asema- tai rakennuskaavaa ja voja koskevia kunnan päätöksiä tarvitse alistaa
13834: usein kunnallistekniikan rakentamista. valtion viranomaisen vahvistettavaksi. Mää-
13835: Lain 5 §:n 2 momentin poikkearuisvaltaa ei räyksen antaisi kaavan vahvistamisen yhteydes-
13836: myöskään siirretä kuntaan silloin, kun raken- sä vahvistava viranomainen. Vahvistettu yleis-
13837: taminen edellyttää 132 §:n mukaista poikkeus- kaava on 30 §:ssä säädetyllä tavalla ohjeena
13838: lupaa. Jos asia on saatettava joko ympäristö- yksityiskohtaisten kaavojen laatimiselle. Siltä
13839: ministeriön tai lääninhallituksen käsiteltäväksi, varalta, että kunnassa ryhdyttäisiin toistuvasti
13840: on tarkoituksenmukaisempaa, että mainitut vi- laatimaan yleiskaavan vastaisia asemakaavoja,
13841: ranomaiset käsittelevät asian koko laajuudes- ehdotetaan säädettäväksi mahdollisuudesta pe-
13842: saan. Ratkaisuvallan jakaminen useammalle ruuttaa mainittu määräys, milloin syytä siihen
13843: eri viranomaiselle tällaisissa tilanteissa olisi katsotaan olevan.
13844: oikeudellisestikin hankalaa. Tilanteita, joissa Vastaava järjestelmä on 119 §:ään sisältyvän
13845: rakentaminen saattaisi edellyttää 5 §:n poik- viittaussäännöksen nojalla käytettävissä myös
13846: keusluvan lisäksi myös 132 §:n mukaista lupaa muissa kuin kaupunkikunnissa. Mitä asema-
13847: on lukuisia. Rakentaminen saattaa poiketa kaavasta on tässä pykälässä säädetty, koskee
13848: taaja-asutuskiellon lisäksi vahvistetusta seutu- siten myös rakennuskaavaa.
13849: tai yleiskaavasta. Se saattaa olla muutoinkin 32 §. Voimassa olevan lain mukaan kunnalla
13850: rakentamista koskevien määräysten vastainen. on mahdollisuus saada rakennuskielto sellaisel-
13851: 12 §. Pykälän 2 momentti kumotaan sen le alueelle, jolla on ryhdytty asema- tai raken-
13852: johdosta, että rakennusjärjestysten alistamis- nuskaavan laatimiseen tai niiden muuttami-
13853: velvollisuudesta luovutaan. seen. Yleiskaavoitukseen liittyvän rakennus-
13854: 29 §. Pykälän 3 momentin mukaan yleiskaa- kiellon osalta kiellon antaminen on ollut ympä-
13855: vojen vahvistaminen tulee pääsääntöisesti lää- ristöministeriön tehtävänä. Pykälässä ehdote-
13856: ninhallitusten tehtäväksi. Ympäristöministeri- taan rakennuskiellon antaminen säädettäväksi
13857: öllä tämä tehtävä säilyy vain niiden kuntien lääninhallituksen tehtäväksi niissä kunnissa,
13858: osalta, joiden muutkin kaava- ja poikkeuslupa- joissa 29 §:n mukaan lääninhallitukselle kuu-
13859: asiat säilyvät ympäristöministeriön käsiteltävi- luu myös yleiskaavojen vahvistaminen.
13860: nä. Nämä kunnat nimetään asetuksessa. Tällä Säännös koskee 119 §:ään sisältyvän viit-
13861: tavoin ympäristöministeriön ja lääninhallitus- taussäännöksen nojalla myös muita kuin kau-
13862: ten tehtäväjako selkiintyy ja tehtäväjaon pe- punkikuntia.
13863: rusteet ovat nykyistä paremmin kansalaisten 38 §. Pykälässä säädetään laajennetusta
13864: tiedossa. Yleiskaava-asioiden siirtäminen pää- mahdollisuudesta siirtää valtuuston päätösval-
13865: osin lääninhallituksiin on perusteltua sen vuok- taa asemakaavan muutosten hyväksymisessä
13866: si, että vahvistusmenettely tulee kohdistumaan kaupunginhallitukselle. Nykyisin tämä on
13867: verrattain suppea-alaisiin osayleiskaavoihin. mahdollista vain vähäisten asemakaavan muu-
13868: Osayleiskaavojen vahvistaminen tulee useissa tosten osalta. Ehdotetun pykälän mukaan pää-
13869: tapauksissa korvaamaan aikaisemmin läänin- tösvallan siirtäminen kaupunginhallitukselle on
13870: hallituksissa suoritetun asema- ja rakennuskaa- mahdollista kaikkien niiden asemakaavan
13871: vojen vahvistamisen. muutosten osalta, joita ei ole pidettävä olen-
13872: Vaikka lääninhallituksilla on periaatteessa nalSlna. Valtuuston päätösvaltaa siirretään
13873: yleinen toimivalta yleiskaavojen vahvistamises- johtosäännössä.
13874: sa, ympäristöministeriölle annetaan kuitenkin Voimassa olevassa pykälässä säädetään
13875: oikeus ottaa lääninhallitukselle kuuluva yleis- myös siitä, missä tapauksissa päätös on alistet-
13876: kaavan vahvistamista koskeva asia ratkaista- tava valtion viranomaisen vahvistettavaksi ja
13877: 1989 vp. - HE n:o 135 17
13878:
13879: mille viranomaiselle alistus tehdään. Tätä kos- 39 a §. Pykälän mukaan tonttijako voidaan
13880: keva säännös ehdotetaan otettavaksi uuteen tarvittaessa hyväksyä jo asemakaavan hyväksy-
13881: 38 a §:ään. Voimassa olevan pykälän 2 mo- misen yhteydessä. Niissä tapauksissa, joissa
13882: mentin säännös tonttijaon hyväksymisestä eh- tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydes-
13883: dotetaan otettavaksi uuteen 39 a §:ään. sä, päätöksen tekee kaupunginvaltuusto, jollei
13884: 38 a §.Voimassa olevassa laissa on säädetty, päätösvaltaa 38 §:n nojalla ole siirretty kau-
13885: että asemakaavan hyväksymistä tai muuttamis- punginhallitukselle. Ehdotettu järjestelmä olisi
13886: ta koskeva päätös on alistettava ympäristömi- omiaan nopeuttamaan asemakaavojen toteut-
13887: nisteriön vahvistettavaksi. Kun 137 a §:n no- tamista, koska erillinen tonttijaon hyväksymis-
13888: jalla ympäristöministeriön toimivaltaa on näis- menettely ei enää olisi tarpeen.
13889: sä asioissa siirretty lääninhallituksille, ei sään- Tonttijako voidaan kuitenkin hyväksyä edel-
13890: nös enää vastaa tosiasiallista tilannetta. Nykyi- leen myös asemakaavan hyväksymisen jälkeen.
13891: nen toimivallan jako ilmenee vain ministeriön Tällöin asiasta päättää kaupunginhallitus. Py-
13892: asiasta tekemistä päätöksistä. Viranomaisten kälän mukaan kaupunginhallituksen päätösval-
13893: toimivallan jako ei tällä tavalla järjestettynä taa voidaan johtosäännössä siirtää lautakun-
13894: ole kansalaisten kannalta riittävän selkeä. On nalle.
13895: vaikea tietää, mikä viranomainen eri kaupun- 42 §. Pykälän 2 momentin 3 kohtaa ehdote-
13896: geissa vahvistaa asemakaavat. taan muutettavaksi siten, että myös kaupun-
13897: Pykälän mukaan toimivallan jako ympäris- ginhallitus voi päättää rakennuskiellon antami-
13898: töministeriön ja lääninhallitusten välillä järjes- sesta, jos sille on tämä valta johtosäännössä
13899: tetään siten, että rakennuslain ja -asetuksen annettu. Rakennuskielto voidaan antaa kaavoi-
13900: säännöksistä löytyy toimivallanjaon perusteet. tuksen kestäessäkin.
13901: Pykälässä edellytetään, että asemakaavan hy- Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi
13902: väksymistä tai muuttamista koskeva päätös myös rakennuskaavoitusta koskevaan
13903: alistetaan lääninhallituksen vahvistettavaksi. 100 §:ään.
13904: Asetuksessa lueteltaisiin erikseen ne kunnat, Pykälän 3 momentissa ehdotetaan ympäris-
13905: joiden osalta asemakaavojen alistusasiat edel- töministeriön ja lääninhallitusten tehtäväjako
13906: leen käsiteltäisiin ympäristöministeriössä. Tar- järjestettäväksi siten kuin 5 §:n kohdalla on
13907: koituksena on, että ympäristöministeriön toi- tarkemmin esitetty ja perusteltu.
13908: mivaltaan jäisivät Helsingin ja Turun seutuun 43 §. Ympäristöministeriön ja lääninhallitus-
13909: kuuluvat kaupungit sekä läänien pääkaupun- ten tehtäväjako tämänkin rakennuskiellon jat-
13910: git. Kuitenkin Hämeen läänissä ministeriön kamisessa ehdotetaan järjestettäväksi siten
13911: toimivaltaan tulisi Hämeenlinnan sijasta kuu- kuin 5 §:n kohdalla on tarkemmin esitetty ja
13912: lumaan Tampere. perusteltu.
13913: Pykälän 1 momentin mukaan vähäistä ase- 97 ja 97 a §. Pykäliin ehdotetaan otettavaksi
13914: makaavan muutosta koskevaa päätöstä ei ole rakennuskaavaa koskevina 38 ja 38 a §:ää vas-
13915: tarpeen alistaa vahvistettavaksi. Aikaisemmin taavat säännökset.
13916: itsenäinen päätöksenteko-oikeus vastaavissa 100 §. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mu-
13917: asioissa on ollut vain niillä ympäristöministe- kaan kunnanhallituksella on sama mahdolli-
13918: riön erikseen määräämillä kunnilla, joiden suus rakennuskaavoitukseen liittyvän raken-
13919: kaavoitustoimi on ollut riittävän kehittynyt. nuskiellon antamiseen kuin kaupunginhallituk-
13920: Siitä, mitä on pidettävä vähäisenä kaavan sella 42 §:n nojalla asemakaavoitukseen liit-
13921: muutoksena, säädettäisiin asetuksella. Vähäi- tyen.
13922: nen muutos on tarkoitettu likimain yhtä laa- 124 a §. Voimassa olevan lain mukaan voi
13923: jaksi kuin nykyisin ministeriön päätöksellä yleiskaavan laatimiseen tai muuttamiseen liitty-
13924: määritelty ei olennaisena pidettävä kaavan vän toimenpidekiellon määrätä vain ympäristö-
13925: muutos. ministeriö. Toimenpidekiellon määrääminen
13926: Pykälän 2 momentti sisältää 29 §:n 4 mo- ehdotetaan annettavaksi lääninhallituksen teh-
13927: menttia täydentävän säännöksen, jonka mu- täväksi niissä kunnissa, joissa se 29 §:n nojalla
13928: kaan asemakaavan hyväksymistä tai muutta- huolehtii myös yleiskaavojen vahvistamisesta.
13929: mista koskevaa päätöstä ei ole tarpeen alistaa 125 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
13930: vahvistettavaksi myöskään silloin, kun yleis- yleisestä kaavoitusta koskevasta tiedottamisvel-
13931: kaavan vahvistamista koskevassa päätöksessä vollisuudesta sekä maanomistajien ja kansa-
13932: niin on määrätty. laisten kuulemisesta kaavoja ja tonttijakaja
13933:
13934: 3 390697V
13935: 18 1989 vp. - HE n:o 135
13936:
13937: laadittaessa. Momenttijakoa on muutettu, jot- edellytyksillä kuin 1 momentin mukaan. Siten
13938: ta se muodostaisi johdonmukaisen kokonai- kunnanhallitus voisi myöntää poikkeuksen
13939: suuden. vain edellyttäen, ettei sen havaita tuottavan
13940: Pykälän 1 momentissa säädetään kunnille huomattavaa haittaa kaavoituksen toteuttami-
13941: yleinen velvollisuus tiedottaa kaavoituksesta selle tai asutuksen muullekaan järjestämiselle.
13942: sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on Myös naapurien kuulemisesta on voimassa,
13943: edellytykset seurata kaavoitusta ja vaikuttaa mitä 1 momentissa on säädetty.
13944: siihen. Tiedottamisvelvollisuus on laajempi Momentissa säädetään varsin merkittävästä
13945: kuin hallintomenettelylain 13 §:ssä säädetty poikkeuslupa-asioiden ratkaisuvallan siirrosta
13946: laajavaikutteisen asian vireilläalasta ilmoitta- valtion viranomaiselta kunnanhallitukselle.
13947: minen. Uutena tiedottamismuotona otettaisiin Asema- ja rakennuskaava-alueella kunnanhal-
13948: käyttöön vuosittainen kaavoituskatsaus vireillä litus voisi ratkaista poikkeukset kaavassa osoi-
13949: olevista tai vireille tulevista tärkeimmistä hank- tetusta käyttötarkoituksesta, rakennuksen si-
13950: keista. Kaavoituskatsauksesta säädetään tar- joittelusta ja rakennustavasta. Myös poikkeuk-
13951: kemmin asetuksella. set rakennusjärjestyksestä ja rakentamista kos-
13952: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan laajennet- kevista teknisistä määräyksistä (Suomen raken-
13953: tavaksi niiden henkilöiden piiriä, joille on jo tamismääräyskokoelma) ratkaistaisiin kunnas-
13954: kaavaa laadittaessa varattava tilaisuus lausua sa. Kunnanhallituksen toimivallan ulkopuolelle
13955: mielipiteensä asiasta. Voimassa olevan lainsää- rajataan poikkeuksen myöntäminen 123 a §:n
13956: dännön mukaan mainittu velvollisuus kohdis- 1 momentissa tarkoitetulle ranta-alueelle, jolle
13957: tuu vain maanomistajiin. Oikeus mielipiteen rantakaavan laatiminen on tarpeen (1 kohta),
13958: ilmaisuun jo kaavaehdotuksen valmisteluvai- poikkeuksen myöntäminen rakentamiseen vah-
13959: heessa ehdotetaan ulotettavaksi kaikkiin nii- vistetun seutu- tai yleiskaavan vastaisesti (2
13960: hin, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin kohta), yksityiskohtaisessa kaavassa osoitetus-
13961: oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. ta rakennusoikeudesta poikkeaminen (3 koh-
13962: Pykälän 3 momentissa laajennetaan niiden ta), poikkeusten myöntäminen niistä kielloista,
13963: piiriä, joilla on kaavaehdotuksen nähtävillä jotka ovat voimassa sinä aikana, kun kaavan
13964: ollessa oikeus tehdä ehdotusta vastaan muistu- vahvistamisedellytyksiä selvitetään ympäristö-
13965: tuksia. Nykyisin tämä oikeus on vain maan- ministeriössä tai lääninhallituksessa, ja siitä
13966: omistajilla. Oikeus tulee ehdotuksen mukaan kiellosta, jonka mainitut viranomaiset ovat
13967: koskemaan kaikkia kuntalaisia. jättäessään kaavan vahvistamatta määränneet
13968: Pykälän 4 momentissa säädetään kuulemi- alueelle, ja kiellosta, joka on voimassa ympä-
13969: sesta tonttijakaja laadittaessa. Tonttijaon eri- ristöministeriön veivoitettua kunnan kaavan
13970: tyisluonteesta johtuen kuulemisvelvoite on eh- laatimiseen tai muuttamiseen sekä 32 §:n no-
13971: dotettu suppeammaksi kuin kaavojen kohdal- jalla määrätystä rakennuskiellosta (4 kohta).
13972: la. Tonttijakoa valmisteltaessa vain maanomis- Myöskään seutukaavan laatimisen turvaami-
13973: tajia kuultaisiin ja muistutuksenteko-oikeus seksi määrätystä rakentamisrajoituksesta kun-
13974: olisi vain sen korttelin maanomistajilla ja -hal- nanhallituksella ei ole valtaa myöntää poik-
13975: tijoilla, jossa tonttijako suoritetaan. Tonttija- keusta (5 kohta).
13976: koehdotuksen nähtävillä pitäminen ei ole tar- Asema-, rakennus- ja rantakaavoja koskeva
13977: peen, jos kaikki ne, joilla on oikeus valittaa kunnanhallituksen poikkeamisvalta muodostuu
13978: tonttijaon hyväksymistä koskevasta päätökses- 2 momentin perusteella varsin laajaksi. Vain
13979: tä, ovat ehdotuksen kirjallisesti hyväksyneet. rakennusoikeuden ylitys edellyttää lääninhalli-
13980: 132 §. Ympäristöministeriön ja lääninhalli- tuksen tai ympäristöministeriön poikkeus-
13981: tusten tehtäväjako pykälässä tarkoitettujen lupaa. On kuitenkin huomattava, että poik-
13982: poikkeuslupien ratkaisemisessa järjestetään si- keuslupien myöntämismahdollisuuksia rajaa
13983: ten kuin 5 §:n kohdalla on tarkemmin selostet- pykälän 1 momenttiin sisältyvä oikeudellinen
13984: tu ja perusteltu. edellytys, ettei lupa saa "tuottaa huomattavaa
13985: Pykälän 2 momentissa säädetään kunnanhal- haittaa kaavoituksen toteuttamiselle''. Tämä
13986: lituksen oikeudesta myöntää poikkeuksia ra- merkitsee, ettei poikkeuslupia, vaikkakin nii-
13987: kennuslaissa olevista tai sen nojalla annetuista den ratkaiseminen kuuluu kunnanhallituksen
13988: rakentamista koskevista säännöksistä, mää- toimivaltaan, voida myöntää vastoin asema-,
13989: räyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. rakennus- tai rantakaavan keskeisiä sisältöperi-
13990: Poikkeusten myöntäminen tapahtuu samoilla aatteita. Niinpä esimerkiksi kokonaisten kort-
13991: 1989 vp. - HE n:o 135 19
13992:
13993: telialueiden käyttötarkoituksen muuttaminen taavasta alistettavaa kaavaa koskevasta paa-
13994: poikkeuslupamenettelyä hyväksi käyttäen ei töksestä olisi valitettu. Kaavapäätöksiä koske-
13995: ole mahdollista. vat valitusasiat käsittelee siten edelleenkin hal-
13996: Sama rakennushanke voi poiketa useista eri lintoviranomainen, joko lääninhallitus tai ym-
13997: säännöksistä, kielloista tai määräyksistä. Jotta päristöministeriö niin kuin nykyisinkin. Sään-
13998: päätäntävallan delegointi ei johtaisi siihen, että nös on tarpeen, koska kaavojen alistamisvel-
13999: yhden poikkeusluvan sijasta tarvittaisiin kaksi vollisuutta supistettaessa kaavavalitukset
14000: poikkeuslupaa, pykälän 3 momentissa sääde- muussa tapauksessa menisivät kunnallislain
14001: tään valtion viranomaisen mahdollisuudesta nojalla eräissä tapauksissa lääninoikeuksien
14002: ratkaista asia koko laajuudessaan, jos sen lupa käsiteltäviksi. Rakennusjärjestyksiä koskevista
14003: joltakin osin on tarpeen. päätöksistä valitettaisiin samalle viranomaiselle
14004: Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan otettavak- kuin kaavoistakin.
14005: si nykyisen 2 momentin säännökset, joita muu- Pykälän 4 momentin mukaan kunnanhalli-
14006: tetaan siten, että rakennuslautakunnalla on tuksen 5 a §:n tai 132 §:n 2 momentin nojalla
14007: mahdollisuus rakennusluvan käsittelemisen yh- tekemään poikkeuslupapäätökseen haetaan
14008: teydessä myöntää poikkeus myös 42 §:n 2 mo- muutosta joko ympäristöministeriöitä tai lää-
14009: mentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista kielloista ninhallitukselta sen mukaan kuin niiden toimi-
14010: edellyttäen, että koko kortteli on rakennuslu- vallasta on 5 §:n 2 momentissa ja 132 §:n 1
14011: paa hakevan omistuksessa. Mainitulla rajauk- momentissa säädetty.
14012: sella turvataan se, ettei tontin rekisteröimättö- 139 §. Pykälään lisätyssä 3 momentissa ra-
14013: myydestä johtuvan rakennuskiellon aikana joitetaan muutoksenhakumahdollisuuksia vah-
14014: poikkeuslupamenettelyä hyväksi käyttäen vistetun yleiskaavan alueella tapahtuvassa
14015: muuteta niitä arvosuhteita, joiden pohjalta asema- ja rakennuskaavoituksessa. Mainittujen
14016: tontin osien omistajien lunastusoikeudet mää- kaavojen vahvistamista koskeneesta ympäristö-
14017: räytyvät. ministeriön tai lääninhallituksen päätöksestä ei
14018: 137 a §. Pykälän 1 momentissa säädetään voi jatkaa valitusta korkeimpaan hallinto-
14019: ympäristöministeriön mahdollisuudesta dele- oikeuteen. Muutoksenhakua rajoitetaan vain
14020: goida määrättyjä tehtäviään lääninhallituksille. sellaisen vahvistetun yleiskaavan alueella, jossa
14021: Kun tehtävien siirto edellä on toteutettu pysy- kunnalla on oikeus laatia asema- ja rakennus-
14022: vinä järjestelyinä, toimivallan siirtämismahdol- kaavaosa ilman alistusmenettelyä.
14023: lisuudet ehdotetaan rajattaviksi vain niihin ta-
14024: pauksiin, joissa se vielä saattaa olla tarpeen. Säännös ei rajoita kuntien nykyisiä valitus-
14025: Jäljelle jäävät delegointimahdollisuudet liitty- mahdollisuuksia. Kunta voi valittaa korkeim-
14026: vät rantakaavoitukseen liittyviin tehtäviin. paan hallinto-oikeuteen sellaisessa tapauksessa,
14027: 137 b §. Kaavojen alistamatta jättäminen on jossa vahvistava viranomainen on jättänyt kaa-
14028: aikaisemmin saattanut koskea vain kaavan van kokonaan tai osittain vahvistamatta.
14029: muutoksia. Pykälässä on siten säädetty vahvis- 140 §. Pykälän 1 momentissa säädetään pää-
14030: tettuja kaavoja koskevien säännösten sovelta- töksistä, jotka annetaan julkipanon jälkeen.
14031: misesta kaavan muutoksiin, joita ei ole ollut Momenttiin sisältyvää luetteloa ehdotetaan
14032: alistettava vahvistettavaksi. Koska muutkin täydennettäväksi niillä poikkeuslupapäätöksil-
14033: kuin kaavan muutokset saattavat 38 a §:n 3 lä, jotka ratkaistaan kunnanhallituksen pää-
14034: momentin ja 97 a §:n 2 momentin nojalla jää- töksellä. Luettelosta poistetaan rakennusjärjes-
14035: dä alistamatta, ehdotetaan pykälässä säädettä- tyksen vahvistamispäätös, koska rakennusjär-
14036: väksi, että myös tällaisia kaavoja koskevat jestyksiä ei enää alistettaisi vahvistettavaksi.
14037: samat säännökset kuin vahvistettuja kaavoja. 141 §. Pykälän 3 momentissa tehdään mah-
14038: 138 §. Pykälän 2 momentissa rajoitetaan dolliseksi määrätä kaavan vahvistamista koske-
14039: valitusoikeutta tonttijaon hyväksymistä koske- vassa päätöksessä kaava tulemaan voimaan
14040: vista päätöksistä. Valitusoikeus on vain siinä joko kokonaan tai osittain mahdollisesta muu-
14041: korttelissa sijaitsevan maan omistajalla ja hal- toksenhausta huolimatta. Määräys on tarkoi-
14042: tijalla, jota tonttijako koskee. tettu käytettäväksi tilanteissa, joissa kaavan
14043: 138 a §. Pykälän 1 momentissa säädetään, hyväksymispäätöksestä tehty valitus koskee
14044: että sellaisen kaavan hyväksymistä koskevasta vain määrättyä osaa kaava-alueesta tai valitus
14045: päätöksestä, jota ei ole alistettava vahvistetta- muutoin on ilmeisesti sellainen, ettei se voi
14046: vaksi, valitetaan sille viranomaiselle, jolle vas- johtaa kaavaratkaisun kumoamiseen.
14047: 20 1989 vp. HE n:o 135
14048:
14049: 2. Tarkemmat säännökset asioissa noudatetaan aikaisempia säännöksiä.
14050: Niinpä ympäristöministeriössä tai lääninhalli-
14051: Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuksessa vireillä olevat poikkeuslupahakemuk-
14052: kaavoitukseen liittyvistä kuulemismenettelyistä set ratkaistaan siellä, vaikka hakemus olisi
14053: sekä siitä, millainen on vähäinen kaavamuutos. uusien säännösten nojalla ratkaistavissa kun-
14054: Asetukseen otetaan myös luettelo niistä kau- nassa. Myös kaavojen tai rakennusjärjestysten
14055: pungeista, joissa ympäristöministeriö läänin- vireillä olevat alistusasiat ratkaistaan, vaikka
14056: hallituksen sijasta huolehtii kaava- ja poik- alistaminen ei enää olisi tarpeen.
14057: keuslupa-asioista. Jos kaavoja laadittaessa kuuleminen tai eh-
14058: dotuksen nähtävillä pitäminen on voimassa
14059: olevien säännösten nojalla jo tapahtunut, ei
14060: 3. Voimaantulo uusia säännöksiä edellytetä sovellettavaksi,
14061: vaikka kaavan hyväksyminen tapahtuisi lain
14062: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä- voimaantulon jälkeen.
14063: nä huhtikuuta 1990.
14064: Tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
14065: tämän lain voimaan tullessa vireillä olevissa kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
14066:
14067: Laki
14068: rakennuslain muuttamisesta
14069:
14070: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14071: kumotaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 12 §:n 2 momentti
14072: sellaisena kuin se on 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (557 /89),
14073: muutetaan 1 §:n 2 momentti, 5 §:n 2 momentti, 29 §:n 3 momentti, 32 ja 38 §, 42 §:n 2
14074: momentin 3 kohta ja 3 momentti, 43 §:n 1 momentti, 97 §, 100 §:n 2 momentin 1 kohta,
14075: 124 a §:n 3 momentti, 125 §, 132 §:n 1-3 momentti, 137 a §:n 1 momentti, 137 b §, 138 §:n 2
14076: momentti, 138 a §:n 1 momentti sekä 140 §:n 1 momentti,
14077: sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 2 momentti, 42 §:n 2 momentin 3 kohta, 132 §:n 1-3
14078: momentti ja 137 b § 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa laissa (588173), 29 §:n 3 momentti ja
14079: 43 §:n 1 momentti 9 päivänä elokuuta 1968 annetussa laissa (493/68), 32 § ja 124 a §:n 3
14080: momentti 24 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa (556/81), 38 ja 97 § ja 100 §:n 2
14081: momentin 1 kohta 29 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (250/66), 125 § osittain
14082: muutettuna 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (499/81), 137 a §:n 1 momentti, 138 §:n 2
14083: momentti ja 140 §:n 1 momentti 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (557 /89) sekä
14084: 138 a §:n 1 momentti 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetussa laissa (245/89), sekä
14085: lisätään lakiin uusi 5 a, 38 a, 39 a ja 97 a §, 29 §:ään sellaisena kuin se on mainitussa 9
14086: päivänä elokuuta 1968 annetussa laissa, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5
14087: momentiksi, 132 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa
14088: laissa, uusi 2 ja 3 momentti, jolloin muutettu 2 ja 3 sekä nykyinen 4 momentti siirtyy 4-6
14089: momentiksi, 138 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetussa
14090: laissa, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 139 §:ään, sellaisena
14091: kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 3 momentti sekä 141 §:ään sellaisena kuin se on
14092: muutettuna mainitulla 26 päivänä kesäkuuta 1981 ja 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetuilla laeilla,
14093: uusi 3 momentti, seuraavasti:
14094:
14095: 1§ 5§
14096:
14097: Alue on kaavoitettava tai sen käyttäminen Erityisistä syistä voi lääninhallitus myöntää
14098: muutoin suunniteltava luonnonvarojen ja ym- yksittäistapauksessa tai jollakin alueella poik-
14099: päristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla keuksen 1 momentin säännöksistä. Asetuksella
14100: sen mukaan, kuin tässä laissa säädetään. säädetyssä kunnissa poikkeuksen myöntää kui-
14101: tenkin ympäristöministeriö. Poikkeusta koske-
14102: 1989 vp. - HE n:o 135 21
14103:
14104: vasta hakemuksesta on kuultava asianomaista to. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johto-
14105: kuntaa, minkä ohessa naapurille on varattava säännössä siirtää kaupunginhallitukselle niiden
14106: tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin on il- asemakaavan muutosten osalta, joita ei ole
14107: meistä, ettei hakemus koske hänen etuaan. pidettävä olennaisina.
14108:
14109: 38 a §
14110: 5a§
14111: Kunnanhallitus saa myöntää 5 §:n 2 momen- Asemakaavan hyväksymistä tai muuttamista
14112: tissa tarkoitetun poikkeuksen, milloin kysymys koskeva päätös on alistettava lääninhallituksen
14113: on yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakenta- ja asetuksella säädetyissä kunnissa ympäristö-
14114: misesta kunnanvaltuuston hyväksymässä yleis- ministeriön vahvistettavaksi. Asetuksella tar-
14115: kaavassa asumiseen varatulla alueella sellaiselle kemmin säädettävää vähäistä asemakaavan
14116: rakennuspaikalle, jolla on ennestään enintään muutosta koskevaa päätöstä ei kuitenkaan alis-
14117: yksi asunto. teta vahvistettavaksi.
14118: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske Asemakaavan hyväksymistä tai muuttamista
14119: ranta-alueelle rakentamista eikä sellaista raken- koskevaa päätöstä ei alisteta vahvistettavaksi
14120: tamista, johon lääninhallitus tai ympäristömi- yleiskaava-alueella silloin, kun yleiskaavan
14121: nisteriö saa 132 §:n 1 momentin mukaan vahvistamista koskevassa päätöksessä niin on
14122: myöntää poikkeuksen. määrätty.
14123:
14124: 29 § 39 a §
14125:
14126: Milloin katsotaan tarpeelliseksi, että yleis- Tonttijako voidaan hyväksyä asemakaavan
14127: kaavalla olisi 30 ja 31 §:ssä sekä muutoin laissa yhteydessä. Muussa tapauksessa sen hyväksyy
14128: säädetyt oikeusvaikutukset, valtuuston päätös kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen pää-
14129: on alistettava lääninhallituksen ja asetuksella Lösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää lauta-
14130: säädetyissä kunnissa ympäristäministeriön vah- kunnalle.
14131: vistettavaksi. Ympäristöministeriö voi ottaa
14132: lääninhallitukselle kuuluvan yleiskaavan vah- 42 §
14133: vistamista koskevan asian ratkaistavakseen.
14134: Yleiskaavan vahvistamista koskevassa pää- Rakennuskielto on voimassa:
14135: töksessä voidaan kunnan pyynnöstä määrätä,
14136: että yleiskaava-alueella asemakaavoja ja niiden 3) alueella, jolla asemakaavan laatiminen
14137: muutoksia ei ole alistettava vahvistettavaksi. taikka asemakaavan tai tonttijaon muuttami-
14138: Määräys voidaan peruuttaa, milloin syytä sii- nen on vireillä ja jolle kaupunginvaltuusto tai
14139: hen katsotaan olevan. kaupunginhallitus, jos tehtävä on sille johto-
14140: säännössä määrätty, on antanut rakennuskiel-
14141: lon;
14142: 32 §
14143: Kun kysymys yleiskaavan laatimisesta tai Edellä 3 ja 5 kohdassa tarkoitettu rakennus-
14144: muuttamisesta on pantu vireille, ympäristömi- kielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Lää-
14145: nisteriö tai lääninhallitus, sen mukaan kum- ninhallitus ja asetuksella säädetyissä kunnissa
14146: man vahvistettavaksi valtuuston kaavan hyväk- ympäristöministeriö saa kuitenkin erityisestä
14147: symistä koskeva päätös olisi 29 §:n 3 momen- syystä pitentää kieltoaikaa enintään kaksi
14148: tin mukaan alistettava, voi antaa alueelle ra- vuotta kerrallaan. Asetuksella säädettyjen kau-
14149: kennuskiellon enintään viideksi vuodeksi ker- punkien osalta valta kuuluu ympäristöministe-
14150: rallaan. Kun ympäristöministeriö tai lääninhal- riölle.
14151: litus on jättänyt yleiskaavan tai osan siitä
14152: vahvistamatta, se voi antaa alueelle rakennus- 43 §
14153: kiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Asemakaavassa voidaan enintään kolmen
14154: vuoden ajaksi kieltää uudisrakennuksen raken-
14155: 38 § taminen, ennen kuln välttämättömät kadut ja
14156: muut liikenneyhteydet sekä viemärit on järjes-
14157: Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuus- tetty ja vedensaanti turvattu (rakennuskielto).
14158: 22 1989 vp. - HE n:o 135
14159:
14160: Lääninhallitus ja asetuksella säädetyissä kun- taa siihen. Asetuksella säädetään kunnan kaa-
14161: nissa ympäristöministeriö saa erityisestä syystä voituskatsauksesta.
14162: pitentää kieltoaikaa enintään kolme vuotta Valmisteltaessa kaavaa on alueen maanomis-
14163: kerrallaan. tajille ja niille, joiden asumiseen, työntekoon
14164: tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti
14165: vaikuttaa, varattava tilaisuus joko kirjallisesti
14166: 97 § tai suullisesti lausua mielipiteensä asiasta siten
14167: Rakennuskaavan hyväksyy kunnanvaltuus- kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
14168: to. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johto- Ennen kuin rakennusjärjestys tai kaava hy-
14169: säännössä siirtää kunnanhallitukselle raken- väksytään, on ehdotus asetettava julkisesti
14170: nuskaavan muutosten osalta, joita ei ole pidet- nähtäville sillä tavoin kuin asetuksella sääde-
14171: tävä olennaisina. tään. Maanomistajille ja kunnan jäsenille on
14172: 97 a § varattava tilaisuus tehdä ehdotusta koskeva
14173: Rakennuskaavan hyväksymistä tai muutta- kirjallinen muistutus.
14174: mista koskeva päätös on alistettava lääninhalli- Mitä 2 ja 3 momentissa on säädetty, sovelle-
14175: tuksen vahvistettavaksi. Asetuksella tarkem- taan myös tonttijakoon. Valmisteltaessa tontti-
14176: min säädettävää vähäistä rakennuskaavan jakoa on kuitenkin tilaisuus mielipiteen lausu-
14177: muutosta koskevaa päätöstä ei kuitenkaan alis- miseen varattava vain maanomistajille ja ennen
14178: teta vahvistettavaksi. tonttijaon hyväksymistä tilaisuus muistutuksen
14179: Rakennuskaavan hyväksymistä tai muutta- tekemiseen vain samassa korttelissa sijaitsevan
14180: mista koskevaa päätöstä ei alisteta vahvistetta- maan omistajille ja -haltijoille, jossa tonttijako
14181: vaksi yleiskaava-alueella silloin, kun yleiskaa- suoritetaan. Jos ne, joilla 138 §:n 2 momentin
14182: van vahvistamista koskevassa päätöksessä niin mukaan on tonttijaon hyväksymistä koskevas-
14183: on määrätty. ta päätöksestä valitusoikeus, ovat ehdotuksen
14184: kirjallisesti hyväksyneet, ei tonttijaon nähtävil-
14185: 100 § lepano ole tarpeen.
14186: Rakennusjärjestys, kaava, tonttijako ja ra-
14187: Rakennuskielto on voimassa: kennuskielto tulee voimaan, kun se on saatettu
14188: 1) alueella, jolla rakennuskaavan laatiminen yleisesti tiedoksi sillä tavoin, kuin asetuksella
14189: tai muuttaminen on vireillä ja jolle kunnanval- säädetään.
14190: tuusto tai kunnanhallitus, jos tehtävä on sille
14191: johtosäännössä määrätty, on antanut raken- 132§
14192: nuskiellon; Lääninhallitus ja asetuksella säädetyissä
14193: kunnissa ympäristöministeriö saa myöntää
14194: 124 a § poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen
14195: nojalla annetuista rakentamista koskevista
14196: Jos yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muis-
14197: on vireillä, ympäristöministeriö tai lääninhalli- ta rajoituksista, milloin sen ei havaita tuotta-
14198: tus, sen mukaan kumman vahvistettavaksi van huomattavaa haittaa kaavoituksen toteut-
14199: kunnanvaltuuston kaavan hyväksymistä koske- tamiselle tai asutuksen muuliekaan järjestämi-
14200: va päätös olisi 29 §:n 3 momentin mukaan selle. Poikkeusta koskevan hakemuksen joh-
14201: alistettava, voi määrätä alueelle toimenpide- dosta on varattava myös naapurille tilaisuus
14202: kiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. tulla kuulluksi, milloin on ilmeistä, että hake-
14203: Kun ympäristöministeriö tai lääninhallitus on mus koskee hänen etuaan. Edellä 42 §:n 1
14204: jättänyt yleiskaavan osaksi tai kokonaan vah- momentin tai 100 §:n 1 momentin säännöksiin
14205: vistamatta, se voi määrätä alueelle toimenpide- taikka rakennusjärjestyksen määräyksiin pe-
14206: kiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. rustuvasta rakentamisrajoituksesta rakennuk-
14207: sen korkeuteen, kokonaan maanpäällisten ker-
14208: rosten lukumäärään tai sallittuun kerrosalaan
14209: 125 § ei poikkeusta kuitenkaan saa myöntää, jos
14210: Tässä laissa tarkoitettuja kaavoja valmistele- kunta vastustaa sitä.
14211: vien viranomaisten on tiedoteHava kaavoituk- Kunnanhallitus saa 1 momentissa säädetyin
14212: sesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, edellytyksin myöntää siinä tarkoitetun poik-
14213: on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikut- keuksen, milloin kysymys ei ole:
14214: 1989 vp. - HE n:o 135 23
14215:
14216: 1) rakentamisesta 123 a §:n 1 momentissa 138 §
14217: tarkoitetulle ranta-alueelle;
14218: 2) rakentamisesta vahvistetun seutu- tai Valitusoikeus on sillä, jonka oikeutta päätös
14219: yleiskaavan vastaisesti; välittömästi koskee, ja viereisen tai vastapäätä
14220: 3) asema-, rakennus- tai rantakaavassa osoi- olevan tontin tai rakennuspaikan omistajana ja
14221: tetusta rakennusoikeudesta poikkeamisesta; haltijalla sekä sellaisen kiinteistön, jonka ra-
14222: 4) poikkeamisesta 32 §:ssä, 42 §:n 2 momen- kentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös
14223: tin 4 tai 5 kohdassa, 100 §:n 2 momentin 2 tai voi olennaisesti vaikuttaa, omistajana ja halti-
14224: 3 kohdassa taikka 143 §:n 7 momentissa tar- jalla. Tonttijaon hyväksymistä koskevassa
14225: koitetusta rakennuskiellosta tai asiassa on valitusoikeus kuitenkin vain samassa
14226: 5) 27 §:n 3 momentissa tarkoitetusta raken- korttelissa sijaitsevan maan omistajana ja hal-
14227: tamisrajoituksesta. tijalla. Rakennuslautakunnan päätöksestä on
14228: Milloin rakentaminen edellyttää 1 momentis- valitusoikeus myös kunnalla.
14229: sa tarkoitettua poikkeusta, lääninhallitus tai
14230: 138 a §
14231: ympäristöministeriö voi 2 momentin estämättä
14232: Sellaisesta asema-, rakennus- tai rantakaa-
14233: käsitellä asian koko laajuudessaan.
14234: vaa koskevasta päätöksestä, jota ei ole alistet-
14235: Rakennuslautakunta saa 1 momentissa sano-
14236: tuin edellytyksin ja rajoituksin myöntää raken- tava vahvistettavaksi, samoin kuin sellaisesta
14237: yleiskaavaa koskevasta päätöksestä, jota ei
14238: nusluvan, milloin on kysymys poikkeamisesta
14239: alisteta vahvistettavaksi, tehdään valitus samal-
14240: 42 §:n 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoite-
14241: le viranomaiselle kuin vastaavasta alistettavaa
14242: tusta kiellosta ja koko kortteli on hakijan
14243: kaavaa koskevasta päätöksestä valitetaan. Ra-
14244: omistuksessa, vähäisestä poikkeamisesta muis-
14245: kennusjärjestystä koskevasta päätöksestä teh-
14246: ta uudisrakennuksen rakentamista koskevista
14247: dään valitus samalle viranomaiselle kuin kaa-
14248: säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muis-
14249: ta rajoituksista taikka tilapäisen uudisraken- vaa koskevasta päätöksestä. Muutoin muutok-
14250: nuksen rakentamisesta enintään viiden vuoden senhaussa noudatetaan, mitä kunnallislaissa
14251: (953/76) on säädetty.
14252: ajaksi. Sama koskee 42 §:n 2 momentin 3
14253: kohdassa tai 100 §:n 2 momentin 1 kohdassa
14254: Kunnanhallituksen 5 a §:n ja 132 §:n 2 mo-
14255: mainittuja tapauksia ottaen kuitenkin huo-
14256: mentin nojalla tekemään päätökseen haetaan
14257: mioon, mitä 5 §:ssä on säädetty. Tilapäisenä
14258: muutosta valittamalla ympäristöministeriöön
14259: pidetään uudisrakennusta, joka sen rakenne,
14260: tai lääninhallitukseen sen mukaan kuin näiden
14261: arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen on
14262: toimivallasta poikkeuslupa-asioissa on säädet-
14263: katsottava tarkoitetun pysytettäväksi paikal-
14264: ty. Muutoksenhaussa noudatetaan muutoin,
14265: laan enintään mainitun ajan.
14266: mitä muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
14267: Ennen rakennusluvan myöntämistä 4 mo-
14268: tussa laissa (154/50) on säädetty.
14269: mentissa tarkoitetussa tapauksessa on raken-
14270: nuspaikalla toimitettava katselmus, milloin on
14271: ilmeistä, että rakennuslupa koskee naapurin 139§
14272: etua.
14273: Ympäristöministeriön tai lääninhallituksen
14274: päätökseen, jolla 29 §:n 4 momentissa tarkoi-
14275: 137a§ tetun yleiskaava-alueen asema- tai rakennus-
14276: Ympäristöministeriö voi siirtää toimivaltaan- kaavaa koskeva valitus on hylätty, ei saa hakea
14277: sa 123 b §:n 3 momentissa, 123 c §:n 2 mo- muutosta valittamalla.
14278: mentissa ja 123 d §:n 1 momentissa tarkoite- 140 §
14279: tuissa asioissa lääninhallitukselle. Rakennuslautakunnan ja sen jaoston tai vi-
14280: ranhaltijan päätös lupa-asiassa, kunnanhalli-
14281: tuksen tai lautakunnan päätös 5 a §:ssä,
14282: 137b§ 124 a §:ssä ja 132 §:n 2 momentissa tarkoite-
14283: Mitä vahvistetusta asema-, rakennus- tai tuissa asioissa sekä lääninhallituksen päätös
14284: rantakaavasta on säädetty, on vastaavasti voi- kaavan vahvistamista taikka rakennus- tai toi-
14285: massa hyväksytystä kaavasta tai sen muutok- menpidekieltoa koskevassa asiassa on annetta-
14286: sesta, milloin sitä koskevaa päätöstä ei ole va julkipanon jälkeen. Niin ikään on julkipa-
14287: alistettava vahvistettavaksi. non jälkeen annettava lääninhallituksen pää-
14288: 24 1989 vp. - HE n:o 135
14289:
14290: tös, jota tarkoitetaan 5 ja 132 §:ssä, sekä 123 b sä voidaan määrätä kaava joko kokonaan tai
14291: §:n 3 momentissa ja 123 c §:n 2 momentissa osittain tulemaan voimaan ennen kuin se on
14292: tarkoitettu päätös, samoin kuin ympäristömi- saanut lainvoiman.
14293: nisteriön päätös, joka perustuu tähän lakiin
14294: taikka sen nojalla annettuihin säännöksiin tai Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
14295: määräyksiin. Päätöksen katsotaan tulleen kuuta 1990.
14296: asianomaisen tietoon silloin, kun se on annet- Tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa
14297: tu. tämän lain voimaan tullessa vireillä olevissa
14298: asioissa noudatetaan aikaisemman lain sään-
14299: nöksiä.
14300: 141 §
14301:
14302: Kaavan vahvistamista koskevassa päätökses-
14303:
14304: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1989
14305:
14306:
14307: Tasavallan Presidentti
14308: MAUNO KOIVISTO
14309:
14310:
14311:
14312:
14313: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
14314: 1989 vp. - HE n:o 135 25
14315:
14316: Liite 1
14317:
14318:
14319: Laki
14320: rakennuslain muuttamisesta
14321:
14322: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14323: kumotaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 12 §:n 2 momentti
14324: sellaisena kuin se on 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (557 /89),
14325: muutetaan 1 §:n 2 momentti, 5 §:n 2 momentti, 29 §:n 3 momentti, 32 ja 38 §, 42 §:n 2
14326: momentin 3 kohta ja 3 momentti, 43 §:n 1 momentti, 97 §, 100 §:n 2 momentin 1 kohta,
14327: 124 a §:n 3 momentti, 125 §, 132 §:n 1-3 momentti, 137 a §:n 1 momentti, 137 b §, 138 §:n 2
14328: momentti, 138 a §:n 1 momentti sekä 140 §:n 1 momentti,
14329: sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 2 momentti, 42 §:n 2 momentin 3 kohta, 132 §:n 1-3
14330: momentti ja 137 b § 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa laissa (588/73), 29 §:n 3 momentti ja
14331: 43 §:n 1 momentti 9 päivänä elokuuta 1968 annetussa laissa (493/68), 32 § ja 124 a §:n 3
14332: momentti 24 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa (556/81), 38 ja 97 § ja 100 §:n 2
14333: momentin 1 kohta 29 päivänä huhtikuuta 1966 annetussa laissa (250/66), 125 § osittain
14334: muutettuna 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (499/81), 137 a §:n 1 momentti, 138 §:n 2
14335: momentti ja 140 §:n 1 momentti 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa laissa (557 /89) sekä
14336: 138 a §:n 1 momentti 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetussa laissa (245/89), sekä
14337: lisätään lakiin uusi 5 a, 38 a, 39 a ja 97 a §, 29 §:ään sellaisena kuin se on mainitussa 9
14338: päivänä elokuuta 1968 annetussa laissa, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5
14339: momentiksi, 132 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa
14340: laissa, uusi 2 ja 3 momentti, jolloin muutettu 2 ja 3 sekä nykyinen 4 momentti siirtyy 4-6
14341: momentiksi, 138 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetussa
14342: laissa, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 139 §:ään, sellaisena
14343: kuin se on viimeksi mainitussa laissa, uusi 3 momentti sekä 141 §:ään sellaisena kuin se on
14344: muutettuna mainitulla 26 päivänä kesäkuuta 1981 ja 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetuilla laeilla,
14345: uusi 3 momentti, seuraavasti:
14346:
14347: Voimassa oleva laki Ehdotus
14348: 1§
14349:
14350: Alue on kaavoitettava tai sen käyttäminen Alue on kaavoitettava tai sen käyttäminen
14351: muutoin suunniteltava sen mukaan, kuin tässä muutoin suunniteltava luonnonvarojen ja ym-
14352: laissa säädetään. päristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla
14353: sen mukaan, kuin tässä laissa säädetään.
14354:
14355:
14356: 5§
14357:
14358: Erityisistä syistä voi sisäasiainministeriö kau- Erityisistä syistä voi lääninhallitus myöntää
14359: pungissa ja lääninhallitus maalaiskunnassa yksittäistapauksessa tai jollakin alueella poik-
14360: myöntää yksittäistapauksessa tai jollakin alu- keuksen 1 momentin säännöksistä. Asetuksella
14361: eella poikkeuksen 1 momentin säännöksistä. säädetyissä kunnissa poikkeuksen myöntää
14362: Poikkeusta koskevasta hakemuksesta on kuul- kuitenkin ympäristöministeriö. Poikkeusta
14363: tava asianomaista kuntaa, minkä ohessa naa- koskevasta hakemuksesta on kuultava asiano-
14364: purille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, maista kuntaa, minkä ohessa naapurille on
14365: paitsi milloin on ilmeistä, ettei hakemus koske varattava tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi mil-
14366: hänen etuaan. loin on ilmeistä, ettei hakemus koske hänen
14367: etuaan.
14368:
14369: 4 390697V
14370: 26 1989 vp. - HE n:o 135
14371:
14372: Voimassa oleva laki Ehdotus
14373:
14374: 5a§
14375: Kunnanhallitus saa myöntää 5 §:n 2 momen-
14376: tissa tarkoitetun poikkeuksen, milloin kysymys
14377: on yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakenta-
14378: misesta kunnanvaltuuston hyväksymässä yleis-
14379: kaavassa asumiseen varatulla alueella sellaiselle
14380: rakennuspaikalle, jolla on ennestään enintään
14381: yksi asunto.
14382: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
14383: ranta-alueelle rakentamista eikä sellaista raken-
14384: tamista, johon lääninhallitus tai ympäristömi-
14385: nisteriö saa 132 §:n 1 momentin mukaan
14386: myöntää poikkeuksen.
14387:
14388: 12 §
14389:
14390: Kaupungin rakennusjärjestys on alistettava (2 mom. kumotaan)
14391: ympäristöministeriön ja muun kunnan raken-
14392: nusjärjestys lääninhallituksen vahvistettavaksi.
14393: 29 §
14394:
14395: Milloin katsotaan tarpeelliseksi, että yleis- Milloin katsotaan tarpeelliseksi, että yleis-
14396: kaavalla olisi 30 ja 31 §:ssä sekä muutoin laissa kaavalla olisi 30 ja 31 §:ssä sekä muutoin laissa
14397: säädetyt oikeusvaikutukset, valtuuston päätös säädetyt oikeusvaikutukset, valtuuston päätös
14398: alistettakoon sisäasiainministeriön vahvistetta- on alistettava lääninhallituksen ja asetuksella
14399: vaksi. säädetyissä kunnissa ympäristöministeriön vah-
14400: vistettavaksi. Ympäristöministeriö voi ottaa
14401: lääninhallitukselle kuuluvan yleiskaavan vah-
14402: vistamista koskevan asian ratkaistavakseen.
14403: Yleiskaavan vahvistamista koskevassa pää-
14404: töksessä voidaan kunnan pyynnöstä määrätä,
14405: että yleiskaava-alueella asemakaavoja ja niiden
14406: muutoksia ei ole alistettava vahvistettavaksi.
14407: Määräys voidaan peruuttaa, milloin syytä sii-
14408: hen katsotaan olevan.
14409:
14410:
14411: 32 § 32 §
14412: Kun kysymys yleiskaavan laatimisesta tai Kun kysymys yleiskaavan laatimisesta tai
14413: muuttamisesta on pantu vireille taikka kun muuttamisesta on pantu vireille, ympäristömi-
14414: sisäasiainministeriö on jättänyt yleiskaavan tai nisteriö tai lääninhallitus, sen mukaan kum-
14415: osan siitä vahvistamatta, ministeriö voi antaa man vahvistettavaksi valtuuston kaavan hyväk-
14416: alueelle rakennuskiellon enintään viideksi vuo- symistä koskeva päätös olisi 29 §:n 3 momen-
14417: deksi kerrallaan. tin mukaan alistettava, voi antaa alueelle ra-
14418: kennuskiellon enintään viideksi vuodeksi ker-
14419: rallaan. Kun ympäristöministeriö tai lääninhal-
14420: litus on jättänyt yleiskaavan tai osan siitä
14421: vahvistamatta, se voi antaa alueelle rakennus-
14422: kiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
14423: 1989 vp. - HE n:o 135 27
14424:
14425: Voimassa oleva laki Ehdotus
14426:
14427: 38 § 38 §
14428: Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuus- Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuus-
14429: to. Valtuuston päätösvaltaa voidaan vähäisten to. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johto-
14430: asemakaavan muutosten osalta siirtää kaupun- säännössä siirtää kaupunginhallitukselle niiden
14431: ginhallituksen ohjesäännöllä kaupunginhalli- asemakaavan muutosten osalta, joita ei ole
14432: tukselle sen mukaan kuin ohjesäännössä tar- pidettävä olennaisina.
14433: kemmin määrätään. Asemakaavan hyväksy- (Vrt. 38 a §)
14434: mistä tai muuttamista koskeva päätös on alis-
14435: tettava sisäasiainministeriön vahvistettavaksi.
14436: Tonttijaon hyväksyy kaupunginhallitus. (Vrt. 39 a §)
14437: 38 a §
14438:
14439: Asemakaavan hyväksymistä tai muuttamista
14440: koskeva päätös on alistettava lääninhallituksen
14441: ja asetuksella säädetyissä kunnissa ympäristö-
14442: ministeriön vahvistettavaksi. Asetuksella tar-
14443: kemmin säädettävää vähäistä asemakaavan
14444: muutosta koskevaa päätöstä ei kuitenkaan alis-
14445: teta vahvistettavaksi.
14446: Asemakaavan hyväksymistä tai muuttamista
14447: koskevaa päätöstä ei alisteta vahvistettavaksi
14448: yleiskaava-alueella silloin, kun yleiskaavan
14449: vahvistamista koskevassa päätöksessä niin on
14450: määrätty.
14451:
14452: 39 a §
14453: Tonttijako voidaan hyväksyä asemakaavan
14454: yhteydessä. Muussa tapauksessa sen hyväksyy
14455: kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen pää-
14456: tösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää lauta-
14457: kunnalle.
14458: 42 §
14459:
14460: Rakennuskielto on voimassa: Rakennuskielto on voimassa:
14461:
14462: 3) alueella, jolle kaupunginvaltuusto on 3) alueella, jolla asemakaavan laatiminen
14463: päättänyt laadittavaksi asemakaavan taikka taikka asemakaavan tai tonttijaon muuttami-
14464: jonka asemakaavaa tai tonttijakoa on päätetty nen on vireillä ja jolle kaupunginvaltuusto tai
14465: muuttaa; kaupunginhallitus, jos tehtävä on sille johto-
14466: säännössä määrätty, on antanut rakennuskiel-
14467: lon;
14468:
14469: Edellä 3 ja 5 kohdassa tarkoitettu rakennus- Edellä 3 ja 5 kohdassa tarkoitettu rakennus-
14470: kielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Sisä- kielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Lää-
14471: asiainministeriöllä on kuitenkin valta erityises- ninhallitus ja asetuksella säädetyissä kunnissa
14472: tä syystä pitentää kieltoaikaa enintään kaksi ympäristöministeriö saa kuitenkin erityisestä
14473: vuotta kerrallaan. syystä pitentää kieltoaikaa enintään kaksi
14474: vuotta kerrallaan. Asetuksella säädettyjen kau-
14475: punkien osalta valta kuuluu ympäristöministe-
14476: riölle.
14477: 28 1989 vp. - HE n:o 135
14478:
14479: Voimassa oleva laki Ehdotus
14480: 43 § 43 §
14481: Asemakaavassa voidaan enintään kolmen Asemakaavassa voidaan enintään kolmen
14482: vuoden ajaksi kieltää uudisrakennuksen raken- vuoden ajaksi kieltää uudisrakennuksen raken-
14483: taminen, ennen kuin välttämättömät kadut ja taminen, ennen kuin välttämättömät kadut ja
14484: muut liikenneyhteydet sekä viemärit on järjes- muut liikenneyhteydet sekä viemärit on järjes-
14485: tetty ja vedensaanti turvattu (rakennuskielto). tetty ja vedensaanti turvattu (rakennuskielto).
14486: Sisäasiainministeriöllä on valta erityisestä syys- Lääninhallitus ja asetuksella säädetyissä kun-
14487: tä pitentää kieltoaikaa enintään kolme vuotta nissa ympäristöministeriö saa erityisestä syystä
14488: kerrallaan. pitentää kieltoaikaa enintään kolme vuotta
14489: kerrallaan.
14490:
14491: 97 § 97 §
14492: Rakennuskaavan hyväksyy kunnanvaltuus- Rakennuskaavan hyväksyy kunnanvaltuus-
14493: to. Valtuuston päätösvaltaa voidaan vähäisten to. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johto-
14494: rakennuskaavan muutosten osalta siirtää kun- säännössä siirtää kunnanhallitukselle raken-
14495: nanhallituksen ohjesäännöllä kunnanhallituk- nuskaavan muutosten osalta, joita ei ole pidet-
14496: selle sen mukaan kuin ohjesäännössä tarkem- tävä olennaisina.
14497: min määrätään.
14498: Rakennuskaavan hyväksymistä tai muutta- (Vrt. 97 a §)
14499: mista koskeva päätös on alistettava lääninhalli-
14500: tuksen vahvistettavaksi.
14501: 97 a §
14502: Rakennuskaavan hyväksymistä tai muutta-
14503: mista koskeva päätös on alistettava lääninhalli-
14504: tuksen vahvistettavaksi. Asetuksella tarkem-
14505: min säädettävää vähäistä rakennuskaavan
14506: muutosta koskevaa päätöstä ei kuitenkaan alis-
14507: teta vahvistettavaksi.
14508: Rakennuskaavan hyväksymistä tai muutta-
14509: mista koskevaa päätöstä ei alisteta vahvistetta-
14510: vaksi yleiskaava-alueella silloin, kun yleiskaa-
14511: van vahvistamista koskevassa päätöksessä niin
14512: on määrätty.
14513:
14514:
14515: 100§
14516:
14517: 1) alueella, jolle kunnanvaltuusto on päättä- Rakennuskielto on voimassa:
14518: nyt laadittavaksi rakennuskaavan tai jonka 1) alueella, jolla rakennuskaavan laatiminen
14519: rakennuskaavaa on päätetty muuttaa; tai muuttaminen on vireillä ja jolle kunnanval-
14520: tuusto tai kunnanhallitus, jos tehtävä on sille
14521: johtosäännössä määrätty, on antanut raken-
14522: nuskiellon;
14523:
14524:
14525: 124 a §
14526:
14527: Jos yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen Jos yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen
14528: on vireillä taikka yleiskaava on osaksi tai on vireillä, ympäristöministeriö tai lääninhalli-
14529: kokonaan jätetty vahvistamatta, sisäasiainmi- tus, sen mukaan kumman vahvistettavaksi
14530: 1989 vp. - HE n:o 135 29
14531:
14532: Voimassa oleva laki Ehdotus
14533: nisteriö voi määrätä alueelle toimenpidekiellon kunnanvaltuuston kaavan hyväksymistä koske-
14534: enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. va päätös olisi 29 §:n 3 momentin mukaan
14535: alistettava, voi määrätä alueelle toimenpide-
14536: kiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
14537: Kun ympäristöministeriö tai lääninhallitus on
14538: jättänyt yleiskaavan osaksi tai kokonaan vah-
14539: vistamatta, se voi määrätä alueelle toimenpide-
14540: kiellon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
14541:
14542:
14543: 125 § 125 §
14544: Ennen kuin rakennusjärjestys, kaava tai Tässä laissa tarkoitettuja kaavoja valmistele-
14545: tonttijako hyväksytään, on ehdotus sillä ta- vien viranomaisten on tiedotettava kaavoituk-
14546: voin, kuin asetuksella säädetään, pantava jul- sesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee,
14547: kisesti nähtäväksi, ja niille, joiden etua tai on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikut-
14548: oikeutta se saattaa koskea, on varattava tilai- taa siihen. Asetuksella säädetään kunnan kaa-
14549: suus tehdä ehdotusta vastaan muistutuksia. voituskatsauksesta.
14550: Asetuksella säädetään myös asianomaisten Valmisteltaessa kaavaa on alueen maanomis-
14551: kuulemisesta kaavaa tai tonttijakoa valmistet- tajille ja niille, joiden asumiseen, työntekoon
14552: taessa. tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti
14553: Rakennusjärjestys, kaava, tonttijako ja ra- vaikuttaa, varattava tilaisuus joko kirjallisesti
14554: kennuskielto tulee voimaan, kun se on saatettu tai suullisesti lausua mielipiteensä asiasta siten
14555: yleisesti tiedoksi sillä tavoin, kuin asetuksella kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
14556: säädetään. Ennen kuin rakennusjärjestys tai kaava hy-
14557: Mitä 1 momentissa on säädetty tonttijakoeh- väksytään, on ehdotus asetettava julkisesti
14558: dotuksen nähtävillepanosta, ei sovelleta, jos nähtäville sillä tavoin kuin asetuksella sääde-
14559: ne, joilla 138 §:n 2 momentin mukaan on tään. Maanomistajille ja kunnan jäsenille on
14560: tonttijaon hyväksymistä koskevasta päätökses- varattava tilaisuus tehdä ehdotusta koskeva
14561: tä valitusoikeus, ovat ehdotuksen kirjallisesti kirjallinen muistutus.
14562: hyväksyneet. Mitä 2 ja 3 momentissa on säädetty, sovelle-
14563: taan myös tonttijakoon. Valmisteltaessa tontti-
14564: jakoa on kuitenkin tilaisuus mielipiteen lausu-
14565: miseen varattava vain maanomistajille ja ennen
14566: tonttijaon hyväksymistä tilaisuus muistutuksen
14567: tekemiseen vain samassa korttelissa sijaitsevan
14568: maan omistajille ja -haltijoille, jossa tonttijako
14569: suoritetaan. Jos ne, joilla 138 §:n 2 momentin
14570: mukaan on tonttijaon hyväksymistä koskevas-
14571: ta päätöksestä valitusoikeus, ovat ehdotuksen
14572: kirjallisesti hyväksyneet, ei tonttijaon nähtävil-
14573: lepano ole tarpeen.
14574: Rakennusjärjestys, kaava, tonttijako ja ra-
14575: kennuskielto tulee voimaan, kun se on saatettu
14576: yleisesti tiedoksi sillä tavoin, kuin asetuksella
14577: säädetään.
14578:
14579: 132§ 132 §
14580: Sisäasiainministeriöllä kaupungin osalta ja Lääninhallitus ja asetuksella säädetyissä
14581: lääninhallituksella maalaiskunnan osalta on kunnissa ympäristöministeriö saa myöntää
14582: valta myöntää poikkeus rakennuslaissa olevista poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen
14583: tai sen nojalla annetuista rakentamista koske- nojalla annetuista rakentamista koskevista
14584: 30 1989 vp. - HE n:o 135
14585:
14586: Voimassa oleva laki Ehdotus
14587: vista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muis-
14588: muista rajoituksista, milloin sen ei havaita ta rajoituksista, milloin sen ei havaita tuotta-
14589: tuottavan huomattavaa haittaa kaavoituksen van huomattavaa haittaa kaavoituksen toteut-
14590: toteuttamiselle tai asutuksen muullekaan jär- tamiselle tai asutuksen muuliekaan järjestämi-
14591: jestämiselle. Poikkeusta koskevan hakemuksen selle. Poikkeusta koskevan hakemuksen joh-
14592: johdosta on varattava myös naapurille tilaisuus dosta on varattava myös naapurille tilaisuus
14593: tulla kuulluksi, milloin on ilmeistä, että hake- tulla kuulluksi, milloin on ilmeistä, että hake-
14594: mus koskee hänen etuaan. Edellä 42 §:n 1 mus koskee hänen etuaan. Edellä 42 §:n 1
14595: momentin tai 100 §:n 1 momentin säännöksiin momentin tai 100 §:n 1 momentin säännöksiin
14596: taikka rakennusjärjestyksen määräyksiin pe- taikka rakennusjärjestyksen määräyksiin pe-
14597: rustuvasta rakentamisrajoituksesta rakennuk- rustuvasta rakentamisrajoituksesta rakennuk-
14598: sen korkeuteen, kokonaan maanpäällisten ker- sen korkeuteen, kokonaan maanpäällisten ker-
14599: rosten lukumäärään tai sallittuun kerrosalaan rosten lukumäärään tai sallittuun kerrosalaan
14600: ei poikkeusta kuitenkaan saa myöntää, jos ei poikkeusta kuitenkaan saa myöntää, jos
14601: kunta vastustaa sitä. kunta vastustaa sitä.
14602: Kunnanhallitus saa 1 momentissa säädetyin
14603: edellytyksin myöntää siinä tarkoitetun poik-
14604: keuksen, milloin kysymys ei ole:
14605: 1) rakentamisesta 123 a §:n 1 momentissa
14606: tarkoitetulle ranta-alueelle;
14607: 2) rakentamisesta vahvistetun seutu- tai
14608: yleiskaavan vastaisesti;
14609: 3) asema-, rakennus- tai rantakaavassa osoi-
14610: tetusta rakennusoikeudesta poikkeamisesta;
14611: 4) poikkeamisesta 32 §:ssä, 42 §:n 2 momen-
14612: tin 4 tai 5 kohdassa, JOO §:n 2 momentin 2 tai
14613: 3 kohdassa taikka 143 §:n 7 momentissa tar-
14614: koitetusta rakennuskiellosta tai
14615: 5) 27 §:n 3 momentissa tarkoitetusta raken-
14616: tamisrajoituksesta.
14617: Milloin rakentaminen edellyttää 1 momentis-
14618: sa tarkoitettua poikkeusta, lääninhallitus tai
14619: ympäristöministeriö voi 2 momentin estämättä
14620: käsitellä asian koko laajuudessaan.
14621: Maistraatilla, järjestysoikeudella ja raken- Rakennuslautakunta saa 1 momentissa sano-
14622: nuslautakunnalla on valta 1 momentissa sano- tuin edellytyksin ja rajoituksin myöntää raken-
14623: tuin edellytyksin ja rajoituksin antaa rakennus- nusluvan, milloin on kysymys poikkeamisesta
14624: lupa, milloin on kysymys vähäisestä poikkea- 42 §:n 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoite-
14625: misesta uudisrakennuksen rakentamista koske- tusta kiellosta ja koko kortteli on hakijan
14626: vista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai omistuksessa, vähäisestä poikkeamisesta muis-
14627: muista rajoituksista taikka tilapäisen uudisra- ta uudisrakennuksen rakentamista koskevista
14628: kennuksen rakentamisesta enintään viiden vuo- säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muis-
14629: den ajaksi. Sama koskee 42 §:n 2 momentin 3 ta rajoituksista taikka tilapäisen uudisraken-
14630: kohdassa tai 100 §:n 2 momentin 1 kohdassa nuksen rakentamisesta enintään viiden vuoden
14631: mainittuja tapauksia, ottaen kuitenkin huo- ajaksi. Sama koskee 42 §:n 2 momentin 3
14632: mioon, mitä 5 §:ssä on säädetty. Tilapäisenä kohdassa tai 100 §:n 2 momentin 1 kohdassa
14633: pidetään uudisrakennusta, joka sen rakenne, mainittuja tapauksia ottaen kuitenkin huo-
14634: arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen on mioon, mitä 5 §:ssä on säädetty. Tilapäisenä
14635: katsottava tarkoitetun pysytettäväksi paikal- pidetään uudisrakennusta, joka sen rakenne,
14636: laan enintään mainitun ajan. arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen on
14637: katsottava tarkoitetun pysytettäväksi paikal-
14638: laan enintään mainitun ajan.
14639: 1989 vp. - HE n:o 135 31
14640:
14641: Voimassa oleva laki Ehdotus
14642: Ennen rakennusluvan myöntämistä 2 mo- Ennen rakennusluvan myöntämistä 4 mo-
14643: mentissa tarkoitetussa tapauksessa on raken- mentissa tarkoitetussa tapauksessa on raken-
14644: nuspaikalla toimitettava katselmus, milloin on nuspaikalla toimitettava katselmus, milloin on
14645: ilmeistä, että rakennuslupa koskee naapurin ilmeistä, että rakennuslupa koskee naapurin
14646: etua. etua.
14647:
14648:
14649: 137a§ 137a§
14650: Ympäristöministeriö voi siirtää toimivaltaan- Ympäristöministeriö voi siirtää toimivaltaan-
14651: sa 5 § :n 2 momentissa, 12 § :ssä, 38 § :n 1 sa 123 b §:n 3 momentissa, 123 c §:n 2 mo-
14652: momentissa, 42 §:n 3 momentissa, 43 §:n 1 mentissa ja 123 d §:n 1 momentissa tarkoite-
14653: momentissa, 123 b §:n 3 momentissa, tuissa asioissa lääninhallitukselle.
14654: 123 c §:n 2 momentissa, 123 d §:n 1 momentis-
14655: sa ja 132 § :n 1 momentissa tarkoitetuissa asi-
14656: oissa lääninhallitukselle.
14657:
14658:
14659: 137b§ 137b§
14660: Mitä vahvistetusta asema-, rakennus- tai Mitä vahvistetusta asema-, rakennus- tai
14661: rantakaavasta on säädetty, on vastaavasti voi- rantakaavasta on säädetty, on vastaavasti voi-
14662: massa hyväksytystä asema-, rakennus- tai ran- massa hyväksytystä kaavasta tai sen muutok-
14663: takaavan muutoksesta, milloin sitä koskevaa sesta, milloin sitä koskevaa päätöstä ei ole
14664: päätöstä ei ole alistettava vahvistettavaksi. alistettava vahvistettavaksi.
14665:
14666: 138§
14667:
14668: Valitusoikeus on siiiä, jonka oikeutta päätös Valitusoikeus on sillä, jonka oikeutta päätös
14669: välittömästi koskee, ja viereisen tai vastapäätä välittömästi koskee, ja viereisen tai vastapäätä
14670: olevan tontin tai rakennuspaikan omistajalla ja olevan tontin tai rakennuspaikan omistajalla ja
14671: haltijalla sekä sellaisen kiinteistön, jonka ra- haltijalla sekä sellaisen kiinteistön, jonka ra-
14672: kentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös kentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös
14673: voi olennaisesti vaikuttaa, omistajalla ja halti- voi olennaisesti vaikuttaa, omistajalla ja halti-
14674: jalla. Rakennuslautakunnan päätöksestä on jalla. Tonttijaon hyväksymistä koskevassa
14675: valitusoikeus myös kunnalla. asiassa on valitusoikeus kuitenkin vain samassa
14676: korttelissa sijaitsevan maan omistajolla ja hal-
14677: tijalla. Rakennuslautakunnan päätöksestä on
14678: valitusoikeus myös kunnalla.
14679:
14680: 138a§ 138 a §
14681: Sellaisesta asema- tai rakennuskaavan muu- Sellaisesta asema-, rakennus- tai rantakaa-
14682: tosta, rantakaavaa tai rantakaavan muutosta vaa koskevasta päätöksestä, jota ei ole alistet-
14683: koskevasta päätöksestä, jota ei ole alistettava tava vahvistettavaksi, samoin kuin sellaisesta
14684: vahvistettavaksi, samoin kuin sellaisesta yleis- yleiskaavaa koskevasta päätöksestä, jota ei
14685: kaavaa koskevasta päätöksestä, jota ei alisteta alisteta vahvistettavaksi, tehdään valitus samal-
14686: vahvistettavaksi, tehdään valitus siiie viran- le viranomaiselle kuin vastaavasta alistettavaa
14687: omaiselle, jolle vastaavasta alistettavaa kaavaa kaavaa koskevasta päätöksestä valitetaan. Ra-
14688: koskevasta päätöksestä valitetaan. Muutoin kennusjärjestystä koskevasta päätöksestä teh-
14689: muutoksenhaussa noudatetaan, mitä kunnallis- dään valitus samalle viranomaiselle kuin kaa-
14690: laissa (953/76) on säädetty. vaa koskevasta päätöksestä. Muutoin muutok-
14691: senhaussa noudatetaan, mitä kunnallislaissa
14692: (953/76) on säädetty.
14693: 32 1989 vp. - HE n:o 135
14694:
14695: Voimassa oleva laki Ehdotus
14696:
14697: Kunnanhallituksen 5 a §:n ja 132 §:n 2 mo-
14698: mentin nojalla tekemään päätökseen haetaan
14699: muutosta valittamalla ympäristöministeriöön
14700: tai lääninhallitukseen sen mukaan kuin näiden
14701: toimivallasta poikkeuslupa-asioissa on säädet-
14702: ty. Muutoksenhaussa noudatetaan muutoin,
14703: mitä muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
14704: tussa laissa (154/50) on säädetty.
14705:
14706: 139§
14707:
14708: Ympäristöministeriön tai lääninhallituksen
14709: päätökseen, jolla 29 §:n 4 momentissa tarkoi-
14710: tetun yleiskaava-alueen asema- tai rakennus-
14711: kaavaa koskeva valitus on hylätty, ei saa hakea
14712: muutosta valittamalla.
14713: 140 § 140 §
14714: Rakennuslautakunnan ja sen jaoston tai vi- Rakennuslautakunnan ja sen jaoston tai vi-
14715: ranhaltijan päätös lupa-asiassa, kunnanhalli- ranhaltijan päätös lupa-asiassa, kunnanhalli-
14716: tuksen tai lautakunnan päätös 124 a §:ssä tar- tuksen tai lautakunnan päätös 5 a §:ssä,
14717: koitetussa asiassa sekä lääninhallituksen päätös 124 a §:ssä ja 132 §:n 2 momentissa tarkoite-
14718: rakennusjärjestyksen tai kaavan vahvistamista tuissa asioissa sekä lääninhallituksen päätös
14719: taikka rakennuskieltoa koskevassa asiassa on kaavan vahvistamista taikka rakennus- tai toi-
14720: annettava julkipanon jälkeen. Niin ikään on menpidekieltoa koskevassa asiassa on annetta-
14721: julkipanon jälkeen annettava lääninhallituksen va julkipanon jälkeen. Niin ikään on julkipa-
14722: päätös, jota tarkoitetaan 5 ja 132 §:ssä, sekä non jälkeen annettava lääninhallituksen pää-
14723: 123 b §:n 3 momentissa ja 123 c §:n 2 momen- tös, jota tarkoitetaan 5 ja 132 §:ssä, sekä 123 b
14724: tissa tarkoitettu päätös, samoin kuin sisäasiain- §:n 3 momentissa ja 123 c §:n 2 momentissa
14725: ministeriön päätös, joka perustuu tähän lakiin tarkoitettu päätös, samoin kuin ympäristömi-
14726: taikka sen nojalla annettuihin säännöksiin tai nisteriön päätös, joka perustuu tähän lakiin
14727: määräyksiin. Päätöksen katsotaan tulleen taikka sen nojalla annettuihin säännöksiin tai
14728: asianomaisen tietoon silloin, kun se on annet- määräyksiin. Päätöksen katsotaan tulleen
14729: tu. asianomaisen tietoon silloin, kun se on annet-
14730: tu.
14731:
14732:
14733: 141 §
14734:
14735: Kaavan vahvistamista koskevassa päätökses-
14736: sä voidaan määrätä kaava joko kokonaan tai
14737: osittain tulemaan voimaan ennen kuin se on
14738: saanut lainvoiman.
14739:
14740: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
14741: kuuta 1990.
14742: Tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa
14743: tämän lain voimaan tullessa vireillä olevissa
14744: asioissa noudatetaan aikaisemman lain sään-
14745: nöksiä.
14746: 1989 vp. - HE n:o 135 33
14747:
14748: Liite 2
14749:
14750:
14751:
14752: Detaljikaavapäätökset vuosina 1973-88 (kpl)
14753: Vahvistuspäätökset Kuntien ilman alistusta hyväksymät
14754: asema- rakennus- ranta- yht. asema- rakennus- ranta- yht kaavat
14755: kaavat kaavat kaavat kaavat kaavat kaavat yhteensä
14756: 1973 864 424 40 1328 1328
14757: 1974 922 475 55 1452 92 " " 92 1544
14758: 1975 963 525 82 1570 159 " 159 1729
14759: 1976 949 636 90 1675 195 " " 195 1870
14760: 1977 869 513 95 1477 219 " " 219 1696
14761: 1978 773 574 74 1421 221 " " 221 1642
14762: 1979 887 608 98 1593 370 " " 370 1963
14763: 1980 891 681 114 1686 283 " " 283 1969
14764: 1981 946 641 99 1686 324 10 1 335 2021
14765: 1982 1006 657 122 1785 256 45 1 302 2087
14766: 1983 955 780 110 1845 292 12 0 304 2149
14767: 1984 999 701 98 1788 281 23 2 306 2104
14768: 1985 988 615 132 1735 311 24 1 336 2071
14769: 1986 1004 711 163 1878 286 18 0 304 2182
14770: 1987 953 768 214 1935 282 15 2 299 2234
14771: 1988 984 691 225 1900 311 17 1 329 2229
14772:
14773:
14774:
14775: Detaljikaavojen vahvistuspäätökset, joista on valitettu 1980-88
14776: Detaljikaavojen vahvistuspää-
14777: tökset
14778: Vahv. Valituskaavapäätökset kpl Valitettu KHO:lle
14779: päät. asema- rakennus- ranta- yht. OJo kaavat OJo OJo vai.
14780: vuosi yht. kaavat kaavat kaavat kaavoista kpl kaavoista kaavoista
14781: 1980 1686 80 45 29 154 9,1 "
14782: 1981 1686 92 63 16 171 10,1 79 4,7 46,2
14783: 1982 1785 96 68 25 189 10,6 107 6,0 56,6
14784: 1983 1845 83 79 25 187 10,1 89 4,8 47,6
14785: 1984 1798 88 71 19 178 9,9 101 5,6 56,7
14786: 1985 1735 83 65 17 165 9,5 95 5,5 57,6
14787: 1986 1878 99 72 32 203 10,8 99 5,3 48,8
14788: 1987 1935 75 74 44 193 10,0 89 4,6 46,1
14789: 1988 1900 80 62 25 167 8,8 89 4,7 53,3
14790:
14791:
14792:
14793:
14794: 5 390697V
14795: 34 1989 vp. - HE n:o 135
14796:
14797: Lääninhallituksissa ja ympäristöministeriössä
14798: ratkaistut poikkeusluvat vuosina 1973-88
14799: Poikkeusluvat kpl valitettu KHO:lle
14800: vuosi 5§ 132 § yht. kpl OJo kaik.
14801: 1973 4074 2385 6459
14802: 1974 4407 3064 7471
14803: 1975 4349 3263 7612
14804: 1976 4962 3581 8543
14805: 1977 4728 3696 8424
14806: 1978 4439 3447 7886
14807: 1979 4647 3884 8531
14808: 1980 4763 3742 8505
14809: 1981 4310 3394 7704 297 3,9
14810: 1982 4093 3630 7723 318 4,1
14811: 1983 4064 4099 8163 426 5,2
14812: 1984 3959 4263 8222 380 4,6
14813: 1985 3677 4191 7868 358 4,6
14814: 1986 3539 4176 7715 358 4,6
14815: 1987 3752 4499 8251 450 5,5
14816: 1988 4099 4806 8905 478 5,4
14817: 1989 vp. - HE n:o 135 35
14818:
14819: Liite 3
14820: KAIKKI DETALJIKAAVAPÄÄTÖKSET YM=n ja LH=n
14821: POIKKEUSLUPAPÄÄTÖKSET
14822: Tilanne v. 1986 Arvio v. 1995
14823: 2700 Tilanne v. 1987
14824: 8 251 kpl
14825: Kunnat ..............
14826: ...............
14827: 14%
14828: ................ .. ...... .. .. ..........................
14829: ..................
14830: ...............
14831: . . . . . .. . . . . . . ...• .............
14832: ...............
14833: .............. .
14834: ...............
14835: ................
14836: Arvio v. 1995
14837: ..............
14838: ..............
14839: Kunnat
14840: ............. ... 5 900kpl
14841: .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 50% ...............
14842: . .............
14843: ............................ .............
14844: .......... .
14845: ............
14846: ::::: LH:t::::: ................ .......... ..
14847: ............
14848: ..:::::54%:::::
14849: .... .... .. .. .. .. .... .. .. ..
14850: ................
14851: .. ...... ...... .......... ..
14852: .................... ........
14853: .. .. .. ........ ...... .. .. .. .. ...............
14854: ............. ... ............
14855: .......... ..
14856: ............ .. ...... .. ...... ............... ............ . .
14857: .... ...... .. .... .. .. .... .. .. ...............
14858: .............
14859: .............
14860: ..
14861: . ...............
14862: .............
14863: ............. ..
14864: ... ....................
14865: ......
14866: ................ ...............
14867: ............... .
14868: : : : : : L H:t : : : : .............
14869: ............. ...
14870: ...............
14871: .... . ..... . . .. .....
14872: :::::40%::::
14873: . . . .. . . . .
14874: . . . . . . . . .. . . ..
14875: ................
14876: .............. :
14877: .............. .
14878: ............... .
14879: ...... ... ... ......... ...... ............ ... ..............
14880: ............. ..
14881: ...... .. .. .. .. .. ........ .. ..
14882:
14883:
14884:
14885: ENNUSTE KEHITYKSESTA ENNUSTE KEHITYKSESTÄ
14886: ~----.-----,----.-----.----.-----,
14887: ~
14888: 2200 9000
14889: ~u;:-1,_ yht~ /\
14890: 8000
14891:
14892: 7000
14893: "" - - \
14894:
14895:
14896: ,.,
14897: ---:,...,(,......
14898: 9000
14899: 5f:n tuvat
14900: .........
14901:
14902: ----......
14903: - [:::~~ - f-""'
14904: 5000
14905: .,., ~~ /''\
14906: .,.,.,
14907: 4000
14908: .... _.. __
14909: -----
14910: 1200
14911:
14912: , ... \
14913: ...................
14914: ,,
14915: 3000 ms:nluvat
14916:
14917: 800 2000
14918:
14919: 1000
14920: -----
14921: 800
14922: --- 0
14923: 1813 7& 80 86 90 1996
14924: 200
14925:
14926:
14927: 96
14928: 1989 vp. - HE n:o 136
14929:
14930:
14931:
14932:
14933: Hallituksen esitys Eduskunnalle neuvoa-antavaa kunnallista
14934: kansanäänestystä koskevaksi lainsäädännöksi
14935:
14936:
14937:
14938:
14939: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14940:
14941: Esityksessä ehdotetaan kunnallishallinnon äänestysalueesta koostuvaa kunnan osaa kos-
14942: edustuksellista järjestelmää täydennettäväksi kevana. Kunnanosakohtaisessa kansanäänes-
14943: neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä tyksessä äänestäisivät vain kysymyksessä ole-
14944: koskevilla säännöksillä. van kunnanosan asukkaat.
14945: Ehdotuksen mukaan kansanäänestys voitai- Kansanäänestyksen toimittaisivat kunnan
14946: siin järjestää minä ajankohtana tahansa, ei keskusvaalilautakunta ja erikseen asetettavat
14947: kuitenkaan vaalien tai valtiollisen kansan- äänestyslautakunnat. Äänestys toimitettaisiin
14948: äänestyksen yhteydessä. Kansanäänestyksen noudattaen kunnallisvaalilain mukaista menet-
14949: toimeenpanosta päättäisi kunnanvaltuusto. telyä soveltuvin osin. Se olisi kuitenkin yksipäi-
14950: Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä väinen ja ennakkoäänestyksen korvaisi menet-
14951: voisi tehdä myös määräosa, pääsäännön mu- telyitään tätä yksinkertaisempi kirjeäänestys.
14952: kaan 2 OJo äänestysoikeutetuista kuntalaisista.
14953: Kansanäänestyksen kohteena voisi olla asia, Uudistus toteutettaisiin lisäämällä kunnallis-
14954: josta päättäminen kuuluu kunnanvaltuuston lakiin säännökset neuvoa-antavasta kunnalli-
14955: toimialaan. Äänestyksen kohteena olevat vaih- sesta kansanäänestyksestä ja säätämällä laki
14956: toehdot tulisi kunnan keskusvaalilautakunnan tällaisissa äänestyksissä noudatettavasta menet-
14957: toimesta hyvissä ajoin ennen äänestystä saattaa telystä.
14958: kuntalaisten tiedoksi. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi-
14959: Kansanäänestys voitaisiin toimittaa paitsi maan pian sen jälkeen, kun eduskunta on ne
14960: koko kuntaa myös yhdestä tai useammasta hyväksynyt.
14961:
14962:
14963:
14964:
14965: YLEISPERUSTELUT
14966:
14967: 1. Esityksen tavoitteet käyttäisi edelleen valtuusto. Valtuustossa teh-
14968: tävien päätösten tueksi voitaisiin esityksen mu-
14969: Esityksen tavoitteena on parantaa kansalais- kaan järjestää neuvoa-antava kunnallinen kan-
14970: ten mahdollisuuksia vaikuttaa kunnissa tehtä- sanäänestys. Aloite kansanäänestyksen järjes-
14971: viin ratkaisuihin. Sen lähtökohtana on, että tämisestä voisi tulla myös kuntalaisten taholta.
14972: pääasiallisena kansalaisten vaikuttamiskeinona Kansanäänestyksen toimeenpanosta päättäisi
14973: kunnallisissa asioissa on vastaisuudessakin kuitenkin aina valtuusto.
14974: edustuksellinen demokratia. Kansalaisten vai- Panemalla toimeen neuvoa-antavan kunnal-
14975: kutusmahdollisuuksia pyritään lisäämään sel- lisen kansanäänestyksen valtuusto voisi tarvit-
14976: laisella suoran kansanvallan sovellutuksena, taessa saada tietoa kuntalaisten kannasta heitä
14977: joka on sopusoinnussa edustuksellisen demo- yleisesti koskeviin tärkeisiin valtuuston päätet-
14978: kratian kanssa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa täväksi tuleviin asioihin. Kuntalaisten kannalta
14979: 380943T
14980: 2 1989 vp. - HE n:o 136
14981:
14982: mahdollisuus tällaiseen mielipiteen ilmaisuun Kunnallista kansanäänestystä koskeneet
14983: on tärkeää sen johdosta, että vaaleissa heillä edellä tarkoitetut säännökset olivat voimassa
14984: on mahdollisuus vaikuttaa lähinnä vain kun- 1.1.1918-27.3 .1919. Kunnallislainsäädäntöä
14985: nallispolitiikan yleisiin suuntaviivoihin. muutoinkin muutettaessa ne kuitenkin kumot-
14986: Kansanäänestys täydentäisi niitä vaikuttami- tiin maaliskuussa 1919. Säännösten nojalla
14987: sen mahdollisuuksia, joita kuntalaisilla on esi- suoritettiin vain yksi kansanäänestys, joka kos-
14988: merkiksi kaupunginosayhdistysten, kylätoimin- ki Huopalahden erottamista Helsingin maalais-
14989: nan tai puoluejärjestöjen välityksellä taikka kunnasta.
14990: kunnallislaissa heille myönnettyä aloiteoikeutta Kunnallishallintoa koskevat säännökset
14991: käyttäen. Kunnan toimesta kaikille äänestysoi- koottiin yhteen vuoden 1948 kunnallislaissa
14992: keutetuille järjestettynä kansanäänestys on vie- (642/48). Nykyinen kunnallislaki (953176) tuli
14993: lä edellä tarkoitettuja muita vaikutuskanavia voimaan vuoden 1977 alussa. Kummassakaan
14994: yleisemmin ja laajemmin kuntalaisten käytös- näistä laeista ei ole ollut kunnallista kansan-
14995: sä. Pääpiirteiltään vaalien tapaan järjestettynä äänestystä koskevia säännöksiä.
14996: ~ antaisi kuntalaisten mielipiteistä tuotetta- Neuvoa-antavan kansanäänestyksen luon-
14997: vamman kuvan kuin tähän asti käytettävissä toisia mielipidetiedusteluja on eri aikoina jär-
14998: ollut vapaamuotoinen mielipidetiedustelu. jestetty kunnissa muun muassa kuntaHitosten
14999: Edustuksellista järjestelmää täydentävänä yhteydessä. Laissa kuntajaosta (73177) on eri-
15000: kansanäänestyksen tulisi olla vain neuvoa- tyiset säännökset (6-7 §) kunnan asukkaiden
15001: antava. Tosiasiallisilta vaikutuksiltaan se kui- kuulemisesta.
15002: tenkin saattaisi olla varsin lähellä sitovaa kan- Neuvoa-antava valtiollinen kansanäänestys
15003: sanäänestystä, koska valtuusto tuskin päätök- on meillä saatettu voimaan vuonna 1987 lisää-
15004: sessään poikkeaisi kannasta, joka on saanut mällä hallitusmuotoon uusi 22 a § (570/87) ja
15005: äänestyksessä enemmistön, ainakaan jos äänes- säätämällä laki menettelystä neuvoa-antavissa
15006: tyksen tulos on ollut selvä. Sen jälkeen, kun kansanäänestyksissä (571/87). Kunkin kansan-
15007: neuvoa-antavista kansanäänestyksistä on saatu äänestyksen toimeenpanosta tulee päättää lail-
15008: kokemuksia, sitovankin kansanäänestyksen la. Yhtään uuteen lainsäädäntöön perustuvaa
15009: käyttöönottaminen voidaan ottaa harkittavak- kansanäänestystä ei ole vielä järjestetty.
15010: si. Tämä edellyttää kuitenkin edustuksellisen
15011: demokratian ja sitovan kansanäänestyksen
15012: suhteen perusteellista selvittämistä. 2.1.2. Muutoksen syyt
15013:
15014: Kunnallinen toimintaympäristö ja sen myötä
15015: 2. Nykyinen tilanne ja asian myös kunnallishallinto ovat kokeneet merkittä-
15016: valmistelu viä muutoksia sen jälkeen, kun kunnallinen
15017: hallinto järjestettiin edustuksellisen demokra-
15018: 2.1. Nykyinen tilanne tian varaan.
15019: Yhteiskuntaelämässä on tapahtunut erityi-
15020: 2.1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö sesti toisen maailmansodan jälkeen huomatta-
15021: va julkisen sektorin ja hallinnollisten organi-
15022: Nykymuotoiseen edustukselliseen demokra- saatioiden kasvu sekä päätöksenteon hierarkki-
15023: tiaan siirryttiin kunnallishallinnossamme vuon- nen keskittyminen. Kehitys on merkinnyt kun-
15024: na 1917 toteutetuilla kunnallislakien muutok- nallishallinnon tehtävien lisääntymistä. Seu-
15025: silla. Samassa yhteydessä edustuksellista järjes- rauksena on ollut muun muassa kuntien suu-
15026: telmää täydennettiin kunnallisen kansanäänes- rempi riippuvuus valtionhallinnosta sekä pai-
15027: tyksen instituutiolla ottamalla sitä koskevat neet kuntien koon kasvattamiseen ja kuntien
15028: säännökset sekä maalaiskuntain että kaupun- keskinäisten yhteistoimintaorganisaatioiden
15029: kien kunnallislakiin ja antamalla kansanäänes- muodostamiseen.
15030: tyksessä noudatettavasta menettelystä erillinen Kunnallinen hallinto-organisaatio kokonai-
15031: laki. Näin tuodussa järjestelmässä kunnanval- suudessaan on laajentunut. Luottamushenkilö-
15032: tuuston päätös voitiin tietyin edellytyksin alis- järjestelmä on porrastunut ja sektoroitunut,
15033: taa kansanäänestyksessä lopullisesti ratkaista- kun siihen on perustettu lukuisia uusia lauta-
15034: vaksi. kuntia. Hallintotehtäviä on ollut tarpeen uskoa
15035: 1989 vp. - HE n:o 136 3
15036:
15037: entistä suuremmassa määrin myös viranhalti- niistä saadut lausunnot sekä edellä mainittu
15038: joille. sisäasiainministeriössä tehty selvitys.
15039: Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kun-
15040: nallishallinnossa käsiteltäviin asioihin ovat
15041: edellä todetuista syistä tulleet aikaisempaa suu- 2.2.2. Lausunnonantajat
15042: remmassa määrin ja moniportaisemmin välilli-
15043: siksi. Sen vuoksi myös tarve kansalaisten suo- Kunnallisen kansanäänestystoimikunnan
15044: rien vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen mietinnöstä pyydettiin lausunnot ulkoasiainmi-
15045: on taas tullut korostuneesti esille. nisteriöltä, oikeusministeriöltä, valtiovarainmi-
15046: nisteriöltä ja liikenneministeriöitä sekä kuntien
15047: keskusjärjestöiltä, eduskunnassa edustettuina
15048: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto olevilta puolueilta ja väestörekisterikeskuksel-
15049: ta.
15050: 2.2.1. Valmisteluelimet Puolueiden lausunnot olivat toimikunnan
15051: ehdotukseen nähden myönteisiä. Jotkut esitti-
15052: Kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia vät sen ohella myös pitemmälle meneviä ehdo-
15053: kunnallisessa tai muussa paikallisessa päätök- tuksia tai selvityksiä, jotkut taas liittivät yleis-
15054: senteossa ovat suppeammin tai laajemmin käsi- luontoisesta kannatuksestaan huolimatta asi-
15055: telleet muun muassa kunnallisen yhteistoimin- aan myös varauksia tai epäilyksiä.
15056: nan järjestysmuotokomitea (1968:A 5), kun- Kuntien keskusjärjestöistä Suomen Kaupun-
15057: nallishallintokomitea (1973 :60), osallistumis- kiliitto suhtautui ehdotuksiin sellaisenaan tässä
15058: toimikunta (1981 :54), lähidemokratiatoimikun- vaiheessa kielteisesti ja esitti asiaa koskevia
15059: ta (1982:22), kuntien itsehallintokomitea jatkoselvityksiä. Suomen Kunnallisliitto ja Fin-
15060: (1983:33). Erityisesti kansanäänestystä ovat kä- lands svenska kommunförbund kannattivat eh-
15061: sitelleet kansanäänestyskomitea (1983:25) ja dotusten toteuttamista pääosin sellaisenaan.
15062: kunnallinen kansanäänestystoimikunta (1985: Väestörekisterikeskus esitti ehdotuksiin tek-
15063: 50). Lisäksi neuvotteleva virkamies Aulis Pöy- nisluontoisia tarkistuksia.
15064: hönen on erikseen selvittänyt kysymystä kun- Esityksen jatkovalmistelun yhteydessä varat-
15065: nallisen kansanäänestyksen soveltamisalasta tiin vielä kuntien keskusjärjestöille ja väestöre-
15066: (sisäasiainministeriön selvitys 3.3 .1988). kisterikeskukselle mahdollisuus lausunnon an-
15067: Kaksi ensiksi mainittua komiteaa suhtautui tamiseen aikaisemmissa lausunnoissa esitetyn
15068: kunnallisen kansanäänestyksen käyttöönottoon pohjalta osittain muutetuista menettelyä kos-
15069: kielteisesti. Osallistumistoimikunta ei ottanut kevista säännösluonnoksista. Suomen Kaupun-
15070: asiaan kantaa. Lähidemokratiatoimikunta esit- kiliitto toisti esityksensä jatkoselvitysten suorit-
15071: ti selvitettäväksi, millä edellytyksillä kansan- tamisesta lausuen kuitenkin kantansa myös
15072: äänestystä voitaisiin soveltaa neuvoa-antavana menettelyllisistä seikoista katsoen, että vaaleis-
15073: kunnallisvaalien tai valtiollisten vaalien yhtey- ta erillisen kansanäänestyksen menettelyä tuli
15074: dessä merkittäviä kunnan toimialaan kuuluvia lähteä kehittelemään postiäänestysmenettelyn
15075: asioita koskevana. Kansanäänestyskomitea, pohjalta. Suomen Kunnallisliitto puolestaan
15076: jonka tehtävänä oli laatia ehdotus neuvoa- vastusti postiäänestyksen käyttöönottoa kat-
15077: antavaa kansanäänestystä koskevaksi lainsää- soen, että äänestyksen tulisi aina tapahtua
15078: dännöksi valtiolliselle tasolle, käsitteli lyhyesti viranomaisen edessä. Väestörekisterikeskus
15079: myös kunnallista kansanäänestystä ja katsoi, lausui kantansa eräistä menettelyn yksityiskoh-
15080: että kunnallisella tasolla kunnanvaltuusto voisi dista.
15081: päättää neuvoa-antavan kansanäänestyksen
15082: järjestämisestä kunnan toimialaan kuuluvissa
15083: asioissa ja ettei sitovankaan kansanäänestyksen 3. Esityksen organisatoriset ja
15084: käyttöönotolle kunnallisessa demokratiassa henkilöstövaikutukset
15085: näyttäisi olevan merkittäviä periaatteellisia es-
15086: teitä. Esityksen toteuttamisella ei ole muodollisia
15087: Tämän sisäasiainministeriön ja oikeusminis- vaikutuksia nykyisten luottamuselinten ja vi-
15088: teriön välisenä yhteistyönä valmistellun esityk- ranomaisten toimivaltaan. Sen sijaan sillä on
15089: sen pohjana ovat kunnallisen kansanäänes- tosiasiallisia vaikutuksia kunnanvaltuuston toi-
15090: tystoimikunnan asiaa koskevat ehdotukset ja mivaltaan. Vaikutukset ovat kuitenkin sopu-
15091: 4 1989 vp. - HE n:o 136
15092:
15093: soinnussa valtuuston edustuksellista demokra- kysymys vain yhtä kuntaa koskevasta menette-
15094: tiaa toteuttavan roolin kanssa. Neuvoa-antava lystä, sinetöimisvälineiden käytöstä valtiolle ai-
15095: kansanäänestys parantaa valtuuston edellytyk- heutuvat kustannukset jäävät hyvin vähäisiksi.
15096: siä tehdä kuntalaisten tahtoa vastaavia ratkai- Kunnille kunnallisvaaleista aiheutuneet kus-
15097: suja. tannukset ovat vuoden 1984 kunnallisvaaleissa
15098: Esitys ei edellytä muita organisatorisia uu- olleet arviolta keskimäärin 10 markkaa henki-
15099: delleenjärjestelyjä kuin, että kansanäänestystä kirjoitettua kuntalaista kohden. Kun kansan-
15100: varten jouduttaisiin asettamaan erityiset äänes- äänestys olisi vain yksipäiväinen ja kun ennak-
15101: tyslau takunnat. koäänestystä ei järjestettäisi eikä vaalitoimi-
15102: Äänestys järjestettäisiin suurelta osaltaan kuntia vastaavia toimielimiä näin ollen tarvit-
15103: kunnallisvaaleista voimassa olevaa menettelyä taisi, jäisivät äänestysviranomaisten toiminnas-
15104: noudattaen. Äänestys tapahtuisi kuitenkin vain ta kunnille aiheutuvat kustannukset alhaisem-
15105: yhden päivän aikana ja ennakkoäänestyksen miksi kuin vaaliviranomaisten toiminnasta
15106: sijasta järjestettäisiin uudentyyppinen kirjeää- kunnallisvaaleissa aiheutuvat kustannukset.
15107: nestys. Kirjeäänestyksen tullessa mahdollisesti yleiseen
15108: käyttöön ja äänestämisen äänestyspaikalla tä-
15109: män johdosta vähetessä on kansanäänestyksen
15110: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- kustannuksia mahdollista edelleen merkittäväs-
15111: tukset ti vähentää yhdistämällä äänestysalueiden ää-
15112: nestyspaikkoja. Toisaalta äänestyslippujen ja
15113: Esityksestä aiheutuvia kustannuksia voidaan kirjeäänestysasiakirjojen painattamisesta tai
15114: jossain määrin arvioida kunnallisvaaleista ai- valmistuttamisesta sekä äänestysoikeutettujen
15115: heutuneiden kustannusten pohjalta. postiosoitetietojen hankkimisesta aiheutuisi
15116: Keskusvaalilautakunnille ja vaalilautakunnil- kunnille uusia kustannuksia.
15117: le toimitettujen sinetöimisvälineiden käytöstä Järjestelmän käyttöönotosta aiheutuvat ko-
15118: valtiolle aiheutuneet kustannukset ovat kunnal- konaiskustannukset tulisivat riippumaan rat-
15119: lisvaaleissa olleet vähäiset. Kun kunnallisessa kaisevasti siitä, kuinka usein kansanäänes-
15120: kansanäänestyksessä lähes aina on kerrallaan tyksiä tultaisiin toimeenpanemaan.
15121:
15122:
15123:
15124:
15125: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
15126:
15127:
15128: 1. Lakiehdotusten perustelut useammasta kunnallisvaalilaissa (361172) tar-
15129: koitetusta äänestysalueesta koostuvalla alueel-
15130: 1.1. Laki kunnallislain muuttamisesta la.
15131: Kansanäänestys voitaisiin toimittaa kaikista
15132: 7 §. Pykälän 3 momenttiin sisältyvää viit- kunnallislain 5 §:n mukaan kunnan toimialaan
15133: taussäännöstä täydennettäisiin viittauksena kuuluvista asioista lukuunottamatta asioita,
15134: neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä joista kunnan muun toimielimen kuin valtuus-
15135: koskevaan 10 a lukuun. ton on lain tai sen nojalla annetun asetuksen
15136: mukaan päätettävä. Tähän ryhmään kuuluvat
15137: muun ohella lakisääteisten lautakuntien päätet-
15138: 10 a luku. Neuvoa-antava kunnallinen kan- tävät lupa-asiat, kuten esimerkiksi rakennus-
15139: sanäänestys lupa- ja sijoituslupa-asiat. Ei olisi asianmukais-
15140: ta, että edes neuvoa-antavia kansanäänestyksiä
15141: 102 a §. Pykälässä säädettäisiin yleisesti toimitettaisiin tällaisista erikseen säädettyjen
15142: mahdollisuudesta toimittaa kunnassa tai sen perusteiden mukaan ratkaistavista kysymyksis-
15143: osassa valtuuston päätöksen perusteella neu- tä. Toisaalta kansanäänestyksiä voitaisiin sään-
15144: voa-antava kansanäänestys. Kunnanosakohtai- nöksen puitteissa toimittaa myös kysymyksis-
15145: nen kansanäänestys tulisi äänestyksen toteutta- sä, joissa lopullinen päätösvalta kuuluu kun-
15146: misen helpottamiseksi toimittaa yhdestä tai nan ulkopuoliselle viranomaiselle ja joissa kun-
15147: 1989 vp. - HE n:o 136 5
15148:
15149: ta on esimerkiksi ainoastaan lausunnonantaja- kansanäänestyksen toimeenpanoa koskeva ky-
15150: na. symys ja saatettava se valtuuston ratkaistavak-
15151: Jotta toimitettavaksi päätetyn kansanäänes- si. Luonnollisesti kunnanhallitus olisi oikeutet-
15152: tyksen toteuttamista ei voitaisi valtuuston pää- tu saattamaan kysymyksen kansanäänestyksen
15153: töksestä valittamalla lykätä ja siten estää sen toimeenpanosta valtuuston ratkaistavaksi il-
15154: toimittaminen kulloinkin ajankohtaisesta ai- man mainitunlaista aloitettakin.
15155: heesta, pykälässä säädettäisiin, että tällaiseen 102 c §. Äänestysoikeus kansanäänestykses-
15156: valtuuston päätökseen ei saa hakea valittamal- sä määräytyisi muutoin samanlaisten perus-
15157: la muutosta. Valittaa saisi sen sijaan päätök- teiden mukaan kuin äänioikeus kunnallisvaa-
15158: sestä, jolla valtuusto on päättänyt olla toimit- leissa, paitsi että määräävänä olisi asianomai-
15159: tamatta kansanäänestystä. Jos valtuusto perus- sena vuonna tapahtuneen henkikirjoituksen si-
15160: telisi päätöstänsä sillä, että sen toimivaltaan ei jasta väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu ko-
15161: kuulu kysymyksessä olevan kansanäänestyksen tipaikka sinä päivänä, jona valtuusto tekee
15162: järjestäminen, valitusviranomainen voisi val- päätöksen kansanäänestyksen toimeenpanosta.
15163: tuustoa sitovasti ratkaista kysymyksen siitä, Tämä olisi perusteltua paitsi sen johdosta, että
15164: onko tässä suhteessa estettä kansanäänestyksen äänestysoikeutetuista laadittavat äänestysluet-
15165: järjestämiselle. Päätöksenteko äänestyksen toi- telot saataisiin näin mahdollisimman tuoreiksi,
15166: meenpanosta jäisi tällöinkin valtuuston tehtä- myös sen johdosta, että nykyisen kaltaisesta
15167: väksi. henkikirjoituksesta on suunniteltu vuoden 1990
15168: Vaikka valtuuston kansanäänestyksen toi- alussa luovuttavaksi.
15169: mittamista koskevasta päätöksestä ei saisikaan Kansanäänestyksessä olisi äänestysoikeus
15170: valittaa, päätös kuuluisi kuitenkin kunnallis- myös määrätyt edellytykset täyttävillä Islannin,
15171: lain 59 §:n 1 momentin mukaisen kunnanhalli- Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisilla kuten
15172: tuksen laillisuusvalvonnan piiriin ja kunnan- kunnallisvaaleissakin.
15173: hallitus voisi myös käyttää valtuuston päätök- Kunnanosakohtaisessa kansanäänestyksessä
15174: sen täytäntöönpanon yhteydessä sille kunnallis- äänestysoikeus olisi kunnanosaan kuuluvassa
15175: lain 59 §:n 2 momentin mukaan kuuluvaa alis- äänestysalueessa äänestyksestä päätettäessä ko-
15176: tusoikeutta. tipaikan omaavalla henkilöllä, jolla edellä se-
15177: 102 b § . Kysymys kansanäänestyksen toimit- lostettujen säännösten mukaan olisi äänestysoi-
15178: tamisesta määrätyssä asiassa tulisi valtuuston keus myös koko kuntaa koskevassa äänestyk-
15179: käsiteltäväksi normaalissa kunnallislain mukai- sessä.
15180: sessa järjestyksessä. Tätä tarkoittavan aloitteen 102 d §. Pykälä sisältäisi säännöksen yhtä-
15181: voisi kuitenkin tehdä myös 2 OJo äänestysoikeu- läisestä äänestysoikeudesta ja äänestyksen toi-
15182: tetuista kuntalaisista yhdessä. Koska alle kym- mittamisesta salaisena. Kunnallisvaalien osalta
15183: menenkin henkilöä saattaa pienimmissä kun- vastaavanlainen säännös sisältyy kunnallislain
15184: nissa muodostaa 2 % äänestysoikeutetuista, 15 §:n 1 momenttiin.
15185: säädettäisiin aloiteoikeuden väärinkäytön eh- Kansanäänestyksissä noudatettavan menette-
15186: käisemiseksi myös ehdottomat kuntakaan mu- lyn yksityiskohdista säädettäisiin erillisellä lail-
15187: kaan porrastetut rajat aloitteen tekoon oikeu- la.
15188: tettujen henkilöiden vähimmäismäärille. Alara-
15189: jana olisi 100 henkilöä, jos kunnan asukasluku
15190: olisi neljä tuhatta tai enemmän, muussa ta- 1.2. Laki neuvoa-antavissa kunnallisissa
15191: pauksessa 50 henkilöä. kansanäänestyksissä noudatettavasta
15192: Kun äänestysluettelot kansanäänestyksestä menettelystä
15193: päätettäessä eivät vielä olisi valmiit, ehdote-
15194: taan, että aloitteen tekijöiden vähimmäismäärä 1 § . Pykälässä viitattaisiin kunnallislakiin si-
15195: määräytyisi viimeksi toimitettujen kunnallis- sältyviin neuvoa-antavaa kunnallista kansan-
15196: vaalien vaaliluetteloiden pohjalta. äänestystä koskeviin yleisiin säännöksiin ja
15197: Koska kunnallislain 36 §:n nojalla tehtyjä säädettäisiin, että lakiin sisältyvät tällaisissa
15198: kuntalaisten aloitteita ei välttämättä tarvitse kansanäänestyksissä noudatettavaa menettelyä
15199: saattaa valtuuston ratkaistavaksi, vaan ainoas- koskevat säännökset.
15200: taan tiedoksi, säädettäisiin nimenomaan, että 2 §. Pykälässä säädettäisiin, että kansan-
15201: pykälässä tarkoitetun aloitteen johdosta kun- äänestys olisi järjestettävä valtuuston määrää-
15202: nanhallituksen olisi viipymättä valmisteltava mänä sunnuntaina. Äänestys olisi siis yksipäi-
15203: 6 1989 vp. - HE n:o 136
15204:
15205: vamen. Kun otetaan huomioon 3 momentissa seksi kirjeäänestyksessä noudatettava menette-
15206: säädettäväksi ehdotettu mahdollisuus äänestää ly olisi kuitenkin mahdollisimman paljon en-
15207: kirjeitse, jota mahdollisuutta todennäköisesti nakkoäänestysmenettelyä vastaava.
15208: hyvin yleisesti käytettäisiin, tällaista järjestelyä Kun kirjeäänestyksestä ei vielä ole kokemuk-
15209: on pidettävä kuntalaisten osallistumismahdolli- sia, on vaikea arvioida, kuinka yleiseksi tällai-
15210: suuden kannalta riittävänä. Äänestyspäiväksi nen äänestämistapa muodostuu. On kuitenkin
15211: ehdotetaan sunnuntaita, jolloin äänestysoikeu- oletettavaa, että tätä varsin vaivatonta mahdol-
15212: tettujen enemmistöllä on vapaapäivä. Sunnun- lisuutta osallistua äänestykseen käytetään pal-
15213: tain valitseminen äänestyspäiväksi arkipäivän jon hyväksi. Kirjeäänestyksen laaja käyttöön-
15214: sijasta olisi myös kunnalle halvempaa, kun otto antaisi mahdollisuuden yhdistää äänestys-
15215: otetaan huomioon muun muassa säästyvät ää- alueiden äänestyspaikkoja ja vähentää näin
15216: nestysviranomaisten jäsenten ansionmenetys- kansanäänestyksestä aiheutuvia kustannuksia.
15217: korvaukset ja äänestyspaikkoina oleville kou- 3 §. Pykälässä säädettäisiin, että kansan-
15218: luille erilaisilta erityisjärjestelyiltä välttymisestä äänestyksestä olisi päätettävä viimeistään 60.
15219: aiheutuvat kustannussäästöt. Pykälässä luetel- päivänä ennen äänestyspäivää. Määräaika on
15220: tuina juhlapäivinä kansanäänestystä ei voitaisi tarpeen muun muassa äänestysluetteloiden ja
15221: toimittaa. muiden äänestysasiakirjojen laatimista varten.
15222: Äänestystä ei voitaisi toimittaa myöskään Valtuuston olisi samassa yhteydessä, kun se
15223: kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien tai val- päättää kansanäänestyksen toimittamisesta,
15224: tiollisen kansanäänestyksen yhteydessä. Kun- myös päätettävä äänestyksen aiheesta ja ajan-
15225: nallisen kansanäänestyksen aikataulu tulisi kohdasta sekä äänestäjille esitettävistä vaihto-
15226: suunnitella siten, että äänestysviranomaisilla ei ehdoista, samoin kuin siitä, sisältyvätkö vaih-
15227: olisi samanaikaisesti muihin edellä mainittuihin toehdot samaan äänestyslippuun, vai onko ku-
15228: menettelyihin liittyviä tehtäviä. Kansanäänes- takin vaihtoehtoa varten oma äänestyslippu.
15229: tyksen järjestäminen kunnallisvaalien yhtey- Vaihtoehtojen sisällyttäminen samaan äänes-
15230: dessä saattaisi vaarantaa vaalien häiriöttämän tyslippuun saattaisi olla havainnollisin tapa
15231: kulun ja aiheuttaa kansanäänestyksen aiheen äänestyksen toimittamiseksi. Käyttämättä jää-
15232: muodostumisen korosteiseksi kunnallisvaalitee- vät äänestysliput eivät tällöin myöskään muo-
15233: maksi. Valtiollisten vaalien ja valtiollisen kan- dostuisi ongelmallisiksi. Useamman äänestysli-
15234: sanäänestyksen yhteyteen kunnallinen kansan- pun käyttäminen mahdollistaisi kuitenkin hie-
15235: äänestys puolestaan ei paikallisen luonteensa man pitemmän tekstin sijoittamisen äänestys-
15236: vuoksi sovellu. lippuihin. Jos käytetään useampia äänestyslip-
15237: Kansanäänestys toimitettaisiin äänestys- puja, tulee niiden olla samanvärisiä ja ulko-
15238: alueittain noudattaen valtuuston kunnallisvaa- asultaan muutoinkin sellaisia, että äänestyssa-
15239: lilain 3 §:n mukaisesti päättämää äänestys- laisuus säilyy.
15240: aluejakoa. Valtuusto päättää äänestysaluejaos- Äänestäjällä tulisi aina olla mahdollisuus
15241: ta ja sen muuttamisesta tarvittaessa tammi- ilmaista äänestyslipulla, ettei hän kannata mi-
15242: kuussa. Pykälän mukaan valtuusto voisi kui- tään esitetyistä vaihtoehdoista. Äänestäjän tu-
15243: tenkin päättää, että useammalla äänestys- lisi siis voida äänestää myös tyhjää. Tällaista
15244: alueella on kansanäänestyksessä yhteinen ää- menettelyä ei voitaisi tulkita kannanotoksi
15245: nestyspaikka. Tällaiselle yhteisen äänestyspai- minkään vaihtoehdon puolesta tai mitään vas-
15246: kan omaavalle alueelle asetettaisiin 5 §:n mu- taan, kuten saattaisi olla asianlaita äänestämät-
15247: kaan myös yhteinen äänestyslautakunta. Muu- tä jättämisessä.
15248: toin äänestys toimeenpantaisiin voimassa ole- Valtuuston olisi myös määrättävä äänestys-
15249: van äänestysaluejaon pohjalta ja esimerkiksi lippujen lukumäärä, sisältö ja ulkomuoto.
15250: äänestysluettelot laadittaisiin äänestys- 4 §. Pykälässä säädettäisiin kunnan jäsenten
15251: alueittain. tekemältä, kansanäänestyksen toimittamista
15252: Kansanäänestykseen voitaisiin osallistua tarkoittavalta aloitteelta vaadittavista vähim-
15253: myös ennakolta kirjeitse. Varsinaista ennakko- mäisedellytyksistä. Aloitteen kaava vahvistet-
15254: tai kotiäänestysmenettelyä ei näin ollen käytet- taisiin oikeusministeriön 19 § :n nojalla anta-
15255: täisi, vaan menettely olisi olennaisesti kevyem- missa ohjeissa.
15256: pi ja halvempi, kuten jäljempänä 9-10 §:ien 5 §. Kansanäänestyksen toimittaisivat kun-
15257: kohdalta ilmenee. Äänestystuloksen oikeelli- nan keskusvaalilautakunta ja kutakin äänestys-
15258: suuden ja äänestäjien oikeusturvan takaami- tä varten erikseen asetettavat äänestyslauta-
15259: 1989 vp. - HE n:o 136 7
15260:
15261: kunnat. Viimeksi mainittuja asetettaessa nou- 9§. Kirjeäänestysmahdollisuus järjestettäi-
15262: datettaisiin soveltuvin osin kunnallisvaalilain siin ehdotuksen mukaan kaikille äänestysoi-
15263: säännöksiä. keutetuille. Niille äänestysoikeutetuille, joiden
15264: 6 §. Pykälässä säädettäisiin kunnan keskus- osoite on tiedossa, lähetettäisiin kirjeäänestys-
15265: vaalilautakunnan kokoontumisesta kansan- asiakirjat. Osoitetiedot ovat saatavissa väes-
15266: äänestyksen vuoksi. Paitsi nimenomaisesti mai- törekisterikeskuksesta säädettyä maksua vas-
15267: nittuina äänestykseen valmistautumistoimenpi- taan. Kunta voisi tilata ne haluamassaan muo-
15268: teiden ja äänten laskennan välttämättä edellyt- dossa, esimerkiksi osoitetarroina tai tietolevyk-
15269: täminä aikoina, kunnan keskusvaalilautakun- keinä. Niillä, joiden osoite ei ole tiedossa tai
15270: nan tulisi kokoontua muulloinkin, kun asian jotka muusta syystä eivät olisi saaneet postissa
15271: käsittely sitä vaatii. kirjeäänestysasiakirjoja olisi mahdollisuus saa-
15272: 7 §. Pykälässä säädettäisiin äänestykseen da ne kunnan keskusvaalilautakunnalta tai sen
15273: osallistumisen kannalta kaikkein keskeisimpien ilmoittamasta paikasta. Kunnan keskusvaali-
15274: tietojen, kuten äänestyksen aiheen, ajankoh- lautakunnan tehtävänä olisi huolehtia siitä,
15275: dan, äänestyspaikkojen, äänestyksessä nouda- että mahdollisuus saada asiakirjoja ja niiden
15276: tettavan menettelyn ja äänestyksen kohteena saamiseksi tarvittava menettely on äänestysoi-
15277: olevien vaihtoehtojen saattamisesta yleisesti keutettujen tiedossa. Siltä varalta, että äänes-
15278: tiedoksi hyvissä ajoin ennen äänestystä. Tästä tyslippu olisi mennyt pilalle esimerkiksi erheel-
15279: tulisi huolehtia kunnan keskusvaalilautakun- lisen merkinnän johdosta, äänestysoikeutetun
15280: nan, joka kunnallisvaalilain 44 §:n 2 momentin tulisi voida saada tämän tilalle uusi äänestys-
15281: nojalla huolehtii myös kunnallisvaalien saatta- lippu. Myös paikat, joista uusia äänestysasia-
15282: misesta yleisesti tiedoksi. Oikeusministeriölle kirjoja voi saada, olisi saatettava kuntalaisten
15283: kansanäänestyksestä olisi lisäksi etukäteen tiedoksi 7 §:ssä tarkoitetuin tavoin.
15284: erikseen ilmoitettava. Tästä olisi kunnanhalli- JO§. Pykälässä säädettäisiin lähemmin kirje-
15285: tuksen huolehdittava viipymättä sen jälkeen, äänestysmenettelystä. Äänestys voisi tapahtua
15286: kun kunnanvaltuusto on tehnyt kansanäänes- missä tahansa äänestäjän valitsemassa äänestä-
15287: tyksen toimeenpanoa koskevan päätöksen. miseen soveliaassa paikassa ja minä tahansa
15288: Muutoin kansanäänestystä koskeva kunnan tarkoitukseen soveltuvana ajankohtana. Läh-
15289: toimesta tapahtuva tiedottaminen perustuisi tökohtana tulisi kuitenkin olla, että äänestämi-
15290: kunnallislain 37 §:än sisältyvään kunnallista nen myös kirjeäänestyksessä tapahtuisi siten,
15291: tiedotustoimintaa koskevaan säännökseen. että äänestyssalaisuus ja -vapaus voivat säilyä.
15292: Äänestyksen tapahduttua äänestysasiakirjat
15293: 8 §. Kansanäänestystä varten tulisi aina olla annettaisiin postin kuljetettavaksi. Postin käyt-
15294: käytettävissä mahdollisimman tuoreet äänes- tämisen sijasta äänestäjä voisi toimittaa äänes-
15295: tysluettelot. Niiden sisältö määräytyisi ehdote- tysasiakirjat muutoinkin, esimerkiksi itse vie-
15296: tun kunnallislain 102 c §:n äänestysoikeutta mällä, keskusvaalilautakunnan ilmoittamaan
15297: koskevien säännösten mukaan. osoitteeseen. Palautuspaikaksi soveltuisi hyvin
15298: Kansanäänestyksessä ei käytettäisi lainkaan esimerkiksi kunnantoimiston tai -viraston kir-
15299: kunnallisvaalilaissa tarkoitettuja ilmoituskort- jaamo. Vastuu äänestysasiakirjojen saapumi-
15300: teja. Äänestysoikeutetut saisivat tiedon äänes- sesta ajoissa kunnan keskusvaalilautakunnalle
15301: tyksestä, paitsi 7 §:ssä tarkoitetuin ilmoituksin, olisi äänestäjällä.
15302: myös niistä kirjeäänestysasiakirjoista, jotka 11 § • Pykälässä säädettäisiin, että kunnan
15303: 9 §:n mukaisesti lähetettäisiin kaikille äänestys- keskusvaalilautakunnan on kokoonnuttava ää-
15304: oikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Ilmoi- nestyspäivänä laskemaan kirjeäänestyksessä
15305: tuskortit eivät olisi tarpeen senkään vuoksi, annettuja ääniä. Kokous ei saisi alkaa ennen
15306: että äänestysluetteloita ei vaaliluetteloiden ta- kello 16, jotta tietoja laskennasta ei tulisi
15307: paan pidettäisi nähtävänä eikä niitä koskevaa julkisuuteen ennen äänestyksen päättymistä,
15308: oikaisumenettelyä järjestettäisi. Menettelyn ke- mutta toisaalta kokous olisi pidettävä niin
15309: ventäminen tällä tavoin olisi perusteltua äänes- ajoissa, että seuraavassa mainittu äänestyslip-
15310: tyksen neuvoa-antavan luonteen ja kustannus- pujen toimittaminen johonkin äänestyspaik-
15311: ten säästön vuoksi. kaan ehdittäisiin tarpeen mukaan suorittaa en-
15312: Kustannusten säästämiseksi voitaisiin luopua nen äänestyksen päättymistä.
15313: myös vaaliluetteloihin vaaleissa liittyvien hake- Kokouksessa myös leimattaisiin vaalikuoris-
15314: mistakorttien käyttämisestä. ta otettavat äänestysliput. Jos vaalikuoria olisi
15315: 8 1989 vp. - HE n:o 136
15316:
15317: enintään 25, tulisi ne vastaavalla tavalla kuin vitsemien sinetöimisvälineiden hankkimisesta
15318: kunnallisvaalilain 75 §:n 2 momentissa on sää- valtion varoin. Pykälän 2 momentin mukaan
15319: detty viedä johonkin äänestyspaikkaan ja siellä näitä samoja sinetöimisvälineitä käytettäisiin
15320: leimattuina pudottaa vaaliuurnaan. myös kansanäänestyksessä.
15321: 12 § . Pykälässä säädettäisiin äänestyslippu- 17 § . Kunnallisesta kansanäänestyksestä ai-
15322: jen mitättömyysperusteista. Perusteet vastaisi- heutuvat kustannukset jäisivät asianomaisen
15323: vat kunnallisvaalilain 77 §:ssä säädettyjä kun- kunnan suoritettavaksi. Kansanäänestyksissä
15324: nallisvaaleissa käytettävien äänestyslippujen voitaisiin kuitenkin, kuten edellä 16 §:n koh-
15325: mitättömyysperusteita, minkä lisäksi kansan- dalla on todettu, käyttää oikeusministeriön
15326: äänestyksessä käytettävät äänestysliput olisivat toimittamia sinetöimisvälineitä.
15327: mitättömiä, jos äänestysmerkintä olisi tehty Äänestysviranomaisilla olisi virkalähetysoi-
15328: useamman kuin yhden äänestyslipussa olevan keus. Tämä oikeus ulottuisi myös lähetyksiin,
15329: vaihtoehdon kohdalle, tai jos merkintä olisi joissa äänestäjät palauttavat kirjeäänestysasia-
15330: niin epäselvä, ettei voitaisi tietää, mitä vaihto- kirjat kunnan keskusvaalilautakunnalle.
15331: ehtoa on tarkoitettu. Merkintä, joka ainoas- 18 §. Pykälässä lueteltaisiin ne kunnallisvaa-
15332: taan selventäisi, mitä vaihtoehtoa äänestäjä on lilain säännökset, joita kunnallisessa kansan-
15333: tarkoittanut, ei tekisi äänestyslipusta mitätön- äänestyksessä sovellettaisiin. Säännöksiä sovel-
15334: tä. lettaessa olisi otettava huomioon ne eroavuu-
15335: 13 §. Pykälässä säädettäisiin kunnan keskus- det, jotka johtuvat siitä, että kansanäänes-
15336: vaalilautakunnan tehtäväksi äänestyksen tulok- tyksen yhteydessä käytettäväksi ehdotettu vi-
15337: sen vahvistaminen. Kansanäänestyksen neu- ranomais- ynnä muu nimikkeistö osin poik-
15338: voa-antavan luonteen vuoksi sen tuloksen vah- keaa vastaavasta kunnallisvaalilaissa omaksu-
15339: vistamista koskevaan päätökseen ei saisi hakea tusta nimikkeistöstä. Mitä esimerkiksi vaalilau-
15340: muutosta valittamalla. takunnista ja vaaliluetteloista pykälässä maini-
15341: 14 § • Kunnan keskusvaalilautakunnan olisi tuissa säännöksissä on säädetty, sovellettaisiin
15342: yleisesti ilmoitettava äänestyksen tuloksesta. äänestyslautakuntiin ja äänestysluetteloihin.
15343: Tämän tulisi tapahtua siten kuin kunnalliset Viittauksissa tarkoitetut säännökset koskisi-
15344: ilmoitukset kunnassa valtuuston päätöksen vat muun muassa kunnan keskusvaalilautakun-
15345: mukaan julkaistaan. Kunnan keskusvaalilauta- nan ja äänestyslautakuntien toimintaedellytyk-
15346: kunta ilmoittaa samalla tavoin myös kunnallis- siä ja toimintaa (4 §:n 3 momentti ja 6 §),
15347: vaaleissa valituiksi tulleista valtuutetuista ja äänestysluetteloita, niihin tehtäviä merkintöjä
15348: heidän varajäsenistään. ja niistä annettavia jäljennöksiä ja otteita
15349: 15 §. Kunnan keskusvaalilautakunnan olisi (18 §:n 1 ja 3 momentti sekä 19 ja 19 a §),
15350: säilytettävä äänestysliput viiden vuoden ajan äänestystoimituksen alkamista ja päättymistä
15351: kansanäänestyksen tuloksen vahvistamisesta. (45 §), äänestyspaikkoja (46 §), velvollisuutta
15352: Määräaika vastaa ylimääräisestä muutoksen- huolehtia siitä, että äänestyspaikalla on tarvit-
15353: hausta hallintoasioissa annetun lain 7 §:n 2 tavat kalusteet, välineet, tarvikkeet ja äänestys-
15354: momentissa hallintopäätöksen purkamiselle asiakirjat (47 §), äänestäjän avustamista äänes-
15355: asetettua määräaikaa. Vaaleissa annetut äänes- tämisessä (48 §), järjestystä äänestyspaikalla
15356: tysliput kunnan keskusvaalilautakunnan on (49 §), toimenpiteitä äänestystoimituksen alka-
15357: kunnallisvaalilain 90 §:n mukaan säilytettävä, essa (50§), äänestyksen kulkua (51, 53 ja
15358: kunnes lähinnä seuraavat vaalit on toimitettu. 54 §), toimenpiteitä äänestystoimituksen päät-
15359: 16 §. Pykälässä olisi säännöksiä kunnallisis- tyessä (56 §:n 1 momentti), äänestyslippujen
15360: sa kansanäänestyksissä käytettävistä äänestysli- laskemista ja toimittamista kunnan keskusvaa-
15361: puista sekä kirjeäänestysasiakirjoista. Vain lilautakunnalle (56 §:n 3 ja 4 momentti sekä
15362: kunnan painattamat äänestysliput olisivat sal- 57 aja 58 §), äänestystoimituksesta pidettävää
15363: littuja. Äänestyslippujen paperin tulisi olla sel- pöytäkirjaa (57 §), kirjeäänestyksessä käytettä-
15364: laista, ettei äänestyssalaisuus vaarannu. vää lähetekirjettä (70 §:n 2 momentti), kirjeää-
15365: Kirjeäänestyksessä voitaisiin käyttää lähete- nestysasiakirjojen tarkastamista (74 §), äänten
15366: kuorina kunnan keskusvaalilautakunnan virka- laskentaa (75 §:n 1 momentti, 76, 84 ja 87 §,
15367: lähetyskuoria. 88 §:n 3 momentti sekä 89 §) sekä eräiden
15368: Kunnallisvaalilain 100 §:n 2 momentin mu- määräpäivien siirtymistä pyhäpäivän tai arki-
15369: kaan oikeusministeriö huolehtii kuntien kes- lauantain kohdalle sattumisen johdosta (95 §).
15370: kusvaalilautakuntien ja vaalilautakuntien tar- Kirjeäänestysasiakirjojen palauttamiselle ase-
15371: 1989 vp. - HE n:o 136 9
15372:
15373: tettu määräaika ei kuitenkaan luonnollisesti 2. Voimaantulo
15374: siirtyisi kunnallisvaalilain 95 §:ssä säädetyin ta-
15375: voin. Äänestysviranomaisten vastuusta olisi Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti sen
15376: voimassa, mitä kunnallisvaalilain 99 §:ssä on jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
15377: säädetty vaaliviranomaisten vastuusta.
15378:
15379: Tarpeesta keventää äänestysmenettelyä joh- 3. Säätämisj ärj estys
15380: tuisi muun muassa, että vaaliluetteloiden oikai-
15381: sumenettelyä koskevia säännöksiä ei sovellet- Hallitusmuodon 51 §:n 2 momentissa on
15382: taisi. säädetty, että kuntain hallinnon tulee perustua
15383: kansalaisten itsehallintoon, niin kuin erityisissä
15384: 19 §. Oikeusministeriö voisi antaa tarkempia laeissa siitä säädetään. Tähän perustuen neu-
15385: määräyksiä ja ohjeita lain soveltamisesta. voa-antavasta kunnallisesta kansanäänes-
15386: Säännöksessä tarkoitetaan yleisiä ohjeita eikä tyksestä voidaan säätää valtiopäiväjärjestyksen
15387: kunkin kansanäänestyksen osalta erikseen an- 66 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
15388: nettavia ohjeita.
15389: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
15390: 20 § . Pykälä sisältäisi voimaantulosäännök- kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo-
15391: sen. tukset:
15392:
15393:
15394:
15395:
15396: 2 380943T
15397: 10 1989 vp. - HE n:o 136
15398:
15399:
15400: 1.
15401: Laki
15402: kunnallislain muuttamisesta
15403:
15404: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15405: muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953/76) 7 §:n 3 momentti ja
15406: lisätään lakiin uusi 10 a luku seuraavasti:
15407:
15408: 7§ tuksen on viivytyksettä valmisteltava kysymys
15409: aloitteen mukaisen kansanäänestyksen toimit-
15410: Kunnanosahallinnosta säädetään 10 luvussa, tamisesta ja saatettava se valtuuston ratkaista-
15411: neuvoa-antavasta kunnallisesta kansanäänes- vaksi.
15412: tyksestä 10 a luvussa ja kuntien yhteistoimin-
15413: nasta 11 luvussa. 102c§
15414: Äänestysoikeus kansanäänestyksessä on
15415: Suomen kansalaisella, joka äänestysvuoden
15416: 10 a luku alussa on ollut 18 vuotta täyttänyt ja jolla sinä
15417: Neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys päivänä, jolloin kunnanvaltuusto on tehnyt
15418: päätöksen kansanäänestyksen toimittamisesta,
15419: 102 a § on ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaik-
15420: Kunnanvaltuusto voi päättää, että kunnan ka kunnassa.
15421: toimialaan 5 §:n mukaan kuuluvasta asiasta Äänestysoikeus kansanäänestyksessä on
15422: toimitetaan neuvoa-antava kansanäänestys. myös Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan
15423: Äänestystä ei kuitenkaan saa toimittaa asiasta, kansalaisella, joka täyttää 1 momentissa sääde-
15424: joka laissa tai asetuksessa on säädetty kunnan tyt edellytykset ja jolla on ollut vähintään
15425: muun toimielimen ratkaistavaksi. kahden äänestysvuotta lähinnä edeltäneen vuo-
15426: Kansanäänestys voidaan toimittaa koko den ajan 1 momentissa tarkoitettu kotipaikka
15427: kuntaa tai yhden tai useamman kunnallisvaali- Suomessa.
15428: laissa tarkoitetun äänestysalueen muodostamaa Äänestysoikeus kunnanosaa koskevassa kan-
15429: kunnanosaa koskevana. sanäänestyksessä on henkilöllä, jolla 1 momen-
15430: Valtuuston päätökseen, jolla on päätetty tissa tarkoitetun päätöksen tekemisen ajankoh-
15431: toimittaa neuvoa-antava kansanäänestys, ei saa tana on ollut kotipaikka kysymyksessä olevan
15432: hakea muutosta valittamalla. kunnanosan alueella ja jolla 1 tai 2 momentin
15433: mukaan olisi äänestysoikeus koko kuntaa kos-
15434: 102 b § kevassa kansanäänestyksessä.
15435: Jos vähintään kahta sadasosaa viimeksi toi-
15436: mitettujen kunnallisvaalien vaaliluetteloiden 102 d §
15437: mukaan äänioikeutetuista kunnan jäsenistä Kansanäänestyksessä kaikilla äänestysoikeu-
15438: vastaava määrä äänestysoikeutettuja kunnan tetuilla on yhtäläinen äänestysoikeus. Äänestys
15439: jäseniä, vähintään kuitenkin sata tai, jos kun- on salainen.
15440: nan vuoden ensimmäisen päivän asukasluku on Menettelystä neuvoa-antavissa kunnallisissa
15441: pienempi kuin neljä tuhatta asukasta, vähin- kansanäänestyksissä säädetään erikseen.
15442: tään viisikymmentä jäsentä tekee kunnalle
15443: aloitteen kansanäänestyksen toimittamisesta Tämä laki tulee voimaan päivänä
15444: 102 a §:ssä tarkoitetussa asiassa, kunnanhalli- kuuta 19
15445: 1989 vp. - HE n:o 136 11
15446:
15447:
15448: 2.
15449: Laki
15450: neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä
15451:
15452: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15453:
15454: 1§ kunnan jäsenten aloitteessa on yksilöitävä asia,
15455: Tämä laki koskee menettelyä, jota noudate- josta kansanäänestys halutaan toimitettavaksi.
15456: taan kunnallislain 10 a luvussa tarkoitetuissa Aloitteen tekijöiden on aloitteessa vakuutetta-
15457: neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänes- va, että he ovat sen vuoden alussa olleet 18
15458: tyksissä. vuotta täyttäneitä, että heillä on kotipaikka
15459: kunnassa ja että he ovat Suomen kansalaisia
15460: 2§ tai sellaisia muun pohjoismaan kansalaisia,
15461: Kansanäänestys toimitetaan kunnanvaltuus- joilla sen vuoden alussa on ollut vähintään
15462: ton määräämänä sunnuntaina. Äänestystä ei kaksi vuotta kotipaikka Suomessa. Aloitteente-
15463: kuitenkaan voida määrätä toimitettavaksi uu- kijöiden omakätisten allekirjoitusten alle on
15464: denvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, selvästi merkittävä heidän nimensä, ammattin-
15465: ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona sa tai toimensa ja osoitteensa.
15466: tai -päivänä, helluntaipäivänä, itsenäisyyspäi-
15467: vänä taikka jouluaattona tai ensimmäisenä tai 5§
15468: toisena joulupäivänä. Äänestystä ei saa määrä- Äänestysviranomaisilla kansanäänestyksessä
15469: tä toimitettavaksi myöskään kunnallisvaalien, ovat kunnallisvaalilain 4 §:ssä tarkoitettu kun-
15470: valtiollisten vaalien tai valtiollisen kansan- nan keskusvaalilautakunta ja äänestyslauta-
15471: äänestyksen yhteydessä. kunnat. Kunnanvaltuuston on hyvissä ajoin
15472: Äänestys toimitetaan äänestysalueittain nou- ennen äänestystä asetettava kutakin edellä
15473: dattaen kunnallisvaalilain 3 §:n nojalla viimek- 2 §:ssä tarkoitettua äänestysaluetta tai, jos
15474: si määrättyä äänestysaluejakoa. Valtuusto voi useammalla äänestysalueella on yhteinen ää-
15475: kuitenkin päättää, että useammalla äänestys- nestyspaikka, kutakin yhteisen äänestyspaikan
15476: alueella on yhteinen äänestyspaikka. omaavaa aluetta varten äänestyslautakunta
15477: Äänestykseen voidaan osallistua myös enna- noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaa-
15478: kolta kirjeitse (kirjeäänestys) sen mukaisesti lilain 5 §:ssä on säädetty vaalilautakuntien
15479: kuin jäljempänä säädetään. asettamisesta.
15480:
15481: 3§ 6§
15482: Kunnanvaltuuston on päätettävä kansan- Kunnan keskusvaalilautakunta kokoontuu
15483: äänestyksen toimittamisesta viimeistään 60. puheenjohtajan kutsusta viimeistään kuukaut-
15484: päivänä ennen äänestyspäivää. ta ennen äänestyspäivää, 20. päivänä ennen
15485: Päättäessään kansanäänestyksen toimittami- äänestyspäivää, äänestyspäivää edeltävänä per-
15486: sesta kunnanvaltuuston on samalla päätettävä jantaina, äänestyspäivänä ja äänestyspäivän
15487: äänestyksen aiheesta ja ajankohdasta sekä ää- jälkeisenä päivänä sekä muulloinkin, milloin
15488: nestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Vaihto- asian käsittely sitä vaatii.
15489: ehdot voivat sisältyä samaan äänestyslippuun
15490: tai kutakin vaihtoehtoa varten voi olla oma 7 §
15491: äänestyslippu. Äänestäjällä tulee kuitenkin ai- Kunnan keskusvaalilautakunnan on saatetta-
15492: na olla mahdollisuus ilmaista, ettei hän kanna- va kansanäänestyksen aihe ja ajankohta,
15493: ta mitään esitetyistä vaihtoehdoista. Kunnan- äänestysalueiden äänestyspaikat, äänestyksessä
15494: valtuuston on päätöksessään määrättävä ää- noudatettava menettely sekä äänestyksen koh-
15495: nestyslippujen lukumäärä, sisältö ja ulkomuo- teena olevat vaihtoehdot hyvissä ajoin ennen
15496: to. äänestystä yleisesti tiedoksi sillä tavalla, kuin
15497: kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
15498: 4 § Kunnanhallituksen on viivytyksettä ilmoitetta-
15499: Kunnallislain 102 b §:ssä tarkoitetussa kan- va oikeusministeriölle kansanäänestyksen toi-
15500: sanäänestyksen toimittamista tarkoittavassa mittamisesta. Muutoin on kansanäänestykseen
15501: 12 1989 vp. - HE n:o 136
15502:
15503: liittyvästä tiedottamisesta voimassa, mitä kun- kuori postitse kunnan keskusvaalilautakunnal-
15504: nallislain 37 §: ssä on säädetty. le siten, että se saapuu sille viimeistään äänes-
15505: tyspäivää edeltävänä perjantaina kello 19.
15506: 8§ Postitse lähettämisen sijasta äänestysoikeu-
15507: Kansanäänestystä varten laaditaan äänestys- tettu voi palauttaa kirjeäänestysasiakirjat 2
15508: oikeutetuista henkilöistä äänestysluettelot. momentissa säädetyssä maaraa)assa myös
15509: Niistä on soveltuvin osin voimassa, mitä vaali- muulla tavalla kunnan keskusvaalilautakunnan
15510: luetteloista on säädetty kunnallisvaalilain 7- ilmoittamaan osoitteeseen. Kunnan keskusvaa-
15511: 9 §:ssä. Hakemistakortteja ja ilmoituskortteja lilautakunnan on huolehdittava siitä, että pa-
15512: ei kuitenkaan laadita. lauttamispaikasta on ilmoitus 9 §:n 1 momen-
15513: Kunnanhallituksen on viivytyksettä ilmoitet- tissa tarkoitetuissa äänestysohjeissa.
15514: tava kansanäänestyksen toimittamisesta väes-
15515: törekisterikeskukselle, joka valmistaa äänestys- 11§
15516: luetteloiden pohjaluettelot. Pohjaluettelot laa- Kunnan keskusvaalilautakunnan kokous,
15517: ditaan oikeusministeriön vaaleja varten vahvis- jossa kirjeäänestyksessä annettuja ääniä laske-
15518: taman kaavan mukaisille lomakkeille. taan, on aloitettava äänestyspäivänä, kuitenkin
15519: Väestörekisterikeskuksen on toimitettava aikaisintaan kello 16.
15520: pohjaluettelot asianomaiselle rekisteritoimistol- Kokouksessa on vaalikuorista otetut äänes-
15521: le, jonka on tehtävä niihin tarpeelliset äänes- tysliput leimattava vaalileimasimella. Jos hy-
15522: tysoikeuteen vaikuttavat muutokset ja toimitet- väksyttyjä vaalikuoria on enintään 25, on kes-
15523: tava ne edelleen kunnan keskusvaalilautakun- kusvaalilautakunnan puheenjohtajan tai vara-
15524: nalle viimeistään 30. päivänä ennen äänestys- puheenjohtajan ja yhden muun jäsenen yhdes-
15525: päivää. sä vietävä vaalikuoret avaamattomina ennen
15526: äänestystoimituksen päättymistä kunnan jo-
15527: honkin äänestyspaikkaan, jossa vaalikuoret on
15528: 9§ avattava ja äänestysliput leimattava sekä ää-
15529: Kirjeäänestystä varten kunnan keskusvaali- nestyssalaisuus säilyttäen taitettuina pudotetta-
15530: lautakunta lähettää viimeistään 19. päivänä va vaaliuurnaan.
15531: ennen äänestyspäivää jokaiselle äänestysoikeu-
15532: tetulle, jonka osoite on tiedossa, 3 §:ssä tarkoi- 12 §
15533: tetussa päätöksessä käytettäväksi määrätyt ää- Äänestyslippu on mitätön:
15534: nestysliput, vaalikuoren, lähetekirjeen, lähete-
15535: kuoren ja laatimansa äänestysohjeet (kirjeää- 1) jos vaalikuoressa on useampia tai muuta-
15536: nestysasiakirjat). kin kuin yksi äänestyslippu;
15537: Äänestysoikeutetulle, joka ei ole postitse 2) jos vaalikuoressa on sellainen puutteelli-
15538: saanut 1 momentissa tarkoitettuja kirjeäänes- suus tai merkintä, että äänestys olisi kunnallis-
15539: tysasiakirjoja tai jolta ne jostakin muusta syys- vaalilain 74 §:n 2 momentin mukaan ollut
15540: tä puuttuvat, tulee varata mahdollisuus saada jätettävä huomioon ottamatta;
15541: ne kunnan keskusvaalilautakunnalta tai sen 3) jos äänestyslippuna on käytetty muuta
15542: ilmoittamasta paikasta. Kunnan keskusvaali- kuin kunnan painattamaa äänestyslippua;
15543: lautakunnan on huolehdittava siitä, että mah- 4) jos äänestyslippu on leimaamaton;
15544: dollisuus saada kirjeäänestysasiakirjoja ja me- 5) jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänes-
15545: nettely niiden saamiseksi saatetaan yleisesti täjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka
15546: tiedoksi 7 §:ssä säädetyin tavoin. siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä;
15547: 6) jos äänestysmerkintä on tehty useamman
15548: 10 § kuin yhden äänestyslipussa olevan vaihtoehdon
15549: Kirjeäänestyksessä on käytettävä 9 §:n 1 mo- kohdalle; tai
15550: mentissa mainittuja kirjeäänestysasiakirjoja. 7) jos äänestysmerkintä on niin epäselvä,
15551: Tehtyään äänestysmerkinnän äänestysoikeu- ettei voida tietää, mitä vaihtoehtoa on tarkoi-
15552: tetun tulee sulkea äänestyslippu tai, jos niitä tettu.
15553: on käytettävissä useampia, valitsemansa äänes- Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna
15554: tyslippu vaalikuoreen, täyttää ja omakätisesti asiattomana merkintänä ei ole pidettävä äänes-
15555: allekirjoittaa lähetekirje, sulkea vaalikuori ja tyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan
15556: lähetekirje lähetekuoreen ja lähettää lähete- selventää, mitä äänestäjä on tarkoittanut.
15557: 1989 vp. - HE n:o 136 13
15558:
15559: 13 § tetuista sinetöimisvälineistä aiheutuvia kustan-
15560: Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa nuksia.
15561: kansanäänestyksen tuloksen. Tuloksen vahvis- Äänestysviranomaisilla on virkalähetysoi-
15562: tamista koskevaan päätökseen ei saa hakea keus. Kirjeäänestyksessä voidaan käyttää lähe-
15563: muutosta valittamalla. tekuorina kunnan keskusvaalilautakunnan vir-
15564: kalähetyskuoria, joihin lautakunta on valmiik-
15565: 14 § si merkitty vastaanottajaksi.
15566: Kunnan keskusvaalilautakunnan on saatetta-
15567: va kansanäänestyksen tulos tiedoksi sillä taval- 18 §
15568: la, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa jul- Kansanäänestyksessä on sen lisäksi, mitä
15569: kaistaan. tässä laissa on säädetty, soveltuvin osin nouda-
15570: 15 § tettava, mitä kunnallisvaalilain 4 §:n 3 momen-
15571: Kunnan keskusvaalilautakunnan on säilytet- tissa, 6 §:ssä, 18 §:n 1 ja 3 momentissa, 19 ja
15572: tävä äänestysliput viisi vuotta kansanäänes- 19 a §:ssä, 45 ja 46 §:ssä, 47-51 §:ssä, 53 ja
15573: tyksen tuloksen vahvistamisesta. 54 §:ssä, 56 §:n 1-4 momentissa, 57, 57 aja
15574: 58 §:ssä, 70 §:n 2 momentissa, 74 §:ssä, 75 §:n
15575: 16 § 1 momentissa, 76, 84 ja 87 :ssä, 88 §:n 3
15576: Kansanäänestyksessä käytetyt äänestysliput momentissa sekä 89, 95 ja 99 §:ssä on säädet-
15577: painattaa sekä kirjeäänestysasiakirjat valmis- ty. Mitä kunnallisvaalilain 95 §:ssä on säädet-
15578: tuttaa kunta. Äänestyslipusta on käytävä ilmi, ty, ei kuitenkaan koske määräaikaa, joka
15579: miten se taitetaan kokoon, ja sen on turvattava 10 §:n 2 momentissa on säädetty kirjeäänestys-
15580: äänestyssalaisuuden säilyminen. asiakirjojen palauttamiselle.
15581: Kansanäänestyksessä käytetään kunnan kes-
15582: kusvaalilautakunnalle ja vaalilautakunnille 19 §
15583: kunnallisvaalilain 100 §:n 2 momentin nojalla Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkem-
15584: toimitettuja sinetöimisvälineitä. pia määräyksiä ja ohjeita tämän lain sovelta-
15585: misesta.
15586: 17 §
15587: Kunnallisesta kansanäänestyksestä aiheutu- 20 §
15588: neet kustannukset suoritetaan kunnan varoista, Tämä laki tulee voimaan päivänä
15589: lukuun ottamatta 16 §:n 2 momentissa tarkoi- kuuta 19
15590:
15591:
15592: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
15593:
15594:
15595: Tasavallan Presidentti
15596: MAUNO KOIVISTO
15597:
15598:
15599:
15600:
15601: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
15602: 1989 vp. - HE n:o 137
15603:
15604:
15605:
15606:
15607: Hallituksen esitys Eduskunnalle muutoksista vuoden 1989
15608: tulo- ja menoarvioon
15609:
15610:
15611: Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys tulo- ja menoarvio kokonaisuudessaan muo-
15612: vuoden 1989 toiseksi lisämenoarvioksi. dostuu selvästi ylijäämäiseksi.
15613: Taloudellinen toimeliaisuus jatkuu vilkkaana Tässä lisämenoarvioesityksessä myönnetään
15614: vielä tämän vuoden lopun, vaikka kysynnän menoihin valtionvelan nettokuoletukset poislu-
15615: kasvun voimakkain vaihe länsimarkkinoilla on ettuna lisäystä kaikkiaan 4 022 milj. mk. Kun
15616: ohi. Samanaikaisesti kuitenkin talouden tasa- menoista vähennetään 2 162 milj. mk, varsi-
15617: painoa uhkaavat inflaatio ja vaihtotaseen va- naisten menojen nettolisäys on 1 860 milj. mk
15618: jeen kasvu. Vuoden loppua kohden kulutuksen eli noin 1,5 % vuoden 1989 varsinaisen tulo- ja
15619: kasvu heikkenee. Sen sijaan investoinnit vauh- menoarvion menojen loppusummasta. Valtion-
15620: dittuvat yhä, vaikka rakennustoiminnan kas- velan nettokuoletukset, 3 930 milj. mk, mu-
15621: vun hillitsemistoimenpiteitä onkin tehostettu. kaan lukien lisämenoarvioesityksen loppusum-
15622: Aikaisempaa enemmän investointeihin perus- ma on 5 790 milj. mk.
15623: tuva kokonaistuotannon kasvu on runsaat Pääluokittain tarkasteltuna myönnetään eni-
15624: 4 Ofo. Työttömyys laskee 3 \12 prosentin tasolle, ten lisäystä ympäristöministeriön hallinnonalan
15625: joka on alhaisin sitten vuoden 1975. menoihin, 786 milj. mk, opetusministeriön hal-
15626: Tässä tilanteessa on tarpeen jatkaa tiukkaa linnonalan menoihin, 693 milj. mk, maa- ja
15627: finanssipolitiikkaa. Erityisesti tulee välttää uu- metsätalousministeriön hallinnonalan menoi-
15628: sia tulevina vuosina menoja kasvattavia määrä- hin, 398 milj. mk ja ulkoasiainministeriön
15629: rahalisäyksiä. Valtion harkinnanvaraisten me- hallinnonalan menoihin, 376 milj. mk.
15630: nojen osalta toiminta on kuluvana vuonna Yksittäisistä menonlisäyksistä suurimmat
15631: pääsääntöisesti mitoitettu valtioneuvoston ovat asunto- ja perusparannuslainojen maksa-
15632: 20.1.1989 tekemän periaatepäätöksen mukai- tusmäärärahat, 550 milj. mk, valtionosuus pe-
15633: sesti vahvistetun tulo- ja menoarvion puittei- ruskoulujen käyttökustannuksiin, 263 milj.
15634: siin. Tästä syystä mm. virastojen ja laitosten mk, kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysa-
15635: kulutusmäärärahoihin ja kaluston hankinta- pu, 215 milj. mk, valtionosuudet kuntien jär-
15636: määrärahoihin ei yleensä myönnetä lisämäärä- jestämien sosiaalipalvelujen käyttökustannuk-
15637: rahoja. siin, 200 milj. mk ja erikoissairaanhoidon
15638: Nyt annettavassa lisämenoarvioesityksessä käyttökustannuksiin, 200 milj. mk.
15639: menojen nettolisäykset (ilman valtionvelan net- Palkkausmenojen lisäykset aiheutuvat pää-
15640: tokuoletuksia) jäävät erittäin pieniksi edellis- asiassa palvelussuhteen ehtojen tarkistuksista.
15641: vuosien lisämenoarvioihin verrattuna. Tarkoi- Suurimmat vähennykset on voitu tehdä val-
15642: tuksena on edelleen kehittää valtiontalouden tion osuuteen sairausvakuutuslaista johtuvista
15643: budjetointimenettelyä niin, että vuosittain an- menoista, 635 milj. mk, valtion osuuteen kan-
15644: nettaisiin vain yksi lisämenoarvioesitys edus- saneläkelaista johtuvista menoista, 420 milj.
15645: kunnan syysistuntokauden alkupuolella. mk, työttömyysturvalain mukaisen perus-
15646: Kokonaistuotannon, palkkasumman ja kulu- turvan menoihin, 360 milj. mk, kotimaisen
15647: tuksen edelleen nopea kasvu on lisännyt val- velan korkoihin, 156 milj. mk, ulkomaisen
15648: tion tulokertymiä. Lisäksi valtion menojen velan korkoihin, 105 milj. mk, valtionosuuteen
15649: kasvu jää verrattain pieneksi vuonna 1989. työttömyyskassoille johtuvista menoista, 100
15650: Nykyisen suhdannevaiheen finanssipoliittisten milj. mk sekä valtionapuun työttömyyden lie-
15651: tavoitteiden mukaisesti valtion 2 440 milj. mar- ventämiseen, 86 milj. mk.
15652: kan suuruisesta nettolainanotosta voidaan luo- Seuraavassa perustellaan hallinnonaloittain
15653: pua ja nettolainanoton asemesta vähentää val- tärkeimpiä tähän lisämenoarvioesitykseen sisäl-
15654: tion velkaa 3 930 milj. markalla. Vuonna 1989 tyviä muutoksia.
15655: 391245R
15656: 2 1989 vp. - HE n:o 137
15657:
15658: Ulkoasiainministeriön hal/innonala. Kahden- Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoimin-
15659: väliseen lahjamuotoiseen kehitysapuun myön- nan edistämiseen tarkoitettujen avustusten
15660: netään lisäystä 215 milj. mk. myöntämisvaltuutta lisätään 10 milj. markalla.
15661: Suomalaisten YK-valvontajoukkojen menoi- Turkistarhaajien asemaa helpotetaan yhteen-
15662: hin myönnetään lisäystä kaikkiaan noin 133 sä 17 milj. markalla avustamaHa minkkikan-
15663: milj. mk, josta 27,5 milj. mk puolustusministe- nan uudistamista ja lisäämällä korkotukea.
15664: riön hallinnonalalle. Valtionapuun metsänparannustöihin myön-
15665: Brysselin edustuston toimitilahankintoihin netään lisäystä 28 milj. mk, kun samalla met-
15666: myönnetään lisäystä 36 milj. mk. sänparannuslainoja jätetään käyttämättä 20
15667: Sisäasiainministeriön hallinnonala. Kuntien milj. mk.
15668: verotulojen täydennykseen myönnetään lisäys- Liikenneministeriön hallinnonala. Yleisten
15669: tä 37 milj. mk. teiden kunnossapito- ja tekemismäärärahoja
15670: Puolustusministeriön hal/innonala. Varus- lisätään yhteensä 118 milj. markalla.
15671: tuksen käyttömenoihin myönnetään lisäystä 20 Pienalusten hankintaan tarkoitetun korko-
15672: milj. mk. avustuksen piiriin hyväksyttäviin lainoihin
15673: Opetusministeriön hallinnonala. Korkeakou- myönnetään lisäystä enintään 220 milj. mk.
15674: lujen maksulliseen palvelutoimintaan myönne- Lehdistön yleiseen kuljetustukeen myönne-
15675: tään lisäystä 100 milj. mk. tään lisäystä 10 milj. mk.
15676: Aikuisopintorahaan myönnetään lisäystä 10 Lentokenttien talonrakennustöihin myönne-
15677: milj. mk. Opintorahasta jää käyttämättä 30 tään lisäystä 10 milj. mk.
15678: milj. mk arvioitua pienemmän saajamäärän Televerkkojen käyttöön ja kunnossapitoon
15679: johdosta. myönnetään lisäystä 86 milj. mk.
15680: Valtionosuuteen peruskoulujen käyttökus- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
15681: tannuksiin myönnetään lisäystä yhteensä 263 ala. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
15682: milj. mk. käyttömenoihin myönnetään lisäystä 38 milj.
15683: Valtionosuuteen ja -avustukseen kirjastojen mk.
15684: käyttökustannuksiin myönnetään lisäystä 42 Kehitysaluerahasto Oy:n ottamien uusien
15685: milj. mk. korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta korote-
15686: Valtionosuuteen ja -avustukseen kansalais- taan 100 milj. markalla.
15687: ja työväenopistojen käyttökustannuksiin sekä Yritystoiminnan aluetuen myöntämisvaltuut-
15688: valtionapuun kansanopistoille myönnetään li- ta lisätään 140 milj. markalla ja maksatusmää-
15689: säystä yhteensä 39 milj. mk. rärahaa 100 milj. markalla.
15690: Valtion ammatillisten oppilaitosten maksulli- Korkotukea Suomen Vientiluotto Oy:lle kos-
15691: seen palvelutoimintaan myönnetään lisäystä kevan momentin perusteluja muutetaan siten,
15692: 11,6 milj. mk. että kotimaisten alushankintojen korkotukilai-
15693: Valtionosuuteen kunnallisten ammatillisten noja saa hyväksyä enintään 2 400 milj. mk.
15694: oppilaitosten käyttökustannuksiin myönnetään Lisäksi momentilta saa hyväksyä alusviennin
15695: lisäystä 44,5 milj. mk. korkotukilainoja enintään 500 milj. mk.
15696: Oopperatalon rakennustöihin myönnetään Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala.
15697: lisäystä 150 milj. mk. Lapsilisiin myönnetään lisäystä 39 milj. mk.
15698: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- Valtionosuuteen työttömyyskassoille osoitetus-
15699: ala. Korvauksen maksamiseen valtion viljava- ta määrärahasta jää käyttämättä 100 milj. mk
15700: rastolle myönnetään 10 milj. mk liikevaihtove- sekä työttömyysturvalain mukaisen perus-
15701: ron korotuksen ja viljan laatuhinnoittelun turvan määrärahasta 360 milj. mk alentuneen
15702: muutoksen aiheuttamien hinnanmenetysten työttömyyden johdosta.
15703: johdosta. Valtion osuuteen sairausvakuutuslaista joh-
15704: Viljelmäkoon mukaan maksettavaan ja tuvista menoista osoitetusta määrärahasta jää
15705: muuhun hintapoliittiseen tukeen myönnetään käyttämättä 635 milj. mk sairausvakuutusmak-
15706: lisäystä yhteensä 216 milj. mk kevään maata- sukertymän arvioitua nopeammasta kasvusta
15707: loustulosopimuksen mukaisesti. johtuen.
15708: Öljykasvituotannon tukemiseen myönnetään Valtion osuuteen kansaneläkelaista johtuvis-
15709: lisäystä 56 milj. mk. ta menoista osoitetusta määrärahasta jää käyt-
15710: Viljan ja vientimaltaiden vientitukeen myön- tämättä 420 milj. mk kansaneläkevakuutus-
15711: netään lisäystä 50 milj. mk. maksukertymän kasvun johdosta.
15712: 1989 vp. - HE n:o 137 3
15713:
15714: Sotilasvammakorvauksiin myönnetään li- seenlaskukustannusten ja lainojen ennenaikais-
15715: säystä 95 milj. mk. ten takaisinmaksujen johdosta.
15716: Valtionosuuteen kunnille sosiaalipalvelujen Tulot. Tuloihin arvioidaan kertyvän lisäyk-
15717: käyttökustannuksiin myönnetään lisäystä 200 siä kaikkiaan 10 304 milj. mk. Lisäykset aiheu-
15718: milj. mk. Henkilökunnan määrää ja käyttö- tuvat lähinnä palkkasumman ja kotimaisen
15719: kustannushankkeiden aloittamisvaltuutta lisä- kulutuskysynnän arvioitua nopeammasta kas-
15720: tään alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon jär- vusta sekä siitä, että valtioneuvoston keväiseen
15721: jestämisvelvoitteeseen liittyen. periaatepäätökseen liittyen eräiden verojen ve-
15722: Valtion korvauksiin maatalousyrittäjien lo- roperusteita on korotettu kesken vuotta 1989.
15723: mituspalvelujen kustannuksiin myönnetään li- Tuloarvioon on tehty vähennyksiä yhteensä
15724: säystä 45 milj. mk. 2 565 milj. mk kertymättä jäävien tulojen ja
15725: Lähinnä ennakoitua suurempien käyttökus- lainanottotarpeen supistumisen johdosta. Tu-
15726: tannusten johdosta myönnetään lisäystä val- lojen nettolisäys on siten 7 738 milj. mk.
15727: tionosuuteen kunnille kansanterveystyön käyt- Veroihin ja veronluonteisiin tuloihin arvioi-
15728: tökustannuksiin 100 milj. mk ja erikoissairaan- daan kertyvän lisäystä 9 384 milj. mk.
15729: hoidon käyttökustannuksiin 200 milj. mk sekä Tulon ja varallisuuden perusteella kannetta-
15730: valtion maksuosuuksiin yliopistollisten keskus- viin veroihin arvioidaan kertyvän lisäystä 3 105
15731: sairaaloiden kustannuksiin 59 milj. mk. milj. mk lähinnä palkkasumman arvioitua no-
15732: Työministeriön hallinnonala. Valtion ja kun- peamman kasvun johdosta.
15733: tien harkinnanvaraiseen työllistämiseen myön- Liikevaihdon perusteella kannettaviin veroi-
15734: netään lisäystä yhteensä 40 milj. mk ja sijoitus- hin arvioidaan kertyvän lisäystä 3 560 milj. mk
15735: menoihin työllisyyden turvaamiseksi 130 milj. lähinnä kotimaisen kysynnän arvon ennakoitua
15736: mk. suuremman kasvun sekä 1.6.1989 tapahtuneen
15737: Valtionapuun työttömyyden lieventämiseen liikevaihtoveroprosentin puolen prosenttiyksi-
15738: osoitetusta määrärahasta jää käyttämättä 86 kön korotuksen johdosta.
15739: milj. mk. Tuonnin perusteella kannettaviin veroihin ja
15740: Ympäristöministeriön hallinnonala. Kos- maksuihin arvioidaan kertyvän lisäystä 295
15741: kiensuojelulain mukaisiin korvauksiin myönne- milj. mk lähinnä tuonnin arvioitua nopeam-
15742: tään lisäystä 115 milj. mk. man kasvun johdosta.
15743: Asumistukeen myönnetään lisäystä 120 milj. Valmisteveroihin arvioidaan kertyvän lisäys-
15744: mk lähinnä tuen saajien ennakoitua suurem- tä yhteensä 226 milj. mk.
15745: man määrän johdosta. Muihin veroihin arvioidaan kertyvän lisäystä
15746: Vuokra-asuntolainojen myöntämisvaltuutta 2 075 milj. mk. Leimaveroon arvioidaan kerty-
15747: lisätään 110 milj. markalla. vän lisäystä 1 020 milj. mk lähinnä leimaveron-
15748: Asunto- ja perusparannuslainojen myöntä- alaisen toiminnan ennakoitua vilkkaamman
15749: misvaltuutta lisätään 210 milj. markalla ja kasvun johdosta. Auto- ja moottoripyöräve-
15750: maksatusmäärärahaa 550 milj. markalla enna- roon arvioidaan kertyvän lisäystä 1 055 milj.
15751: koitua suuremman kustannusten nousun joh- mk henkilöautojen ennakoitua suuremman ky-
15752: dosta. synnän johdosta.
15753: Valtionvelka. Vuoden 1989 bruttolainanotto Muihin veronluonteisiin tuloihin arvioidaan
15754: tulee jäämään olennaisesti arvioitua pienem- kertyvän lisäystä 130 milj. mk Oy Alko Ab:n
15755: mäksi. Lähinnä tästä syystä kotimaisen velan ylijäämän tuloutuksena.
15756: korosta vähennetään 156 milj. mk ja ulkomai- Vähennyksiä veroihin ja veronluonteisiin tu-
15757: sen velan korosta 105 milj. mk. Budjettitalous loihin on arvioitu 81 milj. mk. Arpajaisveroa
15758: on kuluvan vuoden aikana muuttunut siten, arvioidaan kertyvän 30 milj. mk tuloarvioon
15759: että arvioiduksi tarvittavan nettolainanoton merkittyä vähemmän. Lannoiteveroa arvioi-
15760: asemesta valtio maksaa valtionvelan kuoletuk- daan kertyvän 44 milj. mk tuloarvioon merkit-
15761: sia 3 930 milj. mk enemmän kuin se ottaa tyä vähemmän. Vähennys aiheutuu lannoiteve-
15762: uusia lainoja. Tästä syystä asianomaiselle me- ron tuloarviossa oletettua pienemmästä koro-
15763: nomomentille on myönnetty vastaavan suurui- tuksesta.
15764: nen määräraha valtionvelan nettokuoletuksiin. SekataisUn tuloihin arvioidaan kertyvän li-
15765: Muihin valtionvelasta aiheutuviin menoihin säystä 540 milj. mk. Tästä 300 milj. mk
15766: myönnetään lisäystä noin 22 milj. mk ulkomai- aiheutuu kunnille liikaa maksettujen valtion-
15767: sen lainanoton arvioitua korkeampien liikkee- osuuksien palauttamisesta ja 132 milj. mk
15768: 4 1989 vp. - HE n:o 137
15769:
15770: korkeakoulujen ja valtion ammatillisten oppi- Liiketoimintaa harjoittavien valtion virasto-
15771: laitosten tuloista. jen ja laitosten käyttötalouden rahoituskattei-
15772: Korkotuloihin ja voiton tuloutuksiin arvioi- siin arvioidaan kertyvän lisäystä 5 milj. mk.
15773: daan kertyvän lisäystä 250 milj. mk. Talletus- Lainat. Viitaten tämän esityksen yleisperus-
15774: ten korkotuottoihin arvioidaan kertyvän lisäys- telujen valtionvelkaa koskevaan kohtaan valtio
15775: tä 220 milj. mk lähinnä ennakoitua suurempien ei nettomääräisesti ota uutta lainaa vuonna
15776: valtion kassavarojen talletusten sekä korkota- 1989. Tämän johdosta nettolainanottomomen-
15777: son nousun johdosta. Valtionenemmistöisten tilta vähennetään 2 440 milj. mk.
15778: osakeyhtiöiden osinkotuloja arvioidaan kerty- Ennen hyväksytyt ja nyt myönnetyt menojen
15779: vän 30 milj. mk tuloarvioon merkittyä enem- muutokset jakautuvat eri pääluokkiin seuraa-
15780: män. vasti:
15781:
15782: Eduskunnan Nyt myönnetyt Muutokset
15783: hyväksymät muutokset yhteensä
15784: Pääluokka muutokset mk mk
15785: mk
15786: 21. Tasavallan Presidentti ...................... . 410 000 410 000
15787: 22. Eduskunta .................................. .
15788: 23. Valtioneuvosto ............................. . 1 450 000 1 450 000
15789: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ......... . 152 400 000 375 895 000 528 295 000
15790: 25. Oikeusministeriön hallinnonala ............. . 45 402 000 45 402 000
15791: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala .......... . 95 069 000 95 069 000
15792: 27. Puolustusministeriön hallinnonala .......... . 77 120 000 57 585 000 134 705 000
15793: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala ....... . 27 103 000 27 103 000
15794: 29. Opetusministeriön hallinnonala ............. . 692 920 000 692 920 000
15795: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-
15796: ala .......................................... . - 95 000 000 398 386 000 303 386 000
15797: 31. Liikenneministeriön hallinnonala ........... . 7 700 000 180 400 000 188 100 000
15798: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
15799: ala .......................................... . 153 270 000 153 270 000
15800: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala .. -140 000 000 -792 249 387 -932 249 387
15801: 34. Työministeriön hallinnonala ................ . 77 596 200 77 596 200
15802: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala ......... . 785 935 000 785 935 000
15803: 36. Valtionvelka ................................ . 3 690 830 000 3 690 830 000
15804: Lisäys menoihin yhteensä ................... . 2 220 000 5 790 001 813 5 792 221 813
15805:
15806: Nyt arvioidut tulojen muutokset jakaantuvat eri osastoihin seuraavasti:
15807: Nyt arvioidut
15808: muutokset
15809: Osasto mk
15810: 11. Verot ja veronluonteiset tulot ............... . 9 383 800 000
15811: 12. Sekalaiset tulot ............................. . 539 664 113
15812: 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset ........... . 250 000 000
15813: 14. Liiketoimintaa harjoittavat valtion virastot
15814: ja laitokset ................................. . 4 950 000
15815: 15. Lainat ...................................... . - 2 440 000 000
15816: Lisäys tuloihin yhteensä .................... . 7 738 414 113
15817:
15818:
15819: Tasapainotus. Tämän lisämenoarvioesityk- van vuoden tulojen ja menojen budjetoidut
15820: sen hyväksymisen jälkeen olisivat valtion kulu- määrät seuraavat:
15821: Tulot Menot
15822: mk mk
15823: Varsinainen tulo- ja menoarvio ........................ . 124 174 317 000 124 170 729 400
15824: Lisämenoarviot ....................................... . 7 738 414 113 5 792 221 813
15825: Yhteensä .............................................. . 131 912 731 113 129 962 951 213
15826:
15827:
15828: Tulo- ja menoarvio muuttuisi lisämenoarvi- Seuraavassa perustellaan yksityiskohtaisem-
15829: oilla muutettuna ylijäämäiseksi. min niitä muutoksia, joita ehdotetaan tulo- ja
15830: menoarvioon tehtäväksi.
15831: 5
15832:
15833:
15834:
15835:
15836: TULOT
15837:
15838:
15839: Osasto 11
15840: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
15841: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
15842:
15843: 01. Tulo- ja varallisuusvero 1988. Lähinnä tästä syystä ja vuoden 1988
15844: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä kertymän perusteella tulo- ja varallisuusveron
15845: 3 025 000 000 mk. kokonaiskertymäksi vuonna 1989 arvioidaan
15846: Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto- 710 000 000 mk.
15847: jen perusteella veron tuotto on kasvanut 15 OJo
15848: verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna 1989 II lisämenoarvio ........... 110 000 000
15849: 1988. Palkkasumman arvioidaan kasvavan ku- 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600 000 000
15850: luvana vuonna noin 4 prosenttiyksikköä enem- 1988 tilinpäätös .................. 647 531 833
15851: män kuin tuloarviota laadittaessa ennustettiin. 1987 " .................. 519 883 319
15852: Lähinnä edellä mainituista syistä ja vuoden
15853: 1988 toteutuneen kertymän perusteella momen- 04. Arpajaisvero
15854: tin kokonaiskertymäksi vuonna 1989 arvioi- Momentin tuloarviota vähennetään
15855: daan 38 200 000 000 mk. 30 000 000 markalla.
15856: Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto-
15857: 1989 II lisämenoarvio ....... . 3 025 000 000 jen perusteella veron tuotto on vähentynyt 16
15858: 1989 tuloarvio ............... . 35 175 000 000
15859: % verrattuna vastaavan ajan kertymään vuon-
15860: 1988 tilinpäätös .............. . 34 498 155 252
15861: na 1988. Lähinnä tästä syystä ja vuoden 1988
15862: 1987 " ............. . 28 782 755 696
15863: kertymän perusteella arpajaisveron kokonais-
15864: kertymäksi vuonna 1989 arvioidaan
15865: 03. Perintö- ja lahjavero
15866: 180 000 000 mk.
15867: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
15868: 110 000 000 mk. 1989 II lisämenoarvio ......... . -30 000 000
15869: Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto- 1989 tuloarvio ................. . 210 000 000
15870: jen perusteella veron tuotto on kasvanut 7 % 1988 tilinpäätös ................ . 192 886 838
15871: verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna 1987 " 151 720 514
15872:
15873:
15874:
15875:
15876: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
15877:
15878: 01. Liikevaihtovero Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto-
15879: jen perusteella veron tuotto on kasvanut 19 %
15880: verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna
15881: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988. Vuoden 1989 toukokuun alusta lukien
15882: 3 450 000 000 mk.
15883: 6 Osasto 11
15884:
15885: liikevaihtoveron veroprosenttia korotettiin 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava
15886: puolella prosenttiyksiköllä 1.6.-30.11.1989 vero
15887: väliseksi ajaksi. Eduskunnalle on annettu vuo-
15888: den 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen liittyvä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
15889: esitys liikevaihtoveroprosentin korottamisesta 110 000 000 mk.
15890: puolella prosenttiyksiköllä nykyisin vallitsevas-
15891: ta tasosta 1.12.1989 lukien. Kulutuksen arvon Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto-
15892: arvioidaan kasvavan noin kaksi prosenttiyksik- jen perusteella veron tuotto on kasvanut 13 OJo
15893: köä enemmän kuin vuoden 1989 liikevaihtove- verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna
15894: ron tuloarviota laadittaessa ennakoitiin. Edellä 1988. Lähinnä tästä syystä ja vuoden 1988
15895: mainituista syistä liikevaihtoveron kokonais- kertymän perusteella vakuutusmaksuveron ko-
15896: kertymäksi vuonna 1989 arvioidaan konaiskertymäksi vuonna 1989 arvioidaan
15897: 42 200 000 000 mk. 1 330 000 000 mk.
15898:
15899: 1989 II lisämenoarvio ....... . 3 450 000 000 1989 II lisämenoarvio ........ . 110 000 000
15900: 1989 tuloarvio ............... . 38 750 000 000 1989 tuloarvio ................ . 1 220 000 000
15901: 1988 tilinpäätös .............. . 37 272 878 814 1988 tilinpäätös ............... . 1211908 064
15902: 1987 " ............. . 33 290 908 171 1987 " ............... . 1 051 450 119
15903:
15904:
15905:
15906:
15907: 06. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut
15908:
15909: 01. Tuontitulli 1989 II lisämenoarvio .......... . 5 000 000
15910: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1989 tuloarvio .................. . 125 000 000
15911: 160 000 000 mk. 1988 tilinpäätös ................. . 136 834 313
15912: Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto- 1987 " ................. . 18 451 582
15913: jen perusteella veron tuotto on kasvanut 7 OJo
15914: verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna 09. Tasausvero
15915: 1988. Lähinnä tästä syystä ja vuoden 1988 Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
15916: kertymän perusteella tullitulojen kokonaisker- 130 000 000 mk.
15917: tymäksi vuonna 1989 arvioidaan 1 460 000 000 Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto-
15918: mk. jen perusteella veron tuotto on kasvanut 13 OJo
15919: verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna
15920: 1989 II lisämenoarvio ........ . 160 000 000
15921: 1988. Lähinnä tästä syystä ja vuoden 1988
15922: 1989 tuloarvio ................ . 1 300 000 000
15923: 1988 tilinpäätös ............... . 1 301 308 562
15924: kertymän perusteella veron kokonaiskertymäk-
15925: 1987 " ............... . 1 027 757 049
15926: si vuonna 1989 arvioidaan 980 000 000 mk.
15927: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 130 000 000
15928: 02. Tuontimaksut 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 850 000 000
15929: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988 tilinpäätös .................. 938 313 564
15930: 5 000 000 mk. 1987 " .................. 847 373 162
15931:
15932:
15933:
15934:
15935: 08. Valmisteverot
15936:
15937: 01. Tupakkavero 1989 II lisämenoarvio ........ . 20 000 000
15938: 1989 tuloarvio ................ . 2 530 000 000
15939: 1988 tilinpäätös ............... . 2 382 404 268
15940: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1987 " ............... . 2 122 136 180
15941: 20 000 000 mk.
15942: Osasto 11 7
15943:
15944: 03. Olutvero 06. Elintarviketuotteiden valmistevero
15945: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
15946: 160 000 000 mk. 10 000 000 mk.
15947: Selvitysosa: Kuluvan vuoden toteutuneiden 1989 II lisämenoarvio .......... . 10 000 000
15948: tietojen perusteella keskioluen kulutus on li- 1989 tuloarvio .................. . 175 000 000
15949: sääntynyt 12 OJo ja vahvan oluen kulutus 5 % 1988 tilinpäätös ................. . 169 701 458
15950: verrattuna vastaavan ajan toteutuneeseen kulu- 1987 " ................. . 159 780 251
15951: tuksen kasvuun vuonna 1988. Lähinnä tästä
15952: syystä ja vuoden 1988 kertymän perusteella 08. Ravintorasvavero
15953: veron kokonaiskertymäksi vuonna 1989 arvioi- Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
15954: daan 2 260 000 000 mk. 15 000 000 mk.
15955:
15956: 1989 II lisämenoarvio ........ . 160 000 000 1989 II lisämenoarvio .......... . 15 000 000
15957: 1989 tuloarvio ................ . 2 100 000 000 1989 tuloarvio .................. . 270 000 000
15958: 1988 tilinpäätös ............... . 1 961 108 768 1988 tilinpäätös ................. . 276 847 700
15959: 1987 " ............... . 1 605 971 781 1987 " ................. . 249 090 588
15960:
15961: 09. Sokerivero
15962: 04. Alkoholijuomavero Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
15963: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15 000 000 mk.
15964: 35 000 000 mk.
15965: 1989 II lisämenoarvio .......... . 15 000 000
15966: 1989 II lisämenoarvio ........ . 35 000 000 1989 tuloarvio .................. . 180 000 000
15967: 1989 tuloarvio ................ . 4 550 000 000 1988 tilinpäätös ................. . 196 885 926
15968: 1988 tilinpäätös ............... . 4 260 917 741 1987 " 187 033 230
15969: 1987 " ............... . 3 869 117 165
15970: 11. Lannoitevero
15971: 05. Virvoitusjuomavero Momentin tuloarviota vähennetään
15972: 44 000 000 markalla.
15973: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Selvitysosa: Lannoiteveroa ei koroteta, vaan
15974: 15 000 000 mk. veron määrä on koko vuoden 5 penniä kilolta.
15975: 1989 II lisämenoarvio .......... . 15 000 000 1989 II lisämenoarvio ......... . -44 000 000
15976: 1989 tuloarvio .................. . 110 000 000 1989 tuloarvio ................. . 102 000 000
15977: 1988 tilinpäätös ................. . 113 856 175 1988 tilinpäätös ................ . 41 208 277
15978: 1987 " ................. . 94 583 932 1987 " 144 278 624
15979:
15980:
15981:
15982:
15983: 10. Muut verot
15984:
15985: 01. Leimavero 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . 1 020 000 000
15986: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 835 000 000
15987: 1 020 000 000 mk. 1988 tilinpäätös ................ 4 774 310 424
15988: 1987 " ................ 3 474 109 133
15989: Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto-
15990: jen perusteella veron tuotto on kasvanut 60 OJo 03. Auto- ja moottoripyörävero
15991: verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
15992: 1988. Lähinnä tästä syystä ja vuoden 1988 1 055 000 000 mk.
15993: kertymän perusteella veron kokonaiskertymäk- Selvitysosa: Kuluvan vuoden kertymätieto-
15994: si vuonna 1989 arvioidaan 5 855 000 000 mk. jen perusteella veron tuotto on kasvanut 26 %
15995: 8 Osastot 11 ja 12
15996:
15997: verrattuna vastaavan ajan kertymään vuonna 1989 II lisämenoarvio ........ . 1 055 000 000
15998: 1988. Lähinnä tästä syystä ja vuoden 1988 1989 tuloarvio ................ . 4 745 000 000
15999: kertymän perusteella veron kokonaiskertymäk- 1988 tilinpäätös ............... . 4 859 495 261
16000: si vuonna 1989 arvioidaan 5 800 000 000 mk. 1987 " 3 932 962 764
16001:
16002:
16003:
16004:
16005: 19. Muut veronluonteiset tulot
16006:
16007: 01. Oy Alko Ab:n ylijäämä 07. Maidon kiintiömaksu ja pellonraivaus-
16008: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä maksu
16009: 130 000 000 mk. Momentilta vähennetään 7 200 000 mk.
16010: 1989 II lisämenoarvio ........ . 130 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . -7 200 000
16011: 1989 tuloarvio ................ . 1 220 000 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 000 000
16012: 1988 tilinpäätös ............... . 1 175 882 353 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 425 908
16013: 1987 " ............... . 840 467 603 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 940 403
16014:
16015:
16016:
16017:
16018: Osasto 12
16019: SEKALAISET TULOT
16020: 25. Oikeusministeriön hallinnonala
16021:
16022: 01. Tuomioistuintulot 1989 II lisämenoarvio .......... . 6 000 000
16023: 1989 tuloarvio .................. . 133 000 000
16024: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988 tilinpäätös ................. . 135 936 737
16025: 6 000 000 mk. 1987 " ................. . 78 343 338
16026:
16027:
16028:
16029:
16030: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
16031:
16032: 06. Väestökirjanpidon tulot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 2 000 000
16033: 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 000 000
16034: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 931 236
16035: 2 000 000 mk. 1987 " ................... 27 149 432
16036: Osasto 12 9
16037:
16038: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
16039:
16040: 50. Suomen rahapajan tulot 54. Pankkitarkastusviraston tulot
16041: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16042: 54 000 000 mk. 1 897 500 mk.
16043: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 54 000 000 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 897 500
16044: 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 200 000 1989 tuloarvio ................... . 13 644 000
16045: 1988 tilinpäätös ................... 55 493 872 1988 tilinpäätös .................. . 9 915 920
16046: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 267 709 1987 " .................. . 7 784 485
16047:
16048:
16049:
16050:
16051: 29. Opetusministeriön hallinnonala
16052:
16053: 10. Korkeakoulujen tulot 60. Valtion ammatillisten oppilaitosten tulot
16054: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16055: 120 000 000 mk. 12 000 000 mk.
16056: 1989 II lisämenoarvio ........... 120 000 000 1989 II lisämenoarvio .......... . 12 000 000
16057: 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 445 724 000 1989 tuloarvio .................. . 534 800 000
16058: 1988 tilinpäätös .................. 453 573 226 1988 tilinpäätös ................. . 518 778 482
16059: 1987 " .................. 372 232 656 1987 " ................. . 398 873 080
16060:
16061:
16062:
16063:
16064: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
16065:
16066: 76. Metsäntutkimuslaitoksen tulot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 2 000 000
16067: 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 550 000
16068: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988 tilinpäätös ................... 15 809 787
16069: 2 000 000 mk. 1987 " ................... 14 472 183
16070:
16071:
16072:
16073:
16074: 31. Liikenneministeriön hallinnonala
16075:
16076: 40. Autorekisterikeskuksen tulot 52. Te/ehallintokeskuksen tulot
16077: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16078: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16079: 5 400 000 mk. 2 266 000 mk.
16080: 1989 II lisämenoarvio .......... . 5 400 000
16081: 1989 tuloarvio .................. . 225 785 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 2 266 000
16082: 1988 tilinpäätös ................. . 200 131 546 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 860 000
16083: 1987 " ................. . 178 955 365 1988 tilinpäätös ................... 12 303 036
16084:
16085:
16086:
16087:
16088: 2 391245R
16089: 10 Osastot 12 ja 13
16090:
16091: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
16092:
16093: 42. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 38 000 000
16094: tulot 1989 tuloarvio ................... 419 000 000
16095: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988 tilinpäätös .................. 377 883 856
16096: 38 000 000 mk. 1987 " .................. 343 560 145
16097:
16098:
16099:
16100:
16101: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
16102:
16103: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto 98. Valtionapujen palautukset
16104: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16105: Lukuryhmän 33.92-95 perusteluihin viita-
16106: 300 000 000 mk.
16107: ten momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16108: 21 100 613 mk.
16109: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu ennakoitua suu-
16110: remmista valtionapujen palautuksista.
16111: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 21 100 613 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 300 000 000
16112: 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652 100 000 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 000 000
16113: 1988 tilinpäätös .................. 519 269 939 1988 tilinpäätös .................. 491 519 371
16114: 1987 " .................. 375 826 732 1987 " .................. 531 817 196
16115:
16116:
16117:
16118:
16119: 34. Työministeriön hallinnonala
16120:
16121: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset 1989 II lisämenoarvio ......... . -25 000 000
16122: 1989 tuloarvio ................. . 119 000 000
16123: Momentin tuloarviota vähennetään 1988 tilinpäätös ................ . 93 602 769
16124: 25 000 000 markalla. 1987 " ............... . 92 746 042
16125:
16126:
16127:
16128:
16129: Osasto 13
16130: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET
16131: 01. Korkotulot
16132:
16133: 07. Korot talletuksista 1989 II lisämenoarvio ........ . 220 000 000
16134: 1989 tuloarvio ................ . 980 000 000
16135: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988 tilinpäätös ............... . 1 024 106 578
16136: 220 000 000 mk. 1987 " ............... . 760 391 181
16137: Osastot 13 ja 14 11
16138:
16139: 03. Osinkotulot
16140:
16141: 01. Osinkotulot valtionenemmistöisistä osa- 1989 II lisämenoarvio .......... . 30 000 000
16142: keyhtiöistä 1989 tuloarvio .................. . 530 000 000
16143: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 1988 tilinpäätös ................. . 458 158 345
16144: 30 000 000 mk. 1987 " 390 575 087
16145:
16146:
16147:
16148:
16149: Osasto 14
16150: LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVAT VALTION VIRASTOT
16151: JA LAITOKSET
16152: 01. Valtionrautatiet
16153:
16154: 01. Henkilöliikenteen tulot 45 000 000 mk ja käyttömenoihin pääluokan
16155: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 31 kohdalla myönnetään lisäystä 6 000 000
16156: 45 000 000 mk. mk, vähenee käyttötalouden lisärahoitustarve
16157: 39 000 000 mk ja on 1 549 398 000 mk.
16158: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 45 000 000
16159: 1989 tuloarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840 000 000 1989 II lisämenoarvio,
16160: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 842 800 902 lisärahoitustarve . . . . . . . . . . 1 549 398 000
16161: 1987 " .................. 769 549 276 1989 tuloarvio,
16162: lisärahoitustarve . . . . . . . . . . 1 588 398 000
16163: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on 1988 tilinpäätös,
16164: Valtionrautateiden käyttötalouden lisärahoi- lisärahoitustarve . . . . . . . . . . 1 357 035 083
16165: tustarpeeksi merkitty 1 588 398 000 mk. Kun 1987 tilinpäätös,
16166: käyttötuloihin nyt arvioidaan kertyvän lisäystä lisärahoitustarve .......... 1 329 271 972
16167:
16168:
16169:
16170:
16171: 02. Ilmailuhallinto
16172:
16173: 01. Ilmailuhallinnon käyttötulot tulojen sekä palvelujen myyntitulojen lisäänty-
16174: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä misestä.
16175: 31 000 000 mk. 1989 II lisämenoarvio .......... . 31 000 000
16176: Selvitysosa: Tulojen lisäys kertyy seuraavas- 1989 tuloarvio .................. . 432 700 000
16177: ti: 1988 tilinpäätös ................. . 397 486 066
16178: 1987 " 330 561 246
16179: mk
16180: Liikennöimismaksutulot . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 000 000 Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on
16181: Kiinteistöjen ja muut tulot . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000
16182: Yhteensä 31 000 000
16183: ilmailuhallinnon käyttötalouden rahoituskat-
16184: teeksi merkitty 34 660 000 mk. Kun käyttötu-
16185: loihin nyt arvioidaan kertyvän lisäystä
16186: Kiinteistöjen ja muiden tulojen lisäys johtuu 31 000 000 mk ja käyttömenoihin pääluokan
16187: Ilmatieteen laitokselta perittävien vuokra- yms. 31 kohdalla myönnetään lisäystä 7 050 000
16188: 12 Osasto 14
16189:
16190: mk, lisääntyy käyttötalouden rahoituskate 1989 II lisämenoarvio ............. 58 610 000
16191: 23 950 000 markalla ja on 58 610 000 mk. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 660 000
16192:
16193:
16194:
16195:
16196: 04. Posti- ja telelaitos
16197:
16198: 01. Postitoimen tulot Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa posti-
16199: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä ja telelaitoksen käyttötalouden rahoituskat-
16200: 49 000 000 mk. teeksi on merkitty 2 061 487 000 mk. Kun
16201: käyttötuloihin nyt arvioidaan kertyvän lisäystä
16202: 1989 II lisämenoarvio ........ . 49 000 000 124 000 000 mk ja käyttömenoihin pääluokan
16203: 1989 tuloarvio ................ . 3 997 200 000 31 kohdalla myönnetään lisäystä 143 000 000
16204: 1988 tilinpäätös ............... . 3 840 777 067 mk, vähenee käyttötalouden rahoituskate
16205: 1987 " ............... . 3 488 546 775 19 000 000 mk ja on 2 042 487 000 mk.
16206: 02. Teletoimen tulot
16207: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
16208: 75 000 000 mk.
16209: 1989 II lisämenoarvio ........ . 75 000 000 1989 II lisämenoarvio ......... . 2 042 487 000
16210: 1989 tuloarvio ................ . 4 018 000 000 1989 tuloarvio ................ . 2 061 487 000
16211: 1988 tilinpäätös ............... . 3 857 176 539 1988 tilinpäätös ............... . 2 090 618 782
16212: 1987 " ............... . 3 425 368 617 1987 " ................. . 1 945 904 591
16213:
16214:
16215:
16216:
16217: 05. Posti- ja telelaitoksen konepajat
16218:
16219: 02. Turun Asennuspajan tulot käyttötuloihin nyt arvioidaan kertyvän lisäystä
16220: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 15 000 000 mk ja käyttömenoihin pääluokan
16221: 15 000 000 mk. 31 kohdalla myönnetään lisäystä 15 000 000
16222: mk, jää käyttötalouden rahoituskate ennalleen
16223: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 15 000 000 ja on 3 700 000 mk.
16224: 1989 tuloarvio .................... 58 000 000
16225: 1988 tilinpäätös ................... 57 910 452
16226: 1987 " ................... 37 521 990 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 3 700 000
16227: 1989 tuloarvio ...................... 3 700 000
16228: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa posti- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 800 000
16229: ja telelaitoksen konepajojen käyttötalouden ra- 1987 tilinpäätös,
16230: hoituskatteeksi on merkitty 3 700 000 mk. Kun lisärahoitustarve . . . . . . . . . . . . . . 107 496
16231: 13
16232:
16233: Osasto 15
16234: LAINAT
16235: 02. Valtion lainanotto
16236:
16237: 01. Nettolainanotto 1989 II lisämenoarvio ....... . -2 440 000 000
16238: Momentin 36.06.90 perusteluihin viitaten 1989 tuloarvio .............. . 2 440 000 000
16239: momentin tuloarviota vähennetään 1988 tilinpäätös ............. . 882 191 770
16240: 2 440 000 000 markalla. 1987 " (bruttolainan-
16241: Selvitysosa: Valtion uusista lainoista saata- otto) .................. . 17 485 081 747
16242: vien tulojen arvioidaan jäävän valtionvelan
16243: kuoletuksia pienemmiksi.
16244: 14
16245:
16246:
16247:
16248:
16249: MENOT
16250:
16251:
16252: Pääluokka 21
16253: TASAVALLAN PRESIDENTTI
16254: 02. Tasavallan Presidentin kanslia
16255:
16256: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) 1989 II lisämenoarvio.............. 410 000
16257: Momentille myönnetään 410 000 mk. Mää- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 250 000
16258: rärahaa saa käyttää Mäntyniemen taidehankin- 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 650 000
16259: noista aiheutuvien menojen maksamiseen.
16260:
16261:
16262:
16263:
16264: Pääluokka 23
16265: VALTIONEUVOSTO
16266: 01. Valtioneuvosto
16267:
16268: 20. Matkat (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ............. . 500 000
16269: 1989 menoarvio ................... . 900 000
16270: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 1988 tilinpäätös ................... . 1 240 492
16271: mk. 1987 " ................... . 770 562
16272:
16273:
16274:
16275:
16276: 02. Valtioneuvoston kanslia
16277:
16278: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio ............. . 950 000
16279: 1989 menoarvio ................... . 8 200 000
16280: Momentille myönnetään lisäystä 950 000 1988 tilinpäätös ................... . 3 832 265
16281: mk. 1987 " ................... . 3 144 572
16282: 15
16283:
16284:
16285:
16286: Pääluokka 24
16287: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
16288: 01. Ulkoasiainhallinto
16289:
16290: 20. Matkat ja muutoi (arviomääräraha) 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha)
16291: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Momentin perusteluja täydennetään siten,
16292: määrärahasta saa käyttää enintään 270 000 mk että määrärahaa saa käyttää myös valtiolle
16293: kotimaan matkamenojen maksamiseen. Mo- vuokrattujen tilojen korjaus- ja muutostöiden
16294: mentille ei tämän johdosta myönnetä lisäystä. maksamiseen. Momentille ei tämän johdosta
16295: 1989 menoarvio ................... 35 030 000 myönnetä lisäystä.
16296: 1988 tilinpäätös ................... 28 226 337 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 600 000
16297: 1987 " ................... 25 589 605 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 600 000
16298: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000 000
16299: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)
16300: Momentille myönnetään lisäystä 1 250 000
16301: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
16302: siten, että määrärahasta saa käyttää enintään
16303: nen (siirtomääräraha)
16304: 9 200 000 mk käyttövaroihin. Momentille myönnetään lisäystä 36 000 000
16305: Selvitysosa: Käyttövarojen lisäystarve aiheu- mk.
16306: tuu valtio- ja ministerivierailujen poikkeuksel- Selvitysosa: Lisäystarve aiheutuu lähinnä
16307: lisesta lisääntymisestä. Brysselin edustustojen toimitilahankinnasta.
16308: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 250 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 36 000 000
16309: 1989 menoarvio .................. . 90 560 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 400 000
16310: 1988 tilinpäätös .................. . 73 796 421 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 000 000
16311: 1987 " .................. . 67 791 563 1987 " ................... 52 820 000
16312:
16313:
16314:
16315:
16316: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
16317:
16318: Selvitysosa: Kuluvan vuoden tulo- ja meno- 1989 II lisämenoarvio ....... . -3 225 000
16319: arviossa varauduttiin siihen, että kehitysyhteis- 1989 menoarvio .............. . 1 013 500 000
16320: työmäärärahat ja sitoumusvaltuudet vastaavat 1988 tilinpäätös .............. . 825 986 562
16321: 0, 7 prosentin bruttokansantuoteosuutta. Kehi- 1987 " 722 000 000
16322: tysaputavoitteen saavuttamiseksi ja 225 milj.
16323: markan sitoumusvaltuuden toteuttamiseksi ke-
16324: hitysyhteistyömäärärahoihin ehdotetaan lisäys- 67. Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitys-
16325: tä 215 milj. mk. Lisäksi kehitysapuun luettavat apu (siirtomääräraha)
16326: hallinto- ja eräät muiden hallinnonalojen me-
16327: not nousevat 10 milj. mk suuremmiksi kuin Momentille myönnetään lisäystä 215 000 000
16328: vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesitystä laadit- mk.
16329: taessa arvioitiin.
16330: Selvitysosa: Momentin määräraha on muu-
16331: tettu siirtomäärärahaksi.
16332:
16333: 66. Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjat-
16334: 1989 II lisämenoarvio ........ . 215 000 000
16335: tava kehitysapu (siirtomääräraha)
16336: 1989 menoarvio ............... . 1 092 800 000
16337: 1988 tilinpäätös ............... . 985 000 000
16338: Momentilta vähennetään 3 225 000 mk. 1987 " ............... . 882 500 000
16339: 16 Pääluokka 24
16340:
16341: 68. Kehitysluotot, korkotuki ja vientitakuu- että niistä ja vastaavista aiemmista toimenpi-
16342: korvaukset (siirtomääräraha) teistä ja valtuuksin rajatulle suunnitelmakau-
16343: Momentin perusteluja muutetaan siten, että delle ajoittuvista korkotukimenoista aiheutuu
16344: korkotukea saadaan suorittaa vuosina 1987- valtiolle menoja enintään 50 000 000 mk vuon-
16345: 1990 myönnetyille luotoille siltä ajalta, jolta na 1990, 40 000 000 mk vuonna 1991 ja
16346: korko ulkoasiainministeriön hyväksymien luot- 270 000 000 mk vuonna 1992. Momentille ei
16347: toehtojen mukaan on maksettava. Lisäksi mo- edellä olevan johdosta myönnetä lisäystä.
16348: mentin perustelujen toisen kappaleen ensim-
16349: mäinen virke muutetaan seuraavaksi. Vuonna 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 000 000
16350: 1989 saa tehdä uusia kehitysluottoja ja vienti- 1988 tilinpäätös .................. 287 998 433
16351: takuukorvauksia koskevia sopimuksia siten, 1987 " .................. 145 000 000
16352:
16353:
16354:
16355:
16356: 40. Teollinen kehitysyhteistyö
16357:
16358: 50. Valtionapu Teollisen Kehitysyhteistyön 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 3 225 000
16359: Rahasto Oy:lle (arviomääräraha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 000 000
16360: Momentille myönnetään lisäystä 3 225 000 1988 tilinpäätös ................... 15 334 542
16361: mk, jota saa käyttää Teollisen Kehitysyhteis- 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 760 690
16362: työn Rahasto Oy:n osakesijoitusten arvonale-
16363: nemisen korvaamiseksi.
16364:
16365:
16366:
16367:
16368: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
16369:
16370: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpi- 1989 II lisämenoarvio ........... 105 525 000
16371: tomenot (siirtomääräraha) 1989 1 lisämenoarvio ............ 152 400 000
16372: Momentille myönnetään lisäystä 105 525 000 1988 tilinpäätös .................. 124 474 000
16373: mk. 1987 " .................. 113 119 000
16374: Selvitysosa: Suomi on asettanut YK:n käyt-
16375: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
16376: töön valvontajoukkoja Lähi-Itään, Namibiaan
16377: (arviomääräraha)
16378: ja osaston Kyprokselle. Lähi-Idässä Golanilla Momentille myönnetään lisäystä 8 120 000
16379: palvelevan suomalaisen valvontajoukon mies-
16380: mk, jota saa käyttää myös Suomen maksu-
16381: vahvuus on 411 henkilöä, Libanonissa palvele-
16382: osuuksien maksamiseen Euroopan neuvostolle.
16383: van valvontajoukon vahvuus on 543 henkilöä
16384: ja Namibiassa palvelevan valvontajoukon vah- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 8 120 000
16385: vuus on 875 henkilöä. Kyproksella palvelevan 1989 menoarvio ................... 96 350 000
16386: osaston vahvuus on 7 henkilöä. Määrärahalla 1988 tilinpäätös ................... 84 917 219
16387: voidaan rahoittaa Lähi-Idässä palvelevien suo- 1987 " ................... 85 909 369
16388: malaisten valvontajoukkojen ja osaston vuo-
16389: den 1990 alkupuoliskon ylläpitomenot sekä 69. Katastrofiapu (siirtomääräraha)
16390: Namibiassa palvelevan suomalaisen valvonta- Momentille myönnetään 10 000 000 mk.
16391: joukon ylläpitomenot vuoden 1990 alusta huh- Määrärahaa saa käyttää Armeniaan rakennet-
16392: tikuun loppuun. Määrärahan mitoituksessa on tavan terveyskeskuksen rakentamismenojen
16393: otettu huomioon se, että Namibiassa palvele- maksamiseen.
16394: van valvontajoukon toimikausi päättyisi vuo- Selvitysosa: Suomalaisten rahoitustuella on
16395: den 1990 maaliskuun lopussa ja ylläpitomenoja tarkoitus rakentaa Spitakin kaupunkiin Arme-
16396: jouduttaisiin rahoittamaan vielä siirtymäkau- niaan 10-15 lääkärin terveyskeskus, joka pal-
16397: della huhtikuussa. velisi 20 000-25 000 ihmistä. Terveyskeskuk-
16398: Pääluokat 24 ja 25 17
16399:
16400: sessa olisi laboratorio- ja röntgenosasto sekä ten arvioidaan olevan n. 15 milj. mk. Kansa-
16401: kuntoutusosasto. Terveyskeskuksen kustannus- laisjärjestöt rahoittavat tästä n. 5 milj. mk.
16402: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 10 000 000
16403:
16404:
16405:
16406:
16407: Pääluokka 25
16408: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
16409: 01. Oikeusministeriö
16410:
16411: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 600 ()()()
16412: 1989 menoarvio .................. . 12 860 ()()()
16413: Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 1988 tilinpäätös .................. . 10 921 989
16414: mk. 1987 , 9 439 073
16415:
16416:
16417:
16418:
16419: 25. Lääninoikeudet
16420:
16421: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 600 000
16422: Momentille myönnetään lisäystä 600 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 000 000
16423: mk.
16424:
16425:
16426:
16427:
16428: 30. Alioikeudet
16429:
16430: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 23 900 000
16431: 1989 menoarvio .................. 238 037 000
16432: Momentille myönnetään lisäystä 23 900 000 1988 tilinpäätös .................. 234 301 241
16433: mk. 1987 , .................. 203 733 079
16434:
16435:
16436:
16437:
16438: 45. Eräät oikeudenhoitomenot
16439:
16440: 30. Valtionapu yleisestä oikeusaputoimin- 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 300 ()()()
16441: nasta aiheutuviin menoihin (arviomääräraha) 1989 menoarvio .................. . 10 ()()() ()()()
16442: Momentille myönnetään lisäystä 1 300 000 1988 tilinpäätös .................. . 32 248 314
16443: mk. 1987 , .................. . 31 061 372
16444:
16445: 3 391245R
16446: 18 Pääluokat 25 ja 26
16447:
16448: 50. Vankeinhoitolaitos
16449:
16450: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) Selvitysosa: Määräraha on tarkoitettu Kera-
16451: Momentille myönnetään lisäystä 11 332 000 van nuorisovankilan 40-paikkaisen itäselliosas-
16452: mk. ton peruskorjaustöiden loppuunsaattamiseen.
16453: Perusparannustöitä varten on aikaisemmin
16454: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 11 332 000 myönnetty 7 500 000 mk.
16455: 1989 menoarvio .. .. .. .. .. .. .. .. .. 311 696 000
16456: 1988 tilinpäätös .................. 293 433 666 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 5 000 000
16457: 1987 " .................. 260 320 326 1989 menoarvio .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 56 600 000
16458: 1988 tilinpäätös .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 49 400 000
16459: 51. Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön 1987 " .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 32 450 000
16460: suorittamiseen
16461: 87. Kiinteistöjen hankkiminen (siirtomäärä-
16462: Momentille myönnetään lisäystä 1 670 000 raha)
16463: mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, että
16464: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 670 000 hankkeen tarkistettu kustannusarvio on
16465: 1989 menoarvio .................. . 15 190 000 59 000 000 mk ja hyötyala 5 475 m2 • Momen-
16466: 1988 tilinpäätös .................. . 14 935 000 tille ei tämän johdosta myönnetä määrärahaa.
16467: 1987 " .................. . 10 641 000 Selvitysosa: Momentin numerotunnus on
16468: muutettu. Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa
16469: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset on annettu valtuudet valtion ja Keravan kau-
16470: (siirtomääräraha) pungin välillä tehtäväksi sopimukseksi kaupun-
16471: gin rakennettavaksi tulevan vankeinhoidon
16472: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 koulutuskeskuksen toimitilojen lunastamiseksi
16473: mk, jota saa käyttää Keravan nuorisovankilan valtiolle. Valtuuksia on tarkistettu vuoden
16474: päärakennuksen ja selliosaston perusparannus-
16475: 1988 ensimmäisessä lisämenoarviossa.
16476: töistä aiheutuvien menojen maksamiseen.
16477: Hankkeen kustannuarvio on 13 000 000 mk, 1989 II lisämenoarvio ............. .
16478: hyötyala 2 460 m2 eli 5 284 mk/m2 • 1987 tilinpäätös .................... 5 750 000
16479:
16480:
16481:
16482:
16483: Pääluokka 26
16484: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
16485: 01. Sisäasiainministeriö
16486:
16487: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 31.12.1991 asti. Momentille ei edellä olevan
16488: johdosta myönnetä lisäystä.
16489: Tilapäisten virkamiesten palkkauksiin myön-
16490: nettyä määrärahaa saa käyttää yhden henkilön 1989 menoarvio ................... 36 191 000
16491: palkkaamiseksi 1.12.1989lukien kehittämisteh- 1988 tilinpäätös ................... 33 198 953
16492: täviä varten edellyttäen, että peruspalkkaisien 1987 " ................... 28 665 691
16493: virkamiesten palkkauksiin myönnettyä määrä-
16494: rahaa jää käyttämättä Iakkauttamalla yksi vir-
16495: ka samasta ajankohdasta lukien tarkastusteh- 29. Muut kulutusmenot
16496: tävistä ja että momentilla 26.75.01 vähenne- Momentille myönnetään lisäystä 830 000
16497: tään yksi tehtävä. Ao. henkilö palkataan mk.
16498: Pääluokka 26 19
16499:
16500: Selvitysosa: Lisäyksestä 680 000 mk aiheu- Selvitysosa: Momentin määräraha on muu-
16501: tuu ulkomaalaiskeskuksen muutosta, 50 000 tettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.
16502: mk ulkomaalaiskeskuksen matkoista ja
16503: 100 000 mk painatusmenoista.
16504: Lisäys aiheutuu ulkomaalaiskeskuksen val-
16505: 1989 II lisämenoarvio ............. . 830 000 tion toimistojärjestelmiin yhteensopivan atk-
16506: 1989 menoarvio ................... . 4 860 000 järjestelmän uusimisesta.
16507: 1988 tilinpäätös ................... . 3 111 163
16508: 1987 " ................... . 3 655 619
16509: 1989 II lisämenoarvio ............. . 4 500 000
16510: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 2 v) 1989 menoarvio ................... . 700 000
16511: Momentille myönnetään lisäystä 4 500 000 1988 tilinpäätös ................... . 500 000
16512: mk. 1987 " 250 000
16513:
16514:
16515:
16516:
16517: 05. Lääninhallitukset
16518:
16519: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 29. Muut kulutusmenot
16520: Momentille myönnetään lisäystä 500 000
16521: Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 mk, jota saa käyttää läänin neuvottelukuntien
16522: mk. toiminnasta aiheutuvien menojen maksami-
16523: seen.
16524: 1989 II lisämenoarvio .......... . 8 000 000 1989 II lisämenoarvio ........... . 500 000
16525: 1989 menoarvio ................. . 281 487 000 1989 menoarvio .................. . 27 600 000
16526: 1988 tilinpäätös ................. . 269 264 153 1988 tilinpäätös .................. . 23 428 580
16527: 1987 " ................. . 235 364 584 1987 " .................. . 21 796 281
16528:
16529:
16530:
16531:
16532: 07. Rekisteritoimistot
16533:
16534: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 29. Muut kulutusmenot
16535: Peruspalkkaisien virkamiesten palkkauksiin Momentille myönnetään lisäystä 610 000
16536: myönnettyä määrärahaa saa käyttää kahden mk.
16537: viran perustamiseksi 1.12.1989lukien toimisto- Selvitysosa: Lisäyksestä on tarkoitettu
16538: tehtäviin. 110 000 mk kaupparekisteriasioiden koulutus-
16539: matkoihin ja 500 000 mk rakennusten käyttö-
16540: Selvitysosa: Henkilöstön määrän lisäys ai- menoihin.
16541: heutuu siirrosta momentilta 26.75.01.
16542: 1989 II lisämenoarvio ........... . 610 000
16543: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 198 000 1989 menoarvio .................. . 10 980 000
16544: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 188 808 1988 tilinpäätös .................. . 10 324 615
16545: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 567 460 1987 " 9 074 070
16546:
16547:
16548:
16549:
16550: 75. Poliisitoimi
16551:
16552: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 15 500 000
16553: mk.
16554: 20 Pääluokka 26
16555:
16556: Peruspalkkaisten virkamiesten palkkauksista 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 5 810 000
16557: jää käyttämättä määrärahaa kahden viran 1989 menoarvio ................... 87 350 000
16558: lakkauttamisen johdosta 1.12.1989 lukien toi- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 680 224
16559: mistotehtävistä. Vastaavasti momentilla 1987 , ................... 71 814 751
16560: 26.07.01 perustetaan kaksi virkaa.
16561: Momentin 26.01.01 perusteluihin viitaten 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha)
16562: työsopimusuhteisten henkilöiden palkkauksiin Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000
16563: myönnettyä määrärahaa jää käyttämättä yh- mk, jota saa käyttää liikenteen valvontavälinei-
16564: den henkilön palkkana 1.12.1989 lukien sii- den hankinnasta aiheutuvien menojen maksa-
16565: voustehtävistä. miseen.
16566: Selvitysoasa: Määrärahan lisäyksessä on
16567: otettu huomioon tieliikenteen valvonnan tehos- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 3 000 000
16568: tamisesta johtuvat menot. 1989 menoarvio ................... 28 750 000
16569: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 780 000
16570: 1989 II lisämenoarvio ........ . 15 500 000 1987 , ................... 25 760 000
16571: 1989 menoarvio ............... . 1 558 778 000
16572: 1988 tilinpäätös ............... . 1 485 107 433
16573: 1987 , ............... . 1 334 194 434 74. Eräät rakennustyöt (siirtomääräraha)
16574: Momentin perusteluja tarkistetaan siten, että
16575: 21. Oppilaiden huolto poliisikoulun (Tampere) asunnot toteutetaan
16576: Momentilta vähennetään 500 000 mk. useassa vaiheessa, joista ensimmäisenä toteu-
16577: tettavan osan hyötyala on 1 220 m 2 ja kustan-
16578: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . - 500 000 nusarvio 10 370 000 mk eli 8 500 mk/m 2 • Mo-
16579: 1989 menoarvio................... 9 261 000 mentille ei tämän johdosta myönnetä lisäystä.
16580: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 596 849 Myöhemmin toteutettavien osien kustannusar-
16581: 1987 , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 335 429 vio on 25 630 000 mk.
16582: Selvitysosa: Kustannusarvio vastaa vuoden
16583: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 1990 tulo- ja menoarvioesityksen kustannusta-
16584: 2 v) soa. Asuntojen ensimmäisenä toteutettavaan
16585: Momentille myönnetään lisäystä 5 810 000 osaan sisältyvät myös myöhempiä osia palvele-
16586: mk. vat yhteistilat niihin kuuluvine laitteineen.
16587: Selvitysosa: Lisäyksestä on tarkoitettu
16588: 350 000 mk kulunkikorvauksiin ja terveyden- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 100 000
16589: hoitomenoihin sekä 5 460 000 mk passiasiakir- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 100 000
16590: jojen valmistamiseen. 1987 , .................... 6 850 000
16591:
16592:
16593:
16594:
16595: 80. Pelastushallinto
16596:
16597: 21. Eräät pelastushallinnon menot (arvio- 32. Valtionosuus kunnan muun palo- ja pe-
16598: määräraha) /astustoimen käyttökustannuksiin (arviomää-
16599: räraha)
16600: Momentin perusteluja muutetaan siten, että
16601: Momentille myönnetään lisäystä 2 200 000 valtionosuuteen oikeuttaviksi hankinnoiksi
16602: mk. saadaan vuonna 1989 hyväksyä määrä, johon
16603: suoritettava valtionosuus on enintään
16604: 17 000 000 mk. Momentille ei tämän johdosta
16605: myönnetä lisäystä.
16606: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 2 200 000
16607: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 580 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 240 000
16608: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 454 569 1988 tilinpäätös .................. 238 120 000
16609: 1987 , .................... 2 439 122 1987 , .................. 186 519 000
16610: Pääluokka 26 21
16611:
16612: 87. Kiinteistöjen hankkiminen (siirtomäärä- on 11 640 m2 sekä tarkistettu kustannusarvio
16613: raha) 102 300 000 mk. Momentille ei tämän johdosta
16614: myönnetä määrärahaa.
16615: Vuoden 1986 toisessa lisämenoarviossa on Se/vitysosa: Momentin numerotunnus on
16616: annettu valtuudet valtion ja Kuopion kaupun- muutettu. Valtion pelastuskoulu aloittaa toi-
16617: gin välillä tehtäväksi esisopimukseksi kaupun- mintansa vuoden 1992 alussa.
16618: gin rakennettavaksi tulevan pelastusalan uuden
16619: koulutusyksikön toimitilojen lunastamiseksi 1989 II lisämenoarvio ................... .
16620: valtiolle. Hankkeen tarkistettu hyötypinta-ala 1988 tilinpäätös ........................... .
16621:
16622:
16623:
16624:
16625: 90. Rajavartiolaitos
16626:
16627: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio .......... . 1 050 000
16628: 1989 menoarvio ................. . 79 900 000
16629: Momentille myönnetään lisäystä 13 950 000 1988 tilinpäätös ................. . 88 599 595
16630: mk. 1987 " ................. . 118 066 000
16631:
16632: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 13 950 000 77. Satamat ja muut rakenteet (siirtomäärä-
16633: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449 404 000 raha)
16634: 1988 tilinpäätös .................. 440 760 514 Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000
16635: 1987 " .................. 395 999 887 mk. Lisäyksestä käytetään 1 100 000 mk Lato-
16636: karin sataman korjauksesta ja 500 000 mk
16637: Starklubbenin makeanvedenkehittimen han-
16638: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) kinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
16639: Momentille myönnetään lisäystä 1 050 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 1 600 000
16640: mk, jota saa käyttää Super Puma -helikopterin 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000
16641: vaurion korjaamisesta aiheutuvien menojen 1988 tilinpäätös .................... 5 250 000
16642: maksamiseen. 1987 " .................... 6 699 831
16643:
16644:
16645:
16646:
16647: 97. Avustukset kunnille
16648:
16649: 32. Kuntien yhdistymisavustukset 33. Kuntien verotulojen täydennys (arvio-
16650: Momentille myönnetään lisäystä 142 000 määräraha)
16651: mk. Momentille myönnetään lisäystä 37 277 000
16652: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu arvioitua suu- mk.
16653: remman yhdistymisavustuksen myöntämisestä Se/vitysosa: Lisäys johtuu kuntien veroäyri-
16654: Lappeenrannan kaupungille. määrien hajonnan ennakoitua suuremmasta
16655: kasvusta.
16656: 1989 II lisämenoarvio ........... . 142 000
16657: 1989 menoarvio .................. . 3 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 37 277 000
16658: 1988 tilinpäätös .................. . 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 345 000 000
16659: 22 Pääluokat 26 ja 27
16660:
16661: 98. Läänien kehittäminen
16662:
16663: 43. Läänien kehittämisraha (siirtomäärära- dun vaihtoehtoisten keskusten kehittämisohjel-
16664: ha) mien valmistelusta.
16665: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 1989 II lisämenoarvio .......... . 500 000
16666: mk. 1989 menoarvio ................. . 86 000 000
16667: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu "Vaihtoehtoja 1988 tilinpäätös ................. . 79 993 151
16668: on" -tiedotuskampanjasta ja pääkaupunkiseu- 1987 " ................. . 113 000 000
16669:
16670:
16671:
16672:
16673: 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut menot
16674:
16675: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ............. . 100 000
16676: 1989 menoarvio ................... . 1 800 000
16677: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 1988 tilinpäätös ................... . 306 489
16678: mk. 1987 " ................... . 232 915
16679:
16680:
16681:
16682:
16683: Pääluokka 27
16684: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
16685: 01. Puolustusministeriö
16686:
16687: 29. Muut kulutusmenot puolustusministeriön kansainvälisten vierailu-
16688: jen poikkeuksellisesta lisääntymisestä.
16689: Momentille myönnetään lisäystä 190 000
16690: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan
16691: siten, että määrärahasta saa käyttää enintään 1989 II lisämenoarvio ............. . 190 000
16692: 1 695 000 mk käyttövaroihin. 1989 menoarvio ................... . 5 459 000
16693: 1988 tilinpäätös ................... . 3 477 598
16694: Selvitysosa: Käyttövarojen lisätarve aiheutuu 1987 " 2 892 870
16695:
16696:
16697:
16698:
16699: 12. Puolustusvoimien palkkaus- ja muut menot
16700:
16701: 29. Muut kulutusmenot tuksen lisääntyminen ovat lisänneet momentin
16702: Momentille myönnetään lisäystä 7 600 000 rahoitustarvetta.
16703: mk. 1989 II lisämenoarvio .......... . 7 600 000
16704: Selvitysosa: Päivärahan korottaminen, toi- 1989 menoarvio ................. . 122 500 000
16705: miupseerioppilaiden kurssipäivärahan maksa- 1988 tilinpäätös ................. . 97 449 940
16706: tustarve sekä toimiupseeri- ja esiupseerikoulu- 1987 " ................. . 88 731 158
16707: Pääluokka 27 23
16708:
16709: 14. Asevelvollisten ylläpitomenot
16710:
16711: 21. Muonitus (arviomääräraha) naudanlihaa. Määräraha kattaa poronlihan ja
16712: Momentille myönnetään lisäystä 1 200 000 naudanlihan hinnan välisen erotuksen.
16713: mk. 1989 II lisämenoarvio .......... . 1 200 000
16714: Selvitysosa: Tavoitteena on hankkia puolus- 1989 menoarvio ................. . 202 550 000
16715: tusvoimille 100 tonnia poronlihaa, jolla korva- 1988 tilinpäätös ................. . 198 818 412
16716: taan muonitustoiminnassa vastaava määrä 1987 " ................. . 197 862 492
16717:
16718:
16719:
16720:
16721: 25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot
16722:
16723: 24. Varustuksen käyttö ja kunnossapito kaluston huolto- ja korjaustoiminnassa ilmen-
16724: (siirtomääräraha) neiden puutteiden poistamiseksi.
16725: Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 1989 II lisämenoarvio ........ . 20 000 000
16726: mk. 1989 menoarvio ............... . 1 079 160 000
16727: Selvitysosa: Momentilla tarvitaan lisärahoi- 1988 tilinpäätös ............... . 1 019 100 000
16728: tusta ilmavoimien koulutuslentotoiminnassa ja 1987 " ............... . 957 000 000
16729:
16730:
16731:
16732:
16733: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistyö
16734:
16735: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen hal- 1989 II lisämenoarvio ........... . 27 450 000
16736: linto- ja varustamismenot (siirtomääräraha) 1989 1 lisämenoarvio ............ . 74 920 000
16737: Momentille myönnetään lisäystä 27 450 000 1988 tilinpäätös .................. . 31 660 000
16738: mk. 1987 " 44 000 000
16739:
16740:
16741:
16742:
16743: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot
16744:
16745: 90. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) malaisten valvontajoukkojen kustannusten las-
16746: kutuksessa.
16747: Momentille myönnetään lisäystä 1 145 000
16748: mk. 1989 II lisämenoarvio ............. . 1 145 000
16749: 1989 menoarvio ................... . 50 000
16750: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu valuuttakurssien 1988 tilinpäätös ................... . 3 354 530
16751: alenemisesta johtuvista kurssitappioista suo- 1987 " 1 387 437
16752: 24
16753:
16754: Pääluokka 28
16755: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
16756: 05. Valtiokonttori
16757:
16758: 26. Joustavan eläkeikäjärjestelmän käyt- 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha
16759: töönotto (siirtomääräraha 2 v) 2 v)
16760: Momentille myönnetäään lisäystä 500 000
16761: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan
16762: mk. siten, että määrärahaa saa käyttää myös osas-
16763: tokoneen hankinnasta aiheutuvien menojen
16764: maksamiseen.
16765: Se/vitysosa: Lisäys johtuu joustavan elä- Selvitysosa: Lisäys aiheutuu vuoden 1990
16766: keikäjärjestelmän lisääntyneistä käyttö- ja yllä- alusta voimaan tulevasta asunto-olojen kehittä-
16767: pitokustannuksista. misrahastosta.
16768: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 500 000
16769: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 3 000 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 140 000
16770: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 700 000 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 529 592
16771: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300 000 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 393 672
16772:
16773:
16774:
16775:
16776: 07. Eläkkeet
16777:
16778: 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ........... -5 000 000
16779: Momentilta vähennetään 5 000 000 mk. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 500 000
16780: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu vanhan yli- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 597 683
16781: määräisten eläkkeiden kannan odotettua nope- 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 731 187
16782: ammasta pienenemisestä.
16783:
16784:
16785:
16786:
16787: 18. Verohallinto
16788:
16789: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha)
16790: 2 v) Vuonna 1989 saa tehdä lääninverovirastojen
16791: atk -tulostuslaitteiden hankkimiseksi tilaussopi-
16792: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 muksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle me-
16793: mk. noja vuonna 1990 enintään 9 000 000 mk.
16794: Momentille ei tämän johdosta ehdoteta lisäys-
16795: tä.
16796: 1989 II lisämenoarvio .......... . 7 000 000
16797: 1989 menoarvio ................. . 260 000 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 000 000
16798: 1988 tilinpäätös ................. . 227 115 247 1988 tilinpäätös ................... 30 750 000
16799: 1987 " ................. . 211 284 020 1987 " ................... 21 600 000
16800: Pääluokka 28 25
16801:
16802: 40. Tullilaitos
16803:
16804: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) nustyön menojen maksamiseen. Työn kustan-
16805: nusarvio ei muutu. Momentille ei tämän joh-
16806: Momentin perusteluja muutetaan siten, että dosta myönnetä lisäystä.
16807: vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa pienehköi-
16808: hin uudisrakennus- ja peruskorjaustöihin 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 600 000
16809: myönnetystä määrärahasta saadaan käyttää 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 825 000
16810: 514 635 mk E4-tien vartiorakennuksen laajen- 1987 " .................... 9 200 000
16811:
16812:
16813:
16814:
16815: 50. Suomen rahapaja
16816:
16817: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ............. . 850 000
16818: 1989 menoarvio ................... . 640 000
16819: Momentille myönnetään lisäystä 850 000 1988 tilinpäätös ................... . 9 000 000
16820: mk. 1987 " ................... . 9 000 000
16821:
16822:
16823:
16824:
16825: 52. Tilastokeskus
16826:
16827: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 2 365 000
16828: 1989 menoarvio ................... 27 247 000
16829: Momentille myönnetään lisäystä 2 365 000 1988 tilinpäätös ................... 24 380 895
16830: mk. 1987 " ................... 23 160 401
16831:
16832:
16833:
16834:
16835: 54. Pankkitarkastusvirasto
16836:
16837: Selvitysosa: Pankkitarkastusviraston organi- 01. Palkkaukset (arviomääräraha)
16838: saatiota on tarpeen kehittää vastaamaan muut-
16839: tuneita ja lisääntyneitä tehtäviä. Tämän vuoksi Momentille myönnetään lisäystä 38 000 mk.
16840: tullaan pankkitarkastusvirastoa koskeva asetus Luvun selvitysosan perusteluihin viitaten so-
16841: uudistamaan lisämenoarvion yhteydessä. Hal- pimuspalkkainen osastopäällikön virka (S 28)
16842: linnon uudistamisen tavoitteena on erityisesti perustetaan 1.11.1989 lukien arvopaperimark-
16843: luoda edellytykset tehokkaalle arvopaperi- kinaosastoon.
16844: markkinoiden valvonnalle, mutta myös toimin-
16845: nan suunnittelulle ja menetelmien kehittämisel-
16846: 1989 II lisämenoarvio ............. . 38 000
16847: le. Tähän pyritään muun ohella perustamalla
16848: 1989 menoarvio ................... . 7 661 000
16849: virastoon uusi arvopaperimarkkinaosasto sekä 1988 tilinpäätös ................... . 5 890 751
16850: panostamalla valvonnassa tarvittaviin tietojär-
16851: 1987 " ................... . 4 741 334
16852: jestelmiin ja -laitteisiin. Lisäksi viraston pää-
16853: töksentekomenettelyä yksinkertaistetaan muut-
16854: tamalla virasto ns. päällikkövirastoksi. 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha
16855: 2 v)
16856: Momentille myönnetään lisäystä 650 000
16857: mk.
16858:
16859: 4 391245R
16860: 26 Pääluokat 28 ja 29
16861:
16862: 1989 II lisämenoarvio ............. . 650 000 Selvitysosa: Lisäys aiheutuu 1.8.1989 voi-
16863: 1989 menoarvio ................... . 3 868 000 maan tulleen arvopaperimarkkinalain valvon-
16864: 1988 tilinpäätös ................... . 2 126 625 nan edellyttämistä tietojärjestelmän hankkeis-
16865: 1987 , ................... . 1 826 097 ta.
16866: 1989 II lisämenoarvio ............. . 1 200 000
16867: 70. Kaluston hankinta 1989 menoarvio ................... . 200 000
16868: Momentille myönnetään lisäystä 1 200 000 1988 tilinpäätös ................... . 199 037
16869: mk. 1987 , ................... . 401 905
16870:
16871:
16872:
16873: 60. Rakennushallinto
16874:
16875: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio .......... . 9 000 000
16876: 1989 menoarvio ................. . 364 310 000
16877: Momentille myönnetään lisäystä 9 000 000 1988 tilinpäätös ................. . 345 419 023
16878: mk. 1987 " ................. . 305 181 133
16879:
16880:
16881:
16882: 64. Eräät valtion kiinteistömenot
16883:
16884: 13. Korjaus ja kunnossapito (siirtomäärära- 1989 II lisämenoarvio .......... . 5 000 000
16885: ha) 1989 menoarvio ................. . 128 000 000
16886: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 1988 tilinpäätös ................. . 124 000 000
16887: mk. 1987 , ................. . 113 000 000
16888:
16889:
16890:
16891: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimet
16892:
16893: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirto- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 2 500 000
16894: määräraha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 700 000
16895: Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 200 000
16896: mk. 1987 , .................... 6 000 000
16897:
16898:
16899:
16900:
16901: Pääluokka 29
16902: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
16903: 01. Opetusministeriö
16904:
16905: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 1 400 000
16906: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 900 000
16907: Momentille myönnetään lisäystä 1 400 000 1988 tilinpäätös .................... 4 631 935
16908: mk. 1987 " .................... 5 164 063
16909: Pääluokka 29 27
16910:
16911: 10. Korkeakoulut
16912:
16913: 28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomää- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 100 000 000
16914: räraha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330 300 000
16915: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000 1988 tilinpäätös .................. 378 974 202
16916: mk. 1987 " .................. 286 852 484
16917: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu korkeakoulujen
16918: maksullisen palvelutoiminnan laajentumisesta.
16919:
16920:
16921:
16922:
16923: 12. Kuvataideakatemia
16924:
16925: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio ............. . 380 000
16926: Momentille myönnetään lisäystä 380 000 1989 menoarvio ................... . 2 250 000
16927: mk. 1988 tilinpäätös ................... . 2 147 107
16928: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1987 " 1 231 688
16929: lisätilojen vuokramenoista.
16930:
16931:
16932:
16933:
16934: 39. Valtion opintotukikeskus
16935:
16936: 55. Opintoraha (arviomääräraha) 56. Aikuisopintoraha
16937: Momentilta vähennetään 30 000 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
16938: mk.
16939: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu arvioitua Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu
16940: pienemmästä saajamäärästä. aikuisopintorahan saajamäärän kasvusta.
16941: 1989 II lisämenoarvio ....... . -30 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 10 000 000
16942: 1989 menoarvio .............. . 1 006 100 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 000 000
16943: 1988 tilinpäätös .............. . 818 491 611 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 273 988
16944: 1987 " ............. . 729 947 957 1987 " ................... 11 554 698
16945:
16946:
16947:
16948:
16949: 42. Eräät valtion oppilaitokset
16950:
16951: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio ........... . - 110 000
16952: Momentilta vähennetään 110 000 mk. 1989 menoarvio .................. . 6 000 000
16953: 1988 tilinpäätös .................. . 5 227 288
16954: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu siirrosta mo- 1987 " 4 964 028
16955: mentille 29.42. 70.
16956: 28 Pääluokka 29
16957:
16958: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha)
16959: Momentille myönnetään lisäystä 110 000
16960: mk. Momentille myönnetään 2 000 000 mk.
16961: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu määrärahan Määrärahaa saa käyttää Helsingin ranskalais-
16962: siirrosta momentilta 29.42.29. suomalaisen koulun pysyvien tilojen hankki-
16963: mista koskevien selvitys- ja suunnittelumeno-
16964: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 110 000 jen maksamiseen.
16965: 1989 menoarvio ...................... 500 000
16966: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700 000
16967: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 2 000 000
16968:
16969:
16970:
16971:
16972: 43. Lukiot
16973:
16974: 30. Valtionosuus lukioiden käyttökustan- mista tarkistuksista ja ennakoitua suuremmista
16975: nuksiin (arviomääräraha) osasuorituksista.
16976: Momentille myönnetään lisäystä 9 600 000 1989 II lisämenoarvio ........ . 9 600 000
16977: mk. 1989 menoarvio ............... . 1 142 000 000
16978: Se/vitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1988 tilinpäätös ............... . 1 098 628 932
16979: palvelussuhteen ehtojen ennakoitua suurem- 1987 " ............... . 986 580 994
16980:
16981:
16982:
16983:
16984: 46. Peruskoolut
16985:
16986: 30. Valtionosuus peruskoulujen käyttökus- määrän lisääntymisestä, oppilaskohtaisen käyt-
16987: tannuksiin (arviomääräraha) tömenon ennakoitua korkeammasta tasosta ja
16988: Momentille myönnetään lisäystä 263 000 000 ennakoitua suuremmista osasuorituksista.
16989: mk. 1989 II lisämenoarvio ........ . 263 000 000
16990: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1989 menoarvio ............... . 6 878 000 000 -
16991: palvelussuhteen ehtojen ennakoitua suurem- 1988 tilinpäätös ............... . 6 544 789 191
16992: mista tarkistuksista, koulunkäyntiavustajien 1987 " ............... . 5 997 745 004
16993:
16994:
16995:
16996:
16997: 51. Lastentarhanopettajaopistot
16998:
16999: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 1 800 000
17000: Momentille myönnetään lisäystä 1 800 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 300 000
17001: mk. 1988 tilinpäätös .................... 2 201 248
17002: Se/vitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1987 " .................... 1 749 788
17003: ennakoitua suuremmista opintososiaalisista
17004: eduista.
17005: Pääluokka 29 29
17006:
17007: 56. Kirjastotoimi
17008:
17009: 30. Valtionosuus ja -avustus kirjastojen keammasta tasosta ja ennakoitua suuremmista
17010: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) osasuorituksista sekä syksyllä käyttöönotetta-
17011: Momentille myönnetään lisäystä 42 100 000 van Utsjoen ja Karasjoen kuntien yhteisen
17012: mk. Lisäyksestä saa käyttää enintään 100 000 kirjastoauton käyttökustannuksista.
17013: mk avustuksen maksamiseen kunnille yhteis- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 42 100 000
17014: pohjoismaiseen kirjastotoimintaan. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 523 000 000
17015: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516 289 593
17016: asukaskohtaisen käyttömenon ennakoitua kor- 1987 " .................. 470 386 271
17017:
17018:
17019:
17020:
17021: 57. Yhteiskunnallinen sivistystyö
17022:
17023: 30. Valtionosuus ja -avustus kansa/ais- ja toon myönnettävistä valtionavuista sekä uuden
17024: työväenopistojen käyttökustannuksiin (arvio- kansanopiston valtionavusta.
17025: määräraha)
17026: Momentille myönnetään lisäystä 22 000 000 1989 II lisämenoarvio .......... . 17 000 ()()()
17027: mk. 1989 menoarvio ................. . 224 069 ()()()
17028: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1988 tilinpäätös ................. . 206 023 379
17029: ennakoitua suuremmista osasuorituksista. 1987 " 186 103 048
17030: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 22 000 000 55. Valtionapu opintokeskusten käyttökus-
17031: 1989 menoarvio .................. 336 400 000 tannuksiin (arviomääräraha)
17032: 1988 tilinpäätös .................. 316 268 726 Momentille myönnetään lisäystä 4 600 000
17033: 1987 " .................. 286 845 939 mk.
17034: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu
17035: 50. Valtionapu kansanopistojen käyttökus- palvelussuhteen ehtojen ennakoitua suurem-
17036: tannuksiin (arviomääräraha) mista tarkistuksista ja ennakoitua suuremmista
17037: Momentille myönnetään lisäystä 17 000 000 loppusuorituksista.
17038: mk.
17039: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1989 II lisämenoarvio ........... . 4 600 ()()()
17040: ennakoitua suuremmista loppusuorituksista ja 1989 menoarvio .................. . 57 100 ()()()-
17041: uusien vuokra-arvotilojen pääomakorvauksiin, 1988 tilinpäätös .................. . 55 579 671
17042: ensikertaiseen kalustamiseen ja kunnossapi- 1987 " 53 669 668
17043:
17044:
17045:
17046:
17047: 58. Näkövammaisten kirjasto
17048:
17049: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ............. . 482 ()()()
17050: Momentille myönnetään lisäystä 482 000 1989 menoarvio ................... . 5 296 ()()()
17051: mk. 1988 tilinpäätös ................... . 5 364 835
17052: Se/vitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1987 " ................... . 4 716 535
17053: lainaustoiminnassa ja oppikirjatuotannossa
17054: tarvittavien ruuhka-apulaisten palkkauksista.
17055: 30 Pääluokka 29
17056:
17057: 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset
17058:
17059: 21. Oppilashuolto (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 11 600 000
17060: 1989 menoarvio ................... 58 450 000
17061: Momentilta vähennetään 10 000 000 mk. 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 899 643
17062: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu opintososi- 1987 " 0 0 0 0 0 0 0 0 28 910 908
17063: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
17064:
17065:
17066:
17067:
17068: aalisia etuja saavien opiskelijoiden arvioitua
17069: pienemmästä määrästä. 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha)
17070: Momentin perusteluja muutetaan siten, että
17071: 1989 II lisämenoarvio ......... . -10 000 000 Helsingin teknillisen oppilaitoksen ''uusi ke-
17072: 1989 menoarvio ................ . 193 000 000 mia" -rakennuksen peruskorjauksen hyötyala
17073: 1988 tilinpäätös ................ . 158 746 617 on 2 410 m 2 ja kustannusarvio 17 900 000 mk,
17074: 1987 " 0 0 0 0 0147 994 257
17075: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 jolloin yksikkökustannukset ovat 7 427 mk/
17076: m 2 • Momentille ei tämän johdosta myönnetä
17077: lisäystä.
17078: 28. Maksu/linen palvelutoiminta (arviomää-
17079: Selvitysosa: Kustannusarvio perustuu luon-
17080: räraha)
17081: nossuunnitelmiin ja vastaa vuoden 1990 tulo-
17082: Momentille myönnetään lisäystä 11 600 000 ja menoarvioesityksen kustannustasoa.
17083: mk.
17084: 1989 menoarvio .................. 169 730 000
17085: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu maksullisen pal- 1988 tilinpäätös .................. 128 905 000
17086: velutoiminnan laajentumisesta. 1987 " 0 0 0 0127 650 000
17087: 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0
17088:
17089:
17090:
17091:
17092: 65. Kunnalliset ammatilliset oppilaitokset
17093:
17094: 30. Valtionosuus käyttökustannuksiin (ar- tyisen kuvataideoppilaitoksen kunnallistami-
17095: viomääräraha) sesta siirtona momentilta 29.67 .50. Lisämäärä-
17096: Momentille myönnetään lisäystä 44 500 000 raha kohdistuu muiden menojen valtionosuu-
17097: mk. Kuvataideoppilaitoksille siirretään kaksi teen, mistä 38 500 000 mk valtionosuuden en-
17098: virkaa momentilta 29.67.50. Valtionosuuden nakoiden maksamiseen ja 6 000 000 mk vuo-
17099: piirissä on kuvataideoppilaitoksissa kuusi vir- den 1988 osasuoritusten maksamiseen.
17100: kaa sekä käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksissa
17101: 300 virkaa. 1989 II lisämenoarvio ........ . 44 500 000
17102: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarpeesta aiheu- 1989 menoarvio ............... . 1 680 500 000
17103: tuu 44 000 000 mk menojen ennakoitua suu- 1988 tilinpäätös ............... . 1 537 426 542
17104: remmasta kasvusta ja 500 000 mk yhden yksi- 1987 " 0. 0 1 338 160 623
17105: •• 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
17106:
17107:
17108:
17109:
17110: 67. Yksityiset ammatilliset oppilaitokset
17111:
17112: Selvitysosa: Tarkoituksena on peruuttaa yh- Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksista vähen-
17113: den yksityisen maatalousoppilaitoksen ylläpitä- netään kaksi tointa siirtona momentille
17114: mislupa 1.10.1989 lukien. 29.65.30.
17115: Yhden yksityisen maatalousoppilaitoksen
17116: lakkauttamisen johdosta vähennetään maata-
17117: 50. Valtionavustus käyttökustannuksiin (ar-
17118: lousoppilaitoksista kaksi tointa.
17119: viomääräraha)
17120: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve
17121: Momentille myönnetään lisäystä 15 800 000 16 600 000 mk aiheutuu toiminnan ennakoitua
17122: mk. suuremmasta kasvusta ja 300 000 markan vä-
17123: Pääluokka 29 31
17124:
17125: hennys luvun selvitysosan perusteluihin viitaten Iisten oppilaitosten omien huoneistojen hank-
17126: yhden oppilaitoksen lakkauttamisesta. Yhden kimiseen ja niiden kalustamiseen liittyviä pe-
17127: kuvataideoppilaitoksen kunnallistamisesta ai- rustamissuunnitelmia ja toteuttamisohjelmia
17128: heutuu vähennystä 500 000 mk siirtona mo- siten, että niiden hyväksyttävien kustannusar-
17129: mentille 29.65.30. vioiden määrä on molemmissa enintään
17130: 15 100 000 mk. Momentille ei edellä olevan
17131: 1989 II lisämenoarvio .......... . 15 800 000 johdosta myönnetä lisäystä.
17132: 1989 menoarvio ................. . 160 700 000
17133: Selvitysosa: Valtionapuna suoritetaan 2/3
17134: 1988 tilinpäätös ................. . 145 069 315 hyväksyttävistä perustamiskustannuksista 10
17135: 1987 " ................. . 127 287 270
17136: vuoden aikana rakennuksen valmistumisen jäl-
17137: keen lainojen tasakuoletuksina korkoineen.
17138: 51. Valtionapu invalidien ammatillisille op-
17139: pilaitoksille (arviomääräraha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 062 000
17140: Momentin perusteluja muutetaan siten, että 1988 tilinpäätös ................... 83 747 939
17141: vuonna 1989 saa hyväksyä invalidien ammatil- 1987 " ................... 76 518 454
17142:
17143:
17144:
17145:
17146: 69. Ammatillinen kurssitoiminta ja ammatilliset erikoisoppilaitokset
17147:
17148: 26. Ammatilliset pätevyystutkinnot (arvio- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . -2 700 000
17149: määräraha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704 800 000
17150: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 1988 tilinpäätös .................. 681 061 422
17151: mk. 1987 " .................. 657 161 931
17152: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu
17153: ennakoitua suuremmasta pätevyystutkintojen 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha)
17154: määrästä ja arvioitua suuremmasta palkkioi-
17155: den tarkistuksesta. Momentille myönnetään lisäystä 2 700 000
17156: mk, jota saa käyttää Savonlinnan ammatillisen
17157: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 1 000 000 kurssikeskuksen kalustohankinnoista aiheutu-
17158: 1989 menoarvio .................... 2 755 000 vien menojen maksamiseen.
17159: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 496 511
17160: 1987 " .................... 2 183 480
17161: 1989 II lisämenoarvio ........... . 2 700 000
17162: 1989 menoarvio .................. . 20 500 000
17163: 27. Työllisyyskoulutus (arviomääräraha) 1988 tilinpäätös .................. . 20 000 000
17164: Momentilta vähennetään 2 700 000 mk. 1987 " .................. . 22 000 000
17165:
17166:
17167:
17168:
17169: 74. Oppisopimuslakiin perustuva ammattikoulutus
17170:
17171: 27. Kurssitoiminta (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ............ 15 000 000
17172: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 450 000
17173: Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 1988 tilinpäätös ................... 33 288 143
17174: mk. 1987 " ................... 26 213 904
17175:
17176: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarpeesta aiheu- 40. Korvaus työnantajil/e (arviomääräraha)
17177: tuu 10 000 000 mk vuoden 1988 osasuorituksis- Momentilta vähennetään 10 000 000 mk.
17178: ta ja 5 000 000 mk uusittujen oppiohjelmien ja
17179: opintososiaalisiin etuuksiin oikeuttavien oppi- Selvitysosa: Vähennys aiheutuu sopimusten
17180: laiden määrän kasvusta. arvioitua pienemmästä määrästä. Vähennyk-
17181: 32 Pääluokka 29
17182:
17183: sestä 5 000 000 mk kohdistuu oppisopimuksiin 1989 II lisämenoarvio ......... . -10 000 000
17184: ja 5 000 000 mk koulutussopimuksiin. 1989 menoarvio ................ . 165 000 000
17185: 1988 tilinpäätös ................ . 147 831 039
17186: 1987 " ............... . 125 828 627
17187:
17188:
17189:
17190:
17191: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen
17192:
17193: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat CERN:in yhteistyöhankkeista vuonna 1989 ai-
17194: (siirtomääräraha) heutuvien menojen maksamiseen.
17195: Momentille myönnetään lisäystä 2 300 000 1989 II lisämenoarvio .......... . 2 300 000
17196: mk. 1989 menoarvio ................. . 162 000 000
17197: Selvitysosa: Lisämääräraha on tarkoitus 1988 tilinpäätös ................. . 132 000 000
17198: käyttää Euroopan hiukkastutkimuskeskus 1987 " ................. . 127 000 000
17199:
17200:
17201:
17202:
17203: 90. Taiteen tukeminen
17204:
17205: 54. Valtionosuudet musiikkioppilaitoksille 76. Oopperatalon rakennustyöt (siirtomää-
17206: ja musiikin ammatilliseen koulutukseen (arvio- räraha)
17207: määräraha) Momentille myönnetään lisäystä 150 000 000
17208: Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000 mk, jota saa käyttää oopperatalon rakennus-
17209: mk. töiden jatkamisesta aiheutuvien menojen mak-
17210: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu samiseen. Lisäksi momentin perusteluja muu-
17211: palvelussuhteen ehtojen ennakoitua suurem- tetaan siten, että hankkeen osaurakkatarjouk-
17212: mista tarkistuksista, uusien oppilaspaikkojen siin perustuva kustannusarvio on 650 000 000
17213: aiheuttamista ennakoitua suuremmista kustan- mk ja yksikkökustannus 25 420 mk/m2 •
17214: nuksista ja ennakoitua suuremmasta loppusuo-
17215: ritusten määrästä. Selvitysosa: Hankkeeseen on aikaisemmin
17216: myönnetty 347 000 000 mk, mistä on peruun-
17217: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 12 000 000 tunut 187 403 695 mk.
17218: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 100 000
17219: 1988 tilinpäätös ................... 39 550 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 150 000 000
17220: 1987 " ................... 10 850 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 000 000
17221:
17222:
17223:
17224:
17225: 91. Urheilun ja nuorisonkasvatustyön tukeminen
17226:
17227: 54. Valtionapu urheiluun ja liikuntakasva- lutoiminnan tehostamiseen Vöyrillä. Momen-
17228: tustyöhön tille ei tämän johdosta myönnetä lisäystä.
17229: Momentin perusteluja muutetaan siten, että
17230: momentille myönnetty 100 000 markan ehdolli-
17231: nen määräraha Norrvallan kuntoutuskeskuk-
17232: selle urheilutoiminnan tehostamiseen Vöyrillä
17233: voidaan käyttää avustuksen maksamiseen Elev- 1989 menoarvio ................... . 720 000
17234: förbundet vid Vörå folkhögskola r.f. -nimiselle 1988 tilinpäätös ................... . 225 000
17235: yhdistykselle Norrvallan liikuntaopiston urhei- 1987 " ................... . 5 180 000
17236: Pääluokka 29 33
17237:
17238: 55. Lahden MM-hiihtojen juhlarahan tuo- Selvitysosa: Rahapaja tuloottaa momentille
17239: ton perusteella myönnettävät avustukset liikun- 12.28.50 (Rahapajan tulot) Lahden MM-hiih-
17240: tapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilo- tojen juhlarahan nettotuottona 6 928 000 mk.
17241: jen rakentamiseen (siirtomääräraha) Määrärahasta on tarkoitus käyttää 1 928 000
17242: mk avustuksen maksamiseen Lahden kaupun-
17243: Momentille myönnetään 6 928 000 mk. gille MM-kisapaikkojen rakentamiskustannuk-
17244: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- siin. Kisahanketta varten on aikaisemmin
17245: seen liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien myönnetty liikuntapaikkarakentamiseen vara-
17246: vapaa-aikatilojen perustamiskustannuksiin tuista määrärahoista 5 000 000 mk.
17247: sekä enintään 100 000 mk urheilulaitosten ra-
17248: kentamiseen liittyvään tutkimustyöhön. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 6 928 000
17249:
17250:
17251:
17252:
17253: 94. Museovirasto
17254:
17255: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) peuttamiseksi Turun kaupunki lainaa valtiolle
17256: korottomasti 5 500 000 mk kolmeksi vuodeksi.
17257: Momentille myönnetään lisäystä 5 500 000
17258: mk, jota saa käyttää Turun linnan korjaustöis- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 5 500 000
17259: tä aiheutuvien menojen maksamiseen. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 450 000
17260: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 300 000
17261: Selvitysosa: Turun linnan korjaustöiden no- 1987 " .................... 7 200 000
17262:
17263:
17264:
17265:
17266: 95. Suomen elokuva-arkisto
17267:
17268: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio ............. . 230 000
17269: Momentille myönnetään lisäystä 230 000 1989 menoarvio ................... . 3 350 000
17270: mk. 1988 tilinpäätös ................... . 3 779 448
17271: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1987 " ................... . 3 889 172
17272: varastotilan vuokramenoista.
17273:
17274:
17275:
17276:
17277: 96. Elokuvien tarkastus
17278:
17279: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 400 000
17280: Momentille myönnetään lisäystä 400 000 1989 menoarvio ...................... 550 000
17281: mk. 1988 tilinpäätös ...................... 238 121
17282: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1987 " ...................... 106 397
17283: lainsäädännön edellyttämien painatusmenojen
17284: kasvusta.
17285: 5 391245R
17286: 34 Pääluokka 29
17287:
17288: 98. Kansainvälinen yhteistyö
17289:
17290: 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siir- avustuksesta Suomi-Neuvostoliitto-Seura ry:n
17291: tomääräraha 2 v) toimintaan.
17292: Momentille myönnetään lisäystä 300 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 1 000 000
17293: mk. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 430 000
17294: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 076 117
17295: ulkomaanlehtorien palkkausten tarkistuksista. 1987 " ................... 25 233 700
17296: 1989 II lisämenoarvio ........... . 300 000
17297: 1989 menoarvio .................. . 39 200 000 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha)
17298: 1988 tilinpäätös .................. . 37 323 630 Momentin perusteluja muutetaan siten, että
17299: 1987 " .................. . 33 541 198 määrärahaa saa käyttää kaluston, mukaanlu-
17300: kien arvoltaan vähäinen kalusto, hankinnasta
17301: 50. Eräät avustukset myös Messeniuksenkadun tutkija-asuntolaan
17302: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentil-
17303: mk. le ei tämän johdosta myönnetä lisäystä.
17304: Selvitysosa: Lisäyksestä 800 000 mk aiheu- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 500 000
17305: tuu avustuksesta Hanasaaren kulttuurikeskuk- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700 000
17306: sen uusien tilojen varustamiseen ja 200 000 mk 1987 " .................... 1 500 000
17307:
17308:
17309:
17310:
17311: 99. Opetusministeriön hallinnonalan muut menot
17312:
17313: 27. Lastentarhanopettajien väliaikaisen kou- Suomen Sotaveteraaniliitolle saadaan myön-
17314: lutuksen järjestäminen tää, vaikka kirkon keskusrahasto ei toistaiseksi
17315: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 ole tehnyt päätöstä vastaavan osuuden suorit-
17316: mk. tamisesta. Momentille ei tämän johdosta
17317: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu myönnetä lisäystä.
17318: aloitetun koulutuksen ennakoitua suuremmista 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 1 000 000
17319: kustannuksista. 1989 menoarvio ................... 21 545 000
17320: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 000 000 1988 tilinpäätös ................... 16 993 470
17321: 1989 menoarvio .................. . 10 300 000 1987 " ................... 17 089 990
17322: 1988 tilinpäätös .................. . 10 325 453
17323: 1987 " .................. . 9 525 879 71. Tutkimus- ja opetusvälineiden hankinta
17324: Neuvostoliitosta (siirtomääräraha)
17325: 50. Eräät avustukset Momentin perusteluja muutetaan siten, että
17326: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 osa vuoden 1989 laitehankintojen kauppahin-
17327: mk, jota saa käyttää erityisavustuksen maksa- nasta voidaan erityistapauksissa maksaa vuo-
17328: miseen Suomen Rauhanliitto-YK -yhdistykselle den 1989 aikana. Momentille ei tämän johdos-
17329: Helsingissä vuonna 1990 järjestettävän END- ta myönnetä lisäystä.
17330: konvention valmistelua ja toteutusta varten. 1989 menoarvio ................... 33 560 000
17331: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 650 000
17332: ten, että 140 000 markan suuruinen avustus 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 650 000
17333: 35
17334:
17335: Pääluokka 30
17336:
17337: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
17338:
17339: 01. Maa- ja metsätalousministeriö
17340:
17341: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 000 000
17342: 2 v) 1988 tilinpäätös .................... 3 826 476
17343: Selvitysosa: Määräraha on muutettu kaksi- 1987 " .................... 3 425 407
17344: vuotiseksi siirtomäärärahaksi.
17345:
17346:
17347:
17348:
17349: 08. Maataloushallinto
17350:
17351: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha hinnä maatilahallituksen maksettavaksi tuomi-
17352: 2 v) tusta vahingonkorvauksesta.
17353: Momentille myönnetään lisäystä 330 000 1989 II lisämenoarvio ........... . 330 000
17354: mk. 1989 menoarvio .................. . 16 500 000
17355: 1988 tilinpäätös .................. . 12 908 401
17356: Selvitysosa: Määrärahan lisätarve johtuu lä- 1987 " 11 944 469
17357:
17358:
17359:
17360:
17361: 29. Valtion viljavarasto
17362:
17363: 62. Korvaus valtion viljavarastolle tuhinnoittelun muutoksen aiheuttamien hin-
17364: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. nanmenetysten vuoksi.
17365: Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksami-
17366: seen liikevaihtoveron korotuksen ja viljan laa- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 10 000 000
17367:
17368:
17369:
17370:
17371: 30. Maatalouden neuvontatyön tukeminen
17372:
17373: 40. Valtionapu maatilatalouden ja maaseu- 42. Valtionapu siipikarjatalouden kehittämi-
17374: tuelinkeinojen kehittämiseen seen
17375:
17376: Momentille myönnetään lisäystä 1 020 000
17377: Momentille myönnetään lisäystä 13 000 mk.
17378: mk.
17379:
17380: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 020 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 13 000
17381: 1989 menoarvio .................. . 67 015 000 1989 menoarvio ...................... 919 000
17382: 1988 tilinpäätös .................. . 63 339 935 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 882 157
17383: 1987 " .................. . 57 708 000 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 825 400
17384: 36 Pääluokka 30
17385:
17386: 47. Valtionapu puutarhatalouden kehittämi- 1989 II lisämenoarvio.............. 123 000
17387: seen 1989 menoarvio .................... 3 186 000
17388: Momentille myönnetään lisäystä 123 000 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 902 696
17389: mk. 1987 " .................... 2 574 050
17390:
17391:
17392:
17393:
17394: 31. Maataloustuotteiden hintatuki
17395:
17396: 41. Viljelmäkoon mukaan maksettava hinta- palkkioiden korotusten perusteella arvioitu
17397: poliittinen tuki (siirtomääräraha) määrärahan lisätarve on 108 800 000 mk.
17398: Momentille myönnetään lisäystä 107 400 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 108 800 000
17399: mk. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 4 500 000
17400: Selvitysosa: 28.2.1989 tehdyn maataloustulo- 1988 tilinpäätös .................. 874 500 000
17401: sopimuksen mukaan pinta-alalisiin käytetään 1987 " .................. 874 500 000
17402: 67 400 000 mk. Kun määrärahan mitoituksessa
17403: on otettu huomioon 27 000 000 mk varauksena 45. Sokerituotannon tukeminen (siirtomää-
17404: vuodelle 1989 sekä lisäyksenä 67 000 000 mk räraha 2 v)
17405: vuodelta 1988 maksettavina pinta-alalisinä, Momentille myönnetään lisäystä 9 600 000
17406: määrärahan lisätarve on 107 400 000 mk. mk.
17407: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 107 400 000 Selvitysosa: Satovuonna 1988/89 tuotetoista
17408: 1989 menoarvio .................. 915 000 000 juorikkaista valmistetun sokerin hinnanalen-
17409: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603 843 000 nuskorvausten määräksi muodostui
17410: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583 842 900 201 100 000 mk. Korvauksia on maksettu
17411: 11 500 000 mk vuonna 1988 ja vuoden 1989
17412: 42. Alueittainen hintapoliittinen tuki (siirto- määrärahasta 180 000 000 mk eli yhteensä
17413: määräraha) 191 500 000 mk. Hinnanalennuskorvauksiin
17414: Momentilta vähennetään 7 000 000 mk. tarvitaan lisää 9 600 000 mk.
17415: Selvitysosa: 28.2.1989 tehdyn maataloustulo- 1989 II lisämenoarvio .......... . 9 600 000
17416: sopimuksen mukaan aluetukeen käytetään 1989 menoarvio ................. . 180 000 000
17417: 20 000 000 mk. Kun määrärahan mitoituksessa 1988 tilinpäätös ................. . 183 794 288
17418: on otettu huomioon 27 000 000 mk varauksena 1987 " 174 999 956
17419: vuodelle 1989, määrärahasta vähennetään
17420: 7 000 000 mk. 46. Öljykasvituotannon tukeminen (arvio-
17421: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . -7 000 000 määräraha)
17422: 1989 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . 643 600 000 Momentille myönnetään lisäystä 56 100 000
17423: 1988 tilinpäätös................. 619 604 400 mk.
17424: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . 593 304 400 Selvitysosa: Määrärahan lisäys käytetään
17425: 16,5 milj. kilon siemenmäärän hinnanalen-
17426: 43. Muu hintapoliittinen tuki (siirtomäärä- nuskorvauksiin. Vuonna 1989 voidaan myön-
17427: raha) tää varoja yhteensä noin 118 milj. kilon sie-
17428: Momentille myönnetään lisäystä 108 800 000 menmäärän hinnanalennuskorvauksiin.
17429: mk. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 56 100 000
17430: Selvitysosa: 28.2.1989 tehdyn maataloustulo- 1989 menoarvio .................. 330 000 000
17431: sopimuksen mukaisten maidon ja kananmu- 1988 tilinpäätös .................. 357 845 049
17432: nien lisähinnan sekä naudanlihan tuotanto- 1987 " .................. 473 405 122
17433: Pääluokka 30 37
17434:
17435: 32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon taspainottamistoimenpiteet
17436:
17437: 40. Maataloustuotteiden vientituki (arvio- tarkoitus viedä kesän 1989 sadon rehuviljaa
17438: määräraha) noin 195 milj. kiloa vuoden 1989 puolella.
17439: Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000 Lisävaroja tarvitaan siten noin 35 milj. kilon
17440: mk, jota saa käyttää viljan ja vientimaltaiden vientiä varten.
17441: vienti tukeen.
17442: Selvitysosa: Tulo- ja menoarviossa varatun 1989 II lisämenoarvio ....... . 50 000 000
17443: vientituen arvioidaan riittävän noin 250 milj. 1989 1 lisämenoarvio ........ . - 105 000 000
17444: kilon rehuviljan vientiin, mistä vuoden 1989 1989 menoarvio .............. . 2 498 000 000
17445: satoa olisi 160 milj. kiloa. Satovuoden 1989/90 1988 tilinpäätös .............. . 1 572 538 130
17446: normaalia paremman viljasadon johdosta on 1987 " 2 352 455 460
17447:
17448:
17449:
17450:
17451: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen
17452:
17453: 44. Avustukset maaseudun pienimuotoisen määrä on 3 prosenttiyksikköä, mistä aiheutuu
17454: elinkeinotoiminnan edistämiseen (arviomää- menoja noin 17 milj. mk. Tarkoitus on muut-
17455: räraha) , taa korkotuen korkoavustuksen perusteita vuo-
17456: Momentin perusteluja muutetaan siten, että den 1988 toisessa lisämenoarviossa myönnetyn
17457: vuonna 1989 saa maaseudun pienimuotoisen määrärahan rajoissa. Tarkoituksena on, että
17458: elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain korkoavustuksen määrä ensimmäisen lainavuo-
17459: (1031186) mukaisia avustuksia myöntää enin- den aikana on uusien lainojen osalta 6 prosent-
17460: tään 125 000 000 mk. Momentille ei tämän tiyksikköä ja vanhojen lainojen osalta 5 pro-
17461: johdosta myönnetä lisäystä. senttiyksikköä.
17462: Selvitysosa: Avustusten myöntämisvaltuuden
17463: lisäys aiheutuu avustusten arvioitua suurem- Turkisalan taantuma on jatkunut arvioitua
17464: masta kysynnästä. Avustusvaltuuksien lisäyk- kauemmin. Tarjonnan voimakkaan supistami-
17465: sestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan myöhem- sen arvioidaan tasapainottavan markkinat 1-2
17466: pinä vuosina menoja siten, että vuonna 1990 vuodessa. Tämän vuoksi on tarpeen avustaa
17467: 2 000 000 mk, vuonna 1991 5 000 000 mk, edelleeen sellaisia yrityksiä, joilla on kannatta-
17468: vuonna 1992 2 000 000 mk sekä vuosina van toiminnan edellytykset.
17469: 1993-1994 1 000 000 mk.
17470: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 13 000 000
17471: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 840 994 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000 000
17472: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 926 718
17473:
17474: 45. Avustus turkistarhaajien korkokustan- 46. Avustus turkiseläinkannan tervehdyttä-
17475: nuksiin (siirtomääräraha) miseksi (siirtomääräraha)
17476: Momentille myönnetään 13 000 000 mk.
17477: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tar- Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
17478: kemmin määräämin perustein turkistarhaajien Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tar-
17479: enintään 100 000 000 markan määräisten kor- kemmin määräämin perustein avustusten mak-
17480: kotukilainojen korkomenojen avustuksiin. samiseen turkistarhaajille minkkikannan uudis-
17481: Korkoavustusta maksetaan enintään kolmena tamiseen plasmasytoosi-viruksen johdosta.
17482: lainavuotena vuosien 1989-92 aikana.
17483: Selvitysosa: Vuoden 1988 toisessa lisämeno- Selvitysosa: Turkiseläinkannan laadullisella
17484: arviossa myönnettiin 20 000 000 markan mää- parantamisella nostetaan nahkojen laatua ja
17485: räraha turkistarhaajien korkotukilainojen kor- tarhauksen tuottavuutta.
17486: koavustuksiin. Korkotukilainoja nostettiin yh-
17487: teensä noin 250 milj. mk. Korkoavustuksen 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 4 000 000
17488: 38 Pääluokka 30
17489:
17490: 49. Maatalouden ja maaseudun pienimuo- ta viljelijöille on myönnetty huomattavan pal-
17491: toisen elinkeinotoiminnan korkotuki (arvio- jon lykkäyksiä lainan lyhennysten ja koron
17492: määräraha) maksun osalta. Korkotukilainojen määrän li-
17493: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 sääntymisestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan
17494: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan myöhempinä vuosina menoja siten, että vuon-
17495: siten, että vuonna 1989 saa hyväksyä maatila- na 1990 3 000 000 mk, vuonna 1991 2 700 000
17496: lain (188/77) mukaisia korkotukilainoja enin- mk, vuonna 1992 2 500 000 mk, vuonna 1993
17497: tään 875 000 000 mk. 2 300 000 mk ja vuodesta 1994 lähtien
17498: Selvitysosa: Maatilalain mukaisten korkotu- 10 000 000 mk.
17499: kilainojen myöntämisvaltuuden lisäys aiheutuu
17500: lainojen arvioitua suuremmasta kysynnästä. 1989 II lisämenoarvio .......... . 10 000 000
17501: Määrärahan lisätarve aiheutuu lähinnä arvioi- 1989 menoarvio ................. . 188 600 000
17502: tua suuremmasta lainakannasta, mikä johtuu 1988 tilinpäätös ................. . 166 582 149
17503: siitä, että vuoden 1988 satovahinkojen johdos- 1987 " ................. . 124 762 444
17504:
17505:
17506:
17507:
17508: 35. Metsästys ja porotalous
17509:
17510: 48. Poronomistajien ansionmenetysten kor- Selvitysosa: Tukea myönnetään erillisen ha-
17511: vaukset (siirtomääräraha) kemusmenettelyn kautta. Tuen saamisen edel-
17512: Momentille myönnetään 8 000 000 mk. lytyksenä on, että elinkeinon harjoittaminen
17513: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tar- muutoin vaarantuisi. Porotalouden tervehdyt-
17514: kemmin määräämin perustein poronomistajien tämiseksi laaditaan viipymättä toimenpideoh-
17515: Poro ja Riista Oy:n konkurssissa menettämien jelma.
17516: ansioiden osittaiseksi korvaamiseksi sekä po-
17517: ronlihan vientituen maksamiseen. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 8 000 000
17518:
17519:
17520:
17521:
17522: 37. Kalatalous
17523:
17524: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 1 500 000
17525: 2 v) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 400 000
17526: Selvitysosa: Määräraha on muutettu kaksi- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 400 000
17527: vuotiseksi siirtomäärärahaksi. 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 660 000
17528: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 700 000
17529: 46. Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten
17530: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 195 038 johdosta (siirtomääräraha)
17531: 1987 " .................... 2 056 541
17532: Momentille myönnetään lisäystä 200 000
17533: mk, jota saa käyttää valtioneuvoston tarkem-
17534: 42. Kalastuksesta saatavan tulon vakaannut-
17535: min määräämin perustein lohenkalastusta kos-
17536: taminen ja kalansaaliin käytön edistäminen kevista rajoituksista johtuvien korvausten
17537: (siirtomääräraha) maksamiseen kalastajille.
17538: Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000
17539: mk, jota saa käyttää kalastustulolain (1157 /88) 1989 II lisämenoarvio ............. . 200 000
17540: mukaisten sekä kotimaisten kalavarojen tal- 1989 menoarvio ................... . 1 000 000
17541: teenoton edistämisestä aiheutuvien menojen 1988 tilinpäätös ................... . 1 000 000
17542: maksamiseen. 1987 " 1 200 000
17543: Pääluokka 30 39
17544:
17545: 38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
17546:
17547: 25. Lohenpoikasten hankinta Selvitysosa: Tarkoituksena on hankkia yksi-
17548: Momentille myönnetään 600 000 mk. Mää- tyisiltä kalanviljelijöiltä noin 200 000 kappalet-
17549: rärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousminis- ta lohenpoikasia.
17550: teriön tarkemmin määräämin perustein istutus-
17551: toimintaan soveltuvien, laadultaan moitteetto-
17552: mien lohenpoikasten ostamisesta, kuljettami- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 600 000
17553: sesta ja istutuksesta aiheutuneiden palkkaus- ja 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 000 000
17554: muiden kulutusmenojen maksamiseen. 1987 " .................... 2 301 529
17555:
17556:
17557:
17558:
17559: 40. Vesivarojen käyttö
17560:
17561: 15. Vesioikeudelliset velvoitteet (siirtomää- lahden ruoppaamisesta sekä Saimaan poik-
17562: räraha) keusjuoksutuksesta annetuista vesioikeudelli-
17563: Momentille myönnetään lisäystä 600 000 sista päätöksistä aiheutuvien velvoitteiden hoi-
17564: mk. Lisäyksestä saa käyttää enintään 150 000 tamisesta.
17565: mk muiden velvoitteiden edellyttämiin tehtä-
17566: viin palkattavan tilapäisen henkilöstön palk- 1989 II lisämenoarvio ............. . 600 000
17567: kausmenojen maksamiseen. 1989 menoarvio ................... . 6 750 000
17568: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve johtuu 1988 tilinpäätös ................... . 7 360 000
17569: Lappa- ja Evijärven säännöstelystä, Kimolan- 1987 " ................... . 7 600 000
17570:
17571:
17572:
17573:
17574: 50. Yleismetsätalous
17575:
17576: 26. Siemenhankinta (siirtomääräraha) 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000
17577: Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
17578: Määrärahaa saa käyttää metsähallituksen tar- 43. Iijoen vesistön vanhoista uittoväylätöis-
17579: kemmin määräämin perustein kuusen siemenen tä aiheutuvat korvaukset (siirtomääräraha)
17580: hankinnasta aiheutuvien menojen maksami- Momentin perusteluja muutetaan siten, että
17581: seen. määrärahaa saa käyttää Iijoen vesistön uitto-
17582: Selvitysosa: Kuusen siemenvarastot ovat väylätöistä aiheutuneiden vahinkojen korvaus-
17583: maan eteläosia lukuunottamatta erittäin vähis- ten lisäksi myös vahinkojen arvioimisesta ai-
17584: sä. Kuluvana vuonna saadaan runsas kuusen heutuvien menojen maksamiseen. Momentille
17585: siemensato koko maassa. Yksityismetsien sie- ei edellä olevan johdosta myönnetä lisäystä.
17586: menhuollon turvaamiseksi on tarpeen hankkia
17587: kuusen siementä Pohjois-Suomesta 15 vuoden 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 000 000
17588: tarvetta varten ja Keski-Suomesta 5 vuoden 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000
17589: tarvetta varten yhteensä noin 8 000 kg. 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 500 000
17590:
17591:
17592:
17593:
17594: 58. Yksityismetsätalous
17595:
17596: 42. Valtionapu metsälautakunnille Momentille myönnetään lisäystä 1 450 000
17597: mk.
17598: 40 Pääluokka 30
17599:
17600: 1989 II lisämenoarvio .......... . 1 450 000 1989 II lisämenoarvio .......... . 28 000 000
17601: 1989 menoarvio ................. . 279 222 000 1989 menoarvio ................. . 185 000 000
17602: 1988 tilinpäätös ................. . 260 635 000 1988 tilinpäätös ................. . 202 500 000
17603: 1987 " ................. . 235 328 492 1987 " ................. . 174 000 000
17604:
17605: 44. Valtionapu metsänparannustöihin (siir-
17606: 83. Metsänparannuslainat (siirtomääräraha)
17607: tomääräraha)
17608: Momentille myönnetään lisäystä 28 000 000 Momentilta vähennetään 20 000 000 mk.
17609: mk. Lisäyksestä saa käyttää 3 000 000 mk
17610: Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamises- 1989 II lisämenoarvio ......... . -20 000 000
17611: ta annetun lain (1057 /82) mukaisiin metsänvil- 1989 menoarvio ................ . 150 000 000
17612: jelystä aiheutuviin menoihin myönnettävien 1988 tilinpäätös ................ . 125 000 000
17613: valtionapujen maksamiseen. 1987 " ............... . 171 500 000
17614:
17615:
17616:
17617:
17618: 70. Maatalouden tutkimuskeskus
17619:
17620: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha misestä aiheutuvien palkkaustenluonteisten
17621: 2 v) menojen maksamiseen. Momentille ei edellä
17622: Momentin perusteluja muutetaan siten, että olevan johdosta myönnetä lisäystä.
17623: määrärahaa saa käyttää myös tutkimusprojek-
17624: teissa ja geenipankkitoiminnassa tarvittavan 1989 menoarvio ................... 35 900 000
17625: henkilöstön palkkausten ja lakisääteisten työ- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 482 171
17626: eläkevakuutusmaksujen sekä hallinnon kehittä- 1987 " ................... 27 174 283
17627:
17628:
17629:
17630:
17631: 76. Metsäntutkimuslaitos
17632:
17633: 24. Tutkimuksen yleiskustannukset ja met- 29. Muut kulutusmenot
17634: sätalousmenot (siirtomääräraha)
17635: Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000
17636: mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, että
17637: Selvitysosa: Lisämääräraha on tarkoitus määrärahasta saa käyttää enintään 2 000 000
17638: käyttää myrskytuho-, koeala- ym. hakkuisiin mk metsätalouden käyttömenojen maksami-
17639: sekä maanpinnan valmistus- ja taimikonhoito- seen. Momentille ei edellä olevan johdosta
17640: töihin. Toiminnasta kertyvät tulot on merkitty myönnetä lisäystä.
17641: momentille 12.30.76.
17642: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 500 000
17643: 1989 menoarvio .................. . 18 300 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000 000
17644: 1988 tilinpäätös .................. . 18 349 237 1988 tilinpäätös ................... 18 031 770
17645: 1987 " .................. . 17 870 740 1987 " ................... 15 976 677
17646:
17647:
17648:
17649:
17650: 95. Metsähallituksen metsät
17651:
17652: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000
17653: mk, jota saa käyttää Imarin taimitarhan yhtey-
17654: Pääluokat 30 ja 31 41
17655:
17656: teen rakennettavan siemenkeskuksen laitehan- 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 700 000
17657: kinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. 1989 menoarvio .................. . 12 900 000
17658: 1988 tilinpäätös .................. . 12 500 000
17659: 1987 , .................. . 13 000 000
17660:
17661:
17662:
17663:
17664: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot
17665:
17666: 25. Kansainvälinen yhteistyö annetun lain (284/83) 2 §:n mukaisten vahin-
17667: Momentille myönnetään lisäystä 450 000 kojen ja kustannusten korvaamiseen sekä piiri-
17668: mk. metsälautakunnille lain 4 §:n 2 momentin no-
17669: 450 000 jalla suoritettaviin korvauksiin maatalouslauta-
17670: 1989 II lisämenoarvio ........... .
17671: kunnille annetusta asiantuntija-avusta. Määrä-
17672: 1989 menoarvio .................. . 11 879 000 rahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin koh-
17673: 1988 tilinpäätös .................. . 11 928 753 distuvien menojen maksamiseen.
17674: 1987 , .................. . 10 008 562
17675:
17676: 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien
17677: vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha)
17678: Momentille myönnetään 6 000 000 mk. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 6 000 000
17679: Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten tul- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 200 000
17680: vien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta 1987 , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 400 000
17681:
17682:
17683:
17684:
17685: Pääluokka 31
17686: LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA
17687: 01. Liikenneministeriö
17688:
17689: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 29. Muut kulutusmenot
17690: Tilapäisten virkamiesten palkkauksiin myön-
17691: nettyä määrärahaa saa käyttää yhden henkilön Momentille myönnetään lisäystä 500 000
17692: palkkaamiseksi 1.11.1989 lukien komiteatehtä- mk.
17693: viä varten. Momentille ei edellä olevan johdos-
17694: ta myönnetä lisäystä.
17695: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 500 000
17696: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 267 000 1989 menoarvio .................... 6 935 000
17697: 1988 tilinpäätös ................... 18 280 905 1988 tilinpäätös .................... 5 031 601
17698: 1987 , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 525 349 1987 " .................... 4 629 391
17699:
17700: 6 391245R
17701: 42 Pääluokka 31
17702:
17703: 24. Tiet
17704:
17705: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) tetään töiden aloittamiseksi vt 1 Leppävaara-
17706: Momentille myönnetään lisäystä 23 200 000 Bemböle välin ja kt 51 Espoonlahti-Matinky-
17707: mk. lä välin varustamiseksi keskikaiteilla ja tarpeel-
17708: lisilta osin tievalaistuksella. Molemmat hank-
17709: 1989 II lisämenoarvio .......... . 23 200 000 keet ovat tärkeitä ja kiireellisiä liikenneturvalli-
17710: 1989 menoarvio ................. . 418 255 000 suuden parantamiseksi.
17711: 1988 tilinpäätös ................. . 412 933 516 6. Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin
17712: 1987 " ................. . 372 771 584 määrärahan lisäys 3 000 000 mk käytetään
17713: hankkeen mt 496 Öllölä-Tuupovaara jatkora-
17714: 14. Yleisten teiden kunnossapito (siirtomää- hoitukseen. Lisämäärärahalla työtä pidetään
17715: räraha) käynnissä loppuvuoden ajan. Hankkeen kus-
17716: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000 tannusarvio on 12,8 milj. mk ja siihen on
17717: mk. myönnetty kuluvan vuoden menoarviossa
17718: Selvitysosa: Viime talven vaikeat sääolot li- 3 000 000 mk.
17719: säsivät talvikunnossapidon kustannuksia sekä 13. Lapin tie- ja vesirakennuspiirin
17720: vaurioittivat poikkeuksellisen paljon teiden 12 000 000 markan määrärahalisäyksestä
17721: päällysteitä. Tästä syystä on kesäkauden aika- 5 000 000 mk käytetään hankkeen mt 939 Yl-
17722: na ollut välttämätöntä uusia teiden päällysteitä läsjärvi-Ruottama jatkorahoitukseen ja
17723: suunniteltua enemmän eli yhteensä 3 500 km. 7 000 000 mk hankkeen mt 940, 9401 Äkäs-
17724: Sen aiheuttamat lisämenot ovat 100 000 000 lompolon kylän kohta aloittamiseen.
17725: mk. Siten syksyn kunnossapitomenoihin tarvi- Ylläsjärvi-Ruottama -hankkeen kustannus-
17726: taan lisäystä 100 000 000 mk. arvio on 38,2 milj. mk ja sen rahoitukseen on
17727: 1989 II lisämenoarvio ........ . 100 000 000 myönnetty kuluvan vuoden menoarviossa 5
17728: 1989 menoarvio ............... . 1 770 000 000 milj. mk sekä työllisyysmäärärahoja 2 milj.
17729: 1988 tilinpäätös ............... . 1 780 000 000 mk. Lisärahoituksella työt voidaan pitää käyn-
17730: 1987 " 1 540 000 000 nissä loppuvuoden ajan.
17731: Hankkeen mt 940 ja 9401 Äkäslompolon
17732: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) kylän kohta, Kolari, kustannusarvio on 18
17733: Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 milj. mk. Kyseiset tieosat ovat rakenteeltaan
17734: mk, jota saa käyttää Kuopion tie- ja vesiraken- heikot eivätkä geometrialtaankaan vastaa ny-
17735: nuspiirin konekorjaamon muutostöistä aiheu- kyisen liikenteen tarpeita. Myös kevyen liiken-
17736: tuvien menojen maksamiseen. teen väylät ja tievalaistus puuttuvat. Välillä
17737: Selvitysosa: Kuopion konekorjaamon tilat Saattopora-Rautuvaara aikavien malmikulje-
17738: ovat varastotoimintojen supistumisen johdosta tusten vuoksi hankkeen aloittaminen on kii-
17739: käyneet osin tarpeettomiksi tie- ja vesiraken- reellinen. Siihen sisältyy 5,8 km pituudelta
17740: nuslaitokselle. Korjaamalla tilat valtio voi öljysoratien rakenteen parantamista ja leventä-
17741: vuokrata ne edullisesti ulkopuoliselle. mistä sekä kevyen liikenteen väylän ja tieva-
17742: laistuksen rakentaminen.
17743: 1989 II lisämenoarvio ........... . 2 500 000
17744: 1989 menoarvio .................. . 29 750 000 1989 II lisämenoarvio ........ . 18 000 000
17745: 1988 tilinpäätös .................. . 24 600 000 1989 menoarvio ............... . 2 060 000 000
17746: 1987 " 34 649 922 1988 tilinpäätös ............... . 1 822 000 000
17747: 1987 " 1 680 000 000
17748: 77. Yleisten teiden tekeminen (siirtomäärä-
17749: raha) 87. Maa-alueiden hankinta ja tielain mukai-
17750: Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 set korvaukset (arviomääräraha)
17751: mk, jota saa käyttää vain Uudenmaan, Poh- Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000
17752: jois-Karjalan ja Lapin tie- ja vesirakennuspii- mk.
17753: rien hankkeista aiheutuvien menojen maksami- 1989 II lisämenoarvio .......... . 18 000 000
17754: seen. 1989 menoarvio ................. . 137 000 000
17755: Selvitysosa: 1. Uudenmaan tie- ja vesiraken- 1988 tilinpäätös ................. . 142 787 775
17756: nuspiirin määrärahan lisäys 3 000 000 mk käy- 1987 " 130 817 865
17757: Pääluokka 31 43
17758:
17759: 27. Vesitiet
17760:
17761: 77. Vesitietyöt (siirtomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 000 000
17762: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 1989 1 lisämenoarvio ............ . 7 700 000
17763: mk, jota saa käyttää Lempäälän kanavan tur- 1989 menoarvio .................. . 23 900 000
17764: vallisuuslaitteiden rakentamisesta aiheutuvien 1988 tilinpäätös .................. . 25 350 000
17765: menojen maksamiseen. 1987 " .................. . 22 285 000
17766:
17767:
17768:
17769:
17770: 32. Merenkulun edistäminen
17771:
17772: 41. Avustus pientonniston korkomenojen Korkoavustuksen piiriin saa hyväksyä laino-
17773: alentamiseksi (siirtomääräraha) ja vuonna 1989 yhteensä enintään 370 000 000
17774: Momentille myönnetään lisäystä 1 100 000 mk, mihin sisältyy varsinaisessa tulo- ja meno-
17775: mk. Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston arviossa hyväksytty 150 000 000 markan val-
17776: vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti tuus.
17777: avustusten maksamiseen suomalaisille varusta-
17778: moille ulkomaan merikuljetuksiin käytettävien Selvitysosa: Tuella on tarkoitus vaikuttaa
17779: pienalusten hankintaa varten otettujen lainojen alan kannattavuuteen. Tarkoituksena on, että
17780: korkomenojen alentamiseen edellyttäen, ettei avustusta myönnetään samaan hankkeeseen
17781: samaan tarkoitukseen ole myönnetty korkotu- enintään kymmenenä ensimmäisenä lainavuon-
17782: kea momentilta 31.32.40 tai 32.09.40. Avustus- na. Valtioneuvoston vahvistamia avustusperus-
17783: ta saa myöntää vuonna 1989 tehtävien hankin- teita on tarkoitus tarkistaa siten, että avustusta
17784: tojen korkomenoihin enintään 90 prosenttia myönnettäessä otetaan huomioon ulkomaiselta
17785: koron määrästä. Avustuksen myöntämisen telakalta hankintoja suoritettaessa telakan saa-
17786: edellytyksenä on, että aluksen miehitys- ja ma tai hankintaan muutoin ohjattava ulkomai-
17787: muiden käyttökustannusten arvioidaan muo- nen tuki.
17788: dostuvan sellaisiksi, etteivät ne estä aluksen
17789: kannattavaa toimintaa pitkällä aikavälillä.
17790: Avustuksen saajan tulee sitoutua toiminnan 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 1 100 000
17791: jatkamiseen määräajaksi Suomen lipun alla. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000
17792:
17793:
17794:
17795:
17796: 40. Autorekisterikeskus
17797:
17798: 29. Muut kulutusmenot 1 500 000 mk rekisterikilpien ennakoitua suu-
17799: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 remmasta menekistä.
17800: mk. 1989 II lisämenoarvio ........... . 5 000 000
17801: Selvitysosa: Lisätarpeesta aiheutuu 1989 menoarvio .................. . 52 100 000
17802: 3 500 000 mk posti- ja telelaitoksen perimistä 1988 tilinpäätös .................. . 34 965 161
17803: rekisteri-ilmoitusten käsittelymaksuista ja 1987 " 28 698 558
17804: 44 Pääluokka 31
17805:
17806: 50. Ilmatieteen laitos
17807:
17808: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha samiseksi ilmailuhallitukselle lentoasemilla
17809: 2 v) suoritetuista yleiseen sääpalveluun kohdistuvis-
17810: Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 ta tehtävistä.
17811: mk. 1989 II lisämenoarvio ........... . 8 000 000
17812: Selvitysosa: Lisämääräraha käytetään Ilma- 1989 menoarvio .................. . 34 675 000
17813: tieteen laitoksen ja ilmailuhallituksen välillä 1988 tilinpäätös .................. . 25 780 734
17814: tehdyn selvityksen mukaisen korvauksen mak- 1987 " .................. . 21 890 190
17815:
17816:
17817:
17818:
17819: 52. Telehallintokeskus
17820:
17821: 29. Muut kulutusmenot 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha)
17822: Momentille myönnetään lisäystä 600 000
17823: mk.
17824: Selvitysosa: Telehallintokeskuksen toiminta Momentille myönnetään lisäystä 800 000
17825: käynnistyi syksyllä 1988. Vuoden 1989 tulo- ja mk.
17826: menoarviota laadittaessa eivät kaikki menoerät
17827: olleet vielä tiedossa.
17828: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 600 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 800 000
17829: 1989 menoarvio ................... 30 120 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 000 000
17830: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 866 821 1988 tilinpäätös . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 810 000
17831:
17832:
17833:
17834:
17835: 55. Tietoliikenteen korvaukset ja avustukset
17836:
17837: 42. Lehdistön yleinen kuljetustuki 1989 II lisämenoarvio .......... . 10 000 000
17838: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 1989 menoarvio ................. . 350 000 000
17839: mk. 1988 tilinpäätös ................. . 349 416 880
17840: Selvitysosa: Lisätarve aiheutuu arvioitua 1987 " 331 554 254
17841: suuremmasta lehtiliikenteen kasvusta.
17842:
17843:
17844:
17845:
17846: 57. Rautatieliikenteen korvaukset
17847:
17848: 62. Valtionrautateiden radanpito (siirtomää- Selvitysosa: Tarkoituksena on rakentaa
17849: räraha) huoltotiet ja palonsammutusjärjestelmät Kot-
17850: Momentille myönnetään 500 000 mk. Mää- kan Hovinsaaren, Haminan ja Vainikkalan
17851: rärahaa saa käyttää vaarallisten aineiden kulje- ratapihoille. Suunnittelu on tarkoitus toteuttaa
17852: tuksessa käytettävien ratapihojen tiejärjestely- niin, että työt ajoittuvat kevääseen 1990.
17853: jen ja palonsammutusjärjestelmien suunnitte-
17854: luun siten, että hankkeet voidaan toteuttaa
17855: vuonna 1990. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 500 000
17856: Pääluokka 31 45
17857:
17858: 90. Valtionrautatiet
17859:
17860: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ........... . 26 000 000
17861: Momentilta vähennetään 20 000 000 mk. 1989 menoarvio .................. . 91 900 000
17862: Peruspalkkaisien virkamiesten palkkaoksiin 1988 tilinpäätös .................. . 84 631 902
17863: myönnettyä määrärahaa jää käyttämättä yh- 1987 " 83 582 557
17864: den viran lakkauttamisen johdosta 1.12.1989
17865: lukien valvontatehtävistä. Vastaavasti momen- 73. Rautatiekaluston hankkiminen (siirto-
17866: tilla 35.01.01 perustetaan yksi virka. määräraha)
17867: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu käyitämättö- Momentille myönnetään lisäystä 18 700 000
17868: mistä viroista. mk, jota saa käyttää kahden virkavaunun han-
17869: kinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.
17870: 1989 II lisämenoarvio ....... . -20 000 000 Vaunujen kustannusarvio on 31 700 000 mk
17871: 1989 menoarvio .............. . 2 500 778 000 vuoden 1990 arviaidossa hintatasossa.
17872: 1988 tilinpäätös .............. . 2 379 551 441 Selvitysosa: Kahden virkavaunun hankintaa
17873: 1987 " ............. . 2 224 287 015 varten tälle momentille on myönnetty vuoden
17874: 1988 ensimma1sessä lisämenoarviossa
17875: 29. Muut käyttömenot (arviomääräraha) 5 000 000 mk sekä varattu Valtionrautateiden
17876: Momentille myönnetään lisäystä 26 000 000 uudistusrahastosta 8 000 000 mk. Osa myönne-
17877: mk. tyistä varoista käytetään vaunujen suunnitte-
17878: luun.
17879: Selvitysosa: Kun Valtionrautatiet muutetaan
17880: uudentyyppiseksi liikelaitokseksi vuoden 1990 1989 II lisämenoarvio .......... . 18 700 000
17881: alusta, on lisämäärärahalla tarkoitus poistaa 1989 menoarvio ................. . 228 300 000
17882: tileistä kuluvan vuoden loppuun mennessä 1988 tilinpäätös ................. . 158 900 000
17883: mm. epäkurantit varastotarvikkeet. 1987 " ................. . 184 300 000
17884:
17885:
17886:
17887:
17888: 92. Ilmailuhallinto
17889:
17890: 21. Muut käyttömenot (arviomääräraha) tille ei myönnetä lisäystä edellä olevan johdos-
17891: Momentille myönnetään lisäystä 7 050 000 ta.
17892: mk. Selvitysosa: Tilausvaltuudella hankitaan len-
17893: nonvarmistuslaitteita 3 milj. markalla. Kassa-
17894: Selvitysosa: Ilmailuhallituksen ja Ilmatieteen menot hankinnasta ajoittuvat vuodelle 1990.
17895: laitoksen työryhmässä tehdyn lentosääpalvelun
17896: laskutus- ja hinnoitteluperusteselvityksen mu- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 500 000
17897: kaisesti ilmailohallinto maksaa Ilmatieteen lai- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 300 000
17898: tokselle kuluvan vuoden sääpalvelun kustan- 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 000 000
17899: nuksina kaikkiaan 29,05 milj. mk. Tästä mää-
17900: rästä on jo budjetoitu kuluvan vuoden meno- 74. Lentokenttien talonrakennustyöt (siirto-
17901: arvioon 22 milj. mk. määräraha)
17902: 1989 II lisämenoarvio .......... . 7 050 000 Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
17903: 1989 menoarvio ................. . 148 899 000 mk.
17904: 1988 tilinpäätös ................. . 155 644 771 Lisäyksestä saa käyttää 5 000 000 mk Hel-
17905: 1987 " ................. . 133 815 461 sinki-Vantaan lentoaseman matkustaja-asema-
17906: rakennuksen yleisöpalvelutilojen laajentamises-
17907: ta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisära-
17908: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) kennuksen hyötyala on 410m2 ja kustannusar-
17909: Ilmailuhallitus saa tilata vuonna 1989 kalus- vio on 9 000 000 mk eli 21 951 mk/m2 sekä
17910: toa siten, että tilaoksista aiheutuu valtiolle muutostyön hyötyala260m2 ja kustannusarvio
17911: kassamenoja enintään 3 000 000 mk. Momen- 2 200 000 mk eli 8 461 mk/m2 •
17912: 46 Pääluokka 31
17913:
17914: Lisäksi lisäyksestä saa käyttää 5 000 000 mk lähtökohtina ovat edellä momentin perusteluis-
17915: Helsinki-Vantaan lentoaseman kotimaan lii- sa mainitut hankkeen laajuutta ja enimmäis-
17916: kenteen asemarakennuksen suunnittelusta ja kustannuksia koskevat päätökset. Lisäksi pää-
17917: rakentamisesta aiheutuvien menojen maksami- tetään hankkeen yleisistä laatuvaatimuksista ja
17918: seen. Hankkeen toteuttamiseksi järjestetään sen toimivuusnäkökohdista.
17919: yhdistetty suunnittelu- ja urakkakilpailu. Mo-
17920: mentin määrärahaa saa käyttää myös yhdistet- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 10 000 000
17921: tyyn suunnittelu- ja urakkakilpailuun kutsutta- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 300 000
17922: ville urakaitsijoille aiheutuvien suunnittelukus- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 430 000
17923: tannusten osittaiseen maksamiseen. 1987 " ................... 18 810 000
17924: Yhdistetyssä suunnittelu- ja urakkakilpailus-
17925: sa hankkeen kiinteähintaisten kustannusten 87. Maa- ja esterajoitusalueiden hankinta
17926: enimmäismääräksi asetetaan 200 000 000 mk (siirtomääräraha)
17927: ja asemarakennuksen hyötyalaksi enintään Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000
17928: 11 300 m 2 • mk, jota saa käyttää Kuusamon lentoaseman
17929: Selvitysosa: Yleisöpalvelutilojen laajentami- kehittämiseen liittyvien maa- ja esterajoitusalu-
17930: nen on kiireellinen lentoaseman matkustajapal- eiden hankinnoista aiheutuvien menojen mak-
17931: velun ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Hanke samiseen.
17932: lisää lentoaseman tuloja 1,8 milj. markalla Selvitysosa: Kuusamon lentoaseman kiitotie
17933: vuodessa ja on taloudellisesti kannattava. Han- valmistuu syksyllä 1989 suihkuliikennekelpoi-
17934: ketta varten on aikaisemmin myönnetty seksi kotimaassa käytettävälle kalustolle. Suih-
17935: 6 200 000 mk. kuliikennekäytön edellytyksenä on lisämaa-alu-
17936: Lentoliikenteen nopean kasvun vuoksi on eiden hankinta. Lunastustoimituksessa pyydet-
17937: tarkoitus kiirehtiä Helsinki-Vantaan lentoase- tävä ennakkohaltuunottolupa edellyttää ennak-
17938: man kotimaan liikenteen asemarakennuksen kokorvausten maksamista syksyllä 1989.
17939: toteuttamista. Kilpailun lisäämiseksi ja kustan-
17940: nusten nousun hillitsemiseksi on rakennus- 1989 II lisämenoarvio ............. . 1 500 000
17941: hankkeesta tarkoitus pyytää urakkatarjoukset 1989 menoarvio ................... . 1 000 000
17942: siten, että urakkaan sisältyy hankkeen suunnit- 1988 tilinpäätös ................... . 500 000
17943: telu ja varsinainen rakentaminen. Suunnittelun 1987 " ................... . 500 000
17944:
17945:
17946:
17947:
17948: 94. Posti- ja telelaitos
17949:
17950: 05. Eläkkeet (arviomääräraha) akkaille myytävien laitteiden kysynnän suures-
17951: Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 ta lisäyksestä sekä mm. toimilupalaitoksille
17952: mk. maksettavien johtovuokrien lisäyksestä. Asia-
17953: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu arvioitua suu- kaslaitteiden myyntitulot sisältyvät tulomo-
17954: remmasta eläkkeiden määrän lisäyksestä ja mentin 14.04.02 tuloihin.
17955: niiden korotuksista. 1989 II lisämenoarvio .......... . 86 000 000
17956: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 25 000 000 1989 menoarvio ................. . 660 000 000
17957: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 717 680 000 1988 tilinpäätös ................. . 697 757 592
17958: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651 189 281 1987 " ................. . 533110610
17959: 1987 " .................. 573 708 975
17960: 29. Muut käyttömenot (arviomääräraha)
17961: 11. Televerkkojen käyttö ja kunnossapito Momentille myönnetään lisäystä 32 000 000
17962: (arviomääräraha) mk.
17963: Momentille myönnetään lisäystä 86 000 000 Selvitysosa: Kun posti- ja telelaitos muute-
17964: mk. taan uudentyyppiseksi liikelaitokseksi vuoden
17965: Selvitysosa: Lisätarve aiheutuu lähinnä arvi- 1990 alusta, on lisämäärärahalla tarkoitus
17966: oitua suuremmasta palkkatason noususta, asi- poistaa kuluvan vuoden loppuun mennessä
17967: Pääluokat 31 ja 32 47
17968:
17969: mm. epäkurantteja varastotarvikkeita ja saata- 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha)
17970: via. Momentin perusteluja muutetaan siten, että
17971: Kuopion automaattisen tietojenkäsittelykes-
17972: kuksen kustannusarvio on 25 900 000 mk. Mo-
17973: mentille ei tämän johdosta myönnetä lisäystä.
17974: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 32 000 000
17975: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309 500 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 250 000
17976: 1988 tilinpäätös .................. 293 249 718 1988 tilinpäätös .................. 101 350 000
17977: 1987 " .................. 271 537 753 1987 " .................. 110 030 000
17978:
17979:
17980:
17981:
17982: 95. Posti- ja telelaitoksen konepajat
17983:
17984: 22. Turun Asennuspaja (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 15 000 000
17985: Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 1989 menoarvio ................... 55 000 000
17986: mk. 1988 tilinpäätös ................... 65 473 125
17987: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu ennakoitua suu- 1987 " ................... 38 238 116
17988: remmasta liiketoiminnan kasvusta.
17989:
17990:
17991:
17992:
17993: Pääluokka 32
17994: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
17995: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö
17996:
17997: 26. Kansainvälinen yhteistyö (arviomäärära- Selvitysosa: Lisäyksessä on otettu huomioon
17998: ha) 100 000 mk siirtona momentilta 32.01.26 kan-
17999: Momentille myönnetään lisäystä 1 300 000 sainväliseen yhteistyöhön liittyvinä menoina
18000: mk, jota saa käyttää Euroopan yhteisön (EC) sekä 20 000 mk siirtona momentilta 32.01.70.
18001: sovelletun metrologian ja kemiallisten analyy-
18002: sien alan tutkimus- ja kehitysohjelman (BCR) 1989 II lisämenoarvio ........... . 180 000
18003: jäsenmaksun maksamiseen. 1989 menoarvio .................. . 18 650 000
18004: 1988 tilinpäätös .................. . 11 449 406
18005: Selvitysosa: Lisäyksessä on otettu vähennyk- 1987 " 10 362 770
18006: senä huomioon 100 000 mk siirtona momentil-
18007: le 32.01.29.
18008: 70. Kaluston hankinta
18009: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 300 000 Momentilta vähennetään 20 000 mk.
18010: 1989 menoarvio .................. . 19 842 000
18011: 1988 tilinpäätös .................. . 14 129 201 Selvitysosa: Vähennys aiheutuu siirrosta mo-
18012: mentille 32.01.29.
18013: 1987 " .................. . 8 858 349
18014: 1989 II lisämenoarvio ........... . -20 000
18015: 29. Muut kulutusmenot 1989 menoarvio .................. . 100 000
18016: Momentille myönnetään lisäystä 180 000 1988 tilinpäätös .................. . 1 442 372
18017: mk. 1987 " .................. . 824 220
18018: 48 Pääluokka 32
18019:
18020: 10. Merenkulkulaitos
18021:
18022: 77. Turvalaitteiden rakentaminen ja väylä- Väylän syventäminen on tärkeä ja kiireellinen
18023: työt (siirtomääräraha) voimakkaasti kasvaneiden vientikuljetusten ja
18024: Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 sataman uusinnan vuoksi. Taalintehtaan sata-
18025: mk, jota saa käyttää Taalintehtaan väylän ma uusitaan vuosina 1989-1990.
18026: syventämisestä aiheutuvien menojen maksami-
18027: seen. Hankkeen kustannusarvio on 5 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 5 000 000
18028: mk. 1989 menoarvio ................... 37 200 000
18029: Selvitysosa: Taalintehtaan väylä on suunni- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 300 000
18030: teltu syvennettäväksi 6,1 metristä 7,5 metriin. 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 600 ()()()
18031:
18032:
18033:
18034:
18035: 32. Patentti- ja rekisterihallitus
18036:
18037: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) kaupparekisterin suoritetuotannon nostamises-
18038: Peruspalkkaisten virkamiesten palkkauksiin ta ostamalla ulkopuolisia palveluita.
18039: myönnettyä määrärahaa saa käyttää yhden 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 700 ()()()
18040: viran perustamiseksi 1.12.1989 lukien virasto- 1989 menoarvio .................. . 22 090 ()()()
18041: tehtäviä varten. Vastaavasti tilapäisten virka- 1988 tilinpäätös .................. . 13 398 545
18042: miesten palkkauksiin myönnettyä määrärahaa 1987 " .................. . 10 187 480
18043: jää käyttämättä yhden henkilön palkkana vas-
18044: taavista tehtävistä samasta ajankohdasta lu-
18045: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha)
18046: kien. Momentille ei tämän johdosta myönnetä
18047: lisäystä. Momentilta vähennetään 1 700 000 mk.
18048: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu kaupparekis-
18049: 1989 menoarvio ................... 47 980 000 terin atk-laitteiston arvioitua alhaisemmasta
18050: 1988 tilinpäätös ................... 41 882 844 hankintahinnasta ja patenttiosaston atk-järjes-
18051: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 772 608 telmän laajennustarpeen siirtymisestä myöhem-
18052: pään ajankohtaan.
18053: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha)
18054: 1989 II lisämenoarvio .......... . -1 700 ()()()
18055: Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 1989 menoarvio ................. . 5 150 ()()()
18056: mk. 1988 tilinpäätös ................. . 3 555 000
18057: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu ensisijaisesti 1987 " ................. . 2 177 876
18058:
18059:
18060:
18061:
18062: 34. Lisenssivirasto
18063:
18064: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 130 000
18065: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 949 000
18066: Momentille myönnetään lisäystä 130 000 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 056 959
18067: mk. 1987 " .................... 1 630 818
18068: Pääluokka 32 49
18069:
18070: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus
18071:
18072: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 500 000
18073: v) 1989 menoarvio .................. . 59 000 000
18074: Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 1988 tilinpäätös .................. . 57 559 811
18075: mk, jota saa käyttää myös asetuksen (161/88) 1987 " .................. . 45 082 376
18076: mukaisen ydinjätehuoltomaksun maksamiseen
18077: tutkimuskeskuksen tutkimusreaktorin osalta.
18078:
18079:
18080:
18081:
18082: 43. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen maksulliset tutkimuspalvelut
18083:
18084: 21. Käyttömenot (arviomääräraha) summa on tuloina merkitty momentille
18085: Momentille myönnetään lisäystä 38 000 000 12.32.42.
18086: mk. 1989 II lisämenoarvio .......... . 38 000 000
18087: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu maksullisen tut- 1989 menoarvio ................. . 358 450 000
18088: kimustoiminnan määrän ja kustannustason en- 1988 tilinpäätös ................. . 331 511 967
18089: nakoitua suuremmasta kasvusta. Vastaava 1987 " ................. . 290 661 183
18090:
18091:
18092:
18093:
18094: 44. Teknologian kehittämiskeskus
18095:
18096: 29. Muut kulutusmenot 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha)
18097: Momentille myönnetään lisäystä 1 770 000
18098: mk.
18099: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu teknologian ke- Momentille myönnetään lisäystä 1 450 000
18100: hittämiskeskuksen uusien toimitilojen kunnos- mk.
18101: tuksesta ja muutosta johtuviin kustannuksiin
18102: sekä vuokramenoihin.
18103: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 770 000 1989 II lisämenoarvio ............. . 1 450 000
18104: 1989 menoarvio .................. . 18 200 000 1989 menoarvio ................... . 490 000
18105: 1988 tilinpäätös .................. . 12 896 161 1988 tilinpäätös ................... . 2 140 000
18106: 1987 " .................. . 11 340 039 1987 " ................... . 2 680 000
18107:
18108:
18109:
18110:
18111: 49. Kehitysaluerahasto Oy
18112:
18113: 42. Korkotuki Kehitysaluerahasto Oy:lle simmäisessä lisämenoarviossa myönnettyä vas-
18114: (arviomääräraha) taavan suuruista hyväksymisvaltuutta ei käy-
18115: Momentin perusteluja muutetaan siten, että tetty.
18116: uusia korkotukilainoja saa vuonna 1989 hy-
18117: väksyä enintään 300 000 000 mk. Momentille
18118: ei tämän johdosta myönnetä lisäystä.
18119: Selvitysosa: Uusien korkotukilainojen hy- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 000 000
18120: väksymisvaltuuden korottaminen 100 000 000 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 194 039
18121: markalla on tarpeen, koska vuoden 1988 en- 1987 " .................... 1 439 052
18122: 50 Pääluokka 32
18123:
18124: 45. Yritysten tutkimustoiminnan tukeminen 38 000 000 mk. Momentille ei tämän johdosta
18125: (arviomääräraha) myönnetä lisäystä.
18126: Se/vitysosa: Momentti on muutettu arvio-
18127: Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaksi. Valtionapumenettelyn selkeyttä-
18128: määrärahaa saa käyttää Kehitysaluerahasto miseksi siirrytään käyttämään myöntämisval-
18129: Oy:n vuonna 1989 tai aikaisemmin myöntä- tuutta. Kehitysaluerahasto Oy:lle annetaan
18130: mien avustusten maksamiseen. Yhtiön vuonna vuosittain avustuksen myöntämisvaltuuden
18131: 1988 tai aikaisemmin myöntämien avustusten enimmäismäärä valtion tulo- ja menoarviossa.
18132: maksamiseen määrärahaa saa käyttää siten, Yhtiön omalla vastuulla myöntämiä avustuksia
18133: että valtion osuus näiden avustusten maksami- tämä enimmäismäärä ei koske.
18134: seen on 65 prosenttia. Kehitysaluerahasto
18135: Oy:lle saa vuonna 1989 myöntää valtion avus- 1989 menoarvio ................... 38 000 000
18136: tusta käytettäväksi tässä momentissa tarkoitet- 1988 tilinpäätös ................... 33 000 000
18137: tujen avustusten myöntämiseen enintään 1987 " ................... 17 500 000
18138:
18139:
18140:
18141:
18142: 50. Teollisuuden edistäminen
18143:
18144: 40. Valtionavustus pienen ja keskisuuren rärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen
18145: yritystoiminnan edistämisjärjestöille Martinniemen työllisyyden parantamiseksi
18146: Momentille myönnetään lisäystä 250 000 myös yrittäjien toimintaa tukevalle yhteisölle
18147: mk, jota saa käyttää valtionavustuksen maksa- toimitilojen hankintaan ja muihin hankkeisiin.
18148: miseen Pienen ja Keskisuuren Teollisuuden Se/vitysosa: Vuoden 1987 ensimmäisessä li-
18149: Edistämissäätiölie. sämenoarviossa myönnettiin Vapo Oy:lle
18150: Se/vitysosa: Lisäys aiheutuu siirrosta mo- 20 000 000 mk Martinniemen sahaustoiminnan
18151: mentilta 32.50.43. jatkamisesta aiheutuvien tappioiden peittämi-
18152: seen. Vapo Oy on lopettanut sahaustoiminnan
18153: 1989 II lisämenoarvio ............. . 250 000
18154: Martinniemessä 31.12.1988, joten Martinnie-
18155: 1989 menoarvio ................... . 4 000 000
18156: men työllisyyden ja jälkihoitotoimenpiteiden
18157: 1988 tilinpäätös ................... . 3 560 000
18158: 1987 " ................... . 3 341 200
18159: turvaamiseksi määräraha on tarpeellinen.
18160: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 2 000 000
18161: 43. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
18162: kehittämishankkeiden tukeminen (siirtomäärä- 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha)
18163: raha) Momentin perusteluja täydennetään siten,
18164: Momentilta vähennetään 250 000 mk. että määrärahaa saa käyttää myös vaihtovelka-
18165: Se/vitysosa: Vähennys aiheutuu Pienen ja kirjalainojen merkintään ja näin merkityt vaih-
18166: Keskisuuren Teollisuuden Edistämissäätiön toi- tovelkakirjat saadaan vaihtaa osakkeiksi asian-
18167: minnan uudelleen suuntaamisesta siirtona mo- omaisen vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukai-
18168: mentille 32.50.40. sesti. Momentille ei tämän johdosta myönnetä
18169: 1989 II lisämenoarvio ........... . -250 000 lisäystä.
18170: 1989 menoarvio .................. . 5 300 000 Se/vitysosa: Kemira Oy:n edellytykset listau-
18171: 1988 tilinpäätös .................. . 5 300 000 tua pörssiin noteerattavaksi selvitetään. Jos
18172: 1987 " .................. . 4 823 000 edellytykset listautumiselle ovat olemassa, on
18173: tarkoitus, että ennen varsinaisia listautumisjär-
18174: 46. Avustukset Martinniemen työllisyysti- jestelyjä valtioneuvosto määrittelee ne ehdot,
18175: lanteen parantamiseen (siirtomääräraha) jotka yhtiön edellytetään järjestelyjen yhtey-
18176: Momentille myönnetään 2 000 000 mk. dessä ottavan huomioon. Ehdoista olennaisim-
18177: Määrärahaa saa käyttää vuosina 1989-1991 pia ovat valtion määräysvallan säilyttäminen,
18178: kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamin yhtiön toiminnan valvonnan ja seurannan asi-
18179: perustein avustusten myöntämiseen aloittaville anmukainen järjestäminen sekä yhtiön uusiin,
18180: yrityksille Haukiputaan Martinniemellä. Mää- merkittäväksi tarjottaviin osakkeisiin ja entis-
18181: Pääluokka 32 51
18182:
18183: ten osakkaiden osakeomistukseen liittyvien 1989 menoarvio .................. 470 000 000
18184: osakeoikeuksien tasapuolinen mitoittaminen. 1988 tilinpäätös .................. 414 000 000
18185: 1987 , .................. 572 721 400
18186:
18187:
18188:
18189:
18190: 51. Tuotantotoiminnan alueellinen edistäminen
18191:
18192: 47. Pienyritystoiminnan tukeminen (arvio- Selvitysosa: Avustusten maksamiseen tarvit-
18193: määräraha) tavan määrärahan lisäys perustuu pääasiassa
18194: Momentin perusteluja muutetaan siten, että aikaisempien vuosien myöntämispäätöksiin.
18195: momentilta saa myöntää enintään 20 000 000 Määrärahan tarvetta lisää edelleen jatkunut
18196: mk avustuksia yrityspalveluyrityksille, jotka taloudellinen korkeasuhdanne.
18197: perustavat uuden toimipaikan tai tytäryrityk- Yritystoiminnan aluetuen myöntämisvaltuu-
18198: sen taikka siirtävät toimintaansa Helsingin den lisäys johtuu aiemmin erillisenä myönne-
18199: työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Momentille ei tyn ylimääräisen työllisyysperusteisen inves-
18200: tämän johdosta myönnetä lisäystä. tointiavustuksen yhdistämisestä aluetukeen
18201: sekä avustusten ennakoitua suuremmasta ky-
18202: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 000 000 synnästä.
18203: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 747 367
18204: Vuoden 1989 myöntämisvaltuuden lisäykses-
18205: 1987 , ................... 24 589 457
18206: tä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja
18207: vuonna 1990 60 000 000 mk, vuonna 1991
18208: 49. Yritystoiminnan aluetuki (arviomäärära- 31 000 000 mk, vuonna 1992 6 000 000 mk ja
18209: ha) sen jälkeen 3 500 000 mk.
18210: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000
18211: mk. Samalla vuonna 1989 myönnettävien yri- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 100 000 000
18212: tystoiminnan aluetuesta annetun lain (1297 /88) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430 000 000
18213: mukaisten investointi-, käynnistys- ja kehittä- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454 999 086
18214: misavustusten myöntämisvaltuutta lisätään 1987 , .................. 385 234 823
18215: 140 000 000 markalla.
18216:
18217:
18218:
18219:
18220: 80. Matkailun edistämiskeskus
18221:
18222: 21. Eräät matkailun edistämistoiminnan me- -hankkeen kansainvälisestä kirjepalvelusta ai-
18223: not (siirtomääräraha 2 v) heutuvien menojen maksamiseen.
18224: Momentille myönnetään lisäystä 660 000 1989 II lisämenoarvio ........... . 660 000
18225: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan 1989 menoarvio .................. . 32 225 000
18226: siten, että määrärahasta saa käyttää enintään 1988 tilinpäätös .................. . 31 735 231
18227: 1 600 000 mk Joulumaa/Santa Claus Land 1987 , .................. . 29 407 566
18228:
18229:
18230:
18231:
18232: 85. Ulkomaankaupan edistäminen
18233:
18234: 45. Avustus Suomen Ulkomaankauppaliitto Momentille myönnetään lisäystä 1 300 000
18235: ry:lle mk, jota saa käyttää Suomen Ulkomaankaup-
18236: 52 Pääluokat 32 ja 33
18237:
18238: paliitossa toimivan Euroneuvontayksikön me- litus antaa eduskunnalle lisämenoarvioesityk-
18239: nojen maksamiseen. seen liittyvän esityksen laiksi kotimaasta tapah-
18240: tuvaan aluksen hankintaan myönnettävistä
18241: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 300 000
18242: korkotukilainoista annetun lain muuttamisesta
18243: 1989 menoarvio .................. . 18 456 000
18244: siten, että vuosina 1986-1990 kotimaisten
18245: 1988 tilinpäätös .................. . 16 475 000
18246: 1987 , .................. . 14 375 000
18247: alushankintojen korkotukilainoiksi voidaan
18248: hyväksyä yhteensä enintään 4 500 000 000
18249: markan lainat. Lisäksi tarkoituksena on, että
18250: 47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:l/e
18251: lakia muutetaan siten, että laki kattaa myös
18252: (arviomääräraha)
18253: Momentin perusteluja muutetaan siten, että alusviennin rahoittamiseksi vuonna 1990
18254: myönnettävät lainat. Alusviennin korkotukilai-
18255: vuonna 1989 kotimaisten alushankintojen kor-
18256: noiksi voidaan hyväksyä enintään
18257: kotukilainoja saa hyväksyä enintään
18258: 2 000 000 000 markan lainat. Kotimaisten alus-
18259: 2 400 000 000 mk. Lisäksi momentilta saa hy-
18260: hankintojen ja alusviennin korkotukilainoiksi
18261: väksyä alusviennin korkotukilainoja enintään
18262: voidaan hyväksyä yhteensä enintään
18263: 500 000 000 mk. Momentille ei tämän johdosta
18264: 6 500 000 000 markan lainat.
18265: myönnetä lisäystä.
18266: Se/vitysosa: Kotimaisten alushankintojen
18267: korkotukilainojen enimmäismäärä on lain 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 000 000
18268: (1093/85, muut. 1258/87 ja 1069/88) mukaan 1988 tilinpäätös ................... 33 501 819
18269: 3 000 000 000 mk. Tarkoituksena on, että hal- 1987 , ................... 38 124 043
18270:
18271:
18272:
18273:
18274: Pääluokka 33
18275: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
18276: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö
18277:
18278: 70. Kaluston hankinta 1989 II lisämenoarvio ............. . 160 000
18279: 1989 menoarvio ................... . 800 000
18280: Momentille myönnetään lisäystä 160 000 1988 tilinpäätös ................... . 1 270 000
18281: mk. 1987 , ................... . 2 457 886
18282:
18283:
18284:
18285:
18286: 11. Tarkastuslautakunta
18287:
18288: 29. Muut kulutusmenot 1989 II lisämenoarvio................ 30 000
18289: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 340 000
18290: 1988 tilinpäätös ...................... 519 961
18291: Momentille myönnetään lisäystä 30 000 mk. 1987 " · · · · · · · · · · · ........... 167 974
18292: Pääluokka 33 53
18293:
18294: 15. Perhekustannusten tasaus
18295:
18296: 30. Valtionosuus kunnille lasten kotona ta- 52. Lapsilisät (arviomääräraha)
18297: pahtuvan hoidon tukemiseen (arviomääräraha)
18298: Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 39 000 000
18299: mk. mk.
18300: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuuu Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu
18301: ennakoitua suuremmista lasten kotihoidon arvioitua suuremmasta syntyvyydestä.
18302: tuen kustannuksista.
18303: 1989 II lisämenoarvio .......... . 8 000 000 1989 II lisämenoarvio ........ . 39 000 000
18304: 1989 menoarvio ................. . 667 000 000 1989 menoarvio ............... . 3 464 000 000
18305: 1988 tilinpäätös ................. . 590 495 351 1988 tilinpäätös ............... . 3 014 550 397
18306: 1987 " ................. . 346 313 115 1987 " 2 794 574 587
18307:
18308:
18309:
18310:
18311: 16. Yleinen perhe-eläke
18312:
18313: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ......... . -9 000 000
18314: Momentilta vähennetään 9 000 000 mk. 1989 menoarvio ................ . 236 000 000
18315: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu aikaisemmin 1988 tilinpäätös ................ . 229 114 826
18316: arvioitua pienemmistä eläkemenoista. 1987 " ............... . 243 439 063
18317:
18318:
18319:
18320:
18321: 17. Työttömyysturva
18322:
18323: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arvio- 51. Työttömyysturvalain mukainen perus-
18324: määräraha) turva (arviomääräraha)
18325: Momentilta vähennetään 100 000 000 mk. Momentilta vähennetään 360 000 000 mk.
18326: Selvitysosa: Vähennys aiheutuuu ennakoitua
18327: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu ennakoitua paremmasta työllisyystilanteesta.
18328: paremmasta työllisyystilanteesta.
18329: 1989 II lisämenoarvio ....... . -360 000 000
18330: 1989 II lisämenoarvio ....... . - 100 000 000 1989 1 lisämenoarvio ........ . - 140 000 000
18331: 1989 menoarvio .............. . 1 156 000 000 1989 menoarvio .............. . 1 558 000 000
18332: 1988 tilinpäätös .............. . 1 106 939 811 1988 tilinpäätös .............. . 1 295 000 000
18333: 1987 " ............. . 1 060 944 987 1987 " ............. . 1 429 500 000
18334:
18335:
18336:
18337:
18338: 18. Sairausvakuutus
18339:
18340: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista joh- kasvusta ja työnantajan sairausvakuutusmak-
18341: tuvista menoista (arviomääräraha) sun korottamisesta 0,25 prosenttiyksiköllä
18342: Momentilta vähennetään 635 000 000 mk. 1. 5.-31.12.1989 väliseksi ajaksi.
18343: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu sairaus-
18344: vakuutusmaksukertymän kasvusta, mikä joh-
18345: tuu palkkasumman arvioitua nopeammasta
18346: 54 Pääluokka 33
18347:
18348: 1989 II lisämenoarvio ....... . - 635 000 000
18349: 1989 menoarvio .............. . 1 926 000 000
18350: 1988 tilinpäätös .............. . 1 266 198 256
18351: 1987 " ............. . 1 458 064 873
18352:
18353:
18354:
18355:
18356: 19. Eläkevakuutus
18357:
18358: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien elä- 1989 II lisämenoarvio ......... . -15 000 000
18359: kelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1989 menoarvio ................ . 186 000 000
18360: Momentilta vähennetään 15 000 000 mk. 1988 tilinpäätös ................ . 252 400 000
18361: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu aikaisemmin 1987 " ............... . 316 199 312
18362: arvioitua pienemmistä eläkemenoista.
18363: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtu-
18364: 1989 II lisämenoarvio ....... . -15 000 000 vista menoista (arviomääräraha)
18365: 1989 menoarvio .............. . 1 610 000 000
18366: Momentilta vähennetään 420 000 000 mk.
18367: 1988 tilinpäätös .............. . 1 427 091 590
18368: 1987 " ............. . 1 265 795 430 Selvitysosa: Vähennys aiheutuu kansaneläke-
18369: vakuutusmaksujen kertymän kasvusta, joka
18370: johtuu palkkasumman ennakoitua nopeam-
18371: 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista joh-
18372: masta kasvusta.
18373: tuvista menoista (arviomääräraha)
18374: Momentilta vähennetään 15 000 000 mk. 1989 II lisämenoarvio ....... . -420 000 000
18375: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu ns. avointen 1989 menoarvio .............. . 2 028 000 000
18376: maksujen määrää koskevan arvion tarkentumi- 1988 tilinpäätös .............. . 1 449 703 673
18377: sesta. 1987 " ............. . 1 240 292 779
18378:
18379:
18380:
18381:
18382: 20. Tapaturmavakuutus
18383:
18384: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapa- korvausmenojen ennakoitua suuremmasta kas-
18385: turmavakuutuksen kustannuksista (arviomää- vusta.
18386: räraha)
18387: Momentille myönnetään lisäystä 3 700 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 3 700 000
18388: mk. 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 900 000
18389: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1988 tilinpäätös ................... 42 674 412
18390: vuoden 1988 valtion osuuden loppueristä sekä 1987 " ................... 29 101 662
18391:
18392:
18393:
18394:
18395: 21. Rintamaveteraanieläkkeet
18396:
18397: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki 1989 II lisämenoarvio ......... . -15 000 000
18398: (arviomääräraha) 1989 menoarvio ................ . 819 000 000
18399: 1988 tilinpäätös ................ . 788 828 178
18400: Momentilta vähennetään 15 000 000 mk. 1987 " ............... . 800 973 781
18401:
18402:
18403: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu aikaisemmin
18404: arvioitua pienemmistä eläkemenoista.
18405: Pääluokka 33 55
18406:
18407: 53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (arvio- 1989 II lisämenoarvio ......... . -10 000 000
18408: määräraha) 1989 menoarvio ................ . 178 400 000
18409: Momentilta vähennetään 10 000 000 mk. 1988 tilinpäätös ................ . 252 236 018
18410: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu aikaisemmin 1987 " 343 336 424
18411: arvioitua pienemmistä eläkemenoista.
18412:
18413:
18414:
18415:
18416: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot
18417:
18418: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomäärära- lähinnä kunnille maksettavien korvausten li-
18419: ha) sääntymisestä.
18420:
18421: Momentille myönnetään lisäystä 95 000 000 1989 II lisämenoarvio ........ . 95 000 000
18422: mk. 1989 menoarvio ............... . 1 590 000 000
18423: 1988 tilinpäätös ............... . 1 508 414 261
18424: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1987 " ............... . 1 368 996 281
18425:
18426:
18427:
18428:
18429: 29. Pakolaishuolto
18430:
18431: 61. Pakolaishuolto (arviomääräraha) noin 370 uuden pakolaisen sekä heihin rinnas-
18432: Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 tettavan noin 110 henkilön huolto, joka kestää
18433: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan yleensä enintään kolme vuotta ja eräissä ta-
18434: siten, että määrärahasta saa käyttää enintään pauksissa 10 vuotta. Tämän lisäksi kunnille
18435: 400 000 mk pakolaisten sopeutumista edistävis- tullaan suorittamaan korvausta arviolta 500
18436: tä toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksa- pakolaisen osalta.
18437: miseen. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 2 000 000
18438: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 000 000
18439: pakolaisten vastaanottotoiminnan laajenemi- 1988 tilinpäätös ................... 21 065 002
18440: sesta. Vuonna 1989 varaudutaan järjestämään 1987 " ................... 14 571 283
18441:
18442:
18443:
18444:
18445: 30. Sosiaalihallitus
18446:
18447: 25. Kansainvälinen yhteistyö 29. Muut kulutusmenot
18448: Momentilta vähennetään 90 000 mk.
18449: Momentille myönnetään lisäystä 300 000
18450: Selvitysosa: Euroopan sosiaalialan koulutus-
18451: mk.
18452: ja tutkimuskeskuksen kanssa järjestettävä
18453: "Idän ja lännen vuoropuhelu sosiaalipolitiikas- Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve johtuu
18454: sa" asiantuntijakokous siirtyy vuodelle 1990, lapsilisien maksatusjärjestelmän muutoksesta
18455: minkä johdosta tarkoitukseen varatusta mää- aiheutuvien atk-menojen lisääntymisestä.
18456: rärahasta säästyy.
18457: 1989 II lisämenoarvio ............. . -90 000 1989 II lisämenoarvio ........... . 300 000
18458: 1989 menoarvio .................... . 620 000 1989 menoarvio .................. . 13 500 000
18459: 1988 tilinpäätös .................... . 422 453 1988 tilinpäätös .................. . 12 131 536
18460: 1987 " .................... . 367 438 1987 " .................. . 10 369 082
18461: 56 Pääluokka 33
18462:
18463: 32. Kuutien järjestämät sosiaalipalvelut
18464:
18465: 30. Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen 35. Valtionavustus kunnille eräisiin sosiaali-
18466: käyttökustannuksiin (arviomääräraha) huollon kustannuksiin
18467: Momentille myönnetään lisäystä 200 000 000
18468: Momentille myönnetään 400 000 mk. Mää-
18469: mk ja momentin perusteluja muutetaan siten,
18470: että toteuttamissuunnitelmia saadaan vahvistaa rärahaa saa käyttää ruotsinkielisiä päihdehuol-
18471: niin, että henkilökunnan määrän lisäys on lon kuntoutuspalveluja antavan Pixne-klinikan
18472: enintään 4 237 henkilöä. Lisäksi momentin taloudellisten vaikeuksien johdosta suoritetta-
18473: van valtionavustuksen maksamiseen.
18474: perusteluja muutetaan käyttökustannushank-
18475: keiden aloittamisvaltuuden osalta siten, että
18476: kustannuksiltaan 1 200 000-12 000 000 mar- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 400 000
18477: kan määräisiä hankkeita eli käyttökustannus-
18478: hankkeita saadaan aloittaa vuonna 1989 niin, 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosi-
18479: että aloitettavien hankkeiden kokonaiskustan- aalipalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin (ar-
18480: nukset ovat yhteensä enintään 516 500 000 mk. viomääräraha)
18481: Selvitysosa: Henkilökunnan määrää ja käyt-
18482: tökustannushankkeiden aloittamisvaltuutta li- Momentille myönnetään lisäystä 300 000
18483: sätään alle 3-vuotiaiden lasten päivähoidon mk.
18484: järjestämisvelvoitteeseen liittyen. Henkilökun-
18485: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu
18486: nan lisäyksestä 30 osoitetaan pakolaisten vas- lähinnä ennakoitua suuremmista ennen vuotta
18487: taanottotoimintaan. Lisäksi lisämäärärahan
18488: 1989 aiheutuneisiin kustannuksiin suoritetta-
18489: tarve aiheutuu ennakoitua suuremmista käyttö-
18490: vien valtion korvausten loppueristä.
18491: kustannuksista.
18492: 1989 II lisämenoarvio ........ . 200 000 000 1989 II lisämenoarvio ............. . 300 000
18493: 1989 menoarvio ............... . 6 155 900 000 1989 menoarvio ................... . 200 000
18494: 1988 tilinpäätös ............... . 5 624 157 814 1988 tilinpäätös ................... . 923 867
18495: 1987 " ............... . 4 839 348 712 1987 " ................... . 1 293 491
18496:
18497:
18498:
18499:
18500: 33. Yksityisten yhteisöjen sosiaalipalvelut
18501:
18502: 51. Valtionavustus yksityisten sosiaalihuol- tavan valtion korvauksen loppuerien maksami-
18503: lon palvelujen tuottajien käyttökustannuksiin seen.
18504: Momentille myönnetään lisäystä 20 000 mk, 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 20 000
18505: jota saa käyttää invaliidihuoltolain (907 146) 20 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 340 000
18506: § :n 2 momentissa tarkoitetun elinkeinoneuvon- 1988 tilinpäätös ................... 41 864 518
18507: nan vuoden 1988 käyttökustannuksiin suoritet- 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 779 290
18508:
18509:
18510:
18511:
18512: 34. Kuntien järjestämä raittiustyö ja alkoholitarkastus
18513:
18514: 30. Valtionosuus kunnille raittiustyön ja al- koholitarkastuksen käyttökustannuksiin (ar-
18515: viomääräraha)
18516: Pääluokka 33 57
18517:
18518: Momentille myönnetään lisäystä 8 700 000 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu
18519: mk. ennakoitua suuremmista ennen vuotta 1989
18520: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu aiheutuneiden käyttökustannusten valtion-
18521: ennakoitua suuremmista käyttökustannuksista. osuuksien loppueristä.
18522: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 8 700 000
18523: 1989 menoarvio ................... 35 600 000
18524:
18525: 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille rait- 1989 II lisämenoarvio ........... . 800 000
18526: tiustyön ja alkoholitarkastuksen eräisiin käyt- 1989 menoarvio .................. . 2 100 000
18527: tökustannuksiin (arviomääräraha) 1988 tilinpäätös .................. . 51 023 686
18528: Momentille myönnetään lisäystä 800 000 1987 " .................. . 49 702 664
18529: mk.
18530:
18531:
18532:
18533:
18534: 57. Lomatoiminta
18535:
18536: 30. Valtionosuuden loppuerät kunnille maa- 42. Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilo-
18537: talousyrittäjien lomituspalvelujen ja pienyrit- majärjestelmän kustannuksiin (arviomäärära-
18538: täjien vuosilomajärjestelmän hallintomenoihin ha)
18539: (arvio määräraha) Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000
18540: Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 mk.
18541: mk. Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu
18542: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu arvioitua suuremmasta vuosilomarahaan oi-
18543: ennakoitua suuremmista kustannuksista. keutettujen määrästä.
18544: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 600 000
18545: 1989 II lisämenoarvio ........... . 2 500 000
18546: 1989 menoarvio .................. . 4 100 000
18547: 1989 menoarvio .................. . 28 240 000
18548: 1988 tilinpäätös .................. . 35 338 765
18549: 1988 tilinpäätös .................. . 27 042 958
18550: 1987 " .................. . 30 377 358
18551: 1987 " 25 305 900
18552: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lo-
18553: mituspalvelujen kustannuksiin (arviomäärära- 51. Valtionapu lomatoimintaan
18554: ha) Momentille myönnetään lisäystä 300 000
18555: Momentille myönnetään lisäystä 45 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää Keuhkovamma-
18556: mk. liitto r.y:n ja Psoriasisliiton järjestämästä lo-
18557: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu matoiminnasta aiheutuvien menojen maksami-
18558: ennakoitua suuremmista kustannuksista. seen.
18559: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 45 000 000 1989 II lisämenoarvio ............. . 300 000
18560: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 970 365 000 1989 menoarvio ................... . 200 000
18561: 1988 tilinpäätös .................. 884 959 689 1988 tilinpäätös ................... . 1 600 000
18562: 1987 " .................. 816 608 141 1987 " ................... . 2 220 000
18563:
18564:
18565:
18566:
18567: 63. Valtion mielisairaalat
18568:
18569: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) tyala 1 792 m 2 eli 11 942 mk/ m 2 , perus-
18570: Momentin perusteluja täydennetään Vanhan korjauksen kustannusarvio on 17 700 000 mk,
18571: Vaasan sairaalan osalta siten, että uudisraken- hyötyala 3 356 m 2 eli 5 274 mk/m 2 ja piha-alu-
18572: nuksen kustannusarvio on 21 400 000 mk, hyö- een kunnostuksen kustannusarvio on 730 000
18573:
18574: 8 391245R
18575: 58 Pääluokka 33
18576:
18577: mk. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 12 500 000 mk, josta on peruuntunut 925 000
18578: lisäystä. mk.
18579: Selvitysosa: Kustannusarvio perustuu raken-
18580: nussuunnitelmiin ja vastaa vuoden 1990 tulo- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 600 000
18581: ja menoarvioesityksen kustannustasoa. Han- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 200 000
18582: ketta varten on aikaisemmin myönnetty 1987 " ................... 15 200 000
18583:
18584:
18585:
18586:
18587: 78. Kuntien järjestämä kansanterveystyö
18588:
18589: 30. Valtionosuus kunnille kansanterveys- 36. Valtionavustus pääkaupunkiseudun
18590: työn käyttökustannuksiin (arviomääräraha) kunnille eräiden terveyskeskushankkeiden kus-
18591: tannuksiin (arviomääräraha)
18592: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000 Momentin perusteluja täydennetään siten,
18593: mk. että vuonna 1989 saadaan hyväksyä aiemmin
18594: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu hyväksyttyjen terveyskeskushankkeiden toteut-
18595: ennakoitua suuremmista käyttökustannuksista. tamisohjelmien muutoksia siten, että niiden
18596: kokonaiskustannukset ovat yhteensä enintään
18597: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . 100 000 000 780 000 mk. Momentille ei tämän johdosta
18598: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 4 494 050 000 myönnetä lisäystä.
18599: 1988 tilinpäätös ................ 4 134 429 339 1989 menoarvio .................... . 523 000
18600: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . 3 739 063 646 1988 tilinpäätös .................... . 264 887
18601: 1987 " .................... .
18602: 31. Valtionosuus kunnille kansanterveys-
18603: työn perustamiskustannuksiin (arviomäärära- 38. Valtionosuuden ja valtion korvauksen
18604: ha) loppuerät kunnille kansanterveystyön eräisiin
18605: käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
18606: Momentille myönnetään lisäystä 16 600 000 Momentille myönnetään lisäystä 630 000
18607: mk. mk.
18608: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuuu
18609: hyväksyttyjen hankkeiden toteuttamisajankoh- ennakoitua suuremmista ennen vuotta 1984
18610: dan muutoksista. aiheutuneiden käyttökustannusten valtion-
18611: osuuksien ja valtion korvausten loppueristä.
18612: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 16 600 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 630 000
18613: 1989 menoarvio ................... 89 100 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 000
18614: 1988 tilinpäätös ................... 91 206 198 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 959 985
18615: 1987 " ................... 54 383 746 1987 " .................... 4 416 490
18616:
18617:
18618:
18619:
18620: 79. Kuntien järjestämä erikoissairaanhoito
18621:
18622: 30. Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoi- hankkeita eli käyttökustannushankkeita saa-
18623: don käyttökustannuksiin (arviomääräraha) daan aloittaa vuonna 1989 siten, että aloitetta-
18624: vien hankkeiden kokonaiskustannukset ovat
18625: Momentille myönnetään lisäystä 200 000 000 yhteensä enintään 259 000 000 mk.
18626: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan
18627: käyttökustannushankkeiden aloittamisvaltuu-
18628: den osalta siten, että kustannuksiltaan Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu
18629: 1 200 000-12 000 000 markan määräisiä ennakoitua suuremmista käyttökustannuksista.
18630: Pääluokka 33 59
18631:
18632: 1989 II lisämenoarvio ........ . 200 000 000 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu
18633: 1989 menoarvio ............... . 5 254 650 000 ennakoitua suuremmista kustannuksista.
18634: 1988 tilinpäätös ............... . 4 870 944 628
18635: 1989 II lisämenoarvio ........... . 7 000 000
18636: 1987 " ............... . 4 450 853 640
18637: 1989 menoarvio .................. . 48 500 000
18638: 1988 tilinpäätös .................. . 59 875 220
18639: 31. Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoi- 1987 " .................. . 37 815 642
18640: don perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)
18641: Momentilta vähennetään 30 000 000 mk. 34. Valtion korvaus erikoissairaanhoitolai-
18642: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu hyväksytty- toksille mielentilatutkimuspotilaiden sekä val-
18643: jen hankkeiden toteuttamisajankohdan muu- tion täydellisessä huollossa olevien potilaiden
18644: toksista. hoitoon (arviomääräraha)
18645: 1989 II lisämenoarvio ......... . -30 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000
18646: 1989 menoarvio ................ . 168 300 000 mk.
18647: 1988 tilinpäätös ................ . 71 572 442 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu
18648: 1987 " 54 849 892 ennakoitua suuremmista kustannuksista.
18649: 1989 II lisämenoarvio ........... . 2 000 000
18650: 32. Valtion maksuosuus yliopistollisten kes- 1989 menoarvio .................. . 8 000 000
18651: kussairaaloiden käyttökustannuksiin (arvio- 1988 tilinpäätös .................. . 15 941 267
18652: määräraha) 1987 " 14 093 169
18653: Momentille myönnetään lisäystä 59 000 000
18654: mk. 38. Valtionosuuden ja valtion korvauksen
18655: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu loppuerät kunnille erikoissairaanhoidon eräi-
18656: ennakoitua suuremmista käyttökustannuksista. siin käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
18657: 1989 II lisämenoarvio .......... . 59 000 000
18658: Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000
18659: 1989 menoarvio ................. . 363 000 000
18660: mk.
18661: 1988 tilinpäätös ................. . 374 747 105 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu
18662: 1987 " ................. . 350 592 743 ennakoitua suuremmista ennen vuotta 1984
18663: aiheutuneiden käyttökustannusten valtion-
18664: osuuksien ja valtion korvausten loppueristä.
18665: 33. Valtion maksuosuus yliopistollisten kes-
18666: kussairaaloiden kustannuksiin (arviomäärära- 1989 II lisämenoarvio ............. . 2 500 000
18667: ha) 1989 menoarvio ................... . 500 000
18668: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 1988 tilinpäätös ................... . 2 572 935
18669: mk. 1987 " ................... . 4 532 170
18670:
18671:
18672:
18673:
18674: 92-95. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö
18675:
18676: Selvitysosa: Raha-automaattiasetuksen 29 markan määrärahan. Momenttien 33.92.50,
18677: §:n 1 momentin mukainen jaettava määrä 93.50, 93.51, 93.52, 93.53, 94.50 ja 95.50
18678: osoittautui 21 100 613 mk kuluvan vuoden määrärahat tarkistetaan valtioneuvoston pää-
18679: tulo- ja menoarviossa arvioitua suuremmaksi. töksen mukaisesti. Vastaavat tulot tarkistetaan
18680: Valtioneuvosto on 26.1.1989 tekemällään pää- momentilla 12.33.92.
18681: töksellä jakanut tämän yhteensä 673 200 613
18682: 60 Pääluokka 33
18683:
18684: 92. Kansanterveyden edistäminen
18685:
18686: 50. Avustus yksityisille yhteisöille kansan- 1989 II lisämenoarvio ......... . -26 509 000
18687: terveystyön kustannuksiin (arviomääräraha) 1989 menoarvio ................ . 156 651 000
18688: Lukuryhmän selvitysosan perusteluihin viita- 1988 tilinpäätös ................ . 116 802 000
18689: ten momentilta vähennetään 26 509 000 mk. 1987 " .............. .. 89 342 000
18690:
18691:
18692:
18693:
18694: 93. Eräiden sosiaalipalvelujen avustaminen
18695:
18696: 50. Avustus yksityisille yhteisöille lasten ja 52. Avustus yksityisille yhteisöille vammais-
18697: nuorten huollon kustannuksiin (arviomäärära- ten huollon kustannuksiin (arviomääräraha)
18698: ha) Lukuryhmän selvitysosan perusteluihin viita-
18699: Lukuryhmän selvitysosan perusteluihin viita- ten momentille myönnetään lisäystä 47 922 000
18700: ten momentille myönnetään lisäystä 8 095 000 mk.
18701: mk. 1989 II lisämenoarvio .......... . 47 922 000
18702: 1989 II lisämenoarvio .......... .. 8 095 000 1989 menoarvio ................ .. 180 345 000
18703: 1989 menoarvio .................. . 79 336 000 1988 tilinpäätös ................. . 164 722 000
18704: 1988 tilinpäätös .................. . 58 337 000 1987 " ................. 123 948 000
18705: 0
18706:
18707:
18708:
18709:
18710: 1987 " .................. . 42 316 000
18711: 53. Avustus yksityisille yhteisöille raittius-
18712: työn ja päihdehuollon kustannuksiin (arvio-
18713: 51. Avustus yksityisille yhteisöille vanhusten määräraha)
18714: huollon kustannuksiin (arviomääräraha) Lukuryhmän selvitysosan perusteluihin viita-
18715: Lukuryhmän selvitysosan perusteluihin viita- ten momentille myönnetään lisäystä 11 380 000
18716: ten momentilta vähennetään 21 707 387 mk. mk.
18717: 1989 II lisämenoarvio ......... . -21 707 387 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 11 380 000
18718: 1989 menoarvio ................ . 138 589 000 1989 menoarvio ................... 21 477 000
18719: 1988 tilinpäätös ................ . 90 978 939 1988 tilinpäätös .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 17 100 000
18720: 1987 " .............. .. 53 384 732 1987 " .................. 12 035 240
18721: 0
18722:
18723:
18724:
18725:
18726: 94. Lomanviettomahdollisuuksien edistäminen
18727:
18728: 50. Avustus yksityisille yhteisöille lomatoi- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 2 083 000
18729: minnan kustannuksiin (arviomääräraha) 1989 menoarvio ................... 71 748 000
18730: Lukuryhmän selvitysosan perusteluihin viita- 1988 tilinpäätös .. .. .. .. .. . .. .. .. .. 68 203 000
18731: ten momentille myönnetään lisäystä 2 083 000 1987 " ........ 0 .......... 64 318 000
18732: mk.
18733:
18734:
18735:
18736:
18737: 95. Suuronnettomuuksiin varautuminen
18738:
18739: 50. Avustus yksityisille yhteisöille suuron- Lukuryhmän selvitysosan perusteluihin viita-
18740: nettomuuksiin varautumisesta aiheutuviin kus- ten momentilta vähennetään 163 000 mk.
18741: tannuksiin (arviomääräraha)
18742: Pääluokat 33 ja 34 61
18743:
18744: 1989 II lisämenoarvio ........... . - 163 000
18745: 1989 menoarvio .................. . 3 954 000
18746: 1988 tilinpäätös .................. . 3 127 000
18747: 1987 " .................. . 2 518 000
18748:
18749:
18750:
18751:
18752: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot
18753:
18754: 26. Osuus koulutus- ja tutkimuskeskuksen toimivan WHO:n Collaborating Center -yksi-
18755: kustannuksiin kön eri hankkeista aiheutuviin kulutusmenoi-
18756: Momentille myönnetään 200 000 mk. Mää- hin.
18757: rärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministe-
18758: riön osuuden maksamiseen Oulun yliopistossa 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . 200 000
18759:
18760:
18761:
18762:
18763: Pääluokka 34
18764: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
18765: 01. Työministeriö
18766:
18767: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) virkamiesten palkkauksista 26 800 mk kahden
18768: Momentilta vähennetään 53 800 mk. viran lakkauttamiseksi samasta ajankohdasta
18769: Sopimuspaikkainen suunnittelupäällikön vir- lukien ja työsopimussuhteisten henkilöiden
18770: ka (S 30) lakkautetaan 1.11.1989 lukien. palkkauksista 12 000 mk yhden henkilön palk-
18771: Henkilöstörakenteen kehittämiseksi perus- kauksena samasta ajankohdasta lukien vastaa-
18772: tetaan sopimuspaikkainen lainsäädäntöneu- valta tehtäväalueelta.
18773: voksen virka (S 29) 1.11.1989 lukien. Vastaa- Se/vitysosa: Henkilöstön määrän muutokses-
18774: vasti lakkautetaan samasta ajankohdasta lu- sa on lisäyksenä otettu huomioon kahden teh-
18775: kien sopimuspaikkainen apulaisosastopäälli- tävän siirto momentilta 28.80.02.
18776: kön virka (S 28).
18777: Tilapäisten virkamiesten palkkauksiin myön- 1989 II lisämenoarvio .......... . -53 800
18778: netään lisäystä 30 000 mk kahden henkilön 1989 menoarvio ................. . 39 976 ()()()
18779: palkkaamiseksi 1.11.1989 lukien toimistotehtä- 1988 tilinpäätös ................. . 32 063 756
18780: viin. Samalla vähennetään peruspalkkaisten 1987 " 28 083 360
18781:
18782:
18783:
18784:
18785: 06. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto
18786:
18787: 29. Muut kulutusmenot rakennusten käytöstä aiheutuvien menojen
18788: maksamiseen.
18789: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000
18790: mk, jota saa käyttää työvoimatoimikuntien ja
18791: 62 Pääluokka 34
18792:
18793: 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 000 000 projektin laitteistohankinnoista aiheutuvien
18794: 1989 menoarvio .................. . 74 000 000 menojen maksamiseen.
18795: 1988 tilinpäätös .................. . 61 265 716
18796: 1987 " .................. . 52 968 708
18797: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 7 000 000
18798: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 000 000
18799: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 690 000
18800: mk, jota saa käyttää vain työnvälityksen atk- 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 650 000
18801:
18802:
18803:
18804:
18805: 30. Työvoimapalvelut
18806:
18807: 50. Työllisyyskoulutuksen koulutus- ja eri- 64. Muuttoturva (arviomääräraha)
18808: tyistuki (arviomääräraha)
18809: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000
18810: määrärahasta saa käyttää enintään 743 000 mk mk.
18811: Kainuun aikuiskoulutuskokeiluun liittyvästä Selvitysosa: Määrärahan lisätarve aiheutuu
18812: opintososiaalisesta tuesta aiheutuvien menojen liikkuvuusetuuksien ennakoitua suuremmasta
18813: maksamiseen valtioneuvoston vahvistamien pe- tarpeesta.
18814: rusteiden mukaisesti. Momentille ei tämän joh-
18815: dosta myönnetä lisäystä.
18816: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 8 000 000
18817: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 462 890 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 000 000
18818: 1988 tilinpäätös .................. 384 089 897 1988 tilinpäätös ................... 28 140 109
18819: 1987 " .................. 355 254 864 1987 " ................... 21 472 493
18820:
18821:
18822:
18823:
18824: 50. Työllisyyden hoito
18825:
18826: 02. Palkkaukset (arviomääräraha) 1989 II lisämenoarvio ........ . 25 000 000
18827: 1989 menoarvio ............... . 1 120 000 000
18828: Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 1988 tilinpäätös ............... . 842 246 455
18829: mk, jota saa käyttää vain harkinnanvaraisesta 1987 " ............... . 706 200 000
18830: työllistämisestä aiheutuviin menoihin mukaan
18831: lukien sosiaaliturvamaksu.
18832: 61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen
18833: (arviomääräraha)
18834: 1989 II lisämenoarvio .......... . 15 000 000
18835: 1989 menoarvio ................. . 585 000 000 Momentilta vähennetään 86 000 000 mk.
18836: 1988 tilinpäätös ................. . 445 886 589
18837: 1987 " ................. . 347 850 679 Selvitysosa: Vähennyksestä 81 200 000 mk
18838: aiheutuu työllisyyslain 18-20 §:ssä tarkoitet-
18839: tujen työllistämisestä aiheutuvien menojen pie-
18840: 30. Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille nemmästä tarpeesta ja 4 800 000 mk harkin-
18841: työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha) nanvaraisten työllistämismenojen säästöistä.
18842:
18843: Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . -86 000 000
18844: mk, jota saa käyttää vain harkinnanvaraisesta 1989 menoarvio................. 476 000 000
18845: työllistämisestä aiheutuvien työllistämisavus- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . 293 046 323
18846: tusten maksamiseen. 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . 372 500 000
18847: Pääluokat 34 ja 35 63
18848:
18849: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi syyslain 19 §:n tarkoittamilla vaikeilla työttö-
18850: (arviomääräraha) myysalueilla.
18851: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . 130 000 000
18852: Momentille myönnetään lisäystä 130 000 000 1989 menoarvio. . . . . . . . . . . . . . . . . . 370 000 000
18853: mk, jota saa käyttää lähinnä keskeneräisten 1988 tilinpäätös .................. 506 037 647
18854: töiden jatkorahoitukseen ensisijaisesti työlli- 1987 " .................. 456 633 418
18855:
18856:
18857:
18858:
18859: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot
18860:
18861: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha) akonferenssin järjestämisestä aiheutuvien me-
18862: Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 nojen maksamiseen.
18863: mk. 1989 II lisämenoarvio ............. . 150 000
18864: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 1989 menoarvio ................... . 2 918 000
18865: ennakoitua suuremmista matka- ja koulutus- 1988 tilinpäätös ................... . 1 789 672
18866: kustannuksista. 1987 " ................... . 1 626 092
18867:
18868: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . . . 2 500 000 50. Palkkaturva (arviomääräraha)
18869: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 000 000 Momentilta vähennetään 25 000 000 mk.
18870: 1988 tilinpäätös .................... 5 277 855 Selvitysosa: Korkeasuhdanteen vuoksi mää-
18871: 1987 " .................... 4 446 781 rärahan käyttö arvioidaan ennakoitua pienem-
18872: mäksi.
18873: 25. Siirtolaisuus- ja kansainväliset asiat (siir- 1989 II lisämenoarvio ......... . -25 000 000
18874: tomääräraha 2 v) 1989 menoarvio ................ . 120 000 000
18875: Momentille myönnetään lisäystä 150 000 1988 tilinpäätös ................ . 93 863 996
18876: mk, jota saa käyttää vain OECD-teknologi- 1987 " ............... . 92 896 031
18877:
18878:
18879:
18880:
18881: Pääluokka 35
18882: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
18883: 01. Ympäristöministeriö
18884:
18885: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) Selvitysosa: Henkilöstön määrän lisäys ai-
18886: Peruspalkkaisten virkamiesten palkkauksiin heutuu siirrosta momentilta 31.90.01.
18887: myönnettyä määrärahaa saa käyttää yhden
18888: viran perustamiseksi 1.12.1989 lukien kaavoi-
18889: tusta koskevien valitusasioiden käsittelyä var- 1989 menoarvio ................... 35 897 000
18890: ten. Momentille ei edellä olevan johdosta 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 159 296
18891: myönnetä lisäystä. 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 223 879
18892: 64 Pääluokka 35
18893:
18894: 15. Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö
18895:
18896: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset suojelulain (35/87) mukaisten korvausten mak-
18897: (siirtomääräraha) samiseen.
18898: Momentille myönnetään lisäystä 114 545 000
18899: mk. Lisäyksestä käytetään 109 245 000 mk Ou- 1989 II lisämenoarvio ........... 114 545 000
18900: nasjoen suojelusta aiheutuneiden korvausten 1989 menoarvio.................. 15 000 000
18901: maksamiseen ja 5 300 000 mk muiden koskien- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 000 000
18902:
18903:
18904:
18905:
18906: 25. Vesi- ja ympäristöhallinto
18907:
18908: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha)
18909: v) Momentille myönnetään lisäystä 600 000
18910: Momentille myönnetään lisäystä 900 000 mk, jota saa käyttää Vaasan vesi- ja ympäris-
18911: mk. töpiirin korjaamon rakennustöistä aiheutuvien
18912: Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu menojen maksamiseen.
18913: lähinnä vuokrattujen lisätilojen ja Hakuuin- Selvitysosa: Hankkeen kustannusarvio ei
18914: maalle syksyllä 1989 valmistuvien laboratori- muutu.
18915: otilojen kalustohankinnoista sekä puhelin- ja 1989 II lisämenoarvio ........... . 600 000
18916: tietoliikenneverkon muutostöistä. 1989 menoarvio .................. . 23 030 000
18917: 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 900 000 1988 tilinpäätös .................. . 9 850 000
18918: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 200 000 1987 " .................. . 23 700 000
18919: 1988 tilinpäätös ................... 49 652 618
18920: 1987 .. . .................. 46 013 769 77. Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (siir-
18921: tomääräraha)
18922: Momentille myönnetään lisäystä 850 000
18923: 40. Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien mk.
18924: korkotuki (arviomääräraha) Selvitysosa: Helsingin vesi- ja ympäristöpii-
18925: Momentilta vähennetään 3 000 000 mk. rille osoitettavalta lisärahoituksella aloitetaan
18926: Selvitysosa: Vähennys aiheutuu teollisuuden välittömät toimenpiteet Kärkölässä todetun
18927: korkotukilainojen arvioitua vähäisemmästä kloorifenolien aiheuttaman maaperän ja poh-
18928: määrästä. javeden saastumisen estämiseksi.
18929: 1989 II lisämenoarvio .......... . -3 000 000 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . . . . . 850 000
18930: 1989 menoarvio ................. . 8 000 000 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 250 000
18931: 1988 tilinpäätös ................. . 3 898 781 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 000 000
18932: 1987 " ................. . 4 479 225 1987 " ................... 18 210 000
18933:
18934:
18935:
18936:
18937: 30. Kaavoitus- ja rakennustoimi
18938:
18939: 31. Valtionosuus rakennuskaavoitukseen 1989 II lisämenoarvio ........... . 750 ()()()
18940: 1989 menoarvio .................. . 1 ()()() 000
18941: Momentille myönnetään lisäystä 750 000 1988 tilinpäätös .................. . 17 938 008
18942: mk. 1987 " .................. . 11 621 304
18943: Pääluokka 35 65
18944:
18945: 45. Asuntotoimi
18946:
18947: 54. Asumistuki (arviomääräraha) 63. Vuokra-asuntolainojen korkotuki (ar-
18948: Momentille myönnetään lisäystä 120 000 000 viomääräraha)
18949: mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, että
18950: Selvitysosa: Lisäys aiheutuu lähinnä asumis- vuonna 1989 saa hyväksyä korkotukilainoiksi
18951: tuen saajien ennakoitua suuremmasta määräs- julkisen valvonnan alaisten luottolaitosten tai
18952: tä. kuntien varoista myönnettyjä vuokra-asunto-
18953: jen hankkimista, rakentamista tai perus-
18954: 1989 II lisämenoarvio ........... 120 000 000 korjausta varten otettuja lainoja enintään
18955: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . 690 000 000 480 000 000 mk. Momentille ei tämän johdosta
18956: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682 892 440 myönnetä lisäystä.
18957: 1987 " .................. 539 246 197 Selvitysosa: Lainojen myöntämisvaltuuden
18958: lisäys 110 000 000 mk aiheutuu ennakoitua
18959: 61. Avustukset vuokrataloille (siirtomäärä- suuremmasta lainojen kysynnästä. Kaikkiaan
18960: raha) on tarkoitus hyväksyä korkotuen piiriin vuon-
18961: Momentin perusteluja muutetaan siten, että na 1989 noin 2 000 asunnon lainat.
18962: kunnille ja kuntien tosiasiallisesti omistamille
18963: yhteisöille uusien vuokratalojen oman pää- 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 000 000
18964: oman kattamiseen tarkoitettua 7 000 000 mar- 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 863 449
18965: kan määrärahaa saa käyttää avustusten maksa- 1987 " ................... 10 370 036
18966: miseen myös yleishyödyllisille yhteisöille sil-
18967: loin, kun ne sitoutuvat osoittamaan omistami- 83. Asunto- ja perusparannuslainat
18968: aan vuokra-asuntoja asunnottomille ja pako- Momentille myönnetään lisäystä 550 000 000
18969: laisille. mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan
18970: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- siten, että vuonna 1989 saadaan myöntää
18971: ten, että huomattavissa taloudellisissa vaikeuk- asunto- ja perusparannuslainoja ja osoittaa
18972: sissa olevien vuokratalojen avustuksiin tarkoi- kunnille lainojen myöntämistä varten sekä hy-
18973: tetusta 5 000 000 markan määrärahasta saa väksyä korkotukilainoja yhteensä enintään
18974: asuntohallitus käyttää enintään 300 000 mk 3 580 000 000 mk.
18975: taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyh- Selvitysosa: Lainojen myöntämisvaltuuden
18976: teisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnos- lisäys 210 000 000 mk ja maksatusmäärärahan
18977: sapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä lisäys 550 000 000 mk aiheutuvat ennakoitua
18978: aiheutuvien menojen maksamiseen. suuremmasta kustannusten noususta. Lisäyk-
18979: Momentille ei tämän johdosta myönnetä li- sillä pyritään turvaamaan tulo- ja menoarvion
18980: säystä. perustelujen mukaisesti 13 000 vuokra-asun-
18981: Selvitysosa: Yleishyödyllisille yhteisöille non sekä kaikkiaan noin 24 000 rakennettavan
18982: myönnettävällä määrärahalla avustetaan noin ja perusparannettavan asunnon aloittaminen
18983: sataa asuntoa, joita vastaan yhteisöt osoittavat vuonna 1989.
18984: asuntoja lähinnä pakolaisille.
18985: 1989 II lisämenoarvio ........ . 550 000 000
18986: 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 000 000 1989 menoarvio ............... . 3110000000
18987: 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 195 200 1988 tilinpäätös ............... . 3 224 698 285
18988: 1987 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 065 500 1987 " ............... . 2 740 073 070
18989:
18990:
18991:
18992:
18993: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot
18994:
18995: 24. Kansainvälinen yhteistyö Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu
18996: maaliskuussa 1989 hyväksytyn ongelmajättei-
18997: den kansainvälisiä kuljetuksia koskevan sopi-
18998: Momentille myönnetään lisäystä 1 290 000
18999: muksen jäsenmaksusta sekä Helsingissä järjes-
19000: mk.
19001: 9 391245R
19002: 66 Pääluokat 35 ja 36
19003:
19004: tettyjen kahden kansainvälisen otsonikokouk- 1989 II lisämenoarvio ........... . 1 290 000
19005: sen aiheuttamista menoista. 1989 menoarvio .................. . 10 550 000
19006: 1988 tilinpäätös .................. . 6 610 932
19007: 1987 , 5 530 886
19008:
19009:
19010:
19011:
19012: Pääluokka 36
19013: VALTIONVELKA
19014: 01. Kotimaisen velan korko
19015:
19016: 90. Kotimaisen velan korko (arviomäärära- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . - 156 000 000
19017: ha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 3 003 000 000
19018: Momentilta vähennetään 156 000 000 mk. 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . 2 789 266 411
19019: Selvitysosa: Säästö aiheutuu pääosin lainan- 1987 , . . . . . . . . . . . . . . 2 576 925 282
19020: ottosuunnitelmien muuttumisesta.
19021:
19022:
19023:
19024:
19025: 03. Ulkomaisen velan korko
19026:
19027: 90. Ulkomaisen velan korko (arviomäärära- 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . - 105 000 000
19028: ha) 1989 menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . 2 185 000 000
19029: Momentilta vähennetään 105 000 000 mk. 1988 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . 2 366 665 386
19030: Selvitysosa: Säästö aiheutuu lähinnä lainan- 1987 , . . . . . . . . . . . . . . 2 084 154 277
19031: ottosuunnitelmien muuttumisesta sekä lainojen
19032: ennenaikaisesta irtisanomisesta.
19033:
19034:
19035:
19036:
19037: 06. Valtionvelan kuoletukset
19038:
19039: 90. Nettokuoletukset (arviomääräraha) tukset ylittävät valtion uusista lainoista saata-
19040: vat tulot.
19041: Momentille myönnetään 3 930 000 000 mk. 1989 II lisämenoarvio . . . . . . . . 3 930 000 000
19042: Määrärahaa saa käyttää valtionvelan kuoletus- 1989 menoarvio .............. .
19043: ten maksamiseen siinä tapauksessa, että kuole- 1988 tilinpäätös .. : ........... .
19044: Pääluokka 36 67
19045:
19046: 09. Muut menot valtionvelasta
19047:
19048: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta misista aiheutuneet maksut eivät sisältyneet
19049: (arviomääräraha) menoarvioon.
19050: Momentille myönnetään lisäystä 21 830 000
19051: mk. 1989 II lisämenoarvio .......... . 21 830 000
19052: Selvitysosa: Ulkomaiset liikkeeseenlaskukus- 1989 menoarvio ................. . 199 000 000
19053: tannukset ovat olleet arvioitua korkeammat. 1988 tilinpäätös ................. . 217 947 357
19054: Ulkomaisten lainojen ennenaikaisista irtisano- 1987 " ................. . 307 910 507
19055:
19056: Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi hyväksyä
19057: seuraavat muutokset vuoden 1989 tulo-
19058: ja menoarvioon.
19059: 68
19060:
19061:
19062:
19063:
19064: Muutoksia vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon
19065:
19066: TULOT
19067:
19068:
19069: Osasto 11 mk
19070:
19071:
19072:
19073: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 9 383 800 000
19074: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ................... . 3105 000 000
19075: 01. Tulo- ja varallisuusvero, lisäystä .................................. . 3 025 000 000
19076: 03. Perintö- ja lahjavero, lisäystä ..................................... . 110 000 000
19077: 04. Arpajaisvero, vähennystä ......................................... . -30 000 000
19078:
19079: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut .................. . 3 560 000 000
19080: 01. Liikevaihtovero, lisäystä .......................................... . 3 450 000 000
19081: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero, lisäystä ............. . 110 000 000
19082:
19083: 06. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ....................... . 295 000 000
19084: 01. Tuontitulli, lisäystä ............................................... . 160 000 000
19085: 02. Tuontimaksut, lisäystä ............................................ . 5 000 000
19086: 09. Tasausvero, lisäystä ............................................... . 130 000 000
19087:
19088: 08. Valmisteverot .......................................................... . 226 000 000
19089: 01. Tupakkavero, lisäystä ............................................. . 20 000 000
19090: 03. Olutvero, lisäystä ................................................. . 160 000 000
19091: 04. Alkoholijuomavero, lisäystä ...................................... . 35 000 000
19092: 05. Virvoitusjuomavero, lisäystä ...................................... . 15 000 000
19093: Osastot 11 ja 12 69
19094:
19095: 06. Elintarviketuotteiden valmistevero, lisäystä ....................... . 10 000 000
19096: 08. Ravintorasvavero, lisäystä ........................................ . 15 000 000
19097: 09. Sokerivero, lisäystä ............................................... . 15 000 000
19098: 11. Lannoitevero, vähennystä ......................................... . -44 000 000
19099:
19100: 10. Muut verot ............................................................. . 2 07S 000 000
19101: 01. Leimavero, lisäystä ................................................ . 1 020 000 000
19102: 03. Auto- ja moottoripyörävero, lisäystä .............................. . 1 055 000 000
19103:
19104: 19. Muut veronluonteiset tulot ............................................. . 122 800 000
19105: 01. Oy Alko Ab:n ylijäämä, lisäystä .................................. . 130 000 000
19106: 07. Maidon kiintiömaksu ja pellonraivausmaksu, vähennystä ......... . - 7 200 000
19107:
19108:
19109:
19110: Osasto 12
19111:
19112: 12. SEKALAISET TULOT .................................... . 539 664 113
19113: 2S. Oikeusministeriön hallinnonala ........................................ . 6 000 000
19114: 01. Tuomioistuintulot, lisäystä ........................................ . 6 000 000
19115:
19116: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala ...................................... . 2 000 000
19117: 06. Väest5kirjanpidon tulot, lisäystä .................................. . 2 000 000
19118:
19119: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala ................................... . SS 897 SOO
19120: 50. Suomen rahapajan tulot, lisäystä .................................. . 54 000 000
19121: 54. Pankkitarkastusviraston tulot, lisäystä ............................ . 1 897 500
19122:
19123: 29. Opetusministeriön hallinnonala ........................................ . 132 000 000
19124: 10. Korkeakoulujen tulot, lisäystä .................................... . 120 000 000
19125: 60. Valtion ammatillisten oppilaitosten tulot, lisäystä ................. . 12 000 000
19126:
19127: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ........................... . 2 000 000
19128: 76. Metsäntutkimuslaitoksen tulot, lisäystä ........................... . 2 000 000
19129:
19130: 31. Liikenneministeriön hallinnonala ....................................... . 7 666 000
19131: 40. Autorekisterikeskuksen tulot, lisäystä ............................. . 5 400 000
19132: 52. Telehallintokeskuksen tulot, lisäystä .............................. . 2 266 000
19133:
19134: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala .......................... . 38 000 000
19135: 42. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tulot, lisäystä .............. . 38 000 000
19136:
19137: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala ............................. . 321100 613
19138: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto, lisäystä ...................... . 21 100 613
19139: 98. Valtionapujen palautukset, lisäystä ............................... . 300 000 000
19140: 70 Osastot 12, 13 ja 14
19141:
19142: 34. Työministeriön hallinnonala ........................................... . -25 000 000
19143: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset, vähennystä .................... . -25 000 000
19144:
19145:
19146:
19147:
19148: Osasto 13
19149:
19150: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET .......... . 250 000 000
19151: 01. Korkotulot ............................................................. . 220 000 000
19152: 07. Korot talletuksista, lisäystä ........................................ . 220 000 000
19153:
19154: 03. Osinkotulot ............................................................ . 30 000 000
19155: 01. Osinkotulot valtionenemmistöisistä osakeyhtiöistä, lisäystä ....... . 30 000 000
19156:
19157:
19158:
19159:
19160: Osasto 14
19161:
19162: 14. LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVAT VALTION VI-
19163: RASTOT JA LAITOKSET ................................ . 4 950 000
19164: 01. Valtionrautatiet
19165: 01. Henkilöliikenteen tulot, lisäystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 000 000
19166: Käyttömenot (31.90.01-29) ................... -----=-6=----=-00::...:0'-0::...:00:..::.
19167: Käyttötalouden lisärahoitustarve, vähennystä. -39 000 000
19168:
19169: 02. Ilmailuhallinto
19170: 01. Ilmailuhallinnon käyttötulot, lisäystä.............. 31 000 000
19171: Käyttömenot (31.92.21) ......•............... _ _7.;.___.=_05"-'0'--0"-'0=0
19172: Käyttötalouden
19173: rahoituskate, li-
19174: säystä 23 950 000
19175:
19176: 04. Posti- ja telelaitos
19177: 01. Postitoimen tulot, lisäystä ........................ . 49 000 000
19178: 02. Teletoimen tulot, lisäystä ......................... . 75 000 000
19179: Käyttötulot yhteensä ........................ . 124 000 000
19180: Käyttömenot (31.94.05-29) .................. . 143 000 000
19181: Käyttötalouden
19182: rahoituskate,
19183: vähennystä -19 000 000
19184: Osastot 14 ja 15 71
19185:
19186: 05. Posti- ja telelaitoksen konepajat
19187: 02. Turun Asennuspajan tulot, lisäystä ............... . 15 000 000
19188: Käyttömenot (31.95.22) ..................... . 15 000 000
19189: Käyttötalouden
19190: rahoituskate, li-
19191: säystä
19192:
19193:
19194:
19195: Osasto 15
19196:
19197: 15. LAINAT ................................................... -2 440 000 000
19198: 02. Valtion lainanotto ....................................... ; .............. . -2 440 000 000
19199: 01. Nettolainanotto, vähennystä ...................................... . -2 440 000 000
19200:
19201: Lisäys tuloihin: 7 738 414 113
19202: 72
19203:
19204:
19205:
19206:
19207: MENOT
19208:
19209:
19210: Pääluokka 21 mk
19211:
19212:
19213:
19214: 21. TASAVALLAN PRESIDENTTI .......................... . 410 000
19215: 02. Tasavallan Presidentin kanslia (010) .................................... . 410 000
19216: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha) .............................. . 410 000
19217:
19218:
19219:
19220:
19221: Pääluokka 23
19222:
19223: 23. VALTIONEUVOSTO ..................................... . 1 450 000
19224: 01. Valtioneuvosto (010) ................................................... . 500 000
19225: 20. Matkat (arviomääräraha), lisäystä ................................. . 500 000
19226:
19227: 02. Valtioneuvoston kanslia (050) .......................................... . 950 000
19228: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 950 000
19229:
19230:
19231:
19232: Pääluokka 24
19233:
19234: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA ....... . 375 895 000
19235: 01. Ulkoasiainhallinto (030) ................................................ . 37 250 000
19236: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha), lisäystä .................... . 1 250 000
19237: 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha), li-
19238: säystä ............................................................. . 36 000 000
19239:
19240: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö (040) .................................. . 211775 000
19241: 66. Kansainvälisten järjestöjen kautta ohjattava kehitysapu (siirtomää-
19242: räraha), vähennystä ............................................... . -3 225 000
19243: Pääluokat 24, 25 ja 26 73
19244:
19245: 67. Kahdenvälinen lahjamuotoinen kehitysapu (siirtomääräraha), li-
19246: säystä ............................................................. . 215 000 000
19247:
19248: 40. Teollinen kehitysyhteistyö (040) ........................................ . 3 225 000
19249: 50. Valtionapu Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy:lle (arviomää-
19250: räraha), lisäystä ................................................... . 3 225 000
19251:
19252: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030) ................ . 123 645 000
19253: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha) .. 105 525 000
19254: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha), lisäystä .. 8 120 000
19255: 69. Katastrofiapu (siirtomääräraha) ................................... . 10 000 000
19256:
19257:
19258:
19259: Pääluokka 25
19260:
19261: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 45 402 000
19262: 01. Oikeusministeriö (070) ................................................. . 1 600 000
19263: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 1 600 000
19264:
19265: 25. Lääninoikeudet (090) ................................................... . 600 000
19266: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 600 000
19267:
19268: 30. Alioikeudet (090) ....................................................... . 23 900 000
19269: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 23 900 000
19270:
19271: 45. Eräät oikeudenhoitomenot (090) ....................................... . 1300 000
19272: 30. Valtionapu yleisestä oikeusaputoiminnasta aiheutuviin menoihin
19273: (arviomääräraha), lisäystä ......................................... . 1 300 000
19274:
19275: 50. Vankeinhoitolaitos (100) ............................................... . 18 002 000
19276: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 11 332 000
19277: 51. Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suorittamiseen, lisäystä ... . 1 670 000
19278: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha), lisäystä .. . 5 000 000
19279: 87. Kiinteistöjen hankkiminen (siirtomääräraha) ...................... .
19280:
19281:
19282:
19283: Pääluokka 26
19284:
19285: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 95 069 000
19286: 01. Sisäasiainministeriö (050) .............................................. . 5 330 000
19287: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 830 000
19288: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .................. . 4 500 000
19289:
19290: 10 391245R
19291: 74 Pääluokat 26 ja 27
19292:
19293: 05. Lääninhallitukset (050) ................................................. . 8 500 000
19294: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 8 000 000
19295: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 500 000
19296:
19297: 07. Rekisteritoimistot (050) ................................................ . 610 000
19298: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 610 000
19299:
19300: 75. Poliisitoimi (080) ....................................................... . 23 810 000
19301: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 15 500 000
19302: 21. Oppilaiden huolto, vähennystä .................................... . -500000
19303: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 5 810 000
19304: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 3 000 000
19305:
19306: 80. Pelastushallinto (110) .................................................. . 2 200 000
19307: 21. Eräät pelastushallinnon menot (arviomääräraha), lisäystä ......... . 2 200 000
19308: 87. Kiinteistöjen hankkiminen (siirtomääräraha) ...................... .
19309:
19310: 90. Rajavartiolaitos (120) .................................................. . 16 600 000
19311: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 13 950 000
19312: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 1 050 000
19313: 77. Satamat ja muut rakenteet (siirtomääräraha}, lisäystä ............. . 1 600 000
19314:
19315: 97. Avustukset kunnille (960) .............................................. . 37 419 000
19316: 32. Kuntien yhdistymisavustukset, lisäystä ............................ . 142 000
19317: 33. Kuntien verotulojen täydennys (arviomääräraha), lisäystä ......... . 37 277 000
19318:
19319: 98. Läänien kehittäminen (850) ............................................ . 500 000
19320: 43. Läänien kehittämisraha (siirtomääräraha), lisäystä ................ . 500 000
19321:
19322: 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut menot (050) .................. . 100 000
19323: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha), lisäystä .................... . 100 000
19324:
19325:
19326:
19327: Pääluokka 27
19328:
19329: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ . 57 585 000
19330: 01. Puolustusministeriö (150) .............................................. . 190 000
19331: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 190 000
19332:
19333: 12. Puolustusvoimien palkkaus- ja muut menot (160) ...................... . 7 600 000
19334: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 7 600 000
19335:
19336: 14. Asevelvollisten ylläpitomenot (160) ..................................... . 1 200 000
19337: 21. Muonitus (arviomääräraha), lisäystä .............................. . 1 200 000
19338: Pääluokat 27 ja 28 75
19339:
19340: 25. Puolustusmateriaalin hankinta- ja käyttömenot (160) .................. . 20 000 000
19341: 24. Varustuksen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha), lisäystä ... . 20 000 000
19342:
19343: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistyö (030) .............................. . 27 450 000
19344: 22. Suomalaisten valvontajoukkojen hallinto- ja varustamismenot (siir-
19345: tomääräraha) ..................................................... . 27 450 000
19346:
19347: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot (150) ................. . 1145 000
19348: 90. Kurssivaihtelut (arviomääräraha), lisäystä ......................... . 1 145 000
19349:
19350:
19351:
19352: Pääluokka 28
19353:
19354: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 27 103 000
19355: 05. Valtiokonttori (020) .................................................... . 3 500 000
19356: 26. Joustavan eläkeikäjärjestelmän käyttöönotto (siirtomääräraha 2 v),
19357: lisäystä ............................................................ . 3 000 000
19358: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 500 000
19359:
19360: 07. Eläkkeet (950) .......................................................... . -5 000 000
19361: 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha), vähennystä .............. . -5 000 000
19362:
19363: 18. Verohallinto (020) ...................................................... . 7 000 000
19364: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 7 000 000
19365:
19366: 50. Suomen rahapaja (020) ................................................. . 850 000
19367: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 850 000
19368:
19369: 52. Tilastokeskus (050) ..................................................... . 2 365 000
19370: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 2 365 000
19371:
19372: 54. Pankkitarkastusvirasto (820) ........................................... . 1 888 000
19373: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 38 000
19374: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 650 000
19375: 70. Kaluston hankinta, lisäystä ........................................ . 1 200 000
19376:
19377: 60. Rakennushallinto (050) ................................................. . 9 000 000
19378: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 9 000 000
19379:
19380: 64. Eräät valtion kiinteistömenot (050) ..................................... . 5 000 000
19381: 13. Korjaus ja kunnossapito (siirtomääräraha), lisäystä ............... . 5 000 000
19382:
19383: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimet (990) .. 2 500 000
19384: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha), lisäystä ....... . 2 500 000
19385: 76
19386:
19387: Pääluokka 29
19388:
19389: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA ............. . 692 920 000
19390: 01. Opetusministeriö (210) ................................................. . 1 400 000
19391: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 1 400 000
19392:
19393: 10. Korkeakoulut (240) .................................................... . 100 000 000
19394: 28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha), lisäystä ........... . 100 000 000
19395:
19396: 12. Kuvataideakatemia (240) ............................................... . 380 000
19397: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 380 000
19398:
19399: 39. Valtion opintotukikeskus (260) ......................................... . -20 000 000
19400: 55. Opintoraha (arviomääräraha), vähennystä ........................ . -30 000 000
19401: 56. Aikuisopintoraha, lisäystä ........................................ . 10 000 000
19402:
19403: 42. Eräät valtion oppilaitokset (220) ....................................... . 2 000 000
19404: 29. Muut kulutusmenot, vähennystä .................................. . - 110 000
19405: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 110 000
19406: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha) .............................. . 2 000 000
19407:
19408: 43. Lukiot (220) ............................................................ . 9 600 000
19409: 30. Valtionosuus lukioiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha), li-
19410: säystä ............................................................. . 9 600 000
19411:
19412: 46. Peruskoolut (220) ...................................................... . 263 000 000
19413: 30. Valtionosuus peruskoulujen käyttökustannuksiin (arviomäärära-
19414: ha), lisäystä ....................................................... . 263 000 000
19415:
19416: 51. Lastentarhanopettajaopistot (230) ...................................... . 1800 000
19417: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 1 800 000
19418:
19419: 56. Kirjastotoimi (280) ..................................................... . 42 100 000
19420: 30. Valtionosuus ja -avustus kirjastojen käyttökustannuksiin (arvio-
19421: määräraha), lisäystä ............................................... . 42 100 000
19422:
19423: 57. Yhteiskunnallinen sivistystyö (250) ..................................... . 43 600 000
19424: 30. Valtionosuus ja -avustus kansalais- ja työväenopistojen käyttökus-
19425: tannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ............................. . 22 000 000
19426: 50. Valtionapu kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomäärära-
19427: ha), lisäystä ....................................................... . 17 000 000
19428: 55. Valtionapu opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomäärära-
19429: ha), lisäystä ....................................................... . 4 600 000
19430:
19431: 58. Näkövammaisten kirjasto (280) ........................................ . 482 000
19432: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 482 000
19433: Pääluokka 29 77
19434:
19435: 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset (230) ................................ . 1 600 000
19436: 21. Oppilashuolto (arviomääräraha), vähennystä ...................... . -10 000 000
19437: 28. Maksullinen palvelutoiminta (arviomääräraha), lisäystä ........... . 11 600 000
19438:
19439: 65. Kunnalliset ammatilliset oppilaitokset (230) ............................ . 44 500 000
19440: 30. Valtionosuus käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ..... . 44 500 000
19441:
19442: 67. Yksityiset ammatilliset oppilaitokset (230) .............................. . 15 800 000
19443: 50. Valtionavustus käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ... . 15 800 000
19444:
19445: 69. Ammatillinen kurssitoiminta ja ammatilliset erikoisoppilaitokset (250) .. 1000 000
19446: 26. Ammatilliset pätevyystutkinnot (arviomääräraha), lisäystä ........ . 1 000 000
19447: 27. Työllisyyskoulutus (arviomääräraha), vähennystä ................. . -2 700 000
19448: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 2 700 000
19449:
19450: 74. Oppisopimuslakiin perustuva ammattikoulutus (230) ................... . 5 000 000
19451: 27. Kurssitoiminta (arviomääräraha), lisäystä ......................... . 15 000 000
19452: 40. Korvaus työnantajille (arviomääräraha), vähennystä .............. . -10 000 000
19453:
19454: 88. Suomen Akatemia ja tieteen tukeminen (270) ........................... . 2 300 000
19455: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha), lisäys-
19456: tä ................................................................. . 2 300 000
19457:
19458: 90. Taiteen tukeminen (290) ................................................ . 162 000 000
19459: 54. Valtionosuudet musiikkioppilaitoksille ja musiikin ammatilliseen
19460: koulutukseen (arviomääräraha), lisäystä .......................... . 12 000 000
19461: 76. Oopperatalon rakennustyöt (siirtomääräraha), lisäystä ............ . 150 000 000
19462:
19463: 91. Urheilun ja nuorisonkasvatustyön tukeminen (300) ..................... . 6 928 000
19464: 55. Lahden MM-hiihtojen juhlarahan tuoton perusteella myönnettävät
19465: avustukset liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen
19466: rakentamiseen (siirtomääräraha) .................................. . 6 928 000
19467:
19468: 94. Museovirasto (280) ..................................................... . 5 500 000
19469: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha), lisäystä ...................... . 5 500 000
19470:
19471: 95. Suomen elokuva-arkisto (290) .......................................... . 230 000
19472: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 230 000
19473:
19474: 96. Elokuvien tarkastus (820) .............................................. . 400 000
19475: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 400 000
19476:
19477: 98. Kansainvälinen yhteistyö (030) ......................................... . 1300 000
19478: 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .. . 300 000
19479: 50. Eräät avustukset, lisäystä ......................................... . 1 000 000
19480: 78 Pääluokat 29 ja 30
19481:
19482: 99. Opetusministeriön hallinnQnalan muut menot (210) .................... . 2 000 000
19483: 27. Lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen järjestäminen, li-
19484: säystä ............................................................. . 1 000 000
19485: 50. Eräät avustukset, lisäystä ......................................... . 1 000 000
19486:
19487:
19488:
19489: Pääluokka 30
19490:
19491: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
19492: NONALA ................................................. . 398 386 000
19493: 01. Maa- ja metsätalousministeriö (650) .................................... .
19494: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v) ......................... .
19495:
19496: 08. Maataloushallinto (670) ................................................ . 330 000
19497: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 330 000
19498:
19499: 29. Valtion viljavarasto (670) .............................................. . 10 000 000
19500: 62. Korvaus valtion viljavarastolle .................................... . 10 000 000
19501:
19502: 30. Maatalouden neuvontatyön tukeminen (670) ........................... . 1156 000
19503: 40. Valtionapu maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittämi-
19504: seen, lisäystä ...................................................... . 1 020 000
19505: 42. Valtionapu siipikarjatalouden kehittämiseen, lisäystä ............. . 13 000
19506: 47. Valtionapu puutarhatalouden kehittämiseen, lisäystä .............. . 123 000
19507:
19508: 31. Maataloustuotteiden hintatuki (670) .................................... . 274 900 000
19509: 41. Viljelmäkoon mukaan maksettava hintapoliittinen tuki (siirtomää-
19510: räraha), lisäystä ................................................... . 107 400 000
19511: 42. Alueittainen hintapoliittinen tuki (siirtomääräraha), vähennystä ... . -7 000 000
19512: 43. Muu hintapoliittinen tuki (siirtomääräraha), lisäystä .............. . 108 800 000
19513: 45. Sokerintuotannon tukeminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ....... . 9 600 000
19514: 46. Öljykasvituotannon tukeminen (arviomääräraha), lisäystä ........ . 56 100 000
19515:
19516: 32. Maataloustuotteiden vientituki ja tuotannon tasapainottamistoimenpi-
19517: teet (670) ............................................................... . 50 000 000
19518: 40. Maataloustuotteiden vientituki (arviomääräraha), lisäystä ......... . 50 000 000
19519:
19520: 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (670) ........... . 27 000 000
19521: 45. Avustus turkistarhaajien korkokustannuksiin (siirtomääräraha) ... . 13 000 000
19522: 46. Avustus turkiseläinkannan tervehdyttämiseksi (siirtomääräraha) .. . 4 000 000
19523: 49. Maatalouden ja maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
19524: korkotuki (arviomääräraha), lisäystä .............................. . 10 000 000
19525:
19526: 35. Metsästys ja porotalous (690) .......................................... . 8 000 000
19527: 48. Poronomistajien ansionmenetysten korvaukset (siirtomääräraha) .. 8 000 000
19528: Pääluokat 30 ja 31 79
19529:
19530:
19531:
19532:
19533: 37. Kalatalous (690) 0 0 o o o o 0 0 o o o o o 0 o o o o o 0 o o o o. o o o o 0 0 o o o o o 0 o o o o 0 0 o •• 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 1 700 000
19534: 290 Muut kulutusmenot (siirtomääräraha v) 2 o o o o. 0 o o o. 0 0 o o 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0
19535:
19536:
19537:
19538: 420 Kalastuksesta saatavan tulon vakaannuttaminen ja kalansaaliin
19539: käytön edistäminen (siirtomääräraha), lisäystä 0 o o o 0 0 0 o o • 0 0 o o 0 0 0 0 • 0 0 1 500 000
19540:
19541:
19542:
19543: 460 Korvaukset lohenkalastuksen rajoitusten johdosta (siirtomäärära-
19544: ha), lisäystä0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 200 000
19545:
19546:
19547:
19548:
19549: 38. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (690) o 0 0 o o o o o 0 o o o 0 0 0 o o 0 0 0 o o 0 0 0 0. 0 0 600 000
19550: 250 Lohenpoikasten hankinta . 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 600 000
19551:
19552:
19553:
19554:
19555: 40. Vesivarojen käyttö (560) o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o o. o o o o o. o o o o. 0 o o o. 0 0 o o 0 0 0 o 0 0 600 000
19556: 150 Vesioikeudelliset velvoitteet (siirtomääräraha), lisäystä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 600 000
19557:
19558:
19559:
19560:
19561: 50. Yleismetsätalous (680) o o 0 o o o o o o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o o o o • o o o 0 0 o o o 0 0 0 o o 0 0 0 0 o 0 5 000 000
19562: 260 Siemenhankinta (siirtomääräraha) 0 0 o o 0 0 0 0 o 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 5 000 000
19563:
19564:
19565:
19566:
19567: 58. Yksityismetsätalous (680) o o o 0 o o o o 0 o o o o o. o o o o. 0 o o o o 0 0 o o o 0 0 0 o o 0 0 0 0. 0 0 0 0. 0 0 9 450 000
19568: 420 Valtionapu metsälautakunnille, lisäystä 0 0 o o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 450 000
19569: 440 Valtionapu metsänparannustöihin (siirtomääräraha), lisäystä 0 0 0 0 0 0 28 000 000
19570:
19571:
19572:
19573: 830 Metsänparannuslainat (siirtomääräraha), vähennystä 0 0 0 0. 0 0 0 0. 0 0 0 0 -20 000 000
19574:
19575: 76. Metsäntutkimuslaitos (660) o o 0 o o o o o. o o o o o o o o o 0 0 o o o o 0 0 o o. 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 500 000
19576: 240 Tutkimuksen yleiskustannukset ja metsätalousmenot (siirtomäärä-
19577: raha), lisäystä o o o o • o o o o o 0 o o o o •• o o o o •• o o o o. o o o o. 0 o o • 0 0 0 o. 0 0 0 0. 0 0 0. 0 0 0 1 500 000
19578:
19579: 95. Metsähallituksen metsät (680)
19580: 700 Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä . 0 o •• 0 0 0 •• 0 0 0. 0 0 0 •• 0 0 0 1 700 000
19581:
19582: Sijoitusmenot (70): 1 700 000
19583:
19584:
19585: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot (650) . 0 0 0 0. 0 0 6 450 000
19586: 250 Kansainvälinen yhteistyö, lisäystä 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 •• 0 0 0. 0 0 0 450 000
19587: 48o Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
19588: (siirtomääräraha) 0 o o o • 0 0 o o o 0 0 0 o o o o • o o o • 0 0 o o o • 0 0 o •• 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 6 000 000
19589:
19590:
19591:
19592:
19593: Pääluokka 31
19594:
19595: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA ........... . 180 400 000
19596: 01. Liikenneministeriö (710) 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 500 000
19597: 290 Muut kulutusmenot, lisäystä o •• o o o o o. o o o o o o o o o o o o •• o o o •• o o o o. o o o o o. 500 000
19598: 80 Pääluokka 31
19599:
19600: 24. Tiet (720) ............................................................... . 161 700 000
19601: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 23 200 000
19602: 14. Yleisten teiden kunnossapito (siirtomääräraha), lisäystä ........... . 100 000 000
19603: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha), lisäystä ...................... . 2 500 000
19604: 77. Yleisten teiden tekeminen (siirtomääräraha), lisäystä .............. . 18 000 000
19605: 87. Maa-alueiden hankinta ja tielain mukaiset korvaukset (arviomää-
19606: räraha), lisäystä ................................................... . 18 000 000
19607:
19608: 27. Vesitiet (730) ........................................................... . 1 000 000
19609: 77. Vesitietyöt (siirtomääräraha), lisäystä ............................. . 1 000 000
19610:
19611: 32. Merenkulun edistäminen (730) ......................................... . 1100 000
19612: 41. Avustus pientonniston korkomenojen alentamiseksi (siirtomäärära-
19613: ha), lisäystä ....................................................... . 1 100 000
19614:
19615: 40. Autorekisterikeskus (720) .............................................. . 5 000 000
19616:
19617: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 5 000 000
19618:
19619: 50. Ilmatieteen laitos (830) ................................................. . 8 000 000
19620: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 8 000 000
19621:
19622: 52. Telehallintokeskus (710) ................................................ . 1 400 000
19623: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 600 000
19624: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 800 000
19625:
19626: 55. Tietoliikenteen korvaukset ja avustukset (760) .......................... . 10 000 000
19627: 42. Lehdistön yleinen kuljetustuki, lisäystä ............................ . 10 000 000
19628:
19629: 57. Rautatieliikenteen korvaukset (750) .................................... . 500 000
19630: 62. Valtionrautateiden radanpito (siirtomääräraha) ................... . 500 000
19631:
19632: 90. Valtionrautatiet (750)
19633: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), vähennystä ....... . -20 000 000
19634: 29. Muut käyttömenot (arviomääräraha), lisäystä .... . 26 000 000
19635: Käyttömenot (01-29): 6 000 000
19636: Käyttötulot (14.01.01): 45 000 000
19637: Käyttötalouden
19638: lisärahoitustar-
19639: ve, vähennystä -39 000 000
19640:
19641: 73. Rautatiekaluston hankkiminen (siirtomääräraha), lisäystä ......... . 18 700 000
19642:
19643: Sijoitusmenot ja siirto uudistusrahastoon
19644: (73): 18 700 000
19645: Pääluokat 31 ja 32 81
19646:
19647: 92. Ilmailuhallinto (740)
19648: 21. Muut käyttömenot (arviomääräraha), lisäystä ..... 7 050 000
19649:
19650: Käyttömenot (21): 7 050 000
19651:
19652: 74. Lentokenttien talonrakennustyöt (siirtomääräraha), lisäystä ....... . 10 000 000
19653: 87. Maa- ja esterajoitusalueiden hankinta (siirtomääräraha), lisäystä .. . 1 500 000
19654:
19655: Sijoitusmenot (74-87): 11 500 000
19656:
19657:
19658: 94. Posti- ja telelaitos (760)
19659: 05. Eläkkeet (arviomääräraha), lisäystä ............... . 25 000 000
19660: 11. Televerkkojen käyttö ja kunnossapito (arviomää-
19661: räraha), lisäystä .................................. . 86 000 000
19662: 29. Muut käyttömenot (arviomääräraha), lisäystä .... . 32 000 000
19663:
19664: Käyttömenot (05-29): 143 000 000
19665:
19666: 95. Posti- ja telelaitoksen konepajat (760)
19667: 22. Turun Asennuspaja (arviomääräraha), lisäystä .... 15 000 000
19668:
19669: Käyttömenot (22): 15 000 000
19670:
19671:
19672:
19673: Pääluokka 32
19674:
19675: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
19676: NONALA ................................................. . 153 270 000
19677: 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö (810) ................................... . 1 460 000
19678: 26. Kansainvälinen yhteistyö (arviomääräraha), lisäystä ............... . 1 300 000
19679: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 180 000
19680: 70. Kaluston hankinta, vähennystä .................................... . -20 000
19681:
19682: 10. Merenkulkulaitos (730) ................................................. . 5 000 000
19683: 77. Turvalaitteiden rakentaminen ja väylätyöt (siirtomääräraha), li-
19684: säystä ............................................................. . 5 000 000
19685:
19686: 32. Patentti- ja rekisterihallitus (820) ....................................... .
19687: 29. Muut kulutusmenot (arviomääräraha), lisäystä .................... . 1 700 000
19688: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), vähennystä ................. . -1 700 000
19689:
19690: 34. Lisenssivirasto (820) .................................................... . 130 000
19691: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 130000
19692:
19693: 11 391245R
19694: 82 Pääluokat 32 ja 33
19695:
19696: 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (830) ............................... . 1 500 000
19697: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 1 500 000
19698:
19699: 43. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen maksulliset tutkimuspalvelut
19700: (830) ................................................................... . 38 000 000
19701: 21. Käyttömenot (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 38 000 000
19702:
19703: 44. Teknologian kehittämiskeskus (830) .................................... . 3 220 000
19704: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 1 770 000
19705: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 1 450 000
19706:
19707: 50. Teollisuuden edistäminen (850) ......................................... . 2 000 000
19708: 40. Valtionavustus pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistämisjär-
19709: jestöille, lisäystä ................................................... . 250 000
19710: 43. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämishankkeiden tuke-
19711: minen (siirtomääräraha), vähennystä .............................. . -250 000
19712: 46. Avustukset Martinniemen työllisyystilanteen parantamiseen (siirto-
19713: määräraha) ....................................................... . 2 000 000
19714:
19715: 51. Tuotantotoiminnan alueellinen edistäminen (850) ...................... . 100 000 000
19716: 49. Yritystoiminnan aluetuki (arviomääräraha), lisäystä ............... . 100 000 000
19717:
19718: 80. Matkailun edistämiskeskus (870) ....................................... . 660 000
19719: 21. Eräät matkailun edistämistoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v),
19720: lisäystä ............................................................ . 660 000
19721:
19722: 85. Ulkomaankaupan edistäminen (880) .................................... . 1 300 000
19723: 45. Avustus Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle, lisäystä ............ . 1 300 000
19724:
19725:
19726:
19727:
19728: Pääluokka 33
19729:
19730: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNON-
19731: ALA ....................................................... . -792 249 387
19732: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö (400) ..................................... . 160 000
19733: 70. Kaluston hankinta, lisäystä ........................................ . 160 000
19734:
19735: 11. Tarkastuslautakunta (090) .............................................. . 30 000
19736: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 30 000
19737:
19738: 15. Perhekustannusten tasaus (410) ........................................ . 47 000 000
19739: 30. Valtionosuus kunnille lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemiseen
19740: (arviomääräraha), lisäystä ......................................... . 8 000 000
19741: 52. Lapsilisät (arviomääräraha), lisäystä .............................. . 39 000 000
19742: Pääluokka 33 83
19743:
19744: 16. Yleinen perhe-eläke (410) ............................................... . -9 000 000
19745: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha), vähennystä ......... ,. ...... . -9 000 000
19746:
19747: 17. Työttömyysturva (410) ................................................. . -460 000 000
19748: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha), vähennystä .. . - 100 000 000
19749: 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha), vä-
19750: hennystä .......................................................... . -360 000 000
19751:
19752: 18. Sairausvakuutus (410) .................................................. . -635 000 000
19753: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomää-
19754: räraha), vähennystä ............................................... . - 635 000 000
19755:
19756: 19. Eläkevakuutus (410) .................................................... . -450 000 000
19757: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista
19758: (arviomääräraha), vähennystä ..................................... . -15 000 000
19759: 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomää-
19760: räraha), vähennystä ............................................... . -15 000 000
19761: 60 .. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomää-
19762: räraha), vähennystä ............................................... . -420 000 000
19763:
19764: 20. Tapaturmavakuutus (410) .............................................. . 3 700 000
19765: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustan-
19766: nuksista (arviomääräraha), lisäystä ................................ . 3 700 000
19767:
19768: 21. Rintamaveteraanieläkkeet (410) ........................................ . -25 000 000
19769: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha), vähennys-
19770: tä ................................................................. . -15 000 000
19771: 53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (arviomääräraha), vähennystä ... . -10 000 000
19772:
19773: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot (410) .... . 95 000 000
19774: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha), lisäystä ............... . 95 000 000
19775:
19776: 29. Pakolaishuolto (410) ................................................... . 2 000 000
19777: 61. Pakolaishuolto (arviomääräraha), lisäystä ......................... . 2 000 000
19778:
19779: 30. Sosiaalihallitus (400) ................................................... . 210 000
19780: 25. Kansainvälinen yhteistyö, vähennystä ............................. . -90 000
19781: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 300 000
19782:
19783: 32. Kuntien järjestämät sosiaalipalvelut (420) .............................. . 200 700 000
19784: 30. Valtionosuus kunnille sosiaalipalvelujen käyttökustannuksiin (ar-
19785: viomääräraha), lisäystä ........................................... . 200 000 000
19786: 35. Valtionavustus kunnille eräisiin sosiaalihuollon kustannuksiin .... . 400 000
19787: 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaalipalvelujen eräisiin käyt-
19788: tökustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ........................ . 300 000
19789: 84 Pääluokka 33
19790:
19791: 33. Yksityisten yhteisöjen sosiaalipalvelut (420) ............................ . 20 000
19792: 51. Valtionavustus yksityisten sosiaalihuollon palvelujen tuottajien
19793: käyttökustannuksiin, lisäystä ...................................... . 20 000
19794:
19795: 34. Kuntien järjestämä raittiustyö ja alkoholitarkastus (420) ............... . 9 500 000
19796: 30. Valtionosuus kunnille raittiustyön ja alkoholitarkastuksen käyttö-
19797: kustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä .......................... . 8 700 000
19798: 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille raittiustyön ja alkoholitarkas-
19799: tuksen eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ..... 800 000
19800:
19801: 57. Lomatoiminta (420) .................................................... . 49 400 000
19802: 30. Valtionosuuden loppuerät kunnille maatalousyrittäjien lomituspal-
19803: velujen ja pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän hallintomenoihin
19804: (arviomääräraha), lisäystä ......................................... . 1 600 000
19805: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuk-
19806: siin (arviomääräraha), lisäystä .................................... . 45 000 000
19807: 42. Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuk-
19808: siin (arviomääräraha), lisäystä .................................... . 2 500 000
19809: 51. Valtionapu lomatoimintaan, lisäystä .............................. . 300 000
19810:
19811: 78. Kuntien järjestämä kansanterveystyö (470) ............................. . 117 230 000
19812: 30. Valtionosuus kunnille kansanterveystyön käyttökustannuksiin (ar-
19813: viomääräraha), lisäystä ........................................... . 100 000 000
19814: 31. Valtionosuus kunnille kansanterveystyön perustamiskustannuksiin
19815: (arviomääräraha), lisäystä ......................................... . 16 600 000
19816: 38. Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät kunnille kansan-
19817: terveystyön eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä 630 000
19818:
19819: 79. Kuntien järjestämä erikoissairaanhoito (480) ........................... . 240 500 000
19820: 30. Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon käyttökustannuksiin
19821: (arviomääräraha), lisäystä ......................................... . 200 000 000
19822: 31. Valtionosuus kunnille erikoissairaanhoidon perustamiskustannuk-
19823: siin (arviomääräraha), vähennystä ................................. . -30 000 000
19824: 32. Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaaloiden käyttökus-
19825: tannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ............................. . 59 000 000
19826: 33. Valtion maksuosuus yliopistollisten keskussairaaloiden kustannuk-
19827: siin (arviomääräraha), lisäystä .................................... . 7 000 000
19828: 34. Valtion korvaus erikoissairaanhoitolaitoksille mielentilatutkimus-
19829: potilaiden sekä valtion täydellisessä huollossa olevien potilaiden
19830: hoitoon (arviomääräraha), lisäystä ................................ . 2 000 000
19831: 38. Valtionosuuden ja valtion korvauksen loppuerät kunnille erikois-
19832: sairaanhoidon eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha), li-
19833: säystä ............................................................. . 2 500 000
19834:
19835: 92. Kansanterveyden edistäminen (470) .................................... . -26 509 000
19836: 50. Avustus yksityisille yhteisöille kansanterveystyön kustannuksiin
19837: (arviomääräraha), vähennystä ..................................... . -26 509 000
19838: Pääluokat 33 ja 34 85
19839:
19840: 93. Eräiden sosiaalipalvelujen avustaminen (420) ........................... . 45 689 613
19841: 50. Avustus yksityisille yhteisöille lasten ja nuorten huollon kustannuk-
19842: siin (arviomääräraha), lisäystä .................................... . 8 095 000
19843: 51. Avustus yksityisille yhteisöille vanhusten huollon kustannuksiin
19844: (arviomääräraha), vähennystä ..................................... . -21 707 387
19845: 52. Avustus yksityisille yhteisöille vammaisten huollon kustannuksiin
19846: (arviomääräraha), lisäystä ......................................... . 47 922 000
19847: 53. Avustus yksityisille yhteisöille raittiustyön ja päihdehuollon kus-
19848: tannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ............................. . 11 380 000
19849:
19850: 94. Lomanviettomahdollisuuksien edistäminen (420) ....................... . 2 083 000
19851: 50. Avustus yksityisille yhteisöille lomatoiminnan kustannuksiin (ar-
19852: viomääräraha), lisäystä ........................................... . 2 083 000
19853:
19854: 95. Suuronnettomuuksiin varautuminen (110) .............................. . -163 000
19855: 50. Avustus yksityisille yhteisöille suuronnettomuuksiin varautumisesta
19856: aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha), vähennystä .......... . - 163 000
19857:
19858: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot (400) ......... . 200 000
19859: 26. Osuus koulutus- ja tutkimuskeskuksen kustannuksiin ............. . 200 000
19860:
19861:
19862:
19863:
19864: Pääluokka 34
19865: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ................. . 77 596 200
19866: 01. Työministeriö (610) .................................................... . -53 800
19867: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), vähennystä ........................ . -53 800
19868:
19869: 06. Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto (620) ........................ . 8 000 000
19870: 29. Muut kulutusmenot, lisäystä ...................................... . 1 000 000
19871: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha), lisäystä ..................... . 7 000 000
19872:
19873: 30. Työvoimapalvelut (630) ................................................ . 8 000 000
19874: 64. Muuttoturva (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 8 000 000
19875:
19876: 50. Työllisyyden hoito (630) ................................................ . 84 000 000
19877: 02. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 15 000 000
19878: 30. Valtionosuus kunnille ja kuntainliitoille työttömyyden lieventämi-
19879: seen (arviomääräraha), lisäystä .................................... . 25 000 000
19880: 61. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha), vähen-
19881: nystä .............................................................. . -86 000 000
19882: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (arviomääräraha), lisäys-
19883: tä ................................................................. . 130 000 000
19884: 86 Pääluokat 34, 35 ja 36
19885:
19886: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot (610) ....................... . -22 350 000
19887: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha), lisäystä .......................... . 2 500 000
19888: 25. Siirtolaisuus- ja kansainväliset asiat (siirtomääräraha 2 v), lisäystä . 150 000
19889: 50. Palkkaturva (arviomääräraha), vähennystä ........................ . -25 000 000
19890:
19891:
19892:
19893:
19894: Pääluokka 35
19895: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA ........ . 785 935 000
19896: 15. Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö (520) ...................... . 114 545 000
19897: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (siirtomääräraha), lisäystä 114 545 000
19898:
19899: 25. Vesi- ja ympäristöhallinto (560) ........................................ . -650 000
19900: 29. Muut kulutusmenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 900 000
19901: 40. Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki (arviomäärära-
19902: ha), vähennystä ................................................... . -3 000 000
19903: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha), lisäystä ...................... . 600 000
19904: 77. Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (siirtomääräraha), lisäystä ...... . 850 000
19905:
19906: 30. Kaavoitus- ja rakennustoimi (530) ...................................... . 750 000
19907: 31. Valtionosuus rakennuskaavoitukseen, lisäystä ..................... . 750 000
19908:
19909: 45. Asuntotoimi (540) ...................................................... . 670 000 000
19910: 54. Asumistuki (arviomääräraha), lisäystä ............................ . 120 000 000
19911: 83. Asunto- ja perusparannuslainat, lisäystä .......................... . 550 000 000
19912:
19913: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot (510) ................. . 1 290 000
19914: 24. Kansainvälinen yhteistyö, lisäystä ................................. . 1 290 000
19915:
19916:
19917:
19918:
19919: Pääluokka 36
19920:
19921: 36. VALTIONVELKA ........................................ . 3 690 830 000
19922: 01. Kotimaisen velan korko (910) .......................................... . -156 000 000
19923: 90. Kotimaisen velan korko (arviomääräraha), vähennystä ............ . - 156 000 000
19924:
19925: 03. Ulkomaisen velan korko (910) .......................................... . -105 000 000
19926: 90. Ulkomaisen velan korko (arviomääräraha), vähennystä ........... . - 105 000 000
19927: Pääluokka 36 87
19928:
19929: 06. Valtionvelan kuoletukset (910) ......................•................... 3 930 000 000
19930: 90. Nettokuoletukset (arviomääräraha) ............................... . 3 930 000 000
19931:
19932: 09. Muut menot valtionvelasta (910) ....................................... . 21 830 000
19933: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha), lisäystä .. 21 830 000
19934:
19935: Lisäys menoihin: 5 790 001 813
19936:
19937:
19938: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
19939:
19940:
19941: Tasavallan Presidentti
19942: MAUNO KOIVISTO
19943:
19944:
19945:
19946:
19947: Ministeri Ulla Puolanne
19948: 1989 vp. - HE n:o 138
19949:
19950:
19951:
19952:
19953: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion liikelaitoksista anne-
19954: tun lain (627 /87) mukaisten liikelaitosten lainanottovaltuuksien
19955: lisäämisestä vuonna 1989
19956:
19957:
19958: Eduskunta on aikaisemmin oikeuttanut Val- keskus joutuu ottamaan lainaa rahoituslaitok-
19959: tion painatuskeskuksen ottamaan vuonna 1989 silta, on kasvanut arvioidusta 12 milj. markas-
19960: valtion liikelaitoksista annetun lain (627 /87) ta n. 20 milj. markkaan sekä valtiolta olevan
19961: 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua pitkäaikaista pitkäaikaisen 13 milj. markan lainan kuoletus-
19962: lainaa 19 milj. markan enimmäismäärään asti. ehtojen muutoksesta.
19963: Valtion painatuskeskuksen tilinpäätöksen
19964: vuodelta 1988 valmistuttua todettiin, että se jäi Edellä lausutun perusteella ehdotetaan,
19965: arvioitua aiemmalle tasolle. Tämän vuoksi
19966: myös aloittava tase 1.1.1989 muuttui siitä arvi-
19967: osta, joka oli pohjana kuluvaa vuotta koske- että Eduskunta oikeuttaisi vuonna
19968: valle hallituksen esitykselle painatuskeskuksen 1989 Valtion painotuskeskuksen otta-
19969: lainanottovaltuuksista. maan valtion liikelaitoksista annetun
19970: Edellä mainituista syistä Valtion painatus- lain (627 /87) 8 §:n 2 momentissa tar-
19971: keskuksen lainanottotarve on lisääntynyt aiem- koitettua pitkäaikaista lainaa 9 000 000
19972: min arvioidusta 19 milj. markasta 28 milj. markan määrään asti niiden 19 000 000
19973: markkaan vuonna 1989. Muutos johtuu siitä, markan määräisien pitkäaikaisten lai-
19974: että painatuskeskuksen pitkäaikainen velka nojen lisäksi, jotka Eduskunta on jo
19975: valtiolle on arvioitua pienempi ja lyhytaikainen aikaisemmin oikeuttanut painotuskes-
19976: velka, jonka maksamiseksi valtiolle painatus- kuksen ottamaan vuoden 1989 aikana.
19977:
19978: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
19979:
19980:
19981: Tasavallan Presidentti
19982: MAUNO KOIVISTO
19983:
19984:
19985:
19986:
19987: Ministeri Ulla Puolanne
19988:
19989:
19990:
19991:
19992: 391263L
19993: 1989 vp. - HE n:o 139
19994:
19995:
19996:
19997:
19998: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain
19999: 5 §:n muuttamisesta
20000:
20001:
20002:
20003:
20004: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20005:
20006: Esityksessä ehdotetaan valtion virkamiesla- lustehankintoihin osoitettavien määrärahojen
20007: kia muutettavaksi siten, että virkoja voitaisiin kanssa toimintamenomomentilla myönnettä-
20008: perustaa palkkauksiin käytettävissä olevien viksi määrärahoiksi kolmessa virastossa. Tä-
20009: määrärahojen rajoissa. Voimassa olevan sään- män vuoksi lakia on tarpeen muuttaa siten,
20010: nöksen mukaan virkoja voidaan perustaa tulo- että virkoja voitaisiin perustaa myös määrära-
20011: ja menoarviossa palkkauksiin osoitettujen hoilla, jotka ovat henkilöstön palkkauksien
20012: määrärahojen rajoissa. Virkoja ei siten nykyi- lisäksi käytettävissä muihin tarkoituksiin.
20013: sin ole katsottu voitavan perustaa muilla kuin Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
20014: yksinomaan palkkauksiin osoitetuilla määrära- maan vuoden 1990 alusta. Lakiehdotus liittyy
20015: hoilla. Nämä määrärahat on tarkoitus vuonna valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1990 ja
20016: 1990 yhdistää muihin kulutusmenoihin ja ka- on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
20017:
20018:
20019:
20020:
20021: PERUSTELUT
20022:
20023: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut ja menoarvion luvuissa yhdistää momentit 01.
20024: muutokset Palkkaukset, 29. Muut kulutusmenot ja 70.
20025: Kaluston hankinta momentiksi 21. Toiminta-
20026: Valtion virkamieslain (755/86) 5 §:n 1 mo- menot. Toimintamenomomentin perusteluissa
20027: mentin mukaan virkoja voidaan perustaa tulo- päätetään henkilötyövuosien enimmäismääräs-
20028: ja menoarviossa palkkauksiin osoitettujen tä. Momentin perusteluihin sisältyy myös käyt-
20029: määrärahojen rajoissa. Säännöstä koskevissa tösuunnitelma, jossa arvioidaan, miten myön-
20030: hallituksen esityksen perusteluissa (hall.es. nettävä määräraha jakaantuu palkkauksiin,
20031: 238/1984 vp.) todetaan, että virkojen perus- muihin toimintamenoihin ja kalustohankintoi-
20032: tamiseen tarvittavat varat on osoitettava ni- hin. Tie- ja vesirakennuslaitosta koskevaan
20033: menomaan palkkauksiin. Tarkoituksena oli si- lukuun on tarkoitus sisällyttää kolme toiminta-
20034: ten, ettei myös muihin tarkoituksiin kuin hen- menomomenttia eri tehtäväkokonaisuuksia
20035: kilöstön palkkauksiin osoitettuja määrärahoja varten. Kokeilua on tarkoitus jatkaa ja laajen-
20036: voitaisi käyttää virkojen perustamiseen. taa seuraavina vuosina.
20037: Virkoja on edellä mainitun säännöksen no- Toimintamenomomentilla osoitetaan määrä-
20038: jalla perustettu vain momenttien 01. Palkkauk- rahoja myös muihin tarkoituksiin kuin palk-
20039: set määrärahoilla. Vuoden 1990 alusta lukien kauksiin. Siten momentin määrärahoja ei voi-
20040: on kokeiluluonteisesti tarkoitus tullilaitosta ja massa olevan valtion virkamieslain 5 §:n 1
20041: patentti- ja rekisterihallitusta koskevissa tulo- momentin mukaan voitaisi käyttää virkojen
20042:
20043: 391065V
20044: 2 1989 vp. - HE n:o 139
20045:
20046: perustamiseen. Säännös on myös estänyt virko- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
20047: jen perustamisen muilta kuin varsinaiselta tukset
20048: palkkausmomentilta palkatulle työsopimussuh-
20049: teiselle henkilöstölle palvelussuhteen lajin Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia.
20050: muuttamisen yhteydessä.
20051: Edellä esitetyistä syistä valtion virkamieslain 3. Voimaantulo
20052: 5 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi
20053: siten, että virkoja voitaisiin perustaa palkkauk- Ehdotettu laki liittyy hallituksen esitykseen
20054: siin käytettävissä olevien määrärahojen rajois- valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioksi.
20055: sa. Tulo- ja menoarvioesityksen perusteluissa Laki ehdotetaan siten tulevaksi voimaan 1
20056: olisi nykyiseen tapaan ilmoitettava perustetta- päivänä tammikuuta 1990.
20057: vien päätoimisten virkojen lukumäärä ja pää-
20058: asiallinen tehtäväalue sekä virkakohtaisesti eri- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
20059: teltävä lain 5 §:n 2 momentissa säädetyt virat. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
20060:
20061:
20062:
20063: Laki
20064: valtion virkamieslain 5 §:n muuttamisesta
20065:
20066: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä lokakuuta 1986 annetun valtion
20067: virkamieslain (755/86) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
20068:
20069: 5§
20070: Virkoja voidaan perustaa palkkauksiin käy- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
20071: tettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Val- kuuta 1990.
20072: tion tulo- ja menoarviosta annetun lain (423/ Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
20073: 88) 8 §:ssä tarkoitetuissa tulo- ja menoarvioesi- ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin
20074: tyksen perusteluissa on ilmoitettava sellaisten toimenpiteisiin.
20075: perustettavien päätoimisten virkojen lukumää-
20076: rä ja pääasiallinen tehtävä-alue, joita ei ole 2
20077: momentin nojalla eriteltävä tulo- ja menoar-
20078: viossa.
20079:
20080:
20081:
20082:
20083: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
20084:
20085:
20086: Tasavallan Presidentti
20087: MAUNO KOIVISTO
20088:
20089:
20090:
20091:
20092: Ministeri Ulla Puolanne
20093: 1989 vp. - HE n:o 139 3
20094:
20095: Liite
20096:
20097:
20098:
20099: Laki
20100: valtion virkamieslain 5 §:n muuttamisesta
20101:
20102: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä lokakuuta 1986 annetun valtion
20103: virkamieslain (755/86) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
20104:
20105: Voimassa oleva laki Ehdotus
20106:
20107: 5§
20108: Virkoja voidaan perustaa tulo- ja menoar- Virkoja voidaan perustaa palkkauksiin käy-
20109: viossa palkkauksiin osoitettujen määrärahojen tettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Val-
20110: rajoissa. Tulo- ja menoarvioesityksen perus- tion tulo- ja menoarviosta annetun lain (423/
20111: teluissa on ilmoitettava sellaisten perustettavien 88) 8 § :ssä tarkoitetuissa tulo- ja menoarvioesi-
20112: päätoimisten virkojen lukumäärä ja pääasial- tyksen perusteluissa on ilmoitettava sellaisten
20113: linen tehtäväalue, joita ei ole 2 momentin perustettavien päätoimisten virkojen lukumää-
20114: nojalla eriteltävä tulo- ja menoarviossa. rä ja pääasiallinen tehtävä-alue, joita ei ole 2
20115: momentin nojalla eriteltävä tulo- ja menoar-
20116: viossa.
20117:
20118:
20119: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
20120: kuuta 1990.
20121: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
20122: ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin
20123: toimenpiteisiin.
20124: 1989 vp. - HE n:o 140
20125:
20126:
20127:
20128:
20129: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteilijaprofessorin
20130: viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain 3 §:n muut-
20131: tamisesta
20132:
20133:
20134:
20135:
20136: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20137:
20138: Esityksessä ehdotetaan, että taiteilijaprofes- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
20139: sorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
20140: annetun lain mukaan taiteenharjoittajille vuo- sen yhteydessä.
20141: sittain myönnettävien valtion taiteilija-apura-
20142: hojen lukumäärää lisättäisiin kolmella apura- Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
20143: halla. maan vuoden 1990 alusta.
20144:
20145:
20146:
20147:
20148: PERUSTELUT
20149:
20150: 1. Nykyinen tilanne 2. Ehdotetut muutokset
20151:
20152: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- Hallituksen käsityksen mukaan taiteenhar-
20153: lija-apurahoista annetun lain 3 §:n 1 momentin joittajien työskentelyedellytyksiä tulee edelleen
20154: (1178/88) nojalla taiteenharjoittajille jaetaan parantaa lisäämällä taiteilija-apurahojen luku-
20155: työskentelyn ja opintojen tukemiseksi eri tai- määrää. Yksivuotisia apurahoja jaettaessa tuli-
20156: teen aloilla vuosittain 110 yksivuotista, 41 kol- si entistä enemmän kiinnittää huomiota nuor-
20157: mivuotista ja 21 viisivuotista valtion taiteilija- ten juuri opintonsa päättäneiden taiteilijoiden
20158: apurahaa sekä sellaisten taiteenharjoittajien, mahdollisuuksiin saada tukea taiteellisen uran
20159: joilla ei ole taiteelliseen toimintaan liittyvää luomiseen.
20160: virka- tai työsuhdetta, työskentelyedellytysten
20161: turvaamiseksi 10 viisitoistavuotista valtion tai-
20162: teilija-apurahaa.
20163: Vuonna 1989 on maksettavana 110 yksivuo- Hallitus ehdottaa, että tässä vaiheessa lisät-
20164: tista, 123 kolmivuotista, 97 viisivuotista ja 80 täisiin yksivuotisten apurahojen lukumäärää
20165: viisitoistavuotista valtion taiteilija-apurahaa eli kahdella apurahalla. Lisäksi ehdotetaan, että
20166: yhteensä 410 apurahaa. Viisitoistavuotisia apu- viisivuotisten apurahojen lukumäärää lisättäi-
20167: rahoja jaettiin ensimmäisen kerran vuonna siin yhdellä apurahalla. Apurahojen lisääminen
20168: 1982. Kun vuosittain jaetaan 10 uutta viisitois- ehdotetuna määrällä tekisi mahdolliseksi jakaa
20169: tavuotista apurahaa, näitä apurahoja on vuo- vuosittain 112 yksivuotista, 41 kolmivuotista,
20170: desta 1996 lähtien maksettavana kaikkiaan 22 viisivuotista ja 10 viisitoistavuotista apura-
20171: 150. haa eli yhteensä 185 apurahaa.
20172: 391057M
20173: 2 1989 vp. HE n:o 140
20174:
20175: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- 4. Voimaantulo
20176: tukset
20177: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä-
20178: Apurahojen lukumäärän lisääminen ehdote- nä tammikuuta 1990.
20179: tuna määrällä merkitsisi valtion menojen li- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
20180: säystä yksivuotisten apurahojen osalta vuosit- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
20181: tain 120 000 markkaa sekä viisivuotisten apu- sen yhteydessä.
20182: rahojen osalta ensimmäisenä vuonna 60 000
20183: markkaa ja viidentenä vuonna, jolloin makset-
20184: tavien viisivuotisten apurahojen lukumäärä oli- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
20185: si suurimmillaan, 300 000 markkaa. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
20186:
20187:
20188:
20189:
20190: Laki
20191: taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain 3 §:n muuttamisesta
20192:
20193: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-
20194: apurahoista 28 päivänä marraskuuta 1969 annetun lain 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23
20195: päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1178/88), näin kuuluvaksi:
20196:
20197: 3§ vuotista valtion taiteilija-apurahaa. Lisäksi va-
20198: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit- rataan vähintään 50 valtion taiteilija-apurahan
20199: tain määräraha, josta jaetaan, sen mukaan suuruinen määräraha jaettavaksi kohdeapura-
20200: kuin asetuksella säädetään, taiteenharjoittajien hoina tiettyjen työsuunnitelmien toteuttamista
20201: työskentelyn ja opintojen tukemiseksi eri tai- varten.
20202: teen aloilla 112 yksivuotista, 41 kolmivuotista
20203: ja 22 viisivuotista valtion taiteilija-apurahaa
20204: sekä taiteenharjoittajien työskentelyedellytys- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
20205: ten turvaamiseksi 10 pitkäaikaista, viisitoista- kuuta 1990.
20206:
20207:
20208: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
20209:
20210:
20211: Tasavallan Presidentti
20212: MAUNO KOIVISTO
20213:
20214:
20215:
20216:
20217: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
20218: 1989 vp. - HE n:o 141
20219:
20220:
20221:
20222:
20223: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eläinten lääkitsemisestä
20224:
20225:
20226:
20227:
20228: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20229:
20230: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki käytetyn lääkkeen varoajan kuluessa. Sekä
20231: eläinten lääkitsemisestä. eläinlääkäri että eläimen omistaja ja haltija
20232: Esityksen tavoitteena on suojata eläimistä olisivat velvollisia antamaan tietoja lääkitsemi-
20233: saatavien elintarvikkeiden käyttäjää sellaisilta sestä. Laki sisältäisi myös säännöksen lääkkei-
20234: terveyshaitoilta, jotka voivat aiheutua eläinten den ja muiden eläinten käsittelyyn käytettävien
20235: lääkitsemisestä. Tavoitteena on myös estää ja aineiden käytön valvonnasta. Esityksen mu-
20236: vähentää eläinten lääkitsemisestä sekä ihmisille kaan voitaisiin asetuksella antaa tarkempia
20237: että eläimille mahdollisesti aiheutuvia välittö- säännöksiä lääkkeiden sekä muiden eläinten
20238: miä haittoja. käsittelyyn käytettävien aineiden käyttötavas-
20239: Laissa säädettäisiin lääkkeen tai muun eläin- ta, eläinten merkitsemisestä sekä tietojen anta-
20240: ten käsittelyyn käytettävän aineen käytön ra- misesta lääkitsemisestä.
20241: joittamisesta sekä käyttötavasta.
20242: Elintarviketuotantoon käytettävä eläin olisi Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
20243: lain mukaan voitava tunnistaa lääkitykseen päivänä tammikuuta 1991.
20244:
20245:
20246:
20247:
20248: YLEISPERUSTELUT
20249:
20250:
20251: 1. Esityksen yhteiskunnallinen Ihmisen terveyden kannalta yleiseksi ongel-
20252: merkitys maksi ovat muodostuneet haitallisesti vaikutta-
20253: vat vieraat aineet sekä ympäristössä että elin-
20254: tarvikkeissa. Juuri lääkejäämät muodostavat
20255: 1.1. Tavoitteet
20256: merkittävän osan eläimistä saatavien elintar-
20257: vikkeiden vieraista aineista. Lääkkeistä aiheu-
20258: Eläinten lääkitsemistä koskevan lain perus- tuvien jäämien esiintymistä on torjuttu nykyi-
20259: tavoitteena on lainsäädännöllisin keinoin suo- sin asettamalla varoaikoja, joiden kuluessa ei
20260: jata eläimistä saatavien elintarvikkeiden käyt- saa lääkittyä eläintä tai siitä saatavaa tuotetta
20261: täjää eläinten lääkitsemisestä aiheutuviita ter- luovuttaa ihmisravinnoksi. Lain tavoitteena on
20262: veyshaitoilta sekä vähentää ja ehkäistä lääkit- tehostaa lääkejäämien torjuntaa kohdistamalla
20263: semisestä eläimille syntyviä haittoja. Tarkoi- valvontaa siihen tapahtumaan, jonka seurauk-
20264: tuksena on myös torjua ihmisille eläinten lää- sena lääkejäämiä kertyy ravintona käytettäviin
20265: kitsemisestä aiheutuvia välittömiä haittoja. eläinkudoksiin ja eläimistä saataviin tuottei-
20266: Eläinten käsittelyyn käytettävät aineet voivat siin.
20267: aiheuttaa haittaa sekä itse eläimelle että käsit- Eläinten kasvuun ja muuhun tuotantoon
20268: telyä suorittavalle henkilölle. Tällaisia haittoja sekä eläinten kehitysnopeuteen voidaan vaikut-
20269: ei ole mahdollista riittävästi vähentää tai estää taa useilla luonnollisilla ja synteettisillä aineil-
20270: nykyisen lainsäädännön perusteella. Lain ta- la. Osa näistä aineista viipyy kudoksissa varsin
20271: voitteena onkin luoda siihen mahdollisuus. pitkän ajan muodostaen jäämiä elintarvikkei-
20272: 390444V
20273: 2 1989 vp. - HE n:o 141
20274:
20275: siin. Eräät näistä aineista ovat kuitenkin sellai- Eläimen omistajan tai haltijan tulisi aina
20276: sia, jotka joko poistuvat elimistöstä nopeasti voida tietää, milloin hänen hallussaan olevaa
20277: tai hajoavat siellä lyhyen ajan kuluessa. Ne elintarviketuotantoon käytettävää eläintä on
20278: eivät siten aiheuta vaaraa ihmiselle elintarvik- käsitelty lääkkeellä, jolle on määrätty varoaika
20279: keen välityksellä. Lain päämääränä on tehdä ja kuinka kauan varoaika kestää. Tällaisen
20280: mahdolliseksi myös tämänkaltaisten aineiden tiedonsaannin varmistamiseksi on esityksessä
20281: käytön kieltäminen, rajoittaminen ja valvonta, säännökset tietojen antamisesta lääkitsemises-
20282: koska niiden käyttöä voidaan pitää eettisesti tä.
20283: arveluttavana. Eräiden lääkkeiden käyttöä ei voida valvoa
20284: ottamalla jälkikäteen näytteitä eläinten kudok-
20285: sista elintarviketarkastuksen yhteydessä. Ku-
20286: 1.2. Keinot dosnäytteistä ei myöskään voida aina todeta
20287: eläinten käsittelyyn käytettävien joidenkin
20288: muiden aineiden kuin lääkkeiden käyttämistä.
20289: Merkittävin keino eläinten lääkitsemisestä
20290: Jälkikäteisvalvonta on usein hyvin kallista, ja
20291: aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi on mah-
20292: eräissä tapauksissa se on hyödytöntä, koska
20293: dollisuus rajoittaa lääkitsemiseen käytettävien
20294: lääkitsemiseen käytetty aine on voinut hajota
20295: aineiden käyttöä. Maa- ja metsätalousministe-
20296: tai erittyä kudoksista ennen näytteen ottamis-
20297: riö voisi kieltää aineen käytön lääkitsemiseen
20298: ta. Tästä syystä ehdotetaan säädettäväksi mää-
20299: tai rajoittaa sitä. Kielto voitaisiin ulottaa kos- rätyille viranomaisille mahdollisuus ottaa näyt-
20300: kemaan määrättyä eläinlajia kuten esimerkiksi
20301: teitä myös elävistä eläimistä, jolloin valvonta
20302: nautaeläimiä. Se voisi koskea myös eläinryh-
20303: muodostuisi tehokkaaksi ja mahdolliseksi suo-
20304: miä, jolloin määrätyn aineen käyttö esimerkik-
20305: rittaa. Valvonnan onnistumiselle on välttämä-
20306: si tuotantoeläinten lääkitsemiseen voitaisiin
20307: töntä saada tietoja ja myös käytännöllistä apua
20308: kieltää. Kiellon perusteena voisi olla lääkitse-
20309: eläimen omistajalta tai haltijalta. Esityksen
20310: misestä aiheutuva merkittävä haitta joko eläi-
20311: valvontasäännös turvaisi tämän tietojen- ja
20312: mistä saatavien elintarvikkeiden käyttäjille
20313: avunsaantimahdollisuuden.
20314: taikka eläimille. Perusteena voisi olla myös
20315: aineen käytöstä johtuva este eläimistä saata-
20316: vien elintarvikkeiden viennille. Lain nojalla
20317: 2. Nykyinen tilanne ja asian
20318: voitaisiin kieltää myös sellaisten aineiden käyt-
20319: valmistelu
20320: tö, joiden avulla voitaisiin keinotekoisesti nos-
20321: taa eläinten tuotantokykyä tai vaikuttaa muu- 2.1. Nykyinen tilanne
20322: toin niiden kehitykseen.
20323: Asetuksella voitaisiin säätää lääkkeen tai Suomessa ei ole varsinaisesti eläinten lääkit-
20324: muun eläimen käsittelyyn käytettävän aineen semistä koskevaa lakia. Muussa lainsäädännös-
20325: antotavasta sekä annostelusta. Tavoitteena oli- sä on kuitenkin runsaasti säännöksiä, jotka
20326: si se, ettei lääkitsemiseen käytettävien aineiden liittyvät läheisesti käsiteltävään lakiehdotuk-
20327: käytöstä saisi syntyä enemmän haittaa kuin seen.
20328: niiden käyttämisestä aiheutuu pyrittäessä par-
20329: haaseen mahdolliseen hoitotulokseen. Lihan-
20330: tarkastuksen tehostamiseksi ja helpottamiseksi 2.1.1. Lainsäädäntö
20331: voitaisiin asetuksella myös säätää elintarvike-
20332: tuotantoeläimiä koskeva eläinlajikohtainen en- Lääkelaki
20333: sisijainen ruiskeiden antamiskohta.
20334: Esityksen mukaan elintarviketuotantoon Lääkelain (395/87) tarkoituksena on ylläpi-
20335: käytettävät eläimet olisi merkittävä tunnista- tää ja edistää lääkkeiden ja niiden käytön
20336: mista varten lääkkeen antamisen yhteydessä. turvallisuutta sekä varmistaa lääkkeiden asian-
20337: Myös muunlainen tunnistamismenettely olisi mukainen valmistus ja saatavuus maassa. Siinä
20338: mahdollinen. Eläin olisi voitava tunnistaa aina- määritellään myös se, mitä lääkkeellä tarkoite-
20339: kin sen ajan, jonka käytetyn lääkkeen varoaika taan. Lain 3 §:n mukaan lääkkeellä tarkoite-
20340: kestää. Näin olisi mahdollista käytännön toi- taan valmistetta tai ainetta, jonka tarkoitukse-
20341: minnassa estää ennakolta varoaikasäännösten na on sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä paran-
20342: rikkominen ja helpottaa niiden noudattamista. taa, lievittää tai ehkäistä sairautta tahi sen
20343: 1989 vp. - HE n:o 141 3
20344:
20345: oireita ihmisessä taikka eläimessä. Lääkkeeksi Lihantarkastuslaki
20346: katsotaan myös ihmisen tai eläimen terveyden-
20347: tilan tai sairauden syyn selvittämiseksi sisäisesti Lihan kuluttajan ja muun käyttäjän suojaa-
20348: tai ulkoisesti käytettävä edellä tarkoitettu val- miseksi terveydellisiltä haitailta ja taloudellisel-
20349: miste tai aine. ta vahingolta suoritetaan ihmisravinnoksi tar-
20350: koitetun lihan tarkastus sen mukaan kuin li-
20351: Määritelmän perusteella eläinten rokotteet, hantarkastuslaissa (160/60) säädetään. Lain
20352: seerumit ja muut vastaavat aineet ovat lääkkei- mukaan koko valtakunnassa on voimassa li-
20353: tä. Lääkkeinä ei kuitenkaan voida määritel- hantarkastuspakko. Se sisältää kiellon säilyt-
20354: mään perustuen pitää sellaisia eläinten lääkitse- tää, varastoida, pitää kaupan, myydä ja käyt-
20355: miseen käytettäviä aineita, joiden tarkoitukse- tää ihmisravinnoksi tarkoitettujen lihavalmis-
20356: na on vaikuttaa eläimen tuotantoon tai kehi- teiden valmistukseen lihaa, jota ei ole lain
20357: tykseen. Näistä aineista voi lääkintöhallitus mukaisesti tarkastettu ja hyväksytty. Lihantar-
20358: lääkelain 6 §:n nojalla tarvittaessa päättää, kastusmääräysten mukaan sellaisen eläimen ru-
20359: onko niitä pidettävä lääkkeenä. ho, jossa on todettu antibiootteja tai kemote-
20360: Lain 21 §:ssä on säädetty myyntiluvan edel- rapeutteja, hylätään ihmisravinnoksi kelpaa-
20361: lytyksistä. Siten lääkevalmistetta saa väestölle mattomana.
20362: myydä tai muutoin kulutukseen luovuttaa lää-
20363: kintöhallituksen luvalla. Lääkintöhallitus an-
20364: taa siis myyntiluvan myös eläinlääkkeille. Maidontarkastuslaki
20365: Eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetus-
20366: sa laissa (409/85) on kuitenkin säädetty eläin- Maidontarkastuslain (558/ 46) yleiset tavoit-
20367: lääkärintoimen harjoittajalle oikeus määrätä teet ovat samat kuin lihantarkastuslainkin.
20368: apteekista eläinlääkinnöllistä tai eläinlääketie- Tarkastuksella pyritään suojaamaan kuluttajaa
20369: teellistä tarkoitusta varten lääkkeitä noudat- ja muuta käyttäjää sekä terveydellisiltä haitail-
20370: taen, mitä siitä on erikseen säädetty tai määrät- ta että taloudellisilta vahingoilta. Lain mukaan
20371: ty. Näin eläinlääkäreillä on mahdollisuus käyt- maa- ja metsätalousministeriö antaa määräyk-
20372: tää, luovuttaa ja määrätä myös sellaisia lääk- set siitä, miten maidontarkastus ja siihen kuu-
20373: keitä, joita ei varsinaisesti ole myyntilupame- luva hygieeninen valvonta toimitetaan sekä
20374: nettelyssä hyväksytty eläinlääkkeiksi. minkä perusteiden mukaan tarkastustuloksia
20375: arvostellaan. Maa- ja metsätalousministeriön
20376: Lääkelain 38 §:n 2 momentti sisältää sään- päätöksessä maidontarkastuksesta (300175)
20377: nöksen, jonka mukaan eläinlääkärin oikeudes- määrätään, että lehmiä on hoidettava tilalla
20378: ta luovuttaa lääkkeitä eläinlääkintää varten niin, ettei maito tule ihmisravinnoksi kelpaa-
20379: säädetään asetuksella. Eläinlääkärin oikeudes- mattomaksi tai sopimaHornaksi taikka saa
20380: ta luovuttaa lääkkeitä eläinlääkintää varten muita haitallisia ominaisuuksia. Edelleen pää-
20381: annettu asetus (1135/87) säätää eläinlääkärille töksessä määrätään, että eläinten ulkoinen lää-
20382: oikeuden myydä tai muutoin luovuttaa aptee- kitseminen ja tuhoeläintorjunta on suoritettava
20383: kista tai lääketukkukaupasta hankkimiaan siten, ettei lääkettä tai torjunta-ainetta pääse
20384: lääkkeitä eläinlääkintää varten. Luovutusoi- maitoon. Päätöksessä on määrätty myös raja,
20385: keutta ei ole rajattu koskemaan vain eläinlääk- jota suurempi mikrobilääkejäämän estovaiku-
20386: keenä myyntiluvan saaneita aineita. Asetuksen tus ei saa olla maidosta, kermasta ja kuoritusta
20387: mukaan maa- ja metsätalousministeriön eläin- maidosta otetuissa näytteissä. Estovaikutuksen
20388: lääkintöosasto voi yleisesti rajoittaa sellaisen suuruus on riippuvainen maidon sisältämistä
20389: lääkkeen luovutusta eläimen omistajalle tai bakteereiden kasvua estävistä aineista.
20390: haltijalle, josta voi aiheutua merkittävää ter-
20391: veyden vaaraa tai terveyshaittaa eläimelle tai
20392: ihmiselle taikka muuta huomattavaa haittaa. Elintarvikelaki
20393: Tämä säännös koskee siis vain lääkkeen luo-
20394: vuttamisen rajoittamismahdollisuutta. Se ei Elintarvikelain (526/41) nojalla on annettu
20395: ulotu koskemaan lääkkeen käyttöä eikä mää- asetus lääkityistä eläimistä saaduista elintarvik-
20396: räämistä. Maa- ja metsätalousministeriö antaa keista (925/86). Se koskee sekä itse elintarvik-
20397: myös tarkempia määräyksiä ja ohjeita lääk- keita että lääkitykseen liittyviä varoaikoja. Sii-
20398: keen luovutuksesta eläinlääkintää varten. nä on annettu varoajat maidolle, Iihalie sekä
20399: 4 1989 vp. - HE n:o 141
20400:
20401: elimille ja verelle. Varoajat on annettu myös on tällä hetkellä sekä mikrobeihin ja loisiin
20402: kananmunille ja kalalle. Asetuksen säännökset vaikuttavia aineita että 1 luokan myrkkyjä.
20403: koskevat nimenomaan mikrobilääkehoidon jäl- Niiden käytölle on kuitenkin asetettu tarkat
20404: keen noudatettavia varoaikoja. Lääkintöhalli- ehdot, jotka sisältävät myös ainekohtaiset va-
20405: tus voi kuitenkin antaa mikrobilääkkeille ase- roajat. Rehuasetuksessa (379/86) kielletään ai-
20406: tuksessa mainituista varoajoista poikkeavia va- neiden tai valmisteiden hyväksyminen rehun
20407: roaikoja tai varoaikoja myös muille lääkkeille. lisäaineeksi, jos niiden käytöstä saattaisi aiheu-
20408: Asetuksessa on määritelty ne perusteet, joiden tua terveydellistä vaaraa ihmisille tai eläimille
20409: mukaan lääkitystä eläimestä saadun tuotteen taikka haittaa näiden lääkehoidolle. Hormo-
20410: kelvollisuus elintarvikkeeksi määräytyy. Itse nien hyväksyminen rehun lisäaineeksi on ase-
20411: hylkäämisen perusteet lihan ja maidon osalta tuksessa kielletty.
20412: on määrätty lihantarkastuslain ja maidontar-
20413: kastuslain nojalla.
20414: Eläinsuojelulaki
20415:
20416: Eläintautilaki Eläinsuojelulain (91171) 2 §:ssä on kielletty
20417: tarpeeton kivun ja tuskan tuottaminen eläimel-
20418: Eläintautilain (55/80) tarkoituksena on luo- le. Säännöstä on tarkennettu eläinsuojeluase-
20419: da mahdollisuudet eläintautien vastustamiseen tuksen (333171) 1 §:ssä. Lääkitykseen liittyvät
20420: ja ennakolta ehkäisemiseen. Lain 11 §:n mu- eläimiin kohdistuvat ongelmat eivät suoranai-
20421: kaan eläimille käytettävien rokotteiden, seeru- sesti ainakaan kaikilta osin kuulu eläinsuojelu-
20422: meiden ja niihin verrattavien valmisteiden tulee säännösten piiriin. Laki kieltää kuitenkin eläi-
20423: olla maa- ja metsätalousministeriön eläinlää- men suorituskyvyn keinotekoisen kohottami-
20424: kintöosaston hyväksymiä. Niiden myynti ja sen, alentamisen tai ylläpitämisen lääkkeillä
20425: käyttö on sallittu vain eläinlääkintöosaston taikka muilla vastaavilla aineilla tai valmisteil-
20426: luvalla. la.
20427:
20428:
20429: Rehulaki 2.1.2. }(äytäntö
20430:
20431: Rehulain (376/86) 2 §:ssä määritellään se, Koska eläinten lääkitsemisestä ei ole erityistä
20432: mitä rehun lisäaineella tarkoitetaan. Rehun lainsäädäntöä, ei ole voitu antaa määräyksiä
20433: lisäaineita ovat säännöksen mukaan aineet ja lääkkeiden tai muiden vastaavien aineiden käy-
20434: valmisteet, joita käytetään eläinten ruokintaan tön rajoittamisesta eikä niiden käyttötavasta.
20435: rehun lisänä. Niiden käytön pääasiallisena tar- Eläinten merkitsemisestä lääkitsemisen yhtey-
20436: koituksena on muun muassa eläinten kasvun ja dessä ja tietojen antamisesta lääkitsemisestä ei
20437: tuotannon edistäminen tai hyvän ravitsemus- myöskään ole sitovia määräyksiä. Lihan ja
20438: ja terveydentilan ylläpitäminen taikka muusta lihavalmisteiden viennille ostajamaiden toimes-
20439: kuin sairaudesta aiheutuvien häiriötilojen eh- ta asetetut ehdot on pyritty toteuttamaan jää-
20440: käisy. mien osalta siten, että on suoritettu lukuisia
20441: Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy sel- laboratoriotutkimuksia eläinkudoksista ja eläi-
20442: laiset rehun lisäaineet, joita saa tuoda maahan, mistä otetuista näytteistä.
20443: pitää myytävänä tai lisätä myytävänä pidettä-
20444: viin rehuihin tai rehuseoksiin. Hyväksytyt re-
20445: hun lisäaineet merkitään ministeriön pitämään 2.1.3. Säädökset muissa maissa
20446: luetteloon. Maa- ja metsätalousministeriön
20447: eläinlääkintöosastolla ja Valtion maatalous- Ruotsissa ja Norjassa ei ole täysin esitystä
20448: kemian laitoksella on oikeus myöntää lupa vastaavaa lainsäädäntöä. Ruotsissa on kuiten-
20449: sellaisten lisäaineiden myyntiin, joita ei ole kin käytössä varsin laaja tiedonantojärjestel-
20450: merkitty luetteloon. Lupa voidaan kuitenkin mä. Eläinlääkärin on annettava eläimen omis-
20451: myöntää enintään kahdeksi vuodeksi. tajalle todistus (behandlingsbevis) silloin, kun
20452: Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa re- hän on käyttänyt elintarviketuotantoeläimen
20453: hun lisäaineita koskevia käyttöohjeita sekä hoitamiseen sellaisia lääkkeitä, joille on mää-
20454: käytön rajoituksia. Rehun lisäaineluettelossa rätty varoaika tai varoaikaa on suositeltu.
20455: 1989 vp. - HE n:o 141 5
20456:
20457: Todistukseen on merkittävä varoajan lisäksi 2.2. Asian valmisteluvaiheet ja aineisto
20458: se, mitä lääkettä on käytetty ja mihin kohtaan
20459: se on ruiskutettu. Jos eläimen omistaja lähet- 2.2.1. Asian valmistelu
20460: tää eläimen teurastettavaksi varoajan kuluessa,
20461: on hänen ohjeiden mukaan annettava vastaan- Maa- ja metsätalousministeriö asetti 29 päi-
20462: ottajalle ne tiedot, jotka käyvät ilmi eläinlää- vänä toukokuuta 1987 työryhmän, jonka teh-
20463: kärin antamasta todistuksesta. tävänä oli laatia ehdotus eläinten lääkitystä
20464: koskevaksi laiksi.
20465: Tanskassa on eläinlääkintätointa koskevan Työryhmä jätti väliraporttinsa maa- ja met-
20466: lain perusteella määrätty tarkoin ihonalaisesti sätalousministeriölle 30 päivänä joulukuuta
20467: tai lihaksensisäisesti annettavien mikrobilääk- 1987. Työryhmän lopullinen ehdotus valmistui
20468: keiden injektiopaikka. Lisäksi on eläinlääkäril- 31 päivänä lokakuuta 1988.
20469: le määrätty velvollisuus tiedottaa eläimen
20470: omistajalle käyttämistään lääkkeistä. Tanskas-
20471: sa on myös rajoitettu lääkkeiden käyttöä hyö- 2.2.2. Lausunnonantajat
20472: tyeläimille. Siten eläinlääkintöviranomainen
20473: (veterinärdirektoratet) antaa luvan tiettyjen ai- Lakiehdotusta valmistelleen työryhmän
20474: neiden käyttöön eläinlääkinnässä tapauskoh- muistiosta on hankittu lausunto kauppa- ja
20475: taisesti. Eräitä määräyksessä lueteitoja aineita teollisuusministeriöltä, lääkintöhallitukselta,
20476: saa käyttää vain eläinlääkäri, ja lääkkeen re- Eläinlääketieteelliseltä korkeakoululta, Valtion
20477: huun tai juomaveteen sekoittamista on rajoi- maatalouskemian laitokselta, Suomen Eläin-
20478: tettu. lääkäriliitolta, Elintarviketeollisuusliitolta,
20479: Maataloustuottajain Keskusliitolta, Svenska
20480: USA:ssa on kielletty eräiden lääkkeiden lantbruksproducenternas centralförbundilta,
20481: käyttäminen elintarviketuotantoeläimien hoi- Kansanterveyslaitokselta, Paliskuntain Yhdis-
20482: toon. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi klo- tykseltä, Suomen Mehiläishoitajain liitolta,
20483: ramfenikoli ja dietylstilbestroli (DES). Kloram- Kotitalous- ja kuluttajaneuvottelukunnalta,
20484: fenikoli on tehokas mikrobilääke, joka saattaa Suomen Kuluttajaliitolta ja lääninhallituksilta.
20485: kuitenkin elintarvikkeissa esiintyessään vaikut- Kaikissa lausunnoissa on hyväksytty ehdo-
20486: taa aplastisen anemian syntyyn ihmisellä. DES tettujen määräysten tarpeellisuus. Kuitenkin
20487: puolestaan on synteettinen, estrogeeninen hor- erityisesti Maataloustuottajain Keskusliitto on
20488: moni, jonka on todettu olevan yhteydessä ih- esittänyt vaihtoehtoisia menettelytapoja yhden
20489: misen syövän syntyyn. Mainittujen lääkkeiden yhtenäisen lain säätämiselle. Annetuissa lau-
20490: jäämiä ei vientilihassa saa esiintyä. USA ei sunnoissa esitetyt huomautukset on pyritty ot-
20491: suoraan aseta viennin ehdoksi esimerkiksi klo- tamaan esitystä laadittaessa huomioon. Esityk-
20492: ramfenikolin käytön kieltämistä, mutta vaatii sen sisällöstä on lisäksi neuvoteltu lausuntojen
20493: varsin laajoja kemiallisia jäämätutkimuksia, pohjalta eri osapuolien kanssa.
20494: jos sen käyttö eläimistä saatujen elintarvikkei-
20495: den alkuperämaassa on sallittu elintarviketuo-
20496: tantoeläinten käsittelyyn. 3. Esityksen organisatoriset ja
20497: henki 1ö s töv ai kutu k set
20498: Euroopan Yhteisössä on kielletty kaikkien
20499: hormonien käyttö elintarviketuotantoeläinten 3.1. Organisaatiomuutokset
20500: kasvun tehostamiseen. Markkinoilta on pois-
20501: tettu kokonaan eräät eläimille tarkoitetut hor- Laki ei edellytä uusien organisaatioiden pe-
20502: monivalmisteet. Kuitenkin eläinlääkärillä tai rustamista.
20503: hänen välittömässä valvonnassaan myös muilla
20504: henkilöillä on mahdollisuus käyttää joitakin
20505: kasvuun vaikuttavia hormoneita tiettyihin 3.2. Henkilöstövaikutukset
20506: eläinlääketieteellisiin tarkoituksiin. Yhteisö ei
20507: aseta viennin ehdoksi kloramfenikolin käytön Esityksen perusteella asetetaan velvoitteita
20508: kieltämistä elintarviketuotantoeläinten hoi- eläinlääkärintointa harjoittaville eläinlääkäreil-
20509: toon, mutta edellyttää käytön ollessa sallittua le sekä eläinten omistajille. Lakiin pohjautuva
20510: useammin toistuvia jäämätutkimuksia. valvonta tulisi lähinnä läänineläinlääkäreiden
20511: 6 1989 vp. - HE n:o 141
20512:
20513: tehtäväksi. Näinollen laki ei edellytä henkilös- noastaan valvontaan liittyvistä toimenpiteistä,
20514: tömäärän lisäämistä. joihin kuuluisivat esimerkiksi näytteiden otta-
20515: minen ja tutkiminen. Pääosa valvontaa voitai-
20516: siin suorittaa muun eläinlääkintään kohdistu-
20517: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- van valvonnan yhteydessä.
20518: tukset
20519:
20520: Esityksen taloudelliset vaikutukset olisivat
20521: erittäin vähäiset. Menoja voisi muodostua ai-
20522:
20523:
20524:
20525:
20526: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
20527:
20528:
20529: 1. Lakiehdotuksen perustelut maissa kielletty. Eräät eläinten lääkitsemiseen
20530: käytettävät aineet ovat puolestaan sellaisia,
20531: 1 §. jotka eivät sovellu kaikkien eläinlajien tai rotu-
20532: jen käsittelyyn. Niinpä esimerkiksi fenoliset
20533: Käsitteistä yhdisteet aiheuttavat kissoille helposti myrky-
20534: tyksiä. Lain tarkoituksena olisikin sekä vähen-
20535: Lääkitsemisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä tää että ehkäistä mainitunlaisten aineiden käy-
20536: kaikkinaista eläinten käsittelyä kemiallisilla ai- töstä aiheutuvia haittoja eläimille.
20537: neilla. Lääkitseminen sisältää siis eläinten kä- Lain perusteella olisi tarkoitus rajoittaa
20538: sittelyn sekä lääkkeillä että sellaisilla aineilla, myös sellaisten aineiden käyttöä, joiden avulla
20539: jotka eivät lääkelain määritelmän mukaan ole voidaan keinotekoisesti vaikuttaa eläinten tuo-
20540: lääkkeitä. tantoon tai kehitykseen. Tällaisia aineita ovat
20541: Lääkitys on puolestaan tapahtuma, jossa muun muassa anaboliset steroidit ja muut kas-
20542: eläintä käsitellään lääkkeellä. vuhormonit.
20543: Eläinten lääkitsemiseen käytetään myös sel-
20544: laisia lääkkeitä ja muita aineita, joista saattaa
20545: Tarkoitus olla välitöntä haittaa ihmiselle hänen käsitelles-
20546: sään eläintä lääkkeellä tai hoitaessaan lääkittyä
20547: Monista tuotantoeläinten lääkitsemiseen tai rokotettua eläintä. Tarkoituksena olisi
20548: käytettävistä aineista voi jäädä jäämiä ravinto- myös ehkäistä ja vähentää näin syntyviä hait-
20549: na käytettäviin eläinkudoksiin ja eläimistä saa- toja.
20550: taviin tuotteisiin. Jäämien esiintyminen saattaa
20551: johtaa myös siihen, että jäämiä muodostavien
20552: aineiden lääkityksellinen käyttö vaikeutuu. Soveltamisala
20553: Elintarvikkeiden vieraiden aineiden haitta-
20554: vaikutusten estämiseen liittyvä valvonta perus- Lain soveltamisalaan kuuluisi eläinten lää-
20555: tuu pääosin jälkikäteisiin tutkimuksiin. Lain kitsemiseen käytettävien aineiden käytön ra-
20556: tarkoituksena olisikin suojata eläimistä saata- joittaminen, jollei rajoitusta ole mahdollista
20557: vien elintarvikkeiden käyttäjää lääkitsemisestä tehdä muun lainsäädännön perusteella. Niin-
20558: aiheutuviita haitoilta siirtämällä valvonnan ikään laissa säädettäisiin sekä lääkkeiden että
20559: painopistettä ennakkovalvontaan. muiden eläinten käsittelyyn käytettävien ainei-
20560: Eläinten lääkitsemisestä voi aiheutua eläimil- den käyttötavasta eläinlääkinnässä.
20561: le sellaisia haittoja, jotka ovat merkittäviä, Lääkkeillä ja muilla vastaavilla aineilla käsi-
20562: mutta joita ei voida joustavasti estää muun teltyjen eläinten merkitseminen tai muunlainen
20563: lainsäädännön perusteella. Esimerkiksi eloho- tunnistaminen liittyy olennaisesti lääkitsemises-
20564: peapitoiset lääkkeet vaikuttavat haitallisesti tä aiheutuvien haittojen ehkäisyjärjestelmään.
20565: eläimiin itseensä ja niiden käyttö onkin eräissä Siten lain soveltamisalaan kuuluisi myös käsi-
20566: 1989 vp. - HE n:o 141 7
20567:
20568: teltyjen eläinten tunnistamiseen liittyvistä toi- tamisen siten, että ne koskisivat joko eläinla-
20569: menpiteistä säätäminen. jia, rotua tai eläinryhmää.
20570: Lain tarkoituksen toteuttaminen on mahdol- 3 §. Käyttötapaa koskeva säännös sisältää ne
20571: lista vain siinä tapauksessa, että sekä eläinlää- yleiset periaatteet, joiden mukaisesti lääkkeet
20572: kärille että eläimen omistajalle ja haltijalle ja muut eläinten käsittelyyn käytettävät aineet
20573: säädetään tietojen antamisvelvollisuus. Niin- olisi annettava ja annosteltava. Lääkettä ja
20574: ikään laissa säädettäisiin soveltamisalaan kuu- muuta ainetta annettaessa olisi meneteltävä
20575: luvasta valvonnasta. siten, että eläimelle mahdollisesti aiheutuva
20576: Lääkelaissa säädetään lääkevalmisteen haitta olisi niin vähäinen kuin mahdollista.
20577: myynnistä ja luovuttamisesta sekä myyntiluvan Kuitenkin käsittelyn ensisijaisena tavoitteena
20578: edellytyksistä. Tarkoituksena on, ettei lakieh- tulisi aina olla hyvän hoitotuloksen saavutta-
20579: dotuksen perusteella voitaisi muuttaa lääkelain minen.
20580: tarkoittamaa myyntilupaa tai sen ehtoja. Lihantarkastuslain nojalla annetussa lihan-
20581: tarkastusta ja lihan arvostelemista koskevassa
20582: Lääkelain 38 §:n 2 momentin nojalla on
20583: maatalousministeriön päätöksessä (267 /60)
20584: annettu asetus eläinlääkärin oikeudesta luovut-
20585: määrätään, että lihaa tarkastettaessa ei lihaan
20586: taa lääkkeitä eläinlääkintää varten. Asetuksen
20587: eikä elimiin saa tehdä enempää eikä suurempia
20588: 3 §:n 3 momentin nojalla maa- ja metsätalous-
20589: viilloksia kuin tarkoituksen saavuttamiseksi ja
20590: ministeriön eläinlääkintöosasto voi yleisesti ra-
20591: tarkastuksen tehokkuuden vuoksi on välttämä-
20592: joittaa sellaisen lääkkeen luovutusta eläimen
20593: töntä. Lihaa tarkastettaessa ei siis ole mahdol-
20594: omistajalle tai haltijalle, josta voi aiheutua
20595: lista tutkia kaikkien lihasten sisäosia. Eläimiä
20596: merkittävää terveyden vaaraa tai terveyshaittaa
20597: käsitellään kuitenkin varsin usein niin, että
20598: eläimelle tai ihmiselle taikka muuta huomatta-
20599: valmiste ruiskutetaan lihaksen sisään. Ruiske
20600: vaa haittaa. Asetuksessa säädetään myös luo-
20601: saattaa aiheuttaa kudoksessa reaktioita, jotka
20602: vutukseen liittyvistä ehdoista. Näinollen ase-
20603: alentavat sen käyttökelpoisuutta elintarvikkee-
20604: tuksen nojalla voidaan ryhtyä sellaisiin eläin-
20605: na. Lisäksi eräät hormonit ja mikrobilääkkeet
20606: lääkkeiden luovutukseen kohdistuviin toimen-
20607: voivat viipyä ruiskutuskohdassa huomattavan
20608: piteisiin, joiden avulla on mahdollista vähentää
20609: pitkän ajan. Elintarviketuotantoon käytettävän
20610: lääkitsemisestä johtuvia haittoja. Tästä syystä
20611: eläimen käsittely injektiovalmisteella olisikin
20612: lääkkeiden luovutus eläinlääkintää varten ei
20613: suoritettava niin, että ruiskeiden autokohta
20614: kuuluisi lain soveltamisalaan.
20615: voitaisiin löytää helposti tarkastuksen yhtey-
20616: Soveltamisalaan ei myöskään kuuluisi eläi- dessä. Lääkettä ei myöskään saisi ruiskuttaa
20617: mille käytettävien rokotteiden, seerumeiden ja sellaisiin kudoksiin, jotka ovat ruhon arvokoh-
20618: niihin verrattavien valmisteiden valvonta, kos- tia. Käyttötapaa koskevaa säännöstä voitaisiin
20619: ka siitä on säädetty eläintautilaissa. tarvittaessa soveltaa myös kaloihin.
20620: 2 §. Maa- ja metsätalousministeriölle sää- 4 §. Elintarviketuotantoon käytettävä eläin
20621: dettäisiin mahdollisuus kieltää lääkkeen tai olisi merkittävä tunnistamista varten lääkkeen
20622: muun eläinten käsittelyyn käytettävän aineen antamisen yhteydessä. Merkitsemistä ei kuiten-
20623: käyttö määrätylle eläinlajille tai eläinryhmälle. kaan tarvitsisi suorittaa, jos eläimen omistaja
20624: Ministeriö voisi myös muutoin rajoittaa näiden tai haltija voisi tunnistaa käsitellyn eläimen
20625: aineiden käyttöä. Lääkkeen tai muun käsitte- muulla tavalla. Tunnistaminen olisi voitava
20626: lyyn käytettävän aineen käyttö voitaisiin kiel- suorittaa silloin, kun eläimen lääkitykseen olisi
20627: tää tai sitä voitaisiin rajoittaa silloin, kun käytetty sellaista lääkettä, jolle lääkintöhallitus
20628: lääkkeen tai aineen käytöstä voisi aiheutua on hyväksynyt varoajan tai jolle varoaika on
20629: merkittävää haittaa eläimistä saatavien elintar- määrätty lääkityistä eläimistä saaduista elintar-
20630: vikkeiden käyttäjälle tai eläimelle. Myös ihmi- vikkeista annetussa asetuksessa. Käsitellyt eläi-
20631: selle mahdollisesti aiheutuvan välittömän hai- met olisi voitava tunnistaa vähintään näiden
20632: tan tai ympäristöön kohdistuvan haitan estämi- varoaikojen ajan. Tunnistamismenettely on
20633: nen voisi olla kiellon taikka rajoituksen perus- tärkeä siitä syystä, että varoaikoja voitaisiin
20634: teena. Perusteena voisi olla myös ostajamaiden riittävän täsmällisesti noudattaa kaikissa tilan-
20635: elintarvikkeelle asettamat ehdot taikka tuotan- teissa, myös silloin, kun eläimiä hoitaa väliai-
20636: toeettiset syyt. kaisesti muu henkilö kuin omistaja. Menette-
20637: Maa- ja metsätalousministeriö voisi lain mu- lyllä pyrittäisiin varmistamaan se, ettei eläintä
20638: kaan kohdistaa käyttökiellon ja käytön rajoit- tai siitä saatua elintarviketta erehdyksessä luo-
20639: 8 1989 vp. - HE n:o 141
20640:
20641: vutettaisi varoajan kuluessa ihmisravintona Jos elintarviketuotantoon käytettävää eläin-
20642: käytettäväksi. tä on käsitelty lääkkeellä, jolle on määrätty
20643: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin- varoaika, olisi lääkityksestä ilmoitettava vas-
20644: töosastolle ehdotetaan säädettäväksi oikeus taanottajalle silloin, kun eläin luovutetaan va-
20645: määrätä eläin merkittäväksi tai muulla tavalla roajan kuluessa. Vastaanottajalla tarkoitetaan
20646: tunnistettavaksi myös silloin, kun sitä on käsi- tässä yhteydessä esimerkiksi teurastamoa tai
20647: telty sellaisella aineella, jolla ei ole varoaikaa. meijeriä sekä muuta yhteisöä taikka henkilöä
20648: Eläin voitaisiin määrätä merkittäväksi siis joka vastaanottaa eläimen tai siitä saatava~
20649: myös rokottamisen yhteydessä, jollei tunnista- tuotteen elintarvikkeena käytettäväksi. Sään-
20650: minen muulla tavalla ole mahdollista. Merkit- nös koskisi myös sellaista varoaikaa, joka on
20651: semispakko voisi koskea kaikkia eläinlajeja tai asetettu rokotteen tai seerumin käytön ehdok-
20652: eläinryhmiä. Eläin voitaisiin määrätä merkittä- si.
20653: väksi vain erityisestä syystä. Tällaisena syynä Ilmoitusvelvollisuuden säätäminen vähentäi-
20654: voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että eläimistä si lääkejäämiä sisältävien kudosten tai tuottei-
20655: saatavien elintarvikkeiden ostajamaa asettaa den joutumista jälkikäteisvalvonnasta huoli-
20656: kaupan ehdoksi eläimen merkitsemisen, jos matta ihmisravintona käytettäväksi.
20657: sitä on käsitelty ostajan nimeämällä lääkkeellä. Pykälän toisessa momentissa säädettäisiin
20658: Syynä voisi olla niinikään se, että lääkitsemi- eläimen omistajalle ja haltijalle velvollisuus
20659: seen käytettävä lääke tai muu vastaava aine ilmoittaa elintarviketuotantoon käytettävän
20660: voisi aiheuttaa eläimelle merkittävää haittaa eläimen lääkityksestä myös silloin, kun eläin
20661: jos sitä annosteltaisiin lyhyen ajan kuluess~ myydään tai luovutetaan uudelle omistajalle
20662: uudelleen. Erityinen syy merkitsemiseen syntyi- lääkkeen varoajan kuluessa. Tällä tavalla voi-
20663: si myös silloin, kun eläin rokotettaisiin sellai- taisiin varmistaa se, ettei myydystä eläimestä
20664: sella rokotteella, jonka käytöstä voisi olla väli- saatavia tuotteita varoajan kuluessa käytettäisi
20665: töntä tai välillistä vaaraa ihmiselle ja jonka ihmisravintona eikä eläintä silloin myöskään
20666: käytöstä ei voitaisi antaa määräyksiä eläintau- luovutettaisi elintarvikkeena käytettäväksi. Il-
20667: titilain perusteella. moitusvelvollisuus eläimen luovutuksen yhtey-
20668: dessä estäisi taloudellisten tappioiden syntymi-
20669: 5 §. Eläinten lääkitykseen käytettyjen tai ~en uudelle omistajalle sellaisessa tapauksessa,
20670: määrättyjen lääkkeiden mahdollisesti aiheutta- JOSsa hän varoajasta tietämättömänä luovuttai-
20671: mien haittatekijöiden vähentämisen ja poista- si eläimen tai eläintuotteen elintarvikkeeksi, ja
20672: misen kannalta on välttämätöntä se, että eläi- eläin tai tuote tulisi lääkejäämän esiintymisen
20673: men omistajalle tai haltijalle annetaan riittävät tähden hylätyksi.
20674: tiedot hänen käytettäväkseen tulevasta lääk- 7 §. Valvontaa suorittavalla viranomaisella
20675: keestä tai lääkkeestä, jolla eläintä on käsitelty. olisi oikeus saada tieto eläimen lääkitsemisestä.
20676: Eläinlääkärin olisi annettava selvitys sekä käyt- Tiedonantamisvelvollisuus ehdotetaan säädet-
20677: tämistään että määräämistään lääkkeistä. täväksi sekä eläinlääkärille että eläimen omis-
20678: Eläinlääkärillä olisi selvitysvelvollisuus kuiten- tajalle ja haltijalle. Tieto lääkitsemisestä olisi
20679: kin vain silloin, kun lääke voisi aiheuttaa annettava silloin, kun valvonnan onnistuminen
20680: terveyshaittaa eläimistä saatavien elintarvikkei- sitä edellyttää.
20681: den käyttäjälle taikka lääkitsemisestä olisi väli- 8 §. Lakiehdotuksen 2 §:n perusteella voitai-
20682: töntä haittaa ihmiselle. Ihmiselle terveysriskejä siin kieltää lääkkeiden tai muiden eläinten
20683: saattaa syntyä esimerkiksi silloin, kun hän käsittelyyn käytettävien aineiden käyttö tai ra-
20684: käsittelee eläimiä ulkoloisten varalta. Eläinlää- joittaa sitä. Säännöksen valvonta voisi tapah-
20685: kärillä olisi lisäksi aina velvollisuus antaa selvi- tua vain sillä edellytyksellä, että valvontavi-
20686: tys eläimen lääkitsemiseen käyttämästään lääk- ranomaisella olisi oikeus päästä ottamaan tar-
20687: keestä tai muusta vastaavasta aineesta, jos vittavia näytteitä eläimistä. Näytteitä voisi olla
20688: eläimen omistaja tai haltija sitä pyytää. tarpeellista ottaa esimerkiksi verestä, ulostees-
20689: 6 §. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden tur- ta, virtsasta, karvoista tai muista kudoksista
20690: vallisuuden varmistamiseksi ja turvallisuuteen taikka maidosta.
20691: tähtäävien toimenpiteiden tehostamiseksi ehdo- Näytteiden ottaminen eläimistä on usein
20692: tetaan säädettäväksi eläimen omistajalle ja hal- hankalaa ja mahdotonta suorittaa yksin. Sen-
20693: tijalle ilmoitusvelvollisuus eläimen lääkitykses- tähden eläimen omistajalle ja haltijalle ehdote-
20694: tä. taan säädettäväksi avunautovelvollisuus näyt-
20695: 1989 vp. - HE n:o 141 9
20696:
20697: teenottotapahtumassa. Näytteiden ottaminen Asetuksella voitaisiin myös säätää lääkitty-
20698: tulisi kuitenkin ajoittaa siten, ettei avustami- jen tai muutoin käsiteltyjen eläinten merkitse-
20699: sesta aiheutuisi omistajalle tai haltijalle koh- misestä. Säännökset voisivat koskea muun mu-
20700: tuutonta haittaa. Omistajan ja haltijan tulisi assa yleistä merkitsemistapaa ja siihen liittyviä
20701: myös antaa tarvittaessa tietoja valvontaa var- poikkeuksia.
20702: ten. Niinikään asetuksella säädettäisiin tietojen
20703: antamisesta lääkitsemisestä. Tarkoituksena on
20704: säätää siitä, miten ja missä tapauksessa kysei-
20705: siä tietoja on annettava.
20706: 2. Tarkemmat säännökset ja mää-
20707: Lisäksi asetuksella säädettäisiin lain täytän-
20708: räykset töönpanosta.
20709:
20710: Asetuksella voitaisiin säätää eläinten lääkit-
20711: semiseen käytettävien lääkkeiden sekä muiden 3. Voimaantulo
20712: eläinten käsittelyyn käytettävien aineiden käyt-
20713: tötavasta. Käyttötapaa koskevalla asetuksen Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä-
20714: säännöksellä säädettäisiin esimerkiksi rokottei- nä tammikuuta 1991.
20715: den ja muiden lääkkeiden ensisijainen auto-
20716: kohta elintarviketuotantoeläimellä ja menette- Edellä esitetyn perusteella annetaan
20717: lytapa siinä tapauksessa, ettei tätä ensisijaista Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakieh-
20718: autokohtaa voitaisi käyttää. dotus:
20719:
20720:
20721:
20722:
20723: Laki
20724: eläinten lääkitsemisestä
20725:
20726: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20727:
20728: Lain tarkoitus ja soveltamisala käyttöä, jos lääkkeistä tai muista aineista voi
20729: aiheutua haittaa eläimistä saatavien elintarvik-
20730: 1§ keiden käyttäjälle tai muuta merkittävää hait-
20731: Tämän lain tarkoituksena on suojata eläi- taa ihmiselle tai merkittävää haittaa eläimille
20732: mistä saatavien elintarvikkeiden käyttäjää taikka jos erityiset syyt sitä vaativat.
20733: eläinten lääkitsemisestä aiheutuviita terveyshai-
20734: toilta. Tarkoituksena on myös vähentää ja
20735: ehkäistä muita lääkitsemisestä eläimille ja ih- Käyttötapa
20736: misille syntyviä haittoja.
20737: Lääkkeistä, niiden valmistuksesta, jakelusta, 3§
20738: myynnistä ja muusta kulutukseen luovuttami- Lääke tai muu eläinten käsittelyyn käytettä-
20739: sesta sekä lääkkeiden luovutuksesta eläinlää- vä aine on annettava ja annosteltava siten, että
20740: kintää varten säädetään lääkelaissa (395/87). eläimelle aiheutuva haitta on mahdollisimman
20741: Eläimille käytettävien rokotteiden, seerumei- vähäinen. Elintarviketuotantoon käytettävien
20742: den ja niihin verrattavien valmisteiden valvon- eläinten lääkitseminen on lisäksi suoritettava
20743: nasta on säädetty eläintautilaissa (55/80). niin, että mahdollisimman hyvin ehkäistään
20744: eläimistä saatavien elintarvikkeiden käyttäjälle
20745: aiheutuva terveyshaitta.
20746: Käytön rajoittaminen
20747: 2§
20748: Eläinten tunnistaminen
20749: Maa- ja metsätalousministeriö voi kieltää
20750: lääkkeen tai muun eläinten käsittelyyn käytet- 4 §
20751: tävän aineen käytön määrätylle eläinlajille tai Milloin elintarviketuotantoon käytettävää
20752: eläinryhmälle taikka muutoin rajoittaa niiden eläintä on lääkitty lääkkeellä, jolla on lääki-
20753: 2 390444V
20754: 10 1989 vp. - HE n:o 141
20755:
20756: tyistä eläimistä saaduista elintarvikkeista anne- 7§
20757: tussa asetuksessa (925/86) tarkoitettu varoai- Eläinlääkärin sekä eläimen omistajan ja hal-
20758: ka, on eläimen omistajan tai haltijan voitava tijan on tarvittaessa annettava asianomaiselle
20759: tunnistaa lääkitty eläin mainittujen varoaiko- valvontaa suorittavalle viranomaiselle tieto
20760: jen ajan. Eläin on merkittävä lääkkeen antami- eläimen lääkitsemisestä.
20761: sen yhteydessä, jollei sitä voida tunnistaa
20762: muulla tavalla.
20763: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin- Valvonta
20764: töosasto voi erityisestä syystä määrätä, että
20765: eläin on lääkitsemisen yhteydessä muulloinkin 8§
20766: merkittävä tunnistamista varten, jollei sitä voi- Lääkkeiden ja muiden eläinten käsittelyyn
20767: da tunnistaa muulla tavalla. käytettävien aineiden käytön valvomiseksi
20768: maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-
20769: osaston määräämällä eläinlääkärillä ja läänin-
20770: Tietojen antaminen lääkitsemisestä eläinlääkärillä on oikeus päästä näytteiden ot-
20771: tamista varten niihin tiloihin, joissa eläintä
20772: 5§ pidetään.
20773: Eläinlääkäri on velvollinen antamaan eläi- Eläimen omistaja ja haltija on velvollinen
20774: men omistajalle tai haltijalle selvityksen eläi- avustamaan eläinlääkäriä näytteiden ottamises-
20775: melle käyttämästään tai määräämästään lääk- sa ja antamaan tarvittavat tiedot valvontaa
20776: keestä silloin, kun lääkkeestä voi aiheutua varten.
20777: haittaa tästä eläimestä saatavien elintarvikkei-
20778: den käyttäjälle.
20779: Eläinlääkärin on lisäksi annettava selvitys Tarkemmat säännökset
20780: eläimen lääkitsemiseen käyttämistään lääkkeis-
20781: tä ja muista aineista silloin, kun niiden käytös- 9 §
20782: tä tai käsittelystä voi aiheutua haittaa ihmiselle Asetuksella voidaan antaa tarkempia saan-
20783: taikka eläimen omistaja tai haltija selvitystä nöksiä lääkkeiden tai muiden eläinten käsitte-
20784: pyytää. lyyn käytettävien aineiden käyttötavasta, eläin-
20785: ten merkitsemisestä sekä tietojen antamisesta
20786: 6§ lääkitsemisestä.
20787: Eläimen omistajan ja haltijan on ilmoitetta- Asetuksella voidaan antaa tarkempia sään-
20788: va vastaanottajalle eläimen lääkityksestä, jos nöksiä myös muusta tämän lain täytäntöönpa-
20789: eläin tai siitä saatava tuote luovutetaan elintar- nosta.
20790: vikkeeksi varoajan kuluessa.
20791: Elintarviketuotantoon käytettävän eläimen Voimaantulo
20792: omistajan ja haltijan on annettava tieto eläi-
20793: men lääkityksestä eläimen ostajalle tai vastaan- 10 §
20794: ottajalle silloin, kun eläin myydään tai muu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
20795: toin luovutetaan varoajan kuluessa. kuuta 19 .
20796:
20797:
20798: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
20799:
20800:
20801: Tasavallan Presidentti
20802: MAUNO KOIVISTO
20803:
20804:
20805:
20806:
20807: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
20808: 1989 vp. - HE n:o 142
20809:
20810:
20811:
20812:
20813: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuoden 1990 maata-
20814: louslaskennasta
20815:
20816:
20817:
20818:
20819: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
20820:
20821: Esityksessä ehdotetaan, että maatilahallitus muiden tietoaineistojen hyväksikäyttöä. Tar-
20822: toimeenpanee vuonna 1990 koko maata koske- kempia säännöksiä laskennan tietosisällöstä ja
20823: van maatalouslaskennan, joka liittyy YK:n tietojen hankinnasta annettaisiin asetuksella.
20824: elintarvike- ja maatalousjärjestön (F AO) joh- Laskennassa kerättäviä yleistietoja sms1
20825: dolla suoritettavaan maailman maatalous- käyttää tilastollisten tarkoitusten ja tieteellisten
20826: laskentaan. Esitykseen sisältyvät säännökset tutkimuksien ohella myös perustettaessa maa-
20827: laskentaa varten tarvittavien tietojen hankin- taloushallinnon maatilarekisteriä. Muita kuin
20828: nasta sekä saatujen tietojen käsittelystä ja käy- yleistietoja saisi käyttää vain tilastollisiin tar-
20829: töstä. koituksiin ja tieteellisiin tutkimuksiin.
20830: Tietosisältö ja tietojen hankinta perustuu
20831: laissa säädettyyn tiedonantovelvollisuuteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
20832: Päällekkäisen tietojen keruun välttämiseksi tie- dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy-
20833: tojen hankintakeinoksi esitetään myös valtion väksytty ja vahvistettu.
20834: viranomaisten ylläpitämien rekistereiden ja
20835:
20836:
20837:
20838:
20839: YLEISPERUSTELUT
20840:
20841: 1. Nykyinen tilanne kaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrät-
20842: ty muun ohella huolehtia maatalouslaskennas-
20843: 1.1. Nykyinen lainsäädäntö ja käytäntö ta ja muusta maataloustilastosta. Maatilatilas-
20844: tosta annetun lain 1 §:n mukaan virallista maa-
20845: Maatilahallituksen tehtävänä on muun mu- tilatilastoa valmistaa ja julkaisee maatilahalli-
20846: assa laatia ja julkaista maataloutta, metsäta- tus, jonka tulee sitä varten hankkia tietoja
20847: loutta ja niihin liittyvää muuta elinkeinotoi- maatiloilta, meijereiltä ja teurastamoilta sekä
20848: mintaa koskevaa tilastoa sekä ylläpitää tilasto- muilta maataloutta, metsätaloutta tai niihin
20849: tointa palvelevia rekistereitä ja muita tietoai- liittyvää muuta elinkeinotoimintaa harjoittavil-
20850: neistoja, mikäli näitä tehtäviä ei ole säädetty ta yrityksiltä. Virallista maatilatilastoa varten
20851: tai määrätty muulle viranomaiselle kuuluvaksi. maatilahallitus pitää maatilarekisteriä, johon
20852: Maatilahallituksen tilastotuotannossa nykyi- tarvittavat tiedot on hankittava vuosittain
20853: sin sovellettavat säädökset ovat seuraavat: maatiloilta.
20854: Laki maataloushallinnosta (89 171) Ennen maatilatilastosta annetun lain voi-
20855: - Laki maatilatilastosta (675175) maantuloa tilastotuotanto perustui vuonna
20856: - Asetus maatilatilastosta (826175). 1950 maataloustilastosta annettuun lakiin (7 1
20857: Maataloushallinnosta annetun lain 2 §:n mu- 50). Sen mukaan maataloustilastojen tuottami-
20858: kaan maatilahallituksen tehtävänä on sen mu- nen tapahtui joka kymmenes vuosi toimeen-
20859: 390419T
20860: 2 1989 vp. - HE n:o 142
20861:
20862: pantavaksi säädettynä yleisenä maatalous- Laskentoja on suoritettu maassamme kymme-
20863: laskentana ja siihen perustuvana vuositilasto- nen vuoden välein vuodesta 1910 alkaen vuo-
20864: na. teen 1969 saakka yleensä samanaikaisesti YK:n
20865: Kun maatilataloudessa, kuten muussakin elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) jäsen-
20866: elinkeinotoiminnassa tapahtui 1960-luvulla maissa suoritettujen laskentojen kanssa. Vuon-
20867: merkittäviä muutoksia, osoittautui maatiloja na 1980 FAO:n johdolla suoritettua maailman
20868: ja yleistä maatalouspolitiikkaa koskevien rat- maatalouslaskentaa varten tietoja hankittiin
20869: kaisujen tekemistä varten tarpeelliseksi pyrkiä vuosina 1979-80 muun muassa maatila-, met-
20870: lyhyin aikavälein tuottamaan tilastoja, joita sätila- ja puutarhayritysrekistereistä sekä väes-
20871: aikaisemmin valmistettiin ja julkaistiin vain tölaskennasta.
20872: maatalouslaskentojen yhteydessä. Edellä mai-
20873: nittua tarkoitusta varten perustettiin vuonna
20874: 1971 maatilarekisteri, mistä johtuen katsottiin 1.2. Nykytilanteen epäkohdat
20875: tarpeelliseksi sisällyttää maataloustilastoa kos-
20876: kevaan lainsäädäntöön säännökset myös maa- Yleisenä ongelmana maatilahallituksen tilas-
20877: tilarekisteristä ja siihen liittyvästä tilastotuo- totuotannossa on niin maatilarekisteriin kuin
20878: tannosta. Koska maataloustilastosta annettu metsätilarekisteriinkin vuosien mittaan muo-
20879: laki oli muutoinkin monilta osin vanhentunut, dostunut alipeittävyys ja postitiedusteluista
20880: oli tarkoituksenmukaista säätää kokonaisuu- johtuen rekistereiden päivityksissä ilmenneet
20881: dessaan uusi laki eli laki maatilatilastosta. vaikeudet. Alipeittävyys sekä myös tietosisäl-
20882: Merkittävin muutos aikaisempaan maatalous- lön suppeus on heikentänyt rekistereiden käyt-
20883: tilastolakiin verrattuna oli, että siihenastisesta tökelpoisuutta tilastotuotannossa. Kun maati-
20884: joka kymmenes vuosi toimeenpannusta laki- larekisteriä käytetään myös otantojen perus-
20885: sääteisestä maatalouslaskennasta luovuttiin ja joukkona, on sen alipeittävyys heikentänyt
20886: se korvattiin maatilahallituksessa pidettävällä myös otantaan perustuvien tilastojen laatua ja
20887: maatilarekisterillä, joka perustuu kaikille vilje- luotettavuutta.
20888: lijöille tai maatilan omistajille vuosittain posti-
20889: tettavaan tiedusteluun. Perustiedot rekisteriin Epäkohdaksi on katsottu myös se, että maa-
20890: saatiin vuoden 1969 maatalouslaskennasta. Re- tila- ja metsätilarekistereihin eivät sisälly sellai-
20891: kisterin perusjoukkoon kuuluvat tilat, joiden set, lähinnä kotieläintaloutta harjoittavat maa-
20892: hallinnassa oleva pelto- ja/tai puutarha-ala on talousyritykset, joilla ei ole peltoa lainkaan tai
20893: vähintään yksi hehtaari. joilla on hallinnassa peltoa ja/tai puutarhaa
20894: Maatilarekisterin ohella maatilahallitus pitää alle yksi hehtaari ja omistuksessa I-IV vero-
20895: myös metsätilarekisteriä, joka perustettiin luokkiin kuuluvaa metsämaata alle kaksi heh-
20896: vuonna 1974 verohallituksen maatilarekisterin taaria.
20897: pohjalta. Metsätilarekisteri perustuu kaikille Uusien tietotarpeiden esilletulo maatilahalli-
20898: metsätilan omistajille joka viides vuosi posti- tuksen rekistereiden perustamisen jälkeen on
20899: tettavaan tiedusteluun. Rekisterin perusjouk- osaltaan asettanut maatilatalouden rakennetta
20900: koon kuuluvat tilat, joiden hallinnassa oleva kuvaaville tilastoille uusia vaatimuksia myös
20901: pelto- ja puutarha-ala on yhteensä vähemmän tietosisällön suhteen. Tällaisia tietotarpeita
20902: kuin hehtaari ja I-IV veroluokkiin kuuluvan esiintyy muun muassa osa-aikaviljelyn, aktiivi-
20903: metsämaan ala vähintään kaksi hehtaaria. ja passiivitilojen sekä liitännäiselinkeinojen ja
20904: Vuodesta 1984 lähtien maatilahallitus on muun maaseudun pienimuotoisen yritystoimin-
20905: pitänyt myös puutarhayritysrekisteriä, johon nan osalta.
20906: perustiedot saatiin verohallituksesta ja alan Vuonna 1990 suoritetaan seitsemäs kymme-
20907: järjestöiltä. Rekisterin perusjoukkoon kuulu- nen vuoden välein toteutettu maailman maata-
20908: vat kaikki puutarhatuotantoa harjoittavat yri- louslaskenta. F AO on laatinut laskentaa varten
20909: tykset, jotka saavat säännöllisesti myyntituloa ohjelman, jota on täydennetty Euroopan maita
20910: puutarhatuotteista. Tiedot rekisteriin kerätään koskevalla lisäosalla. Ohjelma sisältää suosi-
20911: vuosittain postitiedusteluna. tuksia muun muassa laskennan tavoitteista,
20912: Maatalouslaskennoilla on kerätty tietoja laajuudesta, laskentayksiköistä, peittävyydes-
20913: maatilatalouden ja siihen liittyvän muun elin- tä, tietosisällöstä ja tietojen taulukoinnista.
20914: keinotoiminnan rakenteesta sekä muista kes- Ohjelmassa suositetaan laskennan suorittamis-
20915: keisistä maatilataloutta kuvaavista seikoista. ta mahdollisimman kattavana. Tietosisällön
20916: 1989 vp. - HE n:o 142 3
20917:
20918: osalta suosituksena on myös osa-aikaviljelyn ja Esityksen mukaan laskennassa kerätään tie-
20919: liitännäiselinkeinojen laajuuden selvittäminen. toja seuraavista päätietoryhmistä:
20920: Maatilahallituksen rekistereiden peittävyy- - laskentayksikköä koskevat yleistiedot
20921: den lisäämiseksi sekä kansallisten ja kansainvä- - viljelijää, yrittäjää ja omistajaa koskevat
20922: listen tietotarpeiden tyydyttämiseksi on maata- yleistiedot
20923: louslaskennan suorittaminen välttämätön. Kos- väestö ja työvoima
20924: ka voimassa oleva maatilatilastolaki ja sitä maan käyttö
20925: täydentävä asetus eivät sisällä säädöksiä maa- kasvinviljely
20926: talouslaskentojen suorittamisesta ja koska las- kotieläimet
20927: kenta muodostaa oman kokonaisuuden, on koneet ja laitteet
20928: tarpeen säätää erikseen vuoden 1990 laskennas- rakennukset ja rakennelmat
20929: ta. liitännäiselinkeinot sekä muu yritys- ja
20930: tuotantotoiminta.
20931: Pääosa laskennan tiedoista hankitaan las-
20932: kentayksiköiltä joko haastattelemalla tai posti-
20933: 2. Esityksen merkitys
20934: tiedusteluna. Tiedot kerätään haastattelemalla
20935: vähintään viiden peltohehtaarin maatiloilta ja
20936: 2.1. Tavoitteet
20937: kaikilta puutarhayrityksiltä. Alle viiden pelto-
20938: hehtaarin maatiloilta sekä kaikilta metsätalous-
20939: Maatalouslaskennan tavoitteena on tuottaa
20940: tiloilta, turkistarhoilta ja muilta maatalous-
20941: riittävästi tietoa maatalouden, metsätalouden
20942: yrityksiltä tiedot kerätään postitiedusteluna.
20943: ja puutarhatalouden sekä niihin läheisesti liit-
20944: tyvän muun elinkeinotoiminnan rakenteesta ja Vastaamatta jättäneiden osalta tiedustelua täy-
20945: siihen liittyvistä seikoista. Lisäksi laskennan dennetään joko haastattelulla tai postitieduste-
20946: luna.
20947: tavoitteena on
20948: Osa laskentaan tarvittavista tiedoista hanki-
20949: - lisätä maatila- ja metsätilarekistereiden
20950: taan maatilahallituksen maatila-, metsätila- ja
20951: kattavuutta,
20952: - luoda kerättävien tietojen perusteella kat- puutarhayritysrekistereistä. Kun myös muilla
20953: tava kehikko erilaisille otantaan perustuville valtion viranomaisilla on laskennan kannalta
20954: käyttökelpoisia rekistereitä ja muita tietoai-
20955: tiedusteluille ja parantaa näin tilastojen luotet-
20956: neistoja, ehdotetaan päällekkäisen tietojen ke-
20957: tavuutta,
20958: - tyydyttää kansalliset ja kansainväliset, ruun välttämiseksi säädettäväksi, että maatila-
20959: lähinnä FAO:n johdolla tapahtuvan maailman hallitus on oikeutettu saamaan muilta valtion
20960: maatalouslaskennan tietotarpeet, viranomaisilta niiden hallussa olevat lasken-
20961: - tuottaa tiedot sisällöltään, käsitteistöl- taan tarvittavat tiedot.
20962: tään, määritelmiltään ja luokituksiltaan sellai- Laskennan kannalta käyttökelpoisia tietoai-
20963: neistoja ovat muun muassa verohallituksen
20964: sina, että ne ovat vertailukelpoisia aikaisem-
20965: henkilö-, maatila- ja verotusrekisterit, väes-
20966: pien laskentatietojen sekä muiden tilastojen ja
20967: tietoaineistojen kanssa. törekisterikeskuksen väestön keskusrekisteri,
20968: maanmittaushallituksen kiinteistötietojärjestel-
20969: mä sekä Tilastokeskuksen tutkintorekisteri ja
20970: muut tietoaineistot.
20971: 2.2. Keinot Vuonna 1991 laskentaa täydennetään kerää-
20972: mällä perusjoukosta muodostettuun otokseen
20973: Esitys määrittelee tiedonantovelvolliset ja kuuluvilta yksiköiltä lisätietoja lomakkeella jo-
20974: kerättävät tiedot sekä osoittaa menettelytavat, ko haastattelemalla tai postitiedusteluna.
20975: joilla laskenta toteutetaan. Esityksessä ehdote-
20976: taan, että maatilahallitus toimeenpanee vuonna
20977: 1990 koko maan alueella kaikkia maatiloja, 3. Asian valmistelu
20978: metsätaloustiloja, puutarhayrityksiä, turkistar-
20979: hoja ja muita maatalousyrityksiä koskevan 3.1. Maataloustilastojen koordinointityöryh-
20980: maatalouslaskennan. Laskennan luotettavuu- mät
20981: den kannalta on välttämätöntä, että se on
20982: mahdollisimman kattava eli että kaikki asiaan- Maatalouslaskennan tarpeellisuuteen on vii-
20983: kuuluvat yksiköt saadaan laskennan piiriin. me vuosina kiinnitetty huomiota useissa eri
20984: 4 1989 vp. - HE n:o 142
20985:
20986: yhteyksissä. Maatilahallituksen asettama maa- 3.2. Maatilalaskentatoimikunta
20987: taloustilastojen koordinointityöryhmä laati
20988: 1980-luvun alkupuolella toimeksiautonsa mu- Vuosina 1990-1991 toteutettavaa maata-
20989: kaisesti selvityksen peittävästä maataloustilas- louslaskentaa on valmisteltu maa- ja metsäta-
20990: tojärjestelmästä ja kartoitti maataloustilasto- lousministeriön asettamassa toimikunnassa, jo-
20991: tuotantoa säätelevän lainsäädännön, nykyiset ka jätti mietintönsä 3l ministeriölle vuoden 1988
20992: maataloustilastot ja muut maataloutta koske- toukokuussa. Toimeksiautonsa mukaisesti
20993: vat tietoaineistot sekä niissä esiintyvät puut- maatilalaskentatoimikunta selvitti maatalous-
20994: teet. laskennan tarpeen, laajuuden, tietosisällön,
20995: Työryhmä esitti raportissaan 1l maatalous- teknisen toteutuksen, tulosten julkaisemisen ja
20996: tilastojärjestelmän edellyttäminä toimenpiteinä kustannukset sekä muut tarpeelliseksi katso-
20997: muun muassa seuraavaa: mansa laskennan suorittamiseen liittyvät kysy-
20998: - Maatilahallituksen maatila-, metsätila-ja mykset.
20999: puutarhayritysrekistereiden kattavuutta on li- Toimikunta hankki lausunnot laskennan laa-
21000: sättävä nykyisestään. Tämä edellyttää muun juutta ja tietosisältöä koskevasta luonnoksesta
21001: muassa tietojen keräämistä muiltakin maata- useilta eri tahoilta. Laskentalomakkeiden käyt-
21002: lousyrityksiltä kuin varsinaisilta maatiloilta. tökelpoisuutta, tietojen saatavuutta ja haastat-
21003: telun kenttätyöstä aiheutuvia kustannuksia toi-
21004: - Maatila-, metsätila- ja puutarhayritysre- mikunta selvitti koelaskennalla.
21005: kistereiden vuosipäivitysten lisäksi maatalous- Selvitystensä perusteella toimikunta teki las-
21006: laskentoja tulisi toteuttaa säännöllisin väli- kentaa koskevat ehdotukset, joita valmistelta-
21007: ajoin. Näin maatalousyritysten koko kanta essa otettiin huomioon edellä mainitut lausun-
21008: saataisiin mitatuksi määrävuosin eikä syntyisi not sekä koelaskennasta saadut tulokset ja
21009: epäilyjä mainittujen rekistereiden kyvystä mi- kokemukset. Toimikunta valmisteli myös luon-
21010: tata maatalousyritysten lukumäärätietoja ja ra-
21011: nokset vuoden 1990 maatalouslaskentalaiksi ja
21012: kenteellisia muutoksia. sitä täydentäväksi asetukseksi.
21013: Edellä mainitun työryhmän raportissa esitet- Toimikunta selvitti toimeksiautonsa mukai-
21014: tyjen toimenpide-ehdotusten toteutumista on sesti myös mahdollisuuksia kehittää maatila-
21015: seurannut ja valvonut Tilastokeskuksen asetta- hallituksen maatilarekisteriä hallinnollisia tar-
21016: ma maataloustilastojen koordinointityöryhmä, peita palvelevaksi rekisteriksi. Tässä yhteydes-
21017: joka sai työnsä valmiiksi vuoden 1988 kevääl- sä tutkittiin hallinnolliseen käyttöön tulevan
21018: lä. Työryhmä on loppuraportissaan2l todennut, tiedon hankkimista ja käyttöä sekä suhdetta
21019: että maatalouslaskennalla voidaan toteuttaa tilastotarkoituksiin hankittuihin tietoihin. Toi-
21020: monet aiemman maataloustilastojen koordi- mikunnan mielestä eräiden tilakohtaisten tieto-
21021: nointityöryhmän raportissa esitetyt toimen- jen saanti hallinnolliseen käyttöön olisi muun
21022: pide-ehdotukset. muassa päällekkäisen tiedonkeruun välttämi-
21023: Laskennan avulla saadaan olemassa olevat seksi perusteltua.
21024: rekisterit ja tilastot aiempaa kattavammiksi ja Maatilalaskentatoimikunnan mietintö oli
21025: luotettavammiksi. Osa käsitteiden, määritel- lausuntokierroksella vuoden 1988 loppupuolel-
21026: mien ja luokitusten yhtenäistämiseen tähtäävis- la ja siitä saatiin vajaat 40 lausuntoa. Yleisesti
21027: tä ehdotuksista voidaan toteuttaa laskennan maatalouslaskennan suorittamista pidettiin tär-
21028: avulla. Näin ollen kansallisissa rekistereissä ja keänä ja tarpeellisena, sillä sen avulla saadaan
21029: tilastoissa käytettävät käsitteet, määritelmät ja nykyistä luotettavampaa tietoa Suomen maata-
21030: luokitukset tulevat lähestymään kansainvälisiä loudesta ja maaseudusta tutkimuksen ja suun-
21031: suosituksia ja mahdollistavat osaltaan entistä nittelun ym. tarpeisiin. Lausunnoissa kiinnitet-
21032: kattavampien ja luotettavampien tilastojan laa- tiin erityistä huomiota liitännäiselinkeinoja ja
21033: dinnan. Maatalouden väestö- ja sosiaalitilastoi- muuta maaseudun pienimuotoista yritystoimin-
21034: hin, joihin on kiinnitetty kasvavaa huomiota taa koskevaan tiedon tarpeeseen aluetasolla.
21035: viime vuosina, on tulossa huomattavaa paran- Laskennan onnistumisen kannalta pidettiin
21036: nusta laskennan myötä. tärkeänä ehdotonta tietojen suojaamista. Las-
21037: Il Maataloustilastojen koordinointityöryhmän raportti,
21038: kennassa kerättyjä tietoja saa käyttää vain
21039: Helsinki 1983 ennakolta määrättyihin tarkoituksiin. Näin ol-
21040: 2
21041: l Tilastokeskus, raportti nro 1988:8 len tiedonantajana pitää olla varmuus siitä,
21042: J) Maatalouslaskenta 1990, Komiteanmietintö 1988:18 mihin hänen luovuttamiaan tietoja käytetään
21043: 1989 vp. - HE n:o 142 5
21044:
21045: niin laskennan yhteydessä kuin myös pitkällä Maatalouslaskennan suorittamista johtaa ja
21046: aikavälillä. valvoo maatilahallitus, jonka tehtäviin kuuluu
21047: Useissa lausunnoissa katsottiin, että lasken- myös laskentaa kunnissa johtavien henkilöiden
21048: tayksikön, sen omistajan ja haltijan tunniste- koulutus, laskenta-aineiston käsittely ja tieto-
21049: tietoja sekä maankäyttötietoja voidaan käyttää jen julkaiseminen. Edellä mainittujen tehtävien
21050: tilastollisten tarkoitusten ohella myös perus- suorittaminen ja valvonta edellyttää kahden
21051: tettaessa maataloushallinnon maatilarekisteriä, aktuaarin tai vastaavantasoisen henkilön paik-
21052: joka katsottiin tarpeelliseksi maatilataloutta kaamista vuoden ajaksi. Lisäksi tietojen esikä-
21053: koskevien toimenpiteiden seurannassa niin kes- sittely- ja tallennustehtäviin tarvitaan noin 10
21054: kushallinnossa kuin myös aluetasolla. henkilötyövuoden työpanos.
21055: Pääperiaatteena on kuitenkin oltava, että
21056: rekistereihin koottuja tietoja ei saa missään
21057: vaiheessa käyttää kysymyksessä olevan lasken- 5. Esityksen taloudelliset vaiku-
21058: tayksikön omistajaa tai haltijaa vastaan. tukset
21059: Muita kuin edellä mainittuja tietoja, joita
21060: hankitaan myös maatilahallituksen ulkopuoli- Laskennan kustannusarvio perustuu maatila-
21061: sista rekistereistä, saa käyttää vain tilastoyh- laskentatoimikunnan tekemiin laskelmiin. Kus-
21062: teenvetoihin. Laskennan kannalta epäoleelli- tannusten supistamiseksi on rajattu haastatte-
21063: nen tieto tulee hävittää yhdistämisen jälkeen. lutiedustelun ulkopuolelle metsätaloustilat, alle
21064: viiden peltohehtaarin maatilat, turkistuotanto-
21065: yritykset sekä eräät erikoistuotantoa harjoitta-
21066: vat yritykset, joilta tiedot kerätään postitiedus-
21067: 3.3. Maataloushallinnon maatilarekisterityö- teluna. Osa toimikunnan ehdottamasta tietojen
21068: ryhmä hankinnasta on siirretty tehtäväksi vuosien
21069: 1991 ja 1992 otantatiedustelujen yhteydessä
21070: Esitystä laiksi vuoden 1990 maatalouslasken- niiden tietosisältöä laajentaen.
21071: nasta on edelleen valmisteltu maatilahallituk- Esityksestä arvioidaan aiheutuvan yhteensä
21072: sen asettamassa työryhmässä, jossa ovat olleet noin 20 miljoonan markan kustannukset, jois-
21073: mukana maa- ja metsätalousministeriön, maa- ta 18 miljoonaa markkaa vuonna 1990 ja noin
21074: tilahallituksen ja Maataloustuottajain Keskus- kaksi miljoonaa markkaa vuonna 1991. Kus-
21075: liiton edustajat. Tässä työssä on käytetty lähtö- tannukset koostuvat pääryhmittäin seuraavista
21076: kohtana maatilalaskentatoimikunnan mietin- eristä:
21077: töön sisältynyttä lakiluonnosta ja siitä saatuja
21078: lausuntoja. milj.
21079: mk
21080:
21081: Laskennan valmistelu.................... 0,6
21082: 4. Esityksen organisatoriset ja Koulutus yms. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,8
21083: henkii ö s t ö vaikutukset Laskennan kenttätyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12,3
21084: Aineiston käsittely maatilahallituksessa . . 1,2
21085: Esitys ei aiheuta varsinaisia muutoksia maa- ATK-kustannukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,5
21086: tilahallituksen organisaatioon. Kuntatasolla Julkaisujen painatus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,6
21087: esitys edellyttää, että maatalouslautakunta tai
21088: sen tehtäviä hoitava elin vastaa laskennan Yhteensä 20,0
21089: kenttätyön järjestämisestä kunnissa, joiden
21090: alueella on maatalouslaskennan piiriin kuulu- Määrärahan mitoituksessa ei ole otettu huo-
21091: via laskentayksiköitä. Laskennan suorittami- mioon eräiden laskmtaa täydentävien tietojen
21092: sesta vastaavia maatalouslautakuntia tai muita keräämistä vuosien 1991 ja 1992 otantatiedus-
21093: elimiä on koko maassa noin 450. telujen yhteydessä.
21094: Laskennan suorittamista varten maatalous- Edellä mainitun määrärahan lisäksi lasken-
21095: lautakunta jakaa kunnan alueen laskentapiirei- nan suunnittelusta, kuten koelaskennasta sekä
21096: hin ja nimittää jokaiseen piiriin haastattelijan muiden tietoaineistojen käyttömahdollisuuk-
21097: laskentayksiköissä tapahtuvaa haastattelutieto- sien selvittämisestä on aiheutunut ja aiheutuu
21098: jen keräämistä varten. Haastattelijoita arvioi- kustannuksia jo laskentaa edeltävinä vuosina
21099: daan tarvittavan koko maassa noin 6 400. yhteensä noin 0,5 miljoonaa markkaa.
21100: 6 1989 vp. - HE n:o 142
21101:
21102: Maatilalaskentatoimikunnan esityksen mu- 6. Esityksen muut vaikutukset
21103: kaisesti 31 päivän joulukuuta 1989 tilannetta
21104: koskeva maatilarekisteritiedustelu jätetään Esityksen mukaan laskentayksikön, sen
21105: suorittamatta, 1 päivänä kesäkuuta 1990 suori- omistajan ja haltijan tunnistetietoja sekä
21106: tettava otantatiedustelu yhdistetään laskennan maankäyttölajien pinta-alatietoja saa käyttää
21107: haastatteluun ja 31 päivänä lokakuuta 1990 perustettaessa maataloushallinnon maatilare-
21108: puutarhayritysrekisteriin tarvittavat tiedot ke- kisteriä.
21109: rätään otantatiedustelulla. Kaikki edellä maini-
21110: tut toimenpiteet alentavat tilastotuotannosta
21111: normaalisti aiheutuvia kustannuksia noin mil-
21112: joonalla markalla.
21113:
21114:
21115:
21116:
21117: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
21118:
21119:
21120: 1. Lakiehdotuksen perustelut peltoa ja puutarhaa yhteensä vähemmän kuin
21121: hehtaari ja omistuksessa I-IV veroluokkiin
21122: 1 §. Maatalouslaskentalain nojalla on tar- kuuluvaa metsämaata vähintään kaksi hehtaa-
21123: koitus toteuttaa mahdollisimman kattavana ria. Laskentayksikkönä on joko taloudellisen
21124: koko maata, Ahvenanmaa mukaanlukien, kos- kokonaisuuden muodostava omistajakohtainen
21125: keva maatalouslaskenta vuonna 1990. Lasken- metsätaloustila tai maatila, jonka pellot on
21126: ta liittyy YK:n elintarvike- ja maatalousjärjes- vuokrattu muille viljelijöille. Eri kunnissa si-
21127: tön (F AO) johdolla suoritettavaan maailman jaitsevat saman omistajan omistuksessa olevat
21128: maatalouslaskentaan. Toimeenpanevana viran- metsäpalstat katsotaan erillisiksi laskentayksi-
21129: omaisena toimisi maatilahallitus, jonka tehtä- köiksi.
21130: viin maataloushallinnosta annetun lain 2 §:n Puutarhayrityksiä ovat kaikki puutarhatuo-
21131: nojalla kuuluu muun muassa maatalouslasken- tantoa harjoittavat yritykset, jotka saavat
21132: nasta ja maatilatilastosta huolehtiminen. säännöllisesti tuloa puutarhatuotteista. Puutar-
21133: 2 §. Lakiehdotuksen mukaiset erilaiset las- hatuotannolla tarkoitetaan hedelmän- ja mar-
21134: kentayksiköt voi määritellä seuraavasti: jantuotantoa, avomaan vihannes- ja leikko-
21135: Maatiloja ovat kaikki tilat, joilla on hallin- kukkatuotantoa, taimitarha- ja kasvihuonetuo-
21136: nassa peltoa ja puutarhaa yhteensä vähintään tantoa sekä sienten, itujen ja muiden sellaisten
21137: yksi hehtaari. Laskentayksikkönä on viljelijä- tuotantoa. Metsäpuiden taimitarhoja ei lueta
21138: kohtainen maatila, jolla tarkoitetaan sellaista puutarhayrityksiin. Laskentayksikkönä on vil-
21139: yhden tai useamman tilan tai tilan osan muo- jelijä tai yrittäjäkohtainen taloudellisen koko-
21140: dostamaa taloudellista kokonaisuutta, jota naisuuden muodostava yritys, jota käytetään
21141: pääasiallisesti käytetään samasta talouskeskuk- samasta talouskeskuksesta hoidetun puutarha-
21142: sesta hoidetun maatilatalouden harjoittami- talouden harjoittamiseen.
21143: seen. Tilan osalla tarkoitetaan tilan määräosaa Turkistarhoja ovat kaikki turkiseläintar-
21144: tai määräalaa. Maatilaan luetaan kuuluviksi hausta harjoittavat yritykset. Laskentayksikkö-
21145: myös tilalle joko lyhytaikaisilla tai pitkäaikai- nä on tarhaajakohtainen, taloudellisen koko-
21146: silla sopimuksilla vuokratut pellot. Tilalta ly- naisuuden muodostava yritys, jota käytetään
21147: hytaikaisilla tai pitkäaikaisilla sopimuksilla samasta talouskeskuksesta hoidetun turkistar-
21148: vuokratut pellot luetaan vuokralaisen tilaan hauksen harjoittamiseen.
21149: kuuluviksi. Lyhytaikaisilla sopimuksilla tarkoi- Muita maatalousyrityksiä ovat kaikki myyn-
21150: tetaan yhden kasvukauden ajan kestäviä vuok- titarkoitukseen perusmaataloushyödykkeitä
21151: rauksia. Pitkäaikaisiksi sopimuksiksi katsotaan tuottavat yritykset, joilla ei ole peltoa lainkaan
21152: vähintään kahden kasvukauden ajan kestävät tai joilla on hallinnassa peltoa ja puutarhaa
21153: vuokraukset. yhteensä vähemmän kuin hehtaari ja omistuk-
21154: Metsätaloustiloja ovat kaikki tilat, joilla ei sessa I-IV veroluokkiin kuuluvaa metsämaata
21155: ole peltoa lainkaan tai joilla on hallinnassa vähemmän kuin kaksi hehtaaria (esimerkiksi
21156: 1989 vp. - HE n:o 142 7
21157:
21158: meijerisikalat). Muihin maatalousyrityksiin vakinaisesti työskentelevistä sukulaisista, tilalle
21159: luetaan myös porotilat, luontaiselinkeinotilat vakinaisesti ja satunnaisesti palkatusta työvoi-
21160: ja hevostalautta ammatikseen harjoittavat yri- masta sekä asunto- ja ruokakunnista; maan-
21161: tykset, joilla ei ole peltoa lainkaan tai joilla on käyttölajien pinta-aloissa tapahtuneista muu-
21162: hallinnassa peltoa ja puutarhaa yhteensä vä- toksista, kuten lisäyksistä ja vähennyksistä pel-
21163: hemmän kuin hehtaari ja omistuksessa I-IV lon ja metsän aloissa; pellon käytöstä kuten
21164: veroluokkiin kuuluvaa metsämaata vähemmän peltojen käytöstä kasvilajeittain sekä peltojen
21165: kuin kaksi hehtaaria. Laskentayksikkönä on ojituksesta; tuotantovälineistä kuten koneista
21166: taloudellisen kokonaisuuden muodostava yri- ja laitteista, jotka ovat laskentayksikön omis-
21167: tys. tuksessa tai hallinnassa taikka joihin laskenta-
21168: Maatalouslaskennassa kerättävät tiedot on yksiköllä on osuus; rakennuksista, kuten
21169: tarkoitus hankkia käyttämällä hyväksi mahdol- asuin- ja kotieläinrakennuksista; sekä liitän-
21170: lisuuksien mukaan olemassa olevia rekistereitä, näiselinkeinoista ja muusta yritystoiminnasta,
21171: kuten maatilahallituksen maa- ja metsätilare- jota harjoitetaan laskentayksikössä tai sen ul-
21172: kistereitä, puutarhayritysrekisteriä; verohalli- kopuolella. Liitännäiselinkeinoja tai muuta yri-
21173: tuksen maatila- ja verotusrekistereitä; väestöre- tystoimintaa ovat muun muassa taimitarha- ja
21174: kisterikeskuksen väestön keskusrekisteriä; kasvihuoneviljely, mehiläisten hoito, turkistar-
21175: maanmittaushallituksen kiinteistötietorekiste- haus, poro- ja hevostalous, kalastus, kalanvil-
21176: riä sekä tilastokeskuksen rekistereitä ja muita jely, kasvuturpeen ja kotimaisen energian tuo-
21177: tietoaineistoja. Siltä osin kuin tietoja ei voida tanto, maatilamatkailu-, kahvila- ja ravintola-
21178: saada muista rekistereistä, ne kerätään lasken- toiminta, kotiteollisuustoiminta sekä koneura-
21179: tayksiköiltä. kointi. Kerättävät yleis- ja muut tiedot määri-
21180: Menettelytavoista, joilla tiedot hankitaan teltäisiin tarkemmin asiaryhmittäin liitteenä
21181: laskentayksiköiltä, säädettäisiin takemmin ase- olevan asetusluonnoksen 2 ja 3 §:ssä.
21182: tuksen 15 §:ssä. Tiedot kerättäisiin joko haas- 4 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
21183: tattelemalla tai postitiedusteluna riippuen yri- maatilahallituksen oikeudesta myöntää lieven-
21184: tystyypistä ja maatilan koosta. nyksiä tiedonantovelvollisuuteen. Aloitteen
21185: Laskennan toteuttamista johtaisi ja valvoisi edellytetään tulevan tiedonantovelvollisen ta-
21186: kunnan alueella maatalouslautakunta tai vas- holta. Lievennys voitaisiin myöntää, jos tieto-
21187: taava elin, jonka tehtävistä säädettäisiin tar- jen antamisesta aiheutuisi tiedonantovelvolli-
21188: kemmin lakiehdotuksen 8 §:ssä ja asetuksen selle kohtuutonta haittaa esimerkiksi sairauden
21189: 4-6 §:ssä. tai ulkomailla oleskelun vuoksi. Lievennyksen
21190: 3 §. Tiedonantovelvollinen on lakiehdotuk- myöntämistä harkittaessa tulisi ottaa huo-
21191: sen mukaan jokainen, joka omistaa 2 §:ssä mioon sekä tiedonantovelvollisen mahdollisuu-
21192: tarkoitetun laskentayksikön tai hallitsee sitä. det antaa kysymyksessä olevat tiedot että ke-
21193: Tiedonantovelvollisten ulkopuolelle ei ole ha- rättävien tietojen merkitys maatalouslaskennan
21194: luttu rajata ketään, vaan tiedonantovelvollisia toteuttamisen kannalta.
21195: ovat luonnolliset henkilöt, kuolinpesät, yhtiöt, 5 §. Maatilatalouden harjoittajille laskennas-
21196: osuuskunnat, yhdistykset, uskonnolliset yhdys- ta aiheutuvien haittojen minimoimiseksi ja
21197: kunnat, säätiöt, laitokset, valtio, kunnat, kun- kustannusten vähentämiseksi maatalouslasken-
21198: tainliitot, muut kuntien yhteenliittymät, seura- nassa kerättäviä tietoja pyritään hankkimaan
21199: kunnat ja muut yhteisöt. Ulottamalla tiedon- käyttämällä hyväksi jo olemassa olevia rekiste-
21200: antovelvollisten piiri kaikkia laskentayksikön reitä. Tämän vuoksi laissa ehdotetaan säädet-
21201: omistajia ja haltijoita koskevaksi on pyritty täväksi maatilahallituksen oikeudesta saada
21202: turvaamaan maatalouslaskennalle asetettujen muilta valtion viranomaisilta niiden hallussa
21203: tavoitteiden toteutuminen. olevat tiedot. Tiedonsaantioikeus on rajattu
21204: Lakiehdotuksen mukaan tiedot kerätään koskemaan tietoja, jotka liittyvät maatalous-
21205: kiinteistöstä tai sen osasta sekä kiinteistöön tai laskennan toteuttamiseen.
21206: sen osaan kuuluvasta irtaimistosta. Yleistietoja Muilta viranomaisilta saatuja tietoja koske-
21207: kerättäisiin laskentayksiköstä, sen omistajasta vat salassapitosäännökset tai muut rajoitukset
21208: tai haltijasta sekä maankäyttölajien pinta- tulisivat tiedonsaannin turvaamiseksi koske-
21209: aloista. Muita tietoja kerättäisiin laskentayksi- maan myös maatilahallitusta.
21210: kön väestöstä ja työvoimasta, kuten laskenta- 6 §. Pykälässä on määritelty maatalous-
21211: yksikön perheen jäsenistä, tilalla asuvista tai laskennassa kerättävien tietojen käyttötarkoi-
21212: 8 1989 vp. - HE n:o 142
21213:
21214: tus. Lakiehdotuksen 3 §:ssä mainittuja yleistie- ulkomailla oleskelua, joiden perusteella myös
21215: toja ja muita tietoja voitaisiin käyttää tilastolli- lievennysten myöntäminen tiedonantovelvolli-
21216: siin tarkoituksiin ja tieteellisiin tutkimuksiin. suuteen on mahdollista.
21217: Säännöksellä estettäisiin tietojen käyttö esimer- Mikäli väärän tiedon tai ilmoituksen antami-
21218: kiksi luottotietotoimintaan, suoramainontaan, nen on tahallista, voidaan tiedonantovelvolli-
21219: puhelinmyyntiin ja muuhun suoramarkkinoin- nen tuomita sakkoon, ellei muualla laissa ole
21220: tiin, osoitepalveluun sekä mielipide- ja markki- teosta säädetty ankarampaa rangaistusta.
21221: natutkimuksiin. Pykälän 1 momenttia sovellettaisiin lähinnä
21222: Yleistietoja voitaisiin lisäksi käyttää perus- jatkuvaan tietojen antamisen laiminlyöntiin tai
21223: tettaessa maatalouslaskennassa kerättyjen tie- tahalliseen väärien tietojen antamiseen.
21224: tojen pohjalta maataloushallinnon maatilare- Jos 1 momentissa säädettyyn tuomioistuin-
21225: kisteriä. Maataloushallinnon maatilarekisteriä menettelyyn ei ryhdytä, voidaan tiedonantovel-
21226: voitaisiin käyttää suunniteltaessa maatalous- vollisuutensa laiminlyönyt velvoittaa tietojen
21227: hallinnon toimenpiteitä sekä seurattaessa nii- antamiseen uhkasakolla. Uhkasakon määräisi
21228: den vaikutusten toteutumista. Mainitusta rekis- lääninhallitus.
21229: teristä säädettäisiin erikseen lailla. Lakiehdotuksen 9 §:ää vastaava säännös on
21230: 7 §. Maatalouslaskennassa käytettävät tie- maatilatilastosta annetun lain 6 §:ssä.
21231: dustelulomakkeet vahvistaisi lakiehdotuksen 10 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
21232: mukaan maa- ja metsätalousministeriö, joka rangaistusseuraamukset tietojen, tietoaineiston
21233: maatilatilastosta annetun lain (675175) 4 §:n tai tietoaineiston aikaansaamiseksi valmistetun
21234: mukaan vahvistaa myös maatilatilastoa varten automaattisen tietojenkäsittelyn ohjelman tai
21235: käytettävät tiedustelulomakkeet. järjestelmän lain vastaisesta luovuttamisesta tai
21236: 8 §. Maatalouslautakunta tai sen tehtäviä ilmaisemisesta. Rangaistusseuraamukseksi eh-
21237: hoitava elin olisi kussakin kunnassa pykälän 1 dotetaan sakkoa tai vankeutta enintään kuusi
21238: momentin mukaan velvollinen järjestämään kuukautta. Käytännössä tämä koskisi salassa-
21239: laskentayksiköiltä hankittavan haastattelutieto- pitovelvollisuuden rikkomista niissä tapauksis-
21240: jen keräämisen. Pykälän 2 ja 3 momenteissa sa, jolloin tietoja on luovutettu ulkopuolisille
21241: ehdotetaan säädettäväksi maatalouslaskennas- esimerkiksi tieteellistä tutkimusta varten. Vir-
21242: ta aiheutuvien kustannusten jakautumisesta. kamiehiä koskevasta salassapitovelvollisuuden
21243: Pääasiallisen vastuun kustannuksista kantaisi rikkomisesta on säädetty erikseen rikoslain 40
21244: valtio, jonka varoista laskennasta ja tilastojen luvun 5 §:ssä.
21245: laatimisesta aiheutuvat kustannukset suoritet-
21246: taisiin. Valtion varoista maksettaisiin kuntien
21247: vastuuhenkilöiden ja haastattelijoiden koulu- 2. Tarkemmat säännökset
21248: tuskustannukset, haastattelijoiden lomakepalk-
21249: kiot sekä haastatteluista suoranaisesti johtuvat Tarkemmat säännökset lain täytäntöönpa-
21250: matka- ym. kustannukset ja maatalouslauta- nosta annetaan asetuksella.
21251: kuntien kokouspalkkiot niistä kokouksista,
21252: jotka ovat tarpeen laskentaan liittyvien asioi-
21253: den hoitamiseksi. Kuntien tulisi varata ilman 3. Voimaantulo
21254: korvausta maatalouslaskentaa varten tarpeelli-
21255: nen huoneistotila, toimistokalusto ja -tarvik- Lakiehdotus sisältää säännöksiä, joiden voi-
21256: keet sekä vastata näiden käytöstä johtuvista massaolo on tärkeää maatalouslaskennan val-
21257: kustannuksista. mistelussa. Tämän vuoksi laki on tarkoitettu
21258: 9 §. Tiedonantovelvollinen olisi pykälän 1 tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen
21259: momentin mukaan mahdollista tuomita sakko- jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
21260: rangaistukseen, jos tiedonantovelvollisuus lai-
21261: minlyödään ilman pätevää syytä. Pätevänä Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
21262: syynä voidaan pitää esimerkiksi sairautta tai kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
21263: 1989 vp. - HE n:o 142 9
21264:
21265: Laki
21266: vuoden 1990 maatalouslaskennasta
21267:
21268: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21269:
21270: 1§ maatalouslaskentaan tarvittavat tiedot. Jos nä-
21271: Maatilahallituksen on vuonna 1990 toimeen- mä tiedot on säädetty tai määrätty salassapi-
21272: pantava koko maata koskeva yleinen maata- dettäviksi taikka niiden käyttöön liittyy muita
21273: louslaskenta sen mukaan kuin tässä laissa sää- rajoituksia, maatilahallituksella on sama salas-
21274: detään. sapitovelvollisuus kuin tietoja antaneella viran-
21275: omaisella ja samat rajoitukset koskevat myös
21276: 2§ maatilahallituksen tietojen käyttöä.
21277: Maatalouslaskennassa kerätään tietoja maa-
21278: tiloilta, metsätaloustiloilta, puutarhayrityksil- 6§
21279: tä, turkistarhoilta ja muilta maatalousyrityksil- Yleistietoja laskentayksiköstä, sen omistajas-
21280: tä, joita jäljempänä sanotaan laskentayksi- ta tai haltijasta sekä maankäyttölajien pinta-
21281: köiksi. aloista saa käyttää tilastollisiin tarkoituksiin,
21282: Tiedot hankitaan olemassa olevista valtion tieteellisiin tutkimuksiin sekä maataloushallin-
21283: viranomaisten rekistereistä sekä laskentayksi- non maatilarekisterin perustamiseen.
21284: köiltä joko haastattelemalla tai postitiedustelu- Muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja maa-
21285: na. talouslaskentaa varten kerättyjä tietoja saa
21286: 3 § käyttää vain tilastollisiin tarkoituksiin ja tie-
21287: Jokainen, joka omistaa 2 §:ssä tarkoitetun teellisiin tutkimuksiin.
21288: laskentayksikön tai hallitsee sitä, on velvolli-
21289: nen antamaan omistamastaan tai hallitsemas- 7 §
21290: taan kiinteistöstä tai sen osasta sekä kiinteis- Maatalouslaskennassa käytettävät tiedustelu-
21291: töön tai sen osaan kuuluvasta irtaimistosta lomakkeet vahvistaa maatilahallituksen esityk-
21292: seuraavat tiedot: sestä maa- ja metsätalousministeriö. Maatila-
21293: 1) yleistiedot laskentayksiköstä; hallituksen tulee liittää esitykseensä maatilati-
21294: 2) yleistiedot laskentayksikön omistajasta tai lastosta annetun lain (675175) 3 § :ssä tarkoite-
21295: haltijasta; tun neuvottelukunnan lausunto.
21296: 3) yleistiedot laskentayksikön maankäyttöla-
21297: jien pinta-aloista; 8§
21298: 4) laskentayksikön väestö- ja työvoimatie- Laskentayksiköiltä hankittavien haastattelu-
21299: dot; tietojen keräämisen järjestää kussakin kunnas-
21300: 5) tiedot laskentayksikön maankäyttölajien sa maatalouslautakunta tai vastaava elin, jon-
21301: pinta-aloissa tapahtuneista muutoksista, pel- ka tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.
21302: lonkäytöstä ja tuotantovälineistä; sekä Laskennasta ja sitä koskevien tilastojen laa-
21303: 6) liitännäiselinkeinoja ja muuta yritystoi- timisesta aiheutuvat kustannukset suoritetaan
21304: mintaa koskevat tiedot. valtion varoista.
21305: Maatalouslaskentaa varten kerättävistä tie- Kunnat ovat velvollisia korvauksetta varaa-
21306: doista säädetään tarkemmin asetuksella. maan maatalouslaskentaa varten välttämättö-
21307: män huoneistotilan, toimistokaluston ja -tar-
21308: 4 § vikkeet sekä suorittamaan näiden käyttämises-
21309: Maatilahallitus voi myöntää lievennyksiä tie- tä aiheutuvat kustannukset.
21310: donantovelvollisuudesta, jos tietojen antami-
21311: sesta aiheutuisi tiedonantovelvolliselle kohtuu- 9§
21312: tonta haittaa eikä lievennysten myöntäminen Joka
21313: oleellisesti vaikeuta maatalouslaskennan to- 1) ilman pätevää syytä laiminlyö tässä laissa
21314: teuttamista. säädettyjen tietojen antamisvelvollisuuden tai
21315: 2) on antanut tahallaan väärän tiedon tai
21316: 5 § ilmoituksen,
21317: Maatilahallitus on oikeutettu saamaan muil- on tuomittava, jollei rikkomus ole vähäinen
21318: ta valtion viranomaisilta niiden hallussa olevat tai siitä ole muualla laissa säädetty ankaram-
21319: 2 390419'1
21320: 10 1989 vp. - HE n:o 142
21321:
21322: paa rangaistusta, maatalouslaskentaa koskevan valmistetun automaattisen tietojenkäsittelyn
21323: tietojenantamisvelvollisuuden rikkomisesta ohjelman tai järjestelmän, joiden avulla voi-
21324: sakkoon. daan yhdistellä yksittäistä tiedonautajaa koske-
21325: Jos joku määräaikana laiminlyö tietojen il- via eri tietoja, on tuomittava, jollei rikos ole
21326: moittamisvelvollisuuden, voi lääninhallitus, vähäinen, maatalouslaskentaa koskevan salas-
21327: jollei tuomioistuimessa ole 1 momentin nojalla sapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai
21328: vaadittu asianomaiselle rangaistusta ja hänen vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
21329: velvoittamistaan tietojen antamiseen, velvoit-
21330: taa asianomaisen siihen uhkasakolla. 11 §
21331: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
21332: 10 § töönpanosta annetaan asetuksella.
21333: Joka tämän lain vastaisesti luovuttaa tai
21334: muulla tavoin ilmaisee 3 §:ssä tarkoitettuja 12 §
21335: tietoja tai niitä sisältävän tietoaineiston taikka Tämä laki tulee voimaan päivänä
21336: osan siitä tai tietoaineiston aikaansaamiseksi kuuta 19
21337:
21338:
21339: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
21340:
21341:
21342: Tasavallan Presidentti
21343: MAUNO KOIVISTO
21344:
21345:
21346:
21347:
21348: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
21349: 1989 vp. - HE n:o 143
21350:
21351:
21352:
21353:
21354: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maataloushallinnon
21355: maatilarekisteristä
21356:
21357:
21358:
21359:
21360: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
21361:
21362: Esityksessä ehdotetaan, että maatilahallitus louslaskennasta annettavassa laissa tarkoitettu-
21363: alkaisi ylläpitää maatilatalouden ja siihen liit- ja yleistietoja, joita täydennettäisiin maata-
21364: tyvien maaseutuelinkeinojen kehittämisestä ai- loushallinnon toimintojen yhteydessä kerättä-
21365: heutuvien tehtävien hoitamiseksi maatalous- villä toimintokohtaisilla tiedoilla sekä muilta
21366: hallinnon maatilarekisteriä, joka sisältäisi mer- viranomaisilta saatavilla tiedoilla. Esitykseen
21367: kittävästi monipuolisemmin tietoja kuin nykyi- sisältyy säännökset rekisteriyksiköistä, rekiste-
21368: nen saman niminen rekisteri ja jolla voitaisiin rin tietolähteistä, tietosisällöstä ja käyttötar-
21369: korvata useita muitakin nykyisiä erillisiä tie- koituksesta sekä tietojen luovuttamisesta ja
21370: dostoja. Ehdotettu rekisteri koskisi maatiloja, rekisterin tietoihin kohdistuvasta tarkastusoi-
21371: metsätaloustiloja, puutarhayrityksiä, turkistar- keudesta.
21372: hoja ja muita maatalousyrityksiä. Rekisterin Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
21373: perustietoina käytettäisiin vuoden 1990 maata- dollisimman pian sen tultua hyväksytyksi.
21374:
21375:
21376:
21377:
21378: YLEISPERUSTELUT
21379:
21380: 1. Nykyinen tilanne Laki maataloushallinnosta (89/71)
21381: - maatilahallituksen, maatalouspiirin ja
21382: 1.1. Nykyinen lainsäädäntö ja käytäntö maatalouslautakunnan asema
21383: - maatilahallituksen tehtävät
21384: Maatilahallitus on valtionhallinnon keskus- Asetus maataloushallinnosta (180/88)
21385: virasto, jonka tehtävänä on huolehtia maatila- - maatilahallituksen osastot ja toimistot
21386: talouden ja siihen liittyvien maaseutuelinkeino- sekä niiden tehtävät
21387: jen yleisestä kehittämisestä sekä niiden sopeut- - maatalouspiirin tehtävät
21388: tamisesta yhteiskunnan muuhun kehitykseen. Laki maatalouslautakunnista (1276/88)
21389: Piirihallintoa varten maa on Ahvenanmaata - maatalouslautakunnan asema ja tehtävät
21390: lukuunottamatta jaettu 16 maatalouspiiriin. Asetus maatalouslautakunnista ( 157 /89)
21391: Paikallisina toimieliminä ovat kuntien maata- - maatalouslautakunnan tehtävät
21392: louslautakunnat. Laki maataloustuen jako- ja valvontatehtä-
21393: Maatilahallituksen, maatalouspiirien ja maa- vien hoitamisesta (88/71)
21394: talouslautakuntien tehtäviä ja niiden toimeen- - maatilahallituksen, maatalouspiirin ja
21395: panoa koskevia säännöksiä on useissa laeissa maatalouslautakunnan sekä Ahvenanmaalla
21396: ja asetuksissa sekä valtioneuvoston ja maa- ja lääninhallituksen ja asianomaisia tehtäviä hoi-
21397: metsätalousministeriön päätöksissä. Tärkeim- tamaan asetetun kunnallisen lautakunnan teh-
21398: mät nykyisin sovellettavat säädökset ja niiden tävät
21399: soveltamisalueet ovat seuraavat: Laki maatilatilastosta (675/75)
21400: 390420U
21401: 2 1989 vp. - HE n:o 143
21402:
21403: - maatilahallituksen tehtävät tilastotuotan- edistämiseen ja kehittämiseen tähtääviä esityk-
21404: nossa siä maatilahallitukselle sekä ohjata ja valvoa
21405: tietojen antajat maatalouslautakuntia ja niiden toimihenkilöitä
21406: maatilarekisterin pitäminen virkatehtävien suorittamisessa.
21407: tiedonantovelvollisuus Maatalouspiirit käsittelevät muun muassa oi-
21408: tietojen luottamuksellisuus ja käyttö keudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata
21409: - rangaistukset laiminlyönneistä ja salassa- annetun lain (391/78) mukaisia maanhankinta-
21410: pidettävien tietojen luovuttamisesta lupa-asioita ja suorittavat maan hankkimiseen
21411: Asetus maatilatilastosta (826/75) ja käyttämiseen, tilojen ja alueiden myyntiin
21412: - valmistettavat ja julkaistavai tilastot sekä lainoitukseen ja maaseudun pienimuotoi-
21413: - tietojen hankkiminen sen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun
21414: Maatilalaki ( 188/77) lain (1 031 /86) toteuttamiseen liittyviä tehtäviä.
21415: - säännöksiä maan hankkimisesta ja käyt- Maatalouspiireille kuuluu myös huolehtia maa-
21416: tämisestä, maatilajärjestelystä ja maan myyn- taloustuotannon ohjaamiseen ja rajoittami-
21417: nistä sekä lainoituksesta ja avustuksista seen, hintapoliittisen tuen suorittamiseen sekä
21418: Maatila-asetus (385/77) kasvinsuojeluun ja torjunta-aineisiin liittyvistä
21419: - tukemisen tarkoituksenmukaisuus tehtävistä, luonnonvoimien ja hirvieläinten ai-
21420: Muut maataloushallinnon tehtäviä ja niiden heuttamien vahinkojen korvaamisesta sekä val-
21421: toimeenpanoa koskevat lait ja asetukset sekä vonta- ja tarkastustoiminnasta.
21422: valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministe- Kuntien maatalouslautakunnat ja niiden
21423: riön päätökset sisältävät säädöksiä muun mu- maataloussihteerit hoitavat maataloushallin-
21424: assa non paikallisia tehtäviä, joihin kuuluu muun
21425: - maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi- muassa seurata maatilatalouden sekä maatilo-
21426: minnan edistämisestä jen rakenteen kehitystä kunnassa ja tehdä niitä
21427: maan hankinnasta ja käytöstä, koskevia aloitteita ja esityksiä maatalouspiirille
21428: eläkesäädöksistä, ja maatilahallitukselle. Maatalouslautakunnille
21429: tuotannon ohjaamisesta, kuuluvat lisäksi muun muassa seuraavat tehtä-
21430: vahinkojen korvaamisesta, vät:
21431: maataloustuesta, maatilalainoituksen lainahakemu ksista
21432: - markkinoimis- ja muista maksuista sekä sekä sukupolvenvaihdos- ja luopumiselä-
21433: - kasvinsuojelusta. kehakemuksista annettavat lausunnot niihin
21434: Maataloushallinnosta annetun lain 2 §:n mu- liittyvine tilakatselmuksineen,
21435: kaan maatilahallituksen tehtävänä on muun - sato- ja tulvavahinkojen arvioiminen,
21436: muassa - pellonraivausmaksusta annetun lain
21437: - kehittää maataloustuotantoa maatalou- (602/87) täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät,
21438: den kokonaistavoitteet huomioon ottaen, - maataloustuen jakaminen,
21439: - edistää maatalouden alueellista suunnitte- - hukkakauran torjunnasta annetun lain
21440: lua sekä maatilojen rakennerationalisointia, (178176) toteuttaminen,
21441: - huolehtia maatalouden tasapainottamis- - lausuntojen anto maanhankintalupa-
21442: ja ohjaamistoimenpiteistä, asioissa sekä
21443: - hoitaa toimialaansa kuuluvaa maan hank- - joissakin tapauksissa sopimuksen tekemi-
21444: kimista ja käyttämistä sekä lainoitustoimintaa, nen ja lausuntojen antaminen tuotannonoh-
21445: huolehtia maatalouden tukitoimenpiteis- jausasioissa.
21446: tä, Edellä mainittuja tehtäviä ja niiden toimeen-
21447: johtaa ja valvoa maataloustuotteita, panoa varten on maatilahallituksessa, maata-
21448: -koneita ja -tarvikkeita koskevaa tarkastustoi- louspiireissä ja osittain myös maatalouslauta-
21449: mintaa sekä kunnissa monia erilaisia kortistoja, rekistereitä
21450: - huolehtia maatalouslaskennasta ja muus- ja muita tiedostoja, jotka sisältävät muun
21451: ta maataloustilastosta. muassa toiminto-, kiinteistö- ja viljelijäkohtai-
21452: Maatalouspiirien tulee erilaisten maatalou- sia tietoja.
21453: den hallintotehtävien ohella muun muassa seu- Virallista maatilatilastoa varten maatilahalli-
21454: rata paikallisten olojen kehitystä, pitää toimi- tus pitää maatilarekisteriä, joka perustuu kai-
21455: alueensa olojen kehittämiseksi yhteyttä eri vi- kille viljelijöille tai maatilan omistajille vuosit-
21456: ranomaisiin ja järjestöihin, tehdä toimialansa tain postiteitavaan tiedusteluun. Rekisteriin on
21457: 1989 vp. - HE n:o 143 3
21458:
21459: tallennettu vuoden lopun tilannetta koskevia 2. Esityksen merkitys
21460: tietoja maatilasta, sen viljelijästä ja omistajas-
21461: ta sekä maankäyttölajien pinta-aloista ja niissä 2.1. Tavoitteet
21462: vuoden aikana tapahtuneista muutoksista. Jo-
21463: ka kolmas vuosi rekisterilomakkeella on kysyt- Maatilatalouden ja siihen liittyvien maaseu-
21464: ty myös tietoja kotieläinten lukumääristä. tuelinkeinojen kehittämisestä aiheutuvien teh-
21465: Maatilarekisterin käyttötarkoituksena on tävien hoitamiseksi ehdotetaan säädettäväksi
21466: muodostaa toisaalta sellainen tietoaineisto, jos- maatilahallituksen ylläpitämästä maatalous-
21467: ta voidaan tulostaa maatalouden tila- ja omis- hallinnon maatilarekisteristä. Rekisterin tavoit-
21468: tusrakennetta kuvaavat totaalitilastot, ja toi- teena on muodostaa kokonaisvaltainen, yhte-
21469: saalta sellainen ajan tasalla oleviin tietoihin näinen ja kattava tietojärjestelmä, jonka avulla
21470: pohjautuva perusaineisto, jota voidaan käyttää voidaan vähentää nykyisten erillisten tiedosto-
21471: kehikkona erilaisten otantaan perustuvien jen määrää ja poistaa niissä esiintyvät päällek-
21472: maataloustilastojen tuotannossa. käisyydet. Lisäksi tavoitteena on
21473: Maatilarekisterin ohella maatilahallitus pitää - luoda nykyistä paremmat edellytykset
21474: myös metsätilarekisteriä, joka perustuu kaikille maataloushallinnon päätöksenteon valmistelul-
21475: metsätilan omistajille joka viides vuosi posti- le, toimenpiteiden suunnittelulle ja niiden vai-
21476: tettavaan tiedusteluun ja puutarhayritysrekiste- kutusten seurannalle,
21477: riä, joka perustuu kaikille säännöllisesti myyn- - parantaa maataloushallinnon, viljelijöi-
21478: tituloa puutarhatuotteista saaville yrityksille den ja muiden yrittäjien välistä yhteydenpitoa,
21479: vuosittain postiteitavaan tiedusteluun. supistaa hakemusasiakirjojen tietosisäl-
21480: töä,
21481: yksinkertaistaa hakemusten käsittelyä ja
21482: 1.2. Nykytilanteen epäkohdat
21483: - luoda mahdollisuudet hyödyntää rekiste-
21484: Yleisenä ongelmana maataloushallinnossa riä myös maatilahallituksen pitämien tilastollis-
21485: on nykyisten tietojärjestelmien runsaus ja haja- ten rekistereiden täydentämisessä ja päivityk-
21486: naisuus. Tämä aiheuttaa paljon päällekkäistä sessä.
21487: työtä etenkin hallinnon asiakkaille, viljelijöille.
21488: Lisäksi järjestelmät ovat osittain puutteellisia
21489: ja epäyhtenäisiä, mikä vaikeuttaa muun muas- 2.2. Keinot
21490: sa toimenpiteiden vaikutusten seurantaa.
21491: Epäkohtana on pidettävä myös sitä, että Esityksessä ehdotetaan, että maatilahallitus
21492: maataloushallinnon käytettävissä ei ole yhte- pitää maataloushallinnon maatilarekisteriä.
21493: näistä kaikki maatilat ja muut tämän hallin- Esitys määrittelee rekisteriyksiköt, rekisterin
21494: nonalan tehtäväkenttään kuuluvat yksiköt kat- perustamisen ja tietosisällön sekä tietojen han-
21495: tavaa perusrekisteriä, joka loisi nykyistä pa- kinnan ja käytön.
21496: remmat edellytykset päätöksenteon valmistelul- Maatilojen ohella rekisteriin ehdotetaan si-
21497: le, toimenpiteiden suunnittelulle ja niiden vai- sällytettäväksi myös metsätaloustilat, puutar-
21498: kutusten seurannalle sekä maataloushallinnon hayritykset, turkistarhat ja muut maatalous-
21499: ja viljelijöiden väliselle yhteydenpidolle. Maati- yritykset, sillä maataloushallinnon toimenpi-
21500: lahallitus tosin ylläpitää maatila-, metsätila- ja teet kohdistuvat tulevaisuudessa yhä eneneväs-
21501: puutarhayritysrekistereitä, mutta maatilatilas- sä määrin maatilatalouden ohella myös muihin
21502: tosta annetun lain 5 §:n mukaan rekistereiden maaseutuelinkeinoihin.
21503: käyttö on rajattu lähinnä tilastollisiin tarkoi- Maatilahallitus toimeenpanee vuonna 1990
21504: tuksiin. Sen sijaan tietojen hallinnollinen käyt- koko maata ja kaikkia edellä mainittuja yksi-
21505: tö ei ole mahdollista. köitä koskevan maatalouslaskennan. Näin ol-
21506: Maataloushallinnon toimintoihin liittyvät len laskenta muodostaa kattavan kehikon
21507: hakemukset ja muut asiakirjat sisältävät osit- myös maataloushallinnon maatilarekisterille.
21508: tain samoja tietoja, joita kerätään vuosittain Esityksessä ehdotetaankin, että rekisteriä pe-
21509: maatilarekisteriin postitiedusteluna. Yhtenäi- rustettaessa tietoaineistona käytetään lasken-
21510: sen tietojärjestelmän puuttuessa edellä mainit- nassa kerättyjä yleistietoja laskentayksiköstä,
21511: tuja tietoja ei ole voitu hyödyntää maatilare- sen omistajasta tai haltijasta ja maankäyttö-
21512: kisterin täydentämisessä ja päivityksessä. lajien pinta-aloista.
21513: 4 1989 vp. - HE n:o 143
21514:
21515: Maataloushallinnon maatilarekisteriä pide- 3. Asian valmistelu
21516: tään hajautettuna kunnissa ja maatalouspiireis-
21517: sä. Rekisteriä täydennetään ja päivitetään 3.1. Tiedonhallintaprojekti
21518: kunta- ja maatalouspiiritasolla maatalous-
21519: hallinnon toimenpiteitä koskevien hakemusten Maataloushallinnon maatilarekisterin tar-
21520: ja muiden asiakirjojen perusteella. peellisuuteen on viime vuosina kiinnitetty huo-
21521: miota useissa eri yhteyksissä. Maatilahallituk-
21522: Kun myös muilla valtion viranomaisilla on sen asettama tiedonhallintaprojekti selvitti toi-
21523: rekisterin kannalta tarpeellisia tietoja, ehdote- meksiautonsa mukaisesti maatalouspiirien si-
21524: taan säädettäväksi, että maatilahallitus on oi- säistä tiedonhallintaa kartoittamalla muun
21525: keutettu saamaan myös muilta valtion viran- muassa
21526: omaisilta niiden hallussa olevat rekisterin käyt- - yhteenvedot kortistoista, rekistereistä ja
21527: tötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot. muista tiedostoista sekä
21528: - henkilöstön käsitykset
21529: Maataloushallinnon maatilarekisteri muo- a) pahimmista sisäiseen tiedonhallintaan liit-
21530: dostuu toiminnallisesti niin sanotusta runkore- tyvistä ongelmista,
21531: kisteristä ja toimintorekistereistä. Runkorekis- b) tiedonhallinnan kehittämiskohteista ja
21532: teri tulee sisältämään rekisteriyksiköitä koske- c) maatilakortiston merkittävyydestä ongel-
21533: via yleistietoja, jotka ovat yhteisiä useammalle mien poistajana.
21534: toiminnalle. Toimintorekisterit, jotka on tar- Loppuraportissaan 1l projekti ehdotti yhtenä
21535: koitus kehittää yhtenäisin perustein, sisältävät
21536: ongelmien poistajana atk-pohjaisen maatilare-
21537: vastaavasti toimintokohtaiset tiedot. Toiminto-
21538: kisterin perustamista maatalouspiireihin.
21539: rekistereitä perustetaan muun muassa lainois-
21540: ta, pinta-alalisistä, käynnistystuista, energia- ja
21541: muista avustuksista, perustamisluvista sekä eri-
21542: laisista tuotanto- ja vähentämissopimuksista.
21543: 3.2. Maatilahallituksen ja maatalouspiirien
21544: Maataloushallinnon maatilarekisterin suun- atk-kokonaisselvitys
21545: nittelu on saanut alkunsa niistä tarpeista, joita
21546: maatilahallituksessa ja toisaalta maatalous- Maatilahallituksessa valmistui vuonna 1988
21547: piireissä ja kunnissa on ilmennyt maatalous- projektityönä maatilahallituksen ja maatalous-
21548: hallinnon toimenpiteiden suunnitteluun, pää- piirien atk-kokonaisselvitys. Tässä selvitykses-
21549: töksenteon valmisteluun ja toimenpiteiden vai- sä ehdotettiin kehitettäväksi koko maatalous-
21550: kutusten seurantaan tarvittavan tiedonhankin- hallinnon toiminnan tietojärjestelmä, jonka
21551: nan ja -kulun helpottamiseksi ja nopeuttami- keskeinen osa olisi maataloushallinnon maati-
21552: seksi sekä toimintoihin liittyvien rutiinien hoi- larekisteri. Järjestelmän mukaan rekisteri ha-
21553: don tehostamiseksi. jautettaisiin maatalouspiiri- ja kuntatasolle
21554: oman alueensa rekisteriksi.
21555: Järjestelmän avulla toimintoja koskeva tilas-
21556: tointi ja tiedonkulku helpottuu. Samoin hallin-
21557: nollisten päätösten perusteena olevat tilatiedot 3.3. Maatilalaskentatoimikunta
21558: yhtenäistyvät. Suunnittelun tarpeisiin tietojär-
21559: jestelmä voi antaa tietoja muun muassa eri Vuosina 1990-1991 toteutettavaa maatalous-
21560: toimintojen kohdistumisesta erilaisille tiloille laskentaa on valmisteltu maa- ja metsätalous-
21561: eri alueilla. Tämä helpottaa esimerkiksi tuki- ja ministeriön asettamassa toimikunnassa, joka
21562: tuotannonohjaustoimenpiteiden mukaisten va- jätti mietintönsä2l ministeriölle vuoden 1988
21563: rojen kohdentamista. toukokuussa. Toimeksiautonsa mukaisesti
21564: maatilalaskentatoimikunta selvitti maatalous-
21565: Maataloushallinnon maatilarekisteri korvaa laskennan ohella myös mahdollisuuksia kehit-
21566: suurimman osan nykyisistä toiminta-, kiin- tää maatilahallituksen maatilarekisteriä hallin-
21567: teistö- ja viljelijäkohtaisista kortistoista ja nollisia tarpeita palvelevaksi rekisteriksi. Tässä
21568: muista tiedostoista. Maatilahallituksen nykyi- 11
21569: Maatilahallitus, Tiedonhallintaprojektin loppura-
21570: set tilastolliset rekisterit säilytetään kuitenkin portti, 1985.
21571: 21
21572: entisellään. Maatalouslaskenta 1990, Komiteanmietintö 1988:18.
21573: 1989 vp. - HE n:o 143 5
21574:
21575: yhteydessä tutkittiin hallinnolliseen käyttöön 4. Esityksen organisatoriset ja
21576: tulevan tiedon hankkimista ja käyttöä sekä henki 1ö s tö vaikutukset
21577: suhdetta tilastotarkoituksiin hankittuihin tie-
21578: toihin. Toimikunnan mielestä eräiden tilakoh- Esitys ei aiheuta muutoksia maataloushallin-
21579: taisten tietojen saanti hallinnolliseen käyttöön non organisaatioon eikä henkilöstöön.
21580: olisi mm. päällekkäisen tiedonkeruun välttämi-
21581: seksi perusteltua.
21582: 5. Esityksen taloudelliset vaiku-
21583: Maatilalaskentatoimikunnan mietintö oli tukset
21584: lausuntokierroksella vuoden 1988 loppupuolel-
21585: la ja siitä saatiin vajaat 40 lausuntoa. Useissa Esitetyn maataloushallinnon maatilarekiste-
21586: lausunnoissa katsottiin, että laskentayksikön, rin perustaminen ja ylläpito edellyttää keskus-
21587: sen omistajan ja haltijan tunnistetietoja sekä ja aluehallinnon välisen tietoliikenteen luomis-
21588: maankäyttötietoja voidaan käyttää tilastollis- ta sekä tietojenkäsittelykapasiteetin lisäämistä
21589: ten tarkoitusten ohella myös maataloushallin- niin maatilahallituksessa, maatalouspiireissä
21590: non maatilarekisterin kehittämiseen. kuin kunnissakin. Kun edellä mainitut kehittä-
21591: mistarpeet liittyvät läheisesti yleiseen maata-
21592: loushallinnon tietoliikenteen kehittämiseen, ei
21593: esityksellä sinällään ole välittömiä taloudellisia
21594: 3.4. Maataloushallinnon maatilarekisterityö- vaikutuksia.
21595: ryhmä
21596:
21597: 6. Esityksen muut vaikutukset
21598: Esitys laiksi maataloushallinnon maatilare-
21599: kisteristä on valmisteltu maatilahallituksen Esitys edellyttää, että vuoden 1990 maata-
21600: asettamassa työryhmässä, jossa ovat olleet mu- louslaskennasta annettavaan lakiin sisällyte-
21601: kana maa- ja metsätalousministeriön, maatila- tään säännös, jonka mukaan laskentayksiköitä
21602: hallituksen ja Maataloustuottajain Keskuslii- koskevia yleistietoja saa käyttää myös perus-
21603: ton edustajat. tettaessa maataloushallinnon maatilarekisteriä.
21604:
21605:
21606:
21607:
21608: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
21609:
21610:
21611: 1. Lakiehdotuksen perustelut ta, jota pääasiallisesti käytetään samasta ta-
21612: louskeskuksesta hoidetun maatilatalouden har-
21613: 1 §. Lain soveltamisala. Maatilataloutta ja joittamiseen. Tilan osalla tarkoitetaan tilan
21614: siihen liittyviä maaseutuelinkeinoja koskevien määräosaa tai määräalaa. Maatilaan luetaan
21615: tehtävien hoitamiseksi ehdotetaan säädettäväk- kuuluviksi myös tilalle joko lyhytaikaisilla tai
21616: si maatilahallituksen ylläpitämästä maatalous- pitkäaikaisilla sopimuksilla vuokratut pellot.
21617: hallinnon maatilarekisteristä. Rekisteri koskisi Tilalta lyhytaikaisilla tai pitkäaikaisilla sopi-
21618: maatiloja, metsätaloustiloja, puutarhayrityk- muksilla vuokratut pellot luetaan vuokralaisen
21619: siä, turkistarhoja sekä muita maatalousyrityk- tilaan kuuluviksi. Lyhytaikaisilla sopimuksilla
21620: siä. tarkoitetaan yhden kasvukauden ajan kestäviä
21621: Pykälässä tarkoitettuja rekisteriyksikköjä vuokrauksia. Pitkäaikaisiksi sopimuksiksi kat-
21622: ovat: sotaan vähintään kahden kasvukauden ajan
21623: Maatilat, joita ovat kaikki tilat, joilla on kestävät vuokraukset.
21624: hallinnassa peltoa ja puutarhaa yhteensä vä- Metsätaloustilat, joita ovat kaikki tilat, joil-
21625: hintään yksi hehtaari. Rekisteriyksikkönä on la ei ole peltoa lainkaan tai joilla on hallinnas-
21626: viljelijäkohtainen maatila, jolla tarkoitetaan sa peltoa ja puutarhaa yhteensä vähemmän
21627: sellaista yhden tai useamman tilan tai tilan kuin hehtaari ja omistuksessa l-IV veroluok-
21628: osan muodostamaa taloudellista kokonaisuut- kiin kuuluvaa met>ämaata vähintään kaksi
21629: 6 1989 vp. - HE n:o 143
21630:
21631: hehtaaria. Rekisteriyksikkönä on joko talou- le ja maatalouslautakunnille säädetty erilaisia
21632: dellisen kokonaisuuden muodostava omistaja- tehtäviä maataloushallinnolle asetettujen ta-
21633: kohtainen metsätaloustila tai maatila, jonka voitteiden saavuttamiseksi. Näiden tehtävien
21634: pellot on vuokrattu muille viljelijöille. Eri kun- hoitaminen edellyttää mahdollisimman laajaa,
21635: nissa sijaitsevat saman omistajan omistuksessa monipuolista ja luotettavaa tietoa maatalous-
21636: olevat metsäpalstat katsotaan erillisiksi rekiste- hallinnon päätöksenteon perustaksi. Pykälässä
21637: riyksiköiksi. ehdotetaan tämän vuoksi säädettäväksi, että
21638: Puutarhayritykset, joita ovat kaikki puutar- rekisterin tietoja voitaisiin maataloushallinnon
21639: hatuotantoa harjoittavat yritykset, jotka saa- omien tilastollisten tarkoitusten lisäksi käyttää
21640: vat säännöllisesti tuloa puutarhatuotteista. päätöksenteon valmisteluun, toimenpiteiden
21641: Puutarhatuotannolla tarkoitetaan hedelmän- ja suunnitteluun ja niiden vaikutusten seuran-
21642: marjantuotantoa, avomaan vihannes- ja leik- taan. Päätöksenteon valmistelulla tarkoitetaan
21643: kokukkatuotantoa, taimitarha- ja kasvihuone- hallinnolliseen rekisteriin sisältyvien tietojen
21644: tuotantoa sekä sienten, itujen ja muiden sel- poimintaa, siirtämistä ja muuta tarpeellista
21645: laisten tuotantoa. Metsäpuiden taimitarhoja ei järjestämistä yksittäistä rekisteriyksikköä kos-
21646: lueta puutarhayrityksiin. Rekisteriyksikkönä kevaa päätöksentekoa varten. Ennen varsinais-
21647: on viljelijä tai yrittäjäkohtainen taloudellisen ta päätöstä voisi rekisteriyksikön omistaja tai
21648: kokonaisuuden muodostava yritys, jota käyte- haltija tarkistaa henkilörekisterilain säännnös-
21649: tään samasta talouskeskuksesta hoidetun puu- ten mukaisesti päätöksenteon pohjana olevien
21650: tarhatalouden harjoittamiseen. tietojen oikeellisuuden.
21651: Turkistarhat, joita ovat kaikki turkiseläin- 3 §. Tietojen hankinta ja käyttö. Pykälässä
21652: tarhausta harjoittavat yritykset. Rekisteriyksik- ehdotetaan määriteltäväksi rekisterin tietoläh-
21653: könä on tarhaajakohtainen, taloudellisen ko- teet.
21654: konaisuuden muodostava yritys, jota käyte- Maataloushallinnon maatilarekisterin muo-
21655: tään samasta talouskeskuksesta hoidetun tur- dostaisivat vuoden 1990 maatalouslaskentalain
21656: kistarhauksen harjoittamiseen. nojalla kerätyt yleistiedot, maataloushallinnon
21657: Muut maatalousyritykset, joita ovat kaikki toimintojen yhteydessä kerättävät tiedot sekä
21658: myyntitarkoitukseen perusmaataloushyödyk- muilta valtion viranomaisilta saadut tiedot.
21659: keitä tuottavat yritykset, joilla ei ole peltoa Maatalouslaskentalain nojalla kerättäviä yleis-
21660: lainkaan tai joilla on hallinnassa peltoa ja tietoja käytettäisiin rekisteriä perustettaessa.
21661: puutarhaa yhteensä vähemmän kuin hehtaari Maataloushallinnon eri tasoilla, lautakunnis-
21662: ja omistuksessa I-IV veroluokkiin kuuluvaa sa, piireissä ja keskusvirastossa, tehdään joko
21663: metsämaata vähemmän kuin kaksi hehtaaria ensi asteena tai muutoksenhakuasteena päätök-
21664: (esimerkiksi meijerisikalat). Muihin maatalous- siä muun muassa lainahakemuksista, pinta-ala-
21665: yrityksiin luetaan myös porotilat, luontaiselin- lisistä, käynnistystuista, energia-, rakennus- ja
21666: keinotilat ja hevostalautta ammatikseen har- muista avustuksista, satovahinko-, hukka-
21667: joittavat yritykset, joilla ei ole peltoa lainkaan kaura- ja muista korvauksista, perustamisluvis-
21668: tai joilla on hallinnassa peltoa ja puutarhaa ta, tuotantokiintiöisiä sekä erilaisista tuotanto-
21669: yhteensä vähemmän kuin hehtaari ja omistuk- ja vähentämissopimuksista. Näitä toimintoja
21670: sessa I-IV veroluokkiin kuuluvaa metsämaata koskevat hakemukset ja muut asiakirjat sisäl-
21671: vähemmän kuin kaksi hehtaaria. Rekisteriyk- tävät yleistietoja rekisteriyksiköstä, sen omista-
21672: sikkönä on taloudellisen kokonaisuuden muo- jasta tai haltijasta sekä maankäyttölajin pinta-
21673: dostava yritys. aloista.
21674: Rekisteriyksikkö on edellä määritelty samoin Yleistietojen lisäksi toimintojen yhteydessä
21675: kuin lakia vuoden 1990 maatalouslaskennasta kertyy huomattava määrä myös muuta tietoai-
21676: koskevan hallituksen esityksen (hall.es. n:o 142 neistoa rekisteriyksiköistä. Tietoaineisto sisäl-
21677: /1989 vp.) yksityiskohtaisissa perusteluissa on tää tietoja muun muassa tuotantovälineistä
21678: määritelty lakiesityksen 2 §:ssä tarkoitettu las- kuten kotieläimistä ja muista eläimistä; pelto-
21679: kentayksikkö. alasta, kuten pellon käytöstä kasvilajeittain ja
21680: 2 §. Rekisterin käyttötarkoitus. Pykälässä pellon ojituksesta, rakennuskannasta, kuten
21681: ehdotetaan säädettäväksi rekisterin käyttötar- asuin- ja tuotantorakennuksista; tuotantosuun-
21682: koituksesta. nasta sekä liitännäiselinkeinoista ja muusta
21683: Maataloushallintoa koskevassa lainsäädän- yritystoiminnasta, jota harjoitetaan rekisteri-
21684: nössä on maatilahallitukselle, maatalouspiireil- yksikössä tai sen ulkopuolella; lainoituksesta
21685: 1989 vp. - HE n:o 143 7
21686:
21687: kuten myönnetyn lainan määrästä ja lainoitus- Tietojen luovuttaminen olisi sallittua, mil-
21688: kohteesta; alue- ja muista tuista kuten makse- loin rekisteriyksikön omistaja tai haltija antaa
21689: tusta pinta-alalisästä ja käynnistystuesta sekä siihen suostumuksensa tai milloin se tapahtuu
21690: erilaisista avustuksista ja korvauksista; perus- lain, asetuksen taikka niiden nojalla annetun
21691: tamisluvista kuten luvan sailimasta eläinmää- määräyksen mukaisesti. Rekisterinpitäjän tie-
21692: rästä; tuotantokiintiöistä kuten maitokiintiön donantovelvollisuus tai muille viranomaisille
21693: suuruudesta; sekä tuotanto- ja vähentämissopi- säädetty tiedonsaantioikeus saattaa edellyttää
21694: muksista kuten sopimusten laajuudesta. Näillä tietojen luovuttamista.
21695: toimintojen yhteydessä kerättävillä yleistiedoil- Tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin tar-
21696: la ja muilla tiedoilla voitaisiin ehdotuksen mu- koituksiin myöntäisi luvan tietojen luovuttami-
21697: kaan täydentää ja päivittää maataloushallin- seen aina maatilahallitus. Lupamenettelyn
21698: non maatilarekisteriä. Yleistiedot olisivat sa- avulla pyritään keskitetysti seuraamaan ja val-
21699: moja kuin vuoden 1990 maatalouslaskentalain vomaan rekisterissä olevien tietojen asianmu-
21700: nojalla kerätyt yleistiedot. Muut tiedot määri- kaista käyttöä.
21701: teltäisiin tarkemmin asiaryhmittäin asetukses- Tieteellisenä tutkimuksena voitaisiin pitää
21702: sa. esimerkiksi yliopistoissa, korkeakouluissa, ja
21703: Maataloushallinnon toimintoihin liittyvien vastaavissa tutkimusyksiköissä suoritettavaa
21704: päätösten tekeminen edellyttää rekisteriyksik- tutkimustyötä. Tieteellisen tutkimuksen tulisi
21705: köä, sen omistajaa tai haltijaa sekä pinta-aloja perustua tieteellisten menetelmien käyttöön ei-
21706: koskevien tietojen saantia myös muilta viran- kä sen käyttötarkoitus saisi välittömästi edistää
21707: omaisilta. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan liiketaloudellisia tarkoitusperiä. Tilastollisiin
21708: tämän vuoksi säädettäväksi, että rekisteriin tarkoituksiin tietoja voitaisiin luovuttaa käytet-
21709: kerättäviä tietoja voitaisiin hankkia lisäksi täväksi lähinnä suunnittelu- ja tutkimustoimin-
21710: käyttämällä hyväksi valtion viranomaisten yllä- nassa.
21711: pitämiä rekistereitä. Säännös tarkoittaa pää- Lupa tietojen luovuttamiseen voitaisiin
21712: osin verohallinnon maatila- ja verotusrekiste- myöntää, edellyttäen, ettei siitä aiheudu vahin-
21713: rien tietoja kuten tila- ja pinta-alatietoja sekä koa tai haittaa rekisteriyksikön omistajalle tai
21714: verotustietoja; maanmittaushallituksen kiin- haltijalle. Lupaa ei myönnettäisi, jos voidaan
21715: teistötietorekisterin tietoja kuten tilojen rekis- olettaa, että tietoja käytetään edellä mainitun
21716: terinumeroita, pirstomisia, kaava-alueita, etuja tai oikeuksia vaarantavasti. Yleisten asia-
21717: pinta-aloja ja karttoja; sekä väestörekisterikes- kirjain julkisuudesta annettua lakia on
21718: kuksen väestön keskusrekisterin tietoja kuten 30.4.1987 annetulla lailla (472/87) täydennetty
21719: perhesuhteita ja asuinpaikkaa. siten, että tekniset tallenteet on rinnastettu
21720: 4 §. Yleistietojen määritelmä. Pykälään eh- tavanomaisiin asiakirjoihin. Teknisen tallen-
21721: dotetaan otettavaksi tarkempi luettelo 3 §:n 1 teen luovuttamista koskevista rajoituksista on
21722: momentissa tarkoitetuista yleistiedoista. Luet- taas säädetty yleisten asiakirjain julkisuudesta
21723: telo vastaa sisällöltään vuoden 1990 maatalous- annetun lain 18 a §:ssä. Nämä rajoitukset kos-
21724: laskennasta annettavassa laissa olevaa luet- kevat massaluovutuksena ja arkaluonteisena
21725: teloa. Luettelon toistaminen katsotaan kuiten- otantana tehtäviä tietojen luovutuksia.
21726: kin aiheelliseksi rekisteriyksikköjen omistajien Nyt ehdotettava säännös poikkeaa yleisten
21727: ja haltijain tiedonsaannin varmistamiseksi ja asiakirjain julkisuudesta annetun lain rajoituk-
21728: heidän oikeuksiensa turvaamiseksi. sista siinä, että luovutusrajoitus olisi yleinen ja
21729: 5 §. Rekisteritietojen luovutus. Pykälässä koskisi myös muita kuin massaluovutuksena ja
21730: ehdotetaan säänneltäväksi rekisterissä olevien arkaluonteisena otantana tehtäviä luovutuksia.
21731: tai sitä varten hankittujen tietojen luovuttami- Tämä on perusteltua, koska perustettava maa-
21732: sesta. taloushallinnon maatilarekisteri on tarkoitettu
21733: Tietojen luovuttamisella tarkoitetaan tieto- hallinnon sisäiseen käyttöön. Luovutusrajoi-
21734: jen antamista ulkopuolisille. Samaan organi- tusten laajuutta arvioitaessa on lisäksi otettava
21735: saatioon kuuluvien, maatalouslautakuntien, huomioon se, että rekisteri koskee luonnollis-
21736: maatalouspiirien, maatilahallituksen ja maa- ja ten henkilöiden lisäksi myös yrityksiä, jolloin
21737: metsätalousministeriön välillä tapahtuvaa tie- tavanomaista tiukemmat tietojen luovutusta
21738: tojen luovutusta pidettäisiin maataloushallin- koskevat rajoitukset ovat perusteltuja muun
21739: non maatilarekisterin käyttönä eikä pykälässä muassa liiketaloudellisten etujen suojaamisek-
21740: tarkoitettuna tietojen luovuttamisena. si. Yleisten asiakirjain julkisuudesta annettuun
21741: 8 1989 vp. - HE n:o 143
21742:
21743: lakiin sisältyviä teknistä tallennetta koskevia misesta luvatonta käsittelyä, käyttöä, tuhoa-
21744: säännöksiä sovellettaisiin sen sijaan muilta osin mista, muuttamista sekä anastusta vastaan.
21745: myös maataloushallinnon maatilarekisteriin. Rekisteri on tarkoitus suojata rekisteriteknisin
21746: 6 §. Rekisterin ylläpito. Pykälässä ehdote- keinoin esim. määrittelemällä se, mitä tietoja
21747: taan säädettäväksi maatilahallituksen velvolli- eri päätteiltä voidaan käyttää. Ohjelmien avul-
21748: suudesta huolehtia rekisterin päivityksestä, la päätteen käyttö estettäisiin sellaisina aikoi-
21749: käytöstä ja ylläpidosta sekä vastata niistä ai- na, jolloin valvontaa ei ole järjestettävissä.
21750: heutuvista kustannuksista. Päivityksessä ja yl- Rekisterin käytön valvomiseksi käytettäisiin
21751: läpidossa voitaisiin käyttää apuna maatalous- henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia ja salasa-
21752: piirejä, -lautakuntia ja tilastoasiamiehiä. noja. Rekisterin käyttöoikeudet määriteltäisiin
21753: 7 §. Rekisteröidyn tarkastusoikeus. Pykäläs- siten, että käyttöoikeus olisi vain niillä, joiden
21754: sä ehdotetaan säänneltäväksi rekisterin tietoi- työtehtävät sitä edellyttävät, ja että kukin
21755: hin kohdistuvasta tarkastusoikeudesta. työntekijä pääsisi vain niihin tietoihin, joita
21756: Tarkastusoikeus olisi jokaisella 2 ja 3 § :ssä työtehtäviensä vuoksi tarvitsee.
21757: tarkoitettuihin häntä itseään koskeviin tietoi- 10 §. Sa/assapitove/vollisuus. Pykälän 1 mo-
21758: hin. Tarkastusoikeuden pnnm kuuluisivat mentissa säänneltäisiin vaitiolovelvollisuus re-
21759: kaikki, myös tilastollisiin tarkoituksiin käytetyt kisterinpitäjälle ja palvelussuhteen laadusta
21760: tiedot. Tarkastusoikeuden toteuttaminen lisäisi riippumatta jokaiselle sen palveluksessa oleval-
21761: rekisteriyksikön omistajan tai haltijan oikeus- le sekä ulkopuolisille henkilöille, jotka käsitte-
21762: turvaa, ja esille tulevien virheellisten tietojen levät rekisterin tietoja toimeksiantotehtävänä
21763: poistaminen lisäisi rekisterin tietojen luotetta- tai käyttöluvan perusteella. Vaitiolovelvolli-
21764: vuutta. Tarkastusoikeus tulisi toteuttaa henki- suus tarkoittaisi kieltoa ilmaista sivullisille tai
21765: lökohtaisesti rekisterinpitäjän luona tai omakä- käyttää yksityiseksi hyödyksi tämän lain vas-
21766: tisesti allekirjoitetulla kirjeellä taikka yhteisön taisesti seikkoja, jotka koskevat toisen henkilö-
21767: kysymyksessä ollessa, asianmukaisesti valtuu- kohtaisia oloja, taloudellista asemaa tai liikesa-
21768: tetun asiamiehen välityksellä. laisuutta ja jotka on saatu lain edellyttämän
21769: 8 §. Rekisterissä olevan virheen oikaisu. Py- toiminnan yhteydessä eli tietoja hankittaessa,
21770: kälässä säännellään rekisterissä olevan virheel- talletettaessa, käytettäessä tai luovutettaessa.
21771: lisen tiedon oikaisemisesta. Säännöksellä pyritään estämään mainittujen
21772: Rekisteriyksikön omistajan tai haltijan oi- tietojen aiheeton leviäminen sekä tietojen vää-
21773: keusturvan varmentamiseksi ehdotetaan, että rinkäyttö.
21774: rekisterissä oleva tarpeettomaksi, virheelliseksi, Moniin lakeihin sisältyy erityisiä tietojen sa-
21775: puutteelliseksi tai vanhentuneeksi havaittu tieto lassapitoa koskevia säännöksiä. Tällaisia ovat
21776: tulisi viivytyksettä oikaista, poistaa tai täyden- muun muassa verotuslain salassapitosäännök-
21777: tää. Rekisterinpitäjän velvollisuutena olisi huo- set. Nämä säännökset koskevat ilman erityis-
21778: lehtia rekisterin sisältämien tietojen oikeelli- sääntelyäkin nyt kysymyksessä olevia maata-
21779: suudesta. Virheelliseksi olisi katsottava tieto, loushallinnon maatilarekisteriin otettuja tietoja
21780: joka ei vastaa rekisteriyksikön omistajan tai ja niiden luovuttamista. Selvyyden vuoksi eh-
21781: haltijan taikka rekisteriyksikön olosuhteita. dotetaan pykälän 2 momenttiin otettavaksi
21782: Edellytyksenä virheen korjaamiselle olisi, että kuitenkin säännös siitä, että maatilahallituksel-
21783: tällainen tieto vaarantaisi rekisteriyksikön la on sama salassapitovelvollisuus kuin tietoja
21784: omistajan tai haltijan yksityisyyden suojaa, antaneella viranomaisella ja samat rajoitukset
21785: etuja tai oikeuksia. Korjaaruisvelvollisuus ei koskevat myös maatilahallituksen tietojen
21786: näin ollen olisi ehdoton. käyttöä.
21787: Virhe olisi aina oikaistava rekisteriyksikön 11 §. Henkilörekisterilain soveltaminen. Py-
21788: omistajan tai haltijan perustellusta vaatimuk- kälässä ehdotetaan säädettäväksi niistä henki-
21789: sesta. Tällöin ei edellytetä, että virheellinen lörekisterilain (471/87) säännöksistä, joita voi-
21790: tieto saattaisi vaarantaa yksityisyyden suojaa, taisiin soveltuvin osin noudattaa myös maata-
21791: etuja tai oikeuksia. loushallinnon maatilarekisteristä annettua la-
21792: 9 §. Tietojen suojaaminen. Pykälässä sään- kia sovellettaessa.
21793: neitäisiin rekisterin teknistä suojaamista koske- 12 §. Rangaistussäännökset. Pykälässä eh-
21794: vat velvoitteet. dotetaan säädettäväksi lain 10 §:ssä säädetyn
21795: Maatilahallitus tulisi rekisterin ylläpitäjänä salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakko-
21796: huolehtimaan rekisterin ja sen tietojen suojaa- rangaistus. Käytännössä tämä koskisi salassa-
21797: 1989 vp. - HE n:o 143 9
21798:
21799: pitovelvollisuuden rikkomista tapauksissa, tarkemmat säännökset lain täytäntöönpanosta
21800: joissa tietoja on luovutettu ulkopuolisille esim. annetaan asetuksella. Näitä olisivat mm. sään-
21801: tieteellistä tutkimusta varten. Kun virkamiehiä nökset lain 3 §:ssä mainituista maatalous-
21802: koskevasta salassapitovelvollisuudesta on sää- hallinnon toiminnan yhteydessä hankittavista
21803: detty erikseen rikoslain 40 luvun 5 §:ssä, ehdo- rekisteriyksikköä koskevista tiedoista.
21804: tetaan pykälän 2 momenttiin otettavaksi tätä
21805: koskeva viittaussäännös.
21806: Laissa on esitetty säädettäväksi rekisterinpi-
21807: täjälle erilaisia velvollisuuksia henkilörekisteri- 3. Voimaantulo
21808: lakiin viittaamalla. Näistä ei ole ehdotettu
21809: henkilörekisterilain tapaan otettavaksi erillisiä
21810: rangaistussäännöksiä, vaan nämä määräytyisi- Vuoden 1990 maatalouslaskennan ja rekiste-
21811: vät, samoin kuin rangaistus salassapitovelvolli- rin perustamisen valmistelut liittyvät toisiinsa.
21812: suuden rikkomisesta virkamiehelle tai julkisyh- Tämän vuoksi laki on tarkoitettu tulemaan
21813: teisön työntekijälle, rikoslain 40 luvun mu- voimaan mahdollisimman pian sen tultua hy-
21814: kaan. väksytyksi.
21815:
21816: 2. Tarkemmat säännökset Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
21817: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiesitys:
21818: Ehdotetun maatilarekisterilain 13 §:n nojalla
21819:
21820:
21821:
21822: Laki
21823: maataloushallinnon maatilarekisteristä
21824:
21825: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21826:
21827: 1§ netussa laissa tarkoitettuja yleistietoja lasken-
21828: Lain soveltamisala tayksiköstä, sen omistajasta tai haltijasta sekä
21829: maankäyttölajien pinta-aloista.
21830: Maatilahallitus pitää maataloutta ja siihen Rekisteriä täydennetään ja päivitetään maa-
21831: liittyviä maaseutuelinkeinoja koskevien maata- taloushallinnon toimintojen yhteydessä kerät-
21832: loushallinnon tehtävien hoitamiseksi maatiloja, tävillä rekisteriyksikköä koskevilla tiedoilla sen
21833: metsätaloustiloja, puutarhayrityksiä, turkistar- mukaan kuin asetuksella säädetään. Sen lisäksi
21834: hoja ja muita maatalousyrityksiä koskevaa maatilahallitus on oikeutettu saamaan muilta
21835: maataloushallinnon maatilarekisteriä. Maini- valtion viranomaisilta niiden hallussa olevat
21836: tuista yrityksistä käytetään jäljempänä nimitys- rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeel-
21837: tä rekisteriyksikkö. liset tiedot.
21838: 4 §
21839: 2 §
21840: Yleistietojen määritelmä
21841: Rekisterin käyttötarkoitus
21842: Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja
21843: Rekisterin tietoja käytetään maataloushallin- yleistietoja ovat:
21844: non tilastollisiin tarkoituksiin, päätöksenteon 1) rekisteriyksikön tunnistetiedot, joita ovat
21845: valmisteluun, toimenpiteiden suunnitteluun ja nimi-, sijainti-, kiinteistötunnus- ja tilatunnus-
21846: niiden vaikutusten seurantaan. tiedot;
21847: 2) rekisteriyksikön omistajaa tai haltijaa
21848: 3§ koskevat tunnistetiedot, joita ovat mm1-,
21849: Tietojen hankinta ja käyttö osoite-, ammatti-, henkilötunnus-, liike- tai
21850: yhteisötunnus- ja omistajatunnustiedot; sekä
21851: Rekisteriä perustettaessa tietoaineistona käy- 3) rekisteriyksikön maankäyttölajeja koske-
21852: tetään vuoden 1990 maatalouslaskennasta an- vat pinta-alatiedot.
21853:
21854: 2 390420U
21855: 10 1989 vp. - HE n:o 143
21856:
21857: 5§ 9§
21858: Rekisteritietojen luovutus Tietojen suojaaminen
21859: Rekisterissä olevia tietoja saa luovuttaa maa- Maatilahallituksen on huolehdittava siitä, et-
21860: taloushallinnon ulkopuolisille vain: tä rekisteri ja sen tiedot on asianmukaisesti
21861: 1) rekisteriyksikön omistajan tai haltijan suojattu luvatonta käsittelyä, käyttöä, tuhoa-
21862: suostumuksella tai toimeksiannosta; mista ja muuttamista sekä anastusta vastaan.
21863: 2) lain tai asetuksen taikka niiden nojalla
21864: 10 §
21865: annetun määräyksen mukaisesti; tai
21866: 3) tieteellisiin tutkimuksiin tai tilastollisiin Salassapitovelvollisuus
21867: tarkoituksiin sen mukaan kuin maatilahallitus Joka tässä laissa tarkoitettuja tietoja hankit-
21868: erikseen päättää. taessa, talletettaessa, käytettäessä tai luovutet-
21869: taessa on saanut tietää jotakin toisen henkilö-
21870: 6§ kohtaisista oloista, taloudellisesta asemasta tai
21871: liikesalaisuudesta, ei saa tämän lain vastaisesti
21872: Rekisterin ylläpito ilmaista tai käyttää yksityiseksi hyödyksi näin
21873: saamiaan tietoja.
21874: Rekisterin päivityksestä, käytöstä ja ylläpi- Jos muilta valtion viranomaisilta saadut tie-
21875: dosta sekä niistä aiheutuvista kustannuksista dot on säädetty tai määrätty salassapidettäviksi
21876: vastaa maatilahallitus. taikka niiden käyttöön liittyy muita rajoituk-
21877: Päivityksessä ja ylläpidossa voidaan käyttää sia, maatilahallituksella on sama salassapito-
21878: apuna maatalouspiirejä ja kuntien maatalous- velvollisuus kuin tietoja antaneella viranomai-
21879: lautakuntia sekä maatilatilastosta annetun ase- sella ja samat rajoitukset koskevat myös maati-
21880: tuksen (826175) 6 §:ssä tarkoitettuja tilasto- lahallituksen tietojen käyttöä.
21881: asiamiehiä.
21882: 11 §
21883: 7 § Henkilörekisterilain soveltaminen
21884: Rekisteröidyn tarkastusoikeus Rekisterinpitäjän huolellisuusvelvoitteesta,
21885: Jokaisella rekisteriyksikön omistajana ja tietolähteiden kirjaamisesta, arkaluontoisten
21886: haltijalla on salassapitosäännösten estämättä tietojen rekisterikiellosta ja sen poikkeuksista,
21887: oikeus saada tietää, mitä 3 ja 4 §:ssä tarkoitet- tietojen paikkansapitävyyden varmistamisesta,
21888: tuja rekisteriyksikköä koskevia tietoja rekiste- rekisteriselosteen laatimisesta, tarkastusoikeu-
21889: riin on talletettu. Sen, joka haluaa käyttää den toteuttamisesta, luovutuksensaajan selon-
21890: tarkastusoikeuttaan, on esitettävä tätä tarkoit- tekovelvollisuudesta, luovutettujen tietojen
21891: tava pyyntö henkilökohtaisesti tai omakätisesti käytöstä, oikeudesta kieltää tiedon käyttö tai
21892: allekirjoitetulla kirjeellä taikka yhteisön kysy- luovutus sekä rekisterinpitäjän vahingonkor-
21893: myksessä ollessa, valtuuttamansa asiamiehen vausvelvollisuudesta on soveltuvin osin lisäksi
21894: välityksellä. noudatettava, mitä henkilörekisterilain (471/
21895: 87) 3, 6-10, 14, 17, 21, 23 ja 42 §:ssä on
21896: säädetty.
21897: 8§ 12 §
21898: Rekisterissä olevan virheen oikaisu Rangaistussäännökset
21899: Rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tar- Joka rikkoo tämän lain 10 §:ssä säädetyn
21900: peeton, virheellinen, puutteellinen tai vanhen- kiellon, on tuomittava maatilarekisteriä koske-
21901: tunut tieto on ilman aiheetonta viivytystä oi- van salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sak-
21902: kaistava, poistettava tai täydennettävä, jos on koon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi van-
21903: ilmeistä, että tällainen tieto vaarantaa rekisteri- keuteen.
21904: yksikön omistajan tai haltijan etuja tai oikeuk- Virkamiehen ja julkisyhteisön työntekijän
21905: sia. Rekisteriyksikön omistajan tai haltijan pe- salassapitovelvollisuuden rikkomisesta on kui-
21906: rustellusta vaatimuksesta virhe on aina oikais- tenkin voimassa, mitä rikoslain 40 luvun
21907: tava. 5 §:ssä on säädetty.
21908: 1989 vp. - HE n:o 143 11
21909:
21910: 13§ 14 §
21911: Tarkemmat säännökset Voimaantulo
21912: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21913: töönpanosta annetaan asetuksella. kuuta 19 .
21914:
21915:
21916: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
21917:
21918:
21919: Tasavallan Presidentti
21920: MAUNO KOIVISTO
21921:
21922:
21923:
21924:
21925: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
21926: 1
21927: 1
21928:
21929:
21930:
21931:
21932: 1
21933: 1
21934: 1989 vp. - HE n:o 144
21935:
21936:
21937:
21938:
21939: Hallituksen esitys Eduskunnalle porotalouslaiksi ja eräiksi
21940: siihen liittyviksi laeiksi
21941:
21942:
21943:
21944:
21945: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
21946:
21947: Porotaloutta harjoittavien henkilöiden toi- rajoitetusti. Lukuun ottamatta tuotantoraken-
21948: meentulomahdollisuuksien ja elinolosuhteiden nuksia ja porotalousammatissa tarvittavaa ir-
21949: parantamiseksi sekä paliskuntien toiminnan tu- taimiston hankintaa koskevia lainoja ja avus-
21950: kemiseksi ehdotetaan säädettäväksi porota- tuksia ehdotetaan mainittuja tiloja porotalous-
21951: louslaki, jonka nojalla voitaisiin poronhoito- lain voimaan tultua tuettavaksi noudattaen
21952: laissa tarkoitetulla poronhoitoalueena antaa soveltuvin osin maatilalakia.
21953: rahoitustukea ja suorittaa muita laissa säädet- Lakiehdotuksen mukaan paliskuntien tuke-
21954: tyjä toimenpiteitä. Ehdotetun lain mukaisista minen tapahtuisi myöntämällä niille avustusta
21955: toimenpiteistä voisivat päästä osallisiksi pää- poronhoitotyössä tarvittavien rakennusten ja
21956: asiallisen toimeentulonsa porotaloudesta saa- erilaisten kiinteiden ja siirrettävien rakennei-
21957: vat henkilöt sekä paliskunnat. mien sekä niihin liittyvien laitteiden hankkimi-
21958: Ehdotetun porotalouslain mukaisin valtion seen. Avustusta voitaisiin myöntää myös tie-,
21959: maankäyttötoimenpitein voitaisiin porotalous- vesihuolto- ja sähköistämistöihin.
21960: tiloihin antaa lisäalueita sekä muita poro- Porotalouslain paliskuntien tukemista kos-
21961: talousammatin harjoittamisen kannalta tar- keviin säännöksiin liittyen ehdotetaan kohtala-
21962: peellisia alueita, osuuksia ja oikeuksia. Lisä- kia muutettavaksi siten, että siitä poistetaan
21963: aluetta voitaisiin antaa niin paljon, että haki- paliskuntien rakennustöiden tukemista koskeva
21964: jan metsän vuotuinen puuntuotto on enintään säännös.
21965: 75 kiintokuutiometriä. Myyntihinta annettai- Lisäksi ehdotetaan luontaiselinkeinolakia
21966: siin pääosaltaan velaksi pitkäaikaisena halpa- muutettavaksi siten, että kunnanvaltuuston va-
21967: korkoisena luottona. Toisaalta annettaisiin val- litsemista suunnittelutoimikunnan jäsenistä yh-
21968: tion varoista luottolaitosten välityksellä maan- den tulee olla saamelaissyntyinen vain silloin,
21969: osto- ja sisarosuuslainoja porotaloustilojen kun laadittava käyttösuunnitelma koskee
21970: hankkimista ja laajentamista varten sukupol- Enontekiön, Inarin, Utsjoen tai Sodankylän
21971: venvaihdostilanteissa. Porotaloustiloja varten kunnassa olevaa maata.
21972: voitaisiin lisäksi myöntää lainaa ja avustusta Ehdotettuun porotalouslakiin liittyen ehdo-
21973: asuinrakennuksen ja tilalle tarpeellisten tuotan- tetaan maatilalain 91 §:n 2 momentti kumotta-
21974: torakennusten rakentamista, laajentamista ja vaksi tarpeettomana.
21975: peruskorjausta varten sekä salaojittamista, tie- Porotalouslain tarkoituksiin tapahtuvien
21976: ja vesihuoltotöitä sekä porotalousammatissa luovutusten saattamiseksi leimaverosta vapaik-
21977: tarvittavan irtaimiston hankkimista varten. si ehdotetaan leimaverolakia tältä osin muutet-
21978: Yksinomaan lainaa voitaisiin myöntää sähköis- tavaksi.
21979: tämistä ja pellon kuivattamista varten. Lakiehdotukset on tarkoitettu tulemaan voi-
21980: Porotilalain nojalla tuettuihin porotiloihin maan mahdollisimman pian niiden tultua hy-
21981: ehdotettua porotalouslakia sovellettaisiin vain väksytyksi.
21982:
21983:
21984:
21985:
21986: 3810700
21987: 2 1989 vp. - HE n:o 144
21988:
21989: YLEISPERUSTELUT
21990:
21991:
21992: 1. Nykyinen tilanne 1.2. Porotilalaki
21993:
21994: 1.1. Yleistä porotalouden tukemisesta 1.2 .1. Yleistä
21995:
21996: Porotilalain tarkoituksena on porotalouden
21997: Porotalouden piiriin kuuluu tällä hetkellä harjoittajien toimeentulomahdollisuuksien ja
21998: noin 2 300 porotaloudesta pääasiallisen toi- asunto-olojen parantamiseksi antaa maata,
21999: meentulonsa saavaa taloutta. Poronhoitoalu- osuutta ja etuutta sekä avustusta, luottoa ja
22000: eena toimii yhteensä 56 paliskuntaa. muita laissa säädettyjä etuuksia.
22001: Valtaosa pääasiallisen toimeentulonsa poro- Alueellisesti porotilalain soveltamisala on ra-
22002: taloudesta hankkivista on nykyisin maanomis- jattu niin, että lain mukaisia etuuksia on voitu
22003: tajia. Ratkaiseva merkitys tälle seikalle on ollut myöntää poronhoitolain (444/48) 1 §:ssä tar-
22004: vuonna 1969 säädetyn ja sittemmin vuonna koitetulla poronhoitoalueena asuvalle henkilöl-
22005: 1974 muutetun porotilalain (590/69, muutok- le. Tuen saamisen yleisenä edellytyksenä on
22006: set 351174) mukaisilla toimenpiteillä. Mainitut ollut lisäksi, että sen antamista on pidetty
22007: toimenpiteet ovat tarkoittaneet porotalouden yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisena
22008: harjoittajien toimeentulomahdollisuuksien ja ja että henkilö on taloudellisen asemansa puo-
22009: asunto-olojen parantamista maata, luottoja, lesta ollut tuen tarpeessa.
22010: rakennuspalkkioita ja eräitä muita etuuksia Porotilaan on voinut kuulua tonttimaan
22011: antamalla koko poronhoitoalueella. Porotila- ohella maatalous- ja maatalouskelpoista maata
22012: lain mukaisista toimenpiteistä ovat päässeet niin paljon, että maa vastaa enintään neljää
22013: osallisiksi porotaloudesta pääasiallisen toi- muunnettua peltohehtaaria. Lisäksi porotilaan
22014: meentulonsa tai olennaisen osan siitä saaneet on annettu metsämaata tilan sijainnista riip-
22015: henkilöt. Työpaikka-asuntojen osalta on voitu puen 60-75 kiintokuutiometrin vuotuista
22016: tukea myös paliskuntia. tuottoa vastaava määrä. Puuttuva metsämaa
22017: Porotilalain lisäksi porotaloutta tuetaan osa- on voitu korvata osuudella yhteismetsään.
22018: na luontaiselinkeinolain (610/84) mukaisia tu-
22019: kitoimenpiteitä. Luontaiselinkeinolain mukai-
22020: sia tukitoimenpiteitä ovat lähinnä asumiseen ja 1.2.2. Maankäyttö
22021: luontaiselinkeinojen harjoittamiseen liittyvät
22022: maankäyttö-, lainoitus- ja avustustoimenpiteet. Maata porotilalain tarkoituksiin on hankittu
22023: Luontaiselinkeinolain soveltamisala on alueel- vapaaehtoisin kaupoin, käyttämällä maankäyt-
22024: lisesti porotilalain soveltamisalaa huomattavas- tölainsäädännön nojalla hankittua maata sekä
22025: ti suppeampi rajoittuen Enontekiön, Inarin, ottamalla metsähallituksen hallinnassa olevaa
22026: Savukosken ja Utsjoen kuntien lisäksi pohjois- maata.
22027: osiin Muonion, Kittilän, Sodankylän ja Sallan Maansaantihakemuksia on tehty kahdessa
22028: kuntia. Porotilalain ja luontaiselinkeinolain vaiheessa eli vuosina 1970 ja 1974. Vuonna
22029: ohella porotalouden tukijärjestelmiin kuuluu 1970 hakemuksia jätettiin 380 ja vuonna 1974
22030: vuonna 1984 säädetty kohtalaki (611184). 738 kappaletta. Hakemuksista hyväksyttiin yh-
22031: Kohtalain soveltamisala on eräiden tuen saa- teensä 665 kappaletta. Lisäksi rakennuspaikka-
22032: mista koskevien edellytysten osalta porotilalain hakemuksia on tehty porojen paimentamisalu-
22033: ja luontaiselinkeinolain soveltamisalaa jonkin eilla tarvittavia työpaikka-asuntoja varten
22034: verran väljempi. Sen nojalla tukea voidaan kaikkiaan 442 kappaletta. Porotiloja on muo-
22035: antaa myös paliskunnalle. dostettu 633 kappaletta (324 tilaa ja 309 lisä-
22036: Kolttalakia sovelletaan vain koltta-alueella, aluetta). Tähän on käytetty maata yhteensä
22037: joka käsittää Inarin kunnan itäisen osan. Sii- 58 700 hehtaaria. Lisäksi Enontekiön ja Uts-
22038: hen sisältyvät Nitsijärven, Sevettijärven ja joen porotHallisille on muodostettu yhteismet-
22039: Näätämön taloryhmät Pohjois-Inarissa sekä sät. Ensin mainitussa on osakkaita 75 ja vii-
22040: Keväjärven ja Nellimön taloryhmät Etelä-Ina- meksi mainitussa 53. Yhteismetsiin on käytetty
22041: rissa. maata yhteensä 12 840 hehtaaria.
22042: 1989 vp. - HE n:o 144 3
22043:
22044: 1.2.3. Rakennuspalkkiot siksi kunnostaa, asukkaalle on suoritettu mää-
22045: räajassa tehdystä hakemuksesta porotilan ra-
22046: Porotilalaissa pääpaino on ollut porotalou- kennuspalkkiota. Rakennuspalkkion suuruus
22047: den harjoittajien asunto-olojen parantamises- on ollut tilan sijainnista riippuen 40-75 pro-
22048: sa. Kun porotalouden harjoittajien tulot ja senttia hyväksyttävistä rakentamiskustannuk-
22049: varallisuus ovat yleensä olleet keskimääräistä sista. Rakennuspalkkioita on myönnetty yh-
22050: alhaisemmat ja heidän asumistasonsa tämän teensä 72 miljoonaa markkaa.
22051: vuoksi jäänyt jälkeen yleisestä kehityksestä,
22052: porotilalailla on annettu valtion varoista rahoi-
22053: tustukea tavanomaista enemmän. 1.2.4. Lainoitus
22054: Kun asukas on ottanut vastaan porotilan,
22055: jolta pääosaltaan ovat puuttuneet sellaiset hy-
22056: väksyttävät rakennukset, joita porotilan tar- Seuraavassa taulukossa on esitetty porotila-
22057: koituksenmukainen käyttö ja hoitaminen edel- lain mukaiset lainalajit sekä yhteenveto myön-
22058: lyttävät tai jotka taloudellisesti voitaisiin sellai- nettyjen lainojen määristä.
22059:
22060:
22061:
22062: LAINAEHDOT MYÖNNETYT LAINAT
22063: LAINAN TARKOITUS 1970-1987
22064: lainamäärä
22065: kust.arviosta laina-aika korko kpl mk
22066:
22067: Maanosto- ja sisarosuuslainat ..................... 75 ll7o 10-31 V 1 OJo 30 1 760 000
22068: Asunto- ja lisälainat ............................... 10-30 ll7o 8-25 V 30Jo 1 295 30 008 200
22069: Rakentamislainat .................................. 60 ll7o 10-31 V 30Jo 530 4 131 200
22070: Sähköistämislainat ································ 75 OJo 10 V 30Jo 55 333 600
22071: Vesihuoltolainat ................................... 75 OJo 24 V 30Jo 6 59 500
22072: Tielainat ( + avustus yht. 100 OJo) •••••••••••••••••• - 18 V 30Jo - -
22073: Irtaimistolainat .................................... 75 ll7o 5V 30Jo 861 12817860
22074: Raivauslainat ...................................... 75 ll7o 18 V 30Jo 15 68 500
22075: Laidunlainat ······································ 50 ll7o 10 V 30Jo - -
22076:
22077:
22078:
22079:
22080: 1.2.5. Rajoitussäännökset 1.3. Porotalouden muu tukeminen
22081:
22082: 1.3 .1. Luontaiselinkeinolaki
22083: Porotilat ovat erityisten rajoitussäännösten
22084: alaisia. Porotilalain mukaan oikeustoimi, jolla Huomioon ottaen luontaiselinkeinojen mer-
22085: ilman maatilahallituksen lupaa luovutetaan po- kityksen maan pohjoisten alueiden väestön toi-
22086: rotilan tai sen osan omistus- tai vuokraoikeus meentulolle ja työllisyydelle on kyseisten aluei-
22087: tai tilaan liitetty puunotto-oikeus, on mitätön. den luontaiselinkeinonharjoittajien elinolosuh-
22088: Porotilaa ei myöskään ilman maatilahallituk- teita katsottu tarpeelliseksi parantaa erityistoi-
22089: sen lupaa saa osittaa eikä tilaan kuuluvaa menpitein varsinkin sellaisten elinkeinonhar-
22090: puunotto-oikeutta poistaa. Rajoitukset voi- joittajien osalta, jotka eivät ole voineet saada
22091: daan poistaa vain maatilahallituksen päätök- tukea maatilalain (188/77), kumotun maan-
22092: sellä. käyttölain (353/58) taikka porotilalain nojalla.
22093: Edellä mainittujen rajoitusten lisäksi on la- Tätä tarkoitusta varten on säädetty 1.9.1984
22094: kiin otettu säännökset metsän pääomahakkuita voimaantullut luontaiselinkeinolaki. Sen mu-
22095: koskeviksi rajoituksiksi. Ne ovat voimassa sii- kaan luontaiselinkeinoja harjoittavien henki-
22096: hen saakka, kunnes valtion saaminen on koko- löiden toimeentulomahdollisuuksien ja elinolo-
22097: naan maksettu, kuitenkin enintään 20 vuotta suhteiden parantamiseksi voidaan maan poh-
22098: kauppakirjan allekirjoituspäivästä. joisilla alueilla antaa maata, osuuksia ja oi-
22099: 4 1989 vp. - HE n:o 144
22100:
22101: keuksia sekä luottoa ja avustuksia ynnä suorit- jan lukuporojen määrä on pienempi kuin 56,
22102: taa eräitä muita tukitoimenpiteitä. voidaan puuttuvat lukuporot korvata patiskun-
22103: Luontaiselinkeinolla tarkoitetaan pienimuo- nalle tehdyillä työpäivillä (paimento- ja omat
22104: toista maataloutta ja erikoismaataloutta, ka- työpäivät), jolloin kahden miestyöpäivän kat-
22105: lastusta, metsästystä ja porotaloutta samoin sotaan vastaavan yhtä lukuporoa. Porotalou-
22106: kuin marjastusta, sienestystä ja muuta luonnon den harjoittajalta vaaditaan kuitenkin aina,
22107: jatkuvaan tuottokykyyn perustuvien luonnon- että hänellä on vähintään 10 lukuporoa tai
22108: varojen hyödyntämistä. Luontaiselinkeinolaki porotalouden ammattikoulutus.
22109: koskee myös luontaiselinkeinon ohella harjoi- Luontaiselinkeinolain mukaisia toimenpitei-
22110: tettavaa kalanviljelyä, käsityönä tai muutoin tä ei saa kohdistaa eräitä poikkeuksia lukuun
22111: kotiteollisesti tapahtuvaa luontaiselinkeinosta ottamatta porotilalaissa tarkoitetun porotilan
22112: saatujen tuotteiden kunnostamista ja jatkoja- tai sanotun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun
22113: lostusta, luontaiselinkeinoissa tarvittavien väli- tilan tai tilan, jota varten on annettu porotila-
22114: neiden valmistusta, matkamuistojen valmistus- laissa tarkoitettua rakennus- tai lisärakennus-
22115: ta sekä matkailijoiden majoittamista ja opas- palkkiota, omistajan tai haltijan hyväksi.
22116: tusta. Luontaiselinkeinolain avustus- ja lainamuo-
22117: Luontaiselinkeinolain mukaisista toimenpi- dot ovat pääpiirteissään samat kuin porotila-
22118: teistä voi päästä osalliseksi henkilö, joka saa laissa säädetyt vastaavat tukimuodot. Olennai-
22119: tai ilmeisesti tulee saamaan kokonaan tai pää- nen ero on kuitenkin se, että porotilalain
22120: asiallisesti toimeentulonsa edellä tarkoitetusta mukaisia etuuksia on ollut haettava tietyssä
22121: luontaiselinkeinosta ja sen ohella harjoitetta- määräajassa, kun taas luontaiselinkeinolain
22122: vasta elinkeinotoiminnasta. Pääasiallisen toi- mukainen tuki ei ole hakuaikoihin sidottu.
22123: meentulon antavaksi elinkeinoksi yksinomai- Myös luontaiselinkeinolaissa on tilan käyttöä
22124: sesti harjoitettuna katsotaan muun muassa po- koskevia rajoitussäännöksiä.
22125: rotalous silloin, kun porotalouden harjoittajal- Luontaiselinkeinolain mukaisia etuuksia voi-
22126: la on vähintään 56 lukuporoa tai poronhoito daan antaa vuoden 1999 loppuun.
22127: vaatii paliskunnan ja omat työpäivät yhteen Seuraavassa taulukossa on esitetty luontais-
22128: laskettuina (paimento- ja tarhaustyöpäivät) vä- elinkeinolain mukaiset lainalajit sekä yhteen-
22129: hintään 100 miestyöpäivää vuodessa. Jos haki- veto lainojen määristä.
22130:
22131:
22132: LAINAEHDOT MYÖNNETYT LAINAT
22133: LAINAN TARKOITUS 1986-1987
22134: lainamäärä
22135: kust.arviosta laina-aika korko kpl mk
22136:
22137: Maanosto- ja sisarosuuslainat ····················· 85 OJo 10-20 V 2% 19 367 000
22138: Asuntolainat ······································ 30-60% 18 V 0-9,5% 68 11 584 000
22139: Rakentamislainat .................................. 60% 7-20 V 4% 59 1 628 500
22140: Perusparannuslainat ............................... 60% 5-10 V 4% - -
22141: Raivauslainat ...................................... 85% 5-10v 4% - -
22142: Tielainat ·········································· 60% 7-10 V 4% 3 24 500
22143: Vesihuoltolainat ................................... 75% 7-20v 4% 8 110500
22144: Sähköistämislainat ································ 75% 7-10v 4% 1 3 000
22145: Irtaimistolainat .................................... 60% 5V 4% 87 1 478 180
22146:
22147:
22148:
22149: Luontaiselinkeinolain mukaisia avustuksia 1.3.2. Kolttalaki
22150: on myönnetty 1.9.1985-31.12.1987 248
22151: kappaletta, markkamäärältään yhteensä
22152: 20 154 000 markkaa. Vuonna 1984 säädetyn kolttalain, jolla on
22153: kumottu eräiden kolttien asuttamisesta annettu
22154: Sanottuna ajanjaksona luontaiselinkeinotilo- laki (273/55) ja kolttien maanjärjestelylaki
22155: ja ja -lisäalueita on muodostettu 104 kappalet- (593/69), tarkoituksena on kolttien toimeentu-
22156: ta. Maata niihin on käytetty yhteensä 1 770 lomahdollisuuksien ja elinehtojen parantami-
22157: hehtaaria. seksi antaa koltta-alueelia mainituissa laeissa
22158: 1989 vp. - HE n:o 144 5
22159:
22160: tarkoitettuja etuuksia. Uudessa kohtalaissa on tukemiseen. Valtionapu on kohdistunut patis-
22161: säilytetty vanhan lainsäädännön nojalla koltille kuntien tarvitsemien esteaitojen, erotuspaikko-
22162: suodut etuudet. Kohtalain mukaiset toimenpi- jen ja teurastamoiden sekä eräiden muiden
22163: teet voidaan, sikäli kuin kysymys ei ole luon- poronhoidon kehittämisessä tarpeellisten ra-
22164: taiselinkeinotilasta tai siihen verrattavasta tilas- kennusten ja laitteiden rakentamiseen.
22165: ta, kohdistaa kohtiin riippumatta siitä, tuleeko
22166: asianomainen maan tai etuuden tarpeessa oleva Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain
22167: koltta saamaan pääasiallisen toimeentulonsa otettu määräraha myös luonnonvaraisten eläin-
22168: luontaiselinkeinoammateista. ten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen
22169: Kohtalakiin sisältyvän yleissäännöksen mu- (vuonna 1988 3,1 miljoonaa markkaa).
22170: kaan maan hankkimisen, hakemisen ja käyttä- Porotalouden kustannusten alentamiseksi
22171: misen, lainojen ja avustusten antamisen, maksetaan poronhoitotyössä moottorikeikkaa
22172: luotto- ja avustusehtojen, valtion toimesta teh- käyttäville poromiehille tulo- ja menoarvioon
22173: tävien töiden samoin kuin niihin liittyvien otetun määrärahan sallimissa rajoissa erityistä
22174: panttioikeuksien sekä muiden oikeussuhteiden valtionapua, joka perustuu mainittuun työhön
22175: ja seikkojen osalta on noudatettava, jollei käytetystä polttoaineesta valtiolle veroina ker-
22176: kolttalaista muuta johdu, luontaiselinkeinola- tyvään määrään. Valtionapu jaetaan Paliskun-
22177: kia. Kolttalain nojalla voidaan kolttapaliskun- tain Yhdistyksen kautta. Vuonna 1988 tähän
22178: tia tukea avustuksin tarpeellisten teurastamoi- tarkoitukseen oli varattu käytettäväksi 0,4 mil-
22179: den, syöttö- ja erotusaitojen sekä niille johta- joonaa markkaa.
22180: vien teiden perusparantamiseksi ja uusien ra-
22181: kentamiseksi.
22182: 2. Esityksen lähtökohdat ja ta-
22183: 1.3 .3. Rahoitus valtion tulo- ja menoarvios- voitteet
22184: sa osoiteluista varoista
22185: 2.1. Lähtökohdat
22186: Poronhoitolain mukaan Paliskuntain Yhdis-
22187: tyksen tarkoituksena on patiskuntien yhdyssi- Porotilalain mukaisten tilojen muodostami-
22188: teenä kehittää poronhoitoa ja porotaloutta, nen on pääosiltaan saatu päätökseen, joten
22189: edistää poronhoidon tutkimusta, poronhoidol- porotilalain nykyisillä säännöksillä ei tilojen
22190: lista koetoimintaa ja poronjalostusta sekä suo- perustamisen eikä rahoituksenkaan osalta ole
22191: rittaa sille poronhoitolain, siitä annetun ase- enää käytännön merkitystä. Lainoituksen osal-
22192: tuksen sekä yhdistykselle vahvistettujen sään- ta on noudatettu soveltuvin osin porotilalain
22193: töjen mukaiset tehtävät. Toimintaansa varten säätämisen jälkeen kumottua maankäyttölakia.
22194: Paliskuntain Yhdistys saa vuosittain valtion Porotilalain lisäksi porotaloutta tuetaan maati-
22195: tulo- ja menoarviossa valtionapua yhdistyksen lalain nojalla silloin, kun porotaloutta harjoi-
22196: hallintokulujen, toimihenkilöiden palkkausme- tetaan varsinaisen maatilatalouden ohella. Po-
22197: nojen, toimistomenojen ja poronhoitolaissa rotilalain ja maatilalain ohella porotalous kuu-
22198: tarkoitettujen eräiden muiden menojen katta- luu, kuten edellä on mainittu, myös luontais-
22199: miseen. Vuonna 1988 näihin tarkoituksiin oli elinkeinolain ja kohtalain piiriin.
22200: varattu käytettäväksi noin 2,2 miljoonaa mark-
22201: kaa. Porotalouden kuuluminen usean lain piiriin
22202: Myös valtakunnan rajoilla olevien esteaito- ja sitä kautta tapahtunut säännösten eriytymi-
22203: jen peruskorjaukseen ja kunnossapitoon on nen on ollut omiaan aiheuttamaan sekaannus-
22204: vuosittain osoitettu varoja valtion tulo- ja me- ta. Epäkohtana on myös pidettävä sitä, että
22205: noarviossa. Vuonna 1988 tähän tarkoitukseen porotilalain nojalla perustettuja porotiloja ei,
22206: oli osoitettu 2,9 miljoonaa markkaa. perustaruistoimenpiteiden tultua rakentamisi-
22207: Porotalouden tukemiseen oli lisäksi osoitettu neen suoritetuiksi, yleensä voida tukea maatila-
22208: valtion tulo- ja menoarviossa vuonna 1988 2,5 lain nojalla. Maatilalaki ei koske myöskään
22209: miljoonaa markkaa. Tästä 2,0 miljoonaa niitä henkilöitä, jotka saavat pääasiallisen toi-
22210: markkaa oli osoitettu käytettäväksi valtioneu- meentulonsa porotaloudesta, mutta jotka lä-
22211: voston tarkemmin määräämin perustein palis- hinnä ikänsä puolesta eivät ole päässeet poroti-
22212: kuntain toimesta suoritettavien rakennustöiden lalain piiriin.
22213: 6 1989 vp. - HE n:o 144
22214:
22215: 2.2. Esityksen tavoitteet mättömiin rakennustöihin ja irtaimiston han-
22216: kintaan.
22217: Esityksen tavoitteena on porotalouden tuke- Edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutta-
22218: mista koskevien säännösten uusiminen kumoa- mista varten ehdotetaan säädettäväksi porota-
22219: maHa voimassa oleva porotilalaki ja yhdistä- louslaki. Sen teknisessä toteuttamisessa nouda-
22220: mällä säädettävään porotalouslakiin porotiloja tettaisiin pääpiirteissään luontaiselinkeinolaissa
22221: ja paliskuntien tukemista koskevat säännökset. omaksuttuja periaatteita.
22222: Hallitus katsoo, että yhdistämällä tukemistoi-
22223: menpiteitä koskevat säännökset samaan lakiin
22224: voidaan nykyistä paremmin ottaa tukitoimen- 3. Asian valmistelu
22225: piteitä suoritettaessa huomioon porotalouselin-
22226: keino kokonaisuutena. Esitys perustuu porotalouden rahoitustoimi-
22227: Tarpeellisia tukitoimenpiteitä porotaloutta kunnan tekemään ehdotukseen.
22228: harjoittavan henkilön osalta ovat lähinnä asu-
22229: miseen ja porotalouselinkeinon harjoittamiseen
22230: liittyvät maankäyttö-, lainoitus- ja avustustoi- 4. Esityksen organisatoriset ja
22231: menpiteet. Alue, jolla porotaloutta harjoittavia taloudelliset vaikutukset
22232: henkilöitä ja paliskuntia koskevia erityistoi-
22233: menpiteitä suoritettaisiin, käsittäisi poronhoi- 4.1. Organisatoriset vaikutukset
22234: tolain mukaisen poronhoitoalueen.
22235: Toimenpiteet kohdistettaisiin pääasiallisen Porotalouslain täytäntöönpanosta huolehti-
22236: toimeentulonsa porotaloudesta saaviin tuen sivat, kuten luontaiselinkeinolain ja kuruotta-
22237: tarpeessa oleviin henkilöihin. Erityistä huomio- van porotilalainkin osalta on asian laita, maa-
22238: ta kiinnitettäisiin siihen, ettei toimenpiteitä tilahallitus sekä asianomaiset maatalouspiirit ja
22239: kohdisteta henkilöihin, joiden omat tai puoli- kuntien maatalouslautakunnat. Lain täytän-
22240: son tulot muusta kuin porotalousammatista töönpano ei vaadi organisatorisia muutoksia
22241: ovat niin huomattavat, ettei heidän tukemis- eikä se myöskään aiheuta henkilöstön lisäystar-
22242: taan nimenomaan porotalousammatin harjoit- vetta.
22243: tajina voida pitää perusteltuna. Toisaalta ei
22244: myöskään voida pitää asianmukaisena, että
22245: henkilöt, jotka saisivat huomattavaa valtion 4.2. Taloudelliset vaikutukset
22246: elinkeinotukea, kuitenkin samanaikaisesti
22247: nauttisivat jatkuvasti työttömyysturvalain 4.2.1. Porotalouden harjoittajien tukeminen
22248: (602/84) mukaista työttömyyskorvausta.
22249: Maan käyttäminen tapahtuisi antamalla po- Yksityisten porotalouden harjoittajien rahoi-
22250: rotaloustiloihin lisäalueita sekä muita porota- tus tulisi pääasiassa kohdistumaan porotalous-
22251: louden kannalta tarpeellisia alueita. Lisäaluetta tilojen rakentamiseen ja tilan muuhun kun-
22252: voitaisiin antaa niin paljon, että hakijan met- toonpanoon sekä ammatissa tarvittavan poro-
22253: sän vuotuinen puuntuotto olisi enintään 75 talousirtaimiston hankkimiseen. Lisäksi rahoi-
22254: kiintokuutiometriä kestävää hakkuumäärää so- tuskohteena tulisivat jossain määrin olemaan
22255: veltaen. Muitakaan lain mukaisia etuuksia ei porotaloustilojen sukupolvenvaihdokset.
22256: myönnettäisi sellaista tilaa varten, joka on Rakennushankkeita ja sukupolvenvaihdok-
22257: edellä sanottua suurempi. sia arvioidaan lähimmän viiden vuoden aikana
22258: Porotaloustiloille voitaisiin valtion avustuk- suoritettavan 200 kappaletta. Hankkeista arvi-
22259: sen ja lainan turvin rakentaa asuinrakennus ja oidaan noin 30:n kohdistuvan tilalla suoritetta-
22260: tarvittava talousrakennus taikka asianmukai- vaan rakentamiseen tai muuhun kehittämiseen
22261: sesti kunnostaa ja laajentaa olemassa oleva kuten vesihuoltotöiden ja tilustiehankkeiden
22262: vastaava rakennus. Avustus- ja lainoitustoi- toteuttamiseen. Hankkeiden kustannusarviot
22263: menpiteiden piiriin kuuluisivat myös mainittu- vaihtelevat hyvin suuresti. Pienimmät tiehank-
22264: jen rakennusten vesihuolto ja tiloille tarpeellis- keet maksavat alle kymmenentuhatta markkaa
22265: ten teiden rakentaminen. Muu tukeminen ta- ja suurimmat, lähinnä uudet asuinrakennus-
22266: pahtuisi yksinomaan lainoituksen turvin. hankkeet, noin 450 000 markkaa. Sukupolven-
22267: Paliskuntien tukeminen tapahtuisi myöntä- vaihdoksia arvioidaan suoritettavan 5-l 0 vuo-
22268: mällä avustuksia poronhoidon kannalta välttä- dessa.
22269: 1989 vp. - HE n:o 144 7
22270:
22271: Porotalouden harjoittajalle myönnettäisiin metrikustannus vaihtelee 8 000-22 000 mark-
22272: lainoja ja avustuksia myös porotalousirtaimis- kaan.
22273: ton hankkimiseen. lrtaimistohankkeita arvioi- Merkintä- ja erotusaitojen kokonaistarve vii-
22274: daan viiden lähimmän vuoden aikana tulevan den vuoden aikana on noin 80-90 kappaletta.
22275: rahoitettavaksi kaikkiaan noin 450-500 kap- Osa hankkeista olisi entisten merkintä- ja ero-
22276: paletta. tusaitojen perusparannus- ja nykyaikaistamis-
22277: Porotalouslakiehdotuksen sisältämä maan- hankkeita. Hankekohtainen kustannus vaihte-
22278: käyttö tulee rajoittumaan pelkästään lisäaluei- lee 70 000-200 000 markkaan.
22279: den muodostamiseen pienille, lähinnä tonttiin Teurastamojen kokonaistarpeen arvioidaan
22280: tai asuntotilaan kooltaan verrattaville porota- olevan viiden vuoden aikana yhteensä noin
22281: loustiloille. Muita porotalouden harjoittamisen 60-80 kappaletta. Teurastamohankkeista osa
22282: kannalta tarpeellisia alueita ja osuuksia ei sa- olisi entisten peruskorjauksia ja nykyaikaista-
22283: nottavammin tulla muodostamaan. Lisäalueita misia. Hankekohtainen kustannus vaihtelee
22284: arvioidaan muodostettavan ensimmäisen viiden 80 000-250 000 markkaan.
22285: vuoden aikana kaikkiaan 50-100 kappaletta. Tie-, sähköistys- ja vesihuoltohankkeiden
22286: Lisäalueiden keskimääräinen koko on arviolta kokonaistarpeen arvioidaan olevan viiden vuo-
22287: 70 ha, josta metsämaata olisi noin 40 ha. den aikana yhteensä noin 120 hanketta. Han-
22288: Lisäalueen keskihinta on arviolta 120 000 kekohtainen kustannus vaihtelee varsin pienis-
22289: markkaa. Alkuvuosien lisämaan tarpeesta suu- tä mittaviinkin sähköistys- ja tiehankkeisiin.
22290: rin osa voitaisiin tyydyttää jo maatilahallituk- Paliskuntien irtaimistohankinnat koostuisi-
22291: sen hallintaan maatila- tai porotilalain nojalla vat siirrettävistä sähkö- ja vesihuoltoyksiköis-
22292: hankitulla maalla. Ehdotettu maankäyttö ei tä, siirrettävistä aidoista ja teurastamoista, siir-
22293: siten sanottavasti tulisi lisäämään kehittämisra- rettävistä työmaa-asunnoista, siitosporojen
22294: haston varojen tarvetta. hankinnasta sekä porotalouden harjoittamises-
22295: Yksityisille porotalouden harjoittajille sa tarvittavasta muusta irtaimistosta. Hankin-
22296: myönnettävän rahoitustuen tarvetta on vaikea toja arvioidaan viiden vuoden jaksolla kerty-
22297: tarkasti ennakoida. Edellä ennakoitujen hank- vän yhteensä 150-200 kappaletta. Hankinta-
22298: keiden määrä- ja laajuustietojen perusteella hinnat vaihtelevat kohteesta riippuen 10 000-
22299: maatilatalouden kehittämisrahastosta myön- 150 000 markkaan.
22300: nettävään rahoitukseen arvioidaan tarvittavan Paliskunnille ei annettaisi lakiehdotuksen
22301: vuosittain varoja 5-8 miljoonaa markkaa mukaan halpakorkoisia lainoja.
22302: vuodessa, mistä avustusten osuus olisi 1,5-2,5 Paliskuntien rahoitustarve tulisi edellä mai-
22303: miljoonaa markkaa. Seuraavana viitenä vuote- nituin perustein olemaan vuosittain 5-7 mil-
22304: na rahoitustarve olisi näin yhteensä 25-40 joonaa markkaa eli viiden vuoden arvioitu
22305: miljoonaa markkaa. avustusvarojen tarve olisi siten 25-35 miljoo-
22306: naa markkaa.
22307: Porotalous ajautui vuoden 1989 aikana krii-
22308: 4.2.2. Poliskuntien tukeminen siin, joka saattaa heijastua suunnitellusta val-
22309: tion lisätuesta ja alan omista terveyttämistoi-
22310: Paliskuntien tukemisen pääpaino tulisi ole- mista huolimatta useita vuosia poronlihamark-
22311: maan poronhoidossa tarvittavien erilaisten ai- kinoille, millä saattaa olla vaikutusta ennakoi-
22312: tojen sekä teurastamoiden hankinnan avusta- tuon hankkeiden toteutukseen ja rahoitustuen
22313: misessa. kysyntään. Alkuvuosina rakennustoiminta ja
22314: Suoja-aitojen kokonaistarpeen arvioidaan sitä kautta myös rahoitustarve olisi suurin
22315: olevan lähimmän viiden vuoden aikana yhteen- paliskuntien hankkeissa. Yksityisten poromies-
22316: sä noin 1 300-1 500 kilometriä. Kilometrikus- ten hankkeet käsittäisivät lähinnä porotalou-
22317: tannus vaihtelee tällä hetkellä 6 000-10 000 teen tarvittavien rakennusten ja ammatissa tar-
22318: markkaan. vittavan irtaimiston hankkimisen rahoittami-
22319: Este-, syöttö- ja laidunaitojen kokonaistarve sen.
22320: on viiden vuoden aikana noin 800-1 000 kilo- Viisivuotiskauden jälkeen arvioidaan yksi-
22321: metriä. Noin puolet arvioidusta määrästä olisi tyisten poronomistajien ja paliskuntien valtion
22322: esteaitaa ja kolmannes syöttöaitahankkeita rahoitustarpeen muodostuvan vuodessa noin 8
22323: sekä vajaa viidennes laidunaitahankkeita. Kilo- miljoonaksi markaksi.
22324: 8 1989 vp. HE n:o 144
22325:
22326: 4.2.3. Porotalouslain rahoituksen suhde vasti pienenee sanottujen lakien mukaisen toi-
22327: muuhun porotalouden rahoittamiseen minnan ohitettua kysyntähuipun.
22328: Porotalouslain mukaiset lainat hoitomenoi-
22329: Kumottavaksi ehdotettavan porotilalain no- neen ja avustukset sekä muut menot suoritet-
22330: jalla on viime vuosina myönnetty maatilatalou- taisiin maatilatalouden kehittämisrahaston va-
22331: den kehittämisrahastosta vuosittain halpakor- roista. Niin ikään maanostoista, omaisuuden
22332: koisia lainoja noin 100 kappaletta, yhteensä hoidosta ja kunnostamisesta aiheutuvat menot
22333: noin 3,0 miljoonaa markkaa. Lisäksi porota- suoritettaisiin kyseisistä varoista. Varainkäyttö
22334: louden harjoittajille ja paliskunnille (paimento- mainittuihin tarkoituksiin tapahtuisi valtioneu-
22335: paikat) on myönnetty vuosittain rakennuspalk- voston vahvistaman rahaston varojen vuotui-
22336: kioina ja -avustuksina noin 1,0 miljoonaa sen käyttösuunnitelman puitteissa.
22337: markkaa. Viimeksi mainitut rakennuspalkkioin Porotaloutta rahoitetaan myös suoraan val-
22338: ja -avustuksin tuettavat hankkeet hoidetaan tion tulo- ja menoarviosta. Vuoden 1990 tulo-
22339: loppuun hyväksyttyjen hakemusten osalta ku- ja menoarvioesitykseen sisältyy erikseen mää-
22340: mottavan porotilalain nojalla. rärahat porotalouden edistämiseen, Paliskun-
22341: Vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon ote- tain yhdistyksen tukemiseen ja poroaitojen
22342: tusta 2,0 miljoonan markan määrärahasta po- kunnossapitoon yhteensä 7,1 miljoonaa mark-
22343: rotalouden rakennustoiminnan tukemiseen luo- kaa.
22344: vuttaisiin porotalouslain säätämisen yhteydes- Lähimmän viiden vuoden aikana arvioidaan
22345: sä. maatilatalouden kehittämisrahastonvaroja tar-
22346: Vuonna 1984 säädettyjen luontaiselinkeino- vittavan edellä tarkoitettuihin lainoihin sekä
22347: lain ja kolttalain nojalla on myös rahoitettu avustus- ja muihin tukitoimenpiteisiin noin
22348: porotalouden harjoittajia ja kolttapaliskuntia. 50-75 miljoonaa markkaa. Vuositasolla tämä
22349: Vuonna 1987 on edellä mainittujen lakien no- merkitsee noin 10-15 miljoonaa markkaa,
22350: jalla myönnetty maatilatalouden kehittämisra- josta yksityisille poronomistajille myönnettäi-
22351: hastosta avustuksia 149 kappaletta yhteensä siin noin puolet. Rahoitustuesta olisi noin puo-
22352: 12,8 miljoonan markan edestä ja halpakorkoi- let avustuksia. Jonkin verran varoja tultaisiin
22353: sia lainoja 183 kappaletta yhteensä 12,6 mil- käyttämään maan hankintaan vapaaehtoisin
22354: joonan markan edestä. Vuonna 1988 varoja on kaupoin. Lain voimassaolon loppuvuosina va-
22355: käytetty sanottuihin tarkoituksiin hieman rojen vuotuisen tarpeen arvioidaan olevan
22356: enemmän. Vuodesta 1988 lukien varojen tarve edellä todettua vähäisemmän.
22357: kuitenkin vähenee huomattavasti ja käyttö tu-
22358: lee suuntautumaan asuntoinvestoinneista tuo-
22359: tannollisiin investointeihin. 5. Muita esitykseen vaikuttavia
22360: Sanottujen lakien soveltamisalueella olevista seikkoja
22361: porotalouden harjoittajista suuri osa siirtyy tai
22362: tulee ehdotettavan porotalouslain piiriin, kuten 5.1. Esityksen suhde luontaiselinkeino- ja
22363: myös kolttapaliskunnat. Tämän perusteella ar- kolttalakiin
22364: vioidaan luontaiselinkeino- ja kohtalain mu-
22365: kaisia avustus- ja lainavaroja säästyvän noin 5 Luontaiselinkeinolain mukaisista toimenpi-
22366: miljoonaa markkaa vuodessa. teistä voi päästä osalliseksi henkilö, joka saa
22367: Huomioonottaen edellä selostetulla tavoin pääasiallisen toimeentulon luontaiselinkeino-
22368: kertyvät säästöt muissa porotalouden rahoitus- ammatin harjoittamisesta. Porotalous voi joko
22369: kanavissa porotalouslaista ei aiheudu lakisää- yksin tai yhdessä muiden luontaiselinkeinojen
22370: teistä lisärahoituksen tarvetta. Myönnettävän kanssa muodostaa pääasialliseksi toimeentu-
22371: rahoituksen määrään vaikuttavat pääasiassa loksi katsottavan elinkeinon. Säädettävän po-
22372: harkinnanvaraiset rahoitustuen mitoitusperus- rotalouslain piiriin pääsisivät vain sellaiset hen-
22373: teet ja rahoitushakemukset. Lähinnä tuotan- kilöt, jotka saavat pääasiallisen toimeentulonsa
22374: nollisten investointien ennakoidun väliaikais- porotaloudesta. Porotalouslakia voitaisiin so-
22375: kasvun mahdollisesti aiheuttama 1-4 miljoo- veltaa vain niihin luontaiselinkeinolain nojalla
22376: nan markan lisärahoitustarve ei juurikaan vai- tukea nykyisin saaviin henkilöihin, jotka täyt-
22377: kuta maatilatalouden kehittämisrahaston ko- tävät mainitun edellytyksen.
22378: konaisrahoitukseen, sillä luontaiselinkeinolain Kooltaan luontaiselinkeinotilaa suuremmat
22379: ja kohtalain mukainen rahoitustarve vastaa- tilat, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet tukea
22380: 1989 vp. - HE n:o 144 9
22381:
22382: porotilalain nojalla ja joilla kuitenkin harjoite- dökset otettavaksi porotalouslakiin. Käytän-
22383: taan porotaloutta pääasiallisena toimeentulo- nössä tämä merkitsee sitä, että avustusten
22384: lähteenä, tulisivat ehdotetun porotalouslain myöntäminen paliskunnille tulisi kokonaan
22385: piiriin edellyttäen, että ne muilta osin täyttävät hoidettavaksi porotalouslain nojalla. Kohta-
22386: ehdotetun porotalouslain mukaiset vaatimuk- lain 11 § esitetään tämän mukaisesti muutetta-
22387: set. Ehdotettua lakia ei kuitenkaan sovellettaisi vaksi.
22388: luontaiselinkeinolain nojalla tuettuun hankkee-
22389: seen tai toimenpiteeseen.
22390: Porotilalain nojalla muodostetuille tai sen 5.2. Esityksen suhde maatilalakiin ja maa-
22391: nojalla tuetuille porotiloille voidaan luontais- seutuelinkeinolakiin
22392: elinkeinolain mukaista rahoitustukea myöntää
22393: tuotannollisiin rakennusinvestointeihin ja elin- Maatilalain nojalla voidaan porotaloutta tu-
22394: keinossa tarpeellisen irtaimiston hankkimiseen. kea silloin, kun porotaloutta harjoitetaan maa-
22395: Tämä tukimuoto ulotettaisiin koskemaan po- talouden ohella. Tukea on myönnetty halpa-
22396: rotiloja myös luontaiselinkeinolain eteläpuoli- korkoisin luotoin välttämättömän elottoman
22397: silla alueilla. irtaimiston ja siitosporojen hankkimiseen.
22398: Kolttalain mukaisista toimenpiteistä voi Edellä mainittuun irtaimistoon ovat kuuluneet
22399: päästä osalliseksi henkilö, joka syntyperältään maastokulkuneuvot ja siirrettävät porojen kä-
22400: on luovutetulta Petsamon alueelta Inarin kun- sittelyaidat. Siitosporojen hankinta on käsittä-
22401: taan siirtynyt koltta tai tällaisen jälkeläinen, nyt koko porokarjan tai yksittäisten siitosporo-
22402: jonka isovanhemmista ainakin joku on synty- jen hankinnan. Muuta elinkeinotukea ei maati-
22403: peräinen koltta. Sanotun lain mukaista tukea lalain nojalla myönnetä porotalouteen.
22404: voi saada koltta-alueelia kohtatilan tai siihen Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoimin-
22405: verrattavan tilan hankkimiseen, asunto-olojen nan edistämisestä annetun lain (1031/86) nojal-
22406: parantamiseen, tuotannossa tarvittavien raken- la voidaan tukea muun muassa maatalouden
22407: nusten ja laitteiden sekä tarpeellisen irtaimis- erikoisaloja, eräitä alkutuotantoaloja ja näihin
22408: ton hankkimiseen. Tukimuodot ovat lähes sa- aloihin liittyviä tai niitä täydentäviä yritystoi-
22409: mat kuin edellä selostetussa luontaiselinkeino- mintoja sekä erilaisia työliikkeitä, kun niitä
22410: laissakin. Koltta-alueella olevat kolttien omis- harjoitetaan alkutuotannon yhteydessä. Varsi-
22411: tamat porotilat rahoitetaan nykyisin, kuten naista maa- ja metsätaloutta sekä porotaloutta
22412: edellä on selostettu, pääsääntöisesti luontais- ei katsota sanotussa laissa tarkoitetuksi alku-
22413: elinkeinolain mukaisin tukitoimin. tuotannoksi, jota voitaisiin sellaisenaan tukea.
22414: Luontaiselinkeinolaista poiketen kohtalain Sen sijaan niihin liittyvää ja niitä täydentävää
22415: nojalla voidaan tukea koltta-alueen paliskuntia jatkojalostus- tai muuta yritystoimintaa voi-
22416: poronhoidon kannalta tarpeellisten kenttäteu- daan tukea maaseutuelinkeinolain mukaisin
22417: rastamoiden sekä syöttö- ja erotusaitojen sekä avustuksin ja lainoin.
22418: niille johtavien teiden rakentamisesta ja perus-
22419: parantamisesta aiheutuvissa kustannuksissa
22420: myöntämällä avustuksia sanottuihin hankkei- 5.3. Porotilalain nojalla tukea saaneet tilat
22421: siin. Avustukset voidaan myöntää asianomai-
22422: sesta paliskunnasta kolttien omistamien poro- Lukuun ottamatta tuotantorakennuksia ja
22423: jen suhteessa. Niissä paliskunnissa, joissa sa- porotalousammatissa tarvittavaa irtaimiston
22424: notusta syystä avustusprosentti on jäänyt al- hankintaa koskevia lainoja ja avustuksia tuet-
22425: haiseksi, on paliskuntien rakennustoimintaa taisiin porotilalain nojalla tukea saaneita tiloja
22426: tuettu lisäksi valtion tulo- ja menoarviossa maatilalain mukaisesti. Nämä tilat voisivat saa-
22427: patiskuntien tukemiseen varatusta määrärahas- da tukea maatilalain mukaisesti siinäkin ta-
22428: ta. pauksessa, että tila ei suuruudeltaan vastaisi
22429: Patiskuntien rakennus- ja laite- sekä irtai- maatilalain nojalla tuettavan tilan vähimmäis-
22430: mistohankintojen tukemisesta ehdotetaan sää- kokoa.
22431:
22432:
22433:
22434:
22435: 2 3810700
22436: 10 1989 vp. - HE n:o 144
22437:
22438: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
22439:
22440:
22441: 1. Lakiehdotusten perustelut Sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka saavat
22442: osan toimeentulostaan muusta kuin porotalou-
22443: 1.1. Porotalouslaki desta, saattaa kysymys tukemisen tarkoituk-
22444: senmukaisuudesta usein muodostua vaikeasti
22445: 1 luku. Yleiset säännökset ratkaistavaksi. Tämän vuoksi pykälän 2 mo-
22446: menttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka
22447: mukaan lain mukaisista toimenpiteistä ei voisi
22448: 1 §. Lain tarkoitus. Pykälässä olisi yleisluon- päästä osalliseksi sellainen henkilö, jonka omat
22449: teisesti lueteltu porotalouslain nojalla suoritet-
22450: ja puolison muusta kuin luontaiselinkeinolaissa
22451: tavat toimenpiteet.
22452: tarkoitetun ammatin harjoittamisesta saadut
22453: 2 §. Soveltamisalue. Lakia sovellettaisiin po- tulot ovat valtioneuvoston vahvistamaa mää-
22454: ronhoitolaissa tarkoitetulla poronhoitoalueella. rää suuremmat. Säännöstä sovellettaessa kysy-
22455: Soveltamisalue olisi sama kuin voimassa ole- myksessä olisivat bruttotulot riippumatta sitä,
22456: van porotilalain. ovatko ne tuloveron alaisia vai eivät. Puolisoi-
22457: 3 §. Tuen saamisen henkilökohtaiset edelly- den kyseiset tulot laskettaisiin yhteen.
22458: tykset. Lakiehdotuksen mukaan porotalouslain Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä-
22459: mukaisista toimenpiteistä voisi päästä osalli- väksi, että niin sanotussa avoliitossa jatkuvasti
22460: seksi henkilö, joka saa pääasiallisen toimeentu- asuvat henkilöt, jotka ovat aikaisemmin olleet
22461: lonsa porotaloudesta. Tästä säädettäisiin tar- keskenään avioliitossa tai joilla on yhteinen
22462: kemmin asetuksella. Tarkoituksena on katsoa lapsi, rinnastettaisiin aviopuolisoihin.
22463: henkilön saavan pääasiallisen toimeentulonsa 4 §. Etuuksien antaminen useille yhteisesti.
22464: porotaloudesta silloin, kun hänen omistukses- Pykälässä säädettäisiin lain mukaisten etuuk-
22465: saan on vähintään 56 lukuporoa. Tätä pienem- sien antamisesta useille henkilöille yhteisesti.
22466: pi määrä voitaisiin korvata osittain paliskun- Säännös on asiallisesti samansisältöinen kuin
22467: nalle tehdyillä työpäivillä, joina pidettäisiin maatilalain vastaava säännös, kuitenkin niin,
22468: myös tarhaus- ja paimentotyöpäiviä. Tarkoitus että aviopuolisoiden ohella myös 3 §:n 3 mo-
22469: on myös, että henkilö perheineen saa paikka- mentissa tarkoitetut avioliitonomaisissa olo-
22470: kunnalla asuen koko toimeentulonsa, mikä suhteissa elävät henkilöt katsottaisiin etuuksia
22471: edellyttää, että myös se osa toimeentulosta, annettaessa yhdeksi henkilöksi.
22472: jota ei saada porotalousammatista, on ilman 5 §. Työttömyyskorvauksen rajoittaminen.
22473: työttömyyskorvauksia ja vastaavia yhteiskun- Yleisperustelujen kohtaan 2.2. viitaten ehdote-
22474: nan erityistukitoimenpiteitä yleensä turvattu. taan 1 momentissa säädettäväksi, ettei porota-
22475: Paitsi vähintään pääasiallisen toimeentulon louslain nojalla rakennusavustusta asuinraken-
22476: saamista porotaloudesta edellytetään pykälän 1 nuksen rakentamista, laajentamista tai perus-
22477: momentin mukaan myös, että henkilö iältään, korjaamista varten saaneille henkilöille voitaisi
22478: taloudelliselta asemaltaan, olosuhteiltaan sekä viitenä vuotena sanotun etuuden myöntämises-
22479: henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan on sellai- tä lukien antaa työttömyysturvalain mukaista
22480: nen, että hänen tukemistaan on pidettävä tar- työttömyyskorvausta. Kun sanottu rajoitus voi
22481: koituksenmukaisena. Tarkemmat määräykset poikkeuksellisten sääolosuhteiden ja muiden
22482: mainituista seikoista annettaisiin niin ikään luonnonolojen vaihteluiden johdosta muodos-
22483: asetuksella. Tarkoituksena on katsoa henkilön tua liian ankaraksi, ehdotetaan pykälän 2 mo-
22484: olevan taloudelliselta asemaltaan sellainen, että mentiksi otettavaksi säännös, jonka nojalla
22485: hänen tukemistaan on pidettävä tarkoituksen- valtioneuvosto voisi, milloin siihen on maini-
22486: mukaisena, jollei hänellä ilmeisesti ole tarvitta- tunlaista tai muuta erityistä aihetta, myöntää
22487: via käyttövaroja kysymyksessä olevan omai- tiettyinä aikoina poikkeuksia 1 momentin
22488: suuden tai suunnitellun työn suorittamista var- säännöksestä. Vastaavanlainen säännös sisäl-
22489: ten eikä hän voi hankkia varoja mahdollisia tyy myös luontaiselinkeinolakiin.
22490: pääomiaan haitallisesti vähentämättä. Asetuk- 6 §. Porotaloustila. Pykälässä on määritelty
22491: sella on tarkoitus säätää, että alaikäinen henki- porotaloustilan käsite. Porotaloustilalla tarkoi-
22492: lö voisi päästä lain mukaisista toimenpiteistä tettaisiin yhden tai useamman samalle omista-
22493: osalliseksi vain erityisistä syistä. jalle kuuluvan porotalouden harjoittamiseen
22494: 1989 vp. - HE n:o 144 11
22495:
22496: soveltuvan tilan tai tilanosan muodostamaa desta hankkia maa- ja metsätalousmaata anne-
22497: kokonaisuutta. Porotaloustilana voitaisiin pi- tun lain (391178) nojalla.
22498: tää myös rakennuskelpoista tonttia. Porota- 9 §. Ostomenettely. Hankittaessa maata os-
22499: loustilan tulisi siten käsittää vähintään niin tamalla tai vaihtamalla noudatettaisiin soveltu-
22500: suuri tonttimaa kuin asianomaisen kunnan ra- vin osin maatilalain 12, 13, 15 ja 16 §:n sään-
22501: kennuskaavassa tai rakennusjärjestyksessä ra- nöksiä. Ostoista päättäisi kuitenkin aina asian-
22502: kennuspaikalta edellytetään. Tilanosalla tar- omainen maatalouspiiri, kun maatilalain mu-
22503: koitettaisiin tilan määräosaa ja määräalaa. kaisista ostoista päättää osaksi maatalouspiiri
22504: 7 §.Soveltamisalaa koskevat rajaukset. Kos- ja osaksi maatilahallitus. Sen sijaan harvoin
22505: ka olennaisen osan toimeentulostaan viljelijälle kysymykseen tulevien vaihtojen osalta ratkai-
22506: antavien maatilojen tukemisen tulisi porota- suvallan tulisi kuulua maatilahallitukselle.
22507: louslainkin soveltamisalueella tapahtua maati- 10 §.Maan käyttäminen. Maan käyttäminen
22508: lalain nojalla, ehdotetaan, ettei porotalousla- tapahtuisi antamalla porotaloustiloihin lisäalu-
22509: kia sovelleta sellaisiin henkilöihin, joiden omis- eita sekä muita porotalousammatin harjoitta-
22510: tamilla tai hallitsemilla maatiloilla harjoitetta- misen kannalta tarpeellisia alueita, osuuksia ja
22511: va varsinainen tai erikoismaatalous vaatii kes- oikeuksia. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan
22512: kimäärin suuremman työpanoksen kuin 1 000 säännöksessä sellaisia tilusjärjestelyluonteisia
22513: miestyötuntia vuodessa. Esimerkiksi lypsykar- pienehköjä alueita samoin kuin vesialueosuuk-
22514: jataloutta harjoitettaessa tällaisena voitaisiin sia ja rasiteoikeuksia, joita ei pidetä varsinaisi-
22515: pitää 7-8 lypsylehmän maatilaa. na lisäalueina. Jotta lisäaluetta voitaisiin antaa
22516: Kun porotalouslain soveltamisalueella olisi myös tilaksi muodostamattorniin tilan määrä-
22517: edelleen mahdollista saada tukea porotalouden aloihin ja kirjallisella sopimusjaolla hallittaviin
22518: harjoittamiseen muunkin kuin porotalouslain tilan määräosiin, ehdotetaan pykälään otetta-
22519: nojalla, ehdotetaan pykälän 2 momentissa sel- vaksi tätä tarkoittava säännös. Sen sijaan sel-
22520: vyyden vuoksi säädettäväksi, että lakia ei so- laiseen määräosaan, jota vastaava tilusala on
22521: vellettaisi hankkeeseen tai toimenpiteeseen, jo- sanotuin tavoin määrittelemättä, ei lisäalueen
22522: ta on tuettu luontaiselinkeinolain tai kohtalain liittämistä voida pitää perusteltuna.
22523: nojalla. Pykälän 2 momentin mukaan lisäaluetta voi-
22524: Yleisperustelujen kohtaan 5 viitaten ehdote- taisiin antaa niin paljon, että hakijan metsän
22525: taan pykälän 3 momentissa säädettäväksi, että vuotuinen puuntuotto on kestävää hakkuu-
22526: lakiehdotuksen 20 §:n 2 momentissa mainituin määrää soveltaen enintään 75 kiintokuutiomet-
22527: poikkeuksin ei porotalouslain mukaisia toi- riä.
22528: menpiteitä saa kohdistaa porotilalaissa (590/ 11 §. Maan käyttäminen muihin tarkoituk-
22529: 69) tarkoitetun porotilan tai sanotun lain 8 §:n siin. Mikäli porotalouslain tarkoituksiin han-
22530: 2 momentissa tarkoitetun tilan taikka tilan, kittua omaisuutta ei tarvita sanotun lain tar-
22531: jota varten on annettu mainitun lain 19 tai koituksiin, tulisi se voida käyttää maatilalain
22532: 20 §:n mukainen rakennus- tai lisärakennus- tarkoituksiin taikka käyttää muihin tarkoituk-
22533: palkkio, omistajan tai haltijan hyväksi. siin noudattaen, mitä oikeudesta luovuttaa val-
22534: tion maaomaisuutta ja tuloatuottavia oikeuk-
22535: sia annetussa laissa (687178) on säädetty.
22536: 2 luku. Maan hankkiminen ja käyttäminen 12 §. Käyttösuunnitelmatoimitus. Hankitus-
22537: ta maasta laadittaisiin maatilalain 9 §:ssä tar-
22538: 8 §. Maan hankkiminen. Porotalouslain tar- koitetun suunnittelutoimikunnan toimesta
22539: koituksiin ehdotetaan hankittavaksi maata os- käyttösuunnitelma, mikä tapahtuisi sanotun
22540: tamalla sitä maatilahallituksen hallintaan ja lain vastaavan järjestelmän tapaan erityisessä
22541: vaihtamalla maatilahallituksen hallinnassa ole- käyttösuunnitelmatoimituksessa. Käyttösuun-
22542: vaa maata. Sen sijaan siirto metsähallituksen nitelman laatimista koskevan määräyksen an-
22543: hallinnasta olevasta valtion maasta ei tulisi taisi pääsääntöisesti maatalouspiiri. Kun kysy-
22544: maanhankintamuotona kysymykseen. Pykäläs- mys on maatilalain tarkoituksiin hankitusta
22545: sä ehdotetaan lisäksi säädettäväksi, että lain maasta, on mahdollista, että lisäaluetta hae-
22546: tarkoituksiin voitaisiin käyttää myös porotila- taan sekä maatilalain että porotalouslain nojal-
22547: lain sekä maatilalain tarkoituksiin hankittua la. Tämän vuoksi ehdotetaan pykälän 1 mo-
22548: maata, viimeksi mainittua ei kuitenkaan siinä mentissa säädettäväksi, että käyttösuunnitel-
22549: tapauksessa, että maata olisi hankittu oikeu- mamääräyksen antaisi tällöin maatilahallitus.
22550: 12 1989 vp. - HE n:o 144
22551:
22552: Jotta esimerkiksi vähäisiä alueita tai sellaisia tävän lain tarkoituksena on yksinomaan poro-
22553: alueita, joissa hakijoina esiintyy vain yksi hen- talouden tukeminen, ei viimeksi mainittuja lai-
22554: kilö, koskevat käyttösuunnitelmat voitaisiin nalajeja, jotka kohdistuvat lähinnä maatilata-
22555: laatia ilman suunnittelutoimikuntaa, ehdote- louteen, ole tarpeen sisällyttää ehdotettavan
22556: taan pykälän 2 momentissa säädettäväksi mah- lain piiriin.
22557: dollisuus mainitunlaiseen menettelyyn. Käyttö- Lainojen myöntäminen tapahtuisi maatilata-
22558: suunnitelman laatimista koskevasta menettelys- louden kehittämisrahaston varoista luottolai-
22559: tä ehdotetaan säädettäväksi niin ikään tarkem- tosten välityksellä samalla tavoin kuin maatila-
22560: min asetuksella. lainkin nojalla sanotuista varoista annettavat
22561: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä- lainat.
22562: väksi, että 1 momentissa tarkoitettua käyttö- 19 §. Avustukset. Avustusta ehdotetaan
22563: suunnitelmaa laadittaessa on maatilalain 9 §:n myönnettäväksi porotalouden harjoittamisen
22564: 1 momentissa tarkoitetuista kunnanvaltuuston kannalta tarpeellisten talousrakennusten sekä
22565: suunnittelutoimikuntaan valitsemista jäsenistä asuinrakennusten rakentamista, laajentamista
22566: vähintään yhden oltava saamelaissyntyinen, ja peruskorjaamista varten (rakennusavustus),
22567: milloin käyttösuunnitelma koskee Enontekiön, salaojittamista varten (salaojitusavustus), tei-
22568: Inarin, Utsjoen tai Sodankylän kunnassa ole- den tekemistä varten (tientekoavustus), veden-
22569: vaa maata. Sanottu koskisi myös hänen vara- hankinta- ja viemäröintilaitteiden rakentamista
22570: miestään. Muissa kunnissa olevaa maata kos- varten (vesihuoltoavustus) ja porotalousamma-
22571: kevaa käyttösuunnitelmaa laadittaessa ei suun- tissa tarvittavan irtaimiston hankkimista varten
22572: nittelutoimikunnassa ole tarpeen olla saame- (irtaimistoavustus).
22573: laisedustajaa, koska ne eivät ole varsinaista Avustukset myönnettäisiin maatilatalouden
22574: saamelaisten asuma-aluetta. kehittämisrahaston varoista. Avustuksen
22575: 13 §. Käyttösuunnitelman sisältö. Pykälä myöntämisestä päättäminen kuuluisi pykälän 2
22576: vastaa asiasisällöltään maatilalain ja luontais- momentin mukaan maatalouspiirille.
22577: elinkeinolain vastaavia säännöksiä. 20 §. Lainoin ja avustuksin tuettavat tilat.
22578: 14 §. Omaisuuden hinta. Lisäalueista ja Pykälän 1 momentin mukaan maanostolainaa
22579: muista alueista samoin kuin osuuksista ja oi- ei saisi myöntää tilan tai alueen hankkimista
22580: keuksista ehdotetaan maan saajalta perittäväk- varten, jos tilan tai, mikäli on kysymys lisäalu-
22581: si maatilalaissa ja luontaiselinkeinolaissa een hankkimisesta, muodostuvan tilan metsän
22582: omaksutun periaatteen mukaisesti se paikka- vuotuinen puuntuotto kestävää hakkuumäärää
22583: kunnan käypä hinta, mikä omaisuudella on soveltaen ylittää 75 kiintokuutiometriä. Muita-
22584: katsottava olevan siihen tarkoitukseen käytet- kaan porotalouslain mukaisia etuuksia ei saisi
22585: tynä, johon se luovutetaan. antaa sanottua suurempaa tilaa varten.
22586: 15 §. Käyttösuunnitelman vahvistaminen. Yleisperustelujen kohtaan 5 viitaten ehdote-
22587: Pykälä sisältää säännökset käyttösuunnitelman taan pykälän 2 momentissa säädettäväksi, että
22588: vahvistamismenettelystä. Menettely vastaa 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tiloja varten
22589: luontaiselinkeinolaissa säädettyä menettelyä. voitaisiin myöntää 18 §:n 1 momentin 3 koh-
22590: 16 §. Maanmittaustoimitukset. Pykälä sisäl- dassa tarkoitettua rakentamislainaa ja 8 koh-
22591: tää viittauksen maatilalain 28 sekä 30-34 §:än dassa tarkoitettua irtaimistolainaa sekä 19 §:n
22592: säännöksen maankäyttötoimenpiteiden johdos- 1 momentissa tarkoitetuista avustuksista irtai-
22593: ta tarpeellisista maanmittaustoimituksista ja mistoavustusta samoin kuin rakennusavustusta
22594: eräistä niihin liittyvistä seikoista. muuhun kuin asuinrakennustyöhön.
22595: 17 §. Myyminen. Myynteihin liittyvien eri
22596: toimenpiteiden ja panttioikeuksien suhteen
22597: noudatettaisiin soveltuvin osin maatilalain 4 luku. Luotto- ja avustusehdot
22598: 43-48 §:n säännöksiä.
22599: 21 §. Myyntihinnat. Lisäalueen myyntihin-
22600: nan takaisinmaksuajaksi ehdotetaan vähintään
22601: 3 luku. Lainat ja avustukset seitsemän ja enintään 20 vuotta sekä vuotui-
22602: seksi koroksi kolme prosenttia. Korko vastaisi
22603: 18 §. Lainat. Pykälässä luetellut lainalajit kysymyksessä olevalla alueella maatilalain mu-
22604: ovat samat kuin maatilalain lainalajit lukuun kaisissa maanosto- ja sisarosuuslainoissa nou-
22605: ottamatta turvetuotantolainaa. Koska säädet- datettavaa korkoa. Maatilalain periaatteiden
22606: 1989 vp. - HE n:o 144 13
22607:
22608: mukaisesti ehdotetaan myös 10 §:ssä tarkoitet- kiinnityslainoista yleisesti perittävän koron
22609: tujen porotalousammatin harjoittamisen kan- suuruiseksi.
22610: nalta tarpeellisten muiden alueiden sekä osuuk- 25 §. Rakennuspaikalla suoritettavat tarkas-
22611: sien ja oikeuksien myyntihintojen maksuajaksi tukset. Rakentamis- ja asuntolainojen sekä
22612: enintään viisi vuotta sekä niiden vuotuiseksi vastaavien avustusten käytön valvomiseksi ja
22613: koroksi kahdeksan prosenttia. maksamisen edellytysten toteamiseksi suoritet-
22614: Se osa myyntihinnasta, jota ei annettaisi tavat tarkastukset tapahtuisivat maatilalain 61
22615: säännönmukaisin maksuehdoin velaksi, olisi ja 62 §:n mukaisesti. Maatilalain 63 §:n mu-
22616: maksettava kauppakirjaa allekirjoitettaessa tai kaisesti ei rakennuttajalta saisi rakennustyön
22617: enintään viiden vuoden määräajassa kaupante- valvonnasta periä rakennuslain 136 §:ssä tar-
22618: kopäivästä lukien. Mikäli sanottua myyntihin- koitettuja tai muita maksuja lukuun ottamatta
22619: nan osaa ei olisi maksettava kauppakirjaa alle- rakennusluvan sekä sitä varten suoritettavan
22620: kirjoitettaessa, perittäisiin siitä vuotuista kor- piirustusten ja rakennuspaikan tarkastuksen
22621: koa kahdeksan prosenttia. osalta perittäväksi vahvistettua maksua.
22622: 22 §. Lainaehdot. Maanosto- ja sisarosuus- 26 §. Avustukset. Avustusten prosentuaali-
22623: lainojen takaisinmaksuajaksi ehdotetaan sista enimmäismääristä ehdotetaan säädettä-
22624: myyntihintojen tapaan vähintään seitsemän ja väksi tarkemmin asetuksella, huomioon ot-
22625: enintään 20 vuotta sekä vuotuiseksi koroksi taen, että avustus saisi olla enintään 40 pro-
22626: kolme prosenttia. Näitä lainoja voitaisiin senttia, tienteko- ja vesihuoltotöiden osalta
22627: myöntää enintään 85 prosenttia asianomaisen kuitenkin enintään 60 prosenttia, hyväksyttä-
22628: omaisuuden luovutushinnasta. vistä kustannuksista. Milloin avustuksen ohella
22629: myönnettäisiin myös lainaa, tulisi avustuksen
22630: Rakentamis-, asunto-, perusparannus-, tie-, ja lainan yhteismäärän voida kattaa mainitut
22631: vesihuolto-, irtaimisto- ja sähköistämislainojen hankkeen hyväksyttävät kustannukset koko-
22632: prosentuaalisista enimmäismääristä, takaisin- naisuudessaankin.
22633: maksuajoista ja koroista olisi voimassa, mitä Avustusten mahdollisessa takaisinperimises-
22634: mainituista seikoista on maatilalaissa samalla sä ehdotetaan soveltuvin osin noudatettavaksi
22635: alueella myönnettävien vastaavien lainojen maatilalain 77 §:n 1 momentin säännöstä.
22636: osalta säädetty. Maatilalain mukaisten lainojen Maatalouspiiri voisi siten velvoittaa avustuksen
22637: prosentuaaliset enimmäismäärät ovat tie- ja saajan tai hänen oikeudenomistajansa suoritta-
22638: irtaimistolainoilla 60, asuntolainoilla 60 sekä maan avustus kokonaan tai osittain takaisin
22639: vesihuolto- ja sähköistämislainoilla 75 prosent- valtiolle, jos avustuksen kohteena olevaa työtä
22640: tia. Pisin takaisinmaksuaika on asuntolainoilla ei suoritettaisi asetuksella säädettävässä määrä-
22641: pidennyksineen 25, rakentamis- ja vesihuolto- ajassa.
22642: lainoilla 20, tie- ja sähköistämislainoilla 10 Kysymyksessä olevan pykälän 3 momentin
22643: sekä irtaimistolainoilla viisi vuotta. Kaikkien mukaan ei oikeutta porotalouslain mukaiseen
22644: edellä mainittujen lainojen vuotuinen korko avustukseen saisi ulosmitata. Vastaavanlainen
22645: olisi maatilalain mukaisesti kyseisellä alueella säännös on maatilalain 77 §:n 3 momentissa ja
22646: kolme prosenttia. luontaiselinkeinolain 33 §:n 3 momentissa.
22647: 23 §. Muut /uottoehdot. Myyntihintojen ja
22648: lainojen muiden kuin edellä jo selostettujen
22649: luottoehtojen sekä lainoista luottolaitoksille 5 luku. Paliskuntien tukeminen
22650: suoritettavien hoitopalkkioiden ja lainojen val-
22651: vonnan samoin kuin muidenkin lainoitusta ja Yleistä
22652: myyntihintoja koskevien seikkojen suhteen eh-
22653: dotetaan soveltuvin osin noudatettavaksi, mitä Pääosa paliskuntia koskevista tukitoimenpi-
22654: maatilalaissa on vastaavista lainoista ja myyn- teistä liittyy nykyisin poronhoitotyössä tarvit-
22655: tihinnoista säädetty. tavien erilaisten rakennusten ja rakenneimien
22656: 24 §. Luottojen koron korottaminen. Pykä- sekä niihin liittyvien laitteiden hankkimisen
22657: lässä ehdotetaan maatilalain 69 §:ssä säädetyn tukemiseen. Tukitoimenpiteitä tulisi tämän li-
22658: mukaisesti, että lisäalueen myyntihinnan sekä säksi suunnata poronhoitotöiden suorittamises-
22659: muiden lainojen kuin irtaimistolainojen vuo- sa tarpeellisten liikutettavien rakenneimien ja
22660: tuinen korko voitaisiin lailla korottaa enintään laitteiden sekä muun välttämättömän irtaimis-
22661: vastaaviin tarkoituksiin annetuista ensisijaisista ton hankkimiseen. Rakennukset ja rakenne!-
22662: 14 1989 vp. - HE n:o 144
22663:
22664: mat tulisivat pääsääntöisesti sijoitettaviksi val- Paliskuntia on tuettu syöttöaitojen rakenta-
22665: tion maalle. mis- ja peruskorjaushankkeiden toteuttamises-
22666: 27 §. Rakennustöiden tukeminen. Pykälän 1 sa vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon
22667: momentin nojalla paliskunnille myönnettäisiin porotalouden rakennustoimintaan otetuilla
22668: tukea seuraavassa selostettavien rakentamistöi- määrärahoilla. Avustus on voinut olla enintään
22669: den kustannuksiin. 80 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista.
22670:
22671:
22672: Esteaidat Laidunaidat
22673: Paliskuntien rajoille rakennettujen esteaito- Porolaidunten suunnitelmallinen käyttö on
22674: jen tarkoituksena on estää porojen kulkeutu- mahdollista toteuttaa jakamalla paliskunnan
22675: minen paliskunnasta toiseen. Samalla aidat alue eri aikoina käytettäviin laiduntamisaluei-
22676: palvelevat poronhoitotyötä porojen laidunta- siin eli lohkoihin. Laidunkierron toteuttaminen
22677: mis- ja kokoamisvaiheissa. Esteaitojen raken- säästäisi parhaiten sopivat laidunalueet käytet-
22678: tamisesta ja kunnossapitämisestä vastaavat ne täväksi talvisaikaan. Hyvistä talvilaidunalueis-
22679: paliskunnat, joiden rajalle aita on rakennettu ta on useimmissa paliskunnissa puutetta sil-
22680: tai tulee rakennettavaksi. Rakentamiseen on loin, kun porot palkivat myös sulan maan
22681: aiemmin saatu työllisyysperusteisia määräraho- aika~n talvikäyttöön tarkoitetuilla alueilla.
22682: ja. Nykyisin rahoittaminen tapahtuu pääasias- Laidunlohkot eristetään toisistaan rakennetta-
22683: sa vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon vin laidunaidoin.
22684: porotalouden rakennustoimintaan otetuilla Paliskuntia on tuettu laidunaitojen rakenta-
22685: määrärahoilla. Avustus on voinut olla enintään mis- ja peruskorjaushankkeissa vuosittain val-
22686: 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. tion tulo- ja menoarvioon porotalouden raken-
22687: nustoimintaan otetuilla määrärahoilla. Avustus
22688: on voinut olla enintään 80 prosenttia hyväksy-
22689: Merkintä- ja erotusaidat tyistä kustannuksista.
22690: Porojen hoito- ja erottelutyöt suoritetaan
22691: näitä tarkoituksia varten rakennetuissa mer-
22692: kintä- ja erotusaitauksissa. Aidat on yleensä Suoja-aidat
22693: rakennettu niin, että ne palvelevat sijoituspalis-
22694: kuntaa. Suunnitelmallisella sijoittelulla olisi Paroista aiheutuvien viljelyvahinkojen en-
22695: joissakin paliskunnissa mahdollisuuksia myös nalta ehkäisyyn on käytetty yksinomaan vilje-
22696: yhteistoimintaan aitojen rakentamishankkeis- lysten suojaksi rakennettuja aitoja. Suoja-
22697: sa. Tällöin saavutettaisiin käyttöasteen nousu aidan rakentamiskustannukset on jaettu eteläi-
22698: ja kustannusten halpeneminen. sellä poronhaitaalueella siitä saadun hyödyn
22699: Paliskuntia on tuettu aitojen rakentamis- ja suhteessa porotalouden ja maanomistajan vä-
22700: peruskorjaushankkeissa vuosittain valtion tulo- lillä. Lähinnä saamelaisten kotiseutualueella
22701: ja menoarvioon porotalouden rakennustoimin- suojaamisesta aiheutuneet kustannukset on ja-
22702: taan otetuilla määrärahoilla. Avustus on voi- ettu puoliksi porotalouden ja maanomistajan
22703: nut kattaa hyväksyttävistä kustannuksista kesken.
22704: enintään 80 prosenttia. Porot aiheuttavat kuitenkin jonkin verran
22705: vahinkoja myös asutustaajamissa tai niiden
22706: välittömässä läheisyydessä. Tällaiset vahingot
22707: Syöttöaidat voitaisiin parhaiten estää toteuttamalla suunni-
22708: telmallinen laidunkierto sekä rakentamalla taa-
22709: Syöttöaitojen tarkoituksena on tehostaa po- jamien suojaksi suoja-aidat.
22710: ronhoitotöitä porojen kokoamis- ja käsittely- Suoja-aitojen rakentamisvelvollisuus mää-
22711: vaiheissa. Niissä voidaan pitää poroja useita räytyy poronhoitolain mukaisesti. Ehdotetta-
22712: päiviä ja vähäisellä lisäruokinnalla pitkähköjä van porotalouslain mukaan suoja-aitojen ra-
22713: aikoja odottamassa porojen käsittelyä. Syöttö- kentamiseen voitaisiin myöntää paliskunnalle
22714: aidat on yleensä sijoitettu merkintä- ja erotus- avustusta enintään 80 prosenttia hyväksyttävis-
22715: aidan yhteyteen. tä kustannuksista.
22716: 1989 vp. - HE n:o 144 15
22717:
22718: Teurastamot Siirrettävä sähkö- ja vesihuoltoyksikkö.
22719: Etenkin sellaisille pienille kesämerkintäaidoille,
22720: Porojen teurastamoiden vaatimustaso on vii- erotuspaikoille ja teurastamoille, joihin ei ole
22721: me vuosina kasvanut. Osittain tähän on vai- mahdollista saada verkkovirtaa, tulisi palis-
22722: kuttanut myös se, että lihaa on pyritty viemään kunnalla olla mahdollisuus hankkia siirrettävä
22723: läntiseen Eurooppaan, jossa teurastamoilla on aggregaatti-vesihuoltoyksikkö. Yksikkö mah-
22724: Suomea tiukemmat vaatimukset. Vientiteuras- dollistaisi siirrettävillä erotusaidoilla ja teuras-
22725: tamoja on tähän mennessä rakennettu kaksi, tamoilla valaistuksen ja teurastuksessa tarpeel-
22726: joista toinen Kemi-Sompion paliskunnalle Nal- lisen vedensaannin. Myös yksistään sähköä
22727: tioon ja toinen Hammastunturin ja Sallivaaran tuottavan siirrettävän yksikön hankinta voisi
22728: paliskuntien yhteisenä teurastamona Hirvassal- tulla kysymykseen.
22729: melle. Nämä teurastamot varastoineen ovat Siirrettävät aidat ja teurastamot. Kiinteästi
22730: korkeatasoisia, ja niissä voidaan käsitellä päi- rakennettujen erotus- ja merkintäaitojen sekä
22731: vittäin suuria poromääriä. Myös työntekijöi- teurastamoiden lisäksi paliskunnalla tulisi olla
22732: den työolosuhdevaatimuksissa tapahtuneet mahdollisuus hankkia porojen käsittelemisessä
22733: muutokset ja lihantarkastamisessa sekä säily- tarpeelliset siirrettävät aidat ja teurastamot.
22734: tyksessä noudatettavat määräykset ovat vaikut- Näitä käytetään alueilla, joihin ei ole kannatta-
22735: taneet teurastamoiden vaatimustason nostami- vaa rakentaa kiinteitä porojen käsittelyaitoja
22736: seen. tai teurastamoa.
22737: Teurastamoiden suunnitelmallinen sijoitta- Siirrettävät työmaa-asunnot. Poronhoitotöi-
22738: minen mahdollistaisi eräiden paliskuntien osal- den suorittamista varten kiinteästi rakennettu-
22739: ta yhteiskäytön. Tällöin rakentamis- ja kun- jen työmaa-asuntojen täydentäjänä paliskun-
22740: nossapitokustannukset muodostuisivai teuras- nalla tulisi olla mahdollisuus hankkia siirrettä-
22741: tamon rakentamisessa nykyistä kohtuullisem- viä asuntokäyttöön tarkoitettuja työpaikka-
22742: miksi. Samalla saataisiin nykyiseen verrattuna asuntoja. Näitä käytettäisiin poronhoitotöissä
22743: selvä käyttöasteen lisäys. Teurastamoiden ra- niillä alueilla, joihin ei ole tarkoituksenmukais-
22744: kentamiseen ja peruskorjaamiseen paliskunnat ta rakentaa kiinteitä työmaa-asuntoja niiden
22745: ovat saaneet vuosittain valtion tulo- ja menoar- vähäisen käytön takia.
22746: vioon porotalouden tukemistoimintaan osoitei- Siitosporojen hankinta. Porojen jalostustoi-
22747: tuja määrärahoja. Avustus on voinut olla enin- minnan edistämiseksi tulisi paliskunnilla olla
22748: tään 80 prosenttia hyväksytyistä rakentamis- riittävät rahoitukselliset edellytykset siitosporo-
22749: kustannuksista. jen hankkimiseen. Siitosporojen hankinnalla
22750: Pykälän 1 momentissa teurastamoilla tarkoi- voidaan estää karjojen sukusiitoksesta aiheutu-
22751: tettaisiin kiinteitä teurastamoita, jollaisina pi- va taantuminen. Lisäksi hyvien siitosporojen
22752: dettäisiin myös pysyviä teurastuspaikkoja. avulla voidaan karja jalostaa tuottavammaksi.
22753: Pykälän 2 momentin mukaan paliskunnille Muun irtaimiston hankinta. Jotta esimerkik-
22754: voitaisiin myöntää avustusta myös erotusai- si tietotekniikan käyttöönotto ja muu tekninen
22755: doille ja teurastamoille johtavien teiden raken- kehitys voitaisiin jatkossa riittävästi hyödyntää
22756: tamiskustannuksiin sekä teurastamoissa tarvit- myös porotaloudessa, ehdotetaan 1 momentis-
22757: tavien vedenhankinta- ja viemäröintilaitteiden sa säädettäväksi, että avustusta voitaisiin lisäk-
22758: hankkimiskustannuksiin. Paliskunnille voitai- si myöntää muunkin kuin edellä mainitun po-
22759: siin myöntää avustusta myös sähköistämistöi- ronhoidon kannalta välttämättömän irtaimis-
22760: hin. ton hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin.
22761: Pykälän 3 momentin mukaan avustusta ra- Asiasta päättäisi maatilahallitus.
22762: kennustöiden tukemiseen voitaisiin myöntää Pykälän 2 momentin mukaisesti irtaimisto-
22763: enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustan- avustusta voitaisiin myöntää enintään 60 pro-
22764: nuksista. senttia hyväksyttävistä kustannuksista.
22765: Pykälän 4 momentin mukaan laki ei koskisi 29 §. Avustuksen myöntäminen. Avustukset
22766: valtakunnan rajalle rakennettavia esteaitoja ei- paliskuntain tukemiseen myönnetään nykyisin
22767: kä niiden kunnossapitoa. pääsääntöisesti maa- ja metsätalousministeriön
22768: 28 §. Irtaimistoavustukset. Pykälän 1 mo- toimesta tulo- ja menoarviossa osoitettujen
22769: mentin mukaan paliskunnalle voitaisiin myön- määrärahojen puitteissa ja valtioneuvoston
22770: tää avustusta seuraaviin irtaimiston hankinnas- erikseen määräämin perustein. Säädettäväksi
22771: ta aiheutuviin kustannuksiin. ehdotettavan porotalouslain mukaan avustus-
22772: 16 1989 vp. - HE n:o 144
22773:
22774: ten rahoittaminen tapahtuisi maatilatalouden elinkeinolaissa säädettyjä vastaavia rajoituksia.
22775: kehittämisrahaston varoista. Avustuksen Ne merkitsevät lievennystä porotilalain mukai-
22776: myöntämisestä säädettäisiin tarkemmin asetuk- siin rajoituksiin.
22777: sella. Tarkoituksena on, että siirtymävaiheessa 32 §. Eräät lisäehdot. Pykälässä ovat laino-
22778: avustusten myöntämisestä päättäisi maatilahal- jen ja myyntihintojen irtisanomista ja raken-
22779: litus. Myöhemmin avustusten myöntäminen nusavustusten takaisinperimistä koskevat sään-
22780: voitaisiin antaa asianomaisen maatalouspiirin nökset. Pykälän 1 momentin mukaan voitaisiin
22781: tehtäväksi. tilaa rasittava myyntihintasaaminen ja laina
22782: määrätä heti kokonaan tai osittain takaisin
22783: maksettavaksi, jos lain nojalla maata tai luot-
22784: 6 luku. Erinäiset säännökset toa saanut henkilö tai hänen oikeudenomista-
22785: jansa tahi, jos heitä on useita, kukaan heistä ei
22786: 30 §. Kehittämisrahaston varojen käyttämi- ole kolmeen vuoteen vakituisesti asunut asian-
22787: nen. Pykälässä säädettäisiin maatilatalouden omaisella porotaloustilalla. Niin ikään raken-
22788: kehittämisrahaston varojen käyttämisestä eh- nusavustus voitaisiin periä takaisin, sikäli kuin
22789: dotetun lain aiheuttamiin menoihin. alle 15 vuotta on kulunut sen myöntämisestä,
22790: 31 §. Omistusoikeuden rajoitukset. Jotta jos asianomaisen edun saaja tai hänen oikeu-
22791: valtion toimesta suoritettavien maankäyttötoi- denomistajansa tahi, jos heitä on useita, ku-
22792: menpiteiden pysyvyys olisi asianmukaisesti tur- kaan heistä ei ole kolmeen vuoteen vakituisesti
22793: vattu, tulisi sellaiset porotaloustilat, joihin on asunut tilalla.
22794: annettu lisäaluetta, asettaa 15 vuodeksi kaup- Milloin rakennusavustusta on annettu poro-
22795: pakirjan allekirjoittamisesta lukien erityisten taloustilaan, joka ei ole 31 §:ssä tarkoitettujen
22796: rajoitusten alaiseksi. Ilman maatilahallituksen rajoitusten alainen, voitaisiin tila laina-aikana
22797: lupaa olisi sanottuna aikana tehty tilan taikka tai edellä mainittuna 15 vuoden aikana raken-
22798: sen osan luovuttamista tarkoittava oikeustoimi nusavustuksen myöntämisestä luovuttaa vain
22799: mitätön. Ilman maatilahallituksen lupaa ei ti- maatilahallituksen hyväksymälle henkilölle
22800: laa myöskään saisi osittaa tai jakaa. Erityisistä uhalla, että muutoin laina voitaisiin kokonaan
22801: syistä maatilahallitus voisi myös vapauttaa ti- tai osaksi irtisanoa ja avustus tai osa siitä
22802: lan tai sen osan tässä pykälässä tarkoitetuista määrätä takaisin maksettavaksi.
22803: rajoituksista. Sen sijaan muihin saantoihin, Pykälän 2 momentin mukaan kauppa- ja
22804: kuten perintöön, perustuvia tilan omistus- velkakirjoihin sekä rakennusavustuksen myön-
22805: oikeuden siirtymisiä ei ole aiheellista asettaa tämistä koskeviin päätöksiin tulee ottaa edellä
22806: tässä pykälässä tarkoitettujen rajoitusten alai- selostetut ehdot. Kauppa- ja velkakirjoihin voi-
22807: seksi. taisiin lisäksi ottaa saamisen irtisanomisen sekä
22808: Pykälän 2 momentin mukaisesti olisi tilan kauppa- tai lainaehdoissa ehkä sovitun sakko-
22809: kiinnittäminen muun oikeuden kuin vuokraoi- koron maksettavaksi määräämisen uhalla nou-
22810: keuden vakuudeksi ja muu pantiksipano velan datettavaksi muitakin tarpeellisiksi katsottuja
22811: maksamisen vakuudeksi sekä ulosmittaus ja ehtoja.
22812: pakkohuutokaupalla myyminen olla rajoitus- Pykälän 3 momentti koskee 31 §:n 3 mo-
22813: ten estämättä sallittua. mentin ja tämän pykälän nojalla takaisin perit-
22814: Pykälän 3 momentin mukaan maatilahallitus täväksi määrätystä saamisen pääomasta ja
22815: voisi liittää edellä tarkoitettua lupaa ja vapaut- avustussummasta suoritettavaa vuotuista kor-
22816: tamista koskevaan päätökseen ehdon, että tilaa koa. Täksi koroksi ehdotetaan kahdeksan pro-
22817: rasittava laina tai myyntihintasaaminen on ko- senttia.
22818: konaan tai osittain heti maksettava takaisin 33 §. Pakkohuutokauppa. Pakkohuutokau-
22819: korkoineen. Jos tilaa varten olisi myönnetty palla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta
22820: tämän lain mukainen rakennusavustus eikä sen valtiolle annetun lain (23/38) 7 §:n 1 momentin
22821: myöntämisestä olisi kulunut 15 vuotta, tulisi mukaan noudatetaan sanotun lain nojalla lu-
22822: päätökseen myös voida liittää ehto, että sanot- nastetun kiinteistön käyttämisessä, mitä maati-
22823: tu avustus tai osa siitä on heti maksettava lalaissa on säädetty maan käyttämisestä. Maa-
22824: takaisin. tilalain tarkoituksiin siten käytettävä kiinteistö
22825: Pykälässä säädettäväksi ehdotetut rajoituk- tai sen osa voidaan antaa entiselle omistajalle
22826: set vastaavat lisäalueen luovuttamisen aikaa tahi hänen aviopuolisolleen taikka heidän tai
22827: koskevaa rajoitusta lukuun ottamatta luontais- jommankumman heistä perintökaaren (40/65)
22828: 1989 vp. - HE n:o 144 17
22829:
22830: 2 luvussa tarkoitetulle sukulaiselle, ottolapselle 7 luku. Voimaantulo- ja sörtymäsäännökset
22831: tahi kasvattilapselle taikka tällaisen henkilön
22832: aviopuolisolle, vaikka maatilalain 2 §:ssä sää- 37 §. Lain voimaantulo. Laki ehdotetaan
22833: detyt tukemisen henkilökohtaiset edellytykset tulevaksi voimaan vuoden 1990 alusta lukien.
22834: eivät täyttyisikään. Pakkohuutokauppaan jou- Lain mukaisia etuja voitaisiin antaa vuoden
22835: tunut porotalouslain nojalla perustettu porota- 1999 loppuun.
22836: loustila ja lisäaluetta antamalla muodostettu 38 §. Siirtyvä omaisuus. Kumottavaksi ehdo-
22837: tila tulisi entisen omistajaperheen aseman tur- tetun porotilalain nojalla hankittu omaisuus,
22838: vaamiseksi voida käyttää uudelleen porotalous- jonka käytöstä ei ole määrätty ennen porota-
22839: lain tarkoituksiin ja tällöin luovuttaa vastaa- louslain voimaantuloa tai joka myöhemmin
22840: vasti myös ehdotetun lain 3 §:n edellytysten vapautuu sanotun lainsäädännön mukaisesta
22841: estämättä edellä tarkoitetuille henkilöille, mah- käyttötarkoituksesta, katsottaisiin hankituksi
22842: dollinen niin sanottu avopuoliso mukaan lu- porotalouslain tarkoituksiin.
22843: kien. Tätä koskeva säännös ehdotetaan otetta- 39 §. Rakennuspaikka. Porotilalain 5 §:n 1
22844: vaksi pykälän 1 momenttiin. Pykälä vastaa momentin mukaan on porotilalain tarkoituksia
22845: tältä ja muiltakin osin luontaiselinkeinolain varten muodostettu rakennuspaikkoja porojen
22846: vastaavia säännöksiä. Muutoinkin säännökset paimentamisalueilla tarvittavia työpaikka-
22847: olisivat yhteneväiset luontaiselinkeinolain vas- asuntoja varten. Alueiden hallinta kuuluu pa-
22848: taavien säännösten kanssa. liskunnalle tai porotilan asukkaalle.
22849: Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi palis-
22850: 34 §. Viittaussäännös. Valtion tulisi olla, kunnan hallinnassa olevan rakennuspaikka-
22851: kuten asian laita on maatilalainkin mukaan, alueen vaihtomahdollisuudesta silloin, kun se
22852: vapaa suorittamasta kunnallis- ja kirkollisve- on sijainniltaan epätarkoituksenmukainen tai
22853: roa luontaiselinkeinolain nojalla hankittavien muuten käynyt tarpeettomaksi. Rakennuspai-
22854: alueiden osalta niiden hankkimisvuodelta. Niin kan vaihto edellyttäisi maatilahallituksen suos-
22855: ikään tulisi valtiota ehdotetun lain mukaiseen tumusta, ja se voitaisiin sijoittaa metsähallinto-
22856: toimintaan liittyvissä oikeudenkäynti-, lain- viranomaisen osoittamaan toiseen paikkaan.
22857: huuto- ja kiinnitysasioissa koskea maatilalain Jos paliskunnan omistamia rakennuksia ei siir-
22858: 81 §:ssä säädetyt maksu- ja muut helpotukset. rettäisi entiseltä rakennuspaikka-alueelta kah-
22859: Vastaavasti noudatettaisiin maatilalain 79 §:n den vuoden kuluessa maatilahallituksen suos-
22860: säännöstä käyttösuunnitelmia laadittaessa sat- tumuksesta lukien, omistusoikeus rakennuksiin
22861: tuneiden erehdysten korjaamisesta, 80 §:n siirtyisi valtiolle.
22862: säännöstä lain täytäntöönpanotehtäviä suorit- 40 §. Eräät porotilalakia soveltaen suoritet-
22863: tavien henkilöiden virkavastuusta ja 82 §:n tavat toimenpiteet. Milloin ennen ehdotetun
22864: säännöstä aikaisempien kiinnitysten ja muiden porotalouslain voimaantuloa on haettu poroti-
22865: kiinteistöön kohdistuvien panttioikeuksien lalain nojalla maata tai työpaikka-asunnon
22866: etuoikeuden säilymisestä. rakentamista varten rakennuspaikka-aluetta,
22867: 35 §. Porovahingot. Porotilalain 32 §:n mu- tahi avustusta, luottoa tai muuta etuutta, so-
22868: kaisesti ehdotetaan säädettäväksi, ettei porota- vellettaisiin pykälän 1 momentin perusteella
22869: loustilan omistajalla olisi oikeutta saada kor- haettuun etuuteen porotilalain säännöksiä.
22870: vausta porojen tekemistä vahingoista. Säädettävän porotalouslain nojalla muodos-
22871: tettavista lisäalueista ei tehtäisi hallintasopi-
22872: 36 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. muksia ennen myymistä. Koska porotilalain
22873: Tarkemmat säännökset ehdotetun lain täytän- nojalla tehtyjä hallintasopimuksia on kuitenkin
22874: töönpanosta annettaisiin asetuksella. Maatila- vielä voimassa, tulisi 2 momentin mukaan
22875: hallituksella tulisi, kuten luontaiselinkeinolain- näihin sopimuksiin ja asukkaan oikeuteen saa-
22876: kin mukaan on asianlaita, olla oikeus antaa da omakseen hallintasopimuksen kohteena ole-
22877: avustusten ja lainojen sekä muiden etuuksien va tila tai alue soveltaa aikaisempia säännök-
22878: myöntämisestä tarkempia määräyksiä. Tämä siä. Samoin voitaisiin asukkaalle, joka hallin-
22879: on tarpeen paitsi varojen ohjaamiseksi myös tasopimuksen nojalla hallitsee porotilalain no-
22880: maatilalain ja porotalouslain toimenpiteiden jalla muodostettua tilaa tai lisäaluetta ja siihen
22881: monilta osin vaatiman yhteensovittamisen to- annettua yhteismetsäosuutta, antaa luottoa ai-
22882: teuttamiseksi. Tätä koskeva valtuussäännös eh- kaisempien säännösten mukaisesti. Näillä ti-
22883: dotetaan otettavaksi lain 43 §:n 2 momenttiin. loilla voitaisiin siten suorittaa valtion toimesta
22884: 3 3810700
22885: 18 1989 vp. - HE n:o 144
22886:
22887: muitakin tukitoimenpiteitä, kuten esimerkiksi saamisten ja takaisinperittävien kustannus-
22888: kunnallisteknisten töiden rakentamisia poroti- osuuksien sekä niiden korkojen panttioikeu-
22889: lalain mukaisesti. Tila tai alue voitaisiin kui- desta tilaan sekä kiinnitysrekisteriin tehtävistä
22890: tenkin myydä asukkaalle, vaikka hallintasopi- ilmoituksista.
22891: musvelvoitteita asuinrakennustyötä lukuun ot- 43 §. Porotilalain nojalla tuetut tilat. Yleis-
22892: tamatta ei olisikaan täytetty. perustelujen kohtaan 5 viitaten ehdotetaan,
22893: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan kohtuus- että porotiloja tuetaan maatilalain mukaisesti
22894: syistä säädettäväksi paliskunnalle porotilalain edellyttäen, että niiden osalta täyttyisivät maa-
22895: mukaisin ehdoin myönnettävästä rakennus- tilalaissa säädetyt edellytykset. Tilan vähim-
22896: avustuksesta työpaikka-asunnon rakentamista mäiskoolle asetettuja vaatimuksia, joista on
22897: varten niissä tapauksissa, joissa paliskunta ei tällä hetkellä tarkemmat säännökset maatila-
22898: ole hakenut rakennuspaikka-aluetta porotila- asetuksessa, ei kuitenkaan sovellettaisi.
22899: lain mukaisesti. Tällaisia paliskuntia on 19. 44 §. Varainkäyttö. Jotta maatilatalouden
22900: Avustus voitaisiin myöntää paliskunnan ennes- kehittämisrahaston varoja voitaisiin edelleen-
22901: tään omistamalle tai hallitsemalle maalle taik- kin käyttää myös sellaisiin porotilalain toi-
22902: ka metsähallintoviranomaisen osoittamalle ra- meenpanaan liittyviin tarkoituksiin, joita kos-
22903: kennuspaikka-alueelle tapahtuvaan yhden työ- kevista asioista on päätetty tai jotka on saatet-
22904: paikka-asunnon rakentamiseen edellyttäen, et- tu vireille ennen ehdotettavan lain voimaantu-
22905: tä avustusta on haettu kahden vuoden kuluessa loa, ehdotetaan tästä otettavaksi lakiin sitä
22906: porotalouslain voimaan tulosta. Lisäksi pykä- koskeva säännös.
22907: lään ehdotetaan otettavaksi sanotun avustuk-
22908: sen takaisinperintää koskeva säännös.
22909: Pykälän 4 momentissa ehdotetaan säädettä- 1.2. Kolttalaki
22910: väksi, että 3 momentissa tarkoitettu metsähal-
22911: lintoviranomaisen osoittama rakennuspaikka- Kohtalain 11 §:n 1 momentin mukaan palis-
22912: alue olisi luovutettava paliskunnalle ilman eri kunnalle voidaan myöntää avustusta kolttien
22913: korvausta. poronhoidon kannalta välttämättömien kenttä-
22914: 41 §.Eräät aikaisemman lainsäädännön mu- teurastamaiden sekä syöttö- ja erotusaitojen
22915: kaiset toimenpiteet ja oikeussuhteet. Pykälän 1 sekä niille johtavien teiden rakentamisesta ja
22916: momentin mukaan porotilalain nojalla ennen perusparantamisesta aiheutuviin kustannuk-
22917: tämän lain voimaantuloa syntyneen valtion ja siin, enintään kuitenkin siihen määrään asti,
22918: luottolaitoksen saamisen takaisinmaksuajan ja mikä vastaa kolttien omistamien porojen
22919: koron sekä muiden ehtojen osalta noudatettai- osuutta paliskunnan koko poroluvusta. Sanot-
22920: siin aikaisemman lain säännöksiä ja sopimuk- tu avustus myönnetään maatilatalouden kehit-
22921: sen ehtoja. tämisrahaston varoista.
22922: Aikaisemman lain säännöksiä noudatettai- Kun ehdotettavaan porotalouslakiin sisältyisi
22923: siin pykälän 2 momentin mukaan pääsääntöi- säännös paliskunnan toimesta suoritettavien
22924: sesti myös niiden asioiden osalta, jotka muu- rakennustöiden tukemisesta, ja sen perusteella
22925: tenkin liittyvät porotilalain täytäntöönpanoon. voitaisiin myöntää avustusta myös kolttien po-
22926: Porotilalain mukaista tilaa, jolle on annettu ronhoidon kannalta välttämättömien raken-
22927: yksinomaan sanotun lain 7 a §:n 2 momentissa nustöiden kustannuksiin, ehdotetaan kohtalain
22928: tarkoitettu rakennuspaikka, koskevat porotila- 11 § :n 1 momenttiin sisältyvä rakennustöiden
22929: lain 26 §:ssä tarkoitetut rajoitukset lakkaisivat tukemista koskeva säännös poistettavaksi. Sa-
22930: kuitenkin porotalouslain voimaan tullessa. malla jäljelle jäävät säännökset voidaan yhdis-
22931: Pykälän 3 momentissa ehdotetaan porotila- tää yhdeksi momentiksi.
22932: lain 28 §:n nojalla määräytyneistä, jo kumotun Lainmuutos on tarkoitus saattaa voimaan
22933: maankäyttölain (353/58) 102 §:n ehdoista ja samanaikaisesti porotalouslain kanssa.
22934: rajoituksista luovuttavaksi porotilojen osalta.
22935: Pääomahakkuista saatuja varoja tulisi kuiten-
22936: kin voida tarvittaessa käyttää valtion kauppa- 1.3. Luontaiselinkeinolaki
22937: hintasaamisen maksamiseen.
22938: 42 §.Aikaisemmat panttioikeudet. Pykälään Luontaiselinkeinolain tarkoituksiin hankit-
22939: ehdotetaan otettavaksi säännökset porotilalain tua maata koskevan käyttösuunnitelman laatii
22940: nojalla syntyneiden kauppa- ja myyntihinta- maatilalaissa tarkoitettu suunnittelutoimikunta
22941: 1989 vp. - HE n:o 144 19
22942:
22943: erityisessä käyttösuunnitelmatoimituksessa. mottu kolttalailla. Kun lisäksi porotilalaki eh-
22944: Maatilalain 9 §:n mukaan suunnittelutoimi- dotetaan porotalouslain säätämisen yhteydessä
22945: kunnan puheenjohtajana on maatalouspiirin kumottavaksi ja tarvittavat maankäyttölain so-
22946: maataloustoimiston maanmittausinsinööri ja veltamista koskevat säännökset otettaviksi
22947: muina jäseninä maatilahallituksen määräämät uuden porotalouslain siirtymäsäännöksiin, eh-
22948: maataloustoimiston agronomi ja metsänhoitaja dotetaan maatilalain 91 §:n 2 momentti tar-
22949: sekä kolme asianomaisen kunnan kunnanval- peettomana kumottavaksi.
22950: tuuston valitsemaa henkilöä. Luontaiselinkei-
22951: nolain 19 §:n 2 momentin mukaan on, kun
22952: kysymys on sanotussa laissa tarkoitetun käyt- 1.5. Leimaverolaki
22953: tösuunnitelman laatimisesta, kunnanvaltuuston
22954: suunnittelutoimikuntaan valitsemista jäsenistä Leimaverolain 30 §:ssä on säädetty siitä,
22955: yhden oltava saamelaissyntyinen. Sanottu kos- milloin kiinteistön omistusoikeuden luovutus-
22956: kee myös hänen varamiestään. kirja on vapaa leimaverosta. Sanotun säännök-
22957: Luontaiselinkeinolaki koskee myös eräitä sen 1 momentin 3 kohdan mukaan luovutuskir-
22958: sellaisten pohjoisten kuntien alueita, jotka ei- ja on vapaa leimaverosta silloin, kun tilan, sen
22959: vät ole varsinaisesti saamelaisten asuma-aluet- osan tai alueen luovuttajana on valtio ja luovu-
22960: ta. Kun saamelaissyntyisen jäsenen saaminen tus tapahtuu maatilalain, luontaiselinkeinolain,
22961: suunnittelutoimikuntaan muissa kuin saame- kolttalain tai asutuslainsäädännön mukaisiin
22962: laisten varsinaisella asuma-alueella olevissa tarkoituksiin taikka kun luovutus tapahtuu
22963: kunnissa on vaikeaa, ehdotetaan luontaiselin- maatilalain 5 luvussa tarkoitetun maatilajärjes-
22964: keinolain 19 §:n 2 momenttia muutettavaksi telyn toteuttamiseksi. Saman pykälän 1 mo-
22965: siten, että ainoastaan silloin, kun laadittava mentin 4 kohdassa on leimaverosta vastaavasti
22966: käyttösuunnitelma koskee Enontekiön, Inarin, vapautettu ne luovutuskirjat, joiden kohdalla
22967: Utsjoen tai Sodankylän kunnassa olevaa maa- luovutuksensaajalle myönnetään maatilalain,
22968: ta, tulee kunnanvaltuuston suunnittelutoimi- luontaiselinkeinolain, kohtalain tai asutuslain-
22969: kuntaan valitsemista jäsenistä yhden olla saa- säädännön mukaista maanosto- ja sisarosuus-
22970: melaissyntyinen. lainaa. Koska myöskin ehdotetun porotalous-
22971: Ehdotettu lainmuutos on tarkoitus saattaa lain tarkoituksiin valtion toimesta tapahtuvat
22972: voimaan samanaikaisesti porotalouslain kans- sekä lain nojalla lainoitettavat luovutukset tuli-
22973: sa. si saattaa vapaiksi leimaverosta, ehdotetaan
22974: kyseisiin lainkohtiin lisättäväksi maininta po-
22975: rotalouslaista.
22976: 1.4. Maatilalaki
22977:
22978: Maatilalain 91 §:n 2 momentin mukaan po- 2. Voimaantulo
22979: rotilalakia, eräiden kolttien asuttamisesta an-
22980: nettua lakia ja kolttien maanjärjestelylakia täy- Lakiehdotukset ehdotetaan saatettavaksi
22981: täntöönpantaessa sovelletaan edelleen maan- voimaan mahdollisimman pian niiden tultua
22982: käyttölakia ja muuta maankäyttölainsäädän- hyväksytyksi.
22983: töä, kuitenkin siten, että maankäyttötoimikun-
22984: nalle kuuluvat tehtävät suorittaa maatilalain Edellä olevan perusteella annetaan eduskun-
22985: 9 §:ssä tarkoitettu suunnittelutoimikunta. nan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:
22986: Eräiden kolttien asuttamisesta annettu laki
22987: samoin kuin kolttien maanjärjestelylaki on ku-
22988: 20 1989 vp. - HE n:o 144
22989:
22990:
22991:
22992:
22993: 1.
22994: Porotalouslaki
22995: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22996:
22997: 1 luku daan katsoa saavan pääasiallisen toimeentulon-
22998: Yleiset säännökset sa porotaloudesta.
22999: Tämän lain mukaisista toimenpiteistä ei voi
23000: 1§ päästä osalliseksi sellainen henkilö, jonka omat
23001: ja puolison muusta kuin luontaiselinkeinolaissa
23002: Lain tarkoitus (610/84) tarkoitetun ammatin harjoittamisesta
23003: Porotaloutta harjoittavien henkilöiden toi- saarnat kokonaistulot ovat valtioneuvoston
23004: meentulomahdollisuuksien ja elinolosuhteiden vahvistamaa määrää suuremmat.
23005: parantamiseksi sekä paliskuntien toiminnan tu- Mitä 2 momentissa on säädetty puolisoista,
23006: kemiseksi annetaan rahoitustukea ja suorite- sovelletaan myös avioliitonomaisissa olosuh-
23007: taan muita toimenpiteitä siten kuin tässä laissa teissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti eläviin
23008: säädetään. henkilöihin, jotka ovat aikaisemmin olleet kes-
23009: kenään avioliitossa tai joilla on yhteinen lapsi.
23010: 2§
23011: Soveltamisalue 4 §
23012: Etuuksien antaminen useille yhteisesti
23013: Tätä lakia sovelletaan poronhoitolaissa
23014: (444/48) tarkoitetulla poronhoitoalueella. Siitä, milloin tässä laissa tarkoitettua etuutta
23015: saadaan antaa useille henkilöille yhteisesti, sää-
23016: 3§ detään asetuksella. Kaikkien yhteisomistajien
23017: Tuen saamisen henkilökohtaiset ei tarvitse täyttää 3 §:ssä tarkoitettuja edelly-
23018: edellytykset tyksiä. Aviopuolisot ja 3 §:n 3 momentissa
23019: tarkoitetut avioliitonomaisissa olosuhteissa elä-
23020: Tämän lain mukaisista toimenpiteistä voi vät henkilöt katsotaan kuitenkin yhdeksi hen-
23021: päästä osalliseksi henkilö, joka saa pääasial- kilöksi.
23022: lisen toimeentulonsa porotaloudesta ja joka,
23023: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään, on 5§
23024: iältään, taloudelliselta asemaltaan, olosuhteil- Työttömyyskorvauksen rajoittaminen
23025: taan sekä henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan
23026: sellainen, että hänen tukemistaan on pidettävä Henkilölle, joka on tämän lain nojalla saa-
23027: tarkoituksenmukaisena. Asetuksella säädetään nut rakennusavustusta asuinrakennuksen ra-
23028: tarkemmin myös siitä, milloin henkilön voi- kentamista, laajentamista tai peruskorjausta
23029: 1989 vp. - HE n:o 144 21
23030:
23031: varten, ei saa viitenä vuotena sanotun etuuden 9§
23032: myöntämisestä lukien antaa työttömyysturva- Ostomenettely
23033: lain (602/84) mukaista työttömyyskorvausta.
23034: Valtioneuvosto voi, milloin siihen on erityis- Hankittaessa maata tämän lain tarkoituksiin
23035: tä aihetta, myöntää tiettyinä aikoina poikkeuk- ostamalla ja vaihtamalla noudatetaan soveltu-
23036: sia 1 momentin säännöksestä. vin osin, mitä maatilalain 12, 13, 15 ja 16 §:ssä
23037: on säädetty, kuitenkin niin, että ostosta päät-
23038: tää asianomainen maatalouspiiri.
23039: 6§
23040: Porotaloustila 10§
23041: Porotaloustilalla tarkoitetaan yhden tai use- Alaan käyttäminen
23042: amman samalle omistajalle kuuluvan porota-
23043: louden harjoittamiseen soveltuvan tilan tai ti- Maan käyttäminen tapahtuu antamalla po-
23044: lanosan muodostamaa kokonaisuutta. Porota- rotaloustiloihin lisäalueita sekä muita porota-
23045: loustilana voidaan pitää myös rakennuskel- lousammatin harjoittamisen kannalta tarpeelli-
23046: poista tonttia. Tilanosalla tarkoitetaan tilan sia alueita, osuuksia ja oikeuksia. Lisäaluetta
23047: määräosaa ja määräalaa. voidaan antaa myös tilan määräalaan ja sellai-
23048: seen määräosaan, jota vastaavaa tilusalaa hal-
23049: litaan kirjallisen sopimusjaon perusteella.
23050: 7§ Lisäaluetta voidaan antaa niin paljon, että
23051: Soveltamisalaa koskevat rajaukset hakijan metsän vuotuinen kestävä hakkuumää-
23052: rä on enintään 75 kiintokuutiometriä.
23053: Jos tilalla harjoitettava varsinainen tai eri-
23054: koismaatalous vaatii keskimäärin suuremman 11§
23055: työpanoksen kuin 1 000 miestyötuntia vuodes-
23056: sa, ei tämän lain mukaisia toimenpiteitä saa Alaan käyttäminen muihin tarkoituksiin
23057: kohdistaa tällaisen tilan omistajan hyväksi. Jos hankittua omaisuutta ei tarvita tämän
23058: Tätä lakia et sovelleta hankkeeseen tai toi- lain tarkoituksiin, voidaan se käyttää maatila-
23059: menpiteeseen, jota on tuettu luontaiselinkeino- lain tarkoituksiin taikka käyttää muihin tarkoi-
23060: lain tai kohtalain (611/84) nojalla. tuksiin noudattaen, mitä oikeudesta luovuttaa
23061: Jäljempänä mainituin poikkeuksin ei tämän valtion maaomaisuutta ja tuloatuottavia oi-
23062: lain mukaisia toimenpiteitä saa myöskään koh- keuksia annetussa laissa (687 /78) on säädetty.
23063: distaa porotilalaissa (590/69) tarkoitetun poro-
23064: tilan tai sanotun lain 8 §:n 2 momentissa tar- 12 §
23065: koitetun tilan taikka tilan, jota varten on
23066: annettu mainitun lain 19 tai 20 § :n mukainen Käyttösuunnitelmatoimitus
23067: rakennus- tai lisärakennuspalkkio, omistajan Hankittua maata koskevan käyttösuunnitel-
23068: tai haltijan hyväksi. man laatii maatilalaissa tarkoitettu suunnittelu-
23069: toimikunta maatalouspiirin tai, jos kysymys on
23070: maasta, joka on hankittu maatilalain tarkoi-
23071: 2 luku tuksiin, maatilahallituksen määräyksestä käyt-
23072: Maan hankkiminen ja käyttäminen tösuunnitelmatoimituksessa, jota koskevasta
23073: menettelystä säädetään tarkemmin asetuksella.
23074: 8§ Käyttösuunnitelma voidaan laatia ilman
23075: suunnittelutoimikuntaa, jos 1 momentissa tar-
23076: Alaan hankkiminen koitetun määräyksen antanut viranomainen
23077: Tämän lain tarkoituksiin voidaan hankkia katsoo, ettei suunnitelman laatiminen toimi-
23078: maata ostamalla ja vaihtamalla tiloja, tilan- kunnan toimesta ole tarpeen. Tällöin noudatet-
23079: osia, osuuksia ja oikeuksia. Lisäksi tämän lain tavasta menettelystä säädetään niin ikään tar-
23080: tarkoituksiin voidaan käyttää porotilalain sekä kemmin asetuksella.
23081: maatilalain (188/77) tarkoituksiin muulla ta- Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyttö-
23082: voin kuin oikeudesta hankkia maa- ja metsäta- suunnitelmaa laadittaessa on maatilalain 9 §:n
23083: lousmaata annetun lain (391/78) nojalla han- 1 momentissa tarkoitetuista kunnanvaltuuston
23084: kittua maata. suunnittelutoimikuntaan valitsemista jäsenistä
23085: 22 1989 vp. - HE n:o 144
23086:
23087: vähintään yhden oltava saamelaissyntyinen, 16 §
23088: milloin käyttösuunnitelma koskee Enontekiön,
23089: Maanmittaustoimitukset
23090: Inarin, Utsjoen tai Sodankylän kunnassa ole-
23091: vaa maata. Sanottu koskee myös hänen vara- Käyttösuunnitelman mukaisten alueiden
23092: miestään. muodostamisesta tiloiksi sekä tarpeellisista pii-
23093: rirajankäynneistä, tilusvaihdoista ja muista
23094: 13§ maanmittaustoimituksista samoin kuin niiden
23095: vireillepanemisesta ja niiden kustannusten suo-
23096: Käyttösuunnitelman sisältö rittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä
23097: Käyttösuunnitelmasta on käytävä selville maatilalain 28 sekä 30-34 §:ssä on säädetty.
23098: muodostettavat lisäalueet sekä niistä maksetta-
23099: vat hinnat, ne henkilöt, joille lisäalueet on 17 §
23100: tarkoitettu myytäviksi, lisäalueiden hintojen Myyminen
23101: maksuehdot sekä tarvittaessa ehdotus omai-
23102: suuden käyttämisestä muuhun kuin tämän lain Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta-
23103: tarkoituksiin. misesta, hinnanperimispäätösten tekemisestä
23104: Mitä 1 momentissa on säädetty lisäalueista, osuuksien ja oikeuksien luovutusten osalta,
23105: noudatetaan soveltuvin osin myös 10 §:ssä tar- hinnan uudelleen määräämisestä erehdyksen
23106: koitettuihin muihin alueisiin sekä osuuksiin ja tai omaisuuden arvon olennaisesti muuttumi-
23107: oikeuksiin. sen johdosta, luovutuskirjan oikeaksi todista-
23108: misesta, lainhuudon hakemisesta sekä myynti-
23109: 14 § hinnan, sen koron ja uloshakukulujen panttioi-
23110: keudesta samoin kuin tämän vuoksi kiinnitys-
23111: Omaisuuden hinta rekisteriä varten tehtävistä ilmoituksista on
23112: Edellä 13 §:ssä tarkoitetuksi hinnaksi määrä- soveltuvin osin voimassa, mitä maatilalain
23113: tään se paikkakunnan käypä hinta, joka omai- 43-48 §:ssä on säädetty.
23114: suudelle on katsottava olevan siihen tarkoituk-
23115: seen käytettynä, mihin se luovutetaan.
23116: Hinnan määräämistä varten on laadittava 3 luku
23117: tilusselitelmä ja arviokirja. Lainat ja avustukset
23118: 15 § 18 §
23119: Käyttösuunnitelman vahvistaminen Lainat
23120: Käyttösuunnitelma on alistettava maatalous- Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista
23121: piirin vahvistettavaksi. Milloin maatalouspiiri voidaan maatilalain 50 §:ssä tarkoitetuin ta-
23122: katsoo, ettei käyttösuunnitelma ole asianmu- voin myöntää tämän lain nojalla lainaa:
23123: kainen, tai milloin käyttösuunnitelmaan tyyty- 1) porotaloustilan ja lisäalueen hankkimista
23124: mätön asianosainen on tehnyt sitä vastaan varten (maanostolaina);
23125: muistutuksen taikka milloin omaisuutta on 2) yhden tai useamman määräosan hankki-
23126: ehdotettu käytettäväksi muuhun kuin tämän mista varten porotaloustilasta, johon hakijalla
23127: lain tarkoituksiin, käyttösuunnitelma on alis- on osuus (sisarosuuslaina);
23128: tettava maatilahallituksen vahvistettavaksi. 3) porotalouden harjoittamisen kannalta
23129: Muussa tapauksessa maatalouspiirin päätös on tarpeellisten talousrakennusten rakentamista,
23130: lopullinen. laajentamista ja peruskorjausta varten (raken-
23131: Asianosaisella tarkoitetaan 1 momentissa tamislaina);
23132: henkilöä, joka on käyttösuunnitelmatoimituk- 4) asuinrakennuksen rakentamista, laajenta-
23133: sessa hakenut lisäaluetta tai 10 §:ssä tarkoitet- mista ja peruskorjausta varten (asuntolaina);
23134: tua muuta aluetta, oikeutta tai osuutta. Käyt- 5) pellon kuivattamista ja salaojittamista
23135: tösuunnitelmatoimituksessa on asianosainen varten (perusparannuslaina);
23136: myös se kunta, jonka aluetta toimitus koskee. 6) sellaisen yksityisen tien, jonka tekemiseen
23137: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun maatila- ei voida myöntää avustusta yksityisistä teistä
23138: hallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta annetun lain (358/62) nojalla, samoin kuin
23139: valittamalla. sellaisen tien, jota vain kiinteistön omistajana
23140: 1989 vp. - HE n:o 144 23
23141:
23142: tai haltijalla on oikeus käyttää, tekemistä var- män ja enintään 20 vuotta sekä vuotuinen
23143: ten (tielaina); korko kolme prosenttia. Edellä 10 §:ssä tarkoi-
23144: 7) vedenhankinta- ja viemäröintilaitteiden tettujen muiden alueiden sekä osuuksien ja
23145: rakentamista varten (vesihuoltolaina); oikeuksien myyntihintojen maksuaika on enin-
23146: 8) porotalousammatissa tarvittavan irtaimis- tään viisi vuotta sekä vuotuinen korko kahdek-
23147: ton hankkimista varten (irtaimistolaina); sekä san prosenttia.
23148: 9) sähkövirran saantiin oikeuttavien osuus- Se osa lisäalueen myyntihinnasta, jota ei ole
23149: ja liittymismaksujen suorittamista sekä sähkö- annettu säännönmukaisin maksuehdoin velak-
23150: virran hankkimiseen ja jakeluun tarvittavien si, on maksettava kauppakirjaa allekirjoitetta-
23151: laitteiden rakentamista varten (sähköistämislai- essa tai määräajassa, joka ei saa olla viittä
23152: na). vuotta pitempi kaupantekopäivästä lukien. Mi-
23153: käli sanottua myyntihinnan osaa ei makseta
23154: 19 § kauppakirjaa allekirjoitettaessa, on siitä mak-
23155: Avustukset settava kahdeksan prosentin suuruista vuotuis-
23156: ta korkoa.
23157: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista
23158: voidaan myöntää avustusta 18 §:n 1 momentin 22 §
23159: 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja rakennustöitä Lainaehdot
23160: (rakennusavustus), 5 kohdassa tarkoitettua sa-
23161: laojittamista (salaojitusavustus), 6 kohdassa Edellä 18 §:ssä tarkoitettujen lainojen pro-
23162: tarkoitetun tien tekemistä (tientekoavustus), 7 sentuaalisista enimmäismääristä, takaisinmak-
23163: kohdassa tarkoitetun vesihuollon rakentamista suajoista ja koroista on voimassa, mitä näistä
23164: (vesihuoltoavustus) ja 8 kohdassa tarkoitetun seikoista on maatilalain 53, 65, 67 ja 68 §:ssä
23165: irtaimiston hankkimista (irtaimistoavustus) tämän lain soveltamisalueella myönnettävien
23166: varten. vastaavien lainojen osalta säädetty, kuitenkin
23167: Avustukset myöntää maatalous piiri. niin, että maanosto- ja sisarosuuslainaa voi-
23168: daan myöntää enintään 85 prosenttia sanotuis-
23169: 20 § sa säännöksissä tarkoitetun omaisuuden luovu-
23170: Lainoin ja avustuksin luettavat tilat tushinnasta. Sanottujen lainojen takaisinmak-
23171: suaika on vähintään seitsemän ja enintään 20
23172: Maanostolainaa ei saa myöntää tilan tai vuotta sekä vuotuinen korko kolme prosenttia.
23173: alueen hankkimista varten, jos tilan tai, mikäli
23174: kysymys on lisäalueen hankkimisesta, muodos- 23 §
23175: tuvan tilan metsän vuotuinen kestävä hakkuu-
23176: määrä ylittää 75 kiintokuutiometriä. Muita- Muut luottoehdot
23177: kaan tämän lain mukaisia etuuksia ei saa antaa
23178: Lainojen myöntämismenettelystä, maksatta-
23179: sanottua suurempaa tilaa varten.
23180: misesta, vakuuksista, valtion vastuusta, laino-
23181: Edellä 18 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi-
23182: jen ja myyntihintojen takaisinperimisestä, lyk-
23183: tettua rakentamislainaa ja 8 kohdassa tarkoi-
23184: käysten myöntämisestä ja peruuttamisesta sekä
23185: tettua irtaimistolainaa sekä 19 §:n 1 momentis-
23186: lainojen hoitopalkkioiden määräytymisestä,
23187: sa tarkoitettua rakennusavustusta muuhun
23188: niiden suorittamisesta ja takaisinperimisestä
23189: kuin asuinrakennustyöhön ja irtaimistoavus-
23190: sekä lainojen valvonnasta samoin kuin muista-
23191: tusta saadaan lisäksi myöntää 7 §:n 3 momen- kin lainoitusta ja myyntihintoja koskevista sei-
23192: tissa tarkoitettuja tiloja varten. koista on tässä laissa säädetyin poikkeuksin
23193: soveltuvin osin voimassa, mitä maatilalain
23194: 54-58, 60, 65, 66, 70 ja 71 §:ssä on vastaavis-
23195: 4 luku
23196: ta lainoista ja myyntihinnoista säädetty.
23197: Luotto- ja avustusehdot
23198: 24 §
23199: 21 §
23200: Luottojen koron korottaminen
23201: Myyntihinnat
23202: Lisäalueen myyntihinnan sekä muiden laino-
23203: Porotaloustilaan liittettävän lisäalueen jen kuin irtaimistolainojen vuotuinen korko
23204: myyntihinnan maksuaika on vähintään seitse- voidaan lailla korottaa enintään vastaaviin tar-
23205: 24 1989 vp. - HE n:o 144
23206:
23207: koituksiin annetuista ensisijaisista kiinnitys- 3) sähkövirran saantiin oikeuttavien osuus-
23208: lainoista yleisesti perittävän koron suuruiseksi. ja liittymismaksujen suorittamista sekä sähkö-
23209: virran hankkimiseen ja jakeluun tarvittavien
23210: 25 §
23211: laitteiden rakentamista varten (sähköistämis-
23212: avustus).
23213: Rakennuspaikalla suoritettavat Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua avus-
23214: tarkastukset tusta voidaan myöntää enintään 80 prosenttia
23215: Rakennuspaikalla suoritettavista tarkastuk- hyväksyttävistä kustannuksista.
23216: Tämä laki ei koske valtakunnan rajalle ra-
23217: sista sekä niistä rakennuttajalta perittävistä
23218: kennettavia esteaitoja eikä niiden kunnossapi-
23219: maksuista on voimassa vastaavasti, mitä maa-
23220: toa.
23221: tilalain 61-63 §:ssä on säädetty.
23222: 28 §
23223: 26 §
23224: Irtaimistoavustukset
23225: Avustukset
23226: Paliskunnalle voidaan myöntää irtaimisto-
23227: Avustusten prosentuaalisista enimma1smaa- avustusta siirrettävien, poronhoidon kannalta
23228: ristä säädetään tarkemmin asetuksella. Avustus välttämättömien aitojen, sähkö- ja vesihuolto-
23229: voi olla enintään 40 prosenttia, tienteko- ja yksiköiden, teurastamoyksiköiden ja työmaa-
23230: vesihuoltotöiden osalta kuitenkin enintään 60 asuntojen sekä siitosporojen ja muun maatila-
23231: prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Mil- hallituksen tarpeelliseksi katsoman poronhoi-
23232: loin avustuksen ohella myönnetään myös lai- don kannalta välttämättömän irtaimiston han-
23233: naa, saa avustuksen ja lainan yhteismäärä kinnasta aiheutuviin kustannuksiin.
23234: kattaa mainitut kustannukset kokonaisuudes- Edellä 1 momentissa tarkoitettua avustusta
23235: saankin. voidaan myöntää enintään 60 prosenttia hy-
23236: Avustusten takaisinperimisestä on soveltuvin väksyttävistä kustannuksista.
23237: osin voimassa, mitä maatilalain 77 § :n 1 mo-
23238: mentissa on säädetty.
23239: Oikeutta tämän lain mukaiseen avustukseen 29 §
23240: ei saa ulosmitata. Avustuksen myöntäminen
23241: Edellä 27 ja 28 §:ssä tarkoitetut avustukset
23242: 5 luku myönnetään maatilatalouden kehittämisrahas-
23243: Patiskuntien tukeminen ton varoista. Avustuksen myöntämisestä sää-
23244: detään tarkemmin asetuksella.
23245: 27 §
23246: Rakennustöiden tukeminen 6 luku
23247: Paliskunnalle voidaan myöntää avustusta Erinäiset säännökset
23248: paliskunnan toimesta suoritettavien poronhoi-
23249: don kannalta välttämättömien este-, merkintä-, 30 §
23250: erotus-, syöttö-, laidun- ja suoja-aitojen sekä Kehittämisrahaston varojen käyttäminen
23251: teurastamoiden rakentamisesta ja perusparan-
23252: tamisesta aiheutuviin kustannuksiin (rakennus- Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja
23253: avustus). voidaan sen lisäksi, mitä niiden käyttämisestä
23254: Paliskunnalle voidaan myöntää avustusta on edellä säädetty, käyttää tästä laista aiheutu-
23255: myös viin seuraaviin menoihin:
23256: 1) erotusaidoille ja teurastamoille johtavien 1) maan ja muun omaisuuden ostamiseen;
23257: teiden rakentamisesta ja peruskorjauksesta ai- 2) hankitun omaisuuden hoitamiseen ja
23258: heutuviin kustannuksiin (tientekoavustus); kunnostamiseen;
23259: 2) teurastamoissa tarvittavien veden- 3) lainoituksesta aiheutuviin hoitopalkkio-
23260: hankinta- ja viemäröintilaitteiden hankkimises- ja muihin menoihin; sekä
23261: ta aiheutuviin kustannuksiin (vesihuoltoavus- 4) porotalouden kehittämistoimintaa koske-
23262: tus); sekä vien tutkimusten ja selvitysten suorittamiseen.
23263: 1989 vp. - HE n:o 144 25
23264:
23265: 31 § on luovutettu muulle kuin maatilahallituksen
23266: Omistusoikeuden rajoitukset hyväksymälle henkilölle.
23267: Kauppa- ja velkakirjoihin sekä rakennus-
23268: Oikeustoimi, jolla ilman maatilahallituksen avustuksen myöntämistä koskeviin päätöksiin
23269: lupaa luovutetaan lisäaluetta antamalla muo- on otettava 1 momentin säännöksen mukainen
23270: dostettu porotaloustila taikka sen osan omis- ehto. Kauppa- ja velkakirjoihin voidaan ottaa
23271: tus- tai vuokraoikeus, on mitätön. Ilman maa- saamisen irtisanomisen sekä kauppa- tai laina-
23272: tilahallituksen lupaa ei tällaista tilaa myöskään ehdoissa ehkä sovitun sakkokoron maksetta-
23273: saa osittaa tai jakaa. Milloin saajana tulisi vaksi määräämisen uhalla noudatettavaksi
23274: olemaan henkilö, joka 3 §:n mukaan ei ole muitakin ehtoja, jotka koskevat tilan tai alu-
23275: tukemiskelpoinen ja joka ei ole vakituisesti een käyttämistä, saamisen perimisen turvaa-
23276: asunut viimeistä viittä vuotta 2 §:ssä tarkoite- mista ja lainan käyttöä, sekä muita tarpeelli-
23277: tulla alueella, saa kyseisen luvan myöntää vain siksi katsottavia ehtoja.
23278: erityisistä syistä. Edellä 31 §:n 3 momentin ja tämän pykälän
23279: Edellä 1 momentissa säädetyt rajoitukset nojalla takaisin perittäväksi määrätystä saami-
23280: ovat voimassa 15 vuotta siitä päivästä lukien, sen pääomasta ja avustussummasta on suori-
23281: jona lisäalueesta tehty kauppakirja on allekir- tettava päätöksen antamisesta tai, jos irtisano-
23282: joitettu. Rajoitusten estämättä on tilan kiinnit- minen tapahtuu 1 momentin viimeisen virk-
23283: täminen muun oikeuden kuin vuokraoikeuden keen nojalla, omistusoikeuden siirtymisestä lu-
23284: vakuudeksi ja muu pantiksipano velan maksa- kien kahdeksan prosentin suuruista vuotuista
23285: misen vakuudeksi sekä ulosmittaus ja pakko- korkoa.
23286: huutokaupalla myyminen sallittu. Maatilahalli-
23287: tus voi, milloin siihen on erityisiä syitä, va- 33 §
23288: pauttaa tilan tai sen osan 1 momentissa sääde-
23289: tyistä rajoituksista. Kyseisten rajoitusten mer- Pakkohuutokauppa
23290: kitsemisestä maarekisteriin sekä niitä koskevis- Pakkohuutokaupasta valtiolle lunastettu po-
23291: ta ilmoituksista säädetään asetuksella. rotaloustila tai sen osa voidaan sen estämättä,
23292: Maatilahallitus voi liittää tässä pykälässä mitä pakkohuutokaupalla myytävien kiinteis-
23293: tarkoitettua lupaa ja vapauttamista koskevaan töjen lunastamisesta valtiolle annetun lain (23/
23294: päätökseen ehdon, että tämän lain mukainen 38) 7 §:ssä on säädetty, käyttää tämän lain
23295: laina tai myyntihintasaaminen on kokonaan tai tarkoituksiin sekä tällöin myös antaa entiselle
23296: osittain heti maksettava takaisin korkoineen. omistajalle tai hänen puolisolleen taikka hei-
23297: Jos tilaa varten on myönnetty tämän lain dän tai jommankumman heistä perintökaaren
23298: mukainen rakennusavustus eikä sen myöntämi- (40/65) 2 luvussa tarkoitetulle sukulaiselle, ot-
23299: sestä ole kulunut 15 vuotta, voidaan päätök- tolapselle tai kasvattilapselle taikka tällaisen
23300: seen liittää myös ehto, että sanottu avustus tai henkilön puolisolle, vaikka tämän lain 3 §:ssä
23301: osa siitä on heti maksettava takaisin. säädettyjä edellytyksiä ei olisikaan olemassa.
23302: Lunastetun tilan käyttämisessä voidaan sovel-
23303: 32 § tuvin osin noudattaa, mitä edellä mainitun lain
23304: Eräät lisäehdot 7 §:n 3 ja 4 momentissa on säädetty. Tällöin
23305: ensin mainitun momentin nojalla muodostetta-
23306: Milloin tämän lain nojalla maata, luottoa tai vaan asuntotilaan ja -tonttiin sovelletaan muu-
23307: rakennusavustusta saanut henkilö tai hänen toin, mitä tämän lain nojalla on voimassa
23308: oikeudenomistajansa tai, jos heitä on useita, porotaloustilasta. Edellä tässä pykälässä sää-
23309: kukaan heistä ei ole kolmeen vuoteen vakitui- dettyä sovelletaan myös tämän lain 3 §:n 3
23310: sesti asunut asianomaisella porotaloustilalla, momentissa tarkoitetussa suhteessa entiseen
23311: voidaan tilaa rasittava jäljellä oleva valtion tai omistajaan olevaan henkilöön.
23312: luottolaitoksen saaminen kokonaan tai osittain
23313: ja, sikäli kuin 15 vuotta ei ole kulunut avustuk- 34 §
23314: sen myöntämisestä, myös sanottu avustus tai Viittaussäännös
23315: osa siitä määrätä heti takaisin maksettavaksi.
23316: Edellä sanottu on vastaavasti voimassa myös, Valtion vapaudesta olla suorittamatta kun-
23317: milloin porotaloustila, joka ei ole 31 §:ssä nallis- ja kirkollisveroa, käyttösuunnitelmaa
23318: tarkoitettujen rajoitusten alainen, tai sen osa laadittaessa sattuneen erehdyksen korjaamises-
23319: 4 3810700
23320: 26 1989 vp. - HE n:o 144
23321:
23322: ta, tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suoritta- liutaoikeudella hallitsee rakennuspaikka-aluet-
23323: vien henkilöiden virkavastuusta, valtiota kos- ta, voi maatilahallituksen suostumuksella vaih-
23324: kevista maksu- ja muista helpotuksista oikeu- taa sijainniltaan epätarkoituksenmukaisen tai
23325: denkäynti-, lainhuuto- ja kiinnitysasioissa sekä sijainniltaan tarpeettomaksi käyneen rakennus-
23326: saamisten etuoikeudesta on vastaavasti voimas- paikka-alueen metsähallintoviranomaisen osoit-
23327: sa, mitä maatilalain 78-82 §:ssä on säädetty. tamaan porotalouden harjoittamisen kannalta
23328: soveliaaseen paikkaan. Jos paliskunnan omis-
23329: 35 § tamia rakennuksia ei siirretä alueelta kahden
23330: Porovahingot vuoden kuluessa maatilahallituksen suostu-
23331: muksesta lukien, omistusoikeus rakennuksiin
23332: Tässä laissa tarkoitetun porotaloustilan siirtyy valtiolle.
23333: omistajana ei ole oikeutta saada korvausta
23334: porojen tekemistä vahingoista.
23335: 40 §
23336: 36 §
23337: Eräät porotilalakia soveltaen
23338: Tarkemmat säännökset ja määräykset suoritettavat toimenpiteet
23339: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- Tämän lain voimaan tullessa porotilalain
23340: töönpanosta annetaan asetuksella. nojalla vireillä olevien asioiden osalta noudate-
23341: Maatilahallitus voi antaa tätä lakia sekä 1 taan aikaisemman lain säännöksiä.
23342: momentin nojalla annettavaa asetusta tarken- Porotilalain nojalla tilasta tai alueesta teh-
23343: tavia määräyksiä lainojen, avustusten ja mui- tyyn hallintasopimukseen, johon perustuvaa
23344: den tässä laissa tarkoitettujen etuuksien myön- oikeutta ei ennen tämän lain voimaantuloa ole
23345: tämisestä. menetetty, sekä asukkaan oikeuteen saada
23346: omakseen hallintasopimuksen kohteena oleva
23347: 7 luku tila tai alue mahdollisine yhteismetsäosuuksi-
23348: V oimaantulo- ja siirtymäsäännökset neen sekä oikeuteen saada hallintasopimusai-
23349: kana luottoa ja muita etuuksia, noudatetaan
23350: 37 § niin ikään aikaisempia säännöksiä. Tila tai
23351: alue voidaan kuitenkin myydä asukkaalle,
23352: Lain voimaantulo vaikka hallintasopimusvelvoitteita asuinraken-
23353: Tämä laki tulee voimaan päivänä nustyötä lukuun ottamatta ei olisikaan täytet-
23354: kuuta 19 ja sillä kumotaan 19 ty.
23355: pa1vana syyskuuta 1969 annettu porotilalaki Paliskunnalle, joka ei porotilalain nojalla
23356: (590/69) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi- ole hakenut rakennuspaikka-aluetta työpaikka-
23357: neen. asunnon rakentamista varten, voidaan myön-
23358: Tämän lain mukaisia etuja koskevia päätök- tää rakennusavustusta porotilalain mukaisin
23359: siä voidaan tehdä vuoden 1999 loppuun asti. ehdoin työpaikka-asunnon rakentamista varten
23360: paliskunnan omistamalle tai hallitsemalle
23361: 38 § maalle taikka metsähallintoviranomaisen osoit-
23362: tamalle rakennuspaikka-alueelle tapahtuvaan
23363: Siirtyvä omaisuus yhden työpaikka-asunnon rakentamiseen edel-
23364: Porotilalain tarkoituksiin hankittu omai- lyttäen, että avustusta on haettu kahden vuo-
23365: suus, jonka käytöstä ei ennen tämän lain den kuluessa tämän lain voimaantulosta. Jos
23366: voimaantuloa ole määrätty tai joka vapautuu rakennuspaikka-alue omistus- tai hallintaoi-
23367: sanotun lainsäädännön mukaisesta käyttötar- keuden luovutuksen vuoksi siirtyy muuhun
23368: koituksesta, katsotaan hankituksi tämän lain käyttötarkoitukseen kuin porotalouskäyttöön
23369: tarkoituksiin. ennen kuin 15 vuotta on kulunut avustuksen
23370: myöntämisestä, voidaan myönnetty avustus pe-
23371: 39 § riä osaksi tai kokonaan takaisin.
23372: Edellä 3 momentissa tarkoitettu metsähallin-
23373: Rakennuspaikka toviranomaisen osoittama rakennuspaikka-alue
23374: Paliskunta, joka porotilalain mukaisella hal- on luovutettava ilman eri korvausta.
23375: 1989 vp. - HE n:o 144 27
23376:
23377: 41 § koron maksamisesta porotilalain säännösten
23378: Eräät aikaisemman lainsäädännön mukaiset mukaisesti silloinkin kun velvoite on syntynyt
23379: toimenpiteet ja oikeussuhteet tämän lain voimaantulon jälkeen tai panttioi-
23380: keudesta ei ole tehty ennen lain voimaantuloa
23381: Porotilalain nojalla ennen tämän lain voi- ilmoitusta asiainomaiselle viranomaiselle.
23382: maantuloa syntyneen valtion ja luottolaitoksen Porotilalain mukaisten yhteismetsäosuuksien
23383: saamisen takaisinmaksuajan ja koron sekä ja muiden osuuksien hintojen samoin kuin
23384: muiden ehtojen osalta noudatetaan aikaisem- kustannusosuuksien ja niiden korkojen maksa-
23385: man lain säännöksiä ja sopimuksen ehtoja. misesta on asianomainen tila tai alue panttina
23386: Aikaisemman lain säännöksiä noudatetaan siten kuin 1 ja 2 momentissa on säädetty.
23387: niin ikään niiden asioiden osalta, jotka muu- Milloin tila tai alue on 2 momentissa sääde-
23388: toinkin liittyvät porotilalain täytäntöönpanaan tyin tavoin panttina, tulee maatalouspiirin lä-
23389: ja joista ei tässä luvussa ole toisin säädetty. hettää asianomaiselle viranomaiselle ilmoitus
23390: Sanottu koskee myös valtion verovapauksia ja panttioikeutta koskevan merkinnän tekemistä
23391: maksuhelpotuksia sekä tilojen rajoituksia. Po- varten kiinnitysrekisteriin. Kun saaminen on
23392: rotilalain mukaista tilaa, jolle on annettu yk- täysin maksettu, tulee maatalouspiirin lähettää
23393: sinomaan sanotun lain 7 a §:n 2 momentissa ilmoitus asianomaiselle viranomaiselle tilan tai
23394: tarkoitettu rakennuspaikka, koskevat porotila- alueen vapautumista panttivastuusta koskevan
23395: lain 26 §:ssä tarkoitetut rajoitukset lakkaavat merkinnän tekemistä varten sanottuun rekiste-
23396: kuitenkin tämän lain voimaan tullessa. riin.
23397: Tämän lain tullessa voimaan lakkaavat myös
23398: porotilalain 28 §:ssä tarkoitetut ehdot ja rajoi-
23399: tukset. Sinä aikana, jona valtion kauppahinta- 43 §
23400: saamista on maksamatta, voidaan pääomahak- Eräät porotilalain nojalla tuetut tilat
23401: kuista saatuja varoja sen mukaan kuin asetuk-
23402: sella tarkemmin säädetään, käyttää kuitenkin Edellä 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tilo-
23403: valtion kauppahintasaamisen maksamiseen. ja tuetaan tässä laissa säädetyin poikkeuksin
23404: soveltuvin osin maatilalain mukaisesti siinäkin
23405: 42 § tapauksessa, että tila ei suuruudeltaan vastaa
23406: maatilalain nojalla tuettavan tilan vähimmäis-
23407: Aikaisemmat panttioikeudet kokoa.
23408: Porotilalain nojalla myyty tila tai alue, joka
23409: on tämän lain voimaan tullessa panttina val- 44 §
23410: tion kauppa- tai myyntihintasaamisen ja sen Varoinkäyttö
23411: koron maksamisesta siihen saakka, kunnes
23412: saaminen on loppuun suoritettu, on edelleen- Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja
23413: kin sanotuin tavoin panttina mainitun saami- voidaan käyttää myös sellaisiin porotilalain
23414: sen maksamisesta. toimeenpanaan liittyviin tarkoituksiin, joihin
23415: Tila tai alue on panttina porotilalain mukai- niitä on käytetty ennen tämän lain voimaantu-
23416: sen kauppa- ja myyntihintasaamisen ja sen loa.
23417: 28 1989 vp. - HE n:o 144
23418:
23419:
23420: 2.
23421: Laki
23422: kolttalain 11 §:n muuttamisesta
23423:
23424: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun kohtalain
23425: (611184) 11 § näin kuuluvaksi:
23426:
23427: 11§ maatilahallitus. Kalanpoikasten istutukset
23428: Eräät lisätoimenpiteet maatilahallitus voi antaa metsähallituksen suo-
23429: ritettavaksi.
23430: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla
23431: voidaan hankkia kalanpoikasia istutettavaksi Tämä laki tulee voimaan päivänä
23432: koltta-alueen vesistöihin. Hankinnasta päättää kuuta 198 .
23433:
23434:
23435:
23436:
23437: 3.
23438: Laki
23439: luontaiselinkeinolain 19 §:n muuttamisesta
23440:
23441: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun luontaiselin-
23442: keinolain (610/84) 19 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
23443:
23444: 19 § yhden oltava saamelaissyntyinen, jos käyttö-
23445: Käyttösuunnitelmatoimitus suunnitelma koskee Enontekiön, Inarin, Uts-
23446: joen tai Sodankylän kunnassa olevaa maata.
23447: Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyttö- Sanottu koskee myös hänen varamiestään.
23448: suunnitelmaa laadittaessa on maatilalain 9 § :n
23449: 1 momentissa tarkoitetuista kunnanvaltuuston Tämä laki tulee voimaan päivänä
23450: suunnittelutoimikuntaan valitsemista jäsenistä kuuta 198 .
23451:
23452:
23453:
23454:
23455: 4.
23456: Laki
23457: maatilalain 91 §:n 2 momentin kumoamisesta
23458:
23459: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23460:
23461: 1§ 2§
23462: Tällä lailla kumotaan 18 päivänä helmikuuta Tämä laki tulee voimaan päivänä
23463: 1977 annetun maatilalain (188/77) 91 §:n 2 kuuta 198 .
23464: momentti.
23465: 1989 vp. - HE n:o 144 29
23466:
23467: 5.
23468: Laki
23469: leimaverolain 30 §:n muuttamisesta
23470:
23471: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
23472: (662/43) 30 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat 24 päivänä elokuuta 1984
23473: annetussa laissa (612/84), näin kuuluviksi:
23474:
23475: 30 §
23476: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja 4) kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle,
23477: on leimaverosta vapaa: joka luovutetun tilan, sen osan tai alueen
23478: hankkimista varten on saanut maatilalain, po-
23479: 3) kun tilan, sen osan tai alueen luovuttaja- rotalouslain, luontaiselinkeinolain, kolttalain
23480: na on valtio ja luovutus tapahtuu maatilalain, tai asutuslainsäädännön mukaisen maanosto-
23481: porotalouslain, luontaiselinkeinolain, kohta- tai sisarosuuslainan; sekä
23482: lain tai asutuslainsäädännön mukaisiin tarkoi-
23483: tuksiin taikka kun luovutus tapahtuu maatila-
23484: lain 5 luvussa tarkoitetun maatilajärjestelyn Tämä laki tulee voimaan päivänä
23485: toteuttamiseksi; kuuta 198 .
23486:
23487:
23488: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
23489:
23490:
23491: Tasavallan Presidentti
23492: MAUNO KOIVISTO
23493:
23494:
23495:
23496:
23497: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
23498: 30 1989 vp. - HE n:o 144
23499:
23500: Liite
23501:
23502:
23503: 2.
23504: Laki
23505: kolttalain 11 §:n muuttamisesta
23506:
23507: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun kolttalain
23508: (611184) 11 § näin kuuluvaksi:
23509:
23510: Voimassa oleva laki Ehdotus
23511: 11 §
23512: Eräät lisätoimenpiteet
23513: Patiskunnalle voidaan myöntää avustusta
23514: kolttien poronhoidon kannalta välttämättö-
23515: mien kenttäteurastamoiden sekä syöttö- ja ero-
23516: tusaitojen sekä niille johtavien teiden rakenta-
23517: misesta ja perusparantamisesta aiheutuviin
23518: kustannuksiin, enintään kuitenkin siihen mää-
23519: rään asti, mikä vastaa kolttien omistamien
23520: porojen osuutta paliskunnan koko poroluvus-
23521: ta. Sanottu avustus myönnetään maatilatalou-
23522: den kehittämisrahaston varoista.
23523: Edellä 1 momentissa tarkoitetun rahaston Maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla
23524: varoilla voidaan myös hankkia kalanpoikasia voidaan hankkia kalanpoikasia istutettavaksi
23525: istutettavaksi koltta-alueen vesistöihin. koltta-alueen vesistöihin. Hankinnasta päättää
23526: Tässä pykälässä tarkoitetuista toimenpiteistä maatilahallitus. Kalanpoikasten istutukset
23527: päättää maatilahallitus. Kalanpoikasten istu- maatilahallitus voi antaa metsähallituksen suo-
23528: tukset maatilahallitus voi antaa metsähallituk- ritettavaksi.
23529: sen suoritettavaksi.
23530: Tämä laki tulee voimaan päivänä
23531: kuuta 198 .
23532:
23533:
23534: 3.
23535: Laki
23536: luontaiselinkeinolain 19 §:n muuttamisesta
23537:
23538: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun luontaiselin-
23539: keinolain (610/84) 19 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
23540:
23541: Voimassa oleva laki Ehdotus
23542:
23543: 19 §
23544: Käyttösuunnitelmatoimitus
23545:
23546: Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyttö- Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyttö-
23547: suunnitelmaa laadittaessa on maatilalain 9 §:n suunnitelmaa laadittaessa on maatilalain 9 §:n
23548: 1 momentissa tarkoitetuista kunnanvaltuuston 1 momentissa tarkoitetuista kunnanvaltuuston
23549: 1989 vp. - HE n:o 144 31
23550:
23551: Voimassa oleva laki Ehdotus
23552:
23553: suunnittelutoimikuntaan valitsemista jäsenistä suunnittelutoimikuntaan valitsemista jäsenistä
23554: yhden oltava saamelaissyntyinen. Sanottu kos- yhden oltava saamelaissyntyinen, jos käyttö-
23555: kee myös hänen varamiestään. suunnitelma koskee Enontekiön, Inarin, Uts-
23556: joen tai Sodankylän kunnassa olevaa maata.
23557: Sanottu koskee myös hänen varamiestään.
23558:
23559: Tämä laki tulee voimaan päivänä
23560: kuuta 198 .
23561:
23562:
23563:
23564:
23565: 4.
23566: Laki
23567: maatilalain 91 §:n 2 momentin kumoamisesta
23568:
23569: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23570:
23571: Voimassa oleva laki Ehdotus
23572:
23573: 91 §
23574:
23575: Porotilalakia (590/69), eräiden kolttien asut- (2 momentti kumotaan)
23576: tamisesta annettua lakia (273/55) ja kolttien
23577: maanjärjestelylakia (593/69) täytäntöönpanta-
23578: essa sovelletaan edelleen maankäyttölakia ja
23579: muuta maankäyttölainsäädäntöä, kuitenkin si-
23580: ten, että maankäyttötoimikunnalle kuuluvat
23581: tehtävät suorittaa 9 §:ssä tarkoitettu suunnitte-
23582: lutoimikunta.
23583:
23584: Tämä laki tulee voimaan päivänä
23585: kuuta 198 .
23586: 32 1989 vp. - HE n:o 144
23587:
23588: 5.
23589: Laki
23590: leimaverolain 30 §:n muuttamisesta
23591:
23592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
23593: (662/43) 30 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat 24 päivänä elokuuta 1984
23594: annetussa laissa (612/84), näin kuuluviksi:
23595:
23596: Voimassa oleva laki Ehdotus
23597:
23598: 30 §
23599: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja
23600: on leimaverosta vapaa:
23601:
23602: 3) kun tilan, sen osan tai alueen luovuttaja- 3) kun tilan, sen osan tai alueen luovuttaja-
23603: na on valtio ja luovutus tapahtuu maatilalain, na on valtio ja luovutus tapahtuu maatilalain,
23604: luontaiselinkeinolain, kohtalain tai asutuslain- porotalouslain, luontaiselinkeinolain, kohta-
23605: säädännön mukaisiin tarkoituksiin taikka kun lain tai asutuslainsäädännön mukaisiin tarkoi-
23606: luovutus tapahtuu maatilalain 5 luvussa tarkoi- tuksiin taikka kun luovutus tapahtuu maatila-
23607: tetun maatilajärjestelyn toteuttamiseksi; lain 5 luvussa tarkoitetun maatilajärjestelyn
23608: toteuttamiseksi;
23609: 4) kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle, 4) kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle,
23610: joka luovutetun tilan, sen osan tai alueen joka luovutetun tilan, sen osan tai alueen
23611: hankkimista varten on saanut maatilalain, hankkimista varten on saanut maatilalain, po-
23612: luontaiselinkeinolain, kohtalain tai asutuslain- rotalouslain, luontaiselinkeinolain, kohtalain
23613: säädännön mukaisen maanosto- tai sisarosuus- tai asutuslainsäädännön mukaisen maanosto-
23614: lainan; sekä
23615: -- ------
23616: tai sisarosuuslainan; sekä
23617:
23618:
23619: Tämä laki tulee voimaan päivänä
23620: kuuta 198 .
23621: 1989 vp. - HE n:o 145
23622:
23623:
23624:
23625:
23626: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pellonraivausmaksusta
23627: annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
23628:
23629:
23630:
23631:
23632: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
23633:
23634: Esityksessä ehdotetaan, että pellonraivaus- enintään 75 prosentiksi. Lakiin ehdotetaan teh-
23635: maksusta annetun lain voimassaoloaikaa jat- täväksi lisäksi eräitä pienehköjä tarkistuksia.
23636: kettaisiin koskemaan vuotta 1990. Lakia ehdo-
23637: tetaan samalla muutettavaksi siten, että lupa Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
23638: pellonraivaukseen ilman pellonraivausmaksua den 1990 alusta. Esitys liittyy vuoden 1990
23639: voitaisiin myöntää eräissä Lapin läänin kunnis- tulo- ja menoarvioesitykseen, joten se tulisi
23640: sa tilan rehuomavaraisuuden saattamiseksi käsitellä samassa sen yhteydessä.
23641:
23642:
23643:
23644:
23645: PERUSTELUT
23646:
23647: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Vuodesta 1977 alkaen on viljelijöiden kanssa
23648: muutokset tehty erilaisia tuotannonmuutos- ja tuotannon-
23649: vähentämissopimuksia, joista osa on välillisesti
23650: Maataloustuotteiden ylituotannosta aiheutu- vaikuttanut myös viljelyksessä olevaan pelto-
23651: vat vientikustannukset kasvoivat nopeasti eri- alaan. Huomattavin vaikutus viljeltävän pelto-
23652: tyisesti 1980-luvun alkupuoliskolla. Vientikus- alan kannalta on ollut kesannoimissopimuksil-
23653: tannusten kohoaminen johtui pääasiassa maa- la, jotka kuluvana vuonna koskevat noin
23654: taloustuotteiden kotimarkkinahintojen ja vien- 189 100 peltohehtaaria.
23655: tihintojen välisen eron jatkuvasta suurenemi- Viljelyksessä olevaan peltoalaan väliaikaises-
23656: sesta. Useimmissa teollistuneissa maissa vallit- ti vaikuttavien toimenpiteiden ohella on pyritty
23657: sevan ylituotannon takia maataloustuotteiden edistämään peltojen metsittämistä.
23658: maailmanmarkkinahinnat ovat olleet erittäin
23659: alhaiset. Vaikka eräiden maataloustuotteiden Samaan aikaan, kun peltoalaa on pyritty
23660: maailmanmarkkinahinnat ovatkin ainakin tila- supistamaan, on uuden pellon raivaus lisäänty-
23661: päisesti jonkin verran nousseet, rasittaa maata- nyt voimakkaasti. Uutta peltoa on vuosina
23662: loustuotteiden vienti edelleen huomattavasti 1983-1987 raivattu maatilarekisterin mukaan
23663: etenkin valtiontaloutta mutta myös maatalous- seuraavasti:
23664: elinkeinoa. Valtion ja maataloustuottajien vas-
23665: tuusta maataloustuotteiden vientikustannuksis- Uudis-
23666: ta on säädetty maataloustulolaeissa. Vuosi raivaus (ha)
23667: Erilaisilla maatalouspoliittisilla toimenpiteil- 1983 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 530
23668: lä on pyritty ohjaamaan ja rajoittamaan maa- 1984 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 426
23669: taloustuotantoa. Myös vapaaehtoisilla tuotan- 1985 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 635
23670: non vähentämissopimuksilla on tavoiteltu tuo- 1986 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17 750
23671: tannon ja kulutuksen parempaa tasapainoa. 1987 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11 766
23672: 3911461
23673: 2 1989 vp. - HE n:o 145
23674:
23675: Edellä kuvatussa tuotantopoliittisessa tilan- Säännös on tarkoitettu niitä kohtuussyistä rat-
23676: teessa tällaista pellon raivausta ei ole pidetty kaistavia tapauksia varten, joita ei voida rat-
23677: perusteltuna. Maataloustuotteiden viennistä kaista 3 a §:n perusteella.
23678: valtiolle ja maataloudelle aiheutuvien kustan- Vuonna 1988 raivausmaksun alaista peltoa
23679: nusten kasvun ehkäisemiseksi ja muiden tuo- raivattiin noin 20 hehtaaria. Raivauslupia maa-
23680: tantorajoitustoimenpiteiden vaikutusten tehos- tilahallitus myönsi yhteensä 336 hehtaaria
23681: tamiseksi annettiin 26 päivänä kesäkuuta 1987 vuonna 1988.
23682: laki pellonraivausmaksusta (602/87). Lakia so- Peltoalaan viime vuosina kohdistetut toi-
23683: vellettiin 1 päivänä heinäkuuta ja sen jälkeen menpiteet ovat jossain määrin johtaneet viljel-
23684: vuonna 1987 aloitettuihin pellonraivauksiin. lyn alan supistumiseen, osin tilapäisesti. Sato-
23685: Lain periaatteena oli, että raivaaja maksaa tason noustessa ja kotieläintuotannon supistu-
23686: uudesta peliosta aiheutuvat ylituotannon vien- essa on ilmeistä, että viljaylijäämät ja niiden
23687: tikustannukset. Pellonraivausmaksua oli suori- viennistä valtiolle ja maataloudelle aiheutuvat
23688: tettava 300 markkaa aarilta. Maksun laskettiin kustannukset tulevat kohoamaan huomattavan
23689: vastaavan viidestä kuuteen vuoden vientikus- korkeiksi. Mikäli erilaisilla maatalouspoliittisil-
23690: tannuksia. la toimenpiteillä ei viljelyksessä olevan pellon
23691: Peltoa raivattiin tai raivaustoimenpiteitä määrään kyetä tehokkaasti vaikuttamaan, kas-
23692: aloitettiin kuitenkin erityisen paljon ennen lain vaa maatalouden vientikustannusosuus ylituo-
23693: voimaantuloa. Pellonraivaustoimenpiteitä suo- tannosta merkittävästi.
23694: ritettiin yli 40 000 hehtaarin alalla siten, ettei
23695: raivauksesta aiheutunut raivausmaksuvelvoitet- Kun erityisesti rehuviljan ylituotantotilan-
23696: ta. teen ennustetaan muodostuvan normaaleina
23697: Pellonraivausmaksusta annettua lakia muu- vuosina vaikeaksi jo lähitulevaisuudessa, on
23698: tettiin väliaikaisesti vuonna 1987 ja vuonna välttämätöntä muiden maatalouspoliittisten
23699: 1988. Pellonraivausmaksusta annetun lain väli- toimenpiteiden rinnalla rajoittaa edelleen myös
23700: aikaisesta muuttamisesta annetuilla laeilla uuden pellon raivaamista. Tämän vuoksi ehdo-
23701: ( 1318/87 ja 1306/88) lain voimassaoloaikaa tetaan pellonraivausmaksusta annetun lain voi-
23702: jatkettiin vuoden kerrallaan niin, että lakia massaoloaikaa jatkettavaksi yhdellä vuodella.
23703: sovelletaan sen voimaantulopäivänä ja sen jäl- Samalla ehdotetaan lakiin tehtäväksi eräitä
23704: keen vuosina 1987-1989 aloitettuihin pellon- vähäisiä tarkistuksia ja muutoksia.
23705: raivauksiin. Voimassa olevan lain 3 §:n 1 momentin 3
23706: Laissa on maksuvelvollisuudesta säädetty vä- kohdan mukaan pellonraivausmaksua ei peri-
23707: häisiä helpotuksia. Maksua ei peritä, jos sen tä, jos sen määrä samalle omistajalle kuuluvien
23708: määrä samalle omistajalle kuuluvien alueiden alueiden osalta ei ylitä vuosien 1987-89 aika-
23709: osalta ei ylitä lain voimassaoloaikana yhteensä na yhteensä 3 000 markkaa. Mainittua kohtaa
23710: 3 000 markkaa. Toisin sanoen ilman maksuvel- ehdotetaan muutettavaksi siten, että pellonrai-
23711: vollisuutta on saanut raivata peltoa yhteensä vausmaksua ei perittäisi, jos sen määrä vuodes-
23712: enintään 10 aaria. sa ei ylitä 3 000 markkaa. Muutos helpottaisi
23713: Lain 3 a §:n mukaan pellonraivausmaksua ei tarvittaessa peltokuvioiden viljelyteknistä pa-
23714: ole suoritettava, jos maatalouspiiri on ennen rantamista ilman, että toimenpiteillä olisi ko-
23715: raivauksen aloittamista myöntänyt pellonrai- konaisuuden kannalta mainittavaa tuotantoa
23716: vaukseen luvan. Lupa voidaan myöntää muun lisäävää vaikutusta.
23717: muassa, kun maatilasta luovutetaan maata Nykyisen lain mukaan lupa pellonraivauk-
23718: muuhun kuin maataloudelliseen tarkoitukseen seen voidaan myöntää pientilan rehuomavarai-
23719: tai kun raivausalaa vastaava pelto metsitetään. suuden saattamiseksi enintään 75 prosentiksi
23720: Lupa voidaan myös myöntää rehuomavarai- karjan rehuntarpeesta niissä maamme pohjoi-
23721: suuden lisäämiseen tietyissä tapauksissa vuok- simmissa kunnissa, joissa elinkeinoja tuetaan
23722: rapeltojen menettämisen yhteydessä sekä luon- luontaiselinkeinolain mukaisesti. Aluetta, jolla
23723: taiselinkeinolaissa (610/84) määritetyllä alueel- mainittu lupa voidaan myöntää, ehdotetaan
23724: la. Kun lain voimassaoloaikaa jatkettiin koske- laajennettavaksi niin, että se käsittäisi myös ne
23725: maan vuotta 1989, lain 15 §:ää muutettiin pohjoiset alueet, joilla viljan viljelyä ei käytän-
23726: siten, että tietyissä tapauksissa maa- ja metsä- nöllisesti katsoen voida harjoittaa. Näillä alu-
23727: talousministeriö voi antaa sitovan ennakkotie- eilla ei siis esimerkiksi makseta rehuviljan tuo-
23728: don pellonraivausmaksusta vapauttamisesta. tantopalkkiota.
23729: 1989 vp. - HE n:o 145 3
23730:
23731: 2. Taloudelliset vaikutukset 3. Voimaantulo
23732:
23733: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan paiva-
23734: nä tammikuuta 1990. Ennen mainittua ajan-
23735: Pellonraivausmaksusta annetun lain Voimas-
23736: kohtaa suoritettuihin pellonraivauksiin sovelle-
23737: saoloajan jatkaminen estäisi tehokkaasti uuden
23738: taan aikaisemmin voimassa olleita säännöksiä.
23739: pellon raivausta ja ehkäisisi siten maatalous-
23740: tuotteiden, etenkin rehuviljan, viennistä aiheu-
23741: tuvien kustannusten lisääntymistä. Maatalous-
23742: 4. Säätämisjärjestys
23743: tulolain (736/89) 15 §:n mukaan lisävienti ta-
23744: pahtuisi lähinnä maataloustuottajien kustan-
23745: Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
23746: nuksella. Yhden hehtaarin rehuviljasadon vien-
23747: jestyksen 68 §:n mukaisessa enintään yhdeltä
23748: nistä aiheutuu noin 5 000 markan kustannus.
23749: vuodelta kannettavaa veroa koskevassa säätä-
23750: Tämän perusteella voidaan olettaa, että ilman
23751: misjärjestyksessä.
23752: raivausta rajoittavaa lainsäädäntöä pellonrai-
23753: vauksen synnyttämät vientikustannukset olisi-
23754: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
23755: vat useita kymmeniä miljoonia markkoja vuo-
23756: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
23757: dessa.
23758:
23759:
23760:
23761:
23762: Laki
23763: pellonraivausmaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
23764:
23765: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti pellonraivausmaksusta 26 päivänä
23766: kesäkuuta 1987 annetun lain (602/87) 1 §:n 3 momentti, 3 §:n 1 momentti, 3 a §:n 1 momentin 3
23767: kohta ja 18 §,
23768: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti, 3 a §:n 1 momentin 3 kohta ja 18 § 29 päivänä
23769: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1306/88), näin kuuluviksi:
23770:
23771: 1§
23772: 3) jos pellonraivaukseen on tarkoitus ryhtyä
23773: Tämän lain mukaiset maksut katsotaan pientilan rehuomavaraisuuden saattamiseksi
23774: osaksi maataloustulolain (736/89) 15 §:ssä tar- enintään 75 prosentiksi karjan rehuntarpeesta
23775: koitettua maataloustuottajien osuutta maata- Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muo-
23776: loustuotteiden vientikustannuksista. nion, Pelkosenniemen, Posion, Sallan, Savu-
23777: kosken, Sodankylän tai Utsjoen kunnassa taik-
23778: 3§ ka muualla maassa, kun rehuomavaraisuus on
23779: Pellonraivausmaksua on suoritettava 300 alentunut peltoa koskevan vuokrasopimuksen
23780: markkaa kultakin aarilta. Maksua ei kuiten- päätyttyä hakijatilan, vuokranantajatilan tai
23781: kaan peritä, jos sen määrä samalle omistajalle vuokratun alueen sisältävän vuokranantajati-
23782: kuuluvien alueiden osalta ei ylitä vuosien lan määräalan omistajanvaihdoksen takia eikä
23783: 1987-1990 aikana vuodessa 3 000 markkaa. paikkakunnalla ole vuokrattavissa peltoa; tai
23784:
23785:
23786: 3a § 18 §
23787: Pellonraivausmaksua ei ole suoritettava, jos Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
23788: maatalouspiiri on ennen raivauksen aloittamis- kuuta 1987. Sitä sovelletaan voimaantulopäivä-
23789: ta tehdystä hakemuksesta myöntänyt pellonrai- nä ja sen jälkeen vuosina 1987-1990 aloitet-
23790: vaukseen luvan. Lupa voidaan myöntää: tuihin pellonraivauksiin.
23791: 4 1989 vp. - HE n:o 145
23792:
23793: Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi- tuihin pellonraivauksiin sovelletaan aikaisem-
23794: kuuta 1990. Ennen lain voimaantuloa suoritet- man lain säännöksiä.
23795:
23796:
23797: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
23798:
23799:
23800: Tasavallan Presidentti
23801: MAUNO KOIVISTO
23802:
23803:
23804:
23805:
23806: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
23807: 1989 vp. - HE n:o 145 5
23808:
23809: Liite
23810:
23811:
23812:
23813:
23814: Laki
23815: pellonraivausmaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
23816:
23817: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti pellonraivausmaksusta 26 päivänä
23818: kesäkuuta 1987 annetun lain (602/87) 1 §:n 3 momentti, 3 §:n 1 momentti, 3 a §:n 1 momentin 3
23819: kohta ja 18 §,
23820: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti, 3 a §:n 1 momentin 3 kohta ja 18 § 29 päivänä
23821: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1306/88), näin kuuluviksi:
23822:
23823: Voimassa oleva laki Ehdotus
23824: 1§ 1§
23825:
23826: Tämän lain mukaiset maksut katsotaan Tämän lain mukaiset maksut katsotaan
23827: osaksi maataloustulolain 15 §:ssä (621/86) tar- osaksi maataloustulolain (736189) 15 §:ssä tar-
23828: koitettua maatalouden osuutta maataloustuot- koitettua maataloustuottajien osuutta maata-
23829: teiden vientikustannuksista. loustuotteiden vientikustannuksista.
23830:
23831: 3§ 3§
23832: Pellonraivausmaksua on suoritettava 300 Pellonraivausmaksua on suoritettava 300
23833: markkaa kultakin täydeltä aarilta. Maksua ei markkaa kultakin aarilta. Maksua ei kuiten-
23834: kuitenkaan peritä, jos sen määrä samalle omis- kaan peritä, jos sen määrä samalle omistajalle
23835: tajalle kuuluvien alueiden osalta ei ylitä vuo- kuuluvien alueiden osalta ei ylitä vuosien
23836: sien 1987-1989 aikana yhteensä 3 000 mark- 1987-1990 aikana vuodessa 3 000 markkaa.
23837: kaa.
23838:
23839:
23840: 3a§
23841: Pellonraivausmaksua ei ole suoritettava, jos
23842: maatalouspiiri on ennen raivauksen aloittamis-
23843: ta tehdystä hakemuksesta myöntänyt pellonrai-
23844: vaukseen luvan. Lupa voidaan myöntää:
23845:
23846: 3) jos pellonraivaukseen on tarkoitus ryhtyä 3) jos pellonraivaukseen on tarkoitus ryhtyä
23847: pientilan rehuomavaraisuuden saattamiseksi pientilan rehuomavaraisuuden saattamiseksi
23848: enintään 75 prosentiksi karjan rehuntarpeesta enintään 75 prosentiksi karjan rehuntarpeesta
23849: luontaiselinkeinolain 2 §:ssä tarkoitetulla alu- Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muo-
23850: eella tai muualla maassa kun rehuomavarai- nion, Pelkosenniemen, Posion, Sallan, Savu-
23851: suus on alentunut peltoa koskevan vuokrasopi- kosken, Sodankylän tai Utsjoen kunnassa taik-
23852: muksen päätyttyä hakijatilan, vuokranantajati- ka muualla maassa, kun rehuomavaraisuus on
23853: lan tai vuokratun alueen sisältävän vuokranan- alentunut peltoa koskevan vuokrasopimuksen
23854: tajatilan määräalan omistajanvaihdoksen takia päätyttyä hakijatilan, vuokranantajatilan tai
23855: eikä paikkakunnalla ole vuokrattavissa peltoa; vuokratun alueen sisältävän vuokranantajati-
23856: tai lan määräalan omistajanvaihdoksen takia eikä
23857: paikkakunnalla ole vuokrattavissa peltoa; tai
23858: 6 1989 vp. - HE n:o 145
23859:
23860: Voimassa oleva laki Ehdotus
23861:
23862: 18 § 18 §
23863: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
23864: kuuta 1987. Sitä sovelletaan lain voimaantulo- kuuta 1987. Sitä sovelletaan voimaantulopäivä-
23865: päivänä ja sen jälkeen vuosina 1987-1989 nä ja sen jälkeen vuosina 1987-1990 aloitet-
23866: aloitettuihin pellonraivauksiin. tuihin pellonraivauksiin.
23867:
23868: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
23869: kuuta 1990. Ennen lain voimaantuloa suoritet-
23870: tuihin pel/onraivauksiin sovelletaan aikaisem-
23871: man lain säännöksiä.
23872: 1989 vp. - HE n:o 146
23873:
23874:
23875:
23876:
23877: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pienviljelijäin karjan-
23878: tarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista
23879: annetun lain kumoamisesta
23880:
23881:
23882:
23883:
23884: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
23885:
23886: Esityksessä ehdotetaan pienviljelijäin karjan- Lakiehdotus liittyy vuoden 1990 tulo- ja
23887: tarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien menoarvioesitykseen ja se tulisi käsitellä sa-
23888: valtionavustuksista annettu laki kumottavaksi. massa yhteydessä kuin tulo- ja menoarvio.
23889: Näiden järjestöjen valtionavusta päätettäisiin Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden
23890: sen jälkeen niin kuin muiden maatalouden 1990 alusta.
23891: neuvontajärjestöjen valtionavusta.
23892:
23893:
23894:
23895:
23896: PERUSTELUT
23897:
23898: 1. Pienviljelijäin karjatalouden tionapua. 1930-luvun lopulla toimi maassa
23899: edistämisestä valtionavus- noin tuhat "karjantarkastusyhdistystä" ja
23900: tuksella noin 1700 sonninpitoyhtymää.
23901: Voimassa oleva laki pienviljelijäin karjan-
23902: Karjatalouden edistämistä varten on valtion
23903: tarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien
23904: varoista myönnetty avustuksia pienviljelijäin
23905: valtionavustuksista (418/62) on annettu vuon-
23906: sonninpitoyhdistyksille ja karjantarkkailuyh-
23907: na 1962. Siihen on tehty eräitä muutoksia
23908: distyksille vuodesta 1925 lähtien. Runsaslukui-
23909: vuosina 1969, 1979 ja viimeksi vuonna 1988.
23910: sen pienviljelijäväestön osallistumista karjata-
23911: loudellisen yhteistoiminnan perusmuotoihin pi- Vuonna 1962 lakia uudistettaessa siinä sää-
23912: dettiin tuolloin heidän karjataloutensa edistä- dettiin karjantarkkailuyhdistyksille annettavan
23913: miseksi tarpeellisena. Tällainen yhteistyö oli avustuksen suuruus. Valtionavustuksen tuli
23914: saatavissa aikaan vain valtion tuella. Valtion kattaa tietty osuus, yhdistyksen sijainnista riip-
23915: taloudellisen tuen jatkuvuuden turvaamiseksi puen 50 tai 60 prosenttia yhdistyksen toiminta-
23916: säädettiin valtion avun perusteista lailla vuon- kustannuksista. Sonninpitoyhtymien, tuolloin
23917: na 1930. oikeastaan jo keinosiemennysyhdistysten, val-
23918: Lain mukaan oli valtionapua maksettava tionavustuksen suuruus jätettiin kuitenkin
23919: karjantarkastusyhdistyksille, joiden jäseninä edelleen riippumaan siitä, paljonko vuosittain
23920: oli 2-8 lypsylehmää käsittävien (pien)karjojen tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoitetaan
23921: omistajia. Valtionavun suuruus oli laskettava varoja. Kun lakia vuonna 1962 uudistettiin,
23922: näiden pienkarjojen omistajien lukumäärän ja kiinnitettiin samalla erityistä huomiota karjan-
23923: heidän omistamiensa lehmien lukumäärän mu- tarkkailun ja -jalostuksen kehittämiseen maan
23924: kaan. Myös sonninpitoyhdistyksille ja osuus- syrjäisillä ja harvaan asutuilla seuduilla, joilla
23925: kunnille, joiden jäsenluku oli viisi ja joiden tämän toiminnan katsottiin olevan suuremmas-
23926: jäsenten omistamien lypsylehmien keskiluku sa määrin kuin muualla maassa valtion tuen
23927: oli enintään kahdeksan, oli myönnettävä val- tarpeessa.
23928: 39Il03M
23929: 2 1989 vp. - HE n:o 146
23930:
23931: Vuonna 1979 lakia muutettiin niin, että kar- peellisena selvittelytyön jatkamista koko maa-
23932: jantarkkailuyhdistysten valtionavun suuruus talousneuvonnan kenttää kattavana.
23933: lasketaan 2-20 lypsylehmää käsittävien karjo-
23934: jen perusteella. Nykyisin toimii maassa 81 Maa- ja metsätalousministeriö asetti 4 päivä-
23935: rekisteröityä karjantarkkailuyhdistystä. nä marraskuuta 1987 toimikunnan laatimaan
23936: Vuonna 1988 lakia muutettiin niin, että kei- selvitystä maatalouden neuvonnan kehittämis-
23937: nosiemennysyhdistyksen valtionavun ehtona tarpeista ja voimavarojen kohdentamisesta ja
23938: olevaa karjojen keskikokoa korotettiin kah- tekemään selvityksen perusteella ehdotukset
23939: deksasta viiteentoista. Nykyisin maassa on 11 tarvittavista toimenpiteistä.
23940: alueellista keinosiemennysyhdistystä. Toimikunta ehdotti (komiteanmietintö
23941: Keinosiemennystoiminnan kustannuksista 1989:6) muun ohella, että karjantarkkailutoi-
23942: valtionapu kattoi vielä 1960-luvulla tuntuvan minta ja maatalouskeskusten harjoittama kar-
23943: osan, noin 20 prosenttia. Määrärahan suuruus jatalousneuvonta yhdistettäisiin samaan järjes-
23944: on kuitenkin jo usean vuoden ajan pysytetty töön. Toimikunta ehdotti myös maatalous-
23945: entisellään. Määrärahasta on viime vuosina yli neuvonnan valtionavun myöntämistä koskevan
23946: puolet myönnetty Pohjois-Suomen keinosie- järjestelmän yhdenmukaistamista. Siitä päätet-
23947: mennysyhdistykselle. Valtionavun osuus kattaa täisiin ehdotuksen mukaan valtioneuvoston
23948: tämän yhdistyksen menoista nykyisin noin 12 päätöksellä.
23949: prosenttia. Muiden yhdistysten valtionapu kat-
23950: taa vain noin 2 prosenttia yhdistysten kustan- Toimikunnan ehdotuksen pohjalta neuvon-
23951: nuksista. tajärjestöt ovat jatkaneet neuvotteluja neuvon-
23952: Lakia viimeksi muutettaessa todettiin esityk- nan toimintojen ja organisaatioiden uudistami-
23953: sen perusteluissa, että määrärahan myöntämi- sesta. Suunnitelmien mukaan karjantarkkailu-
23954: nen keinosiemennysyhdistysten valtionavus- toiminta liittyy osaksi nykyisten maatalous-
23955: tuksiin ei määrärahan pienuuden vuoksi enää keskusten toimintaa vuoden 1990 aikana. Kei-
23956: vastaa alkuperäistä tarkoitustaan. Tämän nosiemennystoiminnan kehittämisestä toimi-
23957: vuoksi lainsäädännön tarpeellisuutta ja tarkoi- kunta ei tehnyt ehdotusta eivätkä keinosiemen-
23958: tuksenmukaisuutta on tarpeen arvioida uudel- nysyhdistykset ole osallistuneet neuvotteluihin
23959: leen. laajasta neuvonnan uudelleenjärjestämisestä.
23960: Edellä olevan johdosta ehdotetaan laki pien-
23961: viljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja son-
23962: 2. Maatalouden edistämistoimin-
23963: ninpitoyhtymien valtionavustuksista kumotta-
23964: nan uudelleenjärjestely
23965: vaksi.
23966: Maatalouden ja maaseutuelinkeinojen muut-
23967: tuminen edellyttää myös näiden elinkeinojen
23968: neuvonnan muuttamista. Maatalousneuvonnan 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
23969: kehittämistä koskeneissa selvityksissä on todet- tukset
23970: tu neuvontajärjestöjen suuri määrä ja siitä
23971: aiheutuva hajanaisuus näillä neuvonnan aloilla
23972: ja toisaalta useissa tapauksissa riittämätön yh- Karjantarkkailuyhdistysten valtioavun suu-
23973: teistyö järjestöjen kesken. ruus on nykyisin noin 22 miljoonaa markkaa.
23974: Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuoden Keinosiemennysyhdistysten valtionavus-
23975: 1986 lopulla lähinnä kotieläinneuvontajärjestö- tuksen suuruus on jo usean vuoden ajan pysy-
23976: jen edustajista kootun neuvotteluryhmän teke- tetty noin 3 miljoonan markan suuruisena.
23977: mään selvitystä järjestöjen yhteistyön kehittä-
23978: misestä. Selvityksestä käy ilmi, että erityisesti Esityksellä ei ole sinänsä suoranaisia talou-
23979: maatalouskeskusten järjestämän kotieläinhoi- dellisia vaikutuksia. Karjantarkkailuyhdistys-
23980: don neuvonnan ja karjantarkkailuyhdistysten ten valtionapu ja sen suuruus ei kuitenkaan
23981: suorittaman karjantarkkailun yhteistyötä olisi olisi enää lakisääteinen, vaan siitä päätettäisiin
23982: mahdollista huomattavasti nykyisestä parantaa vuosittain tulo- ja menoarviossa ja valtioneu-
23983: niin, että neuvonnan ja tarkkailun tasoa alen- voston päätöksellä. Vuoden 1990 tulo- ja me-
23984: tamatta saavutettaisiin merkittäviä resurssi- noarviossa määrärahat ehdotetaan säilytettä-
23985: säästöjä. Neuvotteluryhmä piti kuitenkin tar- väksi suunnilleen entisen suuruisina.
23986: 1989 vp. - HE n:o 146 3
23987:
23988: 4. Voimaantulo Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
23989: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
23990: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
23991: 1990 alusta.
23992:
23993:
23994: Laki
23995: pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista annetun lain
23996: kumoamisesta
23997:
23998: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23999:
24000: 1§ 2§
24001: Täten kumotaan pienviljelijäin karjantark- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
24002: kailuyhdistysten ja sonninpitoyhtymien val- kuuta 1990.
24003: tionavustuksista 27 päivänä heinäkuuta 1962
24004: annettu laki (418/62) siihen myöhemmin teh-
24005: tyine muutoksineen.
24006:
24007: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
24008:
24009:
24010: Tasavallan Presidentti
24011: MAUNO KOIVISTO
24012:
24013:
24014:
24015:
24016: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
24017: 1989 vp. - HE n:o 147
24018:
24019:
24020:
24021:
24022: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maataloustuotannon
24023: tasapainottamisesta sekä laiksi kotieläintuotannon ohjaamisesta
24024: eräissä tapauksissa annetun lain 13 §:n muuttamisesta
24025:
24026:
24027:
24028:
24029: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
24030:
24031: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kesannoimissopimus. Viherkesantoa edistettäi-
24032: maataloustuotannon tasapainottamisesta. Lain siin erityisesti vesien- ja ympäristönsuojelun
24033: nojalla maksettaisiin valtion varoista palkkioi- kannalta tärkeillä alueilla. Maataloustuotan-
24034: ta maataloustuotannon vähentämisestä, lopet- non kohdentamissopimuksessa viljelijä sitou-
24035: tamisesta ja kohdentamisesta. Ehdotettavalla tuisi määräajan harjoittamaan sopimuksessa
24036: lailla korvattaisiin laki maataloustuotannon määriteltyä maataloustuotantoa, esimerkiksi
24037: ohjaamisesta ja tasapainottamisesta (81/83), luonnonmukaista maataloutta.
24038: jonka perusteella maataloustuotantoa on tasa- Laki on tarkoitettu puitelaiksi, jossa valtio-
24039: painotettu vuosina 1983-1989. Tuotannon ta- neuvostolle annettaisiin valtuudet käytettävissä
24040: sapainottamiseen käytettävien varojen määräs- olevien varojen puitteissa päättää tasapainotta-
24041: tä säädetään 1.1.1990 voimaan tulevassa uu- mistoimenpiteistä ja niiden yksityiskohtaisesta
24042: dessa maataloustulolaissa (736/89). Tasapai- sisällöstä. Valtioneuvosto päättäisi muun mu-
24043: nottamislain toimenpiteisiin käytettäisiin myös assa varojen kohdentamisesta, sopimusten pi-
24044: maataloustulolain mukaista maataloustuloneu- tuudesta, sopimusehdoista sekä palkkioiden
24045: votteluissa sovittua muuta valtion tukea. suuruudesta.
24046: Tasapainottamistoimenpiteet olisivat edel-
24047: leen valtion ja viljelijän välisiä, useimmiten Laki koskisi vuonna 1990 soimittavia sopi-
24048: monivuotisia sopimuksia, joilla pyrittäisiin pit- muksia ja muita toimenpiteitä, sillä kuluvana
24049: kävaikutteiseen maataloustuotannon ohjaami- vuonna on tarkoitus aloittaa maataloustuotan-
24050: seen ja vähentämiseen. Lisäksi voitaisiin käyt- non tasapainottamisen kokonaisvaltainen selvi-
24051: tää hallinnollisesti yksinkertaisempia palkkio- tystyö. Esityksessä ehdotetaan myös tehtäväksi
24052: tyyppisiä toimenpiteitä, joita nykyisessä laissa maataloustuotannon tasapainottamislain edel-
24053: vastaa lähinnä pellon metsityspalkkio. Sopi- lyttämät muutokset lakiin kotieläintuotannon
24054: mukset koskisivat maataloustuotannon vähen- ohjaamisesta eräissä tapauksissa.
24055: tämistä tai lopettamista siten, että viljelijä Ehdotettavat lait on tarkoitus saattaa voi-
24056: sitoutuisi luopumaan peltokasvien viljelystä tai maan vuoden 1990 alusta lukien. Esitys liittyy
24057: lypsykarja-, nautakarja-, sikatalous- tai siipi- vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen ja se
24058: karjatalousyrityksestä tai osasta tuotantoa. tulisi käsitellä tulo- ja menoarvion käsittelyn
24059: Yhtenä sopimusmuotona säilytettäisiin pellon yhteydessä.
24060:
24061:
24062:
24063:
24064: 391214H
24065: 2 1989 vp. - HE n:o 147
24066:
24067:
24068:
24069:
24070: YLEISPERUSTELUT
24071:
24072: 1. Nykyinen tilanne 1.2. Sopimusjärjestelmiä koskeva lainsäädän-
24073: tö
24074: 1.1. Maataloustuotannon kehitysnäkymät
24075: Erityisesti maidon vaikean ylituotannon ta-
24076: Kotieläintuotantoa on viime vuosina ohjattu kia otettiin vuonna 1969 käyttöön pellonva-
24077: lähemmäksi kotimaista kulutusta. Kuitenkin rausjärjestelmä pellon käytön rajoittamisesta
24078: erityisesti kananmunien ja maitorasvan tuotan- annetun lain (216/69) mukaisesti. Vuonna 1977
24079: to tullee edelleen olemaan selvästi ylijäämäistä. ryhdyttiin toteuttamaan maataloustuotannon
24080: Sianlihan tuotantoa voidaan lisätä vain, jos ohjaamisesta annettuun lakiin (446/77) perus-
24081: kulutus kääntyy uudelleen nousuun. Naudanli- tuvaa tuotannonmuutosjärjestelmää. Tämän li-
24082: han tuotanto puolestaan supistunee lypsyleh- säksi 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa
24083: mien vähenemisen myötä ja omavaraisuus riip- oli käytössä eräitä muita, valtioneuvoston pää-
24084: puu lähinnä emolehmiin perustuvan niin sano- töksiin perustuneita tuotannon tasapainotta-
24085: tun itseuudistuvan naudanlihantuotannon li- mistoimenpiteitä.
24086: sääntymisestä. Kotieläintuotannon supistuva Nykyinen laki maataloustuotannon ohjaami-
24087: rehuntarve saattaa johtaa keskimääräisenä sa- sesta ja tasapainottamisesta (81/83) eli tuotan-
24088: tovuonna lähivuosina jopa 1 000 miljoonan nonohjaamislaki säädettiin vuonna 1983. Tuo-
24089: rehuviljakilon ylijäämään. Laajasta kesannoi- tannonohjaamislain nojalla tehdyt viljelijöiden
24090: misesta huolimatta viljaylijäämä vuoden 1989 ja valtion keskeiset sopimukset ovat voineet
24091: sadosta arvioidaan runsaaksi 800 miljoonaksi olla maataloustuotannon tai kotieläintuotan-
24092: kiloksi. non vähentämissopimuksia, pellon kesannoi-
24093: Maataloustuotteiden viennin kustannusten missopimuksia, tuotantosopimuksia ja tasapai-
24094: arvioidaan vuonna 1989 olevan liikevaihtove- nottamissopimuksia. Lisäksi vuodesta 1987 al-
24095: ron tukivaikutusta huomioon ottamatta noin kaen on voitu tukea peltojen metsitystä.
24096: 2 490 miljoonaa markkaa, mitä tasoa vientitu- Valtioneuvosto on vuosittain päättänyt maa-
24097: kimenon ennustetaan olevan myös vuonna talouden ylituotannon markkinoinnissa vallit-
24098: 1990. Heikkojen satovuosien ja voimassa ole- seva tilanne ja muut asiaan vaikuttavat seikat
24099: van maataloustulolain takia maatalous ei kulu- huomioon ottaen, mitä sopimuksia tuotannon-
24100: vana vuonna joudu osallistumaan viennin ra- ohjaamislain nojalla on voitu tehdä. Valtio-
24101: hoitukseen, mutta vuonna 1990 maatalouden neuvosto on päättänyt myös korvausten ja
24102: laskennallisen markkinointivastuun arvioidaan palkkioiden määrästä ja maksuperusteiden yk-
24103: olevan noin 340 miljoonaa markkaa. Ilman sityiskohdista.
24104: maataloustuotantoa tehokkaasti ohjaavia toi- Tuotannonohjaamislain mukaisten sopimus-
24105: menpiteitä maatalouden vientivastuu saattaa ten lisäksi viljelijät voivat tehdä maatalous-
24106: lähivuosina jopa kaksinkertaistua. tuotannosta luopumista koskevia sitoumuksia
24107: Luonnonmukaisen viljelyn piirissä oli vuon- luopumiseläkelain (16174) mukaisesti. Lain no-
24108: na 1989 peltoa noin 850 hehtaaria. Luonnon- jalla on elokuusta 1986 alkaen voitu maksaa
24109: mukaisesti viljeltyjen tuotteiden kysyntä ja ky- valtion varoista luopumiseläkettä 55 vuotta
24110: synnän kasvu tarjoaisi mahdollisuuden koti- täyttäneelle viljelijälle muun muassa silloin,
24111: maisen tuotannon lisäämiselle. Kotimaisella kun viljelijä on antanut maatilan pelloista met-
24112: tuotannolla voitaisiin ilmeisesti myös korvata sittämis- tai viljelemättömyyssitoumuksen kuu-
24113: näiden tuotteiden lisääntyvää tuontia. den vuoden ajaksi.
24114: 1989 vp. - HE n:o 147 3
24115:
24116: 1.3. Sopimusjärjestelmien toteutus ja saadut viljaylijäämiä. Tuotantoa on myös pyritty
24117: kokemukset suuntaamaan naudanlihan, herneen, viher-
24118: heinän ja rukiin tuotantosopimusten avulla
24119: Tuotannonohjaamislain nojalla on vuosina tuotteisiin, joiden tuotannossa on ollut kasvun-
24120: 1983-1989 solmittu iäkkäiden viljelijöiden varaa. Vastaavia toimenpiteitä on toteutettu jo
24121: kanssa maataloustuotannon vähentämissopi- ennen vuotta 1983 voimassa olleiden sopimus-
24122: muksia, joissa viljelijä on sitoutunut luopu- järjestelmien nojalla.
24123: maan viideksi vuodeksi kaikesta maatalous-
24124: tuotannosta. Maataloustuotannon vähentämis- Tuotann,)nohjaamislain mukaisia sopimuk-
24125: sopimuksia on tehty myös kymmeneksi vuo- sia oli vuoden 1988 lopussa voimassa 27 300 ja
24126: deksi siten, että sopimusten tarkoituksena on niiden kohteena oleva peltoala oli 146 555
24127: ollut edistää metsätaloustilojen ja pienimuo- hehtaaria. Peltoa metsitettiin vuonna 1988
24128: toista elinkeinotoimintaa harjoittavien tilojen kaikkiaan 4 200 hehtaaria, josta metsityspalk-
24129: syntymistä. kioon oikeuttavia metsityksiä oli 1 200 hehtaa-
24130: Kotieläintuotannon vähentämissopimuksilla ria. Aikaisemman lainsäädännön mukaisten
24131: on vähennetty tilojen koko kotieläintuotantoa sopimusten piirissä oli lisäksi noin 6 500 tilaa
24132: taikka erikseen maidon tai kananmunien tuo- ja 63 000 hehtaaria peltoa. Vuoden 1989 lopus-
24133: tantoa. Kesannoimissopimuksilla ja peltojen sa voimassa olleiden sopimusten on arvioitu
24134: metsittämisellä sekä eräillä muilla vähäisem- vaikuttaneen tuotannon maaraan vuosina
24135: millä toimenpiteillä on vähennetty ensisijaisesti 1983-1988 yhteensä seuraavasti:
24136:
24137: Vilja Maito Naudanliha Kanan- Sianliha
24138: munat
24139: Vastaava tuotanto milj.kg ......... 630 185 1 11 4
24140: Vientikustannussäästö milj .mk .... 1 402 881 351 33 90 47
24141: Tuotannon arvo milj .mk .......... 1 771 1 070 485 32 120 64
24142:
24143:
24144: 1.4. Maataloustuotantoa ohjaava muu lain- Toisaalta tavoitteena on ollut maidontuotan-
24145: säädäntö non kasvun pysäyttäminen ja pidemmällä aika-
24146: välillä tuotannon ja kulutuksen tasapainotta-
24147: Kotieläinyritysten eläinmääriä on säännelty minen.
24148: niin sanotun perustamislupajärjestelmän avulla Kananmunien tuotannon kiintiöjärjestelmä
24149: vuodesta 1975 alkaen. Järjestelmä perustuu on ollut voimassa vuoden 1986 alusta lukien.
24150: tällä hetkellä kotieläintuotannon ohjaamisesta Kiintiöjärjestelmällä tuotantoa rajoitetaan si-
24151: eräissä tapauksissa annettuun lakiin (1011184), ten, että tuottaja on oikeutettu saamaan val-
24152: jonka mukaiset rajoitukset ovat voimassa vuo- tion varoista maksettavaa kananmunien lisä-
24153: den 1990 loppuun saakka. Laissa säädettyä hintaa enintään tuotantokiintiötään vastaavas-
24154: eläinmäärää suurempien kotieläinyritysten pe- ta kananmunamäärästä. Kiintiö- ja lisähinta-
24155: rustamiseen ja laajentamiseen tarvitaan maata- järjestelmä perustuu tällä hetkellä valtioneu-
24156: louspiirin lupa. Lupajärjestelmä ei nykyisin voston päätökseen kananmunien lisähinnasta
24157: koske lypsy- ja emolehmiä. (1034/87). Lisäksi kananmunatuotantoa on ta-
24158: Vuoden 1985 alusta voimaan tullut maidon sapainotettu kananmunien haudontojen rajoit-
24159: kaksihintajärjestelmä perustuu maidon väliai- tamisesta annetulla lailla (303/77).
24160: kaisesta kiintiömaksusta annettuun lakiin Suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä kan-
24161: (569/84) ja lakiin maidon väliaikaisista tuotan- nettavista markkinoimismaksuista annetun lain
24162: tokiintiöisiä (570/84). Järjestelmän käyttöön- (1038/78) nojalla tuottajilta peritään valtiolle
24163: oton keskeisenä tavoitteena on ollut muuttaa markkinoimismaksuja, joiden tarkoituksena
24164: maatalouden markkinoimisvastuu maitoylijää- on osaltaan rajoittaa kananmunien ja sianlihan
24165: mien kasvun osalta tuottajakohtaiseksi mää- ylituotantoa ja kattaa maatalouden osuutta
24166: räämällä maidontuottajille tuotantokiintiöt. kananmunien ja sianlihan viennistä aiheutuvis-
24167: 4 1989 vp. - HE n:o 147
24168:
24169: ta kustannuksista. Markkinoimismaksuja on Maataloustuotannon vähentämissopimukset
24170: kannettu vuodesta 1972 alkaen. on tarkoitus suunnata sellaisille tiloille, joilla ei
24171: Maataloustuotteiden viennistä valtiolle ja ole tilanpidon jatkajaa. Koska iäkkäiden vilje-
24172: maataloudelle aiheutuvien kustannusten kas- lijöiden tuotannosta luopumista on voitu edis-
24173: vun ehkäisemiseksi ja muiden tuotannonrajoi- tää tasapainottamistoimenpiteitä vastaavasti
24174: tustoimenpiteiden vaikutusten tehostamiseksi eläkejärjestelmillä, suunnattaisiin koko tilan
24175: säädettiin kesäkuussa 1987 laki pellonraivaus- maataloustuotannon vähentämissopimukset
24176: maksusta (602/87). Lain periaatteena on, että yleensä alle 55-vuotiaille viljelijöille, jotka luo-
24177: pellon raivaaja maksaa uudesta pellosta aiheu- puvat tuotannosta tai suuntautuvat metsäta-
24178: tuvat ylituotannon vientikustannukset. louden tai pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
24179: harjoittamiseen.
24180: Kesannointijärjestelmän toteutuksessa on
24181: 2. Esityksen tavoitteet ja lain- tarkoitus ottaa huomioon ympäristön hoito- ja
24182: säädännön uudistamistarpeet suojelukysymykset. Viherkesantojen perus-
24183: tamista on tarkoitus edistää sen perustamiskus-
24184: Maataloustuotannon tasapainottamislain tannuksia korvaavan, normaalia korkeamman
24185: tarkoituksena on luoda nykyistä joustavampi palkkion avulla sekä ohjein ja määräyksin,
24186: maataloustuotannon tasapainottamisjärjestel- jotka valmisteltaisiin vesi- ja ympäristöhallin-
24187: mä. Ehdotettu laki on tämän vuoksi laadittu non ja maataloushallinnon yhteistyönä.
24188: aikaisempaa yleisluonteisempaan muotoon si- Ehdotettava laki sisällyttää myös luonnon-
24189: ten, että valtioneuvostolle annettaisiin valtuu- mukaisen tuotannon edistämisen maatalous-
24190: det päättää laissa yleisellä tasolla kuvailtujen tuotannon tasapainottamisen piiriin. Ehdotuk-
24191: toimenpiteiden tarkemmasta sisällöstä. Uusi sen mukaan viljelijä voisi tehdä sopimuksen,
24192: laki merkitsisi muutosta nykyiseen lakiin ver- jossa hän sitoutuu harjoittamaan valtioneuvos-
24193: rattuna myös siten, että maatilahallituksen teh- ton määrittämää luonnonmukaista tuotantoa.
24194: tävänä olisi antaa toimeenpanon edellyttämät, Luonnonmukaisen viljelyn lisääminen korvaisi
24195: hallinnollista menettelyä koskevat määräykset tuontia ja se myös tasapainottaisi tuotantoa
24196: esimerkiksi sopimusten tekemisestä, siirtämi- yleensä tavanomaista viljelyä alhaisemman sa-
24197: sestä ja purkamisesta sekä palkkioiden maksa- totasonsa vuoksi. Hallitus on Eduskunnalle
24198: misesta. Lain tasoisina säännöksinä säilytettäi- antamassaan, maidon kaksihintajärjestelmän
24199: siin kuitenkin sopimuksiin liittyviä viljelijöiden jatkamista vuonna 1990 koskevassa esitykses-
24200: perustavanlaatuisia oikeuksia ja velvollisuuksia sään lisäksi ehdottanut, että uusia maidon
24201: koskevat säännökset. tuotantokiintiöitä jaettaessa luonnonmukaista
24202: Voimassaolevan tuotannonohjaamislain mu- tuotantoa koskevan sopimuksen tehneelle vilje-
24203: kaan yhtä maatilaa kohti saadaan yleensä teh- lijälle voitaisiin hakemuksesta vahvistaa 40 000
24204: dä vain yksi tuotannonmuutossopimus. Tämä litran suuruinen tuotantokiintlö.
24205: periaate säilytettäisiin edelleen niissä sopimuk- Hallitus on valtion tulo- ja menoarvioesityk-
24206: sissa, jotka koskevat tilan koko maatalous- sessä vuodelle 1990 asettanut maataloustuotan-
24207: tuotannon vähentämistä. Jos yksittäisten tasa- non ohjaamisen tavoitteiksi vuonna 1990
24208: painottamistoimenpiteiden tavoitteet eivät ole 200 000 hehtaarin kesannointisopimusalan ja
24209: keskenään ristiriidassa, mahdollistettaisiin 10 000 peltohehtaarin metsittämisen sekä
24210: myös useamman sopimuksen solmiminen kos- muun muassa metsätalouteen siirtymisen edis-
24211: kemaan samalla tilalla harjoitettavaa maata- tämisen.
24212: loustuotantoa. Kuitenkaan samasta peltoalas-
24213: ta, kotieläinyrityksestä tai määrätyn maata-
24214: loustuotteen tuotannosta ei saisi solmia kuin 3. Asian valmistelu
24215: yhden sopimuksen tai maksaa vain yhtä palk-
24216: kiota kerrallaan. Kesannoimista ja peltojen Uutta maataloustulolakia (739/89) koske-
24217: metsitystä on tarkoitus käyttää keskeisimpinä neen valmistelutyön yhteydessä on pääpiirteis-
24218: tasapainottamiskeinoina. Valtiontaloudellisesti sään suunniteltu ne tavoitteet ja toimenpiteet,
24219: saattaa olla perusteltua tukea myös kotieläinta- joiden avulla maataloustuotantoa on tarkoitus
24220: louden erikoistumissuuntien ja erikoisviljelyn maataloustulolain voimassaoloaikana toteut-
24221: käynnistämistä tai laajentamista sekä siirtymis- taa. Esitys on valmisteltu näiden periaatteiden
24222: tä luonnonmukaiseen viljelyyn. pohjalta maa- ja metsätalousministeriön ja
24223: 1989 vp. - HE n:o 147 5
24224:
24225: maatilahallituksen virkatyönä. Valmistelutyös- on maksettava aikaisemman lainsäädännön no-
24226: sä on kuultu maataloustuottajien, luonnonmu- jalla tehdyistä sopimuksista aiheutuvia kor-
24227: kaisen viljelyn harjoittajien sekä vesi- ja ympä- vauksia ja palkkioita loppuosan jäädessä käy-
24228: ristöhallinnon edustajia. tettäväksi uusiin tasapainottamistoimenpitei-
24229: siin.
24230: Hallituksen esityksessä vuoden 1990 tulo- ja
24231: 4. Esityksen organisatoriset ja menoarvioksi maataloustuotannon tasapainot-
24232: henkii ö s t öv aik utu kset tamismenoihin on ehdotettu 750 miljoonaa
24233: markkaa, josta 550 miljoonaa markkaa on
24234: Esitys ei aiheuta henkilöstön lisäyksiä tai maataloustulolain mukaista lakisääteistä mää-
24235: rakenteellisia muutoksia maataloushallinnossa. rärahaa ja 200 miljoonaa markkaa määrärahan
24236: Ehdotettavan lain täytäntöönpano edellyttää lisäystä. Määrärahoista tulee noin 300 miljoo-
24237: kuitenkin nykyistä laajempaa yhteistyötä maa- naa markkaa kulumaan aikaisempina vuosina
24238: taloushallinnon ja vesi- ja ympäristöhallinnon solmittujen sopimusten perusteella maksetta-
24239: välillä. Lain mukaiset tasapainottamistoimen- viin korvauksiin. Vuonna 1990 voitaisiin siten
24240: piteet tulevat lisäämään maatalouslautakuntien tehdä sopimuksia ja suorittaa palkkioita noin
24241: ja maataloussihteerien työtä suhteellisen vä- 450 miljoonan markan palkkiomäärää vastaa-
24242: hän, koska toimenpiteiden kokonaismäärä on vasti.
24243: tarkoitus säilyttää suunnilleen aikaisemmalla
24244: tasolla.
24245: 6. Muut esitykseen vaikuttavat
24246: seikat
24247: 5. Esityksen taloudelliset vaiku-
24248: tukset Tämä esitys liittyy luonnonmukaista tuotan-
24249: toa koskevien sopimusten osalta eduskunnan
24250: Maataloustuotannon ohjaamiseen ja tasapai- käsiteltävänä olevaan hallituksen esityheen
24251: nottamiseen varataan maataloustulolain (736/ maidon kaksihintajärjestelmää koskevan lain-
24252: 89) 17 §:n mukaan valtion tulo- ja menoarvios- säädännön ja meijerikohtaisesta kiintiömak-
24253: sa vuosittain siirtomääräraha, joka vuosina susta annetun lain voimassaolon jatkamisesta.
24254: 1990 ja 1991 on kumpanakin vuonna 550 Hallitus on tässä yhteydessä ehdottanut uusien
24255: miljoonaa markkaa ja vuosina 1992, 1993 ja 40 000 litran suuruisten maidon tuotantokiinti-
24256: 1994 kunakin vuonna 500 miljoonaa markkaa. öiden vahvistamista vuonna 1990 viljelijöille,
24257: Määrärahaan voidaan lain mukaan myöntää jotka ovat tehneet ehdotettavan lain mukaisen
24258: tulo- ja menoarviossa lisäystä, josta luetaan 50 sopimuksen luonnonmukaisesta maatalous-
24259: prosenttia maataloudelle tuloksi. Määrärahasta tuotannosta.
24260:
24261:
24262:
24263:
24264: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
24265:
24266:
24267: 1. Lakien perustelut soon, sillä osa lain nojalla tehtävistä toimenpi-
24268: teistä tulisi olemaan viljelijöiden kanssa soimit-
24269: 1.1. Laki maataloustuotannon tasapainotta- tavia monivuotisia sopimuksia. Maatalous-
24270: misesta tuotannon ohjaamiseen ja tasapainottamiseen
24271: valtion tulo- ja menoarvioissa osoitettavista
24272: luku. Yleiset säännökset varoista eli tasapainottamisvaroista on erikseen
24273: säädetty 1.1.1990 voimaan tulevan maatalous-
24274: 1 § . Soveltamisala. Lakia sovellettaisiin tulolain (736/89) 17 § :ssä.
24275: vuonna 1990 maataloustuotannon ohjaamisek- Ehdotettavan lain mukaisiin toimenpiteisiin
24276: si ja tasapainottamiseksi toteutettaviin valtion voitaisiin tasapainottamisvarojen lisäksi käyt-
24277: toimenpiteisiin. Lain vaikutus ulottuisi kuiten- tää maataloustulolain 1 §:n 2 momentissa sää-
24278: kin käytännössä vuotta pitempään ajanjak- dettyä muuta valtion tukea, jota mainitun
24279: 6 1989 vp. - HE n:o 147
24280:
24281: lainkohdan mukaan saadaan käyttää muun 3 §. Muut toimenpiteet. Varsinaisten tasa-
24282: ohella myös maataloustuotannon ohjaamiseen painottamistoimenpiteiden lisäksi maatalous-
24283: ja tasapainottamiseen. Jotta muun valtion tuen tuotannon ohjaamiseen ja tasapainottamiseen
24284: käyttö ehdotettavan lain mukaisiin toimenpi- Osoitettavia varoja saataisiin käyttää myös toi-
24285: teisiin ei olisi ristiriidassa maataloustulolain menpiteitä koskevaan tiedottamiseen ja selvi-
24286: toimeenpano» kanssa, muun tuen käyttäminen tystyöhön. Valtioneuvosto päättäisi lain 6 §:n
24287: uuden lain nojalla edellyttäisi, että asiasta olisi nojalla tähän tarkoitukseen käytettävien varo-
24288: sovittu maataloustulolain mukaisesti käydyissä jen määrästä. Varojen yksityiskohtaisesta käyt-
24289: maataloustuloneuvotteluissa. tötarkoituksesta päättäisi maatilahallitus.
24290: 2 §. Tasapainottamistoimenpiteet. Laissa 4 §. Palkkion saajat. Lain nojalla maksetta-
24291: kutsuttaisiin tasapainottamistoimenpiteiksi vat tasapainottamistoimenpiteet kohdistuisivai
24292: maataloustuotannon ohjausta, jota valtio to- yleensä viljelijöihin. Pykälän mukainen viljeli-
24293: teuttaisi maksamalla palkkioita tuotannon vä- jän määritelmä vastaa pääosin nykyisen maata-
24294: hentämisestä, lopettamisesta tai kohdentami- loustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottami-
24295: sesta. Tasapainottamispalkkio olisi tavallisim- sesta annetun asetuksen (156/83) 1 §:n 2 mo-
24296: min korvausta tuotantoa vähennettäessä tai mentissa (17 /88) säädettyä viljelijän määritel-
24297: lopetettaessa aiheutuvista tulonmenetyksistä. mää. Ehdotuksen mukaan tasapainottamis-
24298: Tasapainottamistoimenpiteet olisivat useimmi- palkkion saajana oleva viljelijä olisi luonnolli-
24299: ten aikaisempaan tapaan viljelijöiden kanssa nen henkilö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö
24300: tehtäviä sopimuksia. Uutena toimenpidemuo- tai osakeyhtiö, joka maatilan omistajana tai
24301: tona olisivat palkkiotyyppiset toimenpiteet, pitkäaikaisen vuokrasopimuksen nojalla har-
24302: joilla tuotantoa pyrittäisiin ohjaamaan maksa- joittaa maataloutta. Tarkoituksena on jatkaa
24303: malla hakemuksesta palkkiota samaan tapaan nykyistä käytäntöä, jonka mukaan yksityiselle
24304: kuin nykyisen maataloustulolain (629/87) mu- viljelijälle sopimuksen perusteella maksettava
24305: kaisen valtion tuen jaossa on menetelty. Palk- korvaus on ollut korkeampi kuin oikeushenki-
24306: kio voitaisiin tällöin sopimusmenettelyyn ver- lön samasta sopimuksesta saama korvaus.
24307: rattuna maksaa viljelijälle hallinnollisesti yk- Palkkiota voitaisiin pykälän nojalla maksaa
24308: sinkertaisemmin viljelijän hakemuksesta tai myös useille viljelijöille yhteisesti, jos kysy-
24309: esimerkiksi tuotteen ostaneen jalostus- tai myksessä on esimerkiksi maatalousyhtymä,
24310: muun yrityksen hakemuksesta viljelijälle mak- kuolinpesä tai muuten useiden viljelijöiden yh-
24311: settavassa tuotteen hinnassa. Palkkiotyyppisil- teisesti hallitsema maatila. Vuokrasopimuksen
24312: lä toimenpiteillä kevennettäisiin ohjaustoimen- vähimmäispituudesta päättäisi maatilahallitus.
24313: piteiden hallinnollista toimeenpanoa erityisesti Vuokrasopimuksen pituudesta pellon kesan-
24314: silloin, kun toimenpiteen tarkoituksena olisi noimissopimusten yhteydessä säädettäisiin
24315: lisätä tuotantoa. erikseen lain 10 §:ssä.
24316: Tasapainottamispalkkioiden maksamisen li- Valtioneuvostolle ehdotetaan valtuuksia
24317: säksi voitaisiin toteuttaa tasapainottamistoi- päättää tasapainottamispalkkioiden maksami-
24318: menpiteitä siten, että osa maataloustulolain sesta myös muille kuin viljelijöille, jos se on
24319: 17 §:n mukaisista tasapainottamisvaroista oh- tarkoituksenmukaista tasapainottamistavoit-
24320: jattaisiin käytettäviksi metsänparannuslaissa teen saavuttamiseksi. Vastaavista valtuuksista
24321: säädetyssä järjestyksessä viljeliyksi katsotun on säädetty voimassaolevan tuotannonohjaa-
24322: pellon metsityskustannuksiin. Varoja voitaisiin mislain 1 §:n 2 momentissa (16/84).
24323: käyttää uusien hankkeiden ohella myös lain Tasapainottamispalkkiota ei saisi maksaa
24324: voimaantullessa keskeneräisenä olevien hank- tuotannon jo lopettaneille tai vain vähäistä
24325: keiden rahoittamiseen. Hallitus on esitykses- tuotantoa harjoittaville viljelijöille. Valtioneu-
24326: sään valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle vostolle ehdotetaan nykyistä tuotannonohjaa-
24327: 1990 ilmoittanut, että pellon metsitys on tar- mislakia vastaavia valtuuksia asettaa tarvittaes-
24328: koitus rahoittaa suunnittelu- ja työnjohtokus- sa vähimmäismäärä viljelijän maataloustuotan-
24329: tannuksia lukuun ottamatta tasapainottamisva- nosta saamille tuloille. Vähimmäistulot on tar-
24330: roin. Viljeliyksi katsotun pellon metsittämises- koitus määritellä suhteessa viljelijän hallitse-
24331: tä on tarkoitus suorittaa myös ehdotettavan maan peltoalaan siten, että valtion tasapainot-
24332: lain nojalla tasapainottamispalkkioita. Palkki- tamistoimenpiteestä saama säästö olisi vähin-
24333: oista säädettäisiin lain 14 § :ssä. tään saman suuruinen kuin vastaavalta pelto-
24334: 1989 vp. - HE n:o 147 7
24335:
24336: alalta saadun viljamäärän laskennallisesti arvi- non tasapainottumisvaikutus on mahdollisim-
24337: oitu vientikustannus. man suuri.
24338: 5 §. Maatila. Pykälässä määriteltyä maatilan 7 §. Markkinointineuvoston lausunto. Lain
24339: käsitettä tarvitaan sovellettaessa edellä 4 §:n mukaisia tasapainottamistoimenpiteitä valmis-
24340: kohdalla selostettua viljelijän käsitettä sekä teltaessa asiasta olisi nykyiseen tapaan pyydet-
24341: lain 15 §:ssä säädettävää samaan maatilaan tävä maatalouden markkinointineuvoston lau-
24342: kohdistuvien useampien tasapainottamistoi- sunto.
24343: menpiteiden yhteensovittamista. Maatilan käsi- 8 §. Varojen ohjaus. Kuhunkin tasapainotta-
24344: te on valittu silmälläpitäen maatilan hoidon mistoimenpiteeseen käytettävien varojen määrä
24345: kannalta yhtenäistä taloudellista yksikköä. on tarkoitus nykyisen käytännön mukaisesti
24346: päättää ennen toimenpiteiden täytäntöönpa-
24347: noa. Jotta määrärahoja ei ylitettäisi, maata-
24348: 2 luku. Toimenpiteiden ohjaus louspiireille ja tarvittaessa maatalouslautakun-
24349: nille voitaisiin määrätä sopimuskiintiöt. Pykä-
24350: 6 §. Toimenpiteistä päättäminen. Ehdotetun lässä ehdotettava kiintiöintimenettely vastaa
24351: pykälän nojalla valtioneuvostolla olisi valtuu- noudatettua käytäntöä.
24352: det käytettävissä olevien varojen ja tuotantoti- Ehdotuksen mukaan varat, jotka lain 2 §:n
24353: lanteen mukaan päättää kaikista tasapainotta- 2 momentin nojalla käytettäisiin pellon metsi-
24354: mistoimenpiteiden yksityiskohtaiseen sisältöön tyskustannusten rahoittamiseen, jaettaisiin
24355: liittyvistä seikoista, ellei laissa joltakin osin metsälautakuntien käyttöön metsänparannus-
24356: olisi pakottavaan muotoon kirjoitettua sään- töiden työohjelman yhteydessä.
24357: nöstä asiasta. Valtioneuvosto päättäisi, mitä
24358: toimenpiteitä toteutetaan ja miten käytettävis-
24359: sä olevat varat jaetaan eri toimenpiteiden kes- 3 luku. Tasapainottamistoimenpiteiden sisältö
24360: ken. Valtioneuvosto myös määräisi sopimusten
24361: pituuden, tasapainottamispalkkiot sekä sopi- 9§. Maataloustuotannon vähentäminen. Py-
24362: musten teon ja palkkion maksamisen edelly- kälässä tarkoitettuja maataloustuotannon vä-
24363: tykset. Vaikka lain 3 luvussa onkin kuvailtu hentämiseen tähtääviä sopimuksia ovat tuotan-
24364: keskeisimpien tasapainottamistoimenpiteiden nonohjaamislain voimassaollessa olleet maata-
24365: sisältöä, valtioneuvosto voisi esimerkiksi laissa loustuotannon ja kotieläintuotannon vähentä-
24366: säädettyjen palkkion saamista tai sopimuksen missopimukset sekä maidon ja kananmunien
24367: tekemistä koskevien edellytysten lisäksi asettaa tuotannon kokonaan lopettamista koskevat so-
24368: muitakin ehtoja, joista laissa ei ole mainittu. pimukset. Ehdotettava lainkohta on laadittu
24369: Tasapainottamistoimenpiteet eivät saisi alu- sopimusten yleiskuvauksen muotoon, jotta val-
24370: eellisesti, paikallisesti, tuotantosuunnittain tai tioneuvosto voisi 6 §:ssä säädettävien valtuuk-
24371: viljelijäryhmittäin tarkasteltuina haitata maa- sien nojalla edelleen kehittää näitä sopimus-
24372: talouden rakenteen kehittämistä. Tästä syystä tyyppejä.
24373: valtioneuvostolle tulisi edelleen antaa jo nykyi- Pykälässä on edellytetty vähentämissopi-
24374: senkin lain mukaiset valtuudet päättää, missä mukset toimeenpantaviksi siten, että sopimuk-
24375: laajuudessa eri osissa maata tasapainottamis- sen tehnyt viljelijä ei saa lisätä tasapainottami-
24376: toimenpiteitä toteutetaan, mille tuottajaryhmil- sen kannalta merkittävää maataloustuotantoa.
24377: le toimenpiteet kohdistetaan sekä miten tasa- Säännöksen nojalla on tarkoitus määrätä, mis-
24378: painottamispalkkiot tarvittaessa porrastetaan. sä laajuudessa viljelijä saa tuottaa maatalous-
24379: Viljelijäryhmittäin tarkasteltuina toimenpiteet tuotteita kotitarvettaan varten ja mitä muuta
24380: on tarkoitus kohdistaa pääasiassa alle 55-vuoti- kuin sopimuksen tarkoittamaa tuotantoa vilje-
24381: aille viljelijöille. lijä voi harjoittaa. Muun kuin sopimuksen
24382: Jos tasapainottamistoimenpiteisiin käytettä- mukaisen maataloustuotannon harjoittaminen
24383: vät varat eivät riittäisi kaikkiin haettuihin sopi- on tarkoitus sallia sopimuksen tarkoituksen
24384: muksiin tai muuten palkkioiden maksamiseen, kannalta samojen periaatteiden mukaisesti
24385: valtioneuvostolla olisi nykyistä laajemmat val- kuin tuotannonohjaamislaissa on nykyisinkin
24386: tuudet määrätä palkkion saajien etusijajärjes- menetelty.
24387: tyksestä. Etusijajärjestystä määrättäessä on Sopimusehdoissa tultaisiin myös maaraa-
24388: tarkoitus asettaa pääpaino sellaisiin palkkion mään, miten luopumisen kohteena olevia pel-
24389: saajiin, joiden kohdalla saavutettava tuotan- toja olisi hoidettava ja miten niitä saataisiin
24390: 8 1989 vp. - HE n:o 147
24391:
24392: käyttää esimerkiksi nykyiseen tapaan heinän edistää maataloustuotannon ohjaamisen ja ta-
24393: viljelyyn tai riistapeltoina. Sopimusehdot kos- sapainottamisen kannalta erityisen perusteltua
24394: kisivat myös maatilan tuotantorakennusten tuotantoa varsinkin tuotannon aloittamisvai-
24395: käyttöä ja vähennettävien kotieläinten myymis- heessa. Sopimusjärjestelmän avulla edistettävi-
24396: tä teuraiksi tai maasta vietäviksi. Vastaavista nä tuotannonaloina voisivat tulla kysymykseen
24397: sopimusehdoista on tällä hetkellä säädetty tuo- esimerkiksi lampaankasvatus, itseuudistuva
24398: tannonohjaamislain 3 ja 3 a sekä 4-7 §:ssä ja naudanlihantuotanto sekä aromi-, mauste- ja
24399: lain nojalla annetun asetuksen 5 ja 7 §:ssä. erikoiskasvien viljely.
24400: Yksityiskohtaisimmat, lähinnä hallinnollisiin 12 §. Luonnonmukainen tuotanto. Pykälän
24401: toimenpiteisiin liittyvät sopimusehdot on tar- mukaan voitaisiin tehdä sopimuksia luonnon-
24402: koitus pykälän nojalla antaa maatilahallituk- mukaisesta maataloustuotannosta. Luonnon-
24403: sen määrättäviksi. mukaisessa viljelyssä oleva peltoala on tällä
24404: JO§ . Pellon kesannoiminen. Pellon kesan- hetkellä noin 850 hehtaaria. Tästä alasta noin
24405: nointia on tarkoitus pellon metsitysten ohella puolet kuuluu maatiloihin, jotka ovat koko
24406: käyttää keskeisimpänä tasapainottamistoimen- tuotannossaan siirtyneet luonnonmukaiseen
24407: piteenä. Kesannoimissopimus olisi uuden lain tuotantotapaan.
24408: mukaan yksi vähentämissopimusten muoto. Tarkoituksena on, että sopimus koskisi pää-
24409: Kesannoitavan peltoalan tulisi täyttää pinta- sääntöisesti koko maatilan tuotantoa ja että
24410: alaltaan ja maatilan koko peltoalaan suhteutet- tuotanto muutettaisiin luonnonmukaiseksi so-
24411: tuna valtioneuvoston määräämät vähimmäis- pimuskauden kuluessa. Sopimuksen tekemisen
24412: vaatimukset. Kesannoitavan peltoalan on pitä- edellytyksenä olisi tilaa varten laadittu viljely-
24413: nyt pykälän mukaan olla viljeltynä sopimusta suunnitelma. Tukea maksettaisiin luonnonmu-
24414: edeltävänä vuotena. Vastaavista vaatimuksista kaisesti viljeliyltä alalta kolmen vuoden ajan.
24415: on säädetty tuotannonohjaamislain 9 §:ssä. Viljelijän tulee sopimuksessa sitoutua jatka-
24416: Valtioneuvosto voisi myös määrätä, miten pit- maan luonnonmukaista viljelyä kolme vuotta
24417: kään samaa peltoalaa saataisiin sopimuksen tuen maksamisen päätyttyä. Viljelijän olisi lain
24418: perusteella yhtäjaksoisesti kesannoida. mukaan noudatettava maatilahallituksen vah-
24419: Kesannoimissopimuksia tehtäessä on tarkoi- vistamia luonnonmukaisen tuotannon ehtoja.
24420: tus vähentää avokesantoja tekemällä viher- Ehdot on tarkoitus valmistella yhteistyössä
24421: kesantosopimuksista ehdoiltaan edullisempia. luonnonmukaista tuotantoa edustavien järjes-
24422: Viherkesannon määrittely olisi pykälän mu- töjen kanssa. Sopimusten noudattamisen val-
24423: kaan valtioneuvoston tai sen valtuutuksesta vonnasta säädettäisiin lain 27 §:ssä.
24424: maatilahallituksen harkinnassa. Tarkoituksena Tarkoituksena on, että tasapainottamispalk-
24425: on selvittää viherkesannon toteuttamismahdol- kio olisi luonnonmukaista viljelyä koskevista
24426: lisuudet erityisesti niillä alueilla, joilla avoke- sopimuksista koko maassa samansuuruinen ja
24427: santoa ei vesien- ja ympäristönsuojelun kan- vastaisi viherkesannosta Etelä-Suomessa mak-
24428: nalta pidetä suotavana. settavaa kesannoimispalkkiota.
24429: Valtioneuvosto voisi pykälän mukaan erityi- Hallitus on eduskunnan käsiteltävänä ole-
24430: sistä syistä sallia kesannoimissopimuksen tar- vassa, maidon kaksihintajärjestelmää koske-
24431: koittaman pellon käytön sadonkorjuuseen, lai- van lainsäädännön jatkamista vuonna 1990
24432: duntamiseen tai muihin näihin verrattaviin tar- koskevassa esityksessään ehdottanut maidon
24433: koituksiin. Tällöin kysymykseen voi tulla ke- väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain
24434: santopellon käyttö muun muassa riistapelloksi (570/84) 12 §:n 3 momentissa säädettäväksi
24435: ja lampaiden laiduntamiseen. Kesantopellon uusien tuotantokiintiöiden vahvistamisesta
24436: käytöstä saatava taloudellinen hyöty voitaisiin luonnonmukaista tuotantoa koskevan sopi-
24437: pykälän mukaan ottaa huomioon tasapainotta- muksen tehneille viljelijöille. Ehdotuksen mu-
24438: mispalkkion suuruutta määrättäessä. kaan sopimuksen tehneelle viljelijälle, joka
24439: 11 §. Maataloustuotannon kohdentaminen. ryhtyy toimittamaan maitoa meijeriin, voitai-
24440: Pykälän nojalla tehtävät sopimukset vastaisi- siin hakemuksesta vahvistaa 40 000 litran suu-
24441: vat tuotannonohjaamislain mukaisia tuotanto- ruinen maidon tuotantokiintiö.
24442: sopimuksia. Tuotantosopimuksia on viime 13 §. Muut tasapainottamistoimenpiteet. Py-
24443: vuosina käytetty esimerkiksi herneen ja viher- kälän nojalla voitaisiin maksaa tasapainotta-
24444: jauhon raaka-aineen tuotannon lisäämiseen. mispalkkiota muustakin kuin lain 9-12 §:ssä
24445: Sopimusten tarkoituksena olisi edelleenkin kuvatuista tasapainottamistoimenpiteistä. Py-
24446: 1989 vp. - HE n:o 147 9
24447:
24448: kälän tarkoittamia toimenpiteitä olisivat lähin- Ehdotuksen mukainen asumisvaatimuksen
24449: nä kertaluonteiset, palkkiotyyppiset toimenpi- sisältö vastaa tuotannonohjaamislain 21 §:n
24450: teet, joiden avulla pyrittäisiin tasapainotta- (1335/87) ja lain nojalla annetun asetuksen
24451: maan tuotannon lyhytaikaisia heilahduksia. 11 a §:n (17 /88) säännöksiä. Asumisvaatimuk-
24452: Muina toimenpiteinä on tarkoitus maksaa met- sen tarkoituksena on estää maataloustuotan-
24453: sityspalkkiota, josta säädetään 14 §:ssä. non tasapainottamistaimien haittavaikutukset
24454: 14 §. Pellon metsittäminen. Lain nojalla on maaseudun pysyvän asutuksen ja maaseutuky-
24455: tarkoitus suorittaa tasapainottamispalkkiota lien toimivuuden kannalta. Maatalouspiirillä
24456: viljellyksi katsotun pellon metsittämisestä. olisi nykyiseen tapaan oikeus kohtuussyistä
24457: Palkkion suorittamisen perusteet ja palkkion myöntää poikkeus asumisvaatimuksesta. Poik-
24458: suorittamismenettely on tarkoitus säilyttää keukset on tarkoitettu mahdollisiksi lähinnä
24459: pääasiassa entisellään. Palkkion saamisen edel- nykyistä maataloustuotannon vähentämissopi-
24460: lytyksenä olisi, että metsittäminen ei olennai- musta vastaavan, pitkäaikaisen vähentämisso-
24461: sesti haittaa paikkakunnan maatilojen kehittä- pimuksen tehneille viljelijöille.
24462: mistä ja että hanke toteutetaan metsänparan-
24463: nuslain nojalla rahoitettavana hankkeena.
24464: 4 luku. Sopimuksia koskevia säännöksiä
24465: 15 §. Toimenpiteiden yhteensovittaminen.
24466: Voimassaolevan tuotannonohjaamislain mu- 17 §. Sopimusten tekeminen. Ehdotettavan
24467: kaisia sopimuksia on voitu samanaikaisesti teh- lain mukaiset sopimukset tekisi valtion puoles-
24468: dä yleensä vain yksi maatilaa kohden. Tämä ta maatilahallitus, maatalouspiiri tai kunnan
24469: periaate olisi myös pääsääntönä uutta lakia maatalouslautakunta sen mukaan kuin valtio-
24470: sovellettaessa. Pykälässä ehdotetaan kuitenkin neuvosto asiasta niääräisi. Tarkoituksena on,
24471: valtioneuvostolle nykyistä suurempia valtuuk- että maatalouslautakunta useimmiten toimisi
24472: sia poiketa tästä yhden toimenpiteen periaat- sopimuksen tekijänä. Maatalouspiiri tai maati-
24473: teesta. Useiden sopimusten voimassaolo on lahallitus voisivat kuitenkin tehdä sopimukset
24474: tarkoitus sallia tapauksissa, joissa sopimusten tapauksissa, joissa sopimuksia tehdään harvo-
24475: tarkoitus ei ole keskenään ristiriidassa. Tarkoi- jen sopimuspuolten kanssa alueellisesti tai
24476: tuksena on kuitenkin noudattaa yhden sopi- muuten keskittyneestä tuotannosta tai joissa
24477: muksen periaatetta aina silloin, jos samanai- tähän menettelyyn on muita, esimerkiksi hal-
24478: kaiset sopimukset vaikeuttaisivat sopimusten linnollisia perusteita.
24479: noudattamisen valvontaa tai lisäisivät väärin- Sopimus tehtäisiin viljelijän hakemuksesta.
24480: käytösten mahdollisuuksia. Samanaikaisten so- Jotta sopimukset voitaisiin hallinnollisen me-
24481: pimusten kohteena ei myöskään saisi pykälän nettelyn kannalta tehdä joustavasti, ehdote-
24482: mukaan olla sama peltoalue tai muuten sama taan, että valtioneuvosto voisi tarvittaessa siir-
24483: tuotanto. Poikkeuksena tästä olisi pykälässä tää hakuajasta päättämisen ja menettelymää-
24484: erikseen säädettävä mahdollisuus suorittaa ny- räyksen maatilahallituksen tehtäväksi.
24485: kyiseen tapaan tasapainottamispalkkiota pel- 18 §. Sopimuksesta luopuminen. Viljelijällä
24486: lon metsittämisestä silloinkin, kun peltoa kos- olisi sopimuksen kestäessä oikeus luopua sopi-
24487: kee maataloustuotannon vähentämissopimus muksesta haluamanaan ajankohtana, jos sopi-
24488: tai vastaava ehdotettavan lain 9 §:n mukainen mus olisi vähintään kaksivuotinen. Ehdotetta-
24489: vähentämissopimus. va saannös vastaa tuotannonohjaamislain
24490: 16 §. Asuminen. Pykälässä ehdotetaan luon- 26 §:n 1 momentissa (16/84) säädettyä luopu-
24491: nonmukaista viljelyä ja muuta maatalous- misoikeutta. Luopumisen vaikutuksesta tasa-
24492: tuotannon vähentämistä kuin pellon kesannoi- painottamispalkkioon säädettäisiin erikseen
24493: mista koskevien sopimusten ehdoksi, että vilje- lain 25 §:ssä.
24494: lijän tulee asua sopimuksen tarkoittamalla 19 §. Sopimuksen purkaminen. Ehdotuksen
24495: maatilalla tai sen läheisyydessä. Valtioneuvosto mukaan sopimus olisi valtion puolelta yleensä
24496: voisi erityisestä syystä päättää, että asumisvaa- purettava, jos maatilan omistaja tai haltija
24497: timusta ei jonkin mainitun sopimustyypin koh- vaihtuu tai jos maatilan peltoala sopimuksen
24498: dalla sovelleta. Voimassa olevan tuotannonoh- teon jälkeen vähenee. Sopimuksen siirtämisestä
24499: jaamislain mukaan asumisvaatimus koskee maatilan uudelle omistajalle tai haltijalle sää-
24500: useampia sopimustyyppejä kuin edellä on eh- dettäisiin lain 20 §:ssä. Pellon vähentyminen ei
24501: dotettu. ehdotuksen mukaan johtaisi sopimuksen pur-
24502:
24503: 2 391214H
24504: 10 1989 vp. - HE n:o 147
24505:
24506: kamiseen, jos pellon luovutus olisi merkityksel- kemuksesta. Valtioneuvosto tai sen määräyk-
24507: tään vähäistä tai jos sitä luovutettaisiin muihin sestä maatilahallitus päättäisi hakuajasta ja
24508: kuin maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin. hakumenettelystä. Maatilahallitus antaisi pykä-
24509: Maatilalle olisi kuitenkin aina jäätävä valtio- län nojalla määräykset sekä sopimusten perus-
24510: neuvoston eri sopimuksia varten määräämä teella että hakemusmenettelyn jälkeen suoritet-
24511: vähimmäismäärä peltoa. tavien palkkioiden maksumenettelystä.
24512: Edellä selostettuja purkamisperusteita ei so- Metsityspalkkion maksamisessa on tarkoitus
24513: vellettaisi sopimuksiin, jotka koskevat koti- noudattaa edelleenkin menettelyä, josta on ny-
24514: eläintuotannon tai sen yhden tuotannonhaaran kyisin säädetty maataloustuotannon ohjaami-
24515: lopettamista kokonaan. Tällainen sopimus olisi sesta ja tasapainottamisesta annetun asetuksen
24516: yleensä purettava viljelijän kuoleman johdosta. 9 a §:ssä (14/87).
24517: Sopimus voitaisiin valtion puolelta purkaa 25 §. Sopimussuhteen muutoksen vaikutus.
24518: myös silloin, jos sopimuksen ehtoja ei nouda- Pykälässä säädettäisiin sopimuksesta luopumi-
24519: teta tai jos viljelijä on sopimusta tehtäessä sen ja sopimuksen purkamisen vaikutuksesta
24520: antanut olennaisessa määrin vääriä tietoja. So- sopimuksen perusteella suoritettavaan tasapai-
24521: pimuksen purkamisen ja peltoalan vähentymi- nottamispalkkioon.
24522: sen vaikutuksesta tasapainottamispalkkioon 26 § . Takaisinperintä. Sopimuksen perus-
24523: säädettäisiin lain 25 §:ssä. teella maksettu tasapainottamispalkkio voitai-
24524: 20 §. Sopimuksen siirtäminen. Sopimus voi- siin periä korkoineen takaisin viljelijän vilpilli-
24525: taisiin hakemuksen perusteella siirtää maatilan sen menettelyn tai sopimusrikkomuksen perus-
24526: uudelle omistajalle tai haltijalle, jos omistus- teella sekä silloin, kun sopimus on rikkomuk-
24527: tai hallintasuhteiden muutos on johtunut kuo- sen vuoksi purettu että silloin, kun rikkomus ei
24528: lemantapauksesta tai sukulaisten välisestä luo- ole johtanut purkamiseen. Takaisinperinnän
24529: vutustoimesta. Kotieläintuotannon kokonaan peruste olisi sama kuin tuotannonohjaamislain
24530: lopettamista koskevat sopimukset eivät kuiten- 27 §:ssä on säädetty. Takaisin perittävälle
24531: kaan olisi siirtokelpoisia. Siirtämismahdolli- määrälle suoritettavan koron ja periruisjärjes-
24532: suus vastaisi tuotannonohjaamislain 26 §:n tyksen suhteen noudatettaisiin maataloustuen
24533: 2 momentin (1084/85) ja lain nojalla annetun jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta annet-
24534: asetuksen 11 § :n säännöksiä. tua lakia (88171). Palkkiotyyppisestä tasapai-
24535: 21 §. Tuotannon uudelleen aloittaminen. Py- nottamistoimenpiteestä maksetun palkkion ta-
24536: kälässä säädettäisiin yleissäännöstä, jonka mu- kaisinperinnässä noudatettaisiin kokonaisuu-
24537: kaan viljelijän katsotaan lopettaneen sopimuk- dessaan mainitun jako- ja valvontalain sään-
24538: sen tarkoittaman maataloustuotannon. Viljeli- nöksiä. Palkkio voidaan mainitun lain mukaan
24539: jällä olisi yleensä sopimuksen päätyttyä kaksi periä takaisin sekä palkkion saajan moitittavan
24540: vuotta aikaa aloittaa tuotanto uudelleen. Poik- menettelyn perusteella että myös silloin, kun
24541: keuksena tästä olisivat kymmenvuotiset maata- palkkiota muuten on perusteettomasti suoritet-
24542: loustuotannon vähentämissopimukset ja kotie- tu liikaa.
24543: läintuotannon kokonaan lopettamista koskevat
24544: sopimukset. Pykälä vastaa tuotannonohjaa-
24545: ruislain 6 §:n 4 momentin (1335/87) ja 24 §:n 6 luku. Erinäiset säännökset
24546: (1335/87) säännöksiä.
24547: 22 §. Ilmoitusvelvollisuus. Viljelijän olisi il- 27 § . Valvonta. Lain säännösten ja sopimus-
24548: moitettava viranomaisille maatilan omistus- ja ehtojen noudattamisen valvonnassa olisi pykä-
24549: hallintasuhteiden muuttumisesta ja tilalta pois län mukaan noudatettava maatilahallituksen
24550: muuttamisestaan. Ilmoitusmenettelystä mää- asiasta antamia määräyksiä. Luonnonmukaista
24551: räisi pykälän mukaan maatilahallitus. maataloustuotantoa koskevien sopimusten val-
24552: vonta ehdotetaan järjestettäväksi siten, että
24553: viranomaisten suorittaman valvonnan lisäksi
24554: 5 luku. Tasapainottamispalkkion maksaminen valvontatehtävissä käytettäisiin apuna maata-
24555: louden ja luonnonmukaisen tuotannon neu-
24556: 23 §. Maksamismenettely, ja 24 §. Maksami- vontaa harjoittavia järjestöjä. Sopimusten te-
24557: sen keskeyttäminen. Muutoin kuin valtion kemisen yhdeksi edellytykseksi on tarkoitus
24558: kanssa tehd:,n sopimuksen perusteella makset- määrätä, että sopimuksen tekevä viljelijä liittyy
24559: tava tasapainottamispalkkio suoritettaisiin ha- Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistysten
24560: 1989 vp. - HE n:o 147 II
24561:
24562: liiton järjestämään viljelytarkkailuun. Neuvon- 1.2. Laki kotieläintuotannon ohjaamisesta
24563: tajärjestöille voitaisiin suorittaa valvontatehtä- eräissä tapauksissa annetun lain 13 §:n
24564: vistä korvausta tulo- ja menoarvion rajoissa. muuttamisesta
24565: Metsälautakuntien olisi ehdotuksen mukaan
24566: valvottava tasapainottamispalkkioon oikeutta-
24567: vien pellon metsitysten toimeenpanoa. Tarkoi- 13 § . Pykälän 3 ja 4 momentteihin ehdote-
24568: tuksena on, että metsityspalkkioihin liittyvässä taan tehtäväksi maataloustuotannon tasapai-
24569: valvonnassa metsälautakuntien olisi nykyiseen nottamisesta annettavan lain edellyttämät
24570: tapaan todettava, onko taimikon hoito asian- muutokset. Pykälässä on tällä hetkellä säädetty
24571: mukaisesti suoritettu. viljelijän oikeudesta harjoittaa kotieläintuotan-
24572: 28 §. Muutoksenhaku. Maatalouslautakun- non ohjaamislaissa tarkoitettua kanatalousyri-
24573: nan ja maatalouspiirin päätöksiin saataisiin tystä silloin, kun hän on voimassaolevan tuo-
24574: ehdotuksen mukaan hakea muutosta maata- tannonohjaamislain mukaisessa sopimuksessa
24575: loustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamises- sitoutunut lopettamaan kananmunien tuotan-
24576: ta annetun lain mukaisesti. Lautakunnan pää- non kokonaan. Pykälä ehdotetaan muutetta-
24577: töksestä valitettaisiin maatalouspiiriin ja piirin vaksi siten, että sen säännökset koskisivat
24578: päätöksestä edelleen maatilahallitukseen. Maa- myös ehdotettavan tasapainottamislain nojalla
24579: tilahallituksen päätökseen ei enää saada maini- tehtäviä sopimuksia kotieläintuotannon koko-
24580: tun jako- ja valvontalain nojalla hakea muu- naan lopettamisesta.
24581: tosta valittamalla. Koska ehdotettavan lain
24582: mukaan myös maatilahallitus voisi toimia val-
24583: tion puolesta sopimuksen tekevänä viranomai-
24584: sena, maatilahallituksen ensimmäisenä asteena 2. Voimaantulo
24585: käsittelemässä asiassa saataisiin pykälän mu-
24586: kaan kuitenkin maatilahallituksen päätökseen
24587: Lait ehdotetaan saatettaviksi voimaan vuo-
24588: hakea valittamalla muutosta korkeimmalta
24589: hallinto-oikeudelta. den I990 alusta lukien, jotta tulevana vuonna
24590: maataloustuotannon ohjaamiseksi ja tasapai-
24591: 29 §. Asetuksen antaminen, ja 30 §. Voi-
24592: maantulo. Pykälissä säädettäisiin lain nojalla nottamiseksi suoritettavat toimenpiteet ehdit-
24593: tarvittaessa annettavasta asetuksesta ja lain täisiin panna täytäntöön vuoden aikana.
24594: voimaantulosta. Lakia laadittaessa on ollut
24595: tarkoituksena, että lain nojalla annettaisiin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
24596: tarkemmat säännökset lähinnä vain valtioneu- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiesitykset:
24597: voston ja maatilahallituksen päätöksillä.
24598: 12 1989 vp. - HE n:o 147
24599:
24600:
24601:
24602:
24603: 1.
24604: Laki
24605: maataloustuotannon tasapainottamisesta
24606:
24607:
24608:
24609:
24610: 1 luku menpiteiden tarpeellisuutta ja vaikutusta kos-
24611: Yleiset säännökset keviin selvityksiin.
24612:
24613: 1§ 4§
24614: Soveltamisa/a Palkkion saajat
24615: Tämän lain nojalla saadaan vuonna 1990 Tasapainottamispalkkiota saadaan maksaa
24616: toteuttaa maataloustuotannon ohjaamiseksi ja viljelijälle. Viljelijällä tarkoitetaan tässä laissa
24617: tasapainottamiseksi tarvittavia toimenpiteitä luonnollista henkilöä, avointa yhtiötä, kom-
24618: maataloustulolain (736/89) 17 §:ssä tarkoitet- mandiittiyhtiötä tai osakeyhtiötä, joka maati-
24619: tujen määrärahojen puitteissa. lan omistajana tai pitkäaikaisen vuokrasopi-
24620: Tämän lain mukaisiin toimenpiteisiin saa- muksen nojalla harjoittaa maataloutta. Maati-
24621: daan lisäksi käyttää maataloustulolain 1 §:n 2 lahallitus päättää vuokrasopimuksen vähim-
24622: momentissa tarkoitettuun muuhun tukeen val- mäispituudesta.
24623: tion tulo- ja menoarviossa osoitettuja määrära- Valtioneuvosto voi edellä 1 momentissa sää-
24624: hoja sen mukaan kuin maataloustuloneuvotte- detyn estämättä päättää tasapainottamispalk-
24625: luissa on sovittu. kion maksamisesta myös muulle palkkion saa-
24626: jalle kuin viljelijälle, jos se on tarkoituksenmu-
24627: 2§ kaista tasapainottamistavoitteen saavuttami-
24628: Tasapainottamistoimenpiteet seksi. Palkkion saajan oikeuksista ja velvolli-
24629: suuksista on tällöin soveltuvin osin voimassa,
24630: Valtion varoista voidaan maksaa tasapainot- mitä jäljempänä tässä laissa säädetään viljeli-
24631: tamispalkkiota maataloustuotteiden tuotannon jästä.
24632: vähentämisestä, lopettamisesta tai kohdentami- Tasapainottamispalkkiota ei saada maata-
24633: sesta tässä laissa säädetyllä tavalla. Tasapai- loustuotannon vähentämisen tai lopettamisen
24634: nottamispalkkiota voidaan maksaa joko val- perusteella maksaa, jos palkkioon oikeuttavan
24635: tion kanssa tehdyn sopimuksen tai palkkioon ajanjakson alkaessa viljelijä on jo luopunut
24636: muutoin oikeuttavan menettelyn perusteella. maatalouden harjoittamisesta luopumiselä-
24637: Tasapainottamistoimenpiteitä voidaan to- kelain (16174) mukaisesti, tai jos maatilalla
24638: teuttaa myös siten, että 1 §:n 1 momentissa harjoitettu maataloustuotanto on muuten ollut
24639: tarkoitettuja varoja käytetään tasapainottamis- niin vähäistä tai sen laatuista, että tuotannon
24640: palkkioiden maksamisen ohella viljeliyksi kat- vähentämisellä tai lopettamisella ei olisi olen-
24641: sottujen peltojen metsittämisestä aiheutuviin naista vaikutusta maataloustuotannon tasapai-
24642: metsänparannuslain (140/87) 9 §:n mukaisiin nottamisen kannalta.
24643: kustannuksiin metsänparannuslaissa säädetyssä Valtioneuvosto voi asettaa tasapainottamis-
24644: järjestyksessä. palkkion saamisen edellytykseksi, että viljelijän
24645: maataloudesta saarnat tulot ovat vähintään
24646: 3§ määrätyn suuruiset.
24647: Muut toimenpiteet
24648: 5§
24649: Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja va- Maatila
24650: roja saadaan käyttää maatilahallituksen tar-
24651: kemmin määräämällä tavalla tasapainottamis- Maatilalla tarkoitetaan tässä laissa yhden tai
24652: toimenpiteiden tiedottamiseen sekä näiden toi- useamman tilan, tilanosan tai alueen muodos-
24653: 1989 vp. - HE n:o 147 13
24654:
24655: tamaa maatilataloudellista kokonaisuutta, jota 8§
24656: hoidetaan samasta talouskeskuksesta käsin. Varojen ohjaus
24657: Valtioneuvosto tai sen valtuuttamana maati-
24658: 2 luku lahallitus jakaa tasapainottamispalkkioihin
24659: käytettävissä olevat varat maatalouspiirien kes-
24660: Toimenpiteiden ohjaus ken. Valtioneuvosto voi tarvittaessa määrätä
24661: 6§ ne perusteet, joiden mukaan maatilahallitus
24662: suorittaa varojen jaon.
24663: Toimenpiteistä päättäminen Maatilahallitus voi tarvittaessa määräämil-
24664: lään perusteilla valtuuttaa maatalouspiirit ja-
24665: Valtioneuvosto voi päättää tämän lain nojal- kamaan niiden toimialueita varten tasapainot-
24666: la tamispalkkioihin osoitetut varat kuntien kes-
24667: 1) toteutettavista toimenpiteistä ja niiden ken.
24668: kestoajoista sekä eri toimenpiteisiin käytettä- Maa- ja metsätalousministeriö jakaa 2 §:n
24669: vien varojen määrästä, 2 momentissa tarkoitetut pellonmetsityskustan-
24670: 2) sopimusten tekemisen edellytyksistä ja nuksiin osoitetut varat metsälautakuntien kes-
24671: sopimusehdoista, ken vahvistaessaan metsänparannustöiden työ-
24672: ohjelman.
24673: 3) tasapainottamispalkkioiden määristä, pe-
24674: rusteista ja maksamisen edellytyksistä sekä ai-
24675: kaisempina vuosina tehtyjen, useamman kuin 3 luku
24676: yhden vuoden voimassa olevien sopimusten
24677: nojalla maksettavien tasapainottamispalkkioi- Tasapainottamistoimenpiteiden sisältö
24678: den mahdollisesta korottamisesta, 9§
24679: 4) tasapainottamistoimenpiteiden toteuttami-
24680: sesta vain määrätyssä osassa maata, vain mää- Maataloustuotannon vähentäminen
24681: rättyihin tasapainottamispalkkion saajien ryh- Maataloustuotannon vähentämisestä voi-
24682: miin kohdistettuina taikka palkkion suuruuden daan tehdä viljelijän kanssa sopimus, jossa
24683: suhteen erilaisina maan eri osien tai palkkion- viljelijä määräajaksi tai pysyvästi sitoutuu ko-
24684: saajien eri ryhmien mukaan, ja konaan tai osittain luopumaan maatilallaan
24685: 5) tasapainottamistoimenpiteiden toteuttami- harjoitettavasta peltokasvien viljelystä tai lyp-
24686: sesta määrätyn etusijajärjestyksen mukaisesti, sykarja-, nautakarja-, sikatalous-tai siipikarja-
24687: jos tasapainottamispalkkioita ei voida käytet- talousyrityksestä. Tuotannon vähentäminen tai
24688: tävissä olevien varojen vähäisyyden vuoksi lopettaminen voi koskea kaikkea tilalla harjoi-
24689: maksaa kaikille palkkion saamiseen halukkaik- tettua tuotantoa, yhtä tai useampaa tuotan-
24690: si ilmoittautuneille. nonhaaraa taikka yhden tuotannonhaaran jo-
24691: Valtioneuvoston tulee edellä 1 momentissa takin tuotetta.
24692: tarkoitettuja päätöksiä tehdessään ottaa huo- Sopimuksen mukainen tuotannon vähentä-
24693: mioon toimenpiteisiin käytettävissä olevat va- minen tai lopettaminen on määrättävä toi-
24694: rat, maatalouden ylituotannon markkinoinnis- meenpantavaksi siten, että tuotannosta Iuopu-
24695: sa vallitseva tilanne ja muut maataloustuotan- va viljelijä ei saa sopimuksen voimassaoloaika-
24696: non ohjaamiseen ja tasapainottamiseen vaikut- na vastoin sopimuksen tarkoitusta aloittaa tai
24697: laajentaa muuta 1 momentissa tarkoitettua
24698: tavat seikat.
24699: maataloustuotantoa eikä muutakaan maata-
24700: loustuotannon tasapainottamisen kannalta
24701: 7§ merkityksellistä tuotantoa sopimuksen tarkoit-
24702: Markkinointineuvoston lausunto tamalla maatilalla ja että viljelijä ei saa laajen-
24703: taa luopumisen kohteena olevaa tuotantoa vas-
24704: Maa- ja metsätalousministeriön on ennen taavasti muilla maatiloilla. Viljelijällä on kui-
24705: 6 §:ssä tarkoitettujen valtioneuvoston päätös- tenkin oikeus tuotannosta luopumisen aikana
24706: ten tekemistä pyydettävä asiasta maatalous- harjoittaa maataloustuotantoa kotitarvettaan
24707: tulolain 21 §:ssä säädetyn maatalouden mark- varten. Valtioneuvoston tai sen valtuuttamana
24708: kinointineuvoston lausunto. maatilahallituksen tulee antaa tarkemmat mää-
24709: 14 1989 vp. - HE n:o 147
24710:
24711: räykset tässä momentissa tarkoitetuista sopi- tuksen antamaan tarvittavat määräykset kesan-
24712: musehdoista. non hoidosta.
24713:
24714: 10 § 11 §
24715: Pellon kesannoiminen Maataloustuotannon kohdentaminen
24716: Kun maataloustuotannon vähentämisestä Maataloustuotannon kohdentamisesta voi-
24717: 9 §:ssä säädetyllä tavalla tehtävä sopimus kos- daan tehdä viljelijän kanssa sopimus, jossa
24718: kee ainoastaan luopumista peltokasvien vilje- viljelijä sitoutuu määräajan harjoittamaan so-
24719: lystä hoitamalla peltoa kesantona, sopimuksen pimuksessa määriteltyä maataloustuotantoa.
24720: kohteena olevan peltoalan tulee täyttää pinta- Sopimuksen tulee koskea maataloustuotantoa,
24721: alaltaan ja suhteessa maatilan koko peltoalaan jonka edistäminen on maataloustuotannon oh-
24722: valtioneuvoston määräämät vähimmäisvaati- jaamisen ja tasapainottamisen kannalta erityi-
24723: mukset. sen perusteltua.
24724: Viljelijä voi tehdä kesannoimissopimuksen
24725: sellaisesta omistamastaan maatilan peltoalasta 12 §
24726: tai sen osasta, jota hän tai aikaisempi omistaja Luonnonmukainen tuotanto
24727: on viljellyt tai valtion kanssa tekemänsä sopi-
24728: muksen perusteella hoitanut kesantona sopi- Sopimus voidaan tehdä myös luonnonmu-
24729: muksen tekemistä edeltäneenä vuotena. Sen kaisen maataloustuotannon edistämiseksi siten,
24730: estämättä, mitä edellä tässä momentissa on että viljelijä sitoutuu sopimuskauden aikana
24731: säädetty ja mitä 4 §:n 2 momentin nojalla on valtioneuvoston tarkemmin määräämällä taval-
24732: vuokrasopimuksen pitkäaikaisuudesta määrät- la harjoittamaan luonnonmukaista tuotantoa.
24733: ty, viljelijä voi tehdä kesannoimissopimuksen Viljelijän tulee sitoutua noudattamaan maatila-
24734: myös peltoalasta, jota hän hallitsee koko sopi- hallituksen vahvistamia luonnonmukaisen
24735: muskauden kestävän, vähintään kahdeksi vuo- maataloustuotannon ehtoja.
24736: deksi tehdyn kirjallisen vuokrasopimuksen pe-
24737: rusteella ja jota on viljelty tai valtion kanssa 13 §
24738: tehdyn sopimuksen perusteella hoidettu kesan-
24739: tona sopimuksen tekemistä edeltäneenä vuote- Muut tasapainottamistoimenpiteet
24740: na. Tasapainottamispalkkiota voidaan maksaa
24741: Sen lisäksi, mitä edellä 1 ja 2 momentissa on edellä 9 ja 11 §:ssä säädetyn lisäksi myös
24742: säädetty sopimuksen tekemisen edellytyksistä, muusta maataloustuotteiden tuotannon vähen-
24743: kesannoimissopimus saadaan tehdä vain sellai- tämisestä tai kohdentamisesta, joka tarkoituk-
24744: sesta peltoalueesta, jota on ennen sopimuksen senmukaisella tavalla edistää maataloustuotan-
24745: tekemistä yhden tai useamman valtion kanssa non ohjaamista ja tasapainottamista.
24746: tehdyn sopimuksen perusteella yhdenjaksoises-
24747: ti hoidettu kesantona enintään valtioneuvoston 14 §
24748: määräämän ajan.
24749: Tasapainottamispalkkiota saadaan määrätä Pellon metsittäminen
24750: suoritettavaksi korotettuna sillä perusteella, et- Milloin 13 §:ssä tarkoitettu tasapainottamis-
24751: tä kesantoa hoidetaan viherkesantona. Valtio- toimenpide koskee viljeliyksi katsotun pellon
24752: neuvosto tai sen valtuuttamana maatilahallitus metsittämistä, tasapainottamispalkkion maksa-
24753: antaa määräykset siitä, millainen kesanto voi- misen edellytyksenä on, että kysymyksessä ole-
24754: daan hyväksyä viherkesannoksi. van peltoalueen metsittäminen ei olennaisesti
24755: Kesannoimissopimuksen alaista peltoa ei saa haittaa paikkakunnan maatilojen kehittämistä
24756: käyttää sadonkorjuuseen, laiduntamiseen tai ja että hanke toteutetaan metsänparannuslain
24757: muihin näihin verrattaviin tarkoituksiin, ellei (140/87) mukaisesti rahoitettavana hankkeena.
24758: valtioneuvosto erityisistä syistä toisin päätä. Metsittäminen on toimeenpantava metsänpa-
24759: Pellon käyttö mainittuihin tarkoituksiin voi- rannuslain mukaisessa järjestyksessä. Tasapai-
24760: daan ottaa huomioon tasapainottamispalkkion nottamispalkkion suorittamisesta on kuitenkin
24761: suuruutta määrättäessä. voimassa, mitä tässä laissa on säädetty ja sen
24762: Valtioneuvosto voi valtuuttaa maatilahalli- nojalla määrätty.
24763: 1989 vp. - HE n:o 147 15
24764:
24765: 15 § 2) joku sopimuksen yhteisesti tehneistä luon-
24766: Toimenpiteiden yhteensovittaminen nollisista henkilöistä tai heidän puolisoistaan,
24767: taikka
24768: Ellei valtioneuvosto toisin määrää, viljelijäl-
24769: le ei saada maksaa tämän lain mukaista tasa- 3) joku sopimuksen tehneen oikeushenkilön
24770: painottamispalkkiota, jos hänellä on sopimuk- osakkaana olevista luonnollisista henkilöistä
24771: sen voimassaoloaikana tai muutoin palkkioon tai heidän puolisoistaan.
24772: oikeuttavana ajanjaksona oikeus saada samaan Henkilön katsotaan 1 momentissa tarkoite-
24773: maatilaan kohdistuvaa muuta tämän lain mu- tulla tavalla vakituisesti asuvan maatilalla tai
24774: kaista tasapainottamispalkkiota taikka jos ti- sen läheisyydessä, jos hänen poissaolonsa
24775: lalla on voimassa maataloustuotannon ohjaa- asuinpaikasta johtuu sairaudesta, maatalous-
24776: misesta annetun lain (446/77) tai maatalous- ammatin opiskelusta, asevelvollisuuden tai va-
24777: tuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta pausrangaistuksen suorittamisesta taikka
24778: annetun lain (81/83) mukainen sopimus tai muusta näihin rinnastettavasta syystä. Jos
24779: sitoumus. Tasapainottamistoimenpiteen koh- poissaolo kestää yli kuusi kuukautta, asumis-
24780: teena olevan peltoalueen, kotieläinyrityksen tai vaatimuksen ei kuitenkaan katsota asevelvolli-
24781: määrätyn maataloustuotteen tuotannon perus- suusaikaa lukuun ottamatta täyttyvän, ellei
24782: teella saadaan kuitenkin maksaa kultakin ajan- joku yrityksen hoitoon osallistuva viljelijän tai
24783: jaksolta tai kustakin tuotantoerästä vain yhtä osakkaan perheenjäsen asu maatilalla.
24784: tasapainottamispalkkiota kerrallaan. Poiketen siitä, mitä 2 momentissa on säädet-
24785: Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä pel- ty, asumisvaatimuksen katsotaan täyttyvän sil-
24786: lon metsittämisestä saadaan maksaa 14 §:n loin, jos henkilön poissaolo tilalta johtuu tilan
24787: nojalla tasapainottamispalkkiota silloinkin, asuinrakennuksen vahingoittumisesta asuin-
24788: kun metsitettävä peltoalue on palkkioon oi- kelvottomaksi tulipalon, tulvan tai muun näi-
24789: keuttavana ajanjaksona tämän lain 9 §:ssä tar- hin rinnastettavan syyn perusteella. Asumis-
24790: koitetun vähentämissopimuksen tai maatalous- vaatimus katsotaan kuitenkin näissä tapauksis-
24791: tuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta sa täytetyksi vain sen ajan, jonka asuinraken-
24792: annetun lain (81/83) mukaisen maatalous- nuksen korjaaminen tai rakentaminen kohtuu-
24793: tuotannon vähentämissopimuksen alainen. della arvioituna kestää.
24794: Metsitettävää peltoaluetta pidetään tällöin
24795: 14 §:ssä tarkoitettuna viljeliyksi katsottuna Maatalouspiirillä on oikeus kohtuussyistä
24796: peltona. yksittäistapauksessa myöntää poikkeus asumis-
24797: Tasapainottamispalkkio voidaan määrätä vaatimuksesta.
24798: maksettavaksi alennettuna, jos palkkion saa-
24799: jalla on palkkioon oikeuttavana ajanjaksona
24800: oikeus saada muuta tämän lain mukaista tasa- 4 luku
24801: painottamispalkkiota tai edellä 1 momentissa
24802: tarkoitetun aikaisemman lainsäädännön mu- Sopimuksia koskevia säännöksiä
24803: kaista korvausta tai palkkiota. 17 §
24804: 16 § Sopimusten tekeminen
24805: Asuminen Tämän lain mukaiset sopimukset tekee val-
24806: Ellei valtioneuvosto erityisestä syystä toisin tion puolesta maatilahallitus, maatalouspiiri tai
24807: määrää, tasapainottamispalkkion maksamisen kunnan maatalouslautakunta sen mukaan kuin
24808: edellytyksenä on, että luonnonmukaista maata- valtioneuvosto asiasta määrää.
24809: loustuotantoa tai muuta maataloustuotannon Sopimus tehdään viljelijän hakemuksesta.
24810: vähentämistä kuin pellon kesannoimista koske- Valtioneuvosto tai sen valtuuttamana maatila-
24811: van sopimuksen tarkoittamalla maatilalla tai hallitus päättää hakuajasta, hakumenettelystä,
24812: sen läheisyydessä maatilan hoidon kannalta sopimuksen tekoajasta ja sopimusta tehtäessä
24813: tarkoituksenmukaisella etäisyydellä asuu vaki- noudatettavasta menettelystä sekä sopimuksen
24814: tuisesti voimaantuloaj ankohdasta. Maatilahallituksen
24815: 1) sopimuksen tehnyt luonnollinen henkilö päätös hakuajasta on julkaistava Virallisessa
24816: tai hänen puolisonsa, lehdessä.
24817: 16 1989 vp. - HE n:o 147
24818:
24819: 18 § 1) viljelijän puolisolle,
24820: Sopimuksesta luopuminen 2) henkilölle, joka perintökaaren (40/65) 2
24821: luvun mukaan voisi periä viljelijän tai hänen
24822: Viljelijällä on oikeus ennen sopimuskauden puolisonsa,
24823: päättymistä luopua vähintään kahden vuoden 3) viljelijän ottolapselle tai kasvattilapselle
24824: ajaksi tekemästään sopimuksesta ilmoittaman- taikka tällaisen henkilön puolisolle, tai
24825: sa kuukauden alusta lukien. Luopumista kos- 4) maatilan toiselle osakkaalle.
24826: keva ilmoitus on tehtävä viranomaiselle, joka Mitä edellä 1 momentissa on säädetty, ei
24827: on valtion puolesta tehnyt sopimuksen. Maati- kuitenkaan sovelleta 19 §:n 2 momentissa tar-
24828: lahallitus antaa tarkemmat määräykset sopi- koitettuihin sopimuksiin kotieläintuotannon
24829: muksesta luovuttaessa noudatettavasta menet- pysyvästä lopettamisesta.
24830: telystä. Maatilahallitus antaa määräykset sopimusta
24831: siirrettäessä noudatettavasta menettelystä.
24832: 19 §
24833: Sopimuksen purkaminen 21 §
24834: Tuotannon uudelleen aloittaminen
24835: Sopimus on valtion puolelta purettava, jos
24836: maatilan tai siihen kuuluvan pellon tai pellon Muuta lainsäädäntöä sovellettaessa katso-
24837: osan omistus- tai hallintaoikeus siirtyy toiselle taan, ellei erikseen ole toisin säädetty, että
24838: eikä kysymys ole merkitykseltään vähäisestä maataloustuotannon vähentämistä tai lopetta-
24839: taikka muihin kuin maa- ja metsätaloudellisiin mista koskevan sopimuksen tehnyt viljelijä ei
24840: tarkoituksiin tapahtuvasta pellon luovutukses- ole lopettanut sopimuksessa tarkoitettua maa-
24841: ta. Tilalle on kuitenkin aina jäätävä valtioneu- taloustuotantoa, jos hän aloittaa maatalous-
24842: voston määräämä vähimmäismäärä peltoa. tuotannon uudestaan kahden vuoden kuluessa
24843: Edellä 1 momentissa säädettyä purkamispe- sopimuksen päättymisestä. Jos tässä momen-
24844: rustetta ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun tissa tarkoitettu sopimus on tehty vähintään
24845: 9 §:ssä tarkoitettu sopimus maataloustuotan- kymmenen vuotta kestäväksi sopimuskaudeksi,
24846: non vähentämisestä koskee ainoastaan koti- viljelijän katsotaan kuitenkin lopettaneen sopi-
24847: eläintuotannon tai sen yhden tuotannonhaaran muksen tarkoittaman maataloustuotannon,
24848: lopettamista kokonaan. Ellei valtioneuvosto kun sopimus on ollut voimassa yli viisi vuotta.
24849: toisin määrää, tässä momentissa tarkoitettu Poiketen siitä, mitä edellä 1 momentissa on
24850: sopimus on valtion puolelta purettava, jos säädetty, katsotaan viljelijän, joka on pysyväs-
24851: sopimuksen tehnyt viljelijä on kuollut. Jos ti sitoutunut lopettamaan kokonaan maidon-
24852: sopimuksen ovat tehneet puolisot tai muutoin tuotannon tai kotieläintuotannon ohjaamisesta
24853: useampi kuin yksi henkilö, sopimus jää mui- eräissä tapauksissa annetun lain (1011/84) mu-
24854: den osalta voimaan. kaisen kotieläintuotannon, lopettaneen kysei-
24855: Sopimus voidaan valtion puolelta purkaa, sen tuotannon heti kun hän on antanut lopetta-
24856: jos sopimuksen tehnyt viljelijä on salannut mista koskevan sitoumuksen. Sitoumuksen vai-
24857: sopimuksen tekemiseen olennaisesti vaikuttavia kutuksista tuottajalle vahvistettuun maidon
24858: seikkoja tai antanut niistä olennaisessa kohdas- tuotantokiintiöön on voimassa, mitä maidon
24859: sa erheellisen tiedon tai jos hän tai maatilan väliaikaisista tuotantokiintiöisiä annetun lain
24860: myöhempi omistaja ei noudata sopimuksen (570/84) 21 §:n 2 momentissa ( 1 ) on sää-
24861: ehtoja. detty sekä viljelijän oikeudesta harjoittaa ko-
24862: Maatilahallitus antaa määräykset sopimusta tieläinyritystä, mitä kotieläintuotannon ohjaa-
24863: purettaessa noudatettavasta menettelystä. misesta eräissä tapauksissa annetun lain 13 §:n
24864: 3 ja 4 momentissa ( 1 ) on säädetty.
24865: 20 §
24866: Sopimuksen siirtäminen 22 §
24867: Ilmoitusvelvollisuus
24868: Sopimus voidaan hakemuksesta siirtää maa-
24869: tilan uudelle omistajalle tai haltijalle, jos maa- Sopimuksen tehneen viljelijän tai hänen oi-
24870: tilan omistus- tai hallintasuhteet muuttuvat keudenomistajiensa on ilmoitettava sopimuk-
24871: viljelijän tai hänen aviopuolisonsa kuoleman sen kohteena olevan maatilan omistus-,
24872: johdosta tai jos maatila luovutetaan vuokra- tai hallintasuhteissa tapahtuneista
24873: 1989 vp. - HE n:o 147 17
24874:
24875: muutoksista sekä 16 §:ssä tarkoitetun henkilön 25 §
24876: muuttamisesta pois maatilalta sopimuksen val- Sopimussuhteen muutoksen vaikutus
24877: tion puolelta tehneelle viranomaiselle. Maatila-
24878: hallitus antaa tarkemmat määräykset ilmoitus- Jos viljelijä luopuu sopimuksesta 18 §:ssä
24879: menettelystä. tarkoitetulla tavalla ensimmäisen sopimus-
24880: vuoden aikana, sopimuksen perusteella ei suo-
24881: riteta tasapainottamispalkkiota, ellei valtioneu-
24882: vosto ole sopimusehdoista toisin määrännyt.
24883: 5 luku Jos viljelijä luopuu sopimuksesta muussa
24884: Tasapainottamispalkkion maksaminen kuin 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa
24885: tai jos sopimus puretaan 19 §:n 1 momentin
24886: 23 § nojalla, viljelijällä tai hänen oikeudenomistajil-
24887: Maksamismenettely laan on oikeus saada tasapainottamispalkkiota
24888: sopimuksen voimassaoloa vastaavasti valtio-
24889: Sopimukseen perustuvan tasapainottamis- neuvoston tarkemmin määräämin perustein.
24890: palkkion maksaa se viranomainen, joka val- Sopimuksen perusteella maksettavaa palkki-
24891: tion puolesta on tehnyt sopimuksen. ota voidaan valtioneuvoston määräämällä ta-
24892: valla alentaa, jos maatilan peltoala on sopi-
24893: Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu tasapai- muksen tekemisen jälkeen vähentynyt ja jos
24894: nottamispalkkio maksetaan palkkion saajan sopimusta ei ole kuitenkaan 19 §:n nojalla
24895: hakemuksesta. Valtioneuvosto tai sen valtuut- purettu.
24896: tamana maatilahallitus antaa määräykset ha- Jos 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu sopimus
24897: kuajasta ja muusta hakumenettelystä. Maatila- puretaan sanotun lainkohdan nojalla viljelijän
24898: hallituksen päätös hakuajasta on julkaistava kuoleman johdosta ennen kuin sopimukseen
24899: Virallisessa lehdessä. perustuva tasapainottamispalkkio on koko-
24900: Tasapainottamispalkkio voidaan maksaa yh- naan maksettu, viljelijän oikeudenomistajilla
24901: dessä tai useammassa erässä. Maatilahallitus on sama oikeus palkkion saamiseen kuin vilje-
24902: antaa määräykset palkkioiden maksamismenet- lijällä olisi ollut.
24903: telystä.
24904: 26 §
24905: Pellon metsittämiseen perustuvan tasapai-
24906: Takaisinperintä
24907: nottamispalkkion maksamista koskevassa asi-
24908: assa on valtioneuvoston määräämällä tavalla Sopimukseen perustuvan tasapainottamis-
24909: hankittava metsälautakunnan lausunto palk- palkkion saaja voidaan edellä 19 §:n 3 momen-
24910: kion maksamisen edellytyksistä. Pellon metsit- tissa tarkoitetussa tapauksessa velvoittaa mak-
24911: tämisestä suoritetaan palkkio sille, joka palk- samaan ajalta, johon rikkomus on kohdistu-
24912: kion maksamisen ajankohtana omistaa kysy- nut, saamansa palkkio kokonaan tai osaksi
24913: myksessä olevan peltoalueen. Jos kysymykses- takaisin valtiolle korkoineen. Jos sopimusta ei
24914: sä on 15 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopi- rikkomuksesta huolimatta valtion puolelta pu-
24915: muksen alainen peltoalue, palkkio maksetaan reta, voidaan palkkion saaja kuitenkin velvoit-
24916: sopimuksen tehneelle viljelijälle tai sille, jolle taa maksamaan edellä tarkoitetulta ajalta saa-
24917: sopimus on siirretty. mansa palkkio kokonaan tai osittain takaisin
24918: korkoineen. Sopimukseen perustuvan tasapai-
24919: 24 § nottamispalkkion takaisin perimisestä ja ko-
24920: rosta on muutoin voimassa, mitä maatalous-
24921: Maksamisen keskeyttäminen tuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta
24922: annetun lain (88171) 3 §:ssä on säädetty.
24923: Sopimukseen perustuvan tasapainottamis- Muutoin kuin sopimuksen perusteella mak-
24924: palkkion maksaminen on keskeytettävä siksi setun tasapainottamispalkkion takaisinperin-
24925: ajaksi, kun viranomainen käsittelee sopimuk- nästä on voimassa mitä maataloustuen jako- ja
24926: sen purkautumista, purkamista, siirtämistä tai valvontatehtävien hoitamisesta annetun lain
24927: jatkamista taikka palkkion takaisinperintää (88/71) 3 §:ssä on säädetty. Pellon metsittämi-
24928: koskevaa asiaa. Maksamisen keskeytysajalta ei sen perusteella maksettu palkkio voidaan periä
24929: suoriteta korkoa. takaisin myös silloin, jos metsitetty pelto on
24930:
24931: 3 391214H
24932: 18 1989 vp. - HE n:o 147
24933:
24934: otettu viljelykseen ennen kuin valtioneuvoston 28 §
24935: määräämä vähimmäisaika palkkion perusteena Muutoksenhaku
24936: olleen metsityksen suorittamisesta on kulunut.
24937: Tämän lain nojalla tehtyyn maatalouspiirin
24938: ja maatalouslautakunnan päätökseen saadaan
24939: 6 luku hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin maa-
24940: Erinäiset säännökset taloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitami-
24941: sesta annetussa laissa on säädetty.
24942: 27 §
24943: Maatilahallituksen tämän lain nojalla teke-
24944: Valvonta mään päätökseen, sikäli kun se ei koske 1
24945: Maatilahallituksen, maatalouspiirien ja kun- momentissa tarkoitetun muutoksenhaun rat-
24946: tien maatalouslautakuntien tehtävänä on huo- kaisemista, saadaan hakea valittamalla muu-
24947: tosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta muu-
24948: lehtia tämän lain ja sen nojalla tehtyjen sopi-
24949: musten noudattamisen valvonnasta. toksenhausta hallintoasioissa annetun lain
24950: Luonnonmukaista tuotantoa koskevien sopi- ( 154/ 50) mukaisessa järjestyksessä.
24951: musten noudattamisen valvonnassa voidaan
24952: käyttää apuna maatalouden ja luonnonmukai- 29 §
24953: sen tuotannon neuvontaa harjoittavia järjestö- Asetuksen antaminen
24954: jä. Järjestöille voidaan suorittaa valtion tulo-
24955: ja menoarvion rajoissa korvausta valvontateh- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
24956: tävistä. Maatilahallitus määrää korvauksen töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
24957: suuruudesta ja muista perusteista.
24958: Metsälautakuntien tehtävänä on valvoa tä- 30 §
24959: män lain mukaiseen tasapainottamispalkkioon
24960: oikeuttavien pellon metsitysten toimeenpanoa. Voimaantulo
24961: Maatilahallituksen tulee antaa määräykset 1
24962: ja 2 momentissa tarkoitetussa valvonnassa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
24963: noudatettavasta menettelystä. kuuta 1990.
24964:
24965:
24966:
24967:
24968: 2.
24969: Laki
24970: kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 13 §:n muuttamisesta
24971:
24972: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauk-
24973: sissa 28 päivänä joulukuuta 1984 annetun lain (570/84) 13 § :n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne
24974: ovat 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1337/87), näin kuuluviksi:
24975:
24976: 13§
24977: antamisen jälkeen oikeutta harjoittaa tässä
24978: Kotieläinyrityksen harjoittamista varten laissa tarkoitettua kotieläinyritystä. Kyseisen
24979: myönnetty lupa on peruutettava aina silloin, sopimuksen tehneelle viljelijälle ei myöskään
24980: kun yrityksen harjoittaja on maataloustuotan- saa myöntää lupaa sopimuksen mukaisen ko-
24981: non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne- tieläinyrityksen harjoittamiseen ennen kuin so-
24982: tun lain 6 §:n 4 momentin (1335/87) tai maata- pimuksen tekemisestä on kulunut 7 vuotta.
24983: loustuotannon tasapainottamisesta annetun Lupaa sopimuksen mukaisen kotieläinyrityk-
24984: lain ( 1 ) 9 §:n nojalla sitoutunut luopu- sen harjoittamiseen kyseisellä maatilalla ei saa
24985: maan tämän lain mukaisesta kotieläinyritykses- sanottuna aikana myöntää myöskään sille, jol-
24986: tä kokonaan. Tällaisen sitoumuksen antaneella le maatilan omistus- tai hallintaoikeus on sopi-
24987: viljelijällä ei muutoinkaan ole sitoumuksen muksen tekemisen jälkeen siirtynyt.
24988: 1989 vp. - HE n:o 147 19
24989:
24990: Milloin nautakarja-, sika- tai siipikarjata- heti, kun hän on antanut maataloustuotannon
24991: lousyritys, jolla on lupa tai muutoin oikeus ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun
24992: harjoittaa tässä laissa tarkoitettua kotieläintuo- lain 6 §:n 4 momentissa (1335/87) tai maata-
24993: tantoa, on keskeyttänyt toimintansa maata- loustuotannon tasapainottamisesta annetun
24994: loustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottami- lain ( 1 ) 9 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen
24995: sesta annetun lain (81183) mukaisen tuotan- kotieläintuotannosta luopumisesta. Jos tässä
24996: nonmuutossopimuksen tai muun lain mukaisen momentissa tarkoitetun yrityksen toiminta on
24997: kotieläintuotannon rajoittamista tarkoittavan tarkoitus aloittaa uudelleen, sitä pidetään tätä
24998: sopimuksen johdosta eikä yritys ole aloittanut lakia sovellettaessa uutena yrityksenä.
24999: toimintaansa uudelleen kahden vuoden kulues-
25000: sa sopimuksen päättymisestä taikka, jos yrityk-
25001: sen toiminta on muusta syystä keskeytynyt ja
25002: keskeytyminen on jatkunut yhtäjaksoisesti vä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
25003: hintään viisi vuotta, katsotaan yrityksen lopet- kuuta 1990. Tässä laissa tarkoitetulle kotieläin-
25004: taneen toimintansa pysyvästi. Edellä 3 momen- yritykselle aikaisemman lainsäädännön nojalla
25005: tissa tarkoitetun sitoumuksen antaneen viljeli- myönnetyn luvan peruuttamiseen nähden on
25006: jän katsotaan kuitenkin lopettaneen sitoumuk- voimassa, mitä 13 §:n 3 momentissa on säädet-
25007: sen mukaisen kotieläinyrityksen harjoittamisen ty.
25008:
25009:
25010: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
25011:
25012:
25013: Tasavallan Presidentti
25014: MAUNO KOIVISTO
25015:
25016:
25017:
25018:
25019: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
25020: 20 1989 vp. - HE n:o 147
25021:
25022: Liite
25023:
25024:
25025:
25026:
25027: 2.
25028: Laki
25029: kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 13 §:n muuttamisesta
25030:
25031: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauk-
25032: sissa 28 päivänä joulukuuta 1984 annetun lain (570/84) 13 §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne
25033: ovat 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1337/87), näin kuuluviksi:
25034:
25035: Voimassa oleva laki Ehdotus
25036: 13§ 13§
25037:
25038: Kanatalousyrityksen harjoittamista varten Kotieläinyrityksen harjoittamista varten
25039: myönnetty lupa on peruutettava aina silloin, myönnetty lupa on peruutettava aina silloin,
25040: kun yrityksen harjoittaja on maataloustuotan- kun yrityksen harjoittaja on maataloustuotan-
25041: non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne- non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne-
25042: tun lain 6 §:n 4 momentin (1335/87) nojalla tun lain 6 §:n 4 momentin (1335/87) tai maata-
25043: sitoutunut luopumaan kananmunatuotannosta loustuotannon tasapainottamisesta annetun
25044: kokonaan. Tällaisen sitoumuksen antaneella lain ( 1 ) 9 § :n nojalla sitoutunut luopu-
25045: viljelijällä ei muutoinkaan ole sitoumuksen maan tämän lain mukaisesta kotieläinyritykses-
25046: antamisen jälkeen oikeutta harjoittaa tässä tä kokonaan. Tällaisen sitoumuksen antaneella
25047: laissa tarkoitettua kanatalousyritystä. Kyseisen viljelijällä ei muutoinkaan ole sitoumuksen
25048: sopimuksen tehneelle viljelijälle ei myöskään antamisen jälkeen oikeutta harjoittaa tässä
25049: saa myöntää lupaa kanatalousyrityksen har- laissa tarkoitettua kotieläinyritystä. Kyseisen
25050: joittamiseen ennen kuin sopimuksen tekemises- sopimuksen tehneelle viljelijälle ei myöskään
25051: tä on kulunut 7 vuotta. Lupaa kanatalousyri- saa myöntää lupaa sopimuksen mukaisen ko-
25052: tyksen harjoittamiseen kyseisellä maatilalla ei tieläinyrityksen harjoittamiseen ennen kuin so-
25053: saa sanottuna aikana myöntää myöskään sille, pimuksen tekemisestä on kulunut 7 vuotta.
25054: jolle maatilan tai sen osan omistus- tai hallinta- Lupaa sopimuksen mukaisen kotieläinyrityk-
25055: oikeus on sopimuksen tekemisen jälkeen siirty- sen harjoittamiseen kyseisellä maatilalla ei saa
25056: nyt. sanottuna aikana myöntää myöskään sille, jol-
25057: le maatilan omistus- tai hallintaoikeus on sopi-
25058: muksen tekemisen jälkeen siirtynyt.
25059: Milloin nautakarja-, sika- tai siipikarjata- Milloin nautakarja-, sika- tai siipikarjata-
25060: lousyritys, jolla on lupa tai muutoin oikeus lousyritys, jolla on lupa tai muutoin oikeus
25061: harjoittaa tässä laissa tarkoitettua kotieläintuo- harjoittaa tässä laissa tarkoitettua kotieläintuo-
25062: tantoa, on keskeyttänyt toimintansa maata- tantoa, on keskeyttänyt toimintansa maata-
25063: loustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottami- loustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottami-
25064: sesta annetun lain (81/83) mukaisen tuotan- sesta annetun lain (81/83) mukaisen tuotan-
25065: nonmuutossopimuksen tai muun lain mukaisen nonmuutossopimuksen tai muun lain mukaisen
25066: kotieläintuotannon rajoittamista tarkoittavan kotieläintuotannon rajoittamista tarkoittavan
25067: sopimuksen johdosta eikä yritys ole aloittanut sopimuksen johdosta eikä yritys ole aloittanut
25068: toimintaansa uudelleen kahden vuoden kulues- toimintaansa uudelleen kahden vuoden kulues-
25069: sa sopimuksen päättymisestä taikka, jos yrityk- sa sopimuksen päättymisestä taikka, jos yrityk-
25070: sen toiminta on muusta syystä keskeytynyt ja sen toiminta on muusta syystä keskeytynyt ja
25071: keskeytyminen on jatkunut yhtäjaksoisesti vä- keskeytyminen on jatkunut yhtäjaksoisesti vä-
25072: 1989 vp. - HE n:o 147 21
25073:
25074: Voimassa oleva laki Ehdotus
25075:
25076: hintään viisi vuotta, katsotaan yrityksen lopet- hintään viisi vuotta, katsotaan yrityksen lopet-
25077: taneen toimintansa pysyvästi. Edellä 3 momen- taneen toimintansa pysyvästi. Edellä 3 momen-
25078: tissa tarkoitetun sitoumuksen antaneen viljeli- tissa tarkoitetun sitoumuksen antaneen viljeli-
25079: jän katsotaan kuitenkin lopettaneen kanata- jän katsotaan kuitenkin lopettaneen sitoumuk-
25080: lousyrityksen harjoittamisen heti, kun hän on sen mukaisen kotieläinyrityksen harjoittamisen
25081: antanut maataloustuotannon ohjaamisesta ja heti, kun hän on antanut maataloustuotannon
25082: tasapainottamisesta annetun lain 6 §:n 4 mo- ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun
25083: mentissa (1335/87) tarkoitetun sitoumuksen lain 6 §:n 4 momentissa (1335/87) tai maata-
25084: kananmunatuotannosta luopumisesta. Jos täs- loustuotannon tasapainottamisesta annetun
25085: sä momentissa tarkoitetun yrityksen toiminta lain ( 1 ) 9 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen
25086: on tarkoitus aloittaa uudelleen, sitä pidetään kotieläintuotannosta luopumisesta. Jos tässä
25087: tätä lakia sovellettaessa uutena yrityksenä. momentissa tarkoitetun yrityksen toiminta on
25088: tarkoitus aloittaa uudelleen, sitä pidetään tätä
25089: lakia sovellettaessa uutena yrityksenä.
25090:
25091:
25092: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
25093: kuuta 1990. Tässä laissa tarkoitetulle kotieläin-
25094: yritykselle aikaisemman lainsäädännön nojalla
25095: myönnetyn luvan peruuttamiseen nähden on
25096: voimassa, mitä 13 §:n 3 momentissa on säädet-
25097: ty.
25098: 1989 vp. - HE n:o 148
25099:
25100:
25101:
25102:
25103: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merenkulkulaitoksesta
25104:
25105:
25106:
25107:
25108: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25109:
25110: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tely vastaa merenkulkuhallinnosta annetussa
25111: merenkulkulaitoksesta. Aikaisemmin ei ole ol- asetuksessa nykyisin olevaa laitoksen toimi-
25112: lut erillistä merenkulkuhallitusta ja sen piirior- alaa. Säännösehdotuksen mukaan liikennemi-
25113: ganisaatiota koskevaa lakitasoista säädöstä. nisteriö asettaisi laitokselle yleiset tavoitteet,
25114: Merenkulkulaitoksen aluehallintoa ehdote- joiden puitteissa laitos toimisi. Samalla toimi-
25115: taan rationalisoitavaksi ja vahvistettavaksi yh- alasäännöstä tarkennettaisiin muun muassa mi-
25116: distämällä laitoksen kaksi piiriorganisaatiota, nisteriön toimeksianto-oikeuden osalta.
25117: merenkulkupiirit ja luotsipiirit. Lisäksi tie- ja
25118: Merenkulkulaitoksen johto-organisaatiota
25119: vesirakennuslaitoksen vesitietoimialan piirihal-
25120: ehdotetaan uudistettavaksi siten, että nykyinen
25121: linto yhdistetään perustettaviin uusiin meren-
25122: kollegio johtoelimenä korvattaisiin asetuksella
25123: kulkupiireihin.
25124: tarkemmin säädetyllä johtokunnalla.
25125: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudes-
25126: ta liikenneministeriön alaiseksi siirtyneen me- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
25127: renkulkulaitoksen ehdotettu tehtävien määrit- päivänä maaliskuuta 1990.
25128:
25129:
25130:
25131:
25132: YLEISPERUSTELUT
25133:
25134: 1. Nykyinen tilanne ja asian riittävänä myös merenkulkulaitoksen pitkän
25135: vai mistel u aikavälin ohjauksen kannalta. Tämän mukai-
25136: sesti asetuksessa oleva tehtävämäärittely tulisi
25137: 1.1. Nykyinen tilanne ja muutostarve ottaa merenkulkulaitoksesta annettavaan laki-
25138: tasoiseen säädökseen.
25139: Merenkulkulaitoksesta ei ole annettu lakita- Merenkulkuhallinnosta annetussa asetukses-
25140: soista säädöstä, vaan merenkulkuhallinto on sa ei ole mainintaa ministeriön merenkulkulai-
25141: säännelty 26 päivänä lokakuuta 1925 annetulla toksen toimintaa ohjaavasta asemasta. Valtio-
25142: asetuksella (299/25), jota sittemmin on lukui- neuvoston 12 päivänä toukokuuta 1988 teke-
25143: sia kertoja muutettu. Merenkulkulaitoksen or- mässä päätöksessä toimenpiteistä hallinnon uu-
25144: ganisaation uudistamistyön yhteydessä on eril- distamiseksi todetaan muun muassa, että hal-
25145: lisen merenkulkuhallitusta ja sen piiriorgani- linnollisista keskusvirastoista on tarkoitus ke-
25146: saatiota koskevan hallintolain tarve käynyt hittää asiantuntijaviranomaisia siirtämällä ta-
25147: ilmeiseksi. pauskohtaista päätösvaltaa alue- ja piirihallin-
25148: Merenkulkuhallinnosta annetussa asetukses- toon ja siirtämällä yhteiskuntapolitiikan kan-
25149: sa on säädetty merenkulkuhallituksen tehtävä. nalta olennaista ohjausta ministeriöihin ja tar-
25150: Asetuksen 1 §:n mukainen tehtävien määrittely vittaessa valtioneuvostoon. Edellä sanottuun
25151: vastaa merenkulkulaitoksen nykyistä toimin- viitaten lakiin olisi syytä ottaa säännös, jonka
25152: taa. Tehtäväkentän määrittelyä voidaan pitää mukaan liikenneministeriö asettaisi merenkul-
25153:
25154: 391083Q
25155: 2 1989 vp. - HE n:o 148
25156:
25157: kulaitoksen toiminnalle yleiset tavoitteet. Edel- päivästä syyskuuta 1989 lukien kauppa- ja
25158: leen toimialasäännöksen yhteydessä olisi tar- teollisuusministeriön hallinnonalalta liikenne-
25159: peen lausua, mitä toimeksiantoja liikennemi- ministeriön hallinnonalalla. Samoin tie- ja vesi-
25160: nisteriö voi merenkulkulaitokselle antaa. rakennuslaitoksen vesitietoimiala päätettiin 1
25161: Edellä mainitun valtioneuvoston päätöksen päivästä maaliskuuta 1990 lähtien liittää me-
25162: sisältämän ministerin pidätysoikeuden järjestä- renkulkulaitokseen.
25163: misen osalta katsotaan, että pidätysoikeutta ei Jatkotyöskentelyssään työryhmän tuli ottaa
25164: tarvita merenkulkulaitosta koskevissa asioissa. lähtökohdikseen laatimansa väliraportti ja siitä
25165: Pidätysoikeuden piiriin mahdollisesti kuuluvat saadut lausunnot samoin kuin valtioneuvoston
25166: asiat tulevat ministerin käsiteltäviksi laitoksen päätös toimenpiteistä hallinnon uudistamisek-
25167: toiminta- ja taloussuunnitelman, tulo- ja me- si. Lisäksi työryhmän tuli piirihallinnon orga-
25168: noarvoesityksen ja säädösehdotusten yhteydes- nisaation kehittämisehdotuksia laatiessaan olla
25169: sä. yhteydessä liikenneministeriön 12 päivänä huh-
25170: Merenkulkulaitoksen johto-organisaation tikuuta 1988 asettamaan työryhmään (MKH-
25171: keskeisenä uudistuksena ehdotetaan, että lai- TVH -työryhmä), jonka tehtävänä oli valmis-
25172: toksessa perinteiseen keskusvirasto-organisaa- tella ehdotukset tie- ja vesirakennuslaitoksen
25173: tioon kuuluva kollegiaalinen päätöksentekojär- vesitietoimialan siirtämisestä merenkulkulai-
25174: jestelmä korvattaisiin johtokunnalla. Johto- tokseen.
25175: kunnan muodostamisella varmistettaisiin se, MKH -88 -työryhmän loppuraportti valmistui
25176: että merenkulkulaitoksen tärkeimpien päätös- 26 päivänä huhtikuuta 1989. Loppuraporttiin
25177: ten teko perustuu mahdollisimman monipuoli- sisältyy työryhmän jatkotyöskentelyn aikana
25178: seen harkintaan. Johtokunnan tehtävät muo- laatimat ehdotukset laiksi merenkulkulaitok-
25179: dostuisivai merenkulkulaitoksen yleisjohtami- sesta ja asetukseksi merenkulkulaitoksesta.
25180: seen liittyvistä tehtävistä, jotka selvästi erotet- Loppuraportista on pyydetty lausunnot sisä-
25181: taisiin toimeenpanevan johdon tehtävistä. asiainministeriöltä, valtiovarainministeriöltä,
25182: merenkulkuhallitukselta, tie- ja vesirakennus-
25183: hallitukselta, Luotsiliitolta, merenkulkualan
25184: 1.2. Asian valmistelu työnantaja- ja työntekijäjärjestöiltä, Suomen
25185: Satamaliitolta, Saaristoasiain neuvottelukun-
25186: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 17 päi- nalta, Ahvenanmaan maakuntahallitukselta
25187: vänä maaliskuuta 1986 työryhmän, jonka teh- sekä Kotkan, Helsingin, Turun, Maarianhami-
25188: täväksi annettiin: 1) tehdä arvio merenkulku- nan, Vaasan, Oulun, Savonlinnan ja Lappeen-
25189: laitoksen toimintaympäristön ja henkilöstön rannan kaupungeilta. Lisäksi merenkulkuhalli-
25190: määrän ja laadun kehityksestä vuoteen 1990 tusta ja tie- ja vesirakennushallitusta on pyy-
25191: mennessä, 2) tehdä ehdotus merenkulkulaitok- detty hankkimaan virastoissa toimivien henki-
25192: sen toiminta-ajatuksesta ja tehtävistä sekä or- löstöneuvostojen lausunnot.
25193: ganisaatiosta merenkulkuhallituksen ja sen pii- Merenkulkualan työntekijäjärjestöt, Luotsi-
25194: rihallinnon osalta, 3) tehdä ehdotus merenkul- liitto ja merenkulkulaitoksen henkilöstöjärjes-
25195: kuhallinnosta annetun asetuksen muuttamises- töt ovat vastustaneet piirien yhdistämistä. Eh-
25196: ta ja 4) selvittää erillisen merenkulkuhallitusta dotettujen uusien piirien hallintopaikoista on
25197: ja sen piiriorganisaatiota koskevan lakitasoisen myös esitetty erilaisia näkemyksiä. Valtiova-
25198: säädöksen tarpeellisuus. rainministeriön järjestelyosasto katsoo, että
25199: Työryhmän (MKH-88 -työryhmä) 6 päivänä työryhmän olisi tullut tarkemmin selvittää
25200: tammikuuta 1988 päivätystä väliraportista han- mahdollisuutta antaa ministerille pidätysoikeus
25201: kittiin eräiden ministeriöiden, merenkulkuhalli- merenkulkulaitosta koskevissa asioissa. Muu-
25202: tuksen, varustamoyhdistysten ja merenkulun ten lausunnonantajat ovat suhtautuneet pää-
25203: henkilöstöjärjestöjen lausunnot. osin myönteisesti työryhmän esityksiin.
25204: MKH-88 -työryhmän väliraportin luovutta- Hallituksen esitys laiksi merenkulkulaitok-
25205: misen jälkeen kauppa- ja teollisuusministeriön sesta on viimeistelty kauppa- ja teollisuusmi-
25206: ja liikenneministeriön toimialoja päätettiin sel- nisteriössä ja 1 päivästä syyskuuta 1989 lukien
25207: keyttää siten, että merenkulkuasiat siirretään 1 liikenneministeriössä virkatyönä.
25208: 1989 vp. - HE n:o 148 3
25209:
25210: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
25211:
25212:
25213: 1. Lakiehdotuksen perustelut koitetaan lähinnä asetuksella tai valtioneuvos-
25214: ton päätöksellä annettuja tehtäviä.
25215: 1 §. Säännöksessä ehdotetaan merenkulku- 3 §. Merenkulkuhallituksen nykyinen kolle-
25216: laitoksen hallinnon järjestämistä keskushallin- gio ehdotetaan korvattavaksi johtokunnalla.
25217: toon ja merenkulkupiirien muodostamaan pii- Johtokunnan tehtävistä, kokoonpanosta ja
25218: rihallintoon. Piirihallinnon asemaa ehdotetaan asettamisesta säädettäisiin asetuksella. Tarkoi-
25219: vahvistettavaksi yhdistämällä nykyiset luotsi- tuksena on, että johtokunnan puheenjohtajana
25220: piirit ja merenkulkupiirit sekä tie- ja vesiraken- toimisi merenkulkulaitoksen pääjohtaja ja val-
25221: nuslaitoksen vesitietoimialan piirihallinto. Tar- tioneuvosto määräisi muut jäsenet neljäksi
25222: koituksena on siirtää piireille mahdollisimman vuodeksi kerrallaan. Asetuksessa ei tarkemmin
25223: paljon päätösvaltaa. Tämä edellyttää, että pii- määriteltäisi johtokunnan kokoonpanoa. Joh-
25224: reistä tehdään riittävän laaja-alaisia ja asioita tokunnan tulisi koostua asiantuntijoista, joilla
25225: alueellaan keskitetysti hoitavia yksiköitä, joi- on edellytyksiä positiivisen panoksen antami-
25226: den alaisena voi tarpeen mukaan toimia eri seen johtokunnan työhön. Siihen voisi kuulua
25227: asteisia toimiyksiköitä. myös merenkulkulaitoksen henkilökunnan
25228: Merenkulkulaitos toimii liikenneministeriön edustaja. Lisäksi johtokunnassa tulisi olla
25229: alaisuudessa. Merenkulkuhallituksesta ei ole edustettuna yleisjohtamisen asiantuntemusta.
25230: tarkoitus muodostaa varsinaista kehittämiskes- Johtokunta tulisi päättämään muun muassa
25231: kustyyppistä virastoa. Merenkulkulaitoksella merenkulkulaitoksen toimintalinjoista, tulo- ja
25232: on paljon keskitettyä käsittelyä vaativia opera- menoarvioehdotuksesta, toiminta- ja talous-
25233: tiivisia tehtäviä, joita ei voi siirtää piiriorgani- suunnitelmasta sekä merenkulkulaitokselle ase-
25234: saatiolle ja joita ei voi tehtävien luonteesta tettujen tavoitteiden ohjauksesta ja seurannas-
25235: johtuen myöskään hoitaa ministeriöstä käsin. ta.
25236: Lisäksi merenkulkulaitoksella on runsaasti kes-
25237: kitettyä käsittelyä vaativaa kansainvälistä yh-
25238: teistyötä. 2. Tarkemmat säännökset
25239: 2 §. Merenkulkulaitoksen toiminta-ajatus on
25240: johdettu merenkulkuhallinnosta annetun ase- Tarkemmat säännökset merenkulkulaitoksen
25241: tuksen 1 §:n säännöksestä. Sen mukaan meren- hallinnon järjestämisestä annettaisiin asetuk-
25242: kulkulaitoksen toiminta-ajatuksena on toimi- sella. Luonnos asetukseksi tullaan toimitta-
25243: valtansa puitteissa edistää, johtaa ja valvoa maan eduskunnan käytettäväksi asian valmis-
25244: merenkulkua ja vesillä liikkumista. Asetukses- telussa.
25245: sa oleva tehtävänmäärittely ehdotetaan otetta-
25246: vaksi merenkulkulaitoksesta annettavaan la-
25247: kiin. Säännöstä ehdotetaan lisäksi selkeytettä-
25248: väksi siten, että siitä ilmenee liikenneministe- 3. Voimaantulo
25249: riön laitoksen toimintaa ohjaava asema. Sään-
25250: nöksen 2 momenttiin esitetään valtioneuvoston Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 paiva-
25251: hallinnon kehittämistä koskevien päätösten nä maaliskuuta 1990. Lailla ehdotetaan kumot-
25252: mukaisesti otettavaksi säännös liikenneministe- tavaksi merenkulkuhallinnon viroista ja toimis-
25253: riön aloite- ja toimeksianto-oikeudesta meren- ta 18 päivänä joulukuusta 1936 annettu laki
25254: kulkulaitokselle. Lisäksi momentissa on mai- (426/36).
25255: ninta siitä, että laitoksen tulee huolehtia myös
25256: niistä tehtävistä ja toimeksiannoista, jotka sille Edellä esitetyn perusteella annetaan edus-
25257: erikseen säädetään tai määrätään. Tällöin tar- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus.
25258: 4 1989 vp. - HE n:o 148
25259:
25260: Laki
25261: merenkulkulaitoksesta
25262:
25263: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25264:
25265: 1§ toimeksiannoista, jotka sille erikseen säädetään
25266: Merenkulkuhallintoa varten on liikennemi- tai määrätään.
25267: nisteriön alainen merenkulkulaitos, jossa on 3 §
25268: merenkulkuhallitus ja merenkulkupiirien muo- Merenkulkulaitoksessa on johtokunta, jonka
25269: dostama piirihallinto. tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta
25270: säädetään asetuksella.
25271: 2 §
25272: Merenkulkulaitoksen tehtävänä on seurata 4§
25273: merenkulun ja siihen liittyvien elinkeinojen Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
25274: kehitystä sekä ryhtyä liikenneministeriön aset- töönpanosta annetaan asetuksella.
25275: tamien tavoitteiden mukaisesti merenkulkua
25276: edistäviin, turvaaviin ja järjestäviin toimenpi- 5§
25277: teisiin. Tämä laki tulee voimaan päivänä
25278: Merenkulkulaitoksen tulee suorittaa ne selvi- kuuta 19
25279: tys-, kokeilu, seuranta- ja suunnittelutoimeksi- Tällä lailla kumotaan merenkulkuhallinnon
25280: annot, jotka liikenneministeriö laitokselle an- viroista ja toimista 18 päivänä joulukuuta 1936
25281: taa, sekä lisäksi huolehtia niistä tehtävistä ja annettu laki (426/36).
25282:
25283:
25284: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
25285:
25286:
25287: Tasavallan Presidentti
25288: MAUNO KOIVISTO
25289:
25290:
25291:
25292:
25293: Liikenneministeri Pekka Vennamo
25294: 1989 vp. - HE n:o 149
25295:
25296:
25297:
25298:
25299: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tielaitoksesta
25300:
25301:
25302:
25303:
25304: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25305:
25306: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi la- Keskeisenä tielaitoksen ylimmän johdon jär-
25307: ki tielaitoksesta. Lailla korvattaisiin nykyinen jestämistä koskevana uudistuksena ehdotetaan
25308: laki tie- ja vesirakennuslaitoksesta. tie- ja vesirakennushallituksen kollegio päätök-
25309: Vesitieasioiden siirtyessä tie- ja vesiraken- sentekoelimenä korvattavaksi valtioneuvoston
25310: nuslaitoksesta merenkulkulaitokselle ehdote- määräajaksi nimeämällä tielaitoksen johtokun-
25311: taan toimialasäännös tarkennettavaksi vain nalla.
25312: tiestön kehittämistä, hoitoa ja ylläpitoa koske-
25313: vaksi. Samalla toimialasäännöstä tarkennettai-
25314: siin sen säätelemiseksi, miten tielaitoksen teh- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
25315: täväksi voidaan osoittaa muita tehtäviä. päivänä maaliskuuta 1990.
25316:
25317:
25318:
25319:
25320: YLEISPERUSTELUT
25321:
25322: 1. Esityksen yhteiskunnallinen Yleisen yhteiskuntakehityksen myötä tielai-
25323: merkitys tokseen kohdistetaan tulevaisuudessa aikaisem-
25324: paa huomattavasti vaativammat ja monipuoli-
25325: Uuden lain antaminen tielaitoksesta on osal- semmat odotukset. Tiepoliittiselta päätöksente-
25326: taan tullut tarpeelliseksi sen jälkeen, kun tie- ja alta edellytetään entistä enemmän nivoutumis-
25327: vesirakennuslaitoksen vesitienpitoon liittyvät ta paitsi kokonaisvaltaiseen liikennepolitiik-
25328: tehtävät 1 päivänä maaliskuuta 1990 siirtyvät kaan myös koko yhteiskuntapolitiikkaan. Tä-
25329: merenkulkulaitokselle, jolloin tie- ja vesiraken- män vuoksi tienpitoon liittyvällä päätöksente-
25330: nuslaitos muodostuu toimialaltaan tielaitok- olla tulee olla nykyistä selkeämmät yhteydet
25331: seksi. yleiseeen yhteiskuntapolitiikkaan, talouspoli-
25332: Tämän mukaisesti toimialasäännös muute- tiikkaan ja yhdyskuntasuunnitteluun.
25333: taan tielaitosta koskevaksi ja samalla säännök-
25334: sen sanontoja täsmennetään kielellisesti. Edel- Tielaitoksen odotetaan pystyvän nykyistä
25335: leen toimialasäännöksen yhteydessä on tarpeen merkittävästi nopeammin reagoimaan uudistu-
25336: lausua, mitä muita tehtäviä voidaan osoittaa viin tarpeisiin ja ympäristömuutoksiin. Laadul-
25337: tielaitokselle sekä siitä, mihin säännöksiin tai liset vaatimukset, ympäristötekijät ja turvalli-
25338: päätöksiin perustuen näitä tehtäviä voidaan suus sekä toisaalta taloudellisuus ja tehokkuus
25339: antaa. korostuvat yhteiskunnan tielaitokselle asetta-
25340: Samalla on tarkoitus uudistaa tielaitoksen missa vaatimuksissa. Lisäksi odotetaan, että
25341: ylin johto nykyisestä kollegiosta uusimuotoi- suunnitteluprosessi on entistä avoimempi ja
25342: seksi johtokunnaksi. Muutoksen tarvetta, mer- antaa mahdollisuudet muiden viranomaisten ja
25343: kitystä ja tavoiteltuja vaikutuksia perustellaan asianosaisten kuulemiseen eri hankkeiden läh-
25344: lähemmin seuraavassa. tökohdista päätettäessä.
25345:
25346: 3909161
25347: 2 1989 vp. - HE n:o 149
25348:
25349: Esitetyn yhteiskuntakehityksen edellyttämä- vesirakennuslaitos. Mietinnössään 31 pmvana
25350: nä keskeisenä uudistuksena esitetään, että tie- lokakuuta 1988 työryhmä teki esitykset liiken-
25351: ja vesirakennuslaitoksessa perinteiseen keskus- nepoliittisen päätöksenteon kehittämisestä ja
25352: virasto-organisaatioon kuuluva kollegiaalinen tiepoliittisen päätöksenteon vaiheistamisesta
25353: päätöksentekojärjestelmä korvataan valtioneu- sekä samalla esityksen virkamieskollegion kor-
25354: voston määräajaksi nimittämällä johtokunnal- vaamisesta esitetyllä valtioneuvoston nimittä-
25355: la. mällä pääasiassa tielaitoksen ulkopuolisista asi-
25356: Johto-organisaation uudistuksella pyritään antuntijatahoista muodostettavalla johtokun-
25357: yleisen yhteiskunta-, talous- ja liikennepoliitti- nalla.
25358: sen ohjauksen sekä tiepoliittisen päätöksente- Työryhmän esityksistä pyydettiin valtiova-
25359: komenettelyn kytkemiseen tielaitoksen toimin- rainministeriön, sisäasiainministeriön, kauppa-
25360: taperiaatteisiin, tavoitteiden asettamiseen sekä ja teollisuusministeriön, opetusministeriön,
25361: suunnittelujärjestelmään. Päämääränä on ympäristöministeriön, tie- ja vesirakennushalli-
25362: koordinoivan, tiepolitiikan vaikutuksia arvioi- tuksen, Teollisuuden Keskusliiton, Suomen
25363: van, siitä päättävän ja valtioneuvostolle esityk- Kaupunkiliiton sekä Suomen Kunnallisliiton
25364: siä tekevän yleisjohdon sekä toisaalta toimeen- lausunnot. Pääosassa lausuntoja asetuttiin
25365: panevan johdon selkeä eriyttäminen. puoltamaan esitettyä uudistusta.
25366: Johtokuntana toimivan yleisjohdon odote- Valtiovarainministeriö asetti 8 päivänä kesä-
25367: taan tuovan tielaitokseen liikenneministeriön, kuuta 1988 toimikunnan selvittämään ministe-
25368: valtioneuvoston sekä eduskunnan päätöksente- riöitten alaisten keskushallinnon yksiköitten
25369: osta ja ohjauksesta johdettavan avaran pää- johto-organisaatioiden kehittämisperiaatteita
25370: töksentekotavan, jolla on laaja-alainen kytken- ja valmistelemaan tarvittavia uudistuksia. Toi-
25371: tä liikennepolitiikan ja koko yhteiskuntapolitii- mikunnan asettaminen perustui valtioneuvos-
25372: kan eri osa-alueisiin ja muuhun yhdyskunta- ton 12 päivänä toukokuuta 1988 tekemään
25373: suunnitteluun. päätökseen toimenpiteistä hallinnon uudistami-
25374: Johtokunnan päätöksentekojärjestelmää on seksi.
25375: tarkoitus kehittää siten, että liikenneministe- Mietinnössään (komiteanmietintö 1989:8) 28
25376: riön, valtioneuvoston sekä eduskunnan budjet- päivänä helmikuuta 1989 toimikunta on tar-
25377: timenettelyssä, pitkän tähtäimen ja keskipitkän kastellut erityisesti kollegiaalista johtamista ja
25378: tähtäimen suunnittelussa sekä muussa liikenne- tämän johtamistavan kykyä vastata näköpiiris-
25379: poliittisessa päätöksenteossa tekemät päätökset sä oleviin haasteisiin.
25380: voidaan ottaa entistä paremmin huomioon lai- Toimikunnan tekemissä selvityksissä kolle-
25381: toksen toiminnassa. giaaliseen johto-organisaatioon liittyvinä hait-
25382: Johtokuntaa nimitettäessä voidaan sen ko- toina ovat korostuneet kankeus ja muodolli-
25383: koonpanossa ottaa huomioon kulloisetkin tie- suus sekä hitaus ja toisaalta taipumus toimin-
25384: laitoksen toiminnan painopistesuunnat. nallisten ja organisatoristen rakenteiden puo-
25385: lustamiseen ja säilyttämiseen muutosta vaati-
25386: vissa tilanteissa.
25387: 2. Uudistuksen valmistelu Toimikunta on mietinnössään katsonut, että
25388: toiminta- ja tulostavoitteilla tapahtuvan oh-
25389: Liikenneministeriö asetti 31 päivänä touko- jauksen läpiviemiseksi on johtamistapaja uu-
25390: kuuta 1988 työryhmän selvittämään tarvetta distettava ja kollegioista päätöksentekoeliminä
25391: kehittää tie- ja vesirakennuslaitoksen johto- luovuttava.
25392: organisaatiota siten, että laitoksen ylimmäksi Toimikunta on ehdottanut, että kollegiot
25393: päättäväksi elimeksi muodostettaisiin määrä- korvattaisiin niitä monipuolisemmilla ja jous-
25394: ajaksi asetettava johtokunta. Työryhmän tuli tavammilla johtoelimillä, jotka vastaisivat vi-
25395: tehdä ehdotus perusteluineen johtokunnan teh- raston toiminnan päälinjojen määrittämisestä
25396: täviksi, rakenteeksi ja nimityskäytännöksi. Sa- ja kehittämisestä. Tällaiseksi johto-organisaa-
25397: malla työryhmän tuli arvioida tiepoliittisen tioksi toimikunta on esittänyt valtioneuvoston
25398: päätösvallan jakautumisen ja keinojen tarkoi- määräajaksi asettamaa johtokuntaa.
25399: tuksenmukaisuutta ja tehdä tätä koskevat Toimikunta on korostanut johtoelinratkaisu-
25400: muutosesitykset. jen virastokohtaisuutta ja esittänyt, että välit-
25401: Työryhmässä oli liikenneministeriön lisäksi tömästi asetetaan virastokohtaiset selvitysryh-
25402: edustettuna valtiovarainministeriö sekä tie- ja mät arvioimaan kunkin keskusviraston johta-
25403: 1989 vp. - HE n:o 149 3
25404:
25405: mistilannetta, johto-organisaatiota, ministe- 3. Esityksen hallinnolliset ja
25406: riöiden johtamistilannetta, johto-organisaatio- taloudelliset vaikutukset
25407: ta, ministeriöiden ja keskusvirastojen yhteis-
25408: työtä sekä tekemään yksityiskohtaiset ehdotuk- Johto-organisaation uudistus on edellä esite-
25409: set johtoelimien uusimiseksi. tyn mukaisesti omiaan tehostamaan ja kehittä-
25410: Edelleen toimikunta on katsonut, että johto- mään tielaitoksen toimintaa ja ohjautuvuutta
25411: kunta voidaan asettaa myös erityisesti johta- kulloisillekin painopistealueille. Siten uudistuk-
25412: maan tiettyä muutosta virastossa ja laitokses- sen vaikutukset näkyvät välillisesti tielaitoksen
25413: sa. Johtokunnan kokoonpanossa tulee tällöin toiminnan tehostumisessa ja tuloksessa.
25414: ottaa huomioon tehtävän projektinluonteisuus.
25415: Johtokunnan jäsenyydet ovat sivu- ja luotta-
25416: Johtokunnassa voisi painottua muutostilanteen
25417: mustoimen luontoisia eikä uudistuksella ole
25418: hallinnan asiantuntemus.
25419: vaikutusta virkarakenteeseen.
25420: Toimikunnan esittämät selvitys- ja arviointi-
25421: tehtävät on tie- ja vesirakennuslaitoksen osalta
25422: suoritettu liikenneministeriössä jo vuonna
25423: 1988. 4. Suhde muuhun lainsäädäntöön
25424: Liikenneministeriön laatimasta hallituksen
25425: esityksestä on pyydetty valtiovarainministeriön Uudistuksella ei ole vaikutusta muuhun lain-
25426: palkka- ja järjestelyosaston lausunnot. säädäntöön.
25427:
25428:
25429:
25430:
25431: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
25432:
25433:
25434: 1. Laki tielaitoksesta kehittämistehtävän. Toimialasäännös rajaa sel-
25435: keästi tielaitoksen tehtävät, mutta samalla
25436: 1 §. Tielaitoksen tehtävät. Hallinnon kehit- säännös antaa tarpeellisen liikkumavaran teh-
25437: tämisperiaatteiden mukaisesti liikenneministe- tävien kehittyessä ja muuttuessa yhteiskuntake-
25438: riön rooli tiepolitiikan hoitamisessa osana ko- hityksen myötä.
25439: konaisvaltaista liikennepolitiikkaa entisestään Uusien hallintolakien periaatteiden mukai-
25440: korostuu. Vastaavasti ministeriön alainen hal- sesti esitetään pykälän 2 momentissa tarkennet-
25441: linto on kehittymässä entistä selvemmin asian- tavaksi, millä säännöksillä tai minkä viran-
25442: tuntijavirastoksi, joka toteuttaa tehtäväänsä omaisen päätöksillä tielaitokselle voidaan an-
25443: suhteellisen itsenäisesti annettujen tavoitteiden taa muita tehtäviä.
25444: mukaisesti erikseen päätettävissä budjetti-, kes- Edelleen 2 momentissa esitetään valtioneu-
25445: kipitkän tähtäimen suunnittelun ja muun oh- voston hallinnon kehittämistä koskevien pää-
25446: jauksen raameissa. tösten mukaisesti annettavaksi säännös liiken-
25447: Toimialasäännöksessä esitetään tämän mu- neministeriön aloite- ja toimeksianto-oikeudes-
25448: kaisesti säädettäväksi, että liikenneministeriön ta tielaitokselle. Säännös selkeyttää olemassa
25449: alaisen tielaitoksen tehtävänä on huolehtia ja olevaa käytäntöä näiden tehtävien hoitamises-
25450: vastata yleisten teiden tienpidosta ja tieliiken- ta.
25451: neolojen kehittämisestä sekä niihin liittyvästä 2 §. Tielaitoksen johtokunta. Johtokuntauu-
25452: palvelutoiminnasta. distuksen perusteet ja tavoitteet on esitetty
25453: Säännös kattaa tielaitoksen nykyiset tehtävät edellä yleisperustelujen yhteydessä. Sen mukai-
25454: ja siitä on poistettu vesitienpitoon liittyvät sesti voidaan todeta olevan hallinnon kehittä-
25455: merenkulkulaitokselle 1 päivänä maaliskuuta misen yleisenä pyrkimyksenä uudistaa virasto-
25456: 1990 siirtyvät tehtävät. jen ylintä johto-orgaania siten, että virkamies-
25457: Toimialasäännös kattaa tielaitoksen tienpi- kollegion tilalle perustettaisiin johtokunta.
25458: don tuotantotoiminnan eli rakentamisen ja Johtokunnan nimeäisi valtioneuvosto mää-
25459: kunnossapidon samoin kuin suunnittelu- ja räajaksi. Johtokunnan tehtävistä, toimiajasta
25460: 4 1989 vp. - HE n:o 149
25461:
25462: ja kokoonpanosta säädettäisiin lähemmin ase- 3 §. Hallinnon järjestäminen. Säännöksessä
25463: tuksessa. esitetään tielaitoksen hallinnon järjestämistä
25464: Johtokunnan kokoonpanoa ei ole tarkoituk- keskushallintoon ja aluehallintoon, joka ja-
25465: senmukaista säätää yksityiskohtaisesti asetuk- kautuu tiepiireihin. Säännös ei sinänsä muuta
25466: sessa. Johtokunnan asiantuntemuksen takaa- keskushallinnon ja tiepiirien välistä tehtävien
25467: miseksi asetuksessa voidaan kuitenkin säätää, jakoa, jossa on erityisesti viime vuosina pyritty
25468: miltä asiantuntemusalueilta johtokunnan jäse- mahdollisimman pitkälle menevään tulosoh-
25469: net on nimettävä. jaukseen ja ratkaisuvallan delegointiin suori-
25470: Edellä mainituissa mietinnöissä esitettyjen tustasolle.
25471: periaatteiden mukaisesti johtokunnan tehtävät 4 §. Tarkemmat säännökset. Säännöksellä
25472: muodostuisivat tielaitoksen yleisjohtamiseen valtuutetaan antamaan tarkempia määräyksiä
25473: liittyvistä tehtävistä, jotka selvästi erotettaisiin lain täytäntöönpanosta asetuksella.
25474: toimeenpanevan johdon tehtävistä. 5 §. Voimaantulo. Laki tielaitoksesta on tar-
25475: koitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maalis-
25476: Tämän mukaisesti johtokunta tulisi päättä- kuuta 1990.
25477: mään tielaitoksen toimintalinjoista, tulo- ja
25478: menoarvioehdotuksesta, toiminta- ja talous-
25479: suunnitelmasta, tielaitokselle asetettujen ta- 2. Tarkemmat säännökset
25480: voitteiden ohjauksesta ja seurannasta, merkit-
25481: tävistä seuranta-, tutkimus- ja suunnittelutoi- Ehdotetun lain 4 §:n nojalla annettaisiin ko-
25482: meksiannoista, norminannosta, ministeriöille konaan uusi hallintoasetus tielaitoksesta.
25483: tehtävistä esityksistä sekä lausunnoista periaat- Maksujen perimisestä annettaisiin erillinen
25484: teellisesti merkittävissä asioissa. asetus maksuperustelain nojalla.
25485: Edelleen johtokunnan tehtävänä olisi luoda
25486: edellytyksiä tielaitoksen yhteistyölle ministe-
25487: riön kanssa sekä muihin keskeisiin yhteistyövi- 3. Voimaantulo
25488: ranomaisiin ja tieasioiden asianosaisiin.
25489: Kollegiolle kuuluneet erilaiset valitus- ja ha- Laki tielaitoksesta ehdotetaan tulevaksi voi-
25490: kemusasiat jäisivät pääjohtajalle esittelystä rat- maan 1 päivänä maaliskuuta 1990.
25491: kaistaviksi. Niitä varten ei esitetä perustetta-
25492: vaksi erityistä johto-organisaatiotoimikunnan Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
25493: kaavailemaa lautakuntaa. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
25494: 1989 vp. - HE n:o 149 5
25495:
25496:
25497: Laki
25498: tielaitoksesta
25499:
25500: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25501: 1§
25502: Tielaitos huolehtii ja vastaa yleisten teiden linto. Aluehallintoa varten maa jaetaan tiepii-
25503: tienpidosta ja tieliikenneolojen kehittämisestä reihin.
25504: sekä niihin liittyvästä palvelutoiminnasta. Tie-
25505: laitos on liikenneministeriön alainen. 4§
25506: Tielaitos suorittaa lisäksi muut sille soveltu- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
25507: vat tehtävät, jotka sille asetuksella tai valtio- töönpanosta annetaan asetuksella.
25508: neuvoston päätöksellä annetaan. Lisäksi liiken-
25509: neministeriö voi antaa tielaitokselle selvitys-, 5§
25510: kokeilu-, seuranta- ja suunnittelutehtäviä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
25511: kuuta 19
25512: 2 § Tällä lailla kumotaan tie- ja vesirakennuslai-
25513: Tielaitoksessa on johtokunta, jonka jäsenet toksesta 18 päivänä huhtikuuta 1975 annettu
25514: määrää valtioneuvosto. Johtokunnan kokoon- laki (252175) siihen myöhemmin tehtyine muu-
25515: panosta, tehtävistä ja toimikaudesta säädetään toksineen.
25516: asetuksella. Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöön pane-
25517: 3 § miseksi voidaan ryhtyä ennen lain voimaantu-
25518: Tielaitoksessa on keskushallinto ja aluehal- loa.
25519:
25520:
25521: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
25522:
25523:
25524: Tasavallan Presidentti
25525: MAUNO KOIVISTO
25526:
25527:
25528:
25529:
25530: Liikenneministeri Pekka Vennamo
25531: 1989 vp. - HE n:o 150
25532:
25533:
25534:
25535:
25536: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elintarvikevirastosta
25537:
25538:
25539:
25540:
25541: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
25542:
25543: Esitys sisältää ehdotuksen laiksi elintarvike- hoitolain elintarvikesäännösten valvonnan joh-
25544: virastosta. to. Virastolie siirtyisi myös maa- ja metsäta-
25545: Virasto olisi hallinnollisesti kauppa- ja teolli- lousministeriöstä lihantarkastuslain ja maidon-
25546: suusministeriön alainen. Toimintojen aineelli- tarkastuslain mukaista elintarvikkeiden kulje-
25547: nen sääntely tapahtuisi samoin kuin nykyisin tusta ja kaupan pitämistä koskevien säännös-
25548: maa-ja metsätalousministeriön, kauppa-ja teol- ten ja määräysten noudattamisen valvonnan
25549: lisuusministeriön ja sosiaali- ja terveysministe- johtaminen sekä eräitä lihavalmisteiden val-
25550: riön hallinnonaloille kuuluvien säännösten ja vonnan johtotehtäviä.
25551: määräysten toimivallan puitteissa. Virastolla Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion
25552: olisi johtokunta, jossa asianomaiset hallinnon- tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 ja on
25553: alat olisivat edustettuina. tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
25554: Virastoon siirtyisi elinkeinohallitukselle kuu-
25555: luvat elintarvikevalvonnan johtoa koskevat Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
25556: tehtävät sekä lääkintöhallituksesta terveyden- päivänä kesäkuuta 1990.
25557:
25558:
25559:
25560:
25561: YLEISPERUSTELUT
25562:
25563: 1. Esityksen yhteiskunnallinen taja-asioihin. Siksi elintarvikevalvonnan johto-
25564: merkitys tehtäviä varten ehdotetaan perustettavaksi eril-
25565: linen virasto. Viraston hallinnolliset palvelut
25566: 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet hoidettaisiin kuitenkin keskitetysti samanaikai-
25567: sesti perustettavaksi ehdotetun kuluttajaviras-
25568: Uudistuksen yleisenä lähtökohtana on ollut ton kanssa.
25569: valtioneuvoston ja valtiovarainministeriön an-
25570: tamat periaatepäätökset ja valmisteluohjeet Hallinnon uudistamisen tavoitteena on elin-
25571: hallinnon kehittämisestä. Erityisesti valmiste- tarvikevalvontatehtävien hoitamisen tehostami-
25572: lussa on otettu huomioon hallinnon kehittämi- nen luomalla organisatoriset ja muut edellytyk-
25573: sen ministerivaliokunnan 10 päivänä helmikuu- set sille, että perustettavasta virastosta voidaan
25574: ta 1989 ja valtiontilintarkastajien 11 päivänä saada palvelukykyinen, organisaatioltaan jous-
25575: marraskuuta 1988 päivätyssä kertomuksessa tava ja tehokas virasto. Pyrkimyksenä on luo-
25576: ottama kanta selvittää kolmen eri ministeriön da virastolle hyvät johtamisedellytykset ja ke-
25577: hallinnonalalla nykyisin olevan maan sisäisen hittää virastosta sellainen, että siellä voitaisiin
25578: elintarvikevalvonnan keskittämistä yhdelle hal- soveltaa tulostavoitteiden asettamiseen perus-
25579: linnonalalle. Elintarvikevalvonnan normitus tuvaa johtamistapaa. Viraston organisaation
25580: tapahtuu kolmelta hallinnonalalta eikä elintar- tulisi olla niin joustava, että se mahdollistaisi
25581: vikeasioilla ole toiminnallista yhteyttä kulut- voimavarojen siirtämisen kulloisenkin tarpeen
25582: 391023A
25583: 2 1989 vp. - HE n:o 150
25584:
25585: mukaan eri painopistealueille viraston tehtäviin toimintayksiköistä ja niiden tehtävistä sekä
25586: kuuluvissa elintarvikevalvonta-asioissa. viraston toiminnan ja hallinnon muusta järjes-
25587: telystä annettaisiin viraston työjärjestyksessä.
25588:
25589: 1.2. Keinot
25590: 2. Nykyinen tilanne ja asian
25591: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen valmistelu
25592: ehdotetaan perustettavaksi elintarvikevirasto,
25593: joka aloittaisi toimintansa 1 päivänä kesäkuuta 2.1. Elinkeinohallitus
25594: 1990. Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa
25595: on ehdotettu perustettavaksi kuluttajavirasto Elinkeinohallitus on kauppa- ja teollisuusmi-
25596: ja kuluttajatutkimuskeskus, jolloin elinkeino- nisteriön alainen keskusvirasto. Sen toimintaa
25597: hallituksen toiminta lakkaisi. Perustettavan säätelevät elinkeinohallituksesta annettu laki ja
25598: elintarvikeviraston hoidettavaksi ehdotetaan asetus (421 ja 440173).
25599: siirettäväksi kaikki elinkeinohallituksen hoita- Elinkeinohallituksesta annetun asetuksen
25600: mat elintarvikevalvonnan johtamista koskevat mukaan elinkeinohallituksen tehtävänä on oh-
25601: tehtävät samoin kuin terveydenhoitolain (469/ jata ja kehittää elintarvikelaissa tarkoitettua
25602: 65) ja lihantarkastuslain (160/60) sekä maidon- elintarvikevalvontaa. Elinkeinohallituksen elin-
25603: tarkastuslain (558/46) mukaisia, lähinnä elin- tarvikevalvontaan liittyvät tehtävät hoidetaan
25604: tarvikkeiden valmistuksen, kaupanpidon ja elintarviketoimistossa, joka on yksi kuluttaja-
25605: kuljetuksen hygieeniseen valvontaan kuuluvia asiainosaston viidestä toimistosta.
25606: tehtäviä. Viraston tehtäviin kuuluisivat myös Elinkeinohallituksessa tapahtuva valvonnan
25607: valtioneuvoston määräämät yleiseltä kannalta johto ja ohjaus tapahtuu paitsi sosiaali- ja
25608: merkittävät, useaa hallinnonhaaraa sivuavat terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
25609: tutkimus- ja kehittämishankkeet. osuudesta annetun lain (677 /82) mukaisen
25610: Pääosa viraston henkilöstöstä muodostuisi suunnittelujärjestelmän kautta myös elinkeino-
25611: lakkaotettavasta elinkeinohallituksesta siirty- hallituksen omilla valvontaohjeilla lääninhalli-
25612: vistä henkilöistä. Joitakin elintarvikevalvontaa tuksille. Tärkeitä ohjauskeinoja ovat täyden-
25613: hoitavia henkilöitä siirtyisi myös maa- ja met- nyskoulutus ja neuvottelupäivien järjestäminen
25614: sätalousministeriön eläinlääkintöosastolta ja lääninhallitusten ja kuntien elintarvikevalvon-
25615: lääkintöhallituksesta virastoon. taviranomaisille.
25616: Elintarvikeviraston tehtäviin kuuluvista val- Elintarvikevalvonnan tasoa seurataan elin-
25617: vonnan järjestämisestä ja kehittämisestä sekä keinohallituksen rahoittamilla laboratoriotut-
25618: yleiseltä kannalta merkittävien selvitystehtä- kimuksilla ja muilla selvityksillä. Elinkeinohal-
25619: vien suorittamisesta ei ole muualla erikseen lituksella on vuosittain käytettävissään noin
25620: säädetty. Kun tällaisia tehtäviä varten on tar- 1,5 miljoonaa markkaa elintarviketutkimuk-
25621: peen kerätä tietoja, on elintarvikevirastosta siin. Tutkimuksissa ovat ensi sijalla elintarvike-
25622: säädettäväksi ehdotettuun lakiin tarpeen ottaa lainsäädännön toimivuutta ja ajanmukaista-
25623: säännökset tietojen saamisesta. Samoin on tar- mista palvelevat tutkimukset ja elintarvikeval-
25624: peen säätää näiden tietojen tehosteeksi tarvit- vonnan valtakunnallista tasoa selvittävät tutki-
25625: taessa asetettavasta uhkasakosta ja sen tuomit- mukset.
25626: semisesta maksettavaksi. Tutkimustuloksista elinkeinohallitus on
25627: koonnut atk-tiedoston, jota käytetään valvon-
25628: nan suunnittelussa ja painopistealueita määrät-
25629: 1.3. Tarvittava lainsäädäntö täessä. Tiedosto palvelee myös lainsäädännön
25630: kehittämistyötä. Tutkimustulokset kootaan yh-
25631: Elintarvikevirastosta ja sen tehtävistä ehdo- teenvedoksi, joka julkaistaan elinkeinohalli-
25632: tetaan säädettäväksi laki. tuksen kuluttaja-asiainosaston julkaisusarjas-
25633: Tarkemmin viraston tehtävistä säädettäisiin sa.
25634: asetuksessa, joka sisältäisi myös säännökset Elinkeinohallituksella on kiinteät suhteet
25635: keskeisten virkojen kelpoisuusvaatimuksista, lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoihin,
25636: virkojen täyttämisestä sekä muista viraston jotka johtavat elintarvike- ja kulutustavaraval-
25637: toiminnan kannalta merkittävistä asioista. Tar- vontaa läänin alueella. Näitä tehtäviä hoitavat
25638: kemmat määräykset viraston organisaatiosta, kokopäivätoimisesti lääninelintarviketarkasta-
25639: 1989 vp. - HE n:o 150 3
25640:
25641: jat, joiden virat perustettiin vuonna 1973 sa- vaa toimintaa sekä laitosten olosuhteita ja
25642: manaikaiseeti elinkeinohallituksen kanssa. toimintaa.
25643: Elinkeinohallitus kouluttaa näitä virkamiehiä, Maa- ja metsätalousministeriö huolehtii mai-
25644: jotka puolestaan järjestävät kuntien valvonta- dontarkastusta koskevasta säädösvalmistelusta
25645: viranomaisille vastaavaa koulutusta oman lää- ja antaa määräykset siitä, miten maidon tar-
25646: ninsä alueella. kastus ja siihen kuuluva hygieeninen valvonta
25647: Hallintopäätöksiä elinkeinohallitus tekee toimitetaan sekä miten tuloksia arvostellaan.
25648: vuosittain lähes 500. Suurimmat ryhmät ovat Ministeriö huolehtii myös maidontarkastusla-
25649: lisäaineiden käyttöä ja myyntipäällysmerkintö- boratorioita johtavien kunnalliseläinlääkärei-
25650: jä koskevat poikkeuspäätökset. den kouluttamisesta ja tutkimusmenetelmien
25651: Elinkeinohallituksen kansainvälisestä yhteis- kehittämisestä.
25652: työstä mainittakoon Codex Alimentarius -neu- Lihantarkastuslain, maidontarkastuslain,
25653: vosto ja Pohjoismaiden ministerineuvoston terveydenhoitolain ja elintarvikelain valvonnan
25654: alainen elintarvikevaliokunta (PNUN). johtotehtävät hoidetaan pääosin eläinlääkintö-
25655: Elintarviketoimistossa on 16 vakituista vir- osaston elintarvikehygienian toimistossa. Näitä
25656: kaa, joista esittelijäitä on 9 toimistopäällikön tehtäviä hoitavat toimistopäällikkö ja kolme
25657: lisäksi. Elinkeinohallitus on lisäksi järjestänyt esittelijää.
25658: toimistolle 2-3 esittelijätason virkaa tilapäi-
25659: sesti tai Iainaamalla virastossa olevia tyhjiä
25660: virkoja toimiston käyttöön. 2.3. Lääkintöhallitus
25661:
25662: Lääkintöhallitus toimii elintarvikelain mu-
25663: 2.2. Maa ja metsätalousministeriön eläinlää- kaisissa valvontatehtävissä lähinnä asiantunti-
25664: kintöosasto javiranomaisena elintarvikkeiden terveysvaiku-
25665: tuksia ja elintarvikekelpoisuutta arvioitaessa.
25666: Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin- Elintarvikelainsäädäntö sisältää useita sään-
25667: töosasto hoitaa elintarvikelain (526/41) valvon- nöksiä, joissa kauppa- ja teollisuusministeriö
25668: nan johtotehtäviä antamalla ohjausta eläin- tai elinkeinohallitus veivoitetaan pyytämään
25669: kunnasta saatuja elintarvikkeita koskevien lääkintöhallitukselta lausunto ennen tarkem-
25670: elintarvikemääräysten soveltamisesta. Osasto pien määräysten antamista tai muun päätöksen
25671: huolehtii valvonnasta läänineläinlääkäreille, tekemistä. Useimmat lausunnot koskevat lisä-
25672: terveysvalvonnan johtajille ja tarkastuseläin- aineitten käytön tai vierasainejäämien tervey-
25673: lääkäreille Suunnatulla koulutuksella, ohjeis- dellisten vaikutusten arviointia sekä vitamii-
25674: tuksella ja neuvonnalla. Osasto osallistuu myös nien lisäämislupia tai muuta elintarvikkeiden
25675: elintarvikehygieenikoille annettavan koulutuk- ravitsemuksellista täydentämistä.
25676: sen järjestämiseen. Terveydenhoitolain yleinen suunnittelu, oh-
25677: Lihantarkastuslain täytäntöönpanon ylin jaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysmi-
25678: johto ja valvonta kuuluu maa- ja metsätalous- nisteriön alaisena lääkintöhallitukselle. Tervey-
25679: ministeriölle. Eläinlääkintöosasto ohjaa ja val- denhoitolain elintarvikesäännöksiin perustuva
25680: voo palveluksessaan olevan ja kunnallisen tar- norminanto kohdistuu lähinnä elintarvikehuo-
25681: kastushenkilökunnan tarkastustoimintaa ja neistoille sekä niissä harjoitettavalle toiminnal-
25682: huolehtii heidän koulutuksestaan. Osasto päät- le ja elintarvikkeita käsittelevälle henkilöstölle
25683: tää teurastamoiden ja muiden lihateollisuuden asetettaviin hygieenisiin vaatimuksiin.
25684: laitosten rakentamissuunnitelmien hyväksymi- Kiireellisissä tapauksissa lääkintöhallitus voi
25685: sestä ja hyväksyy laitokset vientiä varten. antaa välttämättömät määräykset niiksi toi-
25686: Osasto huolehtii vientivalvonnasta, osallistuu menpiteiksi, jotka ovat tarpeen tartuntataudin
25687: ostajamaiden suorittamiin tarkastuksiin ja suo- leviämisen tai muun erityisen terveysvaaran
25688: rittaa näiden maiden edellyttämän säädöshar- ehkäisemiseksi.
25689: monoinnin. Lääkintöhallitus järjestää yhteistyössä muun
25690: Osasto huolehtii lihantarkastukseen kuulu- muassa elinkeinohallituksen ja maa- ja metsä-
25691: vasta valvontatehtävästään tarkastamaila sään- talousministeriön kanssa koulutustilaisuuksia
25692: nöllisesti lihateollisuuden laitoksia. Tarkastuk- elintarvikevalvontaviranomaisille. Virasto tuot-
25693: sissa valvotaan itse lihantarkastukseen kuulu- taa jonkin verran opastavaa materiaalia viran-
25694: 4 1989 vp. - HE n:o 150
25695:
25696: omaisten ja myös elinkeinonharjoittajien käyt- nan osalta noudatetaan elintarvikelakia ja -ase-
25697: töön. tusta. Elintarvikeasetuksen 1 §:n 2 momentin
25698: Elintarvikelain ja terveydenhoitolain mukai- mukaan elintarvikkeita koskevia määräyksiä
25699: set valvontatehtävät hoidetaan lääkintöhalli- sovelletaan myös tupakkavalmisteisiin.
25700: tuksessa terveydenhoito-osastolla ympäristöhy-
25701: gienian toimistossa ja terveyskasvatustoimis-
25702: tossa. Tehtävien hoitoon osallistuu kolme yli- 2.6. Elintarvikevalvonnan järjestäminen
25703: tarkastajaa. muissa pohjoismaissa
25704:
25705: Ruotsi
25706: 2.4. Tuontivalvonta
25707: Ruotsissa elintarvikevalvontaa säätelevät pe-
25708: Elintarvikelain nojalla annetut säännökset ja ruslait ovat elintarvikelaki ja lihantarkastuslaki
25709: määräykset koskevat sekä kotimaisia että maa- sekä niiden nojalla annetut asetukset ja pää-
25710: han tuotavia elintarvikkeita. Valvontaa suorit- tökset. Ministeriötasolla elintarvikeasiat kuulu-
25711: taa tullilaboratorio ja sen toimialaan kuuluvat vat maatalousministeriölle (jordbruksdeparte-
25712: muut elintarvikkeet kuin liha ja lihavalmisteet, mentet), jonka alaisuudessa toimii käytännössä
25713: meijerituotteet, ravintorasvat sekä kananmu- sekä elintarvikemääräysten valmistelusta huo-
25714: nat ja vilja. Näiden valvonnasta on säädetty lehtiva että valvontaa johtava ja toteuttava
25715: erikseen. keskusvirasto, valtion elintarvikevirasto (Sta-
25716: Tullilaboratorio toimii hallinnollisesti piiri- tens livsmedelsverk). Elintarvikevalvonta on
25717: tullikamarin tavoin tullihallituksen alaisuudes- viraston ainoa toimiala. Sen palveluksessa on
25718: sa tehden itsenäisesti päätökset tuontierän kel- 550 henkilöä, joista 220 toimii maan eri teuras-
25719: poisuudesta. Tullilaboratoriossa työskentelee tamoissa tarkastustehtävissä.
25720: yhteensä noin 100 henkilöä, joista valtaosa Piirihallintotason elintarvikevalvontaa Ruot-
25721: kuuluu elintarviketoimistoon. Elintarviketoi- sissa ei varsinaisesti ole, joskin eräät läänin-
25722: misto on organisatorisesti jaettu jaostoihin. eläinlääkärin tehtävät liittyvät myös elintarvi-
25723: Näytteitä otetaan vuosittain noin 13 000 tuon- kevalvontaan. Kuitenkin käytännössä elintarvi-
25724: tierästä, jolloin päästään lähes 20 prosentin kevirasto on suoraan yhteydessä kuntien ympä-
25725: kattavuuteen. ristö- ja terveydensuojelulautakuntiin, jotka
25726: ovat vastuussa paikallistason elintarvikeval-
25727: vonnasta. Elintarvikevirasto ohjaa voimak-
25728: 2.5. Käyttö- ja kulutustarvikkeiden valvonta kaasti paikallistason valvonnan suuntautumista
25729: antamalla ohjeita valvonnan kohteeksi erityi-
25730: Elintarvikeasetuksen 2 §:n 1 kohdassa (96/ sesti otettavista elintarvikkeista ja tehtävistä
25731: 87) on lueteltu ne yleiset käyttö- ja kulutustar- toimenpiteistä.
25732: vikkeet, joihin sovelletaan elintarvikelain ja
25733: -asetuksen aineellisia ja muodollisia säännök-
25734: siä. Nämä ovat tarvikkeita, jotka tarkoituk- Norja
25735: seensa käytettäessä joutuvat kosketukseen elin-
25736: tarvikkeen kanssa, kuten astiat, koneet, lait- Norjassa aikaisemmin kolmen ministeriön,
25737: teet, välineet, rakenteet sekä myyntipäällykset maatalousministeriön (landbruksdepartemen-
25738: ja muut pakkausmateriaalit, samoin kuin tutit tet), kalastusministeriön (fiskeridepartementet)
25739: ja purulelut. Elintarvikeasetuksen 2 §:n 2 koh- ja sosiaaliministeriön (sosialdepartementet) toi-
25740: dan alakohdissa a-e on lueteltu ne yleiset mialaan kuuluva eri erityislakeihin pohjautuva
25741: käyttö- ja kulutustarvikkeet, joihin sovelletaan elintarvikevalvonta on keskitetty vuonna 1986
25742: elintarvikemääräyksiä siltä osin kuin niitä ei elintarvikevalvonnan uudistamisesta ja yhteis-
25743: luovuteta tai olennaisessa määrässä käytetä työstä annetulla lailla elintarvikevalvontahalli-
25744: yksityiseen kulutukseen. Yksityiseen kulutuk- tukselle (Statens naeringsmiddeltillsyn). Sen
25745: seen menevien, luettelossa mainittujen kulutus- palveluksessa on noin 50 henkilöä. Uudistuk-
25746: tarvikkeiden valvonnan osalta sovelletaan tuo- sen yhteydessä kaikki elintarvikelait ja aikai-
25747: teturvallisuuslakia (914/86), kun sen sijaan sempi työnjako sekä organisaatiot jäivät voi-
25748: muun muassa ammattikäyttöön ja teolli- maan, mutta säädösten viimeistely ja valvon-
25749: suuteen menevien kulutustarvikkeiden valvon- nan johtaminen keskitettiin uudelle hallintoeli-
25750: 1989 vp. - HE n:o 150 5
25751:
25752: melle. Elintarvikevalvontahallitukselle puheen- Islanti
25753: johtajan nimeää maan hallitus kuluttaja- ja
25754: hallintoasiainministeriön (forbruker- og admi- Elintarvikevalvonnasta Islannissa vastaa ter-
25755: nistrasjonsdepartementet) esityksestä. Hallin- veys- ja turvallisuusministeriö (helse- og tryg-
25756: toelimen apuna toimii sihteeristö ja tutkimus- departementet). Ministeriön alaisuudessa toi-
25757: laitosorganisaatio. mii hygienia-, elintarvikevalvonta- ja ympäris-
25758: Elintarvikevalvonnassa ei ole varsinaisia pii- töhallitus (Statens direktorat for hygiene, nae-
25759: rihallintotasoa, vaan keskushallinnon vastuulla ringsmiddelkontroll og milj0vern). Maa on
25760: oleva valvonnan johto ja ohjaus suuntautuu jaettu 12 valvonta-alueeseen. Kunnalliset ter-
25761: suoraan joko valvonnasta huolehtiviin labora- veystarkastajat ottavat näytteet ja tekevät pai-
25762: toriohin tai kuntiin. Maahantuontivalvonnan kallisia tarkastuksia. Tutkimustoiminta on kes-
25763: ja kotimaisen elintarvikevalvonnan hoitavat kitetty hygienia-, elintarvike- ja ympäristöhalli-
25764: kunnalliset yksiköt. tukseen.
25765: Norjassa on valmisteilla uusi elintarvikelaki, Lihan- ja maidontarkastuksesta vastaavat
25766: jolla tullaan sääntelemään valtion ja kuntien alue-eläinlääkärit. Kalastusministeriö (fiskeri-
25767: valvontajärjestelmät. Tarkoituksena on sisäl- departementet) hoitaa maastavientivalvonnan.
25768: lyttää lakiehdotukseen myös teollisuuden omaa Valvontavastuu on kalateollisuuden laborato-
25769: valvontaa koskevia säännöksiä. Lisäksi kehit- rioilla ja valtion kala- ja kalavalmistevalvonta-
25770: teillä on elintarvikkeiden valvontamaksun sää- laitoksella.
25771: täminen.
25772: 2.7. Uudistuksen valmistelu
25773: Tanska Elintarvikevalvonnan järjestämistä on käsi-
25774: telty vuodesta 1968 lähtien muun muassa seu-
25775: Tanskassa elintarvikevalvonnasta on vas- raavissa mietinnöissä:
25776: tuussa kolme ministeriötä: maatalousministeriö - Elintarvikevalvonnan tehostaruiskomi-
25777: (landbrugsministeriet), terveysministeriö (sund- tean mietintö (1968:B 84)
25778: hedsministeriet) ja kalastusministeriö (fiskeri- - Elinkeinovirastotoimikunnan mietintö
25779: ministeriet). Tietyt elintarvikevalvontakysy- (1970:B 102)
25780: mykset kuuluvat myös terveysministeriön alai- - Elintarvikevalvontatoimikunnan mietintö
25781: sen terveyshallituksen (sundhedsstyrelsen) teh- (1970:B 106)
25782: täviin. Määräyksiä valmistelevia ja valvovia - Kuluttajansuojelun ja elintarvikevalvon-
25783: keskusvirastoja ovat terveysministeriön alainen nan organisaatiotoimikunnan mietintö (1972:B
25784: elintarvikehallitus, maatalousministeriön alai- 66)
25785: set eläinlääkintövirasto, meijerituotteiden ja - Elintarvikelakityöryhmän mietintö (21.6.
25786: kananmunien tarkastuslaitos sekä kasvientar- 1984)
25787: kastustoimisto. Kalastusministeriön alainen Esitykset ovat olleet keskenään toisistaan
25788: tarkastustoimisto johtaa kalatuotteiden val- poikkeavia ja ristiriitaisia.
25789: vontaa. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti helmi-
25790: Elintarvikehallitus ja eläinlääkintövirasto kuussa 1987 toimikunnan (kuluttajahallintotoi-
25791: ovat yhdessä vastuussa koko maan kattavan mikunta) selvittämään muun muassa, onko
25792: paikallisen elintarvikevalvonnan toimivuudes- nykyisessä kuluttajahallinnossa toimintojen
25793: ta. Eläinlääkintövirasto johtaa kunnallisten päällekkäisyyttä sekä mihin toimenpiteisiin tä-
25794: elintarviketutkimuslaitosten valvontatoimintaa mä antaa aihetta.
25795: lähinnä lihan- ja maidontarkastuksen osalta. Toimikunta jätti mietintönsä (komiteanmie-
25796: Elintarvikehallituksen ohjaus puolestaan suun- tintö 1988:9) maaliskuussa 1988. Se päätyi
25797: tautuu lähinnä kemialliseen valvontaan (lisäai- kannattamaan kuluttajahallinnon organisoin-
25798: neisiin ja torjunta-ainejäämiin), epäpuhtauk- nissa keskitettyä vaihtoehtoa, jossa elinkeino-
25799: siin ja myös elintarvikepakkauksiin ja elintar- hallitukselle kilpailuviraston perustamisen jäl-
25800: vikkeiden kanssa kosketuksiin joutuviin käyt- keen jääneet tehtävät ja kuluttaja-asiamiehen
25801: tötavaroihin. Tuontielintarvikkeiden valvonta tehtävät yhdistettäisiin kuluttaja-asiamiehen
25802: kuuluu sen kunnan laboratoriolle, jonka jobtaruaksi virastoksi. Toimikunta käsitteli
25803: alueella maahantuonti tapahtuu. myös muita vaihtoehtoja, muun muassa hajau-
25804: 6 1989 vp. - HE n:o 150
25805:
25806: tettua vaihtoehtoa, jossa elinkeinohallitukselle sekä maa- ja metsätalousministeriön eläinlää-
25807: jääneet tehtävät organisoitaisiin uudelleen ja kintöosastolta ja lääkintöhallituksesta molem-
25808: muut kuluttajaviranomaiset jäisivät ennalleen, mista kaksi virkaa. Elintarvikevirastoon perus-
25809: sekä ministeriövaihtoehtoa, jossa elinkeinohal- tettaisiin vastaavasti 21 virkaa ja kauppa- ja
25810: litukselle jääneet tehtävät siirrettäisiin kauppa- teollisuusministeriöön yksi virka.
25811: ja teollisuusministeriöön perustettavalle osas- Muiden kuluttajaviranomaisten toimitilojen
25812: tolle. Toimikunta ei tehnyt yksilöityä esitystä siirtyessä vuonna 1990 kuluttajaviraston välit-
25813: elintarvikevalvonnan järjestämisestä. tömään yhteyteen on hallintoekonomisista syis-
25814: Toimikunnan mietinnöstä saatujen lausunto- tä katsottu tarkoituksenmukaiseksi, että eräitä
25815: jen pohjalta hallinnon kehittämisen ministeri- virastojen yhteisiä virastorutiineja ja muita
25816: valiokunta teki helmikuussa 1989 periaatepää- toimintoja keskitetään kuluttajaviraston hoi-
25817: töksen kuluttajahallinnon kehittämisestä. Ke- dettaviksi.
25818: hittämiseen liittyvien eri toimenpideryhmien
25819: selvittämiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö
25820: asetti helmikuussa 1989 työryhmän ja kaksi 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
25821: toimikuntaa. tukset
25822: Kauppa- ja teollisuusministeriön 22 päivänä
25823: helmikuuta 1989 asettaman elintarvikevalvon- Elintarvikeviraston perustaminen ja sen edel-
25824: nan kehittämistä käsittelevän toimikunnan teh- lyttämät henkilöstöjärjestelyt eivät lisäisi ny-
25825: tävänä oli selvittää kolmen eri ministeriön kyisiä elintarvikevalvonnan hallintomenoja.
25826: hallinnonalalla nykyisin olevan maan sisäisen Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa hal-
25827: elintarvikevalvonnan keskittämistä yhdelle hal- linnon toimintaa luomalla perustettavalle viras-
25828: linnonalalle ja tehdä asiaa koskevat yksityis- tolle hyvät johtamisedellytykset ja mahdolli-
25829: kohtaiset ehdotuksensa kauppa- ja teollisuus- suudet soveltaa tulostavoitteiden asettamiseen
25830: ministeriölle. Normien antaminen tapahtuisi perustuvaa johtamistapaa. Hallintopalvelujen
25831: edelleen samoista ministeriöistä kuin tähänkin hoitaminen useamman viraston tarpeita palve-
25832: asti. levassa yksikössä alentaa hallinnon kuluja.
25833: Elintarvikevalvontatoimikunta 1989 luovutti Hallinnon toimivuuden ja tehokkuuden paran-
25834: mietintönsä 4 päivänä heinäkuuta 1989. Nyt tumisen myötä saavutettavia hyötyjä on vai-
25835: esillä oleva lakiehdotus perustuu tähän mietin- keaa ennakolta arvioida, mutta niiden voidaan
25836: töön. olettaa olevan elintarvikevalvonnan johto-
25837: organisaation kokoon nähden huomattavia.
25838:
25839: 3. Esityksen organisatoriset ja
25840: henkii ö s töv ai k u t ukset 5. Muita esitykseen vaikuttavia
25841: seikkoja
25842: Esityksessä perustettavaksi ehdotettu elintar-
25843: vikevirasto muodostettaisiin pääosin siirtämäl- Elintarvikeviraston kanssa samanaikaisesti
25844: lä elinkeinohallituksesta, maa- ja metsätalous- ehdotetaan perustettavaksi kuluttajavirasto ja
25845: ministeriön eläinlääkintöosastolta ja lääkintö- kuluttajatutkimuskeskus. Lakiehdotus liittyy
25846: hallituksesta samoja tehtäviä hoitavaa henki- näitä virastoja koskeviin lakiehdotuksiin.
25847: löstöä perustettavaan elintarvikevirastoon. Kuluttajahallinnon organisaatiomuutosehdo-
25848: Koska elinkeinohallitukselle kuuluva normin- tuksessa on otettu huomioon se, että muutos-
25849: anto siirrettäisiin kauppa- ja teollisuusministe- ten voimaantuloajankohdasta kahden vuoden
25850: riölle, ehdotetaan yksi virka siirrettäväksi kuluttua suoritettavan selvityksen ja tehtävän
25851: kauppa-ja teollisuusministeriöön. tilannearvion pohjalta organisaatio voidaan
25852: Lakkautettavissa viroissa olevan henkilöstön tarvittaessa muuttaa eri vaihtoehdot huomioon
25853: asema turvataan. ottaen sen varmistamiseksi, että kuluttaja-
25854: Elinkeinohallituksesta on uudistuksen yhtey- asioiden hoito on tarkoituksenmukaisesti jär-
25855: dessä tarkoitus lakkauttaa yhteensä 18 virkaa jestetty kulloisessakin tilanteessa.
25856: 1989 vp. - HE n:o 150 7
25857:
25858: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
25859:
25860:
25861: 1. Lakiehdotuksen perustelut muslaitosten toimintaa. Lisäksi elintarvikevi-
25862: rasto kehittäisi ja julkaisisi elintarvikevalvon-
25863: 1 §. Pykälässä säädetään elintarvikeviraston nassa tarvittavia näytteenotto- ja tutkimus-
25864: asemasta ja tehtävistä. Elintarvikevirasto toi- menetelmiä sekä seuraisi alan kansainvälistä
25865: misi hallinnollisesti kauppa- ja teollisuusminis- kehitystä ja huolehtisi elintarvikevalvontahen-
25866: teriön alaisena virastona. Toiminnallisesti vi- kilöstön täydennyskoulutuksesta.
25867: rasto olisi johtokuntaorganisaatio huomioon Valtioneuvosto voisi ehdotuksen mukaan an-
25868: ottaen varsin itsenäinen. Viraston toimintaa taa virastolle yleiseltä kannalta merkittäviä sel-
25869: ohjaisivat kuitenkin paitsi elintarvikevalvontaa vitys-, kokeilu-, seuranta- ja suunnittelutoi-
25870: säätelevät lait ja asetukset myös maa- ja metsä- meksiantoja.
25871: talousministeriön, kauppa- ja teollisuusminis- 2 §. Elintarvikeviraston toimintaa ohjaavak-
25872: teriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä lää- si toimielimeksi ehdotetaan perustettavaksi
25873: kintöhallituksen toimivaltansa puitteissa anta- johtokunta. Johtokunnan tehtävistä, kokoon-
25874: mat alemmanasteiset normit. panosta, jäsenmäärästä ja asettamisesta sää-
25875: Tarkoituksena on, että elintarvikevirasto dettäisiin tarkemmin asetuksella.
25876: huolehtisi elintarvikelaissa, terveydenhoitolais- Tarkoituksena on, että elintarvikeviraston
25877: sa, lihantarkastuslaissa, maidontarkastuslaissa
25878: johtokunnassa olisivat edustettuina ainakin
25879: sekä eräistä elintarvikerasvoista annetussa lais-
25880: maa- ja metsätalousministeriön, kauppa- ja
25881: sa (1/79) tarkoitetusta maan sisäisestä elintar- teollisuusministeriön ja sosiaali- ja terveysmi-
25882: vikevalvonnasta siten kuin siitä on erikseen nisteriön hallinnonalat. Elintarvikeviraston
25883: säädetty tai säädetään. Lisäksi virasto hoitaisi
25884: henkilöstöä voitaisiin käyttää joustavasti erityi-
25885: pääosan Iakkautettavalie elinkeinohallitukselle
25886: sesti edellä mainittujen hallinnonalojen asian-
25887: kuuluvista elintarvikkeita koskevista tehtävis- tuntijatehtävissä ja muun muassa elintarvikkei-
25888: tä. ta koskevien säännösten ja määräysten valmis-
25889: Elintarvikeviraston toimialaan kuuluvaa elin- telutehtävissä.
25890: tarvikevalvontaa ei olisi lihantarkastuslain
25891: 6 §:ssä säädetyn tarkastettavaksi tuotavan li- 3 §. Pykälän mukaan elinkeinonharjoittaja
25892: han kuljetuksen valvonta eikä lihan tarkasta- olisi velvollinen antamaan elintarvikevirastolle
25893: minen. Teurastamoiden hyväksyminen ja val- tiedot, jotka virasto tarvitsee tehtäviensä hoita-
25894: vonta kuten myös niiden lihantarkastuslain miseksi. Säännös on tarpeen erityisesti valvon-
25895: 12 §:ssä tarkoitettujen laitosten hyväksyminen nan suunnittelemiseksi tarvittavien tietojen
25896: ja valvonta, jotka sijaitsevat teurastamoiden saamisen varmistamiseksi. Useissa tapauksissa
25897: yhteydessä, kuuluisivat edelleenkin maa- ja olisi tarkoituksenmukaista, että tietojen kerää-
25898: metsätalousministeriölle. Vastaavasti maidon- misestä vastaisivat lääninhallitukset. Tämän
25899: jalostarnalle kuljetettavan maitoraaka-aineen vuoksi ehdotetaan, että elintarvikevirasto voisi
25900: kuljetuksen valvonta sekä maitoraaka-aineen määrätä elinkeinonharjoittajan antamaan tie-
25901: tarkastaminen kuuluisivat kuten nykyisinkin dot niiden keräämisestä huolehtivalle läänin-
25902: maa- ja metsätalousministeriölle. hallitukselle.
25903: Edelleen maa- ja metsätalousministeriölle Elinkeinonharjoittajalla olevaa tietojen anta-
25904: kuuluisivat lihan ja lihavalmisteiden vienti- ja misvelvollisuutta ehdotetaan tehostettavaksi
25905: tuontivalvonta. Maa- ja metsätalousministeriö mahdollisuudella asettaa elinkeinonharjoitta-
25906: hyväksyisi lisäksi lihan ja lihavalmisteiden jalle uhkasakko. Uhkasakon asettaisi elintarvi-
25907: vientiin tarkoitetut laitokset. kevirasto ja sen tuomitsisi maksettavaksi lää-
25908: Tarkoituksena on, että elintarvikevirastolle ninhallitus.
25909: kuuluisi toimialallaan kunnallisen elintarvike- 4 §. Pykälän mukaan elintarvikevirastosta
25910: valvonnan kehittäminen. Virasto tukisi paikal- annetun lain täytäntöönpanosta säädettäisiin
25911: lista valvontaa tekemällä tutkimuksia ja selvi- asetuksella.
25912: tyksiä, kokoamalla ja ylläpitämällä tarvittavia 5 §. Pykälä sisältää säännökset lain voi-
25913: tiedostoja ja rekistereitä, julkaisemalla toimi- maantulosta. Tarkoituksena on, että elintarvi-
25914: alaansa koskevia tutkimuksia, selvityksiä ja kevirasto voisi aloittaa toimintansa 1 päivänä
25915: tiedotteita sekä kehittämällä elintarviketutki- kesäkuuta 1990.
25916: 8 1989 vp. - HE n:o 150
25917:
25918: Elintarvikevalvontaa ja valvonnan johtamis- laisia toimia ovat esimerkiksi tarpeellisten vir-
25919: ta koskevia säännöksiä sisältyy useisiin maa- ja kojen perustaminen sekä henkilöstön siirtämi-
25920: metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuus- nen niihin siten, että virasto voi aloittaa toi-
25921: ministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön mintansa heti lain tultua voimaan. Virkojen
25922: hallinnonalan lakeihin ja asetuksiin. Ehdotetun perustaminen ja henkilöstön siirtäminen tapah-
25923: lain voimaantulosäännöksessä on luetteloitu ne tuisi valtion virkamieslaissa (755/86) säädetys-
25924: säännökset ja tehtävät, joiden osalta toimivalta sä järjestyksessä elinkeinohallituksesta, maa-
25925: siirtyy maa- ja metsätalousministeriöitä ja sen ja metsätalousministeriöstä ja lääkintöhallituk-
25926: eläinlääkintöosastolta, kauppa- ja teollisuusmi- sesta.
25927: nisteriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä,
25928: elinkeinohallitukselta tai lääkintöhallitukselta
25929: uudelle perustettavalle elintarvikevirastolle. 2. Voimaantulo
25930: Elintarvikeviraston perustamisen yhteydessä ei
25931: ehdoteta tehtäväksi muutoksia aineelliseen
25932: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä-
25933: lainsäädäntöön.
25934: nä kesäkuuta 1990.
25935: Kun kyseessä on uuden viraston perustami-
25936: nen, on tarpeen säätää myös mahdollisuudesta
25937: ryhtyä viraston toiminnan aloittamiseksi tar- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
25938: peellisiin toimiin ennen lain voimaantuloa. Täl- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
25939: 1989 vp. - HE n:o 150 9
25940:
25941:
25942:
25943:
25944: Laki
25945: elintarvikevirastosta
25946:
25947: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25948:
25949: 1§ 5§
25950: Elintarvikevalvonnan järjestämistä ja kehit- Tämä laki tulee voimaan päivänä
25951: tämistä varten on elintarvikevirasto. Virasto on kuuta 1990.
25952: hallinnollisesti kauppa- ja teollisuusministeriön Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät elin-
25953: alainen. tarvikeviraston tehtäviksi:
25954: Elintarvikeviraston tehtävänä on johtaa elin- 1) elintarvikelain ja sen nojalla annettujen
25955: tarvikkeiden sekä elintarvikelaissa (526/ 41) tar- elintarvikkeita ja sellaisia tarvikkeita, jotka
25956: koitettujen käyttö- ja kulutustarvikkeiden val- tarkoitukseensa käytettäessä joutuvat koske-
25957: vontaa siten kuin siitä tässä laissa tai muualla tukseen elintarvikkeen kanssa, kuten astiat,
25958: säädetään. koneet, laitteet, välineet, rakenteet sekä myyn-
25959: Valtioneuvosto voi antaa elintarvikevirastol- tipäällykset ja muut pakkausmateriaalit, kos-
25960: le yleiseltä kannalta merkittäviä selvitys-, ko- kevien säännösten ja määräysten noudattami-
25961: keilu-, seuranta- ja suunnittelutehtäviä. sen valvonnan johto;
25962: 2) kunnan tutkimuslaitosten osalta elintarvi-
25963: 2§ kelain 7 §:ssä tarkoitettujen määräysten anta-
25964: Elintarvikevirastolla on johtokunta. Johto- minen ja sopimusten hyväksyminen; sekä
25965: kunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa elintar- 3) elinkeinohallitukselle kuuluvien yksittäis-
25966: vikeviraston toimintaa ja antaa sitä varten ten lupien ja poikkeusten myöntäminen elintar-
25967: tarpeellisia ohjeita. vikemääräyksistä;
25968: Johtokunnan tehtävistä, kokoonpanosta, jä- 4) terveydenhoitolain 8 luvussa olevien elin-
25969: senten määrästä ja asettamisesta säädetään tar- tarvikesäännösten noudattamisen valvonnan
25970: kemmin asetuksella. johto;
25971: 5) lihantarkastuslaissa (160/60) säädetyn li-
25972: 3 § han ja lihavalmisteiden kuljetuksen ja kaupan
25973: Elinkeinonharjoittaja on velvollinen anta- pitämisen valvonnan johto;
25974: maan elintarvikevirastolle tietoja, joita virasto 6) muiden kuin teurastamon yhteydessä toi-
25975: 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua valvonnan mivien tai vientiin hyväksyttävien, lihantarkas-
25976: johtamista ja 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tuslain 12 §:n tarkoitettujen laitosten rakenta-
25977: tehtäviä varten tarvitsee. Virasto voi määrätä missuunnitelmien hyväksyminen ja näissä lai-
25978: tiedot annettaviksi myös tietojen keräämisestä toksissa tapahtuvan valmistuksen valvonnan
25979: huolehtivalle lääninhallitukselle. johto;
25980: Elintarvikevirasto voi asettaa tietojenanta- 7) lihavalmisteiden merkitsemisen sekä val-
25981: misvelvollisuuden tehosteeksi uhkasakon. Uh- mistus- ja lisäaineiden käytön valvonnan johto
25982: kasakon tuomitsee maksettavaksi asianomaisen lihantarkastuslain 12 §:ssä tarkoitetuissa lai-
25983: kotipaikan lääninhallitus. toksissa;
25984: 8) maidontarkastuslaissa (558/ 46) säädetyn
25985: 4§ maidon ja siitä saadun kerman maidonjalosta-
25986: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- mosta tapahtuvan kuljetuksen ja kaupan hy-
25987: töönpanosta annetaan asetuksella. gieenisen valvonnan johto;
25988: 2 391023A
25989: 10 1989 vp. - HE n:o 150
25990:
25991: 9) eräistä elintarvikerasvoista annetussa lais- mukaan kuuluu maa- ja metsätalousministe-
25992: sa (1179) tarkoitettujen myyntipäällysmerkin- riölle.
25993: töjen valvonta; sekä Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
25994: 10) eräistä elintarvikerasvoista annetussa ryhtyä toimenpiteisiin elintarvikeviraston vir-
25995: laissa tarkoitettujen vitamiinien lisäämisen kojen täyttämiseksi sekä muihin toimenpitei-
25996: sekä valmistus- ja lisäaineiden käytön valvonta siin, jotka ovat tarpeen viraston toiminnan
25997: ja laissa tarkoitettujen valmisteiden kaupan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.
25998: pitämisen valvonta siltä osin kuin se lain 21 §:n
25999:
26000: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
26001:
26002:
26003: Tasavallan Presidentti
26004: MAUNO KOIVISTO
26005:
26006:
26007:
26008:
26009: Ministeri Pertti Salolainen
26010: 1989 vp. - HE n:o 151
26011:
26012:
26013:
26014:
26015: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuluttajavirastosta
26016:
26017:
26018:
26019:
26020: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
26021:
26022: Esitys sisältää ehdotuksen laiksi kuluttajavi- perustettavien elintarvikeviraston ja kuluttaja-
26023: rastosta. tutkimuskeskuksen hoidettaviksi.
26024: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen
26025: Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion
26026: ehdotetaan perustettavaksi kuluttajavirasto,
26027: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 ja on
26028: johon siirrettäisiin samasta ajankohdasta lu-
26029: tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
26030: kien lakkautettavan elinkeinohallituksen nykyi-
26031: sin hoitamat tehtävät lukuun ottamatta niitä Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
26032: tehtäviä, jotka tulisivat samassa yhteydessä päivänä kesäkuuta 1990.
26033:
26034:
26035:
26036:
26037: YLEISPERUSTELUT
26038:
26039: 1. Esityksen yhteiskunnallinen että perustettavasta virastosta saadaan palvelu-
26040: merkitys kykyinen, organisaatioltaan joustava ja teho-
26041: kas virasto. Pyrkimyksenä on luoda virastolle
26042: 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet hyvät johtamisedellytykset ja kehittää virastos-
26043: ta sellainen, että siinä voitaisiin soveltaa tulos-
26044: Elinkeinohallituksesta siirrettiin 1 pa1vana tavoitteiden asettamiseen perustuvaa johtamis-
26045: lokakuuta 1988 taloudellisen kilpailun edistä- tapaa.
26046: miseen liittyneet asiat kilpailuviraston hoidetta- Viraston organisaation tulisi olla niin jousta-
26047: viksi. Samasta ajankohdasta lukien lakkautet- va, että se mahdollistaisi voimavarojen siirtä-
26048: tiin hintavalvonta. Taloudellisen kilpailun edis- misen kulloisenkin tarpeen mukaan eri paino-
26049: tämiseen liittyneitä asioita elinkeinohallitukses- pistealueille viraston tehtäviin kuuluvissa tuo-
26050: sa hoitanut henkilöstö sekä suuri osa hintaval- teturvallisuus- ja muissa kuluttaja-asioissa.
26051: vontatehtävissä työskennelleestä henkilöstöstä
26052: siirrettiin kilpailuvirastoon.
26053: Elinkeinohallituksen organisaatio uudistet-
26054: tiin 1 päivänä lokakuuta 1988. Uudistus oli 1.2. Keinot
26055: tarkoitettu väliaikaiseksi eikä sen yhteydessä
26056: muutettu viraston virkarakennetta. Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen
26057: Nyt esillä olevan uudistuksen lähtökohtana ehdotetaan perustettavaksi kuluttajavirasto,
26058: on pyrkimys tehostaa kuluttaja-asioiden hoitoa joka aloittaisi toiminnan 1 päivänä kesäkuuta
26059: valtionhallinnossa. Ehdotusta laadittaessa on 1990. Samanaikaisesti lakkautettaisiin elinkei-
26060: kiinnitetty huomiota valtioneuvoston ja valtio- nohallitus. Perustettavan kuluttajaviraston
26061: varainministeriön antamiin periaatepäätöksiin hoidettaviksi ehdotetaan siirrettäväksi kaikki
26062: ja valmisteluohjeisiin hallinnon kehittämisestä. elinkeinohallituksen nykyiset tehtävät lukuun
26063: Tavoitteena on ollut luoda edellytykset sille, ottamatta niitä tehtäviä, jotka tulisivat samas-
26064:
26065: 3910311
26066: 2 1989 vp. - HE n:o 151
26067:
26068: sa yhteydessä perustettavien elintarvikeviraston johtamistavalle tarkemmat määräykset viras-
26069: ja kuluttajatutkimuskeskuksen hoidettaviksi. ton organisaatiosta, toimintayksiköista ja nii-
26070: Viraston päätehtäviä olisivat tuoteturvalli- den tehtävistä sekä viraston toiminnnan ja
26071: suuslaissa tarkoitetusta valvonnasta huolehti- hallinnon muusta järjestelystä annettaisiin vi-
26072: minen, kuluttajakysymysten hoitamiseen liitty- raston työjärjestyksessä.
26073: vien hyödykkeiden hintoja koskevien selvitys-
26074: ten ja vertailujen tekeminen sekä huolehtimi-
26075: nen kuluttajavalistuksesta ja kuluttajaneuvon- 2. Nykyinen tilanne ja asian
26076: nan ohjauksesta. Viraston tehtäviin kuuluisi valmistelu
26077: lisäksi sellaisten kuluttajakysymysten hoitami-
26078: nen, jotka eivät kuulu muiden kuluttajaviran- 2.1. Nykyinen tilanne
26079: omaisten tehtäviin sekä huolehtiminen muista
26080: tehtävistä, jotka on säädetty tai määrätty sen Elinkeinohallitus on kauppa- ja teollisuusmi-
26081: tehtäviksi. nisteriön alainen keskusvirasto. Sen toimintaa
26082: Pääosa kuluttajaviraston henkilöstöstä saa- säätelevät elinkeinohallituksesta annettu laki ja
26083: taisiin siirtämällä elinkeinohallituksesta lak- asetus (714/88).
26084: kaavien virkojen haltijoita kuluttajaviraston Elinkeinohallituksen organisaatio uudistet-
26085: virkoihin. tiin 1 päivänä lokakuuta 1988. Uudistus, joka
26086: Kuluttajaviraston tehtäviin kuuluvista hinta- oli tarkoitettu väliaikaiseksi, aiheutui kilpailu-
26087: selvityksistä ja -vertailuista ei ole nykyisin viraston perustamisesta. Kilpailuvirastoon siir-
26088: muualla erikseen säädetty. Tällaisia selvityksiä rettiin tällöin taloudellisen kilpailun edistämi-
26089: ja vertailuja varten on tarpeen kerätä elinkei- seen liittyneet tehtävät samalla kun elinkeino-
26090: nonharjoittajilta tietoja. Nämä kuuluvat usein hallituksen hintavalvontalakiin perustuneet
26091: liikesalaisuuden piiriin. Viraston selvitystoi- tehtävät lakkautettiin. Kilpailunedistämis- ja
26092: minnassa käytettävien tietojen saannin turvaa- hintavalvontatehtävissä ollut henkilöstö siirret-
26093: miseksi ehdotetaan kuluttajavirastoa koske- tiin pääosin kilpailuvirastoon. Uudistuksen yh-
26094: vaan lakiin otettavaksi säännökset tietojen saa- teydessä ei muulla tavoin muutettu viraston
26095: misesta ja niiden julkaisemisesta. Samoin on virkarakennetta.
26096: tarpeen säätää näiden tietojen saamisen tehos- Elinkeinohallitukselle jääneet tehtävät ovat
26097: teeksi tarvittaessa asetettavasta uhkasakosta ja pääasiassa kuluttaja-asioihin, elintarvikeval-
26098: sen tuomitsemisesta maksettavaksi. Vastaavan vontaan ja tuoteturvallisuuteen liittyviä tai
26099: sisältöiset säännökset tietojen saannin turvaa- muutoin sellaisia, joiden tarkoituksena on ku-
26100: miseksi ehdotetaan otettaviksi niin ikään lakiin luttajan aseman turvaaminen. Elinkeinohalli-
26101: kuluttajatutkimuskeskuksesta. Varsinainen tus toimii jakautuneena kahteen osastoon, ku-
26102: hintatutkimus muun muassa kulutushyödyk- luttaja-asiain osastoon ja hallinto-osastoon.
26103: keiden hinnanmuodostuksesta olisi kuluttaja- Osastot on työjärjestyksellä jaettu kahdeksaan
26104: tutkimuskeskukselle kuuluva tehtävä. toimistoon ja toimistojaosta erilliseen atk-
26105: yksikköön.
26106:
26107: 1.3. Tarvittava lainsäädäntö
26108: 2.2. Uudistuksen valmistelu
26109: Kuluttajavirastosta ja sen tehtävistä ehdote-
26110: taan säädettäväksi laki. Sillä kumottaisiin elin- Valtioneuvosto asetti helmikuussa 1987 toi-
26111: keinohallituksesta annettu laki (421/73) siihen mikunnan selvittämään, onko nykyisessä ku-
26112: myöhemmin tehtyine muutoksineen. luttajahallinnossa toimintojen päällekkäisyyttä
26113: Tarkemmin viraston tehtävistä säädettäisiin sekä mihin toimenpiteisiin tämä antaa aihetta.
26114: kuluttajavirastosta annettavassa asetuksessa, Toimikunta, joka otti nimekseen kuluttaja-
26115: joka sisältäisi säännökset viraston virkojen kel- hallintotoimikunta, jätti mietintönsä (komi-
26116: poisuusvaatimuksista, virkojen täyttämisestä, teanmietintö 1988:9) maaliskuussa 1988. Sen
26117: lääninhallinnon asemasta piirihallintovirano- enemmistö päätyi kannattamaan kuluttajahal-
26118: maisena sekä muista viraston toiminnan kan- linnon organisoinnissa keskitettyä vaihtoehtoa,
26119: nalta keskeisistä asioista. Riittävän joustavuu- jossa elinkeinohallitukselle kilpailuviraston pe-
26120: den aikaansaamiseksi ja edellytysten luomisek- rustamisen jälkeen jääneet tehtävät ja kulut-
26121: si tulostavoitteiden asettamiseen perustuvalle taja-asiamiehen tehtävät yhdistettäisiin kulut-
26122: 1989 vp. - HE n:o 151 3
26123:
26124: taja-asiamiehen johtamaksi virastoksi. Toimi- Ministeriön 16 päivänä helmikuuta 1989
26125: kunta käsitteli myös muita vaihtoehtoja, muun asettaman työryhmän tehtävänä oli tehdä yksi-
26126: muassa hajautettua vaihtoehtoa, jossa elinkei- tyiskohtaiset esitykset elinkeinohallituksen
26127: nohallitukselle jääneet tehtävät organisoitaisiin muuttamiseksi ylijohtajan johtamaksi kulutta-
26128: uudelleen ja muut kuluttajaviranomaiset jäisi- javirastoksi. Tämän työryhmän tuli myös sel-
26129: vät ennalleen, sekä ministeriövaihtoehtoa, jos- vittää tarvittavat henkilöstölisäykset kuluttaja-
26130: sa elinkeinohallitukselle jäänet tehtävät siirret- hallinnon eri tasoilla ja tällöin ensi sijassa
26131: täisiin kauppa- ja teollisuusministeriöön perus- selvittää henkilöstön siirtomahdollisuudet elin-
26132: tettavalle osastolle. Toimikunnan mietintö ei keinohallituksesta.
26133: ollut yksimielinen. Muiden kuluttajaviranomaisten siirtyessä
26134: Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi toimi- vuonna 1990 kuluttajaviraston välittömään yh-
26135: kunnan mietinnöstä lausunnon kaikkiaan 44 teyteen työryhmän tuli viranomaisten yhteis-
26136: viranomaiselta ja järjestöltä, jotka kolmea lu- työn tiivistämiseksi selvittää myös erilaisten
26137: kuun ottamatta antoivat lausunnon. Eräiden hallintorutiinien hoidon keskittämistä.
26138: ministeriöiden lausunnon liitteenä oli lisäksi Kuluttajavirastotyöryhmä luovutti vuoden
26139: hallinnonalan viranomaisilta hankittuja lau- 1990 tulo- ja menoarvioon vaikuttavien ehdo-
26140: suntoja. • tusten osalta 1 osamietintönsä 24 päivänä tou-
26141: Lausunnoissa mielipiteet kauppa- ja teolli- kokuuta 1989. Nyt esillä oleva lakiehdotus
26142: suusministeriön hallinnonalalle kuuluvan ku- perustuu pääosin tähän mietintöön. Ehdotusta
26143: luttajahallinnon järjestämisestä keskushallin- laadittaessa on kuitenkin otettu huomioon
26144: nossa jakautuivat samalla tavoin kuin kulutta- myös 22 päivänä helmikuuta 1989 asetettujen
26145: jahallintotoimikunnassa. elintarvikevalvontatoimikunta 1989:n (komi-
26146: teanmietintö 1989:32) ja kuluttajatutkimustoi-
26147: Toimikunnan ehdotusta perustaa kuluttaja- mikunnan (komiteanmietintö 1989:33) mietin-
26148: virasto, joka hoitaisi elinkeinohallitukselle nöissä tehdyt ehdotukset.
26149: kuuluvat kuluttaja-, tuoteturvallisuus- ja elin-
26150: tarvikevalvonta-asiat sekä kuluttaja-asiamie-
26151: helle kuuluvat tehtävät, kannattivat oikeus- 3. Esityksen organisatoriset ja
26152: ministeriö, valtiovarainministeriö, elinkeino- henkilöstövaikutukset
26153: hallitus, kuluttaja-asiamies ja kuluttajavalitus-
26154: lautakunta, joskin elinkeinohallituksen ja ku- Esityksessä perustettavaksi ehdotettu kulut-
26155: luttajavalituslautakunnan lausuntoihin liittyi tajavirasto muodostettaisiin siirtämällä elinkei-
26156: hajautettua vaihtoehtoa puoltavia eriäviä mie- nohallituksessa samoja tehtäviä hoitavaa hen-
26157: lipiteitä. Keskitetyn vaihtoehdon kannalta oli- kilöstöä perustettavaan kuluttajavirastoon. Sa-
26158: vat niin ikään Suomen Kaupunkiliitto, Suomen malla kun viraston virkarakennetta uudistettai-
26159: Kuluttajaliitto ja keskeiset palkansaajien kes- siin vastaamaan paremmin työtehtäviä ja
26160: kusjärjestöt. muuttuneita olosuhteita, lakkautettaisiin eräitä
26161: Hajautetun vaihtoehdon kannalla, jossa elinkeinohallituksessa avoimena olevia virkoja
26162: merkittävintä muutosta merkitsee elinkeinohal- sekä siirrettäisiin henkilöstöä kauppa- ja teolli-
26163: lituksen uudelleenorganisointi sekä tämän vi- suusministeriöön, kuluttaja-asiamiehen toimis-
26164: raston sekä kuluttaja-asiamiehen ja kuluttaja- toon, kuluttajavalituslautakuntaan sekä perus-
26165: valituslautakunnan välisten yhteyksien paran- tettaviin elintarvikevirastoon ja kuluttajatutki-
26166: taminen, olivat maa- ja metsätalousministeriö, muskeskukseen.
26167: lääkintöhallitus, tullihallitus, suurin osa kotita- Vaikka uudistuksen yhteydessä on ehdotettu
26168: lousneuvontajärjestöistä, Kuluttajat-Konsu- perustettavaksi tuoteturvallisuusvalvonnan
26169: menterna sekä valtaosa elinkeinoelämän järjes- sekä kuluttajavalistuksen ja tiedotustoiminnan
26170: töistä. tehostamiseen liittyen eräitä uusia virkoja, jo-
26171: Saatujen lausuntojen pohjalta hallinnon ke- hon henkilöstö hankittaisiin elinkeinohallituk-
26172: hittämisen ministerivaliokunta teki 10 päivänä sen ulkopuolelta, vähenisi virkojen kokonais-
26173: helmikuuta 1989 periaatepäätöksen kuluttaja- määrä kuluttajahallinnossa uudistuksen yhtey-
26174: hallinnon kehittämisestä. Kehittämiseen liitty- dessä neljällä.
26175: vien eri toimenpiteiden selvittämiseksi kauppa- Uudistusta ja henkilöstön siirtoja toteutet-
26176: ja teollisuusministeriö asetti helmikuussa 1989 taessa nykyisen henkilöstön asema turvattai-
26177: työryhmän ja kaksi toimikuntaa. siin.
26178: 4 1989 vp. - HE n:o 151
26179:
26180: Elinkeinohallituksesta on uudistuksen yhtey- kausmenojen lisäys virkarakenteen muuttumi-
26181: dessä tarkoitus lakkauttaa kaikki sen 107 vir- sen johdosta ratkaistaan valtion tulo- ja meno-
26182: kaa ja tehtävää. Kuluttajavirastoon perus- arvioesityksen käsittelyn yhteydessä.
26183: tettaisiin vastaavasti 69 virkaa, kauppa- ja Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa ku-
26184: teollisuusministeriöön kaksi virkaa sekä kulut- luttajahallinnon toimintaa luomalla perustetta-
26185: taja-asiamiehen toimistoon ja kuluttajavalitus- valle virastolle hyvät johtamisedellytykset ja
26186: lautakuntaan yhteensä kuusi virkaa. Perus- mahdollisuudet soveltaa tulostavoitteiden aset-
26187: tettavaan elintarvikevirastoon siirrettäisiin li- tamiseen perustuvaa johtamistapaa. Hallinnon
26188: säksi 17 lakkautettavan elinkeinohallituksen toimivuuden ja tehokkuuden parantumisen
26189: henkilöstöön kuuluvaa ja perustettavaan kulut- myötä saavuteltavia hyötyjä on vaikeata ar-
26190: tajatutkimuskeskukseen 8 elinkeinohallituksen vioida. Hyödyn voidaan kuitenkin arvioida
26191: nykyiseen henkilöstöön kuuluvaa. Lisäksi ku- olevan suurempi kuin uudistuksesta aiheutuvat
26192: luttajatutkimuskeskukseen perustettaisiin uute- lisäkustannukset.
26193: na johtajan virka.
26194: Kuluttaja-asiamiehen toimiston ja kuluttaja-
26195: valituslautakunnan sekä perustettaviksi ehdo- 5. Muita esitykseen vaikuttavia
26196: tettujen elintarvikeviraston ja kuluttajatutki- seikkoja
26197: muskeskuksen toimitilojen siirtyessä vuonna
26198: 1990 kuluttajaviraston välittömään yhteyteen Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa an-
26199: on hallintoekonomisista syistä katsottu tarkoi- netaan esitykset laiksi elintarvikevirastosta ja
26200: tuksenmukaiseksi, että eräitä virastojen sisäisiä laiksi kuluttajatutkimuskeskuksesta. Nämä
26201: virastopalveluja keskitetään kuluttajaviraston muodostavat kokonaisuuden ja lait on tarkoi-
26202: hoidettaviksi samalla kun eri kuluttajavirano- tettu tulemaan voimaan samanaikaisesti eli 1
26203: maisten yhteistoimintaa muutoinkin lisätään. päivänä kesäkuuta 1990.
26204: Kuluttajahallinnon organisaatiomuutoseh-
26205: dotuksissa on otettu huomioon se, että muu-
26206: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- tosten voimaantuloajankohdasta kahden vuo-
26207: tukset den kuluttua suoritettavan selvityksen ja tehtä-
26208: vän tilannearvion pohjalta organisaatiota voi-
26209: Kuluttajaviraston perustaminen ja siihen liit- daan tarvittaessa muuttaa eri vaihtoehdot huo-
26210: tyvät muut henkilöstöjärjestelyt kuluttajahal- mioon ottaen sen varmistamiseksi, että
26211: linnossa lisäisivät jonkin verran nykyisiä hal- kuluttaja-asioiden hoito on tarkoituksenmu-
26212: lintomenoja koko kuluttajahallinnossa. Palk- kaisesti järjestetty kulloisessakin tilanteessa.
26213:
26214:
26215:
26216:
26217: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
26218:
26219:
26220: 1. Lakiehdotuksen perustelut jotka eivät kuulu muiden kuluttajaviranomais-
26221: ten tehtäviin.
26222: Lisäksi kuluttajavirasto suorittaisi muut teh-
26223: 1 §. Pykälässä säädettäisiin kuluttajaviras- tävät, jotka on säädetty tai määrätty sen hoi-
26224: ton asemasta ja tehtävistä. Kuluttajavirasto dettaviksi. Tällaisia tehtäviä ovat muun muas-
26225: toimisi kauppa- ja teollisuusministeriön alaise- sa kulutustavaroiden alkuperämaan ilmoitta-
26226: na. Viraston tehtävänä olisi huolehtia tuotetur- misesta annettujen säännösten ja määräysten
26227: vallisuuslaissa (914/86) tarkoitetusta valvon- noudattamisen valvonta, matkatoimistoelinkei-
26228: nasta siten kuin siitä on erikseen säädetty. non valvonta, eräät osamaksukauppaan liitty-
26229: Virasto tekisi myös kuluttajakysymysten hoita- vät valvontatehtävät, kulutusluottosäännösten
26230: miseen liittyviä hyödykkeiden hintoja koskevia valvonta sekä kulutushyödykkeen hinnan il-
26231: selvityksiä ja vertailuja, huolehtisi kuluttajava- moittamista markkinoinnissa koskevat normin-
26232: listuksesta, kuluttajaneuvonnan ohjauksesta anto-, valvonta- ja poikkeuslupien myöntämis-
26233: sekä muista sellaisista kuluttajakysymyksistä, tehtävät.
26234: 1989 vp. - HE n:o 151 5
26235:
26236: Kauppa- ja teollisuusministeriön mahdolli- lisäämiseen tähtääviä hyödykkeiden hintaver-
26237: suuksia ohjata virastoa ehdotetaan lisäksi te- tailuja, joiden tavoitteena on kuluttajien toi-
26238: hostettavaksi säätämällä ministeriölle oikeus mintaedellytysten parantaminen informaation
26239: antaa selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja suunnit- keinoin.
26240: telutoimeksiantoja kuluttajavirastolle. Ministe- Koska elinkeinonharjoittaja joutuu useissa
26241: riö voisi samalla määrätä myös toimeksiannon tapauksissa antamaan viranomaiselle liike- tai
26242: toteuttamistavasta ja aikataulusta. ammattisalaisuuksiksi katsottavia tietoja, on
26243: 2 §. Kuluttajaviraston ylimmäksi päättäväksi perusteltua ottaa lakiin säännös, jonka mu-
26244: elimeksi ehdotetaan perustettavaksi johtokun- kaan liike- tai ammattisalaisuuksiksi katsotta-
26245: ta, jonka tehtävistä, jäsenten määrästä ja aset- via tietoja ei saisi tuloksia julkaistaessa paljas-
26246: tamisesta säädettäisiin asetuksella. taa, ellei se, jota tieto koskee, ole antanut
26247: Johtokunnan tehtävänä olisi asettaa käytän- suostumustaan julkaisemiseen.
26248: nön tavoitteet viraston toiminnalle sekä päät- 6 §. Tarkemmat säännökset kuluttajaviras-
26249: tää sen toimintalinjoista, ohjata ja valvoa vi- ton ja sen ylimpien päätöksentekoelimien teh-
26250: rastolle asetettujen tavoitteiden toteuttamista, tävistä, virkojen kelpoisuusvaatimuksista, vir-
26251: päättää viraston tulo-ja menoarvioehdotukses- kojen ja toimien täyttämisestä, lääninhallinnon
26252: ta, päättää viraston antamista norminluontei- asemasta piirihallintoviranomaisena sekä muis-
26253: sista määräyksistä sekä käsitellä muut viraston ta viraston toiminnan kannalta keskeisistä
26254: kannalta merkittävät asiat, jotka ylijohtaja asioista annettaisiin kuluttajavirastoa koske-
26255: saattaa johtokunnan käsiteltäviksi. vassa asetuksessa.
26256: 3 §. Kuluttajavirastolla olisi oikeus periä Asetuksen nojalla annettavassa työjärjestyk-
26257: suoritteistaan maksuja. Maksut perustuisivat sessä määrättäisiin viraston tarkemmasta orga-
26258: valtion maksuperustelaissa (980/73) säädettyi- nisaatiosta, toimintayksiköistä ja niiden tehtä-
26259: hin maksujen määräämisperusteisiin. Maksuis- vistä, virkamiesten ratkaisuvallasta sekä viras-
26260: ta annettaisiin kuluttajaviraston maksuasetus, ton toiminnan ja hallinnon muusta järjestelys-
26261: jolla korvattaisiin nykyinen elinkeinohallituk- tä.
26262: sen maksuasetus (629/83). 7 §. Tarkoituksena on, että kuluttaja-asia-
26263: 4 §. Pykälän mukaan elinkeinonharjoittaja miehen toimisto ja kuluttajavalituslautakunta
26264: olisi velvollinen antamaan kuluttajavirastolle siirtyvät vuonna 1990 kuluttajaviraston välittö-
26265: tietoja, joita virasto tarvitsee kuluttajakysy- mään yhteyteen. Myös perustettavat elintarvi-
26266: mysten hoitamiseen liittyviä hyödykkeiden hin- kevirasto ja kuluttajatutkimuskeskus aloittaisi-
26267: toja koskevien selvitysten ja vertailujen teke- vat toimintansa kuluttajaviraston välittömässä
26268: mistä varten. Tiedot olisi annettava kuluttaja- yhteydessä. Tämän vuoksi ehdotetaan hallinto-
26269: viraston määräämän riittävän pitkän määrä- rutiinien keventämiseksi mainituissa virastois-
26270: ajan kuluessa ja ne olisi annettava kirjallisina, sa, että eräät virastojen sisäisistä virastopalve-
26271: jos kuluttajavirasto tätä vaatii. Säännös vastaa luista keskitettäisiin kuluttajaviraston hoidetta-
26272: asiallisesti elinkeinohallituksesta annetun lain viksi. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi virasto-
26273: 2 §:n 2 momentin säännöstä. Useimmissa ta- jen tilinpito ja asiakirjojen kirjaaminen. Yhtei-
26274: pauksissa olisi tarkoituksenmukaista, että näi- sesti hoidettavista virastopalveluista säädettäi-
26275: den tietojen keräämisestä huolehtisivat läänin- siin tarkemmin kuluttajavirastoa koskevassa
26276: hallitukset. Tämän vuoksi ehdotetaan säännös- asetuksessa.
26277: tä täydennettäväksi siten, että kuluttajavirasto 8 §. Pykälä sisältää säännökset lain voi-
26278: voisi määrätä elinkeinonharjoittajan antamaan maantulosta ja elinkeinohallituksesta annetun
26279: tiedot niiden keräämisestä huolehtivalle läänin- lain kumoamisesta.
26280: hallitukselle. Elinkeinohallituksen tehtävien moninaisuu-
26281: Elinkeinonharjoittajalla olevaa tietojenanta- desta johtuen viraston tehtävistä säädetään
26282: misvelvollisuutta on tarpeen tehostaa mahdolli- kymmenissä eri säädöksissä. Näiden säädösten
26283: suudella asettaa uhkasakko. Uhkasakon aset- muuttaminen edellyttäisi varsin laajaa valmis-
26284: taisi kuluttajavirasto ja tuomitsisi maksetta- telutyötä. Muutosten yhteydessä olisi ilmeisen
26285: vaksi asianomaisen kotipaikan lääninhallitus. tarkoituksenmukaista tarkastella näiden sää-
26286: 5 §. Kuluttajavirasto julkaisisi harkitsemas- dösten toimivuutta laajemminkin. Tämän
26287: saan laajuudessa suorittamiensa selvitysten ja vuoksi on, jottei organisaatiouudistuksen to-
26288: vertailujen tuloksia. Selvitykset ja vertailut oli- teutuminen kohtuuttomasti viivästyisi, katsottu
26289: sivat pääasiassa kuluttajien hintatietoisuuden tarkoituksenmukaiseksi ehdottaa pykälän 3
26290: 6 1989 vp. - HE n:o 151
26291:
26292: momenttiin otettavaksi saannös, jonka mu- nen perustettuihin virkoihin siten, että virasto
26293: kaan se, mitä elinkeinohallituksesta on muual- voisi aloittaa toimintansa heti lain tultua voi-
26294: la säädetty, koskee tämän lain tultua voimaan maan. Virkojen perustaminen ja henkilöstön
26295: kuluttajavirastoa lukuunottamatta mitä elin- siirtäminen tapahtuisi valtion virkamieslaissa
26296: tarvikeviraston tehtävistä on säädetty elintarvi- (755/86) säädetyssä järjestyksessä.
26297: kevirastoa koskevassa laissa ja kuluttajatutki-
26298: muskeskuksen tehtävistä kuluttajatutkimuskes-
26299: kusta koskevassa laissa. 2. Voimaantulo
26300: Kun kyseessä on uuden viraston perustami-
26301: nen, on tarpeen myös säätää mahdollisuudesta Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä-
26302: ryhtyä viraston toiminnan aloittamiseksi tar- nä kesäkuuta 1990.
26303: peellisiin toimiin ennen lain voimaantuloa. Täl-
26304: laisia toimia ovat esimerkiksi tarpeellisten vir- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
26305: kojen perustaminen sekä henkilöstön siirtämi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
26306:
26307:
26308:
26309:
26310: Laki
26311: kuluttajavirastosta
26312:
26313: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26314:
26315: 1§ 3§
26316: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisena Kuluttajavirastolla on oikeus periä suorit-
26317: toimii kuluttajavirasto, jonka tehtävänä on teistaan maksuja. Niitä määrättäessä on nou-
26318: huolehtia tuoteturvallisuuslaissa (914/86) tar- datettava, mitä valtion maksuperustelaissa
26319: koitetusta valvonnasta siten kuin siitä on erik- (980173) on säädetty.
26320: seen säädetty sekä tehdä kuluttajakysymysten
26321: hoitamiseen liittyviä hyödykkeiden hintoja 4§
26322: koskevia selvityksiä ja vertailuja, huolehtia Elinkeinonharjoittaja on velvollinen anta-
26323: kuluttajavalistuksesta, kuluttajaneuvonnan oh- maan kuluttajavirastolle tietoja, joita virasto
26324: jauksesta sekä muista sellaisista kuluttajakysy- 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja selvityksiä ja
26325: myksistä, jotka eivät kuulu muiden kuluttaja- vertailuja varten tarvitsee. Virasto voi määrätä
26326: viranomaisten tehtäviin. tiedot annettaviksi myös tietojen keräämisestä
26327: Kuluttajavirasto suorittaa lisäksi muut tehtä- huolehtivalle lääninhallitukselle.
26328: vät, jotka on säädetty tai määrätty sen suori- Kuluttajavirasto voi asettaa tietojenantamis-
26329: tettaviksi. velvollisuuden tehosteeksi uhkasakon. Uhkasa-
26330: Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus kon tuomitsee maksettavaksi asianomaisen ko-
26331: antaa kuluttajavirastolle selvitys-, kokeilu-, tipaikan lääninhallitus.
26332: seuranta-, ja suunnittelutoimeksiantoja. Minis-
26333: teriö voi samalla määrätä myös toimeksiannon 5§
26334: toteuttamistavasta ja aikataulusta. Kuluttajavirasto julkaisee harkitsemassaan
26335: laajuudessa suorittamiensa selvitysten ja vertai-
26336: 2§ lujen tuloksia.
26337: Kuluttajavirastolla on johtokunta, jonka Selvitysten ja vertailujen tuloksia julkaistaes-
26338: tehtävistä, jäsenten määrästä ja asettamisesta sa ei saa paljastaa liike- tai ammattisalaisuuk-
26339: säädetään asetuksella. siksi katsottavia tietoja, ellei se, jota tieto
26340: 1989 vp. - HE n:o 151 7
26341:
26342: koskee, ole antanut suostumustaan julkaisemi- Tällä lailla kumotaan elinkeinohallituksesta
26343: seen. 25 päivänä toukokuuta 1973 annettu laki (421/
26344: 6§ 73) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
26345: Tarkemmat säännökset kuluttajaviraston Mitä elinkeinohallituksesta on muualla sää-
26346: tehtävistä, organisaatiosta, hallinnosta ja vi- detty, koskee tämän lain tultua voimaan kulut-
26347: roista annetaan asetuksella. tajavirastoa lukuun ottamatta mitä elintarvike-
26348: viraston tehtävistä on säädetty elintarvikeviras-
26349: 7§ tosta annetussa laissa ( 1 ) sekä kuluttaja-
26350: Kuluttajavirasto hoitaa elintarvikeviraston, tutkimuskeskuksen tehtävistä kuluttajatutki-
26351: kuluttaja-asiamiehen toimiston, kuluttajavali- muskeskuksesta annetussa laissa ( 1 ).
26352: tuslautakunnan ja kuluttajatutkimuskeskuksen Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
26353: eräät virastopalvelut siten kuin siitä erikseen ryhtyä toimenpiteisiin kuluttajaviraston virko-
26354: säädetään asetuksella. jen täyttämiseksi sekä muihin toimenpiteisiin,
26355: 8§ jotka ovat tarpeen viraston toiminnan aloitta-
26356: Tämä laki tulee voimaan päivänä miseksi lain tullessa voimaan.
26357: kuuta 19
26358:
26359: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
26360:
26361:
26362: Tasavallan Presidentti
26363: MAUNO KOIVISTO
26364:
26365:
26366:
26367:
26368: Ministeri Pertti Salolainen
26369: 1989 vp. - HE n:o 152
26370:
26371:
26372:
26373:
26374: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuluttajatutkimuskes-
26375: kuksesta
26376:
26377:
26378:
26379:
26380: ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
26381:
26382: Esitys sisältää ehdotuksen laiksi kuluttaja- Kuluttajatutkimuskeskuksen perustamisen
26383: tutkimuskeskuksesta. tavoitteena on kuluttajan aseman parantami-
26384: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen nen tehostamalla kulutukseen liittyvää tutki-
26385: ehdotetaan perustettavaksi kuluttajatutkimus- mustoimintaa ja tietopalvelua.
26386: keskus, jonka tehtävänä olisi kulutukseen, ku- Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion
26387: lutuksen vaikutuksiin, kulutushyödykkeiden tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 ja on
26388: hintaan ja laatuun sekä kuluttajan asemaan tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
26389: liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta. Tutki- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
26390: muskeskus hoitaisi myös alan tietopalvelua. päivänä kesäkuuta 1990.
26391:
26392:
26393:
26394:
26395: YLEISPERUSTELUT
26396:
26397: 1. Esityksen yhteiskunnallinen Vaikka palveluiden osuus kuluttajien me-
26398: merkitys noista on lisääntynyt, Suomessa ei juurikaan
26399: tehdä palveluiden laadun ja hintojen mittaami-
26400: 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet seen liittyvää tutkimusta. Tuotteiden kestoikää
26401: ei myöskään ole selvitetty riittävästi, eikä hyö-
26402: dyketutkimuksessa ole kiinnitetty huomiota
26403: Kuluttajatutkimus on kotitalouksien toimin- ympäristönäkökulmiin.
26404: taa sekä kuluttajan käyttäytymistä ja asemaa
26405: Markkinaolosuhteissa tapahtuneet muutok-
26406: koskevan uuden tiedon tuottamista ja toisaalta
26407: set ovat tuoneet kuluttajien asemaan liittyviä
26408: yhteiskunnallisten ilmiöiden ja rakenteiden
26409: kysymyksiä esiin. Myös luonnonvarojen käyt-
26410: sekä hyödykkeiden tutkimista käyttäjän, kulut-
26411: töön liittyvät ja tuotantotoiminnasta elinympä-
26412: tajan ja kotitalouksien näkökulmasta. Kulutta-
26413: ristölle aiheutuvat ongelmat ovat lisänneet ku-
26414: jatutkimuksella on laaja-alaisuutensa vuoksi
26415: ~~luttajien tarvetta saada tietoja tuotteiden ym-
26416: yhtymäkohtia monille yhteiskunnan osa-alueil-
26417: päristövaikutuksista. Hintavalvonnan loppu-
26418: le. Kuluttajatutkimusta harjoitetaan Suomessa
26419: minen ja taloudellisen kilpailun asettaminen
26420: nykyisin vain vähäisessä määrin ja hajanaises-
26421: ensisijaiseksi markkinoiden toiminnassa on
26422: ti. tuonut esille kuluttajien tarpeet saada tietää
26423: Taloudellista tutkimusta suoritetaan eri tut- aikaisempaa enemmän hintojen vaihtelusta ja
26424: kimuslaitoksissa lähinnä talouspolitiikan ja hinnanmuodostuksesta.
26425: elinkeinoelämän tarpeisiin, mutta Suomesta Kuluttajien ja kotitalouksien toimeentuloon
26426: puuttuu lähes kokonaan kotitalouksien ja ku- ja ongelmiin liittyvistä kysymyksistä tarvitaan
26427: luttajien näkökulmasta tehty taloudellinen tut- enenevästi tutkimustietoa. Tutkimuksella pitäi-
26428: kimustoiminta. si pyrkiä ennakoimaan tulevaa kehitystä sekä
26429: 391086T
26430: 2 1989 vp. - HE n:o 152
26431:
26432: parantamaan kuluttajan mahdollisuuksia tehdä sien toimintaan, kulutushyödykkeiden hintaan
26433: tietoisia ja harkittuja valintoja. ja laatuun, kuluttajan asemaan ja kulutuksen
26434: Päätöksentekijöiden olisi tärkeää tietää, mil- vaikutuksiin liittyvä tutkimus- ja selvitystoi-
26435: laisilla ennaltaehkäisevillä, kaikkien kulutta- minta, joka olisi pääosin soveltavaa tutkimus-
26436: jien oikeusturvaa lisäävillä toimenpiteillä voi- ta. Tutkimuskeskus hoitaisi myös alan tietopal-
26437: taisiin vähentää kuluttajien välistä sosiaalista velua, harjoittaisi julkaisutoimintaa ja osallis-
26438: ja taloudellista eriarvoisuutta. Tähän tarvitaan tuisi tutkijakoulutuksen kehittämiseen.
26439: tutkimustietoa. Pääosa kuluttajatutkimuskeskuksen henkilö-
26440: Riippumaton ja monipuolinen kuluttajatut- kunnasta saataisiin siirtämällä elinkeinohalli-
26441: kimus palvelee yhtälaisesti myös elinkeinoelä- tuksesta lakkaavien virkojen haltijoita sekä
26442: mää ja sen tarpeita. Länsi-Euroopan integraa- antamalla nykyisin valtionapua saavan, yksi-
26443: tiokehityksenä tulee mitä ilmeisimmin olemaan tyisen Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimus-
26444: vaikutuksia kuluttajien oikeudelliseen ja talou- keskus ry:n toimihenkilöille mahdollisuus ha-
26445: delliseen asemaan sekä kuluttajien turvallisuut- keutua virkoihin. Samanaikaisesti kuluttajatut-
26446: ta koskevaan sääntelyyn. Toiminta yhdenty- kimuskeskuksen perustamisen kanssa lakkau-
26447: vässä Euroopassa vaatii tarkkoja tietoja muun tettaisiin Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutki-
26448: muassa hinnanmuodostuksesta. muskeskukselle myönnetty valtionapu. Kotita-
26449: Standardisoinnin merkitys tulee entisestään lous- ja kuluttaja-asiain tutkimuskeskus on
26450: kasvamaan yhdentyvässä Euroopassa. Kun tur- suhtautunut myönteisesti mainittuun järjeste-
26451: vallisuutta koskevat määräykset tulevat yhte- lyyn.
26452: näistymään ja samalla viranomaisten ennakko- Kuluttajatutkimuskeskuksen tehtäviin kuu-
26453: tarkastuksesta tullaan entistä enemmän luopu- luvista kulutushyödykkeiden hintaan ja laa-
26454: maan, jää hyödykkeiden laadun varmistami- tuun liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä ei
26455: nen aikaisempaa enemmän valmistajien vas- ole nykyisin muualla erikseen säädetty. Tällai-
26456: tuulle. Turvallisuutta koskevien vaatimusten sia tutkimuksia varten on tarpeen kerätä elin-
26457: tarkempi merkityssisältö määräytyy useissa ta- keinonharjoittajilta tietoja. Nämä ovat usein
26458: pauksissa eurooppalaisten standardien avulla, liikesalaisuuksia. Tietojen saannin turvaami-
26459: joihin säännöksissä ja määräyksissä viitataan. seksi ehdotetaan kuluttajatutkimuskeskusta
26460: Täten myös kuluttajien tulisi voida vaikuttaa koskevaan lakiin otettavaksi säännökset tieto-
26461: kansalliseen ja kansainväliseen standardisointi- jen saamisesta ja niiden julkaisemisesta. Sa-
26462: työhön ennen määräysten hyväksymistä. Tä- moin on tarpeen säätää mahdollisesta virka-
26463: hän tarvitaan tutkimustietoa muun muassa avusta näiden tietojen saamiseksi. Koska ku-
26464: hyödykkeiden tuotannosta ja ominaisuuksista. luttajaviraston tehtäviin kuuluisi ajankohtais-
26465: Ehdotuksen tärkeimpänä tavoitteena on ku- ten suppeiden hintavertailujen ja -selvitysten
26466: luttajan aseman parantaminen kuluttajatutki- tekeminen, tulisi vastaavat säännökset ottaa
26467: muksen avulla. Lähtökohtina ovat olleet myös niin ikään lakiin kuluttajavirastosta.
26468: kuluttajatutkimuksen tehostamisvaatimukset
26469: Kuluttajatutkimuskeskukselle luotaisiin
26470: ja tutkimuksen laadun nostaminen. Ehdotuk-
26471: myös mahdollisuudet tehdä tilaustutkimuksia.
26472: sia laadittaessa on otettu huomioon yleiset
26473: hallinnon uudistamisperiaatteet.
26474: Tavoitteena on kuluttajatutkimuksen tehos-
26475: taminen luomalla organisatoriset ja muut edel- 1.3. Tarvittava lainsäädäntö
26476: lytykset sille, että perustettavasta tutkimus-
26477: keskuksesta voidaan saada palvelukykyinen Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja sen tehtä-
26478: sekä organisaatioltaan joustava ja tehokas. vistä säädettäisiin laissa.
26479: Tarkemmin viraston tehtävistä säädettäisiin
26480: asetuksessa, joka sisältäisi myös säännökset
26481: 1.2. Keinot keskeisten virkojen kelpoisuusvaatimuksista,
26482: virkojen täyttämisestä, lääninhallituksen ase-
26483: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen masta sekä muista tutkimuskeskuksen kannalta
26484: ehdotetaan 1 päivästä kesäkuuta 1990 alkaen merkittävistä asioista. Yksityiskohtaiset mää-
26485: perustettavaksi kuluttajatutkimuskeskus. Pe- räykset tutkimuskeskuksen sisäisestä organi-
26486: rustettavan kuluttajatutkimuskeskuksen tehtä- saatiosta ja hallinnon muusta järjestelystä an-
26487: vänä olisi kulutukseen ja muuhun kotitalouk- nettaisiin tutkimuskeskuksen työjärjestyksessä.
26488: 1989 vp. - HE n:o 152 3
26489:
26490: Kuluttajatutkimuskeskusta koskevaan lakiin peellisia lähinnä kuluttajan käyttäytymiseen
26491: on myös tarpeen ottaa säännökset ulkopuoli- liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Lisäksi elin-
26492: sella rahoituksella suoritettavista tutkimuksis- keinohallitus tekee kuluttajaa palvelevaa hinta-
26493: ta, kulutushyödykkeiden hintaa ja laatua kos- tutkimusta elinkeinohallituksesta annetun lain
26494: kevien tutkimusten tekemisestä ja julkaisemi- (713/88) mukaan.
26495: sesta sekä mahdollisuudesta saada virka-apua Hintoja koskeva tutkimus- ja selvitystoimin-
26496: tietojen saannin varmistamiseksi. ta voi olla hyödykkeiden hinnoittelumekanis-
26497: min selvittämistä, hyödykkeiden hintavertailu-
26498: jen tekemistä, tärkeimpien päivittäis- ja kulu-
26499: 2. Nykyinen tilanne ja asian tustavaroiden hintakehityksestä tiedottamista
26500: valmistelu nykyistä tehokkaammin sekä keskeisten hyö-
26501: dykkeiden hintarakenteiden systemaattista sel-
26502: 2.1. Nykyinen tilanne vittämistä ja tulosten aktiivista julkaisemista.
26503: Kuluttajakysymykset liittyvät lähes kaikkien
26504: Soveltavaa kotitalous- ja kuluttaja-alan tut- yliopistojen ja korkeakoulujen opetusohjel-
26505: kimusta tekevät Kotitalous- ja kuluttaja-asiain miin, mutta niiden osuus opetuksessa ja tutki-
26506: tutkimuskeskus ry sekä Työtehoseura ry:n ko- muksessa on melko vähäinen.
26507: titalousosasto. Laitokset ovat yksityisiä ja saa- Myös muissa tutkimuslaitoksissa, kuten oi-
26508: vat harkinnanvaraista valtionapua ammattikas- keuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa, taloudel-
26509: vatushallitukselta. lisessa suunnittelukeskuksessa, tilastokeskuk-
26510: Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimus- sessa sekä kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan
26511: keskus harjoittaa kotitalousopetusta ja -neu- laitoksessa, tehdään jonkin verran kuluttaja-
26512: vontaa, kuluttajapolitiikkaa ja muuta viran- sekä hinta-asioihin liittyvää tutkimusta.
26513: omaistoimintaa palvelevaa tutkimus- ja julkai-
26514: sutoimintaa. Tutkimuksissa tarkastellaan kulu-
26515: tuksen ohella kotitalouksien toimintaa ja voi- 2.2. Kuluttajatutkimus Norjassa, Ruotsissa
26516: mavarojen käyttöä eri osa-alueilla, kuten ruo- ja Tanskassa
26517: katalouden hoidossa, asumisessa ja kodin ra-
26518: hataloudessa. Keskeisiä tutkimusalueita ovat Norja
26519: myös hyödyketutkimukset ja kuluttajan käyt-
26520: täytymistä koskevat tutkimukset. Norja on ainoa Pohjoismaa, jossa toimii
26521: Työtehoseuran kotitalousosaston tavoitteena erityinen valtion kuluttajatutkimuslaitos. Sta-
26522: on kotitalouden ja suurtalouden rationalisoin- tens Institutt for Forbruksforskning (SIFO)
26523: nin ja ergonomian edistäminen ottaen huo- toimii kuluttaja- ja hallintoasiain ministeriön
26524: mioon taloudellisuus, turvallisuus ja viihtyvyys (F orbruker- og administrasj onsdepartementet)
26525: perheenjäsenten ja suurtalouksissa työskentele- alaisuudessa, kuten muutkin Norjan kuluttaja-
26526: vien henkilöiden kannalta. Osasto harjoittaa viranomaisorganisaatiot.
26527: tutkimus-, kehitys-, tiedotus- ja valistustoimin- SIFO:n tavoitteena on keskittää tutkimus-
26528: taa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan pää- toiminta alueille, jotka ovat erityisen ongelmal-
26529: alueita ovat asunnon toimivuutta edistävät tut- lisia kuluttajille. Painopistealueita ovat muun
26530: kimukset, kotitalouskonetutkimukset, energia- muassa kuluttajapolitiikka ja kuluttajien vai-
26531: tutkimukset sekä suurtalouden laitetutkimuk- kutusmahdollisuudet, kuluttajakäyttäytyminen
26532: set. ja kuluttajien elinolot, julkisten ja yksityisten
26533: Kuluttaja-alan tutkimuslaitosten ongelmana palveluiden taso sekä kulutus ja ympäristö.
26534: on ollut valtionavun vähäisyys ja pitkäjäntei-
26535: sen rahoituksen puute. Tutkimuksia on pidetty
26536: luotettavina ja ammattitaitoisesti tehtyinä, Ruotsi
26537: mutta rahoituksen rakenne ei ole mahdollista-
26538: nut pitkäjänteisten tutkimusohjelmien toteutta- Ruotsissa ei toimi erityistä kuluttajatutki-
26539: mista eikä tutkimuspoliittista linjaa ole päässyt muslaitosta. Keskeisenä hallintoviranomaisena
26540: syntymään. kuluttaja-asioissa toimii kuluttajavirasto (kon-
26541: Elinkeinohallitus teettää vähäisten määrära- sumentverket), jonka tehtävänä on tukea ku-
26542: hojensa puitteissa tilaustutkimuksina tutkimus- luttajia ja parantaa heidän asemaansa markki-
26543: laitoksissa ja yliopistoissa toiminnassaan tar- noilla.
26544: 4 1989 vp. - HE n:o 152
26545:
26546: Kuluttajavirasto tekee erilaista selvitystyötä taa. Kuluttajaviranomaiset ja -järjestöt kan-
26547: muun muassa kodin taloudesta ja kotitalouk- nattivat erillisen kuluttajatutkimuslaitoksen pe-
26548: sien asemasta sekä kulutushyödykkeiden hin- rustamista, erityisesti tietopalveluyksikköä pi-
26549: noista. Kuluttajavirastossa ei ole erityistä tutki- dettiin tärkeänä. Joissakin lausunnoissa koros-
26550: musosastoa. Virasto toimii myös ulkopuolisen tettiin sitä, että nykyisten laitosten suuntautu-
26551: tutkimuksen rahoittajana. neisuus ja mahdollisuus jatkaa toimintaansa
26552: Kuluttajatutkimusta sivuavaa tutkimusta tulisi ottaa huomioon. Opetusministeriö ja am-
26553: tehdään Ruotsissa muun muassa tilastokeskuk- mattikasvatushallitus esittivät vielä harkitta-
26554: sessa (Statistiska centralbyrån) ja sosiaalihalli- vaksi sitä, mille hallinnonalalle tutkimuslaitos
26555: tuksessa. Kuluttajatutkimusta tehdään myös sijoitettaisiin.
26556: yliopistoissa ja korkeakouluissa. Valtiovarainministeriö ei kannattanut tutki-
26557: muslaitoksen perustamista. Teollisuuden ja
26558: kaupan järjestöt pitivät kuluttajatutkimuksen
26559: Tanska resurssien ja tutkimustoiminnan sisällön koor-
26560: dinoimista perusteltuna. Uudelleen organisoin-
26561: Tanskassa ei toimi erityistä valtion kulutta- nin ja tietopalvelun ylläpitämisen katsottiin
26562: jatutkimuslaitosta, eikä varsinaista kuluttaja- kuitenkin voivan tapahtua ilman uuden tutki-
26563: tutkimusta ole valtion toimesta hoidettua tuo- muslaitoksen perustamista.
26564: tetutkimusta lukuunottamatta organisoitu juu- Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimus-
26565: ri lainkaan. keskus piti toimikunnan ehdotuksia kotitalous-
26566: Tanskassa teollisuusministeriön (Industrimi- ja kuluttajatutkimuksen tehostamiseksi välttä-
26567: nisteriet) hallinnonalalla toimineet kolme eril- mättöminä ja kiireellisinä. Työtehoseura yhtyi
26568: listä kuluttajaviranomaista, kuluttaja-asiamies kannanottoon valtionavun niukkuudesta ja
26569: (Forbrugerombudsmanden), kuluttajavalitus- epäkohdasta, joka aiheutuu valtionavun tulos-
26570: lautakunta (Forbrugerklagenaevnet) ja valtion ta samalta momentilta neuvontajärjestöjen
26571: kotitalousneuvosto (Statens Husholdningsråd) kanssa. Uuden tutkimuslaitoksen perustamis-
26572: on yhdistetty kuluttajahallitukseksi (Forbru- tarpeesta ei Työtehoseura esitettyjen seikkojen
26573: gerstyrelsen). Kuluttajahallituksen tutkimus- perusteella ollut vakuuttunut.
26574: toiminta keskittyy pääosin tuotetutkimuksiin. Saatujen lausuntojen pohjalta hallinnon ke-
26575: Kuluttajatutkimusta tehdään Tanskassa hittämisen ministerivaliokunta teki 10 päivänä
26576: myös yliopistoissa ja korkeakouluissa. Lisäksi helmikuuta 1989 periaatepäätöksen kuluttaja-
26577: kotitalous- ja kuluttajajärjestöt suorittavat tai hallinnon kehittämisestä. Kauppa- ja teolli-
26578: teettävät jonkin verran kuluttajatutkimusta si- suusministeriö asetti 22 päivänä helmikuuta
26579: vuavia selvityksiä. 1989 toimikunnan, jonka tuli selvittää, kuinka
26580: kuluttajatutkimusta voitaisiin kuluttajahallin-
26581: tatoimikunnan esitysten ja mietinnöstä saatu-
26582: 2.3. Uudistuksen valmistelu jen lausuntojen pohjalta parhaalla mahdollisel-
26583: la tavalla kehittää, tehostaa ja koordinoida.
26584: Kuluttajahallintotoimikunta (komiteanmie- Kuluttajatutkimustoimikunnan yksimielinen
26585: tintö 1988:9), joka selvitti nykyistä kuluttaja- mietintö (komiteanmietintö 1989:33) valmistui
26586: hallintoa ja sitä, millainen kuluttajahallinnon 30 päivänä kesäkuuta 1989. Mietinnössä ehdo-
26587: organisaatio olisi tarkoituksenmukaisin, ehdot- tettiin erillisen valtiollisen kuluttajatutkimus-
26588: ti tutkimustoiminnan tehostamiseksi valtion laitoksen perustamista kauppa- ja teollisuusmi-
26589: kuluttajatutkimuslaitoksen perustamista nisteriön hallinnonalalle. Nyt esillä oleva la-
26590: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- kiehdotus perustuu tähän mietintöön.
26591: alalle. Toimikunnan mietintö ei ollut yksimieli-
26592: nen. Eriävät mielipiteet koskivat pääasiassa
26593: muuta kuin kuluttajatutkimuksen järjestämis- 3. Esityksen organisatoriset ja
26594: tä. h en kil ö s t ö vaikutukset
26595: Suurimmassa osassa niitä kuluttajahallinto-
26596: toimikunnan mietinnöstä annettuja lausuntoja, Esityksessä perustettavaksi ehdotettu kulut-
26597: joissa käsiteltiin kuluttajatutkimukseen liitty- tajatutkimuskeskus muodostettaisiin siirtämäl-
26598: viä kysymyksiä, katsottiin, että kuluttajatutki- lä elinkeinohallituksesta henkilöstöä kuluttaja-
26599: muksen harjoittamisedellytyksiä tulisi paran- tutkimuskeskukseen sekä nimittämällä perus-
26600: 1989 vp. - HE n:o 152 5
26601:
26602: tettaviin virkoihin Kotitalous- ja kuluttaja- tehostumisen myötä saavutettavia taloudellisia
26603: asiain tutkimuskeskuksen henkilöstö. Saman hyötyjä on vaikea arvioida. Tutkimustoimin-
26604: aikaisesti lakkautettaisiin Kotitalous- ja kulut- nalla voidaan tyydyttää kuluttajien tiedontar-
26605: taja-asiain tutkimuskeskukselle myönnetty val- peita ja lisätä omatoimisuutta ja siten parantaa
26606: tionapu. Lisäksi kuluttajatutkimuskeskukseen heidän mahdollisuuksiaan tehdä tietoisia ja
26607: perustettaisiin uutena johtajan virka. Samalla harkittuja valintoja. Riippumaton ja monipuo-
26608: virkarakennetta uudistettaisiin vastaamaan pa- linen kuluttajatutkimustoiminta palvelee yhtä-
26609: remmin työtehtäviä ja muuttuneita olosuhteita. lailla myös elinkeinoelämän ja päätöksenteki-
26610: Kuluttajatutkimuskeskukseen perustettaisiin jöiden tarpeita. Hyödyn arvioidaan olevan
26611: yhteensä 19 virkaa, joihin siirtyisi 8 henkilöä suurempi kuin uudistuksesta aiheutuvat lisä-
26612: elinkeinohallituksesta ja 10 Kotitalous- ja ku- kustannukset.
26613: luttaja-asiain tutkimuskeskuksesta.
26614: Uudistusta ja henkilöstön siirtoja toteutet-
26615: taessa nykyisen henkilöstön asema turvattai- 5. Muita esitykseen vaikuttavia
26616: siin. seikkoja
26617: Tarkoituksena on, että kuluttajatutkimus-
26618: keskus aloittaisi toimintansa vuonna 1990 sa- Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa an-
26619: moissa toimitiloissa kuluttajaviraston kanssa.
26620: On katsottu tarkoituksenmukaiseksi keskittää netaan esitykset laiksi elintarvikevirastosta ja
26621: myös eräät kuluttajatutkimuskeskuksen sisäiset laiksi kuluttajavirastosta. Nämä esitykset muo-
26622: dostavat kokonaisuuden ja ne on tarkoitettu
26623: virastopalvelut kuluttajaviraston hoidettaviksi.
26624: tulemaan voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1990.
26625: Tarvittavat säännökset asiasta otettaisiin kulut-
26626: tajavirastoa koskevaan lakiin. Samanaikaisesti kuluttajatutkimuskeskuksen
26627: perustamisen kanssa siirrettäisiin Työtehoseu-
26628: ran kotitalousosastolle myönnetyn harkinnan-
26629: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- varaisen valtionavun käsitteleminen opetusmi-
26630: tukset nisteriön hallinnonalalta kauppa- ja teollisuus-
26631: ministeriön hallinnonalalle. Kotitalousosaston
26632: Kuluttajatutkimuskeskuksen perustaminen toimintaa kehitettäisiin edelleen kuluttajien
26633: ja siihen liittyvät henkilöstöjärjestelyt lisäisivät tarpeita palvelevaan suuntaan.
26634: nykyisiä hallintomenoja koko kuluttajahallin- Kuluttajahallinnon organisaatiomuutosehdo-
26635: nossa. Palkkausmenojen lisäys uuden viran tuksissa on otettu huomioon se, että muutosten
26636: perustamisen sekä virkarakenteen muuttumisen voimaantuloajankohdasta kahden vuoden ku-
26637: johdosta sekä tutkimuskeskuksen muiden kus- luttua suoritettavan selvityksen ja tehtävän ti-
26638: tannusten suuruus ratkaistaan valtion tulo- ja lannearvion pohjalta organisaatiota voidaan
26639: menoarvioesityksen yhteydessä. tarvittaessa muuttaa eri vaihtoehdot huomioon
26640: Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa ku- ottaen sen varmistamiseksi, että kuluttaja-
26641: luttajatutkimustoimintaa luomalla tutkimuk- asioiden hoito on tarkoituksenmukaisesti jär-
26642: selle toimintaedellytykset. Tutkimustoiminnan jestetty kulloisessakin tilanteessa.
26643:
26644:
26645:
26646:
26647: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
26648:
26649:
26650: 1. Lakiehdotuksen perustelut johtajalla sekä mahdollisuudella tehdä tilaus-
26651: tutkimuksia. Tutkimuskeskuksen tehtävänä
26652: 1 §. Pykälässä säädettäisiin kuluttajatutki- olisi kulutukseen ja muuhun kotitalouksien
26653: muskeskuksen asemasta ja tehtävistä. Kulutta- toimintaan, kulutushyödykkeiden hintaan ja
26654: jatutkimuskeskus toimisi kauppa- ja teollisuus- laatuun, kuluttajan asemaan ja kulutuksen vai-
26655: ministeriön alaisena. Toiminnallisesti tutki- kutuksiin liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta,
26656: muskeskus olisi varsin itsenäinen. Itsenäisyys joka olisi pääosin soveltavaa tutkimusta. Tut-
26657: varmistettaisiin sen omalla johtokunnalla ja kimuskeskus hoitaisi myös alan tietopalvelua,
26658: 6 1989 vp. - HE n:o 152
26659:
26660: harjoittaisi julkaisutoimintaa ja osallistuisi tut- olisi annettava kirjallisina, jos tutkimuskeskus
26661: kijakoulutuksen kehittämiseen. tätä vaatii. Useimmissa tapauksissa olisi tar-
26662: Kauppa- ja teollisuusministeriö voisi antaa koituksenmukaista, että näiden tietojen kerää-
26663: kuluttajatutkimuskeskukselle toimeksiantoja. misestä huolehtisivai lääninhallitukset. Tämän
26664: 2 §. Kuluttajatutkimuskeskuksen ylimmäksi vuoksi ehdotetaan, että kuluttajatutkimuskes-
26665: päättäväksi elimeksi ehdotetaan perustettavak- kus voisi määrätä elinkeinonharjoittajan anta-
26666: si johtokunta, jonka tehtävistä, jäsenten mää- maan tiedot lääninhallitukselle.
26667: rästä ja asettamisesta säädettäisiin asetuksella. Mikäli elinkeinonharjoittaja kieltäytyisi an-
26668: Johtokunnan tehtävänä olisi tutkimus- tamasta tietoja, voisi kuluttajatutkimuskeskus
26669: keskuksen toiminta- ja tulostavoitteiden asetta- pyytää pykälän 2 momentin mukaan lääninhal-
26670: minen, toimintalinjoista päättäminen, tulo- ja litukselta virka-apua. Lääninhallitus voisi lää-
26671: menoarvioehdotuksen sekä taloussuunnitelman nihallituslain (1233/87) 7 §:n nojalla sakon
26672: vahvistaminen. Johtokunta päättäisi tutkimus- uhalla velvoittaa niskuroivan elinkeinonhar-
26673: keskuksen vuosittaisesta tutkimusohjelmasta ja joittajan antamaan kuluttajatutkimuskeskuk-
26674: seurannasta sekä käsittelisi periaatteellisesti selle sen toimivaltansa rajoissa pyytämät tie-
26675: merkittävät lausunnot ja esitykset. dot.
26676: 3 §. Pykälässä säädettäisiin kuluttajatutki- 7 §. Koska elinkeinonharjoittaja joutuu
26677: muskeskuksen mahdollisuuksista tehdä toimi- useissa tapauksissa antamaan viranomaisille
26678: alallaan projektitutkimuksia sekä yhteistutki- liike- tai ammattisalaisuuksiksi katsottavia tie-
26679: muksia. Suorittamiinsa projektitutkimuksiin toja, ei tällaisia tietoja saisi tutkimustuloksia
26680: tutkimuskeskus hankkisi itse rahoituksen teke- julkaistaessa paljastaa, ellei se, jota tieto kos-
26681: mällä sopimuksia tutkimuksen suorittamisesta kee, ole antanut suostumustaan julkaisemi-
26682: muiden viranomaisten, yhteisöjen tai yksityis- seen. Säännös koskee myös tilanteita, joissa
26683: ten henkilöiden kanssa. Tällaisten ajankohtais- tutkimuskeskus tekee tilaustutkimuksia.
26684: ten tutkimusten suorittamiseen tutkimuskeskus 8 §. Pykälään mukaan kuluttajatutkimuskes-
26685: voisi palkata tulo- ja menoarvionsa rajoissa kuksesta annetun lain täytäntöönpanosta sää-
26686: henkilökuntaa. Tutkimuskeskus voisi myös dettäisiin asetuksella. Asetuksella säädettäisiin
26687: solmia sopimuksia muiden tutkimuslaitosten ja tutkimuskeskuksen ja sen ylimpien päätöksen-
26688: korkeakoulujen kanssa yhteisten tutkimus- tekoelimien tehtävistä, virkojen kelpoisuus-
26689: hankkeiden toteuttamiseksi. vaatimuksista, virkojen täyttämisestä sekä
26690: 4 §. Pykälän mukaan kuluttajatutkimuskes- muista tutkimuskeskuksen kannalta keskeisistä
26691: kus voisi ottaa toimintaansa varten vastaan asioista.
26692: lahjoituksia. 9 §. Pykälässä säädettäisiin lain voimaantu-
26693: 5 §. Kuluttajatutkimuskeskuksella olisi mak- losta.
26694: superustelain (980/73) nojalla oikeus periä suo- Kun kyseessä on uuden valtion tutkimus-
26695: ritteistaan maksuja. Maksuista annettaisiin ku- keskuksen perustaminen, on tarpeen myös sää-
26696: luttajatutkimuskeskuksen maksuasetus. tää mahdollisuudesta ryhtyä tutkimuskeskuk-
26697: 6 §. Pykälän 1 momentin mukaan kuluttaja- sen toiminnan aloittamiseksi tarpeellisiin toi-
26698: tutkimuskeskus saisi muilta viranomaisilta teh- miin ennen lain voimaan tuloa. Tällaisia toimia
26699: täviensä kannalta tarpeellisia tietoja. Tarkoi- ovat esimerkiksi tarpeellisten virkojen perus-
26700: tuksena on, ettei samoja tietoja kerättäisi eri taminen sekä henkilöstön siirtäminen ja nimit-
26701: viranomaisten toimesta monta kertaa. täminen perustettaviin virkoihin siten, että tut-
26702: Toisen momentin mukaan elinkeinonharjoit- kimuskeskus voisi aloittaa toimintansa heti lain
26703: taja olisi velvollinen antamaan kuluttajatutki- tultua voimaan.
26704: muskeskukselle tietoja, joita tutkimuskeskus
26705: tarvitsee kulutushyödykkeiden hinta- ja laatu-
26706: tutkimuksia varten. Kulutushyödykkeiden laa- 2. Voimaantulo
26707: dulla tarkoitetaan seikkoja, joilla perustellaan
26708: hinnanmuodostusta ja joilla on merkitystä hin- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä-
26709: tojen vertailussa muiden elinkeinonharjoitta- nä kesäkuuta 1990.
26710: jien vast<~aviin hyödykkeisiin. Tiedot olisi an-
26711: nettava kuluttajatutkimuskeskuksen määrää- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
26712: män riittävän pitkän määräajan kuluessa ja ne kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
26713: 1989 vp. - HE n:o 152 7
26714:
26715: Laki
26716: kuluttajatutkimuskeskuksesta
26717:
26718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
26719:
26720: 1 § 6 §
26721: Kulutukseen, kulutuksen vaikutuksiin, kulu- Kuluttajatutkimuskeskuksella on oikeus saa-
26722: tushyödykkeiden hintaan ja laatuun sekä ku- da muilta viranomaisilta tehtäviensä kannalta
26723: luttajan asemaan liittyvää tutkimus- ja selvitys- tarpeellisia tietoja.
26724: toimintaa sekä alan tietopalvelun hoitamista Elinkeinonharjoittaja on velvollinen anta-
26725: varten kauppa- ja teollisuusministeriön alaise- maan kuluttajatutkimuskeskukselle tietoja, joi-
26726: na toimii kuluttajatutkimuskeskus. ta tutkimuskeskus 1 §:ssä tarkoitettuja kulu-
26727: Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa tushyödykkeiden hintaan ja laatuun liittyviä
26728: kuluttajatutkimuskeskukselle toimeksiantoja. tutkimuksia varten tarvitsee. Tutkimuskeskus
26729: voi määrätä tiedot annettaviksi myös läänin-
26730: 2 § hallitukselle. Tietojen saannin turvaamiseksi
26731: Kuluttajatutkimuskeskuksella on johtokun- kuluttajatutkimuskeskus voi pyytää virka-apua
26732: ta, jonka tehtävistä, jäsenten määrästä ja aset- lääninhallitukselta.
26733: tamisesta säädetään asetuksella.
26734:
26735: 3 § 7 §
26736: Kuluttajatutkimuskeskus voi toimialallaan Tutkimusten ja selvitysten tuloksia julkais-
26737: tulo- ja menoarvion rajoissa tehdä sopimuksia taessa ei saa paljastaa liike- tai ammattisalai-
26738: muiden viranomaisten, yhteisöjen ja yksityis- suuksiksi katsottavia tietoja, ellei se, jota tieto
26739: ten henkilöiden kanssa tutkimusten ja selvitys- koskee, ole antanut suostumustaan julkaisemi-
26740: ten suorittamisesta sekä tietojen vaihdosta ja seen.
26741: tehdä yhteistyösopimuksia muiden keskuksen
26742: toimialaan kuuluvien tutkimustyötä suoriita- 8 §
26743: vien laitosten ja korkeakoulujen kanssa yhteis- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
26744: ten tutkimusohjelmien toteuttamisesta. töönpanosta annetaan asetuksella.
26745:
26746: 4 § 9 §
26747: Kuluttajatutkimuskeskuksella on oikeus ot- Tämä laki tulee voimaan päivänä
26748: taa vastaan lahjoituksia toimintaansa varten. kuuta 19
26749: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
26750: 5 § ryhtyä toimenpiteisiin kuluttajatutkimuskes-
26751: Kuluttajatutkimuskeskuksella on oikeus pe- kuksen virkojen täyttämiseksi sekä muihin toi-
26752: riä suoritteistaan maksuja. Niitä määrättäessä menpiteisiin, jotka ovat tarpeen tutkimus-
26753: on noudatettava, mitä valtion maksuperuste- keskuksen toiminnan aloittamiseksi lain tulles-
26754: laissa (980/73) on säädetty. sa voimaan.
26755:
26756:
26757: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
26758:
26759:
26760: Tasavallan Presidentti
26761: MAUNO KOIVISTO
26762:
26763:
26764:
26765:
26766: Ministeri Pertti Salolainen
26767: 1989 vp. - HE n:o 153
26768:
26769:
26770:
26771:
26772: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuljetusten alueellises-
26773: ta tukemisesta annetun lain muuttamisesta
26774:
26775:
26776:
26777:
26778: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
26779:
26780: Esityksessä ehdotetaan kuljetusten alueel- muutettavaksi nykyistä yhdenvertaisemmaksi
26781: lisesta tukemisesta annetun lain voimassaoloai- siten, että Suomen Pohjoiskalatilta alkaviin
26782: kaa jatkettavaksi vuosiksi 1990-1993. Voi- toisen maan Pohjoiskalotille suuntautuviin
26783: massa olevan lain soveltaminen päättyy vuoden vientikuljetuksiin voitaisiin laissa määrättyyn
26784: 1989 lopussa. Samalla ehdotetaan myös eräitä vähimmäismatkaan hyväksyä myös toisen
26785: lain sisältöä koskevia muutoksia. maan alueella tapahtuva kuljetus.
26786: Tämä esitys on yhdenmukainen hallituksen Lisäksi lakiin ehdotetaan eräitä tukijärjestel-
26787: 30 päivänä syyskuuta 1988 eduskunnalle anta- män hallintoa selkeyttäviä muutoksia. Muun
26788: man esityksen kuljetusten alueellisesta tukemi- muassa hakemusten käsittelyyn liittyvää työtä
26789: sesta annetun lain muuttamisesta kanssa lu- voidaan järkeistää tuen hakemuskautta piden-
26790: kuun ottamatta tähän esitykseen sisältynyttä tämällä.
26791: paperiteollisuustavaroiden tuen alentamista ja
26792: lain voimassaolaajan jatkamista vuoden 1991 Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja
26793: loppuun. Mainitun esityksen eduskunta äänesti menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
26794: lepäämään vuoden 1990 valtiopäiville. täväksi sen yhteydessä.
26795: Kuljetustuen myöntämisen osalta ehdotetaan Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
26796: Pohjoiskalotilla sijaitsevien yritysten asemaa maan vuoden 1990 alusta.
26797:
26798:
26799:
26800:
26801: YLEISPERUSTELUT
26802:
26803: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut myös vuosina 1990-1993 aluepolitiikasta an-
26804: muutokset netun lain (1168/88) ja yritystoiminnan aluetu-
26805: esta annetun lain (1297 /88) voimassaoloa vas-
26806: Lain voimassaoloaika taavasti on aluepoliittisesti perusteltua. Tarkoi-
26807: tuksena on säädettävän lain voimassaoloaikana
26808: Laki kuljetusten alueellisesta tukemisesta tehdä lain uudistamisen edellyttämät selvityk-
26809: (954/81) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta set.
26810: 1982. Se on määräaikainen ja koskee laissa
26811: tarkoitettuja kuljetuksia, jotka tapahtuvat
26812: vuosien 1982-1989 aikana. Lailla korvattiin Kuljetukset Suomen Pohjoiskalotilta
26813: sitä olennaisesti vastannut laki alueellisesta
26814: kuljetustuesta (12/76). Pohjoiskalotilla tarkoitetaan niitä läänejä tai
26815: Voimassa olevalla kuljetustukijärjestelmällä vastaavia hallinnollisia alueita Suomessa,
26816: on mahdollista alentaa kehitysalueella ja nel- Ruotsissa ja Norjassa, jotka joko kokonaan tai
26817: jännen perusvyöhykkeen tukialueelia sijaitse- osaksi sijaitsevat napapiirin pohjoispuolella.
26818: vien yritysten pitkistä kuljetusetäisyyksistä ai- Neuvostoliitossa tällaiseksi alueeksi katsotaan
26819: heutuvia kuljetuskustannuksia ja siten paran- Murmanskin alue. Pohjoiskaiotti muodostaa
26820: taa näiden yritysten kilpailuasemaa. Kuljetus- täten yhtenäisen maantieteellisen kokonaisuu-
26821: tuen myöntämisen jatkaminen nykyisenlaisena den sekä suurelta osin myös yhtenäisen mark-
26822:
26823: 3909098
26824: 2 1989 vp. - HE n:o 153
26825:
26826: kina-alueen. Tämän johdosta Suomen Pohjois- man esityksen kuljetusten alueellisesta tukemi-
26827: kalotilla jalostettujen tuotteiden jalostuspaikal- sesta annetun lain muuttamisesta (1988 vp. HE
26828: ta alkavista kokonaiskuljetusmatkaltaan laissa n:o 147) kanssa, lukuun ottamatta viimeksi
26829: säädetyn 266 kilometrin vähimmäismatkan mainittuun esitykseen sisältynyttä paperiteolli-
26830: ylittävistä vientikuljetuksista on tarkoituksen- suustavaroiden tuen alentamista 30 prosentilla
26831: mukaista maksaa tukea silloin, kun kuljetukset nykyisestä tasostaan ja lain voimassaoloajan
26832: suuntautuvat Pohjoiskalotille tai sen kautta jatkamista vuoden 1991 loppuun. Kyseisen esi-
26833: muualle. Tällaisissa kuljetuksissa tulisi kulje- tyksen eduskunta on vastauksessaan 7 päivältä
26834: tusmatkan osaksi hyväksyä myös toisen maan joulukuuta 1988 ilmoittanut päättäneensä jät-
26835: alueella tapahtuva kuljetus, mikäli kotimaan tää lepäämään seuraavien varsinaisten valtio-
26836: kuljetusosuus jää vaadittua vähimmäismatkaa päivien jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtio-
26837: lyhyemmäksi. Kuljetustuki maksettaisiin täl- päiviin.
26838: löin kotimaan rahtikustannuksista vähimmäis- Lakiehdotusta on valmisteltu kauppa- ja
26839: matkan mukaisena. Vastaavaa järjestelyä so- teollisuusministeriön kuljetusten alueellisesta
26840: velletaan myös Ruotsissa. tukemisesta annetun lain uudistamista selvittä-
26841: mään asettaman työryhmän työn pohjalta.
26842: Työryhmän työn yhteydessä on kuultu keskei-
26843: Muut muutokset siä alan järjestöjä.
26844:
26845: Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä
26846: pienempiä muutoksia, joiden tarkoituksena on 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
26847: selkeyttää sekä kuljetustukihakemusten käsitte- tukset
26848: lyä että kuljetustuen myöntämistä. Nämä muu-
26849: tokset koskevat kuljetustukeen oikeuttavien
26850: kuorma-autokuljetusten kuutiotilavuutta (4 §:n 2 Kuljetustuen maksamiseen tarvittavat maa-
26851: kohta), kenellä on oikeus saada kuljetustukea rärahat valtion tulo- ja menoarviossa ovat
26852: (6 §), kuljetustuen hakemuskauden pituutta ja lakisidonnaisia määrärahoja. Niiden kokonais-
26853: tuen piiriin hakemuskauden aikana kuuluvien määrät ovat olennaisesti riippuvaisia kuljetus-
26854: kuljetusmaksujen yhteissumman alarajaa (7 § kustannusten ja -volyymin kehityksestä. Kulje-
26855: 2 ja 3 mom. sekä 14 § 1 mom.), kevyen tustukena maksettu markkamäärä on lain voi-
26856: tavaran kuutiopainoa (12 § 2 mom.), tuen massaoloaikana kasvanut vuoden 1982 noin 75
26857: maksamisesta annettavan ennakkotiedon voi- miljoonasta markasta vuoden 1989 tulo- ja
26858: massaoloa (15 § 2 mom.) sekä maksetun kulje- menoarviossa osoitettuun 148 miljoonaan
26859: tustuen takaisinperimistä (16 § 2 mom.). Näi- markkaan.
26860: den muutosten tarkemmat perustelut sisältyvät
26861: lakiehdotuksen yksityiskohtaisiin perustelui- Ehdotettujen muutosten vaikutus kuljetus-
26862: hin. tuen kokonaismäärään on varsin vähäinen.
26863: Ehdotuksilla voidaan kuitenkin selkeyttää ja
26864: järkeistää tukijärjestelmän hallintoa merkittä-
26865: västi.
26866: 2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
26867: Lain määräajan jatkamisen johdosta ehdote-
26868: Tämä esitys on yhdenmukainen hallituksen taan vuoden 1990 tarvetta varten kuljetustuen
26869: 30 päivänä syyskuuta 1988 eduskunnalle anta- määrärahaksi 155 miljoonaa markkaa.
26870:
26871:
26872:
26873: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
26874:
26875: 1. Lakiehdotuksen perustelut kuljetuksista. Kuorma-autokuljetuksista voi-
26876: daan tukea kuitenkin maksaa vain lain 4 §:ssä
26877: Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun mainituissa tapauksissa. Kuljetustukea voidaan
26878: lain 2 §:n 1 momentin mukaan tukea makse- sanotun lainkohdan mukaan maksaa muun
26879: taan muun muassa rautatie- ja kuorma-auto- muassa enintään 8 000 kiloa painavien tai tila-
26880: 1989 vp. - HE n:o 153 3
26881:
26882: vuudeltaan enintään 32 kuutiometrin kokoisten maakuljetusten että koti- ja ulkomaan laiva-
26883: lähetysten kuorma-autokuljetuksista. Koska kuljetusten osalta.
26884: tavarankuljetuksissa yleisesti käytettävän ke- Lain 7 §:n ja 14 §:n 1 momentin mukaan
26885: vyen tavaran kuutiopaino on noussut 250 ki- kuljetustuki maksetaan ja sitä haetaan vuosi-
26886: losta 300 kiloon, ehdotetaan, että 4 §:n 2 neljänneksittäin. Tukeen liittyvien hallinnollis-
26887: kohdassa mainittu tilavuusraja muutettaisiin ten menettelyjen keventämiseksi ehdotetaan,
26888: vastaavasti 27 kuutiometriin (4 §:n 2 kohta). että tukea maksettaisiin ja haettaisiin puolivuo-
26889: Lain 2 §:n 1 momentin mukaan kuljetus- sittain. Lain 7 §:n 2 momentissa olevan valtuu-
26890: tuksen nojalla on vuosineljänneksiitäisen hake-
26891: tukea maksetaan vähintään 266 kilometrin pi-
26892: tuisista kuljetuksista. Myös Suomessa Pohjois- muskauden kuljetusmaksujen vähimmäismäärä
26893: korotettu kauppa- ja teollisuusministeriön pää-
26894: kalotiiia jalostettuja tuotteita ovat koskeneet
26895: samat vähimmäismatkavaatimukset. Näin ol- töksellä 3 000 markkaan. Tämän johdosta eh-
26896: dotetaan uuden puolivuosittaisen hakemus-
26897: len toisen maan Pohjoiskalotille suuntautunut
26898: kauden aikana maksettujen kuljetusmaksujen
26899: Suomen Pohjoiskalatilta alkanut kuljetus on
26900: vähimmäismääräksi ·6. 000 markkaa (7 § 2
26901: voinut tulla kuljetustuen piiriin vain siinä ta-
26902: mom.). · ·,
26903: pauksessa, että kuljetusmatkan pituus Suomen
26904: alueella on vähintään 266 kilometriä. Jotta Lain 12 §:n 2 momentin. mukaan laivakulje-
26905: myös naapurimaan Pohjoiskalotilla tai sen tustukea laskettaessa vähimpänä painona kuu-
26906: tiometriä kohti on pidetty 250 kiloa, joka on
26907: kautta tapahtuva kuljetusmatka voitaisiin ot-
26908: taa huomioon 266 kilometrin vähimmäismat- ollut tavarankuljetuksissa yleisesti käytetyn ke-
26909: kaa laskettaessa, ehdotetaan 2 §:n 1 moment- vyen tavaran tilavuuspainoa vastaava. Kalus-
26910: ton teknisen kehityksen johdosta rautatie- ja
26911: tiin lisättäväksi uusi 3 a kohta ja 10 §:ään uusi
26912: kuorma-autokuljetuksissa on kevyen tavaran
26913: 3 ja 4 momentti. Kuljetusmatkan Suomen puo-
26914: kuutiopainona nykyisin käytössä 300 kiloa.
26915: lella jäädessä lyhyemmäksi kuin 266 kilometriä
26916: säädettäisiin 10 §:n 3 momentissa, että tukip- Uutta kuutiopainoa ehdotetaan käytettäväksi
26917: rosentti määräytyisi tällöin 266 kilometrin mu- myös laivakuljetustukea laskettaessa (12 § 2
26918: mom.).
26919: kaisena.
26920: Lain 15 §:n mukaan kauppa- ja teollisuusmi-
26921: Lain 6 §:n mukaan kuljetustukea maksetaan nisteriön kirjallisella päätöksellä antama en-
26922: rautatie- ja kuorma-autokuljetuksista sekä näi- nakkotieto siitä, oikeuttaako jokin tietty tai
26923: den muodostamien yhtenäisten kuljetusketju- jonkin tietyn tavaran kuljetus kuljetustukeen,
26924: jen kuljetuksista tavaran Iähettäjälie tai vas- on valtiota sitova kahden vuoden ajan päätök-
26925: taanottajalle, joka on maksanut kuljetus- sen antamisesta lukien edellyttäen, että tuen
26926: maksun. Laivakuljetuksissa kuljetusmaksun maksamisperusteet eivät kyseisenä aikana ole
26927: maksaminen ei ole tuen myöntämisen edelly- muuttuneet. Ennakkopäätös on voinut kuiten-
26928: tyksenä. Laivakuljetustuki ulkomaiiie suuntau- kin olla voimassa enintään lain voimassaolo-
26929: tuvasta kuljetuksesta on lain mukaan maksettu ajan. Siten päätösten ehdotetaan olevan valtio-
26930: vain tavaran lähettäjälle. Usein lähetyksen vas- ta sitovia enintään vuoden 1993 loppuun (15 §
26931: taanottajan hakiessa kuljetustukea esiintyy 2 mom.).
26932: kuitenkin myös tavaran lähettäjä tuen hakijana Lain 16 §:n 2 momentin mukaan kauppa- ja
26933: yrityksen muiden kuljetusten osalta. Lisäksi teollisuusministeriö voi määrätä hakijalle mak-
26934: vastaanottajina tukea hakeviile maksettu tuki setun tuen joko kokonaan tai osaksi maksetta-
26935: on yleensä markkamääräisesti vähäistä. Mikäli vaksi takaisin silloin, kun kuljetustuen saaja
26936: tukea maksettaisiin vain kuljetusmaksun mak- on tukea hakiessaan antanut olennaisessa koh-
26937: saneelle tavaran Iähettäjälle, vähenisi vuosit- din virheellisen tiedon. Takaisin maksettavalle
26938: tain käsiteltävien hakemusten lukumäärä sa- tuen määrälle on voitu tällöin määrätä makset-
26939: malla, kun muutoksen johdosta tuen ulkopuo- tavaksi vuotuista sakkokorkoa 10 prosenttia.
26940: lelle jäävät kuljetukset olisi yrityksen rahditus- Säännös ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi
26941: käytäntöä muuttamalla mahdollista sisällyttää muiden vastaavien avustusten takaisinperimistä
26942: lähettäjän hakemukseen. Täten hakemusten koskevien säännösten kanssa. Tämän vuoksi
26943: käsittelyn yksinkertaistamiseksi ehdotetaan, et- maksettu kuljetustuki olisi ilman harkinnanva-
26944: tä kuljetustuki maksettaisiin vain kuljetus- raa määrättävä osaksi tai kokonaan takaisin
26945: maksun maksaneelle tavaran Iähettäjälie sekä maksettavaksi lainkohdan tarkoittamissa ta-
26946: 4 1989 vp. - HE n:o 153
26947:
26948: pauksissa. Lisäksi takaisin maksettavalle tuen 2. Voimaantulo
26949: määrälle on määrättävä maksettavaksi vuotui-
26950: nen 16 prosentin korko tuen maksamispäivästä Tarkoituksena on, että laki tulisi voimaan 1
26951: lukien siihen saakka, kunnes palautettava mää- päivänä tammikuuta 1990. Lakia sovellettaisiin
26952: rä on kokonaan maksettu valtiolle takaisin kuljetuksiin, jotka alkavat 1 päivänä tammi-
26953: (16 § 2 mom.). kuuta 1990 tai sen jälkeen.
26954: Vuoden 1982 alusta voimaan tulleen lain
26955: määräaikaista soveltamista koskevaa 20 §:n 2 Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
26956: momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, et- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
26957: tä lakia sovelletaan vuosien 1982-1993 aikana
26958: tapahtuviin kuljetuksiin.
26959: 1989 vp. - HE n:o 153 5
26960:
26961:
26962:
26963:
26964: Laki
26965: kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta
26966:
26967: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
26968: muutetaan kuljetusten alueellisesta tukemisesta 18 päivänä joulukuuta 1981 annetun lain
26969: (954/81) 1 §, 2 §:n 1 momentin 3 kohta, 4 §:n 2 kohta, 6 §, 7 §:n 2 ja 3 momentti, 12 §:n 2
26970: momentti, 14 §:n 1 momentti, 15 §:n 2 momentti, 16 §:n 2 momentti ja 20 §:n 2 momentti,
26971: näistä 4 §:n 2 kohta sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (901/84),
26972: sekä
26973: lisätään 2 §:n 1 momenttiin uusi 3 a kohta, 10 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna
26974: mainitulla 21 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla, uusi 3 ja 4 momentti ja 16 §:ään uusi 3
26975: momentti seuraavasti:
26976:
26977: § 7 §
26978: Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksis-
26979: ta, jotka alkavat aluepolitiikasta annetussa Kuljetustuki maksetaan, jos kuljetusmaksu
26980: laissa (1168/88) tarkoitetulta kehitysalueelta tai on ollut vähintään 80 markkaa lähetykseltä ja
26981: neljännen perusvyöhykkeen tukialueelta, mak- kuljetusmaksujen yhteismäärä on puolen vuo-
26982: setaan valtion varoista kuljetustukea siten kuin den aikana vähintään 6 000 markkaa. Kauppa-
26983: tässä laissa säädetään. ja teollisuusministeriöllä on oikeus korottaa
26984: mainittuja määriä valtionrautateiden tavaralii-
26985: 2§ kenteen rahtitason nousua vastaavasti.
26986: Kuljetustukea maksetaan: Kuljetustuki maksetaan puolivuosittain jäl-
26987: kikäteen.
26988: 3) vähintään 266 kilometrin pituisista jäljem-
26989: pänä erikseen säädettävistä kuorma-autokulje- 10 §
26990: tuksista;
26991: 3 a) vähintään 266 kilometrin pituisista Suo- Suomen Pohjoiskalatilta aikavien vientikul-
26992: men Pohjoiskalatilta alkavista vientikuljetuk- jetusten kuljetustuen edellyttämää vähimmäis-
26993: sista, jotka suuntautuvat toisen maan Pohjois- matkaa laskettaessa mukaan luetaan myös
26994: kalotille tai sen kautta edelleen kuljetettaviksi, muualla kuin Suomen Pohjoiskalotilla tapah-
26995: siten kuin 10 §:n 3 ja 4 momentissa tarkemmin tuva kuljetus. Jos kuljetus Suomen alueella on
26996: säädetään; sekä alle 266 kilometriä, tukiprosentti määräytyy
26997: 266 kilometrin mukaan.
26998: Pohjoiskalotilla tarkoitetaan tässä laissa nii-
26999: 4§ tä läänejä tai vastaavia hallinnollisia alueita
27000: Muista kuin 3 §:ssä tarkoitetuista kuorma- Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, jotka koko-
27001: autokuljetuksista maksetaan kuljetustukea, jos naan tai osaksi sijaitsevat napapiirin pohjois-
27002: kysymys on: puolella. Neuvostoliitossa tällaiseksi alueeksi
27003: katsotaan Murmanskin alue.
27004: 2) enintään 8 000 kiloa painavien tai tilavuu-
27005: deltaan enintään 27 kuutiometrin kokoisten 12 §
27006: lähetysten kuljetuksista;
27007: Laivakuljetustukea laskettaessa pidetään vä-
27008: himpänä painona kuutiometriä kohti 300 ki-
27009: 6 § loa, jos lähetyksen paino kuutiometriä kohti
27010: Kuljetustukea maksetaan kotimaiselle yhtei- on tätä painoa pienempi. Kauppa- ja teolli-
27011: sölle tai säätiölle taikka Suomessa asuvalle suusministeriöllä on oikeus korottaa laivakul-
27012: henkilölle, joka tavaran lähettäjänä on maksa- jetuksista maksettavaa tukea valtionrautatei-
27013: nut kuljetusmaksun. Laivakuljetuksista makse- den tavaraliikenteen rahtitason keskimääräistä
27014: taan kuljetustuki aina lähettäjälle. nousua vastaavasti.
27015: 6 1989 vp. - HE n:o 153
27016:
27017: 14 § 2) salannut tuen myöntämiseen olennaisesti
27018: Kuljetustukea on haettava kauppa- ja teolli- vaikuttavia seikkoja;
27019: suusministeriöitä kultakin puolivuotiskaudelta 3) kieltäytynyt antamasta tuen valvontaa
27020: erikseen viimeistään kahden kuukauden kulu- varten tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta
27021: essa puolivuotiskauden päättymisestä. aineistoa taikka avustamasta tarpeellisessa
27022: määrin tarkastuksen suorittamisessa; tai
27023: 4) käyttänyt tuen muuhun kuin mihin se on
27024: 15 § myönnetty.
27025: Takaisin maksettavalle tuelle on maksettava
27026: Kirjallinen päätös ennakkotiedosta on val- tuen maksaruispäivästä lukien sen suorittamis-
27027: tiota sitova kahden vuoden ajan päätöksen päivään asti vuotuista korkoa 16 prosenttia.
27028: antamisesta lukien edellyttäen, että kuljetus-
27029: tuen maksaruisperusteet eivät kyseisenä aikana 20 §
27030: ole muuttuneet. Päätös on sitova kuitenkin
27031: enintään vuoden 1993 loppuun. Tätä lakia sovelletaan kuljetuksiin, jotka
27032: tapahtuvat vuosien 1982-1993 aikana.
27033: 16 §
27034:
27035: Kauppa- ja teollisuusministeriön on määrät- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
27036: tävä kuljetustuki joko kokonaan tai osaksi kuuta 1990. Lakia sovelletaan kuljetuksiin,
27037: maksettavaksi takaisin, jos tuen saaja on: jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 1990 tai
27038: 1) antanut tukea hakiessaan olennaisessa sen jälkeen.
27039: kohdassa väärän tiedon;
27040:
27041:
27042: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
27043:
27044:
27045: Tasavallan Presidentti
27046: MAUNO KOIVISTO
27047:
27048:
27049:
27050:
27051: Ministeri Pertti Salolainen
27052: 1989 vp. - HE n:o 153 7
27053:
27054: Liite
27055:
27056: Laki
27057: kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta
27058:
27059: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
27060: muutetaan kuljetusten alueellisesta tukemisesta 18 päivänä joulukuuta 1981 annetun lain
27061: (954/81) 1 §, 2 §:n 1 momentin 3 kohta, 4 §:n 2 kohta, 6 §, 7 §:n 2 ja 3 momentti, 12 §:n 2
27062: momentti, 14 §:n 1 momentti, 15 §:n 2 momentti, 16 §:n 2 momentti ja 20 §:n 2 momentti,
27063: näistä 4 §:n 2 kohta sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (901/84),
27064: sekä
27065: lisätään 2 §:n 1 momenttiin uusi 3 a kohta, 10 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna
27066: mainitulla 21 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla, uusi 3 ja 4 momentti ja 16 §:ään uusi 3
27067: momentti seuraavasti:
27068:
27069: Voimassa oleva laki Ehdotus
27070:
27071: 1§ 1§
27072: Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksis- Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksis-
27073: ta, jotka alkavat tasapainoisen alueellisen kehi- ta, jotka alkavat aluepolitiikasta annetussa
27074: tyksen edistämisestä annetussa laissa (532/81) laissa (1168/88) tarkoitetulta kehitysalueelta tai
27075: tarkoitetulta kehitysalueelta tai neljännen pe- neljännen perusvyöhykkeen tukialueelta, mak-
27076: rusvyöhykkeen tukialueelta, maksetaan valtion setaan valtion varoista kuljetustukea siten kuin
27077: varoista kuljetustukea siten kuin tässä laissa tässä laissa säädetään.
27078: säädetään.
27079: 2§
27080: Kuljetustukea maksetaan:
27081:
27082: 3) vähintään 266 kilometrin pituisista jäljem- 3) vähintään 266 kilometrin pituisista jäljem-
27083: pänä erikseen säädettävistä kuorma-autokulje- pänä erikseen säädettävistä kuorma-autokulje-
27084: tuksista; sekä tuksista;
27085: 3 a) vähintään 266 kilometrin pituisista Suo-
27086: men Pohjoiskaloti/ta alkavista vientiku/jetuk-
27087: sista, jotka suuntautuvat toisen maan Pohjois-
27088: kalotil/e tai sen kautta edelleen ku/jetettaviksi,
27089: siten kuin JO §:n 3 ja 4 momentissa tarkemmin
27090: säädetään; sekä
27091:
27092:
27093: 4 §
27094: Muista kuin 3 §:ssä tarkoitetuista kuorma-
27095: autokuljetuksista maksetaan kuljetustukea, jos
27096: kysymys on:
27097:
27098: 2) enintään 8 000 kiloa painavien tai tilavuu- 2) enintään 8 000 kiloa painavien tai tilavuu-
27099: deltaan enintään 32 kuutiometrin kokoisten deltaan enintään 27 kuutiometrin kokoisten
27100: lähetysten kuljetuksista; lähetysten kuljetuksista;
27101:
27102:
27103: 6§ 6§
27104: Kuljetustukea maksetaan kotimaiselle yhtei- Kuljetustukea maksetaan kotimaiselle yhtei-
27105: sölle tai säätiölle taikka Suomessa asuvalle sölle tai säätiölle taikka Suomessa asuvalle
27106: henkilölle, joka tavaran lähettäjänä tai vas- henkilölle, joka tavaran lähettäjänä on maksa-
27107: 8 1989 vp. - HE n:o 153
27108:
27109: Voimassa oleva laki Ehdotus
27110: taanottajana on maksanut kuljetusmaksun. nut kuljetusmaksun. Laivakuljetuksista makse-
27111: Laivakuljetuksista ulkomaille maksetaan kulje- taan kuljetustuki aina lähettäjälle.
27112: tustuki kuitenkin aina lähettäjälle.
27113:
27114: 7 § 7§
27115:
27116: Kuljetustuki maksetaan, jos kuljetusmaksu Kuljetustuki maksetaan, jos kuljetusmaksu
27117: on ollut vähintään 80 markkaa lähetykseltä ja on ollut vähintään 80 markkaa lähetykseltä ja
27118: kuljetusmaksujen yhteismäärä nousee vuosinel- kuljetusmaksujen yhteismäärä on puolen vuo-
27119: jänneksen aikana vähintään 3 000 markkaan. den aikana vähintään 6 000 markkaa. Kauppa-
27120: Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus ja teollisuusministeriöllä on oikeus korottaa
27121: korottaa mainittuja määriä valtionrautateiden mainittuja määriä valtionrautateiden tavaralii-
27122: tavaraliikenteen rahtitason nousua vastaavasti. kenteen rahtitason nousua vastaavasti.
27123: Kuljetustuki maksetaan vuosineljänneksit- Kuljetustuki maksetaan puolivuosittain jäl-
27124: täin jälkikäteen. kikäteen.
27125: 10 §
27126:
27127: Suomen Pohjoiskalatilta aikavien vientikul-
27128: jetusten kuljetustuen edellyttämää vähimmäis-
27129: matkaa laskettaessa mukaan luetaan myös
27130: muualla kuin Suomen Pohjoiskalotilla tapah-
27131: tuva kuljetus. Jos kuljetus Suomen alueella on
27132: alle 266 kilometriä, tukiprosentti määräytyy
27133: 266 kilometrin mukaan.
27134: Pohjoiskalotilla tarkoitetaan tässä laissa nii-
27135: tä läänejä tai vastaavia hallinnollisia alueita
27136: Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, jotka koko-
27137: naan tai osaksi sijaitsevat napapiirin pohjois-
27138: puolella. Neuvostoliitossa tällaiseksi alueeksi
27139: katsotaan Murmanskin alue.
27140:
27141: 12 §
27142:
27143: Laivakuljetustukea laskettaessa pidetään vä- Laivakuljetustukea laskettaessa pidetään vä-
27144: himpänä painona kuutiometriä kohti 250 ki- himpänä painona kuutiometriä kohti 300 ki-
27145: loa, jos lähetyksen paino kuutiometriä kohti loa, jos lähetyksen paino kuutiometriä kohti
27146: on tätä painoa pienempi. Kauppa- ja teolli- on tätä painoa pienempi. Kauppa- ja teolli-
27147: suusministeriöllä on oikeus korottaa laivakul- suusministeriöllä on oikeus korottaa laivakul-
27148: jetuksista maksettavaa tukea valtionrautatei- jetuksista maksettavaa tukea valtionrautatei-
27149: den tavaraliikenteen rahtitason keskimääräistä den tavaraliikenteen rahtitason keskimääräistä
27150: nousua vastaavasti. nousua vastaavasti.
27151:
27152: 14 § 14 §
27153: Kuljetustukea on haettava kauppa- ja teolli- Kuljetustukea on haettava kauppa- ja teolli-
27154: suusministeriöitä kultakin vuosineljännekseltä suusministeriöitä kultakin puo/ivuotiskaudelta
27155: erikseen viimeistään kahden kuukauden kulu- erikseen viimeistään kahden kuukauden kulu-
27156: essa vuosineljänneksen päättymisestä. essa puolivuotiskauden päättymisestä.
27157:
27158:
27159: 15 § 15 §
27160:
27161: Kirjallinen päätös ennakkotiedosta on val- Kirjallinen päätös ennakkotiedosta on val-
27162: tiota sitova kahden vuoden ajan päätöksen tiota sitova kahden vuoden ajan päätöksen
27163: 1989 vp. - HE n:o 153 9
27164:
27165: Voimassa oleva laki Ehdotus
27166:
27167: antamisesta lukien edellyttäen, että kuljetus- antamisesta lukien edellyttäen, että kuljetus-
27168: tuen maksamisperusteet eivät kyseisenä aikana tuen maksamisperusteet eivät kyseisenä aikana
27169: ole muuttuneet. Päätös on sitova kuitenkin ole muuttuneet. Päätös on sitova kuitenkin
27170: enintään vuoden 1989 loppuun. enintään vuoden 1993 loppuun.
27171:
27172: 16 § 16 §
27173:
27174: Jos kuljetustuen saaja on tukea hakiessaan Kauppa- ja teollisuusministeriön on määrät-
27175: antanut olennaisesti erheellisen tiedon tai sa- tävä kuljetustuki joko kokonaan tai osaksi
27176: lannut tuen myöntämiseen olennaisesti vaikut- maksettavaksi takaisin, jos tuen saaja on:
27177: tavia seikkoja, voi kauppa- ja teollisuusminis- 1) antanut tukea hakiessaan olennaisessa
27178: teriö määrätä myönnetyn tuen kokonaan tai kohdassa väärän tiedon;
27179: osaksi palautettavaksi valtiolle. Palautettavan 2) salannut tuen myöntämiseen olennaisesti
27180: tuen määrälle voidaan tällöin määrätä makset- vaikuttavia seikkoja;
27181: tavaksi vuotuista sakkokorkoa kymmenen pro- 3) kieltäytynyt antamasta tuen valvontaa
27182: senttia tuen maksamisesta lukien siihen saak- varten tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta
27183: ka, kunnes palautettava määrä on kokonaan aineistoa taikka avustamusta tarpeellisessa
27184: maksettu valtiolle takaisin. määrin tarkastuksen suorittamisessa; tai
27185: 4) käyttänyt tuen muuhun kuin mihin se on
27186: myönnetty.
27187: Takaisin maksettavalle tuelle on maksettava
27188: tuen maksamispäivästä lukien sen suorittamis-
27189: päivään asti vuotuista korkoa 16 prosenttia.
27190: 20 § 20 §
27191:
27192: Tätä lakia sovelletaan kuljetuksiin, jotka Tätä lakia sovelletaan kuljetuksiin, jotka
27193: tapahtuvat vuosien 1982-1989 aikana. tapahtuvat vuosien 1982-1993 aikana.
27194:
27195: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
27196: kuuta 1990. Lakia sovelletaan kuljetuksiin,
27197: jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 1990 tai
27198: sen jälkeen.
27199:
27200:
27201:
27202:
27203: 2 390909B
27204: j
27205: j
27206: j
27207: j
27208: j
27209: j
27210: j
27211: j
27212: j
27213: j
27214: j
27215: j
27216: j
27217: j
27218: j
27219: j
27220: j
27221: j
27222: j
27223: j
27224: j
27225: j
27226: j
27227: j
27228: 1989 vp. - HE n:o 154
27229:
27230:
27231:
27232:
27233: Hallituksen esitys Eduskunnalle Iaeiksi kansaneläkelain väli-
27234: aikaisesta muuttamisesta, vuodelta 1990 suoritettavasta sairaus-
27235: vakuutusmaksusta ja työnantajan lapsilisämaksun perimättä jät-
27236: tämisestä vuodelta 1990
27237:
27238:
27239:
27240:
27241: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
27242:
27243: Esityksessä ehdotetaan, että vuonna 1990 veroäyriltä ja vakuutetun kansaneläkevakuu-
27244: yksityisen yritystoiminnan piiriin kuuluvalta tusmaksu 1,55 penniksi veroäyriltä.
27245: työnantajalta ja sellaiselta valtion liikelaitok-
27246: selta, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista Esityksen mukaan vuonna 1990 kunnan
27247: annettua lakia, perittäisiin kansaneläkemaksua osuutena kansaneläkelain mukaisten lisäosien
27248: yrityksen pääomavaltaisuudesta riippuen joko rahoitukseen perittäisiin 0, 72 penniä veroäyril-
27249: 3,40, 4,45 tai 5,05 OJo ennakkoperinnän alaisen tä kunnan säännönmukaisessa verotuksessa
27250: palkan määrästä. Yksityisen työnantajan ja saamien veroäyrien yhteismäärästä. Samalla
27251: edellä mainitun liikelaitoksen sairausvakuutus- muutettaisiin kansaneläkerahaston vähimmäis-
27252: maksun suuruus olisi ehdotuksen mukaan määrää koskevaa säännöstä väliaikaisesti edel-
27253: 1,45 %. leenkin siten, että rahaston olisi oltava kalente-
27254: Kaikilta julkisoikeudellisilta työnantajilta rivuoden päättyessä vähintään 6 OJo kansanelä-
27255: perittäisiin kansaneläkevakuutusmaksua kevakuutuksen vuotuisista kokonaiskustan-
27256: 3,95 OJo. Kuntasektorin sairausvakuutusmaksu nuksista. Valtio tulisi edelleenkin takaamaan
27257: olisi 3,95 OJo ja kirkon työnantajan sairaus- kansaneläkelaitoksen maksuvalmiuden siten
27258: vakuutusmaksu 4,20 OJo. Valtiolta ja sen muul- että valtio suorittaisi kansaneläkerahastoon sel:
27259: ta laitokselta kuin liikelaitokselta sekä Ahve- laisen määrän varoja, että maksuvalmius olisi
27260: nanmaan maakunnalta ja kunnalliselta liikelai- kunakin ajankohtana riittävästi turvattu.
27261: tokselta sairausvakuutusmaksua perittäisiin Edellä mainittuja toimenpiteitä koskevat
27262: 2,70 %. lainmuutokset ovat tarkoitetut tulemaan voi-
27263: Työnantajan lapsilisämaksua ei perittäisi eh- maan 1 päivänä tammikuuta 1990.
27264: dotuksen mukaan vuodelta 1990.
27265: Vuodeksi 1990 vakuutetun sairausvakuutus- Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja
27266: maksu esitetään vahvistettavaksi 1, 70 penniksi menoarvioesitykseen.
27267:
27268:
27269:
27270:
27271: 391055K
27272: 2 1989 vp. - HE n:o 154
27273:
27274:
27275:
27276:
27277: PERUSTELUT
27278:
27279: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut kilpailukyvyn säilyttämiseksi samanarvoisena
27280: muutokset kuin valtion laitoksia.
27281: Kansaneläkemaksuluokan määräytymiseen
27282: 1.1. Työnantajan kansaneläkemaksu liittyvää säännönmukaisten poistojen rajaa ko-
27283: rotettiin 200 000 markasta 300 000 markkaan
27284: Kansaneläkelain 3 §:n 2 momentin (956/72 vuoden 1987 alusta (1040/86).
27285: ja 307 /82) mukaan työnantajan kansaneläke- Vuodelta 1989 suoritettava työnantajan kan-
27286: maksua peritään liiketoiminnan pääomavaltai- saneläkemaksu vahvistettiin yksityiselle työn-
27287: suudesta riippuen joko 4,25, 4,75 tai 5,25 OJo antajalle 3,90, 4,95 tai 5,55 OJo:ksi palkoista
27288: työntekijälle suoritetun ennakkoperinnän alai- sekä valtiolle, kunnalliselle liikelaitokselle, Ah-
27289: sen palkan määrästä. Kansaneläkemaksun suu- venanmaan maakunnalle, kunnalle ja kuntain-
27290: ruudesta on kuitenkin viime vuosina säädetty liitolle, seurakunnille ja muille niihin finnastet-
27291: yksivuotisilla laeilla, joiden mukaan maksua taville yhtymille 4,45 OJo:ksi palkoista (1226/
27292: on peritty joko suurempana tai pienempänä 88). Valtion liikelaitoksista annetun lain (627 1
27293: kuin kansaneläkelain 3 §:n 2 momentissa on 87) mukaisia liikelaitoksia on niiden taloudel-
27294: säädetty. listen toimintaperiaatteiden vuoksi pidetty kil-
27295: Vuoden 1982 toukokuun alusta kansaneläke- pailuasemaltaan yksityisen yritystoiminnan pii-
27296: maksua alettiin periä eri suuruisena julkiselta riin kuuluvina vuodesta 1989 lukien kansanelä-
27297: taholta kuin yksityiseltä työnantajalta (308/ kemaksun suuruutta määrättäessä.
27298: 82). Julkisen tahon maksuluokkaan katsottiin
27299: kuuluvan valtion ja sen laitoksen, kunnan,
27300: kuntainliiton, evankelis-luterilaisen kirkon, sen 1.2. Työnantajan sairausvakuutusmaksu
27301: seurakunnan ja seurakuntainliiton, ortodoksi-
27302: sen kirkkokunnan ja sen seurakunnan sekä Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun
27303: Ahvenanmaan maakunnan. Kansaneläkejärjes- lain 1 §:n (613178) mukaan työnantaja on
27304: telmän kokonaisuudistuksen turvaamiseksi velvollinen suorittamaan kansaneläkelaitoksel-
27305: muutettiin samalla kansaneläkelain 59 §:ää le työnantajan sairausvakuutusmaksua 1,50 OJo
27306: (307 /82) siten, että kansaneläkerahastosta maksamiensa ennakkoperinnän alaisten palk-
27307: puuttuva osa suoritetaan valtion varoista. kojen määrästä.
27308: Vuoden 1985 alusta julkisen tahon työnanta- Myös sairausvakuutusmaksua on peritty yk-
27309: jan kansaneläkemaksun suuruuteen vaikutti sivuotisilla laeilla poikkeavasti siitä, mitä työn-
27310: myös samana vuonna voimaan tullut työttö- antajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain
27311: myysturvauudistus (602/84). Työttömyysturva- 1 §:ssä on säädetty. Maksu on ollut edellä
27312: etuuksien veronalaistamisen seurauksena jul- kansaneläkemaksun suuruuden yhteydessä se-
27313: kisoikeudellisten työnantajien ylimääräinen ve- lostetuista syistä myös eri suuruinen julkisen
27314: rotulojen kasvu haluttiin palauttaa työttömyys- tahon työnantajalle kuin yksityisen tahon työn-
27315: turvan rahoitukseen. Tämän vuoksi kunnalta antajalle. Julkisen tahon työnantajista valtiol-
27316: ja kuntainliitolta, evankelis-luterilaiselta kir- la, sen laitoksella, Ahvenanmaan maakunnalla
27317: kolta, sen seurakunnalta ja seurakuntainliitolta ja kunnallisella liikelaitoksella sairausvakuu-
27318: sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seu- tusmaksu on vuodesta 1985 lukien ollut alempi
27319: rakunnalta kansaneläkemaksua perittiin korke- kuin kunnan ja kirkon vastaava maksu.
27320: ampana kuin muilta julkisoikeudellisilta työn- Alkuvuodelta 1989 yksityisen sektorin työn-
27321: antajilta eli valtiolta ja sen laitokselta, Ahve- antajilta on peritty sairausvakuutusmaksua
27322: nanmaan maakunnalta ja kunnalliselta liikelai- 1,20 OJo ennakkoperinnän alaisen palkan mää-
27323: tokselta. Kunnallista liikelaitosta pidettiin sen rästä. Valtion ja sen laitoksen, Ahvenanmaan
27324: 1989 vp. - HE n:o 154 3
27325:
27326: maakunnan ja kunnallisen liikelaitoksen mak- liikevaihtoverolla. Työryhmän esitys ei ollut
27327: su on vastaavasti ollut 2,45 OJo. Kunnilta ja yksimielinen.
27328: kuntainliitolta sairausvakuutusmaksua on tältä Työttömyysturvaetuuksien veronalaistami-
27329: ajalta peritty 3, 70 % sekä kirkolta ja seura- sesta seuraava veronsaajien tulon kasvu on
27330: kunnilta 3,95 % (1227 /88). Sairausvakuutus- otettu huomioon työttömyysturvan rahoituk-
27331: maksun suuruutta määrättäessä sellaista val- sessa. Tämän vuoksi todettiin hallituksen esi-
27332: tion liikelaitosta, johon sovelletaan valtion lii- tyksessä työttömyysturvalaiksi (hall.es. 38/
27333: kelaitoksista annettua lakia, on vuodesta 1989 1984 vp.), että lisääntyneet verotulot on tarkoi-
27334: lukien pidetty yksityisen sektorin piiriin kuulu- tus ohjata takaisin etuuksien rahoitukseen. Ra-
27335: vana työantajana. Vuodelta 1989 suoritettavaa hoitusvaihtoehtoja selvitettäessä pidettiin läh-
27336: työantajan sairausvakuutusmaksua korotettiin tökohtana sitä, että kuntien ja kirkon saarnat
27337: osana hallituksen lisätoimenpiteitä vakaan ta- ylimääräiset verotulot palautetaan kokonaisuu-
27338: loudellisen kehityksen turvaamiseksi 0,25 pro- dessaan työttömyysturvan rahoitukseen.
27339: senttiyksikköä toukokuun alusta vuoden lop- Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityk-
27340: puun kaikilta työnantajilta (363/89). seen laiksi vuodelta 1985 suoritettavasta julkis-
27341: oikeudellisen työnantajan kansaneläke- ja sai-
27342: rausvakuutusmaksusta edellytettiin hallituksen
27343: 1.3. Työnantajan lapsilisämaksu antavan kevätistuntokauden 1985 kuluessa
27344: eduskunnalle esityksen työttömyysturvan ra-
27345: Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun hoittamisen pysyväksi järjestämiseksi. Järjes-
27346: lain 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen telmän tulee kohdella kuntia tasapuolisesti ja
27347: suorittamaan valtiolle lapsilisämaksua 2,25 % siten, että menettelyyn ei sisälly kunnallisten
27348: ennakkoperinnän alaisten palkkojen määrästä. palvelujen kehittämisen kannalta haitallisia
27349: Työnantajan lapsilisämaksuun on yksivuotisil- vaikutuksia.
27350: la laeilla kohdistettu useita maksualennuksia Asiaa on tutkinut "kuntien ja kirkon työttö-
27351: tai maksu on jätetty kokonaan perimättä. myysturvaetuuksista saamien verotulojen pa-
27352: lauttamista selvittänyt työryhmä". Työryhmän
27353: Vuodelta 1989 lapsilisämaksua ei peritä lain- välimietinnössä (työryhmämuistio 1985: VM 7)
27354: kaan (1228/88). on hahmoteltu vaihtoehtoja ylimääräisten ve-
27355: rotulojen palauttamiseksi.
27356: Eduskunta on useaan otteeseen edellyttänyt,
27357: 1.4. Työnantajan sosiaaliturvamaksun suu- että työnantajan sosiaaliturvamaksua koskevaa
27358: ruus vuonna 1990 lainsäädäntöä kehitetään siten, että työvoima-
27359: valtaisten yritysten asemaa parannetaan. Vii-
27360: Kysymys työnantajan sosiaaliturvamaksun meksi eduskunta edellytti tätä hallitukselta vas-
27361: suuruudesta ja kohtaannosta on viime vuosina tauksessaan hallituksen esitykseen laiksi vuo-
27362: ollut useasti esillä. Muun muassa mahdolli- delta 1989 suoritettavasta sairausvakuutusmak-
27363: suutta korvata palkkaperusteisia sosiaaliturva- susta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (hall.
27364: maksuja muulla perusteella kannettavilla sosi- es. 40/1989 vp.). Eduskunta totesi: "Eduskun-
27365: aaliturvan rahoituksen turvaavilla rahoitusta- ta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpitei-
27366: voilla on tutkittu (komiteanmietintö 1983: 13). siin kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksuja
27367: Komiteanmietinnöstä hankituissa lausunnoissa koskevan järjestelmän kehittämiseksi siten, et-
27368: on katsottu, että asia vaatii vielä selvittämistä. tä se kohtelee valtiota ja kuntia tasapuolisesti
27369: Sittemmin asiaa selvitettiin sosiaali- ja terveys- yksityiseen työantajaan nähden ja seurakuntia
27370: ministeriön asettamassa työryhmässä, jonka kuntiin nähden, sekä siten, että menettelyyn ei
27371: tehtävänä oli valmistella olemassa olevien selvi- sisälly kunnallisten palvelujen kehittämisen
27372: tysten pohjalta vaihtoehtoja työnantajan sosi- kannalta haitallisia vaikutuksia.
27373: aaliturvamaksun palkkasidonnaisuuden vähen- Eduskunta edellyttää hallituksen antavan pi-
27374: tämiseksi. Ratkaisuvaihtoehdoissa oli huoleh- kaisesti esityksen, jolla työvoimavaltaisten yri-
27375: dittava riittävän rahoituksen turvaamisesta. tysten asemaa parannetaan uudistamalla nykyi-
27376: Tässä sosiaaliturvatyöryhmän vuoden 1987 sin palkkaperusteisina kerättävien sosiaalitur-
27377: mietinnössä (työryhmämuistio 1987:STM) työ- vamaksujen järjestelmää. Samalla on huoleh-
27378: ryhmä ehdotti työnantajan palkkasidonnaisten dittava siitä, ettei sosiaaliturvan rahoitus vaa-
27379: sosiaaliturvamaksujen osittaista korvaamista rannu."
27380: 4 1989 vp. - HE n:o 154
27381:
27382: Työttömyysturvauudistuksesta saatavien yli- 1.4.2. Työnantajan sairausvakuutusmaksu
27383: määräisten verotulojen palauttamiseksi sosiaa- vuodelta 1990
27384: liturvan rahoitukseen on edelleenkin tarkoituk-
27385: senmukaista, että kunnilta (kunnallisia liikelai- Edellä esitetyillä perusteilla vuodelta 1990
27386: toksia lukuun ottamatta) sekä kirkolta vuosien yksityisen sektorin työnantajalta sekä sellaisel-
27387: 1985-1989 tapaan peritään muuta julkista ta valtion liikelaitokselta, johon sovelletaan
27388: sektoria korkeampaa sosiaaliturvamaksua. valtion liikelaitoksista annettua lakia, esitetään
27389: Kunnan ja kuntainliiton maksussa on kuiten- perittäväksi sairausvakuutusmaksua 1,45 OJo
27390: kin otettava huomioon verotulojen kertymässä ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.
27391: tapahtuneet muutokset. Samalla ehdotetaan Valtion ja sen muun laitoksen kuin edellä
27392: kunnan osuus kansaneläkkeiden lisäosista mainitun liikelaitoksen, Ahvenanmaan maa-
27393: määräytyväksi väliaikaisesti edelleen kunnan kunnan ja kunnallisen liikelaitoksen sairaus-
27394: saamien veroäyrien mukaan. Lisäksi tarkiste- vakuutusmaksu olisi 2, 70 OJo. Kunnilta ja kun-
27395: taan väliaikaisesti myös kansaneläkevakuutuk- tainiiitailta sairausvakuutusmaksua perittäisiin
27396: sen rahoitusta koskevia säännöksiä. 3,95 o/o sekä kirkolta ja seurakunnilta 4,20 OJo
27397: Hallitusohjelman mukaisesti hallitus paran- ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.
27398: taa työvoimavaltaisten yritysten asemaa uudis- Edellä mainitut sairausvakuutusmaksut vahvis-
27399: tamalla nykyisin palkkaperusteisina kerättä- tettaisiin erillisenä lailla.
27400: vien sosiaaliturvamaksujen rahoitusjärjestel-
27401: mää. Koska kokonaisverouudistuksen toteutta-
27402: minen on edelleen kesken ja työantajan sosiaa- 1.4.3. Työuntajan lapsilisämaksu vuodelta
27403: liturvamaksuun liittyvä lainvalmistelu vaatii 1990
27404: vielä selvitystä, ehdotetaan vuoden 1990 työan-
27405: tajan sosiaaliturvamaksusta säädettäväksi yksi- Yrityksiin kohdistuvien kustannuspaineiden
27406: vuotisella lailla. tasaamiseksi esitetään, ettei työnantajilta perit-
27407: Yrityksiin kohdistuvan maksurasituksen hel- täisi vuodelta 1990 lainkaan työnantajan lapsi-
27408: pottamiseksi ehdotetaan, että vuonna 1990 lisämaksua. Tästä säädettäisiin erillisellä lailla.
27409: työnantajan kansaneläkemaksua perittäisiin
27410: 0,50 prosenttiyksikköä tasoltaan alempana
27411: kuin vuonna 1989. 1.4.4. Kansaneläkelain 59 ja 62 §:n muutok-
27412: set
27413:
27414: 1.4.1. Työnantaja/ta vuodelta 1990 perittävä Kansaneläkelain 62 §:n mukaan valtio, kun-
27415: kansaneläkemaksu nat ja kansaneläkelaitos vastaavat kukin omas-
27416: ta osuudestaan eläkkeiden lisäosien kustannuk-
27417: sista. Vuodelta 1989 on kuntien osuutta kan-
27418: Edellä olevin perustein esitetään, että yksi- saneläkkeiden lisäosien rahoituksesta muutettu
27419: tyisen sektorin työnantajalta sekä sellaiselta siten, että kunnan vuotuiseksi osuudeksi kan-
27420: valtion liikelaitokselta, johon sovelletaan val- saneläkkeiden lisäosista vahvistettiin 0, 77 pen-
27421: tion liikelaitoksista annettua lakia, perittäisiin niä veroäyriltä niiden veroäyrien yhteismääräs-
27422: kansaneläkemaksua vuonna 1990 työnantajan tä, jotka kunnalla on ollut vuonna 1988 toimi-
27423: yrityksen pääomavaltaisuudesta riippuen 3,40, tetussa säännönmukaisessa verotuksessa (1226/
27424: 4,45 tai 5,05 OJo ennakkoperinnän alaisen pal- 88). Samassa yhteydessä muutettiin edelleen
27425: kan määrästä. kansaneläkelain 59 §:ää väliaikaisesti siten, et-
27426: Valtion ja sen muun laitoksen kuin edellä tä kansaneläkerahaston varojen on oltava ka-
27427: mainitun liikelaitoksen, Ahvenanmaan maa- lenterivuoden päättyessä vähintään 6 OJo kan-
27428: kunnan, kunnallisen liikelaitoksen, kunnan ja saneläkevakuutuksen vuotuisista kokonaiskus-
27429: kuntainliiton, evankelis-luterilaisen kirkon, sen tannuksista pysyvässä laissa edellytetyn 10 OJo :n
27430: seurakunnan ja seurakuntainliiton sekä orto- sijasta. Jotta kansaneläkelaitoksen maksuval-
27431: doksisen kirkkokunnan ja sen seurakunnan mius olisi kaikissa tapauksissa turvattu, säädet-
27432: kansaneläkemaksu olisi kaikilla sama eli mak- tiin, että valtion olisi kansaneläkerahaston
27433: su olisi 3,95 OJo palkoista. Edellä mainitut muu- maksuvalmiuden turvaamiseksi suoritettava ra-
27434: tokset tehtäisiin kansaneläkelain 3 §:ään. hastoon sellainen määrä varoja, että kansan-
27435: 1989 vp. - HE n:o 154 5
27436:
27437: eläkevakuutuksen etuudet voidaan häiriöttö- 1.5.3. Vakuutetulta vuonna 1990 perittävä!
27438: mästi suorittaa. maksut
27439: Kuntien lisäosaosuutta ja kansaneläkelaitok-
27440: sen rahastoa koskevat taloudelliset näkymät Vakuutetulta perittävä kansaneläkevakuu-
27441: vuoden 1990 osalta näyttävät samanlaisilta tusmaksu ja sairausvakuutusmaksu esitetään
27442: kuin vuonna 1989. Sen vuoksi on tarkoituksen- pysytettäväksi ensi vuonna vuoden 1989 tasol-
27443: mukaista, että myös vuodelta 1990 perittäisiin la. Edellä olevan perusteella perittäisiin vakuu-
27444: kunnilta niiden osuus kansaneläkkeen lisäosis- tetun kansaneläkevakuutusmaksua 1,55 penniä
27445: ta veroäyrien mukaan suhteutettuna. Vuodelta ja vakuutetun sairausvakuutusmaksua 1, 70
27446: 1990 kunnan olisi kuitenkin maksettava kan- penniä veroäyriltä vuonna 1990. Vakuutetulta
27447: saneläkelaitokselle lisäosien kustannuksiin 0, 72 perittävät maksut on tarkoitus ottaa esitetyn
27448: penniä veroäyriltä niiden veroäyrien yhteis- suuruisina huomioon jo ennakonpidätyksessä.
27449: määrästä, jotka kunnassa on vuodelta 1989
27450: toimitetussa säännönmukaisessa verotuksessa
27451: määrätty. Kansaneläkerahaston vähimmäis- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
27452: määräksi esitetään edelleen 6 OJo kansaneläke- tukset
27453: vakuutuksen vuotuisista kokonaiskustannuk-
27454: sista ja valtio takaisi myös vuonna 1990 rahas- Työnantajan kansaneläkemaksun alenemi-
27455: ton maksuvalmiuden. nen vaikuttaa yritysten maksurasitukseen ke-
27456: ventävästi ja vaikuttaa samalla kansaneläke-
27457: laitoksen tuloihin vähentävästi. Toisaalta tulo-
27458: pohjan laajeneminen palkkaluonteisten tulojen
27459: 1.5. Vakuutetun kansaneläke- ja sairaus- tultua kokonaisverouudistuksessa aikaisempaa
27460: vakuutusmaksu laajemmin veronalaisiksi lisää työnantajan so-
27461: siaaliturvamaksun kertymää.
27462: 1.5.1. Kansaneläkevakuutusmaksu Kuntien lisäosaosuuksien maksamisperus-
27463: teen muutoksen jatkaminen ja osuuden alene-
27464: Kansaneläkelain 3 §:n 1 momentin mukaan minen vähentävät vuonna 1990 kuntien lisäosa-
27465: vakuutetun on suoritettava vakuutusmaksu, menoja noin 125 miljoonalla markalla vuoden
27466: joka määrätään hänelle kunnallisverotuksen 1989 maksuperusteisiin verrattuna. Valtion
27467: yhteydessä edelliseltä vuodelta, tulovuodelta, osuus lisäosien rahoitukseen säilyy ennallaan.
27468: pantujen veroäyrien perusteella. Kansaneläke- Kansaneläkelain 59 §:ssä tarkoitetun niin sano-
27469: lain 5 §:n 1 momentin mukaan (956/72) va- tun takuusuorituksen pysyvän 10 %:n rajan
27470: kuutusmaksu on kaksi penniä veroäyriltä. väliaikainen alentaminen 6 % :iin vähentää val-
27471: Kansaneläkevakuutusmaksua on vakuutetuilta tion takuusuoritusvelvollisuutta noin 600 mil-
27472: peritty viime vuosina yksivuotisilla laeilla kan- joonalla markalla. Kuitenkin työnantajan kan-
27473: saneläkelain 5 §:stä poiketen joko suurempana saneläkemaksun alentaminen vaikuttaa valtion
27474: tai pienempänä kuin 2 penniä veroäyriltä. Vuo- takuuosuutta lisäävästi 960 miljoonalla mar-
27475: delta 1989 vakuutetun kansaneläkemaksua pe- kalla.
27476: ritään 1,55 penniä veroäyriltä (1226/88).
27477:
27478: 3. Säätämisjärjestys
27479: 1.5.2. Sairausvakuutusmaksu
27480: Työnantajan ja vakuutetun kansaneläke- ja
27481: sairausvakuutusmaksun määrästä annettavissa
27482: Sairausvakuutuslain 33 §:n momentin laeissa maksujen määrät on vuodelta 1990
27483: (742170) mukaan vakuutetun sairausvakuutus- osittain esitetty vahvistettaviksi pysyvällä lailla
27484: maksu on 1,25 penniä veroäyriltä. säädetystä tasosta poiketen. Lakiehdotus mer-
27485: Myös vakuutetun sairausvakuutusmaksua on kitsee siten eräiltä osin maksuvelvollisuuden
27486: peritty viime vuosina yksivuotisilla laeilla joko kiristymistä.
27487: suurempana tai pienempänä kuin 1,25 penniä Työnantajan ja vakuutetun kansaneläke- ja
27488: veroäyriltä. Vuodelta 1989 vakuutetun sairaus- sairausvakuutusmaksun määrästä on useina
27489: vakuutusmaksua peritään 1,70 penniä veroäy- viime vuosina, kuten edellä on mainittu, sää-
27490: riltä (1227 /88). detty yksivuotisilla laeilla uutta tai lisättyä
27491: 6 1989 vp. - HE n:o 154
27492:
27493: veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä (1014 lakiehdotuksen pääasiallisen sisällön kannalta
27494: ja 1016/84, 1095 ja 1096/85, 1040 ja 1041/86, toissijaisia ja täydentäviä säännöksiä. Sen
27495: 1006 ja 1007/87 sekä 1226 ja 1227/88 ja vuoksi mainitun lausunnon mukaan myös nyt
27496: 359/89). Perustuslakivaliokunnan lausunnossa ehdotettu kansaneläkelain 59 §:n 2 momentti
27497: n:o 9/1984 vp. hallituksen esityksestä n:o 113 voidaan käsitellä siinä järjestyksessä, jota val-
27498: laiksi vuodelta 1985 suoritettavasta julkisoi- tiopäiväjärjestyksen 68 §:n mukaan noudate-
27499: keudellisen työnantajan kansaneläke- ja sai- taan käsiteltäessä yhdeltä vuodelta kannettavaa
27500: rausvakuutusmaksusta perustuslakivaliokunta veroa koskevaa lakiehdotusta, edellyttäen, että
27501: toteaa työnantajan kansaneläke- ja sairaus- 59 §:n 2 momentin voimassaolo rajoitetaan
27502: vakuutusmaksun samoin kuin vakuutetun sai- vain budjettivuoteen 1990. Saman lausunnon
27503: rausvakuutus- ja kansaneläkevakuutusmaksun mukaan kuntien rahasuoritus kansaneläkkei-
27504: olevan niin sanottuja veronluonteisia maksuja den lisäosien rahoituksesta valtion tulo- ja
27505: ja niitä koskevan hallitusmuodon 61 §:n sään- menoarvioon liittyvänä ja budjettivuotta 1990
27506: nöksen, jonka mukaan verosta säädetään lail- koskevana on veronluonteisena maksuna kuu-
27507: la. luva valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n käsittelyjär-
27508: Koska nyt annettavassa hallituksen esitykses- jestyksen piiriin.
27509: sä vakuutetun sairausvakuutusmaksua ja julki- Edellä esitetystä seuraa, että lakiehdotukset
27510: sen sektorin työnantajan sairausvakuutusmak- olisi käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n
27511: sua korotettaisiin niiden perustasosta, lakieh- mukaisessa yhdeltä vuodelta kannettavaa veroa
27512: dotukset merkitsevät näille maksuvelvollisille koskevassa säätämisjärjestyksessä.
27513: maksun suuruuden korottamista. Sen vuoksi
27514: nämä lakiehdotukset on perustuslakivalio-
27515: kunnan lausunnon n:o 18/1985 vp. hallituksen 4. Voimaantulo
27516: esityksestä n:o 178 laiksi kansaneläkelain
27517: muuttamisesta sekä laiksi vuodelta 1986 suori- Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja
27518: tettavasta sairausvakuutusmaksusta mukaan menoarvioesitykseen ja lait ehdotetaan saatet-
27519: käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mu- taviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
27520: kaisesti yhdeltä vuodelta kannettavaa veroa
27521: koskevassa säätämisjärjestyksessä. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
27522: Viimeksi mainitun perustuslakivaliokunnan kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
27523: lausunnon mukaan verosta säätämisen ulko- set:
27524: puolelle jäävinä kysymyksinä ei ole pidettävä
27525:
27526:
27527: 1.
27528: Laki
27529: kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
27530:
27531: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun
27532: kansaneläkelain 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 momentti, 59 §:n 2 momentti ja 62 §,
27533: sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti ja 59 §:n 2 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1982
27534: annetussa laissa (307/82), 5 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa laissa (956/72)
27535: ja 62 § 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), näin kuuluviksi:
27536:
27537: 3§ käyttöomaisuuden hankintamenoista tekemien
27538: säännönmukaisten poistojen määrä on ollut
27539: Työnantaja suorittaa, niin kuin siitä erikseen suurempi kuin 300 000 markkaa ja samalla
27540: säädetään, työnantajan kansaneläkemaksuna vähintään 10 ja enintään 30 prosenttia hänen
27541: 3,40 prosenttia ennakkoperinnän alaisen pal- samana verovuotena maksamiensa palkkojen
27542: kan määrästä. Jos liiketoimintaa harjoittavan määrästä, maksun suuruus on viimeksi toimi-
27543: valtionverotuksessa verovelvollisen työnanta- tettua verotusta seuraavana kalenterivuotena
27544: jan viimeksi toimitettua verotusta varten anta- kuitenkin 4,45 prosenttia ennakkoperinnän
27545: massa veroilmoituksessa ilmoittamien, kuluvan alaisen palkan määrästä. Jos tällaisen työnan-
27546: 1989 vp. - HE n:o 154 7
27547:
27548: tajan edellä tarkoitettujen poistojen määrä on 62 §
27549: ollut suurempi kuin 300 000 markkaa ja samal- Eläkkeiden lisäosien kokonaiskustannuksista
27550: la yli 30 prosenttia maksettujen palkkojen vastaavat valtio, kunnat ja kansaneläkelaitos.
27551: määrästä, on sanottu maksu 5,05 prosenttia Kunta maksaa kansaneläkelaitokselle eläk-
27552: ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. Mi- keiden lisäosien kustannuksiin 0, 72 penniä ve-
27553: tä edellä on sanottu yksityisen yritystoiminnan roäyriltä niiden veroäyrien yhteismäärästä, jot-
27554: purnn kuuluvan työnantajan kansaneläke- ka kunnassa on edellisenä vuonna toimitetussa
27555: maksun määräytymisestä, on soveltuvin osin säännönmukaisessa verotuksessa määrätty.
27556: voimassa myös sellaisesta valtion liikelaitokses- Kunnan on maksettava 1/12 edellä tarkoitetus-
27557: ta, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista ta määrästä lääninverovirastolle viimeistään
27558: annettua lakia (627 /87). Kuitenkin valtiolta ja kunkin kalenterikuukauden 10 päivänä. Muu-
27559: sen muulta laitokselta kuin edellä mainitulta toin kunnan suorituksen maksamisesta, mak-
27560: liikelaitokselta, Ahvenanmaan maakunnalta, suun panosta, liikaa tai aiheettomasti makse-
27561: kunnalliselta liikelaitokselta, kunnalta ja kun- tun suorituksen palauttamisesta, suorituksen
27562: tainliitolta, evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen korottamisesta, viivästysseuraamuksista, kan-
27563: seurakunnalta ja seurakuntainliitolta sekä or- nasta, perinnästä, tilittämisestä ja muutoksen-
27564: todoksiselta kirkkokunnalta ja sen seurakun- hausta on soveltuvin osin voimassa, mitä työn-
27565: nalta maksua peritään 3,95 prosenttia työnteki- antajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa
27566: jälle suoritetun ennakkoperinnän alaisen pal- (366/63) ja veronkantolaissa (611178) on sää-
27567: kan määrästä. detty työnantajan sosiaaliturvamaksusta, lu-
27568: kuun ottamatta työnantajan sosiaaliturvamak-
27569: susta annetun lain 5 §:n 1 momentissa säädet-
27570: 5§ tyä ilmoitus- ja vähennysmenettelyä.
27571: Vakuutusmaksu on 1,55 penniä vakuutetulle Eläkelaitoksen osuus eläkkeiden lisäosien
27572: kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä. kustannuksista on 74,1 prosenttia maksettujen
27573: lisäosien yhteismäärästä. Vaitio vastaa lisä-
27574: osien kustannuksista siltä osin kuin kunnan
27575: 59§ suoritus ja eläkelaitoksen osuus eivät niitä
27576: kata.
27577: Kansaneläkerahaston varojen on oltava ka-
27578: lenterivuoden päättyessä vähintään kuusi pro-
27579: senttia kansaneläkevakuutuksen vuotuisista Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
27580: kokonaiskustannuksista. Jos kansaneläke- kuuta 1990.
27581: vakuutuksen tuotot, joihin luetaan myös tä- Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan
27582: män lain 62 §:n mukaiset suoritukset, eivät vuonna 1990 maksetuista palkoista suoritetta-
27583: tähän riitä, suoritetaan puuttuva osa valtion vaan työnantajan kansaneläkemaksuun ja
27584: varoista. Lisäksi valtion tulee suorittaa kansan- 5 §:n 1 momenttia vuodelta 1990 toimitettavas-
27585: eläkerahastoon sellainen määrä varoja, että sa verotuksessa. Lain 59 §:n 2 momentti ja
27586: rahaston maksuvalmius on kunakin ajankohta- 62 § ovat voimassa 31 päivään joulukuuta
27587: na riittävästi turvattu. 1990.
27588: 8 1989 vp. - HE n:o 154
27589:
27590: 2.
27591: Laki
27592: vuodelta 1990 suoritettavasta sairausvakuutusmaksusta
27593:
27594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27595:
27596: 1§ 1,45 prosenttia työntekijälle 1 päivänä tammi-
27597: Poiketen siitä, mitä 4 päivänä heinäkuuta kuuta 1990 tai sen jälkeen sanottuna vuonna
27598: 1963 annetun sairausvakuutuslain 33 §:n 1 mo- suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan
27599: mentissa, sellaisena kuin se on 4 päivänä joulu- määrästä. Työnantajan sairausvakuutusmak-
27600: kuuta 1970 annetussa laissa (742170), on sää- sua peritään kuitenkin valtiolta ja sen muulta
27601: detty vakuutetun sairausvakuutusmaksusta, on laitokselta kuin edellä mainitulta liikelaitoksel-
27602: sanottu maksu 1, 70 penniä vakuutetulle vuo- ta, Ahvenanmaan maakunnalta ja kunnallisel-
27603: delta 1990 toimitettavassa kunnallisverotukses- ta liikelaitokselta 2, 70 prosenttia sekä kunnalta
27604: sa määrätyltä veroäyriltä. ja kuntainliitolta sairausvakuutusmaksua peri-
27605: tään 3,95 prosenttia ja evankelis-luterilaiselta
27606: 2§ kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakuntainlii-
27607: Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur- tolta sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen
27608: vamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 anne- seurakunnalta sairausvakuutusmaksua peritään
27609: tun lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se 4,20 prosenttia työntekijälle 1 päivänä tammi-
27610: on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa kuuta 1990 tai sen jälkeen sanottuna vuonna
27611: (613178), on säädetty työnantajan sairaus- suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan
27612: vakuutusmaksusta, peritään yksityisen yritys- määrästä.
27613: toiminnan piiriin kuuluvalta työnantajalta ja
27614: sellaiselta valtion liikelaitokselta, johon sovel- 3§
27615: letaan valtion liikelaitoksista annettua lakia Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
27616: (627 /87), työnantajan sairausvakuutusmaksua kuuta 1990.
27617:
27618:
27619: 3.
27620: Laki
27621: työnantajan lapsilisämaksun perimättä jättämisestä vuodelta 1990
27622:
27623: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27624:
27625: 1 § maksusta, maksua ei vuonna 1990 peritä 1
27626: Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur- päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta.
27627: vamaksusta 4 päivästä heinäkuuta 1963 anne-
27628: tun lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se 2 §
27629: on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
27630: (613/78), on säädetty työnantajan lapsilisä- kuuta 1990.
27631:
27632:
27633: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
27634:
27635:
27636: Tasavallan Presidentti
27637: MAUNO KOIVISTO
27638:
27639:
27640:
27641:
27642: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
27643: 1989 vp. - HE n:o 155
27644:
27645:
27646:
27647:
27648: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain
27649: 9 a §:n muuttamisesta
27650:
27651:
27652:
27653:
27654: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
27655:
27656: Esityksessä ehdotetaan parannettavaksi pien- Ylimääräisen rintamalisän korottaminen pa-
27657: tä eläkettä saavien rintamaveteraanien talou- rantaa noin 162 000 rintamaveteraanin elä-
27658: dellista asemaa korottamalla rintamasotilas- keturvaa. Valtiolle aiheutuu muutoksesta 100
27659: eläkelain mukaista ylimääräistä rintamalisää miljoonan markan vuotuiset lisäkustannukset
27660: 7,5 OJo:sta 12,5 %:iin kansaneläkkeen lisäosan vuoden 1990 hintatasossa laskettuna. Vuonna
27661: määrästä. Uudistuksen jälkeen ylimääräinen 1990 uudistuksesta aiheutuisi noin 25 miljoo-
27662: rintamalisä olisi enimmillään 213 markkaa nan markan lisäkustannukset.
27663: kuukaudessa. Tämän lisäksi maksetaan edel- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
27664: leen nykyinen rintamalisä, 176 markkaa kuu- maan 1 päivänä lokakuuta 1990.
27665: kaudessa. Esitys liittyy valtio vuoden 1990 tulo- ja
27666: menoarvioesitykseen.
27667:
27668:
27669:
27670:
27671: PERUSTELUT
27672:
27673: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu myös rintamapalvelusajasta johtuvan menetyk-
27674: muutos sen hyvittämistä eläketurvassa. Ylimääräisen
27675: rintamalisän suuruudeksi säädettiin 7,5 %:a
27676: Rintamasotilaseläkelain 9 a §:n (589/86) maksettavasta kansaneläkkeen lisäosasta. Näin
27677: mukainen ylimääräinen rintamalisäjärjestelmä etuus pystyttiin kohdeotamaan pientä työelä-
27678: on ollut voimassa 1 päivästä marraskuuta 1986 kettä saaviin ja työeläkettä kokonaan vailla
27679: alkaen. Ylimääräistä rintamalisää on maksettu oleviin veteraaneihin. Suurimmillaan lisä, joka
27680: kansaneläkelain (347 /56) mukaista kansaneläk- ei ole veronalaista tuloa, on 128 markkaa
27681: keen lisäosaa ja rintamasotilaseläkelain 9 §:n kuukaudessa täysimääräistä lisäosaa saavalla
27682: (1085/80, 589/86 ja 938/87) mukaista rintama- yksinäisellä henkilöllä ensimmäisessä kunta-
27683: lisää saavalle veteraanille. Rintamalisän myön- ryhmässä. Pienin maksettava lisä on 23 mark-
27684: täminen edellyttää, että henkilöllä on joko kaa kuukaudessa (kansaneläkeindeksin pistelu-
27685: rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai ku 976). Lisäosasidonnaisuudesta seuraa, että
27686: veteraanitunnus. Etuuden saajana voi olla Suo- ylimääräisen rintamalisän määrä tarkistetaan
27687: men kansalainen ja Suomessa asuva ulkomaan lisäosan tarkistuksen yhteydessä.
27688: kansalainen. Rintamaveteraanien eläketurvaa ei voida vie-
27689: Ylimääräisenä rintamalisäjärjestelmällä py- lä pitää riittävänä. Sen vuoksi ehdotetaan, että
27690: rittiin parantamaan työeläkettä vailla olevien pientä työeläkettä saavien tai työeläkettä vailla
27691: ja pientä työeläkettä saavien veteraanien talou- olevien veteraanien eläketurvaa parannettaisiin
27692: dellista tilannetta. Toisaalta eläketurvan kehit- korottamalla ylimääräisen rintamalisän tasoa
27693: tämisen periaatteellisena tavoitteena pidettiin 12,5 %:iin maksettavasta lisäosasta. Täysimää-
27694: 391197P
27695: 2 1989 vp. - HE n:o 155
27696:
27697: räistä lisäosaa saavalle veteraanille maksettava 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
27698: ylimääräinen rintamalisä vaihtelisi uudistuksen tukset
27699: jälkeen veteraanin asuinkunnan ja perhesuhtei-
27700: den mukaan 213 markasta 164 markkaan kuu- Edellä ehdotettu muutos parantaisi ylimää-
27701: kaudessa. Lisäosaa saavalle veteraanille mak- räisen rintamalisän saajista noin 162 000 rinta-
27702: settaisiin kuitenkin vähintään 23 markan yli- maveteraanin asemaa. Muutoksesta aiheutuvat
27703: määräinen rintamalisä kuukaudessa. Rintama- lisäkustannukset olisivat noin 25 miljoonaa
27704: lisä ja ylimääräinen rintamalisä olisivat siten markkaa vuonna 1990 ja noin 100 miljoonaa
27705: yhteensä enimmillään 389 markkaa kuukaudes- markkaa vuonna 1991 vuoden 1990 hintatasos-
27706: sa. Korotuksen jälkeen keskimääräinen ylimää- sa arvioituna.
27707: räinen rintamalisä olisi noin 117 markkaa kuu-
27708: Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
27709: kaudessa.
27710: tykseen vuodelle 1990.
27711: Sotilasvammalakiin (404/ 48) perustuvan
27712: elinkoron perusmäärä etuoikeutettiin kansan-
27713: eläkkeen lisäosaa määrättäessä 1 päivästä loka- 3. Voimaantulo
27714: kuuta 1989 lukien (986/88). Koska kansanelä-
27715: kelain mukaan sotilasvammalain mukaiseen
27716: Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä-
27717: elinkorkoon tehtävä ikä- ja omaiskorotus vai-
27718: nä lokakuuta 1990.
27719: kuttavat edelleen lisäosan määrään, on rinta-
27720: masotilaseläkelain 9 a §:ssä säilytettävä siinä
27721: oleva erityismaininta sotilasvammalain mukais- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
27722: ten elinkoronsaajien osalta. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
27723: 1989 vp. - HE n:o 155 3
27724:
27725: Laki
27726: rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta
27727:
27728: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamaso-
27729: tilaseläkelain 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa
27730: laissa (589/86), näin kuuluvaksi:
27731:
27732: 9a§
27733: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
27734: Ylimääräinen rintamalisä on 12,5 prosenttia ta 1990.
27735: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma- Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
27736: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mu-
27737: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises- kaan vuoden 1986 tammikuussa maksettavina
27738: ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
27739: elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa
27740: määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse-
27741: taan kuitenkin aina vähintään 20 markan suu-
27742: ruisena.
27743:
27744:
27745:
27746: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
27747:
27748:
27749: Tasavallan Presidentti
27750: MAUNO KOIVISTO
27751:
27752:
27753:
27754:
27755: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
27756: 4 1989 vp. - HE n:o 155
27757:
27758: Liite
27759:
27760:
27761:
27762:
27763: Laki
27764: rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta
27765:
27766: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamaso-
27767: tilaseläkelain 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa
27768: laissa (589/86), näin kuuluvaksi:
27769:
27770: Voimassa oleva laki Ehdotus
27771:
27772: 9a§
27773:
27774: Ylimääräinen rintamalisä on 7,5 prosenttia Ylimääräinen rintamalisä on 12,5 prosenttia
27775: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma- maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma-
27776: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen
27777: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises- rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises-
27778: ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua
27779: elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa
27780: määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse- määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse-
27781: taan kuitenkin aina vähintään 20 markan suu- taan kuitenkin aina vähintään 20 markan suu-
27782: ruisena. ruisena.
27783:
27784:
27785: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
27786: ta 1990.
27787: Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
27788: sitä kansaneläkeindeksin piste lukua, jonka mu-
27789: kaan vuoden 1986 tammikuussa maksettavina
27790: olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
27791: 1989 vp. - HE n:o 156
27792:
27793:
27794:
27795:
27796: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän Io-
27797: mituspalveluista annetun lain muuttamisesta
27798:
27799:
27800:
27801:
27802: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
27803:
27804: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maa- jällä on oikeus aikuiskoulutusta varten saada
27805: talousyrittäjän lomituspalveluista annettua la- sijaisapua enintään viisi päivää vuodessa.
27806: kia siten, että naispuolisen maatalousyrittäjän Esitys liittyy kevään 1989 maataloustulorat-
27807: oikeutta saada sijaisapua synnytyksen vuoksi kaisuun sekä vuoden 1990 valtion tulo- ja
27808: pidennetään nykyisestä 200 päivästä 305 päi- menoarvioesitykseen.
27809: vään. Lisäksi ehdotetaan, että maatalousyrittä- Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tule-
27810: maan voimaan vuoden 1990 alusta.
27811:
27812:
27813:
27814:
27815: PERUSTELUT
27816:
27817: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut vuonna 1988 noin 26 000 maatalousyrittäjää.
27818: muutokset Lomitettuja päiviä oli yhteensä 763 000.
27819: Maatalousyrittäjien vuosilomalomituksen
27820: 1.1. Lomituspalveluista kustannukset vuonna 1988 olivat 608 000 000
27821: markkaa. Valtio vastaa kokonaan vuosiloma-
27822: Maatalousyrittäjän lomituspalveluista anne- kustannuksista, mutta osa niistä otetaan huo-
27823: tun lain (2/85) tavoitteena on luoda edellytyk- mioon maataloustulolaskelmassa maatalouden
27824: set vuosiloman ja viikkovapaan pitämiseen saamana tulona. Valtion viikkovapaalomituk-
27825: niille karjataloutta harjoittaville maatalousyrit- sen kustannuksiin suorittaman korvauksen
27826: täjille, joilla ei ilman lomitustoimintaa ole määrä oli vuonna 1988 noin 41 500 000 mark-
27827: mahdollisuutta vapautua tehtävistään vuosilo- kaa. Viikkovapaalomituksen kokonaiskustan-
27828: man tai viikkovapaan ajaksi. Lain tavoitteena nuksista osa katetaan yrittäjiltä perittävillä
27829: on lisäksi järjestää maataloutta harjoittaville maksuilla. Valtion korvaus sijaisavun kustan-
27830: yrittäjille sijaisapua sairauden, tapaturman, nuksiin vuonna 1988 oli noin 233 600 000
27831: synnytyksen tai muun niihin verrattavan tila- markkaa. Sijaisapumaksuja perittiin yrittäjiltä
27832: päisen syyn vuoksi. Lomituspalvelut toteute- noin 31 600 000 markkaa.
27833: taan järjestämällä tilalle maatalouslomittaja
27834: maatalousyrittäjän vuosiloman, viikkovapaan
27835: tai sijaisavun ajaksi. 1.2. Ehdotetut muutokset
27836: Vuosilomaan oikeutettuja maatalousyrittäjiä
27837: oli vuonna 1988 noin 110 000. Lomitettujen Naispuolisella maatalousyrittäjällä on maa-
27838: vuosilomapäivien lukumäärä oli noin talousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain
27839: 1 800 000. Samana vuonna viikkovapaata piti 9 b §:n mukaan oikeus saada sijaisapua synny-
27840: noin 23 000 yrittäjää ja lomitettuja viikkova- tyksen vuoksi enintään 200 päivän ajaksi, joka
27841: paapäiviä oli noin 159 000. Sijaisapua sai alkaa 35 päivää ennen laskettua synnytysaikaa.
27842:
27843: 391189F
27844: 2 1989 vp. - HE n:o 156
27845:
27846: Hinnoitteluvuotta 1989/1990 koskevassa 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
27847: maataloustuloratkaisussa sovittiin, että maata- tukset
27848: lousyrittäjän lomituspalveluista annettua lakia
27849: tarkistettaisiin 1 päivästä tammikuuta 1990 Sijaisapua myönnetään synnytyksen johdos-
27850: alkaen siten, että naispuolisella maatalousyrit- ta vuosittain noin 2 000 maatalousyrittäjälle.
27851: täjällä on oikeus saada sijaisapua synnytyksen Sijaisavun pidentäminen synnytyksen johdosta
27852: johdosta 305 päivän ajaksi, joka alkaa 35 lisäisi sijaisapupäiviä 105 000 päivällä, kun
27853: päivää ennen laskettua synnytysaikaa. Lisäksi pidennyksen käyttöasteeksi arvioidaan 50 OJo.
27854: sopimuksen mukaan maatalousyrittäjälle anne- Synnytyksen johdosta annettavan sijaisavun
27855: taan oikeus viiden päivän sijaisapuun vuodessa pidentämisestä aiheutuisi valtiolle vuonna 1990
27856: aikuiskoulutukseen osallistumista varten. Si- enintään 36 400 000 markan lisäkustannukset.
27857: jaisavusta peritään tällöin maksu korkeimman Aikuiskoulutukseen osallistumisen johdosta
27858: maksuluokan mukaan, jollei erityisestä syystä arvioidaan vuonna 1990 annettavan enintään
27859: muuta johdu. 75 000 sijaisapupäivää. Kustannuksia tästä ai-
27860: heutuisi valtiolle enintään 21 500 000 markkaa,
27861: Sopimuksen mukainen vuoden 1990 alusta kun yrittäjien maksuosuus olisi noin 25 OJo.
27862: voimaan tulevaksi tarkoitettu sijaisavun piden-
27863: nys synnytyksen johdosta ehdotetaan toteutet- 3. Voimaantulo
27864: tavaksi muuttamalla lain 9 b §:n säännöstä.
27865: Sijaisapuoikeuden laajentaminen koskemaan Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
27866: myös aikuiskoulutusaikaa ehdotetaan toteutet- 1990 alusta. Esitys liittyy valtion vuoden 1990
27867: tavaksi lisäämällä lakiin uusi 9 f §. Sijaisavusta tulo- ja menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu
27868: tällöin perittävän maksun määräytyminen kor- käsiteltäväksi sen yhteydessä.
27869: keimman maksuluokan mukaan edellyttää
27870: maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
27871: asetuksen muuttamista. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
27872: 1989 vp. - HE n:o 156 3
27873:
27874: Laki
27875: maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain muuttamisesta
27876:
27877: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
27878: muutetaan maatalousyrittäjän lomituspalveluista 4 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain
27879: (2/85) 9 b §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa
27880: (1185/88) sekä
27881: lisätään lakiin uusi 9 f § seuraavasti:
27882:
27883: 2 luku rahakautena tai äiti antaa lapsen tänä aikana
27884: Lomituspalvelujen kesto ottolapseksi, oikeus sijaisapuun voi kestää
27885: enintään äitiysrahakauden ajan.
27886: 9b§
27887: Naispuolisella maatalousyrittäjällä on oikeus
27888: saada lomittaja sijaisapua varten raskauden ja 9f§
27889: synnytyksen vuoksi enintään 305 päivän ajaksi, Maatalousyrittäjällä on aikuiskoulutukseen
27890: joka alkaa 35 päivää ennen laskettua synnytys- osallistumisen vuoksi oikeus saada sijaisapua
27891: aikaa. Jos raskaus päättyy aikaisemmin kuin enintään viiden päivän ajaksi vuodessa.
27892: 35 päivää ennen laskettua synnytysaikaa, oi-
27893: keus sijaisapuun alkaa raskauden päättymises- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
27894: tä. Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee äitiys- kuuta 1990.
27895:
27896:
27897: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1989
27898:
27899:
27900: Tasavallan Presidentti
27901: MAUNO KOIVISTO
27902:
27903:
27904:
27905:
27906: Ministeri Tarja Halonen
27907: 4 1989 vp. - HE n:o 156
27908:
27909: Liite
27910:
27911:
27912:
27913:
27914: Laki
27915: maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain muuttamisesta
27916:
27917: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
27918: muutetaan maatalousyrittäjän lomituspalveluista 4 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain
27919: (2/85) 9 b §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa
27920: (1185/88) sekä
27921: lisätään lakiin uusi 9 f § seuraavasti:
27922: Voimassa oleva laki Ehdotus
27923:
27924: 2 luku
27925: Lomituspalvelujen kesto
27926: 9b§ 9b §
27927: Naispuolisella maatalousyrittäjällä on oikeus Naispuolisella maatalousyrittäjällä on oikeus
27928: saada lomittaja sijaisapua varten raskauden ja saada lomittaja sijaisapua varten raskauden ja
27929: synnytyksen vuoksi enintään 200 päivän ajaksi, synnytyksen vuoksi enintään 305 päivän ajaksi,
27930: joka alkaa 35 päivää ennen laskettua synnytys- joka alkaa 35 päivää ennen laskettua synnytys-
27931: aikaa. Jos raskaus päättyy aikaisemmin kuin aikaa. Jos raskaus päättyy aikaisemmin kuin
27932: 35 päivää ennen laskettua synnytysaikaa, oi- 35 päivää ennen laskettua synnytysaikaa, oi-
27933: keus sijaisapuun alkaa raskauden päättymises- keus sijaisapuun alkaa raskauden päättymises-
27934: tä. Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee äitiys- tä. Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee äitiys-
27935: rahakautena tai äiti antaa lapsen tänä aikana rahakautena tai äiti antaa lapsen tänä aikana
27936: ottolapseksi, oikeus sijaisapuun voi kestää ottolapseksi, oikeus sijaisapuun voi kestää
27937: enintään äitiysrahakauden ajan. enintään äitiysrahakauden ajan.
27938:
27939:
27940: 9f§
27941: Maatalousyrittäjällä on aikuiskoulutukseen
27942: osallistumisen vuoksi oikeus saada sijaisapua
27943: enintään viiden päivän ajaksi vuodessa.
27944:
27945: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
27946: kuuta 1990.
27947: 1989 vp. - HE n:o 157
27948:
27949:
27950:
27951:
27952: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja
27953: erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 31 §:n muutta-
27954: misesta
27955:
27956:
27957:
27958:
27959: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
27960:
27961: Esityksessä ehdotetaan kiinteän omaisuuden Säännöstä sovellettaisiin asutuskeskuksissa,
27962: ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun niiden kasvuedellytysten turvaamiseksi tapah-
27963: lain arvonleikkaussäännöksen tarkistamista. tuvissa lunastuksissa. Arvonnousu voitaisiin,
27964: Maan arvonnousu voitaisiin leikata jo yleiskaa- kuten nykyisinkin, leikata lunastuksen vireille-
27965: van laatimis- tai muuttamispäätöksestä lukien, panoa edeltäneeltä ajalta enintään seitsemältä
27966: kun valtiolle, kunnalle tai kuntainliitolle lunas- vuodelta ja lisäksi lunastuksen vireilläoloajalta
27967: tetaan maata yhdyskuntarakentamista varten lunastuspäätöksen julistamiseen saakka.
27968: alueelta, jolla on vahvistettu yleiskaava. Kaa-
27969: van laatimisesta päättäminen voitaisiin siirtää Esitys liittyy rakennuslain kaavoitus- ja lu-
27970: kunnassa valtuustoa aiemmalle päätöksenteko- nastusjärjestelmää koskevien säännösten uu-
27971: tasolle. Yleisen hintatason kohoamista vastaa- distamiseen, joita koskevat kolme hallituksen
27972: va ja omistajan suorittamista perusparannuk- esitystä on jo annettu.
27973: sista aiheutuva maan arvonnousu luettaisiin Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
27974: korvauksensaajan hyväksi. maan heti, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
27975:
27976:
27977:
27978:
27979: YLEISPERUSTELUT
27980:
27981: 1. Tavoite maomukaisen käyttöönsaamisen turvaamiseksi
27982: parantaa eri toimenpitein kuntien mahdolli-
27983: Kuntien maanhankinta on viime aikoina va- suuksia aktiivisen maapolitiikan hoitamiseen.
27984: kavasti vaikeutunut. Sijoittaminen raakamaa- Maanhankinta vapaaehtoisin kaupoin on
27985: han on yleistynyt ja maan hinta noussut huo- myös kuntien kohdalla ensisijainen tavoite.
27986: mattavasti yleistä hintatasoa nopeammin. Kun- Nykyisessä tilanteessa on kuitenkin välttämä-
27987: nat eivät kykene kilpailemaan yksityisten osta- töntä tehostaa kuntien edellytyksiä hankkia
27988: jien kanssa yhdyskuntarakentamiseen tarvitta- tarvittaessa maata myös lunastamalla. Toimi-
27989: vista maa-alueista. Asuntotilannetta ei pystytä vat lunastussäännökset edistävät samalla va-
27990: saattamaan tyydyttävälle tasolle, jos kuntien paaehtoisten kauppojen syntymistä ja hillitse-
27991: edellytykset hankkia maata ja luovuttaa koh- vät maan hinnannousua.
27992: tuuhintaisia tontteja heikkenevät. Kohtuuhin- Rakentamiseen tarvittavan maan lunastami-
27993: taista maata tarvitaan myös elinkeinotoimintaa sen oikeudelliset edellytykset (lunastusperus-
27994: varten. teet) on säädetty rakennuslaissa (370/58). Erik-
27995: Hallituksen tavoitteena on yhdyskuntaraken- seen annetussa esityksessä (hall.es. 103 ja 104/
27996: tamisen ja erityisesti asuntotuotannon vaati- 1989 vp.) ehdotetaan lunastusperusteita muu-
27997: man maan riittävän tarjonnan ja suunnitel- tettaviksi siten, että pääkaupunkiseutua koske-
27998: 391164D
27999: 2 1989 vp. - HE n:o 157
28000:
28001: vat rakennuslain 53 §:n 4 momenttiin 9 päivä- korvaus luuastettavasta omaisuudesta on mää-
28002: nä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1062/88) rättävä lunastuslaissa säädetyin poikkeuksin
28003: lisätyt lunastusperusteet ulotetaan koskemaan lunastuspäätöksen julistamisajankohdan arvon
28004: koko maata ja että lunastusmenettelyä yksin- perusteella.
28005: kertaistetaan niin, että rakentamiskehotukseen Lunastusta koskevat säännökset ovat sisältä-
28006: perustuviin lunastuksiin ei vaadittaisi lainkaan neet vanhastaan periaatteen, että se yritys,
28007: valtion viranomaisen lupaa ja että muihin lu- jonka vuoksi lunastus tapahtuu, ei saa vaikut-
28008: nastuksiin tarvittavan luvan myöntäisi valtio- taa lunastuskorvausta korottavasti eikä alenta-
28009: neuvoston sijasta ympäristöministeriö. vasti. Tämä periaate on säädetty yleisenä lu-
28010: Kaavoitusjärjestelmän uudistamista koske- nastuslain 31 §:n 1 momentissa.
28011: vassa hallituksen esityksessä rakennuslain
28012: Lunastuslain 31 §:n 2 ja 3 momentissa sää-
28013: muuttamiseksi (hall.es. 135/1989 vp.) koroste- detään erikseen kaavoituksesta johtuvan ar-
28014: taan vahvistetun yleiskaavan merkitystä. Vah-
28015: vonnousun leikkaamisesta lunastettaessa maata
28016: vistettavan yleiskaavan käytöllä tulee olemaan yhdyskuntarakentamista varten valtiolle, kun-
28017: entistä enemmän vaikutusta myös maan hinta- nalle tai kuntainliitolle. Kaavoituksen maan
28018: kehitykseen. arvoa kohottava vaikutus voidaan pykälän 2
28019: Lunastusperusteita ja -menettelyä koskevien
28020: momentin mukaan nykyisin leikata asema- tai
28021: säännösten tehostaminen sekä kaavoitusjärjes-
28022: rakennuskaavan laatimispäätöksestä lukien.
28023: telmän uudistaminen jäävät kuntien maanhan-
28024: Pykälän 3 momentin sisältämän rajoitussään-
28025: kinnan kannalta merkitykseltään vähäisiksi,
28026: nöksen mukaan arvonnousu voidaan kuitenkin
28027: jollei samalla uudisteta kiinteän omaisuuden ja
28028: leikata enintään seitsemältä lunastuksen vireil-
28029: erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun
28030: lepanoa edeltäneeltä vuodelta ja lisäksi lunas-
28031: lain (603177; lunastuslakr) sisältämää arvon-
28032: tuksen vireilläoloajalta lunastuspäätöksen ju-
28033: leikkaussäännöstä kaavoitusjärjestelmän muu-
28034: listamiseen saakka.
28035: toksiin soveltuvaksi ja muutoinkin paremmin
28036: toimivaksi. Yhdyskuntarakentamisella tarkoitetaan
28037: kaikkea sitä rakentamista, joka asema- tai
28038: rakennuskaavalla järjestetään. Esityksessään
28039: 2. Nykyinen tilanne ja ehdotetut lunastuslainsäädännön uudistamiseksi (hall.es.
28040: muutokset 179/1975 II vp.) hallitus ehdotti, että säännös-
28041: tä olisi sovellettu vain pääasiassa asuntoalueen
28042: 2.1. Voimassa olevat säännökset muodostamista ja siihen välittömästi liittyvää
28043: yhdyskuntarakentamista varten toimeenpanta-
28044: Rakennusmaan lunastamisen oikeudelliset vissa lunastuksissa. Tämä olisi merkinnyt sitä,
28045: edellytykset on säädetty rakennuslaissa. Lunas- että muut alueet kuten liike- ja teollisuusalueet,
28046: tamiseen tarvitaan nykyisten säännösten mu- yleisten rakennusten tontit, laajemmat kaava-
28047: kaan valtioneuvoston lupa. Kunta voi kuiten- alueella olevat liikennealueet ja puistot olisi
28048: kin välittömästi lain nojalla lunastaa eräitä arvioitu eri perusteen mukaan. Tällöin maan-
28049: asema- ja rakennuskaavassa osoitettuja yleisiä omistajat olisivat joutuneet perusteettomasti
28050: alueita. eriarvoiseen asemaan. Laki tuli tämän vuoksi
28051: Luuastettavan omaisuuden omistajalla on hyväksytyksi toisessa muodossa. Se seikka,
28052: lunastuslain 29 §:n 1 momentin mukaan oikeus mihin tarkoitukseen alue käytetään kysymyk-
28053: saada täysi korvaus lunastuksen vuoksi aiheu- sessä olevan kaavan mukaan ja millaista yh-
28054: tuvista taloudellisista menetyksistä. Korvaus dyskuntarakentamista varten se lunastetaan, ei
28055: muodostuu kohteen-, haitan- ja vahingonkor- vaikuta asiaan. Lain hyväksyessään eduskunta
28056: vauksesta. Luuastettavasta omaisuudesta on kuitenkin edellytti, että laissa tarkoitettuun
28057: määrättävä sen käyvän hinnan mukainen täysi yhdyskuntarakentamiseen sisältyvät kaupunki-
28058: korvaus (kohteenkorvaus). Korvauksen mää- rakenteen sisäiset puistot, mutta ei muita vir-
28059: räämisestä päätetään lunastustoimituksessa. kistysalueita.
28060: Omaisuus on lunastuslain 44 §:n mukaan ar- Arvonleikkaussäännöstä ei sovelleta ranta-
28061: vioitava sellaisena kuin se on lunastuspäätök- kaavoitetuilla tai muutoin tavanomaiseen
28062: sen julistamishetkellä taikka, jos hakija on loma-asutukseen käytettävillä ranta-alueilla ei-
28063: aikaisemmin saanut haltuunotto-oikeuden, sel- kä muilla taajaman ulkopuolisilla virkistys-
28064: laisena kuin omaisuus tällöin oli. Vastaavasti alueilla. Maatalousmaata säännös koskee vain
28065: 1989 vp. - HE n:o 157 3
28066:
28067: silloin, kun sitä kaavoitetaan yhdyskuntara- vuoksi ehdotetaan, että säännöstä sovellettai-
28068: kentamista varten. siin lunastettaessa maata yhdyskuntarakenta-
28069: Lunastuslain 32 §:ään sisältyy takuusäännös mista varten asutuskeskuksen alueelta. Asutus-
28070: asumisen ja ammatin- tai elinkeinonharjoitta- keskuksen määrittelemistä varten pykälään eh-
28071: misen turvaamiseksi. Jos lunastus kohdistuu dotetaan otettavaksi uusi 4 momentti.
28072: maahan, jota sen omistaja pääasiallisesti käyt-
28073: tää asumiseensa taikka ammattinsa tai elinkei-
28074: nonsa harjoittamiseen, omaisuudesta määrät- 2.4. Yleiskaavoitus
28075: tävä kohteenkorvaus on arvonleikkaussään-
28076: nöksen estämättä määrättävä ainakin niin suu- Yhdyskuntarakentamiseen kaavoitettavan
28077: reksi kuin on tarpeen vastaavanlaisen oman maan arvo nousee asteittain sitä mukaa, kun
28078: asunnon tai saman toimeentulon tarjoavan, todennäköisyys maan tulevasta käyttötavasta
28079: lunastettua vastaavan omaisuuden hankkimi- kaavoituksen edetessä lisääntyy. Jo ensimmäis-
28080: seen lunastetun tilalle. ten yleiskaavaluonnosten julkistaminen nostaa
28081: maan hintaa asuinrakentamiseen suunnitelluil-
28082: la alueilla. Arvonnousun kannalta tärkein vai-
28083: 2.2. Käytäntö he on yksityiskohtainen kaavoitus. Asema- ja
28084: rakennuskaavan vahvistaminen varmistaa lo-
28085: Arvonleikkaussäännöksellä on ollut käytän- pullisesti tulevan sallitun käyttötavan ja nostaa
28086: nössä vain vähäinen merkitys. Kunnat ovat rakennusmaan arvoa.
28087: pyrkineet hankkimaan tarvitsemansa maa-alu- Kaavoitusjärjestelmän uudistamista koske-
28088: eet vapaaehtoisin kaupoin ja väittäneet lunas- vaan hallituksen esitykseen rakennuslain muut-
28089: tusta. Vuosina 1976-1988 valtioneuvosto on tamiseksi sisältyvät ehdotukset yleiskaavan
28090: myöntänyt rakennuspoliittisen lunastusperus- käytöstä toimivallan siirron välineenä korosta-
28091: teen eli rakennuslain 53 §:n 1 momentin nojal- vat vahvistetun yleiskaavan merkitystä. Yleis-
28092: la vain 34 lunastuslupaa. Näistä yksi lupa on kaavan vahvistamista koskevassa päätöksessä
28093: koskenut maanhankintaa yleiskaava-alueella, voitaisiin rakennuslain 29 §:ään ehdotetun uu-
28094: kolme yleiskaavoitettavaksi päätetyllä alueella, den 4 momentin nojalla määrätä, että yleis-
28095: seitsemän asemakaava-alueella, 18 asemakaa- kaava-alueelle laadittavia myöhempiä yksityis-
28096: voitettavaksi päätetyllä alueella ja viisi raken- kohtaisia kaavoja ei tarvitse alistaa vahvistetta-
28097: nuskaava-alueella. Lunastuslain arvonleikkaus- vaksi. Kun vahvistettu yleiskaava osoittaa ver-
28098: säännöksellä on ollut eniten merkitystä raken- rattain sitovalla tavalla tulevan maankäytön,
28099: nuslain 50 §:ään perustuvissa yleisen raken- jo sen laatiminen ja vahvistaminen tulee ai-
28100: nuksen tontin lunastuksissa. heuttamaan nykyistä enemmän maan hinnan
28101: Suomen kaupunkiliiton tutkimuksen (Maan nousua alueilla, joita tullaan käyttämään yh-
28102: lunastaminen kaupungeissa vuosina 1978- dyskuntarakentamiseen. Kaavoituksesta johtu-
28103: 1986, Hilkka Julkunen, Kaupunkiliiton julkai- va arvonnousu perustuu tällöin pääosin yleis-
28104: su nro 411/Helsinki 1988) mukaan kaupungeis- kaavoitukseen, eikä myöhemmin laadittavalla
28105: sa vuoden 1986 loppuun mennessä päättyneissä asema- tai rakennuskaavalla ole enää ratkaise-
28106: lunastuksissa arvonleikkauksella on ollut vai- vaa vaikutusta maan hintakehitykseen.
28107: kutusta neljässä tapauksessa, joissa lunastus- Jotta vahvistettu yleiskaava ei vaikeuttaisi
28108: korvauksia on leikattu yhteensä noin 630 000 kuntien maapoliittisia mahdollisuuksia ja
28109: markkaa. Näistä kolmessa tapauksessa oli ky- suunnitellun maankäytön toteutumista, arvon-
28110: symys rakennuslain 50 §:n nojalla tapahtunees- leikkausta koskevat säännökset ehdotetaan
28111: ta yleisen rakennuksen tontin lunastamisesta ja koskemaan myös niitä lunastuksia, jotka ta-
28112: yhdessä tapauksessa lunastuksesta rakennus- pahtuvat vahvistetun yleiskaavan alueella.
28113: lain 53 §:n perusteella.
28114:
28115: 2.5. Kaavoituksesta päättävä kunnan toimi-
28116: 2.3. Säännöksen soveltamisala elin
28117:
28118: Ansiotonta arvonnousua esiintyy käytännös- Kaavoituksesta johtuvan arvonnousun leik-
28119: sä etenkin tehokkaan yhdyskuntarakentamisen kaaminen edellyttää nykyisin, että kaavoitus-
28120: alueilla kasvavissa asutuskeskuksissa. Tämän päätös on tehty kunnanvaltuustossa. Varsinkin
28121: 4 1989 vp. - HE n:o 157
28122:
28123: suuremmissa kunnissa asiasta tulisi voida päät- 2. 7. Pääkaupunkiseutu
28124: tää valtuustoa alemmalla päätöksentekotasol-
28125: la. Tämän vuoksi pykälää ehdotetaan muutet- Valtioneuvoston kanslian kutsuma selvitys-
28126: tavaksi myös niin, että arvonleikkauksen käyn- mies, ylipormestari Raimo Ilaskivi on 31 päivä-
28127: nistävän kaavoituspäätöksen siirtäminen kun- nä toukokuuta 1989 ehdotuksessaan pääkau-
28128: nallisella säännöllä valtuustoa aiemmalle kun- punkiseudun rakentamisedellytysten ja erityi-
28129: nan toimielimene on mahdollista. Vastaava sesti asuntotuotannon turvaamiseksi ehdotta-
28130: muutos on ehdotettu tehtäväksi rakennuslain nut, että lunastuslain 31 §:ään lisättäisiin uusi
28131: lunastusta koskeviin säännöksiin. pääkaupunkiseudulla sovellettava 4 momentti,
28132: jonka mukaan arvonnousun leikkaus ei olisi
28133: lainkaan sidoksissa tiettyyn kaavoituspäätök-
28134: 2.6. Leikattavat arvot seen tai kaavoitushankkeeseen. Arvonnousu
28135: leikattaisiin siten, että huomioon ei otettaisi
28136: Maan arvonnousu jaetaan voimassa olevan lunastuspäätöksen tekopäivää kymmenen vuot-
28137: lunastuslain 31 §:n 2 momentissa kolmeen ta edeltäneen päivän jälkeistä maan arvonnou-
28138: osaan, yleisen hintatason kohoamisesta, kaa- sua. Korvaus tarkistettaisiin kuitenkin yleisen
28139: voituksesta tai muista syistä johtuvaan arvon- hintatason nousua vastaavasti. Ehdotuksessa
28140: nousuun. Kaavoituksesta aiheutuva arvonnou- on otettu erikseen huomioon maa- ja metsäta-
28141: su voi aiheutua joko siitä kaavoituksesta, jon- lousmaan arvonnousu.
28142: ka toteuttamiseksi maata lunastetaan tai muus- Maan arvonnousu on ollut voimakasta eten-
28143: ta kaavoituksesta. Muista syistä aiheutuva ar- kin pääkaupunkiseudulla. Vastaavia ongelmia
28144: vonnousu voi aiheutua useista eri tekijöistä on esiintynyt kuitenkin myös muissa kunnissa.
28145: kuten omistajan suorittamista perusparannuk- Niiden kohdalla on tärkeää, että niillä on
28146: sista, julkisista investoinneista, yleisestä yhteis- riittävät maapoliittiset mahdollisuudet estää
28147: kunnallisesta ja taloudellisesta kehityksestä tai ennalta sellainen hintakehitys, mikä pääkau-
28148: uuden merkittävän tuotantolaitoksen syntymi- punkiseudulla on tapahtunut.
28149: sestä pienelle paikkakunnalle. Hallituksen tavoitteena on ollut, että arvon-
28150: Nykyisin voidaan leikata ainoastaan se ar- leikkaussäännös muutetaan sisällöltään sellai-
28151: vonnousu, joka aiheutuu siitä kaavoituksesta, seksi, että sitä voidaan tehokkaasti soveltaa
28152: jonka toteuttamiseksi maata lunastetaan. maan kaikissa osissa asutuskeskuksen alueella.
28153: Säännöksen soveltaminen on osoittautunut Mikäli pääkaupunkiseudulle tarvitaan vieläkin
28154: erittäin vaikeaksi. Käytännössä voidaan selvit- tehokkaampia keinoja, arvonleikkaussäännök-
28155: tää, mikä osa arvonnoususta on aiheutunut sen tarkistamisesta pääkaupunkiseudun tarpei-
28156: yleisen hintatason kohoamisesta ja omistajan siin annetaan erillinen esitys.
28157: suorittamista perusparannuksista. Sen sijaan
28158: sen erottaminen, mikä osa arvonnoususta on
28159: aiheutunut asianomaisesta kaavoituksesta ja 3. Esityksen valmisteluvaiheet
28160: mikä osa muista kuin edellä mainituista syistä,
28161: on monissa tapauksissa mahdotonta. Säännök- Esitystä on valmisteltu aluksi ympäristömi-
28162: sen edellyttämät muut maan arvoa nostavat nisteriössä kaavoitusmenettelyä koskevien
28163: syyt liittyvät läheisesti kaavoitukseen. Sään- säännösten uudistamisen yhteydessä. Ministe-
28164: nöksen vaikeaselkoisuus on johtanut monimut- riön kaavoitus- ja rakennusosastolla toiminut
28165: kaisiin oikeusriitoihin niissä harvoissa lunas- työryhmä ehdotti, että vahvistettavan yleiskaa-
28166: tustoimituksissa, joissa sitä on sovellettu. van laatimiseen kytkettäisiin samantapainen
28167: Säännös ei ole ollut myöskään riittävän teho- maan arvonnousua leikkaava vaikutus kuin
28168: kas ehkäisemään keinottelumielessä tapahtu- asema- ja rakennuskaavalla on nykyisin (Selvi-
28169: vaa maan hankintaa. Tämän vuoksi säännöstä tys 111988, ympäristöministeriö, kaavoitus- ja
28170: ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että rakennusosasto). Työryhmän selvityksestä ja
28171: arvonleikkaus koskisi myös muuta kuin asian- toimenpide-ehdotuksista pyydettiin lausunto 31
28172: omaisesta kaavoituksesta johtuvaa maan ar- viranomaiselta ja yhteisöltä. Tämän jälkeen
28173: vonnousua. Korvauksensaajan hyväksi luettai- laadittiin luonnos hallituksen esitykseksi raken-
28174: siin yleisen hintatason kohoamisen ja omista- nuslain ja lunastuslain 31 §:n muuttamisesta.
28175: jan suorittamien perusparannusten aiheuttama Esitysluonnoksen mukaan lunastuslakia olisi
28176: arvonnousu. ehdotettu muutettavaksi vain siten, että arvon-
28177: 1989 vp. - HE n:o 157 5
28178:
28179: leikkausta koskevaa säännöstä olisi sovellettu Sen jälkeen kun hallituksen keskinäisissä
28180: myös vahvistetun yleiskaavan alueella, jos neuvotteluissa oli päätetty irrottaa lunastuslain
28181: yleiskaavan vahvistamista koskevassa päätök- muutosesityksen valmistelu rakennuslain muu-
28182: sessä olisi määrätty, että yleiskaava-alueelle tosesityksestä, oikeusministeriö on huolehtinut
28183: laadittuja asema- tai rakennuskaavoja ja nii- asian jatkovalmistelusta virkatyönä.
28184: den muutoksia ei ole alistettava vahvistettavak-
28185: si.
28186: 4. Esityksen organisatoriset ja
28187: Luonnoksesta hallituksen esitykseksi hankit-
28188: taloudelliset vaikutukset
28189: tiin lausunnot 51 viranomaiselta ja yhteisöltä.
28190: Osassa lausunnoista katsottiin, että ehdotettu
28191: Lainmuutoksen tarkoituksena on hillitä
28192: muutos olisi riittämätön nykyisten maapoliit-
28193: maan hinnannousua ja lisätä kuntien mahdolli-
28194: tisten ongelmien ratkaisuksi ja ehdotettiin, että
28195: suuksia hankkia kohtuuhintaista maata erityi-
28196: arvonnousu tulisi leikata myös valtuuston hy-
28197: sesti asuntotuotantoa varten. Laista ei aiheu-
28198: väksymän yleiskaavan perusteella (Suomen
28199: tuisi organisatorisia muutoksia eikä se lisäisi
28200: Kaupunkiliitto, Suomen Arkkitehtiliitto, Suo-
28201: julkisen talouden kustannuksia.
28202: men Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK,
28203: Vuokralaisten Keskusliitto) ja että myös muu
28204: kuin yleisen hintatason kohoamisesta johtuva
28205: 5. Riippuvuus muista hankkeista
28206: arvonnousu tulisi leikata (Yhteiskuntasuunnit-
28207: telun Seura, Suomen Kaupunkiliitto). Myös
28208: Esitys on osa kuntien asunto- ja maapolitii-
28209: ranta-alueita vaadittiin säännöksen soveltamis-
28210: kan tehostamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
28211: alan piiriin (Suomen Luonnonsuojeluliitto).
28212: Se liittyy rakennuslain lunastussäännösten ja
28213: Ehdotusta toivottiin muutettavaksi myös si- kaavoitusjärjestelmää koskevien säännösten
28214: ten, että muukin kuin kunnanvaltuuston pää- muuttamista koskeviin hallituksen esityksiin
28215: tös mahdollistaisi arvonleikkaussäännöksen so- yleisperusteluissa mainituin tavoin.
28216: veltamisen (Asuntohallitus, Maanmittausinsi- Suomessa valmistellaan Euroopan neuvoston
28217: nöörien Liitto, Suomen Ammattiliittojen Kes- puitteissa solmitun ihmisoikeuksien ja perus-
28218: kusjärjestö SAK, Vuokralaisten Keskusliitto). vapauksien suojaamista koskevan yleissopi-
28219: Toisaalta eräät lausunnonantajat vastustivat muksen ja sen ensimmäisen lisäpöytäkirjan
28220: ehdotusta (Keskuskauppakamari, Maatalous- ratifiointia. Nyt esillä olevaa esitystä valmistel-
28221: tuottajain Keskusliitto, Maanomistajien Liitto, taessa on selvitetty esityksen suhde sopimuksen
28222: Teollisuuden Keskusliitto, Suomen Kiinteistö- ensimmäiseen lisäpöytäkirjaan. Lakiehdotus ei
28223: liitto). Maa- ja metsätalousministeriö ja puo- ole ristiriidassa lisäpöytäkirjan sisältämän
28224: lustusministeriö katsoivat, ettei ehdotettua omaisuuden suojaa koskevan määräyksen (1
28225: muutosta ollut riittävästi selvitetty. artikla) kanssa.
28226:
28227:
28228:
28229:
28230: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
28231:
28232:
28233: 1. Lakiehdotuksen perustelut kemaan myös yleiskaavoituksesta johtuvaa ar-
28234: vonnousua.
28235: 31 §. Maan ansiouoman arvonnousun leik- Rakennusmaan lunastamisen oikeudelliset
28236: kaamista koskevaa pykälän 2 momentin sään- edellytykset säädetään rakennuslaissa. Lunas-
28237: nöstä sovellettaisiin, kuten nykyisinkin, lunas- tusluvan myöntäminen on rakennuslain 53 §:n
28238: tettaessa maata yhdyskuntarakentamista var- nojalla mahdollista jo valtuuston hyväksymän
28239: ten. Sitä sovellettaisiin kuitenkin vain lunastet- yleiskaavan tai yleiskaavan laatimispäätöksen-
28240: taessa maata asutuskeskuksissa tai niiden kas- kin perusteella. Valtuuston hyväksymän, niin
28241: vuedellytysten turvaamiseksi. sanotun ensimmäisen asteen yleiskaavan puut-
28242: Maan arvonnousun leikkaaminen ehdote- teellisten oikeus- ja ohjausvaikutusten vuoksi
28243: taan yleisperusteluissa esitetyin perustein kos- arvonleikkaussäännöstä ei kuitenkaan ehdoteta
28244: 6 1989 vp. - HE n:o 157
28245:
28246: sovellettavaksi muutoin kuin niissä lunastuksis- 2. Voimaantulo
28247: sa, jotka tapahtuvat alueella, jolla on vahvis-
28248: tettu yleiskaava. Vahvistuspäätöksen tulee olla Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti, kun
28249: lainvoimainen säännöstä lunastustoimituksessa eduskunta on sen hyväksynyt ja se on vahvis-
28250: sovellettaessa. tettu.
28251: Säännöstä voitaisiin soveltaa lunastuskor- Ennen lain voimaantuloa tapahtuneeseen ar-
28252: vausta määrättäessä paitsi yleiskaavoituksen vonnousuun ehdotetaan sovellettavaksi aikai-
28253: perusteella toimeenpantavissa lunastuksissa semmin voimassa olleita säännöksiä. Voimassa
28254: myös silloin, kun lunastaminen tapahtuu olevan lain aikana tehdyn yleiskaavan laatimis-
28255: asema- tai rakennuskaavoitetulla alueella tai tai muuttamispäätöksen johdosta tapahtunut
28256: alueella, jolle on päätetty laatia asema- tai arvonnousu voitaisiin siten leikata vasta lain
28257: rakennuskaava. Arvonnousu voitaisiin tällöin- voimaantulosta lukien, koska yleiskaavoituk-
28258: kin leikata jo vahvistetun yleiskaavan laatimis- sesta aiheutuvaa arvonnousua ei voida nykyisin
28259: päätöksestä alkaen, jos tämä on leikkaamisai- leikata.
28260: kaa rajoittavan lunastuslain 31 § :n 3 momen- Ehdotetusta siirtymäsäännöksestä seuraa
28261: tissa säädetyn ajan puitteissa mahdollista. edelleen, että valtuuston nykyisen lain aikana
28262: Pykälää ehdotetaan muutettavaksi myös si- tekemän asema- tai rakennuskaavan laatimis-
28263: ten, että kunnanvaltuusto voisi kunnallisella tai muuttamispäätöksen aiheuttamana arvon-
28264: säännöllä siirtää arvonleikkauksen käynnistä- nousuna voitaisiin leikata lain voimaantuloa
28265: vän kaavoituspäätöksen tekemisen aiemmalle edeltävältä ajalta vain kaavoituksesta aiheutu-
28266: kunnallishallinnon tasolle. Tämän vuoksi eh- va arvonnousu. Siirtymävaiheen aikana esiin-
28267: dotetaan, että sana "kunnanvaltuusto" muute- tyisi tämän vuoksi tilanteita, joissa on sovellet-
28268: taan sanaksi "kunta". Arvonnousu voitaisiin tava sekä vanhan että uuden lain mukaista
28269: tällöin leikata sen toimielimen päätöksestä lu- arvonleikkaussäännöstä. Tämä voitaisiin vält-
28270: kien, joka noudatettavan johtosäännön mu- tää ainoastaan säätämällä laki takautuvaksi,
28271: kaan on toimivaltainen kunnassa päättämään mitä hallitus ei ole pitänyt tarkoituksenmukai-
28272: kaavan laatimisesta. sena.
28273: Lunastusoikeuden käyttämistä ja lunastuslu-
28274: van hakemista koskeva päätöksenteko kuuluu
28275: kunnallislain mukaisesti valtuuston toimival- 3. Säätämisjärjestys
28276: taan, jollei päätösvaltaa ole tältäkin osin erik-
28277: seen siirretty muulle toimielimelle. Hallitusmuodon 6 §:n 3 momentin mukaan
28278: Säännös edellyttää nykyisin vain kaavoituk- omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tar-
28279: sesta johtuvan arvonnousun leikkaamista. peeseen täyttä korvausta vastaan säädetään
28280: Muu arvonnousu luetaan korvauksensaajan lailla.
28281: hyväksi. Koska kaavoituksesta johtuvaa arvon- Voimassa oleva lunastuslaki on säädetty ta-
28282: nousua ei voida käytännössä erottaa muusta vallisen lain säätämisjärjestyksessä. Hallitus
28283: kaavoitukseen liittyvästä, yhteiskunnan toi- tosin ehdotti lunastuslakia koskevan esityksen
28284: menpiteistä aiheutuvasta arvonnoususta, ehdo- (hall.es. 179/1975 II vp.) käsiteltäväksi perus-
28285: tetaan, että korvauksensaajan hyväksi luettai- tuslain säätämisjärjestyksessä, koska ehdotetut
28286: siin vain yleisen hintatason kohoamisesta ai- kaavoitusarvon korvaamista koskevat sään-
28287: heutuva rahanarvon alenemista vastaava ja nökset eivät olisi johtaneet täyden korvauksen
28288: omistajan suorittamien perusparannusten ai- maksamiseen. Hallituksen esityksen mukainen
28289: heuttama maan arvonnousu. arvonleikkaussäännös rakentui olettamussään-
28290: Koska laki koskee vain lunastamalla tapah- töön, jonka mukaan korvausta määrättäessä ei
28291: tuvaa maan hankintaa, sana "hankitaan" eh- olisi otettu huomioon lunastuksen vireilletuloa
28292: dotetaan muutettavaksi sanaksi "lunastetaan". edeltäneinä seitsemänä vuotena tapahtunutta
28293: Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 4 mo- maan arvon nousua. Se osa arvonnoususta,
28294: mentti, jonka mukaan asutuskeskuksella tar- jonka olisi osoitettu aiheutuneen muusta kuin
28295: koitettaisiin kuntakeskusta tai muuta siihen maan sallitun käyttötavan muuttamisesta tai
28296: rinastettavaa tiivistä asutusta ja aluetta, joka sen odotuksesta, olisi ollut kuitenkin korvatta-
28297: tarvitaan tämänkaltaisen alueen laajentamista va. Arvonnousun leikkaamista koskevia sään-
28298: tai muodostamista varten. Asutuskeskuksella nöksiä ehdotettiin lisäksi sovellettaviksi osit-
28299: ei tarkoiteta maaseutukyliä. tain takautuvasti.
28300: 1989 vp. - HE n:o 157 7
28301:
28302: Lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä muutet- kyisestä. Korvauksensaajan hyväksi luettaisiin
28303: tiin ehdotettuja säännöksiä ja lunastuslain yleisen hintatason kohoamista vastaava ja pe-
28304: 31 §:n 2 momentti sai voimassa olevan muo- rusparannuksista aiheutuva arvonnousu. Lakia
28305: tonsa. Samalla lain taannehtiva soveltaminen sovellettaisiin kuitenkin vain asutuskeskuksen
28306: poistettiin. Tämän jälkeen antamassaan lau- alueella, eikä sitä sovellettaisi takautuvasti.
28307: sunnossa (PeVM nro 14/1977) perustuslakiva- Ehdotettu muutos on kuntien maanhankin-
28308: liokunta ehdotti pykälään lisättäväksi nykyisin nan ja asuntotuotannon turvaamiseksi sekä
28309: voimassa olevan 3 momentin ja katsoi, että keinottelun estämiseksi välttämätön. Kysymyk-
28310: lakiehdotus voitiin muutosten jälkeen käsitellä sen lain säätämisjärjestyksestä ratkaisee edus-
28311: tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. kunta. Hallitus pitää välttämättömänä, että
28312: Lunastuskorvausta määrättäessä voidaan ny- lainsäätämisjärjestyksestä hankitaan perustus-
28313: kyisin jättää korvaamatta vain kaavoituksesta lakivaliokunnan lausunto.
28314: aiheutuva arvonnousu. Muista syistä aiheutuva
28315: arvonnousu on lunastajan korvattava. Ehdo- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
28316: tettu muutos laajentaa leikattavia arvoja ny- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
28317: 8 1989 vp. - HE n:o 157
28318:
28319:
28320: Laki
28321: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 31 §:n muuttamisesta
28322:
28323: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
28324: muutetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta
28325: 1977 annetun lain (603/77) 31 §:n 2 momentti sekä
28326: lisätään 31 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
28327:
28328: 31 § heutunut omistajan suorittamista maan arvoa
28329: kohottavista toimenpiteistä, luetaan korvauk-
28330: Kun lunastetaan valtiolle, kunnalle tai kun- sensaajan hyväksi.
28331: tainliitolle kiinteää omaisuutta tai pysyvä eri-
28332: tyinen oikeus yhdyskuntarakentamista varten Asutuskeskuksella tarkoitetaan 2 momentis-
28333: asutuskeskuksen alueelta, jolle kunta on päät- sa kuntakeskusta ja muuta siihen rinnastetta-
28334: tänyt laadittavaksi asema- tai rakennuskaavan vaa tiivistä asutusta sekä aluetta, joka tarvi-
28335: tai jonka asema- tai rakennuskaavaa on päätet- taan tämänkaltaisen alueen laajentamista tai
28336: ty muuttaa, ei huomioon oteta kaavan laati- muodostamista varten.
28337: ruis- tai muuttamispäätöksen jälkeen tapahtu-
28338: nutta maan arvonnousua. Sama koskee yleis- Tämä laki tulee voimaan päivänä
28339: kaavan laatimis- tai muuttamispäätöksen jäl- kuuta 199 .
28340: keen tapahtunutta arvonnousua vahvistetun Ennen tämän lain voimaantuloa tapahtunee-
28341: yleiskaavan alueella. Arvonnousu, joka vastaa seen arvonnousuun sovelletaan aikaisemmin
28342: yleisen hintatason kohoamista tai joka on ai- voimassa olleita säännöksiä.
28343:
28344: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
28345:
28346:
28347: Tasavallan Presidentti
28348: MAUNO KOIVISTO
28349:
28350:
28351:
28352:
28353: Oikeusministeri Matti Louekoski
28354: 1989 vp. - HE n:o 157 9
28355:
28356: Liite
28357:
28358:
28359: Laki
28360: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 31 §:n muuttamisesta
28361:
28362: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
28363: muutetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta
28364: 1977 annetun lain (603/77) 31 §:n 2 momentti sekä
28365: lisätään 31 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
28366:
28367: Voimassa oleva laki Ehdotus
28368:
28369: 31 § 31 §
28370:
28371: Kun hankitaan valtiolle, kunnalle tai kun- Kun lunastetaan valtiolle, kunnalle tai kun-
28372: tainliitolle kiinteää omaisuutta tai pysyvä eri- tainiiholle kiinteää omaisuutta tai pysyvä eri-
28373: tyinen oikeus yhdyskuntarakentamista varten tyinen oikeus yhdyskuntarakentamista varten
28374: alueelta, jolle kunnanvaltuusto on päättänyt asutuskeskuksen alueelta, jolle kunta on päät-
28375: laadittavaksi asema- tai rakennuskaavan tai tänyt laadittavaksi asema- tai rakennuskaavan
28376: jonka asema- tai rakennuskaavaa on päätetty tai jonka asema- tai rakennuskaavaa on päätet-
28377: muuttaa, ei huomioon oteta kaavan laatiruis- ty muuttaa, ei huomioon oteta kaavan laati-
28378: tai muuttamispäätöksen jälkeen tapahtunutta ruis- tai muuttamispäätöksen jälkeen tapahtu-
28379: maan arvonnousua. Se osa arvonnoususta, jo- nutta maan arvonnousua. Sama koskee yleis-
28380: ka vastaa yleisen hintatason kohoamista tai kaavan laatimis- tai muuttamispäätöksen jäl-
28381: joka on muutoin aiheutunut muista syistä kuin keen tapahtunutta arvonnousua vahvistetun
28382: siitä kaavoituksesta, jonka toteuttamiseksi lu- yleiskaavan alueella. Arvonnousu, joka vastaa
28383: nastus toimeenpannaan, luetaan korvauksen- yleisen hintatason kohoamista tai joka on ai-
28384: saajan hyväksi. heutunut omistajan suorittamista maan arvoa
28385: kohottavista toimenpiteistä, luetaan korvauk-
28386: sensaajan hyväksi.
28387:
28388: Asutuskeskuksella tarkoitetaan 2 momentis-
28389: sa kuntakeskusta ja muuta siihen rinnastetta-
28390: vaa tiivistä asutusta sekä aluetta, joka tarvi-
28391: taan tämänkaltaisen alueen laajentamista tai
28392: muodostamista varten.
28393:
28394: Tämä laki tulee voimaan päivänä
28395: kuuta 199 .
28396: Ennen tämän lain voimaantuloa tapahtunee-
28397: seen arvonnousuun sovelletaan aikaisemmin
28398: voimassa olleita säännöksiä.
28399:
28400:
28401:
28402:
28403: 2 3911640
28404: 1989 vp. - HE n:o 158
28405:
28406:
28407:
28408:
28409: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puoluelain 9 §:n muut-
28410: tamisesta
28411:
28412:
28413:
28414:
28415: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
28416:
28417: Puoluelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, ministeriön on ennen vaaleja viimeistään ilmoi-
28418: että puoluetukea saisi puolueiden ehdokaslis- tettava vaalipiirien keskuslautakunnille puolue-
28419: toilta eduskuntavaaleissa edustajanpaikkoja rekisteriin merkityt puolueet.
28420: saaneiden puolueiden lisäksi myös puolue, jota
28421: Nykyisen eduskunnan aikana muutos mer-
28422: yhteislistailta tai valitsijayhdistysten listoilta
28423: kitsisi käytännössä sitä, että vihreät voisivat
28424: vaaleissa valitut kansanedustajat ovat ilmoitta-
28425: saada perustamilleen eduskunnassa edustettui-
28426: neet haluavansa edustaa ja joka jatkaa asian- na oleville puolueille puoluetukea.
28427: omaisten yhteislistojen antaneiden tai valitsija-
28428: yhdistysten perustaneiden äänestäjäryhmien Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
28429: poliittista toimintaa. Edellytyksenä olisi kui- siten, että sen mukaista puoluetukea voitaisiin
28430: tenkin, että puoluetta ei ole merkitty puoluere- ensimmäisen kerran myöntää vielä vuoden
28431: kisteriin ennen sitä määräpäivää, jona oikeus- 1989 osalta.
28432:
28433:
28434:
28435:
28436: PERUSTELUT
28437:
28438: 1. Nykyinen tilanne Keskustapuolue r.p., joka 28.7.1988 lukien
28439: on ollut nimeltään Suomen Keskusta r.p.
28440: 1.1. Puoluerekisteriin merkityt puolueet (KESK);
28441: Suomen Kansan Demokraattinen Liitto r.p.
28442: (SKDL);
28443: Puoluelain (10/69) 1 §:n mukaan puolueella
28444: tarkoitetaan oikeusministeriössä pidettävään Kansallinen Kokoomus r.p. (KOK);
28445: puoluerekisteriin merkittyä yhdistystä. Svenska folkpartiet i Finland r.p. (RKP);
28446: Liberaalinen Kansanpuolue r.p.;
28447: Kansanedustajain vaaleista annetun lain Suomen Maaseudun Puolue r.p. (SMP);
28448: 27 §:n (370/85) mukaan oikeusministeriön on Suomen Kommunistinen Puolue r.p.;
28449: viimeistään 60. päivänä ennen edustajainvaale- Suomen Kristillinen Liitto r.p. (SKL);
28450: ja ilmoitettava jokaisen vaalipiirin keskuslauta- Perustuslaillinen oikeistopuolue r.p.;
28451: kunnalle, Ahvenanmaan maakunnan vaalipii- Suomen Eläkeläisten Puolue r. p.; ja
28452: riä lukuun ottamatta, mitkä puolueet on mer- Demokraattinen Vaihtoehto r.p. (DEVA).
28453: kitty puoluerekisteriin. Edellä tarkoitettuna ai-
28454: kana ennen vuoden 1987 edustajainvaaleja Sen jälkeen puoluerekisteriin on merkitty:
28455: puoluerekisteriin oli merkitty seuraavat kaksi-
28456: toista puoluetta:
28457: Eläkkeensaajien ja Vihreä Yhteisvastuu Puo-
28458: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. lue, EVY r.p. (7.4.1987);
28459: (SDP); Vihreät r.p. (25.4.1988);
28460: 3912611
28461: 2 1989 vp. - HE n:o 158
28462:
28463: Vihreä Liitto r.p. (9.8.1988); ja tystä ja valvontaa koskevat tarpeellisiksi katso-
28464: Rauhan ja Sosialismin puolesta-Kommu- mansa ehdot. Puoluetuki jaetaan vuosittain.
28465: nistinen Työväenpuolue r.p. (14.6.1989);
28466:
28467: Puoluerekisterissä on nykyisin kuusitoista
28468: puoluetta. 1.4. Puoluetukena vuonna 1989 myönnetyt
28469: avustukset
28470:
28471: 1.2. Eduskunnassa edustettuina olevat puo- Kuluvana vuonna on puoluetoiminnan tuke-
28472: lueet miseen (momentille 23.27 .50.) osoitettu
28473: 64 700 000 mk. Jakosummaksi tulee 323 500
28474: Eduskuntaan valitaan kansanedustajain vaa- mk edustajanpaikkaa kohden. Momentin pe-
28475: leissa 200 kansanedustajaa, joista Ahvenan- rustelujen mukaan määrärahasta saadaan käyt-
28476: maan maakunnan vaalipiiristä valitaan yksi tää, samojen perusteiden mukaisesti kuin puo-
28477: edustaja. Vuoden 1987 edustajain vaaleissa luetuki, 5 176 000 mk avustuksina puolueille
28478: puolueiden listoilta valittiin edustajia seuraa- naisten poliittisen toiminnan tukemiseen sekä
28479: vasti: sama summa puolueille niiden piirijärjestöjen
28480: toiminnan tukemiseen. Lisäksi momentin mää-
28481: SDP KOK KESK SKDL RKP SMP SKL DEVA rärahasta saadaan käyttää 323 500 mk avustus-
28482: 56 53 40 16 12 9 5 4
28483: ten suorittamiseen Ahvenanmaan maakunnan-
28484: Lisäksi vihreiden yhteislistailta valittiin neljä hallitukselle poliittisen toiminnan tukemiseen
28485: edustajaa. Nämä ovat eduskunnassa järjestäy- maakunnassa.
28486: tyneet vihreäksi eduskuntaryhmäksi. Sittem- Puolueille ja Ahvenanmaan maakunnanhal-
28487: min vihreät ovat järjestäytyneet puolueiksi ku- litukselle on puoluetukena vuonna 1989 myön-
28488: ten edellä on käynyt ilmi. netty avustusta seuraavasti:
28489:
28490: 1.3. Puoluetuen myöntämisperusteet
28491: Puolue/maakunta Edustajien Avustus (mk)
28492: lukumäärä
28493: Puoluelain 9 §:n 1 momentin mukaan voi- SDP ................... 56 18 116 000
28494: daan eduskunnassa edustettuna olevalle puolu- KOK .................. 53 17 145 500
28495: eelle myöntää valtion tulo- ja menoarvion ra- KESK ................. 40 12 940 000
28496: joissa avustusta (puoluetukea) puolueen sään- SKDL ........ ......... 16 5 176 000
28497: nöissä ja yleisohjelmassa määritellyn julkisen RKP ................... 12 3 882 000
28498: toiminnan tukemiseen. Avustus on jaettava SMP................... 9 2911500
28499: puolueiden viimeksi toimitetuissa kansanedus- SKL ................... 5 1 617 500
28500: tajain vaaleissa saamien edustajanpaikkojen DEVA................. 4 1 294 000
28501: lukumäärien osoittamassa suhteessa. Jos edus- Ahvenanmaa . . . . . . . . . . 1 323 500
28502: kuntavaalien välisenä aikana, kunkin vuoden
28503: valtion tulo- ja menoarvion julkaisemiseen
28504: mennessä, vähintään puolet jotakin puoluetta
28505: edustaneista ja puolueen valtionavustusosuutta Kun avustus puoluelain 9 §:n mukaan on
28506: laskettaessa mukaan luetuista kansanedustajis- jaettava puolueiden viimeksi toimitetuissa kan-
28507: ta on ilmoittanut eduskunnan puhemiehelle sanedustajain vaaleissa saamien edustajanpaik-
28508: luopuvansa edustamasta tätä puoluetta edus- kojen lukumäärien osoittamassa suhteessa, ei
28509: kunnassa, on avustuksen jakoperustetta tarkis- puoluetukea voida suorittaa niiden neljän kan-
28510: tettava siten, että tapahtuneet siirtymiset ote- sanedustajan osalta, jotka vuoden 1987 edus-
28511: taan huomioon. kuntavaaleissa on valittu vihreiden yhteislistoil-
28512: Puoluetuen myöntää puolueiden toiminnan ta. Asiaan ei vaikuta se, että vihreät sittemmin
28513: tukemiseen myönnettävistä avustuksista anne- vaalikauden aikana ovat järjestäytyneet puolu-
28514: tun asetuksen (27 173) 2 §:n mukaan valtioneu- eiksi. Näin ollen vuonna 1989 on jakamatta
28515: vosto, jonka asiana on myöntämispäätökseen jätetty neljä kertaa 323 500 markkaa eli
28516: liittää avustuksen maksatusta, käyttämistä, tili- 1 294 000 markkaa.
28517: 1989 vp. - HE n:o 158 3
28518:
28519: 2. Ebdotetut muutokset keskuslautakunnille, mitkä puolueet on merkit-
28520: ty puoluerekisteriin. Tuolloin puoluerekisteris-
28521: Eduskunnassa edustettuina olevat puolueet sä jo olevien puolueiden on nimittäin edellytet-
28522: saavat puoluetukea siinä suhteessa kuin ne tävä esiintyvän vaaleissa puolueina. Mainittu
28523: ovat viimeksi toimitetuissa vaaleissa saaneet ilmoitus oikeusministeriön on tehtävä, kuten
28524: edustajanpaikkoja. Tällaisen jakoperusteen on edellä on mainittu, viimeistään 60. päivänä
28525: katsottu parhaiten kuvastavan puolueiden ää- ennen eduskuntavaaleja.
28526: nestäjien keskuudessa nauttimaa kannatusta.
28527: Puoluetuen jakoperusteita tarkistetaan vaali- Avustus olisi jaettava tällaiselle uudelle puo-
28528: kauden aikana vain, jos vähintään puolet jon- lueelle soveltuvin osin samojen perusteiden
28529: kin puolueen kansanedustajista on luopunut mukaan kuin muillekin eduskunnassa edustet-
28530: edustamasta puoluetta joko siirtymällä toiseen tuina oleville puolueille. Jakoperusteita sovel-
28531: puolueeseen tai jättäytymällä puolueiden ulko- lettaessa verrattaisiin kysymyksessä olevaa
28532: puolelle. puoluetta edustamaan ilmoittautuneiden mää-
28533: Eduskuntavaalien tulos vaikuttaa näin ollen rää muiden puolueiden edellisissä eduskunta-
28534: keskeisesti puoluetuen jakoperusteisiin. Vaali- vaaleissa saamien edustajanpaikkojen luku-
28535: menestyksestään huolimatta jäävät ilman puo- määriin. Siinä tapauksessa, että eduskunnassa
28536: luetukea kuitenkin äänestäjäryhmät, jotka to- olisi vaalikauden aikana tarkistettu puoluetuen
28537: sin ovat vaaleissa saaneet valituiksi ehdokkaak- jakoperusteita puolueista irrottautumisten joh-
28538: seen asettamiaan kansanedustajia, mutta jotka dosta, olisivat vertailukohtina tarkistettujen ja-
28539: eivät ole esiintyneet vaaleissa puolueina. Mikäli koperusteiden mukaiset edustajamäärät. Muu-
28540: tällaiset ryhmät eivät vaalikauden aikanakaan tos toteutettaisiin lisäämällä pykälään uusi 2
28541: järjestäydy puolueiksi, niille ei aiheudu sellai- momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyisi
28542: sia kuluja, joiden kattamiseksi puoluetuki on 3 momentiksi.
28543: tarkoitettu. Toisin on sen sijaan arvioitava
28544: niiden äänestäjäryhmien tuen tarvetta, jotka Puolueiden toiminnan tukemiseen myönnet-
28545: valitsijayhdistyksiä perustamalla tai yhteislista- tävistä avustuksista annettua asetusta olisi
28546: ja antamalla ehdokkaita asetettuaan ja saatu- myös muutettava siten, että asianomaista puo-
28547: aan ehdokkaitaan myös eduskuntaan valituik· luetta edustamaan ilmoittautuvat kansanedus-
28548: si, ovat ryhtyneet puolueen perustamistoimiin. tajat voisivat tehdä asetuksen 1 §:n 2 momen-
28549: Edellyttäen, että näin valitut edustajat halu- tissa tarkoitetun ilmoituksen avustusta puolu-
28550: avat perustettua uutta puoluetta eduskunnassa eelle ensimmäistä kertaa haettaessa myös avus-
28551: edustaa, on kysymyksessä vastaavalla tavalla tusten jakovuoden tulo- ja menoarvion julkai-
28552: eduskunnassa edustettuna oleva puolue organi- semisen jälkeen. Muutos tulisi toteuttaa lisää-
28553: saatiosta ja toiminnasta aiheutuvine kuluineen mällä asetuksen 1 §:ään uusi 3 momentti.
28554: kuin nekin puolueet, jotka vaaleissa ovat saa-
28555: neet ehdokkaitaan valituiksi. Näin ollen tällai-
28556: sen puolueen tulisi olla myös vastaavalla taval-
28557: la puoluetukeen oikeutettu kuin muutkin edus- 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
28558: kunnassa edustettuina olevat puolueet. tukset
28559: Edellä esitetystä syystä ehdotetaan puolue-
28560: lain 9 §:ää muutettavaksi siten, että puoluetu-
28561: kea voisi saada puolueina edellisissä vaaleissa Tällä vaalikaudella on jäänyt vuosittain ja-
28562: eduskuntaan edustajia saaneiden puolueiden kamatta yhteislistojen ehdokkaina valittujen
28563: lisäksi myös puolue, jota vaaleissa yhteislistail- edustajien edustajanpaikkojen suhteellista
28564: ta tai valitsijayhdistysten listoilta valitut kan- osuutta vastaava määrä puoluetoiminnan tuke-
28565: sanedustajat ilmoittavat haluavansa eduskun- miseen osoitetusta määrärahasta. Vuonna 1989
28566: nassa edustaa ja joka jatkaa asianomaisten jakamatta jäänyt osuus on suuruudeltaan
28567: yhteislistojen antaneiden tai valitsijayhdistys- 1 294 000 markkaa. Esityksen toteuttaminen
28568: ten perustaneiden äänestäjäryhmien poliittista merkitsisi, että tämä jakamatta oleva osuus
28569: toimintaa. Tuen saamisen edellytyksenä tulisi määrärahasta vielä tänä vuonna jaettaisiin ja
28570: kuitenkin olla, että puolue ei ole ollut puolue- että tällä vaalikaudella mainittuja määrärahoja
28571: rekisteriin merkittynä vielä silloin, kun oikeus- ei vastaisinakaan vuosina ilmeisesti enää jäisi
28572: ministeriön on ollut ilmoitettava vaalipiirien jakamatta.
28573: 4 1989 vp. - HE n:o 158
28574:
28575: 4. Voimaantulo tusta voitaisiin myöntää vielä vuoden 1989
28576: osalta.
28577:
28578: Lainmuutos ehdotetaan tulevaksi voimaan Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun-
28579: mahdollisimman pian, jotta sen mukaista avus- nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
28580:
28581:
28582: Laki
28583: puoluelain 9 §:n muuttamisesta
28584:
28585: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä tammikuuta 1969 annetun puoluelain
28586: (10/69) 9 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä tammikuuta 1973 ja 31 päivänä
28587: joulukuuta 1986 annetuilla laeilla (1173 ja 1048/86), uusi näin kuuluva 2 momentti, jolloin
28588: nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi:
28589:
28590: 9§
28591: laissa (391/69) säädettyä määräpäivää, jona
28592: A vustukseen on oikeutettu 1 momentissa oikeusministeriön on mainittuja vaaleja varten
28593: tarkoitettujen puolueiden lisäksi myös sellainen viimeistään ilmoitettava vaalipiirien keskuslau-
28594: puolue, jota viimeksi toimitetuissa kansanedus- takunnille puoluerekisteriin merkityt puolueet.
28595: tajain vaaleissa yhteislistailta tai valitsijayhdis- Avustus on jaettava 1 momentissa säädettyjä
28596: tysten listoilta valitut kansanedustajat ovat jakoperusteita soveltuvin osin noudattaen.
28597: eduskunnan puhemiehelle ilmoittaneet halu-
28598: avansa edustaa ja joka jatkaa asianomaisten
28599: yhteislistojen antaneiden tai valitsijayhdistys- Tämä laki tulee voimaan päivänä
28600: ten perustaneiden äänestäjäryhmien poliittista kuuta 19 .
28601: toimintaa. Edellytyksenä on kuitenkin, että Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
28602: puoluetta ei ole merkitty puoluerekisteriin en- täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
28603: nen sitä kansanedustajain vaaleista annetussa teisiin.
28604:
28605: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
28606:
28607:
28608: Tasavallan Presidentti
28609: MAUNO KOIVISTO
28610:
28611:
28612:
28613:
28614: Oikeusministeri Matti Louekoski
28615: 1989 vp. - HE n:o 158 5
28616:
28617: Liite 1
28618:
28619: Laki
28620: puoluelain 9 §:n muuttamisesta
28621:
28622: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä tammikuuta 1969 annetun puoluelain
28623: (10/69) 9 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä tammikuuta 1973 ja 31 päivänä
28624: joulukuuta 1986 annetuilla laeilla (1173 ja 1048/86), uusi näin kuuluva 2 momentti, jolloin
28625: nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi:
28626:
28627: Voimassa oleva laki Ehdotus
28628: 9§
28629: Valtion tulo- ja menoarvion rajoissa voidaan
28630: eduskunnassa edustettuna olevalle puolueelle
28631: myöntää avustusta sen säännöissä ja yleisohjel-
28632: massa määritellyn julkisen toiminnan tukemi-
28633: seen. Avustus on jaettava puolueiden viimeksi
28634: toimitetuissa kansanedustajain vaaleissa saa-
28635: mien edustajanpaikkojen lukumäärien osoitta-
28636: massa suhteessa. 1os eduskuntavaalien välisenä
28637: aikana kunkin vuoden valtion tulo- ja menoar-
28638: vion julkaisemiseen mennessä vähintään puolet
28639: jotakin puoluetta edustaneista ja puolueen val-
28640: tionavustusosuutta laskettaessa mukaan lue-
28641: tuista kansanedustajista on ilmoittanut edus-
28642: kunnan puhemiehelle luopuvansa edustamasta
28643: tätä puoluetta eduskunnassa, on avustuksen
28644: jakoperustetta tarkistettava siten, että tapahtu-
28645: neet siirtymiset otetaan huomioon.
28646: A vustukseen on oikeutettu 1 momentissa
28647: tarkoitettujen puolueiden lisäksi myös sellainen
28648: puolue, jota viimeksi toimitetuissa kansanedus-
28649: tajain vaaleissa yhteislistailta tai valitsijayhdis-
28650: tysten listoilta valitut kansanedustajat ovat
28651: eduskunnan puhemiehelle ilmoittaneet halu-
28652: avansa edustaa ja joka jatkaa asianomaisten
28653: yhteislistojen antaneiden tai valitsijayhdistys-
28654: ten perustaneiden äänestäjäryhmien poliittista
28655: toimintaa. Edellytyksenä on kuitenkin, että
28656: puoluetta ei ole merkitty puoluerekisteriin en-
28657: nen sitä kansanedustajain vaaleista annetussa
28658: laissa (391/69) säädettyä määräpäivää, jona
28659: oikeusministeriön on mainittuja vaaleja varten
28660: viimeistään ilmoitettava vaalipiirien keskuslau-
28661: takunnille puoluerekisteriin merkityt puolueet.
28662: Avustus on jaettava 1 momentissa säädettyjä
28663: jakoperusteita soveltuvin osin noudattaen.
28664: Avustuksen käyttämisestä on puolueen teh-
28665: tävä valtioneuvoston antamien määräysten mu-
28666: kainen tilitys. Jos puolueelle myönnettyä avus-
28667: tusta on käytetty 8 §:n 2 momentissa tarkoite-
28668: tun piirijärjestön tai muun yhdistyksen toimin-
28669: 6 1989 vp. - HE n:o 158
28670:
28671: Voimassa oleva laki Ehdotus
28672: nan tukemiseen, puolueen on tehtävä vastaava
28673: tilitys myös avustuksen tästä käyttämisestä.
28674:
28675: Tämä laki tulee voimaan päivänä
28676: kuuta 19 .
28677: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
28678: täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpi-
28679: teisiin.
28680: 1989 vp. - HE n:o 158 7
28681:
28682: Asetusluonnos Liite 2
28683:
28684:
28685:
28686:
28687: Asetus
28688: puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettävistä avustuksista
28689: annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta
28690:
28691: Oikeusministerin esittelystä lisätään puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettävistä avustuk-
28692: sista 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun asetuksen (27 /73) 1 §:ään, sellaisena kuin se on 29
28693: päivänä joulukuuta 1973 annetussa asetuksessa (985/73), uusi näin kuuluva 3 momentti:
28694:
28695: 1§
28696: Tämä asetus tulee voimaan päivänä
28697: Puoluelain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun kuuta 19 .
28698: puolueen hakiessa ensimmäistä kertaa avustus- Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryh-
28699: ta 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen voi tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
28700: tehdä vielä avustusten jakovuoden tulo- ja piteisiin.
28701: menoarvion julkaisemisen jälkeenkin.
28702: 1989 vp. - HE n:o 159
28703:
28704:
28705:
28706:
28707: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vapaakunnan oikeu-
28708: desta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä annetun lain
28709: muuttamisesta ja laiksi vapaakuntakokeilusta annetun lain 6 §:n
28710: muuttamisesta
28711:
28712:
28713:
28714:
28715: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
28716:
28717: Esityksessä ehdotetaan vapaakunnan oikeu- le etukäteen vahvistama markkamäärä. Val-
28718: desta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyk- tionosuuden määrä vahvistettaisiin vastaamaan
28719: sistä annetun lain soveltamisalan laajentamista kulloinkin voimassa olevia asianomaisia val-
28720: koskemaan eräiltä osin myös valtionosuuksista tionosuus- tai avustusperusteita.
28721: ja -avustuksista annettuja säännöksiä ja mää- Valtionosuuden määrää voitaisiin vahvista-
28722: räyksiä. misen jälkeen tarkistaa palkkaus- ja hintatason
28723: Ehdotetun muutoksen nojalla vapaakunta muutosten tai valtion toimenpiteista aiheutu-
28724: saisi valtionosuuden edelleen viranhaltijoiden neiden kustannusten lisäysten johdosta sekä
28725: palkkaukseen ja muihin kustannuksiin vähen- silloin, kun kunnan kyseisen palvelutoiminnan
28726: tämättömänä vapaakuntakokeilussa tehdyistä oloissa tapahtuisi olennainen muutos.
28727: eräistä uudelleen järjestelyistä huolimatta.
28728: Ehdotetun muutoksen mukaan kysymykses- Vapaakuntakokeilusta annettua lakia ehdo-
28729: sä olevassa laissa tarkoitettu vapaakunnan ha- tetaan muutettavaksi kuntalaisten oikeusturvan
28730: kemus saada poiketa säännöksistä tai mää- varmistamiseksi ja tulkintahankaluuksien eh-
28731: räyksistä voisi koskea myös valtionosuus- ja käisemiseksi siten, että nimenomaisesti raja-
28732: -avustussäännöksiä ja -määräyksiä. taan kunnan viranomaisen päätöksen valtion
28733: Jos kunta saisi hakemuksen johdosta oikeu- viranomaiselle alistamisvelvollisuudesta va-
28734: den poiketa valtionosuuden tai -avustuksen pauttamisen ulkopuolelle eräät yksilön sosiaali-
28735: määrään vaikuttavista säännöksistä, kunnalle ja oikeusturvaan liittyvät päätökset.
28736: suoritettaisiin tältä osin valtionosuutta valtion- Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan heti,
28737: osuusviranomaisen kullekin varainhoitovuodel- kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
28738:
28739:
28740:
28741:
28742: YLEISPERUSTELUT
28743:
28744:
28745: 1. Esityksen yhteiskunnallinen osuuden uusia perusteita tai uutta valtion-
28746: merkitys osuusjärjestelmää koskeva kokeilu.
28747: Kaikkien vapaakuntien ei tarvitsisi kokeilla
28748: valtionosuussäännöksistä poikkeamista, vaan
28749: 1.1. Tavoitteet tämä edellyttäisi kunnan aloitteellisuutta. Ko-
28750: keiluun lähtemiseen liittyvät riskit jäisivät kun-
28751: Ehdotuksen tavoitteena on luoda riittävät nan arvioitaviksi, kun kunta itse päättäisi poik-
28752: edellytykset joustavalle vapaakuntakokeilulle keamisen hakemisesta.
28753: siten, että jo säädettyjä säännöksiä voidaan Vapaakuntakokeilusta annetun lain (718/88)
28754: esteettä soveltaa. Kysymyksessä ei olisi valtion- muuttamista koskevan esityksen tavoitteena on
28755: 390680C
28756: 2 1989 vp. - HE n:o 159
28757:
28758: varmistaa kuntalaisten oikeusturvaa ja ehkäis- 1.2.3. Poikkeuksellinen valtionosuus
28759: tä kokeilua tarpeettomasti haittaavia tulkinta-
28760: ongelmia. Jos kunta saisi hakemuksen perusteella oi-
28761: keuden poiketa valtionosuuden tai -avustuksen
28762: määrään vaikuttavista säännöksistä, kunnalle
28763: 1.2. Keinot suoritettaisiin tältä osin valtionosuutta varain-
28764: hoitovuodelle etukäteen vahvistettava määrä.
28765: 1.2.1. Valtionosuus vähentämättömänä Ilman ehdotettua erityisjärjestelyä kunta me-
28766: nettäisi valtionosuuden tai -avustuksen taikka
28767: sen määrää ei poikkeamisen johdosta voitaisi
28768: Ehdotuksen mukaan vapaakunta saisi val- muuten vahvistaa normaalilla tavalla.
28769: tionosuuden edelleen viranhaltijoiden palk- Jos vapaakunnan oikeus valtionosuuden tai
28770: kaukseen ja muihin kustannuksiin vähentämät- -avustuksen suuruuteen vaikuuavaan poikkea-
28771: tömänä vapaakunnan oikeudesta poiketa eräis- miseen perustuisi toisen vapaakunnan hake-
28772: tä säännöksistä ja määräyksistä annetun lain muksen johdosta saatuun lupaan, vapaakun-
28773: (592/89) nojalla kokeilussa tehdyistä uudelleen nan kunnanvaltuuston tulisi oikeutta käyttääk-
28774: järjestelyistä huolimatta. Tämä on tarpeen, seen hakea erikseen valtionosuuden suuruuden
28775: jotta vapaakunnissa voitaisiin valtion tukea määräämistä.
28776: menettämättä joustavasti soveltaa edellä maini- Valtionosuuden määrän perusteina olisivat
28777: tun lain säännöksiä ja kokeilla päätösvallan edelleen voimassa olevat asianomaiset perus-
28778: siirtoa valtion viranomaiselta kunnan viran- teet, kuten esimerkiksi valtionosuusasteikot,
28779: omaiselle, uudenlaista viranhaltijoiden työnja- kuntien kantokykyluokitus ja valtion tulo- ja
28780: koa ja toimenkuvaa sekä entistä laajempaa menoarviossa määritellyt asukaskohtaiset valti-
28781: kuntien yhteistyötä. onosuudeL
28782: Jos poikkeaminen kestäisi useamman vuo-
28783: den, vahvistettaisiin ensimmäisen vuoden val-
28784: 1.2.2. Hakemusmenettelyn laajennus tionosuus sitovana ja päätökseen otettaisiin
28785: mukaan ohjeellisena myöhempien vuosien val-
28786: tionosuus. Kunta voisi tarkistaa hakemustaan
28787: Ehdotuksen mukaan vapaakuntien oikeudes- seuraavien vuosien osalta ennen niitä koske-
28788: ta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä vien valtionosuuksien vahvistamista.
28789: annetun lain 6 ja 8 §:n mukainen hakemus Valtionosuuden vahvistaminen nivoutuisi
28790: voisi koskea myös valtionosuus- ja -avustus- mahdollisen toteuttamissuunnitelman ja valta-
28791: säännöksiä ja -määräyksiä. kunnallisen suunnitelman sekä valtion tulo- ja
28792: Vapaakunta voisi tehdä valtioneuvostolle ha- menoarvion valmistelun ja hyväksymisen aika-
28793: kemuksen sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymises- tauluun. Sen suuruuden määrittelyssä tulisi
28794: tä, että vapaakunnassa voitaisiin poiketa pää- ottaa huomioon suunnitelman ja valtion tulo-
28795: tösvaltaista viranomaista, kunnan hallinnon tai ja menoarvion voimavarat.
28796: toiminnan järjestämistapaa taikka menettelyta- Vahvistettua valtionosuuden määrää tarkis-
28797: paa koskevista valtionosuus- ja -avustussään- tettaisiin noudattaen soveltuvin osin, mitä kun-
28798: nöksistä ja määräyksistä. tien yleisestä valtionosuudesta ja yleisistä ra-
28799: hoitusavustuksista annetun lain (1273/88)
28800: Hakemus voisi käytännössä koskea muun 3 §:n 2 momentissa, 4 §:ssä ja 9 §:ssä on
28801: muassa valtionosuuden määrään vaikuttavia säädetty. Jos kunnan palvelutoiminnan olosuh-
28802: säännöksiä ja määräyksiä sekä valtionosuuteen teet muuttuisivat olennaisesti, valtion-
28803: oikeuttavien tehtävien hallinnointia ja toimin- osuusviranomainen voisi muuttaa valtionosuu-
28804: nan järjestämistapaa koskevia säännöksiä ja den vahvistamispäätöstä.
28805: määräyksiä. Käytännössä sama hakemus voisi Valtionosuusviranomainen maksaisi valtion-
28806: koskea yhtäaikaa valtionosuussäännöksiä ja osuuden vastaavalla tavalla kuin yleiset valti-
28807: muita säännöksiä. onosuudet maksetaan eli kuntien ja kuntainliit-
28808: Ministeriö voisi ilman valtioneuvoston pää- tojen valtionosuuksista ja -avustuksista anne-
28809: töstä myöntää vapaakunnalle luvan poiketa tun lain (35173) 18 §:n 1 momentin mukaisesti
28810: ministeriön alaisen viranomaisen valtionosuut- kuukausittain siten, että kukin erä on yksi
28811: ta tai -avustusta koskevasta määräyksestä. kahdestoistaosa koko määrästä.
28812: 1989 vp. - HE n:o 159 3
28813:
28814: Poikkeuksellisesti määrättävän valtionosuu- osuuksien ja -avustuksien osalta säädetään
28815: den osalta jälkikäteistä kustannusvalvontaa ei erikseen.
28816: tapahtuisi eikä esimerkiksi valtionosuusselvi- Vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä
28817: tyksiä koskevia menettelyjä näiltä osin nouda- säännöksistä ja määräyksistä annetun lain no-
28818: tettaisi. jalla vapaakunnassa voidaan siirtää päätösval-
28819: taa valtion viranomaiselta kunnan viranomai-
28820: selle eräissä ympäristö- ja asuntoasioissa, poi-
28821: 1.2.4. Yksilön sosiaali- ja oikeusturvaa keta eräistä kunnan toiminnan järjestämistä ja
28822: koskevat vapaakuntakokeilulain muu- menettelytapoja koskevista säännöksistä sekä
28823: tokset laajentaa sisäistä hallintoa koskevaa kokeilua.
28824: Vapaakunnan kunnanvaltuusto voi kysy-
28825: Vapaakuntakokeilusta annetun lain saan- myksessä olevan lain 4 §:n nojalla siirtää muun
28826: nöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että muassa viranhaltijan tehtäviä kunnan muulle
28827: kunnan viranomaisen päätöksen valtionvirano- toimielimene tai muuten järjestää viranhaltijan
28828: maiselle alistamisvelvollisuudesta vapauttami- tehtäviä säännöksistä ja määräyksistä poike-
28829: sen piiristä rajattaisiin ulkopuolelle ne asiat, ten.
28830: jotka alistetaan tuomioistuimen vahvistetta-
28831: Vapaakunnat voivat lain 6 §:n nojalla tehdä
28832: vaksi, kuten lastensuojelulain, päihdehuolto-
28833: valtioneuvostolle hakemuksen ryhtymisestä toi-
28834: lain ja kehitysvammaisten erityishuollosta an-
28835: menpiteisiin, joiden perusteella kunta voi poi-
28836: netun lain nojalla lääninoikeudelle alistettavat
28837: keta menettelytapaa koskevista säännöksistä ja
28838: tahdonvastaisia toimia koskevat päätökset.
28839: määräyksistä. Valtioneuvostolla ei ole toimi-
28840: Käytännössä on esitetty ristiriitaisia tulkintoja
28841: valtaa myöntää poikkeuksia, joten se tekee
28842: siitä, kuuluvatko ne kokeilun piiriin. Yksilön
28843: hakemuksen johdosta periaatteellisen päätök-
28844: oikeusturvan varmistamista tältä osin on pidet-
28845: sen, jossa määritellään ne toimenpiteet, joihin
28846: ty tarpeellisena.
28847: tulee ryhtyä. Toimenpiteenä voi olla lakiehdo-
28848: tuksen laatiminen, asetuksen muutos tai hallin-
28849: topäätös. Asia voi myös raueta.
28850: 2. Nykyinen tilanne ja asian val-
28851: mistelu Ministeriöllä on lain 8 §:n nojalla oikeus
28852: myöntää lupa poiketa myös alaisensa viran-
28853: 2.1. Lainsäädäntö omaisen määräyksestä. Omasta päätöksestään
28854: ministeriön on tulkittu muiden valtion viran-
28855: Vapaakuntakokeilusta annetun lain mukai- omaisten tapaan voivan myöntää luvan poiketa
28856: sessa vapaakunnassa on mainitun lain nojalla ilman eri valtuutusta.
28857: mahdollisuus järjestää sisäisesti hallintoa, siir- Vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä
28858: tää lautakuntien päätöksiä kunnanhallituksen säännöksistä ja määräyksistä annetun lain so-
28859: käsiteltäväksi ja jättää alistamatta kunnan vi- veltamisalaa on 1 §:n 3 momentissa rajoitettu
28860: ranomaisen päätöksiä valtion viranomaiselle siten, ettei sen nojalla voi poiketa valtion-
28861: poiketen voimassa olevasta lainsäädännöstä. osuuksista ja -avustuksista annetuista säännök-
28862: Vapaakuntakokeilusta annetun lain 6 §:n sistä ja määräyksistä, ellei erikseen toisin sää-
28863: nojalla on vapaakunta vapautettu kunnan pää- detä. Tästä johtuen esimerkiksi viranhaltijan
28864: töksen alistamisvelvollisuudesta valtion viran- palkkaukseen tuleva valtionosuus voisi jäädä
28865: omaiselle tietyin poikkeuksin. Poikkeuksissa ei saamatta, jos 4 §:n nojalla tehtävissä uudelleen
28866: ole nimenomaisesti mainittu sosiaali- ja tervey- järjestelyissä poikettaisiin valtionosuussään-
28867: denhuollon tahdonvastaisia toimia koskevia nöksistä tai -määräyksistä eivätkä lain 6 ja
28868: päätöksiä. Käytännössä on säännöksen sovel- 8 §:ssä tarkoitetut hakemukset voi koskea val-
28869: tamista näiden asioiden osalta tulkittu ristirii- tionosuus- ja avustussäännöksiä ja -määräyk-
28870: taisesti. siä. Valtion viranomaisilla ei ole laissa säädet-
28871: Vapaakuntakokeilusta annetun lain 7 §:n tyä velvollisuutta käsitellä valtionosuus- ja
28872: mukaan vapaakunnan oikeudesta poiketa eräi- -avustussäännöksistä ja -määräyksistä poikkea-
28873: den lakien ja asetusten säännöksistä ja niiden mista koskevia hakemuksia erityisessä menette-
28874: nojalla annetuista määräyksistä säädetään erik- lyssä.
28875: seen. Vapaakuntakokeilusta annetun lain 8 §:n Tarkoituksena on ollut, että lain säännökset
28876: mukaan kokeilusta vapaakuntien valtion- voidaan erikseen säädettävällä lailla laajentaa
28877: 4 1989 vp. - HE n:o 159
28878:
28879: koskemaan myös valtionosuus-ja avustussään- 3. Esityksen organisatoriset vai-
28880: nöksiä ja -määräyksiä. kutukset
28881:
28882:
28883: 2.2. Esityksen valmistelu Ehdotuksella laiksi vapaakunnan oikeudesta
28884: poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä
28885: Valtionosuuksia ja -avustuksia koskevista annetun lain muuttamisesta laajennettaisiin
28886: säännöksistä poikkeamista vapaakuntakokei- lain soveltamisalaa eräiltä osin. Vapaakunta-
28887: lussa on valmisteltu keväästä 1987 alkaen kun- kokeiluna tai siihen liittyvillä poikkeamisoi-
28888: nallistalouden neuvottelukunnassa, jossa on ol- keuksilla ei ole organisatorisia vaikutuksia val-
28889: lut käsiteltävänä useampia ehdotuksia. Ehdo- tion hallintoon.
28890: tuksia on tehty toisaalta menettelyjen yksinker- Poikkeamisoikeuksia koskevista hakemuk-
28891: taistamisen kokeilemisesta ja toisaalta uuden- sista aiheutuu lisätyötä ministeriöissä. Ehdotet-
28892: laisten, lähinnä laskennallisten valtionosuuden tu mahdollisuus sisällyttää hakemukseen myös
28893: perusteiden kokeilemisesta. Valtionosuuskokei- valtionosuus tai -avustussäännöksistä tai -mää-
28894: lun laajuudesta ja muodosta ei kuitenkaan ole räyksistä poikkeaminen lisännee hakemusten
28895: päästy yksimielisyyteen. maaraa. Poikkeuksellinen valtionosuuden
28896: Hallituksen 20 päivänä tammikuuta 1989 määrittely ja maksaminen aiheuttanee saman
28897: tekemän periaatepäätöksen perusteella on 9 verran tai hieman enemmän työtä kuin voimas-
28898: päivänä helmikuuta 1989 kutsuttu selvitysmies saolevan valtionosuus- tai avustusjärjestelmän
28899: valmistelemaan ehdotus kuntien ja kuntainliit- mukainen menettely.
28900: tojen opetustoimen sekä sosiaali- ja terveyden-
28901: huollon sellaisesta valtionosuus- ja -avustusjär- Ehdotus valtionosuuden maksamisesta vä-
28902: jestelmän uudistuksesta, jossa valtionosuudet hentämättömänä viranhaltijoiden palkkauk-
28903: ja -avustukset määräytyvät laskennallisin pe- seen valtionosuussäännöksistä ja -määräyksistä
28904: rustein. poikkeavista järjestelyistä huolimatta mahdol-
28905: Kunnallistalouden neuvottelukunnassa on listaisi vapaakunnissa joustavamman hallinnon
28906: huhtikuussa 1989 laadittu ehdotus vapaakun- ja toiminnan järjestämisen kokeilemisen. Ha-
28907: nan oikeudesta poiketa eräistä käyttökustan- kemusmenettelyn avulla voitaisiin tarvittaessa
28908: nusten valtionosuuksia ja -avustuksia koskevis- kokeilla uudenlaista kunnan hallintoa sekä saa-
28909: ta säännöksistä ja -määräyksistä siten, että taisiin tietoa hallintoa koskevien säännösten
28910: ehdotuksella laajennettaisiin vapaakunnan oi- muuttamistarpeesta.
28911: keudesta poiketa eräistä säännöksistä ja mää-
28912: räyksistä annetun lain soveltamisalaa koske-
28913: maan eräiltä osin myös valtionosuus- ja -avus-
28914: tussäännöksiä ja -määräyksiä. 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
28915: Eduskunta on hyväksyessään lain vapaakun- tukset
28916: nan oikeudesta poiketa eräistä säännöksistä ja
28917: määräyksistä edellyttänyt hallituksen huolehti- Ehdotettujen muutosten johdosta kunnat
28918: van siitä, että valmisteilla oleva hallituksen voisivat kokeilla poikkeuksellista hallinnon ja
28919: esitys kuntien oikeudesta poiketa valtionosuuk- toiminnan järjestämistä ilman valtion taloudel-
28920: sista ja -avustuksista annetuista säännöksistä lisen tuen menettämisen uhkaa.
28921: annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian.
28922: Ehdotuksen jatkovalmistelu on tapahtunut Valtionosuussäännöksistä poikkeaminen ei
28923: sisäasiainministeriössä yhteistyössä itsehallin- vaikuttaisi tässä vaiheessä vähentävästi valtion
28924: toprojektin kanssa. hallinnon kustannuksiin.
28925: 1989 vp. - HE n:o 159 5
28926:
28927: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
28928:
28929:
28930: 1. Lakiehdotoksien perustelut osuus viranhaltijan palkkaukseen suoritettai-
28931: siin kuitenkin vähentämättömänä vapaakunta-
28932: 1.1. Laki vapaakunnan oikeudesta poiketa kokeilun ajan.
28933: eräistä säännöksistä ja määräyksistä Jos vapaakunnassa määrättäisiin edellä tar-
28934: koitetun lain 4 §:n 2 momentin nojalla sellai-
28935: 1 §. Soveltamisala. Vapaakunnan oikeudesta sen viranhaltijan, jonka palkkaukseen kunta
28936: poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä saa valtionosuutta, tehtävistä poiketen siitä,
28937: annetun lain soveltamisalaa laajennettaisiin mitä tehtävistä on muualla säädetty tai määrät-
28938: koskemaan eräiltä osin myös valtionosuuksista ty, valtionosuus suoritettaisiin vähentämättö-
28939: ja -avustuksista annettuja säännöksiä ja mää- mänä vapaakuntakokeilun ajan.
28940: räyksiä. Ehdotetuna 3 momentilla laajennettaisiin 6
28941: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväk- tai 8 §:n mukaiset hakemusmenettelyt koske-
28942: si viittaus lukioasetuksen (719/84) 122 §:n 1 ja maan myös valtionosuus- ja -avustussäännök-
28943: 2 momenttiin, jolloin lukion osalta kevenne- siä ja -määräyksiä.
28944: tään kokeilua koskevia menettelyjä samoin Hakemus voisi 6 §:n mukaisesti koskea pää-
28945: kuin peruskoulun osalta. Vapaakunnan ei tar- tösvaltaista viranomaista, kunnan hallinnon tai
28946: vitsisi noudattaa kokeilussa kouluhallituksen toiminnan järjestämistapaa taikka menettelyta-
28947: ohjeita eikä hakea kokeiluohjelmalle kouluhal- paa.
28948: lituksen hyväksymistä. Valtioneuvostolle ei tulisi ehdotetun lain no-
28949: 8 a §. Valtionosuussäännöksistä poikkea-
28950: jalla uutta toimivaltaa, joten hakemuksen kä-
28951: minen. Vapaakunta voisi soveltaa lain 2, 4 ja sittelyssä noudatettaisiin 7 §:n mukaista menet-
28952: 5 §:ää menettämättä palkkaukseen ja muihin telyä.
28953: kustannuksiin maksettavaa valtionosuutta.
28954: Säännöksen nojalla voitaisiin poiketa muun 8 b §. Valtionosuuden määrä. Poikkeukselli-
28955: muassa valtionosuuden tehtäväryhmäkohtai- nen menettely valtionosuuden määrän vahvis-
28956: suudesta. Siten esimerkiksi ympäristönsuojelun tamisessa on tarpeen, koska muuten kunta
28957: valvontaan liittyviä tehtäviä voitaisiin antaa menettäisi valtion tuen poikkeamisen osalta tai
28958: sen suuruuden määritteleminen ei olisi mahdol-
28959: valtionosuutta menettämättä terveystarkastajil-
28960: lista.
28961: le, jotka ovat valtakunnallisessa suunnitelmas-
28962: sa terveysvalvonnan virkakiintiössä. Jos valtionosuusviranomainen ja poikkeuk-
28963: Säännöksen nojalla ei ole kuitenkaan tarkoi- sen myöntävä viranomainen olisi sama, poik-
28964: tus vapauttaa palkkaukseen maksettavaa val- keamisesta ja valtionosuuden määrästä voitai-
28965: tionosuutta vapaasti käytettäväksi muihin kus- siin käytännössä päättää samassa päätöksessä.
28966: tannuksiin, vaan valtionosuuteen oikeuttavan Valtionosuuden määrä vahvistettaisiin vas-
28967: viran edellytetään siten säilyvän tehtävien mah- taamaan kulloinkin voimassaolevia valtion-
28968: dollisista järjestelyistä huolimatta. Virkojen osuuden tai -avustuksen perusteita. Edellä tar-
28969: poikkeuksellista järjestämisestä tai täyttämättä koitettuja perusteita ovat muun muassa asiano-
28970: jättämisestä tulisi tehdä 6 tai 8 §:ssä tarkoitettu maisissa valtionosuussäännöksissä olevat val-
28971: hakemus, jonka käsittelystä poikkeaminen tionosuusasteikot, kuntien kantokykyluokitus
28972: riippuisi. ja valtion tulo- ja menoarvio.
28973: Jos vapaakunnan viranomaiselle olisi 2 §:n Valtionosuuden vahvistaminen nivoutuisi
28974: nojalla siirretty päätösvaltaa, valtionosuus esi- mahdollisen toteuttamissuunnitelman ja valta-
28975: merkiksi viranhaltijan palkkaukseen suoritet- kunnallisen suunnitelman ja valtion tulo- ja
28976: taisiin vähentämättä valtionosuuskelpoisesta menoarvion valmistelun ja hyväksymisen aika-
28977: toiminnasta sitä osuutta tehtävien suorittami- tauluun ja sen suuruuden määrittelyssä tulisi
28978: sesta, joka perustuu siirrettyyn toimivaltaan. ottaa huomioon suunnitelman ja valtion tulo-
28979: Jos vapaakunnan kunnanvaltuusto antaisi ja menoarvion voimavarat.
28980: 4 §:n 1 momentin nojalla sellaiselle viranhalti- Kokeilu voisi koskea kokonaisen hallinnon-
28981: jalle, jonka palkkaukseen kunta saa valtion- alan kustannuksia, hallinnonalan osan kustan-
28982: osuutta, säädetyn tai määrätyn tehtävän muul- nuksia taikka useamman hallinnonalan kustan-
28983: le viranomaiselle tai viranhaltijalle, valtion- nuksia. Valtionosuus määriteltäisiin poikkea-
28984: 6 1989 vp. - HE n:o 159
28985:
28986: misoikeuden edellyttämässä laajuudessa erik- Käytännössä saannös olisi tarpeen epäsel-
28987: seen kullekin hallinnonalalle tai sen osalle. vyyksien välttämiseksi myös siksi, että valtion-
28988: 8 c §. Valtionosuuden vahvistaminen ja osuuden vahvistaminen voinee valtion tulo- ja
28989: 8 d §. Valtionosuuden tarkistaminen. Tarkoi- menoarvion käsittelyn aikataulun johdosta
28990: tuksena on, että valtionosuuden määrä vahvis- eräiden hallinuoalojen osalta tapahtua vasta
28991: tettaisiin pääsääntöisesti lopullisena etukäteen asianomaisen varainhoitovuoden tammi- hel-
28992: kullekin kalenterivuodelle. Valtionosuuden mikuussa. Kunta voisi luopua kokeilusta myös
28993: määrän tarkistaminen olisi kuitenkin mahdol- myöhemmin, ei kuitenkaan kesken varainhoi-
28994: lista vahvistamisen jälkeenkin vastaavasti kuin tovuoden.
28995: kuntien yleisten valtionosuuksien osalta eli Siirtyminen normaalin valtionosuusjärjestel-
28996: palkkaus- ja hintatason muutoksista tai valtio- män piiriin edellyttää eräiltä osin siirtymäkaut-
28997: vallan toimenpiteistä aiheutuneiden kunnan ta muun muassa valtionosuuden ennakoiden
28998: kustannusten lisääntymisestä johtuen. suuruuden määrittelemiseksi. Tästä on säännös
28999: Valtionosuuden vahvistamista koskevan pää- pykälän 3 momentissa.
29000: töksen tarkistaminen olisi lisäksi mahdollista
29001: silloin, kun kunnan palvelutoiminnan oloissa
29002: tapahtuisi olennainen muutos. Tällainen tarkis- 1.2. Laki vapaakuntakokeilusta
29003: tamismahdollisuus on kohtuussyistä tarpeen,
29004: jotta poikkeamiseen lähtevät vapaakunnat ei- 6 §. Vapauttaminen alistamisvelvo/lisuudes-
29005: vät olisi muita kuntia epävarmemmassa tilan- ta. Muutoksen seurauksena suljettaisiin sään-
29006: teessa. nöksen soveltamisalasta pois ne asiat, jotka on
29007: 8 e §. Valtionosuuden maksaminen. Poik- alistettava tuomioistuimen, käytännössä lää-
29008: keuksellisesti määrättävän valtionosuuden ninoikeuden vahvistettavaksi, kuten päihde-
29009: osalta jälkikäteistä kustannusvalvontaa ei ta- huollon tahdonvastaista hoitoa, lastensuojelun
29010: pahtuisi eikä esimerkiksi valtionosuusselvityk- tahdonvastaista huostaanottoa ja kehitysvam-
29011: siä koskevia menettelyjä näiltä osin noudatet- maisten tahdonvastaista erityishuoltoa koske-
29012: taisi. Säännöksessä on kuitenkin ehdotettu säi- vat päätökset.
29013: lytettäväksi velvollisuus sellaisten tietojen an-
29014: tamiseen, jotka muun muassa koulutoimen
29015: osalta ovat tarpeen muiden kuntien valtion- 2. Voimaantulo ja siirtymäsään-
29016: osuuden suuruuden määrittelemiseksi. nökset
29017: 8 f §. Poikkeamisesta luopuminen. Sään-
29018: nöksistä ja määräyksistä poikkeamiseen saat- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan heti kun
29019: taisi sisältyä olennaisia taloudellisia riskejä sil- ne on hyväksytty ja vahvistettu.
29020: loin, kun valtionosuus määriteltäisiin 8 b §:ssä
29021: tarkoitetulla tavalla. Kunnalla tulisikin olla Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
29022: ehdotetuna tavalla oikeus luopua kokeilusta nan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
29023: kokonaan tai osittain vielä senkin jälkeen, kun
29024: se on saanut tiedon valtionosuuden määrästä.
29025: 1989 vp. - HE n:o 159 7
29026:
29027:
29028:
29029:
29030: 1.
29031: Laki
29032: vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä annetun lain
29033: muuttamisesta
29034:
29035: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
29036: muutetaan vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä 16 päivänä
29037: kesäkuuta 1989 annetun lain (592/89) 1 §:n 2 ja 3 momentti ja
29038: lisätään lakiin uusi 8 a-8 f § seuraavasti:
29039:
29040: 1§ tionosuutta tai -avustusta menettämättä sovel-
29041: Soveltamisala taa, mitä 5 §:ssä on säädetty.
29042: Edellä 6 ja 8 §:ssä tarkoitettu hakemus voi
29043: Peruskoulun ja lukion kehittämiseksi tar- koskea myös valtionosuuksista ja -avustuksista
29044: peellisen kokeilun järjestämisessä noudatetaan annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
29045: kuitenkin, mitä peruskoulun (476/83) 92 §:ssä
29046: ja lukiolain (477 /83) 58 §:ssä on säädetty näi- 8b §
29047: den lakien säännöksistä poikkeamisesta. Perus- Valtionosuuden määrä
29048: kouluasetuksen (718/84) 153 §:n 1 ja 2 mo-
29049: mentin ja lukioasetuksen (719/84) 122 §:n 1 ja Jos vapaakunta saa hakemuksen johdosta
29050: 2 momentin säännöksiä kouluhallituksen ko- oikeuden poiketa valtionosuuden tai -avustuk-
29051: keiluohjelman hyväksymisestä ja ohjeista ei sen määrään vaikuttavasta säännöksestä tai
29052: sovelleta vapaakuntaan. määräyksestä, kunnalle suoritetaan valtion-
29053: Valtionosuuksista ja -avustuksista annetuista osuutta hallinnonalan tai sen osan kustannuk-
29054: säännöksistä ja määräyksistä ei kuitenkaan siin kullekin varainhoitovuodelle etukäteen
29055: voida poiketa, ellei jäljempänä tai erikseen vahvistettu määrä.
29056: toisin säädetä. Edellä 1 momentissa tarkoitetun valtion-
29057: osuuden määrä vahvistetaan kunnanvaltuuston
29058: 8a§ hakemuksen perusteella sen suuruiseksi, kuin
29059: Valtionosuussääiznöksistä poikkeaminen se kulloinkin voimassa olevien valtionosuuden
29060: tai -avustuksen perusteiden mukaan olisi ilman
29061: Vapaakunnassa voidaan viranhaltijan palk- poikkeuksen myöntämistä.
29062: kaukseen tai muihin kustannuksiin maksetta- Jos poikkeuksen myöntää eri viranomainen
29063: vaa valtionosuutta tai -avustusta menettämättä kuin valtionosuuden tai jos vapaakunnan kun-
29064: soveltaa, mitä 2 ja 4 §:ssä on säädetty. nanvaltuusto haluaa käyttää toisen vapaakun-
29065: Vapaakunnassa voidaan kunnan tai kuntain- nan hakemuksen johdosta kunnan saamaa oi-
29066: liiton tehtävien kustannuksiin maksettavaa vai- keutta poiketa valtionosuuden tai -avustuksen
29067: 8 1989 vp. - HE n:o 159
29068:
29069: maaraan vaikuttavasta säännöksestä tai mää- 8e§
29070: räyksestä, tulee sen tehdä valtionosuudesta tai Valtionosuuden maksaminen
29071: -avustuksesta päättävälle viranomaiselle hake-
29072: mus valtionosuuden suuruuden määräämiseksi. Edellä 8 b §:ssä tarkoitettu valtionosuus
29073: maksetaan kuntien ja kuntainliittojen valtion-
29074: 8c§ osuuksista ja avustuksista annetun lain (35173)
29075: Valtionosuuden vahvistaminen 18 §:n 1 momentin mukaisesti. Valtionosuuden
29076: loppuerä maksetaan 8 d §:ssä tarkoitettua tar-
29077: Edellä 8 b §:ssä tarkoitetun valtionosuuden kistamista seuraavan suorituksen yhteydessä.
29078: määrän ensimmäiselle vuodelle vahvistaa val- Edellä 8 b §:ssä tarkoitettuun valtionosuu-
29079: tionosuudesta tai -avustuksesta päättävä viran- teen ei sovelleta, mitä valtionosuuden tai -avus-
29080: omainen sen jälkeen, kun toimivaltainen viran- tuksen hakemisesta, ennakoista, valtion-
29081: omainen on myöntänyt kunnalle luvan poik- osuuselvityksista tai valtionosuuden loppueris-
29082: keamiseen. Tämän jälkeen valtionosuudesta tai tä on muuten säädetty. Vapaakunnan tulee
29083: -avustuksesta päättävä viranomainen vahvistaa kuitenkin antaa valtionosuudesta tai -avustuk-
29084: valtionosuuden määrän vuosittain. sesta päättävälle viranomaiselle tiedot, jotka
29085: Seuraavien vuosien valtionosuus otetaan oh- ovat tarpeen myönnettäessä valtionosuutta tai
29086: jeellisena valtionosuuden määrän vahvistamis- -avustusta muille kunnille.
29087: ta koskevaan päätökseen. Vapaakunta voi tar-
29088: vittaessa tarkistaa hakemustaan seuraavien 8f §
29089: vuosien osalta ennen valtionosuuden määrän Poikkeamisesta luopuminen
29090: vahvistamista.
29091: Valtionosuudesta tai -avustuksesta päättävän Vapaakunta voi luopua kokonaan tai osit-
29092: viranomaisen tulee varata kunnalle tilaisuus tain 8 b §:ssä tarkoitetusta poikkeamisesta en-
29093: tulla kuulluksi valtionosuuden määrän ja sii- nen poikkeamiseen ryhtymistä valtionosuuden
29094: hen tehtyjen tarkistuksien osalta ennen valtion- suuruutta koskevan päätöksen tiedoksi saa-
29095: osuuden määrän vahvistamista. tuaan ilmoittamalla tästä kirjallisesti valtion-
29096: Asianomainen ministeriö antaa tarvittaessa osuudesta tai -avustuksesta päättävälle viran-
29097: ohjeita hakemuksen tekemisessä ja valtion- omaiselle. Vapaakunta voi keskeyttää aloitta-
29098: osuuden vahvistamisessa noudatettavasta me- mansa 8 b §:ssä tarkoitetun poikkeamisen seu-
29099: nettelystä. raavan varainhoitovuoden alusta ilmoitettuaan
29100: tästä kirjallisesti valtionosuudesta tai -avustuk-
29101: 8d § sesta päättävälle viranomaiselle edeltävän mar-
29102: raskuun loppuun mennessä.
29103: Valtionosuuden tarkistaminen
29104: Edellä 8 b §:ssä tarkoitetun valtionosuuden
29105: Edellä 8 b §:ssä tarkoitettua vahvistettua määrän vahvistamista koskeva päätös mahdol-
29106: valtionosuuden määrää tarkistetaan noudat- lisine tarkistuksineen on lähtökohtana, kun
29107: taen soveltuvin osin, mitä kuntien yleisestä poikkeamisesta luopuneelle tai poikkeamisen
29108: valtionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuk- keskeyttäneelle kunnalle taikka edellä tarkoi-
29109: sista annetun lain (1273/88) 3 §:n 2 momentis- tettuun poikkeamiseen ryhtyneelle kunnalle va-
29110: sa, 4 §:ssä ja 9 §:ssä on säädetty. paakuntakokeilun päättymisen jälkeen vahvis-
29111: Jos kunnan kysymyksessä olevan palvelutoi- tetaan seuraavan vuoden valtionosuuden tai
29112: minnan oloissa tapahtuu varainhoitovuoden -avustuksen määrää.
29113: aikana olennainen muutos, valtionosuudesta
29114: tai -avustuksesta päättävä viranomainen voi Tämä laki tulee voimaan patvana
29115: kunnan hakemuksesta tarkistaa valtionosuu- kuuta 19 . Lain täytäntöönpanon edellyttä-
29116: den määrän vahvistamista koskevaa päätös- miin toimiin voidaan ryhtyä ennen sen voi-
29117: tään. maantuloa.
29118: 1989 vp. - HE n:o 159 9
29119:
29120: 2.
29121: Laki
29122: vapaakuntakokeilusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
29123:
29124: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vapaakuntakokeilusta 29 päivänä heinäkuuta
29125: 1988 annetun lain (718/88) 6 §:n 2 momentin johdantokappale näin kuuluvaksi:
29126:
29127: 6 §
29128: Vapauttaminen alistamisvelvollisuudesta Tämä laki tulee voimaan päivänä
29129: - --- - - - - - - - - - - - kuuta 19
29130: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuiten-
29131: kaan koske alistamista tuomioistuimen vahvis-
29132: tettavaksi eikä alistamista, josta on säädetty:
29133:
29134:
29135:
29136: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
29137:
29138:
29139: Tasavallan Presidentti
29140: MAUNO KOIVISTO
29141:
29142:
29143:
29144:
29145: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
29146:
29147:
29148:
29149:
29150: 2 390680C
29151: 10 1989 vp. - HE n:o 159
29152:
29153: Liite
29154:
29155:
29156:
29157: 1.
29158: Laki
29159: vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä annetun lain
29160: muuttamisesta
29161:
29162: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
29163: muutetaan vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä 16 päivänä
29164: kesäkuuta 1989 annetun lain (592/89) 1 §:n 2 ja 3 momentti ja
29165: lisätään lakiin uusi 8 a-8 f § seuraavasti:
29166:
29167: Voimassa oleva laki Ehdotus
29168:
29169: 1§
29170: Soveltamisala
29171:
29172: Peruskoulun ja lukion kehittämiseksi tar- Peruskoulun ja lukion kehittämiseksi tar-
29173: peellisen kokeilun järjestämisessä noudatetaan peellisen kokeilun järjestämisessä noudatetaan
29174: kuitenkin, mitä peruskoulun (476/83) 92 §:ssä kuitenkin, mitä peruskoulun (476/83) 92 §:ssä
29175: ja lukiolain (477 /83) 58 §:ssä on säädetty näi- ja lukiolain (477 /83) 58 §:ssä on säädetty näi-
29176: den lakien säännöksistä poikkeamisesta. Perus- den lakien säännöksistä poikkeamisesta. Perus-
29177: kouluasetuksen (718/84) 153 §:n 1 ja 2 mo- kouluasetuksen (718/84) 153 §:n 1 ja 2 mo-
29178: mentin säännöksiä kouluhallituksen kokeiluoh- mentin ja lukioasetuksen (719184) 122 §:n 1 ja
29179: jelman hyväksymisestä ja ohjeista ei sovelleta 2 momentin säännöksiä kouluhallituksen ko-
29180: vapaakuntaan. keiluohjelman hyväksymisestä ja ohjeista ei
29181: sovelleta vapaakuntaan.
29182: Valtionosuuksista ja -avustuksista annetuista Valtionosuuksista ja -avustuksista annetuista
29183: säännöksistä ja määräyksistä ei kuitenkaan säännöksistä ja määräyksistä ei kuitenkaan
29184: voida poiketa, ellei erikseen toisin säädetä. voida poiketa, ellei jäljempänä tai erikseen
29185: toisin säädetä.
29186:
29187: Tämä laki tulee voimaan päivänä
29188: kuuta 19 . Täytäntöönpanon edellyttämiin
29189: toimiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantu-
29190: loa.
29191: 1989 vp. - HE n:o 159 11
29192:
29193:
29194: 2.
29195: Laki
29196: vapaakuntakokeilusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
29197:
29198: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vapaakuntakokeilusta 29 päivänä heinäkuuta
29199: 1988 annetun lain (718/88) 6 §:n 2 momentin johdantokappale näin kuuluvaksi:
29200:
29201: Voimassa oleva laki Ehdotus
29202:
29203: 6§
29204: Vapauttaminen alistamisvelvollisuudesta
29205:
29206: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuiten- Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuiten-
29207: kaan koske alistamista, josta on säädetty: kaan koske alistamista tuomioistuimen vahvis-
29208: tettavaksi eikä alistamista, josta on säädetty:
29209:
29210:
29211: Tämä laki tulee voimaan päivänä
29212: kuuta 19 .
29213: j
29214: j
29215: j
29216: j
29217: j
29218: j
29219: j
29220: j
29221: j
29222: j
29223: j
29224: j
29225: j
29226: j
29227: j
29228: j
29229: j
29230: j
29231: j
29232: j
29233: j
29234: j
29235: j
29236: j
29237: j
29238: j
29239: j
29240: j
29241: 1989 vp. - HE n:o 160
29242:
29243:
29244:
29245:
29246: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lääninhallituslain
29247: muuttamisesta ja laiksi sukunimilain 18 §:n muuttamisesta.
29248:
29249:
29250:
29251:
29252: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
29253:
29254: Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi läänin- vat mahdollisuuden. Maksuvapautus ehdote-
29255: hallituslakiin säännökset lääninhallituksen suo- taan ulotettavaksi koskemaan myös Ahvenan-
29256: ritteista perittävistä maksuista. Lääninhallituk- maan maakunnan itsehallintoviranomaisia.
29257: sen päätöksistä menevät leimaverot ja posti-,
29258: lähetys- ja muut maksut on tarkoitus korvata Uudistus on tarkoitettu toteutettavaksi siten,
29259: suoritteiden hinnoitteluun perustuvilla mak- että maksuista säädetään asetuksella maksupe-
29260: suilla. rustelain mukaisesti. Lääninhallituslakiin otet-
29261: Pääsääntöisesti suoritteiden hinnat määräy- tavien valtuutussäännösten nojalla poiketaan
29262: tyisivät valtion maksuperustelain mukaan. Sil- maksuperustelain maksujen määräämisperus-
29263: loin, kun samoja suoritteita tuottavat muutkin teista tietyissä tapauksissa. Esitykseen sisälty-
29264: valtion viranomaiset kuin lääninhallitus, mak- vät ehdotus lääninhallituslain muuttamisesta ja
29265: sut voitaisiin maksuperustelain säännöksistä ehdotus tarvittavaksi muutokseksi sukunimila-
29266: poiketen määrätä saman suuruiseksi eri viran- kiin.
29267: omaisissa. Esimerkkinä voidaan mainita mais- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoarvi-
29268: traatin ja lääninhallituksen tuottamat ulos- oon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhtey-
29269: otonhaltijan suoritteet, kuten lainhaut ja hää- dessä.
29270: döt.
29271: Maksusta vapautus ehdotetaan laajemmaksi Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
29272: kuin mihin maksuperustelain säännökset anta- päivänä heinäkuuta 1990.
29273:
29274:
29275:
29276:
29277: 391258F
29278: 2 1989 vp. - HE n:o 160
29279:
29280:
29281:
29282:
29283: SISÄLLYSLUETTELO
29284:
29285: Sivu Sivu
29286: YLEISPERUSTELUT o o 0 o o o 0 o o o 0 o o 0 0 o o 0 o o o 0 0 o o 3 1. Lakiehdotusten perustelut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5
29287: 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys o o o o o o o o 3
29288: 1010 Laki lääninhallituslain muuttamisesta 0 0 0 0 5
29289: Laki sukunimilain §:n muuttamisesta 5
29290: 0 0
29291:
29292:
29293:
29294: 1.1. Tavoitteet 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 o 0 0 o o 0 o o 0 0 0 o 0 0 0 o 3 1.20 18 0 0
29295:
29296:
29297:
29298:
29299: 1020 Keinot 0 0 0 0 0 o 0 0 o 0 0 0 • 0 0 o o 0 0 o o 0 0 o o 0 0 o 0 0 0 o 0 0 o o 3 2. Tarkemmat säännökset. 0 0 0 0 0 0 • o o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 6
29300: 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu 0 o o 0 0 0 o 0 0 o o 3 3. Voimaantulo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6
29301: Voimassa olevat säännökset 3
29302: LAKITEKSTIT 6
29303: 2010 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0
29304:
29305: o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o •
29306: Käytäntö
29307: 2020 0 o o o 0 o o 0 0 o o 0 o o o 0 o o o 0 o o o o o o 0 o o o 0 o o o 3 0 0 0 0 0 0
29308:
29309:
29310:
29311:
29312: Asian valmistelu
29313: 2030 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 4 1. Laki lääninhallituslain muuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6
29314: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilövaikutukset 4 2. Laki sukunimilain 18 §:n muuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 6
29315: 4. Uudistuksen taloudelliset vaikutukset o o 0 0 o o 0 o. o 5 LIITE 00 oooooooooooooooooooooooooooooooo• oooo 00 7
29316: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja o o 0 0 o o 0 0 o o 5 Rinnakkaisteksti 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7
29317: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT o o 0 oo• 5 Laki sukunimilain 18 §:n muuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7
29318: 1989 vp. - HE n:o 160 3
29319:
29320:
29321: YLEISPERUSTELUT
29322:
29323:
29324: 1. Esityksen yhteiskunnallinen maiset suorittavat omalla alueellaan samoja
29325: merkitys tehtäviä kuin valtion viranomaiset. Lisäksi
29326: määrättyä tarkoitusta varten annetut toimitus-
29327: 1.1. Tavoitteet kirjat ja muut suoritteet on tarkoituksenmu-
29328: kaista pitää edelleen maksuttomina.
29329: Lääninhallitusten maksullisten suoritteiden Yksityiskohtaisemmat perusteet ja maksujen
29330: maksujärjestelmän kehittämiselle voi asettaa suuruudet säädettäisiin asetuksella. Suoritteista
29331: seuraavia tavoitteita: perittävät maksut on tarkoitus säätää pääsään-
29332: Suoritemaksujen tulisi korvata nykyisin lei- töisesti kiinteiksi. Suoritetyypit muodostettai-
29333: maveroina perittävät maksut ja koskea samoja siin vakiintuneen asiaryhmittelyn mukaisesti.
29334: suoritteita. Maksullisuus laajennetaan myös Mukaan otettaisiin uusia suoritetyyppejä, ku-
29335: joihinkin muihin lääninhallituksen· suorittei- ten esimerkiksi tietopalvelut. Maksujen suorit-
29336: siin, esimerkiksi tietopalveluihin. tamistapoja lisättäisiin. Käteissuorituksen ja
29337: Suoritemaksujen olisi oltava omakustannus- ennakkomenettelyn ohella otettaisiin käyttöön
29338: arvon mukaisia lukuunottamatta ulosotonhal- laskutusjärjestelmä. Lähetysmaksujen, posti-
29339: tijan suoritteita sekä eräistä hakemusasioista maksujen sekä kuulutusmaksujen perimisestä
29340: perittäviä maksuja. luovuttaisiin.
29341: Suoritemaksujen tulisi olla pääosin kiinteitä,
29342: jolloin ne olisivat asiakkaan kannalta selkeät ja
29343: ennakoitavissa. Asiakkaalta perittäisiin yksi 2. Nykyinen tilanne ja asian
29344: maksu, joka kattaisi kaikki nykyisin erillisinä valmistelu
29345: perittävät maksut.
29346: Järjestelmä olisi yksinkertainen ja selkeä ja 2.1. Voimassa olevat säännökset
29347: sen mahdollistaa atk:n hyväksikäyttö.
29348: Omakustannusarvon mukainen suoritteiden Lääninhallituksen suoritteita koskevat mak-
29349: hinnoittelu perustuisi suoritteen tuottamisesta susäännökset ovat leimaverolaki (662/ 43),
29350: aiheutuviin kokonaiskustannuksiin. asiakirjain lähettämisestä annettu asetus (75/
29351: 54), asetus oikeaksi todistamaaomista jäljen-
29352: nöksistä valtiolle perittävistä maksuista (110/
29353: 1.2. Keinot 77) sekä hirvieläinten metsästyksestä annettu
29354: asetus (671 /75).
29355: Valtion maksuperustelain (980173) nojalla Lääninhallituksen suoritteisiin liittyviä mak-
29356: on mahdollista säätää myös lääninhallituksen susäännöksiä on myös ilmansuojeluasetuksessa
29357: maksuista. Mainitussa laissa on pääsäännöksi (716/82), sukunimilaissa (694/85) sekä räjäh-
29358: kuitenkin asetettu, että suoritteesta peritään dystarvikeasetuksessa (85/80). Edellä mainittu-
29359: omakustannusarvon mukainen maksu. Silloin jen säännösten nojalla lääninhallitus perii haki-
29360: kun samoja suoritteita tuottavat muutkin val- jalta hakijan puolesta suorittamansa kuulutuk-
29361: tion viranomaiset kuin lääninhallitus, yhden- sen kustannukset. Maksut peritään päätöksen
29362: vertaisuusperiaate edellyttää, että asiakkailta antamisen yhteydessä tai laskutetaan erikseen.
29363: peritään samoista suoritteista sama maksu.
29364: Maksun määrääminen samaksi omakustannus-
29365: arvosta poikkeavaksi maksuksi edellyttää lain- 2.2. Käytäntö
29366: tasoista valtuutussäännöstä.
29367: Valtion maksuperustelain mukaan maksulli- Lääninhallituksen suoritteista peritään valti-
29368: sesta suoritteesta on perittävä maksut myös olle tuloja etupäässä leimaverona, posti- ja
29369: valtion viranomaisilta, jollei asetuksella toisin lähetysmaksuna, kopiomaksuina sekä hirvilu-
29370: säädetä. Tarkoituksenmukaista on kuitenkin pamaksuina. Leimavero määräytyy sivuluvun
29371: että maksusta vapautus ulotetaan laajemmalle mukaan tai on kiinteä sivuluvusta riippuma-
29372: kuin maksuperustelaki antaa mahdollisuuden. ton. Lääninhallituksen päätöksestä menevä si-
29373: Ahvenanmaan maakunnan itsehallintovirano- vuluvun mukainen leimavero on tällä hetkellä
29374: 4 1989 vp. - HE n:o 160
29375:
29376: 24 markkaa sivulta. Tämän lisäksi kustakin takin hirveitä sekä koko maassa 155 markkaa
29377: päätöksestä peritään sivuluvusta riippumatta kultakin hirvenvasalta.
29378: lisäleima, joka on 36 markkaa. Näin ollen
29379: lääninhallituksen päätös, joka sisältää esimer-
29380: kiksi kolme sivua, maksaa 108 markaa. Maksujen kattavuus
29381: Leimaverolain 10 §:ssä on lueteltu ne läänin-
29382: hallituksen toimituskirjat, joista menee kiinteä
29383: sivuluvusta riippumaton leima. Esimerkiksi au- Sitä, miten maksullisen toiminnan tulot kat-
29384: tokoulunpitolupa maksaa tällä hetkellä 2 200 tavat maksullisesta toiminnasta aiheutuvat kus-
29385: markkaa. tannukset, on arvioitu seuraavassa vuoden
29386: Leimaverolain mukaan leimaverovapauden 1987 toteutuneiden tietojen pohjalta.
29387: perusteena voi olla tietty toimituskirjan saaja, Lääninhallitusten maksullisista suoritteista
29388: toimituskirjan tietynlainen asiallinen sisältö tai kertyi vuonna 1987 tuloja 10,8 miljoonaa
29389: tietty toimituskirjan antaja. Leimaveron suo- markkaa. Tuloihin ei ole laskettu hirvilupa-
29390: rittamisesta kokonaan vapaat tahot on lueteltu maksuja (noin 15,4 miljoonaa markkaa) eikä
29391: leimaverolain 2 §:ssä. Tämän lisäksi leimavero- lainhaun yhteydessä velkakirjoista tai muista
29392: lain 11 §:ssä on säädetty eräät kunnalliset vi- saamistodistuksista meneviä leimaveroja, kos-
29393: ranomaiset ja määrätyt yksityiset henkilöt ko- ka nämä eivät kerry lääninhallitusten tuloiksi.
29394: konaan leimaveron suorittamisesta vapaiksi.
29395: Leimaverolain 12 §:n mukaan tietyt toimitus- Maksullisen toiminnan kustannuksia on py-
29396: kirjat on säädetty määrätyissä olosuhteissa lei- ritty arvioimaan Hämeen lääninhallituksessa
29397: maverosta vapaiksi. Tässä lainkohdassa myön- vuonna 1987 tehtyjen laskelmien avulla. Näi-
29398: netään leimaverovapauksia muun muassa sosi- den laskelmien mukaan maksut kattavat karke-
29399: aalisilla, kulttuurisilla ja yhteiskunnallisilla pe- asti arvioiden 26 OJo maksullisen toiminnan ko-
29400: rusteilla. Puhtaasti lääninhallitusta koskeva konaiskustannuksista.
29401: maksuvapautus on säädetty leimaverolain Laskelmassa on otettu huomioon lääninoi-
29402: 12 §:n 1 momentin 51 kohdassa, jonka mu- keuden erkaneminen itsenäiseksi tuomiois-
29403: kaan lääninhallituksen kouluosaston antamat tuimeksi 1 päivänä marraskuuta 1989.
29404: toimituskirjat ovat leimaverosta vapaat.
29405: Leimaverolain ulkopuolisissa säännöksissä
29406: on maksuvapautusta täydentäviä säännöksiä. 2.3. Asian valmistelu
29407: Esimerkiksi luonnonsuojelulain (71/23) 22 §:n
29408: mukaan lääninhallitukselle tehdystä rauhoitus-
29409: hakemuksesta ja lääninhallituksen sellaiseen Esitys on valmisteltu sisäasiainministeriön
29410: hakemukseen antamasta päätöksestä ei suorite- asettamassa työryhmässä, jossa on ollut sisä-
29411: ta veroja tai maksuja. asiainministeriön, valtiokonttorin sekä läänin-
29412: Posti- ja lähetysmaksun periminen läänin- hallitusten edustus. Eri hallinnonalan edustajil-
29413: hallitukselle perustuu asiakirjain lähettämisestä le on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi val-
29414: annettuun asetukseen. Voimassa olevan posti- mistelun aikana.
29415: maksun lisäksi leimaverollisen päätöksen saaja
29416: joutuu maksamaan valtiolle lähetysmaksuna
29417: 2,50 markkaa. Kopiomaksuna lääninhallituk- 3. Esityksen organisatoriset ja
29418: set perivät valtiolle oikeaksi todistamattomista henkilövaikutukset
29419: jälkennöksistä annetun asetuksen mukaisia
29420: maksuja. Kopiomaksu on saman asiakirjan,
29421: asiakirjavihkon tai nitomattoman asiakirjan Uudistus aiheuttaa kassanhoidon ja kirjanpi-
29422: ensimmäiseltä sivulta 3 markkaa ja kultakin don osalta vähäisiä uudelleen järjestelyjä.
29423: seuraavalta sivulta 0,50 markkaa. Lähettämön tehtävämäärän on arvioitu vä-
29424: Puhtaasti maksutyyppisenä tulona valtio pe- henevän noin 0,5 henkilötyövuotta kussakin
29425: rii hirvien kaatoluvista hirvieläinten metsästyk- lääninhallituksessa lukuunottamatta Ahvenan-
29426: sestä annettuun asetukseen perustuvia maksu- maan maakunnan lääninhallitusta. Vastaavasti
29427: ja. Metsästysluvasta on Iuvansaajan suoritetta- laskutus ja perintä lisäävät muiden yksilöiden
29428: va valtiolle maksu, joka on Lapin läänissä 440 tehtäviä. Henkilöstön kokonaismäärään uudis-
29429: markkaa ja muualla maassa 500 markkaa kul- tus ei vaikuta.
29430: 1989 vp. HE n:o 160 5
29431:
29432: 4. Uudistuksen taloudelliset vai- 5. Muita esitykseen vaikuttavia
29433: kutukset seikkoja
29434:
29435: Lääninhallituksen suoritemaksuista kertyy
29436: sisäasiainministeriön hallinnonalalle vuosittain Leimaverolakiin (662/43) esitetään erikseen
29437: tuloja 40 miljoonaa markkaa. Tulojen vähen- tehtäväksi tarvittavat muutokset. Lain 4 §
29438: nyksiä aiheutuu valtiovarainministeriön hallin- esitetään muutettavaksi siten, että ryhmästä
29439: nonalalle 11 miljoonaa markkaa kertymättä kolme poistetaan lääninhallitus. Lain 10 §:n
29440: jäävistä leimaveroista sekä sisäasiainministe- autokoululupaa koskeva nimike esitetään ku-
29441: riön hallinnonalalle 1 miljoonaa markkaa lähe- mottavaksi. Lääninhallituksen kouluosaston
29442: tysmaksuista. Nettovaikutus tuloihin on näin toimituskirjojen leimaHornuutta koskeva 12
29443: ollen 28 miljoonaa markkaa. §:n 51 kohta esitetään kumottavaksi.
29444:
29445:
29446:
29447:
29448: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
29449:
29450:
29451: 1. Lakiehdotuksen perustelut 8 b §. Valtion maksuperustelain mukaan
29452: voidaan valtion viranomaiset asetuksella va-
29453: 1.1. Laki lääninhallituslain muuttamisesta pauttaa maksuista. Ahvenanmaan maakunnan
29454: itsehallintoviranomaiset suorittavat kuitenkin
29455: 8 a §. Pykälän 1 momentissa määritellään maakunnassa sellaisia tehtäviä, jotka muualla
29456: pääperiaate, jonka mukaan lääninhallituksen kuuluvat valtion viranomaisille. Tämän vuoksi
29457: suoritteista peritään valtiolle maksuja. Maksu- on perusteltua, että itsehallintoviranomaiset
29458: jen suuruus määrätään valtion maksuperuste- ovat maksuista vapaat samalla tavalla kuin
29459: lain mukaisesti. valtion viranomaiset.
29460: 2 momentissa määritelty poikkeus pääperi-
29461: aatteesta on tarpeellinen lähinnä ulosotonhalti- Maksujen suorittamisesta ehdotetaan asetuk-
29462: jan suoritteiden maksujen määräämiseksi. Sa- sella vapautettavaksi myös yksityinen henkilö,
29463: manlaisia suoritteita ulosotonhaltijana tuotta- yhteisö ja kunta silloin, kun suorite tuotetaan
29464: vat sekä lääninhallitus että maistraatti. Mais- asetuksella tarkemmin säädettyä tarkoitusta
29465: traatin suoritteiden osalta maksuperusteet on varten. Säännöksen nojalla on tarkoitus säilyt-
29466: säädetty yleisen alioikeuden, maistraatin ja tää maksuvapautus lain säätämissä rajoissa
29467: julkisen notaarin suoritteista perittävien mak- samana kuin leimaverolain 12 §:ssä eli läänin-
29468: sujen perusteista annetussa laissa (285/87). hallituksen vapauttaa muutoin maksulliset pal-
29469: Maksujen suuruus on säädetty yleisen alioikeu- velut silloin, kun ne tuotetaan esimerkiksi ylei-
29470: den, maistraatin ja julkisen notaarin suoritteis- sen hallinnon hoitoa, turvallisuutta, järjestystä
29471: ta perittävistä maksuista annetussa asetuksessa tai sosiaalisen edun hakemista varten.
29472: (290/87). Olisi yhdenvertaisuusperiaatteen vas-
29473: taista, että asiakkaalta samasta suoritteesta
29474: perittävän maksun suuruus riippuisi siitä, kum-
29475: man ulosotonhaltijan toimivaltaan suoritteen 1.2. Laki sukunimilain 18 §:n muuttamisesta
29476: tuottaminen kuuluu. Nyt puheena oleva 8 a § 2
29477: momentti antaa mahdollisuuden asetuksella
29478: säätää lääninhallituksen tuottamien ulosoton-
29479: haltijan suoritteiden maksut samansuuruisiksi 18 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi si-
29480: kuin vastaavat maistraatin maksut. Sama kos- ten, että siitä poistetaan maininta hakijan kus-
29481: kee myös maistraatin ja Ahvenanmaan maa- tannuksella tiedottamisesta. Kuuluttamiskus-
29482: kunnan lääninhallituksen alusrekisterin pitäjä- tannukset tulevat sisältymään nimenmuutosha-
29483: nä tuottamien suoritteiden maksuja sekä eräitä kemukseen annettavasta päätöksestä perittä-
29484: muita hakemusasioita. vään maksuun.
29485: 6 1989 vp. - HE n:o 160
29486:
29487: 2. Tarkemmat säännökset 3. Voimaantulo
29488:
29489: Lääninhallituslakiin ehdotettujen valtuutus- Lait ehdotetaan tulemaan voimaan päivä-
29490: säännösten sekä valtion maksuperustelain no- nä heinäkuuta 1990.
29491: jalla on tarkoitus antaa asetus lääninhallituk-
29492: sen maksuista. Lisäksi maksu-uudistuksen yh- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
29493: teydessä on tarkoitus muuttaa ilmansuojeluase- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
29494: tuksen 14 § (687/87) sekä kumota hirvieläinten set:
29495: metsästyksestä annetun asetuksen 9 § 3 mo-
29496: mentti (636176).
29497:
29498: 1.
29499: Laki
29500: lääninhallituslain muuttamisesta
29501:
29502: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1987 annettuun lääninhalli-
29503: tuslakiin (1233/87) uusi 8 a ja 8 b § seuraavasti:
29504:
29505: 8a§
29506: Lääninhallituksen suoritteista voidaan periä suorittamisesta voidaan asetuksella vapauttaa
29507: maksuja valtiolle. Maksuja määrättäessä on sen lisäksi, mitä valtion maksuperustelaissa on
29508: noudatettava, mitä valtion maksuperustelaissa säädetty, Ahvenanmaan maakunnan itsehallin-
29509: (980173) on säädetty. toviranomaiset sekä silloin, kun suorite tuote-
29510: Sellaisista suoritteista, joita tuottavat myös taan asetuksella tarkemmin säädettyä tarkoi-
29511: muut viranomaiset kuin lääninhallitus, maksu tusta varten, yksityinen henkilö, yhteisö ja
29512: voidaan kuitenkin määrätä samansuuruiseksi kunta.
29513: kuin se muualla laissa tai asetuksessa on sää-
29514: detty. Tämä laki tulee voimaan päivänä heinä-
29515: 8b § kuuta 1990.
29516: Tämän lain nojalla säädettävien maksujen
29517:
29518:
29519: 2.
29520: Laki
29521: sukunimilain 18 §:n muuttamisesta
29522:
29523: EC:uskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä elokuuta 1985 annetun sukunimilain
29524: (694/85) 18 § näin kuuluvaksi:
29525:
29526: 18 § ole estettä, lääninhallituksen on tiedotettava
29527: Hakemuksesta tiedottaminen. Jos lääninhal- hakemuksesta virallisessa lehdessä.
29528: litus, nimilautakunnan annettua asiassa lau-
29529: suntonsa, katsoo, ettei sukunimen muuttami- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
29530: selle 10-13 §:n säännökset huomioon ottaen kuuta 1990.
29531:
29532: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
29533:
29534:
29535: Tasavallan Presidentti
29536: MAUNO KOIVISTO
29537:
29538:
29539:
29540:
29541: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
29542: 1989 vp. - HE n:o 160 7
29543:
29544: Liite
29545:
29546:
29547:
29548:
29549: Laki
29550: sukunimilain 18 §:n muuttamisesta
29551:
29552: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä elokuuta 1985 annetun sukunimilain
29553: (694/85) 18 § näin kuuluvaksi:
29554:
29555: Voimassa oleva laki Ehdotus
29556:
29557: 18 § 18 §
29558: Hakemuksesta tiedottaminen. Jos lääninhal- Hakemuksesta tiedottaminen. Jos lääninhal-
29559: litus, nimilautakunnan annettua asiassa lau- litus, nimilautakunnan annettua asiassa lau-
29560: suntonsa, katsoo, ettei sukunimen muuttamise- suntonsa, katsoo, ettei sukunimen muuttami-
29561: le 10-13 §:n säännökset huomioon ottaen ole selle 10-13 §:n säännökset huomioon ottaen
29562: estettä, lääninhallituksen on hakijan kustan- ole estettä, lääninhallituksen on tiedotettava
29563: nuksella tiedotettava hakemuksesta virallisessa hakemuksesta virallisessa lehdessä.
29564: lehdessä.
29565: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
29566: kuuta 1990.
29567: 1989 vp. - HE n:o 161
29568:
29569:
29570:
29571:
29572: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisen talouden tutki-
29573: muskeskuksesta
29574:
29575:
29576:
29577:
29578: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
29579:
29580: Esityksessä ehdotetaan talouspoliittista pää- liittyvää talouspoliittista päätöksentekoa palve-
29581: töksentekoa palvelevan tutkimustoiminnan te- leva tutkimustyö sekä kansantalouden pitkän
29582: hostamiseksi uudelleenjärjestelyjä. Tätä varten aikavälin tutkimus.
29583: perustettaisiin uusi tutkimuslaitos, julkisen ta- Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion
29584: louden tutkimuskeskus, joka muodostettaisiin
29585: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 ja on
29586: pääosin taloudellisesta suunnittelukeskuksesta tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
29587: ja valtiovarainministeriön suunnittelusihteeris-
29588: töstä. Tutkimuskeskuksen tehtävänä olisi julki- Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
29589: sen talouden toiminnan tehostamista ja siihen päivänä lokakuuta 1990.
29590:
29591:
29592:
29593:
29594: YLEISPERUSTELUT
29595:
29596: 1. Esityksen yhteiskunnallinen suuntaamaan enenevässä maann resursseja
29597: merkitys myös ympäristötutkimukseen ja -investointei-
29598: hin.
29599: 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet Nämä ja monet muut muutospaineet asetta-
29600: vat kasvavia tehokkuus- ja joustavuusvaati-
29601: Yhteiskunnan elinkeino- ja väestörakenteen muksia julkisen hallinnon toiminnalle sekä
29602: muutos merkitsee julkiselle hallinnolle uusia edellyttävät useiden julkisten toimintojen laa-
29603: haasteita. Yhteiskunta teknistyy ja kansainvä- juuden ja suunnan muuttamista. Väestömuu-
29604: listyy nopeasti. Ympäristöongelmat saattavat tosten vaatima palvelutuotos tulisi saada ai-
29605: aiheuttaa suuriakin muutoksia taloudessa. kaan suurentamatta julkisen talouden osuutta
29606: Muutospaineita luo myös väestön ikääntymi- koko kansantaloudessa. Tämän vuoksi julkisen
29607: sestä aiheutuva palvelutarpeen kasvu. Toisaal- toiminnan tuloksellisuutta ja palvelukykyä on
29608: ta ikäluokat pienenevät ja työvoiman määrä parannettava, arvioitava toimintoja ja kohden-
29609: vähenee. Lähivuosien keskeiseksi ongelmaksi neHava resursseja jatkuvasti uudelleen. Nämä
29610: nousee ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, vaatimukset koskevat valtion oman hallintotoi-
29611: minkä vuoksi joudutaan voimakkaasti panos- minnan ohella myös kunnallishallintoa ja val-
29612: tamaan aikuiskoulutuksen kehittämiseen. tionapua saavia yhteisöjä. Tulevaisuuden uh-
29613: Myöhemmin väestön ikääntyessä terveys- ja kiin ja sellaisiin rakennekysymyksiin, joiden
29614: sosiaalipalvelujen kasvupaine muodostaa on- tarkastelu talouden sopeutumisen näkökulmas-
29615: gelmia. Nopea tekninen kehitys edellyttää kou- ta on tärkeää, on voitava varautua ajoissa.
29616: lutuksen tason kohottamista. Työvoiman saa- Julkiselle hallinnolle on muodostunut kes-
29617: miseksi on myös asuntotuotantoa kohdennetta- keinen asema paitsi yhteiskunnan perustoimin-
29618: va uudelleen. Ympäristöongelmat pakottavat tojen myös yhä enemmän niin sanottujen hy-
29619: 39ll96N
29620: 2 1989 vp. - HE n:o 161
29621:
29622: vinvointipalvelujen järjestämisessä. Julkisen suudet kytkeytyvät kiinteästi myös kunnallista-
29623: talouden osuus kansantaloudessa on lisäänty- louden yleisiin kysymyksiin.
29624: nyt viime aikoina varsin voimakkaasti. Talou- Julkinen talous tarjoaa palveluja sekä muuta
29625: dellinen kasvu on kuitenkin hidastumassa, eikä tukea kotitalouksille ja yrityksille, jotka toi-
29626: julkiselle sektorille otettuja ja vastaisuudessa saalta rahoittavat pääosan julkista taloutta
29627: vielä osoitettavia uusia tehtäviä voida hoitaa maksamillaan veroilla. Julkisten voimavarojen
29628: yksinomaan laajentamalla julkista sektoria. kohdistumisen selvittäminen edellyttääkin
29629: Julkisen toiminnan osuuden laajentaminen myös verotuksen ja verotukien analysointia.
29630: saattaa heikentää koko kansantalouden toi-
29631: minnan tehokkuutta. Jotta kansantalouden ta-
29632: sapainoinen kehitys voitaisiin turvata, julkisen 1.2. Keinot
29633: hallinnon on sopeuduttava niukkoihin resurs-
29634: seihin, eräillä aloilla menojen supistuksiin. Nykyistä julkiseen talouteen sekä pitkän ai-
29635: Julkisen talouden muutospaineet edellyttävät kavälin rakennekysymyksiin kohdistuvaa tutki-
29636: taloudellista päätöksentekoa palvelevan tutki- musta on tarpeen organisatorisesti selkeyttää ja
29637: mus- ja selvitystoiminnan tehostamista. Pää- järjestää osin uudelleen. Kokoamalla yhteen
29638: töksenteon tueksi tarvitaan tutkimustietoa, jos- taloudellisen tutkimuksen ja selvitystoiminnan
29639: sa nykyistä enemmän arvioidaan julkisen sek- voimavaroja voitaisiin parhaiten käyttää hy-
29640: torin voimavarojen tehokasta käyttöä ja so- väksi tarjolla olevat voimavarat ja rakentaa
29641: peuttamista muuttuviin vaatimuksiin sekä jul- tehokas ja joustava organisaatio.
29642: kisen sektorin toimenpiteiden vaikutusta kan- Valtiovarainministeriön keskeisten operatii-
29643: santalouden muiden osien toimintaan. visten tehtävien hoidon tehostamiseksi ja joh-
29644: tamisedellytysten parantamiseksi on noudatet-
29645: Julkisen talouden tehostamista tukevaa tut-
29646: tu kehittämislinjaa, jonka mukaan muita kuin
29647: kimusta on vahvistettava ja suunnattava julki-
29648: välittömästi valtioneuvoston päätöksentekoa
29649: sen talouden kannalta keskeisiin kysymyksiin. palvelevia tutkimus-, selvitys- ja toimeenpano-
29650: Tällöin on tarpeen analysoida julkisen talou-
29651: tehtäviä ja niitä tekevää henkilöstöä on siirret-
29652: den nykyistä tilaa, siinä olevia epäkohtia ja sen
29653: ty ministeriön alaisiin yksiköihin. Viimeksi täl-
29654: tehostamismahdollisuuksia sekä niitä kansan-
29655: laisia siirtoja on tehty valtionhallinnon kehittä-
29656: talouden yleisiä muutostekijöitä, jotka pitkällä
29657: miskeskuksen perustamisen yhteydessä. Sa-
29658: aikavälillä vaikuttavat julkiseen talouteen.
29659: moin on muun muassa siirretty suunnittelusih-
29660: On tärkeää, että julkisen talouden ongelmia teeristöstä laskentatoimen kehittämiseen ja
29661: ennakoidaan riittävän hyvissä ajoin etukäteen. palkkaosastolta työterveyshuoltoon kuuluvia
29662: Näin voidaan tuottaa tutkimusaineistoa siitä, tehtäviä valtiokonttoriin.
29663: mitä poliittisessa järjestelmässä kulloinkin pi- Julkisen talouden tehostamista ja siihen liit-
29664: detään ongelmallisena ja toimenpiteitä vaativa- tyvää talouspoliittista päätöksentekoa palvele-
29665: na. Merkittävä alue talouspoliittista päätöksen- vaa tutkimus- ja selvitystoimintaa sekä kansan-
29666: tekoa palvelevassa tutkimuksessa on taloudelli- talouden pitkän aikavälin kehityksen tutkimis-
29667: seen kehitykseen pitkällä aikavälillä vaikutta- ta varten ehdotetaan perustettavaksi julkisen
29668: vien tekijöiden tutkiminen ja sen tarkastelu, talouden tutkimuskeskus, joka toimisi valtio-
29669: miten nämä tekijät vaikuttavat julkisen talou- varainministeriön alaisena itsenäisenä tutki-
29670: den toimintaan. Tällaisia tekijöitä ovat muun muslaitoksena. Tutkimuskeskustyyppinen or-
29671: muassa väestökehitys, ympäristökysymykset, ganisaatio antaisi mahdollisuudet keskittyä pe-
29672: tekniikan kehitys ja talouden rakenteelliset rusteellisempien ja laajempien taustaselvitysten
29673: muutokset yleisemminkin. Usein ongelmia on tekoon kuin yksikkö, joka on osa ministeriötä.
29674: tarkasteltava pitkällä aikavälillä. Tutkimuskeskuksen tehtävien tulisi kattaa
29675: Julkisten palvelujen tuotantoon, palvelujen kaikki keskeiset julkisen talouden kysymykset.
29676: tuloksellisuuteen ja palvelutuotannon vaati- Keskuksen pääasiallisina tutkimuskohteina oli-
29677: miin julkisiin investointeihin liittyvät kysymyk- sivat:
29678: set edellyttävät yhä perusteellisempaa tutki- 1. Julkiset palvelut ja investoinnit sekä nii-
29679: mustyötä. Tämän lisäksi siirtomenojen osuu- den tuloksellisuus
29680: den laajentuessa keskeistä on myös tuki- ja 2. Julkiset tuet, tulonsiirrot ja verotus
29681: tulonsiirtopolitiikkaan liittyvien kysymysten 3. Kansantalouden pitkän ajan rakennekehi-
29682: selvittäminen. Kaikki edellä mainitut kokonai- tys
29683: 1989 vp. - HE n:o 161 3
29684:
29685: Tutkimuskeskuksen tehtäviin tulisi lisäksi 2. Nykyinen tilanne ja asian
29686: kuulua tutkimuksessa tarvittavien tutkimus- valmistelu
29687: menetelmien kehittäminen sekä osallistuminen
29688: tutkimuksissa ja selvityksissä tarvittavien tieto- 2.1. Nykyinen tilanne
29689: kantojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Tutki-
29690: muskeskuksen tulisi myös seurata alansa ulko- Nykyisin valtiovarainministeriössä, eri tutki-
29691: maista ja kotimaista kehitystä sekä pitää yh- muslaitoksissa ja korkeakouluissa harjoitetaan
29692: teyttä muihin ulkomaisiin ja kotimaisiin tutki- laajasti tutkimusta, joka koskee koko kansan-
29693: muslaitoksiin. Tutkimuskeskuksen tulisi myös talouden toimintaa. Eri hallinnonalojen viras-
29694: julkaista alaansa koskevaa aineistoa. toissa ja tutkimuslaitoksissa tutkitaan sektori-
29695: kohtaisia erityiskysymyksiä. Sen sijaan eri toi-
29696: Päätösten valmistelu hallinnossa edellyttää mintalohkot huomioon ottavia julkisten voi-
29697: pitkälle muokattua tietoa käsittelyn alaisesta mavarojen ja verotuksen kohdistumista sekä
29698: aiheesta samoin kuin hallinnollista järjestelmää julkista palvelutuotantoa koskevia selvityksiä
29699: ja menettelyjä koskevaa erityistietoa. Luonteel- tehdään lähinnä vain valtiovarainministeriön
29700: taan julkisen talouden tutkimus- ja selvitystyö hallinnonalalla.
29701: on lähinnä soveltavaa ja se tulee kytkeä julki- Valtiovarainministeriön hallinnonalalla ta-
29702: sen talouden ongelmien ratkaisemiseen. louspoliittista päätöksentekoa palvelevaa selvi-
29703: tystyötä tehdään nykyisellään pääasiassa val-
29704: Tutkimuskeskus ja valtiovarainministeriön tiovarainministeriön osastoilla ja suunnittelu-
29705: kansantalousosasto työskentelisivät osin sa- sihteeristössä. Taloudellinen suunnittelukeskus
29706: mankaltaisten ongelmien parissa. Tehtävien ja- on tutkinut myös pitkän aikavälin kehitysnäky-
29707: ko osaston ja laitoksen välillä muodostettaisiin miä ja kansantalouden rakennekysymyksiä,
29708: seuraavasti: Kansantalousosasto analysoisi, en- joilla on merkitystä talouspolitiikan valmiste-
29709: nustaisi ja projisoisi koko kansantalouden ly- lussa ja julkisten menojen kohdentamisessa.
29710: hyen ja keskipitkän aikavälin kehitystä ja tasa- Taloudellinen suunnittelukeskus toimii lisäksi
29711: paino-ongelmia sekä valmistelisi kansantalou- talousneuvoston sihteeristönä.
29712: den kehityksen ohjaamiseen, etenkin suhdan-
29713: nepolitiikkaan liittyviä toimenpiteitä. Kansan- Valtiovarainministeriön suunnittelusihteeris-
29714: talousosasto tarkastelisi julkista taloutta koko tö tekee tukia ja tulonsiirtoja koskevia selvi-
29715: kansantalouden tasapainoon vaikuttavien teki- tyksiä, minkä lisäksi suunnittelusihteeristö on
29716: jöiden, kuten taloudellisen kasvun, työllisyy- osallistunut erilaisiin valtiovarainministeriön
29717: den, inflaation ja vaihtotaseen kehityksen nä- kannalta kulloinkin ajankohtaisiin hankkeisiin.
29718: kökulmasta. Tutkimuskeskus taas selvittäisi Valtiovarainministeriössä ei harjoiteta varsi-
29719: kansantalouden kehitysnäkymiä pitkällä aika- naista tutkimustyötä. Kysymys on pääasiassa
29720: välillä sekä julkisen sektorin toiminnan ja toi- osastojen valmistelutyötä varsin läheisesti pal-
29721: menpiteiden rakenteellisia vaikutuksia etenkin velevasta selvitystoiminnasta, kuten lainsää-
29722: talouden voimavarojen kohdentumisen ja te- dännön ja muiden toimenpiteiden taloudellis-
29723: hokkuuden sekä tulonjaon näkökulmasta. ten vaikutusten selvittämisestä. Tällainen selvi-
29724: tystoiminta on organisoitu pääasiassa tapahtu-
29725: Tehtävien jako valtiovarainministeriön vero- vaksi osastojen omissa tutkimustoimistoissa ja
29726: osaston ja kansantalousosaston sekä tutkimus- tukien ja tulonsiirtojen osalta suunnittelusih-
29727: keskuksen kesken verotusta koskevien tutki- teeristössä. Lisäresursseja toimintaan on saatu
29728: musten ja selvitysten osalta muodostuisi siten, suunnittelusihteeristöstä, joka lisäksi on toimi-
29729: että vero-osasto huolehtisi vero-osaston toimi- nut erityisesti tulo- ja menoarvio-osastoa avus-
29730: alaan kuuluvan verolainsäädännön ja verotusta tavana tutkimus- ja selvitysyksikkönä. Viime
29731: koskevien päätösten valmistelusta. Kansanta- aikoina suunnittelusihteeristö on avustanut
29732: lousosasto osallistuisi veropoliittisten toimenpi- myös vero-osastoa.
29733: devaihtoehtojen valmisteluun suhdannepoliitti- Julkisen sektorin tuloksellisuuskysymyksiä
29734: sesta näkökulmasta. Tutkimuskeskuksen tehtä- on selvitetty jossain määrin valtiovarainminis-
29735: viin kuuluisi lähinnä tukien ja tulonsiirtojen teriössä järjestelyosastolla, tulo- ja menoarvio-
29736: sekä verotuksen yhteisvaikutusten selvittely ja osastolla ja suunnittelusihteeristössä sekä lä-
29737: verotuksen kehittämistä palveleva tutkimus- hinnä erilaisten konsulttihankkeiden yhteydes-
29738: toiminta. sä valtionhallinnon kehittämiskeskuksessa.
29739: 4 1989 vp. - HE n:o 161
29740:
29741: Tarve tämän alueen tutkimuksen tehostami- Tilastokeskus toimisi edelleen yhteiskunnan
29742: seen on ilmeinen. tietohuollosta vastaavana viranomaisena ja tie-
29743: Valtiovarainministeriön hallinnonalalla ku- toaineistojen kokoajana. Tutkimuskeskus olisi
29744: kin virasto tekee lisäksi lähinnä omaa toimi- tämän tietoaineiston hyväksikäyttäjä.
29745: alaansa palvelevaa selvitystoimintaa. Näiden
29746: ohella tilastokeskus on yhteiskunnan tietohuol- Tutkimuskeskuksen ylimpänä johtoelimenä
29747: toa ja tilastotuotantoa varten. toimisi valtioneuvoston asettama johtokunta.
29748: Tutkimuspolitiikan valmisteluun liittyvää eri
29749: sidosryhmien välistä yhteydenpitoa varten tut-
29750: 2.2. Uudistuksen valmistelu kimuskeskuksen yhteydessä toimisi lisäksi tut-
29751: kimusneuvosto. Myös tutkimusneuvoston aset-
29752: Uudistus liittyy osana valtiovarainministe- taisi valtioneuvosto.
29753: riön organisaation kehittämiseen, joka on aloi-
29754: tettu jo vuonna 1986. Esityksen valmistelu
29755: perustuu valtiovarainministeriössä toimineen Henkilöstö tutkimuskeskukseen siirrettäisiin
29756: organisaatiotyöryhmän muistiaan (VM pääasiassa taloudellisesta suunnittelukeskuk-
29757: 15: 1989) "Miten talouspoliittista päätöksente- sesta ja valtiovarainministeriön suunnittelusih-
29758: koa palveleva tutkimustoiminta olisi organisoi- teeristöstä. Taloudellisesta suunnittelukeskuk-
29759: tava". Työryhmän muistiota on eri vaiheissa sesta lakkautetaan 25 virkaa ja suunnittelusih-
29760: käsitelty yhteistoimintamenettelyssä yksiköissä, teeristöstä 18 virkaa. Lisäksi lakkautetaan yksi
29761: joita ehdotukset koskevat. Työryhmässä ovat virka ministeriön kansantalousosastolta, viisi
29762: lisäksi olleet asianomaisten yksiköiden edusta- virkaa järjestelyosastolta ja kaksi virkaa palk-
29763: jat. kaosastolta. Uudistusta ja henkilöstön siirtoja
29764: toteutettaessa henkilöstön asema turvataan.
29765: Tutkimuskeskukseen perustettaisiin vastaavasti
29766: 3. Esityksen organisatoriset ja 46 virkaa. Ehdotukset näistä sisältyvät vuoden
29767: he nkilös töv aik u t ukset 1990 tulo- ja menoarvioon.
29768:
29769: Perustettavaksi ehdotettu julkisen talouden
29770: tutkimuskeskus muodostettaisiin paaasiassa Tutkimuskeskuksen päällikkönä toimisi yli-
29771: valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristös- johtaja. Keskuksessa olisi lisäksi kolme tutki-
29772: tä ja taloudellisesta suunnittelukeskuksesta, musjohtajan virkaa tutkimuslinjoja varten.
29773: joiden nykyiset tehtävät siirrettäisiin tutkimus- Ylijohtajan ja tutkimusjohtajien tehtävät olisi-
29774: keskukselle. vat määräaikaisia. Muu henkilökunta koostuisi
29775: Julkisen sektorin tuloksellisuutta koskevissa tutkimus- ja hallintohenkilöstöstä. Tutkimus-
29776: selvityksissä kunkin hallinnonalan viranomai- henkilöstöstä osa olisi määräaikaisia.
29777: set tekisivät edelleen omaa aluettaan koskevia
29778: selvityksiä. Tutkimuskeskuksen selvityksissä Tutkimustehtävien vaihtelun ja tutkijoiden
29779: asiaa tarkasteltaisiin laajempina kokonaisuuk- vireyden säilyttämiseksi on tärkeätä, että tutki-
29780: sina julkisten voimavarojen tuloksellisen käy- jat voivat kiertää hallinnossa. Tämä olisi tär-
29781: tön ja kohdentumisen näkökulmasta. keätä myös yhteyden säilyttämiseksi talous- ja
29782: Valtiovarainministeriössä tulo- ja menoar- finanssipoliittiseen valmisteluun. Hyödyksi
29783: vio-osasto, kansantalousosasto ja vero-osasto hallinnollisten tehtävien hoitamisen kannalta
29784: olisivat tutkimuskeskuksen palvelujen pääasial- voisi olla, jos valtiovarainministeriön ja mui-
29785: lisia hyväksikäyttäjiä. Asetuksella on tarkoitus den virastojen virkamiehiä vakansseineen voi-
29786: säätää, että tutkimuskeskus toimisi talous- taisiin siirtää määräajaksi tutkimuskeskukseen.
29787: neuvoston sihteeristönä. Tutkimuskeskus tulisi Tutkimuksen ja hallinnollisen päätöksenteon
29788: lisäksi toimimaan valtiovarainministeriön toi- välisen yhteyden turvaamiseksi tutkijoille pitäi-
29789: mialaan liittyvien uudistushankkeiden valmis- si antaa mahdollisuus työskennellä määräajoin
29790: teluun tarvittavana selvityselimenä. Lisäksi ministeriön selvitystehtävissä. Tutkimus-
29791: eräät hallinnolliset tehtävät, joita valtiovarain- keskuksen tutkijoita pitäisi kytkeä ministeriöis-
29792: ministeriön suunnittelusihteeristö on tehnyt, sä ja muualla valtionhallinnossa käynnissä ole-
29793: siirtyisivät tutkimuskeskuksen tehtäviksi. viin hankkeisiin.
29794: 1989 vp. HE n:o 161 5
29795:
29796: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- tilojen kaiostamisesta ja laitehankinnoista ai-
29797: tukset heutuvia kertaluonteisia menoja.
29798: Julkisen talouden tutkimuskeskukselle ehdo-
29799: tetaan lisäksi varattavaksi vuosittain tulo- ja
29800: Julkisen talouden tutkimuskeskuksen perus- menoarvion rajoissa määräraha ulkopuolisilla
29801: taminen ja sen edellyttämät henkilöstöjärjeste- tahoilla, kuten yliopistoilla ja korkeakouluilla,
29802: lyt eivät varsinaisesti lisää nykyisiä hallintome- teetettäviä tutkimuksia varten. Määrärahalla
29803: noja. Tutkimuskeskuksen perustamiskustan- voitaisiin tehdä myös tutkimussopimuksia yk-
29804: nukset ovat noin 1,6 miljoonaa markkaa toimi- sittäisten tutkijoiden kanssa.
29805:
29806:
29807:
29808:
29809: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
29810:
29811:
29812: 1. Lakiehdotuksen perustelut dollisuus antaa laitokselle tutkimustoimeksian-
29813: toja tarpeen mukaan.
29814: 1 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi uu- 2 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, et-
29815: den tutkimusyksikön nimestä ja asemasta sekä tä julkisen talouden tutkimuskeskuksen ylim-
29816: sen tehtävästä. Yksikön nimeksi ehdotetaan pänä johtoelimenä toimisi johtokunta. Johto-
29817: julkisen talouden tutkimuskeskus. Nimi kuvaa kunnalla tarkoitetaan sivutoimista, pääsääntöi-
29818: yksikön tehtävää ja sen toiminnan ensisijaista sesti yksikön ulkopuolisista jäsenistä koostu-
29819: kohdealuetta. vaa toimielintä. Vastaavantyyppisissä laitoksis-
29820: sa on yleensä johtokunta ylimpänä toimielime-
29821: Valtioneuvoston ministeriöiden lukumääräs-
29822: nä. Tämä on myös noudatettujen yleisten orga-
29823: tä ja yleisestä toimialasta annetun lain 3 §:n 6
29824: nisaation kehittämisperiaatteiden mukaista.
29825: kohdan (16/70) mukaan valtiovarainministe- Tutkimuskeskuksen johtokunnan asettaisi val-
29826: riölle kuuluvat ministeriöiden hallinnonalojen
29827: tioneuvosto.
29828: välisessä toimialajaossa asiat, jotka koskevat
29829: Johtokunnan tehtävänä olisi johtaa ja val-
29830: valtiontalouden hoidon ja taloussuunnittelun
29831: voa tutkimuskeskusta. Johtokunta käyttäisi
29832: yleisjohtoa. Sen mukaisesti ehdotetaan, että
29833: tärkeimmissä asioissa tutkimuskeskuksen pää-
29834: julkisen talouden tutkimuskeskus perustetaan
29835: tösvaltaa. Johtokunnan tehtävistä, kokoonpa-
29836: valtiovarainministeriön alaisuuteen.
29837: nosta ja asettamisesta säädettäisiin asetuksella.
29838: Tutkimuskeskuksen tehtävät ehdotetaan Laitoksen yhteydessä toimisi lisäksi tutki-
29839: määriteltäväksi laissa tavalla, joka kattaa laa- musneuvosto, johon voitaisiin kutsua tärkeim-
29840: jasti koko talouspoliittista tutkimusta koske- pien sidosryhmien sekä yliopistojen edustajia.
29841: van kentän. Tutkimuskeskuksen tehtävien Tutkimusneuvostosta säädettäisiin asetuksella.
29842: määrittelyn tulisi olla laissa siten joustava, että 3 §. Pykälässä olisi selkeyttävä säännös tut-
29843: se mahdollistaa toiminnan suuntaamisen kul- kimuskeskuksen oikeudesta tehdä sopimuksia
29844: loinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti. tutkimushankkeista ja yhteistyöstä taloudellis-
29845: Tehtävien määrittely ehdotetaan samalla myös ta tutkimusta tekevien organisaatioiden ja hen-
29846: sellaiseksi, ettei se estä palvelujen tarjoamista kilöiden kanssa. Tutkimuksia voitaisiin tilata
29847: myöskään valtionhallinnon ulkopuolelle. Kysy- esimerkiksi yliopistoilta ja korkeakouluilta.
29848: mykseen tulee lähinnä yhteistoiminta kunnal- Tutkimuskeskus voisi tehdä sopimuksia aino-
29849: lis- ja muun valtionapusektorin kanssa. Tutki- astaan valtion tulo- ja menoarviossa tarkoituk-
29850: muskeskuksen tehtävät määriteltäisiin tarkem- seen osoitettujen miiärärahojen rajoissa. Vas-
29851: min asetuksessa. taava säännös on muun muassa valtionhallin-
29852: Jotta tutkimus saataisiin palvelemaan valtio- non kehittämiskesk'lksesta annetussa laissa
29853: neuvoston ja valtiovarainministeriön kulloin- (110/87).
29854: kin tärkeinä pitämiä tutkimustarpeita, ministe- 4 §. Pykälässä säädettäisiin tutkimuskeskuk-
29855: riön ja tutkimuskeskuksen yhteistyön tulisi olla sen tietojensaantioikeudesta. Tutkimuskeskuk-
29856: kiinteää. Tämän vuoksi ehdotetaan säädettä- sen erityinen tiedontarve kohdistuisi eri viran-
29857: väksi, että valtiovarainministeriöllä olisi mah- omaisten hallussa oleviin valtiontaloutta ja
29858: 6 1989 vp. - HE n:o 161
29859:
29860: muuta julkista taloutta koskeviin tietoihin. muskeskus. Asetuksessa on suunniteltu säädet-
29861: Tällaisia ovat muun muassa toiminta- ja ta- täväksi, että tutkimuskeskuksen työjärjestyk-
29862: loussuunnittelu- ja budjetointiprosessien yhtey- sen vahvistaisi sen ylijohtaja.
29863: dessä valtiovarainministeriöön tulevat aineis-
29864: tot.
29865: 5 §. Pykälän mukaan tutkimuskeskuksesta 3. Voimaantulo
29866: annettaisiin tarkemmat säännökset asetuksella.
29867: Lain voimaantulopäiväksi ehdotetaan pai-
29868: vä lokakuuta 1990. Samasta ajankohdasta eh-
29869: 2. Tarkemmat säännökset ja dotetaan kumottavaksi taloudellisesta suunnit-
29870: määräykset telukeskuksesta annettu laki (711169). Voi-
29871: maantulosäännöksessä ehdotetaan, että ennen
29872: Hallitusmuodon 28 §:n säännösten ja vakiin- lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä toimenpi-
29873: tuneen käytännön mukaisesti olisi ehdotettu teisiin, jotka ovat tarpeen tutkimuskeskuksen
29874: laki suppea viraston yleisistä perusteista säätä- toiminnan aloittamiseksi. Ehdotus vastaa ta-
29875: vä laki. Tarkemmat säännökset tutkimus- vanomaista käytäntöä.
29876: keskuksen tehtävistä, organisaatiosta, hallin-
29877: nosta ja henkilöstöstä annetaan asetuksella. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
29878: Asetusta tarkemmat määräykset antaisi tutki- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
29879: 1989 vp. - HE n:o 161 7
29880:
29881: Laki
29882: julkisen talouden tutkimuskeskuksesta
29883:
29884: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29885:
29886: 1§ 4 §
29887: Julkisen talouden toiminnan tehostamista ja Tutkimuskeskuksella on oikeus saada muilta
29888: siihen liittyvää talouspoliittista päätöksentekoa viranomaisilta käyttöönsä tehtäviensä kannalta
29889: palvelevaa tutkimus- ja selvitystyötä sekä kan- tarpeellisia tietoja.
29890: santalouden pitkän aikavälin kehityksen tutki-
29891: musta varten valtiovarainministeriön alaisena 5§
29892: toimii julkisen talouden tutkimuskeskus. Tarkemmat säännökset julkisen talouden
29893: Valtiovarainministeriö voi antaa tutkimus- tutkimuskeskuksen tehtävistä, organisaatiosta,
29894: keskukselle toimeksiantoja. hallinnosta ja viroista annetaan asetuksella.
29895:
29896: 2§ 6§
29897: Julkisen talouden tutkimuskeskusta johtaa Tämä laki tulee voimaan päivänä
29898: ja valvoo johtokunta, jonka tehtävistä, ko- kuuta 19 .
29899: koonpanosta ja asettamisesta säädetään ase- Tällä lailla kumotaan taloudellisesta suunnit-
29900: tuksella. telukeskuksesta 28 päivänä marraskuuta 1969
29901: 3§ annettu laki (711169).
29902: Julkisen talouden tutkimuskeskus voi tehdä Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
29903: tulo- ja menoarvion rajoissa sopimuksia tutki- toimenpiteisiin tutkimuskeskuksen virkojen
29904: mushankkeista samoin kuin yhteistyöstä talou- täyttämiseksi sekä muihin toimenpiteisiin, jot-
29905: dellista tutkimusta harjoittavien organisaatioi- ka ovat tarpeen laitoksen toiminnan aloittami-
29906: den ja henkilöiden kanssa. seksi lain voimaan tullessa.
29907:
29908: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
29909:
29910:
29911: Tasavallan Presidentti
29912: MAUNO KOIVISTO
29913:
29914:
29915:
29916:
29917: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
29918: 1989 vp. - HE n:o 162
29919:
29920:
29921:
29922:
29923: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luottolaitosten varoista
29924: myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain muutta-
29925: misesta
29926:
29927:
29928:
29929:
29930: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
29931:
29932: Esityksessä ehdotetaan luottolaitosten va- olla sanotussa laissa tarkoitettu luottolaitos.
29933: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- Korkotukilainojen käyttötarkoitusta ehdote-
29934: ta annettua lakia muutettavaksi siten, että taan laajennettavaksi ulkomaankaupan lasti-
29935: korkotukilainoja voitaisiin myöntää myös aluksiin ja ulkomailta käytettyinä ostettaviin
29936: maakaasun siirtoverkoston, kaasuvarastojen ja kotimaanliikenteen pienaluksiin.
29937: niihin liittyvien laitteiden rakentamiseen. Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoarvi-
29938: Merenkulun edistämiseksi tarkoitettujen eri oesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen
29939: tukimuotojen yhtenäistämiseen liittyen esityk- yhteydessä.
29940: sessä ehdotetaan lisäksi lakia muutettavaksi Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
29941: siten, että myös Suomen Vientiluotto Oy voisi maan 1 päivänä tammikuuta 1990.
29942:
29943:
29944:
29945:
29946: PERUSTELUT
29947:
29948: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muissa fossiilisissa pohtoaineissa ja syntyviä
29949: muutokset typen oksidipäästöjä voidaan tehokkaasti vä-
29950: hentää pohtoteknisin ratkaisuin ja typenpois-
29951: 1.1. Korkotukilainat maakaasuinvestointeihin tolaitteiden avulla.
29952: Merkittäviä mahdollisuuksia maakaasun li-
29953: Maakaasun käyttö on maakaasuverkoston säkäytölle on Etelä- ja Länsi-Suomessa. Selvit-
29954: laajentamisen ja tehtyjen laitosratkaisujen telyn kohteena on myös putkiyhteyden raken-
29955: myötä lähtenyt kasvuun 1980-luvun puolivälis- taminen Suomen ja Ruotsin välille. Maakaasun
29956: tä lähtien. Vuonna 1985 kulutus oli 1,0 miljar- tuomista Pohjois-Suomeen selvitetään.
29957: dia m 3 ja vuonna 1988 1,6 miljardia m 3 • Maakaasun toimitusvarmuus edellyttää in-
29958: Kulutuksen arvioidaan olevan yli 2 miljardia vestointeja maakaasuvarastoihin. Maakaasun
29959: m3 vuonna 1990 ja vuonna 2000 3-4 miljardia varastointi on teknisesti mahdollista toteuttaa
29960: m3. nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa.
29961: Maakaasun käytön lisäystä energialähteenä Suomen oloihin parhaiten soveltuvia varastoin-
29962: voidaan pitää perusteltuna sekä energiapoliitti- titapoja selvitetään muun muassa pohjoismai-
29963: sista että ympäristöpoliittisista syistä. Maakaa- sena yhteistyönä.
29964: sun käytön lisäys parantaa energiahuollon var- Maakaasun tuontia on tuettu Neste Oy:n
29965: muutta energialähteiden monipuolistumisen maakaasuverkoston ensimmäisen laajennusvai-
29966: kautta. Maakaasu polttoaineena ei sisällä tuh- heen toteuttamisen tukemisesta annetun lain
29967: kaa eikä juurikaan rikkiä. Niinikään hiilidiok- (555/85) mukaisella korkotuella. Maakaasun
29968: sidipäästöt ovat tuntuvasti alhaisemmat kuin jakelu- ja käyttöinvestointeja on tuettu luotto-
29969:
29970: 3912695
29971: 2 1989 vp. - HE n:o 162
29972:
29973: laitosten varoista myönnettävistä eräistä kor- pitkällä aikavälillä. Vuoden 1990 tulo- J.
29974: kotukilainoista annetun lain (1015177) mukai- noarvioesityksessä ei ehdoteta uusia pien<.
29975: sella korkotuella. hankintoja enää hyväksyttäväksi avustuk~
29976: Esityksen mukaan korkotukea myönnettäi- piiriin.
29977: siin myös maakaasun siirtoverkoston, kaasuva- Tällä hetkellä merenkulkualan ongelmana ei
29978: rastojen ja niihin liittyvien laitteiden rakenta- ole enää alhainen rahtitaso ja heikko kannatta-
29979: miseen. Myönnettävällä korkotuella parannet- vuus vaan se, että lähes kaikissa Suomen kil-
29980: taisiin maakaasun tuonnin ja siirron liiketalou- pailijamaissa on toteutettu eriasteisia merenku-
29981: dellista kannattavuutta. Korkotukea voitaisiin lun tukimuotoja. Suomen lipun alla purjehti-
29982: myöntää maakaasun uuden runkoputken ra- vien lastialusten ulosliputusvaaran ehkäisemi-
29983: kentamista varten, vanhan runkolinjan siirto- seksi on tarpeen edistää lastialushankintoja
29984: kapasiteetin nostamiseen ja valtioiden välisen valtion tuella.
29985: yhdysputken rakentamista varten. Lisäksi kor- Merenkulun edistämiseksi tarkoitettujen tu-
29986: kotukea voitaisiin myöntää erilaisten maakaa- kimuotojen yhtenäistämiseksi ehdotetaan muu-
29987: suvarastojen ja niihin liittyvien laitteiden kuten tettavaksi luottolaitosten varoista myönnettä-
29988: kaasun käsittely- ja muuntoyksiköiden raken- vistä eräistä korkotukilainoista annetun lain
29989: tamiseen. Edelleen jatkettaisiin myös korko- (1015177) 1 §:ä ja 2 §:n 6 kohtaa. Korkotuki-
29990: tuen myöntämistä maakaasun jakelu- ja käyt- lainoja ehdotetaan myönnettäväksi Suomen ul-
29991: töinvestoinneille. komaankaupan lastialusten ja yksinomaan las-
29992: tin kuljetukseen tarkoitetun muun vesikuljetus-
29993: kaluston hankintoihin ja peruskorjauksiin. Li-
29994: 1.2. Korkotukilainat lastialusten hankintoihin säksi ehdotetaan, että lastialusten rahoittami-
29995: sesta huolehtiva Suomen Vientiluotto Oy olisi
29996: Ulkomaanliikenteessä toimiva Suomen laissa tarkoitettu luottolaitos.
29997: kauppalaivasto pieneni vuosina 1984-87 2,36 Tarkoitus on, että korkotuen piiriin hyväk-
29998: milj. bruttorekisteritonnista 0,85 milj. brutto- syttävät korkotukilainat myönnetään ensisijai-
29999: rekisteritonniin eli noin 65 prosenttia. Kriisi- sesti kotimaisilta telakoilta tilattaville aluksille.
30000: valmiusnäkökohdat sekä kansainvälisessä kil- Vain erittäin painavista syistä tästä voitaisiin
30001: pailutilanteessa tapahtuneet muutokset ovat poiketa. Korkotukea voitaisiin myöntää koti-
30002: pakottaneet ryhtymään Suomen lipun alla pur- maisiin hankintoihin myös silloin, kun hankin-
30003: jehtivan kauppalaivaston määräaikaisiin tuki- ta rahoitetaan käyttäen hyväksi kotimaasta
30004: toimenpiteisiin. tapahtuvaan aluksen hankintaan myönnettävis-
30005: Vuosien 1988 ja 1989 tulo- ja menoarvioihin tä korkotukilainoista annettua lakia (1093/85).
30006: on sisältynyt määräraha ulkomaanliikenteen Korkotuen myöntämisen edellytykseksi on
30007: lastialusten korkokustannusten alentamiseksi. tarkoitus asettaa, että aluksen miehitys- ja
30008: Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on ol- muut käyttökustannukset eivät estä aluksen
30009: lut, että alusten työ- ja palkkausehdoista pääs- kannattavaa toimintaa pitkällä aikavälillä.
30010: tään työnantaja- ja työntekijäosapuolen kes- Samalla lain 2 §:n 6 kohtaa ehdotetaan muu-
30011: ken sopimukseen, jolla aikaansaadaan riittäviä tettavaksi myös siten, että korkotukilainoja
30012: kustannussäästöjä kannattavan toiminnan yllä- voitaisiin myöntää ulkomailta käytettyinä os-
30013: pitämiseksi ilman valtion tukea 2-3 vuoden tettavien bruttovetoisuudeltaan alle 1 600 re-
30014: ylimenokauden jälkeen. Vuoden 1990 tulo- ja kisteritonnin lastialusten hankintoihin silloin-
30015: menoarvioesitykseen ei tämä avustus enää si- kin kun alusta käytetään kotimaanliikenteessä.
30016: sälly. Muutos on tarpeen siksi, että erityisesti Keski-
30017: Lisäksi mainittuihin tulo- ja menoarvioihin Euroopasta on saatavissa halpaa Suomen vesis-
30018: on sisältynyt määräraha ulkomaan merikulje- töolosuhteisiin soveltuvaa käytettyä vesikulje-
30019: tuksia hoitavien pienalusten hankintaa varten tuskalustoa. Ulkomaanliikenteessä käytettä-
30020: otettujen lainojen korkomenojen alentamiseen. vien pienalusten kohdalla korkotukilainoitus
30021: Avustusta myönnetään vuosina 1988-1989 on ollut mahdollista vuoden 1986 alusta lu-
30022: tehtyjen alushankintojen korkomenoihin. kien.
30023: Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, et- Suomesta käytettyinä ostettaville aluksille
30024: tä aluksen miehitys- ja muiden käyttökustan- korkotukea ei myönnettäisi, koska kotimaisten
30025: nusten arvioidaan muodostuvan sellaisiksi, et- yritysten väliset aluskaupat eivät lisää suoma-
30026: teivät ne estä aluksen kannattavaa toimintaa laista tonnistoa. Myöskään matkustaja-aluksia
30027: 1989 vp. - HE n:o 162 3
30028:
30029: ei ehdoteta korkotukilainajärjestelmän piiriin, Alushankintojen tukemiseen on vuoden 1990
30030: koska matkustajaliikenteessä kilpailutilanne valtion tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettu
30031: eroaa lastiliikenteestä. hyväksyttäväksi uusia korkotukilainoja enin-
30032: Lain 5 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutet- tään 550 000 000 markan edestä. Vuoden 1990
30033: tavaksi sen johdosta, että merenkulkuasioiden korkotukilainoituksen piiriin ehdotetaan hy-
30034: 1.9.1989 tapahtuneen hallinnonalasiirron joh- väksyttäväksi takautuvasti myös 1.6.1989 jäl-
30035: dosta kyseiset lainat hyväksyy korkotukilai- keen tilatut alukset. Seuraavien vuosien korko-
30036: noiksi liikenneministeriö kauppa- ja teollisuus- tukilainojen tarvetta ei vielä voida arvioida.
30037: ministeriön sijasta. Vuonna 1990 hyväksyttävistä merenkulun
30038: korkotukilainoista on arvioitu aiheutuvan me-
30039: noja valtiolle vuosina 1990-1993 kunakin
30040: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- vuonna 20-22 milj. markkaa.
30041: tukset
30042:
30043: Maakaasuinvestointien korkohyvityksen 3. Voimaantulo
30044: määrä olisi neljänä ensimmäisenä lainavuotena
30045: 4 tai erityisistä syistä 6 prosenttia ja lainavuo- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja meno-
30046: sien 5-8 aikana 2 tai erityisistä syistä 4 pro- arvioesitykseen ja se on tarkoitettu käsiteltä-
30047: senttia. Tämän mukaisesti maakaasun siirto- väksi sen yhteydessä.
30048: verkostolle, maakaasuvarastoille ja niihin liit- Laki on tarkoitus saattaa voimaan 1 päivänä
30049: tyville laitteille maksettavan korkotuen mää- tammikuuta 1990.
30050: räksi arvioidaan 1990-luvulla suuruusluokal-
30051: taan keskimäärin 20-40 milj. markkaa vuo- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
30052: dessa siirtoverkoston rakentamisen laajuudesta kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
30053: riippuen.
30054:
30055:
30056: Laki
30057: luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain muuttamisesta
30058:
30059: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä
30060: korkotukilainoista 23 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain (1015/77) 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 6
30061: ja 10 kohta sekä 5 §:n 2 momentti,
30062: sellaisina kuin ne ovat 1 §:n 2 momentti 22 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa
30063: (1022/83), 2 §:n 6 kohta 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (965/85), 2 §:n 10 kohta 19
30064: päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (971186), ja 5 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta
30065: 1988 annetussa laissa (1195/88) näin kuuluviksi:
30066:
30067: 1§ tuskaluston hankintoihin ja peruskorjauksiin
30068: sekä ulkomailta käytettyinä astettavien brutto-
30069: Lainan myöntää osuuspankki, säästöpankki, vetoisuudeltaan alle 1 600 rekisteritonnin lasti-
30070: liikepankki, Postipankki, kiinnitysluottopank- alusten hankintoihin;
30071: ki, Teollistamisrahasto Oy ja Suomen Vienti-
30072: luotto Oy -nimiset luotto-osakeyhtiöt, vakuu- 10) maakaasun siirtoverkoston, kaasuvaras-
30073: tusyhtiö tai työeläkelaitos, joita tässä laissa tojen ja niihin liittyvien laitteiden sekä maa-
30074: sanotaan 1uottolaitoksiksi. kaasun jakeluverkoston ja maakaasua käyttä-
30075: vien laitosten rakentamiseen;
30076:
30077: 2§
30078: Korkotukilainoja voidaan antaa: 5§
30079:
30080: 6) Suomen ulkomaankaupan merikuljetuk- Edellä 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetuista lai-
30081: siin käytettävien lastialusten ja yksinomaan noista hyväksyy korkotukilainoiksi vesiensuo-
30082: lastin kuljetukseen tarkoitetun muun vesikulje- jeluinvestointien suorittamiseen annettavat lai-
30083: 4 1989 vp. - HE n:o 162
30084:
30085: nat ympäristöministeriö sekä muut lainat maa- riö voi myös oikeuttaa alaisensa keskusviraston
30086: ja metsätalousministeriö ja korkohyvityksen tai piirihallintoviranomaisen hyväksymään
30087: suorittaa niiden osalta vesi- ja ympäristöhalli- korkotukilainaksi määrältään enintään
30088: tus. Edellä 2 §:n 5 kohdassa tarkoitetut lainat 1 000 000 markan suuruisen edellä 2 §:n 2 sekä
30089: hyväksyy korkotukilainoiksi ympäristöministe- 5-11 kohdassa tarkoitetun lainan.
30090: riö, 6 kohdassa tarkoitetut lainat liikennemi-
30091: nisteriö sekä 7-11 kohdissa tarkoitetut lainat
30092: kauppa- ja teollisuusministeriö ja korkohyvi- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
30093: tyksen suorittaa niiden osalta valtiokonttori. kuuta 19 . Lain 2 §:n 6 kohdassa tarkoitet-
30094: Muiden lainojen osalta lainan hyväksyy korko- tuja korkotukilainoja voidaan kuitenkin antaa
30095: tukilainaksi ja korkohyvityksen maksaa asian- 1 päivänä kesäkuuta 1989 tai sen jälkeen tilai-
30096: omainen keskusvirasto. Asianomainen ministe- tujen lastialusten hankintoihin.
30097:
30098:
30099: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
30100:
30101:
30102: Tasavallan Presidentti
30103: MAUNO KOIVISTO
30104:
30105:
30106:
30107:
30108: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
30109: 1989 vp. - HE n:o 162 5
30110:
30111: Liite
30112:
30113:
30114:
30115:
30116: Laki
30117: luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain muuttamisesta
30118:
30119: Edusk~n~an. päätöks~~ .~~~aisesti muutetaan luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä
30120: korkotukdam01sta 23 päivanå JOulukuuta 1977 annetun lain (1015/77) 1 §:n 2 momentti 2 §:n 6
30121: ja 10 kohta sekä 5 §:n 2 momentti, '
30122: sellaisina kuin ne ovat 1 §:n 2 momentti 22 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa
30123: (~~2~/~3~, 2 §:n 6 kohta 13 päivänä jo~lukuuta 1985 annetussa laissa (965/85), 2 §:n 10 kohta 19
30124: paivana JOulukuut~ 1986 annetussa laissa (971/86), ja 5 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta
30125: 1988 annetussa laissa (1195/88) näin kuuluviksi:
30126:
30127: Voimassa oleva laki Ehdotus
30128: 1§
30129:
30130: Lainan myöntää osuuspankki, säästöpankki, Lainan myöntää osuuspankki, säästöpankki,
30131: liikepankki, Postipankki, kiinnitysluottopank- liikepankki, Postipankki, kiinnitysluottopank-
30132: ki, Teollistamisrahasto Oy -niminen luotto- ki, Teollistamisrahasto Oy ja Suomen Vienti-
30133: osakeyhtiö, vakuutusyhtiö tai työeläkelaitos, luotto Oy -nimiset luotto-osakeyhtiöt, vakuu-
30134: joita tässä laissa sanotaan luottolaitoksiksi. tusyhtiö tai työeläkelaitos, joita tässä laissa
30135: sanotaan luottolaitoksiksi.
30136:
30137:
30138: 2§
30139: Korkotukilainoja voidaan antaa:
30140:
30141: 6) sisävesi-, rannikko- ja erityisesti Saimaan 6) Suomen ulkomaankaupan merikuljetuk-
30142: kanavan liikenteeseen sopivan proomu- ja siin käytettävien lastialusten ja yksinomaan
30143: muun vesikuljetuskaluston uudishankintoihin lastin kuljetukseen tarkoitetun muun vesikulje-
30144: ja peruskorjauksiin sekä Suomen ulkomaan- tuskaluston hankintoihin ja peruskorjauksiin
30145: kaupan merikuljetuksiin käytettävien bruttove- sekä ulkomailta käytettyinä ostettavien brutto-
30146: toisuudeltaan alle 1 600 rekisteritonnin lasti- vetoisuudeltaan alle 1 600 rekisteritonnin lasti-
30147: alusten hankintoihin ja peruskorjauksiin. alusten hankintoihin;
30148:
30149: 10) maakaasun jakelu- ja laitosinvestointien 10) maakaasun siirtoverkoston, kaasuvaras-
30150: suorittamiseen. tojen ja niihin liittyvien laitteiden sekä maa-
30151: kaasun jakeluverkoston ja maakaasua käyttä-
30152: vien laitosten rakentamiseen;
30153: 1
30154:
30155:
30156:
30157:
30158: 5§
30159:
30160: Edellä 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetuista lai- Edellä 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetuista lai-
30161: noista hyväksyy korkotukilainoiksi vesiensuo- noista hyväksyy korkotukilainoiksi vesiensuo-
30162: jeluinvestointien suorittamiseen annettavat lai- jeluinvestointien suorittamiseen annettavat lai-
30163: nat ympäristöministeriö sekä muut lainat maa- nat ympäristöministeriö sekä muut lainat maa-
30164: ja metsätalousministeriö ja korkohyvityksen ja metsätalousministeriö ja korkohyvityksen
30165: suorittaa niiden osalta vesi- ja ympäristöhalli- suorittaa niiden osalta vesi- ja ympäristöhalli-
30166: 6 1989 vp. - HE n:o 162
30167:
30168: Voimassa oleva laki Ehdotus
30169:
30170: tus. Edellä 2 §:n 5 kohdassa tarkoitetut lainat tus. Edellä 2 §:n 5 kohdassa tarkoitetut lainat
30171: hyväksyy korkotukilainoiksi ympäristöministe- hyväksyy korkotukilainoiksi ympäristöministe-
30172: riö sekä 6-11 kohdissa tarkoitetut lainat riö, 6 kohdassa tarkoitetut lainat liikennemi-
30173: kauppa- ja teollisuusministeriö ja korkohyvi- nisteriö sekä 7-11 kohdissa tarkoitetut lainat
30174: tyksen suorittaa niiden osalta valtiokonttori. kauppa- ja teollisuusministeriö ja korkohyvi-
30175: Muiden lainojen osalta lainan hyväksyy korko- tyksen suorittaa niiden osalta valtiokonttori.
30176: tukilainaksi ja korkohyvityksen maksaa asian- Muiden lainojen osalta lainan hyväksyy korko-
30177: omainen keskusvirasto. Asianomainen ministe- tukilainaksi ja korkohyvityksen maksaa asian-
30178: riö voi myös oikeuttaa alaisensa keskusviraston omainen keskusvirasto. Asianomainen ministe-
30179: tai piirihallintoviranomaisen hyväksymään riö voi myös oikeuttaa alaisensa keskusviraston
30180: korkotukilainaksi määrältään enintään tai piirihallintoviranomaisen hyväksymään
30181: 1 000 000 markan suuruisen edellä 2 §:n 2 sekä korkotukilainaksi määrältään enintään
30182: 5-11 kohdassa tarkoitetun lainan. 1 000 000 markan suuruisen edellä 2 §:n 2 sekä
30183: 5-11 kohdassa tarkoitetun lainan.
30184:
30185: Tämä laki tulee voimaan pazvanä
30186: kuuta 19 . Lain 2 §:n 6 kohdassa tarkoitet-
30187: tuja korkotukilainoja voidaan kuitenkin antaa
30188: 1 päivänä kesäkuuta 1989 tai sen jälkeen tilat-
30189: tujen lastialusten hankintoihin.
30190: 1989 vp. - HE n:o 163
30191:
30192:
30193:
30194:
30195: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion eläkevastuiden rahas-
30196: tointia koskevaksi lainsäädännöksi
30197:
30198:
30199:
30200:
30201: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30202:
30203: Esityksessä ehdotetaan valtion eläkerahaston samiseen, olisivat valtion käytettävissä. Elä-
30204: perustamista valtion tuleviin eläkekustannuk- kerahaston perustaminen toteutettaisiin säätä-
30205: siin varautumiseksi ja eläkemenojen tasaami- mällä laki valtion eläkerahastosta. Lisäksi olisi
30206: seksi. Valtion virastot ja laitokset suorittaisivat muutettava valtion liikelaitoksista annettua la-
30207: rahastoon syntyvän eläkevastuun suuruisen kia.
30208: eläkemaksun. Lisäksi valtion tulo- ja menoar-
30209: viossa voitaisiin osoittaa määräraha rahastoon Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi-
30210: siirrettäväksi. Rahaston varoista voitaisiin maan vuoden 1990 alusta. Lakiehdotukset liit-
30211: maksaa valtion palvelukseen perustuvat laki- tyvät valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle
30212: sääteiset eläkkeet. Rahaston varat, siltä osin 1990 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhtey-
30213: kun niitä ei kulloinkin tarvita eläkkeiden mak- dessä.
30214:
30215:
30216:
30217:
30218: 391232C
30219: 2 1989 vp. - HE n:o 163
30220:
30221:
30222:
30223:
30224: SISÄLLYSLUETTELO
30225:
30226: Sivu Sivu
30227: YLEISPERUSTELUT o o o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o o 0 0 3 2olo Eläkerahaston perustaminen ja hallinto 0 0 0 6
30228: 1. Nykyinen tilanne ja muutoksen syyt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3
30229: 2020 Varojen kerääminen ja rahastoinnin aste . 6
30230: Nykyinen tilanne
30231: 1.1. 0 o o 0 0 0 0 o 0 0 0 o o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 3 3o Esityksen taloudelliset ja organisatoriset vaiku-
30232: Eläkevastuun käsite
30233: 1.1.1. 0 o o 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 3 tukset 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7
30234: Eläkevastuun kattaminen
30235: 101020 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3
30236:
30237:
30238: Vaihtoehdot
30239: 1.1.201. o o 0 0 0 o o 0 0 0 o o 0 0 3
30240: 4o Asian valmistelu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 7
30241: Käytäntö eri työeläkejär-
30242: 1o1o2o2o 5. Säätämisjärjestys 0 o 0 0 0 o o 0 0 0 o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 o. 0 0 o o 0 0 0 0 7
30243: jestelmissä o o o o 0 o o o o 0 o o o o 0 o 3
30244:
30245:
30246: Tilanne muissa pohjois-
30247: 1.1.2030
30248: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ooo 000 8
30249: maissa o o o 0 0 o o o 0 o o o o 0 o o o o 0 0 4 1. Lakiehdotusten perustelut 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 o o 0 0 0 o o 0 0 0 o 8
30250: Muutoksen syyt
30251: 1020 0 0 0 0 o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 o 0 0 4 Laki valtion eläkerahastosta
30252: 1010 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8
30253: Eläkemenojen kehitys ja kasvuen-
30254: 1.201. Laki valtion liikelaitoksista
30255: 1o2o o 0 0 o o o 0 0 0 0 o 0 0 0 0 8
30256: nuste 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4
30257: Säästämisen lisääminen
30258: 102020 0 0 o o o 0 0 o o o 0 0 5 2o Voimaantulo o 0 0 0 0 o 0 0 0 o o 0 0 0 o 0 0 0 o o 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8
30259: OECD:n raportti
30260: 1.2030 o 0 0 0 0 o 0 0 0 o o 0 0 0 0 o 0 0 6 LAKITEKSTIT o o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o 0 o o o o 0 o o o o o o 9
30261: Kustannusvastuun lisääminen
30262: 102.40 0 o o o 0 0 6
30263: LIITE oooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 000 11
30264:
30265:
30266: 2o Ehdotetut muutokset 0 0 o o 0 0 o o o 0 0 o o o 0 0 o o o 0 0 0 o o 0 0 6
30267: Rinnakkaisteksti 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ll
30268: 1989 vp. - HE n:o 163 3
30269:
30270:
30271:
30272:
30273: YLEISPERUSTELUT
30274:
30275:
30276: 1. Nykyinen tilanne ja muutok- seen. Eläkemaksu vastaa karttuvaa uutta elä-
30277: sen syyt keturvaa. Täysin rahastoivassa järjestelmässä
30278: kukin työntekijäpolvi kustantaa omat eläk-
30279: 1.1. Nykyinen tilanne keensä.
30280: Jakojärjestelmässä eläkemaksu vastaa elä-
30281: 1.1.1. Eläkevastuun käsite kemenoa. Jakojärjestelmässä ei rahastoida tu-
30282: levia eläkkeitä. Jakojärjestelmässä nykyisten
30283: Käsitteellä eläkevastuu ymmärretään yksilöl- työntekijöiden eläkkeiden kustantaminen siir-
30284: le karttuneen eläkeoikeuden pääoma-arvoa. tyy käytännössä tulevien työntekijäpolvien
30285: Eläkevastuun voidaan katsoa olevan rahamää- kustannettavaksi.
30286: rä, joka sille tulevaisuudessa saatavine korko- Osittain rahastoivassa järjestelmässä elä-
30287: tuottoineen riittää karttuneita eläkeoikeuksia kemaksu vastaa toisaalta kulloinkin karttuvaa
30288: vastaavien eläkkeiden loppuunsuorittamiseen. rahastoitavaa eläkettä ja toisaalta maksettavik-
30289: Valtion palveluksen pemsteella määräytyvä si erääntyvien eläkkeiden ei-rahastoituja osia.
30290: eläkevastuu muodostuu palveluksessa olevien Osittain rahastoivan järjestelmän rahastointi
30291: tai olleiden yksilöiden eläkevastuiden summa- voi perustua myös siihen, että eläkemaksu
30292: na. Eläkevastuu voidaan jakaa kolmeen osaan: sovitaan suuremmaksi kuin eläkemeno ja elä-
30293: palveluksessa olevien eli aktiivien valtion pal- kemenon ylittävä eläkemaksun osa siirretään
30294: veluksen perusteella karttuneiden eläkeoikeuk- yhdessä rahaston korkotuoton kanssa rahas-
30295: sien pääoma-arvoon; eläkkeelle siirtyneiden toon. Osittain rahastoivassa järjestelmässä ku-
30296: henkilöiden valtion palveluksen perusteella kin työntekijäpolvi kustantaa osan eläkkeis-
30297: määräytyvien tulevien eläkkeiden pääoma- tään ja osan kustantaminen siirtyy tulevien
30298: arvoon; sekä valtion palveluksesta ennen eläk- työntekijöiden kustannettavaksi.
30299: keelle siirtymistä pois siirtyneiden henkilöiden
30300: valtion palveluksen perusteella määräytyvien
30301: eläkeoikeuksien (niin sanotut vapaakirjat) pää- 1.1.2.2. Käytäntö eri työeläkejärjestelmissä
30302: oma-arvoon.
30303: Vuoden 1990 tilanteessa arvioidaan valtion Valtiolla eläkkeiden rahoitus tapahtuu pää-
30304: palveluksen perusteella määräytyvän eläkevas- asiassa jakojärjestelmän mukaisesti. Vuosittai-
30305: tuun olevan noin 180 miljardia markkaa, josta set eläkemenot maksetaan tulo- ja menoarvios-
30306: aktiivien osuus olisi jonkin verran alle 80 sa sitä varten osoitetulla määrärahalla. Tulevia
30307: miljardia markkaa, eläkkeellä olevien osuus eläkkeitä varten tai eläkemenojen tasoittami-
30308: noin 100 miljardia markkaa ja vapaakirjavas- seksi ei ole muodostettu rahastoa.
30309: tuiden eli valtion palveluksesta poissiirtyneiden Jakojärjestelmässä markkamääräinen elä-
30310: osuus muutama miljardi markkaa. kemeno muuttuu hitaasti henkilömäärän muut-
30311: tuessa. Yleensä henkilöstön määrän lisääminen
30312: aiheuttaa merkittävän nousun eläkemenoon
30313: 1.1.2. Eläkevastuun kattaminen vasta vuosikymmenien kuluttua. Pitkään voi-
30314: massa olleessa järjestelmässä, jossa aktiivihen-
30315: 1.1.2.1. Vaihtoehdot kilöstön määrä vähenee, nousee eläkemaksu
30316: prosentteina palkoista suureksi.
30317: Eläkevastuun kattaminen voi tapahtua kol- Kunnallinen eläkejärjestelmä (KVTEL) oli
30318: mella pääperiaatteena. vuoteen 1988 asti esimerkki puhtaasta jakojär-
30319: Täysin rahastoivassa järjestelmässä rahasto jestelmän mukaisesta rahoitustavasta, jossa
30320: sille saatavine korkotuottoineen riittää kulloin- menot jaetaan jokaiselta varanhoitovuodelta
30321: kin karttuneena olevien eläke-etujen maksami- jäsenyhteisöjen eli kuntien ja kuntainliittojen
30322: 4 1989 vp. - HE n:o 163
30323:
30324: vastattaviksi niiden viranhaltijoilleen ja työnte- 1.2. Muutoksen syyt
30325: kijöilleen maksamien palkkojen suhteessa.
30326: 1.2.1. Eläkemenojen kehitys ja kasvuennuste
30327: Niiden yli 20 vuoden aikana, jolloin
30328: KVTEL-järjestelmä on ollut voimassa, järjes- Valtion eläkemenot ovat viime vuosiin saak-
30329: telmään on kertynyt huomattavat kattamatto- ka kasvaneet jatkuvasti palkkausmenojen kas-
30330: mat eläkevastuut. Tuleviin eläkevastuihin va- vua nopeammin. Eläkemenojen lisäys johtuu
30331: rautumiseksi säädettiin vuoden 1988 alusta voi- yhtäältä valtion henkilöstön lukumäärän kas-
30332: maan tullut laki kunnallisten viranhaltijain ja vusta ja henkilöstörakenteen muutoksesta sekä
30333: työntekijäin eläkelain muuttamisesta (260/87). toisaalta eläke-etujen kehittämisestä. Vuosina
30334: Laki muutti KVTEL-järjestelmän osittain ra- 1987-88 palkkasumma on kuitenkin poik-
30335: hastoivaksi, jolloin osa tulevista eläkevastuista keuksellisesti kasvanut nopeammin kuin elä-
30336: katetaan etukäteen. Rahastointi toteutetaan kemenot.
30337: saattamalla KVTEL-maksu keskimääräisen Valtion palvelukseen perustuvien eläkemeno-
30338: TEL-maksun suuruiseksi ja rahastoimalla ke- jen suhde palkkasummaan on noussut
30339: rättyjen maksujen ja eläkejärjestelmän kustan- 16,6 %:sta 25,4 %:iin ajanjaksolla 1970-
30340: nusten erotus. KVTEL-maksusta päättää elä- 1988. Palkkasumman kasvu on ollut 12,7 llfo ja
30341: kelaitoksen valtuuskunta. eläkemenojen vastaava kasvu 15,4 % vuodes-
30342: Työntekijäin eläkelain (TEL) mukainen jär- sa. Valtion palvelukseen perustuvien eläkkei-
30343: jestelmä on osittain rahastoiva. Vastaista elä- den lukumäärä on lisääntynyt vastaavana ajan-
30344: keoikeutta rahastoidaan vanhuuseläke-edun jaksona noin 70 OOO:sta runsaaseen
30345: osalta ikävälillä 23-54 vuotta. Mainitulla ikä- 165 OOO:een.
30346: välillä eläkettä rahastoidaan kunakin vuonna Koko yhteiskunnan sosiaalimenot olivat
30347: määrä, joka vastaa sinä vuonna karttuvaa vuonna 1987 93 miljardia markkaa, joka on
30348: vanhuuseläkettä. Rahastoinnin ulkopuolle jää 24,1 % bruttokansantuotteesta. Sosiaali- ja
30349: ikävuodesta 55 eteenpäin karttuva vanhuuselä- terveysministeriön laatiman raportin Sosiaali-
30350: ke. Työkyvyttömyyseläkkeistä runsas puolet menot ja niiden rahoitus vuosina 1987-2030
30351: rahastoidaan ja työttömyyseläkkeistä pieni mukaan sosiaalimenojen arvioidaan kohoavan
30352: osa. Se osa eläkevastuusta, jota ei ole rahastoi- 139 miljardiin markkaan vuonna 2000 ja 275
30353: tu, kustannetaan TEL-järjestelmässä sitä mu- miljardiin eli kolminkertaiseksi vuonna 2030.
30354: kaa kuin eläke-eriä erääntyy maksettavaksi. Sosiaalimenoista eläkemenojen osuus kasvaa
30355: Osa kustannetaan rahastoille saatavasta korko- erityisesti ensi vuosituhannella, mikä johtuu
30356: tuotosta, pääosa vakuutusmaksuun sisältyvällä suurelta osin odotettavissa olevasta väestön
30357: niin sanotulla maksun tasausosalla. määrän ja rakenteen kehityksestä.
30358: Edellä mainitun raportin mukaan maamme
30359: TEL-vakuutusmaksu, joka vuonna 1989 on väkiluku kasvaa vielä noin 10 vuoden ajan
30360: keskimäärin 14.9 OJo palkoista, jakautuu nykyi- mutta alenee vuoteen 2030 mennessä runsaalla
30361: sin noin puoleksi rahastoitavia eläkkeitä varten 300 000 henkilöllä nykyiseen verrattuna. Työ-
30362: periitävien osien ja tasausosan kesken. ikäisen väestön määrä kasvaa vuoteen 2010
30363: saakka mutta kääntyy sen jälkeen laskuun.
30364: Keskeistä väestön kehityksessä on sen sisällä
30365: 1.1.2.3. Tilanne muissa Pohjoismaissa tapahtuva voimakas ikärakenteen muutos.
30366: Vuoteen 2030 mennessä lasten ja työikäisten
30367: määrä pienenee mutta vanhusväestön määrä
30368: Muissa pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa kasvaa runsaalla puolella miljoonalla. Myös
30369: ja Norjassa, valtion eläkejärjestelmät ovat eliniän piteneminen lisää vanhusväestön mää-
30370: luonteeltaan lisäeläkejärjestelmiä. Ne täydentä- rää. Eläkeläisten suhde työvoimaan kaksinker-
30371: vät kansaneläkettä ja yleistä työeläkettä toisin taistuu vuoteen 2030 mennessä.
30372: kuin meillä, jossa valtion eläkejärjestelmä an- Työeläkemenot olivat vuonna 1987 noin 25
30373: taa valtion palveluksessa oleville pääasiallisen miljardia markkaa. Suhteessa palkkasummaan
30374: eläketurvan. Muiden pohjoismaiden tilanne ei eläkemenojen arvioidaan kaksinkertaistuvan
30375: edellä mainituista eläketurvan rakenteellisista vuoteen 2030 mennessä. Erityisesti vanhuuse-
30376: tekijöistä johtuen ole Suomeen nähden vertai- läkkeiden määrä tulee 2000 luvun alkupuolella
30377: lukelpoinen. voimakkaasti kasvamaan suurten ikäluokkien
30378: 1989 vp. - HE n:o 163 5
30379:
30380: siirtyessä vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkei- kuntien eläkejärjestelmässä vuonna 2000 noin
30381: den osuus työeläkemenoista on nykyisin runsas 18 % palkoista ja vuonna 2030 36,5 % pal-
30382: puolet ja tulee olemaan noin 70 % vuonna koista. (Kuvio)
30383: 2030. Eläkkeet nousevat kuitenkin jo melko Kuten edellä kohdasta 1.1.2 Eläkevastuun
30384: jyrkästi vuosituhannen vaihteessa kun suurten kattaminen ilmenee, valtio on, lukuunottamat-
30385: ikäluokkien työkyvyttömyysriski vanhenemisen ta eräitä pienempiä julkisia eläkejärjestelmiä,
30386: myötä lisääntyy ja varhaiseläkeoikeus alkaa. ainoa lakisääteisistä eläkejärjestelmistämme,
30387: Eläkemenojen osuus palkoista vaihtelee huo- joka ei ole rahastoimalla varautunut tulevien
30388: mattavasti eri eläkejärjestelmissä. Vuonna eläkevastuiden kattamiseen.
30389: 1987 eläkemenon osuus palkoista oli suurin
30390: valtion eläkejärjestelmässä, runsas 25 OJo. Val-
30391: tiolla eläkemenon on arvioitu kohoavan 1.2.2. Säästämisen lisääminen
30392: 29 % :iin palkoista vuoteen 2000 mennessä ja
30393: edelleen 47 % :iin vuoteen 2030 mennessä. Hallittu sopeutuminen kasvaviin työelä-
30394: TEL- ja KVTEL-eläkkeissä eläkemenon osuus kemenoihin edellyttää, että työeläkejärjestel-
30395: palkoista on tällä hetkellä verraten alhainen, miä kehitetään ja niiden säästäruisvaikutuksia
30396: noin 12 %, mutta lähtötasosta, ikärakenteesta kansantalouteen vahvistetaan. Useissa OECD-
30397: yms. johtuen se kasvaa verrattain nopeasti. maissa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymi-
30398: TEL-järjestelmässä eläkemeno tulee olemaan seen varaudutaan rahastoinnin avulla. Suomes-
30399: arvioiden mukaan 17,5 % palkoista vuonna sa, jossa eläkeläisten määrän kasvu varhaiselä-
30400: 2000 ja 40,5 % vuonna 2030 ja vastaavasti kejärjestelyjen takia on jo vuosituhannen vaih-
30401: teessa nopeimpia maailmassa, myös tarve va-
30402: rautua tuleviin eläkkeisiin on erityisen suuri.
30403: Säästäruisaste on alentunut tällä vuosikym-
30404: menellä, vaikka huomattava osa suurista ikä-
30405: Kuvio. Työeläkejärjestelmän eläkemenot luokista on tullut parhaaseen säästämisvaihee-
30406: vuosina 1978-2040, % palkoista seen. Säästämisen lisääminen on perusteltua
30407: Suomen keskipitkän ajan talouspolitiikan ta-
30408: ~T----------------------------
30409: voitteiden kannalta. Vaihtotaseen suuren ali-
30410: jäämän supistaminen ilman, että talouskasvu
30411: olennaisesti vaarantuisi, edellyttää kansan-
30412: talouden säästäruisasteen kohottamista. Varau-
30413: tuminen rahastoinnilla valtion tuleviin työeläk-
30414: keisiin yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän
30415: tapaan on eräs keino tämän tavoitteen saavut-
30416: tamiseksi. Nykyisellään - puhtaana jakojär-
30417: jestelmänä - valtion työeläketurva on omiaan
30418: JO
30419: vähentämään säästämistä. Yksityisessä työelä-
30420: kesektorissa tapahtuvan eläkesäästämisen
30421: osuus kansantalouden kokonaissäästämisestä
30422: on viime vuosina ollut noin 30 o/o.
30423: 20 Valtion ja koko kansantalouden säästäruis-
30424: aste nousee silloin, kun eläkerahastointi vähen-
30425: tää valtion muiden menojen kasvuvaraa. Sääs-
30426: täruisasteen nousu pienentää vaihtotaseen va-
30427: 10 jetta, vähentää ulkomaista velkaantuneisuutta
30428: ja luo osaltaan edellytyksiä kotimaisen korko-
30429: tason alentamiselle suhteessa ulkomaihin pa-
30430: rantaen näin kansantalouden investointi- ja
30431: kasvumahdollisuuksia pitemmällä aikavälillä.
30432: Eläkkeiden rahastointi - pitäessään yllä sääs-
30433: 19871990 1995 2000 2010 2020 20lJ 20~ tämistä ja investointeja - tukee kansantuot-
30434: teen ja varallisuuden kasvua ja helpottaa tule-
30435: Dm. t Vfl. A m x llYEl. vien eläkkeiden rahoitusmahdollisuuksia.
30436: 6 1989 vp. - HE n:o 163
30437:
30438: 1.2.3. OECD:n raportti 2. Ehdotetut muutokset
30439:
30440: OECD:n elokuussa 1989 julkaisemassa Suo- 2.1. Eläkerahaston perustaminen ja hallinto
30441: men talouskatsauksessa todetaan, että elä-
30442: kekustannukset vuodesta 1987 vuoteen 2040 Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
30443: tulevat TEL-järjestelmässä nelinkertaistumaan, dotetaan, että tuleviin eläkekustannuksiin va-
30444: KVTEL-järjestelmässä kolminkertaistumaan ja rautumiseksi ja eläkemenojen tasaamiseksi pe-
30445: VEL-järjestelmässä kaksinkertaistumaan. Ra- rustetaan valtion eläkerahasto. Rahasto perus-
30446: portin mukaan eläkemenot lisääntyvät väestön tettaisiin säätämällä sitä koskeva laki. Jotta
30447: ikääntymisen ja eläkkeiden tason nousun ta- ehdotettu uudistus koskisi myös valtion liike-
30448: kia. laitoksia, on valtion liikelaitoksista annettua
30449: lakia muutettava.
30450: Raportissa todetaan, että julkiset eläkkeet
30451: Valtion eläkerahasto ehdotetaan perustetta-
30452: (VEL ja KVTEL) on maksettu jakojärjestel-
30453: vaksi valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolise-
30454: män mukaisesti. Kasvava määrä julkishallin-
30455: na rahastona, jolla ei olisi omaa organisaatiota
30456: non eläkeläisiä aiheuttaa paineita yleisen vero- eikä toimintaa. Eläkerahasto olisi valtiokontto-
30457: rasituksen korottamiseen. Valtionhallinnon rin hoidossa.
30458: melko suotuisa ikärakenne aiheuttaa hitaam-
30459: paa eläkemenojen kasvua kuin kunnilla vuo-
30460: teen 2000 saakka, mutta tästä eteenpäin elä-
30461: kevastuut tulevat valtiolla kasvamaan nopeam-
30462: min. KVTEL-järjestelmä on jo alkanut rahas-
30463: 2.2. Varojen kerääminen ja rahastoinnin
30464: toida tulevaa eläkevastuutaan. Valtionhallinto
30465: aste
30466: ei ole toistaiseksi ryhtynyt mihinkään toimen-
30467: piteisiin.
30468: Eläkerahasto saisi varansa virastojen ja lai-
30469: Raportissaan OECD päätyy siihen tulok-
30470: tosten suorittamista eläkemaksuista sekä val-
30471: seen, että säästämistä ja investointeja on Suo-
30472: tion tulo- ja menoarviosta. Virastot ja laitokset
30473: messa lisättävä. Esimerkiksi eläkkeiden rahas-
30474: tointia pitäisi lisätä sekä yksityisellä että julki- suorittaisivat niiden eläkevastuun suuruisen
30475: eläkemaksun, joka kattaisi syntyvän uuden
30476: sella sektorilla. Tämä olisi erityisen tärkeää
30477: Suomessa, jossa eläkeläisten määrä tulee ensi eläkevastuun. Valtion tulo- ja menoarviosta
30478: siirrettäisiin vuosittain rahastolle erikseen pää-
30479: vuosisadan alussa kasvamaan selvästi nopeam-
30480: tettävä määrä.
30481: min kuin keskimäärin OECD-maissa.
30482: Tavoitteena on, että valtiolla tulevia eläkkei-
30483: ta varten suoritettavan rahastoinnin aste saa-
30484: vuttaisi TEL-järjestelmälle asetetun tavoitteen
30485: vuonna 2010. Sosiaali- ja terveysministeriön
30486: pitkän tähtäimen sosiaalimenoennusteen mu-
30487: kaan TEL-järjestelmässä olisi tuolloin rahas-
30488: toituna 1.5 kertaa vuoden palkkasumma. Val-
30489: 1.2.4. Kustannusvastuun lisääminen tiolle sovellettuna tavoite tarkoittaisi sitä, että
30490: vuoden 2010 lopussa eläkkeitä varten olisi
30491: Eläkemenot eivät nykyisin pääsääntöisesti oltava rahastoituna 53.1 miljardia markkaa
30492: sisälly virastojen ja laitosten toimintamenoi- vuoden 1990 hintatasossa. Koska valtiolla ei
30493: hin, vaan eläkemenot suoritetaan keskitetysti eläkerahastointia ole tähän mennessä suoritettu
30494: valtiokonttorin momentilta. Näin ollen virasto- laisinkaan, tavoitteen toteuttaminen merkitsee,
30495: jen ja laitosten toimintamenot eläkemenon että tarkastelukaudella jouduttaisiin siirtämään
30496: osalta eivät vastaa toiminnan todellisia kustan- suhteellisesti enemmän varoja rahastoon kuin
30497: nuksia. Eläkemaksun sisällyttäminen toiminta- TEL-järjestelmässä, jonka piirissä osa eläk-
30498: menoihin merkitsisi menojen saattamista tältä keistä on ennestään jo rahastoitu.
30499: osin realistisemmalle pohjalle. Tätä kautta voi- Tarkoituksena on, että ne rahaston varat,
30500: taisiin lisätä virastojen ja laitosten kustannus- joita ei kulloinkin tarvita myönnettyjen eläk-
30501: tietoisuutta ja kustannusvastuuta toiminnan keiden maksamiseen, olisivat valtion käytettä-
30502: kokonaismenoista. Samalla eläkemenot koh- vissä ja lainattavissa valtion tulo- ja menoar-
30503: dentoisivat sinne, missä eläkevastuuta syntyy. vion katteeksi.
30504: 1989 vp. HE n:o 163 7
30505:
30506: 3. Esityksen taloudelliset ja or- 4. Asian valmistelu
30507: ganisatoriset vaikutukset
30508: Asiaa on valmisteltu virkatyönä valtiova-
30509: Eläkerahastoimi vähentäessään valtion mui- rainministeriössä ja valtiokonttorissa.
30510: den menojen kasvuvaraa nostaa valtion ja
30511: koko kansantalouden säästäruisastetta ja on
30512: osaltaan pienentämässä vaihtotaseen suurta ali-
30513: jäämää. Lisäksi rahastointi parantaa virastojen
30514: ja laitosten kustannustietoisuutta, kun eläk- 5. Säätämisjärjestys
30515: keistä aiheutuvia kustannuksia - eläkemaksun
30516: muodossa - otetaan huomioon mitoitettaessa Valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolisista
30517: virastojen ja laitosten toimintaan osoitettuja rahastoista säädetään hallitusmuodon 66 §:n 2
30518: määrärahoja. Nykyistä parempi kustannusten momentissa. Säännöstä on käytännössä tulkit-
30519: kohdentaminen lisännee välillisesti myös sääs- tu siten, että rahasto voidaan perustaa tavalli-
30520: tämistä. Eläkerahastoinnin rahoitusmarkkina- sessa lainsäätämisjärjestyksessä, jos rahaston
30521: vaikutukset jäävät melko vähäisiksi, koska va- perustaminen ei loukkaa eduskunnan budjetti-
30522: roja ei sijoiteta rahoitusmarkkinoiden kautta valtaa eikä rahastoa perusteta valtion vuotuisia
30523: muiden sektoreiden käyttöön. Siltä osin kuin tarpeita varten.
30524: rahastoimi lisää säästämistä ja parantaa kan- Valtion eläkerahastolla ei olisi omaa organi-
30525: santalouden ulkoista tasapainoa, se antaa mah- saatiota, joka voisi vapaasti määrätä rahastoi-
30526: dollisuuksia korkoeron supistamiseen suhteessa tujen varojen käytöstä. Rahastoa hoitaisi val-
30527: ulkomaihin. tiokonttori virkatyönä. Rahaston varoista voi-
30528: Valtion virastot ja laitokset suorittaisivat taisiin maksaa ainoastaan valtion palvelukseen
30529: vuosittain rahastolle eläkemaksuina noin 4400 perustuvia lakisääteisiä eläkemenoja. Lisäksi
30530: miljoonaa markkaa. Vuonna 1990 tämä tehtäi- rahaston ne varat, joita ei kulloinkin tarvittaisi
30531: siin kuitenkin keskitetysti siirtona rahastoon eläkemenojen maksamiseen, sijoitettaisiin tulo-
30532: valtion tulo- ja menoarviossa tähän tarkoituk- ja menoarvion katteeksi, jolloin niiden käyttä-
30533: seen osoitettavasta määrärahasta. Valtion liike- misestä päättäisi eduskunta. Näin ollen kysy-
30534: laitokset suorittaisivat lisäksi rahastolle elä- mys siitä, voisiko rahaston suuruus muodostaa
30535: kemaksuina vuosittain noin 1500 miljoonaa sellaisen seikan, jonka johdosta eduskunnan
30536: markkaa. Lisäksi valtion tulo- ja menoarvioon budjettivalta voisi vaarantua, ei voine muodos-
30537: otettaisiin vuosittain määräraha rahastolle teh- tua samalla tavoin ratkaisevaksi kuin niissä
30538: tävää siirtoa varten. Vuonna 1990 tämän siir- tapauksissa, jolloin rahaston varoja voidaan
30539: ron suuruus olisi 6775 miljoonaa markkaa. esimerkiksi rahaston omien toimielimien pää-
30540: Vuodesta 1991 lukien tulo- ja menoarviossa töksin käyttää eduskunnan tahdosta riippu-
30541: tulisi varautua myös koron maksuun rahaston matta. Rahaston suuruuskin olisi täysin riippu-
30542: varoille. Kun valtion palvelukseen perustuvat vainen sille valtion tulo- ja menoarviossa vuo-
30543: eläkkeet voitaisiin maksaa vastaisuudessa ra- sittain siirtoa varten myönnettävistä määrära-
30544: haston varoista, vähenisivät valtion tulo- ja hoista.
30545: menoarvion eläkemenot tätä vastaavasti. Se Rahaston perustamisen tarkoituksena on va-
30546: osuus rahaston varoista, jota ei kulloinkin rautua valtion vastaisiin eläkekustannuksiin ja
30547: tarvita myönnettyjen eläkkeiden maksamiseen toteuttaa vuosikymmeniä kattava eläkemeno-
30548: ja joka otettaisiin lainaksi valtion tulo- ja jen tasaussuunnitelma. Rahastoinnin voidaan
30549: menoarvion katteeksi, lisäisi valtionvelan mää- siten katsoa tapahtuvan tulevaa toimintaa eikä
30550: rää. valtion vuotuista tarvetta varten. Rahaston
30551: Rahaston perustamisella ei ole merkittäviä täydessä laajuudessa vain osa rahaston pää-
30552: organisatorisia vaikutuksia. Eläkemaksun oma-arvosta käytettäisiin kunkin vuoden vuo-
30553: määrääminen virastoille ja laitoksille aiheuttaa tuisiin tarpeisiin. Tämä samoin kuin edellä
30554: kuitenkin merkittävän lisän valtiokonttorin esitetyt seikat puoltaisivat sitä, että valtion
30555: muutoin varsin vähäiseen vakuutusmatemaatti- eläkerahasto voitaisiin perustaa tavallisessa
30556: seen työhön. lainsäädäntö j ärj esty ksessä.
30557: 8 1989 vp. - HE n:o 163
30558:
30559: YKSITYISKOHT AI:SET PERUSTELUT
30560:
30561:
30562: 1. Lakiehdotusten perustelut laitosten eläkemaksujen perusteista annetun
30563: valtioneuvoston päätöksen (867 /88) nojalla.
30564: 1.1. Laki valtion eläkerahastosta Valtiokonttori on vahvistanut liikelaitoksille
30565: maksettavaksi 19-24 OJo :n suuruisen elä-
30566: kemaksun niiden henkilöstön palkkasummas-
30567: 1 §. Yleisperusteluihin viitaten ehdotetaan ta. Mainittu valtioneuvoston päätös on tarkoi-
30568: perustettavaksi valtion eläkerahasto tuleviin tus muuttaa vastaamaan nyt ehdotettavaa ra-
30569: eläkekustannuksiin varautumiseksi ja elä- hastointijärjestelyä.
30570: kemenojen tasaamiseksi. 6 §. Rahaston varat olisivat valtion kassava-
30571: · 2 §. Valtion eläkerahasto olisi valtion tulo- roja. Siltä osin kun niitä ei tarvita erääntynei-
30572: ja menoarvion ulkopuolinen rahasto. Sille ei den eläkkeiden maksamiseen, ne voitaisiin lai-
30573: ehdoteta omaa organisaatiota eikä toimintaa, nata valtiolle sen mukaan kuin valtiovarainmi-
30574: vaan sitä hoitaisi valtiokonttori virkatyönä. nisteriö eduskunnan hyväksymien lainanotto-
30575: 3 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan luet- valtuuksien puitteissa päättäisi. Edellä kohdas-
30576: teloa siitä, mistä rahaston tulot koostuvat. sa 2.2. esitetyn rahastointitavoitteen mukaisesti
30577: Valtion tulo- ja menoarviosta tehtävästä siir- rahaston pääoma olisi vuonna 2010 noin 53
30578: rosta päätettäisiin vuosittain. Siirron suuruus miljardia markkaa vuoden 1990 hintatasossa.
30579: olisi riippuvainen kulloisestakin tarpeesta sekä Saattaa esiintyä sellaisia vuosia jolloin valtiolla
30580: valtiontaloudellisesta tilanteesta. ei olisi tarvetta täysimääräiseen lainaukseen.
30581: 4 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että Tällöin varat säilyisivät kassavaroina, joita
30582: virastot ja laitokset suorittaisivat rahastolle valtio voisi tulevina vuosina lainata tulo- ja
30583: eläkemaksun, jonka valtiokonttori määräisi menoarvion yleiskatteeksi. Varojen tallettami-
30584: syntyvän eläkevastuun perusteella. Sen suuruus sesta tai muusta sijoittamisesta olisi soveltuvin
30585: tullee eläkemaksun ensimmäisenä suorittamis- osin voimassa mitä valtion kassavarojen sijoit-
30586: vuotena olemaan keskimäärin 25 % viraston tamisesta on tulo- ja menoarvioasetuksen
30587: tai laitoksen henkilöstön palkkasummasta. 36 §:ssä säädetty. Käytännössä kassavarat voi-
30588: 5 §. Vaikka rahaston tarkoituksena on kerä- taisiin tallettaa esimerkiksi Suomen Pankkiin.
30589: tä varoja vastaisia eläkekustannuksia varten, 7 §. Pykälässä säädettäisiin rahaston elä-
30590: niin rahastoa tulisi voida käyttää myös erään- kevastuun ja sen kattamattoman osan ilmoitta-
30591: tyvien eläkkeiden maksamiseen. Säännös antai- misesta.
30592: si siihen mahdollisuuden, mutta ei toisaalta 8 §. Valtioneuvosto antaisi tarvittaessa tar-
30593: estäisi eläkkeiden maksamista nykyiseen ta- kemmat määräykset lain täytäntöönpanosta.
30594: paan tulo- ja menoarviosta. Rahaston varoista
30595: voitaisiin maksaa ainoastaan valtion palveluk-
30596: sen perusteella myönnetyt lakisääteiset eläk- 1.2. Laki valtion liikelaitoksista
30597: keet. Valtion tulo- ja menoarvioon otetusta
30598: määrärahasta maksettaisiin edelleen ne kun- 25 §. Yleisperusteluihin viitaten ehdotetaan
30599: nan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen pykälää muutettavaksi siten, että liikelaitosten
30600: perusteella myönnetyt eläkkeet, perhe-eläkkeet eläkkeet maksetaan tulo- ja menoarvion sijasta
30601: ja hautausavut sekä valtionapulaitosten eläk- valtion eläkerahastosta. Eläkemaksu tuloutet-
30602: keet, jotka suoritetaan valtion varoista, sekä taisiin tulo- ja menoarvion sijasta valtion elä-
30603: kansanedustajain ja valtioneuvoston jäsenten kerahastoon.
30604: eläkkeet ja perhe-eläkkeet sekä ylimääräiset
30605: eläkkeet.
30606: Pykälän 2 momentin mukaan valtion liike- 2. Voimaantulo
30607: laitosten eläkemaksusta säädettäisiin erikseen.
30608: Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan val- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden
30609: tion liikelaitoksista annetun lain (627 /87) 1990 alusta. Virastojen ja laitosten eläkemak-
30610: 25 §:ää muutettavaksi. Valtion liikelaitokset sut olisi tarkoitus suorittaa vuodelta 1990 kes-
30611: ovat maksaneet vastuun täyden kattamisen pe- kitetysti valtion tulo- ja menoarviosta. Virastot
30612: riaatteen mukaisen eläkemaksun valtion liike- ja laitokset suorittaisivat itse eläkemaksunsa
30613: 1989 vp. - HE n:o 163 9
30614:
30615: vuodesta 1991 lähtien. Valtion liikelaitokset Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
30616: suorittaisivat kuitenkin vuodesta 1990 alkaen kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
30617: eläkemaksun eläkerahastoon. set:
30618:
30619:
30620:
30621: 1.
30622: Laki
30623: valtion eläkerahastosta
30624:
30625: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
30626:
30627: 1§
30628: Valtion palvelukseen perustuvien tulevien Rahaston varoja ei saa käyttää muiden kuin
30629: eläkkeiden, perhe-eläkkeiden ja niihin verratta- edellä 1 momentissa tarkoitettujen menojen
30630: vien muiden etujen maksamiseen varautumi- suorittamiseen.
30631: seksi ja näistä eduista valtiolle aiheutuvien
30632: menojen tasaamiseksi on valtion eläkerahasto. 6§
30633: Se osuus rahaston valtion keskuskirjanpidos-
30634: 2§ sa olevan yhdystilin varoista, jota ei tarvita
30635: Valtion eläkerahasto on valtion tulo- ja me- 5 §:ssä tarkoitettujen menojen suorittamiseen,
30636: noarvion ulkopuolinen rahasto, jota hoitaa lainataan valtiolle tulo- ja menoarviossa ole-
30637: valtio konttori. vien menojen suorittamiseen sen mukaan kuin
30638: valtiovarainministeriö eduskunnan hyväksy-
30639: 3 § mien lainanottovaltuuksien puitteissa päättää.
30640: Rahaston tuloja ovat rahastolle tuloutettavat Rahaston valtion keskuskirjanpidossa olevan
30641: virastojen ja laitosten eläkemaksut, valtion yhdystilin varoille ja valtiolle lainatuille varoil-
30642: tulo- ja menoarviossa rahastolle siirrettävät le valtio maksaa korkoa, jonka suuruuden
30643: varat sekä rahaston varoille saatavat tuotot. valtioneuvosto päättää ottamalla huomioon
30644: Rahastoon tehtävästä 1 momentissa tarkoite- yleisen korkotason sekä työntekijäin eläkelain
30645: tusta siirrosta päättää valtiokonttori valtiova- (395/61) mukaisessa eläkejärjestelmässä va-
30646: rainministeriön antamien määräysten mukaan. kuutusmaksulainasta perittävän koron. Korko
30647: tuloutetaan rahastolle vuosittain jälkikäteen
30648: 4 § helmikuun loppuun mennessä.
30649: Valtion virastot ja laitokset suorittavat ra-
30650: hastolle syntyvää eläkevastuuta vastaavaa vuo- 7§
30651: tuista eläkemaksua, jonka perusteet valtioneu- Rahaston taseessa tai sen liitetiedoissa on
30652: vosto määrää. Eläkemaksun suuruudesta ja ilmoitettava 5 §:ssä tarkoitetuista eläkkeistä ai-
30653: suorittamisesta päättää valtiokonttori. heutuva eläkevastuu sekä eläkevastuun katta-
30654: Valtion liikelaitosten eläkemaksusta on sää- maton osa.
30655: detty erikseen.
30656: 8§
30657: 5§ Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
30658: Rahastosta voidaan maksaa valtion eläkelain töönpanosta antaa tarvittaessa valtioneuvosto.
30659: (280/66), valtion eläkelain voimaanpanolain
30660: (281/66), valtion perhe-eläkelain (774/68) ja 9§
30661: valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain (775/ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
30662: 68) nojalla myönnetyt eläkkeet ja perhe-eläk- kuuta 1990. Virastot ja laitokset suorittavat
30663: keet sekä ennen mainittujen lakien voimaantu- 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun eläkemaksun
30664: loa voimassa olleeseen lainsäädäntöön perus- kuitenkin ensimmäisen kerran vuonna 1991.
30665: tuvat vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet, hau- Vuodelta 1990 niiden eläkemaksu suoritetaan
30666: tausavut ja hautauskustannusten korvaukset. keskitetysti valtion tulo- ja menoarviosta.
30667:
30668: 2 391232C
30669: 10 1989 vp. - HE n:o 163
30670:
30671:
30672: -·
30673: ")
30674:
30675:
30676: Laki
30677: valtion liikelaitoksista annetun lain 25 §:n muuttamisesta
30678:
30679: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion liikelaitoksista 10 päivänä heinäkuuta
30680: 1987 annetun lain (627 /87) 25 § näin kuuluvaksi:
30681:
30682: 25 §
30683: Eläkkeet sekä muut etuudet ja korvaukset Liikelaitos maksaa henkilöstönsä eläkkeiden
30684: sekä palvelussuhteesta johtuvien henkilöstön
30685: Liikelaitoksen henkilöstön eläkkeet sekä pal- omaisten perhe-eläkkeiden kattamiseksi valtion
30686: velussuhteesta johtuvat henkilöstön omaisten eläkerahastoon tuloutettavan eläkemaksun,
30687: perhe-eläkkeet maksetaan valtion eläkerahas- jonka perusteet määrää valtioneuvosto. Muut
30688: tosta sen mukaan kuin niistä on erikseen sää- 1 momentissa tarkoitetut etuudet ja korvaukset
30689: detty. Muut henkilöstölle keskitetysti suoritet- peritään liikelaitokselta sen mukaan kuin val-
30690: tavat palvelussuhteesta johtuvat etuudet ja tioneuvosto määrää.
30691: korvaukset maksetaan valtion tulo- ja menoar-
30692: vioon otetuista määrärahoista sen mukaan
30693: kuin näistä etuuksista ja korvauksista on erik- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
30694: seen säädetty. kuuta 1990.
30695:
30696:
30697: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
30698:
30699:
30700: Tasavallan Presidentti
30701: MAUNO KOIVISTO
30702:
30703:
30704:
30705:
30706: Ministeri Ulla Puolanne
30707: 1989 vp. -- HE n:o 163 11
30708:
30709: Liite
30710:
30711:
30712:
30713:
30714: 2.
30715: Laki
30716: valtion liikelaitoksista annetun lain 25 §:n muuttamisesta
30717:
30718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion liikelaitoksista 10 päivänä heinäkuuta
30719: 1987 annetun lain (627 /87) 25 § näin kuuluvaksi:
30720:
30721:
30722: Voimassa oleva laki Ehdotus
30723:
30724: 25 § 25 §
30725: Eläkkeet sekä muut etuudet ja korvaukset Eläkkeet sekä muut etuudet ja korvaukset
30726: Liikelaitoksen henkilöstön eläkkeet ja muut Liikelaitoksen henkilöstön eläkkeet sekä pal-
30727: henkilöstölle keskitetysti suoritettavat palvelus- velussuhteesta johtuvat henkilöstön omaisten
30728: suhteesta johtuvat etuudet ja korvaukset sa- perhe-eläkkeet maksetaan valtion eläkerahas-
30729: moin kuin palvelussuhteesta johtuvat henkilös- tosta sen mukaan kuin niistä on erikseen sää-
30730: tön omaisten perhe--eläkkeet maksetaan valtion detty. Muut henkilöstölle keskitetysti suoritet-
30731: tulo-ja menoarvioon otetuista määrärahoista tavat palvelussuhteesta johtuvat etuudet ja
30732: sen mukaan kuin näistä etuuksista ja korvauk- korvaukset maksetaan valtion tulo- ja menoar-
30733: sista on erikseen säädetty. vioon otetuista määrärahoista sen mukaan
30734: kuin näistä etuuksista ja korvauksista on erik-
30735: seen säädetty.
30736: Liikelaitos maksaa valtion tulo- ja menoarvi- Liikelaitos maksaa henkilöstönsä eläkkeiden
30737: oon tuloutettavan eläkemaksun, jonka perus- sekä palvelussuhteesta johtuvien henkilöstön
30738: teet määrää valtioneuvosto. Muut 1 momentis- omaisten perhe-eläkkeiden kattamiseksi valtion
30739: sa tarkoitetut etuudet ja korvaukset peritään eläkerahastoon tuloutettavan eläkemaksun,
30740: liikelaitokselta sen mukaan kuin valtioneuvos- jonka perusteet määrää valtioneuvosto. Muut
30741: to määrää. 1 momentissa tarkoitetut etuudet ja korvaukset
30742: peritään liikelaitokselta sen mukaan kuin val-
30743: tioneuvosto määrää.
30744:
30745: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
30746: kuuta 1990.
30747: 1989 vp. - HE n:o 164
30748:
30749:
30750:
30751:
30752: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lakkaotettujen seu-
30753: rakuntien keskusarkistosta valtion palvelukseen siirtyvän henki-
30754: lökunnan aseman järjestämisestä
30755:
30756:
30757:
30758:
30759: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30760:
30761: Esityksessä ehdotetaan lakkaotettujen seura- nan nykyisiä tehtäviä vastaaviin valtion virkoi-
30762: kuntien keskusarkiston henkilökunnan siirtä- hin.
30763: mistä 1 päivänä heinäkuuta 1990 Mikkelin Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
30764: maakunta-arkiston palvelukseen henkilökun- maan 1 päivänä heinäkuuta 1990.
30765:
30766:
30767:
30768:
30769: YLEISPERUSTELUT
30770:
30771: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu seksi lakkaotetun seurakunnan kirkonkirjoi-
30772: muutos hin. Näistä kirkonkirjoista ja seurakuntien ar-
30773: kistoihin kuuluneista muista asiakirjoista mää-
30774: Vuonna 1944 evakuoitiin asukkaat niiltä alu- rättiin muodostettavaksi erityinen lakkaotettu-
30775: eilta, jotka sittemmin vuoden 1947 rauhansopi- jen seurakuntien keskusarkisto. Se sijoitettiin
30776: muksessa luovutettiin Sosialististen Neuvosto- Mikkelin maakunta-arkiston suojiin, joissa ar-
30777: tasavaltojen Liitolle. Kyseisiltä alueilta joutui kistolla on opetusministeriön päätöksellä 195
30778: siirtoväkenä muuttamaan yhteensä 417 000 neliömetrin suuruiset arkistotilat. Hallinnolli-
30779: henkeä. sesti keskusarkisto on Mikkelin hiippakunnan
30780: Luovutetulla alueella asuneen väestön väes- tuomiokapitulin alainen. Koska kaikkien evan-
30781: törekisterinpito joutui alueluovutuksen vuoksi kelis-luterilaisen kirkon jäsenten on kuuluttava
30782: monien uudelleenjärjestelyjen kohteeksi. Re- johonkin seurakuntaan, kuuluvat lakkaotettu-
30783: kisterit sijoitettiin aluksi eri puolille Suomea jen seurakuntien poissa olevat jäsenet muodol-
30784: kuten siirtoväkikin. lisesti Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan.
30785: Keskusarkiston ylläpidosta aiheutuneet kustan-
30786: Alueluovutuksen takia lakkautetuissa kun- nukset on suoritettu kirkon keskusrahastosta.
30787: nissa toimi 50 evankelis-luterilaista seurakun- Arkiston henkilökunnan muodostavat nykyisin
30788: taa. Tuomiokapitulit määräsivät vuonna 1944 viisi päätoimista kanslistia ja yksi apulaiskans-
30789: kullekin evankelis-luterilaiselle kirkkoherranvi- listi.
30790: rastolle oman sijoituskuntansa. Kirkkolain
30791: muuttamisesta annetulla lailla (384/ 49) siirto- Kirkkohallitus on vuosina 1954, 1957, 1959
30792: seurakunnat lakkautettiin 1 päivästä tammi- ja 1980 tehnyt opetusministeriölle esityksiä lak-
30793: kuuta 1950 lukien. Laissa lueteltujen seurakun- kaotettujen seurakuntien keskusarkiston siirtä-
30794: tien jäsenet määrättiin siirrettäviksi siihen miseksi Mikkelin maakunta-arkiston yhtey-
30795: evankelisluterilaiseen seurakuntaan, jonka alu- teen. Koko luovutetun alueen väestörekisteri-
30796: eella he asuivat. Ne seurakunnan jäsenet, joi- kysymyksen järjestämisestä on lisäksi sisäasiain-
30797: den asuinpaikka oli tuntematon tai jotka eivät ministeriön asettamassa toimikunnassa valmis-
30798: asuneet maassa, määrättiin jätettäväksi toistai- tunut selvitys (Komiteanmietintö 1975:3).
30799: 3910541
30800: 2 1989 vp. - HE n:o 164
30801:
30802: Opetusministeriön asettama lakkautettujen eella asunutta väestöä koskevia arkistotietoja
30803: seurakuntien keskusarkistotyöryhmä on katso- olisi mahdollisimman keskitetysti saatavilla.
30804: nut, että edellytykset Uudelleenjärjestelylie ovat
30805: olemassa ja ne lisääntyvät keskusarkiston kir-
30806: joissa olevan väestön jatkuvasti vähentyessä 2. Esityksen organisatoriset ja
30807: (opetusministeriö 1984:3). Vuonna 1979 oli taloudelliset vaikutukset
30808: keskusarkiston kirjoissa 9 572 elossa olevaksi
30809: merkittyä henkilöä, ja vastaavasti vuonna 1988 Esityksen mukaan kaikille lakkautettujen
30810: määrä oli 5 825 henkilöä. Heitä koskevat väes- seurakuntien keskusarkiston palveluksessa 1
30811: törekisterin pitämiseen liittyvät tehtävät liitty- päivänä heinäkuuta 1990 oleville työntekijöille
30812: vät lähinnä kuolleeksijulistamisen yhteydessä taataan vastaava työpaikka Mikkelin maa-
30813: suoritettaviin toimenpiteisiin. Tehtävät painot- kunta-arkiston palveluksessa. Valtion palve-
30814: tuvat yleisarkistojen tehtävien tapaan enene- lukseen siirtyy yhteensä kuusi kokopäiväistä
30815: vässä määrin tuomioistuinlaitoksen tarpeisiin toimihenkilöä.
30816: annettaviin perunkirjoitustodistuksiin sekä su- Valtiontalouden kannalta esitys merkitsee si-
30817: kututkimuksen tehtäväksiantoihin. Keskusar- tä, että tähän asti kirkon keskusrahastosta
30818: kiston liittäminen Mikkelin maakunta-arkis- maksetut palkkaukset ja toimistokulut tullaan
30819: toon olisi tältä kannalta tarkoituksenmukaista. rahoittamaan valtion varsinaisen budjetin
30820: On myös todettava, että ortodoksiseen kirkko- kautta. Kirkon 1 päivänä tammikuuta 1989
30821: kuntaan kuuluneiden lakkautettujen seurakun- maksaman palkan mukaan palkkausmenot
30822: tien kirkonkirjat on suurelta osalta luovutettu ovat 475 000 markkaa vuodessa. Virkatodis-
30823: Mikkelin maakunta-arkistoon. Tutkimuksen tusten lunastuksista arvioidaan tuloina kerty-
30824: kannalta olisi myönteistä, jos luovutetulla alu- vän 50 000 markkaa.
30825:
30826:
30827:
30828:
30829: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
30830:
30831:
30832: 1. Lakiehdotuksen perustelut 86) 33 §:n 1 momentin nojalla tapahtuneen
30833: siirron perusteella valtion virkamiehelle suori-
30834: 1 §. Pykälässä määritellään se henkilökunta, tettava siirtolisä.
30835: jota lakiehdotus koskee. 4 §. Pykälässä on lainvoimaantulo-ja siirty-
30836: 2 §. Lakkautettujen seurakuntien keskusar- mäsäännökset. Toiminnan häiriöttämän jatku-
30837: kiston henkilökunnan palvelussuhteen jatkumi- misen turvaamiseksi ehdotetaan säädettäväksi,
30838: sen turvaamiseksi ehdotetaan, että henkilökun- että Mikkelin maakunta-arkistoon perustetta-
30839: ta määrätään uusiin tehtäviin ilman hakume- via virkoja voidaan täyttää sekä ryhtyä muihin
30840: nettelyä. tarpeellisiin toimiin ennen ehdotetun lain voi-
30841: 3 §. Lakkautettujen seurakuntien keskusar- maantuloa.
30842: kiston henkilökunnan oikeudellisen aseman
30843: muuttuminen ei saa heikentää henkilökunnan
30844: palkkaetuja ja muita etuja. Jos henkilön uu- 2. Voimaantulo
30845: teen virkaan liittyvät palkkaedut ovat pienem-
30846: mät kuin asianomaiselle henkilölle aikaisem- Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä-
30847: massa tehtävässä kuuluneet edut, ehdotetaan nä heinäkuuta 1990.
30848: erotus suoritettavaksi hänelle henkilökohtaise-
30849: na lisänä. Lisä suoritettaisiin noudattaen samo- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
30850: ja periaatteita kuin valtion virkamieslain (755/ kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
30851: 1989 vp. - HE n:o 164 3
30852:
30853:
30854: Laki
30855: lakkaotettujen seurakuntien keskusarkistosta valtion palvelukseen siirtyvän henkilökunnan ase-
30856: man järjestämisestä
30857:
30858: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
30859:
30860: 1§
30861: Lakkautettujen seurakuntien keskusarkiston henkilökohtaisena palkanlisänä soveltuvin osin
30862: palveluksesta 1 päivänä heinäkuuta 1990 Mik- samoja periaatteita noudattaen kuin valtion
30863: kelin maakunta-arkiston palvelukseen siirtyvän virkamieslain (755/86) 33 §:n 1 momentin no-
30864: henkilökunnan asema järjestetään siten kuin jalla tapahtuneen siirron perusteella valtion
30865: tässä laissa säädetään. virkamiehelle suoritettava siirtolisä.
30866:
30867: 2§ 4§
30868: Mikkelin maakunta-arkiston 1 §:ssä tarkoi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
30869: tettua henkilökuntaa varten perustettuja virko- kuuta 1990.
30870: ja ensi kerran täytettäessä nimitetään lakkau- Tässä laissa tarkoitettuja Mikkelin maa-
30871: tettujen seurakuntien keskusarkiston palveluk- kunta-arkiston virkoja voidaan täyttää ennen
30872: sessa oleva henkilö, jos hän sitä haluaa, sen lain voimaantuloa.
30873: estämättä, mitä viran kelpoisuusvaatimuksista Mikkelin maakunta-arkisto saa ennen lain
30874: on säädetty tai määrätty, hänen tehtäväänsä voimaantuloa asettaa määräajan, jonka kulu-
30875: vastaavaan virkaan sitä haettavaksi julistamat- essa lakkautettujen seurakuntien keskusarkis-
30876: ta. ton palveluksessa olevan henkilön on kirjalli-
30877: sesti ilmoitettava maakunta-arkistolle, ha-
30878: 3 § luaako hän ottaa vastaan valtion viran. Mikke-
30879: Jos lakkautettujen seurakuntien keskusarkis- lin maakunta-arkisto saa ennen lain voimaan-
30880: ton palveluksessa oleva henkilö nimitetään tuloa ryhtyä myös muihin valmistaviin toimen-
30881: Mikkelin maakunta-arkiston sellaiseen vir- piteisiin, jotka ovat tarpeen lakkautettujen seu-
30882: kaan, johon liittyvät palkkaedut ovat pienem- rakuntien keskusarkiston henkilökunnan siirtä-
30883: mät kuin hänelle aikaisemmassa tehtävässään miseksi valtion palvelukseen tämän lain voi-
30884: kuuluneet palkkaedut, erotus on suoritettava maan tullessa.
30885:
30886: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
30887:
30888:
30889: Tasavallan Presidentti
30890: MAUNO KOIVISTO
30891:
30892:
30893:
30894:
30895: Opetusministeri Christoffer Taxell
30896: 1989 vp. - HE n:o 165
30897:
30898:
30899:
30900:
30901: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Lapin korkeakoulusta
30902: annetun lain 1 §:n muuttamisesta
30903:
30904:
30905:
30906:
30907: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
30908:
30909: Lapin korkeakoulun tehtävänä on voimassa kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelma.
30910: olevan lain mukaan edistää ja harjoittaa va- Myöhemmin on tarkoituksena aloittaa kuvalli-
30911: paata tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylin- sen viestinnän ja teollisen muotoilun koulutus-
30912: tä opetusta sekä muullakin tavoin palvella ohjelmat. Esityksessä ehdotetaan tämän joh-
30913: yhteiskuntaa. Korkeakoulussa harjoitetaan tut- dosta korkeakoulun tehtävämäärittelyn muut-
30914: kimusta ja annetaan opetusta lähinnä kasva- tamista.
30915: tustieteiden, oikeustieteiden ja yhteiskuntatie- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
30916: teiden aloilla. vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
30917: Korkeakoulussa on tarkoitus aloittaa syksyl- sen yhteydessä.
30918: lä 1990 taiteen kandidaatin tutkintoon johtava Lainmuutos ehdotetaan tulemaan voimaan 1
30919: päivänä elokuuta 1990.
30920:
30921:
30922:
30923:
30924: PERUSTELUT
30925:
30926: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut taneet opiskelijat saisivat muodollisen kelpoi-
30927: muutokset suuden peruskoulun ja lukion kuvaamataidon
30928: aineenopettajan, lehtorin, nuoremman lehtorin
30929: Lapin korkeakoulusta annetun lain (8179) ja vanhemman lehtorin virkoihin.
30930: 1 §:n mukaan korkeakoulun tutkimus- ja ope- Myöhemmin on tarkoituksena aloittaa ku-
30931: tusaloina ovat kasvatustieteet, oikeustieteet ja vallisen viestinnän ja teollisen muotoilun kou-
30932: yhteiskuntatieteet. Korkeakoulussa annetaan lutusohjelmat. Kuvallisen viestinnän koulutus-
30933: seuraavaa tutkintoon johtavaa koulutusta: luo- ohjelmassa keskityttäisiin erityisesti sähköiseen
30934: kanopettajan koulutusohjelma, kasvatusalan viestintään, muun muassa video- ja av-tuotan-
30935: hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulu- non suunnitteluun ja toteutukseen ja tietotek-
30936: tusohjelma, oikeustieteen kandidaatin koulu- niikan soveltamiseen niissä. Teollisen muotoi-
30937: tusohjelma, sosiaalityön koulutusohjelma, ta- lun koulutusohjelma painottaisi suunnitelmien
30938: louden ja hallinnon koulutusohjelma sekä va- mukaan sellaisia tuotannon alueita, jotka tule-
30939: ranotaarin tutkintoon johtava koulutusohjel- vat taloudelliselta merkitykseltään tulevaisuu-
30940: ma. dessa korostumaan. Tällaisia sektoreita on ar-
30941: Korkeakoulun toimintaa on valtioneuvoston vioitu olevan muun muassa muovi-, metalli-,
30942: 27 päivänä huhtikuuta 1989 antaman vuosia elektroniikka- sekä kulutustavaratuotanto.
30943: 1987-92 koskevan korkeakoululaitoksen ke- Koulutusohjelma ottaisi erityisesti huomioon
30944: hittämissuunnitelman tar kistamispäätö ksen pienen ja keskisuuren teollisuuden tarpeet.
30945: mukaan tarkoitus laajentaa taidealan opetuk- Koulutuksen hallinnollisena yksikkönä olisi
30946: seen aloittamalla vuonna 1990 kuvaamataidon Lapin korkeakouluun perustettava taideosasto.
30947: opetuksen koulutusohjelma. Tutkinnon suorit- Koulutus johtaisi taiteen kandidaatin tutkin-
30948: 390942M
30949: 2 1989 vp. - HE n:o 165
30950:
30951: toon. Opiskelijoiden aloituspaikkojen määrä menoarvioksi vuodelle 1990 ehdottanut, että
30952: olisi kuvaamataidon opetuksen opetusohjel- Lapin korkeakouluun perustetaan uutta koulu-
30953: massa 20, kuvallisen viestinnän koulutusohjel- tusohjelmaa varten yksi professorin virka ja
30954: massa ja teollisen muotoilun koulutusohjel- kaksi muuta opetusvirkaa. Muita määrärahoja
30955: massa 15 kummassakin. Lapin korkeakoulun esitetään taideosaston käyttöön noin 400 000
30956: aloituspaikkojen yhteismäärä olisi valtioneu- markkaa. Kun taideosaston toiminta on saa-
30957: voston korkeakoulujen kehittämissuunnitel- vuttanut täyden laajuutensa, osaston opetta-
30958: man tarkistamista koskevan päätöksen mu- jien kokonaismäärä on suunnitelmien mukaan
30959: kaan 320 lukuvuonna 1989-90. Lapin korkea- 20 ja muita kuin palkkausmäärärahoja on
30960: koulussa oli syyslukukauden 1988 alussa 1380 yhteensä noin 6,5 miljoonaa markkaa vuoden
30961: varsinaista opiskelijaa. 1989 kustannustason mukaan arvioituna.
30962: Perustutkintoon johtavan koulutuksen lisäk-
30963: si taideosaston tehtäviin kuuluisi alan tutkimus
30964: sekä taiteen lisensiaatin ja taiteen tohtorin
30965: tutkintoihin johtava koulutus. 3. Voimaantulo
30966: Lapin korkeakoulun toiminnan laajentami-
30967: nen edellyttää korkeakoulusta annetun lain Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 patva-
30968: 1 §:n muuttamista. Lapin korkeakoulu on an- nä elokuuta 1990, jolloin korkeakoulun luku-
30969: tanut lakiehdotuksesta lausuntonsa. vuosi 1990-91 alkaa.
30970: Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
30971: vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
30972: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- sen yhteydessä.
30973: tukset
30974: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
30975: Hallitus on esityksessään valtion tulo- ja kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
30976:
30977: Laki
30978: Lapin korkeakoulusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
30979:
30980: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Lapin korkeakoulusta 5 päivänä tammikuuta
30981: 1979 annetun lain (8/79) 1 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
30982:
30983: 1§
30984: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
30985: Korkeakoulussa harjoitetaan tutkimusta ja 1990.
30986: annetaan opetusta lähinnä kasvatustieteiden, Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
30987: oikeustieteiden, yhteiskuntatieteiden ja taiteen ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
30988: aloilla. menpiteisiin.
30989:
30990:
30991: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
30992:
30993:
30994: Tasavallan Presidentti
30995: MAUNO KOIVISTO
30996:
30997:
30998:
30999:
31000: Opetusministeri Christoffer Taxell
31001: 1989 vp. - HE n:o 165 3
31002:
31003: Liite
31004:
31005:
31006:
31007:
31008: Laki
31009: Lapin korkeakoulusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
31010:
31011: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Lapin korkeakoulusta 5 päivänä tammikuuta
31012: 1979 annetun lain (8179) 1 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
31013:
31014: Voimassa oleva laki Ehdotus
31015:
31016: 1§
31017:
31018: Korkeakoulussa harjoitetaan tutkimusta ja Korkeakoulussa harjoitetaan tutkimusta ja
31019: annetaan opetusta lähinnä kasvatustieteiden, annetaan opetusta lähinnä kasvatustieteiden,
31020: oikeustieteiden ja yhteiskuntatieteiden aloilla. oikeustieteiden, yhteiskuntatieteiden ja taiteen
31021: aloilla.
31022: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
31023: 1990.
31024: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
31025: ryhtyä lain täytäntMnpanon edellyttämiin toi-
31026: menpiteisiin.
31027: 1
31028:
31029: 1
31030:
31031: 1
31032:
31033: 1
31034:
31035: 1
31036:
31037: 1
31038:
31039: 1
31040:
31041: 1
31042:
31043: 1
31044:
31045: 1
31046:
31047: 1
31048:
31049: 1
31050:
31051: 1
31052:
31053: 1
31054:
31055: 1
31056: 1989 vp. - HE n:o 166
31057:
31058:
31059:
31060:
31061: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammatillisista opetta-
31062: jankoulutuslaitoksista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
31063:
31064:
31065:
31066:
31067: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
31068:
31069: Esityksessä ehdotetaan, että ammatillisiin Myös laitosten hallintoa uudistettaisiin. Am-
31070: oppilaitoksiin opettajia kouluttavia opettaja- mattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopiston
31071: opistoja ja muita yksiköitä koskevat säännök- ja ammattikoulujen Jyväskylän opettajaopis-
31072: set uudistetaan ja kootaan yhteen ammatillisia ton johtokunnan tehtäviä hoitavat opettaja-
31073: opettajankoulutuslaitoksia koskevaan lakiin. neuvostot korvattaisiin ammatillisissa opettaja-
31074: Ammatillisia opettajankoulutuslaitoksia olisi- korkeakouluissa johtokunnilla. Ammatillisen
31075: vat ammatilliset opettajakorkeakoulut ja am- oppilaitoksen opettajankoulutusosastoon eh-
31076: matillisten oppilaitosten opettajankoulutuso- dotetaan asetettavaksi oppilaitoksen johtokun-
31077: sastot. Tässä yhteydessä ammattikoulujen Hä- nan avuksi ja alaisuuteen opettajankoulutusta
31078: meenlinnan ja Jyväskylän opettajaopistot koskevia asioita hoitava opettajankoulutusneu-
31079: muuttuisivat ammatillisiksi opettajakorkea- vosto.
31080: kouluiksi.
31081: Ammatillinen peruskoulutus annettaisiin Ammatillisten oppilaitosten opettajankoulu-
31082: opettajille ammatillisissa oppilaitoksissa tai tus ehdotetaan rahoitettavaksi valtion varoista.
31083: korkeakouluissa ja vain pedagoginen koulutus Tämän vuoksi ammatillisten oppilaitosten ra-
31084: ammatillisissa opettajankoulutuslaitoksissa. hoituksesta annettua lakia muutettaisiin tar-
31085: Opettajankoulutuslaitosten tehtäväpiiriä laa- peellisilta osin.
31086: jennettaisiin nykyisiin laitoksiin nähden. Jo nyt
31087: niissä järjestetään opettajien lisäkoulutusta. Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja
31088: Lisäksi opettajankoulutuslaitokset voisivat jär- menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
31089: jestää muuta koulutustoimintaa sekä harjoittaa täväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu
31090: ammatillista koulutusta edistävää tutkimus-, tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta
31091: kehittämis- ja palvelutoimintaa. 1990.
31092:
31093:
31094:
31095:
31096: 39097lT
31097: 2 1989 vp. - HE n:o 166
31098:
31099:
31100:
31101:
31102: SISÄLLYSLUETTELO
31103:
31104: Sivu Sivu
31105: YLEISPERUSTELUT o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 3 1010Laki ammatillisista opettajankoulutuslai-
31106: 1. Nykyin~n ~~~~~~e ~a ehdotetut muutokset o o o o o o
31107: 3 toksista 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7
31108: 1.1. Lamsaädantö 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o 3 1o2oLaki ammatillisista oppilaitoksista o o o o o o o o 11
31109: 1 Käytäntö
31110: 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 3 1o3 Laki ammatillisten oppilaitosten rahoituk-
31111: 0
31112:
31113:
31114:
31115: 1.3 Ehdotetut muutokset
31116: 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 5 sesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 12
31117:
31118:
31119:
31120:
31121: 2. Asian valmistelu 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 6 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset o o o o o o o o o 12
31122:
31123:
31124:
31125: 1. Valmisteluelimet
31126: 2 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 6 3. Voimaantulo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 12
31127:
31128:
31129: 2 Lausunnonantajat
31130: 0 2 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 6
31131: LAKITEKSTIT o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 o o o o o o l3
31132: 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku-
31133: tukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 7 1. Laki ammatillisista opettajankoulutuslaitoksis-
31134: ta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 l3
31135: 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 o 7
31136: 2. Laki ammatillisista oppilaitoksista annetun lain
31137: 42 §:n muuttamisesta 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 17
31138: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT oooooo 7
31139: 3. Laki ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta
31140: 1. Lakiehdotusten perustelut 0 0 0 0 o o o o o o o o o o o o o o o o o 7 annetun lain muuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17
31141: 1989 vp. - HE n:o 166 3
31142:
31143:
31144:
31145:
31146: YLEISPERUSTELUT
31147:
31148: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut - maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuus-
31149: muutokset oppilaitoksista annetun lain (62/62) 2-4 ja
31150: 24 § opettajankoulutusta koskeviita osin,
31151: 1.1. Lainsäädäntö - metsäoppilaitoksista annetun lain (1411
31152: 64) 2, 7 ja 23 § opettajankoulutusta koskeviita
31153: Vuonna 1987 toteutetulla ammatillisia oppi- osin, sekä
31154: laitoksia koskevan lainsäädännön uudistami- - sairaanhoitotoimen harjoittajien ja muun
31155: sella eri aikoina ja useilla eri hallinnonaloilla vastaavanlaisen henkilöstön kouluttamisesta
31156: valmistellut ammatillisia oppilaitoksia koske- annetun asetuksen (418/68) 35 §:n 1 momentti.
31157: vat säännökset koottiin ja uudistettiin yhdeksi
31158: ammatillisista oppilaitoksista annetuksi laiksi
31159: (487 /87). Tähän lakiin sisältyvät säännökset
31160: kaikista keskeisistä ammatillisia oppilaitoksia 1.2. Käytäntö
31161: koskevista kysymyksistä rahoitusta lukuunot-
31162: tamatta. Lain soveltamisalan ulkopuolelle on Nykyisin on toiminnassa 19 opettajaopistoa
31163: jätetty ammatillisten oppilaitosten opettajan- tai muuta opettajankoulutusta järjestävää yk-
31164: koulutus. sikköä. Nämä järjestävät opettajankoulutusta
31165: Ammatillisten oppilaitosten opettajankoulu- eri alojen oppilaitoksiin seuraavasti: kaksi am-
31166: tuksesta on kahden oppilaitosmuodon osalta mattioppilaitoksiin, kaksi maatalousalan oppi-
31167: voimassa omat lakinsa. Säännökset ammatti- laitoksiin, yksi metsä- ja puutalousoppilaitok-
31168: oppilaitosten opettajankoulutuksesta sisältyvät siin, viisi terveydenhuolto-oppilaitoksiin, kol-
31169: ammattikoulujen opettajaopistoista annettuun me koti- ja laitostalousoppilaitoksiin, kolme
31170: lakiin (71162) ja säännökset maatalousalan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksiin, kaksi
31171: oppilaitosten opettajankoulutuksesta maata- kauppaoppilaitoksiin sekä yksi teknillisiin op-
31172: lousnormaalikoulusta annettuun lakiin (42/ pilaitoksiin. Näistä on 16 valtion ja 3, Högval-
31173: 27). Muiden alojen oppilaitosten opettajankou- la seminarium i huslig ekonomi, Suomen Liike-
31174: lutuksesta on säädetty asianomaisia oppilaitos- miesten Kauppaopisto - normaalikauppaop-
31175: muotoja koskevissa laeissa, jotka mainitun pilaitos ja Svenska Handelsläroverket, yksityi-
31176: uudistuksen yhteydessä kumottiin ammatillisis- sen ylläpitämiä. Erillisiä, pääasiallisesti opetta-
31177: ta oppilaitoksista annetulla lailla muilta kuin jankoulutukseen keskittyneitä laitoksia on kak-
31178: opettajankoulutusta koskeviita osin. Voimaan si, ammattikoulujen Hämeenlinnan opettaja-
31179: jätetyt opettajankoulutusta koskevat säännök- opisto ja ammattikoulujen Jyväskylän opetta-
31180: set ovat seuraavat: jaopisto, jotka molemmat ovat valtion ylläpi-
31181: - teknillisistä oppilaitoksista annetun lain tämiä.
31182: (153/39) 1 ja 16 § opettajankoulutusta koske- Opettajaopistot ja muut opettajankoulutusta
31183: viita osin, järjestävät yksiköt sekä opettajankoulutukses-
31184: - kunnallisista ja yksityisistä kauppaoppi- sa olevien opiskelijoiden ja opettajien määrät
31185: laitoksista annetun lain (234170) 1 ja 11 § lukuvuonna 1988-89 ilmenevät seuraavasta
31186: opettajankoulutusta koskeviita osin, taulukosta.
31187: 4 1989 vp. - HE n:o 166
31188:
31189: Taulukko. Opettajaopistot ja muut opettajan- Ammatillisten oppilaitosten opettajankoulu-
31190: koulutusta järjestävät yksiköt sekä tusta on järjestetty usealla eri tavalla. Koulutus
31191: opettajankoulutuksessa olevien on tapahtunut samanaikaisesti ammatillisen
31192: opiskelijoiden ja opettajien määrät peruskoulutuksen kanssa tai opettajankoulutus
31193: lukuvuonna 1988-89. on annettu ammatillisen tutkinnon suorittami-
31194: sen jälkeen. Opettajan peruskoulutuksesta riip-
31195: Nimi Opettajankou-Opettajankou- puen koulutus on lisäksi vaihdellut laajuudel-
31196: lutuksessa lutuksessa taan ja sisällöltään.
31197: olevat olevat
31198: opiskelijat opettajat Ammatillisten oppilaitosten opettajankoulu-
31199: tus on uudistettu valtioneuvoston 24 päivänä
31200: Ammattikoulujen Hä- maaliskuuta 1983 vuosille 1984-85 hyväksy-
31201: meenlinnan opettaja- män keskiasteen koulutuksen kehittämisohjel-
31202: opisto ................. . 252 19 man periaatteiden mukaisesti. Ammattikasva-
31203: Ammattikoulujen Jyväs- tushallitus on sen pohjalta laatinut ja vahvista-
31204: kylän opettajaopisto ... nut ammatillisen opettajankoulutuksen luku-
31205: 261 20
31206: suunnitelman, joka otettiin käyttöön syysluku-
31207: Maatalousnormaalikoulu . 20 5 kauden 1986 alussa. Uudistettu opettajankou-
31208: Lepaan puutarhaoppilai- lutus sisältää peruskoulutuksen tai tutkinnon
31209: tos .................... . 9 jälkeisen pedagogisen opettajankoulutuksen.
31210: Kurun normaalimetsä- Opettajankoulutuksen laajuus on 40 opinto-
31211: opisto ................. . 16 4
31212: viikkoa kaikilla aloilla. Tutkinnon suorittami-
31213: Högvalla seminarium i nen kestää yhden lukuvuoden, mutta se voi-
31214: huslig ekonomi ........ . 17 5 daan ajoittaa myös kahdelle lukuvuodelle.
31215: Järvenpään kotitalous- Koulutus koostuu yleisopinnoista, yleispedago-
31216: opettajaopisto ........ . 40 8 gisista opinnoista ja ammattipedagogisista
31217: Keski-Suomen kotitalous- opinnoista sekä opetusharjoittelusta. Yleiso-
31218: opettajaopisto ........ . 39 8 pinnot ja yleispedagogiset opinnot ovat kaikilla
31219: Suomen Liikemiesten opettajankoulutuksen aloilla sisällöltään sa-
31220: Kauppaopisto - nor- manlaiset. Ammattipedagogiset opinnot ja
31221: maalikauppaoppilaitos . 84 15 opetusharjoittelu vaihtelevat eri aloilla alan
31222: Svenska Handelslärover- vaatimusten mukaan.
31223: ket .................... . 3 Terveydenhuoltoalan opettajankoulutusta
31224: Fredrika Wetterhoffin ko- järjestetään nykyisin sekä terveydenhuolto-
31225: titeollisu usopettaj aopis- oppilaitoksissa että korkeakouluissa. Ensiksi
31226: to ..................... . 17 2 mainituissa oppilaitoksissa koulutusta järjeste-
31227: Lahden taide- ja käsiteol- tään kaksivuotisena sairaanhoidon opettajan-
31228: lisuusoppilaitos ....... . 14 4 koulutuksella ja se perustuu sairaanhoitotoi-
31229: Helsingin sairaanhoito- men harjoittajien ja muun vastaavanlaisen
31230: opisto ................. . 97 6 henkilöstön kouluttamisesta annetun asetuksen
31231: Helsingfors svenska sjuk- 35 §:n 1 momenttiin ja sen nojalla annettuun
31232: vårdsinstitut .......... . 28 2 opetusministeriön päätökseen sairaanhoidon
31233: Oulun terveydenhuolto- opettajan tutkinnosta (266/69). Tätä koulutus-
31234: oppilaitos ............. . 60 2 ta on tarkoitus terveydenhuolto-oppilaitoksista
31235: Tampereen terveyden- annetun asetuksen (501187) 56 §:n 2 momentin
31236: huolto-oppilaitos ...... . 42 2 nojalla jatkaa 31 päivään heinäkuuta 1994
31237: Turun terveydenhuolto- saakka. Sairaanhoidon opettajankoulutuksen
31238: oppilaitos ............. . 40 3 korvaa eräistä terveydenhuollon tutkinnoista
31239: Tampereen teknillisen op- annetun asetuksen (626/84) mukainen opetta-
31240: pilaitoksen opettajan- jankoulutus. Tämä koulutus siirtyy kokonaan
31241: koulutusyksikkö ...... . 66 3 korkeakouluihin vuoteen 1995 mennessä. Niille
31242: Åbo hemslöjdslärarinsti- terveydenhuolto-oppilaitosten opettajille, jotka
31243: tut .................... . 3
31244: eivät voi saada aineenopettajankoulutusta tai
31245: terveydenhuollon kandidaatin koulutusta opet-
31246: Yhteensä ................ . 1 108 110 tajankoulutusohjelmassa, on tarpeen järjestää
31247: 1989 vp. - HE n:o 166 5
31248:
31249: koulutusta edelleen terveydenhuolto-oppilai- toksina jo toimivat ammattikoulujen Hämeen-
31250: toksissa. Tällaisia ovat muun muassa hammas- linnan ja Jyväskylän opettajanopistot muuttui-
31251: teknikkoalan, optikkoalan, lääkehuollon ja sivat ammatillisiksi opettajakorkeakouluiksi.
31252: apuneuvoalan sekä hammaslääketieteen ja Sen sijaan muista opettajankoulutusta järjestä-
31253: mikrobiologian opettajat. Siirtymävaiheen ai- vistä yksiköistä, jotka nykyisin toimivat am-
31254: kana on tarkoitus selvittää, missä terveyden- matillisten oppilaitosten osana, muodostettai-
31255: huoltoalan oppilaitoksissa mainittu koulutus siin tässä vaiheessa opettajankoulutuslaitokse-
31256: järjestetään. na toimivia näiden oppilaitosten opettajankou-
31257: Kaikille koulutusaloille yhteisten aineiden lutusosastoja. Tarkoitus on erikseen selvittää,
31258: opettajankoulutus järjestetään pääosin perus- miten niiden toiminta on tarkoituksenmukaista
31259: koulun ja lukion opettajankoulutuksen yhtey- vastaisuudessa järjestää.
31260: dessä. Näiden aineiden opettajille voidaan an- Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekunta
31261: taa lisäksi alan ammatillisissa opettajankoulu- tulisi vastaamaan ruotsinkielisten ammatillisten
31262: tuslaitoksissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa oppilaitosten opettajien koulutuksesta lukuun-
31263: perehdyttämiskoulutusta asianomaisella alalla. ottamatta kauppaoppilaitosten, koti- ja laitos-
31264: Ruotsinkielisten ammatillisten oppilaitosten talousoppilaitosten sekä käsi- ja taideteolli-
31265: opettajien koulutuksen järjestää nykyisin Åbo suusoppilaitosten opettajankoulutusta, josta
31266: Akademin kasvatustieteiden tiedekunta yhteis- nykyiset ruotsinkieliset opettajankoulutuslai-
31267: työsopimuksin ammatillisten oppilaitosten ja tokset edelleen vastaisivat, käytännössä monin
31268: asianomaisen alan opettajankoulutuslaitosten osin yhteistyössä Åbo Akademin kanssa.
31269: kanssa. Ammatillinen peruskoulutus annettaisiin
31270: opettajille ammatillisissa oppilaitoksissa tai
31271: korkeakouluissa ja vain pedagoginen koulutus
31272: 1.3. Ehdotetut muutokset opettajankoulutuslaitoksissa.
31273: Opettajaopistojen harjoituskoulut toimivat
31274: Ammattikoulujen opettajaopistoja lukuun nykyisin joko opettajaopistojen yhteydessä tai
31275: ottamatta ammatillisten oppilaitosten opetta- erillisinä oppilaitoksina. Ammattikoulujen Hä-
31276: jankoulutusta koskevat säännökset sisältyvät meenlinnan opettajaopiston harjoituskouluna
31277: asianomaisia oppilaitosmuotoja koskeviin la- on siihen hallinnollisesti kuuluva ammattikou-
31278: keihin, jotka on muilta osin kumottu ammatil- lu. Ammatillisen opettajakorkeakoulun harjoi-
31279: lisista oppilaitoksista annetulla lailla. Kun am- tuskouluna toimisi ammattikasvatushallituksen
31280: matilliset oppilaitokset 1960-luvun loppupuo- määräämä alan ammatillinen oppilaitos. Opet-
31281: lelle saakka kuuluivat useiden ministeriöiden tajankoulutusosaston harjoituskouluksi mää-
31282: hallinnonalalle, myös säännökset opettajan- rättäisiin se ammatillinen oppilaitos, jonka
31283: koulutuksesta muodostuivat yhtenäisten peri- osana opettajankoulutusosasto on. Tämän li-
31284: aatteiden puuttuessa toisistaan poikkeaviksi. säksi tarvitaan opetusharjoittelun toteuttamista
31285: Ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutus varten harjoituskouluiksi myös muita ammatil-
31286: on rakenteeltaan uudistettu samanlaiseksi lähes lisia oppilaitoksia tai ammatillisia kurssikes-
31287: kaikilla aloilla. Näistä syistä opettajankoulu- kuksia. Myös nämä määrättäisiin erikseen, ja
31288: tusta koskevat säännökset ehdotetaan uudistet- määrääminen edellyttäisi ylläpitäjän suostu-
31289: tavaksi ja koottavaksi yhteen lakiin. musta. Ammattikoulujen Hämeenlinnan opet-
31290: Peruskoulun ja lukion opettajien koulutus tajaopiston harjoituskoulusta muodostettaisiin
31291: järjestetään opettajankoulutuslain (844171) itsenäinen ammattioppilaitos, joka määrättäi-
31292: mukaan laissa mainittujen yliopistojen ja kor- siin kysymyksessä olevan opettajakorkeakou-
31293: keakoulujen opettajankoulutusyksiköissä. Am- lun harjoituskouluksi.
31294: matillisten oppilaitosten opettajien koulutus Myös laitosten hallintoa uudistettaisiin. Am-
31295: järjestetään korkeakouluasteen, ammatillisen mattikoulujen Hämeenlinnan ja Jyväskylän
31296: korkea-asteen ja opistoasteen tutkinnon suorit- opettajaopistoissa nykyisin johtokunnan tehtä-
31297: taneille henkilöille, minkä vuoksi opettajan- viä hoitavat opettajaneuvostot korvattaisiin
31298: koulutuksen asema koulutusjärjestelmässä johtokunnilla. Ammatillisen oppilaitoksen
31299: asettuu varsin korkealle, monessa suhteessa opettajankoulutusosastoon ehdotetaan asetet-
31300: korkeakouluopintoihin rinnastettavalle tasolle. tavaksi oppilaitoksen johtokunnan avuksi ja
31301: Tämän vuoksi ehdotetaan, että tässä vaiheessa alaisuuteen opettajankoulutusta koskevia asioi-
31302: itsenäisinä ja erillisinä opettajankoulutuslai- ta hoitava opettajankoulutusneuvosto. Opetta-
31303: 6 1989 vp. - HE n:o 166
31304:
31305: jankoulutusosastossa on eh~otuk~en ~ukaa~ 2. Asian valmistelu
31306: johtaja, joka voisi olla joko JOhtaJan viran. tai
31307: toimen haltija tai johtajan tehtävään vahttu 2.1. Valmisteluelimet
31308: opettaja.
31309: Opetusministeriö asetti 21 päivänä kesäk~u
31310: ta 1984 toimikunnan, joka tehtävänsä ensim-
31311: Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen
31312: mäisessä vaiheessa laati ehdotuksen laiksi am-
31313: tehtäväpiiriä ehdotetaan myös laajennettavaksi
31314: matillisista oppilaitoksista ja sen nojalla annet-
31315: nykyisten laitosten tehtävistä. Jo nyt näissä
31316: taviksi asetuksentasoisiksi säännöksiksi (komi-
31317: laitoksissa järjestetään opettajien lisäkoulutus-
31318: teanmietinnöt 1985:21 ja 1985:32). Ammatilli-
31319: ta. Niissä voitaisiin järjestää myös muuta kou- sista oppilaitoksista annettu laki ja sen nojalla
31320: lutustoimintaa. Asetuksella on tarkoitus säätää annetut kaksitoista oppilaitosmuotokohtaista
31321: ammattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopis-
31322: asetusta perustuvat toimikunnan ehdotuksiin.
31323: ton yhteydessä toimivasta liikenneopetuskes-
31324: Työnsä toisessa vaiheessa toimikunta laati
31325: kuksesta, jossa koulutettaisiin liikenneopet~a suunnitelman ammattikoulutuslainsäädännön
31326: jia ruotsinkielisen koulutuksen osalta yhteis- kokonaisuudistuksen jatkovalmistelusta (komi-
31327: tyÖssä Åbo Akademin kasvatustieteiden tiede-
31328: teanmietintö 1987: 11). Mainittuun ammatilli-
31329: kunnan kanssa. Opettajankoulutuslaitoksissa
31330: sen koulutuksen säädöstoimikunnan 111 osa-
31331: voitaisiin harjoittaa lisäksi ammatillista koulu- mietintöön sisältyi muun ohella luonnos halli-
31332: tusta edistävää tutkimus-, kehittämis- ja palve- tuksen esitykseksi laiksi ammatillisten oppilai-
31333: lutoimintaa.
31334: tosten opettajankoulutuslaitoksista ja eräiksi
31335: siihen liittyviksi laeiksi.
31336: Asetuksella on tarkoitus mahdollisuuksien
31337: mukaan yhtenäistää nykyisten opettajaopisto-
31338: jen opettajien virkanimikkeitä j~ poistaa. opet- 2.2. Lausunnonantajat
31339: tajan virkojen ja toimien kelpmsuusvaatlmuk-
31340: sissa olevia perusteettornia eroja. Ammatillisen koulutuksen säädöstoimikun-
31341: nan 111 osamietinnöstä pyydettiin noin 90 lau-
31342: suntoa. Lausunnot pyydettiin muun muassa
31343: Opettajankoulutuslain 11 §:n (621/88) ~u
31344: kauppa- ja teollisuusministeriöltä, liikennemi-
31345: kaan yliopiston tai korkeakoulun opettaJan-
31346: nisteriöltä, maa- ja metsätalousminist~riölt~,
31347: koulutusyksikön vakinaisella lehtorilla ja har-
31348: sosiaali- ja terveysministeriöltä, työvmmami-
31349: joittelukoulun vakinaisella rehtorilla ja lehto-
31350: nisteriöltä, valtiovarainministeriöltä, ammatti-
31351: rilla on oikeus ja velvollisuus yhden lukukau-
31352: kasvatushallitukselta, kouluhallitukselta, lää-
31353: den virkavapauteen opiskelua varten aina seit-
31354: ninhallituksilta, ammatillisten oppilaitosten
31355: semän vuoden palvelun jälkeen tällaisessa vi-
31356: opettajankoulutuslaitoksilta, kuntien keskus-
31357: rassa. Ammatillisen opettajankoulutuslaitok-
31358: järjestöiltä sekä työnantajia, työntekijöitä,
31359: sen opettajan viran tai toimen haltijoiden am-
31360: opettajia ja opiskelijoita edustaviita järjestöiltä
31361: mattitaidon ylläpitäminen on työelämän no-
31362: ja yhdistyksiltä. Lausunnoissa pidettiin. yleis~s
31363: pean kehittymisen, k~svatus~ieteellisen ~e?~~Y~1 ti opettajankoulutuslainsäädännön uudistamis-
31364: sen ja tehtävän vaatiman vueyden yllapitami
31365: ta välttämättömänä ja kiireellisenä. Yksityis-
31366: sen vuoksi erityisen tärkeää. Tästä syystä ehdo-
31367: kohdista tehtiin useita muutosesityksiä.
31368: tetaan, että myös opettajankoulutuslaitoksen
31369: Opetusministeriö asetti 15 päivänä joulukuu-
31370: vakinaisella rehtorilla, apulaisrehtorilla, johta-
31371: ta 1987 työryhmän, jonka tehtävänä oli vii-
31372: jalla ja opettajalla olisi vastaava oikeus ja
31373: m~stellä edellä mainitun säädöstoimikunnan
31374: velvollisuus virkavapauteen opiskelua varten.
31375: 111 osamietinnössä tehty ehdotus hallituksen
31376: esitykseksi laiksi ammatillisten oppilaitosten
31377: Ammatillisten oppilaitosten opettajankoulu- opettajankoulutuslaitoksista ja eräiksi siihen
31378: tus ehdotetaan rahoitettavaksi valtion varoista. liittyviksi laeiksi sekä ehdotukset tarkoite~t':lu~
31379: Tämän vuoksi ammatillisten oppilaitosten ra- lainsäädäntöön liittyviksi asetuksenastelSlksi
31380: hoituksesta annettuun lakiin (494/83) ehdote- säännöksiksi perusteluineen. Työryhmässä oli-
31381: taan lisättäväksi tarvittavat ammatillisten opet- vat edustettuina opetushallinnon lisäksi valtio-
31382: tajankoulutuslaitosten rahoitusta koskevat varainministeriö, opettajankoulutuslaitokset
31383: säännökset. sekä työmarkkinajärjestöt. Työryhmä kuuli
31384: 1989 vp. - HE n:o 166 7
31385:
31386: asiantuntijoina eri alojen opettajankoulutuslai- 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
31387: tosten edustajia. tukset
31388: Lakiehdotuksesta saatujen lausuntojen poh-
31389: jalta laadittiin opetusministeriössä virkatyönä
31390: luonnos hallituksen esitykseksi laiksi ammatil- Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi ammatillis-.
31391: lisista opettajankoulutuslaitoksista ja eräiksi ten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain
31392: siihen liittyviksi laeiksi. Luonnosta käsiteltiin muuttamisesta. Tämän mukaan ammatillisen
31393: vielä kouluasiainneuvostossa. oppilaitoksen ylläpitäjälle suoritetaan opetta-
31394: jankoulutusosaston käyttökustannukset ja pe-
31395: rustamiskustannuksiin luettavista laitehankin-
31396: 3. Esityksen organisatoriset ja noista aiheutuvat kustannukset kokonaisuudes-
31397: henkii ö s töv aik u tuk set saan valtion varoista. Kun pääosa opettajarr-
31398: koulutuslaitoksista on valtion oppilaitoksia, ei-
31399: Esityksellä on organisatorisia vaikutuksia vät kustannukset muutu merkittävästi. Val-
31400: eräiden opettajaopistojen asemaan. Järven- tionavustus kolmen yksityisen oppilaitoksen
31401: pään ja Keski-Suomen kotitalousopettajaopis- opettajankoulutusosaston kustannuksiin li-
31402: tot, Högvalla seminarium i huslig ekonomi sääntyisi tästä syystä noin 3 miljoonalla mar-
31403: sekä Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopet- kalla vuodessa. Edellä mainitut perustamiskus-
31404: tajaopisto ja Åbo hemslöjdslärarinstitut toimi- tannukset olisivat lähinnä ATK-laitteiden han-
31405: vat nykyisen lainsäädännön mukaan yhdistet- kinnasta aiheutuvia. Harjoituskoulujen opetta-
31406: tyinä oppilaitoksina, jotka käsittävät opettaja- jankoulutuksesta aiheutuvat lisäkustannukset
31407: opiston lisäksi harjoituskouluna toimivan am- tulisivat valtion maksettavaksi. Pääosan näistä
31408: matillisen oppilaitoksen tai oppilaitoksia. Nä- kustannuksista maksaa jo nykyisin valtio.
31409: mä laitokset muuttuisivat ammatillisiksi oppi-
31410: laitoksiksi, joissa on opettajankoulutusosasto.
31411: Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopis- Lakiehdotuksen 18 §:ssä tarkoitetusta virka-
31412: ton harjoituskoulusta, joka kuuluu hallinnolli- vapaudesta aiheutuu sen toteutuessa noin 1,6
31413: sesti opettajaopistoon, muodostettaisiin itse- miljoonan markan kustannukset vuodessa. Eh-
31414: näinen ammattioppilaitos, joka määrättäisiin dotuksen mukaan järjestelmä on tarkoitus ot-
31415: opettajakorkeakoulun harj oituskouluksi. taa asteittain käyttöön asetuksella säädettäväs-
31416: Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa oli- tä ajankohdasta.
31417: sivat johtokunnat ja opettajankoulutusosastos-
31418: sa mahdollistettaisiin opettajankoulutusneu- Ehdotuksen mukaan kaikkiin opettajankou-
31419: voston asettaminen oppilaitoksen johtokunnan lutusosastoihin tulisi johtaja, joka voisi olla
31420: avuksi opettajankoulutusta koskevissa asioissa. johtajan viran tai toimen haltija tai johtajan
31421: Opettajankoulutusosastossa olisi johtaja, jo- tehtäviä hoitava opettaja. Tästä aiheutuisi noin
31422: ka voisi olla joko johtajan viran tai toimen 1,5 miljoonan markan kustannukset vuodessa.
31423: haltija tai johtajan tehtäviä hoitava opettaja.
31424:
31425:
31426:
31427:
31428: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
31429:
31430:
31431: 1. Lakiehdotusten perustelut siin opettajankoulutus pääosalle ammattikas-
31432: vatushallituksen alaisten ammatillisten oppilai-
31433: 1.1. Laki ammatillisista opettajankoulutuslai- tosten opettajista. Lain alainen opettajankou-
31434: toksista lutus ei koske vain ammatillisista oppilaitoksis-
31435: ta annetun lain alaisia oppilaitoksia, vaan
31436: 1 §. Lain soveltamisala. Lain soveltamis- myös ammatillisia kurssikeskuksia ja muuta
31437: alaan kuuluisivat ammattikasvatushallituksen ammattikasvatushallituksen alaista ammatillis-
31438: alaiset ammatilliset opettajankoulutuslaitokset. ta koulutusta. Laajeneva aikuiskoulutuksena
31439: Näissä opettajankoulutuslaitoksissa annettai- järjestettävä ammatillinen perus- ja lisäkoulu-
31440: 8 1989 vp. - HE n:o 166
31441:
31442: tus tulee vaatimaan opettajavoimia, ja myös ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakou-
31443: heidän opettajankoulutuksensa järjestetään tä- luissa.
31444: män lain nojalla toimivissa opettajankoulutus- Ammatillisten oppilaitosten opettajien lisä-
31445: laitoksissa. koulutustarve liittyy erityisesti tieteen ja tekno-
31446: Ammatillisissa opettajankoulutuslaitoksissa logian muutokseen ja kehitykseen. Opettajan-
31447: opettajankoulutus annettaisiin pääasiassa am- koulutuslaitoksissa järjestetään lisäkoulutusta
31448: matillisten aineiden opettajille sekä niille esi- nimenomaan ammatillisten oppilaitosten ja
31449: merkiksi tietojenkäsittelyn, matematiikan tai kurssikeskusten opettajille. Opettajankoulutus-
31450: fysiikan opettajille, joiden yliopistossa tai kor- laitosten järjestämä lisäkoulutus on muun mu-
31451: keakoulussa suorittamiin opintoihin ei sisälly assa erityisopettajakoulutusta ja opinto-ohjaa-
31452: opettajankoulutusta. Kaikille yhteisten ainei- jien koulutusta. Ammatillisen aikuiskoulutuk-
31453: den, kuten kielet, matematiikka ja luonnontie- sen laajeneminen merkitsee myös lisäkoulutus-
31454: teelliset aineet, opettajankoulutus järjestetään tarpeen lisääntymistä aikuispedagogisten sovel-
31455: edellä mainituin poikkeuksin peruskoulun ja lutusten tuomiseksi ammatilliseen koulutuk-
31456: lukion opettajankoulutuksen yhteydessä. seen entistä laajemmin.
31457: Ammatillisia opettajankoulutuslaitoksia oli- Opettajankoulutuslaitoksen ensisijaiset teh-
31458: sivat ammatilliset opettajakorkeakoulut ja am- tävät liittyvät ammatillisten oppilaitosten opet-
31459: matillisten oppilaitosten opettajankoulutuso- tajien pedagogiseen koulutukseen. Tämän toi-
31460: sastot. Opettajankoulutusosasto olisi osa am- minnan tukemiseksi ja opettajankoulutuslai-
31461: matillista oppilaitosta ja siihen noudatettaisiin, toksen erityistietojen hyödyntämiseksi on tar-
31462: mitä ammatillisista oppilaitoksista on säädetty peellista, että opettajankoulutuslaitos voi har-
31463: tai määrätty, jollei tässä laissa tai sen nojalla joittaa myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa
31464: ole toisin säädetty. sekä palvelutoimintaa.
31465: Opettajankoulutuslaitoksessa suoritettavan
31466: Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekunta tutkimuksen tulee edistää ennen kaikkea am-
31467: vastaisi pykälän 3 momentin mukaan ruotsin- mattikasvatusta ja alan opettajankoulutusta.
31468: kielisten ammatillisten oppilaitosten opettajien Tällaisena tutkimuksena voidaan pitää ammat-
31469: koulutuksesta lukuunottamatta kauppaoppilai- tien opettamiseen ja oppimiseen sekä ammatil-
31470: tosten, koti- ja laitostalousoppilaitosten sekä lisen koulutuksen rakenteeseen, opetussuunni-
31471: käsi- ja taideteollisuusoppilaitosten opettajan- telmiin ja hallintoon liittyvää tutkimusta. Eri-
31472: koulutusta, josta nykyiset ruotsinkieliset opet- tyistä painoa on pantava opettajankoulutusta
31473: tajankoulutuslaitokset edelleen vastaisivat. hyödyttävälle tutkimukselle.
31474: Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekunta Opettajankoulutuslaitoksiin keskittyy myös
31475: toimisi tässä tehtävässä tämän lain mukaisena sen tyyppistä tietoa, että palvelutoiminnan jär-
31476: ammatillisena opettajankoulutuslaitoksena. jestäminen ja ainakin sen mahdolliseksi teke-
31477: Tästä samoin kuin yhteistyöstä mainitun yli- minen on tarkoituksenmukaista. Palvelutoi-
31478: opiston, muiden opettajankoulutuslaitosten, minta voi olla julkisille viranomaisille annettua
31479: ammatillisten oppilaitosten ja ammattikasva- tai se voi hyödyttää maksullisena palvelutoi-
31480: tushallituksen välillä on tarkoitus säätää tar- mintana muita ammatillisia oppilaitoksia tai
31481: kemmin asetuksella. yksityistä yritys- ja elinkeinotoimintaa.
31482: Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisi muissa 3 §. Harjoituskoulut. Opettajankoulutuslai-
31483: korkeakouluissa tapahtuva ammatillisten oppi- tokset tarvitsevat käytännön opetusharjoittelua
31484: laitosten opettajankoulutus. Tällaista opetta- varten harjoituskouluja. Pykälän 1 momentin
31485: jankoulutusta on eräistä terveydenhuollon tut- mukaan ammattikasvatushallitus määräisi am-
31486: kinnoista annetun asetuksen mukainen opetta- matillisen oppilaitoksen harjoituskouluksi.
31487: jankoulutus. Käytännössä harjoituskouluksi määrättäisiin
31488: 2 §. Ammatillisen opettajankoulutuslaitok- opettajankoulutuslaitoksen läheisyydessä sijait-
31489: sen tehtävät. Ammatillisen opettajankoulutus- seva saman alan oppilaitos. Niissä tapauksissa,
31490: laitoksen päätehtävänä on antaa ammatillisen joissa opettajankoulutusta annetaan opettajan-
31491: oppilaitoksen opettajiksi aikoville pedagoginen koulutusosastossa, tämä toteutuu luontevasti,
31492: ja muu tarpeellinen opettajankoulutus. Varsi- kun samaan oppilaitokseen kuuluu ammatilli-
31493: nainen ammatillisesti eriytyvä peruskoulutus, nen oppilaitos. Lisäksi opettajankoulutuslai-
31494: joka aina on edellytyksenä ammatillisen oppi- tokset tarvitsevat opetusharjoittelujaksoja var-
31495: laitoksen opettajana toimimiselle, annetaan ten muita ammatillisia oppilaitoksia tai kurssi-
31496: 1989 vp. - HE n:o 166 9
31497:
31498: keskuksia harjoituskouluksi. Koulun määrää- denjäsenen ja kullekin heistä henkilökohtaisen
31499: minen harjoituskouluksi edellyttää aina ylläpi- varajäsenen. Johtokunnan valinnasta ja tehtä-
31500: täjän suostumusta. Ammattikasvatushallitus vistä säädettäisiin tarkemmin asetuksella ja
31501: määrää harjoituskoulut opettajankoulutuslai- määrättäisiin tarvittaessa johtosäännössä.
31502: toksen tarvitsemassa laajuudessa pitäen samal- Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu-
31503: la silmällä alueellista saavutettavuutta. tusosastolla ei ole omaa johtokuntaa, vaan sen
31504: Harjoituskouluista olisi pykälän 2 momentin johtokuntana toimii ammatillisen oppilaitok-
31505: mukaan voimassa, mitä ammatillisista oppilai- sen johtokunta.
31506: toksista on säädetty tai määrätty. Opetushar- 6 §. Opettajankoulutusneuvosto. Ammatilli-
31507: joittelussa on eräissä tapauksissa välttämätöntä sen oppilaitoksen opettajankoulutusosastossa
31508: voida poiketa oppilaitoksia koskevista sään- olisi opettajankoulutustehtäviä varten opetta-
31509: nöksistä. Tästä syystä ehdotetaan, että amma- jankoulutusneuvosto. Se hoitaisi opettajankou-
31510: tillisista oppilaitoksista annetusta laista ja työl- lutusta koskevat erilliskysymykset.
31511: lisyyskoulutuksesta annetusta laista tai niiden Opettajankoulutusneuvostosta säädettäisiin
31512: nojalla annetuista säännöksistä ja määräyksis- tarkemmin asetuksella ja määrättäisiin tarvitta-
31513: tä voidaan tässä laissa tai sen nojalla poiketa. essa johtosäännössä.
31514: Poikkeamisen tarvetta saattaa olla muun mu- 7 §. Neuvottelukunta. Ammatillisen opetta-
31515: assa oppilaitosten opetuksen järjestelyä, ope- jakorkeakoulun toiminnan kannalta on tärke-
31516: tusryhmää ja arviointia sekä opettajien kelpoi- ää, että opettajakorkeakoululla on hyvät yh-
31517: suusvaatimuksia ja tehtäviä koskevista sään- teydet muun muassa korkeakouluihin, tutki-
31518: nöksistä. Harjoituskouluna toimimisen johdos- muslaitoksiin ja työelämään. Tästä syystä
31519: ta ei harjoituskoulun opetus kuitenkaan saa opettajakorkeakoululle ehdotetaan asetetta-
31520: poiketa muiden ammatillisten oppilaitosten ja vaksi tarvittaessa yksi tai useampia neuvottelu-
31521: ammatillisten kurssikeskusten opetuksesta si- kuntia, jotka asettaa johtokunta.
31522: ten, että koulutuksen tavoitteet vaarantuvat. Neuvottelukunnan asettamiseen ammatilli-
31523: 4 §. Perustaminen. Valtion ylläpitämän am- sen oppilaitoksen opettajankoulutusosastoon
31524: matillisen opettajakorkeakoulun perustamises- noudatetaan ammatillisista oppilaitoksista an-
31525: ta päättäisi pykälän 1 momentin mukaan val- netun lain vastaavia säännöksiä.
31526: tion tulo- ja menoarvion rajoissa valtioneuvos- 8 §. Opettajakunta. Ammatillisen opettaja-
31527: to. Vastaavaa menettelyä noudatettaisiin opet- korkeakoulun opettajakunnan muodostavat
31528: tajankoulutusosaston perustamisessa valtion ehdotuksen mukaan rehtori, apulaisrehtori,
31529: ammatilliseen oppilaitokseen. kurssitoimenjohtaja ja päätoimiset opettajat.
31530: Valtioneuvosto voisi 2 momentin mukaan Muiden opettajien kuulumisesta opettajakun-
31531: antaa myös rekisteröidylle suomalaiselle yhtei- taan määrättäisiin johtosäännössä. On tar-
31532: sölle tai säätiölle luvan opettajankoulutusosas- peen, että opettajakunnan kokoukseen osallis-
31533: ton perustamiseen sen ylläpitämään oppilaitok- tuvat myös sivutoimiset tuntiopettajat silloin,
31534: seen. Valtioneuvosto voisi ylläpitäjää kuultu- kun opettajakunta käsittelee esimerkiksi arvi-
31535: aan peruuttaa luvan. Luvan peruuttamisen ointia tai muita sellaisia asioita, että kaikkien
31536: edellytyksenä on opettajankoulutuksen tarpeen opettajien näkemysten huomioon ottaminen ja
31537: lakkaaminen. yhteensovittaminen on tarpeellista. Opettaja-
31538: 5 §. Johtokunta. Ammatillisen opettajakor- kunnan jakautuminen jaostoihin saattaa olla
31539: keakoulun toiminnasta vastaisi johtokunta. tarkoituksenmukaista niissä tapauksissa, joissa
31540: Johtokuntaan kuuluisi puheenjohtaja ja viisi opettajakorkeakoulussa annetaan eri alojen
31541: muuta jäsentä ja kullekin heistä valittaisiin opettajankoulutusta.
31542: henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu-
31543: asettaisi ammattikasvatushallitus. tusosaston opettajat kuuluvat ehdotuksen mu-
31544: Opettajakorkeakoulun palveluksessa olevien kaan ammatillisen oppilaitoksen opettajakun-
31545: ja opettajankoulutuksessa olevien opiskelijoi- taan. He muodostavat jaoston, johon kuuluvat
31546: den vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi johtaja ja päätoimiset opettajat sekä muut
31547: sekä asioiden monipuolisen käsittelyn varmis- opettajat johtosäännön määräyksen mukaan.
31548: tamiseksi ehdotetaan säädettäväksi, että opet- Opettajakunnan tehtävät liittyvät lähinnä
31549: tajakorkeakoulun johtokuntaan valitsevat li- opetuksen kehittämiseen ja suunnitteluun.
31550: säksi päätoimiset opettajat, muu henkilökunta Tehtävistä säädettäisiin tarkemmin asetuksella
31551: ja opiskelijat kukin ryhmä keskuudestaan yh- ja määrättäisiin tarvittaessa johtosäännössä.
31552:
31553: 2 390971T
31554: 10 1989 vp. - HE n:o 166
31555:
31556: 9 §. Rehtori ja johtaja. Ammatillisessa opet- 13 §. Opiskelijaksi ottaminen. Ammatillisen
31557: tajakorkeakoulussa on rehtori. Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen opiskelijaksi otta-
31558: oppilaitoksen opettajankoulutusosastossa on misen perusteista säädettäisiin asetuksella ja
31559: oppilaitoksen rehtorin alaisena johtaja. Jos määrättäisiin tarkemmin ammattikasvatushalli-
31560: opettajankoulutusosastoon ei ole perustettu tuksen päätöksellä. Lakiehdotuksen 12 §:n
31561: johtajan virkaa tai tointa, johtaja valitaan mukaan opettajankoulutus rakentuu ammatil-
31562: opettajien keskuudesta asetuksella tarkemmin lisessa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa suo-
31563: säädettävällä tavalla. ritetulle tutkinnolle sekä riittävälle työkoke-
31564: Rehtorin ja johtajan tehtävät koostuvat ope- mukselle. Näiden perusteiden ohella saattaa
31565: tustyön johtamisesta, ohjaamisesta ja valvomi- olla tarpeen säätää esimerkiksi terveydentilaa
31566: sesta. Tehtävistä säädettäisiin tarkemmin ase- koskevia ja mahdollisia muita perusteita opis-
31567: tuksella ja määrättäisiin tarvittaessa johtosään- kelijaksi ottamiselle.
31568: nössä. 14 §. Virat ja toimet. Ammatillisen opettaja-
31569: JO §. Apulaisrehtori ja vararehtori. Amma- korkeakoulun viroista säädettäisiin asetuksella.
31570: tillisessa opettajakorkeakoulussa voisi olla Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu-
31571: apulaisrehtori. Opettajakorkeakoulussa, jossa tusosaston virat ja toimet ovat asianomaisen
31572: ei ole apulaisrehtoria, on vararehtori. Jollei oppilaitoksen virkoja tai toimia, joten niitä
31573: opettajakorkeakouluun ole perustettu apulais- koskevat ammatillisista oppilaitoksista annetun
31574: rehtorin virkaa tai tointa, valitaan apulaisreh- lain vastaavat säännökset.
31575: tori opettajien keskuudesta. Valintamenettelys- 15 §. Virkojen ja toimien kelpoisuusvaati-
31576: tä säädetään tarkemmin asetuksella. Tehtävien mukset. Opettajankoulutuslaitoksen virkojen
31577: jakaminen rehtorin ja apulaisrehtorin kesken ja toimien sekä tuntiopettajan kelpoisuusvaati-
31578: on syytä tehdä joustavaksi, mistä syystä asiasta muksista ehdotetaan säädettäväksi asetuksella.
31579: päättäisi johtokunta, jollei johtosäännössä toi- Tarkoituksena on nykyaikaistaa ja mahdolli-
31580: sin määrätä. suuksien mukaan yhtenäistää kelpoisuusvaati-
31581: 11 §. Johtosääntö. Ammatillisen opettaja- muksia.
31582: korkeakoulun johtosäännössä määrätään opet- 16 §. Viran ja toimen haltijan tehtävät.
31583: tajakorkeakoulun toiminnan yleisistä perusteis- Opettajan viran tai toimen haltijan sekä tunti-
31584: ta. Johtosäännön hyväksyisi johtokunta ja opettajan tehtävistä ehdotetaan säädettäväksi
31585: vahvistaisi ammattikasvatushallitus. asetuksella ja tarvittaessa määrättäväksi johto-
31586: säännössä. Muiden viran tai toimen haltijoiden
31587: Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu- tehtävistä määrääminen jää johtosäännössä
31588: tusosaston johtosääntö on ehdotuksen mukaan määrättäväksi.
31589: osa oppilaitoksen johtosääntöä. 17 §. Eläketurva. Valtion ylläpitämän am-
31590: 12 §. Opetus. Opettajankoulutuksen perus- matillisen opettajakorkeakoulun palveluksessa
31591: tana on joko korkeakoulussa tai ammatillisessa olevan henkilön eläke ja hänen jälkeensä suori-
31592: oppilaitoksessa suoritettu tutkinto. Opettajana tettava perhe-eläke määräytyvät valtiolla voi-
31593: toimimisen kannalta on myös välttämätöntä, massa olevien säännösten mukaan.
31594: että opettajat ovat olleet työelämässä heidän Yksityisen ammatillisen oppilaitoksen opet-
31595: ammatillisesti eriytyvän tutkintonsa alalla. tajankoulutusosaston palveluksessa olevan
31596: Tästä syystä opettajankoulutuksen pohjana henkilöstön oikeus eläkkeeseen ja hänen jäl-
31597: olisi lisäksi riittävä työkokemus. Opettajan- keensä suoritettavaan perhe-eläkkeeseen ehdo-
31598: koulutuksen yhteydessä ei anneta varsinaista tetaan määräytyväksi edelleen eräistä valtion
31599: ammatillisesti eriytyvää koulutusta. varoista suoritettavista eläkkeistä annetun lain
31600: Opettajankoulutuslaitoksen opetuksen jär- (382/69) säännösten mukaisesti.
31601: jestämisestä säädettäisiin asetuksella ja määrät- 18 §. Opettajien ammattitaidon ylläpitämi-
31602: täisiin tarkemmin ammattikasvatushallituksen nen. Pykälän 1 momentin mukaan ehdotetaan
31603: päätöksellä. otettavaksi käyttöön menettely, jossa ammatil-
31604: Opettajankoulutuslaitoksessa järjestettävä lisen opettajankoulutuslaitoksen vakinainen
31605: ammatillisten oppilaitosten opettajien lisäkou- rehtori, apulaisrehtori, johtaja ja opettaja seit-
31606: lutus voi käytännössä vaihdella lyhyistä kurs- semän vuotta palveltuaan voisi virkavapaana
31607: seista varsin pitkään koulutukseen. Tästä syys- täysin palkkaeduin osallistua lisäkoulutukseen.
31608: tä on tarkoituksenmukaista, että ammattikas- Lisäkoulutus kestäisi viisi opettajankoulutus-
31609: vatushallitus antaa lisäkoulutuksesta ohjeet. laitoksen työkuukautta eli noin yhden luku-
31610: 1989 vp. - HE n:o 166 11
31611:
31612: kauden. Virkavapauden aikana olisi mahdollis- Lain voimaan tullessa ammattikoulujen Hä-
31613: ta perehtyä alan ammatin ja pedagogiikan meenlinnan ja Jyväskylän opettajaopistot
31614: kehitykseen esimerkiksi osallistumalla työelä- muuttuisivat pykälän 3 momentin mukaan am-
31615: mään, suorittamalla tutkimusta tai osallistu- matillisiksi opettajakorkeakouluiksi.
31616: malla jatkokoulutukseen esimerkiksi korkea- Järvenpään ja Keski-Suomen kotitalousopet-
31617: koulussa. Säännös vastaisi asialliselta sisällöl- tajaopistot, Högvalla seminarium i huslig eko-
31618: tään yliopiston tai korkeakoulun opettajan- nomi sekä Åbo hemslöjdslärarinstitut ja Fred-
31619: koulutusyksikön vakinaisen lehtorin ja opetta- rika Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopisto
31620: jan vastaavaa oikeutta ja velvollisuutta jatko- toimivat yhdistettyinä oppilaitoksina, johon
31621: opiskeluun. opettajaopiston lisäksi kuuluu harjoituskoulu-
31622: Kun opettajien eläkeikä on 63 vuotta, ei ole lla toimiva ammatillinen oppilaitos tai oppilai-
31623: tarkoituksenmukaista, että lähellä eläkeikää toksia. Pykälän 4 momentissa mainitut laitok-
31624: oleva henkilö voi osallistua koulutukseen. Py- set ehdotetaan muutettaviksi tämän lain voi-
31625: kälän 2 momentissa ehdotetaan tästä syystä, maan tullessa ammatillisiksi oppilaitoksiksi,
31626: että rehtorilla, apulaisrehtorilla, johtajalla ja joissa on opettajankoulutusosasto.
31627: opettajalla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta Muissa oppilaitoksissa eri nimisinä toimivat
31628: mainittuun virkavapauteen, jos hän on täyttä- opettajankoulutusta järjestävät yksiköt muut-
31629: nyt tai täyttäisi 60 vuotta ennen lisäkoulutuk- tuisivat lain voimaan tullessa asianomaisten
31630: sen päättymistä. oppilaitosten opettajankoulutusosastoiksi.
31631: Tarkemmat säännökset tässä pykälässä tar- Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettaja-
31632: koitetun virkavapauden myöntämiseen liitty- opiston yhteydessä oleva ja siihen hallinnolli-
31633: vistä seikoista annettaisiin pykälän 3 momentin sesti kuuluva harjoituskoulu muutettaisiin py-
31634: mukaan asetuksella. kälän 6 momentin mukaan tämän lain voimaan
31635: 19 §. Muutoksenhaku. Muutoksenhakua tullessa itsenäiseksi ammattioppilaitokseksi.
31636: koskevat säännökset ehdotetaan pääosin sa- 22 §. Johtosääntöä koskeva siirtymäsään-
31637: manlaisiksi kuin ammatillisista oppilaitoksista nös. Ammattikoulujen Hämeenlinnan ja Jy-
31638: annetussa laissa. Tämän mukaisesti johtokun- väskylän opettajaopistojen nykyiset ohjesään-
31639: nan päätökseen haetaan muutosta ammattikas- nöt korvattaisiin 11 §:ssä tarkoitetuilla johto-
31640: vatushallitukselta hallintovalituksin. säännöillä. Opettajakorkeakouluille ehdote-
31641: Asetuksella voidaan säätää valituskielloista. taan annettavaksi kahden vuoden siirtymäaika,
31642: Muiden hallintoelinten kuin johtokunnan pää- jona aikana entistä ohjesääntöä noudatetaan
31643: tökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. johtosääntönä, jolleivät säännökset ole tämän
31644: Johtokunnalle kuuluva asia, joka on johto- lain tai sen nojalla annettavan asetuksen vas-
31645: säännöllä siirretty johtokunnan alaisen viran taisia.
31646: tai toimen haltijan päätettäväksi, voidaan kui- 23 §. Viran ja toimen haltijoita koskeva
31647: tenkin saattaa johtokunnan ratkaistavaksi, siirtymäsäännös. Nykyisten opettajan virkojen
31648: jonka jälkeen asiasta on muutoksenhakuoikeus nimikkeitä on tarkoitus asetuksella mahdolli-
31649: vastaavasti kuin johtokunnan päätöksestä. suuksien mukaan yhtenäistää. Tästä syystä on
31650: Ammatillisen oppilaitoksen opettajakoulu- tarpeen, että nimittävä viranomainen voi lain
31651: tusosastoa koskevissa asioissa muutoksenha- voimaan tullessa siirtää viran tai toimen halti-
31652: kuun noudatetaan ammatillisista oppilaitoksis- jan hänen entistä virkaansa tai tointaan lähin-
31653: ta annetun lain vastaavia säännöksiä. nä vastaavaan virkaan tai toimeen ilman haku-
31654: 20 §. Tarkemmat säännökset. Pykälään si- menettelyä. Nykyiset opettajat on tarkoitus
31655: sältyy tavanomainen asetuksenantovaltuus. asetuksella säätää kelpoisiksi myös uusiin vir-
31656: r 21 §. Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan koihin.
31657: ·tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
31658: htkiehdotuksen 18 §:ssä tarkoitettu järjestel-
31659: mä. ehdotetaan kuitenkin otettavaksi asteittain 1.2. Laki ammatillisista oppilaitoksista
31660: käytl:ö,ön asetuksella säädettävästä ajankohdas-
31661: ta. 42 §. Voimaantulo, Ammatillisista oppilai-
31662: Lailla ehdotetaan kumottaviksi ammattikou- toksista annetulla lailla kumottiin aikaisempi
31663: lujen opettajaopistoista annettu laki ja maata- ammatillisia oppilaitoksia koskeva lainsäädän-
31664: lousnormaalikoulusta annettu laki niihin myö- tö lukuunottamatta lainsäädännön opettajan-
31665: hemmin tehtyine muutoksineen. koulutusta koskevia sään'nöksiä. Tällaisia
31666: 12 1989 vp. - HE n:o 166
31667:
31668: säännöksiä sisältyy teknillisistä oppilaitoksista, suudessaan valtion varoista. Viimeksi mainitut
31669: kunnallisista ja yksityisistä kauppaoppilaitok- kustannukset muodostuvat lähinnä ATK-lait-
31670: sista, maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuus- teiden hankinnoista. Koska kysymys on amma-
31671: oppilaitoksista sekä metsäoppilaitoksista an- tillisten oppilaitosten opettajankoulutusosas-
31672: nettuihin lakeihin. Pykälässä ehdotetaan ku- toista, tulee toiminnan kustannukset erotella
31673: mottavaksi mainittuja oppilaitosmuotoja kos- oppilaitoksen muusta toiminnasta. Harjoitus-
31674: keva lainsäädäntö kokonaisuudessaan lukuun- koulujen kustannukset ehdotetaan korvatta-
31675: ottamatta metsäoppilaitosten opintososiaalisia vaksi valtion varoista kokonaisuudessaan siltä
31676: etuja koskevaa väliaikaista järjestelyä. Tällä osin, kuin harjoituskouluna toimiminen ai-
31677: menettelyllä mainittujen lakien opettajankou- heuttaa oppilaitokselle lisäkust;;tnnuksia.
31678: lutusta koskevat ja edelleen voimassa olevat
31679: säännökset tulevat kumotuiksi.
31680: 2. Tarkemmat säännökset ja
31681: määräykset
31682: 1.3. Laki ammatillisten oppilaitosten rahoi-
31683: tuksesta Ammatillisista opettajankoulutuslaitoksista
31684: annettaisiin asetus, joka sisältäisi lakia täyden-
31685: 1 §. Lain soveltamisala. Ammatillisten opet- tävät säännökset opettajankoulutuslaitosten
31686: tajankoulutuslaitosten rahoituksen järjestämi- perustamisesta, hallinnosta, opetuksen järjes-
31687: seksi ehdotetaan pykälän 1 momenttiin lisättä- tämisestä, opiskelijoista sekä viroista, toimista
31688: väksi opettajankoulutuslaitokset. ja henkilöstöstä.
31689: 8 §. Valtionavustus käyttökustannuksiin. Yksityiskohtaisempia määräyksiä annettai-
31690: Koska opettajankoulutuksen käyttökustannuk- siin ammattikasvatushallituksen päätöksellä.
31691: set suoritettaisiin valtionavustuksena kokonai-
31692: suudessaan, ehdotetaan pykälän 1 momenttia
31693: muutettavaksi siten, että säännös korotetusta 3. Voimaantulo
31694: valtionavustuksesta poistetaan.
31695: 13 a §. Valtionavustus opettajankoulutuk- Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja
31696: seen. Ammatillisten oppilaitosten opettajan- menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
31697: koulutus ehdotetaan rahoitettavaksi valtion va- täväksi sen yhteydessä. Lait ehdotetaan tule-
31698: roista. Tästä syystä lakiin ehdotetaan lisättä- vaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
31699: väksi uusi 13 a §, jonka mukaan ammatillisen
31700: oppilaitoksen opettajankoulutusosaston käyt- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
31701: tökustannukset sekä perustamiskustannuksiksi kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
31702: luettavat laitehankinnat maksetaan kokonai- set:
31703: 1989 vp. - HE n:o 166 13
31704:
31705:
31706: 1.
31707: Laki
31708: ammatillisista opettajankoulutuslaitoksista
31709:
31710: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
31711:
31712: 1 luku 3§
31713: Yleisiä säännöksiä Harjoituskoulut
31714: 1§ Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen
31715: Lain soveltamisala harjoituskouluna toimii ammattikasvatushalli-
31716: tuksen määräämä ammatillinen oppilaitos.
31717: Tätä lakia sovelletaan ammattikasvatushalli- Harjoituskouluna opetusharjoittelujaksoja
31718: tuksen alaisiin ammatillisiin opettajankoulu- varten voi toimia ylläpitäjän suostumuksella ja
31719: tuslaitoksiin. ammattikasvatushallituksen luvalla myös muu
31720: Ammatillisia opettajankoulutuslaitoksia ammatillinen oppilaitos tai ammatillinen kurs-
31721: ovat ammatilliset opettajakorkeakoulut ja am- sikeskus.
31722: matillisista oppilaitoksista annetussa laissa Harjoituskouluista on voimassa, mitä am-
31723: (487 /87) tarkoitettujen ammatillisten oppilai- matillisista oppilaitoksista annetussa laissa ja
31724: tosten opettajankoulutusosastot. Opettajan- työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa (311
31725: koulutusosastoista on voimassa, mitä ammatil- 76) tai niiden nojalla on säädetty ja määrätty,
31726: lisista oppilaitoksista on säädetty tai määrätty, jollei tässä laissa tai sen nojalla ole toisin
31727: jollei tässä laissa tai sen nojalla ole toisin säädetty tai määrätty.
31728: säädetty tai määrätty.
31729: Ammatillisten oppilaitosten ruotsinkielisestä 4§
31730: opettajankoulutuksesta vastaavana amma~illi
31731: sena opettajankoulutuslaitoksena toimii Abo Perustaminen
31732: Akademi -nimisen yliopiston kasvatustieteiden Valtion ylläpitämän ammatillisen opettaja-
31733: tiedekunta sen mukaan kuin asetuksella sääde- korkeakoulun perustamisesta ja lakkauttami-
31734: tään. Ruotsinkielisen opettajankoulutuksen sesta päättää valtioneuvosto. Valtioneuvosto
31735: järjestämisen edellyttämästä yhteistyöstä yli- päättää myös opettajankoulutusosaston perus-
31736: opiston, muiden opettajankoulutuslaitosten, tamisesta valtion ammatilliseen oppilaitokseen
31737: ammatillisten oppilaitosten ja ammattikasva- ja sellaisen osaston lakkauttamisesta.
31738: tushallituksen välillä säädetään asetuksella. Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle
31739: suomalaiselle yhteisölle tai säätiölle luvan opet-
31740: 2§ tajankoulutusosaston perustamiseen sen ylläpi-
31741: Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen tämään ammatilliseen oppilaitokseen. Valtio-
31742: tehtävät neuvosto voi ylläpitäjää kuultuaan peruuttaa
31743: opettajankoulutusosaston perustamisluvan, jos
31744: Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen opettajankoulutuksen tarve lakkaa.
31745: tehtävänä on antaa ammatillisten oppilaitosten
31746: opettajiksi aikoville pedagoginen ja muu tar-
31747: peellinen opettajankoulutus. 2 luku
31748: Opettajankoulutuslaitoksen tehtävänä on Hallinto
31749: myös antaa lisäkoulutusta ammatillisten oppi-
31750: laitosten ja ammatillisten kurssikeskusten opet- 5§
31751: tajille. Lisäksi opettajankoulutuslaitoksessa Johtokunta
31752: voidaan harjoittaa ammatillista koulutusta
31753: edistävää tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoi- Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on
31754: mintaa. johtokunta, joka vastaa opettajakorkeakoulun
31755: Opettajankoulutuslaitoksessa voidaan järjes- toiminnasta. Johtokuntaan kuuluu puheenjoh-
31756: tää myös muuta koulutustoimintaa. taja ja viisi muuta jäsentä, jotka samoin kuin
31757: 14 1989 vp. - HE n:o 166
31758:
31759: heidän henkilökohtaiset varajäsenensä ammat- 9§
31760: tikasvatushallitus määrää. Heidän lisäkseen va- Rehtori ja johtaja
31761: litsevat päätoimiset opettajat, muu henkilö-
31762: kunta ja opiskelijat kukin ryhmä keskuudes- Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on
31763: taan yhden jäsenen sekä kullekin heistä henki- rehtori.
31764: lökohtaisen varajäsenen johtokuntaan. Johto- Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu-
31765: kunnan valinnasta ja tehtävistä säädetään tar- tusosastossa on johtaja, joka toimii rehtorin
31766: kemmin asetuksella ja määrätään tarvittaessa alaisena. Jollei osastossa ole johtajan virkaa
31767: johtosäännössä. tai tointa, valitaan johtaja opettajien keskuu-
31768: desta siten kuin asetuksella säädetään.
31769: 6§ Rehtorin ja johtajan tehtävänä on johtaa,
31770: ohjata ja valvoa opettajankoulutuslaitoksen
31771: Opettajankoulutusneuvosto opetustyötä ja muuta toimintaa, esitellä opet-
31772: tajankoulutuslaitosta koskevat asiat johtokun-
31773: Opettajankoulutusosastossa on opettajan- nan kokouksessa, jollei johtosäännössä ole
31774: koulutustehtäviä varten opettajankoulutusneu- toisin määrätty, sekä suorittaa hänelle määrä-
31775: vosto, josta säädetään asetuksella ja määrä- tyt hallinto- ja opetustehtävät. Tarkempia
31776: tään tarvittaessa johtosäännössä. säännöksiä ja määräyksiä rehtorin ja johtajan
31777: tehtävistä annetaan asetuksella sekä tarvittaes-
31778: 7 § sa johtosäännössä.
31779: Neuvottelukunta 10§
31780: Ammatillisen opettajakorkeakoulun toimin- Apulaisrehtori ja vararehtori
31781: nan edistämiseksi sekä opettajakorkeakoulun
31782: Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa voi
31783: ja työelämän välisten ja muiden tarpeellisten
31784: olla apulaisrehtori. Jollei opettajakorkeakou-
31785: yhteyksien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi
31786: lussa ole apulaisrehtorin virkaa, valitaan apu-
31787: opettajakorkeakoululla voi olla yksi tai useam- laisrehtori opettajien keskuudesta siten kuin
31788: pia neuvottelukuntia. Neuvottelukunnan aset-
31789: asetuksella säädetään.
31790: taa johtokunta.
31791: Tehtävien jakamisesta rehtorin ja apulais-
31792: rehtorin kesken päättää johtokunta, jollei joh-
31793: 8§ tosäännössä toisin määrätä.
31794: Opettajakunta Opettajakorkeakouluun, jossa ei ole apulais-
31795: rehtoria, valitaan opettajien keskuudesta vara-
31796: Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetta- rehtori.
31797: jakunnan muodostavat rehtori, apulaisrehtori,
31798: kurssitoimenjohtaja ja päätoimiset opettajat. 11 §
31799: Muut opettajat kuuluvat opettajakuntaan siten Johtosääntö
31800: kuin johtosäännössä määrätään. Opettajakun-
31801: ta voi jakaautua jaostoihin sen mukaan kuin Ammatillisella opettajakorkeakoululla on
31802: johtosäännössä määrätään. johtosääntö, jossa määrätään opettajakorkea-
31803: koulun toiminnan yleisistä perusteista, hallin-
31804: Opettajakunnan ja sen jaostojen tehtävänä nosta ja muista asioista sen mukaan kuin tässä
31805: on suunnitella ja edistää opettajakorkeakoulun laissa ja sen nojalla asetuksella säädetään.
31806: opetusta ja muuta toimintaa sekä suorittaa Johtosäännön hyväksyy johtokunta ja vahvis-
31807: muut tehtävät sen mukaan kuin asetuksella taa ammattikasvatushallitus.
31808: säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä mää- Ennen johtosäännön hyväksymistä on opet-
31809: rätään. tajille, muulle henkilökunnalle ja opiskelijoille
31810: Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu- varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
31811: tusosaston johtaja ja päätoimiset opettajat Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu-
31812: kuuluvat oppilaitoksen opettajakuntaan. He tusosaston johtosääntö on osa oppilaitoksen
31813: muodostavat opettajakunnan jaoston, josta on johtosääntöä. Ennen johtosäännön hyväksy-
31814: vastaavasti voimassa, mitä 1 ja 2 momentissa mistä on opettajankoulutusneuvostolle varatta-
31815: säädetään. va tilaisuus tulla kuulluksi.
31816: 1989 vp. - HE n:o 166 15
31817:
31818: 3 luku 17 §
31819: Opetus ja opiskelijat Eläketurva
31820: 12 § Valtion ylläpitämän ammatillisen opettaja-
31821: Opetus korkeakoulun palveluksessa olevan henkilön
31822: eläketurvasta ja hänen jälkeensä suoritettavas-
31823: Ammatillisessa opettajankoulutuslaitoksessa ta perhe-eläkkeestä on säädetty erikseen.
31824: annettava opettajankoulutus rakentuu amma- Yksityisen ammatillisen oppilaitoksen opet-
31825: tillisessa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa tajankoulutusosaston johtajan, opettajan ja
31826: suoritetulle tutkinnalle sekä riittävälle työkoke- muun tarpeellisen henkilöstön, jonka palk-
31827: mukselle. kaukseen ammatillinen oppilaitos saa ammatil-
31828: Opettajankoulutuslaitoksen opetuksen jär- listen oppilaitosten rahoituksesta annetun lain
31829: jestämisestä säädetään asetuksella ja määrä- 13 a §:n mukaan valtionosuutta, oikeudesta
31830: tään tarkemmin ammattikasvatushallituksen eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta
31831: päätöksellä. perhe-eläkkeestä on voimassa, mitä eräistä val-
31832: Opettajankoulutuslaitoksen antama lisäkou- tion varoista suoritettavista eläkkeistä annetus-
31833: lutus järjestetään ammattikasvatushallituksen sa laissa (382/69) on säädetty.
31834: ohjeiden mukaisesti.
31835: 18 §
31836: 13§ Opettajien ammattitaidon ylläpitäminen
31837: Opiskelijaksi ottaminen
31838: Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen va-
31839: Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen kinaisella rehtorilla, apulaisrehtorilla, johtajal-
31840: opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään la ja opettajalla on aina seitsemän vuotta
31841: asetuksella ja määrätään tarkemmin ammatti- palveltuaan oikeus ja velvollisuus virkavapaa-
31842: kasvatushallituksen päätöksellä. na ja virkaan kuuluvin palkkaeduin, jollei
31843: virkavapaudesta virkaehtosopimuksin toisin
31844: ole sovittu, täydentää viran hoitamista edistä-
31845: 4 luku viä tietojaan ja taitojaan viisi opettajankoulu-
31846: Virat ja toimet sekä henkilöstö
31847: tuslaitoksen työkuukautta.
31848: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
31849: 14 § rehtoria, apulaisrehtoria, johtajaa tai opetta-
31850: Virat ja toimet jaa, joka on täyttänyt tai täyttäisi 60 vuotta
31851: ennen lisäkoulutuksen päättymistä.
31852: Ammatillisen opettajakorkeakoulun viroista Tarkemmat säännökset tässä pykälässä tar-
31853: säädetään asetuksella. koitetusta virkavapaudesta annetaan asetuksel-
31854: Ammatillisen oppilaitoksen opettajankoulu- la.
31855: tusosaston virat tai toimet ovat asianomaisen
31856: oppilaitoksen virkoja tai toimia.
31857: 5 luku
31858: 15 §
31859: Erinäisiä säännöksiä
31860: Virkojen ja toimien kelpoisuusvaatimukset
31861: 19 §
31862: Ammatillisen opettajankoulutuslaitoksen Muutoksenhaku
31863: virkojen ja toimien sekä tuntiopettajien kelpoi-
31864: suusvaatimuksista säädetään asetuksella. Tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen
31865: perusteella tehtyyn ammatillisen opettajakor-
31866: 16 § keakoulun johtokunnan päätökseen haetaan
31867: Viran ja toimen haltijan tehtävät muutosta valittamalla ammattikasvatushalli-
31868: tukseen noudattaen muutoksenhausta hallinto-
31869: Opettajan viran tai toimen haltijan sekä asioissa annettua lakia (154/50). Asetuksella
31870: tuntiopettajien tehtävistä säädetään asetuksella voidaan säätää, missä asioissa ei ole valitus-
31871: ja määrätään tarvittaessa johtosäännössä. oikeutta.
31872: 16 1989 vp. - HE n:o 166
31873:
31874: Viran tai toimen haltijan ja muun opettaja- suusopettajaopisto muuttuvat tämän lain voi-
31875: korkeakoulun hallintoelimen kuin johtokun- maan tullessa ammatillisiksi oppilaitoksiksi,
31876: nan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuk- joissa on opettajankoulutusosasto.
31877: sen perusteella tekemään päätökseen ei saa Maatalousnormaalikoulun, Kurun normaali-
31878: hakea muutosta valittamalla. Jos johtokunnal- metsäopiston, Suomen Liikemiesten kauppa-
31879: le kuuluva asia on johtosäännöllä siirretty opisto normaalikauppaoppilaitoksen,
31880: johtokunnan alaisen viran tai toimen haltijan Svenska Handelsläroverket -nimisen oppilai-
31881: päätettäväksi, viran tai toimen haltijan on toksen, Tampereen teknillisen oppilaitoksen
31882: päätökseen tyytymättömän vaatimuksesta kui- sekä Helsingin sairaanhoito-opiston, Oulun,
31883: tenkin saatettava asia johtokunnan ratkaista- Tampereen ja Turun terveydenhuolto-oppilai-
31884: vaksi. Kirjallinen vaatimus on esitettävä 14 toksen ja Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut
31885: päivän kuluessa päätöksen tiedonsaannista. -mmtsen oppilaitoksen opettajankoulutusta
31886: Tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen järjestävät osastot tai vastaavat yksiköt muut-
31887: perusteella annettuun valtioneuvoston ja ope- tuvat tämän lain voimaan tullessa mainittujen
31888: tusministeriön päätökseen ei saa hakea muu- oppilaitosten opettajankoulutusosastoiksi.
31889: tosta valittamalla. Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettaja-
31890: opiston yhteydessä toimiva harjoituskoulu
31891: 20 § muuttuu tämän lain voimaan tullessa itsenäi-
31892: Tarkemmat säännökset seksi ammattioppilaitokseksi.
31893: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
31894: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
31895: töönpanosta annetaan asetuksella. menpiteisiin.
31896:
31897: 22 §
31898: 6 luku Johtosääntöä koskeva siirtymäsäännös
31899: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
31900: Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tulee
31901: 21 § kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaan-
31902: Voimaantulo tulosta olla 11 §:ssä tarkoitettu johtosääntö.
31903: Ennen tämän lain mukaisesti hyväksyttyä ja
31904: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- vahvistettua johtosääntöä ovat johtosääntönä
31905: kuuta 1990. Lain 18 §:n säännöksiä sovelletaan voimassa ohjesäännön määräykset siltä osin
31906: asetuksella säädettävästä ajankohdasta. kuin ne eivät ole tämän lain tai sen nojalla
31907: Tällä lailla kumotaan ammattikoulujen opet- annetun asetuksen säännösten vastaisia.
31908: tajaopistoista 26 päivänä tammikuuta 1962
31909: annettu laki (71162) ja maatalousnormaalikou- 23 §
31910: lusta 11 päivänä helmikuuta 1927 annettu laki Viran ja toimen haltijoita koskeva
31911: (42/27) niihin myöhemmin tehtyine muutoksi- siirtymäsäännös
31912: neen.
31913: Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettaja- Nimittävä viranomainen siirtää tarvittaessa
31914: opisto ja ammattikoulujen Jyväskylän opetta- tämän lain voimaantullessa opettajankoulutus-
31915: jaopisto muuttuvat tämän lain voimaan tulles- ta antavan viran tai toimen haltijan, mikäli
31916: sa ammatillisiksi opettajakorkeakouluiksi. mahdollista, hänen entistä virkaansa tai toin-
31917: Järvenpään kotitalousopettajaopisto, Keski- taan lähinnä vastaavaan ammatillisen opetta-
31918: Suomen kotitalousopettajaopisto, Högvalla se- jankoulutuslaitoksen virkaan tai toimeen, jos
31919: minarium i huslig ekonomi, Åbo hemslöjdslä- hän on siihen kelpoinen, sitä haettavaksi julis-
31920: rarinstitut ja Fredrika Wetterhoffin kotiteolli- tamatta.
31921: 1989 vp. - HE n:o 166 17
31922:
31923: 2.
31924: Laki
31925: ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 42 §:n muuttamisesta
31926:
31927: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhti-
31928: kuuta 1987 annetun lain (487/87) 42 §:n 2 momentin 3, 4, 6 ja 7 kohta näin kuuluviksi:
31929:
31930: 42 § 6) maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuus-
31931: oppilaitoksista 19 päivänä tammikuuta 1962
31932: Tällä lailla kumotaan niihin myöhemmin annettu laki (62162);
31933: tehtyine muutoksineen: 7) metsäoppilaitoksista 13 päivänä maalis-
31934: kuuta 1964 annettu laki (141/64), kuitenkin
31935: 3) teknillisistä oppilaitoksista 26 päivänä siten, että 12 §:n säännöksiä sovelletaan edel-
31936: toukokuuta 1939 annettu laki (153/39); leenkin kesäkuun 30 päivään 1990 saakka;
31937: 4) kunnallisista ja yksityisistä kauppaoppi-
31938: laitoksista 20 päivänä maaliskuuta 1970 annet-
31939: tu laki (234170); Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
31940: kuuta 1990.
31941:
31942:
31943:
31944:
31945: 3.
31946: Laki
31947: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
31948:
31949: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
31950: muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain
31951: (494/83) 1 §:n 1 momentti ja 8 §:n 1 momentti,
31952: näistä 1 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa
31953: (674/89), sekä
31954: lisätään 4 lukuun uusi 13 a §, seuraavasti:
31955: 1§ tannuksiin samojen perusteiden mukaan kuin
31956: Lain soveltamisala vastaava kunnallinen oppilaitos saa 5 ja 6 §:ssä
31957: tarkoitettua valtionosuutta.
31958: Tätä lakia sovelletaan ammatillisiin oppilai-
31959: toksiin, joita tarkoitetaan ammatillisista oppi-
31960: laitoksista annetun lain (487 /87) 1 §:n 1 mo- 13 a §
31961: mentissa, sekä ammatillisista opettajankoulu- Valtionavustus opettajankoulutukseen
31962: tuslaitoksista annetussa laissa ( 1 ) tarkoi-
31963: tettuihin ammatillisiin opettajankoulutuslai- Ammatillisen oppilaitoksen ylläpitäjälle suo-
31964: toksiin. ritetaan oppilaitoksen opettajankoulutusosas-
31965: ton osalta ja harjoituskouluna toimivan amma-
31966: tillisen oppilaitoksen ylläpitäjälle harjoituskou-
31967: 8§ luna toimimisen osalta yksinomaan tästä kou-
31968: Valtionavustus käyttökustannuksiin lutuksesta aiheutuvat 5 §:ssä tarkoitetut todel-
31969: liset käyttökustannukset sekä perustamiskus-
31970: Ammatillista peruskoulutusta antava yksityi- tannuksiksi luettavat laitehankinnat valtion-
31971: nen oppilaitos saa valtionavustusta käyttökus- avustuksena kokonaisuudessaan.
31972:
31973: 3 390971T
31974: 18 1989 vp. - HE n:o 166
31975:
31976: Oppilaitoksen ylläpitäjälle, joka saa valtion- jalla, ei suoriteta valtionavustusta näihin kus-
31977: avustusta käyttökustannuksiin 1 momentin no- tannuksiin muulla perusteella.
31978:
31979: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
31980:
31981:
31982: Tasavallan Presidentti
31983: MAUNO KOIVISTO
31984:
31985:
31986:
31987:
31988: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
31989: 1989 vp. - HE n:o 166 19
31990:
31991: Liite
31992:
31993:
31994:
31995:
31996: 2.
31997: Laki
31998: ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 42 §:n muuttamisesta
31999:
32000: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhti-
32001: kuuta 1987 annetun lain (487 /87) 42 §:n 2 momentin 3, 4, 6 ja 7 kohta näin kuuluviksi:
32002:
32003: Voimassa oleva laki Ehdotus
32004:
32005: 42 §
32006: Voimassaolo
32007:
32008: Tällä lailla kumotaan niihin myöhemmin
32009: tehtyine muutoksineen
32010:
32011: 3) teknillisistä oppilaitoksista 26 päivänä 3) teknillisistä oppilaitoksista 26 päivänä
32012: toukokuuta 1939 annettu laki (153/39) lukuun- toukokuuta 1939 annettu laki (153/39);
32013: ottamatta 1 ja 16 §:ää opettajankoulutusta
32014: koskeviita osin;
32015: 4) kunnallisista ja yksityisistä kauppaoppilai- 4) kunnallisista ja yksityisistä kauppaoppilai-
32016: toksista 20 päivänä maaliskuuta 1970 annettu toksista 20 päivänä maaliskuuta 1970 annettu
32017: laki (234170) lukuunottamatta 1 ja 11 §:ää laki (234170);
32018: opettajankoulutusta koskeviita osin;
32019:
32020: 6) maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuus- 6) maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuus-
32021: oppilaitoksista 19 päivänä tammikuuta 1962 oppilaitoksista 19 päivänä tammikuuta 1962
32022: annettu laki (62/62) lukuunottamatta 2-4 ja annettu laki (62/62);
32023: 24 §:ää opettajankoulutusta koskeviita osin;
32024: 7) metsäoppilaitoksista 13 päivänä maalis- 7) metsäoppilaitoksista 13 päivänä maalis-
32025: kuuta 1964 annettu laki (141/64) lukuunotta- kuuta 1964 annettu laki (141/64) kuitenkin
32026: matta 2, 7 ja 23 §:ää opettajankoulutusta kos- siten, että 12 §:n säännöksiä sovelletaan edel-
32027: keviita osin ja siten, että 12 §:n säännöksiä leenkin kesäkuun 30 päivään 1990 saakka;
32028: sovelletaan edelleenkin kesäkuun 30 päivään
32029: 1990 saakka;
32030:
32031:
32032: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
32033: kuuta 1990.
32034: 20 1989 vp. - HE n:o 166
32035:
32036: 3. Laki
32037: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
32038:
32039: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
32040: muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain
32041: (494/83) 1 §:n 1 momentti ja 8 §:n 1 momentti,
32042: näistä 1 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa
32043: (674/89), sekä
32044: lisätään 4 lukuun uusi 13 a §, seuraavasti:
32045:
32046: Voimassa oleva laki Ehdotus
32047: 1§ 1§
32048: Lain soveltamisala Lain soveltamisala
32049: Tätä lakia sovelletaan ammatillisiin oppilai- Tätä lakia sovelletaan ammatillisiin oppilai-
32050: toksiin, joita tarkoitetaan ammatillisista oppi- toksiin, joita tarkoitetaan ammatillisista oppi-
32051: laitoksista annetun lain (487 /87) 1 §:n 1 mo- laitoksista annetun lain (487 /87) 1 §:n 1 mo-
32052: mentissa. mentissa, sekä ammatillisista opettajankoulu-
32053: tuslaitoksista annetussa laissa ( 1 ) tarkoi-
32054: tettuihin ammatillisiin opettajankoulutuslai-
32055: toksiin.
32056:
32057: 8§ 8§
32058: Valtionavustus käyttökustannuksiin Valtionavustus käyttökustannuksiin
32059: Ammatillista peruskoulutusta antava yksityi- Ammatillista peruskoulutusta antava yksityi-
32060: nen oppilaitos saa valtionavustusta käyttökus- nen oppilaitos saa valtionavustusta käyttökus-
32061: tannuksiin samojen perusteiden mukaan kuin tannuksiin samojen perusteiden mukaan kuin
32062: vastaava kunnallinen oppilaitos saa 5 ja 6 §:ssä vastaava kunnallinen oppilaitos saa 5 ja 6 §:ssä
32063: tarkoitettua valtionosuutta. Opettajankoulu- tarkoitettua valtionosuutta.
32064: tusta antavalle oppilaitokselle myönnetään val-
32065: tionavustus käyttökustannuksiin kuitenkin JO
32066: prosentilla korotettuna.
32067:
32068:
32069: 13 a §
32070: Valtionavustus opettajankoulutukseen
32071: Ammatillisen oppilaitoksen ylläpitäjälle suo-
32072: ritetaan oppilaitoksen opettajankoulutusosas-
32073: ton osalta ja harjoituskouluna toimivan amma-
32074: tillisen oppilaitoksen ylläpitäjälle harjoituskou-
32075: luna toimimisen osalta yksinomaan tästä kou-
32076: lutuksesta aiheutuvat 5 §:ssä tarkoitetut todel-
32077: liset käyttökustannukset sekä perustamiskus-
32078: tannuksiksi luettavat laitehankinnat valtion-
32079: avustuksena kokonaisuudessaan.
32080: Oppilaitoksen ylläpitäjälle, joka saa valtion-
32081: avustusta käyttökustannuksiin 1 momentin no-
32082: jalla, ei suoriteta valtionavustusta näihin kus-
32083: tannuksiin muulla perusteella.
32084:
32085: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
32086: kuuta 1990.
32087: 1989 vp. - HE n:o 167
32088:
32089:
32090:
32091:
32092: Hallituksen esitys Eduskunnalle yleisten kirjastojen valtion
32093: hallintoa koskevan lainsäädännön muuttamisesta
32094:
32095:
32096:
32097:
32098: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
32099:
32100: Esityksessä ehdotetaan kouluhallituksesta ja mis-, suunnittelu- ja ohjaustehtävät. Valvonta-
32101: sen alaisesta piirihallinnosta annettuun lakiin viranomaisena toimisi ensisijaisesti lääninhalli-
32102: sisältyviä valtion kirjastohallintoa koskevia tus. Valtionosuushallinnon vastaavasta muu-
32103: säännöksiä muutettaviksi siten, että kouluhalli- toksesta on tarkoitus antaa erillinen lakiesitys.
32104: tuksessa käsiteltävät kirjastojen toimintaa kos-
32105: kevat asiat siirretään kouluhallitukselta opetus- Lisäksi ehdotetaan eräitä muutoksia kirjas-
32106: tolakiin.
32107: ministeriölle ja lääninhallituksille. Opetusmi-
32108: nisteriön hoidossa olisivat muutoksen jälkeen Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi-
32109: kokonaan kirjastotoiminnan yleiset kehittä- maan 1 päivänä maaliskuuta 1990.
32110:
32111:
32112:
32113:
32114: YLEISPERUSTELUT
32115:
32116: 1. Nykyinen tilanne Opetusministeriössä kirjastoasioita varten on
32117: yksi kirjastoasiainneuvos. Kouluhallituksessa
32118: Valtionhallinnossa kirjastoja koskevia paa- kirjastotoimiston henkilökuntaan kuuluvat toi-
32119: töksiä tehdään valtioneuvostossa, opetusminis- mistopäällikkö, kirjastosihteeri ja toimistosih-
32120: teriössä, kouluhallituksessa ja lääninhallituk- teeri. Kouluhallituksen valtionaputoimistossa
32121: sissa. Kirjastotoimen ohjaus ja valvonta kuu- kuntien kirjastojen valtionosuusasioita käsitte-
32122: luu kirjastolain (235/86) 11 §:n nojalla koulu- lee kaksi henkilöä, taloustarkastaja ja apulais-
32123: hallitukselle ja lääninhallituksille. Näitä tehtä- taloustarkastaja. Muissa toimistoissa ei ole vir-
32124: viä varten kouluhallituksen aikuiskasvatuksen kamiehiä, joiden tehtäviin kuuluisi yksin-
32125: osastolla on kouluhallituksesta annetun asetuk- omaan kirjastotoimeen liittyviä asioita. Lää-
32126: sen (361/88) 8 §:ssä mainittu kirjastotoimisto. ninhallituksissa kirjastoasiat kuuluvat yhden
32127: Lääninhallituksissa kirjastojen toiminnan tar- koulutoimentarkastajan tehtäviin.
32128: kastus kuuluu koulutoimentarkastajille.
32129: Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston val-
32130: tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 2. Ehdotetut muutokset
32131: (1112/78) 1 §:n mukaan kouluhallitus toimii
32132: yleisten kirjastojen valtionapuviranomaisena
32133: eli myöntää kunnille valtionosuudet niiden kir- Hallinnon yleisten kehittämisperiaatteiden
32134: jastolaitoksen perustamis- ja käyttökustannuk- mukaan hallinnon palvelukykyä pyritään pa-
32135: siin voimassa olevien säännösten nojalla. Aino- rantamaan ja joustavuutta lisäämään. Toisaal-
32136: astaan mainitun lain 13 §:n 2 momentissa ta hallintoa hajautetaan, toisaalta ministeriön
32137: (1053/86) tarkoitetuissa rakennushankkeissa asemaa oman hallinnonalansa yleisessä ohjaa-
32138: valtionapuviranomaisena toimii lääninhallitus. misessa ja kehittämisessä vahvistetaan.
32139: 39l079L
32140: 2 1989 vp. - HE n:o 167
32141:
32142: Ehdotettujen muutosten jälkeen kirjastotoi- kaikki ne yksittäistä kuntaa koskevat päätök-
32143: men yleiset kehittämis-, suunnittelu- ja ohjaus- set, jotka edelleen ovat tarpeellisia.
32144: tehtävät olisivat kokonaan opetusministeriön
32145: hoidossa, kun ne nyt ovat jakautuneet ministe-
32146: riön ja kouluhallituksen kesken. Kouluhalli-
32147: 3. Asian valmistelu
32148: tuksen kirjastotoimiston henkilökunta on tar-
32149: koitus siirtää opetusministeriöön.
32150: Hallintojärjestelmää on tämän lisäksi tarkoi- Asia on valmisteltu opetusministeriön kes-
32151: tus täydentää valtionosuushallinnon uudistuk- kusvirastotyöryhmässä ja yksityiskohtaisesti
32152: sella niin, että lääninhallituksissa tehdään lähes erikseen asetetussa työryhmässä.
32153:
32154:
32155:
32156:
32157: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
32158:
32159:
32160: 1. Lakiehdotusten perustelut rättävästä osasta. Siinä ei voida ottaa huo-
32161: mioon, millä tavoin maakuntakirjastojen to-
32162: 1.1. Laki kouluhallituksesta ja sen alaisesta delliset kustannukset vaihtelevat.
32163: piirihallinnosta Maakuntakirjastojen perustehtäviin kuuluu
32164: tiedottaa maakunnan kirjastoille kokoelmis-
32165: 1 ja 2 §. Ehdotettujen kirjastotoimen tehtä- taan. Parhaiten tämä tapahtuu suorien yhteyk-
32166: vien siirtojen seurauksena kirjastot eivät olisi sien avulla tietokoneeseen, johon maakuntakir-
32167: enää kouluhallituksen alaisia vaan opetusmi- jaston luettelot on tallennettu. Samalla kirjas-
32168: nisteriön ja lääninhallitusten alaisia. Läänin- toverkon toimivuus ja kansalaisten saama pal-
32169: hallituksissa tehtävä kuuluisi kouluosastolle, velu paranevat. Myös maakuntakirjastojen
32170: kuten tähänkin saakka. suhteellinen työmäärä vähenee, kun etäasiak-
32171: 5 §. Pykälä ehdotetaan vanhentuneena ku- kaat voivat itse ottaa selville asioita, jotka
32172: mottavaksi. muuten olisi tutkittava maakuntakirjastossa.
32173: Toisaalta kaukolainojen kysyntä voi kasvaa
32174: tiedonsaannin parantuessa.
32175: 1.2. Kirjastolaki Maakuntakirjastojen palvelusten maksutto-
32176: muusperiaatetta ei kuitenkaan voida kokonaan
32177: 7 §. Maakuntakirjastoille ja yleisten kirjas- kumota, mikäli pitäydytään edelleen siinä peri-
32178: tojen keskuskirjastolle ehdotetaan säädettäväk- aatteessa, että kustannuksia korvataan erityi-
32179: si oikeus periä maksuja lähinnä tiedonhakupal- sellä valtionosuudella. Toisaalta laissa on vai-
32180: veluistaan. kea määritellä maksullisia palveluksia niin, että
32181: Lain 13 §:n mukaan maakuntakirjaston ja määritelmää ei uhkaisi vanhenemisen vaara
32182: 14 §:n mukaan keskuskirjaston palvelukset tekniikan kehittyessä. Sen vuoksi ehdotetaan,
32183: ovat maksuttornia 7 §:ssä säädetyin poikkeuk- että asiasta päättäisi opetusministeriö. Nykynä-
32184: sin. Useat maakuntakirjastot ovat suunnitelleet kymin kysymykseen tulisi maksun perintä ko-
32185: kokoelmaluettelonsa selailumahdollisuuden koelmaluetteloita sisältävien tietokoneiden etä-
32186: tarjoamista maakunnan kirjastoille viestiliiken- käytöstä. Asiakaskuntien tästä koituvat menot
32187: neyhteyksiä käyttäen. On kuitenkin ilmennyt, luettaisiin normaalisti valtionosuuden piiriin.
32188: että tätä palvelua on vaikea aloittaa, jollei Maakuntakirjastoa ylläpitäville kunnille ne oli-
32189: asiakaskunnilta voida laskuttaa syntyviä tieto- sivat vastaavasti menoja vähentäviä tuloja,
32190: konekustannuksia. joten muutoksella ei olisi vaikutusta valtion ja
32191: Maakuntakirjastotoimintaa harjoittavat kun- kuntien väliseen kustannusten jakoon eikä me-
32192: nat saavat erityisen valtionosuuden lisän, jon- nojen kokonaismäärään.
32193: ka tarkoituksena on korvata maakuntakirjas- 11 §. Ohjaus- ja valvontaviranomaiseksi on
32194: totoiminnasta aiheutuvat lisäkustannukset. Tä- kouluhallituksen sijaan ehdotettu opetusminis-
32195: mä lisä koostuu kaikille yhtä suuresta perus- teriö. Valvonta- ja tarkastusviranomaisena on
32196: osasta ja maakunnan väkiluvun mukaan mää- edelleen lääninhallitus.
32197: 1989 vp. - HE n:o 167 3
32198:
32199: 13 ja 14 §.Hallinnon yleisten kehittämisperi- Asetusluonnokset ovat tämän esityksen liittee-
32200: aatteiden mukaisesti ehdotetaan, että opetus- nä.
32201: ministeriö valtioneuvoston sijasta määräisi,
32202: minkä kunnan kirjastolaitos toimii maakunta-
32203: kirjastona tai yleisten kirjastojen keskuskirjas- 3. Voimaantulo
32204: tona ja mikä on maakuntakirjaston toiminta-
32205: alue.
32206: 17 §. Viittaus kouluhallitukseen ehdotetaan Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi-
32207: poistettavaksi. vänä maaliskuuta 1990 samanaikaisesti opetus-
32208: ministeriön eräiden organisaatiomuutosten
32209: kanssa.
32210: 2. Tarkemmat säännökset
32211: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
32212: Esitys edellyttää kouluhallituksesta annetun kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
32213: asetuksen ja kirjastoasetuksen muuttamista. set:
32214:
32215:
32216: 1.
32217: Laki
32218: kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annetun lain muuttamisesta
32219:
32220: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
32221: kumotaan kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta 30 päivänä elokuuta 1968 annetun
32222: lain (534/68) 5 § sekä
32223: muutetaan 1 §:n 3 momentti ja 2 §:n 2 momentin 4 kohta näin kuuluviksi:
32224:
32225: 1§ 2§
32226:
32227: Asetuksella säädetään, mitkä koulut ja muut Kouluhallinnon tehtävänä on:
32228: oppilaitokset sekä vapaata sivistystoimintaa
32229: harjoittavat valtionapua saavat laitokset ovat 4) valvoa sen alaiseksi säädettyä vapaata
32230: välittömästi kouluhallituksen alaisia. sivistystyötä; sekä
32231:
32232:
32233: Tämä laki tulee voimaan päivänä
32234: kuuta 19
32235: 4 1989 vp. - HE n:o 167
32236:
32237: 2.
32238: Laki
32239: kirjastolain muuttamisesta
32240:
32241: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
32242: muutetaan 21 päivänä maaliskuuta 1986 annetun kirjastolain (235/86) 11 §, 13 §:n 1 ja 4
32243: momentti, 14 §:n 1 ja 4 momentti ja 17 §:n 2 momentti, sekä
32244: lisätään 7 §:ään uusi 3 momentti, seuraavasti:
32245:
32246: 7§ toimia maakuntakirjastona sen mukaan kuin
32247: Maksut ja korvaukset asetuksella säädetään.
32248:
32249: Opetusministeriö voi lisäksi päättää, että 14 §
32250: joistakin yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
32251: maakuntakirjaston tarjoamista palveluksista
32252: voidaan periä maksu opetusministeriön mää- Yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimii
32253: räämin perustein. opetusministeriön määräämän kunnan kirjas-
32254: tolaitos asianomaisen kunnan suostumuksella.
32255: 11§ Keskuskirjaston toiminta-alueena on koko
32256: maa.
32257: Ohjaus ja valvonta
32258: Kirjastotointa ohjaavat ja valvovat opetus- Opetusministeriö voi peruuttaa määräyksen
32259: ministeriö ja lääninhallitukset. Kirjastojen toi- toimia keskuskirjastona sen mukaan kuin ase-
32260: mintaa tarkastavat lääninhallitukset. tuksella säädetään.
32261:
32262: 13§ 17 §
32263: Maakuntakirjastot Yksityinen kirjasto
32264:
32265: Maakuntakirjastona toimii opetusministe- Opetusministeriö voi harkinnan mukaan
32266: riön määräämän kunnan kirjastolaitos asian- myöntää 1 momentissa tarkoitetulle kirjastolle
32267: omaisen kunnan suostumuksella. Maakunta- avustusta valtion tulo- ja menoarvioon tarkoi-
32268: kirjaston toiminta-alueen määrää opetusminis- tusta varten otetusta määrärahasta.
32269: teriö.
32270: Tämä laki tulee voimaan päivänä
32271: Opetusministeriö voi peruuttaa määräyksen kuuta 19
32272:
32273: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
32274:
32275:
32276: Tasavallan Presidentti
32277: MAUNO KOIVISTO
32278:
32279:
32280:
32281:
32282: Opetusministeri Christoffer Taxell
32283: 1989 vp. - HE n:o 167 5
32284:
32285: Liite 1
32286:
32287:
32288:
32289:
32290: 1.
32291: Laki
32292: kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annetun lain muuttamisesta
32293:
32294: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
32295: kumotaan kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta 30 päivänä elokuuta 1968 annetun
32296: lain (534/68) 5 § sekä
32297: muutetaan 1 §:n 3 momentti ja 2 §:n 2 momentin 4 kohta näin kuuluviksi:
32298:
32299: Voimassa oleva laki Ehdotus
32300:
32301: 1§
32302:
32303: Asetuksella säädetään, mitkä koulut ja muut Asetuksella säädetään, mitkä koulut ja muut
32304: oppilaitokset, kirjastot sekä vapaata sivistys- oppilaitokset sekä vapaata sivistystoimintaa
32305: toimintaa suorittavat valtionapua saavat lai- harjoittavat valtionapua saavat laitokset ovat
32306: tokset ovat välittömästi kouluhallituksen alai- välittömästi kouluhallituksen alaisia.
32307: sia.
32308: 2§
32309:
32310: Kouluhallinnon tehtävänä on: Kouluhallinnon tehtävänä on:
32311:
32312: 4) valvoa yleistä kirjastotointa ja vapaata 4) valvoa sen alaiseksi säädettyä vapaata
32313: sivistystyötä; sekä sivistystyötä; sekä
32314:
32315:
32316: 5§
32317: Mitä muutoksenhausta kansakouluntarkas- (Kumotaan)
32318: tajan ja kirjastontarkastajan päätökseen on
32319: säädetty, on vastaavasti noudatettava läänin-
32320: hallituksen päätöksen osalta.
32321: Tämä laki tulee voimaan päivänä
32322: kuuta 19 .
32323: 6 1989 vp. - HE n:o 167
32324:
32325:
32326: 2.
32327: Laki
32328: kirjastolain muuttamisesta
32329:
32330: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
32331: muutetaan 21 päivänä maaliskuuta 1986 annetun kirjastolain (235/86) 11 §, 13 §:n 1 ja 4
32332: momentti, 14 §:n 1 ja 4 momentti ja 17 §:n 2 momentti, sekä
32333: lisätään 7 §:ään uusi 3 momentti, seuraavasti:
32334:
32335: Voimassa oleva laki Ehdotus
32336: 7§
32337: Maksut ja korvaukset
32338:
32339: Opetusministeriö voi lisäksi päättää, että
32340: joistakin yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja
32341: maakuntakirjaston tarjoamista palveluksista
32342: voidaan periä maksu opetusministeriön mää-
32343: räämin perustein.
32344: 11 §
32345: 11 §
32346: Ohjaus ja valvonta
32347: Ohjaus ja valvonta
32348: Kirjastotointa ohjaavat ja valvovat koulu- Kirjastotointa ohjaavat ja valvovat opetus-
32349: hallitus ja lääninhallitukset. Kirjastojen toi- ministeriö ja lääninhallitukset. Kirjastojen toi-
32350: mintaa tarkastaa lääninhallitus. Jos lääninhal- mintaa tarkastavai lääninhallitukset.
32351: litus havaitsee olevan aihetta huomautukseen,
32352: sen tulee saattaa asia kirjastolautakunnan tie-
32353: toon. Jos huomautuksesta ei seuraa korjausta,
32354: lääninhallitus voi ilmoittaa asian kouluhalli-
32355: tukselle.
32356:
32357: 13 § 13 §
32358: Maakuntakirjastot Maakuntakirjastot
32359: Maakuntakirjastona toimii valtioneuvoston Maakuntakirjastona toimii opetusministe-
32360: määräämän kunnan kirjastolaitos asianomai- riön määräämän kunnan kirjastolaitos asian-
32361: sen kunnan suostumuksella. Maakuntakirjas- omaisen kunnan suostumuksella. Maakunta-
32362: ton toiminta-alueen määrää valtioneuvosto. kirjaston toiminta-alueen määrää opetusminis-
32363: teriö.
32364: Valtioneuvosto voi peruuttaa määräyksen Opetusministeriö voi peruuttaa määräyksen
32365: toimia maakuntakirjastona sen mukaan kuin toimia maakuntakirjastona sen mukaan kuin
32366: asetuksella säädetään. asetuksella säädetään.
32367: 14 § 14 §
32368: Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
32369: Yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimii Yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimii
32370: valtioneuvoston määräämän kunnan kirjasto- opetusministeriön määräämän kunnan kirjas-
32371: laitos asianomaisen kunnan suostumuksella. tolaitos asianomaisen kunnan suostumuksella.
32372: Keskuskirjaston toiminta-alueena on koko Keskuskirjaston toiminta-alueena on koko
32373: maa. maa.
32374: 1989 vp. - HE n:o 167 7
32375:
32376: Voimassa oleva laki Ehdotus
32377:
32378: Valtioneuvosto voi peruuttaa määräyksen Opetusministeriö voi peruuttaa määräyksen
32379: toimia keskuskirjastona sen mukaan kuin ase- toimia keskuskirjastona sen mukaan kuin ase-
32380: tuksella säädetään. tuksella säädetään.
32381:
32382: 17 §
32383: Yksityinen kirjasto
32384:
32385: Edellä 1 momentissa tarkoitetulle kirjastolle Opetusministeriö voi harkinnan mukaan
32386: voidaan valtion tulo- ja menoarvioon tarkoi- myöntää 1 momentissa tarkoitetulle kirjastolle
32387: tusta varten otetusta määrärahasta myöntää avustusta valtion tulo- ja menoarvioon tarkoi-
32388: opetusministeriön harkinnan mukaan valtion- tusta varten otetusta määrärahasta.
32389: avustusta ehdolla, että kirjaston toiminnassa
32390: noudatetaan kouluhallituksen ohjeita.
32391:
32392: Tämä laki tulee voimaan päivänä
32393: kuuta 19
32394: 8 1989 vp. - HE n:o 167
32395:
32396: Luonnos Liite 2
32397:
32398:
32399:
32400:
32401: Asetus
32402: kouluhallituksesta annetun asetuksen muuttamisesta
32403: Opetusministerin esittelystä
32404: kumotaan kouluhallituksesta 22 päivänä huhtikuuta 1988 annetun asetuksen (361/88) 2 §:n 1
32405: momentin 6 kohta sekä
32406: muutetaan 1 ja 8 §, 9 §:n 1 momentti ja 12 § näin kuuluviksi:
32407: 1§
32408: Kouluhallitus johtaa, ohjaa ja valvoo alais- lisiä kouluja ja oppilaitoksia, niissä annettavaa
32409: taan koulutointa ja aikuiskasvatusta, huolehtii opetusta sekä ruotsinkielistä aikuiskasvatusta
32410: niiden kehittämisestä sekä suorittaa ne muut koskevat 6-8 §:ssä mainitut asiat.
32411: tehtävät, jotka sille säännösten ja määräysten
32412: mukaan kuuluvat.
32413: 8§ 12 §
32414: Aikuiskasvatusosasto käsittelee kansanopis- Pääjohtaja johtaa ja valvoo kouluhallituk-
32415: toja, kansalais- ja työväenopistoja, urheiluo- sen toimintaa sekä sille kuuluvien tehtävien
32416: pistoja, musiikkioppilaitoksia ja muuta aikuis- suorittamista. Hänen tulee seurata koulutuksen
32417: kasvatusta sekä lastentarhanopettajaopistoja yleistä kehitystä sekä tehdä aloitteita ja valmis-
32418: koskevat asiat, mikäli ne eivät kuulu yleiselle taa suunnitelmia tarpeellisiksi uudistuksiksi ja
32419: osastolle tai opetusosastolle. parannuksiksi.
32420: Aikuiskasvatusosastossa on opistotoimisto.
32421:
32422: 9§ Tämä asetus tulee voimaan päivänä
32423: Ruotsinkielinen osasto käsittelee ruotsinkie- kuuta 19
32424: 1989 vp. - HE n:o 167 9
32425:
32426: Luonnos
32427:
32428:
32429:
32430:
32431: Asetus
32432: kirjastoasetuksen muuttamisesta
32433:
32434: Opetusministerin esittelystä
32435: kumotaan 21 päivänä maaliskuuta 1986 annetun kirjastoasetuksen (236/86) 12 §:n 1 momentin
32436: 5 kohta,
32437: muutetaan 1 §:n 8 kohta, 11 §:n 1 ja 3 momentti, 13 ja 14 § sekä
32438: lisätään 13 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:
32439:
32440: 1§
32441: Kirjastolautakunnan tehtävänä on: tämän asetuksen nojalla tekemiin päätöksiin ei
32442: saa hakea muutosta valittamalla.
32443: 8) antaa lääninhallitukselle vuosittain ope- Lääninhallituksen kirjastolain tai tämän ase-
32444: tusministeriön määrämät tiedot kirjastolaitok- tuksen nojalla tekemään päätökseen haetaan
32445: sen toiminnasta; sekä muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta
32446: niin kuin muutoksenhausta hallintoasioissa an-
32447: netussa laissa (154/50) on säädetty.
32448: 11§
32449: Maakuntakirjaston tehtävät opetusministe- 14 §
32450: riö voi antaa kunnan kirjastolaitokselle edellyt- Opetusministeriö voi kuntaa kuultuaan pe-
32451: täen, että se voi palvella tarpeeksi laajaa aluet- ruuttaa kunnan kirjastolaitokselle annetun
32452: ta, että kirjastolaitoksen kokoelmat ovat mää- määräyksen toimia maakuntakirjastona tai
32453: rältään ja laadultaan riittävät ja hyvin järjeste- yleisten kirjastojen keskuskirjastona, jos se
32454: tyt sekä että kunnan pääkirjastolla on tarkoi- laiminlyö sille kuuluvia tehtäviä eikä opetusmi-
32455: tukseen sopiva huoneisto ja riittävä määrä nisteriön asettaman määräajan kuluessa korjaa
32456: säädetyt kelpoisuusehdot täyttävää henkilö- laiminlyöntiään. Vastaavasti voidaan kunnan
32457: kuntaa. kirjastolaitokselle annettu määräys peruuttaa
32458: muuttuneiden olosuhteiden vuoksi tai jos se ei
32459: Maakuntakirjaston toiminta-alueen määrää ole osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi.
32460: opetusministeriö.
32461: 13§ Tämä asetus tulee voimaan päivänä
32462: Opetusministeriön kirjastolain (235/86) tai kuuta 19
32463:
32464:
32465:
32466:
32467: 2 391079L
32468: 1989 vp. - HE n:o 168
32469:
32470:
32471:
32472:
32473: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion taidemuseos-
32474: ta ja laiksi valtion taidemuseosta annetun lain voimaanpanosta
32475:
32476:
32477:
32478:
32479: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
32480:
32481: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ja tutkimustoiminta on valtakunnallista ja his-
32482: valtion taidemuseosta. Suomen taideakatemian toriallisesti laaja-alaista. Valtion taidemuseon
32483: säätiön ylläpitämät Ateneumin taidemuseo, tehtäviin kuuluu myös maan muiden taidemu-
32484: näyttely- ja tiedotusosasto sekä hallintotoimis- seoiden avustaminen, toimialansa koordinointi
32485: to siirretään valtion omistukseen 1 päivänä sekä valtakunnallisten kuvataiderekisterien ja
32486: syyskuuta 1990 lukien. Niistä muodostetaan -arkistojen ylläpitäminen.
32487: valtion taidemuseo -niminen kuvataiteen kes- Laki valtion taidemuseosta on tarkoitus
32488: kusmuseo, jonka tehtävät laajentuvat valta- saattaa voimaan erillisellä voimaanpanolailla.
32489: kunnallisiksi.
32490: Valtion taidemuseolla on kokonaisvastuu Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
32491: valtakunnallisesta taidemuseotoiminnasta sekä vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
32492: kansallisen kulttuuriperinnön tallentamisesta ja sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan
32493: hoitamisesta kuvataiteen alalla. Sen tallennus- voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990.
32494:
32495:
32496:
32497:
32498: YLEISPERUSTELUT
32499:
32500: 1. Esityksen yhteiskunnallinen Suomen museopolitiikan tavoitteena on luo-
32501: merkitys da kullekin museotoimen pääalalle valtakun-
32502: nallinen keskusmuseo. Keskusmuseolla on
32503: Museotoimen tavoitteena on kulttuuri- ja edustamailaan alalla vastuu valtakunnallisesta
32504: luonnonperinnön suojelu, tallentaminen, tutki- museotoiminnasta. Sen tallennus- ja tutkimus-
32505: minen ja julkistaminen, virikkeiden antaminen toiminta on valtakunnallista ja historiallisesti
32506: yhteiskunnan kehittämiseksi sekä kulttuuri- ja laaja-alaista. Keskusmuseon tehtäviin kuuluu
32507: luonnonperintöä koskevan tiedon välittäminen myös valtakunnallisten keskusrekisterien ja
32508: ja kiinnostuksen herättäminen inhimillistä toi- keskusarkistojen ylläpitäminen, toimialansa
32509: mintaa ja kulttuuria kohtaan. koordinointi sekä muiden museoiden avustami-
32510: nen alansa kysymyksissä.
32511: Museotoimen kentässä taidemuseolaitoksen
32512: tehtävänä on erityisesti kuvataiteen edistämi- Ehdotettu laki valtion taidemuseosta sekä
32513: nen pitämällä yhteyksiä koti- ja ulkomaisiin siihen liittyvä voimaanpanolaki ja asetus val-
32514: museoihin ja taiteilijoihin, yleisen taidekasva- tion taidemuseosta merkitsevät valtakunnalli-
32515: tuksen edistäminen, taiteen kehityksen seuraa- sen keskusmuseon perustamista kuvataiteen
32516: minen ja sitä koskevan tiedon välittäminen. alalle. Tähän saakka epävirallisena kuvataiteen
32517: Taidemuseo toimii myös kuvataiteen ajankoh- keskusmuseona on toiminut Suomen taideaka-
32518: taisia pyrkimyksiä ja saavutuksia esittelevänä temian säätiön ylläpitämä Ateneumin taidemu-
32519: kulttuurilaitoksena. seo yhdessä säätiön näyttely- ja tiedotusosas-
32520: 3910290
32521: 2 1989 vp. - HE n:o 168
32522:
32523: ton kanssa. Kulttuurihistoriallisena keskusmu- Suomen taideakatemian säätiön tarkoitukse-
32524: seona toimii museovirastoon kuuluva Suomen na on sen sääntöjen mukaan Suomen kuvatai-
32525: kansallismuseo. Luonnontieteellisellä alalla teen vaaliminen, tukeminen ja kehittäminen.
32526: keskusmuseota ollaan perustamassa Helsingin Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö "1) yllä-
32527: yliopiston luonnontieteellisistä museoista. pitää Ateneumin taidemuseota; 2) ylläpitää
32528: näyttely- ja tiedotusosastoa; 3) hoitaa ja kar-
32529: tuttaa sen omistamia tai sen hallintaan ja
32530: 2. Nykyinen tilanne ja asian huostaan uskottuja taidekokoelmia sekä huo-
32531: valmistelu lehtii niiden inventoinnista ja konservoinnista;
32532: 4) järjestää ensisijaisesti hallinnassaan olevien
32533: 2.1. Nykyinen tilanne kokoelmien näyttelyitä sekä muita koti- ja
32534: ulkomaisia kuvataidenäyttelyitä; 5) harjoittaa
32535: 2.1.1. Säädöspohja julkaisu- ja muuta tiedotustoimintaa; 6) jakaa
32536: palkintoja ja apurahoja sekä järjestää kuvatai-
32537: Maakuntamuseoiden ja aluetaidemuseoiden dekilpailuja; 7) tekee aloitteita ja esityksiä sekä
32538: verkosto perustuu museoiden valtionavus- antaa lausuntoja ja selvityksiä kuvataidetta
32539: tuksen perusteista annettuun valtioneuvoston koskevista asioista; ja 8) tukee ja edistää muul-
32540: päätökseen (404/79). Sen mukaan maakunnal- lakin tavoin Suomen kuvataidetta ja kuvatai-
32541: lisena keskusmuseona voi toimia maakuntamu- teen harrastusta."
32542: seo tai aluetaidemuseo. Maakunnalliset keskus-
32543: museot nimeää opetusministeriö museoviraston Säätiön keskeisenä tehtävänä on valtion
32544: esityksestä ja museoasiain neuvottelukunnan omistamien taidekokoelmien kartuttaminen ja
32545: lausunnon saatuaan. Valtionavustukset jakaa hoito. Kokoelmia täydennetään vuosittain tai-
32546: museovirasto museoasiain neuvottelukunnan deakatemialle osoitetulla määrärahalla. Ate-
32547: annettua asiasta lausuntonsa. Museot ovat mu- neumin taidemuseo harjoittaa jatkuvasti näyt-
32548: seoviraston valvonnan alaisina niiltä osin kuin telytoimintaa, samoin näyttely- ja tiedotusosas-
32549: niiden toiminta tapahtuu valtionavustuksen to järjestää kiertonäyttelyitä Suomessa. Tutki-
32550: turvin. musta, arkistointia, julkaisutoimintaa ja kon-
32551: Opetusministeriön alaisena toimivan museo- servointia harjoitetaan taloudellisten mahdolli-
32552: viraston asemaa ja tehtäviä sääntelee museovi- suuksien puitteissa. Ateneumin taidemuseon
32553: rastosta annettu laki (31 /72) ja asetus (172/ yhteydessä toimii Sinebrychoffin taidemuseo
32554: 72). Museoviraston osastona toimii Suomen vanhan ulkomaisen taiteen museona.
32555: kansallismuseo. Asetukseen museovirastosta si-
32556: sältyvät myös säännökset opetusministeriön Suomen taideakatemian säätiö saa toimin-
32557: alaisesta museoasiain neuvottelukunnasta. Tai- taansa varten veikkauksen ja raha-arpajaisten
32558: demuseoita koskevat asiat museoasiain neuvot- voittovaroista taiteen tukemiseen myönnettä-
32559: telukunnassa valmistelee taidemuseojaosto. vää valtionavustusta. Se kattaa taideakatemian
32560: Kuluvan vuoden joulukuun alussa tulee voi- vuosibudjetista 90-95 prosenttia. Vuodelle
32561: maan museoiden valtionosuuksista ja -avustuk- 1988 valtionavustusta on myönnetty
32562: sista annettu laki (1146/88). Lain nojalla val- 14 150 000 markkaa. Muita tuloja taideakate-
32563: tionavustukset museoille muutetaan harkin- mia saa pääsymaksutuloista ja julkaisujen
32564: nanvaraisista pääosin lakiin perustuviksi. myynnistä.
32565:
32566: Suomen taideakatemian säätiön hallintoeli-
32567: 2.1.2. Käytäntö minä ovat edustajisto ja hallitus sekä eri yksi-
32568: köitä varten hallituksen alaisina toimivat jaos-
32569: Ateneumin taidemuseon syntyvaiheet liitty- tot. Edustajistoon kuuluu kolmekymmentä jä-
32570: vät Suomen taideyhdistyksen perustamiseen sentä, joista opetusministeriö nimittää kolme-
32571: vuonna 1846. Alku kokoelmille luotiin vuonna toista, Helsingin kaupunki kaksi, Suomen Tai-
32572: 1849, ja ne avattiin yleisölle vuonna 1863. deyhdistys r.y. viisi sekä Suomen Taiteilijaseu-
32573: Ateneum-rakennuksessa museo on toiminut ra r.y., Taidemaalariliitto r.y., Suomen Kuvan-
32574: vuodesta 1888. Vuonna 1940 Suomen taideyh- veistäjäliitto r.y., Suomen Taidegraafikot r.y.
32575: distys luovutti kokoelmansa vuonna 1939 pe- ja Suomen Kuvataidejärjestöjen liitto r.y. ku-
32576: rustetulle Suomen taideakatemian säätiölle. kin kaksi jäsentä.
32577: 1989 vp. - HE n:o 168 3
32578:
32579: 2.1.3. Muutoksen syyt na olleeseen kysymykseen ja antaa mahdolli-
32580: suudet erikoistuvaan toimintaan nykytaiteen
32581: Valtion taidemuseon keskeisiä tehtäviä ovat hyväksi.
32582: valtion taidekokoelmien ylläpitäminen, kartut- Museon nykyisen organisaation suurimpia
32583: taminen ja tutkiminen sekä näyttelytoiminnan ongelmia on se, että museo ei ole sisäisesti
32584: harjoittaminen. Ateneum-rakennuksen perus- jakautunut kokoelmia vastaaviin toimintayksi-
32585: korjauksen myötä peruskokoelmien näyttely- köihin. Kokoelmien jako Suomen taiteeseen,
32586: pinta-ala kaksinkertaistuu, minkä lisäksi ra- ulkomaiseen taiteeseen ja nykytaiteeseen tulee
32587: kennukseen tulee erillinen tila vaihtuville näyt- tehdä, jotta eri taiteenalat ja aikakaudet jäsen-
32588: telyille ja erilaisille oheistoiminnoille. Siirtymi- tävät selkeästi museon toimintaa. Jako heijas-
32589: nen laajennettuihin ja uudistettuihin toiminta- tuisi museoiden tutkimus- ja näyttelytoimin-
32590: tiloihin luo oleellisesti paremmat edellytykset nassa sekä julkaisutoiminnassa.
32591: toiminnan kehittämiselle. Suomen taideakate- Keskustaidemuseon tehtävänä on oman
32592: mian säätiön nykyiset voimavarat eivät kuiten- näyttelytoimintansa ohella hoitaa myös valta-
32593: kaan riitä kehittyvän toiminnan järjestämiseen, kunnallista kiertonäyttelytoimintaa. Kierto-
32594: eikä vanhalla organisaatiolla toimintaa voida näyttelyt järjestetään museoyksiköiden valmis-
32595: hoitaa asianmukaisesti. tamien näyttelyiden pohjalta.
32596: Eräänä syynä keskusmuseon perustamiseen
32597: kuvataiteen alalle on pitkään koettu tarve tiet-
32598: tyjen taidemuseoalan toimintojen valtakunnal- 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
32599: liseksi järjestämiseksi. Keskustaidemuseoita
32600: edellytetään taidemuseotoiminnan kehittämi- Taidemuseoalan hallintoa ja sen kehittämis-
32601: seen kuuluvia toimia, osallistumista taidekas- tä ovat käsitelleet seuraavat työryhmät, toimi-
32602: vatustyöhön, valtakunnallista taidemuseoasioi- kunnat ja komiteat sekä muut valmistelueli-
32603: den ohjaamista ja käsittelyä sekä taidemuseoi- met:
32604: den kehittämiskysymysten ja yleisten taidemu- Museotoimen aluehallintokomitean mietin-
32605: seopoliittisten kysymysten hoitoa. nössä (Komiteanmietintö 1973: 13) kiinnitettiin
32606: Maan taidemuseolaitoksen kehittämisen huomiota koko maan museotoimintaan teke-
32607: kannalta merkittävää on yhtenäisten luet- mättä eroa eri alojen suhteen. Komitea kiinnit-
32608: telointi- ja informaatiojärjestelmien luominen ti ehdotusosassaan huomiota lääninhallitusten
32609: sekä kuvataiteen keskusarkiston perustaminen puutteellisiin resursseihin huolehtia museohal-
32610: valtion taidemuseoon. Kuvataiteen ilmiöihin, linnosta ja ehdotti, että museovirasto oikeutet-
32611: taiteilijoihin ja taideteoksiin liittyvä yleinen taisiin delegoimaan valtiolle kuuluvia museoa-
32612: dokumentaatio on tärkeää erityisesti nykypäi- lan tehtäviä tietyille museoille. Komitea laati
32613: vän taiteen osalta. myös ehdotuksen laiksi ja asetukseksi museoi-
32614: Tällä hetkellä millään Suomen taideakate- den valtionavusta.
32615: mian säätiön yksiköllä ei ole mahdollisuuksia Kuvataiteen koulutus- ja museotoimikunnan
32616: näiden tehtävien hoitamiseen. Lisäksi valta- mietinnössä (Komiteanmietintö 1973: 119) to-
32617: kunnallinen kokoelmien rekisteröinti ja kuva- dettiin taidemuseoiden osalta muun muassa,
32618: arkistointi sekä kirjastotoiminta ovat puutteel- että museovirastossa tulisi harkita erillisen vas-
32619: lisesti järjestetyt sekä maan taidemuseokentän tuuta kantavan taidemuseoasiain hallinnollisen
32620: että taiteen tutkimuksen kannalta. Kuvataiteen yksikön perustamista. Ehdotettiin myös pysy-
32621: keskusarkiston myötä yhteydet taidemuseolai- vän taidemuseoasiain neuvottelukunnan perus-
32622: toksen ja korkeakoulujen taidehistorian tutki- tamista. Alueellisten museoiden osalta huomio-
32623: muksen välillä paranevat. ta kiinnitettiin lähinnä resurssikysymyksiin.
32624: Maassamme on pidetty tärkeänä valtakun- Museolakityöryhmän mietinnössä, joka jä-
32625: nallisen nykytaiteen museon perustamista tettiin 31 päivänä maaliskuuta 1981, tehtiin
32626: oman aikamme kuvataiteen tunnetuksi ja ym- esitys museoiden valtionosuuksista ja -avusta
32627: märretyksi tekemiseen. Suomen taideakate- annettavasta lainsäädännöstä.
32628: mian säätiö on kartuttanut valtion nykytaiteen Museoviraston 9 päivänä huhtikuuta 1981
32629: kokoelmia sekä mahdollisuuksien mukaan jär- hyväksymässä museopoliittisessa ohjelmassa
32630: jestänyt koti- ja ulkomaisia nykytaiteen näytte- ehdotetaan koko museotointa koskevan puite-
32631: lyitä. Valtion taidemuseon yksiköksi perus- lain sekä tarvittavien erityislakien säätämistä.
32632: tettava nykytaiteen museo tuo ratkaisun avoin- Ohjelmassa edellytetään keskusmuseoiden pe-
32633: 4 1989 vp. - HE n:o 168
32634:
32635: rustamista. Kuvataiteen alalla tällaisena toimisi sikköä: Suomen taiteen museo, ulkomaisen
32636: Ateneumin taidemuseo ja Suomen taideakate- taiteen museo sekä nykytaiteen museo. Suo-
32637: mian näyttely- ja tiedotusosasto. Museopoliitti- men taiteen museon alaisena toimii konser-
32638: sessa ohjelmassa ehdotetaan näiden toiminto- vointilaitos. Sen tehtävänä on huolehtia valtion
32639: jen valtiollistamista. taidemuseon kokoelmiin kuuluvien ja museon
32640: Museoasiain neuvottelukunnan hyväksymäs- hoidossa muutoin olevien teosten konservoin-
32641: sä taidemuseopoliittisessa ohjelmassa (Komi- nista sekä avustaa muita valtion viranomaisia
32642: teanmietintö 1984:64) ehdotettiin Ateneumin sekä maan muita museoita. Museoviraston ja
32643: taidemuseon valtiollistamista ja se nimittämistä valtion taidemuseon yhteistyömuodot taidemu-
32644: kuvataiteen alalla toimivaksi keskusmuseoksi. seoiden valtionavustusten ja muiden asiantun-
32645: Samalla ehdotettiin, että Suomen taideakate- tijatehtävien osalta ratkaistaan museoviraston
32646: mian näyttely- ja tiedotusosasto yhdistetään asemaa koskevan selvitystyön valmistuttua.
32647: Ateneumin taidemuseoon. Keskusmuseon pe- Valtion taidemuseoon perustetaan kuvatai-
32648: rustamisen yhteydessä edellytettiin määriteltä- teen keskusarkisto -niminen toimintayksikkö
32649: väksi kuvataiteen keskusarkiston ja keskuskir- nykyisen näyttely- ja tiedotusosaston toiminto-
32650: jaston tehtävät. Huomiota kiinnitettiin myös jen pohjalle. Valtion taidemuseon hallinnosta,
32651: keskustaidemuseon resursseihin. kiinteistöistä, turva-asioista ja teknisistä toi-
32652: Tämä hallituksen esitys perustuu 16 päivänä minnoista vastaa yleinen osasto -niminen toi-
32653: joulukuuta 1987 asetetun keskustaidemuseotoi- mintayksikkö.
32654: mikunnan mietintöön (Komiteanmietintö Suomen taideakatemian säätiö voi jatkaa
32655: 1988:31). Ehdotusta valmistellessaan opetusmi- toimintaansa Suomen kuvataiteita edistävänä
32656: nisteriö on kuullut valtiovarainministeriötä, säätiönä.
32657: Suomen taideakatemian säätiötä, ja sen hallin-
32658: toelimissä edustettuna olevia yhteisöjä sekä
32659: museoalan valtion viranomaisia, asiantuntija- 3.2. Henkilöstövaikutukset
32660: elimiä ja keskeisiä järjestöjä.
32661: Valtion taidemuseon perustamisesta johtu-
32662: vien hallinnollisten järjestelyjen vuoksi ehdote-
32663: 3. Esityksen organisatoriset ja taan, että valtion taidemuseosta annetun lain
32664: hen kilös töv aik u t ukset voimaan saattamisesta säädetään erityisellä
32665: lailla, johon otetaan tarpeelliset siirtymäsään-
32666: 3.1. Organisaatiomuutokset nökset sekä säännökset säätiön palveluksessa
32667: siirtymähetkellä olevan henkilökunnan sijoitta-
32668: Esityksen mukaan valtion taidemuseon pe- misesta valtion taidemuseon palvelukseen. Hal-
32669: rustamisen jälkeen museoalan hallinto pysyy litus on sisällyttänyt vuoden 1990 tulo- ja
32670: pääosin entisen kaltaisena. Museoalan ylin joh- menoarvioesitykseen tarpeelliset määrärahat
32671: to kuuluu opetusministeriölle ja museoalan virkojen perustamiseksi sekä työsuhteeseen
32672: keskusvirastona toimii museovirasto. Valtion otettavan henkilökunnan palkkaamiseksi val-
32673: taidemuseo toimii esityksen mukaan suoraan tion taidemuseoon.
32674: opetusministeriön alaisena omalla toimialal-
32675: laan. Opetusministeriön alaisena toimii myös
32676: museoasiain neuvottelukunta. 3.3. Toimitilojen tarve
32677: Ateneumin taidemuseossa talletettuna ole-
32678: vat, mutta valtion omistamat ja museoviraston Valtion taidemuseo toimii pääosin Ateneum-
32679: hallitsemat Antellin kokoelman taideteokset rakennuksessa. Ulkomaisen taiteen museo toi-
32680: siirtyvät nykyisen järjestelmän mukaisesti talle- mii lähinnä Sinebrychoffin rakennuksessa. Ti-
32681: tuksina valtion taidemuseon kokoelmiin. Mui- lat ovat valtion omistuksessa.
32682: den valtion omistamien taidekokoelmien osalta Ateneum-rakennus tarjoaa peruskorjaustöi-
32683: valtion taidemuseon ja museoviraston välistä den valmistuttua valtion taidemuseon toimin-
32684: työnjakoa on selkeytettävä. nan käynnistämiseen tarkoituksenmukaiset ti-
32685: Valtion taidemuseon organisaatio verrattuna lat. Valtakunnallinen nykytaiteen museo aloit-
32686: Suomen taideakatemian nykyisiin toimintayk- taa toimintansa Ateneum-rakennuksessa. Ny-
32687: siköihin muuttuu oleellisesti. Valtion taidemu- kytaiteen museon tilakysymykset ovat parhail-
32688: seossa on esityksen mukaan kolme museoyk- laan selvitettävinä.
32689: 1989 vp. HE n:o 168 5
32690:
32691: 4. Esityksen taloudelliset vaiku- Valtion taidemuseon toiminta rahoitetaan
32692: tukset valtion yleisistä varoista. Kun valtion taidemu-
32693: seo ehdotetaan perustettavaksi 1 päivästä syys-
32694: Suomen taideakatemian säätiön muuttami- kuuta 1990, rahoitetaan säätiön toiminta siihen
32695: seen valtion taidemuseoksi liittyvistä järjeste- saakka veikkausvoittovaroista ja sen jälkeen
32696: lyistä on valtion ja säätiön välillä tehty 5 valtion taidemuseon toiminta yleisistä varoista.
32697: päivänä lokakuuta 1989 esisopimus, jonka mu- Valtion taidemuseon arvioidut menot olisi-
32698: kaan säätiö siirtyy varoineen ja velkoineen vat 1 päivän syyskuuta ja 31 päivän joulukuuta
32699: valtion haltuun 1 päivänä syyskuuta 1990. 1990 välisenä aikana 13 202 000 markkaa.
32700: Säätiön varallisuus koostuu pääasiassa taide- Palkkamenoja tästä olisi 3 744 000 markkaa,
32701: teoksista ja muusta irtaimesta omaisuudesta. muita kulutusmenoja 1 458 000 markkaa ja
32702: Säätiön harkinnanvarainen valtionavustus kertaluontoinen kalustomääräraha 8 000 000
32703: taiteen tukemiseen osoitetuista veikkauksen ja markkaa.
32704: raha-arpajaisten voittovaroista vuonna 1989 on
32705: 15 640 000 markkaa.
32706:
32707:
32708:
32709:
32710: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
32711:
32712:
32713: 1. Lakiehdotusten perustelut tulee olla valtuudet määrätä siitä, että tällais-
32714: ten teosten osalta vastuu ja määräysvalta on
32715: 1.1. Laki valtion taidemuseosta valtion taidemuseolla, vaikka niiden sijoitus-
32716: paikka olisikin muualla kuin museossa.
32717: 1 §. Pykälässä on määritelty valtion taide- Ateneumin taidemuseoon on tallennettu run-
32718: museon tehtävät ja asema hallinnossa. saasti myös muiden kuin valtion taideteoksia.
32719: 2 §. Koska valtakunnallisen keskustaidemu- Niiden omistajia ovat eri julkiset yhteisöt ja
32720: seon tehtävänä on toimia kuvataiteen alalla yksityiset henkilöt. Valtio tekee omistajien
32721: yhteistyössä muiden yhteisöjen kanssa, on tär- kanssa sopimuksen teosten tallentamisesta ja
32722: keää, että valtion taidemuseo voi saada rahoi- hoidosta valtion taidemuseossa.
32723: tusta näiltä yhteisöiltä joko maksullisen palve- 5 §. Valtion taidemuseon taideteoksia voi-
32724: lutoiminnan tai yhteistyöprojektien muodossa daan tallettaa muualla esillä pidettäviksi. Toi-
32725: ja käyttää varat toimintansa kehittämiseen. minnassa noudatettavista perusteista valtion
32726: Maksullisen palvelutoiminnan piiriin kuuluvat taidemuseo laatii erilliset ohjeet, jotka opetus-
32727: esimerkiksi museon ulkopuolelle annetut kon- ministeriö vahvistaa.
32728: servointipalvelut. Yhteistyöprojekteina voi- 6 §. Asetuksella säädetään tarkemmin val-
32729: daan järjestää näyttelyitä sekä harjoittaa tutki- tion taidemuseon tehtävistä, järjestysmuodos-
32730: mus- ja julkaisutoimintaa. ta, asioiden ratkaisemisesta, virkamiehistä ja
32731: Maksullisen palvelutoiminnan hinnoitteluun virkojen kelpoisuusvaatimuksista.
32732: sovelletaan valtion maksuperustelakia (980/ 7 §. Valtion taidemuseosta annetun lain voi-
32733: 73). Hinnoittelun on syytä olla joustavaa, jotta maanpanolaissa säädetään voimaantulon aika-
32734: toiminnan erityispiirteet sekä tulojen ja meno- taulusta ja muista valtion taidemuseon perus-
32735: jen jaksottuminen kulloinkin voidaan ottaa tamiseen liittyvistä toimenpiteistä.
32736: huomioon. Valtion taidemuseon tuottamien
32737: suoritteiden hinnoittelusta säädetään erillinen
32738: maksuasetus. 1.2. Laki valtion taidemuseosta annetun lain
32739: 3 §. Valtion taidemuseo voi saada testamen- voimaanpanosta
32740: teilla ja lahjoituksina toimintaansa varten ra-
32741: hoitusta sekä taideteoksia. 1 §. Pykälässä säädetään valtion taidemuse-
32742: 4 §. Valtio omistaa taidehistoriallisesti ar- osta annetun lain voimaantulosta.
32743: vokkaita taideteoksia, jotka eivät kuulu valtion 2 §. Siirtymähetkellä Suomen taideakate-
32744: taidemuseon kokoelmiin. Opetusministeriöllä mian säätiön toimintayksiköiden palveluksessa
32745: 6 1989 vp. - HE n:o 168
32746:
32747: oleville henkilöille turvataan mahdollisuus jat- 8 §. Pykälässä on lain voimaantulosäännös.
32748: kaa entistä työtään vastaavassa valtion taide-
32749: museon virassa. Opetusministeriön tehtävänä
32750: on huolehtia virkojen täyttämisestä ensimmäi- 2. Tarkemmat säännökset
32751: sellä kerralla.
32752: 3 ja 4 §. Pykälissä olevilla säännöksillä tur- Valtion taidemuseon hallintoa sääntelevän
32753: vataan siirtyvälle henkilökunnalle palvelussuh- asetuksen lisäksi ehdotetaan säädettäväksi val-
32754: teeseen liittyvät edut. Henkilöstöjärjestelyjä to- tion taidemuseon maksuasetus, jossa määrä-
32755: teutettaessa pyritään siihen, että myöskään val- tään maksullisena palvelutoimintana tuotettu-
32756: tion taidemuseon työsopimussuhteiseen palve- jen suoritteiden hinnoittelusta.
32757: lukseen siirtyvien säätiön työntekijöiden työ-
32758: suhteeseen liittyviä taloudellisia etuja ei muute-
32759: ta olennaisesti epäedullisemmiksi. 3. Voimaantulo
32760: 5 §. Säännöksellä varmistetaan Suomen tai-
32761: dea~atemian palveluksesta eronneiden ja eläk- Lait ehdotetaan tulemaan voimaan päivä-
32762: keelle jääneiden henkilöiden eläketurva siltä nä syyskuuta 1990.
32763: osin kuin se on luovutushetkellä Suomen taide-
32764: akatemian säätiön vastuulla. Edellä esitetyn perusteella annetaan edus-
32765: 6 § ja 7 §. Pykälissä olevilla säännöksillä kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
32766: pyritään varmistamaan nykyisen toiminnan set:
32767: siirtyminen keskeytyksettä valtion taidemuseol-
32768: le sen aloittaessa toimintansa.
32769:
32770:
32771:
32772:
32773: 1.
32774: Laki
32775: valtion taidemuseosta
32776:
32777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
32778:
32779: 1§
32780: Valtion taidemuseo toimii valtakunnallisena Valtion taidemuseoita tilatuista suoritteista
32781: keskustaidemuseona. peritään maksuja, jotka vahvistetaan asetuk-
32782: Valtion taidemuseon tehtävänä on tukea ja sella valtion maksuperustelaissa (980173) sää-
32783: edistää kuvataiteita ja niiden tutkimusta, kar- dettyjen perusteiden mukaisesti.
32784: tuttaa, säilyttää, pitää nähtävänä ja tutkia
32785: taidekokoelmia sekä kehittää ja avustaa taide- 3§
32786: museolaitosta. Valtion taidemuseon tulee lisäk- Valtion taidemuseo voi ottaa vastaan lahjoi-
32787: si huolehtia niistä muista tehtävistä, jotka sille tuksia ja testamentteja.
32788: säädetään tai määrätään.
32789: Valtion taidemuseo toimii opetusministeriön 4§
32790: alaisena valtion laitoksena. Opetusministeriön antamien määräysten mu-
32791: kaan valtion taidemuseon hoidossa voi olla
32792: 2§ museon kokoelmiin kuulumattomia ja muualle
32793: Valtion taidemuseo voi tulo- ja menoarvion sijoitettuja valtion omistamia taidehistorialli-
32794: rajoissa tehdä sopimuksia toimialaansa kuulu- sesti arvokkaita teoksia.
32795: vien asiantuntijatehtävien suorittamisesta sekä Valtion taidemuseon hoidossa voi olla myös
32796: toimialaansa koskevissa tehtävissä yhteistoi- muita kuin valtion omistamia, museoon sijoi-
32797: mintasopimuksia yhteisöjen ja henkilöiden tettuja taideteoksia.
32798: kanssa.
32799: 1989 vp. - HE n:o 168 7
32800:
32801: 5§ 6§
32802: Opetusministeriön vahvistamien perusteiden Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
32803: mukaan valtion taidemuseo voi luovuttaa hoi- töönpanosta annetaan asetuksella.
32804: dossaan ja hallussaan olevia taideteoksia val-
32805: tion viranomaisille ja muille taidemuseoille säi- 7§
32806: lytettäväksi ja esillä pidettäväksi. Tämän lain voimaanpanosta säädetään erik-
32807: seen.
32808:
32809:
32810:
32811:
32812: 2.
32813: Laki
32814: valtion taidemuseosta annetun lain voimaanpanosta
32815:
32816: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
32817:
32818: 1§
32819: Valtion taidemuseosta päivänä lausuntoa niihin virkoihin, joihin muutoin, sen
32820: kuuta 19 annettu laki ( 1 ), jäljempänä mukaan kuin asetuksella säädetään, nimittää
32821: taidemuseolaki, tulee voimaan 1 päivänä syys- opetusministeriö valtion taidemuseon annettua
32822: kuuta 1990. asiasta lausuntonsa.
32823: Suomen taideakatemia - Finlands konst-
32824: akademi -nimisen säätiön ylläpitämät Ateneu- 3§
32825: min taidemuseo, näyttely- ja tiedotusosasto ja Henkilö, joka taidemuseolain tullessa voi-
32826: hallintotoimisto, jäljempänä säätiön toiminta- maan on säätiön palveluksessa ja joka valtion
32827: yksiköt, otetaan taidemuseolain voimaan tul- taidemuseon virkoja ensi kerran täytettäessä
32828: lessa varoineen ja velkoineen valtion omistuk- nimitetään valtion taidemuseon virkaan tai ote-
32829: seen sen mukaisesti kuin Suomen valtion ja taan tilapäiseksi virkamieheksi, saa ikälisää ja
32830: Suomen taideakatemia - Finlands konstaka- vuosilomaa varten lukea hyväkseen sen palve-
32831: demi -nimisen säätiön kesken on sovittu 5 luksen, joka hänelle on vastaavia etuja varten
32832: päivänä lokakuuta 1989 tehdyssä esisopimuk- luettu hyväksi säätiön palveluksessa.
32833: sessa. Henkilöllä, joka taidemuseolain tullessa voi-
32834: maan on säätiön palveluksessa ja joka silloin
32835: 2§ otetaan valtion taidemuseoon työsopimussuh-
32836: Valtion taidemuseon virkoja ensi kerran täy- teeseen, on 1 momentissa säädetty oikeus pal-
32837: tettäessä voidaan säätiön palveluksessa siirty- velusajan hyväksi lukemiseen palvelusvuosili-
32838: mähetkellä oleva henkilö, jos hän siihen kirjal- sää ja vuosilomaa varten. Jos hänet myöhem-
32839: lisesti suostuu, sen estämättä, mitä kelpoisuus- min nimitetään valtion taidemuseon virkaan,
32840: vaatimuksista on säädetty tai määrätty, nimit- on hänellä sama oikeus palvelusajan hyväksi
32841: tää tehtäväänsä vastaavaan valtion virkaan lukemiseen ikälisää varten.
32842: valtion taidemuseossa virkaa haettavaksi julis-
32843: tamatta. 4§
32844: Nimittämisestä niihin virkoihin, joihin sen Henkilölle, joka saa säätiön toimintayksi-
32845: mukaan kuin asetuksella säädetään, nimittää köissä palvellun ajan perusteella muuta kuin
32846: valtion taidemuseo, päättää virkoja ensi kerran valtion eläkelain (280/66) mukaista eläkettä tai
32847: täytettäessä opetusministeriö. Opetusministeriö muuta kuin valtion perhe-eläkelain (774/68)
32848: ottaa myös valtion taidemuseon palvelukseen mukaista perhe-eläkettä, suoritetaan valtion
32849: siirtyvät tilapäiset virkamiehet ja työsopimus- eläkelain mukainen eläke muulla eläkkeellä ja
32850: suhteisen henkilökunnan. valtion perhe-eläkelain mukainen eläke muulla
32851: Virkaa ensi kerran täytettäessä opetusminis- perhe-eläkkeellä vähennettynä siltä osin kuin
32852: teriö voi nimittää ilman valtion taidemuseon ne perustuvat samaan palvelusaikaan.
32853: 8 1989 vp. - HE n:o 168
32854:
32855: 5§ 7 §
32856: Valtio korvaa erillisen sopimuksen perusteel- Opetusministeriö voi ennen taidemuseolain
32857: la asianomaiselle eläkelaitokselle kertasuori- voimaantuloa asettaa määräajan, jonka kulu-
32858: tuksena valtion varoista ennen 1 päivää syys- essa henkilön on kirjallisesti opetusministeriöl-
32859: kuuta 1990 alkaneita eläkkeitä tai ennen sanot- le ilmoitettava, haluaako hän ottaa vastaan
32860: tua ajankohtaa päättyneitä palvelussuhteita valtion viran taikka tilapäisen tai työsopimus-
32861: koskevan eläkevastuun siirtämisen Suomen tai- suhteisen tehtävän, sekä ryhtyä muihin valmis-
32862: deakatemian säätiöltä asianomaiselle eläkelai- taviin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen sää-
32863: tokselle siltä osin kuin eläkevastuu kuuluu tiön toimintayksiköiden henkilökunnan siirtä-
32864: säätiölle. miseksi valtion palvelukseen taidemuseolain
32865: 6§ voimaan tullessa.
32866: Valtion taidemuseon virat voidaan täyttää
32867: ennen taidemuseolain voimaantuloa. Ennen
32868: taidemuseolain voimaantuloa voidaan myös 8§
32869: ryhtyä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tar- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
32870: peen valtion taidemuseon toiminnan aloittami- ta 1990.
32871: seksi taidemuseolain voimaan tullessa.
32872:
32873:
32874: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
32875:
32876:
32877: Tasavallan Presidentti
32878: MAUNO KOIVISTO
32879:
32880:
32881:
32882:
32883: Ministeri Anna-Liisa Kasurinen
32884: 1989 vp. - HE n:o 169
32885:
32886:
32887:
32888:
32889: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 7 §:n
32890: muuttamisesta ja laiksi opintotukilain muuttamisesta annetun
32891: lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
32892:
32893:
32894:
32895:
32896: ESITYKSEN P ÄAASIALLINEN SISÄLTÖ
32897:
32898: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opin- kaan kokeilu päättyisi 30 päivänä kesäkuuta
32899: totukilain säännöksiä, jotka koskevat korko- 1990.
32900: tuen alaisesta opintolainasta maksettavaa kor-
32901: Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja
32902: kotukea. Nykyisten säännösten mukaan val-
32903: menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
32904: tion maksama korkotuki voi olla enintään viisi
32905: täväksi sen yhteydessä.
32906: prosenttia. Tästä enimmäismäärästä ehdote-
32907: taan luovuttavaksi. Opintolainan korkoon liittyvä muutos on
32908: Esityksessä ehdotetaan myös jatkettavaksi tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman
32909: aikuisopintotukikokeilua koskevan säännöksen pian ja aikuisopintotukikokeilua koskeva muu-
32910: voimassaoloaikaa. Nykyisen säännöksen mu- tos 1 päivänä heinäkuuta 1990.
32911:
32912:
32913:
32914:
32915: PERUSTELUT
32916:
32917: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Korkotason muuttuessa on korkohyvitystä
32918: muutokset koskevia määräyksiä yleensä muutettu vastaa-
32919: vasti kustannusvaikutuksien jakamiseksi val-
32920: 1.1. Opintolainansaajan maksama korko tion ja lainansaajan kesken. Tätä ei voida
32921: ottaa huomioon tuen mitoituksen suunnittelus-
32922: sa eikä opiskelija voi tietää tuen tarkkaa mää-
32923: Opintotukilain (28/1972) mukaan myönne- rää opintovuonna. Tuen määrän ennakointi
32924: tään opintotukena opintolainan valtiontakaus- tulisi järjestää, koska opintotuki on suurelta
32925: ta ja korkotukea sekä opintorahaa. Opintolai- osin lainaa.
32926: nasta on maksettava opiskeluaikana korkoa,
32927: jota alentaa valtion maksama korkohyvitys. Opintotukilain nojalla annetun opintotuki-
32928: Korkohyvitystä maksetaan opiskeluajalta ja asetuksen (287 /1972) 12 §:n 2 momentin mu-
32929: sen jälkeiseltä puolentoista vuoden ajalta. kaan korkohyvityksen suuruus on vahvistetta-
32930: va siten, että lainansaajan maksettava korko
32931: Opintotukilain mukaan valtioneuvosto vah- on vähintään 3 prosenttia. Toisaalta opintotu-
32932: vistaa toisaalta opintolainan enimmäiskoron kilain 7 §:n 1 momentin mukaan valtion kor-
32933: vuosittain (8 §) ja toisaalta valtion luottolai- kohyvityksen määrä voi olla enintään 5 pro-
32934: toksille maksaman korkohyvityksen eli korko- senttia. Ensinmainittua rajoitusta ei ehdoteta
32935: tuen määrän (7 §). Korkohyvityksen enimmäis- tässä vaiheessa muutettavaksi. Tavoitteena on
32936: määrä on viisi prosenttia. Lainansaajan mak- irrottaa opintolainansaajan korkotuen piirissä
32937: settava korko-osuus on enimmäiskoron ja kor- olevasta opintolainasta maksaman koron mää-
32938: kotuen välinen erotus. rä mahdollisista rahamarkkinatilanteen muu-
32939: 391069A
32940: 2 1989 vp. - HE n:o 169
32941:
32942: toksen vaikutuksista opintovuoden aikana ossa tarkoitukseen osoitetuista määrärahoista
32943: niin, ettei hänen opintotukensa tästä syystä voidaan myöntää muun opintotuen lisänä an-
32944: heikkenisi opintovuoden aikana. Hallituksen siotason mukaan määräytyvää ansionmenetys-
32945: esityksessä valtion vuoden 1990 tulo- ja meno- korvausta valtioneuvoston vahvistamien perus-
32946: arvioksi todetaan luvun "29.39 Valtion opinto- teiden mukaisesti aikuisopiskelijaksi katsotta-
32947: tukikeskus" perusteluissa seuraavaa: valle henkilölle. Aikuisopintotukikokeilua kos-
32948: "Opintolainojen enimmäiskorko on 7.25 OJo kevat yksityiskohtaisemmat määräykset antaa
32949: ja valtion maksama korkohyvitys on 3.75 %. lainkohdan mukaan valtioneuvosto. Aikuiso-
32950: Opiskelijan maksama korko-osuus korkotuen pintotukikokeilun puitteissa voidaan vastoin
32951: alaisesta opintolainasta on 3.5 %. Opintolai- opintotuesta muuten voimassa olevia määräyk-
32952: nojen enimmäiskorkoa on tarkoitus nostaa siä myöntää tukea myös jatko-opintoja varten
32953: 1.10.1989 lukien 0.5 prosenttiyksiköllä. Val- sekä ottamatta huomioon puolison tuloa ja
32954: tion maksama korkohyvitys olisi tämän jälkeen varallisuutta. Aikuisopintotuen myöntää val-
32955: 4.0 % ja opiskelijan maksama korko-osuus tion opintotukikeskus.
32956: 3.75 %. Tarkoituksena on säilyttää opiskelijan
32957: maksama korko-osuus tällä tasolla 1. 7.1990
32958: alkavan opintovuoden loppuun. Tarkoituksena Aikuisopintotukikokeilu on käynnistynyt 1
32959: on edelleen, että jatkossa otettaisiin vuosittain päivänä heinäkuuta 1987 ja sen piirissä on tällä
32960: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä kan- hetkellä yli 7 000 opiskelijaa. Kokeilua seuraa-
32961: taa opiskelijan maksamaan korko-osuuteen ot- maan on asetettu seurantatyöryhmä, joka on
32962: taen huomioon peruskoron tason. Opiskelijan jättänyt välimietintönsä. Työryhmän tehtävänä
32963: maksama korko-osuus säilytetään kohtuullisel- on muun muassa seurata kokeilua ja tehdä
32964: la tasolla. Hallitus antaa eduskunnalle esityk- ehdotuksia kokeilun jälkeisistä järjestelyistä.
32965: sen opintotukilain muuttamisesta siten, että Työryhmä on seurantatutkimuksessaan 17 päi-
32966: valtion opintolainoille maksaman korkohyvi- vänä huhtikuuta 1989 ehdottanut aikuisopinto-
32967: tyksen enimmäismäärä poistetaan.'' tukikokeilun jatkamista nykymuotoisena 30
32968: Valtioneuvoston 21 päivänä syyskuuta 1989 päivään kesäkuuta 1991. Aikuisopintotuen ra-
32969: antaman päätöksen mukaan opintolainan hoituksen järjestämistä selvittää opetusministe-
32970: enimmäiskorko on 1 päivästä lokakuuta 1989 riön tätä tarkoitusta varten asettama työryh-
32971: alkaen opintovuonna 1989-90 Suomen Pan- mä.
32972: kin peruskorko lisättynä 0,25 prosenttiyksiköl-
32973: lä ja korkohyvityksen määrä on Suomen Pan- Kokonaisuutena aikuisopintotukijärjestelmä
32974: kin peruskorko vähennettynä 3,50 prosenttiyk- on osoittautunut tarpeelliseksi ja on seuranta-
32975: siköllä, kuitenkin enintään 5 prosenttia. tutkimuksen mukaan täyttänyt melko hyvin
32976: Esityksessä ehdotetaan, että opintotukilain tuensaajien tarpeet. Aikuiskoulutuksen toimi-
32977: 7 §:stä poistettaisiin viiden prosentin yläraja vuuden ja tason parantamiseksi olisi perus-
32978: valtion maksamalle korkohyvitykselle. Samalla teltua turvata kokeiluun osallistuvien taloudel-
32979: ehdotetaan korkohyvityksen käsite korvatta- linen tuki sellaiseksi, että toimeentulo opiskelu-
32980: vaksi asiallisesti samaa merkitsevällä käsitteenä aikana on riittävä. Kokeilun jatkaminen on
32981: korkotuki. Tarkoituksena on ulottaa uudistus välttämätöntä lisätietojen saamiseksi tuen toi-
32982: koskemaan jo opintovuotta 1989-90 siten, mivuudesta ja tarpeellisten jatkotoimien suun-
32983: että se koskisi lain voimaantulon jälkeen nittelemiseksi.
32984: erääntyviä koronmaksuja 1 päivästä lokakuuta
32985: 1989 lukien niin, että sen piirissä olisivat sen
32986: jälkeen kertyvät korot. Aikuisopintotukikokeilun jatkaminen edis-
32987: täisi osaltaan näihin päämääriin pyrkimistä.
32988: Näin ollen ehdotetaan, että opintotukilain
32989: 1.2. Aikuisopintotukikokeilun jatkaminen 10 a §:n voimassaoloa jatketaan 1 vuodella.
32990: Tämä toteutettaisiin muuttamalla opintotuki-
32991: Aikuisopintotukikokeilu aloitettiin opintotu- lain muuttamisesta 6 päivänä helmikuuta 1987
32992: kilain · väliaikaisella muutoksella, jolla lakiin annetun lain (95/87) voimaantulosäännöstä la-
32993: lisättiin 1 päivästä heinäkuuta 1987 30 päivään kiin väliaikaisesti lisätyn 10 a §:n osalta niin,
32994: kesäkuuta 1990 voimassa oleva 10 a §. Tämän että voimassaolo ei päättyisi 30 päivänä kesä-
32995: lainkohdan mukaan valtion tulo- ja menoarvi- kuuta 1990 vaan 30 päivänä kesäkuuta 1991.
32996: 1989 vp. - HE n:o 169 3
32997:
32998: 2. Esityksen taloudelliset vaiku- totukikokeiluun on kuluvana vuonna osoitettu
32999: tukset määrärahoja 65 miljoonaa markkaa. Ensi
33000: vuonna arvioidaan määrärahojen tarpeen ole-
33001: 2.1. Opintolainansaajan korko-osuus van 77 miljoonaa markkaa. Tarkoitukseen
33002: osoitettu määräraha on tulo- ja menoarvioeh-
33003: Jos muutoksia opintolainan enimmäiskor- dotuksessa ehdotettu muutettavaksi arviomää-
33004: koon ei tule, ei uudistus aiheuta aikaisempaan rärahaksi.
33005: verrattuna lisäkustannuksia. Jos opintolainan Aikuisopintotukikokeilua varten perustettu-
33006: enimmäiskorko nousisi esimerkiksi prosentti- jen projektipäällikön ja toimistosihteerin toi-
33007: yksikön, aiheutuisi siitä valtiolle vuositasolla mien toimiajan pidentämisestä ja muut kokei-
33008: 60 miljoonan markan lisäkustannus. Tämä lusta aiheutuvat hallinto- ja kulutusmenot on
33009: johtuu siitä, että korkotuen piirissä on noin 6 otettu huomioon valtion opintotukikeskuksen
33010: miljardin markan opintolainakanta. Prosentin menoina asianomaisissa kohdissa.
33011: nousu aiheuttaisi korkotukimenoissa 60 mil-
33012: joonan markan menonlisäyksen. Tähänastisen
33013: käytännön mukaan tämä summa jaettaisiin 3. Voimaantulo
33014: tasan valtion ja lainansaajien kannettavaksi.
33015: Nykyinen käytäntö huomioon ottaen jäisi net-
33016: tolisäykseksi valtion osuuteen siis 30 miljoonaa Laki opintotukilain 7 §:n muuttamisesta eh-
33017: markkaa ja vastaavasti opintolainansaajien dotetaan saatettavaksi voimaan mahdollisim-
33018: saama helpotus on 30 miljoonaa markkaa. man pian tulo- ja menoarvion vahvistamisen
33019: jälkeen. Lakia on tarkoitus soveltaa lokakuun
33020: Siinä tapauksessa, että valtion korkotuki
33021: 1 päivästä 1989 alkaen niihin koronmaksuihin
33022: nousisi yli 5 prosentin rajan, aiheutuu valtiolle
33023: jotka erääntyvät lain voimaantulon jälkeen.
33024: lisämenoja nykyiseen verrattuna. Voimassaole-
33025: vien säännösten mukaan ylimenevä osa koko- Laki opintotukilain muuttamisesta annetun
33026: naisuudessaan tulisi lainansaajien vastattavak- lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta eh-
33027: si. dotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä heinä-
33028: kuuta 1990. Opintotukilain 10 a §:ää sovellet-
33029: taisiin vuoden 1991 kesäkuun loppuun.
33030: 2.2. Aikuisopintotukikokeilun jatkaminen
33031: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
33032: Aikuisopintotukikokeilua ehdotetaan jatket- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
33033: tavaksi nykyisessä laajuudessaan. Aikuisopin- set:
33034:
33035:
33036: 1.
33037: Laki
33038: opintotukilain 7 §:n muuttamisesta
33039:
33040: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotu-
33041: kilain 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1974 annetussa laissa
33042: (401/74), näin kuuluvaksi:
33043:
33044: 7§
33045: Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio Lakia sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 1989
33046: maksaa korkotukea valtioneuvoston vahvista- lukien lain voimaantulon jälkeen erääntyviin
33047: man määrän. koronmaksuihin.
33048: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
33049: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
33050: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
33051: kuuta 1990.
33052: 4 1989 vp. - HE n:o 169
33053:
33054: 2.
33055:
33056: Laki
33057: opintotukilain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
33058:
33059: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain muuttamisesta 6 päivänä helmi-
33060: kuuta 1987 annetun lain (95/87) voimaantulosäännöksen 1 momentti näin kuuluvaksi:
33061:
33062: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
33063: kuuta 1987. Lain 10 a § on voimassa 30 päi- kuuta 1990.
33064: vään kesäkuuta 1991. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
33065: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
33066:
33067:
33068: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
33069:
33070:
33071: Tasavallan Presidentti
33072: MAUNO KOIVISTO
33073:
33074:
33075:
33076:
33077: Opetusministeri Christoffer Taxell
33078: 1989 vp. - HE n:o 169 5
33079:
33080: Liite
33081:
33082:
33083:
33084: 1.
33085: Laki
33086: opintotukilain 7 §:n muuttamisesta
33087:
33088: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotu-
33089: kilain 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1974 annetussa laissa
33090: (401174), näin kuuluvaksi:
33091:
33092: Voimassa oleva laki Ehdotus
33093: 7 § 7§
33094: Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio Tämän lain mukaisista opintolainoista valtio
33095: maksaa luottolaitoksille korkohyvitystä valtio- maksaa korkotukea valtioneuvoston vahvista-
33096: neuvoston vahvistaman määrän, kuitenkin man määrän.
33097: enintään viisi prosenttia vuodessa.
33098:
33099:
33100: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
33101: kuuta 1990.
33102: Lakia sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 1989
33103: lukien lain voimaantulon jälkeen erääntyviin
33104: koronmaksuihin.
33105: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
33106: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
33107:
33108:
33109: 2.
33110:
33111: Laki
33112: opintotukilain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
33113:
33114: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain muuttamisesta 6 päivänä helmi-
33115: kuuta 1987 annetun lain (95/87) voimaantulosäännöksen 1 momentti näin kuuluvaksi:
33116:
33117: Voimassa oleva laki Ehdotus
33118: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
33119: kuuta 1987. Lain 10 a § on voimassa 30 päi- kuuta 1987. Lain 10 a § on voimassa 30 päi-
33120: vään kesäkuuta 1990. vään kesäkuuta 1991.
33121:
33122:
33123: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
33124: kuuta 1990.
33125: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
33126: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
33127: 1989 vp. - HE n:o 170
33128:
33129:
33130:
33131:
33132: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion viljavarastosta
33133:
33134:
33135:
33136:
33137: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33138:
33139: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi la- väksi. Esimerkiksi valtioneuvoston nykyisin
33140: ki Valtion viljavarastosta. Esityksen tarkoituk- päättämät hintojen vahvistamiset tulisivat esi-
33141: sena on kehittää Valtion viljavaraston hallin- tyksen mukaan kuulumaan johtokunnan tehtä-
33142: toa siten, että se pystyisi vastaamaan nykyistä viin hallintoneuvoston antamien ohjeiden mu-
33143: paremmin maamme viljahuoliolle asetetuista kaisesti.
33144: tavoitteista. Esityksessä on pyritty ottamaan Ehdotetussa laissa määriteltäisiin vain lai-
33145: huomioon myös valtion liiketoiminnan säänte- toksen toimiala ja tehtävät, ja asetuksella sää-
33146: lyssä tapahtuneet muutokset. deitäisiin yksityiskohtaisesti laitoksen, sen hal-
33147: Ehdotetun lain pääasiallisena tarkoituksena lintoneuvoston ja johtokunnan tehtävistä sekä
33148: on muuttaa Valtion viljavaraston hallintoa si- muista laitoksen toimintaan liittyvistä asioista.
33149: ten, että laitoksen nykyinen johtokunta korvat- Tarkoituksena ei ole muuttaa Valtion viljava-
33150: taisiin lähinnä laitoksen linjakysymyksistä ja raston nykyisiä tehtäviä.
33151: viljahuollon yhteistyöstä eri osapuolten kesken
33152: vastaavalla hallintoneuvostolla sekä varsinai- Valtion viljavaraston omistamia voimassa
33153: sesta liiketoiminnasta vastaavalla suppealla olevassa laissa asetettuja varmuusvarastomää-
33154: johtokunnalla. Valtioneuvosto määräisi hallin- riä ja niiden rahoitusta ehdotetaan tarkistetta-
33155: toneuvoston ja hallintoneuvosto johtokunnan vaksi asiaa erikseen valmistelleiden työryhmien
33156: jäsenet. ehdotusten mukaisesti. Valtion viljavaraston
33157: Esityksen tavoitteena on myös vähentää Val- henkilöstön asemaan ei esityksellä ole vaiku-
33158: tion viljavaraston asioita käsittelevien tahojen tuksia.
33159: määrää delegoimalla vilja-asioista päättäminen Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
33160: mahdollisimman paljon laitoksen itsensä tehtä- päivänä tammikuuta 1990.
33161:
33162:
33163:
33164:
33165: YLEISPERUSTELUT
33166:
33167: 1. Nykyinen tilanne vistettiin valtion viljavarastosta vuonna 1951
33168: annetussa laissa. Sen mukaan valtioneuvosto
33169: 1.1. Valtion viljavaraston asema ja tehtävät voi päättää, että ulkomaista viljaa ja viljatuot-
33170: teita saadaan tuoda maahan vain Valtion vilja-
33171: Valtion viljavarasto perustettiin vuonna 1927 varaston toimesta tai sen antamalla luvalla ja
33172: annetulla lailla. Laitoksen tehtävät rajoittuivat asettamilla ehdoilla. Vuonna 1973 lakiin lisät-
33173: aluksi lähes yksinomaan valtion laitosten ja tiin säännös, jonka mukaan valtioneuvosto voi
33174: armeijan viljantarpeen tyydyttämiseen. Valtion päättää, että viljaa ja viljatuotteita saadaan
33175: viljavaraston tehtävät kehittyivät 1940-luvulla viedä maasta vain Valtion viljavaraston toi-
33176: viljan ulkomaankaupan ja viljan varastoinnin mesta tai sen antamalla luvalla ja asettamilla
33177: suuntaan. Viljavaraston muuttunut asema vah- ehdoilla.
33178: 390710K
33179: 2 1989 vp. - HE n:o 170
33180:
33181: Voimassa oleva Valtion viljavarastosta an- GATT:n jäsenmaiden välillä käydään kansain-
33182: nettu laki (1036/80) tuli voimaan 1 päivänä välisen kaupan liberalisointiin pyrkivää niin
33183: tammikuuta 1981. Valtion viljavarasto on sanottua Uruguayn neuvottelukierrosta, jonka
33184: maa- ja metsätalousministeriön alainen laitos. on määrä päättyä vuonna 1990. Tällä kierrok-
33185: Valtion viljavaraston keskeinen tehtävä on sella kansainvälinen maatalouskauppa on eräs
33186: huolehtia maan viljantarpeen tyydyttämisestä, neuvottelujen keskeinen kohde. Genevessä so-
33187: viljan varastoinnin edistämisestä, kotimaisen vittiin huhtikuussa 1989, että neuvottelujen
33188: viljan kysynnän ja menekin lisäämisestä ja tavoitteena on "maataloustuen huomattava ja
33189: hintojen pysyttämisestä vakaina. Edelleen lai- asteittainen supistaminen''. Tähän pyritään
33190: toksen tulee huolehtia kotimaisen viljan tuo- neuvottelemalla eri toimenpiteistä, tuen koko-
33191: tannon alueellisesta suuntaamisesta. naismäärää koskevista sitoumuksista tai näiden
33192: Tehtäviensä toteuttamiseksi Valtion viljava- yhdistelmästä. Neuvotteluissa nousee esiin
33193: rasto ostaa, myy ja vaihtaa sekä varastoi vil- myös GATT -sääntöjen vahvistaminen ja te-
33194: jaa, huolehtii viljan ja kylvösiementen var- hokkaampi soveltaminen.
33195: muusvarastoinnista, tuo maahan ja vie maasta Neuvottelujen lopputulosta ei vielä voida
33196: viljaa ja viljatuotteita, huolehtii viljan kaupan ennakoida. Tuetun viennin supistaminen -
33197: ja varastoinnin edistämisestä maassa huo- mikä on ollut Pohjoismaiden tavoitteena -
33198: mioon ottaen myös paikalliset erikoistarpeet vähentää luonnollisesti viljavaraston harjoitta-
33199: sekä huolehtii viljaylijäämien sijoittamisesta maa vientikauppaa. Muut neuvotteluissa esiin
33200: valtioneuvoston satovuosittain antamien mää- nousevat vaihtoehdot vaikuttavat samaan
33201: räysten mukaisesti. suuntaan, mutta niiden tai niihin perustuvan
33202: Huomattavin muutos voimassa olevassa Val- kompromissin toteutuminen merkitsee samalla
33203: tion viljavarastosta annetussa laissa oli aikai- myös viljavaraston harjoittaman tuontikaupan
33204: sempaan lakiin verrattuna viljan ja siemenvil- merkityksen korostumista.
33205: jan varmuusvarastoinnin lakisääteistäminen. Valtion viljavaraston asemaan viljan ulko-
33206: Lakiin otettiin myös säännös viljaylijäämien maankaupassa saattaa tulevaisuudessa kohdis-
33207: sijoittamisesta valtioneuvoston antamien mää- tua muitakin paineita. Tämä riippuu muun
33208: räysten mukaisesti. muassa siitä, millaiseksi määrällisten tuontira-
33209: Vuonna 1986 annetulla lainmuutoksella joitusten ja niihin rinnastettavien toimenpitei-
33210: (777 /86) lisättiin Valtion viljavaraston tehtä- den soveltamismahdollisuus GATT -sääntöjen
33211: viin mahdollisuus harjoittaa kansainväliseen puitteissa muodostuu. Lisäksi maailman kau-
33212: viljakauppaan liittyvää varastotilojen ja lait- pallisten viljavarastojen pieneneminen ilmeises-
33213: teistojen vuokrausta ja muuta palvelutoimin- ti lisää viljan hintavaihteluja kansainvälisillä
33214: taa. Tuolloin myös jatkettiin alunperin var- markkinoilla.
33215: muusvarastoille asetettua aikataulua vuodesta Edellä kuvatut kansainväliset kehitysnäky-
33216: 1987 vuoteen 1992 saakka. Lisäksi Valtion mät korostavat tulevaisuudessa aikaisempaa
33217: viljavaraston lainanottovaltuuksia on korotettu enemmän viljan ulkomaankaupan joustavan
33218: 1980-luvulla 150 miljoonasta markasta 2 000 hoitamisen ja oikeaan aikaan tehtävien päätös-
33219: miljoonaan markkaan. ten merkitystä. Tehokkaan liiketaloudellisen
33220: Valtion viljavarasto toimii maan s1sa1sessä toiminnan merkitys myös viljan ulkomaankau-
33221: viljakaupassa viljan menekin markkinatakaaja- passa lisääntyy entisestään.
33222: na. Myös viljan varmuusvarastointitehtävän
33223: suorittaminen edellyttää, että Valtion viljava-
33224: rasto osallistuu kotimaan viljakauppaan var- 1.3. Ulkomaisia järjestelmiä
33225: muusvarastojen laadun ja kierrätyksen turvaa-
33226: miseksi. Eri maiden viljahuollon ja viljan ulkomaan-
33227: kaupan järjestelmien osalta ei juurikaan löydy
33228: aivan samanlaisia ratkaisumalleja. Suomen jär-
33229: 1.2. Valtion viljavarasto ja kansainvälinen jestelmää lähellä olevia järjestelmiä kuitenkin
33230: maatalouskauppatilanne löytyy myös muista maista.
33231: Ruotsi. Ruotsissa viljan kotimaisena
33232: Kansainvälinen maatalouskauppa ja vilja- markkinatakaajana ja viljan ulkomaankaupan
33233: kauppa elää parhaillaan voimakasta murros- hoitajana toimii Svensk Spannmålshandel. Sen
33234: vaihetta. Yleisen kauppa- ja tullisopimuksen jäseniä ovat maataloustuottajat ja heidän
33235: 1989 vp. - HE n:o 170 3
33236:
33237: markkinointiyhdistyksensä, viljakauppaa har- misella ja suojelemisella. Osana tätä toimintaa
33238: joittavat yritykset, monet mylly- ja leipomoyri- on jauholle Sveitsissä tuontimonopoli.
33239: tykset, kasvinjalostusyritys ja Ruotsin osuus- 1 t ä v a 1ta . Itävallassa keskeisessä asemassa
33240: toimintajärjestö. Svensk Spannmålshandelin viljakauppajärjestelyissä on viljatalousrahasto.
33241: puheenjohtajan nimittää Ruotsin hallitus. Hal- Se laatii viljan markkinointisuunnitelmat ja
33242: litus nimittää myös Svensk Spannmålshandelin viljataseen sekä hoitaa viennin ja tuonnin sään-
33243: johtokuntaan eräitä jäseniä. nöstelyn. Rahasto myöntää tuontiin ja vientiin
33244: Kaupallisten tehtävien ohella Svensk Spann- tarvittavat luvat sekä määrää tuonnin ja vien-
33245: målshandel päättää viljan kotimaisista hinnois- nin yhteydessä kannettavat tasausmaksut.
33246: ta. Kotimaista viljakauppaa käyvät erilaiset
33247: Svensk Spannmålshandelin tulorahoitus kauppiaat, kauppamyllyt sekä varastointi-
33248: koostuu viljan myyntituloista, jauhatusmak- osuuskunnat.
33249: suista sekä leipäviljan tuontimaksuista ja eräis- Itävallassa ei varsinaista viljan varmuusva-
33250: tä muista tuontimaksuista. Vuoden 1987 lop- rastointia toteuteta, mutta oleellista on, että
33251: puun asti Svensk Spannmålshandelin yhteydes- valtio myöntää yksityisille yrityksille varaston-
33252: sä toimi erityinen viljasektorin tasausrahasto. pitoon palkkioita niin, että käytännössä yhden
33253: Rahasto kuitenkin lopetettiin vuoden 1987 lo- vuoden viljan tarve on jatkuvasti varastoituna.
33254: pussa. A u s t r a 1i a . Australiassa pääviljakasvi on
33255: Norja. Keskeisessä asemassa Norjan vilja- vehnä ja koko viljahallinnon kannalta keskei-
33256: kauppajärjestelyissä on Statens Kornf0rret- nen elin on Australian Wheat Board (A WB).
33257: ning, joka ostaa kaiken maassa tuotetun viljan Se ostaa nykyisellään kaiken tuotetun vehnän,
33258: ja vastaa myös viljan ja väkirehujen tuonnista. ja sillä on vehnän vientimonopoli. Kuitenkin
33259: Statens Kornf0rretning hoitaa myös viljan var- vuoden 1989 aikana AWB:n kotimaankaupan
33260: muusvarastointia ja viljan kuljetuksia koti- monopoliasema on tarkoitus purkaa. A WB:n
33261: maassa. Erityispiirteenä Norjan järjestelmässä asemaan liittyvien muutosten yhtenä tavoittee-
33262: on se, että Kornf0rretning omistaa viljan vielä na on lisätä viljelijän mahdollisuuksia ja vaih-
33263: jauhoinakin niin kauan kuin se on myllyn toehtoja käydä viljakauppaa itselleen edulli-
33264: hallinnassa. Statens Kornf0rretningillä on Nor- simmalla tavalla. A WB:n hallinnossa ovat
33265: jassa erittäin vahva asema, koska sillä on tuottajat edustettuina. Australian uudistukses-
33266: viljan ja teollisten väkirehujen tuontimonopoli sa on tavoitteena myös lisätä toisaalta A WB:n
33267: ja maan sisäiset viljavirrat kulkevat kokonai- itsenäisiä toimintamahdollisuuksia esimerkiksi
33268: suudessaan sen omistuksen kautta. rahoituksessa.
33269: Statens Kornf0rretningin hallinnossa on Australian Wheat Board määrää oletettavis-
33270: edustus viljelijöillä samoin kuin kansanedus- sa olevien maailmanmarkkinahintojen pohjalta
33271: tuslaitoksella. sekä kotimarkkinahinnat että vientimäärät.
33272: Sveitsi . Sveitsin viljajärjestelyissä on ko- Vientimäärille on kuitenkin saatava maatalous-
33273: rostunut asema varmuusvarastoinnilla ja ylei- ministeriön lisenssi.
33274: sellä varautumisella kriiseihin. Varmuusvaras- Australiassa ei toteuteta viljan varmuusva-
33275: tointijärjestelmä muodostuu valtion omista- rastointia.
33276: mista varastoista ja erilaisista yritysten omista- Edellä lyhyesti läpikäydyistä kansainvälisistä
33277: mista varastoista, joihin liittyy varastotukijär- esimerkeistä voidaan todeta, että viljakaupan
33278: jestelmiä. Sveitsissä viljan tuonti on lisensioitu hallinnolliset järjestelyt vaihtelevat varsin suu-
33279: ja lisenssit myöntää liittovaltion viljahallinto resti valtiollisen, yksityisen ja osuustoiminnalli-
33280: vilja- ja rehuosuuskuntien kautta. Lisenssejä sen omistuksen välillä. Oleellista kuitenkin kai-
33281: voidaan myöntää vain sellaisille kauppiaille ja kissa käsitellyissä tapauksissa on se, että viljeli-
33282: myllyille, jotka ovat osuuskunnan jäseniä ja jöille on turvattu viljan vuotuinen markkinoin-
33283: ovat solmineet liittovaltion viljahallinnon kans- ti valtiovallan takaamin markkinointijärjeste-
33284: sa sopimuksen viljan varastointijärjestelyistä. lyin.
33285: Sveitsissä viljahallinto on keskeisesti mukana Tältä osin Suomen järjestelmä on rinnastei-
33286: uusien viljalajikkeiden käyttöönotossa. Sveit- nen kuvattuihin ulkomaisiin malleihin. On kui-
33287: sissäkin liittovaltio ostaa koko viljasadon ta- tenkin ilmeistä, että ulkomaisissa esimerkeissä
33288: kuuhinnoin. Oma erityispiirteensä Sveitsissä on ne elimet, joille viljakysymysten hoitaminen on
33289: kotimaisen myllyteollisuuden aseman turvaa- uskottu, voivat hoitaa niitä suhteellisesti itse-
33290: 4 1989 vp. - HE n:o 170
33291:
33292: näisemmin kuin Suomessa Valtion viljavaras- 2.2. Hintojen vahvistaminen
33293: to.
33294: Voimassa olevan lain mukaan valtioneuvos-
33295: to vahvistaa ne hinnat, joilla Valtion viljava-
33296: 2. Esityksen tavoitteet ja ehdo- rasto ostaa ja myy kotimaista leipä- ja rehuvil-
33297: tetut muutokset jaa ja myy ulkomaista leipäviljaa, taikka antaa
33298: yleiset ohjeet mainittujen hintojen määrittämi-
33299: Valtion viljavaraston toimintaympäristö on sestä. Käytännössä valtioneuvosto on antanut
33300: muuttunut suuresti 1980-luvulla. Kuitenkaan viljavarastolle yleiset ohjeet ulkomaisen leipä-
33301: laitoksen hallinto- ja päätöksentekojärjestel- viljan myyntihinnoittelusta. Sen sijaan koti-
33302: mää ei ole vastaavasti muutettu. maisen leipä- ja rehuviljan ostohinnat valtio-
33303: Viljaa käyttävät teollisuus ja kauppaliikkeet neuvosto on vahvistanut yksityiskohtaisesti.
33304: ovat kehittäneet viljan kauppatapoja. Tämä Samalla se on myös päättänyt, mitä kustannus-
33305: edellyttää myös Valtion viljavarastolta jousta- ja kate-eriä viljavarasto voi lisätä myyntihin-
33306: vuutta ja nopeutta päätöksenteossa. Sen on noittelussaan ostohintaan. Koska Valtion vilja-
33307: kyettävä mukautumaan uusiin kauppatapoihin varasto toimii viljan hintojen osalta maatalous-
33308: sekä estämään mahdolliset häiriöt viljakaupas- tulolain (736/89) mukaisen tavoitehintajärjes-
33309: sa entistä tehokkaammin. telmän hintatakaajana, sen kotimaisen viljan
33310: Erityisen selvästi Valtion viljavaraston pää- ostohinnoittelu lähtee maataloustuloratkaisuis-
33311: töksenteon itsenäistämisen tarve ilmenee viljan sa sovituista viljan tavoitehinnoista.
33312: vientiin ja tuontiin liittyvässä päätöksenteossa. Kehitettäessä Valtion viljavarastoa liikelai-
33313: Valtion viljavaraston toimialaa ja tehtävän- toksen suuntaan on välttämätöntä, että se voi
33314: kuvaa ehdotetaan tarkistettavaksi vastaamaan tehdä osto- ja myyntihinnoittelua koskevat
33315: nykyistä tilannetta. Nykyisin laissa määritel- päätökset itse. Tämän vuoksi esityksessä ehdo-
33316: lyistä laitoksen tehtävistä säädettäisiin ehdo- tetaan, että Valtion viljavaraston hallintoneu-
33317: tuksen mukaan pääasiassa asetuksella. Esityk- voston antamien viljan hinnoitteluohjeiden pe-
33318: sen päätavoitteena on delegoida Valtion vilja- rusteella laitoksen johtokunta päättäisi niistä
33319: varastolle sen tehtäväalueeseen kuuluvaa pää- hinnoista, joilla Valtion viljavarasto ostaa ja
33320: töksentekovaltaa ja näin tarjota sille nykyistä myy viljaa.
33321: joustavammat toimintamahdollisuudet muut- Edelleen ehdotuksessa on katsottu tarpeelli-
33322: tuvissa markkinatilanteissa. seksi säilyttää valtioneuvostolla mahdollisuus
33323: elinkustannusten pitämiseksi kohtuullisena, sa-
33324: tovahinkojen vaikutusten lieventämiseksi tai
33325: 2.1. Tehtävät muun erityisen tarkoituksen toteuttamiseksi
33326: vahvistaa Valtion viljavaraston myymän ulko-
33327: Valtion viljavarastolle säädettyjä perustehtä- maisen leipäviljan myyntihinta. Mikäli valtio-
33328: viä ei ole tarpeen juurikaan muuttaa. neuvosto vahvistaisi tämän hinnan Valtion vil-
33329: Maamme viljan siementuotanto on ollut vii- javaraston omakustannushintaa pienemmäksi,
33330: me vuosina vaikeuksissa. Lakiehdotuksessa on laitokselle tulisi myöntää tappion korvaamisek-
33331: laitoksen tehtäväluettelossa erityinen maininta si määräraha valtion tulo- ja menoarviossa.
33332: siementuotannon ohjaamisesta. Käytännössä Eräänä epäkohtana nykyisin sovelletussa
33333: tämä on kuulunut laitoksen tehtäviin nykyis- Valtion viljavaraston osto- ja myyntihinnoitte-
33334: tenkin säännösten mukaan. lussa on ollut satovuoden sisäistä kausihinnoit-
33335: Valtion viljavaraston tehtävistä ehdotetaan telua koskevien päätösten tekeminen. Kausi-
33336: poistettavaksi kotimaisen viljan tuotannon alu- hinnoittelulla tulisi voida ohjata satovuonna
33337: eellinen suuntaaminen tuotantoedellytyksiä tapahtuvan viljakaupan ajoitusta kulloinkin
33338: vastaavasti eri osiin maata. Tätä tehtävää vilja- viljahuollon kannalta tarkoituksenmukaisim-
33339: varasto ei ole voinut tähänkään mennessä to- malla tavalla. Tavoitteena tulisikin olla, että
33340: teuttaa harjoitetussa maatalouspolitiikan ko- kausihinnoittelusta päätettäisiin maatalous-
33341: konaisuudessa. Tehtävän poistaminen Valtion tuloneuvotteluissa sovitun tavoitehinnan poh-
33342: viljavaraston tehtävistä ei estä sitä, etteikö jalta siinä vaiheessa, kun syksyn satotilanne on
33343: laitos jatkossa voisi esimerkiksi viljan viljelyn selvillä.
33344: sopimustoiminnan kautta vaikuttaa alueellises- Ehdotetuista muutoksista huolimatta valtio-
33345: tikin viljan viljelyyn. neuvostolla säilyisi keskeinen asema Valtion
33346: 1989 vp. - HE n:o 170 5
33347:
33348: viljavaraston talouteen liittyvässä päätöksente- Esityksen mukaan Valtion viljavaraston on
33349: ossa. Valtioneuvosto vahvistaisi esityksen mu- huolehdittava siitä, että sen omistuksessa on
33350: kaan edelleen Valtion viljavaraston tilinpää- varmuusvarasto, jonka suuruus on 400 000
33351: töksen. Valtioneuvostolle jäisi myös oikeus tonnia leipäviljaa, 200 000 tonnia rehuviljaa,
33352: antaa lupia ja asettaa ehtoja Valtion viljavaras- 100 000 tonnia siemenviljaa ja 1 200 tonnia
33353: ton lainanotolle. nurmikasvien siementä. Viljavarasto voi sopia
33354: omistamiensa varmuusvarastojen pitämisestä
33355: myös muissa kuin Valtion viljavaraston varas-
33356: 2.3. Varmuusvarastointi totiloissa.
33357: Voimassa olevan lain nojalla ei ole toteutettu
33358: Viljan ja siemenviljan varmuusvarastointia valkuaisraaka-aineiden varmuusvarastointia,
33359: ei ole toteutettu alkuperäisten suunnitelmien eikä tämä esityskään sisällä ehdotusta mainitun
33360: mukaisesti. Tällä hetkellä varmuusvarastot toiminnan aloittamisesta. Tarkoituksena on
33361: ovat varsin alhaisella tasolla kahden heikohkon kuitenkin pikaisesti selvittää valkuaiskasvien
33362: sadon seurauksena. Varmuusvarastot on tar- siementen ja rouheen varmuusvarastointiedel-
33363: peen määritellä jatkossa tiukemmin vain todel- lytykset. Asia tulee ratkaistavaksi viimeistään
33364: lisissa kriisitilanteissa tai ulkomaankaupan häi- uudistettaessa kotimaisesta öljykasvituotannos-
33365: riötilanteissa käytettäviksi. Myöskään var- ta annettua lakia (1338/87). Mainittua lakia
33366: muusvarastojen rahoitustavasta ei ole aiemmin sovelletaan vuosina 1988-1990 kotimaassa vil-
33367: säädetty riittävän selkeästi. jeltyihin öljykasvien siemeniin.
33368: Viljan ja kylvösiementen varmuusvarastoin- Valkuaisraaka-aineiden varmuusvarastointi
33369: tijärjestelmien uusimista on valmisteltu vuoden on tärkeätä lähinnä siitä syystä, että poikkeus-
33370: 1988 aikana kahdessa eri työryhmässä. Voi- olosuhteissa kotieläinten rehunkäytön hyöty-
33371: massa olevan lain mukaista varmuusvarastoin- suhde alenee tuntuvasti, mikäli valkuaisrehuis-
33372: nin tavoitetasoa ei ole saatu toteutetuksi ja ta syntyisi niukkuutta. Näin valkuaisraaka-
33373: tavoiteaikataulua on kerran lainmuutoksella aineen varmuusvarasto täydentäisi rehuviljan
33374: lykätty. Varmuusvarastoinnin toteuttaminen varmuusvarastoa.
33375: on viivästynyt ennen muuta rahoitukseen liitty-
33376: Ehdotetut muutokset varmuusvarastoinnissa
33377: vistä syistä, mutta etenkin siemenviljan osalta
33378: ja erityisesti sen rahoituksessa merkitsevät sitä,
33379: syynä on ollut myös kotimaisten siemenviljasa-
33380: että Valtion viljavaraston mahdollisuudet kau-
33381: tojen toistuva epäonnistuminen. Syksyn 1987
33382: pallisen toiminnan ja satovuoden sisäisen vilja-
33383: katotilanteen seurauksena niin leipä- kuin re-
33384: kaupan rahoittamiseen paranevat.
33385: huviljojen sekä siemenviljan varmuusvarastoja
33386: alennettiin tuntuvasti.
33387: Esityksen mukaan varmuusvarastoinnin läh-
33388: tökohtana on se, että varmuusvarastoja voi- 2.4. Valtion viljavaraston talous
33389: daan purkaa vain tilanteessa, jossa se on vält-
33390: tämätöntä väestön toimeentulon ja maan ta- Valtion viljavaraston toiminnan rahoittamis-
33391: louselämän ja puolustusvalmiuden ylläpitämi- ta varten on sen hoidossa valtion tulo- ja
33392: seksi ja turvaamiseksi. Kylvösiemenen osalta menoarvion ulkopuolinen viljavarastorahasto.
33393: varmuusvarastoja voitaisiin sen sijaan purkaa, Rahastomuoto on osoittautunut joustavaksi ja
33394: jos siementuotannon epäonnistumisen vuoksi tarkoituksenmukaiseksi Valtion viljavaraston
33395: kylvösiemenhuolto joutuisi vaikeuksiin. Var- vaihtelevan rahoitusaseman ja maksuliikenteen
33396: muusvarastojen purkamispäätöksen tekeminen hoitamisessa. Rahastomuotoon ei tämän vuok-
33397: jäisi edelleen valtioneuvoston päätettäväksi. si ehdoteta muuto!;sia. Myöskään laitoksen
33398: Varmuusvarastointia esitetään muutettavaksi lainanottoa koskevi :n säännöksiin ei esitetä
33399: myös siten, että Valtion viljavarasto rahoittaisi muutoksia. Päätös\alta lainanottovaltuuden
33400: varmuusvarastoissa pidettävien tuotteiden han- käytöstä ja mahdollimus asettaa ehtoja lainan-
33401: kinnat lainapääomalla ja valtion tulo- ja meno- otolle säilyisi edelleen valtioneuvostolla.
33402: arviosta korvattaisiin Viljavarastolie vuosittain Valtion viljavarasto on muodollisesti valtion
33403: varmuusvarastojen pääomakustannukset käy- tilivirasto. Koska vEjavarastorahasto on val-
33404: vän korkotason mukaan. Lisäksi viljavarastol- tion tulo- ja menoarvion ulkopuolella lähes
33405: le korvataan entiseen tapaan vuotuiset var- vastaavalla tavalla kuin valtion uusien liikelai-
33406: muusvarastojen hoito- ja ylläpitokustannukset. tosten kassat, olisi ut<sien liikelaitosten tapaan
33407: 6 1989 vp. - HE n:o 170
33408:
33409: tarkoituksenmukaista säätää, että Valtion vil- 2.5.1. Valtion viljavarasto ja maatalouden
33410: javarastolla on oma rahatoimi. markkinointineuvosto
33411:
33412: Valtion uusien liikelaitosten osalta on saa- Voimassa olevan Valtion viljavarastosta an-
33413: detty, että valtioneuvosto vahvistaa niiden ti- netun lain mukaan laitoksen keskeisiä velvoit-
33414: linpäätöksen. Tämä menettely on jo Valtion teita ovat viljan hintatason vakaana pitäminen,
33415: viljavaraston osalta voimassa, eikä siihen eh- maan viljantarpeen tyydyttäminen sekä viljan
33416: doteta muutosta. tuonti ja vienti. Vastaavasti maatalouden
33417: markkinointineuvostosta annetun asetuksen
33418: (968/82) mukaan sen tehtävänä on seurata
33419: viljan tavoitehintojen saavuttamista ja maata-
33420: 2.5. Hallinto loustuotteiden, myös viljan, kotimaisten ja
33421: kansainvälisten markkinoiden kehitystä. Mikä-
33422: li viljan hinta poikkeaa keskimäärin kalenteri-
33423: Valtion viljavaraston hallinto- ja päätöksen- vuoden aikana enemmän kuin kaksi prosenttia
33424: tekojärjestelmän ongelmaksi on osoittautunut tavoitehinnoista, markkinointineuvoston tulee
33425: se, että vaikka laitoksella on varsin suuri ja tehdä maa- ja metsätalousministeriölle esitys
33426: monipuolisesti eri tahoja edustava johtokunta tavoitehintojen toteuttamiseksi ja hintojen py-
33427: ylimpänä toimielimenään, niin lähes kaikki syttämiseksi mainittujen rajojen puitteissa.
33428: keskeiset laitoksen toimintaan vaikuttavat pää- Maatalouden markkinointineuvoston tehtävä-
33429: tökset ratkaistaan maa- ja metsätalousministe- nä on myös tehdä ehdotuksia valtioneuvostolle
33430: riössä tai valtioneuvostossa. Laitoksen itsenäi- maataloustuotteiden vienti- ja tuontisuunnitel-
33431: syyden ja nopean päätöksenteon lisäämiseksi miksi sekä tehdä päätöksiä näiden suunnitel-
33432: on tarpeen kehittää sen ylimpiä päätöksenteko- mien puitteissa vienti- ja tuontimääristä sekä
33433: elimiä. viennin ja tuonnin ajoituksesta. Muiden maa-
33434: taloustuotteiden ohella nämä markkinointineu-
33435: Valtion viljavaraston organisaatiota ja hal- voston tehtävät koskevat myös viljaa. Näin
33436: lintoa on käsitelty useissa eri yhteyksissä. Eri markkinointineuvosto on mukana kaikessa vil-
33437: selvitykset ovat osoittaneet, että laitoksen pe- jan ulkomaankauppaan liittyvässä päätöksen-
33438: rusorganisaatio on verrattain kevyt ja hyvin teossa. Päätösten toimeenpanemisesta huoleh-
33439: toimiva. Valtion viljavaraston hallinnon pää- tii tältä osin vain Valtion viljavarasto.
33440: ongelmat liittyvät sen moniin päätöksentekota- Kun otetaan huomioon, että Valtion viljava-
33441: soihin. rastolla on lakisääteinen velvoite viljan hintata-
33442: son vakaana pitämiseen ja sen tehtäviin kuuluu
33443: Edellä on jo todettu, että lähes kaikki kes- viljan tuonti ja vienti, joihin valtioneuvosto on
33444: keiset Valtion viljavarastaa koskevat ratkaisut antanut sille päätöksellään yksinoikeuden, niin
33445: päätetään valtioneuvostossa. Valtionhallinnon on ilmeistä, että nykytilanteessa kotimaisen
33446: yleisten kehittämispyrkimysten mukaisesti tuli- viljan hintatason vakaana pitämisessä ja viljan
33447: si myös Valtion viljavarastaa koskevaa päätök- tuonti- ja vientipäätöksenteossa on käytössä
33448: sentekoa siirtää valtioneuvostolta maa- ja met- päällekkäiset järjestelmät viljavaraston ja maa-
33449: sätalousministeriölle ja Valtion viljavarastolle. taloustulolakiin perustuvan maatalouden
33450: markkinointineuvoston tehtävien kesken. Käy-
33451: Viljan ulkomaankauppaan liittyvään päätök- tännössä maatalouden markkinointineuvosto
33452: sentekoon osallistuvat nykyisin eri tavoin useat on viljan osalta niin kotimaisten kuin kansain-
33453: viranomaiset: Valtion viljavaraston johtokun- välisten markkinoiden seurannassa suuresti
33454: ta, maa- ja metsätalousministeriö, maatalou- riippuvainen Valtion viljavaraston kautta välit-
33455: den markkinointineuvosto, valtiovarainminis- tyvistä tiedoista.
33456: teriö, valtioneuvosto, eduskunta sekä kauppa- Kansainvälisen viljakaupan luonne ja mark-
33457: ja teollisuusministeriö ja lisenssivirasto. Myös kinoilla nopeasti vaihtuvat tilanteet edellyttä-
33458: maatilahallitus ja valtion maatalouskemian lai- vät, että viljan ulkomaankauppaa käyvällä or-
33459: tos saattavat eräissä tuontitapauksissa antaa ganisaatiolla tulisi olla tietynasteinen mahdolli-
33460: asiasta lausuntoja. Päätöksenteon moniportai- suus tehdä vienti- tai tuontikauppoja jatkuvas-
33461: suus on aiheuttanut viivästyksiä ja puutteita ti. Tämän vuoksi ehdotetaan, että Valtion
33462: tiedonkulussa. viljavarastolla olisi vuotuinen viljan 100 000
33463: 1989 vp. - HE n:o 170 7
33464:
33465: tonnin vientivaltuus, mikäli vientiin on valtion via suunnitelmia sadon määrän ja laadun pe-
33466: tulo- ja menoarviossa osoitettu määräraha sekä rusteella sekä päättää niistä hinnoista, joilla
33467: 50 000 tonnin tuontivaltuus. Lisäksi Valtion Valtion viljavarasto ostaa ja myy viljaa.
33468: viljavarastolla tulisi olla oikeus päättää sellai-
33469: sen viljan viennistä, johon ei tarvita viljan
33470: vientitukivaroja.
33471: 3. Asian valmistelu
33472:
33473: 2.5.2. Ehdotettu hallintomalli Lakiehdotusta on varmuusvarastoinnin osal-
33474: ta valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön
33475: Valtion viljavaraston aseman ja päätöksen- asettamissa viljan varmuusvarastotyöryhmässä
33476: teon kehittäminen edellyttävät laitoksen ylim- ja kylvösiemenhuoltotyöryhmässä. Näiden työ-
33477: män toimielimen uudelleen järjestelyä. Viljava- ryhmien työhön ovat osallistuneet maa- ja
33478: raston ylimpinä toimieliminä olisivat lakiehdo- metsätalousministeriön, valtiovarainministe-
33479: tuksen mukaan hallintoneuvosto ja johtokun- riön, Valtion viljavaraston, maatilahallituksen,
33480: ta. Valtion viljavaraston operatiivisesta toimin- valtion siementarkastuslaitoksen, maatalous-
33481: nasta vastaisi edelleen toimitusjohtaja. tuottajien, Puolustustaloudellisen suunnittelu-
33482: Lakiehdotuksen mukaan hallintoneuvoston kunnan, kaupan keskusliikkeiden ja Elintarvi-
33483: asettaisi valtioneuvosto ja hallintoneuvoston keteollisuusliiton edustajat.
33484: puheenjohtajana toimisi kulloinkin istuva maa- Valtion viljavaraston hallinnon uudistamista
33485: ja metsätalousministeri. Ministerin toimimista on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön
33486: hallintoneuvoston puheenjohtajana pidetään asettamassa työryhmässä, jossa ovat olleet
33487: tärkeänä sen vuoksi, että hallintoneuvoston edustettuina maa- ja metsätalousministeriö,
33488: käsiteltäväksi tulisivat muun muassa viljan valtiovarainministeriö ja Valtion viljavarasto.
33489: vientiin ja tuontiin liittyvät suunnitelmat sekä Työryhmän valmistelun aikana kuultavina ovat
33490: viljan hinnoittelusta annettavat ohjeet. olleet: Maataloustuottajain keskusliitto, Kylvö-
33491: Hallintoneuvoston ja johtokunnan tehtävis- siemenliitto, Svenska Lantbruksproducenter-
33492: tä, kokoonpanosta ja asettamisesta kuten myös nas Centralförbund r.f., maatilahallitus, puo-
33493: toimitusjohtajan tehtävistä ja asettamisesta eh- lustusministeriö, Puolustustaloudellinen suun-
33494: dotetaan säädettäväksi tarkemmin asetuksella. nittelukunta, kauppa- ja teollisuusministeriö,
33495: Hallintoneuvostoon tulisi kaikkiaan 18 jäsentä. kaupan keskusliikkeet, Elintarviketeollisuusliit-
33496: Jäsenet edustaisivat suunnilleen nykyisessä joh- to, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
33497: tokunnassa edustettuina olevia tahoja. SAK r.y., Kulutusosuustoiminnan keskusliitto,
33498: Hallintoneuvoston keskeisiksi tehtäviksi eh- valtionhallinnon kehittämiskeskus sekä Valtion
33499: dotetaan säädettäväksi muun muassa viljan viljavaraston varastopäälliköt ja henkilöstö-
33500: vienti- ja tuontitarpeiden käsittely, viljan hin- ryhmien edustajat.
33501: noitteluohjeiden antaminen johtokunnalle, vil- Viljavaraston hallintoa käsitellyt työryhmä
33502: jan varmuusvarastoinnin kehityksen seuraami- oli mietinnössään yksimielinen. Maa- ja metsä-
33503: nen ja sitä koskevien aloitteiden tekeminen, talousministeriö pyysi esityksestä lausunnon
33504: Valtion viljavaraston menoarvion hyväksymi- työryhmän kuulemilta tahoilta. Suurimmassa
33505: nen sekä tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen osassa lausuntoja pidettiin ehdotusta perus-
33506: hyväksyminen ja toimittaminen edelleen maa- teltuna. Lausunnoissa tehdyt muutosesitykset
33507: ja metsätalousministeriölle. Laitoksen tilinpää- on soveltuvin osin otettu lakiesityksessä huo-
33508: töksen vahvistaisi lopullisesti valtioneuvosto. mioon.
33509: Hallintoneuvosto asettaisi viisijäsenisen joh-
33510: tokunnan. Johtokunnassa olisivat edustettuina
33511: maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainmi- 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
33512: nisteriö, Valtion viljavarasto, maataloustuotta- tukset
33513: jat sekä elintarviketeollisuus. Johtokunnan
33514: tehtävänä olisi Valtion viljavaraston toiminnan Lakiesityksellä on huomattavia valtiontalou-
33515: johtaminen ja valvominen. Johtokunnan tehtä- dellisia vaikutuksia varmuusvarastointia koske-
33516: vänä olisi muun muassa päättää Viljavarastolie vien muutosten osalta. Ehdotettujen muutos-
33517: säädettävän vienti- ja tuontioikeuden käyttämi- ten kustannusvaikutusten vertailua voimassa
33518: sestä, laatia viljahuollon hoitamiseksi tarvitta- olevan lain mukaisen varmuusvarastoinnin to-
33519: 8 1989 vp. - HE n:o 170
33520:
33521: teuttamiseen ei voida tehdä täysin yksityiskoh- Lakiesityksen mukaisen varmuusvarastoin-
33522: taisesti. Nyt ehdotetussa varmuusvarastoinnis- nin kustannusten arvioidaan muodostuvan sa-
33523: sa varmuusvarastoinnin kokonaismäärä on pie- tovuoden 1988/89 hintatasossa vuonna 1990
33524: nempi kuin voimassa olevan lain mukaan, ja varastojen ylläpidon osalta 60 miljoonaksi
33525: näin ollen varastojen ylläpidon kustannukset markaksi ja korkokorvausten osalta 100 mil-
33526: jäävät pienemmiksi kuin voimassa olevan lain joonaksi markaksi. Kun varmuusvarastot olisi-
33527: mukaan toimittaessa. Varmuusvarastointiin si- vat täysimääräisesti toteutettuina viimeistään
33528: toutuvan pääoman osalta ehdotetaan nyt ra- vuoden 1993 alussa, niin varastojen ylläpito-
33529: hoitustapaa muutettavaksi niin, että varmuus- korvaukset olisivat 80 miljoonaa markkaa ja
33530: varastoihin sitoutuvan pääoman korkokustan- korkokorvaukset arviolta 155 miljoonaa mark-
33531: nukset korvataan Valtion viljavarastolle. Voi- kaa vuodessa. Mainitut korkokorvausten tasot
33532: massa olevan lain mukaan toimittaessa on on laskettu siltä pohjalta, että varastot on
33533: Valtion viljavarastolle siirretty pääomia osit- mahdollista muodostaa kokonaan kotimaisesta
33534: tain myös varmuusvarastohankintojen rahoit- viljasta.
33535: tamiseen. Nämä pääomat jäävät Valtion vilja- Valtion Viljavaraston hallinnon uudistamista
33536: varaston käyttöön ja parantavat sen toiminnan koskevilla ehdotuksilla ei ole mitään välittömiä
33537: rahoitusedellytyksiä. Rahoitustavan muutok- kansantaloudellisia eikä valtiontaloudellisia
33538: sella vältytään suurista hankinnan rahoittami- vaikutuksia, ja muutosten vaikutukset Valtion
33539: seen tarvittavista siirroista lähivuosina. Toi- viljavaraston menoihin ovat vähäiset. Muutos-
33540: saalta korkokorvauksista muodostuu pysyvä ten tavoitteena on tehostaa Valtion viljavaras-
33541: vuotuinen menoerä valtiolle. ton toimintaa ja tätä kautta saada aikaan myös
33542: valtiontaloudellisia säästöjä.
33543:
33544:
33545:
33546:
33547: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
33548:
33549:
33550: 1. Laki Valtion viljavarastosta misestä vakaina, viljaylijäämien sijoittamisesta
33551: valtioneuvoston satovuosittain antamien mää-
33552: luku räysten mukaisesti sekä varmuusvarastoinnista.
33553: Yleiset säännökset Myös siementuotannon ohjaaminen ehdote-
33554: taan annettavaksi Valtion viljavaraston tehtä-
33555: 1 §. Hallinnollinen asema. Valtion viljava- väksi. Nurmikasvien siementuotannon ohjaa-
33556: rasto kuuluisi edelleen maa- ja metsätalousmi- misesta ja Valtion viljavaraston tehtävistä siinä
33557: nisteriön hallinnonalaan. Pykälä on lähes sa- on jo säädetty nurmikasvien kylvösiemenhuol-
33558: manlainen kuin voimassa olevan lain 1 §. lon turvaamisesta annetussa laissa (566/86).
33559: 2 §. Toimiala ja tehtävät. Voimassa olevassa Voimassa olevan lain 2-4 §:ssä on yksityis-
33560: laissa ei ole määritelty Valtion viljavaraston kohtaisesti säädetty Valtion viljavaraston teh-
33561: toimialaa. Pykälän 1 momentin mukaan Val- tävistä samoin kuin siitä, mitä sen tehtäväksi
33562: tion viljavarasto toimisi viljakaupan ja vilja- voidaan antaa. Lakiehdotuksessa ei enää sää-
33563: huollon alalla sekä harjoittaisi ulkomaankaup- dettäisi yksityiskohtaisesti tehtävistä, vaan niis-
33564: paa. Toimialan määrittely ei aiheuttaisi muu- tä säädettäisiin tarkemmin asetuksella.
33565: toksia Valtion viljavaraston nykyisin hoita-
33566: maan tehtäväalueeseen.
33567: Viljalla tarkoitetaan lakiehdotuksessa leipä-, 2 luku
33568: rehu- ja siemenviljaa sekä viljatuotteilla yksin- Valtion viljavaraston taloudelliset
33569: omaan viljasta valmistettuja jauhoja, ryynejä, toimintaperiaatteet
33570: maltaita ja vastaavaa.
33571: Pykälän 2 momentin mukaan määriteltäisiin 3 §. Liikeperiaate. Pykälän 1 momentti vas-
33572: Valtion viljavaraston päätehtäväalueiksi huo- taa voimassa olevan lain 8 §:ää.
33573: lehtiminen kotimaisen viljan kysynnän ja tar- Pykälän 2 momentin mukaan Valtion vilja-
33574: jonnan tasapainottamisesta, hintojen pysyttä- varastolle voitaisiin antaa myös erityisiä tehtä-
33575: 1989 vp. - HE n:o 170 9
33576:
33577: vta, kuten esimerkiksi viljan myyminen maail- tuvat tappiot korvataan valtion tulo- ja meno-
33578: manmarkkinahintaan tai poikkeuksellisen huo- arviossa tarkoitukseen myönnetyistä varoista.
33579: non viljan vastaanottaminen. Tällaisen tehtä- 6 §. Rahoitus. Pykälä on voimassa olevan
33580: vän suorittamiseksi tulee valtion tulo- ja meno- lain 12 §:n 1 momentin kaltainen. Voimassa
33581: arvioon ottaa erikseen määräraha. Valtion vil- olevan lain 12 §:n 2-4 momenttia vastaavia
33582: javaraston tulisi hoitaa sille erikseen määrätty säännöksiä ei käytännön liiketoiminnan kan-
33583: tehtävä myönnettävän korvauksen ja tehtäväs- nalta tarpeettomina ehdoteta otettaviksi lakiin.
33584: tä saatavien tulojen rajoissa. Momenteissa säädetään viljavarastorahaston
33585: 4 §. Maahantuonti ja maastavienti. Pykälän jakautumisesta perusrahastoon ja käyttörahas-
33586: 1 ja 2 momentti on voimassa olevan lain 5 §:n toon, käyttörahaston koosta, joka ei saa olla
33587: mukainen. perusrahastoa suurempi, liiketoiminnan tuotta-
33588: Viljan ja viljatuotteiden maastavienti sekä man ylijäämän siirtämisestä käyttörahastoon,
33589: maahantuonti saattavat edellyttää Valtion vil- jollei käyttörahasto ole jo perusrahaston suu-
33590: javarastolta nopeita toimenpiteitä. Tämän ruinen tai jollei valtioneuvosto määrää ylijää-
33591: vuoksi 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, mää tai osaa siitä tuloutettavaksi valtiovaras-
33592: että mikäli valtion tulo- ja menoarviossa on toon, sekä liiketoiminnan tuottaman tappion
33593: maataloustuotteiden vientitukeen osoitettu kattamisesta käyttörahastosta.
33594: määrärahoja viljan vientiin, Valtion viljavaras- 7 §. Lainanotto. Pykälä vastaa voimassa
33595: ton johtokunta voisi päättää mainitun määrä- olevaa lain 14 §:ää (997/88).
33596: rahan puitteissa enintään 100 000 tonnin vilja- 8 §. Kiinteä omaisuus. Voimassa olevan lain
33597: määrän viennistä. Johtokunta voisi ehdotuksen mukaan Valtion viljavarasto saa ostaa ja myy-
33598: mukaan päättää myös enintään 50 000 tonnin dä kiinteää omaisuutta valtioneuvoston luval-
33599: vuotuisesta viljamäärän tuonnista. Tuontia la. Kiinteistöt on lainhuudatettu Valtion vilja-
33600: varten valtion tulo- ja menoarviossa ei tarvitse varaston nimiin. Koska valtioneuvoston käsit-
33601: osoittaa määrärahoja. Muulta osin Valtion telemät Valtion viljavaraston maa-alueasiat
33602: viljavarasto huolehtisi viljan viennistä ja tuon- ovat taloudelliselta merkitykseltään olleet vä-
33603: nista valtioneuvoston vahvistamien suunnitel- häisiä, olisi tarkoituksenmukaisempaa, että ky-
33604: mien puitteissa. seisistä asioista päätettäisiin alemmalla tasolla.
33605: 5 §. Hintojen vahvistaminen. Voimassa ole- Hallitusmuodon 74 §:n mukaan valtion
33606: van lain mukaan valtioneuvosto vahvistaa ne maaomaisuuden luovutus edellyttää luovutus-
33607: hinnat, joilla Valtion viljavarasto ostaa ja myy oikeuden myöntämistä lailla. Oikeudesta luo-
33608: kotimaista leipä- ja rehuviljaa ja myy ulko- vuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloatuottavia
33609: maista leipäviljaa, taikka antaa yleiset ohjeet oikeuksia annetussa laissa (687/78) ja asetuk-
33610: mainittujen hintojen määrittämisestä. Viljan sessa (693/78) on säädetty yksityiskohtaisem-
33611: hinnoittelussa sovelletaan järjestelmää, jossa min valtion virastojen ja laitosten oikeudesta
33612: maataloustulolain mukaisessa neuvottelussa luovuttaa ja vuokrata valtion maaomaisuutta.
33613: sovitaan viljalle tavoitehinta satovuosikohtai- Valtion maaomaisuuden luovuttamisesta päät-
33614: sesti. Valtioneuvosto hyväksyy neuvottelun tu- tää mainitun lain 8 §:n mukaan valtioneuvos-
33615: loksen. Koska valtioneuvosto näin ollen on jo to. Jos omaisuuden arvo on vähäinen, kuten
33616: kertaalleen käsitellyt viljan hinnoittelukysy- useimmiten on kysymys Valtion viljavaraston
33617: mystä, ehdotetaan pykälän 1 momentissa sää- maaomaisuuden osalta, luovutuksesta päättää
33618: dettäväksi, että Valtion viljavaraston hallinto- asianomainen ministeriö. Valtioneuvosto voi
33619: neuvosto antaisi viljan hinnoitteluohjeet. Nii- siirtää ministeriön päätöksentekovaltaa minis-
33620: den perusteella johtokunta vahvistaisi ne hin- teriön alaiselle virastolle tai laitokselle. Tarkoi-
33621: nat, joilla Valtion viljavarasto ostaa ja myy tuksena on, että päätöksentekovallan siirto-
33622: viljaa. Johtokunnan on päätöstä tehdessään mahdollisuutta sovellettaisiin myös Valtion vil-
33623: noudatettava liikeperiaatteita. javarastoon.
33624: Pykälän 2 momentti on voimassa olevan lain Maa-alueiden ostoihin sovellettaisiin valtion
33625: 7 §:n mukainen. Momentin mukaan valtioneu- tulo- ja menoarvion yleisiä soveltamismääräyk-
33626: vosto voisi pitääkseen elinkustannukset koh- siä. Ohjeiden mukaan valtion tarkoituksiin
33627: tuullisina vahvistaa ulkomaisen leipäviljan hankittavien maa-alueiden ja tonttien ostoa
33628: myyntihinnan. Näin voitaisiin menetellä esi- koskevat asiat on saatettava valtioneuvoston
33629: merkiksi täydellisen kadon sattuessa. Päätök- raha-asiainvaliokunnan istunnon käsiteltäväk-
33630: sestä mahdollisesti Valtion viljavarastolle joh- si, jos maa-alueen tai tontin hinta on yli viisi
33631: 2 390710K
33632: 10 1989 vp. - HE n:o 170
33633:
33634: miljoonaa markkaa. Kiinteistöjen lainhuuto Valtion viljavarastolle korvattaisiin valtion
33635: tulisi edelleen myöntää Valtion viljavarastolle. tulo- ja menoarvioon otettavasta määrärahasta
33636: varmuusvaraston hankinnasta aiheutuneet kor-
33637: komenot käyvän korkotason mukaan. Tässä
33638: 3 luku vaiheessa ei täsmällisiä arvioita varmuusvaras-
33639: Varmuusvarastointi toinoin kustannuksista voida esittää. Nykyi-
33640: seen hintatasoon perustuva arvio vuonna 1990
33641: 9 §. Varmuusvarastointimäärät. Varmuusva- varastopääoman kustannuksista on noin 100
33642: raston ylläpidon tarkoituksena on maamme miljoonaa markkaa.
33643: viljan huoltovarmuuden varmistaminen. Vuo- 11 §. Varmuusvarastointikorvaukset. Voi-
33644: sittaiset satovaihtelut tulisikin tasata ensisijai- massa olevan lain mukaan valtioneuvosto vah-
33645: sesti viljan viennin ja tuonnin avulla. Pykälän vistaa eri varastoissa olevan viljan varmuusva-
33646: 1 momentin mukaan varmuusvaraston yhteis- rastointikorvaukset. Pykäläehdotuksen mu-
33647: määrä vähenisi nykyisestä 900 000 tonnista kaan maa- ja metsätalousministeriö tulisi päät-
33648: 701 200 tonniin. Leipäviljan ja rehuviljan var- tämään kyseessä olevista korvauksista erikseen
33649: muusvarastomäärät 400 000 tonnia ja 200 000 Valtion viljavaraston, maatilojen, kauppaliik-
33650: tonnia olisivat samat kuin voimassa olevan lain keiden sekä teollisuuslaitosten varastojen osal-
33651: vastaavat vähimmäismäärät. Siemenviljan var- ta. Valtion viljavarasto maksaisi edelleen kor-
33652: muusvarastomääräksi esitetään 100 000 tonnia vaukset muille varojen pitäjille. Asian valtion-
33653: ja nurmikasvien siemenen 1 200 tonnia. Tällä taloudellinen seuranta tapahtuisi valtioneuvos-
33654: hetkellä Valtion viljavaraston varastoissa on ton raha-asiainvaliokunnan käsittelyssä. Var-
33655: varmuusvarastoituna leipäviljaa 180 000 ton- muusvarastoinnin hoito- ja ylläpitokustannuk-
33656: nia, rehuviljaa 100 000 tonnia ja siemenviljaa siksi arvioidaan vuonna 1990 noin 60 miljoo-
33657: 24 000 tonnia. Maatiloilla on varmuusvarastoi- naa markkaa.
33658: tuna 36 800 tonnia leipä- ja rehuviljaa. Nurmi-
33659: kasvien siementä on keskusliikkeiden varastois-
33660: sa 200 tonnia. 4 luku
33661: Pykälän 2 momentin mukaan Valtion vilja- Valtion viljavaraston hallinto
33662: varaston omistamaa varmuusvarastoa voitai-
33663: siin pitää kuten tähänkin asti myös muualla 12 §. Hallintoneuvosto. Hallintoneuvosto
33664: kuin Valtion viljavaraston omissa varastoissa. olisi Valtion viljavaraston korkein toimielin,
33665: Kysymykseen tulisivat viljaa käyttävän teolli- jonka jäsenet valtioneuvosto määräisi kolmeksi
33666: suuden, viljakauppaa harjoittavien kauppaliik- vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston pu-
33667: keiden sekä maatilojen varastot. heenjohtajana toimisi maa- ja metsätalousmi-
33668: Koska viljan varmuusvarastoinnilla varaudu- nisteri. Hallintoneuvoston kokoonpanosta,
33669: taan sellaisiin uhkaaviin ja poikkeuksellisiin asettamisesta ja tehtävistä säädettäisiin tarkem-
33670: olosuhteisiin, joita maassamme on pidetty val- min asetuksella.
33671: miussuunnittelun lähtökohtina, ehdotetaan py- Tarkoituksena on, että hallintoneuvostoon
33672: kälän 3 momentissa säädettäväksi, että valtio- kuuluisi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja
33673: neuvosto voisi poikkeusolosuhteissa väestön 16 muuta jäsentä, joilla olisi henkilökohtainen
33674: toimeentulon ja maan talouselämän toimivuu- varamies puheenjohtajaa lukuun ottamatta.
33675: den ylläpitämiseksi vähentää varmuusvarastoa. Hallintoneuvostossa olisi edustettuina maa- ja
33676: Leipä- ja rehuviljan varmuusvarastoa ei vähen- metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö,
33677: nettäisi kadon johdosta, vaan tarvittava vilja puolustusministeriö, kauppa- ja teollisuusmi-
33678: pyrittäisiin tuomaan ulkomailta. Sen sijaan nisteriö, maatilahallitus, maataloustuottajajär-
33679: siemenviljan varmuusvarastoa voitaisiin pur- jestöt, kuluttajat, elintarviketeollisuusliitto,
33680: kaa myös kadon johdosta, koska siemenhuolto viljaliikkeet sekä Valtion viljavaraston henki-
33681: voi perustua lähinnä vain maamme olosuhtei- löstö. Hallintoneuvoston tehtävänä tulisi ole-
33682: siin soveltuviin lajikkeisiin. maan seurata viljahuollon ja viljan varmuusva-
33683: 10 §. Varmuusvaraston rahoitus. Voimassa rastoinnin kehitystä ja tehdä niitä koskevia
33684: olevassa laissa ei ole säädetty varmuusvaras- aloitteita, käsitellä ja tehdä aloitteita viljan
33685: toinoin rahoituksesta. Muun muassa tämän vienti- ja tuontitarpeista, antaa 5 §:ssä tarkoi-
33686: vuoksi varmuusvarasto-ohjelman toteuttami- tetut viljan hinnoitteluohjeet, hyväksyä Valtion
33687: nen on viivästynyt. Pykäläehdotuksen mukaan viljavaraston menoarvio seuraavaa tilikautta
33688: 1989 vp. - HE n:o 170 11
33689:
33690: varten, käsitellä pitkän tähtäyksen suunnitel- Pykälän 2 momentin mukaan hallintoneu-
33691: mia ja muita johtokunnan sille esittämiä talou- vosto voisi vapauttaa johtokunnan tai sen jäse-
33692: dellisesti laajakantoisia asioita sekä päättää nen. Säännös korostaa johtokunnan tulosvas-
33693: suurista investoinneista, hyväksyä ja toimittaa tuuta Valtion viljavaraston toiminnasta.
33694: maa- ja metsätalousministeriölle Valtion vilja- 14 §. Toimitusjohtaja. Valtion viljavaraston
33695: varaston tilinpäätös sekä kertomus Valtion vil- toimintaa johtaisi ja kehittäisi pykälän 1 mo-
33696: javaraston toiminnasta edelliseltä toimintavuo- mentin mukaan toimitusjohtaja. Toimitus-
33697: delta, toimia Valtion viljavaraston ja muiden johtajan olisi 2 momentin mukaan noudatetta-
33698: sen toimialalla toimivien eri viranomaisten, va hallintoneuvoston ja johtokunnan määräyk-
33699: laitosten ja järjestöjen yhdyssiteenä, antaa val- siä sekä annettava näille toimielimille tieto
33700: tioneuvostolle lausunto toimitusjohtajan valit- Valtion viljavaraston kannalta merkittävistä
33701: semisesta sekä käsitellä muita sille alistettuja toimenpiteistä ja tapahtumista. Toimitusjohta-
33702: asioita. Hallintoneuvoston jäsenen tehtävä olisi ja olisi vastuussa muun muassa Valtion viljava-
33703: luottamustehtävä. Tehtävässään jäsenet olisi- raston toiminnan taloudellisuudesta ja siitä,
33704: vat kuitenkin rikosoikeudellisen virkavastuun että asioita hoidetaan säännösten ja määräys-
33705: alaisia. ten mukaisesti. Toimitusjohtaja olisi vastuussa
33706: Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvosto hallintoneuvoston ja johtokunnan ohella Val-
33707: voisi harkintansa mukaan vapauttaa Valtion tion viljavaraston toiminnasta.
33708: viljavaraston hallintoneuvoston tai sen jäse- Valtioneuvosto ottaisi pykälän 3 momentin
33709: nen. Säännöksellä halutaan korostaa hallinto- nojalla työsopimussuhteisen toimitusjohtajan
33710: neuvoston vastuuta Valtion viljavaraston toi- hallintoneuvoston annettua asiassa lausunnon
33711: minnan tehokkuudesta. sekä vahvistaisi hänen palkkauksensa.
33712: 15 §. Henkilöstö. Valtion viljavaraston hen-
33713: 13 §. Johtokunta. Johtokunnan määräisi kilöstö olisi kuten nytkin työsopimussuhteessa
33714: hallintoneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. valtioon. Asetuksella säädettäisiin tarkemmin
33715: Johtokuntaan kuuluisi puheenjohtaja, varapu- henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.
33716: heenjohtaja ja kolme muuta jäsentä. Jäsenille Valtion viljavaraston ja sen henkilöstön yh-
33717: voitaisiin määrätä henkilökohtaiset varamie- teistoimintaan sovellettaisiin yhteistoiminnasta
33718: het. Johtokunnassa olisi edustettuina maa- ja valtion virastoissa ja laitoksissa annettua lakia
33719: metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, (651/88).
33720: Valtion viljavarasto, maataloustuottajat sekä
33721: elintarviketeollisuusliitto. Valtion viljavaraston
33722: henkilöstön valitsemalla edustajalla olisi läsnä-
33723: olo-oikeus johtokunnan kokouksissa. 5 luku
33724: Tarkoituksena on, että johtokunnan jäsenik- Valtion viljavaraston rahatoimi ja tilinpäätös
33725: si määrättäisiin viljakysymyksiä hyvin tuntevia 16 §. Rahatoimi ja kirjanpito. Pykälän 1
33726: henkilöitä. momentin mukaan Valtion viljavarastalJa olisi
33727: Johtokunnan tehtävänä olisi johtaa ja val- oma rahatoimi. Valtion viljavarasto hoitaisi
33728: voa laitoksen toimintaa, tehdä maa- ja metsä- itsenäisesti oman maksuliikenteensä. Itsenäi-
33729: talousministeriölle esityksiä sellaisissa Valtion nen rahatoimi korostaisi Valtion viljavaraston
33730: viljavarastaa koskevissa asioissa, jotka valtio- vastuuta taloudenhoidostaan ja vaatisi siltä
33731: neuvosto tai maa- ja metsätalousministeriö rat- tehokasta rahoitussuunnittelua.
33732: kaisee, valmistella hallintoneuvostolle esitettä- Pykälän 2 momentin mukaan Valtion vilja-
33733: vät asiat, päättää 4 § :ssä tarkoitetusta viljan varaston kirjanpito olisi pidettävä, kuten nyt-
33734: vienti- ja tuontioikeuden käytöstä, laatia vilja- kin, kirjanpitolaissa (655173) säädetyllä taval-
33735: huollon hoitamiseksi tarvittavia suunnitelmia la.
33736: sadon määrän ja laadun perusteella, päättää 17 §. Tilintarkastus. Valtioneuvosto asettaisi
33737: niistä hinnoista, joilla Valtion viljavarasto os- vuosittain Valtion viljavaraston hallintoa, ta-
33738: taa ja myy viljaa, vahvistaa työjärjestys ja loutta ja tilejä tarkastamaan neljä tilintarkasta-
33739: nimittää osastonjohtajat sekä ratkaista muut jaa. Tarkoituksena on, että tilintarkastajista
33740: periaatteellista laatua olevat tai muutoin tär- yksi edustaisi valtiontalouden tarkastusvirastoa
33741: keät asiat, jotka eivät kuulu hallintoneuvostol- ja yksi olisi keskuskauppakamarin hyväksymä
33742: le. tilintarkastaja (KHT).
33743: 12 1989 vp. - HE n:o 170
33744:
33745: 18 §. Tilinpäätöksen vahvistaminen. Lakieh- on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin johon
33746: dotuksen mukaan Valtion viljavaraston tilin- se on myönnetty, olisi samalla määrättävä
33747: päätöksen vahvistaisi, kuten voimassa olevan suoritettavaksi tuen maksamispäivästä lukien
33748: lainkin mukaan, valtioneuvosto. Johtokunnan takaisin perittävälle määrälle 16 prosenttia
33749: olisi annettava hyväksymänsä tilinpäätös tilin- vuotuista korkoa.
33750: tarkastajille kahden kuukauden kuluessa tili-
33751: Niissä tapauksissa, joissa tuki saadaan hin-
33752: kauden päättymisestä lukien. Tilikautena olisi
33753: nanalennuksena, sen maksaminen on luonteel-
33754: kalenterivuosi. Tilintarkastajien olisi annettava
33755: taan yleensä jatkuvaa viljan myyntiin liittyvää
33756: tilintarkastuskertomuksensa hallintoneuvostol-
33757: toimintaa. Tähän liittyen ehdotetaan, että Val-
33758: le kahden kuukauden kuluessa siitä, kun tilin-
33759: tion viljavarasto voisi määrätä tuen maksami-
33760: päätös heille jätettiin. Hallintoneuvoston tehtä-
33761: sen keskeytettäväksi määräajaksi tai toistaisek-
33762: vänä tulisi olemaan hyväksyä tilinpäätös ja
33763: si. Tuen maksatuksen keskeyttäminen olisi kui-
33764: toimittaa se sekä kertomus Valtion viljavaras-
33765: tenkin mahdollista vain silloin, kun väärä tieto
33766: ton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta
33767: on annettu tai seikkoja salattu tahallaan tai
33768: maa- ja metsätalousministeriölle kuukauden
33769: törkeästä huolimattomuudesta.
33770: kuluessa siitä, kun se sai tilinpäätöksen.
33771: 22 §. Tarkemmat säännökset. Pykälä sisäl-
33772: tää säännöksen asetuksenantovaltuudesta.
33773: 6 luku
33774: 23 §. Voimaantulo. Laki ehdotetaan tule-
33775: Erinäisiä säännöksiä vaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
33776: 19 §. Eläkkeet. Valtion viljavaraston palve- 24 §. Kumottavat säädökset. Pykälän mu-
33777: luksessa olevien henkilöiden eläkkeet ja perhe- kaan kumottaisiin Valtion viljavarastosta 30
33778: eläkkeet suoritettaisiin viljavarastorahaston va- päivänä joulukuuta 1980 annettu laki.
33779: roista. Säännös vastaa voimassa olevan lain
33780: 16 §:ää.
33781: 25 §. Siirtymäsäännökset. Pykälän 1 mo-
33782: mentin mukaan valtioneuvosto voisi vahvistaa
33783: 20 §. Esiintyminen oikeudessa. Pykälän mu-
33784: kaan Valtion viljavarasto kantaisi ja vastaisi varmuusvarastossa pidettävät määrät 9 §:ssä
33785: tarkoitettuja määriä pienemmiksi. Tarkoituk-
33786: sekä käyttäisi muutoinkin puhevaltaa sitä kos-
33787: sena on, että leipä-, rehu- ja siemenviljan sekä
33788: kevissa asioissa. Pykälä vastaa voimassa ole-
33789: nurmikasvien siemenen osalta mainitun pykä-
33790: van lain 17 §:ää.
33791: län mukainen varmuusvarastointi on toteutettu
33792: Tarkoituksena on, että Valtion viljavarasto
33793: vuoden 1992 loppuun mennessä. Pyrkimyksenä
33794: vastaisi omistuksessaan olevalla omaisuudel-
33795: on kattaa varastot viljan kotimaisella tuotan-
33796: laan sitoumuksistaan ja muista velvoitteistaan.
33797: nolla.
33798: Sen vuoksi mahdollisia saatavia tulisi hakea
33799: Valtion viljavarastolta valtion yleisen vastuun Pykälän 3 momentin mukaan Valtion vilja-
33800: ollessa toissijaisen. Viime kädessä vastaisi val- varaston henkilöstön tekemät työsopimukset
33801: tio Valtion viljavaraston velvoitteista. olisivat edelleen voimassa, jos niitä ei ole
33802: 21 §. Tuen takaisin periminen. Lakiin ehdo- irtisanottu ennen tämän lain voimaantuloa.
33803: tetaan otettavaksi takaisinperintää koskeva py-
33804: kälä. Se koskisi tapauksia, joissa valtioneuvos-
33805: to tai maa- ja metsätalousministeriö on anta-
33806: 2. Tarkemmat säännökset
33807: nut Valtion viljavaraston tehtäväksi hinnan-
33808: alennuksen, avustuksen, korvauksen tai muun
33809: tuen myöntämisen. Ehdotetun pykälän mu- Edellä on 2, 12, 13 ja 15 §:n perusteluissa
33810: kaan tuki voitaisiin periä takaisin silloin, kun käsitelty sitä, mistä annettaisiin säännökset
33811: tuen saaja on saanut tukea perusteettomasti tai asetuksella.
33812: enemmän kuin hänelle olisi voitu myöntää.
33813: Valtion viljavarasto voisi periä perusteettomas-
33814: ti tai liikaa myönnetyn määrän takaisin tuen
33815: 3. Voimaantulo
33816: saajalta. Mikäli tuen saaja on tukea hakiessaan
33817: antanut olennaisesta seikasta väärän tiedon tai
33818: salannut tuen myöntämiseen tai maksamiseen Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä-
33819: olennaisesti vaikuttavia seikkoja taikka tukea nä tammikuuta 1990.
33820: 1989 vp. - HE n:o 170 13
33821:
33822: 4. Säätämisjärjestys ta. Tämän vuoksi laki olisi säädettävä perus-
33823: tuslain säätämisjärjestyksessä.
33824: Lakiehdotuksen 4 §:n mukaan Valtion vilja-
33825: varasto voisi saada yksinoikeuden tuoda maa-
33826: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
33827: han viljaa ja viljatuotteita sekä nurmikasvien
33828: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus.
33829: siementä ja viedä maasta viljaa ja viljatuottei-
33830:
33831:
33832:
33833:
33834: Laki
33835: Valtion viljavarastosta
33836:
33837: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
33838: tavalla, säädetään:
33839:
33840: 1 luku Valtion tulo- ja menoarvioon voidaan ottaa
33841: määräraha korvauksen myöntämiseen Valtion
33842: Yleiset säännökset viljavarastolle määrätyn tehtävän suorittami-
33843: 1§ seksi. Valtion viljavaraston tulee hoitaa tehtä-
33844: vä myönnetyn korvauksen ja tehtävästä saata-
33845: Hallinnollinen asema vien tulojen rajoissa.
33846: Valtion viljavarasto on maa- ja metsätalous-
33847: ministeriön hallinnonalalla toimiva valtion lai- 4 §
33848: tos. Maahantuonti ja maastavienti
33849: 2§
33850: Valtioneuvosto voi päättää, että viljaa ja
33851: Toimiala ja tehtävät viljatuotteita sekä nurmikasvien siementä saa
33852: Valtion viljavarasto toimii viljakaupan ja tuoda maahan sekä viljaa ja viljatuotteita vie-
33853: viljahuollon alalla sekä harjoittaa viljan ulko- dä maasta vain Valtion viljavarasto tai Valtion
33854: maankauppaa. viljavaraston antamalla luvalla ja asettamilla
33855: Valtion viljavarasto huolehtii kotimaisen vil- ehdoilla.
33856: jan kysynnän ja tarjonnan tasapainottamises- Edellä 1 momentissa tarkoitetusta päätökses-
33857: ta, hintojen pysyttämisestä vakaina, siemen- tä on viipymättä ilmoitettava eduskunnan pu-
33858: tuotannon ohjaamisesta, viljaylijäämien sijoit- hemiehelle, jonka on saatettava päätös edus-
33859: tamisesta valtioneuvoston satovuosittain anta- kunnan tietoon heti tai, jollei eduskunta ole
33860: mien määräysten mukaisesti sekä 9 §:ssä mai- koolla, niin pian kuin se on kokoontunut.
33861: nittujen tuotteiden varmuusvarastoinnista. Päätös on kumottava, jos eduskunta niin päät-
33862: Asetuksella voidaan Valtion viljavarastolle an- tää.
33863: taa myös muita sille soveltuvia tehtäviä. Valtion viljavaraston johtokunta voi valtion
33864: tulo- ja menoarviossa osoitetun määrärahan
33865: puitteissa päättää enintään 100 000 tonnin vil-
33866: 2 luku jamäärän maastaviennistä. Johtokunta voi
33867: myös päättää enintään 50 000 tonnin viljamää-
33868: Valtion viljavaraston taloudelliset rän vuotuisesta maahantuonnista. Muutoin
33869: toimintaperiaatteet Valtion viljavarasto huolehtii viljan maahan-
33870: 3§ tuonnista ja maastaviennistä valtioneuvoston
33871: vahvistamien vienti- ja tuontisuunnitelmien
33872: Liikeperiaate puitteissa.
33873: Valtion viljavaraston on, mikäli tästä tai 5§
33874: muusta laista taikka niiden nojalla annetuista Hintojen vahvistaminen
33875: säännöksistä tai määräyksistä ei muuta johdu,
33876: noudatettava toiminnassaan yleisiä liikeperi- Valtion viljavaraston hallintoneuvoston an-
33877: aatteita. tamien viljan hinnoitteluohjeiden perusteella
33878: 14 1989 vp. - HE n:o 170
33879:
33880: johtokunta päättää niistä hinnoista, joilla Val- muusvarasto, jonka suuruus on 400 000 tonnia
33881: tion viljavarasto ostaa ja myy viljaa. leipäviljaa, 200 000 tonnia rehuviljaa, 100 000
33882: Valtioneuvosto voi elinkustannusten pitämi- tonnia siemenviljaa ja 1 200 tonnia nurmikas-
33883: seksi kohtuullisina, satovahinkojen vaikutusten vien siementä.
33884: lieventämiseksi tai muun erityisen tarkoituksen Valtion viljavarasto voi sopia omistamansa
33885: toteuttamiseksi vahvistaa ulkomaisen leipävil- varmuusvaraston pitämisestä myös muissa
33886: jan myyntihinnan. Myyntihintaa ei kuitenkaan kuin Valtion viljavaraston varastotiloissa.
33887: saa määrätä omakustannushintaa pienemmäk- Valtioneuvosto voi tilanteessa, jossa se on
33888: si, ellei siitä Valtion viljavarastolle aiheutuvan välttämätöntä väestön toimeentulon ja maan
33889: tappion korvaamiseksi ole myönnetty valtion talouselämän toimivuuden ylläpitämiseksi, vä-
33890: tulo- ja menoarviossa määrärahaa. hentää varmuusvarastoa. Valtioneuvosto voi
33891: vähentää siemenviljan varmuusvarastoa myös,
33892: 6§ jos viljan siementuotannon määrä ei poikkeuk-
33893: Rahoitus sellisten olosuhteiden vuoksi riitä seuraavan
33894: satokauden kylvöihin. Varmuusvarasto on pa-
33895: Valtion viljavaraston toiminnan rahoittamis- lautettava 1 momentissa säädetylle tasolle niin
33896: ta varten on sen hoidossa valtion tulo- ja pian kuin se on mahdollista.
33897: menoarvion ulkopuolella oleva viljavarastora-
33898: hasto. 10§
33899: Varmuusvaraston rahoitus
33900: 7 §
33901: Lainanotto Varmuusvaraston hankinnasta Valtion vilja-
33902: varastolle aiheutuneet korkomenot korvataan
33903: Milloin viljavarastorahaston varat osoittau- vuosittain Valtion viljavarastolle valtion tulo-
33904: tuvat riittämättömiksi Valtion viljavarastolle ja menoarvioon otettavasta määrärahasta.
33905: kuuluvien tehtävien rahoittamiseen, Valtion
33906: viljavarasto voi valtioneuvoston luvalla ja sen 11 §
33907: hyväksymillä ehdoilla ottaa toimintaansa var- Varmuusvarastointikorvaukset
33908: ten lainoja, joiden kokonaismäärä ei saa ker-
33909: rallaan ylittää 2 000 miljoonaa markkaa. Lai- Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa var-
33910: nojen korkoja ja muita lainoista johtuvia kus- muusvarastointikorvaukset Valtion viljavaras-
33911: tannuksia voidaan korvata Valtion viljavaras- ton, maatilojen, kauppaliikkeiden sekä teolli-
33912: tolle valtion tulo- ja menoarvioon otettavan suuslaitosten varastotilojen osalta.
33913: määrärahan rajoissa valtioneuvoston tarkem- Edellä 1 momentissa tarkoitetut varmuusva-
33914: min määräämin perustein. rastointikorvaukset korvataan vuosittain val-
33915: tion tulo- ja menoarvioon otettavasta määrära-
33916: 8§ hasta.
33917: Kiinteä omaisuus
33918: Valtion viljavaraston omistuksessa olevan 4 luku
33919: kiinteän omaisuuden luovuttaminen tapahtuu
33920: sen mukaan kuin valtion maaomaisuuden luo- Valtion viljavaraston hallinto
33921: vuttamisesta on erikseen säädetty. 12 §
33922: H aliintoneuvosto
33923: 3 luku Valtion viljavaraston hallintoneuvoston jäse-
33924: Varmuusvarastointi net määrää valtioneuvosto enintään kolmeksi
33925: vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston pu-
33926: 9§ heenjohtajana toimii maa- ja metsätalousmi-
33927: Varmuusvarastointimäärät nisteri. Tarkempia säännöksiä hallintoneuvos-
33928: ton kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä
33929: Maan vilja- ja siemenhuollon sekä nurmikas- annetaan asetuksella.
33930: vien siementen saannin varmistamiseksi Val- Valtioneuvosto voi vapauttaa hallintoneu-
33931: tion viljavaraston omistuksessa on oltava var- voston tai sen jäsenen tehtävästään.
33932: 1989 vp. - HE n:o 170 15
33933:
33934: 13 § 18 §
33935: Johtokunta Tilinpäätöksen vahvistaminen
33936: Valtion viljavaraston johtokunnan jäsenet Valtioneuvosto vahvistaa Valtion viljavaras-
33937: määrää hallintoneuvosto enintään kolmeksi ton tilinpäätöksen.
33938: vuodeksi kerrallaan. Tarkempia säännöksiä
33939: johtokunnan kokoonpanosta, asettamisesta ja
33940: tehtävistä annetaan asetuksella. 6 luku
33941: Hallintoneuvosto voi vapauttaa johtokun-
33942: Erinäisiä säännöksiä
33943: nan tai sen jäsenen tehtävästään.
33944: 19 §
33945:
33946: 14 § Eläkkeet
33947: Toimitusjohtaja Valtion viljavaraston palveluksessa olevien
33948: henkilöiden eläkkeet ja perhe-eläkkeet suorite-
33949: Valtion viljavaraston toimintaa johtaa ja taan viljavarastorahaston varoista.
33950: kehittää sekä hallintoneuvoston ja johtokun-
33951: nan päätösten toimeenpanosta huolehtii toimi- 20 §
33952: tusjohtaja.
33953: Toimitusjohtajan on noudatettava hallinto- Esiintyminen asianosaisena
33954: neuvoston ja johtokunnan määräyksiä sekä Valtion viljavarasto kantaa ja vastaa sekä
33955: annettava näille toimielimille tieto Valtion vil- käyttää muutoinkin puhevaltaa sitä koskevissa
33956: javaraston toiminnan kannalta merkittävistä asioissa.
33957: toimenpiteistä ja tapahtumista.
33958: Valtioneuvosto ottaa työsopimussuhteisen 21 §
33959: toimitusjohtajan hallintoneuvoston annettua
33960: asiassa lausunnon sekä vahvistaa hänen palk- Tuen takaisin periminen
33961: kauksensa. Jos valtioneuvosto tai maa- ja metsätalous-
33962: ministeriö on antanut Valtion viljavaraston
33963: 15 § tehtäväksi hinnanalennuksen, avustuksen, kor-
33964: Henkilöstö vauksen tai muun tuen myöntämisen ja tuen
33965: hakija on saanut tukea perusteettomasti tai
33966: Valtion viljavaraston työsopimussuhteisen enemmän kuin hänelle olisi voitu myöntää,
33967: henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta sää- Valtion viljavarasto voi päättää perusteetto-
33968: detään tarkemmin asetuksella. masti tai liikaa myönnetyn määrän takaisin
33969: perimisestä. Jos hakija on tukea hakiessaan
33970: antanut olennaisesta seikasta väärän tiedon
33971: 5 luku taikka salannut tuen maksamiseen tai myöntä-
33972: Valtion viljavaraston rahatoimi ja tilinpäätös miseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja taikka
33973: jos tukea on käytetty muuhun tarkoitukseen
33974: 16 § kuin johon se on myönnetty, takaisin perittä-
33975: Rahatoimi ja kirjanpito välle määrälle on määrättävä suoritettavaksi
33976: tuen maksamispäivästä lukien 16 prosentin
33977: Valtion viljavarastolla on oma rahatoimi. vuotuinen korko. Jos hakija on antanut väärän
33978: Valtion viljavaraston kirjanpito on pidettävä tiedon tai salannut seikkoja tahallaan tai törke-
33979: kirjanpitolaissa (655173) säädetyllä tavalla. ästä huolimattomuudesta, Valtion viljavarasto
33980: voi keskeyttää tuen maksamisen määräajaksi
33981: tai toistaiseksi.
33982: 17 § Edellä 1 momentissa tarkoitettu määrä saa-
33983: Tilintarkastus daan periä takaisin noudattaen, mitä verojen
33984: ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on sää-
33985: Valtioneuvosto asettaa vuosittain Valtion detty. Se saadaan periä takaisin myös vähentä-
33986: viljavaraston hallintoa, taloutta ja tilejä tar- mällä myöhemmin suoritettavaa tukea takaisin
33987: kastamaan neljä tilintarkastajaa. perittävällä määrällä.
33988: 16 1989 vp. - HE n:o 170
33989:
33990: 22 § (1036/80) siihen myöhemmin tehtyine muutok-
33991: sineen.
33992: Tarkemmat säännökset
33993: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 25 §
33994: töönpanosta annetaan asetuksella. Siirtymäsäännökset
33995: 23 § Valtioneuvosto voi vahvistaa leipä-, rehu-ja
33996: Voimaantulo siemenviljan sekä nurmikasvien siemenen var-
33997: muusvaraston ennen vuotta 1993 edellä 9 §:ssä
33998: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- mainittuja määriä pienemmäksi.
33999: kuuta 1990. Poiketen siitä, mitä 10 §:ssä on säädetty
34000: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan varmuusvarastojen korkomenojen korvaami-
34001: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi- sesta, vuonna 1990 varmuusvarastoista aiheu-
34002: menpiteisiin. tuvista korkomenoista korvataan 36 000 000
34003: markkaa.
34004: 24 § Valtion viljavaraston toimitusjohtajan ja
34005: Kumottavat säädökset muun henkilöstön työsopimukset jatkuvat
34006: edelleen, mikäli niitä ei ole irtisanottu ennen
34007: Tällä lailla kumotaan Valtion viljavarastosta tämän lain voimaantuloa.
34008: 30 päivänä joulukuuta 1980 annettu laki
34009:
34010:
34011: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
34012:
34013:
34014: Tasavallan Presidentti
34015: MAUNO KOIVISTO
34016:
34017:
34018:
34019:
34020: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
34021: 1989 vp. - HE n:o 171
34022:
34023:
34024:
34025:
34026: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseudun pienimuo-
34027: toisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain 1 ja 10 §:n
34028: muuttamisesta
34029:
34030:
34031:
34032:
34033: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
34034:
34035: Esityksessä ehdotetaan maaseudun pieni- Laki on tarkoitettu käsiteltäväksi vuoden
34036: muotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä 1990 tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä ja
34037: annetun lain voimassaoloaikaa jatkettavaksi tulemaan voimaan vuoden 1990 alusta.
34038: yhdellä vuodella eli vuoden 1990 loppuun saak-
34039: ka.
34040:
34041:
34042:
34043:
34044: PERUSTELUT
34045:
34046:
34047: 1. Lainsäädäntö taimitarhaviljelyä, turkistarhausta ja kalanvil-
34048: jelyä sekä pienimuotoista kalastusta ja muuta-
34049: Laki maaseudun pienimuotoisen elinkeino- kin luonnon jatkuvaan tuottokykyyn perus-
34050: toiminnan edistämisestä (maaseutuelinkeinola- tuvaa alkutuotantoa. Varsinaista maa- ja met-
34051: ki; 1031/86) tuli voimaan vuoden 1987 alusta. sätaloutta laki ei sen sijaan koske. Lisäksi lain
34052: Lailla pyritään edistämään maatilatalouteen ja piiriin kuuluu pienimuotoisesti harjoitettu tur-
34053: muuhun alkutuotantoon liittyvien sekä niitä peen, energiapuun, hakkeen ja muun vastaa-
34054: täydentävien pienimuotoisten elinkeinojen har- van kotimaisen polttoaineen tuotanto sekä ti-
34055: joittamista koko maassa sekä kehittämään nii- loilla alkutuotannon yhteydessä tarjottavat pie-
34056: hin kohdistuvien valtion tukitoimenpiteiden nimuotoiset lomailupalvelut, hevosten kasva-
34057: hallinnollista järjestelyä. Laki sisältää sään- tus, ratsastukseen liittyvä yritystoiminta ja työ-
34058: nökset mainittujen elinkeinojen edistämiseksi liike sekä muu tiloilla tapahtuva yritystoimin-
34059: myönnettävästä rahoitustuesta. Laki on voi- ta, joka liittyy niillä harjoitettavaan alkutuo-
34060: massa vuosina 1987-1989. tantoon tai täydentää sitä.
34061: Lakiehdotuksen perustelujen (hall. es. 103/ Tuettavan yrityksen tulee sijaita maaseutu-
34062: 86 vp.) mukaan laki ehdotettiin aluksi säädet- alueella, jolla tarkoitetaan haja-asutusalueita
34063: täväksi olemaan määräaikaisena voimassa sen ja pieniä, enintään 500 asukkaan taajamia.
34064: vuoksi, että se sisältää osaksi uudenlaisen teh- Erikoismaataloutta voidaan kuitenkin tukea
34065: täväkokonaisuuden antamisen maatalous- suuremmissakin taajamissa harjoitettuna.
34066: hallinnon hoidettavaksi. Tämän vuoksi pidet- Työvoiman osalta katsotaan pienimuotoisek-
34067: tiin tarpeellisena aluksi seurata ja arvioida si sellainen yritystoiminta, joka työllistää yrit-
34068: toimintaa ja sen kehittämistarpeita ja ryhtyä täjän lisäksi erikoismaatalouden aloilla keski-
34069: myös tarpeen mukaan toimiin säädösten tarkis- määrin enintään kolme ja muilla toimialoilla
34070: tamiseksi. Tässä tarkoituksessa laki säädettiin enintään kaksi henkilöä vuodessa. Tilan muun
34071: aluksi olemaan voimassa vain kolme vuotta. alkutuotannon vaatima työvoima luetaan mu-
34072: Laki koskee pienimuotoisesti harjoitettavia kaan sanottuja määriä laskettaessa. Pienimuo-
34073: erikoismaatalouden aloja, kuten puutarha- ja toiseksi katsotaan aina kuitenkin yritystoimin-
34074:
34075: 391111V
34076: 2 1989 vp. - HE n:o 171
34077:
34078: ta, jota harjoitetaan yksinomaan yrittäjän ja Lainaa myönnettiin maatilatalouden kehittä-
34079: hänen perheensä työllä. misrahaston varoista 99,9 miljoonaa markkaa
34080: Maaseutuelinkeinolain mukaisia rahoitus- ja korkotukilainaa pankkien varoista noin 54
34081: muotoja ovat investointi-, käynnistys- ja kehit- miljoonaa markkaa.
34082: tämisavustukset sekä lainat käyttö- ja vaihto- Tukea saaneista yritysaloista muodostui sel-
34083: omaisuusinvestointeihin ja pysyväisluontoisek- västi suurimmaksi ryhmäksi työliikkeiden sekä
34084: si käyttöpääomaksi. Edellytyksenä tuen myön- muun yritystoiminnan osuus. Vuonna 1987 oli
34085: tämiselle on, että yrityksellä katsotaan olevan mainittujen toimialojen osuus yli kolmannes.
34086: edellytyksiä jatkuvaan kannattavaan toimin- Seuraaviksi suurimmat toimialat ovat taimi- ja
34087: taan. puutarhaviljely 20 % sekä turkistarhaus 11 OJo.
34088: Investointiavustusta myönnetään yritystoi- Vuonna 1988 työliikkeiden ja muun yritystoi-
34089: minnassa tarpeellisen käyttöomaisuuden han- minnan osuus oli 36 OJo, puutarha- ja muun
34090: kintaan ja sen muutostöiden suorittamiseen erikoisviljelyn 22 OJo, maatilalomailun 9 OJo, he-
34091: sekä myös toiminnan aloittamisessa välttämät- vosten kasvatuksen 6 OJo sekä kalastuksen ja
34092: tömän vaihto-omaisuuden hankkimiseen. ln- kalanviljelyn 10 OJo. Turkistarhauksen osuus
34093: vestointiavustusta voidaan myöntää yleensä supistui 8 OJo :iin.
34094: enintään 50 prosenttia hankintakustannuksista. Maaseutuelinkeinolain työllistämisvaikutus
34095: Käynnistysavustusta myönnetään yrityksen on ollut vuosien 1987-88 osalta koko maassa
34096: tuotantotoiminnan aloittamisen tai laajentami- 0,8 työvuotta alkanutta yritystä kohden. Tue-
34097: sen aiheuttamiin palkkakustannuksiin. Käyn- tuissa hankkeissa arvioidaan syntyvän yli 3 000
34098: nistysavustusta voidaan myöntää yleensä enin- vaihtoehtoista tai korvaavaa työpaikkaa mu-
34099: tään 50 prosenttia palkkakustannuksista. kaan lukien ne hakemukset, joiden käsittely
34100: Kehittämisavustusta myönnetään tuotteiden, siirrettiin vuoden 1989 puolelle. Tilan ulkopuo-
34101: tuotantomenetelmien, markkinoinnin ja yritys- listen henkilöiden osuus työllistetyistä on ollut
34102: johdon kehittämishankkeisiin. Kehittämisavus- viidennes. Useimmiten tuetuissa hankkeissa on
34103: tusta voidaan myöntää yleensä enintään 75 kysymys viljelijäperheen vaihtoehtoisista tai
34104: prosenttia hankkeen kustannuksista. korvaavista työpaikoista.
34105: Avustukset myönnetään valtion tulo- ja me- Vuonna 1989 ratkaistiin ensimmäisessä kä-
34106: noarviossa osoitetuista varoista. sittelyerässä noin 1 500 hakemusta. Avustuksia
34107: Lainaa myönnetään samoihin kohteisiin myönnettiin 69 miljoonaa markkaa. Toisessa
34108: kuin investointiavustusta. Lisäksi lainaa voi- käsittelyerässä on ratkaistavana arviolta 1 100
34109: daan myöntää yrityksen pysyväisluontoiseksi hakemusta ja niihin on avustusvaroja käytettä-
34110: käyttöpääomaksi niin aloittavalle yritykselle vissä 46 miljoonaa markkaa.
34111: kuin sellaiselle yritykselle, joka on olennaisesti Maa- ja metsätalouden merkitys maaseudun
34112: lisäämässä tarjoamiaan työtilaisuuksia, tuotan- työllistäjänä on viime vuosikymmeninä supis-
34113: non jalostusarvoa tai palveluksia. tunut ja samalla muiden elinkeinojen merkitys
34114: Lainoja myönnetään sekä maatilatalouden on kasvanut. Maa- ja metsätalous työllistää
34115: kehittämisrahaston varoista että korkotukilai- maaseudulla noin 38 OJo työvoimasta, teolli-
34116: noina. suus- ja rakennusalan osuuden ollessa 26 OJo ja
34117: Lain täytäntöönpanosta huolehtivat maatila- palvelualan osuuden 36 OJo. Tulevaisuudessa
34118: hallitus, maatalouspiirit ja kuntien maatalous- maaseudulla voinevat tarjota uusia työpaikko-
34119: lautakunnat. ja yksityiset yritykset ja kunnat sekä pienimuo-
34120: toisesti harjoitettu yritystoiminta, jota usein
34121: harjoitetaan maatilatalouden liitännäiselinkei-
34122: 2. Käytäntö ja toiminnan nona. Pienyritystoiminnan kasvumahdollisuu-
34123: arviointi det ovat toistaiseksi lähinnä palvelualoilla, työ-
34124: liikkeissä sekä käsi- ja pienteollisuusyrityksis-
34125: Maaseutuelinkeinolain mukaisia hankkeita sä.
34126: pantiin vireille vuonna 1987 yhteensä 2 400 ja Uudet työpaikat syntyvät kuitenkin useim-
34127: vuonna 1988 yhteensä 2 600 kappaletta. A vus- miten suuriin väestötaajamiin. Maan eri osien
34128: tusta myönnettiin mainittuina vuosina 2 845 väliset alueelliset erot ovat lisääntymässä, mis-
34129: kohteeseen yhteensä 184 miljoonaa markkaa. tä on osoituksena pääkaupunkiseudun sekä
34130: Avustuksen suuruus hanketta kohden oli keski- eräiden aluekeskusten muuta maata nopeampi
34131: määrin 64 900 markkaa. kasvu. Maaseudun työllisyys- ja toimeentulo-
34132: 1989 vp. - HE n:o 171 3
34133:
34134: ongelmien hoitaminen vaatii edelleen tehokkai- kuuta 1988 aluepolitiikasta annetulla lailla
34135: ta toimenpiteitä. (1168/88). Samalla tasapainoisen alueellisen
34136: kehityksen edistämisestä annettu laki on ku-
34137: mottu. Näin ollen momentin viittaus ehdote-
34138: 3. Lain voimassaolon jatkaminen taan muutettavaksi vastaamaan nykyistä tilan-
34139: ja ehdotetut muutokset netta.
34140:
34141: Hallituksen mielestä maaseudun pienimuo-
34142: toisen elinkeinotoiminnan edistämisessä saadut 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
34143: kokemukset ovat pääosin myönteisiä ja hallin- tukset
34144: nolliset järjestelyt verraten hyvin toimivia. Tä-
34145: män vuoksi lain voimassaoloa tulisi jatkaa. Hallituksen esityksessä vuoden 1990 tulo- ja
34146: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 17 päi- menoarvioksi on maaseutuelinkeinolain mu-
34147: vänä helmikuuta 1988 toimikunnan valmistele- kaisten avustusten myöntämisvaltuudeksi eh-
34148: maan maatilalain (188/77) ja siihen liittyvän dotettu 130 miljoonaa markkaa. Lain mukaisia
34149: rahoituslainsäädännön kokonaisuudistusta. Sa- korkotukilainoja on ehdotettu hyväksyttäväksi
34150: ma toimikunta selvittää maaseudun pienimuo- 65 miljoonaa markkaa. Maatilatalouden kehit-
34151: toisen elinkeinotoiminnan tukemista koskevien tämisrahaston varoja on arvioitu käytettävän
34152: säännösten uudistamisen tarpeellisuuden. Tä- kyseisen lain mukaiseen lainoitukseen 60 mil-
34153: mä valmistelu on vielä kesken. Näin ollen joonaa markkaa.
34154: ehdotetaan maaseudun pienimuotoisen elinkei-
34155: notoiminnan edistämisestä annetun lain voi-
34156: massaoloaikaa tässä vaiheessa jatkettavaksi yh-
34157: 5. Voimaantulo
34158: dellä vuodella.
34159: Lain 10 §:ssä säädetään avustusten prosentu-
34160: aaliset enimmäismäärät. Pykälän 4 momentin Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
34161: mukaan avustuksia voidaan maksaa korotettu- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
34162: na tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä- sen yhteydessä. Laki ehdotetaan saatettavaksi
34163: misestä annetussa laissa (532/82) tarkoitetuilla voimaan vuoden 1990 alusta. Lakia sovellettai-
34164: ensimmäisellä perusvyöhykkeellä ja erityis- siin myös ennen sen voimaantuloa jätettyihin,
34165: alueilla. Toisin sanoen avustuksia voidaan ratkaisematta oleviin hakemuksiin.
34166: maksaa korotettuna aluepoliittisin perustein
34167: määrätyillä alueilla. Aluepolitiikkaa koskeva Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
34168: lainsäädäntö on uudistettu 23 päivänä joulu- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
34169: 4 1989 vp. - HE n:o 171
34170:
34171: Laki
34172: maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain 1 ja 10 §:n muuttami-
34173: sesta
34174:
34175: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
34176: edistämisestä 31 päivänä joulukuuta 1986 annetun lain (1031/86) 1 §:n 1 momentti ja 10 §:n 4
34177: momentti näin kuuluviksi:
34178:
34179: 1§
34180: Maatilatalouteen ja muuhun alkutuotantoon tulla erityisalueella voidaan 1 momentissa tar-
34181: liittyvien sekä niitä täydentävien pienimuotoi- koitettu investointiavustuksen prosenttiosuu-
34182: sesti harjoitettujen elinkeinojen edistämiseksi den yläraja ylittää enintään 5 prosenttiyksiköl-
34183: voidaan antaa rahoitustukea vuosina 1987- lä ja 2 momentissa tarkoitettu käynnistysavus-
34184: 1990 siten kuin tässä laissa säädetään. tuksen vastaava yläraja enintään 20 prosentti-
34185: yksiköllä.
34186:
34187: 10§
34188: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
34189: Aluepolitiikasta annetun lain (1168/88) kuuta 1990. Lakia sovelletaan myös ennen sen
34190: 8 §:ssä tarkoitetulla ensimmäisellä perus- voimaantuloa tehtyihin ratkaisematta oleviin
34191: vyöhykkeellä ja saman lain 11 §:ssä tarkoite- hakemuksiin.
34192:
34193:
34194: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
34195:
34196:
34197: Tasavallan Presidentti
34198: MAUNO KOIVISTO
34199:
34200:
34201:
34202:
34203: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
34204: 1989 vp. - HE n:o 171 5
34205:
34206: Liite
34207:
34208:
34209:
34210:
34211: Laki
34212: maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain 1 ja 10 §:n muuttami-
34213: sesta
34214:
34215: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
34216: edistämisestä 31 päivänä joulukuuta 1986 annetun lain (1031/86) 1 §:n 1 momentti ja 10 §:n 4
34217: momentti näin kuuluviksi:
34218:
34219: Voimassa oleva laki Ehdotus
34220:
34221: 1§ 1§
34222: Maatilatalouteen ja muuhun alkutuotantoon Maatilatalouteen ja muuhun alkutuotantoon
34223: liittyvien sekä niitä täydentävien pienimuotoi- liittyvien sekä niitä täydentävien pienimuotoi-
34224: sesti harjoitettujen elinkeinojen edistämiseksi sesti harjoitettujen elinkeinojen edistämiseksi
34225: voidaan antaa rahoitustukea vuosina 1987- voidaan antaa rahoitustukea vuosina 1987-
34226: 1989 siten kuin tässä laissa säädetään. 1990 siten kuin tässä laissa säädetään.
34227:
34228:
34229: 10§
34230:
34231: Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä- Aluepolitiikasta annetun lain (1168/88)
34232: misestä annetun lain (532/81) 5 §:ssä tarkoite- 8 §:ssä tarkoitetulla ensimmäisellä perus-
34233: tulla ensimmäisellä perusvyöhykkeellä ja sa- vyöhykkeellä ja saman lain 11 §:ssä tarkoite-
34234: man lain 8 §:ssä tarkoitetulla erityisalueella tulla erityisalueella voidaan 1 momentissa tar-
34235: voidaan 1 momentissa tarkoitettua investointi- koitettu investointiavustuksen prosenttiosuu-
34236: avustuksen prosenttiosuuden ylärajaa ylittää den yläraja ylittää enintään 5 prosenttiyksiköl-
34237: enintään 5 prosenttiyksiköllä ja käynnistysa- lä ja 2 momentissa tarkoitettu käynnistysavus-
34238: vustuksen vastaavaa ylärajaa enintään 20 pro- tuksen vastaava yläraja enintään 20 prosentti-
34239: senttiyksiköllä. yksiköllä.
34240:
34241:
34242: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
34243: kuuta 1990. Lakia sovelletaan myös ennen sen
34244: voimaantuloa tehtyihin ratkaisematta oleviin
34245: hakemuksiin.
34246: 1989 vp. - HE n:o 172
34247:
34248:
34249:
34250:
34251: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teurasruhojen punni-
34252: tuksesta annetun lain 4 §:n 2 momentin kumoamisesta
34253:
34254:
34255:
34256:
34257: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
34258:
34259: Esityksessä ehdotetaan teurasruhojen punni- säännöksen teurasruhojen punnituksessa toteu-
34260: tuksesta annetun lain (627/66) 4 §:n 2 mo- tettavasta kuumapainovähennyksestä.
34261: mentti kumottavaksi, joka lainkohta sisältää Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
34262: maan 1.1.1990.
34263:
34264:
34265:
34266:
34267: PERUSTELUT
34268:
34269: 1. Nykyinen tilanne ja esityksen Kevään 1989 maataloustuloneuvotteluissa
34270: tarkoitus sovtttnn teurasruhojen punnitusjärjestelmää
34271: rationalisoitavaksi siten, että kuumapainovä-
34272: hennyksestä luovuttaisiin vuoden 1990 alusta
34273: Teurasruhojen punnitus on teurasruhojen lukien. Samanaikaisesti on tarkoitus tehdä li-
34274: punnituksesta annetun lain 4 §:n 1 momentin hojen tavoitehintoihin kolmen prosentin suu-
34275: mukaan toimitettava ennen teurasruhon jääh- ruista kuumapainovähennyksen poistamista
34276: dyttämöön siirtämistä ja ennen kuin on kulu- vastaava alennus. Myöhemmin syksyllä maata-
34277: nut 30 minuuttia sisäelinten poistamisesta ja loustuloneuvotteluissa täsmennettiin muutok-
34278: tunti eläimen tainnuttamisesta. Teurastuksen sen voimaantuloaikaa siten, että kuumapaino-
34279: jälkeen teuraseläimen ruhon paino alenee haih- vähennyksen poistaminen otettaisiin käytän-
34280: tumisen takia noin 3 prosenttia. Mainitun lain töön maataloustulolaissa (736/89) tarkoitetun
34281: 4 §:n 2 momentin mukaan teurasruhon punni- hinnoitteluvuoden 1990/91 ensimma1sessä
34282: tuspainosta on vähennettävä maa- ja metsäta- maataloustuloratkaisussa sovittujen lihan ta-
34283: lousministeriön vahvistama määrä (kuumapai- voitehintojen voimaantulemisesta lukien.
34284: novähennys), kuitenkin enintään kolme pro-
34285: senttia. Maatalousministeriö on teurasruhojen
34286: punnituksesta antamansa päätöksen (81167)
34287: 3 §:ssä määrännyt, että punnituksen tapahdut-
34288: tua mainitun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoite- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
34289: tussa määräajassa, saadaan teurasruhon punni- tukset
34290: tuksesta tehdä enintään kolmen prosentin suu-
34291: ruinen kuumapainovähennys. Mikäli punnitus-
34292: ta ei ole voitu teknisten häiriöiden vuoksi
34293: suorittaa edellä mainitussa määräajassa, saa Kuumapainovähennyksen poistamista vas-
34294: teurasruhon punnituspainosta vähentää kaksi taavasti on tarkoitus alentaa lihojen tavoitehin-
34295: prosenttia, jos punnitus tapahtuu ennen kuin toja kolmella prosentilla samasta ajankohdasta
34296: kaksi tuntia on kulunut lain 4 §:n 1 momentis- lukien. Esityksellä ei ole taloudellisia eikä or-
34297: sa tarkoitetun määräajan päättymisestä. ganisaatioon kohdistuvia vaikutuksia.
34298: 3913050
34299: 2 1989 vp. - HE n:o 172
34300:
34301: 3. Voimaantulo ratkaisussa sovittujen lihan uusien tavoitehin-
34302: tojen voimaantulemisesta lukien.
34303: Laki ehdotetaan tulemaan voimaan vuoden
34304: 1990 alusta siten, että muutosta sovellettaisiin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
34305: maataloustulolaissa tarkoitetun hinnoittelu- kunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
34306: vuoden 1990/91 ensimmäisessä maataloustulo- tus:
34307:
34308:
34309:
34310: Laki
34311: teurasruhojen punnituksesta annetun lain 4 §:n 2 momentin kumoamisesta
34312:
34313: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
34314:
34315: 1§
34316: Täten kumotaan teurasruhojen punnitukses- kuuta 1990 ja sen sisältämää muutosta sovelle-
34317: ta 9 päivänä joulukuuta 1966 annetun lain taan maataloustulolaissa (736/89) tarkoitetun
34318: (627/66) 4 §:n 2 momentti. hinnoitteluvuoden 1990/91 ensimmatsessä
34319: maataloustuloratkaisussa sovittujen lihan uu-
34320: 2§ sien tavoitehintojen voimaantulemisesta lu-
34321: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- kien.
34322:
34323:
34324: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
34325:
34326:
34327: Tasavallan Presidentti
34328: MAUNO KOIVISTO
34329:
34330:
34331:
34332:
34333: Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
34334: 1989 vp. - HE n:o 172 3
34335:
34336: Liite
34337:
34338:
34339:
34340:
34341: Laki
34342: teurasruhojen punnituksesta annetun lain 4 §:n 2 momentin kt•moamisesta
34343:
34344: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
34345:
34346:
34347: Voimassa oleva laki Ehdotus
34348:
34349: 4 §
34350: Teurasruhon punnituspainosta vähennetään 4 § 2 mom. kumotaan
34351: maatalousministeriön vahvistama määrä, kui-
34352: tenkin enintään kolme prosenttia.
34353:
34354:
34355: 2§
34356: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
34357: kuuta 1990 ja sen sisältämää muutosta sovelle-
34358: taan maataloustulolaissa (736189) tarkoitetun
34359: hinnoitteluvuoden 1990/91 ensimmäisessä
34360: maataloustuloratkaisussa sovittujen lihan uu-
34361: sien tavoitehintojen voimaantulemisesta lu-
34362: kien.
34363: 1989 vp. - HE n:o 173
34364:
34365:
34366:
34367:
34368: Hallituksen esitys Eduskunnalle perhe-eläkejärjestelmän ko-
34369: konaisuudistusta koskeviksi laeiksi
34370:
34371:
34372:
34373:
34374: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
34375:
34376: Esitys sisältää ehdotuksen perhe-eläkejärjes- Leskeneläkkeen kohdentomista tarkennetaan
34377: telmän kokonaisuudistukseksi. Esityksessä eh- siten, että leskeneläkkeen määräytymisessä ote-
34378: dotetuilla ansioeläkejärjestelmää ja yleistä taan huomioon myös lesken omat toimeentulo-
34379: perhe-eläkejärjestelmää koskevilla muutoksilla mahdollisuudet. Perhe-eläkkeen tulee täyden-
34380: perhe-eläkkeet pyritään kohdentamaan siten, tää lesken toimeentuloa silloin, kun lesken
34381: että perhe-eläke nykyistä oikeudenmukaisem- omat ansiot tai lesken oma eläke eivät riittä-
34382: min ja tasa-arvoisemmin ottaisi huomioon per- vässä määrin turvaa sitä. Ansioeläkejärjestel-
34383: heen huoltajan kuoleman perheen toimeentu- mässä leskeneläke mitoitettaisiin sitä toimeen-
34384: lolle aiheuttaman menetyksen. Yhteiskunnan tulon alentumista vastaavaksi, jonka kuolema
34385: eri aloilla, työelämässä ja etenkin naisten työs- on perheelle aiheuttanut. Tämä toteutettaisiin
34386: säkäynnissä, sosiaaliturvassa, opiskelussa ja niin sanotun eläkesovituksen avulla, jossa les-
34387: perheen rakenteessa tapahtuneiden muutosten ken oma ansioeläke tai sitä vastaava tulo
34388: seurauksena nykyinen perhe-eläketurva on yhteensovitetaan edunjättäjän eläkkeen kanssa
34389: osittain vanhentunut. perheen talouden kokonaistilannetta arvioita-
34390: essa. Eläkesovitusta ei kuitenkaan tehtäisi, jos
34391: Esityksen ensisijaisena tavoitteena on paran- leskellä on huollettavinaan alaikäisiä lapsia.
34392: taa lasten eläketurvaa. Yleisen perhe-eläkejär-
34393: jestelmän lapseneläke ulotetaan 16 ikävuodesta Jotta perhe-eläketurva eri lakien mukaan
34394: 18 ikävuoteen, ja samalla lapseneläkkeen täy- muodostaisi tarkoituksenmukaisen kokonai-
34395: siä määriä korotetaan yli kaksinkertaisiksi, suuden, ehdotetaan, että myös yleisen perhe-
34396: jolloin ne ovat elatustuen tasolla. Myös ansio- eläkejärjestelmän mukaiset eläkkeet tulisivat
34397: eläkejärjestelmässä lasten eläketurvaa paranne- veronalaisiksi. Edunsaajat saisivat verotukses-
34398: taan korottamalla lapseneläkkeen määriä ja sa eläketulovähennyksen. Koska tulovähentei-
34399: irrottamalla niiden määräytymisperusteet les- syys säilyisi yleisessä perhe-eläkkeessä, ehdote-
34400: keneläkkeestä. taan verotuksesta aiheutuvan muutoksen joh-
34401: dosta, että lesken työtuloista otettaisiin perhe-
34402: Sukupuolten tasa-arvo toteutetaan oikeutta- eläkkeen suuruutta määrättäessä huomioon
34403: maHa myös mieslesket leskeneläkkeeseen puoli- vain 60 prosenttia.
34404: sonsa kuoleman jälkeen.
34405: Lapsen kuolemasta perheelle aiheutuvien ta-
34406: Lesken eläkeoikeutta laajennetaan siten, että loudellisten menetysten korvaamiseksi perheel-
34407: oikeus leskeneläkkeeseen syntyy jo lapsen le myönnettäisiin hautausavustusta.
34408: huoltamisen perusteella. Lapsettoman lesken
34409: leskeneläkkeen alaikäraja ehdotetaan 50 vuo- Uudistus suosii lapsiperheitä. Vuoteen 2000
34410: deksi, ja lapsettoman avioliiton perusteella mennessä lapsiperheet saavat tulonlisäystä yh-
34411: maksettavaan leskeneläkkeeseen vaikuttaisivat teensä runsaat 130 miljoonaa markkaa nykyi-
34412: nykyistä enemmän myös avioliiton kesto ja seen lakiin verrattuna.
34413: aviopuolisoiden iät. Ehdotuksen mukaan yli Uudistuksen alkuvaiheessa perhe-eläkemenot
34414: 50-vuotiaina avioituvat lesket eivät enää me- kasvavat lievästi. Suhteellinen kasvu on 1990-
34415: nettäisi leskeneläkettä. Tätä nuorempina avioi- luvun alkupuoliskon ajan yhden prosentin suu-
34416: tuvilta leskeneläke lakkautettaisiin, jolloin heil- ruusluokkaa eläkemenoista. Tämän jälkeen
34417: le kuitenkin maksettaisiin kertasuorituksena uudistus vaikuttaa perhe-eläkemenojen koko-
34418: kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava määrä. naiskasvua hidastavasti. Vaikutus on vuonna
34419: 390593H
34420: 2 1989 vp. - HE n:o 173
34421:
34422: 2000 nykyisen lain mukaisista eläkemenoista prosentin luokkaa nykyisen lain mukaisista
34423: noin yksi prosentti. eläkemenoista.
34424: Uudistuksesta aiheutuvat lisäkustannukset Työntekijäin eläkelain piirissä menojen vä-
34425: ovat yleisessä perhe-eläkejärjestelmässä voi- henemä on vuonna 2000 noin kahden prosentin
34426: maantulovuonna noin 4 miljoonaa markkaa. suuruinen ja lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-
34427: Tästä ne kasvavat vuosittain siten, että vuonna vien työntekijäin eläkelain piirissä noin neljän
34428: 2000 lisäkustannusten arvioidaan olevan noin prosentin suuruinen verrattuna nykyisen lain
34429: 76 miljoonaa markkaa. Ansioeläkejärjestel- mukaisiin eläkemenoihin.
34430: mässä lasten eläkkeiden lisäkustannukset ovat
34431: uudistuksen voimaantulovuonna noin 0,3 mil- Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tuleviksi voi-
34432: joonaa markkaa ja kasvavat siitä vuoteen 2000 maan vuoden 1990 heinäkuun alusta siten, että
34433: mennessä 17 miljoonaan markkaan. Kunnalli- uudistus koskee tämän ajankohdan jälkeen
34434: sessa eläkejärjestelmässä leskeneläkemenojen sattuvia kuolemantapauksia ja niiden perus-
34435: lisäkustannukset kasvavat uudistuksen alkuvai- teella myönnettäviä etuuksia. Yleisen perhe-
34436: heen 0,5 miljoonasta markasta vuoteen 2000 eläkkeen lapseneläkkeen saamisen ikäraja ko-
34437: saakka, jolloin eläkemenojen kasvu on noin 34 rotettaisiin kuitenkin myös tätä ennen orpoutu-
34438: miljoonaa markkaa. Muissa ansioeläkejärjes- neilla 18 ikävuoteen. Myös nykyisin leskenelä-
34439: telmissä leskeneläkemenojen kasvu pienenee. kettä saavat voisivat solmia avioliiton 50 vuot-
34440: Kasvu pienenee eniten valtion eläkejärjestel- ta täytettyään menettämättä leskeneläkettä.
34441: mässä, jossa menojen vähenemä on vuonna Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
34442: 2000 noin 96 miljoonaa markkaa eli seitsemän tykseen vuodelle 1990.
34443: 1989 vp. - HE n:o 173 3
34444:
34445:
34446:
34447:
34448: SISÄLLYSLUETTELO
34449:
34450: Sivu Sivu
34451: YLEISPERUSTELUT o o o o o 0 0 0 o o o o o 0 0 0 o o o o o 0 0 0 0 4 4. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 19
34452: 1. Perhe-eläkeuudistuksen yhteiskunnallinen mer- YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 000000 19
34453: kitys 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 o o o o o 0 0 o o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o o o 4
34454: 1. Yleistä 00 0 00 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 19
34455: 1.1.Tavoitteet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 4
34456:
34457:
34458: 1020Keinot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 4 2. Lakiehdotusten perustelut o o o o o 0 0 o o o o o o 0 0 0 0 o 0 o o 20
34459:
34460:
34461: Lasten oikeus perhe-eläketurvaan
34462: 102010 o o 4 Työntekijäin eläkelaki
34463: 2010 o o o o 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 o 20
34464:
34465:
34466: Lesken oikeus perhe-eläketurvaan
34467: 102020 o 5 Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn-
34468: 2020
34469:
34470:
34471: Perhe-eläkkeen määrä
34472: l.2o3o 0 0 o o o o 0 0 o o o o o 8 tekijäin eläkelaki 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 o o o 24
34473:
34474:
34475: Yleistä
34476: l.2o3ol. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 8 Merimieseläkelaki
34477: 2030 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 24
34478:
34479:
34480: Yleisen perhe-eläkkeen
34481: l.2o3o2o Valtion perhe-eläkelaki
34482: 2040 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 24
34483:
34484:
34485: lapsen eläke 0 o o o o o o 0 0 o o o o o 8 Perhe-eläkelaki
34486: 2050 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 25
34487:
34488:
34489: Yleisen perhe-eläkkeen
34490: l.2o3o3o Kansaneläkelaki
34491: 2060 o 0 0 0 0 o o o o o 0 0 o o o o o o 0 0 0 0 o o o o 29
34492: leskeneläke 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 Eläkkeensaajien asumistukilaki
34493: 2o 7 o o o o 0 0 0 0 0 o o o 29
34494: Työeläkejärjestelmän
34495: 1o2.4o mukainen
34496: perhe-eläke 0 o o o o o o o o o o o o o o 0 o o o o o o 0 o 9 3o Tarkemmat säännökset ja määräykset o 0 0 0 0 0 0 0 0 29
34497: Yleistä
34498: 102.4010 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9 4o Voimaantulo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 29
34499: Työeläkelain
34500: 102.4020 mukainen
34501: lapseneläke 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10
34502: LAKITEKSTIT o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 0 o o o o 30
34503:
34504:
34505:
34506:
34507: Työeläkelakien mukainen
34508: l.2o4o3o 1o Laki työtekijäin eläkelain muuttamisesta 0 0 0 0 o o 30
34509:
34510:
34511: leskeneläke 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10
34512: 2. Laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn-
34513: Eläkesovitus
34514: 1.2050 0 o o o o o o 0 0 o o o o o o o 0 0 o o o o o 11
34515:
34516:
34517: Hautausavustus
34518: l.2o6o 0 o o 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 o o o o o 12
34519: tekijäin eläkelain §:n muuttamisesta 4 o 0 0 o o o o o o 34
34520:
34521:
34522:
34523:
34524: 3. Laki merimieseläkelain muuttamisesta o 0 o o o o o o o 35
34525:
34526: 2o Nykyinen tilanne ja asian valmistelu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 13
34527:
34528:
34529: 201.Nykyinen tilanne o 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 0 o o o 0 0 0 o o o o 14
34530: 4. Laki valtion perhe-eläkelain muuttamisesta o o o o 37
34531:
34532:
34533:
34534: Yleinen perhe-eläketurva
34535: 2ol.l. o o o o o o o o o o l3 5. Laki perhe-eläkelain muuttamisesta o o o o 0 0 o o o o o o 41
34536:
34537: Työeläkejärjestelmän perhe-eläke-
34538: 201020
34539:
34540:
34541: turva 0 0 o o o o 0 0 0 o o o o o 0 o o o o o o o o o o o o o o o l3 6. Laki kansaneläkelain muuttamisesta 0 o o 0 0 0 0 0 0 0 0 45
34542:
34543:
34544:
34545: Perhe-eläkkeiden yhteensovitus
34546: 2ol.3o o o o o 14
34547: 7. Laki eläkkeensaajien asumistukilain muuttami-
34548: Perhe-eläkkeiden verotus
34549: 2ol.4o o o o 0 0 0 o o o o 14
34550: sesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 46
34551:
34552: 2020Valmisteluvaiheet ja -aineisto o o o 0 o o o o o o o o o 14
34553:
34554: LIITE ooooooOOooooooooooooooooOoooooooooooooooo 48
34555:
34556:
34557: 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset o o o o o o o o o o o o o 16 Rinnakkaistekstit 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 48
34558:
34559:
34560: 3ol. Nykyisen lainsäädännön mukaiset perhe- 10 Laki työtekijäin eläkelain muuttamisesta 48
34561:
34562:
34563: eläkemenot 0 0 0 0 o o o 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 o o o o 0 0 0 0 0 0 o 16 20 Laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn-
34564: 3o2o Esityksen vaikutukset perhe-eläkemenoi- tekijäin eläkelain §:n muuttamisesta 4 o 0 0 0 0 0 0 0 0 57
34565:
34566:
34567: hin ooooooooooooooooooooooo oooooooooooooooo 17 30 Laki merimieseläkelain muuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 58
34568:
34569:
34570: 3 Yleiset perhe-eläkkeet
34571: 02 ol. 0 0 o o o o 0 0 0 0 o o o 17 40 Laki valtion perhe-eläkelain muuttamisesta 0 0 0 0 62
34572:
34573:
34574: Ansioeläkkeet
34575: 3o2o2o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17 50 Laki perhe-eläkelain muuttamisesta o o o o 0 0 0 o 0 o o o 71
34576:
34577:
34578: Vaikutukset lapsiperheillä
34579: 3o2o3o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 18 60 Laki kansaneläkelain muuttamisesta o o o 0 0 0 0 0 o 0 0 83
34580:
34581:
34582: Perhe-eläkekustannusten kokonais-
34583: 3o2.4o 7 Laki eläkkeensaajien asumistukilain muuttami-
34584: 0
34585:
34586:
34587:
34588: muutos o o o oo o o 00 00 o 0 o o 00 0 0 0 o 0 o o o 00 o 18 sesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 84
34589: 4 1989 vp. - HE n:o 173
34590:
34591:
34592:
34593:
34594: YLEISPERUSTELUT
34595:
34596:
34597: 1. Perhe-eläkeuudistuksen yhteis- Kansaneläkejärjestelmä takaa henkilökohtai-
34598: kunnallinen merkitys sen, muista kuin omista eläketuloista riippu-
34599: mattoman vähimmäisturvan. Työeläkejärjes-
34600: 1.1. Tavoitteet telmässä eläkkeen tavoitetasoa on korotettu 40
34601: prosentista 60 prosenttiin ja vanhimpia ikä-
34602: Perhe-eläketurva sisältyy työ-, virka- ja yrit- luokkia koskevaa vähimmäiseläkettä on koro-
34603: täjäeläkettä koskevien lakien mukaiseen ansio- tettu 22 prosentista 38 prosenttiin. Eläketurvaa
34604: eläkejärjestelmään ja tapaturmavakuutuslain on myös muuten parannettu.
34605: (608/48), liikennevakuutuslain (279/59) ja soti- Perhe-eläketurvan yleisenä tavoitteena voi-
34606: lasvammalain (404/ 48) mukaiseen korvauspe- daan pitää perheen talouden sopeuttamista
34607: rusteiseen järjestelmään sekä kansaneläke- kuoleman seurauksena muuttuneisiin olosuh-
34608: laitoksen hoitamaan perhe-eläkelain (38/69) teisiin. Tavoitteena on oltava perheen toimeen-
34609: mukaiseen järjestelmään (jäljempänä yleinen tulotason kohtuullinen säilyminen perheen
34610: perhe-eläke). huoltajan kuoleman jälkeen. Perheen huolta-
34611: Työeläkelakien ja yleisen perhe-eläkejärjes- jan kuoleman jälkeen tulisi aina turvata ensisi-
34612: telmän mukainen perhe-eläketurva perustuu jaisesti niiden alaikäisten lasten toimeentulo,
34613: 1960-luvun alun yhteiskunnallisiin olosuhtei- joiden elatukseen edunjättäjä oli ennen kuole-
34614: siin. Perheen muodostivat tuolloin yleensä van- maansa osallistunut tai oli velvollinen osallistu-
34615: hemmat ja kotona olevat yhteiset alaikäiset maan. Tällöin huollettavia lapsia on kohdelta-
34616: lapset. Mies oli perheen pääasiallinen huoltaja, va tasapuolisesti syntyperästä ja perhetaustasta
34617: ja vaimon ansiotyö oli vähäistä kodin- ja riippumatta.
34618: lastenhoidon takia. Vaikka lesken toimeentulon tulisi pääasial-
34619: Kahden viime vuosikymmenen aikana on lisesti perustua lesken omaan ansiotyöhön tai
34620: työelämässä, opiskelussa ja perheen rakentees- sen perusteella määräytyvään eläkkeeseen,
34621: sa tapahtunut muutoksia. Vanhimpia ikäluok- perhe-eläkkeen tulee täydentää myös lesken
34622: kia lukuun ottamatta naisten osallistuminen toimeentuloa silloin, kun lesken omat elä-
34623: työelämään ei enää entisessä määrin poikkea ketulot tai ansiotulot eivät riittävässä määrin
34624: miesten työssäkäynnistä. Muutokset näkyvät turvaa toimeentuloa kuolemaa edeltäneeseen
34625: erityisesti pienten lasten äitien työssäkäynnissä. tilanteeseen verrattuna. Työikäisen lesken ha-
34626: Myös iäkkäämpien naisten työvoimaosuudet keutumista ansiotyöhön on kannustettava sa-
34627: ovat kasvaneet. Vain kotia pääasiallisesti hoi- malla kun turvataan perheen alaikäisten lasten
34628: tavien määrä on vastaavasti vähentynyt. Työ- elatus.
34629: elämässä tapahtunut kehitys on merkinnyt Miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu
34630: olennaista muutosta perheen tulonmuodostuk- edellyttää, että leskeneläkettä pitää myöntää
34631: sessa ja aviopuolisoiden henkilökohtaisessa toi- myös miehelle puolison kuoleman jälkeen.
34632: meentulossa. Nykyisin heidän toimeentulonsa
34633: perustan muodostaa yleensä kummankin puoli-
34634: son oma ansiotyö. Puolisoiden taloudellinen 1.2. Keinot
34635: riippuvuus toisistaan on vähentynyt, ja vastuu
34636: perheen toimeentulosta sekä lasten hoidosta 1.2.1. Lasten oikeus perhe-eläketurvaan
34637: kuuluu tasavertaisesti molemmille puolisoille.
34638: Myös perheen rakenteessa on tapahtunut muu- Lapsen elatuksesta annettu laki (704175) läh-
34639: toksia. Avioerot, avoliitot ja yksinhuoltajaper- tee siitä, että lapsella on oikeus saada riittävä
34640: heiden määrät ovat lisääntyneet. elatus molemmilta vanhemmiltaan 18 ikävuo-
34641: Lakisääteistä eläketurvaa on kehitetty perhe- teen saakka. Tämän jälkeenkin vanhemmat
34642: eläkelainsäädännön voimaantulon jälkeen. voidaan velvoittaa vastaamaan lapsen koulu-
34643: 1989 vp. - HE n:o 173 5
34644:
34645: tuksesta aiheutuvista kustannuksista, jos se Yleisen perhe-eläkejärjestelmän mukaan lap-
34646: harkitaan kohtuulliseksi. sella on kuitenkin oikeus lapseneläkkeeseen 21
34647: Perhe-eläkelain mukaan lapsella on oikeus ikävuoteen saakka, jos hän ei opiskelun vuoksi
34648: perhe-eläkkeeseen 16 ikävuoteen saakka ja työ- voi ansaita elatustaan eikä saa työkyvyttö-
34649: eläkelakien sekä tapaturma- ja liikennevakuu- myyseläkettä. Vähimmäisturvatavoitteiden mu-
34650: tusjärjestelmän mukaan 18 ikävuoteen saakka. kaisesti on tarkoituksenmukaista, että yleisessä
34651: Lapsen riittävän elatuksen turvaamiseksi ja perhe-eläkejärjestelmässä eläkettä voitaisiin
34652: jotta eri eläkejärjestelmien etuuksista muodos- harkinnan mukaan nykyiseen tapaan jatkaa
34653: tuisi tarkoituksenmukainen kokonaisuus, on päätoimiseksi katsottavan opiskelun perusteel-
34654: tarpeen, että myös yleistä perhe-eläkettä mak- la 21 ikävuoteen saakka.
34655: setaan lapselle 18 ikävuoteen saakka. Tämän Nykyisessä työeläkejärjestelmässä perhe-
34656: johdosta ehdotetaan, että oikeus lapsen eläk- eläkkeeseen on oikeus myös edunjättäjän kuol-
34657: keeseen olisi kaikissa järjestelmissä edunjättä- lessa 18 mutta ei 21 vuotta täyttäneellä työky-
34658: jän kuollessa alle 18-vuotiaalla edunjättäjän vyttömällä lapsella, jos työkyvyttömyys on al-
34659: omalla lapsella ja ottolapsella. Lain voimaan- kanut ennen 18 vuoden ikää. Säännöksen tar-
34660: tulovaiheessa on perusteltua, että lapsen elä- koituksena on turvata työeläkelakien ulkopuo-
34661: kettä jatketaan heti yli 16 ikävuoden sellaisilla lelle jäävän työkyvyttömän lapsen eläke. Edun-
34662: lapsilla, jotka vielä saavat lapseneläkettä. Jos jättäjän kuollessa työkyvyttömän lapsen oikeus
34663: eläkkeen maksaminen on jo päättynyt, sitä ei perhe-eläkkeeseen on jatkunut niin kauan kuin
34664: ole tarkoituksenmukaista aloittaa uudestaan työkyvyttömyys kestää. Mahdollisella omalla
34665: vain ikärajan nousun perusteella. työkyvyttömyyseläkkeellä ei ole vaikutusta lap-
34666: Vaikka avioliitossa olevilla puolisoilla ei ole seneläkkeen määrään.
34667: elatusvelvollisuutta toisen puolison ennen avio- Työkyvytön, 16 vuotta täyttänyt lapsi saa
34668: liittoa syntyneisiin lapsiin, näiden lasten jättä- kansaneläkkeenä vähimmäisturvan mukaisen
34669: mistä perhe-eläketurvan ulkopuolelle ei voida henkilökohtaisen työkyvyttömyyseläkkeen,
34670: pitää perusteltuna, jos he asuivat samassa per- jonka suuruuteen eivät vaikuta perheen muut
34671: heessä kuoleman sattuessa. Sen vuoksi ehdote- tulot tai omaisuus. Jos lapsen työkyvyttömyys
34672: taan, että myös sellainen lesken lapsi, joka asui on alkanut työssä ollessa tai vuoden sisällä
34673: samassa taloudessa muun tässä tarkoitetun työssäolon päättymisestä, lapsella on oikeus
34674: perheen kanssa, saisi perhe-eläkettä. myös työeläkelakien mukaiseen työkyvyttö-
34675: Jos lapsi annetaan ottolapseksi, katkaisee myyseläkkeeseen. Koska työkyvyttömän lapsen
34676: ottolapsisuhde kaikki taloudelliset siteet biolo-
34677: toimeentulo on siten turvattu omalla työkyvyt-
34678: gisiin vanhempiin. Näin ollen ottolapseksi an- tömyyseläkkeellä niin kauan kuin työkyvyttö-
34679: netulla lapsella ei olisi oikeutta perhe-eläkkee- myys jatkuu, ei ole aiheellista maksaa samanai-
34680: seen biologisten vanhempiensa jälkeen. kaisesti kansaneläkkeen kanssa yleistä perhe-
34681: Yleisen perhe-eläkejärjestelmän mukaan
34682: eläkettä. Samoista syistä myöskään työelä-
34683: edunjättäjän lapsen lisäksi myös muulla sellai- kelakien mukaista perhe-eläkettä ei maksettaisi
34684: sella lapsella, jonka elatuksesta edunjättäjä on työkyvyttömälle lapselle 18 ikävuoden jälkeen.
34685: huolehtinut, olisi harkinnan mukaan oikeus
34686: lapseneläkkeeseen. Samassa perheessä asuneel-
34687: la kasvattilapsella olisi oikeus lapseneläkkee-
34688: seen, jos edunjättäjä oli vastannut lapsen ela- 1.2.2. Lesken oikeus perhe-eläketurvaan
34689: tuksesta. Jos lapseneläkettä saava lapsi siirtyy
34690: omien vanhempiensa huoltoon, lapseneläke Nykyisten säännösten mukaan leskeneläk-
34691: lakkaisi. keen edellytyksenä on, että leski ja edunjättäjä
34692: Nykyisin ansioeläkejärjestelmässä ei ole pi- olivat edunjättäjän kuollessa avioliitossa. Ai-
34693: detty perusteltuna päätoimisen opiskelun tuke- kuisilla henkilöillä on keskinäinen lakiin perus-
34694: mista perhe-eläkkeellä. Kun opiskelijoiden tuva elatusvelvollisuus vain avioliitossa. Ela-
34695: pääasiallinen tukimuoto on opintotukijärjestel- tusvelvollisuuden tarkoituksena on turvata
34696: mä, joka tukee opiskelijan toimeentuloa perus- kummallekin puolisolle riittävä toimeentulo.
34697: koulun jälkeisessä opiskelussa, opiskelijoiden Eronneiden aviopuolisoiden keskinäinen elatus
34698: toimeentulomahdollisuuksien turvaaminen on toteutuu silloin, kun avioerossa toinen puoli-
34699: ensisijaisesti toteutettava opintotukijärjestel- soista on velvoitettu maksamaan elatusapua
34700: män avulla. entiselle puolisolleen.
34701: 6 1989 vp. - HE n:o 173
34702:
34703: Esityksessä ehdotetaan, että oikeus lesken- sensa perustuu vanhempainrahakauden jälkeen
34704: eläkkeeseen olisi ensinnäkin leskellä, joka oli ja kotihoidontuen päätyttyä yleensä ansiotyös-
34705: avioliitossa edunjättäjän kanssa tämän kuolin- sä olevan puolison tuloihin. Pienten lasten
34706: hetkellä. Oikeus leskeneläkkeeseen olisi ansio- hoitoon käytetyn ajan jälkeen puolisoiden kes-
34707: eläkejärjestelmässä myös entisellä puolisolla kinäisen elatusvelvollisuuden merkitys vähenee
34708: silloin, kun edunjättäjä oli avioerossa tuomittu lapsia hoitaneen puolison omien ansiomahdol-
34709: maksamaan hänelle elatusapua tai asiasta oli lisuuksien parantuessa. Puolisoiden asema työ-
34710: sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus. markkinoilla ja mahdollisuudet työuralla ete-
34711: Lesken eläkeoikeutta ei laajennettaisi avoliit- nemiseen eivät kuitenkaan aina ole yhtäläiset.
34712: toihin, koska keskinäistä elatusvelvollisuutta ei Pitkään jatkunut kotonaolo tai osa-aikatyö
34713: ole henkilöillä, jotka olematta avioliitossa elä- lasten hoitoaikana on saattanut merkittävästi
34714: vät avioliiton kaltaisissa olosuhteissa. Avoliitto heikentää mahdollisuuksia ansiotyöhön paluu-
34715: perustuu taloudellisilta sidonnaisuuksiltaan va- seen sekä ansiotyöstä saatavan toimeentulon
34716: paaehtoisiin järjestelyihin, joten puolisoiden tasoon.
34717: lakisääteisiä taloudellisia siteitä korostava Eläkkeellä olevien puolisoiden toimeentulon
34718: perhe-eläketurva ei avoliittoihin sovellu. Avo- perustan muodostavat ansioeläke ja vähim-
34719: liitto ei myöskään ole riittävän selkeästi määri- mäistoimeentuloa turvaava kansaneläke. Puo-
34720: teltävissä lesken eläkeoikeuden selvittämiseksi. lisoiden keskinäisen elatuksen toteutuminen
34721: Nykyisten säännösten mukaan leskeneläk- riippuu siitä, missä määrin puolisoilla on ollut
34722: keeseen on oikeus yleensä vain naisleskellä. työssäoloaikana mahdollisuuksia itsenäisen toi-
34723: Kuntien ja kirkon työntekijöiden sekä meri- meentulon hankkimiseen omalla ansiotyöllään.
34724: miesten eläketurvaa koskevissa järjestelmissä Lasten hoitoaikana ansiotyöhön tulleet kat-
34725: sekä tapaturmavakuutusjärjestelmässä työky- kokset saattavat aiheuttaa sen, että ansiotyöstä
34726: vytön ja varaton miesleski voi saada lesken- poissa olleen oma työeläketurva jää vajaaksi.
34727: eläkkeen. Valtion perhe-eläkelain (774/68) ja Tämän johdosta on tarkoituksenmukaista, että
34728: liikennevakuutuslain perusteella miesleski saa leskellä olisi oikeus leskeneläkkeeseen, kun
34729: eläkkeen samoin edellytyksin kuin naisleski. aviopuolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi.
34730: Mies ja nainen ovat avioliitossa oikeuksil- Yhteisen lapsen elatusvelvollisuuden perusteel-
34731: taan ja velvollisuuksiltaan tasaveroisia lastensa la syntyisi aina oikeus leskeneläkkeeseen, eikä
34732: hoitajina ja huoltajina. Myös puolisoiden kes- siihen enää vaikuttaisi lasten ikä edunjättäjän
34733: kinäinen elatusvelvollisuus on riippumaton su- kuolinhetkellä. Puolisoilla, jotka ovat antaneet
34734: kupuolesta. Naisten ansiotyö on yleistynyt, ja lapsensa ottolapseksi, ei kuitenkaan olisi tä-
34735: useimmissa perheissä molemmat puolisot käy- män lapsen perusteella oikeutta leskeneläkkee-
34736: vät ansiotyössä. Lesken sukupuoleen sidottu seen.
34737: perhe-eläkeoikeus on ristiriidassa sukupuolten Lapsettomien leskien samoin kuin sellaisten
34738: tasa-arvotavoitteen kanssa. Näistä syistä oikeu- leskien, joilla ei enää edunjättäjän kuollessa
34739: den leskeneläkkeeseen pitäisi kaikissa eläkejär- ollut huollettavanaan perhe-eläkkeeseen oikeu-
34740: jestelmissä olla riippumaton lesken sukupuo- tettuja lapsia, eläkeoikeutta on nykyisin rajoi-
34741: lesta. Sen vuoksi ehdotetaan, että mies voisi tettu yleisten edellytysten lisäksi lesken ikää ja
34742: olla kaikissa järjestelmissä leskeneläkkeen saa- avioliiton kestoa koskevilla vaatimuksilla. Ylei-
34743: jana. sen perhe-eläkkeen jatkoeläkkeessä sekä työ-
34744: Leskeneläkkeen yleisten edellytysten täyt- eläkelakien mukaisessa perhe-eläkkeessä edel-
34745: tyessä naisleskellä, jolla on huollettavanaan lytetään, että leski edunjättäjän kuollessa oli
34746: perhe-eläkkeeseen oikeutettu lapsi, on nykyisin täyttänyt 40 vuotta ja että avioliitto oli jatku-
34747: aina oikeus perhe-eläkkeeseen. Yksityisessä nut vähintään kolme vuotta. Merimieseläkejär-
34748: työeläkejärjestelmässä ja valtion eläkejärjestel- jestelmässä sanottu ikäraja on 35 vuotta. Ylei-
34749: mässä lapsen tulee edunjättäjän kuollessa olla sen perhe-eläkkeen alkueläkkeen saa kuitenkin
34750: alle 18-vuotias, yleisessä perhe-eläkkeessä alle alle 65-vuotias leski ilman muita rajoituksia
34751: 16-vuotias. silloin, kun avioliitto oli solmittu ennen kuin
34752: Perheen merkitys toimeentuloturvan antaja- edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta.
34753: na korostuu yleensä silloin, kun perheessä on Lapsettomien leskien eläkeoikeuden määrit-
34754: alaikäisiä lapsia. Jos vanhemmista toinen on telyssä ratkaisevaa on, missä määrin puolisoi-
34755: jäänyt joko kokonaan tai osittain pois ansio- den välille oli avioliiton aikana muodostunut
34756: työstä kotiin hoitamaan lapsia, hänen elatuk- sellainen elatussuhde, joka tekee perhe-eläke-
34757: 1989 vp. - HE n:o 173 7
34758:
34759: turvan perustelluksi. Nuorten lapsettomien muutosta yhtäkkiä toteutettuna ei voida pitää
34760: avioparien toimeentulo on yleensä turvattu kohtuullisena. Sen vuoksi ehdotetaan, että 40
34761: kummankin puolison omalla ansiotyöllä. Muu- vuoden alaikäraja koskisi edelleen niitä naisles-
34762: toinkin toimeentulon hankkiminen ansiotyöllä kiä, jotka ovat syntyneet ennen 1 päivää heinä-
34763: puolison kuoleman jälkeen on tässä elämänvai- kuuta 1950. Valtion perhe-eläkelaissa alempi
34764: heessa yleensä toteutettavissa samoin kuin, jos ikäraja koskisi kuitenkin sekä naisia että mie-
34765: kysymyksessä olisi yksin asuva henkilö. Sa- hiä.
34766: manlainen tilanne on varttuneemmalla iällä Yleisessä vähimmäistoimeentuloa turvaavas-
34767: avioituneilla. He ovat yleensä turvanneet toi- sa perhe-eläkkeessä on naispuoliselle leskelle
34768: meentulonsa ansiotyöllä tai siihen perustuvalla maksettu alkueläkettä kuuden kuukauden ajan
34769: eläkkeellä eikä avioitumisella siten ole vaiku- edellyttäen, että leskellä on huollettavanaan
34770: tusta keskinäisen elatuksen toteutumiseen. alle 16-vuotias lapsi tai että avioliitto oli sol-
34771: Myös uudelleen avioituvien puolisoiden, joiden mittu ennen kuin mies oli täyttänyt 65 vuotta.
34772: lapset aikaisemmasta avioliitosta ovat jo täysi- Leskeytymisen alkuvaiheessa maksettavan
34773: ikäisiä, itsenäinen taloudellinen toimeentulo on perhe-eläkkeen tarkoituksena on tukea leskeksi
34774: yleensä vakiintunut ennen uuden avioliiton sol- jääneen puolison sopeutumista uusiin olosuh-
34775: mimista. Pitempään jatkuneissa lapsettornissa teisiin. Alkueläkettäkään ei kuitenkaan ole ai-
34776: avioliitoissa puolisoilla on samoin yleensä heellista maksaa enää täysin riippumatta lesken
34777: mahdollisuus itsenäisen toimeentulon hankki- iästä ja avioliiton kestosta. Tämän vuoksi les-
34778: miseen omalla ansiotyöllään. Avioliitossa ole- ken eläkeoikeus alkueläkkeeseen olisi yhtenäis-
34779: villa puolisoilla on kuitenkin lain mukaan kes- tettävä vastaamaan muita leskeneläkkeen saa-
34780: kinäinen elatusvelvollisuus, vaikka lapsia ei misedellytyksiä. Yleisessä perhe-eläkkeessä al-
34781: olisikaan. Käytännössä elatusvelvollisuus to- kueläkeoikeus laajenisi miesleskiin. Elä-
34782: teutuu tilanteissa, joissa toinen puoliso on keoikeutta sen sijaan ei olisi niillä alle 50-vuo-
34783: joutunut lähinnä tilapäisesti luopumaan omas- tiailla leskillä, joilla ei ole yhteistä lasta edun-
34784: ta ansiotyöstään tai kun hän on työkyvytön. jättäjän kanssa.
34785: Mitä pitempään työstä poissaolo on jatkunut Nykyisin työeläkejärjestelmässä leskelle
34786: ja mitä vanhemmasta henkilöstä on kysymys, maksetaan leskeneläkettä hänen kuolemaansa
34787: sitä vaikeampaa paluu työelämään ja itsenäisen saakka. Jos leski solmii uuden avioliiton, Ies-
34788: toimeentulon hankkiminen saattaa olla. Myös keneläke lakkaa. Tällöin hänelle maksetaan
34789: jos puolisoiden ansiotulot ovat pysyvästi hyvin kertasuorituksena kahden vuoden leskeneläket-
34790: eritasoiset, saattaa pienempituloisella olla tar- tä vastaava määrä. Yleinen perhe-eläke lakkaa,
34791: vetta leskeneläkkeeseen. kun leski solmii avioliiton tai kun leski täyttää
34792: Edellä esitetyistä syistä on asianmukaista, 65 vuotta tai kun hänelle myönnetään kansan-
34793: että lesken eläkeoikeuteen vaikuttaisivat edel- eläke tai rintamasotilaseläke. Avioituessaan
34794: leenkin lesken ikään, avioliiton kestoon ja leski saa kertasuorituksena yhden vuoden
34795: molempien puolisoiden avioliiton solmimis- perhe-eläkettä vastaavan maaran. Yleinen
34796: ikään liittyvät tekijät. Tämän johdosta ehdote- perhe-eläke lakkaa myös silloin, kun lapsi ei
34797: taan, että jos leskellä ei ole oikeutta perhe- enää ole lesken huollossa, jos leski ei tällöin
34798: eläkkeeseen joko parhaillaan huollettavana täytä lapsettoman lesken perhe-eläkkeen saa-
34799: olevan tai aikaisemmin huollettavana olleen misen edellytyksiä.
34800: lapsen perusteella, leskeneläkkeen saamisen Periaatteessa leskeneläkkeen lakkauttaminen
34801: edellytyksenä on, että leski oli täyttänyt 50 uudelleen avioitumisen johdosta on yleensä
34802: vuotta edunjättäjän kuollessa. Lisäksi edellyte- perusteltua, koska puolisoilla on keskinäinen
34803: tään, että avioliitto edunjättäjän kanssa oli elatusvelvollisuus myös uudessa avioliitossa.
34804: solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt Valtaosa leskien uusista avioliitoista solmitaan
34805: 65 vuotta. Tämän lisäksi edellytetään, että kuitenkin vanhemmalla iällä ja usein toisen
34806: avioliitto edunjättäjän kanssa oli solmittu en- lesken kanssa. Leskelle ei ehdotuksen mukaan
34807: nen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja avio- synny eläkeoikeutta uuden avioliiton perusteel-
34808: liitto oli jatkunut ennen edunjättäjän kuole- la, jos leski avioituessaan oli täyttänyt 50
34809: maa vähintään viisi vuotta. vuotta ja puolisoilla ei ole perhe-eläkkeeseen
34810: Ehdotuksen johdosta leskeneläkkeen saami- oikeutettuja lapsia. Tällöin leskeneläkkeiden
34811: sen alaikäraja Iapsettornilla leskillä nousee ny- lakkaaminen saattaisi muodostaa olennaisen
34812: kyisestä kymmenellä vuodella. Näin suurta vajauksen toimeentuloon. Sen vuoksi ehdote-
34813: 8 1989 vp. - HE n:o 173
34814:
34815: taan, ettei leskeneläkettä lakkautettaisi, jos 50 että yleinen perhe-eläke on edelleen tulovähen-
34816: vuotta täyttänyt leski solmii avioliiton. Koska teinen. Sitä ei myöskään makseta, jos vähim-
34817: asialla on periaatteellista merkitystä myös ny- mäistoimeentulo on turvattu kansaneläkelain
34818: kyisille leskille ja heidän mahdollisuuksilleen (347 /56) mukaisilla tai muilla eläkkeillä taikka
34819: solmia avioliitto, ehdotetaan, että lain voi- muilla tuloilla. Eläketulojen verotuksen yhte-
34820: maantulon jälkeen myös 50 vuotta täyttäneet näistämiseksi on kuitenkin tarkoituksenmu-
34821: nykyiset lesket voivat solmia avioliiton menet- kaista, että myös yleinen perhe-eläke olisi ve-
34822: tämättä leskeneläkettään. ronalaista tuloa. Sen vuoksi ehdotetaan, että
34823: Alle 50 vuoden iässä solmittu lapseton avio- lainmuutoksen jälkeen alkava yleisen perhe-
34824: liitto oikeuttaa ehdotuksen mukaan perhe-eläk- eläkkeen lapseneläke ja leskeneläke olisivat
34825: keeseen, jos avioliitto on jatkunut vähintään veronalaista tuloa ja että sekä lapset että leski
34826: viisi vuotta ja leski on edunjättäjän kuollessa saisivat nykyiseen tapaan eläketulovähennyk-
34827: vähintään 50-vuotias. Tämän vuoksi on joh- sen. Näiden eläkkeiden verottamista koskeva
34828: donmukaista, että leskeneläke lakkautetaan, tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) muutos-
34829: jos leski uudelleen avioituessaan on alle 50- ehdotus annetaan erikseen muuta verotusta
34830: vuotias. Leskellä säilyisi kuitenkin oikeus Ies- koskevan lainsäädännön yhteydessä ja siten,
34831: keneläkkeeseen aikaisemman avioliiton perus- että lainmuutos on toteutettavissa yhtäaikaa
34832: teella viiden vuoden ajan leskeneläkkeen lak- tämän uudistuksen kanssa.
34833: kauttamisesta. Säännös on tarpeen niitä ta-
34834: pauksia silmällä pitäen, joissa uusi avioliitto ei
34835: jatku niin pitkään, että sen perusteella muo- 1.2.3.2. Yleisen perhe-eläkkeen lapseneläke
34836: dostuisi oikeus perhe-eläketurvaan. Lisäksi
34837: eläkkeen lakatessa uuden avioliiton solmimisen Vähimmäistoimeentulon turvaamiseksi mak-
34838: johdosta leskelle ehdotetaan maksettavaksi settavan lapseneläkkeen tulee lapsesta makset-
34839: kertasuoritus, joka vastaa hänelle maksettavaa tavan muun sosiaaliturvan kanssa korvata ne
34840: leskeneläkettä kolmen vuoden ajalta. Siinä ta- lapsen elatuksesta ja kasvatuksesta aiheutuvat
34841: pauksessa, että leskeneläke alkaa uudelleen vähimmäiskulut, joista edunjättäjä oli huoleh-
34842: avioliiton purkautumisen perusteella, kertasuo- tinut ennen kuolemaansa. Lapseneläkettä mak-
34843: ritus vähennetään uudelleen alkavasta lesken- settaisiin riippumatta siitä, onko leskellä mah-
34844: eläkkeestä. Vähentäminen toteutetaan asteit- dollisesti oikeus perhe-eläkkeeseen. Lapsen
34845: tain siten, että kulloinkin maksettavan eläk- eläkkeeseen eivät myöskään vaikuttaisi lesken
34846: keen määrästä vähennetään kolmannes, kui- tulot. Lisäksi edunjättäjän huollettavina ollei-
34847: tenkin enintään yhdeksän vuoden ajan. den lasten tulee syntyperästään ja perhetaustas-
34848: Ehdotuksen mukaan oikeus perhe-eläkkee- taan riippumatta olla keskenään yhdenvertai-
34849: seen on myös 50 ikävuoden jälkeen avioliiton sessa asemassa lapseneläkkeen saamisen suh-
34850: solmineella leskellä, jos aviopuolisoilla on yh- teen.
34851: teinen lapsi. Jotta näissä tilanteissa uudelleen Tarkoituksenmukaista on, että vailla huolta-
34852: avioituvalle leskelle ei muodostuisi useampiker- jaa olevan lapsen toimeentulo olisi samantasoi-
34853: taista perhe-eläkettä, leskellä ei ole ehdotuksen nen riippumatta siitä, saiko lapsi elatuksensa
34854: mukaan oikeutta leskeneläkkeeseen, jos hän jo edunjättäjän kodissa, elatusapuna vai elatustu-
34855: saa toisen edunjättäjän jälkeen myönnettyä kena. Tämän johdosta ehdotetaan, että lapsen-
34856: leskeneläkettä. eläke korotetaan nykyisen elatustuen enim-
34857: mäismäärän tasolle. Lapseneläke olisi karate-
34858: tulta osaltaan eläkevähenteinen siten, että lap-
34859: 1.2.3. Perhe-eläkkeen määrä sen saarnat muut perhe-eläketulot pienentävät
34860: lapseneläkkeen määrää. Lapseneläkkeen tulosi-
34861: 1.2.3.1. Yleistä donnaisuusaste ja tuloraja olisivat samat kuin
34862: kansaneläkkeessä sekä leskelle maksettavassa
34863: Yleisen perhe-eläkkeen tarkoituksena on tur- yleisen perhe-eläkkeen lisäosassa. Näin ollen
34864: vata perheenhuoltajan kuoleman jälkeen les- lapsen eläke muodostuisi nykyisen lapseneläk-
34865: ken ja lasten vähimmäistoimeentulo. Tämän keen suuruisesta perusmäärästä, jonka suuruus
34866: tavoitteen toteuttamisessa on otettava huo- olisi 214 markkaa kuukaudessa, sekä elatus-
34867: mioon, miten perheen toimeentulo on muutoin tuen ja lapseneläkkeen erotuksen suuruisesta
34868: turvattu. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, täydennysmäärästä, joka olisi täytenä 286
34869: 1989 vp. - HE n:o 173 9
34870:
34871: markkaa kuukaudessa. Täydennysmäärää vä- 1.2.4. Työeläkejärjestelmän mukainen perhe-
34872: hentäisivät 50-prosenttisesti saman edunjättä- eläke
34873: jän jälkeen lapselle maksettavat muut perhe-
34874: eläkkeet siltä osin kuin niiden määrä ylittää 1.2.4.1. Yleistä
34875: 2 380 markkaa vuodessa. Täydennysmäärää
34876: lapseneläkkeeseen ei maksettaisi enää 18 ikä- Työeläkejärjestelmässä perhe-eläkkeen tulee
34877: vuoden täyttämisen jälkeen. kohtuullisesti turvata perheen kulutustason säi-
34878: lyminen perheen huoltajan kuolemaa edeltä-
34879: Nykyisin täysorvolle maksettava lapseneläke neenä tasolla. Koska perheen toimeentulomah-
34880: on kaksinkertainen puoliorvon eläkkeeseen dollisuuksiin ja siten myös kuolemantapauksen
34881: verrattuna. Eläkettä voidaan maksaa vain yh- aiheuttamaan taloudelliseen muutokseen vai-
34882: den edunjättäjän jälkeen. Täysorvon lapsen kuttavat useimmissa tapauksissa molempien
34883: eläketurvan parantamiseksi ehdotetaan, että puolisoiden tulot, perheen riittävien kulutus-
34884: tällaisella lapsella olisi oikeus edellä selostetulla mahdollisuuksien turvaaminen kuoleman jäl-
34885: tavalla määräytyvään lapseneläkkeeseen kum- keen edellyttää perhe-eläkkeen määräytymises-
34886: mankin vanhempansa jälkeen. sä otettavaksi huomioon sekä kuolleen puoli-
34887: son että lesken tulot. Lesken omat mahdolli-
34888: suudet toimeentulotason säilyttämiseksi on
34889: otettava huomioon siten, että myös hänen
34890: 1.2. 3. 3. Yleisen perhe-eläkkeen leskeneläke ansiotulonsa tai eläkkeensä vaikutus otetaan
34891: huomioon määrättäessä perheelle korvattavaa
34892: Leskelle maksettava yleinen perhe-eläke ra- taloudellista menetystä.
34893: kentuu nykyisin kansaneläkelaissa säädettyjen Koska alaikäisten lasten mahdollisuudet
34894: etuuksien pohjalle. Ensimmäiseltä kuudelta oman toimeentulonsa täydentämiseen ovat ra-
34895: kuukaudelta maksettava alkueläke muodostuu joitetut, lasten toimeentulo pyritään turvaa-
34896: perhe-eläkkeen pohjaosasta ja lisäosasta. Lisä- maan perhe-eläkkeellä mahdollisimman täysi-
34897: osan määrää pienentävät lesken muut tulot. määräisenä. Myös perheissä, joissa leski tai
34898: Lisäosasta maksetaan kuitenkin aina 1 kunta- molemmat puolisot ovat olleet pienituloisia,
34899: ryhmässä vähintään 43 prosenttia ja II kunta- lesken kulutusmahdollisuuksien turvaaminen
34900: ryhmässä 40 prosenttia. leskeneläkkeellä on tarkoituksenmukaista. Les-
34901: keneläkkeeseen on tarvetta yleensä myös sil-
34902: Huoltovelvollisuuden huomioon ottamiseksi loin, kun leskellä ei ole ollut ansiotuloja. Jos
34903: vähimmäisturvaa takaavassa yleisessä perhe- taas leski on ollut puolisoaan suurituloisempi,
34904: eläkejärjestelmässä on edelleen perusteltua, et- hänen omat ansiotulonsa saattavat kuitenkin
34905: tä kuuden kuukauden jälkeen maksettava jat- jo yksin riittää toimeentulotason säilyttämiseen
34906: koeläke muodostuu 18 vuotta nuorempaa lasta ennallaan tai mahdollistaa jopa aikaisempaa
34907: huoltavilla leskillä pohjaosasta ja lisäosasta. paremman toimeentulon, jolloin tarvetta Ies-
34908: Muilla leskillä jatkoeläke muodostuisi pelkäs- keneläkkeeseen ei ole.
34909: tään lisäosasta kuten nykyisin. Alkueläkkeen Työeläkejärjestelmässä omaksutun ansainta-
34910: ja jatkoeläkkeen lisänä voitaisiin edelleen mak- periaatteen mukaisesti perhe-eläkkeen määräy-
34911: saa asumistukea. tymisen lähtökohtana tulee olla edunjättäjän
34912: ansaitsema eläke. Jos edunjättäjä jo kuolles-
34913: Yleinen perhe-eläke toteuttaa jo nyt lesken saan sai työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuus-
34914: vähimmäistoimeentulon turvaamiselle ja muut- eläkettä, perhe-eläkkeen pitää määräytyä tästä
34915: tuneisiin olosuhteisiin sopeuttamiselle asetetta- eläkkeestä. Muussa tapauksessa eläkkeen pe-
34916: vat tavoitteet. Sen määräytymisperiaatetta ei rusteeksi on otettava edunjättäjän eläkkeen
34917: siten ole syytä muuttaa. Kun eläketulojen vero- määrä sellaisena kuin se olisi, jos hän olisi
34918: tuksen yhtenäistämiseksi tulovähenteinen ylei- kuolinpäivänään tullut työkyvyttömäksi.
34919: nen perhe-eläke saatetaan veronalaiseksi tulok- Nykyinen edunsaajien lukumäärään perus-
34920: si, on kuitenkin kohtuullista, että samalla lie- tuva perhe-eläke toimii rakenteellisesti oikein
34921: vennettäisiin yleisen perhe-eläkkeen tulovähen- perheessä, joka käsittää molemmat puolisot ja
34922: teisyyttä siten, että lesken työtuloista otetaan yhteiset lapset. Sen sijaan muunlaisessa per-
34923: leskeneläkettä vähentävinä tuloina huomioon heessä se saattaa johtaa joko liian suuriin
34924: ainoastaan 60 prosenttia. korvauksiin tai perhe-eläketurvan riittämättö-
34925:
34926: 2 390593H
34927: 10 1989 vp. - HE n:o 173
34928:
34929: myyteen siitä riippuen, onko myös leski lasten poutuneita, vain myöhemmin kuolleen edun-
34930: lisäksi edunsaajana vai asuvatko lapset muussa jättäjän jälkeen maksettavaan eläkkeeseen.
34931: kuin lesken taloudessa taikka asuvatko lapset Perhe-eläkkeen edunsaajien muutos ei vai-
34932: yksin tai mahdollisesti muun huoltajan kuin kuttaisi työntekijäin eläkelain 7 c §:n (749174)
34933: lesken kanssa. Lasten toimeentulon turvaami- mukaisen lapsikorotuksen määräytymiseen.
34934: seksi lapsilla tulee olla syntyperästään ja perhe- Oikeus lapsikorotukseen olisi edelleen sellaises-
34935: taustastaan sekä vanhempiensa keskinäisistä ta 18 vuotta nuoremmasta lapsesta, jolla eläk-
34936: ratkaisuista riippumaton oikeus toimeentulota- keensaajan jälkeen olisi oikeus perhe-eläkkee-
34937: soaan vastaavaan osuuteen siitä tulosta, jota seen nykyisin voimassa olevien säännösten mu-
34938: heidän perheensä huoltaja sai ennen kuole- kaisesti.
34939: maansa. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista,
34940: että perhe-eläkkeen nykyistä määräytymistapaa
34941: muutetaan siten, että lasten eläkkeiden mää- 1.2.4.3. Työeläkelakien mukainen leskeneläke
34942: räytyminen eriytetään lesken eläkeoikeudesta
34943: ja leskeneläkkeen määrästä. Työeläkejärjestelmässä lesken perhe-eläke
34944: on tällä hetkellä yleensä puolet edunjättäjän
34945: ansaitsemasta eläkkeestä, jos perheessä on les-
34946: 1.2.4.2. Työeläkelakien mukainen lapseneläke ki tai leski ja enintään kaksi lasta. Jos lapsia
34947: on useampia, lesken eläkeosuus on pienempi.
34948: Leskeneläkettä on maksettu samansuuruisena
34949: Lasten toimeentulotaso riippuu muun muas-
34950: riippumatta siitä, kuinka suuri on lesken oma
34951: sa lasten lukumäärästä perheessä, lasten iästä
34952: ansiotulo tai eläke.
34953: ja lasten keskinäisestä ikäjärjestyksestä. Näi-
34954: Mitoitettaessa leskeneläkettä on avioliitto-
34955: den eri tekijöiden ottaminen eläkkeen perus-
34956: laissa (234/29) säädetyistä elatusvelvollisuutta
34957: teeksi mutkistaisi kuitenkin liiaksi eläkkeen
34958: koskevista lähtökohdista arvioitava, m1ssa
34959: määräytymistä. Lapseneläkkeet olisikin siten
34960: määrin edesmennyt puoliso osallistui leskeksi
34961: määrättävä edunjättäjän eläkkeeseen perustuen
34962: jääneen puolison toimeentulon turvaamiseen.
34963: lasten keskimääräistä toimeentulotasoa vastaa-
34964: Erilaisissa perheissä puolisoiden kulutus-
34965: vasti lasten lukumäärän perusteella. Kunkin
34966: mahdollisuudet perheen käytettävissä olevista
34967: edunsaajana olevan lapsen eläkkeen tulee olla
34968: kokonaistuloista vaihtelevat. Valtaosa leskey-
34969: saman edunjättäjän jälkeen samansuuruinen.
34970: tymisistä tapahtuu, kun edunjättäjä ja leski
34971: Koska edunjättäjän tuloista lasten toimeentu-
34972: ovat jo eläkkeellä. Tällöin edunjättäjän eläke
34973: loon käytettävissä ollut osuus on rajallinen,
34974: muodostaa sen lähtökohdan, joka on otettava
34975: lapseneläkkeiden kokonaisosuutta pitää vas-
34976: huomioon arvioitaessa perheen häneltä saamaa
34977: taavasti rajoittaa perhe-eläkkeen määrää las-
34978: toimeentuloa ja siten myös perhe-eläkkeen
34979: kettaessa.
34980: määräytymistä. Vaikka edunjättäjä ei olisi
34981: Edellä olevan perusteella ehdotetaan, että kuollessaan ollutkaan eläkkeellä, ei ole perus-
34982: lapseneläke olisi edunjättäjän eläkkeestä 4/12, teita laskea leskeneläkettä muusta kuin edun-
34983: jos lapsia on vain yksi. Jos lapsia on kaksi, jättäjän arvioidusta eläkkeestä.
34984: lapseneläkkeiden yhteismäärä olisi 7/12 edun- Ehdotuksen mukaan leskeneläkkeen määrä
34985: jättäjän eläkkeestä. Lapseneläkkeiden yhteis- on enintään puolet edunjättäjän eläkkeestä
34986: määrä olisi 9/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos silloin, kun edunsaajina ei ole lapsia. Jos
34987: lapsia on kolme, ja 10/12, jos lapsia on neljä ehdotetuna tavalla määräytyvien lapseneläkkei-
34988: tai useampia. Eläkkeiden yhteismäärä jaettai- den ja leskeneläkkeen yhteismäärä ylittää
34989: siin eri lakien mukaisten perhe-eläkkeiden yh- edunjättäjän eläkkeen, ylittävä osa vähenne-
34990: teensovittamisen jälkeen tasan edunsaajina ole- tään leskeneläkkeestä. Näin tehtäisiin sen
34991: vien lasten kesken. vuoksi, että perheessä puolisoiden kulutusmah-
34992: Täysorpojen lasten aseman parantamiseksi dollisuudet ovat sitä pienemmät, mitä useam-
34993: ehdotetaan, että heidän eläkkeittensä yhteis- pia lapsia perheessä on.
34994: määrään lisätään 2/12 edunjättäjän eläkkeestä, Ehdotuksen mukaan leskeneläkkeen enim-
34995: jos lesken- ja lapseneläkkeet eivät yhteensä mäismäärä on 6/12 edunjättäjän eläkkeestä,
34996: ylitä edunjättäjän eläkkeen määrää. Näin las- jos edunsaajana on vain leski tai leski ja yksi
34997: kettava eläketurvan täydennys toteutettaisiin, lapsi, ja 5/12, jos edunsaajana on leski ja
34998: lukuun ottamatta yksinhuoltajan jälkeen or- kaksi lasta. Jos edunsaajana on leski ja kolme
34999: 1989 vp. - HE n:o 173 11
35000:
35001: lasta, leskeneläke on 3/12 edunjättäjän eläk- puolison kuoleman aiheuttamaa toimeentulo-
35002: keestä. Leskeneläke on 2/12 edunjättäjän eläk- mahdollisuuksien menetystä perheelle myös sil-
35003: keestä, jos edunsaajana on leski ja neljä lasta loin, kun leski on osaltaan vastannut perheen
35004: tai useampia lapsia. Näin määräytyvä lesken- toimeentulosta omalla työtulonaan tai elä-
35005: eläkkeen enimmäismäärä yhteensovitetaan ketulollaan, on leskeneläkkeen määrää lasket-
35006: muiden eläkelakien mukaan myönnettävien taessa otettava huomioon myös näiden lesken
35007: perhe-eläkkeiden kanssa. tulojen vaikutus.
35008: Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläk- Lesken omien työtulojen huomioon ottami-
35009: keen suuruutta määrättäessä on tarkoituksen- nen perheen elatuksessa ja perhe-eläkkeen tar-
35010: mukaista ottaa huomioon hänelle maksetun peessa toteutettaisiin eläkesovituksella. Elä-
35011: elatusavun suuruus. Sen vuoksi ehdotetaan, kesovituksen tavoitteena on määritellä lesken-
35012: että entiselle puolisolle maksettavan perhe- eläkkeelle se osa leskellä ennen puolison kuole-
35013: eläkkeen osuus leskeneläkkeestä olisi sama maa olleesta toimeentulon tasosta, jota hänen
35014: kuin mitä 60 prosenttia elatusavusta on edun- oma eläketurvansa ei kata. Sosiaalipoliittisesti
35015: jättäjän eläkkeestä. Jos edunsaajana on myös ei ole perusteita maksaa täyttä leskeneläkettä
35016: leski, entisten puolisoiden perhe-eläkkeiden yh- puolisolle, jonka omat ansiot riittävät hyvin
35017: teismäärä voi olla enintään puolet leskeneläk- toimeentulon turvaamiseen. Ansioeläkejärjes-
35018: keestä. telmän tavoitteiden mukaan on kuitenkin ai-
35019: heellista jättää osa lesken tuloista eläkesovituk-
35020: sen ulkopuolelle. Sen vuoksi on ehdotuksessa
35021: 1.2.5. Eläkesovitus määritelty se tuloraja eli eläkesovitusperuste,
35022: jonka ylittävät lesken omat eläketulot vähentä-
35023: Nykyisin ansioeläkejärjestelmän mukaista vät täyttä leskeneläkettä puolisoiden tulosuh-
35024: leskeneläkettä maksetaan riippumatta siitä, teesta riippumatta. Jos molempien puolisoiden
35025: kuinka suuret ovat lesken omat tulot. Lesken- työeläkkeet ovat pieniä, edellä mainittu elä-
35026: eläke määräytyy samalla tavalla tulottomalla kesovitus vähentäisi leskelle maksettavaa elä-
35027: leskellä kuin leskellä, jonka tulot ovat paljon- kettä perusteettomasti. Tämän vuoksi esitetään
35028: kin suuremmat kuin edesmenneen puolison eläkesovitusperusteelle asetettavaksi myös ala-
35029: tulot. Leskeneläkettä on maksettu, vaikka les- raja. Esityksen mukaan 1 245 markkaa kuu-
35030: ken toimeentulomahdollisuudet kuolemanta- kaudessa alittavat lesken omat eläkkeet eivät
35031: pauksen seurauksena eivät heikkenisikään. On- vähentäisi leskeneläkettä. Enimmäismääräksi
35032: gelma korostuu työeläketurvan saavuttaessa eläkesovitusperusteelle on asetettu sanottu
35033: täyden tavoitetasonsa. Miesleskien mukaantulo markkamäärä kaksinkertaisena eli 2 491 mark-
35034: edunsaajiksi ilman samanaikaista perhe-eläke- kaa kuukaudessa. Jos edunjättäjän perhe-eläk-
35035: säännösten rakenteen kehittämistä lisäisi ongel- keen perusteena oleva eläke on määrältään
35036: maa entisestään. näiden rajojen välissä, eläkesovitusperuste on
35037: Leskeneläkkeen tarvetta arvioitaessa lähtö- edunjättäjän eläkkeen suuruinen. Leskenelä-
35038: kohtana on pidettävä sitä, missä määrin edun- kettä vähennetään 50-prosenttisesti siltä osin
35039: jättäjä osallistui leskeksi jääneen puolison toi- kuin lesken oma eläke ylittää eläkesovituspe-
35040: meentulon turvaamiseen. Perhe-eläketurvan oi- rusteen.
35041: keudenmukainen ja tarkoituksenmukainen Työeläkejärjestelmän vaiheittaisen voimaan-
35042: kohdentaminen edellyttää, että oikeutta lesken- tulon vuoksi on uudistuksen alkuvaiheessa elä-
35043: eläkkeeseen määriteltäessä otetaan huomioon, kesovitusperuste leskeneläkkeen tarpeen huo-
35044: missä määrin lesken omat ansiot ja oma eläke mioon ottaen määriteltävä korkeammaksi. Sen
35045: säilyttävät toimeentulon puolison kuolemaa vuoksi mainittu 2 491 markkaa kuukaudessa,
35046: edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna ja antavat joka on ilmaistu vuoden 1989 indeksissä, on
35047: hänelle mahdollisuuden osaltaan huolehtia per- voimassa vasta vuodesta 2004 lähtien. Tätä
35048: heen toimeentulosta. Yhteiskunnassa tapahtu- ennen eläkesovituksen ylärajana käytetään tä-
35049: neen kehityksen vuoksi leskeneläkkeen oikeu- män markkamäärän sijasta 3 399 markkaa
35050: denmukaista kohdentamista ei voida enää to- kuukaudessa uudistuksen voimaantulovuotena
35051: teuttaa pelkästään lesken sukupuolta, ikää ja eli vuonna 1990. Tästä lukien sanottu markka-
35052: avioliiton kestoa koskevilla määreillä. määrä alenee asteittain 2 491 markkaan vuo-
35053: Jotta leskeneläke edellä esitettyjen tavoittei- teen 2004 mennessä. Kaikki edellä mainitut
35054: den mukaisesti riittävän täsmällisesti korvaisi markkamäärät ovat sidotut työntekijäin elä-
35055: 12 1989 vp. - HE n:o 173
35056:
35057: kelain (395/61) mukaiseen indeksiin ja niitä Ongelmia voisi aiheutua kuitenkin niissä tilan-
35058: tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä. teissa, joissa leski on ollut pitkään työelä-
35059: Uudistuksen alkuvaiheessa valittu 3 399 mässä, mutta on jäänyt pois työstä siirtymättä
35060: markan tuloraja merkitsee lähivuosina, jolloin kuitenkaan eläkkeelle. Näissä tapauksissa les-
35061: leskeneläkkeet vielä yleisesti ovat vähimmäis- kelle karttunut eläke saattaa olla oleellisesti
35062: eläkkeen tasoisia, sitä, että leskeneläkettä mak- todellisia tuloja suurempi. Myös ansiotulon
35063: setaan ilman eläkesovitusta niille työssä oleville menetys puolison kuoleman jälkeen voi saattaa
35064: leskille, joiden työansiot jäävät alle 8 500 lesken tilanteeseen, jossa eläketulon perusteella
35065: markkaa kuukaudessa ja edellyttäen, että les- mitoitettu leskeneläke ei turvaa toimeentulo-
35066: ken tulot ovat pienemmät kuin edesmenneen mahdollisuuksia. Näiden epäkohtien syntymi-
35067: puolison tulot. sen estämiseksi ehdotetaan, että eläkesovituk-
35068: Jos leskelle jää huollettaviksi alaikäisiä lap- sessa voidaan hakemuksesta ottaa huomioon
35069: sia, hänen osuuttaan perheen kulutusmahdolli- laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen sijasta
35070: suuksista ei ole perusteltua arvioida, koska hän lesken saarnat todelliset keskimääräiset tulot
35071: joutuu joka tapauksessa huolehtimaan myös tai niihin perustuvat etuudet. Ansiotuloja ei
35072: lasten toimeentulosta. Sen vuoksi eläkesovituk- otettaisi huomioon täysimääräisinä, vaan ai-
35073: sen ulkopuolelle jätetään sellaiset lesket, joilla noastaan 60 prosenttia niistä. Tässä tarkoitettu
35074: on alaikäisiä lapsia. Heidän kohdallaan elä- hakemus on tehtävä viiden vuoden kuluessa
35075: kesovitus tehtäisiin sitten, kun nuorin lapsista edunjättäjän kuolemasta. Suhteellisen pitkä
35076: täyttää 18 vuotta. Eläkesovituksessa käytettäi- määräaika on tarpeen siksi, että kuolemanta-
35077: siin perusteena sitä eläkekertymää, joka leskel- pauksen vaikutukset leskeksi jääneen puolison
35078: lä tällöin on. Tämä eläkekertymä vastaa par- toimeentuloturvaan ennättäisivät tulla ilmi.
35079: haiten lesken tuloja eläkesovitusta tehtäessä. Keinottelun estämiseksi on kuitenkin tarkoi-
35080: Jos leski saa omaa työkyvyttömyys-, työttö- tuksenmukaista, että näin laskettua leskenelä-
35081: myys- tai vanhuuseläkettä, tämä työeläke muo- kettä ei kuitenkaan myönnettäisi kerrallaan
35082: dostaa sen tulon, joka eläkesovitusta tehtäessä kahta vuotta pitemmäksi ajaksi. Kahden vuo-
35083: tulee ottaa huomioon lesken omana tulona. den määräajan jälkeen lesken olisi tehtävä uusi
35084: Eläkesovituksessa ei kuitenkaan oteta huo- hakemus.
35085: mioon omaa kansaneläkettä, koska se määräy-
35086: tyy toissijaisena työeläkkeen perusteella.
35087: Jos leski ei vielä saa omaa eläkettä, lesken 1.2. 6. H autausavustus
35088: tulona otettaisiin huomioon lesken eläkeoikeus
35089: sen suuruisena kuin hän olisi sen saanut, jos
35090: hän olisi edunjättäjän kuolinpäivänä tullut työ- Kansaneläkelain mukaan hautausavustusta
35091: kyvyttömäksi. maksetaan kansaneläkelaissa tarkoitetun va-
35092: Lesken omaa työkyvyttömyyseläkettä elä- kuutetun kuoltua. Kun vakuutettuna on pidet-
35093: kesovitusta varten määrättäessä ei eläkeikään tävä Suomessa asuvaa 16 vuotta täyttänyttä
35094: jäljellä olevaa aikaa otettaisi huomioon silloin, henkilöä, hautausavustusta ei voida maksaa
35095: kun lesken viimeinen työ- tai virkasuhde tai alle 16-vuotiaan lapsen jälkeen.
35096: yrittäjätoiminta on päättynyt vähintään 360 Lapsen kuolema aiheuttaa kuitenkin per-
35097: päivää ennen edunjättäjän kuolinpäivää. Me- heessä taloudellisia menetyksiä. Lasten ollessa
35098: nettely on tarpeen silmällä pitäen niitä tilantei- pieniä perheen taloudellinen asema on yleensä
35099: ta, joissa leski on ollut jo pitemmän aikaa heikoimmillaan. Vanhemmilla saattaa olla
35100: poissa ansiotyöstä. Jos aika eläkeikään otettai- asunto- ja opintovelkoja. Heidän ansiotyönsä
35101: siin huomioon, leski saisi pienempää leskenelä- voi olla vielä alussa, ja lasten hoidosta aiheu-
35102: kettä kuin mihin hänellä on todellisuudessa tuu kustannuksia. Lapsen kuolemaa edeltää
35103: tarvetta ansiotulojen poisjäännin takia. Jos usein sairastamiskausi, jonka vuoksi toinen
35104: lesken ansiotoiminnan päättymisestä on vä- vanhemmista on saattanut joutua olemaan
35105: hemmän aikaa kuin vuosi, lesken mahdollisuu- poissa työstä. Lapsen kuolemasta aiheutuu ai-
35106: det palata työelämään ovat yleensä vielä enti- na myös hautaukseen liittyviä kustannuksia
35107: sellään. kuten aikuisen kuolemasta. Tästä syystä ehdo-
35108: Työeläkeoikeuden käyttäminen eläkesovi- tetaan, että kansaneläkelain mukaista hautau-
35109: tuksessa merkitsee yleensä työssä olevilla leskil- savustusta maksetaan myös alle 16-vuotiaan
35110: lä, että vain osa tuloista otetaan huomioon. kuoltua.
35111: 1989 vp. - HE n:o 173 13
35112:
35113: Ehdotetun muutoksen vuoksi myös kansan- 365 markkaa kuukaudessa ja osittain lesken
35114: eläkelain 23 §:ssä (1217 /88) olevaa Suomessa muista tuloista riippuvasta lisäosasta. Lisäosa
35115: asumiselle asetettavaa asumisaikavaatimusta on kuukaudessa vähintään 733 markkaa 1 kun-
35116: koskevaa säännöstä on muutettava. Lakitekni- taryhmässä ja 646 markkaa II kuntaryhmässä.
35117: sistä syistä tämä vaatimus olisi säädettävä erik- Alle 16-vuotiasta lasta huoltavalle leskelle ja 40
35118: seen eläkkeen ja erikseen hautausavustuksen vuotta täyttäneelle leskelle voidaan myöntää
35119: osalta. jatkoeläke enintään 65 vuoden iän täyttämi-
35120: Kansaneläkelaissa ei ole säännöstä siitä, että seen saakka. Lesken jatkoeläke muodostuu alle
35121: hautausavustus voitaisiin myöntää, vaikka 16-vuotiasta lasta huoltavalle leskelle pohja-
35122: henkilön kuolemasta ei ole virallista todistusta. osasta ja muista tuloista riippuvasta lisäosasta.
35123: Tämän mukaisesti etuus on voitu myöntää Muiden perhe-eläkkeeseen oikeutettujen les-
35124: vasta, kun henkilö on julistettu kuolleeksi. kien jatkoeläke maksetaan ilman pohjaosaa.
35125: Käytännössä avustus on myönnetty ilman vi- Alkueläkkeeseen ja jatkoeläkkeeseen voi kuu-
35126: rallista todistusta, jos asia on ollut erittäin lua myös eläkkeensaajien asumistukilain (5911
35127: selvä. Kuolleeksijulistamismenettelyn keston 78) mukainen asumistuki. Leskelle myönnetty
35128: vuoksi avustuksen maksamisen siirtyminen ei kansaneläke ja rintamasotilaseläke lakkauttaa
35129: ole tarkoituksenmukaista. Työntekijäin elä- lesken perhe-eläkkeen. Leskeneläke lakkaa niin
35130: kelain 19 b §:n 3 momentin mukaan on ollut ikään lesken solmiessa uuden avioliiton. Les-
35131: mahdollista myöntää perhe-eläke määräajaksi, keneläke päättyy aina myös siinä tapauksessa,
35132: jos selvitystä edunjättäjän kuolemasta ei voida että leski on 40 vuotta nuorempi lapsen täyttä-
35133: esittää. Tästä syystä kansaneläkelakiin ehdote- essä 16 vuotta.
35134: taan lisättäväksi säännös, jonka mukaan hau-
35135: tausavustus voidaan myöntää, kun on toden-
35136: näköistä, että henkilö on kuollut. 2.1.2. Työeläkejärjestelmän perhe-eläketurva
35137:
35138: Työeläkejärjestelmään sisältyvän perhe-elä-
35139: 2. Nykyinen tilanne ja asian keturvan piiriin kuuluvat tietyin edellytyksin
35140: valmistelu työ-, virka- tai muussa palvelussuhteessa olleen
35141: tai itsenäisenä yrittäjänä toimineen henkilön
35142: 2.1. Nykyinen tilanne naisleski ja 18 vuotta nuoremmat lapset. Mies-
35143: leski voi saada perhe-eläkkeen samoin edelly-
35144: 2.1.1. Yleinen perhe-eläketurva tyksin kuin naisleski ainoastaan valtion perhe-
35145: eläkelain mukaan. Kunnallisia palvelussuhtei-
35146: Yleisestä perhe-eläketurvasta säädetään ta, kirkon työntekijöitä ja merimiesten eläkettä
35147: perhe-eläkelaissa, joka tuli voimaan 1 päivänä koskevissa eläkejärjestelmissä työkyvytön ja
35148: lokakuuta 1969. Yleisen perhe-eläketurvan tar- varaton miesleski voi saada perhe-eläkkeen.
35149: koituksena on antaa vähimmäistoimeentulo Työeläkejärjestelmässä perhe-eläketurvan
35150: perheelle, jos perheen huoltaja on kuollut. tarkoituksena on korvata sitä tulon menetystä,
35151: Perhe-eläkelain mukaan edunsaajina ovat joka perheelle aiheutuu huoltajan kuolemasta.
35152: edunjättäjän lapset ja naisleski. Myös kasvatti- Perhe-eläke määräytyy edunjättäjän oman
35153: lapsi voi saada perhe-eläkkeen. Lapsi voi saada eläkkeen perusteella. Jos edunsaajia on kolme,
35154: perhe-eläkettä samanaikaisesti vain yhden yksityisen työeläkejärjestelmän mukainen
35155: edunjättäjän jälkeen. Lapseneläke maksetaan perhe-eläke on edunjättäjän eläkkeen suurui-
35156: puoliorvon tai täysorvon eläkkeenä. Puolior- nen. Valtion eläkejärjestelmässä lisäturvan mu-
35157: von eläke on tällä hetkellä 214 markkaa ja kaan edunsaajia täytyy olla vähintään seitse-
35158: täysorvon eläke 428 markkaa kuukaudessa. män, jotta perhe-eläke olisi edunjättäjän eläk-
35159: Lapseneläke lakkaa lapsen täytettyä 16 vuotta. keen suuruinen. Perhe-eläkkeestä leski saa
35160: Jos lapsi jatkaa opiskelua, lapseneläkettä voi- kaksi osaa ja kukin lapsi yhden yhtä suuren
35161: daan maksaa 21 ikävuoden täyttämiseen saak- osan.
35162: ka. Lapselle myönnetty kansaneläke lakkaut- Työeläkejärjestelmässä edunsaajien omat
35163: taa lapsen perhe-eläkkeen. ansio-, eläke- tai pääomatulot eivät vaikuta
35164: Naisleskelle maksetaan alkueläkettä kuuden perhe-eläkkeen määrään. Lesken perhe-eläke-
35165: kuukauden ajan. Alkueläke muodostuu kan- oikeuteen ei myöskään vaikuta, että lapsi ei
35166: saneläkkeen pohjaosasta, joka on tällä hetkellä enää ole lesken huollossa tai että lapsi tulee
35167: 14 1989 vp. - HE n:o 173
35168:
35169: täysi-ikäiseksi. Perhe-eläkeosuudet määrätään sestä johtuen lasten eläkkeistä ei juuri koskaan
35170: uudestaan, kun edunsaajien lukumäärä muut- käytännössä ole maksettu veroa. Eläketulovä-
35171: tuu. hennyksestä ja sen lisäksi tulevista muista vä-
35172: hennyksistä johtuen myös huomattava osa les-
35173: keneläkkeistä jää käytännössä verotuksen ul-
35174: 2.1.3. Perhe-eläkkeiden yhteensovitus kopuolelle varsinkin silloin, kun leskellä ei ole
35175: muuta veronalaista tuloa.
35176: Työeläkejärjestelmässä saman kuolemanta-
35177: pauksen jälkeen eri järjestelmistä maksettavat
35178: perhe-eläkkeet yhteensovitetaan keskenään. 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
35179: Yhteensovituksessa ei oteta huomioon vapaa-
35180: ehtoiseen vakuutukseen perustuvaa korvausta Perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistuk-
35181: eikä myöskään omia eläkkeitä. Perhe-eläkkeet sen tarvetta selvitti 14 päivänä huhtikuuta 1983
35182: eivät saa ylittää yhteensovitusrajaa, joka laske- asetettu perhe-eläkekomitea, jolle toimeksian-
35183: taan yhteensovitusperusteesta. Yhteensovitus- nossa annettiin tehtäväksi selvittää perhe-eläk-
35184: perusteena on edunjättäjän korkein eläkkeen keen saajien toimeentuloturvan ja kulutuksen
35185: perusteena oleva palkka tai työtulo. Yhteenso- rakenne eri kokoisissa, eri ikäisissä ja erilaisis-
35186: vitusraja määräytyy pääsääntöisesti edunsaa- sa oloissa elävissä perheissä sekä miten toisen
35187: jien lukumäärän perusteella, ja se on korkeim- tai molemman perheenhuoltajan kuolema on
35188: millaan 60 tai 66 prosenttia yhteensovituspe- muuttanut edellä mainittuja rakenteita. Tutki-
35189: rusteesta. Tapaturma- ja liikennevakuutuskor- mustulokset huomioon ottaen komitean oli
35190: vaukset sekä kuntien ja valtion vanhat perhe- selvitettävä nykyisen perhe-eläkejärjestelmän
35191: eläkkeet ovat ensisijaisia työeläkkeisiin näh- tarkoituksenmukaisuus ja laadittava ehdotus
35192: den. Jos mainitut eläkkeet ja työeläkkeet yh- perhe-eläkkeen tasoksi ja jakautumiseksi eri
35193: dessä ylittävät yhteensovitusrajan, ylittävä osa edunsaajien kesken. Perhe-eläkekomitea jätti
35194: vähennetään työeläkkeestä. Ensisijainen eläke 28 päivänä kesäkuuta 1985 periaatemietinnön
35195: maksetaan kokonaisuudessan. (Perhe-eläkekomitean osamietintö 1; Perhe-elä-
35196: Kansaneläkelaitoksen maksaman yleisen keturvan kehittämisen lähtökohdat ja vaihto-
35197: perhe-eläkkeen tulovähenteisiin osiin vaikutta- ehdot; Komiteanmietintö 1985:37).
35198: vat ansioeläkkeet sekä tapaturmavakuutuslain Osamietinnöstä hankittiin lausunnot, jotka
35199: ja liikennevakuutuslain mukaiset eläkkeet. olivat komitean jatkotyössä käytössä. Komi-
35200: tealla oli myös käytössään Eläketurvakeskuk-
35201: sen laatima tutkimus "Perhe-eläketurva muut-
35202: 2.1.4. Perhe-eläkkeiden verotus tuvassa yhteiskunnassa" (Eläketurvakeskuksen
35203: tutkimuksia 1988: 1) ja Eläketurvakeskuksen
35204: Perhe-eläkkeet ovat yleistä perhe-eläkettä lu- tutkimus "Leskien ansiotyö ja terveydentila"
35205: kuun ottamatta saajalleen veronalaista tuloa. (Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1988:2).
35206: Jokaista edunsaajaa verotetaan erikseen. Vuo- Tutkimuksissa on selvitetty, millä tavoin jom-
35207: desta 1983 alkaen on veronalaista eläkettä man kumman perheenhuoltajan kuolema on
35208: saavalla, suurimman osan verovuodesta Suo- vaikuttanut perheen taloudellisiin ja sosiaali-
35209: messa asuvalla henkilöllä ollut verotuksessa siin oloihin ja mikä merkitys perhe-eläketurval-
35210: oikeus eläketulovähennykseen, jonka tarkoi- la on perheen toimeentulon turvaajana. Haas-
35211: tuksena on ollut hyvittää pienituloisille kansan- tattelututkimusten perusjoukon muodostivat
35212: eläkkeiden muuttumista veronalaiseksi. Vaikka vuonna 1980 leskeytyneet alle 80-vuotiaat hen-
35213: perhe-eläkelain mukainen perhe-eläke ei ole kilöt. Otos käsitti kaiken kaikkiaan 3 500 hen-
35214: veronalaista tuloa, eläketulovähennys on kilöä.
35215: myönnetty myös tällaista perhe-eläkettä saaval- Tämän valmistelu- ja tutkimusaineiston poh-
35216: le. Perusteluna menettelylle on pidetty verotus- jalta perhe-eläkekomitea laati esityksen perhe-
35217: säännösten yhtenäistämistavoitetta. Vähennys eläkeuudistukseksi (Perhe-eläkekomitean osa-
35218: on eläkkeensaajakohtainen, jolloin sekä leskel- mietintö II; Komiteanmietintö 1987:43).
35219: lä että kullakin lapsella on oikeus omaan Komitean esittämä kokonaisuudistus sisälsi
35220: eläketulovähennykseen. Eläketulovähennyksen muutoksia sekä lasten että lesken eläkeoikeu-
35221: suuruus riippuu verovelvollisen veronalaisten teen ja eläkkeen määrään. Muutokset koskivat
35222: kokonaistulojen määrästä. Eläketulovähennyk- sekä yleistä perhe-eläkettä että eri ansioelä-
35223: 1989 vp. - HE n:o 173 15
35224:
35225: kelakien mukaisia perhe-eläkkeitä. Myös jän ansaitseman eläkkeen suuruinen. Perhe-
35226: perhe-eläkkeiden verotukseen esitettiin muu- eläkkeen määrässä olisi otettava huomioon
35227: toksia. paitsi se, että kuolemantapauksen vuoksi per-
35228: Komitean ehdottamat parannukset kohdis- heestä ovat jääneet pois yhden aikuisen tulot,
35229: tuivat lapseneläkkeiden korottamiseen ja lap- myös se, että perheestä on poistunut yksi
35230: sen eläketurvan kohdentamiseen. Lapseneläk- aikuinen kuluttaja. Edellä mainitun vajaat
35231: keen määrät pyrittiin ehdotuksessa saattamaan 3 000 leskitaloutta käsittäneen tutkimuksen
35232: tasolle, jolla ne eri perhemuodoissa turvaisivai mukaan yli puolella naisleskistä perhe-eläke
35233: lasten toimeentulon tasapuolisesti huomioon nosti kulutustason vähintään samaksi kuin mi-
35234: ottaen jäljellä olevat huoltosuhteet. Komitea tä se oli ennen puolison kuolemaa. Yli viiden-
35235: ehdotti myös sukupuolten tasa-arvon toteutta- neksellä naisista oli perhe-eläke, vaikka sitä ei
35236: mista perhe-eläkkeissä. Tutkimusten ja selvi- kulutustason ennallaan säilyttämiseksi olisi tar-
35237: tysten perusteella komitea katsoi kuitenkin, vittu. Kuolemantapaus johti tason nousuun
35238: että nykyisen leskeneläkkeen laajentaminen sitä yleisemmin ja sitä enemmän mitä suurem-
35239: miesleskiin sellaisenaan lisäisi oleellisesti niitä mat olivat lesken omat tulot suhteessa kuolleen
35240: vinoutumia, joita jo nyt aiheutuu naisleskille puolison tuloihin. Vastaavasti miesleskillä, jot-
35241: myönnettävistä eläkkeistä. Sukupuolten tasa- ka eivät saaneet perhe-eläkettä, kulutustaso
35242: arvoista kohtelua leskeneläkkeessä komitea piti aleni puolison kuoleman johdosta vain noin 10
35243: välttämättömänä. Komitea ei ehdottanut les- prosentissa tapauksista. Komitea totesi, että
35244: ken eläkeoikeutta laajennettavaksi avoliittoi- tulevaisuudessa perhe-eläkkeen aiheuttama yli-
35245: hin. korvaustilanne yleistyy, sillä nykyiset perhe-
35246: Komitea ehdotti lesken eläkeoikeuden laa- eläkkeet ovat useimmiten vielä alle työeläketur-
35247: jentamista siten, että leskeneläke olisi riippu- van tavoitetason. Miesleskien tuleminen edun-
35248: maton lasten iästä ja että leskeneläkeoikeus saajiksi ilman samanaikaista perhe-eläkesään-
35249: olisi aviopuolisoilla, joilla on tai on ollut nösten rakenteen kehittämistä lisäisi ylikor-
35250: yhteinen lapsi. Komitea ei kuitenkaan pitänyt vausten osuutta merkittävästi.
35251: nykyisiä lesken ikää ja avioliiton kestoa koske- Jotta leskeneläke vastaisi kuoleman aiheutta-
35252: via eläkkeen edellytyksiä onnistuneina. Komi- maa taloudellista menetystä myös silloin, kun
35253: tean mukaan eläketurvakeskuksen perhe-eläke- leskellä on omaa työ- tai eläketuloa, komitea
35254: tutkimus osoitti, ettei nykyinen 40 vuoden ehdotti, että leskeneläkkeen enimmäismäärää
35255: ikäraja ole naisten työssäkäynnin huomioon on vähennettävä lesken omien tulojen vaiku-
35256: ottaen enää perusteltu. Komitea totesi myös, tusta vastaavasti. Jos tätä eläkesovitusta ei
35257: ettei nykyisiä säännöksiä leskeneläkkeen lak- tehtäisi, leskeneläke johtaisi suurempituloisilla
35258: kauttamisesta avioliiton solmimisen yhteydessä leskillä parempaan toimeentuloon kuin per-
35259: voida pitää kaikilta osin tarkoituksenmukaisi- heellä oli ennen edunjättäjän kuolemaa. Komi-
35260: lla. tea päätyi esittämään eläkesovituksen toteutta-
35261: Yleisen perhe-eläkkeen leskeneläkkeen mää- mista siten, että leskeneläkkeen määrä alenee,
35262: rästä komitea totesi, että yleinen perhe-eläke jos lesken omaan ansiotoimintaan perustuvat
35263: nykyisellään toteuttaa lesken vähimmäistoi- eläkkeet ylittävät eläkesovitusperusteen. Elä-
35264: meentulon turvaamiselle sekä lesken uusiin kesovitusperusteen määräksi komitea ehdotti
35265: olosuhteisiin sopeuttamiselle asetetut tavoit- 2 400 markkaa kuukaudessa vuoden 1987 in-
35266: teet. Kun komitean käsityksen mukaan tulovä- deksitasossa. Eläkesovitusperuste olisi kuiten-
35267: henteinen yleinen perhe-eläke oli kuitenkin saa- kin enintään edunjättäjän ansiotoimintaan pe-
35268: tettava veronalaiseksi tuloksi, se katsoi, että rustuvan eläkkeen suuruinen.
35269: uusissa leskeneläkkeissä lesken työtulon tarve- Komitea arvioi, että lapsiperheissä komitean
35270: harkintaa olisi lievennettävä ja että leskenelä- esittämä uusi perhe-eläketurva toimii johdon-
35271: kettä vähentävinä työtuloina olisi otettava huo- mukaisemmin kuin nykyinen järjestelmä. Ko-
35272: mioon ainoastaan 60 prosenttia työtuloista. mitean esitys estäisi nykyisentyyppiset ylikor-
35273: Ansioeläkejärjestelmän leskeneläkkeen mää- vaustilanteet ennen kaikkea suurituloisilla per-
35274: rästä komitea totesi, että ansaintaperiaatteen heillä. Perheissä, joissa sekä edunjättäjä että
35275: mukaisesti ansioeläkejärjestelmässä leskenelä- leski ovat pienituloisia, komitean ehdotus pa-
35276: ke olisi määrättävä edunjättäjän ansaitsemasta rantaisi toimeentulotasoa nykyisestä.
35277: eläkkeestä kuten nykyisinkin. Kaikissa tilan- Jos kyseessä on työikäinen, lapseton leski,
35278: teissa perhe-eläke voi olla enintään edunjättä- komitean esitys parantaisi mieslesken toimeen-
35279: 16 1989 vp. - HE n:o 173
35280:
35281: tuloa niissä tapauksissa, joissa toimeentulo on kelaitosten liitto, Suomen Työnantajain Kes-
35282: ollut pääasiassa vaimon ansiotyön varassa. Sa- kusliitto, Suomen Ammattiliittojen Keskusjär-
35283: moin uusi leskeneläke korottaisi pienituloisten jestö SAK, Liiketyönantajain Keskusliitto
35284: naisleskien eläketurvaa yli nykyisen turvan ta- L TK, Akava, Toimihenkilö- ja virkamiesjär-
35285: son myös tapauksissa, joissa nykyinenkin turva jestöjen Keskusliitto TVK, Julkisten Työalojen
35286: merkitsee lesken kulutustason kohoamista. Ammattijärjestö JT A, Kunnallisten työnteki-
35287: Keski- ja korkeampituloisilla komitean esitys jäin ja viranhaltijain liitto KTV sekä Maata-
35288: turvaisi toimeentulon kohtuullisesti. Jos edun- loustuottajain Keskusliitto MTK. Saaduista
35289: jättäjä oli työkyvyttömyyseläkkeellä, esitys säi- lausunnoista ilmenivät komitean mietinnössä-
35290: lyttää lesken toimeentulon kaikilla tulotasoilla kin näkyvät eriävät mielipiteet.
35291: vähintään samana kuin se oli ennen puolison Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-
35292: kuolemaa. tyksen mukaan hallituksen tarkoituksena oli
35293: Eläkkeellä olevalle lapsettomalle leskelle ko- antaa eduskunnalle esitys perhe-eläkkeitä kos-
35294: mitea katsoi esityksen turvaavan kohtuullisesti kevan lainsäädännön uudistamiseksi perhe-elä-
35295: kulutustason säilymisen kaikilla edunjättäjän kekomitean toisen osamietinnön jatkovalmiste-
35296: tulotasoilla. Komitean mukaan perusteettomat lun pohjalta siten, että uudistuksen toteuttami-
35297: ylikorvaustilanteet poistuvat ja pienempituloi- nen voitaisiin aloittaa vuoden 1990 alusta.
35298: sen puolison tulotaso turvataan sukupuolesta
35299: riippumatta. Kulutustaso säilyisi kaikilla tulo- Esityksen valmistelussa on pyritty käyttä-
35300: tasoilla verotuksen jälkeen vähintään BO-pro- mään hyväksi edellä mainitusta komiteanmie-
35301: senttisesti ja pienituloisilla vähintään 90-pro- tinnöstä saatuja lausuntoja sekä Suomen
35302: senttisesti. Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammat-
35303: Uudistuksen aikataulusta komitea totesi, et- tiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n suositusta
35304: tä perhe-eläkeuudistuksen viivästyminen lisää perhe-eläkeuudistuksen sisällöksi. Esityseh-
35305: kustannuksia, laajentaa ylikorvausten määrää dotuksesta on kuultu myös muita keskeisiä
35306: ja vaikeuttaa uudistuksen toteuttamista. Myös työmarkkinajärjestöjä ja etujärjestöjä.
35307: nykyisen perhe-eläketurvan vinoutumat lasten Nyt annettava hallituksen esitys liittyy val-
35308: eläketurvassa ja sukupuolten asemassa puolta- tion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen.
35309: vat voimakkaasti uudistuksen nopeaa toteutta-
35310: mista. Komitea korosti, että uudistus muodos-
35311: taa kokonaisuuden, jonka toteutus osauudis-
35312: tuksina haittaisi keskeisten tavoitteiden toteu- 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
35313: tumista ja aiheuttaisi etuuksien edestakaisen tukset
35314: muutoksen vaaran, mikä eläkeuudistuksissa
35315: koetaan erittäin kielteiseksi. Komitean ehdo- 3.1. Nykyisen lainsäädännön mukaiset
35316: tukset koskivat vain lainmuutoksen jälkeen perhe-eläkemenot
35317: sattuvia kuolemantapauksia eivätkä nykyisiä
35318: perhe-eläkkeitä. Vuoden 1987 lopussa sai ansioeläkelakien ja
35319: Komiteanmietintö ei ollut yksimielinen. Sii- yleisen perhe-eläkelain mukaista perhe-eläkettä
35320: hen sisältyivät etujärjestöjä sekä valtiovarain- yhteensä 30 151 lasta ja 176 118 leskeä. Mies-
35321: ministeriötä ja kansaneläkelaitosta edustanei- puolisia leskeneläkkeensaajia oli 2 323.
35322: den jäsenten eriävät mielipiteet. Työntekijöitä
35323: edustavat järjestöt vaativat ennen muuta lasten Ansioeläkejärjestelmistä perhe-eläkettä saa-
35324: ja lapsiperheiden aseman parantamista. Työn- vien henkilöiden lukumäärä oli vuoden 1987
35325: antajia edustavat järjestöt pitivät ehdotusta lopussa seuraava:
35326: edelleen perhe-eläketurvan tavoitetason ylittä-
35327: vänä. Lesket Lapset Yhteensä
35328: Komiteanmietintö oli laajalla lausuntokier- Yksityinen sektori
35329: roksella. Lausunnon antoivat muun muassa TEL ................ 65 130 11 927 77 057
35330: oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, ope- LEL ................ 33 115 4 433 37 548
35331: tusministeriö, työvoimaministeriö, sosiaalihal- YEL ................ 12 718 1 864 14 582
35332: litus, verohallitus, kansaneläkelaitos, eläketur- MYEL .............. 30 121 2 681 32 802
35333: vakeskus, valtiokonttori, kunnallinen eläkelai- MEL ............... 1 019 386 1 405
35334: tos, maatalousyrittäjien eläkelaitos, Työelä- Yhteensä ........... 141 712 20 927 162 639
35335: 1989 vp. - HE n:o 173 17
35336:
35337: Julkinen sektori 3.2. Esityksen vaikutukset perhe-eläkemenoi-
35338: VPEL ............. . 38 374 4 323 42 697 hin
35339: Valtion vanhat .... . 6 914 258 7 172
35340: KVTEL ............ . 10 420 2 782 13 202 3.2 .1. Yleiset perhe-eläkkeet
35341: KiEL .............. . 1 127 168 1 295
35342: Muut .............. . 482 112 594 Ehdotettujen yleisen perhe-eläkkeen muutos-
35343: Yhteensä .......... . 55 576 6 975 62 551 ten kustannusvaikutukset on esitetty seuraavas-
35344: sa taulukossa:
35345:
35346:
35347: Yleistä perhe-eläkettä saavia leskiä oli vuo- Vaikutus yleisen perhe-eläkkeen vuotuisiin me-
35348: den 1987 lopussa 17 029. Näistä jatkoeläkkeen noihin, Mmk
35349: saajia oli 15 123. Yleistä perhe-eläkettä saavia
35350: vuosi lesken- työ- lapsen- lasta ikärajan yht.
35351: lapsia oli 26 581. eläke tulon eläke, huolta- korotus,
35352: Yleisenä perhe-eläkkeenä sekä eri ansioelä- miehille etuoik. täydennys- vat lapset
35353: 40 % määrä lesket
35354: kejärjestelmien mukaisina perhe-eläkkeinä
35355: maksettiin vuonna 1987 yhteensä 3 600 miljoo- 1990 0,4 0,4 1,2 1,6 0,4 4
35356: naa markkaa. Tämä oli noin 9,1 prosenttia 1991 2 4 6 9 2 23
35357: kansaneläkkeiden ja ansioeläkkeiden elä- 1992 4 7 9 13 2 35
35358: kemenosta vuonna 1987. Ansioeläkkeissä 1993 5 10 14 13 2 44
35359: perhe-eläkkeet olivat noin 13,3 prosenttia koko 1994 6 13 17 14 2 52
35360: eläkemenosta. 1995 7 15 20 14 3 59
35361: Eri järjestelmien maksamat perhe-eläkkeet 2000 9 20 30 14 3 76
35362: jakautuivat seuraavasti:
35363: Uudistuksen vuoksi perhe-eläkkeiden vähim-
35364: mäisturva paranee. Erityisesti kohoavat lapse-
35365: neläkkeet.
35366: Mmk OJo
35367:
35368: Yleinen perhe-eläke ......... . 243 6,7
35369: TEL, LEL, MEL, YEL, 3.2.2. Ansioeläkkeet
35370: MYEL ...................... . 1 861 51,7
35371: Valtio ...................... . 1 001 27,8 Arvioiden mukaan yksityisen työeläkejärjes-
35372: Kunnat ..................... . 416 11,6 telmän eläkemenot kohoavat palkkasummaan
35373: Kirkko ..................... . 36 1,0 verrattuna vuoteen 2000 mennessä nykyiseltä
35374: MEL ....................... . 27 0,8 noin 14 prosentin tasolta lähes 20 prosenttiin.
35375: PSP, SP, KELA, Perhe-eläkemeno on palkkasummasta nykyisin
35376: Ahvenanmaa ............... . 16 0,4 kaksi prosenttia ja määrä kohoaisi nykysään-
35377: Yhteensä ................... . 3600 100,0 nösten mukaisena vuoteen 2000 mennessä noin
35378: 2,4 prosenttiin. Tämä merkitsee, että vuotui-
35379: nen eläkemeno kasvaa nykyisen lain mukaan
35380: 1990-luvulla kaikkiaan 1 800 miljoonaa mark-
35381: kaa. Kasvu jatkuu myös tämän jälkeen. Lap-
35382: seneläkkeiden osuus ansioeläkejärjestelmän
35383: Nykyisen lainsäädännön mukaiset perhe-elä- perhe-eläkkeistä on nykyisin runsas 10 prosent-
35384: tia. Nykyisten säännösten mukainen perhe-
35385: kemenot kehittyvät 1990-luvulla seuraavasti:
35386: eläkkeiden lisäys tapahtuu lähes kokonaan les-
35387: Vuosi Ansio- Yleiset Yhteensä keneläkkeissä.
35388: eläkkeet perhe-eläkkeet
35389: Mmk OJo pal- Mmk % pal- Mmk % pal- Seuraavassa taulukossa on esitetty uudistuk-
35390: koista koista koista sen vaikutukset ansioeläkkeinä maksettavien
35391: 1990 3 930 1,9 210 0,1 4 140 2,0 leskeneläkkeiden bruttomääriin. Markkamää-
35392: 1995 4900 2,2 180 0,1 5 080 2,3 rät on ilmoitettu vuoden 1989 rahanarvon mu-
35393: 2000 5 720 2,4 170 0,1 5 890 2,5 kaisina.
35394:
35395: 3 390593H
35396: 18 1989 vp. - HE n:o 173
35397:
35398: Vaikutukset leskeneläkemenoihin (Mmk ja Lapsiperheisiin kohdistuva ansioeläkkeiden
35399: prosentteina nykyisen lain mukaisesta leskene- perhe-eläkeuudistuksen vaikutus ansioeläkejär-
35400: läkemenosta) jestelmässä Mmk
35401: TEL, LEL, VPEL KVTEL YHT
35402: MEL, YEL, vuosi lapset lesket yht.
35403: MYEL 1990 0,3 0,7 1
35404: vuosi Mmk "lo Mmk "7o Mmk "7o Mmk "7o
35405: 1991 3 9 12
35406: 1990 -0,3 0 -1 0 0,5 0 -1 0
35407: 1992 5 17 22
35408: 1991 -2 0 -8-1 4 1 -6 0
35409: 1992 -6 0 -17 -1 2 -14 0 1993 8 23 31
35410: 8
35411: 1993 -10 0 -26 -2 3 -23 -1 1994 9 28 37
35412: 12
35413: 1995 11 34 45
35414: 1994 -15 -1 -35 -3 16 4 -34 -1
35415: 1995 -21 -1 -44 -3 19 4 -46 -1 2000 17 53 70
35416: 2000-68 -2 -96-7 34 6-130-2
35417: Lapsiperheisiin kohdistuva yleisen perhe-eläk-
35418: keen korotus Mmk
35419: Eri lakien piirissä uudistuksen vaikutus Ies-
35420: vuosi lapset lesket yht.
35421: keneläkkeissä vaihtelee. Kunnallisessa eläkejär-
35422: jestelmässä leskeneläkemenot kohoavat nykyi- 1990 1,6 2,4 4
35423: sen lainsäädännön mukaisesta. Valtiolla ja yk- 1991 8 13 21
35424: sityisen työeläkejärjestelmän piirissä leskenelä- 1992 11 19 30
35425: kemenojen kasvu hidastuu. Kasvun hidastumi- 1993 16 21 37
35426: nen on suurinta valtiolla, ja sen vaikutus on 1994 19 24 43
35427: vuonna 2000 arviolta seitsemän prosenttia les- 1995 23 26 49
35428: keneläkemenoista. Yksityisessä työeläkejärjes- 2000 33 29 62
35429: telmässä tämä osuus vaihtelee eri lakien välillä
35430: + 1 prosentista -4 prosenttiin. Lapsiperheet saavat perhe-eläkeuudistuksen
35431: Uudistus korottaa ansioeläkkeinä maksetta- seurauksena vuoteen 2000 mennessä tulonli-
35432: via lapseneläkkeitä. Kokonaisvaikutukset ilme- säystä nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna yh-
35433: nevät seuraavasta taulukosta. teensä runsaat 130 miljoonaa markkaa. Ansio-
35434: eläkejärjestelmässä tämä merkitsee lähes 10
35435: prosentin kasvua lapsiperheiden perhe-eläke-
35436: Lapseneläkemenojen lisäys (Mmk ja prosent- etuuksissa.
35437: teina nykyisen lain mukaisesta lapseneläkeme- Perheelle 16 vuotta nuoremman lapsen jäl-
35438: nosta) keen myönnettävä hautausavustus merkitsee
35439: TEL, LEL, VPEL KVTEL YHT. kansaneläkejärjestelmälle vuotuisia lisäkustan-
35440: MEL, YEL, nuksia noin 2,4 miljoonaa markkaa.
35441: MYEL
35442: vuosi Mmk "7o Mmk "7o Mmk "7o Mmk "7o
35443: 1990 0,1 0 0,2 0 0,0 0 0,3 0
35444: 1991 1,2 0 1,8 3 0,1 0 3,1 1 3.2.4. Perhe-eläkekustannusten kokonaismuu-
35445: 1992 2,1 1 3,2 5 0,2 0 5,4 1 tos
35446: 1993 2,9 1 4,5 7 0,3 1 7.5 2
35447: 1994 3,6 1 5,5 9 0,3 1 9,3 2 Seuraavista luvuista näkyvät uudistuksen
35448: 1995 4,1 1 6,5 10 0,4 1 10,9 3 kustannusvaikutukset kokonaisuudessaan vuo-
35449: 2000 6,4 2 10,4 15 0,5 1 17,3 4 teen 2000 mennessä. Uudistuksen alkuvaihees-
35450: sa perhe-eläkemenojen kasvu lisääntyy jonkin
35451: verran. Uudistuksen tuoma, suhteellinen elä-
35452: kemenojen kasvun lisäys on 1990-luvun alku-
35453: 3.2.3. Vaikutukset lapsiperheillä puoliskon ajan yhden prosentin suuruusluok-
35454: kaa. Tämän jälkeen uudistus alkaa hidastaa
35455: Alla oleva asetelma osoittaa lapsiperheiden eläkemenojen kasvua. Hidastava vaikutus on
35456: uudistuksesta kaikkiaan saamien ansioeläke- vuoteen 2000 mennessä nykyisen lain mukaisis-
35457: etuuksien määrän. ta eläkemenoista noin yksi prosentti.
35458: 1989 vp. - HE n:o 173 19
35459:
35460: Esityksen aiheuttama perhe-eläkekustannusten kokonaismuutos nykyisen lainsäädännön mukai-
35461: siin kustannuksiin nähden, (Mmk ja prosentteina nykyisen lain mukaisesta eläkemenosta):
35462: TEL, LEL, MEL, VPEL KVTEL YPE Yhteensä
35463: YEL, MYEL
35464: vuosi Mmk OJo Mmk OJo Mmk OJo Mmk OJo Mmk OJo
35465: 1990 0 0 -1 0 1 0 4 2 4 0
35466: 1991 -1 0 -6 -1 4 1 23 11 20 0
35467: 1992 -4 0 -13 -1 8 2 35 18 26 1
35468: 1993 -7 0 -21 -2 12 3 44 23 28 1
35469: 1994 -11 0 -29 -2 16 3 52 28 28 0
35470: 1995 -17 -1 -38 -3 20 4 59 32 24 0
35471: 2000 -61 -2 -86 -6 35 6 76 45 -36 -1
35472: Uudistus ei sanottavasti vaikuta työelä- kunnan lisäksi muita julkisia eläkejärjestelmiä
35473: kemaksun korotustarpeeseen vuoteen 2000 ovat evankelisluterilaisen kirkon, ortodoksisen
35474: mennessä. Myöhemmin siihen tulee noin 0,5 kirkon, kansaneläkelaitoksen, Suomen Pankin
35475: prosenttiyksikön verran kevennystä. sekä Ahvenanmaan maakunnan eläkejärjestel-
35476: Perhe-eläkeuudistuksen toteuttaminen val- mät. Näiden henkilöstön perhe-eläketurva
35477: tion eläkejärjestelmässä edellyttää eläkkeiden määräytyy asianomaisia laitoksia koskevan
35478: laskennassa käytettävän tietojärjestelmän uu- lainsäädännön mukaan soveltuvin osin samo-
35479: distamista. Siitä ja muista muutoksista aiheu- jen säännösten mukaan kuin virka- tai työsuh-
35480: tuu noin kahden miljoonan markan kertakus- teessa valtioon olleen henkilön jälkeen.
35481: tannukset. Uudistus lisää myös perhe-eläketur- Hallitus edellyttää, että nyt ehdotetut muu-
35482: van toimeenpanossa tarvittavien voimavarojen tokset ansioeläkejärjestelmässä toteutettaisiin
35483: määrää. myös kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä
35484: vuoden 1990 heinäkuun alusta.
35485: 4. Muita esitykseen vaikuttavia Korvausperusteisen tapaturmavakuutusjär-
35486: seikkoja jestelmän, liikennevakuutusjärjestelmän ja so-
35487: tilasvammajärjestelmän etuudet ovat rakenteel-
35488: Perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistus taan sen verran poikkeavia eläkevakuutukses-
35489: ehdotetaan tässä vaiheessa koskemaan vain ta, että niiden tarkistaminen on selvitettävä
35490: eläkevakuutuksen piiriin kuuluvaa yksityistä erikseen. Samoin on tarkoitus selvittää valtio-
35491: työeläkejärjestelmää sekä valtion ja muun jul- neuvoston jäsenten ja kansanedustajain perhe-
35492: kisen hallinnon eläkejärjestelmiä. Valtion ja eläkejärjestelmässä tarvittavat muutokset.
35493:
35494:
35495:
35496:
35497: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
35498:
35499:
35500: 1. Yleistä järjestämisestä työntekijäin eläkelain mukai-
35501: sesti ovat maatalousyrittäjien eläkelain (467 1
35502: Yksityisen työeläkejärjestelmän perhe-eläke- 69) 6 ja 19 §:ssä. Vastaavalla tavoin on viit-
35503: turvaa koskevat säännökset ovat työntekijäin taussäännökset yrittäjien eläkelain (468/69) 5
35504: eläkelaissa. Lyhytaikaisissa työsuhteissa ole- ja 17 §:ssä sekä eräiden työsuhteessa olevien
35505: vien työntekijäin eläkelaki (134/62) määrittelee taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain (662/85)
35506: perhe-eläkeoikeuden saamisen edellytykset lain 3 ja 11 §:ssä. Nyt ehdotetut muutokset työnte-
35507: 4 §:n 4 momentissa (640/66). Muilta osin lain kijäin eläkelakiin tulevat koskemaan siten so-
35508: 1 §:ssä viitataan työntekijäin eläkelain vastaa- veltuvin osin näiden lakien mukaista perhe-elä-
35509: viin säännöksiin. Viittaukset perhe-eläketurvan keturvaa.
35510: 20 1989 vp. HE n:o 173
35511:
35512: 2. Lakiehdotusten perustelut ikä. Vaikka yhteinen lapsi olisi kuollut ennen
35513: edunjättäjää, Ieskellä olisi olemassa olleen
35514: 2.1. Työntekijäin eläkelaki huoltovelvollisuuden perusteella eläkeoikeus.
35515: Puolisoiden yhteisenä lapsena pidetään myös
35516: 4 §. Työntekijän kuoltua pidetään hänen lasta, joka syntyy edunjättäjän kuoleman jäl-
35517: edunsaajinaan hänen leskeään, lapsiaan sekä keen. Kuolleena syntyneen lapsen perusteella ei
35518: entistä puolisoaan. leskellä kuitenkaan olisi oikeutta leskeneläk-
35519: Oikeus perhe-eläkkeeseen olisi leskellä, joka keeseen. Jos perheessä on edunjättäjän kuol-
35520: oli avioliitossa edunjättäjän kanssa tämän kuo- lessa huollettavana edunjättäjän tai lesken lap-
35521: linhetkellä. Oikeutta leskeneläkkeeseen ei kui- sia, jotka eivät olleet puolisoiden yhteisiä, ei
35522: tenkaan olisi, jos avioliitto oli solmittu sen leskeneläkeoikeutta tällä perusteella olisi.
35523: jälkeen, kun edunjättäjä oli täyttänyt vanhuus- Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädetään
35524: eläkeiän eli 65 vuotta. Myös edunjättäjän enti- leskeneläkkeen saamisen edellytyksistä niissä
35525: sellä puolisolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, tapauksissa, joissa aviopuolisoilla ei ollut yh-
35526: jos edunjättäjä oli kuollessaan velvollinen teistä lasta.
35527: maksamaan hänelle elatusapua. Jos elatusvel- Oikeus leskeneläkkeeseen olisi iästä riippu-
35528: vollisuus perustui tuomioistuimen päätöksen matta pitkäaikaisesti työkyvyttömänä olleella
35529: sijasta puolisoiden väliseen sopimukseen, edel- leskellä. Muilla leskillä leskeneläkkeen saami-
35530: lytetään, että sopimus on sosiaalilautakunnan sen alaikäraja on 50 vuotta. Lain voimaantulo-
35531: vahvistama. Kertakaikkisena korvauksena vah- vaiheeseen liittyen on katsottu kuitenkin tar-
35532: vistetun elatusavun perusteella ei perhe-eläke- koituksenmukaiseksi, että alaikäraja nousisi 50
35533: oikeutta kuitenkaan syntyisi. vuoteen asteittain sellaisilla naisleskillä, jotka
35534: Edunjättäjän omalla lapsella olisi aina oi- ovat syntyneet ennen 1 päivää heinäkuuta 1950
35535: keus saada perhe-eläkettä. Myös lesken lasta ja joilla olisi aikaisemman lain perusteella
35536: pidettäisiin edunsaajana, jos lapsi asui vakinai- ikänsä puolesta ollut oikeus leskeneläkkeeseen
35537: sesti Iesken ja edunjättäjän yhteisessä kodissa 40 vuotta täytettyään.
35538: silloin, kun edunjättäjä kuoli. Kasvattilapsella Jos aviopuolisoilla ei ollut yhteistä lasta,
35539: ei olisi oikeutta perhe-eläkkeeseen. edellytetään lisäksi, että avioliitto oli jatkunut
35540: Ottolapsella ei olisi perhe-eläkeoikeutta vähintään viisi vuotta ja se oli solmittu ennen
35541: luonnollisten vanhempiensa jälkeen. Hänen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä
35542: perhe-eläkeoikeutensa määräytyisi ottovan- 65 vuotta.
35543: hempien jälkeen. Tämä koskisi lain voimaan- Pykälän 3 momentin mukaan lapseneläk-
35544: tulosäännöksen mukaan myös sellaista ottolas- keen saamisen edellytyksenä on, että lapsi on
35545: ta, jonka lapseksiottamiseen tuomioistuin on edunjättäjän kuollessa alle 18-vuotias. Koska
35546: antanut suostumuksensa ennen 1 päivää tam- lapsella voi olla oikeus lapseneläkkeeseen paitsi
35547: mikuuta 1980. vanhempiensa myös isä- tai äitipuolensa jäl-
35548: Pykälän 6 momenttia on tarkistettu sanon- keen, pykälässä on estetty useammankertaisen
35549: naltaan vastaamaan edunsaajien muutoksia. lapseneläkkeen saaminen siten, ettei elä-
35550: Myös miesleski voi saada koulutusta varten keoikeutta voi olla samaan aikaan useamman
35551: lainaa. Elinkeinotukena voitaisiin antaa lainaa kuin kahden edunjättäjän jälkeen.
35552: oman yrityksen perustamiseksi tai työn suorit- Pykälän 4 ja 5 momentissa luetellaan ta-
35553: tamisessa tarvittavien välineiden hankkimisek- paukset, joissa perhe-eläkeoikeutta ei ole. Les-
35554: si. ken ja edunjättäjän yhteinen lapsi ei tuo leskel-
35555: 4 a §. Pykälässä säädetään niistä edellytyk- le perhe-eläkeoikeutta, jos lapsi on annettu
35556: sistä, joilla edunsaajalla on oikeus saada ottolapseksi ennen edunjättäjän kuolemaa.
35557: perhe-eläkettä. Perhe-eläkettä suoritetaan les- Koska 50 vuotta täyttänyt leski voisi mennä
35558: keneläkkeenä ja lapseneläkkeenä. avioliittoon menettämättä leskeneläkettä, hän
35559: Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan oi- voisi saada kaksinkertaista etuutta niissä ta-
35560: keus leskeneläkkeeseen olisi aina sellaisella les- pauksissa, joissa hänellä on uuden aviopuoli-
35561: kellä, jolla on tai on ollut yhteinen lapsi son kanssa yhteisten lasten perusteella oikeus
35562: edunjättäjän kanssa. Edellytyksenä kuitenkin eläkkeeseen. Tämän estämiseksi ehdotetaan,
35563: on, että avioliitto oli solmittu ennen kuin että oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen ei olisi,
35564: edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta. Elä- jos leskellä olisi oikeus saada aiemman avio-
35565: keoikeuteen ei vaikuta lesken ikä eikä lapsen liiton perusteella perhe-eläkettä. Oikeuden kat-
35566: 1989 vp. - HE n:o 173 21
35567:
35568: sotaan olevan olemassa myös niissä tapauksis- lakkautettaisi uuden puolison adoptoidessa
35569: sa, ettei tällaista eläkettä yhteensovituksen tai lapsen.
35570: eläkesovituksen jälkeen ole jäänyt maksetta- 7 a §. Pykälä sisältää säännökset perhe-eläk-
35571: vaksi. keen määräytymisestä. Perusteena olisi 1 mo-
35572: 4 b §. Pykälässä säädetään perhe-eläkeoi- mentin mukaan edunjättäjän ansaitsema eläke.
35573: keuden alkamisesta ja lakkaamisesta. Lesken Pykälän 2 momentin mukaan leskeneläkkeen
35574: solmiessa avioliiton hänen oikeutensa saada enimmäismäärä olisi puolet edunjättäjän eläk-
35575: leskeneläkettä lakkaa. Jos leski kuitenkin oli keestä, jos edunsaajana on leski yksin tai
35576: täyttänyt 50 vuotta, uusi avioliitto ei lakkauta hänen lisäkseen yksi lapsi.
35577: perhe-eläkettä, koska hän ei tämän avioliiton Jos lapsia on useampia kuin yksi, lasten
35578: perusteella voisi saada uutta perhe-eläkeoikeut- eläkkeiden ja edellä tarkoitetun leskeneläkkeen
35579: ta, jollei avioliitosta synny yhteistä lasta. Mah- yhteismäärä ylittäisi edunjättäjän eläkkeen.
35580: dollisuus solmia avioliitto leskeneläkettä me- Tämän estämiseksi ylittävä määrä vähennetään
35581: nettämättä koskisi myös nykyisiä leskiä heidän leskeneläkkeestä. Leskeneläkkeen enimmäis-
35582: täytettyään 50 vuotta. Tästä on maininta lain määrä olisi siten edunjättäjän eläkkeistä 5/12,
35583: voimaantulosäännöksessä. jos edunsaajina on lesken lisäksi kaksi lasta,
35584: Lapsettornilla puolisoilla on oikeus perhe- 3/12, jos lapsia on kolme, ja 2/12, jos lapsia
35585: eläkkeeseen puolisonsa kuoleman jälkeen vain on neljä tai enemmän.
35586: siinä tapauksessa, että avioliitto oli kestänyt Näin määritelty leskeneläke ja lapseneläkkei-
35587: vähintään viisi vuotta. Jos leski solmii avio- den yhteismäärä yhteensovitettaisiin muiden
35588: liiton, joka purkautuu ennen kuin oikeus eläkelakien mukaan myönnettävien perhe-eläk-
35589: perhe-eläketurvaan on edellä mainitulla perus- keiden kanssa 8 §:n 5 momentissa tarkoitetulla
35590: teella syntynyt, lakkautettua perhe-eläkettä tavalla. Tämän jälkeen leskeneläkkeeseen suo-
35591: ryhdytään hakemuksesta maksamaan uudel- ritettaisiin 8 c §:ssä tarkoitettu eläkesovitus.
35592: leen. Jos edunjättäjä oli ollut aikaisemmin avio-
35593: Perhe-eläkkeen saaminen uudelleen aikai- liitossa, leskeneläkkeistä voi tulla vähennettä-
35594: semman avioliiton perusteella ei koskisi entistä väksi edunjättäjän jälkeen tämän entiselle puo-
35595: puolisoa hänen soimiessaan avioliiton. Tämä lisolle 4 §:n 5 momentin mukaan maksettava
35596: on perusteltua siitä syystä, että myös elatus- perhe-eläke.
35597: apu, johon hänen eläkeoikeutensa perustuu, Pykälän 3 momentissa säädetään edunjättä-
35598: olisi uuden avioliiton johdosta lakannut. jän ansaitseman eläkkeen perusteella lasketta-
35599: Jos alle 50-vuotias leski solmii uuden avio- vasta lapseneläkkeiden yhteismäärästä. Sään-
35600: liiton, hänelle maksettaisiin leskeneläkkeenä nöksen mukaan täysorvolle lapselle maksettai-
35601: kertasuoritus, joka vastaa kolmen vuoden ajal- siin etuutta enemmän kuin puoliorvolle. Tä-
35602: ta maksettavaa leskeneläkettä. Jos lakkautet- män mukaisesti, jos toinenkin lapsen vanhem-
35603: tua leskeneläkettä ryhdytään maksamaan uu- mista kuolee, lisättäisiin tämän edunjättäjän
35604: delleen avioliiton purkauduttua, eläkkeistä vä- jälkeen myönnettävään lapseneläkkeeseen 2/12
35605: hennetään kertasuorituksen määrä. Vähennys edunjättäjän eläkkeestä. Lisäys tehtäisiin vain
35606: olisi 113 kuukausieläkkeen määrästä ennen sillä edellytyksellä, että edunjättäjän ansaitse-
35607: veron ennakonpidätystä. Eläkettä ei kuiten- man eläkkeen määrää ei ylitetä. Jos lapsen äiti
35608: kaan suoritettaisi vähennettynä kauemmin on yksin ollut huoltajana, pidettäisiin lasta
35609: kuin yhdeksän vuoden ajan siitä riippumatta, täysorpona äitinsä kuoltua, jos isyyttä tai ela-
35610: minkä suuruinen kertasuorituksen määrä on tusvelvollisuutta ei ollut vahvistettu.
35611: ollut. Leskeneläkkeen kertasuorituksena saa- Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaettaisiin ta-
35612: neelle ei maksettaisi toistamiseen kertasuoritus- san edunsaajina olevien lasten kesken 8 §:n 5
35613: ta saman edunjättäjän jälkeen, jos hän lesken- momentin mukaisen yhteensovituksen jälkeen.
35614: eläkkeen alettua uudelleen solmisi uuden avio- Kuitenkin täysorvoille tarkoitettu lisä jaettai-
35615: liiton. siin vain näiden kesken.
35616: Pykälä sisältää säännökset myös lapsen elä- Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläk-
35617: keoikeuden lakkaamisesta. Paitsi lapsen täyttä- keen suuruus määrättäisiin siten, että sen osuus
35618: essä 18 vuotta eläke lakkaisi, kun hänet on yhteensovitetusta leskeneläkkeestä olisi saman-
35619: annettu muulle henkilölle kuin leskelle tai tä- suuruinen, kuin mitä hänen elatusapunsa eläk-
35620: män uudelle puolisolle ottolapseksi. Eläkettä, keeksi muutettuna olisi ollut edunjättäjän an-
35621: jota lapsi saa kuolleen vanhempansa jälkeen, ei saitsemasta eläkkeestä. Elatusavulla tarkoite-
35622: 22 1989 vp. - HE n:o 173
35623:
35624: taan sen elatusavun kuukausimäärää, jonka 8 c-8 f §. Pykälissä säädetään lesken omien
35625: suorittamiseen edunjättäjällä oli velvollisuus. työeläkkeiden vaikutuksesta leskeneläkkeen
35626: Entiselle puolisolle maksettava perhe-eläke määrään eli leskeneläkkeeseen tehtävästä elä-
35627: vähennetään leskeneläkkeestä. Jos entisiä puo- kesovituksesta. Se tuloraja, jonka ylittävät les-
35628: lisoita on useampia, saattaisivat näiden eläk- ken omat eläketulot vähentävät täyttä lesken-
35629: keet ylittää leskelle maksettavan eläkkeen mää- eläkettä puolisoiden tulosuhteista riippumatta
35630: rän. Sen vuoksi entisten puolisoiden eläkkeiden on. määritelty 8 d § :ssä. Samassa pykälässä on
35631: yhteismäärä rajattaisiin puoleen yhteensovite- myös määritelty eläkesovitusperusteen alaraja,
35632: tusta leskeneläkkeen määrästä. Myös entisen jonka alittavat lesken omat eläkkeet eivät vä-
35633: puolison perhe-eläkkeessä suoritettaisiin elä- hentäisi leskeneläkettä. Jos edunjättäjän perhe-
35634: kesovitus. Jos entisiä puolisoita on useampia, eläkkeen perusteena oleva eläke on määrältään
35635: perhe-eläke jaettaisiin heidän keskensä elatus- näiden rajojen välissä, eläkesovitusperuste on
35636: apujen suhteessa. edunjättäjän eläkkeen suuruinen. Leskenelä-
35637: Pykälän 6 momentin mukaan leskeneläkkeen kettä vähennetään 50 prosenttisesti siltä osin
35638: ja lapseneläkkeen määrät lasketaan uudelleen, kuin lesken oma eläke ylittää eläkesovituspe-
35639: jos edunsaajien lukumäärä muuttuu. Uudel- rusteen. Eläkesovitusperusteen enimmäismäärä
35640: leen laskeminen tapahtuu edunjättäjän kuolin- on alaraja kaksinkertaisena. Eläkesovituspe-
35641: päivän tilanteen mukaisena. Jos edunjättäjän rusteena käytetyt markkamäärät on ilmaistu
35642: entinen puoliso lakkaa olemasta edunsaajana, työntekijäin eläkelain vuoden 1966 palkkain-
35643: leskeneläke tarkistetaan tämän momentin no- deksiluvun mukaisina. Sanotut markkamäärät
35644: jalla. on sidottu työntekijäin eläkelain 9 §:n (659/76)
35645: mukaiseen indeksiin. Niitä tarkistetaan sano-
35646: 8 §. Pykälän 5 momentissa säädetään perhe- tulla indeksillä vuosittain.
35647: eläkkeiden yhteensovittamisesta edunjättäjän Leskeneläkettä määrättäessä otetaan 8 c §:n
35648: jälkeen myönnettävien muiden perhe-eläkkei- mukaan huomioon lesken omaan ansiotyöhön
35649: den kanssa. Yhteensovituksen jälkeen perhe- perustuvat 8 §:n 4 momentissa (663/85) mai-
35650: eläke jaetaan lasten ja lesken osuuksiin samas- nittujen lakien, eläkeohjesäännön ja eläkesään-
35651: sa suhteessa kuin heidän eläkkeensä 7 a §:n töjen mukaiset eläkkeet samoin kuin niihin
35652: mukaan määräytyvät. Yhteensovituksessa Ies- verrattavat työ- tai virkasuhteeseen perustuvat
35653: keneläke otettaisiin huomioon sen suuruisena eläkkeet, joita ovat valtion ja kuntien vanho-
35654: kuin se on ennen 8 c-8 f §:n mukaisen elä- jen eläkejärjestelmien mukaiset eläkkeet. Jul-
35655: kesovituksen tekemistä. Yleisen perhe-eläkkeen kisten eläkejärjestelmien mukaiset eläkkeet
35656: lapseneläkkeestä otettaisiin huomioon vain pe- otetaan huomioon sen tasaisina kuin ne makse-
35657: rusmäärä, koska sen täydennysmäärää vähen- taan eli joko perus- tai lisäeläketurvan mukai-
35658: tävät lapsen muut perhe-eläkkeet. Koska tätä- sina. Lesken työeläkkeet otetaan huomioon
35659: kin eläkettä maksetaan lapselle 18 vuoden yhteensovitettuina. Ensisijaisen eläkkeen eli ta-
35660: ikään saakka, se vähennettäisiin myös yhteen- paturmavakuutuslain ja liikennevakuutuslain
35661: sovituksessa tähän ikään asti. Jos edunsaajana sekä sotilasvammalain mukaisen korvauksen
35662: on edunjättäjän entinen puoliso mutta ei les- yhteensovituksessa aiheuttama eläkkeen vähen-
35663: keä, perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen nys jätetään kuitenkin 8 d §:n mukaan huo-
35664: pohjaosan määrää ei kuitenkaan vähennettäisi, mioon ottamatta eläkesovitusta tehtäessä. Les-
35665: koska entisellä puolisalia ei ole oikeutta sanot- kelle maksettava ulkomailta tuleva eläke voi-
35666: tuun eläkkeeseen. daan myös ottaa 8 c §:n mukaan eläkesovituk-
35667: 8 a §. Pykälä koskee uuden yhteensovituk- sessa huomioon. Jos leski saa työkyvyttömyys-
35668: sen toimittamista. Sen 2 momentin sanamuoto eläkettä osaeläkkeenä, se otetaan eläkesovituk-
35669: on tarkistettu vastaamaan perhe-eläkettä kos- sessa huomioon täyden työkyvyttömyyseläk-
35670: kevia muutoksia. Koska perhe-eläkelain mu- keen suuruisena, koska lesken osaeläkkeen
35671: kaisen lapseneläkkeen päättymisikä olisi 18 ohella saarnat ansiotulot jäisivät muutoin ko-
35672: vuotta, ei 16 vuoden iän täyttäminen aiheuttai- konaan huomioon ottamatta. Työntekijäin elä-
35673: si enää uutta yhteensovitusta. kelain 11 §:n mukaisia vapaaehtoisia lisäetuja
35674: 8 b §. Pykälän 1 momentista on poistettu ei oteta eläkesovituksessa huomioon.
35675: säännös 18 vuotta täyttäneen työkyvyttömän Jos leski ei saa työeläkettä, hänelle karttunut
35676: lapsen eläkeoikeudesta. Sana työhuolto on eläke otettaisiin eläkesovitusta tehtäessä huo-
35677: korvattu sanalla kuntoutus. mioon sen täyden työkyvyttömyyseläkkeen
35678: 1989 vp. - HE n:o 173 23
35679:
35680: suuruisena, jonka hän olisi saanut, jos hän Jos leskellä on 8 c §:ssä tarkoitettuja lapsia,
35681: olisi tullut työkyvyttömäksi edunjättäjän kuo- eläkesovitus tehdään 8 e §:n mukaisesti hake-
35682: linpäivänä. Lesken laskennallisessa eläkkeessä muksesta vasta nuorimman lapsen täyttäessä
35683: tuleva aika eli eläkeikään vielä jäljellä oleva 18 vuotta.
35684: aika otettaisiin huomioon, jos lesken ansiotyön Ansiotulot käsittävät myös muut lesken an-
35685: päättymisestä ei vielä ole kulunut 360 päivää siotyöstään saarnat tulot kuin 8 §:n 4 momen-
35686: edunjättäjän kuollessa. Lesken oma eläke vas- tissa mainituissa laeissa tarkoitetut ansiotulot.
35687: taisi tällöin hänen työssäoloaikaista eläkettään. Siten esimerkiksi luottamustoimesta maksetut
35688: Laskennallinen eläke määrätään kaikkien nii- palkkiot katsotaan ansiotuloiksi. Ansiotulot
35689: den 8 §:n 4 momentissa mainittuihin lakeihin otettaisiin huomioon samojen perusteiden mu-
35690: taikka eläkeohjesääntöön tai eläkesääntöihin kaan kuin veron ennakkoa pidätettäessä. An-
35691: perustuvien eläkkeiden yhteismääränä, jotka siotuloista otetaan eläkesovitusta tehtäessä
35692: leskelle olisi myönnetty. Muiden eläkelaitosten huomioon 60 prosenttia. Lesken saarnat hänen
35693: olisi viipymättä ilmoitettava perhe-eläkkeen omien ansiotulojensa perusteella määräytyvät
35694: myöntävälle eläkelaitokselle leskelle karituneen etuudet otetaan huomioon kuitenkin sen suu-
35695: eläkkeen määrä. ruisina kuin niitä maksetaan. Ne muutetaan
35696: Eläkesovitus tehdään leskeneläkettä määrät- tarvittaessa vastaamaan kuukausittain suoritet-
35697: täessä. Eläkesovitusta ei kuitenkaan tehtäisi, tavaa määrää. Tällainen etuus on esimerkiksi
35698: jos edunjättäjän kuollessa hänen ja lesken työttömyyspäiväraha. Myös tapaturmavakuu-
35699: yhteisessä taloudessa asui sellainen 18 vuotta tuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke,
35700: nuorempi lapsi, jolla on oikeus lapseneläkkee- liikennevakuutuslain mukainen omaan vam-
35701: seen edunjättäjän jälkeen. Tällaisia lapsia ovat maan perustuva jatkuva korvaus ja sotilas-
35702: edunjättäjän ja lesken yhteisten lasten lisäksi vammalain nojalla myönnetty elinkorko ote-
35703: sekä edunjättäjän lapset että lesken lapset. Kun taan tuloina huomioon.
35704: nuorin lapsista täyttää 18 vuotta, toimitettai- Jos eläkesovituksen tekemiselle lesken todel-
35705: siin eläkesovitus, jossa otetaan huomioon les- listen tulojen perusteella ei ollut edellytyksiä
35706: ken omat eläkkeet sellaisina kuin ne ovat edunjättäjän kuollessa, mutta lesken olosuh-
35707: eläkesovitushetkellä. Kun eläkesovituksessa teet muuttuvat myöhemmin siten, että nämä
35708: käytetään lesken laskennallista eläkettä, eläke edellytykset täyttyvät, tarkistetaan eläkkeen
35709: lasketaan ikään kuin leski olisi tullut työkyvyt- määrä lesken hakemuksesta 8 e §:n mukaisesti.
35710: tömäksi sinä päivänä, jona nuorin lapsista Edellytyksenä kuitenkin on, että olosuhteiden
35711: täyttää 18 vuotta. muutos on tapahtunut ennen kuin viisi vuotta
35712: oli ehtinyt kulua edunjättäjän kuolemasta.
35713: Silloin, kun leski saa useamman kuin yhden Määriteltäessä lesken keskimääräisiä ansio-
35714: työeläkelain mukaista leskeneläkettä, elä- tuloja ja niihin perustuvia etuuksia otetaan
35715: kesovituksesta johtuva vähennys jaettaisiin huomioon hänen ansiotulonsa kuuden kuukau-
35716: näiden lakien mukaisten perhe-eläkkeiden kes- den ajalta ennen hakemusta. Myös tarkistettua
35717: ken yhteensovitettujen perhe-eläkkeiden mää- leskeneläkettä suoritetaan taannehtivasti enin-
35718: rien suhteessa. tään mainitulta kuuden kuukauden ajalta.
35719: Eläkesovituksen tekemisestä eräissä poik- Poikkeuksellisten tulojen perusteella mää-
35720: keustilanteissa säädetään 8 e §:ssä. Jos leski ei räytyvää leskeneläkettä maksetaan kahden
35721: saa omaan ansiotyöhön perustuvaa eläkettä, vuoden ajan. Kun kaksi vuotta on kulunut,
35722: saattaa laskennallisen eläkkeen käyttäminen leskeneläke määrätään hakemuksesta uudelleen
35723: eläkesovituksessa johtaa lesken toimeentulo- kahdeksi vuodeksi, jos edellytykset ovat edel-
35724: turvan kannalta epätarkoituksenmukaiseen leen olemassa. Leskeneläke lasketaan tällöin
35725: lopputulokseen. Edellytyksenä poikkeukselli- uudelleen ottaen huomioon lesken ansiotulot ja
35726: seen menettelyyn eläkesovituksessa on, että niihin verrattavat etuudet. Jollei leski ole teh-
35727: leskellä ei ole oikeutta saada työ- tai virkasuh- nyt jatkohakemusta, eläkkeen määrä tarkiste-
35728: teeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa taan 8 c ja 8 d §:n mukaiseksi. Jos eläkesovi-
35729: eläkettä. Leskellä katsotaan olevan oikeus sa- tus on välillä tehty laskennallisen eläkkeen
35730: nottuun eläkkeeseen, vaikka eläkettä ei yhteen- perusteella, ei 8 e §:n mukaista menettelyä voi-
35731: sovituksen johdosta ole jäänyt maksettavaksi. da soveltaa enää uudelleen.
35732: Jos leski saa työkyvyttömyyseläkettä osaeläk- Eläkesovitus tehdään 8 f §:n mukaan uudel-
35733: keenä, 8 e §:ää voitaisiin kuitenkin soveltaa. leen myös, jos leskelle myönnetään 1 momen-
35734: 24 1989 vp. - HE n:o 173
35735:
35736: tissa tarkoitettu työeläke muuna kuin osa-aika- Pykälässä on lisäksi säännökset eräiden otto-
35737: eläkkeenä. Eläkesovitus tarkistetaan vastaavas- lasten ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden
35738: ti myös silloin, kun leskeneläkkeen määrä lasten oikeudellisesta asemasta perhe-eläkkeen
35739: muuttuu yhteensovituksen johdosta. Elä- saajina.
35740: kesovitusperusteena käytetään samaa elä-
35741: kesovitusperustetta kuin eläkesovitusta ensim-
35742: mäistä kertaa tehtäessä korottamalla kuitenkin 2.3. Merimieseläkelaki
35743: sanotut markkamäärät vastaamaan laskenta-
35744: hetken indeksitasoa. 15 a §. Pykälässä määritellään edunsaajat.
35745: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Laki Edunsaajina voivat olla sekä nais- että miesles-
35746: ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päivänä ki sekä lapset. Edunsaajana voi ehdotuksen
35747: heinäkuuta 1990. Lakia sovellettaisiin niihin mukaan olla myös entinen puoliso. Pykälä
35748: tapauksiin, joissa edunjättäjä on kuollut lain vastaa ehdotettua työntekijäin eläkelain 4 §:n 5
35749: voimaantulon jälkeen. Kuitenkaan, jos lain momenttia.
35750: voimaan tullessa perhe-eläkettä saava leski me- 15 b §. Pykälässä määritellään ne perhe-
35751: nee uudelleen avioliittoon 50 vuotta täytetty- eläkkeen saamisen edellytykset, jotka koskevat
35752: ään, tällaisen lesken perhe-eläkettä ei lakkau- edunsaajaa. Pykälä vastaa ehdotettua työnteki-
35753: tettaisi. Yleisen perhe-eläkkeen lapseneläkkeen jäin eläkelain 4 a §:n 1-3 momenttia muutoin
35754: noustessa 18 ikävuoteen myös niissä eläkkeis- paitsi, että lapsettoman lesken leskeneläkkeen
35755: sä, jotka ovat alkaneet ennen lain voimaantu- saamisen alaikäraja on edelleen 35 vuotta en-
35756: loa, tästä on otettu maininta voimaantulosään- nen 1 päivää heinäkuuta 1955 syntyneillä les-
35757: nökseen. killä.
35758: Pykälän 3 momentissa on säädetty niistä 16 a §. Pykälä sisältää säännökset perhe-
35759: tapauksista, joissa tuomioistuin on antanut eläkkeen määräytymisestä. Eläke määräytyisi
35760: suostumuksensa lapseksiottamiseen ennen 1 samalla tavalla kuin työntekijäin eläkelain
35761: päivää tammikuuta 1980. Momentissa on sään- 7 a §:ssä säädetään.
35762: nös myös sellaisista lapsista, joiden asema 27 §. Pykälä sisältää kuten nykyisinkin viit-
35763: määräytyy ennen isyyslain (700175) voimaantu- taussäännökset työntekijäin eläkelain eläketur-
35764: loa annettujen säännösten perusteella. van yhteensovitusta koskeviin säännöksiin.
35765: Pykälään on selvyyden vuoksi sisällytettävä Niihin on lisätty perhe-eläkkeen eläkesovitusta
35766: säännökset myös siitä, miten voimassa olevat koskevat viittaussäännökset työntekijäin elä-
35767: vapaaehtoiset perhe-eläkejärjestelyt voidaan kelain 8 c-8 f §:ään.
35768: muuttaa vastaamaan perhe-eläkesäännösten 28 a §. Pykälässä säädetään perhe-eläkeoi-
35769: uusia periaatteita. Vapautuvat varat voidaan keuden lakkaamisesta. Pykälä vastaa ehdotet-
35770: käyttää työntekijäin eläkelain mukaisen elä- tua työntekijäin eläkelain 4 b §:n 2-4 mo-
35771: keturvan kustantamiseen. Sosiaali- ja terveys- menttia.
35772: ministeriö antaisi menettelystä tarkemmat oh- Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Laki
35773: jeet. ehdotetaan saateltavaksi voimaan 1 päivänä
35774: heinäkuuta 1990. Lakia sovellettaisiin niihin
35775: tapauksiin, joissa edunjättäjä on kuollut lain
35776: 2.2. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien voimaantulon jälkeen. Nykyisin leskeneläk-
35777: työntekijäin eläkelaki keellä oleva henkilö voi kuitenkin 50 vuotta
35778: täytettyään mennä uudelleen avioliittoon il-
35779: 4 §. Pykälän 4 momentissa säädetään edun- man, että hänen perhe-eläkkeensä lakkaisi.
35780: saajista. Ne ovat samat kuin ehdotetussa työn- Voimaantulosäännöksessä on samanlaiset mai-
35781: tekijäin eläkelain 4 §:n 5 momentissa. ninnat ottolapsesta ja lapsikorotuksesta kuin
35782: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Myös ehdotetussa työntekijäin eläkelain voimaan-
35783: tämä laki ehdotetaan saateltavaksi voimaan 1 tulo- ja siirtymäsäännöksessä.
35784: päivänä heinäkuuta 1990. Lakia sovellettaisiin
35785: vain sen voimassa ollessa sattuneisiin kuole-
35786: mantapauksiin. Ennen lain voimaantuloa les- 2.4. Valtion perhe-eläkelaki
35787: keytyneet voisivat solmia avioliiton 50 vuotta
35788: täytettyään menettämättä perhe-eläkeoikeut- 2 §. Pykälässä määritellään edunsaajat, joil-
35789: taan. la on oikeus saada perhe-eläkettä edunjättäjän
35790: 1989 vp. - HE n:o 173 25
35791:
35792: kuoltua. Edunsaajina voivat olla kuten nykyi- 16 §. Pykälässä säädetään perhe-eläkeoikeu-
35793: sinkin sekä nais- että miesleski ja lapset. Lisäk- den lakkaamisesta. Voimassa olevan 16 §:n 3
35794: si edunsaajana voi olla entinen puoliso. Pykälä ja 5 momentin säännöksiä ei ole otettu pykä-
35795: vastaa ehdotettua työntekijäin eläkelain 4 §:n 5 lään, koska lapsella ei enää olisi työkyvyttö-
35796: momenttia. myytensä perusteella oikeutta lapseneläkkee-
35797: 3 §. Pykälässä määritellään ne edellytykset, seen 18 vuotta täytettyään. Pykälä vastaa eh-
35798: joilla edunsaajana on oikeus saada perhe-elä- dotettua työntekijäin eläkelain 4 b §:n 2-4
35799: kettä. Perhe-eläkettä suoritetaan leskeneläk- momenttia.
35800: keenä ja lapseneläkkeenä. Pykälä vastaa ehdo- 19 §. Pykälässä oleva viittaus 6 ja 7 §:ään on
35801: tettua työntekijäin eläkelain 4 a §:n 1-3 mo- muutettu viittaukseksi 6, 7 ja 7 a-7 c §:ään.
35802: menttia. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Laki
35803: 4 §. Pykälässä säädetään niistä tapauksista, ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päivänä
35804: joissa perhe-eläkeoikeutta ei olisi. Pykälä vas- heinäkuuta 1990. Lakia sovellettaisiin niihin
35805: taa ehdotettua työntekijäin eläkelain 4 a §:n 4 tapauksiin, joissa edunjättäjä on kuollut lain
35806: ja 5 momenttia. voimaantulon jälkeen. Kuitenkaan, jos lain
35807: 5 §. Pykälä sisältää säännökset perhe-eläk- voimaan tullessa perhe-eläkettä saava leski me-
35808: keen määräytymisestä. Perusteena olisi 1 mo- nee uudelleen avioliittoon 50 vuotta täytetty-
35809: mentin mukaan edunjättäjän ansaitsema joko ään, tällaisen lesken perhe-eläkettä ei lakkau-
35810: perus- tai lisäeläketurvan mukainen eläke ku- tettaisi. Voimaantulosäännöksessä on maininta
35811: ten peruseläketurvan mukaisen eläkkeen osalta myös yleisen perhe-eläkkeen lapseneläkkeen
35812: on nykyisinkin. Lisäeläketurvan mukaisesta ikärajan vaikutuksesta yhteensovitukseen en-
35813: eläkkeestä otetaan voimassa olevan valtion nen lain voimaantuloa alkaneissa eläkkeissä.
35814: perhe-eläkelain mukaan perhe-eläkkeen perus- Valtion perhe-eläkelakia edeltävien säännös-
35815: teeksi 60/66 osaa, jollei edunsaajia ole vähin- ten mukaisia perhe-eläkkeitä saattaa vielä ny-
35816: tään seitsemän. Näin ollen perhe-eläkkeen pe- kyisinkin tulla myönnettäviksi. Ehdotetun 7 ja
35817: rusteeksi otettaisiin 6/66 osaa enemmän kuin 7 a-7 c §:n mukainen eläkesovitus tehtäisiin
35818: nykyisin. myös määrättäessä lesken eläkettä kysymykses-
35819: Pykälä vastaa muilta osin ehdotettua työnte- sä olevien säännösten mukaisilla perusteilla.
35820: kijäin eläkelain 7 a §:n 1-5 momenttia. Voimaantulosäännöksessä on maininta otto-
35821: 6 §. Pykälässä säädetään, miten valtion lapsesta, jonka lapseksiottamiseen tuomiois-
35822: perhe-eläkelain mukainen perhe-eläke yhteen- tuin on antanut suostumuksensa ennen 1 päi-
35823: sovitetaan saman edunjättäjän jälkeen myön- vää tammikuuta 1980, ja sellaisesta tunnuste-
35824: nettävien muiden perhe-eläkkeiden kanssa. Py- tusta lapsesta, jota edunjättäjä oli kuollessaan
35825: kälään on yhdistetty nykyiset 6 ja 7 §,ja siihen velvollinen elättämään.
35826: on tehty perhe-eläkeuudistuksen edellyttämät Aikaisemmin voimassa ollutta valtion elä-
35827: muutokset. Yhteensovituksen suorittamista on kelain 10 a §:n (851171) mukaista lapsikoro-
35828: samalla yksinkertaistettu. Muutokset ovat tek- tusta ei pykälän mukaan oteta huomioon
35829: nisiä eikä niillä ole vaikutusta yhteensovitetun perhe-eläkkeen määrää laskettaessa. Pykälässä
35830: eläkkeen määrään. Pykälä vastaa ehdotettua on myös säännös valtion perhe-eläkelain voi-
35831: työntekijäin eläkelain 8 §:n 5 momenttia. maanpanolain (775/68) 2 §:ssä tarkoitetun
35832: 7 ja 7 a-7 c §. Pykälissä säädetään lesken edunjättäjän eläkkeen määräytymisestä.
35833: omien työeläkkeiden vaikutuksesta leskeneläk-
35834: keen määrään eli leskeneläkettä määrättäessä
35835: tehtävästä eläkesovituksesta. Pykälät vastaavat 2.5. Perhe-eläkelaki
35836: ehdotettua työntekijäin eläkelain 8 c-8 f §:ää.
35837: 8 §. Pykälä koskee uuden yhteensovituksen Perhe-eläkelaki ehdotetaan jaettavaksi nel-
35838: toimittamista. Sen 1 momentin sanamuoto on jään lukuun. Ensimmäinen luku sisältää yleiset
35839: tarkistettu vastaamaan perhe-eläkettä koskevia säännökset, jotka koskevat sekä ennen ehdote-
35840: muutoksia. Koska perhe-eläkelain mukaisen tun lain voimaantuloa että sen jälkeen myön-
35841: lapseneläkkeen päättymisikä olisi 16 vuoden nettäviä perhe-eläkkeitä. Toinen luku koskee
35842: sijasta 18 vuotta, lapsen 16 vuoden iän täyttä- oikeutta perhe-eläkkeeseen, kun edunjättäjä on
35843: minen ei aiheuttaisi uutta yhteensovitusta. Mo- kuollut ennen ehdotetun lain voimaantuloa.
35844: mentti vastaa ehdotettua työntekijäin eläkelain Kolmas luku sisältää säännökset perhe-eläkeoi-
35845: 8 a §:n 2 momenttia. keudesta, kun edunjättäjä kuolee lainmuutok-
35846:
35847: 4 390593H
35848: 26 1989 vp. - HE n:o 173
35849:
35850: sen jälkeen. Neljäs luku sisältää kaikkia perhe- poiketen perhe-eläkelain 32 §:n 1 momenttia,
35851: eläkelaissa säädettyjä kuolemantapauksia kos- jolloin perhe-eläkkeen asumistuessa olisi vuo-
35852: kevia säännöksiä. den pituinen hakuaika niin kuin perhe-eläk-
35853: Koska ehdotetun 1 ja 2 luvun eräissä leskeä keen hakemisessa muutoinkin.
35854: koskevissa säännöksissä tarkoitetaan sekä nais- 15 b §. Hallinnollisista syistä perhe-eläkela-
35855: että miesleskeä, on lain ruotsinkieliseen tekstiin kiin on otettava maininta pienimmän makset-
35856: tehty lisäksi tästä johtuvat muutokset. tavan lisäosan määrästä. Ehdotettu määrä on
35857: sama kuin pienin yksinäiselle henkilölle mak-
35858: settava asumistuki.
35859: luku. Yleiset säännökset 16 §. Pykälä koskee lisäosan kuntaryhmitys-
35860: tä, ja se on samansisältöinen kuin kumottavak-
35861: 1 §. Perhe-eläkelaista on puuttunut säännös si ehdotettu 16 a §.
35862: mahdollisuudesta myöntää eläke silloin, kun 17 §. Pykälä sisältää kumottavaksi ehdote-
35863: kuolemasta ei ole virallista todistusta. Vasta, tun 16 b §:n säännökset lisäosan lakkauttami-
35864: kun kadonnut henkilö on julistettu kuolleeksi, sesta ja sen määrän muuttamisesta lesken saa-
35865: edunsaajille on voitu myöntää perhe-eläke. dessa lisäosaan vaikuttavia tuloja. Asiasisältöä
35866: Vain erittäin selvissä tapauksissa perhe-eläke ei ole muutettu.
35867: on voitu myöntää ilman kuolleeksi julistamis- 18 §. Pykälä koskee lisäosan vähentämistä,
35868: ta. Kuolleeksi julistamismenettelyn keston kun taloudellista asemaa on heikennetty. Se on
35869: vuoksi perheenjäsenet ovat saattaneet tällöin samansisältöinen kuin nykyinen 16 c §.
35870: joutua vaikeaan asemaan, kun kadonneen jäl-
35871: keen ei voida myöntää perhe-eläkettä. Pykälän
35872: 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, 3 luku. Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edun-
35873: jonka mukaan, jos on todennäköistä, että jättäjä on kuollut 1 päivänä heinäkuu-
35874: edunjättäjä on kuollut, eläke voidaan myöntää ta 1990 tai sen jälkeen
35875: määräajaksi.
35876: 19 §. Pykälän 1 momentin mukaan lesken-
35877: eläkettä maksetaan miesleskelle samoilla perus-
35878: 2 luku. Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edun- teilla kuin naisleskelle.
35879: jättäjä on kuollut ennen 1 päivää hei- Lapseneläkkeeseen oikeutettuna edunjättä-
35880: näkuuta 1990 jän lapsena pidettäisiin pykälän 2 momentin
35881: mukaan oman lapsen ja ottolapsen ohella
35882: 6 §. Ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 sattu- myös sellaista lasta, joka asui edunjättäjän
35883: neen kuolemantapauksen johdosta edunsaaja- kanssa samassa taloudessa ja jonka elatuksesta
35884: na voi olla ainoastaan naisleski ja edunjättäjän edunjättäjä vastasi. Eläke voidaan myöntää
35885: lapset. Pykälä on tältä osin ennallaan. edunjättäjän puolison lapselle, jos puolisot
35886: 13 §. Leskeneläkettä saava 50 vuotta täyttä- ovat yhdessä vastanneet lapsen elatuksesta.
35887: nyt leski säilyttää pykälän 1 momentin mukaan Perhe-eläkettä ei voi saada samaan aikaan
35888: leskeneläkeoikeuden, vaikka hän solmii uuden kahden tai useamman edunjättäjän jälkeen.
35889: avioliiton. Leskeneläkettä ei lakkauteta. Täysorvolla lapsella on luonnollisesti oikeus
35890: 14 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi ku- lapseneläkkeeseen molempien vanhempiensa
35891: mottavaksi ehdotetun 13 a §:n säännökset, joi- kuoltua.
35892: ta muutettaisiin niin, ettei uudelleen avioituval- Pykälän 4 momentin mukaan täysorpona
35893: la leskellä, joka saa säilyttää perhe-eläkkeen, pidetään lasta, jolla ei ole kumpaakaan van-
35894: ole oikeutta kertasuoritukseen tämän avioliiton hempaa. Lasta pidetään täysorpona myös sil-
35895: perusteella. loin, kun hänen yksinhuoltajaäitinsä on kuol-
35896: 15 a §. Leskeneläkkeen saaj an asumistuki lut, jos isyyttä tai elatusvelvollisuutta ei ole
35897: määräytyisi eläkkeensaajien asumistukilain vahvistettu.
35898: mukaisesti. Kun ehdotuksen mukaan leskenelä- 20 §. Lapseneläkkeen päättymisikä ehdote-
35899: kettä voidaan maksaa myös avioliitossa oleval- taan nostettavaksi 18 ikävuoteen. Sama 18
35900: le henkilölle, asumistuen määräytymiseen on vuoden ikäraja on myös työeläkejärjestelmän
35901: voitava soveltaa myös puolisoita koskevia asu- mukaisessa lapseneläkkeessä. Tämän iän täyt-
35902: mistuen säännöksiä. Asumistuen hakemiseen tämisen jälkeen eläkkeen maksamista voidaan
35903: sovellettaisiin eläkkeensaajien asumistukilaista jatkaa päätoimisen opiskelun tai ammatillisen
35904: 1989 vp. - HE n:o 173 27
35905:
35906: koulutuksen perusteella enintään 21 ikävuoteen 23 §. Pykälän mukaan perhe-eläkkeeseen ei
35907: saakka. olisi oikeutta henkilöllä, joka on rikoksella
35908: Pykälän 2 momentin mukaan kansaneläke- tahallisesti aiheuttanut edunjättäjän kuoleman.
35909: lain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavalla 24 §. Pykälässä säädetään eläkkeen alkamis-
35910: lapsella ei ole oikeutta lapseneläkkeeseen. Lap- ajasta. Jos lapsi syntyy edunjättäjän kuoleman
35911: seneläkettä voi sen sijaan saada samanaikaises- jälkeen, leskellä olisi oikeus eläkkeeseen edun-
35912: ti lapsen hoitotuen tai vammaistuen ohella. jättäjän kuolinpäivästä lukien.
35913: 21 §. Pykälässä säädetään leskeneläkkeen
35914: saamisen edellytyksistä. Koska 65 vuotta täyt- 25 §. Yleisen perhe-eläkkeen lapseneläkeikä-
35915: tänyt henkilö kuuluu kansaneläkejärjestelmän raja nostetaan vastaamaan täysi-ikäisyysrajaa
35916: mukaisen vanhuuseläkkeen piiriin, leskenelä- eli 18 ikävuotta. Koulunkäynnin perusteella
35917: kettä maksetaan vain tähän ikään saakka. myönnettävä eläke kuitenkin lakkaisi vasta
35918: Pykälän 1 momentin mukaan leskellä on oi- lapsen täytettyä 21 vuotta tai lapsen lopetettua
35919: keus eläkkeeseen, jos hänellä on tai on ollut sitä ennen opiskelunsa.
35920: yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa. Edellytyk- Lapseneläke lakkaisi myös, kun lapsi anne-
35921: senä on lisäksi, että avioliitto oli solmittu taan perheen ulkopuoliselle henkilölle ottolap-
35922: ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta. seksi. Jos adoptio tapahtuu perheen sisällä,
35923: Yhteisellä lapsella tarkoitetaan myös yhteistä lapseneläkettä ei lakkautettaisi. Siten oman
35924: ottolasta. Lapsen iällä edunjättäjän kuollessa vanhempansa jälkeen eläkettä saavan lapsen
35925: ei ole merkitystä. Puolison lapsen tai kasvatti- eläke säilyisi, vaikka lapsen isä- tai äitipuoli
35926: lapsen huoltamisen perusteella ei synny lesken- ottaisi hänet ottolapsekseen.
35927: eläkeoikeutta. Lapseneläke lakkaa, jos lapselle myönnetään
35928: Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan Iap- kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyys-
35929: settomille puolisoille leskeneläke myönnetään eläke tai jos huoltajansa jälkeen eläkettä saava
35930: vain, jos leski oli täyttänyt 50 vuotta ja avio- lapsi palaa omien vanhempiensa huollettavak-
35931: liitto oli kestänyt vähintään viisi vuotta ennen si.
35932: edunjättäjän kuolemaa. Lisäksi edellytettäisiin, 26 §. Pykälässä säädetään leskeneläkkeen
35933: että avioliitto oli solmittu ennen kuin leski lakkaamisesta. Leskeneläke lakkautetaan uu-
35934: täytti 50 vuotta ja edunjättäjä 65 vuotta. den avioliiton solmimisen vuoksi. Jos leski
35935: Koska lapsettoman puolison leskeneläkkeen uudelleen avioituessaan on yli 50-vuotias, Ies-
35936: alaikäraja nousee nykyisestä 40 vuodesta 50 keneläkettä ei kuitenkaan lakkauteta.
35937: vuoteen, on lain voimaantulovaiheessa tarkoi- Pykälän 2 momentin mukaan lesken jatko-
35938: tuksenmukaista, että ikäraja säilyisi ennallaan eläkettä ja kansaneläkettä ei voi saada saman-
35939: 40 vuotena niillä naisleskillä, jotka ovat synty- aikaisesti.
35940: neet ennen 1 päivää heinäkuuta 1950. Koska Lapsettomalla puolisolla säilyy perhe-eläke-
35941: miesleskillä ei nykyisen lain mukaan ole mah- oikeus viiden vuoden ajan siten, että jos uusi
35942: dollisuutta saada leskeneläkettä, tätä voimaan- avioliitto purkautuu tätä ennen, lesken oikeus
35943: tulovaiheen lieventämistä koskevaa eläkkeen leskeneläkkeeseen aikaisemman avioliiton pe-
35944: alaikärajaa ei ole tarpeen ulottaa heihin. rusteella alkaa hakemuksesta uudelleen.
35945: Tulovähenteistä leskeneläkettä ei ole perus- 27 §. Pykälän mukaan lesken solmiessa avio-
35946: teltua maksaa silloin, kun leski saa kansanelä- liiton ennen 50 vuoden täyttämistä maksettai-
35947: kettä tai rintamasotilaseläkettä. Leskeyden al- siin hänelle kertasuoritus, joka vastaa lesken-
35948: kuvaiheessa on kuitenkin aiheellista maksaa eläkkeen pohja- ja lisäosia nykyisen yhden
35949: alkueläkettä kuuden kuukauden ajan siltä osin vuoden sijasta kolmen vuoden ajalta. Kerta-
35950: kuin alkueläke olisi näitä eläkkeitä suurempi. suorituksen edellytyksenä on kuitenkin, että
35951: 22 §. Pykälässä säädetään tapauksista, joissa leskeneläkettä on maksettu vähintään vuoden
35952: oikeutta perhe-eläkkeeseen ei olisi. Lapsen ajalta. Kertasuoritus laskettaisiin sen kuukau-
35953: huoltamisen perusteella ei leskeneläkeoikeutta sieläkkeen perusteella, joka leskellä oli viimek-
35954: syntyisi, jos lapsi on annettu ottolapseksi en- si oikeus saada. Kertasuoritukseen ei kuuluisi
35955: nen edunjättäjän kuolemaa tai jos leski on asumistukea. Jos uusi avioliitto purkautuisi ja
35956: edunjättäjän kuoltua ottanut edunjättäjän lap- leskeneläke alkaisi aikaisemman avioliiton pe-
35957: sen ottolapsekseen. Uutta leskeneläkeoikeutta rusteella uudelleen, maksettua kertasuoritusta
35958: ei syntyisi, jos leski saa jo ennestään leskenelä- vähennettäisiin asteittain alkavasta leskeneläk-
35959: kettä. keestä enintään yhdeksän vuoden ajan.
35960: 28 1989 vp. - HE n:o 173
35961:
35962: Saman edunjättäjän jälkeen kertasuoritus 4 luku. Erinäiset 'säännökset
35963: maksettaisiin vain kerran.
35964: 32 §. Pykälässä määritellään eläkeoikeuden
35965: 28 §. Täyden lapseneläkkeen määrä muodos-
35966: alkamisen ajankohta ja takautuva hakuaika.
35967: tuisi nykyisen lapseneläkkeen suuruisesta pe-
35968: Säännökset ovat samat kuin voimassa olevassa
35969: rusmäärästä eli 214 markasta sekä 286 markan
35970: laissa.
35971: suuruisesta täydennysmäärästä. Täydennys-
35972: 33 §. Pykälä sisältää nykyiset säännökset
35973: määrää vähentäisivät saman edunjättäjän jäl-
35974: lesken koulutustuesta. Säännökset ovat muu-
35975: keen lapselle maksettavat muut perhe-eläkkeet
35976: toin ennallaan, mutta koulutustukena ei voitai-
35977: siten, että niistä otettaisiin 50 prosenttia huo-
35978: si antaa enää lainaa, koska lainaa on mahdol-
35979: mioon siltä osin kuin ne ylittävät laissa sääde-
35980: lista saada opintotukilain (28/72) nojalla.
35981: tyn tulorajan. Lapseneläke olisi veronalaista
35982: 34 §. Pykälä on nykyisen 16 d §:n mukainen
35983: tuloa.
35984: ja sisältää sosiaalivakuutustoimikunnalle anne-
35985: Täysorpojen lasten vähimmäiseläketurva tun mahdollisuuden arvioida leskeneläkkeeseen
35986: muodostuisi kummankin vanhemman jälkeen vaikuttavia tuloja.
35987: maksettavasta lapseneläkkeestä. 35 §. Pykälän 1 momentin mukaan alle 18-
35988: vuotiaan lapsen eläke voitaisiin maksaa lapsen
35989: Koulutuksen ajalta 18 vuotta täyttäneelle
35990: huoltajalle, jos lapsen holhooja ei ole lapsen
35991: lapselle maksettaisiin lapseneläkkeenä vain
35992: huoltaja. Lapseneläke voitaisiin 2 momentin
35993: eläkkeen perusmäärä, joka maksettaisiin täys-
35994: mukaan maksaa myös sosiaalilautakunnalle tai
35995: orvolle kaksinkertaisena.
35996: sosiaalilautakunnan suostumuksella muulle
35997: 29 §. Jos leskellä on huollettavanaan 18 henkilölle. Lapseneläke voitaisiin 3 momentin
35998: vuotta nuorempi lapsi, hänen eläkkeensä muo- mukaan maksaa myös 15 vuotta täyttäneelle
35999: dostuisi pohjaosasta ja lisäosasta sekä asumis- lapselle itselleen joko holhoojan suostumuksel-
36000: tuesta. Lapsella tarkoitetaan lesken ja edunjät- la tai erityisistä syistä ilman tätäkin. Ehdotettu
36001: täjän yhteistä lasta tai samassa taloudessa 15 vuoden ikäraja on sama kuin hallintomenet-
36002: edunjättäjän kuollessa asunutta lesken tai puo- telylain (598/82) 16 §:n 3 momentissa säädetty
36003: lison lasta. ikäraja.
36004: 36 §. Pykälän mukaan perhe-eläkkeistä ai-
36005: Jos leskellä ei ole huollettavanaan alaikäistä
36006: heutuvat kustannukset korvataan valtion va-
36007: lasta, hänen leskeneläkkeensä muodostuisi lisä-
36008: roista kuten nykyisinkin.
36009: osasta ja asumistuesta.
36010: 37 §. Pykälästä on poistettu lainmuutoksen
36011: 30 §. Lesken lisäosa on edelleen tulovähen- vuoksi virheelliseksi tullut viittaus kansanelä-
36012: teinen. Siten sen määrään vaikuttavat periaat- kelain 42 b §:n 1 momentin viimeiseen virkkee-
36013: teessa kaikki lesken saarnat tulot eräitä sosiaa- seen. Samoin siitä on tarpeettomana poistettu
36014: lisluonteisia etuuksia lukuun ottamatta. Koska viittaus eläkkeensaajien asumistukilakiin, kos-
36015: leskeneläke tulisi veronalaiseksi tuloksi, työtu- ka mainittuun lakiin tehdään perhe-eläkelaista
36016: loihin kohdistuvaa tulovähenteisyyttä lievenne- aiheutuvat tarpeelliset muutokset.
36017: tään siten, että lesken työtuloista otetaan Ies- 38 §. Pykälä sisältää nykyisessä 18 §:n 3
36018: keneläkettä vähentävänä tulona huomioon momentissa olevan säännöksen, jonka mukaan
36019: vain 60 prosenttia. Muutoin lisäosa määräytyy pankki tai muu rahalaitos on velvollinen il-
36020: samalla tavoin kuin ennen lain voimaantuloa moittamaan leskeneläkkeeseen vaikuttavista
36021: leskeytyneillä henkilöillä. tuloista.
36022: 39 §. Pykälä sisältää nykyisessä 19 §:ssä sää-
36023: Lisäosaa tarkistetaan lesken tuloissa tapah-
36024: tuneiden muutosten mukaisesti lain 16-18 §:n detyn asetuksenantovaltuutuksen entisessä
36025: perusteella. muodossaan.
36026: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Lain
36027: 31 §. Koska lapseneläkkeen täydennysmäärä voimaantuloajankohdaksi ehdotetaan 1 päivää
36028: on eläkevähenteinen siten, että siihen vaikutta- heinäkuuta 1990. Uudistuksen sisältämä lap-
36029: vat lapsen saarnat muut eläketulot, pykälässä seneläkkeen päättymisikärajan korottaminen
36030: on säädetty näiden eläkkeiden muutoksien vai- 16 vuodesta 18 vuoteen esitetään ulotettavaksi
36031: kutuksesta täydennysmäärään. Lapseneläke myös niihin ennen 1 päivää heinäkuuta 1990
36032: tarkistettaisiin aina, kun muihin eläkkeisiin on orvoiksi jääneisiin lapsiin, jotka täyttävät 16
36033: tehty muu muutos kuin indeksitarkistus. vuotta lain voimassa ollessa. Jos lapseneläk-
36034: 1989 vp. - HE n:o 173 29
36035:
36036: keen maksamista jatketaan tällä perusteella, 6 §.Pykälän 1 momenttia on muutettu siten,
36037: maksettaisiin leskelle lasta huoltavan eläke sa- että leskeneläkkeeseen kuuluva lisäosa luetaan
36038: malta ajalta eli lapsen 18 vuoden ikään asti. asumistukivuosituloksi samalla tavoin kuin
36039: Lapsen täytettyä 18 vuotta leskellä olisi oikeus kansaneläkkeen lisäosa. Pykälän 2 momenttiin
36040: yksinäisen lesken eläkkeeseen, jos leski on on lisätty säännös, jonka mukaan asumistuki-
36041: täyttänyt 40 vuotta silloin, kun lapsi täyttää 18 vuosituloksi ei lueta perhe-eläkelain mukaista
36042: vuotta. pohjaosaa eikä koulutustukea.
36043: Lain säännöksiä lapsesta sovelletaan ottolap- 8 §. Pykälän 1 momenttiin on lisätty asumis-
36044: seen silloinkin, kun tuomioistuin on antanut tuen tarkistusperusteeksi puolison perhe-eläke-
36045: suostumuksensa lapseksiottamiseen ennen 1 lain mukaisen leskeneläkkeen myöntäminen tai
36046: päivää tammikuuta 1980. Jos lapsi saa puolior- lakkauttaminen tai leskeneläkkeen saajan per-
36047: von eläkettä lain voimaan tullessa ja hän jää hesuhteiden muutos.
36048: täysorvoksi 1 päivänä heinäkuuta 1990 tai 11 §. Pykälän 2 momenttiin on lisätty sään-
36049: myöhemmin, hänelle maksettaisiin täysorvon nös leskeneläkkeen asumistuesta aiheutuvien
36050: eläke uusien säännösten mukaisesti. kustannusten korvaamisesta valtion varoista
36051: kansaneläkelaitokselle.
36052: Voimaantulosäännös. Lain voimaantulo-
36053: 2.6. Kansaneläkelaki ajankohdaksi ehdotetaan 1 päivää heinäkuuta
36054: 1990. Jos avoliitossa elävälle leskelle on myön-
36055: 23 §. Pykälässä on säädetty ulkomailta Suo- netty asumistuki ennen lainmuutoksen voi-
36056: meen muuttanutta henkilöä koskevista asumis- maantuloa, asumistuki tarkistetaan puolisoille
36057: aikavaatimuksista. Pykälää on muutettava, maksettavan asumistuen mukaiseksi seuraavan
36058: koska siinä ei ole otettu huomioon hautaus- asumistuen tarkistuksen yhteydessä.
36059: avustuksen maksamista alle 16-vuotiaan henki-
36060: lön jälkeen. Lakiteknisistä syistä on eläkettä ja
36061: hautausavustusta koskevat asumisaikavaati- 3. Tarkemmat säännökset ja mää-
36062: mukset säädettävä erikseen. räykset
36063: 33 §. Pykälää on muutettu siten, että hau-
36064: tausavustus voidaan maksaa myös alle 16-vuo-
36065: tiaan lapsen kuoltua. Pykälään on lisätty myös Perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistuk-
36066: säännös siitä, että hautausavustus voidaan sen johdosta on tarkistettava työntekijäin elä-
36067: myöntää ilman virallista kuolintodistustakin, keasetuksen (183/62) ja perhe-eläkeasetuksen
36068: jos on todennäköistä, että henkilö on kuollut. (449/69) säännöksiä vastamaan nyt ehdotetta-
36069: via lainmuutoksia.
36070:
36071: 2. 7. Eläkkeensaajien asumistukilaki
36072: 4. Voimaantulo
36073: 1 §. Pykälän 1 momentin mukaan lesken-
36074: eläkkeen lisänä maksettava asumistuki määräy- Lainmuutokset ehdotetaan saatettaviksi voi-
36075: tyy tämän lain mukaan. Leskeneläkkeenä voi- maan 1 päivänä heinäkuuta 1990. Uudistukset
36076: daan maksaa myös pelkästään asumistukea. koskisivat vain tämän jälkeen sattuneita kuole-
36077: Pelkän asumistuen maksaminen on mahdollis- mantapauksia ja niiden perusteella myönnettä-
36078: ta myös ennen lainmuutoksen voimaantuloa viä etuuksia. Kuitenkin yleisen perhe-eläkkeen
36079: perhe-eläkelain 15 a §:n 1 momentin nojalla. lapsen pääteiän korottaminen 18 ikävuoteen ja
36080: 5 §. Pykälän mukaan sekä naimisissa olevan 50 vuotta täyttäneen lesken oikeus solmia avio-
36081: leskeneläkkeen saajan että hänen puolisonsa liitto menettämättä leskeneläkettä ulotettaisiin
36082: asumistukeen sovelletaan eläkkeensaajapuoli- koskemaan myös ennen sanottua päivää sattu-
36083: soita koskevia asumistuen säännöksiä. Muu- neita kuolemantapauksia. Lapsettoman lesken
36084: toksen jälkeen kansaneläkettä, leskeneläkettä alaikärajaa koskevaa säännöstä sovellettaisiin
36085: tai rintamasotilaseläkettä saaville puolisoille siten, että ennen 1 päivää heinäkuuta 1950
36086: myönnetään yhteinen asumistuki. Asumistuki- syntyneet lesket saisivat oikeuden leskeneläk-
36087: vuosituloa määrättäessä otetaan huomioon keeseen jo 40 vuotta täytettyään.
36088: molempien puolisoiden tulot. Puolisoita koske-
36089: via säännöksiä sovellettaisiin lain 14 §:n 1 mo- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
36090: mentin mukaan myös silloin, kun leskeneläk- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
36091: keensaaja asuu avoliitossa. set:
36092: 30 1989 vp. - HE n:o 173
36093:
36094:
36095:
36096: 1.
36097: Laki
36098: työntekijäin eläkelain muuttamisesta
36099:
36100: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36101: muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 4 §:n 5 ja 6
36102: momentti, 4 a §, 4 b §:n 2-4 momentti, 7 a §, 8 §:n 5 momentti, 8 a §:n 2 momentti ja 8 b §:n
36103: 1 momentti,
36104: sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 5 ja 6 momentti, 4 a §, 4 b §:n 2-4 momentti ja 8 b §:n 1
36105: momentti 16 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (639/66), 7 a § muutettuna viimeksi
36106: mainitulla lailla sekä 20 päivänä syyskuuta 1974 ja 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetuilla laeilla
36107: (749/74 ja 666/85), 8 §:n 5 momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (109/82) ja
36108: 8 a §:n 2 momentti 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (592/85), sekä
36109: lisätään lakiin uusi 8 c-8 f § seuraavasti:
36110:
36111: 4 § 19 a §:ssä säädetään, periä takaisin lainan saa-
36112: - - - - - - - - - - - - jan perhe-eläkkeestä.
36113: Työntekijän kuoltua suoritetaan edunsaajille
36114: perhe-eläkettä, jos työntekijällä oli kuollessaan 4a§
36115: oikeus tämän lain vähimmäisehtojen mukai- Leskellä on oikeus leskeneläkkeenä suoritet-
36116: seen vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen tavaan perhe-eläkkeeseen:
36117: tai jos hän sai mainittua eläkettä. Tällaisen 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi
36118: edunjättäjän jälkeen edunsaajia ovat: edunjättäjän kanssa; tai
36119: 1) leski, jonka kanssa edunjättäjä oli solmi- 2) jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttä-
36120: nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65 nyt 50 vuotta tai sai kansaneläkelain (347 /56)
36121: vuotta; mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jat-
36122: kunut vähintään kolmen vuoden ajan, ja jos
36123: 2) edunjättäjän lapsi;
36124: avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli
36125: 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol- täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään
36126: lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes- viisi vuotta.
36127: sa; ja Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää
36128: 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun- heinäkuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen
36129: jättäjä kuollessaan oli tuomioistuimen lainvoi- edellytyksenä on 1 momentissa mainitun 50
36130: maisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah- vuoden asemesta 40 vuoden vähimmäisikä.
36131: vistaman sopimuksen perusteella velvollinen Mitä tässä momentissa on säädetty, ei koske
36132: määräajoin suorittamaan elatusapua; tällöin edunjättäjän entistä puolisoa.
36133: entisestä puolisosta ja hänen oikeudestaan Lapsella on oikeus lapseneläkkeenä suoritet-
36134: perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa, tavaan perhe-eläkkeeseen, jos hän ei ollut täyt-
36135: mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk- tänyt 18 vuotta edunjättäjän kuollessa. Oikeut-
36136: keeseen on säädetty. ta lapseneläkkeeseen ei kuitenkaan ole useam-
36137: Työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja man kuin kahden edunjättäjän jälkeen saman-
36138: ansiokyvyn parantamiseksi voidaan työnteki- aikaisesti.
36139: jälle antaa kuntoutusta, koulutusta ja elinkei- Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 1
36140: notukea. Työntekijän kuoltua voidaan hänen momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä tarkoitet-
36141: leskelleen antaa lainaa koulutusta varten ja tu lapsi on annettu ottolapseksi ennen edunjät-
36142: elinkeinotukena. Laina saadaan sosiaali- ja täjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu lapsi on
36143: terveysministeriön vahvistamin ehdoin käyttää edunjättäjän lapsi, jonka leski on edunjättäjän
36144: vakuutusrahaston ja eläkevastuun katteena kuoltua ottanut ottolapsekseen. Jos leskellä on
36145: vaatimatta eläkelaitoksia koskevassa lainsää- aikaisemman avioliiton perusteella oikeus saa-
36146: dännössä edellytettyä vakuutta. Samoin edelly- da 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien,
36147: tyksin laina saadaan sen estämättä, mitä eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista
36148: 1989 vp. - HE n:o 173 31
36149:
36150: eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, ei hänellä 5/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
36151: ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen. na on leski ja kaksi lasta;
36152: Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä, 3/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
36153: joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut na on leski ja kolme lasta; sekä
36154: edunjättäjän kuoleman. 2/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
36155: na on leski ja neljä tai useampia lapsia.
36156: Lapseneläkkeiden yhteismäärä on, jollei
36157: 4b§ 8 §:stä muuta johdu:
36158: 4/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on
36159: Oikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaa, jos yksi;
36160: leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on 7/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on
36161: täyttänyt 50 vuotta. Jos uusi avioliitto purkau- kaksi;
36162: tuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole 9/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on
36163: oikeutta leskeneläkkeeseen tämän avioliiton kolme; sekä
36164: perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan 10/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on
36165: hakemuksesta maksaa uudelleen. Mitä edelli- neljä tai useampia.
36166: sessä virkkeessä on säädetty, ei koske edunjät- Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaetaan tasan
36167: täjän entistä puolisoa. edunsaajina olevien lasten kesken. Jos edun-
36168: Oikeus lapseneläkkeen saamiseen lakkaa, saajina on lapsia, joilla ei ole kumpaakaan
36169: kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet vanhempaa, lapseneläkkeiden yhteismäärään
36170: annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättä- lisätään 2/12 edunjättäjän eläkkeestä edellyt-
36171: jän leskelle tai tämän puolisolle. täen, että lesken- ja lapseneläkkeet eivät yh-
36172: Leskelle, jonka oikeus eläkkeen saamiseen 2 teensä ylitä edunjättäjän eläkkeen määrää. Li-
36173: momentin mukaan lakkaa, maksetaan kerta- sä jaetaan edellä mainittujen täysorpojen las-
36174: suorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin ten kesken tasan.
36175: hänen leskeneläkkeensä kolmen vuoden ajalta Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläk-
36176: olisi ollut. Kertasuorituksen perusteena käyte- keen suuruus määrätään siten, että sen osuus 2
36177: tään viimeksi maksettua kuukausieläkettä. Jos momentin mukaisesti lasketusta leskeneläkkeen
36178: lakkautettua leskeneläkettä aletaan 2 momen- määrästä on sama kuin mitä 60 prosenttia
36179: tin nojalla maksaa uudelleen, eläkkeestä vä- edunjättäjän entiselle puolisolleen maksamasta
36180: hennetään maksetun kertasuorituksen määrä elatusavusta on 1 momentissa tarkoitetusta
36181: siten, että kulloinkin maksettavan eläkkeen edunjättäjän eläkkeestä. Jos edunsaajana on
36182: määrästä vähennetään kolmannes enintään yh- myös leski, on entisten puolisoiden perhe-eläk-
36183: deksän vuoden ajan. Saman edunjättäjän jäl- keiden yhteismäärä enintään puolet leskeneläk-
36184: keen kertasuoritus maksetaan vain kerran. keestä. Yhteismäärä vähennetään leskeneläk-
36185: keestä ja jaetaan entisten puolisoiden kesken
36186: elatusapujen suhteessa.
36187: 7a§ Jos edunsaajien lukumäärä muuttuu, perhe-
36188: Perhe-eläkkeen suuruus määräytyy edunjät- eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaa-
36189: täjän tämän lain vähimmäisehtojen mukaisen jien kesken tarkistetaan muutosta seuraavan
36190: vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyys- kuukauden alusta.
36191: eläkkeen perusteella, jota hän sai kuollessaan.
36192: Jollei edunjättäjä saanut mainittua eläkettä, 8§
36193: edunjättäjän eläkkeen määrä lasketaan siten
36194: kuin se olisi laskettu, jos hän olisi kuolinpäivä- Jos saman edunjättäjän kuoleman johdosta
36195: nään tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen edunsaajille myönnetyt tämän lain vähimmäis-
36196: oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi, jollei ehtojen mukainen perhe-eläke, 4 momentissa
36197: edunsaaja muuta selvitä. Perhe-eläkkeen mää- tarkoitettua peruseläkettä vastaava muu perhe-
36198: rää laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon eläke taikka 1 momentissa tarkoitettua muuta
36199: 7 c §:n mukaista korotusta eikä 8 §:n mukaista eläkettä tai jatkuvaa korvausta vastaava perhe-
36200: vähennystä. eläke tai jatkuva korvaus yhteensä ylittävät
36201: Leskeneläkkeen määrä on, jollei 5 momen- yhteensovitusrajan, vähennetään tämän lain
36202: tista taikka 8 tai 8 c-8 f §:stä muuta johdu: mukaisesta eläkkeestä määrä, joka on yhtä
36203: 6/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- suuri osa ylitteestä kuin tämän lain vähimmäis-
36204: na on leski yksin tai leski ja yksi lapsi; ehtojen mukainen perhe-eläke on 4 momentis-
36205: 32 1989 vp. - HE n:o 173
36206:
36207: sa tarkoitettuja peruseläkkeitä vastaavista kai- mukainen yhteensovitus uudelleen, jos siihen
36208: kista perhe-eläkkeistä. Tällöin ei kuitenkaan vaikuttaneen päivärahan, muun eläkkeen, elin-
36209: oteta huomioon eläkkeeseen tai jatkuvaan kor- koron tai jatkuvan korvauksen määrä on olen-
36210: vaukseen sisältyvää määräaikaista korotusta. naisesti muuttunut. Yhteensovitus voidaan toi-
36211: Yhteensovitusraja on 60 prosenttia perhe-eläk- mittaa uudelleen, kun eläkelaitos saa tiedon
36212: keen perusteena olevan edunjättäjän eläkkeen 8 §:n 9 momentissa tarkoitetusta etuudesta.
36213: 2 ja 3 momentin mukaisesti lasketusta yhteen-
36214: sovitusperusteesta vähennettynä kutakin edun- 8b §
36215: saajana olevaa lasta kohden perhe-eläkelain
36216: mukaan suoritettavan lapseneläkkeen perus- Työkyvyttömyyseläke on evättävä tai sitä
36217: määrällä sekä, jos tämän lain mukaisena edun- vähennettävä, jos työntekijä on aiheuttanut
36218: saajana on myös leski, perhe-eläkelain mukai- työkyvyttömyytensä tahallaan. Eläkkeen mak-
36219: sen leskeneläkkeen pohjaosan määrällä. Vä- saminen voidaan keskeyttää, jos sen saaja
36220: ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut
36221: hennyksenä ei kuitenkaan oteta huomioon
36222: enempää kuin 30 prosenttia yhteensovituspe- eläkelaitoksen määräämään ja kustannettavaan
36223: rusteesta. Silloin, kun perhe-eläkkeen saajana tutkimukseen tai hoitoon, hengenvaaralliseksi
36224: on lesken asemesta edunjättäjän entinen puoli- katsottavaa tutkimus- tai hoitotoimenpidettä
36225: so, yhteensovitusta toimitettaessa ei vähennetä lukuun ottamatta, taikka jos hän ilman päte-
36226: perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen poh- vää syytä on kieltäytynyt kuntoutuksesta tai
36227: jaosan määrää. Jos 7 a §:n mukaisesti edun- koulutuksesta.
36228: saajien lukumäärän perusteella laskettu perhe-
36229: eläke on pienempi kuin edunjättäjän eläke,
36230: alennetaan edellä sanottuja prosenttimääriä sa- 8c §
36231: massa suhteessa. Yhteensovitettu perhe-eläke Leskeneläkettä määrättäessä otetaan huo-
36232: jaetaan edunsaajien kesken 7 a §:ssä mainittu- mioon lesken ansiotyönsä perusteella saarnat
36233: jen määrien suhteessa. 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, elä-
36234: keohjesäännön ja eläkesääntöjen mukaiset
36235: eläkkeet sekä niihin verrattavat työ- tai virka-
36236: 8a§ suhteeseen perustuvat eläkkeet (eläkesovitus).
36237: Eläkesovituksessa voidaan ottaa huomioon
36238: Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen myös mainittuja eläkkeitä vastaava vieraasta
36239: saajalle myönnetään 8 §:n 1 momentissa tar- valtiosta maksettava etuus. Tämän lain mukai-
36240: koitettu eläke, elinkorko tai jatkuva korvaus, nen eläke otetaan eläkesovituksessa huomioon
36241: toimitetaan 8 §:n 1 momentin mukainen yh- vähimmäisehtojen mukaisena ja lesken saama
36242: teensovitus uudelleen. Yhteensovituksen joh- osaeläke täyden työkyvyttömyyseläkkeen mää-
36243: dosta eläkettä vähennetään kuitenkin vain sen räisenä.
36244: verran, että sanotussa momentissa tarkoitettu-
36245: jen etuuksien yhteismäärä pysyy vähintään yh- Jos edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken
36246: tä suurena kuin se olisi, jollei oikeutta tämän kanssa samassa taloudessa asui lapsia, joilla on
36247: momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitet- oikeus lapseneläkkeeseen edunjättäjän jälkeen,
36248: tuun eläkkeeseen, elinkorkoon tai jatkuvaan eläkesovitusta ei tehdä ennen kuin nuorin lap-
36249: korvaukseen olisi ollut. Sama koskee 8 §:n 5 sista täyttää 18 vuotta.
36250: momentin mukaista yhteensovitusta, jos perhe- Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua
36251: eläkkeen saajalle myönnetään mainitun mo- eläkettä, lesken ansiotyöhön perustuvana eläk-
36252: mentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu keenä pidetään sitä eläkettä, joka hänelle olisi
36253: eläke tai jatkuva korvaus. Samoin toimitetaan myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työky-
36254: 8 §:n 1 momentin mukainen yhteensovitus uu- vyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa maann
36255: delleen, kun osaeläkkeenä maksettava työky- työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä
36256: vyttömyyseläke muutetaan työttömyyseläk- tai sinä päivänä, jona 2 momentissa tarkoitettu
36257: keeksi tai kun eläkettä tarkistetaan 5 b tai lapsi täyttää 18 vuotta. Eläkettä määrättäessä
36258: 7 c §:n mukaisesti. Niin ikään toimitetaan ei tällöin kuitenkaan sovelleta 6 §:n 3 momen-
36259: 8 §:n 5 momentin mukainen yhteensovitus uu- tin säännöksiä päivistä, jotka jätetään huo-
36260: delleen, kun leski tai lapsi lakkaa olemasta mioon ottamatta siinä tarkoitettuja 360 päivää
36261: edunsaajana. Hakemuksesta toimitetaan 8 §:n laskettaessa.
36262: 1989 vp. - HE n:o 173 33
36263:
36264: 8d§ ansiotulot ja etuudet sekä osaeläke, kun ansio-
36265: Eläkesovituksessa vähennetään 7 a ja 8 §:n tuloista otetaan huomioon 60 prosenttia, ovat
36266: mukaisesti määrättyä leskeneläkettä, jos lesken yhteensä vähintään neljänneksen pienemmät
36267: 8 c §:ssä tarkoitetut ansiotyöhön perustuvat kuin Iesken 8 c §:n mukaisesti määrätty eläke.
36268: eläkkeet ylittävät eläkesovitusperusteen. Elä- Samoin voidaan Ieskeneläkkeen määrä hake-
36269: kesovitusperuste on 255 markkaa kuukaudes- muksesta tarkistaa, jos lesken olosuhteissa ta-
36270: sa, jos edunjättäjän 7 a §:n 1 momentin mu- pahtuu viiden vuoden kuluessa edunjättäjän
36271: kaisesti laskettu eläke ja 8 §:n 4 momentissa kuolemasta muutos, jonka vuoksi edellä maini-
36272: mainittujen lakien, eläkeohjesäännön tai elä- tut edellytykset täyttyvät. Keskiansio lasketaan
36273: kesääntöjen mukaiset eläkkeet taikka niihin tällöin kuuden kuukauden ajalta ennen hake-
36274: verrattavat työ- tai virkasuhteeseen perustuvat musta, ja muutoksen katsotaan tapahtuneen
36275: eläkkeet yhteensä ylittävät sanotun markka- tämän takautuvan jakson alussa. Näin tarkis-
36276: määrän. Eläkesovitusperuste on sanottujen tettua leskeneläkettä suoritetaan takautuvasti
36277: eläkkeiden yhteismäärän suuruinen, jos yhteis- sanotulta kuudelta kuukaudelta.
36278: määrä ylittää 127,50 markkaa ja on enintään Edellä 1 momentin mukaan määrättyä Ies-
36279: 255 markkaa. Muussa tapauksessa eläkesovi- keneläkettä maksetaan kahden vuoden ajan.
36280: tusperuste on 127,50 markkaa. Jos eläkesovi- Sen jälkeen leskeneläke määrätään hakemuk-
36281: tus tulee tehtäväksi ensimmäisen kerran ennen sesta uudelleen tämän pykälän mukaisesti kah-
36282: vuotta 2004, eläkesovitusperusteena käytetään den vuoden ajaksi kerrallaan, jos edellytykset
36283: vuonna 1990 sanotun 255 markan asemesta 348 tähän ovat edelleen olemassa.
36284: markkaa, josta vähennetään 6,64 markkaa ku- Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tar-
36285: nakin seuraavana vuonna. kempia ohjeita tämän pykälän soveltamisesta.
36286: Eläkesovituksesta johtuva vähennys on 50
36287: prosenttia Iesken 8 c §:ssä tarkoitettujen ansio- 8f §
36288: työhön perustuvien eläkkeiden ja eläkesovitus- Sen lisäksi, mitä 8 e §:ssä säädetään, elä-
36289: perusteen erotuksesta. Jos leskellä on oikeus kesovitus tehdään uudelleen vain, jos leskelle
36290: saada myös muuta kuin tämän lain mukaista myönnetään 8 c §:n 1 momentissa tarkoitettu
36291: 8 §:n 4 momentissa manittujen lakien, elä- eläke muuna kuin osa-aikaeläkkeenä tai jos
36292: keohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista leskeneläkkeen määrä 8 a §:n 2 momentin mu-
36293: eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, vähennetään kaisen uuden yhteensovituksen vuoksi muut-
36294: tämän lain mukaisesta leskeneläkkeestä määrä, tuu. Tällöin käytetään samaa eläkesovituspe-
36295: joka on yhtä suuri osa edellä tarkoitetusta rustetta kuin eläkesovitusta ensimmäistä kertaa
36296: vähennyksestä kuin tämän lain mukainen Ies- tehtäessä.
36297: keneläke on kaikista sanotuista perhe-eläkkeis-
36298: tä. Tämä laki tulee voimaan päivänä heinä-
36299: Jos lesken saamaa 8 c §:ssä tarkoitettua elä- kuuta 1990.
36300: kettä on vähennetty tapaturmavakuutuslain Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on
36301: (608/48) säännöksiin perustuvan päivärahan kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota
36302: tai tapaturmaeläkkeen, liikennevakuutuslain maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen
36303: (279/59) nojalla myönnetyn omaan vammaan edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski
36304: perustuvan jatkuvan korvauksen tai sotilas- solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään.
36305: vammalain (404/48) nojalla myönnetyn elinko- Mitä 8 a §:n 2 momentissa on säädetty yhteen-
36306: ron vuoksi, jätetään tämä vähennys huomioon sovituksesta, koskee myös ennen tämän lain
36307: ottamatta eläkesovitusta tehtäessä. voimaantuloa alkaneita lapseneläkkeitä.
36308: Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel-
36309: 8e§ letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois-
36310: Jos leskellä ei ole oikeutta saada työ- tai tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta-
36311: virkasuhteeseen tai yrittäjätoimintaan perus- miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl-
36312: tuvaa eläkettä tai jos leski saa työkyvyttömyys- laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk-
36313: eläkettä osaeläkkeenä, otetaan eläkesovitukses- keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen.
36314: sa lesken hakemuksesta eläkkeiden asemesta Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus-
36315: huomioon hänen saamansa keskimääräiset an- tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle
36316: siotulot ja niihin perustuvat etuudet sekä osa- edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel-
36317: eläke. Edellytyksenä kuitenkin on, että sanotut voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul-
36318:
36319: 5 390593H
36320: 34 1989 vp. - HE n:o 173
36321:
36322: kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain veysministeriön antamien ohjeiden mukaisesti
36323: (173/22) mukaisesti. käyttää työntekijäin eläkelaissa tarkoitetun elä-
36324: Jos työnantaja ennen tämän lain voimaantu- keturvan kustantamiseen. Sosiaali- ja terveys-
36325: loa on järjestänyt työntekijöilleen perhe-eläke- ministeriö voi antaa tarkempia ohjeita tämän
36326: turvan, jossa eläkkeen määrä on suurempi momentin soveltamisesta.
36327: kuin työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen Tämän lain 8 d §:ssä säädetyt markkamää-
36328: mukainen eläke, voidaan sen estämättä, mitä rät vastaavat vuodelle 1966 vahvistettua palk-
36329: muualla laissa on säädetty, tätä koskevan va- kaindeksilukua.
36330: kuutuksen ehdot taikka eläkekassan tai elä- Työntekijäin eläkelain 7 c §:n mukainen lap-
36331: kesäätiön säännöt muuttaa tämän lain perhe- sikorotus määräytyy niiden säännösten mukai-
36332: eläkettä koskevien säännösten periaatteita vas- sesti, jotka olivat voimassa ennen tämän lain
36333: taaviksi. Tällöin saa aikaisemmasta eläkejär- voimaantuloa.
36334: jestelmästä vapautuvia varoja sosiaali- ja ter-
36335:
36336:
36337:
36338:
36339: 2.
36340: Laki
36341: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 4 §:n muuttamisesta
36342:
36343: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikai-
36344: sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 4 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 16
36345: päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (640/66), näin kuuluvaksi:
36346:
36347: 4 §
36348: Tämä laki tulee voimaan päivänä heinä-
36349: Työntekijän kuoltua suoritetaan edunsaajille kuuta 1990.
36350: perhe-eläkettä, jos työntekijällä oli kuollessaan Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on
36351: oikeus vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkee- kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota
36352: seen tai jos hän sai mainittua eläkettä. Tällai- maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen
36353: sen edunjättäjän jälkeen edunsaajia työnteki- edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski
36354: jäin eläkelain 4 a §:ssä säädetyin rajoituksin solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään.
36355: ovat: Mitä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn-
36356: 1) leski, jonka kanssa edunjättäjä oli solmi- tekijäin eläkelain 1 §:n mukaan on säädetty
36357: nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65 työntekijäin eläkelain 8 a §:n 2 momentissa
36358: vuotta; tarkoitetusta yhteensovituksesta, koskee myös
36359: 2) edunjättäjän lapsi; ennen tämän lain voimaantuloa alkaneita lap-
36360: 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol- seneläkkeitä.
36361: lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes- Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel-
36362: sa; ja letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois-
36363: 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun- tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta-
36364: jättäjä kuollessaan oli tuomioistuimen lainvoi- miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl-
36365: maisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah- laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk-
36366: vistaman sopimuksen perusteella velvollinen keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen.
36367: määräajoin suorittamaan elatusapua; tällöin Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus-
36368: entisestä puolisosta ja hänen oikeudestaan tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle
36369: perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa, edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel-
36370: mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk- voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul-
36371: keeseen on säädetty. kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain
36372: (173/22) mukaisesti.
36373: 1989 vp. - HE n:o 173 35
36374:
36375: 3.
36376: Laki
36377: merimieseläkelain muuttamisesta
36378:
36379: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimies-
36380: eläkelain (72/56) 15 a, 15 b, 16 a, 27 ja 28 a §,
36381: sellaisina kuin ne ovat, 15 a, 15 b ja 28 a § 11 päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa
36382: (768170), 16 a § 23 päivänä kesäkuuta 1975 annetussa laissa (493/75) ja 27 § 4 päivänä
36383: maaliskuuta 1983 annetussa laissa (236/83) näin kuuluviksi:
36384:
36385: 15 a § Lapsella on oikeus lapseneläkkeenä suoritet-
36386: Työntekijän kuoltua suoritetaan edunsaajille tavaan perhe-eläkkeeseen, jos hän ei ollut täyt-
36387: perhe-eläkettä, jos työntekijällä oli kuollessaan tänyt 18 vuotta edunjättäjän kuollessa. Oikeut-
36388: oikeus 14 §:n mukaiseen vanhuuseläkkeeseen ta lapseneläkkeeseen ei kuitenkaan ole useam-
36389: tai 15 §:n mukaiseen työkyvyttömyyseläkkee- man kuin kahden edunjättäjän jälkeen saman-
36390: seen tai jos hän sai mainittua eläkettä. Tällai- aikaisesti.
36391: sen edunjättäjän jälkeen edunsaajia ovat: Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 1
36392: 1) leski, jonka kanssa edunjättäjä oli solmi- momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä tarkoitet-
36393: nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65 tu lapsi on annettu ottolapseksi ennen edunjät-
36394: vuotta; täjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu lapsi on
36395: 2) edunjättäjän lapsi; edunjättäjän lapsi, jonka leski on edunjättäjän
36396: 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol- kuoltua ottanut ottolapsekseen. Jos leskellä on
36397: lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes- aikaisemman avioliiton perusteella oikeus saa-
36398: sa; ja da työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa
36399: 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun- mainittujen lakien, eläkeohjesäännön tai elä-
36400: jättäjä kuollessaan oli tuomioistuimen lainvoi- kesääntöjen mukaista eläkettä vastaavaa
36401: maisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah- perhe-eläkettä, ei hänellä ole oikeutta uuteen
36402: vistaman sopimuksen perusteella velvollinen perhe-eläkkeeseen.
36403: määräajoin suorittamaan elatusapua; tällöin
36404: entisestä puolisosta ja hänen oikeudestaan 16 a §
36405: perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa, Perhe-eläkkeen suu.ruus määräytyy edunjät-
36406: mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk- täjän tämän lain mukaisen vanhuuseläkkeen
36407: keeseen on säädetty. tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella,
36408: jota hän sai kuollessaan. Jollei edunjättäjä
36409: 15 b § saanut mainittua eläkettä, edunjättäjän eläk-
36410: Leskellä on oikeus leskeneläkkeenä suoritet- keen määrä lasketaan siten kuin se olisi lasket-
36411: tavaan perhe-eläkkeeseen, tu, jos hän olisi kuolinpäivänään tullut täyteen
36412: 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa mää-
36413: edunjättäjän kanssa; tai rin työkyvyttömäksi, jollei edunsaaja muuta
36414: 2) jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttä- selvitä. Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei
36415: nyt 50 vuotta tai sai kansaneläkelain (347 /56) kuitenkaan oteta huomioon 15 d §:n mukaista
36416: mukaista työkvvyttömyyseläkettä, joka oli jat- korotusta eikä 27 §:n mukaista vähennystä.
36417: kunut vähintään kolmen vuoden ajan, ja jos Leskeneläkkeen määrä on, jollei 5 momen-
36418: avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli tista tai 27 §:stä muuta johdu:
36419: täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään 6/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
36420: viisi vuotta. na on leski yksin tai leski ja yksi lapsi;
36421: Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää 5/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
36422: heinäkuuta 1955, leskeneläkkeen saamisen na on leski ja kaksi lasta;
36423: edellytyksenä on 1 momentissa mainitun 50 3/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
36424: vuoden asemesta 35 vuoden vähimmäisikä. na on leski ja kolme lasta;
36425: Mitä tässä momentissa on säädetty, ei koske 2/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
36426: edunjättäjän entistä puolisoa. na on leski ja neljä tai useampia lapsia.
36427: 36 1989 vp. - HE n:o 173
36428:
36429: Lapseneläkkeiden yhteismäärä on, jollei oikeutta leskeneläkkeeseen tämän avioliiton
36430: 27 §:stä muuta johdu: perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan
36431: 4/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on hakemuksesta maksaa uudelleen. Mitä edelli-
36432: yksi; sessä virkkeessä on säädetty, ei koske edunjät-
36433: 7/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on täjän entistä puolisoa.
36434: kaksi; Oikeus lapseneläkkeen saamiseen lakkaa,
36435: 9/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet
36436: kolme; sekä annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättä-
36437: 10/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on jän leskelle tai tämän puolisolle.
36438: neljä tai useampia. Leskelle, jonka oikeus eläkkeen saamiseen 2
36439: Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaetaan tasan momentin mukaan lakkaa, maksetaan kerta-
36440: edunsaajina olevien lasten kesken. Jos edun- suorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin
36441: saajina on lapsia, joilla ei ole kumpaakaan hänen leskeneläkkeensä kolmen vuoden ajalta
36442: vanhempaa, lapseneläkkeiden yhteismäärään olisi ollut. Kertasuorituksen perusteena käyte-
36443: lisätään 2112 edunjättäjän eläkkeestä edellyt- tään viimeksi maksettua kuukausieläkettä. Jos
36444: täen, että lesken- ja lapseneläkkeet eivät yh- lakkautettua leskeneläkettä aletaan 2 momen-
36445: teensä ylitä edunjättäjän eläkkeen määrää. Li- tin nojalla maksaa uudelleen, eläkkeestä vä-
36446: sä jaetaan edellä mainittujen täysorpojen las- hennetään maksetun kertasuorituksen määrä
36447: ten kesken tasan. siten, että kulloinkin maksettavan eläkkeen
36448: Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläk- määrästä vähennetään kolmannes, enintään
36449: keen suuruus määrätään siten, että sen osuus 2 yhdeksän vuoden ajan. Saman edunjättäjän
36450: momentin mukaisesti lasketusta leskeneläkkeen jälkeen kertasuoritus maksetaan vain yhden
36451: määrästä on sama kuin mitä 60 prosenttia kerran.
36452: edunjättäjän entiselle puolisolleen maksamasta
36453: elatusavusta on 1 momentissa tarkoitetusta
36454: edunjättäjän eläkkeestä. Jos edunsaajana on Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
36455: myös leski, on entisten puolisoiden perhe-eläk- kuuta 1990.
36456: keiden yhteismäärä enintään puolet leskeneläk- Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on
36457: keestä. Yhteismäärä vähennetään leskeneläk- kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota
36458: keestä ja jaetaan entisten puolisoiden kesken maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen
36459: elatusapujen suhteessa. edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski
36460: Jos edunsaajien lukumäärä muuttuu, perhe- solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään.
36461: eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaa- Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel-
36462: jien kesken tarkistetaan muutosta seuraavan letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois-
36463: kuukauden alusta. tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta-
36464: miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl-
36465: 27 § laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk-
36466: Tämän lain mukaisen eläkkeen yhteensovi- keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen.
36467: tuksessa ja eläkesovituksessa eläkkeensaajan Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus-
36468: saaman muun eläkkeen tai eläkesuorituksen tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle
36469: kanssa noudatetaan vastaavasti, mitä työnteki- edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel-
36470: jäin eläkelain 8, 8 a ja 8 c-8 f §:ssä on sää- voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul-
36471: detty. kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain
36472: 28 a § (173122) mukaisesti.
36473: Oikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaa, jos Merimieseläkelain 15 d §:n mukainen lapsi-
36474: leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on korotus määräytyy niiden säännösten mukai-
36475: täyttänyt 50 vuotta. Jos uusi avioliitto purkau- sesti, jotka olivat voimassa ennen tämän lain
36476: tuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole voimaantuloa.
36477: 1989 vp. - HE n:o 173 37
36478:
36479: 4.
36480: Laki
36481: valtion perhe-eläkelain muuttamisesta
36482:
36483: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36484: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun valtion perhe-eläkelain (774/68) 2-7 §, 8 §:n
36485: momentti, 16 ja 19 §,
36486: sellaisina kuin niistä ovat 5-7 § 21 päivänä elokuuta 1987 annetussa laissa (714/87), 8 §:n 1
36487: momentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (440/69) ja 19 § 4 päivänä kesäkuuta 1982
36488: annetussa laissa (415/82), sekä
36489: lisätään lakiin uusi 7 a-7 c § seuraavasti:
36490:
36491: 2§ Lapsella on oikeus lapseneläkkeellä suoritet-
36492: Perhe-eläkkeen suorittamisen edellytyksenä tavaan perhe-eläkkeeseen, jos hän ei ollut täyt-
36493: on, että 1 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä, edun- tänyt 18 vuotta edunjättäjän kuollessa. Oikeut-
36494: jättäjällä, oli oikeus valtion eläkelain (280/66) ta lapseneläkkeeseen ei kuitenkaan ole useam-
36495: mukaiseen eläkkeeseen tai että hän sai sitä. man kuin kahden edunjättäjän jälkeen saman-
36496: Tällaisen edunjättäjän jälkeen edunsaajia ovat: aikaisesti.
36497: 1) leski, jonka kanssa edunjättäjä oli solmi- 4§
36498: nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65 Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen
36499: vuotta; 3 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä
36500: 2) edunjättäjän lapsi; tarkoitettu lapsi on annettu ottolapseksi ennen
36501: 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol- edunjättäjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu
36502: lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes- lapsi on edunjättäjän lapsi, jonka leski on
36503: sa; ja edunjättäjän kuoltua ottanut ottolapsekseen.
36504: 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun- Jos leskellä on aikaisemman avioliiton perus-
36505: jättäjä kuollessaan oli tuomioistuimen lainvoi- teella oikeus saada työntekijäin eläkelain (395/
36506: maisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah- 61) 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien,
36507: vistaman sopimuksen perusteella velvollinen eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista
36508: määräajoin suorittamaan elatusapua; tällöin eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, ei hänellä
36509: entisestä puolisosta ja hänen oikeudestaan ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen.
36510: perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa, Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä,
36511: mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk- joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut
36512: keeseen on säädetty. edunjättäjän kuoleman.
36513:
36514: 3§ 5§
36515: Leskellä on oikeus leskeneläkkeenä suoritet- Perhe-eläkkeen suuruus määräytyy edunjät-
36516: tavaan perhe-eläkkeeseen: täjän valtion eläkelain mukaisen vanhuuseläk-
36517: 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi keen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perus-
36518: edunjättäjän kanssa; tai teella, jota hän sai kuollessaan. Jollei edunjät-
36519: 2) jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttä- täjä saanut mainittua eläkettä, edunjättäjän
36520: nyt 50 vuotta tai sai kansaneläkelain (347 /56) eläkkeen määrä lasketaan siten kuin se olisi
36521: mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jat- laskettu, jos hän olisi kuolinpäivänään tullut
36522: kunut vähintään kolmen vuoden ajan, ja jos täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutta-
36523: avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli vassa määrin työkyvyttömäksi, jollei edunsaaja
36524: täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään muuta selvitä. Perhe-eläkkeen määrää lasket-
36525: viisi vuotta. taessa ei kuitenkaan oteta huomioon edunjät-
36526: Jos leski on syntynyt ennen 1 päivää heinä- täjän eläkkeen yhteensovituksesta johtuvaa vä-
36527: kuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen edellytyk- hennystä.
36528: senä on 1 momentissa mainitun 50 vuoden Leskeneläkkeen määrä on, jollei 5 momen-
36529: asemesta 40 vuoden vähimmäisikä. Mitä tässä tista tai 6, 7 ja 7 a-7 c §:stä muuta johdu:
36530: momentissa on säädetty, ei koske edunjättäjän 6/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
36531: entistä puolisoa. na on leski yksin tai leski ja yksi lapsi;
36532: 38 1989 vp. - HE n:o 173
36533:
36534: 5/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- saajana on myös leski, perhe-eläkelain mukai-
36535: na on leski ja kaksi lasta; sen leskeneläkkeen pohjaosan määrä. Vähen-
36536: 3/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- nyksenä ei kuitenkaan oteta huomioon enem-
36537: na on leski ja kolme lasta; sekä pää kuin 33 prosenttia yhteensovitusperustees-
36538: 2/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji- ta. Silloin, kun perhe-eläkkeen saajana on
36539: na on leski ja neljä tai useampia lapsia. lesken asemesta edunjättäjän entinen puoliso,
36540: Lapseneläkkeiden yhteismäärä on, jollei yhteensovitusta toimitettaessa ei vähennetä
36541: 6 §:stä muuta johdu: perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen poh-
36542: 4/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on jaosan määrää.
36543: yksi; Jos 5 §:n mukaisesti edunsaajien lukumää-
36544: 7/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on rän perusteella laskettu perhe-eläke on pienem-
36545: kaksi; pi kuin edunjättäjän eläke, alennetaan 2 mo-
36546: 9/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on mentissa mainittuja prosenttimääriä samassa
36547: kolme; sekä suhteessa. Yhteensovitettu perhe-eläke jaetaan
36548: 10/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on edunsaajien kesken 5 §:ssä mainittujen mää-
36549: neljä tai useampia. rien suhteessa.
36550: Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaetaan tasan
36551: edunsaajina olevien lasten kesken. Jos edun- 7§
36552: saajina on lapsia, joilla ei ole kumpaakaan Leskeneläkettä määrättäessä otetaan huo-
36553: vanhempaa, lapseneläkkeiden yhteismäärään mioon lesken ansiotyönsä perusteella saarnat
36554: lisätään 2/12 edunjättäjän eläkkeestä edellyt- työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mai-
36555: täen, että lesken- ja lapseneläkkeet eivät yh- nittujen lakien, eläkeohjesäännön ja eläkesään-
36556: teensä ylitä edunjättäjän eläkkeen määrää. Li- töjen mukaiset eläkkeet sekä niihin verrattavat
36557: sä jaetaan edellä mainittujen täysorpojen las- työ- tai virkasuhteeseen perustuvat eläkkeet
36558: ten kesken tasan. (eläkesovitus). Eläkesovituksessa voidaan ottaa
36559: Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläk- huomioon myös manittua eläkettä vastaava
36560: keen suuruus määrätään siten, että sen osuus 2 vieraasta valtiosta maksettava etuus. Työnteki-
36561: momentin mukaisesti lasketusta leskeneläkkeen jäin eläkelain mukainen eläke otetaan elä-
36562: määrästä on sama kuin mitä 60 prosenttia kesovitukseesa huomioon vähimmäisehtojen
36563: edunjättäjän entiselle puolisolleen maksamasta mukaisena ja lesken saama osaeläke täyden
36564: elatusavusta on 1 momentissa tarkoitetusta työkyvyttömyyseläkkeen määräisenä.
36565: edunjättäjän eläkkeestä. Jos edunsaajana on Jos edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken
36566: myös leski, on entisten puolisoiden perhe-eläk- kanssa samassa taloudessa asui lapsia, joilla on
36567: keiden yhteismäärä enintään puolet leskeneläk- oikeus lapseneläkkeeseen edunjättäjän jälkeen,
36568: keestä. Yhteismäärä vähennetään leskeneläk- eläkesovitusta ei tehdä ennen kuin nuorin lap-
36569: keestä ja jaetaan entisten puolisoiden kesken sista täyttää 18 vuotta.
36570: elatusapujen suhteessa. Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua
36571: eläkettä, lesken ansiotyöhön perustuvana eläk-
36572: 6§ keenä pidetään sitä eläkettä, joka hänelle olisi
36573: Myönnettäessä perhe-eläke on yhteensovitet- myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työky-
36574: taessa perhe-eläkettä edunsaajille saman edun- vyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin
36575: jättäjän kuoleman johdosta suoritettavien mui- työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä
36576: den perhe-eläkkeiden ja korvausten kanssa tai sinä päivänä, jona 2 momentissa tarkoitettu
36577: noudatettava soveltuvin osin työntekijäin elä- lapsi täyttää 18 vuotta. Eläkettä määrättäessä
36578: kelain 8 § :n säännöksiä. ei tällöin kuitenkaan sovelleta valtion eläkelain
36579: Myönnettäessä perhe-eläke sellaisen edunjät- 5 §:n 2 momentin säännöksiä päivistä, jotka
36580: täjän jälkeen, jolla oli oikeus eläkkeeseen val- jätetään huomioon ottamatta siinä tarkoitettu-
36581: tion eläkelain 10 §:n 2 tai 3 momenttia sovel- ja 360 päivää laskettaessa.
36582: taen, on yhteensovitusraja kuitenkin 66 pro-
36583: senttia yhteensovitusperusteesta. Yhteensovi- 7a§
36584: tusrajasta vähennetään kutakin edunsaajana Eläkesovituksessa vähennetään 5 ja 6 §:n
36585: olevaa lasta kohden perhe-eläkelain (38/69) mukaisesti määrättyä leskeneläkettä, jos lesken
36586: mukaan suoritettavan lapseneläkkeen perus- 7 §:ssä tarkoitetut ansiotyöhön perustuvat
36587: määrä sekä, jos tämän lain mukaisena edun- eläkkeet ylittävät eläkesovitusperusteen. Elä-
36588: 1989 vp. - HE n:o 173 39
36589:
36590: kesovitusperuste on 255 markkaa kuukaudes- eläke. Samoin voidaan leskeneläkkeen maara
36591: sa, jos edunjättäjän 5 §:n 1 momentin mukai- hakemuksesta tarkistaa, jos lesken olosuhteissa
36592: sesti laskettu eläke ja työntekijäin eläkelain tapahtuu viiden vuoden kuluessa edunjättäjän
36593: 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, elä- kuolemasta muutos, jonka vuoksi edellä mai-
36594: keohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaiset nittu edellytys täyttyy. Keskiansio lasketaan
36595: eläkkeet taikka niihin verrattavat työ- tai vir- tällöin kuuden kuukauden ajalta ennen hake-
36596: kasuhteeseen perustuvat eläkkeet yhteensä ylit- musta, ja muutoksen katsotaan tapahtuneen
36597: tävät sanotun markkamäärän. Eläkesovituspe- tämän takautuvan jakson alussa. Näin tarkis-
36598: ruste on sanottujen eläkkeiden yhteismäärän tettua leskeneläkettä suoritetaan takautuvasti
36599: suuruinen, jos yhteismäärä ylittää 127,50 sanotulta kuudelta kuukaudelta.
36600: markkaa ja on enintään 255 markkaa. Muussa Edellä 1 momentin mukaan määrättyä leske-
36601: tapauksessa eläkesovitusperuste on 127,50 neläkettä maksetaan kahden vuoden ajan. Sen
36602: markkaa. Jos eläkesovitus tulee tehtäväksi en- jälkeen leskeneläke määrätään hakemuksesta
36603: simmäisen kerran ennen vuotta 2004, elä- uudelleen tämän pykälän mukaiseksi kahden
36604: kesovitusperusteena käytetään vuonna 1990 sa- vuoden ajaksi kerrallaan, jos edellytykset tä-
36605: notun 255 markan asemesta 348 markkaa, hän ovat edelleen olemassa.
36606: josta vähennetään 6,64 markkaa kunakin seu- Valtiovarainministeriö voi antaa tarkempia
36607: raavana vuonna. ohjeita tämän pykälän soveltamisesta.
36608: Eläkesovituksesta johtuva vähennys on 50
36609: prosenttia lesken 7 §:ssä tarkoitettujen ansio- 7c§
36610: työhön perustuvien eläkkeiden ja eläkesovitus- Sen lisäksi, mitä 7 b §:ssä säädetään, elä-
36611: perusteen erotuksesta. Jos leskellä on oikeus kesovitus tehdään uudelleen vain, jos leskelle
36612: saada myös muuta kuin tämän lain mukaista myönnetään 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu
36613: työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mai- eläke muuna kuin osa-aikaeläkkeenä tai jos
36614: nittujen lakien, eläkeohjesäännön tai elä- leskeneläkkeen määrä 8 §:ssä tarkoitetun uu-
36615: kesääntöjen mukaista eläkettä vastaavaa den yhteensovituksen vuoksi muuttuu. Tällöin
36616: perhe-eläkettä, vähennetään tämän lain mukai- käytetään samaa eläkesovitusperustetta kuin
36617: sesta leskeneläkkeestä määrä, joka on yhtä eläkesovitusta ensimmäistä kertaa tehtäessä.
36618: suuri osa edellä tarkoitetusta vähennyksestä
36619: kuin tämän lain mukainen leskeneläke on kai- 8§
36620: kista sanotuista perhe-eläkkeistä. Perhe-eläkkeen maara lasketaan uudelleen,
36621: Jos lesken saamaa 7 §:ssä tarkoitettua elä- jos edunsaajalla sen jälkeen, kun perhe-eläke
36622: kettä on vähennetty tapaturmavakuutuslain edellä säädetyin tavoin on laskettu, todetaan
36623: (608/48) säännöksiin perustuvan päivärahan olevan oikeus eläkkeen määrää laskettaessa
36624: tai tapaturmaeläkkeen, liikennevakuutuslain huomioon otettavaan perhe-eläkkeeseen tai
36625: (279/59) nojalla myönnetyn omaan vammaan muuhun korvaukseen. Niin ikään lasketaan
36626: perustuvan jatkuvan korvauksen tai sotilas- perhe-eläkkeen määrä uudelleen, kun leski tai
36627: vammalain (404/48) nojalla myönnetyn elinko- lapsi lakkaa olemasta edunsaajana.
36628: ron vuoksi, jätetään tämä vähennys huomioon
36629: ottamatta eläkesovitusta tehtäessä.
36630: 16 §
36631: 7b§ Oikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaa, jos
36632: Jos leskellä ei ole oikeutta saada työ- tai leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on
36633: virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan pe- täyttänyt 50 vuotta. Jos uusi avioliitto purkau-
36634: rustuvaa eläkettä tai jos leski saa työkyvyttö- tuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole
36635: myyseläkettä osaeläkkeenä, otetaan eläkesovi- oikeutta leskeneläkkeeseen tämän avioliiton
36636: tuksessa lesken hakemuksesta eläkkeiden ase- perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan
36637: mesta huomioon hänen saamansa keskimääräi- hakemuksesta maksaa uudelleen. Mitä edelli-
36638: set ansiotulot ja niihin perustuvat etuudet sekä sessä virkkeessä on säädetty, ei koske edunjät-
36639: osaeläke. Edellytyksenä kuitenkin on, että sa- täjän entistä puolisoa.
36640: notut ansiotulot ja etuudet sekä osaeläke, kun Oikeus lapseneläkkeen saamiseen lakkaa,
36641: ansiotuloista otetaan huomioon 60 prosenttia, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet
36642: ovat yhteensä vähintään neljänneksen pienem- annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättä-
36643: mät kuin lesken 7 §:n mukaisesti määrätty jän leskelle tai tämän puolisolle.
36644: 40 1989 vp. - HE n:o 173
36645:
36646: Leskelle, jonka· oikeus perhe-eläkkeen saa- maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen
36647: miseen 1 momentin mukaan lakkaa, makse- edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski
36648: taan kertasuorituksena määrä, joka on yhtä solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään.
36649: suuri kuin hänen leskeneläkkeensä kolmen Mitä 8 §:n 1 momentissa on säädetty yhteenso-
36650: vuoden ajalta olisi ollut. Kertasuorituksen pe- vituksesta, koskee myös ennen tämän lain voi-
36651: rusteena käytetään viimeksi maksettua kuu- maantuloa alkaneita lapseneläkkeitä.
36652: kausieläkettä. Jos lakkautettua leskeneläkettä Tämän lain 7 ja 7 a-7 c §:n mukainen elä-
36653: aletaan 1 momentin nojalla maksaa uudelleen, kesovitus tehdään myös määrättäessä perhe-
36654: eläkkeestä vähennetään maksetun kertasuori- eläkettä valtion virkamiesten perhe-eläkkeistä
36655: tuksen määrä siten, että kulloinkin maksetta- ja hautausavuista annetun lain (696/56) mukai-
36656: van eläkkeen määrästä vähennetään kolmannes sin perustein sellaisen edunjättäjän jälkeen,
36657: enintään yhdeksän vuoden ajan. Saman edun- joka on kuollut tämän lain tultua voimaan.
36658: jättäjän jälkeen kertasuoritus maksetaan vain Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel-
36659: kerran. letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois-
36660: 19 § tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta-
36661: Jos edunsaajalla edunjättäjän kuoleman joh- miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl-
36662: dosta on oikeus saada tapaturmavakuutuslain laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk-
36663: säännöksiin perustuvaa perhe-eläkettä, liiken- keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen.
36664: nevakuutuslain säännöksiin perustuvaa jatku- Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus-
36665: vaa korvausta tai sotilasvammalakiin perus- tetun lapsen asema samoin kuin lasta, jolle
36666: tuvaa huoltoeläkettä, voidaan tämän lain mu- edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel-
36667: kainen perhe-eläke sen estämättä, mitä 6, 7 ja voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul-
36668: 7 a-7 c §:ssä on säädetty, suorittaa täysimää- kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain
36669: räisenä, kunnes tapaturmavakuutuslain mukai- (173/22) mukaisesti.
36670: sen perhe-eläkkeen, huoltoeläkkeen tai kor- Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei oteta
36671: vauksen määrä on lopullisesti ratkaistu. Edun- huomioon valtion eläkelain muuttamisesta 14
36672: saajan oikeus mainittuun perhe-eläkkeeseen, päivänä tammikuuta 1982 annetulla lailla (31 1
36673: huoltoeläkkeeseen tai korvaukseen siirtyy Val- 82) kumotun valtion eläkelain 10 a §:n mukais-
36674: tiokonttorilie tämän lain mukaisesta perhe- ta lapsikorotusta.
36675: eläkkeestä edellä mainittujen suoritusten joh- Myönnettäessä perhe-eläkettä valtion perhe-
36676: dosta vähennettävää määrää vastaavalta osal- eläkelain voimaanpanolain (775/68) 2 §:ssä
36677: ta. tarkoitetun edunjättäjän jälkeen edunjättäjän
36678: oma eläke katsotaan myönnetyksi valtion elä-
36679: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- kelain 10 §:n 2 momenttia soveltaen.
36680: kuuta 1990. Tämän lain 7 a §:ssä säädetty markkamäärä
36681: Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on vastaa vuodelle 1966 vahvistettua palkkaindek-
36682: kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota silukua.
36683: 1989 vp. - HE n:o 173 41
36684:
36685: 5.
36686: Laki
36687: perhe-eläkelain muuttamisesta
36688:
36689: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36690: kumotaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/69) 13 a, 16 a-16 d ja
36691: 17 a §,
36692: sellaisina kuin ne ovat, 13 a ja 16 a-16 c § 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa
36693: (105/82), 16 d § 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1085/82) sekä 17 a § 7 päivänä
36694: marraskuuta 1969 annetussa laissa (678/69),
36695: muutetaan 6 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 momentin 1 kohta, 14 §, 15 a §:n 6 momentti, 15 b §:n
36696: 7 momentti sekä 16, 17, 18 ja 19 §sekä näiden ohella 1 §:n 1 momentin, 4 §:n 2 momentin, 9 §:n
36697: ja 15 a §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto,
36698: sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti ja 4 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988
36699: annetussa laissa (1218/88), 9 § ja 13 §:n 1 momentin 1 kohta 28 päivänä heinäkuuta 1978
36700: annetussa laissa (589178), 15 a §:n 1 ja 6 momentti ja 15 b §:n 7 momentti mainitussa 5 päivänä
36701: helmikuuta 1982 annetussa laissa, 16 § 20 päivänä helmikuuta 1970 annetussa laissa (134170),
36702: 17 § osittain muutettuna mainitulla 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla ja 18 § muutettuna
36703: viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 23 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla, sekä
36704: lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 28 päivänä heinäkuuta 1978 ja 23
36705: päivänä joulukuuta 1988 annetuilla laeilla, siitä viimeksi mainitulla lailla kumotun 3 momentin
36706: tilalle uusi 3 momentti, lakiin uusi 20-39 §,jolloin nykyinen 20 § siirtyy 40 §:ksi, sekä 1, 6, 19
36707: ja 32 §:n eteen luvun otsikko seuraavasti:
36708:
36709: 1 luku taan, jos hän on saanut leskeneläkettä yli
36710: Yleiset säännökset vuoden ajalta, kertasuorituksena ne eläke-erät,
36711: jotka hänellä olisi ollut oikeus saada seuraaval-
36712: 1§ ta vuoden pituiselta ajalta. Kertasuorituksen
36713: määrää laskettaessa otetaan sanottuihin eläke-
36714: Jos selvitystä edunjättäjän kuolemasta ei eriin kuuluvat lisäosa ja asumistuki huomioon
36715: voida esittää, mutta on todennäköistä, että sen suuruisina kuin ne ovat leskeneläkkeen
36716: edunjättäjä on kuollut, perhe-eläke voidaan viimeisessä kuukausierässä.
36717: myöntää määräajaksi.
36718: 15 a §
36719: 2 luku
36720: Asumistuki määräytyy eläkkeensaajien asu-
36721: Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edunjättäjä on mistukilain (591178) mukaisesti. Asumistuen
36722: kuollut ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 maksamisesta on voimassa, mitä 32 §:n 1 mo-
36723: 6§ mentissa säädetään.
36724: Edunsaajia ovat edunjättäjän lapset ja mies-
36725: puolisen edunjättäjän leski. 15 b §
36726:
36727: Lisäosaa ei myönnetä, jos sen määrä kuu-
36728: 13§ kaudessa olisi pienempi kuin 20 markkaa.
36729: Lesken oikeus alku- ja jatkoeläkkeeseen lak-
36730: kaa: 16 §
36731: 1) jos leski solmii uuden avioliiton ennen Kun eläkkeensaaja on kuuden kuukauden
36732: kuin hän on täyttänyt 50 vuotta; tai ajan yhdenjaksoisesti asunut eri kuntaryhmään
36733: kuuluvassa kunnassa kuin se kunta, jonka
36734: kalleusryhmän mukainen hänen eläkkeensä li-
36735: 14 § säosa on, lisäosa muutetaan seuraavan kuu-
36736: Leskelle, jonka oikeus eläkkeeseen 13 §:n 1 kauden alusta sen kuntaryhmän mukaiseksi,
36737: momentin 1 kohdan mukaan lakkaa, makse- johon kuuluvassa kunnassa hän silloin asuu.
36738: 6 390593H
36739: 42 1989 vp. - HE n:o 173
36740:
36741: 17 § jotka edunjättäjän kuollessa asuivat edunjättä-
36742: Jos lisäosaan vaikuttavat tulot ovat nousseet jän kanssa samassa taloudessa ja joiden elatuk-
36743: vähintään 4 000 markkaa verrattuna siihen sesta edunjättäjä vastasi.
36744: tuloon, jonka perusteella lisäosa on määrätty, Sama henkilö ei voi olla edunsaajana saman-
36745: lisäosan määrä on vastaavasti oikaistava tai aikaisesti kahden tai useamman edunjättäjän
36746: lisäosa lakkautettava. Lisäosan määrä oikais- jälkeen. Täysorvolla lapsella on kuitenkin oi-
36747: taan myös eläkkeensaajan hakemuksesta, jos keus lapseneläkkeeseen kahden edunjättäjän
36748: lisäosaan vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut jälkeen.
36749: lisäosaa korottavasti vaikuttava muutos. Jos Täysorvolla lapsella tarkoitetaan lasta, jolla
36750: lisäosan korottamisen edellytykset ovat elä- ei ole kumpaakaan vanhempaa.
36751: kelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää
36752: hakemuksettakin. 20 §
36753: Jos lisäosaa määrättäessä on otettu huo- Lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen, jos
36754: mioon muun lain tai asetuksen tai julkisen hän:
36755: eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vas- 1) ei ole täyttänyt 18 vuotta; tai
36756: taava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä lue- 2) on täyttänyt 18 mutta ei 21 vuotta ja
36757: taan, jos etuuden määrätymisperusteissa ei ole opiskelee päätoimisesti tai on ammatillisessa
36758: tapahtunut muutosta, lisäosaa uudelleen mää- koulutuksessa.
36759: rättäessä tuloksi entisen suuruisena, kuitenkin Lapsella, joka saa kansaneläkelain mukaista
36760: ottaen huomioon, mitä johtuu perhe-eläkkei- työkyvyttömyyseläkettä, ei ole oikeutta lapsen-
36761: den indeksisidonnaisuudesta. eläkkeeseen.
36762:
36763: 18 § 21 §
36764: Eläkkeen lisäosa voidaan määräajaksi tai Oikeus leskeneläkkeeseen on 65 vuotta nuo-
36765: pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää, jos remmalla leskellä:
36766: eläkkeensaaja on: 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi
36767: 1) lahjoittanut omaisuuttaan tai muulla ta- edunjättäjän kanssa ja avioliitto oli solmittu
36768: valla heikentänyt taloudellista asemaansa siinä ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta; tai
36769: määrin, että se on vaikuttanut hänen oikeu- 2) jos hän edunjättäjän kuollessa oli täyttä-
36770: teensa saada eläkkeen lisäosa tai olennaisesti nyt 50 vuotta ja avioliitto oli solmittu ennen
36771: vaikuttanut lisäosan määrään, ja jos hän on kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä
36772: tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä 65 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään
36773: toimenpide voi vaikuttaa lisäosaan; taikka viisi vuotta.
36774: 2) lisäosan määräämistä varten tehdyssä ha- Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää
36775: kemuksessa tai ilmoituksessa tahallisesti anta- heinäkuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen
36776: nut vääriä tietoja lisäosaan vaikuttavista tulois- edellytyksenä on 1 momentissa mainitun 50
36777: ta tai omaisuudesta ja tämän vuoksi saanut vuoden asemesta 40 vuoden vähimmäisikä.
36778: lisäosaa aiheetta tai määrältään liian suurena. Leskeneläkkeenä maksetaan alkueläkettä
36779: Jos lainvoimainen päätös, jolla eläkkeen li- kuuden kuukauden ajan edunjättäjän kuole-
36780: säosa 1 momentin perusteella on evätty tai sitä masta ja tämän jälkeen jatkoeläkettä.
36781: vähennetty, myöhemmin havaitaan eläkkeen- Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen,
36782: saajalle kohtuuttomaksi, eläkelaitos voi oikais- jos hän saa kansaneläkelain mukaista työky-
36783: ta päätöksen. vyttömyys- tai työttömyyseläkettä, varhennet-
36784: tua vanhuuseläkettä tai rintamasotilaseläkelain
36785: (119/77) mukaista rintamasotilaseläkettä. Mai-
36786: 3 luku nittua eläkettä saavalle leskelle maksetaan kui-
36787: Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edunjättäjä on tenkin alkueläkettä se määrä, jolla alkueläke
36788: kuollut 1 päivänä heinäkuuta 1990 tai sen olisi suurempi kuin mainittu eläke.
36789: jälkeen
36790: 22 §
36791: 19 § Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen
36792: Edunsaajia ovat edunjättäjän lapset ja leski. 21 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä
36793: Edunjättäjän lapsina pidetään myös 7 §:n tarkoitettu lapsi on annettu ottolapseksi ennen
36794: 1-3 kohdassa mainittuja lapsia sekä lapsia, edunjättäjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu
36795: 1989 vp. - HE n:o 173 43
36796:
36797: lapsi on edunjättäjän lapsi, jonka leski on leskeneläkkeeseen purkautuneen avioliiton pe-
36798: edunjättäjän kuoltua ottanut ottolapsekseen. rusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan
36799: Jos leski saa aikaisemman avioliiton perus- hakemuksesta maksaa uudelleen.
36800: teella tämän lain mukaista leskeneläkettä, hä-
36801: nellä ei ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen. 27 §
36802: Leskelle, jonka oikeus eläkkeeseen 26 §:n 1
36803: 23 § momentin 2 kohdan mukaan lakkaa, makse-
36804: Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä, taan, jos hän on saanut leskeneläkettä vähin-
36805: joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut tään vuoden ajalta, kertasuorituksena se Ies-
36806: edunjättäjän kuoleman. keneläkkeen määrä, joka hänellä olisi ollut
36807: oikeus saada seuraavalta kolmelta vuodelta.
36808: 24 § Kertasuorituksen perusteena käytetään sitä
36809: Edunsaajan oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa kuukausieläkettä, joka leskellä oli viimeksi oi-
36810: edunjättäjän kuolinpäivästä. Jos leskellä tai keus saada. Kertasuoritukseen ei sisällytetä
36811: lapsella ei edunjättäjän kuollessa ole oikeutta asumistukea.
36812: eläkkeeseen, oikeus eläkkeeseen alkaa siitä, Jos lakkautettua leskeneläkettä aletaan
36813: kun leski tai lapsi täyttää eläkkeen saamisen 26 §:n 3 momentin nojalla maksaa uudelleen,
36814: edellytykset. eläkkeestä vähennetään maksetun kertasuori-
36815: Jos lapsi syntyy edunjättäjän kuoleman jäl- tuksen määrä siten, että kulloinkin maksetta-
36816: keen, Iesken oikeus eläkkeeseen 21 §:n 1 mo- van eläkkeen määrästä vähennetään kolmannes
36817: mentin 1 kohdan nojalla alkaa edunjättäjän enintään yhdeksän vuoden ajan.
36818: kuolinpäivästä. Saman edunjättäjän jälkeen kertasuoritus
36819: maksetaan vain kerran.
36820: 25 §
36821: Oikeus lapseneläkkeeseen lakkaa seuraavan 28 §
36822: kuukauden alusta: Lapseneläkkeeseen kuuluu eläkkeen perus-
36823: 1) kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta; määrä, joka on 1 572 markkaa vuodessa. Alle
36824: 2) kun 20 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi- 18-vuotiaan lapsen eläkkeeseen kuuluu lisäksi
36825: tettu lapsi ei enää täytä siinä säädettyjä edelly- täydennysmäärä, jonka täysi määrä on 2 100
36826: tyksiä; markkaa vuodessa.
36827: 3) kun lapsi annetaan ottolapseksi muulle Täydennysmäärää laskettaessa otetaan huo-
36828: kuin edunjättäjän leskelle tai tämän puolisolle; mioon lapsen saman edunjättäjän jälkeen jat-
36829: 4) kun lapselle myönnetään kansaneläkelain kuvasti saarnat kansaneläkelain 26 §:n 1 mo-
36830: mukainen työkyvyttömyyseläke; tai mentin 1-4 kohdassa ja 5 momentissa maini-
36831: 5) kun lapsi, joka edunjättäjän kuollessa tut perhe- ja huoltoeläkkeet siten, että täydestä
36832: asui edunjättäjän kanssa samassa taloudessa ja täydennysmäärästä vähennetään 50 prosenttia
36833: jonka elatuksesta edunjättäjä vastasi, siirtyy siitä näiden etuuksien yhteismäärän osasta,
36834: omien vanhempiensa huollettavaksi. joka ylittää 1 460 markkaa vuodessa.
36835: Täysorvolle lapselle maksetaan lapseneläke
36836: 26 § kummankin vanhemman jälkeen.
36837: Oikeus alku- ja jatkoeläkkeeseen lakkaa seu-
36838: raavan kuukauden alusta: 29 §
36839: 1) kun leski täyttää 65 vuotta; tai Lesken alkueläkkeeseen kuuluu pohjaosa,
36840: 2) jos leski solmii uuden avioliiton ennen lisäosa ja asumistuki. Sama koskee lesken jat-
36841: kuin hän on täyttänyt 50 vuotta. koeläkettä, kun:
36842: Oikeus jatkoeläkkeeseen lakkaa, jos leskelle 1) leskellä on alle 18-vuotias yhteinen lapsi
36843: myönnetään kansaneläkelain mukainen var- edunjättäjän kanssa; tai
36844: hennettu vanhuuseläke. Jatkoeläkettä ei mak- 2) lesken kanssa samassa taloudessa asuu
36845: seta samalta ajalta, jolta leski saa kansaneläke- alle 18-vuotias lesken tai edunjättäjän lapsi,
36846: lain mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyys- joka on asunut samassa taloudessa jo edunjät-
36847: eläkettä. täjän kuollessa.
36848: Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu avio- Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa ta-
36849: liitto purkautuu viiden vuoden kuluessa eikä pauksissa lesken jatkoeläkkeeseen kuuluu lisä-
36850: Ieskellä ole oikeutta tämän lain mukaiseen osa ja asumistuki.
36851: 44 1989 vp. - HE n:o 173
36852:
36853: Leskeneläkkeen pohjaosasta, lisäosasta ja Koulutuksesta johtuvina kustannuksina pi-
36854: asumistuesta on voimassa, mitä 15 a §:n 2-6 detään opiskelusta ja opiskeluvälineistä aiheu-
36855: momentissa on säädetty. tuvia kustannuksia sekä koulutuksen aiheutta-
36856: mia lisäkustannuksia asunnosta, ravinnosta ja
36857: 30 § tarpeellisesta työvaatetuksesta sekä tarpeellisis-
36858: Leskeneläkkeen lisäosa määräytyy 15 b, 15 d ta matkakuluista. Koulutuksen aiheuttamina
36859: ja 15 f §:n mukaan. Eläkkeensaajan työtulosta kustannuksina voidaan lisäksi korvata kustan-
36860: otetaan kuitenkin vuosituloa määrättäessä nukset, jotka koulutusaikana aiheutuvat lasten
36861: huomioon vain 60 prosenttia. Työtuloksi kat- hoidosta.
36862: sotaan palkkatulo sekä se osa liike- ja ammat- Jos koulutustuen saaja ei opiskele säännölli-
36863: titulosta tai maatilataloudesta taikka muusta sesti tai opiskelu ei osoittaudu menestykselli-
36864: ansiotoiminnasta saadusta tulosta, jota on pi- seksi, hänelle myönnetty koulutustuki voidaan
36865: dettävä kohtuullisena korvauksena mainitussa lakkauttaa.
36866: ansiotoiminnassa suoritetusta työstä. Työtu- Tarkemmat säännökset koulutustuen myön-
36867: loksi katsotaan myös työttömyysturvalain tämisestä annetaan asetuksella.
36868: (602/84) mukainen työttömyyspäiväraha sekä
36869: työkyvyttömyyden perusteella maksettava päi- 34 §
36870: väraha tai tähän rinnastettava vuodelta tai sitä Sosiaalivakuutustoimikunnan tehtävänä on
36871: lyhyemmältä ajalta maksettava ansionmene- sen lisäksi, mitä kansaneläkelain 67 §:ssä on
36872: tyksen korvaus. säädetty, vahvistaa leskeneläkkeen lisäosaan
36873: Lisäosan tarkistamisesta on voimassa, mitä vaikuttavat tulot kansaneläkelain 26 §:n 1 mo-
36874: 16-18 §:ssä on säädetty. mentissa mainittuja ja muita niihin rinnastetta-
36875: via etuuksia lukuun ottamatta.
36876: 31 §
36877: Jos lapseneläkkeeseen vaikuttavassa eläk- 35 §
36878: keessä on tapahtunut muu kuin indeksisidon- Jos alaikäinen lapsi ei ole holhoojansa huol-
36879: naisuudesta johtuva muutos, eläkkeen määrä lettavana, eläke voidaan maksaa henkilölle,
36880: on tarkistettava. jonka huollettavana lapsi on. Ennen eläkkeen
36881: maksamista kansaneläkelaitoksen on kuultava
36882: sosiaalilautakuntaa.
36883: 4 luku Lapseneläke voidaan maksaa sosiaalilau-
36884: Erinäiset säännökset takunnalle, jos sen maksamista eläkkeen nosta-
36885: miseen oikeutetulle henkilölle ei voida pitää
36886: 32 § erityisistä syistä tarkoituksenmukaisena. Eläke
36887: Perhe-eläkettä maksetaan eläkeoikeuden voidaan tällöin sosiaalilautakunnan suostu-
36888: syntymistä seuraavan kuukauden alusta. muksella maksaa myös muulle henkilölle.
36889: Perhe-eläkettä ei kuitenkaan ilman erityistä Eläke voidaan maksaa 15 vuotta täyttäneelle
36890: syytä makseta pitemmältä kuin vuoden ajalta lapselle itselleen, jos holhooja siihen suostuu.
36891: ennen eläkkeen hakemista. Eläke voidaan maksaa lapselle itselleen myös
36892: Mikäli samalta ajalta, jolta edunsaajalle ilman holhoojan suostumusta, jos siihen on
36893: myöhemmin myönnetään kansaneläke, on erityisiä syitä.
36894: maksettu perhe-eläkettä, pidetään viimeksi
36895: mainittua kansaneläkkeen ja sen lisien osasuo- 36 §
36896: rituksena. Tämän lain nojalla myönnettävistä etuuksis-
36897: ta kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustan-
36898: 33 § nukset korvataan valtion varoista noudattaen
36899: Tämän lain mukaisen leskeneläkkeen saajal- vastaavasti, mitä on säädetty valtion osuuden
36900: le voidaan suorittaa koulutustukea. Erityisistä suorittamisesta kansaneläkelaitokselle kansan-
36901: syistä koulutustukea voidaan suorittaa senkin eläkkeen lisäosakustannuksista. Valtio suorit-
36902: jälkeen, kun oikeus leskeneläkkeeseen on la- taa kuitenkin etukäteen 90 prosenttia makset-
36903: kannut. Koulutustukena korvataan kustannuk- taviksi lähetettyjen eläkkeiden määrästä.
36904: set koulutuksesta ammattiin, jolla lesken arvi- Tämän lain mukaisesta toiminnasta aiheutu-
36905: oidaan voivan hankkia pääasiallisen toimeen- vat hallintokulut luetaan kansaneläkelaitoksen
36906: tulonsa. hallinto kustannuksiksi.
36907: 1989 vp. - HE n:o 173 45
36908:
36909: 37 § Tämä laki tulee voimaan päivänä heinä-
36910: Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan kuuta 1990.
36911: soveltuvin osin lisäksi, mitä on säädetty kan- Jos edunjättäjä on kuollut ennen tämän lain
36912: saneläkelain 35, 37-39, 39 b-42, 42 b-43, voimaantuloa ja lapsi täyttää 16 vuotta tämän
36913: 44-46, 69-73, 74-75, 79-83 ja 84- lain tultua voimaan, lapsella on 12 §:n 1 mo-
36914: 88 a §:ssä. Kansaneläkelain 41 §:ssä säädetyn mentin 1 kohdasta poiketen oikeus saada lap-
36915: 10 vuoden Suomessa asumisvaatimuksen estä- seneläkettä siihen saakka, kun hän täyttää 18
36916: mättä lapseneläke voidaan suorittaa lapselle, vuotta. Tällaista lasta huoltavalle leskelle mak-
36917: jonka huoltaja saa leskeneläkettä saman edun- setaan 13 §:n 2 momentista poiketen, 9 b §:n 1
36918: jättäjän jälkeen. kohdan nojalla maksettavaa jatkoeläkettä vas-
36919: Tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymä- taavalta ajalta. Tämän jälkeen leskellä on
36920: tön saa hakea muutosta vakuutusoikeudelta 9 b §:n 3 kohdasta poiketen oikeus saada jat-
36921: myös 18 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ta- koeläkettä, jos hän oli täyttänyt 40 vuotta
36922: pauksessa. silloin, kun lapsi täytti 18 vuotta.
36923: Tämän lain mukaan maksettavien eläkkei- Jos lapsi saa puoliorvon eläkettä tämän lain
36924: den sitomisesta elinkustannuksiin on vastaa- voimaan tullessa ja toinenkin hänen vanhem-
36925: vasti voimassa, mitä kansaneläkelaissa säädet- mistaan kuolee, lapseneläke muutetaan 28 §:n
36926: tyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elin- mukaiseksi täysorvon eläkkeeksi.
36927: kustannuksiin annetussa laissa (348/56) on sää- Jos leski saa eläkettä tämän lain voimaan
36928: detty. tullessa, sovelletaan 15 b §:n 7 momenttia, kun
36929: perhe-eläkettä muutoin tarkistetaan lain tultua
36930: 38 § voimaan.
36931: Pankki ja muu rahalaitos on velvollinen Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel-
36932: pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle, sosiaa- letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois-
36933: livakuutustoimikunnalle, tarkastuslautakun- tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta-
36934: nalle ja vakuutusoikeudelle tietoja, jotka ovat miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl-
36935: tarpeen lesken eläkeoikeuden tai leskeneläk- laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk-
36936: keen määrän selvittämiseksi. keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen.
36937: Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
36938: 39 § vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste-
36939: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- lukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuus-
36940: töönpanosta annetaan asetuksella. sa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
36941: ruus on laskettu.
36942:
36943:
36944: 6.
36945: Laki
36946: kansaneläkelain muuttamisesta
36947:
36948: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36949: muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 23 §ja 33 §:n 1 ja 4 momentti,
36950: sellaisina kuin ne ovat, 23 § 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1217/88) ja 33 §:n 1
36951: momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82) ja 4 momentti 30 päivänä
36952: joulukuuta 1965 annetussa laissa (705/65), sekä
36953: lisätään 33 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 30 päivänä joulukuuta 1965 ja 5
36954: päivänä helmikuuta 1982 annetuilla laeilla, uusi 6 momentti seuraavasti:
36955:
36956: 23 §
36957: Vakuutetulla, joka ei ole Suomen kansalai- Tämän lain mukaista hautausavustusta suo-
36958: nen, on oikeus saada tämän lain mukaista ritetaan Suomessa asuneen ulkomaan kansalai-
36959: eläkettä, jos hän välittömästi ennen eläkkeen sen kuoltua vain, jos hän oli välittömästi ennen
36960: alkamista on yhdenjaksoisesti asunut Suomes- kuolemaansa asunut Suomessa yhdenjaksoises-
36961: sa vähintään viisi vuotta. ti vähintään viisi vuotta.
36962: 46 1989 vp. - HE n:o 173
36963:
36964: 33 § hakea ja nostaa hautausavustus kuolinpesän
36965: Jos Suomessa asuva henkilö, joka ei saa puolesta.
36966: tämän lain mukaista eläkettä, kuolee, suorite-
36967: taan hänen jälkeensä hautausavustusta. Hau- Hautausavustus voidaan myöntää, kun on
36968: tausavustuksen määrä on 2 221 markkaa. todennäköistä, että henkilö on kuollut, vaikka
36969: Avustus suoritetaan leskelle. Jos henkilö ei selvitystä kuolemasta ei voida esittää.
36970: ollut naimisissa tai jos hän ja hänen puolisonsa
36971: asuivat välien rikkoutumisen vuoksi erillään, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
36972: ______ ______ _ kuuta
36973: hautausavustus suoritetaan
36974: 1990.
36975: ../_
36976: kuolinpesälle.
36977: Tämän lain 33 §:n 1 momentissa säädetty
36978: Hautausavustusta on haettava siten kuin ase- markkamäärä vastaa virallisen elinkustannus-
36979: tuksella säädetään yhden vuoden kuluessa kuo- indeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden
36980: linpäivästä tai muutoin oikeus sen saamiseen 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kan-
36981: on menetetty. Kuolinpesän hoitajalla on oikeus saneläkkeiden suuruus on laskettu.
36982:
36983:
36984:
36985:
36986: 7.
36987: Laki
36988: eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta
36989:
36990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36991: muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591178) 1 §:n
36992: momentti, 5 §, 6 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentin 2 kohta ja 11 §:n 2 momentti,
36993: sellaisina kuin niistä ovat, 5 § 7 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (21/82), 6 §:n 1
36994: momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (112/82) sekä 8 §:n 1 momentin 2 kohta 26
36995: päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (671/85), sekä
36996: lisätään 6 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 18 päivänä tammikuuta
36997: 1985, 25 päivänä heinäkuuta 1986 ja 5 päivänä helmikuuta 1988 annetuilla laeilla (56/85, 590/86
36998: ja 127 /88), uusi 3 a kohta, seuraavasti:
36999:
37000: 1§ 6§
37001: Kansaneläkkeen, rintamasotilaseläkkeen ja Vuositulolla tarkoitetaan sitä tosiasiallista
37002: perhe-eläkelain (38/69) mukaisen leskeneläk- tuloa, jota eläkkeensaajan tai, jos hän on
37003: keen saajan asumiskustannusten alentamiseksi naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen
37004: suoritetaan eläkkeen lisänä asumistukea sen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain
37005: mukaan kuin tässä laissa säädetään. Lesken- saavan, lisättynä kahdeksalla prosentilla siitä
37006: eläkkeenä voidaan suorittaa myös pelkästään määrästä, jolla eläkkeensaajan omaisuuden ar-
37007: asumistukea. vo ylittää 36 000 markkaa tai, jos hän on
37008: naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden arvo
37009: ylittää 57 600 markkaa. Vuosituloon lisätään
37010: 5§ kansaneläkkeeseen ja leskeneläkkeeseen kuulu-
37011: Jos puolisoista toiselle on myönnetty kan- van lisäosan sekä rintamasotilaseläkkeen vuo-
37012: saneläke ja toiselle rintamasotilaseläke tai Ies- tuiset määrät sen ajankohdan mukaisina, josta
37013: keneläke taikka jos molemmille puolisoille on lukien asumistuki myönnetään tai tarkistetaan.
37014: myönnetty rintamasotilaseläke tai leskeneläke Rintamasotilaseläkkeensaajan tai, jos hän on
37015: taikka toiselle rintamasotilaseläke ja toiselle naimisissa, eläkkeensaajan ja hänen puolisonsa
37016: leskeneläke, asumistuesta on soveltuvin osin vuositulosta vähennetään 6 190 markkaa.
37017: voimassa, mitä 3 §:n 4 momentissa on säädet- Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:
37018: ty.
37019: 1989 vp. - HE n:o 173 47
37020:
37021: 3 a) perhe-eläkelain mukaista pohjaosaa eikä seen suoritettavasta asumistuesta aiheutuvat
37022: koulutustukea; kustannukset maksetaan valtion varoista nou-
37023: dattaen, mitä näiden eläkkeiden kustannusten
37024: korvaamisesta on säädetty.
37025: 8§
37026: Asumistuen määrä tarkistetaan:
37027:
37028: 2) kun asumistuen saajan puolisolle myönne-
37029: tään kansaneläke, rintamasotilaseläke tai Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
37030: perhe-eläkelain mukainen leskeneläke tai se kuuta 1990.
37031: lakkautetaan taikka kun asumistuen saajan Asumistuki, jota maksetaan tämän lain voi-
37032: puoliso, joka saa varhennettua vanhuuseläket- maan tullessa, muutetaan tämän lain mukai-
37033: tä, täyttää 65 vuotta tai kun perhesuhteet seksi, kun asumistuen määrä tarkistetaan 8 §:n
37034: muutoin muuttuvat; tai mukaan.
37035: Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
37036: vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste-
37037: 11§ lukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuus-
37038: sa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
37039: Rintamasotilaseläkkeeseen tai leskeneläkkee- ruus on laskettu.
37040:
37041:
37042: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
37043:
37044:
37045: Tasavallan Presidentti
37046: MAUNO KOIVISTO
37047:
37048:
37049:
37050:
37051: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
37052: 48 1989 vp. - HE n:o 173
37053:
37054: Liite
37055:
37056:
37057:
37058:
37059: 1.
37060: Laki
37061: työntekijäin eläkelain muuttamisesta
37062:
37063: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
37064: muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 4 §:n 5 ja 6
37065: momentti, 4 a §, 4 b §:n 2-4 momentti, 7 a §, 8 §:n 5 momentti, 8 a §:n 2 momentti ja 8 b §:n
37066: 1 momentti,
37067: sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 5 ja 6 momentti, 4 a §, 4 b §:n 2-4 momentti ja 8 b §:n 1
37068: momentti 16 päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (639/66), 7 a § muutettuna viimeksi
37069: mainitulla lailla sekä 20 päivänä syyskuuta 1974 ja 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetuilla laeilla
37070: (749174 ja 666/85), 8 §:n 5 momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (109/82) ja
37071: 8 a §:n 2 momentti 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (592/85), sekä
37072: lisätään lakiin uusi 8 c-8 f § seuraavasti:
37073:
37074: Voimassa oleva laki Ehdotus
37075: 4§
37076:
37077: Jos työntekijällä kuollessaan oli oikeus tä- Työntekijän kuoltua suoritetaan edunsaajille
37078: män lain vähimmäisehtojen mukaiseen van- perhe-eläkettä, jos työntekijällä oli kuol/essaan
37079: huus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen taikka oikeus tämän lain vähimmäisehtojen mukai-
37080: jos hän sai mainittua eläkettä, on tällaisen seen vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen
37081: edunjättäjän jälkeen miespuolisen edunjättäjän tai jos hän sai mainittua eläkettä. Tällaisen
37082: leskellä, jonka avioliitto oli solmittu ennen edunjättäjän jälkeen edunsaajia ovat:
37083: kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta, sekä 1) leski, jonka kanssa edunjättäjä oli solmi-
37084: edunjättäjän lapsella ja mainitun lesken sellai- nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65
37085: sella lapsella, jonka elatuksesta edunjättäjä ja vuotta;
37086: leski ovat yhteisesti huolehtineet, 4 a §:ssä sää- 2) edunjättäjän lapsi;
37087: detyin rajoituksin edunsaajina oikeus saada 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol-
37088: perhe-eläkettä. Lapsena pidetään tällöin myös lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes-
37089: ottolasta sekä avioliiton ulkopuolella syntynyt- sa; ja
37090: tä lasta, jonka edunjättäjä on laillisesti tunnus- 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun-
37091: tanut tai jota koskeva edunjättäjän elatusvel- jättäjä kuollessaan oli tuomioistuimen lainvoi-
37092: vollisuus on sopimuksella tai tuomioistuimen moisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah-
37093: päätöksellä vahvistettu. vistaman sopimuksen perusteella velvollinen
37094: määräajoin suorittamaan e/atusapua; tällöin
37095: entisestä puo/isosta ja hänen oikeudestaan
37096: perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa,
37097: mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk-
37098: keeseen on säädetty.
37099: Työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja Työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja
37100: ansiokyvyn parantamiseksi voidaan työnteki- ansiokyvyn parantamiseksi voidaan työnteki-
37101: jälle antaa lääkintähuoltoa, koulutusta ja työ- jälle antaa kuntoutusta, koulutusta ja elinkei-
37102: huoltoa sekä miespuolisen työntekijän kuoltua notukea. Työntekijän kuoltua voidaan hänen
37103: 1989 vp. - HE n:o 173 49
37104:
37105: Voimassa oleva laki Ehdotus
37106:
37107: hänen leskelleen antaa lainaa koulutusta ja leskelleen antaa lainaa koulutusta varten ja
37108: työhuoltoa varten. Edellä sanotun mukaisesti e/inkeinotukena. Laina saadaan sosiaali- ja
37109: myönnetty laina saadaan sosiaaliministeriön terveysministeriön vahvistamin ehdoin käyttää
37110: vahvistamin ehdoin käyttää vakuutusrahaston vakuutusrahaston ja eläkevastuun katteena
37111: ja eläkevastuun katteena vaatimatta eläkelai- vaatimatta eläkelaitoksia koskevassa lainsää-
37112: toksia koskevassa lainsäädännössä edellytettyä dännössä edellytettyä vakuutta. Samoin edelly-
37113: vakuutta. Samoin edellytyksin laina saadaan tyksin laina saadaan sen estämättä, mitä
37114: sen estämättä, mitä 19 a §:ssä säädetään, periä 19 a §:ssä säädetään, periä takaisin lainan saa-
37115: takaisin lainan saajan perhe-eläkkeestä. jan perhe-eläkkeestä.
37116:
37117:
37118:
37119: 4a§ 4a§
37120: Leskeä pidetään edunsaajana, jos edunjättä- Leskellä on oikeus leskeneläkkeenä suoritet-
37121: jän jälkeen on jäänyt perhe-eläkkeeseen oikeu- tavaan perhe-eläkkeeseen:
37122: tettu joko lesken oma lapsi tai sellainen muu 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi
37123: lapsi, jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski edunjäiläjän kanssa; tai
37124: ovat yhteisesti huolehtineet, tai jos leski edun- 2) jos leski edunjäiläjän kuollessa oli täyttä-
37125: jättäjän kuollessa oli täyttänyt 40 vuotta ja nyt 50 vuotta tai sai kansaneläkelain (347/56)
37126: avioliitto oli jatkunut vähintään kolme vuotta. mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jat-
37127: kunut vähintään kolmen vuoden ajan, ja jos
37128: avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli
37129: täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään
37130: viisi vuotta.
37131: Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää
37132: heinäkuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen
37133: edellytyksenä on 1 momentissa mainitun 50
37134: vuoden asemesta 40 vuoden vähimmäisikä.
37135: Mitä tässä momentissa on säädetty, ei koske
37136: edunjäiläjän entistä puolisoa.
37137: Lasta pidetään edunsaajana, jos hän edun- Lapsella on oikeus lapseneläkkeenä suoritet-
37138: jättäjän kuollessa ei ollut täyttänyt 18 vuotta. tavaan perhe-eläkkeeseen, jos hän ei ollut täyt-
37139: Niin ikään pidetään edunsaajana sellaista tänyt 18 vuotta edunjäiläjän kuollessa. Oikeut-
37140: edunjättäjän kuollessa 18, mutta ei 21 vuotta ta lapseneläkkeeseen ei kuitenkaan ole useam-
37141: täyttänyttä, 4 §:n 3 momentissa tarkoitetulla man kuin kahden edunjäiläjän jälkeen saman-
37142: tavalla pitkäaikaisesti työkyvytöntä lasta, jon- aikaisesti.
37143: ka työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin hän
37144: täytti 18 vuotta.
37145: Edunsaajana ei kuitenkaan pidetä lasta, joka Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 1
37146: on annettu kolmannelle henkilölle ottolapseksi, momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä tarkoitet-
37147: eikä henkilöä, joka rikollisella teollaan tahalli- tu lapsi on annettu ottolapseksi ennen edunjäi-
37148: sesti on aiheuttanut edunjättäjän kuoleman. läjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu lapsi on
37149: edunjäiläjän lapsi, jonka leski on edunjäiläjän
37150: kuoltua ottanut ottolapsekseen. Jos leskellä on
37151: aikaisemman avioliiton perusteella oikeus saa-
37152: da 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien,
37153: eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista
37154: eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, ei hänellä
37155: ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen.
37156: Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä,
37157: joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut
37158: edunjättäjän kuoleman.
37159: 7 390593H
37160: 50 1989 vp. - HE n:o 173
37161:
37162: Voimassa oleva laki Ehdotus
37163:
37164: 4b§
37165:
37166: Oikeus perhe-eläkkeen saamiseen lakkaa, Oikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaa, jos
37167: lesken osalta, kun hän on solminut uuden leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on
37168: avioliiton, ja lapsen osalta, kun hän on täyttä- täyttänyt 50 vuotta. Jos uusi avioliitto purkau-
37169: nyt 18 vuotta tai, milloin on kysymys edunjät- tuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole
37170: täjän kuollessa 18 vuotta täyttäneelle lapselle oikeutta leskeneläkkeeseen tämän avioliiton
37171: myönnetystä eläkkeestä, kun hänen työkykyn- perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan
37172: sä on palautunut. Niin ikään lapsen oikeus hakemuksesta maksaa uudelleen. Mitä edelli-
37173: perhe-eläkkeen saamiseen lakkaa, kun hänet sessä virkkeessä on säädetty, ei koske edunjät-
37174: on annettu kolmannelle henkilölle ottolapseksi. täjän entistä puolisoa.
37175: Oikeus lapseneläkkeen saamiseen lakkaa,
37176: kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet
37177: annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättä-
37178: jän leskelle tai tämän puolisolle.
37179: Leskelle, jonka oikeus eläkkeen saamiseen 2 Leskelle, jonka oikeus eläkkeen saamiseen 2
37180: momentin mukaan lakkaa, maksetaan kerta- momentin mukaan lakkaa, maksetaan kerta-
37181: suorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin suorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin
37182: perhe-eläke kahden vuoden ajalta olisi ollut, hänen leskeneläkkeensä kolmen vuoden ajalta
37183: jos hän yksin olisi ollut edunsaajana. olisi ollut. Kertasuorituksen perusteena käyte-
37184: tään viimeksi maksettua kuukausieläkettä. Jos
37185: lakkautettua leskeneläkettä aletaan 2 momen-
37186: tin nojalla maksaa uudelleen, eläkkeestä vä-
37187: hennetään maksetun kertasuorituksen määrä
37188: siten, että kulloinkin maksettavan eläkkeen
37189: määrästä vähennetään kolmannes enintään yh-
37190: deksän vuoden ajan. Saman edunjättäjän jäl-
37191: keen kertasuoritus maksetaan vain kerran.
37192:
37193:
37194: Jos lapsi täyttäessään 18 vuotta on 4 §:n 3
37195: momentissa tarkoitetulla tavalla pitkäaikaisesti
37196: työkyvytön, jatketaan sen estämättä, mitä 2
37197: momentissa on säädetty eläkkeen lakkaamises-
37198: ta lapsen täyttäessä sanotun iän, eri hakemuk-
37199: sesta eläkkeen maksamista niin kauan kuin
37200: työkyvyttömyys yhdenjaksoisesti jatkuu.
37201:
37202:
37203: 7a§ 7a §
37204: Perhe-eläke on, jos edunsaajia on vähintään Perhe-eläkkeen suuruus määräytyy edunjät-
37205: kolme, yhtä suuri kuin se tämän lain vähim- täjän tämän lain vähimmäisehtojen mukaisen
37206: mäisehtojen mukainen vanhuuseläke tai täysi vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyys-
37207: työkyvyttömyyseläke, jota edunjättäjä kuolles- eläkkeen perusteella, jota hän sai kuollessaan.
37208: saan sai, tai jollei hänen silloin saanut mainit- Jollei edunjättäjä saanut mainittua eläkettä,
37209: tua eläkettä, joka olisi hänelle myönnetty, jos edunjättäjän eläkkeen määrä lasketaan siten
37210: hänellä kuolinhetkellään olisi ollut oikeus täy- kuin se olisi laskettu, jos hän olisi kuolinpäivä-
37211: den työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen. Eläk- näön tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen
37212: keen määrää laskettaessa ei kuitenkaan oteta oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi, jollei
37213: huomioon 7 c §:n mukaista korotusta edunjät- edunsaaja muuta selvitä. Perhe-eläkkeen mää-
37214: täjän eläkkeeseen eikä myöskään edunjättäjän rää laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon
37215: 1989 vp. - HE n:o 173 51
37216:
37217: Voimassa oleva laki Ehdotus
37218:
37219: eläkkeestä mahdollisesti tehtävää 8 § :n mu- 7 c §:n mukaista korotusta eikä 8 §:n mukaista
37220: kaista vähennystä. Jos edunsaajia on kaksi, vähennystä.
37221: suoritetaan edellä mainitusta perhe-eliikkeestä
37222: kolme neljännestä ja jos edunsaajia on yksi,
37223: puolet.
37224: Perhe-eläke jakautuu edunsaajien kesken si- Leskeneläkkeen määrä on, jollei 5 momen-
37225: ten, että leski saa siitä kaksi ja kukin lapsi tista taikka 8 tai 8 c-8 f §:stä muuta johdu:
37226: yhden yhtä suuren osan. 6112 edunjiittäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
37227: na on leski yksin tai leski ja yksi lapsi;
37228: 5112 edunjiittäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
37229: na on leski ja kaksi lasta;
37230: 3112 edunjiittäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
37231: na on leski ja kolme lasta; sekä
37232: 2112 edunjiittäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
37233: na on leski ja neljä tai useampia lapsia.
37234: Lapseneläkkeiden yhteismäiirä on, jollei
37235: 8 §:stä muuta johdu:
37236: 4/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on
37237: yksi;
37238: 7112 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on
37239: kaksi;
37240: 9/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia\ on
37241: kolme; sekä
37242: JOI 12 edunjättiijän eliikkeestä, jos lapsia on
37243: neljä tai useampia.
37244: Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaetaan tasan
37245: edunsaajina olevien lasten kesken. Jos edun-
37246: saajina on lapsia, joilla ei ole kumpaakaan
37247: vanhempaa, lapseneläkkeiden yhteismäärään
37248: lisätään 2112 edunjättäjän eläkkeestä edellyt-
37249: täen, että lesken- ja lapseneläkkeet eivät yh-
37250: teensä ylitä edunjättiijän eläkkeen määrää. Li-
37251: sä jaetaan edellä mainittujen täysorpojen las-
37252: ten kesken tasan.
37253: Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläk-
37254: keen suuruus mäiirätään siten, että sen osuus 2
37255: momentin mukaisesti lasketusta leskeneläkkeen
37256: määrästä on sama kuin mitä 60 prosenttia
37257: edunjättäjän entiselle puolisolleen maksamasta
37258: elatusavusta on 1 momentissa tarkoitetusta
37259: edunjättäjän eläkkeestä. Jos edunsaajana on
37260: myös leski, on entisten puolisoiden perhe-eläk-
37261: keiden yhteismäärä enintään puolet leskeneläk-
37262: keestä. Yhteismäärä vähennetään leskeneläk-
37263: keestä ja jaetaan entisten puolisoiden kesken
37264: elatusapujen suhteessa.
37265: Jos edunsaajien lukumäärässä tapahtuu Jos edunsaajien lukumäärä muuttuu, perhe-
37266: muutoksia, perhe-eläkkeen määrä ja sen jakau- eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaa-
37267: tuminen edunsaajien kesken tarkistetaan muu- jien kesken tarkistetaan muutosta seuraavan
37268: tosta seuraavan maksukauden alusta. kuukauden alusta.
37269: Jos perhe-eläke myönnetään edunjättäjän
37270: jälkeen, joka kuollessaan ei saanut eläkettä,
37271: 52 1989 vp. - HE n:o 173
37272:
37273: Voimassa oleva laki Ehdotus
37274:
37275: eläkkeen määrä lasketaan ikään kuin edunjät-
37276: täjä olisi kuolinpäivänäön tullut työkyvyttö-
37277: mäksi, jollei edunsaaja muuta selvitä.
37278: 8§
37279:
37280: Jos saman edunjättäjän kuoleman johdosta Jos saman edunjättäjän kuoleman johdosta
37281: edunsaajille myönnetyt tämän lain vähimmäis- edunsaajille myönnetyt tämän lain vähimmäis-
37282: ehtojen mukainen perhe-eläke, 4 momentissa ehtojen mukainen perhe-eläke, 4 momentissa
37283: mainittua peruseläkettä vastaava muu perhe- tarkoitettua peruseläkettä vastaava muu perhe-
37284: eläke taikka 1 momentissa mainittua muuta eläke taikka 1 momentissa tarkoitettua muuta
37285: eläkettä tai jatkuvaa korvausta vastaava perhe- eläkettä tai jatkuvaa korvausta vastaava perhe-
37286: eläke tai jatkuva korvaus yhteensä ylittävät eläke tai jatkuva korvaus yhteensä ylittävät
37287: yhteensovitusrajan, vähennetään tämän lain yhteensovitusrajan, vähennetään tämän lain
37288: mukaisesta eläkkeestä määrä, joka on yhtä mukaisesta eläkkeestä määrä, joka on yhtä
37289: suuri osa ylitteestä kuin tämän lain vähimmäis- suuri osa ylitteestä kuin tämän lain vähimmäis-
37290: ehtojen mukainen perhe-eläke on 4 momentis- ehtojen mukainen perhe-eläke on 4 momentis-
37291: sa mainittuja peruseläkkeitä vastaavista kaikis- sa tarkoitettuja peruseläkkeitä vastaavista kai-
37292: ta perhe-eläkkeistä. Tällöin ei kuitenkaan oteta kista perhe-eläkkeistä. Tällöin ei kuitenkaan
37293: huomioon eläkkeeseen tai jatkuvaan korvauk- oteta huomioon eläkkeeseen tai jatkuvaan kor-
37294: seen sisältyvää määräaikaista korotusta. Yh- vaukseen sisältyvää määräaikaista korotusta.
37295: teensovitusraja on 60 prosenttia perhe-eläk- Yhteensovitusraja on 60 prosenttia perhe-eläk-
37296: keen perusteena olevan edunjättäjän eläkkeen keen perusteena olevan edunjättäjän eläkkeen
37297: 2 ja 3 momentin mukaisesti lasketusta yhteen- 2 ja 3 momentin mukaisesti lasketusta yhteen-
37298: sovitusperusteesta vähennettynä kutakin edun- sovitusperusteesta vähennettynä kutakin edun-
37299: saajana olevaa 16 vuotta nuorempaa lasta koh- saajana olevaa lasta kohden perhe-eläkelain
37300: den perhe-eläkelain mukaan puoliorvolle suori- mukaan suoritettavan lapseneläkkeen perus-
37301: tettavan lapseneläkkeen määrällä sekä, jos tä- määrällä sekä, jos tämän lain mukaisena edun-
37302: män lain mukaisena edunsaajana on myös saajana on myös leski, perhe-eläkelain mukai-
37303: leski, perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen sen leskeneläkkeen pohjaosan määrällä. Vä-
37304: pohjaosan määrällä. Edellä tarkoitettuna vä- hennyksenä ei kuitenkaan oteta huomioon
37305: hennyksenä ei kuitenkaan oteta huomioon enempää kuin 30 prosenttia yhteensovituspe-
37306: enempää kuin 30 prosenttia yhteensovituspe- rusteesta. Silloin, kun perhe-eläkkeen saajana
37307: rusteesta. Jos perhe-eläkettä on tämän lain on lesken asemesta edunjättäjän entinen puoli-
37308: mukaisesti pienennetty edunsaajien lukumää- so, yhteensovitusta toimitettaessa ei vähennetä
37309: rän perusteella, alennetaan edellä sanottuja perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen poh-
37310: prosenttimääriä samassa suhteessa. jaosan määrää. Jos 7 a §:n mukaisesti edun-
37311: saajien lukumäärän perusteella laskettu perhe-
37312: eläke on pienempi kuin edunjättäjän eläke,
37313: alennetaan edellä sanottuja prosenttimääriä sa-
37314: massa suhteessa. Yhteensovitettu perhe-eläke
37315: jaetaan edunsaajien kesken 7 a §:ssä mainittu-
37316: jen määrien suhteessa.
37317:
37318:
37319: 8a §
37320:
37321: Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen
37322: saajalle myönnetään 8 §:n 1 momentissa tar- saajalle myönnetään 8 §:n 1 momentissa tar-
37323: koitettu eläke, elinkorko tai jatkuva korvaus, koitettu eläke, elinkorko tai jatkuva korvaus,
37324: toimitetaan 8 §:n 1 momentin mukainen yh- toimitetaan 8 §:n 1 momentin mukainen yh-
37325: teensovitus uudelleen. Yhteensovituksen joh- teensovitus uudelleen. Yhteensovituksen joh-
37326: 1989 vp. - HE n:o 173 53
37327:
37328: Voimassa oleva laki Ehdotus
37329:
37330: dosta eläkettä vähennetään kuitenkin vain sen dosta eläkettä vähennetään kuitenkin vain sen
37331: verran, että sanotussa momentissa tarkoitettu- verran, että sanotussa momentissa tarkoitettu-
37332: jen etuuksien yhteismäärä pysyy vähintään yh- jen etuuksien yhteismäärä pysyy vähintään yh-
37333: tä suurena kuin se olisi, jollei oikeutta tämän tä suurena kuin se olisi, jollei oikeutta tämän
37334: momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitet- momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitet-
37335: tuun eläkkeeseen, elinkorkoon tai jatkuvaan tuun eläkkeeseen, elinkorkoon tai jatkuvaan
37336: korvaukseen olisi ollut. Sama koskee 8 §:n 5 korvaukseen olisi ollut. Sama koskee 8 §:n 5
37337: momentin mukaista yhteensovitusta, jos perhe- momentin mukaista yhteensovitusta, jos perhe-
37338: eläkkeen saajalle myönnetään mainitun mo- eläkkeen saajalle myönnetään mainitun mo-
37339: mentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu mentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu
37340: eläke tai jatkuva korvaus. Samoin toimitetaan eläke tai jatkuva korvaus. Samoin toimitetaan
37341: 8 §:n 1 momentin mukainen yhteensovitus uu- 8 §:n 1 momentin mukainen yhteensovitus uu-
37342: delleen, kun osaeläkkeenä maksettava työky- delleen, kun osaeläkkeenä maksettava työky-
37343: vyttömyyseläke muutetaan työttömyyseläk- vyttömyyseläke muutetaan työttömyyseläk-
37344: keeksi tai kun eläkettä tarkistetaan 5 b tai keeksi tai kun eläkettä tarkistetaan 5 b tai
37345: 7 c §:n mukaisesti. Niin ikään toimitetaan 7 c §:n mukaisesti. Niin ikään toimitetaan
37346: 8 §:n 5 momentin mukainen yhteensovitus uu- 8 §:n 5 momentin mukainen yhteensovitus uu-
37347: delleen, kun edunsaajana oleva lapsi täyttää 16 delleen, kun leski tai lapsi lakkaa olemasta
37348: vuotta tai muu edunsaaja kuin 16 vuotta täyt- edunsaajana. Hakemuksesta toimitetaan 8 §:n
37349: tänyt lapsi lakkaa olemasta edunsaajana, jos mukainen yhteensovitus uudelleen, jos siihen
37350: eläkkeen määrä siten suurenee. Hakemuksesta vaikuttaneen päivärahan, muun eläkkeen, elin-
37351: toimitetaan 8 §:n mukainen yhteensovitus uu- koron tai jatkuvan korvauksen määrä on olen-
37352: delleen, jos siihen vaikuttaneen päivärahan, naisesti muuttunut. Yhteensovitus voidaan toi-
37353: muun eläkkeen, elinkoron tai jatkuvan kor- mittaa uudelleen, kun eläkelaitos saa tiedon
37354: vauksen määrä on olennaisesti muuttunut. Yh- 8 § :n 9 momentissa tarkoitetusta etuudesta.
37355: teensovitus voidaan toimittaa uudelleen, kun
37356: eläkelaitos saa tiedon 8 §:n 9 momentissa tar-
37357: koitetusta etuudesta.
37358:
37359: 8b§ 8b§
37360: Työkyvyttömyyseläke sekä 4 a ja 4 b § :ssä Työkyvyttömyyseläke on evättävä tai sitä
37361: tarkoitettu perhe-eläke työkyvyttömälle lapsel- vähennettävä, jos työntekijä on aiheuttanut
37362: le on evättävä tai niitä vähennettävä, jos työn- työkyvyttömyytensä tahallaan. Eläkkeen mak-
37363: tekijä tai sanottu lapsi on aiheuttanut työky- saminen voidaan keskeyttää, jos sen saaja
37364: vyttömyytensä tahallaan. Niin ikään eläkkeen ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut
37365: maksaminen voidaan keskeyttää, jos sen saaja eläkelaitoksen määräämään ja kustannettavaan
37366: ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut tutkimukseen tai hoitoon, hengenvaaralliseksi
37367: eläkelaitoksen määräämään ja kustannettavaan katsottavaa tutkimus- tai hoitotoimenpidettä
37368: tutkimukseen tai hoitoon, hengenvaaralliseksi lukuun ottamatta, taikka jos hän ilman päte-
37369: katsottavaa tutkimus- tai hoitotoimenpidettä vää syytä on kieltäytynyt kuntoutuksesta tai
37370: lukuun ottamatta, taikka jos hän ilman päte- koulutuksesta.
37371: vää syytä on kieltäytynyt työhuollosta tai kou-
37372: lutuksesta.
37373:
37374:
37375: 8c§
37376: Leskeneläkettä määrättäessä otetaan huo-
37377: mioon lesken ansiotyönsä perusteella saarnat
37378: 8 § :n 4 momentissa mainittujen lakien, elä-
37379: keohjesäännön ja eläkesääntöjen mukaiset
37380: eläkkeet sekä niihin verrattavat työ- tai virka-
37381: suhteeseen perustuvat eläkkeet (e 1ä keso v i-
37382: 54 1989 vp. - HE n:o 173
37383:
37384: Voimassa oleva laki Ehdotus
37385:
37386: t u s) . Eläkesovituksessa voidaan ottaa huo-
37387: mioon myös mainittuja eläkkeitä vastaava vie-
37388: raasta valtiosta maksettava etuus. Tämän lain
37389: mukainen eläke otetaan eläkesovituksessa huo-
37390: mioon vähimmäisehtojen mukaisena ja lesken
37391: saama osaeläke täyden työkyvyttömyyseläk-
37392: keen määräisenä.
37393: Jos edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken
37394: kanssa samassa taloudessa asui lapsia, joilla on
37395: oikeus lapseneläkkeeseen edunjättäjän jälkeen,
37396: eläkesovitusta ei tehdä ennen kuin nuorin lap-
37397: sista täyttää 18 vuotta.
37398: Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua
37399: eläkettä, lesken ansiotyöhön perustuvana eläk-
37400: keenä pidetään sitä eläkettä, joka hänelle olisi
37401: myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työky-
37402: vyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin
37403: työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä
37404: tai sinä päivänä, jona 2 momentissa tarkoitettu
37405: lapsi täyttää 18 vuotta. Eläkettä määrättäessä
37406: ei tällöin kuitenkaan sovelleta 6 §:n 3 momen-
37407: tin säännöksiä päivistä, jotka jätetään huo-
37408: mioon ottamatta siinä tarkoitettuja 360 päivää
37409: laskettaessa.
37410: 8d§
37411: Eläkesovituksessa vähennetään 7 a ja 8 §:n
37412: mukaisesti määrättyä leskeneläkettä, jos lesken
37413: 8 c §:ssä tarkoitetut ansiotyöhön perustuvat
37414: eläkkeet ylittävät eläkesovitusperusteen. Elä-
37415: kesovitusperuste on 255 markkaa kuukaudes-
37416: sa, jos edunjättäjän 7 a §:n 1 momentin mu-
37417: kaisesti laskettu eläke ja 8 §:n 4 momentissa
37418: mainittujen lakien, eläkeohjesäännön tai elä-
37419: kesääntöjen mukaiset eläkkeet taikka niihin
37420: verrattavat työ- tai virkasuhteeseen perustuvat
37421: eläkkeet yhteensä ylittävät sanotun markka-
37422: määrän. Eläkesovitusperuste on sanottujen
37423: eläkkeiden yhteismäärän suuruinen, jos yhteis-
37424: määrä ylittää 127,50 markkaa ja on enintään
37425: 255 markkaa. Muussa tapauksessa eläkesovi-
37426: tusperuste on 127,50 markkaa. Jos eläkesovi-
37427: tus tulee tehtäväksi ensimmäisen kerran ennen
37428: vuotta 2004, eläkesovitusperusteena käytetään
37429: vuonna 1990 sanotun 255 markan asemesta 348
37430: markkaa, josta vähennetään 6, 64 markkaa ku-
37431: nakin seuraavana vuonna.
37432: Eläkesovituksesta johtuva vähennys on 50
37433: prosenttia lesken 8 c §:ssä tarkoitettujen ansio-
37434: työhön perustuvien eläkkeiden ja e/äkesovitus-
37435: perusteen erotuksesta. Jos leskellä on oikeus
37436: saada myös muuta kuin tämän lain mukaista
37437: 1989 vp. - HE n:o 173 55
37438:
37439: Voimassa oleva laki Ehdotus
37440:
37441: 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien elä-
37442: keohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista
37443: eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, vähennetään
37444: tämän lain mukaisesta leskeneläkkeestä määrä,
37445: joka on yhtä suuri osa edellä tarkoitetusta
37446: vähennyksestä kuin tämän lain mukainen ies-
37447: keneläke on kaikista sanotuista perhe-eläkkeis-
37448: tä.
37449: Jos lesken saamaa 8 c §:ssä tarkoitettua elä-
37450: kettä on vähennetty tapaturmavakuutuslain
37451: (608/48) säännöksiin perustuvan päivärahan
37452: tai tapaturmaeläkkeen, liikennevakuutuslain
37453: (279/59) nojalla myönnetyn omaan vammaan
37454: perustuvan jatkuvan korvauksen tai sotilas-
37455: vammalain (404/48) nojalla myönnetyn elinko-
37456: ron vuoksi, jätetään tämä vähennys huomioon
37457: ottamatta eläkesovitusta tehtäessä.
37458:
37459: 8e§
37460: Jos leskellä ei ole oikeutta saada työ- tai
37461: virkasuhteeseen tai yrittäjätoimintaan perus-
37462: tuvaa eläkettä tai jos leski saa työkyvyttömyys-
37463: eläkettä osaeläkkeenä, otetaan eläkesovitukses-
37464: sa lesken hakemuksesta eläkkeiden asemesta
37465: huomioon hänen saamansa keskimääräiset an-
37466: siotulo! ja niihin perustuvat etuudet sekä osa-
37467: eläke. Edellytyksenä kuitenkin on, että sanotut
37468: ansiotulot ja etuudet sekä osaeläke, kun ansio-
37469: tuloista otetaan huomioon 60 prosenttia, ovat
37470: yhteensä vähintään neljänneksen pienemmät
37471: kuin lesken 8 c §:n mukaisesti määrätty eläke.
37472: Samoin voidaan leskeneläkkeen määrä hake-
37473: muksesta tarkistaa, jos lesken olosuhteissa ta-
37474: pahtuu viiden vuoden kuluessa edunjättäjän
37475: kuolemasta muutos, jonka vuoksi edellä maini-
37476: tut edellytykset täyttyvät. Keskiansio lasketaan
37477: tällöin kuuden kuukauden ajalta ennen hake-
37478: musta, ja muutoksen katsotaan tapahtuneen
37479: tämän takautuvan jakson alussa. Näin tarkis-
37480: tettua leskeneläkettä suoritetaan takautuvasti
37481: sanotulta kuudelta kuukaudella.
37482: Edellä 1 momentin mukaan määrättyä ies-
37483: keneläkettä maksetaan kahden vuoden ajan.
37484: Sen jälkeen leskeneläke määrätään hakemuk-
37485: sesta uudelleen tämän pykälän mukaisesti kah-
37486: den vuoden ajaksi kerrallaan, jos edellytykset
37487: tähiin ovat edelleen olemassa.
37488: Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tar-
37489: kempia ohjeita tämän pykälän soveltamisesta.
37490: 8f§
37491: Sen lisäksi, mitä 8 e §:ssä säädetäiin, elä-
37492: 56 1989 vp. - HE n:o 173
37493:
37494: Voimassa oleva laki Ehdotus
37495: kesovitus tehdään uudelleen vain, jos leskelle
37496: myönnetään 8 c §:n 1 momentissa tarkoitettu
37497: eläke muuna kuin osa-aikaeläkkeenä tai jos
37498: leskeneläkkeen määrä 8 a §:n 2 momentin mu-
37499: kaisen uuden yhteensovituksen vuoksi muut-
37500: tuu. Tällöin käytetään samaa eläkesovituspe-
37501: rustetta kuin eläkesovitusta ensimmäistä kertaa
37502: tehtäessä.
37503: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
37504: kuuta 1990.
37505: Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on
37506: kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota
37507: maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen
37508: edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski
37509: solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään.
37510: Mitä 8 a §:n 2 momentissa on säädetty yhteen-
37511: sovituksesta, koskee myös ennen tämän lain
37512: voimaantuloa alkaneita lapseneläkkeitä.
37513: Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel-
37514: letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois-
37515: tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta-
37516: miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl-
37517: laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk-
37518: keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen.
37519: Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus-
37520: tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle
37521: edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel-
37522: voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul-
37523: kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain
37524: (173122) mukaisesti.
37525: Jos työnantaja ennen tämän lain voimaantu-
37526: loa on järjestänyt työntekijöilleen perhe-eläke-
37527: turvan, jossa eläkkeen määrä on suurempi
37528: kuin työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen
37529: mukainen eläke, voidaan sen estämättä, mitä
37530: muualla laissa on säädetty, tätä koskevan va-
37531: kuutuksen ehdot taikka eläkekassan tai elä-
37532: kesäätiön säännöt muuttaa tämän lain perhe-
37533: eläkettä koskevien säännösten periaatteita vas-
37534: taaviksi. Tällöin saa aikaisemmasta eläkejär-
37535: jestelmästä Vapautuvia varoja sosiaali- ja ter-
37536: veysministeriön antamien ohjeiden mukaisesti
37537: käyttää työntekijäin eläkelaissa tarkoitetun elä-
37538: keturvan kustantamiseen. Sosiaali- ja terveys-
37539: ministeriö voi antaa tarkempia ohjeita tämän
37540: momentin soveltamisesta.
37541: Tämän lain 8 d §:ssä säädetyt markkamää-
37542: rät vastaavat vuodelle 1966 vahvistettua palk-
37543: kaindeksilukua.
37544: Työntekijäin eläkelain 7 c §:n mukainen lap-
37545: sikorotus määräytyy niiden säännösten mukai-
37546: sesti, jotka olivat voimassa ennen tämän lain
37547: voimaantuloa.
37548: 1989 vp. - HE n:o 173 57
37549:
37550: 2.
37551: Laki
37552: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 4 §:n muuttamisesta
37553:
37554: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikai-
37555: sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 4 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on 16
37556: päivänä joulukuuta 1966 annetussa laissa (640/66), näin kuuluvaksi:
37557:
37558: Voimassa oleva laki Ehdotus
37559: 4§
37560:
37561: Jos työntekijällä kuollessaan oli oikeus van- Työntekijän kuoltua suoritetaan edunsaajille
37562: huus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen taikka perhe-eläkettä, jos työntekijällä oli kuollessaan
37563: jos hän sai mainittua eläkettä, on tällaisen oikeus vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkee-
37564: edunjättäjän jälkeen miespuolisen edunjättäjän seen tai jos hän sai mainittua eläkettä. Tällai-
37565: leskellä, jonka avioliitto oli solmittu ennen sen edunjättäjän jälkeen edunsaajia työnteki-
37566: kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta, sekä jäin eläkelain 4 a § :ssä säädetyin rajoituksin
37567: edunjättäjän lapsella ja mainitun lesken sellai- ovat:
37568: sella lapsella, jonka elatuksesta edunjättäjä ja 1) leski, jonka kanssa edunjättäjä oli solmi-
37569: leski ovat yhteisesti huolehtineet, työntekijäin nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65
37570: eläkelain 4 a §:ssä säädetyin rajoituksin edun- vuotta;
37571: saajina oikeus saada perhe-eläkettä. 2) edunjättäjän lapsi;
37572: 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol-
37573: lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes-
37574: sa; ja
37575: 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun-
37576: jättäjä kuollessaan oli tuomioistuimen lainvoi-
37577: moisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah-
37578: vistaman sopimuksen perusteella velvollinen
37579: määräajoin suorittamaan elatusapua; tällöin
37580: entisestä puolisosta ja hänen oikeudestaan
37581: perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa,
37582: mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk-
37583: keeseen on säädetty.
37584:
37585:
37586: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
37587: kuuta 1990.
37588: Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on
37589: kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota
37590: maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen
37591: edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski
37592: solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään.
37593: Mitä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn-
37594: tekijäin eläkelain 1 §:n mukaan on säädetty
37595: työntekijäin eläkelain 8 a §:n 2 momentissa
37596: tarkoitetusta yhteensovituksesta, koskee myös
37597: ennen tämän lain voimaantuloa alkaneita lap-
37598: seneläkkeitä.
37599: Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel-
37600: letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois-
37601: tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta-
37602: miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl-
37603: laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk-
37604: lrPP<oPPn lunnnnllistPn vanhPmniensa iälkePn.
37605: 58 1989 vp. - HE n:o 173
37606:
37607: Voimassa oleva laki Ehdotus
37608: Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus-
37609: tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle
37610: edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel-
37611: voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul-
37612: kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain
37613: (173122) mukaisesti.
37614:
37615:
37616:
37617: 3.
37618: Laki
37619: merimieseläkelain muuttamisesta
37620:
37621: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimies-
37622: eläkelain (72/56) 15 a, 15 b, 16 a, 27 ja 28 a §,
37623: sellaisina kuin ne ovat, 15 a, 15 b ja 28 a § 11 päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa
37624: (768170), 16 a § 23 päivänä kesäkuuta 1975 annetussa laissa (493175) ja 27 § 4 päivänä
37625: maaliskuuta 1983 annetussa laissa (236/83) näin kuuluviksi:
37626:
37627: Voimassa oleva laki Ehdotus
37628: 15 a § 15 a §
37629: Jos edunjätäjä on kuollut ollessaan oikeutet- Työntekijän kuoltua suoritetaan edunsaajille
37630: tu saamaan 14 §:n mukaista vanhuuseläkettä perhe-eläkettä, jos työntekijällä oli kuollessaan
37631: tai 15 §:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä, oikeus 14 §:n mukaiseen vanhuuseläkkeeseen
37632: suoritetaan jäljempänä säädetyin poikkeuksin tai 15 §:n mukaiseen työkyvyttömyyseläkkee-
37633: perhe-eläkettä edunjättäjän: seen tai jos hän sai mainittua eläkettä. Tällai-
37634: sen edunjättäjän jälkeen edunsaajia ovat:
37635: 1) leskelle, jonka avioliitto edunjättäjän 1) leski, jonka kanssa edunjäiläjä oli solmi-
37636: kanssa oli solmittu, ennen kuin edunjättäjä oli nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65
37637: täyttänyt 65 vuotta, mikäli vuotta;
37638: a) edunjättäjän jälkeen on jäänyt tässä py-
37639: kälässä tarkoitettu lapsi, jonka elatuksesta
37640: edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti huolehti-
37641: neet, tai
37642: b) leski edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt
37643: 35 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään
37644: kolme vuotta; taikka
37645: c) leski sairauden, vian tai vamman takia on
37646: pysyvästi kykenemätön huolehtimaan itsestään
37647: voimiaan tai kykyjään vastaavalla työllä;
37648: 2) 18 vuotta nuoremmalle lapselle; sekä 2) edunjättäjän lapsi;
37649: 3) 18 vuotta, mutta ei 21 vuotta täyttäneelle 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol-
37650: lapselle, jos hän sairauden, vian tai vamman lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes-
37651: johdosta on kykenemätön suorittamaan työtä, sa; ja
37652: mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun-
37653: seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja jättäjä kuollessaan oli tuomioistuimen lainvoi-
37654: kohtuullisen toimeentulon turvaavana, ja jos moisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah-
37655: työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin hän vistaman sopimuksen perusteella velvollinen
37656: täytti 18 vuotta sekä työkyvyttömyyden, sen määräajoin suorittamaan e/atusapua; tällöin
37657: alkamisesta kulunut aika mukaan luettuna, entisestä puolisosta ja hänen oikeudestaan
37658: voidaan arvioida jatkuvan vähintään vuoden perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa,
37659: ajan. mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk-
37660: Lapsella tarkoitetaan tässä laissa myös edun- keeseen on säädetty.
37661: ;;u.;;;;n .... nttnlnrfn rnb-Ji n·uinliifnM ul'b-nnunlnlln
37662: 1989 vp. - HE n:o 173 59
37663:
37664: Voimassa oleva laki Ehdotus
37665: syntynyttä lasta, jonka edunjättäjä on laillisesti
37666: tunnustanut tai jota koskeva edunjättäjän ela-
37667: tusvelvollisuus on asianmukaisella sopimuksel-
37668: la tai tuomioistuimen pääUJksellä vahvistettu.
37669: Mitä edellä on säädetty edunjättäjän lapses-
37670: ta, on vastaavasti voimassa edunjättäjän avio-
37671: puolison lapsesta tai ottolapsesta, jonka ela-
37672: tuksesta edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti
37673: huolehtineet.
37674: Leskimiehelle suoritetaan perhe-eläkettä
37675: vain, jos vaimo miehen työkyvyttömyyden ta-
37676: kia on ollut tämän pääasiallinen elättäjä.
37677: 15 b § 15 b §
37678: Perhe-eläkettä ei suoriteta lapselle, joka on Leskellä on oikeus leskene/äkkeenä suoritet-
37679: annettu ottolapseksi. tuvaan perhe-eläkkeeseen,
37680: 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi
37681: edunjättäjän kanssa; tai
37682: 2) jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttä-
37683: nyt 50 vuotta tai sai kansaneläkelain (347 /56)
37684: mukaista työkvvyttömyyseläkettä, joka oli jat-
37685: kunut vähintään kolmen vuoden ajan, ja jos
37686: avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli
37687: täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään
37688: viisi vuotta.
37689: Perhe-eläkettä ei suoriteta henkilölle, joka Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää
37690: rikollisella teonaan tahallisesti on aiheuttanut heinäkuuta 1955, leskeneläkkeen saamisen
37691: edunjättäjän kuoleman. edellytyksenä on 1 momentissa mainitun 50
37692: vuoden asemesta 35 vuoden vähimmäisikä.
37693: Mitä tässä momentissa on säädetty, ei koske
37694: edunjättäjän entistä puolisoa.
37695: Lapsella on oikeus lapsene/äkkeenä suoritet-
37696: tavaan perhe-eläkkeeseen, jos hän ei ollut täyt-
37697: tänyt 18 vuotta edunjättäjän kuollessa. Oikeut-
37698: ta lapseneläkkeeseen ei kuitenkaan ole useam-
37699: man kuin kahden edunjättäjän jälkeen saman-
37700: aikaisesti.
37701: Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 1
37702: momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä tarkoitet-
37703: tu lapsi on annettu ottolapseksi ennen edunjät-
37704: täjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu lapsi on
37705: edunjättäjän lapsi, jonka leski on edunjättäjän
37706: kuoltua ottanut ottolapsekseen. Jos leskellä on
37707: aikaisemman avioliiton perusteella oikeus saa-
37708: da työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa
37709: mainittujen lakien, eläkeohjesäännön tai elä-
37710: kesääntöjen mukaista eläkettä vastaavaa
37711: perhe-eläkettä, ei hänellä ole oikeutta uuteen
37712: perhe-eläkkeeseen.
37713: 16 a § 16 a §
37714: Perhe-eläke on, jos edunsaajia on vähintään Perhe-eläkkeen suuruus määräytyy edunjäi-
37715: kolme, yhtä suuri kuin se 16 §:n 1 momentin läjän tämän lain mukaisen vanhuuseläkkeen
37716: tai 22 a §:n mukainen vanhuus- ja työkyvyttö- tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella,
37717: 60 1989 vp. - HE n:o 173
37718:
37719: Voimassa oleva laki Ehdotus
37720:
37721: myyseläke, jota edunjättäjä kuollessaan sai tai jota hän sai kuollessaan. Jollei edunjättäjä
37722: olisi oikeutettu saamaan. Eläkkeen määrää saanut mainittua eläkettä, edunjättäjän eläk-
37723: laskettaessa ei oteta huomioon 15 d §:n mu- keen määrä lasketaan siten kuin se olisi lasket-
37724: kaista korotusta edunjättäjän eläkkeeseen eikä tu, jos hän olisi kuolinpäivänäön tullut täyteen
37725: myöskään edunjättäjän eläkkeestä mahdolli- työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa mää-
37726: sesti tehtävää 27 §:n mukaista vähennystä. Jos rin työkyvyttömäksi, jollei edunsaaja muuta
37727: edunsaajia on kaksi, suoritetaan edellä maini- selvitä. Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei
37728: tusta perhe-eläkkeestä kolme neljännestä, ja kuitenkaan oteta huomioon 15 d §:n mukaista
37729: jos edunsaajia on yksi, puolet. korotusta eikä 27 § :n mukaista vähennystä.
37730: Perhe-eläke jaetaan edunsaajien kesken si- Leskeneläkkeen määrä on, jollei 5 momen-
37731: ten, että leski saa siitä kaksi ja kukin lapsi tista tai 27 §:stä muuta johdu:
37732: yhden yhtä suuren osan. 6112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
37733: na on leski yksin tai leski ja yksi lapsi;
37734: 5112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
37735: na on leski ja kaksi lasta;
37736: 3112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
37737: na on leski ja kolme lasta;
37738: 2112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
37739: na on leski ja neljä tai useampia lapsia.
37740: Lapseneläkkeiden yhteismäärä on, jollei
37741: 27 § :stä muuta johdu:
37742: 4112 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on
37743: yksi;
37744: 7112 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on
37745: kaksi;
37746: 9/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on
37747: kolme; sekä
37748: 10112 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on
37749: neljä tai useampia.
37750: Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaetaan tasan
37751: edunsaajina olevien lasten kesken. Jos edun-
37752: saajina on lapsia, joilla ei ole kumpaakaan
37753: vanhempaa, lapseneläkkeiden yhteismäärään
37754: lisätään 2112 edunjättäjän eläkkeestä edellyt-
37755: täen, että lesken- ja lapseneläkkeet eivät yh-
37756: teensä ylitä edunjättäjän eläkkeen määrää. Li-
37757: sä jaetaan edellä mainittujen täysorpojen las-
37758: ten kesken tasan.
37759: Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläk-
37760: keen suuruus määrätään siten, että sen osuus 2
37761: momentin mukaisesti lasketusta leskeneläkkeen
37762: määrästä on sama kuin mitä 60 prosenttia
37763: edunjättäjän entiselle puolisolleen maksamasta
37764: elatusavusta on 1 momentissa tarkoitetusta
37765: edunjättäjän eläkkeestä. Jos edunsaajana on
37766: myös leski, on entisten puolisoiden perhe-eläk-
37767: keiden yhteismäärä enintään puolet /eskeneläk-
37768: keestä. Yhteismäärä vähennetään /eskeneläk-
37769: keestä ja jaetaan entisten puolisoiden kesken
37770: elatusapujen suhteessa.
37771: Jos edunsaajien lukumäärässä tapahtuu Jos edunsaajien lukumäärä muuttuu, perhe-
37772: muutoksia, perhe-eläkkeen määrä ja sen jakau- eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaa-
37773: tuminen tarkistetaan muutosta seuraavan ka- jien kesken tarkistetaan muutosta seuraavan
37774: lenterikuukauden alusta. kuukauden alusta.
37775: 1989 vp. - HE n:o 173 61
37776:
37777: Voimassa oleva laki Ehdotus
37778: Jos perhe-eläke myönnetään edunjättäjän
37779: jälkeen, joka kuollessaan ei saanut eläkettä,
37780: eläkkeen määrä lasketaan ikään kuin edunjät-
37781: täjä olisi kuolinpäivänäön tullut työkyvyttö-
37782: mäksi, jollei edunsaaja muuta selvitä.
37783:
37784: 27 § 27 §
37785: Tämän lain mukaisen eläkkeen yhteensovit- Tämän lain mukaisen eläkkeen yhteensovi-
37786: tuksessa eläkkeensaajan saaman muun eläk- tuksessa ja eläkesovituksessa eläkkeensaajan
37787: keen tai eläkkeenluonteisen suorituksen kanssa saaman muun eläkkeen tai eläkesuorituksen
37788: noudatetaan vastaavasti, mitä työntekijäin elä- kanssa noudatetaan vastaavasti, mitä työnteki-
37789: kelain 8 ja 8 a §:ssä on säädetty. jäin eläkelain 8, 8 a ja 8 c-8 f §:ssä on sää-
37790: detty.
37791: 28 a § 28 a §
37792: Lesken oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa, Oikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaa, jos
37793: kun hän on solminut uuden avioliiton. leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on
37794: täyttänyt 50 vuotta. Jos uusi avioliitto purkau-
37795: tuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole
37796: oikeutta leskeneläkkeeseen tämän avioliiton
37797: perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan
37798: hakemuksesta maksaa uudelleen. Mitä edelli-
37799: sessä virkkeessä on säädetty, ei koske edunjät-
37800: täjän entistä puolisoa.
37801: Lapsen oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa, Oikeus lapseneläkkeen saamiseen lakkaa,
37802: kun hän on täyttänyt 18 vuotta tai, milloin on kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet
37803: kysymys edunjättäjän kuollessa 18 vuotta täyt- annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättä-
37804: täneelle lapselle myönnetystä eläkkeestä, kun jän leskelle tai tämän puolisolle.
37805: hänen työkykynsä on palautunut.
37806: Jos 18 vuotta täyttänyt lapsi on 15 a §:n 1
37807: momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla työ-
37808: kyvytön, jatketaan perhe-eläkkeen suorittamis-
37809: ta sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädet-
37810: ty, eri hakemuksesta niin kauan kuin työkyvyt-
37811: tömyys yhdenjaksoisesti jatkuu.
37812: Leskelle, jonka oikeus perhe-eläkkeen saa- Leskelle, jonka oikeus eläkkeen saamiseen 2
37813: miseen 1 momentin mukaan lakkaa, makse- momentin mukaan lakkaa, maksetaan kerta-
37814: taan kertasuorituksena määrä, joka on yhtä suorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin
37815: suuri kuin perhe-eläke kahden vuoden ajalta hänen leskeneläkkeensä kolmen vuoden ajalta
37816: olisi ollut, jos hän yksin olisi ollut edunsaaja- olisi ollut. Kertasuorituksen perusteena käyte-
37817: na. tään viimeksi maksettua kuukausieläkettä. Jos
37818: lakkautettua leskeneläkettä aletaan 2 momen-
37819: tin nojalla maksaa uudelleen, eläkkeestä vä-
37820: hennetään maksetun kertasuorituksen määrä
37821: siten, että kulloinkin maksettavan eläkkeen
37822: määrästä vähennetään kolmannes, enintään
37823: yhdeksän vuoden ajan. Saman edunjättäjän
37824: jälkeen kertasuoritus maksetaan vain yhden
37825: kerran.
37826: Jos perhe-eläkkeensaaja ilman hyväksyttä-
37827: vää syytä kieltäytyy eläkekassan kustannetta-
37828: vasta hänen työkykynsä palauttamista tarkoit-
37829: tavasta lääkintähuollosta, koulutuksesta tai
37830: työhuollosta, hengenvaarallisena pidettävää
37831: hoitotoimenpidettä lukuun ottamatta, eläkkeen
37832: maksaminen keskeytetään tai maksettava mää-
37833: rä alennetaan.
37834: 62 1989 vp. - HE n:o 173
37835:
37836: Voimassa oleva laki Ehdotus
37837:
37838: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
37839: kuuta 1990.
37840: Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on
37841: kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota
37842: maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen
37843: edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski
37844: solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään.
37845: Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel-
37846: letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois-
37847: tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta-
37848: miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl-
37849: laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk-
37850: keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen.
37851: Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus-
37852: tetun lapsen asema, samoin kuin lasta, jolle
37853: edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai vel-
37854: voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul-
37855: kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain
37856: (173122) mukaisesti.
37857: Merimieseläkelain 15 d §:n mukainen lapsi-
37858: korotus määräytyy niiden säännösten mukai-
37859: sesti, jotka olivat voimassa ennen tämän lain
37860: voimaantuloa.
37861: 1989 vp. - HE n:o 173 63
37862:
37863:
37864:
37865:
37866: 4.
37867:
37868: Laki
37869: valtion perhe-eläkelain muuttamisesta
37870:
37871: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
37872: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun valtion perhe-eläkelain (774/68) 2-7 §, 8 §:n
37873: 1 momentti, 16 ja 19 §,
37874: sellaisina kuin niistä ovat 5-7 § 21 päivänä elokuuta 1987 annetussa laissa (714/87), 8 §:n 1
37875: momentti 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa (440/69) ja 19 § 4 päivänä kesäkuuta 1982
37876: annetussa laissa (415/82), sekä
37877: lisätään lakiin uusi 7 a-7 c § seuraavasti:
37878:
37879: Voimassa oleva laki Ehdotus
37880:
37881: 2§ 2§
37882: Perhe-eläkkeen suorittamisen edellytyksenä Perhe-eläkkeen suorittamisen edellytyksenä
37883: on, että 1 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä, edun- on, että 1 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä, edun-
37884: jättäjällä, oli oikeus valtion eläkelain mukai- jättäjällä, oli oikeus valtion eläkelain (280/66)
37885: seen eläkkeeseen tai että hän sai sitä. mukaiseen eläkkeeseen tai että hän sai sitä.
37886: Tällaisen edunjättäjän jälkeen edunsaajia ovat:
37887: 1) leski, jonka kanssa edunjättäjä oli solmi-
37888: nut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65
37889: vuotta;
37890: 2) edunjättäjän lapsi;
37891: 3) lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuol-
37892: lessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudes-
37893: sa; ja
37894: 4) edunjättäjän entinen puoliso, jolle edun-
37895: jättäjä kuol/essaan oli tuomioistuimen lainvoi-
37896: maisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vah-
37897: vistaman sopimuksen perusteella velvollinen
37898: määräajoin suorittamaan elatusapua; tällöin
37899: entisestä puolisosta ja hänen oikeudestaan
37900: perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa,
37901: mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläk-
37902: keeseen on säädetty.
37903: 64 1989 vp. - HE n:o 173
37904:
37905: Voimassa oleva laki Ehdotus
37906: 3§ 3§
37907: Perhe-eläkettä suoritetaan, jäljempänä sää- Leskellä on oikeus leskeneläkkeenä suoritet-
37908: detyin rajoituksin, edunjättäjän: tavaan perhe-eläkkeeseen:
37909: 1) leskelle, jonka avioliitto edunjättäjän 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi
37910: kanssa oli solmittu, ennen kuin edunjättäjä oli edunjättäjän kanssa; tai
37911: täyttänyt 65 vuotta, jos edunjättäjän jälkeen
37912: on jäänyt tässä pykälässä tarkoitettu lapsi,
37913: jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski ovat
37914: yhteisesti huolehtineet, tai jos leski edunjättä-
37915: jän kuollessa oli täyttänyt 40 vuotta ja avioliit-
37916: to oli jatkunut vähintään kolme vuotta;
37917: 2) 18 vuotta nuoremmalle lapselle; sekä
37918: 2) jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttä-
37919: nyt 50 vuotta tai sai kansaneläkelain (347 /56)
37920: mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jat-
37921: kunut vähintään kolmen vuoden ajan, ja jos
37922: avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli
37923: täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään
37924: viisi vuotta.
37925: 3) 18 vuotta, mutta ei 21 vuotta täyttäneelle
37926: lapselle, jos hän sairauden, vian tai vamman
37927: johdosta on kykenemätön suorittamaan työtä,
37928: mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut
37929: seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja
37930: kohtuullisen toimeentulon turvaavana, ja jos
37931: työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin hän
37932: täytti 18 vuotta sekä työkyvyttömyyden, sen
37933: alkamisesta kulunut aika mukaan luettuna,
37934: voidaan arvioida jatkuvan vähintään vuoden
37935: ajan.
37936: Lapsella tarkoitetaan tässä laissa myös edun- Jos leski on syntynyt ennen 1 päivää heinä-
37937: jättäjän ottolasta sekä avioliiton ulkopuolella kuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen edellytyk-
37938: syntynyttä lasta, jonka edunjättäjä on laillisesti senä on 1 momentissa mainitun 50 vuoden
37939: tunnustanut tai jota koskeva edunjättäjän ela- asemesta 40 vuoden vähimmäisikä. Mitä tässä
37940: tusvelvollisuus on asianmukaisella sopimuksel- momentissa on säädetty, ei koske edunjättäjän
37941: la tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu. entistä puolisoa.
37942: Mitä edellä on säädetty edunjättäjän lapses- Lapsella on oikeus lapseneläkkeenä suoritet-
37943: ta, on vastaavasti voimassa edunjättäjän avio- tavaan perhe-eläkkeeseen, jos hän ei ollut täyt-
37944: puolison lapsesta tai ottolapsesta, jonka ela- tänyt 18 vuotta edunjättäjän kuollessa. Oikeut-
37945: tuksesta edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti ta lapseneläkkeeseen ei kuitenkaan ole useam-
37946: huolehtineet. man kuin kahden edunjättäjän jälkeen saman-
37947: aikaisesti.
37948: 4§ 4§
37949: Perhe-eläkettä ei suoriteta lapselle, joka en- Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen
37950: nen edunjättäjän kuolemaa on annettu ottolap- 3 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä
37951: seksi, eikä henkilölle, joka rikollisella teonaan tarkoitettu lapsi on annettu ottolapseksi ennen
37952: tahallisesti on aiheuttanut edunjättäjän kuole- edunjättäjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu
37953: man. lapsi on edunjättäjän lapsi, jonka leski on
37954: edunjättäjän kuoltua ottanut ottolapsekseen.
37955: Jos leskellä on aikaisemman avioliiton perus-
37956: teella oikeus saada työntekijäin eläkelain (3951
37957: 61) 8 §:n 4 momentissa manittujen lakien,
37958: eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista
37959: eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, ei hänellä
37960: ole oikeutta uuteen nerhe-eläkkeeseen.
37961: 1989 vp. - HE n:o 173 65
37962:
37963: Voimassa oleva laki Ehdotus
37964: Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä,
37965: joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut
37966: edunjättäjän kuoleman.
37967: 5§ 5§
37968: Perhe-eläke on kolmelle tai useammalle Perhe-eläkkeen suuruus määräytyy edunjäi-
37969: edunsaajalle yhtä suuri kuin se valtion elä- läjän valtion eläkelain mukaisen vanhuuseläk-
37970: kelain mukainen eläke, jota edunjättäjä kuol- keen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perus-
37971: lessaan sai tai johon hänellä olisi ollut oikeus. teella, jota hän sai kuollessaan. Jollei edunjät-
37972: Jos edunsaajia on kaksi, on perhe-eläke kolme täjä saanut mainittua eläkettä, edunjättäjän
37973: neljännestä, ja jos edunsaajia on yksi, puolet eläkkeen määrä lasketaan siten kuin se olisi
37974: näin lasketusta perhe-eläkkeestä. laskettu, jos hän olisi kuolinpäivänäön tullut
37975: täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutta-
37976: vassa määrin työkyvyttömäksi, jollei edunsaaja
37977: muuta selvitä. Perhe-eläkkeen määrää lasket-
37978: taessa ei kuitenkaan oteta huomioon edunjät-
37979: täjiin eläkkeen yhteensovituksesta johtuvaa vä-
37980: hennystä.
37981: Jos kuitenkin edunjättäjällä oli oikeus eläk- Leskeneläkkeen määrä on, jollei 5 momen-
37982: keeseen valtion eläkelain 10 §:n 2 tai 3 mo- tista tai 6, 7 ja 7 a-7 c §:stä muuta johdu:
37983: menttia soveltaen, perhe-eläke on kolmelle tai 6112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
37984: useammalle edunsaajalle 60/66 osaa siitä val- na on leski yksin tai leski ja yksi lapsi;
37985: tion eläkelain mukaisesta eläkkeestä, jota 5112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
37986: edunjättäjä kuollessaan sai tai johon hänellä na on leski ja kaksi lasta;
37987: olisi ollut oikeus. Jos edunsaajia on kaksi, on 3112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
37988: perhe-eläke kolme neljännestä ja jos edunsaa- na on leski ja kolme lasta; sekä
37989: jia on yksi, puolet näin lasketusta perhe-eläk- 2112 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaaji-
37990: keestä. Jos edunsaajia kuitenkin on seitsemän na on leski ja neljä tai useampia lapsia.
37991: tai useampia, perhe-eläke on yhtä suuri kuin
37992: edunjättäjän edellä tarkoitettu eläke.
37993: Jollei edunjättäjä kuollessaan saanut elä- Lapseneläkkeiden yhteismiiärä on, jollei
37994: kettä, eläkkeen määrä lasketaan, jollei edun- 6 §:stä muuta johdu:
37995: saaja muuta selvitä, siten kuin jos edunjättäjä 4112 edunjättäjiin eläkkeestä, jos lapsia on
37996: kuolinhetkellään olisi tullut työkyvyttömäksi. yksi;
37997: 7112 edunjättäjiin eliikkeestii, jos lapsia on
37998: kaksi;
37999: 9112 edunjättäjän eliikkeestii, jos lapsia on
38000: kolme; sekii
38001: JOI 12 edunjättiijiin eläkkeestä, jos lapsia on
38002: ne/jii tai useampia.
38003: Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaetaan tasan
38004: edunsaajina olevien lasten kesken. Jos edun-
38005: saajina on lapsia, joilla ei ole kumpaakaan
38006: vanhempaa, lapseneläkkeiden yhteismäärään
38007: /isiitään 2112 edunjiittäjän eläkkeestä edellyt-
38008: täen, että lesken- ja lapseneläkkeet eiviit yh-
38009: teensii ylitti edunjiittiijän eliikkeen miiäriiii. Li-
38010: sii jaetaan edel/ii mainittujen täysorpojen las-
38011: ten kesken tasan.
38012: Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei oteta Edunjättäjiin entisen puolison perhe-eläk-
38013: huomioon edunjättäjän eläkkeen yhteensovi- keen suuruus määriitäiin siten, että sen osuus 2
38014: tuksesta johtuvaa vähennystä. momentin mukaisesti lasketusta leskeneliikkeen
38015: miiärästii on sama kuin mitä 60 prosenttia
38016: edunjiittiijiin entiselle puolisolleen maksamasta
38017: 66 1989 vp. - HE n:o 173
38018:
38019: Voimassa oleva laki Ehdotus
38020: elatusavusta on 1 momentissa tarkoitetusta
38021: edunjättäjän eläkkeestä. Jos edunsaajana on
38022: myös leski, on entisten puolisoiden perhe-eläk-
38023: keiden yhteismäärä enintään puolet leskeneläk-
38024: keestä. Yhteismäärä vähennetään leskeneläk-
38025: keestä ja jaetaan entisten puolisoiden kesken
38026: elatusapujen suhteessa.
38027: Perhe-eläke jaetaan edunsaajia varten yhtä
38028: suuriin osiin siten, että leski saa kaksi ja kukin
38029: lapsi yhden osan.
38030: 6§ 6§
38031: Myönnettäessä perhe-eläke tämän lain 5 §:n Myönnettäessä perhe-eläke on yhteensovitet-
38032: 1 momenttia soveltaen on yhteensovitettaessa taessa perhe-eläkettä edunsaajille saman edun-
38033: perhe-eläkettä edunsaajille saman edunjättäjän jättäjän kuoleman johdosta suoritettavien mui-
38034: kuoleman johdosta suoritettavien muiden den perhe-eläkkeiden ja korvausten kanssa
38035: perhe-eläkkeiden ja korvausten kanssa nouda- noudatettava soveltuvin osin työntekijäin elä-
38036: tettava soveltuvin osin työntekijäin eläkelain kelain 8 §:n säännöksiä.
38037: 8 §:n säännöksiä.
38038: Myönnettäessä perhe-eläke sellaisen edunjäi-
38039: läjän jälkeen, jolla oli oikeus eläkkeeseen val-
38040: tion eläkelain JO §:n 2 tai 3 momenttia sovel-
38041: taen, on yhteensovitusraja kuitenkin 66 pro-
38042: senttia yhteensovitusperusteesta. Yhteensovi-
38043: tusrajasta vähennetään kutakin edunsaajana
38044: olevaa lasta kohden perhe-eläkelain (38/69)
38045: mukaan suoritettavan lapseneläkkeen perus-
38046: määrä sekä, jos tämän lain mukaisena edun-
38047: saajana on myös leski, perhe-eläkelain mukai-
38048: sen leskeneläkkeen pohjaosan määrä. Vähen-
38049: nyksenä ei kuitenkaan oteta huomioon enem-
38050: pää kuin 33 prosenttia yhteensovitusperustees-
38051: ta. Silloin, kun perhe-eläkkeen saajana on
38052: lesken asemesta edunjättäjän entinen puoliso,
38053: yhteensovitusta toimitettaessa ei vähennetä
38054: perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen poh-
38055: jaosan määrää.
38056: Jos 5 §:n mukaisesti edunsaajien lukumää-
38057: rän perusteella laskettu perhe-eläke on pienem-
38058: pi kuin edunjättäjän eläke, alennetaan 2 mo-
38059: mentissa mainittuja prosenttimääriä samassa
38060: suhteessa. Yhteensovitettu perhe-eläke jaetaan
38061: edunsaajien kesken 5 §:ssä mainittujen mää-
38062: rien suhteessa.
38063: 7§ 7§
38064: Myönnettäessä perhe-eläke tämän lain 5 §:n Leskeneläkettä määrättäessä otetaan huo-
38065: 2 momenttia soveltaen on perhe-eläkkeen yh- mioon lesken ansiotyönsä perusteella saarnat
38066: teensovittamiseksi muiden perhe-eläkkeiden ja työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mai-
38067: korvausten kanssa laskettava yhteen saman nittujen lakien, eläkeohjesäännön ja eläkesään-
38068: edunjättäjän kuoleman johdosta edunsaajille töjen mukaiset eläkkeet sekä niihin verrattavat
38069: tulevat: työ- tai virkasuhteeseen perustuvat eläkkeet
38070: 1) työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa (e 1ä keso v i t u s). Eläkesovituksessa voidaan
38071: mainittua peruseläkettä vastaava perhe-eläke, ottaa huomioon myös manittua eläkettä vas-
38072: 1989 vp. - HE n:o 173 67
38073:
38074:
38075: Voimassa oleva laki Ehdotus
38076: ottaen huomioon vähennys, joka perhe-eläk- taava vieraasta valtiosta maksettava etuus.
38077: keestä on tehtävä muiden eläkkeiden ja kor- Työntekijäin eläkelain mukainen eläke otetaan
38078: vausten vuoksi; tämän lain mukainen perhe- eläkesovituksessa huomioon vähimmäisehtojen
38079: eläke lasketaan kuitenkin mukaan sellaisenaan, mukaisena ja lesken saama osaeläke täyden
38080: jos se on myönnetty 5 §:n 2 momenttia sovel- työkyvyttömyyseläkkeen määräisenä.
38081: taen;
38082: 2) työntekijäin eläkelain 8 §:n 5 momentin
38083: ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu muu kuin
38084: 1 kohdassa mainittu perhe-eläke tai korvaus;
38085: sekä
38086: 3) määrä, joka vastaa edunsaajina oleville 16
38087: vuotta nuoremmille lapsille saman edunjättä-
38088: jän jälkeen perhe-eläkelain nojalla maksetta-
38089: vaa lapseneläkettä lisättynä, milloin tämän lain
38090: mukaisena edunsaajana on myös naispuolinen
38091: leski, perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen
38092: pohjaosalla.
38093: Jos 1 momentissa tarkoitettujen suoritusten Jos edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken
38094: yhteismäärä ylittää työntekijäin eläkelain 8 §:n kanssa samassa taloudessa asui lapsia, joilla on
38095: 4 momentissa tarkoitetun peruseläkkeen yh- oikeus lapseneläkkeeseen edunjättäjän jälkeen,
38096: teensovitusperusteesta 30 prosenttia, milloin eläkesovitusta ei tehdä ennen kuin nuorin lap-
38097: edunsaajia on yksi, 45 prosenttia, milloin sista täyttää 18 vuotta.
38098: edunsaajia on kaksi, 60 prosenttia, milloin
38099: edunsaajia on kolme, tai 66 prosenttia, milloin
38100: edunsaajia on neljä tai useampia, vähennetään
38101: ylittävä osa tämän lain mukaisesta perhe-eläk-
38102: keestä.
38103: Suorituksia yhteenlaskettaessa ei kuitenkaan Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua
38104: oteta huomioon perhe-eläkkeeseen liittyvää eläkettä, lesken ansiotyöhön perustuvana eläk-
38105: määräaikaista korotusta eikä 1 momentin 3 keenä pidetään sitä eläkettä, joka hänelle olisi
38106: kohdassa mainittuna määränä enempää kun 15 myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työky-
38107: prosenttia yhteensovitusperusteesta, milloin vyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin
38108: edunsaajia on yksi, 22Yi prosenttia yhteensovi- työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä
38109: tusperusteesta, milloin edunsaajia on kaksi, 30 tai sinä päivänä, jona 2 momentissa tarkoitettu
38110: prosenttia yhteensovitusperusteesta, milloin lapsi täyttää 18 vuotta. Eläkettä määrättäessä
38111: edunsaajia on kolme, tai 33 prosenttia yhteen- ei tällöin kuitenkaan sovelleta valtion eläkelain
38112: sovitusperusteesta, milloin edunsaajia on neljä 5 §:n 2 momentin säännöksiä päivistä, jotka
38113: tai useampia. jätetään huomioon ottamatta siinä tarkoitettu-
38114: ja 360 päivää laskettaessa.
38115: Perhe-eläkelain mukainen eläke otetaan 1
38116: momenttia sovellettaessa kunakin kalenteri-
38117: vuonna huomioon sen määräisenä kuin se on
38118: edeltäneen kalenterivuoden marraskuun 1 päi-
38119: vänä. 7a§
38120: Eläkesovituksessa vähennetään 5 ja 6 §:n
38121: mukaisesti määrättyä leskeneläkettä, jos lesken
38122: 7 §:ssä tarkoitetut ansiotyöhön perustuvat
38123: eläkkeet ylittävät eläkesovitusperusteen. Elä-
38124: kesovitusperuste on 255 markkaa kuukaudes-
38125: sa, jos edunjättäjän 5 §:n 1 momentin mukai-
38126: sesti laskettu eläke ja työntekijäin eläkelain
38127: 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, elä-
38128: keohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaiset
38129: eläkkeet taikka niihin verrattavat työ- tai vir-
38130: 68 1989 vp. - HE n:o 173
38131:
38132: Voimassa oleva laki Ehdotus
38133:
38134: kasuhteeseen perustuvat eläkkeet yhteensä ylit-
38135: tävlit sanotun markkamäärän. Eläkesovituspe-
38136: ruste on sanottujen eläkkeiden yhteismäärän
38137: suuruinen, jos yhteismäärä ylittää 127,50
38138: markkaa ja on enintään 255 markkaa. Muussa
38139: tapauksessa eläkesovitusperuste on 127,50
38140: markkaa. Jos eläkesovitus tulee tehtäväksi en-
38141: simmäisen kerran ennen vuotta 2004, elä-
38142: kesovitusperusteena käytetään vuonna 1990 sa-
38143: notun 255 markan asemesta 348 markkaa,
38144: josta vähennetään 6, 64 markkaa kunakin seu-
38145: raavana vuonna.
38146: Eläkesovituksesta johtuva vähennys on 50
38147: prosenttia lesken 7 §:ssä tarkoitettujen ansio-
38148: työhön perustuvien eläkkeiden ja eläkesovitus-
38149: perusteen erotuksesta. Jos leskellä on oikeus
38150: saada myös muuta kuin tämän lain mukaista
38151: työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mai-
38152: nittujen lakien, eläkeohjesäännön tai elä-
38153: kesääntöjen mukaista eläkettä vastaavaa
38154: perhe-eläkettä, vähennetään tämän lain mukai-
38155: sesta leskeneläkkeestä määrä, joka on yhtä
38156: suuri osa edellä tarkoitetusta vähennyksestä
38157: kuin tämän lain mukainen leskeneläke on kai-
38158: kista sanotuista perhe-eläkkeistä.
38159: Jos lesken saamaa 7 §:ssä tarkoitettua elä-
38160: kettä on vähennetty tapaturmavakuutuslain
38161: (608148) säännöksiin perustuvan päivärahan
38162: tai tapaturmaeläkkeen, liikennevakuutuslain
38163: (279159) nojalla myönnetyn omaan vammaan
38164: perustuvan jatkuvan korvauksen tai sotilas-
38165: vammalain (404148) nojalla myönnetyn elinko-
38166: ron vuoksi, jätetään tämä vähennys huomioon
38167: ottamatta eläkesovitusta tehtäessä.
38168: 7b §
38169: Jos leskellä ei ole oikeutta saada työ- tai
38170: virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan pe-
38171: rustuvaa eläkettä tai jos leski saa työkyvyttö-
38172: myyseläkettä osaeläkkeenä, otetaan eläkesovi-
38173: tuksessa lesken hakemuksesta eläkkeiden ase-
38174: mesta huomioon hänen saamansa keskimääräi-
38175: set ansiotulot ja niihin perustuvat etuudet sekä
38176: osaeläke. Edellytyksenä kuitenkin on, että sa-
38177: notut ansiotulot ja etuudet sekä osaeläke, kun
38178: ansiotuloista otetaan huomioon 60 prosenttia,
38179: ovat yhteensä vähintään neljänneksen pienem-
38180: mät kuin lesken 7 §:n mukaisesti määrätty
38181: eläke. Samoin voidaan leskeneläkkeen määrä
38182: hakemuksesta tarkistaa, jos lesken olosuhteissa
38183: tapahtuu viiden vuoden kuluessa edunjättäjän
38184: kuolemasta muutos, jonka vuoksi edellä mai-
38185: nittu edellytys täyttyy. Keskiansio lasketaan
38186: tällöin kuuden kuukauden ajalta ennen hake-
38187: 1989 vp. - HE n:o 173 69
38188:
38189: Voimassa oleva laki Ehdotus
38190: musta, ja muutoksen katsotaan tapahtuneen
38191: tämän takautuvan jakson alussa. Näin tarkis-
38192: tettua leskeneläkettä suoritetaan takautuvasti
38193: sanotulta kuudelta kuukaudelta.
38194: Edellä 1 momentin mukaan määrättyä leske-
38195: neläkettä maksetaan kahden vuoden ajan. Sen
38196: jälkeen leskeneläke määrätään hakemuksesta
38197: uudelleen tämän pykälän mukaiseksi kahden
38198: vuoden ajaksi kerrallaan, jos edellytykset tä-
38199: hän ovat edelleen olemassa.
38200: ValtiovarainministeriiJ voi antaa tarkempia
38201: ohjeita tämän pykälän soveltamisesta.
38202: 7c§
38203: Sen lisäksi, mitä 7 b §:ssä säädetään, elä-
38204: kesovitus tehdään uudelleen vain, jos leskelle
38205: myönnetään 7 § :n 1 momentissa tarkoitettu
38206: eläke muuna kuin osa-aikaeläkkeenä tai jos
38207: leskeneläkkeen määrä 8 §:ssä tarkoitetun uu-
38208: den yhteensovituksen vuoksi muuttuu. Täl/6in
38209: käytetään samaa eläkesovitusperustetta kuin
38210: eläkesovitusta ensimmäistä kertaa tehtäessä.
38211: 8§ 8§
38212: Perhe-eläkkeen määrä lasketaan uudelleen, Perhe-eläkkeen määrä lasketaan uudelleen,
38213: jos edunsaajalla sen jälkeen, kun perhe-eläke jos edunsaajana sen jälkeen, kun perhe-eläke
38214: edellä säädetyin tavoin on laskettu, todetaan edellä säädetyin tavoin on laskettu, todetaan
38215: olevan oikeus eläkkeen määrää laskettaessa olevan oikeus eläkkeen määrää laskettaessa
38216: huomioon otettavaan perhe-eläkkeeseen tai huomioon otettavaan perhe-eläkkeeseen tai
38217: muuhun korvaukseen. Niin ikään lasketaan muuhun korvaukseen. Niin ikään lasketaan
38218: perhe-eläkkeen määrä uudelleen, kun edunsaa- perhe-eläkkeen määrä uudelleen, kun leski tai
38219: jana oleva lapsi täyttää 16 vuotta tai kun muu lapsi lakkaa olemasta edunsaajana.
38220: edunsaaja kuin 16 vuotta täyttänyt lapsi lakkaa
38221: olemasta edunsaajana, jos eläkkeen määrä si-
38222: ten suurenee.
38223:
38224:
38225: 16 § 16 §
38226: Perhe-eläkkeen suorittaminen leskelle lak- Oikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaa, jos
38227: kaa, kun hän on solminut uuden avioliiton. leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on
38228: täyttänyt 50 vuotta. Jos uusi avioliitto purkau-
38229: tuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole
38230: oikeutta leskeneläkkeeseen tämän avioliiton
38231: perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan
38232: hakemuksesta maksaa uudelleen. Mitä edelli-
38233: sessä virkkeessä on säädetty, ei koske edunjät-
38234: täjän entistä puolisoa.
38235: Perhe-eläkkeen suorittaminen lapselle lak- Oikeus lapseneläkkeen saamiseen lakkaa,
38236: kaa, kun hän on täyttänyt 18 vuotta tai, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet
38237: milloin on kysymys edunjättäjän kuollessa 18 annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättä-
38238: vuotta täyttäneelle lapselle myiJnnetystä eläk- jän leskelle tai tämän puolisolle.
38239: keestä, kun hänen tyiJkykynsä on palautunut.
38240: 70 1989 vp. - HE n:o 173
38241:
38242: Voimassa oleva laki Ehdotus
38243:
38244: Jos 18 vuotta täyttänyt lapsi on 3 § :n 1
38245: momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla työ-
38246: kyvytön, jatketaan perhe-eläkkeen suorittamis-
38247: ta sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädet-
38248: ty, eri hakemuksesta niin kauan kuin työkyvyt-
38249: tömyys yhdenjaksoisesti jatkuu.
38250: Leskelle, jonka oikeus perhe-eläkkeen saa- Leskelle, jonka oikeus perhe-eläkkeen saa-
38251: miseen 1 momentin mukaan lakkaa, makse- miseen 1 momentin mukaan lakkaa, makse-
38252: taan kertasuorituksena määrä, joka on yhtä taan kertasuorituksena määrä, joka on yhtä
38253: suuri kuin perhe-eläke kahden vuoden ajalta suuri kuin hänen leskeneläkkeensä kolmen
38254: olisi ollut, jos hän yksin olisi ollut edunsaaja- vuoden ajalta olisi ollut. Kertasuorituksen pe-
38255: na. rusteena käytetään viimeksi maksettua kuu-
38256: kausieläkettä. Jos lakkautettua leskeneläkettä
38257: aletaan 1 momentin nojalla maksaa uudelleen,
38258: eläkkeestä vähennetään maksetun kertasuori-
38259: tuksen määrä siten, että kulloinkin maksetta-
38260: van eläkkeen määrästä vähennetään kolmannes
38261: enintään yhdeksän vuoden ajan. Saman edun-
38262: jättäjän jälkeen kertasuoritus maksetaan vain
38263: kerran.
38264: Jos 3 § :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu
38265: perhe-eläkkeen saaja ilman hyväksyttävää syy-
38266: tä kieltäytyy valtion kustannettavasta hänen
38267: työkykynsä palauttamista tarkoittavasta lää-
38268: kintähuollosta, koulutuksesta tai työhuollosta,
38269: hengenvaarallisena pidettävää hoitotoimenpi-
38270: dettä lukuun ottamatta, eläkkeen maksaminen
38271: keskeytetään tai maksettavaa määrää alenne-
38272: taan.
38273: 19 § 19 §
38274: Jos edunsaajalla edunjättäjän kuoleman joh- Jos edunsaajalla edunjättäjän kuoleman joh-
38275: dosta on oikeus saada tapaturmavakuutuslain dosta on oikeus saada tapaturmavakuutuslain
38276: säännöksiin perustuvaa perhe-eläkettä, liiken- säännöksiin perustuvaa perhe-eläkettä, liiken-
38277: nevakuutuslain säännöksiin perustuvaa jatku- nevakuutuslain säännöksiin perustuvaa jatku-
38278: vaa korvausta tai sotilasvammalakiin perus- vaa korvausta tai sotilasvammalakiin perus-
38279: tuvaa huoltoeläkettä, voidaan tämän lain mu- tuvaa huoltoeläkettä, voidaan tämän lain mu-
38280: kainen perhe-eläke sen estämättä, mitä 6 ja kainen perhe-eläke sen estämättä, mitä 6, 7 ja
38281: 7 §:ssä on säädetty, suorittaa täysimääräisenä, 7 a-7 c §:ssä on säädetty, suorittaa täysimää-
38282: kunnes tapaturmavakuutuslain mukaisen räisenä, kunnes tapaturmavakuutuslain mukai-
38283: perhe-eläkkeen, huoltoeläkkeen tai korvauksen sen perhe-eläkkeen, huoltoeläkkeen tai kor-
38284: määrä on lopullisesti ratkaistu. Edunsaajan vauksen määrä on lopullisesti ratkaistu. Edun-
38285: oikeus mainittuun perhe-eläkkeeseen, huolto- saajan oikeus mainittuun perhe-eläkkeeseen,
38286: eläkkeeseen tai korvaukseen siirtyy Valtiokont- huoltoeläkkeeseen tai korvaukseen siirtyy val-
38287: torilie tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä tiokonttorille tämän lain mukaisesta perhe-
38288: edellä mainittujen suoritusten johdosta vähen- eläkkeestä edellä mainittujen suoritusten joh-
38289: nettävää määrää vastaavalta osalta. dosta vähennettävää määrää vastaavalta osal-
38290: ta.
38291:
38292: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
38293: kuuta 1990.
38294: Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on
38295: kuollut lain tultua voimaan. Perhe-eläke, jota
38296: 1989 vp. - HE n:o 173 71
38297:
38298: Voimassa oleva laki Ehdotus
38299: maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen
38300: edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski
38301: solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään.
38302: Mitä 8 §:n 1 momentissa on säädetty yhteenso-
38303: vituksesta koskee myös ennen tämän lain voi-
38304: maantuloa alkaneita lapseneläkkeitä.
38305: Tämän lain 7 ja 7 a-7 c §:n mukainen elä-
38306: kesovitus tehdään myös määrättäessä perhe-
38307: eläkettä valtion virkamiesten perhe-eläkkeistä
38308: ja hautausavuista annetun lain (696156) mukai-
38309: sin perustein sellaisen edunjättäjän jälkeen,
38310: joka on kuollut tämän lain tultua voimaan.
38311: Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel-
38312: letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois-
38313: tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta-
38314: miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl-
38315: laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk-
38316: keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen.
38317: Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnus-
38318: tetun lapsen asema samoin kuin lasta, jolle
38319: edunjättäjä oli kuo/lessaan sitoutunut tai vel-
38320: voitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ul-
38321: kopuolella syntyneistä lapsista annetun lain
38322: (173122) mukaisesti.
38323: Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei oteta
38324: huomioon valtion eläkelain muuttamisesta 14
38325: päivänä tammikuuta 1982 annetulla lailla (311
38326: 82) kumotun valtion eläkelain JO a §:n mukais-
38327: ta lapsikorotusta.
38328: Myönnettäessä perhe-eläkettä valtion perhe-
38329: eläkelain voimaanpanolain (775/68) 2 §:ssä
38330: tarkoitetun edunjättäjän jälkeen edunjättäjän
38331: oma eläke katsotaan myönnetyksi valtion elä-
38332: kelain JO §:n 2 momenttia soveltaen.
38333: Tämän lain 7 a §:ssä säädetty markkamäärä
38334: vastaa vuodelle 1966 vahvistettua palkkaindek-
38335: si/ukua.
38336: 72 1989 vp. - HE n:o 173
38337:
38338: 5.
38339:
38340: Laki
38341: perhe-eläkelain muuttamisesta
38342:
38343: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
38344: kumotaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/69) 13 a, 16 a-16 d ja
38345: 17 a §,
38346: sellaisina kuin ne ovat, 13 a ja 16 a-16 c § 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa
38347: (105/82), 16 d § 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1085/82) sekä 17 a § 7 päivänä
38348: marraskuuta 1969 annetussa laissa (678/69),
38349: muutetaan 6 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 momentin 1 kohta, 14 §, 15 a §:n 6 momentti, 15 b §:n
38350: 7 momentti sekä 16, 17, 18 ja 19 §sekä näiden ohella 1 §:n 1 momentin, 4 §:n 2 momentin, 9 §:n
38351: ja 15 a §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto,
38352: sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti ja 4 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 1988
38353: annetussa laissa (1218/88), 9 § ja 13 §:n 1 momentin 1 kohta 28 päivänä heinäkuuta 1978
38354: annetussa laissa (589178), 15 a §:n 1 ja 6 momentti ja 15 b §:n 7 momentti mainitussa 5 päivänä
38355: helmikuuta 1982 annetussa laissa, 16 § 20 päivänä helmikuuta 1970 annetussa laissa (134170),
38356: 17 § osittain muutettuna mainitulla 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla ja 18 § muutettuna
38357: viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 23 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla, sekä
38358: lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 28 päivänä heinäkuuta 1978 ja 23
38359: päivänä joulukuuta 1988 annetuilla laeilla, siitä viimeksi mainitulla lailla kumotun 3 momentin
38360: tilalle uusi 3 momentti, lakiin uusi 20-39 §,jolloin nykyinen 20 § siirtyy 40 §:ksi, sekä 1, 6, 19
38361: ja 32 §:n eteen luvun otsikko seuraavasti:
38362:
38363: Voimassa oleva laki Ehdotus
38364: 1 luku
38365: Yleiset säännökset
38366: 1§
38367:
38368: (Kumottu) Jos selvitystä edunjäiläjän kuolemasta ei
38369: voida esittää, mutta on todennäköistä, että
38370: edunjäiläjä on kuollut, perhe-eläke voidaan
38371: myöntää määräajaksi.
38372:
38373:
38374: 2 luku
38375: Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edunjäiläjä on
38376: kuollut ennen 1 päivää heinäkuuta 1990
38377: 6§ 6§
38378: Edunsaajia ovat jäljempänä säädetyin edel- Edunsaajia ovat edunjättäjän lapset ja mies-
38379: lytyksin ja poikkeuksin edunjättäjän lapset ja puolisen edunjättäjän leski.
38380: miespuolisen edunjättäjän leski.
38381: 1989 vp. - HE n:o 173 73
38382:
38383: Voimassa oleva laki Ehdotus
38384: 13§ 13 §
38385: Lesken oikeus alku- ja jatkoeläkkeeseen lak- Lesken oikeus alku- ja jatkoeläkkeeseen lak-
38386: kaa: kaa:
38387: 1) kun leski solmii avioliiton; tai 1) jos leski solmii uuden avioliiton ennen
38388: kuin hän on täyttänyt 50 vuotta; tai
38389:
38390:
38391: 13 a §
38392: Lesken solmiessa avioliiton hänelle suorite- (Kumotaan)
38393: taan, jos hän on saanut leskeneläkettä yli
38394: vuoden ajalta, kertasuorituksena ne eläke-erät,
38395: jotka hänellä olisi ollut oikeus saada seuraaval-
38396: ta vuoden pituiselta ajalta. Kertasuorituksen
38397: määrää laskettaessa otetaan sanottuihin e/äke-
38398: eriin kuuluvat lisäosa ja asumistuki huomioon
38399: sen suuruisena kuin ne ovat leskeneläkkeen
38400: viimeisessä kuukausierässä.
38401:
38402: 14 § 14 §
38403: Perhe-eläkettä maksetaan eläkeoikeuden Leskelle, jonka oikeus eläkkeeseen 13 §:n 1
38404: syntymistä seuraavan kuukauden alusta lukien, momentin 1 kohdan mukaan lakkaa, makse-
38405: ei kuitenkaan ilman erityistä syytä pitemmältä taan, jos hän on saanut leskeneläkettä yli
38406: kuin vuoden ajalta ennen eläkkeen hakemista. vuoden ajalta, kertasuorituksena ne eläke-erät,
38407: jotka hänellä olisi ollut oikeus saada seuraaval-
38408: ta vuoden pituiselta ajalta. Kertasuorituksen
38409: määrää laskettaessa otetaan sanottuihin eläke-
38410: eriin kuuluvat lisäosa ja asumistuki huomioon
38411: sen suuruisina kuin ne ovat leskeneläkkeen
38412: viimeisessä kuukausierässä.
38413: Mikäli samalta ajalta, jolta edunsaajalle
38414: myöhemmin myönnetään kansaneläke, on
38415: maksettu perhe-eläkettä, pidetään viimeksi
38416: mainittua kansaneläkkeen ja sen lisien osasuo-
38417: rituksena.
38418:
38419:
38420:
38421: 15 a §
38422:
38423: Asumistuki on yksinäiselle henkilölle mak- Asumistuki määräytyy eläkkeensaajien asu-
38424: settavan eläkkeensaajien asumistukilain (591/ mistukilain (591178) mukaisesti. Asumistuen
38425: 78) mukaisen asumistuen suuruinen. Lesken- maksamisesta on voimassa, mitä 32 §:n 1 mo-
38426: eläkkeenä suoritettavaa asumistukea määrättä- mentissa säädetään.
38427: essä vuosituloksi ei kuitenkaan lueta tämän
38428: lain mukaista pohjaosaa, asumistukea eikä
38429: kou/utustukea.
38430:
38431:
38432:
38433:
38434: 10 390539H
38435: 74 1989 vp. - HE n:o 173
38436:
38437: Voimassa oleva laki Ehdotus
38438: 15 b §
38439:
38440: Lisäosaa ei kuitenkaan myönnetä, jos eläk- Lisäosaa ei myönnetä, jos sen määrä kuu-
38441: keen vuotuinen määrä jää eläkkeensaajien asu- kaudessa olisi pienempi kuin 20 markkaa.
38442: mistukilain 3 §:n 2 momentissa mainittua
38443: markkamäärää pienemmäksi.
38444:
38445: 16 § 16 §
38446: Tämän lain mukaiseen eläkkeeseen oikeute- Kun eläkkeensaaja on kuuden kuukauden
38447: tulle leskelle voidaan hänen hakemuksestaan ajan yhdenjaksoisesti asunut eri kuntaryhmään
38448: suorittaa koulutustukea. Erityisistä syistä voi- kuuluvassa kunnassa kuin se kunta, jonka
38449: daan koulutustukea suorittaa senkin jälkeen, kalleusryhmän mukainen hänen eläkkeensä li-
38450: kun lesken oikeus tämän lain mukaiseen eläk- säosa on, lisäosa muutetaan seuraavan kuu-
38451: keeseen on lakannut. Koulutustukena korva- kauden alusta sen kuntaryhmän mukaiseksi,
38452: taan koulutuksesta sellaiseen ammattiin, jolla johon kuuluvassa kunnassa hän silloin asuu.
38453: lesken harkitaan voivan hankkia pääasiallisen
38454: toimeentulonsa, aiheutuneet tarpeelliset kus-
38455: tannukset.
38456: Koulutuksesta johtuviksi kustannuksiksi kat-
38457: sotaan paitsi opiskelusta ja opiskeluvälineistä
38458: aiheutuvat kustannukset myös koulutuksen ai-
38459: heuttamat lisäkustannukset asunnosta, ravin-
38460: nosta ja tarpeellisesta työvaatetuksesta sekä
38461: tarpeellisista matkaku/uista. Koulutuksen ai-
38462: heuttamina kustannuksina voidaan niin ikään
38463: korvata ne erityiskustannukset, jotka koulutus-
38464: aikana aiheutuvat lasten hoidosta.
38465: Leskelle voidaan koulutustukena myöntää
38466: myös opinto/ainoa. Kansaneläkelaitos voi sille
38467: tehdystä hakemuksesta määrätä, että lainaa tai
38468: sen osaa ei ole perittävä takaisin lainan saaja/-
38469: ta, joka on suorittanut opintonsa erinomaisella
38470: menestyksellä tai jonka harkitaan lainan takai-
38471: sin maksamisen johdosta menettävän mahdol-
38472: lisuuden vastaisuudessa itsensä ja omaistensa
38473: elättämiseen.
38474: Jos lesken opiskelu ei osoittaudu menestyk-
38475: selliseksi tai jos hän laiminlyö harjoittaa sään-
38476: nöllisesti opintojaan, voidaan hänelle myön-
38477: netty koulutustuki lakkauttaa tai sen määrää
38478: alentaa.
38479: Tarkemmat säännökset koulutustuen myön-
38480: tämisestä annetaan asetuksella.
38481:
38482: 16 a §
38483: Kun eläkkeensaaja on kuuden kuukauden (Kumotaan)
38484: ajan yhdenjaksoisesti asunut eri kuntaryhmään
38485: kuuluvassa kunnassa kuin se kunta, jonka
38486: kalleusryhmän mukainen hänen eläkkeensä li-
38487: säosa on, lisäosa muutetaan seuraavan kuu-
38488: kauden alusta lukien sen kuntaryhmän mukai-
38489: 1989 vp. - HE n:o 173 75
38490:
38491: Voimassa oleva laki Ehdotus
38492:
38493: seksi, johon kuuluvassa kunnassa hän silloin
38494: asuu.
38495: 16 b §
38496: Jos lisäosaan vaikuttavat tulot ovat nousseet (Kumotaan)
38497: vähintään 4 000 markkaa verrattuna siihen tu-
38498: loon, jonka perusteella lisäosa on määrätty,
38499: lisäosan määrä on vastaavasti oikaistava tai
38500: lisäosa lakkautettava. Lisäosan määrä oikais-
38501: taan myös eläkkeensaajan hakemuksesta, jos
38502: lisäosaan vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut
38503: lisäosaan korottavasti vaikuttava muutos. Jos
38504: lisäosan korottamisen edellytykset ovat elä-
38505: kelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää
38506: hakemuksettakin.
38507: Jos lisäosaa määrättäessä on otettu huo-
38508: mioon muun lain tai asetuksen tai julkisen
38509: eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vas-
38510: taava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä lue-
38511: taan lisäosaa uudelleen määrättäessä tuloksi
38512: entisen suuruisena, kuitenkin ottaen huo-
38513: mioon, mitä johtuu perhe-eläkkeiden indeksisi-
38514: donnaisuudesta. Näin menetellään, jos etuuden
38515: määräytymisperusteissa ei ole tapahtunut muu-
38516: tosta.
38517: 16 c §
38518: Eläkkeen lisäosa voidaan joko määräajaksi (Kumotaan)
38519: tai pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää,
38520: jos leski on lahjoittanut omaisuuttaan tai
38521: muulla tavalla heikantanut taloudellista ase-
38522: maansa siinä määrin, että se on vaikuttanut
38523: hänen oikeuteensa saada eläkkeen lisäosa tai
38524: olennaisesti lisäosan määrään. Näin menetel-
38525: lään vain siinä tapauksessa, että leski on tien-
38526: nyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä
38527: toimenpide voi vaikuttaa lisäosaan. Sama kos-
38528: kee leskeä, joka lisäosan määräämistä varten
38529: tehdyssä hakemuksessa tai ilmoituksessa on
38530: tahallisesti antanut vääriä tietoja lisäosaan vai-
38531: kuttavista tuloista tai omaisuudesta ja joka
38532: tämän vuoksi on saanut lisäosaa aiheetta tai
38533: määrältään liian suurena.
38534: Jos lainvoimoinen päätös, jolla eläkkeen li-
38535: säosa 1 momentin perusteella on evätty tai sitä
38536: vähennetty, myöhemmin havaitaan eläkkeen-
38537: saajalle kohtuuttomaksi, eläkelaitos voi oikais-
38538: ta päätöksen.
38539: 16 d §
38540: Sosiaalivakuutustoimikunnan tehtävänä on (Kumotaan)
38541: sen lisäksi, mitä sen tehtävistä on kansaneläke-
38542: 76 1989 vp. - HE n:o 173
38543:
38544: Voimassa oleva laki Ehdotus
38545: lain 67 §:ssä säädetty, vahvistaa leskeneläk-
38546: keen lisäosaan vaikuttavat tulot, ei kuitenkaan
38547: kansaneläkelain 26 §:n 1 momentissa mainittu-
38548: ja tai muita niihin rinnastettavia etuuksia.
38549: 17 § 17 §
38550: Tämän lain nojalla myönnettävistä etuuksis- Jos lisäosaan vaikuttavat tulot ovat nousseet
38551: ta kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustan- vähintään 4 000 markkaa verrattuna siihen
38552: nukset korvataan valtion varoista noudattaen tuloon, jonka perusteella lisäosa on määrätty,
38553: vastaavasti, mitä on säädetty valtion osuuden lisäosan määrä on vastaavasti oikaistava tai
38554: suorittamisesta kansaneläkkeen lisäosakustan- lisäosa lakkautettava. Lisäosan määrä oikais-
38555: nuksista kansaneläkelaitokselle, kuitenkin niin, taan myös eläkkeensaajan hakemuksesta, jos
38556: että valtio suorittaa etukäteen 90 prosenttia lisäosaan vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut
38557: maksettaviksi lähetettyjen eläkkeiden määräs- lisäosaa korottavasti vaikuttava muutos. Jos
38558: tä. lisäosan korottamisen edellytykset ovat elä-
38559: kelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää
38560: hakemuksettakin.
38561: Tämän lain mukaisesta toiminnasta aiheutu- Jos lisäosaa määrättäessä on otettu huo-
38562: vat hallintokulut luetaan kansaneläkelaitoksen mioon muun lain tai asetuksen tai julkisen
38563: hallinto kustannuksiksi. eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vas-
38564: taava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä lue-
38565: taan, jos etuuden määrätymisperusteissa ei ole
38566: tapahtunut muutosta, lisäosaa uudelleen mää-
38567: rättäessä tuloksi entisen suuruisena, kuitenkin
38568: ottaen huomioon, mitä johtuu perhe-eläkkei-
38569: den indeksisidonnaisuudesta.
38570:
38571: 17 a §
38572: Jos lapsi, joka ei ole täyttänyt 16 vuotta, ei (Kumotaan)
38573: ole holhoojansa huollettavana, kansaneläke-
38574: laitos voi sosiaalilautakuntaa kuultuaan päät-
38575: tää, että lapseneläke maksetaan henkilölle,
38576: jonka huollossa lapsi on. Jos lapseneläkkeen
38577: maksamista sen nostamiseen oikeutetulle hen-
38578: kilölle ei erityisestä syystä voida pitää tarkoi-
38579: tuksenmukaisena, kansaneläkelaitos voi pää-
38580: tää, että lapseneläke maksetaan sosiaalilau-
38581: takunnalle tai sosiaalilautakunnan suostumuk-
38582: sella sopivalle henkilölle.
38583: 18 § 18 §
38584: Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltu- Eläkkeen lisäosa voidaan määräajaksi tai
38585: vin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä on pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää, jos
38586: säädetty kansaneläkelain 35, 37-42, 42 b-43, eläkkeensaaja on:
38587: 44-46, 69-73, 74-75, 79-83 ja 84- 1) lahjoittanut omaisuuttaan tai muulla ta-
38588: 88 a §:ssä, kuitenkin siten, että kansaneläke- valla heikentänyt taloudellista asemaansa siinä
38589: lain 41 §:n säännöksessä olevan 10 vuoden määrin, että se on vaikuttanut hänen oikeu-
38590: Suomessa asumisvaatimuksen estämättä lap- teensa saada eläkkeen lisäosa tai olennaisesti
38591: seneläke voidaan suorittaa lapselle, jonka vaikuttanut lisäosan määrään, ja jos hän on
38592: huoltaja saa leskeneläkettä saman edunjättäjän tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä
38593: jälkeen, ja siten, ettei kansaneläkelain 42 b §:n toimenpide voi vaikuttaa lisäosaan; taikka
38594: 1 momentin viimeistä virkettä sovelleta. Sa- 2) lisäosan määräämistä varten tehdyssä ha-
38595: 1989 vp. - HE n:o 173 77
38596:
38597: Voimassa oleva laki Ehdotus
38598:
38599: moin on vastaavasti voimassa, mitä on säädet- kemuksessa tai ilmoituksessa tahallisesti anta-
38600: ty eläkkeensaajien asumistukilaissa sekä kan- nut vääriä tietoja lisäosaan vaikuttavista tulois-
38601: saneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avus- ta tai omaisuudesta ja tämän vuoksi saanut
38602: tusten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa lisäosaa aiheetta tai määrältään liian suurena.
38603: laissa (348/56).
38604: Tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymä- Jos lainvoimoinen päätös, jolla eläkkeen li-
38605: tön voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta säosa 1 momentin perusteella on evätty tai sitä
38606: myös 16 c §:n 1 momentissa tarkoitetussa ta- vähennetty, myöhemmin havaitaan eläkkeen-
38607: pauksessa. saajalle kohtuuttomaksi, eläkelaitos voi oikais-
38608: ta päätöksen.
38609: Pankki ja muu rahalaitos on myös velvolli-
38610: nen pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle, sosi-
38611: aalivakuutustoimikunnalle, tarkastuslautakun-
38612: nalle ja vakuutusoikeudelle tietoja, jotka ovat
38613: tarpeen lesken eläkeoikeuden tai leskeneläk-
38614: keen määrän selvittämiseksi.
38615: 3 luku
38616: Oikeus perhe-eläkkeeseen, kun edunjättäjä on
38617: kuollut 1 päivänä heinäkuuta 1990 tai sen
38618: jälkeen
38619: 19 § 19 §
38620: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- Edunsaajia ovat edunjättäjän lapset ja leski.
38621: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- Edunjättäjän lapsina pidetään myös 7 §:n
38622: tuksella. 1-3 kohdassa mainittuja lapsia sekä lapsia,
38623: jotka edunjättäjän kuollessa asuivat edunjättä-
38624: jän kanssa samassa taloudessa ja joiden elatuk-
38625: sesta edunjättäjä vastasi.
38626: Sama henkilö ei voi olla edunsaajana saman-
38627: aikaisesti kahden tai useamman edunjättäjän
38628: jälkeen. Täysorvolla lapsella on kuitenkin oi-
38629: keus lapseneläkkeeseen kahden edunjättäjän
38630: jälkeen.
38631: Täysorvolla lapsella tarkoitetaan lasta, jolla
38632: ei ole kumpaakaan vanhempaa.
38633: 20 § 20 §
38634: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu- Lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen, jos
38635: ta 1969, kuitenkin niin, että ennen vuotta 1970 hän:
38636: kuolleen edunjättäjän jälkeen voidaan perhe- 1) ei ole täyttänyt 18 vuotta; tai
38637: eläke myöntää vain lapselle ja 9 §:n 1 momen- 2) on täyttänyt 18 mutta ei 21 vuotta ja
38638: tissa tarkoitetulle leskelle. opiskelee päätoimisesti tai on ammatillisessa
38639: koulutuksessa.
38640: Lapsella ja 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla Lapsella, joka saa kansaneläkelain mukaista
38641: leskellä on oikeus perhe-eläkkeeseen myös sel- työkyvyttömyyseläkettä, ei ole oikeutta lapsen-
38642: laisen kuolemantapauksen johdosta, joka on eläkkeeseen.
38643: sattunut ennen lain voimaantuloa. Perhe-elä-
38644: kettä maksetaan tällöin lain voimaantulosta
38645: lukien, jos oikeus siihen on sanottuna ajankoh-
38646: tana syntynyt, ei kuitenkaan ilman erityistä
38647: syytä pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen
38648: eäkkeen hakemista.
38649: 78 1989 vp. - HE n:o 173
38650:
38651: Voimassa oleva laki Ehdotus
38652:
38653: Koulutustukea voidaan suorittaa aikaisin-
38654: taan vuoden 1970 alusta lukien.
38655: Ennen lain voimaantuloa kansaneläkelaitok-
38656: sen on hyvissä ajoin ryhdyttävä tarpeellisiin
38657: toimenpiteisiin lain täytäntöönpanoa varten.
38658:
38659: 21 §
38660: Oikeus leskeneläkkeeseen on 65 vuotta nuo-
38661: remmalla leskellä:
38662: 1) jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi
38663: edunjättäjän kanssa ja avioliitto oli solmittu
38664: ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta; tai
38665: 2) jos hän edunjättäjän kuollessa oli täyttä-
38666: nyt 50 vuotta ja avioliitto oli solmittu ennen
38667: kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä
38668: 65 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään
38669: viisi vuotta.
38670: Jos naisleski on syntynyt ennen 1 päivää
38671: heinäkuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen
38672: edellytyksenä on 1 momentissa mainitun 50
38673: vuoden asemesta 40 vuoden vähimmäisikä.
38674: Leskeneläkkeenä maksetaan alkueläkettä
38675: kuuden kuukauden ajan edunjättäjän kuole-
38676: masta ja tämän jälkeen jatkoeläkettä.
38677: Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen,
38678: jos hän saa kansaneläkelain mukaista työky-
38679: vyttömyys- tai työttömyyseläkettä, varhennet-
38680: tua vanhuuseläkettä tai rintamasotilaseläkelain
38681: (119177) mukaista rintamasotilaseläkettä. Mai-
38682: nittua eläkettä saavalle leskelle maksetaan kui-
38683: tenkin alkueläkettä se määrä, jolla alkueläke
38684: olisi suurempi kuin mainittu eläke.
38685: 22 §
38686: Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen
38687: 21 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä
38688: tarkoitettu lapsi on annettu ottolapseksi ennen
38689: edunjättäjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu
38690: lapsi on edunjättäjän lapsi, jonka leski on
38691: edunjättäjän kuoltua ottanut ottolapsekseen.
38692: Jos leski saa aikaisemman avioliiton perus-
38693: teella tämän lain mukaista leskeneläkettä, hä-
38694: nellä ei ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen.
38695: 23 §
38696: Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä,
38697: joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut
38698: edunjättäjän kuoleman.
38699: 24 §
38700: Edunsaajan oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa
38701: edunjättäjän kuolinpäivästä. Jos leskellä tai
38702: 1989 vp. - HE n:o 173 79
38703:
38704: Voimassa oleva laki Ehdotus
38705:
38706: lapsella ei edunjättäjän kuollessa ole oikeutta
38707: eläkkeeseen, oikeus eläkkeeseen alkaa siitä,
38708: kun leski tai lapsi täyttää eläkkeen saamisen
38709: edellytykset.
38710: Jos lapsi syntyy edunjättäjän kuoleman jäl-
38711: keen, lesken oikeus eläkkeeseen 21 §:n 1 mo-
38712: mentin 1 kohdan nojalla alkaa edunjättäjän
38713: kuolinpäivästä.
38714: 25 §
38715: Oikeus lapseneläkkeeseen lakkaa seuraavan
38716: kuukauden alusta:
38717: 1) kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta;
38718: 2) kun 20 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi-
38719: tettu lapsi ei enää täytä siinä säädettyjä edelly-
38720: tyksiä;
38721: 3) kun lapsi annetaan ottolapseksi muulle
38722: kuin edunjättäjän leskelle tai tämän puolisolle;
38723: 4) kun lapselle myönnetään kansaneläkelain
38724: mukainen työkyvyttömyyseläke; tai
38725: 5) kun lapsi, joka edunjättäjän kuollessa
38726: asui edunjättäjän kanssa samassa taloudessa ja
38727: jonka elatuksesta edunjättäjä vastasi, siirtyy
38728: omien vanhempiensa huollettavaksi.
38729: 26 §
38730: Oikeus alku- ja jatkoeläkkeeseen lakkaa seu-
38731: raavan kuukauden alusta:
38732: 1) kun leski täyttää 65 vuotta; tai
38733: 2) jos leski solmii uuden avioliiton ennen
38734: kuin hän on täyttänyt 50 vuotta.
38735: Oikeus jatkoeläkkeeseen lakkaa, jos leskelle
38736: myönnetään kansaneläkelain mukainen var-
38737: hennettu vanhuuseläke. Jatkoeläkettä ei mak-
38738: seta samalta ajalta, jolta leski saa kansaneläke-
38739: lain mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyys-
38740: eläkettä.
38741: Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu avio-
38742: liitto purkautuu viiden vuoden kuluessa eikä
38743: leskellä ole oikeutta tämän lain mukaiseen
38744: leskeneläkkeeseen purkautuneen avioliiton pe-
38745: rusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan
38746: hakemuksesta maksaa uudelleen.
38747: 27 §
38748: Leskelle, jonka oikeus eläkkeeseen 26 §:n 1
38749: momentin 2 kohdan mukaan lakkaa, makse-
38750: taan, jos hän on saanut leskeneläkettä vähin-
38751: tään vuoden ajalta, kertasuorituksena se ies-
38752: keneläkkeen määrä, joka hänellä olisi ollut
38753: oikeus saada seuraavalta kolmelta vuodelta.
38754: Kertasuorituksen perusteena käytetään sitä
38755: 80 1989 vp. - HE n:o 173
38756:
38757: Voimassa oleva laki Ehdotus
38758: kuukausieläkettä, joka leskellä oli viimeksi oi-
38759: keus saada. Kertasuoritukseen ei sisällytetä
38760: asumistukea.
38761: Jos lakkautettua leskeneläkettä aletaan
38762: 26 §:n 3 momentin nojalla maksaa uudelleen,
38763: eläkkeestä vähennetään maksetun kertasuori-
38764: tuksen määrä siten, että kulloinkin maksetta-
38765: van eläkkeen määrästä vähennetään kolmannes
38766: enintään yhdeksän vuoden ajan.
38767: Saman edunjättäjän jälkeen kertasuoritus
38768: maksetaan vain kerran.
38769: 28 §
38770: Lapseneläkkeeseen kuuluu eläkkeen perus-
38771: määrä, joka on 1 572 markkaa vuodessa. Alle
38772: 18-vuotiaan lapsen eläkkeeseen kuuluu lisäksi
38773: täydennysmäärä, jonka täysi määrä on 2 JOO
38774: markkaa vuodessa.
38775: Täydennysmäärää laskettaessa otetaan huo-
38776: mioon lapsen saman edunjättäjän jälkeen jat-
38777: kuvasti saamat kansaneläkelain 26 §:n 1 mo-
38778: mentin 1-4 kohdassa ja 5 momentissa maini-
38779: tut perhe- ja huoltoeläkkeet siten, että täydestä
38780: täydennysmäärästä vähennetään 50 prosenttia
38781: siitä näiden etuuksien yhteismäärän osasta,
38782: joka ylittää 1 460 markkaa vuodessa.
38783: Täysorvolle lapselle maksetaan lapseneläke
38784: kummankin vanhemman jälkeen.
38785: 29 §
38786: Lesken alkueläkkeeseen kuuluu pohjaosa,
38787: lisäosa ja asumistuki. Sama koskee lesken jat-
38788: koeläkettä, kun:
38789: 1) leskellä on alle 18-vuotias yhteinen lapsi
38790: edunjättäjän kanssa; tai
38791: 2) lesken kanssa samassa taloudessa asuu
38792: alle 18-vuotias lesken tai edunjättäjän lapsi,
38793: joka on asunut samassa taloudessa jo edunjät-
38794: täjän kuollessa.
38795: Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa ta-
38796: pauksissa lesken jatkoeläkkeeseen kuuluu lisä-
38797: osa ja asumistuki.
38798: Leskeneläkkeen pohjaosasta, lisäosasta ja
38799: asumistuesta on voimassa, mitä 15 a §:n 2-6
38800: momentissa on säädetty.
38801: 30 §
38802: Leskeneläkkeen lisäosa määräytyy 15 b, 15 d
38803: ja 15 f §:n mukaan. Eläkkeensaajan työtulosta
38804: otetaan kuitenkin vuosituloa määrättäessä
38805: huomioon vain 60 prosenttia. Työtuloksi kat-
38806: sotaan palkkatulo sekä se osa liike- ja ammat-
38807: 1989 vp. - HE n:o 173 81
38808:
38809: Voimassa oleva laki Ehdotus
38810:
38811: titulosta tai maatilataloudesta taikka muusta
38812: ansiotoiminnasta saadusta tulosta, jota on pi-
38813: dettävä kohtuullisena korvauksena mainitussa
38814: ansiotoiminnassa suoritetusta työstä. Työtu-
38815: loksi katsotaan myös työttömyysturvalain
38816: (602/84) mukainen työttömyyspäiväraha sekä
38817: työkyvyttömyyden perusteella maksettava päi-
38818: väraha tai tähän rinnastettava vuodelta tai sitä
38819: lyhyemmältä ajalta maksettava ansionmene-
38820: tyksen korvaus.
38821: Lisäosan tarkistamisesta on voimassa, mitä
38822: 16-18 §:ssä on säädetty.
38823:
38824: 31 §
38825: Jos lapseneläkkeeseen vaikuttavassa eläk-
38826: keessä on tapahtunut muu kuin indeksisidon-
38827: naisuudesta johtuva muutos, eläkkeen määrä
38828: on tarkistettava.
38829:
38830: 4 luku
38831: Erinäiset säännökset
38832: 32 §
38833: Perhe-eläkettä maksetaan eläkeoikeuden
38834: syntymistä seuraavan kuukauden alusta.
38835: Perhe-eläkettä ei kuitenkaan ilman erityistä
38836: syytä makseta pitemmällä kuin vuoden ajalta
38837: ennen eläkkeen hakemista.
38838: Mikäli samalta ajalta, jolta edunsaajalle
38839: myöhemmin myönneUiän kansaneläke, on
38840: maksettu perhe-eläkettä, pidetään viimeksi
38841: mainittua kansaneltikkeen ja sen /isien osasuo-
38842: rituksena.
38843: 33 §
38844: Tämän lain mukaisen leskeneläkkeen saajal-
38845: le voidaan suorittaa koulutustukea. Erityisistä
38846: syistä koulutustukea voidaan suorittaa senkin
38847: jälkeen, kun oikeus leskeneläkkeeseen on la-
38848: kannut. Koulutustukena korvataan kustannuk-
38849: set koulutuksesta ammattiin, jolla lesken arvi-
38850: oidaan voivan hankkia ptitiasiallisen toimeen-
38851: tulonsa.
38852: Koulutuksesta johtuvina kustannuksina pi-
38853: detään opiskelusta ja opiskeluvälineistä aiheu-
38854: tuvia kustannuksia sekti koulutuksen aiheutta-
38855: mia lisakustannuksia asunnosta, ravinnosta ja
38856: tarpeellisesta työvaatetuksesta sekti tarpeellisis-
38857: ta matkakuluista. Koulutuksen aiheuttamina
38858: kustannuksina voidaan /istiksi korvata kustan-
38859: nukset, jotka koulutusaikana aiheutuvat lasten
38860: hoidosta.
38861: 11 390539H
38862: 82 1989 vp. - HE n:o 173
38863:
38864: Voimassa oleva laki Ehdotus
38865:
38866: Jos koulutustuen saaja ei opiskele säännölli-
38867: sesti tai opiskelu ei osoittaudu menestykselli-
38868: seksi, hänelle myönnetty koulutustuki voidaan
38869: lakkauttaa.
38870: Tarkemmat säännökset koulutustuen myön-
38871: tämisestä annetaan asetuksella.
38872: 34 §
38873: Sosiaalivakuutustoimikunnan tehtävänä on
38874: sen lisäksi, mitä kansaneläkelain 67 §:ssä on
38875: säädetty, vahvistaa leskeneläkkeen lisäosaan
38876: vaikuttavat tulot kansaneläkelain 26 §:n 1 mo-
38877: mentissa mainittuja ja muita niihin rinnastetta-
38878: via etuuksia lukuun ottamatta.
38879: 35 §
38880: Jos alaikäinen lapsi ei ole holhoojansa huol-
38881: lettavana, eläke voidaan maksaa henkilölle,
38882: jonka huollettavana lapsi on. Ennen eläkkeen
38883: maksamista kansaneläkelaitoksen on kuultava
38884: sosiaali/autakuntaa.
38885: Lapseneläke voidaan maksaa sosiaali/au-
38886: takunna/le, jos sen maksamista eläkkeen nosta-
38887: miseen oikeutetulle henkilölle ei voida pitää
38888: erityisistä syistä tarkoituksenmukaisena. Eläke
38889: voidaan tällöin sosiaalilautakunnan suostu-
38890: muksella maksaa myÖS muulle henkilölle.
38891: Eläke voidaan maksaa 15 vuotta täyttäneelle
38892: lapselle itselleen, jos ho/hooja siihen suostuu.
38893: Eläke voidaan maksaa lapselle itselleen myös
38894: ilman holhoojan suostumusta, jos siihen on
38895: erityisiä syitä.
38896: 36 §
38897: Tämän lain nojalla myönnettävistä etuuksis-
38898: ta kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustan-
38899: nukset korvataan valtion varoista noudattaen
38900: vastaavasti, mitä on säädetty valtion osuuden
38901: suorittamisesta kansaneläkelaitokselle kansan-
38902: eläkkeen lisäosakustannuksista. Valtio suorit-
38903: taa kuitenkin etukäteen 90 prosenttia makset-
38904: taviksi lähetettyjen eläkkeiden määrästä.
38905: Tämän lain mukaisesta toiminnasta aiheutu-
38906: vat hallintokulut luetaan kansaneläkelaitoksen
38907: hallintokustannuksiksi.
38908: 37 §
38909: Jollei tässä laissa toisin säädetä noudatetaan
38910: soveltuvin osin lisäksi, mitä on säädetty kan-
38911: saneläkelain 35, 37-39, 39 b-42, 42 b-43,
38912: 44-46, 69-73, 74-75, 79-83 ja 84-
38913: 88 a §:ssä. Kansaneläkelain 41 §:ssä säädetyn
38914: 1989 vp. - HE n:o 173 83
38915:
38916: Voimassa oleva laki Ehdotus
38917: JO vuoden Suomessa asumisvaatimuksen estä-
38918: mättä lapseneläke voidaan suorittaa lapselle,
38919: jonka huoltaja saa leskeneläkettä saman edun-
38920: jättäjän jälkeen.
38921: Tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymä-
38922: tön saa hakea muutosta vakuutusoikeudelta
38923: myös 18 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ta-
38924: pauksessa.
38925: Tämän lain mukaan maksettavien eläkkei-
38926: den sitomisesta elinkustannuksiin on vastaa-
38927: vasti voimassa, mitä kansaneläkelaissa säädet-
38928: tyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elin-
38929: kustannuksiin annetussa laissa (348156) on sää-
38930: detty.
38931: 38 §
38932: Pankki ja muu rahalaitos on velvollinen
38933: pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle, sosiaa-
38934: livakuutustoimikunnalle, tarkastuslautakun-
38935: nalle ja vakuutusoikeudelle tietoja, jotka ovat
38936: tarpeen lesken eläkeoikeuden tai leskeneläk-
38937: keen määrän selvittämiseksi.
38938: 39 §
38939: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
38940: töönpanosta annetaan asetuksella.
38941: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
38942: kuuta 1990.
38943: Jos edunjättäjä on kuollut ennen tämän lain
38944: voimaantuloa ja lapsi täyttää 16 vuotta tämän
38945: lain tultua voimaan, lapsella on 12 §:n 1 mo-
38946: mentin 1 kohdasta poiketen oikeus saada lap-
38947: seneläkettä siihen saakka, kun hän täyttää 18
38948: vuotta. Tällaista lasta huoltavalle leskelle mak-
38949: setaan 13 §:n 2 momentista poiketen, 9 b §:n 1
38950: kohdan nojalla maksettavaa jatkoeläkettä vas-
38951: taavalta ajalta. Tämän jälkeen leskellä on
38952: 9 b §:n 3 kohdasta poiketen oikeus saada jat-
38953: koeläkettä, jos hän oli täyttänyt 40 vuotta
38954: silloin, kun lapsi täytti 18 vuotta.
38955: Jos lapsi saa puoliorvon eläkettä tämän lain
38956: voimaan tullessa ja toinenkin hänen vanhem-
38957: mistaan kuolee, lapseneläke muutetaan 28 §:n
38958: mukaiseksi täysorvon eläkkeeksi.
38959: Jos leski saa eläkettä tämän lain voimaan
38960: tullessa, sovelletaan 15 b §:n 7 momenttia, kun
38961: perhe-eläkettä muutoin tarkistetaan lain tultua
38962: voimaan.
38963: Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovel-
38964: letaan ottolapseen myös silloin, kun tuomiois-
38965: tuin on antanut suostumuksensa lapseksiotta-
38966: 84 1989 vp. - HE n:o 173
38967:
38968: Voimassa oleva laki Ehdotus
38969:
38970: miseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Täl-
38971: laisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläk-
38972: keeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen.
38973: Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
38974: vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste-
38975: lukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuus-
38976: sa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
38977: ruus on laskettu.
38978:
38979:
38980:
38981:
38982: 6.
38983: Laki
38984: kansaneläkelain muuttamisesta
38985:
38986: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
38987: muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain 23 §ja 33 §:n 1 ja 4 momentti,
38988: sellaisina kuin ne ovat, 23 § 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1217/88) ja 33 §:n 1
38989: momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82) ja 4 momentti 30 päivänä
38990: joulukuuta 1965 annetussa laissa (705/65), sekä
38991: lisätään 33 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 30 päivänä joulukuuta 1965 ja 5
38992: päivänä helmikuuta 1982 annetuilla laeilla, uusi 6 momentti seuraavasti:
38993:
38994: Voimassa oleva laki Ehdotus
38995: 23 § 23 §
38996: Vakuutetulla, joka ei ole Suomen kansalai- Vakuutetulla, joka ei ole Suomen kansalai-
38997: nen, on oikeus saada tämän lain mukaisia nen, on oikeus saada tämän lain mukaista
38998: etuuksia, jos hän välittömästi ennen etuuden eläkettä, jos hän välittömästi ennen eläkkeen
38999: alkamista on yhdenjaksoisesti asunut Suomes- alkamista on yhdenjaksoisesti asunut Suomes-
39000: sa vähintään viisi vuotta. sa vähintään viisi vuotta.
39001: Tämän lain mukaista hautausavustusta suo-
39002: ritetaan Suomessa asuneen ulkomaan kansalai-
39003: sen kuoltua vain, jos hän oli välittömästi ennen
39004: kuolemaansa asunut Suomessa yhdenjaksoises-
39005: ti vähintään viisi vuotta.
39006: 33 § 33 §
39007: Jos vakuutettu, joka ei saa vanhuus-, työky- Jos Suomessa asuva henkilö, joka ei saa
39008: vyttömyys- eikä työttömyyseläkettä, kuolee, tämän lain mukaista eläkettä, kuolee, suorite-
39009: hänen puolisolleen suoritetaan hautausavustus- taan hänen jälkeensä hautausavustusta. Hau-
39010: ta. Jos vakuutetulta ei jäänyt puolisaa tai jos tausavustuksen määrä on 2 221 markkaa.
39011: vakuutettu ja hänen puolisonsa asumuseron tai Avustus suoritetaan /eskelle. Jos henkilö ei
39012: muutoin välien rikkoutumisen taikka muun ollut naimisissa tai jos hän ja hänen puolisonsa
39013: sellaisen syyn vuoksi asuivat erillään, hautaus- asuivat välien rikkoutumisen vuoksi erillään,
39014: avustus suoritetaan kuolinpesälle. Hautaus- hautausavustus suoritetaan kuolinpesälle.
39015: avustus on 2 221 markkaa.
39016: 1989 vp. - HE n:o 173 85
39017:
39018: Voimassa oleva laki Ehdotus
39019: Hautausavustusta on uhalla, että oikeus sen Hautausavustusta on haettava siten kuin ase-
39020: saamiseen muuten on menetetty, haettava siten tuksella säädetään yhden vuoden kuluessa kuo-
39021: kuin asetuksella määrätään, yhden vuoden ku- linpäivästä tai muutoin oikeus sen saamiseen
39022: luessa vakuutetun kuolinpäivästä. Kuolinpesän on menetetty. Kuolinpesän hoitajalla on oikeus
39023: hoitajalla on oikeus kuolinpesän puolesta ha- hakea ja nostaa hautausavustus kuolinpesän
39024: kea ja nostaa hautausavustus. puolesta.
39025:
39026: Hautausavustus voidaan myöntää, kun on
39027: todennäköistä, että henkilö on kuollut, vaikka
39028: selvitystä kuolemasta ei voida esittää.
39029: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
39030: kuuta 1990.
39031: Tämän lain 33 §:n 1 momentissa säädetty
39032: markkamäärä vastaa virallisen elinkustannus-
39033: indeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden
39034: 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kan-
39035: saneläkkeiden suuruus on laskettu.
39036:
39037: 7.
39038: Laki
39039: eläkkeensaajien asumistukilain muuttamisesta
39040:
39041: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
39042: muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591178) 1 §:n
39043: momentti, 5 §, 6 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentin 2 kohta ja 11 §:n 2 momentti
39044: sellaisina kuin niistä ovat, 5 § 7 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (21182), 6§:n 1
39045: momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (112/82) sekä 8 §:n 1 momentin 2 kohta 26
39046: päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (671185), sekä
39047: lisätään 6 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 18 päivänä tammikuuta
39048: _1985, 25 päivän~ heinäkuuta 1986 ja 5 päivänä helmikuuta 1988 annetuilla laeilla (56/85, 590/86
39049: Ja 127 /88), uus1 3 a kohta, seuraavasti:
39050:
39051: Voimassa oleva laki Ehdotus
39052: 1§ 1§
39053: Kansaneläkkeen ja rintamasotilaseläkkeen Kansaneläkkeen, rintamasotilaseläkkeen ja
39054: saajan asumiskustannusten alentamiseksi suo- perhe-eläkelain (38/69) mukaisen leskeneläk-
39055: ritetaan eläkkeen lisänä asumistukea sen mu- keen saajan asumiskustannusten alentamiseksi
39056: kaan kuin tässä laissa säädetään. Leskeneläk- suoritetaan eläkkeen lisänä asumistukea sen
39057: keenä suoritettavasta asumistuesta säädetään mukaan kuin tässä laissa säädetään. Lesken-
39058: perhe-eläkelaissa (38/69). eläkkeenä voidaan suorittaa myös pelkästään
39059: asumistukea.
39060:
39061: 5§ 5§
39062: Jos puolisoista toiselle on myönnetty kan- Jos puolisoista toiselle on myönnetty kan-
39063: saneläke ja toiselle rintamasotilaseläke tai jos saneläke ja toiselle rintamasotilaseläke tai ies-
39064: molemmille puolisoille on myönnetty rintama- keneläke taikka jos molemmille puolisoille on
39065: sotilaseläke, on asumistuesta soveltuvin osin myönnetty rintamasotilaseläke tai leskeneläke
39066: 86 1989 vp. - HE n:o 173
39067:
39068: Voimassa oleva laki Ehdotus
39069:
39070: voimassa, mitä tämän lain 3 §:n 4 momentissa taikka toiselle rintamasotilaseläke ja toiselle
39071: on säädetty. leskeneläke, asumistuesta on soveltuvin osin
39072: voimassa, mitä 3 §:n 4 momentissa on säädet-
39073: ty.
39074:
39075: 6§ 6§
39076: Vuositulolla tarkoitetaan sitä tosiasiallista Vuositulolla tarkoitetaan sitä tosiasiallista
39077: tuloa, jota eläkkeensaajan tai, jos hän on tuloa, jota eläkkeensaajan tai, jos hän on
39078: naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen
39079: arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain
39080: saavan, lisättynä kahdeksalla prosentilla siitä saavan, lisättynä kahdeksalla prosentilla siitä
39081: määrästä, jolla eläkkeensaajan omaisuuden ar- määrästä, jolla eläkkeensaajan omaisuuden ar-
39082: vo ylittää 36 000 markkaa tai, jos hän on vo ylittää 36 000 markkaa tai, jos hän on
39083: naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden arvo naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden arvo
39084: ylittää 57 600 markkaa. Vuosituloon lisätään ylittää 57 600 markkaa. Vuosituloon lisätään
39085: kansaneläkkeeseen kuuluvan lisäosan sekä rin- kansaneläkkeeseen ja leskeneläkkeeseen kuulu-
39086: tamasotilaseläkkeen vuotuiset määrät sen ajan- van lisäosan sekä rintamasotilaseläkkeen vuo-
39087: kohdan mukaisina, josta lukien asumistuki tuiset määrät sen ajankohdan mukaisina, josta
39088: myönnetään tai tarkistetaan. Rintamasotilas- lukien asumistuki myönnetään tai tarkistetaan.
39089: eläkkeensaajan tai, jos hän on naimisissa, eläk- Rintamasotilaseläkkeensaajan tai, jos hän on
39090: keensaajan ja hänen puolisonsa vuositulosta naimisissa, eläkkeensaajan ja hänen puolisonsa
39091: vähennetään 6 190 markkaa. vuositulosta vähennetään 6 190 markkaa.
39092: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:
39093:
39094: 3 a) perhe-eläkelain mukaista pohjaosaa eikä
39095: koulutustukea;
39096:
39097: 8§
39098: Asumistuen määrä tarkistetaan:
39099:
39100: 2) kun asumistuen saajan puolisolle myön- 2) kun asumistuen saajan puolisolle myönne-
39101: netään kansaneläke tai rintamasotilaseläke tai tään kansaneläke, rintamasotilaseläke tai
39102: se lakkautetaan taikka kun asumistuen saajan perhe-eläkelain mukainen leskeneläke tai se
39103: puoliso, joka saa varhennettua vanhuuseläket- lakkautetaan taikka kun asumistuen saajan
39104: tä, täyttää 65 vuotta taikka kun perhesuhteet puoliso, joka saa varhennettua vanhuuseläket-
39105: muutoin muuttuvat; tai tä, täyttää 65 vuotta tai kun perhesuhteet
39106: muutoin muuttuvat; tai
39107:
39108:
39109: 11§
39110:
39111: Rintamasotilaseläkkeeseen suoritettavasta Rintamasotilaseläkkeeseen tai leskeneläkkee-
39112: asumistuesta aiheutuvat kustannukset makse- seen suoritettavasta asumistuesta aiheutuvat
39113: taan valtion varoista noudattaen, mitä rinta- kustannukset maksetaan valtion varoista nou-
39114: masotilaseläkkeen kustannusten korvaamisesta dattaen, mitä näiden eläkkeiden kustannusten
39115: on säädetty. korvaamisesta on säädetty.
39116:
39117:
39118: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
39119: kuuta 1990.
39120: Asumistuki, jota maksetaan tämän lain voi-
39121: 1989 vp. - HE n:o 173 87
39122:
39123: Voimassa oleva laki Ehdotus
39124:
39125: maan tullessa, muutetaan tämän lain mukai-
39126: seksi, kun asumistuen määrä tarkistetaan 8 §:n
39127: mukaan.
39128: Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
39129: vat virallisen elinkustannusindeksin sitä piste-
39130: lukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuus-
39131: sa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
39132: ruus on laskettu.
39133: j
39134: j
39135: j
39136: j
39137: j
39138: j
39139: j
39140: j
39141: j
39142: j
39143: j
39144: j
39145: j
39146: j
39147: j
39148: j
39149: j
39150: 1989 vp. - HE n:o 174
39151:
39152:
39153:
39154:
39155: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lääkärintoimen harjoit-
39156: tamisesta annetun lain ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien
39157: muuttamisesta
39158:
39159:
39160: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
39161:
39162: Esityksessä ehdotetaan lääkärintoimen har- eläinlääkintähuollon alalla tarkoitettua suomen
39163: joittamisesta annettua lakia, hammaslääkärin- kielen taitoa.
39164: toimen harjoittamisesta annettua lakia, ham- Lääkärintoimen harjoittamisesta annettua
39165: masteknikon toimen harjoittamisesta annettua lakia ja hammaslääkärintoimen harjoittamises-
39166: lakia, optikon toimen harjoittamisesta annet- ta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi
39167: tua lakia sekä proviisorin ja farmaseutin toi- lisäksi siten, että Suomessa lääketiedettä tai
39168: men harjoittamisesta annettua lakia muutetta- hammaslääketiedettä opiskelevat muiden valti-
39169: vaksi siten, että hakemuksesta voitaisiin myön- oiden kuin pohjoismaiden kansalaiset voisivat
39170: tää muun pohjoismaan kansalaiselle, jolla on toimia lääkärin tai hammaslääkärin sijaisina.
39171: oikeus toimia edellä mainituissa laeissa tarkoi- Lääkärintoimen harjoittamisesta annettua
39172: tetuissa ammateissa muussa pohjoismaassa, oi- lakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten,
39173: keus toimia samassa ammatissa Ahvenanmaan että lääkintöhallitus voisi erityisestä syystä an-
39174: maakunnassa, vaikka hänellä ei ole Suomen, taa ulkomaiselle lääkärille ja hammaslääkärille
39175: Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisessä sopimuk- luvan toimia laillistettuna lääkärinä Suomessa.
39176: sessa eräiden ammattiryhmien hyväksymisestä Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi-
39177: toimimaan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun
39178: ne on hyväksytty ja vahvistettu.
39179:
39180:
39181:
39182:
39183: PERUSTELUT
39184:
39185: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Edellä mainittu kielitaitovaatimus on kuiten-
39186: muutokset kin vaikeuttanut muun pohjoismaan kansalais-
39187: ten laillistamista eli oikeutta toimia Suomessa,
39188: 1.1. Muiden pohjoismaiden kansalaisten mistä puolestaan on aiheutunut ongelmia lä-
39189: laillistaminen toimimaan eräissä tervey- hinnä Ahvenanmaan terveydenhuollon työvoi-
39190: denhuollon ammateissa Ahvenanmaalla man saannissa. Ahvenanmaan terveydenhuolto
39191: on pitkälti riippuvainen lähinnä Ruotsista saa-
39192: dusta työvoimasta. Lääkärit, hammaslääkärit,
39193: Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä hammasteknikot, optikot, proviisorit ja farma-
39194: eräiden ammattiryhmien hyväksymisestä toimi- seutit voivat lääkintöhallituksen luvalla väliai-
39195: maan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja kaisesti toimia viransijaisina Ahvenanmaalla
39196: eläinlääkintähuollon alalla tehdyn sopimuksen ilman suomen kielen taitoa. Tämä ei ole kui-
39197: (SopS 42/83) 4 artiklan mukaan Suomi voi tenkaan riittävästi turvannut työvoiman saan-
39198: laillistamista tai muuta hyväksyntää varten tia Ahvenanmaalle.
39199: vaatia, että hakijalla on tyydyttävät tiedot
39200: suomen kielessä. Suomi on soveltanut käytän- Muista pohjoismaista saataisiin Ahvenan-
39201: nössä tätä vaatimusta. maalle nykyistä paremmin terveydenhuoltoalan
39202: 390961H
39203: 2 1989 vp. - HE n:o 174
39204:
39205: työvoimaa, jos työntekijät voitaisiin laillistaa vastaavasti hammaslääkärin viranslJ msena
39206: yhteispohjoismaisen sopimuksen edellyttämällä Suomessa. Maassamme opiskelee mainittuja
39207: tavalla, jolloin heidät voitaisiin ottaa Ahvenan- aloja myös joitakin muiden valtioiden kansa-
39208: maalle pysyvään virkasuhteeseen. Muiden poh- laisia. Vaikka he kyseisten viransijaisuuksien
39209: joismaiden kansalaiset eivät kuitenkaan tätä edellyttämiltä tiedoiltaan ja taidoiltaan vastaa-
39210: varten halua opiskella suomen kieltä. vat pohjoismaisia opiskelutovereitaan, ei heillä
39211: Tässä tarkoitettujen ammattiryhmien laillis- ole mahdollisuutta toimia opiskeluaikanaan vi-
39212: tamista varten on Suomen, Norjan, Ruotsin ja ransijaisina ja näin hankkia alaltaan lisäkoke-
39213: Tanskan välillä eräiden ammattiryhmien hy- musta ja osaltaan auttaa työvoimatilannetta.
39214: väksymisestä toimimaan terveydenhuollon, sai- Lääkärintoimen harjoittamisesta annetun
39215: raanhoidon ja eläinlääkintähuollon alalla teh- lain 6 §:ää ja hammaslääkärintoimen harjoitta-
39216: dyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksy- misesta annetun lain 6 §:ää ehdotetaan muutet-
39217: misestä sekä sopimuksen soveltamisesta anne- tavaksi myös siten, että Suomessa lääketiedettä
39218: tun lain (670/83) 5 §:n nojalla edellytetty suo- ja vastaavasti hammaslääketiedettä opiskele-
39219: men kielen taitoa. Koska lääkärintoimen har- vien myös muiden valtioiden kuin pohjoismai-
39220: joittamisesta annettu laki (562/78), hammas- den kansalaiset voisivat toimia lääkärin tai
39221: lääkärintoimen harjoittamisesta annettu laki hammaslääkärin viransijaisena.
39222: (563/78), hammasteknikon toimen harjoittami-
39223: sesta annettu laki (220/64), optikon toimen
39224: harjoittamisesta annettu laki (429/60) ja pro- 1.3. Ulkomaisen lääkärin laillistaminen
39225: viisorin toimen ja farmaseutin toimen harjoit- Suomessa eräissä tapauksissa
39226: tamisesta annettu laki (1275/87) eivät sisällä
39227: säännöksiä alueellisesti rajoitetusta laillistami- Maassamme on sairaaloita ja yksityisiä lää-
39228: sesta, on pidetty tarpeellisena tältä osin täs- käriasemia, joissa työskentelee sellaisia erikois-
39229: mentää edellä mainittuja lakeja. Lääkärintoi- lääkäreitä ja alalle erikoistuvia lääkäreitä, jot-
39230: men harjoittamisesta annetun lain 6 §:ää ka eivät ole Suomen tai muun pohjoismaan
39231: (1288/87), hammaslääkärintoimen harjoittami- kansalaisia. Heillä on kuitenkin lääkintöhalli-
39232: sesta annetun lain 6 §:ää (1289/87), hammas- tuksen antama lupa harjoittaa lääkärintointa.
39233: teknikon toimen harjoittamisesta annetun lain Se, etteivät nämä lääkärit ole laillistettuja,
39234: 10 §:ää, optikon toimen harjoittamisesta anne- estää heitä tekemästä eräitä keskeisiä erikois-
39235: tun lain 2 §:ää sekä proviisorin toimen ja alansa toimenpiteitä kuten a<k:auden keskey-
39236: farmaseutin toimen harjoittamisesta annetun tyksiä ja sterilointia. Tämän ·• .;ksi ehdotetaan
39237: lain 6 §:ää ehdotetaan muutettaviksi siten, että lääkärintoimen harjoittamist~i.a annetun lain
39238: Suomella olisi mahdollisuus myöntää laillistus 6 §:ää muutettavaksi siten, että lääkintöhalli-
39239: yksinomaan Ahvenanmaan maakuntaan lääkä- tus voisi erityisestä syystä ja määrääminsä
39240: rille, hammaslääkärille, hammasteknikolle, op- ehdoin antaa uikomaiselle lääkärille luvan toi-
39241: tikolle, proviisorille ja farmaseutille, joka on mia Suomessa laillistettuna lääkärinä.
39242: muun pohjoismaan kansalainen, vaatimatta
39243: häneltä suomen kielen taitoa. Säärmöksissä
39244: annettaisiin valtuus lääkintöhallitukselle mää-
39245: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
39246: rätä erityisiä ehtoja laillistamiselle. Tällainen tukset
39247: ehto voisi olla esimerkiksi ruotsin kielen taito.
39248: Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia.
39249: 1.2. Suomessa lääketiedettä tai hammaslää-
39250: ketiedettä opiskelevien muiden valtioi-
39251: den kuin pohjoismaiden kansalaisten 3. Voimaantulo
39252: toimiminen lääkärin tai hammaslääkärin
39253: viransijaisena Lait ehdotetaan tulemaan voimaan mahdol-
39254: lisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväk-
39255: Voimassa olevien säännösten mukaan vain sytty ja vahvistettu.
39256: Suomen tai muiden pohjoismaiden kansalaiset,
39257: jotka opiskelevat lääketiedettä tai hammaslää- Edellä esitetyn perusteella annetaan edus-
39258: ketiedettä Suomessa, voivat lääkintöhallituk- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
39259: sen luvalla toimia väliaikaisesti lääkärin tai set:
39260: 1989 vp. - HE n:o 174 3
39261:
39262: 1.
39263: Laki
39264: lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
39265:
39266: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lääkärintoimen harjoittamisesta 14 patvana
39267: heinäkuuta 1978 annetun lain (562178) 6 §, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1987
39268: annetussa laissa (1288/87), näin kuuluvaksi:
39269:
39270: 6§ pätevyys sekä riittävä kielitaito, lääkintöhalli-
39271: Mitä 2-5 §:ssä on säädetty, koskee vain tus voi erityisestä syystä hakemuksesta myön-
39272: Suomen kansalaista, lukuunottamatta 2 §:n 2 tää määrääminsä ehdoin luvan 2-5 §:ssä tar-
39273: momenttia, jota sovelletaan myös muiden poh- koitettuihin tehtäviin tai oikeuden toimia lail-
39274: joismaiden sekä Suomessa lääketiedettä opis- listettuna lääkärinä.
39275: keleviin muiden valtioiden kansalaisiin. Lääkintöhallitus voi peruuttaa 3 momentissa
39276: Lääkintöhallitus voi määrääminsä ehdoin tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan
39277: myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan syytä.
39278: kansalaiselle, jolla on oikeus toimia lääkärinä Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä säädetään,
39279: muussa pohjoismaassa, 3-4 §:ssä tarkoitetun on Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisista
39280: oikeuden toimia Ahvenanmaan maakunnassa. säädetty erikseen.
39281: Ulkomaalaiselle, joka on suorittanut 2 §:n 1
39282: momentissa tarkoitetun tutkinnon ja jolla on Tämä laki tulee voimaan päivänä
39283: tehtävän edellyttämä, asetuksella säädettävä kuuta 1989.
39284:
39285:
39286: 2.
39287: Laki
39288: hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
39289:
39290: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
39291: muutetaan hammaslääkärintoimen harjoittamisesta 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetun lain
39292: (563178) 6 §:n 1 ja 3 momentti,
39293: sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1289/87), sekä
39294: lisätään 6 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 4 momentti sekä muutettu 3 momentti
39295: siirtyvät 3-5 momentiksi, seuraavasti:
39296:
39297: 6§ tarkoitetun oikeuden toimia Ahvenanmaan
39298: Mitä 2-5 §:ssä on säädetty, koskee vain maakunnassa.
39299: Suomen kansalaista, lukuunottamatta 2 § :n 2
39300: momenttia, jota sovelletaan myös muiden poh- Lääkintöhallitus voi peruuttaa 3 momentissa
39301: joismaiden sekä Suomessa hammaslääketiedet- tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan
39302: tä opiskeleviin muiden valtioiden kansalaisiin. syytä.
39303: Lääkintöhallitus voi määrääminsä ehdoin
39304: myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan
39305: kansalaiselle, jolla on oikeus toimia hammas- Tämä laki tulee voimaan päivänä
39306: lääkärinä muussa pohjoismaassa, 3-4 §:ssä kuuta 1989.
39307: 4 1989 vp. - HE n:o 174
39308:
39309: 3.
39310: Laki
39311: hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta
39312:
39313: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään hammasteknikon toimen harjoittamisesta 30
39314: päivänä huhtikuuta 1964 annettuun lakiin (220/64) uusi I a § seuraavasti:
39315:
39316: I a § momentissa tarkoitetun oikeuden toimia Ahve-
39317: Lääkintöhallitus voi määrääminsä ehdoin nanmaan maakunnassa.
39318: myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan
39319: kansalaiselle, jolla on oikeus toimia hammas- Tämä laki tulee voimaan päivänä
39320: teknikkana muussa pohjoismaassa, I §:n I kuuta I989.
39321:
39322:
39323: 4.
39324: Laki
39325: optikon toimen harjoittamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
39326:
39327: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään optikon toimen harjoittamisesta II päivänä
39328: marraskuuta 1960 annetun lain (429/60) 2 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
39329:
39330: 2§
39331: -- - - - - - tettuna optikkona Ahvenanmaan maakunnas-
39332: Lääkintöhallitus voi määrääminsä ehdoin sa.
39333: myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan
39334: kansalaiselle, jolla on oikeus toimia optikkona Tämä laki tulee voimaan päivänä
39335: muussa pohjoismaassa, oikeuden toimia laillis- kuuta 1989.
39336:
39337:
39338: 5.
39339: Laki
39340: proviisorin toimen ja farmaseutin toimen harjoittamisesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
39341:
39342: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään proviisorin toimen ja farmaseutin toimen harjoitta-
39343: misesta 31 päivänä joulukuuta I987 annetun lain (1275/87) 3 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
39344:
39345: 3§ muussa pohjoismaassa, oikeuden toimia laillis-
39346: tettuna proviisorina tai laillistettuna farmaseut-
39347: Lääkintöhallitus voi määrääminsä ehdoin tina Ahvenanmaan maakunnassa.
39348: myöntää 2 §:ssä mainitut edellytykset täyttä-
39349: välle muun pohjoismaan kansalaiselle, jolla on Tämä laki tulee voimaan päivänä
39350: oikeus toimia proviisorina tai farmaseuttina kuuta 1989.
39351:
39352: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta I989
39353:
39354:
39355: Tasavallan Presidentti
39356: MAUNO KOIVISTO
39357:
39358:
39359:
39360:
39361: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
39362: 1989 ''P· - HE n:o 174 5
39363:
39364: Liite
39365:
39366:
39367:
39368: 1.
39369: Laki
39370: lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
39371:
39372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lääkärintoimen harjoittamisesta 14 pa1vana
39373: heinäkuuta 1978 annetun lain (562/78) 6 §, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1987
39374: annetussa laissa (1288/87), näin kuuluvaksi:
39375:
39376: Voimassa oleva laki Ehdotus
39377:
39378: 6§ 6§
39379: Mitä 2-5 §:ssä on säädetty, koskee vain Mitä 2-5 §:ssä on säädetty, koskee vain
39380: Suomen kansalaista, lukuunottamatta 2 §:n 2 Suomen kansalaista, lukuunottamatta 2 §:n 2
39381: momenttia, jota sovelletaan myös muiden poh- momenttia, jota sovelletaan myös muiden poh-
39382: joismaiden kansalaisiin. joismaiden sekä Suomessa lääketiedettä opis-
39383: keleviin muiden valtioiden kansalaisiin.
39384: Lääkintöhallitus voi määrääminsä ehdoin
39385: myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan
39386: kansalaiselle, jolla on oikeus toimia lääkärinä
39387: muussa pohjoismaassa, 3-4 §:ssä tarkoitetun
39388: oikeuden toimia Ahvenanmaan maakunnassa.
39389: Ulkomaalaiselle, joka on suorittanut 2 §:n 1 Ulkomaalaiselle, joka on suorittanut 2 §:n 1
39390: momentissa tarkoitetun tutkinnon ja jolla on momentissa tarkoitetun tutkinnon ja jolla on
39391: tehtävän edellyttämä, asetuksella säädettävä tehtävän edellyttämä, asetuksella säädettävä
39392: pätevyys sekä riittävä kielitaito, lääkintöhalli- pätevyys sekä riittävä kielitaito, lääkintöhalli-
39393: tus voi erityisestä syystä hakemuksesta myön- tus voi erityisestä syystä hakemuksesta myön-
39394: tää luvan määrääminsä ehdoin 2-5 §:ssä tar- tää määrääminsä ehdoin luvan 2-5 §:ssä tar-
39395: koitettuihin tehtäviin. koitettuihin tehtäviin tai oikeuden toimia lail-
39396: listettuna lääkärinä.
39397: Lääkintöhallitus voi peruuttaa 2 momentissa Lääkintöhallitus voi peruuttaa 3 momentissa
39398: tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan
39399: syytä. syytä.
39400: Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä säädetään, Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä säädetään,
39401: on muiden pohjoismaiden kansalaisista säädet- on Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisista
39402: ty erikseen. säädetty erikseen.
39403:
39404: Tämä laki tulee voimaan päivänä
39405: kuuta 1989.
39406: 6 1989 vp. - HE n:o 174
39407:
39408: 2.
39409: Laki
39410: hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
39411:
39412: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
39413: muutetaan hammaslääkärintoimen harjoittamisesta 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetun lain
39414: (563/78) 6 §:n 1 ja 3 momentti,
39415: sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1289/87), sekä
39416: lisätään 6 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 4 momentti sekä muutettu 3 momentti
39417: siirtyvät 3-5 momentiksi, seuraavasti:
39418:
39419: Voimassa oleva laki Ehdotus
39420:
39421: 6§ 6§
39422: Mitä 2-5 §:ssä on säädetty, koskee vain Mitä 2-5 §:ssä on säädetty, koskee vain
39423: Suomen kansalaista, lukuunottamatta 2 §:n 2 Suomen kansalaista, lukuunottamatta 2 §:n 2
39424: momenttia, jota sovelletaan myös Norjan, momenttia, jota sovelletaan myös muiden poh-
39425: Ruotsin ja Tanskan kansalaisiin. joismaiden sekä Suomessa hammaslääketiedet-
39426: tä opiskeleviin muiden valtioiden kansalaisiin.
39427: Lääkintöhallitus voi määrääminsä ehdoin
39428: myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan
39429: kansalaiselle, jolla on oikeus toimia hammas-
39430: lääkärinä muussa pohjoismaassa, 3-4 § :ssä
39431: tarkoitetun oikeuden toimia Ahvenanmaan
39432: maakunnassa.
39433:
39434: Lääkintöhallitus voi peruuttaa 2 momentissa Lääkintöhallitus voi peruuttaa 3 momentissa
39435: tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan
39436: syytä. syytä.
39437:
39438:
39439: Tämä laki tulee voimaan päivänä
39440: kuuta 1989.
39441: 1989 vp. - HE n:o 175
39442:
39443:
39444:
39445:
39446: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain muuttami-
39447: sesta
39448:
39449:
39450:
39451:
39452: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
39453:
39454: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lapsili- Lapsilisälakia ehdotetaan muutettavaksi
39455: sälakia siten, että lapsilisien määriä korotettai- myös siten, että sosiaalilautakunnan tämän
39456: siin 1 päivästä lokakuuta 1990 lukien 15 pro- lain nojalla antamista kaikista päätöksistä tä-
39457: sentilla lukuunottamatta kolmea vuotta nuo- män jälkeen haettaisiin muutosta valittamalla
39458: remmasta lapsesta suoritettavaa korotettua lääninoikeuteen. Voimassa olevan lain mukaan
39459: lapsilisää. Viidennestä ja kustakin seuraavasta eräistä lautakunnan päätöksistä tulee hakea
39460: lapsesta maksettavan lapsilisän määrää ehdote- muutosta sosiaalihallitukselta.
39461: taan kuitenkin korotettavaksi 1 päivästä maa-
39462: liskuuta 1990 lukien 80 markalla kuukaudessa Esitys liittyy valtion vuoden 1990 tulo- ja
39463: ja sitä suoritettaisiin syyskuun loppuun 1990 menoarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
39464: asti. Näin korotettu lapsilisä olisi määrältään täväksi sen yhteydessä.
39465: 679 markkaa kuukaudessa. Esityksen tarkoi-
39466: tuksena on saattaa nämä lapsiperheet tulo- ja Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
39467: varallisuusverouudistuksen yhteydessä lapsili- päivänä lokakuuta 1990. Viidennestä ja kusta-
39468: sän määrää korottamalla samanarvoiseen ase- kin seuraavasta lapsesta suoritettavaa lapsilisää
39469: maan muiden lapsiperheiden kanssa. Korotus korotettaisiin kuitenkin 1 päivästä maaliskuuta
39470: otettaisiin huomioon myös lokakuun 1 päiväs- 1990 lukien 80 markalla ja näin korotettua
39471: tä 1990 lukien näistä lapsista suoritettavien lapsilisää maksettaisiin 30 päivään syyskuuta
39472: lapsilisien määrää edelleen korotettaessa. 1990 asti.
39473:
39474:
39475:
39476:
39477: PERUSTELUT
39478:
39479: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut korotetun lapsilisän osalta. Samalla ryhdyttiin
39480: muutokset maksamaan lapsilisät kalenterikuukausittain
39481: vuosineljänneksittäin tapahtuneen lapsilisien
39482: 1.1. Lapsilisien määrä maksamisen sijasta. Lakia muutettiin myös
39483: siten, että lapsilisä maksetaan jokaisesta Suo-
39484: Lapsilisä on keskeinen perhekustannusten messa asuvasta lapsesta hänen kansalaisuudes-
39485: tasauksen muoto ja yhteiskunnan lapsiperheille taan riippumatta.
39486: suorittama perhepoliittinen etuus. Hallitusoh- Kuluvan vuoden lokakuun alusta lukien en-
39487: jelman mukaan sosiaalipolitiikan painopistee- simmäisestä lapsesta ja jatkettuna suoritetta-
39488: nä on lapsiperheiden aseman parantaminen. van lapsilisän määrä on 255 markkaa kalenteri-
39489: Lapsilisiä korotettiin viimeksi 1. päivänä lo- kuukaudessa. Lapsilisän nostamiseen oikeute-
39490: kakuuta 1989 voimaan tulleella lailla (3/89) 17 tun henkilön toisesta lapsesta on lapsilisän
39491: prosentilla muutoin paitsi alle kolmivuotiaiden määrä 296 markkaa kalenterikuukaudessa,
39492: 391217L
39493: 2 1989 vp. - HE n:o 175
39494:
39495: kolmannesta lapsesta 382 markkaa, neljännes- lapsesta maksettavan lapsilisän korotuksen
39496: tä lapsesta 497 markkaa sekä viidennestä ja määrä on 107 markkaa kalenterikuukaudessa.
39497: kustakin seuraavasta lapsesta 599 markkaa Lapsilisien määrät ovat 1 päivästä lokakuuta
39498: kuukaudessa. Kolmea vuotta nuoremmasta 1986 lukien seuraavat:
39499:
39500: LAPSILISIEN MARKKAMÄÄRIEN KEHITYS 1.10.1986 LUKIEN, mk/kk
39501: 1.10.1986 1.10.1987 1.10.1988 1.10.1989 1.3.1990 1.10.1990
39502: lukien lukien lukien lukien lukien lukien
39503: (1055/85) (72/87) (1107 /87) (3/89) (TMAE) (TMAE)
39504: 1. lapsi ..................................... 181 186 218 255 293
39505: 2. lapsi ..................................... 210 216 253 296 340
39506: 3. lapsi ..................................... 254 279 326 382 439
39507: 4. lapsi ..................................... 330 363 425 497 572
39508: 5. lapsi ..................................... 398 438 512 599 679 769
39509: alle 3-vuotiaasta suoritettava korotus ....... 104 107 107 107 107
39510: (Lapsilisä on maksettu vuosineljänneksittäin 1.10.1989 asti)
39511:
39512: Voimassa olevan lain 15 §:n mukaan lapsili- Lain 15 §:n nojalla sosiaalihallitukseen teh-
39513: sälain 3, 4 ja 8 §:n nojalla sosiaalilautakunnan tyjä valituksia tulee vuosittain sen käsiteltäväk-
39514: tekemästä päätöksestä asianomaisella on oi- si keskimäärin 20.
39515: keus kirjallisesti valittaa sosiaalihallitukseen 30
39516: päivän kuluessa siitä lukien, kun asianomainen
39517: sai päätöksestä tiedon, sitä päivää lukuunotta- 1.2. Ehdotetut muutokset
39518: matta. Sosiaalilautakunnan päätös menee kui-
39519: tenkin täytäntöön valituksesta huolimatta. So- Lapsilisän määrää ehdotetaan korotettavaksi
39520: siaalihallituksen antamasta päätöksestä ei saa 1 päivästä lokakuuta 1990 lukien 15 prosentil-
39521: hakea muutosta. la, lukuunottamatta kolme vuotta nuoremmas-
39522: ta lapsesta suoritettavaa korotettua lapsilisää.
39523: Lain 3 §:ssä on säädetty siitä, kuka on Lapsilisän määrää ehdotetaan kuitenkin koro-
39524: oikeutettu nostamaan lapsilisän. Lain 3 §:n 2 tettavaksi 1 päivästä maaliskuuta 1990 lukien
39525: momentissa on säädetty tilanteesta, jolloin lap- viidennestä ja kustakin seuraavasta lapsesta 80
39526: silisä voidaan suorittaa lapsen äidin tai hänen markalla kuukaudessa. Ylimääräisen korotuk-
39527: huoltajansa sijasta lasta tosiasiallisesti hoita- sen tarkoituksena näille perheille on saattaa ne
39528: valle henkilölle. Lain 4 §:n mukaan sosiaalilau- lapsilisän määrää korottamalla lapsiperheitä
39529: takunta voi määrätä erityisistä syistä, että lap- koskevaan tulo- ja varallisuusverouudistukseen
39530: silisä suoritetaan toiselle vanhemmalle lapsili- liittyen yhdenvertaiseen asemaan muiden lapsi-
39531: sän nostamiseen muutoin oikeutetun vanhem- perheiden kanssa. Lapsilisän määrä olisi 679
39532: man sijasta, Iastenvalvojalie tai muulle sopi- markkaa kuukaudessa. Näin korotettua lapsili-
39533: vaksi katsotulle henkilölle, jos sosiaalilau- sää suoritettaisiin syyskuun loppuun asti vuon-
39534: takunta erityisistä syistä katsoo, että lapsilisän na 1990. Näille perheille tuleva ylimääräinen
39535: nostamiseen oikeutettu henkilö ei ole siihen lapsilisän korotus otettaisiin myös huomioon
39536: sopiva. Jos lapsilisän ilmeinen väärinkäyttö korotettaessa 1 päivänä lokakuuta 1990 lukien
39537: havaitaan, sosiaalilautakunta voi päättää, että suoritettavia lapsilisiä.
39538: lapsilisä otetaan sen haltuun ja sosiaalilau- Lapsilisän määrät 1 päivästä lokakuuta 1990
39539: takunnan tulee samalla määrätä lapsilisän käy- lukien tulisivat olemaan lapsilisän nostamiseen
39540: töstä lapsen edun vaatimalla tavalla. Sosiaali- oikeutetun henkilön ensimmäisestä lapsesta
39541: lautakunta voi myös menetellä painavista syis- 293 markkaa, toisesta lapsesta 340 markkaa,
39542: tä edellä mainitulla tavalla, kun se katsoo kolmannesta lapsesta 439 markkaa, neljännes-
39543: muutoin lapsen edun tätä vaativan. Lain 8 §:n tä lapsesta 572 markkaa ja viidennestä sekä
39544: perusteella sosiaalilautakunta päättää lapsili- kustakin seuraavasta lapsesta 769 markkaa ka-
39545: säilmoituksen saatuaan siitä, onko lapsilisä lenterikuukaudessa. Lapsesta, joka on täyttä-
39546: maksettava ja kenelle se maksetaan. nyt 16 vuotta mutta ei 17 :ää vuotta, jatkettu-
39547: 1989 vp. - HE n:o 175 3
39548:
39549: na suoritettavan lapsilisän määrä olisi 293 2. Taloudelliset vaikutukset
39550: markkaa kuukaudessa. Kolmea vuotta nuo-
39551: remmasta lapsesta suoritettavan korotetun lap- Lasten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän
39552: silisän määrä olisi edelleen 107 markkaa kalen- vuosina 1989 ja 1990, koska syntyvien lasten
39553: terikuukaudessa. määrä on suurempi kuin lapsilisän maksatuk-
39554: Voimassa olevassa lain 1 a §:ssä on säädetty sen piiristä poistuvien lasten lukumäärä. Vuo-
39555: kolmea vuotta nuoremmasta korotettuna mak- den 1989 aikana arvioidaan syntyvän 62 000
39556: settavan lapsilisän määrästä vuodessa. Vuodes- lasta ja vuoden 1990 aikana 61 200 lasta. Alle
39557: sa maksettava määrä on 1 284 markkaa. Koska 16-vuotiaiden lukumäärän arvioidaan olevan
39558: laissa kaikki lapsilisän määrät on muutoin vuonna 1990 keskimäärin 1 022 000 lasta.
39559: 1 §:n 2 momentissa säädetty kalenterikuukau- Näistä alle 3-vuotiaita arvioidaan olevan vuon-
39560: dessa suoritettavan lapsilisän määrän mukaan, na 1990 186 000 lasta. Lapsia, jotka ovat
39561: ehdotetaan säännöstä muutettavaksi saman si- täyttäneet 16 vuotta, arvioidaan vuonna 1990
39562: sältöiseksi. Korotettuna suoritettavan lapsilisän olevan keskimäärin 58 500.
39563: määrä on kalenterikuukaudessa 107 markkaa.
39564: Lain 15 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, Esityksen arvioidaan lisäävän valtiolle lapsi-
39565: että tämän lain nojalla tehdystä päätöksestä lisistä aiheutuvia menoja vuonna 1990 arviolta
39566: haettaisiin muutosta siten kuin siitä on säädet- 546 000 000 markalla. Viidennestä ja kustakin
39567: ty sosiaalihuoltolain (71 0/82) 7 luvussa. So- seuraavasta lapsesta 1 päivästä maaliskuuta
39568: siaalilautakunnan tekemistä päätöksistä tulisi 1990 lukien suoritettavan korotetun lapsilisän
39569: hakea täten valittamalla muutosta lääninoi- arvioidaan lisäävän valtion menoja 7 272 000
39570: keudelta 30 päivän kulue:ssa siitä kun asian- markalla vuonna 1990. Lapsilisistä valtiolle
39571: omainen on saanut tiedon päätöksestä. Sosiaa- aiheutuvien menojen arvioidaan olevan vuonna
39572: lilautakunnan alaisen viranhaltijan tekemästä 1990 yhteensä 4 049 000 000 markkaa.
39573: päätöksestä ei voisi hakea valittamalla muutos-
39574: ta, mutta asianosaisella olisi oikeus saattaa asia
39575: lautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa. 3. Voimaantulo
39576: Sosiaalilautakunnan tämän lain nojalla antama
39577: päätös voitaisiin muutoksenhausta huolimatta Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä-
39578: panna täytäntöön siten kuin tästä on säädetty nä lokakuuta 1990. Viidennestä ja kustakin
39579: sosiaalihuoltolain 47 §:ssä. Esityksen mukaan seuraavasta lapsesta 80 markalla korotettuna
39580: ei lääninoikeuden tämän lain nojalla antamasta suoritettavaa 679 markan lapsilisää maksettai-
39581: päätöksestä voisi hakea muutosta valittam:'llla. siin kuitenkin 1 päivästä maaliskuuta 1990
39582: Esityksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa lukien 30 päivään syyskuuta 1990 asti.
39583: muutoksenhaku tämän lain nojalla sosiaalilau-
39584: takunnan tekemistä päätöksistä siten, että kai-
39585: kista päätöksistä haettaisiin muutosta lääninoi- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
39586: keudelta. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
39587: 4 1989 vp. - HE n:o 175
39588:
39589: Laki
39590: lapsilisälain muuttamisesta
39591:
39592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
39593: (541148) 1 §:n 2 momentti sekä 1 aja 15 §, sellaisena kuin niistä ovat 1 §:n 2 momentti 6 päivänä
39594: tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89) ja 1 a § 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa
39595: (72/87), seuraavasti:
39596:
39597: 1§ lapsesta korotettuna 107 markalla kalenteri-
39598: kuukaudessa.
39599: Lapsilisän ja jatkettuna suoritettavan lapsili- 15 §
39600: sän määrä on 293 markkaa kalenterikuukau- Muutoksenhausta tämän lain nojalla tehdys-
39601: dessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän tä päätöksestä on voimassa, mitä siitä on
39602: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap- . säädetty sosiaalihuoltolain (710/82) 7 luvussa.
39603: sesta on lapsilisän määrä kalenterikuukaudessa Lääninoikeuden tämän lain nojalla anta-
39604: kuitenkin 340 markkaa, kolmannesta lapsesta maan päätökseen ei saa valittamalla hakea
39605: 439 markkaa, neljännestä lapsesta 572 mark- muutosta.
39606: kaa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta
39607: lapsesta 769 markkaa kalenterikuukaudessa, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
39608: paitsi milloin lapsi on hoidettavana 6 §:ssä ta 1990.
39609: tarkoitetulla tavalla laitoksessa. Jatkettuna Lapsilisän määrä lain 3 §:ssä tarkoitetun
39610: suoritettava lapsilisä ei vaikuta muiden lasten lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön vii-
39611: lapsilisien määrään. dennestä ja kustakin seuraavasta lapsesta on 1
39612: päivästä maaliskuuta 1990 lukien poiketen sii-
39613: 1a § tä, mitä 1 §:n 2 momentissa (3/89) on säädet-
39614: Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- ty, 679 markkaa kalenterikuukaudessa 30 päi-
39615: sään oikeutetusta kolmea vuotta nuoremmasta vään syyskuuta 1990 asti.
39616:
39617:
39618: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
39619:
39620:
39621: Tasavallan Presidentti
39622: MAUNO KOIVISTO
39623:
39624:
39625:
39626:
39627: Ministeri Tarja Halonen
39628: 1989 vp. - HE n:o 175 5
39629:
39630: Liite
39631:
39632:
39633:
39634:
39635: Laki
39636: lapsilisälain muuttamisesta
39637:
39638: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
39639: (541148) 1 §:n 2 momentti sekä 1 aja 15 §,sellaisena kuin niistä ovat 1 §:n 2 momentti 6 päivänä
39640: tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89) ja 1 a § 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa
39641: (72/87), seuraavasti:
39642:
39643: Voimassa oleva laki Ehdotus
39644:
39645: 1§
39646:
39647: Lapsilisän ja jatkettuna suoritettavan lapsili- Lapsilisän ja jatkettuna suoritettavan lapsili-
39648: sän määrä on 255 markkaa kalenterikuukau- sän määrä on 293 markkaa kalenterikuukau-
39649: dessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän dessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän
39650: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap- nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap-
39651: sesta on lapsilisän määrä kalenterikuukaudessa sesta on lapsilisän määrä kalenterikuukaudessa
39652: kuitenkin 296 markkaa, kolmannesta lapsesta kuitenkin 340 markkaa, kolmannesta lapsesta
39653: 382 markkaa, neljännestä lapsesta 497 mark- 439 markkaa, neljännestä lapsesta 572 mark-
39654: kaa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta kaa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta
39655: lapsesta 599 markkaa kalenterikuukaudessa, lapsesta 769 markkaa kalenterikuukaudessa,
39656: paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla paitsi milloin lapsi on hoidettavana 6 §:ssä
39657: tavalla hoidettavana laitoksessa. Jatkettuna tarkoitetulla tavalla laitoksessa. J atkettuna
39658: suoritettava lapsilisä ei vaikuta muiden lasten suoritettava lapsilisä ei vaikuta muiden lasten
39659: lapsilisien määrään. lapsilisien määrään.
39660:
39661: 1a § 1a §
39662: Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili-
39663: sään oikeutetusta kolmea vuotta nuoremmasta sään oikeutetusta kolmea vuotta nuoremmasta
39664: lapsesta korotettuna 1284 markalla vuodessa. lapsesta korotettuna 107 markalla kalenteri-
39665: kuukaudessa.
39666:
39667: 15 § 15 §
39668: Huoltolautakunnan tämän lain 3, 4 ja 8 §:n Muutoksenhausta tämän lain nojalla tehdys-
39669: nojalla tekemästä päätöksestä on asianomaisel- tä päätöksestä on voimassa, mitä siitä on
39670: la oikeus kirjallisesti valittaa sosiaaliministe- säädetty sosiaalihuoltolain (710182) 7 luvussa.
39671: riöön. Valituskirjelmä on toimitettava viimeis- Lääninoikeuden tämän lain nojalla anta-
39672: tään kolmantenakymmenentenä päivänä siitä maan päätökseen ei saa valittamalla hakea
39673: lukien, kun asianomainen sai päätöksestä tie- muutosta.
39674: don, sitä päivää lukuun ottamatta, huoltolau-
39675: takunnalle, jonka tulee viipymättä lähettää
39676: 6 1989 vp. - HE n:o 175
39677:
39678: Voimassa oleva laki Ehdotus
39679:
39680: kirjelmä omine lausuntoineen sosiaaliministeri-
39681: ölle.
39682: Huoltolautakunnan päätös menköön täytän-
39683: töön valituksesta huolimatta.
39684: Sosiaaliministeriön tämän lain nojalla anta-
39685: maan päätökseen ei saa hakea muutosta.
39686:
39687: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
39688: ta 1990.
39689: Lapsilisän määrä lain 3 § :ssä tarkoitetun
39690: lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön vii-
39691: dennestä ja kustakin seuraavasta lapsesta on 1
39692: päivästä maaliskuuta 1990 lukien poiketen sii-
39693: tä, mitä 1 § :n 2 momentissa (3189) on säädet-
39694: ty, 679 markkaa kalenterikuukaudessa 30 päi-
39695: vään syyskuuta 1990 asti.
39696: 1989 vp. - HE n:o 176
39697:
39698:
39699:
39700:
39701: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain muut-
39702: tamisesta
39703:
39704:
39705:
39706:
39707: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
39708:
39709: Äitiysavustuslain nojalla myönnetään Suo- lapseksiottamiseen on myönnetty lapseksiotta-
39710: messa pysyvästi asuvalle naiselle ja eräin edel- misesta annetussa laissa tarkoitettu lapseksiot-
39711: lytyksin myös ulkomailla asuvalle naiselle ja tami:sasioiden lautakunnan lupa.
39712: hänen alaikäiselle lapselleen äitiysavustus. Esi- Muutoksenhakua koskevia säännöksiä ehdo-
39713: tyksessä ehdotetaan lakia muutettavaksi siten, tetaan muutettaviksi niin, että muutoksenha-
39714: että äitiysavustus voitaisiin myöntää myös alle kutie olisi vastaava kuin sosiaalihuoltolaissa.
39715: yksivuotiaan lapsen ottovanhemmille ja lapsek- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
39716: siottajille, jos heillä on kotipaikka Suomessa. vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
39717: Kansainvälisessä lapseksiottamisessa edellytyk- sen yhteydessä.
39718: senä olisi lisäksi, Pohjoismaiden kansalaisten Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
39719: välistä lapseksiottamista lukuunottamatta, että päivänä maaliskuuta 1990.
39720:
39721:
39722:
39723:
39724: PERUSTELUT
39725:
39726: 1. Nykyinen tilanne ottolapsen ottaminen perheeseen aiheuttaa per-
39727: heelle vastaavaa taloudellista rasitusta kuin
39728: Äitiysavustuslain (424/41) nojalla myönne- oman lapsen syntyminen. Tähän epäkohtaan
39729: tään Suomessa pysyvästi asuvalle naiselle hake- on muun muassa eduskunta kiinnittänyt huo-
39730: muksesta äitiysavustus. Oikeus saada avustus miota. Eduskunta on edellyttänyt hallituksen
39731: on eräin edellytyksin myös ulkomailla asuvalla selvittävän, miten äitiysavustus voidaan ulottaa
39732: naisella ja hänen alaikäisellä lapsellaan. Äitiys- myös vastasyntyneen lapsen adoptioäitiä kos-
39733: avustuksen tarkoituksena on osaltaan tasata kevaksi.
39734: perheelle lapsen syntymästä aiheutunuHa ta- Äitiysavustuslain 13 § :n mukaan haetaan äi-
39735: loudellista rasitusta antamalla kaikille synnyt- tiysavustuslain nojalla annettuun sosiaalilau-
39736: täjille taloudelliset mahdollisuudet vastasynty- takunnan päätökseen muutosta sosiaalihalli-
39737: neen lapsen hoitoon sopivien vaatteiden ja tukselta. Viranhaltijan päätöksen osalta viita-
39738: muiden tarvikkeiden hankkimiseen. taan sosiaalihuollon hallinnosta annettuun la-
39739: Äitiysavustus voidaan myöntää raha- tai kiin (34/50), joka on kumottu sosiaalihuolto-
39740: luontoisavustuksena. Avustuksen nostaa raha- lain (710/82) voimaan tullessa.
39741: na noin 15 prosenttia siihen oikeutetuista syn- Sosiaalihuoltolain nojalla annettuun sosiaali-
39742: nyttäjistä, muiden ottaessa avustuksen äitiys- lautakunnan alaisen viranhaltijan tekemään
39743: pakkauksena. Suomessa syntyy nykyisin vuo- päätökseen ei sosiaalihuoltolain 45 §:n mukaan
39744: sittain noin 61 000 lasta. saa valittamalla hakea muutosta. Asianomai-
39745: Äitiysavustuslain säännösten mukaan otto- sella on sosiaalihuoltolain 45 §:n 2 momentin
39746: lapsiperheet jäävät tuen ulkopuolelle, vaikka mukaan kuitenkin mahdollisuus saattaa asia
39747:
39748: 391191H
39749: 2 1989 vp. - HE n:o 176
39750:
39751: sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi. Sosiaalilau- Åitiysavustuslakiin sisällytettäväksi nyt eh-
39752: takunnan päätökseen on mahdollista sosiaali- dotettavassa säännöksessä käsitettä kotipaikka
39753: huoltolain mukaan hakea muutosta lääninoi- on käytetty samassa merkityksessä kuin sitä
39754: keudelta, jollei toisin nimenomaan ole säädet- lapseksiottamisesta annettua lakia koskevan
39755: ty. hallituksen esityksen (hall.es. 107 /84) yksityis-
39756: Åitiysavustuslain 13 a §:n mukaan saa äi- kohtaisten perustelujen mukaan on käytetty
39757: tiysavustuslain 10 §:n 2 momentissa tarkoitet- lapseksiottamisesta annetussa laissa. Sanotussa
39758: tuun sosiaalihallituksen päätökseen hakea laissa kotipaikan käsitettä on käytetty siinä
39759: muutosta sen mukaan, mitä huoltoapulain merkityksessä, mikä kotipaikan käsitteelle on
39760: 56 a §:ssä ja 57 §:n 2 momentissa on säädetty. annettu kansainvälisessä yksityisoikeudessa.
39761: Huoltoapulaki on kumottu sosiaalihuoltolain Åitiysavustuslain soveltamispiiriin tulisi sa-
39762: voimaantulon yhteydessä. Sosiaalihallituksen ma henkilöpiiri, jolla kansainvälisissä lapseksi-
39763: asiassa antamaan päätökseen on mahdollisuus ottamisasioissa lapseksiottamisesta annetun
39764: hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeu- lain nojalla on velvollisuus sekä pyytää laissa
39765: delta, jos korkein hallinto-oikeus antaa siihen tarkoitetulta palvelunantajalta kansainvälistä
39766: luvan. Åitiysavustuslain 10 §:n 1 momentissa lapseksiottamispalvelua että jonka ennen lap-
39767: tarkoitetusta sosiaalihallituksen ennakon suo- seksiottamisen vahvistamista Suomessa tai ul-
39768: rittamista koskevasta päätöksestä saa hakea komailla on haettava lapseksiottamiseen lap-
39769: muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto- seksiottamisasioiden lautakunnan lupa. Lap-
39770: oikeuteen, koska muutoksenhakua ei ole laissa seksiottamisesta annetun lain 19 §:n 1 momen-
39771: rajoitettu. Åitiysavustuslain 13 §:ssä tarkoite- tin, 24 §:n ja 25 §:n 1 momentin mukaan tämä
39772: tuista sosiaalihallituksen päätöksistä ei äitiys- velvollisuus on henkilöllä, jolla on Suomessa
39773: avustuslain 13 a §:n 2 momentin mukaan saa kotipaikka ja joka aikoo ottaa ottolapseksi
39774: valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ulkomailla olevan alle 18-vuotiaan lapsen. Vel-
39775: vollisuus ei koske kuitenkaan Pohjoismaiden
39776: kansalaisten välisiä lapseksiottamisia.
39777: Lapseksiottamisesta annetun lain 24 §:n mu-
39778: 2. Ehdotetut muutokset
39779: kaan henkilön, joka aikoo ottaa ulkomailla
39780: Ottolapsiperheet (2 §) olevan alle 18-vuotiaan lapsen ottolapseksi, on
39781: pyydettävä kansainvälistä lapseksiottamispal-
39782: velua palvelunantajalta. Kansainvälisen lapsek-
39783: Ottolapsiperheitä koskevan epäkohdan kor- siottamispalvelun tarkoitus on määritelty lain
39784: jaamiseksi äitiysavustuslakiin ehdotetaan lisät- 19 §:ssä. Säännöksen 1 momentin mukaan
39785: täväksi uusi 2 §, jonka mukaan äitiysavustus kansainvälisen lapseksiottamispalvelun tarkoi-
39786: valtion varoista voitaisiin myöntää ottovan- tuksena on välittää lapseksiottaja, jolla on
39787: hemmalle tai lapseksiottajalle, jolla on koti- kotipaikka Suomessa, ulkomailla olevalle alle
39788: paikka Suomessa, kun alle yksivuotias lapsi on 18-vuotiaalle lapselle, joka tarvitsee ottovan-
39789: lapseksiottamisesta annetussa laissa (153/85) hemmat. Lapseksiottamispalvelun tarkoitukse-
39790: tarkoitetulla tavalla sijoitettu lapseksiottajan na on lisäksi avustaa lapseksiottamisen vahvis-
39791: luokse. Kansainvälisessä lapseksiottamisessa tamiseen liittyvissä toimenpiteissä. Lain 22 §:n
39792: äitiysavustuksen saamisen edellytyksenä olisi 3-kohdan mukaan palvelunantajan tehtävänä
39793: lisäksi, Pohjoismaiden kansalaisten välistä lap- on muun muassa huolehtia siitä, että lapseksi-
39794: seksiottamista lukuunottamatta, että ottovan- ottaja pyytää ottolapsineuvonnan järjestämistä
39795: hemmalle tai lapseksiottajalle on myönnetty siten kuin 28 §:ssä säädetään.
39796: lapseksiottamisesta annetun lain 25 §:n 1 mo- Lapseksiottamisesta annetun lain 25 §:n 1
39797: mentissa tarkoitettu lapseksiottamisasioiden momentissa tarkoitetun lapseksiottamisasioi-
39798: lautakunnan lupa. den lautakunnan luvan myöntämisen edellytyk-
39799: Lapseksiottamisesta annettuun lakiin sisälty- sistä säädetään lain 27 §:n 1 momentissa.
39800: vät sekä kansallisia että pohjoismaisia ja muita Säännöksen mukaan lapseksiottamisasioiden
39801: kansainvälisiä lapseksiottamisia koskevat sään- lautakunta voi myöntää luvan lapseksiottami-
39802: nökset. Laki on rakennettu kotipaikkaperiaat- seen 25 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauk-
39803: teelle. Lapseksiottajien kotipaikka on pääasial- sessa, jos 1-7 §:ssä säädetyt lapseksiottamisen
39804: linen liittymä. Kansalaisuus on säännöksissä edellytykset ovat olemassa ja kansainvälistä
39805: apuliittymänä. lapseksiottamispalvelua on annettu siten kuin
39806: 1989 vp. - HE n:o 176 3
39807:
39808: 19-24 §:ssä on säädetty. Asettamalla nämä momentin sekä 7 ja 8 §:n säännöksiä ei sovel-
39809: vaatimukset luvan myöntämisen edellytyksiksi lettaisi. Äitiysavustuslain 5 §:n 1 ja 2 momen-
39810: selvitetään ennakolta, paitsi että lain 1- tista poiketen ottovanhempi tai lapseksiottaja
39811: 7 §:ssä säädetyt lapseksiottamisen edellytykset voisi hakea äitiysavustusta ennen kuin lapsi on
39812: ovat olemassa, myös että lapseksiottajat ovat saavuttanut yhden vuoden iän. Oikeus äitiys-
39813: täyttäneet lain 24 §:ssä asetetun velvoitteen avustuksen saamiseen menetettäisiin ehdotuk-
39814: käyttää kansainvälistä lapseksiottamispalvelua sen 2 §:n 3 momentin mukaan, jos äitiysavus-
39815: sekä lain 28 §:ssä asetetun velvoitteen osallis- tus jätettäisiin ilman laillista estettä nostamatta
39816: tua ottolapsineuvontaan. yhden vuoden ja kahden kuukauden kuluessa
39817: Lapseksiottamisesta annetun lain 38 §:n 2 lapsen syntymästä.
39818: momentin mukaan vieraassa valtiossa tapahtu-
39819: nut lapseksiottaminen, johon 25 §:n mukaan
39820: on ollut haettava lapseksiottamisasioiden lau- Muutoksenhaku (13, 13 a ja 14 §)
39821: takunnan lupa, on ilman eri toimenpidettä
39822: pätevä Suomessa, jos lupa on myönnetty. Sosiaalilautakunnan päätökseen haetaan so-
39823: Lapseksiottamisesta annetun lain 26 §:n mu- siaalihuoltolain nojalla muutosta lääninoi-
39824: kaan, jos lapseksiotettava ja lapseksiottajat keudelta. Äitiysavustuksen myöntää sosiaali-
39825: ovat jonkin Pohjoismaan kansalaisia ja lapsek- lautakunta. Kun sosiaalihallituksen tehtävät
39826: siottajilla on kotipaikka jossakin näistä valti- ovat viime vuosina muuttuneet ja muuttumassa
39827: oista, ei 24 ja 25 §:n säännöksiä sovelleta. Lain yhä enemmän sosiaalihuollon kehittämisestä
39828: 40 §:n mukaan on, sen estämättä, mitä vastaavan viranomaisen tehtäviksi, ei ole tar-
39829: 38 §:ssä on säädetty, pohjoismaiden kesken koituksenmukaista säilyttää sosiaalihallitusta
39830: tehdyn, avioliittoa, lapseksiottamista ja hol- muutoksenhakuviranomaisena. Tämän johdos-
39831: housta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudel- ta ehdotetaan äitiysavustuslain 13 § muutetta-
39832: lisia määräyksiä sisältävän sopimuksen (SopS vaksi vastaamaan sosiaalihuoltolain mukaisia
39833: 20/31) mukaisesti jossakin muussa pohjois- muutoksenhakusäännöksiä. Tehtävästä ei ai-
39834: maassa tapahtunut lapseksiottaminen ilman eri heutuisi olennaista tehtävien lisäystä lääninoi-
39835: toimenpidettä pätevä Suomessa. keuksille, sillä neljän viimeksi kuluneen vuo-
39836: Luontoisavustuksena suoritettava äitiys- den aikana on sosiaalihallitukselta haettu muu-
39837: pakkaus on tarkoitettu pienen lapsen varusta- tosta vain pari kertaa.
39838: miseen. Tämän johdosta ehdotetaan, että äi-
39839: Äitiysavustuslain 13 a §:n 2 momentin mu-
39840: tiysavustuksen myöntämisen edellytyksenä oli-
39841: kainen muutoksenhakukielto korkeimpaan hal-
39842: si, että lapsi on alle yksivuotias.
39843: linto-oikeuteen jäisi edelleen voimaan. Siitä
39844: Useissa tapauksissa Suomessa lapsensa otto-
39845: säädettäisiin 14 §:ssä, jossa nykyään oleva las-
39846: lapseksi luovuttava lapsen äiti on saanut äitiys-
39847: tensuojelulautakuntaa koskeva säännös jäisi
39848: avustuksen lapsen syntymän johdosta. Vaikka
39849: pois laista.
39850: samalla perusteella ei etuutta pääsääntöisesti
39851: voida kahteen kertaan myöntää, ei voida pitää Äitiysavustuslain 10 §:ssä tarkoitetuista sosi-
39852: tarkoituksenmukaisena, että lapsensa ottolap- aalihallituksen päätöksistä voi muutoksenhaus-
39853: seksi luovuttava äiti olisi velvollinen siirtämään ta hallintoasioissa annetun lain (154/50) nojal-
39854: mahdollisesti saamansa äitiysavustuksen lap- la hakea muutosta korkeimmalta hallinto-
39855: seksiottajalle. Näin ollen äitiysavustus tultai- oikeudelta, joten asiasta ei tarvitse säätää erik-
39856: siin mahdollisesti suorittamaan joistakin lapsis- seen äitiysavustuslaissa. Tämän vuoksi muu-
39857: ta kahteen kertaan. Kun alle vuoden ikäisiä toksenhakua koskeva lain 13 a §:n 1 momentin
39858: suomalaisia lapseksiotettavia on vuosittain säännös ehdotetaan jätettäväksi pois laista.
39859: vain noin 100, ei asialla olisi merkittäviä talou-
39860: dellisia vaikutuksia.
39861: Äitiysavustusta ottovanhemmalle tai lapsek- 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
39862: siottajalle myönnettäessä noudatettaisiin sovel- tukset
39863: tuvin osin äitiysavustuslain säännöksiä. Äitiys-
39864: avustuksen saamisen kaikkien yleisten edelly- Suomessa vahvistetaan vuosittain lapseksiot-
39865: tysten täyttyminen ei kuitenkaan ole mahdollis- tamisesta annetun lain säännösten perusteella
39866: ta. Tämän johdosta lain 1 §:n 1 ja 3 momen- noin sadan alle yksivuotiaan kotimaisen lapsen
39867: tin, 3 §:n, 5 §:n 1 ja 2 momentin, 6 §:n 1 lapseksiottaminen.
39868: 4 1989 vp. - HE n:o 176
39869:
39870: Lapseksiottamisesta annetun lain tultua voi- 670 markkaa. Kaikkiaan määrärahan tarve
39871: maan 1 päivänä toukokuuta 1985 lapseksiotta- pakkausta kohden sanotusta ajankohdasta lu-
39872: misasioiden lautakunta on myöntänyt vuoden kien on 827 markkaa. Määrärahasta makse-
39873: 1988 loppuun mennessä yhteensä 248 ulkomai- taan myös äitiyspakkauksista menevä liikevaih-
39874: sen lapsen lapseksiottamiseen tarvittavaa lu- tovero, yleiskulut ja rahtikustannukset sekä
39875: paa. Suomeen tänä aikana on saapunut yhteen- äitiysavustuksen saaville äideille jaettava ohje-
39876: sä 133 lasta. Näistä vain 6 lapsen kohdalla kirjanen. Äitiysavustuksen myöntäminen alle
39877: lapseksiottaminen on vahvistettu Suomessa. yksivuotiaan lapsen ottovanhemmille ja lapsek-
39878: Suomeen adoptoitavista lapsista lähes kaikki siottajille aiheuttaisi lisäkustannuksia valtiolle
39879: ovat alle yksivuotiaita. Suomeen adoptoitavien näin ollen enintään 166 000 markkaa vuodessa.
39880: lasten määrä on koko ajan jonkin verran
39881: noussut. Esityksessä ehdotetut äitiysavustuksen
39882: myöntämisen edellytykset täyttäviä kansainvä- 4. Voimaantulo
39883: lisiä lapseksiottamistapauksia voidaan arvioida
39884: olevan vuosittain noin sata. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä-
39885: Valtion varoista suoritettavan äitiysavustuk- nä maaliskuuta 1990.
39886: sen suuruus on valtion vuoden 1990 tulo- ja
39887: menoarvioesityksen mukaan 1 päivästä maalis- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
39888: kuuta 1990 kutakin syntynyttä lasta kohden kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
39889:
39890:
39891:
39892:
39893: Laki
39894: äitiysavustuslain muuttamisesta
39895:
39896: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
39897: kumotaan 13 päivänä kesäkuuta 1941 annetun äitiysavustuslain (424/41) 13 a §,sellaisena kuin
39898: se on 28 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa (399/68),
39899: muutetaan 13 § ja 14 §, niistä 13 § sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä huhtikuuta
39900: 1949 ja 19 päivänä joulukuuta 1980 annetuilla laeilla (347/49 ja 966/80), sekä
39901: lisätään lakiin siitä 9 päivänä helmikuuta 1945 annetulla lailla (125/45) kumotun 2 §:n tilalle
39902: uusi 2 § seuraavasti:
39903:
39904: 2§
39905: Sen estämättä, mitä 1 §:n 1 ja 3 momentissa, ennen kuin lapsi saavuttaa yhden vuoden iän.
39906: 3 §:ssä, 5 §:n 1 ja 2 momentissa, 6 §:n 1 Äitiysavustus haetaan hakijan kotipaikkakun-
39907: momentissa sekä 7 ja 8 §:ssä on säädetty, nan sosiaalilautakunnalta, joka myöntää ja
39908: myönnetään äitiysavustus valtion varoista otto- suorittaa avustuksen. Äitiysavustukseen oikeu-
39909: vanhemmalle tai lapseksiottajalle, jolla on ko- tetun puolesta on hänen aviopuolisonsa tai
39910: tipaikka Suomessa, kun alle yksivuotias lapsi muu läheinen omaisensa oikeutettu ilman eri-
39911: on lapseksiottamisesta annetussa laissa (153/ tyistä valtuutusta hänen asiamiehenään teke-
39912: 85) tarkoitetulla tavalla sijoitettu lapseksiotta- mään hakemuksen.
39913: jan luokse. Kansainvälisessä lapseksiottamises- Jos äitiysavustus ilman laillista estettä jäte-
39914: sa äitiysavustuksen saamisen edellytyksenä on tään nostamatta 14 kuukauden kuluessa lapsen
39915: lisäksi, Pohjoismaiden kansalaisten välistä lap- syntymästä, on oikeus avustuksen saamiseen
39916: seksiottamista lukuunottamatta, että ottovan- menetetty.
39917: hemmalle tai lapseksiottajalle on myönnetty
39918: lapseksiottamisesta annetun lain 25 §:n 1 mo- 13§
39919: mentissa tarkoitettu lapseksiottamisasioiden Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa
39920: lautakunnan lupa. asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain
39921: Ottovanhemman tai lapseksiottajan, joka (710/82) 7 luvussa on säädetty, jollei jäljempä-
39922: haluaa saada äitiysavustuksen, on haettava sitä nä toisin säädetä.
39923: 1989 vp. - HE n:o 176 5
39924:
39925: 14 § Tämä laki tulee voimaan päivänä maalis-
39926: Lääninoikeuden tämän lain nojalla anta- kuuta 1990. Ennen tämän lain voimaantuloa
39927: maan päätökseen ei saa hakea muutosta valit- voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttä-
39928: tamalla. miin toimenpiteisiin.
39929:
39930:
39931: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
39932:
39933:
39934: Tasavallan Presidentti
39935: MAUNO KOIVISTO
39936:
39937:
39938:
39939:
39940: Ministeri Tarja Halonen
39941: 6 1989 vp. - HE n:o 176
39942:
39943: Liite
39944:
39945:
39946:
39947:
39948: Laki
39949: äitiysavustuslain muuttamisesta
39950:
39951: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
39952: kumotaan 13 päivänä kesäkuuta 1941 annetun äitiysavustuslain (424/41) 13 a §,sellaisena kuin
39953: se on 28 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa (399/68),
39954: muutetaan 13 § ja 14 §, niistä 13 § sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä huhtikuuta
39955: 1949 ja 19 päivänä joulukuuta 1980 annetuilla laeilla (347/49 ja 966/80), sekä
39956: lisätään lakiin siitä 9 päivänä helmikuuta 1945 annetulla lailla (125/45) kumotun 2 §:n tilalle
39957: uusi 2 § seuraavasti:
39958:
39959: Voimassa oleva laki Ehdotus
39960: 2§
39961: Sen estämättä, mitä 1 §:n 1 ja 3 momentissa,
39962: 3 §:ssä, 5 §:n 1 ja 2 momentissa, 6 §:n 1
39963: momentissa sekä 7 ja 8 §:ssä on säädetty,
39964: myönnetään äitiysavustus valtion varoista otto-
39965: vanhemmalle tai lapseksiottajalle, jolla on ko-
39966: tipaikka Suomessa, kun alle yksivuotias lapsi
39967: on lapseksiottamisesta annetussa laissa (1531
39968: 85) tarkoitetulla tavalla sijoitettu lapseksiotta-
39969: jan luokse. Kansainvälisessä lapseksiottamises-
39970: sa äitiysavustuksen saamisen edellytyksenä on
39971: lisäksi, Pohjoismaiden kansalaisten välistä lap-
39972: seksiottamista lukuunottamatta, että ottovan-
39973: hemmalle tai lapseksiottajalle on myönnetty
39974: lapseksiottamisesta annetun lain 25 §:n 1 mo-
39975: mentissa tarkoitettu lapseksiottamisasioiden
39976: lautakunnan lupa.
39977: Ottovanhemman tai lapseksiottajan, joka
39978: haluaa saada äitiysavustuksen, on haettava sitä
39979: ennen kuin lapsi saavuttaa yhden vuoden iän.
39980: Äitiysavustus haetaan hakijan kotipaikkakun-
39981: nan sosiaalilautakunnalta, joka myöntää ja
39982: suorittaa avustuksen. Äitiysavustukseen oikeu-
39983: tetun puolesta on hänen aviopuolisonsa tai
39984: muu läheinen omaisensa oikeutettu ilman eri-
39985: tyistä valtuutusta hänen asiamiehenään teke-
39986: mään hakemuksen.
39987: Jos äitiysavustus ilman laillista estettä jäte-
39988: tään nostamatta 14 kuukauden kuluessa lapsen
39989: syntymästä, on oikeus avustuksen saamiseen
39990: menetetty.
39991: 1989 vp. - HE n:o 176 7
39992:
39993: Voimassa oleva laki Ehdotus
39994:
39995: 13 § 13 §
39996: Huoltolautakunnan tämän lain nojalla anta- Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa
39997: maan päätökseen voidaan hakea muutosta kir- asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain
39998: jallisesti sosiaaliministeriöltä. (710/82) 7 luvussa on säädetty, jollei jäljempä-
39999: Muutoksenhakukirjelmä on annettava vii- nä toisin säädetä.
40000: meistään kolmantenakymmenentenä päivänä
40001: siitä lukien, jolloin hakija sai päätöksestä to-
40002: disteellisen tiedon, tiedoksiautopäivää lukuun
40003: ottamatta, asianomaiselle huoltolautakunnalle,
40004: jonka tulee viipymättä lähettää kirjelmä omine
40005: lausuntoineen sosiaaliministeriölle.
40006: Muutoksenhausta 6 § :n 3 momentissa tar-
40007: koitettuun sosiaalilautakunnan alaisen viran-
40008: haltijan päätökseen on voimassa, mitä sosiaali-
40009: huollon hallinnosta annetussa laissa on säädet-
40010: ty.
40011:
40012: 13 a § 13 a §
40013: Muutoksenhausta JO §:n 2 momentissa tar- (kumotaan)
40014: koitettuun päätökseen on vastaavasti voimas-
40015: sa, mitä huoltoapulain 56 a §:ssä ja 57 §:n 2
40016: momentissa on säädetty.
40017: Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei saa valit-
40018: taa 13 §:ssä tarkoitettuun valitukseen annetus-
40019: ta päätöksestä.
40020:
40021: 14 § 14 §
40022: Mitä edellä tässä laissa on säädetty huolto- Lääninoikeuden tämän lain nojalla anta-
40023: lautakunnasta, koskee vastaavasti kuntaan maan päätökseen ei saa hakea muutosta valit-
40024: erikseen asetettua lastensuojelulautakuntaa, tamalla.
40025: jos tämä hoitaa äitiysavustukseen kuuluvat
40026: tehtävät.
40027:
40028: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
40029: kuuta 1990. Ennen tämän lain voimaantuloa
40030: voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttä-
40031: miin toimenpiteisiin.
40032: 1989 vp. - HE n:o 177
40033:
40034:
40035:
40036:
40037: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lastensuojelulain ja
40038: eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
40039:
40040:
40041:
40042:
40043: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
40044:
40045: Esityksellä pyritään edelleen tehostamaan oppilashuollon vahvistamiseksi esitetään kou-
40046: lasten ja erityisesti nuorten edun toteutumista lukuraattori- ja koulupsykologitoiminnan laki-
40047: lastensuojelussa. Tässä tarkoituksessa esite- sääteistämistä. Riittävän varhain tapahtuvan
40048: tään, että 12 vuotta täyttänyt voi itse käyttää tukitoiminnan korostamiseksi lakiin esitetään
40049: puhevaltaa häntä koskevassa lastensuojeluasi- otettavaksi myös säännös raskaana olevien äi-
40050: assa. Puhevallan käyttäminen tulisi koskemaan tien erityiseksi suojelemiseksi, mikä järjestet-
40051: sekä avohuollon palveluja ja tukitoimia että täisiin erityisesti terveydenhuollon palveluja,
40052: sijaishuoltoon sijoittamista. 12 vuotta täyttä- lähinnä neuvolatoimintaa kehittämällä.
40053: nyttä nuorta ei voitaisi sijoittaa koulukotiin Sijaishuollon perhehoitoa esitetään tehostet-
40054: vastoin hänen tahtoaan pelkällä hallinnollisella tavaksi määrittämällä nykyistä sitovammin si-
40055: päätöksellä, vaan asia tulisi alistaa lääninoi- jaisperheille sekä lapselle sijoituksen aikana
40056: keuden ratkaistavaksi. annettava taloudellinen ja muu tuki. Jälkihuol-
40057: Riittävän varhain tapahtuvien lastensuojelun to esitetään säädettäväksi pakolliseksi.
40058: ja nuorisohuollon tukitoimien tehostamiseksi Avohuollon sosiaalityön toimenkuvaa pyri-
40059: esitetään kunnille säädettäväksi erityinen vel- tään edelleen kehittämään asiakas- ja aluevas-
40060: vollisuus antaa taloudellista tukea ja järjestää tuuseen perustuvaksi lasten ja perheiden talou-
40061: tarpeen mukainen asunto lastensuojelun tuki- delliseksi, sosiaaliseksi ja psyykkiseksi autta-
40062: toimien tarpeessa elävien lasten, heidän perhei- mistoiminnaksi. Lainmuutokset on tarkoitettu
40063: densä ja itsenäistymässä olevien nuorten autta- tulemaan voimaan asteittain vuosina 1990,
40064: miseksi. Peruskoulun sosiaalisen ja psyykkisen 1991 ja 1993.
40065:
40066:
40067:
40068:
40069: 370879E
40070: 2 1989 vp. - HE n:o 177
40071:
40072:
40073:
40074:
40075: SISÅLL YSL UETTELO
40076:
40077: Sivu Sivu
40078: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ . . 1 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
40079: 1.1. Lastensuojelulaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
40080: YLEISPERUSTELUT......................... 3 1.2. Laki lapsilisälain muuttamisesta . . . . . . . . . . 14
40081: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset . . . . . . 3 1.3. Laki lapsen elatuksen turvaamisesta anne-
40082: tun lain 7 §:n muuttamisesta.............. 15
40083: 2. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
40084: 3. Esityksen taloudelliset, organisatoriset ja hen- 2. Lakien voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
40085: kilöstövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 LAKITEKSTIT................................ 16
40086: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . 6 RINNAKKAISTEKSTIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
40087: 1989 vp. - HE n:o 177 3
40088:
40089:
40090:
40091:
40092: YLEISPERUSTELUT
40093:
40094:
40095: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut mihin myös liittyy 12 vuotta täyttäneen nuoren
40096: muutokset avustaminen hänen puhevaltansa käyttämisessä
40097: {10 § 2 mom.).
40098: Esityksen keskeisenä tavoitteena on: Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta an-
40099: 1) laajentaa lasten ja nuorten oikeuksia las- netussa laissa on laajennettu sitä henkilöpiiriä,
40100: tensuojelussa, jolla on vireillepano- ja puhevalta lapsen huol-
40101: 2) korostaa riittävän varhain tapahtuvien ja toa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa tuo-
40102: leimaamista välttävien palvelujen ja tukitoi- mioistuimessa käsiteltäessä. Vireillepano- ja
40103: mien ensisijaisuutta sekä puhevalta on eräissä tilanteissa vanhempien,
40104: 3) taata lastensuojelun tarpeeseen joutuneel- lapsen huoltajan ja sosiaalilautakunnan lisäksi
40105: le lapselle, nuorelle tai perheelle kaikissa olo- myös lapsen sukulaisilla ja muilla lapselle lä-
40106: suhteissa perusturva toimeentulon, asumisen heisillä henkilöillä. Vastaavat täsmennykset
40107: sekä tarvittavien palvelujen osalta. lastensuojelun alueella puhevaltaisista henki-
40108: Esityksen keskeisimmät tavoitteet toteutet- löistä pyritään tekemään nyt esillä olevalla
40109: taisiin lastensuojelulakiin (683/83) tehtävillä lainmuutoksella. Erityisesti lapsen huostaan-
40110: muutoksilla. ottoa, sijaishuoltoon sijoittamista ja huostaan-
40111: oton lakkaamista silmälläpitäen on esityksessä
40112: ehdotettu täsmennettäväksi lapselle läheisten
40113: Lapsen ja nuoren oikeudet henkilöiden oikeuksia tulla kuulluksi ja saada
40114: päätös tiedoksi (17 §) sekä oikeutta hakea
40115: Uusi lastensuojelulaki annettiin 5 päivänä muutosta päätöksen johdosta (35-36 §).
40116: elokuuta 1983 ja se tuli voimaan 1 pa1vana Lasten sijoittamista kodin ulkopuoliseen
40117: tammikuuta 1984. Samaan aikaan tuli myös huoltoon esitetään rajoitettavaksi tilanteissa,
40118: voimaan laki lapsen huollosta ja tapaamisoi- joihin voimassa olevan lain nojalla on ryhdytty
40119: keudesta (361/83). Kummankin lain keskeisenä avohuollon tukitoimena (14 §) eli ilman, että
40120: tavoitteena on ollut edistää lapsen edun toteu- huostaanoton edellytykset ovat välttämättä ol-
40121: tumista sekä parantaa lapsen asemaa ja oikeus- leet olemassa. - Viimeiset tilastotiedot lasten-
40122: turvaa päätettäessä hänen huoltoansa liittyvis- suojelun piirissä olleiden lasten määristä ovat
40123: tä asioista. Lapseksiottamista koskevassa laissa vuodelta 1983. Tuolloin lastensuojelun avo-
40124: (153/85) sekä lapsen huollosta ja tapaamisoi- huollon palveluja ja tukitoimia sai kyseisen
40125: keudesta annetun päätöksen täytäntöönpanoa vuoden aikana 12 600 lasta ja sijaishuollossa
40126: koskevassa laissa (523/75) 12 vuotta täyttänyt oli 8 700 lasta, joista laitoshuollossa 4 000 ja
40127: lapsi on katsottu niin kehittyneeksi, että hänen perhehoidossa 4 700 lasta. Kattavat tilastotie-
40128: omalle mielipiteelleen ja tahdolleen voidaan dot tämän jälkeiseltä ajalta ovat vielä puutteel-
40129: antaa keskeinen merkitys päätöstä tehtäessä ja liset. Perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä
40130: sitä täytäntöön pantaessa. Nyt esillä olevalla oli kuntien ilmoituksen mukaan vuonna 1985
40131: lainmuutoksella pyritään lastensuojelun toi- 5 000 lasta, mikä osoittaa, että perhehoito on
40132: mien kohteena olevan lapsen omalle mielipi- edelleenkin lisääntynyt sijaishuollon muotona.
40133: teelle ja toivomuksille antamaan edellä mainit- 14 §:n perusteella oli vuonna 1985 500 lasta
40134: tuun yksityisoikeudelliseen lainsäädäntöön sijoitettu perhehoitoon samoin kuin 500 lasta
40135: nähden sama merkitys ja paino ratkaisuja teh- laitoshuoltoon eli yhteensä 1 000 lasta oli sijoi-
40136: täessä. Lapsen puhevallan käyttämistä koskeva tettuna muutoin kuin huostaanoton perusteel-
40137: ikäraja ehdotetaan alennettavaksi 15 vuodesta la.
40138: 12 vuoteen (10 § 2 mom.). Samalla pyritään Lasten ja nuorten oikeusasemaa korostavina
40139: painottamaan lapsen asioista vastaavan sosiaa- lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset, joilla
40140: lityöntekijän asemaa lapsen edun valvojana, koulukotiin määrääminen tehdään sosiaalihal-
40141: 4 1989 vp. - HE n:o 177
40142:
40143: lituksen ennakkotarkastuksesta ja luvasta riip- palveluja saatavilla, josta johtuen kouluku-
40144: puvaksi myös yksityisten koulukotien osalta raattori- ja koulupsykologipalvelujen tarve ko-
40145: (16 a §) ja joilla koulukotiin määräämisen ala- rostuu. Näiden palvelujen saaminen lakisäätei-
40146: ikärajaksi säädetään 12 vuotta (22 §). Lapsen, siksi ja valtionosuuteen oikeuttaviksi luo tar-
40147: nuoren ja vanhempien oikeusasemaa täsmen- vittavat puitteet sekä rationaaliselle toiminnalle
40148: netään myös säätämällä nykyistä tarkemmin koulussa että yhteistyölle koulun ulkopuolisten
40149: huostaanotetulle lapselle maksettavista käyttö- toimintayksiköiden kanssa.
40150: varoista sekä sitomalla vanhempien korvaus- Oppilashuoltokomitea (Komiteanmietintö
40151: velvollisuus nykyistä selvemmin lapsen elatuk- 1973:151) valmisteli aikanaan erillisen koulu-
40152: sesta annetun lain (704175) mukaisiin maksui- kuraattoreita ja koulupsykologeja koskevan
40153: hin (46 §). Esitykseen sisältyy myös ehdotus lain. Lakiehdotusta ei ole toteutettu. Lakitek-
40154: lapsilisälain (5411 48) muutokseksi, jolla sijais- nisesti uudistus voidaan toteuttaa sisällyttämäl-
40155: vanhemmat ja eräissä tapauksissa 15 vuotta lä koulukuraattori- ja koulupsykologitoimintaa
40156: täyttänyt lapsi tehtäisiin lapsilisään oikeute- koskevat säännökset lastensuojelulain 7 §:ään.
40157: tuiksi.
40158:
40159: Palvelujen parantaminen
40160: Tuki riittävän varhain
40161: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama nuo-
40162: Erityisesti eräiden sikiöaikana syntyneiden risohuollon työryhmä on äskettäin saanut val-
40163: vammojen ehkäisemiseksi esitetään, että ter- miiksi mietinnön (työryhmämuistio 1988: 12),
40164: veydenhuollon viranomaisten toimesta järjes- jossa on pohdittu erityisesti murrosikäisille
40165: tettäisiin välttämättömät palvelut raskaana ole- nuorille tarkoitettuja sijaishuollon vaihtoehto-
40166: vien naisten erityiseksi suojelemiseksi. Riittä- ja sekä heidän sijaishuoltonsa kehittämistä.
40167: vän varhain annettavan tuen tärkeyttä koroste- Erityisesti perhesijoitukset ovat osoittautuneet
40168: taan myös ehdotuksella, jossa elatustuki voi- ongelmallisiksi tämän ikäisten nuorten osalta.
40169: daan määrätä maksettavaksi Suomessa asuval- Perhesijoituksissa on muutoinkin havaittu ole-
40170: le ulkomaalaiselle lapselle sekä ulkomailla asu- van mahdollisuuksia niiden tehostamiseen.
40171: valle suomalaiselle lapselle. Kolmantena ja vai- Niinpä perhesijoitusten käyttömahdollisuutta
40172: kutuksiltaan laajamittaisimpana tuen varhai- lastensuojelun sijaishuollon muotona pyritään
40173: suutta korostavana ehdotuksena esitys sisältää edistämään ehdottamalla, että lapselle ja sijais-
40174: säännökset sosiaalisen ja psyykkisen oppilas- perheille annettava ohjaus ja tuki lakisääteiste-
40175: huollon ja tuolloin erityisesti koulukuraattori- tään (27 §).
40176: ja koulupsykologitoiminnan lakisääteistämi- Jälkihuolto ehdotetaan säädettäväksi pakol-
40177: seksi. liseksi (34 §), minkä ohella jälkihuollon järjes-
40178: Lukuvuoden 1988-89 alkaessa kouluku- tämisestä vastuussa olevaa kuntaa koskevaa
40179: raattoreita on 80 kunnassa kaikkiaan 187 ja säännöstä esitetään tarkennettavaksi siten, että
40180: koulupsykologeja 40 kunnassa kaikkiaan 91. sijaishuoltoon sijoittamisesta vastuussa oleva
40181: Koulukuraattorit ja koulupsykologit ovat kunta olisi velvollinen järjestämään ja kustan-
40182: useimmiten yhden kunnan koululaitoksen pal- tamaan myös jälkihuollon (45 §) ja että tämä
40183: veluksessa. Lakisääteisyyden ja valtionosuuden vastuu ulottuisi tarvittaessa nuoren 21 ikävuo-
40184: puuttuminen ovat olleet esteenä toiminnan laa- teen asti. Samassa pykälässä ehdotetaan tar-
40185: jentumiselle. kennettavaksi myös vastuullisen kunnan mää-
40186: Kuntien ja koulujen koosta, toimintaolosuh- räävää säännöstä. Käytännössä kotikuntansa
40187: teista sekä palvelujen saatavuudesta riippuen ulkopuolelle sijoitettu lapsi säilyttää kotikun-
40188: koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminnan tansa sijoituksen ajan aina hänen 18 ikävuo-
40189: tarve on eri kunnissa ja kouluissa erilainen. On teensa asti.
40190: ilmeistä, että osalle pienistä ja pienehköisiä
40191: kunnista ja kouluista koulun ulkopuolisten
40192: organisaatioiden antamat palvelut ovat riittä- 2. Asian valmistelu
40193: viä. Toisin on suurissa ja keskisuurissa kunnis-
40194: sa, joissa koulukuraattorien ja koulupsykolo- Eduskunta edellytti lastensuojelulain (683/
40195: gien tarve on suuri. Näissä kunnissa ei myös- 83) hyväksymisen yhteydessä, että hallitus seu-
40196: kään ole riittävästi muita psykologi- ja sosiaali- raa tarkoin uuden lastensuojelulainsäädännön
40197: 1989 vp. - HE n:o 177 5
40198:
40199: toteutumista ja tekee mahdollisten epäkohtien asumispalvelujen tuottaminen normaalin
40200: ilmetessä tarvittavat lainmuutosehdotukset asuntotuotannon kautta (lastensuojelulain
40201: sekä antaa viiden vuoden kuluessa lain voi- 13 §).
40202: maantulosta selonteon lastensuojelun tilasta, Psyykkisen ja sosiaalisen oppilashuollon laa-
40203: kehityksestä ja tarvittavista toimenpiteistä. jentaminen lastensuojelulain 7 §:ää muutta-
40204: Lakiehdotusta on valmisteltu sosiaali- ja ter- malla aiheuttaa paineita koulukuraattorien ja
40205: veysministeriön asettamassa työryhmässä (työ- koulupsykologien olemassa olevien sekä perus-
40206: ryhmämuistio 12/1988) ja virkamiesvalmistelu- tettavien virkojen saattamiseksi valtionosuuden
40207: na. Hallituksen esityksen muotoon laaditusta piiriin. Tähän mennessä perustettujen koulu-
40208: lunnoksesta pyydettiin asiantuntijatahojen lau- kuraattorien virkojen määrä on 187 ja koulu-
40209: sunnot keväällä 1988, mistä sosiaali- ja terveys- psykologien virkojen määrä 91. Tarkemmat
40210: ministeriössä laadittiin yhteenveto (13 .6.1988). määräykset tarpeellisista järjestelyistä anne-
40211: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti sittemmin taan asetuksella, jonka valmistelu kuuluu sosi-
40212: työryhmän selvittämään koulukuraattorien ja aali- ja terveysministeriölle yhdessä opetusmi-
40213: -psykologien hallinnon järjestämistä sekä tar- nisteriön kanssa.
40214: kentamaan nuorten asumisen järjestämisestä Nykyisten koulukuraattorien ja koulupsyko-
40215: aiheutuvia kustannuksia. Mainittu työryhmä logien virkojen saattaminen valtionosuuden
40216: sai työnsä päätökseen 28.11.1988 (työryhmä- piiriin tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollon
40217: muistio 29/1988). Hallituksen esitystä koske- valtakunnallisessa suunnitelmassa jo vahvistet-
40218: vasta luonnoksesta on käyty kuntien ja valtion tujen virkakiintiöiden puitteissa. Kiintiöitä ei
40219: välisessä järjestelyasiakirjassa tarkoitettu neu- ole tarkoitus tämän vuoksi lisätä. Nykyisten
40220: vottelu. virkojen saattaminen valtionosuuden piiriin ai-
40221: heuttaa kunnille 15 miljoonan markan säästön.
40222: - Myös toiminnan kehittämisen on tarkoitus
40223: 3. Esityksen taloudelliset, orga- tapahtua nykyisen suunnitelman tasoisten vir-
40224: nisatoriset ja henkilöstövaiku- kakiintiöiden puitteissa.
40225: tukset Lastensuojelun tarpeeseen joutuneiden per-
40226: heiden ja itsenäistymässä olevien nuorten osal-
40227: Esityksen taloudelliset ja henkilöstövaiku- ta (lastensuojelulain 13 §) kysymys on pää-
40228: tukset ulottuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sääntöisesti näiden ryhmien priorisoinnista
40229: hallinnon ohella myös opetus- ja ympäristöhal- asumispalveluja järjestettäessä, mikä voidaan
40230: lintoon sekä oikeuslaitoksen piiriin. Vaikutuk- toteuttaa jo olemassa olevan ja suunnitellun
40231: set kohdistuvat eri hallinnonaloille seuraavasti: asuntotuotannon puitteissa. Kuntien suunnitel-
40232: Sosiaali- ja terveydenhuolto missa on varauduttu hankkimaan 180 nuorten
40233: - psyykkisen ja sosiaalisen oppilashuollon tukiasuntoa vuosina 1989-1991. Lastensuoje-
40234: laajentaminen yhdessä opetushallinnon lun asiakkaana olevien itsenäistymässä olevien
40235: kanssa (lastensuojelulain 7 §), nuorten tarvitsemien asuntojen lisätarpeen ar-
40236: asumispalvelut tukiasuntojen osalta (lasten- vioidaan olevan 820 asuntoa, jotka hankittai-
40237: suojelulain 13 §), siin sosiaali- ja terveysministeriön asettaman
40238: - terapiapalvelut (lastensuojelulain 13 §), työryhmän (työryhmämuistio 1988:29) osoitta-
40239: - perhehoidon tehostaminen (lastensuojelu- malla tavalla vuosina 1990-1992. Tästä
40240: lain 27 §), aiheutuvat kustannukset olisivat 86 miljoonaa
40241: - jälkihuollon pakollisuus (lastensuojelulain markkaa, josta Raha-automaattiyhdistyksen
40242: 34 §), osuudeksi on alustavasti arvioitu yhteensä 60
40243: elatustuen maksaminen Suomessa asuville miljoonaa markkaa ja jäljelle jäävä, lähinnä
40244: ulkomaalaisille ja eräille ulkomailla asuville kunnille tuleva osuus 26 miljoonaa markkaa.
40245: Suomen kansalaisille (lapsen elatuksen tur- Nuorten tukiasuntojen vuokrista ja yhtiövas-
40246: vaamisesta annetun lain, jäljempänä elatus- tikkeista aiheutuvat nettokustannukset ovat pe-
40247: turvalaki, 7 §). rittyjen vuokrien jälkeen 3 miljoonaa markkaa
40248: Oikeuslaitos vuodessa ja tukiasumistoiminnan ohjaukseen
40249: - alistus- ja muutoksenhakumenettelyn laa- tarvittavan sosiaalityön ja tukihenkilöiden
40250: jentaminen (lastensuojelulain 17 ja 35- palkkioiden aiheuttamat kustannukset 4 mil-
40251: 37 §). joonaa markkaa vuodessa jakautuen puoliksi
40252: Ympäristöhallinto kuntien ja valtion kesken. Nämä kustannukset
40253: 6 1989 vp. - HE n:o 177
40254:
40255: vaikuttavat täysimääräisinä vasta vuonna 1993, vien ylläpitokustannusten (7 mmk) osalta vuo-
40256: jolloin tukiasumista koskeva säännös tulee si- delle 1993.
40257: tovana voimaan. Esityksen voimaantuloa seuraavan siirtymä-
40258: Nuorisohuollon terapiapalvelut ovat luon- kauden jälkeen vuotuiset kokonaiskustannuk-
40259: teeltaan nuorisopsykiatriaan, nuorten päihde- set olisivat valtiolle 32 miljoonaa markkaa.
40260: huoltoon ja muuhun sosiaaliseen ja psyykki- Kun koulukuraattorien ja koulupsykologien
40261: seen auttamistoimintaan liittyviä. Näiden pal- virkojen saattaminen valtionosuuden piiriin ta-
40262: velujen kehittäminen tapahtuu vuosittain hy- pahtuisi jo vahvistetun valtakunnallisen suun-
40263: väksyttävien valtakunnallisten suunnitelmien nitelman sisältämien kiintiöiden puitteissa, ei
40264: puitteissa. tästä aiheutuvaa 15 miljoonan markan kustan-
40265: Perhehoidon tehostamisesta koituu kustan- nusta voida kuitenkaan pitää varsinaisena lisä-
40266: nuksia lähinnä niille kunnille, joissa perhehoi- kustannuksena.
40267: don kehittäminen on jäänyt jälkeen yleisestä Esityksen vuotuiset kustannukset kunnille
40268: kehityslinjasta. Perhehoidon tehostamisesta ar- olisivat sen voimaantulon jälkeen 16 miljoonaa
40269: vioidaan aiheutuvan lisäkustannuksia 16 mil- markkaa. Kun toisaalta nykyisten kouluku-
40270: joonaa markkaa vuodessa, josta valtionosuus raattorien ja koulupsykologien virkojen saatta-
40271: on noin puolet. Kun perhehoidon kustannukset minen valtionosuuden piiriin merkitsee kunnil-
40272: toisaalta jäävät 3-5 kertaa matalammiksi kuin le 15 miljoonan markan kustannussäästöä vuo-
40273: vastaavat laitoshuollon kustannukset, kattaa dessa, ei esitys kokonaisuudessaan aiheuta
40274: näin aikaansaatu säästö osan em. lisäkustan- kunnallistaloudelle mainittavia vuotuisia lisä-
40275: nuksista. Uudistuksen on tarkoitus tulla tältä kustannuksia. Kertakaikkisena menoerana
40276: osin voimaan vuonna 1991. nuorten asuntojen järjestäminen vuosina 1990
40277: Jälkihuolionkin kehittäminen aiheuttaa kus- -1992 aiheuttaa kuitenkin kunnille kustan-
40278: tannuspaineita niille kunnille, joissa jälkihuol- nuksia edellä mainitut 26 miljoonaa markkaa.
40279: lon kehittäminen on jäänyt jälkeen yleisestä Tahdonvastaisten päätösten lisääntyvä alis-
40280: kehityksestä. Nämä kustannuspaineet näkyvät taminen lääninoikeuteen sekä muutoksenhaku-
40281: myös valtakunnan tasolla aiheuttaen lisäkus- mahdollisuuksien laajentaminen johtaa jossain
40282: tannuksia noin 10 miljoonaa markkaa vuodes- määrin työmäärän kasvuun etenkin Uuden-
40283: sa, mistä valtionosuus on puolet. Jälkihuollon maan lääninoikeudessa.
40284: kustannukset vaikuttavat täysimääräisinä vuo- Elatustukea tultaisiin ehdotetun elatusturva-
40285: den 1991 jälkeen, jolloin uudistuksen on tar- lain (122/77) 7 § muutoksen mukaan maksa-
40286: koitus tulla tältä osin voimaan. Vaikka esityk- maan noin 100:lle Suomessa asuvalle ulkomaa-
40287: sen on tarkoitus tulla osin voimaan jo heinä- laiselle perheelle. Tästä aiheutuisi kustannuksia
40288: kuun 1990 alusta, ei siitä aiheudu uusia kustan- kunnille vuosittain noin puoli miljoonaa mark-
40289: nusvaikutuksia vuodelle 1990. Loput uudistus- kaa, josta valtionosuus olisi puolet. Lapsilisä-
40290: ehdotuksista tulisivat voimaan asteittain, jol- lain muuttamisesta ei aiheudu lisäkustannuk-
40291: loin lisäkustannuksia aiheutuu perhehoidon sia.
40292: (16 mmk) ja jälkihuollon (10 mmk) osalta vuo- Oleellisia organisatorisia vaikutuksia nyt
40293: delle 1991 sekä nuorten tukiasumiseen liitty- esillä olevien lakien muutoksista ei aiheudu.
40294:
40295:
40296:
40297:
40298: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
40299:
40300:
40301: 1. Lakiehdotusten perustelut suudesta. Nuorten ongelmat tulevat usein en-
40302: simmäisenä esiin juuri koulutyössä, jolloin on-
40303: 1.1. Lastensuojelulaki gelmiin voidaan puuttua riittävän varhaisessa
40304: vaiheessa ja ilman Ieimaavia toimia. Siksi on
40305: 7 §. Palvelujen kehittäminen ja kasvatuksen tärkeätä, että koulun sosiaalinen ja psyykkinen
40306: tukeminen. Koulun sosiaalinen ja psyykkinen oppilashuolto lakisääteistetään.
40307: oppilashuolto muodostaa käytännössä jo ny- Ehdotettu muutos tulisi merkitsemään lähin-
40308: kyisin tärkeän osan nuorisohuollon kokonai- nä koulukuraattorien ja koulupsykologien toi-
40309: 1989 vp. - HE n:o 177 7
40310:
40311: minnan tehostamista ja laajentamista. Ehdo- tua niiden varhaisvaiheessa ja niiden selviämis-
40312: tettu säännös tähtää ennalta ehkäisemään sekä tä on voitu seurata. Myös yhteydenpito opetta-
40313: nykyistä paremmin havaitsemaan ja ratkaise- jiin ja huoltajiin on voinut olla tiivistä. Koulun
40314: maan niitä sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia, omien ratkaisumahdollisuuksien käyttämisen
40315: joita oppilaan koulutyön yhteydessä ilmenee. on puolestaan tehnyt mahdolliseksi se, että
40316: Koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminnan koulukuraattorit ja koulupsykologit tuntevat
40317: ohella tähän tavoitteeseen voidaan pyrkiä myös koulun ja soveltaessaan asiantuntemustaan
40318: nykyistä tuntikehysjärjestelmää joustavasti hy- pystyvät ottamaan huomioon sekä koulun että
40319: väksi käyttäen, klinikkamuotoista opetusta te- oppilaan tarpeet.
40320: hostamalla, erityisopetusta kehittämällä, autta- Lähinnä nuorten ja varhaisnuorten kehityk-
40321: malla kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat sen tukemiseksi tarkoitettuna järjestelmä toi-
40322: oppilaat voittamaan ongelmansa yksityisope- misi vakavampia ongelmia ja vaikeuksia ennal-
40323: tustakin hyväksi käyttäen sekä tehostamalla ta ehkäisevänä järjestelmänä.
40324: opintojen ohjausta. Ongelmia ja vaikeuksia ehkäisevä työ edel-
40325: Muiden sosiaali- ja terveydenhuollon perus- lyttää kiinteää yhteyttä ja vaikutusmahdolli-
40326: palvelujen mukaisesti myös koulukuraattori ja suutta kouluun. Ennaltaehkäisevä työ vähen-
40327: -psykologitoiminta tulisi järjestää väestövas- tää muiden tukitoimien ja erityisopetuksen tar-
40328: tuuperiaatteen mukaisesti, jolloin on tärkeätä, vetta. Ongelmien varhainen toteaminen ja nii-
40329: että mainitut viranhaltijat sijoittuvat osaksi den edellyttämät toimet käyvät päinsä vain, jos
40330: muuta kouluyhteisöä ja että heidän tehtävä- koulukuraattoreiden ja koulupsykologien pal-
40331: kenttänsä määritellään sen mukaisesti. Lasten- veluja on saatavissa. Myös erityisopetusta saa-
40332: suojelun avohuollon tehtävänä on antaa kou- vat oppilaat tarvitsevat ongelmista selviytyäk-
40333: lulle konsultatiivista ja työnohjauksellista apua seen monipuolista oppilashuollollista tukea.
40334: sekä avustaa tarvittaessa eri tilaisuuksien ja Oppilashuollollista tukea ja yhteyshenkilöä tar-
40335: keskustelupiirien järjestämisessä. Kun koulussa vitaan koulussa myös silloin, kun oppilas on
40336: toimiva henkilöstö ei yksin enää selviä käsillä ollut lastensuojelu- tai muiden tämänkaltaisten
40337: olevasta ongelmasta, tulee sen kääntyä sosiaali- toimien kohteena, tai kun hän on ollut psykiat-
40338: toimiston lastensuojelun puoleen. risessa hoidossa.
40339: Sosiaalisen ja psyykkisen oppilashuollon tar- Peruskoululain (476/83) 85 §:n edellyttämä
40340: kemmasta järjestämisestä ehdotetaan säädettä- huolenpito koulunsa päättäneistä erityisopetus-
40341: väksi asetuksella. Asetuksella tulisi säätää edel- ta saaneista oppilaista merkitsee pääosin oppi-
40342: lä mainittua sijoituspaikkaa ja väestövastuuta lashuollollisia toimia. Uutena ja erityisiä tuki-
40343: koskevien seikkojen lisäksi myös koulukuraat- toimia ja oppilashuollollisia palveluja tarvitse-
40344: torien ja -psykologien kelpoisuusehdoista, vir- vana ryhmänä koulun piirissä ovat kehitysvam-
40345: kojen perustamisen ehdoista, tehtävistä, yhteis- maiset. Muun muassa edellä mainitut tehtävä-
40346: työvelvoitteista, vaitiolovelvollisuudesta sekä alueet edellyttävät, että kouluun sijoitetaan
40347: toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta. Sekä oppilashuoltohenkilöstöä, koulukuraattoreita
40348: koulukuraattori- että koulupsykologitoiminnan ja koulupsykologeja.
40349: hallinnollinen järjestäminen kunnassa voisi ta- 10 §. Lapsen edun selvittäminen ja lapsen
40350: pahtua kunkin kunnan ratkaisuina joko sosiaa- puhevalta. Lapsi on lastensuojeluasiassa aina
40351: lilautakunnan tai koululautakunnan tai mah- asianosainen, mutta hänen oman puhevaltansa
40352: dollisen yhteishallinnon alaisuudessa. käyttöä on eri tilanteissa rajoitettu ikärajaa
40353: Viime vuosina on koulukuraattoreilla ja koskevilla säännöksillä. Hallintomenettelylais-
40354: koulupsykologeilla käynyt runsaat 20 000 op- sa (598/82) ja voimassa olevassa lastensuojelu-
40355: pilasta erilaisten ongelmien ja vaikeuksien laissa lapsen yleisenä puhevaltaa koskevana
40356: vuoksi. Koulukuraattoreilla suurimman yksit- ikärajana on 15 vuotta. Lapseksiottamista kos-
40357: täisen ongelmaryhmän on muodostanut kou- kevassa laissa sekä lapsen huollosta ja tapaa-
40358: lunkäynnin laiminlyöminen, koulupsykologeil- misoikeudesta annetun päätöksen täytäntöön-
40359: la oppimisvaikeudet. Pääosa ongelmista on panoa koskevassa laissa 12 vuotta täyttänyt
40360: selvitetty koulun käytettävissä olevin keinoin ja lapsi on katsottu niin kehittyneeksi, että hänen
40361: vain noin 10 prosentissa tapauksia on tarvittu omalle mielipiteelleen ja tahdolleen voidaan
40362: koulun ulkopuolisia palveluja. Koulukuraatto- antaa keskeinen merkitys päätöstä tehtäessä ja
40363: rien ja koulupsykologien työssä on ollut mer- sitä täytäntöönpantaessa. Ehdotetuna 12-vuoti-
40364: kityksellistä se, että ongelmiin on voitu puut- aan lapsen puhevallan käyttämistä koskevalla
40365: 8 1989 vp. - HE n:o 177
40366:
40367: säännöksellä on tarkoitus saattaa lapsen itse- lain (710/82) 12 §:n mukaisesti viranhaltijoille.
40368: näisen puhevallan käyttämistä koskeva ikäraja Niinpä sosiaalityöntekijät saavat eräissä ta-
40369: lastensuojelussa yhtenäiseksi edellä mainittujen pauksissa päättää lähes kaikista lasta koskevis-
40370: lapsen yksityisoikeudellista huoltoa koskevien ta asioista. - Kun sosiaalityöntekijän tehtäviä
40371: säädösten kanssa. lapsen asioiden hoitajana nyt laajennetaan,
40372: Tarkoituksena on, että 12 vuotta täyttänyttä olisi ristiriitojen välttämiseksi tarpeen siirtää
40373: lasta avustaisivat hänen puhevaltansa käyttä- päätöksenteko merkittävissä asioissa, kuten
40374: misessä ensisijaisesti lapsen vanhemmat ja hä- lapsen huoltoa, huostaanottoa ja 13 §:n mu-
40375: nen muut huoltajansa, joilla on myös rinnak- kaista asumista koskevissa asioissa sosiaali-
40376: kainen puhevalta lasta koskevissa asioissa. Toi- työntekijäitä esimiestasolle. Se selkiyttäisi enti-
40377: saalta jo pelkkä lastensuojelun tarve heijastaa sestään sosiaalityöntekijän roolia lapsen asia-
40378: usein ristiriitaa lapsen ja vanhempien välillä, miehenä.
40379: mikä rajoittaa vanhempien mahdollisuutta toi- Jos lapsen ja huoltajan välillä vallitsee etu-
40380: mia lapsen edun ajajina. Lastensuojeluasioissa ristiriita niin, että tilanteessa joudutaan hake-
40381: lapsen edun valvominen kuuluu näissä tilan- maan lapselle uskotun miehen määräämistä
40382: teissa ensisijaisesti lapsen asioista vastaavalle holhouslain mukaisesti, voi vastuullinen sosi-
40383: sosiaalityöntekijälle. Tätä seikkaa on tahdottu aalityöntekijä tai perheneuvoja toimia mainit-
40384: entisestään korostaa ehdottamalla liitettäväksi tuna uskottuna miehenä.
40385: 2 momenttiin sitä koskeva lisäys. 11 §. Menettely. Säännöksellä pyritään tur-
40386: Pykälän 2 momentin lisäys korostaa erityi- vaamaan odottavalle äidille välttämättömät so-
40387: sesti sitä, että vastaavalla sosiaalityöntekijällä siaali- ja terveydenhuollon palvelut ja ehkäise-
40388: on kokonaisvastuu lapsen edun toteuttamises- mään siten lapsen mahdollista vammautumista
40389: sa. Lapsen edun ajajana mainitun viranhaltijan sikiökaudella. Kun äitiys- ja lastenneuvolatoi-
40390: on voitava toimia pitkäjänteisesti ja johdon- minta on maassamme järjestetty ensisijaisesti
40391: mukaisesti myös sosiaalilautakuntaan päin, terveydenhuollon toimesta, kuuluu säännök-
40392: mistä syystä on tärkeätä, että tehtävä on annet- sessä tarkoitetun tehtävän hoitaminen ensisijai-
40393: tu viranhaltijalle suoraan lain nojalla. Joissa- sesti terveydenhuollon piiriin.
40394: kin tilanteissa sosiaalityöntekijä saattaa nyky- Säännöksen tehtävänä on tarjota riittävän
40395: käytännön mukaan toimenpiteillään tulla es- varhainen tuki esimerkiksi odottavan äidin
40396: teelliseksi osallistumaan lasta koskevan asian päihdeongelman poistamiseksi ja siitä aiheutu-
40397: käsittelyyn sosiaalilautakunnassa (hallintome- vien haittojen ehkäisemiseksi. Tämä voi tapah-
40398: nettelylain 10 § 6 k). Nyt kysymyksessä oleval- tua joko yksilö- tai ryhmäkohtaisen tuen avul-
40399: la järjestelyllä on tarkoitus tehdä mahdolliseksi la. Tuen tarpeen synnyttäjänä voi myös olla
40400: se, että sosiaalityöntekijä voi edelleen hoitaa puutteellinen asuminen tai kyvyttömyys taikka
40401: myös hänelle kuuluvat muut sosiaalitoimen mahdollisuuksien puute huolehtia omasta ja
40402: tehtävät. Tässä säädetty lapsen edun valvonta- syntymättömän lapsen hyvinvoinnista, jolloin
40403: tehtävä ei siis tee sosiaalityöntekijää esteellisek- ongelman ratkaisemiseksi edellytetään viran-
40404: si lapsen asioiden käsittelyssä sosiaalilautakun- omaisilta yli sektorirajojen menevää yhteistyö-
40405: nassa. tä.
40406: Siinäkin tilanteessa, että sosiaalityöntekijän Kysymyksessä on avohuollon tukitoimi, jo-
40407: ja nuoren välillä vallitsee oleellinen näkemyse- hon ei voida ryhtyä asiakkaan tahdon vastai-
40408: ro lastensuojelutoimien tarpeellisuuden tai sesti.
40409: muun asioiden hoidon suhteen, on sosiaali- 13 §. Sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet.
40410: työntekijän avustettava nuorta hänen puheval- Avohuollon tukitoimien ensisijaisuuden koros-
40411: tansa käytössä. Mikäli näkemysero koskee lap- tamiseksi säännöksen nykyinen 1 momentti
40412: sen oikeudelliseen asemaan liittyviä päätöksiä, ehdotetaan korvattavaksi kuntaa sitovalla vel-
40413: niiden muuttamista tai niiden pohjalta tehtäviä voitteella, jonka mukaan lastensuojelun tar-
40414: valituksia, merkitsee avustaminen lähinnä sitä, peen aiheuttanut riittämätön toimeentulo,
40415: että sosiaalityöntekijä ohjaa nuoren kunnalli- puutteellinen asuminen tai asunnon puuttumi-
40416: sen oikeusavustajan tai muun lainkäyttöön pe- nen tulee kunnan viivytyksettä korjata lasten-
40417: rehtyneen asiantuntijan puoleen riittävän oi- suojelun avohuollon tukitoimena. Kunta ei ole
40418: keudellisen avun saamiseksi. tällöin toiminnassaan sidottu kunnallisesta toi-
40419: Useissa kunnissa on päätösvaltaa yksilöhuol- meentulotuesta annettuihin normeihin eikä
40420: toa koskevissa asioissa siirretty sosiaalihuolto- asumisen järjestämistä koskeviin yleisiin ohjei-
40421: 1989 vp. - HE n:o 177 9
40422:
40423: siin, vaan sitova velvoite on täytettävä viivy- vastustaa nuoren asumisen järjestämistä kodin
40424: tyksettä ja tuen on oltava riittävää puutteen ulkopuolella, voidaan siihen ryhtyä vain huos-
40425: poistamiseksi tämän lain nojalla. - Riittämä- taanottotoimien nojalla. Itsenäistymässä ole-
40426: tön toimeentulo tai puutteellinen asuminen ei valla nuorella, joka ennen 18-vuottaan on ollut
40427: ole missään tilanteessa peruste lapsen huos- lastensuojelun asiakkaana, tarkoitetaan niitä
40428: taanottamiselle. alle 21-vuotiaita henkilöitä, jotka ennen täysi-
40429: Puutteelliset asumisolot ja asunnon puuttu- ikäisyyttään ovat olleet lastensuojelun palvelu-
40430: minen ovat pitkään olleet lisäämässä tarvetta jen ja tukitoimien kohteena muutoin kuin tila-
40431: lasten ja nuorten huostaanottoihin tavalla, jota päisluonteisesti.
40432: ei voida pitää perusteltuna sen enempää lasten Lastensuojelun tukitoimena annettavilla te-
40433: ja perheiden eikä myöskään yhteiskunnan kan- rapiapalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolais-
40434: nalta. Lapsen ottamisella sosiaalilautakunnan sa mainittujen kasvatus- ja perheneuvontapal-
40435: huostaan ei voida eikä ole oikeudenmukaista velujen ohella myös kehittyvän äitiys- ja lapsi-
40436: pyrkiä paikkaamaan asunnon puuttumista tai neuvonnan tarjoamia ohjaus- ja hoitotoimia
40437: puutteellisia asumisoloja, vaan viimeksi maini- sekä erityisesti mielenterveys- tai päihdeongel-
40438: tut ongelmat on ratkaistava kunnan asunto- ja masta kärsivien nuorten auttamiseksi tarkoitet-
40439: sosiaalipoliittisin keinoin. tuja yksilö- ja ryhmäterapian muotoja.
40440: Asuntotilanteen kiristyminen etenkin vuok- 14 §. Perhehoito ja laitoshuolto tukitoime-
40441: ra-asuntomarkkinoilla lisää painetta myös kun- na. Nykyisen lain 14 § on saanut käytännössä
40442: nallisia vuokra-asuntoja kohtaan. Tällöin jou- sovellutuksia, jotka merkitsevät lapsen huos-
40443: dutaan joidenkin henkilöiden tai perheiden taanottamista 16 §:ää lievemmillä edellytyksil-
40444: tarpeet asettamaan etusijalle toisiin nähden. lä. Tämä ei ole ollut säännöksen käyttötarkoi-
40445: Tätä edellyttävät muun muassa asunto-olojen tus, vaan sitä on tarkoitettu sovellettavaksi
40446: kehittämistä koskevan lain (919/85) säännök- erityisesti tilanteissa, joissa lapsen ohella myös
40447: set (5 §). Epätyydyttävistä asumisoloista johtu- huoltaja tai koko perhe on aktiivisen kuntou-
40448: van perheen hajoamisuhan edessä, jota huos- tuksen tarpeessa eli tilanteissa, joissa lapsen
40449: taanoton uhka aina merkitsee, pyritään nämä ohella myös toinen tai molemmat perheen ai-
40450: lapset ja perheet asettamaan ensisijaiseen ase- kuisista aiotaan kuntouttaa kodin ulkopuolel-
40451: maan yhteiskunnan järjestämän asunnon tar- la. Ehdotetulla säännösmuutoksella pyritään
40452: vitsijoina. palauttamaan säännöksen alkuperäinen käyttö-
40453: Säännöksellä on tarkoitettu täsmentää sosi- tarkoitus.
40454: aalihuoltolain 27 §:n säännöstä yhden kohde- Säännöksen voimassaoloaikana sitä on kui-
40455: ryhmän eli lastensuojelutoimien kohteeksi jou- tenkin sovellettu menestyksellisesti era1ssa
40456: tuneiden perheiden ja nuorten osalta sekä lisä- nuorten kasvatuksen tukemiseen tähtäävissä
40457: tä säännöksen sitovuutta. Säännöksellä ei ole tilanteissa. Tältä osin säännösmuutoksella vah-
40458: tarkoitettu siirtää asuntoviranomaisille ensisi- vistetaan olemassa oleva käytäntö.
40459: jaisesti kuuluvaa vastuuta asuntopoliittisista Koska 12 vuotta täyttänyt nuori käyttää itse
40460: toimista eikä ohjata kuntia hallinnollisten rat- puhevaltaa hänen huoltoaan koskevissa asiois-
40461: kaisujen osalta kaavamaisiin ratkaisuihin vaan sa, edellyttää avohuollon tukitoimena tapahtu-
40462: jätetty niille vapaat kädet mainitun velvoitteen va sijoittaminen hänen suostumustaan. Jos
40463: täyttämiseen. nuori peruu suostumuksensa sijoituksen kestä-
40464: Säännös velvoittaa kunnan ja sosiaalilau- essä, on sijoitus välittömästi lopetettava. Vas-
40465: takunnan ryhtymään viivytyksettä toimiin tyy- taava vaikutus on myös sillä, että huoltaja
40466: dyttävien asumisolojen tai asunnon järjestämi- peruuttaa suostumuksensa, koska hänellä
40467: seksi huostaanottonuhan edessä olevalle per- huoltajuutensa nojalla on valta päättää nuoren
40468: heelle tai itsenäistyvälle nuorelle silloin, kun asumisesta ja oleskelusta.
40469: tilanteen pääasiallisena syynä on puutteellinen Pykälän mukainen sijoitus eroaa yksityisestä
40470: asuminen tai asunnon puute. Kun ongelman sijoituksesta siinä, että tässä sosiaalilautakunta
40471: poistaminen tai korjaaminen edellyttää itsenäi- osoittaa hyväksymänsä perheen tai laitoksen
40472: sen asumisen tai kodin ulkopuolella tapahtu- sekä tekee päätöksen sijoittamisesta. Yksityi-
40473: van tuetun asumisen järjestämistä nuorelle, sessä (kasvattilapsi-) sijoituksessa sijoituspai-
40474: tulee tämän luonnollisesti tapahtua yhteisym- kan valitsee ja sijoittamisesta päättää lapsen
40475: märryksessä sekä nuoren että hänen huoltajan- huoltaja taikka nuori itse huoltajansa suostu-
40476: sa kanssa. Jos jompi kumpi edellä mainituista muksella. Jos viimeksi mainittu sijoitus tapah-
40477:
40478: 2 370879E
40479: 10 1989 vp. - HE n:o 177
40480:
40481: tuu sosiaalilautakunnan tietämättä, on siitä taan. Kun lapsi nam sijoitetaan esimerkiksi
40482: viipymättä ilmoitettava sosiaalilautakunnalle sairaalaan saamaan tarpeellista hoitoa, ei kysy-
40483: (lastensuojelulain 41 §). myksessä ole lastensuojelullisin vaan tervey-
40484: Pykälän mukaisen sijoituksen tarkoituksena denhoidollisin perustein tapahtuva sijoittami-
40485: on aina lapsen, nuoren, hänen vanhempansa nen.
40486: tai huoltajansa taikka sen henkilön kuntoutta- Lastensuojelulliset perusteet nousevat esiin,
40487: minen, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi kun vanhemmat laiminlyövät terveydenhuollol-
40488: on. Tätä tarkoitusta yksityisoikeudellisella si- lisen avun hankkimisen tai jopa aktiivisesti
40489: joituksena ei välttämättä tavoitella. Mainittu pyrkivät estämään tarpeellisen hoidon. Kun
40490: kuntouttamistarkoitus erottaa 14 §:n mukaisen lastensuojeluviranomainen sitä vastoin joutuu
40491: sijoituksen myös pelkästä asumisen tukemisek- järjestämään vanhempien sijasta lapsen hoidon
40492: si tehdystä ratkaisusta (13 §:n 1 momentti). tai tutkimuksen terveydenhuollon laitoksessa
40493: Käytännössä tukiasumisen järjestäminen ja tai toimintayksikössä, kysymykseen tulee joko
40494: 14 §:n mukainen sijoitus saattavat toimenpitee- lastensuojelulain 14 §:n nojalla tapahtuva tai
40495: nä olla hyvinkin lähellä toisiaan silloin, kun huostaanottoon perustuva sijoitus.
40496: asumisratkaisuun liitetään tukihenkilön tai tu- Säännöksessä mainittua kolmen kuukauden
40497: kiperheen taikka terapian järjestäminen nuo- määräaikaa ei sovelleta silloin, kun pieni lapsi
40498: relle. seuraa vanhempansa mukana hoitolaitokseen,
40499: Kun kysymys on alle 12-vuotiaasta lapsesta, vaan sijoitus saattaa tällöin tapahtua säännök-
40500: ei lapsen sijoittaminen yksin edes lastensuoje- sen ensimmäisen lauseen perusteella.
40501: lullisin perustein kodin ulkopuolelle tule tämän
40502: säännöksen nojalla pääsääntöisesti kysymyk- 16 a §. Sosiaalihallituksen lupa. Lakiin esi-
40503: seen. Säännöksen mukaiseen sijoitukseen voi- tettävän uuden säännöksen tarkoituksena on
40504: daan kuitenkin ryhtyä enintään kolmen kuu- saattaa valtion koulukoteihin rionastettavien
40505: kauden ajaksi silloin, kun lapsen huolenpito yksityisten laitosten toiminta samalla tavoin
40506: yksityisin toimin estyy huoltajan tai sen henki- sosiaalihallituksen tehostettujen valvontatoi-
40507: lön sairauden johdosta, jonka hoidossa ja mien kohteeksi kuin mihin toimiin valtion
40508: kasvatuksessa lapsi on, taikka muun vastaavan koulukotien osalta ryhdyttiin 1 päivänä heinä-
40509: syyn tähden. Jos sairaus tai muu vastaava syy kuuta 1988 voimaan tulleen valtion kasvatus-
40510: näyttää jatkuvan yli kolme kuukautta, on so- laitoksista annetun asetuksen 1 ja 2 §:n muu-
40511: siaalilautakunnan ryhdyttävä tarvittaessa las- toksella.
40512: tensuojelulain 16 §:n mukaisiin huostaanotto- Useat selvitykset ja tutkimukset ovat osoitta-
40513: toimiin silloin, kun edellytykset siihen ovat neet, että lastensuojelulasten kohdalla on mo-
40514: olemassa. Päätöstä, joka saman huolenpidon nasti toteutettu heidän huollon ja kuntoutumi-
40515: esteen johdosta jatkaisi lapsen sijoitusta 14 §:n sen kannalta epätarkoituksenmukaista laitok-
40516: nojalla yli kolmen kuukauden, sosiaalilau- sesta toiseen siirtämistä. Säännöksen eräänä
40517: takunta ei ole oikeutettu tekemään, vaan tarkoituksena on ohjata kuntia lisäämään ja
40518: määräajan tullessa täyteen päätös raukeaa. kehittämään sellaisia lastensuojelun toimenpi-
40519: Sairauteen rinnastuvia muita vastaavia syitä teitä ja sijaishuoltoratkaisuja, joilla lasta voi-
40520: ovat sellaiset syvät ristiriitatilanteet perheessä daan myös vaikeissa tapauksissa tukea ja kun-
40521: tai vaikeat erokriisit, jotka estävät pitämästä touttaa mahdollisimman lähellä hänen totun-
40522: huolta lapsesta ilman, että huostaanoton edel- naista asuinympäristöään. Samalla pyritään
40523: lytykset kuitenkaan ovat olemassa. Tällaisina myös hillitsemään laitoskierrettä, jossa monet
40524: syinä saattavat tulla kysymykseen myös eräät koulukoteihin nykyisin määrättävät nuoret
40525: lapsesta huolta pitävästä henkilöstä itsestään ovat.
40526: riippumattomat huolenpidon esteet. Säännös asettaa sosiaalihallituksen tehtäväk-
40527: Säännös kohdistuu lastensuojelullisin perus- si valvoa nykyistä tarkemmin laitoksissa aikai-
40528: tein tapahtuvaan sijoittamiseen, johon perus- semmin hoidettujen ja niissä hoidossa olevien
40529: teet ovat lastensuojelulain 12 §:ssä. Lapsen lasten sijoittamista koulukotiin tai vastaavaan
40530: sairaus ei vielä sinällään ole tällainen peruste. laitokseen. Sosiaalihallituksen tehtävänä on
40531: Lapsen tarvitessa terveydenhuollollista apua tarkistaa uuden sijoituksen tarkoituksenmukai-
40532: vanhemmat ja huoltajat yleensä itse hakevat suus ja tarvittaessa myös estää lapsen edun
40533: tuota apua ja myös ratkaisevalla tavalla vai- vastainen siirto toiseen laitokseen. Säännös
40534: kuttavat hoitopaikan sekä hoitotoimien valio- kohdistuu yhtä lailla valtion koulukoteihin
40535: 1989 vp. - HE n:o 177 11
40536:
40537: kuin myös niihin rinnastettaviin yksityisiin las- Kuuttavien piiri on laajennettu kattamaan ne
40538: tensuojelulaitoksiin tapahtuviin siirtoihin. henkilöt, joiden edusta, oikeudesta tai velvolli-
40539: Toisaalta säännösehdotuksella pyritään edis- suudesta päätettävässä asiassa on kysymys,
40540: tämään alueellisen lastensuojelun ja nuoriso- kuitenkin sillä rajoituksella, ettei kuulematta
40541: huollon kehittymistä sekä vähentämään maan- jättäminen johda asian alistamiseen lääninoi-
40542: tieteellisen etäisyyden avulla tapahtuvia nuor- keuteen silloin, kun henkilö ei ole pitkähköön
40543: ten liiallisia eristämisiä asuinympäristöstään ja aikaan pitänyt yhteyttä lapseen tai hänen
40544: kodistaan. Kauaksi tapahtuvat koulukotisijoi- asuinpaikkaansa ei voida kohtuullisin toimen-
40545: tukset johtavat nykyisin toisaalta vanhempien pitein selvittää. Jos henkilölle on varattu tilai-
40546: liialliseen etääntymiseen nuoresta ja myös nuo- suus tulla kuulluksi eikä hän ole käyttänyt tätä
40547: ren muiden myönteisten ihmissuhteiden katke- tilaisuutta hyväkseen, ei tämä aiheuta päätök-
40548: amiseen koulukotisijoituksen aikana, mikä vai- sen alistamista lääninoikeudelle. Myös päätök-
40549: keuttaa nuoren kotiinpaluuta. Vaikka etäisyys set, joissa kuulematta jättäminen aiheuttaa
40550: kotiympäristöstä ei sinällään haittaisi nuoren niiden alistamisen lääninoikeuden vahvistetta-
40551: kuntoutumista, tekee matkan aiheuttama eris- vaksi, on rajattu koskemaan vain huostaan-
40552: täytyminen kotioloista ja tutusta ympäristöstä ottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltosijoitusta.
40553: paluun haavoittavaksi. Asiassa kuuttavien piiri on haluttu saattaa
40554: Toisinaan kuitenkin esiintyy tilanteita, joissa laajaksi sen johdosta, että asiassa aina selvitet-
40555: etäisyys on perusteltua. Näin on muun muassa täisiin viran puolesta myös huollosta erotetun
40556: silloin, kun samasta ympäristöstä lähteneet vanhemman taikka lapsesta muutoin huolta
40557: nuoret vaikeuttaisivat samaan laitokseen sijoi- pitäneen henkilön mielipide siitä, voisiko hän
40558: tettuna toistensa kuntoutumista. Heidät on mahdollisesti vastata lapsen hoidosta ja kasva-
40559: tällöin tarkoituksenmukaista sijoittaa eri lai- tuksesta vastaisuudessa. Henkilöllä, jonka hoi-
40560: toksiin. dossa ja kasvatuksessa lapsi on, tarkoitetaan
40561: kasvattivanhempaa lähinnä silloin, kun lapsi
40562: Sosiaalihallituksen on käsiteltävä kiireellises- ensi kerran otetaan huostaan ja sijoitetaan
40563: ti sille osoitettu lupahakemus. Sosiaalihallitus sijaishuoltoon sekä sijaisvanhempaa lähinnä
40564: voi päätöksessään esittää lupaa hakeneelle lai- niissä tilanteissa, joissa lasta ollaan sijoitta-
40565: tokselle ja sen kautta edelleen sosiaalilautakun- massa toiseen sijaiskotiin taikka lakkauttamas-
40566: nalle tiedoksi oman ehdotuksensa tarkoituk- sa hänen huostassapitoaan.
40567: senmukaisesta sijoituksesta, joka kuitenkin on Myös 12 vuotta täyttänyt lapsi käyttää itse
40568: ymmärrettävä vain suositusluonteiseksi kanna- puhevaltaa näissä huostaanottoa ja sijaishuol-
40569: notoksi. toon sijoittamista sekä huostaanoton lopetta-
40570: Niillä laitoksilla, jotka tässä säännöksessä mista koskevissa asioissa, mikä merkitsee, että
40571: rinnastetaan koulukoteihin, tarkoitetaan lähin- myös häntä on kuultava hallintomenettelylain
40572: nä Lausteen perhekuntoutuskeskusta ja erityis- 15 §:n mukaisesti. Tämän lisäksi päätös on
40573: koulua sekä Pohjolakotia. annettava lapselle tiedoksi ja hänellä on oikeus
40574: 17 §. Kuuleminen ja päätöksen alistaminen. muutoksen hakemiseen asiassa, mikä on lapsel-
40575: Säännösehdotuksella pyritään painottamaan si- le samoin kuin muillekin kuuttaville henkilöille
40576: tä, että pienikin lapsi on tosiasiassa asianosai- valitusosoituksen antamisen lisäksi selvitettävä
40577: nen itseään koskevassa lastensuojeluasiassa ja niin, että nämä sen ymmärtävät. Jos lapsi
40578: että hänen omat toivomuksensa ja mielipiteen- ilmoittaa halukkuutensa muutoksenhakuun,
40579: sä tulee selvittää erityisesti huostaanottoon ja on vastaavan sosiaalityöntekijän avustettava
40580: sijaishuoltoon liittyvissä sekä huostassapidon lasta valituksen tekemisessä taikka ohjattava
40581: lopettamista koskevissa päätöksissä, jotka var- lapsi saamaan riittävää oikeudellista apua. 12
40582: sin ratkaisevasti vaikuttavat lapsen tulevaan vuotta täyttäneen lapsen vastustus voi siten
40583: kehitykseen. Säännösehdotuksessa mukaan lu- aikaansaada muutoksen sosiaalilautakunnan
40584: kien sen otsikko on luovuttu yleisestä asiano- päätökseen joko alistusmenettelyn tai muutok-
40585: saiskäsitteen käytöstä. Samalla on määritelty senhaun kautta.
40586: erikseen ne henkilöt, joita päätöksenteon yh- Henkilön kuulemisen ja päätöksen tiedoksi-
40587: teydessä on kuultava ja joille on selvitettävä antamisen tulee tapahtua siten, ettei asia-
40588: heidän oikeutensa muutoksenhakuun, sekä toi- kassuhteen luottamuksellisuus siitä vaarannu
40589: saalta ne, joiden vastustus johtaa päätöksen eikä lapsen vanhemman tai muun henkilön
40590: alistamiseen lääninoikeuteen. salassapidettävä tieto välity muille.
40591: 12 1989 vp. - HE n:o 177
40592:
40593: Ellei alistus tapahdu 30 päivän maaraaJan Lastensuojelun laitoshuollon kustannukset
40594: kuluessa, huostaanottopäätös raukeaa. ovat nykyisin laitoksesta riippuen 350-1000
40595: 18 §.Kiireellinen huostaanotto. Niiden tilan- markkaa päivältä eli 10 000-30 000 markkaa
40596: teiden karsimiseksi, joissa kiireellinen huos- kuukaudessa lasta kohden. Perhehoidon kus-
40597: taanotto on jatkunut kuukausia ilman, että tannukset jäävät nyt 10-30 prosenttiin edellä
40598: asiassa on tehty 16 § :n edellyttämiä selvityksiä mainituista menoista. Sikäli kuin nämä hoito-
40599: ja niiden vaatimia ratkaisuja, esitetään että muodot voivat tulla kysymykseen toistensa
40600: kiireellisen huostaanoton kesto rajoitettaisiin vaihtoehtoina, on perhehoito jo puhtaasti ta-
40601: enimmillään 30 päivään. Ennen sitä on tehtävä loudellisesti tarkasteltuna laitoshuoltoa edulli-
40602: ratkaisu eri lastensuojelun toimien tarpeellisuu- sempi vaihtoehto. Vaikka perhehoidon kulu-
40603: desta. 30 päivän määräaika lasketaan kiireellis- korvauksia, palkkioita ja muita etuuksia oleel-
40604: tä huostaanottoa koskevan päätöksen tekemi- lisestikin nykyisestä korotettaisiin, olisi perhe-
40605: sestä. hoidon suhteellinen edullisuus edelleenkin ilmi-
40606: 22 §. Sijaishuolto. Hyvin nuorena kouluko- selvää. Mikäli mainittuja etuuksia parantamal-
40607: tiin sijoitettu lapsi joutuu usein viettämään la voitaisiin korvata nykyistä laitoshuoltoa,
40608: koulukodissa monia vuosia. Pitkäaikainen lai- sillä saataisiin aikaan jopa säästöä julkistalou-
40609: tossijoitus luo pitkäjänteisen mahdollisuuden den kannalta. Kulukorvausten, palkkioiden ja
40610: lapsen kuntouttamiseen. Samalla se kuitenkin muiden etuuksien laajentaminen on erityisen
40611: myös etäännyttää lapsen niistä tottumuksista, perusteltua sen vuoksi, että lastensuojelun si-
40612: joita myöhempi laitoksen ulkopuolinen elämä jaisperheistä on edelleenkin suuri puute, joka
40613: edellyttää. taas keskeisiltä osin johtuu perhehoitajien laki-
40614: sääteisen sosiaaliturvan ja muiden oikeuksien
40615: Koulukotiin alle 12-vuotiaana otetut lapset puutteellisuuksista.
40616: ovat yleensä varsin häiriintyneitä. Heidän Pykälän 1 momentin säännöksen yksityis-
40617: huoltonsa ja kuntoutuksensa järjestämisessä kohtaisesta sisällöstä on tarkoituksenmukaista
40618: tarvitaan poikkeuksetta eri viranomaisten te- säätää asetuksella. 1 kohdan osalta tulee täl-
40619: hostettuja toimenpiteitä, jotka voidaan lapsen löin erityisesti painottaa, että perhehoitosopi-
40620: edun paremmin turvaavalla tavalla toteuttaa mukseen liitettäisiin tarkemmat ehdot riittävis-
40621: hänelle tutummassa ja hänen vapauksiaan vä- tä lapselle tulevista käyttövaroista sekä niiden
40622: hemmän rajoittavassa kasvuympäristössä. Näi- maksamisesta. 1 ja 2 kohdassa mainittujen
40623: den lasten hyväksi olisi tehtävä julkisen huol- toimien tarkennukseksi asetukseen tulee sisäl-
40624: lon avulla nykyistä huomattavasti enemmän ja lyttää säännökset myös sijaisperheen valmen-
40625: lisäksi sellaisella tavalla, että muut toimenpi- nuksen, koulutuksen ja lomien järjestämisestä,
40626: teet korvaavat koulukotisijoituksen tarpeen. lapsen ja perheen tarvitsemista sosiaalipalve-
40627: Tämän vuoksi ehdotetaan, ettei alle 12-vuotias- luista sekä yhteydenpitotavoista lapsen van-
40628: ta lasta saa sijoittaa koulukotiin tai siihen hempien ja lapselle läheisten henkilöiden kans-
40629: rinnastettavaan yksityiseen lastensuojelulaitok- sa.
40630: seen. Myös tässä säännöksessä tarkoitetaan Asetuksella on tarkoitus määritellä makset-
40631: koulukoteihin rinnastettavilla yksityisillä las- tavien kulukorvausten ja palkkioiden perusteis-
40632: tensuojelulaitoksilla Lausteen perhekuntoutus- ta sekä ylä- ja alarajoista yleisesti ja erikseen
40633: keskusta ja erityiskoulua sekä Pohjolakotia. silmällä pitäen niitä tilanteita, joissa lapsi tai
40634: 27 §. Perhehoidon järjestäminen. Perhehoi- nuori on erityisen vaikeasti hoidettava tai vaa-
40635: don lisääminen ja sen toimintaedellytysten pa- tii sijaisvanhemmiltaan erityistä huomiota ja
40636: rantaminen sekä perhehoidolle asetettavien eh- huolenpitoa. Sosiaalihuollon valtakunnallisissa
40637: tojen tarkentaminen ovat edelleen tärkeitä ta- suunnitelmissa on tähän asti säännelty valtion-
40638: voitteita lastensuojelua kehitettäessä. Asumis- osuuteen oikeuttavien kulujen ylärajasta. Ase-
40639: väljyyden kasvu on antanut aikaisempaa pa- tukseen voitaisiin myös ottaa säännös siitä,
40640: remmat mahdollisuudet järjestää perhehoitoa ettei palkkiota hoidosta makseta sijaisvanhem-
40641: yhä enemmän myös kaupungeissa, kunhan pana omaa lastaan hoitavalle henkilölle.
40642: vain hoidon muut edellytykset turvataan. 34 §. Sosiaalilautakunnan tehtävät jälkihuol-
40643: Pykälän 1 momentin säännöksellä on tarkoi- lon järjestämisessä. Puutteellisuudet jälkihuol-
40644: tus lähinnä nostaa nyt asetustasaisesti säädetyt lossa tai jälkihuollon toimimattomuus ovat
40645: perhehoidon järjestämistä koskevat ehdot lain edelleenkin erityisinä huolenaiheina lastensuo-
40646: tasolle ja siten lisätä niiden sitovuutta. jelua järjestettäessä. Säännöstä on joissakin
40647: 1989 vp. - HE n:o 177 13
40648:
40649: tilanteissa tulkittu nyt niin, ettei jälkihuollon tella ne henkilöt tai henkilötahot, joilla on
40650: järjestämisvelvollisuutta ole, jollei lapsi tai muutoksenhakuoikeus lapsen huostaanottoa,
40651: nuori huostaanoton päättymisen jälkeen edel- sijaishuoltoon sijoittamista sekä huostassapi-
40652: leen ole lain 12 §:n tarkoittamien välittömien don lakkaamista koskevissa asioissa. Muutoin
40653: avohuollon tukitoimien tarpeessa. Tällainen muutoksenhakuoikeus ratkaistaan yleisten pu-
40654: tulkinta ei vastaa lapsen sijaishuollon kuntou- hevallan määräytymisperiaatteiden ja lasten-
40655: tustavoitteita eikä itsenäistyvän nuoren tarpei- suojelulain erityissäännösten nojalla (10 §).
40656: ta. Muutoksenhakuun ovat aina oikeutettuja
40657: Säännöksen velvoittavuutta pyritään lisää- 12-vuotias lapsi ja hänen huoltajansa, joilla on
40658: mään korostamalla, että sijaishuollossa olleelle puhevalta lastensuojelua koskevissa asioissa.
40659: lapselle tai nuorelle on aina järjestettävä jälki- Sen lisäksi on edellä mainittujen päätösten
40660: huolto. Vastuullinen kunta jälkihuollon järjes- osalta varattu mahdollisuus muutoksenhakuun
40661: tämiseen on se kunta, jossa lastensuojelun niille, joita päätöksen johdosta on hallintome-
40662: tarve on aiemmin ilmennyt ja joka on sijais- nettelylain 15 §:n mukaisesti kuultava ja joille
40663: huollonkin järjestänyt ja kustantanut. Vastuul- päätös on lastensuojelulain 17 §:n mukaan an-
40664: lisesta kunnasta säädetään tarkemmin lain nettava tiedoksi. Näitä henkilöitä ovat lapsen
40665: 45 §:ssä. huollosta erotettu vanhempi sekä henkilö, jon-
40666: Säännökseen on otettu lähinnä informatiivi- ka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Lapsen
40667: sessa tarkoituksessa lain 3 §:stä ilmenevä seik- kasvatusvanhempaa on siten pidettävä muu-
40668: ka, että jälkihuolto ulottuu nuoren 21 ikävuo- toksenhakuun oikeutettuna henkilönä ainakin
40669: teen asti. lapsen huostaanottoa ja ensimmäistä sijais-
40670: Poikkeustilanteissa lapsen edun mukaista huoltoon sijoittamista koskevissa tilanteissa.
40671: saattaa olla siirtää lapsen huolto vanhempien Säännös antaa sijaisvanhemmille oikeuden
40672: sijasta sijaisvanhemmille. Tällainen huollon muutoksenhakuun, kun lasta ollaan siirtämäs-
40673: siirto merkitsee, että huostassa pitämisen pe- sä heiltä pois uuteen sijaisperheeseen tai kun
40674: rusteita ei enää ole olemassa ja että huostassa huostaanottoa ollaan lakkauttamassa.
40675: pitäminen tulee lakkauttaa. Normaalisti huos-
40676: tassa pitämisen lakkauttaminen merkitsee 37 §.Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-
40677: myös sijaishuoltokorvausten lakkaamista. Käy- oikeuteen. Jotta 13 §:n 1 momentissa säännelty
40678: tännössä juuri viimeksi mainittu seikka on velvollisuus torjua lastensuojelun toimien koh-
40679: estänyt tällaiset huollon siirrot silloinkin, kun teeksi joutuneen lapsen ja perheen tilaan tai
40680: ne olisivat olleet lapsen edun mukaisia. asumiseen liittyvät puutteet saisi siinä tarkoite-
40681: Ehdotetuna lainmuutoksella velvoitettaisiin tun sitovan velvoitteen luonteen, on tarkoituk-
40682: kulukorvauksen maksamisen sekä muun tar- senmukaista poistaa asiaan liittyvät muutok-
40683: peellisen tuen antamisen lapsen huollon saa- senhaun rajoitukset. Valitusoikeuden sallimi-
40684: neelle sijaisperheelle sekä näiden jatkaminen nen korostaa näiden toimien ensisijaisuutta
40685: vielä jälkihuoltonakin aina lapsen 21 ikävuo- suhteessa kodin ulkopuolella tapahtuvaan si-
40686: teen asti. Sijaishuoltoon liittyvää palkkiota sen jaishuoltoon sekä vahvistaa asiakasperheen oi-
40687: sijaan säännösehdotus ei näissä tilanteissa enää keusturvaa.
40688: edellytä maksettavaksi. Sosiaalilautakunnan on 45 §. Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuoje-
40689: edellytetty sopivan sijaisvanhempien kanssa lun järjestämisestä vastuussa oleva kunta. Py-
40690: mainittujen korvausten ja tukimuotojen jatka- kälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi
40691: misesta tai muuttamisesta lapsen huollon siirty- siten, että siinä määriteltäisiin myös lapselle tai
40692: essä sijaisvanhemmille, jotta mahdolliset muu- nuorelle annettavan jälkihuollon järjestämises-
40693: tokset eivät tulisi viimeksi mainituille yllätykse- tä vastaavasta kunnasta. Ehdotuksen mukaan
40694: nä. vastaisi jälkihuollon järjestämisestä sekä siitä
40695: 35 ja 36 §.Muutoksenhaku; muutoksenhaku aiheutuvista kustannuksista se kunta, joka on
40696: alistettavasta päätöksestä. Käytännössä on il- ollut velvollinen sijaishuollon järjestämään.
40697: mennyt epäselvyyttä sen suhteen, keitä kulloin- Säännöstä on selvennetty myös niin, että lap-
40698: kin on pidettävä asianosaisina ja keillä on sen sijaishuollon järjestämis- ja kustannusvas-
40699: puhevalta asiassa. Vaikeudet koskevat erityi- tuu on säädetty sille kunnalle, jossa lapsella on
40700: sesti lapsen huostaanottoon ja sijaishuoltoon ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka
40701: liittyviä muutoksenhakutilanteita. Tämän huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen synty-
40702: vuoksi on katsottu tarpeelliseksi erikseen lue- mishetkellä.
40703: 14 1989 vp. - HE n:o 177
40704:
40705: Toiseen kuntaan sijoitetun lapsen on usein tuona aikana erääntyviä elatusapumaksuja.
40706: ollut vaikeata saada tavanomaisimpiakin sosi- Tämän johdosta pykälän 2 momenttiin ehdote-
40707: aali- ja terveydenhuollon peruspalveluja, kuten taan säädettäväksi sosiaalilautakunnalle vas-
40708: terveyskeskus- ja sairaalapalveluja, päivähoi- taava valtuutus nostaa ja periä lapselle tulevat
40709: toa tai kasvatus- ja perheneuvonnan palveluja elatusapumaksut siltä ajalta, jolloin lapsi on
40710: oleskelukunnassa. Säännöksellä veivoitetaan sosiaalilautakunnan huostassa ilman, että ela-
40711: oleskelukunta antamaan lapselle tai nuorelle tusvelvolliselle vahvistettaisiin elatusavun suu-
40712: hänen huollon tai hoidon tarpeensa edellyttä- ruinen sosiaalipalvelumaksu. Koska vanhempi
40713: mät palvelut ja tukitoimet yhteistyössä vas- vastaa lapsen elatuksesta aiheutuvista kustan-
40714: tuussa olevan kunnan kanssa. Oleskelukunnan nuksista vahvistetun elatusavun määrällä, ei
40715: tulee järjestää tarvittavat palvelut kuntaan si- maksua tuolloin tarvitse vahvistaa vanhemman
40716: joitetulle lapselle yhtäläisin perustein kuin kun- suoritettavaksi. Sosiaalilautakunnalla olisi suo-
40717: nassa kirjoilla olevalle lapselle. Toisaalta sään- raan lain perusteella oikeus nostaa ja periä
40718: nöksestä on poistettu viittaus sosiaalihuoltolain maksua vahvistamattakin vanhemman suoritet-
40719: 16 §:ään, jotta estettäisiin lapsen tai nuoren tavaksi vahvistettu elatusapu. Säännöksen tar-
40720: siirto tutuksi käyneestä ympäristöstä kustan- koituksena on, ettei elatusvelvollisuuden täyt-
40721: nusvastuussa olevaan kuntaan pelkästään ta- tämistä voitaisi vaatia elatusvelvolliselta kah-
40722: loudellisten tekijöiden johdosta. teen kertaan, ensin kunnan toimesta lastensuo-
40723: 46 §.Maksut ja käyttövarat. Kun kysymyk- jelun maksujen kattamiseksi ja sitten toistami-
40724: sessä ovat tavallisesti erityisissä taloudellisissa seen elatusapuna lapselle. Lapsen käyttövaro-
40725: ja sosiaalisissa vaikeuksissa olevat perheet, ei jen ja muiden kunnalle aiheutuvien kustannus-
40726: perintätoimiin tulisi lainkaan ryhtyä, ellei sii- ten kattamisen jälkeen ylijääväosuus on tilitet-
40727: hen ole riittäviä perusteita. Perinnästä tulisi tävä elatusmaksuun oikeutetulle henkilölle.
40728: pidättäytyä erityisesti kun kysymys on avo- On tärkeätä, että kodin ulkopuolelle sijoitet-
40729: huollon tukitoimista, samoin yleensä silloin tujen lasten käyttövaroista annetaan yhtenäiset
40730: kun kysymys on lapsen huolenpidosta vastaa- valtakunnalliset normit. Tämä on tärkeätä jo
40731: vasta henkilöstä ja tarkoituksena on lapsen yksin lasten keskinäisen tasa-arvon kannalta.
40732: myöhemmin tapahtuva kotiuttaminen. Perintä- Toisaalta yksityiskohtaisen sääntelyn vaikeus
40733: päätöksillä ei tule vaikeuttaa lapsen myöhem- ja elämäntilanteiden nopea muuttuminen vai-
40734: pää kotiutumista. Pykälän 1 momenttia ehdo- keuttaa asian sääntelyä lain tasolla. Tarkoituk-
40735: tetaan muutettavaksi siten, että myös jälki- senmukaisinta olisi, että asetuksella annettai-
40736: huoltona annetusta laitoshuollosta tai perhe- siin tarkemmat säännökset lasten käyttövarois-
40737: hoidosta voidaan periä lastensuojelukustannus- ta ja itsenäistymistä varten varattavista varois-
40738: ten korvaamiseksi maksua lapsen 18 ikävuo- ta.
40739: teen saakka. Samalla ehdotetaan täsmennettä-
40740: väksi niitä periaatteita, kuinka vanhemmilta
40741: perittävän maksun suuruus määritellään. Eh-
40742: 1.2. Laki lapsilisälain muuttamisesta
40743: dotuksen mukaan vanhemmilta perittävän
40744: maksun tulee olla suuruudeltaan enintään sa-
40745: man suuruinen kuin heidän vastuunsa lapsensa Esityksellä pyritään poistamaan epäselvyydet
40746: elatuksesta olisi lapsen elatuksesta annetun lain siitä, kenelle huostaanotetun ja sijaishuoltoon
40747: (704175) 1-3 §:n perusteella. Maksu voidaan sijoitetun lapsen lapsilisä tulee suorittaa.
40748: määrätä alhaisemmaksi tai se voidaan jättää Kun huostaanotettu lapsi on sijoitettuna lai-
40749: vahvistamatta, kun vanhempien kuntouttami- toshoitoon, on tarkoituksenmukaista, että jul-
40750: nen, muut huollolliset tai sosiaaliset syyt anta- kisyhteisöjen suorittamia tuloja ja määräämiä
40751: vat tähän aiheen. Samoista syistä maksu voi- maksuja koskevat asiat hoidetaan kunnan toi-
40752: daan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa. mesta. Kun lapsi sitävastoin on sijoitettuna
40753: Koska lapsen elatuksen turvaamisesta anne- perhehoitoon, on luontevaa, että lapsen kulu-
40754: tun lain 7 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, tusmenojen kattamiseen tarkoitettu lapsilisä
40755: että elatustukea ei suoritettaisi sinä aikana, maksetaan suoraan sijaisperheelle. Lapsilisän
40756: jolloin muutoin elatustukeen oikeutettu lapsi suorittaminen sijaisperheelle ja lapsilisän tason
40757: on sosiaalilautakunnan huostassa, ei sosiaali- mahdolliset korotukset tulee tietenkin ottaa
40758: lautakunnalla olisi edellä mainitun lain huomioon perhehoidosta maksettavaa kulu-
40759: 20 §:ssä säädettyä valtuutusta nostaa ja periä korvausta määrättäessä ja siitä sovittaessa.
40760: 1989 vp. - HE n:o 177 15
40761:
40762: On myös tarkoituksenmukaista antaa sosiaa- tuksesta annetun lain säätämän elatusvelvolli-
40763: lilautakunnalle mahdollisuus päättää lapsilisän suuden kanssa.
40764: maksamisesta 15 vuotta täyttäneelle nuorelle Lapsen elatuksesta annetun lain 4 §:n mu-
40765: itselleen. Elämäntilanteita, joissa tällainen jär- kaan elatusapu voidaan vahvistaa vanhemman
40766: jestely tulisi kysymykseen, ovat erityisesti ne, suoritettavaksi silloin, kun vanhempi asuu
40767: joissa nuori on lautakunnan toimesta tai sen erossa lapsesta. Kun vanhempi ja lapsi asuvat
40768: avustuksella asettunut asumaan itsenäisesti. samassa taloudessa, tulee vanhemman kykynsä
40769: Säännösehdotuksessa tällaisen päätöksen mah- mukaan rahavaroin tai muutoin toiminnallaan
40770: dollisuutta ei ole rajattu pelkästään huostaan- kodissa vastata lapsensa elatuksesta. Vanhempi
40771: otettuihin eikä avohuollon tukitoimena (lasten- voidaan velvoittaa suorittamaan elatusapua sa-
40772: suojelulain 14 §) sijoitettuihin nuoriin. Lapsili- massa taloudessa olevaa lastaan varten ainoas-
40773: sän maksaminen käyttövarana suoraan nuorel- taan, kun hän ei huomioon ottaen hänen
40774: le on usein perusteltua myös lapsen ollessa käytettävissä olevat tulonsa riittävästi osallistu
40775: sijoitettuna perhehoitoon. lapsen elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin.
40776: Elatustukea ei voimassa olevan 7 §:n 3 koh-
40777: dan (ehdotettu 2 kohta) mukaan voida suorit-
40778: 1.3. Laki lapsen elatuksen turvaamisesta taa, kun lapsi on elatusvelvollisen huollettava-
40779: annetun lain 7 §:n muuttamisesta na tai asuu hänen kanssaan. Tämä elatustuen
40780: suorittamisen edellytys on yhdenmukainen lap-
40781: sen elatuksesta annetun lain 4 §:n periaatteit-
40782: Säännöksen muuttamisella tähdätään yleises- ten kanssa.
40783: ti siihen, että elatustukea voitaisiin maksaa Ehdotuksen 7 §:n 1 momentin 4 kohdan
40784: eräille nyt sitä ilman jääville lapsille ja perheille mukaan ei elatustukea suoriteta sosiaalilau-
40785: ja että tällä tavoin estettäisiin näitä perheitä takunnan huostassa olevalle lapselle. Elatus-
40786: materiaalisen puutteen johdosta ajautumasta tuen suorittaminen huostaanotetulle lapselle ei
40787: lastensuojelullisiin ongelmiin. Kohderyhminä ole tarkoituksenmukaista, koska valtionosuus
40788: ovat Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalai- kuntien lastensuojelumenoihin ja elatustuesta
40789: set lapset ja ulkomailla tilapäisesti oleskelevat aiheutuviin menoihin on yhtä suuri.
40790: suomalaiset lapset ja heidän perheensä.
40791: Pykälän 1 momentin 1 kohta ehdotetaan
40792: kumottavaksi. Yleisenä tavoitteena on poistaa 2. Lakien voimaantulo
40793: sosiaaliturvan eri etuuksien myöntämisen edel-
40794: lytyksistä kansalaisuusedellytys. Voimassa ole- Laki lastensuojelulain muuttamisesta on tar-
40795: van sanotun lainkohdan mukaan elatustuen koitettu tulemaan voimaan kolmessa vaiheessa.
40796: suorittamisen edellytyksenä on ollut, että lap- Nuorten itsenäiseen asumiseen tähtäävien jär-
40797: sella tai ainakin toisella hänen vanhemmistaan jestelyjen (13 ja 34 §) sekä perhehoitosopimus-
40798: on Suomen kansalaisuus tai täällä turvapaikka- ten uusimisen (27 §) osalta ehdotetaan, että
40799: oikeus. Elatustukea ei ole voitu suorittaa Suo- kunnille varataan lain voimaantuloon nähden
40800: messa vakinaisesti asuvalle lapselle, jos hänellä ensiksi mainituissa asioissa kolmen vuoden ja
40801: tai hänen vanhemmanaan ei ole Suomen kan- jälkimmäisissä vuoden lisäaika tarvittavien re-
40802: salaisuutta. Samalla esitetään muutettavaksi surssien kartuttamiseksi sekä tarkempien
40803: momentin 2 kohtaa (ehdotettu 1 kohta) siten, omien ohjeistojen laatimiseksi. Vuoden määrä-
40804: että elatustuen myöntämisen edellytyksenä on, aika tarvitaan myös niitä järjestelyjä varten,
40805: että lapsella on Suomessa väestökirjalain (1411 joita runsaan sadan uuden alistusasian sekä
40806: 69) mukainen kotipaikka. Väestökirjalaissa vieläkin lukuisaruman uuden valitusasian käsit-
40807: säädettyä kotipaikkakäsitettä on myös tarkoi- tely lääninoikeudessa edellyttää.
40808: tus tässä yhteydessä muuttaa. Elatustuen pii- Lastensuojelulain 14 §:n perusteella tehtyjen
40809: riin kuuluisivat kaikki ne lapset, jotka vakinai- sijoituspäätösten muuttaminen uuden lain edel-
40810: sesti asuvat Suomessa. lytysten mukaiseksi voidaan toteuttaa lain voi-
40811: Pykälän 1 momentin 4 kohta ehdotetaan maantuloa seuraavien kolmen kuukauden aika-
40812: kumottavaksi, koska se on ristiriidassa lapsen na, joka määräraika uuden lain 14 §:ssä on
40813: elatuksesta annetun lain 4 §:n säännöksen muutoinkin omaksuttu. Pidempään ylimeno-
40814: kanssa. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa ela- kauteen ei ole tarvetta varautua senkään täh-
40815: tustuen suorittamisen edellytykset lapsen ela- den, että muutosten valmisteluun voidaan ryh-
40816: 16 1989 vp. - HE n:o 177
40817:
40818: tyä jo hyvissä ajoin ennen uuden lain voimaan- ta ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä
40819: tuloa. heinäkuuta 1990.
40820: Muilta osin laki lastensuojelulain muuttami-
40821: sesta ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
40822: heinäkuuta 1990. kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
40823: Myös lait lapsilisälain ja lapsen elatuksen set:
40824: turvaamisesta annetun lain 7 §:n muuttamises-
40825:
40826:
40827:
40828:
40829: 1.
40830: Laki
40831: lastensuojelulain muuttamisesta
40832:
40833: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
40834: muutetaan 5 päivänä elokuuta 1983 annetun lastensuojelulain (683/83) 7 §:n otsikko,10 §:n 2
40835: momentti, 11 §:n 2 momentti, 13 §:n 1 momentti sekä 2 momentin johdantolause ja 1 kohta, 14
40836: ja 17 §, 18 §:n 2 momentti, 22 §:n 2 momentti, 27 §:n 1 momentti, 34-36 §, 37 §:n 1 momentti,
40837: 45 §:n 1 momentti ja 46 §, sekä
40838: lisätään 7 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, lakiin uusi
40839: 16 a §, 27 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 34 §:ään
40840: uusi 2 momentti ja 45 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
40841:
40842: 7§ virkansa puolesta lasta käyttämään puheval-
40843: Palvelujen kehittäminen ja kasvatuksen tuke- taansa sekä ohjattava hänet tarvittaessa saa-
40844: minen maan riittävää apua.
40845:
40846: Kunnan tulee järjestää kunnan koululaitok- 11§
40847: sen piirissä oleville oppilaille riittävä tuki ja Menettely
40848: ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulun-
40849: käyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien Terveydenhuollon viranomaisten on annetta-
40850: sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poista- va perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa
40851: miseksi sekä koulun ja kotien välisen yhteis- asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä
40852: työn kehittämiseksi. Tätä tehtävää varten kun- lapsen hoito sekä välttämättömät palvelut ras-
40853: nassa voi olla koulupsykologin ja koulukuraat- kaana olevien naisten erityiseksi suojelemisek-
40854: torin virkoja siten kuin niistä asetuksella tar- si.
40855: kemmin säädetään.
40856: 13§
40857: 10 § Sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet
40858: Lapsen edun selvittäminen ja lapsen puhevalta Kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin
40859: johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puut-
40860: Huoltajan ohella on 12 vuotta täyttäneellä teellisista asumisoloista tai asunnon puuttumi-
40861: lapsella oikeus käyttää puhevaltaa häntä itse- sesta tai kun mainitut seikat ovat oleellisena
40862: ään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen esteenä lapsen ja perheen tai sellaisen itsenäis-
40863: asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on val- tymässä olevan nuoren kuntoutumiselle, joka
40864: vottava lapsen edun toteutumista, avustettava ennen 18-vuottaan on ollut lastensuojelun
40865: 1989 vp. - HE n:o 177 17
40866:
40867: asiakkaana, on kunnan viivytyksettä järjestet- kun se on lapsen ikä ja kehitystaso huomioon
40868: tävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava ottaen mahdollista, selvitettävä lapsen omat
40869: asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä toivomukset ja mielipide esillä olevista ratkai-
40870: tarpeen mukainen asunto. suista sekä varattava 12 vuotta täyttäneelle
40871: Sosiaalilautakunnan on sen lisäksi, mitä so- lapselle, lapsen vanhemmille, lapsen huoltajille
40872: siaalihuoltolaissa (710/82) säädetään, tarvitta- sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatukses-
40873: essa: sa lapsi tällöin on tai on välittömästi ennen
40874: 1) järjestettävä tukihenkilö tai -perhe sekä asian valmistelua ollut, tilaisuus tulla kuulluksi
40875: riittävät terapiapalvelut; siten kuin kuulemisesta hallintomenettelylain
40876: (598/82) 15 §:ssä säädetään. Henkilölle, jota
40877: on edellä mainitulla tavalla kuultava, on myös
40878: 14 § annettava tiedoksi lapsen huostaanottamista,
40879: Perhehoito ja laitoshuolto tukitoimena sijaishuoltoon sijoittamista tai huostassapidon
40880: lopettamista koskeva päätös siten kuin tiedok-
40881: Lapselle voidaan järjestää avohuollon tuki- siannosta hallintoasioissa annetussa laissa
40882: toimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä (232/66) erityistiedoksiannosta säädetään ja
40883: hänen vanhempansa, huoltajansa tai sen henki- tarvittaessa selvitettävä mahdollisuudet muu-
40884: lön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa toksen hakemiseen. Lautakunnan on lisäksi
40885: lapsi on. Kaksitoista vuotta täyttäneelle tätä tarvittaessa kuultava lapsen kasvun ja kehityk-
40886: hoitoa tai huoltoa voidaan järjestää myös yk- sen asiantuntijoita.
40887: sin häneen kohdistuvana, jos hän itse sitä Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huol-
40888: pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotiaalle tajansa vastustaa huostaanottamista tai siihen
40889: lapselle sitä voidaan järjestää yksin lapseen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista taikka jos
40890: kohdistuvana enintään kolmen kuukauden mainitussa asiassa ei ole voitu suorittaa 1
40891: ajaksi, kun lapsen huolenpitoa ei muutoin momentin edellyttämää kuulemista, on päätös
40892: voida järjestää hänen huoltajansa tai sen hen- alistettava 30 päivän kuluessa lääninoikeuden
40893: kilön sairauden johdosta, jonka hoidossa ja vahvistettavaksi. Päätöstä ei kuitenkaan tule
40894: kasvatuksessa lapsi on, taikka muun vastaavan alistaa lääninoikeuden vahvistettavaksi, jos
40895: syyn tähden. kuulemista ei ole voitu suorittaa sen johdosta,
40896: ettei henkilö ole pitkähköön aikaan pitänyt
40897: 16 a § yhteyttä lapseen tai ettei hänen asuinpaikkaan-
40898: Sosiaalihallituksen lupa sa voida kohtuullisin toimenpitein selvittää.
40899: Ennen kuin valtion koulukoti tai siihen rin- 18 §
40900: nastettava yksityinen lastensuojelulaitos voi
40901: vastaanottaa sosiaalilautakunnan päätöksellä Kiireellinen huostaanotto
40902: sinne osoitetun lapsen tai nuoren, on sen saata-
40903: va siihen sosiaalihallituksen lupa. Lupaa ei Kiireellinen huostaanotto lakkaa viimeistään
40904: tarvitse pyytää silloin, kun lapsen tai nuoren 14 päivässä päätöksen tekemisestä, jollei sitä
40905: huoltajat suostuvat sijoitukseen ja kun lapsi tai sanottuna aikana oteta 17 §:ssä tarkoitettuna
40906: nuori itsekään ei sitä vastusta. huostaanottoasiana käsiteltäväksi. Huostaan-
40907: Sosiaalihallituksen on käsiteltävä lupa-ano- ottoasia on tällöin käsiteltävä viivytyksettä ja
40908: mus kiireellisesti ja annettava sitä koskeva viimeistään 30 päivän kuluessa kiireellisen
40909: päätös viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, huostaanoton tekemisestä tai muussa tapauk-
40910: kun lupa-anomus on sille toimitettu. Sosiaali- sessa huostaanottopäätös raukeaa.
40911: hallituksen tekemään päätökseen ei saa hakea
40912: muutosta valittamalla. 22 §
40913: 17 § Sijaishuolto
40914: Kuuleminen ja päätöksen alistaminen
40915: Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhe-
40916: Sosiaalilautakunnan on ennen päätöstä lap- hoitona tai laitoshuoltona taikka muulla tar-
40917: sen huostaanotosta, sijaishuoltoon sijoittami- koituksenmukaisella tavalla. Alle 12-vuotiasta
40918: sesta ja huostassapidon lopettamisesta aina, lasta ei kuitenkaan saa sijoittaa koulukotiin tai
40919:
40920: 3 370879E
40921: 18 1989 vp. - HE n:o 177
40922:
40923: muuhun siihen rinnastettavaan yksityiseen las- 35 §
40924: tensuojelulaitokseen. Muutoksenhaku
40925: Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa
40926: 27 § asioissa on soveltuvin osin voimassa, mitä
40927: sosiaalihuoltolain 7 luvussa on säädetty, jollei
40928: Perhehoidon järjestäminen jäljempänä toisin säädetä.
40929: Muutosta lapsen huostaanottoa, sijaishuol-
40930: Perhehoito järjestetään sosiaalilautakunnan toon sijoittamista sekä huostassapidon lakkaa-
40931: tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. mista koskevassa asiassa saavat hakea 12 vuot-
40932: Perhehoidon järjestämisestä tulee tehdä kirjal- ta täyttänyt lapsi, hänen vanhempansa, hänen
40933: linen sopimus. Sopimuksessa tulee määrätä huoltajansa sekä henkilö, jonka hoidossa ja
40934: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään: kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi en-
40935: 1) perusteet ja tarpeelliset toimet lapsen hoi- nen asian valmistelua ollut.
40936: don, kasvatuksen ja harrastustoiminnan edistä-
40937: miseksi; 36 §
40938: 2) muut tarpeelliset toimet sijaishuollon jär- Muutoksenhaku alistettavasta päätöksestä
40939: jestämiseksi; sekä
40940: 3) lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvien Muutosta 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun
40941: kulujen korvaamisesta sekä hoitopalkkion suu- lapsen huostaanottamista ja sijaishuoltoon si-
40942: ruus. joittamista koskevaan päätökseen saa hakea
40943: Asetuksella säädetään myös niistä yleisistä valittamalla lääninoikeuteen 30 päivän kulues-
40944: perusteista, joiden mukaan 1 momentin 3 koh- sa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus voi-
40945: dassa tarkoitettu korvaus ja palkkio määrä- daan antaa tuona aikana myös sosiaalilau-
40946: tään. takunnalle, jonka tulee toimittaa se 14 päivän
40947: kuluessa lääninoikeudelle sekä liittää mukaan
40948: oma lausuntonsa.
40949: 34 § 37 §
40950: Sosiaalilautakunnan tehtävät jälkihuollon Muutoksenhaku
40951: järjestämisessä korkeimpaan hallinto-oikeuteen
40952: Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaali- Lääninoikeuden tämän lain nojalla anta-
40953: lautakunnan on aina järjestettävä lapselle tai maan päätökseen lapsen huostaanottoa, sijais-
40954: nuorelle jälkihuolto tukemalla sijaishuollossa huoltoon sijoittamista ja huostassapitämisen
40955: ollutta lasta tai nuorta sekä hänen vanhem- lakkaamista sekä 13 §:n 1 momentissa sääde-
40956: piaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoi- tyssä asumista koskevassa asiassa saa hakea
40957: dossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, siten valittamalla muutosta korkeimmalta hallinto-
40958: kuin 3 luvussa sekä 13, 14 ja 24 §:ssä on oikeudelta siten kuin muutoksenhausta hallin-
40959: säädetty. Tämä velvollisuus jälkihuollon järjes- toasioissa annetussa laissa (154/50) on säädet-
40960: tämiseen päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta. ty. Valituskirja liitteineen voidaan antaa myös
40961: Sosiaalilautakunta voi maksaa lapsen ylläpi- lääninoikeuteen korkeimmalle hallinto-oikeu-
40962: dosta ja hoidosta aiheutuvaa korvausta 27 §:n delle toimitettavaksi.
40963: mukaisesti perhehoitosopimuksen tehneille
40964: henkilöille sekä tukea lapsen hoitoa ja kasva-
40965: tusta muutoinkin myös sen jälkeen, kun lapsen 45 §
40966: huolto on vanhempien sijasta uskottu perhe- Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun
40967: hoitosopimuksen tehneille henkilöille. Sosiaali- järjestämisestä vastuussa oleva kunta
40968: lautakunnan tulee ennen, kuin se tekee hake-
40969: muksen tai antaa tuomioistuimelle selvityksen Kunnan velvollisuudesta järjestää perhe- ja
40970: lapsen huollon siirtämisestä perhehoitosopi- yksilökohtaista lastensuojelua on voimassa,
40971: muksen tehneille henkilöille, sopia heidän mitä sosiaalihuoltolain 14 §:ssä ja 15 §:n 1
40972: kanssaan tässä momentissa mainituista tukitoi- momentissa on säädetty. Mitä mainitun lain
40973: mista ja korvauksesta. 15 §:n 2 momentissa ja 42 §:ssä sekä 49 §:n 2
40974: 1989 vp. - HE n:o 177 19
40975:
40976: momentissa on säädetty, sovelletaan myös tä- tavaa maksua myös lapsen tai nuoren sosiaali-
40977: män lain nojalla järjestettävään perhehoitoon huoltolain 29 §:n mukaisista tuloista, korvauk-
40978: ja laitoshuoltoon. Sen estämättä, mitä edellä sista tai saamisista siltä osin kuin ne ylittävät 4
40979: on säädetty, vastaa lapsen sijaishuollon järjes- momentissa tarkoitettujen käyttövarojen ja it-
40980: tämisestä ja tästä aiheutuvista kustannuksista senäistymistä varten tarvittavien varojen mää-
40981: se kunta, jossa lapsen huostaanottamisen ja rän.
40982: sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt. Maksun määräämisestä, suorittamisesta, pe-
40983: Edellä 34 §:ssä tarkoitetun jälkihuollon on vel- rinnästä ja perimättä jättämisestä on muutoin
40984: vollinen järjestämään se kunta, joka on ollut voimassa, mitä sosiaalihuoltolaissa maksuista
40985: vastuussa sijaishuollon järjestämisestä. on säädetty.
40986: Kun lapsen tai nuoren hoito ja kasvatus on
40987: Kunnan, jossa lapsi tai nuori on avohuollon järjestetty tämän lain 14 §:n,tai 5 ja 6 lukujen
40988: tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitettuna tai mukaisesti kodin ulkopuolella tai 34 §:n mu-
40989: jälkihuollossa, on järjestettävä yhteistyössä 1 kaisena jälkihuoltona, on hänen opintojaan,
40990: ja 2 momentin mukaan vastuussa olevan kun- harrastuksiaan ja henkilökohtaisia tarpeita
40991: nan kanssa lapselle tai nuorelle hänen huollon varten annettava käyttövaroja sekä itsenäisty-
40992: tai hoidon tarpeensa edellyttämät palvelut ja mistä varten varattava riittävä määrä varoja
40993: tukitoimet, joista aiheutuvat kustannukset siten, kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
40994: kunta on oikeutettu perimään vastuussa oleval-
40995: ta kunnalta.
40996: Tämä laki tulee voimaan päivänä
40997: 46 § kuuta 199 kuitenkin siten, että 13 §:n 1 mo-
40998: mentissa ja 34 §:ssä mainittua sitovaa velvoi-
40999: Maksut ja käyttövarat tetta asunnon järjestämiseksi itsenäistymässä
41000: Sosiaalilautakunta voi periä, milloin se on olevalle nuorelle tulee noudattaa 1 päivästä
41001: asianosaisten toimeentulon edellytykset ja tammikuuta 1993 alkaen ja että 17 §:n 2 mo-
41002: huollolliset näkökohdat huomioon ottaen pe- mentti ja 27 §:n 1 momentti tulee voimaan 1
41003: rusteltua, avohuollon tukitoimena, sijaishuol- päivänä tammikuuta 1991. 17 §:n 2 momentis-
41004: tona tai jälkihuoltona lapselle annetun perhe- sa tarkoitetussa asiassa, jossa sosiaalilautakun-
41005: hoidon tai laitoshuollon taikka asumispalve- nan päätös on annettu ennen tammikuun 1
41006: luista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi päivää 1991, sovelletaan sanottua lainkohtaa
41007: tämän vanhemmilta maksua, joka saa määräl- sellaisena kuin se oli tämän lain tullessa voi-
41008: tään olla enintään lapsen elatuksesta annetun maan.
41009: lain (704175) 1-3 §:n perusteella määräytyvän Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt
41010: elatusavun suuruinen. 14 §:n mukaiset päätökset lapsen väliaikaisesta
41011: Sosiaalilautakunnalla on oikeus maksua vah- sijoittamisesta perhehoitoon tai laitoshuoltoon
41012: vistamattakin periä ja nostaa lapselle tulevat on otettava uudelleen käsiteltäväksi kolmen
41013: elatusavut siltä ajalta, jolloin lapsi saa laitos- kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulos-
41014: huoltoa tai perhehoitoa tai 13 §:n mukaisia ta, jolloin aikaisemman lain nojalla tehty pää-
41015: asumispalveluja sekä käyttää ne niistä aiheutu- tös raukeaa.
41016: vien kustannusten korvaamiseen ja lapsen Ennen tämän lain voimaantuloa tehty perhe-
41017: käyttövaroja varten. Sosiaalilautakunnalla on hoitoa koskeva sopimus on tarkistettava tämän
41018: oikeus periä laitoshuollon tai perhehoidon kus- lain mukaiseksi ennen tammikuun 1 päivää
41019: tannusten korvaamiseksi kohtuulliseksi katsot- 1991.
41020: 20 1989 vp. - HE n:o 177
41021:
41022: 2.
41023: Laki
41024: lapsilisälain muuttamisesta
41025:
41026: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41027: muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain (541148) 6 §, sellaisena kuin se on
41028: 6 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89), sekä
41029: lisätään lakiin uusi 6 a § seuraavasti:
41030:
41031: 6§
41032: Jos lapsi on kunnan kustannuksella hoidet- lautakunta oikeuttaa sijaisvanhemmat nosta-
41033: tavana perhehoidossa tai muussa kuin 5 §:ssä maan lapsilisän.
41034: mainitussa laitoksessa kalenterikuukautta pi-
41035: demmän ajan, suoritetaan lapsilisä hoidon al- 6a§
41036: kamista seuraavan kalenterikuukauden alusta Sen estämättä mitä edellä 3 ja 6 §:ssä on
41037: lukien sille kunnalle, joka ensisijassa vastaa säädetty, sosiaalilautakunta voi lapsen edun
41038: hänen hoitokustannuksistaan. Lapsilisällä on niin vaatiessa päättää, että lapsilisä suoritetaan
41039: tällöin hyvitettävä niitä hoitokustannuksia, kokonaan tai osittain 15 vuotta täyttäneelle
41040: joista yksityinen henkilö, kunta tai valtio on lapselle itselleen.
41041: vastuussa. Mahdollinen ylijäämä on tilitettävä
41042: lapsilisään oikeutetulle. Kun huostaanotettu Tämä laki tulee voimaan päivänä
41043: lapsi on sijoitettuna perhehoitoon, voi sosiaali- kuuta 199 .
41044: 1989 vp. - HE n:o 177 21
41045:
41046:
41047: 3.
41048: Laki
41049: lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
41050:
41051: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen elatuksen turvaamisesta 28 päivänä
41052: tammikuuta 1977 annetun lain (122/77) 7 § näin kuuluvaksi:
41053:
41054: 7 §
41055: Elatustuen suorittamisen edellytyksenä on Elatustukea voidaan 1 momentin 1 kohdan
41056: 6 §:ssä säädetyn lisäksi: säännöksestä poiketen suorittaa kuitenkin sil-
41057: 1) että lapsella on Suomessa väestökirjalain loin, kun lapsi asuu ulkomailla sen takia, että
41058: (141/69) tarkoittama kotipaikka; hänen vanhempansa tai huoltajansa tai tämän
41059: 2) että lapsi ei ole elatusvelvollisen huolletta- puoliso on Suomen valtion palveluksessa taik-
41060: vana eikä asu hänen luonaan; ka palveluksessa suomalaisella aluksella tai
41061: 3) että elatusvelvollinen tai 6 §:n 3 ja 4 opiskelee korkeakoulussa tai muussa oppilai-
41062: kohdassa tarkoitettu lapsen vanhempi elää; toksessa ulkomailla.
41063: sekä
41064: 4) että lapsi ei ole sosiaalilautakunnan huos- Tämä laki tulee voimaan päivänä
41065: tassa. kuuta 199 .
41066:
41067: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
41068:
41069:
41070: Tasavallan Presidentti
41071: MAUNO KOIVISTO
41072:
41073:
41074:
41075:
41076: Ministeri Tarja Halonen
41077: 22 1989 vp. - HE n:o 177
41078:
41079: Liite
41080: 1.
41081: Laki
41082: lastensuojelulain muuttamisesta
41083:
41084: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41085: muutetaan 5 päivänä elokuuta 1983 annetun lastensuojelulain (683/83) 7 §:n otsikko, 10 §:n 2
41086: momentti, 11 §:n 2 momentti, 13 §:n 1 momentti sekä 2 momentin johdantolause ja 1 kohta, 14
41087: ja 17 §, 18 §:n 2 momentti, 22 §:n 2 momentti, 27 §:n 1 momentti, 34-36 §, 37 §:n 1 momentti,
41088: 45 §:n 1 momentti ja 46 §, sekä
41089: lisätään 7 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, lakiin uusi
41090: 16 a §, 27 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 34 §:ään
41091: uusi 2 momentti ja 45 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
41092: Voimassa oleva laki Ehdotus
41093: 7§ 7§
41094: Palvelujen kehittäminen kasvatuksen Palvelujen kehittäminen ja
41095: tukemiseksi kasvatuksen tukeminen
41096: Kunnan tulee järjestää kunnan koululaitok-
41097: sen piirissä oleville oppilaille riittävä tuki ja
41098: ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulun-
41099: käyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien
41100: sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poista-
41101: miseksi sekä koulun ja kotien välisen yhteis-
41102: työn kehittämiseksi. Tätä tehtävää varten kun-
41103: nassa voi olla koulupsykologin ja koulukuraat-
41104: torin virkoja siten kuin niistä asetuksella tar-
41105: kemmin säädetään.
41106:
41107:
41108: 10 §
41109: Lapsen edun selvittäminen ja lapsen puhevalta
41110: Huoltajan ohella on 15 vuotta täyttäneellä Huoltajan ohella on 12 vuotta täyttäneellä
41111: lapsella oikeus käyttää puhevaltaa häntä itse- lapsella oikeus käyttää puhevaltaa häntä itse-
41112: ään koskevassa lastensuojeluasiassa. ään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen
41113: asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on val-
41114: vottava lapsen edun toteutumista, avustettava
41115: virkansa puolesta lasta käyttämään puheval-
41116: taansa sekä ohjattava hänet tarvittaessa saa-
41117: maan riittävää apua.
41118:
41119: 11 §
41120: Menettely
41121: Terveydenhuollon viranomaisten on annetta- Terveydenhuollon viranomaisten on annetta-
41122: va perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa va perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa
41123: asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä
41124: lapsen hoito. lapsen hoito sekä välttämättömät palvelut ras-
41125: kaana olevien naisten erityiseksi suojelemisek-
41126: si.
41127: 1989 vp. - HE n:o 177 23
41128:
41129: Voimassa oleva laki Ehdotus
41130: 13§ 13§
41131: Sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet Sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet
41132: Sosiaalipalveluita, sosiaaliavustuksia, toi- Kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin
41133: meentulotukea ja muita sosiaalihuoltoon liitty- johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puut-
41134: viä tehtäviä toteutettaessa on sen lisäksi, mitä teellisista asumisoloista tai asunnon puuttumi-
41135: niistä on säädetty sosiaalihuoltolaissa (71 0/82) sesta tai kun mainitut seikat ovat oleellisena
41136: ja muissa sosiaalihuollon laeissa, otettava huo- esteenä lapsen ja perheen tai sellaisen itsenäis-
41137: mioon tämän lain 3 luvun säännökset. tymässä olevan nuoren kuntoutumiselle, joka
41138: ennen 18-vuottaan on ollut lastensuojelun asi-
41139: akkaana, on kunnan viivytyksettä järjestettävä
41140: riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asu-
41141: misoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä
41142: tarpeen mukainen asunto.
41143: Sosiaalilautakunnan on lisäksi tarvittaessa: Sosiaalilautakunnan on sen lisäksi, mitä so-
41144: siaalihuoltolaissa (710182) säädetään, tarvitta-
41145: essa:
41146: 1) järjestettävä tukihenkilö tai -perhe; 1) järjestettävä tukihenkilö tai -perhe sekä
41147: riittävät terapiapalvelut;
41148:
41149: 14 § 14 §
41150: Perhehoito ja laitoshuolto tukitoimena Perhehoito ja laitoshuolto tukitoimena
41151: Lapsen kasvatuksen tukemiseksi tai lapsen ja Lapselle voidaan järjestää avohuollon tuki-
41152: hänen vanhempiensa tai muiden huoltajiensa toimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä
41153: kuntouttamiseksi voidaan järjestää väliaikai- hänen vanhempansa, huoltajansa tai sen henki-
41154: sesti perhehoitoa tai laitoshuoltoa. Tätä hoitoa lön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa
41155: tai huoltoa ei voida yksin lapseen kohdistuvana lapsi on. Kaksitoista vuotta täyttäneelle tätä
41156: antaa vastoin 12 vuotta täyttäneen lapsen tah- hoitoa tai huoltoa voidaan järjestää myös yk-
41157: toa. Sama on voimassa 12 vuotta nuorempaan- sin häneen kohdistuvana, jos hän itse sitä
41158: kin lapseen nähden, jos lapsi on niin kehitty- pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotiaal/e
41159: nyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää lapselle sitä voidaan järjestää yksin lapseen
41160: huomiota. kohdistuvana enintään kolmen kuukauden
41161: ajaksi, kun lapsen huolenpitoa ei muutoin
41162: voida järjestää hänen huoltajansa tai sen hen-
41163: kilön sairauden johdosta, jonka hoidossa ja
41164: kasvatuksessa lapsi on; taikka muun vastaavan
41165: syyn tähden.
41166: 16 a §
41167: Sosiaalihallituksen lupa
41168: Ennen kuin valtion koulukoti tai siihen rin-
41169: nastettava yksityinen lastensuojelulaitos voi
41170: vastaanottaa sosiaalilautakunnan päätöksellä
41171: sinne osoitetun lapsen tai nuoren, on sen saata-
41172: va siihen sosiaalihallituksen lupa. Lupaa ei
41173: tarvitse pyytää silloin, kun lapsen tai nuoren
41174: huoltajat suostuvat sijoitukseen ja kun lapsi tai
41175: nuori itsekään ei sitä vastusta.
41176: 24 1989 vp. - HE n:o 177
41177:
41178: Voimassa oleva laki Ehdotus
41179: Sosiaalihallituksen on käsiteltävä lupa-ano-
41180: mus kiireellisesti ja annettava sitä koskeva
41181: päätös viimeistään 30 päivän kuluessa siitä,
41182: kun lupa-anomus on sille toimitettu. Sosiaali-
41183: hallituksen tekemään päätökseen ei saa hakea
41184: muutosta valittamalla.
41185:
41186:
41187:
41188: 17 § 17 §
41189: Asianosaisen ja asiantuntijoiden kuuleminen. Kuuleminen ja päätöksen
41190: Päätöksen alistuminen alistuminen
41191: Sosiaalilautakunnan on ennen päätöstä lap- Sosiaalilautakunnan on ennen päätöstä lap-
41192: sen huostaanotosta tai sijaishuoltoon sijoitta- sen huostaanotosta, sijaishuoltoon sijoittami-
41193: misesta varattava asianosaiselle tilaisuus tulla sesta ja huostassapidon lopettamisesta aina,
41194: kuulluksi siten kuin hallintomenettelylain (598/ kun se on lapsen ikä ja kehitystaso huomioon
41195: 82) 15 §:ssä on säädetty. Lautakunnan on li- ottaen mahdollista, selvitettävä lapsen omat
41196: säksi tarvittaessa kuultava lapsen kasvun ja toivomukset ja mielipide esillä olevista ratkai-
41197: kehityksen asiantuntijoita. suista sekä varattava 12 vuotta täyttäneelle
41198: lapselle, lapsen vanhemmille, lapsen huoltajille
41199: sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatukses-
41200: sa lapsi tällöin on tai on välittömästi ennen
41201: asian valmistelua ollut, tilaisuus tulla kuulluksi
41202: siten kuin kuulemisesta hallintomenettelylain
41203: (598/82) 15 §:ssä säädetään. Henkilölle, jota
41204: on edellä mainitulla tavalla kuultava, on myös
41205: annettava tiedoksi lapsen huostaanottamista,
41206: sijaishuoltoon sijoittamista tai huostassapidon
41207: lopettamista koskeva päätös siten kuin tiedok-
41208: siannosta hallintoasioissa annetussa laissa
41209: (232166) erityistiedoksiannosta säädetään ja
41210: tarvittaessa selvitettävä mahdollisuudet muu-
41211: toksen hakemiseen. Lautakunnan on lisäksi
41212: tarvittaessa kuultava lapsen kasvun ja kehityk-
41213: sen asiantuntijoita.
41214: Jos 15 vuotta täyttänyt lapsi tai muu asian- Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huol-
41215: osainen vastustaa huostaanottoa tai jos asiano- tajansa vastustaa huostaanottamista tai siihen
41216: saista ei ole voitu kuulla, on päätös alistettava liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista taikka jos
41217: 30 päivän kuluessa lääninoikeuden vahvistetta- mainitussa asiassa ei ole voitu suorittaa 1
41218: vaksi. momentin edellyttämää kuulemista, on päätös
41219: alistettava 30 päivän kuluessa lääninoikeuden
41220: vahvistettavaksi. Päätöstä ei kuitenkaan tule
41221: alistaa lääninoikeuden vahvistettavaksi, jos
41222: kuulemista ei ole voitu suorittaa sen johdosta,
41223: ettei henkilö ole pitkähköön aikaan pitänyt
41224: yhteyttä lapseen tai ettei hänen asuinpaikkaan-
41225: sa voida kohtuullisin toimenpitein selvittää.
41226: 1989 vp. - HE n:o 177 25
41227:
41228: Voimassa oleva laki Ehdotus
41229:
41230: 18 §
41231: Kiireellinen huostaanotto
41232: Kiireellinen huostaanotto lakkaa viimeistään Kiireellinen huostaanotto lakkaa viimeistään
41233: 14 päivässä päätöksen tekemisestä, jollei sitä 14 päivässä päätöksen tekemisestä, jollei sitä
41234: sanottuna aikana oteta 17 §:ssä tarkoitettuna sanottuna aikana oteta 17 §:ssä tarkoitettuna
41235: huostaanottoasiana käsiteltäväksi. Huostaan- huostaanottoasiana käsiteltäväksi. Huostaan-
41236: ottoasia on tällöin käsiteltävä viivytyksettä. ottoasia on tällöin käsiteltävä viivytyksettä ja
41237: viimeistään 30 päivän kuluessa kiireellisen
41238: huostaanoton tekemisestä tai muussa tapauk-
41239: sessa huostaanotto raukeaa.
41240: 22 §
41241: Sijaishuolto
41242:
41243: Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhe-
41244: Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhe-
41245: hoitona tai laitoshuoltona taikka muulla tar-
41246: hoitona tai laitoshuoltona taikka muulla tar-
41247: koituksenmukaisella tavalla. Alle 12-vuotiasta
41248: koituksenmukaisella tavalla.
41249: lasta ei kuitenkaan saa sijoittaa koulukotiin tai
41250: muuhun siihen rinnastettavaan yksityiseen las-
41251: tensuojelulaitokseen.
41252:
41253: 27 § 27 §
41254: Perhehoidon järjestäminen Perhehoidon järjestäminen
41255: Perhehoito järjestetään kirjallisen sopimuk- Perhehoito järjestetään sosiaalilautakunnan
41256: sen perusteella sosiaalilautakunnan tehtävään tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä.
41257: hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoidon järjestämisestä tulee tehdä kirjal-
41258: linen sopimus. Sopimuksessa tulee määrätä
41259: siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
41260: 1) perusteet ja tarpeelliset toimet lapsen hoi-
41261: don, kasvatuksen ja harrastustoiminnan edistä-
41262: miseksi;
41263: 2) muut tarpeelliset toimet sijaishuollon jär-
41264: jestämiseksi; sekä
41265: 3) lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvien
41266: kulujen korvaamisesta sekä hoitopalkkion suu-
41267: ruus.
41268: Asetuksella säädetään myös niistä yleisistä
41269: perusteista, joiden mukaan 1 momentin 3 koh-
41270: dassa tarkoitettu korvaus ja palkkio määrä-
41271: tään.
41272:
41273:
41274: 34 § 34 §
41275: Sosiaalilautakunnan tehtävät jälkihuollossa Sosiaalilautakunnan tehtävät
41276: jälkihuollon järjestämisessä
41277: Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaali- Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaali-
41278: lautakunnan on tuettava sijaishuollossa ollutta lautakunnan on aina järjestettävä lapselle tai
41279: 4 370879E
41280: 26 1989 vp. - HE n:o 177
41281:
41282: Voimassa oleva laki Ehdotus
41283: lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan tai nuorelle jälkihuolto tukemalla sijaishuollossa
41284: muita lasta hoitavia henkilöitä siten kuin 3 ja 4 ollutta lasta tai nuorta sekä hänen vanhem-
41285: luvussa ja 24 §:ssä on säädetty. piaan ja huoltajiaan sekä henkil6ä, jonka hoi-
41286: dossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, siten
41287: kuin 3 luvussa sekä 13, 14 ja 24 §:ssä on
41288: säädetty. Tämä velvollisuus jälkihuollon järjes-
41289: tämiseen päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta.
41290: Sosiaalilautakunta voi maksaa lapsen ylläpi-
41291: dosta ja hoidosta aiheutuvaa korvausta 27 §:n
41292: mukaisesti perhehoitosopimuksen tehneille
41293: henki/6ille sekä tukea lapsen hoitoa ja kasva-
41294: tusta muutoinkin my6s sen jälkeen, kun lapsen
41295: huolto on vanhempien sijasta uskottu perhe-
41296: hoitosopimuksen tehneille henkiWille. Sosiaali-
41297: lautakunnan tulee ennen, kuin se tekee hake-
41298: muksen tai antaa tuomioistuimelle selvityksen
41299: lapsen huollon siirtämisestä perhehoitosopi-
41300: muksen tehneille henkil6ille, sopia heidän
41301: kanssaan tässä momentissa mainituista tukitoi-
41302: mista ja korvauksesta.
41303:
41304:
41305:
41306: 35 § 35 §
41307: Muutoksenhaku Muutoksenhaku
41308: Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa
41309: asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 7 asioissa on soveltuvin osin voimassa, mitä
41310: luvussa on säädetty, jollei jäljempänä toisin sosiaalihuoltolain 7 luvussa on säädetty, jollei
41311: säädetä. jäljempänä toisin säädetä.
41312: Muutosta lapsen huostaanottoa, sijaishuol-
41313: toon sijoittamista sekä huostassapidon lakkaa-
41314: mista koskevassa asiassa saavat hakea 12 vuot-
41315: ta täyttänyt lapsi, hänen vanhempansa, hänen
41316: huoltajansa sekä henki/6, jonka hoidossa ja
41317: kasvatuksessa lapsi on tai on välitt6mästi en-
41318: nen asian valmistelua ollut.
41319:
41320:
41321: 36 § 36 §
41322: Muutoksenhaku alistettavasta päät6ksestä Muutoksenhaku alistettavasta päät6ksestä
41323: Asianosainen saa hakea muutosta 17 § :n 2 Muutosta 17 §:n 2 momentissa tarkoitettuun
41324: momentissa tarkoitettuun lapsen huostaanotta- lapsen huostaanottamista ja sijaishuoltoon si-
41325: mista koskevaan päätökseen valittamalla lää- joittamista koskevaan päätökseen saa hakea
41326: ninoikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen valittamalla lääninoikeuteen 30 päivän kulues-
41327: tiedoksi saannista. Valitus voidaan antaa tuona sa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus voi-
41328: aikana myös sosiaalilautakunnalle, jonka tulee daan antaa tuona aikana myös sosiaalilau-
41329: toimittaa se 14 päivän kuluessa lääninoikeudel- takunnalle, jonka tulee toimittaa se 14 päivän
41330: le sekä liittää mukaan oma lausuntonsa. kuluessa lääninoikeudelle sekä liittää mukaan
41331: oma lausuntonsa.
41332: 1989 vp. - HE n:o 177 27
41333:
41334: Voimassa oleva laki Ehdotus
41335:
41336: 37 § 37 §
41337: Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto- Muutoksenhaku
41338: oikeuteen korkeimpaan hallinto-oikeuteen
41339: Lääninoikeuden tämän lain nojalla anta- Lääninoikeuden tämän lain nojalla anta-
41340: maan päätökseen lapsen huostaanottoa, sijais- maan päätökseen lapsen huostaanottoa, sijais-
41341: huoltoon sijoittamista sekä huostassapitämisen huoltoon djoittamista ja huostassapitämisen
41342: lakkaamista koskevassa asiassa saa hakea valit- lakkaamista sekä 13 §:n 1 momentissa sääde-
41343: tamalla muutosta korkeimmalta hallinto- tyssä asumista koskevassa asiassa saa hakea
41344: oikeudelta siten kuin muutoksenhausta hallin- valittamalla muutosta korkeimmalta hallinto-
41345: toasioissa annetussa laissa (154/50) on säädet- oikeudelta siten kuin muutoksenhausta hallin-
41346: ty. Valituskirja liitteineen voidaan antaa myös toasioissa annetussa laissa (154/50) on säädet-
41347: lääninoikeuteen korkeimmalle hallinto-oikeu- ty. Valituskirja liitteineen voidaan antaa myös
41348: delle toimitettavaksi. lääninoikeuteen korkeimmalle hallinto-oikeu-
41349: delle toimitettavaksi.
41350:
41351:
41352: 45 § 45 §
41353: Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun
41354: järjestämisestä vastuussa oleva kunta järjestämisestä vastuussa oleva kunta
41355: Kunnan velvollisuudesta järjestää perhe- ja Kunnan velvollisuudesta järjestää perhe- ja
41356: yksilökohtaista lastensuojelua on voimassa, yksilökohtaista lastensuojelua on voimassa,
41357: mitä sosiaalihuoltolain 14 §:ssä ja 15 §:n 1 mitä sosiaalihuoltolain 14 §:ssä ja 15 §:n 1
41358: momentissa on säädetty. Mitä mainitun lain momentissa on säädetty. Mitä mainitun lain
41359: 15 §:n 2 momentissa sekä 16 ja 42 §:ssä sekä 15 §:n 2 momentissa ja 42 §:ssä sekä 49 §:n 2
41360: 49 §:n 2 momentissa on säädetty, sovelletaan momentissa on säädetty, sovelletaan myös tä-
41361: myös tämän lain nojalla järjestettävään perhe- män lain nojalla järjestettävään perhehoitoon
41362: hoitoon ja laitoshuoltoon. ja laitoshuoltoon. Sen estämättä, mitä edellä
41363: on säädetty, vastaa lapsen sijaishuollon järjes-
41364: tämisestä ja tästä aiheutuvista kustannuksista
41365: se kunta, jossa lapsen huostaanottamisen ja
41366: sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt.
41367: Edellä 34 §:ssä tarkoitetun jälkihuollon on vel-
41368: vollinen järjestämään se kunta, joka on ollut
41369: vastuussa sijaishuollon järjestämisestä.
41370: Kunnan, jossa lapsi tai nuori on avohuollon
41371: tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitettuna tai
41372: jälkihuollossa, on järjestettävä yhteistyössä 1
41373: ja 2 momentin mukaan vastuussa olevan kun-
41374: nan kanssa lapselle tai nuorelle hänen huollon
41375: tai hoidon tarpeensa edellyttämät palvelut ja
41376: tukitoimet, joista aiheutuvat kustannukset
41377: kunta on oikeutettu perimään vastuussa oleval-
41378: ta kunnalta.
41379: 46 § 46 §
41380: Maksut Maksut ja käyttövarat
41381: Sosiaalilautakunta voi periä sijaishuoltona Sosiaalilautakunta voi periä, milloin se on
41382: annetusta perhehoidosta ja laitoshuollosta sekä asianosaisten toimeentulon edellytykset ja
41383: 28 1989 vp. - HE n:o 177
41384:
41385: Voimassa oleva laki Ehdotus
41386: tämän lain 14 §:n mukaisesta hoidosta ja huol- huollolliset näkökohdat huomioon ottaen pe-
41387: losta asetuksella säädettavää maksua: rusteltua, avohuollon tukitoimena, sijaishuol-
41388: 1) lapsen vanhemmilta siinä laajuudessa kuin tona tai jälkihuoltona lapselle annetun perhe-
41389: nämä avioliittolain (234/29), lapsen elatuksesta hoidon tai laitoshuollon taikka asumispalve-
41390: annetun lain (704175) ja lapseksiottamisesta luista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi
41391: annetun lain (32179) mukaan vastaavat lapsen tämän vanhemmilta maksua, joka saa määräl-
41392: elatuksesta; sekä tään olla enintään lapsen elatuksesta annetun
41393: 2) sosiaalihuoltolain 29 §:n mukaisista lap- lain (704175) 1-3 §:n perusteella määräytyvän
41394: sen tuloista, korvauksista ja saamisista. elatusavun suuruinen.
41395: Edellä 1 momentissa tarkoitetussa hoidossa Sosiaalilautakunnalla on oikeus maksua vah-
41396: tai huollossa olevalle lapselle on annettava vistamattakin periä ja nostaa lapselle tulevat
41397: hänen henkilökohtaisia tarpeitaan varten sekä elatusavut siltä ajalta, jolloin lapsi saa laitos-
41398: varattava hänen itsenäistymistään varten riittä- huoltoa tai perhehoitoa tai 13 §:n mukaisia
41399: vä määrä käyttövaroja. asumispalveluja sekä käyttää ne niistä aiheutu-
41400: vien kustannusten korvaamiseen ja lapsen
41401: käyttövaroja varten. Sosiaalilautakunnalla on
41402: oikeus periä laitoshuollon tai perhehoidon kus-
41403: tannusten korvaamiseksi kohtuulliseksi katsot-
41404: tavaa maksua myös lapsen tai nuoren sosiaali-
41405: huoltolain 29 §:n mukaisista tuloista, korvauk-
41406: sista tai saamisista siltä osin kuin ne ylittävät 4
41407: momentissa tarkoitettujen käyttövarojen ja it-
41408: senäistymistä varten tarvittavien varojen mää-
41409: rän.
41410: Maksun määräämistä, suorittamisesta, pe- Maksun määräämisestä, suorittamisesta, pe-
41411: rinnästä ja perimättä jättämisestä on voimassa, rinnöstä ja perimällä jättämisestä on muutoin
41412: mitä sosiaalihuoltolaissa maksuista on säädet- voimassa, mitä sosiaalihuoltolaissa maksuista
41413: ty. on säädetty.
41414: Kun lapsen tai nuoren hoito ja kasvatus on
41415: järjestetty tämän lain 14 §:n tai 5 ja 6 lukujen
41416: mukaisesti kodin ulkopuolella tai 34 §:n mu-
41417: kaisena jälkihuoltona, on hänen opintojaan,
41418: harrastuksiaan ja henkilökohtaisia tarpeita
41419: varten annettava käyttövaroja sekä itsenäisty-
41420: mistä varten varattava riittävä määrä varoja
41421: siten, kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
41422: Tämä laki tulee voimaan päivänä
41423: kuuta 199 kuitenkin siten, että 13 §:n 1 mo-
41424: mentissa ja 34 §:ssä mainittua sitovaa velvoi-
41425: tetta asunnon järjestämiseksi itsenäistymässä
41426: olevalle nuorelle tulee noudattaa 1 päivästä
41427: tammikuuta 1993 alkaen ja että 17 § :n 2 mo-
41428: mentti ja 27 §:n 1 momentti tulee voimaan 1
41429: päivänä tammikuuta 1991. 17 §:n 2 momentis-
41430: sa tarkoitetussa asiassa, jossa sosiaalilautakun-
41431: nan päätös on annettu ennen tammikuun 1
41432: päivää 1991, sovelletaan sanottua lainkohtaa
41433: sellaisena kuin se oli tämän lain tullessa voi-
41434: maan.
41435: Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt
41436: 14 §:n mukaiset päätökset lapsen väliaikaisesta
41437: 1989 vp. - HE n:o 177 29
41438:
41439: Voimassa oleva laki Ehdotus
41440: sijoittamisesta perhehoitoon tai laitoshuoltoon
41441: on otettava uudelleen käsiteltäväksi kolmen
41442: kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulos-
41443: ta, jolloin aikaisemman lain nojalla tehty pää-
41444: tös raukeaa.
41445: Ennen tämän lain voimaantuloa tehty perhe-
41446: hoitoa koskeva sopimus on tarkistettava tämän
41447: lain mukaiseksi ennen tammikuun 1 päivää
41448: 1991.
41449:
41450:
41451:
41452:
41453: 2.
41454: Laki
41455: lapsilisälain muuttamisesta
41456:
41457: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41458: muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain (541/48) 6 §, sellaisena kuin se on
41459: 6 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89), sekä
41460: lisätään lakiin uusi 6 a § seuraavasti:
41461:
41462: Voimassa oleva laki Ehdotus
41463: 6§ 6§
41464: Jos lapsi kalenterikuukauden alkaessa on Jos lapsi on kunnan kustannuksella hoidet-
41465: kunnan kustannuksella hoidettavana muussa tavana perhehoidossa tai muussa kuin 5 §:ssä
41466: kuin 5 §:ssä mainitussa laitoksessa, suoritetaan mainitussa laitoksessa kalenterikuukautta pi-
41467: lapsilisä tältä kalenterikuukaudelta sille kun- demmän ajan, suoritetaan lapsilisä hoidon al-
41468: nalle, joka ensisijassa vastaa hänen hoitokus- kamista seuraavan kalenterikuukauden alusta
41469: tannuksistaan. Lapsilisällä on tällöin hyvitettä- lukien sille kunnalle, joka ensisijassa vastaa
41470: vä niitä hoitokustannuksia, joista yksityinen hänen hoitokustannuksistaan. Lapsilisällä on
41471: henkilö, kunta tai valtio on vastuussa. Mah- tällöin hyvitettävä niitä hoito.kustannuksia,
41472: dollinen ylijäämä on tilitettävä lapsilisään oi- joista yksityinen henkilö, kunta tai valtio on
41473: keutetulle. vastuussa. Mahdollinen ylijäämä on tilitettävä
41474: lapsilisään oikeutetulle. Kun huostaanotettu
41475: lapsi on sijoitettuna perhehoitoon, voi sosiaali-
41476: lautakunta oikeuttaa sijaisvanhemmat nosta-
41477: maan lapsi/isän.
41478:
41479: 6a§
41480: Sen estämättä mitä edellä 3 ja 6 §:ssä on
41481: säädetty, sosiaalilautakunta voi lapsen edun
41482: niin vaatiessa päättää, että lapsilisä suoritetaan
41483: kokonaan tai osittain 15 vuotta täyttäneelle
41484: lapselle itselleen.
41485:
41486: Tämä laki tulee voimaan päivänä
41487: kuuta 199 .
41488: 30 1989 vp. - HE n:o 177
41489:
41490: 3.
41491: Laki
41492: lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
41493:
41494: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsen elatuksen turvaamisesta 28 päivänä
41495: tammikuuta 1977 annetun lain (122/77) 7 § näin kuuluvaksi:
41496:
41497: Voimassa oleva laki Ehdotus
41498:
41499: 7§ 7§
41500: Elatustuen suorittamisen edellytyksenä on Elatustuen suorittamisen edellytyksenä on
41501: 6 §:ssä säädetyn lisäksi: 6 §:ssä säädetyn lisäksi:
41502: 1) että lapsella tai ainakin toisella hänen 1) että lapsella on Suomessa väestökirjalain
41503: vanhemmistaan on Suomen kansalaisuus tai (141 169) tarkoittama kotipaikka;
41504: täällä turvapaikkaoikeus;
41505: 2) että lapsi asuu vakinaisesti Suomessa; 2) että lapsi ei ole elatusvelvollisen huolletta-
41506: vana eikä asu hänen luonaan;
41507: 3) että lapsi ei ole elatusvelvollisen huolletta- 3) että elatusvelvollinen tai 6 §:n 3 ja 4
41508: vana eikä asu hänen luonaan; kohdassa tarkoitettu lapsen vanhempi elää;
41509: sekä
41510: 4) että lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä; 4) että lapsi ei ole sosiaalilautakunnan huos-
41511: sekä tassa.
41512: 5) että elatusvelvollinen tai 6 §:n 3 ja 4
41513: kohdassa tarkoitettu lapsen vanhempi elää.
41514: Elatustukea voidaan 1 momentin 2 kohdan Elatustukea voidaan 1 momentin 1 kohdan
41515: säännöksestä poiketen suorittaa kuitenkin sil- säännöksestä poiketen suorittaa kuitenkin sil-
41516: loin, kun lapsi asuu ulkomailla sen takia, että loin, kun lapsi asuu ulkomailla sen takia, että
41517: hänen vanhempansa tai tämän puoliso on Suo- hänen vanhempansa tai huoltajansa tai tämän
41518: men valtion palveluksessa taikka palveluksessa puoliso on Suomen valtion palveluksessa taik-
41519: suomalaisella aluksella tai opiskelee korkea- ka palveluksessa suomalaisella aluksella tai
41520: koulussa tai muussa oppilaitoksessa ulkomail- opiskelee korkeakoulussa tai muussa oppilai-
41521: la. toksessa ulkomailla.
41522:
41523: Tämä laki tulee voimaan päivänä
41524: kuuta 199 .
41525: 1989 vp. - HE n:o 178
41526:
41527:
41528:
41529:
41530: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain
41531: sekä kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n
41532: muuttamisesta
41533:
41534:
41535:
41536:
41537: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
41538:
41539: Esityksessä ehdotetaan nykyisin valtioneu- jälkeen syntyneet vakuutetut. Kansanterveys-
41540: voston päätöksen nojalla vuosittain myönnet- lain voimaanpanosta annettua lakia ehdotetaan
41541: tävän määrärahan puitteissa lapsen vanhem- muutettavaksi siten, että myös terveyskeskus-
41542: mille maksettava lapsen sairaanhoito- ja kun- ten antama maksuton tai alennetuin maksuin
41543: toutusavustus liitettäväksi lokakuun alusta annettava hampaiden tutkimus ja hoito ulotet-
41544: 1990 lukien sairausvakuutuslainsäädäntöön. taisiin koskemaan vuonna 1956 ja sen jälkeen
41545: Etuuden nimi ehdotetaan muutettavaksi tila- syntyneitä kunnan asukkaita.
41546: päiseksi vanhempainrahaksi. Lisäksi sairausvakuutuslakia ehdotetaan
41547: Sairausvakuutus- ja työttömyysturvaetuuk- muutettavaksi 1 päivästä tammikuuta 1990 al-
41548: sia ehdotetaan yhteensovitettavaksi siten, että kaen siten, että vakuutetun itsensä suoritetta-
41549: välittömästi ennen sairastumistaan työttömyys- vaa osuutta tutkimus- ja hoitokustannuksista
41550: päivärahaa saaneelle vakuutetulle suoritettavan korotetaan 30 markasta 40 markkaan, lääke-
41551: sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan mää- kustannuksista 30 markasta 35 markkaan ja
41552: rä olisi vähintään 86 prosenttia työttömyyspäi- matkakustannuksista 25 markasta 30 mark-
41553: värahan määrästä. Muutos on tarkoitettu tule- kaan.
41554: maan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990. Samalla ehdotetaan, että tammikuun alusta
41555: Sairausvakuutuslain perusteella korvattavan 1990 lukien matkakustannusten vuotuisen
41556: hammaslääkärin suorittaman järjestelmällisen omavastuuosuuden laskentatapaa laajennetaan
41557: hammashuollon periaatteita noudattavan, suun sekä lievennetään lääkekustannusten lisäkor-
41558: ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon korvauk- vausten hakumenettelyä. Lisäksi päivärahaan
41559: seen oikeutettujen vakuutettujen piiriä ehdote- ja sairaanhoitokorvaukseen oikeutettujen pii-
41560: taan laajennettavaksi kahdella ikäluokalla hei- riin ehdotetaan eräitä laajennuksia.
41561: näkuun alusta 1990 lukien siten, että korvauk- Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
41562: seen olisivat oikeutettuja vuonna 1956 ja sen tykseen vuodelle 1990.
41563:
41564:
41565:
41566:
41567: 390377Y
41568: 2 1989 vp. - HE n:o 178
41569:
41570:
41571:
41572:
41573: YLEISPERUSTELUT
41574:
41575:
41576: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut kalla annettuun sairaanhoitoon tai kuntoutuk-
41577: muutokset seen liittyvän lääkärin määräämän kotihoidon
41578: ajalta. Alle seitsemänvuotiaan lapsen vanhem-
41579: 1.1. Sairausvakuutuslaki mille avustusta voidaan suorittaa sairaalassa-
41580: oloajalta myös silloin, kun lapsen sairaus ei ole
41581: 1.1.1. Sairaan lapsen kuntoutuksesta tai vaikea, mutta vanhemman läsnäolo on tarpeen
41582: sairaanhoidosta lapsen vanhemmille lapsen paranemisen kannalta tai hoito-ohjeiden
41583: maksettavan avustuksen lakisääteistä- antamista varten.
41584: minen Avustus on suuruudeltaan sairausvakuutus-
41585: laissa tarkoitetun päivärahan suuruinen, kui-
41586: Sairausvakuutuslain 76 b §:n (1089/82) mu- tenkin enintään 226,45 mk päivältä. Avustusta
41587: kaan kansaneläkelaitoksen tehtävänä on tukea maksetaan sairaala- ja poliklinikkahoidon ja
41588: sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta valtion kuntoutuskurssien ajalta vuodessa enintään 60
41589: tulo- ja menoarviossa sanottuun tarkoitukseen arkipäivältä sekä kotihoidon ajalta ennintään
41590: osoitettujen määrärahojen puitteissa siten kuin 60 arkipäivältä. Avustusta voidaan suorittaa
41591: valtioneuvosto tarkemmin määrää. erityisestä hoidollisesta syystä enimmäisaikoja
41592: Avustuksen suorittaminen sai alkunsa vai- pidemmältä ajalta, kotihoidon ajalta kuitenkin
41593: keasti sairaiden, erityisesti syöpää sairastavien, enintään 90 arkipäivältä, jollei avustuksen suo-
41594: lasten vanhempien osallistumisesta lapsensa rittamisen lopettaminen huomioon ottaen lap-
41595: sairaanhoitoon sairaalassa. Valtion tulo- ja sen sairauden kehittyminen ole kohtuutonta.
41596: menoarviossa vuodelle 1983 oli varattu 10 mil- Vuoden 1988 päätöstä valmisteltaessa vuo-
41597: joonaa markkaa myönnettäväksi valtioneuvos- tuisiksi kokonaiskustannuksiksi arv101tnn
41598: ton tarkemmin määräämin perustein vanhem- 16 128 000 mk. Kansaneläkelaitoksen tilinpää-
41599: mille, joille aiheutuu huomattavaa ansionme- töksen mukaan kulut olivat tuolloin 14 415 000
41600: netystä vakavasti sairaan lapsensa kuntoutuk- mk.
41601: sesta tai sairaanhoidosta (Mom. 33.15.53).
41602: Vuoden 1983 määrärahan käytöstä valtio- Avustusmuoto on alkukankeuksien jälkeen
41603: neuvosto antoi päätöksensä huhtikuussa 1983, käyttötarkoitukseltaan vakiintunut. Avustus
41604: vuoden 1984 määrärahasta tammikuussa 1984. on luonteeltaan kriisitilanteen ylipääsemiseksi
41605: Määräraha muutettiin siirtomäärärahaksi jou- tarkoitettu toimeentulon tukimuoto. Pitkäai-
41606: lukuussa 1984. Uusi valtioneuvoston päätös kaisen sairaanhoidon järjestämistä helpottavat
41607: annettiin tammikuussa 1985, sitä seuraava hel- muun muassa lapsen hoitotuki sekä sosiaali-
41608: mikuussa 1987. Nyt voimassa oleva päätös on huoltolakiin perustuva vanhuksen, vammaisen
41609: annettu tammikuussa 1988 (47 /88) ja sitä muu- ja pitkäaikaissairaan kotihoidon tuki. Avustus
41610: tettiin tammikuussa 1989 (88/89). olisi syytä lakisääteistää muun muassa muu-
41611: Päätöksen mukaan vanhemmalle, joka lää- toksenhakuoikeuden saamiseksi, sillä vuosittai-
41612: kärin määräyksestä osallistuu vaikeasti sai- seen määrärahaan sidottuun etuuteen ei ole
41613: raan, alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai voitu liittää muutoksenhakuoikeutta.
41614: kuntoutukseen sairaalassa tai sairaalan polikli- Etuus on tarkoitus sisällyttää sairausvakuu-
41615: nikalla, suoritetaan sairaanhoito- ja kuntoutus- tuslakiin, sillä nykyinen valtioneuvoston pää-
41616: avustusta siltä ajalta, jonka hän on estynyt tös perustuu siihen.
41617: tekemästä omaa tai toisen työtä, eikä saa Samalla luovuttaisiin avustus-termistä ja
41618: kyseessä olevalta ajalta sairausvakuutuslaissa otettaisiin sairausvakuutuslain yhtenäisyyden
41619: tarkoitettua työtuloa. Avustusta suoritetaan vuoksi käyttöön nimitys tilapäinen vanhem-
41620: myös lapsen sairauden vuoksi järjestettyjen painraha. Näin ollen muutokset ehdotetaan
41621: sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssien sisällytettäviksi vanhempainrahajärjestelmää
41622: ajalta sekä sairaalassa tai sairaalan poliklini- sääteleviin sairausvakuutuslain kohtiin, kuiten-
41623: 1989 vp. - HE n:o 178 3
41624:
41625: kin siten, että tilapäinen vanhempainraha on rajan ylittävästä päiväpalkasta. Ansiopäivära-
41626: itsenäinen etuus. ha lapsikorotuksineen voi yhteensä olla enin-
41627: Etuuden rahoitus määräytyisi sairausvakuu- tään 90 prosenttia päiväpalkasta.
41628: tuslain 6 luvun mukaan kuten muidenkin sai- Sairausvakuutuslain mukainen vähimmäis-
41629: rausvakuutuslain mukaisten ansionmenetys- päiväraha on tällä hetkellä 52,00 markkaa
41630: korvausten rahoitus. Muutoksenhakua puoles- arkipäivältä. Pääsääntöisesti päiväraha on 80
41631: taan säätelisi sairausvakuutuslain 5 luku. prosenttia vakuutetun työtuloista ja sitä suori-
41632: Etuuden saamisedellytyksiin ja määräytymi- tetaan kuudelta päivältä viikossa. Vuoden 1989
41633: seen ei ole sisällytetty olennaisia asiallisia muu- heinäkuun alusta lukien työttömyysturvan ja
41634: toksia muilta osin kuin, että tilapäisen van- sairausajanturvan yhteensovitusta parannettiin
41635: hempainrahan määrällä ei olisi enää kattoa työttömyysturvalain 5 §:n muutoksella (69/89)
41636: (226,45 mk/pv, joka vastaa 84 930 markan sairausvakuutuslain 19 §:n 1 momentissa sää-
41637: vuosityötuloa) ja että siihen suoritettaisiin detyn seitsemän päivän omavastuuajan osalta.
41638: myös lapsikorotusta. Tilapäisen vanhempain- Sen mukaan, sen estämättä, mitä on säädetty
41639: rahan määrä määräytyisi tällöin kuten muutkin työnhakijanaolosta ja työkykyisyydestä, työt-
41640: sairausvakuutuslain perusteella suoritettavat tömyyspäivärahaan oikeutetulle henkilölle
41641: ansionmenetyskorvaukset vastaten paremmin maksetaan työttömyyspäivärahaa myös siltä
41642: tosiasiallista ansionmenetystä. työkyvyttömyysajalta, jolta henkilö ei saa sai-
41643: Samalla esitykseen sisältyy joitakin teknis- rausvakuutuslain 19 §:n 1 momentissa olevan
41644: luonteisia korjauksia, jotka helpottavat lain- rajoituksen vuoksi päivärahaa tai muuta vas-
41645: säädännön käytännön soveltamista. taavaa lakisääteistä korvausta taikka työnanta-
41646: Esitys perustuu keväällä 1989 valmistunee- jalta sairausajan palkkaa.
41647: seen säädösluonnokseen, josta pyydettiin lau- Jotta välittömästi ennen sairastumistaan
41648: sunnot kansaneläkelaitokselta, Lastensuojelun työttömyyspäivärahaa saaneen henkilön toi-
41649: Keskusliitolta, eri potilasjärjestöiltä sekä työ- meentuloturva ei sairauden johdosta laskisi,
41650: markkinajärjestöiltä. ehdotetaan sairausvakuutuslakiin lisättäväksi
41651: Edellä olevan johdosta ehdotetaan sairaus- uusi 18 a §,jonka mukaan sairausvakuutuslain
41652: vakuutuslain 4, 14, 30, 47, 54 ja 59 §:ään mukaisen päivärahan määrä olisi vähintään 86
41653: tehtäviksi tarvittavat muutokset sekä lisättävik- prosenttia hänelle suoritettavan työttömyyspäi-
41654: si lakiin uudet 23 c-23 f §:t ja kumottavaksi värahan määrästä, jos vakuutetulla työkyvyt-
41655: 76 b §. tömyyden alkaessa on ollut oikeus työttömyys-
41656: turvalain mukaiseen työttömyyspäivärahaan.
41657: Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan suu-
41658: 1.1.2. Sairausvakuutuksen ja työttömyystur- ruus määräytyisi työkyvyttömyyden alkaessa
41659: van yhteensovittaminen suoritettavan työttömyyspäivärahan laskennal-
41660: lisen määrän perusteella. Tällöin ei otettaisi
41661: Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaa huomioon osa-aikatyön tai sivutyön palkkaa
41662: pääasiassa työttömyyspäiväraha. Sitä makse- eikä sellaisia etuuksia, jotka tulisivat vähennet-
41663: taan työttömyysturvalain (602/84) perusteella täviksi sekä työttömyyspäivärahasta että sai-
41664: joko peruspäivärahana (perusturva) tai an- rausvakuutuslain mukaisesta päivärahasta.
41665: sioon suhteutettuna päivärahana (ansioturva) Prosenttiluku johtuu siitä, että työttömyyspäi-
41666: viideltä päivältä viikossa. Peruspäivärahaa värahaa laskettaessa katsotaan kuukauteen si-
41667: maksetaan taloudellisen tuen tarpeessa olevalle sältyvän 21,5 työpäivää ja vuoteen siten 258
41668: työttömälle, joka täyttää työttömyyspäivära- päivää kun taas sairausvakuutuslain päivära-
41669: han saamisen edellytykset. Sen täysi määrä on haa suoritettaessa vuoteen sisältyy 300 arkipäi-
41670: 95 mk päivältä. Päivärahaan lisätään lapsiko- vää.
41671: rotus. Ansioon suhteutettua päivärahaa voi
41672: saada vain työttömyyskassan jäsen. Ansiopäi-
41673: väraha muodostuu täyden peruspäivärahan 1.1.3. Järjestelmällisen hammashuollon
41674: suuruisesta perusosasta ja palkasta riippuvasta korvauspiirin laajentaminen
41675: ansio-osasta. Ansio-osan suuruus on 45 pro-
41676: senttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Sairausvakuutuslain 5 ja 5 b §:n (1215/88)
41677: Jos kuukausipalkka on suurempi kuin 90-ker- perusteella korvataan vuonna 1958 ja sen jäl-
41678: tainen perusosa, ansio-osa on 20 prosenttia keen syntyneille vakuutetuille hammaslääkärin
41679: 4 1989 vp. - HE n:o 178
41680:
41681: suorittama järjestelmällisen hammashuollon kustannukset tai taksan mukaiset määrät yh-
41682: periaatteita noudattava suun ja hampaiden tut- teensä ylittävät 30 markkaa. Saman lain 9 §:n
41683: kimus ja hoito. Korvausta ei kuitenkaan suori- mukaan korvataan lääkärin määräämistä ap-
41684: teta oikomishoidosta, proteettisista toimenpi- teekkitavaratehtaan tai apteekin valmistamista
41685: teistä eikä hammasteknisistä kustannuksista. lääkkeistä ja apteekista hankituista pitkäaikai-
41686: Hammaslääkärin määräämät laboratorio- ja sen ihotaudin hoitoon käytettävistä perus-
41687: röntgentutkimukset korvataan. Lisäksi korva- voiteista puolet 30 markkaa ylittävältä osalta
41688: taan hammaslääkärin määräämät lääkkeet ja kutakin ostokertaa kohti. Vaikean ja pitkäai-
41689: hammashoitoon liittyvät matkat. kaisen sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet
41690: Hammaslääkärin perimästä palkkiosta kor- korvataan kuitenkin kokonaan tai 90-prosent-
41691: vataan 60 prosenttia tai, jos peritty palkkio on tisesti sen mukaan kuin valtioneuvoston pää-
41692: suurempi kuin noudatettavaksi vahvistettu tak- töksellä määrätään. Vaikean sairauden hoitoon
41693: sa edellyttää, 60 prosenttia taksan mukaisesta tarpeellisista kliinisistä ravintovalmisteista kor-
41694: määrästä. Palkkiosta, jonka hammaslääkäri vataan puolet 30 markkaa ylittävältä osalta
41695: on perinyt suorittamastaan suun ja hampaiden kutakin ostokertaa kohti tai 90 prosenttia sen
41696: tutkimuksesta sekä ehkäisevästä hoidosta, kor- mukaan kuin vaitineuvoston päätöksellä mää-
41697: vataan 90 prosenttia tai, jos peritty palkkio on rätään. Jos kuitenkin edellä mainituista kus-
41698: suurempi kuin noudatettavaksi vahvistettu tak- tannuksista korvaamatta jääneet kustannukset
41699: sa edellyttää, 90 prosenttia taksan mukaisesta yhteensä ylittävät kalenterivuoden aikana
41700: määrästä. Tutkimus- ja hoitokustannuksista 2 653 markkaa (vuonna 1989), ylittävä osa
41701: korvataan vakuutetulle 75 prosenttia omavas- korvataan kokonaan.
41702: tuun (30 mk) ylittävästä, enintään vahvistetun Lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulu-
41703: taksan mukaisesta määrästä. tuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan
41704: Hammaslääkärin määräämät lääkkeet kor- luona johtuvat matkakustannukset korvataan
41705: vataan samojen periaatteiden mukaan kuin sairausvakuutuslain 10 §:n 1 momentin mu-
41706: lääkärin määräämät lääkkeet. Samoin mat- kaan vakuutetulle kokonaan siltä osin kuin ne
41707: koista suoritetaan korvausta sairausvakuutuk- yhteen suuntaan tapahtuvaa matkaa kohti ylit-
41708: sen yleisten periaatteiden mukaisesti. tävät 25 markkaa. Sama koskee vakuutetun
41709: Hammashuollon kehittämisen tarkoituksena lääkärissä, sairaanhoitolaitoksessa, laborato-
41710: on, että kaikki aikuiset vuoteen 2000 mennessä riossa ja röntgenlaitoksessa tai asianmukaisen
41711: saavat kohtuullisin kustannuksin hammashuol- ammattikoulutuksen saaneen henkilön luona
41712: lon asuinpaikasta ja tuloista riippumatta. Täs- käynnistä aiheutuneiden matkakustannusten
41713: sä vaiheessa ehdotetaan, että subventoidun jär- korvaamista. Jos vakuutetun sanotun pykälän
41714: jestelmällisen hammashuollon piiriin otettaisiin mukaan maksettaviksi jäävät matkakustannuk-
41715: kaksi ikäluokkaa lisää. Näin ollen ehdotetaan, set saman kalenterivuoden aikana ylittävät 500
41716: että sairausvakuutuslain 5 §:n 2 momenttia ja markkaa (vuotuinen omizvastuuosuus), tämän
41717: 5 b §:n 1 momentin johdantokappaletta muu- ylittävä osa korvataan kokonaan.
41718: tettaisiin siten, että korvattava järjestelmälli- Osittain korvattavien lääkkeiden, tutkimuk-
41719: nen hammashuolto mukaan lukien laboratorio- sen ja hoidon sekä matkakustannusten oma-
41720: ja röntgentutkimukset, hammaslääkärin mää- vastuuosuuksia on tarkistettu viimeksi vuoden
41721: räämät lääkkeet sekä hoitoon liittyvät matka- 1988 alusta.
41722: kustannukset koskisi vuonna 1956 ja sen jäl- Valtion menojen kasvun hidastamiseksi ja
41723: keen syntyneitä vakuutettuja. kustannusten nousun johdosta ehdotetaan sai-
41724: rausvakuutuslain mukaisia omavastuuosuuk-
41725: sien määriä tarkistettaviksi siten, että tutki-
41726: 1.1.4. Omavastuiden korottaminen mus- ja hoitokustannusten omavastuuosuus
41727: nousisi 30 markasta 40 markkaan sekä lääkkei-
41728: Sairausvakuutuslain 8 §:n momentin den, perusvoiteiden ja kliinisten ravintovalmis-
41729: (1109/87) mukaan vakuutetulla on oikeus saa- teiden omavastuuosuus nousisi 30 markasta 35
41730: da lääkärin samalla kertaa määräämästä tutki- markkaan ja matkakustannusten 25 markasta
41731: muksesta tai hoidosta johtuvista kustannuksis- 30 markkaan.
41732: ta taikka, jos ne ylittävät noudatettavaksi vah- Edellä olevan johdosta ehdotetaan sairaus-
41733: vistetun taksan, tämän mukaisista määristä vakuutuslain 8 §:n 1 momenttia, 9 §:n 1 ja 2
41734: korvausta kolme neljännestä siltä osin kuin momenttia sekä 10 §:ää muutettavaksi oma-
41735: 1989 vp. - HE n:o 178 5
41736:
41737: vastuuosuuksia koskevien markkamäärien nousua vastaavasta korotuksesta omavastuu-
41738: osalta. osuuteen ja vastaavista korvausprosenteista
41739: Seuraavassa on arvio kustannusten noususta omavastuukertaa kohti.
41740: vuodesta 1988 vuoteen 1990, kustannusten
41741:
41742: tutkimus lääkkeet matkat
41743: ja hoito
41744: perusomavastuu v. 1988, mk ........................ . 30,00 30,00 25,00
41745: kustannukset v. 1988, mk/ovk ...................... . 477,50 111,08 109,91
41746: kustannukset v. 1990, mk/ovk ...................... . 555,70 137,30 124,80
41747: kustannusten nousun edellyttämä korotus omavas-
41748: tuuseen, mk ...................................... . 4,90 7,10 3,40
41749: korvausprosentti v. 1988 ............................ . 39,79 36,96 78,04
41750: korvausprosentti v. 1990 (omavastuu ennallaan) .... . 42,80 39,10 78,60
41751: korvausprosentti v. 1990 kustannusten nousun mu-
41752: kaisella omavastuulla ............................ . 41,20 37,30 75,50
41753:
41754:
41755: 1.1.5. Matkakustannusten vuotuisen oma- vastuuosuutta laskettaessa. Vakuutetulle on jo-
41756: vastuuosuuden laskutavan laajennus, ka tapauksessa syntynyt tällaisesta kuljetukses-
41757: lääkekustannusten lisäkorvausten ta kustannus, joka on rinnastettavissa muihin
41758: hakuajan /ievennys sekä eräitä muita sairaudesta aiheutuviin matkakustannuksiin.
41759: laajennuksia ja teknisiä täydennyksiä Tämän vuoksi ehdotetaan, että myös näin
41760: vakuutetulle sairauden johdosta syntyneet mat-
41761: kakustannukset laskettaisiin mukaan vuotuista
41762: Sairausvakuutuslain 10 §:n 1 momentin mu-
41763: omavastuuosuutta kerryttämään, kuitenkin
41764: kaan vakuutetun maksettaviksi jäävät matka-
41765: enintään 500 markan määrään asti. Vakuute-
41766: kustannukset korvataan kokonaan siltä osin
41767: tulle ei suoritettaisi korvausta hänen maksa-
41768: kuin ne saman kalenterivuoden aikana ylittävät
41769: mistaan terveyskeskuskuljetuksista sairaus-
41770: 500 markkaa. Terveyskeskuksessa perittävistä
41771: vakuutuslain nojalla, joten tarkoitus on, että
41772: maksuista ja korvauksista annetun asetuksen
41773: sairausvakuutuslain 11 a §:n 1 momentin vii-
41774: 3 §:n 1 momentin (1044/87) mukaan potilas
41775: meinen virke pysyy edelleen voimassa. Erik-
41776: maksaa terveyskeskukselle terveyskeskuksen
41777: seen selvitetään, millä edellytyksillä terveyskes-
41778: sairaankuljetusajoneuvolla suoritetusta sai-
41779: kuksen järjestämiä kuljetuksia käyttävät voi-
41780: raankuljetuksesta 25 markkaa yhdensuuntaisel-
41781: taisiin saattaa omavastuun osalta samaan ase-
41782: ta matkalta. Tämä 25 markkaa on saman
41783: maan muiden sairausvakuutuslain mukaisiin
41784: suuruinen kuin sairausvakuutuslain 10 §: n 1
41785: etuuksiin oikeutettujen kanssa, joille matkaku-
41786: momentin mukainen omavastuuosuus. Tätä ei
41787: lujen vuotuisen omavastuun ylittävä osa korva-
41788: voimassa olevan lain mukaan voida ottaa huo-
41789: taan.
41790: mioon vuotuisen omavastuuosuuden määrää
41791: laskettaessa, koska sairausvakuutuslain 10 §:n
41792: Sairausvakuutuslain 10 §:n 2 momentin mu-
41793: 1 momentin mukaan vakuutetun vuotuiseen
41794: kaan vakuutetun perheenjäsenen, holhoojan
41795: omavastuuosuuteen katsotaan kuuluvan vain tai muun tähän verrattavan henkilön lääkärin
41796: 10 §:n nojalla maksettaviksi jääneet matkakus- erityisestä syystä antamasta määräyksestä teke-
41797: tannukset. Sairausvakuutuslain 11 a §:n 1 mo- mistä matkoista aiheutuneet matkakustannuk-
41798: mentin viimeisen virkkeen mukaan vakuutetul-
41799: set korvataan samalla tavoin kuin vakuutetun
41800: le ei suoriteta korvausta hänen terveyskeskuk- matkakustannukset. Tästä johtuu, että yhden
41801: selle sairaankuljetuksesta maksamastaan mää- perheenjäsenen, esimerkiksi lapsen ollessa sai-
41802: rästä. raalahoidossa, omaisten erikseen tekemistä
41803: Vakuutetun kannalta ei ole perusteltua, että matkoista voi aiheutua perheelle vuotuista kor-
41804: hänen terveyskeskuskuljetuksesta maksamiaan vaukseen oikeuttamatoota omavastuuosuutta
41805: kustannuksia ei edellä mainittujen säännösten kullekin 500 markkaa. Tämän vuoksi ehdote-
41806: vuoksi voida ottaa huomioon vuotuista oma- taan, että perheenjäsenen tai muun edellä tar-
41807: 6 1989 vp. - HE n:o 178
41808:
41809: koitetun henkilön tekemistä matkoista aiheutu- toipurnislornaa varuskuntasairaalassa. Karens-
41810: neet kustannukset katsottaisiin vakuutetun siajan kulumisesta huolimatta päivärahaa mak-
41811: (potilaan) kustannuksiksi. Tällöin omaisten ja settaisiin kuitenkin aikaisintaan toipurnislornan
41812: heihin verrattavien henkilöiden tekemistä mat- alusta. Karenssiajan päätyttyä alettaisiin laskea
41813: koista aiheutuneiden kustannusten omavas- 19 §:n viimeisen rnornentin perusteella suori-
41814: tuuosuudet lisättäisiin potilaan ornavastuu- tuspäiviä, vaikka päivärahaa ei suoritettaisi-
41815: osuuksiin ja kustannukset korvattaisiin koko- kaan. Varusmiesten päivärahaa koskevat sään-
41816: naan siltä osin kuin ne yhteensä ylittävät 500 nökset ehdotetaan sijoitettaviksi kurnotun
41817: markkaa kalenterivuodessa. 20 §:n tilalle.
41818: Sairausvakuutuslain 24 §:n mukaan kor- Vähirnrnäispäivärahan suuruista isyysrahaa
41819: vausta sairaanhoidosta johtuvista kustannuk- ehdotetaan suoritettavaksi lapsen syntymän
41820: sista eikä päivärahaa suoriteta siltä ajalta, johdosta varusrniehelle, joka on isyysvapaalla
41821: jonka vakuutettu on asevelvollisena vakinaises- tai muulla lomalla. Nykyisten säännösten pe-
41822: sa palveluksessa taikka reserviläisenä tai nosto- rusteella sitä ei ole voitu suorittaa, sillä on
41823: väkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluk- katsottu, ettei varusmiespalvelu ole sairaus-
41824: sessa tai kärsimässä välittömästi tuomittua va- vakuutuslain 23 §:n 4 rnornentin mukaista an-
41825: pausrangaistusta. Vapausrangaistuksen suorit- siotyötä tai muuta kodin ulkopuolella suoritet-
41826: tarnisajalta ei myöskään suoriteta korvausta tavaa työtä. Asevelvollisuuslain 16 §:n (1169/
41827: raskaus- ja synnytyskustannuksista. Säännös 88) mukaan varusrniehellä on oikeus oman
41828: perustuu siihen, että kyseisenä aikana vakuu- lapsen syntymän yhteydessä pidettävään kuu-
41829: tettu saa ilmaisen sairaanhoidon (laki tervey- den päivän isyysvapaaseen. Varusrniehellä voi
41830: denhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa myös muutoin olla oikeus lomaan. Isyysrahaa
41831: 322/87 ja asetus vankeinhoitolaitoksesta 134/ suoritettaisiin lapsen hoidon vuoksi 6-12 arki-
41832: 86, 3 luku). Koska kuitenkin kyseisillä henki- päivältä. lsyysrahaa koskevat muutokset ehdo-
41833: löillä voi olla perusteltu syy käyttää loma-aika- tetaan lisättäviksi sairausvakuutuslain 23 §:n 4
41834: naan sairausvakuutuslaissa ·tarkoitettuja ter- rnornenttiin.
41835: veyspalveluja tai hankkia lääkkeitä eikä kan- Aseettornana puolustusvoimissa tai siviilipal-
41836: saneläkelaitoksella ole mahdollisuutta valvoa velusmiehenä siviilipalvelulaitoksessa palvele-
41837: säännöksen noudattamista, ehdotetaan lomalla valle (laki aseettornasta palveluksesta ja siviili-
41838: olevan vangin ja asevelvollisen sairaanhoito- palveluksesta 132/69) ehdotetaan rnyönnettä-
41839: kustannukset korvattaviksi sairausvakuutuk- väksi vastaavat etuudet kuin asevelvollisena
41840: sesta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vakinaisessa palveluksessa olevalle.
41841: sairausvakuutuksen kehittärnistoirnikunta Sairausvakuutuslain 28 a §:n sanamuoto eh-
41842: puolsi mietinnössään (STM 1987:34) ehdotettu- dotetaan tarkistettavaksi vastaamaan lakitekni-
41843: ja muutoksia. Näin ollen ehdotetaan sairaus- sesti voimassa olevan lainsäädännön, työttö-
41844: vakuutuslain 24 §:ään tehtäväksi asiaa koske- rnyysturvalain, sanarnuotoa.
41845: vat muutokset. Tartuntatautilain (583/86) säätämisen yhtey-
41846: Lisäksi ehdotetaan, että vakuutetulle, joka dessä kumottiin yliopistoissa ja korkeakouluis-
41847: on asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, sa opiskelevien ylioppilaiden pakollisesta lää-
41848: reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puo- kärintarkastuksesta annettu laki (142/58). Tar-
41849: lustusvoimain palveluksessa, suoritettaisiin koitetuksena ei ollut muuttaa sairausvakuutus-
41850: työkyvyttömyysajalta päivärahaa siltä ajalta, lain 29 §:n 4 rnornenttiin perustuvaa korvaus-
41851: jonka hän on lomalla. Lomalla oleva varus- käytäntöä, jonka mukaan kansaneläkelaitos
41852: mies saa 18-18,50 markan suuruista päivära- suorittaa kohtuullisen korvauksen Ylioppilai-
41853: haa. Tämä ei kuitenkaan kata riittävästi päivit- den terveydenhoitosäätiölle sen opiskelijoille
41854: täisiä menoja. Varusmiesten keskinäisen tasa- järjestämän terveydenhuollon kustannuksista.
41855: arvoperiaatteen huomioon ottaen ja sairaus- Tämän vuoksi 29 §:n 4 rnornentin sanamuoto
41856: vakuutuksen kustannussyistä ehdotetaan sai- olisi tarkistettava vastaamaan voimassa olevaa
41857: rausvakuutuslain mukainen päiväraha suoritet- lainsäädäntöä ja korvauskäytäntöä.
41858: tavaksi vähirnrnäispäivärahan suuruisena. Täl- Sairausvakuutuslain 30 §:n 2 momentissa
41859: löin noudatettaisiin, mitä muutoin sairaus- säädetään päivärahan saamisen edellytyksenä
41860: vakuustulaissa on säädetty. Esimerkiksi 19 §:n olevasta vakuutetun työkyvyttörnyysilrnoituk-
41861: mukainen karenssiaika laskettaisiin sairastumi- sesta, joka on tehtävä viipymättä sairastumisen
41862: sen alusta. Varusmies lienee useimmiten ennen jälkeen. Ilmoituksesta säädetään tarkemmin
41863: 1989 vp. - HE n:o 178 7
41864:
41865: asetuksella. Koska ilmoituksella ei ole käytän- 200 kappaletta vuodessa. Päätöksentekomenet-
41866: nössä ollut merkitystä ja päivärahan hakemis- telyn keventämiseksi olisi tarkoituksenmukais-
41867: ajasta säädetään jäljempänä samassa pykäläs- ta, että kansaneläkelaitos vahvistaisi kyseiset
41868: sä, momentti ehdotetaan kumottavaksi. palkkiot kuten se vahvistaa kansaneläkejärjes-
41869: Sairausvakuuutuslain 30 §:n 3 momentissa telmän mukaiset vastaavat palkkiot. Tämän
41870: säädetään sairausvakuutusetuuksien hakuajois- johdosta ehdotetaan sairausvakuutuslain
41871: ta. Pääsääntöisesti etuudet menetetään, mikäli 68 §:n 3 momenttia tältä osin muutettavaksi.
41872: niitä ei ole haettu säädetyssä ajassa. Myöhästy- Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi
41873: misestä huolimatta etuus voidaan myöntää ko- vanhentuneen sanamuodon johdosta tekninen
41874: konaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidet- muutos.
41875: tävä kohtuuttomana. Pykälän 4 momentin mu-
41876: kaan vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoi-
41877: toon käytettävät lääkkeet korvataan kokonaan 1.2. Kansanterveyslain voimaanpanosta
41878: tai 90-prosenttisesti, mikäli kustannukset ovat annetun lain 3 §
41879: syntyneet sen jälkeen kun hakemus on toimi-
41880: tettu sosiaalivakuutustoimikunnalle. Ennen Yksityisten hammaslääkärien ja terveyskes-
41881: vuoden 1986 alusta voimaan tullutta lääkekor- kusten antama järjestelmällinen hammashuolto
41882: vausuudistusta sovellettiin kokonaan korvatta- muodostavat kokonaisuuden. Koska sairaus-
41883: vien lääkkeiden hakemiseen yleistä kuuden vakuutuslain nojalla korvattavan hammashuol-
41884: kuukauden hakuaikaa. Takautuva korvausoi- lon piiriin esitetään otettavaksi kaksi ikäluok-
41885: keuden myöntäminen poistettiin mainitun lain- kaa lisää, ehdotetaan vastaava muutos toteu-
41886: muutoksen yhteydessä, koska korvauskysy- tettavaksi terveyskeskushoidon osalta. Näin ol-
41887: mysten selvittely takautuvasti kuuden kuukau- len kansanterveyslain voimaanpanosta annetun
41888: den ajalta oli käytännössä osoittautunut han- lain 3 §:ää (1215/88) ehdotetaan muutettavaksi
41889: kalaksi niin tekniseltä kuin lääketieteelliseltä- siten, että alennetut hoitomaksut tai maksuton
41890: kin kannalta. hampaiden tutkimus ja ehkäisevä hoito koske-
41891: Nykyisessä soveltamiskäytännössä on ollut vat vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneitä
41892: epäselvyyttä, voidaanko edellä mainittua koh- kuntalaisia.
41893: tuullistamissääntöä soveltaa, vaikka lääke olisi
41894: ostettu vain vähän ennen hakemuksen jättä-
41895: mistä sosiaalivakuutustoimikunnalle. Tällaisia 2. Taloudelliset vaikutukset
41896: tilanteita syntyy usein, kun lääkärintodistuksen
41897: kirjoittaminen viivästyy vähänkin tai kun esi- 2.1. Sairaan lapsen kuntoutuksesta tai sai-
41898: merkiksi pitkien etäisyyksien vuoksi hakemusta raanhoidosta lapsen vanhemmille mak-
41899: ei voida jättää sosiaalivakuutustoimikunnalle settavan avustuksen lakisääteistäminen
41900: ennen samassa yhteydessä määrätyn lääkkeen
41901: ostamista. Lain 30 §:n 3 ja 4 momenttia ehdo- Nykyisen valtioneuvoston päätöksen mukai-
41902: tetaan selvennettäväksi siten, että myöhästy- nen sairaanhoito- ja kuntoutusavustus suorite-
41903: mistapauksessa sovellettavaa kohtuullistamista taan valtion varoista. Vuonna 1988 kustannuk-
41904: voidaan näissäkin tapauksissa soveltaa. Samal- set olivat liki 15 miljoonaa markkaa. Avustuk-
41905: la ehdotetaan, että hakemuksen voisi säännön- sen saajia oli 8 290 ja avustusta suoritettiin
41906: mukaisesti jättää 30 päivässä kustannusten 112 655 päivältä (keskimäärin 13,6 pv/saaja ja
41907: syntymisestä. Lain 30 §:n 3 ja 4 momenttia 127,95 mk/pv). Koska etuus siirretään sairaus-
41908: ehdotetaan myös teknisesti selkeytettäväksi. vakuutuslain mukaiseksi etuudeksi, myös ra-
41909: Sairausvakuutuslain 68 §:n 2 ja 3 momentin hoitus noudattaa sairausvakuutuslain 59 §:n
41910: mukaan lääkäri on velvollinen antamaan sai- periaatteita. Uudistuksen myötä ei etuuteen ole
41911: rausvakuutusviranomaisille kaikki hallussaan ehdotettu muita kustannuksia lisääviä asiallisia
41912: olevat, näiden käsiteltävänä olevan asian rat- muutoksia kuin tilapäisen vanhempainrahan
41913: kaisuun vaikuttavat tiedot. Lääkärillä on 3 (avustuksen) määrää koskevat muutokset.
41914: momentin mukaan oikeus saada antamistaan Vuonna 1988 vanhempainrahaa saaneista äi-
41915: tiedoista ja lausunnoista vahvistetun taksan deistä vajaalla 19 prosentilla ja isistä 57 pro-
41916: mukainen palkkio. Sosiaali- ja terveysministe- sentilla päiväraha olisi ylittänyt lapsen sairaan-
41917: riö on lain voimaantulosta asti vahvistanut hoito- ja kuntoutusavustuksen päiväkorvauk-
41918: sanotut palkkiot. Palkkioita maksetaan 100- sen enimmäisrajan (tuolloin 210,80 mk). Jos
41919: 8 1989 vp. - HE n:o 178
41920:
41921: lapsen sairaanhoito- ja kuntootusavustuksen tuen lisäkustannus vuonna 1990 olisi 3 500 000
41922: saajien työtulot noudattaisivat vanhempainra- markkaa.
41923: haa saaneiden työtulojakaumaa, enimmäisra-
41924: jan olisi ylittänyt 26 prosenttia avustuksen
41925: saajista. 2.3. Järjestelmällisen hammashuollon kor-
41926: Vuonna 1990 lapsen sairaanhoito- ja kun- vauspiirin laajentaminen
41927: tootusavustuksen saajia arvioidaan olevan noin
41928: 11 500 ja heistä 25 prosentilla työtulon mukai- Sairausvakuutuslain perusteella korvattavan
41929: sen päivärahan olevan keskimäärin 60 mark- hammashuollon piirin laajentamisesta kahdella
41930: kaa yli enimmäisrajan, jolloin lisäkustannukset ikäluokalla arvioidaan aiheutuvan lisäkustan-
41931: ylärajan poistamisen johdosta olisivat noin 2,3 nuksia vuositasolla noin 17 miljoonaa markkaa
41932: miljoonaa markkaa. ja vuonna 1990 noin 8 miljoonaa markkaa.
41933: Myös lapsikorotukset lisäävät tilapäisen van- Kustannuksista vastaavat kunnat. Kunnat puo-
41934: hempainrahan määrää. Vuonna 1988 vanhem- lestaan saisivat hammashuoltoa varten sosiaali-
41935: painrahaa saaneista äideistä 14,7 prosentilla oli ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
41936: lapsikorotus ja heistä 34,9 prosentilla oli kaksi osuudesta annetun lain (677 /82) mukaista val-
41937: tai useampi alle 16-vuotias lapsi. Vastaavat tionosuutta. Tästä sekä kansanterveyslain voi-
41938: prosentit isistä olivat 50,3 ja 35,6. maanpanosta annetun lain 3 §:n muutoksesta
41939: Lapsikorotus olisi tuonut vuonna 1988 lap- aiheutuvat lisäkustannukset valtiolle vuonna
41940: sen sairaanhoito- ja kuntootusavustuksen saa- 1990 ovat yhteensä noin 4 miljoonaa markkaa.
41941: jista noin 23 prosentille keskimäärin 9 mark- Määrä on otettu huomioon edellä mainittua
41942: kaa avustusta lisää päivässä. Vuosikustannuk- valtionosuutta mitoitettaessa.
41943: sia olisi kertynyt lähes 0,25 milj. markkaa eli Ikäluokkiin 1956 ja 1957 syntyneet kuuluu
41944: noin 1,6 prosenttia toteutuneista kustannuksis- kumpaankin vajaat 80 000 henkeä. Näistä noin
41945: ta. 55 000 käyttää hammashuoltopalveluja, joista
41946: Vuonna 1990 lapsikorotusta saisi arviolta noin 42 prosenttia on yksityisen ja 58 prosent-
41947: 2 700 henkilöä ja keskimääräinen korotus olisi tia julkisen sektorin palveluja.
41948: 9,5 markkaa päivältä, lisäkustannukset lapsi-
41949: korotuksen johdosta olisivat noin 0,3 miljoo-
41950: naa markkaa. 2.4. Omavastuiden korotus
41951: Edellä mainitut muutokset, päivärahan kor-
41952: vauksen ylärajan poisto ja lapsikorotus, lisäisi- Omavastuiden korotuksesta aiheutuva sai-
41953: vät menoja vuositasolla 2 600 000 markkaa. rausvakuutuksen menojen vähennys on noin 60
41954: Vuonna 1990 menojen lisäys ehdotetusta voi- miljoonaa markkaa vuonna 1990. Tarkoitukse-
41955: maantulosta johtuen (1.10.1990) on vähäinen. na on käyttää osa säästöstä lääkekorvausjär-
41956: Kun kuitenkin tilapäinen vanhempainraha siir- jestelmän kehittämiseen.
41957: tyisi sanotusta ajankohdasta sairausvakuutuk-
41958: sen menoina korvattavaksi, aiheutuisi etuudes-
41959: ta sairausvakuutukselle yhteensä 6 miljoonan 2.5. Matkakustannusten vuotuisen omavas-
41960: markan kokonaiskustannukset vuonna 1990. tuuosuuden määräytymisperusteiden
41961: muutos sekä korvauspiirin laajennukset
41962:
41963: 2.2. Sairausvakuutuksen ja työttömyysturvan On arvioitu, että terveyskeskusten suoritta-
41964: yhteensovittaminen mista sairaankuljetuksista noin viidennes saat-
41965: taa vaikuttaa vuotuisen omavastuun täyttymi-
41966: Ehdotetusta sairausvakuutuksen ja työttö- seen ja siten lisätä muiden sairaankuljetuskus-
41967: myysturvan yhteensovittamisesta arvioidaan ai- tannusten korvattavuutta. Omaisten matkojen
41968: heutuvan noin 7 miljoonan markan vuotuiset laskeminen potilaan omavastuuosuuteen ei lä-
41969: lisäkustannukset sairausvakuutusjärjestelmälle. heskään kaikissa tapauksissa johtaisi vuotuisen
41970: Uudistus koskisi noin 6000 henkilöä vuodessa. omavastuun täyttymiseen. Näillä perusteilla
41971: Muutoksen perusteella korvattavia sairaus- ehdotetut muutokset saattaisivat aiheuttaa kar-
41972: päivärahapäiviä arvioidaan olevan 250 000 keasti arvioiden noin miljoonan markan lisä-
41973: vuosittain. Ehdotetusta voimaantulosta joh- kustannukset vuodessa.
41974: 1989 vp. - HE n:o 178 9
41975:
41976: Lomalla olevan asevelvollisen tai lomalla määräytymisperusteesta puolustusvoimain pal-
41977: olevan vangin sairaanhoitokustannusten kor- veluksessa oleva varusmies, reserviläinen ja
41978: vaamisen aiheuttamat lisäkustannukset arvioi- nostoväkeen kuuluva on oikeutettu päivära-
41979: daan enintään muutamaksi sadaksituhanneksi haan koko työkyvyttömyysajalta, jonka hän
41980: markaksi vuodessa. on lomalla samoin isyysrahaan sovellettavan
41981: Varusmiehillä on vuosittain noin 45 000 toi- sairausvakuutuslaissa tarkoitetun isyysraha-
41982: pilaspäivää keskussotilassairaalasta tai varus- kauden ajalta. Lisäkustannukset ehdotetuista
41983: kuntasairaalasta. Asevelvollisuuslain mukaisel- päivä- ja isyysrahoista olisivat noin 3 miljoo-
41984: la kuuden vuorokauden isyysvapaalla on noin naa markkaa vuodessa.
41985: 250 varusmiestä vuodessa. Riippumatta loman-
41986:
41987:
41988:
41989:
41990: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
41991:
41992:
41993: 1. Lakiehdotusten perustelut tömyyspäivärahan määrästä. Tarkoituksena on
41994: turvata työttömälle sairauden aikana vähintään
41995: 1.1. Sairausvakuutuslaki sama toimeentulon taso kuin terveenä ollessa.
41996: 20 ja 23 §. Asevelvollisena vakinaisessa pal-
41997: 4 §. Pykälän 1 momentissa luetellaan sai- veluksessa tai reserviläisenä tai nostoväkeen
41998: rausvakuutuslain perusteella suoritettavat etuu- kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa ole-
41999: det. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi tila- valle vakuutetulle ehdotetaan suoritettavaksi
42000: päistä vanhempainrahaa koskeva maininta. työkyvyttömyysajalta vähimmäispäivärahan
42001: 5 §ja 5 b §:n 1 momentin johdantokappale. suuruista päivärahaa siltä ajalta, jonka hän on
42002: Sairausvakuutuksen korvaaman järjestelmälli- lomalla. Sama koskee siviilipalvelusmiehiä ja
42003: sen hammashuollon piiriin ehdotetaan lisättä- aseettomassa palveluksessa olevia.
42004: väksi kaksi ikäluokkaa, vuosina 1956 ja 1957 Samoin edellä tarkoitetut henkilöt olisivat
42005: syntyneet. oikeutetut saamaan isyysrahaa vähimmäispäi-
42006: 8, 9 ja 10 §. Vakuutetun itsensä suoritetta- värahan suuruisena loman tai isyysvapaan ajal-
42007: vaa osuutta tutkimus- ja hoitokustannuksista ta.
42008: ehdotetaan korotettavaksi 30 markasta 40 23 c-23 f §. Lain 23 c §:ssä ehdotetaan sää-
42009: markkaan, lääkekustannuksista 30 markasta dettäväksi tilapäisen vanhempainrahan yleisistä
42010: 35 markkaan ja matkakuluista 25 markasta 30 edellytyksistä, 23 d §:ssä tilanteista, joissa oi-
42011: markkaan. Lisäksi ehdotetaan, että vakuutetun keus tilapäiseen vanhempainrahaan syntyy,
42012: terveyskeskukselle maksamat sairaankuljetus- 23 e §:ssä etuuden määrästä ja suorittamisajas-
42013: maksut otettaisiin huomioon vuotuista oma- ta sekä 23 f §:ssä tilapäisen vanhempainrahan
42014: vastuuosuutta laskettaessa ja että perheenjäse- suhteesta työtuloon sekä eräisiin muihin samal-
42015: nen, holhoojan tai muun tähän verrattavan ta ajalta maksettaviin ansionmenetyskorvauk-
42016: henkilön lääkärin erityisestä syystä antamasta siin.
42017: määräyksestä aiheutuneet matkakustannukset Ehdotettu 23 c § on yleisten edellytysten
42018: katsottaisiin potilaan kustannuksiksi. osalta sisällöltään lähes yhdenmukainen voi-
42019: 14 §. Pykälä on eräänlainen johdanto ja massa olevan valtioneuvoston päätöksen 2 §:n
42020: siinä luetellaan sairausvakuutuslain perusteella kanssa. Yleisenä edellytyksenä tilapäisen van-
42021: suoritettavat ansionmenetyskorvaukset. Pykä- hempainrahan suorittamiselle olisi, että vakuu-
42022: län 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi tila- tettu on alle 16-vuotiaan sairaan lapsensa sai-
42023: päinen vanhempainraha uutena etuutena. raanhoidon tai kuntoutuksen vuoksi estynyt
42024: 18 a §. Välittömästi ennen sairastumistaan tekemästä omaa tai toisen työtä. Koska tilapäi-
42025: työttömyyspäivärahaa saaneen henkilön sai- nen vanhempainraha maksettaisiin kokonaisil-
42026: rausvakuutuslain mukaisen päivärahan määrää ta arkipäiviltä, lähtökohtana pidettäisiin, että
42027: ehdotetaan korotettavaksi siten, että se olisi vanhempi on lapsen sairauden vuoksi estynyt
42028: vähintään 86 prosenttia hänelle suoritetun työt- tekemästä työtään miltei koko työpåivän.
42029: 2 390377Y
42030: 10 1989 vp. - HE n:o 178
42031:
42032: Omana työnä pidettäisiin 15 §:n 2 momentissa 16-vuotiaista lapsista sekä muutoinkin samoin
42033: tarkoitettua työtä. edellytyksin kuin tähänkin asti. Tilapäistä van-
42034: Tilapäistä vanhempainrahaa maksettaisiin hempainrahaa suoritettaisiin vanhemmalle, jo-
42035: paitsi oman lapsen, myös avio- tai avopuolison ka osallistuu lapsen sairauden vuoksi järjeste-
42036: lapsen, ottolapsen ja lapsen, joka on tarkoitus tylle sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurs-
42037: ottaa ottolapseksi sekä yksityisesti sijoitetun sille, jos kurssin järjestäminen perustuu lakiin.
42038: lapsen sairaanhoidon tai kuntoutuksen vuoksi. Kustannussyistä tässä vaiheessa ei käsitettä voi-
42039: Myös sukulainen tai muu henkilö, joka van- da laajentaa lakiin perustuvien kuntoutuskurs-
42040: hemman tavoin tosiasiassa hoitaa lasta, voisi sien ulkopuolelle. Kurssi voi olla järjestetty
42041: saada tilapäistä vanhempainrahaa. lapsen sairauden vuoksi, vaikka lapsi ei ole
42042: 23 d §:ssä määriteltäisiin sairaalassa-, poli- ollut kurssilla mukana. Tilapäistä vanhempain-
42043: klinikalla-, kuntoutuksessa- ja kotihoidossa- rahaa voitaisiin maksaa myös tällaisen kurssin
42044: olo, johon osallistumisen perusteella tilapäistä ajalta kuten nykyisinkin.
42045: vanhempainrahaa suoritettaisiin. Pykälässä määriteltäisiin myös tilapäisen
42046: Vaikea sairaus tai vaikea vamma määriteltäi- vanhempainrahan suorittaminen yhtäaikaa tai
42047: siin erikseen valtioneuvoston päätöksellä. Tar- erikseen molemmille vanhemmille. Sisältö olisi
42048: koituksena on, että määrittely olisi sama kuin sama kuin nykyisen valtioneuvoston päätöksen
42049: nykyisen valtioneuvoston päätöksen 3 §:n 3 7 §:n 3 momentissa.
42050: momentissa. 23 e §:ssä määriteltäisiin tilapäisen vanhem-
42051: Termistä "lääkärin määräys" on harhaan- painrahan suorittamisajat ja sen määrä.
42052: johtavana tarkoitus luopua ja käyttää määri- Tilapäinen vanhempainraha määräytyisi ku-
42053: telmää "kun lasta hoitava lääkäri katsoo hoi- ten muutkin sairausvakuutuslain perusteella
42054: toon osallistumisen tarpeelliseksi". Hoitoon ja suoritettavat ansionmenetyskorvaukset ja vas-
42055: kuntoutukseen osallistumisen tarpeellisuus taisi siten paremmin menetettyä ansiota. Siihen
42056: määriteltäisiin kuten tähänkin asti ja lääkäri voitaisiin suorittaa myös lapsikorotusta.
42057: antaisi tästä todistuksen. Vanhemman läsnäolo Tilapäinen vanhempainraha maksettaisiin
42058: on tarpeen esimerkiksi lapsen paranemisen ja niiltä arkipäiviltä, joina vanhempi lapsensa
42059: valvonnan kannalta tai hoito-ohjeiden anta- sairaanhoidon tai kuntoutuksen vuoksi on es-
42060: mista varten. tynyt tekemästä omaa tai toisen työtä.
42061: Etuuteen oikeuttava kotihoito voisi olla Yleensä tilapäistä vanhempainrahaa makset-
42062: myös ennen sairaalassaoloa tai sairaalan polik- taisiin yhdeltä lapselta kunakin kalenterivuote-
42063: linikallaoloa annettua kotihoitoa, sillä tällaista na, yhteensä enintään 60 arkipäivältä, sairaala-
42064: mahdollisuutta on toivottu esimerkiksi ennen hoidon, sairaalan poliklinikkahoidon ja sopeu-
42065: suuria leikkauksia olevan infektiovaaran, tusmisvalmennus- ja kuntoutuskurssien ja
42066: dieettien ynnä muun sellaisen vuoksi. Hoidon muun vastaavan kuntoutustoiminnan ajalta.
42067: olisi kuitenkin liityttävä sairaala- tai poliklinik- Enimmäisaikaan laskettaisiin suorituspäivät
42068: kahoitoon. riippumatta siitä, onko etuus myönnetty vai-
42069: Muutoin pykälän sisältö vastaisi nykyisen kean sairauden tai alle seitsemänvuotiaan sai-
42070: valtioneuvoston päätöksen 3, 4 ja 5 §:ää. Alle rauden perusteella.
42071: seitsemänvuotiaan hoitoon osallistumisen joh- Kotihoidon ajalta tilapäistä vanhempainra-
42072: dosta tilapäistä vanhempainrahaa voitaisiin haa maksettaisiin erikseen enintään 60 arkipäi-
42073: suorittaa sairaalassa- tai sen poliklinikallaolo- vältä, joihin ei lasketa muita avustuspäiviä.
42074: ajalta, vaikka sairaus ei ole vaikea. Erityisestä hoidollisesta syystä tilapäistä van-
42075: Vaatimus sairaalan poliklinikalla tehtävistä hempainrahaa maksettaisiin mainittuja enim-
42076: aikaa vievistä tai vaativista toimenpiteistä eh- mäisaikoja pidemmältä ajalta, kotihoidon ajal-
42077: dotetaan poistettavaksi, sillä niitä on käytän- ta kuitenkin yhteensä enintään 90 arkipäivältä.
42078: nössä vaikea määritellä. Jos hoitoon osallistu- Jos maksamisen lopettaminen kotihoidon ajal-
42079: minen kestää lyhyen ajan, ei ansionmenetystä- ta huomioon ottaen lapsen sairauden kehitty-
42080: kään synny siten, että tilapäistä vanhempainra- minen olisi kohtuutonta, tilapäistä vanhem-
42081: haa voitaisiin suorittaa. painrahaa voitaisiin maksaa tätä pidemmältä-
42082: Sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurs- kin ajalta. Lopettaminen voisi olla kohtuuton-
42083: sien sekä muun vastaavan kuntoutustoiminnan ta esimerkiksi hoidettaessa intensiivisessä hoi-
42084: ajalta tilapäistä vanhempainrahaa suoritettai- tovaiheessa olevaa lasta (esim. infektiokierre)
42085: siin samojen perusteiden mukaan kaikista alle tai kuolevaa lasta. Arvioitaessa tilapäisen van-
42086: 1989 vp. - HE n:o 178 11
42087:
42088: hempainrahan suorittamisen jatkamista, on löllä, joka saa sairausvakuutuspäivärahaa ei
42089: otettava myös huomioon, että tilapäinen van- ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Sairaus-
42090: hempainraha on tarkoitettu lyhytkestoisen vakuutuslain 28 a § säätää samalta ajalta
42091: työstä estymisen korvaukseksi eikä maksami- myönnetyn sairauspäivärahan maksamisesta
42092: seen "rajattomalta" ajalta. Suoritusajat olisi- työttömyysturvaa maksaneelle taholle. Sään-
42093: vat samat kuin voimassa olevassa valtioneuvos- nöksessä viitataan aikaisemmin voimassa ollei-
42094: ton päätöksessä. siin lakeihin, mutta sitä sovelletaan sekä työt-
42095: 23 f §:n mukaan tilapäisen vanhempainra- tömyysturvalain mukaiseen ansio- että perus-
42096: han suorittaminen edellyttäisi, ettei vanhempi päivärahaan. Viimeksi mainitun etuuden osalta
42097: saa työstään palkkaa tai muuta sairausvakuu- kansaneläkelaitos pidättää myöntämänsä sai-
42098: tuslaissa tarkoitettua työtuloa. Työtulona ei rauspäivärahan samalta ajalta maksetun työt-
42099: kuitenkaan otettaisi huomioon vammaisen, tömyyspäivärahan määrään asti ja siirtää suo-
42100: vanhuksen ja pitkäaikaissairaan kotihoidon tu- rituksen sairausvakuutusmenoksi. Pykälän
42101: kea eikä myöskään sijaisvanhempien hoito- vanhentunut sanamuoto ja lakiviittaukset eh-
42102: palkkiota. Vähäinen, muulta kuin lapsen sai- dotetaan muutettaviksi vastaamaan voimassa
42103: raanhoitoon ja kuntoutukseen osallistumisen olevaa lainsäädäntöä ja käytäntöä.
42104: ajalta saatu, työtulo ei estäisi tilapäisen van- 29 §. Pykälän 4 momentin vanhentunut sa-
42105: hempainrahan suorittamista. Vähäisyyttä ar- namuoto ehdotetaan tarkistettavaksi vastaa-
42106: vioitaessa huomiota olisi kiinnitettävä siihen, maan nykyistä lainsäädäntöä, kuitenkin peri-
42107: että tilapäisen vanhempainrahan määrä päiväl- aate Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kor-
42108: tä määräytyy vakuutetun kaikkien verotukses- vausmenettelystä säilyisi ennallaan.
42109: sa todettujen työtulojen perusteella ja tarkoi- 30 §. Pykälän 3 momentissa säädetään
42110: tuksena on kuitenkin korvata vain saamatta etuuksien hakuajoista. Säännökseen ehdote-
42111: jäänyt ansiotulo. taan lisättäväksi myös tilapäisen vanhempain-
42112: Tilapäistä vanhempainrahaa ei maksettaisi rahan hakuaikaa koskeva kohta, jonka mu-
42113: siltä osin kuin vakuutetulla on lakiin perustuva kaan etuutta olisi haettava kuuden kuukauden
42114: oikeus saada samalla perusteella tilapäistä van- kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halu-
42115: hempainrahaa vastaavaa etuutta. Säännös on taan saada. Muut muutokset on selvitetty tar-
42116: vastaava kuin voimassa olevassa valtioneuvos- kemmin kohdassa 1.1.5. Lain 30 §:n 6 mo-
42117: ton päätöksessä. Tällaisia lapsen sairauden pe- menttiin ehdotetaan lisättäväksi tilapäistä van-
42118: rusteella suoritettavia korvauksia ovat esimer- hempainrahaa koskeva maininta. Momentissa
42119: kiksi liikennevakuutuslain (279/59), tapatur- säädetään etuuden nostamatta jättämisen vai-
42120: mavakuutuslain (608/48) ja tartuntatautilain kutuksesta.
42121: mukaiset korvaukset vanhemman työansion 47 §. Tilapäistä vanhempainrahaa olisi haet-
42122: menetyksestä. Näissä tapauksissa tilapäistä tava sen kunnan sosiaalivakuutustoimikunnal-
42123: vanhempainrahaa maksettaisiin vain muun lain ta, jossa vakuutetulla on varsinainen asuntonsa
42124: perusteella maksettavan korvauksen yli mene- ja kotinsa. Ehdotus noudattaa muiden sairaus-
42125: vältä osalta. vakuutuslain mukaisten ansionmenetyskor-
42126: Tilapäistä vanhempainrahaa ei suoritettaisi vausten hakumenettelyä.
42127: siltä ajalta, jolta vakuutettu saa äitiys-, isyys-
42128: tai vanhempainrahaa taikka päivärahaa. Ky- 54 §. Pykälässä säädetään tilapäistä vanhem-
42129: seessä on vain yksi ansionmenetys eikä enää painrahaa koskevasta muutoksenhakuoikeu-
42130: kulukorvaus. Tilapäisen vanhempainrahan desta. Ehdotus noudattaa muiden sairaus-
42131: määrässäkään ei olisi enää kattoa. vakuutusetuuksien muutoksenhakumenettelyä.
42132: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- 59 §. Sairausvakuutuslain mukaisten ansion-
42133: tykseen liittyvässä työttömyysturvalain muu- menetyskorvausten rahoitusta koskevaan 2
42134: tosesityksessä ehdotetaan, ettei henkilöllä, joka momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tilapäistä
42135: saa tilapäistä vanhempainrahaa, ole oikeutta vanhempainrahaa koskeva täydennys.
42136: saada työttömyyspäivärahaa. 68 §. Pykälän 1 momentin vanhentunut sa-
42137: 24 §. Asevelvollisen ja vangin sairaanhoito- namuoto oikaistaan. Kansanelälaitos valtuute-
42138: kustannukset ehdotetaan korvattavaksi sai- taan vahvistamaan taksat, joiden mukaan lää-
42139: rausvakuutuksesta. käri saa palkkion antamistaan tiedoista ja lau-
42140: 28 a §. Työttömyysturvalain 5 §:n 1 momen- sunnoista.
42141: tin 6 kohdan ja 3 momentin perusteella henki- 76 b §. Tilapäistä vanhempainrahaa koske-
42142: 12 1989 vp. - HE n:o 178
42143:
42144: vien muutosehdotusten johdosta lain 76 b § Päätös on tarkoitus antaa sisällöltään vastaa-
42145: ehdotetaan kumottavaksi. vana kuin nykyisen valtioneuvoston päätöksen
42146: (47 /88) 3 §:n 3 momentti, joka on sovellutuk-
42147: seltaan jo vakiintunut.
42148: 1.2. Kansanterveyslain voimaanpanosta annet-
42149: tu laki
42150: 3. Voimaantulo
42151: 3 §. Aleunetuin maksuin annettavan järjes-
42152: telmällisen hammashuollon piiriin ehdotetaan Lakiehdotukset liittyvät valtion vuoden 1990
42153: kaksi ikäluokkaa lisää, vuosina 1956 ja 1957 tulo- ja menoarvioesitykseen.
42154: syntyneet. Tätä tarkoittava muutos olisi tehtä- Lait ehdotetaan tulemaan voimaan vuoden
42155: vä pykälän 2 momenttiin. 1990 alusta, kuitenkin siten, että järjestelmälli-
42156: sen hammashuollon laajentaminen kahdella
42157: ikäluokalla sekä työttömyysturvan ja sairaus-
42158: 2. Tarkemmat säännökset ja ajan toimeentuloturvan yhteensovitus tulisivat
42159: määräykset voimaan heinäkuun alusta 1990 sekä tilapäistä
42160: vanhempainrahaa koskevat lainkohdat loka-
42161: Ehdotetun 23 d §:n 2 momentin mukaan kuun alusta 1990.
42162: valtioneuvoston päätöksellä määrätään, mitä
42163: on pidettävä vaikeana sairautena tai vammana Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
42164: tilapäistä vanhempainrahaa suoritettaessa. nan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
42165: 1989 vp. - HE n:o 178 13
42166:
42167:
42168:
42169:
42170: 1.
42171: Laki
42172: sairausvakuutuslain muuttamisesta
42173:
42174: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
42175: kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 30 §:n 2 momentti
42176: ja 76 b §,
42177: sellaisena kuin näistä on 76 b § 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1089/82),
42178: muutetaan 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 2 momentti, 5 b §:n 1 momentin johdantokappale, 8 §:n 1
42179: momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 10 §:n 1 ja 2 momentti, 14 §:n edellä oleva alaotsikko, 14 §:n 1
42180: momentti, 23 §:n 4 momentti, 24 ja 28 a §, 29 §:n 4 momentti, 30 §:n 3, 4 ja 6 momentti, 47 §:n
42181: 1 momentti, 54 §:n 1 momentti, 59 §:n 2 momentti sekä 68 §:n 1 ja 3 momentti,
42182: sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti, 14 §:n edellä oleva alaotsikko, 14 §:n 1 momentti,
42183: 47 §:n 1 momentti ja 59 §:n 2 momentti 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (32/85),
42184: 5 §:n 2 momentti ja 5 b §:n 1 momentin johdantokappale 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa
42185: laissa (1215/88), 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 10 §:n 1 momentti sekä 30 §:n 3
42186: momentti 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1109/87), 10 §:n 2 momentti 14 päivänä
42187: tammikuuta 1966 annetussa laissa (5/66), 23 §:n 4 momentti 13 päivänä kesäkuuta 1986
42188: annetussa laissa (458/86), 24 § osittain muutettuna mainitulla 11 päivänä tammikuuta 1985
42189: annetulla lailla, 28 a § 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (505/71), 29 §:n 4 momentti
42190: 29 päivänä syyskuuta 1978 annetussa laissa (745178) ja 30 §:n 4 ja 6 momentti 14 päivänä
42191: kesäkuuta 1985 annetussa laissa (479/85), sekä
42192: lisätään lakiin uusi 18 a §, siitä 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (471181) kumotun
42193: 20 §:n tilalle, uusi 20 § sekä uusi 23 c-23 f § seuraavasti:
42194:
42195: 2 luku vista tarpeellisista kustannuksista. Vakuutetul-
42196: Etuudet la on myös oikeus saada raskauden ja synny-
42197: tyksen perusteella äitiysrahaa ja, siten kuin
42198: 4§ jäljempänä säädetään, lapsen tai ottolapsen
42199: hoidon perusteella vanhempainrahaa ja isyys-
42200: Vakuutetulla on oikeus saada sairauden pe- rahaa sekä sairaan lapsen hoitoon ja kuntou-
42201: rusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon tukseen osallistumisen johdosta tilapäistä van-
42202: kustannuksista ja sairaudesta johtuvasta työ- hempainrahaa.
42203: kyvyttömyydestä päivärahaa sekä raskauden ja
42204: synnytyksen perusteella korvausta niistä johtu-
42205: 14 1989 vp. - HE n:o 178
42206:
42207: Sairaanhoito- sekä raskaus- ja Vaikean sairauden hoitoon tarpeellisista klii-
42208: synnytyskustannukset nisistä ravintovalmisteista korvataan puolet 35
42209: markkaa ylittävältä osalta kultakin ostokerral-
42210: 5§ ta tai 90 prosenttia sen mukaan kuin valtioneu-
42211: voston päätöksellä määrätään. Korvaustasoa
42212: Mitä edellä on säädetty sairaanhoidon kor- määrättäessa otetaan huomioon valmisteiden
42213: vaamisesta, sovelletaan vastaavasti hammassai- tarpeellisuus ja taloudellisuus. Valtioneuvoston
42214: rauksiin, jos kysymyksessä on muun sairauden päätöksellä määrätään, mitä on pidettävä tässä
42215: kuin hammassairauden parantamiseksi välttä- momentissa tarkoitettuna vaikeana sairautena.
42216: mätön hoito. Hammashuollon korvaamisesta
42217: sairaanhoitona vuonna 1956 tai sen jälkeen
42218: syntyneille vakuutetuille säädetään 5 b §:ssä.
42219: 10§
42220: Vakuutetulle korvataan lääkäriin, sairaan-
42221: 5b § hoitolaitokseen, laboratorioon, röntgenlaitok-
42222: Sairaanhoitona korvataan sen lisäksi, mitä seen tai asianmukaisen ammattikoulutuksen
42223: 5 §:n 2 momentissa on säädetty, vuonna 1956 saaneen henkilön luokse tehdyistä matkoista
42224: tai sen jälkeen syntyneille vakuutetuille: johtuvat matkakustannukset kokonaan siltä
42225: osin kuin ne yhdensuuntaiselta matkalta ylittä-
42226: vät 30 markkaa (omavastuuosuus). Sama kos-
42227: 8 § kee lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulu-
42228: Edellä 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi- tuksen saaneen henkilön potilaan luokse teh-
42229: tetusta lääkärin samalla kertaa määräämästä dyistä matkoista johtuneiden matkakustannus-
42230: tutkimuksesta tai hoidosta johtuvista kustan- ten korvaamista. Jos vakuutetun tämän pykä-
42231: nuksista taikka, jos ne ylittävät noudatettavak- län mukaan maksettaviksi jäävät matkakustan-
42232: si vahvistetun taksan, tämän mukaisista mää- nukset saman kalenterivuoden aikana ylittävät
42233: ristä korvataan kolme neljännestä siltä osin 500 markkaa (vuotuinen omavastuuosuus),
42234: kuin kustannukset tai taksan mukaiset määrät vuotuisen omavastuun ylittävä osa matkakus-
42235: yhteensä ylittävät 40 markkaa. Mitä edellä on tannuksista korvataan kokonaan. Vuotuista
42236: säädetty, sovelletaan myös silloin, kun lääkärin omavastuuosuutta laskettaessa otetaan huo-
42237: määräämän tutkimuksen on suorittanut tai mioon myös vakuutetun terveyskeskukselle sai-
42238: hoidon antanut asianmukaisen ammattikoulu- raankuljetuksesta maksamat kustannukset.
42239: tuksen saanut henkilö. Asetuksella säädetään, Jos vakuutetun perheenjäsen, holhooja tai
42240: missä laajuudessa samalla kartaa määrätyt tut- muu tähän verrattava henkilö on vakuutettua
42241: kimus- ja hoitotoimenpiteet korvataan saman hoitavan lääkärin erityisestä syystä antamasta
42242: määräyksen perusteella sekä mitkä tutkimus- määräyksestä erikseen tehnyt 1 momentissa
42243: ja hoitotoimenpiteet katsotaan korvausta las- mainitun matkan, korvataan tästä matkasta
42244: kettaessa samalla kertaa määrätyiksi. aiheutuneet kustannukset vakuutetun kustan-
42245: nuksina.
42246:
42247: 9§
42248: Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi-
42249: tetuista lääkkeistä sekä 3 a kohdassa tarkoite- Päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha
42250: tuista perusvoiteista korvataan puolet 35 mark- sekä tilapäinen vanhempainraha
42251: kaa ylittävältä osalta kultakin ostokerralta.
42252: Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon 14 §
42253: käytettävät lääkkeet korvataan kuitenkin ko- Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työky-
42254: konaan tai 90-prosenttisesti sen mukaan kuin vyttömyydestä suoritetaan päivärahaa sekä ras-
42255: valtioneuvoston päätöksellä määrätään. Kor- kauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa ja
42256: vaustasoa määrättäessä otetaan huomioon sai- lapsen tai ottolapsen hoidon johdosta isyys- ja
42257: rauden laatu sekä lääkkeiden tarpeellisuus ja vanhempainrahaa sekä sairaan lapsen hoitoon
42258: taloudellisuus. Valtioneuvoston päätöksellä ja kuntoutukseen osallistumisen johdosta tila-
42259: määrätään, mitä on pidettävä vaikeana ja pit- päistä vanhempainrahaa.
42260: käaikaisena sairautena.
42261: 1989 vp. - HE n:o 178 15
42262:
42263: 18 a § Tässä pykälässä tarkoitetaan lapsella hakijan
42264: Jos vakuutetulla työkyvyttömyyden alkaessa tai hänen aviopuolisonsa lasta, ottolasta tai
42265: on ollut oikeus työttömyysturvalain (602/84) muuta lasta, jota vakuutettu vanhemman ta-
42266: mukaiseen työttömyyspäivärahaan, hänelle voin tosiasiallisesti hoitaa. Aviopuolisoon rin-
42267: työkyvyttömyyden johdosta suoritettava päivä- nastetaan henkilö, jonka kanssa vakuutettu
42268: raha on vähintään 86 prosenttia hänelle työky- avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteises-
42269: vyttömyyden alkaessa suoritettavan työttö- sä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
42270: myyspäivärahan määrästä. Tällöin ei työttö-
42271: myyspäivärahan määrää laskettaessa oteta 23 d §
42272: huomioon Tilapäistä vanhempainrahaa suoritetaan, jos
42273: 1) työttömyysturvalain 19 §:ssä tarkoitettua vakuutettu
42274: osa-aikatyön palkkaa; 1) osallistuu sairaalassa tai sairaalan polikli-
42275: 2) työttömyysturvalain 21 §:ssä tarkoitettua nikalla lapsensa sairauden tai vamman vuoksi
42276: sivutyön palkkaa tai muuta työtuloa; eikä annettavaan hoitoon tai kuntoutukseen ja lasta
42277: 3) sellaisia työttömyysturvalain 27 §:ssä tar- hoitava lääkäri katsoo osallistumisen tarpeelli-
42278: koitettuja etuuksia, jotka tämän lain 27 §:n seksi. Seitsemän vuotta täyttäneen lapsen osal-
42279: mukaan on vähennettävä päivärahasta. ta edellytetään lisäksi, että sairaus tai vamma
42280: on vaikea;
42281: 20 § 2) osallistuu lapsensa vaikean sairauden tai
42282: Päivärahaa suoritetaan vähimmäispäivära- vaikean vamman vuoksi sairaalassa tai sairaa-
42283: han suuruisena vakuutetulle, joka on asevel- lan poliklinikalla annettavaan hoitoon tai kun-
42284: vollisena vakinaisessa palveluksessa, aseetto- toutukseen liityvään kotihoitoon ja lasta hoita-
42285: mana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluva- va lääkäri katsoo osallistumisen tarpeelliseksi;
42286: na puolustusvoimien palveluksessa taikka sivii- 3) osallistuu lakiin perustuvalle lapsensa sai-
42287: lipalvelusmiehenä siviilipalvelulaitoksessa, vain rauden tai vamman vuoksi järjestetylle sopeu-
42288: siltä työkyvyttömyysajalta, jonka hän on lo- tumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille tai
42289: malla, noudattaen muutoin mitä 19 §:ssä on muuhun niihin rinnastettavaan lakiin perus-
42290: säädetty. Muulta ajalta hänellä ei ole oikeutta tuvaan kuntoutustoimintaan.
42291: päivärahaan. Valtioneuvoston päätöksellä määrätään, mi-
42292: tä on pidettävä tässä pykälässä tarkoitettuna
42293: 23 § vaikeana sairautena tai vammana.
42294: Tilapäistä vanhempainrahaa voidaan suorit-
42295: Lapsen isälle, joka on lapsen hoidon takia taa samalta ajalta molemmille vanhemmille
42296: poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuo- vain 23 d §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa
42297: lella suoritettavasta työstä, suoritetaan lapsen tarkoitetuissa tapauksissa edellyttäen, että lää-
42298: äidin suostumuksella isyysrahaa lapsen synty- käri on katsonut molempien vanhempien hoi-
42299: män yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 toon tai kuntoutukseen osallistumisen tarpeelli-
42300: arkipäivältä, jolloin vanhempainrahakausi ly- seksi.
42301: henee vastaavasti. Asevelvollisena vakinaisessa
42302: palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai 23 e §
42303: nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien pal- Tilapäisen vanhempainrahan maara patvaa
42304: veluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä siviili- kohti on yhtä suuri kuin 16 ja 17 §:ssä tarkoi-
42305: palvelulaitoksessa olevalle isälle suoritetaan sa- tettu päiväraha. Tilapäiseen vanhempainra-
42306: moin edellytyksin isyysrahaa loman tai isyysva- haan suoritetaan lapsikorotusta siten kuin 18
42307: paan ajalta. Isyysraha on tällöin vähimmäis- §:ssä on säädetty.
42308: päivärahan suuruinen. Tilapäistä vanhempainrahaa suoritetaan las-
42309: ta kohden kalenterivuodessa
42310: 1) sairaala- ja poliklinikkahoidon sekä kun-
42311: 23 c § toutuskurssien ajalta yhteensä enintään 60 ar-
42312: Vakuutetulle voidaan suorittaa tilapäistä kipäivältä, ellei erityinen hoidollinen syy edel-
42313: vanhempainrahaa ajalta, jolta hän on alle 16- lytä sen maksamista pitemmältä ajalta sekä
42314: vuotiaan sairaan lapsensa sairaanhoidon tai 2) kotihoidon ajalta enintään 60 arkipäivältä
42315: kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä omaa ja erityisestä hoidollisesta syystä lisäksi enin-
42316: tai toisen työtä. tään 30 arkipäivältä sekä tätä pitemmältä ajal-
42317: 16 1989 vp. - HE n:o 178
42318:
42319: ta, jos tilapäisen vanhempainrahan suorittami- vauksen tämän järjestämän hoidon aiheutta-
42320: sen lopettaminen huomioon ottaen lapsen sai- mista kustannuksista.
42321: rauden kehittyminen olisi kohtuutonta.
42322:
42323: 23 f § 30 §
42324: Vakuutetulle suoritetaan tilapäistä vanhem-
42325: painrahaa, jos hänellä ei ole tältä ajalta tässä Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava:
42326: laissa tarkoitettua työtuloa. Vähäinen työtulo 1) päivärahaa kuuden kuukauden kuluessa
42327: ei kuitenkaan estä tilapäisen vanhempainrahan siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada;
42328: suorittamista. Työtulona ei oteta huomioon jos päiväraha on myönnetty määräajaksi, mut-
42329: vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan ta työkyvyttömyys jatkuu sen jälkeenkin, työ-
42330: kotihoidon tukea eikä myöskään perhehoidos- kyvyttömyyden jatkumisesta on toimitettava
42331: ta maksettavaa hoitopalkkiota. selvitys paikallistoimistoon kuuden kuukauden
42332: Tilapäistä vanhempainrahaa ei myöskään kuluessa päivärahaoikeuden päättymisestä;
42333: suoriteta siltä osin kuin vakuutetulla on lakiin 2) äitiys- ja vanhempainrahaa viimeistään
42334: perustuva oikeus saada samalla perusteella tila- kahta kuukautta ennen laskettua synnytysai-
42335: päistä vanhempainrahaa vastaavaa korvausta. kaa;
42336: Tilapäistä vanhempainrahaa ei suoriteta sa- 3) vanhempainrahaa ottolapsen hoidon joh-
42337: malta ajalta, jolta vakuutetulla on oikeus äi- dosta kahden kuukauden kuluessa lapsen hoi-
42338: tiys-, isyys- tai vanhempainrahaan taikka päi- toon ottamisesta;
42339: värahaan. 4) tilapäistä vanhempainrahaa kuuden kuu-
42340: kauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen
42341: sitä halutaan saada;
42342: Etuuksia koskevia yleisiä säännöksiä 5) korvausta sairauden tai raskauden ja syn-
42343: nytyksen aiheuttamista kustannuksista kuuden
42344: 24 § kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta
42345: Päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainra- korvausta haetaan, on suoritettu;
42346: haa ei suoriteta siltä ajalta, jonka vakuutettu 6) lisäkorvausta 9 §:n 3 momentin perusteel-
42347: on suorittamassa välittömästi tuomittua van- la lääkkeistä, perusvoiteista, kliinisistä ravinto-
42348: keusrangaistusta. valmisteista ja niitä vastaavista tuotteista sekä
42349: Päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainra- korvausta 10 §:n 1 momentin mukaisista vuo-
42350: haa, korvausta sairaanhoidosta johtuvista kus- tuisen omavastuun ylittävistä matkakustannuk-
42351: tannuksista tai korvausta raskaus- ja synnytys- sista kuuden kuukauden kuluessa sen kalenteri-
42352: kustannuksista ei suoriteta siltä ajalta, jonka vuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus
42353: vakuutettu on asetuksella säädettävissä tapauk- lisäkorvaukseen tai matkakorvaukseen on syn-
42354: sissa julkisessa laitoshoidossa. tynyt; sekä
42355: 7) oikeutta saada vaikean ja pitkäaikaisen
42356: 28 a § sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet koko-
42357: Jos vakuutettu on saanut työkyvyttömyys- naan tai 90-prosenttisesti korvattuina sekä klii-
42358: ajalta työttömyysturvalain mukaista perus- niset ravintovalmisteet ja niitä vastaavat tuot-
42359: päivärahaa tai ansioon suhteutettua päivära- teet osittain korvattuina, viimeistään 30 päivän
42360: haa, pidätetään samalta ajalta tämän lain mu- kuluessa niiden kustannusten syntymisestä, jot-
42361: kaisesti suoritettava päiväraha maksetun perus- ka halutaan saada näin korvattuina.
42362: päivärahan määrään saakka tai se suoritetaan Etuus tai osa siitä voidaan myöntää, vaikka
42363: asianomaiselle työttömyyskassalle maksettua sitä ei olisi haettu 3 momentissa säädetyssä
42364: ansioon suhteutettua päivärahaa vastaavalta määräajassa, jos sen epääminen myöhästymi-
42365: osalta. Näin pidätetystä tai suoritetusta päivä- sen vuoksi olisi kohtuutonta.
42366: rahan määrästä on vastaavasti voimassa, mitä
42367: 28 §:n 3 momentissa on säädetty. Jollei myönnettyä päivärahaa tai äitiys-,
42368: isyys- tai vanhempainrahaa taikka tilapäistä
42369: 29 § vanhempainrahaa ole nostettu kuuden kuukau-
42370: den kuluessa siitä, kun se on ollut vakuutetun
42371: Kansaneläkelaitos voi suorittaa Ylioppilai- nostettavissa, taikka maksettavaksi myönnet-
42372: den terveydenhoitosäätiölle kohtuullisen kor- tyä korvausta sairauden tai raskauden ja syn-
42373: 1989 vp. - HE n:o 178 17
42374:
42375: nytyksen aiheuttamista kustannuksista kuuden äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoista sekä tila-
42376: kuukauden kuluessa sen myöntämisestä, on päisistä vanhempainrahoista. Valtion on suori-
42377: oikeus etuuteen menetetty, mikäli ei erityisestä tettava kuukausittain ennakkona määrä siten
42378: syystä katsota kohtuulliseksi toisin päättää. kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
42379:
42380: 47 §
42381: Tämän lain mukaista päivärahaa, äitiys-, 68 §
42382: isyys- ja vanhempainrahaa sekä tilapäistä Sosiaalivakuutustoimikunnalla on oikeus
42383: vanhempainrahaa on haettava sen kunnan sosi- omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnös-
42384: aalivakuutustoimikunnalta, jossa vakuutetulla tä käsiteltävänään olevan asian selvittämiseksi
42385: on varsinainen asuntonsa ja kotinsa. Korvaus- kuulustuttaa todistajia yleisessä alioikeudessa.
42386: ta sairaanhoidosta taikka raskaudesta ja syn-
42387: nytyksestä aiheutuneista kustannuksista vakuu- Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee
42388: tetulla on oikeus hakea muultakin kuin koti- myös lääkäriä, kuitenkin siten, että hänellä on
42389: paikkakuntansa sosiaalivakuutustoimikunnal- oikeus saada antamistaan tiedoista ja lausun-
42390: ta. Asetuksella säädetään, milloin vakuutetulla noista kansaneläkelaitoksen vahvistaman tak-
42391: on oikeus hakea päivärahaa, äitiys-, isyys- ja san mukainen palkkio.
42392: vanhempainrahaa sekä tilapäistä vanhempain-
42393: rahaa muulta kuin kotipaikkakuntansa sosiaa-
42394: livakuutustoimikunnalta.
42395: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
42396: kuuta 1990 ja sitä sovelletaan kustannuksiin,
42397: 54§ jotka ovat syntyneet lain voimaantulopäivänä
42398: tai sen jälkeen.
42399: Asianomainen, joka on tyytymätön sosiaali-
42400: vakuutuslautakunnan päätökseen, mikäli se Tämän lain 5 §:n 2 momentti ja 5 b §:n 1
42401: koskee oikeutta tämän lain mukaiseen etuuteen momentin johdantokappale sekä 18 a §tulevat
42402: tai päivärahan, äitiys-, isyys- tai vanhempain- voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990 siten, että
42403: rahan taikka tilapäisen vanhempainrahan mää- 18 a §:ää sovelletaan päivärahaan, joka koh-
42404: rää, saa hakea siihen muutosta tarkastuslauta- distuu aikaan lain voimaantulosta alkaen.
42405: kunnalta 53 §:n 1 momentissa säädetyssä ajas- Tämän lain 4 §:n 1 momentti, 14 §:n edellä
42406: sa ja siinä säädetylla tavalla. oleva alaotsikko, 14 §:n 1 momentti, 23 c-
42407: 23 f §, 30 §:n 3 momentin 4 kohta ja 6 mo-
42408: mentti, 47 §:n 1 momentti, 54 §:n 1 momentti
42409: sekä 59 §:n 2 momentti tulevat voimaan 1
42410: 59§ päivänä lokakuuta 1990 ja kumotun 76 b §:n
42411: säännöstä sovelletaan 30 päivään syyskuuta
42412: Valtio suorittaa 13 prosenttia päivärahoista, 1990.
42413:
42414:
42415:
42416:
42417: 3 390377Y
42418: 18 1989 vp. - HE n:o 178
42419:
42420: 2.
42421: Laki
42422: kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
42423:
42424: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanterveyslain voimaanpanosta 28 päivänä
42425: tammikuuta 1972 annetun lain 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta
42426: 1988 annetussa laissa (1216/88), näin kuuluvaksi:
42427:
42428: 3 §
42429: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Mitä
42430: Alle 17-vuotiaiden kunnan asukkaiden kan- edellä on säädetty vuonna 1956 tai sen jälkeen
42431: santerveyslain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa syntyneistä kunnan asukkaista, koskee myös
42432: tarkoitettu hampaiden tutkimus ja hoito on mainittuna vuonna tai sen jälkeen syntyneitä
42433: siten maksuton kuin sanotun lain 21 §:ssä kunnan alueella sijaitsevien kansanterveysase-
42434: säädetään. Vuonna 1956 tai sen jälkeen synty- tuksen 7 a §:ssä mainittujen oppilaitosten opis-
42435: neiden kunnan asukkaiden kansanterveyslain kelijoita ja kansanterveysasetuksen 7 b §:ssä
42436: 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu tarkoitettujen kaupunkien merimiesterveyden-
42437: hampaiden tutkimus ja hoito on maksutonta huoltoon oikeutettuja henkilöitä.
42438: sikäli kuin ne koskevat hampaiden tutkimusta
42439: ja ehkäisevää hoitoa. Muilta osin peritään 60
42440: prosenttia asetuksella vahvistetuista potilailta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
42441: perittävistä maksuista ja korvauksista siten kuuta 1990.
42442:
42443:
42444: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
42445:
42446:
42447: Tasavallan Presidentti
42448: MAUNO KOIVISTO
42449:
42450:
42451:
42452:
42453: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
42454: 1989 vp. - HE n:o 178 19
42455:
42456: Liite
42457:
42458:
42459:
42460:
42461: 1.
42462: Laki
42463: sairausvakuutuslain muuttamisesta
42464:
42465: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
42466: kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 30 §:n 2 momentti
42467: ja 76 b §,
42468: sellaisena kuin näistä on 76 b § 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (1089/82),
42469: muutetaan 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 2 momentti, 5 b §:n 1 momentin johdantokappale, 8 §:n 1
42470: momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 10 §:n 1 ja 2 momentti, 14 §:n edellä oleva alaotsikko, 14 §:n 1
42471: momentti, 23 §:n 4 momentti, 24 ja 28 a §, 29 §:n 4 momentti, 30 §:n 3, 4 ja 6 momentti, 47 §:n
42472: 1 momentti, 54 §:n 1 momentti, 59 §:n 2 momentti sekä 68 §:n 1 ja 3 momentti,
42473: sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti, 14 §:n edellä oleva alaotsikko, 14 §:n 1 momentti,
42474: 47 §:n 1 momentti ja 59 §:n 2 momentti 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (32/85),
42475: 5 §:n 2 momentti ja 5 b §:n 1 momentin johdantokappale 23 päivänä joulukuuta I988 annetussa
42476: laissa (I2I5/88), 8 §:n 1 momentti, 9 §:n I ja 2 momentti, 10 §:n I momentti sekä 30 §:n 3
42477: momentti 23 päivänä joulukuuta I987 annetussa laissa (1109/87), 10 §:n 2 momentti I4 päivänä
42478: tammikuuta I966 annetussa laissa (5/66), 23 §:n 4 momentti 13 päivänä kesäkuuta I986
42479: annetussa laissa (458/86), 24 § osittain muutettuna mainitulla II päivänä tammikuuta I985
42480: annetulla lailla, 28 a § I8 päivänä kesäkuuta I97I annetussa laissa (50517I), 29 §:n 4 momentti
42481: 29 päivänä syyskuuta I978 annetussa laissa (745178) ja 30 §:n 4 ja 6 momentti I4 päivänä
42482: kesäkuuta I985 annetussa laissa (479/85), sekä
42483: lisätään lakiin uusi I8 a §, siitä 26 päivänä kesäkuuta I981 annetulla lailla (47I/8I) kumotun
42484: 20 §:n tilalle, uusi 20 § sekä uusi 23 c-23 f § seuraavasti:
42485:
42486: Voimassa oleva laki Ehdotus
42487: 2 luku 2 luku
42488: Etuudet Etuudet
42489: 4§ 4§
42490: Vakuutetulla on oikeus saada sairauden pe- Vakuutetulla on oikeus saada sairauden pe-
42491: rusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon rusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon
42492: kustannuksista ja sairaudesta johtuvasta työ- kustannuksista ja sairaudesta johtuvasta työ-
42493: kyvyttömyydestä päivärahaa sekä raskauden ja kyvyttömyydestä päivärahaa sekä raskauden ja
42494: synnytyksen perusteella korvausta niistä johtu- synnytyksen perusteella korvausta niistä johtu-
42495: vista tarpeellisista kustannuksista. Vakuutetul- vista tarpeellisista kustannuksista. Vakuutetul-
42496: la on myös oikeus saada raskauden ja synny- la on myös oikeus saada raskauden ja synny-
42497: tyksen perusteella äitiysrahaa ja, siten kuin tyksen perusteella äitiysrahaa ja, siten kuin
42498: jäljempänä säädetään, lapsen tai ottolapsen jäljempänä säädetään, lapsen tai ottolapsen
42499: hoidon perusteella vanhempainrahaa ja isyys- hoidon perusteella vanhempainrahaa ja isyys-
42500: rahaa. rahaa sekä sairaan lapsen hoitoon ja kuntou-
42501: tukseen osallistumisen johdosta tilapäistä van-
42502: hempainrahaa.
42503: 20 1989 vp. - HE n:o 178
42504:
42505: Voimassa oleva laki Ehdotus
42506:
42507: Sairaanhoito- sekä raskaus- ja
42508: synnytyskustannukset
42509: 5§
42510:
42511: Mitä edellä on säädetty sairaanhoidon kor- Mitä edellä on säädetty sairaanhoidon kor-
42512: vaamisesta, sovelletaan vastaavasti hammassai- vaamisesta, sovelletaan vastaavasti hammassai-
42513: rauksiin, jos kysymyksessä on muun sairauden rauksiin, jos kysymyksessä on muun sairauden
42514: kuin hammassairauden parantamiseksi välttä- kuin hammassairauden parantamiseksi välttä-
42515: mätön hoito. Hammashuollon korvaamisesta mätön hoito. Hammashuollon korvaamisesta
42516: sairaanhoitona vuonna 1958 ja sen jälkeen sairaanhoitona vuonna 1956 tai sen jälkeen
42517: syntyneille vakuutetuille säädetään 5 b §:ssä. syntyneille vakuutetuille säädetään 5 b §:ssä.
42518:
42519:
42520: 5b § 5b §
42521: Sairaanhoitona korvataan sen lisäksi, mitä Sairaanhoitona korvataan sen lisäksi, mitä
42522: 5 §:n 2 momentissa on säädetty, vuonna 1958 5 §:n 2 momentissa on säädetty, vuonna 1956
42523: ja sen jälkeen syntyneille vakuutetuille: tai sen jälkeen syntyneille vakuutetuille:
42524:
42525:
42526: 8§ 8§
42527: Edellä 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi- Edellä 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi-
42528: tetusta lääkärin samalla kertaa määräämästä tetusta lääkärin samalla kertaa määräämästä
42529: tutkimuksesta tai hoidosta johtuvista kustan- tutkimuksesta tai hoidosta johtuvista kustan-
42530: nuksista taikka, jos ne ylittävät noudatettavak- nuksista taikka, jos ne ylittävät noudatettavak-
42531: si vahvistetun taksan, tämän mukaisista mää- si vahvistetun taksan, tämän mukaisista mää-
42532: ristä korvataan kolme neljännestä siltä osin ristä korvataan kolme neljännestä siltä osin
42533: kuin kustannukset tai taksan mukaiset määrät kuin kustannukset tai taksan mukaiset määrät
42534: yhteensä ylittävät 30 markkaa. Mitä edellä on yhteensä ylittävät 40 markkaa. Mitä edellä on
42535: säädetty, sovelletaan myös silloin, kun lääkärin säädetty, sovelletaan myös silloin, kun lääkärin
42536: määräämän tutkimuksen on suorittanut tai määräämän tutkimuksen on suorittanut tai
42537: hoidon antanut asianmukaisen ammattikoulu- hoidon antanut asianmukaisen ammattikoulu-
42538: tuksen saanut henkilö. Asetuksella säädetään, tuksen saanut henkilö. Asetuksella säädetään,
42539: missä laajuudessa samalla kertaa määrätyt tut- missä laajuudessa samalla kartaa määrätyt tut-
42540: kimus- ja hoitotoimenpiteet korvataan saman kimus- ja hoitotoimenpiteet korvataan saman
42541: määräyksen perusteella sekä mitkä tutkimus- määräyksen perusteella sekä mitkä tutkimus-
42542: ja hoitotoimenpiteet katsotaan korvausta las- ja hoitotoimenpiteet katsotaan korvausta las-
42543: kettaessa samalla kertaa määrätyiksi. kettaessa samalla kertaa määrätyiksi.
42544:
42545:
42546: 9§ 9§
42547: Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi- Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi-
42548: tetuista lääkkeistä sekä 3 a kohdassa tarkoite- tetuista lääkkeistä sekä 3 a kohdassa tarkoite-
42549: tuista perusvoiteista korvataan puolet 30 mark- tuista perusvoiteista korvataan puolet 35 mark-
42550: kaa ylittävältä osalta kutakin ostokertaa kohti. kaa ylittävältä osalta kultakin ostokerralta.
42551: Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon
42552: käytettävät lääkkeet korvataan kuitenkin ko- käytettävät lääkkeet korvataan kuitenkin ko-
42553: konaan tai 90-prosenttisesti sen mukaan kuin konaan tai 90-prosenttisesti sen mukaan kuin
42554: valtioneuvoston päätöksellä määrätään. Kor- valtioneuvoston päätöksellä määrätään. Kor-
42555: vaustasoa määrättäessä otetaan huomioon sai- vaustasoa määrättäessä otetaan huomioon sai-
42556: rauden laatu sekä lääkkeiden tarpeellisuus ja rauden laatu sekä lääkkeiden tarpeellisuus ja
42557: taloudellisuus. Valtioneuvoston päätöksellä taloudellisuus. Valtioneuvoston päätöksellä
42558: 1989 vp. - HE n:o 178 21
42559:
42560: Voimassa oleva laki Ehdotus
42561: määrätään, mitä on pidettävä vaikeana ja pit- määrätään, mitä on pidettävä vaikeana ja pit-
42562: käaikaisena sairautena. käaikaisena sairautena.
42563: Vaikean sairauden hoitoon tarpeellisista klii- Vaikean sairauden hoitoon tarpeellisista klii-
42564: nisistä ravintovalmisteista korvataan puolet 30 nisistä ravintovalmisteista korvataan puolet 35
42565: markkaa ylittävältä osalta kutakin ostokertaa markkaa ylittävältä osalta kultakin ostokerral-
42566: kohti tai 90 prosenttia sen mukaan kuin valtio- ta tai 90 prosenttia sen mukaan kuin valtioneu-
42567: neuvoston päätöksellä määrätään. Korvausta- voston päätöksellä määrätään. Korvaustasoa
42568: soa määrättäessa otetaan huomioon valmistei- määrättäessa otetaan huomioon valmisteiden
42569: den tarpeellisuus ja taloudellisuus. Valtioneu- tarpeellisuus ja taloudellisuus. Valtioneuvoston
42570: voston päätöksellä määrätään, mitä on pidettä- päätöksellä määrätään, mitä on pidettävä tässä
42571: vä tässä momentissa tarkoitettuna vaikeana momentissa tarkoitettuna vaikeana sairautena.
42572: sairautena.
42573:
42574:
42575: 10§ 10 §
42576: Vakuutetulle korvataan lääkäriin, sairaan- Vakuutetulle korvataan lääkäriin, sairaan-
42577: hoitolaitokseen, laboratorioon, röntgenlaitok- hoitolaitokseen, laboratorioon, röntgenlaitok-
42578: seen tai asianmukaisen ammattikoulutuksen seen tai asianmukaisen ammattikoulutuksen
42579: saaneen henkilön luokse tehdyistä matkoista saaneen henkilön luokse tehdyistä matkoista
42580: johtuvat matkakustannukset kokonaan siltä johtuvat matkakustannukset kokonaan siltä
42581: osin kuin ne yhdensuuntaista matkaa kohti osin kuin ne yhdensuuntaiselta matkalta ylittä-
42582: ylittävät 25 markkaa (omavastuuosuus). Sama vät 30 markkaa (omavastuuosuus). Sama kos-
42583: koskee lääkärin tai asianmukaisen ammatti- kee lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulu-
42584: koulutuksen saaneen henkilön potilaan luokse tuksen saaneen henkilön potilaan luokse teh-
42585: tehdyistä matkoista johtuneiden matkakustan- dyistä matkoista johtuneiden matkakustannus-
42586: nusten korvaamista. Jos vakuutetun tämän ten korvaamista. Jos vakuutetun tämän pykä-
42587: pykälän mukaan maksettaviksi jäävät matka- län mukaan maksettaviksi jäävät matkakustan-
42588: kustannukset saman kalenterivuoden aikana nukset saman kalenterivuoden aikana ylittävät
42589: ylittävät 500 markkaa (vuotuinen omavastuu- 500 markkaa (vuotuinen omavastuuosuus),
42590: osuus), vuotuisen omavastuun ylittävä osa vuotuisen omavastuun ylittävä osa matkakus-
42591: matkakustannuksista korvataan kokonaan. tannuksista korvataan kokonaan. Vuotuista
42592: omavastuuosuutta laskettaessa otetaan huo-
42593: mioon myös vakuutetun terveyskeskukselle sai-
42594: raankuljetuksesta maksamat kustannukset.
42595: Jos vakuutetun perheenjäsen, holhooja tai Jos vakuutetun perheenjäsen, holhooja tai
42596: muu tähän verrattava henkilö on vakuutettua muu tähän verrattava henkilö on vakuutettua
42597: hoitavan lääkärin erityisestä syystä antamasta hoitavan lääkärin erityisestä syystä antamasta
42598: määräyksestä erikseen tehnyt 1 momentissa määräyksestä erikseen tehnyt 1 momentissa
42599: mainitun matkan, korvataan tästä johtuvat mainitun matkan, korvataan tästä matkasta
42600: mastkakustannukset samalla tavoin kuin va- aiheutuneet kustannukset vakuutetun kustan-
42601: kuutetun matkakustannukset. nuksina.
42602:
42603:
42604:
42605:
42606: Päiväraha, sekä äitiys-, isyys- ja Päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha
42607: vanhempainraha sekä tilapäinen vanhempainraha
42608: 14 § 14 §
42609: Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työky- Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työky-
42610: vyttömyydestä suoritetaan päivärahaa sekä ras- vyttömyydestä suoritetaan päivärahaa sekä ras-
42611: kauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa ja kauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa ja
42612: 22 1989 vp. - HE n:o 178
42613:
42614: Voimassa oleva laki Ehdotus
42615: lapsen tai ottolapsen hoidon johdosta isyys- ja lapsen tai ottolapsen hoidon johdosta isyys- ja
42616: vanhempainrahaa. vanhempainrahaa sekä sairaan lapsen hoitoon
42617: ja kuntoutukseen osallistumisen johdosta tila-
42618: päistä vanhempainrahaa.
42619:
42620: 18 a §
42621: Jos vakuutetulla työkyvyttömyyden alkaessa
42622: on ollut oikeus työttömyysturvalain (602/84)
42623: mukaiseen työttömyyspäivärahaan, hänelle
42624: työkyvyttömyyden johdosta suoritettava päivä-
42625: raha on vähintään 86 prosenttia hänelle työky-
42626: vyttömyyden alkaessa suoritettavan työttö-
42627: myyspäivärahan määrästä. Tällöin ei työttö-
42628: myyspäivärahan määrää laskettaessa oteta
42629: huomioon
42630: 1) työttömyysturvalain 19 §:ssä tarkoitettua
42631: osa-aikatyön palkkaa;
42632: 2) työttömyysturvalain 21 § :ssä tarkoitettua
42633: sivutyön palkkaa tai muuta työtuloa; eikä
42634: 3) sellaisia työttömyysturvalain 27 §:ssä tar-
42635: koitettuja etuuksia, jotka tämän lain 27 §:n
42636: mukaan on vähennettävä päivärahasta.
42637:
42638: 20 §
42639: (Kumottu) Päivärahaa suoritetaan vähimmäispäivära-
42640: han suuruisena vakuutetulle, joka on asevel-
42641: vollisena vakinaisessa palveluksessa, aseetto-
42642: mana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluva-
42643: na puolustusvoimien palveluksessa taikka sivii-
42644: lipalvelusmiehenä siviilipalvelulaitoksessa, vain
42645: siltä työkyvyttömyysajalta, jonka hän on lo-
42646: malla, noudattaen muutoin, mitä 19 §:ssä on
42647: säädetty. Muulta ajalta hänellä ei ole oikeutta
42648: päivärahaan.
42649: 23 §
42650:
42651: Lapsen isälle, joka on lapsen hoidon takia Lapsen isälle, joka on lapsen hoidon takia
42652: poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuo- poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuo-
42653: lella suoritettavasta työstä, suoritetaan lapsen lella suoritettavasta työstä, suoritetaan lapsen
42654: äidin suostumuksella isyysrahaa lapsen synty- äidin suostumuksella isyysrahaa lapsen synty-
42655: män yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12 män yhteydessä vähintään 6 ja enintään 12
42656: arkipäivältä, jolloin vanhempainrahakausi ly- arkipäivältä, jolloin vanhempainrahakausi ly-
42657: henee vastaavasti. henee vastaavasti. Asevelvollisena vakinaisessa
42658: palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai
42659: nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien pal-
42660: veluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä siviili-
42661: palvelulaitoksessa olevalle isälle suoritetaan sa-
42662: moin edellytyksin isyysrahaa loman tai isyysva-
42663: paan ajalta. lsyysraha on tällöin vähimmäis-
42664: päivärahan suuruinen.
42665: 1989 vp. - HE n:o 178 23
42666:
42667: Voimassa oleva laki Ehdotus
42668:
42669: 23 c §
42670: Vakuutetulle voidaan suorittaa tilapäistä
42671: vanhempainrahaa ajalta, jolta hän on alle 16-
42672: vuotiaan sairaan lapsensa sairaanhoidon tai
42673: kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä omaa
42674: tai toisen työtä.
42675: Tässä pykälässä tarkoitetaan lapsella hakijan
42676: tai hänen aviopuolisonsa lasta, ottolasta tai
42677: muuta lasta, jota vakuutettu vanhemman ta-
42678: voin tosiasiallisesti hoitaa. A viopuolisoon rin-
42679: nastetaan henkilö, jonka kanssa vakuutettu
42680: avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteises-
42681: sä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.
42682: 23 d §
42683: Tilapäistä vanhempainrahaa suoritetaan, jos
42684: vakuutettu
42685: 1) osallistuu sairaalassa tai sairaalan polikli-
42686: nikalla lapsensa sairauden tai vamman vuoksi
42687: anneftavaan hoitoon tai kuntoutukseen ja lasta
42688: hoitava lääkäri katsoo osallistumisen tarpeelli-
42689: seksi. Seitsemän vuotta täyttäneen lapsen osal-
42690: ta edellytetään lisäksi, että sairaus tai vamma
42691: on vaikea;
42692: 2) osallistuu lapsensa vaikean sairauden tai
42693: vaikean vamman vuoksi sairaalassa tai sairaa-
42694: lan poliklinikalla anneftavaan hoitoon ·tai kun-
42695: toutukseen liityvään kotihoitoon ja lasta hoita-
42696: va lääkäri katsoo osallistumisen tarpeelliseksi;
42697: 3) osallistuu lakiin perustuvallelapsensa sai-
42698: rauden tai vamman vuoksi järjestetylle sopeu-
42699: tumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille tai
42700: muuhun niihin rinnastettavaan lakiin perus-
42701: tuvaan kuntoutustoimintaan.
42702: Valtioneuvoston päätöksellä määrätään, mi-
42703: tä on pidettävä tässä pykälässä tarkoitettuna
42704: vaikeana sairautena tai vammana.
42705: Tilapäistä vanhempainrahaa voidaan suorit-
42706: taa molemmille vanhemmille vain 23 d §:n 1
42707: momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa ta-
42708: pauksissa edellyttäen, että lääkäri on katsonut
42709: molempien vanhempien hoitoon tai kuntoutuk-
42710: seen osallistumisen tarpeelliseksi.
42711: 23 e §
42712: Tilapäisen vanhempainrahan maara patvaa
42713: kohti on yhtä suuri kuin 16 ja 17 §:ssä tarkoi-
42714: tettu päiväraha. Tilapäiseen vanhempainra-
42715: haan suoritetaan lapsikorotusta siten kuin 18
42716: §:ssä on säädetty.
42717: Tilapäistä vanhempainrahaa suoritetaan las-
42718: ta kohden kalenterivuodessa
42719: 24 1989 vp. - HE n:o 178
42720:
42721: Voimassa oleva laki Ehdotus
42722: 1) sairaala- ja poliklinikkahoidon sekä kun-
42723: toutuskurssien ajalta yhteensä enintään 60 ar-
42724: kipäivältä, ellei erityinen hoidollinen syy edel-
42725: lytä sen maksamista pitemmällä ajalta sekä
42726: 2) kotihoidon ajalta enintään 60 arkipäivältä
42727: ja erityisestä hoido/lisesta syystä lisäksi enin-
42728: tään 30 arkipäivältä sekä tätä pitemmältä ajal-
42729: ta, jos tilapäisen vanhempainrahan suorittami-
42730: sen lopettaminen huomioon ottaen lapsen sai-
42731: rauden kehittyminen olisi kohtuutonta.
42732: 23 f §
42733: Vakuutetulle suoritetaan tilapäistä vanhem-
42734: painrahaa, jos hänellä ei ole tältä ajalta tässä
42735: laissa tarkoitettua työtuloa. Vähäinen työtulo
42736: ei kuitenkaan estä tilapäisen vanhempainrahan
42737: suorittamista. Työtulona ei oteta huomioon
42738: vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan
42739: kotihoidon tukea eikä myöskään perhehoidos-
42740: ta maksettavaa hoitopalkkiota.
42741: Tilapäistä vanhempainrahaa ei myöskään
42742: suoriteta siltä osin kuin vakuutetulla on lakiin
42743: perustuva oikeus saada samalla perusteella tila-
42744: päistä vanhempainrahaa vastaavaa korvausta.
42745: Tilapäistä vanhempainrahaa ei suoriteta sa-
42746: malta ajalta, jolta vakuutetul/a on oikeus äi-
42747: tiys-, isyys- tai vanhempainrahaan taikka päi-
42748: värahaan.
42749: Etuuksia koskevia yleisiä säännöksiä Etuuksia koskevia yleisiä säännöksiä
42750: 24 § 24 §
42751: Korvausta sairaanhoidosta johtuvista kus- Päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainra-
42752: taanuksista ja päivärahaa ei suoriteta siltä haa ei suoriteta siltä ajalta, jonka vakuutettu
42753: ajalta, minkä vakuutettu on: on suorittamassa välittömästi tuomittua van-
42754: 1) asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa keusrangaistusta.
42755: taikka reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluva-
42756: na puolustusvoimien palveluksessa; tai
42757: 2) kärsimässä välittömästi tuomittua vapaus-
42758: ragaistusta tai asetuksella säädettävissä tapauk-
42759: sissa julkisessa laitoshoidossa.
42760: Mitä 1 momentin 2 kohdassa on säädetty, Päivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainra-
42761: sovelletaan vastaavasti raskaus- ja synnytys- - haa, korvausta sairaanhoidosta johtuvista kus-
42762: kustannuksiin sekä äitiys-, isyys- ja vanhem- tannuksista tai korvausta raskaus- ja synnytys-
42763: painrahaan. kustannuksista ei suoriteta siltä ajalta, jonka
42764: vakuutettu on asetuksella säädettävissä tapauk-
42765: sissa julkisessa laitoshoidossa.
42766: 28 a § 28 a §
42767: Jos vakuutettu on saanut työkyvyttömyys- Jos vakuutettu on saanut työkyvyttömyys-
42768: ajalta työttömyyskorvauksesta 22 päivänä jou- ajalta työttömyysturvalain mukaista perus-
42769: lukuuta 1967 annetun lain (645167) mukaista päivärahaa tai ansioon suhteutettua päivära-
42770: työttömyyskorvausta tai valtakunnallisista haa, pidätetään samalta ajalta tämän lain mu-
42771: työttömyyskassoista 23 päivänä maaliskuuta kaisesti suoritettava päiväraha maksetun perus-
42772: 1989 vp. - HE n:o 178 25
42773:
42774: Voimassa oleva laki Ehdotus
42775: 1934 annetussa laissa (125/34, 328/60) tarkoi- päivärahan määrään saakka tai se suoritetaan
42776: tetun työttömyyskassan maksamaa työttö- asianomaiselle työttömyyskassalle maksettua
42777: myysavustusta, suoritetaan samalta ajalta tule- ansioon suhteutettua päivärahaa vastaavalta
42778: va päiväraha maksetun korvauksen tai avus- osalta. Näin pidätetystä tai suoritetusta päivä-
42779: tuksen määrään saakka asianomaiselle työvoi- rahan määrästä on vastaavasti voimassa, mitä
42780: matoimikunnalle tai työttömyyskassalle. Näin 28 §:n 3 momentissa on säädetty.
42781: suoritetusta päivärahan määrästä on vastaavas-
42782: ti voimassa, mitä 28 §:n 3 momentissa on
42783: säädetty.
42784:
42785: 29 § 29 §
42786:
42787: Kansaneläkelaitos voi suorittaa yliopistoissa Kansaneläkelaitos voi suorittaa Ylioppilai-
42788: ja korkeakoulussa opiskelevien ylioppilaiden den terveydenhoitosäätiölle kohtuullisen kor-
42789: pakollisesta lääkärintarkastuksesta annetun vauksen tämän järjestämän hoidon aiheutta-
42790: lain (142/58) 1 §:ssä mainitulle säätiölle koh- mista kustannuksista.
42791: tuullisen korvauksen tämän järjestämän hoi-
42792: don aiheuttamista kustannuksista.
42793:
42794:
42795: 30 § 30 §
42796:
42797: Saadakseen päivärahaa vakuutetun, hänen (Kumotaan)
42798: valtuuttamansa asiamiehen tai muun edustajan
42799: tulee viipymättä ilmoittaa sairastumisesta sai-
42800: rausvakuutustoimistoon, sen mukaan kuin ase-
42801: tuksella tarkemmin säädetään.
42802: Päivärahaa on haettava kuuden kuukauden Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava:
42803: kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halu- 1) päivärahaa kuuden kuukauden kuluessa
42804: taan saada sekä äitiys- ja vanhempainrahaa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada;
42805: viimeistään kahta kuukautta ennen laskettua jos päiväraha on myönnetty määräajaksi, mut-
42806: synnytysaikaa tai 21 §:n 2 momentissa tarkoi- ta työkyvyttömyys jatkuu sen jälkeenkin, työ-
42807: tetussa tapauksessa kahden kuukauden kulues- kyvyttömyyden jatkumisesta on toimitettava
42808: sa lapsen hoitoonottamisesta lukien. Korvausta selvitys paikallistoimistoon kuuden kuukauden
42809: sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheut- kuluessa päivärahaoikeuden päättymisestä;
42810: tamista kustannuksista on haettava kuuden 2) äitiys- ja vanhempainrahaa viimeistään
42811: kuukauden kuluessa siitä, kun se maksu, josta kahta kuukautta ennen laskettua synnytysai-
42812: korvausta haetaan, on suoritettu. Korvausta kaa;
42813: 10 §:n 1 momentin mukaisista vuotuisen oma- 3) vanhempainrahaa ottolapsen hoidon joh-
42814: vastuuosuuden ylittävistä matkakustannuksista dosta kahden kuukauden kuluessa lapsen hoi-
42815: sekä lisäkorvausta 9 §:n 3 momentin nojalla toon ottamisesta;
42816: lääkkeistä, kllinisistä ravintovalmisteista ja pe- 4) tilapäistä vanhempainrahaa kuuden kuu-
42817: rusvoiteista on haettava kuuden kuukauden kauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen
42818: kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, sitä halutaan saada;
42819: jonka aikana oikeus matkakorvaukseen tai li- 5) korvausta sairauden tai raskauden ja syn-
42820: säkorvaukseen on syntynyt. Muutoin etuus on nytyksen aiheuttamista kustannuksista kuuden
42821: menetetty. Jos päiväraha on myönnetty määrä- kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta
42822: ajaksi ja työkyvyttömyys jatkuu sen jälkeen- korvausta haetaan, on suoritettu;
42823: kin, tulee vakuutetun saadakseen edelleen päi- 6) lisäkorvausta 9 §:n 3 momentin perusteel-
42824: värahaa toimittaa siitä riittävä selvitys edellä la lääkkeistä, perusvoiteista, kliinisistä ravinto-
42825: mainitussa ajassa. Myöhästymisestä huolimat- valmisteista ja niitä vastaavista tuotteista sekä
42826: ta etuus voidaan myöntää joko kokonaan tai - korvausta 10 §:n 1 momentin mukaisista vuo-
42827: 4 390377Y
42828: 26 1989 vp. - HE n:o 178
42829:
42830: Voimassa oleva laki Ehdotus
42831:
42832: osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä koh- tuisen omavastuun ylittävistä matkakustannuk-
42833: tuuttomana. sista kuuden kuukauden kuluessa sen kalenteri-
42834: vuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus
42835: lisäkorvaukseen tai matkakorvaukseen on syn-
42836: tynyt; sekä
42837: 7) oikeutta saada vaikean ja pitkäaikaisen
42838: sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet koko-
42839: naan tai 90-prosenttisesti korvattuina sekä klii-
42840: niset ravintovalmisteet ja niitä vastaavat tuot-
42841: teet osittain korvattuina, viimeistään 30 päivän
42842: kuluessa niiden kustannusten syntymisestä, jot-
42843: ka halutaan saada näin korvattuina.
42844: Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon Etuus tai osa siitä voidaan myöntää, vaikka
42845: käytettävät lääkkeet korvataan kokonaan tai sitä ei olisi haettu 3 momentissa säädetyssä
42846: 90-prosenttisesti, mikäli kustannukset ovat määräajassa, jos sen epääminen myöhästymi-
42847: syntyneet sen jälkeen, kun vakuutettu on toi- sen vuoksi olisi kohtuutonta.
42848: mittanut sosiaalivakuutustoimikunnalle tätä
42849: tarkoittavan hakemuksen. Mitä tässä momen-
42850: tissa on säädetty lääkkeistä, sovelletaan myös
42851: korvattaessa kliinisiä ravintovalmisteita ja niitä
42852: vastaavia tuotteita.
42853:
42854: Jollei myönnettyä päivärahaa tai äitiys-, Jollei myönnettyä päivärahaa tai äitiys-,
42855: isyys- tai vanhempainrahaa ole nostettu kuu- isyys- tai vanhempainrahaa taikka tilapäistä
42856: den kuukauden kuluessa siitä, kun se on ollut vanhempainrahaa ole nostettu kuuden kuukau-
42857: vakuutetun nostettavissa, taikka maksettavaksi den kuluessa siitä, kun se on ollut vakuutetun
42858: myönnettyä korvausta sairauden tai raskauden nostettavissa, taikka maksettavaksi myönnet-
42859: ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista tyä korvausta sairauden tai raskauden ja syn-
42860: kuuden kuukauden kuluessa sen myöntämises- nytyksen aiheuttamista kustannuksista kuuden
42861: tä, on oikeus etuuteen menetetty, mikäli ei kuukauden kuluessa sen myöntämisestä, on
42862: erityisestä syystä katsota kohtuulliseksi toisin oikeus etuuteen menetetty, mikäli ei erityisestä
42863: päättää. syystä katsota kohtuulliseksi toisin päättää.
42864:
42865: 47 § 47 §
42866: Tämän lain mukaista päivärahaa sekä äi- Tämän lain mukaista päivärahaa, äitiys-,
42867: tiys-, isyys- ja vanhempainrahaa on haettava isyys- ja vanhempainrahaa sekä tilapäistä
42868: sen kunnan sosiaalivakuutustoimikunnalta, vanhempainrahaa on haettava sen kunnan sosi-
42869: jossa vakuutetulla on varsinainen asuntonsa ja aalivakuutustoimikunnalta, jossa vakuutetulla
42870: kotinsa. Korvausta sairaanhoidosta taikka ras- on varsinainen asuntonsa ja kotinsa. Korvaus-
42871: kaudesta ja synnytyksestä aiheutuneista kus- ta sairaanhoidosta taikka raskaudesta ja syn-
42872: tannuksista vakuutetulla on oikeus hakea nytyksestä aiheutuneista kustannuksista vakuu-
42873: muultakin kuin kotipaikkakuntansa sosiaaliva- tetulla on oikeus hakea muultakin kuin koti-
42874: kuutustoimikunnalta. Asetuksella säädetään, paikkakuntansa sosiaalivakuutustoimikunnal-
42875: milloin vakuutetulla on oikeus hakea päivära- ta. Asetuksella säädetään, milloin vakuutetulla
42876: haa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa on oikeus hakea päivärahaa, äitiys-, isyys- ja
42877: muulta kuin kotipaikkakuntansa sosiaaliva- vanhempainrahaa sekä tilapäistä vanhempain-
42878: kuutustoimikunnalta. rahaa muulta kuin kotipaikkakuntansa sosiaa-
42879: livakuutustoimikunnalta.
42880:
42881:
42882: 54§ 54§
42883: Asianomainen, joka on tyytymätön sosiaali- Asianomainen, joka on tyytymätön sosiaali-
42884: vakuutuslautakunnan päätökseen, mikäli se vakuutuslautakunnan päätökseen, mikäli se
42885: 1989 vp. - HE n:o 178 27
42886:
42887: Voimassa oleva laki Ehdotus
42888: koskee oikeutta tämän lain mukaiseen etuuteen koskee oikeutta tämän lain mukaiseen etuuteen
42889: tai päivärahan, äitiys-, isyys- tai vanhempain- tai päivärahan, äitiys-, isyys- tai vanhempain-
42890: rahan määrää, saa hakea siihen muutosta tar- rahan taikka tilapäisen vanhempainrahan mää-
42891: kastuslautakunnalta 53 §:n 1 momentissa sää- rää, saa hakea siihen muutosta tarkastuslauta-
42892: detyssä ajassa ja siinä säädetylla tavalla. kunnalta 53 §:n 1 momentissa säädetyssä ajas-
42893: sa ja siinä säädetylla tavalla.
42894:
42895:
42896: 59§
42897:
42898: Valtio suorittaa 13 prosenttia päivärahoista Valtio suorittaa 13 prosenttia päivärahoista,
42899: sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoista. Val- äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoista sekä tila-
42900: tion on suoritettava kuukausittain ennakkona päisistä vanhempainrahoista. Valtion on suori-
42901: määrä siten kuin asetuksella tarkemmin sääde- tettava kuukausittain ennakkona määrä siten
42902: tään. kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
42903:
42904:
42905: 68 § 68 §
42906: Sairausvakuutustoimikunnalla on oikeus Sosiaalivakuutustoimikunnal/a on oikeus
42907: omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnös- omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnös-
42908: tä käsiteltävänään olevan asian selvittämiseksi tä käsiteltävänään olevan asian selvittämiseksi
42909: kuulustuttaa todistajia yleisessä alioikeudessa. kuulustuttaa todistajia yleisessä alioikeudessa.
42910:
42911: Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee
42912: myös lääkäriä, kuitenkin siten, että hänellä on myös lääkäriä, kuitenkin siten, että hänellä on
42913: oikeus saada antamistaan tiedoista ja lausun- oikeus saada antamistaan tiedoista ja lausun-
42914: noista vahvistetun taksan mukainen palkkio. noista kansaneläkelaitoksen vahvistaman tak-
42915: san mukainen palkkio.
42916: 76 b §
42917: Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on tukea
42918: sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta valtion
42919: tulo- ja menoarviossa sanottuun tarkoitukseen
42920: osoiteitujen määrärahojen puitteissa siten kuin
42921: valtioneuvosto tarkemmin määrää.
42922: Kansaneläkelaitoksen 1 momentissa tarkoi-
42923: tettua tukea koskevaan päätökseen ei saa ha-
42924: kea valittamalla muutosta.
42925: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
42926: kuuta 1990 ja sitä sovelletaan kustannuksiin,
42927: jotka ovat syntyneet lain voimaantulopäivänä
42928: tai sen jälkeen.
42929: Tämän lain 5 §:n 2 momentti ja 5 b §:n 1
42930: momentin johdantokappale sekä 18 a § tulevat
42931: voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990 siten, että
42932: 18 a §:ää sovelletaan päivärahaan, joka koh-
42933: distuu aikaan lain voimaantulosta alkaen.
42934: Tämän lain 4 §:n 1 momentti, 14 §:n edellä
42935: oleva alaotsikko, 14 §:n 1 momentti, 23 c-
42936: 23 f §, 30 §:n 3 momentin 4 kohta ja 6 mo-
42937: mentti, 47 §:n 1 momentti, 54 §:n 1 momentti
42938: sekä 59 §:n 2 momentti tulevat voimaan 1
42939: päivänä lokakuuta 1990 ja kumotun 76 b §:n
42940: säännöstä sovelletaan 30 päivään syyskuuta
42941: 1990.
42942: 28 1989 vp. - HE n:o 178
42943:
42944: 2.
42945: Laki
42946: kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
42947:
42948: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanterveyslain voimaanpanosta 28 päivänä
42949: tammikuuta 1972 annetun lain 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta
42950: 1988 annetussa laissa (1216/88), näin kuuluvaksi:
42951:
42952: Voimassa oleva laki Ehdotus
42953:
42954: 3 § 3 §
42955:
42956: Alle 17-vuotiaiden kunnan asukkaiden kan- Alle 17 -vuotiaiden kunnan asukkaiden kan-
42957: santerveyslain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa santerveyslain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa
42958: tarkoitettu hampaiden tutkimus ja hoito on tarkoitettu hampaiden tutkimus ja hoito on
42959: siten maksuton kuin sanotun lain 21 §:ssä siten maksuton kuin sanotun lain 21 §:ssä
42960: säädetään. Vuonna 1958 tai sen jälkeen synty- säädetään. Vuonna 1956 tai sen jälkeen synty-
42961: neiden kunnan asukkaiden kansanterveyslain neiden kunnan asukkaiden kansanterveyslain
42962: 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu
42963: hampaiden tutkimus ja hoito on maksutonta hampaiden tutkimus ja hoito on maksutonta
42964: sikäli kuin ne koskevat hampaiden tutkimusta sikäli kuin ne koskevat hampaiden tutkimusta
42965: ja ehkäisevää hoitoa. Muilta osin peritään 60 ja ehkäisevää hoitoa. Muilta osin peritään 60
42966: prosenttia asetuksella vahvistetuista potilailta prosenttia asetuksella vahvistetuista potilailta
42967: perittävistä maksuista ja korvaoksista siten perittävistä maksuista ja korvaoksista siten
42968: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Mitä kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Mitä
42969: edellä on säädetty vuonna 1958 tai sen jälkeen edellä on säädetty vuonna 1956 tai sen jälkeen
42970: syntyneistä kunnan asukkaista, koskee myös syntyneistä kunnan asukkaista, koskee myös
42971: mainittuna vuonna tai sen jälkeen syntyneitä mainittuna vuonna tai sen jälkeen syntyneitä
42972: kunnan alueella sijaitsevien kansanterveysase- kunnan alueella sijaitsevien kansanterveysase-
42973: tuksen 7 a §:ssä mainittujen oppilaitosten opis- tuksen 7 a §:ssä mainittujen oppilaitosten opis-
42974: kelijoita ja kansanterveysasetuksen 7 b §:ssä kelijoita ja kansanterveysasetuksen 7 b §:ssä
42975: tarkoitettujen kaupunkien merimiesterveyden- tarkoitettujen kaupunkien merimiesterveyden-
42976: huoltoon oikeutettuja henkilöitä. huoltoon oikeutettuja henkilöitä.
42977:
42978:
42979: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
42980: kuuta 1990.
42981: 1989 vp. - HE n:o 179
42982:
42983:
42984:
42985:
42986: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maatalousyrittäjien
42987: eläkelain muuttamisesta ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuu-
42988: tuslain 11 ja 21 §:n muuttamisesta
42989:
42990:
42991:
42992:
42993: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
42994:
42995: Esityksessä ehdotetaan maatalousyrittäjän siin pinta-alan mukaan lasketun perustyötulon
42996: työtulon määrittämiseen muutoksia, joilla ympärille työtulon normaalialue, jolta työtulo
42997: määrittäminen tehdään nykyistä joustavam- olisi mahdollista vahvistaa nykyistä joustavam-
42998: maksi. Muutosten tarkoituksena on saada min. Myös metsämaan osalta säädettäisiin työ-
42999: maatalousyrittäjien eläkelain mukainen työtulo tulon korotus- ja alennusperusteet.
43000: entistä paremmin vastaamaan viljelmän todel- Poronomistajien työtulon määrittämistapaa
43001: lista työtuloa. ehdotetaan muutettavaksi niin, että työtulon
43002: Viljelmän työtulo määritettäisiin erikseen määräytymiseen vaikuttaisivat samanaikaisesti
43003: viljellyn maatalousmaan ja kasvullisen metsä- sekä poronhoitotyössä tehdyt työpäivät että
43004: maan osalta. Samalla kun kasvulliselle metsä- omistettujen porojen lukumäärä.
43005: maalle säädettäisiin oma työtuloasteikkonsa, Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
43006: viljellyn maatalousmaan työtuloasteikko tar- päivänä heinäkuuta 1990.
43007: kistettaisiin vastaamaan nykytilannetta. Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
43008: Viljellyn maatalousmaan osalta määritettäi- tykseen vuodelle 1990.
43009:
43010:
43011:
43012:
43013: 391081N
43014: 2 1989 vp. - HE n:o 179
43015:
43016:
43017:
43018:
43019: SISÄLLYSLUETTELO
43020:
43021: Sivu Sivu
43022: YLEISPERUSTELUT ooooooooooooooooooooooooo 3 2o2o Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusla-
43023: ki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10
43024: 1. Nykyinen tilanne 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 3
43025: 2. Tavoitteet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 4
43026: LAKITEKSTIT oooooooooooooooooooooooooooooooo 11
43027: 3. Valmisteluvaiheet 4
43028: 1. Laki maatalousyrittäjien eläkelain muuttami-
43029: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
43030:
43031:
43032:
43033:
43034: 4. Ehdotuksen sisältö 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o o 0 0 0 0 5 sesta0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11
43035: 5. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaiku- 2. Laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus-
43036: tukset. 0 0 o0 0 0 0o 0 0 ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 lain 11 ja 21 §:n muuttamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14 -
43037: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 000000 6
43038: 1. Lakiehdotusten perustelut ooo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 LIITE ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo 15
43039: 1o1o Maatalousyrittäjien eläkelaki oooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 Rinnakkaistekstit 15
43040: 1o2o Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusla-
43041: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
43042:
43043:
43044:
43045:
43046: 10 Laki maatalousyrittäjien eläkelain muuttami-
43047: ki
43048: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 sesta0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 15
43049: 2. Voimaantulo 0 0 o0 0 ooo
43050: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 20 Laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus-
43051: 2ol. Maatalousyrittäjien eläkelaki oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 lain 11 ja 21 §:n muuttamisesta o ooooo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 20
43052: 1989 vp. - HE n:o 179 3
43053:
43054:
43055:
43056:
43057: YLEISPERUSTELUT
43058:
43059:
43060: 1. Nykyinen tilanne poikkeusperuste on huomattava, voi maata-
43061: lousyrittäjien eläkelaitos omasta aloitteestaan-
43062: Maatalousyrittäjien eläkelain 8 §:n 1 mo- kin poiketa hehtaariperusteisesta työtulosta.
43063: mentin (830170) mukaan maatalousyrittäjälle Yksilöllistä työtulon määrittelytapaa on käytet-
43064: on eläkkeen perusteena olevan työtulon mää- ty viljelmistä noin viidesosalla. Yli 25 peltoheh-
43065: räämistä varten vahvistettava se työtulo, jonka taarin viljelmillä poikkeamien osuus on noin
43066: hänen voidaan kohtuudella arvioida jatkuvasti 40 OJo.
43067: saavan eläkelain piiriin kuuluvasta toiminnas- Viljelmän työtulon poikkeuksellista määrää-
43068: taan. Työtulon perusteella lasketaan maata- mistä varten maatalousyrittäjien eläkelaitok-
43069: lousyrittäjän eläkkeen ja tapaturmakorvauksen sessa on käytössä korotusnormisto. Sen tarkoi-
43070: suuruus, mutta työtulo on perusteena myös tuksena on muodostaa yhteinen mitta-asteikko
43071: eläke- ja tapaturmavakuutusmaksuja perittäes- erilaisia tuotantosuuntia edustavien viljelmien
43072: sä. välille. Se on tarkoitettu maatalousyrittäjien
43073: Maatalousyrittäjien eläkelain 8 § sisältää eläkelaitoksen sisäiseksi ohjeeksi, mutta myös
43074: määräykset eri maatalousyrittäjäryhmille vah- eläkelautakunta ja vakuutusoikeus ovat ratkai-
43075: vistettavista työtuloista. Maatilatalouden har- suissaan pitäytyneet normiston puitteissa.
43076: joittajan henkilökohtainen työtulo vahviste- Korotusnormiston mukaan viljelmän työtu-
43077: taan viljelmälle määritellyn työtulon perusteel- loa on mahdollista korottaa peltojen normaalia
43078: la. Viljelmän työtulo jaetaan vakuutettavien tehokkaamman viljelyn tai poikkeuksellisen
43079: viljelijöiden kesken siinä suhteessa kuin he suuren eläinmäärän vuoksi. Kasvien osalta ko-
43080: ottavat osaa työhön viljelmällä. Työtuloa voi- rotusyksiköt lasketaan kasvilajeittain viljely-
43081: daan tarkistaa, jos siihen vaikuttavat seikat pinta-alan mukaan. Eläimistä saa korotusyksi-
43082: muuttuvat myöhemmin olennaisesti. köitä, jos niitä on peltopinta-alaan nähden
43083: Viljelmän työtulo lasketaan pääsääntöisesti poikkeuksellisen paljon. Normien mukaan saa-
43084: pinta-alan mukaan Gäljempänä MYEL-hehtaa- dut korotusyksiköt lasketaan yhteen ja muun-
43085: rit). MYEL-hehtaareihin luetaan viljelmän pel- netaan korotusmarkoiksi asteittain alenevan
43086: to ja puutarha kokonaan sekä kasvullisesta asteikon mukaisesti. Viljelmän hehtaariperus-
43087: metsämaasta Etelä-Suomessa 1110, Keski-Suo- teista työtuloa korotetaan saadulla markka-
43088: messa 1/15 ja Pohjois-Suomessa 1/20. Näin määrällä.
43089: saatujen MYEL-hehtaareiden perusteella mää- Viljelmällä saatetaan harjoittaa muutakin
43090: ritellään viljelmän työtulo maatalousyrittäjien yritystoimintaa, joka oikeuttaa korottamaan
43091: eläkelain 8 §:n 2 momentissa (882/82) olevan työtuloa. Edellytyksenä kuitenkin on, että toi-
43092: asteikon mukaisesti. Työtuloa kertyy eniten mintaa verotetaan maatilatalouden tulovero-
43093: ensimmäisiltä 12 MYEL-hehtaarilta, minkä jäl- lain mukaan. Tällaista toimintaa on muun
43094: keen sen määrä alenee asteittain niin, että 62 muassa maatilamatkailu, mehiläistenhoito, vil-
43095: hehtaarin ylittävä osa ei enää lisää työtuloa. jelmän tuotteiden jalostus, kalanviljely, turkis-
43096: Kaavamaisesti vahvistetusta hehtaarityötu- tarhaus sekä turpeen tai jäkälän nosto ja
43097: losta on mahdollista poiketa sekä ylös- että myynti. Myös viljelmän koneilla ulkopuolisille
43098: alaspäin, jos viljely- tai muu tuotantotapa, tehdyt työt voivat korottaa työtuloa. Viimeksi
43099: viljelmällä työskentelevien viljelijöiden poik- mainitussa tapauksessa bruttotulosta otetaan
43100: keuksellinen määrä tai muu näihin verrattava huomioon korotusnormistossa määritelty pro-
43101: syy niin edellyttää. Hehtaariperusteisesta työ- senttiosuus, joka lisätään työtuloon.
43102: tulosta poiketaan vain, mikäli muutostarpeella Vuoden 1983 alusta viljelmän työtuloa on
43103: on pitkäaikainen ja olennainen vaikutus viljel- ollut mahdollista korottaa myös tuottavuuden
43104: män työtuloon. Yksilöllinen työtulon määritte- perusteella, jos viljelijän verotuksessa vahvis-
43105: ly tapahtuu yleensä viljelijän aloitteesta. Jos tettu työtulo on olennaisesti suurempi kuin
43106: 4 1989 vp. - HE n:o 179
43107:
43108: hehtaarityötulo. Viljelijä voi työtulon tarkista- 2. Tavoitteet
43109: mista pyytäessään esittää sen vahvistamista
43110: verotuksen mukaan. Asian ratkaisemista var- Hallituksen esityksen mukaan tavoitteena on
43111: ten maatalousyrittäjien eläkelaitos ottaa huo- muuttaa maatalousyrittäjien eläkelaissa olevia
43112: mioon verotiedot ainakin kahdelta vuodelta, työtulon määräytymissäännöksiä siten, että eri-
43113: koska myös tuottavuusperusteen tulee olla vai- laisille ja erikokoisille viljelmille vahvistettavat
43114: kutukseltaan pitkäaikaista. työtulot olisivat oikeudenmukaisessa suhteessa
43115: Metsän osalta viljelmän työtulo on sidottu toisiinsa ja että maatalousyrittäjien työtulot
43116: varsin pitkälle pinta-alaan. Nykyisen tulkinnan vastaisivat nykyistä paremmin yrityksissä teh-
43117: mukaan esimerkiksi viljelmän metsässä tehdyt dyn työn arvoa.
43118: hankintatyöt eivät anna mahdollisuutta työtu- Työtulon vahvistamisen lähtökohtana tulisi
43119: lon korottamiseen. edelleenkin olla viljelmän pinta-ala. Esitetyillä
43120: Viljelmän työtuloa on mahdollista vastaa- muutoksilla pyritään helpottamaan ja jousta-
43121: vasti alentaa yksilöllisillä työtuloperusteilla. voittamaan poikkeamista kaavamaisesta pinta-
43122: Käytännössä hehtaariperusteiseen työtuloon alaperusteisesta työtulosta. Joustavuuden lisää-
43123: tulee alennusta harvoin. Yleensä tällöin on minen on tarpeellista, koska tutkimusten mu-
43124: kysymys viljelmän ulkopuolella työskenteleväs- kaan työtulojen hajonta on hehtaareittain ja
43125: tä osa-aikaviljelijästä tai metsätilan omistajas- tuotantosuunnittain suuri. Nykyinen korotus-
43126: ta, joka ei itse osallistu sanottavasti metsätöi- normisto ei useinkaan anna mahdollisuuksia
43127: hin. Hehtaariperusteiset työtulot lähtevät siitä viljelmän olosuhteiden yksilölliseen tarkaste-
43128: olettamuksesta, että viljelmällä työskentelee luun.
43129: kaksi henkilöä: isäntä ja emäntä. Työtuloa on
43130: mahdollista helpommin alentaa sellaisilla viljel-
43131: millä, joilla työskentelee vain yksi henkilö. 3. Valmisteluvaiheet
43132: Pääsääntö yhden viljelijän viljelmällä kuiten-
43133: kin on, että hänen työtulokseen vahvistetaan Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 20 päivä-
43134: koko viljelmän työtulo. nä lokakuuta 1987 työryhmän, jonka tehtävä-
43135: Maatilatalouden työhön osallistuvan perhe- nä oli selvittää maatalousyrittäjien eläkelain
43136: yrityksen jäsenen työtulon määräämistä koskee mukaisten työtulojen määräytymissäännösten
43137: oma säännös, maatalousyrittäjien eläkelain toimivuus ja oikeudenmukaisuus siten, että
43138: 8 §:n 4 momentti (1009/87). Sen mukaan työ- työtulot vastaisivat nykyistä paremmin todellis-
43139: tuloa vahvistettaessa pidetään lähtökohtana ta työpanosta. Työryhmä, Maatalousyrittäjien
43140: perheyrityksen jäsenelle maksettua palkkaa. työtuloryhmä, jätti yksimielisen muistionsa so-
43141: Poronomistajan työtulo muodostuu laissa siaali- ja terveysministeriölle 31 päivänä loka-
43142: säädetystä markkamäärästä kultakin hänen kuuta 1988 (työryhmämuistio 1988:28 STM.)
43143: omistamaitaan ja paliskunnan toimesta luetul- Muistiosta ovat antaneet lausuntonsa maa-
43144: ta vuotta vanhemmalta porolta. Työtuloa on ja metsätalousministeriö, valtiovarainministe-
43145: mahdollista korottaa tai alentaa, jos porono- riö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
43146: mistaja tekee olennaisesti enemmän tai vähem- SAK ry., Suomen Työnantajain Keskusliitto,
43147: män poronhoitotyötä kuin hänen omistamien- Liiketyönantajain Keskusliitto L TK ry., Maa-
43148: sa lukuporojen määrä edellyttää. Normaali taloustuottajain Keskusliitto MTK ry., Svenska
43149: työmäärä on yksi työpäivä lukuporoa kohden. Lantbruksproducenternas Centralförbund,
43150: Kalastajan työtulo määritellään yksilöllisesti Suomen Ammattikalastajaliitto, Paliskuntain
43151: sen suuruiseksi kuin hänen voidaan kohtuudel- Yhdistys, Maatalouden taloudellinen tutkimus-
43152: la arvioida jatkuvasti saavan kalastustoimin- laitos, eläketurvakeskus ja maatalousyrittäjien
43153: nastaan. Käytännössä kalastajien työtulot ovat eläkelaitos. Lausunnoissa on pidetty perus-
43154: 30-80 prosenttia kalastusyrityksen liikevaih- teltuna maatalousyrittäjien työtulosäännöksis-
43155: dosta. Poronomistajan ja kalastajan perheyri- sä havaittujen epäkohtien korjaamista.
43156: tysten jäsenten työtulo määritellään maatalous- Keväällä 1989 valtioneuvosto ja maatalous-
43157: yrittäjien eläkelain 8 §:n 1 momentin yleissään- tuottajain keskusjärjestöt sopivat maatalous-
43158: nöksen mukaan. Heille vahvistetaan se työtulo, tulolain (629/82) mukaan käymiensä neuvotte-
43159: jonka heidän voidaan arvioida kohtuudella lujen perusteella hinnoitteluvuoden 1989/1990
43160: jatkuvasti saavan maatalousyrittäjätoiminnas- maataloustuloratkaisuun liittyen, että maata-
43161: taan. lousyrittäjien eläkelakia esitetään muutettavak-
43162: 1989 vp. - HE n:o 179 5
43163:
43164: si Maatalousyrittäjien työtuloryhmän tekemien desta saatu työtulo edellyttäisi. Pinta-alan ylä-
43165: ehdotusten pohjalta. raja ehdotetaan samalla poistettavaksi, jolloin
43166: Hallituksen esitys pohjautuu työryhmän te- työtuloa kertyisi myös 62 peltohehtaarin jäl-
43167: kemiin ehdotuksiin. keen.
43168: Viljellyn maatalousmaan osalta ehdotetaan
43169: säädettäväksi mahdollisuus poiketa perustyötu-
43170: 4. Ehdotuksen sisältö losta joustavasti. Poikkeusmahdollisuus olisi
43171: tarpeellinen sen vuoksi, että perustyötulo on
43172: Nykyisin samankokoinen ja samalla tavalla vain keskiarvo, jossa ei ole otettu huomioon
43173: hoidettu metsämaa lisää viljelmän työtuloa eri pinta-alan lisäksi muita työtuloon vaikuttavia
43174: tavalla siitä riippuen, kuinka suureen pelto- tekijöitä. Joustavuutta ehdotetaan lisättäväksi
43175: pinta-alaan metsästä muuntamalla saadut säätämällä perustyötulon ympärille työtulon
43176: MYEL-hehtaarit lisätään. Ehdotuksen mukaan normaalialue. Maatalousyrittäjä tekisi oman
43177: viljelmän vuotuinen työtulo määriteltäisiin vas- esityksensä työtulon vahvistamiseksi sanotulta
43178: taisuudessa laskemalla viljeliylle maatalous- normaalialueelta työtulolomakkeella (MT-
43179: maalle ja kasvulliselle metsämaalle määritellyt lomake), josta ilmenevät tilaa koskevat tarpeel-
43180: vuotuiset työtulot yhteen. Tämä merkitsisi sitä, liset tiedot. Viljelijän työtuloesityksen tulisi
43181: että työtulon laskentavaiheessa toisaalta peltoa tällöin vastata tosiasiallisia olosuhteita. Työtu-
43182: ja puutarhaa ja toisaalta metsämaata käsitel- lo vahvistettaisiin hakemuksesta poiketen vain
43183: täisiin erillisinä yksikköinä ja että kasvullisen silloin, kun hakemus olisi ilmeisessä ristiriidas-
43184: metsämaan osuutta ei enää muuunettaisi kei- sa tosiasioiden kanssa. Työtulo olisi mahdollis-
43185: notekoisesti vastaamaan viljeltyä maatalous- ta vahvistaa myös työtulon normaalialueen
43186: maata. ulkopuolelta, mutta silloin vaadittaisiin yksi-
43187: Viljelmän työtuloa määrättäessä ei käytettäi- tyiskohtaisempia tietoja poikkeusperusteesta.
43188: si enää maatalousmaan eikä MYEL-hehtaarei- Yritystoiminnan alkuvaiheessa ei ole selvää,
43189: den käsitteitä. Näin ollen maatalousyrittäjien kuinka suuri viljelmän työtulo tulee olemaan.
43190: eläkelain 2 §:n 2 momentissa oleva säännös Sen vuoksi ehdotetaan, että viljellyn maata-
43191: siitä, mitä lakia sovellettaessa pidetään maata- lousmaan työtulo olisi yritystoiminnan alkuvai-
43192: lousmaana, jäisi tätä lakia sovellettaessa kos- heessa, tarkemmin sanottuna kahden viljelys-
43193: kemaan ainoastaan niitä tapauksia, joissa jou- vuoden ajan, pääsääntöisesti vähintään perus-
43194: dutaan harkitsemaan, täyttyykö maatalousyrit- työtulon suuruinen. Olosuhteet viljelmällä ehti-
43195: täjien eläkelain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa vät tuona aikana vakiintua niin, että viljelmän
43196: oleva pinta-alavaatimus. Mainittuun lainkoh- tosiasiallisen työtulon määrittäminen tulee
43197: taan viitataan muun muassa luopumiseläkelais- mahdolliseksi.
43198: sa (16174). Kasvullisen metsämaan osalta on ollut epä-
43199: Pellon ja puutarhan sekä vastaavasti metsän kohtana maatalousyrittäjien eläkelain voi-
43200: käsitteleminen erillisinä yksikköinä laskenta- maantulosta alkaen, ettei hankintakauppojen
43201: vaiheessa on perusteltavissa myös sillä, että yhteydessä tehtyä työtä ole otettu huomioon
43202: niiden merkitys on erilainen eri tiloilla. Toiseen viljelmän työtuloa määrättäessä. Toisaalta vil-
43203: yksikköön saattaa liittyä huomattaviakin koro- jelijän metsässä tekemän työn määrä vaihtelee.
43204: tusperusteita, kun toisen osalta on samanaikai- Joillakin viljelmillä teetetään kaikki metsätyöt
43205: sesti olemassa alennusperusteita. Määrittele- viljelmän ulkopuolisilla henkilöillä. Tämän
43206: mällä työtulo erikseen viljeliylle maatalous- vuoksi ehdotetaan säädettäväksi työtulon ko-
43207: maalle ja kasvulliselle metsämaalle päästään rotus- ja alennusperusteet, joiden mukaisesti
43208: nykyistä helpommin sellaiseen ratkaisuun, joka perustyötulosta olisi mahdollista poiketa siten,
43209: vastaa parhaiten koko viljelmän olosuhteita. että kasvulliselle metsämaalle vahvistettava
43210: Sekä viljellyn maatalousmaan että kasvulli- työtulo vastaisi metsässä tehdyn työn arvoa.
43211: sen metsämaan osalta ehdotetaan säädettäväksi Poronomistajan työtuloa ehdotetaan muu-
43212: pinta-alaan pohjautuva perustyötulo, joka olisi tettavaksi siten, että työtuloon vaikuttaisivat
43213: aina lähtökohtana viljelmän työtuloa määritel- sekä omistettujen porojen lukumäärä että po-
43214: täessä. Viljeliylle maatalousmaalle määriteltä- ronhoitotyössä tehdyt työpäivät.
43215: vää perustyötuloasteikkoa ehdotetaan korotet- Esitetyt muutokset sisältyvät maatalousyrit-
43216: tavaksi, koska tehdyn selvityksen mukaan ny- täjien eläkelain muuttamista koskevan lakieh-
43217: kyinen asteikko on alhaisempi kuin maatalou- dotuksen 8 a - 8 c, 8 f ja 8 g §:ään.
43218: 6 1989 vp. - HE n:o 179
43219:
43220: Lisäksi maatalousyrittäjien eläkelakiin ja työtulot. Tällaiseen, noin 14 prosentin lisäyk-
43221: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin seen päädytään vuonna 1992 olettaen, että
43222: olisi tehtävä eräitä uudistuksesta johtuvia tek- työtulot muuttuvat samassa suhteessa kuin esi-
43223: nisiä korjauksia. tetyt perustyötulot muuttuvat suhteessa nykyi-
43224: siin hehtaariperusteisiin työtuloihin.
43225: Vakuutusmaksutuloissa muutokset näkyvät
43226: 5. Esityksen organisatoriset ja lähes heti, mutta niillä on hitaampi vaikutus
43227: taloudelliset vaikutukset eläkemenoihin. Vaikutukset eläkemenoissa li-
43228: sääntyvät asteittain ja työeläkkeiden kertymäs-
43229: Lainmuutokset eivät toisi suoranaisia muu- tä johtuen eläkemenovaikutus on täysimääräi-
43230: toksia työtuloasioiden käsittelyyn maatalous- nen vasta kymmenien vuosien kuluttua. On
43231: yrittäjien eläkelaitoksessa. Voimaantulovai- kuitenkin mahdotonta tehdä ennustetta niin
43232: heessa on kuitenkin varauduttava työtuloasioi- pitkälle aikavälille, koska muutosesityksen vai-
43233: ta koskevien hakemusten määrän voimakkaa- kutus häviää monen muun oletustekijän alle.
43234: seen kasvuun, joka aiheuttaa tilapäistä henki- Lainmuutoksen jälkeen voidaan ensimmäisinä
43235: löstön lisäämistarvetta ratkaisutoiminnassa. vuosina arvioida menojen lisääntyvän 1-3
43236: Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen noin 260 prosentilla.
43237: asiamiehellä on tärkeä merkitys työtulouudis-
43238: tuksen toteuttamisessa. Asiamies on useimmi- Alkuvuosina valtion osuus maatalousyrittä-
43239: ten ensimmäinen henkilö, johon viljelijä ottaa jien eläkelaitoksen maksettavista eläke- ja kor-
43240: yhteyttä työtuloasiassa. Uudistuksen kannalta vausmenoista pienenee, koska eläkelaitoksen
43241: on siten tärkeää, että asiamiehet on ehditty saamien vakuutusmaksutulojen lisäys on suu-
43242: kouluttaa ennen uudistuksen voimaantuloa. rempi kuin eläke- ja korvausmenojen lisäys.
43243: Ehdotettujen muutosten toimeenpano ai- Noin vuonna 2000 kehitys kääntyy päinvastai-
43244: heuttaa lisäkustannuksia sekä maatalousyrittä- seksi seuraavan taulukon mukaisesti (vuoden
43245: jien eläkelaitoksen että sen asiamiesten toimin- 1989 indeksi):
43246: nassa. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysminis-
43247: teriön vahvistamien maatalousyrittäjien elä- Vuosi Valtion osuuden muutos
43248: kelaitoksen hoitokulujen perusteita olisi tarkis- Mmk OJo
43249: tettava. 1991 ........................ . 56 -3
43250: Vakuutusmaksutulojen voidaan arvioida li- 1995 ........................ . -64 -3
43251: sääntyvän noin 60 miljoonalla markalla vuo- 2000 ........................ . -32 -2
43252: dessa, kun maatalousyrittäjille on saatu voi- 2010 ........................ . + 67 +3
43253: maan uusien määräytymisperusteiden mukaiset 2020 ........................ . + 173 +9
43254:
43255:
43256:
43257:
43258: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
43259:
43260: 1. Lakiehdotusten perustelut menttia. Muutenkin ehdotettu jako helpottaisi
43261: työtulosta annettujen säännösten soveltamista,
43262: 1.1. Maatalousyrittäjien eläkelaki kun jokaisesta asiakokonaisuudesta säädettäi-
43263: siin omassa pykälässään.
43264: ja 6 c §. Lain 1 §:n 3 momenttiin ja Osa muutoksista on pelkästään teknisiä sen
43265: 6 c §:n 5 momenttiin ehdotetaan uudesta pykä- vuoksi, että jotkin nykyisen 8 §:n momenteista
43266: läjaotuksesta johtuvat tekniset muutokset. ehdotetaan säädettäviksi asiasisällöltään sa-
43267: 8 §. Voimassa oleva 8 § ehdotetaan jaetta- moina, mutta numeroinniltaan uusina pykäli-
43268: vaksi 8 ja 8 a-8 i §:ksi. Ehdotetuista muutok- nä. Tällainen tekninen muutos ehdotetaan esi-
43269: sista on osa sellaisia, ettei niitä olisi mahdollis- merkiksi 8 §:ään, joka muutoin vastaa asiasi-
43270: ta sisällyttää jo olemassa oleviin momentteihin. sällöltään täysin voimassa olevan lain 8 §:n 1
43271: Ne vaatisivat kokonaan uudet momentit, jol- momenttia. Asiallisesti ei siis pykälän sisältä-
43272: loin pykälään tulisi sisältymään lähes 20 mo- mään yleissääntöön ehdoteta muutoksia.
43273: 1989 vp. - HE n:o 179 7
43274:
43275: 8 a §. Pykälässä säädettäisiin viljelmän vuo- Nykyinen Esitetty
43276: tuisen työtulon laskemisesta. Vuotuinen työtu- Pelto ja puutarha asteikko asteikko
43277: lo saataisiin laskemalla viljeliylle maatalous- ha mk/v/ha mk/v/ha
43278: maalle ja kasvulliselle metsämaalle määritellyt 0 -12 3 872 4 505,98
43279: työtulot yhteen. Siitä, miten viljellyn maata- 12,1-22,0 .... . 1 584 1 830,55
43280: lousmaan ja kasvullisen metsämaan työtulot 22,1-32,0 .... . 880 1 232,10
43281: laskettaisiin, ehdotetaan säädettäväksi lakieh- 32,1-62,0 .... . 352 387,23
43282: dotuksen 8 b ja 8 c §:ssä. Maatalousyrittäjien 62,1- 70,40
43283: eläkeasetukseen sisältyy säännös siitä, mitä
43284: maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitetaan vil- Pinta-alan perusteella laskettu perustyötulo
43285: jeliyllä maatalousmaalla ja kasvullisella metsä- vastaisi huonosti useimpien viljelmien työtu-
43286: maalla. loa, koska työtulojen hajonta on hehtaariluo-
43287: Viljeltyä maatalousmaata - peltoa ja puu- kittain ja tuotantosuunnittain Maatalousyrittä-
43288: tarhaa - sekä metsää käsiteltäisiin erillisinä jien työtuloryhmän muistiossa olevan selvityk-
43289: yksikköinä aina siihen saakka, kunnes molem- sen mukaan suuri. Tämän vuoksi ehdotetaan
43290: pien osalta on määritelty työtulot. Työtulon 8 b §:n 2 momenttiin lisättäviksi säännökset
43291: mahdollinen korottaminen tai alentaminen ta- työtulon normaalialueesta, jolta viljelijä voisi 3
43292: pahtuisi tällöin erikseen kummankin yksikön momentin mukaisesti esittää työtulonsa mää-
43293: osalta siitä riippuen, kumpaan yksikköön ko- rän.
43294: rotus- tai alennusperuste vaikuttaa. Työtulon Riittävän jouston aikaansaamiseksi ehdote-
43295: määräytymiseen vaikuttavat seikat olisi tällöin taan työtulon normaalialueen leveydeksi 45
43296: mahdollista ottaa nykyistä paremmin huo- prosenttia perustyötulosta. Nykyisen ratkaisu-
43297: mioon todellisella painoarvonaan ja viljelmälle käytännön kuten myös Maatalousyrittäjien
43298: olisi siten nykyistä helpompaa määrittää viljel- työtuloryhmän tekemän selvityksen mukaan
43299: män todellisia olosuhteita vastaava työtulo. viljelmän työtulo on yleensä pienempi yhden
43300: 8 b §. Pykälä koskisi työtulon määräytymis- kuin kahden viljelijän viljelmällä. Sen vuoksi
43301: tä viljellyn maatalousmaan eli siis pellon ja ehdotetaan, että valinta-alue olisi alemmalla
43302: puutarhan osalta. Pykälän 1 momenttiin ehdo- tasolla yhden viljelijän viljelmällä.
43303: tetaan lisättäväksi perustyötulon käsite ja sään- Normaalialueen ylärajaksi ehdotetaan enin-
43304: nös siitä, miten se lasketaan. Perustyötulo olisi tään 130 prosenttia ja alarajaksi 85 prosenttia
43305: aina lähtökohtana määrättäessä viljellyn maa- perustyötulosta. Yhden vakuutettavan viljel-
43306: talousmaan vuotuista työtuloa. Se laskettaisiin mällä valinta-alue olisi yhtä laaja, mutta perus-
43307: kaavamaisesti 1 momentissa olevan asteikon työtulosta olisi mahdollista poiketa 15 prosent-
43308: mukaan. Työtulon määrä hehtaarilta alenisi tia ylöspäin tai 30 prosenttia alaspäin. Ehdote-
43309: asteittain, koska työn määräkin suhteutettuna tut rajat tarjoaisivat riittävän jouston, mutta
43310: hehtaarimäärään pienenee viljellyn maatalous- samalla ne estäisivät menemästä ilman eri näyt-
43311: maan pinta-alan kasvaessa. Jaotus ehdotetaan töä kohtuuttoman pitkälle joko ylös- tai alas-
43312: säilytettäväksi entisellään, eli perustyötulon päin perustyötulosta.
43313: määrä hehtaarilta alenisi 12, 22, 32 ja 62
43314: viljellyn maatalousmaahehtaarin jälkeen. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväk-
43315: si säännös, jonka mukaan viljelijä itse esittäisi
43316: Pellon osalta laissa nykyisin oleva yläraja työtulon vahvistettavaksi edellä mainitulta nor-
43317: ehdotetaan poistettavaksi siten, että työtuloa maalialueelta. Hän tuntee vallitsevat olosuhteet
43318: kertyisi myös 62 hehtaarin jälkeen. Markka- parhaiten ja voi tällöin esittää työtuloksi sen
43319: määriä ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne markkamäärän, joka vastaa maataloudessa
43320: vastaisivat paremmin maatalousyrittäjän todel- tehdyn työn arvoa. Maatalousyrittäjien elä-
43321: lista työtulon tasoa. Pykälässä esitetyt markka- kelaitoksella ei olisi pääsääntöisesti mahdolli-
43322: määrät perustuvat Maatalousyrittäjien työtulo- suutta poiketa viljelijän esityksestä, jos se py-
43323: ryhmän muistiossa olevaan selvitykseen ja ne syttelee normaalin työtuloalueen rajojen sisä-
43324: on esitetty vuoden 1970 indeksissä. Seuraavas- puolella eikä ole ilmeisessä ristiriidassa viljel-
43325: sa taulukossa on esitetty rinnakkain nykyinen män tosiasiallisten olosuhteiden kanssa. Työtu-
43326: ja ehdotettu työtulon hehtaarikertymä vuoden loa ei olisi mahdollista kuitenkaan vahvistaa
43327: 1989 indeksissä: maatalousyrittäjien eläkelain 8 §:n yleissään-
43328: nöksen vastaisesti.
43329: 8 1989 vp. - HE n:o 179
43330:
43331: Ehdotetussa 8 b §:n 3 momentissa esitetään käyttöön uusitut työtulon korotus- ja alennus-
43332: myös säädettäviksi ratkaisumallit niiden tilan- perusteet. Tämä mahdollistaisi samanlaisten
43333: teiden varalta, että viljelijä ei itse halua esittää tapausten käsittelyn yhdenmukaisin perustein.
43334: mitään markkamäärää tai esitetty markkamää- Eläketurvakeskuksella olisi kuten ennenkin
43335: rä on selvässä ristiriidassa viljelmän tosiasiallis- mahdollisuus antaa soveltamisohjeita tästä ja
43336: ten olosuhteiden kanssa. Työtulo jouduttaisiin muista työtuloon liittyvistä kysymyksistä. Täs-
43337: tällöin määrittelemään maatalousyrittäjien elä- tä säädettäisiin lakiehdotuksen 8 j §:ssä.
43338: kelaitoksessa. Tällaisissa tilanteissa jouduttai- 8 c §. Pykälään ehdotetaan lisättäviksi sään-
43339: siin ottamaan huomioon myös virheen mahdol- nökset työtulon määräytymisestä kasvullisen
43340: lisuus. Tämän vuoksi ehdotetaankin, että näis- metsämaan osalta. Voimassa oleva laki on
43341: sä tapauksissa viljellyn maatalousmaan vuotui- tässä kohdin epäjohdonmukainen ja puutteelli-
43342: seksi työtuloksi vahvistettaisiin keskiarvo eli 1 nen, kun otetaan huomioon, että toisaalta
43343: momentin mukaisesti laskettu perustyötulo. metsämaa lisää viljelmän työtuloa eri tavalla
43344: Maatilatalouden harjoittamisen alkuaikoina siitä riippuen, kuinka suureen peltopinta-alaan
43345: viljelmän tuotanto ei ole vielä niin vakiintunut- metsästä muuntamalla saadut MYEL-hehtaarit
43346: ta, että viljelijällä olisi mahdollisuus valita lisätään ja toisaalta mahdollisuudet poiketa
43347: työtulo normaalialueelta tavalla, joka vastaa pinta-alaan perustuvasta työtulosta ovat met-
43348: parhaiten tilalla vallitsevia olosuhteita. Toi- sän osalta vähäiset.
43349: saalta etenkin nuoret viljelijät saattaisivat pien- Vuotuista työtuloa kasvullisen metsämaan
43350: ten vakuutusmaksujen toivossa valita työtulon osalta määrättäessä olisi lähtökohtana perus-
43351: normaalialueen alapäästä. Sen vuoksi 8 b §:n 4 työtulo. Tehty työmäärä laskettuna metsäheh-
43352: momentissa ehdotetaankin, että kahden ensim- taarilta riippuu erilaisista kasvutekijöistä met-
43353: mäisen yrittäjävuoden aikana viljellyn maata- sän alueellisen sijainnin mukaan. Tästä seuraa,
43354: lousmaan vuotuinen työtulo olisi yleensä vä- että maa olisi tarkoituksenmukaista jakaa
43355: hintään perustyötulon suuruinen. Näin turvat- alueisiin, joilla olisi omat työtuloasteikkonsa.
43356: taisiin alkavalle yrittäjälle riittävä työtulon ta- Lain sisäisen yhtenäisyyden vuoksi ehdotetaan
43357: so. Työtulo voitaisiin kuitenkin vahvistaa 5 tällöin käytettäväksi muualla laissa käytettyä
43358: momentin mukaisesti myös tästä poiketen. jaottelua Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomeen.
43359: Vaikka työtulon normaalialue toisi muka- Maatalousyrittäjien eläkeasetuksessa on sää-
43360: naan työtulon määräytymisperusteisiin kaivat- detty, mitkä kunnat kuuluvat kuhunkin aluee-
43361: tua joustoa, tarvittaisiin silti mahdollisuutta seen.
43362: poiketa normaalialueesta, koska kuitenkaan Vaikka metsätyötulon määrä hehtaarilta on
43363: kaikkia työtuloja ei olisi mahdollista vahvistaa suoraviivaisempi kuin peltotyötulon määrä, ei
43364: sen sisältä. Poikkeusperusteet on lueteltu ehdo- metsätyötulokaan voisi nousta rajoituksetta.
43365: tetun 8 b §:n 5 momentissa ja ne esitetään Sen vuoksi olisi suurimpien metsätilojen astei-
43366: pysytettäviksi ennallaan, koska ne ovat käytän- kon oltava asteittain aleneva samaan tapaan
43367: nössä osoittautuneet kattaviksi ja mukautumis- kuin peltotyötuloasteikon. Kuitenkaan jaotuk-
43368: kykyisiksi. sen ei tarvitsisi olla yhtä yksityiskohtainen kuin
43369: Kuten tähänkin saakka, työtulon normaali- peltojen osalta. Sen vuoksi ehdotetaan käytet-
43370: alueesta olisi mahdollista poiketa lainkohdassa täväksi kaksiportaista jaottelua. Lisäksi met-
43371: mainituin edellytyksin ylös- tai alaspäin. Läh- sän osalta ehdotetaan käytettäväksi pinta-atois-
43372: tökohtaisesti sen tulisi tapahtua viljelijän oman sa ylärajaa, jonka jälkeen työtuloa ei enää
43373: selvityksen perusteella ja hänen aloitteestaan. kertyisi. Tällainen katto olisi tarpeellinen, kos-
43374: Korottaminen tai alentaminen voisi perustua ka suurimmilla metsäviljelmillä metsän hoito
43375: myös maatalousyrittäjien eläkelaitoksen hank- edellyttää välttämättä viljelmän ulkopuolista
43376: kimaan selvitykseen ja tapahtua sen toimesta työvoimaa, jolloin metsässä tehty työ ei voi
43377: toisin kuin viljelijä esittää. Tällainen viljelijän olla pelkästään maatalousyrittäjän oman työ-
43378: näkemyksestä poikkeaminen tapahtuisi silloin, panoksen varassa.
43379: kun viljelmän tosiasiallinen työtulo on selvässä Sekä hehtaarijaotuksessa että markkamää-
43380: ja ilmeisen voimakkaassa ristiriidassa työtulon rissä ehdotetaan käytettäväksi Maatalousyrittä-
43381: normaalialueen tai viljelijän sen ulkopuolelta jien työtuloryhmän selvitykseen perustuvia lu-
43382: esittämän ehdotuksen kanssa. kuja. Pykälän luvut on esitetty vuoden 1970
43383: Ehdotetun 8 b §:n 5 momentin soveltamista indeksissä. Vastaavat luvut vuoden 1989 indek-
43384: varten maatalousyrittäjien eläkelaitos ottaisi sissä ovat:
43385: 1989 vp. - HE n:o 179 9
43386:
43387: Etelä-Suomessa Työpäivien arvon ja omistettujen lukuporo-
43388: ensimmäisiltä 120 jen mukaan määritelty ansiotaso vastaisi ny-
43389: hehtaarilta ................. . 176,01 markkaa kyistä paremmin todellisuutta ja olisi oikeu-
43390: seuraavilta 280 hehtaarilta .. 88,00 markkaa denmukaisempi erikokoisia porotalousyrityksiä
43391: kohtaan. Työpäivän arvoksi ehdotetaan 168,97
43392: Keski-Suomessa markkaa ja lukuporon arvoksi 84,48 markkaa
43393: ensimmäisiltä 150 (vuoden 1989 indeksi). Näillä arvoilla sellaisen
43394: hehtaarilta ................. . 140,81 markkaa poronomistajan, joka tekee lukuporojen edel-
43395: seuraavilta 350 hehtaarilta .. 70,40 markkaa lyttämän määrän poronhoitotyötä, työtulo ei
43396: muuttuisi juuri lainkaan. Muiden osalta työtu-
43397: Pohjois-Suomessa lo muuttuisi enemmän poronomistusta painot-
43398: ensimmäisiltä 200 tavaksi, koska sitä ei enää määriteltäisi yksin-
43399: hehtaarilta ................. . 105,60 markkaa omaan työpäivien mukaan.
43400: seuraavilta 500 hehtaarilta .. 52,80 markkaa Työpäivällä tarkoitettaisiin sekä paliskun-
43401: nassa että sen ulkopuolella tehtyä poronhoito-
43402: työtä tukevaa työpäivää. Tämän lisäksi ehdote-
43403: Perustyötuloa olisi mahdollista lakiehdotuk- taan, että lakitekstissä olisi maininta paliskun-
43404: sen 8 c §:n 2 momentin mukaan korottaa, jos nan poroisännän tai rahastonhoitajan saamas-
43405: viljelijä tekee metsässä tavanomaista enemmän ta palkkiosta. Tällainen palkkio lisättäisiin sel-
43406: töitä. Esimerkkinä mainitaan hakkuutöihin laisenaan poronomistajan muutoin määräyty-
43407: osallistuminen tai tilanne, että viljelijän työpa- vään työtuloon.
43408: nos on metsätaloudessa muutoin, esimerkiksi 8 g §. Pykälä koskisi työtulon tarkistamista.
43409: metsänhoitotöiden osalta, tavanomaista suu- Vastaavat säännökset ovat nykyisin 8 §:n 6
43410: rempi. Siten myös hankintatyö otetaan huo- momentissa. Ehdotetun pykälän 1 ja 3 mo-
43411: mioon työtuloa määrättäessä. mentti vastaavat sisällöltään täysin voimassa
43412: Ehdotettuun 8 c §:n 3 momenttiin lisättäisiin olevaa 8 §:n 6 momenttia. Työtulon tarkista-
43413: vastaavasti säännökset metsätyötulon alenta- misesta sen kalenterivuoden jälkeen, jonka ai-
43414: misperusteista. Pinta-alaan perustuvaa työtu- kana maatalousyrittäjä on täyttänyt 62 vuotta,
43415: loa olisi mahdollista alentaa ensiksikin sen ehdotetaan säädettäväksi omassa 3 momentis-
43416: vuoksi, että metsä on sijaintinsa vuoksi erittäin sa, koska tällöin on kysymys olennaisesti eri-
43417: huonotuottoista. Tällä tarkoitettaisiin ensisijai- tyyppisestä tilanteesta edeltävien momenttien
43418: sesti Lapin metsiä, mutta myös muita selvästi sisältämiin asiakokonaisuuksiin verrattuna.
43419: huonotuottoisia metsiä. Toisena työtulon alen- Uutta ehdotuksessa on 8 g §:n 2 momentti,
43420: tamisperusteena pidettäisiin metsänhoitotöiden joka koskee viljelmän työtulon tarkistamista
43421: teeitämistä joko osittain tai kokonaan viljel- 8 b §:n 4 momentissa tarkoitetun kahden vuo-
43422: män ulkopuolisilla henkilöillä. Viljelijän met- den jälkeen. Olosuhteet viljelmällä ehtivät kah-
43423: sässä tekemä työpanos jää tällöin pienemmäksi den vuoden aikana vakiintua niin, että sanotun
43424: kuin perustyötulon mukaan laskettu työtulo ajan jälkeen on mahdollista määrittää viljel-
43425: edellyttäisi. mälle sellainen työtulo, joka parhaiten vastaa
43426: 8 d ja 8 e §. Pykälät vastaisivat voimassa viljelmän olosuhteita.
43427: olevan lain 8 §:n 3 ja 4 momenttia. Ehdotet- Edellytyksenä työtulon tarkistamiselle on
43428: tuun 8 e §:ään tulisi lisäksi uudesta pykäläjao- pääsääntöisesti siihen vaikuttavissa seikoissa
43429: tuksesta johtuva viittaus 8 §:ään. tapahtunut olennainen muutos. Tämä merkitsi-
43430: 8 f §. Ehdotettu pykälä koskisi poronomis- si, että pienempiä muutoksia ei voida korjata,
43431: tajan työtuloa, jota vastaava säännös on voi- ei edes silloinkaan, kun kaksi vuotta on kulu-
43432: massa olevan lain 8 §:n 5 momentissa. Pykä- nut yritystoiminnan aloittamisesta. Sen vuoksi
43433: lään ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka ehdotetaan 8 g §:n 2 momenttiin lisättäväksi
43434: mukaan poronomistajan työtuloon vaikuttaisi säännös, joka mahdollistaisi työtulon tarkista-
43435: sekä porojen että poronhoitotyössä tehtyjen misen kahden ensimmäisen vuoden jälkeen,
43436: työpäivien lukumäärä. Tällainen määrittelyta- vaikkei olennaista muutosta ole tapahtunut.
43437: pa olisi nykyiseen verrattuna sekä joustavampi Silloin olisi mahdollista ottaa joustavasti huo-
43438: että monipuolisempi. Tällöin työtuloasteik- mioon nekin seikat, joiden vaikutusta ei ole
43439: koon ei tulisi porojen tai työpäivien muuttues- osattu arvata vakuutusta aloitettaessa. Tämän
43440: sa sellaisia vaihteluita kuin nykymäärittelyllä. momentin nojalla tarkistus suoritettaisiin mah-
43441:
43442: 2 391081N
43443: 10 1989 vp. - HE n:o 179
43444:
43445: dollisimman pian sen jälkeen, kun kaksi vuotta Kysymys siitä, aiheuttaako maatalousyrittä-
43446: on kulunut maatalousyrittäjätoiminnan aloitta- jien eläkelain mukaisten työtulosäännösten
43447: misesta. muuttaminen muita tarkistustarpeita maata-
43448: 8 h §. Pykälään ehdotetaan siirrettäväksi lousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin, on sel-
43449: voimassa olevan 8 §:n 6 momentissa oleva vitettävänä. Tähän liittyen saattaa olla myö-
43450: säännös osa-aikaeläkettä saavan maatalousyrit- hemmin tarpeen tehdä maatalousyrittäjien ta-
43451: täjän työtulosta, muutettuna ainostaan viit- paturmavakuutuslakia koskeva täydentävä hal-
43452: taussäännöksen osalta. lituksen esitys.
43453: 8 i §. Lain 8 §:n 7 ja 8 momentissa olevat
43454: eläkkeen perusteena olevaa työtuloa koskevat
43455: säännökset ehdotetaan siirrettäviksi 8 i §:ään. 2. Voimaantulo
43456: Samalla 8 §:n 7 momentti ehdotetaan jaetta-
43457: vaksi kolmeen eri momenttiin siten, että sitä 2.1. Maatalousyrittäjien eläkelaki
43458: vastaisivat pykäläehdotuksen 1, 2 ja 4 mo-
43459: mentti. Jakamisen jälkeen jokaisessa momen- Muutos ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
43460: tissa olisi oma asiakokonaisuutensa. Lisäksi vänä heinäkuuta 1990. Näin taattaisiin uuden
43461: ehdotetaan voimassa olevan 8 §:n 7 ja 8 mo- järjestelmän toimeenpanolle riittävä valmiste-
43462: mentin järjestyksen muuttamista siten, että luaika. Uusia säännöksiä työtulon vahvistami-
43463: 8 §:n 8 momentti sijoitettaisiin pykäläehdotuk- sesta ja tarkistamisesta sovellettaisiin, jos va-
43464: sen 3 momentiksi, koska tällöin pykälä etenisi kuutus alkaa lainmuutoksen voimaantulon jäl-
43465: nykyistä johdonmukaisemmin. Pykälään tulisi keen taikka jos sen voimassa ollessa työtuloon
43466: myös kaksi uudesta pykäläjaotuksesta johtu- vaikuttavissa seikoissa tapahtuu olennainen
43467: vaa muutosta. työtulon tarkistuksen aiheuttava muutos.
43468: 8 j §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 8 §:n Suurimmalla osalla maatalousyrityksistä työ-
43469: 9 momentin säännös viittaussäännökseltään tuloa ei olisi mahdollista tarkistaa uusia sään-
43470: muutettuna. nöksiä vastaavaksi, koska niiden toiminnassa
43471: 11 ja 15 §. Lain 11 §:n 3 momenttiin ja ei ole tapahtunut mitään olennaista muutosta.
43472: 15 §:n 1 momenttiin tulisivat uudesta pykälä- Tästä johtuen voimaantulosäännökseen ehdo-
43473: jaotuksesta johtuvat viittaussäännösten muu- tetaan lisättäväksi nimenomainen maininta sii-
43474: tokset. Lisäksi 15 § 1 momenttiin ehdotetaan tä, että työtulon tarkistus on lain voimaantulo-
43475: selvyyden vuoksi lisättäväksi maininta eläkelai- vaiheessa mahdollinen ilman olennaista muu-
43476: toksesta päätöksenantajana 4 §:n mukaisissa tostakin.
43477: vapautuspäätöksissä, koska sosiaali- ja terveys- Työtulo olisi mahdollista tarkistaa maata-
43478: ministeriö on 17 päivänä joulukuuta 1981 auta- lousyrittäjän hakemuksesta uusia säännöksiä
43479: maliaan päätöksellä (1034/81) siirtänyt 4 §:ssä vastaavaksi lain tultua voimaan. Kun aikaisem-
43480: mainitut tehtävät maatalousyrittäjien eläkelai- pien vastaavanlaisten tilanteiden perusteella on
43481: tokselle. todennäköistä, että kaikki viljelijät eivät täl-
43482: 20 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi si- laista hakemusta tee, on maatalousyrittäjien
43483: ten, että metsän osalta pinta-ala laskettaisiin eläkelaitoksella säännöksen mukaan mahdolli-
43484: täysinä hehtaareina. Muutos helpottaisi työtu- suus maatalousyrittäjää kuultuaan tarkistaa
43485: loasioiden käsittelyä sekä maatalousyrittäjien työtulo myös omasta aloitteestaan 1 päivästä
43486: itsensä että eläkelaitoksen kannalta. Pyöristyk- tammikuuta 1993 alkaen. Kummassakaan ta-
43487: sestä aiheutuva virhe olisi korkeintaan 0,5 pauksessa ei voimassa olevaa työtuloa aleunet-
43488: metsähehtaarilta kertyvän työtulon suuruinen. taisi ilman maatalousyrittäjän suostumusta.
43489: Ehdotetuissa muutoksissa mainitut markka-
43490: määrät on lain sisäisen yhtenäisyyden vuoksi
43491: 1.2. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus- esitetty vuoden 1970 indeksissä 197.
43492: laki
43493:
43494: 11 ja 21 §. Lain 11 §:n 1 ja 2 momenttia 2.2. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutus-
43495: sekä 21 §:n 3 momenttia ehdotetaan muutetta- laki
43496: vaksi viittaussäännöstensä osalta siten, että ne
43497: vastaisivat maatalousyrittäjien eläkelakiin eh- Muutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan sa-
43498: dotettuja muutoksia. manaikaisesti maatalousyrittäjien eläkelakiin
43499: 1989 vp. - HE n:o 179 11
43500:
43501: ehdotettujen muutosten kanssa 1 päivänä hei- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
43502: näkuuta 1990. kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
43503: Uusia säännöksiä sovellettaisiin tapauksissa, set:
43504: joissa tapaturma sattuu tai ammattitauti ilme-
43505: nee näiden säännösten voimassa ollessa.
43506:
43507:
43508:
43509:
43510: 1.
43511: Laki
43512: maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta
43513:
43514: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
43515: muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 1 §:n 3
43516: momentin 2 kohta, 6 c §:n 5 momentti, 8 §, 11 §:n 3 momentti, 15 §:n 1 momentti ja 20 §,
43517: sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 momentin 2 kohta 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa
43518: laissa (595178), 6 c §:n 5 momentti 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1325/88), 8 §
43519: muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 23 päivänä joulukuuta 1970, 3 päivänä joulukuuta
43520: 1982, 8 päivänä elokuuta 1986 ja 11 päivänä joulukuuta 1987 annetuilla laeilla (830170, 882/82,
43521: 605/86 ja 1009/87), 11 §:n 3 momentti viimeksi mainitussa laissa ja 15 §:n 1 momentti 15
43522: päivänä maaliskuuta 1974 annetussa laissa (219174), sekä
43523: lisätään lakiin uusi 8 a-8 j § seuraavasti:
43524:
43525: 1§ 8a§
43526: Maatilataloudessa viljelmän vuotuinen työ-
43527: Tämä laki ei kuitenkaan koske tulo on viljellyn maatalousmaan ja kasvullisen
43528: metsämaan perusteella määriteltyjen vuotuis-
43529: 2) maatalousyrittäjää, jonka 8 ja 8 a- ten työtulojen yhteismäärä.
43530: 8 h §:ssä tarkoitettu työtulo sanottujen pykä-
43531: lien mukaan arvioituna ei vastaa vähintään 500 8b §
43532: markan vuosituloa; eikä Viljellyn maatalousmaan vuotuista työtuloa
43533: määriteltäessä pidetään perustyötulona hehtaa-
43534: rilta:
43535: 6c§
43536: ensimmäisiltä 12 hehtaarilta 640 markkaa
43537: Perusmäärää laskettaessa ei sovelleta, mitä seuraavilta 10 hehtaarilta 260 markkaa
43538: jäljempänä 8 i §:n 3 momentissa on säädetty. seuraavilta 10 hehtaarilta 175 markkaa
43539: Mitä työntekijäin eläkelain 7 c, 8 ja 8 a §:ssä seuraavilta 30 hehtaarilta 55 markkaa
43540: on säädetty, sovelletaan eläkkeen perus- lopuilta hehtaareilta 10 markkaa
43541: määrään mutta ei sen täydennysosaan.
43542: Työtulon normaalialue on enintään 130 pro-
43543: senttia ja vähintään 85 prosenttia perustyötu-
43544: 8§ losta. Jos maatilatalouden harjoittajia, joille
43545: Eläkkeen perusteena olevan työtulon maa- työtuloa määritellään, on yksi, ovat sanotut
43546: räämistä varten maatalousyrittäjälle vahviste- prosenttiluvut 115 ja 70.
43547: taan se työtulo, jonka hänen voidaan kohtuu- Viljellyn maatalousmaan vuotuinen työtulo
43548: della arvioida jatkuvasti saavan tämän lain on maatilatalouden harjoittajien hakemukses-
43549: piiriin kuuluvasta toiminnastaan. saan 2 momentissa tarkoitetulta normaalialu-
43550: 12 1989 vp. - HE n:o 179
43551:
43552: eelta esittämä markkamäärä. Jos sanottua he ovat yhteisessä hakemuksessaan esittäneet
43553: markkamäärää ei esitetä tai esitetty määrä on tai, jollei tällaista hakemusta ole tehty, kum-
43554: ilmeisessä ristiriidassa viljelmän tosiasiallisten mallekin tasan. Erityisestä syystä työtulon ja-
43555: olosuhteiden kanssa, työtulo on perustyötulon kautuminen puolisoiden kesken voidaan kui-
43556: suuruinen. tenkin vahvistaa edellä sanotusta poiketen.
43557: Siltä ajalta, jolta maatilatalouden harjoitta-
43558: jien maatilatalous viljelmällä ei ole yhdenjak- 8e§
43559: soisesti jatkunut kahta vuotta, viljellyn maata- Maatilatalouden työhön osallistuvan perhe-
43560: lousmaan vuotuinen työtulo on vähintään pe- yrityksen jäsenen työtulona pidetään hänelle
43561: rustyötulon suuruinen. maksettavaa palkkaa ottaen kuitenkin huo-
43562: Viljellyn maatalousmaan vuotuinen työtulo mioon, mitä 8 §:ssä on säädetty.
43563: voidaan vahvistaa 1-4 momentin säännöksistä
43564: poiketen, jos viljely- tai muu tuotantotapa, 8f §
43565: viljelmällä työskentelevien maatilatalouden Poronomistajan vuotuinen työtulo on 12
43566: harjoittajien poikkeuksellinen määrä, viljel- markkaa hänen omistamaitaan lukuporolta li-
43567: män tuottavuus tai muu näihin verrattava syy sättynä 24 markalla jokaiselta hänen työpäiväi-
43568: niin edellyttää. tään tämän lain piiriin kuuluvassa poronhoito-
43569: työssä. Poronomistajan työtuloon lisätään
43570: 8c§ palkkiot hänen paliskunnan poroisäntänä tai
43571: Kasvullisen metsämaan vuotuista työtuloa rahastonhoitajana tekemästään työstä.
43572: määriteltäessä pidetään perustyötulona hehtaa-
43573: rilta: 8g§
43574: Vakuutuksen alkaessa maatalousyrittäjien
43575: Etelä-Suomessa eläkelaitos vahvistaa maatalousyrittäjän työtu-
43576: ensimmäisiltä 120 hehtaarilta 25,0 markkaa lon. Jos työtuloon vaikuttavat seikat myöhem-
43577: seuraavilta 280 hehtaarilta 12,5 markkaa min olennaisesti muuttuvat, tarkistetaan se ha-
43578: kemuksesta. Eläkelaitos voi myös omasta aloit-
43579: Keski-Suomessa teestaan tarkistaa työtulon. Työtuloa ei saa
43580: ensimmäisiltä 150 hehtaarilta 20,0 markkaa kuitenkaan muuttaa takautuvasti.
43581: seuraavilta 350 hehtaarilta 10,0 markkaa Edellä 8 b §:n 4 momentissa tarkoitetulle
43582: maatilatalouden harjoittajalle vahvistettu työ-
43583: Pohjois-Suomessa tulo voidaan sanotussa momentissa mainitun
43584: ensimmäisiltä 200 hehtaarilta 15,0 markkaa ajan kuluttua tarkistaa vastaamaan viljelmän
43585: seuraavilta 500 hehtaarilta 7,5 markkaa olosuhteiden mukaista työtuloa, vaikka työtu-
43586: loon vaikuttavissa seikoissa ei olisi tapahtunut
43587: Kasvullisen metsämaan työtulo määritellään 1 momentissa tarkoitettua olennaista muutos-
43588: momentin mukaista perustyötuloa suurem- ta.
43589: maksi, jos maatilatalouden harjoittajat osallis- Sen kalenterivuoden jälkeen, jonka aikana
43590: tuvat metsän hakkuutöihin tai jos heidän työ- maatalousyrittäjä on täyttänyt 62 vuotta, tar-
43591: panoksensa viljelmän metsätaloudessa muutoin kistetaan työtuloa vain, jos maatalousyrittäjä
43592: on tavanomaista suurempi. ei täytä 1 §:n mukaisia vakuuttamisedellytyk-
43593: Työtulo määritellään 1 momentin mukaista siä.
43594: perustyötuloa pienemmäksi, jos metsä sijain-
43595: tinsa vuoksi on erittäin huonotuottoinen tai jos 8h §
43596: metsän hoitotyöt on sopimuksella tai muutoin Sen estämättä, mitä 8 ja 8 a-8 g §:ssä on
43597: annettu muiden tehtäviksi. säädetty, osa-aikaeläkettä saavan maatalous-
43598: yrittäjän työtuloksi vahvistetaan puolet 6 §:n 1
43599: 8d § momentissa tarkoitetusta keskimääräisestä työ-
43600: Viljelmän työtulo jaetaan maatilatalouden tulosta.
43601: harjoittajien kesken siinä suhteessa kuin he 8i §
43602: ottavat osaa työhön viljelmällä. Tällöin avio- Eläkkeen perusteena oleva työtulo saadaan
43603: puolisoiden yhteisestä työtulosta katsotaan jakamalla vahvistettujen ja työntekijäin elä-
43604: kummallekin puolisolle kuuluvan yksi kolmas- kelain 9 §:n mukaisesti tarkistettujen työtulo-
43605: osa ja loput jaetaan heidän keskensä siten kuin jen yhteismäärä vastaavalla ajalla.
43606: 1989 vp. - HE n:o 179 13
43607:
43608: Jos maatalousyrittäjälle on vahvistettu työ- 8 e §:ssä tarkoitettuun sellaiseen perheyrityk-
43609: tuloa 23 vuoden iän täyttämisen jälkeiseltä sen jäseneen, jolle ei makseta palkkaa.
43610: ajalta, jätetään eläkkeen perusteena olevaa
43611: työtuloa määrättäessä sanotun iän täyttämistä 15 §
43612: edeltäneet työtulot ja vastaava aika huomioon Edellä 1 §:n 5 momentissa tarkoitettuihin
43613: ottamatta. eläketurvakeskuksen, 4 §:ssä tarkoitettuihin
43614: Jos eläkkeeseen oikeuttavaksi luetaan myös eläketurvakeskuksen tai eläkelaitoksen sekä
43615: työkyvyttömyyden alkamisen ja eläkeiän täyt- 6 f, 6 g ja 8 g §:ssä tarkoitettuihin eläkelaitok-
43616: tämisen välinen aika, eläkkeen perusteena ole- sen päätöksiin saa hakea muutosta ja päätök-
43617: va työtulo sanotulle ajalle lasketaan käyttämäl- sen poistamista saa hakea siten kuin työnteki-
43618: lä vahvistettuja ja tarkistettuja työtuloja 1 jäin eläkelaissa on säädetty.
43619: momentissa säädetystä poiketen työkyvyttö-
43620: myyden alkamista välittömästi edeltäneen nel-
43621: jän vuoden ajalta. Sanottua neljän vuoden 20 §
43622: aikaa pidennetään kuitenkin niin monella vuo- Tätä lakia sovellettaessa viljellyn maatalous-
43623: della kuin maatalousyrittäjä on työkyvyttö- maan pinta-ala lasketaan hehtaarin kymmenes-
43624: myyden alkaessa 52 ikävuotta vanhempi, mut- osan ja kasvullisen metsämaan pinta-ala heh-
43625: ta enintään kahdeksaan vuoteen. taarin tarkkuudella. Jos pyöristys on mahdolli-
43626: Jos maatalousyrittäjä on syntynyt ennen 1 nen molempiin suuntiin, suoritetaan se ylös-
43627: päivää tammikuuta 1938, korotetaan vanhuus- päin.
43628: tai työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä hänen
43629: 8 h §:ssä tarkoitettua osa-aikaeläkkeen ajaksi Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
43630: vahvistettua eläkkeen perusteena olevaa työtu- kuuta 1990.
43631: loaan seuraavilla kertoimilla: Tämän lain säännöksiä sovelletaan, jos työ-
43632: tulo tulee vahvistettavaksi tai tarkistettavaksi
43633: Syntymävuosi Kerroin lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta.
43634: 1932 tai aikaisempi 1,6 Maatalousyrittäjän hakemuksesta työtulo
43635: 1933 1,5 tarkistetaan tämän lain säännösten mukaiseksi,
43636: 1934 1,4 vaikka työtuloon vaikuttavissa seikoissa ei olisi
43637: 1935 1,3 tapahtunut 8 g §:n 1 momentissa tarkoitettua
43638: 1936 1,2 olennaista muutosta. Jos tällaista hakemusta ei
43639: 1937 1,1 ole tehty 1 päivään tammikuuta 1993 mennes-
43640: sä, maatalousyrittäjien eläkelaitos tarkistaa
43641: 8j § omasta aloitteestaan työtulon. Mikäli tässä
43642: Eläketurvakeskus voi antaa eläkelaitokselle momentissa tarkoitettu tarkistus aiheuttaisi
43643: yleisiä ohjeita 8 ja 8 a-8 g §:n soveltamisesta. sen, että voimassa oleva työtulo alenee, teh-
43644: dään tarkistus vain, jos maatalousyrittäjä an-
43645: 11 § taa siihen suostumuksensa.
43646: Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
43647: Mitä 2 momentissa on säädetty, sovelletaan vat vuodelle 1970 vahvistettua palkkaindeksilu-
43648: myös maatilatalouden työhön osallistuvaan kua.
43649: 14 1989 vp. - HE n:o 179
43650:
43651: 2.
43652: Laki
43653: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 11 ja 21 §:n muuttamisesta
43654:
43655: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalous-
43656: yrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) 11 §:n 1 ja 2 momentti sekä 21 §:n 3 momentti näin
43657: kuuluviksi:
43658:
43659: 11 § 21 §
43660: Maatalousyrittäjän vuosityöansiona pide-
43661: tään hänen maatalousyrittäjien eläkelain mu- Tapaturmavakuutuslaitoksen on vakuutuk-
43662: kaista työtuloaan. Työtulo, joka lasketaan sa- sen alkaessa ja olosuhteiden muuttuessa todet-
43663: notun lain 8 i §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti, tava maatalousyrittäjien eläkelain 8 ja 8 a-
43664: otetaan kuitenkin huomioon enintään vuoden 8 h §:n säännöksiä soveltaen, mitä on pidettä-
43665: pituiselta yrittäjätoiminnan jaksolta ennen työ- vä vakuutetun vuosityöansiona.
43666: vahingon sattumista.
43667: Maatalousyrittäjälle, jolla ei työvahingon
43668: sattuessa ole voimassa maatalousyrittäjien elä-
43669: kelain mukaista vakuutusta, määrätään vuosi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
43670: työansio enintään vuoden pituiselta ajalta en- kuuta 1990.
43671: nen työvahingon sattumista soveltuvin osin
43672: sanotun lain 8 ja 8 a-8 h §:ssä ja 8 i §:n 1 ja
43673: 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan.
43674:
43675:
43676:
43677: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
43678:
43679:
43680: Tasavallan Presidentti
43681: MAUNO KOIVISTO
43682:
43683:
43684:
43685:
43686: Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
43687: 1989 vp. - HE n:o 179 15
43688:
43689: Liite
43690:
43691:
43692:
43693:
43694: 1.
43695: Laki'
43696: maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta
43697:
43698: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
43699: muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 1 §:n 3
43700: momentin 2 kohta, 6 c §:n 5 momentti, 8 §, 11 §:n 3 momentti, 15 §:n 1 momentti ja 20 §,
43701: sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 momentin 2 kohta 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetussa
43702: laissa (595178), 6 c §:n 5 momentti 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1325/88), 8 §
43703: muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 23 päivänä joulukuuta 1970, 3 päivänä joulukuuta
43704: 1982, 8 päivänä elokuuta 1986 ja 11 päivänä joulukuuta 1987 annetuilla laeilla (830170, 882/82,
43705: 605/86 ja 1009/87), 11 §:n 3 momentti viimeksi mainitussa laissa ja 15 §:n 1 momentti 15
43706: päivänä maaliskuuta 1974 annetussa laissa (219174), sekä
43707: lisätään lakiin uusi 8 a-8 j § seuraavasti:
43708:
43709: Voimassa oleva laki Ehdotus
43710: 1§
43711:
43712: Tämä laki ei kuitenkaan koske
43713:
43714: 2) maatalousyrittäjää, jonka 8 §:ssä tarkoi- 2) maatalousyrittäjää, jonka 8 ja 8 a-
43715: tettu työtulo sanotun pykälän säännösten mu- 8 h §:ssä tarkoitettu työtulo sanottujen pykä-
43716: kaan arvioituna ei vastaa vähintään 500 mar- lien mukaan arvioituna ei vastaa vähintään 500
43717: kan vuosituloa; eikä markan vuosituloa; eikä
43718:
43719:
43720: 6c§
43721:
43722: Perusmäärää laskettaessa ei sovelleta, mitä Perusmäärää laskettaessa ei sovelleta, mitä
43723: jäljempänä 8 §:n 8 momentissa on säädetty. jäljempänä 8 i §:n 3 momentissa on säädetty.
43724: Mitä työntekijäin eläkelain 7 c, 8 ja 8 a §:ssä Mitä työntekijäin eläkelain 7 c, 8 ja 8 a §:ssä
43725: on säädetty, sovelletaan eläkkeen perus- on säädetty, sovelletaan eläkkeen perus-
43726: määrään mutta ei sen täydennysosaan. määrään mutta ei sen täydennysosaan.
43727:
43728:
43729: 8§ 8§
43730: Eläkkeen perusteena olevan työtulon maa- Eläkkeen perusteena olevan työtulon mää-
43731: räämistä varten maatalousyrittäjälle vahviste- räämistä varten maatalousyrittäjälle vahviste-
43732: taan se työtulo, jonka hänen voidaan kohtuu- taan se työtulo, jonka hänen voidaan kohtuu-
43733: della arvioida jatkuvasti saavan tämän lain della arvioida jatkuvasti saavan tämän lain
43734: piiriin kuuluvasta toiminnastaan. piiriin kuuluvasta toiminnastaan.
43735:
43736: 8a§
43737: Maatilataloudessa viljelmän vuotuinen työ-
43738: tulo on viljellyn maatalousmaan ja kasvullisen
43739: metsämaan perusteella määrite/tyjen vuotuis-
43740: ten työtulojen yhteismäärä.
43741: 16 1989 vp. - HE n:o 179
43742:
43743: Voimassa oleva laki Ehdotus
43744:
43745: Maatilataloudessa katsotaan viljelmän vuo- 8b§
43746: tuisen työtulon olevan maatalousmaan hehtaa- Viljellyn maatalousmaan vuotuista työtuloa
43747: ria kohden 550 markkaa ensimmäisiltä 12 heh- määriteltäessä pidetään perustyötulona hehtaa-
43748: taarilta, 225 markkaa seuraavilta 10 hehtaaril- rilta:
43749: ta, 125 markkaa seuraavilta 10 hehtaarilta ja
43750: 50 markkaa seuraavilta 30 hehtaarilta. Työtulo ensimmäisiltä 12 hehtaarilta 640 markkaa
43751: voidaan kuitenkin määrittää edellä sanotusta seuraavilta 10 hehtaarilta 260 markkaa
43752: poiketen, jos viljely- tai muu tuotantotapa, seuraavilta 10 hehtaarilta 175 markkaa
43753: viljelmällä työskentelevien maatilatalouden seuraavilta 30 hehtaarilta 55 markkaa
43754: harjoittajien poikkeuksellinen määrä, viljel- lopuilta hehtaareilta JO markkaa
43755: män tuottavuus tai muu näihin verrattava syy
43756: niin edellyttää. Työtulon normaalialue on enintään 130 pro-
43757: senttia ja vähintään 85 prosenttia perustyötu-
43758: losta. Jos maatilatalouden harjoittajia, joille
43759: työtuloa määritellään, on yksi, ovat sanotut
43760: prosenttiluvut 115 ja 70.
43761: Viljellyn maatalousmaan vuotuinen työtulo
43762: on maatilatalouden harjoittajien hakemukses-
43763: saan 2 momentissa tarkoitetulta normaalialu-
43764: eelta esittämä markkamäärä. Jos sanottua
43765: markkamäärää ei esitetä tai esitetty määrä on
43766: ilmeisessä ristiriidassa viljelmän tosiasiallisten
43767: olosuhteiden kanssa, työtulo on perustyötulon
43768: suuruinen.
43769: Siltä ajalta, jolta maatilatalouden harjoitta-
43770: jien maatilatalous viljelmällä ei ole yhdenjak-
43771: soisesti jatkunut kahta vuotta, viljellyn maata-
43772: lousmaan vuotuinen työtulo on vähintään pe-
43773: rustyötulon suuruinen.
43774: Viljellyn maatalousmaan vuotuinen työtulo
43775: voidaan vahvistaa 1-4 momentin säännöksistä
43776: poiketen, jos viljely- tai muu tuotantotapa,
43777: viljelmällä työskentelevien maatilatalouden
43778: harjoittajien poikkeuksellinen määrä, viljel-
43779: män tuottavuus tai muu näihin verrattava syy
43780: niin edellyttää.
43781: 8c§
43782: Kasvullisen metsämaan vuotuista työtuloa
43783: määriteltäessä pidetään perustyötulona hehtaa-
43784: rilta:
43785:
43786: Etelä-Suomessa
43787: ensimmäisiltä 120 hehtaarilta 25,0 markkaa
43788: seuraavilta 280 hehtaarilta 12,5 markkaa
43789:
43790: Keski-Suomessa
43791: ensimmäisillä 150 hehtaarilta 20,0 markkaa
43792: seuraavilta 350 hehtaarilta 10,0 markkaa
43793:
43794: Pohjois-Suomessa
43795: ensimmäisillä 200 hehtaarilta 15,0 markkaa
43796: seuraavilta 500 hehtaarilta 7,5 markkaa
43797: 1989 vp. - HE n:o 179 17
43798:
43799: Voimassa oleva laki Ehdotus
43800:
43801: Kasvu/lisen metsämaan työtulo määritellään
43802: 1 momentin mukaista perustyötuloa suurem-
43803: maksi, jos maatilatalouden harjoittajat osallis-
43804: tuvat metsän hakkuutöihin tai jos heidän työ-
43805: panoksensa viljelmän metsätaloudessa muutoin
43806: on tavanomaista suurempi.
43807: Työtulo määritellään 1 momentin mukaista
43808: perustyötuloa pienemmäksi, jos metsä sijain-
43809: tinsa vuoksi on erittäin huonotuottoinen tai jos
43810: metsän hoitotyöt on sopimuksella tai muutoin
43811: annettu muiden tehtäviksi.
43812: 8d§
43813: Viljelmän työtulo jaetaan maatilatalouden Viljelmän työtulo jaetaan maatilatalouden
43814: harjoittajien kesken siinä suhteessa kuin he harjoittajien kesken siinä suhteessa kuin he
43815: ottavat osaa työhön viljelmällä. Tällöin avio- ottavat osaa työhön viljelmällä. Tällöin avio-
43816: puolisoiden yhteisestä työtulosta katsotaan puolisoiden yhteisestä työtulosta katsotaan
43817: kummallekin puolisolle kuuluvan yksi kolmas- kummallekin puolisolle kuuluvan yksi kolmas-
43818: osa ja loput jaetaan heidän keskensä siten kuin osa ja loput jaetaan heidän keskensä siten kuin
43819: he ovat yhteisessä hakemuksessaan esittäneet he ovat yhteisessä hakemuksessaan esittäneet
43820: tai, jollei tällaista hakemusta ole tehty, kum- tai, jollei tällaista hakemusta ole tehty, kum-
43821: mallekin tasan. Erityisestä syystä työtulon ja- mallekin tasan. Erityisestä syystä työtulon ja-
43822: kautuminen puolisoiden kesken voidaan kui- kautuminen puolisoiden kesken voidaan kui-
43823: tenkin vahvistaa edellä sanotusta poiketen. tenkin vahvistaa edellä sanotusta poiketen.
43824:
43825: 8e§
43826: Maatilatalouden työhön osallistuvan perhe- Maatilatalouden työhön osallistuvan perhe-
43827: yrityksen jäsenen työtulona pidetään hänelle yrityksen jäsenen työtulona pidetään hänelle
43828: maksettavaa palkkaa ottaen kuitenkin huo- maksettavaa palkkaa ottaen kuitenkin huo-
43829: mioon, mitä 1 momentissa on säädetty. mioon, mitä 8 §:ssä on säädetty.
43830:
43831: 8f§
43832: Poronomistajan vuotuiseksi työtuloksi kat- Poronomistajan vuotuinen työtulo on 12
43833: sotaan hänen omistamaansa ja paliskunnan markkaa hänen omistamaitaan lukuporo/ta li-
43834: toimesta luettuo vuotta vanhempaa poroa koh- sättynä 24 markalla jokaiselta hänen työpäiväi-
43835: den 35 markkaa. Jos poronomistaja tekee tä- tään tämän lain piiriin kuuluvassa poronhoito-
43836: män lain piiriin kuuluvaa poronhoitotyötä työssä. Poronomistajan työtuloon lisätään
43837: olennaisesti enemmän tai vähemmän kuin hä- palkkiot hänen paliskunnan poroisäntänä tai
43838: nen edellä tarkoitettujen lukuporojensa määrä rahastonhoitajana tekemästään työstä.
43839: edellyttää, korotetaan tai alennetaan vastaa-
43840: vasti työtuloa.
43841:
43842: 8g§
43843: Vakuutuksen alkaessa maatalousyrittäjien Vakuutuksen alkaessa maatalousyrittäjien
43844: eläkelaitos vahvistaa maatalousyrittäjän työtu- eläkelaitos vahvistaa maatalousyrittäjän työtu-
43845: lon. Jos työtuloon vaikuttavat seikat myöhem- lon. Jos työtuloon vaikuttavat seikat myöhem-
43846: min olennaisesti muuttuvat, tarkistetaan se ha- min olennaisesti muuttuvat, tarkistetaan se ha-
43847: kemuksesta. Eläkelaitos voi myös omasta aloit- kemuksesta. Eläkelaitos voi myös omasta aloit-
43848: teestaan tarkistaa työtulon. Työtuloa ei saa teestaan tarkistaa työtulon. Työtuloa ei saa
43849: kuitenkaan muuttaa takautuvasti. Sen kalente- kuitenkaan muuttaa takautuvasti.
43850: rivuoden jälkeen, jonka aikana maatalousyrit- Edellä 8 b §:n 4 momentissa tarkoitetulle
43851: täjä on täyttänyt 62 vuotta, ~arkistetaan työtu- maatilatalouden harjoittajalle vahvistettu työ-
43852: 1
43853: I
43854: 3 391081N
43855: 18 1989 vp. - HE n:o 179
43856:
43857: Voimassa oleva laki Ehdotus
43858: loa vain, jos maatalousyrittäjä ei täytä 1 §:n tulo voidaan sanotussa momentissa mainitun
43859: mukaisia vakuuttamisedellytyksiä. Sen estä- ajan kuluttua tarkistaa vastaamaan viljelmän
43860: mättä, mitä tässä pykälässä on säädetty, osa- olosuhteiden mukaista työtuloa, vaikka työtu-
43861: aikaeläkettä saavan maatalousyrittäjän työtu- loon vaikuttavissa seikoissa ei olisi tapahtunut
43862: loksi vahvistetaan puolet 6 §:n 1 momentissa 1 momentissa tarkoitettua olennaista muutos-
43863: tarkoitetusta keskimääräisestä työtulosta. ta.
43864: Sen kalenterivuoden jälkeen, jonka aikana
43865: maatalousyrittäjä on täyttänyt 62 vuotta, tar-
43866: kistetaan työtuloa vain, jos maatalousyrittäjä
43867: ei täytä 1 §:n mukaisia vakuuttamisedellytyk-
43868: siä.
43869: 8h§
43870: Sen estämättä, mitä 8 ja 8 a-8 g §:ssä on
43871: säädetty, osa-aikaeläkettä saavan maatalous-
43872: yrittäjän työtuloksi vahvistetaan puolet 6 §:n 1
43873: momentissa tarkoitetusta keskimääräisestä työ-
43874: tulosta.
43875: 8i§
43876: Eläkkeen perusteena oleva työtulo saadaan Eläkkeen perusteena oleva työtulo saadaan
43877: jakamalla vahvistettujen ja työntekijäin elä- jakamalla vahvistettujen ja työntekijäin elä-
43878: kelain 9 §:n mukaisesti tarkistettujen työtulo- kelain 9 §:n mukaisesti tarkistettujen työtulo-
43879: jen yhteismäärä vastaavalla ajalla. Jos maata- jen yhteismäärä vastaavalla ajalla.
43880: lousyrittäjälle on vahvistettu työtuloa 23 vuo- Jos maatalousyrittäjälle on vahvistettu työ-
43881: den iän täyttämisen jälkeiseltä ajalta, jätetään tuloa 23 vuoden iän täyttämisen jälkeiseltä
43882: eläkkeen perusteena olevaa työtuloa määrättä- ajalta, jätetään eläkkeen perusteena olevaa
43883: essä sanotun iän täyttämistä edeltäneet työtulot työtuloa määrättäessä sanotun iän täyttämistä
43884: ja vastaava aika huomioon ottamatta. Jos edeltäneet työtulot ja vastaava aika huomioon
43885: maatalousyrittäja on syntynyt ennen 1 päivää ottamatta.
43886: tammikuuta 1938, korotetaan vanhuus- tai työ-
43887: kyvyttömyyseläkettä määrättäessä hänen 6 mo-
43888: mentissa tarkoitettua osa-aikaeläkkeen ajaksi
43889: vahvistettua eläkkeen perusteena olevaa työtu-
43890: loaan seuraavilla kertoimilla:
43891: Syntymävuosi Kerroin
43892: 1932 tai aikaisempi 1,6
43893: 1933 1,5
43894: 1934 1,4
43895: 1935 1,3
43896: 1936 1,2
43897: 1937 1,1
43898:
43899: Jos eläkkeeseen oikeuttavaksi luetaan myös Jos eläkkeeseen oikeuttavaksi luetaan myös
43900: työkyvyttömyyden alkamisen ja eläkeiän täyt- työkyvyttömyyden alkamisen ja eläkeiän täyt-
43901: tämisen välinen aika, eläkkeen perusteena ole- tämisen välinen aika, eläkkeen perusteena ole-
43902: va työtulo sanotulle ajalle lasketaan käyttämäl- va työtulo sanotulle ajalle lasketaan käyttämäl-
43903: lä vahvistettuja ja tarkistettuja työtuloja 7 lä vahvistettuja ja tarkistettuja työtuloja 1
43904: momentin 1 virkkeessä säädetystä poiketen momentissa säädetystä poiketen työkyvyttö-
43905: työkyvyttömyyden alkamista välittömästi edel- myyden alkamista välittömästi edeltäneen nel-
43906: täneen neljän vuoden ajalta. Sanottua neljän jän vuoden ajalta. Sanottua neljän vuoden
43907: vuoden aikaa pidennetään kuitenkin niin mo- aikaa pidennetään kuitenkin niin monella vuo-
43908: 1989 vp. - HE n:o 179 19
43909:
43910: Voimassa oleva laki Ehdotus
43911:
43912: nella vuodella kuin maatalousyrittäjä on työ- della kuin maatalousyrittäjä on työkyvyttö-
43913: kyvyttömyyden alkaessa 52 ikävuotta vanhem- myyden alkaessa 52 ikävuotta vanhempi mutta
43914: pi, mutta enintään kahdeksaan vuoteen. enintään kahdeksaan vuoteen.
43915: Jos maatalousyrittäjä on syntynyt ennen 1
43916: päivää tammikuuta 1938, korotetaan vanhuus-
43917: tai työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä hänen
43918: 8 h §:ssä tarkoitettua osa-aikaeläkkeen ajaksi
43919: vahvistettua eläkkeen perusteena olevaa työtu-
43920: loaan seuraavilla kertoimilla:
43921: Syntymävuosi Kerroin
43922: 1932 tai aikaisempi 1,6
43923: 1933 1,5
43924: 1934 1,4
43925: 1935 1,3
43926: 1936 1,2
43927: 1937 1,1
43928:
43929: 8j §
43930: Eläketurvakeskus voi antaa eläkelaitokselle Eläketurvakeskus voi antaa eläkelaitokselle
43931: yleisiä ohjeita tämän pykälän soveltamisesta. yleisiä ohjeita 8 ja 8 a-8 g §:n soveltamisesta.
43932:
43933: 11§ 11§
43934:
43935: Mitä 2 momentissa on säädetty, sovelletaan Mitä 2 momentissa on säädetty, sovelletaan
43936: myös maatilatalouden työhön osallistuvaan myös maatilatalouden työhön osallistuvaan
43937: 8 §:n 4 momentissa tarkoitettuun sellaiseen 8 e §:ssä tarkoitettuun sellaiseen perheyrityk-
43938: perheyrityksen jäseneen, jolle ei makseta palk- sen jäseneen, jolle ei makseta palkkaa.
43939: kaa.
43940: 15 § 15 §
43941: Edellä 1 §:n 5 momentissa ja 4 §:ssä tarkoi- Edellä 1 §:n 5 momentissa tarkoitettuihin
43942: tettuihin eläketurvakeskuksen päätöksiin sekä eläketurvakeskuksen, 4 §:ssä tarkoitettuihin
43943: 6 f ja 6 g § :ssä ja 8 §:n 6 momentissa tarkoitet- eläketurvakeskuksen tai eläkelaitoksen sekä 6
43944: tuihin eläkelaitoksen päätöksiin saa hakea f, 6 g ja 8 g §:ssä tarkoitettuihin eläkelaitoksen
43945: muutosta ja päätöksen poistamista siten työn- päätöksiin saa hakea muutosta ja päätöksen
43946: tekijäin eläkelaissa on säädetty. poistamista siten kuin työntekijäin eläkelaissa
43947: on säädetty.
43948:
43949:
43950: 20 § 20 §
43951: Tätä lakia sovellettaessa pinta-ala lasketaan Tätä lakia sovellettaessa viljel/yn maatalous-
43952: hehtaarin kymmenesosan tarkkuudella. Jos maan pinta-ala lasketaan hehtaarin kymmenes-
43953: pyöristys on mahdollinen molempiin suuntiin, osan ja kasvullisen metsämaan pinta-ala heh-
43954: suoritetaan se ylöspäin. taarin tarkkuudella. Jos pyöristys on mahdolli-
43955: nen molempiin suuntiin, suoritetaan se ylös-
43956: päin.
43957:
43958: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
43959: kuuta 1990.
43960: Tämän lain säännöksiä sovelletaan, jos työ-
43961: tulo tulee vahvistettavaksi tai tarkistettavaksi
43962: lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta.
43963: 20 1989 vp. - HE n:o 179
43964:
43965: Voimassa oleva laki Ehdotus
43966: Maatalousyrittäjän hakemuksesta työtulo
43967: tarkistetaan tämän lain säännösten mukaiseksi,
43968: vaikka työtuloon vaikuttavissa seikoissa ei olisi
43969: tapahtunut 8 g §:n 1 momentissa tarkoitettua
43970: olennaista muutosta. Jos tällaista hakemusta ei
43971: ole tehty 1 päivään tammikuuta 1993 mennes-
43972: sä, maatalousyrittäjien eläkelaitos tarkistaa
43973: omasta aloitteestaan työtulon. Mikäli tässä
43974: momentissa tarkoitettu tarkistus aiheuttaisi
43975: sen, että voimassa oleva työtulo alenee, teh-
43976: dään tarkistus vain, jos maatalousyrittäjä an-
43977: taa siihen suostumuksensa.
43978: Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
43979: vat vuodelle 1970 vahvistettua palkkaindeksi/u-
43980: kua.
43981:
43982:
43983:
43984:
43985: 2.
43986: Laki
43987: maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 11 ja 21 §:n muuttamisesta
43988:
43989: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1981 annetun maatalous-
43990: yrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) 11 §:n 1 ja 2 momentti sekä 21 §:n 3 momentti näin
43991: kuuluviksi:
43992:
43993: Voimassa oleva laki Ehdotus
43994: 11 § 11§
43995: Maatalousyrittäjän vuosityöansiona pide- Maatalousyrittäjän vuosityöansiona pide-
43996: tään hänen maatalousyrittäjien eläkelain mu- tään hänen maatalousyrittäjien eläkelain mu-
43997: kaista työtuloaan. Työtulo, joka lasketaan sa- kaista työtuloaan. Työtulo, joka lasketaan sa-
43998: notun lain 8 §:n 7 momentin mukaisesti, ote- notun lain 8 i §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti,
43999: taan kuitenkin huomioon enintään vuoden pi- otetaan kuitenkin huomioon enintään vuoden
44000: tyiselta yrittäjätoiminnan jaksolta ennen työva- pituiselta yrittäjätoiminnan jaksolta ennen työ-
44001: hingon sattumista. vahingon sattumista.
44002: Maatalousyrittäjälle, jolla ei työvahingon Maatalousyrittäjälle, jolla ei työvahingon
44003: sattuessa ole voimassa maatalousyrittäjien elä- sattuessa ole voimassa maatalousyrittäjien elä-
44004: kelain mukaista vakuutusta, määrätään vuosi- kelain mukaista vakuutusta, määrätään vuosi-
44005: työansio enintään vuoden pituiselta ajalta en- työansio enintään vuoden pituiselta ajalta en-
44006: nen työvahingon sattumista soveltuvin osin nen työvahingon sattumista soveltuvin osin
44007: sanotun lain 8 §:ssä säädettyjen perusteiden sanotun lain 8 ja 8 a-8 h §:ssä ja 8 i §:n 1 ja
44008: mukaan. 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan.
44009:
44010: 21 § 21 §
44011:
44012: Tapaturmavakuutuslaitoksen on vakuutuk- Tapaturmavakuutuslaitoksen on vakuutuk-
44013: sen alkaessa ja olosuhteiden muuttuessa todet- sen alkaessa ja olosuhteiden muuttuessa todet-
44014: 1989 vp. - HE n:o 179 21
44015:
44016: Voimassa oleva laki Ehdotus
44017: tava maatalousyrittäjien eläkelain 8 §:n sään- tava maatalousyrittäjien eläkelain 8 ja 8 a-
44018: nöksiä soveltaen, mitä on pidettävä vakuutetun 8 h §:n säännöksiä soveltaen, mitä on pidettä-
44019: vuosityöansiona. vä vakuutetun vuosityöansiona.
44020:
44021:
44022:
44023: Tämli laki tulee voimaan 1 päivlinä heinä-
44024: kuuta 1990.
44025: 1989 vp. - HE n:o 180
44026:
44027:
44028:
44029:
44030: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden asuntolainojen
44031: lyhennysten ja korkojen lykkäämisen väliaikaisesta järjestämi-
44032: sestä
44033:
44034:
44035:
44036:
44037: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
44038:
44039: Esityksen tarkoituksena on aravavuokratalo- vää maaliskuuta 1982 myönnettyjen asuntolai-
44040: jen pääomakustannusten pysyttäminen koh- nojen korkoja ei sen sijaan enää ehdoteta
44041: tuullisella tasolla ja sen varmistaminen, että alennettavaksi. Yleistä korkojen alentamistar-
44042: myös niiden vuotuinen nousu olisi kohtuulli- vetta ei näiden lainojen osalta enää ole ja
44043: nen. Tämän vuoksi ehdotetaan, että eräiden lykkäysmahdollisuuden käyttäminen helpottaa
44044: asuntolainojen koron alentamisen sekä lyhen- yksittäisten vuokratalojen asemaa. Tämän
44045: nysten ja korkojen lykkäämisen väliaikaisesta vuoksi ehdotetaan säädettäväksi uusi laki, jon-
44046: järjestämisestä annetun lain mukaista menette- ka nimike vastaisi ehdotuksen sisältöä.
44047: lyä jatketaan hieman tarkistettuna siltä osin Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa voimaan
44048: kuin kysymys on vuokratalojen pääomameno- 1 päivänä joulukuuta 1989.
44049: jen lykkäämisestä hallinnollisesti yksinkertai- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoarvi-
44050: sella tavalla. Vuokrataloille asuntotuotantolain oon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhtey-
44051: nojalla vuosina 1980-1981 sekä ennen 1 päi- dessä.
44052:
44053:
44054:
44055:
44056: YLEISPERUSTELUT
44057:
44058: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut saattoivat oman ilmoituksensa perusteella lykä-
44059: muutokset tä erääntyviä asuntolainamaksuja myöhemmin
44060: maksettavaksi. Myös aiemmin lykättyjä eriä
44061: 1.1. Vuokrataloille myönnettyjen asuntolai- saattoi lykätä uudelleen. Vuosina 1986 ja 1987
44062: nojen korkojen ja lyhennysten lykkäyk- laki koski 1.1.1971-28.2.1982 lainoitettuja
44063: set vuonna 1989 vuokrataloja. Vuonna 1988 lykkäysmahdolli-
44064: suus laajennettiin koskemaan kaikkia vuokra-
44065: Vuokrataloille myönnettyjen asuntolainojen taloja.
44066: korkojen ja lyhennysten lykkäysjärjestelmää Lykkäysilmoituksia tuli vuotta 1989 koskien
44067: on asuntotuotantolain lykkäysjärjestelmästä kaikkiaan 205 talolta, joista oli pääkaupunki-
44068: poiketen säännelty laeilla eräiden asuntolaino- seudulta 23 taloa ja muualta maasta 182 taloa.
44069: jen koron alentamisen sekä lyhennysten ja Lykkäystä käyttäneissä taloissa oli yhteensä
44070: korkojen lykkäämisen väliaikaisesta järjestä- 6 204 asuinhuoneistoa. Vuonna 1989 eräänty-
44071: misestä (883/85, 855/86 ja 920/87). viä asuntolainan korko- ja lyhennyseriä lykät-
44072: Viimeksi annettua lakia tarkistettiin vuonna tiin yhteensä 12,9 miljoonalla markalla. Lykät-
44073: 1988 (1023/88). Kyseisten lakien perusteella ne tyjen maksuerien määrä oli taloa kohden kes-
44074: talot, joiden pääomakustannukset tai pääoma- kimäärin 63 000 markkaa, kun se vuonna 1988
44075: kustannusten nousu ylitti laissa säädetyn tason, oli keskimäärin 103 000 markkaa.
44076: 391199R
44077: 2 1989 vp. - HE n:o 180
44078:
44079: Lykkäyksistä noin 80 prosenttia tehtiin sillä 1.3. Esityksen henkilöstövaikutukset
44080: perusteella, että vuodelle 1989 vahvistetut pää-
44081: omakustannukset ylittivät laissa asetetun koh- Nyt neljä vuotta käytössä ollut järjestelmä
44082: tuullisen tason. Noin 20 prosentissa tapauksis- on hallinnollisesti kevyempi kuin asuntotuo-
44083: ta perusteena oli pääomakustannusten nousu tantolain mukainen järjestelmä ja jo vakiintu-
44084: yli 1,50 markkaa neliöltä kuukaudessa edelli- nut. Siten järjestelmän jatkamisella vuodeksi ei
44085: seen vuoteen verrattuna. ole merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
44086: Lykkäykset alensivat vuokria keskimäärh:
44087: 1, 72 markkaa neliömetriltä kuukaudessa.
44088: Aleotava vaikutus oli pääkaupunkiseudulla 1.4. Esityksen taloudelliset vaikutukset
44089: keskimäärin 0,30 markkaa suurempi kuin
44090: muualla maassa. Lykkäysten jälkeen keski- Asuntohallituksen vahvistamien vuokran-
44091: määräinen uusi vuokra oli 25,96 markkaa ne- määräytymisperusteiden mukaan lyhennysten
44092: liöltä kuukaudessa. ja korkojen lykkäys vaikuttaa välittömästi
44093: vuokria alentavasti. Vaikutus riippuu siitä,
44094: kuinka monta erää lykätään ja lykätäänkö
44095: 1.2. Ehdotetut muutokset sekä lyhennykset että korot. Lyhennysten lyk-
44096: kääminen alentaa vuokria yleensä vähemmän
44097: Asuntotuotantolain mukainen lykkäysjärjes- kuin korkojen lykkääminen. Seuraavassa tau-
44098: telmä ehdotetaan edelleen korvattavaksi hallin- lukossa esitetään eri vuosina lainoitettujen
44099: nollisesti yksinkertaisemmalla järjestelyllä, jol- vuokratalojen keskimääräiset lyhennys- ja kor-
44100: loin lakia tarkistetaan siltä osin kuin on tar- komaksut vuonna 1990.
44101: peen kohtuullisten pääomakustannusten tason Lainoitusvuosi Lyhenn,Ykset Korot
44102: määrittelemiseksi. mk!m-lkk mk/m 2/kk
44103: Järjestelmässä määritellään laissa säädetty, 1949-1970 ........ . 0.19-0.65 0.17-2.49
44104: kohtuullinen kustannustaso neliömetriltä kuu- 1971 ............... . 3.22 1.99
44105: kaudessa. Jos talon kustannukset ylittävät sen, 1972 ............... . 3.45 2.05
44106: lainansaaja voi alentaa pääomamenoja pelkäs- 1973 ............... . 1.61 2.63
44107: tään ilmoittamalla maksujen lykkäämisestä 1974 ............... . 1.90 3.08
44108: myöhemmin maksettavaksi. Toisena lykkäys-
44109: 1975 ............... . 2.54 2.60
44110: pcrusteena on se, että pääomakustannusten
44111: vuotuinen nousu olisi kohtuuton. Pääomakus- 1976 ............... . 2.87 2.70
44112: tannusten nousua ei kuitenkaan saisi alentaa 1977 ............... . 2.89 2.94
44113: alle laissa määritellyn tason. On perusteltua, 1978 ............... . 1.60 3.35
44114: että valtion toimenpitein alennetaan vuokrata- 1979 ............... . 1.70 3.58
44115: lojen pääomakustannuksia, jos ne muuten 1980 ............... . 2.06 3.15
44116: muodostuisivat kohtuuttomiksi. Sen sijaan 1981 ............... . 2.54 3.31
44117: päävastuu vuokratalon hoitomenojen kohtuul- 1982 (1.1-28.2) ... . 2.97 3.24
44118: lisesta tasosta on vuokratalon omistajilla yh- 1982 (1.3-31.12) .. . 0.76 3.73
44119: teistyössä vuokralaisten kanssa. 1983 ............... . 0.81 2.40
44120: Eräiden asuntolainojen koron alentamisesta 1984 ............... . 0.87 2.59
44121: sekä lyhennysten ja korkojen lykkäämisen väli- 1985 ............... . 0.94 1.88
44122: aikaisesta järjestämisestä annetun lain (920/87) 1986 ............... . 1.02 2.05
44123: ja tämän lain muuttamisesta annetun lain 1987 ............... . 2.33
44124: (1023/88) nojalla 1.1.1980-28.2.1982 välisenä 1988 ............... . 2.69
44125: ajanjaksona lainoitettujen asunto-osuuskunta-
44126: ja vuokratalojen asuntolainojen korkoja on Lykkäysten käyttäminen vaikuttaa valtion
44127: alennettu siitä, mitä ne asuntotuotantolain talouteen siten, että alkuvuosien aikana valtion
44128: (247 /66) mukaan olisivat olleet. Tästä järjestel- tulokertymä pienentyy, mutta myöhempinä
44129: mästä ehdotetaan nyt luovuttavaksi, joten lain vuosina tulot ovat vastaavasti suuremmat.
44130: nimike koskee ainoastaan lykkäysmahdolli- Vuonna 1990 korkojen ja lyhennysten lykkäys-
44131: suutta. Samalla laista on jätetty pois koron ten arvioidaan vähentävän valtion tuloja 45
44132: alentamista koskevat säännökset. miljoonaa markkaa, josta lyhennysten osuus
44133: 1989 vp. - HE n:o 180 3
44134:
44135: olisi 25 miljoonaa markkaa ja korkojen osuus muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on arava-
44136: 20 miljoonaa markkaa. asuntojen asumiskustannusten kohtuullistami-
44137: nen ja aravavuokra-asuntotuotannon kohtuu-
44138: ehtoisen rahoituksen varmistaminen. Esityksen
44139: 1.5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja mukaan uusien aravalainojen ehdot uudiste-
44140: taan ja lainamäärä korotetaan enintään 95
44141: Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesityksen prosenttiin hankintahinnasta. Uudistusta on
44142: momentin 35.45.60 selvitysosan mukaisesti hal- tarkoitus jatkaa koskemaan myös vanhaa lai-
44143: litus antaa eduskunnalle esityksen asuntotuo- nakantaa. Siirtymäkauden ajaksi on lykkäys-
44144: tantolain ja eräiden siihen liittyvien lakien järjestelmää kuitenkin jatkettava.
44145:
44146:
44147:
44148:
44149: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
44150:
44151:
44152: 1 §. Pykälään on kirjattu lain tavoite eli 4 §. Eräissä tapauksissa kokonaisvuokran
44153: asumismenojen pysyttäminen kohtuullisella ta- nousua voidaan pitää sinänsä kohtuuttomana.
44154: solla ja se, miltä osin lailla poiketaan asunto- Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että lyhen-
44155: tuotantolain säännöksistä. nykset suurenevat samana vuonna sekä arava-
44156: 2 §. Pykälässä säännellään lykkäysmahdolli- lainassa että pankin myöntämässä ensisijaislai-
44157: suuden ulottuvuutta. Aiemmat lait koskivat nassa. Pääomakustannukset voivat nousta
44158: vain tiettyinä ajanjaksoina lainoitettuja arava- huomattavasti myös silloin, kun aiemmin lykä-
44159: vuokrataloja, vuosina 1988 ja 1989 järjestelmä tyt korko- ja lyhennyserät erääntyvät makset-
44160: on ulotettu kattamaan kaikki aravavuokrata- tavaksi. Tämän vuoksi ehdotetaan, että pää-
44161: lot. Lykkäyksen mahdollistaminen kaikille omakustannusten suuri nousu olisi edelleen
44162: vuokrataloille ei ole suuri asia valtiontalouden lykkäysperuste, vaikka vuokrataso ei muuten
44163: kannalta, mutta yksittäisissä tapauksissa se voi olisikaan kohtuuttoman korkea. Koska pää-
44164: olla tarpeen lainoitusajankohdasta riippumat- kaupunkiseudun ja muiden kuntien pääoma-
44165: ta. Toisaalta ennen vuotta 1971 lainoitetut kustannustasot on määritelty erikseen ehdote-
44166: aravavuokratalot eivät ole juurikaan käyttä- taan, että myös nousurajat vastaavasti eroaisi-
44167: neet lykkäysmahdollisuutta. Vuonna 1988 lyk- vai toisistaan. Tämän mukaisesti ehdotetaan
44168: käystä haki yksi ja vuonna 1989 kaksi ennen vuodelle 1990 pääomakustannusten nousura-
44169: vuotta 1971 lainoitettua aravavuokrataloa. jaksi pääkaupunkiseudulla 2 markkaa ja muis-
44170: Näidenkin talojen osalta lykkäysten vaikutus sa kunnissa 1,50 markkaa neliömetrilta kuu-
44171: vuokratasoon oli suhteellisen pieni. Arava- kaudessa. Vuonna 1988 raja oli 0,75 markkaa
44172: vuokratalojen lainajärjestelmää ollaan uudista- ja vuonna 1989 1,50 markkaa neliömetriltä
44173: massa myös ns. vanhan kannan osalta. Näiden kuukaudessa.
44174: seikkojen vuoksi lykkäysjärjestelmän ehdote- 5 §. Käytännön syistä ehdotetaan edelleen,
44175: taan kattavan vuonna 1971 ja sen jälkeen että erät on lykättävä kokonaisuudessaan, kui-
44176: lainoitetut aravavuokratalot. tenkin niin, että lainansaajalla on oikeus vali-
44177: 3 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi niis- ta, mitkä erät hän lykkää. Alle 1 000 markan
44178: tä edellytyksistä, joilla lainansaaja voi saada eriä ei kuitenkaan voi lykätä, koska tällaisesta
44179: lykkäyksen. Pääomakustannustasot on pyritty lykkäyksestä koituva hyöty on pieni verrattuna
44180: määrittelemään siten, että keskimääräisillä hoi- lykkäyksen käsittelyn aiheuttamaan työmää-
44181: tokustannuksilla vuokrat pysyisivät lykkäyksen rään.
44182: jälkeen kohtuullisina. Koska hoitokustannuk- 6 §. Valtiokonttorin toiminnan kannalta on
44183: set ovat pääkaupunkiseudulla muuta maata tarpeen, että lykkäyksistä ilmoitetaan hyvissä
44184: alhaisemmat ja koska kohtuullisena pidettävä ajoin. Koska vuokratalojen omistajat saavat
44185: vuokrataso on pääkaupunkiseudulla korkeam- ainakin epävirallisen tiedon kuntien vuokran-
44186: pi kuin muualla maassa, ehdotetaan että pää- vahvistaruispäätöksistä joulukuun puoleen vä-
44187: omakustannukset määriteltäisiin edelleen erik- liin mennessä, on heillä mahdollisuus tehdä
44188: seen pääkaupunkiseudulle ja muulle maalle. lykkäysilmoitus vuodenvaihteeseen mennessä.
44189: 4 1989 vp. - HE n:o 180
44190:
44191: Tämän vuoksi ehdotetaan aiempien säännösten kohtuutonta, asuntohallitus voisi jättää mää-
44192: mukaista menettelyä, jonka mukaan lainansaa- räyksen antamatta.
44193: jan on ilmoitettava kaikkien lykättävien erien Niissä tapauksissa, J 01ssa asuntohallitus
44194: lykkääruisestä yhdellä kertaa asuntohallituksel- määrää lykättäviksi ilmoitetut, jo erääntyneet
44195: le viimeistään kuluvan vuoden viimeisenä päi- erät maksettavaksi, ehdotetaan lainansaajalta
44196: vänä. Myöhästynyt lykkäysilmoitus voidaan perittäväksi 16 prosentin viivästyskorkoa las-
44197: perustelluista syistä ottaa huomioon, esimer- kettuna siitä päivästä, jolloin erä olisi tullut
44198: kiksi jos myöhästyminen on vähäistä. maksaa.
44199: 7 §. Lykkäysilmoituksen johdosta lykätyt 9 §. Ei ole tarkoituksenmukaista, että asun-
44200: erät siirtyvät maksettavaksi eräpäivää seuraa- tohallituksen lykkäysasiassa antamasta päätök-
44201: van kahden vuoden kuluttua. Lykätyistä lyhen- sestä voitaisiin valittaa korkeimpaan hallinto-
44202: nys- ja korkoeristä peritään korkoa samoin oikeuteen. Tämän vuoksi ehdotetaan valitus-
44203: kuin siitä asuntolainasta, jota lykkäys koskee. kiellon edelleen jatkamista.
44204: Ehdotus on yhdenmukainen tällä hetkellä voi- 10 §. Laki on tarkoitus saattaa voimaan 1
44205: massaolevan säännöksen kanssa. päivänä joulukuuta 1989, koska vuokratalojen
44206: 8 §. Kunnalla on vuokria valvovana viran- omistajien on ilmoitettava lykkäyksistä joulu-
44207: omaisena parhaat mahdollisuudet valvoa myös kuun 31 päivään 1989 mennessä asuntohalli-
44208: lykkäysmenettelyä vertaamalla lykkäysilmoi- tukselle. Samalla on kuruottava 4 päivänä jou-
44209: tusta vuokran vahvistuspäätökseen. Jos tällöin lukuuta 1987 annettu laki eräiden asuntolaino-
44210: on epäiltävissä, että lykkäys on perusteeton, jen koron alentamisen sekä lyhennysten ja
44211: kunta toimittaa asiakirjat asuntohallitukselle. korkojen lykkäämisen väliaikaisesta järjestä-
44212: Asuntohallituksen oman valvonnan tulisi olla misestä (920/87) siihen myöhemmin tehtyine
44213: pääosin jälkivalvontaa. muutoksineen.
44214: Kuten aiemminkin, asuntohallitukselle ehdo-
44215: tetaan oikeus määrätä perusteettomasti lykätyt Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
44216: erät maksettavaksi. Jos tämä olisi ilmeisen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
44217: 1989 vp. - HE n:o 180 5
44218:
44219: Laki
44220: eräiden asuntolainojen lyhennysten ja korkojen lykkäämisen väliaikaisesta järjestämisestä
44221:
44222: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
44223:
44224: 1§ Pääomakustannukset lasketaan asuntotuo-
44225: Sen estämättä, mitä asuntotuotantolaissa tantolain 15 j § :ssä tarkoitettujen, asuntohalli-
44226: (247 /66) on säädetty vuokra- ja asunto-osuus- tuksen määräämien perusteiden mukaisesti.
44227: kuntatalojen rakentamista, laajentamista ja pe-
44228: ruskorjausta varten myönnettyjen lainojen ly- 4 §
44229: hennys- ja korkoerien lykkääruisestä voi lai- Sen estämättä, mitä 3 §:n 1 ja 2 momentissa
44230: nansaaja, pysyttääkseen asumiskustannukset on säädetty, lainansaaja voi lykätä vuonna
44231: kohtuullisina, lykätä sanottujen lainojen lyhen- 1990 erääntyviä lyhennys- ja korkoeriä myö-
44232: nys- ja korkoerät myöhemmin maksettaviksi hemmin maksettavaksi, jos vuokrissa huo-
44233: siten kuin tässä laissa säädetään. mioon otettavat pääomakustannukset vuodesta
44234: 1989 vuoteen 1990 nousisivat kohtuuttomasti.
44235: 2§ Lykkäyksellä ei kuitenkaan saa alentaa pää-
44236: Tämän lain nojalla voidaan lykätä 1 päivänä omakustannusten nousua pienemmäksi kuin 2
44237: tammikuuta 1971 tai sen jälkeen myönnettyjen markkaan neliömetriltä kuukaudessa Helsin-
44238: asuntolainojen lyhennys- ja korkoeriä. gissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla ja
44239: vastaavasti 1,50 markkaa muissa kunnissa.
44240: 3§
44241: Lainansaaja voi lykätä vuonna 1990 eräänty- 5§
44242: viä lyhennys- ja korkoeriä myöhemmin mak- Lykkäys voi koskea vain kutakin erää koko-
44243: settavaksi, jos se on tarpeen kyseisenä vuonna naisuudessaan ja vain eriä, joiden suuruus on
44244: maksuun tulevien, vuokrissa huomioon otetta- vähintään 1 000 markkaa.
44245: vien pääomakustannusten alentamiseksi koh-
44246: tuulliselle tasolle. 6§
44247: Eri vuosina lainoitettujen vuokratalojen Lainansaajan on ilmoitettava kaikkien lykät-
44248: kohtuullisina pääomakustannuksina pidetään tävien erien lykkääruisestä yhdellä kertaa asun-
44249: seuraavia pääomakustannuksia neliömetriltä tohallitukselle viimeistään 31 päivänä joulu-
44250: kuukaudessa: kuuta 1989. Ilmoituksesta on samanaikaisesti
44251: lähetettävä jäljennös tiedoksi vuokratalon si-
44252: Pääomakustannukset mk/m 2 /kk jaintipaikan kunnalle. Asuntohallituksen on
44253: Lainoitusvuosi Helsinki, Espoo Muut kunnat
44254: Kauniainen,
44255: otettava huomioon myös ilmoitus, joka on
44256: Vantaa perustellusta syystä tehty säädetyn määräajan
44257: 1971 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12,50 9,50 jälkeen.
44258: 1972 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 13,00 10,00 Asuntohallituksen on toimitettava tieto ly-
44259: 1973 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 13,50 10,50 kättävistä eristä valtiokanttorille viimeistään
44260: 1974 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14,00 10,50 31 päivänä tammikuuta 1990.
44261: 1975 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 14,50 11,00
44262: 7 §
44263: 1976 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 15,00 11,00
44264: 1977 0 0 ••••• 0 00 00 0 15,50 11,50 Lykätyt lyhennykset ja korot on maksettava
44265: 1978 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 16,00 12,00 takaisin sinä eräpäi änä, joka ensiksi seuraa
44266: 1979 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 16,50 12,50 kahden vuoden ku;uttua lykkäysilmoituksen
44267: 1980 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17,50 13,00 tekemisestä. Lainans:laja voi 3 ja 4 §:n nojalla
44268: 1981 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 18,50 14,00 lykätä uudelleen aibisemmin lykättyjä eriä.
44269: 1982 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 19,50 15,00 Lykätyistä lyhennys- ja korkoeristä peritään
44270: 1983 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20,50 16,00 lykkäysajalta korkoa saman korkokannan mu-
44271: 1984 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 21,50 17,00 kaan kuin asuntolair;asta, jonka eriä lykkäys
44272: 1985 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 22,50 17,50 koskee.
44273: 1886 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 23,50 18,50 ~ §
44274: 1987 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 24,50 19,00 Kunnan on tarkistettava, että ilmoitetut lyk-
44275: 1988 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 25,50 19,50 käykset täyttävät lais.:a säädetyt edellytykset.
44276: 6 1989 vp. - HE n:o 180
44277:
44278: Kunnan on välittömästi ilmoitettava perusteet- 9§
44279: tomista lykkäyksistä asuntohallitukselle. Tämän lain nojalla annettuun asuntohalli-
44280: Jos asuntohallitus toteaa, että lykkäys on tuksen päätökseen ei saa hakea muutosta valit-
44281: tapahtunut ilman laissa säädettyjä perusteita, tamalla.
44282: sen on viipymättä määrättävä virheellisesti ly-
44283: kätyt lyhennys- ja korkoerät maksettaviksi ja 10 §
44284: ilmoitettava päätöksestään valtiokonttorille. Tämä laki tulee voimaan päivänä joulu-
44285: Jo erääntyneille, 2 momentin nojalla mak- kuuta 1989 ja sillä kumotaan 4 päivänä joulu-
44286: settaviksi määrätyille lyhennys- ja korkoerille kuuta 1987 annettu laki eräiden asuntolainojen
44287: on maksettava vuotuista viivästyskorkoa 16 koron alentamisen sekä lyhennysten ja korko-
44288: prosenttia eräpäivästä lukien. jen lykkäämisen väliaikaisesta järjestämisestä
44289: Sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädet- (920/1987) siihen myöhemmin tehtyine muu-
44290: ty, asuntohallitus voi päättää, ettei virheellises- toksineen.
44291: ti lykättyjä lyhennys- ja korkoeriä määrätä Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
44292: maksettaviksi, jos se olisi ilmeisen kohtuuton- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
44293: ta. miin.
44294:
44295:
44296: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
44297:
44298:
44299: Tasavallan Presidentti
44300: MAUNO KOIVISTO
44301:
44302:
44303:
44304:
44305: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
44306: 1989 vp. - HE n:o 181
44307:
44308:
44309:
44310:
44311: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pääkaupunkiseudun
44312: rakennusmaamaksusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
44313:
44314:
44315:
44316:
44317: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
44318:
44319: Esityksessä ehdotetaan pääkaupunkiseudun osalta. Omistajaan ja haltijaan ehdotetaan rin-
44320: rakennusmaamaksusta annetun lain 2 §:ää tar- nastettavaksi tämän lapset, vanhemmat ja puo-
44321: kistettavaksi siten, että yli 3 000 neliömetriä liso.
44322: käsittävästä korttelialueesta, jonka omistaja tai Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan niin,
44323: haltija vakinaisesti asuu alueella, maksu olisi että sitä voitaisiin soveltaa jo vuodelta 1989
44324: suoritettava vain 3 000 neliömetrin ylittävältä määrättäviin rakennusmaamaksuihin.
44325:
44326:
44327:
44328:
44329: PERUSTELUT
44330:
44331: Pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta maksuun, että se käytännössä pakottaa myy-
44332: annettua lakia (1061188) käytäntöön sovelletta- mään tontin. Tämän vuoksi ehdotetaan, että
44333: essa siinä on havaittu eräitä epäjohdonmukai- lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan ra-
44334: suuksia ja puutteita, jotka olisi syytä korjata kennusmaamaksua viimeksi mainituissa ta-
44335: jo ennen kuin ensimmäiset rakennusmaamak- pauksissa perittäisiin vain 3 000 neliömetriä
44336: sut määrätään. ylittävältä osalta.
44337: Rakennusmaamaksulaki ei koske omakoti- Edellä selostettu lainkohta edellyttää, että
44338: tontteja. Maksuvelvollisuus koskee lähinnä sel- korttelialueen omistaja tai haltija itse vakinai-
44339: laisia kortteleita ja korttelinosia, jotka on kaa- sesti asuu alueella olevassa asuinrakennukses-
44340: voitettu kerrostaloja tai yli 0,25:n tehokkuu- sa. On kuitenkin tapauksia, joissa vanhemmat
44341: della rivitaloja varten. Eräissä tapauksissa täl- ovat siirtäneet alueen omistusoikeuden muualla
44342: laisella korttelialueelia kuitenkin on ennestään asuville lapsilleen, mutta jääneet itse asumaan
44343: asuttu omakotitalo. Näitä tapauksia silmällä kiinteistöllä olevaan rakennukseen. Samoin voi
44344: pitäen otettiin lakiin säännös, jonka mukaan olla, että korttelialueen omistavat vanhemmat
44345: maksua ei suoriteta enintään 3 000 neliömetriä ovat muuttaneet pois jättäen talon lastensa
44346: käsittävästä korttelialueesta tai sen osasta, jon- asuttavaksi. Tällaisissa tapauksissa olisi koh-
44347: ka omistaja tai haltija vakinaisesti asuu alueel- tuutonta, jos asianomainen joutuisi maksa-
44348: la olevassa asuinrakennuksessa (2 §:n 2 mo- maan rakennusmaamaksua. Myös puoliso on
44349: mentin 3 kohta). tässä suhteessa rinnastettavissa vanhempiin ja
44350: Säännös on kuitenkin epäonnistuneesti kir- lapsiin. Tämän vuoksi ehdotetaan lainkohtaa
44351: joitettu ja johtaa tarpeettoman jyrkkään ra- täydennettäväksi niin, että maksua ei perittäisi
44352: jaan maksuvelvollisten ja maksusta vapautettu- myöskään silloin, kun omistajan tai haltijan
44353: jen kiinteistöjen välillä. Mikäli lainkohdassa lapsi, vanhempi tai puoliso vakinaisesti asuu
44354: tarkoitettu kiinteistö on enintään 3 000 neliö- alueella olevassa asuinrakennuksessa.
44355: metriä, ei maksua mene lainkaan, jos se taas Muutokset olisi saatava voimaan mahdolli-
44356: on ehkä vain vähän yli 3 000 neliömetriä, on simman nopeasti, jotta kansalaiset, joita ne
44357: maksu suoritettava koko kiinteistön osalta. koskevat, voisivat ottaa ne huomioon harkit-
44358: Tällöin säännös usein johtaa niin korkeaan sessaan, mihin toimenpiteisiin rakennusmaa-
44359: 391240L
44360: 2 1989 vp. - HE n:o 181
44361:
44362: maksulain johdosta ryhtyvät. Lakia on tarkoi- että lakiehdotus pääkaupunkiseudun rakennus-
44363: tus soveltaa jo vuodelta 1989 määrättäviin maamaksusta voitiin käsitellä tavallisen lain
44364: rakennusmaamaksuihin. Näin ollen laki ehdo- säätämisestä määrätyssä järjestyksessä. Koska
44365: tetaan tulevaksi voimaan vuonna 1989 heti, nyt kyseessä oleva lakiehdotus lieventää mak-
44366: kun eduskunta on sen hyväksynyt. suvelvollisuutta, hallitus katsoo, että se voi-
44367: Antaessaan lausunnon hallituksen esitykses- daan käsitellä samassa järjestyksessä.
44368: tä pääkaupunkiseudun asuntorakennusmaan
44369: hankkimista ja käyttöön saamista edistäväksi Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
44370: lainsäädännöksi perustuslakivaliokunta katsoi, kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
44371:
44372:
44373: Laki
44374: pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
44375:
44376: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44377: muutetaan pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta 9 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain
44378: (1061188) 2 §:n 2 momentin 3 kohta ja
44379: lisätään 2 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
44380:
44381: 2§
44382: tettu henkilö vakinaisesti asuu sillä olevassa
44383: Maksua ei kuitenkaan suoriteta: asuinrakennuksessa, maksu on suoritettava
44384: vain 3 000 neliömetriä ylittävältä osalta.
44385: 3) enintään 3 000 neliömetriä käsittävästä
44386: korttelialueesta tai sen osasta, jonka omistaja Tämä laki tulee voimaan päivänä
44387: tai haltija taikka tämän lapsi, vanhempi tai kuuta 1989.
44388: puoliso vakinaisesti asuu alueella olevassa Lakia sovelletaan myös vuodelta 1989 mää-
44389: asuinrakennuksessa. rättäviin rakennusmaamaksuihin.
44390: Mikäli korttelialue tai sen osa on yli 3 000 Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
44391: neliömetriä ja 2 momentin 3 kohdassa tarkoi- täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
44392:
44393:
44394: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
44395:
44396:
44397: Tasavallan Presidentti
44398: MAUNO KOIVISTO
44399:
44400:
44401:
44402:
44403: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
44404: 1989 vp. - HE n:o 181 3
44405:
44406: Liite
44407:
44408:
44409:
44410:
44411: Laki
44412: pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
44413:
44414: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44415: muutetaan pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta 9 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain
44416: (1061/88) 2 §:n 2 momentin 3 kohta ja
44417: lisätään 2 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
44418:
44419: Voimassa oleva laki Ehdotus
44420:
44421: 2§ 2 §
44422:
44423: Maksua ei kuitenkaan suoriteta: Maksua ei kuitenkaan suoriteta:
44424:
44425: 3) enintään 3 000 neliömetriä käsittävästä 3) enintään 3 000 neliömetriä käsittävästä
44426: korttelialueesta tai sen osasta, jonka omistaja korttelialueesta tai sen osasta, jonka omistaja
44427: tai haltija vakinaisesti asuu alueella olevassa tai haltija taikka tämän lapsi, vanhempi tai
44428: asuinrakennuksessa. puoliso vakinaisesti asuu alueella olevassa
44429: asuinrakennuksessa.
44430: Mikäli korttelialue tai sen osa on yli 3 000
44431: neliömetriä ja 2 momentin 3 kohdassa tarkoi-
44432: tettu henkilö vakinaisesti asuu sillä olevassa
44433: asuinrakennuksessa, maksu on suoritettava
44434: vain 3 000 neliömetriä ylittävältä osalta.
44435:
44436: Tämä laki tulee voimaan päivänä
44437: kuuta 1989.
44438: Lakia sovelletaan myös vuodelta 1989 mää-
44439: rättäviin rakennusmaamaksuihin.
44440: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
44441: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
44442: 1989 vp. - HE n:o 182
44443:
44444:
44445:
44446:
44447: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asumistukilain muutta-
44448: misesta
44449:
44450:
44451:
44452:
44453: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
44454:
44455: Esityksen tarkoituksena on nopeuttaa ja yk- si. Lisäksi vapaakuntakokeiluun liittyen ehdo-
44456: sinkertaistaa asumistuen myöntämismenettelyä tetaan, että asumistukiasioiden hoito voisi so-
44457: asumistuen päätöksenteko- ja maksatusjärjes- siaalilautakunnan sijasta kuulua myös kunnan-
44458: telmän uudistamisen myötä. hallitukselle. Käytännössä asioiden hoito voi-
44459: Esityksessä ehdotetaan, että asumistuen tar- taisiin tällöin kunnan johtosäännöllä siirtää
44460: vetta harkittaessa ensisijaiseksi perusteeksi myös kunnanhallituksen alaiselle viranhaltijal-
44461: otettaisiin pysyvät kuukausitulot kunnallisve- le.
44462: rotuksessa määrättyjen veroäyrien sijasta. Ve-
44463: rotukseen perustuvia tietoja käytettäisiin kui- Esitys liittyy tukijärjestelmien yksinkertaista-
44464: tenkin kuukausitulojen oikeellisuutta tarkistet- miseen ja yhdenmukaistamiseen sekä asumis-
44465: taessa sekä silloin, kun pysyvien tulojen selvit- tuen atk-pohjaisen päätöksenteko- ja maksa-
44466: täminen muulla tavoin on vaikeaa. tusjärjestelmän kehittämiseen. Laki on tarkoi-
44467: Esityksessä ehdotetaan myös liikaa makse- tus saattaa voimaan 1 päivänä tammikuuta
44468: tun asumistuen takaisinperintää tehostettavak- 1990.
44469:
44470:
44471:
44472:
44473: 391247T
44474: 2 1989 vp. - HE n:o 182
44475:
44476:
44477:
44478:
44479: SISÄLLYSLUETTELO
44480:
44481: Sivu Sivu
44482: YLEISPERUSTELUT ................................ . 1. Lakiehdotuksen perustelut .................... . 4
44483: 3 2. Voimaantulo ................................. . 4
44484: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset . . . . . . 3
44485: 2. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- LAKIEHDOTUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
44486: tukset ......................................... . 3
44487: 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset ............ . 3 LIITE . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . ..... ... . .. . . . . 7
44488: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... . 4 Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
44489: 1989 vp. - HE n:o 182 3
44490:
44491: YLEISPERUSTELUT
44492:
44493:
44494: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut tavaksi säännös, jonka mukaan vaatimus ta-
44495: muutokset kaisinperinnästä olisi tehtävä kolmen vuoden
44496: kuluessa siitä, kun tukea on maksettu liikaa.
44497: Voimassa olevan asumistukilain (40817 5) Määräaika on sama kuin sosiaalihuoltolain
44498: mukaan asumistuen saamisen edellytyksenä 37 §:ssä olevassa toimeentulotuen takaisinpe-
44499: olevan tulotason määrittelyssä ovat ensisijaise- rintää koskevassa säännöksessä.
44500: na perusteena kunnallisverotuksessa määrätyt Asumistukiasioiden hoito kunnassa kuuluu
44501: veroäyrit. Koska käytettävissä olevat veroäyri- sosiaalilautakunnalle. Asumistukilain 13 §:n
44502: tiedot kuvastavat hakijoiden tulotasoa hake- nojalla kunnanvaltuusto voi kuitenkin päättää,
44503: misajankohtaa kahta vuotta aikaisempana ka- että asumistukitehtävistä huolehtii muu lauta-
44504: lenterivuonna, käytetään vertailutietoina hake- kunta. Kunnan johtosäännössä voidaan pää-
44505: misajankohdan kuukausituloja. Jos tulotasos- tösvaltaa siirtää lautakunnan alaiselle viranhal-
44506: sa on tapahtunut pysyviä muutoksia, voidaan tijalle. Pienissä kunnissa ei kuitenkaan ole
44507: tuen myöntämisessä käyttää perusteena kuu- lautakunnan alaisia viranhaltijoita, joille pää-
44508: kausituloja määrättyjen veroäyrien asemesta. töksenteko voitaisiin siirtää. Vapaakuntakokei-
44509: Käytännössä asumistuki myönnetään tällä het- lu ja siihen liittyvä lautakuntien vähentäminen
44510: kellä yli 60 prosentissa tapauksista kuukausitu- on osaltaan lisännyt tarvetta siirtää päätösval-
44511: lojen perusteella määräytyvien laskennallisten taa muillekin viranhaltijoille. Tästä syystä eh-
44512: arvojen mukaisesti. dotetaan, että kunnanvaltuusto voisi siirtää
44513: Asumistuki on tarkoitettu määriteltäväksi asumistukiasioiden hoidon myös kunnanhalli-
44514: pysyvän tulotason perusteella. Ehdotus pysy- tukselle. Tämä merkitsisi käytännössä tehtä-
44515: vien kuukausitulojen ottamisesta määrittelyn vien siirtämistä kunnanhallituksen alaiselle vi-
44516: perustaksi ei sinänsä muuta tätä periaatetta. ranhaltijalle.
44517: Lisäksi verotukseen perustuvia tietoja käytet-
44518: täisiin edelleen kuukausitulojen oikeellisuutta
44519: tarkistettaessa sekä silloin, kun pysyvien tulo- 2. Esityksen organisatoriset ja
44520: jen selvittäminen muulla tavoin on vaikeaa. henkilös töv aik u t uk set
44521: Muutos kuitenkin yksinkertaistaisi tuen myön-
44522: tämistä, nopeuttaisi hakemusten käsittelyä
44523: sekä johtaisi nykyistä yhdenmukaisempaan Ehdotetuilla muutoksilla ei ole valtionhallin-
44524: tuen määrittelyyn. Pysyvien kuukausitulojen nossa organisaatioon tai henkilöstön määrään
44525: käyttö tuen myöntämisperusteena vastaisi kohdistuvia vaikutuksia. Kunnallishallinnossa
44526: myös aravalainoituksessa ja aravavuokralais- ehdotukset nopeuttavat ja yksinkertaistavat
44527: ten valinnassa sovellettavaa menettelyä. Tuen- asumistukiasioiden käsittelyä ja lisäävät mah-
44528: saajien itsensä maksettaviksi jäävien perus- dollisuuksia tehtävien hoidon järjestelyyn ny-
44529: omavastuuosuuksien määrittely eri tulotasoille kyistä joustavammin.
44530: kuukausitulojen perusteella selkiyttäisi lisäksi
44531: vuosittain valtioneuvoston päätöksellä vahvis-
44532: tettavia asumistuen määräytymisperusteita. 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
44533: Jos tuen saajalle on maksettu liikaa asumis- tukset
44534: tukea, asumistukiviranomaisen on huolehditta-
44535: va liikaa maksetun tuen takaisin perimisestä. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta
44536: Jos liikaa maksettua tukea ei saada perityksi asumistukimäärärahan tarpeeseen. Menettelyn
44537: myöhemmin maksettavasta tuesta, on takaisin nopeutuminen asumistuen päätöksenteko- ja
44538: periminen työlästä ja hidasta ja sen kustannuk- maksatusjärjestelmän uudistamisen myötä vä-
44539: set ovat suuret verrattuna saatavaan hyötyyn. hentää hallintokustannuksia ja ennakonluon-
44540: Näistä syistä asumistukilakiin ehdotetaan otet- teisen toimeentulotuen tarvetta.
44541: 4 1989 vp. - HE n:o 182
44542:
44543: YKSITYISKOHTAISET PERUSTEI,UT
44544:
44545:
44546: 1. Lakiehdotuksen perustelut 13 §. Ehdotus kunnanhallituksen rinnasta-
44547: misesta asumistukiasoiden hoidossa sosiaali-
44548: 3 §. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa määri- tai muuhun lautakuntaan mahdollistaa sen,
44549: tellään asumistuen myöntämisen edellytyksenä että asumistukiasiat voidaan siirtää myös kun-
44550: olevat tulot. Tarveharkinnassa ehdotetaan siir- nanhallituksen tai sen alaisen viranhaltijan rat-
44551: tymistä veroäyreistä pysyvien kuukausitulojen kaistaviksi.
44552: käyttöön. Pykälän 1 momentin 3 kohdan muu- 19 §. Liikaa maksetun asumistuen takaisin-
44553: tos johtuu edellisen kohdan tulokäsitteen perintä tulisi hoitaa mahdollisimman nopeasti
44554: muuttamisesta. ja tehokkaasti. Tästä syystä pykälän 4 mo-
44555: Ehdotuksen mukaan veroäyrejä käytettäisiin menttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka
44556: edelleen kuukausitulojen oikeellisuuden tarkis- mukaan yleisestä kymmenen vuoden vanhentu-
44557: tamisessa. Lisäksi veroäyrejä käytettäisiin py- missäännöksestä poiketen vaatimus tuen takai-
44558: syvien tulojen määrittelyn perustana silloin, sinperinnästä olisi tehtävä kolmen vuoden ku-
44559: kun tulojen määrittely on muuten erityisen luessa siitä, kun tukea on maksettu liikaa. Jos
44560: hankalaa tai mahdotonta. Tästä syystä pykä- vaatimusta ei tehtäisi määräajassa, ei saatavaa
44561: lään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, enää voitaisi periä tuomioistuinteitse.
44562: jonka mukaan asumistuen myöntävällä viran-
44563: omaisella olisi muun luotettavan selvityksen
44564: puuttuessa oikeus muodostaa kuukausitulo ve-
44565: roäyrien pohjalta. Uuteen 2 momenttiin ehdo- 2. Voimaantulo
44566: tetaan lisäksi otettavaksi nykyisessä 4 §:ssä
44567: oleva säännös niistä tuloista, joita ei otettaisi Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan vuo-
44568: huomioon asumistukeen vaikuttavia tuloja den 1990 alusta. Tulokäsitettä koskevia 3 §:n 1
44569: määrättäessä. momentin 2 ja 3 kohtaa sekä uutta 2 moment-
44570: 4 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi tulo- tia, 4 §:ää ja 5 §:n 1 momenttia ehdotetaan
44571: käsitteen uudistamisen vuoksi. sovellettaviksi lain voimaantulon jälkeen
44572: 5 §. Tulokäsitteen uudistamisen johdosta myönnettäviin tai tarkistettaviin asumistukiin.
44573: myös perusomavastuuosuudet määriteltäisiin Muita säännöksiä ehdotetaan sovellettaviksi
44574: veroäyrien asemesta pysyvien kuukausitulojen kaikkiin asumistukiin lain voimaantulosta lu-
44575: perusteella. kien.
44576: 10 §. Säännös ehdotetaan tarpeettomana ku- Jotta muutokset voitaisiin ottaa huomioon
44577: mottavaksi, koska tuki myönnettäisiin aina kuluvan vuoden syksyllä valtioneuvoston vah-
44578: hakemisajankohdan pysyvien kuukausitulojen vistaessa asumistuen määräytymisperusteet
44579: perusteella. Tuen määrän vahvistamista tulojen vuodelle 1990 ja jotta muutosten täytäntöön-
44580: edellyttämää määrää pienemmäksi muiden ta- panoon muutoinkin jäisi riittävästi aikaa, tulisi
44581: loudellisten olosuhteiden perusteella ei ole käy- laki voida antaa jo hyvissä ajoin ennen sen
44582: tännössä sovellettu. Kuukausitulot voidaan ai- voimaantuloa.
44583: na määritellä todellista tilannetta ja tuen tar-
44584: vetta vastaavasti, joten muiden olosuhteiden
44585: huomioon ottamiseksi riittää, että tuki voidaan Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
44586: niiden perusteella hylätä 4 §:n nojalla. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
44587: 1989 vp. - HE n:o 182 5
44588:
44589:
44590:
44591:
44592: Laki
44593: asumistukilain muuttamisesta
44594:
44595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44596: kumotaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/75) 10 §,
44597: sellaisena kuin se on 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (154/87),
44598: muutetaan 3 §:n 2 ja 3 kohta, 4 §, 5 §:n 1 momentti, 13 § ja 19 §:n 4 momentti,
44599: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 ja 3 kohta sekä 4 § mainitussa 13 päivänä helmikuuta 1987
44600: annetussa laissa, 5 §:n 1 momentti 18 päivänä marraskuuta 1988 annetussa laissa (974/88) ja
44601: 19 §:n 4 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (866/80), sekä
44602: lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 13 päivänä helmikuuta 1987 annnetussa
44603: laissa, uusi 2 momentti seuraavasti:
44604:
44605: 3§ 5§
44606: Asumistuen saamisen edellytyksenä on: Asumistuen suuruus on 80 prosenttia siitä
44607: kohtuullisten asumismenojen määrästä, joka
44608: 2) ettei ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden ylittää asunnon sijainnista, ruokakunnan koos-
44609: pysyvien kuukausitulojen yhteismäärä ylitä ta ja ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden py-
44610: valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa mää- syvien kuukausitulojen yhteismäärästä riippu-
44611: rää; sekä van markkamääräisen perusomavastuuosuu-
44612: 3) ettei ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden den.
44613: verotettavan varallisuuden määrä viimeksi toi-
44614: mitetussa verotuksessa yhteensä ylitä valtio-
44615: neuvoston vuosittain vahvistamaa määrää.
44616: Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettui- 13 §
44617: hin pysyviin kuukausituloihin ei lueta asetuk- Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaa
44618: sella säädettäviä verovapaita tuloja eikä 6 §:n 4 kunnassa sosiaalilautakunta. Kunnanvaltuusto
44619: momentissa tarkoitettuja alivuokralaiselta saa- voi kuitenkin päättää, että näistä tehtävistä
44620: tuja vuokratuloja. Pysyviä kuukausituloja huolehtii kunnanhallitus tai muu lautakunta.
44621: määriteltäessä käytetään muun luotettavan sel- Mitä tässä laissa on säädetty sosiaalilautakun-
44622: vityksen puuttuessa perusteena henkilölle vii- nasta, sovelletaan tällöin soveltuvin osin kun-
44623: meksi toimitetussa kunnallisverotuksessa mää- nanhallitukseen tai muuhun lautakuntaan.
44624: rättyjä veroäyrejä.
44625: 19 §
44626: 4§
44627: Sen estämättä, mitä 3 §:n 1 momentin 3 Milloin 3 momentissa tarkoitettua liikaa
44628: kohdassa on säädetty, voidaan asumistukea maksettua asumistukea tai sen osaa ei saada
44629: myöntää, jos ruokakuntaan kuuluvien henki- perityksi myöhemmin maksettavista asumis-
44630: löiden varallisuus on vähentynyt niin, ettei se tuen eristä, tulee sosiaalilautakunnan tai sen
44631: ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa alaisen viranhaltijan vaatia lääninoikeudessa
44632: määrää. tuen nostajan veivoittamista suorittamaan lii-
44633: Asumistuki voidaan evätä tai 15 §:ssä tar- kaa maksettu asumistuki takaisin valtiolle, jol-
44634: koitetun tarkistuksen yhteydessä lakkauttaa, lei samaa saatavaa koskevaa vaatimusta esitetä
44635: jos ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden talou- yleisessä tuomioistuimessa. Vaatimus on esitet-
44636: delliset olosuhteet ovat selvästi paremmat kuin tävä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asu-
44637: heidän pysyvien kuukausitulojensa yhteismää- mistukea on maksettu liikaa.
44638: rä edellyttää tai jos muu erityinen syy antaa
44639: siihen aihetta.
44640: 6 1989 vp. - HE n:o 182
44641:
44642: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- tä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistetta-
44643: kuuta 1990. vaan asumistukeen.
44644: Lain 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohtaa sekä 2 Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
44645: momenttia, 4 §:ää ja 5 §:n 1 momenttia sovel- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
44646: letaan mainitusta päivästä ja sitä myöhemmäs- menpiteisiin.
44647:
44648:
44649: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
44650:
44651:
44652: Tasavallan Presidentti
44653: MAUNO KOIVISTO
44654:
44655:
44656:
44657:
44658: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
44659: 1989 vp. - HE n:o 182 7
44660:
44661: Liite
44662:
44663:
44664:
44665:
44666: Laki
44667: asumistukilain muuttamisesta
44668:
44669: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44670: kumotaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/75) 10 §,
44671: sellaisena kuin se on 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (154/87),
44672: muutetaan 3 §:n 2 ja 3 kohta, 4 §, 5 §:n 1 momentti, 13 § ja 19 §:n 4 momentti,
44673: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 ja 3 kohta sekä 4 § mainitussa 13 päivänä helmikuuta 1987
44674: annetussa laissa, 5 §:n 1 momentti 18 päivänä marraskuuta 1988 annetussa laissa (974/88) ja
44675: 19 §:n 4 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (866/80), sekä
44676: lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 13 päivänä helmikuuta 1987 annnetussa
44677: laissa, uusi 2 momentti seuraavasti:
44678:
44679: Voimassa oleva laki Ehdotus
44680: 3§
44681: Asumistuen saamisen edellytyksenä on:
44682:
44683: 2) ettei ruokakuntaan kuuluville henkilöille 2) ettei ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden
44684: kunnallisverotuksessa määrättyjen veroäyrien pysyvien kuukausitulojen yhteismäärä ylitä
44685: luku yhteensä ylitä valtioneuvoston vuosittain valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa mää-
44686: vahvistamaa määrää; sekä rää; sekä
44687: 3) ettei ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden 3) ettei ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden
44688: verotettavan varallisuuden määrä sinä vero- verotettavan varallisuuden määrä viimeksi toi-
44689: vuonna, jolta 2 kohdassa tarkoitetut veroäyrit mitetussa verotuksessa yhteensä ylitä valtio-
44690: on määrätty, yhteensä ylitä valtioneuvoston neuvoston vuosittain vahvistamaa määrää.
44691: vuosittain vahvistamaa määrää. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettui-
44692: hin pysyviin kuukausituloihin ei lueta asetuk-
44693: sella säädettäviä verovapaita tuloja eikä 6 §:n 4
44694: momentissa tarkoitettuja alivuokralaiselta saa-
44695: tuja vuokratuloja. Pysyviä kuukausituloja
44696: määriteltäessä käytetään muun luotettavan sel-
44697: vityksen puuttuessa perusteena henkilölle vii-
44698: meksi toimitetussa kunnallisverotuksessa mää-
44699: rättyjä veroäyrejä.
44700: 4 § 4§
44701: Sen estämättä mitä 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 Sen estämättä, mitä 3 §:n 1 momentin 3
44702: kohdassa on säädetty, voidaan asumistukea kohdassa on säädetty, voidaan asumistukea
44703: myöntää, jos ruokakuntaan kuuluvien henki- myöntää, jos ruokakuntaan kuuluvien henki-
44704: löiden tulot asetuksella säädettäviä verovapaita löiden varallisuus on vähentynyt niin, ettei se
44705: tuloja ja 6 § :n 4 momentissa tarkoitettuja ali- ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa
44706: vuokralaiselta saatuja vuokratuloja lukuun ot- määrää.
44707: tamatta ovat pysyvästi alentuneet niin, ettei
44708: niiden arvioida ylittävän valtioneuvoston 3 §:n
44709: 8 1989 vp. - HE n:o 182
44710:
44711: Voimassa oleva laki Ehdotus
44712:
44713: 1 momentin 2 kohdan nojalla vahvistamien
44714: veroäyrimäärien edellyttämiä tuloja ja jos ruo-
44715: kakuntaan kuuluvien henkilöiden varallisuus
44716: on vähentynyt niin, ettei se ylitä valtioneuvos-
44717: ton 3 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla vahvis-
44718: tamaa määrää.
44719: Asumistuki voidaan evätä tai 15 §:ssä tar- Asumistuki voidaan evätä tai 15 §:ssä tar-
44720: koitetun tarkistuksen yhteydessä lakkauttaa, koitetun tarkistuksen yhteydessä lakkauttaa,
44721: jos ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden tulot jos ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden talou-
44722: asetuksella säädettäviä verovapaita tuloja ja delliset olosuhteet ovat selvästi paremmat kuin
44723: 6 § :n 4 momentissa tarkoitettuja alivuokralai- heidän pysyvien kuukausitulojensa yhteismää-
44724: selta saatuja vuokratuloja lukuun ottamatta rä edellyttää tai jos muu erityinen syy antaa
44725: ovat selvästi suuremmat tai heidän taloudelliset siihen aihetta.
44726: olosuhteensa muutoin selvästi paremmat, kuin
44727: heille määrättyjen veroäyrien määrä edellyttää,
44728: taikka jos muu erityinen syy antaa siihen
44729: aihetta.
44730:
44731: 5§ 5§
44732: Asumistuen suuruus on 80 prosenttia siitä Asumistuen suuruus on 80 prosenttia siitä
44733: kohtuullisten asumismenojen määrästä, joka kohtuullisten asumismenojen määrästä, joka
44734: ylittää asunnon sijainnista, ruokakunnan koos- ylittää asunnon sijainnista, ruokakunnan koos-
44735: ta ja ruokakuntaan kuuluville henkilöille mää- ta ja ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden py-
44736: rättyjen veroäyrien yhteismäärästä riippuvan syvien kuukausitulojen yhteismäärästä riippu-
44737: markkamääräisen perusomavastuuosuuden. van markkamääräisen perusomavastuuosuu-
44738: - den.
44739:
44740:
44741: 10§ 10§
44742: Jos ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden tu- (Kumotaan)
44743: lot asetuksella säädettäviä verovapaita tuloja ja
44744: 6 § :n 4 momentissa tarkoitettuja alivuokralai-
44745: selta saatuja vuokratuloja lukuun ottamatta
44746: ovat pysyvästi alentuneet niin, etteivät ne vas-
44747: taa heille määrättyjen veroäyrien edellyttämiä
44748: tuloja, asumistuki voidaan myöntää alentunei-
44749: ta tuloja vastaavasti.
44750: Jos ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden tu-
44751: lot asetuksella säädettäviä verovapaita tuloja ja
44752: 6 § :n 4 momentissa tarkoitettuja alivuokralai-
44753: selta saatuja vuokratuloja lukuun ottamatta
44754: ovat selvästi suuremmat tai heidän taloudelliset
44755: olosuhteensa muutoin selvästi paremmat kuin
44756: heille määrättyjen veroäyrien määrä edellyttää,
44757: taikka jos muu erityinen syy antaa siihen
44758: aihetta, asumistuki voidaan myöntää pienem-
44759: pänä tai vahvistaa pienemmäksi kuin heille
44760: määrättyjen veroäyrien määrä edellyttää.
44761:
44762: 13§ 13§
44763: Kunnassa hoitaa tässä laissa tarkoitettuja Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaa
44764: tehtäviä sosiaalilautakunta. Kunnallisvaltuusto kunnassa sosiaalilautakunta. Kunnanvaltuusto
44765: 1989 vp. - HE n:o 182 9
44766:
44767: Voimassa oleva laki Ehdotus
44768:
44769: voi kuitenkin päättää, että näistä tehtävistä voi kuitenkin päättää, että näistä tehtävistä
44770: huolehtii muu lautakunta. Mitä tässä laissa on huolehtii kunnanhallitus tai muu lautakunta.
44771: säädetty sosiaalilautakunnasta, sovelletaan täl- Mitä tässä laissa on säädetty sosiaalilautakun-
44772: löin soveltuvin osin muuhun lautakuntaan. nasta, sovelletaan tällöin soveltuvin osin kun-
44773: nanhallitukseen tai muuhun lautakuntaan.
44774:
44775: 19 §
44776:
44777: Milloin 3 momentissa tarkoitettua liikaa Milloin 3 momentissa tarkoitettua liikaa
44778: maksettua asumistukea tai sen osaa ei saada maksettua asumistukea tai sen osaa ei saada
44779: perityksi myöhemmin maksettavista asumis- perityksi myöhemmin maksettavista asumis-
44780: tuen eristä, tulee sosiaalilautakunnan tai sen tuen eristä, tulee sosiaalilautakunnan tai sen
44781: alaisen viranhaltijan vaatia lääninoikeudessa alaisen viranhaltijan vaatia lääninoikeudessa
44782: tuen nostajan veivoittamista suorittamaan lii- tuen nostajan veivoittamista suorittama,an lii-
44783: kaa maksettu asumistuki takaisin valtiolle, jol- kaa maksettu asumistuki takaisin valtiolle, jol-
44784: lei samaa saatavaa koskevaa vaatimusta esitetä lei samaa saatavaa koskevaa vaatimusta esitetä
44785: yleisessä tuomioistuimessa. yleisessä tuomioistuimessa. Vaatimus on esitet-
44786: tävä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asu-
44787: mistukea on maksettu liikaa.
44788:
44789:
44790: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
44791: kuuta 1990.
44792: Lain 3 § :n 1 momentin 2 ja 3 kohtaa sekä 2
44793: momenttia, 4 §:ää ja 5 §:n 1 momenttia sovel-
44794: letaan mainitusta päivästä ja sitä myöhemmäs-
44795: tä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistetta-
44796: vaan asumistukeen.
44797: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
44798: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
44799: menpiteisiin.
44800:
44801:
44802:
44803:
44804: 2 J91247T
44805: 1989 vp. - HE n:o 183
44806:
44807:
44808:
44809:
44810: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asunto-olojen kehittä-
44811: misrahastosta sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta
44812:
44813:
44814:
44815:
44816: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
44817:
44818: Esityksen tarkoituksena on tehostaa sosiaali- joihin maksetaan korkotukea rahaston varois-
44819: sen asuntotuotannon rahoitusjärjestelmää pe- ta. Rahastolla olisi johtokunta, joka päättäisi
44820: rustamalla valtion tulo- ja menoarvion ulko- muun muassa lyhytaikaisen lainanottovaltuu-
44821: puolinen asunto-olojen kehittämisrahasto. Ra- den käyttämisestä.
44822: hasto muodostuisi valtion asuntolainojen ly-
44823: hennyksistä. ja korkotuloista sekä tulo- ja me- Esitykseen sisältyy lisäksi ehdotukset niiden
44824: asuntotoimen lakien muuttamisesta, joiden
44825: noarviossa osoitettavasta määrärahasta. Mak-
44826: mukainen tukitoiminta rahoitettaisiin rahaston
44827: suvalmiuden varmistamiseksi rahastolla olisi
44828: varoista.
44829: tulo- ja menoarviossa määritelty lyhytaikainen
44830: lainanottovaltuus. Tulo- ja menoarvion yhtey- Esitys liittyy vuoden 1990 valtion tulo- ja
44831: dessä vahvistettaisiin lisäksi vuosittain niiden menoarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tule-
44832: lainojen enimmäismäärä, jotka myönnetään tai maan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
44833:
44834:
44835:
44836:
44837: 391082P
44838: 2 1989 vp. - HE n:o 183
44839:
44840:
44841:
44842:
44843: SISÄLLYSLUETTELO
44844:
44845: Sivu Sivu
44846: YLEISPERUSTELUT ........................ . 3 2. Voimaantulo ................................. . 8
44847: 1. Nykyinen tilanne ............................. . 3 3. Säätäruisjärjestys .............................. . 8
44848: 1.1. Asuntorahoituksen kokonaisuus ......... . 3 LAKIEHDOTUKSET ........................ . 8
44849: 1.2. Asuntorahoituksen pääpiirteet muissa
44850: Pohjoismaissa ........................... . 3 1. Laki asunto-olojen kehittämisrahastosta ...... . 8
44851: 2. Valmisteluvaiheet ............................. . 3 2. Laki asunto-olojen kehittämisestä annetun lain
44852: 3 §:n muuttamisesta .......................... . 10
44853: 3. Asuntorahoitusjärjestelmälle asetettavat tavoit-
44854: teet ja nykyjärjestelmän ongelmat ............ . 4 3. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta ....... . 10
44855: 3.1. Asuntorahoitusjärjestelmälle asetettavat 4. Laki asuntojen perusparantamisesta annetun
44856: tavoitteet ............................. · .. . 4 lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta ................ . 11
44857: 3.2. Nykyjärjestelmän ongelmat .............. . 4
44858: 5. Laki vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta
44859: 4. Ehdotetut muutokset ......................... . 4 annetun lain muuttamisesta ................... . 11
44860: 5. Organisatoriset vaikutukset ................... . 5 6. Laki oman asunnon hankintaan valtion lainan
44861: 6. Valtiontaloudelliset vaikutukset ............... . 5 sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta an-
44862: netun lain muuttamisesta ..................... . 12
44863: 7. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ......... . 5
44864: LIITE ........................................ . 13
44865: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..... . 6
44866: Rinnakkaistekstit ................................ . 13
44867: 1. Lakiehdotusten perustelut .................... . 6 2. Laki asunto-olojen kehittämisestä annetun lain
44868: 1.1. Laki asunto-olojen kehittämisrahastosta .. 6 3 §:n muuttamisesta .......................... . 13
44869: 1.2. Laki asunto-olojen kehittämisestä ....... . 7 3. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta ....... . 13
44870: 1.3. Asuntotuotantolaki ...................... . 7 4. Laki asuntojen perusparantamisesta annetun
44871: 1.4. Laki asuntojen perusparantamisesta ..... . 7 lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta ................ . 15
44872: 1.5. Laki vuokra-asuntojen omaksilunastami- 5. Laki vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta
44873: sesta .............................. · · · · · · · · 7 annetun lain muuttamisesta ................... . 16
44874: 1.6. Laki oman asunnon hankintaan valtion 6. Laki oman asunnon hankintaan valtion lainan
44875: lainan sijasta myönnettävien lainojen kor- sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta an-
44876: kotuesta ................................. . 7 netun lain muuttamisesta ..................... . 17
44877: 1989 vp. - HE n:o 183 3
44878:
44879:
44880:
44881:
44882: YLEISPERUSTELUT
44883:
44884:
44885: 1. Nykyinen tilanne oita hoitava valtion keskusvirasto (Den Norske
44886: Stats Husbank). Varat asuntopankille tulevat
44887: 1.1. Asuntorahoituksen kokonaisuus vanhojen lainojen koroista ja lyhennyksistä
44888: sekä valtion budjetin kautta vuosittain pankille
44889: Asuntorahoitus koostuu pääosin uustuotan- myönnettävästä lainasta.
44890: non ja vanhojen asuntojen hankinnan sekä Tanskassa valtion tukeman asuntotuotannon
44891: perusparantamisen rahoituksesta. osuus on noin 60-75 prosenttia ja se on
44892: Rahoitusmarkkinoiden keveneminen ja sii- pääosin vuokra-, nuoriso- ja osuuskunta-asun-
44893: hen liittynyt asuntoluottojen saatavuuden olen- toja. Keskeinen asuntotuotannon rahoitustapa
44894: nainen paraneminen sekä etukäteissäästämis- on kiinnitysluottolaitoslainoitus, jonka rahoit-
44895: vaatimusten pienentyminen ovat vaikuttaneet tamiseksi kiinnitysluottolaitokset laskevat liik-
44896: siten, että asuntorahoituksen kasvu on painot- keelle sekä tavallisia että indeksiin sidottuja
44897: tunut entistä selvemmin vanhojen asuntojen obligaatiolainoja.
44898: kysyntää lisäävästi eikä uusien asuntojen tuo- Islannissa lähes kaikki asunnot rahoitetaan
44899: tannon rahoitukseen. valtion lainoin. Lainoituksesta huolehtii Islan-
44900: Samaan aikaan, kun asunnonhankinnan ko- nin asuntohallitus (Husnaedisstofnun rikisins),
44901: konaisrahoitus on kasvanut erittäin voimak- joka on sosiaaliministeriön alainen. Asuntohal-
44902: kaasti, on sosiaalisen asuntotuotannon rahoi- litus jakaa lainat kahdesta rahastosta, Valtion
44903: tuksen järjestämisessä ollut vaikeuksia. Näin rakennusrahastosta ja Työntekijöiden raken-
44904: siitä huolimatta, että valtion asuntolainoituk- nusrahastosta. Kunnat osallistuvat pienellä
44905: sen osuus asuntojen kokonaisrahoituksesta oli osuudella vuokra-asuntojen rahoitukseen. Sen
44906: vuonna 1988 vain alle 7 prosenttia. Vuonna sijaan rahalaitokset, kuten pankit ja säästökas-
44907: 1988 asuntoluottoja maksettiin yhteensä 48,7 sat, eivät yleensä rahoita asuntotuotantoa. Val-
44908: miljardia markkaa, joista aravalainoja oli 3,2 tion rakennusrahasto ja Työntekijöiden raken-
44909: miljardia markkaa ja maatilatalouden kehittä- nusrahasto saavat varansa työnantajamaksuis-
44910: misrahaston asuntolainoja 190 miljoonaa ta ja yleisistä työeläkerahastoista.
44911: markkaa.
44912:
44913: 2. Valmisteluvaiheet
44914: 1.2. Asuntorahoituksen pääpiirteet muissa
44915: Pohjoismaissa Vuoden 1988 syksyllä valtioneuvoston vah-
44916: vistamassa asunto-olojen kehittämisohjelmassa
44917: Ruotsissa noin 99 prosenttia uusista asun- tavoitteeksi asetettiin valtion asuntorahoitus-
44918: noista on valtion osalainoittamia. Myös perus- järjestelmän uudistaminen perustamalla vuo-
44919: korjaukseen voi saada valtion rahoitustukea. den 1990 alusta asuntorahasto tai muu sitä
44920: Valtion asuntorahoitusyhtiö (Statens Bostads- vastaava järjestelmä tarkoituksella tehostaa so-
44921: finansierings Aktiebolag SBAB), joka myöntää siaalista asuntotuotantoa. Samansisältöinen
44922: valtion asuntolainat, perustettiin vuonna 1985. maininta sisältyy myös vuodelle 1989 hyväksyt-
44923: Tärkeimmiksi syiksi asuntorahoitusyhtiön pe- tyyn tulo- ja menoarvioon.
44924: rustamiseen on mainittu hallinnon yksinker- Ympäristöministeriö asetti 9 päivänä marras-
44925: taistaminen ja valtion budjetin loppusumman kuuta 1988 asuntorahoitustoimikunnan, joka
44926: pienentäminen. Varat rahoitusyhtiö hankkii teki ehdotuksen nyt annettavan hallituksen esi-
44927: obligaatiolainoilla. tyksen mukaiseksi asunto-olojen kehittämisra-
44928: Norjassa valtion tukeman tuotannon osuus hastoksi (Komiteanmietintö 1989:21). Asunto-
44929: on noin 40-50 prosenttia kaikista uusista olojen kehittämisrahaston perustamisen lisäksi
44930: asunnoista. Valtion lainan myöntää asuntoasi- toimikunta teki lukuisia muita ehdotuksia
44931: 4 1989 vp. - HE n:o 183
44932:
44933: asuntopoliittisten tukijärjestelmien uudistami- Asuntorahoitusjärjestelmää kehitettäessä ta-
44934: seksi. Muista ehdotuksista keskeisimpiä ovat voitteena on hallinnollisesti mahdollisimman
44935: siirtyminen rahaston perustamisen yhteydessä yksinkertainen ja selkeä järjestelmä, joka toi-
44936: aravavuokratalolainoituksessa enintään 95 pro- misi jo olemassa olevien organisaatioiden ja
44937: sentin valtion yhtenäislainaan sekä lainajärjes- näiden jo harjoittaman toiminnan kautta. Täl-
44938: telmän uudistaminen. Omistusasuntojen lainoi- löin rahoitusjärjestelmä myös saavuttaa siltä
44939: tuksessa toimikunta ehdotti siirryttäväksi vuo- edellytettävää kustannustehokkuutta.
44940: den 1991 alusta lukien korkotukilainoitukseen, Koska rakentamisen aikajänne on useita
44941: johon sisältyisivät nykyistä aravalainoitusta vuosia, on myös rahoitukselta edellytettävä
44942: vastaavat sosiaalinen asukasvalinta, hinta- ja vastaavaa pitkäjänteisyyttä.
44943: laatuohjaus sekä asuntojen käyttöä ja luovu-
44944: tusta koskevat säännökset.
44945: Asuntorahoitustoimikunta kuuli työnsä ai- 3.2. Nykyjärjestelmän ongelmat
44946: kana seuraavien tahojen asiantuntijoita:
44947: Suomen Kaupunkiliitto, Valtakunnallinen Sosiaalisen asuntotuotannon rahoituksessa
44948: vuokratalo-osuuskunta VVO, Suomen Kunnal- olevat vaikeudet koskevat niin valtion lainoit-
44949: lisliitto, Nuorisoasuntoliitto, Valtiokonttori, tamaa vuokra- ja omistusasuntotuotantoa kuin
44950: Vuokra-asuntojen tuotanto ja rahoitus Oy valtion lainoittamaa perusparannustoimintaa-
44951: VATRO, Asuntohallitus, Vakuutusyhtiöiden kin.
44952: Keskusliitto, Vuokralaisten Keskusliitto, Suo- Nykyinen järjestelmä on hallinnollisesti mo-
44953: men Kiinteistöliitto, Asuntorakennuttajayhdis- nimutkainen ja edellyttää runsaasti voimavaro-
44954: tys, Suomen Hypoteekkiyhdistys, valtiovarain- ja kaikilla hallinnon tasoilla ja kaikilta raken-
44955: ministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskus- nushankkeeseen osallistuvilta.
44956: järjestö SAK, Suomen Sosialidemokraattinen Koska kullekin vuodelle budjetoitua asunto-
44957: Puolue, Kansallinen Kokoomus, Suomen Maa- lainamäärärahaa voidaan käyttää vain samana
44958: seudun Puolue, Svenska folkpartiet, Suomen budjettivuonna, rahoitusjärjestelmä ei vastaa
44959: Kristillinen Liitto, Suomen Keskusta, Suomen varsinaisen toteutettavan rakennushankkeen
44960: Kansan Demokraattinen Liitto, Demokraatti- edellyttämää useampivuotista aikajännettä.
44961: nen Vaihtoehto sekä Vihreät. Asuntolainamäärärahojen yksivuotisuudesta
44962: Kuullut asiantuntijat pitivät tarpeellisina ny- johtuen mahdollisesti käyttämättä jääneitä
44963: kyisen asuntorahoitusjärjestelmän uudistamis- määrärahoja ei voida siirtää seuraavalle vuo-
44964: ta. Lisäksi lähes kaikilla oli periaatteessa delle. Pahimmillaan tilanne on ollut se, että
44965: myönteinen suhtautuminen asunto-olojen ke- kun esimerkiksi vuosina 1985-1987 aravalai-
44966: hittämisrahaston perustamiseen, varsinkin, namäärärahoja jäi käyttämättä yhteensä noin
44967: kun se organisoidaan hallinnollisesti yksinker- 610 miljoonaa markkaa, niin jo vuonna 1988
44968: taisella tavalla. lisämenoarviossa jouduttiin osoittamaan asun-
44969: tolainoitukseen lisämäärärahoja 425 miljoonaa
44970: markkaa. Käytäntönä on myös ollut, että kun
44971: 3. Asuntorahoitusjärjestelmälle joinakin vuosina on aloitettu huomattavasti
44972: asetettavat tavoitteet ja nyky- pienempi määrä asuntoja, esimerkiksi vuosina
44973: järjestelmän ongelmat 1985-1986 yli 5 000 asuntoa vähemmän kuin
44974: tulo- ja menoarviossa on asetettu tavoitteeksi,
44975: 3.1. Asuntorahoitusjärjestelmälle asetettavat ei myöhempinäkään vuosina ole osoitettu vas-
44976: tavoitteet taavaa lisäystä.
44977:
44978: Valtion tehtävänä on vastata asumisen tues-
44979: ta, kun sen sijaan rahoituslaitosten toiminta 4. Ehdotetut muutokset
44980: tapahtuu liiketaloudellisin perustein. Jotta tä-
44981: mä kokonaisuus toimisi tehokkaasti, se edellyt- Sosiaalisen asuntotuotannon rahoitusjärjes-
44982: tää asumisen tukijärjestelmän ja asumiseen telmä ehdotetaan uudistettavaksi perustamalla
44983: liittyvien liiketaloudellisten järjestelmien mah- asunto-olojen kehittämisrahasto, jonka varois-
44984: dollisimman hyvää yhteensovittamista. Tällöin ta myönnettäisiin valtion asuntolainat sekä
44985: keskeisessä asemassa on selkeä työnjako rahoi- eräät valtion maksamat korkotuet. Valtion
44986: tuslaitosten ja valtion välillä. asuntolainoituksesta maatilahallituksen asun-
44987: 1989 vp. - HE n:o 183 5
44988:
44989: tolainoitus ei sisältyisi asunto-olojen kehittä- Tulo- ja menoarviossa vahvistettaisiin rahas-
44990: misrahastoon vaan se rahoitettaisiin edelleen ton varoista vuosittain myönnettävien lainojen
44991: maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. enimmäismäärä ja niiden lainojen enimmäis-
44992: Asunto-olojen kehittämisrahasto toimisi val- määrä, joihin rahaston varoista maksettaisiin
44993: tion tulo- ja menoarvion ulkopuolella mutta korkotukea.
44994: valtion kassataloudessa. Rahasto muodostuisi Valtioneuvosto vahvistaisi rahaston varoista
44995: vanhojen ja uusien asunto- ja perusparannus- myönnettävien tai tuettavien lainojen myöntä-
44996: lainojen lyhennyksistä ja korkotuloista. Näi- mis- ja hyväksymisvaltuuden käyttösuunnitel-
44997: den yhteismäärä pienentäisi tulo- ja menoar- man.
44998: vion menolukuja verrattuna nykyiseen tilantee- Johtokunnan lisäksi rahaston perustaminen
44999: seen, jossa koko valtion asuntolainamäärära- ei edellytä uusia organisaatioita, eikä nykyisten
45000: hat sisältyvät tulo- ja menoarvioon. Toisaalta organisaatioiden henkilöstömäärän lisäyksiä.
45001: tulo- ja menoarvion tulot pienisivät vastaavas- Asuntolainat myöntäisi asuntohallitus tai kun-
45002: ti. Tulo- ja menoarvioon tulisi rahaston perus- ta kuten nykyisinkin. Lainojen maksamisen ja
45003: tamisen jälkeen sisältymään rahastolle osoitet- takaisinperinnän hoitaisi edelleen valtiokontto-
45004: tava määräraha, joka mitoitettaisiin tulo- ja ri. Rahaston kirjanpidon hoitaisi valtiokontto-
45005: menoarviossa asetettujen asuntopoliittisten ta- ri.
45006: voitteiden mukaisesti. Lisäksi tulo- ja menoar-
45007: viossa osoitettaisiin rahastolle riittävän suurui-
45008: nen lyhytaikainen lainanottovaltuus, jolla tur- 6. Valtiontaloudelliset vaikutuk-
45009: vattaisiin rahaston maksuvalmius muuttuvissa set
45010: tilanteissa sekä rahoituksen joustavuus ja pit-
45011: käjänteisyys. Rahaston perustamisella ei sinänsä ole val-
45012: Tarkoituksena on, että rahaston perustami- tion menoja lisääviä tai tuloja vähentäviä vai-
45013: sen yhteydessä lainojen myöntämisvaltuutta ei kutuksia. Koska kyseessä on tulo- ja menoar-
45014: nykyiseen tapaan sidottaisi budjettivuoteen, vion ulkopuolinen rahasto, tulo- ja menoarvi-
45015: vaan mahdollisesti käyttämättä jäänyt tai pe- ossa näkyisi ainoastaan rahastoon siirrettävä
45016: ruuntunut myöntämisvaltuus voitaisiin käyttää määräraha. Ensi vuotta koskevassa tulo- ja
45017: myöhempinä vuosina. menoarvioesityksessä rahastoon ehdotetaan sii-
45018: rettäväksi 1221 miljoonaa markkaa. Rahaston
45019: Asunto-olojen kehittämisrahastosta myön- varoista huomattava osa muodostuu aravalai-
45020: nettäisiin varat aravavuokra-asuntojen raken- nojen lyhennyksistä ja korkotuloista, jotka
45021: tamisen ja perusparannuksen lainoitukseen, eivät näkyisi tulo- ja menoarvion loppusum-
45022: erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen massa. Vuonna 1990 kertyvät lyhennykset ja
45023: lainoitukseen, omistusasuntojen pitkäaikaiseen korkotulot arvioidaan noin 2465 miljoonaksi
45024: perusparannuslainoitukseen, omistusasuntojen markaksi.
45025: korkotukeen sekä siirtymäkauden aikana myös
45026: omistusasuntojen lainoitukseen, sen mukaan
45027: kuin näistä tukimuodoista erikseen säädettäi- 7. Muita esitykseen vaikuttavia
45028: siin. seikkoja
45029:
45030: Esitys liittyy vuoden 1990 valtion tulo- ja
45031: menoarvioesitykseen.
45032: 5. Organisatoriset vaikutukset Eduskunnalle annetaan lisäksi tulo- ja meno-
45033: arvioesitykseen liittyvä hallituksen esitys laiksi
45034: Rahastolla olisi johtokunta, joka antaisi lau- asuntotuotantolain ja eräiden siihen liittyvien
45035: sunnon vuotuisesta tulo- ja menoarvioehdotuk- lakien muuttamisesta. Kyseinen hallituksen esi-
45036: sesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä tys koskee vuokratalojen lainoitusjärjestelmän
45037: lainojen myöntämisvaltuuden käyttösuunnitel- uudistamista siten, että siirryttäisiin valtion
45038: masta. Lisäksi johtokunta päättäisi rahaston yhtenäislainoitukseen ja pääomamenojen kehi-
45039: maksuvalmiutta varten tarvittavien lyhytaikais- tys sopeutettaisiin nykyistä paremmin muuttu-
45040: ten lainojen ottamisesta valtion tulo- ja meno- viin olosuhteisiin. Esitys sisältää ehdotuksen
45041: arviossa määrätyissä rajoissa sekä päättäisi myös asuntotuotantolain 1 §:n muuttamisesta
45042: tällaisten lainojen ehdoista. sekä ehdotuksen asuntojen perusparantamises-
45043: 6 1989 vp. - HE n:o 183
45044:
45045: ta annetun lain 1 §:n muuttamisesta, mikä seen sisältyviä samojen pykälien muutoseh-
45046: tulisi ottaa huomioon tähän hallituksen esityk- dotuksia käsiteltäessä.
45047:
45048:
45049:
45050: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
45051:
45052: 1. Lakiehdotusten perustelut johtokunnan toiminnasta sekä menettelytavois-
45053: ta määrättäisiin johtosäännössä.
45054: 1.1. Laki asunto-olojen kehittämisrahastosta 5 §. Rahaston varoja käytettäisiin asunto-
45055: olojen parantamiseen siten, kuin asuntotoimen
45056: 1 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi sään- eri laeissa on säädetty. Rahastosta myönnettäi-
45057: nös lain yleisestä soveltamisalasta ja asunto- siin varat aravavuokra-asuntojen rakentamisen
45058: olojen kehittämisrahaston perustamisesta val- ja perusparannuksen lainoitukseen, erityisryh-
45059: tion tulo- ja menoarvion ulkopuolelle. mille tarkoitettujen vuokra-asuntojen lainoi-
45060: 2 §. Pykälään ehdotetaan otettaviksi sään- tukseen, omistusasuntojen pitkäaikaiseen pe-
45061: nökset rahaston varojen muodostumisesta. rusparannuslainoitukseen, omistusasuntojen
45062: Pääosa varoista muodostuisi saatavista, jotka korkotukeen sekä siirtymäkauden aikana myös
45063: perustuvat asuntotoimen eri lakien nojalla omistusasuntojen lainoitukseen.
45064: myönnettyihin lainoihin tai tulo- ja menoar- 6 §. Rahaston varoista maksettaisiin myös
45065: vion nojalla vuosina 1987-1989 Y-Säätiölle ja rahaston kulutusmenot kuten johtokunnan pu-
45066: kunnille myönnettyihin asuntolainoihin. Näi- heenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten ja
45067: den lainojen jäljellä olevan pääoman määrän sihteerien palkkiot sekä rahaston maksuval-
45068: arvioidaan rahaston perustamisaj ankohtana miutta varten otetuista lainoista aiheutuvat
45069: olevan yhteensä noin 28,2 miljardia markkaa. kustannukset.
45070: Tästä asuntolainakannasta rahastoon vuonna Lisäksi rahaston varoista suoritettaisiin
45071: 1990 kertyvät lyhennykset ja korkotulot arvioi- myös ne maksut, joista valtio on asuntotuotan-
45072: daan noin 2465 miljoonaksi markaksi. Lisäksi tolain 13 a §:n nojalla velvollinen vastaamaan
45073: rahaston varoihin kuuluisi valtion tulo- ja me- vuokratalon pakkohuutokaupassa.
45074: noarviossa rahastoon siirrettävä määräraha.
45075: 3 §. Rahastoa hoitaisi johtokunta, jonka 7 §. Pykälään ehdotetaan otettaviksi sään-
45076: kokoonpanosta ja nimittämisestä säädettäisiin nökset niistä asioista, joista eduskunta päättäi-
45077: tarkemmin asetuksella. si vuosittain valtion tulo- ja menoarvion yhtey-
45078: 4 §. Ehdotuksen mukaan rahaston johto- dessä. Ehdotuksen mukaan eduskunta vahvis-
45079: kunta antaisi ympäristöministeriölle lausunnon taisi lainojen myöntämisvaltuuden kuten ny-
45080: asuntohallituksen ehdotuksesta valtion tulo- ja kyisinkin. Koska valtion lainanottoon tarvi-
45081: menoarvioesitykseksi, toiminta- ja taloussuun- taan hallitusmuodon 64 §:n mukaan eduskun-
45082: nitelmaksi sekä asuntolainojen myöntämisval- nan suostumus ehdotetaan, että rahaston ly-
45083: tuuden käyttösuunnitelmaksi. Lisäksi johto- hytaikainen lainanottovaltuus käsiteltäisiin
45084: kunnan tehtävien määrittelyssä on lähdetty vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa. Siirto
45085: siitä, että johtokunnalla olisi myös itsenäistä rahastoon olisi erä, joka lyhennysten sekä
45086: päätösvaltaa. Rahaston maksuvalmiuden tur- korko- ja muiden tulojen lisäksi arvioidaan
45087: vaamiseksi johtokunnalla olisi valtuus päättää tarvittavan rahastosta suoritettaviin maksui-
45088: lyhytaikaisen lainan ottamisesta valtion tulo- ja hin. Siirto rahastoon olisi mitoitettava siten,
45089: menoarviossa määrätyissä rajoissa. Tarkoituk- että valtion tulo- ja menoarviossa asetetut tuo-
45090: sena on, että laina olisi kotimaista lainaa ja tantotavoitteet voidaan toteuttaa.
45091: lainan ottamisesta huolehtisi valtiokonttori val- 8 §. Tulo- ja menoarviossa asetettuihin tuo-
45092: tion muun lainanoton yhteydessä. Päättäes- tantotavoitteisiin ja myöntämisvaltuuden mi-
45093: sään lainan ottamisesta johtokunta päättäisi toitukseen suoranaisesti liittyvästä asuntolaino-
45094: myös lainan ehdoista esimerkiksi antamalla jen myöntämisvaltuuden käyttösuunnitelmasta
45095: Valtiokonttorilie raamit, joiden puitteissa ole- päättäisi ehdotuksen mukaan valtioneuvosto
45096: vat lainaehdot voidaan hyväksyä. kuten nykyisinkin.
45097: Johtokunnalle kuuluvien tehtävien valmiste- 9 §. Tarkempia säännöksiä lain täytäntöön-
45098: lusta säädettäisiin tarkemmin asetuksella ja panosta annettaisiin asetuksella.
45099: 1989 vp. HE n:o 183 7
45100:
45101: 10 §. Lain ehdotetaan tulevan voimaan tään asunto-olojen kehittämisrahaston varois-
45102: päivänä tammikuuta 1990. Rahaston varoista ta.
45103: maksettaisiin myös ennen lain voimaantuloa
45104: myönnetyt mutta vielä maksamatta olevat 13 §. Koska asuntotuotantolain mukainen
45105: asuntolainat sekä kokeiluluonteisen omistus- käyttösuunnitelma ehdotetaan korvattavaksi
45106: asuntojen korkotukea koskevan lain mukaiset asunto-olojen kehittämisrahastosta annettavan
45107: korkotuet ja käsittelykorvaukset. lain mukaisella käyttösuunnitelmalla, pykälä-
45108: viittausta ehdotetaan tarkistettavaksi.
45109: Koska asunto-olojen kehittämisrahaston pe-
45110: 1.2. Laki asunto-olojen kehittämisestä rustamisen jälkeen tulo- ja menoarviossa ei
45111: enää vahvistettaisi lainojen maksattamismäärä-
45112: 3 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi mai- rahaa, ehdotetaan pykälän 2 momentista pois-
45113: ninta, jonka mukaan valtio voi tukea asunto- tettavaksi asiaa koskeva maininta.
45114: olojen kehittämistä myös asunto-olojen kehit-
45115: tämisrahaston varoista.
45116: 1.5. Laki vuokra-asuntojen omaksilunastami-
45117: sesta
45118: 1.3. Asuntotuotantolaki
45119:
45120: 1 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi mai- ja 11 §. Pykäliin ehdotetaan otettavaksi
45121: ninta siitä, että asuntotuotantolain nojalla maininta siitä, että omaksilunastamislainat
45122: myönnettävät lainat maksetaan asunto-olojen myönnetään asunto-olojen kehittämisrahaston
45123: kehittämisrahaston varoista. varoista.
45124: 2 §. Koska asunto-olojen kehittämisrahas- 25 §. Koska asunto-olojen kehittämisrahas-
45125: tosta annettavan lain 7 §:ään ehdotetaan otet- tosta annettavaan lakiin ehdotetaan otettaviksi
45126: taviksi säännökset siitä, mitä määräyksiä asun- säännökset valtion tulo- ja menoarvioon otet-
45127: tolainoista vuosittain valtion tulo- ja menoarvi- tavista asioista, pykälän nykyiset säännökset
45128: ossa annetaan, pykälä ehdotetaan tarpeettoma- ehdotetaan tarpeettomina kumottaviksi. Sen
45129: na kumottavaksi. sijaan pykälään ehdotetaan otettavaksi sään-
45130: 3 §. Pykälän 1 momentti ehdotetaan tarpeet- nös siitä, että asunto-olojen kehittämisrahas-
45131: tomana kumottavaksi, koska vastaava säännös tosta annettavan lain mukaisessa käyttösuunni-
45132: ehdotetaan otettavaksi asunto-olojen kehittä- telmassa vahvistettaisiin vuosittain myös
45133: misrahastosta annettavan lain 8 §:n 2 moment- omaksilunastamislainojen määrä.
45134: tiin.
45135: 7 a §. Koska asuntotuotantolain mukainen
45136: käyttösuunnitelma ehdotetaan korvattavaksi
45137: asunto-olojen kehittämisrahastosta annettavan 1.6. Laki oman asunnon hankintaan valtion
45138: lain mukaisella käyttösuunnitelmalla, pykäläs- lainan sijasta myönnettävien lainojen
45139: sä olevaa viittausta ehdotetaan tarkistettavaksi. korkotuesta
45140: 21 §. Koska asuntotuotantolain mukainen
45141: käyttösuunnitelma ehdotetaan korvattavaksi 1 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi mai-
45142: asunto-olojen kehittämisrahastosta annettavan ninta siitä, että lain nojalla luottolaitokselle
45143: lain mukaisella käyttösuunnitelmalla, pykälää suoritettava korkohyvitys maksetaan asunto-
45144: ehdotetaan muutettavaksi ottamalla siihen viit- olojen kehittämisrahaston varoista.
45145: taus mainittuun lakiin. Samalla 2-4 momen-
45146: tin säännökset ehdotetaan tarpeettomina ku- 3 §. Ehdotuksen mukaan myös luottolaitok-
45147: mottaviksi. sille suoritettava käsittelykorvaus maksettaisiin
45148: asunto-olojen kehittämisrahaston varoista.
45149: 13 §. Lain voimassaoloa ehdotetaan jatket-
45150: 1.4. Laki asuntojen perusparantamisesta tavaksi siirtymäkauden ajaksi eli vuoden 1990
45151: loppuun. Vuoden 1991 alusta on tarkoitus
45152: 1 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi mai- saattaa voimaan uusi omistusasuntoja koskeva
45153: ninta siitä, että perusparannuslainat myönne- korkotukijärjestelmä.
45154: 8 1989 vp. - HE n:o 183
45155:
45156: 2. Voimaantulo eduskunnan budjettivaltaa, kun eduskunta
45157: edelleen tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey-
45158: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä dessä vuosittain päättäisi lainojen myöntämis-
45159: tammikuuta 1990. valtuudesta kuten nykyisinkin. Eduskunta
45160: päättäisi myös siirrosta rahastoon sekä rahas-
45161: ton lainanottovaltuudesta. Lisäksi rahaston
45162: 3. Säätämisjärjestys tarkoitusperillä on sellainen yli yksivuotiskau-
45163: den ulottuva pysyvyys, joka on ollut tunnus-
45164: Hallitusmuodon 66 §:n 2 momentin vakiin- omaista useille muillekin tavallisessa lainsäätä-
45165: tuneen tulkinnan mukaan tulo- ja menoarvion misjärjestyksessä perustetuille rahastoille kuten
45166: ulkopuolinen rahasto voidaan perustaa tavalli- esimerkiksi maatilatalouden kehittämisrahas-
45167: sessa lainsäätämisjärjestyksessä, jos rahasto ei tolle. Näin ollen hallitus katsoo, että laki
45168: määrältään muodostu vuotuiseen tulo- ja me- asunto-olojen kehittämisrahastosta voitaisiin
45169: noarvioon verrattuna niin suureksi, että edus- säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
45170: kunnalle hallitusmuodon mukaan kuuluva
45171: budjettivalta sen johdosta joutuisi varaan tulla
45172: loukatuksi ja jos rahastoa ei perusteta valtion Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45173: vuotuisia tarpeita varten. kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
45174: Asunto-olojen kehittämisrahasto ei suuruu- set:
45175: tensa puolesta eikä muutoinkaan loukkaa
45176:
45177:
45178: 1.
45179:
45180: Laki
45181: asunto-olojen kehittämisrahastosta
45182:
45183: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
45184:
45185: 1§ 2) valtion tulo- ja menoarviossa rahastolle
45186: Asunto-olojen parantamiseksi suoritettavien siirrettäväksi myönnetystä määrärahasta;
45187: toimenpiteiden rahoittamiseksi perustetaan 3) rahaston varoista myönnettyjen lainojen
45188: ympäristöministeriön alaisuuteen valtion tulo- lyhennyksistä sekä korko- ja muista tuloista;
45189: ja menoarvion ulkopuolella oleva asunto-olo- sekä
45190: jen kehittämisrahasto. 4) vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta
45191: annetun lain nojalla omaksilunastettujen asun-
45192: 2§ tolainoitettujen vuokra-asuntojen lunastushin-
45193: Asunto-olojen kehittämisrahasto saa varan- nan ja luovutuskorvauksen välisestä erotukses-
45194: sa: ta, asuntotuotantolain 15 §:ssä tarkoitetuissa
45195: 1) rahaston perustamisen yhteydessä rahas- luovutustapauksissa myyntihinnan ja mainitun
45196: toon siirrettävistä saatavista, jotka perustuvat lain 15 a §:n mukaisen luovutuskorvauksen vä-
45197: asuntolainoista, takuista ja avustuksista anne- lisestä erotuksesta sekä korvauksista, jotka liit-
45198: tun lain (224/ 49), asutuskeskusten asuntora- tyvät rahaston varoista tuettavaan toimintaan.
45199: kennustuotannon tukemisesta valtion varoilla
45200: annetun lain (226/49), asuntotuotantolakien 3§
45201: (488/53 ja 247 /66), asuntojen perusparantami- Asunto-olojen kehittämisrahastoa hoitaa
45202: sesta annetun lain (34/79), vuokra-asuntojen johtokunta. Johtokunnan kokoonpanosta ja
45203: omaksilunastamisesta annetun lain (82/82) nimittämisestä säädetään tarkemmin asetuksel-
45204: sekä eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myön- la.
45205: nettävistä lainoista ja korkotuesta annetun lain
45206: (83/82) nojalla myönnettyihin lainoihin samoin 4§
45207: kuin vuosien 1987-1989 valtion tulo- ja meno- Asunto-olojen kehittämisrahaston johtokun-
45208: arvion nojalla myönnettyihin asuntolainoihin; nan tehtävänä on:
45209: 1989 vp. - HE n:o 183 9
45210:
45211: 1) antaa ympäristöministeriölle lausunto 3) päätettävä mahdollisesta siirrosta asunto-
45212: asuntohallituksen ehdotuksesta valtion tulo- ja olojen kehittämisrahastoon tai rahastosta val-
45213: menoarvioesitykseksi sekä toiminta- ja talous- tion tulo- ja menoarvioon.
45214: suunnitelmaksi rahastoa ja sen varoista tuetta- Valtion tulo- ja menoarviossa rahastoon siir-
45215: vaa toimintaa koskeviita osin; rettävä määräraha on mitoitettava siten, että
45216: 2) antaa ympäristöministeriölle lausunto sen yhdessä rahastolla vuoden alussa olevien
45217: asuntohallituksen ehdotuksesta 8 §:ssä tarkoi- aiemmilta vuosilta kertyneiden sekä asianomai-
45218: tetuksi käyttösuunnitelmaksi; sena varainhoitovuonna kertyvien rahavarojen
45219: 3) vastata siitä, että rahastolla on riittävä kanssa arvioidaan riittävän 6 §:ssä tarkoitettui-
45220: maksuvalmius ja päättää rahaston maksuval- hin maksuihin sekä tämän pykälän 1 momentin
45221: miutta varten tarvittavien lyhytaikaisten laino- 1 kohdassa tarkoitetun valtuuden nojalla
45222: jen ottamisesta valtion tulo- ja menoarviossa myönnettyjen lainojen ja korkotukien maksa-
45223: määrätyissä rajoissa sekä tällaisten lainojen miseen.
45224: ehdoista;
45225: 4) vahvistaa rahaston johtosääntö; 8§
45226: 5) hyväksyä ja allekirjoittaa rahaston tilin- Valtioneuvosto vahvistaa asunto-olojen ke-
45227: päätös; sekä hittämisrahaston varoista myönnettävien tai
45228: 6) antaa vuosittain ympäristöministeriölle tuettavien lainojen myöntämis- ja hyväksymis-
45229: kertomus rahaston toiminnasta edellisenä ka- valtuuden käyttösuunnitelman.
45230: lenterivuonna. Käyttösuunnitelmaa vahvistettaessa on otet-
45231: 5§ tava huomioon eri alueilla ja eri kunnissa
45232: Asunto-olojen kehittämisrahaston varojen esiintyvä asunnontarve. Asunnontarpeen arvi-
45233: käyttämisestä asunto-olojen parantamiseen oimisen perusteena on pidettävä asuntovajaus-
45234: säädetään erikseen. ta, asumistiheyttä, väestön määrää, asuntojen
45235: uusimistarvetta sekä muita asunnontarpeeseen
45236: 6§ vaikuttavia tekijöitä.
45237: Asunto-olojen kehittämisrahastosta makse-
45238: taan rahaston kulutusmenot sekä rahaston 9§
45239: maksuvalmiutta varten otettujen lainojen ly- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
45240: hennykset, korot ja lainanhoitokulut. töönpanosta annetaan asetuksella.
45241: Asunto-olojen kehittämisrahastosta makse-
45242: taan myös ne lainojen korot ja lyhennykset 10§
45243: sekä mahdolliset viivästyskorot ja perimisku- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45244: lut, jotka valtio on asuntotuotantolain 13 a §:n kuuta 1990. Rahaston varoista maksetaan
45245: nojalla velvollinen suorittamaan. myös ennen tämän lain voimaantuloa 2 §:n 1
45246: kohdassa tarkoitettujen säännösten ja mää-
45247: 7§ räysten nojalla myönnetyt mutta vielä maksa-
45248: Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey- matta olevat lainat, näiden lainojen lisäykset
45249: dessä on vuosittain: sekä oman asunnon hankintaan valtion lainan
45250: 1) vahvistettava niiden lainojen enimmäis- sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta an-
45251: määrä, jotka myönnetään tai joihin maksetaan netun lain (76/89) nojalla myönnettyjen laino-
45252: korkotukea asunto-olojen kehittämisrahaston jen korkotuet ja käsittelykorvaukset.
45253: varoista; Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
45254: 2) vahvistettava asunto-olojen kehittämisra- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
45255: haston maksuvalmiutta varten otettavien lyhyt- menpiteisiin.
45256: aikaisten lainojen enimmäismäärä; sekä
45257:
45258:
45259:
45260:
45261: 2 391082P
45262: 10 1989 vp. - HE n:o 183
45263:
45264: 2.
45265:
45266: Laki
45267: asunto-olojen kehittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta
45268:
45269: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asunto-olojen kehittämisestä 29 päivänä marras-
45270: kuuta 1985 annetun lain (919/85) 3 § näin kuuluvaksi:
45271:
45272: 3§ tosäästöpalkkioita sekä ryhtyä muihin toimen-
45273: Valtion tukitoimet piteisiin sen mukaan kuin niistä erikseen sääde-
45274: tään tai määrätään.
45275: Asunto-olojen kehittämiseksi voidaan
45276: asunto-olojen kehittämisrahaston varoista Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45277: myöntää lainoja ja korkotukea tai muista val- kuuta 1990.
45278: tion varoista myöntää lainoja, korkotukea ja Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
45279: avustuksia, antaa valtion takauksia, myöntää ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
45280: verohelpotuksia, maksaa asumistukea ja asun- menpiteisiin.
45281:
45282:
45283: 3.
45284:
45285: Laki
45286: asuntotuotantolain muuttamisesta
45287:
45288: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45289: kumotaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun annetun asuntotuotantolain 2 § ja 3 §:n 1
45290: momentti,
45291: näistä 2 § sellaisena kuin se on muutettuna 4 päivänä heinäkuuta 1969 ja 29 päivänä
45292: marraskuuta 1985 annetuilla laeilla (474/69 ja 920/85), sekä
45293: muutetaan 1 §:n 1 momentti sekä 7 a ja 21 §,
45294: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti mainitussa 29 päivänä marraskuuta 1985 annetussa
45295: laissa, 7 a § 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (81182) ja 21 § muutettuna 7 päivänä
45296: kesäkuuta 1978 ja 21 päivänä joulukuuta 1979 annetuilla laeilla (412/78 ja 942/79), näin
45297: kuuluviksi:
45298:
45299: 1§ dessä. Määräytymisperusteet on vahvistettava
45300: Asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto- siten, että lainoitusarvo ei ylitä 7 b §:ssä
45301: olojen parantamiseksi myönnetään asuntolai- tarkoitettua hankinta-arvoa.
45302: noja, rakennusaikaisia lainoja ja ensisijaislai-
45303: noja asunto-olojen kehittämisrahaston varoista 21 §
45304: sekä annetaan takauksia ja maksetaan korko- Valtioneuvosto vahvistaa asunto-olojen ke-
45305: hyvityksiä, indeksikorotuksia ja lisäkorkoa sen hittämisrahastosta annetun lain 8 §:ssä tarkoi-
45306: mukaan kuin tässä laissa säädetään. tetussa käyttösuunnitelmassa vuosittain tämän
45307: lain nojalla myönnettävien lainojen määrän.
45308:
45309: 7a§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45310: Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain lainoi- kuuta 1990.
45311: tusarvon määräytymisperusteet asunto-olojen Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
45312: kehittämisrahastosta annetun lain ( 1 ) ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
45313: 8 §:ssä tarkoitetun käyttösuunnitelman yhtey- menpiteisiin.
45314: 1989 vp. - HE n:o 183 11
45315:
45316: 4.
45317: Laki
45318: asuntojen perusparantamisesta annetun lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta
45319:
45320: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntojen perusparantamisesta 19 päivänä
45321: tammikuuta 1979 annetun lain (34179) 1 §:n 1 momentti ja 13 §,
45322: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (21/85)
45323: ja 13 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, näin kuuluviksi:
45324:
45325: 1§
45326: Tämän lain nojalla voidaan asunto-olojen Asuntohallitus voi valtion tulo- ja menoarvi-
45327: kehittämisrahaston varoista myöntää perus- ossa ja valtioneuvoston vahvistamassa käyttö-
45328: parannuslainaa ja ensisijaista lainaa sellaisten suunnitelmassa määrätyissä rajoissa kunnan
45329: toimenpiteiden rahoittamista varten, joilla pa- hakemuksesta ennakolta päättää, että lähinnä
45330: rannetaan asunnon tai asuinrakennuksen ja seuraavien viiden vuoden aikana kuntaan
45331: niihin liittyvien, asetuksella säädettävien tilojen myönnetään perusparannuslainoja asianomais-
45332: taikka asuinkäyttöön otettavien tilojen tai ten vuosien myöntämisvaltuuden puitteissa.
45333: asuinympäristön laatua ja varustetasoa. Tarkemmat säännökset ennakkopäätöksen te-
45334: kemisestä annetaan asetuksella.
45335:
45336: 13§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45337: Valtioneuvosto vahvistaa asunto-olojen ke- kuuta 1990.
45338: hittämisrahastosta annetun lain ( 1 ) 8 §:ssa Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
45339: tarkoitetussa käyttösuunnitelmassa vuosittain ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
45340: myönnettävien perusparannuslainojen määrän. menpiteisiin.
45341:
45342:
45343: 5.
45344: Laki
45345: vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetun lain muuttamisesta
45346:
45347: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta 25
45348: päivänä tammikuuta 1982 annetun lain (82/82) 1 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti ja 25 § näin
45349: kuuluviksi:
45350:
45351: 1§ 25 §
45352: Vuokralainen voi lunastaa vuokra-asunnon Valtioneuvosto vahvistaa asunto-olojen ke-
45353: omakseen ja hänelle voidaan myöntää omaksi- hittämisrahastosta annetun lain ( 1 ) 8 §:ssä
45354: lunastamista varten lainaa asunto-olojen kehit- tarkoitetussa käyttösuunnitelmassa vuosittain
45355: tämisrahaston varoista siten kuin tässä laissa myönnettävien omaksilunastamislainojen mää-
45356: säädetään. rän.
45357:
45358: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45359: 11 § kuuta 1990.
45360: Omaksilunastajalle voidaan myöntää Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
45361: asunto-olojen kehittämisrahaston varoista ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
45362: omaksilunastamislainaa. menpiteisiin.
45363: 12 1989 vp. - HE n:o 183
45364:
45365: 6.
45366:
45367: Laki
45368: oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain
45369: muuttamisesta
45370:
45371: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta
45372: myönnettävien lainojen korkotuesta 27 päivänä tammikuuta 1989 annetun lain (76/89) 1 §:n 1
45373: momentti, 3 §:n 2 momentti ja 13 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
45374:
45375: 1§
45376: Julkisen valvonnan alainen luottolaitos voi tolaitoksille maksaa asunto-olojen kehittämis-
45377: asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 rahaston varoista käsittelykorvausta sen mu-
45378: kohdassa tarkoitetun asuntolainan sekä 2 mo- kaan kuin valtioneuvosto päättää.
45379: mentissa tarkoitetun rakennusaikaisen lainan
45380: sijasta, peruskorjausta varten myönnettäviä
45381: lainoja lukuun ottamatta, myöntää lainoja, 13§
45382: joista luottolaitokselle maksetaan korkohyvi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmi-
45383: tystä asunto-olojen kehittämisrahaston varois- kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1990 lop-
45384: ta. Näitä lainoja nimitetään tässä laissa korko- puun.
45385: tukilainoiksi.
45386:
45387: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45388: 3§ kuuta 1990.
45389: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
45390: Korkotukilainojen käsittelystä aiheutuneiden ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
45391: lisäkustannusten korvaamiseksi voidaan luot- menpiteisiin.
45392:
45393:
45394: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1989
45395:
45396:
45397: Tasavallan Presidentti
45398: MAUNO KOIVISTO
45399:
45400:
45401:
45402:
45403: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
45404: 1989 vp. - HE n:o 183 13
45405:
45406: Liite
45407: 2.
45408:
45409: Laki
45410: asunto-olojen kehittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta
45411:
45412: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asunto-olojen kehittämisestä 29 päivänä marras-
45413: kuuta 1985 annetun lain (919/85) 3 § näin kuuluvaksi:
45414:
45415: Voimassa oleva laki Ehdotus
45416:
45417: 3 § 3§
45418: Valtion tukitoimet Valtion tukitoimet
45419: Asunto-olojen kehittämiseksi voidaan myön- Asunto-olojen kehittämiseksi voidaan
45420: tää valtion varoista lainoja, korkotukea ja asunto-olojen kehittämisrahaston varoista
45421: avustuksia, antaa valtion takauksia, myöntää myöntää lainoja ja korkotukea tai muista val-
45422: verohelpotuksia, maksaa asumistukea ja asun- tion varoista myöntää lainoja, korkotukea ja
45423: tosäästöpalkkioita sekä ryhtyä muihin toimen- avustuksia, antaa valtion takauksia, myöntää
45424: piteisiin sen mukaan kuin niistä erikseen sääde- verohelpotuksia, maksaa asumistukea ja asun-
45425: tään tai määrätään. tosäästöpalkkioita sekä ryhtyä muihin toimen-
45426: piteisiin sen mukaan kuin niistä erikseen sääde-
45427: tään tai määrätään.
45428:
45429: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45430: kuuta 1990.
45431: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
45432: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
45433: menpiteisiin.
45434:
45435: 3.
45436:
45437: Laki
45438: asuntotuotantolain muuttamisesta
45439:
45440: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45441: kumotaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun annetun asuntotuotantolain 2 § ja 3 §:n 1
45442: momentti,
45443: näistä 2 § sellaisena kuin se on muutettuna 4 päivänä heinäkuuta 1969 ja 29 päivänä
45444: marraskuuta 1985 annetuilla laeilla (474/69 ja 920/85), sekä
45445: muutetaan 1 §:n 1 momentti sekä 7 a ja 21 §,
45446: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti mainitussa 29 päivänä marraskuuta 1985 annetussa
45447: laissa, 7 a § 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (81182) ja 21 § muutettuna 7 päivänä
45448: kesäkuuta 1978 ja 21 päivänä joulukuuta 1979 annetuilla laeilla (412178 ja 942/79), näin
45449: kuuluviksi:
45450:
45451: Voimassa oleva laki Ehdotus
45452:
45453: 1§ 1§
45454: Asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto- Asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto-
45455: olojen parantamiseksi myönnetään asuntolai- olojen parantamiseksi myönnetään asuntolai-
45456: noja, rakennusaikaisia lainoja ja ensisijaislai- noja, rakennusaikaisia lainoja ja ensisijaislai-
45457: 14 1989 vp. - HE n:o 183
45458:
45459: Voimassa oleva laki Ehdotus
45460: noja, annetaan takauksia sekä maksetaan kor- noja asunto-olojen kehittämisrahaston varoista
45461: kohyvityksiä, indeksikorotuksia ja lisäkorkoa sekä annetaan takauksia ja maksetaan korko-
45462: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. hyvityksiä, indeksikorotuksia ja lisäkorkoa sen
45463: mukaan kuin tässä laissa säädetään.
45464:
45465:
45466: 2§ 2§
45467: Asuntolainoja saadaan vuosittain myöntää (Kumotaan)
45468: valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey-
45469: dessä päätetty määrä, jonka tulee yhdessä
45470: 1 §:ssä tarkoitettuja muita tukitoimenpiteitä ja
45471: tutkimusmäärärahoja varten myönnettävän
45472: määrän kanssa olla vuosina 1969-1976 kuna-
45473: kin vuotena vähintään 150 000 000 markkaa
45474: lisättynä määrällä, joka kunakin vuotena vas-
45475: taa asuntolainoista, -takuista ja -avustuksista
45476: 29 päivänä maaliskuuta 1949 annetun lain
45477: (224149) ja 4 päivänä joulukuuta 1953 annetun
45478: asuntotuotantolain (488/53) sekä tämän lain
45479: nojalla myönnetyistä lainoista edellisen vuoden
45480: aikana kertyneitä korkoja sekä säännönmukai-
45481: sia ja ylimääräisiä lyhennyksiä.
45482: Vuosittain otetaan tulo- ja menoarvioon tar-
45483: peellinen määräraha myönnettyjen lainojen
45484: maksamista ja muita 1 § :ssä tarkoitettuja tuki-
45485: toimenpiteitä varten.
45486:
45487: 3§ 3§
45488: Päätettäessä lainojen myöntämisestä ja (1 mom. kumotaan)
45489: muista tukitoimenpiteistä on otettava huo-
45490: mioon eri kunnissa ja eri alueilla esiintyvä
45491: asunnontarve, jonka arvioimisen perusteena on
45492: pidettävä asuntovajausta, asumistiheyttä, väes-
45493: tön määrää ja sen muutoksia, asuntojen uusi-
45494: mistarvetta sekä muita asunnontarpeeseen vai-
45495: kuttavia tekijöitä.
45496:
45497:
45498: 7a§ 7a§
45499: Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain 21 §:ssä Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain lainoi-
45500: tarkoitetun käyttösuunnitelman yhteydessä lai- tusarvon määräytymisperusteet asunto-olojen
45501: noitusarvon määräytymisperusteet. Määräyty- kehittämisrahastosta annetun lain ( 1 ) 8 § :ssä
45502: misperusteet on vahvistettava siten, että lainoi- tarkoitetun käyttösuunnitelman yhteydessä.
45503: tusarvo ei ylitä 7 b §:ssä tarkoitettua hankinta- Määräytymisperusteet on vahvistettava siten,
45504: arvoa. että lainoitusarvo ei ylitä 7 b §:ssä tarkoitettua
45505: hankinta-arvoa.
45506:
45507: 21 § 21 §
45508: Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain 2 §:ssä Valtioneuvosto vahvistaa asunto-olojen ke-
45509: tarkoitettujen määrärahojen ja 14 §:ssä tarkoi- hittämisrahastosta annetun lain 8 § :ssä tarkoi-
45510: tettujen korkotukilainojen käyttösuunnitel- tetussa käyttösuunnitelmassa vuosittain tämän
45511: man. lain nojalla myönnettävien lainojen määrän.
45512: 1989 vp. - HE n:o 183 15
45513:
45514: Voimassa oleva laki Ehdotus
45515:
45516: Vahvistaessaan käyttösuunnitelman valtio-
45517: neuvosto samalla vahvistaa alueittain tavoitteet
45518: koko sinä vuonna aloitettaval/e asuntotuotan-
45519: nolle.
45520: Käyttösuunnitelmassa on osoitettava vuosina
45521: 1967-1976 vuosittain vähintään JO 000 000
45522: markkaa käytettäväksi 6 §:n 3 momentissa tar-
45523: koitettujen opiskelija-asuntoloiden rakentamis-
45524: ta ja laajentamista varten myönnettäviin asun-
45525: tolainoihin.
45526: Asuntohallitus antaa vuosittain valtioneu-
45527: vostolle kertomuksen toiminnastaan ja eri tar-
45528: koituksiin annettujen määrärahojen käytöstä.
45529: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45530: kuuta 1990.
45531: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
45532: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
45533: menpiteisiin.
45534:
45535:
45536:
45537:
45538: 4.
45539:
45540: Laki
45541: asuntojen perusparantamisesta annetun lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta
45542:
45543: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntojen perusparantamisesta 19 päivänä
45544: tammikuuta 1979 annetun lain (34179) 1 §:n 1 momentti ja 13 §,
45545: sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (21185)
45546: ja 13 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, näin kuuluviksi:
45547:
45548: Voimassa oleva laki Ehdotus
45549:
45550: 1§ 1§
45551: Tämän lain nojalla voidaan valtion varoista Tämän lain nojalla voidaan asunto-olojen
45552: myöntää perusparannuslainaa ja ensisijaista kehittämisrahaston varoista myöntää perus-
45553: lainaa sellaisten toimenpiteiden rahoittamista parannuslainaa ja ensisijaista lainaa sellaisten
45554: varten, joilla parannetaan asunnon tai asuin- toimenpiteiden rahoittamista varten, joilla pa-
45555: rakennuksen ja niihin liittyvien, asetuksella rannetaan asunnon tai asuinrakennuksen ja
45556: säädettävien tilojen tai asuinympäristön laatua niihin liittyvien, asetuksella säädettävien tilojen
45557: ja varustetasoa. taikka asuinkäyttöön otettavien tilojen tai
45558: asuinympäristön laatua ja varustetasoa.
45559:
45560:
45561: 13 § 13§
45562: Valtioneuvosto vahvistaa asuntotuotantolain Valtioneuvosto vahvistaa asunto-olojen ke-
45563: 21 §:ssä tarkoitetussa käyttösuunnitelmassa hittämisrahastosta annetun lain ( 1 ) 8 §:ssa
45564: vuosittain myönnettävien perusparannuslaino- tarkoitetussa käyttösuunnitelmassa vuosittain
45565: jen määrän. myönnettävien perusparannuslainojen määrän.
45566: 16 1989 vp. - HE n:o 183
45567:
45568: Voimassa oleva laki Ehdotus
45569: Asuntohallitus voi valtion tulo- ja menoarvi- Asuntohallitus voi valtion tulo- ja menoarvi-
45570: ossa ja valtioneuvoston vahvistamassa käyttö- ossa ja valtioneuvoston vahvistamassa käyttö-
45571: suunnitelmassa määrätyissä rajoissa kunnan suunnitelmassa määrätyissä rajoissa kunnan
45572: hakemuksesta ennakolta päättää, että lähinnä hakemuksesta ennakolta päättää, että lähinnä
45573: seuraavien viiden vuoden aikana kuntaan seuraavien viiden vuoden aikana kuntaan
45574: myönnetään perusparannuslainoja asianomais- myönnetään perusparannuslainoja asianomais-
45575: ten vuosien myöntämisvaltuuden ja maksatta- ten vuosien myöntämisvaltuuden puitteissa.
45576: mismäärärahan puitteissa. Tarkemmat saan- Tarkemmat säännökset ennakkopäätöksen te-
45577: nökset ennakkopäätöksen tekemisestä anne- kemisestä annetaan asetuksella.
45578: taan asetuksella.
45579: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
45580: ta 1990.
45581: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
45582: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
45583: menpiteisiin.
45584:
45585:
45586:
45587:
45588: 5.
45589: Laki
45590: vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetun lain muuttamisesta
45591:
45592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta 25
45593: päivänä tammikuuta 1982 annetun lain (82/82) 1 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti ja 25 § näin
45594: kuuluviksi:
45595:
45596: Voimassa oleva laki Ehdotus
45597: 1§ 1§
45598: Vuokralainen voi lunastaa vuokra-asunnon Vuokralainen voi lunastaa vuokra-asunnon
45599: omakseen ja hänelle voidaan myöntää omaksi- omakseen ja hänelle voidaan myöntää omaksi-
45600: lunastamista varten lainaa valtion varoista si- lunastamista varten lainaa asunto-olojen kehit-
45601: ten, kuin tässä laissa säädetään. tämisrahaston varoista siten kuin tässä laissa
45602: säädetään.
45603:
45604:
45605: 11 § 11§
45606: Omaksilunastajalle voidaan myöntää valtion Omaksilunastajalle voidaan myöntää
45607: varoista omaksilunastamislainaa. asunto-olojen kehittämisrahaston varoista
45608: omaksilunastamislainaa.
45609:
45610:
45611: 25 § 25 §
45612: Omaksilunastamislainoja saadaan vuosittain Valtioneuvosto vahvistaa asunto-olojen ke-
45613: myöntää yhteensä valtion tulo- ja menoarvion hittämisrahastosta annetun lain ( 1 ) 8 § :ssä
45614: käsittelyn yhteydessä päätetty määrä. Vuosit- tarkoitetussa käyttösuunnitelmassa vuosittain
45615: tain otetaan tulo- ja menoarvioon tarpeellinen myönnettävien omaksilunastamislainojen mää-
45616: määräraha myönnettyjen lainojen maksamista rän.
45617: varten.
45618: 1989 vp. - HE n:o 183 17
45619:
45620: Voimassa oleva laki Ehdotus
45621:
45622: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45623: kuuta 1990.
45624: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
45625: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
45626: menpiteisiin.
45627: 6.
45628: Laki
45629: oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain
45630: muuttamisesta
45631:
45632: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta
45633: myönnettävien lainojen korkotuesta 27 päivänä tammikuuta 1989 annetun lain (76/89) 1 §:n 1
45634: momentti, 3 §:n 2 momentti ja 13 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
45635:
45636: Voimassa oleva laki Ehdotus
45637: 1§ 1§
45638: Julkisen valvonnan alainen luottolaitos voi Julkisen valvonnan alainen luottolaitos voi
45639: asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 5 ja 6
45640: kohdassa tarkoitetun asuntolainan sekä 2 mo- kohdassa tarkoitetun asuntolainan sekä 2 mo-
45641: mentissa tarkoitetun rakennusaikaisen lainan mentissa tarkoitetun rakennusaikaisen lainan
45642: sijasta, peruskorjausta varten myönnettäviä sijasta, peruskorjausta varten myönnettäviä
45643: lainoja lukuun ottamatta, myöntää lainoja, lainoja lukuun ottamatta, myöntää laino'"
45644: joista valtio maksaa luottolaitokselle korkohy- joista luottolaitokselle maksetaan korkohyvi~
45645: vitystä. Näitä lainoja nimitetään tässä laissa tystä asunto-olojen kehittämisrahaston varois-
45646: korkotukilainoiksi. ta. Näitä lainoja nimitetään tässä laissa korko-
45647: tukilainoiksi.
45648:
45649:
45650: 3§
45651: Korkotukilainojen käsittelystä aiheutuneiden Korkotukilainojen käsittelystä aiheutuneiden
45652: lisäkustannusten korvaamiseksi voidaan luot- lisäkustannusten korvaamiseksi voidaan luot-
45653: tolaitoksille maksaa valtion varoista käsittely- tolaitoksille maksaa asunto-olojen kehittämis-
45654: korvausta sen mukaan kuin valtioneuvosto rahaston varoista käsittelykorvausta sen mu-
45655: päättää. kaan kuin valtioneuvosto päättää.
45656:
45657:
45658: 13§ 13§
45659: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmi-
45660: kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1989 lop- kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1990 lop-
45661: puun. puun.
45662:
45663:
45664: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45665: kuuta 1990.
45666: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
45667: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
45668: menpiteisiin.
45669:
45670: 3 391082P
45671: 1989 vp. - HE n:o 184
45672:
45673:
45674:
45675:
45676: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi poikkeusmenettelystä
45677: palo- ja pelastustoimen käyttökustannusten valtionosuuksia
45678: myönnettäessä
45679:
45680:
45681:
45682:
45683: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45684:
45685: Palo- ja pelastustoimen valtionosuusjärjes- kokonaan ratkaisematta. Käsittelyn nopeutta-
45686: telmä on muuttunut vuoden 1989 alusta osaksi miseksi ehdotetaan, että valtionosuudet voitai-
45687: yleistä asukaslukuperusteista valtionosuusjär- siin maksaa kuntien hakemusten mukaisesti
45688: jestelmää. Aikaisemman lainsäädännön mu- vähentämällä näin saatavasta määrästä viisi
45689: kaisten valtionosuuksien maksatus ja käsittely prosenttia.
45690: on ministeriössä ruuhkautunut niin, että alue-
45691: hälytyskeskusten vuosiin 1986-1988 ja kun- Esitys liittyy tulo- ja menoarvion valmiste-
45692: nan muun palo- ja pelastustoimen vuosiin luun. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
45693: 1984-1988 kohdistuvat valtionosuudet ovat päivänä tammikuuta 1990.
45694:
45695:
45696:
45697:
45698: YLEISPERUSTELUT
45699:
45700:
45701: 1. Nykyinen tilanne ja muutok- tienosuusjärjestelmä uudistetaan. Uudistuksen
45702: sen syyt viivästyessä ja palo- ja pelastustoimen valtion-
45703: osuusjärjestelmän laajentuessa lopullisten val-
45704: Palo- ja pelastustoimen valtionosuusjärjes- tionosuusratkaisuiden tekeminen viivästyi. Täl-
45705: telmä toteutettiin kunnille palo- ja pelastustoi- lä hetkellä on ratkaisematta aluehälytyskeskus-
45706: men kustannuksiin suoritettavista valtion- ten kohdalla osa vuoteen 1985 kohdistuvista
45707: osuuksista ja -avustuksista annetulla lailla valtinosuushakemuksista ja vuosiin 1986-
45708: (560/75), joka tuli voimaan vuoden 1976 alus- 1988 kohdistuvat hakemukset kokonaisuudes-
45709: ta. Valtionosuus suoritettiin kunnalle aluehäly- saan. Kunnan muun palo- ja pelastustoimen
45710: tyskeskusten perustamis- ja käyttökustannuk- valtionosuuksista taas on käsittelemättä lopul-
45711: siin sekä kunnan muun palo- ja pelastustoimen lisesti osa vuoteen 1983 kohdistuvista valtion-
45712: käyttökustannuksiin. Kunnan muun palo- ja osuushakemuksista ja kaikki vuosiin 1984-
45713: pelastustoimen käyttökustannusten valtion- 1988 kohdistuvat hakemukset.
45714: osuusjärjestelmän voimaantulo porrastettiin
45715: niin, että valtionosuuden piirissä olivat aluksi Palo- ja pelastustoimen käyttökustannusten
45716: vain 1-3 kantokykyluokan kunnat ja 1980- valtionosuudet siirrettiin vuoden 1989 alusta
45717: Iuvulta alkaen vähitellen loputkin kunnista si- lukien osaksi yleistä asukaslukuperusteista val-
45718: ten, että vuoden 1988 alusta lukien valtion- tionosuusjärjestelmää kuntien yleisestä valtion-
45719: osuusjärjestelmän piirissä olivat kaikki kunnat. osuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista an-
45720: Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ke- netulla lailla (1273/88) ja kunnille palo- ja
45721: hittämishankkeet käynnistyivät sisäasiainminis- pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista
45722: teriössä jo 1970-luvun lopulla. Tuolloin oli valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain
45723: selvää, että myös palo- ja pelastustoimen vai- muutoksella (1275/88).
45724: 391230A
45725: 2 1989 vp. - HE n:o 184
45726:
45727: Käsittelemättä olevien hakemusten ratkaise- Kun käytännössä hakemukset ja lopullisesti
45728: minen vanhan valtionosuuslainsäädännön mu- hyväksytyt menot jossakin määrin poikkeavat
45729: kaisesti vaatisi arvion mukaan noin kuuden toisistaan, vähennettäisiin kuntien hakemusten
45730: vuoden henkilöpanoksen. Kuntien yleisestä mukaisesti lasketusta valtionosuudesta viisi
45731: valtionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuk- prosenttia, mikä vastaa arviolta keskimääräistä
45732: sista annetun lain 14 §:n 5 momentin mukaan vähennystä.
45733: lain voimaantuloa edeltäneinä vuosina synty- Valtionosuudet suoritettaisiin kunnille vuosi-
45734: neisiin kustannuksiin on valtionosuus makset- na 1990 ja 1991. Kunnalle varattaisiin mahdol-
45735: tava vuoden 1991 loppuun mennessä. Käsitte- lisuus saattaa asia käsiteltäväksi tavanomaises-
45736: lyä on nopeutettava huomattavasti nykyisestä. sa järjestyksessä, mikäli se ilmoittaa vastusta-
45737: Vaihtoehtoina ovat nyt esitettävä poikkeus- vansa poikkeusmenettelyä.
45738: menettely ja tilapäisten henkilöiden paikkaami-
45739: nen. Poikkeusmenettely on taloudellisempi
45740: vaihtoehto. 3. Taloudelliset vaikutukset
45741:
45742: Vuoden 1989 alussa kuntien valtion-
45743: 2. Ehdotetut muutokset osuussaatavat olivat yhteensä noin 117 000 000
45744: markkaa. Poikkeusmenettelyllä säästettäisiin
45745: Aluehälytyskeskusten vuosiin 1986-1988 ja valtionhallinnossa noin 6 henkilötyövuotta. Li-
45746: kunnan muun palo- ja pelastustoimen vuosiin säksi kuntien hallintoa kevennettäisiin, koska
45747: 1984-1988 kohdistuvat valtionosuudet suori- lisäselvitysmenettelystä ja siihen liittyvästä lisä-
45748: tettaisiin kunnille laskennallisesti niiden määrä- tietojen hankinnasta aiheutuvaa työtä ei tarvit-
45749: aikoina toimittamien hakemusten mukaisesti. sisi tehdä.
45750:
45751:
45752:
45753:
45754: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
45755:
45756:
45757: 1. Lakiehdotuksen perustelut tun lain (1136/83) 1 §:n mukaisen prosenttias-
45758: teikon mukaisesti vähentämällä näin saadusta
45759: 1 §. Lainkohdassa säädetään poikkeus- määrästä viisi prosenttia sekä kunnalle jo mak-
45760: menettelystä palo- ja pelastustoimen käyttö- setut ennakot ja osasuoritukset.
45761: kustannusten valtionosuuksia maksettaessa.
45762: Poikkeusmenettely koskee sekä aluehälytyskes- 3 §. Poikkeusmenettelyä noudatettaisiin, mi-
45763: kusten että kunnan muun palo- ja pelastustoi- käli kunta ei kolmen kuukauden kuluessa lain
45764: men valtionosuuksia, jotka on suoritettu kun- voimaantulosta ilmoita sitä vastustavansa. Sel-
45765: nille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin vyyden vuoksi ilmoitus on tehtävä kirjallisena.
45766: suorittetavista valtionosuuksista ja -avustuksis-
45767: ta annetun lain mukaisesti. Kyseessä olisivat 4 §. Poikkeusmenettelyllä määrätyt valtiono-
45768: vuosiin 1986-1988 kohdistuvat aluehälytys- suudet suoritettaisiin kunnille vuoden 1991 lop-
45769: keskusten ja vuosiin 1984-1988 kohdistuvat puun mennessä. Määräaika on vastaava kuin
45770: kunnan muun palo- ja pelastustoimen lopulli- kuntien yleisestä valtionosuudesta ja rahoitus-
45771: set valtionosuusratkaisut. Laki koskisi ainoas- avustuksista annetun lain 14 §:n 5 momentissa.
45772: taan käyttökustannusten valtionosuuksia.
45773: Aluehälytyskeskusten perustamiskustannuksiin
45774: ei sovellettaisi poikkeusmenettelyä.
45775: 2 §. Kunnalle maksettaisiin valtionosuus 2. Voimaantulo
45776: kunnan palo- ja pelastustoimen käyttökustan-
45777: nuksiin määräaikana tehdyn hakemuksen mu-
45778: kaisesti. Valtionosuus laskettaisiin kunnille Ehdotus liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar-
45779: palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritet- vion valmisteluun. Laki ehdotetaan tulevaksi
45780: tavista valtionosuuksista ja -avustuksista anne- voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
45781: 1989 vp. - HE n:o 184 3
45782:
45783: 3. Säätämisjärjestys käsiteltäväksi säännönmukaisella tavalla ja
45784: koska vastaavantapainen poikkeuslainsäädäntö
45785: Hallituksen esitys merkitsee poikkeusta val- on aikaisemmin katsottu voitavan antaa tavan-
45786: tionosuuksia koskevista yleisistä myöntämispe- omaisena lakina.
45787: rusteista. Hallitus katsoo kuitenkin, että ehdo-
45788: tettu laki voidaan säätää tavanomaisessa lain-
45789: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45790: säätämisjärjestyksessä, koska kunnalle on va-
45791: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
45792: rattu mahdollisuus saada valtionosuushakemus
45793: 4 1989 vp. - HE n:o 184
45794:
45795: Laki
45796: poikkeusmenettelystä palo- ja pelastustoimen käyttökustannusten valtionosuuksia myönnettäessä
45797:
45798: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
45799:
45800: 1§ tetaan valtionosuus noudattaen kunnille palo-
45801: Palo- ja pelastustoimen käyttökustannusten ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista
45802: valtionosuuksien maksatuksen nopeuttamiseksi valtionosuuksista ja -avustuksista annettua la-
45803: suoritetaan kunnalle aluehälytyskeskusten kia (560/75).
45804: käyttökustannusten valtionosuus vuosilta
45805: 1986-1988 ja kunnan muun palo- ja pelastus- 4 §
45806: toimen käyttökustannusten valtionosuus vuo- Tämän lain nojalla poikkeavasti myönnettä-
45807: silta 1984-1988 siten kuin tässä laissa sääde- vät valtionosuudet suoritetaan kunnalle vuo-
45808: tään. den 1991 loppuun mennessä.
45809: 2§ Kunnalle liikaa maksettu valtionosuus on
45810: Valtionosuus suoritetaan kunnan määräaika- palautettava kolmen kuukauden kuluessa siitä,
45811: na tekemän hakemuksen mukaisesti vähentäen kun kunta on saanut päätöksestä tiedon.
45812: näin lasketusta valtionosuudesta ensin viisi
45813: prosenttia sekä sen jälkeen kunnalle jo makse- 5§
45814: tut valtionosuuden ennakot ja osasuoritukset. Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
45815: töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
45816: 3§
45817: Jos valtionosuuden saaja kolmen kuukauden 6§
45818: kuluessa lain voimaantulosta ilmoittaa kirjalli- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
45819: sesti vastustavansa poikkeusmenettelyä, suori- kuuta 1990.
45820:
45821: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
45822:
45823:
45824: Tasavallan Presidentti
45825: MAUNO KOIVISTO
45826:
45827:
45828:
45829:
45830: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
45831: 1989 vp. - HE n:o 185
45832:
45833:
45834:
45835:
45836: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 1990 toimitet-
45837: tavan verotuksen perusteella maksellavien palautusten ja kan-
45838: nossa maksettavan lopullisen veron korottamisesta
45839:
45840:
45841:
45842:
45843: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45844:
45845: Esityksessä ehdotetaan, että vuodelta 1990 Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
45846: toimitettavan verotuksen perusteella maksetta- den 1990 alusta. Sitä sovellettaisiin vuodelta
45847: vaa ennakon- ja veronpalautusta korotettaisiin 1990 toimitettavan verotuksen perusteella suo-
45848: 7,5 prosentilla, joka vastaisi noin 5 prosentin ritettaviin palautuksiin ja kannassa maksetta-
45849: vuotuista korkoa. Kannassa maksettavaa lo- vaan lopulliseen veroon.
45850: pullista veroa korotettaisiin vastaavalla mää-
45851: rällä siltä osin, kuin se ylittää 3 000 markkaa.
45852:
45853:
45854:
45855:
45856: PERUSTELUT
45857:
45858: 1. Nykyinen tilanne koveroja, lopullisia veroja ja maksuja että
45859: työnantajan ja muun tulon maksajan suoritta-
45860: Jos verovelvolliselta on pidätetty tai hänelle maa enoakanpidätystä ja työnantajan sosiaali-
45861: on ennakkona maksuunpantu enemmän kuin turvamaksua. Laiminlyönnistä peritään viiväs-
45862: tarvitaan lopullisessa verotuksessa maksuun- tyskorkoa yksi markka täydeltä 100 markalta
45863: pantavien verojen ja maksujen suorittamiseksi, jokaiselta aikavalta kalenterikuukaudelta. Li-
45864: liikaa pidätetty tai maksuunpantu ennakko säksi peritään jäämämaksua enintään 6 kuu-
45865: palautetaan verotuksen valmistuttua. Enna- kaudelta, jollei veroa tai maksua ole suoritettu
45866: konpalautus maksetaan verovelvolliselle nimel- eräkuukauden aikana. Ennakonkannossa jää-
45867: lisen määräisenä laskematta sille korkoa tai mämaksun suorittamisvelvollisuus alkaa vasta
45868: korotusta. eräkuukautta seuraavan kuukauden jälkeen.
45869: Jos verovelvolliselta verovuonna pidätetyt ja Jäämämaksu on puolet viivästyskoron määräs-
45870: kannettavaksi määrätyt ennakot eivät riitä nii- tä. Viivästyskorko ja jäämämaksu eivät ole
45871: den verojen ja maksujen suoritukseksi, jotka verotuksessa vähennyskelpoisia.
45872: verovelvolliselle verovuonna maksuunpannaan, Jos verotusta muutoksenhaun johdosta tai
45873: puuttuva osa verosta peritään veronkannassa muusta syystä oikaistaan verovelvollisen hy-
45874: verolipulla. Myös kannassa maksettava lopulli- väksi, hänelle suoritetaan 9 prosentin vuotui-
45875: nen vero peritään nimellisen määräisenä laske- nen korko verotusvuoden päättymisestä al-
45876: matta sille korkoa tai korotusta. kaen. Korko on veronalaista tuloa. Jos vero-
45877: Sitä vastoin korkoa peritään, jos verovelvol- tusta oikaistaan verovelvollisen vahingoksi, hä-
45878: linen on laiminlyönyt verojen tai maksujen neltä ei peritä korkoa lainkaan. Poikkeuksena
45879: määräajassa suorittamisen. Laki veron viiväs- on jälkiverotus, jossa verovelvollisen katsotaan
45880: tyskorosta ja jäämämaksusta (145/76) koskee itse aiheuttaneen virheellisen verotuksen. Jälki-
45881: sekä verovelvolliselle maksuunpantuja ennak- verotuksen yhteydessä peritään viivästyskorkoa
45882: 391310M
45883: 2 1989 vp. - HE n:o 185
45884:
45885: vastaava korko, joka lasketaan verotusvuotta 2. Ehdotetut muutokset
45886: seuraavan vuoden alusta alkaen.
45887: Esityksessä ehdotetaan, että verovelvolliselle
45888: Kannassa maksettavan lopullisen veron peri- vuodelta 1990 toimitettavan verotuksen perus-
45889: misestä nimellisen määräisenä on seurannut, teella suoritettava ennakonpalautus maksetaan
45890: että sellainen verovelvollinen, joka voi ratkai- korotettuna 7,5 prosentilla. Vastaavasti ehdo-
45891: sevasti itse vaikuttaa häneltä perittävän ennak- tetaan, että verovelvolliselle vuodelta 1990 toi-
45892: koveron määrään, useassa tapauksessa on pyr- mitettavan verotuksen perusteella kannassa
45893: kinyt jättämään ennakkoveron riittämättömäk- maksuunpantavaa lopullista veroa korotetaan
45894: si verrattuna lopulliseen veroon. Tähän ryh- 7,5 prosentilla. Kannettava määrä perittäisiin
45895: maan kuuluvat erityisesti ennakonkannon kuitenkin korotettuna vain siltä osin, kuin se
45896: alaista elinkeino- ja maatilatalouden tuloa saa- ylittää 3 000 markkaa, koska ennakonpidätyk-
45897: vat verovelvolliset. Veroluotan korottomuus sen alaista tuloa saavat verovelvolliset voivat
45898: on tehnyt siitä edullisimman rahoitusvaihtoeh- käytännössä vain rajoitetusti vaikuttaa heiltä
45899: don. toimitettavan ennakonpidätyksen määrään.
45900: Ehdotettava 7,5 prosentin korotus vastaisi
45901: Yhteisöjen ennakonkanto tulee vuodesta noin 5 prosentin vuotuisen korkokannan mu-
45902: 1990 alkaen entistä enemmän riippuvaiseksi kaista hyvitystä ennakonpalautukselle ja vas-
45903: verovelvollisten omasta käyttäytymisestä. Yh- taavaa korotusta kannossa maksettavalle verol-
45904: tiöveron hyvitysjärjestelmästä johtuu, että le. Korotukseen sovellettaisiin, mitä ennakosta
45905: osingonjaon vaikutus maksuunpantavaan ve- tai verosta on säädetty. Verovelvollinen ei siten
45906: roon on ratkaiseva. Myös ennakkoperintälakia saisi veronalaista korkotuloa tai suorittaisi ve-
45907: on ehdotettu muutettavaksi (hall.es. n:o 90/ rotuksessa vähennyskelpoista korkomenoa, mi-
45908: 1989 vp.) siten, että verovelvollisen oma käsi- kä on otettu huomioon korotuksen määrään
45909: tys verojensa määrästä voitaisiin ottaa enna- vaikuttavana. Järjestelmä olisi myös hallinnol-
45910: konkannossa entistä paremmin huomioon. lisesti riittävän yksinkertainen.
45911: Palautukselle ja kannossa maksettavalle lo-
45912: Veronpalautusten nimellismääräisyys on li- pulliselle verolle laskettava korotus ei olisi
45913: sännyt verovelvollisten tarvetta käydä verotoi- riippuvainen siitä, milloin verovelvollinen on
45914: mistossa saadakseen ennakkoveroaan alenne- tosiasiassa maksanut ennakkoveron tai lopulli-
45915: tuksi. Näin verovelvolliset ovat voineet välttää sen veron ja maksun. Eri suoritusten viivästy-
45916: antamasta korotonta luottoa veronsaajille. misiä koskisivat veron viivästyskorosta ja jää-
45917: Valtaosa näistä muutoshakemuksista koskee mämaksusta annetussa laissa mainitut viiväs-
45918: palkan- ja eläkkeensaajien ennakonpidätyksen tysseuraamukset.
45919: määrää. Korotus laskettaisiin ennakonpalautukselle
45920: silloinkin, kun ennakonpalautus käytetään
45921: Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi maksamattomien verojen kuittaamiseen tai
45922: vuodelta 1990 toimitettavassa valtionverotuk- maksamauoman ennakkoveron lyhentämiseen.
45923: sessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro- Korotuksen kannossa, perinnässä, palautta-
45924: senteista (hall.es. n:o 109/1989 vp.) ehdote- misessa ja tilittämisessä sekä muutoksenhaussa
45925: taan, että yhteisön tuloveroprosentti alennet- ja huojentamisessa noudatettaisiin niitä sään-
45926: taisiin 33 prosentista 25 prosenttiin. Samalla nöksiä tai määräyksiä, joita sovelletaan koro-
45927: kuitenkin ehdotetaan, että vuonna 1990 kan- tuksen perusteena olevaan palautukseen tai
45928: nettavan valtion tuloveron ennakon määräämi- kannossa maksettavaan lopulliseen veroon. Jos
45929: sessä sovelletaan 33 prosentin yhteisöverokan- verovelvolliselle säännönmukaisessa verotuk-
45930: taa. Edelleen ehdotetaan, että yli 200 000 sessa maksuunpantavan veron määrä muutok-
45931: markkaa ansaitsevien verovelvollisten enna- senhaun johdosta tai muusta syystä myöhem-
45932: konpidätysprosentteja korotetaan puolella pro- min alenee, palautettavaa määrää korotettai-
45933: senttiyksiköllä. Näillä suhdannepoliittisilla toi- siin vastaavasti 7,5 prosentilla riippumatta sii-
45934: menpiteillä tullaan lisäämään ennakonpalau- tä, onko säännönmukaisessa verotuksessa pa-
45935: tuksia vuodelta 1990 toimitettavassa verotuk- lautettu ennakkona maksuunpantua veroa vai
45936: sessa. Toimenpiteiden johdosta tarve korkote- määrätty sitä kannossa maksettavaksi. Sitä
45937: kijän ottamiseksi huomioon palautusten mää- vastoin verovelvollisen vahingoksi jälkivero-
45938: riä laskettaessa kasvaa. tuksin, veron- ja maksuunpanonoikaisuin tai
45939: 1989 vp. - HE n:o 185 3
45940:
45941: muutoksenhakuviranomaisen päätöksen nojal- tyksen välittömät vaikutukset toteutuvat vasta
45942: la tehtävien muutosten johdosta korotusta ei vuosina 1991 ja 1992 sekä vähäisessä määrin
45943: perittäisi. Vastaavasti palautettaessa edellä myös myöhempinä vuosina. Jos palautusten ja
45944: mainitulla tavalla maksuunpantua veroa esi- kannossa maksettavien verojen yhteismäärät
45945: merkiksi muutoksenhaun johdosta, ei tällaisel- ovat keskenään samaa suuruusluokkaa, palau-
45946: le palautukselle maksettaisi korotusta. tusten korotus vähentää mainittujen vuosien
45947: verotuloja enemmän kuin mitä kannossa mak-
45948: settavien erien korotus niitä lisää.
45949: 3. Taloudelliset vaikutukset
45950:
45951: Tuoreimpien tilastotietojen mukaan arvtm- 4. Voimaantulo ja soveltaminen
45952: tuina palautuksina maksettavat määrät ja 3000
45953: markkaa ylittävät kannossa maksettavat lopul- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
45954: liset verot olisivat samaa suuruusluokkaa. Mo- den 1990 alusta. Sitä sovellettaisiin vuodelta
45955: lempia eriä on omiaan pienentämään ennakko- 1990 toimitettavan verotuksen perusteella mak-
45956: perintäjärjestelmän vuosittainen tarkentumi- settaviin veron- ja ennakonpalautuksiin ja kan-
45957: nen. Kannossa maksettavat lopulliset verot vä- nossa maksettaviin lopullisiin veroihin.
45958: hentynevät myös sen vuoksi, että ennakonkan-
45959: non alaista tuloa saavat verovelvolliset välttä-
45960: nevät veronmaksun tahallista lykkäämistä eh-
45961: 5. Säätämisjärjestys
45962: dotettavien korotusseuraamusten takia.
45963: Palautusten määrään vaikuttaa lisäävästi yli
45964: 200 000 markkaa vuodessa ansaitsevien pidä- Koska lakiehdotus merkitsee maksettavan
45965: tysperusteiden korottaminen puolella prosentti- veron määrän kasvua niissä tapauksissa, joissa
45966: yksiköllä. Samansuuntaisesti vaikuttaa yhteisö- verovelvollinen joutuu maksamaan kannossa
45967: jen valtionveron ennakon määrääminen 33 lopullista veroa, lakiehdotus olisi käsiteltävä
45968: prosentin mukaan ottamatta huomioon vero- valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mukaisessa yh-
45969: kannan alentumista vuonna 1990. deltä vuodelta kannettavaa veroa koskevassa
45970: Nyt ehdotettavan korotuksen arvioidaan säätämisj ärj esty ksessä.
45971: johtavan verojen kertymisen aientumiseen jos-
45972: sain määrin, mikä vaikuttaa kaikkien veron- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45973: saajien osuuksiin lisäävästi vuonna 1990. Esi- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
45974: 4 1989 vp. - HE n:o 185
45975:
45976: Laki
45977: vuodelta 1990 toimitettavan verotuksen perusteella maksettavien palautusten ja kannossa
45978: maksettavan lopullisen veron korottamisesta
45979:
45980: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
45981:
45982: 1§
45983: Verovelvolliselle verotuslain (482/58) tapauksissa palautettava vero maksetaan 7,5
45984: 108 §:n nojalla suoritettava ennakonpalautus prosentilla korotettuna. Korotusta ei makseta
45985: maksetaan korotettuna 7, 5 prosentilla. jälkiveroa, veron- tai maksuunpanonoikaisuin
45986: maksuunpantua veroa taikka muutoksenhaku-
45987: 2§ viranomaisen päätöksen nojalla maksuunpan-
45988: Verovelvolliselta verotuslain 109 §:n nojalla tua veroa palautettaessa. Palautukseen sisälty-
45989: kannettava määrä peritään korotettuna 7,5 välle korotukselle maksetaan veronkantoase-
45990: prosentilla, kuitenkin vain siltä osin, kuin se tuksen (903/78) 11 §:n mukainen korko. Edel-
45991: ylittää 3 000 markkaa. lä 2 §:ssä tarkoitettua korotusta ei palauteta.
45992: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun kannassa
45993: maksettavaan määrään sisältyvälle korotuksel- 5§
45994: le ei peritä veron viivästyskorosta ja jäämä- Korotuksesta on lisäksi voimassa mitä enna-
45995: maksusta annetussa laissa (145/76) tarkoitettu- kon- tai veronpalautuksesta taikka kannassa
45996: ja viivästysseuraamuksia. maksettavasta määrästä on muualla kuin tässä
45997: laissa säädetty. Korotukseen sovelletaan, mitä
45998: 3§ veronkantolaissa (611/78) ja verotuslaissa on
45999: Verotuslain 107 §:ssä tarkoitetuissa tapauk- verosta säädetty tai mainittujen lakien nojalla
46000: sissa ennakonpalautusta tai kannassa makset- säädetty tai määrätty.
46001: tavaa lopullista veroa korotetaan ennen enna-
46002: koiden käyttämistä toisen puolison verojen ja
46003: maksujen suoritukseksi. Tämä laki tulee voimaan patvana
46004: kuuta 19 . Lakia sovelletaan vuodelta 1990
46005: 4 § toimitettavassa verotuksessa.
46006: Verotuslain 113 ja 114 §:ssä tarkoitetuissa
46007:
46008: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
46009:
46010:
46011: Tasavallan Presidentti
46012: MAUNO KOIVISTO
46013:
46014:
46015:
46016:
46017: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
46018: 1989 vp. - HE n:o 186
46019:
46020:
46021:
46022:
46023: Hallituksen esitys Eduskunnalle luottoverolaiksi sekä laiksi
46024: leimaverolain muuttamisesta
46025:
46026:
46027:
46028:
46029: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46030:
46031: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi luotto- Leimaverolakia ehdotetaan muutettavaksi si-
46032: verolaki, jossa velkakirjojen ja muiden saamis- ten, että velkakirjoista ja muista saamistodis-
46033: todisteiden leimaverotusta täydennettäisiin ul- teista suoritettavan leimaveron määrää alenne-
46034: komaiseen luotanottoon kohdistuvalla luotto- taan 1,6 prosentista 1,5 prosenttiin.
46035: verona. Luottovero olisi 0,5 prosenttia luotan
46036: määrästä. Luottoveron suorittaisi luotonotta- Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päi-
46037: ja. Leimaveron ja luottoveron kertautuvuuden vänä helmikuuta 1990.
46038: estämiseksi luottolaitokset eivät olisi velvollisia
46039: suorittamaan luottoveroa omasta luotonotos- Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
46040: taan. tykseen vuodelle 1990.
46041:
46042:
46043:
46044:
46045: YLEISPERUSTELUT
46046:
46047: 1. Esityksen yhteiskunnallinen johdosta luotonotto ulkomailta on voimak-
46048: merkitys kaasti kasvanut. Ulkomailta otetun luotan ve-
46049: rovapaudesta on muodostunut leimaverojärjes-
46050: 1.1. Tavoitteet telmän merkittävä aukko.
46051: Luottoveron tavoitteena on lieventää luotto-
46052: Leimaverolaki on vuodelta 1943, ja saamis- muotojen epätasapuolista leimaverokohtelua.
46053: todisteita koskevalta osalta se on lähes saman- Kohdistamalla luottovero ulkomaiseen luotan-
46054: sisältöinen kuin vuoden 1921 leimaverolaki. ottoon saamistodisteiden leimaverotuksen epä-
46055: Näin ollen on luonnollista, että laissa ei ole neutraalisuutta pyritään lieventämään. Luotto-
46056: voitu säännellä kaikkia sellaisia tilanteita, joita verona pyritään samalla ehkäisemään leimave-
46057: nykyisillä rahoitusmarkkinoilla esiintyy. Erityi- rovapauden ulkomaiseen luotanottoon kannus-
46058: sesti 1980-luvulla rahoitusmarkkinat ovat va- tavaa vaikutusta.
46059: pautuneet ja muuttuneet nopeasti. Merkittävä
46060: osa luotonannosta on jäänyt leimaverotuksen
46061: ulkopuolelle, mikä on asettanut eri luottomuo- 1.2. Keinot
46062: dot keskenään erilaiseen asemaan.
46063: Saamistodisteiden leimaverotus kohdistuu Nykyiset saamistodisteiden leimaverotusta
46064: pääosin vain perinteiseen kotimaiseen pankki- koskevat säännökset ovat vanhentuneita ja
46065: luototukseen. Erityisesti yritykset ovat pysty- epätarkoituksenmukaisia. Saamistodisteiden
46066: neet korvaamaan leimaveronalaista pankki- leimaverotuksen kokonaisuudistusta ei kuiten-
46067: luottoa leimaverovapaalla ulkomaisella luoto- kaan tässä vaiheessa ole katsottu mahdolliseksi
46068: notolla. Valuutansäännöstelyn lieventymisen toteuttaa. Tämän vuoksi ehdotetaan osittaisuu-
46069:
46070: 391114Z
46071: 2 1989 vp. - HE n:o 186
46072:
46073: distuksena saaruistodisteiden leimaverotusta huomioon ottaen luottoveron verokannaksi eh-
46074: täydentävän ulkomaiseen tuotonottoon kohdis- dotetaan 0,5 prosenttia. Leimaveroprosenttia
46075: tuvan luottoveron käyttöön ottamista. Leima- ehdotetaan alennettavaksi 0, 1 prosentilla eli
46076: verolain vanhentuneisuus ja sekavuus huo- 1,6 prosentista 1,5 prosenttiin.
46077: mioon ottaen on tarkoituksenmukaista, että
46078: luottoverosta säädetään eri laki. Samalla voi-
46079: taisiin luopua vanhentuneesta asiakirjan lei- 2. Nykyinen tilanne ja asian
46080: maamiseen perustuvasta menettelystä. valmistelu
46081: Luottoveroa olisi suoritettava kaikesta ulko-
46082: maisesta luotonotosta. Luottoveroa olisi siten 2.1. Saamistodisteiden leimaverotus
46083: suoritettava sekä suorasta ulkomaisesta Iuotos-
46084: ta että suomalaisten luottolaitosten välittämäs- Leimaverotus kohdistuu Suomessa muun
46085: tä ulkomaisesta Iuotosta. Tämä on luottoveron ohella saamistodisteisiin. Saamistodisteiden lei-
46086: kiertämisen estämiseksi välttämätöntä, vaikka maverotuksen perussäännös on leimaverolain
46087: kotimainen luotonotto ei kuulu täysin katta- 47 §:n 1 momentissa. Sen mukaan velkakirja
46088: vasti leimaveron piiriin. Jos esimerkiksi yritys- ja shekkitili- tai muu lainasopimus on, kun se
46089: ten välinen suora luotonotto ulkomailta jäisi annetaan valtiokonttorille, liikepankille, sääs-
46090: luottoveron ulkopuolelle voitaisiin luottovero töpankille, kiinnitysluottolaitokselle, vakuutus-
46091: helposti välttää. Samoin luottoveroa olisi suo- laitokselle, eläkelaitokselle, osuuspankille,
46092: ritettava esimerkiksi ulkomaisista yritystodis- Postipankki Oy:lle, pankkiiriliikkeelle, luotto-
46093: tusohjelmista. Luottoveroa olisi myös suoritet- osakeyhtiölle tai muulle lainausliikettä harjoit-
46094: tava ulkomailla liikkeeseen lasketuista joukko- tavalle laitokselle tai kassalle, leimattava, mi-
46095: velkakirjalainoista. käli siitä ei ole aikaisemmin kiinnitystä tai
46096: Velvollisia suorittamaan luottoveroa olisivat maksua haettaessa suoritettu säädettyä leima-
46097: kirjanpitovelvolliset ja maatilatalouden har- veroa. Leimaveron perusteena ei siten ole luot-
46098: joittajat sekä kunnat, seurakunnat ja muut tosuhde sinänsä, vaan velkakirja eli se asiakir-
46099: julkisyhteisöt. Valtio ei olisi verovelvollinen ja, joka on velan todisteena.
46100: lukuun ottamatta valtion liikelaitoksia. Luot- Leimaveroa on suoritettava pääoman suu-
46101: toverovelvollisten piiri olisi siten periaatteessa ruuden mukaan. Enintään 9 kuukauden ajaksi
46102: laaja. Ainakin nykytilanteessa luottoverovel- tehdystä lainasopimuksesta maksetaan 1,6 pro-
46103: vollisten määrä olisi kuitenkin pieni, koska senttia vuodessa ja yli 9 kuukauden ajaksi
46104: useimmat verovelvolliset eivät käytännössä ota tehdyistä lainasopimuksista 1,6 prosenttia lai-
46105: ulkomaista luottoa. Tulo- ja varallisuusvero- nan pääomasta.
46106: lain mukaan verotettavat luonnolliset henkilöt Leimaverolain 14 §:ssä olevien säännösten
46107: eivät kuitenkaan olisi verovelvollisia. Yksityis- mukaan vekselistä suoritetaan sen pääoma-
46108: henkilöt voivat tällä hetkellä vain poikkeus- määrän mukaan leimaveroa samaan tapaan
46109: tapauksissa ottaa luottoveronalaista luottoa. kuin 47 §:ssä mainituista saamistodisteista.
46110: Valuutansäännöstelyn lieventyessä yksityishen- Leimaverolain 74 §:n mukaan leimaveron-
46111: kilöiden verovapaus tullee uudelleen arvioita- alaisen velka-asiakirjan leimamerkillä varusta-
46112: vaksi. misesta vastaa asiakirjan antaja. Lisäksi jokai-
46113: Sellaiset luottolaitokset, joiden luotonanto nen, joka hankkimansa oikeuden todistukseksi
46114: kuuluu leimaverotuksen piiriin eivät olisi vel- vastaanottaa vekselin tai asiakirjan taikka joka
46115: vollisia suorittamaan luottoveroa omasta luo- sellaisen siirtää tahi vekselin hyväksyttäväksi
46116: tonotostaan. Tällä tavalla estetään luottoveron tai maksettavaksi esittää, on vastuussa siitä,
46117: ja leimaveron kertautuminen. että leimaamisvelvollisuus asianmukaisesti täy-
46118: Menettelyllisesti luottoverotus olisi itsevero- tetään. Veron kantamisesta huolehtii luotonan-
46119: tusta. Luotonottaja suorittaisi kunkin kalente- tovaiheessa yleensä käytännössä pankki tai
46120: rikuukauden tuotonoton perusteella oma-aloit- muu laissa tarkoitettu luottolaitos.
46121: teisesti veron sen läänin, jossa luottoverovel- Luotonantovaiheessa suoritettavaa leimave-
46122: vollisella on kotikunta, Iääninverovirastolie vii- rotusta täydentää leimaverolain 45 §:ssä sää-
46123: meistään seuraavan kalenterikuukauden lop- detty kiinnitys- ja pakkoperintävaiheessa asia-
46124: puun mennessä. kirjaa viranomaiselle esitettäessä määrättävä
46125: Saaruistodisteiden leimavero on nykyisin leimavero. Säännöstö on rakenteeltaan sellai-
46126: pääsääntöisesti 1,6 prosenttia. Veron tuoton nen, ettei leimavero kertaudu eri vaiheissa.
46127: 1989 vp. - HE n:o 186 3
46128:
46129: 2.2. Valmisteluvaiheet ja aineisto vuttaisiin. Saamistodisteiden leimaverotuksen
46130: tapaan maksumalli olisi pääasiallisesti luoton-
46131: Valtiovarainministeriö asetti 14 päivänä tou- antoon liittyvä vero. Ammattimaiset luotan-
46132: kokuuta 1986 työryhmän, jonka tehtävänä oli antajat, kuten pankit ja vakuutuslaitokset, oli-
46133: selvittää velkakirjojen ja muiden saamistodis- sivat velvollisia maksamaan luottoveroa kaikis-
46134: teiden leimaverotuksen kehittämistarve eri ra- ta antamistaan luotoista. Muut yhteisöt tai
46135: hoitusmuotojen leimaverotusta koskevien ero- kirjanpitovelvolliset maksaisivat luottoveron
46136: jen vähentämiseksi ottaen huomioon erityisesti vain ammattimaisesti antamistaan luotoista.
46137: rahoitusmarkkinoiden kehitys ja kansainvälis- Luotonannosta kannettavaa veroa täydentäisi
46138: tyminen. Työryhmä, joka otti nimekseen lei- luotanottoon eräissä tapauksissa kohdistuva
46139: maverotyöryhmä, katsoi muistiossaan (työryh- vero, joka koskisi joukkovelkakirjalainoja, to-
46140: mämuistio 1987:VM 11), että leimaverotuksen distusohjelmia ja ulkomaista luotonottoa. Ve-
46141: epäkohtia ei ole mahdollista poistaa pitäyty- ro olisi 1 prosentti luotan määrästä tai luotto-
46142: mällä nykyjärjestelmän kehittämisessä. Työ- sopimuksessa sovitusta luottorajasta.
46143: ryhmä ehdotti, että saamistodisteiden leimave- Tasemallin mukainen luottovero olisi tasee-
46144: rotus korvattaisiin vuosittain tulo- ja varalli- seen perustuva vuosittain toistuva vero. Vero-
46145: suusverotuksen yhteydessä suoritettavalla kir- velvollisia olisivat kirjanpitovelvolliset, maati-
46146: janpitovelvollisten taseen bruttomääräiseen latalouden harjoittajat ja eräät julkisyhteisöt.
46147: vieraaseen pääomaan kohdistuvalla verolla. Tasemallin täydennyksenä yksityishenkilöiden
46148: Leimaverotyöryhmä ei laatinut ehdotustaan luotonotto otettaisiin huomioon rajoittamalla
46149: säännösten muotoon. korkojen vähennysoikeutta tuloverotuksessa.
46150: Leimaverotyöryhmän muistiosta annetuissa Veropohjan muodostaisi taseen vieras pääoma
46151: lausunnoissa ehdotusta puollettiin muun muas- vähennettynä rahoitusomaisuudella. Eräät
46152: sa sillä perusteella, että eri luottomuotoja koh- tase-erät jätettäisiin kuitenkin veroperusteessa
46153: deltaisiin tasapuolisesti verrattuna leimavero- huomioon ottamatta. Verokanta olisi 0,5 pro-
46154: tukseen. Ehdotuksen ongelmina nähtiin erityi- senttia kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen.
46155: sesti vieraan pääoman määritteleminen ja vero- Luotanoton verotustoimikunnan mietinnös-
46156: perusteen vaikutukset tilinpäätöskäytäntöihin. tä annetuissa lausunnoissa katsottiin yleisesti,
46157: Koska työryhmän muistiaan ei sisältynyt yksi- että saamistodisteiden leimaverotuksen uudis-
46158: löityä ehdotusta ja koska ehdotetuna verolla taminen on tarpeellista. Osa lausunnonantajis-
46159: oli yhtymäkohtia pääomaverotuksen kehittä- ta esitti tosin ensisijaisena vaihtoehtona koko
46160: miseen, asian katsottiin vaativan lisäselvityk- verosta luopumista. Useimmat lausunnonanta-
46161: siä. jat katsoivat, että valmistelua tulisi jatkaa
46162: Valtiovarainministeriö asetti 9 päivänä mar- maksumallin pohjalta. Tällöin olisi kiinnitettä-
46163: raskuuta 1988 toimikunnan selvittämään luo- vä huomiota lakiehdotuksen yksinkertaistami-
46164: tanottoon kohdistuvan leimaverotuksen uudis- seen. Ehdotettua verokantaa pidettiin myös
46165: tamista ja valmistelemaan tarvittavaa lainsää- liian korkeana. Vaikeaselkoisina ja tulkinnan-
46166: däntöä. Toimikunnan tuli laatia ehdotus koti- varaisina pidettiin erityisesti muiden kuin am-
46167: maiseen ja ulkomaiseen luotanottoon yhtäläi- mattimaisten luotanantajien verovelvollisuutta
46168: sesti kohdistuvasta verotuksesta, joka korvaisi koskevia säännöksiä. Luotanoton verotusta
46169: velkakirjoista ja saamistodisteista suoritettavan koskeviin säännöksiin ei kohdistettu vastaa-
46170: leimaveron. Toimikunnan tuli ottaa huomioon vanlaista kritiikkiä. Yksityishenkilöiden ulko-
46171: leimaverotyöryhmän selvitys. Toimikunnan oli mailta ottaman luotan verovapautta pidettiin
46172: laadittava ehdotuksensa hallituksen esityksen eräissä lausunnoissa kuitenkin ongelmallisena.
46173: muotoon niin, että uudistus voitaisiin toteuttaa Esityksen perusteena on käytetty maksumal-
46174: vaiheittain vuodesta 1990 alkaen. Toimikunta, liin sisältyviä luotanoton verotusta koskevia
46175: joka otti nimekseen luotanoton verotustoimi- ehdotuksia.
46176: kunta, sai työnsä päätökseen 25 päivänä tou-
46177: kokuuta 1989.
46178: Toimikunta esitti mietinnössään (komi- 3. Esityksen taloudelliset vaiku-
46179: teanmietintö 1989:23) kaksi vaihtoehtoista tukset
46180: mallia luottoveroksi. Maksumallin mukainen
46181: luottovero olisi leimaverotuksen kehittämis- Luottoveron tuottoa on vaikea arvioida,
46182: malli, jossa leimamenetelmästä kuitenkin luo- koska veron voidaan olettaa vähentävän ulko-
46183: 4 1989 vp. - HE n:o 186
46184:
46185: maisen luotonoton suosiota. Luottoveron tuot- 4. Esityksen tavoitteen toteutu-
46186: toon vuonna 1990 vaikuttaa erityisesti se, että misen seuranta
46187: verovelvollisten voidaan olettaa ajoittavan luo-
46188: tonottoosa alkuvuoteen ennen lain voimaantu-
46189: loa. Luottoveron on arvioitu vuonna 1990 Hallituksen tarkoituksena on seurata luotto-
46190: tuottavan 300-500 miljoonaa markkaa. Vel- verolain vaikutuksia luotanottoon ja rahoitus-
46191: kakirjojen ja muiden saamistodisteiden leima- markkinoihin kokonaisuudessaan. Hallituksen
46192: veroprosentin alentamisen 1,6 prosentista 1,5 tarkoituksena on myös jatkaa luotonoton vero-
46193: prosenttiin on arvioitu alentavan leimaveron tukseen kohdistuvan verotuksen yhtenäistämis-
46194: tuottoa noin 200 miljoonaa markkaa. tä. Hallitus pyrkii samassa yhteydessä alenta-
46195: maan luotonoton verotuksen verokantaa.
46196:
46197:
46198:
46199:
46200: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
46201:
46202:
46203: 1. Lakiehdotusten perustelut luottoverovelvollisia. Myös evankelisluterilai-
46204: nen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta sekä
46205: 1.1. Luottoverolaki niiden seurakunta, seurakuntainliitto ja muu
46206: seurakuntien yhtymä sekä kirkon keskusrahas-
46207: 1 §. Luottovero. Luottoveron veronsaajana to olisivat velvollisia suorittamaan luottoveroa,
46208: olisi valtio kuten leimaverotuksessakin. Luot- jos ne ottaisivat veronalaista luottoa.
46209: tovero tai sitä vastaavat kustannukset olisivat 3 §. Verovapaat yhteisöt. Säännöksen 1-6
46210: vähennyskelpoisia tuloverotuksessa samojen kohdassa mainittujen yhteisöjen verovapaus
46211: periaatteiden mukaisesti kuin saamistodistei- vastaisi soveltuvin osin leimaverolain periaat-
46212: den leimavero. teita. Pohjoismaiden Investointipankin ja Poh-
46213: 2 §. Verovelvollisuus. Velvollinen suoritta- joismaiden Projektivientirahaston osalta vero-
46214: maan luottoveroa olisi Suomessa yleisesti vero- vapaus perustuu niiden perustamisen yhteydes-
46215: velvollinen luotonottaja eli luotonottaja, jonka sä niille taattuun verotukselliseen asemaan.
46216: katsotaan asuvan Suomessa. Luottoverovelvol- Säännöksen 7 kohdan mukaan myös leima-
46217: lisuuden kansainvälinen soveltamisala määräy- verolain 47 §:ssä tarkoitettu lainausliikettä har-
46218: tyisi siten samoin kuin yleinen verovelvollisuus joittava laitos tai kassa olisi vapaa luottoveros-
46219: tulo- ja varallisuusverolaissa. ta. Leimaverolain 47 §:n mukaan velkakirja ja
46220: Säännöksen 1 kohdan mukaan kaikki kirjan- shekkitili- tai muu lainasopimus on leimattava,
46221: pitolain mukaan kirjanpitovelvolliset olisivat kun se annetaan valtiokonttorille, liikepankille,
46222: luottoverovelvollisia. Kirjanpitolain mukaan säästöpankille, kiinnitysluottolaitokselle, va-
46223: jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoi- kuutuslaitokselle, eläkelaitokselle, osuuspan-
46224: mintaa, on tästä toiminnastaan kirjanpitovel- kille, Postipankki Oy:lle, pankkiiriliikkeelle,
46225: vollinen. Muun muassa julkisyhteisö ja maati- luotto-osakeyhtiölle tai muulle lainausliikettä
46226: latalouden harjoittaja eivät kuitenkaan ole kir- harjoittavalle laitokselle tai kassalle. Näiden
46227: janpitovelvollisia. Toisaalta osakeyhtiö, osuus- luottolaitosten luotonanto on siten leimaveron-
46228: kunta, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, yhdis- alaista. Jos kyseiset laitokset olisivat luoton-
46229: tys ja muu sellainen yhteisö sekä säätiö ovat otostaan luottoverovelvollisia, syntyisi luot-
46230: aina kirjanpitovelvollisia. Kaikki rekisteröidyt toon kohdistuvan veron kertaantuvuutta. Mai-
46231: ja rekisteröimättömät yhdistykset sekä yleis- nittujen luottolaitosten välittämästä ulkomai-
46232: hyödylliset yhteisöt olisivat siten säännöksen 1 sesta luotosta luottoverovelvollinen olisi varsi-
46233: kohdan perusteella verovelvollisia. Sama kos- nainen luotonottaja.
46234: kisi asuntoyhteisöjä ja kiinteistöyhteisöjä. 4 §. Vastuu verosta. Leimaverolain 74 §:n 1
46235: Maatilatalouden tuloverolaissa tarkoitettu momentin mukaan vekselin tahi velka- tai
46236: maatilatalouden harjoittaja olisi säännöksen 2 muun asiakirjan antajan on pidettävä huolta
46237: kohdan mukaan luottoverovelvollinen. Kun- vekselin ja leimaveronalaisen velka- tai muun
46238: nat, kuntayhtymät ja kuntainliitot olisivat asiakirjan leimamerkillä varustamisesta. Sa-
46239: 1989 vp. - HE n:o 186 5
46240:
46241: man säännöksen mukaan kuitenkin myös jo- ton pääomamäärä on muunnettava Suomen
46242: kaisen, joka hankkimansa oikeuden todistuk- markoiksi. Tämä tapahtuisi luottoverovelvolli-
46243: seksi vastaanottaa vekselin tai asiakirjan taikka suuden perustavana ajankohtana voimassa ole-
46244: sellaisen siirtää tahi vekselin hyväksyttäväksi van Suomen Pankin ostokurssin mukaan.
46245: tai maksettavaksi esittää on vastattava siitä, 9 §. Veron määrä. Luottovero olisi 0,5 pro-
46246: että leimaaruisvelvollisuus asianmukaisesti täy- senttia veron laskentaperusteesta eli pääsään-
46247: tetään. Sekä luotonottaja että luotanantaja nön mukaan luotan pääomamäärästä.
46248: ovat siten vastuussa leimaveron suorittamises- Säännöksen 2 momentin mukaan luottove-
46249: ta. ron laskemisessa noudatettaisiin sikäli samoja
46250: Luottoverolaissa säädettäisiin luotonottaja periaatteita kuin leimaverotuksessa, että vero
46251: varsinaiseksi verovelvolliseksi, mutta myös luo- laskettaisiin täysin markoin, mutta laskentape-
46252: tan välittäjä olisi vastuussa veron suorittami- rusteessa otettaisiin huomioon pennitkin.
46253: sesta. Luottolaitokset olisivat siten silloin, kun JO §. Veron suorittaminen. Luottoverotus
46254: ne välittävät luottoverovelvolliselle ulkomaisen olisi itseverotusta. Luottovero suoritettaisiin
46255: luotan, luottoverovelvollisen lisäksi vastuussa oma-aloitteisesti kalenterikuukauden verona-
46256: luottoveron suorittamisesta. Täten vastuu ve- laisen luotanoton perusteella siten, että suorit-
46257: rosta on vastaavanlainen kuin leimaverotukses- tamisaikaa olisi seuraavan kalenterikuukauden
46258: sa. loppuun. Lääninverovirasto, jolle luottovero
46259: 5 §. Veronalainen luotonotto. Veronalaista olisi suoritettava, määräytyisi luottoverovelvol-
46260: olisi kaikki ulkomainen luotonotto lukuun ot- lisen kotikunnan mukaisesti.
46261: tamatta toimitusluottoja, joita koskeva poik- ·JJ §. Veron kiertämisen estäminen. Sään-
46262: keus sisältyy 6 §:ään. nöksen 1 momentti muistuttaa verotuslain
46263: 6 §. Veronalaisuutta koskevat poikkeukset. 56 §:n ja eräiden viimeaikaisten verolakien vas-
46264: Säännöksen 1 kohta sisältää ulkomailta otetun taavia säännöksiä. Säännöksen 2 momentin
46265: luotan veronalaisuutta koskevan rajoituksen. mukaan olisi veron välttäminen käyttäen hy-
46266: Välittömästi hyödykkeiden kauppaan liittyvät väksi luottoverovapaita subjekteja myös kat-
46267: maksuaikajärjestelyt eli niin sanotut toimitus- sottava veron kiertämiseksi.
46268: luotot olisivat verovapaita. 12 §. Ennakkotietomenettely. Luottoveroa
46269: Säännöksen 2 kohdan mukaan määrältään koskevat ennakkotietohakemukset ratkaisisi
46270: vähäiset luotot olisivat verovapaita. Luottove- lääninverovirasto. Tämä mahdollistaa nopean
46271: roa ei olisi suoritettava, jos luotan pääoma- ja hallinnollisesti keveän ennakkotietomenette-
46272: määrä olisi enintään 10 000 markkaa. Jos kui- lyn.
46273: tenkin luotonottaja saa saman kalenterikuu- 13 §. Valvonta. Luottoveron valvonta olisi
46274: kauden aikana samalta luotonantajalta luotto- lääninverovirastoilla samaan tapaan kuin saa-
46275: ja, joiden yhteismäärä ylittää 10 000 markkaa, ruistodisteiden leimaverotuksessa.
46276: luotonottajan on suoritettava luottoveroa luot- 14 §. Verovelvollisen kirjanpito. Luottove-
46277: tojen yhteismäärästä. ron valvonnassa jouduttaisiin turvautumaan
46278: 7 §. Veron laskentaperuste. Luottoveroa ennen muuta kirjanpidon tarkastamisiin. Luot-
46279: suoritettaisiin luotan pääomamäärästä. Silloin, toverovelvollisen tulee tämän vuoksi järjestää
46280: kun veroperusteena olisi sopimus, veroa suori- kirjanpitonsa siten, että luottoveron kannalta
46281: tettaisiin kuitenkin sovitusta luottorajasta. So- merkitykselliset seikat voidaan selvittää.
46282: vitun luottorajan korottaminen tai ylittäminen 15 §. Tiedonantovelvollisuus. Luottoverovel-
46283: perustaisivat velvollisuuden suorittaa luottove- vollisen ja luottoverosta vastuussa olevan on
46284: roa korotuksen tai ylityksen johdosta. Luotto- vaadittaessa esitettävä luottoveron valvontaa
46285: veron suorittaminen luottorajasta tuottaa varten tarvittavat asiakirjat ja muu tarpeellinen
46286: yleensä veroedun puheena oleville luotoille ver- selvitys.
46287: rattuna tilanteeseen, joissa kukin luototus joh- 16 §. Veron maksuunpano. Lääninveroviras-
46288: taa veron suorittamisvelvollisuuteen. Tämän tolla olisi veron laiminlyönti- ja viivästystilan-
46289: vuoksi luottovero olisi suoritettava uudelleen teita varten maksuunpanomahdollisuus. Yh-
46290: aina 10 vuoden kuluttua sopimuksen tekemi- denmukaisesti verotuksessa laajalti noudatetta-
46291: sestä sopimuksen voimassaolon jatkuessa. van erityisen vanhentumisajan kanssa mak-
46292: 8 §. Ulkomaan rahana ilmaistu pääomamää- suunpano-oikeuden takarajana sovellettaisiin
46293: rä. Ulkomailta otettu luotto on luonnollisesti niin sanottua viiden vuoden sääntöä. Muutok-
46294: yleensä ilmaistu ulkomaan rahana, jolloin luo- sen hakemisella maksuunpanopäätökseen ei
46295: 6 1989 vp. - HE n:o 186
46296:
46297: olisi maksuunpannun maaran suorittamisvel- käyttäisi lääninverolautakunnassa oleva vero-
46298: vollisuutta ja täytäntöönpanoa lykkäävää vai- tusasiamies.
46299: kutusta. Muutoksenhakuvira:nomainen voisi Ennakkotietohakemus olisi ennakkotietoa
46300: myöntää ulosoton kiellon tai keskeytyksen ku- koskevan säännöksen mukaan käsiteltävä kii-
46301: ten muissakin veroissa ja julkisissa maksuissa. reellisesti. Ennakkotietojärjestelmän toimivuu-
46302: 17 §. Veronlisäys. Säännöksen mukaan vii- den vuoksi on myös tärkeää, että ennakkotie-
46303: västyneelle luottoverolle on maksettava veron- toasiat käsitellään valitusasteissakin kiireellisi-
46304: lisäystä normaaliin tapaan. nä.
46305: 18 §. Arviomaksuunpano. Maksuunpano 23 §. Veronoikaisu. Luottoverolakiin ehdo-
46306: voitaisiin toimittaa arvioimalla säännöksessä tetaan otettavaksi veroviranomaisen itseoikai-
46307: mainittujen edellytysten vallitessa. Edellytykset sumahdollisuus.
46308: ja arvion perusteet on ehdotuksessa määritelty 24 §. Veron takaisinmaksu muutoksenhaun
46309: samaan tapaan kuin ennakkoperintälain arvio- johdosta. Lääninverovirasto palauttaisi veron-
46310: maksuunpanosäännöksissä. kantoviranomaisena muutoksenhaun johdosta
46311: 19 §. Veronkorotus. Maksuunpanon yhtey- verovelvolliselle tulevan veron säädettyine kor-
46312: dessä voitaisiin veron viivästysseuraamuksen, koineen. Palautuskorko maksettaisiin leimave-
46313: veronlisäyksen lisäksi, määrätä myös veroa rolaissa vallitsevan järjestelmän tapaan silloin,
46314: korotettavaksi. Tältäkin osin sääntelytapa kun palautus johtuu valitusasiassa annetusta
46315: muistuttaisi ennakkoperintälaissa olevia työn- päätöksestä. Verovelvollisen saadessa hake-
46316: antajasuorituksiin sovellettavia veronkorotus- muksen perusteella luottoveron palaotuksen
46317: säännöksiä. sille ei maksettaisi korkoa.
46318: 25 §. Verosta vapauttaminen ja veron suorit-
46319: 20 §. Veron viivästyskorko ja jäämämaksu. tamisen lykkäys. Luottoverosta vapauttamista
46320: Viivästysseuraamuksena itse maksuunpanopää-
46321: koskevat periaatteet olisi pitkälti yhtäläiset lei-
46322: töksissä olisi 17 §:ssä tarkoitettu veronlisäys.
46323: maveroasioissa noudatettavien periaatteiden
46324: Jos verovelvollinen laiminlyö maksuunpannun
46325: kanssa. Valtiovarainministeriö tai verohallitus
46326: määrän suorittamisen maksuunpanopäätökses-
46327: voisi vapauttaa tämän säännöksen nojalla luot-
46328: sä asetettuun päivään mennessä, viivästysseu- toverovelvollisen tai 4 §:n mukaisesti verosta
46329: raamuksena olisi viivästyskorko ja jäämämak-
46330: vastuussa olevan hänen suoritettavakseen mak-
46331: su.
46332: suunpannosta luottoverosta ja siihen mahdolli-
46333: 21 §. Aiheettomasti tai liikaa suoritettu vero. sesti liittyvistä viivästysseuraamuksista.
46334: Erehdyksessä aiheettomasti tai liikaa oma- 26 §. Verohallinnon tehtävät. Säännös sisäl-
46335: aloitteisesti suoritetun luottoveron takaisin- täisi verohallinnon tehtävien sekä luottoveron
46336: saantikeinona verovelvollisella olisi hakemus. kannon, perinnän ja tilittämisen osalta tarpeel-
46337: Hakemuksen ratkaisisi lääninverovirasto ve- liset viittaussäännökset.
46338: ronkantoviranomaisena. Oikaisukeinon raken- 27 §. Luottoverotietojen luovuttaminen.
46339: ne ja menettely olisi samankaltainen kuin saa- Säännökset siitä, kenelle ja mihin tarkoituksiin
46340: mistodisteiden leimaverotuksessa. luottoveroasiakirjoja voidaan antaa käytettä-
46341: 22 §. Muutoksenhaku. Lääninveroviraston väksi, olisivat rakenteeltaan pitkälti samankal-
46342: tekemistä päätöksistä voisi valittaa asianomai- taiset kuin leimaverolain 100 c §:ssä.
46343: seen lääninoikeuteen. Tällaiseksi olisi katsotta- 28 §. Salassapitovelvollisuus ja salassapito-
46344: va ilman eri säännöstäkin se lääninoikeus, velvollisuuden rikkominen. Salassapitovelvolli-
46345: jonka tuomiopiirin alueella oleva lääninverovi- suus on säännöksen 1 momentissa määritelty
46346: rasto on valituksenalaisen päätöksen tehnyt. leimaverolain 100 d §:n tapaan. Säännöksen 2
46347: Valitusajan ja -menettelyn osalta noudatettai- momentissa säänneltäisiin salassapitovelvolli-
46348: siin muutoksenhausta hallintoasioissa annetun suuden rikkomisen seuraamuksista.
46349: lain (154/50) säännöksiä. Lääninoikeuden pää- 29 §. Luottoveron lainvastainen välttämi-
46350: töksestä olisi mahdollista valittaa korkeimpaan nen. Säännös sisältäisi viittauksen rikoslain
46351: hallinto-oikeuteen muutoksenhakurajoituksitta veropetossäännökseen.
46352: 30 päivän määräajassa. 30 §. Luottoverorikkomus. Joka viranomai-
46353: Kuten verotuksessa yleensäkin muutoksen sen kehotuksesta huolimatta jättäisi täyttämät-
46354: hakeminen ennakkotiedon epäävään päätök- tä, mitä kirjanpidon järjestämisestä ja tiedon-
46355: seen olisi kiellettyä. antovelvollisuudesta on säädetty, olisi tuomit-
46356: Valtion valituspuhevaltaa luottoveroasioissa tava luottoverorikkomuksesta sakkoon.
46357: 1989 vp. - HE n:o 186 7
46358:
46359: 1.2. Leimaverolaki kolmen vuoden kuluttua, koska sopimuksesta
46360: ei ole aikaisemmin suoritettu veroa. Voimaan-
46361: 14, 45 ja 47 §. Vekselileimaveron määrästä tulosäännös ehkäisisi myös ennenaikaisten so-
46362: on säädetty leimaverolain 14 §:ssä, velkakirjas- pimusten solmimista veron välttämisen tarkoi-
46363: ta ja muusta saamistodisteesta kiinnitystä ja tuksessa juuri ennen lain voimaantuloa.
46364: maksua haettaessa suoritettavan leimaveron
46365: määrästä 45 §:ssä ja varsinaisesta velkakirjalei-
46366: maveron määrästä 47 §:ssä. Lainkohtia ehdo- 3. Säätämisjärjestys
46367: tetaan muutettaviksi siten, että nykyistä 1,6
46368: prosentin verokantaa alennetaan 1,5 prosent-
46369: Koska luottoverolakiehdotuksessa on kysy-
46370: tiin. mys uudesta verosta, ensimmäinen lakiehdotus
46371: olisi käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 68 § :n
46372: mukaisessa yhtä vuotta pidemmältä ajalta kan-
46373: 2. Voimaantulo
46374: nettavaa veroa koskevassa säätämisjärjestyk-
46375: sessä. Leimaverolain muuttamista koskeva la-
46376: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä
46377: kiehdotus olisi käsiteltävä siinä järjestyksessä
46378: helmikuuta 1990. kuin valtiopäiväjärjestyksen 66 § :ssä on sää-
46379: Luottoverolakiehdotuksen 7 §:n 2 momentin detty.
46380: mukaan luottoveroa olisi maksettava uudes-
46381: taan joka kymmenes vuosi, silloin kun lasken-
46382: taperusteena olisi sopimuksen mukainen luot- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
46383: toraja. Lain tullessa voimaan olisi kuitenkin kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
46384: luottoveroa maksettava ensimmäisen kerran set:
46385: 8 1989 vp. - HE n:o 186
46386:
46387:
46388:
46389: 1.
46390: Luottoverolaki
46391: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
46392:
46393: 1§ 5§
46394: Luottovero Veronalainen luotonotto
46395: Luotonotosta eräissä tapauksissa on suori- Luottoveroa on suoritettava ulkomailta ote-
46396: tettava valtiolle luottoveroa tämän lain sään- tusta Iuotosta.
46397: nösten mukaan.
46398: Ulkomailta otettuna pidetään myös leimave-
46399: 2§ rolain 47 §:ssä tarkoitetun lainausliikettä har-
46400: joittavan laitoksen tai kassan ulkomailta välit-
46401: Verovelvollisuus tämää luottoa.
46402: Velvollinen suorittamaan luottoveroa on
46403: yleisesti verovelvollinen: 6§
46404: 1) kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvolli-
46405: Veronalaisuutta koskevat poikkeukset
46406: nen;
46407: 2) maatilatalouden tuloverolaissa tarkoitettu
46408: Luottoveroa ei ole suoritettava:
46409: maatilatalouden harjoittaja;
46410: 3) kunta, kuntayhtymä ja kuntainliitto; 1) välittömästi hyödykkeiden kauppaan liit-
46411: 4) evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksi- tyvästä toimitusluotosta;
46412: nen kirkkokunta sekä niiden seurakunta, seu- 2) Iuotosta, jonka pääomamäärä on enin-
46413: rakuntainliitto ja muu seurakuntien yhtymä tään 10 000 markkaa.
46414: sekä kirkon keskusrahasto;
46415: 5) muu kuin 3 §:ssä tarkoitettu julkisyhteisö. Jos luotot, jotka sama luotonottaja saman
46416: kalenterikuukauden aikana saa samalta luoton-
46417: antajalta, yhteensä ylittävät 1 momentin 2
46418: 3§ kohdassa mainitun määrän, on luottoveroa
46419: Verovapaat yhteisöt kuitenkin suoritettava sellaisten luottojen yh-
46420: teismäärästä.
46421: Luottoveron suorittamisesta ovat vapaat:
46422: 1) valtio;
46423: 2) valtion laitokset lukuun ottamatta valtion 7§
46424: liikelaitoksista annetussa laissa (627 /87) tarkoi- Veron laskentaperuste
46425: tettuja liikelaitoksia;
46426: 3) Pohjoismaiden Investointipankki; Luottoveron laskentaperuste on luoton pää-
46427: 4) Pohjoismaiden Projektivientirahasto; omamäärä.
46428: 5) Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy; Luottosopimuksissa, joissa on sovittu luot-
46429: 6) Suomen Pankki; torajasta, laskentaperusteena pidetään kuiten-
46430: 7) leimaverolain 47 §:ssä tarkoitettu lainaus- kin luottorajan mukaista pääomamäärää. So-
46431: liikettä harjoittava laitos tai kassa. pimuksessa mainitun luottorajan korottamisen
46432: tai ylittämisen johdosta on suoritettava rajan
46433: 4§ ylittävältä määräitä laskettava luottovero.
46434: Vastuu verosta Luottorajan mukaan laskettava luottovero on
46435: kuitenkin suoritettava luottosopimusta tehtäes-
46436: Vastuussa luottoveron suorittamisesta on ve- sä suoritettavan veron lisäksi uudelleen aina 10
46437: rovelvollisen lisäksi jokainen, joka välittää ve- vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä sopi-
46438: ronalaisen luoton. muksen voimassaolon jatkuessa.
46439: 1989 vp. - HE n:o 186 9
46440:
46441: 8§ mukaisesta velvollisuudesta suorittaa veroa.
46442: Ulkomaan rahana ilmaistu pääomamäärä Ennakkotietohakemus on käsiteltävä kiireelli-
46443: senä.
46444: Jos pääomamäärä on ilmaistu ulkomaan Hakemuksessa hakijan on ilmoitettava yksi-
46445: rahana, on luottoveron määräytymisen perus- löitynä kysymys, josta ennakkotietoa haetaan,
46446: teeksi pantava arvo laskettava Suomen rahana ja esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava
46447: luottoverovelvollisuuden perustavana ajankoh- selvitys.
46448: tana voimassa olevan Suomen Pankin osto-
46449: kurssin mukaan. Ennakkotieto annetaan määräajaksi, kuiten-
46450: kin enintään antamista seuraavan kalenterivuo-
46451: 9§ den loppuun. Lainvoiman saanutta ennakko-
46452: tietoa on hakijan vaatimuksesta noudatettava
46453: Veron määrä sitovana siltä ajalta, jolle se on annettu.
46454: Luottovero on 0,5 prosenttia laskentaperus-
46455: teesta. 13§
46456: Luottovero lasketaan täysin markoin siten, Valvonta
46457: että markkojen yli menevät pennit jätetään
46458: ottamatta lukuun. Luottoveron määrää lasket- Lääninverovirasto valvoo luottoveron suorit-
46459: taessa otetaan kuitenkin käytettävä peruste tamisvelvollisuutta ja veron määrää koskevien
46460: lukuun pennin tarkkuudella. säännösten noudattamista.
46461: 10§
46462: 14 §
46463: Veron suorittaminen
46464: Verovelvollisen kirjanpito
46465: Luottoverovelvollisen on suoritettava luotto-
46466: vero ja ilmoitettava asetuksessa säädettävät Luottoverovelvollisen on järjestettävä kir-
46467: tiedot sen läänin lääninverovirastolle, jonka janpitoosa sellaiseksi tai muutoin pidettävä
46468: alueella luottoverovelvollisella on verotuslaissa sellaista kirjaa, että siitä luotettavasti saadaan
46469: tarkoitettu kotikunta, kunkin kalenterikuukau- selville luottoveron määräytymisen kannalta
46470: den veronalaisen luotanoton perusteella vii- merkitykselliset seikat.
46471: meistään asianomaista kalenterikuukautta seu-
46472: raavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. 15 §
46473:
46474: 11 § Tiedonantovelvollisuus
46475: Veron kiertämisen estäminen Lääninverovirastolie on vaadittaessa esitettä-
46476: vä luottoveron valvontaa varten tarvittavat
46477: Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on asiakirjat ja muu tarpeellinen selvitys.
46478: annettu sellainen sisältö tai muoto, joka ei
46479: vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitus-
46480: ta, tai jos on ryhdytty muuhun toimenpiteeseen 16 §
46481: ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että luottoveros- Veron maksuunpano
46482: ta vapauduttaisiin, on verotuksessa maksuun-
46483: panaineen meneteltävä asian varsinaisen luon- Jos luottoveroa ei ole suoritettu tai sitä ei ole
46484: teen tai tarkoituksen mukaisesti. suoritettu säädetyssä ajassa, lääninverovirasto
46485: Jos muu kuin luottoverovelvollinen on otta- maksuunpanee suorittamatta olevan luottove-
46486: nut veronalaisen luoton välittääkseen sen edel- ron veronlisäyksineen tai viivästyneen luottove-
46487: leen luottoverovelvolliselle, on myös meneteltä- ron veronlisäyksen luottoverovelvollisen tai
46488: vä 1 momentissa säädetyllä tavalla. luottoverosta vastuussa olevan maksettavaksi.
46489: Maksuunpanoa ei kuitenkaan toimiteta myö-
46490: 12 § hemmin kuin viidennen vuoden kuluessa sen
46491: Ennakkotietomenettely kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana
46492: vero olisi 10 §:n mukaan viimeistään ollut
46493: Hakijan kotipaikan lääninverovirasto voi maksettava. Maksuunpantu määrä on suoritet-
46494: hakemuksesta antaa ennakkotiedon tämän lain tava valituksesta huolimatta.
46495:
46496: 2 391114Z
46497: 10 1989 vp. - HE n:o 186
46498:
46499: 17 § asiakirjan ja menettely on omiaan aiheutta-
46500: Veronlisäys maan sen, että luottoverovelvollinen vapautuu
46501: luottoveron suorittamisesta, on laiminlyödyn
46502: Suorittamatta jääneelle määrälle on makset- luottoveron määrää korotettava vähintään 20
46503: tava veronlisäystä markka sadalta markalta ja enintään 50 prosentilla.
46504: jokaiselta kalenterikuukaudelta siitä päivästä, Jos 2 momentissa tarkoitettua luottoverovel-
46505: jolloin vero olisi viimeistään pitänyt maksaa, vollisen menettelyä ottamalla huomioon sillä
46506: asetettavaa eräpäivää edeltävän kuukauden saavutettavissa ollut hyöty ja asiaan muutoin
46507: loppuun. Veronlisäystä on kuitenkin suoritet- vaikuttavat olosuhteet on pidettävä tärkeänä,
46508: tava vähintään 20 markkaa. on laiminlyödyn luottoveron määrää korotetta-
46509: Jos luottovero on suoritettu määräajan jäl- va vähintään 30 ja enintään 100 prosentilla.
46510: keen, maksuunpannaan 1 momentissa tarkoi- Korotukselle ei määrätä veronlisäystä.
46511: tettu veronlisäys jokaiselta kalenterikuukaudel-
46512: ta siitä päivästä, jona vero olisi viimeistään 20 §
46513: pitänyt maksaa, sen kuukauden loppuun, jona
46514: vero on suoritettu. Veron viivästyskorko ja jäämämaksu
46515: Laskettaessa veronlisäyksen määrää nouda- Jos lääninveroviraston maksuunpallopäätök-
46516: tetaan soveltuvin osin mitä edellä 9 § :n 2 sen edellyttämää suoritusvelvollisuutta ei täyte-
46517: momentissa on säädetty. tä siinä ilmoitettuun eräpäivään mennessä, so-
46518: velletaan suorituksen laiminlyömiseen veron
46519: 18 § viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetun
46520: Arviomaksuunpano lain säännöksiä.
46521: Jos on ilmeistä, että luottoverovelvollinen on
46522: 21 §
46523: laiminlyönyt luottoveron suorittamisen, ja on
46524: kehotuksesta huolimatta jättänyt antamatta Aiheettomasti tai liikaa suoritettu vero
46525: maksuunpanoa varten tarvittavia tietoja taikka
46526: antanut tietoja, joita on pidettävä ilmeisen Jos luottoveroa on suoritettu oma-aloittei-
46527: epäluotettavina, lääninveroviraston on toimi- sesti ilman viranomaisen maksuunpanotointa
46528: tettava 16 §:n mukainen maksuunpano arvioi- erehdyksessä aiheettomasti tai liikaa, on asian-
46529: malla. Arviota toimitettaessa on otettava huo- omaisella oikeus hakemuksesta saada lääninve-
46530: mioon luottoverovelvollisen toiminnan laatu ja rovirastolta luottovero tai liikaa suoritettu ve-
46531: laajuus, aikaisempi toiminta ja siinä tapahtu- romäärä takaisin.
46532: neet muutokset. Jos tietoja näistä seikoista ei
46533: ole käytettävissä tai arvio ei ole niiden perus- 22 §
46534: teella toimitettavissa, on arvio suoritettava ver- Muutoksenhaku
46535: taamalla luottoverovelvollisen toimintaa mui-
46536: den samalla alalla ja samanlaatuisissa olosuh- Lääninveroviraston tekemään tässä laissa
46537: teissa toimivien luottoverovelvollisten toimin- tarkoitettuun päätökseen tyytymätön saa valit-
46538: taan. taa siitä lääninoikeuteen siinä järjestyksessä
46539: kuin muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
46540: 19 § tussa laissa (154/50) on säädetty. Lääninoi-
46541: keuden päätöksestä saa valittaa korkeimpaan
46542: Veronkorotus hallinto-oikeuteen.
46543: Jos luottoverovelvollinen on osaksi tai koko- Päätökseen, jolla lääninverovirasto on päät-
46544: naan jättänyt luottoveron säädetyssä ajassa tänyt olla antamatta ennakkotietoa, ei kuiten-
46545: suorittamatta, eikä laiminlyöntiä ole pidettävä kaan saa hakea muutosta valittamalla.
46546: vähäisenä, on hänet 16 ja 18 §:ssä tarkoitetun Luottoveron suorittamisvelvollisuutta tai
46547: maksuunpanon yhteydessä määrättävä suorit- määrää, ennakkotietohakemukseen annettua
46548: tamaan laiminlyödylle luottoveron määrälle päätöstä ja 21 §:ssä tarkoitetussa hakemus-
46549: korotusta enintään 30 prosenttia. asiassa annettua päätöstä koskeva valitus voi-
46550: Jos luottoverovelvollinen on tahallaan tai daan tehdä myös valtion edun valvomiseksi.
46551: törkeästä huolimattomuudesta antanut puut- Valtion puhevaltaa käyttää lääninverolauta-
46552: teellisen, erehdyttävän tai väärän tiedon tai kunnassa oleva verotusasiamies.
46553: 1989 vp. - HE n:o 186 11
46554:
46555: Valitus, joka koskee lääninveroviraston en- verohallitus myöntävät lykkäyksen valtiova-
46556: nakkotiedon sisältävää päätöstä, on käsiteltävä rainministeriön määräämin ehdoin. Valtiova-
46557: lääninoikeudessa ja korkeimmassa hallinto- rainministeriö voi niin ikään ottaa lykkäys-
46558: oikeudessa kiireellisenä. asian ratkaistavakseen. Ministeriö määrää täl-
46559: löin lykkäysehdot hakemukseen antamassaan
46560: 23 § päätöksessä.
46561: Veronoikaisu Tämän pykälän nojalla annettuun päätök-
46562: Jos luottoverovelvolliselle tai edellä 4 § :n seen ei saa valittamalla hakea muutosta.
46563: mukaisesti verosta vastuussa olevalle laskuvir-
46564: heen tai siihen verrattavan erehdyksen vuoksi
46565: 26 §
46566: taikka sen johdosta, että asiaa ei ole joltakin
46567: osalta tutkittu, on, hänen sitä aiheuttamattaan, Verohallinnon tehtävät
46568: jäänyt maksuunpanematta säädetty luottovero
46569: tai osa siitä tai jos hänelle on mainitusta syystä Mitä verohallinnosta annetun lain (960/87)
46570: tai puutteellisesta tai virheellisestä selvityksestä 2 §:ssä on säädetty verohallinnon tehtävistä,
46571: johtuneen taikka muun virheen johdosta pantu sovelletaan myös luottoveroon.
46572: liikaa veroa, on verotus oikaistava, jollei asiaa
46573: ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu. Luottoveron palauttamisessa sekä Iääninve-
46574: rovirastolie maksettavan luottoveron kannas-
46575: 24 § sa, perinnässä ja tilittämisessä noudatetaan
46576: Veron takaisinmaksu muutoksenhaun johdosta veronkantolain säännöksiä, jollei tässä laissa
46577: tai sen nojalla ole toisin säädetty.
46578: Jos maksuunpantu luottovero on muutok-
46579: senhaun johdosta poistettu tai sitä on alennet-
46580: tu, on lääninveroviraston suoritettava hake- 27 §
46581: muksetta liikaa maksettu luottovero takaisin. Luottoverotietojen luovuttaminen
46582: Palautukselle maksetaan säädetty korko takai-
46583: sinmaksupäivään laskettuna siitä päivästä, jol-
46584: Luottoverolain tai luottoverolain täytän-
46585: loin luottovero on suoritettu.
46586: töönpanosta annettujen säännösten rikkomi-
46587: 25 §
46588: sesta tehtävää syytettä, veron perimistä tai
46589: valtiolle tai kunnalle tulevan veron määräämis-
46590: Verosta vapauttaminen ja veron suorittamisen tä varten taikka luottoverotuksesta tehtyjen
46591: lykkäys valitusten tutkimista varten on veroviranomai-
46592: sille kertyneet tiedot tai asiakirjat annettava
46593: Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä
46594: asianomaisen viranomaisen käytettäväksi. Pak-
46595: määräämillään ehdoilla kokonaan tai osittain
46596: vapauttaa verovelvollisen tämän suoritettavak- kokeinolain (450/87) 5 luvun 1 §:ssä säädetyin
46597: si maksuunpannusta luottoverosta, sen koro- edellytyksin on veroviranomaisille kertyneet
46598: tuksesta, veronlisäyksestä ja lykkäyksen vuoksi asiakirjat ja niistä ilmenevät tiedot annettava
46599: pidättämiseen oikeutetun viranomaisen käytet-
46600: suoritettavasta korosta sekä viivästyskorosta ja
46601: täväksi muunkin rikoksen kuin verorikoksen
46602: jäämämaksusta.
46603: selvittämistä varten.
46604: Verohallituksella on oikeus ratkaista 1 mo-
46605: mentissa tarkoitettu hakemus, milloin poistet- Verohallitus voi määrätä veroviranomaisten
46606: tavaksi pyydetty määrä on enintään 100 000 hallussa olevat asiakirjat tai niistä ilmenevät
46607: markkaa. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin tiedot annettavaksi tilastollista tai tieteellistä
46608: ratkaista periaatteellisesti tärkeän asian silloin- tutkimusta suorittavan viranomaisen tai henki-
46609: kin, kun poistettavaksi pyydetty määrä on lön käytettäväksi.
46610: 100 000 markkaa tai sitä pienempi.
46611: Veronkantoviranomainen voi erityisistä syis- Veroviranomaisilta tämän pykälän nojalla
46612: tä hakemuksesta myöntää maksuunpannun saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen
46613: luottoveron suorittamisen lykkäystä. Verohalli- tarkoitukseen, johon ne on luovutettu. Tietoja
46614: tus voi erityisistä syistä ottaa lykkäysasian ei saa luovuttaa edelleen, ellei toisin ole säädet-
46615: ratkaistavakseen. Veronkantoviranomainen ja ty tai tietoja annettaessa niin määrätty.
46616: 12 1989 vp. - HE n:o 186
46617:
46618: 28 § 30 §
46619: Salassapitovelvollisuus ja salassapitovelvolli- Luottoverorikkomus
46620: suuden rikkominen
46621: Joka viranomaisen kehotuksesta huolimatta
46622: Joka virassaan tai julkisessa toimessaan taik- jättää asianmukaisesti täyttämättä 14 tai
46623: ka 27 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa on vero- 15 §:ssä säädetyn velvollisuuden, on tuomitta-
46624: tusta varten annetuista tiedoista tai asiakirjois- va luottoverorikkomuksesta sakkoon.
46625: ta saanut tietää toisen henkilökohtaisista olois-
46626: ta, taloudellisesta asemasta taikka ammatti- tai 31 §
46627: liikesalaisuudesta, ei saa sivulliselle luvatto-
46628: masti ilmaista eikä käyttää yksityisesti hyödyk- Asetuksenantovaltuutus
46629: seen näin saamiaan tietoja. Tarkemmat säännökset luottoverotuksen
46630: Joka rikkoo 1 momentin säännöksiä, on
46631: valvonnasta sekä muut tarkemmat säännökset
46632: tuomittava luottoverolaissa säädetyn salassapi-
46633: tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvit-
46634: tovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai van- taessa asetuksella.
46635: keuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei
46636: teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa
46637: rangaistusta. Virkamiehen ja julkisyhteisön 32 §
46638: työntekijän salassapitovelvollisuuden rikkomi- Voimaantulo
46639: seen sovelletaan rikoslain 40 luvun 5 §:n sään-
46640: nöksiä. Tämä laki tulee voimaan päivänä
46641: kuuta 19
46642: 29 § Niissä 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa ta-
46643: pauksissa, joissa sopimus on tehty ennen tä-
46644: Luottoveron lainvastainen välttäminen män lain voimaantuloa, pidetään sanotussa
46645: Rangaistus luottoveron lainvastaisesta vält- lainkohdassa tarkoitettuna määräaikana 3:a
46646: tämisestä ja sen yrittämisestä on säädetty ri- vuotta, joka lasketaan tämän lain voimaantu-
46647: koslaissa. losta.
46648:
46649:
46650:
46651:
46652: 2.
46653: Laki
46654: leimaverolain muuttamisesta
46655:
46656: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
46657: 14 §:n Vekseliä koskeva nimike, 45 §:n 1 momentti ja 47 §:n 1 momentti,
46658: sellaisina kuin ne ovat, 14 §:n Vekseliä koskeva nimike ja 45 §:n 1 momentti 28 päivänä
46659: joulukuuta 1984 annetussa laissa (979/84) ja 47 §:n 1 momentti 11 päivänä joulukuuta 1987
46660: annetussa laissa (976/87), näin kuuluviksi:
46661:
46662: 14 § Näytettäessä maksettavaksi asetetusta vekse-
46663: Jäljempänä mainituista asiakirjoista ja il- listä on vero kuitenkin 1,5 prosenttia.
46664: moituksista, mikäli ne eivät ole leimaverosta Vekseli, sekä Suomessa että ulkomailla ase-
46665: vapaat, peritään leimavero seuraavin määrin: tettu, on edellä säädetyllä leimalla varustetta-
46666: va, ennen kuin se täällä hyväksyttäväksi tai
46667: Vekseli, olkoonpa vekselinantajan itsensä maksettavaksi esitetään tahi toiselle annetaan
46668: taikka jonkun muun maksettavaksi asetettu, tai siirretään.
46669: kultakin täydeltä markalta: Kun vekseli, joka on 1 momentin mukaan
46670: enintään 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,5 pro- leimattu, kiinnityksen tai maksun saamiseksi
46671: senttia vuodessa; tuodaan oikeuteen taikka alusrekisteri- tai
46672: yli 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,5 prosenttia. ulosottoviranomaiselle, on sen leimalla varus-
46673: 1989 vp. - HE n:o 186 13
46674:
46675: tamisesta noudatettava, mitä jäljempänä velka- tokselle, vakuutuslaitokselle, eläkelaitokselle,
46676: kirjasta säädetään. osuuspankille, Postipankki Oy:lle, pankkiiri-
46677: liikkeelle, luotto-osakeyhtiölle tai muulle lai-
46678: nausliikettä harjoittavalle laitokselle tai kassal-
46679: 45 § le, leimattava, mikäli siitä ei ole aikaisemmin
46680: Velkakirja tai muu saaruistodiste on, kun se kiinnitystä tai maksua haettaessa suoritettu
46681: kiinnityksen tai maksun saamiseksi tuodaan niin paljon leimaveroa kuin jäljempänä sääde-
46682: oikeuteen, patentti- ja rekisterihallitukselle tään, pääoman suuruuden mukaan kultakin
46683: taikka autorekisteri- tai ulosottoviranomaisel- täydeltä markalta seuraavin määrin:
46684: le, leimattava sen pääomamäärän mukaan, enintään 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,5 pro-
46685: josta kiinnitystä tai maksua haetaan, 1,5 pro- senttia vuodessa;
46686: sentin määrään kultakin täydeltä markalta. yli 9 kuukauden ajaksi tehty taikka vaaditta-
46687: essa tai irtisanomisen jälkeen maksettava, 1,5
46688: prosenttia.
46689: 47 §
46690: Velkakirja ja shekkitili- tai muu lainasopi-
46691: mus on, kun se annetaan valtiokonttorille, Tämä laki tulee voimaan päivänä
46692: liikepankille, säästöpankille, kiinnitysluottolai- kuuta 19
46693:
46694:
46695: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
46696:
46697:
46698: Tasavallan Presidentti
46699: MAUNO KOIVISTO
46700:
46701:
46702:
46703:
46704: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
46705: 14 1989 vp. - HE n:o 186
46706:
46707: Liite
46708:
46709:
46710: Laki
46711: leimaverolain muuttamisesta
46712:
46713: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
46714: 14 §:n Vekseliä koskeva nimike, 45 §:n 1 momentti ja 47 §:n 1 momentti,
46715: sellaisina kuin ne ovat, 14 §:n Vekseliä koskeva nimike ja 45 §:n 1 momentti 28 päivänä
46716: joulukuuta 1984 annetussa laissa (979/84) ja 47 §:n 1 momentti 11 päivänä joulukuuta 1987
46717: annetussa laissa (976/87), näin kuuluviksi:
46718:
46719: Voimassa oleva laki Ehdotus
46720:
46721: 14 §
46722: Jäljempänä mainituista asiakirjoista ja il-
46723: moituksista, mikäli ne eivät ole leimaverosta
46724: vapaat, peritään leimavero seuraavin määrin:
46725:
46726: Vekseli, olkoonpa vekselinantajan itsensä Vekseli, olkoonpa vekselinantajan itsensä
46727: taikka jonkun muun maksettavaksi asetettu, taikka jonkun muun maksettavaksi asetettu,
46728: kultakin täydeltä markalta: kultakin täydeltä markalta:
46729: enintään 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,6 pro- enintään 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,5 pro-
46730: senttia vuodessa; senttia vuodessa;
46731: yli 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,6 prosenttia. yli 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,5 prosenttia.
46732: Näytettäessä maksettavaksi asetetusta vekse- Näytettäessä maksettavaksi asetetusta vekse-
46733: listä on vero kuitenkin 1,6 prosenttia. listä on vero kuitenkin 1,5 prosenttia.
46734: Vekseli, sekä Suomessa että ulkomailla ase- Vekseli, sekä Suomessa että ulkomailla ase-
46735: tettu, on edellä säädetyllä leimalla varustetta- tettu, on edellä säädetyllä leimalla varustetta-
46736: va, ennen kuin se täällä hyväksyttäväksi tai va, ennen kuin se täällä hyväksyttäväksi tai
46737: maksettavaksi esitetään tahi toiselle annetaan maksettavaksi esitetään tahi toiselle annetaan
46738: tai siirretään. tai siirretään.
46739: Kun vekseli, joka on 1 momentin mukaan Kun vekseli, joka on 1 momentin mukaan
46740: leimattu, kiinnityksen tai maksun saamiseksi leimattu, kiinnityksen tai maksun saamiseksi
46741: tuodaan oikeuteen taikka alusrekisteri- tai tuodaan oikeuteen taikka alusrekisteri- tai
46742: ulosottoviranomaiselle, on sen leimalla varus- ulosottoviranomaiselle, on sen leimalla varus-
46743: tamisesta noudatettava, mitä jäljempänä velka- tamisesta noudatettava, mitä jäljempänä velka-
46744: kirjasta säädetään. kirjasta säädetään.
46745:
46746:
46747: 45 § 45 §
46748: Velkakirja tai muu saamistodiste on, kun se Velkakirja tai muu saamistodiste on, kun se
46749: kiinnityksen tai maksun saamiseksi tuodaan kiinnityksen tai maksun saamiseksi tuodaan
46750: oikeuteen, patentti- ja rekisterihallitukselle oikeuteen, patentti- ja rekisterihallitukselle
46751: taikka autorekisteri- tai ulosottoviranomaisel- taikka autorekisteri- tai ulosottoviranomaisel-
46752: le, leimattava sen pääomamäärän mukaan, le, leimattava sen pääomamäärän mukaan,
46753: josta kiinnitystä tai maksua haetaan, 1,6 pro- josta kiinnitystä tai maksua haetaan, 1,5 pro-
46754: sentin määrään kultakin täydeltä markalta. sentin määrään kultakin täydeltä markalta.
46755:
46756:
46757: 47 § 47 §
46758: Velkakirja ja shekkitili- tai muu lainasopi- Velkakirja ja shekkitili- tai muu lainasopi-
46759: mus on, kun se annetaan valtiokonttorille, mus on, kun se annetaan valtiokonttorille,
46760: 1989 vp. - HE n:o 186 15
46761:
46762: Voimassa oleva laki Ehdotus
46763:
46764: liikepankille, säästöpankille, kiinnitysluottolai- liikepankille, säästöpankille, kiinnitysluottolai-
46765: tokselle, vakuutuslaitokselle, eläkelaitokselle, tokselle, vakuutuslaitokselle, eläkelaitokselle,
46766: osuuspankille, Postipankki Oy:lle, pankkiiri- osuuspankille, Postipankki Oy:lle, pankkiiri-
46767: liikkeelle, luotto-osakeyhtiölle tai muulle lai- liikkeelle, luotto-osakeyhtiölle tai muulle lai-
46768: nausliikettä harjoittavalle laitokselle tai kassal- nausliikettä harjoittavalle laitokselle tai kassal-
46769: le, leimattava, mikäli siitä ei ole aikaisemmin le, leimattava, mikäli siitä ei ole aikaisemmin
46770: kiinnitystä tai maksua haettaessa suoritettu kiinnitystä tai maksua haettaessa suoritettu
46771: niin paljon leimaveroa kuin jäljempänä sääde- niin paljon leimaveroa kuin jäljempänä sääde-
46772: tään, pääoman suuruuden mukaan kultakin tään, pääoman suuruuden mukaan kultakin
46773: täydeltä markalta seuraavin määrin: täydeltä markalta seuraavin määrin:
46774: 1) enintään 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,6 enintään 9 kuukauden ajaksi tehty, 1,5 pro-
46775: prosenttia vuodessa; sekä senttia vuodessa;
46776: 2) yli 9 kuukauden ajaksi tehty taikka vaa- yli 9 kuukauden ajaksi tehty taikka vaaditta-
46777: dittaessa tai irtisanomisen jälkeen maksettava, essa tai irtisanomisen jälkeen maksettava, 1,5
46778: 1,6 prosenttia. prosenttia.
46779:
46780:
46781: Tämä laki tulee voimaan päivänä
46782: kuuta 19 .
46783: 1989 vp. - HE n:o 187
46784:
46785:
46786:
46787:
46788: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maidon väliaikaisesta
46789: kiintiömaksusta annetun lain, maidon väliaikaisista tuotanto-
46790: kiintiöistä annetun lain sekä meijerikohtaisesta kiintiömaksusta
46791: annetun lain muuttamisesta ja Voimassaoloajan jatkamisesta
46792:
46793:
46794:
46795:
46796: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46797:
46798: Esityksessä ehdotetaan maidon kaksihinta- maan luonnonmukaista tuotantoa, saisi hake-
46799: järjestelmään kuuluvien maidon väliaikaisesta muksesta 40 000 litran kiintiön, mikäli hän
46800: kiintiömaksusta annetun lain ja maidon väliai- ryhtyisi toimittamaan tuottamaansa maitoa
46801: kaisista tuotantokiintiöistä annetun lain voi- meijeriin.
46802: massaoloaikaa jatkettavaksi yhdellä vuodella. Kiintiöiden vahvistamisen edellytyksenä ole-
46803: Kiintiöjärjestelmän joustavuutta ehdotetaan vaa rehuomavaraisuusvaatimusta ehdotetaan
46804: lisättäväksi vapauttamaila alle 40 000 litran lievennettäväksi siten, että se olisi nykyisen
46805: tuottajat kiintiömaksun suorittamisvelvollisuu- kahden kolmasosan tai kolmen neljäsosan si-
46806: desta ja porrastamaila maksua siten, että jasta puolet yrityksessä olevien lypsylehmien
46807: 10 000 ensimmäiseltä kiintiön ylittävältä mak- rehuntarpeesta.
46808: sulliselta litralta kiintiömaksu on 50 penniä.
46809: Tuotantorakenteen parantamiseksi ehdote- Maidon kaksihintajärjestelmän jatkamista
46810: taan, että lisäkiintiöinä palautettaisiin tuotan- koskeviin ehdotuksiin liittyen esityksessä ehdo-
46811: toon vuonna 1989 lakkautettuja kiintiöitä vas- tetaan jatkettavaksi meijerikohtaisesta kiintiö-
46812: taavasta vuonna 1987 tuotetusta maitomääräs- maksusta annettua lakia yhdellä vuodella. La-
46813: tä enintään 90 prosenttia koko maassa. Samal- kia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiin-
46814: la siirryttäisiin järjestelmään, jonka mukaan tiömaksua kannetaan meijerin vastaanottarnai-
46815: maatalouspiiri lakkauttaessaan tuotantokiin- ta maitomääräitä 4 penniä litralta meijerille
46816: tiön vuonna 1990 voisi heti myöntää sen perus- määrättyyn perustuotantamäärään saakka,
46817: teella vuonna 1988 tuotetusta maitomäärästä minkä ylittävältä osalta kiintiömaksu on edel-
46818: 60 prosentin suuruisen lisäkiintiön. Valtioneu- leen 50 penniä litralta. Meijerikohtaisen kiin-
46819: vosto päättäisi erikseen, palautetaanko lakkau- tiömaksun tuotolla katetaan muun muassa
46820: tetuista kiintiöistä enintään 30 prosenttia takai- maataloustulolaissa tarkoitettu kolmen miljoo-
46821: sin tuotantoon. Maatilahallitus päättäisi näi- nan voikilon vientikustannus.
46822: den litrojen alueellisesta jaosta. Lakiehdotukset on tarkoitettu tulemaan voi-
46823: Luonnonmukaisen viljelyn edistämiseksi eh- maan 1 päivänä tammikuuta 1990. Koska esi-
46824: dotetaan, että viljelijä, joka on maatalous- tys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-
46825: tuotannon tasapainottamisesta säädettäväksi tykseen, se tulisi käsitellä tulo- ja menoarvio-
46826: ehdotetun lain mukaisesti sitoutunut harjoitta- esityksen yhteydessä.
46827:
46828:
46829:
46830:
46831: 391091Z
46832: 2 1989 vp. - HE n:o 187
46833:
46834:
46835:
46836:
46837: YLEISPERUSTELUT
46838:
46839: 1. Nykyinen tilanne vuonna vähennys oli 111 miljoonaa litraa.
46840: Vuonna 1989 meijeriin toimitetun maitomää-
46841: 1.1. Maidon tuotanto- ja markkinatilanne rän arvioidaan laskevan 2 500 miljoonan litran
46842: tasolle.
46843: Maidon kaksihintajärjestelmän tultua voi- Rasvataseen mukaan laskettuna tuotanto on
46844: maan vuoden 1985 alusta maidontuotanto vuonna 1988 ylittänyt kulutuksen 29 prosentil-
46845: kääntyi laskuun. Vuonna 1988 laski maidon- la. Nesteomavaraisuus on kuitenkin alentunut
46846: tuotanto 161 miljoonalla litralla eli 6,0 prosen- 126 prosentista 121 prosenttiin eli 5 prosentti-
46847: tilla edelliseen vuoteen verrattuna. Edellisenä yksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna.
46848:
46849: Seuraavassa on esitetty lypsykarjataloutta koskevia tunnuslukuja:
46850: +/-Olo
46851: 1984 1985 1986 1987 1988 ed.v.
46852: Maidonlähettäjien lukumäärä .............. 70 073 65 752 62 686 58 409 52 843 9,5
46853: Lehmien lukumäärä, 1000 kpl .............. 651 621 603 580 535 7,9
46854: Keskituotos, l ............................... 4 799 4 812 4 935 4 905 4 990 + 1,7
46855: Maitoa meijeriin, milj. l .................... 2 935 2 808 2 803 2 692 2 531 6,0
46856: Valtion markkinoiruisvastuun enimma1s-
46857: määrä, milj. l ............................... 2 760 2 730 2 710 2 695 2 660 1,3
46858: Omavaraisuus, rasvataseen mukaan llJo ••••• 134 131 131 130 129 1,0
46859: - nesteomavaraisuuden mukaan % ........ 126 121 5,0
46860: Maitotaloustuotteiden vientituki, milj. mk, . 1 144 1 306 1 242 1 417 1 191 - 15,9
46861: josta maatalouden osuus, milj. mk ......... 235 126 163
46862: Tuotanto kiintiöt, milj. l .................... 3 337 3 040 - 8,9
46863: Kiintiömaksut, milj. l ....................... 27 30 23 26 + 13,0
46864: Kiintiöiden lakkautukset, milj. l ............ 24 33 36 310 + 761
46865:
46866: Tuotantonsa vuonna 1988 lopettaneiden sentista 110 prosenttiin. Vuoden 1989 tammi-
46867: tuottajien tuottama maitomäärä oli 104,8 mil- toukokuun maidontuotanto sen sijaan on
46868: joonaa litraa vuonna 1988 ja 219,2 miljoonaa kääntynyt nousuun ja on asettumassa lähes
46869: litraa vuonna 1987. Kiintiömaksuja kannettiin vuoden 1988 vastaavan ajanjakson tasolle.
46870: vuodelta 1988 noin 13 miljoonan litran perus- Voin valmistus on lisääntynyt 7,0 prosentilla,
46871: teella yhteensä 26 miljoonaa markkaa. Mai- rasvattoman maitojauheen valmistus 13,0 pro-
46872: dontuotanto on vähentynyt edelliseen vuoteen sentilla ja juuston valmistus 2,5 prosentilla
46873: verrattuna vuoden 1989 tammi-toukokuussa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon ver-
46874: 4,9 prosentilla. Tuotannon vähenemisestä huo- rattuna. Kulutusmaidon tuotanto on vähenty-
46875: limatta kiintiömaksujen määrän arvioidaan py- nyt. EC-maissa on voimassa kiintiöjärjestelmä,
46876: syvän samalla tasolla vuonna 1989. jossa kiintiöiden määrä on tuotantokausittain
46877: Kahdentoista EC-maan maidontuotanto aleneva. Merkittävistä maitotaloustuotteiden
46878: vuonna 1988 väheni 3,5 miljoonalla tonnilla tuotantoa ja vientiä harjoittavista maista vain
46879: 98,2 miljoonaan tonniin eli 3,4 prosentilla. Uusi-Seelanti on kuluvana vuonna vähentänyt
46880: Maitotaloustuotteiden markkinointitilanne on tuotantoaan. Kahdenkymmenenseitsemän
46881: helpottunut, koska voin ja rasvattoman maito- OECD-maan maidontuotanto oli vuonna 1988
46882: jauheen ylijäämävarastot ovat pienentyneet yhteensä 207 miljoonaa tonnia. Vähennystä
46883: oleellisesti. Omavaraisuusaste pieneni 113 pro-
46884: 1989 vp. - HE n:o 187 3
46885:
46886: edelliseen vuoteen verrattuna oli 1 ,6 miljoonaa enää lypsykarjataloutta eikä emolehmiä. Lyp-
46887: tonnia. sylehmät otetaan kuitenkin huomioon lasketta-
46888: essa, täyttyvätkö nautakarjayrityksen luvan
46889: saamisen edellytyksenä olevat rehuomavarai-
46890: 1.2. Maidontuotantoa ohjaava lainsäädäntö suusvaatimukset. Lupajärjestelmään on vuo-
46891: desta 1986 lähtien sisältynyt mahdollisuus tuo-
46892: 1.2 .1. Maataloustulolaki tantosuunnan vaihtamiseen eräissä tapauksis-
46893: sa. Maidontuotantoa on pyritty viime vuosina
46894: Vuoden 1990 alusta voimaan tuleva uusi tasapainottamaan myös vapaaehtoisin tuotan-
46895: maataloustulolaki (736/89) koskee hinnoittelu- nonohjaustoimenpitein. Vuonna 1988 tehtiin
46896: vuosia 1990/91-1994/95. Lain 14 ja 15 §:ssä maidontuotannon vähentämissopimuksia yh-
46897: säädetään valtion ja maataloustuottajien vas- teensä 143 miljoonan markan vuosittaista kor-
46898: tuusta maataloustuotteiden vientikustannuksis- vausmäärää vastaavasti. Vuonna 1989 ei sanot-
46899: ta. Maidon osalta on meijerien kautta markki- tuja sopimuksia tehdä.
46900: naitavalle maidolle asetettu vuosille 1990-
46901: 1994 enimmäismäärät, joiden osalta valtio vas-
46902: taa yksin maitotuotteiden vientikustannuksista.
46903: Mikäli meijerimaidon määrä ylittää kyseiset 1.2.3. Maidon kaksihintajärjestelmä
46904: enimmäismäärät, valtion vastuu vientikustan-
46905: nuksista vähenee portaittain tuotantomääristä Vuoden 1985 alusta voimaan tullut maidon
46906: riippuen. Vastaavasti kasvaa maataloustuotta- kaksihintajärjestelmä perustuu maidon väliai-
46907: jien vastuu vientikustannuksista 10 prosentista kaisesta kiintiömaksusta annettuun lakiin
46908: aina 100 prosenttiin asti. Maataloustuottajat (569/84) ja maidon väliaikaisista tuotantokiin-
46909: vastaavat kuitenkin aina kolmen miljoonan tiöistä annettuun lakiin (570/84). Lait on an-
46910: voikilon vientikustannuksista. Vuonna 1990 nettu yksivuotisina ja niiden voimassaoloaikaa
46911: valtio vastaa kokonaan maitotuotteiden vienti- on jatkettu vuodeksi kerrallaan. Lainsäädäntö
46912: kustannuksista siltä osin kuin meijerimaidon on periaatteiltaan pysynyt koko ajan samana.
46913: määrä on enintään 2 300 miljoonaa litraa, 90 Nykyiset lait ovat voimassa vuoden 1989 lop-
46914: prosentista vientikustannuksista siltä osin kuin puun saakka. Maidon väliaikaisista tuotanto-
46915: maitomäärä ylittää mainitun määrän mutta ei kiintiöistä annetun lain täytäntöönpanosta on
46916: 2 400:aa miljoonaa litraa ja 50 prosentista säädetty maidon tuotantokiintiöistä annetulla
46917: vientikustannuksista siltä osin kuin maitomää- asetuksella (649/84). Maidontuotannon raken-
46918: rä ylittää viimeksi mainitun määrän mutta ei netta on pyritty ohjaamaan lisäkiintiöillä, joita
46919: 2 550:tä miljoonaa litraa. Lain 16 §:n mukaan tuottajat ovat voineet vuosittain hakea useilla
46920: maataloustuottajien osuus vientikustannuksista eri perusteilla.
46921: peritään maataloustuotteiden mar kkinoimis-
46922: maksuina ja muina maksuina sekä veroina sen Maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta anne-
46923: mukaan kuin siitä erikseen säädetään. tun lain mukaan on jokainen, joka harjoittaa
46924: Suomessa meijeriliikettä, velvollinen suoritta-
46925: maan kuukausittain kiintiömaksua niiltä vas-
46926: 1.2.2. Lupa- ja sopimusjärjestelmät taanottamiltaan maitolitroilta, jotka ylittävät
46927: maidontuottajalle vahvistetun vuotuisen tuo-
46928: Nautakarjayritysten perustamista ja laajen- tantokiintiön. Meijeriliikkeen on vähennettävä
46929: tamista on säännelty vuodesta 1979 alkaen. kiintiömaksua vastaava määrä asianomaiselle
46930: Vuoden 1985 alusta voimaan tulleen kotieläin- maidontuottajalle maksettavasta maidon hin-
46931: tuotannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa an- nasta. Kiintiömaksun suuruus on kulloinkin
46932: netun lain (1011/84) mukaan, sellaisena kuin vastannut maidon viennistä aiheutuneita kus-
46933: se on viimeksi muutettuna 13 päivänä kesäkuu- tannuksia. Maidon väliaikaisista tuotantokiin-
46934: ta 1989 annetulla lailla (733/89), ilman lupaa ei tiöistä annettu laki sisältää säännökset maidon
46935: saa ryhtyä harjoittamaan tai laajentamaan tuotantokiintiöiden suuruudesta ja vahvistami-
46936: nautakarjatalousyritystä, jossa on enemmän sesta sekä niiden siirtämisestä maatilan omis-
46937: kuin 30 yli kahdeksan kuukauden ikäistä nau- tus- ja hallintaoikeuden vaihtuessa sekä sään-
46938: taeläintä. Lupaa ei saa myöntää yli 120 nauta- nökset lisäkiintiöiden yhteismäärän perusteista
46939: eläimen yritykselle. Lupajärjestelmä ei koske ja niiden myöntämisen yleisistä periaatteista.
46940: 4 1989 vp. - HE n:o 187
46941:
46942: 1.2.4. Meijerikohtainen kiintiömaksu ja niiden tuotannon tehostaminen. Koska mai-
46943: dontuotannon aleneminen maassamme on ollut
46944: Maidon kaksihintajärjestelmän jatkamisen muita Euroopan maita nopeampaa, maidon-
46945: yhteydessä säädettiin vuonna 1988 laki meijeri- tuottajille olisi mahdollista sallia tulojen lisää-
46946: kohtaisesta kiintiömaksusta (1303/88). Laki minen myös tuotantoa kasvattamalla. Samalla
46947: vastasi maidon osalta samassa yhteydessä ku- myös maidonjalostusteollisuus voisi nykyistä
46948: mottua lakia maidon ja sianlihan vientikustan- paremmin sopeuttaa toimintansa vähenevän
46949: nusmaksusta (1101182), johon vastaava meije- maidontuotannon mukaiseksi. Tämän vuoksi
46950: reiltä kannettava maksu oli sisältynyt vuodesta ehdotetaan maidon kaksihintajärjestelmään
46951: 1987 lukien. Lain 1 §:n mukaan valtiolle on tehtäväksi sen jatkamisen yhteydessä myös
46952: vuodelta 1989 suoritettava maataloustulolaissa eräitä muutoksia, joiden tarkoituksena on sekä
46953: tarkoitettuna markkinoimismaksuna meijeri- lisätä järjestelmän joustavuutta että ohjata
46954: kohtaista kiintiömaksua. Kiintiömaksut katso- maidontuotannon rakenteen kehitystä.
46955: taan osaksi maataloustulolain 15 §:ssä tarkoi- Maidon kiintiömaksun suorittamisvelvolli-
46956: tettua maatalouden osuutta maataloustuottei- suutta koskevia säännöksiä tulisi lieventää si-
46957: den vientikustannuksista. ten, että kiintiömaksua kannettaisiin maidon-
46958: Velvollinen suorittamaan meijerikohtaista tuottajalle vahvistetun tuotantokiintiön ylittä-
46959: kiintiömaksua on jokainen meijeriliikkeen har- västä maidosta vasta siltä osin kuin maidon-
46960: joittaja. Maksua suoritetaan lain 5 §:n 1 mo- tuottajan meijeriin toimittaman maidon määrä
46961: mentin mukaan sen maitomäärän perusteella, olisi enintään laissa säädetyn kokonaislitra-
46962: jolla meijerin kalenterivuoden aikana vastaan- määrän suuruinen tai sitä suurempi. Tämä
46963: ottama maitomäärä ylittää vuonna 1987 tuot- litramäärä olisi 40 000 litraa. Tämä merkitsisi
46964: tajilta vastaanotetun maitomäärän eli perus- sitä, että pienet tuotantoyksiköt, joiden koh-
46965: tuotantomäärän. Kiintiömaksun suuruus on dalla kiintiömaksun rasitus on tähän saakka
46966: tällä hetkellä 50 penniä litralta. Maksun suu- ollut suhteellisesti suurin, jäisivät jatkossa kiin-
46967: ruus vastaa sitä kiinteiden yksikkökustannus- tiömaksun suorittamisvelvollisuuden ulkopuo-
46968: ten alenemisesta aiheutuvaa hyötyä, jonka mei- lelle.
46969: jeri saa vastaanottamansa maitomäärän lisää- Tilakohtaiset tuotantokiintiöt vahvistettiin
46970: misestä. vuonna 1985 vuosien 1981-1983 maidontuo-
46971: tannon mukaisiksi. Järjestelmän voimassaolo-
46972: aikana lisäkiintiöitä on myönnetty vain osalle
46973: 2. Esityksen tavoitteet ja ehdo- tuottajia rajallisen litramäärän puitteissa. Käy-
46974: tetut muutokset tännössä tämä on johtanut siihen, että vuoden
46975: 1988 lopussa nykyisistä tuottajista yli 13 000
46976: Maidon kaksihintajärjestelmän käyttöön- tuottajaa oli enintään yhden lypsylehmän tuo-
46977: oton keskeisenä tavoitteena oli muuttaa maata- tantoa vastaavan maitomäärän päässä tuotan-
46978: louden markkinoimisvastuu maitoylijäämien tokiintiöstään. Vuosittain noin 6 000 tuottajaa
46979: kasvun osalta tuottajakohtaiseksi määräämällä on ylittänyt tuotantokiintiönsä. Kiintiön ylitty-
46980: maidontuottajille tuotantokiintiöt. Toisaalta miseen on vaikuttanut useimmiten tuotannon
46981: tavoitteena oli maidontuotannon kasvun py- tehostuminen karjan keskituotoksen nousun
46982: säyttäminen sekä pitemmällä aikavälillä tuo- vuoksi. Lisäkiintiöitä tällä perusteella ei ole
46983: tannon ja kulutuksen tasapainottaminen. Mai- tähän saakka voitu myöntää. Sen sijaan koh-
46984: don tuotanto onkin jatkuvasti laskenut. Sa- tuusperusteella myönnettävien kiintiöiden ha-
46985: manaikaisesti maitotuotteiden kulutus on kui- kemiseen on kiintiömaksun periminen näissä
46986: tenkin vähentynyt ja kulutuksen painopiste on tapauksissa ollut yleisin syy.
46987: siirtynyt vähärasvaisiin tuotteisiin. Tämän Edellä mainituista syistä kiintiömaksun suu-
46988: vuoksi rasvataseen mukaan laskettava maitota- ruus olisi kohtuullista porrastaa sen mukaan,
46989: loustuotteiden ylijäämä ei ole sanottavasti kuinka suuresta kiintiön ylityksestä on kysy-
46990: muuttunut. mys. Tämä olisi tarkoituksenmukaista myös
46991: Maidon kaksihintajärjestelmä on toiminut siksi, että kausivaihteluista johtuen maidon-
46992: asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja sitä tulisi tuotanto on alimmillaan juuri kalenterivuoden
46993: jatkaa edelleen vuonna 1990. Järjestelmän tuli- lopussa, jolloin tuotantokiintiöt yleensä ylitty-
46994: si kuitenkin mahdollistaa jo olemassa olevien vät. Tällöin myös maidosta suoritettava tilitys-
46995: tuotantoyksiköiden järkiperäinen kehittäminen hinta on korkeimmillaan ja tuotannon alhai-
46996: 1989 vp. - HE n:o 187 5
46997:
46998: suus aiheuttaa toisaalta seisokkeja jalostusmei- keskituotoksen nousun johdosta edellyttää lisä-
46999: jereissä. Kiintiömaksun määräksi ehdotetaan kiintiön myöntämistä. Lisäkiintiöiden myöntä-
47000: vahvistetun tuotantokiintiön ylittävältä 10 000 misen pääperiaate, jonka mukaan lisäkiintiöitä
47001: ensimmäiseltä maksulliselta maitolitralta 50 voidaan myöntää silloin, kun sitä on maidon-
47002: penniä litraa kohden. Muilta osin kiintiömak- tuottajan tilan kehittämisen kannalta pidettävä
47003: sun suuruudeksi ehdotetaan edelleen 205 pen- tarpeellisena ottaen erityisesti huomioon tilalla
47004: niä litralta. harjoitetun tuotannon suunnat sekä tilakoko-
47005: Maidontuotannon rakenteen parantamiseksi naisuus ja tuottajan olosuhteet muutoinkin,
47006: ehdotetaan lisäkiintiöitä myönnettäväksi lain jäisi ennalleen. Tämä koskisi myös lain 15-
47007: voimassaoloaikana koko maassa siten, että 18 §:ssä säädettyä yritysmuotoa, työn käyttöä
47008: vuonna 1989 lakkautettuja tuotantokiintiöitä sekä maatilalla asumista koskevien säännösten
47009: vuonna 1987 vastanneista maitomääristä pa- huomioon ottamista lisäkiintiöitä myönnettäes-
47010: lautettaisiin enintään 90 prosenttia uusina tuo- sä. Myös maatilahallituksella tulisi edelleen
47011: tantokiintiöinä tai vahvistettujen tuotantokiin- olla mahdollisuudet antaa tarkempia määräyk-
47012: tiöiden korotuksina tuotantoon. Sama koskisi siä laissa säädetyistä lisäkiintiöiden myöntämi-
47013: niitä vuonna 1988 tuotettuja maitomääriä, joi- sen yleisistä perusteista. Maatalouspiirit voisi-
47014: ta vastaavat tuotantokiintiöt lakkautetaan vat näissä puitteissa nykyiseen tapaan myöntää
47015: vuonna 1990. Viimeksi mainittua puoltaa myös lisäkiintiöitä suoraan lain nojalla.
47016: se, että tällä tavoin lisäkiintiöiden myöntämi- Tuotantoyksikön koon kasvattamiseksi tar-
47017: nen suhteessa niiden lakkauttamiseen saataisiin vittava lisäkiintiö edellyttää yleensä tilan
47018: lähes ajan tasalle. Alueellisen kehityksen oh- rehuomavaraisuuden lisäämistä. Mahdolli-
47019: jaamiseksi ehdotetaan, että maatalouspiirit suuksia tähän vähentävät pellon korkea hinta
47020: myöntäisivät lisäkiintiöinä 60 prosenttia niiden sekä valtion toimenpiteet viljelyksessä olevan
47021: alueilla tuotetuista maitomääristä suoraan peltoalan supistamiseksi. Rehuomavaraisuuden
47022: oman alueensa tuottajillejalopuista 30 prosen- lisääminen peltoa vuokraamalla on myös osoit-
47023: tista jakaisi maatilahallitus valtioneuvoston tautunut käytännössä vaikeaksi. Toisaalta lyp-
47024: päättämän osan käytettäväksi niiden maata- sylehmien lukumäärän väheneminen on lisän-
47025: louspiirien alueella, joilla maidontuotannon nyt saatavilla olevan ostorehun määrää koko
47026: kehitys ja hyväksyttävien hakemusten määrä maassa. Tämän vuoksi ehdotetaan lievennettä-
47027: sitä edellyttävät. Kymmenen prosenttia maito- väksi tilan rehuomavaraisuutta koskevia sään-
47028: määristä jäisi palauttamaHa tuotantoon. nöksiä siten, että se olisi nykyisen kahden
47029: Maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasa- kolmasosan tai kolmen neljäsosan sijasta puo-
47030: painottamisesta annettu laki (81183) on tarkoi- let yrityksessä olevien lypsylehmien rehuntar-
47031: tus korvata maataloustuotannon tasapainotta- peesta.
47032: misesta annettavalla lailla. Säädettäväksi ehdo- On edelleen tarpeellista hillitä meijerien toi-
47033: tetun lain 12 §:ssä on säännökset luonnonmu- menpiteitä maitomäärien kasvattamiseksi tuo-
47034: kaisen viljelyn harjoittajan ja valtion välillä tantotaloudellisista syistä ja tämän vuoksi eh-
47035: tehtävästä sopimuksesta. Luonnonmukaisen dotetaan meijerikohtaisesta kiintiömaksusta
47036: viljelyn edistämiseksi ehdotetaan, että viljelijä, annettua lakia jatkettavaksi vuoden 1990 lop-
47037: joka on sitoutunut harjoittamaan luonnonmu- puun saakka. Meijerin perustuotantamäärä eh-
47038: kaista tuotantoa, saa hakemuksesta 40 000 lit- dotetaan pysytettäväksi ennallaan. Tämän li-
47039: ran kiintiön, jos hän ryhtyy toimittamaan tuot- säksi meijereiltä ehdotetaan kannettavaksi
47040: tamaansa maitoa meijeriin. Nämä kiintiöt vah- maataloustulolain 14 §:ssä tarkoitetut kolmen
47041: vistaa maatalouspiiri edellä tarkoitettujen lisä- miljoonan voikilon vientikustannukset, joiden
47042: kiintiöiden lisäksi ja piirin jaettavaksi tulevasta määräksi arvioidaan 75 miljoonaa markkaa
47043: litramäärästä riippumatta. vuonna 1990. Kiintiömaksun suuruudeksi eh-
47044: Lisäkiintiöitä on tähän saakka voitu myön- dotetaan 4 penniä vastaanotetulta maitolitralta
47045: tää lähinnä nuorille tuottajille sekä rakenta- perustuotantamäärään saakka, minkä ylittä-
47046: mis-, peruskorjaus- ja sukupolvenvaihdosta- vältä osalta maksu olisi edelleen 50 penniä
47047: pauksissa. Lisäkiintiöiden myöntämisen tulisi litralta.
47048: vuonna 1990 painottua nuorten tuottajien Hallituksen tarkoituksena on välittömästi
47049: ohella lähinnä sellaisiin tuottajiin, joiden koh- käynnistää valmistelu maidon kaksihintajärjes-
47050: dalla tilan jo olemassa olevan tuotantokapasi- telmää koskevaksi 4-vuotiseksi lainsäädännök-
47051: teetin käyttöasteen nostaminen lypsylehmien si, joka olisi voimassa vuoden 1991 alusta
47052: 6 1989 vp. - HE n:o 187
47053:
47054: maataloustulolain Voimassaoloajan loppuun 5. Muut esitykseen vaikuttavat
47055: vuoteen 1994. On tärkeätä, että järjestelmää seikat
47056: kehitettäessä päästäisiin pitkäjänteisempiin rat-
47057: kaisuihin, jotka nykyistä paremmin mahdollis- 5.1. Riippuvuus muista esityksistä
47058: taisivat maitotuotteiden kotimaisen ja kansain-
47059: välisen markkinatilanteen huomioon ottamisen Maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä an-
47060: sekä hallinnon keventämisen. netun lain 21 §:n 2 momenttiin ehdotetaan
47061: tehtäväksi maataloustuotannon tasapainotta-
47062: misesta säädettäväksi ehdotetun lain edellyttä-
47063: mä tekninen muutos, joka koskee tuotanto-
47064: 3. Esityksen organisatoriset ja kiintiön lakkauttamista silloin, kun maidon-
47065: taloudelliset vaikutukset tuottaja sitoutuu valtion kanssa tekemänsä so-
47066: pimuksen perusteella luopumaan maidontuo-
47067: Maidon kaksihintajärjestelmän toteuttamista tannosta kokonaan.
47068: varten perustettiin maatalouspiireihin järjestel-
47069: män alkuvaiheissa 5 pysyvää virkaa. Nyt ky-
47070: seessä oleva esitys ei aiheuta tähän muutosta. 5.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopimuksista
47071:
47072: Maidon kaksihintajärjestelmän tavoitteena Suomen kansainväliset sitoumukset, lähinnä
47073: on maidon tuotannon ja kulutuksen tasapai- tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus
47074: nottaminen ja siten maitotaloustuotteiden yli- eli GATT -sopimus, edellyttävät sitä, että Suo-
47075: jäämien viennistä aiheutuvien kustannusten mi ei lisää maataloustuotteiden vientitukea ny-
47076: alentaminen. kyisestä tasosta. GATT -sopimuksen perusteella
47077: Suomi on sitoutunut huolehtimaan siitä, ettei
47078: Maidon kiintiömaksun tuotoksi vuonna 1990 maataloustuotteiden vientituen määrä nouse
47079: arvioidaan 8,2 miljoonaa markkaa. Meijeri- vuoden 1989 huhtikuun tasosta joko siten, ettei
47080: kohtaisen kiintiömaksun tuotoksi vuonna 1990 maataloustuotteiden tuottajahintoja nosteta
47081: arvioidaan 100 miljoonaa markkaa, joka vas- kuluvan vuoden huhtikuun alun tasosta tai että
47082: taa 3 miljoonan voikilon arvioituja vientikus- muilla toimenpiteillä pidetään vientituen määrä
47083: tannuksia. enintään huhtikuun 1989 tasolla. Edelleen Suo-
47084: men tulee vuoden 1989 lokakuun loppuun
47085: Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoar- mennessä ilmoittaa, mitä tuen alentamiseksi
47086: vioesitykseen. aiotaan tehdä vuonna 1989. Näiden sitoumus-
47087: ten noudattamisesta Suomen tulee raportoida
47088: kuluvan vuoden joulukuussa.
47089: 4. Asian valmistelu Maidon osalta edellä mainitut sitoumukset
47090: merkitsevät sitä, että maidon tuottajahintaa
47091: voidaan nostaa vain tuotannon alentomista
47092: Esitys perustuu maidon kaksihintajärjestel- vastaavasti. Tuotannon nouseminen johtaisi
47093: män neuvottelukunnan ehdotuksiin. siten maidon tavoitehinnan alentamiseen.
47094:
47095:
47096:
47097:
47098: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
47099:
47100: 1. Lakiehdotuksen perustelut johdosta pykälän 2 momenttiin ehdotetaan
47101: tehtäväksi tarpeelliset teknisluonteiset muutok-
47102: 1.1. Laki maidon väliaikaisesta kiintiömak- set.
47103: susta
47104: 5 §. Pykälässä ovat säännökset maidon kiin-
47105: 1 §. Uuden maataloustulolain voimaantulon tiömaksun suorittamisvelvollisuuden perusteis-
47106: 1989 vp. - HE n:o 187 7
47107:
47108: ta. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan edelleen nempi kuin edellä 5 §:n 2 momentissa säädetty
47109: otettavaksi voimassa olevan lain pääsääntö kiintiömaksun suorittamisvelvollisuutta koske-
47110: kiintiömaksun maksuperusteista. Sen mukaan va kokonaislitramäärä 40 000 litraa, maksun
47111: kiintiömaksua on suoritettava kunkin maidon- suuruus olisi niin ikään 50 penniä litralta sen
47112: tuottajan osalta sen maitolitramäärän perus- maitomäärän osalta, joka ylittää edellä maini-
47113: teella, jolla meijeriin toimitettavan maidon tun kokonaislitramäärän enintään 10 000 litral-
47114: määrä säännöksessä mainittuna maksukautena la. Käytännössä maksu on siis 50 000 litran
47115: ylittää maidontuottajan tuotantokiintiön mu- tuotantoon saakka 50 penniä litralta silloin,
47116: kaisen maitolitramäärän. Voimassa olevan py- kun kiintiö on enintään 40 000 litraa.
47117: kälän 1 momentin viimeinen virke, joka koskee Ehdotetun 5 § :n 2 momentin tavoin myös
47118: välittäjän kautta meijeriin toimitettavaa mai- edellä mainitun 50 pennin suuruisen kiintiö-
47119: toa, ehdotetaan asiayhteyden vuoksi siirrettä- maksun soveltaminen litraa kohden edellyttää,
47120: väksi pykälän muutettavaksi ehdotettuun 2 että tuottajalle on vahvistettu maidon tuotan-
47121: momenttiin, joka samalla siirtyy pykälän 3 tokiintiö eikä sitä ole lakkautettu. Jollei näin
47122: momentiksi. ole, kiintiömaksun suuruus on 205 penniä lit-
47123: Yleisperusteluissa mainituista syistä pykälän raa kohden heti ensimmäiseltä meijeriin toimi-
47124: uudessa 2 momentissa ehdotetaan säädettäväk- tetulta maitolitralta.
47125: si poikkeuksista 1 momentissa mainittuun kiin- 8 §. Pykälän 1 ja 2 momentissa ovat sään-
47126: tiömaksun suorittamisvelvollisuutta koskevaan nökset kiintiömaksun suorittamisajankohdasta
47127: pääsääntöön. Ehdotuksen mukaan kiintiömak- ja sen suorittamiseen liittyvästä ilmoitusvelvol-
47128: sun suorittamisvelvollisuus vahvistetun tuotan- lisuudesta. Säännöksiä ehdotetaan tarkistetta-
47129: tokiintiön ylittävän maidon osalta alkaisi vasta vaksi 5 §:ään ehdotettuja muutoksia vastaavas-
47130: silloin, kun maidontuottajan meijeriin toimit- ti.
47131: taman maidon määrä maksukautena olisi
47132: 27 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teh-
47133: 40 000 litraa tai sitä enemmän. Käytännössä
47134: täväksi muutos lain voimassaoloajan jatkami-
47135: tämä tarkoittaa sitä, että kiintiömaksua ei
47136: seksi.
47137: kannettaisi siltä osin kuin tuottajan maidon-
47138: tuotanto alittaa edellä mainitut litramäärät.
47139: Edellytyksenä on kuitenkin, että tuottajalle on
47140: vahvistettu tuotantokiintiö eikä sitä ole lakkau- 1.2. Laki maidon väliaikaisista tuotantokiin-
47141: tettu. Jollei näin ole ja tuottaja toimittaa tiöistä
47142: maitoa meijeriin, kiintiömaksua on suoritetta-
47143: va jokaiselta maitolitralta, koska maidon väli- 12 §. Yleisperustelujen mukaisesti pykälään
47144: aikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain ehdotetaan lisättäväksi uusi kolmas momentti,
47145: 24 §:n mukaan tuotantokiintiön katsotaan täl- jonka mukaan valtion kanssa tekemässään so-
47146: laisessa tapauksessa olevan nolla. pimuksessa luonnonmukaista tuotantoa har-
47147: Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavak- joittamaan sitoutunut viljelijä saa hakemukses-
47148: si säännökset välittäjän kautta toimitetun mai- ta 40 000 litran kiintiön, mikäli hän ryhtyy
47149: don huomioon ottamisesta kiintiömaksua mää- toimittamaan maitoa meijeriin. Muutos liittyy
47150: rättäessä. Lisäksi momentissa säädetään ker- maataloustuotannon tasapainottamisesta sää-
47151: man muuntamisesta maidoksi lakia sovelletta- dettäväksi ehdotettuun lakiin, joka korvaisi
47152: essa. Säännökset vastaavat voimassa olevan maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapai-
47153: pykälän 1 momentin viimeistä virkettä sekä 2 nottamisesta annetun lain.
47154: momenttia. 14 §. Voimassa olevan lain 14 § sisältää
47155: 6 §. Pykälä sisältää säännökset kiintiömak- säännökset vuonna 1989 myönnettävien lisä-
47156: sun suuruudesta. Yleisperustelujen mukaisesti kiintiöiden yhteismäärän perusteista kunkin
47157: maksun suuruus ehdotetaan säännöksessä por- maatalouspiirin alueella. Pykälä ehdotetaan
47158: rastettavaksi sen mukaan, kuinka suuri tuotan- korvattavaksi vastaavilla säännöksillä vuonna
47159: tokiintiön ylitys on. Pääsääntöisesti kiintiö- 1990 myönnettävistä lisäkiintiöistä. Ehdotus
47160: maksun suuruus olisi edelleen 205 penniä litral- poikkeaa jonkin verran voimassa olevan lain
47161: ta. Siltä osin kuin vahvistetun tuotantokiintiön periaatteista. Lisäkiintiöillä tarkoitetaan edel-
47162: ylitys olisi enintään 10 000 litraa, maksun suu- leen sekä jo olemassa olevien tuotantokiintiöi-
47163: ruus olisi kuitenkin 50 penniä litralta. Mikäli den korottamista että myös uusien tuotanto-
47164: tuottajalle vahvistettu tuotantokiintiö on pie- kiintiöiden vahvistamista.
47165: 8 1989 vp. - HE n:o 187
47166:
47167: Ehdotetun pykälän 1 momentti sisältää sään- laissa säädetty. Useimmiten tuotantokiintiön
47168: nökset koko maassa lain voimassaoloaikana siirtäminen tulee kysymykseen sukupolvenvaih-
47169: myönnettävien lisäkiintiöiden yhteismäärän pe- doksen yhteydessä.
47170: rusteista. Ehdotuksen mukaan tämä yhteis- 14 a §. Pykälässä on määritelty ne yleiset
47171: määrä muodostuisi 90 prosentista niistä vuon- periaatteet, joiden perusteella lisäkiintiöitä voi-
47172: na 1987 tuotetuista maitomääristä, joita vas- daan lain voimassaoloaikana myöntää. Pykä-
47173: taavat tuotantokiintiöt on lakkautettu vuonna län 1 momentin mukaan tuotantokiintiöitä voi-
47174: 1989 sekä 90 prosentista niistä vuonna 1988 daan vahvistaa ja korottaa lain 14 §:n nojalla,
47175: tuotetuista maitomääristä, joita vastaavat tuo- kun sitä on maidontuottajan tilan kehittämisen
47176: tantokiintiöt lakkautetaan vuonna 1990. Tar- kannalta pidettävä tarpeellisena ottaen erityi-
47177: koituksena on päästä lisäkiintiöiden myöntä- sesti huomioon tilalla harjoitetun tuotannon
47178: misessä lähes ajan tasalle siten, että osaa vuon- suunnat sekä tilakokonaisuus ja tuottajan olo-
47179: na 1990 lakkautettuja tuotantokiintiöitä vas- suhteet muutoin.
47180: taava maidontuotanto voitaisiin heti tuotanto- Yleisperustelujen mukaisesti edellä mainittu-
47181: kiintiön lakkauttamisen jälkeen palauttaa uusi- ja lisäkiintiöiden myöntämisen ensisijaisia pe-
47182: na tuotantokiintiöinä tai vahvistettujen tuotan- rusteita ehdotetaan muutettavaksi siten, että
47183: tokiintiöiden korotuksina tuotantoon. nuorten tuottajien lisäksi lisäkiintiöitä tulisi
47184: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavak- lain voimassaoloaikana myöntää ensisijaisesti
47185: si säännökset 1 momentissa mainitun tuotanto- niille tuottajille, joiden kohdalla se on tarpeen
47186: kiintiöiden yhteismäärän jakaantumisesta eri tilan tuotantorakennuksen kapasiteetin hyö-
47187: maatalouspiireihin. Tarkoituksena on, että ku- dyntämiseksi lypsylehmien keskituotoksen
47188: kin maatalouspiiri voisi myöntää 60 prosenttia olennaisen nousun vuoksi. Viimeksi mainittu
47189: sen alueella tuotetuista 1 momentin mukaisista harkintaperuste sisältää siten kaksi edellytystä.
47190: maitomääristä suoraan oman alueensa maidon- Muilta osin pykälän 1 momenttiin ei ehdoteta
47191: tuottajille. Valtioneuvosto päättäisi 30 prosen- muutoksia, joten momentin ensimmäisessä
47192: tin osalta tuotantopoliittinen tilanne huomioon virkkeessä mainittu lisäkiintiöiden myöntämi-
47193: ottaen, käytetäänkö niitä tuotantokiintiöiden sen pääperiaate jäisi ennalleen.
47194: vahvistamiseen ja korottamiseen. Sama koskisi Voimassa olevan pykälän 3 momenttiin sisäl-
47195: maatalouspiirien alueella käyttämättömiksi tyvä lisäkiintiöiden myöntämisperuste, jonka
47196: jääviä maitolitramääriä. Valtioneuvoston mää- mukaan kiintiö voidaan täydentää vastaamaan
47197: räämän osuuden jakaisi maatilahallitus käytet- todellista tuotantotilannetta silloin, kun kiin-
47198: täväksi yhden tai useamman maatalouspiirin tiöiden määräytymisjaksoon liittyvä tuotanto-
47199: alueella ottaen huomioon maidontuotannon häiriö on pudottanut kiintiötä yli 10 prosentil-
47200: kehityksen eri alueilla. la, ehdotetaan tarpeettomana kumottavaksi.
47201: Lain 13 §:ssä on säädetty tuotantokiintiön Ne tuottajat, joille on tällä perusteella myön-
47202: siirtämisestä ja vahvistamisesta maatilan omis- netty lisäkiintiötä, voidaan useimmissa tapauk-
47203: tus- tai hallintaoikeuden vaihduttua tai kun sissa ottaa huomioon jo pykälän 1 momentin
47204: maidontuottaja siirtyy harjoittamaan maidon- perusteella.
47205: tuotantoa omistamaliaan tai hallitsemaliaan 16 §. Pykälän 1 momentissa olevia rehuoma-
47206: muulla maatilalla kuin jota hänelle vahvistettu varaisuusvaatimuksia ehdotetaan yleisperuste-
47207: tuotantokiintiö koskee. Lisäksi pykälässä on luissa mainituista syistä lievennettäväksi siten,
47208: säädetty yhteisen tuotantokiintiön vahvistami- että tilan rehuomavaraisuuden tulisi olla nykyi-
47209: sesta puolisoille, joille on vahvistettu erilliset sen kahden kolmasosan tai kolmen neljäsosan
47210: tuotantokiintiöt. Koska sellaisten maidontuot- sijasta puolet yrityksessä olevien lypsylehmien
47211: tajien tuottamaa maitoa, joiden tuotantokiin- rehuntarpeesta. Muilta osin säännökseen ei
47212: tiö on lakkautettu tällaisen tuotantokiintiön ehdoteta sisällöllisiä muutoksia, joten tuotan-
47213: siirron tai vahvistamisen yhteydessä ei ole tar- tokiintiötä ei edelleenkään saataisi säännökses-
47214: koituksenmukaista lukea mukaan lisäkiintiöinä sä tarkoitetuissa tapauksissa vahvistaa 30 lyp-
47215: palautettaviin maitomääriin, pykälän 3 mo- sylehmän lukumäärää suurempaa maitolitra-
47216: mentissa ehdotetaan säädettäväksi, ettei tällai- määrää vastaavaksi. Myös lain rehuomavarai-
47217: sia tuotantokiintiöitä otettaisi huomioon pykä- suussäännöksistä poikkeamista koskevat sään-
47218: lässä tarkoitettuja maitomääriä yhteenlasketta- nökset jäisivät ennalleen. Momentin sanamuo-
47219: essa. Säännös vastaa tältä osin sitä, mitä vas- toa ehdotetaan lisäksi teknisluonteisesti täs-
47220: taavien tapausten osalta on voimassa olevassa mennettäväksi.
47221: 1989 vp. - HE n:o 187 9
47222:
47223: 21 §. Voimassa olevan lain 21 §:n 1 momen- ehdotettua maksun porrastusta vastaavasti.
47224: tin mukaan maatalouspiirin on määrättävä Kiintiömaksu kannettaisiin meijerin vastaan-
47225: maidontuottajalle vahvistettu tuotantokiintiö ottaman maitomäärän perusteella ja porrastet-
47226: lakanneeksi, jos hän on lopettanut maidontuo- taisiin meijerin perustuotantamäärän mukaan.
47227: tannon harjoittamisen eikä se johdu valtion Perustuotantamääränä pidettäisiin edelleen
47228: kanssa tehdystä maidontuotannon rajoittami- meijerin vuonna 1987 tuottajilta vastaanotta-
47229: sesta koskevasta sopimuksesta tai jollei ole maa maitomäärää.
47230: kysymys muusta tilapäisestä tuotannon kes- 7 §. Maksun suuruudeksi ehdotetaan 4 pen-
47231: keyttämisestä. Saman pykälän 3 momentin niä litralta, mikä maidontuotannon arvioitu
47232: mukaan voidaan 1 momentissa tarkoitetulle taso huomioon ottaen vastaa muun muassa
47233: maidontuottajalle tai tilan uudelle omistajalle maataloustulolain 14 §:ssä maataloustuottajien
47234: taikka haltijalle hakemuksesta vahvistaa uusi, vastattavaksi asetettua 3 miljoonan voikilon
47235: enintään entisen suuruinen tuotantokiintiö vientikustannusta. Perustuotantamäärän ylittä-
47236: kahden vuoden kuluessa tuotannon lopettami- vältä osalta kiintiömaksu olisi edelleen 50 pen-
47237: sesta, mikäli hän aloittaa maidontuotannon niä litralta.
47238: uudelleen kiintiön lakkauttamisen jälkeen eikä 9 §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, et-
47239: lain 12 §:n säännöksistä muuta johdu. tä meijerit määrättäisiin maksamaan kuukau-
47240: Koska tuottajan kannalta olisi kohtuullista, sittain kiintiömaksun ennakkoa 4 penniä litral-
47241: että tuotannon lopettamisajankohdan sijasta ta edellisen kuukauden aikana vastaanotta-
47242: edellä mainittu kahden vuoden aika alkaisi maosa maitomäärän perusteella. Lisäksi ehdo-
47243: kulua vasta tuotantokiintiön lakkauttamisesta tetaan, että maatilahallitus voisi määrätä kiin-
47244: lukien, ehdotetaan lain 21 §:n 3 momenttia tiömaksun ennakon perittäväksi meijeriliik-
47245: muutettavaksi siten, että tuottajalle voitaisiin keen harjoittajalle hintapoliittisena tukena
47246: vahvistaa uusi tuotantokiintiö kahden vuoden maksettavasta suorituksesta, jolloin voidaan
47247: kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin tuotanto- välttää tarpeetonta rahaliikennettä maatilahal-
47248: kiintiön lakkauttamista koskeva päätös on saa- lituksen ja meijerien välillä.
47249: nut lainvoiman. Samalla pykälän 1 momenttiin 11 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teh-
47250: sisältyvää kiintiön lakkauttamista koskevaa täväksi ennakon kantamisesta aiheutuvia tekni-
47251: säännöstä ehdotetaan selvyyden vuoksi täs- siä muutoksia.
47252: mennettäväksi siten, että maatalouspiirin olisi 28 §. Lain voimassaoloaikaa ehdotetaan jat-
47253: aina määrättävä tuotantokiintiö lakanneeksi kettavaksi yhdellä vuodella eli vuoden 1990
47254: lakkauttamispäätöksen antamispäivästä lukien. loppuun saakka.
47255: Asiallista muutosta pykälän 1 momenttiin ei
47256: ehdoteta.
47257: Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi
47258: 2. Voimaantulo
47259: maataloustuotannon tasapainottamisesta sää-
47260: dettäväksi ehdotetun lain edellyttämä tekninen
47261: muutos. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä
47262: 34 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan teh- tammikuuta 1990.
47263: täväksi lain voimassaolaajan jatkamisen edel-
47264: lyttämä muutos.
47265: 3. Säätämisjärjestys
47266:
47267: 1.3. Laki meijerikohtaisesta kiintiömaksusta Lakiehdotukset olisi käsiteltävä valtiopäivä-
47268: järjestyksen 68 §:n mukaisessa enintään yhdel-
47269: 1 §. Pykälään on tehty lain voimassaolaajan tä vuodelta kannettavaa veroa koskevassa sää-
47270: jatkamista tarkoittava muutos. Lisäksi sään- tämisjärjestyksessä.
47271: nöstä on uuden maataloustulolain voimaantu-
47272: lon johdosta teknisluonteisesti tarkistettu. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
47273: 5 §. Pykälän 1 momentti ehdotetaan teknis- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
47274: luonteisesti tarkistettavaksi jäljempänä 7 §:ssä set:
47275:
47276:
47277:
47278:
47279: 2 391091Z
47280: 10 1989 vp. - HE n:o 187
47281:
47282:
47283:
47284:
47285: 1.
47286: Laki
47287: maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta
47288:
47289: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47290: muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
47291: (569/84) 1 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 6 §, 8 §:n 1 ja 2 momentti sekä 27 §:n
47292: momentti,
47293: sellaisena kuin niistä ovat 6 § 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (622/86), 8 §:n
47294: momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1085/85) ja 27 §:n 1 momentti 29 päivänä
47295: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1301188), sekä
47296: lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti ja nykyinen 3 momentti siirtyvät
47297: 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:
47298:
47299: 1§ sun suorittamisvelvollisuuden synnyttävän lit-
47300: ramäärän tai, milloin maidontuottajalle vah-
47301: Tämän lain mukaiset maksut katsotaan vistettu tuotantokiintiö on tätä suurempi, vah-
47302: osaksi maataloustulolain (736/89) 15 §:ssä tar- vistetun tuotantokiintiön mukaisen litramää-
47303: koitettua maataloustuottajien osuutta maata- rän, kiintiömaksun suuruus on näiden litrojen
47304: loustuotteiden vientikustannuksista. osalta 50 penniä litralta.
47305:
47306: 5§ 8§
47307: Maidon kiintiömaksua on suoritettava kun- Kiintiömaksuvelvollisen on suoritettava kiin-
47308: kin maidontuottajan osalta sen maitolitramää- tiömaksu kuukausittain sen jälkeen, kun kiin-
47309: rän perusteella, jolla meijeriin toimitettavan tiömaksun suorittamisvelvollisuus on syntynyt.
47310: maidon määrä tammikuun 1 päivän ja joulu- Maatilan maidontuottajan vaihtuessa katso-
47311: kuun 31 päivän välisen ajan käsittävänä mak- taan kiintiömaksun suorittamisvelvollisuuden
47312: sukautena ylittää maidontuottajan tuotanto- säilyvän entisellään, kunnes uudelle maidon-
47313: kiintiön mukaisen maitolitramäärän. tuottajalle on vahvistettu tuotantokiintiö, ei
47314: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädet- kuitenkaan kolmea kuukautta pitempää aikaa.
47315: ty, kiintiömaksua on suoritettava vahvistetun Kiintiömaksu on suoritettava viimeistään mai-
47316: tuotantokiintiön ylittävän maidon osalta vasta don vastaanottamista seuraavan kalenterikuu-
47317: siltä osin kuin meijeriin toimitettavan maidon kauden loppuun mennessä.
47318: määrä maksukautena on 40 000 litraa tai sitä Kiintiömaksuvelvollisen on 1 momentissa
47319: enemmän. mainittuun ajankohtaan mennessä annettava
47320: Kiintiömaksua määrättäessä meijeriin toimi- ilmoitus niistä tuotantokiintiön ylittäneistä
47321: tettavaksi maidoksi katsotaan myös maito, maidontuottajista, joiden osalta kiintiömaksun
47322: jonka maidontuottaja on luovuttanut toiselle suorittamisvelvollisuus on 5 §:n mukaan synty-
47323: henkilölle meijeriin edelleen toimitettavaksi. nyt, sekä kiintiömaksun suorittamisen perus-
47324: Lisäksi maidoksi katsotaan kerma siten, että teena olevista maitomääristä maatilahallituk-
47325: kermaan sisältyvien rasvakilojen määrä kerro- selle.
47326: taan luvulla 23 ja näin saatu luku katsotaan
47327: kermaa vastaavaksi maitomääräksi.
47328: 27 §
47329: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
47330: 6§ kuuta 1985 ja se koskee tammikuun 1 päivän
47331: Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen- 1985 ja joulukuun 31 päivän 1990 väliseltä
47332: niä litralta. Jos meijeriin toimitetun maidon ajalta suoritettavia kiintiömaksuja. Asetuksella
47333: määrä maksukautena, joka alkaa 1 päivänä voidaan säätää tämän lain säännösten estämät-
47334: tammikuuta 1990, ylittää enintään 10 000 lit- tä maksuvelvollisen eduksi poikkeuksia kiintiö-
47335: ralla 5 §:n 2 momentissa mainitun kiintiömak- maksun suorittamisvelvollisuuden ajankohdas-
47336: 1989 vp. HE n:o 187 11
47337:
47338: ta tämän lain voimaantulon jälkeisen ensim- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
47339: mäisen maksukauden osalta. kuuta 1990.
47340:
47341:
47342:
47343: 2.
47344: Laki
47345: maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta
47346:
47347: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47348: kumotaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöisiä 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
47349: (570/84) 14 a §:n 3 momentti,
47350: sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1302/88), sekä
47351: muutetaan lain 14 §, 14 a §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 21 §:n 1-3 momentti ja 34 §:n
47352: momentti,
47353: sellaisina kuin niistä ovat 14 §, 14 a §:n 1 momentti ja 34 §:n 1 momentti mainitussa 29
47354: päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa, 16 §:n 1 momentti 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa
47355: laissa (623/86) ja 21 §:n 2 ja 3 momentti 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1336/87),
47356: sekä
47357: lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 22 päivänä elokuuta
47358: 1986 annetulla lailla, uusi 3 momentti seuraavasti:
47359:
47360: 12 §
47361: louspiirien alueella käyttämättämiksi jääviä
47362: Viljelijälle, joka on valtion kanssa tehnyt maitolitramääriä. Valtioneuvoston päättämän
47363: maataloustuotannon tasapainottamisesta anne- osuuden jakaa maatilahallitus käytettäväksi
47364: tun lain ( /89) 12 §:ssä tarkoitetun sopimuk- niiden maatalouspiirien alueilla, joilla maidon-
47365: sen harjoittaa luonnonmukaista tuotantoa, tuotannon kehitys ja hyväksyttävien hakemus-
47366: vahvistetaan hakemuksesta 40 000 litran tuo- ten määrä sitä edellyttävät.
47367: tantokiintiö, mikäli hän ryhtyy toimittamaan Tässä pykälässä tarkoitettuja maitomääriä
47368: maitoa meijeriin. yhteenlaskettaessa huomioon ei oteta 13 §:n
47369: mukaisen tuotantokiintiön siirron tai vahvista-
47370: 14 § misen yhteydessä lakkautettuja tuotantokiin-
47371: Uusia tuotantokiintiöitä voidaan muissa tiöitä.
47372: kuin 12 ja 13 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
47373: vahvistaa ja vahvistettuja tuotantokiintiöitä 14 a §
47374: korottaa vuonna 1990 koko maassa yhteensä Tuotantokiintiöitä voidaan vahvistaa ja ko-
47375: määrä, joka vastaa 90 prosenttia rottaa 14 §:n nojalla, kun sitä on maidontuot-
47376: 1) siitä vuonna 1987 tuotetusta maitomää- tajan tilan kehittämisen kannalta pidettävä tar-
47377: rästä, jota vastaavat tuotantokiintiöt on lak- peellisena ottaen erityisesti huomioon tilalla
47378: kautettu vuonna 1989 ja harjoitetun tuotannon suunnat sekä tilakoko-
47379: 2) siitä vuonna 1988 tuotetusta maitomää- naisuus ja tuottajan olosuhteet muutoin. Ensi-
47380: rästä, jota vastaavat tuotantokiintiöt on lak- sijaisesti kiintiöitä on tällöin vahvistettava ja
47381: kautettu vuonna 1990. korotettava nuorille maidontuottajille sekä sel-
47382: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta tuotanto- laisille tuottajille, joiden kohdalla se on tar-
47383: kiintiöiden yhteismäärästä voidaan tuotanto- peen tilan tuotantorakennuksen kapasiteetin
47384: kiintiöitä vahvistaa ja korottaa kunkin maata- hyödyntämiseksi lypsylehmien keskituotoksen
47385: louspiirin alueella 60 prosenttia mainitussa mo- olennaisen nousun vuoksi.
47386: mentissa tarkoitetusta asianomaisen maata-
47387: louspiirin alueella tuotetusta maitomäärästä.
47388: Valtioneuvosto päättää 30 prosentin osalta, 16 §
47389: käytetäänkö niitä tuotantokiintiöiden vahvista- Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 3 ja 4 mo-
47390: miseen ja korottamiseen. Sama koskee maata- mentissa sekä 14 §:ssä tarkoitetuissa tapauksis-
47391: 12 1989 vp. - HE n:o 187
47392:
47393: sa vahvistaa ja korottaa vastaamaan suuruu- ei sanottuna aikana saa kyseistä tilaa varten
47394: deltaan enintään niin monen lypsylehmän tuo- myöntää myöskaän sille, jolle maatilan tai sen
47395: tantoa, että maatilalta on mahdollisuus saada osan omistus- tai hallintaoikeus on sopimuksen
47396: vähintään puolet niiden tarvitsemasta rehusta. tekemisen jälkeen siirtynyt.
47397: Tuotantokiintiötä ei saa tällöin vahvistaa tai Mikäli 1 momentissa tarkoitettu maidon-
47398: korottaa 30 lypsylehmän lukumäärää suurem- tuottaja tai tilan uusi omistaja taikka haltija
47399: paa maitolitramäärää vastaavaksi. Valtioneu- aloittaa maidon tuotannon uudelleen kiintiön
47400: voston määräämistä erityisistä syistä voidaan lakkauttamisen jälkeen, voidaan hänelle, mikä-
47401: kuitenkin sallia poikkeaminen tämän lain re- li 12 §:n säännöksistä ei muuta johdu, hake-
47402: huomavaraisuutta koskevista säännöksistä, jos muksesta vahvistaa uusi, enintään entisen suu-
47403: sitä on kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen ruinen tuotantokiintiö kahden vuoden kuluessa
47404: pidettävä tarpeellisena. Päätöksen rehuomava- siitä päivästä lukien, jolloin tuotantokiintiön
47405: raisuussäännöksistä poikkeamisesta tekee maa- lakkauttamista koskeva päätös on saanut lain-
47406: tilahallitus. voiman.
47407:
47408:
47409: 21 § 34 §
47410: Milloin maidontuottaja on lopettanut mai- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
47411: dontuotannon harjoittamisen eikä se johdu kuuta 1985 ja sen mukaisia kiintiöitä sovelle-
47412: valtion kanssa tehdystä maidontuotannon ra- taan 31 päivään joulukuuta 1990 saakka. Tällä
47413: joittamista koskevasta sopimuksesta tai jollei lailla kumotaan kotieläintuotannon ohjaami-
47414: ole kysymys muusta tilapäisestä tuotannon kes- sesta eräissä tapauksissa annettuun lakiin
47415: keyttämisetä, on maatalouspiirin määrättävä (1080/81) sisältyvät lypsykarjataloutta koske-
47416: tuotantokiintiö lakanneeksi lakkauttamispää- vat säännökset. Lypsykarjatalouden harjoitta-
47417: töksen antamispäivästä lukien. mista tai laajentamista koskevat lupahakemuk-
47418: Tuotantokiintiö on määrättävä lakanneeksi set, jotka ovat vireillä tämän lain voimaan
47419: aina silloin, kun viljelijä on maataloustuotan- tullessa, on käsiteltävä kuitenkin loppuun mai-
47420: non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne- nitun lain säännösten mukaan.
47421: tun lain 6 §:n 4 momentin tai maatalous-
47422: tuotannon tasapainottamisesta annetun lain
47423: ( 1 ) 9 §:n nojalla sitoutunut luopumaan Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
47424: maidontuotannostaan kokonaan. Tällaisen so- kuuta 1990.
47425: pimuksen tehneelle viljelijälle ei saa myöntää Vuoden 1989 maidontuotantoon sovellettuja
47426: tuotantokiintiötä ennen kuin sopimuksen teke- tuotantokiintiöitä sovelletaan ilman eri toimen-
47427: misestä on kulunut 7 vuotta. Tuotantokiintiötä piteitä myös vuonna 1990.
47428:
47429:
47430:
47431:
47432: 3.
47433: Laki
47434: meijerikohtaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta
47435:
47436: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan meijerikohtaisesta kiintiömaksusta 29 päivänä
47437: joulukuuta 1988 annetun lain (1303/88) 1 §, 5 §:n 1 momentti, 7 ja 9 §, 11 §:n 1 momentti ja
47438: 28 § näin kuuluviksi:
47439:
47440: 1§
47441: Valtiolle on vuodelta 1990 suoritettava maa- kuin tässä laissa säädetään. Kiintiömaksut kat-
47442: taloustulolaissa (736/89) tarkoitettuna markki- sotaan osaksi maataloustulolain 15 § :ssä tar-
47443: noimismaksuna meijerikohtaista kiintiömak- koitettua maataloustuottajien osuutta maata-
47444: sua, jäljempänä kiintiömaksu, sen mukaan loustuotteiden vientikustannuksista.
47445: 1989 vp. - HE n:o 187 13
47446:
47447: 5§ 11 §
47448: Kiintiömaksua suoritetaan meijerin maidon- Jollei kiintiömaksun suorittamiseen velvolli-
47449: tuottajiltaan vastaanottaman maitomäärän pe- nen ole suorittanut maksun ennakkoa 9 §:ssä
47450: rusteella porrastettuna meijerin perustuotanta- tarkoitetulla tavalla tai jos kiintiömaksua tai
47451: määrän mukaan. Perustuotantamäärä on mei- sen ennakkoa on suoritettu liian vähän, maati-
47452: jerin vuonna 1987 tuottajilta vastaanottama lahallituksen on määrättävä kiintiömaksu tai
47453: maitomäärä. suorittamatta oleva osa siitä maksettavaksi.
47454: Lisäksi kiintiömaksun suorittamiseen velvolli-
47455: sen on maksettava laiminlyödylle määrälle
47456: 7§ maksunlisäystä yksi markka kultakin täydeltä
47457: Kiintiömaksun suuruus meijerin perus- sadalta markalta jokaiselta aikavalta kalenteri-
47458: tuotantamäärään saakka on 4 penniä litralta kuukaudelta sen kuukauden alusta, jona kiin-
47459: sekä sen ylittävältä osalta 50 penniä litralta. tiömaksu tai sen ennakko olisi tullut suorittaa,
47460: 16 §:ssä tarkoitetun maksulipun eräpäivää
47461: 9§ edeltävän kuukauden loppuun, tai mikäli kiin-
47462: Kiintiömaksun suorittamiseen velvollisen on tiömaksu on jo suoritettu, suorituspäivää edel-
47463: oma-aloitteisesti maksettava kiintiömaksun en- tävän kuukauden loppuun.
47464: nakkoa kunkin kalenterikuukauden aikana
47465: vastaanottamastaan maidosta 4 penniä litralta
47466: maatilahallituksen postisiirtotilille viimeistään 28 §
47467: seuraavan kalenterikuukauden loppuun men- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
47468: nessä. kuuta 1989 ja se on voimassa vuoden 1990
47469: Maatilahallitus voi kuitenkin määrätä mai- loppuun.
47470: don kiintiömaksun ennakon perittäväksi meije-
47471: riliikkeen harjoittajalle hintapoliittisena tukena Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
47472: maksettavasta suorituksesta. kuuta 1990.
47473:
47474: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
47475:
47476:
47477: Tasavallan Presidentti
47478: MAUNO KOIVISTO
47479:
47480:
47481:
47482:
47483: Ministeri Ole Norrback
47484: 14 1989 vp. - HE n:o 187
47485:
47486: Liite
47487:
47488:
47489:
47490:
47491: 1.
47492: Laki
47493: maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta
47494:
47495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47496: muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
47497: (569/84) 1 §:n 2 momentti, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 6 §, 8 §:n 1 ja 2 momentti sekä 27 §:n
47498: momentti,
47499: sellaisena kuin niistä ovat 6 § 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa laissa (622/86), 8 §:n 1
47500: momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1085/85) ja 27 §:n 1 momentti 29 päivänä
47501: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1301188), sekä
47502: lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 ja nykyinen 3 momentti siirtyvät 3 ja 4
47503: momentiksi seuraavasti:
47504:
47505: Voimassa oleva laki Ehdotus
47506:
47507: §
47508:
47509: Tämän lain mukaiset maksut katsotaan Tämän lain mukaiset maksut katsotaan
47510: osaksi maataloustulolain (629/82) 15 §:ssä tar- osaksi maataloustulolain (736/89) 15 §:ssä tar-
47511: koitettua maatalouden osuutta maataloustuot- koitettua maataloustuottajien osuutta maata-
47512: teiden vientikustannuksista. loustuotteiden vientikustannuksista.
47513:
47514: 5 § 5§
47515: Maidon kiintiömaksua on suoritettava kun- Maidon kiintiömaksua on suoritettava kun-
47516: kin maidontuottajan osalta sen maitolitramää- kin maidontuottajan osalta sen maitolitramää-
47517: rän perusteella, jolla meijeriin toimitettavan rän perusteella, jolla meijeriin toimitettavan
47518: maidon määrä tammikuun 1 päivän ja sitä maidon määrä tammikuun 1 päivän ja joulu-
47519: seuraavan joulukuun 31 päivän välisenä aikana kuun 31 päivän välisen ajan käsittävänä mak-
47520: käsittävänä maksukautena ylittää maidontuot- sukautena ylittää maidontuottajan tuotanto-
47521: tajan tuotantokiintiön mukaisen maitolitra- kiintiön mukaisen maitolitramäärän.
47522: määrän. Meijeriin toimitettavaksi maidoksi
47523: katsotaan myös maito, jonka maidontuottaja
47524: on luovuttanut toiselle henkilölle meijeriin
47525: edelleen toimitettavaksi.
47526:
47527: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädet-
47528: ty, kiintiömaksua on suoritettava vahvistetun
47529: tuotantokiintiön ylittävän maidon osalta vasta
47530: siltä osin kuin meijeriin toimitettavan maidon
47531: määrä maksukautena on 40 000 litraa tai sitä
47532: enemmän.
47533: Kiintiömaksua määrättäessä maidoksi katso- Kiintiömaksua määrättäessä meijeriin toimi-
47534: taan myös kerma siten, että kermaan sisälty- tettavaksi maidoksi katsotaan myös maito,
47535: vien rasvakilojen määrä kerrotaan luvulla 23 ja jonka maidontuottaja on luovuttanut toiselle
47536: näin saatu luku katsotaan kermaa vastaavaksi henkilölle meijeriin edelleen toimitettavaksi.
47537: maitomääräksi. Lisäksi maidoksi katsotaan kerma siten, että
47538: 1989 vp. - HE n:o 187 15
47539:
47540: Voimassa oleva laki Ehdotus
47541:
47542: kermaan sisältyvien rasvakilojen määrä kerro-
47543: taan luvulla 23 ja näin saatu luku katsotaan
47544: kermaa vastaavaksi maitomääräksi.
47545:
47546:
47547: 6 § 6 §
47548: Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen- Maidon kiintiömaksun suuruus on 205 pen-
47549: niä litralta. niä litralta. Jos meijeriin toimitetun maidon
47550: määrä maksukautena, joka alkaa 1 päivänä
47551: tammikuuta 1990, ylittää enintään JO 000 lit-
47552: ralla 5 §:n 2 momentissa mainitun kiintiömak-
47553: sun suorittamisvelvollisuuden synnyttävän lit-
47554: ramäärän tai, milloin maidontuottajalle vah-
47555: vistettu tuotantokiintiö on tätä suurempi, vah-
47556: vistetun tuotantokiintiön mukaisen litramää-
47557: rän, kiintiömaksun suuruus on näiden litrojen
47558: osalta 50 penniä litralta.
47559: 8 § 8§
47560: Kiintiömaksuvelvollisen on suoritettava kiin- Kiintiömaksuvelvollisen on suoritettava kiin-
47561: tiömaksu kuukausittain sen jälkeen, kun kiin- tiömaksu kuukausittain sen jälkeen, kun kiin-
47562: tiömaksuvelvollisen vastaanottama maitomää- tiömaksun suorittamisvelvollisuus on syntynyt.
47563: rä edellä 5 §:ssä tarkoitettuna maksukautena Maatilan maidontuottajan vaihtuessa katso-
47564: ylittää maidontuottajan tuotantokiintiön mu- taan kiintiömaksun suorittamisvelvollisuuden
47565: kaisen maitolitramäärän. Maatilan maidon- säilyvän entisellään, kunnes uudelle maidon-
47566: tuottajan vaihtuessa katsotaan kiintiömaksun tuottajalle on vahvistettu tuotantokiintiö, ei
47567: suorittamisvelvollisuuden säilyvän entisellään, kuitenkaan kolmea kuukautta pitempää aikaa.
47568: kunnes uudelle maidontuottajalle on vahvistet- Kiintiömaksu on suoritettava viimeistään mai-
47569: tu tuotantokiintiö, ei kuitenkaan kolmea kuu- don vastaanottamista seuraavan kalenterikuu-
47570: kautta pitempää aikaa. Kiintiömaksu on suori- kauden loppuun mennessä.
47571: tettava viimeistään maidon vastaanottamista
47572: seuraavan kalenterikuukauden loppuun men-
47573: nessä.
47574: Kiintiömaksuvelvollisen on 1 momentissa Kiintiömaksuvelvollisen on 1 momentissa
47575: mainittuun ajankohtaan mennessä annettava mainittuun ajankohtaan mennessä annettava
47576: ilmoitus tuotantokiintiön ylittäneistä maidon- ilmoitus niistä tuotantokiintiön ylittäneistä
47577: tuottajista sekä kiintiömaksun suorittamisen maidontuottajista, joiden osalta kiintiömaksun
47578: perusteena olevista maitomääristä maatilahalli- suorittamisve/vollisuus on 5 §:n mukaan synty-
47579: tukselle. nyt, sekä kiintiömaksun suorittamisen perus-
47580: teena olevista maitomääristä maatilahallituk-
47581: selle.
47582:
47583:
47584: 27 § 27 §
47585: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
47586: kuuta 1985 ja se koskee tammikuun 1 päivän kuuta 1985 ja se koskee tammikuun 1 päivän
47587: 1985 ja joulukuun 31 päivän 1989 väliseltä 1985 ja joulukuun 31 päivän 1990 väliseltä
47588: ajalta suoritettavia kiintiömaksuja. Asetuksella ajalta suoritettavia kiintiömaksuja. Asetuksella
47589: voidaan säätää tämän lain säännösten estämät- voidaan säätää tämän lain säännösten estämät-
47590: tä maksuvelvollisen eduksi poikkeuksia kiintiö- tä maksuvelvollisen eduksi poikkeuksia kiintiö-
47591: maksun suorittamisvelvollisuuden ajankohdas- maksun suorittamisvelvollisuuden ajankohdas-
47592: 16 1989 vp. - HE n:o 187
47593:
47594: Voimassa oleva laki Ehdotus
47595:
47596: ta tämän lain voimaantulon jälkeisen ensim- ta tämän lain voimaantulon jälkeisen ensim-
47597: mäisen maksukauden osalta. mäisen maksukauden osalta.
47598:
47599:
47600: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
47601: kuuta 1990.
47602:
47603:
47604:
47605:
47606: 2.
47607: Laki
47608: maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta
47609:
47610: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47611: kumotaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
47612: (570/84) 14 a §:n 3 momentti,
47613: sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1302/88), sekä
47614: muutetaan lain 14 §, 14 a §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 21 §:n 1-3 momentti ja 34 §:n
47615: momentti,
47616: sellaisina kuin niistä ovat 14 §, 14 a §:n 1 momentti ja 34 §:n 1 momentti mainitussa 29
47617: päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa, 16 §:n 1 momentti 22 päivänä elokuuta 1986 annetussa
47618: laissa (623/86) ja 21 §:n 2 ja 3 momentti 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1336/87),
47619: sekä
47620: lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 22 päivänä elokuuta
47621: 1986 annetulla lailla, uusi 3 momentti seuraavasti:
47622: Voimassa oleva laki Ehdotus
47623:
47624: 12 §
47625:
47626: Viljelijälle, joka on valtion kanssa tehnyt
47627: maataloustuotannon tasapainottamisesta anne-
47628: tun lain ( /89) 12 §:ssä tarkoitetun sopimuk-
47629: sen harjoittaa luonnonmukaista tuotantoa,
47630: vahvistetaan hakemuksesta 40 000 litran tuo-
47631: tantokiintiö, mikäli hän ryhtyy toimittamaan
47632: maitoa meijeriin.
47633:
47634: 14 § 14 §
47635: Uusia tuotantokiintiöitä voidaan muissa Uusia tuotantokiintiöitä voidaan muissa
47636: kuin 12 ja 13 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa kuin 12 ja 13 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
47637: vahvistaa ja vahvistettuja tuotantokiintiöitä vahvistaa ja vahvistettuja tuotantokiintiöitä
47638: korottaa kunkin maatalouspiirin alueella vuon- korottaa vuonna 1990 koko maassa yhteensä
47639: na 1989 yhteensä 50 prosenttia siitä asianomai- määrä, joka vastaa 90 prosenttia
47640: sen maatalouspiirin alueella vuonna 1986 tuo- 1) siitä vuonna 1987 tuotetusta maitomää-
47641: tetusta maitomäärästä, jota vastaavat tuotan- rästä, jota vastaavat tuotantokiintiöt on lak-
47642: tokiintiöt on lakkautettu vuonna 1988. kautettu vuonna 1989 ja
47643: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädet- 2) siitä vuonna 1988 tuotetusta maitomää-
47644: ty, voidaan tuotantokiintiöitä vahvistaa ja vah- rästä, jota vastaavat tuotantokiintiöt on lak-
47645: vistettuja kiintiöitä korottaa maatilalain (188/ kautettu vuonna 1990.
47646: 1989 vp. - HE n:o 187 17
47647:
47648: Voimassa oleva laki Ehdotus
47649: 77) mukaisella rakentamisavustusalueella, Ka- Edellä 1 momentissa tarkoitetusta tuotanto-
47650: jaanin ja Joensuun maatalouspiirien rakenta- kiintiöiden yhteismäärästä voidaan tuotanto-
47651: misavustusalueeseen kuulumattomissa kunnis- kiintiöitä vahvistaa ja korottaa kunkin maata-
47652: sa sekä Ahvenanmaan maakunnassa 50 prosen- louspiirin alueella 60 prosenttia mainitussa mo-
47653: tin sijasta 100 prosenttia sanotussa momentissa mentissa tarkoitetusta asianomaisen maata-
47654: tarkoitetusta maitomäärästä. louspiirin alueella tuotetusta maitomäärästä.
47655: Valtioneuvosto päättää 30 prosentin osalta,
47656: käytetäänkö niitä tuotantokiintiöiden vahvista-
47657: miseen ja korottamiseen. Sama koskee maata-
47658: louspiirien alueella käyttämättämiksi jääviä
47659: maitolitramääriä. Valtioneuvoston päättämän
47660: osuuden jakaa maatilahallitus käytettäväksi
47661: niiden maatalouspiirien elueilla, joilla maidon-
47662: tuotannon kehitys ja hyväksyttävien hakemus-
47663: ten määrä sitä edellyttävät.
47664: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja mai- Tässä pykälässä tarkoitettuja maitomääriä
47665: tomääriä yhteenlaskettaessa huomioon ei oteta yhteenlaskettaessa huomioon ei oteta 13 §:n
47666: vuonna 1988 tehtävistä maidontuotannon vä- mukaisen tuotantokiintiön siirron tai vahvista-
47667: hentämissopimuksista annetun valtioneuvoston misen yhteydessä lakkautettuja tuotantokiin-
47668: päätöksen (26/88) mukaisen maidontuotannon tiöitä.
47669: vähentämissopimuksen tehneitä maidontuotta-
47670: jia. Huomioon ei myöskään oteta 13 §:n mu-
47671: kaisen tuotantokiintiön siirron tai vahvistami-
47672: sen yhteydessä lakkautettuja tuotantokiintiöi-
47673: tä.
47674: 14 a § 14 a §
47675: Tuotantokiintiöitä voidaan vahvistaa ja ko- Tuotantokiintiöitä voidaan vahvistaa ja ko-
47676: rottaa 14 §:n nojalla, kun sitä on maidontuot- rottaa 14 §:n nojalla, kun sitä on maidontuot-
47677: tajan tilan kehittämisen kannalta pidettävä tar- tajan tilan kehittämisen kannalta pidettävä tar-
47678: peellisena ottaen erityisesti huomioon tilalla peellisena ottaen erityisesti huomioon tilalla
47679: harjoitetun tuotannon suunnat sekä tilakoko- harjoitetun tuotannon suunnat sekä tilakoko-
47680: naisuus ja tuottajan olosuhteet muutoin. Ensi- naisuus ja tuottajan olosuhteet muutoin. Ensi-
47681: sijaisesti kiintiöitä on tällöin vahvistettava ja sijaisesti kiintiöitä on tällöin vahvistettava ja
47682: korotettava nuorille maidontuottajille ja sellai- korotettava nuorille maidontuottajille sekä sel-
47683: sille maidontuottajille, joiden kohdalla tilan laisille tuottajille, joiden kohdalla se on tar-
47684: tuotantorakennuksen uusiminen on välttämä- peen tilan tuotantorakennuksen kapasiteetin
47685: töntä tai kysymyksessä on sukupolvenvaihdos hyödyntämiseksi lypsylehmien keskituotoksen
47686: tai muu siihen verrattava luovutus. olennaisen nousun vuoksi.
47687:
47688: Samoin, mikäli kiintiöiden määräytymisjak- (3 mom. kumotaan)
47689: soon liittyvä tuotantohäiriö on pudottanut
47690: kiintiötä yli JO prosenttia, voidaan tuottajan
47691: hakemuksesta kiintiö täydentää vastaamaan
47692: todellista tuotantotilannetta.
47693:
47694: 16 § 16 §
47695: Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 3 ja 4 mo- Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 3 ja 4 mo-
47696: mentissa sekä 14 §:ssä tarkoitetuissa tapauksis- mentissa sekä 14 §:ssä tarkoitetuissa tapauksis-
47697: sa vahvistaa vastaamaan suuruudeltaan enin- sa vahvistaa ja korottaa vastaamaan suuruu-
47698: tään niin monen lypsylehmän tuotantoa, että deltaan enintään niin monen lypsylehmän tuo-
47699: maatilalta on mahdollisuus saada vähintään tantoa, että maatilalta on mahdollisuus saada
47700: kaksi kolmasosaa tai, jos on kysymys yli 20 vähintään puolet niiden tarvitsemasta rehusta.
47701: lypsylehmästä, kolme neljäsosaa niiden tarvit- Tuotantokiintiötä ei saa tällöin vahvistaa tai
47702: semasta rehusta. Tuotantokiintiötä ei saa täl- korottaa 30 lypsylehmän lukumäärää suurem-
47703: 3 39109\Z
47704: 18 1989 vp. - HE n:o 187
47705:
47706: Voimassa oleva laki Ehdotus
47707: löin vahvistaa 30 lypsylehmän lukumäärää suu- paa maitolitramäärää vastaavaksi. Valtioneu-
47708: rempaa maitolitramäärää vastaavaksi. Valtio- voston määräämistä erityisistä syistä voidaan
47709: neuvoston määräämistä erityisistä syistä voi- kuitenkin sallia poikkeaminen tämän lain re-
47710: daan kuitenkin sallia poikkeaminen tämän lain huomavaraisuutta koskevista säännöksistä, jos
47711: rehuomavaraisuutta koskevista säännöksistä, sitä on kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen
47712: jos sitä on kohtuusnäkökohdat huomioon ot- pidettävä tarpeellisena. Päätöksen rehuomava-
47713: taen pidettävä tarpeellisena. Päätöksen rehu- raisuussäännöksistä poikkeamisesta tekee maa-
47714: omavaraisuussäännöksistä poikkeamisesta te- tilahallitus.
47715: kee maatilahallitus.
47716:
47717:
47718: 21 § 21 §
47719: Milloin maidontuottaja on lopettanut mai- Milloin maidontuottaja on lopettanut mai-
47720: dontuotannon harjoittamisen eikä se johdu dontuotannon harjoittamisen eikä se johdu
47721: valtion kanssa tehdystä maidontuotannon ra- valtion kanssa tehdystä maidontuotannon ra-
47722: joittamista koskevasta sopimuksesta tai jollei joittamista koskevasta sopimuksesta tai jollei
47723: ole kysymys muusta tilapäisestä tuotannon kes- ole kysymys muusta tilapäisestä tuotannon kes-
47724: keyttämisestä, on maataloustoimiston määrät- keyttämisetä, on maatalouspiirin määrättävä
47725: tävä tuotantokiintiö lakanneeksi. tuotantokiintiö lakanneeksi lakkauttamispää-
47726: töksen antamispäivästä lukien.
47727: Tuotantokiintiö on määrättävä lakanneeksi Tuotantokiintiö on määrättävä lakanneeksi
47728: aina silloin, kun viljelijä on maataloustuotan- aina silloin, kun viljelijä on maataloustuotan-
47729: non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne- non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne-
47730: tun lain 6 §:n 4 momentin (1335187) nojalla tun lain 6 §:n 4 momentin tai maatalous-
47731: sitoutunut luopumaan maidontuotannosta ko- tuotannon tasapainottamisesta annetun lain
47732: konaan. Tällaisen sopimuksen tehneelle viljeli- ( 1 ) 9 §:n nojalla sitoutunut luopumaan
47733: jälle ei saa myöntää tuotantokiintiötä ennen maidontuotannostaan kokonaan. Tällaisen so-
47734: kuin sopimuksen tekemisestä on kulunut 7 pimuksen tehneelle viljelijälle ei saa myöntää
47735: vuotta. Tuotantokiintiötä ei sanottuna aikana tuotantokiintiötä ennen kuin sopimuksen teke-
47736: saa kyseistä tilaa varten myöntää myöskään misestä on kulunut 7 vuotta. Tuotantokiintiötä
47737: sille, jolle maatilan tai sen osan omistus- tai ei sanottuna aikana saa kyseistä tilaa varten
47738: hallintaoikeus on sopimuksen tekemisen jäl- myöntää myöskään sille, jolle maatilan tai sen
47739: keen siirtynyt. osan omistus- tai hallintaoikeus on sopimuksen
47740: tekemisen jälkeen siirtynyt.
47741: Mikäli 1 momentissa tarkoitettu maidon- Mikäli 1 momentissa tarkoitettu maidon-
47742: tuottaja tai tilan uusi omistaja taikka haltija tuottaja tai tilan uusi omistaja taikka haltija
47743: aloittaa maidon tuotannon uudelleen kiintiön aloittaa maidon tuotannon uudelleen kiintiön
47744: lakkauttamisen jälkeen, voidaan hänelle hake- lakkauttamisen jälkeen, voidaan hänelle, mikä-
47745: muksesta vahvistaa uusi, enintään entisen suu- li 12 §:n säännöksistä ei muuta johdu, hake-
47746: ruinen tuotantokiintiö kahden vuoden kuluessa muksesta vahvistaa uusi, enintään entisen suu-
47747: tuotannon lopettamisesta, mikäli 12 §:n sään- ruinen tuotantokiintiö kahden vuoden kuluessa
47748: nöksistä ei muuta johdu. siitä päivästä lukien, jolloin tuotantokiintiön
47749: lakkauttamista koskeva päätös on saanut lain-
47750: voiman.
47751:
47752:
47753: 34 § 34 §
47754: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
47755: kuuta 1985 ja sen mukaisia kiintiöitä sovelle- kuuta 1985 ja sen mukaisia kiintiöitä sovelle-
47756: taan 31 päivään joulukuuta 1989 saakka. Tällä taan 31 päivään joulukuuta 1990 saakka. Tällä
47757: lailla kumotaan kotieläintuotannon ohjaami- lailla kumotaan kotieläintuotannon ohjaami-
47758: sesta eräissä tapauksissa annettuun lakiin sesta eräissä tapauksissa annettuun lakiin
47759: 1989 vp. - HE n:o 187 I9
47760:
47761: Voimassa oleva laki Ehdotus
47762:
47763: (1080/8I) sisältyvät lypsykarjataloutta koske- (1080/8I) sisältyvät lypsykarjataloutta koske-
47764: vat säännökset. Lypsykarjatalouden harjoitta- vat säännökset. Lypsykarjatalouden harjoitta-
47765: mista tai laajentamista koskevat lupahakemuk- mista tai laajentamista koskevat lupahakemuk-
47766: set, jotka ovat vireillä tämän lain voimaan set, jotka ovat vireillä tämän lain voimaan
47767: tullessa, on käsiteltävä kuitenkin loppuun mai- tullessa, on käsiteltävä kuitenkin loppuun mai-
47768: nitun lain säännösten mukaan. nitun lain säännösten mukaan.
47769:
47770:
47771: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
47772: kuuta 1990.
47773: Vuoden 1989 maidontuotantoon sovellettuja
47774: tuotantokiintiöitä sovelletaan ilman eri toimen-
47775: piteitä myös vuonna 1990.
47776:
47777:
47778:
47779:
47780: 3.
47781: Laki
47782: meijerikohtaisesta kiintiömaksusta annetun lain muuttamisesta
47783:
47784: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan meijerikohtaisesta kiintiömaksusta 29 päivänä
47785: joulukuuta I988 annetun lain (1303/88) I §, 5 §:n I momentti, 7 ja 9 §, II §:n I ,momentti ja
47786: 28 § näin kuuluviksi: ·
47787:
47788: Voimassa oleva laki Ehdotus
47789:
47790: I § I §
47791: Valtiolle on vuodelta 1989 suoritettava maa- Valtiolle on vuodelta 1990 suoritettava maa-
47792: taloustulolaissa (629/82) tarkoitettuna markki- taloustulolaissa (736/89) tarkoitettuna markki-
47793: noimismaksuna meijerikohtaista kiintiömak- noimismaksuna meijerikohtaista kiintiömak-
47794: sua, jäljempänä kiintiömaksu, sen mukaan sua, jäljempänä kiintiömaksu, sen mukaan
47795: kuin tässä laissa säädetään. Kiintiömaksut kat- kuin tässä laissa säädetään. Kiintiömaksut kat-
47796: sotaan osaksi maataloustulolain I5 §:ssä tar- sotaan osaksi maataloustulolain I5 _§ :ssä tar-
47797: koitettua maatalouden osuutta maataloustuot- koitettua maataloustuottajien osuutta maata-
47798: teiden vientikustannuksista. loustuotteiden vientikustannuksista.
47799:
47800: 5 § 5§
47801: Kiintiömaksua suoritetaan sen maitomäärän Kiintiömaksua suoritetaan meijerin maidon-
47802: perusteella, jolla meijerin kalenterivuoden ai- tuottajiltaan vastaanottaman maitomäärän pe-
47803: kana vastaanottama maitomäärä ylittää vuon- rusteella porrastettuna meijerin perustuotanta-
47804: na I987 tuottajilta vastaanotetun maitomäärän määrän mukaan. Perustuotantamäärä on mei-
47805: eli perustuotantomäärän. jerin vuonna 1987 tuottajilla vastaanottama
47806: maitomäärä.
47807:
47808:
47809: 7 § 7 §
47810: Kiintiömaksun suuruus meijerin perus- Kiintiömaksun suuruus meijerin perus-
47811: tuotantamäärän ylittävästä maitomäärästä on tuotantamäärään saakka on 4 penniä litralta
47812: 50 penniä litralta. sekä sen ylittävältä osalta 50 penniä litralta.
47813: 20 1989 vp. - HE n:o 187
47814:
47815: Voimassa oleva laki Ehdotus
47816: 9 § 9§
47817: Kiintiömaksun suorittamiseen velvollisen on Kiintiömaksun suorittamiseen velvollisen on
47818: oma-aloitteisesti maksettava kiintiömaksu yh- oma-aloitteisesti maksettava kiintiömaksun en-
47819: tenä eränä maatilahallituksen postisiirtotilille nakkoa kunkin kalenterikuukauden aikana
47820: viimeistään asianomaista kalenterivuotta seu- vastaanottamastaan maidosta 4 penniä litralta
47821: raavan helmikuun 25 päivänä. maatilahallituksen postisiirtotilille viimeistään
47822: seuraavan kalenterikuukauden loppuun men-
47823: nessä.
47824: Maatilahallitus voi kuitenkin määrätä mai-
47825: don kiintiömaksun ennakon perittäväksi meije-
47826: riliikkeen harjoittajalle hintapoliittisena tukena
47827: maksettavasta suorituksesta.
47828:
47829: II § I1 §
47830: Jollei kiintiömaksun suorittamiseen velvolli- Jollei kiintiömaksun suorittamiseen velvolli-
47831: nen ole suorittanut maksua edellä 9 §:ssä nen ole suorittanut maksun ennakkoa 9 §:ssä
47832: tarkoitetulla tavalla tai jos kiintiömaksua on tarkoitetulla tavalla tai jos kiintiömaksua tai
47833: suoritettu liian vähän, maatilahallituksen on sen ennakkoa on suoritettu liian vähän, maati-
47834: määrättävä kiintiömaksu tai suorittamatta ole- lahallituksen on määrättävä kiintiömaksu tai
47835: va osa siitä maksettavaksi. Lisäksi kiintiömak- suorittamatta oleva osa siitä maksettavaksi.
47836: sun suorittamiseen velvollisen on maksettava Lisäksi kiintiömaksun suorittamiseen velvolli-
47837: laiminlyödylle määrälle maksunlisäystä yksi sen on maksettava laiminlyödylle määrälle
47838: markka kultakin täydeltä sadalta markalta jo- maksunlisäystä yksi markka kultakin täydeltä
47839: kaiselta aikavalta kalenterikuukaudelta sen sadalta markalta jokaiselta aikavalta kalenteri-
47840: kuukauden alusta, jona kiintiömaksu olisi tul- kuukaudelta sen kuukauden alusta, jona kiin-
47841: lut suorittaa, I6 §:ssä tarkoitetun maksulipun tiömaksu tai sen ennakko olisi tullut suorittaa,
47842: eräpäivää edeltävän kuukauden loppuun, tai 16 §:ssä tarkoitetun maksulipun eräpäivää
47843: mikäli kiintiömaksu on jo suoritettu, suoritus- edeltävän kuukauden loppuun, tai mikäli kiin-
47844: päivää edeltävän kuukauden loppuun. tiömaksu on jo suoritettu, suorituspäivää edel-
47845: tävän kuukauden loppuun.
47846:
47847:
47848: 28 § 28 §
47849: Tämä laki tulee voimaan I päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan I päivänä tammi-
47850: kuuta I989 ja se on voimassa sanotun vuoden kuuta I989 ja se on voimassa vuoden 1990
47851: loppuun. loppuun.
47852:
47853: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
47854: kuuta 1990.
47855: 1989 vp. - HE n:o 188
47856:
47857:
47858:
47859:
47860: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhdyskuntien vesihuol-
47861: totoimenpiteiden avustamisesta annetun lain muuttamisesta
47862:
47863:
47864:
47865:
47866: ESITYKSEN P ÄÄASIALUNEN SISÄLTÖ
47867:
47868: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdys- keet, joita varten on nykyisin voitu myöntää
47869: kuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamises- vain maatilalain mukaisia vesihuoltolainoja.
47870: ta annetun lain säännöksiä siten, että lain Esityksen mukaan pienehköjen vesihuolto-
47871: nojalla voitaisiin valtion tulo- ja menoarvion hankkeiden valtion rahoitustuen painopiste
47872: rajoissa myöntää avustuksia myös kiinteistö- siirtyisi valtion varoista myönnettävistä lainois-
47873: kohtaisia vesihuoltohankkeita varten. Maini- ta ja luottolaitosten varoista myönnettävistä
47874: tuntaisille hankkeille on nykyisin voitu myön- korkotukilainoista valtion varoista myönnettä-·
47875: tää vain maatilalain mukaisia vesihuoltolaino- viin avustuksiin.
47876: ja. Lisäksi ehdotetaan, että avustukset myöntäi-
47877: Voimassa olevan yhdyskuntien vesihuolto- si asianomainen vesi- ja ympäristöpiiri ympä-
47878: toimenpiteiden avustamisesta annetun lain no- ristöministeriön ja maa- ja metsätalousministe-
47879: jalla ei vedenhankintaa ja viemäröintiä palvele- riön hallinnonalansa osalta vahvistamien kiin-
47880: vien laitteiden rakentamiseen saa myöntää vesi- tiöiden raJOissa. Nykyisin avustuksen on
47881: huoltoavustusta, mikäli mainittujen laitteiden myöntänyt vesi- ja ympäristöhallitus saatuaan
47882: rakentamiseen voidaan myöntää lainaa maati- asiasta vedenhankinta- ja viemäröintihankkei-
47883: lalain nojalla. Tämä myöntämisrajoitus ehdo- den osalta maa- ja metsätalousministeriön ja
47884: tetaan esityksessä poistettavaksi. Maatilalain vesiensuojeluhankkeiden osalta ympäristömi-
47885: nojalla myönnetyt vesihuoltolainat otettaisiin nisteriön lausunnon.
47886: huomioon valtion varoista myönnettyjen laino- Esitys liittyy vuoden 1990 tulo- ja menoarvio-
47887: jen ja korkotukilainojen sekä vesihuoltoavus- esitykseen ja se tulisi käsitellä samassa yhtey-
47888: tuksen yhteismäärälle asetetuissa rajoissa. Täl- dessä kuin tulo- ja menoarvio.
47889: löin vesihuoltoavustuksen piiriin tulisivat myös Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
47890: ne alle 10 talouden yhteiset vesihuoltohank- päivänä tammikuuta 1990.
47891:
47892:
47893:
47894:
47895: YI,EISPERUSTELUT
47896:
47897: 1. Esityksen yhteiskunnallinen daan turvatuksi puhdas juomavesi ja kunnolli-
47898: merkitys set käymälät vuoteen 1990 mennessä.
47899:
47900: 1.1. Tavoitteet
47901: Vesihuolto on Suomessa yleisesti ottaen kan-
47902: sainvälisesti korkealla tasolla. Osalla väestöä
47903: Yhdistyneet Kansakunnat on julistaessaan nykyinen vesihuolto ei kuitenkaan vastaa sitä
47904: vuosikymmenen 1981-1990 kansainväliseksi ve- vaatimustasoa, johon maassamme on yleisesti
47905: sihuollon vuosikymmeneksi asettanut tavoit- totuttu. Varsinkin haja-asutusalueilla vesihuol-
47906: teeksi, että kaikille maapallon asukkaille saa- to on usein puutteellisesti järjestetty ja sen
47907: 381395K
47908: 2 1989 vp. - HE n:o 188
47909:
47910: parantaminen voi tulla asukkaille kohtuutto- vedenhankinnan järjestämiseksi ja jäteveden
47911: man kalliiksi. johtamiseksi joudutaan rakentamaan pitkiä
47912: Hallituksen esityksen lähtökohtana on val- johtolinjoja tai kalliita käsittelylaitteita. Keski-
47913: tioneuvoston helmikuussa 1987 maaseudun ke- määräisten kustannusten arvioidaan olevan
47914: hittämisen tavoitteista tekemän periaatepää- 30 000 markkaa kiinteistöä kohti.
47915: töksen mukaisesti haja-asutuksen veden- Silloin kun vesihuollon järjestäminen kiin-
47916: hankinnan ja viemäröinnin kehittäminen niin, teistökohtaisena on taloudellisesti perusteltua
47917: että ympärivuotisen asutuksen vesihuollon tai muutoin tarpeen, tulisi olla mahdollista
47918: puutteet poistetaan ja tarjotaan sille mahdolli- myöntää avustusta julkisista varoista myös
47919: suudet nykyajan vaatimukset täyttävään vesi- kiinteistökohtaiselle vesihuoltohankkeelle. Tä-
47920: huolioon, sekä vesihuoltoa koskevan valtion män vuoksi ehdotetaan yhdyskuntien vesihuol-
47921: rahoitustuen painopisteen siirtäminen lainoista totoimenpiteiden avustamisesta annetun lain
47922: avustuksiin. (56/80) soveltamisalaa laajennettavaksi siten,
47923: että vesihuoltotoimenpiteillä tarkoitettaisiin
47924: myös kiinteistökohtaisesti järjestettävää veden-
47925: 1.2. Keinot hankintaa, viemäröintiä ja jätevesien käsittelyä
47926: sekä sen yhteydessä syntyvän lietteen hyöty-
47927: Lakiehdotuksen lähtökohtana on, että erityi- käyttöä palvelevia toimenpiteitä.
47928: sesti pienehköjen vesihuoltohankkeiden valtion Hallituksen esitykseen sisältyvässä lakiehdo-
47929: rahoitustuen painopistettä siirrettäisiin valtio- tuksessa kunnalle, kuntainliitolle tai tarkoitus-
47930: neuvoston periaatepäätöksen mukaisesti lai- ta varten perustetulle yhtymälle vesihuoltotoi-
47931: noista avustuksiin. menpiteisiin myönnettävän avustuksen myön-
47932: Vaikka onkin lähdettävä siitä, että haja-asu- tämisen edellytyksiin ei ehdoteta muuta muu-
47933: tusalueella kukin kiinteistön haltija itse vastaa tosta kuin, että hankkeen suunnitelmaa laadit-
47934: kiinteistönsä vesihuollosta, on asumisen ja taessa olisi otettava huomioon muun ohella
47935: muun toiminnan yleisten edellytysten paranta- kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma.
47936: miseksi tarpeellista edistää myös julkisilla va- Kiinteistökohtaisen hankkeen avustamisen
47937: roilla vesihuollon yhteistä ja kiinteistökohtaista edellytykset olisivat samat. Lisäksi kunnalta
47938: järjestämistä sekä kunnan vesihuollon kehittä·· pyydettävän lausunnon avulla selvitetään, on-
47939: missuunnittelua. ko vedenhankinnan tai viemäröinnin järjestä-
47940: Nykyisin vesihuolto järjestetään yleisistä minen kiinteistökohtaisesti tarkoituksenmu-
47941: vesi- ja viemärilaitoksista annetun lain (982/ kaista. Tällöin on otettava huomioon, miten
47942: 77) mukaisesti yleisen vesi- ja viemärilaitoksen vedenhankinta ja viemäröinti muutoin on
47943: toimesta taikka muutoin tarkoitusta varten alueella järjestetty tai aiottu järjestää lähivuo-
47944: perustetun yhtymän toimesta niillä alueilla, sina. Kiinteistökohtaisen hankkeen avustami-
47945: joissa vesihuollon järjestäminen yhteisesti on sen edellyksenä olisi myös, että hankkeen tar-
47946: taloudellisesti perusteltua. Yleisen tai muun koittamaa kiinteistöä käytetään pysyvään asu-
47947: vesi- ja viemärilaitoksen järjestämässä vesi- miseen tai sitä tukevaan elinkeinotoimintaan.
47948: huollossa laitteiston kunnossapito ja veden laa- Yksittäisen kiinteistön omistajan tai haltijan
47949: dun parantamistoimenpiteet lisäävät vesihuol- mahdollisuus avustuksen saamiseen lisäisi kiin-
47950: lon varmuutta. nostusta vesihuollon parantamiseen. Avustuk-
47951: Harvasta asutuksesta ja vaikeista maasto- sen saaminen parantaisi kiinteistön haltijan
47952: olosuhteista johtuen ei ole aina taloudellisesti mahdollisuuksia hankkia vesihuoltopalveluja
47953: perusteltua laajentaa yleisen tai muun vesi- ja esimerkiksi asiantuntevalta vesihuoltoalan yri-
47954: viemärilaitoksen verkostoa tai järjestää kiin- tyksellä.
47955: teistöjen vesihuoltoa muutoin laajempana yh- Esityksen toteuttamisen seurauksena erityi-
47956: teishankkeena. Puutteellisen vesihuollon kun- sesti pienehköjen vesihuoltohankkeiden valtion
47957: toonsaattamisen kustannukset voivat vaihdella rahoitustuen painopiste siirtyisi valtioneuvos-
47958: 2000 markasta 100 000 markkaan kiinteistöä ton periaatepäätöksen mukaisesti lainoista
47959: kohti tarvittavista toimenpiteistä riippuen. Esi- avustuksiin. Lisäksi seurauksena olisi, että eh-
47960: merkiksi veden hygieenistä laatua voidaan pa- dotetun lain voimaantulon jälkeen ei olisi tar-
47961: rantaa joissakin tapauksissa hyvin edullisesti vetta käyttää aikaisemmassa määrin valtion
47962: kaivon rakenteita kunnostamalla. Korkeim- varoja maatilalain (188/77) mukaisiin vesihuol-
47963: miksi kustannukset nousevat hankkeissa, joissa tolainoihin. Jotta avustuksen myöntäminen
47964: 1989 vp. - HE n:o 188 3
47965:
47966: olisi mahdollista myös pienten hankkeiden jä- tuksen myöntäminen perustuu yhdyskuntien
47967: tevedenkäsittelyratkaisuihin yhdyskuntien vesi- vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annet-
47968: huoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun tuun lakiin ja asetukseen (57 /80) sekä vesihuol-
47969: lain nojalla, ehdotetaan nykyisestä laista pois- toavustuksen saamisen edellyttämästä jäteve-
47970: tettavaksi säännös jätevedenpuhdistamon puh- denpuhdistamon puhdistustasosta annettuun
47971: distustasosta. Tämä on mahdollista, kun ote- valtioneuvoston päätökseen (83/80).
47972: taan huomioon, että nykyisin vesioikeuden Alle kymmenen talouden vesihuoltohankkei-
47973: päätöksissä yleensä on asetettu tiukemmat ta varten voidaan myöntää maatilalain nojalla
47974: puhdistusvaatimukset kuin vesihuoltoavustuk- vain korkotukilainoja tai maatilatalouden ke-
47975: sen saamisen edellyttämästä jätevedenpuhdista- hittämisrahaston lainoja.
47976: mon puhdistustasosta annetussa valtioneuvos- Valtion toimesta toteutetaan vesihuollon
47977: ton päätöksessä (83/80). Pienien hankkeiden edistämiseksi valtion vesihuoltotöitä, jotka ve-
47978: avustuskelpoisuus olisi määriteltävä teknisten denhankinnan osalta käsittävät vesilaitoksen
47979: ratkaisujen perusteella. Jos jätevesistä aiheu- syöttövesijohdon, kahden vesilaitoksen yhdys-
47980: tuisi vesilaissa tarkoitettua pilaantumista, olisi vesijohdon, vedenhankintaa palvelevan altaan
47981: toimenpiteeseen saatava vesilain mukainen lu- tai haja-asutusaluetta palvelevan merkittävän
47982: pa. Näin ollen puhdistustasoa koskevan sään- runkovesijohdon rakentamisen. Vaikeilla työt-
47983: nöksen poistaminen ei heikentäisi vesiensuoje- tömyysalueilla on yhdyskuntien vesihuoltotoi-
47984: lunäkökohdan huomioonottamista avustuksen menpiteiden rahoituksessa ollut merkitystä
47985: myöntämisen edellytyksenä. Lisäksi ehdote- myös työllisyyden turvaamiseen osoitetuilla
47986: taan, että avustukset myöntäisi asianomainen määrärahoilla.
47987: vesi- ja ympäristöpiiri ympäristöministeriön ja Valtion osallistuminen vesihuoltohankkeiden
47988: maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- rahoitukseen on kaikissa tukimuodoissa har-
47989: alansa osalta vahvistamien kiintiöiden rajoissa. kinnanvaraista. Määrällisesti merkittävin val-
47990: tion tukimuoto 1970-luvulla on ollut korkotu-
47991: kilainoitus, jonka yhdyskuntien vesihuoltoin-
47992: 2. Nykyinen tilanne ja asian vestointeja ohjaava vaikutus kuitenkin heikke-
47993: valmistelu ni vuonna 1978 tapahtuneen korkotukilainajär-
47994: jestelmän muutoksen myötä. Vuodesta 1980
47995: 2.1. Nykyinen tilanne lähtien yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä
47996: varten on myönnetty vesihuoltoavustuksia.
47997: Nykyisin niin taajamien kuin haja-asutus- Valtion vesihuoltotyöt ovat nykyisin valtion
47998: alueidenkin yhteisiin vesihuoltohankkeisiin, tukimuodoista tehokkain vesihuoltoinvestoin-
47999: joihin on liittynyt vähintään kymmenen talout- tien ohjauskeino.
48000: ta, voidaan myöntää korkotukilainaa ja val- Valtion vesihuoltotöihin käytetyistä määrä-
48001: tion avustusta. Korkotuen myöntäminen perus- rahoista on 1980-luvulla noin 40 OJo osoitettu
48002: tuu luottolaitosten varoista myönnettävistä asianomaiselle ministeriölle varatuista määrä-
48003: eräistä korkotukilainoista annettuun lakiin rahoista ja noin 60 % työllisyysvaroista.
48004: (1015/77) sekä sen nojalla annettuun maa- ja Valtion rahoituksen osuus yhdyskuntien ve-
48005: metsätalousministeriön päätökseen vesihuolto- sihuolto- ja vesiensuojeluinvestoinneista vuosi-
48006: laitteiden rakentamiseen myönnettävien korko- na 1981-1987 käy ilmi alla olevasta asetelmas-
48007: tukilainojen yleisistä ehdoista (114178). Avus- ta:
48008: 4 1989 vp. - HE n:o 188
48009:
48010: Vuosi Vesihuolto- ja Vesihuolto- ja Valtion vesi- Työllisyys- Vesi- ja
48011: vesiensuojelu- vesiensuojelu- huolto- ja avustukset viemärilai-
48012: investointeihin avustukset vesiensuojelu- vesihuolto- tosinves-
48013: maksettu korko- (milj. mk) työt (milj. mk) investoin- toinnit
48014: tuki (milj. mk) MMM YM teihin (milj. mk)
48015: (milj. mk)
48016:
48017: 1981 .... -........... 23 22 25 2 1 000
48018: 1982 .... -...... -.... 28 24 28 5 1 041
48019: 1983 ................ 22 30 34 1 1 000
48020: 1984 .......... -..... 28 21 6 29 2 1 006
48021: 1985 ....... -........ 28 19 6 34 3 1 121
48022: 1986 ............... - 27 24 9 44 4 1 228
48023: 1987 ................ 28 28 10 43 5 1 242
48024:
48025:
48026:
48027: 2.2. Asian valmistelu seisten rahoitusmuotojen kehittämistavoittee-
48028: na.
48029: Haja-asutuksen vesihuollon kehittämistar- Maa- ja metsätalousministeriö asetti maaseu-
48030: peeseen on 1980-luvulla kiinnitetty huomiota dun kehittämisen tavoitteista valtioneuvoston
48031: eri yhteyksissä ja viimeksi maaseudun kehittä- 12 päivänä helmikuuta 1987 tekemän peri-
48032: mistavoitteita koskevassa valtioneuvoston peri- aatepäätöksen mukaisesti työryhmän laati-
48033: aatepäätä ksessä. maan yksityiskohtaisen ohjelman niistä toi-
48034: Kansainvälisen vesihuollon vuosikymmenen menpiteistä, joihin periaatepäätöksen toteutta-
48035: kotimaisia tavoitteita vuonna 1980 pohtineen miseksi vesihuollon osalta on ryhdyttävä. Työ-
48036: maa- ja metsätalousministeriön asettaman työ- ryhmässä olivat edustettuina maa- ja metsäta-
48037: ryhmän mielestä haja-asutuksen vesihuollossa lousministeriön lisäksi maatilahallitus, vesi- ja
48038: on keskeisimpinä tavoitteina turvata hyvälaa- ympäristöhallitus, Suomen Kaupunkiliitto ja
48039: tuisen käyttöveden saanti kaikille tarvitsijoille Suomen Kunnallisliitto. Tämä haja-asutus-
48040: kohtuullisin kustannuksin ja pyrkiä viemäröin- alueiden vesihuollon kehittämistyöryhmä eh-
48041: nissä ottamaan ensisijaisesti huomioon tervey- dotti muistiossaan 30. päivältä joulukuuta
48042: delliset ja vesiensuojelulliset näkökohdat. 1987 (MMM 1987:31) muiden toimenpiteiden
48043: Maa- ja metsätalousministeriön asettama ohella muun muassa yhdyskuntien vesihuolto-
48044: haja-asutuksen vesihuoltotyöryhmä katsoi toimenpiteiden avustamisesta annettua lakia
48045: vuonna 1983 valmistuneessa mietinnössään, et- muutettavaksi siten, että lain nojalla voitaisiin
48046: tä ympärivuotisessa asutuksessa sekä taajamis- myöntää avustusta myös kiinteistökohtaista ve-
48047: sa että haja-asutusalueella kuuluu nykyaikai- sihuoltohanketta varten.
48048: seen asumistasoon vesijohto ja viemäri. Samal- Työryhmä ehdotti lisäksi poistettavaksi ny-
48049: la työryhmä ehdotti muun muassa toimenpitei- kyisestä laista vesihuoltoavustuksen myöntämi-
48050: tä haja-asutuksen vesihuollon yleis- ja hanke- selle säädetyn rajoituksen, ettei yhdyskuntien
48051: suunnittelun edistämiseksi sekä rahoituksen ke- vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta anne-
48052: hittämiseksi. tun lain nojalla saada myöntää avustusta ve-
48053: Vesiasiain neuvottelukunnan vuonna 1986 denhankintaa ja viemäröintiä palvelevien lait-
48054: valmistuneessa ehdotuksessa vesiensuojelun ta- teiden rakentamiseen silloin, kun samaan tar-
48055: voiteohjelmaksi vuoteen 1995 (komiteanmietin- koitukseen voidaan myöntää lainaa maatilalain
48056: tö 1986:42) on kiinnitetty huomiota myös haja- nojalla. Sen sijaan työryhmä ehdotti, että maa-
48057: asutuksen vesihuoltoon ja sen ongelmiin, mah- tilalain mukaiset lainat tulisivat huomioon
48058: dollisuuksiin ja periaatteisiin. Tällöin on tuotu otettaviksi valtion varoista myönnettyjen laino-
48059: esille, että haja-asutuksen vesihuollon eri ra- jen ja korkotukilainojen sekä vesihuoltoavus-
48060: hoitusmuotojen ehtojen poikkeaminen toisis- tuksen yhteismäärälle asetetuissa rajoissa.
48061: taan aiheuttaa eriarvoisuutta rahoituksen saa- Tämä hallituksen esitys on valmisteltu virka-
48062: jien kesken ja saattaa johtaa joissakin tapauk- miestyönä maa- ja metsätalousministeriössä ja
48063: sissa epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin. pohjautuu edellä mainittuun haja-asutusaluei-
48064: Samalla mietinnössä on todettu, että ehtojen den vesihuollon kehittämistyöryhmän muis-
48065: yhdenmukaistamista olisi pidettävä yhtenä ky- tioon, josta on hankittu lausunnot sisäasiain-
48066: 1989 vp. - HE n:o 188 5
48067:
48068: ministeriöitä, valtiovarainministeriöltä, työvoi- riön lausunnossa todettiin, että olisi joko muu-
48069: maministeriöltä, ympäristöministeriöltä, lää- tettava valtioneuvoston päätöstä siten, että sel-
48070: kintöhallitukselta, maatilahallitukselta, vesi- ja västi rajataan, minkälaisten tai minkä kokois-
48071: ympäristöhallitukselta, Suomen Kaupunkilii- ten taajamien puhdistamoita päätös koskee, tai
48072: tolta, Suomen Kunnallisliitolta, Seutusuunnit- päätös olisi kumottava. Annetuissa lausunnois-
48073: telun keskusliitolta, Vesihuoltoliitolta, Maata- sa esitetyt yksityiskohtia koskevat huomautuk-
48074: louskeskusten Liitolta, Suomen Vesiensuojelu- set on pyritty ottamaan huomioon mahdolli-
48075: yhdistysten Liitolta ja Suomen Konsulttitoimis- suuksien mukaan esitystä lopulliseen muotoon
48076: tojen Liitolta. saatettaessa. Ympäristöministeriötä on vielä
48077: Suurimmassa osassa annetuista lausunnoista kuultu esitysehdotuksen johdosta. Ympäristö-
48078: on hyväksytty ehdotus yhdyskuntien vesihuol- ministeriö esitti, että avustukset myöntäisi
48079: totoimenpiteiden avustamisesta annetun lain asianomainen vesi- ja ympäristöpiiri ympäris-
48080: soveltamisalan laajentamisesta. Esimerkiksi si- töministeriön ja maa- ja metsätalousministe-
48081: säasiainministeriön aluepoliittisen osaston an- riön vahvistamien kiintiöiden rajoissa, mikä on
48082: taman lausunnon mukaan työryhmän ehdotus otettu huomioon lakiehdotuksen 7 §:n 1 mo-
48083: on maaseudun kehittämistavoitteita koskevan mentissa. Päätösvallan siirtäminen vesi- ja ym-
48084: periaatepäätöksen mukainen. Osa lausunnon- päristöhallitukselta vesi- ja ympäristöpiireille
48085: antajista, muun muassa valtiovarainministeriö, pohjautuu niihin ehdotuksiin, joita vesihallin-
48086: suhtautui työryhmän ehdotukseen varaukselli- tatoimikunta 1983 (komiteanmietintö 1983 :42)
48087: sesti, vaikka kannatti periaatteessa toimenpitei- ja vesihallintoasioiden delegointityöryhmä
48088: tä, joilla pyritään parantamaan haja-asutus- (työryhmämuistio MMM 1984:25) sekä vesihal-
48089: alueiden vesihuoltoa. Valtiovarainministeriön litus ovat asiassa tehneet. Lausunnossaan ym-
48090: lausunnon mukaan, koska kysymys on varsin päristöministeriö ilmoitti, että sen puolesta
48091: monitahoisesta ongelmasta, tulisi asia valmis- maa- ja metsätalousministeriö voi esitellä sa-
48092: tella huolellisesti. Tässä yhteydessä tulisi lau- massa yhteydessä myös ympäristöministeriön
48093: sunnon mukaan harkita, voitaisiinko vesihuol- toimialaan kuuluvat muutosehdotukset kysei-
48094: totöiden viranomaiskäsittelyä ja rahoitusta yk- seen lakiin.
48095: sinkertaistaa. Ympäristöministeriö totesi lain
48096: muutosehdotusten toteutuessaan lisäävän kun-
48097: tien kiinnostusta haja-asutusalueiden vesihuol- 3. Esityksen organisatoriset vai-
48098: lon kehittämiseen. Vesi- ja ympäristöhallituk- kutukset
48099: sen lausunnon mukaan työryhmän muistioon
48100: sisältyvä luonnos hallituksen esitykseksi sisäl- Esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen mu-
48101: tää maa- ja metsätalousministeriön toimialan kaan vesihuoltoavustukset myöntäisi edellä esi-
48102: kannalta tarpeelliset muutokset. tetyn mukaisesti asianomainen vesi- ja ympä-
48103: Jätevedenpuhdistamon rakentamiseen myön- ristöpiiri.
48104: nettävän avustuksen saamisen ja maksamisen
48105: erityisedellytysten muutostarpeeseen, miltä Esitys voidaan toteuttaa vesi- ja ympäristö-
48106: osin asia kuuluu ympäristöministeriön toimi- hallinnon nykyisen organisaation ja henkilös-
48107: alaan, kiinnittivät huomiota vesi- ja ympäristö- tön avulla eikä lakiehdotus niin ollen edellytä
48108: hallituksen lisäksi myös ympäristöministeriö, välittömiä erityisjärjestelyjä.
48109: Suomen Kunnallisliitto ja Vesihuoltoliitto.
48110: Lausunnoissa tuotiin esille, että nykyisin laissa
48111: oleva säännös vesihuoltoavustuksen edellyttä- 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
48112: mästä jätevedenpuhdistamon puhdistustasosta tukset
48113: tulisi poistaa laista ja että säännöksen perus-
48114: teella asiasta annettu valtioneuvoston päätös Esityksellä pyritään sellaiseen valtion rahoi-
48115: vesihuolto-avustuksen saamisen edellyttämästä tustukijärjestelmään, jonka puitteissa valtio
48116: jätevedenpuhdistamon puhdistustasosta olisi voisi rahoituksenaan tukea sellaista vesihuollon
48117: kumottava. Viimeksi mainittu päätös muun järjestämistapaa, joka on kokonaistaloudelli-
48118: muassa ympäristöministeriön lausunnon mu- sesti edullisin tai muutoin tarpeellinen ja tar-
48119: kaan aiheuttaa hankaluuksia jo nykyisenkin koituksenmukainen asianomaisissa olosuhteis-
48120: lain aikana ja vaikeudet lisääntyvät, jos muu- sa riippumatta siitä, onko hanke yhteinen vai
48121: tosehdotukset toteutuvat. Ympäristöministe- kiinteistökohtainen. Pienehköjen vesihuolto-
48122: 6 1989 vp. - HE n:o 188
48123:
48124: hankkeiden rahoitustuki olisi pääsääntöisesti menoista olisi yhteensä noin 700 milj. mark-
48125: valtion avustusta. kaa. Pääosan investoinneista eli 2,8 miljardia
48126: Puutteellisen vesihuollon varassa oli vuonna markkaa rahoittaisivai haja-asutusalueiden
48127: 1985 haja-asutusalueilla noin 180 000 taloutta. asukkaat itse sekä osittain kunnat ja vesi- ja
48128: Kaikki taloudet eivät ole valmiit parantamaan viemärilaitokset. Arvion perusteena on 120 000
48129: vesihuoltoaan seuraavan kymmenvuotiskauden talouden vesihuollon kuntoonsaattaminen kus-
48130: aikana ja osa ongelmista poistuu, kun asuntoja tannusten ollessa keskimäärin 30 000 markkaa
48131: poistuu käytöstä. Mikäli haja-asutuksen vesi- taloutta kohti. Vesihuoltoavustuksia myönnet-
48132: huolto pannaan kuntoon, arvioidaan siitä ai- täisiin tulo- ja menoarvion rajoissa. Taajamien
48133: heutuvan 3,5 miljardin markan suuruiset kus- vesihuoltotoimenpiteiden avustustarpeen arvi-
48134: tannukset. Jos valtion avustukset kattaisivai oidaan myös tulevaisuudessa pysyvän nykyisel-
48135: tästä noin 20 prosenttia, valtion osuus näistä lä tasolla.
48136:
48137:
48138:
48139:
48140: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
48141:
48142:
48143: 1. Lakiehdotuksen perustelut siin myöntää myös kiinteistön omistajalle tai
48144: haltijalle vesihuoltotoimenpiteiden suunnitte-
48145: 1 § :n 2 momentti. Voimassa olevan yhdys- lua ja toteuttamista varten. Avustusta olisi
48146: kuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamises- mahdollista myöntää myös erikseen vain suun-
48147: ta annetun lain 1 §:n mukaan yhdyskuntien nittelua tai vain rakentamista varten.
48148: vesihuoltotoimenpiteiden edistämiseksi voi- Lisäksi ehdotetaan nykyistä lakia rakenteel-
48149: daan myöntää valtion tulo- ja menoarvion taan selvennettäväksi siten, että nykyisen lain
48150: rajoissa avustuksia sen mukaan kuin kysymyk- 2 §:ssä olevat säännökset siitä, mihin laitteisiin
48151: sessä olevassa laissa säädetään. Laissa tarkoi- ja rakennelmiin avustusta voidaan myöntää,
48152: tettu vesihuoltotoimenpide on määritelty yh- otettaisiin lain 3 §:ään, jossa on nykyisin sää-
48153: dyskuntien vedenhankintaa, viemäröintiä ja jä- detty siitä, mitä otetaan huomioon hankkeen
48154: tevesien käsittelyä sekä sen yhteydessä synty- kustannuksina. Yleisperusteluihin viitaten eh-
48155: vän lietteen hyötykäyttöä palvelevaksi toimen- dotetaan lisäksi nykyisin lain 2 § :ssä oleva
48156: piteeksi. säännös jätevedenpuhdistamon rakentamiselle
48157: Käytännössä on yhdyskunnan vesihuoltotoi- myönnettävän avustuksen saamisen edellytyk-
48158: menpiteen katsottu tarkoittavan useamman senä olevasta puhdistamon puhdistustasosta
48159: kuin yhden talouden tai kiinteistön veden- poistettavaksi laista, koska jätevedenpuhdista-
48160: hankinnan tai viemaromnin järjestämistä. mon puhdistustasovaatimukset voidaan asettaa
48161: Yleisperusteluihin viitaten ehdotetaan lain vesilain mukaisissa vesioikeuden päätöksissä.
48162: 1 §:n 2 momenttia muutettavaksi siten, että Pienissä hankkeissa avustuskelpoisuus voitai-
48163: vesihuoltotoimenpiteillä tarkoitettaisiin yhdys- siin määritellä hanketta koskevien teknisten
48164: kunnan yhteisesti tai kiinteistökohtaisesti jär- ratkaisujen perusteella. Avustettavan hankkeen
48165: jestettävää vedenhankintaa, viemäröintiä ja jä- toteuttaminen edellyttää vesilain mukaisen lu-
48166: tevesien käsittelyä sekä sen yhteydessä synty- van saamista, jos suunnitellussa ratkaisussa
48167: vän lietteen hyötykäyttöä palvelevia toimenpi- jätevesistä aiheutuisi vesilaissa tarkoitettua pi-
48168: teitä. laantumista. Vesihuoltoavustuksen myöntämi-
48169: 2 § . Nykyisen lain 2 § :n nojalla vesihuolto- sen edellytyksenä olisi siten edelleenkin otetta-
48170: avustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntain- va huomioon vesiensuojelusta johtuvat vaati-
48171: liitolle tai tarkoitusta varten perustetulle yhty- mukset. Lakiehdotuksen toteuttamisen seu-
48172: mälle sellaisten vedenhankintaa tai viemäröin- rauksena kumoutuisi valtioneuvoston päätös
48173: tiä palvelevien laitteiden ja rakenneimien teke- vesihuoltoavustuksen saamisen edellyttämästä
48174: miseen, joita tarkoitetaan yleisistä vesi- ja vie- jätevedenpuhdistamon puhdistustasosta.
48175: märilaitoksista annetun lain 8 § :ssä. Yleispe- Nykyisen 2 §:n 2 momentin mukaan, mikäli
48176: rusteluihin viitaten ehdotetaan 2 §:ää muutet- vedenhankintaa ja viemäröintiä palvelevien
48177: tavaksi siten, että vesihuoltoavustusta voitai- laitteiden rakentamiseen voidaan myöntää lai-
48178: 1989 vp. - HE n:o 188 7
48179:
48180: naa annetun maatilalain nojalla, ei mainittujen vesijohdot ja viemärit. Kiinteistökohtaisessa
48181: laitteiden rakentamista varten saada myöntää jätevesien käsittelyssä ovat vesiensuojelun kan-
48182: vesihuoltoavustusta tämän lain nojalla. Nyt nalta parempia muut käymälätyypit kuin vesi-
48183: tämä säännös ehdotetaan poistettavaksi laista. käymälät. Tämän vuoksi tarkoitus on, että
48184: Maatilalain nojalla mahdollisesti myönnettävät avustusta voitaisiin myöntää veden- ja jäteve-
48185: vesihuoltolainat tulisivat otettavaksi huomioon denkäsittelylaitteiden lisäksi myös käymäläjät-
48186: lakiehdotuksen 4 §:ssä säädettäväksi ehdotetun teen käsittelylaitteisiin, joista samoin kuin
48187: enimmäismäärän rajoissa, mikäli avustuksen muistakin lakiehdotuksessa tarkoitetuista lait-
48188: saajalle on myönnetty samaa hanketta varten teista ja rakennelmista annettaisiin tarkemmat
48189: valtion varoista laina tai lainaa, jonka osalta säännökset asetuksella.
48190: valtio maksaa korkotukea. Yleisen tai muun vesi- ja viemärilaitoksen
48191: Lakiehdotuksen 2 §:n 2 momenttiin ehdote- toimesta ei aina ole taloudellisesti perusteltua
48192: taan otettavaksi määritelmä kiinteistön halti- järjestää kaukana verkostosta olevien yksittäis-
48193: jasta, jolle vesihuoltoavusta voitaisiin myöntää ten kiinteistöjen vesihuoltoa. Näissä tapauksis-
48194: kiinteistökohtaista hanketta varten. sa vastuu ja ratkaisunteko kiinteistön vesihuol-
48195: 3 §. Lakiehdotuksen 7 ja 8 §:n muutoksilla lon järjestämisestä jää kiinteistön omistajalle
48196: on tarkoitus muuttaa avustuksen myöntävää tai haltijalle.
48197: viranomaista. Nykyiseen lain 3 §:ään, josta Joissakin tapauksissa veden laatu taikka
48198: tulisi 3 §:n 1 momentti ehdotetaan tehtäväksi maasto- ja muut olosuhteet saattavat olla sel-
48199: vastaava muutos. Lisäksi täsmennettäisiin sa- laisia, että muuta kiinteistön kannalta taloudel-
48200: nan muotoa. lisesti edullista tapaa järjestää kiinteistön vesi-
48201: Lakiehdotuksen 3 §:n 2 momentissa säädet- huolto ei ole olemassa kuin rakentaa itse omal-
48202: täisiin siitä, mitkä olisivat sellaisia laitteita ja la kustannuksella liittymäjohdot vesi- ja viemä-
48203: rakennelmia, joita varten vesihuoltoavustusta rilaitoksen verkostoon asti. Tämän vuoksi la-
48204: voitaisiin myöntää. kiehdotuksen tarkoituksena on, että vaikka
48205: Ehdotetun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan mu- kunnalle, kuntainliitolle tai tarkoitusta varten
48206: kaan sellaisia laitteita olisivat yleiseen tai muu- perustetulle yhtymälle olisi myönnetty tai
48207: hun vesi- ja viemärilaitokseen kuuluvat kaikki myönnettäisiin vesihuoltoavustusta ehdotetun
48208: sen toimintaa varten tarpeelliset laitteet ja ra- 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja
48209: kennelmat sekä lietteen käsittely- ja multautus- laitteita ja rakennelmia varten, tulisi kiinteis-
48210: Jaitteet. Tällaisia lakiehdotuksessa tarkoitettuja tön omistajalle tai haltijalle voida erityisistä
48211: laitteita ja rakennelmia ovat muun muassa syistä myöntää vesihuoltoavustusta ehdotetun
48212: vedenottamot, vedenpuhdistamot, pumppaa- 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja sellaisia
48213: mot, vesisäiliöt, vesijohdot, viemärit, viemäri- laitteita ja rakennelmia varten, joita tarvitaan
48214: veden pumppaamot, tarkastus- ja sadevesikai- kiinteistön oman vesihuoltojärjestelmän liittä-
48215: vot, jätevedenpuhdistamot ja muut niihin ver- miseksi tarpeelliselta osalta yleisen tai muun
48216: rattavat laitteet. Lakiehdotuksen 3 §:n 3 mo- vesi- ja viemärilaitoksen verkostoon.
48217: menttiin ehdotetaan otettavaksi valtuutus an- Lakiehdotuksen 3 §:n 3 momentissa säädet-
48218: taa asetuksella tarkemmat säännökset laitteista täisiin, että asetuksella annetaan tarkempia
48219: ja rakennelmista. Tarkoitus on, että asetuksel- säännöksiä siitä, mitkä ovat saman pykälän 2
48220: la annettavat säännökset vastaavat sisällöltään momentissa tarkoitettuja laitteita ja rakennel-
48221: eräitä teknisiä muutoksia ja täydennyksiä lu- mia. Samalla ehdotetaan, että asetuksella voi-
48222: kuunottamatta yleisistä vesi- ja viemärilaitok- taisiin antaa vesi- ja ympäristöhallitukselle val-
48223: sista annetun lain 8 §:ssä olevaa säännöstä, ta tarvittaessa tarkempien, luonteeltaan teknis-
48224: johon voimassa olevan lain 2 §:ssä viitataan. ten määräysten antamiseen siitä, mitkä ovat
48225: Ehdotetun 3 §:n 2 momentin 2 kohdassa sellaisia asetuksessa tarkoitettuja laitteita tai
48226: säädettäisiin, mitä kiinteistökohtaisen tai siihen rakennelmia, joita varten vesihuoltoavustusta
48227: verrattavan hankkeen laitteita ja rakennelmia voidaan myöntää.
48228: varten vesihuoltoavustusta voidaan myöntää. 4 §. Nykyistä lain 4 §:n 1 momenttia ehdote-
48229: Lakiehdotuksessa tarkoitettuja sellaisia laittei- taan muutettavaksi niin, että korkotukilainan
48230: ta ja rakennelmia olisivat vedenhankinta- ja lisäksi myös valtion varoista myönnetty laina
48231: viemäröintilaitteet, kuten vedenottamot, otetaan lukuun laskettaessa lainojen ja avus-
48232: pumppaamot, vesisäiliöt, veden- ja jäteveden- tuksen enimmäismäärää 60 prosenttia kustan-
48233: käsittelylaitteet, sekä rakennuksen ulkopuoliset nuksista.
48234: 8 1989 vp. - HE n:o 188
48235:
48236: Nykyistä 4 § :n 2 momenttia ehdotetaan tyjen edellytysten lisäksi, että kiinteistökohtai-
48237: muutettavaksi siten, että siihen otettaisiin li- sen hankkeen tarkoittamaa kiinteistöä käyte-
48238: säys, jonka mukaan vesihuoltoavustusta voi- tään pysyvään asumiseen tai sitä tukevaan
48239: daan myöntää enintään 50 prosenttia lain elinkeinotoimintaan. Ehdotetulla säännöksellä
48240: 3 §:ssä tarkoitetuista kustannuksista myös sosi- pyritään edistämään erityisesti haja-asutusalu-
48241: aalisten tai terveydellisten syiden perusteella, eiden jo olemassa olevaan asumiseen ja sen
48242: jos hankkeen pääasiallinen vaikutusalue on säilymistä tukevaan toimintaan käytettävien
48243: haja-asutusalueella. Suuremman avustuspro- kiinteistöjen asianmukaista vedenhankintaa ja
48244: sentin säätäminen olisi tarpeellista haja-asutu- viemäröintiä. Voimassa olevan lain soveltamis-
48245: salueen vesihuollon järjestämisen kalleuden ala on tarkoitus muutoin säilyttää entisellään.
48246: vuoksi. Kiinteistökohtaista tai siihen verratta- Lain nojalla ei ole tarkoitettu myönnettäväksi
48247: vaa hanketta varten olisi tarkoituksenmukaista avustusta sellaisille kiinteistökohtaisille hank-
48248: myöntää vain avustusta. Kun valtion rahoitus- keille, jotka koskevat yksinomaan suurten teol-
48249: tuki olisi avustusta, olisivat hailinnolliset kulut lisuuslaitosten tuotantotoimintaan käytettävien
48250: myös vähäisemmät. Suuremmalla valtion tuella kiinteistöjen vesihuollon järjestämistä, sillä nii-
48251: olisi mahdollista tasoittaa haja-asutusalueiden tä varten on olemassa erikseen omat rahoitus-
48252: vesihuoltotoimenpiteiden kustannuksia, jotta järjestelmät.
48253: maassamme kaikilla ihmisillä olisi mahdolli- 6 §. Nykyisen lain 6 §:n nojalla on vesihuol-
48254: suus saada kohtuullisilla kustannuksilla hyvä- toavustuksen suuruutta 3 §:n perusteella mää-
48255: laatuista talou!;vettä. Mikäli tällaista hanketta rättäessä kiinnitettävä huomiota muun muassa
48256: varten olisi myönnetty valtion varoista laina tai veden hintaan tai vastaavasti jätevesimaksun
48257: lainaa, jonka osalta valtio maksaa korkotukea, suuruuteen. Koska avustuksen piiriin tulisivat
48258: saisi vesihuoltoavustuksen, valtion lainan ja lakiehdotuksen mukaan myös kiinteistökohtai-
48259: korkotukilainan yhteismäärä olla enintään 80 set vesihuoltohankkeet, on tarkoituksenmukai-
48260: prosenttia lain 3 §:ssä tarkoitetuista kustan- sempaa kiinnittää huomiota vesihuollon järjes-
48261: nuksista. tämisen kalleuteen kuin veden hintaan tai jäte-
48262: 5 § :n 1 momentin 2 kohta. Kunnan vesihuol- vesimaksun suuruuteen. Avustuksen suuruutta
48263: lon kehittämissuunnittelun edistämisen ja vesi- määrättäessä tulisi hallituksen käsityksen mu-
48264: huoltoratkaisujen tarkoituksenmukaisuuden kaan kiinnittää erityistä huomiota hankkeen
48265: turvaamisen vuoksi ehdotetaan, että nykyisen merkitykseen vesiensuojelun edistämisessä sekä
48266: lain 5 §:n 2 kohdassa olevaan säännökseen riittävän ja hyvälaatuisen vedensaannin turvaa-
48267: lisättäisiin kunnan vesihuollon kehittämissuun- misessa myös häiriö- ja kriisitilanteissa. Tämän
48268: nitelma, joka tulisi ottaa huomioon hankkeen vuoksi ehdotetaan 6 §:ää muutettavaksi niin,
48269: suunnitelmaa laadittaessa. Kunnan vesihuollon että vesihuoltoavustuksen suuruutta määrät-
48270: kehittämissuunnitelmassa voidaan selvittää, täessä olisi kiinnitettävä huomiota hankkeen
48271: millä kunnan alueella vesihuolto järjestetään merkitykseen vedensaannin turvaamiseksi tai
48272: yhteisesti ja missä se jäisi muulla tavalla järjes- vesiensuojelun edistämiseksi sekä vesihuollon
48273: tettäväksi. Ehdotetuna muutoksella on tarkoi- järjestämisen kalleuteen. Voimassa olevan lain
48274: tus edistää vesihuollon järjestämistä kunnassa. mukaisesti tulisi edelleen kiinnittää huomiota
48275: Mikäli kunnassa olisi laadittu kunnan vesihuol- lisäksi asianomaisen alueen työllisyystilantee-
48276: lon kehittämissuunnitelma, olisi se otettava seen sekä hakijan mahdollisuuksiin saada kor-
48277: huomioon hankkeen suunnitelmaa laadittaessa kotukilainaa hanketta varten.
48278: sen estämiseksi, ettei hanke vaikeuttaisi vesi- 7 ja 8 §. Lakiehdotuksen 7 §:n 1 momentissa
48279: huollon suunnitelmallista kehittämistä kunnas- säädettäisiin vesihuoltoavustuksen myöntämi-
48280: sa. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitel- sestä.
48281: man puuttuminen ei kuitenkaan olisi esteenä Voimassa olevan lain 8 §:n nojalla avustuk-
48282: avustuksen myöntämiselle, mikäli hanke muu- sen on myöntänyt vesi- ja ympäristöhallitus
48283: toin täyttäisi säädetyt vaatimukset. saatuaan asiasta vedenhankinta- ja viemäröin-
48284: 5 § :n 2 momentti. Yleisperusteluihin viitaten tihankkeiden osalta maa- ja metsätalousminis-
48285: voimassa olevan lain 5 §:ään ehdotetaan lisät- teriön ja vesiensuojeluhankkeiden osalta ympä-
48286: täväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan vesi- ristöministeriön lausunnon.
48287: huoltoavustuksen myöntämisen edellytyksenä Ehdotuksen mukaan asianomaiset vesi- ja
48288: kiinteistökohtaista tai siihen verrattavaa han- ympäristöpiirit myöntäisivät vesihuoltoavus-
48289: ketta varten olisi pykälän 1 momentissa säädet- tukset ympäristöministeriön ja maa- ja metsä-
48290: 1989 vp. - HE n:o 188 9
48291:
48292: talousministeriön hallinnonalansa osalta vah- maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristö-
48293: vistamien kiintiöiden rajoissa. Nykyistä sään- ministeriön kesken. Lain 9 §:ää ehdotetaan
48294: nöstä ehdotetaan täsmennettäväksi myös siten, muutettavaksi siten, että vesi- ja ympäristöhal-
48295: että avustuksen myöntämispäätöksessä avus- litus päättäisi avustuksen takaisin perimisestä.
48296: tuksen myöntävä viranomainen voisi antaa
48297: avustuksen saajalle hankkeen aloittamista, to-
48298: teuttamista ja loppuunsaattamista koskevia eh- 2. Tarkemmat säännökset ja
48299: toja. määräykset
48300: Lakiehdotuksen 7 §:n 2 momentin mukaan
48301: avustuksen myöntänyt viranomainen valvoisi Lakiehdotukseen liittyen on tarkoitus uudis-
48302: avustuksen käyttöä. taa myös voimassa oleva asetus yhdyskuntien
48303: Lakiehdotuksen 7 §:n 3 momentissa säädet- vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta. Sa-
48304: täisiin, että avustuksen saajan tulee noudattaa malla lakiehdotuksen 3 §:n 3 momentin nojalla
48305: myös niitä ehtoja, joita tarkoitetaan 13 päivä- annettaisiin asetuksella tarkemmat säännökset
48306: nä maaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain siitä, mitkä ovat sellaisia laitteita ja rakennel-
48307: 12 §:n 2 momentissa. Vastaavansisältöinen mia, joita varten vesihuoltoavustusta voidaan
48308: säännös on myös voimassa olevassa laissa. myöntää. Asetuksella annettaisiin vesi- ja ym-
48309: Uusi työllisyyslaki on tullut voimaan vuoden päristöhallitukselle valta antaa tarvittaessa tar-
48310: 1988 alusta ja sillä on kumottu 23 päivänä kempia, luonteeltaan teknisiä määräyksiä siitä,
48311: joulukuuta 1971 annettu työllisyyslaki (946/ mitkä ovat sellaisia asetuksessa tarkoitettuja
48312: 71). laitteita tai rakennelmia, joita varten vesihuol-
48313: Lakiehdotuksen 8 §:ssä säädettäisiin vesi- toavustusta voidaan myöntää.
48314: huoltoavustuksen maksamisesta. Nykyisen lain
48315: mukaisesti avustuksen myöntänyt viranomai-
48316: nen voisi harkintansa mukaan maksaa myöntä- 3. Voimaantulo
48317: mänsä avustuksen saajalle joko yhdessä tai
48318: useammassa, enintään kolmessa erässä. La-
48319: kiehdotukseen ei enää ehdoteta otettavaksi Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivä-
48320: erikseen säännöstä jätevedenpuhdistamon ra- nä tammikuuta 1990.
48321: kentamista varten myönnetyn vesihuoltoavus- Vesihuoltoavustusten myöntäminen tulisi la-
48322: tuksen maksamisen edellytyksistä niin kuin kiehdotuksen mukaan siirtymään vesi- ja ym-
48323: nykyisin on säädetty lain 7 §:n 2 momentissa. päristöhallitukselta vesi- ja ympäristöpiireille.
48324: Näiden kuten muidenkin hankkeiden osalta Tähän liittyen lakiehdotuksen voimaantulo
48325: vesihuoltoavustuksen myöntämiseen liittyvien edellyttää valmistelevia toimenpiteitä. Tämän
48326: ehtojen noudattamista valvottaisiin. Tarvit- vuoksi ehdotetaan lakiehdotuksen voimaantu-
48327: taessa olisi mahdollista ryhtyä lakiehdotuksen losäännöksessä säädettäväksi, että ennen tä-
48328: 9 §:n mukaisesti avustuksen tai sen osan takai- män lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
48329: sin perimiseen. täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
48330: 9 §. Nykyisen lain 9 §:n mukaan avustuksen
48331: takaisin perimisestä päättää maa- ja metsäta- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
48332: lousministeriö aikaisemman vesihallituksen esi- kunnalle hyväksyttäväksi seuraava Iakiehdo-
48333: tyksestä. Nykyisin lain soveltamisala jakaantuu tus:
48334:
48335:
48336:
48337:
48338: 2 381395K
48339: 10 1989 vp. - HE n:o 188
48340:
48341:
48342: Laki
48343: yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain muuttamisesta
48344:
48345: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48346: muutetaan yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta 18 päivänä tammikuuta 1980
48347: annetun lain (56/80) 1 §:n 2 momentti, 2-4 §, 5 §:n 2 kohta, 6-9 § sekä
48348: lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
48349:
48350: 1§ laitteita ja rakennelmia, joita varten vesihuol-
48351: toavustusta voidaan myöntää.
48352: Vesihuoltotoimenpiteillä tarkoitetaan tässä
48353: laissa yhdyskuntien yhteisesti tai kiinteistökoh- 4 §
48354: taisesti järjestettävää vedenhankintaa, viemä- Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää enin-
48355: röintiä ja jätevesien käsittelyä sekä sen yhtey- tään 30 prosenttia 3 §:ssä tarkoitetuista kus-
48356: dessä syntyvän lietteen hyötykäyttöä palvelevia tannuksista. Milloin avustuksen saajalle on
48357: toimenpiteitä. myönnetty samaa hanketta varten valtion va-
48358: 2 § roista lainaa tai lainaa, jonka osalta valtio
48359: Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää kun- maksaa korkotukea, näiden lainojen ja vesi-
48360: nalle, kuntainliitolle tai vedenhankintaa ja vie- huoltoavustuksen yhteismäärä saa olla enin-
48361: märöintiä taikka pelkästään vedenhankintaa tään 60 prosenttia edellä tarkoitetuista kustan-
48362: tai viemäröintiä varten perustetulle yhtymälle nuksista.
48363: tai yhteisölle taikka kiinteistön haltijalle vesi- Mikäli erityisten vesiensuojelullisten syiden
48364: huoltotoimenpiteiden suunnittelua ja toteutta- vuoksi jätevesien käsittelylle ja johtamiselle
48365: mista varten. asetetaan olennaisesti ankarampia vaatimuksia
48366: Kiinteistön haltijalla tarkoitetaan tässä laissa kuin yleensä taikka jos hankkeen pääasiallinen
48367: kiinteistön omistajaa tai omistajan vertaista vaikutusalue on haja-asutusalueella ja sitä on
48368: haltijaa taikka tontinvuokra- tai maanvuokra- sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi
48369: sopimuksen nojalla kiinteistöä hallitsevaa pidettävä erityisen tarpeellisena, voidaan tällai-
48370: vuokramiestä. selle hankkeelle myöntää vesihuoltoavustusta
48371: 3§ enintään 50 prosenttia hankkeen 3 §:ssä tarkoi-
48372: Sellaisina hankkeen kustannuksina, JOita tetuista kustannuksista. Mikäli tällaista han-
48373: varten vesihuoltoavustusta voidaan myöntää, ketta varten on myönnetty 1 momentissa tar-
48374: otetaan huomioon avustuksen myöntävän vi- koitettuja lainoja, näiden lainojen ja vesihuol-
48375: ranomaisen hyväksymäitä osalta vesihuoltotoi- toavustuksen yhteismäärä saa näissä tapauksis-
48376: menpiteiden suunnittelemisesta ja toteuttami- sa olla enintään 80 prosenttia edellä tarkoite-
48377: sesta aiheutuneet kokonaiskustannukset. tuista kustannuksista.
48378: Sellaisia laitteita ja rakennelmia, joita varten
48379: vesihuoltoavustusta voidaan myöntää, ovat: 5§
48380: 1) yleiseen tai muuhun vesi- ja viemärilaitok- Vesihuoltoavustuksen myöntämisen edelly-
48381: seen kuuluvat kaikki sen toimintaa varten tar- tyksenä on, että:
48382: peelliset laitteet ja rakennelmat sekä lietteen
48383: käsittely- ja multautuslaitteet; ja 2) hanketta varten on laadittu hyväksyttävä
48384: 2) kiinteistökohtaisessa tai siihen verratta- suunnitelma kustannusarvioineen, jota laadit-
48385: vassa hankkeessa tarpeelliset vedenhankinta-, taessa on otettu huomioon vesien käytön koko-
48386: viemäröinti- ja käymäläjätteen käsittelylaitteet naissuunnitelma sekä alueellinen vesihuollon
48387: sekä rakennuksen ulkopuoliset vesijohdot ja yleissuunnitelma ja kunnan vesihuollon kehit-
48388: viemärit. tämissuunnitelma;
48389: Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset
48390: siitä, mitkä ovat 2 momentissa tarkoitettuja Vesihuoltoavustuksen myöntämisen edelly-
48391: laitteita ja rakennelmia. Asetuksella voidaan tyksenä kiinteistökohtaista tai siihen verratta-
48392: antaa vesi- ja ympäristöhallitukselle valta an- vaa hanketta varten on edellä 1 momentissa
48393: taa tarvittaessa tarkempia määräyksiä siitä, säädettyjen edellytysten lisäksi, että hankkees-
48394: mitkä ovat sellaisia asetuksessa tarkoitettuja sa tarkoitettua kiinteistöä käytetään pysyvään
48395: 1989 vp. - HE n:o 188 11
48396:
48397: asumiseen tai sitä tukevaan elinkeinotoimin- nukset erääntyneet taikka, mikäli avustuksen
48398: taan. myöntänyt viranomainen katsoo sen tarkoituk-
48399: senmukaiseksi, työn edistymisen ja kustannus-
48400: 6§ ten ajoittumisen mukaan kahdessa tai enintään
48401: Vesihuoltoavustuksen suuruutta 4 §:n perus- kolmessa erässä. Viimeinen erä, jonka tulee
48402: teella määrättäessä on kiinnitettävä huomiota olla vähintään 20 prosenttia myönnetystä mää-
48403: hankkeen merkitykseen vedensaannin turvaa- rästä, maksetaan sen jälkeen, kun työ on
48404: misen tai vesiensuojelun kannalta, vesihuollon hyväksyttävästi loppuun suoritettu ja tilitys
48405: järjestämisen kalleuteen sekä asianomaisen tarkistettu.
48406: alueen työllisyystilanteeseen sekä hakijan mah-
48407: dollisuuksiin saada hanketta varten luottolai- 9§
48408: tosten varoista myönnettävistä eräistä korkotu- Vesi- ja ympäristöhallituksen on määrättävä
48409: kilainoista annetun lain 2 §:n 2 kohdassa tar- vesihuoltoavustus kokonaan tai asianomaiselta
48410: koitettuja korkotukilainoja. osin takaisin maksettavaksi, jos avustuksen
48411: saaja on käyttänyt avustuksen muuhun kuin
48412: 7 § mihin se on myönnetty, tai avustuksen saami-
48413: Vesihuoltoavustuksen myöntää asianomai- seksi antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja
48414: nen vesi- ja ympäristöpiiri ympäristöministe- tai salannut tietoja ja menettelyllä on ollut
48415: riön ja maa- ja metsätalousministeriön hallin- vaikutusta avustuksen myöntämiseen tai ehto-
48416: nonalansa osalta vahvistamien kiintiöiden ra- jen asetteluun, taikka avustus on muutoin
48417: joissa. Avustuksen myöntämispäätöksessä voi- suoritettu virheeliisin edellytyksin tai perusteet-
48418: daan asettaa avustukseu saajalle hankkeen tomasti. Palautettavalle asvustusmäärälle on
48419: aloittamista, toteuttamista ja loppuunsaatta- suoritettava sen nostopäivästä lukien vuotuista
48420: mista koskevia ehtoja. Vesihuoltoavustuksen korkoa 12 prosenttia. Milloin palautusta tai
48421: hakemismenettelystä säädetään asetuksella. korkoa ei ole maksettu valtiolle määrättyyn
48422: Avustuksen myöntänyt viranomainen valvoo eräpäivään mennessä, avustuksen saajan on
48423: avustuksen käyttöä. Vesihuoltoavustuksen saa- maksettava palautettavalle määrälle vuotuista
48424: ja on velvollinen antamaan avustuksen myön- viivästyskorkoa 16 prosenttia.
48425: täneelle viranomaiselle valvontaa varten tar-
48426: peelliset tiedot, asiakirjat ja muun aineiston. Tämä laki tulee voimaan päivänä
48427: Avustuksen saajan tulee noudattaa myös kuuta 19
48428: niitä ehtoja, joita tarkoitetaan työllisyyslain Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyi-
48429: (275/87) 12 §:n 2 momentissa. hin avustuksiin sovelletaan aikaisemman lain
48430: ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja mää-
48431: 8§ räyksiä.
48432: Vesihuoltoavustus voidaan maksaa avustuk- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
48433: sen saajalle yhdellä kertaa sen jälkeen, kun työ ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
48434: on hyväksyitäväliä tavalla suoritettu ja kustan- menpiteisiin.
48435:
48436:
48437: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
48438:
48439:
48440: Tasavallan Presidentti
48441: MAUNO KOIVISTO
48442:
48443:
48444:
48445:
48446: Ministeri Ole Norrback
48447: 12 1989 vp. - HE n:o 188
48448:
48449: Liite
48450:
48451: Laki
48452: yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun lain muuttamisesta
48453:
48454: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48455: muutetaan yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta 18 päivänä tammikuuta 1980
48456: annetun lain (56/80) 1 §:n 2 momentti, 2-4 §, 5 §:n 2 kohta, 6-9 § sekä
48457: lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
48458: Voimassa oleva laki Ehdotus
48459:
48460: 1§ 1§
48461:
48462: Vesihuoltotoimenpiteillä tarkoitetaan tässä Vesihuoltotoimenpiteillä tarkoitetaan tässä
48463: laissa yhdyskuntien vedenhankintaa, viemä- laissa yhdyskuntien yhteisesti tai kiinteistökoh-
48464: röintiä ja jätevesien käsittelyä sekä sen yhtey- taisesti järjestettävää vedenhankintaa, viemä-
48465: dessä syntyvän lietteen hyötykäyttöä palvelevia röintiä ja jätevesien käsittelyä sekä sen yhtey-
48466: toimenpiteitä. dessä syntyvän lietteen hyötykäyttöä palvelevia
48467: toimenpiteitä.
48468:
48469: 2§ 2§
48470: Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää kun- Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää kun-
48471: nalle, kuntainliitolle tai vedenhankintaa ja vie- nalle, kuntainliitolle tai vedenhankintaa ja vie-
48472: märöintiä taikka pelkästään vedenhankintaa märöintiä taikka pelkästään vedenhankintaa
48473: tai viemäröintiä varten perustetulle yhtymälle tai viemäröintiä varten perustetulle yhtymälle
48474: tai yhteisölle sellaisten vedenhankintaa tai vie- tai yhteisölle taikka kiinteistön haltijalle vesi-
48475: märöintiä palvelevien laitteiden ja rakennei- huoltotoimenpiteiden suunnittelua ja toteutta-
48476: mien tekemiseen, joita tarkoitetaan yleisistä mista varten.
48477: vesi- ja viemärilaitoksista 23 päivänä joulukuu- Kiinteistön haltijalla tarkoitetaan tässä laissa
48478: ta 1977 annetun lain (982177) 8 §:ssä. Jäteve- kiinteistön omistajaa tai omistajan vertaista
48479: denpuhdistamon rakentamiselle myönnettävän haltijaa taikka tontinvuokra- tai maanvuokra-
48480: avustuksen saamisen edellytyksenä on, että sen sopimuksen nojalla kiinteistöä hallitsevaa
48481: puhdistustaso täyttää valtioneuvoston päätök- vuokramiestä.
48482: sellä määrättävän puhdistustason. Lietteen hy-
48483: väksikäytön osalta avustusta voidaan myöntää
48484: lietteen käsittely- ja multautuslaitteiden raken-
48485: tamiseen.
48486: Mikäli vedenhankintaa ja viemäröintiä pal-
48487: velevien laitteiden rakentamiseen voidaan
48488: myöntää lainaa 8 päivänä helmikuuta 1977
48489: annetun maatilalain (188/77) nojalla, ei mai-
48490: nittujen laitteiden rakentamista varten saada
48491: myöntää vesihuoltoavustusta tämän lain nojal-
48492: la.
48493: 3§ 3§
48494: Sellaisina hankkeen kustannuksina, joita Sellaisina hankkeen kustannuksina, joita
48495: varten vesihuoltoavustusta voidaan myöntää, varten vesihuoltoavustusta voidaan myöntää,
48496: otetaan huomioon vesihallituksen hyväksymäi- otetaan huomioon avustuksen myöntävän vi-
48497: tä osalta hankkeen suunnittelemisesta ja to- ranomaisen hyväksymäitä osalta vesihuoltotoi-
48498: teuttamisesta aiheutuneet kokonaiskustannuk- menpiteiden suunnittelemisesta ja toteuttami-
48499: set. sesta aiheutuneet kokonaiskustannukset.
48500: 1989 vp. - HE n:o 188 13
48501:
48502: Voimassa oleva laki Ehdotus
48503:
48504: Sellaisia laitteita ja rakennelmia, joita varten
48505: vesihuoltoavustusta voidaan myöntää, ovat:
48506: 1) yleiseen tai muuhun vesi- ja viemärilaitok-
48507: seen kuuluvat kaikki sen toimintaa varten tar-
48508: peelliset laitteet ja rakennelmat sekä lietteen
48509: käsittely- ja multautuslaitteet; ja
48510: 2) kiinteistökohtaisessa tai siihen verratta-
48511: vassa hankkeessa tarpeelliset vedenhankinta-,
48512: viemäröinti- ja käymäläjätteen käsittelylaitteet
48513: sekä rakennuksen ulkopuoliset vesijohdot ja
48514: viemärit.
48515: Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset
48516: siitä, mitkä ovat 2 momentissa tarkoitettuja
48517: laitteita ja rakennelmia. Asetuksella voidaan
48518: antaa vesi- ja ympäristöhallitukselle valta an-
48519: taa tarvittaessa tarkempia määräyksiä siitä,
48520: mitkä ovat sellaisia asetuksessa tarkoitettuja
48521: laitteita ja rakennelmia, joita varten vesihuol-
48522: toavustusta voidaan myöntää.
48523:
48524: 4 § 4§
48525: Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää enin- Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää enin-
48526: tään 30 prosenttia 3 §:ssä tarkoitetuista kus- tään 30 prosenttia 3 §:ssä tarkoitetuista kus-
48527: tannuksista. Milloin avustuksen saajalle on tannuksista. Milloin avustuksen saajalle on
48528: myönnetty samaa hanketta varten lainaa, jon- myönnetty samaa hanketta varten valtion va-
48529: ka osalta valtio maksaa korkotukea, vesihuol- roista lainaa tai lainaa, jonka osalta valtio
48530: toavustuksen ja korkotukilainan yhteismäärä maksaa korkotukea, näiden lainojen ja vesi-
48531: saa olla enintään 60 prosenttia edellä tarkoite- huoltoavustuksen yhteismäärä saa olla enin-
48532: tuista kustannuksista. tään 60 prosenttia edellä tarkoitetuista kustan-
48533: nuksista.
48534: Mikäli erityisten vesiensuojelullisten syiden Mikäli erityisten vesiensuojelullisten syiden
48535: vuoksi jätevesien käsittelylle ja johtamiselle vuoksi jätevesien käsittelylle ja johtamiselle
48536: asetetaan olennaisesti ankarampia vaatimuksia asetetaan olennaisesti ankarampia vaatimuksia
48537: kuin yleensä, voidaan tällaiselle hankkeelle kuin yleensä taikka jos hankkeen pääasiallinen
48538: myöntää vesihuoltoavustusta enintään 50 pro- vaikutusalue on haja-asutusalueella ja sitä on
48539: senttia hankkeen 3 §:ssä tarkoitetuista kustan- sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi
48540: nuksista. Mikäli tällaista hanketta varten on pidettävä erityisen tarpeellisena, voidaan tällai-
48541: myönnetty 1 momentissa tarkoitettua lainaa, selle hankkeelle myöntää vesihuoltoavustusta
48542: vesihuoltoavustuksen ja lainan yhteismäärä saa enintään 50 prosenttia hankkeen 3 §:ssä tarkoi-
48543: näissä tapauksissa olla enintään 80 prosenttia tetuista kustannuksista. Mikäli tällaista han-
48544: edellä tarkoitetuista kustannuksista. ketta varten on myönnetty 1 momentissa tar-
48545: koitettuja lainoja, näiden lainojen ja vesihuol-
48546: toavustuksen yhteismäärä saa näissä tapauksis-
48547: sa olla enintään 80 prosenttia edellä tarkoite-
48548: tuista kustannuksista.
48549:
48550: 5§ 5§
48551: Vesihuoltoavustuksen myöntämisen edelly- Vesihuoltoavustuksen myöntämisen edelly-
48552: tyksenä on, että tyksenä on, että
48553:
48554: 2) hanketta varten on laadittu hyväksyttävä 2) hanketta varten on laadittu hyväksyttävä
48555: suunnitelma kustannusarvioineen, jota laadit- suunnitelma kustannusarvioineen, jota laadit-
48556: 14 1989 vp. - HE n:o 188
48557:
48558: Voimassa oleva laki Ehdotus
48559:
48560: taessa on otettu huomioon vesien käytön koko- taessa on otettu huomioon vesien käytön koko-
48561: naissuunnitelma sekä alueellinen vesihuollon naissuunnitelma sekä alueellinen vesihuollon
48562: yleissuunnitelma; yleissuunnitelma ja kunnan vesihuollon kehit-
48563: tämissuunnitelma;
48564:
48565: Vesihuoltoavustuksen myöntämisen edelly-
48566: tyksenä kiinteistökohtaista tai siihen verratta-
48567: vaa hanketta varten on edellä 1 momentissa
48568: säädettyjen edellytysten lisäksi, että hankkees-
48569: sa tarkoitettua kiinteistöä käytetään pysyvään
48570: asumiseen tai sitä tukevaan elinkeinotoimin-
48571: taan.
48572:
48573: 6§ 6§
48574: Vesihuoltoavustuksen suuruutta 3 §:n perus- Vesihuoltoavustuksen suuruutta 4 § :n perus-
48575: teella määrättäessä on kiinnitettävä huomiota teella määrättäessä on kiinnitettävä huomiota
48576: veden hintaan tai jätevesimaksun suuruuteen hankkeen merkitykseen vedensaannin turvaa-
48577: sekä asianomaisen alueen työllisyystilanteeseen misen tai vesiensuojelun kannalta, vesihuollon
48578: sekä hakijan mahdollisuuksiin saada hanketta järjestämisen kalleuteen sekä asianomaisen
48579: varten luottolaitosten varoista myönnettävistä alueen työllisyystilanteeseen sekä hakijan mah-
48580: eräistä korkotukilainoista annetun lain (10151 dollisuuksiin saada hanketta varten luottolai-
48581: 77) 2 §:n 2 kohdassa, sellaisena kuin se on 3 tosten varoista myönnettävistä eräistä korkotu-
48582: päivänä marraskuuta 1978 annetussa laissa kilainoista annetun lain 2 §:n 2 kohdassa tar-
48583: (824178), tarkoitettuja korkotukilainoja. koitettuja korkotukilainoja.
48584:
48585: 7 § 7 §
48586: Vesihuoltoavustus voidaan maksaa avustuk- Vesihuoltoavustuksen myöntää asianomai-
48587: sen saajalle yhdellä kertaa sen jälkeen, kun työ nen vesi- ja ympäristöpiiri ympäristöministe-
48588: on hyväksyttävällä tavalla suoritettu taikka, riön ja maa- ja metsätalousministeriön hallin-
48589: mikäli vesihallitus katsoo sen tarkoituksenmu- nonalansa osalta vahvistamien kiintiöiden ra-
48590: kaiseksi, työn edistymisen mukaan kahdessa joissa. Avustuksen myöntämispäätöksessä voi-
48591: tai enintään kolmessa erässä. Viimeinen erä, daan asettaa avustuksen saajalle hankkeen
48592: jonka tulee olla vähintään 20 prosenttia myön- aloittamista, toteuttamista ja loppuunsaatta-
48593: netystä määrästä, maksetaan sen jälkeen, kun mista koskevia ehtoja. Vesihuoltoavustuksen
48594: työ on hyväksyttävästi loppuun suoritettu. hakemismenettelystä säädetään asetuksella.
48595: Mikäli avustus on myönnetty jätevedenpuh- Avustuksen myöntänyt viranomainen valvoo
48596: distamon rakentamiseen, avustus tai sen vii- avustuksen käyttöä. Vesihuoltoavustuksen saa-
48597: meinen erä maksetaan vuoden kuluttua siitä, ja on velvollinen antamaan avustuksen myön-
48598: kun työ on hyväksyttävästi loppuun suoritettu. täneelle viranomaiselle valvontaa varten tar-
48599: peelliset tiedot, asiakirjat ja muun aineiston.
48600: Avustuksen saajan tulee noudattaa myös
48601: niitä ehtoja, joita tarkoitetaan työllisyyslain
48602: (275187) 12 §:n 2 momentissa.
48603:
48604: 8§ 8§
48605: Vesihuoltoavustuksen myöntää vesihallitus Vesihuoltoavustus voidaan maksaa avustuk-
48606: sitten, kun maa- ja metsätalousministeriö on sen saajalle yhdellä kertaa sen jälkeen, kun työ
48607: antanut asiasta lausunnon. Vesihuoltoavustuk- on hyväksyttävällä tavalla suoritettu ja kustan-
48608: sen hakemismenettelystä säädetään asetuksella. nukset erääntyneet taikka, mikäli avustuksen
48609: Vesihallitus ja vesipiirien vesitoimistot valvo- myöntänyt viranomainen katsoo sen tarkoituk-
48610: vat avustuksen käyttöä. Avustuksen saaja on senmukaiseksi, työn edistymisen ja kustannus-
48611: velvollinen noudattamaan vesihallituksen ja ve- ten ajoittumisen mukaan kahdessa tai enintään
48612: 1989 vp. - HE n:o 188 15
48613:
48614: Voimassa oleva laki Ehdotus
48615:
48616: s1pnnn vesitoimiston hankkeen aloittamista, kolmessa erassa. Viimeinen erä, jonka tulee
48617: toteuttamista ja loppuunsaattamista koskevia olla vähintään 20 prosenttia myönnetystä mää-
48618: määräyksiä. Vesihuoltoavustuksen saaja on rästä, maksetaan sen jälkeen, kun työ on
48619: velvollinen antamaan vesihallitukselle ja vesi- hyväksyttävästi loppuun suoritettu ja tilitys
48620: piirin vesitoimistolle valvontaa varten tarpeelli- tarkistettu.
48621: set tiedot.
48622: Avustuksen saajan tulee noudattaa myös
48623: niitä ehtoja, joita tarkoitetaan 23 päivänä jou-
48624: lukuuta 1971 annetun työllisyyslain (946/71)
48625: 6 §:ssä.
48626:
48627: 9§ 9§
48628: Milloin vesihuoltoavustuksen saamiseksi on Vesi- ja ympäristöhallituksen on määrättävä
48629: annettu virheellisiä tai erehdyHäviä tietoja tai vesihuoltoavustus kokonaan tai asianomaiselta
48630: muutoin käy selville, että vesihuoltoavustus on osin takaisin maksettavaksi, jos avustuksen
48631: suoritettu perusteettomasti taikka jos vesihuol- saaja on käyttänyt avustuksen muuhun kuin
48632: toavustuksen myöntämiseen liittyviä ehtoja ei mihin se on myönnetty, tai avustuksen saami-
48633: ole noudatettu, vesihuoltoavustus tai osa siitä seksi antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja
48634: voidaan periä takaisin. Takaisin perittävälle tai salannut cietoja ja menettelyllä on ollut
48635: määrälle voidaan määrätä maksettavaksi 12 vaikutusta avustuksen myöntämiseen tai ehto-
48636: prosentin vuotuinen korko vesihuoltoavustuk- jen asetteluun, taikka avustus on muutoin
48637: sen maksamisesta lukien. Takaisinperimisestä suoritettu virheeliisin edellytyksin tai perusteet-
48638: päättää maa- ja metsätalousministeriö vesihal- tomasti. Palautettavalle asvustusmäärälle on
48639: lituksen esityksestä. suoritettava sen nostopäivästä lukien vuotuista
48640: korkoa 12 prosenttia. Milloin palautusta tai
48641: korkoa ei ole maksettu valtiolle määrättyyn
48642: eräpäivään mennessä, avustuksen saajan on
48643: maksettava palautettavalle määrälle vuotuista
48644: viivästyskorkoa 16 prosenttia.
48645:
48646: Tämä laki tulee voimaan päivänä
48647: kuuta 19
48648: Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyi-
48649: hin avustuksiin sovelletaan aikaisemman lain
48650: ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja mää-
48651: räyksiä.
48652: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
48653: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
48654: menpiteisiin.
48655: 1989 vp. - HE n:o 189
48656:
48657:
48658:
48659:
48660: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuluttajaneuvonnan
48661: järjestämisestä kunnassa annetun lain 8 §:n kumoamisesta
48662:
48663:
48664:
48665:
48666: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
48667:
48668: Kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnas- dotus on hyväksytty ja vahvistettu. Kuntien,
48669: sa annetun lain nojalla valtioneuvosto määrää jotka eivät lain voimaan tullessa järjestä kulut-
48670: ajankohdan, josta lukien kunnan on viimeis- tajaneuvontaa, olisi aloitettava tällainen neu-
48671: tään aloitettava kuluttajaneuvonta. Esityksessä vonta 31 päivään joulukuuta 1991 mennessä.
48672: ehdotetaan kuntien yleisestä valtionosuudesta
48673: ja yleisistä rahoitusavustuksista annettuun la- Esitys liittyy hallituksen esitykseen Eduskun-
48674: kiin liittyen luovuttavaksi tästä menettelystä. nalle valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
48675: Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1990 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhtey-
48676: mahdollisimman pian sen jälkeen kun lakieh- dessä.
48677:
48678:
48679:
48680:
48681: PERUSTELUT
48682:
48683: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut Kuntien yleisestä valtionosuudesta ja yleisis-
48684: muutokset tä rahoitusavustuksista annettu laki (1273/88),
48685: joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989,
48686: Kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnas- yksinkertaistaa eräiltä osin niitä järjestelmiä,
48687: sa annetun lain (39178) 1 §:n mukaan kunnan joita valtionosuuden suorittamiseen sovelle-
48688: velvollisuutena on järjestää kuluttajaneuvon- taan, kun tiettyjä eri lakien mukaan myönnet-
48689: taa. Valtioneuvosto määrää lain 8 §:n mukaan täviä pienehköjä valtionosuuksia ja -avustuksia
48690: ajankohdan, josta lukien kunnan on viimeis- sekä määrältään vähäisiä valtion korvauksia
48691: tään aloitettava kuluttajaneuvonta. Määräyk- on kerätty yhteen.
48692: siä on vuosittain annettu siinä määrin kuin Valtionosuus kuluttajaneuvonnasta aiheutu-
48693: valtion tulo- ja menoarviossa on osoitettu tä- viin perustamis- ja käyttökustannuksiin kuuluu
48694: hän toimintaan varoja. Kuluttajaneuvojia, joi- niihin valtionosuuksiin, jotka sisältyvät maini-
48695: den palkkaukseen myönnetään valtionosuutta, tun uuden lain mukaiseen järjestelmään. Tä-
48696: oli vuoden 1988 lopussa 60. Nykyisellään ku- hän liittyen on kuluttajaneuvonnan järjestämi-
48697: luttajaneuvonnan piirissä on maan väestöstä sestä kunnassa annettua lakia muutettu samas-
48698: noin 70 prosenttia ja kunnista vajaat 40 pro- sa yhteydessä valtionosuutta koskevien sään-
48699: senttia. nösten osalta. Lain 9 §:ssä oli aikaisemmin
48700: Kunnalle, jossa valtioneuvosto on päättänyt määritelty valtionosuuden suorittamisen perus-
48701: aloitettavaksi kuluttajaneuvonnan, on aikai- teet. Nyt 9 §:ssä (1279/88) on viittaussäännös,
48702: semmin suoritettu kuluttajaneuvonnasta aiheu- jonka mukaan kunnalle myönnetään kuluttaja-
48703: tuviin perustamis- ja käyttökustannuksiin val- neuvonnan järjestämiseen valtionosuutta siten
48704: tionosuutta. Valtionosuus on ollut kunnan kuin kuntien yleisestä valtionosuudesta ja ylei-
48705: kantokykyluokasta riippuen 25-70 prosenttia. sistä rahoitusavustuksista annetussa laissa on
48706:
48707: 3909851
48708: 2 1989 vp. - HE n:o 189
48709:
48710: säädetty. Samalla on niin ikään valtionosuu- 2. Esityksen organisatoriset ja
48711: teen liittyvä lain 10 § kumottu. henkilöstövaikutukset
48712: Toisin kuin muut niistä kunnallisista toimin-
48713: noista, joihin suoritettava valtionosuus tai ra- Esitys ei muuta kunnallisen kuluttajaneu-
48714: hoitusavustus määräytyy uuden yleisestä val- vonnan organisaatiota. Valtionosuusjärjestel-
48715: tionosuudesta ja yleisistä rahoitusavustuksista män muuttuminen edellä kuvatulla tavalla te-
48716: annetun uuden lain mukaisesti, kunnallinen kee kuitenkin tarpeelliseksi saattaa koko maa
48717: kuluttajaneuvonta valtionosuuteen oikeuttava- kuluttajaneuvonnan piiriin mahdollisimman
48718: na toimintana ei ulotu maan kaikkiin kuntiin. nopeasti. Kunnallisen kuluttajaneuvonnan val-
48719: Tähän toimintaan ei ole myöskään varattu vontaelimenä voisi nykyiseen tapaan toimia
48720: vuodelle 1989 valtion tulo- ja menoarviossa sellainen kunnallinen viranomainen, joka kysy-
48721: varoja koko maan tarvetta ajatellen. Tämä myksessä olevassa kunnassa tai yhteistoiminta-
48722: aiheuttaa kunnallisen kuluttajaneuvonnan kan- alueella katsotaan tähän parhaaksi ratkaisuksi.
48723: nalta erityisongelmia. Kunnallisen kuluttajaneuvonnan saaminen
48724: Uuden yleisestä valtionosuudesta ja yleisistä koko maan kattavaksi olisi omiaan paranta-
48725: rahoitusavustuksista annetun lain mukaan ylei- maan kuluttajavalituslautakunnan työskentely-
48726: nen valtionosuus määräytyy pääsääntöisesti edellytyksiä, koska saatujen kokemusten mu-
48727: kunnan asukasluvun perusteella kantokykyluo- kaan on niissä kunnissa, jotka ovat jo olleet
48728: kan mukaan porrastettuna markkamääränä kunnallisen kuluttajaneuvonnan piirissä, valta-
48729: asukasta kohti. Siten kunnat, jotka on aikai- osa kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien väli-
48730: semman järjestelmän mukaisesti jo velvoitettu sistä riitatapauksista pystytty ratkaisemaan jo
48731: valtioneuvoston päätöksellä harjoittamaan ku- paikallistasolla.
48732: luttajaneuvontaa, saavat saman määrän val- Kunta on velvollinen antamaan kauppa- ja
48733: tionosuutta kuin ne kunnat, joita ei ole tähän teollisuusministeriölle ja elinkeinohallitukselle
48734: toimintaan velvoitettu. Tämän vuoksi on tar- tietoja kuluttajaneuvonnan järjestelystä (kulut-
48735: peen saada ulotetuksi kuluttajaneuvonta nope- tajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa anne-
48736: assa ajassa maan kaikkiin kuntiin, jotta kuntia tun lain 7 § ja asetuksen, 608/78, 5 §). Kulut-
48737: kohdeltaisiin tasapuolisesti ja kuntien asukkaat tajaneuvojan on pyynnöstä hankittava tietoja
48738: saatettaisiin tasavertaiseen asemaan kuluttaja- myös muille kuluttajaviranomaisille näiden kä-
48739: neuvonnan suhteen. sittelemissä asioissa ja mahdollisuuksien mu-
48740: Edellä mainittujen syiden vuoksi ei voimassa kaan seurattava näiden viranomaisten päätös-
48741: olevaa järjestelmää, jonka mukaan valtioneu- ten noudattamista (asetuksen 4 §). Tämä toi-
48742: vosto päättää kunnan kuluttajaneuvonnan minta on varsin tärkeää koko kuluttajapolitii-
48743: aloittamisen ajankohdasta, voida jatkaa. Esi- kan suuniaarniseksi ja kuluttajansuojan kehit-
48744: tyksessä ehdotetaan siirtymäkauden kuluessa tämisen taustaksi. Samoin vuosittaisten paino-
48745: olisi kaikkien järjestelyn ulkopuolella nykyisin pistealueiden määritteleminen ja valistuksen
48746: olevien kuntien aloitettava kuluttajaneuvonta. suunnitteleminen keskushallintotasolla edellyt-
48747: tää, että kunnista saadaan tietoja kuluttajien
48748: Kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnas- ongelmista. Kunnallisen kuluttajaneuvonnan
48749: sa annetun lain voimassa olevan 8 §:n 2 mo- ulottaminen koko maata kattavaksi lisäisi tun-
48750: mentin mukaan valtioneuvosto voi kunnan esi- tuvasti tämän tietojenhankintakanavan merki-
48751: tyksestä päättää, että kunta, jossa kuluttaja- tystä. Edelleen se antaisi kaikille kuluttajille
48752: neuvonnan tarpeen voidaan otaksua olevan asuinpaikasta riipumatta mahdollisuuden saa-
48753: vähäinen, määräajaksi tai toistaiseksi vapaute- da sitä tietoa ja valistusta, jota kuluttajansuo-
48754: taan velvollisuudesta järjestää kuluttajaneu- jan toteutuminen lainsäätäjän tarkoittamalla
48755: vontaa. Ottaen huomioon mainitun lain 6 §:n tavalla edellyttää.
48756: mukaisen mahdollisuuden tehdä sopimus ku- Kunnallisen kuluttajaneuvonnan ohjaus- ja
48757: luttajaneuvonnan hoitamisesta yhteistoimin- koulutustehtäviä neuvonnan laajentaminen tu-
48758: nassa on katsottu, ettei tätä poikkeusmahdolli- lisi lisäämään. Ohjaus- ja koulutustehtävät tul-
48759: suutta ole tarpeen säilyttää. laan hoitamaan samoin kuin painopistealuei-
48760: Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan kulut- den määrittely tekemään osana elinkeinohalli-
48761: tajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa anne- tuksen KTS-suunnittelua ja voidaan hoitaa vir-
48762: tun lain 8 § kumottavaksi. kajärjestelyin elinkeinohallituksessa.
48763: 1989 vp. HE n:o 189 3
48764:
48765: 3. Esityksen taloudelliset vaiku- lisätarpeen kustannusten arvioidaan olevan
48766: tukset noin 450 000 markkaa.
48767:
48768: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan ulottamisen
48769: koko maata kattavaksi arvioidaan lisäävän val- 4. Muita asiaan vaikuttavia seik-
48770: tionosuuskustannuksia noin 3,5 miljoonalla koja
48771: markalla, jolloin ne olisivat kaikkiaan noin 7,5
48772: miljoonaa markkaa. Vahvistettaessa yleisen Tässä yhteydessä ei esitetä muutoksia kun-
48773: valtionosuuden keskimääräistä markkamäärää nallisen kuluttajaneuvonnan järjestämista-
48774: asukasta kohden kuntien yleisestä valtionosuu- paan. Kauppa- ja teollisuusministeriö on kui-
48775: desta ja yleisistä rahoitusavustuksista annetun tenkin päättänyt asettaa työryhmän selvittä-
48776: lain 3 § :n mukaisesti on tähän toimintaan siten mään kiireellisesti, viimeistään kuluvan vuoden
48777: varattava rahaa 3,5 miljoonaa markkaa lisää, loppuun mennessä mahdollisuuksia muuttaa
48778: jos kunnallinen kuluttajaneuvonta ulotetaan kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa
48779: maan kaikkiin kuntiin. Samalla poistuu nyt annettua lakia sillä tavoin, että kuluttajaneu-
48780: vallitseva epäkohta, jossa valtionosuus jakau- vonnan järjestämistapa jätetään kuntien rat-
48781: tuu yhtäläisesti kaikkiin kuntiin, järjestettiinpä kaistavaksi. Tarkoituksena on, että työryhmäs-
48782: niissä kuluttajaneuvontaa tai ei. Kunnille ai- sä on kauppa- ja teollisuusministeriön, valtio-
48783: heutuisi kunnallisesta kuluttajaneuvonnasta ai- varainministeriön, sisäasiainministeriön, elin-
48784: kaisemmin sovellettujen valtionosuusperustei- ~einohallituksen, kunnallisten keskusjärjestö-
48785: den pohjalta arvioitaessa kustannuksia kaik- Jen sekä Kunnalliset kuluttajaneuvojat ry:n
48786: kiaan 6,9 miljoonaa markkaa. Valtion ja kun- edustus.
48787: tien vuosittaiset kokonaiskustannukset olisivat
48788: siten noin 14,4 miljoonaa markkaa.
48789: 5. Voimaantulo
48790: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo-
48791: delle 1990 on kunnallisen kuluttajaneuvonnan Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol-
48792: laajenemiseen varattu lisärahoitusta kaikkiaan lisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksyt-
48793: 1,5 miljoonaa markkaa. Se lisärahoitus, joka ty ja vahvistettu. Jotta niissä kunnissa, jotka
48794: tarvitaan järjestelmän ulottamiseksi koko val- eivät lain voimaan tullessa ole aloittaneet ku-
48795: takunnan alueelle, on tarkoitus sisällyttää val- luttajaneuvontaa, olisi riittävästi aikaa järjes-
48796: tion tulo- ja menoarvioehdotukseen vuodelle tää kuluttajaneuvonnan aloittaminen, ehdote-
48797: 1991. taan säädettäväksi, että kuntien on aloitettava
48798: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan ohjaus- ja kuluttajaneuvonta viimeistään 31 päivään jou-
48799: koulutustehtäviä tulisi toiminnan laajentuessa lukuuta 1991 mennessä.
48800: lisätä tuntuvasti. Samoin kasvaa valistusaineis-
48801: ton tarve neuvojien määrän ja neuvonnan pii- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
48802: riin tulevan väestön lisääntyessä. Vuosittaisen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
48803: 4 1989 vp. - HE n:o 189
48804:
48805:
48806: Laki
48807: kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa annetun lain 8 §:n kumoamisesta
48808:
48809: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
48810:
48811: 1§
48812: Tällä lailla kumotaan kuluttajaneuvonnan Kunnan, joka ei lain voimaan tullessa ole
48813: järjestämisestä kunnassa 20 päivänä tammi- aloittanut kuluttajaneuvontaa, on aloitettava
48814: kuuta 1978 annetun lain (39178) 8 §. se viimeistään 31 päivään joulukuuta 1991
48815: mennessä.
48816: 2§
48817: Tämä laki tulee voimaan päivänä
48818: kuuta 19
48819:
48820:
48821: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
48822:
48823:
48824: Tasavallan Presidentti
48825: MAUNO KOIVISTO
48826:
48827:
48828:
48829:
48830: Ministeri Pertti Salolainen
48831: 1989 vp. - HE n:o 190
48832:
48833:
48834:
48835:
48836: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muutta-
48837: misesta
48838:
48839:
48840:
48841:
48842: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
48843:
48844: Esityksen tarkoituksena on saattaa kirjanpi- väksikäyttöä tositeaineiston säilyttämisessä hel-
48845: tolainsäädännön kirjanpitojen hoitamiselle potettaisiin.
48846: asettamat vaatimukset vastaamaan tapahtunut- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti,
48847: ta tietotekniikan kehitystä. Tähän pyritään sel- kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Ennen lain
48848: keyttämällä kirjanpitolain rakennetta ja tarkis- voimaantuloa alkaneelta tilikaudelta pidettä-
48849: tamaila sen käsitteistöä. Lisäksi esityksessä vään kirjanpitoon saataisiin soveltaa aikaisem-
48850: ehdotetaan, että mikrokuvausmenetelmän hy- paa lainsäädäntöä.
48851:
48852:
48853:
48854:
48855: PERUSTELUT
48856:
48857: 1. Nykyinen tilanne ja asian tolainsäädännön tuntemusta. Kirjanpitolain ja
48858: valmistelu -asetuksen säännösten sekä kauppa- ja teolli-
48859: suusministeriön antamien ohjeiden noudatta-
48860: Kirjanpitolaki nykyisessä muodossaan antaa misessa onkin toisinaan esiintynyt puutteita,
48861: mahdollisuuden käyttää tietotekniikkaa hyväk- kun kirjanpitojärjestelmien suunnittelun lähtö-
48862: si täysimääräisesti kirjanpidon laatimisessa ja kohdaksi on asetettu mieluummin tietoteknii-
48863: säilyttämisessä. Samalla se kuitenkin pakottaa kan antamat mahdollisuudet kuin lainsäädän-
48864: järjestämään tietotekniikan käytön siten, että nön asettamat vaatimukset. Tämän johdosta
48865: kirjanpidon tarkastus on mahdollista koko kir- kirjanpitolainsäädännön sisällön tulisi olla
48866: janpitolain vaatiman arkistointiajan. Vaikeim- mahdollisimman selkeä ja ajan tasalla.
48867: min hallittavien tekniikoiden käyttö on lisäksi Kirjanpitolain mukaan mikrokuvausmenetel-
48868: säädetty luvanvaraiseksi. män hyväksikäyttö kirjanpitoaineiston säilyttä-
48869: Tietotekniikka on viime vuosina kehittynyt misessä on säädetty kirjanpitolautakunnan lu-
48870: erittäin voimakkaasti. Samalla sen hinta-suori- van varaiseksi. Mikrokuvaustekniikat ovat vii-
48871: tussuhde on ratkaisevasti laskenut. Tämän seu- me aikoina kehittyneet entistä luotettavammik-
48872: rauksena tietotekniikan käyttö kirjanpitojen si ja kustannuksiltaan edullisemmiksi. Tähän
48873: hoitamisessa on lisääntynyt nopeasti. Myös nähden mikrokuvauksen soveltaminen kirjan-
48874: kirjanpitojen hoidon automaatioaste on samal- pitoaineiston arkistoimiseen ainoastaan kirjan-
48875: la noussut merkittävästi. Näin entistä useam- pitolautakunnan luvalla on käytännössä koettu
48876: mat henkilöt ovat joutuneet niin suunnittele- tarpeettoman rajoittavaksi erityisesti tositeai-
48877: maan kuin käyttämään tietotekniikkaa kirjan- neiston osalta, joka muodostaa yleensä valta-
48878: pitovelvollisuuden täyttämiseen liittyen. Suun- osan kirjanpitoaineistosta.
48879: nittelutyössä on tarpeen käyttää tietotekniikan Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä
48880: asiantuntijoita, joilla ei kuitenkaan aina ole olevassa kirjanpitolautakunnassa on edellä
48881: hyvää kirjanpidon periaatteiden eikä kirjanpi- mainituista syistä valmisteltu ehdotus voimassa
48882: 390933C
48883: 2 1989 vp. - HE n:o 190
48884:
48885: olevaan kirjanpitolakiin tekniikan kehityksen kielisessä kirjallisessa muodossa, on edelleen
48886: johdosta tarvittaviksi muutoksiksi. Ehdotusta tarpeellinen. Sen tarkoituksena on erityisesti
48887: valmisteltaessa on pidetty silmällä myös vas- varmistaa kirjanpitoaineiston säilyminen. Riski
48888: taavia ulkomaisia, kuten muiden pohjoismai- konekielisten tiedostojen häviämisestä on viime
48889: den, säännöksiä. Tehtyjen selvitysten mukaan vuosina yleistynyt mini- ja mikrotietokoneiden
48890: tietotekniikan käyttö on eri maissa järjestetty hyväksikäytön lisäännyttyä myös pienissä yri-
48891: lakiteknisesti vaihtelevilla tavoilla, mutta kui- tyksissä. Vaatimus, etteivät tositetiedot ja kir-
48892: tenkin sisällöltään hyvin yhtenäisesti. Tietotek- janpitomerkinnät saa olla samanaikaisesti ai-
48893: niikan käyttö sallitaan yleisesti kirjanpitojen noastaan laitteiden avulla luettavassa muodos-
48894: hoitamisessa, mutta käyttöä saatetaan varmis- sa, on omiaan helpottamaan myös kirjanpidon
48895: taa lupamenettelyin sekä samantapaisin tarkas- tarkastajien työtä, koska he eivät joudu tällöin
48896: tettavuuden varmistavin lisävaatimuksin kuin tarkastusta suorittaessaan seuraamaan kirjan-
48897: Suomessakin. pidon kulkua samanaikaisesti kahdelta näyttö-
48898: Esitysluonnoksesta on hankittu lausunnot päätteeltä, mikrofilmien luku- tai muulta vas-
48899: keskusrikospoliisilta, valtiovarainministeriöltä, taavalta laitteelta.
48900: verohallitukselta, Keskuskauppakamarilta, Rinnakkaiskäytön kiellon keskittäminen yh-
48901: Teollisuuden Keskusliitolta, Suomen Pankki- teen pykälään merkitsee samalla myös mikro-
48902: yhdistykseltä, Suomen Vakuutusyhtiöiden Kes- kuvauksen tulostuksen nimenomaista säätämis-
48903: kusliitolta, KHT-yhdistys ry:ltä, Tilintarkasta- tä kiellon piiriin. Toisaalta kirjanpitolautakun-
48904: jayhdistys HTM ry:ltä ja Kirjanpitotoimistojen ta on kirjanpitoaineiston mikrokuvauslupia
48905: Liitto ry:ltä. Lausunnonantajat ovat pääosin myöntäessään tähänkin saakka noudattanut tä-
48906: puoltaneet ehdotettuja muutoksia. Lausun- tä rinnakkaiskäytön kiellon periaatetta. Keskit-
48907: noissa ehdotettiin esitykseen joitakin muutok- tämällä kielto kirjanpitolain yhteen kohtaan
48908: sia ja täsmennyksiä. Keskusrikospoliisi katsoi saadaan se entistä helpommin huomatuksi ja
48909: rikostutkinnan kannalta epätyydyttäväksi, jos ymmärrety ksi.
48910: tositeaineistotiedot arkistoidaan alkuperäisten 24 §. Pykälän 2 ja 3 momenttiin ehdotetaan
48911: paperille kirjoitettujen tositteiden sijasta suu- tehtäväksi vastaavat muutokset kuin 8 §:n 5
48912: ressa määrin yksinomaan esimerkiksi mikroku- momenttiin.
48913: vausmenetelmällä. Esitysehdotuksessa on py- 25 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3
48914: ritty ottamaan mahdollisuuksien mukaan huo- momentti, jonka mukaan tositteiden ja muun
48915: mioon annetuissa lausunnoissa esitetyt huo- niihin liittyvän kirjanpitoaineiston säilyttämi-
48916: mautukset. sestä mikrokuvausmenetelmää hyväksikäyttäen
48917: määräisi kauppa- ja teollisuusministeriö.
48918: Mikrokuvaustekniikat ovat kehittyneet sekä
48919: 2. Ehdotetut muutokset luotettavuudeltaan että kustannuksiltaan sellai-
48920: siksi, että mikrokuvaustekniikan hyväksikäyttö
48921: 8 §. Pykälän 5 momentin luettelo koneellisis- kirjanpitoaineiston säilyttämiseksi voimassa
48922: ta tietovälineistä ehdotetaan poistettavaksi, olevan lain mukaisesti ainoastaan kirjanpito-
48923: koska tietotekniikassa on tapahtunut ja on lautakunnan luvalla on koettu tarpeettoman
48924: edelleen odotettavissa merkittävää kehitystä. rajoittavaksi.
48925: Momentin toinen lause ehdotetaan poistetta- Jotta kirjanpitoaineiston säilyttäminen pie-
48926: vaksi sen johdosta, että koneellisten menetel- nennettynä olisi mielekästä, kirjanpitovelvolli-
48927: mien rinnakkaiskäytön kielto on keskitetty uu- sen on saatava siitä olennaista hyötyä verrattu-
48928: teen 8 a §:ään. na aineiston säilyttämiseen alkuperäisessä
48929: 8 a §. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi muodossa. Taloudellista hyötyä arvioitaessa on
48930: 8 a §, minkä tarkoituksena on lakiteknisesti otettava huomioon myös se, että pienennettyä
48931: koota koneellisten menetelmien niin sanottua aineistoa saatetaan joutua myöhemmissä tar-
48932: rinnakkaiskäyttöä kirjanpidossa koskevat kiel- kastuksissa saattamaan takaisin selväkieliseen
48933: lot tositetietojen osalta kirjanpitolain 8 §:n 5 kirjalliseen muotoon. Toisaalta mahdollisten
48934: momentista sekä kirjanpitomerkintöjen osalta talousrikosten tutkinnan kannalta on alkupe-
48935: kirjanpitolain 24 §:n 2 ja 3 momentista yhteen räinen kirjallisessa muodossa oleva asiakirja
48936: lainkohtaan. Tämä kielto, joka merkitsee sitä, kaiken tutkinnan lähtökohta, joten tositeai-
48937: että kirjanpidon kirjausketjussa tulee aina joko neistotietoja ei tulisi voida tästäkään syystä
48938: tositeaineiston tai kirjanpitokirjojen olla selvä- rajoituksetta arkistoida pienennettynä. Kirjan-
48939: 1989 vp. -- Hl<~ n:o 190 3
48940:
48941: pitovelvollisten, joiden on toiminnassaan to- 4. Muita esitykseen vaikuttavia
48942: dettu syyllistyneen talousrikoksiin, tositeaineis- seikkoja
48943: ton määrä on kuitenkin ollut useimmiten mel-
48944: ko suppea. Samanaikaisesti kirjanpitolain muuttamista
48945: Kuten edellä on esitetty, tositeaineiston pie- koskevan lain voimaantulon kanssa on tarkoi-
48946: nennys ei ole yleensä perusteltavissa, mikäli tus kirjanpitolautakunnan ehdotuksen mukai-
48947: tilikausittain kertyvän aineiston määrä on vä- sesti saattaa voimaan myös kirjanpitoasetuksen
48948: häinen. Tämän vuoksi momentin nojalla an- 11 §:n 2 momentin muutos. Sen nykyinen sa-
48949: nettavassa kirjanpitoaineiston pienennystä kos- namuoto koneellisen kirjanpidon menetelmä-
48950: kevassa kauppa- ja teollisuusministeriön pää- kuvauksen sisällöstä on muun muassa kirjanpi-
48951: töksessä on tarkoitus määrätä, että oikeus tojen automatisoinnin myötä osoittautunut
48952: tositeaineiston pienennykseen ilman kirjanpito- liian suppeaksi.
48953: lautakunnan lupaa on vain kirjanpitovelvolli- Ehdotetun säännöksen mukaan koneellisen
48954: silla, joiden tositeaineiston määrä on enemmän kirjanpidon menetelmäkuvaus on tietojärjestel-
48955: kuin 10 000 tositetta vuodessa. män yleiskuvauksen lisäksi selostus kirjausten
48956: Sen sijaan muun kirjanpitoaineiston, kuten suorittamistavasta, kirjausketjusta, syöttö- ja
48957: kirjanpitokirjojen, osalta lupamenettely ehdo- tulostusaineistosta, kirjanpidon oikeellisuutta
48958: tetaan säilytettäväksi nykyisessä muodossa. ja täydellisyyttä varmentavista tarkistuksista ja
48959: Uuteen 3 momenttiin on otettu erikseen mai- täsmäytyksistä sekä tietovarastoista ja kirjan-
48960: ninta myös optiselle tietovälineelle siirtämises- pitoaineiston säilyttämisestä.
48961: tä. Optinen tallennus on uusi, vasta leviämässä Kirjanpitolain muutosten voimaantulon yh-
48962: oleva menetelmä, jolla teksti voidaan tallentaa teydessä kirjanpitolautakunnan tarkoituksena
48963: kuvana esimerkiksi levylle sekä saada myöhem- on antaa lisäksi laaja yleisohje koneellisesta
48964: min päätteellä näkyviin kuvana tai palautettu- kirjanpidosta, uudet yleisohjeet mikrokuvaus-
48965: na selväkieliseen kirjalliseen muotoon. ja mikrotulostuslupaa hakeville kirjanpitovel-
48966: Edelleen 25 §:ään lisättäväksi ehdotettuun vollisille sekä uudet koneellisten tietovälineiden
48967: uuteen 4 momenttiin on siirretty kirjanpitolain käytön ohjeet. Edelleen kauppa- ja teollisuus-
48968: 35 §:n 2 momentin säännökset kirj<mpitoai- ministeriön tarkoituksena on antaa kirjanpito-
48969: neiston mikrokuvauksen lupamenettelystä lu- lain 8 §:n 1 momentin ja 24 §:n 2 momentin
48970: kuun ottamatta tositteiden ja muuhun niihin nojalla tarkistettu päätös kirjanpitolaissa tar-
48971: liittyvän kirjanpitoaineiston mikrokuvausta, koitetusta mikrotulostuksesta samoin kuin sää-
48972: jota koskevat säännökset on ehdotettu otetta- dettäväksi ehdotetun kirjanpitolain 25 §:n 3
48973: vaksi edelliseen 3 momenttiin. momentin nojalla päätös kirjanpitolaissa tar-
48974: 35 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muu- koitetusta kirjanpitoaineiston pienennyksestä.
48975: tettavaksi sen johdosta, että mikrokuvausta
48976: koskevat säännökset on siirretty 25 §:n 3 ja 4
48977: momenttiin, sekä sen johdosta, että kirjanpito- 5. Voimaantulo
48978: lautakunta voi edelleen erityisistä syistä myön-
48979: tää poikkeuksia myös 25 §:n 1 ja 2 momentin Muutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan heti
48980: säännöksistä. kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
48981: Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumotta- Koneellisten menetelmien rinnakkaiskäytön
48982: vaksi 25 §:ään ja pykälän 1 momenttiin ehdo- kielto kirjanpidossa merkitsee muodollisesti
48983: tettujen muutosten johdosta. kirjanpitolain nykyisten kirjanpitoaineiston
48984: säilyttämistä koskevien vaatimusten tiukenta-
48985: mista. Tästä syystä ehdotetaan, että ennen
48986: 3. Esityksen organisatoriset ja muutosten voimaantuloa alkaneelta tilikaudel-
48987: taloudelliset vaikutukset ta pidettävään kirjanpitoon saadaan soveltaa
48988: aikaisempaa lainsäädäntöä.
48989: Esitykseen sisältyvästä lakiehdotuksesta ei Tarvittavat alemmanasteiset säädökset olisi
48990: aiheudu viranomaisten toimivaltaa, organisaa- saatettava voimaan samasta ajankohdasta kuin
48991: tiota ja menettelykäytäntöä koskevia vaikutuk- laki.
48992: sia.
48993: Esityksellä ei ole myöskään mainittavia ta- Edellä olevan perusteella annetaan Eduskun-
48994: loudellisia vaikutuksia. nan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
48995: 4 1989 vp. - HE n:o 190
48996:
48997:
48998: Laki
48999: kirjanpitolain muuttamisesta
49000:
49001: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49002: kumotaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun kirjanpitolain (655173) 35 §:n 2 momentti,
49003: sellaisena kuin se on 17 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (644178),
49004: muutetaan 8 §:n 5 momentti, 24 §:n 2 ja 3 momentti sekä 35 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne
49005: ovat mainitussa 17 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa, sekä
49006: lisätään lakiin uusi 8 a § ja 25 § :ään, sellaisena kuin se on mainitussa 17 päivänä elokuuta 1978
49007: annetussa laissa, uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:
49008:
49009: 8§ 25 §
49010:
49011: Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön- Tositteet ja liiketapahtumia koskeva kirjeen-
49012: tää kirjanpitovelvolliselle luvan siihen, että kir- vaihto sekä muu kuin 1 momentissa mainittu
49013: jaukset perustuvat koneellisilla tietovälineillä kirjanpitoaineisto voidaan, sen mukaan kuin
49014: oleviin tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen kauppa- ja teollisuusministeriö määrää, säilyt-
49015: muotoon saatettaviin tositetietoihin. tää mikrofilmille kuvattuna, optiselle tietoväli-
49016: neelle siirrettynä tai muulla vastaavalla tarvit-
49017: taessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saa-
49018: 8a § tettavalla tavalla.
49019: Kirjanpitovelvollinen ei saa säilyttää sekä Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön-
49020: tositetietoja että niiden perusteella tehtyjä kir- tää kirjanpitovelvolliselle luvan säilyttää 1 mo-
49021: janpitomerkintöjä samanaikaisesti yksinomaan mentissa mainitun kirjanpitoaineiston tasekir-
49022: muussa kuin selväkielisessä kirjallisessa muo- jaa, tilipuitteita ja kirjaussuunnitelmaa sekä
49023: dossa. koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvausta lu-
49024: kuun ottamatta mikrofilmille kuvattuna, opti-
49025: 24 § selle tietovälineelle siirrettynä tai muulla vas-
49026: taavalla tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen
49027: Peruskirjanpitoon ja pääkirjanpitoon tehtä- muotoon saatettavalla tavalla.
49028: vät kirjanpitomerkinnät voidaan, sen mukaan
49029: kuin kauppa- ja teollisuusministeriö määrää, 35 §
49030: tehdä mikrotulostuksena filmille tai muulla Kirjanpitolautakunta voi erityisistä syistä
49031: suurennuslaitteen avulla luettavalla ja tarvitta- määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa tai
49032: essa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatet- toimiaJoittain poikkeuksia 9 §:n 2 momentin,
49033: tavalla tavalla. 19, 20 ja 21 §:n, 25 §:n 1 ja 2 momentin sekä
49034: Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön- 29 ja 30 §:n säännöksistä.
49035: tää kirjanpitovelvolliselle luvan tehdä merkin-
49036: nät peruskirjanpitoon ja pääkirjanpidon eritte- Tämä laki tulee voimaan päivänä
49037: lyt koneellisille tietovälineille, joiden sisältämät kuuta 19 .
49038: tiedot tarvittaessa ovat saatettavissa selväkieli- Ennen tämän lain voimaantuloa alkaneelta
49039: seen kirjalliseen muotoon. tilikaudelta pidettävään kirjanpitoon saadaan
49040: soveltaa aikaisempaa lainsäädäntöä.
49041:
49042: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
49043:
49044: Tasavallan Presidentti
49045: MAUNO KOIVISTO
49046:
49047:
49048:
49049: Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
49050: 1989 vp. - HE n:o 190 5
49051:
49052: Liite
49053:
49054: Laki
49055: kirjanpitolain muuttamisesta
49056:
49057: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49058: kumotaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun kirjanpitolain (655/73) 35 §:n 2 momentti,
49059: sellaisena kuin se on 17 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (644/78),
49060: muutetaan 8 §:n 5 momentti, 24 §:n 2 ja 3 momentti sekä 35 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne
49061: ovat mainitussa 17 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa, sekä
49062: lisätään lakiin uusi 8 a §ja 25 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 17 päivänä elokuuta 1978
49063: annetussa laissa, uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:
49064:
49065: Voimassa oleva laki Ehdotus
49066: 8§ 8§
49067:
49068: Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön- Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön-
49069: tää kirjanpitovelvolliselle luvan siihen, että kir- tää kirjanpitovelvolliselle luvan siihen, että kir-
49070: jaukset perustuvat reikäkorteilla, magneetti- jaukset perustuvat koneellisilla tietovälineillä
49071: nauhoilla tai niihin verrattavilla koneellisilla oleviin tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen
49072: tietovälineillä oleviin tarvittaessa selväkieliseen muotoon saatettaviin tositetietoihin.
49073: kirjalliseen muotoon saatettaviin tositetietoi-
49074: hin. Lupaa ei saa myöntää, jos hakijolla on
49075: samaa tilikautta koskeva 24 §:n 3 momentissa
49076: tarkoitettu lupa.
49077: 8a§
49078: Kirjanpitovelvollinen ei saa säilyttää sekä
49079: tositetietoja että niiden perusteella tehtyjä kir-
49080: janpitomerkintöjä samanaikaisesti yksinomaan
49081: muussa kuin selväkielisessä kirjallisessa rrzuo-
49082: dossa.
49083:
49084: 24 § 24 §
49085:
49086: Peruskirjanpitoon ja pääkirjanpitoon tehtä- Peruskirjanpitoon ja pääkirjanpitoon tehtä-
49087: vät kirjanpitomerkinnät voidaan, sen mukaan vät kirjanpitomerkinnät voidaan, sen mukaan
49088: kuin kauppa- ja teollisuusministeriö määrää, kuin kauppa- ja teollisuusministeriö määrää,
49089: tehdä mikrotulostuksena filmille tai muulla tehdä mikrotulostuksena filmille tai muulla
49090: suurennuslaitteen avulla luettavalla ja tarvitta- suurennuslaitteen avulla luettavalla ja tarvitta-
49091: essa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatet- essa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatet-
49092: tavalla tavalla, ei kuitenkaan, jos kysymykses- tavalla tavalla.
49093: sä olevia kirjanpitomerkintöjä todentavat tosit-
49094: teet on laadittu tai laaditaan tällaisella menetel-
49095: mällä tai jos kirjaukset perustuvat 8 §:n 5
49096: momentissa tarkoitettuihin tositetietoihin.
49097: Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön- Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön-
49098: tää kirjanpitovelvolliselle luvan tehdä merkin- tää kirjanpitovelvolliselle luvan tehdä merkin-
49099: nät peruskirjanpitoon ja pääkirjanpidon eritte- nät peruskirjanpitoon ja pääkirjanpidon eritte-
49100: lyt reikäkorteille, magneettinauhoille tai niihin lyt koneellisille tietovälineille, joiden sisältämät
49101: verrattaville koneellisille tietovälineille, joiden tiedot tarvittaessa ovat saatettavissa selväkieli-
49102: sisältämät tiedot tarvittaessa ovat saatettavissa seen kirjalliseen muotoon.
49103: selväkieliseen kirjalliseen muotoon. Lupa voi-
49104: 6 1989 vp. - HE n:o 190
49105:
49106: Voimassa oleva laki Ehdotus
49107: daan myöntää vain edellyttäen, että hakija ei
49108: käytä kysymyksessä olevia kirjanpitomerkintö-
49109: jä todentavien tositteiden laatimisessa 8 § :n 1
49110: momentissa tarkoitettua mikrotulostusta tai
49111: siihen verrattavaa muuta menetelmää. Lupaa
49112: ei saa myöntää, jos hakijalla on samaa tilikaut-
49113: ta koskeva 8 § :n 5 momentissa tarkoitettu
49114: lupa.
49115:
49116: 25 § 25 §
49117:
49118: Tositteet ja liiketapahtumia koskeva kirjeen-
49119: vaihto sekä muu kuin 1 momentissa mainittu
49120: kirjanpitoaineisto voidaan, sen mukaan kuin
49121: kauppa- ja teollisuusministeriö määrää, säilyt-
49122: tää mikrojilmille kuvattuna, optiselle tietoväli-
49123: neelle siirrettynä tai muulla vastaavalla tarvit-
49124: taessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saa-
49125: tettavalla tavalla.
49126: Kirjanpitolautakunta voi määräajaksi myön-
49127: tää kirjanpitovelvolliselle luvan säilyttää 1 mo-
49128: mentissa mainitun kirjanpitoaineiston tasekir-
49129: jaa, tilipuitteita ja kirjaussuunnitelmaa sekä
49130: koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvausta lu-
49131: kuun ottamatta mikrojilmille kuvattuna, opti-
49132: selle tietovälineelle siirrettynä tai muulla vas-
49133: taavalla tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen
49134: muotoon saateltavalla tavalla.
49135:
49136: ' 35 § 35 §
49137: Kirjanpitolautakunta voi erityisistä syistä Kirjanpitolautakunta voi erityisistä syistä
49138: määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa tai määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa tai
49139: toimialoiHain poikkeuksia 9 §:n 2 momentin, toimialoiHain poikkeuksia 9 §:n 2 momentin,
49140: 19, 20, 21, 29 ja 30 §:n säännöksistä. 19, 20 ja 21 §:n, 25 § :n 1 ja 2 momentin sekä
49141: 29 ja 30 §:n säännöksistä.
49142: Kirjanpitolautakunta voi määrääjaksi myön-
49143: tää kirjanpitovelvolliselle luvan säilyttää
49144: 25 §:ssä mainitun kirjanpitoaineiston tasekir-
49145: jaa, tilipuitteita ja kirjaussuunnitelmaa sekä
49146: koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvausta lu-
49147: kuun ottamatta mikrojilmille kuvattuna tai
49148: muulla vastaavalla tarvittaessa selväkieliseen
49149: kirjalliseen muotoon saatettavalla tavalla.
49150: Tämä laki tulee voimaan päivänä
49151: kuuta 19 .
49152: Ennen tämän lain voimaantuloa alkaneella
49153: tilikaudelta pidettävään kirjanpilaan saadaan
49154: soveltaa aikaisempaa lainsäädäntöä.
49155: 1989 vp. - HE n:o 191
49156:
49157:
49158:
49159:
49160: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotimaasta tapahtu-
49161: vaan aluksen hankintaan myönnettävistä korkotukilainoista an-
49162: netun lain muuttamisesta
49163:
49164:
49165:
49166:
49167: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
49168:
49169: Kotimaasta tapahtuvaan aluksen hankintaan väksyä vuosina 1986-1990 yhteensä enintään
49170: myönnettävistä korkotukilainoista annetulla 3 000 miljoonan markan korkotukilainat. Esi-
49171: lailla pyritään tukemaan maamme laivanraken- tyksessä ehdotetaan kotimaisten alushankinto-
49172: nusteollisuuden kilpailukykyä sekä samalla jen korkotukilainojen myöntämisvaltuuden
49173: edistämään kauppalaivastomme kehittymistä. ylärajaa korotettavaksi enintään 4 500 miljoo-
49174: Esityksessä ehdotetaan, että kotimaasta tapah- naan markkaan. Korkotukilainoiksi voitaisiin
49175: tuvaan aluksen hankintaan myönnettävistä hyväksyä siten vuosina 1986-1990 yhteensä
49176: korkotukilainoista annettua lakia muutettaisiin enintään 6 500 miljoonan markan lainat.
49177: siten, että lain nojalla valtion varoista makset- Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi lain nimi-
49178: taisiin korkotukea kotimaisten alustoimitusten ke sekä tehtäväksi eräitä lain soveltamisalan
49179: rahoittamiseksi myönnettyjen lainojen lisäksi laajentamisesta alusvientiin johtuvia muutok-
49180: myös sellaisille lainoille, jotka Suomen Vienti- sia ja täsmennyksiä.
49181: luotto Oy myöntää ulkomaisen tilaajan suoma- Esitys liittyy vuoden 1989 II lisämenoarvio-
49182: laiselta telakalta tapahtuvaan aluksen tai sen esitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen
49183: rungon toimitukseen taikka aluksen olennaista yhteydessä.
49184: muutostyötä koskevan sopimuksen rahoittami- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti
49185: seen. Alusviennin korkotukilainoiksi ehdote- kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lisäksi
49186: taan hyväksyttäväksi vuosina 1989 ja 1990 ehdotetaan, että lakia voitaisiin soveltaa niihin
49187: enintään 2 000 miljoonan markan lainat. tapauksiin, joissa aluksen tai sen rungon toimi-
49188: Voimassa olevan lain mukaan kotimaisten tusta taikka muutostyötä koskeva sopimus on
49189: alushankintojen rahoittamiseksi voidaan hy- tehty 1 päivänä lokakuuta 1989 tai sen jälkeen.
49190:
49191:
49192:
49193:
49194: YLEISPERUSTELUT
49195:
49196: 1. Nykyinen tilanne maan kotimaisen laivanrakennusteollisuuden
49197: kilpailukykyä. Lain mukaiset alushankintojen
49198: 1.1. Kotimaisten alushankintojen korkotuki
49199: lainaehdot on tarkoitettu vastaamaan Talou-
49200: dellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön
49201: (OECD) suosittelemia laivojen vientiluottoeh-
49202: Laki kotimaasta tapahtuvaan aluksen han- toja. OECD-ehdoista poiketen pienalusten ja
49203: kintaan myönnettävistä korkotukilainoista ulkomaankaupan kuljetuksissa käytettävien
49204: (1093/85) tuli voimaan vuoden 1986 alusta lastialusten rahoittamiseksi myönnettävistä
49205: lukien. Lailla on pyritty edistämään maamme korkotukilainoista perittävä korko on kuiten-
49206: kauppalaivaston kehittymistä ja samalla tuke- kin vähintään 6 OJo. Myös valtioneuvoston an-
49207:
49208: 391262K
49209: 2 1989 vp. - HE n:o 191
49210:
49211: tamat erityispäätösten mukaiset ehdot poikkea- Vientiluotan kannattavuutta, tulisi julkisen
49212: vat OECD-laivaluottoehdoista. tuen kattaa Vientiluotan alustoimitusten ra-
49213: Vuoden 1988 I lisämenoarviossa korkotuki- hoittamisesta aiheutuvat kustannukset. Nykyi-
49214: lainojen myöntämisvaltuus korotettiin lain sal- sen järjestelmän nojalla Vientiluotan saama
49215: limaan enimmäismäärään 2 000 miljoonaan korkotuki ei riitä kattamaan alusviennin rahoi-
49216: markkaan. Korkotukilainojen voimakkaan ky- tukseen liittyvää subventiotarvetta. Alusvien-
49217: synnän vuoksi lainojen myöntämisvaltuutta nin rahoittamiseen myönnettyjen lainojen tä-
49218: korotettiin vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi- män hetkinen lainakanta 3 072 miljoonaa
49219: tyksessä edelleen 1 000 miljoonalla markalla, markkaa tulee kohoamaan alusviennin rahoi-
49220: minkä vuoksi lain 8 §:n 1 momenttia muutet- tukseen varattujen lainojen (1 600 miljoonaa
49221: tiin 1 päivänä tammikuuta 1989 voimaan tul- markkaa) tultua nostetuksi 3 700 miljoonaan
49222: leella lailla (1069/88) siten, että korkotukilai- markkaan vuoden 1990 loppuun mennessä. Jos
49223: noja voidaan hyväksyä vuosina 1986-1990 nykyinen korkotuki kohdistettaisiin yksin-
49224: yhteensä enintään 3 000 miljoonaa markkaa. omaan alusviennin rahoitukseen, se kattaisi
49225: Syynä korkotukilainojen kasvaneeseen kysyn- arviolta ainoastaan 15-20 OJo tulevaan laina-
49226: tään on ollut autolautta- ja risteilyalustonnis- kantaan liittyvästä korkotuen tarpeesta. Suo-
49227: ton uusiminen ja korkotukilainojen rahoitus- malaisen telakkateollisuuden kilpailukyvyn
49228: ehtojen parantaminen vuoden 1988 alusta voi- kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että tela-
49229: maan tulleella lainmuutoksella. kat saavat alustoimitusten rahoitukselleen vas-
49230: taavan julkisen tuen kuin kilpailijamaiden tela-
49231: kat OECD-ehtoisille laivaluotoille.
49232: 1.2. Alusviennin korkotukilainat
49233:
49234: Suomen Vientiluotto Oy:n, jäljempänä Vien- 2. Ehdotettu muutos
49235: tiluotto, vuoden 1982 rahoitussuunnitelman
49236: mukaisesti valtio maksaa Suomen Vientiluotto Kuten edellä on esitetty, Vientiluotto rahoit-
49237: Oy:n vuosien 1986-1989 ulkomaisen luotano- taa kotimaisia alustoimituksia lainoilla, joille
49238: ton korkotuesta ja valuuttakurssitappioiden valtio maksaa korkotukea kotimaasta tapahtu-
49239: korvaamisesta annetun lain (1053/85, muut. vaan aluksen hankintaan myönnettävistä kor-
49240: 853/88) perusteella vielä vuonna 1989 Vienti- kotukilainoista annetun lain ja mainitun lain
49241: luotan ottarnalle 82 miljoonan markan ulko- nojalla annetun kauppa- ja teollisuusministe-
49242: maiselle luotonotolle korkotukea. Valtion edel- riön korkotukilainojen yleisistä ehdoista anta-
49243: lä mainitun rahoitussuunnitelman mukaisesti man päätöksen (62/86) perusteella.
49244: maksamalla korkotuella sekä yhtiön osakas- Nykyinen Vientiluotan luotanottoon kohdis-
49245: pankkien matalakorkoisella debentuurirahoi- tuva korkotuki olisi tarkoituksenmukaisinta
49246: tuksella on katettu yhtiön rahoittamien vienti- alusviennin rahoituksen osalta korvata koti-
49247: toimitusten subventiotarvetta. maisten alushankintojen korkotukijärjestelmän
49248: Vientiluotto rahoittaa kotimaisten telakoi- mukaisella antolainaussidonnaisella korkotuel-
49249: den alustoimituksia ulkomaisille tilaajille la. Tämän vuoksi kotimaasta tapahtuvaan
49250: OECD:n suosittelemin laivaluottosopimuseh- aluksen hankintaan myönnettävistä korkotuki-
49251: doin. Voimassa olevien ehtojen mukaan lainoista annetun lain soveltamisalaa ehdote-
49252: luotto-osuus on enintään 80 OJo kauppahinnas- taan laajennettavaksi siten, että laki sisältäisi
49253: ta, luottoaika enintään 8,5 vuotta (kaasutank- myös alusviennin rahoituksen korkotukea kos-
49254: kerit 10 vuotta) aluksen luovutuksesta ja vä- kevat säännökset. Toimituskohtaisella järjeste-
49255: himmäiskorko 8 OJo. lyllä korkotuen määrä saataisiin myös tarkem-
49256: Useimmat alusviennin rahoitukseen myönne- min vastaamaan korkotuen tarvetta. Koska
49257: tyt lainat sisältävät huomattavan korkosubven- järjestely ei saisi rasittaa Vientiluotan kannat-
49258: tion. Tulevina vuosina selvästi suurin osa kor- tavuutta, korkotuen tulisi kattaa Vientiluotan
49259: kotuen tarpeesta kohdistuu oletettavasti alus- varainhankintakustannusten ja antolainausko-
49260: viennin rahoitukseen. Koska korko kansainvä- ron välinen erotus sekä lainojen hallinnainoista
49261: lisillä rahamarkkinoilla on todennäköisesti tu- aiheutuvat kustannukset.
49262: levaisuudessakin korkeampi kuin alustoimitus- Kotimaisiin alushankintoihin myönnettävien
49263: ten rahoituksessa sovellettava korko ja koska korkotukilainojen enimmäismääräksi on ar-
49264: alustoimitusten rahoittaminen ei saisi rasittaa vioitu 4 500 miljoonaa markkaa ja vuosina
49265: 1989 vp. - HE n:o 191 3
49266:
49267: 1989-1990 päätettävien alusvientiin myönnet- Vuodesta 1994 laina-ajan loppuun menojen
49268: tävien korkotukilainojen enimmäismääräksi yhteismääräksi on arvioitu 965 miljoonaa
49269: 2 000 miljoonaa markkaa. Arviot perustuvat markkaa.
49270: aikaisempien vuosien alustoimitusten määriin Kotimaisten alustoimitusten rahoittamiseksi
49271: ja telakkateollisuudelta saatuihin arvioihin uu- myönnettävien korkotukilainojen korkohyvi-
49272: sista laivatoimituksista. Korkotukilainoja voi- tyksen suuruutta arvioitaessa on korkohyvityk-
49273: taisiin hyväksyä siten vuosina 1986-1990 kor- sen määränä pidetty keskimäärin 5,25 OJo.
49274: kotukilainoiksi yhteensä enintään 6 500 mil- Alusviennin rahoittamiseksi ehdotetun 2 000
49275: joonan markan määrästä. miljoonan markan määräisten korkotukilaino-
49276: jen aiheuttamasta vuosittaisesta määrärahatar-
49277: peesta valtion tulo- ja menoarvioon on vaikea
49278: 3. Esityksen taloudelliset ja or- tehdä tarkkaa arviota. Valtion korkomenot
49279: ganisatoriset vaikutukset ajoittuisivat vuosille 1991-2002. Korkotuen
49280: määrään vaikuttavat lainavaluutan korko kan-
49281: sainvälisillä pääomamarkkinoilla ja korkotuki-
49282: Esityksen mukaan valtion varoista maksetta- lainan ehdot. Valtion vuoden 1989 II lisämeno-
49283: van korkohyvityksen määrä on Vientiluotan arvioesityksessä on arvioitu alusviennin korko-
49284: varainhankintakustannusten ja korkotukilai- tukilainoista aiheutuvan valtiolle menoja seu-
49285: nan vuotuisen koron erotus lisättynä 0,25 pro- raavasti:
49286: senttiyksiköllä.
49287: Valtion varoista maksettavan korkotuen vuonna 1990 ............... . - milj. mk
49288: määrä kotimaisten alustoimitusten osalta riip- vuonna 1991 ............... . 5 milj. mk
49289: puu olennaisesti siitä, käytetäänkö lain tavan- vuonna 1992 ............... . 20 milj. mk
49290: omaisia luottoehtoja hyväksyttäessä lainoja vuonna 1993 ............... . 35 milj. mk
49291: korkotukilainoiksi vai päättääkö valtioneuvos-
49292: to tukea hanketta lain mahdollistamin erityisin Vuodesta 1994 laina-ajan loppuun menojen
49293: luottoehdoin. Tarkkaa arviota ehdotetun yhteismääräksi on arvioitu 320 miljoonaa
49294: myöntämisvaltuuden korottamisen aiheutta- markkaa.
49295: masta vuosittaisesta lisämäärärahatarpeesta Alusviennin korkotukilainojen korkotuen
49296: valtion tulo- ja menoarvioon on siten vaikea suuruutta arvioitaessa on Vientiluotan varain-
49297: tehdä. hankintakustannusten ja hallinnointikulujen
49298: oletettu olevan yhteensä 12,25 %. Korkotuen
49299: Valtion vuoden 1989 II lisämenoarvioesityk- määrä on laskettu varainhankintakustannusten
49300: sessä on arvioitu kotimaisten alushankintojen ja hallinnointikulujen sekä voimassa olevien
49301: korkotukilainoista aiheutuvan valtiolle menoja OECD-ehtojen mukaisen 8 %:n antoiainako-
49302: seuraavasti: ron erotuksena.
49303: Sekä kotimaisten alushankintojen että alus-
49304: vuonna 1989 .............. . 5 milj. mk vientiin myönnettävien lainojen hallinnaiunista
49305: vuonna 1990 .............. . 50 milj. mk huolehtisi Suomen Vientiluotto Oy. Kauppa- ja
49306: vuonna 1991 .............. . 155 milj. mk teollisuusministeriö hyväksyisi korkotuen pii-
49307: vuonna 1992 .............. . 195 milj. mk riin tulevat lainat sekä vahvistaisi niiden ehdot.
49308: vuonna 1993 .............. . 215 milj. mk Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia.
49309: 4 1989 vp. - HE n:o 191
49310:
49311:
49312:
49313:
49314: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
49315:
49316:
49317: 1. Lakiehdotus sina 1988-1990 kotimaasta tilattavan, Suo-
49318: men ulkomaankaupan kuljetuksessa käytettä-
49319: Lain nimike ehdotetaan muutettavaksi, kos- vän lastialuksen rahoittamiseen myönnetystä
49320: ka lain soveltamisalaa ehdotetaan laajennetta- lainasta perittävä korko olisi edelleen vähin-
49321: vaksi alusvientiin. tään 6 OJo. Lainaehtojen soveltamisesta voitai-
49322: 1 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, siin voimassa olevan lain mukaisesti kuitenkin
49323: että Vientiluotolie maksettaisiin valtion varois- kotimaisten alustoimitusten osalta tehdä poik-
49324: ta korkohyvitystä kotimaasta tapahtuvien alus- keuksia, milloin siihen on kansainvälisestä epä-
49325: hankintojen rahoittamisen lisäksi myös suoma- terveestä kilpailutilanteesta johtuvia erityisen
49326: laisen telakan vientiin valmistamien alusten, painavia syitä. Näiden syiden arvioinnin suorit-
49327: niiden runkojen tai alusten olennaisten muu- taisi valtioneuvosto kussakin tapauksessa erik-
49328: tostöiden rahoittamiseen. seen.
49329: 2 §. Lakiehdotuksen mukaan korkotukilai- 4 §. Alustoimitusten rahoittaminen ei saisi
49330: noilla on tarkoitus rahoittaa kotimaisten alus- rasittaa Vientiluotan kannattavuutta, joten py-
49331: toimitusten lisäksi sellaisia alusten vientitoimi- kälässä ehdotetaan säädettäväksi, että valtion
49332: tuksia, jotka ovat kulloinkin voimassa olevan varoista maksettavan korkohyvityksen määrä
49333: OECD:n suosittamiin rahoitusehtoihin sisälty- olisi sekä kotimaisten alustoimitusten että alus-
49334: vän määritelmän mukaisia. viennin rahoituksessa Vientiluotan varainhan-
49335: Korkotukilaina myönnettäisiin yleensä koti- kintakustannusten ja korkotukilainan vuotui-
49336: maiselle tai ulkomaiselle varustamolle tai koti- sen koron välinen erotus lisättynä 0,25 prosent-
49337: maiselle telakalle siinä tapauksessa, että telak- tiyksiköllä. Varainhankintakustannuksilla tar-
49338: ka on myöntänyt toimitusluotan tilaajalle. Eri- koitetaan Vientiluotan korkotukilainan myön-
49339: tyisessä tapauksessa tilaajana ja korkotukilai- tämistä varten ottaman lainan efektiivisiä kor-
49340: nan saajana voisi tulla kysymykseen esimerkik- kokustannuksia mukaan lukien valuutta- ja
49341: si rahoitustoimintaa harjoittava yhtiö tai yhtei- korkoriskeiltä suojautumisesta aiheutuvat ku-
49342: sö, joka ostaa tässä ehdotuksessa tarkoitetun lut. Siinä tapauksessa, että Vientiluotto on
49343: aluksen vuokratakseen sen edelleen varusta- käyttänyt korkotukilainan rahoittamiseen mui-
49344: molle. ta kuin sen rahoittamiseen hankittuja varoja,
49345: 3 §. Kauppa- ja teollisuusministeriön tehtä- varainhankintakustannukseksi katsottaisiin
49346: vänä olisi edelleen vahvistaa ne yleiset ehdot, korkotukilainan kutakin korkojaksoa vastaava
49347: joita Vientiluotan olisi sovellettava korkotuki- kyseisen, kauppa- ja teollisuusministeriön hy-
49348: lainan myöntämisessä sekä kotimaahan että väksymän lainavaluutan markkinakorko.
49349: vientiin toimitettavien alusten rahoittamisessa. Myös markkamääräisissä tainoissa sovellettai-
49350: Rahoitukseen sovellettaisiin kulloinkin voimas- siin markkinakorkoa voimassa olevan lain mu-
49351: sa olevia OECD:n rahoitussuosituksia. Nykyi- kaisen Suomen Pankin peruskorkoon sidotun
49352: sin voimassa olevien OECD:n suositusten mu- koron asemasta.
49353: kaan rahoitusosuus on enintään 80 OJo kauppa- 7 §. Voimassa olevan lain korkohyvityksen
49354: hinnasta, vuotuinen korko vähintään 8 OJo ja lakkaamista ja takaisinperintää koskevia sään-
49355: laina-aika enintään 8,5 vuotta (kaasutankkerit nöksiä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että
49356: 10 vuotta) aluksen tai työn luovutuksesta tilaa- säännökset koskisivat kotimaisten alustoimi-
49357: jalle. Korkotukilainojen yleisissä ehdoissa olisi tusten rahoittamista, koska alusviennin rahoit-
49358: myös määräykset korkohyvityksen suorittami- tamisessa ei kansainvälisestä kilpailutilanteesta
49359: sen lakkaamisesta ja korkohyvityksen takaisin johtuen kuitenkaan ole realistisia mahdolli-
49360: perimisestä eräistä lainansaajan menettelystä suuksia soveltaa korkotuen lakkauttamista ja
49361: johtuvista syistä. takaisinperintää koskevia säännöksiä.
49362: Suomalaisen varustamon kotimaasta tilaa- 8 §. Alustoimitusten rahoittamiseen myön-
49363: man, pienalukseksi katsottavan aluksen ja vuo- nettäviksi korkotukilainoiksi ehdotetaan hy-
49364: 1989 vp. - HE n:o 191 5
49365:
49366: väksyttäväksi yhteensä enintään 6 500 miljoo- 2. Voimaantulo
49367: nan markan määräiset lainat, josta kotimaisten
49368: alushankintojen korkotukilainoja olisi vuosina Esitys liittyy vuoden 1989 II lisämenoarvio-
49369: 1986-1990 yhteensä enintään 4 500 miljoonaa esitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen
49370: markkaa ja alusviennin korkotukilainoja olisi yhteydessä. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan
49371: vuosina 1989-1990 yhteensä enintään 2 000 heti kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lisäk-
49372: miljoonaa markkaa. Valtion tulo- ja menoar- si ehdotetaan, että lakia voitaisiin soveltaa
49373: viokäsittelyn yhteydessä päätettäisiin vuosittain niihin tapauksiin, joissa aluksen tai sen rungon
49374: annettavien korkotukilainojen enimmäismää- toimitusta taikka muutostyötä koskeva sopi-
49375: rästä. mus on tehty 1 päivänä lokakuuta 1989 tai sen
49376: jälkeen.
49377:
49378: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
49379: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
49380:
49381:
49382:
49383:
49384: Laki
49385: kotimaasta tapahtuvaan aluksen hankintaan myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain
49386: muuttamisesta
49387:
49388: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kotimaasta tapahtuvaan aluksen hankintaan
49389: myönnettävistä korkotukilainoista 31 päivänä joulukuuta 1985 annetun lain (1093/85) nimike,
49390: 1-4 §, 7 § ja 8 §:n 1 momentti,
49391: sellaisina kuin niistä ovat 3 ja 4 § osittain muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1987 annetulla
49392: lailla (1258/87) ja 8 § osittain muutettuna 9 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1069/88),
49393: näin kuuluviksi:
49394:
49395: Laki
49396: alustoimitusten rahoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista
49397:
49398: 1§
49399: Suomen Vientiluotto Oy:n varoista voidaan, Korkotukilainojen ehdot määräytyvät niiden
49400: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, myön- perusteiden mukaan, joita kansainvälisesti so-
49401: tää alustoimitusten rahoittamiseen sellaisia lai- velletaan julkisesti tuettujen alustoimitusten ra-
49402: noja, joiden osalta valtio maksaa yhtiölle kor- hoituksessa.
49403: kohyvitystä. Näitä lainoja kutsutaan jäljempä- Suomalaisen varustamon kotimaasta tilaa-
49404: nä korkotukilainoiksi. man, pienalukseksi katsottavan aluksen ja vuo-
49405: sina 1988-1990 kotimaasta tilattavan Suomen
49406: 2 § ulkomaankaupan kuljetuksissa käytettävän las-
49407: Korkotukilaina voidaan myöntää suomalai- tialuksen rahoittamiseen myönnetyn lainan
49408: selta laivanrakennustoimintaa harjoittavalta vuotuinen korko on vähintään kuusi prosent-
49409: yritykseltä tilatun aluksen tai aluksen rungon tia.
49410: rakentamisen tai aluksen muutostyön rahoitta- Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista lai-
49411: miseksi. naehdoista voidaan valtioneuvoston päätöksel-
49412: 3§ lä kotimaisen alustoimituksen osalta poiketa,
49413: Korkotukilainojen yleiset ehdot vahvistaa milloin siihen on kansainvälisesti epäterveestä
49414: kauppa- ja teollisuusministeriö, joka myös hy- kilpailutilanteesta aiheutuvien haittavaikutus-
49415: väksyy lainat korkotukilainoiksi. ten torjumiseksi erityisen painavia syitä.
49416: 6 1989 vp. - HE n:o 191
49417:
49418: 4§ nostamispäivästä lukien, sekä lisäksi 16 pro-
49419: Valtion varoista maksettava korkohyvityk- senttia vuotuista sakkokorkoa korkohyvityk-
49420: sen määrä on Suomen Vientiluotto Oy:n va- sen määrälle sen maksamispäivästä lukien.
49421: rainhankintakustannusten ja korkotukilainan
49422: vuotuisen koron erotus lisättynä 0,25 prosentti- 8§
49423: yksiköllä. Tämän lain mukaisia lainoja voidaan hyväk-
49424: syä vuosina 1986-1990 korkotukilainoiksi yh-
49425: 7 § teensä enintään 6 500 miljoonan markan mää-
49426: Jos kotimainen korkotukilainan saaja on rästä. Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn
49427: käyttänyt lainavaroja muuhun tarkoitukseen yhteydessä päätetään vuosittain annettavien
49428: kuin mihin ne on myönnetty tai lainaa hakies- korkotukilainojen enimmäismäärästä.
49429: saan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen
49430: tiedon taikka salannut lainan myöntämiseen
49431: olennaisesti vaikuttavia seikkoja, ei tällaisen Tämä laki tulee voimaan päivänä
49432: lainan osalta sen jälkeen kun lainansaajan kuuta 199 .
49433: sanotunlainen menettely on todettu, suoriteta Lakia sovelletaan niihin tapauksiin, JOissa
49434: 4 §:ssä tarkoitettua korkohyvitystä. Lainansaa- aluksen tai sen rungon rakentamista tai aluk-
49435: jan on tällöin suoritettava takaisin se korkohy- sen muutostyötä koskeva sopimus on tehty 1
49436: vitys, jonka valtio on lainasta maksanut sen päivänä lokakuuta 1989 tai sen jälkeen.
49437:
49438:
49439: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
49440:
49441:
49442: Tasavallan Presidentti
49443: MAUNO KOIVISTO
49444:
49445:
49446:
49447:
49448: Ministeri Pertti Salolainen
49449: 1989 vp. - HE n:o 191 7
49450:
49451: Liite
49452:
49453:
49454:
49455:
49456: Laki
49457: kotimaasta tapahtuvaan aluksen hankintaan myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain
49458: muuttamisesta
49459:
49460: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kotimaasta tapahtuvaan aluksen hankintaan
49461: myönnettävistä korkotukilainoista 31 päivänä joulukuuta 1985 annetun lain (1093/85) nimike,
49462: 1-4 §, 7 § ja 8 §:n 1 momentti,
49463: sellaisina kuin niistä ovat 3 ja 4 § osittain muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1987 annetulla
49464: lailla (1258/87) ja 8 § osittain muutettuna 9 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1069/88),
49465: näin kuuluviksi:
49466:
49467: Voimassa oleva laki Ehdotus
49468:
49469: Laki Laki
49470: kotimaasta tapahtuvaan aluksen hankintaan alustoimitusten rahoitukseen myönnettävistä
49471: myönnettävistä korkotukilainoista korkotukilainoista
49472:
49473: 1§ 1§
49474: Suomen Vientiluotto Oy:n varoista voidaan Suomen Vientiluotto Oy:n varoista voidaan,
49475: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, antaa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, myön-
49476: kotimaasta tapahtuvan alushankinnan rahoit- tää alustoimitusten rahoittamiseen sellaisia lai-
49477: tamiseen sellaisia lainoja, joiden osalta valtio noja, joiden osalta valtio maksaa yhtiölle kor-
49478: maksaa yhtiölle korkohyvitystä. Näitä lainoja kohyvitystä. Näitä lainoja kutsutaan jäljempä-
49479: kutsutaan jäljempänä korkotukilainoiksi. nä korkotukilainoiksi.
49480:
49481: 2§ 2§
49482: Korkotukilaina voidaan antaa suomalaisen Korkotukilaina voidaan myöntää suomalai-
49483: varustamotoimintaa harjoittavan yrityksen ko- selta laivanrakennustoimintaa harjoittavalta
49484: timaiselta laivanrakennustoimintaa harjoitta- yritykseltä tilatun aluksen tai aluksen rungon
49485: valta yritykseltä tilaaman aluksen tai aluksen rakentamisen tai aluksen muutostyön rahoitta-
49486: rungon rakentamisen taikka aluksen muutos- miseksi.
49487: työn rahoittamiseksi.
49488: Erityisestä syystä voidaan korkotukilaina an-
49489: taa suomalaiselle rahoitustoimintaa harjoitta-
49490: valle yritykselle, milloin 1 momentissa tarkoi-
49491: tettu alus vuokrataan kotimaiselle varustamol-
49492: le.
49493: 3§ 3§
49494: Korkotukilainojen yleiset ehdot vahvistaa Korkotukilainojen yleiset ehdot vahvistaa
49495: kauppa- ja teollisuusministeriö, joka myös hy- kauppa- ja teollisuusministeriö, joka myös hy-
49496: väksyy lainat korkotukilainoiksi. väksyy lainat korkotukilainoiksi.
49497: 8 1989 vp. - HE n:o 191
49498:
49499: Voimassa oleva laki Ehdotus
49500:
49501: Korkotukilainan määrä voi olla enintään 80 Korkotukilainojen ehdot määräytyvät niiden
49502: prosenttia hankinnan tai työn kokonaishinnas- perusteiden mukaan, joita kansainvälisesti so-
49503: ta. Lainan takaisinmaksuaika on enintään 8 Y2 velletaan julkisesti tuettujen alustoimitusten ra-
49504: vuotta. Korkotukilainasta perittävä vuotuinen hoituksessa.
49505: korko on vähintään kahdeksan prosenttia, kui- Suomalaisen varustamon kotimaasta tilaa-
49506: tenkin niin, että pienalukseksi katsottavan man, pienalukseksi katsottavan aluksen ja vuo-
49507: aluksen ja vuosina 1988-90 tilattavan Suomen sina 1988-1990 kotimaasta tilattavan Suomen
49508: ulkomaankaupan kuljetuksissa käytettävän las- ulkomaankaupan kuljetuksissa käytettävän las-
49509: tialuksen vuotuinen korko on vähintään kuusi tialuksen rahoittamiseen myönnetyn lainan
49510: prosenttia. vuotuinen korko on vähintään kuusi prosent-
49511: tia.
49512: Edellä mainituista luottoehdoista voidaan Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista lai-
49513: valtioneuvoston päätöksellä kuitenkin poiketa, naehdoista voidaan valtioneuvoston päätöksel-
49514: milloin siihen on kansainvälisestä epäterveestä lä kotimaisen alustoimituksen osalta poiketa,
49515: kilpailutilanteesta aiheutuvien haittavaikutus- milloin siihen on kansainvälisesti epäterveestä
49516: ten torjumiseksi erityisen painavia syitä. kilpailutilanteesta aiheutuvien haittavaikutus-
49517: ten torjumiseksi erityisen painavia syitä.
49518:
49519: 4§ 4 §
49520: Valtion varoista maksettavan korkohyvityk- Valtion varoista maksettava korkohyvityk-
49521: sen määrä on Suomen Vientiluotto Oy:n kor- sen määrä on Suomen Vientiluotto Oy:n va-
49522: kotukilainan myöntämistä varten ottaman lai- rainhankintakustannusten ja korkotukilainan
49523: nan korkokustannusten ja korkotukilainan vuotuisen koron erotus lisättynä 0,25 prosentti-
49524: vuotuisen koron erotus lisättynä 0,25 prosentti- yksiköllä.
49525: yksiköllä, kuitenkin enintään 3, 75 prosenttiyk-
49526: sikköä. Pienaluksen ja vuosina 1988-90 tilat-
49527: tavan Suomen ulkomaankaupan kuljetuksissa
49528: käytettävän lastialuksen rahoittamista varten
49529: annetun korkotukilainan korkohyvityksen
49530: määrä on enintään 5, 75 prosenttiyksikköä.
49531: Edellä 3 § :n 3 momentissa tarkoitetun aluksen
49532: rahoittamista varten annetun korkotukilainan
49533: korkohyvityksen valtioneuvosto voi tarvittaes-
49534: sa määrätä erikseen.
49535: Siltä osin kuin Suomen Vientiluotto Oy on
49536: käyttänyt korkotukilainan myöntämiseen mui-
49537: ta kuin sen myöntämistä varten hankittuja
49538: varoja, katsotaan 1 momentissa tarkoitetuiksi
49539: korkokustannuksiksi kulloinkin voimassa ole-
49540: va Suomen Pankin peruskorko lisättynä 3,5
49541: prosenttiyksiköllä.
49542:
49543: 7§ 7 §
49544: Jos korkotukilainan saaja on käyttänyt lai- Jos kotimainen korkotukilainan saaja on
49545: navaroja muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne käyttänyt lainavaroja muuhun tarkoitukseen
49546: on myönnetty tai lainaa hakiessaan antanut kuin mihin ne on myönnetty tai lainaa hakies-
49547: olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka saan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen
49548: salannut lainan myöntämiseen olennaisesti vai- tiedon taikka salannut lainan myöntämiseen
49549: kuttavia seikkoja, ei tällaisen lainan osalta sen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, ei tällaisen
49550: jälkeen kun lainansaajan sanotunlainen menet- lainan osalta sen jälkeen kun lainansaajan
49551: tely on todettu, suoriteta 4 §:ssä tarkoitettua sanotunlainen menettely on todettu, suoriteta
49552: korkohyvitystä. Lainansaajan on tällöin suori- 4 §:ssä tarkoitettua korkohyvitystä. Lainansaa-
49553: 1989 vp. - HE n:o 191 9
49554:
49555: Voimassa oleva laki Ehdotus
49556:
49557: tettava takaisin se korkohyvitys, jonka valtio jan on tällöin suoritettava takaisin se korkohy-
49558: on lainasta maksanut sen nostamispäivästä lu- vitys, jonka valtio on lainasta maksanut sen
49559: kien, sekä lisäksi 16 prosenttia vuotuista sak- nostamispäivästä lukien, sekä lisäksi 16 pro-
49560: kokorkoa korkohyvityksen määrälle sen mak- senttia vuotuista sakkokorkoa korkohyvityk-
49561: samispäivästä lukien. sen määrälle sen maksamispäivästä lukien.
49562:
49563: 8§ 8§
49564: Tämän lain mukaisia lainoja voidaan hyväk- Tämän lain mukaisia lainoja voidaan hyväk-
49565: syä vuosina 1986-1990 korkotukilainoiksi yh- syä vuosina 1986-1990 korkotukilainoiksi yh-
49566: teensä enintään 3 000 miljoonan markan mää- teensä enintään 6 500 miljoonan markan mää-
49567: rästä. Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn rästä. Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn
49568: yhteydessä päätetään vuosittain annettavien yhteydessä päätetään vuosittain annettavien
49569: korkotukilainojen enimmäismäärästä. korkotukilainojen enimmäismäärästä.
49570:
49571:
49572: Tämä laki tulee voimaan päivänä
49573: kuuta 199 .
49574: Lakia sovelletaan niihin tapauksiin, JOissa
49575: aluksen tai sen rungon rakentamista tai aluk-
49576: sen muutostyötä koskeva sopimus on tehty 1
49577: päivänä lokakuuta 1989 tai sen jälkeen.
49578:
49579:
49580:
49581:
49582: 2 391262K
49583: 1989 vp. - HE n:o 192
49584:
49585:
49586:
49587:
49588: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain
49589: muuttamisesta sekä työttömyyskassalain 3 ja 4 §:n muuttamises-
49590: ta
49591:
49592:
49593:
49594:
49595: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
49596:
49597: Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia väksi. Esityksessä ehdotetaan työvoimapoliitti-
49598: ja työttömyyskassalakia muutettavaksi. Osa- sen lausunnon piirissä olevien ansioon suhteu-
49599: aikatyötä tekevien työttömyysturvaa ehdote- tetun työttömyyspäivärahan saamisen erityis-
49600: taan parannettavaksi siten, että jos työsuhde edellytysten selvitysten siirtämistä maksajalai-
49601: työsopimuslain 39 a §:n mukaisesti muutetaan tosten tehtäviksi. Lisäksi lakiin ehdotetaan li-
49602: osa-aikaiseksi, työntekijällä olisi oikeus sovitel- sättäviksi hallintomenettelylain mukaiset asia-
49603: tuun työttömyyspäivärahaan. Lisäksi ehdote- virheen sekä kirjoitus- ja laskuvirheen korjaa-
49604: taan säädettäväksi määräajasta, jonka henkilö mista koskevat säännökset.
49605: voisi ilman hyväksyttävää syytä olla poissa Esityksen tarkoituksena on myös tarkentaa
49606: työmarkkinoilta poissaolon vaikuttamatta työttömyyskassan jäsenyyttä ja jäsenmaksujen
49607: työttömyyspäivärahan saamiseen. Määräaika palauttamista koskevia säännöksiä.
49608: olisi käytännössä omaksutun kuuden viikon
49609: Ehdotetuista työttömyysturvalain muutok-
49610: asemesta kolme kuukautta.
49611: sista aiheutuisi vuonna 1990 noin 4 miljoonan
49612: Esityksen mukaan tarkoituksena on lisäksi
49613: markan lisäkustannukset. Tästä olisi valtion
49614: kehittää ja yksinkertaistaa työttömyysturvan
49615: osuus noin 2,1 miljoonaa markkaa, työnanta-
49616: toimeenpanoa. Työttömyysturvan työvoimapo-
49617: jien osuus noin 1, 7 miljoonaa markkaa ja
49618: liittisten asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi
49619: työttömyyskassojen osuus noin 0,2 miljoonaa
49620: ehdotetaan, että työvoimapoliittisen lausunnon
49621: markkaa.
49622: antaisi pääasiallisesti työvoimatoimisto. Samal-
49623: la ehdotetaan työvoimapoliittisiin lausuntoihin Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesi-
49624: kohdistuvan oikaisumenettelyn käyttöönottoa. tykseen vuodelle 1990.
49625: Ammatilliseen koulutukseen osallistuminen eh- Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voi-
49626: dotetaan koskemaan myös 18- ja 19-vuotiaita. maan 1 päivänä heinäkuuta 1990, kuitenkin
49627: Työvoimapoliittisen lausuntokäytännön yhte- siten, että työttömyysturvalain 5 §:n 1 momen-
49628: näistämiseksi ehdotetaan siihen liittyvää muu- tin 7 kohta tulisi voimaan 1 päivänä lokakuuta
49629: toksenhakumenettelyä kehitettäväksi valtion- 1990. Työttömyysturvalain 19 §:n 1 momenttia
49630: asiamiesjärjestelmällä. Lausuntojen yhtenäistä- sovellettaisiin myös henkilöön, jonka työsuhde
49631: miseksi ehdotetaan myös työttömyysturvalain on työsopimuslain 39 a §:n mukaisesti muutet-
49632: työvoimapoliittisten määräaikojen asettamista tu osa-aikaiseksi ennen tämän lain voimaantu-
49633: ja kulumista koskevia säännöksiä selkeytettä- loa. '
49634:
49635:
49636:
49637:
49638: 390531Q
49639: 2 1989 vp. - HE n:o 192
49640:
49641:
49642:
49643:
49644: SISÄLLYSLUETTELO
49645:
49646: Sivu Sivu
49647: PERUSTELUT................................ 3 1.1.10. Työttömyyspäiväraha työsopi-
49648: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset . . . . . . 3 muslain 39 a §:n mukaisissa työ-
49649: 1.1. Työttömyysturvalaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 ajan lyhentämistapauksissa . . . . . . . 6
49650: 1.1.1. Työvoimapoliittisten lausuntojen 1.1.11. Eroraha, hoitotuki ja vammais-
49651: antaminen ja oikaisumenettely. . . . . 3 tuki ........... ....... ........ ... . 6
49652: 1.1.2. Ansioon suhteutetun työttömyys- 1.1.12. Päätöksen poistaminen........... 7
49653: päivärahan saamisen erityisedelly- 1.1.13. Asiavirheen sekä kirjoitus- ja las-
49654: tysten poistaminen sitovan lausun- ku virheen korjaaminen . . . . . . . . . . . 7
49655: non piiristä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 1.1.14. Itseoikaisu........................ 7
49656: 1.1.3. Työttömyyspäiväraha työajan ly- 1.1.15. Valtionasiamies . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
49657: hentämistapauksissa ja tilapäinen 1.2. Työttömyyskassalaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
49658: vanhempainraha .................. . 3 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset ............. 8
49659: 1.1.4. Työvoimapoliittiset kolmen ja kuu-
49660: den viikon määräajat sekä 7 §:n 1 3. Voimaantulo .................................. 8
49661: momentin sanamuodon tarkennus . 4
49662: 1.1.5. Kahdeksan viikon työssäoloedelly-
49663: tyksen täyttyminen koulutuksessa . 4 LAKITEKSTIT ................................ 10
49664: 1.1.6. Ammatilliseen koulutukseen osal- 1. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ....... 10
49665: listumisen laajentaminen 18-19-
49666: vuotiaisiin ........................ . 5 2. Laki työttömyyskassalain 3 ja 4 §:n muuttami-
49667: 1.1. 7. Lyhytaikaisesta työstä kieltäytymi- sesta ........................................... 14
49668: sen ja omasta syystä johtuvan työt-
49669: tömyyden aiheuttamien työvoima-
49670: poliittisten määräaikojen yhden- LIITE ........................................ . 15
49671: mukaistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
49672: 1.1.8. Pitkähkön ajan määrittely......... 5 Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
49673: 1.1. 9. Työttömyyspäiväraha merimieslais- 1. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta. . . . . . . 15
49674: sa tarkoitetun työsuhteen irtisano- 2. Laki työttömyyskassalain 3 ja 4 §:n muuttami-
49675: misen riitauttamistapauksissa . . . . . . 5 sesta........................................... 23
49676: 1989 vp. - HE n:o 192 3
49677:
49678:
49679:
49680:
49681: PERUSTELUT
49682:
49683:
49684: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut sen erityisedellytyksenä on, että vakuutettu on
49685: muutokset lain 16 §:ssä säädetyllä tavalla täyttänyt työssä-
49686: oloehdon 24 kuukauden tarkastelujakson aika-
49687: 1.1. Työttömyysturvalaki na. Pykälän 4 momentin mukaan tarkastelu-
49688: jaksoa voidaan pidentää, jos henkilö on sai-
49689: 1.1.1. Työvoimapoliittisten lausuntojen rauden, laitoshoidon, asevelvollisuuden, opin-
49690: antaminen ja oikaisumenettely tojen, lastenhoidon tai muun näihin verratta-
49691: van hyväksyttävän syyn johdosta estynyt ole-
49692: Työttömyysturvan työvoimapoliittisten asi- masta työmarkkinoilla. Pykälän 5 momentin
49693: oiden käsittelyn nopeuttamiseksi ehdotetaan mukaan vakuutetulla ei ole oikeutta ansiotur-
49694: työttömyysturvalain 3 §:n 3 momenttia muu- van saamiseen oltuaan ilman hyväksyttävää
49695: tettavaksi siten, että työvoimapoliittisen lau- syytä poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuu-
49696: sunnon antaisi pääasiallisesti työvoimatoimis- kautta ennen kuin hän on täyttänyt poissaolon
49697: to. Työvoimatoimisto voisi siirtää lausunnon jälkeen työssäoloehdon.
49698: antamisen työvoimatoimikunnalle silloin, kun Lain 16 §:n 4 ja 5 momentin säännöksillä ei
49699: lausunnolla on yleistä työvoimapoliittista mer- ole työvoimapoliittista merkitystä, koska kysy-
49700: kitystä tai työvoimatoimisto katsoo siirtämisen myksessä on ansioturvaan liittyvä erityisehto.
49701: muusta erityisestä syystä aiheelliseksi. Lausunnon antaminen kyseisistä edellytyksistä
49702: Samalla ehdotetaan työttömyysturvalain edellyttää työvoimaviranomaisilta tietoja, joita
49703: 3 §:ään lisättäväksi uusi 5 momentti, jonka niillä ei ole tai joita ne eivät muita tehtäviään
49704: mukaan se, joka on tyytymätön työvoimatoi- varten tarvitse. Työvoimatoimistolla ei muun
49705: miston antamaan lausuntoon, saisi hakea työ- muassa ole tietoa siitä, kuinka kauan hakija on
49706: voimatoimikunnalta kirjallisesti lausunnon oi- ollut vakuutettuna. Lausuntoa varten joudu-
49707: kaisua viimeistään 14 päivänä sen jälkeen kun taan selvittämään hakijan työhistoriaa jopa
49708: hän sai tiedon työvoimatoimiston lausunnosta. vuosien ajalta. Muiden lausunnonannan piiriin
49709: Lausunto- ja oikaisumenettelystä säädettäisiin kuuluvien asioiden osalta riittää yleensä kuu-
49710: tarkemmin asetuksella. den viimeisen viikon työhistoria.
49711: Valitusmenettely työttömyysturvalautakun- Koska mainittujen erityisedellytysten tutki-
49712: taan ja vakuutusoikeuteen säilyisi ennallaan. minen soveltuu parhaiten työttömyysturvan
49713: maksajan selvitettäväksi, jolloin työvoimapo-
49714: liittista lausuntoa ei tarvittaisi, ehdotetaan
49715: 1.1.2. Ansioon suhteutetun työttömyyspäivä- työttömyysturvalain 3 §:n 3 momenttia muu-
49716: rahan saamisen erityisedel/ytysten tettavaksi siten, että lainkohdasta poistettaisiin
49717: poistaminen sitovan lausunnon piiristä viittaus 16 §:n 4 ja 5 momenttiin.
49718:
49719: Työttömyysturvalain (602/84) 3 §:n 3 mo-
49720: mentin mukaan työvoimatoimikunta tai työ- 1.1.3. Työttömyyspäiväraha työajan lyhentä-
49721: voimatoimisto antaa sosiaalivakuutustoimi- mistapauksissa ja tilapäinen vanhem-
49722: kuntaa ja työttömyyskassaa sitovan lausunnon painraha
49723: työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisis-
49724: ta edellytyksistä. Työvoimaviranomaiset anta- Työntekijöiden säännöllistä työaikaa voi-
49725: vat pääsääntöisesti lausunnot ilman työttö- daan lyhentää sopimaila asiasta työehtosopi-
49726: myysturvan maksajan nimenomaista pyyntöä. muksilla tai säätämällä asiasta lailla. Työajan
49727: Sitova lausunto annetaan muun muassa työttö- lyhentämisen tarkoituksena voi olla työajan
49728: myysturvalain 16 §:n 4 ja 5 momentin mukai- yleinen lyhentäminen kaikkien työntekijöiden
49729: sista edellytyksistä, jotka koskevat ansioon osalta tai työajan lyhentäminen joidenkin eri-
49730: suhteutettua päivärahaa. Ansioturvan saami- tyisryhmien osalta esimerkiksi perhepoliittisista
49731: 4 1989 vp. HE n:o 192
49732:
49733: syistä. Erityisryhmistä voidaan mainita esi- vanhempainraha on sairausvakuutuslain mu-
49734: merkkinä pienten lasten vanhemmille 1 päiväs- kaisen päivärahan suuruinen. Koska tässä ta-
49735: tä elokuuta 1988 alkaen annettu mahdollisuus pauksessa kysymyksessä ei ole työttömyys, eh-
49736: päivittäiseen työajan lyhentämiseen tietyillä dotetaan työttömyysturvalain 5 §:n 1 moment-
49737: edellytyksillä. Yleisestä työajan lyhentämisestä tia muutettavaksi siten, että henkilöllä ei ole
49738: on sovittu tulopoliittisissa kokonaisratkaisuis- oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos hän saa
49739: sa. Tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla työai- tilapäistä vanhempainrahaa.
49740: kaa on eri työaloilla lyhennetty ansiotasoa
49741: alentamatta antamalla työntekijälle paikallisia
49742: vapaapäiviä tai sisällyttämällä ansiokompen- 1.1.4. Työvoimapoliittiset kolmen ja kuuden
49743: saatio palkkaan. Koska edellä mainituissa ta- viikon määräajaj sekä 7 §:n 1 mo-
49744: pauksissa on kysymys työajan lyhentämisestä mentin sanamuodon tarkennus
49745: eikä työttömyydestä, ei työttömyyspäivärahaa
49746: tällöin tulisi maksaa työajan lyhennysajalta. Työttömyysturvalain 7 §:n 1 momentissa,
49747: Kun työaikaa lyhennetään antamalla työnteki- 9 §:ssä, 11 §:n 1 momentissa ja 13 §:n 2 mo-
49748: jöille vapaata, ei kysymyksessä voida katsoa mentissa on säädetty määräaikoja, joina henki-
49749: olevan työttömyysturvalain 17 tai 18 § :n mu- löllä ei ole oikeutta työttömyysturvaan. Määrä-
49750: kainen lomautus. Tämän vuoksi ehdotetaan ajat on määritelty siten, että ne kuluvat työssä
49751: 5 §:n 1 momenttia muutettavaksi siten, että tai työnhakijana ollessa. Säännökset edellyttä-
49752: henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivära- vät, että määräaikojen kulumista seurataan
49753: haan työehtosopimukseen tai lakiin perustuval- jatkuvasti ja määräaikoja tulee pidentää mah-
49754: ta työajan lyhennysajalta. dollista keskeytymistä vastaavalla ajalla. Me-
49755: Joidenkin työntekijäryhmien kohdalla työ- nettely aiheuttaa säännöksen työvoimapoliitti-
49756: ajan lyhennys voi perustua pelkästään työsopi- seen merkitykseen nähden suhteettomasti työtä
49757: mukseen. Lain 5 §:n 1 momenttia olisi tarkoi- sekä työvoimatoimistoille että työttömyystur-
49758: tus soveltaa myös silloin, kun työsopimuksella van maksajille. Tämän vuoksi ehdotetaan mai-
49759: on sovittu lain tai työehtosopimuksen mukaista nittujen määräaikojen laskentaa muutettavaksi
49760: lyhennystä vastaavasta työajan lyhentämisestä. siten, että määräajat olisivat kiinteitä, jolloin
49761: Työttömyyspäivärahan maksamista ei estäisi niiden päättymisaika tiedettäisiin etukäteen.
49762: työajan lyhennyspäivän sattuminen työttö- Samalla esitetään 7 §:n 1 momentin sana-
49763: myys- tai lomautuspäivälle. Kokonaan lomau- muotoa tarkennettavaksi.
49764: tetulla tai työttömällä olisi siis oikeus työttö-
49765: myyspäivärahaan myös työttömyysaikaisilta
49766: työajan lyhennyspäiviltä. Lyhennettyä työviik- 1.1.5. Kahdeksan viikon työssäoloedellytyk-
49767: koa tekevällä olisi myös oikeus työttömyyspäi- sen täyttyminen koulutuksessa
49768: värahaan, vaikka työajan lyhennyspäivä osuisi
49769: lomautuspäiväksi. Henkilöllä olisi oikeus työt- Työttömyysturvalain 8, 9 ja 11 §:n paikkaa
49770: tömyyspäivärahaan myös silloin, kun hänet on ehdotetaan muutettavaksi siten, että 8 § siirtyy
49771: Iomautettu sillä perusteella, että hänellä ei ole 11 §:ksi, 9 § siirtyy 8 §:ksi ja 11 § siirtyy
49772: oikeutta samaan työajan lyhennykseen kuin 9 §:ksi. Lisäksi pykäliä ehdotetaan muutetta-
49773: muilla työntekijöillä eikä työnantaja ole osoit- vaksi.
49774: tanut hänelle työtä. Voimassa olevan 9 §:n mukaan kahdeksan
49775: Hallitus tulee antamaan Eduskunnalle esi- viikon työssäolokarenssin voi saada myös kiel-
49776: tyksen laiksi sairausvakuutuslain muuttamises- täytymällä koulutuksesta. Saatu karenssi ei
49777: ta. Esityksen tarkoituksena on säätää laissa kuitenkaan kulu koulutuksessa. Tämän vuoksi
49778: nykyään valtioneuvoston päätöksellä sairaan ehdotetaan 11 §:ksi siirtyvää 8 §:ää muutetta-
49779: lapsen hoidosta tai kuntoutuksesta lapsen van- vaksi siten, että jos henkilö osoittaa koulutus-
49780: hemmille maksettavasta avustuksesta. Esityk- halukkuutensa osallistumalla koulutukseen,
49781: sen mukaan avustustermi muuttuisi tilapäiseksi kahdeksan viikon työssäoloedellytys täyttyisi
49782: vanhempainrahaksi. Tilapäistä vanhempainra- myös koulutuksessa.
49783: haa suoritettaisiin siltä ajalta, jonka vanhempi Lain 8 §:ksi siirtyvästä 9 §:stä ehdotetaan
49784: on alle 16-vuotiaan lapsensa sairaanhoidon tai poistettavaksi viittaus 7 ja 8 §:ään. Nykyinen
49785: kuntoutukseen osallistumisen johdosta estynyt viittaussäännös on epäselvä, eikä siitä käy ilmi,
49786: tekemään omaa tai toisen työtä. Tilapäinen miltä osin 7 ja 8 § :n säännöksiä sovelletaan
49787: 1989 vp. - HE n:o 192 5
49788:
49789: koulutuksesta kieltäytyneisiin henkilöihin. Viit- työttömyyspäivärahaan alkaa vastaavasti kol-
49790: tauksen on katsottava tarkoittavan ainoastaan men viikon kuluttua. Kolmen viikon määräai-
49791: määräaikasäännöksiä. Tämän vuoksi ehdote- ka ehdotetaan lisättäväksi myös 2 momenttiin
49792: taan pykälään lisättäväksi oma määräaikasään- (426/86).
49793: nös.
49794:
49795: 1.1.8. Pitkähkön ajan määrittely
49796: 1.1. 6. Ammatilliseen koulutukseen osallistu-
49797: misen laajentaminen 18-19- vuotiaisiin Työttömyysturvalain 11 §:n 1 momentin mu-
49798: kaan henkilö, joka on ollut pitkähkön ajan
49799: Työttömyysturvalain 8 §:ksi siirtyvässä 9 poissa työmarkkinoilta eikä voi esittää hyväk-
49800: § :ssä on säädetty velvollisuudesta osallistua syttävää syytä poissaololleen, menettää oikeu-
49801: koulutukseen. Säännöksessä tarkoitettuna kou- tensa työttömyyspäivärahaan kuuden viikon
49802: lutuksena pidetään 17-vuotiaiden osalta amma- ajaksi. Muutoksenhakuelinten omaksuman tul-
49803: tillista koulutusta, jossa oppilas saa koulutuk- kinnan mukaan pitkähkönä aikana pidetään
49804: sessa oleville kuuluvat kohtuulliset sosiaaliset noin kuutta viikkoa. Lainkohdan tarkoitukse-
49805: edut ja jossa lukukausimaksu ei ylitä yleisissä na voidaan katsoa olevan saada työtön heti
49806: ammattikouluissa oppilailta perittävää mak- työttömäksi jouduttuaan hakeutumaan nope-
49807: sua. Säännös ehdotetaan koskemaan myös 18- asti työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Työ-
49808: ja 19-vuotiaita, joka lisäisi näiden ikäluokkien voimapolitiikan kannalta ei ole perustetta sille,
49809: koulutukseen ohjaamista. Työllisyyskoulutus- että työtön, joka haluaa jonkin aikaa omalla
49810: lain mukaan heitä ei voida ohjata työllisyys- kustannuksellaan olla poissa työmarkkinoilta,
49811: koulutukseen kuin poikkeustapauksissa. menettää oikeutensa päivärahaan vielä kuuden
49812: Koska ammatillisten oppilaitosten oppilai- viikon ajaksi. Työvoimapoliittisesti on järke-
49813: den opintososiaalisista eduista annetun lain vää, että ihmiset hakevat työtä vasta siinä
49814: (498/83) 4 §:n mukaan opetus ammatillisessa vaiheessa, kun he ovat valmiit ottamaan työtä
49815: oppilaitoksessa on oppilaalle maksuton, ehdo- vastaan. Jos työttömyysturvan menettämisen
49816: tetaan, että lain 8 §:ksi siirtyvää 9 §:ää muute- uhka on perusteena työnhakijaksi ilmoittautu-
49817: taan vastaavasti. miselle, edellytykset työvoimatoimiston tehok-
49818: kaalle toiminnalle heikkenevät. Näillä perus-
49819: teilla ehdotetaan pitkähköstä ajasta käytännös-
49820: 1.1. 7. Lyhytaikaisesta työstä kieltäytymisen ja sä omaksuttua kuuden viikon aikaa pidennet-
49821: omasta syystä johtuvan työttömyyden täväksi kolmeen kuukauteen. Yhdenmukaisen
49822: aiheuttamien työvoimapoliittisten mää- käytännön aikaansaamiseksi pitäisi sanottu ai-
49823: räaikojen yhdenmukaistaminen ka säätää laissa. Tämän vuoksi ehdotetaan
49824: 9 §:ksi siirtyvään pykälään lisättäväksi uudeksi
49825: Työttömyysturvalain 7 §:n 1 momentin mu- 4 momentiksi säännös, jonka mukaan työtön
49826: kaan henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäy- voisi olla poissa työmarkkinoilta kolme kuu-
49827: tyy vastaanottamasta hänelle tarjona olevaa kautta ilman, että hän menettää oikeutensa
49828: sopivaa työtä, ei ole oikeutettu työttömyyspäi- työttömyyspäivärahaan kuuden viikon ajalta.
49829: värahaan kuuden viikon ajalta. Jos työ olisi Jos hän on tätä pitempään poissa, tulee hänellä
49830: kestänyt enintään viisi päivää, oikeus työttö- olla siihen jokin hyväksyttävä syy.
49831: myyspäivärahaan alkaa vastaavasti kolmen vii-
49832: kon kuluttua. Lyhytaikaisesta työstä kieltäyty-
49833: misen ja omasta syystä johtuvan työttömyyden 1.1.9. Työttömyyspäiväraha merimieslaissa
49834: kohtelun saattamiseksi yhdenmukaiseksi ehdo- tarkoitetun työsuhteen irtisanomisen
49835: tetaan 9 §:ksi siirtyvän 11 §:n 1 momenttia riitauttamistapauksissa
49836: muutettavaksi siten, että henkilöllä, joka ilman
49837: pätevää syytä on eronnut työstään tai on omal- Työttömyysturvalain 11 §:n 2 momentin mu-
49838: la menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsopi- kaan, jos työntekijä on tehnyt työsopimuksen
49839: musta ole syntynyt, tai on itse aiheuttanut irtisanomismenettelystä annetun lain (124/84)
49840: työsuhteen päättymisen, ei ole oikeutta työttö- 10 §:n mukaisen ilmoituksen eikä tätä ilmoi-
49841: myyspäivärahaan kuuden viikon ajalta. Jos työ tusta ole pidettävä ilmeisen aiheettomana, ei
49842: olisi kestänyt enintään viisi päivää, oikeus ennen asiassa tehtyä lopullista ratkaisua voida
49843: 6 1989 vp. - HE n:o 192
49844:
49845: katsoa, että henkilö olisi 1 momentissa tarkoi- säännöksiä 1 momentissa tarkoitetun kuuden
49846: tetulla tavalla itse aiheuttanut työsuhteen päät- tai kolmen viikon ajalta.
49847: tymisen. Milloin työsuhteen on katsottava asi- Kun asiassa on annettu lopullisena pidettävä
49848: assa annetun lainvoimaisen tuomion tai muun ratkaisu, kansaneläkelaitoksen paikallistoimis-
49849: työsopimuksen irtisanomismenettelystä anne- ton tai työttömyyskassan on pyydettävä työ-
49850: tun lain mukaan lopullisena pidettävän ratkai- voimatoimistolta uusi työvoimapoliittinen lau-
49851: sun jälkeen päättyneen työntekijästä johtu- sunto.
49852: neesta syystä, sovelletaan aiheettomasti makse- Päivärahan saajan on 30 §:ssä säädetyn ran-
49853: tun työttömyyspäivärahan takaisinperintään 1 gaistusseuraamuksen uhalla annettava lopulli-
49854: momentissa tarkoitetun kuuden viikon ajalta sesta ratkaisusta tieto sosiaalivakuutustoimi-
49855: 31 §:n säännöksiä. kunnalle tai työttömyyskassalle. Sosiaalivakuu-
49856: Työsopimuksen irtisanomismenettelystä an- tustoimikunnan ja työttömyyskassan on seu-
49857: netun lain 1 §:n 3 momentin mukaan lakia ei rattava, että päivärahan saaja toimittaa selvi-
49858: sovelleta merimieslaissa (423178) tarkoitettuun tyksen asiassa tehdystä lopullisesta ratkaisusta.
49859: työsuhteeseen. Tämän vuoksi ehdotetaan työt-
49860: tömyysturvalain 9 §:ksi sisältyvään pykälään
49861: lisättäväksi uudeksi 3 momentiksi säännös, 1.1.1 0. Työttömyyspäiväraha työsopimuslain
49862: jonka mukaan irtisanotulle, merimieslain so- 39 a § :n mukaisissa työajan lyhentä-
49863: veltamisalaan kuuluvaa työtä tekevälle työnte- mistapauksissa
49864: kijälle voitaisiin maksaa työttömyyspäivärahaa
49865: viiden päivän omavastuuajan jälkeen, mikäli Työsopimuslakiin (320170) on lisätty vuoden
49866: hän riitauttaa irtisanomisperusteen nostamalla 1989 alusta voimaan tulleella lailla (723/88)
49867: kanteen kuuden kuukauden kuluessa työsuh- uusi 39 a §, jonka mukaan työnantaja voi
49868: teensa irtisanomisesta. Samoin on meneteltävä yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaisek-
49869: myös silloin, kun työntekijä on nostanut edellä si irtisanomisajan päättymisestä lukien niillä
49870: mainitun ajan kuluessa kanteen työsopimuk- edellytyksillä, joilla työsopimus voidaan irtisa-
49871: sensa purkamisesta sillä perusteella, ettei olisi noa. Eduskunnan sosiaalivaliokunta piti lakie-
49872: ollut olemassa edes työsopimuksen irtisanomis- sitystä käsitellessään tärkeänä, että ryhdytään
49873: perustetta. Työvoimatoimisto antaa 3 momen- välittömästi toimenpiteisiin, jotta osa-aikaiste-
49874: tissa mainitussa tapauksessa sitovan lausun- tulla työntekijällä on oikeus soviteltuun päivä-
49875: non, jonka mukaan päiväraha voidaan mak- rahaan. Valiokunnan mukaan yksipuolisesti
49876: saa, jos hakija muutoin täyttää päivärahan osa-aikaistetun työntekijän oikeuden päivära-
49877: saamisen edellytykset. Lausuntoon merkitään haan tulee vastata työttömänä osa-aikatyötä
49878: myös päivä, jona työntekijä on nostanut kan- ottaneen työntekijän ja lyhennettyä työpäivää
49879: teen. Sosiaalivakuutustoimikunta tai työttö- lomautuksen johdosta tekevän työntekijän oi-
49880: myyskassa antaa hakijalle asiassa kirjallisen keutta päivärahaan.
49881: päätöksen, jossa todetaan, että päiväraha voi- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan työttö-
49882: daan periä takaisin 1 momentissa tarkoitetulta myysturvalain 19 §:n 1 momenttia (69/89)
49883: kuuden tai kolmen viikon ajalta, jos asiassa muutettavaksi siten, että jos työntekijän työai-
49884: tehdyn lopullisen ratkaisun mukaan on katsot- kaa on lyhennetty työsopimuslain 39 a §:n mu-
49885: tava, että hakija on itse aiheuttanut työsuhteen kaisesti, työntekijällä on oikeus soviteltuun
49886: päättymisen. Päätöksessä on lisäksi todettava työttömyyspäivärahaan.
49887: hakijan velvollisuus esittää selvitys asiassa teh-
49888: dystä lopullisesta ratkaisusta.
49889: Riidanalainen irtisanomisasia on lopullisesti 1.1.11. Eroraha, hoitotuki ja vammaistuki
49890: ratkaistu, kun asiasta on lainvoimainen tuo-
49891: mio, asia on sovittu työntekijän ja työnantajan Kansaneläkelain muuttamisesta 5 päivänä
49892: välillä, asiasta on liittojen sopimus, kanteesta helmikuuta 1988 annetulla lailla (123/88) on
49893: on luovuttu tai kannetta ei ole nostettu määrä- muutettu kansaneläkelain mukainen apu- ja
49894: ajassa. Milloin työsuhteen on katsottava asias- hoitolisä hoitotueksi, minkä vuoksi ehdote-
49895: sa annetun lopullisena pidettävän ratkaisun taan, että työttömyysturvalain 27 §:n 1 mo-
49896: mukaan päättyneen työntekijästä johtuneesta mentin (226/87) 2 kohtaa muutetaan vastaa-
49897: syystä, aiheettomasti maksetun työttömyyspäi- vasti. Samana päivänä annetulla vammaistuki-
49898: värahan takaisinperintään sovelletaan 31 § :n lailla (124/88) on kumottu 14 päivänä kesä-
49899: 1989 vp. - HE n:o 192 7
49900:
49901: kuuta 1951 annettu invaliidirahalaki (3 74/51) vuoksi ehdotetaan työttömyysturvalakiin lisät-
49902: ja invalidiraha muutettu vammaistueksi. Tä- täväksi uusi 43 a §, johon tulisivat säännökset
49903: män vuoksi ehdotetaan, että työttömyysturva- asiavirheen ja kirjoitusvirheen korjaamisesta.
49904: lain 27 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainittu Työttömyysturvalakiin ehdotetaan lisättä-
49905: invalidiraha muutetaan vammaistukilain mu- väksi samalla hallintomenettelylain 28 §:n mu-
49906: kaiseksi vammaistueksi. kaiset korjaamismenettelyä koskevat säännök-
49907: Valtion virkamiesten erorahasta määrättiin set uuteen 43 b §:ään.
49908: ennen valtioneuvoston päätöksellä (1075/77).
49909: Erorahaa koskevat säännökset lisättiin valtion
49910: virkamieslakiin (755/86). Tämän vuoksi ehdo- 1.1.14. Itseoikaisu
49911: tetaan, että työttömyysturvalain 27 §:n 1 mo-
49912: mentin 6 kohtaa muutetaan vastaavasti. Työttömyysturvalain 43 §:n 5 momenttia eh-
49913: dotetaan muutettavaksi siten, että sosiaaliva-
49914: kuutustoimikunta, työttömyyskassa tai työttö-
49915: 1.1.12. Päätöksen poistaminen myysturvalautakunta voisivat oikaista myös
49916: päätöksen, joka ei ole saanut lainvoimaa.
49917: Työttömyysturvalain 43 §:n 3 momenttia eh-
49918: dotetaan selvennettäväksi siten, että jos sosi-
49919: aali- ja terveysministeriö katsoo työttömyys- 1.1.15. Valtionasiamies
49920: kassan tai työttömyysturvalautakunnan ja kan-
49921: saneläkelaitos vastaavasti sosiaalivakuutustoi- Työttömyysturvalain 43 §:n 3 momentin mu-
49922: mikunnan tai työttömyysturvalautakunnan kaan sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus
49923: lainvoimaisen päätöksen olevan 1 momentissa saattaa työttömyyskassan tai työttömyysturva-
49924: mainitulla tavalla virheellinen, on ministeriöllä lautakunnan päätös vakuutusoikeuden ratkais-
49925: ja vastaavasti kansaneläkelaitoksella oikeus tavaksi, jos se katsoo päätöksen perustuvan
49926: saattaa asia vakuutusoikeuden ratkaistavaksi. väärään tai puutteelliseen selvitykseen tai ole-
49927: Vakuutusoikeudella on oikeus asianomaista van ilmeisesti lain vastainen. Vastaava oikeus
49928: kuultuaan oikaista aikaisempi päätös tai pois- on myös kansaneläkelaitoksella sosiaalivakuu-
49929: taa se ja määrätä asia uudelleen käsiteltäväksi. tustoimikunnan tai työttömyysturvalautakun-
49930: nan päätökseen nähden. Muutoksenhakumah-
49931: dollisuudella pyritään yhtenäistämään käytän-
49932: 1.1.13. Asiavirheen sekä kirjoitus- ja laskuvir- töä etuuksien myöntämisessä. Nykyinen me-
49933: heen korjaaminen nettely on kuitenkin osittain puutteellinen.
49934: Lain 3 §:n 1 momentin mukaan työttömyystur-
49935: Työttömyysturvalain 43 § koskee lainvoiman van toimeenpanon johdossa, valvonnassa ja
49936: saaneessa päätöksessä olevan virheen korjaa- kehittämisessä ylimpänä viranomaisena toimii
49937: mista päätöksen poistamismenettelyä käyttäen. työvoimapoliittisten asioiden osalta työministe-
49938: Hallintomenettelylain (598/82) 26 §:n mukaan, riö. Näin ollen nykyisen sosiaali- ja terveysmi-
49939: jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai nisteriön ja kansaneläkelaitoksen muutoksen-
49940: puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen vää- hakumenettelyn voidaan katsoa kohdistuvan
49941: rään lain soveltamiseen, viranomainen voi vain päätöksen sosiaalipoliittiseen puoleen.
49942: poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista Päätösten työvoimapoliittisen osan yhtenäistä-
49943: asian uudelleen (asiavirheen korjaaminen). miseksi maan eri osissa olisi myös työvoimapo-
49944: Asiavirhettä ei saa kuitenkaan korjata asian- liittisiin päätöksiin kohdistuvaa muutoksenha-
49945: osaisten suostumuksetta. Hallintomenettelylain kumenettelyä kehitettävä.
49946: 27 §:n mukaan, jos päätöksessä on ilmeinen Entisessä työttömyyskorvausjärjestelmässä
49947: kirjoitus- tai laskuvirhe, päätöksen tehneen oli erityinen valtion asiamies, joka valvoi ensi
49948: viranomaisen on korjattava se (kirjoitusvirheen tilassa valtion etua. Vastaavaa valtionasiamies-
49949: korjaaminen). Virhettä ei saa kuitenkaan kor- tä ei ole nykyisessä työttömyysturvajärjestel-
49950: jata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle mässä. Valtionasiamiehestä saatujen myönteis-
49951: kohtuuttamaan tulokseen. ten kokemusten perusteella lakiin ehdotetaan
49952: Hallintomenettelylain 2 §:n mukaan, jos lisättäväksi uusi 43 c §, jonka mukaan jokai-
49953: muussa laissa on hallintomenettelylaista poik- sessa työvoimapiirissä olisi työministeriön
49954: keavia säännöksiä, noudatetaan niitä. Tämän määräämä valtionasiamies valvomassa 3 §:n 3,
49955: 8 1989 vp. - HE n:o 192
49956:
49957: 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen lausuntojen oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan
49958: lainmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta. Asia- maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erotta-
49959: mies olisi oikeutettu hakemaan työttömyyspäi- ruisajankohtaa edeltävään aikaan. Eroamis- tai
49960: värahan saamisen työvoimapoliittisia edelly- erottamisajankohdan jälkeiseen aikaan kohdis-
49961: tyksiä koskevassa asiassa vakuutusoikeudelta tuvat jäsenmaksut voidaan näin ollen palaut-
49962: lainvoimaisen päätöksen poistamista 43 §:n taa.
49963: mukaisesti. Valtionasiamiehellä olisi läsnäolo-
49964: ja puheoikeus työvoimatoimikunnan kokouk-
49965: sessa. Asiamiehellä olisi oikeus puuttua työvoi- 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
49966: mapoliittisiin edellytyksiin myös asianosaisen tukset
49967: eduksi. Lain 29 §:ää ehdotetaan samalla muu-
49968: tettavaksi siten, että valtionasiamiehellä olisi Ehdotetuista muutoksista arvioidaan aiheu-
49969: oikeus saada pykälässä tarkoitettuja tietoja. tuvan vuonna 1990 lisäkustannuksia noin 4
49970: Sosiaalivakuutustoimikunnan, työttömyyskas- miljoonaa markkaa. Pääasiassa kustannukset
49971: san ja työttömyysturvalautakunnan tulisi ehdo- johtuisivat työttömyysturvalain 19 §:n muutta-
49972: tuksen mukaan pyynnöstä antaa nimettyä hen- misesta. Työttömyysturvalain 5 §:n 1 momen-
49973: kilöä koskeva päätös tiedoksi valtionasiamie- tin 11 kohdasta syntyy vähäistä säästöä. Muu-
49974: helle. toksista aiheutuvat lisäkustannukset vuonna
49975: Valtionasiamiesjärjestelmä on tarkoitus to- 1990, yhteensä noin 4 miljoonaa markkaa,
49976: teuttaa määräämällä jokaisessa työvoimapiiris- jakautuisivat seuraavasti: Valtion rahoittaman
49977: sä tarkastaja hoitamaan valtionasiamiehen teh- perusturvan osuus kustannuksista olisi noin 0,4
49978: täviä. Tarkemmat säännökset valtionasiamie- miljoonaa markkaa. Ansioturvan osuus olisi
49979: hestä annettaisiin asetuksella. noin 3,6 miljoonaa markkaa, josta valtion
49980: osuus olisi noin 1, 7 miljoonaa markkaa, työn-
49981: antajien osuus noin 1, 7 miljoonaa markkaa ja
49982: 1.2. Työttömyyskassalaki työttömyyskassojen osuus noin 0,2 miljoonaa
49983: markkaa. Ehdotetusta valtionasiamiesjärjestel-
49984: Työttömyyskassalaissa (603/84) ei ole täs- mästä ei aiheutuisi lisäkustannuksia, koska
49985: mällistä säännöstä siitä, milloin kassan jäse- tarkoitus on määrätä jokaisessa työvoimapii-
49986: nyys aikaisintaan voi alkaa. Tämän puutteen rissä tarkastaja hoitamaan oman toimensa
49987: korjaamiseksi ehdotetaan työttömyyskassalain ohella valtionasiamiehen tehtäviä. Työttömyys-
49988: 3 §:ään lisättäväksi uusi 8 momentti. Sen mu- kassalain muutos ei aiheuttaisi kustannuksia.
49989: kaan kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta
49990: alkaen henkilö on maksanut jäsenmaksunsa,
49991: aikaisintaan kuitenkin siitä ajankohdasta, jona
49992: hän on kirjallisesti hakenut kassan jäsenyyttä. 3. Voimaantulo
49993: Lain 4 §:n 2 momentin mukaan jäsen, joka
49994: ei säännöissä määrätyn ajan kuluessa maksa Lait ehdotetaan saatettaviksi voimaan 1 päi-
49995: jäsenmaksua, voidaan erottaa kassan jäsenyy- vänä heinäkuuta 1990, kuitenkin siten, että
49996: destä. Laissa ei ole säädetty, mistä päivästä työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 7 kohta
49997: lukien erottaminen voi tapahtua. Tämän puut- tulisi voimaan 1 päivänä lokakuuta 1990. Työt-
49998: teen korjaamiseksi työttömyyskassalain 4 §:n 2 tömyysturvalain 19 §:n 1 momenttia sovellet-
49999: momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, et- taisiin myös henkilöön, jonka työsuhde on
50000: tä jäsen, joka ei säännöissä määrätyn ajan työsopimuslain 39 a §:n mukaisesti muutettu
50001: kuluessa maksa jäsenmaksua, voidaan erottaa osa-aikaiseksi ennen tämän lain voimaantuloa.
50002: kassan jäsenyydestä siitä päivästä lukien, josta Työttömyysturvalain 7 ja 8 §:ää, 9 §:n 1-3
50003: jäsenmaksut ovat maksamatta. momenttia, 11 §:ää ja 13 §:n 2 momenttia
50004: Lain 4 §:n 5 momentin mukaan eronneella sovellettaisiin tilanteissa, joissa karenssiajan
50005: tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada piiriin kuuluva tapahtuma on sattunut tai, kun
50006: takaisin kassalle suorittamiaan maksuja. Kos- kysymys on 9 §:n 4 momentissa tarkoitetusta
50007: ka jäsenmaksuja on saatettu maksaa taannehti- työmarkkinoilta poissaolosta, henkilö on il-
50008: van erottamisajankohdan jälkeiseltä ajalta, 5 moittautunut työvoimatoimistoon 1 päivänä
50009: momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, et- heinäkuuta 1990 tai sen jälkeen.
50010: tä eronneella tai erotetuna jäsenellä ei ole Ennen työttömyysturvalain muutosten voi-
50011: 1989 vp. - HE n:o 192 9
50012:
50013: maantuloa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpa- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
50014: non edellyttämiin toimenpiteisiin. kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
50015: set:
50016:
50017:
50018:
50019:
50020: 2 390531Q
50021: 10 1989 vp. - HE n:o 192
50022:
50023:
50024:
50025:
50026: 1.
50027: Laki
50028: työttömyysturvalain muuttamisesta
50029:
50030: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
50031: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 3 §:n 3 momentti,
50032: 5 §:n 1 momentin johdantolauseen ruotsinkielinen sanamuoto, 5 §:n 1 momentin 7, 9 ja 10
50033: kohta, 7 §:n 1 momentti, 8, 9 ja 11 §, 13 §:n 2 momentti, 19 §:n 1 momentti, 27 §:n 1 momentin
50034: 2, 5 ja 6 kohta, 29 §:n 1 momentti, 34 §, 38 §:n 2 momentti ja 43 §:n otsikko sekä 3 ja 5
50035: momentti,
50036: sellaisina kuin niistä ovat 11 § osittain muutettuna 6 päivänä kesäkuuta 1986 annetulla lailla
50037: (426/86) ja 19 §:n 1 momentti 20 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (69/89), sekä
50038: lisätään 3 §:ään uusi 4, 5 ja 6 momentti, 5 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain
50039: muutettuna 27 päivänä helmikuuta 1987 annetulla lailla (226/87), uusi 11 kohta, 29 §:ään uusi 3
50040: momentti ja 10 lukuun uusi 43 a-43 c § seuraavasti:
50041:
50042: 3§ 5§
50043: Toimeenpanoelimet Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset
50044: Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta hen-
50045: kilöllä:
50046:
50047: Työvoimatoimisto antaa työttömyysturvan 7) jolla on oikeus saada sairausvakuutuslain
50048: saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä, mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa
50049: joista säädetään 4 §:ssä, 5 §:n 1 momentin 3, 8 taikka jolle on myönnetty lomaa raskauden ja
50050: ja 10 kohdassa sekä 2 momentissa, 7-11 §:ssä synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. Työttö-
50051: ja 13 §:n 2 momentissa, sosiaalivakuutustoimi- myyspäivärahaan ei myöskään ole oikeutta
50052: kuntaa ja työttömyyskassaa sitovan lausun- henkilöllä, joka saa tilapäistä vanhempainra-
50053: non. Työvoimatoimiston tulee työttömyyskas- haa;
50054: san tai sosiaalivakuutustoimikunnan pyynnöstä
50055: täydentää lausuntoaan viipymättä. 9) siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittä-
50056: jien eläkelain (467 /69) mukaista sukupolven-
50057: Työvoimatoimisto voi siirtää 3 momentissa vaihdoseläkettä;
50058: tarkoitetun lausunnon antamisen työvoimatoi- 10) joka on katsottava päätoimiseksi opiske-
50059: mikunnalle, jos lausunnolla on yleistä työvoi- lijaksi; tai
50060: mapoliittista merkitystä tai jos työvoimatoi- 11) sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu
50061: misto katsoo siirtämisen muusta erityisestä lain tai työehtosopimuksen mukaiseen työajan
50062: syystä aiheelliseksi. Työvoimatoimikunnan tu- lyhentämiseen.
50063: lee työttömyyskassan tai sosiaalivakuutustoi-
50064: mikunnan pyynnöstä täydentää lausuntoaan
50065: viipymättä. 7 §
50066: Velvollisuus ottaa vastaan työtä
50067: Joka on tyytymätön 3 momentissa tarkoitet-
50068: tuun työvoimatoimiston antamaan lausuntoon, Henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy
50069: saa hakea siihen kirjallisesti oikaisua työvoi- vastaanottamasta työvoimaviranomaisen osoit-
50070: matoimikunnalta viimeistään 14 päivänä sen tamaa tai hänelle muuten yksilöidysti tarjottua
50071: jälkeen, kun hän sai tiedon työvoimatoimiston lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumaton-
50072: antamasta lausunnosta. ta työtä, jota hänen työkykynsä huomioon
50073: ottaen voidaan pitää hänelle sopivana ja josta
50074: Lausunto- ja oikaisumenettelystä säädetään maksetaan työehtosopimuksen mukainen palk-
50075: tarkemmin asetuksella. ka tai, jollei työehtosopimusta ole, työpaikka-
50076: 1989 vp. - HE n:o 192 11
50077:
50078: kunnalla sellaisesta työstä maksettava käypä lain mukaan lopullisena pidettävän ratkaisun
50079: palkka, ei ole oikeutettu työttömyyspäivära- jälkeen päättyneen työntekijästä johtuneesta
50080: haan kuuden viikon ajalta työstä kieltäytymi- syystä, sovelletaan 1 momentissa tarkoitetulta
50081: sestä lukien. Jos työ olisi kestänyt enintään ajalta aiheettomasti maksetun työttömyyspäi-
50082: viisi päivää, oikeus työttömyyspäivärahaan al- värahan takaisinperintään 31 §:n säännöksiä.
50083: kaa vastaavasti kolmen viikon kuluttua. Jos työntekijä, jonka tekemään työhön so-
50084: velletaan merimieslakia (423/78), on nostanut
50085: kuuden kuukauden kuluessa kanteen työsopi-
50086: 8§ muksensa irtisanomisesta eikä kannetta ole
50087: Velvollisuus osallistua koulutukseen pidettävä ilmeisen aiheettomana, ei ennen asi-
50088: assa tehtyä lopullista ratkaisua voida katsoa,
50089: Alle 50-vuotias henkilö, joka ilman pätevää että hän olisi 1 momentissa tarkoitetulla tavalla
50090: syytä kieltäytyy menemästä sellaiseen työvoi- itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen. Mil-
50091: maviranomaisen osoittamaan hänelle soveltu- loin työsuhteen on katsottava asiassa tehdyn
50092: vaan koulutukseen, jonka aikana hänen ja lopullisena pidettävän ratkaisun jälkeen päät-
50093: hänen huollettaviensa toimeentulo on kohtuul- tyneen työntekijästä johtuneesta syystä, sovel-
50094: lisesti turvattu, tai joka aloitettuaan koulutuk- letaan 1 momentissa tarkoitetulta ajalta aiheet-
50095: sen alle 50-vuotiaana ilman pätevää syytä on tomasti maksetun työttömyyspäivärahan takai-
50096: eronnut tai omasta syystään on erotettu koulu- sinperintään 31 §:n säännöksiä. Jos työntekijä
50097: tuksesta, ei ole oikeutettu työttömyyspäivära- on kuuden kuukauden kuluessa työsopimuk-
50098: haan kuuden viikon ajalta koulutuksesta kiel- sensa purkamisesta nostanut kanteen väittäen,
50099: täytymisestä, eroamisesta tai erottamisesta lu- ettei työnantajana olisi ollut perustetta edes
50100: kien. Tällaisena koulutuksena pidetään 17- työsopimuksen irtisanomiseen, sovelletaan, mi-
50101: 19-vuotiaiden osalta ammatillista koulutusta, tä edellä tässä momentissa on sanottu.
50102: jossa oppilas saa koulutuksessa oleville kuulu- Henkilö, joka on ollut yli kolme kuukautta
50103: vat kohtuulliset sosiaaliset edut. poissa työmarkkinoilta eikä voi esittää hyväk-
50104: syttävää syytä poissaololleen, ei ole oikeutettu
50105: 9 § työttömyyspäivärahaan kuuden viikon ajalta
50106: Oikeus työttömyyspäivärahaan eräissä työvoimatoimistoon ilmoittautumisesta lukien.
50107: tapauksissa
50108: 11 §
50109: Henkilö, joka ilman pätevää syytä on eron- Toistuva työstä tai koulutuksesta
50110: nut työstään tai on omalla menettelyllään ai- kieltäytyminen
50111: heuttanut sen, ettei työsopimusta ole syntynyt,
50112: tai on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, Jos henkilö toistuvasti ilman pätevää syytä
50113: ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kuu- kieltäytyy vastaanottamasta 7 §:ssä tarkoitet-
50114: den viikon ajalta. Jos työ olisi kestänyt enin- tua työtä tai menemästä 8 §:ssä tarkoitettuun
50115: tään viisi päivää, hän ei ole oikeutettu työttö- koulutukseen tai hänen tätä vastaavasta menet-
50116: myyspäivärahaan kolmen viikon ajalta. Aika telystään muutoin voidaan päätellä, ettei hän
50117: lasketaan siitä päivästä, jona henkilö on omal- halua ottaa vastaan hänelle sopivaksi katsotta-
50118: la menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsopi- vaa työtä tai osallistua hänelle soveltuvaan
50119: musta syntynyt, tai jona työsuhde on päätty- koulutukseen, hänellä ei ole oikeutta työttö-
50120: nyt. myyspäivärahaan ennen kuin hän on ollut
50121: Jos työntekijä, jonka työsuhteeseen sovelle- työssä tai 8 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa
50122: taan työsopimuksen irtisanomismenettelystä kahdeksan viikkoa.
50123: annettua lakia (124/84), on tehnyt sanotun lain
50124: 10 §:n mukaisen ilmoituksen eikä tätä ilmoi- 13§
50125: tusta ole pidettävä ilmeisen aiheettomana, ei Oikeus peruspäivärahaan
50126: ennen asiassa tehtyä lopullista ratkaisua voida
50127: katsoa, että hän olisi 1 momentissa tarkoitetul-
50128: la tavalla itse aiheuttanut työsuhteen päättymi- Henkilöllä, joka tulee ensimmäistä kertaa
50129: sen. Milloin työsuhteen on katsottava asiassa työmarkkinoille, ei ole oikeutta peruspäivära-
50130: annetun lainvoimaisen tuomion tai muun työ- haan kuuden viikon ajalta työvoimatoimistoon
50131: sopimuksen irtisanomismenettelystä annetun ilmoittautumisesta lukien. Edellä sanottua ra-
50132: 12 1989 vp. - HE n:o 192
50133:
50134: joitusta ei kuitenkaan sovelleta henkilöön, jo- myyskassalle ja valtionasiamiehelle sekä tässä
50135: ka on tullut työnhakijaksi valmistuttuaan am- laissa tarkoitetuille muutoksenhakuviranomai-
50136: mattiin oppilaitoksesta, eikä henkilöön, joka sille maksutta työttömyyspäivärahan hakijan
50137: on aikaisemmin toiminut yrittäjänä ja jonka työttömyyspäivärahaoikeuden ratkaisemisessa
50138: voidaan katsoa ammattitaitonsa ja tekemänsä tarvittavia tietoja sekä asianomaiselle hakijalle
50139: työ huomioon ottaen olleen työmarkkinoilla ja maksutta häntä itseään koskevat tiedot, jollei
50140: joka on keskeyttänyt tai lopettanut yritystoi- yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain
50141: mintansa. (83/51) säännöksistä muuta johdu.
50142:
50143: 19 § Työvoimatoimistot ja työvoimatoimikunnat
50144: Osa-aikatyön vastaanottaminen ovat velvolliset antamaan valtionasiamiehelle
50145: pyynnöstä tiedoksi työvoimapoliittiset lausun-
50146: Kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aika- tonsa siinä laajuudessa, kun tämä katsoo tar-
50147: työtä tai kun työntekijän työsuhde on työsopi- peelliseksi.
50148: muslain 39 a §:n mukaisesti muutettu osa-
50149: aikaiseksi, hänellä on oikeus soviteltuun työt- 34 §
50150: tömyyspäivärahaan siten, että päiväraha ja 75
50151: prosenttia osa-aikatyöstä saadun palkan siitä Työvoimatoimikunta
50152: osasta, joka ylittää 650 markkaa, voivat kuu-
50153: kaudessa yhteensä nousta määrään, joka päi- Työvoimatoimiston yhteydessä toimivan työ-
50154: värahana muutoin olisi voitu maksaa. voimatoimikunnan muista kuin 3 §:n 4 ja 5
50155: momentissa mainituista tehtävistä säädetään
50156: asetuksella. Asetuksella säädetään myös toimi-
50157: 27 §
50158: kunnan kokoonpanosta, päätösvaltaisuudesta,
50159: päätöksenteosta ja kustannusten korvaamisesta
50160: Sosiaalietuuksien vaikutus sekä jäsenten palkkioista.
50161: työttömyyspäivärahaan
50162: Jos henkilö saa muuta kuin 5 §:ssä tarkoitet- 38 §
50163: tua lakisääteistä etuutta tai jos hän saa kansan- Sosiaalivakuutustoimikunnan ja
50164: eläkettä kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin työttömyyskassan päätös ja muutoksenhaku
50165: perusteella, hänen täysimääräisen peruspäivä- siihen
50166: rahansa määrää tai hänelle maksettavaa ansi-
50167: oon suhteutettua päivärahaa vähennetään Työvoimatoimiston ja työvoimatoimikunnan
50168: etuuden määrällä. Tällöin ei kuitenkaan seu- 3 §:n 3, 4 ja 5 momentin mukaan antamasta
50169: raavia eläkkeitä ja sosiaalietuuksia oteta huo- sitovasta lausunnosta ei saa erikseen hakea
50170: mioon: muutosta valittamalla.
50171: 2) kansaneläkelain mukainen hoitotuki; 43 §
50172: 5) vammaistukilain (124/88) mukainen vam- Päätöksen poistaminen
50173: maistuki;
50174: 6) erorahalain (947 /78) ja valtion virkamies- Jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoo työt-
50175: lain (755/86) mukainen eroraha; tömyyskassan tai työttömyysturvalautakunnan
50176: ja kansaneläkelaitos vastaavasti sosiaalivakuu-
50177: tustoimikunnan tai työttömyysturvalautakun-
50178: 29 § nan lainvoimaisen päätöksen olevan 1 momen-
50179: tissa mainitulla tavalla virheellinen, on ministe-
50180: Oikeus saada eräitä tietoja riöllä ja vastaavasti kansaneläkelaitoksella oi-
50181: Työnantaja sekä valtion, kunnan tai muun keus saattaa asia vakuutusoikeuden ratkaista-
50182: julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, va- vaksi. Vakuutusoikeudella on oikeus asiano-
50183: kuutus- ja eläkelaitos, eläkesäätiö sekä työttö- maista kuultuaan oikaista aikaisempi päätös
50184: myyskassa ovat velvolliset pyynnöstä anta- tai poistaa se ja määrätä asia uudelleen käsitel-
50185: maan työvoimatoimistolle, työvoimatoimikun- täväksi.
50186: nalle, sosiaalivakuutustoimikunnalle, työttö-
50187: 1989 vp. - HE n:o 192 13
50188:
50189: Jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä 43 c §
50190: tai myönnetyn edun lisäämisestä, sosiaaliva- Valtionasiamies
50191: kuutustoimikunta, työttömyyskassa tai työttö-
50192: myysturvalautakunta voi aiemman päätöksen Jokaisessa työvoimapiirissä on työministe-
50193: estämättä käsitellä asian uudelleen. riön määräämä valtionasiamies, joka valvoo
50194: 3 §:n 3, 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen lau-
50195: suntojen lainmukaisuutta ja yhdenmukaisuut-
50196: 43 a § ta. Valtionasiamies on oikeutettu hakemaan
50197: työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapo-
50198: Virheen korjaaminen liittisia edellytyksiä koskevassa asiassa vakuu-
50199: Jos sosiaalivakuutustoimikunnan tai työttö- tusoikeudelta lainvoimaisen päätöksen poista-
50200: myyskassan päätös perustuu selvästi virheelli- mista 43 §:n mukaisesti.
50201: seen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmei- Valtionasiamiehellä on läsnäolo- ja puheoi-
50202: sen väärään lain soveltamiseen (asiavirhe), so- keus työvoimatoimikunnan kokouksessa.
50203: siaalivakuutustoimikunta tai työttömyyskassa Valtionasiamies voi määrätä, että sosiaaliva-
50204: voi poistaa virheellisen päätöksen ja ratkaista kuutustoimikunnan, työttömyyskassan ja työt-
50205: asian uudelleen. Asiavirhettä ei kuitenkaan saa tömyysturvalautakunnan tulee antaa nimettyä
50206: korjata asianosaisen suostumuksetta. henkilöä koskeva päätös tiedoksi valtionasia-
50207: miehelle.
50208: Jos päätöksessä on ilmeinen kirjoitus- tai
50209: Tarkemmat säännökset valtionasiamiehestä
50210: laskuvirhe (kirjoitusvirhe), sosiaalivakuutustoi-
50211: annetaan asetuksella.
50212: mikunnan tai työttömyyskassan on korjattava
50213: se. Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos
50214: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
50215: korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuutta-
50216: kuuta 1990, kuitenkin siten, että 5 §:n 1 mo-
50217: maan tulokseen.
50218: mentin 7 kohta tulee voimaan 1 päivänä loka-
50219: kuuta 1990. Lain 19 §:n 1 momenttia sovelle-
50220: 43 b § taan myös henkilöön, jonka työsuhde on työ-
50221: Korjaamismenettely sopimuslain 39 a §:n mukaisesti muutettu osa-
50222: aikaiseksi ennen tämän lain voimaantuloa.
50223: Jos 43 a §:ssä tarkoitettuun päätökseen on Lain 7 §:n 1 momenttia sovelletaan, jos
50224: haettu muutosta, korjaaruisasian käsiteltäväksi työstä kieltäytyminen, ja 8 §:ää, jos koulutuk-
50225: ottamisesta on ilmoitettava ja siinä tehty pää- sesta kieltäytyminen, eroaminen tai erottami-
50226: tös toimitettava muutoksenhakuelimelle. nen on tapahtunut lain tultua voimaan. Lain
50227: Käsitellessään asia- tai kirjoitusvirheen kor- 9 §:n 1-3 momenttia sovelletaan, jos menette-
50228: jaamista sosiaalivakuutustoimikunta tai työttö- ly, joka on aiheuttanut sen, ettei työsopimusta
50229: myyskassa voi väliaikaisesti keskeyttää etuuden ole syntynyt, on tapahtunut lain tultua voi-
50230: maksamisen osittain tai kokonaan. maan tai jos työsuhde on päättynyt lain tultua
50231: Korjaamisesta on tehtävä merkintä päätök- voimaan. Lain 9 §:n 4 momenttia ja 13 §:n 2
50232: sen tallekappaleeseen. Korjattu tai uusi päätös momenttia sovelletaan, jos ilmoittautuminen
50233: on annettava asianosaiselle. työvoimatoimistoon on tapahtunut lain tultua
50234: Päätökseen, jolla virheen korjaamista tar- voimaan.
50235: koittavaa vaatimusta ei ole hyväksytty, ei saa Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
50236: hakea muutosta valittamalla. täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
50237: 14 1989 vp. - HE n:o 192
50238:
50239:
50240: 2.
50241: Laki
50242: työttömyyskassalain 3 ja 4 §:n muuttamisesta
50243:
50244: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
50245: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyyskassalain (603/84) 4 §:n 2 ja 5
50246: momentti sekä
50247: lisätään 3 §:ään uusi 8 momentti seuraavasti:
50248:
50249: 3§ kuluessa maksa jäsenmaksua, voidaan erottaa
50250: Jäsenyyden ehdot kassan jäsenyydestä siitä päivästä lukien, josta
50251: jäsenmaksut ovat maksamatta.
50252:
50253: Kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta Eronneella tai erotetuna jäsenellä ei ole oi-
50254: alkaen henkilö on maksanut jäsenmaksunsa, keutta saada takaisin kassalle suorittamiaan
50255: aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, jona hän maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erotta-
50256: on kirjallisesti hakenut kassan jäsenyyttä. misajankohtaa edeltävään aikaan.
50257:
50258: 4 §
50259: Tämä laki tulee voimaan päivänä heinä-
50260: Huomautus, varoitus ja kassasta erottaminen
50261: kuuta 1990.
50262:
50263: Jäsen, joka ei säännöissä määrätyn ajan
50264:
50265:
50266: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
50267:
50268:
50269: Tasavallan Presidentti
50270: MAUNO KOIVISTO
50271:
50272:
50273:
50274:
50275: Ministeri Tarja Halonen
50276: 1989 vp. - HE n:o 192 15
50277:
50278: Liite
50279: 1.
50280: Laki
50281: työttömyysturvalain muuttamisesta
50282:
50283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
50284: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 3 §:n 3 momentti,
50285: 5 §:n 1 momentin johdantolauseen ruotsinkielinen sanamuoto, 5 §:n 1 momentin 7, 9 ja 10
50286: kohta, 7 §:n 1 momentti, 8, 9 ja 11 §, 13 §:n 2 momentti, 19 §:n 1 momentti, 27 §:n 1 momentin
50287: 2, 5 ja 6 kohta, 29 §:n 1 momentti, 34 §, 38 §:n 2 momentti ja 43 §:n otsikko sekä 3 ja 5
50288: momentti,
50289: sellaisina kuin niistä ovat 11 § osittain muutettuna 6 päivänä kesäkuuta 1986 annetulla lailla
50290: (426/86) ja 19 §:n 1 momentti 20 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (69/89), sekä
50291: lisätään 3 §:ään uusi 4, 5 ja 6 momentti, 5 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain
50292: muutettuna 27 päivänä helmikuuta 1987 annetulla lailla (226/87), uusi 11 kohta, 29 §:ään uusi 3
50293: momentti ja 10 lukuun uusi 43 a-43 c § seuraavasti:
50294: Voimassa oleva laki Ehdotus
50295: 3§
50296: Toimeenpanoelimet
50297:
50298: Työvoimatoimikunta tai työvoimatoimisto Työvoimatoimisto antaa työttömyysturvan
50299: antaa työttömyysturvan saamisen työvoimapo- saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä,
50300: liittisista edellytyksistä, joista säädetään 4 joista säädetään 4 §:ssä, 5 §:n 1 momentin 3, 8
50301: §:ssä, 5 §:n 1 momentin 3, 8 ja 10 kohdassa ja 10 kohdassa sekä 2 momentissa, 7-11 §:ssä
50302: sekä 2 momentissa, 7-11 §:ää, 13 §:n 2 mo- ja 13 §:n 2 momentissa, sosiaalivakuutustoimi-
50303: mentissa sekä 16 §:n 4 ja 5 momentissa, sosiaa- kuntaa ja työttömyyskassaa sitovan lausun-
50304: livakuutustoimikuntaa ja työttömyyskassaa si- non. Työvoimatoimiston tulee työttömyyskas-
50305: tovan lausunnon siten kuin asetuksella tarkem- san tai sosiaalivakuutustoimikunnan pyynnöstä
50306: min säädetään. Työvoimatoimikunnan tai työ- täydentää lausuntoaan viipymättä.
50307: voimatoimiston tulee työttömyyskassan tai so-
50308: siaalivakuutustoimikunnan pyynnöstä täyden-
50309: tää lausuntoaan viipymättä.
50310: Työvoimatoimisto voi siirtää 3 momentissa
50311: tarkoitetun lausunnon antamisen työvoimatoi-
50312: mikunnalle, jos lausunnolla on yleistä työvoi-
50313: mapoliittista merkitystä tai jos työvoimatoi-
50314: misto katsoo siirtämisen muusta erityisestä
50315: syystä aiheelliseksi. Työvoimatoimikunnan tu-
50316: lee työttömyyskassan tai sosiaalivakuutustoi-
50317: mikunnan pyynnöstä täydentää lausuntoaan
50318: viipymättä.
50319: Joka on tyytymätön 3 momentissa tarkoitet-
50320: tuun työvoimatoimiston antamaan lausuntoon,
50321: saa hakea siihen kirjallisesti oikaisua työvoi-
50322: matoimikunnalta viimeistään 14 päivänä sen
50323: jälkeen, kun hän sai tiedon työvoimatoimiston
50324: antamasta lausunnosta.
50325: Lausunto- ja oikaisumenettelystä säädetään
50326: tarkemmin asetuksella.
50327: 5§
50328: Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset
50329: Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta hen-
50330: kilöllä:
50331: 7) jolla on oikeus saada sairausvakuutuslain 7) jolla on oikeus saada sairausvakuutuslain
50332: mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa
50333: 16 1989 vp. - HE n:o 192
50334:
50335: Voimassa oleva laki Ehdotus
50336:
50337: taikka jolle on myönnetty lomaa raskauden ja taikka jolle on myönnetty lomaa raskauden ja
50338: synnytyksen tai lapsen hoiton vuoksi; synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. Työttö-
50339: myyspäivärahaan ei myöskään ole oikeutta
50340: henkilöllä, joka saa tilapäistä vanhempainra-
50341: haa;
50342:
50343: . 9) siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittä- 9) siltä ajalta, jolta hän saa maatalousyrittä-
50344: jien eläkelain (467 /69) mukaista sukupolven- jien eläkelain (467 /69) mukaista sukupolven-
50345: vaihdoseläkettä; tai vaihdoseläkettä;
50346: 10) joka on katsottava päätoimiseksi opiske- 10) joka on katsottava päätoimiseksi opiske-
50347: lijaksi; lijaksi; tai
50348: 11) sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu
50349: lain tai työehtosopimuksen mukaiseen työajan
50350: lyhentämiseen.
50351:
50352:
50353: 7§ 7 §
50354: Velvollisuus ottaa vastaan työtä Velvollisuus ottaa vastaan työtä
50355: Henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy Henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy
50356: vastaanottamasta hänelle tarjona olevaa, la- vastaanottamasta työvoimaviranomaisen osoit-
50357: kon, työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta tamaa tai hänelle muuten yksilöidysti tarjottua -
50358: työtä, jota hänen työkykynsä huomioon ottaen lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumaton-
50359: voidaan pitää hänelle sopivana ja josta makse- ta työtä, jota hänen työkykynsä huomioon
50360: taan työehtosopimuksen mukainen palkka tai, ottaen voidaan pitää hänelle sopivana ja josta
50361: jollei työehtosopimusta ole, työpaikkakunnalla maksetaan työehtosopimuksen mukainen palk-
50362: sellaisesta työstä maksettava käypä palkka, ei ka tai, jollei työehtosopimusta ole, työpaikka-
50363: ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan ennen kunnalla sellaisesta työstä maksettava käypä
50364: kuin hän on ollut työssä tai työnhakijana palkka, ei ole oikeutettu työttömyyspäivära-
50365: työvoimatoimistossa kuusi viikkoa työstä kiel- haan kuuden viikon ajalta työstä kieltäytymi-
50366: täytymisestä lukien. Jos työ olisi kestänyt enin- sestä lukien. Jos työ olisi kestänyt enintään
50367: tään viisi päivää, oikeus työttömyyspäivära- viisi päivää, oikeus työttömyyspäivärahaan al-
50368: haan alkaa vastaavasti kolmen viikon kuluttua. kaa vastaavasti kolmen viikon kuluttua.
50369:
50370:
50371: 9§ 8 §
50372: Velvollisuus osallistua koulutukseen Velvollisuus osallistua koulutukseen
50373: Mitä 7 ja 8 §:ssä on säädetty, sovelletaan Alle 50-vuotias henkilö, joka ilman pätevää
50374: myös sellaiseen alle 50-vuotiaaseen henkilöön, syytä kieltäytyy menemästä sellaiseen työvoi-
50375: joka ilman pätevää syytä kieltäytyy menemästä maviranomaisen osoittamaan hänelle soveltu-
50376: sellaiseen työvoimaviranomaisen osoittamaan vaan koulutukseen, jonka aikana hänen ja
50377: hänelle soveltuvaan koulutukseen, jonka aika- hänen huollettaviensa toimeentulo on kohtuul-
50378: na hänen ja hänen nuollettaviensa toimeentulo lisesti turvattu, tai joka aloitettuaan koulutuk-
50379: on kohtuullisesti turvattu, tai joka aloitettuaan sen alle 50-vuotiaana ilman pätevää syytä on
50380: koulutuksen alle 50-vuotiaana ilman pätevää eronnut tai omasta syystään on erotettu koulu-
50381: syytä on eronnut tai omasta syystään on joutu- tuksesta, ei ole oikeutettu työttömyyspäivära-
50382: nut eroamaan koulutuksesta. Tällaisena koulu- haan kuuden viikon ajalta koulutuksesta kiel-
50383: tuksena pidetään 17 -vuotiaiden osalta ammatil- täytymisestä, eroamisesta tai erottamisesta lu-
50384: lista koulutusta, jossa oppilas saa koulutukses- kien. Tällaisena koulutuksena pidetään 17-
50385: sa oleville kuuluvat kohtuulliset sosiaaliset edut 19-vuotiaiden osalta ammatillista koulutusta,
50386: 1989 vp. - HE n:o 192 17
50387:
50388: Voimassa oleva laki Ehdotus
50389:
50390: ja jossa lukukausimaksu ei ylitä yleisissä am- jossa oppilas saa koulutuksessa oleville kuulu-
50391: mattikouluissa oppilailta perittävää maksua. vat kohtuulliset sosiaaliset edut.
50392:
50393: 11 § 9§
50394: Oikeus työttömyyspäivärahaan eräissä Oikeus työttömyyspäivärahaan eräissä
50395: tapauksissa tapauksissa
50396: Henkilöllä, joka ilman pätevää syytä on Henkilö, joka ilman pätevää syytä on eron-
50397: eronnut työstään tai on omalla menettelyllään nut työstään tai on omalla menettelyllään ai-
50398: aiheuttanut sen, ettei työsopimusta ole synty- heuttanut sen, ettei työsopimusta ole syntynyt,
50399: nyt, tai on itse aiheuttanut työsuhteen päätty- tai on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen,
50400: misen taikka joka on ollut pitkähkön ajan ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kuu-
50401: poissa työmarkkinoilta eikä voi esittää hyväk- den viikon ajalta. Jos työ olisi kestänyt enin-
50402: syttävää syytä poissaololleen, ei ole oikeutta tään viisi päivää, hän ei ole oikeutettu työttö-
50403: työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on ol- myyspäivärahaan kolmen viikon ajalta. Aika
50404: lut työssä tai työnhakijana työvoimatoimistos- lasketaan siitä päivästä, jona henkilö on omal-
50405: sa kuusi viikkoa. la menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsopi-
50406: musta syntynyt, tai jona työsuhde on päätty-
50407: nyt.
50408: Jos työntekijä on tehnyt työsopimuksen irti- Jos työntekijä, jonka työsuhteeseen sovelle-
50409: sanoruismenettelystä annetun lain (124/84) taan työsopimuksen irtisanomismenettelystä
50410: 10 §:n mukaisen ilmoituksen eikä tätä ilmoi- annettua lakia (124/84), on tehnyt sanotun lain
50411: tusta ole pidettävä ilmeisen aiheettomana, ei 10 §:n mukaisen ilmoituksen eikä tätä ilmoi-
50412: ennen asiassa tehtyä lopullista ratkaisua voida tusta ole pidettävä ilmeisen aiheettomana, ei
50413: katsoa, että henkilö olisi 1 momentissa tarkoi- ennen asiassa tehtyä lopullista ratkaisua voida
50414: tetulla tavalla itse aiheuttanut työsuhteen päät- katsoa, että hän olisi 1 momentissa tarkoitetul-
50415: tymisen. Milloin työsuhteen on katsottava asi- la tavalla itse aiheuttanut työsuhteen päättymi-
50416: assa annetun lainvoimaisen tuomion tai muun sen. Milloin työsuhteen on katsottava asiassa
50417: työsopimuksen irtisanomismenettelystä anne- annetun lainvoimaisen tuomion tai muun työ-
50418: tun lain mukaan lopullisena pidettävän ratkai- sopimuksen irtisanomismenettelystä annetun
50419: sun jälkeen päättyneen työntekijästä johtu- lain mukaan lopullisena pidettävän ratkaisun
50420: neesta syystä, sovelletaan takaisinperintään jälkeen päättyneen työntekijästä johtuneesta
50421: 31 §:n säännöksiä 1 momentissa tarkoitetun syystä, sovelletaan 1 momentissa tarkoitetulta
50422: kuuden viikon ajalta. ajalta aiheettomasti maksetun työttömyyspäi-
50423: värahan takaisinperintään 31 §:n säännöksiä.
50424: Jos työntekijä, jonka tekemään työhön so-
50425: velletaan merimieslakia (423178), on nostanut
50426: kuuden kuukauden kuluessa kanteen työsopi-
50427: muksensa irtisanomisesta eikä kannelta ole
50428: pidettävä ilmeisen aiheettomana, ei ennen asi-
50429: assa tehtyä lopullista ratkaisua voida katsoa,
50430: että hän olisi 1 momentissa tarkoitetulla tavalla
50431: itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen. Mil-
50432: loin työsuhteen on katsottava asiassa tehdyn
50433: lopullisena pidettävän ratkaisun jälkeen päät-
50434: tyneen työntekijästä johtuneesta syystä, sovel-
50435: letaan 1 momentissa tarkoitetulta ajalta aiheet-
50436: tomasti maksetun työttömyyspäivärahan takai-
50437: sinperintään 31 §:n säännöksiä. Jos työntekijä
50438: on kuuden kuukauden kuluessa työsopimuk-
50439: sensa purkamisesta nostanut kanteen väittäen,
50440: ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes
50441: 3 390531Q
50442: 18 1989 vp. - HE n:o 192
50443:
50444: Voimassa oleva laki Ehdotus
50445:
50446: työsopimuksen irtisanomiseen, sovelletaan, mi-
50447: tä edellä tässä momentissa on sanottu.
50448: Henkilö, joka on ollut yli kolme kuukautta
50449: poissa työmarkkinoilta eikä voi esittää hyväk-
50450: syttävää syytä poissaololleen, ei ole oikeutettu
50451: työttömyyspäivärahaan kuuden viikon ajalta
50452: työvoimatoimistoon ilmoittautumisesta lukien.
50453:
50454: 8§ 11§
50455: Toistuva työstä kieltäytyminen Toistuva työstä tai koulutuksesta
50456: kieltäytyminen
50457: Jos henkilö toistuvasti ilman pätevää syytä Jos henkilö toistuvasti ilman pätevää syytä
50458: kieltäytyy vastaanottamasta 7 §:n mukaista kieltäytyy vastaanottamasta 7 §:ssä tarkoitet-
50459: työtä tai hänen tätä vastaavasta menettelystään tua työtä tai menemästä 8 §:ssä tarkoitettuun
50460: muutoin voidaan päätellä, ettei henkilö halua koulutukseen tai hänen tätä vastaavasta menet-
50461: ottaa vastaan hänelle sopivaksi katsottavaa telystään muutoin voidaan päätellä, ettei hän
50462: työtä, hänellä ei ole oikeutta työttömyyspäivä- halua ottaa vastaan hänelle sopivaksi katsotta-
50463: rahaan ennen kuin hän on ollut työssä kahdek- vaa työtä tai osallistua hänelle soveltuvaan
50464: san viikkoa. koulutukseen, hänellä ei ole oikeutta työttö-
50465: myyspäivärahaan ennen kuin hän on ollut
50466: työssä tai 8 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa
50467: kahdeksan viikkoa.
50468:
50469:
50470: 13 §
50471: Oikeus peruspäivärahaan
50472:
50473: Henkilöllä, joka tulee ensimmäistä kertaa Henkilöllä, joka tulee ensimmäistä kertaa
50474: työmarkkinoille, on oikeus peruspäivärahaan työmarkkinoille, ei ole oikeutta peruspäivära-
50475: vasta sen jälkeen, kun hän on ollut työssä tai haan kuuden viikon ajalta työvoimatoimistoon
50476: työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa ilmoittautumisesta lukien. Edellä sanottua ra-
50477: yhteensä kuusi viikkoa. Edellä sanottua rajoi- joitusta ei kuitenkaan sovelleta henkilöön, jo-
50478: tusta ei kuitenkaan sovelleta henkilöön, joka ka on tullut työnhakijaksi valmistuttuaan am-
50479: on tullut työnhakijaksi valmistuttuaan ammat- mattiin oppilaitoksesta, eikä henkilöön, joka
50480: tiin oppilaitoksesta, eikä henkilöön, joka on on aikaisemmin toiminut yrittäjänä ja jonka
50481: aikaisemmin toiminut yrittäjänä ja hänen voi- voidaan katsoa ammattitaitonsa ja tekemänsä
50482: daan katsoa ammattitaitonsa ja tekemänsä työ työ huomioon ottaen olleen työmarkkinoilla ja
50483: huomioon ottaen olleen työmarkkinoilla ja hän joka on keskeyttänyt tai lopettanut yritystoi-
50484: on keskeyttänyt tai lopettanut yritystoimintan- mintansa.
50485: sa.
50486: 19 § 19 §
50487: Osa-aikatyön vastaanottaminen Osa-aikatyön vastaanottaminen
50488: Kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aika- Kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aika-
50489: työtä, hänellä on oikeus soviteltuun työttö- työtä tai kun työntekijän työsuhde on työsopi-
50490: myyspäivärahaan siten, että päiväraha ja 75 muslain 39 a §:n mukaisesti muutettu osa-
50491: prosenttia osa-aikatyöstä saadun palkan siitä aikaiseksi, hänellä on oikeus soviteltuun työt-
50492: osasta, joka ylittää 650 markkaa, voivat kuu- tömyyspäivärahaan siten, että päiväraha ja 75
50493: kaudessa yhteensä nousta määrään, joka päi- prosenttia osa-aikatyöstä saadun palkan siitä
50494: värahana muutoin olisi voitu maksaa. osasta, joka ylittää 650 markkaa, voivat kuu-
50495: 1989 vp. - HE n:o 192 19
50496:
50497: Voimassa oleva laki Ehdotus
50498:
50499: kaudessa yhteensä nousta määrään, joka päi-
50500: värahana muutoin olisi voitu maksaa.
50501:
50502:
50503:
50504: 27 § 27 §
50505: Sosiaalietuuksien vaikutus Sosiaalietuuksien vaikutus
50506: työttömyyspäivärahaan työttömyyspäivärahaan
50507: Jos henkilö saa muuta kuin 5 §:ssä tarkoitet- Jos henkilö saa muuta kuin 5 §:ssä tarkoitet-
50508: tua lakisääteistä etuutta tai jos hän saa kansan- tua lakisääteistä etuuttatai jos hän saa kansan-
50509: eläkettä kansaneläkelain 22 §: n 2 momentin eläkettä kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin
50510: perusteella, hänen täysimääräisen peruspäivä- perusteella, hänen täysimääräisen peruspäivä-
50511: rahansa määrää tai hänelle maksettavaa ansi- rahansa määrää tai hänelle maksettavaa an-
50512: oon suhteutettua päivärahaa vähennetään sioon suhteutettua päivärahaa vähennetään
50513: etuuden määrällä. Tällöin ei kuitenkaan seu- etuuden määrällä. Tällöin ei kuitenkaan seu-
50514: raavia eläkkeitä ja sosiaalietuuksia oteta huo- raavia eläkkeitä ja sosiaalietuuksia oteta huo-
50515: mioon: mioon:
50516:
50517: 2) kansaneläkelain mukainen apu- ja hoitoli- 2) kansaneläkelain mukainen hoitotuki;
50518: sä;
50519:
50520: 5) invaliidirahalain (374/51) mukainen inva- 5) vammaistukilain (124188) mukainen vam-
50521: lidiraha; maistuki;
50522: 6) erorahalain (947 /78) mukainen eroraha ja 6) erorahalain (947 /78) ja valtion virkamies-
50523: valtion virkamiesten erorahasta annetun valtio- lain (755186) mukainen eroraha;
50524: neuvoston päätöksen (1075/77) mukainen ero-
50525: raha;
50526:
50527:
50528:
50529: 29 § 29 §
50530: Oikeus saada eräitä tietoja Oikeus saada eräitä tietoja
50531: Työnantaja sekä valtion, kunnan tai muun Työnantaja sekä valtion, kunnan tai muun
50532: julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, va- julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, va-
50533: kuutus- ja eläkelaitos, eläkesäätiö sekä työttö- kuutus- ja eläkelaitos, eläkesäätiö sekä työttö-
50534: myyskassa ovat velvolliset pyynnöstä anta- myyskassa ovat velvolliset pyynnöstä anta-
50535: maan työvoimatoimistolle, työvoimatoimikun- maan työvoimatoimistolle, työvoimatoimikun-
50536: nalle, sosiaalivakuutustoimikunnalle ja työttö- nalle, sosiaalivakuutustoimikunnalle, työttö-
50537: myyskassalle sekä tässä laissa tarkoitetuille myyskassalle ja valtionasiamiehelle sekä tässä
50538: muutoksenhakuviranomaisille maksutta työttö- laissa tarkoitetuille muutoksenhakuviranomai-
50539: myyspäivärahan hakijan työttömyyspäiväraha- sille maksutta työttömyyspäivärahan hakijan
50540: oikeuden ratkaisemisessa tarvittavia tietoja työttömyyspäivärahaoikeuden ratkaisemisessa
50541: sekä asianomaiselle hakijalle maksutta häntä tarvittavia tietoja sekä asianomaiselle hakijalle
50542: itseään koskevat tiedot, jollei yleisten asiakir- maksutta häntä itseään koskevat tiedot, jollei
50543: jain julkisuudesta annetun lain (83/51) sään- yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain
50544: nöksistä muuta johdu. (83/51) säännöksistä muuta johdu.
50545:
50546: Työvoimatoimistot ja työvoimatoimikunnat
50547: ovat velvolliset antamaan valtionasiamiehelle
50548: pyynnöstä tiedoksi työvoimapoliittiset lausun-
50549: 20 1989 vp. - HE n:o 192
50550:
50551: Voimassa oleva laki Ehdotus
50552:
50553: tonsa siinä laajuudessa, kuin tämä katsoo tar-
50554: peelliseksi.
50555:
50556:
50557: 34 § 34 §
50558: Työvoimatoimikunta Työvoimatoimikunta
50559: Työvoimatoimiston yhteydessä toimivan työ- Työvoimatoimiston yhteydessä toimivan työ-
50560: voimatoimikunnan muista kuin 3 §:n 3 mo- voimatoimikunnan muista kuin 3 §:n 4 ja 5
50561: mentissa mainituista tehtävistä säädetään ase- momentissa mainituista tehtävistä säädetään
50562: tuksella. Asetuksella säädetään myös toimi- asetuksella. Asetuksella säädetään myös toimi-
50563: kunnan kokoonpanosta, päätösvaltaisuudesta, kunnan kokoonpanosta, päätösvaltaisuudesta,
50564: päätöksenteosta ja kustannusten korvaamisesta päätöksenteosta ja kustannusten korvaamisesta
50565: sekä jäsenten palkkioista. sekä jäsenten palkkioista.
50566:
50567:
50568: 38 §
50569: Sosiaalivakuutustoimikunnan ja
50570: työttömyyskassan päätös ja muutoksenhaku
50571: siihen
50572:
50573: Työvoimatoimikunnan ja työvoimatoimiston
50574: 3 §:n 3 momentin mukaan antamasta sitovasta Työvoimatoimiston ja työvoimatoimikunnan
50575: lausunnosta ei saa erikseen hakea muutosta 3 §:n 3, 4 ja 5 momentin mukaan antamasta
50576: valittamalla. sitovasta lausunnosta ei saa erikseen hakea
50577: muutosta valittamalla.
50578:
50579: 43 § 43 §
50580: Lainvoimatsen päätöksen poistaminen Päätöksen poistaminen
50581:
50582: Jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoo työt- Jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoo työt-
50583: tömyyskassan tai työttömyysturvalautakunnan tömyyskassan tai työttömyysturvalautakunnan
50584: ja kansaneläkelaitos vastaavasti sosiaalivakuu- ja kansaneläkelaitos vastaavasti sosiaalivakuu-
50585: tustoimikunnan tai työttömyysturvalautakun- tustoimikunnan tai työttömyysturvalautakun-
50586: nan päätöksen olevan 1 momentissa mainitulla nan lainvoimatsen päätöksen olevan 1 momen-
50587: tavalla virheellinen, on ministeriöllä ja vastaa- tissa mainitulla tavalla virheellinen, on ministe-
50588: vasti kansaneläkelaitoksella oikeus saattaa asia riöllä ja vastaavasti kansaneläkelaitoksella oi-
50589: vakuutusoikeuden ratkaistavaksi. Vakuutus- keus saattaa asia vakuutusoikeuden ratkaista-
50590: oikeudella on oikeus asianomaista kuultuaan vaksi. Vakuutusoikeudella on oikeus asiano-
50591: oikaista aikaisempi päätös tai poistaa se ja maista kuultuaan oikaista aikaisempi päätös
50592: määrätä asia uudelleen käsiteltäväksi. tai poistaa se ja määrätä asia uudelleen käsitel-
50593: täväksi.
50594:
50595: Jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä Jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä
50596: tai myönnetyn edun lisäämisestä, sosiaaliva- tai myönnetyn edun lisäämisestä, sosiaaliva-
50597: kuutustoimikunta, työttömyyskassa ja työttö- kuutustoimikunta, työttömyyskassa tai työttö-
50598: myysturvalautakunta voi aiemman lainvoimat- myysturvalautakunta voi aiemman päätöksen
50599: sen päätöksen estämättä käsitellä asian uudel- estämättä käsitellä asian uudelleen.
50600: leen.
50601: 1989 vp. - HE n:o 192 21
50602:
50603: Voimassa oleva laki Ehdotus
50604:
50605: 43 a §
50606: Virheen korjaaminen
50607: Jos sosiaalivakuutustoimikunnan tai työttö-
50608: myyskassan päätös perustuu selvästi virheelli-
50609: seen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmei-
50610: sen väärään lain soveltamiseen (asia v i r h e),
50611: sosiaalivakuutustoimikunta tai työttömyyskas-
50612: sa voi poistaa virheellisen päätöksen ja ratkais-
50613: ta asian uudelleen. Asiavirhettä ei kuitenkaan
50614: saa korjata asianosaisen suostumuksetta.
50615: Jos päätöksessä on ilmeinen kirjoitus- tai
50616: laskuvirhe (kirjoitus virhe), sosiaaliva-
50617: kuutustoimikunnan tai työttömyyskassan on
50618: korjattava se. Virhettä ei saa kuitenkaan korja-
50619: ta, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle koh-
50620: tuuttamaan tulokseen.
50621:
50622: 43 b §
50623: Korjaamismenettely
50624: Jos 43 a §:ssä tarkoitettuun päätökseen on
50625: haettu muutosta, korjaamisasian käsiteltäväksi
50626: ottamisesta on ilmoitettava ja siinä tehty pää-
50627: tös toimitettava muutoksenhakuelimelle.
50628: Käsitellessään asia- tai kirjoitusvirheen kor-
50629: jaamista sosiaalivakuutustoimikunta tai työttö-
50630: myyskassa voi väliaikaisesti keskeyttää etuuden
50631: maksamisen osittain tai kokonaan.
50632: Korjaamisesta on tehtävä merkintä päätök-
50633: sen tallekappaleeseen. Korjattu tai uusi päätös
50634: on annettava asianosaiselle.
50635: Päätökseen, jolla virheen korjaamista tar-
50636: koittavaa vaatimusta ei ole hyväksytty, ei saa
50637: hakea muutosta valittamalla.
50638:
50639: 43 c §
50640: Valtionasiamies
50641: Jokaisessa työvoimapiirissä on työministe-
50642: riön määräämä valtionasiamies, joka valvoo
50643: 3 §:n 3, 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen lau-
50644: suntojen lainmukaisuutta ja yhdenmukaisuut-
50645: ta. Valtionasiamies on oikeutettu hakemaan
50646: työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapo-
50647: liittisia edellytyksiä koskevassa asiassa vakuu-
50648: tusoikeudelta lainvoimoisen päätöksen poista-
50649: mista 43 §:n mukaisesti.
50650: Valtionasiamiehellä on läsnäolo- ja puheoi-
50651: keus työvoimatoimikunnan kokouksessa.
50652: Valtionasiamies voi määrätä, että sosiaaliva-
50653: 22 1989 vp. - HE n:o 192
50654:
50655: Voimassa oleva laki Ehdotus
50656:
50657: kuutustoimikunnan, työttömyyskassan ja työt-
50658: tömyysturvalautakunnan tulee antaa nimettyä
50659: henkilöä koskeva päätös tiedoksi valtionasia-
50660: miehelle.
50661: Tarkemmat säännökset valtionasiamiehestä
50662: annetaan asetuksella.
50663:
50664: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
50665: kuuta 1990, kuitenkin siten, että 5 § 1 momen-
50666: tin 7 kohta tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta
50667: 1990. Lain 19 §:n 1 momenttia sovelletaan
50668: myös henkilöön, jonka työsuhde on työsopi-
50669: muslain 39 a §:n mukaisesti muutettu osa-
50670: aikaiseksi ennen tämän lain voimaantuloa.
50671: Lain 7 §:n 1 momenttia sovelletaan, jos
50672: työstä kieltäytyminen, ja 8 §:ää, jos koulutuk-
50673: sesta kieltäytyminen, eroaminen tai erottami-
50674: nen on tapahtunut lain tultua voimaan. Lain
50675: 9 §:n 1-3 momenttia sovelletaan, jos menette-
50676: ly, joka on aiheuttanut sen, ettei työsopimusta
50677: ole syntynyt, on tapahtunut lain tultua voi-
50678: maan tai jos työsuhde on päättynyt lain tultua
50679: voimaan. Lain 9 §:n 4 momenttiaja 13 §:n 2
50680: momenttia sovelletaan, jos ilmoittautuminen
50681: työvoimatoimistoon on tapahtunut lain tultua
50682: voimaan.
50683: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
50684: täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
50685: 1989 vp. - HE n:o 192 23
50686:
50687: 2.
50688: Laki
50689: työttömyyskassalain 3 ja 4 §:n muuttamisesta
50690:
50691: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
50692: muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyyskassalain (603/84) 4 §:n 2 ja 5
50693: momentti sekä
50694: lisätään 3 §:ään uusi 8 momentti seuraavasti:
50695: Voimassa oleva laki Ehdotus
50696:
50697: 3§
50698: Jäsenyyden ehdot
50699:
50700: Kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta
50701: alkaen henkilö on maksanut jäsenmaksunsa,
50702: aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, jona hän
50703: on kirjallisesti hakenut kassan jäsenyyttä.
50704:
50705: 4 §
50706: Huomautus, varoitus ja kassasta erottaminen
50707:
50708: Jäsen, joka ei säännöissä määrätyn ajan Jäsen, joka ei säännöissä määrätyn ajan
50709: kuluessa maksa jäsenmaksua, voidaan erottaa kuluessa maksa jäsenmaksua, voidaan erottaa
50710: kassan jäsenyydestä. kassan jäsenyydestä siitä päivästä lukien, josta
50711: jäsenmaksut ovat maksamatta.
50712:
50713: Eronneella tai erotetuna jäseneilä ei ole oi- Eronneeila tai erotetuna jäseneilä ei ole oi-
50714: keutta saada takaisin kassaile suorittamiaan keutta saada takaisin kassalle suorittamiaan
50715: maksuja. maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erotta-
50716: misajankohtaa edeltävään aikaan.
50717: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
50718: kuuta 1990.
50719: 1989 vp. - HE n:o 193
50720:
50721:
50722:
50723:
50724: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi .lasten kotihoidon
50725: tuesta annetun lain 1 §:n ja lasten kotihoidon tuesta annetun lain
50726: muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttami-
50727: sesta
50728:
50729:
50730:
50731:
50732: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
50733:
50734: Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi osittai- maksettaisi niille perheille, jotka oleskelevat
50735: sen kotihoidon tuen suorittamista vuoden 1990 ulkomailla. Koska lasten kotihoidon tuki on
50736: loppuun astL Tukea on maksettu sellaiselle vaihtoehto kunnallisen päivähoidon. kanssa ei-
50737: virka- tai työsuhteessa olevalle alle kolmevuoti- kä kunta voi järjestää päivähoitopalveluja ul-
50738: aan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle, komaille siellä oleskelevalle perheelle, jolla on
50739: joka on lapsen hoidon vuoksi lyhentänyt vii- mukanaan alle kolmivuotias lapsi, on katsottu
50740: kottaista työaikaansa keskimäärin enintään 30 tarkoituksenmukaiseksi rajata tuen suorittami-
50741: tuntiin. Osittaista kotihoidon tukea koskevat nen vain Suomessa asuvia perheitä koskevaksi.
50742: lakiin kuuluvat säännökset ovat voimassa mää-
50743: Esitys liittyy vuoden 1990 valtion tulo- ja
50744: räajan 1 päivästä maaliskuuta 1989 lukien
50745: menoarvioon ja se on tarkoitus käsitellä sen
50746: vuoden 1989 loppuun. yhteydessä.
50747: Samalla ehdotetaan täsmennettäväksi lasten
50748: kotihoidon tuen suorittamisen edellytyksiä ul- Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
50749: komailla asuville perheille siten, että tukea ei 1 päivänä tammikuuta 1990.
50750:
50751:
50752:
50753:
50754: PERUSTELUT
50755:
50756: 1. Nykyinen tilanne don tuen perusosan määrästä eli vuonna 1989
50757: 325 markkaa kuukaudessa ennen ennakonpidä-
50758: Osittaista kotihoidon tukea suoritetaan sel- tystä. Tuen piirissä arvioidaan vuoden 1989
50759: laiselle työ- tai virkasuhteessa olevalle alle kol- aikana olevan noin 6 000 perhettä. .
50760: mevuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle Voimassa olevan lain 3 §:n mukaan lasten
50761: lapsen huoltajalle, joka on lapsen hoidon kotihoidon tuen suorittaa se kunta, joka on
50762: vuoksi lyhentänyt viikottaista työaikaa keski- velvollinen sosiaalihuoltolain (710/82) 3 luvun
50763: määrin enintään 30 tuntiin. Tukea ei suoriteta perusteella järjestämään tuen saajalle sosiaali-
50764: sellaiselle perheelle, joka lapsen hoidon järjes- palveluja. Laissa ei ole säädetty, kuten eräitä
50765: tämisen johdosta on tai olisi oikeutettu lasten muita perhepoliittisten etuuksia koskevissa la-
50766: kotihoidon tuen lisäosaan. Osittaista kotihoi- eissa, etuuden suorittamista ulkomailla tilapäi-
50767: don tukea ei suoriteta ajalta, jona perhe on sesti asuville perheille tai heidän lapsiaan var-
50768: oikeutettu äitiys-, isyys- tai vanhempainra- ten. Suomen Euroopan Neuvostoon liittyminen
50769: haan. edellyttää samalla eräitten sen sopimusten rati-
50770: Osittaisen kotihoidon tuen määrä kalenteri- fiointia. Sopimusten sosiaalipalveluita ja sosi-
50771: kuukaudessa on 25 prosenttia lasten kotihoi- aalietuuksia koskevissa artikloissa on johtava-
50772: 391216K
50773: 2 1989 vp. - HE n:o 193
50774:
50775: na periaatteena, että kukin jäsenvaltio on vel- oikeutetut lasten kotihoidon tukeen. Tukea ei
50776: vollinen antamaan vanhemman tai lapsen kan- täten suoritettaisi sellaiselle perheelle, jossa
50777: salaisuudesta riippumatta siellä asuvalle samat vanhempi, lapsen muu huoltaja ja lapsi työn
50778: sosiaalipalvelut ja sosiaaliavustukset tai -etuu- tai opintojen tai muun syyn johdosta oleskelee
50779: det kuin valtion omille kansalaisille. Samat tilapäisesti ulkomailla.
50780: periaatteet on omaksuttu myös erityisesti lap- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
50781: sille ja nuorille sekä lapsiperheille tarkoitettuja päivänä tammikuuta 1990. Tukea maksettaisiin
50782: palveluita koskevissa artikloissa sekä eräissä edelleen niille ulkomailla tilapäisesti oleskele-
50783: muissa kansainvälisissä sopimuksissa. Kor- ville perheille, joille tukea on maksettu ta jotka
50784: keimman hallinto-oikeuden vuoden 1988 lo- ovat hakeneet tukea ennen tämän lain voi-
50785: pussa antaman päätöksen perusteella tulisi ul- maantuloa niin kauan kuin yhtäjaksoinen en-
50786: komailla tilapäisesti asuvalle perheelle suorit- nen lain voimaan tuloa alkanut tilapäinen ul-
50787: taa lasten kotihoidon tukea, jos perheellä on komailla oleskelu jatkuu, jollei oikeus tukeen
50788: väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka Suo- muutoin tätä ennen lasten kotihoidon tuesta
50789: messa. annetun lain perusteella lakkaa. Voimaantulo-
50790: säännöksen tarkoituksena on estää se, että
50791: etuuden suorittaminen lopetettaisiin niiltä ul-
50792: 2. Esityksen sisältö komailla tilapäisesti oleskelevilta perheiltä, jot-
50793: ka ovat sitä jo saaneet tai hakeneet sitä ennen
50794: Osittaisesta kotihoidon tuesta on säädetty 6 lain voimaan tuloa.
50795: päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa las-
50796: ten kotihoidon tuesta annetun lain muuttami-
50797: sesta (4/89). Laki säädettiin määräaikaiseksi 3. Taloudelliset vaikutukset
50798: siten, että se tuli voimaan 1 päivänä maalis-
50799: kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1989 lop- Osittaisen kotihoidon tuen piirissä arviOI-
50800: puun. Esityksen mukaan säännöksiä sovellet- daan vuoden 1990 aikana olevan 6 000 perhet-
50801: taisiin edelleen 1 päivästä tammikuuta 1990 tä. Tuen suorittamisesta arvioidaan aiheutuvan
50802: lukien vuoden 1990 loppuun asti. Osittaista kunnille 24 miljoonan markan menot, joista
50803: kotihoidon tukea koskevien säännösten voi- valtionosuus kustannuksiin olisi arviolta 12
50804: massaoloa jatkettaisiin täten vuodella. miljoonaa markkaa.
50805: Lain 1 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutet-
50806: tavaksi siten, että lasten kotihoidon tukea Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
50807: maksettaisiin vain niille perheille, jotka tosiasi- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
50808: allisesti asuvat Suomessa ja ovat lain nojalla set:
50809: 1989 vp. - HE n:o 193 3
50810:
50811: 1.
50812: Laki
50813: lasten kotihoidon tuesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
50814:
50815: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kotihoidon tuesta II päivänä tammikuuta
50816: I985 annetun lain (24/85) I §:n I momentti seuraavasti:
50817:
50818: I § Tämä laki tulee voimaan I päivänä tammi-
50819: Hoitomuodon valinta kuuta I990. Lasten kotihoidon tukeen ovat
50820: kuitenkin edelleen oikeutetut sellaiset ulko-
50821: Suomessa tosiasiallisesti asuvan alle kolmi- mailla tilapäisesti oleskelevat lasten vanhem-
50822: vuotiaan lapsen vanhemmilla tai muilla huolta- mat tai muut huoltajat, joille tukea on makset-
50823: jilla on oikeus saada valintansa mukaan lapsen tu tai jotka ovat sitä hakeneet ennen tämän
50824: hoidon järjestämiseksi tämän lain mukaista lain voimaantuloa. Tukea maksetaan näille
50825: kotihoidon tukea taikka lasten päivähoidosta lapsen vanhemmille tai muille huoltajille niin
50826: annetun lain (36/73) I §:n I tai 2 kohdassa kauan kuin yhtäjaksoineo ja ennen tämän lain
50827: tarkoitettu kunnan järjestämä päivähoitopaik- voimaantuloa alkanut tilapäinen ulkomailla
50828: ka. oleskelu jatkuu, jollei oikeus lasten kotihoidon
50829: tukeen tätä ennen muutoin lakkaa.
50830:
50831:
50832:
50833: 2.
50834: Laki
50835: lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
50836: muuttamisesta
50837:
50838: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttami-
50839: sesta 6 päivänä tammikuuta I989 annetun lain (4/89) voimaantulosäännös näin kuuluvaksi:
50840:
50841: Tämä laki tulee voimaan I päivänä maalis- panosta annetun lain (25/85) 1 §:ssä on säädet-
50842: kuuta I989 ja on voimassa vuoden I990 lop- ty.
50843: puun. Osittaista kotihoidontukea suoritetaan
50844: tähän tukeen oikeutetuille perheille maaliskuun Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
50845: 1 päivästä 1989 lukien sen estämättä, mitä kuuta 1990.
50846: lasten kotihoidon tuesta annetun lain voimaan-
50847:
50848: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
50849:
50850:
50851: Tasavallan Presidentti
50852: MAUNO KOIVISTO
50853:
50854:
50855:
50856:
50857: Ministeri Tarja Halonen
50858: 4 1989 vp. - HE n:o 193
50859:
50860: Liite
50861:
50862:
50863:
50864:
50865: 1.
50866: Laki
50867: lasten kotihoidon tuesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
50868:
50869: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kotihoidon tuesta 11 päivänä tammikuuta
50870: 1985 annetun lain (24/85) 1 §:n 1 momentti seuraavasti:
50871:
50872: Voimassa oleva laki Ehdotus
50873: 1§ 1§
50874: Hoitomuodon valinta Hoitomuodon valinta
50875: Alle kolmivuotiaan lapsen vanhemmilla tai Suomessa tosiasiallisesti asuvan alle kolmi-
50876: muilla huoltajilla on oikeus saada valintansa vuotiaan lapsen vanhemmilla tai muilla huolta-
50877: mukaan lapsen hoidon järjestämiseksi tämän jilla on oikeus saada valintansa mukaan lapsen
50878: lain mukaista kotihoidon tukea taikka lasten hoidon järjestämiseksi tämän lain mukaista
50879: päivähoidosta annetun lain (36173) 1 §:n 1 tai kotihoidon tukea taikka lasten päivähoidosta
50880: 2 kohdassa tarkoitettu kunnan järjestämä päi- annetun lain (36173) 1 §:n 1 tai 2 kohdassa
50881: vähoitopaikka. tarkoitettu kunnan järjestämä päivähoitopaik-
50882: ka.
50883: --------------- --------------
50884: Ttimä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
50885: kuuta 1990. Lasten kotihoidon tukeen ovat
50886: kuitenkin edelleen oikeutetut sellaiset ulko-
50887: mailla tilapäisesti oleskelevat lasten vanhem-
50888: mat tai muut huoltajat, joille tukea on makset-
50889: tu tai jotka ovat sitä hakeneet ennen tämän
50890: lain voimaantuloa. Tukea maksetaan näille
50891: lapsen vanhemmille tai muille huoltajille niin
50892: kauan kuin yhtäjaksoinen ja ennen tämän lain
50893: voimaantuloa alkanut tilapäinen ulkomailla
50894: oleskelu jatkuu, jollei oikeus lasten kotihoidon
50895: tukeen tätä ennen muutoin lakkaa.
50896: 1989 vp. - HE n:o 193 5
50897:
50898: 2.
50899: Laki
50900: lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
50901: muuttamisesta
50902:
50903: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttami-
50904: sesta 6 päivänä tammikuuta 1989 annetun lain (4/89) voimaantulosäännös näin kuuluvaksi:
50905:
50906: Voimassa oleva laki Ehdotus
50907:
50908: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
50909: kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1989 lop- kuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1990 lop-
50910: puun. Osittaista kotihoidontukea suoritetaan puun. Osittaista kotihoidontukea suoritetaan
50911: tähän tukeen oikeutetuiiie perheille maaliskuun tähän tukeen oikeutetuille perheiile maaliskuun
50912: 1 päivästä 1989 lukien sen estämättä, mitä 1 päivästä 1989 lukien sen estämättä, mitä
50913: lasten kotihoidon tuesta annetun lain voimaan- lasten kotihoidon tuesta annetun lain voimaan-
50914: panosta annetun lain (25/85) 1 §:ssä on säädet- panosta annetun lain (25/85) 1 §:ssä on säädet-
50915: ty. ty.
50916:
50917: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
50918: kuuta 1990.
50919: 1989 vp. - HE n:o 194
50920:
50921:
50922:
50923:
50924: Hallituksen esitys Eduskunnalle asuntotuotantolain ja eräi-
50925: den siihen liittyvien lakien muuttamisesta
50926:
50927:
50928:
50929:
50930: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
50931:
50932: Esitykseen sisältyy ehdotus asuntotuotanto- muodosta, jolla kunnat ja kuntainliitot saisivat
50933: lain muuttamisesta ja siihen liittyvät ehdotuk- valtion asuntolainaa asuntojen hankkimiseksi
50934: set laiksi asuntorahoituksen neuvottelujärjes- olemassa olevasta asuntokannasta vuokra-
50935: telmästä annetun lain kumoamisesta, laiksi asuntoina käytettäväksi. Asunnot tulisivat
50936: asuntolainoitettuun vuokrataloon kohdistuvis- asunnottomien, pakolaisten ja romaanien käyt-
50937: ta väliaikaisista rajoituksista annetun lain töön. Asuntotuotantolakiin sisältyvää toimi-
50938: muuttamisesta ja laiksi asuntojen perusparan- valtasäännöstä yksittäisissä käyttö- ja luovu-
50939: tamisesta annetun lain muuttamisesta. tusrajoituksista vapautumista koskevissa
50940: Asuntotuotantolain muuttamista koskevassa asioissa ehdotetaan muutettavaksi siten, ettei
50941: ehdotuksessa siirrytään uusien vuokratalokoh- valtioneuvosto enää tekisi näissä asioissa pää-
50942: teiden osalta yhtenäislainajärjestelmään, jossa töksiä, vaan toimivalta siirtyisi asuntohallituk-
50943: valtion lainan suuruus on enintään 95 prosent- selle. Vastaavan tyyppinen muutos ehdotetaan
50944: tia vuokratalokohteen hyväksytystä hankinta- tehtäväksi myös asuntolainoitettuun vuokrata-
50945: arvosta. Tarkoituksena on samalla uudistaa loon kohdistuvista väliaikaisista rajoituksista
50946: aravavuokratalojen lainoitusjärjestelmä siten, annettuun lakiin ja lakiin asuntojen perus-
50947: että pääomamenojen kehitys voidaan nykyistä parantamisesta. Asuntotuotantolakia ehdote-
50948: paremmin sopeuttaa muuttuviin olosuhteisiin. taan lisäksi muutettavaksi siten, että oikeus
50949: Tavoitteena on saada eri ikäisten talojen pää- myöntää lupa vuokratalon tilapäiseen käyttö-
50950: omamenot vastaamaan niiden käyttöarvoja. tarkoituksen muutokseen siirrettäisiin asunto-
50951: Pääomamenojen tarkoituksenmukaiseksi ajoit- hallitukselta kunnan viranomaiselle. Laki
50952: tamiseksi osa valtion lainan alkuvuosien ko- asuntorahoituksen neuvottelujärjestelmästä eh-
50953: roista lisätään lainapääomaan. Laina-aikaa pi- dotetaan kumottavaksi.
50954: dennetään ja pääomamenojen nousu sidotaan Asuntojen perusparantamisesta annettua la-
50955: nykyistä paremmin yleiseen kustannuskehityk- kia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että
50956: seen. siitä kumottaisiin valtion ensisijaista lainoitus-
50957: Tarkoituksena on aravalainajärjestelmien ta koskevat säännökset vastaavasti kuin asun-
50958: uudistamiseen liittyen ottaa vuoden 1991 alusta totuotantolaista.
50959: käyttöön uusi omistusasuntojen korkotukilai- Esitys liittyy hallituksen esitykseen valtion
50960: najärjestelmä. tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1990 ja on
50961: Asuntotuotantolakiin ehdotetaan tehtäväksi tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Eh-
50962: myös· eräitä muita muutoksia. Lakiin ehdote- dotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
50963: taan otettavaksi säännökset uudesta lainoitus- päivänä tammikuuta 1990.
50964:
50965:
50966:
50967:
50968: 391147K
50969: 2 1989 vp. - HE n:o 194
50970:
50971:
50972:
50973:
50974: SISÄLLYSLUETTELO
50975:
50976: Sivu Sivu
50977: YLEISPERUSTELUT......................... 3 5.2.2. Muut taloudelliset vaikutukset..... 10
50978: 1. Nykyinen tilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 6. Esityksen muut vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
50979: 1.1. Vuokrien määräytyminen................. 3
50980: 1.2. Asuntolainojen korot ja lyhennykset. . . . . . 3 7. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja. . . . . . . . . . 10
50981: 1.2.1. Vanha lainajärjestelmä . . . . . . . . . . . . 3 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...... 10
50982: 1.2.2. Vuoden 1982lainajärjestelmä...... 3
50983: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
50984: 1.2.3. Rahalaitoslainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 1.1. Asuntotuotantolaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
50985: 1.3. Asuntolainojen lyhennysten ja korkojen
50986: 1.2. Laki asuntorahoituksen neuvottelujärjes-
50987: lykkäys..... ............ .. .. . ............. 4 telmästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
50988: 1.4. Avustusjärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 1.3. Laki asuntolainoitettuun vuokrataloon
50989: 2. Valmisteluvaiheet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 kohdistuvista väliaikaisista rajoituksista . . 15
50990: 2.1. Lainajärjestelmä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1.4. Laki asuntojen perusparantamisesta . . . . . . 15
50991: 2.2. Käyttö- ja luovutusrajoitukset . . . . . . . . . . . . 5 LAKITEKSTIT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
50992: 3. Nykyjärjestelmän ongelmat ja ehdotetut muu- 1. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta........ 16
50993: tokset.......................................... 6
50994: 3 .1. Lainajärjestelmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 2. Laki asuntorahoituksen neuvottelujärjestel-
50995: 3 .1.1. Nykyjärjestelmän ongelmat. . . . . . . . 6 mästä annetun lain kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . 20
50996: 3.1.2. Ehdotetut muutokset.............. 6 3. Laki asuntolainoitettuun vuokrataloon kohdis-
50997: 3 .1.2.1. Yhtenäislainoitukseen siir- tuvista väliaikaisista rajoituksista annetun lain
50998: tyminen .................. 6 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
50999: 3 .1.2.2. Uusi lainajärjestelmä . . . . . 6
51000: 3.1.2.3. Hankintalainoitus . . . . . . . . 7 4. Laki asuntojen perusparantamisesta annetun
51001: 3.2. Käyttö- ja luovutusrajoitukset . . . . . . . . . . . . 7 lain muuttamisesta............................. 21
51002: 4. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- LIITE......................................... 22
51003: tukset.......................................... 8 Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
51004: 4.1. Organisatoriset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . 8 !. Laki asuntotuotantolain muuttamisesta . . . . . . . . 22
51005: 4.2. Henkilöstövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2. Laki asuntolainoitettuun vuokrataloon kohdis-
51006: 5. Esityksen taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . 9 tuvista väliaikaisista rajoituksista annetun lain
51007: 5.1. Vaikutus vuokriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
51008: 5.2. Valtiontaloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . 9 4. Laki asuntojen perusparantamisesta annetun
51009: 5.2.1. Uuden lainajärjestelmän vaikutuk- lain muuttamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
51010: set................................. 9
51011: 1989 vp. - HE n:o 194 3
51012:
51013:
51014:
51015:
51016: YLEISPERUSTELUT
51017:
51018:
51019: 1. Nykyinen tilanne 1.2.1. Vanha lainajärjestelmä
51020:
51021: Vanhan järjestelmän mukaisten vuokratalo-
51022: 1.1. Vuokrien määräytyminen lainojen korko on asuntotuotantolain (247 /66)
51023: 11 §:n 1 momentin nojalla laina-ajan ensim-
51024: Valtion lainoittamien vuokratalojen vuokrat mäisenä viisivuotiskautena yksi ja sen jälkeen
51025: määräytyvät talokohtaisesti niin sanotun oma- kolme prosenttia vuodessa. Saman säännöksen
51026: kustannusperiaatteen mukaisesti. Vuokralaisil- 3 momentin nojalla valtioneuvosto voi kuiten-
51027: ta perittävät vuokrat määrätään niin, että kin asumiskustannusten tasoittamiseksi eri ai-
51028: vuokratuotoilla ja muilla tuotoilla voidaan kat- koina valmistuneissa taloissa korottaa korkoa
51029: taa vuokratalon rahoituksesta aiheutuvat pää- enintään vastaaviin tarkoituksiin annetuista en-
51030: omamenot ja hyväksyttävät hoitomenot. Pää- sisijaisista kiinnityslainoista yleisesti perittävän
51031: omamenoiksi hyväksytään lainapäätöksen mu- koron suuruiseksi. Valtioneuvosto on käytän-
51032: kaisten lainojen korkojen ja lyhennysten lisäksi nössä vuosittain korottanut vanhempien laino-
51033: omalle pääomalle enintään 8 prosentin vuotui- jen korkoja. Toisaalta valtioneuvosto on vii-
51034: nen korko ja eräin edellytyksin myös oman meksi eräiden asuntolainojen koron alentami-
51035: pääoman kattamiseksi otettujen lainojen ly- sen sekä lyhennysten ja korkojen lykkäämisen
51036: hennykset sekä myös asuntohallituksen hyväk- väliaikaisesta järjestämisestä annetun lain
51037: symä tontin vuokra. 2 §:n (1023/88) nojalla tekemällään päätöksel-
51038: lä (1102/88) alentanut uusimpien lainojen kor-
51039: Asuntohallitus määrää vuokratalon alku- koja.
51040: vuokran. Vuosittaiset vuokrien tarkistukset Edellä mainitun käytännön johdosta vanhan
51041: tehdään asuntohallituksen vahvistamien vuok- lainajärjestelmän mukaisten vuokratalolaino-
51042: ranmääritysperusteiden nojalla talon ilmoituk- jen korkotaso vaihtelee tällä hetkellä välillä
51043: sen perusteella tai kunnassa määrämuotoisen 0-9 prosenttia vuodessa. Lisäksi vanhan lai-
51044: hakemuksen perusteella. Vuokrien tarkistus najärjestelmän mukaisten lainojen laina-ajat
51045: perustuu ennakoituun kustannuskehitykseen ovat eripituisia. Vuosina 1949-1971 myönnet-
51046: seuraavan vuokranperintäkauden aikana. tyjen vuokratalolainojen laina-aika on yleensä
51047: 45 vuotta. Loppuvuodesta 1971 helmikuun
51048: Vuokrien määräytyminen aravavuokratalois- 1982 loppuun saakka myönnettyjen lainojen
51049: sa jää siten pääsääntöisesti huoneenvuokralain laina-aika on yleensä 25 vuotta.
51050: sääntelyjärjestelmän ulkopuolelle. Kohtuutto-
51051: man korkea vuokra valtion lainaittamassa
51052: vuokratalossa voidaan kuitenkin vuokralaisen 1.2.2. Vuoden 1982 lainajärjestelmä
51053: kanteesta alentaa tuomioistuimessa kohtuulli-
51054: selle tasolle. Lainajärjestelmässä, jota sovelletaan maalis-
51055: kuun 1 päivästä 1982 lukien myönnettyihin
51056: lainoihin, lainan kulloinkin voimassa olevista
51057: 1.2. Asuntolainojen korot ja lyhennykset koroista ja lyhennyksistä säädetään asuntotuo-
51058: tantoasetuksessa. Asuntotuotantoasetuksen
51059: 28 §:n (205/82) mukaan korko on ensimmäise-
51060: Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalojen raken- nä lainavuotena 0,5 prosenttia ja seuraavina
51061: tamista, laajentamista tai peruskorjausta var- neljänä lainavuotena yksi prosentti, minkä jäl-
51062: ten myönnettyjen asuntolainojen korko mää- keen korko nousee asteittain 9,75 prosenttiin.
51063: räytyy kahden eri järjestelmän mukaan riip- Lyhennysten maksaminen alkaa neljäntenä lai-
51064: puen siitä, onko laina myönnetty ennen maalis- navuotena ja lyhennykset painottuvat voimak-
51065: kuun 1 päivää 1982 vai sen jälkeen. kaammin myöhemmille lainavuosille kuin van-
51066: 4 1989 vp. - HE n:o 194
51067:
51068: hassa lainajärjestelmässä. Asuntolainan laina- tamisen sekä lyhennysten ja korkojen lykkää-
51069: aika on 27 vuotta. misen väliaikaisesta järjestämisestä. Lakien no-
51070: jalla ne talot, joiden pääomamenot ylittävät
51071: laissa säädetyn tason, saattavat oman ilmoituk-
51072: 1.2 .3. Rahalaitoslainat sensa perusteella lykätä asuntolainamaksuja.
51073:
51074: Valtion asuntolainaa paremmalla etuoikeu- Lykkäyksen edellytyksenä ovat korkeat al-
51075: della kiinnitettävien ensisijaislainojen korko-, kuperäisestä rahoituksesta johtuvat pääoma-
51076: lyhennys- ja muiden lainaehtojen on oltava menot tai pääomakustannusten kohtuuton
51077: kohtuulliset. Nykyisin myönnettävien vuokra- nousu. Tarkoituksena on ollut, että järjestelmä
51078: talojen ensisijaislainojen laina-ajat ovat 20 tai mahdollistaisi osaltaan asuntolainan pääoma-
51079: 24 vuotta ja vuotuinen korko vastaavasti 8,5 kulujen lykkäämisen ajankohtaan, jolloin koh-
51080: tai 9,0 prosenttia. Ensisijaislainoituksen mää- tuullisilla vuokrilla voidaan kattaa paremmin
51081: rästä ja rahalaitoskohtaisista osuuksista neuvo- pääomakuluja. Lykkäysmahdollisuus on ulo-
51082: tellaan vuosittain valtion ja rahoituslaitosten tettu koko aravavuokratalokantaan 4 päivänä
51083: välisissä neuvotteluissa, jotka perustuvat lakiin joulukuuta 1987 annetulla lailla (920/87), jota
51084: asuntorahoituksen neuvottelujärjestelmästä on muutettu 2 päivänä joulukuuta 1988 anne-
51085: (411/78). tulla lailla (1023/88).
51086: Vuokratalon rakentamista varten voidaan
51087: lisäksi myöntää valtion ensisijaista lainaa, jos
51088: rahoituksen tarve ja paikkakunnan erityiset
51089: 1.4. Avustusjärjestelmä
51090: olot antavat siihen aihetta. Lainan määrä on
51091: enintään 30 prosenttia lainoitusarvosta, laina-
51092: aika 24 vuotta ja vuotuinen korko tällä hetkel- Pääomakustannusten alentaminen edellä ku-
51093: lä 9,75 prosenttia. Käytännössä valtion ensisi- vatulla tavalla ei ole aina alentanut omakustan-
51094: jaista lainaa on myönnetty lähinnä vain opiske- nusperiaatteen mukaan määräytyviä kokonais-
51095: lija-asuntoja varten. vuokria kohtuulliselle tasolle. Valtion asunto-
51096: Valtion lainan ja ensisijaislainan lisäksi osan lainan korkojen ja lyhennysten lykkäämisen
51097: vuokratalon hyväksytystä rahoituksesta muo- lisäksi on vuokrataloja tuettu myös suorilla
51098: dostavat omat varat, joiden osuuden tulee olla avustuksilla.
51099: vähintään 5 prosenttia hyväksytystä hankinta-
51100: arvosta. Omat varat voidaan kattaa myös kol- Vuosina 1988 ja 1989 on myönnetty avustuk-
51101: moissijaislainalla, jonka korkoa ja lyhennyksiä sia huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa
51102: koskevat lainaehdot on säännelty lakiin perus- olevien vuokratalojen lainojen korkojen tai
51103: tuvissa asuntohallituksen vuokranmääritysoh- korkojen osan maksamiseen. Huomattavissa
51104: jeissa. taloudellisissa vaikeuksissa olevana pidetään
51105: muun muassa vuokrataloa, joka ei ole voinut
51106: kahtena edellisenä vuotena vuokrilla kattaa
51107: 1.3. Asuntolainojen lyhennysten ja korkojen hyväksyttäviä vuotuisia pääoma- ja hoitome-
51108: lykkäys noja. Sellaisena pidetään myös vuokrataloa,
51109: jonka vuokrat tai pääosa niistä ylittävät asu-
51110: Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien mistuessa hyväksyttävän enimmäisvuokrata-
51111: vuokratalojen pääomamenoja on lykätty asun- son, tai vuokrataloa, jonka hyväksyttävien
51112: tolainojen lyhennysten ja korkojen lykkäysjär- pääoma- ja hoitomenojen edellyttämät asuin-
51113: jestelmän avulla. Asuntotuotantolain mukai- huoneistojen vuokrat tai osa niistä ylittävät
51114: nen vuokrataloille myönnettyjen lainojen ly- paikkakunnalla sijaitsevan vuokra-arvoltaan
51115: hennysmaksujen ja korkojen suorittamisen samanveroisen huoneiston yleisesti sallituilla
51116: lykkääminen tapahtuu asuntohallituksen pää- korotuksilla tarkistetun, tuomioistuimen täy-
51117: töksellä. täntöönpanokelpoisen päätöksen mukaisen ja
51118: Viime vuosina asuntotuotantolain nojalla ei kohtuullista vuokratasoa vastaavan vuokran.
51119: ole kuitenkaan myönnetty vuokrataloille lyk- Vuonna 1989 avustusmäärärahaa voidaan
51120: käyksiä, koska vuosina 1986-1988 lykkäysjär- käyttää myös huomattavissa taloudellisissa vai-
51121: jestelmää on yksinkertaistettu vuosittain anne- keuksissa olevien vuokratalojen talouden ter-
51122: tuilla laeilla eräiden asuntolainojen koron alen- vehdyttämistä edistäviin selvityksiin.
51123: 1989 vp. - HE n:o 194 5
51124:
51125: 2. Valmisteluvaiheet kyistä paremmin ajoittava lainajärjestelmä,
51126: jossa valtion lainan osuus hankinta-arvosta
51127: 2.1. Lainajärjestelmä olisi enintään 95 prosenttia. Toimikunta ehdot-
51128: ti luovuttavaksi nykyisestä asuntorahoituksen
51129: Ensimmäiset esitykset uudentyyppisestä lai- neuvottelujärjestelmästä.
51130: najärjestelmästä tehtiin vuonna 1976 valmistu- Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksen
51131: neessa valtakunnallisessa asunto-ohjelmassa, momentin 13.01.01 perusteluihin sisältyy pää-
51132: asuntohallituksen vuonna 1977 asettamassa tös siitä, että aravavuokrien tason sääteleminen
51133: aravavuokratalojen pääomakustannustyöryh- edellyttää valtion lainaehtojen uudistamista.
51134: mässä sekä sisäasiainministeriön vuonna 1978 Tämä merkitsee lainajärjestelmän muuttamista
51135: asettamassa tasoituslainatyöryhmässä. Näiden siten, että tavoiteltu kohtuullinen vuokrataso
51136: kaikkien esitysten yhteisenä piirteenä oli, että määrittää valtion lainasta vuosittain suoritetta-
51137: vuokratalon pääomamenojen lähtötaso esitet- vat maksut, jolloin laina-ajat samalla pitene-
51138: tiin määrättäväksi prosenttiosuutena talon
51139: vät.
51140: hankintahinnasta ja että pääomamenojen vuo-
51141: tuinen nousu säädettäisiin lailla tai sidottaisiin
51142: esimerkiksi ansiotasoindeksin kehitykseen.
51143: Näin vahvistetusta pääomamenojen määrästä
51144: esitettiin maksettavaksi rahalaitosten myöntä-
51145: mien ensisijaislainojen korot ja lyhennykset 2.2. Käyttö- ja luovutusrajoitukset
51146: täysimääräisesti. Se osa asumiskustannuksiin
51147: sisällytettävistä pääomamenoista, joita ei käy-
51148: tettäisi ensisijaislainasta aiheutuviin maksui- Valtioneuvosto on 29 päivänä tammikuuta
51149: hin, esitettiin käytettäväksi valtion lainan kor- 1987 tehnyt päätöksen hallinnon hajauttami-
51150: kojen ja lyhennysten maksamiseen. Maksamat- sesta. Päätöksen nojalla hallinnon rakennetta
51151: ta jäävä osa valtion asuntolainan koroista esi- ja toimintaa kehitetään hallinnonaloittain si-
51152: tettiin lisättäväksi lainan pääomaan. Edellä ten, että hallinnollinen ratkaisuvalta annetaan
51153: esitetyn tyyppisiä ehdotuksia aravalainajärjes- asteellisesti alimmalle viranomaiselle, jolla on
51154: telmän uudistamiseksi on tehty myös 1980- riittävät edellytykset toimivallan käyttämiseen
51155: luvulla muun muassa valtioneuvoston 12 päi- asianmukaisella tavalla. Päätöksen nojalla py-
51156: vänä syyskuuta 1988 vahvistamassa asunto- ritään myös asioiden moniportaista käsittelyä
51157: olojen kehittämisohjelmassa vuosille 1989- yksinkertaistamaan tavoitteena, että kutakin
51158: 1993. asiaa käsitellään valtionhallinnossa samalla
51159: Ympäristöministeriö asetti 9 päivänä marras- hallinnonalalla enintään kahdessa hallintopor-
51160: kuuta 1988 toimikunnan, jonka oli valtion taassa.
51161: asuntorahoitusjärjestelmän uudistamiseksi teh- Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta
51162: tävä ehdotus asuntorahaston tai sitä vastaavan on valtioneuvoston yleisistunnon kehittämis-
51163: järjestelmän perustamisesta vuoden 1990 alusta hankkeen yhteydessä käsitellyt periaatteita, joi-
51164: lähtien tarkoituksella tehostaa sosiaalista asun- den mukaan lupa-asiat jaetaan valtioneuvoston
51165: totuotantoa. Toimikunta ehdotti mietinnös- yleisistunnossa päätettäviin ja pois siirrettäviin.
51166: sään, että valtion tulo- ja menoarvion ulko- Näiden periaatteiden mukaisesti asuntotuotan-
51167: puolinen asunto-olojen kehittämisrahasto pe- tolaissa ja asuntojen perusparantamisesta an-
51168: rustetaan 1 päivästä tammikuuta 1990 lähtien. netussa laissa tarkoitetut käyttö- ja luovutusra-
51169: Toimikunta ehdotti, että rahaston varoista joituksista vapautumista koskevat hakemus-
51170: myönnettäisiin asuntolainat ja tarveharkintai- asiat sekä näihin liittyvät vuokranmääräyty-
51171: set perusparannuslainat aravavuokra-asuntojen misperusteista vapautumista koskevat hake-
51172: rakentamista ja vuokra-asuntojen perusparan- musasiat on tarkoituksenmukaista siirtää pois
51173: nusta varten. Lisäksi rahaston varoista lainoi- valtioneuvoston yleisistunnon päätettävistä
51174: tettaisiin erityisryhmien kuten vanhusten, asun- asioista. Asuntotuotantolain mukaiset vuokra-
51175: nottomien ja pakolaisten vuokra-asunnot. Sa- asunnon tilapäistä käyttötarkoituksen muutos-
51176: malla toimikunta ehdotti, että aravavuokra- ta koskevat lupa-asiott siirretään asuntohalli-
51177: asunnoissa toteutetaan uusi pääomamenot ny- tukselta kunnan viranomaisen ratkaistavaksi.
51178: 6 1989 vp. HE n:o 194
51179:
51180: 3. Nykyjärjestelmän ongelmat ja korkotasossa kesken vuotta tapahtuvat muu-
51181: ehdotetut muutokset tokset voivat aiheuttaa suuren määrän arava-
51182: vuokrien tarkistuspäätöksiä ja myös asumis-
51183: 3.1. Lainajärjestelmä tuen tarkistamispäätöksiä.
51184:
51185: 3 .1.1. Nykyjärjestelmän ongelmat
51186: 3.1.2. Ehdotetut muutokset
51187: Asuntotuotantolain 7 §:n 1 momentin mu-
51188: kaan vuokratalon rakentamista ja hankkimis- 3.1.2.1. Yhtenäislainoitukseen siirtyminen
51189: ta, asunto-osakeyhtiötalon rakentamista sekä
51190: vuokra-asuntona käytettävän asuinhuoneiston Uusien valtion lainoittamien vuokratalojen
51191: hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimis- ja -asuntojen osalta ehdotetaan siirryttäväksi
51192: ta varten myönnettävän asuntolainan suuruus yhtenäislainajärjestelmään, jossa valtion lainan
51193: on enintään 60 prosenttia vahvistetusta lainoi- suuruus on enintään 95 prosenttia vahvistetus-
51194: tusarvosta. Tilastotietojen perusteella asunto- ta hankinta-arvosta. Samalla nykyisistä raha-
51195: lainan suuruus on keskimäärin ollut noin 58 laitosten myöntämistä ensisijaislainoista luo-
51196: prosenttia lainoitusarvosta. vuttaisiin.
51197: Nykyisessä vuokratalojen lainajärjestelmässä
51198: valtion asuntolainan koron ja lyhennysten suu-
51199: ruus on sääd~tty asuntotuotantoasetuksessa. 3.1.2.2. Uusi lainajärjestelmä
51200: Valtion asuntolainan ja ensisijaislainan lyhen-
51201: nykset kasvavat portaittain ja valtion lainan Vuokratalojen lainajärjestelmää ehdotetaan
51202: korko nousee asteittain laina-aikana. Tällainen muutettavaksi niin, että ensin päätettäisiin pää-
51203: järjestelmä ei sopeudu joustavasti tilanteeseen, omamenojen tasosta, joka pohjautuisi koh-
51204: jossa inflaatiotasossa, ensisijaislainojen korko- tuulliseen vuokratasoon. Pääomamenojen taso
51205: tasossa tai energian hintatasossa tapahtuu määriteltäisiin prosenttiosuutena asuntolainan
51206: muutoksia, eikä myöskään tilanteeseen, jossa määrästä. Vuokratalolle määrätty vuosimaksu
51207: taloyhtiössä joudutaan suorittamaan perus- olisi erä, jonka suuruisena pääomamenot otet-
51208: korjauksia uuden lainoituksen turvin. Tämä taisiin huomioon vuokraa määrättäessä. Pää-
51209: saattaa johtaa siihen, että vuokratalon pää- omamenojen ajoittamiseksi tarkoituksenmu-
51210: omamenot nousevat yhdellä kertaa voimak- kaisesti osa valtion asuntolainan koroista lisät-
51211: kaasti, jolloin asukkailta perittävien vuokrien täisiin alkuvuosina lainapääomaan. Hyväksyt-
51212: kertakorotukset muodostuvat suuriksi. Yksit- tävä pääomamenojen taso mahdollistaisi tietys-
51213: täiset aravavuokrat saattavat ylittää vuokra- sä laina-ajan vaiheessa valtion asuntolainan
51214: asuntoja koskevan tasoyleisohjeen mukaisen koron suorittamisen kokonaan, minkä jälkeen
51215: vuokratason selvästi. alkaisi asuntolainan lyhentäminen.
51216: Nykyisessä järjestelmässä päätöksentekijät Uudessa vuokratalokannassa pääomameno-
51217: ottavat kantaa pääomamenoihin vaikuttaviin jen kohtuullinen lähtötaso eli ensimmäinen
51218: lukuisiin erillisiin tekijöihin tietämättä tarkoin, vuosimaksu määrättäisiin valtioneuvoston pää-
51219: minkälaisiin pääomamenoihin nämä yksittäiset töksellä. Asuntohallitus voisi yksittäistapauk-
51220: päätökset johtavat. Vaikeasti hallittava järjes- sessa erityisestä syystä määrätä ensimmäisen
51221: telmä ei ole johtanut hallittuun aravavuokrien vuosimaksun normaalia suuremmaksi tai pie-
51222: kehitykseen. Järjestelmän heikkoutena on li- nemmäksi. Laina-ajan kuluessa vuosimaksu
51223: säksi ollut se, että uusien ja vanhojen vuokra- tarkistettaisiin vuosittain.
51224: talojen vuokrat eivät ole oikeassa suhteessa Vuosimaksun prosenttimääräiseksi tarkis-
51225: keskenään. Vuokratason erot ovat suuremmat tukseksi ehdotetaan kuluttajahintaindeksin
51226: kuin mitä asuntojen laatu- ja varustetasossa muutosta lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
51227: olevat erot edellyttäisivät. Poikkeuksellisia tilanteita varten, kuten esi-
51228: Nykyinen järjestelmä on myös hallinnollises- merkiksi energian hinnan hyppäyksellisen nou-
51229: ti monimutkainen. Yksittäiseen vuokratalo- sun vaikutusten vaimentamiseksi, järjestel-
51230: hankkeeseen hankitaan ensisijaislainoitus sään- mään sisältyisi myös mahdollisuus valtioneu-
51231: nönmukaisesti useista eri rahalaitoksista, jol- voston päätöksellä määrätä vuosimaksun tar-
51232: loin kokonaisrahoituksen järjestäminen on kistus eri vuosina lainoitetuissa taloissa edellä
51233: hankalaa ja aikaavievää. Ensisijaislainojen mainittua pienemmäksi tai suuremmaksi.
51234: 1989 vp. - HE n:o 194 7
51235:
51236: Valtion asuntolainasta perittäväksi koroksi perustunut vain tulo- ja menoarvioon. Asunto-
51237: ehdotetaan laina-ajan alkua lukuun ottamatta ja on voitu hankkia vuodesta 1987 lähtien
51238: vuosimaksun prosenttimääräisen tarkistuksen asunnottomien asunnontarpeen tyydyttämisek-
51239: suuruutta vastaavaa korkoa lisättynä 1,5 pro- si.
51240: senttiyksiköllä. Tällöin myös korkotaso kytket- Asunto-olojen kehittämisrahaston varoista
51241: täisiin pääsääntöisesti kuluttajahintaindeksin ehdotetaan lainoitettavaksi eräiden erityisryh-
51242: prosenttimuutokseen lisättynä 2,5 prosenttiyk- mien asunnot. Asuntotuotantolakiin ehdote-
51243: siköllä. Lainan reaalikoroksi muodostuu täten taan tässä yhteydessä otettavaksi säännökset,
51244: tavanomaisessa tapauksessa 2,5 prosenttia vuo- joiden nojalla voitaisiin rahoittaa vuokra-asun-
51245: dessa. Laina-ajan alussa korko olisi kuitenkin tojen hankintaa olemassa olevasta asuntokan-
51246: tarkoituksenmukaista määrätä kiinteäksi siihen nasta asunnottomien, pakolaisten ja romaa-
51247: päivään saakka, josta lukien ensimmäinen vuo- nien käyttöön. Hankittavien asuntojen käyt-
51248: simaksu määrätään. töön ja luovutukseen sovellettaisiin samoja
51249: Ehdotettava lainajärjestelmä mahdollistaisi säännöksiä kuin muihinkin valtion lainoitta-
51250: sen, että vuokratalon perusparantaminen voi- miin vuokra-asuntoihin.
51251: taisiin perusparantamista koskevien säännösten
51252: muuttamisen jälkeen suorittaa nykyistä halli-
51253: tummin ilman vuokratason kohtuuttoman 3.2. Käyttö- ja luovutusrajoitukset
51254: suurta nousua. Tällöin uusimuotoinen perus-
51255: parannuslaina kytkettäisiin vuokratalon raken-
51256: tamista varten myönnettyyn asuntolainaan, Asuntotuotantolain 15 e §:n 1 momentin
51257: jolloin perusparannuksen jälkeenkin talolla oli- (81182) nojalla asuntohallitus voi myöntää lu-
51258: si vain yksi valtion laina. van käyttää valtion lainoittamaa vuokra-asun-
51259: Uuden lainajärjestelmän avulla voidaan toa muuhun kuin asuintarkoitukseen. Luvat
51260: säännellä vain pääomamenojen kehitystä. Sen voivat olla joko määräaikaisia tai pysyviä.
51261: sijaan sillä ei ole välitöntä vaikutusta vuokrata- Pysyvä lupa voi kuitenkin koskea vain vähäistä
51262: lon hoitomenoihin. Lisäksi on mahdollista, osaa talon kaikista asuinhuoneistoista.
51263: että uudessakin lainajärjestelmässä yksittäisen Myönnetyt luvat ovat yleensä olleet määräai-
51264: talon pääomamenot kasvavat nopeammin, kaisia ja koskeneet vain vähäistä osaa talon
51265: kuin vuokratason pitäminen kohtuullisena kaikista huoneistoista. Lupien myöntämiseen
51266: edellyttäisi. Näistä syistä johtuen olisi uuden ei ole näissä tapauksissa liittynyt sellaisia seik-
51267: lainajärjestelmän tukena säilytettävä nykyisen koja, joiden vuoksi asuntohallituksessa suori-
51268: tyyppinen taloudellisiin vaikeuksiin joutunei- tettavaa päätöksentekoa voitaisiin pitää tarkoi-
51269: den vuokratalojen avustusjärjestelmä. tuksenmukaisena. Kunnilla on paremmat tie-
51270: Ehdotettavalla järjestelmällä voidaan vuok- dot paikallisista olosuhteista ja erityistarpeista.
51271: ratalojen valtion asuntolainasta johtovien pää- Näistä syistä johtuen asuntotuotantolain 15
51272: omakulujen määrää ja kehitystä ohjata halli- e § :n 1 momentissa säädettyä toimivaltaa eh-
51273: tusti ja hallinnollisesti tarkoituksenmukaisella dotetaan muutettavaksi siten, että asuntohalli-
51274: tavalla. Pääomakulujen määrää sääntelemällä tus myöntäisi edelleen vuokra-asunnon käyttö-
51275: pyritään siihen, että vuokratalojen kokonais- tarkoituksen muutosta koskevat pysyvät luvat,
51276: vuokrataso muodostuisi kohtuulliseksi huo- mutta tilapäiset luvat myöntäisi kunta.
51277: mioon ottaen hoitomenot ja omalle pääomalle Asuntotuotantolaissa on lisäksi säädetty me-
51278: suoritettava korko. Vaikka ehdotettavassa lai- nettely, jonka avulla asuntolainoitetun asun-
51279: najärjestelmässä valtion asuntolainan pääoma non tai talon omistaja voi hakea vapautusta
51280: kasvaa nimellisesti laina-ajan alkupuolella ko- lain 15 ja 15 a-15 e §:ssä säädetyistä käyttö-
51281: ron osittaisen pääomittamisen vuoksi, niin re- ja luovutusrajoituk:.;ista. Asuntotuotantolain
51282: aalisesti se vähenee alkuvuosina noin 1,5 pro- 15 f §:n 3 momentin (459179) nojalla valtio-
51283: sentilla ja myöhemmin yhä enemmän. neuvosto voi erityisestä syystä, milloin asunto-
51284: laina on maksettu kokonaan takaisin, hake-
51285: muksesta myöntää aseHamillaan ehdoilla osak-
51286: 3 .1.2.3. Hankintalainoitus si tai kokonaan vapautuksen käyttö- ja luovu-
51287: tusrajoituksista. Vastaavan tyyppinen säännös
51288: Asuntojen hankinta olemassa olevasta asun- on asuntojen peruspa;antamisesta annetun lain
51289: tokannasta erityisryhmille on tähän mennessä 22 §:n 2 momentissa.
51290: 8 1989 vp. - HE n:o 194
51291:
51292: Asuntotuotantolain nojalla ratkaistavaan turvautua tilapäiseen asuntolainan lyhennysten
51293: vuokratalon käyttö- ja luovutusrajoituksista ja korkojen lykkäykseen.
51294: vapautumista koskevaan hakemukseen liittyy Ensisijaislainojen poistuminen vuokratalojen
51295: usein myös hakemus vuokranmääräytymispe- rahoituksesta merkitsee huomattavaa yksinker-
51296: rusteita koskevasta rajoituksesta vapautumi- taistamista kaikilla hallinnon tasoilla. Ympä-
51297: seksi. Asuntolainoitettuun vuokrataloon koh- ristöministeriö ja asuntohallitus voivat keskus-
51298: distuvista väliaikaisista rajoituksista annetun hallintotasolla suorittaa vuokratalojen rahoi-
51299: lain 2 §:n nojalla se, mitä asuntolainoitetun tuksen ohjaamiseen liittyvät tehtävät nykyistä
51300: vuokratalon vuokralaiselta perittävästä vuok- tarkoituksenmukaisemmin. Myös kuntien ja
51301: rasta on säädetty, on siinäkin tapauksessa, että rakennuttajien hallinto yksinkertaistuu, koska
51302: asuntolaina on ennen laina-ajan päättymistä niiden ei enää tarvitse järjestää rahoitukseen ja
51303: maksettu takaisin taikka lainaa koskevien vakuuksiin liittyviä kysymyksiä useiden raha-
51304: säännösten tai määräysten noudattamatta jät- laitosten kanssa.
51305: tämisen johdosta määrätty tai irtisanottu takai- Uudet valtion asuntolainat aravavuokratalo-
51306: sin maksettavaksi tai katsottu ilman irtisano- jen rakentamista varten myönnetään vuoden
51307: mista maksettavaksi erääntyneeksi, edelleen 1990 alusta lähtien perustettavasta budjetin
51308: voimassa sen ajan, joksi laina on myönnetty. ulkopuolisesta asunto-olojen kehittämisrahas-
51309: Lain 4 §:n (460179) nojalla valtioneuvosto voi tosta. Rahaston varoista lainoitettaisiin myös
51310: hakemuksesta myöntää määräämillään ehdoil- eräiden väestöryhmien kuten asunnottomien,
51311: la vapautuksen tai helpotusta siitä, mitä 2 §:ssä pakolaisten ja romaanien vuokra-asunnot.
51312: on säädetty, milloin tätä on pidettävä kohtuul- Vuokratalolainat myöntäisi edelleen asuntohal-
51313: lisena. litus ja lainojen maksamisen ja perinnän suo-
51314: Asuntotuotantolain 15 f §:n 3 momentin, rittaisi valtiokonttori.
51315: asuntojen perusparantamisesta annetun lain Uusi lainajärjestelmä johtaa siirtymävaiheen
51316: 22 §:n 2 momentin ja asuntolainoitettuun jälkeen vuokratalojen vuokratason säätelemi-
51317: vuokrataloon kohdistuvista väliaikaisista rajoi- seksi annettavien erillisten säädösten vähenemi-
51318: tuksista annetun lain 4 §:n nojalla annettavilla seen. Näitä säädöksiä ovat nykyjärjestelmässä
51319: päätöksillä ei ole yleistä merkitystä eikä asioi- muun muassa vuosittain annettu erillinen laki
51320: den valtiontaloudellinen vaikutus useimmissa asuntolainojen koron alentamisesta sekä lyhen-
51321: tapauksissa ole myöskään suuri. Tämän tyyp- nysten ja korkojen lykkäämisen väliaikaisesta
51322: pisillä hallintopäätöksillä ei ole hallinnonalan järjestämisestä, edellä mainitun lain nojalla
51323: yhteiskuntapolitiikan kannalta oleellista merki- annettu valtioneuvoston päätös ja asuntotuo-
51324: tystä. Tästä syystä ehdotetaan kyseisissä hake- tantolain nojalla annettu vanhojen asuntolai-
51325: musasioissa annettavien päätösten osalta toimi- nojen koron korottamista koskeva valtioneu-
51326: valta siirrettäväksi valtioneuvostolta asuntohal- voston päätös.
51327: litukselle.
51328: 4.2. Henkilöstövaikutukset
51329: 4. Esityksen organisatoriset ja Uusi lainajärjestelmä edellyttää eräitä muu-
51330: henkilö stöv aik u t ukset toksia asuntohallituksen lainapäätöksiä koske-
51331: vassa menettelyssä. Uutena tehtävänä asunto-
51332: 4.1. Organisatoriset vaikutukset hallituksen tulisi määrätä vuokratalon ensim-
51333: mäinen vuosimaksu ja tarvittaessa yksittäista-
51334: Uusi lainajärjestelmä yksinkertaistaa merkit- pauksessa päättää ensimmäisen vuosimaksun
51335: tävästi uusien vuokrataloyhtiöiden hallintoa. korottamisesta tai alentamisesta. Uusi lainajär-
51336: Rakennusvaiheessa ei enää jouduta erikseen jestelmä lisää myös koulutustarvetta tilapäises-
51337: neuvottelemaan ensisijaislainoituksesta, mikä ti. Toisaalta ensisijaislainoituksen jääminen
51338: nopeuttaa hankkeen toteuttamista. Myös nyky- pois yksinkertaistaa asuntohallituksen lainoi-
51339: järjestelmässä mahdolliset kesken vuotta ta- tusmenettelyä. Näin ollen esityksen ei arvioida
51340: pahtuvat ensisijaislainan korkotason muutok- edellyttävän asuntohallitukseen uutta henkilös-
51341: sen aiheuttamat vaikeudet vuokratalojen talou- töä.
51342: denhoidossa jäävät pois. Vuokratalojen ei tar- Uusi lainajärjestelmä edellyttää myös eräitä
51343: vitse kohtuullisen vuokratason ylläpitämiseksi muutoksia valtiokonttorin suorittamassa auto-
51344: 1989 vp. - HE n:o 194 9
51345:
51346: maattisessa tietojenkäsittelyssä. Esityksen ei kyjärjestelmässä. Laina-aika pitenee nykyisestä
51347: kuitenkaan arvioida edellyttävän myöskään 27 vuodesta keskimäärin 33 vuoteen.
51348: valtiokonttoriin uutta henkilöstöä.
51349: Uusi lainajärjestelmä tulee vaikuttamaan
51350: vuoden 1990 asuntolainojen myöntämisvaltuu-
51351: den tarpeeseen vain osittain. Uusi lainajärjes-
51352: 5. Esityksen taloudelliset vaiku- telmä koskisi vain niitä vuonna 1990 myönnet-
51353: tukset täviä lainoja, joita koskeva hakemus on jätetty
51354: vuoden 1989 syksyllä. Aikaisemmin haetut lai-
51355: 5.1. Vaikutus vuokriin nat myönnettäisiin edelleen entisin perustein.
51356: Kaikkiaan 14 000 vuokra-asunnon yhteistavoit-
51357: Uuden lainajärjestelmän mukaisen yhtenäis- teesta arviolta noin 6 000 vuokra-asuntoa lai-
51358: lainan avulla lainoitetun vuokra-asunnon alku- noitetaan yhtenäislainalla vuonna 1990.
51359: vuokrataso muodostuu keskimäärin hieman
51360: alemmaksi kuin nykyjärjestelmän mukaan lai- Vielä vuosina 1991 ja 1992 osa vuokra-asun-
51361: noitettavan vuokra-asunnon alkuvuokrataso. tolainoituksesta myönnetään nykyisin perus-
51362: Vuonna 1990 kustannustasoltaan ja rahoitusra- tein. Sen sijaan vuonna 1993 käytännössä koko
51363: kenteeltaan keskimääräisessä vuokratalokoh- vuokra-asuntolainoitus myönnettäisiin yhte-
51364: teessa, jonka hankinta-arvoksi on arvioitu näislainajärjestelmän mukaisin perustein.
51365: 6 500 mk/m 2 ja tonttikustannusten osuudeksi Asuntolainojen maksatusmäärärahan tarpee-
51366: 500 mk/m 2 , alkuvuokratasaksi muodostuisi seen uuteen lainajärjestelmään siirtyminen vai-
51367: normaalitapauksessa hieman yli 32 mk/m2 /kk. kuttaa merkittävästi vasta vuonna 1991. Viisi-
51368: Keskimääräistä vaikutusta olennaisempi vuotiskaudella 1990-1994 vuo kratalolainoi-
51369: merkitys olisi kuitenkin sillä, että vuokrataso- tuksen maksatusmäärärahan tarpeen arvioi-
51370: jen hajonta olisi uudessa järjestelmässä huo- daan kehittyvän seuraavasti:
51371: mattavasti pienempi kuin nykyjärjestelmässä,
51372: jossa vuokratalojen rahoitusrakenteet vaihtele- Vuosi Maksatusmäärärahan tarve (mmk)
51373: vat merkittävästi. Uudessa järjestelmässä asun-
51374: tolainan suuruus on enintään 95 prosenttia 1990 2 700
51375: hankinta-arvosta, joka sisältää myös tonttikus- 1991 3 300
51376: tannukset. Tämän seurauksena korkeimmat 1992 4 600
51377: aravavuokrat muodostuisivat noin 5-6 mk/ 1993 4 700
51378: m 2 /kk alemmaksi kuin nykyisin. Myös oman 1994 4 700
51379: pääoman osuus tulee uudessa järjestelmässä
51380: olemaan keskimäärin pienempi. Laskelmassa on käytetty vuoden 1990 arvioi-
51381: Uuden lainajärjestelmän mukaisesti lainoi- tua rakennuskustannusten tasoa ja oletettu
51382: tettavien vuokra-asuntojen vuokrien kehitys vuosittain aloitettavien vuokra-asuntojen luku-
51383: sopeutuu nykyjärjestelmää selvästi paremmin määräksi 14 000 asuntoa. Uuden lainajärjestel-
51384: inflaatiokehityksen vaihteluihin. Erityisesti hi- män aiheuttama maksatusmäärärahan lisäys
51385: taan ja suhteellisen tasaisesti kehittyvän inflaa- olisi vuosina 1992-1994 vuosittain noin 2
51386: tion aikana uusi järjestelmä johtaa hitaampaan miljardia markkaa.
51387: vuokratason nousuun kuin nykyjärjestelmä.
51388: Yhtenäislainajärjestelmään siirtyminen lisää
51389: valtion asuntolainan keskisuuruutta merkittä-
51390: 5.2. Valtiontaloudelliset vaikutukset västi, mikä yhdessä korkojen osittaisen pää-
51391: omittamisen kanssa nopeuttaa valtion asunto-
51392: 5.2.1. Uuden lainajärjestelmän vaikutukset lainakannan kasvua. Tällöin valtiolle kertyvät
51393: korkotulot kasvavat nykyjärjestelmään verrat-
51394: tuna.
51395: Yhtenäislainajärjestelmään siirtyminen lisää
51396: voimakkaasti valtion asuntolainojen keskisuu- Ero nykyjärjestelmän tuloihin verrattuna on
51397: ruutta. Asuntolainoista takaisin valtiolle kerty- merkittävä vasta vuodesta 1992 lukien, jolloin
51398: vät maksut määräytyvät ja ajoittuvat eri tavoin yhtenäislainajärjestelmään olisi pääosin siirryt-
51399: kuin nykyjärjestelmässä. Laina-ajan loppupuo- ty. Korkotulojen kasvun voidaan KTS-kaudel-
51400: lella valtiolle kertyy enemmän tuloja kuin ny- la arvioida olevan seuraavan:
51401:
51402: 2 391147K
51403: 10 1989 vp. - HE n:o 194
51404:
51405: Vuosi Korkotulojen kasvu asuntolainan korosta pääomitetaan. Tällöin
51406: vuoden 1990 hinnoin (mmk)
51407: korkoa vastaava myöhemmin vuokrassa peritc
51408: 1992 170 tävä osuus katsotaan lyhennykseksi, joka ei ole
51409: 1993 330 verotuksessa vähennyskelpoinen erä. Koska
51410: 1994 480 poistojen käyttömahdollisuus on jo nykyjärjes-
51411: telmässä laina-ajan loppupuolella riittämätön,
51412: Jos inflaatio pysyy keskimäärin nykytasolla, ei pääomittamisen vaikutusta voida kompen-
51413: ovat valtion tulot 10 vuoden kuluttua uuteen soida nykyisillä poistoilla. Tästä syystä tulisi
51414: lainajärjestelmään siirtymisestä vuoden 1990 erikseen selvittää verotussäännösten muuttami-
51415: hinnoin noin 1,5 miljardia markkaa ja 15 nen esimerkiksi siten, että poistomahdollisuut-
51416: vuoden kuluttua vajaat 2 miljardia markkaa ta laajennettaisiin.
51417: nykyperusteiden mukaisen lainajärjestelmän
51418: tuloja suuremmat. Tällöin tulojen lisäys kattaa
51419: uudistukseen liittyvän maksatusmäärärahan li-
51420: sätarpeen. 7. Muita esitykseen vaikuttavia
51421: seikkoja
51422:
51423: 5.2.2. Muut taloudelliset vaikutukset Esitys liittyy vuoden 1990 valtion tulo- ja
51424: menoarvioesitykseen.
51425: Asuntojen hankinta olemassaolevasta asun-
51426: tokannasta erityisryhmien vuokra-asuntoina Eduskunnalle annetaan lisäksi tulo- ja meno-
51427: käytettäväksi on perustunut nykyisin vain tulo- arvioesitykseen liittyvä hallituksen esitys laiksi
51428: ja menoarvioon. Vuonna 1989 määrärahan asunto-olojen kehittämisrahastosta sekä siihen
51429: suuruus on 20 miljoonaa markkaa ja määrära- liittyvien lakien muuttamisesta. Esitys sisältää
51430: ha on käytetty lainojen maksamiseen valtakun- ehdotuksen myös asuntotuotantolain 1 §:n
51431: nalliselle Y-Säätiölle, kunnille ja kuntainliitoil- muuttamisesta sekä ehdotuksen asuntojen pe-
51432: le sekä kuntien tosiasiallisesti omistamille yh- rusparantamisesta annetun lain 1 §:n muutta-
51433: teisöille pakolaisten ja asunnottomien asunto- misesta, mikä tulisi ottaa huomioon tähän
51434: olojen parantamiseksi. Määrärahalla on arvioi- hallituksen esitykseen sisältyviä samojen pykä-
51435: tu voitavan hankkia noin 250 asuntopaikkaa. lien muutosehdotuksia käsiteltäessä.
51436: Yhtenäislainajärjestelmään siirtymisen yh-
51437: Tarkoituksena on, että asuntotuotantolain 6
51438: teydessä hankintalainoitusta ehdotetaan lisättä- §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdan mukaisia
51439: väksi. Vuonna 1990 ehdotetaan erityisryhmien
51440: omistusasuntolainoja ei myönnetä joulukuun
51441: vuokra-asunnoiksi hankittavaksi yhteensä 300 31 päivän 1990 jälkeen. Jos asunto-osakeyhtiö-
51442: asuntoa. Määrärahan tarve olisi 114 miljoonaa talo on kuitenkin ehdollisesti hyväksytty lai-
51443: markkaa.
51444: noituksen kohteeksi ennen joulukuun 31 päi-
51445: vää 1989, voidaan 6 §:n 1 momentin 5 kohdan
51446: mukaisia lainoja myöntää vuoden 1992 lop-
51447: 6. Esityksen muut vaikutukset puun saakka. Kuitenkin voisi korkotukilainaan
51448: oikeutettu hakija, jolle rahalaitos ei ole myön-
51449: Uusi lainajärjestelmä vaikuttaa vuokratalo- tänyt lainaa, saada asuntolainaa asunto-olojen
51450: jen verotukselliseen kohteluun. Osa valtion kehittämisrahastosta.
51451:
51452:
51453:
51454:
51455: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
51456:
51457:
51458: 1. Lakiehdotusten perustelut
51459: 1.1. Asuntotuotantolaki
51460: myötä vuokratalojen lainoitukseen ei enaa
51461: myönnetä erillisiä valtion ensisijaislainoja.
51462: 1 §. Yhtenäislainajärjestelmään siirtymisen Näin ollen säännöksestä ehdotetaan paistetta-
51463: 1989 vp. - HE n:o 194 11
51464:
51465: vaksi ensisijaislainoja koskeva maininta. Voi- kohdassa tarkoitetulla hankintalainalla lainoi-
51466: maantulosäännöksessä säädettäisiin erikseen tetun osakehuoneiston tai vuokratalon han-
51467: valtion ensisijaislainojen myöntämisestä siirty- kinta-arvosta. Vuokratalon hankinta-arvo olisi
51468: mävaiheen aikana. rakennuksen ja tontin yhteinen hankintahinta.
51469: 6 §. Säännöksen 1 momenttiin ehdotetaan Hankinta-arvoon sisältyisi myös vastikkeetta
51470: lisättäväksi uusi 7 kohta, jossa säädettäisiin saadun tontin tai tontin osan kohtuullinen
51471: uudesta lainoitusmuodosta vuokra-asuntojen käypä arvo. Osakehuoneiston hankinta-arvoksi
51472: hankkimiseksi olemassa olevasta asuntokan- vahvistettaisiin huoneiston hankintahinta lisät-
51473: nasta. Lainaa voitaisiin myöntää kunnalle, tynä huoneiston osuudella yhtiön lainoista.
51474: kuntainliitolle taikka kunnan tai kuntainliiton 8 §. Asuntolainan takaisin maksamisen ja
51475: tosiasiallisessa omistuksessa olevalle osakeyhti- muiden siitä johtuvien velvoitusten täyttämisen
51476: ölle asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien vakuudeksi on pääsääntöisesti hankittava kiin-
51477: osakkeiden tai enintään 2 asuntoa käsittävän nitys. Uudessa lainajärjestelmässä lainan ni-
51478: vuokratalon hankkimista varten. mellispääoma kasvaa laina-ajan alkupuolella
51479: Lainan myöntämisen edellytyksenä olisi, et- korkojen pääomittamisen johdosta. Esitykses-
51480: tei hankittavan asunnon rakentamista tai hank- sä on lähdetty siitä, että kiinnitys haettaisiin
51481: kimista varten ole myönnetty valtion asuntolai- vain lainan alkuperäisen pääoman maksamisen
51482: naa tai että asuntolaina olisi maksettu koko- vakuudeksi. Sen sijaan sen osan maksamisen
51483: naan takaisin. Asuntoa olisi käytettävä vakuudeksi, joka lisätään 11 a §:n 2 momentin
51484: vuokra-asuntona lain 15 e §:ssä säädetyllä ta- nojalla asuntolainan pääomaan, ei erikseen
51485: valla. Asunnot osoitettaisiin asunnottomien, vaadittaisi vakuutta.
51486: pakolaisten ja romaanien vuokra-asuntokäyt- Koska valtion ensisijaisia lainoja ei uudessa
51487: töön. lainajärjestelmässä myönnetä, säännöksen 1
51488: Koska valtion ensisijaista lainaa ei uudessa momentista ehdotetaan lisäksi poistettavaksi
51489: lainajärjestelmässä myönnetä, säännöksen 3 näitä koskeva maininta.
51490: momentti ehdotetaan kumottavaksi.
51491: 7 §. Säännöksen 1 momenttia ehdotetaan Säännöksen 4 momenttiin ehdotetaan lisättä-
51492: muutettavaksi yhtenäislainajärjestelmän edel- väksi viittaus 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa
51493: lyttämällä tavalla. Yhtenäislainajärjestelmässä tarkoitettuihin vuokra-asuntojen hankkimista
51494: vuokratalon rakentamista ja hankkimista, varten myönnettäviin lainoihin. Samalla mo-
51495: 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun mentista ehdotetaan poistettavaksi valtion ensi-
51496: asunto-osakeyhtiötalon rakentamista sekä sijaisia lainoja koskeva maininta.
51497: 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdassa tarkoitettua Säännöksen 5 momentti ehdotetaan muutet-
51498: osakkeiden tai vuokratalon hankkimista varten tavaksi nykyistä ministeriöiden toimialojen ja-
51499: myönnettävän asuntolainan suuruus on enin- koa vastaavaksi.
51500: tään 95 prosenttia vahvistetusta hankinta- 8 a §. Säännöksen 1 momentissa ehdotetaan,
51501: arvosta, josta on vähennetty vastikkeetta saa- että asuntohallitus voisi erityisestä syystä hake-
51502: dun tontin kohtuullinen käypä arvo. Myönnet- muksesta antaa luvan siihen, että 6 §:n 1 mo-
51503: täessä asuntolainaa 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 mentin 1-3 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitus-
51504: kohdassa tarkoitettua osakkeiden tai vuokrata- ta varten myönnettyä asuntolainaa paremmalle
51505: lon hankkimista varten olisi hankinta-arvosta etuoikeudelle voidaan vahvistaa kiinnitys. Täl-
51506: lisäksi vähennettävä ostajan vastattavaksi siir- laisen menettelyn avulla voitaisiin turvata esi-
51507: tyvät lainat tai osuus yhtiön lainoista. merkiksi vuokratalon äkillisissä korjausta-
51508: Yhtenäislainajärjestelmään siirryttäessä on pauksissa mahdollisuus saada välttämätöntä
51509: tarkoituksena säilyttää periaate, että valtion uutta lainaa. Uudet lainat olisivat pääomaltaan
51510: asuntolainalla lainoitetaan vain asuintiloja ja usein varsin pieniä, eikä menettely käytännössä
51511: asumista palvelevia tiloja. Näin ollen esimer- oleellisesti heikentäisi valtion asuntolainan va-
51512: kiksi liiketiloja ei lainoitettaisi valtion asunto- kuudeksi vahvistetun kiinnityksen asemaa.
51513: lainalla. Tarkoituksena ei ole muuttaa periaatetta, että
51514: Koska valtion ensisijaisia lainoja ei uudessa myös uudessa lainajärjestelmässä valtion asun-
51515: lainajärjestelmässä myönnetä, säännöksen 4 tolainaa paremmalle etuoikeudelle voitaisiin
51516: momentti ehdotetaan kumottavaksi. hyväksyä kiinnitettäväksi sellainen laina, jolla
51517: 7 b §. Säännökseen ehdotetaan uutta 3 mo- lainoitetaan muita kuin asuintiloja tai asumista
51518: menttia, jossa säädettäisiin 6 §:n 1 momentin 7 palvelevia tiloja.
51519: 12 1989 vp. - HE n:o 194
51520:
51521: Asuntotuotantolain 8 §:n 2 momentin nojal- 10 §. Säännöksen 1 momenttia ehdotetaan
51522: la asuntolainaa, rakennusaikaista lainaa sekä muutettavaksi siten, että myös lain 6 § :n 1
51523: 14 §:ssä tarkoitettua lainaa paremmalla etuoi- momentin 7 kohdassa tarkoitetun osakkeiden
51524: keudella mahdollisesti kiinnitettyjen lainojen tai vuokratalon hankkimista varten myönnettä-
51525: määrä saa mainittujen lainojen kanssa yhdessä vän asuntolainan laina-aika olisi enintään 45
51526: olla enintään 95 prosenttia vakuuden arvosta. vuotta.
51527: Mainittua säännöstä sovellettaisiin edelleen Koska valtion ensisijaisia lainoja ei uudessa
51528: myös uuden lainajärjestelmän mukaisia lainajärjestelmässä myönnetä, säännöksen 4
51529: vuokra-asuntolainoja myönnettäessä. Laina- momentti ehdotetaan kumottavaksi.
51530: aikana tilanne kuitenkin muuttuisi, koska 11 §. Uudessa lainajärjestelmässä valtion
51531: laina-ajan alussa osa asuntolainan korosta lisä- vuokra-asuntolainojen koron määräämisestä
51532: tään lainan pääomaan. Lisäksi vuokratalon säädetään laissa eikä nykymuotoisia lyhennyk-
51533: korjausta varten tai muusta erityisestä syystä siä määrätä kiinteäehtoisesti. Tästä syystä
51534: tarpeellista ehdotetun 1 momentin mukaista säännös jäisi jatkossa koskemaan ainoastaan
51535: asumisaikaista lainaa tulisi voida saada edellä omistusasuntolainoja, mistä johtuen sen 1 ja 3
51536: mainitun rajoituksen estämättä. momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi.
51537: Edellä mainituista syistä uuden säännöksen 2 11 a §. Valtion asuntolainasta perittävät ko-
51538: momentissa ehdotetaan, että asuntotuotanto- rot ja lyhennykset esitetään perittäväksi vuok-
51539: lain 6 §:n 1 momentin 1, 3, 4 ja 7 kohdassa ratalolle määrättävästä vuosimaksusta siten
51540: mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun- kuin 11 a-11 e §:ssä säädetään. Vuosimaksu
51541: tolainan, rakennusaikaisen lainan sekä 14 §: ssä osoittaisi yhdessä oman pääoman koron sekä
51542: tarkoitetun lainan määrä voisi yhdessä sään- mahdollisten valtion asuntolainaa paremmalla
51543: nöksen 1 momentissa tarkoitetun lainan kanssa etuoikeudella kiinnitettyjen lainojen korkojen
51544: ylittää 95 prosenttia hyväksytystä hankinta- ja lyhennysten kanssa vuokratalon pääomame-
51545: arvosta. nojen määrän, joka voitaisiin ottaa vuokria
51546: 9 §. Säännöksen 1 momenttiin ehdotetaan määrättäessä huomioon.
51547: lisättäväksi, että asuntohallitus myöntäisi lain Vuosimaksun avulla voidaan edelleen mää-
51548: 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun rätä vuokratalolta valtion asuntolainasta perit-
51549: asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osak- tävät maksut. Näitä maksuja ehdotetaan sään-
51550: keiden tai vuokratalon hankkimista varten nöksessä nimitettäväksi lainamaksuiksi, joiden
51551: myönnettävän lainan. Koska valtion ensisijais- perimisestä huolehtisi valtiokonttori.
51552: ta lainaa ei uudessa lainajärjestelmässä myön- Vuosimaksusta suoritetaan ensin asuntolai-
51553: netä, ehdotetaan 1 momentista samalla poistet- nan korkoa. Se osa korosta, jota ei voida
51554: tavaksi näitä koskeva maininta. suorittaa vuosimaksusta, lisätään asuntolainan
51555: 9 a §. Säännös ehdotetaan korvattavaksi uu- pääomaan.
51556: della säännöksellä. Ehdotettavan säännöksen 1 Tarkemmat määräykset vuosimaksun mää-
51557: ja 2 momentti vastaisivat muuten nykyistä räämisestä ja tarkistamisesta sekä lainamaksu-
51558: säännöstä, mutta niiden sanamuotoa on tarkis- jen perimisestä ehdotetaan annettavaksi ase-
51559: tettu vastaamaan tilannetta, jossa lainoitetta- tuksella. Tarkoituksena on asetuksella säätää,
51560: vassa hankkeessa olisi useampia rakennuksia, että lainamaksut erääntyvät puolivuosittain
51561: joita kustannuksiltaan käsiteltäisiin yhtenä ko- helmi- ja elokuun viimeisenä päivänä.
51562: konaisuutena. Lisäksi nykyinen 3 momentin 11 b §. Ensimmäisen vuosimaksun suuruus
51563: säännös on yhdistetty 1 momenttiin. esitetään määrättäväksi tarkemmin valtioneu-
51564: Säännöksen 3 momentin nojalla asuntohalli- voston päätöksellä prosenttiosuutena 6 § :n 1
51565: tus hyväksyisi 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa momentin 1, 3, 4 ja 7 kohdassa mainittua
51566: mainittua tarkoitusta varten myönnetyllä asun- tarkoitusta varten myönnetyn asuntolainan
51567: tolainalla hankittujen osakkeiden tai vuokrata- määrästä. Esityksen laskelmia tehtäessä on en-
51568: lon hankinta-arvon ja rahoitussuunnitelman. simmäisen vuosimaksun suuruutena käytetty
51569: Asuntohallitus voisi tällöin riittävästi valvoa 3, 9 prosenttia asuntolainan määrästä.
51570: hankiltavien asuntojen hintatasoa. Asuntotuo- Ensimmäisen vuosimaksun normaali suuruus
51571: tantolain 3 §:n 2 momentin säännöksen nojalla saattaisi yksittäisissä vuokrataloissa johtaa ta-
51572: asuntohallitus voisi lisäksi valvoa, että hankit- soyleisohjeen mukaista vuokratasoa korkeam-
51573: tavat asunnot täyttävät riittävästi asumistasoa paan vuokratasoon. Tällöin ensimmäistä vuo-
51574: koskevat vaatimukset. simaksua olisi voitava alentaa. Toisaalta eräis-
51575: 1989 vp. - HE n:o 194 13
51576:
51577: sä yksittäistapauksissa saattaisi esimerkiksi lii- kistus ehditään ottaa huomioon vuosittaisessa
51578: ketilojen suuresta osuudesta johtuen olla pe- vuokrantarkistusmenettelyssä.
51579: rusteltua määrätä ensimmäinen vuosimaksu Vuosimaksun tarkistuksen kytkentä kulutta-
51580: normaalia korkeammaksi. Tämän vuoksi eh- jahintaindeksin muutokseen toimii useimmissa
51581: dotetaan säännöksen 2 momentissa, että asun- olosuhteissa tarkoituksenmukaisesti. Poik-
51582: tohallitus voisi yksittäistapauksessa erityisestä keuksellisten olosuhteiden muutosten, esimer-
51583: syystä määrätä ensimmäisen vuosimaksun 1 kiksi energian hinnan äkillisen nousun johdos-
51584: momentin perusteella säädettyä vuosimaksua ta, tulisi kuitenkin olla mahdollista määrätä
51585: suuremmaksi tai pienemmäksi. Ensimmäisen vuosimaksun tarkistus normaalia pienemmäk-
51586: vuosimaksun määrääminen normaalia pienem- si. Toisaalta uudessa lainajärjestelmässä pyri-
51587: mäksi merkitsee laina-ajan pidentymistä. Jotta tään siihen, että vuokrien taso vanhoissa ja
51588: laina-ajat eivät uudessa lainajärjestelmässä uusissa vuokrataloissa vastaisi nykyistä parem-
51589: muodostuisi liian epäyhtenäisiksi ehdotetaan, min toisiaan. Asumiskustannusten tasoittami-
51590: että ensimmäisen vuosimaksun määrääminen seksi vuosimaksun tarkistus voisi esimerkiksi
51591: normaalia pienemmäksi olisi mahdollista vain järjestelmän piirissä olevissa vanhoissa vuokra-
51592: valtioneuvoston päätöksellä määrättävissä ra- taloissa olla normaalia suurempikin, jos talon
51593: joissa. vuokrataso pysyisi silti kohtuullisena.
51594: Aravavuokra-asuntojen vuokrien ja asumis-
51595: Asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 1 ja 3
51596: tukijärjestelmässä hyväksytyn enimmäisvuok-
51597: kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönne-
51598: ratason tulee olla oikeassa suhteessa keskenään
51599: tyllä asuntolainalla lainoitetun vuokratalon en- niin, ettei asumistuen enimmäisvuokrataso ra-
51600: simmäinen vuosimaksu ehdotetaan määrättä- joita aravavuokra-asunnoissa asuvien asumis-
51601: väksi ajanjaksoksi, joka alkaisi vuokratalon
51602: tukea. Näin ollen on tärkeää, että uuden laina-
51603: valmistumista seuraavan maaliskuun alusta.
51604: järjestelmän avulla vuokratason kehitystä voi-
51605: Vuokratalon valmistumisajankohtana pidetään
51606: daan säädellä järkevässä suhteessa vuokra-
51607: sitä päivää, jolloin rakennusvalvontaviran-
51608: asuntojen korotus- ja tasoyleisohjeen kehityk-
51609: omainen on suorittanut talon loppukatselmuk-
51610: seen sekä asumistukijärjestelmän määräytymis-
51611: sen. Jos samaan lainakohteeseen sisältyy useita
51612: perusteisiin.
51613: eri aikoina valmistuvia rakennuksia, pidetään
51614: Edellä mainitut seikat huomioon ottaen val-
51615: valmistumisajankohtana sitä päivää, jolloin
51616: tioneuvosto voisi säännöksen 2 momentin no-
51617: viimeksi valmistuneen rakennuksen loppukat-
51618: jalla määrätä vuosimaksun tarkistuksen eri
51619: selmus on suoritettu. Asuntotuotantolain 6 §:n
51620: ikäisissä taloissa tai eri vuosina hankituissa
51621: 1 momentin 4 ja 7 kohdassa mainittua tarkoi-
51622: vuokra-asunnoissa kuluttajahintaindeksin
51623: tusta varten myönnetyllä asuntolainalla hanki-
51624: muutoksen perusteella määräytyvää tarkistusta
51625: tun asunnon tai talon ensimmäinen vuosimak-
51626: suuremmaksi tai pienemmäksi. Valtioneuvos-
51627: su määrättäisiin asuntolainan ensimmäisen
51628: ton päätös voisi koskea esimerkiksi vain erik-
51629: erän nostamista seuraavan maaliskuun 1 päi-
51630: seen mainittuina vuosina lainoitettuja tai val-
51631: västä lukien. Jatkossa vuosimaksu tarkistettai-
51632: mistuneita taloja tai laajimmillaan kaikkia
51633: siin kunkin maaliskuun 1 päivästä. Tietty vuo-
51634: vuokrataloja. Valtioneuvoston päätös olisi täl-
51635: simaksu olisi siis voimassa aina 12 kuukautta
51636: tä osin voimassa seuraavaan vuosimaksun tar-
51637: kerrallaan. kistuksen ajankohtaan saakka.
51638: 11 c §. Markkamääräistä vuosimaksua ehdo- Uudessa lainajärjestelmässä valtion asunto-
51639: tetaan tarkistettavaksi kunkin kalenterivuoden lainan lyhennysten suoritusta tai laina-aikaa ei
51640: maaliskuun alusta seuraavaa 12 kuukauden säädetä kiinteäehtoisesti. Asuntotuotantolain
51641: ajanjaksoa varten. Tällöin uusi vuosimaksu 10 §:n 1 momentin säännös vuokratalolainojen
51642: olisi voimassa aina sen ajanjakson, jolta peri- 45 vuoden enimmäislaina-ajasta jää kuitenkin
51643: tään vuosittain tarkistettua vuokraa. Vuosi- edelleen voimaan. Uudessa lainajärjestelmässä
51644: maksun prosenttimääräinen tarkistus esitetään laina-ajan pituus muodostuisi noin 33 vuodeksi
51645: kytkettäväksi toteutuneeseen kuluttajahintain- tapauksessa, jossa ensimmäinen vuosimaksu
51646: deksin muutokseen siten, että tarkistus vastaisi olisi 3,9 prosenttia asuntolainan määrästä.
51647: indeksin muutosta lisättynä yhdellä prosentti- Säännöksen 3 momentissa ehdotetaan sään-
51648: yksiköllä. Indeksiä on tarkoitus seurata 12 neltäväksi tilanne, jossa vuokratalon huoneisto
51649: kuukauden ajanjaksolta, joka päättyisi aina lunastetaan vuokra-asuntojen omaksilunasta-
51650: heinäkuun lopussa. Tällöin vuosimaksun tar- misesta annetun lain (82/82) nojalla omistus-
51651: 14 1989 vp. - HE n:o 194
51652:
51653: asunnoksi. Koska valtion asuntolainan pääoma simaksu määrätään. Tällöin asuntolainasta
51654: tällöin pienenee, ehdotetaan myös vuosimak- laina-ajan alussa perittävä korko olisi hieman
51655: sua pienennettäväksi vastaavassa suhteessa. pienempi kuin ensimmäisen vuosimaksun taso.
51656: 11 d §. Säännös koskisi vuosimaksun mää- Asuntohallitus voisi kuitenkin määrätä alku-
51657: räytymistä eräässä poikkeustapauksessa. Lain vuokran siten, ettei vuokrataso muuttuisi mer-
51658: 6 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla asuntolai- kittävästi ensimmäisen vuosimaksun tullessa
51659: naa voitaisiin edelleen myöntää kunnalle sellai- voimaan.
51660: sen vuokratalon hankkimista varten, jonka 14 §. Pykälän 2 momentti ehdotetaan sana-
51661: rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta muodoltaan muutettavaksi nykyistä ministeri-
51662: varten myönnetty asuntolaina on kokonaan tai öiden toimialojen jakoa vastaavaksi.
51663: osittain maksettu takaisin aikaisemmin, kuin 15 a §. Säännöksen 4 momentissa säädetään
51664: lainan lyhennysehdot olisivat edellyttäneet. valtiolle säännöksen 3 momentin mukaisesti
51665: Näissä tapauksissa on asiallisesti kysymys tilitettyjen, myyntihinnan tai lunastushinnan ja
51666: eräänlaisesta lainan siirtämisestä, sillä kunnalle luovutuskorvauksen välisestä erotuksesta ker-
51667: myönnettävän lainan osuus vastaisi suuruudel- tyneiden varojen käytöstä. Säännöksen nojalla
51668: taan takaisin maksettua alkuperäisen lainan näistä varoista myönnetään ensisijaisesti niihin
51669: osuutta. kuntiin, joista ne ovat kertyneet, asuntotuotan-
51670: Säännöksen perusteella vuokratalon hankki- tolain 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitet-
51671: mista varten myönnetyllä lainalla lainoitetun tuja asuntolainoja ja vuokra-asuntojen omak-
51672: vuokratalon vuosimaksu määräytyisi kuten ta- silunastamisesta annetussa laissa tarkoitettuja
51673: lon vuosimaksu olisi määrätty, jollei talon omaksilunastamislainoja sekä kunnille avustus-
51674: rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta ta vuokra-asuntojen hankkimista varten tai
51675: varten myönnettyä alkuperäistä lainaa olisi muuhun asuntohallituksen hyväksymän suun-
51676: maksettu takaisin aikaisemmin kuin lainaehdot nitelman mukaiseen 5 §:ssä tarkoitettujen hen-
51677: olisivat edellyttäneet. Käytännössä menettely kilöiden asunto-olojen parantamiseen.
51678: olisi siis se, että ennen asuntolainan takaisin
51679: Koska edellä tarkoitettujen varojen määrä
51680: maksamista määrättyä vuosimaksua tarkistet-
51681: on vähäinen, on tarkoituksenmukaista, ettei
51682: taisiin 11 c §:n mukaisesti. Tämän perusteella
51683: varoja enää erikseen myönnettäisi avustuksina
51684: voitaisiin määrätä asuntolainan jäljellä oleva
51685: kunnille, vaan että varat tulootettaisiin valtiol-
51686: määrä, joka myönnettäisiin kunnalle. Säännös
51687: le. Näin ollen säännöksen 4 momentti ehdote-
51688: soveltuisi vain niihin tapauksiin, joissa uuden
51689: taan kumottavaksi.
51690: lainajärjestelmän mukainen laina maksettaisiin
51691: takaisin aikaisemmin, kuin lainaehdot olisivat 15 e §. Säännöksen 1 momenttia ehdotetaan
51692: edellyttäneet. muutettavaksi siten, että vuokra-asuntojen
51693: 11 e §. Valtion lainasta perittävän koron käyttöä koskeva rajoitus soveltuisi myös niihin
51694: suuruudeksi ehdotetaan 11 c §:n 1 tai 2 mo- huoneistoihin, jotka on hankittu 6 § :n 1 mo-
51695: mentin mukaista vuosimaksun prosenttimää- mentin 7 kohdassa mainittua tarkoitusta varten
51696: räistä tarkistusta lisättynä 1,5 prosenttiyksiköl- myönnetyllä asuntolainalla. Samalla momen-
51697: lä. Koron suuruus olisi tällöin normaalitapauk- tissa säädettyä toimivaltaa vuokra-asunnon
51698: sessa 2,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin käyttöä koskevissa poikkeuslupa-asioissa ehdo-
51699: kuluttajahintaindeksin muutos. Poikkeuksen tetaan muutettavaksi. Asuntohallitus myöntäisi
51700: muodostavat ajanjakso laina-ajan alussa sekä edelleen pysyvän luvan käyttää asuinhuoneis-
51701: ne tilanteet, joissa valtioneuvosto päättää, että toa muuhun kuin asuintarkoitukseen, mutta
51702: vuosimaksun suuruutta tarkistetaan kuluttaja- tilapäisen luvan myöntäisi kunta.
51703: hintaindeksin muutoksesta poikkeavasti. 15 f §. Säännöksen 3 momenttia ehdotetaan
51704: Hallinnollisista syistä ei laina-ajan alussa muutettavaksi siten, että toimivalta yksittäisis-
51705: määrättäisi vuosimaksua eikä osaa korosta sä käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautumis-
51706: pääomitettaisi, vaan korko olisi kiinteä ja se ta koskevissa hakemusasioissa siirrettäisiin val-
51707: suoritettaisiin erikseen. Säännöksessä ehdote- tioneuvostotta asuntohallitukselle.
51708: taan, että vuokra-asuntolainan korko olisi 17 §. Pykälän 2 momentti ehdotetaan muu-
51709: laina-ajan alusta 3,5 prosenttia vuodessa vuok- tettavaksi nykyistä ministeriöiden toimialojen
51710: ratalon valmistumista tai asuntolainan ensim- jakoa vastaavaksi.
51711: mäisen erän nostamista seuraavan maaliskuun Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tule-
51712: alkuun saakka, josta lukien ensimmäinen vuo- vaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
51713: 1989 vp. - HE n:o 194 15
51714:
51715: Uutta lainajärjestelmää koskevia säännöksiä 1.2. Laki asuntorahoituksen neuvottelujärjes-
51716: ehdotetaan sovellettavaksi niihin asuntotuotan- telmästä
51717: tolain 6 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdan nojalla
51718: myönnettäviin lainoihin, joita koskevat hake- 1 §. Yhtenäislainajärjestelmään siirryttäessä
51719: musasiakirjat on jätetty kunnalle kesäkuun 1 pankkien myöntämä ensisijaislainoitus jää
51720: päivänä 1989 tai sen jälkeen ja laina myönne- pois. Tällöin asuntorahoituksen neuvottelujär-
51721: tään vuoden 1990 tai myöhemmästä asuntolai- jestelmän tehtävät vähenevät olennaisesti.
51722: nojen myöntämisvaltuudesta. Tällöin uutta Muut kuin ensisijaislainoitukseen liittyvät neu-
51723: järjestelmää sovellettaisiin pääsääntöisesti vain vottelujärjestelmän tehtävät voidaan hoitaa va-
51724: niihin lainoihin, joita koskevat hakemukset paamuotoisin neuvotteluin. Tämän vuoksi la-
51725: jätetään vuoden 1989 syksyn hakukierroksen kisääteinen asuntorahoituksen neuvottelujär-
51726: aikana tai myöhemmin. Aikaisemmin jätetty- jestelmä voidaan purkaa ja asiaa koskeva laki
51727: jen hakemusten perusteella vuoden 1990 tai asuntorahoituksen neuvottelujärjestelmästä
51728: myöhempien vuosien myöntämisvaltuudesta (411/78) ehdotetaan kumottavaksi.
51729: myönnettäviin lainoihin sovellettaisiin aiemmin 2 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1
51730: voimassa olleita säännöksiä. päivänä tammikuuta 1990.
51731: Edellä mainittu rajaus ei sovellu asuntotuo-
51732: tantolain 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdan
51733: nojalla myönnettäviin asuntolainoihin. Näiden 1.3. Laki asuntolainoitettuun vuokrataloon
51734: lainojen osalta ei ole säädetty erityistä hakuai- kohdistuvista väliaikaisista rajoituksista
51735: kaa. Koska kysymyksessä voi olla jo valmistu-
51736: nut kohde, on voimaantulo tarkoituksenmu- 4 §. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi si-
51737: kaista rajata sen ajankohdan perusteella, jol- ten, että toimivalta yksittäisissä vuokranmää-
51738: loin asunto hankitaan. Uutta lainajärjestelmää räytymisperusteista vapautumista tarkoittavis-
51739: koskevia säännöksiä ehdotetaan sovellettavaksi sa hakemusasioissa siirrettäisiin valtioneuvos-
51740: edellä mainittuihin lainoihin, jos asunto hanki- tolta asuntohallitukselle.
51741: taan maaliskuun 1 päivänä 1990 tai myöhem- Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tule-
51742: min. vaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Ne
51743: hakemukset, jotka olisivat vireillä lain voi-
51744: Uuden lainajärjestelmän myötä ehdotetaan maantullessa, siirrettäisiin asuntohallituksen
51745: laista poistettavaksi valtion ensisijaista lainaa ratkaistavaksi.
51746: koskevat maininnat. Ensisijaisten lainojen
51747: myöntämisen tulisi kuitenkin eräissä tapauksis-
51748: sa olla mahdollista, kunnes yhtenäislainajärjes- 1.4. Laki asuntojen perusparantamisesta
51749: telmään olisi täysin siirrytty. Näin ollen voi-
51750: maantulosäännöksessä ehdotetaan, että valtion 1 §. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi
51751: ensisijaisia lainoja voitaisiin myöntää vuoden maininta valtion ensisijaisista lainoista, koska
51752: 1993 loppuun saakka. Tällöin lainoja myön- asuntotuotantolaista, johon myös perusparan-
51753: nettäessä sovellettaisiin valtion ensisijaisia lai- nuskohteiden ensisijaislainoitus on perustunut,
51754: noja koskevia säännöksiä edelleen sellaisina ehdotetaan yhtenäislainaan siirryttäessä pois-
51755: kuin ne olivat ennen nyt ehdotettavan lain tettaviksi ensisijaislainoitusta koskevat sään-
51756: voimaantuloa. Edellä mainitun ajankohdan nökset. Käytännössä ei yhdellekään kohteelle
51757: jälkeen ei käytännössä voisi enää syntyä tilan- ole myönnetty valtion ensisijaislainaa asunto-
51758: teita, joissa valtion ensisijaisen lainan myöntä- jen perusparantamisesta annetun lain nojalla.
51759: miseen olisi tarvetta. Ensisijaislainoja koskevien säännösten kumo-
51760: Lain voimaantullessa asuntohallituksessa vi- amisen vuoksi pykälän 3 momentista ehdote-
51761: reillä olevat asuntotuotantolain 15 e §:n 1 mo- taan poistettavaksi viittaus 6 § :n 2 momenttiin.
51762: mentissa tarkoitetut tilapäistä lupaa koskevat 6 §. Edellä esitettyihin ensisijaislainoitusta
51763: hakemukset siirrettäisiin asianomaisen kunnan koskeviin perusteluihin viitaten pykälän 2 mo-
51764: viranomaisen käsiteltäviksi. Valtioneuvostossa mentti ehdotetaan kumottavaksi. Lisäksi 3 mo-
51765: vireillä olevat asuntotuotantolain 15 f §:n 3 mentissa olevaa momenttiviittausta ehdotetaan
51766: momentissa tarkoitetut käyttö- ja luovutusra- tarkistettavaksi.
51767: joituksista vapautumista koskevat hakemukset 22 §. Säännöksen 2 momenttia ehdotetaan
51768: siirrettäisiin asuntohallituksen käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että toimivalta yksittäisis-
51769: 16 1989 vp. - HE n:o 194
51770:
51771: sä käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautumis- set, jotka olisivat vireillä lain voimaantullessa,
51772: ta koskevissa hakemusasioissa siirrettäisiin val- siirrettäisiin asuntohallituksen ratkaistavaksi.
51773: tioneuvostolta asuntohallitukselle.
51774: Voimaantulosäännös. Laki ehdotetaan tule- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
51775: vaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Ne kunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdo-
51776: lain 22 §:n 2 momentissa tarkoitetut hakemuk- tukset:
51777:
51778:
51779:
51780:
51781: 1.
51782: Laki
51783: asuntotuotantolain muuttamisesta
51784:
51785: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51786: kumotaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotantolain 6 §:n 3 momentti, 7 §:n 4
51787: momentti, 10 §:n 4 momentti ja 15 a §:n 4 momentti,
51788: sellaisina kuin ne ovat 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (81/82),
51789: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1, 4 ja 5
51790: momentti, 9 §:n 1 momentti, 9 a §, 10 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 ja 3 momentti, 14 §:n 2
51791: momentti, 15 e §:n 1 momentti, 15 f §:n 3 momentti ja 17 §:n 2 momentti,
51792: sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti 29 päivänä marraskuuta 1985 annetussa laissa
51793: (920/85), 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 ja 4 momentti, 9 §:n 1
51794: momentti, 10 §:n 1 momentti ja 11 §:n 1 ja 3 momentti mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1982
51795: annetussa laissa, 9 a § 27 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (504/80), 14 §:n 2 momentti 21
51796: päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (942/79), 15 e §:n 1 momentti 16 päivänä tammikuuta
51797: 1987 annetussa laissa (11187) ja 15 f §:n 3 momentti 4 päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa
51798: (459/79), sekä
51799: lisätään lain 6 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta ja 7 b §:ään uusi 3 momentti, sellaisena kuin ne
51800: ovat mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa, sekä lakiin uusi 8 a ja
51801: 11 a-11 e § seuraavasti:
51802:
51803: 1§ huoneistoa vastaava osuus 2 momentissa tar-
51804: Asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto- koitetusta rakennusaikaisesta lainasta;
51805: olojen parantamiseksi myönnetään asuntolai- 6) luonnolliselle henkilölle omakotitalon ra-
51806: noja ja rakennusaikaisia lainoja, annetaan ta- kentamista, laajentamista tai peruskorjausta
51807: kauksia sekä maksetaan korkohyvityksiä, in- varten taikka sellaisen rakenteilla olevan tai
51808: deksikorotuksia ja lisäkorkoa sen mukaan kuin vastavalmistuneen omakotitalon hankkimista
51809: tässä laissa säädetään. varten, jonka rakentamista varten ei ole myön-
51810: netty asuntolainaa; sekä
51811: 7) kunnalle, kuntainliitolle taikka kunnan tai
51812: 6§ kuntainliiton tosiasiallisessa omistuksessa ole-
51813: valle osakeyhtiölle sellaisen asuinhuoneiston
51814: Asuntolainaa voidaan myöntää: hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai enintään
51815: kaksi asuntoa käsittävän vuokratalon hankki-
51816: 5) luonnolliselle henkilölle asuinhuoneiston mista varten, jota on käytettävä asunnotto-
51817: hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimis- mien, pakolaisten tai romaanien vuokra-asun-
51818: ta varten lainoituksen kohteeksi hyväksytystä tona siten kuin 15 e §:n 1 momentissa sääde-
51819: rakenteilla olevasta tai vastavalmistuneesta tään ja jonka rakentamista tai hankkimista
51820: asunto-osakeyhtiötalosta; tässä tarkoitettuna varten ei ole myönnetty asuntolainaa tai asun-
51821: asuntolainana tai osana sitä voidaan siirtää tolaina on maksettu kokonaan takaisin.
51822: osakkeen omistajan vastattavaksi asuin-
51823: 1989 vp. - HE n:o 194 17
51824:
51825: 7§ vuokratalon hankkimista varten myönnetyn
51826: Vuokratalon rakentamista ja hankkimista, asuntolainan maksamisen vakuudeksi ei vaadi-
51827: 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun ta vakuutta sen lainapääoman maksamisen
51828: asunto-osakeyhtiötalon rakentamista sekä osalta, joka vastaa 11 a §:n 2 momentin nojal-
51829: 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdassa tarkoitettua la lainan alkuperäiseen pääomaan lisättäviä
51830: osakkeiden tai vuokratalon hankkimista varten korkoja. Jos lainan saajana on kunta tai kun-
51831: myönnettävän asuntolainan suuruus on enin- tainliitto, ei vakuutta ole vaadittava.
51832: tään 95 prosenttia vahvistetusta hankinta-
51833: arvosta, josta on vähennetty tontin kohtuulli- Sen estämättä mitä 1 momentissa on säädet-
51834: nen käypä arvo siltä osin kuin tontti on saatu ty, voidaan vuokra- tai asunto-osuuskuntata-
51835: vastikkeettajajosta on 6 §:n 1 momentin 4 ja loa, 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua
51836: 7 kohdassa tarkoitetun osakkeiden tai vuokra- asunto-osakeyhtiötaloa tai 6 §:n 1 momentin 4
51837: talon hankkimista varten myönnettävän asun- kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankkimista
51838: tolainan osalta lisäksi vähennetty ostajan vas- taikka 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitet-
51839: tattavaksi siirtyvät lainat tai osuus yhtiön lai- tua osakkeiden tai vuokratalon hankkimista
51840: noista. Edellä 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa varten myönnetyn asuntolainan ja rakennusai-
51841: tarkoitetun vuokratalon hankkimista varten kaisen lainan takaisin maksamisen ja muiden
51842: myönnettävän asuntolainan määrä on kuiten- siitä johtuvien velvoitusten täyttämisen vakuu-
51843: kin enintään aikaisemmin myönnetyn asunto- deksi erityisestä syystä hyväksyä lainanantajan
51844: lainan sen osan suuruinen, joka on maksettu riittäväksi katsoma muu kuin 1 momentissa
51845: takaisin aikaisemmin, kuin lyhennysehdot oli- mainittu vakuus.
51846: sivat edellyttäneet. Vuokratalon laajentamista Valtion edun turvaamiseksi voidaan valtion
51847: tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntata- varoilla ostaa tässä laissa tarkoitetusta laina-
51848: lon peruskorjausta varten myönnettävän asun- saamisesta pantattu tai ulosmitattu omaisuus,
51849: tolainan suuruus on enintään 60 prosenttia joka huutokaupalla myydään. Valtiolle tällä
51850: laajentamisen tai peruskorjauksen hyväksytyis- tavoin joutuvan omaisuuden käytöstä päättää
51851: tä kustannuksista. ympäristöministeriö.
51852:
51853: 8a §
51854: 7 b § Asuntohallitus voi hakemuksesta erityisestä
51855: syystä antaa luvan siihen, että 6 §:n 1 momen-
51856: Myönnettäessä 6 §:n 1 momentin 7 kohdan tin 1-3 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta
51857: perusteella lainaa vuokratalon hankintaa var- varten myönnettyä asuntolainaa paremmalle
51858: ten vahvistetaan hankinta-arvoksi rakennuksen etuoikeudelle voidaan vahvistaa kiinnitys.
51859: ja tontin yhteinen hankintahinta. Milloin tontti Edellä 6 §:n 1 momentin 1, 3, 4 ja 7 kohdas-
51860: on saatu osaksi tai kokonaan vastikkeetta, sa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn
51861: hankinta-arvoon luetaan myös tällaisen tontin asuntolainan, rakennusaikaisen lainan sekä
51862: kohtuullinen käypä arvo. Myönnettäessä mai- 14 §:ssä tarkoitetun lainan määrä voi yhdessä 1
51863: nitun lainkohdan perusteella lainaa asuin- momentissa tarkoitetun lainan kanssa ylittää
51864: huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden 95 prosenttia hyväksytystä hankinta-arvosta.
51865: hankkimista varten vahvistetaan huoneiston
51866: hankinta-arvoksi hankintahinta lisättynä huo- 9§
51867: neiston osuudella yhtiön lainoista. Asuntohallitus myöntää asuntolainan vuok-
51868: ratalon rakentamista, laajentamista, perus-
51869: 8§ korjausta tai hankkimista varten, 6 §:n 1 mo-
51870: Asuntolainan, rakennusaikaisen lainan sekä mentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyh-
51871: 14 §:ssä tarkoitetun lainan takaisin maksami- tiötalon rakentamista varten, 6 §:n 1 momen-
51872: sen ja muiden siitä johtuvien velvoitusten täyt- tin 4 kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankki-
51873: tämisen vakuudeksi on hankittava kiinnitys tai mista varten, 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa
51874: annettava pantiksi asuinhuoneiston hallintaan tarkoitettua asuinhuoneiston hallintaan oikeut-
51875: oikeuttavat osakkeet taikka jälkipanttausoi- tavien osakkeiden tai vuokratalon hankkimista
51876: keus niihin. Edellä 6 §:n 1 momentin 1 ja 3 varten sekä asunto-osuuskuntatalon perus-
51877: kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönne- korjausta varten. Asuntohallitus myöntää
51878: tyn asuntolainan ja 7 kohdassa tarkoitetun myös rakennusaikaisen lainan.
51879:
51880: 3 391147K
51881: 18 1989 vp. - HE n:o 194
51882:
51883: lemmat myöhemmin maksettaviksi valtion
51884: tulo- ja menoarviossa vuosittain vahvistettavan
51885: 9a§ enimmäismäärän rajoissa siten, kuin asetuksel-
51886: Asuntolainan ja rakennusaikaisen lainan la tarkemmin säädetään. Lykätylle korolle ei
51887: myöntämisen edellytyksenä on, että asuntohal- ole maksettava korkoa.
51888: litus hyväksyy sen avulla rakennettavaa, laa-
51889: jennettavaa tai peruskorjattavaa rakennusta tai 11 a §
51890: rakennusryhmää koskevat rakennussuunnitel- Edellä 6 §:n 1 momentin 1-4 ja 7 kohdassa
51891: man, rakennuskustannukset, hankinta-arvon mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun-
51892: ja rahoitussuunnitelman. Milloin asuntolaina tolainan korot ja lyhennykset suoritetaan vuo-
51893: myönnetään omakotitalon rakentamista, laa- simaksusta siten kuin jäljempänä tässä pykä-
51894: jentamista tai peruskorjausta varten, antaa lässä ja 11 b-11 e §:ssä säädetään. Korot ja
51895: hyväksymisen kuitenkin kunnan viranomainen. lyhennykset peritään valtiolle erikseen määrät-
51896: Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee tävinä lainamaksuina.
51897: myös rakennusta tai rakennusryhmää, jossa Vuosimaksusta on suoritettava ensin asunto-
51898: olevan asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien lainan korkoa. Se osa korosta, jota ei voida
51899: osakkeiden hankkimista varten asuntolaina suorittaa vuosimaksusta, lisätään vuosittain
51900: myönnetään, sekä soveltuvin osin omakotita- asuntolainan pääomaan.
51901: loa, jonka hankkimista varten asuntolaina Vuosimaksun määrää valtioneuvosto tai yk-
51902: myönnetään. sittäistapauksessa asuntohallitus siten kuin jäl-
51903: Edellä 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoi- jempänä säädetään. Vuosimaksun määräämi-
51904: tetun osakkeiden tai vuokratalon hankkimista sestä ja tarkistamisesta sekä lainamaksujen
51905: varten myönnettävän asuntolainan myöntämi- perimisestä voidaan säätää tarkemmin asetuk-
51906: sen edellytyksenä on, että asuntohallitus hy- sella.
51907: väksyy lainan avulla hankittavien osakkeiden
51908: tai vuokratalon hankinta-arvon ja rahoitus-
51909: 11 b §
51910: suunnitelman.
51911: Ensimmäisen vuosimaksun suuruus on val-
51912: 10 § tioneuvoston päätöksellä määrättävän prosent-
51913: Vuokratalon rakentamista, hankkimista, tiluvun suuruinen osuus 6 §:n 1 momentin 1, 3,
51914: laajentamista tai peruskorjausta, 6 §:n 1 mo- 4 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta varten
51915: mentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyh- myönnetyn asuntolainan määrästä. Jos asunto-
51916: tiötalon rakentamista, 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 lainan määrä muuttuu, vuosimaksun suuruutta
51917: kohdassa tarkoitettua osakkeiden tai vuokrata- korjataan vastaavasti.
51918: lon hankkimista sekä asunto-osuuskuntatalon Asuntohallitus voi yksittäistapauksessa eri-
51919: peruskorjausta varten myönnettävän asuntolai- tyisestä syystä määrätä, että ensimmäinen vuo-
51920: nan laina-aika on enintään 45 vuotta. simaksu on edellä säädettyä suurempi tai pie-
51921: nempi. Ensimmäinen vuosimaksu voidaan kui-
51922: tenkin määrätä pienemmäksi vain valtioneu-
51923: 11 § voston päätöksellä määrättävissä rajoissa.
51924: Edellä 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa Ensimmäinen vuosimaksu määrätään 6 §:n 1
51925: mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun- momentin 1 ja 3 kohdassa mainittua tarkoitus-
51926: tolainan ja rakennusaikaisen lainan kulloinkin ta varten myönnetyn asuntolainan osalta vuok-
51927: voimassa olevista koroista ja lyhennyksistä ratalon valmistumista seuraavan maaliskuun 1
51928: säädetään asetuksella. Asuntolainan korot ja päivästä lukien ja 6 §:n 1 momentin 4 ja 7
51929: lyhennykset on säädettävä suoritettavaksi si- kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönne-
51930: ten, että niiden yhteismäärä nousee, huomioon tyn asuntolainan osalta asuntolainan ensim-
51931: ottaen asumismenojen kehitys suhteessa tulota- mäisen erän nostamista seuraavan maaliskuun
51932: son kehitykseen, tarkoituksenmukaisella taval- 1 päivästä lukien.
51933: la laina-ajan kuluessa.
51934: 11 c §
51935: Lainan myöntänyt viranomainen voi erityi- Vuosimaksua tarkistetaan kunkin kalenteri-
51936: sistä syistä lykätä 1 momentissa tarkoitetun vuoden maaliskuun 1 päivästä lukien siten, että
51937: asuntolainan korot tai lyhennykset taikka mo- prosenttimääräinen tarkistus vastaa toteutu-
51938: 1989 vp. - HE n:o 194 19
51939:
51940: nutta kuluttajahintaindeksin muutosta lisätty- tona, jos se sijaitsee sellaisessa vuokratalossa,
51941: nä yhdellä prosenttiyksiköllä. jonka rakentamista, hankkimista, laajentamis-
51942: Valtioneuvosto voi asumiskustannusten koh- ta tai peruskorjausta varten on myönnetty
51943: tuullistuttamiseksi tai tasoittamiseksi eri ikäi- asuntolaina, tai 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa
51944: sissä taloissa tai eri vuosina hankituissa tarkoitetussa asunto-osakeyhtiötalossa taikka
51945: vuokra-asunnoissa määrätä, että vuosimaksun jos sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden
51946: tarkistus on 1 momentissa säädettyä pienempi hankkimista varten on myönnetty 6 §:n 1 mo-
51947: tai suurempi. mentin 4 tai 7 kohdassa tarkoitettu asuntolai-
51948: Jos vuokratalosta lunastetaan vuokra-asun- na. Jos asuntolaina on myönnetty 6 §:n 1
51949: tojen omaksilunastamisesta annetun lain (82/ momentin 7 kohdassa mainittua tarkoitusta
51950: 82) nojalla huoneisto omistusasunnoksi, piene- varten eikä kunnassa ole asunnottomia, pako-
51951: nee vuosimaksu vastaavassa suhteessa. laisia tai romaaneja, voidaan asukkaaksi valita
51952: muita 5 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttäviä
51953: 11 d § henkilöitä. Mitä edellä on säädetty, ei koske
51954: Edellä 6 § :n 1 momentin 2 kohdassa mainit- osakehuoneistoa, jonka hallintaan oikeuttavat
51955: tua tarkoitusta varten myönnetyllä asuntolai- osakkeet vuokralainen on lunastanut omak-
51956: nalla lainoitetun vuokratalon vuosimaksu mää- seen. Asuntohallitus voi kuitenkin myöntää
51957: rätään kuten talon vuosimaksu olisi määrätty, luvan käyttää edellä tässä momentissa tarkoi-
51958: jollei talon rakentamista, laajentamista tai pe- tettua asuinhuoneistoa pysyvästi muuhun kuin
51959: ruskorjausta varten myönnettyä alkuperäistä asuintarkoitukseen. Pysyvä lupa voi koskea
51960: lainaa olisi maksettu takaisin aikaisemmin kuin vain vähäistä osaa talon kaikista asuinhuoneis-
51961: lainaehdot olisivat edellyttäneet. toista. Myöntäessään luvan asuntohallitus voi
51962: ~amalla määrätä maksettavaksi takaisin asun-
51963: 11 e § tolainasta sen osan, joka vastaa luvassa tarkoi-
51964: Edellä 6 §:n 1 momentin 1-4 ja 7 kohdassa tettua asuntoa. Myös kunta voi asuntohallituk-
51965: mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun- sen vahvistamien perusteiden mukaan myöntää
51966: tolainan korko on 3,5 prosenttia vuodessa luvan käyttää asuntoa tilapäisesti muuhun kuin
51967: laina-ajan alusta lukien siihen maaliskuun 1 asuintarkoitukseen tai muuna asuntona kuin
51968: päivään saakka, josta lukien ensimmäinen vuo- 5 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttävien hen-
51969: simaksu määrätään. Tämä korko suoritetaan kilöiden vuokra-asuntona. Lisäksi opiskelija-
51970: erikseen eikä 11 a §:n 1 momenttia sovelleta. asuntolaa saadaan kunnan luvalla tilapäisesti
51971: Tämän jälkeiseltä ajalta perittävä vuotuinen käyttää muidenkin kuin 5 §:ssä tarkoitettujen
51972: korko on kunkin maaliskuun 1 päivästä seu- henkilöiden asuntona. Sen estämättä, mitä täs-
51973: raavan maaliskuun 1 päivään saakka vuosi- sä momentissa säädetään, voidaan vuokrata-
51974: maksun 11 c §:n 1 tai 2 momentin mukaisesti lossa, jonka peruskorjausta varten on myön-
51975: määrättävän prosenttimääräisen tarkistuksen netty asuntolainaa, yhtä asuntoa käyttää talon
51976: määrä lisättynä 1,5 prosenttiyksiköllä. omistajan omana asuntona.
51977:
51978: 14 §
51979: 15 f §
51980: Luottolaitoksen korkotukilainasta perimä
51981: korko saa olla enintään sen koron suuruinen, Asuntohallitus voi erityisestä syystä, milloin
51982: mitä luottolaitos yleisesti kulloinkin perii sa- asuntolaina on maksettu kokonaan takaisin,
51983: manlaisiin tarkoituksiin osoitetuista lainoista. hakemuksesta myöntää asettamillaan ehdoilla
51984: Ympäristöministeriö päättää hankittuaan asi- osaksi tai kokonaan vapautuksen siitä, mitä 1
51985: asta Suomen Pankin lausunnon, minkä suu- momentissa on säädetty.
51986: ruista korkoa luottolaitokset enintään voivat
51987: korkotukilainasta periä.
51988: 17 §
51989:
51990: 15 e § Lainan myöntänyt luottolaitos on velvolli-
51991: Asuinhuoneistoa on käytettävä 5 §:ssä tar- nen antamaan ympäristöministeriön, valtiova-
51992: koitetut edellytykset täyttävän ja kunnan vuok- rainministeriön ja asuntohallituksen valtuutta-
51993: ralaiseksi hyväksymän henkilön vuokra-asun- mille henkilöille sellaisia tietoja, jotka ovat
51994: 20 1989 vp. - HE n:o 194
51995:
51996: tarpeen sen selvittämiseksi, onko lainan hakija kuin 2 momentissa on säädetty, sovelletaan
51997: ollut laissa tarkoitetun luoton tarpeessa, sa- asuntolainaan 7 §:n 1 momentin, 8 §:n 1 ja 4
51998: moin kuin ne tiedot ja tarkastettavaksi ne momentin sekä 11 §:n 1 momentin säännöksiä
51999: asiakirjat, jotka tarvitaan sen toteamiseksi, edelleen sellaisina kuin ne ovat ennen tämän
52000: onko lainaehtoja sekä tätä lakia ja sen nojalla lain voimaantuloa.
52001: annettuja määräyksiä muutoin noudatettu. Sa- Lain 11 d §:ää sovelletaan vain jos talon
52002: massa tarkoituksessa saadaan sen mukaan kuin rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta
52003: asetuksella säädetään, suorittaa tarkastuksia ja varten myönnetty alkuperäinen laina on myön-
52004: katselmuksia. netty tämän lain nojalla.
52005: Valtion ensisijaisia lainoja voidaan myöntää
52006: Tämä laki tulee voimaan päivänä vuoden 1993 loppuun saakka. Tällöin sovelle-
52007: kuuta 199 . taan ensisijaisia lainoja koskevia tällä lailla
52008: Lain 7 §:n 1 momenttia, 8 §:n 1 ja 4 mo- kumottuja tai muutettuja säännöksiä edelleen
52009: menttia sekä 8 a, 11 a-11 c ja 11 e §:ää sovel- sellaisina kuin ne ovat ennen tämän lain voi-
52010: letaan: maantuloa.
52011: 1) niihin lain 6 §:n 1 momentin 1 ja 3 Lain voimaantullessa asuntohallituksessa vi-
52012: kohdan mukaisiin asuntolainoihin, joita koske- reillä olevat 15 e §: n 1 momentissa tarkoitetut
52013: va hakemus on jätetty kunnan viranomaiselle hakemukset, jotka koskevat lupaa käyttää
52014: kesäkuun 1 päivänä 1989 tai sen jälkeen, ja asuntoa tilapäisesti muuhun kuin asuintarkoi-
52015: laina myönnetään vuoden 1990 tai myöhem- tukseen, siirretään asianomaisen kunnan viran-
52016: mästä myöntämisvaltuudesta; ja omaisen käsiteltäviksi. Valtioneuvostossa vi-
52017: 2) lain 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdan reillä olevat 15 f §:n 3 momentissa tarkoitetut
52018: mukaisiin asuntolainoihin, jos asunto hanki- hakemukset siirretään asuntohallituksen käsi-
52019: taan maaliskuun 1 päivänä 1990 tai sen jäl- teltäviksi.
52020: keen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
52021: Jos lainaa koskeva hakemus on jätetty aikai- ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
52022: semmin tai asunto on hankittu aikaisemmin menpiteisiin.
52023:
52024:
52025: 2.
52026: Laki
52027: asuntorahoituksen neuvottelujärjestelmästä annetun lain kumoamisesta
52028:
52029: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
52030:
52031: 1§ 2§
52032: Tällä lailla kumotaan asuntorahoituksen Tämä laki tulee voimaan päivänä
52033: neuvottelujärjestelmästä 7 pa1vana kesäkuuta kuuta 199 .
52034: 1978 annettu laki (411178).
52035:
52036:
52037: 3.
52038: Laki
52039: asuntolainoitettuun vuokrataloon kohdistuvista väliaikaisista rajoituksista annetun lain 4 §:n
52040: muuttamisesta
52041:
52042: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntolainoitettuun vuokrataloon kohdistuvista
52043: väliaikaisista rajoituksista 31 päivänä joulukuuta 1975 annetun lain (1082175) 4 §, sellaisena kuin
52044: se on 4 päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa (460179), näin kuuluvaksi:
52045:
52046: 4 § tusta siitä, mitä 2 §:ssä on säädetty, milloin
52047: Asuntohallitus voi hakemuksesta myöntää tätä on pidettävä kohtuullisena.
52048: määräämillään ehdoilla vapautuksen tai helpo-
52049: 1989 vp. HE n:o 194 21
52050:
52051: Tämä laki tulee voimaan päivänä Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
52052: kuuta 199 . ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
52053: Lain voimaantullessa valtioneuvostossa vi- menpiteisiin.
52054: reillä olevat 4 §: ssä tarkoitetut hakemusasiat
52055: siirretään asuntohallituksen ratkaistaviksi.
52056:
52057:
52058: 4.
52059: Laki
52060: asuntojen perusparantamisesta annetun lain muuttamisesta
52061:
52062: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
52063: kumotaan asuntojen perusparantamisesta 19 päivänä tammikuuta 1979 annetun lain (34/79)
52064: 6 §:n 2 momentti sekä
52065: muutetaan 1 §:n 1 ja 3 momentti, 6 §:n 3 momentti sekä 22 §:n 2 momentti,
52066: näistä 1 § :n 1 momentti sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa
52067: (21/85), näin kuuluviksi:
52068:
52069: 1§ 22 §
52070: Tämän lain nojalla voidaan valtion varoista
52071: myöntää perusparannuslainaa sellaisten toi- Asuntohallitus voi erityisestä syystä, milloin
52072: menpiteiden rahoittamista varten, joilla paran- perusparannuslaina on maksettu kokonaan ta-
52073: netaan asunnon tai asuinrakennuksen ja niihin kaisin, hakemuksesta myöntää asettamillaan
52074: liittyvien, asetuksella säädettävien tilojen taik- ehdoilla osittain tai kokonaan vapautuksen
52075: ka asuinkäyttöön otettavien tilojen tai asuin- siitä, mitä 1 momentissa on säädetty.
52076: ympäristön laatua ja varustetasoa.
52077:
52078: Samaan perusparantamiseen ei voida myön-
52079: tää lainaa sekä tämän lain että asuntotuotanto- Tämä laki tulee voimaan päivänä
52080: lain (247 /66) nojalla. kuuta 199 .
52081: Lain voimaantullessa valtioneuvostossa vi-
52082: 6§ reillä olevat 22 §:n 2 momentissa tarkoitetut
52083: hakemusasiat siirretään asuntohallituksen rat-
52084: Edellä 1 momentissa tarkoitettujen lainojen kaistaviksi.
52085: ja muiden valtion lainojen ja avustusten yhteis- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
52086: määrä saa kuitenkin olla enintään 90 prosent- ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
52087: tia 1 momentissa tarkoitetuista perusparannus- menpiteisiin.
52088: kustannuksista.
52089:
52090:
52091: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989
52092:
52093:
52094: Tasavallan Presidentti
52095: MAUNO KOIVISTO
52096:
52097:
52098:
52099:
52100: Ympäristöministeri Kaj Bärlund
52101: 22 1989 vp. - HE n:o 194
52102:
52103: Liite
52104:
52105: 1.
52106: Laki
52107: asuntotuotantolain muuttamisesta
52108:
52109: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
52110: kumotaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotantolain 6 §:n 3 momentti, 7 §:n 4
52111: momentti, 10 §:n 4 momentti ja 15 a §:n 4 momentti,
52112: sellaisina kuin ne ovat 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (81/82),
52113: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1, 4 ja 5
52114: momentti, 9 §:n 1 momentti, 9 a §, 10 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 ja 3 momentti, 14 §:n 2
52115: momentti, 15 e §:n 1 momentti, 15 f §:n 3 momentti ja 17 §:n 2 momentti,
52116: sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti 29 päivänä marraskuuta 1985 annetussa laissa
52117: (920/85), 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 ja 4 momentti, 9 §:n 1
52118: momentti, 10 §:n 1 momentti ja 11 §:n 1 ja 3 momentti mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1982
52119: annetussa laissa, 9 a § 27 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa laissa (504/80), 14 §:n 2 momentti 21
52120: päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (942179), 15 e §:n 1 momentti 16 päivänä tammikuuta
52121: 1987 annetussa laissa (11/87) ja 15 f §:n 3 momentti 4 päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa
52122: (459179), sekä
52123: lisätään lain 6 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta ja 7 b §:ään uusi 3 momentti, sellaisena kuin ne
52124: ovat mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa, sekä lakiin uusi 8 a ja
52125: 11 a-11 e § seuraavasti:
52126:
52127: Voimassa oleva laki Ehdotus
52128:
52129: 1§ 1§
52130: Asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto- Asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto-
52131: olojen parantamiseksi myönnetään asuntolai- olojen parantamiseksi myönnetään asuntolai-
52132: noja, rakennusaikaisia lainoja ja ensisijaislai- noja ja rakennusaikoisia lainoja, annetaan ta-
52133: noja, annetaan takauksia sekä maksetaan kor- kauksia sekä maksetaan korkohyvityksiä, in-
52134: kohyvityksiä, indeksikorotuksia ja lisäkorkoa deksikorotuksia ja lisäkorkoa sen mukaan kuin
52135: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. tässä laissa säädetään.
52136:
52137:
52138: 6§
52139: Asuntolainaa voidaan myöntää:
52140:
52141: 5) luonnolliselle henkilölle asuinhuoneiston 5) luonnolliselle henkilölle asuinhuoneiston
52142: hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimis- hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimis-
52143: ta varten lainoituksen kohteeksi hyväksytystä ta varten lainoituksen kohteeksi hyväksytystä
52144: rakenteilla olevasta tai vastavalmistuneesta rakenteilla olevasta tai vastavalmistuneesta
52145: asunto-osakeyhtiötalosta; tässä tarkoitettuna asunto-osakeyhtiötalosta; tässä tarkoitettuna
52146: asuntolainana tai osana sitä voidaan siirtää asuntolainana tai osana sitä voidaan siirtää
52147: osakkeen omistajan vastattavaksi asuin- osakkeen omistajan vastattavaksi asuin-
52148: huoneistoa vastaava osuus 2 momentissa tar- huoneistoa vastaava osuus 2 momentissa tar-
52149: koitetusta rakennusaikaisesta lainasta; sekä koitetusta rakennusaikaisesta lainasta;
52150: 6) luonnolliselle henkilölle omakotitalon ra- 6) luonnolliselle henkilölle omakotitalon ra-
52151: kentamista, laajentamista tai peruskorjausta kentamista, laajentamista tai peruskorjausta
52152: varten taikka sellaisen rakenteilla olevan tai varten taikka sellaisen rakenteilla olevan tai
52153: vastavalmistuneen omakotitalon hankkimista vastavalmistuneen omakotitalon hankkimista
52154: varten, jonka rakentamista varten ei ole myön- varten, jonka rakentamista varten ei ole myön-
52155: netty asuntolainaa. netty asuntolainaa; sekä
52156: 1989 vp. - HE n:o 194 23
52157:
52158: Voimassa oleva laki Ehdotus
52159: 7) kunnalle, kuntainliitolle taikka kunnan tai
52160: kuntainliiton tosiasiallisessa omistuksessa ole-
52161: valle osakeyhtiölle sellaisen asuinhuoneiston
52162: hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai enintään
52163: kaksi asuntoa käsittävän vuokratalon hankki-
52164: mista varten, jota on käytettävä asunnotto-
52165: mien, pakolaisten tai romaanien vuokra-asun-
52166: tona siten kuin 15 e §:n 1 momentissa sääde-
52167: tään ja jonka rakentamista tai hankkimista
52168: varten ei ole myönnetty asuntolainaa tai asun-
52169: tolaina on maksettu kokonaan takaisin.
52170:
52171: Valtion ensisijaista lainaa voidaan asuntolai- (kumotaan)
52172: nan lisäksi myöntää vuokratalon rakentamista,
52173: laajentamista tai peruskorjausta, asunto-osuus-
52174: kuntatalon peruskorjausta sekä 1 momentin 3
52175: kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyhtiötalon
52176: rakentamista varten, jos rahoituksen tarve ja
52177: paikkakunnan erityiset olot antavat siihen ai-
52178: hetta.
52179:
52180: 7§ 7 §
52181: Vuokratalon rakentamista ja hankkimista, Vuokratalon rakentamista ja hankkimista,
52182: 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun
52183: asunto-osakeyhtiötalon rakentamista sekä asunto-osakeyhtiötalon rakentamista sekä
52184: 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdassa tarkoitettua
52185: osakkeiden hankkimista varten myönnettävän osakkeiden tai vuokratalon hankkimista varten
52186: asuntolainan suuruus on enintään 60 prosenttia myönnettävän asuntolainan suuruus on enin-
52187: vahvistetusta lainoitusarvosta. Vuokratalon tään 95 prosenttia vahvistetusta hankinta-
52188: hankkimista varten myönnettävän asuntolai- arvosta, josta on vähennetty tontin kohtuulli-
52189: nan määrä on kuitenkin enintään aikaisemmin nen käypä arvo siltä osin kuin tontti on saatu
52190: myönnetyn asuntolainan sen osan suuruinen, vastikkeettajajosta on 6 §:n 1 momentin 4 ja
52191: joka on maksettu takaisin aikaisemmin, kuin 7 kohdassa tarkoitetun osakkeiden tai vuokra-
52192: lyhennysehdot olisivat edellyttäneet. Vuokrata- talon hankkimista varten myönnettävän asun-
52193: lon laajentamista tai peruskorjausta sekä tolainan osalta lisäksi vähennetty ostajan vas-
52194: asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta varten tattavaksi siirtyvät lainat tai osuus yhtiön lai-
52195: myönnettävän asuntolainan suuruus on enin- noista. Edellä 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa
52196: tään 60 prosenttia laajentamisen tai perus- tarkoitetun vuokratalon hankkimista varten
52197: korjauksen hyväksytyistä kustannuksista. myönnettävän asuntolainan määrä on kuiten-
52198: kin enintään aikaisemmin myönnetyn asunto-
52199: lainan sen osan suuruinen, joka on maksettu
52200: takaisin aikaisemmil', kuin lyhennysehdot oli-
52201: sivat edellyttäneet. Vuokratalon laajentamista
52202: tai peruskorjausta sekä asunto-osuuskuntata-
52203: lon peruskorjausta Vhrten myönnettävän asun-
52204: tolainan suuruus on enintään 60 prosenttia
52205: laajentamisen tai peruskorjauksen hyväksytyis-
52206: tä kustannuksista.
52207:
52208: Valtion ensisijaisen lainan suuruus on enin- (kumotaan)
52209: tään 30 prosenttia vahvistetusta lainoitusarvos-
52210: ta taikka laajentamisen tai peruskorjauksen
52211: hyväksytyistä kustannuksista.
52212: 24 1989 vp. - HE n:o 194
52213:
52214: Voimassa oleva laki Ehdotus
52215:
52216: 7b §
52217:
52218: Myönnettäessä 6 §:n 1 momentin 7 kohdan
52219: perusteella lainaa vuokratalon hankintaa var-
52220: ten vahvistetaan hankinta-arvoksi rakennuksen
52221: ja tontin yhteinen hankintahinta. Milloin tontti
52222: on saatu osaksi tai kokonaan vastikkeetta,
52223: hankinta-arvoon luetaan myös tällaisen tontin
52224: kohtuullinen käypä arvo. Myönnettäessä mai-
52225: nitun lainkohdan perusteella lainaa asuin-
52226: huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden
52227: hankkimista varten vahvistetaan huoneiston
52228: hankinta-arvoksi hankintahinta lisättynä huo-
52229: neiston osuudella yhtiön lainoista.
52230:
52231: 8§ 8§
52232: Asuntolainan, rakennusaikaisen lainan, val- Asuntolainan, rakennusaikaisen lainan sekä
52233: tion ensisijaisen lainan sekä 14 §:ssä tarkoite- 14 §:ssä tarkoitetun lainan takaisin maksami-
52234: tun lainan takaisin maksamisen ja muiden siitä sen ja muiden siitä johtuvien velvoitusten täyt-
52235: johtuvien velvoitusten täyttämisen vakuudeksi tämisen vakuudeksi on hankittava kiinnitys tai
52236: on hankittava kiinnitys tai annettava pantiksi annettava pantiksi asuinhuoneiston hallintaan
52237: asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osak- oikeuttavat osakkeet taikka jälkipanttausoi-
52238: keet taikka jälkipanttausoikeus niihin. Jos lai- keus niihin. Edellä 6 §:n 1 momentin 1 ja 3
52239: nan saajana on kunta tai kuntainliitto, ei kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönne-
52240: vakuutta ole vaadittava. tyn asuntolainan ja 7 kohdassa tarkoitetun
52241: vuokratalon hankkimista varten myönnetyn
52242: asuntolainan maksamisen vakuudeksi ei vaadi-
52243: ta vakuutta sen lainapääoman maksamisen
52244: osalta, joka vastaa 11 a §:n 2 momentin nojal-
52245: la lainan alkuperäiseen pääomaan lisättäviä
52246: korkoja. Jos lainan saajana on kunta tai kun-
52247: tainliitto, ei vakuutta ole vaadittava.
52248:
52249: Sen estämättä mitä 1 momentissa on säädet- Sen estämättä mitä 1 momentissa on säädet-
52250: ty, voidaan vuokra- tai asunto-osuuskuntata- ty, voidaan vuokra- tai asunto-osuuskuntata-
52251: loa tai 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitet- loa, 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua
52252: tua asunto-osakeyhtiötaloa taikka 6 §:n 1 mo- asunto-osakeyhtiötaloa tai 6 §:n 1 momentin 4
52253: mentin 4 kohdassa tarkoitettua osakkeiden kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankkimista
52254: hankkimista varten myönnetyn asuntolainan, taikka 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitet-
52255: rakennusaikaisen lainan ja valtion ensisijaisen tua osakkeiden tai vuokratalon hankkimista
52256: lainan takaisin maksamisen ja muiden siitä varten myönnetyn asuntolainan ja rakennusai-
52257: johtuvien velvoitusten täyttämisen vakuudeksi kaisen lainan takaisin maksamisen ja muiden
52258: erityisestä syystä hyväksyä lainanantajan riittä- siitä johtuvien velvoitusten täyttämisen vakuu-
52259: väksi katsoma muu kuin 1 momentissa mainit- deksi erityisestä syystä hyväksyä lainanantajan
52260: tu vakuus. riittäväksi katsoma muu kuin 1 momentissa
52261: mainittu vakuus.
52262: Valtion edun turvaamiseksi voidaan valtion Valtion edun turvaamiseksi voidaan valtion
52263: varoilla ostaa tässä laissa tarkoitetusta laina- varoilla ostaa tässä laissa tarkoitetusta laina-
52264: saamisesta pantattu tai ulosmitattu omaisuus, saamisesta pantattu tai ulosmitattu omaisuus,
52265: joka huutokaupalla myydään. Valtiolle tällä joka huutokaupalla myydään. Valtiolle tällä
52266: tavoin joutuvan omaisuuden käytöstä päättää tavoin joutuvan omaisuuden käytöstä päättää
52267: sisäasiainministeriö. ympäristöministeriö.
52268: 1989 vp. - HE n:o 194 25
52269:
52270: Voimassa oleva laki Ehdotus
52271:
52272: 8a §
52273: Asuntohallitus voi hakemuksesta erityisestä
52274: syystä antaa luvan siihen, että 6 §:n 1 momen-
52275: tin 1-3 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta
52276: varten myönnettyä asuntolainaa paremmalle
52277: etuoikeudelle voidaan vahvistaa kiinnitys.
52278: Edellä 6 §:n 1 momentin 1, 3, 4 ja 7 kohdas-
52279: sa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn
52280: asuntolainan, rakennusaikaisen lainan sekä
52281: 14 §:ssä tarkoitetun lainan määrä voi yhdessä 1
52282: momentissa tarkoitetun lainan kanssa ylittää
52283: 95 prosenttia hyväksytystä hankinta-arvosta.
52284:
52285:
52286: 9 § 9§
52287: Asuntohallitus myöntää asuntolainan vuok- Asuntohallitus myöntää asuntolainan vuok-
52288: ratalon rakentamista, laajentamista, perus- ratalon rakentamista, laajentamista, perus-
52289: korjausta tai hankkimista varten, 6 §:n 1 mo- korjausta tai hankkimista varten, 6 §:n 1 mo-
52290: mentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyh- mentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyh-
52291: tiötalon rakentamista varten, 6 §:n 1 momen- tiötalon rakentamista varten, 6 §:n 1 momen-
52292: tin 4 kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankki- tin 4 kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankki-
52293: mista varten sekä asunto-osuuskuntatalon pe- mista varten, 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa
52294: ruskorjausta varten. Asuntohallitus myöntää tarkoitettua asuinhuoneiston hallintaan oikeut-
52295: myös rakennusaikaisen lainan sekä valtion en- tavien osakkeiden tai vuokratalon hankkimista
52296: sisijaisen lainan. varten sekä asunto-osuuskuntatalon perus-
52297: korjausta varten. Asuntohallitus myöntää
52298: myös rakennusaikaisen lainan.
52299:
52300:
52301:
52302: 9a§ 9a§
52303: Asuntolainan ja rakennusaikaisen lainan Asuntolainan ja rakennusaikaisen lainan
52304: myöntämisen edellytyksenä on, että asuntohal- myöntämisen edellytyksenä on, että asuntohal-
52305: litus hyväksyy sen avulla rakennettavaa, laa- litus hyväksyy sen avulla rakennettavaa, laa-
52306: jennettavaa tai peruskorjattavaa rakennusta jennettavaa tai peruskorjattavaa rakennusta tai
52307: koskevat rakennussuunnitelman, rakennuskus- rakennusryhmää koskevat rakennussuunnitel-
52308: tannukset, hankinta-arvon ja rahoitussuunni- man, rakennuskustannukset, hankinta-arvon
52309: telman. ja rahoitussuunnitelman. Milloin asuntolaina
52310: myönnetään omakotitalon rakentamista, laa-
52311: jentamista tai peruskorjausta varten, antaa
52312: hyväksymisen kuitenkin kunnan viranomainen.
52313: Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee
52314: myös rakennusta, jossa olevan asuinhuoneis- myös rakennusta tai rakennusryhmää, jossa
52315: ton hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankki- olevan asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien
52316: mista varten asuntolaina myönnetään, sekä osakkeiden hankkimista varten asuntolaina
52317: soveltuvin osin omakotitaloa, jonka hankki- myönnetään, sekä soveltuvin osin omakotita-
52318: mista varten asuntolaina myönnetään. loa, jonka hankkimista varten asuntolaina
52319: myönnetään.
52320: Milloin asuntolaina myönnetään omakotita- Edellä 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoi-
52321: lon rakentamista, laajentamista tai perus- tetun osakkeiden tai vuokratalon hankkimista
52322: korjausta varten, antaa 1 momentissa tarkoite- varten myönnettävän asuntolainan myöntämi-
52323: 4 391147K
52324: 26 1989 vp. - HE n:o 194
52325:
52326: Voimassa oleva laki Ehdotus
52327:
52328: tun hyväksymisen kuitenkin kunnan viran- sen edellytyksenä on, että asuntohallitus hy-
52329: omainen. väksyy lainan avulla hankittavien osakkeiden
52330: tai vuokratalon hankinta-arvon ja rahoitus-
52331: suunnitelman.
52332: 10 § 10 §
52333: Vuokratalon rakentamista, hankkimista, Vuokratalon rakentamista, hankkimista,
52334: laajentamista tai peruskorjausta, 6 §:n 1 mo- laajentamista tai peruskorjausta, 6 §:n 1 mo-
52335: mentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyh- mentin 3 kohdassa tarkoitetun asunto-osakeyh-
52336: tiötalon rakentamista, 6 §:n 1 momentin 4 tiötalon rakentamista, 6 §:n 1 momentin 4 ja 7
52337: kohdassa tarkoitettua osakkeiden hankkimista kohdassa tarkoitettua osakkeiden tai vuokrata-
52338: sekä asunto-osuuskuntatalon peruskorjausta lon hankkimista sekä asunto-osuuskuntatalon
52339: varten myönnettävän asuntolainan laina-aika peruskorjausta varten myönnettävän asuntolai-
52340: on enintään 45 vuotta. nan laina-aika on enintään 45 vuotta.
52341:
52342: Valtion ensisijaisen lainan laina-aika on (kumotaan)
52343: enintään 25 vuotta.
52344: 11 § 11§
52345: Asuntolainan, rakennusaikaisen lainan ja Edellä 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa
52346: valtion ensisijaisen lainan kulloinkin voimassa mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun-
52347: olevista koroista ja lyhennyksistä säädetään tolainan ja rakennusaikaisen lainan kulloinkin
52348: asetuksella. Asuntolainan korot ja lyhennykset voimassa olevista koroista ja lyhennyksistä
52349: on säädettävä suoritettavaksi siten, että niiden säädetään asetuksella. Asuntolainan korot ja
52350: yhteismäärä nousee, huomioon ottaen asumis- lyhennykset on säädettävä suoritettavaksi si-
52351: menojen kehitys suhteessa tulotason kehityk- ten, että niiden yhteismäärä nousee, huomioon
52352: seen, tarkoituksenmukaisella tavalla laina-ajan ottaen asumismenojen kehitys suhteessa tulota-
52353: kuluessa. son kehitykseen, tarkoituksenmukaisella taval-
52354: la laina-ajan kuluessa.
52355:
52356: Lainan myöntänyt viranomainen voi erityi- Lainan myöntänyt viranomainen voi erityi-
52357: sistä syistä lykätä asuntolainan korot tai lyhen- sistä syistä lykätä 1 momentissa tarkoitetun
52358: nykset taikka molemmat myöhemmin makset- asuntolainan korot tai lyhennykset taikka mo-
52359: taviksi valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain lemmat myöhemmin maksettaviksi valtion
52360: vahvistettavan enimmäismäärän rajoissa siten, tulo- ja menoarviossa vuosittain vahvistettavan
52361: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Lykä- enimmäismäärän rajoissa siten, kuin asetuksel-
52362: tylle korolle ei ole maksettava korkoa. la tarkemmin säädetään. Lykätylle korolle ei
52363: ole maksettava korkoa.
52364:
52365:
52366: 11 a §
52367: Edellä 6 §:n 1 momentin 1-4 ja 7 kohdassa
52368: mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun-
52369: tolainan korot ja lyhennykset suoritetaan vuo-
52370: simaksusta siten kuin jäljempänä tässä pykä-
52371: lässä ja 11 b-11 e §:ssä säädetään. Korot ja
52372: lyhennykset peritään valtiolle erikseen määrät-
52373: tävinä lainamaksuina.
52374: Vuosimaksusta on suoritettava ensin asunto-
52375: lainan korkoa. Se osa korosta, jota ei voida
52376: suorittaa vuosimaksusta, lisätään vuosittain
52377: asuntolainan pääomaan.
52378: 1989 vp. - HE n:o 194 27
52379:
52380: Voimassa oleva laki Ehdotus
52381:
52382: Vuosimaksun määrää valtioneuvosto tai yk-
52383: sittäistapauksessa asuntohallitus siten kuin jäl-
52384: jempänä säädetään. Vuosimaksun määräämi-
52385: sestä ja tarkistamisesta sekä lainamaksujen
52386: perimisestä voidaan säätää tarkemmin asetuk-
52387: sella.
52388: 11 b §
52389: Ensimmäisen vuosimaksun suuruus on val-
52390: tioneuvoston päätöksellä määrättävän prosent-
52391: tiluvun suuruinen osuus 6 §:n 1 momentin 1, 3,
52392: 4 ja 7 kohdassa mainittua tarkoitusta varten
52393: myönnetyn asuntolainan määrästä. Jos asunto-
52394: lainan määrä muuttuu, vuosimaksun suuruutta
52395: korjataan vastaavasti.
52396: Asuntohallitus voi yksittäistapauksessa eri-
52397: tyisestä syystä määrätä, että ensimmäinen vuo-
52398: simaksu on edellä säädettyä suurempi tai pie-
52399: nempi. Ensimmäinen vuosimaksu voidaan kui-
52400: tenkin määrätä pienemmäksi vain valtioneu-
52401: voston päätöksellä määrättävissä rajoissa.
52402: Ensimmäinen vuosimaksu määrätään 6 §:n 1
52403: momentin 1 ja 3 kohdassa mainittua tarkoitus-
52404: ta varten myönnetyn asuntolainan osalta vuok-
52405: ratalon valmistumista seuraavan maaliskuun 1
52406: päivästä lukien ja 6 §:n 1 momentin 4 ja 7
52407: kohdassa mainittua tarkoitusta varten myönne-
52408: tyn asuntolainan osalta asuntolainan ensim-
52409: mäisen erän nostamista seuraavan maaliskuun
52410: 1 päivästä lukien.
52411: 11 c §
52412: Vuosimaksua tarkistetaan kunkin kalenteri-
52413: vuoden maaliskuun 1 päivästä lukien siten, että
52414: prosenttimääräinen tarkistus vastaa toteutu-
52415: nutta kuluttajahintaindeksin muutosta lisätty-
52416: nä yhdellä prosenttiyksiköllä.
52417: Valtioneuvosto voi asumiskustannusten koh-
52418: tuullistuttamiseksi tai tasoittamiseksi eri ikäi-
52419: sissä taloissa tai eri vuosina hankiluissa
52420: vuokra-asunnoissa määrätä, että vuosimaksun
52421: tarkistus on 1 momentissa säädettyä pienempi
52422: tai suurempi.
52423: Jos vuokratalosta lunastetaan vuokra-asun-
52424: tojen omaksi!unastamisesta annetun lain (82 1
52425: 82) nojalla huoneisto omistusasunnoksi, piene-
52426: nee vuosimaksu vastaavassa suhteessa.
52427:
52428: 11 d §
52429: Edellä 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainit-
52430: tua tarkoitusta varten myönnetyllä asuntolai-
52431: nalla lainoitetun vuokratalon vuosimaksu mää-
52432: rätään kuten talon vuosimaksu olisi määrätty,
52433: 28 1989 vp. - HE n:o 194
52434:
52435: Voimassa oleva laki Ehdotus
52436:
52437: jollei talon rakentamista, laajentamista tai pe-
52438: ruskorjausta varten myönnettyä alkuperäistä
52439: lainaa olisi maksettu takaisin aikaisemmin kuin
52440: lainaehdot olisivat edellyttäneet.
52441: 11 e §
52442: Edellä 6 §:n 1 momentin 1-4 ja 7 kohdassa
52443: mainittua tarkoitusta varten myönnetyn asun-
52444: tolainan korko on 3,5 prosenttia vuodessa
52445: laina-ajan alusta lukien siihen maaliskuun 1
52446: päivään saakka, josta lukien ensimmäinen vuo-
52447: simaksu määrätään. Tämä korko suoritetaan
52448: erikseen eikä 11 a §:n 1 momenttia sovelleta.
52449: Tämän jälkeiseltä ajalta perittävä vuotuinen
52450: korko on kunkin maaliskuun 1 päivästä seu-
52451: raavan maaliskuun 1 päivään saakka vuosi-
52452: maksun 11 c § :n 1 tai 2 momentin mukaisesti
52453: määrättävän prosenttimääräisen tarkistuksen
52454: määrä lisättynä 1,5 prosenttiyksiköllä.
52455: 14 §
52456:
52457: Luottolaitoksen korkotukilainasta perimä Luottolaitoksen korkotukilainasta perimä
52458: korko saa olla enintään sen koron suuruinen, korko saa olla enintään sen koron suuruinen,
52459: mitä luottolaitos yleisesti kulloinkin perii sa- mitä luottolaitos yleisesti kulloinkin perii sa-
52460: manlaisiin tarkoituksiin osoitetuista lainoista. manlaisiin tarkoituksiin osoitetuista lainoista.
52461: Sisäasiainministeriö päättää hankittuaan asias- Ympäristöministeriö päättää hankittuaan asi-
52462: ta Suomen Pankin lausunnon, minkä suuruista asta Suomen Pankin lausunnon, minkä suu-
52463: korkoa luottolaitokset enintään voivat korko- ruista korkoa luottolaitokset enintään voivat
52464: tukilainasta periä. korkotukilainasta periä.
52465:
52466: 15 a §
52467:
52468: Edellä 3 momentissa tarkoitetuista valtiolle (kumotaan)
52469: tilitetyistä varoista myönnetään ensisijaisesti
52470: niihin kuntiin, joista ne ovat kertyneet, 6 §:n 1
52471: momentin 3 kohdassa tarkoitettuja asuntolai-
52472: noja ja vuokra-asuntojen omaksilunastamises-
52473: ta annetussa laissa tarkoitettuja omaksilunasta-
52474: mislainoja sekä kunnille avustusta vuokra-
52475: asuntojen hankkimista varten tai muuhun
52476: asuntohallituksen hyväksymän suunnitelman
52477: mukaiseen 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden
52478: asunto-olojen parantamiseen.
52479:
52480: 15 e § 15 e §
52481: Asuntohuoneistoa on käytettävä 5 §:ssä tar- Asuinhuoneistoa on käytettävä 5 §:ssä tar-
52482: koitetut edellytykset täyttävän ja kunnan vuok- koitetut edellytykset täyttävän ja kunnan vuok-
52483: ralaiseksi hyväksymän henkilön vuokra-asun- ralaiseksi hyväksymän henkilön vuokra-asun-
52484: tona, jos se sijaitsee sellaisessa vuokratalossa, tona, jos se sijaitsee sellaisessa vuokratalossa,
52485: jonka rakentamista, hankkimista, laajentamis- jonka rakentamista, hankkimista, laajentamis-
52486: ta tai peruskorjausta varten on myönnetty ta tai peruskorjausta varten on myönnetty
52487: 1989 vp. - HE n:o 194 29
52488:
52489: Voimassa oleva laki Ehdotus
52490:
52491: asuntolaina, tai 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa asuntolaina, tai 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa
52492: tarkoitetussa asunto-osakeyhtiötalossa taikka tarkoitetussa asunto-osakeyhtiötalossa taikka
52493: jos sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden jos sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden
52494: hankkimista varten on myönnetty 6 §:n 1 mo- hankkimista varten on myönnetty 6 §:n 1 mo-
52495: mentin 4 kohdassa tarkoitettu asuntolaina. Mi- mentin 4 tai 7 kohdassa tarkoitettu asuntolai-
52496: tä edellä on säädetty, ei koske osakehuoneis- na. Jos asuntolaina on myönnetty 6 §:n 1
52497: toa, jonka hallintaan oikeuttavat osakkeet momentin 7 kohdassa mainittua tarkoitusta
52498: vuokralainen on lunastanut omakseen. Asun- varten eikä kunnassa ole asunnottomia, pako-
52499: tohallitus voi kuitenkin myöntää luvan käyttää laisia tai romaaneja, voidaan asukkaaksi valita
52500: edellä tässä momentissa tarkoitettua asuin- muita 5 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttäviä
52501: huoneistoa muuhun kuin asuintarkoitukseen. henkilöitä. Mitä edellä on säädetty, ei koske
52502: Pysyvä lupa voi koskea vain vähäistä osaa osakehuoneistoa, jonka hallintaan oikeuttavat
52503: talon kaikista asuinhuoneistoista. Myöntäes- osakkeet vuokralainen on lunastanut omak-
52504: sään luvan pysyvään muutokseen asuntohalli- seen. Asuntohallitus voi kuitenkin myöntää
52505: tus voi samalla määrätä maksettavaksi takaisin luvan käyttää edellä tässä momentissa tarkoi-
52506: asuntolainasta sen osan, joka vastaa luvassa tettua asuinhuoneistoa pysyvästi muuhun kuin
52507: tarkoitettua asuntoa. Myös kunta voi asunto- asuintarkoitukseen. Pysyvä lupa voi koskea
52508: hallituksen vahvistamien perusteiden mukaan vain vähäistä osaa talon kaikista asuinhuoneis-
52509: myöntää luvan käyttää asuinhuoneistoa muu- toista. Myöntäessään luvan asuntohallitus voi
52510: nakio asuntona kuin 5 §:ssä tarkoitetut edelly- samalla määrätä maksettavaksi takaisin asun-
52511: tykset täyttävien henkilöiden vuokra-asuntona. tolainasta sen osan, joka vastaa luvassa tarkoi-
52512: Lisäksi opiskelija-asuntolaa saadaan kunnan tettua asuntoa. Myös kunta voi asuntohallituk-
52513: luvalla tilapäisesti käyttää muidenkin kuin sen vahvistamien perusteiden mukaan myöntää
52514: 5 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden asuntona. luvan käyttää asuntoa tilapäisesti muuhun kuin
52515: Sen estämättä, mitä tässä momentissa sääde- asuintarkoitukseen tai muuna asuntona kuin
52516: tään, voidaan vuokratalossa, jonka perus- 5 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttävien hen-
52517: korjausta varten on myönnetty asuntolainaa, kilöiden vuokra-asuntona. Lisäksi opiskelija-
52518: yhtä asuntoa käyttää talon omistajan omana asuntolaa saadaan kunnan luvalla tilapäisesti
52519: asuntona. käyttää muidenkin kuin 5 §:ssä tarkoitettujen
52520: henkilöiden asuntona. Sen estämättä, mitä täs-
52521: sä momentissa säädetään, voidaan vuokrata-
52522: lossa, jonka peruskorjausta varten on myön-
52523: netty asuntolainaa, yhtä asuntoa käyttää talon
52524: omistajan omana asuntona.
52525:
52526:
52527: 15 f §
52528:
52529: Valtioneuvosto voi erityisestä syystä, milloin Asuntohallitus voi erityisestä syystä, milloin
52530: asuntolaina on maksettu kokonaan takaisin, asuntolaina on maksettu kokonaan takaisin,
52531: hakemuksesta myöntää aseHamillaan ehdoilla hakemuksesta myöntää aseHamillaan ehdoilla
52532: osaksi tai kokonaan vapautuksen siitä, mitä 1 osaksi tai kokonaan vapautuksen siitä, mitä 1
52533: momentissa on säädetty. momentissa on säädetty.
52534:
52535:
52536: 17 §
52537:
52538: Lainan myöntänyt luottolaitos on velvolli- Lainan myöntänyt luottolaitos on velvolli-
52539: nen antamaan sisäasiainministeriön, valtiova- nen antamaan ympäristöministeriön, valtiova-
52540: rainministeriön ja asuntohallituksen valtuutta- rainministeriön ja asuntohallituksen valtuutta-
52541: mille henkilöille sellaisia tietoja, jotka ovat mille henkilöille sellaisia tietoja, jotka ovat
52542: tarpeen sen selvittämiseksi, onko lainan hakija tarpeen sen selvittämiseksi, onko lainan hakija
52543: 30 1989 vp. - HE n:o 194
52544:
52545: Voimassa oleva laki Ehdotus
52546:
52547: ollut laissa tarkoitetun luotan tarpeessa, sa- ollut laissa tarkoitetun luotan tarpeessa, sa-
52548: moin kuin ne tiedot ja tarkastettavaksi ne moin kuin ne tiedot ja tarkastettavaksi ne
52549: asiakirjat, jotka tarvitaan sen toteamiseksi, asiakirjat, jotka tarvitaan sen toteamiseksi,
52550: onko lainaehtoja sekä tätä lakia ja sen nojalla onko lainaehtoja sekä tätä lakia ja sen nojalla
52551: annettuja määräyksiä muutoin noudatettu. Sa- annettuja määräyksiä muutoin noudatettu. Sa-
52552: massa tarkoituksessa saadaan sen mukaan kuin massa tarkoituksessa saadaan sen mukaan kuin
52553: asetuksella säädetään, suorittaa tarkastuksia ja asetuksella säädetään, suorittaa tarkastuksia ja
52554: katselmuksia. katselmuksia.
52555:
52556: Tämä laki tulee voimaan päivänä
52557: kuuta 199 .
52558: Lain 7 §:n 1 momenttia, 8 §:n 1 ja 4 mo-
52559: menttia sekä 8 a, 11 a-11 c ja 11 e §:ää sovel-
52560: letaan:
52561: 1) niihin lain 6 §:n 1 momentin 1 ja 3
52562: kohdan mukaisiin asuntolainoihin, joita koske-
52563: va hakemus on jätetty kunnan viranomaiselle
52564: kesäkuun 1 päivänä 1989 tai sen jälkeen, ja
52565: laina myönnetään vuoden 1990 tai myöhem-
52566: mästä myöntämisvaltuudesta; ja
52567: 2) lain 6 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohdan
52568: mukaisiin asuntolainoihin, jos asunto hanki-
52569: taan maaliskuun 1 päivänä 1990 tai sen jäl-
52570: keen.
52571: Jos lainaa koskeva hakemus on jätetty aikai-
52572: semmin tai asunto on hankittu aikaisemmin
52573: kuin 2 momentissa on säädetty, sovelletaan
52574: asuntolainaan 7 §:n 1 momentin, 8 §:n 1 ja 4
52575: momentin sekä 11 §:n 1 momentin säännöksiä
52576: edelleen sellaisina kuin ne ovat ennen tämän
52577: lain voimaantuloa.
52578: Lain 11 d §:ää sovelletaan vain jos talon
52579: rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta
52580: varten myönnetty alkuperäinen laina on myön-
52581: netty tämän lain nojalla.
52582: Valtion ensisijaisia lainoja voidaan myöntää
52583: vuoden 1993 loppuun saakka. Tällöin sovelle-
52584: taan ensisijaisia lainoja koskevia tällä lailla
52585: kumottuja tai muutettuja säännöksiä edelleen
52586: sellaisina kuin ne ovat ennen tämän lain voi-
52587: maantuloa.
52588: Lain voimaantullessa asuntohallituksessa vi-
52589: reillä olevat 15 e §:n 1 momentissa tarkoitetut
52590: hakemukset, jotka koskevat lupaa käyttää
52591: asuntoa tilapäisesti muuhun kuin asuintarkoi-
52592: tukseen siirretään asianomaisen kunnan viran-
52593: omaisen käsiteltäviksi. Valtioneuvostossa vi-
52594: reillä olevat 15 f §:n 3 momentissa tarkoitetut
52595: hakemukset siirretään asuntohallituksen käsi-
52596: teltäviksi.
52597: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
52598: ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
52599: menpiteisiin.
52600: 1989 vp. - HE n:o 194 31
52601:
52602: 3.
52603: Laki
52604: asuntolainoitettuun vuokrataloon kohdistuvista väliaikaisista rajoituksista annetun lain 4 §:n
52605: muuttamisesta
52606:
52607: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntolainoitettuun vuokrataloon kohdistuvista
52608: väliaikaisista rajoituksista 31 päivänä joulukuuta 1975 annetun lain (1082/75) 4 §,sellaisena kuin
52609: se on 4 päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa (460/79), näin kuuluviksi:
52610:
52611: Voimassa oleva laki Ehdotus
52612: 4 § 4 §
52613: Valtioneuvosto voi hakemuksesta myöntää Asuntohallitus voi hakemuksesta myöntää
52614: määräämillään ehdoilla vapautuksen tai helpo- määräämillään ehdoilla vapautuksen tai helpo-
52615: tusta siitä, mitä 2 §:ssä on säädetty, milloin tusta siitä, mitä 2 §:ssä on säädetty, milloin
52616: tätä on pidettävä kohtuullisena. tätä on pidettävä kohtuullisena.
52617:
52618: Tämä laki tulee voimaan päivänä
52619: kuuta 199 .
52620: Lain voimaantullessa valtioneuvostossa vi-
52621: reillä olevat 4 §:ssä tarkoitetut hakemusasiat
52622: siirretään asuntohallituksen ratkaistaviksi.
52623: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
52624: ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
52625: menpiteisiin.
52626:
52627:
52628:
52629:
52630: 4.
52631: Laki
52632: asuntojen perusparantamisesta annetun lain muuttamisesta
52633:
52634: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
52635: kumotaan asuntojen perusparantamisesta 19 päivänä tammikuuta 1979 annetun lain (34/79)
52636: 6 §:n 2 momentti sekä
52637: muutetaan 1 §:n 1 ja 3 momentti, 6 §:n 3 momentti sekä 22 §:n 2 momentti,
52638: näistä 1 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa
52639: (21/85), näin kuuluviksi:
52640:
52641: Voimassa oleva laki Ehdotus
52642:
52643: 1§ 1§
52644: Tämän lain nojalla voidaan valtion varoista Tämän lain nojalla voidaan valtion varoista
52645: myöntää perusparannuslainaa ja ensisijaista myöntää perusparannuslainaa sellaisten toi-
52646: lainaa sellaisten toimenpiteiden rahoittamista menpiteiden rahoittamista varten, joilla paran-
52647: varten, joilla parannetaan asunnon tai asuin- netaan asunnon tai asuinrakennuksen ja niihin
52648: rakennuksen ja niihin liittyvien, asetuksella liittyvien, asetuksella säädettävien tilojen taik-
52649: säädettävien tilojen taikka asuinkäyttöön otet- ka asuinkäyttöön otettavien tilojen tai asuin-
52650: tavien tilojen tai asuinympäristön laatua ja ympäristön laatua ja varustetasoa.
52651: varustetasoa.
52652: 32 1989 vp. - HE n:o 194
52653:
52654: Voimassa oleva laki Ehdotus
52655: Samaan perusparantamiseen ei voida myön- Samaan perusparantamiseen ei voida myön-
52656: tää lainaa sekä tämän lain että asuntotuotanto- tää lainaa sekä tämän lain että asuntotuotanto-
52657: lain (247 /66) nojalla, ellei 6 §:n 2 momentista lain (247 /66) nojalla.
52658: muuta johdu.
52659: 6§
52660:
52661: Lainansaajalle, jolle on myönnetty pitkäai- (kumotaan)
52662: kaista perusparannuslainaa, voidaan lisäksi
52663: myöntää ensisijaista lainaa 1 momentissa tar-
52664: koitettujen perusparannuskustannusten rahoit-
52665: tamista varten sen mukaan mitä ensisijaisesta
52666: lainasta on asuntotuotantolaissa säädetty.
52667: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen lai- Edellä 1 momentissa tarkoitettujen lainojen
52668: nojen ja muiden valtion lainojen ja avustusten ja muiden valtion lainojen ja avustusten yhteis-
52669: yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään 90 määrä saa kuitenkin olla enintään 90 prosent-
52670: prosenttia 1 momentissa tarkoitetuista perus- tia 1 momentissa tarkoitetuista perusparannus-
52671: parannuskustannuksista. kustannuksista.
52672:
52673: 22 §
52674:
52675: Valtioneuvosto voi erityisestä syystä, milloin Asuntohallitus voi erityisestä syystä, milloin
52676: perusparannuslaina on maksettu kokonaan ta- perusparannuslaina on maksettu kokonaan ta-
52677: kaisin, hakemuksesta myöntää asettamillaan kaisin, hakemuksesta myöntää asettamillaan
52678: ehdoilla osittain tai kokonaan vapautuksen ehdoilla osittain tai kokonaan vapautuksen
52679: siitä, mitä 1 momentissa on säädetty. siitä, mitä 1 momentissa on säädetty.
52680:
52681: Tämä laki tulee voimaan päivänä
52682: kuuta 199 .
52683: Lain voimaantullessa valtioneuvostossa vi-
52684: reillä olevat 22 §:n 2 momentissa tarkoitetut
52685: hakemusasiat siirretään asuntohallituksen rat-
52686: kaistaviksi.
52687: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
52688: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
52689: menpiteisiin.
52690: 1989 vp. - HE n:o 195
52691:
52692:
52693:
52694:
52695: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhdistyslain 10 ·ja
52696: 35 §:n, yleisistä kokouksista annetun lain 1 ja 2 §:n sekä
52697: painovapauslain muuttamisesta
52698:
52699:
52700:
52701:
52702: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
52703:
52704: Ulkomaalaisten poliittisia osallisturuisoi- Painokirjoitusten julkaiseruisoikeus olisi eh-
52705: keuksia Suomessa ehdotetaan laajennettavaksi. dotuksen mukaan Suomen kansalaisten lisäksi
52706: Ehdotuksen mukaan valtiollisten yhdistysten myös niillä ulkomaalaisilla, joilla on kotipaik-
52707: eli lähinnä puolueiden jäseninä voisivat Suo- ka Suomessa. Itseään ja omaisuuttaan hallitse-
52708: men kansalaisten lisäksi olla myös sellaiset vat ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka Suo-
52709: ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka Suomessa. messa, voisivat julkaista Suomessa myös aika-
52710: Myös ulkomaalaisen oikeutta kuulua valtiolli- kautisia painokirjoituksia eli sanoma- ja aika-
52711: sen yhdistyksen hallitukseen laajennettaisiin kauslehtiä. Sama oikeus olisi myös sellaisilla
52712: luopumalla kansalaisuusvaatimuksesta. Sen si- yhteisöillä, joissa hallituksen puheenjohtajana
52713: jaan kaikilta hallituksen jäseniltä kansalaisuu- tai vastaavassa asemassa on mainitut edellytyk-
52714: teen katsomatta edellytettäisiin, että heillä on set täyttävä ulkomaalainen. Aikakautisen pai-
52715: kotipaikka Suomessa. nokirjoituksen päätoimittajana voisi olla täysi-
52716: Poliittiseen osallisturuisoikeuteen liittyen eh- valtaisen Suomen kansalaisen lisäksi myös täy-
52717: dotetaan myös kokoontumisoikeuden ja paino- sivaltainen ulkomaalainen, jolla on kotipaikka
52718: vapauden laajentamista. Kokoontumisoikeutta Suomessa.
52719: ehdotetaan laajennettavaksi niin, että oikeus Ehdotettujen uudistusten toteutuessa ei olisi
52720: kokoontua yleisiin kokouksiin olisi kaikilla estettä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopi-
52721: kansalaisuuteen, kotipaikkaan tai muihin omi- muksen ratifioimiseen ilman varaumia ko-
52722: naisuuksiin katsomatta. Yleisen kokouksen sai- koontumisoikeuden ja painovapauden osalta.
52723: si järjestää täysivaltainen Suomen kansalainen, Uusi yhdistyslaki täyttää jo ihmisoikeussopi-
52724: täysivaltainen ulkomaalainen, jolla on koti- muksen vaatimukset.
52725: paikka Suomessa, sekä Suomessa rekisteröity Ehdotetut muutokset ovat tarkoitetut tule-
52726: yhdistys. Säännöksiä sovellettaisiin myös mie- maan voimaan samaan aikaan uuden yhdistys-
52727: lenosoituksiin. lain kanssa eli 1 päivänä tammikuuta 1990.
52728:
52729:
52730:
52731:
52732: 391340U
52733: 2 1989 vp. - HE n:o 195
52734:
52735:
52736:
52737:
52738: SISÄLLYSLUETTELO
52739:
52740: Sivu Sivu
52741: YLEISPERUSTELUT ooooooooooo0ooo0oooo0ooo0 3 1.1. Yhdistyslaki o00000000000000000000000000000 12
52742: 1. Nykyinen tilanne 0000000000000000oo000o000oo000 3 10 §0 00000000000000000000000000000000000000 12
52743: 1010 Poliittiset oikeudet kansalaisten perusoi- 35 §0 000° 0000000000000000000000000000000000 13
52744: keuksina 000000 0000oo000oo00o00 0ooo0oooo0oo 3 1.2° Laki yleisistä kokouksista 0000000000000000 13
52745: 1.20 Ulkomaalaisten mahdollisuus osallistua 1 §0 00000000000000000000000000000000000000 13
52746: poliittiseen toimintaan 00o000oo000o000oo000 3 2 §0 0oo 0000000000000000000000000oo 00000000 13
52747: 102010 Osallistuminen puoluetoimintaan oo 3 1.30 Painovapauslaki oo000000oooo00000000000000 14
52748: 1.2020 Kokoontumisoikeus ooo0ooo0oooo0oo 4 1 §0 00000000000000000000000000000000000000 14
52749: 1.2030 Painovapaus o00ooooooo0ooo0oooo0ooo 4 19 §0 00000000000000000000000000000000000000 14
52750: 1.2.40 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus oo0oo 5 21 §0 000oooo 0000000000000000000000000000000 14
52751: 1.30 Kansainvälisten sopimusten asettamat vel- 2. Voimaantulo oo0ooooooo00000000oo00000000000000 14
52752: voitteet 00o000oo00ooo0oooo0ooo0ooo0ooo0oooo 6
52753: 1.40 Tilanne eräissä muissa maissa 0ooo0ooo0oooo 7 LAKITEKSTIT 0ooooooooooo00ooooooooo000oo000o 15
52754: 1.401. Muut pohjoismaat 0oooooooo0oooo0oo 7
52755: 1.4020 Muut läntisen Euroopan maat oo00o 8 1. Laki yhdistyslain 10 ja 35 §:n muuttamisesta 00 15
52756: 2. Ehdotetut muutokset 000o0000o000oo00oo00ooo00o 8 2. Laki yleisistä kokouksista annetun lain 1 ja
52757: 201. Yleistä 000000000000000000000000000000000000 8 2 §:n muuttamisesta ooo00000ooooo00000000000000 15
52758: 2020 Osallistuminen puoluetoimintaan o000oo000 9 3. Laki painovapauslain muuttamisesta 0000000000 15
52759: 2030 Kokoontumisoikeuden laajentaminen 0o000 10
52760: 2.40 Painovapauden laajentaminen oooo0ooo0ooo 10
52761: LIITE oo0ooooooooooo0oooo0oooooooooo0oooo0ooooo 17
52762: 3. Asian valmistelu 00oo00ooo0oooooooo0ooo0ooo0oooo 11
52763: Rinnakkaistekstit ooooooooo0oooo00ooo00ooo0000o0000 17
52764: 4. Esityksen vaikutukset 00oo000oo00ooo00oo00ooo0oo 12 1. Laki yhdistyslain 10 ja 35 §:n muuttamisesta 00 17
52765: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 000000 12 20 Laki yleisistä kokouksista annetun lain 1 ja
52766: 2 §:n muuttamisesta ooo0oooo00ooo00ooo000oo0000 18
52767: 1. Lakiehdotusten perustelut oooo0ooo0ooo0oooo0ooo 12 3o Laki painovapauslain muuttamisesta o00ooo0000 18
52768: 1989 vp. - HE n:o 195 3
52769:
52770:
52771:
52772:
52773: YLEISPERUSTELUT
52774:
52775:
52776: 1. Nykyinen tilanne kansainväliset ihmisoikeussopimukset sallivat-
52777: kin puheena olevassa suhteessa rajoituksia, ei
52778: 1.1. Poliittiset oikeudet kansalaisten perusoi- vallitsevaa asiaintilaa kuitenkaan voida pitää
52779: keuksina tyydyttävänä. Perusoikeusturvan laajentami-
52780: nen koskemaan pääsääntöisesti kaikkia Suo-
52781: Poliittisina oikeuksina laajassa mielessä pi- men oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvia henkilöitä,
52782: detään tavallisesti: siis myös ulkomaalaisia on otettu myös valtio-
52783: 1) ilmaisuoikeutta (mm. sanan- ja painova- neuvoston 21 päivänä syyskuuta 1989 asetta-
52784: paus); man perusoikeuskomitean työn erääksi lähtö-
52785: 2) kokoontumisoikeutta (oikeus osallistua kohdaksi.
52786: yleisiin kokouksiin ja järjestää niitä);
52787: 3) yhdistymisoikeutta (mm. oikeus osallistua
52788: puoluetoimintaan); sekä 1.2. Ulkomaalaisten mahdollisuus osallistua
52789: 4) osa/listumisoikeutta (mm. äänioikeus ja poliittiseen toimintaan
52790: vaalikelpoisuus yleisissä vaaleissa).
52791: Poliittisen osallistumisen kannalta keskeiset
52792: Ulkomaalaisten poliittisista oikeuksista on
52793: vapausoikeudet, sananvapaus, kokoontumisva-
52794: voimassa olevassa laissa säännöksiä yhdistys-
52795: paus ja yhdistymisvapaus on Suomessa taattu
52796: laissa (503/89), yleisistä kokouksista annetussa
52797: maan kansalaisille poliittisina perusoikeuksina. laissa ja painovapauslaissa. Pohjoismaisesta
52798: Perussäännökset asiasta sisältyvät perustuslaki-
52799: kunnallisesta äänioikeudesta ja vaalikelpoisuu-
52800: na voimassa olevan hallitusmuodon 10 §:ään,
52801: desta on lisäksi säännöksiä hallitusmuodossa
52802: ja lähempiä säännöksiä näiden oikeuksien
52803: sekä kunnallislaissa (953/76) ja kunnallisvaali-
52804: käyttämisestä voidaan antaa lailla. Perustusla- laissa (361172).
52805: kiin sisällytettyjä poliittisia perusoikeuksia kos-
52806: kevia perussäännöksiä voidaan muuttaa vain
52807: perustuslainsäätämisjärjestyksessä, ja myös
52808: poikkeusten tekeminen näistä säännöksistä 1.2.1. Osallistuminen puoluetoimintaan
52809: edellyttää vastaavaa, tavalliseen lainsäädäntö-
52810: järjestykseen verrattuna vaikeutettua säätämis- Uudessa yhdistyslaissa, joka tulee voimaan
52811: järjestystä. vuoden 1990 alusta, on niin sanottujen tavallis-
52812: Huolimatta siitä, että poliittiset perusoi- ten yhdistysten osalta kokonaan luovuttu jä-
52813: keudet on maamme perustuslaissa turvattu senten kansalaisuusvaatimuksista ja valtiollis-
52814: vain Suomen kansalaisille, voidaan näitä oi- ten yhdistysten osalta näitä vaatimuksia on
52815: keuksia kuitenkin lailla myöntää myös ulko- eräin osin lievennetty. Valtiollisen yhdistyksen
52816: maalaisille. Eräät Suomea sitovat kansainväli- käsitteen sisältöä on selostettu uutta yhdistysla-
52817: set sopimukset jopa velvoittavat tällaiseen me- kia koskeneen hallituksen esityksen perusteluis-
52818: nettelyyn. Voimassa olevaan lainsäädäntöön sa (hall. es. 64/1988 vp. s. 30). Valtiollisis~
52819: sisältyykin jo eräitä säännöksiä, joiden mu- yhdistyksissä eli käytännössä lähinnä poliitti-
52820: kaan ulkomaalaisilla tietyissä suhteissa on sissa puolueissa ovat jäseninä tähän asti voi-
52821: mahdollisuus osallistua poliittiseen toimintaan neet olla vain Suomen kansalaiset. Lain voi-
52822: Suomessa. maan tultua jäseninä voivat olla myös sellaiset
52823: Koska perusoikeuksista ei ulkomaalaisten toisen pohjoismaan kansalaiset, joilla on koti-
52824: osalta ole säädetty perustuslaissa, voidaan näi- paikka Suomessa (10 §:n 2 momentti). Puolu-
52825: tä oikeuksia periaatteessa muuttaa tai ne jopa een säännöissä voidaan kuitenkin edelleen
52826: lakkauttaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyk- määrätä, että jäseninä voivat olla vain Suomen
52827: sessä säädetyllä lailla. Vaikka Suomea sitovat kansalaiset.
52828: 4 1989 vp. - HE n:o 195
52829:
52830: Puolueen jäsenyydestä seuraa, että edellä 1.2.2. Kokoontumisoikeus
52831: tarkoitetut pohjoismaiden kansalaiset voivat
52832: osallistua kaikkeen siihen toimintaan, jota Kokoontumisoikeus sisältää yhtäältä oikeu-
52833: puolueessa harjoitetaan. He voivat ottaa osaa den osallistua kokouksiin ja toisaalta oikeuden
52834: puolueen piirissä pidettäviin kokouksiin ja niis- järjestää niitä. Oikeudesta osallistua kokouk-
52835: sä puhe- ja äänioikeutta käyttämällä vaikuttaa seen säädetään hallitusmuodon 10 §:ssä ja ko-
52836: osaltaan puolueen kannanmuodostukseen eri- kouksen järjestämisoikeudesta hallitusmuodon
52837: laisissa poliittisissa asiakysymyksissä. He voi- perussäännöstä täydentävässä yleisistä kokouk-
52838: vat myös osallistua puolueen piirissä järjestet- sista annetussa laissa. Oikeudesta osallistua
52839: tävässä jäsenäänestyksessä ehdokasasetteluun mielenosoituksiin tai järjestää niitä ei ole ni-
52840: valtiollisissa vaaleissa ja kunnallisvaaleissa. menomaisia säännöksiä. Käytännössä näihin
52841: Ennen yhdistyslain muutostakin he ovat voi- tilaisuuksiin on sovellettu yleisistä kokouksista
52842: neet asettaa ehdokkaita vaaleihin, mutta vain annetun lain säännöksiä.
52843: kunnallisvaaleissa ja vain valitsijayhdistyksiä Ulkomaalaisilla ei ole Suomessa säännöksiin
52844: perustamalla ja edellyttäen lisäksi, että heidät perustuvaa kokoontumisoikeutta. Hallitus-
52845: on kahtena vaalivuotta lähinnä edeltäneenä muodon 10 § turvaa osallistumisoikeuden ko-
52846: vuonna henkikirjoitettu Suomessa ja että he koukseen perusoikeutena vain Suomen kansa-
52847: muutoin ovat täyttäneet ne edellytykset, jotka laisille. Myös kokouksen järjestäminen on ylei-
52848: äänioikeudelle kunnallisvaaleissa on kunnallis- sistä kokouksista annetun lain 2 §:n mukaan
52849: laissa asetettu (16 §). Osallistuminen jäsenää- vain täysivaltaisten Suomen kansalaisten ja
52850: nestykseen edellyttää valtiollisissa vaaleissa yhdistysten oikeutena. Vaikka ulkomaalaisille
52851: kuitenkin 18 vuoden ikää, jollei puolueen sään- ei ole Suomen lainsäädännössä turvattu ko-
52852: nöissä toisin määrätä (kansanedustajain vaa- koontumisoikeutta, he ovat viime vuosina tosi-
52853: leista annetun lain 26 c §, 319175). Kunnallis- asiallisesti voineet käyttää tätä oikeutta.
52854: vaalien osalta puolueen jäseninä olevat poh-
52855: joismaan kansalaiset voivat osallistua ehdok-
52856: kaiden asettamiseen siten kuin puoluejärjestön 1.2.3. Painovapaus
52857: säännöissä asiasta on määrätty.
52858: Painovapaudesta säädetään painovapauslais-
52859: Uuden yhdistyslain mukaan muun pohjois- sa. Lain 1 §:ssä ilmaistaan painovapauden kes-
52860: maan kansalaiset, joilla on kotipaikka Suomes- keinen periaate, oikeus julkaista painokirjoi-
52861: sa, voivat myös perustaa puolueen joko omas- tuksia ilman viranomaisen ennakkosensuuria.
52862: sa keskuudessaan tai yhdessä Suomen kansa- Viranomainen ei siten voi ennakolta tarkastaa
52863: laisten kanssa. Puoluelain (10/69) 2 §:n 1 mo- julkaistavaa painokirjoitusta eikä estää sen
52864: mentin 2 kohdan mukaan puolueen rekiste- julkaisemista. Sen sijaan painovapauden käyt-
52865: röintiin tarvitaan kuitenkin vähintään 5 000 töä valvotaan sen jälkeen kun painokirjoitus
52866: eduskuntavaaleissa vaalioikeutetun henkilön on julkaistu. Painovapauslain 40 §:n mukaan
52867: kannatus. Kun pohjoismaiden kansalaisilla ei yleinen lain säännösten noudattamisen valvon-
52868: ole äänioikeutta eduskuntavaaleissa, he eivät ta kuuluu oikeusministeriölle. Lakiin sisältyy
52869: itse voi allekirjoittaa tarvittavia kannattaja- myös useita säännöksiä siitä, kuka eri tapauk-
52870: kortteja. Toisaalta edellytyksenä kannatukselle sissa vastaa julkaistun painokirjoituksen sisäl-
52871: ei ole, että kannattaja myös itse tulisi puolueen löstä, sekä rangaistussäännökset painokirjoi-
52872: jäseneksi. tuksen kautta tehdystä rikoksesta.
52873: Pohjoismaan kansalainen, joka voi olla puo- Painokirjoituksen julkaisemisoikeus on lain
52874: lueen jäsen, voi yhdistyslain mukaan olla myös 1 §:n mukaan jokaisella Suomen kansalaisella.
52875: jäsenenä puolueen hallituksessa edellyttäen, et- Sen sijaan ulkomaalaisilla ei tätä oikeutta ole.
52876: tä hän on 15 vuotta täyttänyt ja että hän ei ole Pykälä ei nimenomaisesti turvaa julkaisemisoi-
52877: konkurssissa. Hän voi myös toimia puolueen keutta myöskään oikeushenkilöille, koska siinä
52878: puheenjohtajana, mikäli hän on täysivaltainen mainittu Suomen kansalaisuus voi olla vain
52879: (35 §). fyysisellä henkilöllä. Käytännössä myös oi-
52880: keushenkilöt, muun muassa kustannusyhtiöt,
52881: Muilla ulkomaalaisilla ei uuden yhdistyslain julkaisevat painokirjoituksia.
52882: mukaan ole edellä mainittuja oikeuksia osallis- Kirjapainoliikettä saa painovapauslain 5 §:n
52883: tua valtiollisen yhdistyksen toimintaan. mukaan harjoittaa jokainen Suomen kansalai-
52884: 1989 vp. - HE n:o 195 5
52885:
52886: nen, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan. on ensinnäkin Suomen kansalaisella, joka hal-
52887: Kirjapainoliikkeen harjoittajan tulee siten olla litsee itseään ja omaisuuttaan. Sama oikeus on
52888: täysivaltainen eikä hän saa olla konkurssissa. 5 §:n mukaan myös sellaisella yhtiöllä, yhdis-
52889: Myös yhtiöllä, osuuskunnalla ja yhdistyksellä tyksellä ja muulla yhteisöllä, jossa liikkeen
52890: on oikeus harjoittaa kirjapainoliikettä. Edelly- esimiehenä on itseään ja omaisuuttaan hallitse-
52891: tyksenä kuitenkin on, että liikkeen esimiehenä va Suomen kansalainen. Liikkeen esimiehen on
52892: on tällöin kirjapainoliikkeen harjoittamiseen 19 §:ää sovellettaessa katsottava tarkoittavan
52893: oikeutettu Suomen kansalainen. Kirjapainon yhteisön hallituksen puheenjohtajaa sekä avoi-
52894: perustamisesta ja kirjapainotoiminnan aloitta- men yhtiön yhtiömiestä ja kommandiittiyhtiön
52895: misesta on tehtävä painovapauslain 7 §:n mu- vastuunalaista yhtiömiestä. Julkaisutoiminnan
52896: kainen ilmoitus viranomaisille. aloittamisesta on painovapauslain 19 §:n mu-
52897: Oikeus myydä tai muuten levittää painokir- kaan ilmoitettava sen paikkakunnan viran-
52898: joituksia on painovapauslain 14 §:ssä myön- omaiselle, jossa painokirjoitusta aiotaan jul-
52899: netty paitsi kirjoituksen tekijälle, myös sen kaista. Ilmoituksessa on mainittava kirjoituk-
52900: julkaisijalle ja kustantajalle. Näille ei ole ase- sen nimi ja painatuspaikka, kuinka usein kir-
52901: tettu kansalaisuus- tai muita vaatimuksia. Py- joituksen on määrä ilmestyä, kirjapaino, jossa
52902: kälässä tarkoitettu oikeus kuuluu myös oikeus- sitä aiotaan painattaa sekä henkilö, joka toimii
52903: henkilöille. sanomalehden tai aikakauskirjan päätoimitta-
52904: Oikeus painokirjoitusten levittämiseen kirja- jana.
52905: kauppaa pitämällä on painovapauslain 15 §:n Aikakautisen painokirjoituksen päätoimitta-
52906: mukaan jokaisella henkilöllä ja sellaisella yh- jana voi painovapauslain 21 §:n mukaan olla
52907: teisöllä, jonka esimiehenä on laillisesti pätevä jokainen täysivaltainen Suomen kansalainen,
52908: henkilö. Painovapauslaki ei aseta kirjakaupan joka on "mieskohtaisesti vapaana". Alaikäi-
52909: pitämiselle kansalaisuus- tai muita vaatimuk- nen (alle 18-vuotias) tai holhottavaksi julistettu
52910: sia. Sen sijaan laki edellyttää, että tällaisessa ei siten voi olla sanomalehden tai aikakauskir-
52911: toiminnassa noudatetaan elinkeinon harjoitta- jan päätoimittajana. Säännöksen vaatimus sii-
52912: misen oikeudesta annetun lain (elinkeinolaki) tä, että päätoimittajan tulee olla "mieskohtai-
52913: säännöksiä. Elinkeinolain säännöksistä seuraa, sesti vapaana" merkitsee sitä, että esimerkiksi
52914: että Suomen kansalainen voi harjoittaa edellä pidätetty, vangittu tai vapausrangaistusta suo-
52915: mainittua toimintaa edellyttäen, että hän hallit- rittava henkilö ei voi olla aikakautisen paino-
52916: see itseään ja omaisuuttaan. Myös vajaavaltai- kirjoituksen päätoimittajana. Toisin kuin ra-
52917: sella on tämä oikeus holhoojan suostumuksel- diovastuulain (219/71) 2 §:n 2 momentin mu-
52918: la. Suomen kansalaiselta vaaditaan lisäksi, että kaan vastaavalta ohjelmatoimittajalta, aika-
52919: hän on tehnyt viranomaiselle elinkeinoilmoi- kautisen painokirjoituksen päätoimittajalta ei
52920: tuksen toiminnan aloittamisesta. Ulkomaalai- edellytetä kotipaikkaa Suomessa.
52921: sella tulee olla elinkeinolain mukainen lupa Koska päätoimittajalta edellytetään aina
52922: voidakseen pitää kirjakauppaa Suomessa. Lu- Suomen kansalaisuutta, ulkomaalainen ei voi
52923: van myöntämisen ehtona on muun muassa se, tässä tehtävässä toimia, vaikka hän muuten
52924: että ulkomaalainen oleskelee Suomessa laillisel- täyttäisi vaadittavat kelpoisuusehdot.
52925: la luvalla ja että hän on täysivaltainen. Myös Ulkomailla painetun kirjoituksen maahan
52926: ulkomaalaisen on lisäksi tehtävä viranomaiselle tuottajalle painovapauslaki ei aseta kansalai-
52927: ilmoitus toiminnan aloittamisesta. suus- tai muita vaatimuksia. Ulkomailta tuota-
52928: Painovapauslain 16 §:ssä säädetään oikeu- vista painokirjoituksista on pääsääntöisesti laa-
52929: desta toimia kirjankaupittelijana. Säännös kos- dittava luettelo tulliviranomaisille.
52930: kee lähinnä lehtikioskeja. Pykälän mukaan
52931: kirjankaupittelijana saa olla ainoastaan Suo-
52932: men kansalainen. Toiminnan aloittamisesta on 1.2.4. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus
52933: lisäksi tehtävä painovapauslain 7 §:n mukainen
52934: ilmoitus. Äänioikeutettuja valtiollisissa vaaleissa
52935: Oikeus julkaista aikakautisia painokirjoituk- eduskuntavaaleissa ja tasavallan presidentin
52936: sia on painovapauslain 19 §:ssä säännelty viit- vaalissa - ovat vain Suomen kansalaiset. Toi-
52937: taamalla kirjapainoliikkeen harjoittamista kos- saalta äänioikeutetut voivat äänestää ennakolta
52938: kevaan 5 §:ään. Tämän mukaisesti oikeus ai- ulkomailla olevissa Suomen edustustoissa ja
52939: kakautisten painokirjoitusten julkaisemiseen suomalaisilla laivoilla. Vastaavien perusteiden
52940: 6 1989 vp. - HE n:o 195
52941:
52942: mukaan määräytyy äänestysoikeus neuvoa- kansainvälinen yleissopimus (KP-sopimus,
52943: antavassa kansanäänestyksessä. SopS 8176), jonka voidaan katsoa nyt puheena
52944: Vaalikelpoisia kansanedustajiksi ovat edus- olevilta osin täsmentävän rauhansopimuksen
52945: kuntavaaleissa vaalioikeutetut. Näin ollen ul- hyvin yleisluontoisia määräyksiä.
52946: komaalainen ei ole vaalikelpoinen eduskun- KP-sopimuksen 2 artiklan mukaan sopimus-
52947: taan. Tasavallan presidentiltä puolestaan edel- valtiot sitoutuvat kunnioittamaan ja takaa-
52948: lytetään syntyperäistä Suomen kansalaisuutta. maan jokaiselle alueellaan olevalle ja oikeus-
52949: Pohjoismaiden kansalaisten osallistumisesta piiriinsä kuuluvalle yksilölle - siis myös ulko-
52950: kuntien hallintoon on hallitusmuodon 51 §:n 3 maalaiselle - yleissopimuksessa tunnustetut
52951: momentin antamin valtuuksin säädetty kunnal- oikeudet ilman minkäänlaista rotuun, ihonvä-
52952: lislaissa ja kunnallisvaalilaissa. Islannin, Nor- riin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliitti-
52953: jan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisten osalta on seen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen
52954: vuonna 1976 toteutettu Suomessa vastavuoroi- tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuu-
52955: nen pohjoismainen kunnallinen äänioikeus ja teen, syntyperään tai muuhun asemaan perus-
52956: vaalikelpoisuus. Edellytyksenä osallistumiseen tuvaa syrjintää. Edelleen sopimusvaltiot sitou-
52957: vaaleihin on, paitsi äänioikeuden ja vaalikel- tuvat ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin
52958: poisuuden yleisiä edellytyksiä, että asianomai- toteuttaakseen lainsäädännöllä tai muulla ta-
52959: nen toisen pohjoismaan kansalainen on kahte- valla yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet,
52960: na vaalivuotta edeltäneenä vuotena henkikir- jotka eivät jo ole voimassa.
52961: joitettu jossakin Suomen kunnassa.
52962: KP-sopimuksen 19 artiklan mukaan jokaisel-
52963: Kunnallinen äänioikeus tuottaa asianomaiset
52964: la on oikeus sananvapauteen, mikä sisältää
52965: edellytykset täyttävälle toisen pohjoismaan
52966: vapauden hankkia, vastaanottaa ja levittää
52967: kansalaiselle oikeuden äänestää kunnallisvaa-
52968: kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia riippumatta
52969: leissa siinä kunnassa, jonka henkikirjoitettuun
52970: alueellisista rajoista joko suullisesti, kirjallises-
52971: väestöön hän vaalivuoden alussa on kuulunut.
52972: ti tai painettuna taiteellisessa muodossa taikka
52973: Kunnallinen vaalikelpoisuus puolestaan tuottaa
52974: muulla hänen valitsemaliaan tavalla. Tämän
52975: oikeuden tulla valituksi kotikuntansa valtuute-
52976: vapauden käytön todetaan merkitsevän erityi-
52977: tuksi taikka muuhun kunnalliseen luottamus-
52978: siä velvollisuuksia ja erityistä vastuuta. Sen
52979: toimeen tässä kunnassa.
52980: tähden sananvapauden käytölle voidaan lailla
52981: Muilla ulkomaalaisilla ei Suomessa ole vas-
52982: asettaa rajoituksia, mikäli ne ovat välttämättö-
52983: taavaa oikeutta osallistua kotikuntansa kun-
52984: miä ensinnäkin toisten henkilöiden oikeuksien
52985: nalliselämään.
52986: tai maineen kunnioittamiseksi tai toiseksi val-
52987: tion turvallisuuden tai yleisen järjestyksen, ter-
52988: veydenhoidon tai moraalin suojelemiseksi.
52989: 1.3. Kansainvälisten sopimusten asettamat
52990: velvoitteet KP-sopimuksen 21 artiklan mukaan on tun-
52991: nustettava oikeus kokoontua rauhanomaisesti.
52992: Pariisin rauhansopimuksen (SopS 20/47) 6 Sopimuksen 22 artiklan mukaan taas jokaisella
52993: artiklan mukaan Suomen on ryhdyttävä kaik- on oikeus yhdistymisvapauteen. Näiden oi-
52994: kiin tarpeellisiin toimenpiteisiin taatakseen kai- keuksien käyttämiselle ei sopimuksen mukaan
52995: kille Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleville ole asetettava muita kuin sellaisia lakiin perus-
52996: henkilöille, rotuun, sukupuoleen, kieleen tai tuvia rajoituksia, jotka ovat välttämättömiä
52997: uskontoon katsomatta oikeuden nauttia ihmis- demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen
52998: oikeuksia ja perusvapauksia, joihin sisältyvät tai yleisen turvallisuuden taikka yleisen järjes-
52999: sananvapaus, uskonnonvapaus, vapaus poliitti- tyksen takia taikka terveydenhoidon tai moraa-
53000: siin mielipiteisiin sekä kokoontumisvapaus. lin tai muiden oikeuksien ja vapauksien suoje-
53001: Rauhansopimus ei sanamuotonsa valossa tul- lemiseksi.
53002: kittuna näyttäisi lainkaan sallivan sopimukses- Edellä mainittujen KP-sopimuksen mukais-
53003: sa mainittujen ihmisoikeuksien rajoittamista ten oikeuksien on lähtökohtaisesti katsottu
53004: esimerkiksi ulkomaalaisten osalta. Sopimuksen kuuluvan myös ulkomaalaisille. Sen sijaan 25
53005: 6 artiklaa tulkittaessa on kuitenkin otettava artiklassa on oikeus ottaa osaa yleisten asioi-
53006: huomioon erityisesti Suomen ratifioima, Yh- den hoitoon välittömästi tai vapaasti valittujen
53007: distyneiden Kansakuntien piirissä solmittu kan- edustajien kautta ja oikeus äänestää ja tulla
53008: salaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva valituksi vaaleissa sekä oikeus päästä maan
53009: 1989 vp. - HE n:o 195 7
53010:
53011: julkisiin virkoihin nimenomaisesti taattu vain set oikeudet on pääsääntöisesti turvattava yh-
53012: sopimusvaltioiden kansalaisille. täläisesti kansalaisille ja ulkomaalaisille. Komi-
53013: Suomen allekirjoittaman Euroopan neuvos- teassa on myös, keskusteltaessa ulkomaalaisten
53014: ton ihmisoikeussopimuksen (Yleissopimus ih- asemasta Suomessa, painotettu sitä, että "tasa-
53015: misoikeuksien ja perusvapauksien suojaami- arvoisen kohtelun periaatteesta tehdyt mahdol-
53016: seksi, EN-sopimus) 1 artiklan mukaan sopi- liset poikkeukset on ymmärrettävä hyvin sup-
53017: musvaltiot takaavat jokaiselle tuomiovaltaansa peassa mielessä".
53018: kuuluvalle - siis myös ulkomaalaiselle - Painovapautta koskevan sääntelyn osalta
53019: sopimuksen 1 osassa määritellyt oikeudet ja voidaan viitata edellä lausuttuun siltä osin kuin
53020: vapaudet. Kysymyksessä olevassa sopimuksen on kysymys poliittisen aineiston julkaisemises-
53021: osassa on määräyksiä erilaisista myös poliittisi- ta. Lainsäädäntömme näyttää siis tältä osin
53022: na pidettävistä oikeuksista, kuten sananvapau- olevan sopimusten asettamien vaatimusten mu-
53023: desta (10 artikla) sekä kokoontumis- ja yhdis- kainen. Sen sijaan yleisenä, minkälaista aineis-
53024: tymisvapaudesta (11 artikla). Myös näiden oi- toa tahansa koskevana rajoituksena julkaise-
53025: keuksien käytölle on sopimuksen mukaan oi- misoikeuden epäämisen ulkomaalaisilta ei voi-
53026: keus lailla asettaa rajoituksia. Sallitut rajoituk- da katsoa olevan sopusoinnussa mainittujen
53027: set on sopimuksessa lueteltu ja ne ovat paljolti sopimusten määräysten kanssa. Ihmisoikeusso-
53028: KP-sopimuksessa hyväksyttyjä rajoituksia vas- pimusten kannalta näyttää myös säännös, jon-
53029: taavia. Sopimuksessa on kuitenkin myös mää- ka mukaan sanomalehden tai aikakauslehden
53030: räys, jonka mukaan sananvapautta, kokoontu- päätoimittajana voi olla vain Suomen kansalai-
53031: misvapautta ja yhdistymisvapautta koskevien nen, rajoittavan ulkomaalaisten oikeuksia ta-
53032: 10 ja 11 artiklojen sen enempää kuin yleistä valla, jota ei voida pitää sopimusten mukaise-
53033: syrjintäkieltoa koskevan 14 artiklankaan ei na.
53034: voida katsoa estävän sopimusvaltiota rajoitta- Mitä äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ra-
53035: masta ulkomaalaisen poliittista toimintaa (16 joittamiseen tulee, voidaan todeta sekä KP-
53036: artikla). sopimuksen 25 artiklan että Euroopan neuvos-
53037: Yhdistymisvapauden osalta Suomen vasti- ton ihmisoikeussopimuksen hyväksyvän tällai-
53038: kään uudistetun lainsäädännön voitaneen kat- sen ulkomaalaisen oikeutta koskevan rajoituk-
53039: soa olevan ulkomaalaisten puoluetoimintaan sen.
53040: osallistumista koskevien rajoitusten suhteen
53041: sekä KP-sopimuksen että Euroopan neuvoston
53042: ihmisoikeussopimuksen maallemme asettamien 1.4. Tilanne eräissä muissa maissa
53043: vaatimusten mukaisen. Jälkimmäisen sopimuk-
53044: sen osalta voidaan viitata sen 16 artiklaan. 1.4.1. Muutpohjoismaat
53045: KP-sopimuksen osalta taas voitaneen rajoitus-
53046: oikeuden katsoa seuraavan siitä, että poliitti- Poliittisiin puolueisiin kuulumiselle tai niissä
53047: siin puolueisiin kuulumisen voidaan katsoa toimimiselle ei muissa pohjoismaissa ole asetet-
53048: olennaisesti liittyvän vain sopimusvaltion kan- tu kansalaisuusrajoituksia. Näin ollen ulko-
53049: salaisille taattuun oikeuteen ottaa osaa yleisten maalaisillakin on oikeus tällaiseen poliittiseen
53050: asioiden hoitoon. osallistumiseen.
53051: Kokoontumisvapauden osalta voidaan viita- Pohjoismainen kunnallinen äänioikeus ja
53052: ta yhdistymisvapauden osalta lausuttuun, sikäli vaalikelpoisuus on toteutettu vastavuoroisesti
53053: kuin on kysymys poliittisiin kokouksiin ja kaikissa pohjoismaissa. Suomen lisäksi Islanti
53054: mielenosoituksiin osallistumisesta ja tällaisten on rajoittanut nämä oikeudet vain muiden
53055: tilaisuuksien järjestämisestä. Rajoitusten voita- pohjoismaiden kansalaisiin. Norjassa, Ruotsis-
53056: neen siis katsoa olevan molempien sopimusten sa ja Tanskassa voivat kaikki ulkomaalaiset,
53057: sallimia. Sen sijaan rajoitusta, joka yleisesti jotka ovat olleet kirjoilla maassa kolme vaali-
53058: estää ulkomaalaista järjestämästä kokouksia ja vuotta edeltävää vuotta, äänestää kunnallis-
53059: osallistumasta niihin, ei voitane pitää sallittuna vaaleissa ja väliportaan itsehallintoelinten vaa-
53060: ottaen huomioon sopimusten asiaa koskevat lissa ja tulla valituksi kunnallisiin luottamus-
53061: määräykset. Sopimuksen noudattamista valvo- toimiin.
53062: maan perustetun elimen, ihmisoikeuskomitean Kokoontumisoikeuden sääntely vaihtelee
53063: ulkomaalaisia koskevan yleisluontoisen tulkin- pohjoismaissa maittain varsin paljon. Norjassa
53064: takannanoton mukaan KP-sopimuksen mukai- puuttuu asiasta kokonaan perustuslaintasoinen
53065: 8 1989 vp. - HE n:o 195
53066:
53067: saannös. Tanskassa taas ei ole kokouslakia Sveitsin kantonissa. Isossa-Britanniassa nämä
53068: lainkaan. Sisällöltään Ruotsin laki poikkeaa oikeudet, kuten myös valtiollinen äänioikeus,
53069: muista sikäli, että se koskee nimenomaisesti on myönnetty Kansainyhteisömaista ja Irlan-
53070: myös mielenosoituksia. Kokoontumisoikeutta nista tulleille siirtolaisille. Ison-Britannian ja
53071: koskevan nimenomaisen perustuslain säännök- Irlannin välillä oikeudet on toteutettu vasta-
53072: sen mukaan tämä oikeus on Ruotsissa ja Tans- vuoroisesti.
53073: kassa turvattu vain oman maan kansalaisille. Vastaava kokoontumisoikeuden sääntelyä
53074: Ulkomaalainen on Ruotsin perustuslakiin sisäl- koskeva vaihtelu maittain on havaittavissa yhtä
53075: lytetyn ulkomaalaisten oikeuksia koskevan lailla muualla läntisessä Euroopassa kuin poh-
53076: yleissäännöksen mukaan kuitenkin muun mu- joismaissakin. Kokoontumisvapaus perusoi-
53077: assa kokoontumisoikeuden suhteen samassa keutena puuttuu muun muassa Ranskan ja
53078: asemassa kuin Ruotsin kansalainen, jollei lailla Sveitsin perustuslaeista. Sveitsissä ei ole myös-
53079: asiasta toisin säädetä. Huolimatta sääntelyyn kään kokouslakia. Tällainen laki puuttuu li-
53080: liittyvistä muodollisista eroavaisuuksista kaikil- säksi muun muassa Belgiasta ja Isosta-Britan-
53081: la muissa pohjoismaissa asuvilla ulkomaalaisil- niasta. Niissäkään maissa, missä kokouksista
53082: la on käytännössä samanlaajuinen kokoontu- on erityinen laki, lakiin ei yleensä sisälly ulko-
53083: misvapaus kuin näiden maiden omilla kansalai- maalaisten kokoontumisoikeutta koskevia
53084: silla. säännöksiä. Perustuslaeissakin kokoontumisoi-
53085: Painovapaus on taattu kaikissa pohjoismais- keus yleensä on turvattu vain asianomaisen
53086: sa. Islannin, Norjan ja Tanskan perustuslakien maan kansalaisille. Ulkomaalaisten oikeus ko-
53087: asiaa koskevan perussäännöksen mukaan oi- koontua yleisiin kokouksiin ja mielenosoituk-
53088: keuden käyttämisellä ei ole kansalaisuuteen siin perustuukin yleensä vain laintasoiseen
53089: perustuvia rajoituksia. Ruotsissa vastaava oi- sääntelyyn, kuten Saksan Iiittotasavallassa, tai
53090: keustila seuraa edellä mainitusta perustuslakiin tavanomaiseen oikeuteen taikka kansainvälis-
53091: sisällytetystä ulkomaalaisen oikeuksia koske- ten sopimusten velvoitteiden noudattamiseen
53092: vasta erityissäännöksestä ja vastaavasta erityis- käytännössä. Esimerkkeinä ulkomaalaisten oi-
53093: säännöksestä perustuslakina voimassa olevassa keuksien rajauksista voidaan mainita Portuga-
53094: painovapausjärjestyksessä. Islannissa, Norjas- lin perustuslain säännös, jonka mukaan ulko-
53095: sa, Ruotsissa ja Tanskassa asuvat ulkomaalai- maalaisten yhdenvertaisuutta koskeva perus-
53096: set ovatkin painovapauden suhteen pääasial- säännös ei koske poliittisia oikeuksia, sekä
53097: lisesti samassa asemassa kuin näiden maiden Itävallan kokouslain säännös, jonka mukaan
53098: omat kansalaiset. Sanomalehden tai aikakaus- ulkomaalainen ei saa toimia sellaisen kokouk-
53099: lehden julkaisijana saa Islannissa olla kuiten- sen järjestäjänä, toimeenpanijana tai johtaja-
53100: kin vain Islannin kansalainen taikka islantilai- na, joka käsittelee yleisiä asioita.
53101: nen yhteisotai säätiö. Myös toimittajan tulee Painovapauden periaate on yleisesti omak-
53102: olla Islannin kansalainen. suttu kaikkialla maailmassa. Myös läntisen
53103: Euroopan maissa painovapaus on lähes poik-
53104: keuksetta taattu kaikille, kansalaisuudesta riip-
53105: 1.4.2. Muut läntisen Euroopan maat pumatta. Eräät painovapauden toteuttamiseen
53106: liittyvät oikeudet, kuten oikeus harjoittaa kir-
53107: Kun eräitä ulkomaalaisten poliittista osallis- japaino-, kirjakauppa- ja kustannusliikettä
53108: tumista koskevia säännöksiä on muutettava ovat Euroopan yhteisön (EY) maissa voimassa
53109: ennen kuin Suomi voi liittyä Euroopan neuvos- olevien yhteisten elinkeinomarkkinoiden joh-
53110: ton ihmisoikeussopimukseen, on tarkastelun dosta läntisessä Euroopassa taatut ainakin
53111: piiriin otettu pohjoismaiden lisäksi läntisen muiden EY-maiden kansalaisille.
53112: Euroopan maat, jotka eräitä pikkuvaltioita
53113: lukuun ottamatta kuuluvat Euroopan neuvos-
53114: toon. 2. Ehdotetut muutokset
53115: Läntisen Euroopan maista vain Espanjassa
53116: Suomen lisäksi ei ulkomaalaisilla ole oikeutta 2.1. Yleistä
53117: liittyä puolueeseen.
53118: Kunnallinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus Ottaen huomioon edellä todetut kansainvä-
53119: on myönnetty maassa asuville ulkomaalaisille listen sopimusten Suomelle asettamat vaati-
53120: Alankomaissa ja Irlannissa sekä kahdessa mukset ja todetun nykyisen tilanteen muissa
53121: 1989 vp. - HE n:o 195 9
53122:
53123: Euroopan maissa on tarvetta tarkistaa lainsää- jonka kuluessa jäsenvaltioiden olisi saatettava
53124: däntöä siten, että kaikki ulkomaalaiset myös direktiivin mukaiset säännökset valtionsisäises-
53125: Suomessa voisivat tietyin edellytyksin osallis- ti voimaan, on ehdotettu kolmea vuotta.
53126: tua poliittiseen toimintaan. Suomen on syytä seurata asian käsittelyn
53127: Kun juuri missään läntisen Euroopan maas- etenemistä Euroopan yhteisössä ja harkita tar-
53128: sa ei enää ole laissa säädettyjä rajoituksia peen mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä.
53129: ulkomaalaisten osallistumiselle puolueiden toi- Vaikka jo nyt mahdollisesti voitaisiin saavut-
53130: mintaan, on syytä tarkistaa yhdistyslakia siten, taa yksimielisyys siitä, että kunnallista äänioi-
53131: että myös ulkomaalaiset tietyin edellytyksin keutta ja vaalikelpoisuutta koskeva uudistus
53132: ovat oikeutettuja liittymään puolueisiin ja tule- voitaisiin toteuttaa ulkomaalaisten osalta, vaa-
53133: maan valituiksi puolueiden hallituksiin. tisi lainuudistuksen toteuttaminen perustuslain-
53134: Jotta ulkomaalaisten osallistumiselle puolue- säätämisjärjestystä, koska myös hallitusmuo-
53135: poliittiseen toimintaan ei jäisi tarpeettomia ra- toa tulisi tällöin muuttaa. Kun nyt ehdotetut
53136: joituksia, jotka asettaisivat ulkomaalaiset puo- uudistukset on tarkoitus saattaa voimaan no-
53137: lueiden jäseninä eriarvoiseen asemaan verrattu- peasti, jo ensi vuoden alusta lukien, ei äänioi-
53138: na puolueissa toimiviin Suomen kansalaisiin, keus- ja vaalikelpoisuuskysymyksen lähempää
53139: on samassa yhteydessä tarvetta uudistaa eräitä selvittämistä ole katsottu voitavan liittää nyt
53140: yleisistä kokouksista annetun lain ja painova- ehdotettujen poliittisia oikeuksia koskevien
53141: pauslain säännöksiä. lainsäädäntöuudistusten yhteyteen.
53142: Uudistukset olisi tarkoituksenmukaista to-
53143: teuttaa samassa yhteydessä kuin uusi yhdistys-
53144: laki ensi vuoden alusta tulee voimaan. Uudis- 2.2. Osallistuminen puoluetoimintaan
53145: tusten jälkeen ulkomaalaisten poliittiset oikeu-
53146: det Suomessa olisivat siten säänneltyjä, että Yhdistyslakia ehdotetaan muutettavaksi si-
53147: estettä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopi- ten, että valtiollisten yhdistysten jäsenyydelle
53148: muksen ratifiointiin ilman varaomia ei näitten asetetut kansalaisuusvaatimukset poistetaan.
53149: oikeuksien osalta olisi. Samalla poistuisivat Sen sijaan ulkomaalaiselta valtiollisen yhdis-
53150: mahdolliset ristiriidat Suomen lainsäädännön tyksen jäseneksi liittyvältä edellytettäisiin, että
53151: ja KP-sopimuksen väliltä. hänellä on kotipaikka Suomessa. Näin ollen
53152: Uudistusten toteutuessa ulkomaalaisten oi- kaikille maassamme vakituisesti asuville ulko-
53153: keus osallistua poliittiseen toimintaan Suomes- maalaisille tulisi mahdolliseksi ottaa osaa myös
53154: sa olisi lailla turvattu. Oikeudet eivät kuiten- poliittisten puolueiden toimintaan. Toisaalta
53155: kaan nauttisi sitä korostettua muodollista suo- puolueetkin voisivat edelleen muiden yhdistys-
53156: jaa, jota Suomen kansalaisten hallitusmuodos- ten tapaan asettaa halutessaan jäsenyysedelly-
53157: sa taatut vastaavat vapausoikeudet nauttivat. tykseksi Suomen kansalaisuuden.
53158: Tavoitteena tulisi kuitenkin pitää sitä, että Ehdotettu muutos antaisi ulkomaalaisille oi-
53159: ulkomaalaisten poliittiset oikeudetkin korotet- keuden liittyä valtiollisen yhdistyksen jäseneksi
53160: taisiin perusoikeuksien joukkoon. Erillisasiana ja toimia tällaisessa yhdistyksessä samalla ta-
53161: tällaista perustuslain muutosta ei kuitenkaan voin kuin Suomen kansalaiset. Muutos merkit-
53162: ole syytä toteuttaa. Kysymys liittyy osana laa- sisi ulkomaalaisille myös oikeutta valtiollisen
53163: jempaan ulkomaalaisten ihmisoikeuskysymys- yhdistyksen perustamiseen. Rekisteröidyn puo-
53164: ten selvitykseen ja uudelleen järjestelyyn, joka lueen perustamista koskevaa menettelyä on
53165: parhaiten voinee tapahtua aikaisemmin maini- selostettu edellä jaksossa 1.2.1.
53166: tun perusoikeuskomitean työn yhteydessä. Myös ulkomaalaisen oikeutta kuulua valtiol-
53167: Viimeaikaisessa keskustelussa on ollut esillä lisen yhdistyksen hallitukseen laajennettaisiin
53168: myös kysymys äänioikeuden ja vaalikelpoisuu- vastaavasti, toisin sanoen kansalaisuusvaati-
53169: den myöntämisestä Suomessa pysyvästi asuville muksista luovuttaisiin mutta kaikilta hallituk-
53170: ulkomaalaisille. Kunnallisen äänioikeuden ja sen jäseniltä kansalaisuuteen katsomatta edel-
53171: vaalikelpoisuuden osalta tällaisten oikeuksien lytettäisiin, että heillä on kotipaikka Suomessa.
53172: vastavuoroista myöntämistä on käsitelty maan- Muissa kuin valtiollisissa yhdistyksissä riittää,
53173: osan laajuisesti myös Euroopan neuvoston ja että hallituksen puheenjohtajalla ja vähintään
53174: Euroopan yhteisön piirissä. Asiasta on Euroo- puolella muista hallituksen jäsenistä on koti-
53175: pan yhteisössä valmistunut viidentoista vuoden paikka Suomessa. Tästä kotipaikkavaatimuk-
53176: valmistelun jälkeen direktiiviehdotus. Ajaksi, sesta voi myöntää poikkeuksen sisäasiainminis-
53177:
53178: 2 3913400
53179: 10 1989 vp. - HE n:o 195
53180:
53181: teriö. Lupaviranomaiseksi ehdotetaan nyt oi- Oikeus kokoontua yleisiin kokouksiin ja jär-
53182: keusministeriötä. jestää niitä koskisi poliittisten kokousten ohel-
53183: Ulkomaalaisille ehdotettu mahdollisuus kuu- la myös muita yleisiä kokouksia. Lisäksi näitä
53184: lua rekisteröityyn puolueeseen ja sellaisen pe- säännöksiä sovellettaisiin myös mielenosoituk-
53185: rustamiseen merkitsee samalla eräissä kohdin siin, joista ei ole erillisiä säännöksiä nykyisessä
53186: muutosta valtiollisissa vaaleissa ja kunnallis- kokouslaissa. Ehdotetut muutokset merkitsisi-
53187: vaaleissa noudatettavaan ehdokkaiden asetta- vät samalla sitä, että Suomen kokoontumisoi-
53188: miseen. Puolueen jäsenenä ulkomaalaisella oli- keutta koskevat säännökset tulisivat sopusoin-
53189: si ensinnäkin oikeus osallistua jäsenäänestyk- tuisiksi KP-sopimuksen ja EN-sopimuksen
53190: seen kansanedustajain vaaleja ja presidentin kanssa, koska säännöksistä poistettaisiin ulko-
53191: valitsijamiesvaaleja varten. Tämä ei sinänsä maalaisten kokoontumisoikeutta koskevat ylei-
53192: olisi poikkeuksellista tai epäjohdonmukaista, set rajoitukset.
53193: koska jäsenäänestykseen voivat, jos puolueen Yleisistä kokouksista annettu laki on monil-
53194: säännöt sen sallivat, osallistua alle 18-vuotiaat- ta osin vanhentunut ja puutteellinen ja kaipaa
53195: kin puolueen jäsenet, joilla ulkomaalaisten ta- kokonaisuudessaan uudistamista. Lakiin ei
53196: paan ei ole vaaleissa äänioikeutta. Myös kun- kuitenkaan tässä vaiheessa ehdoteta muita kuin
53197: nallisvaaleissa ulkomaalaisella voisi olla oikeus kokoontumisoikeutta koskevia tarkistuksia,
53198: osallistua ehdokasasettelusta päättämiseen. koska se on tarkoitus uudistaa lähivuosina
53199: Toiseksi ulkomaalaisten perustamalla ja ul- kokonaisuudessaan.
53200: komaalaisista koostuvalla rekisteröidyllä puo-
53201: lueella olisi oikeus puolueena asettaa ehdokkai-
53202: ta kaikissa vaaleissa. Oikeus asettaa ehdokas 2.4. Painovapauden laajentaminen
53203: presidentiksi tasavallan presidentin vaaliin on
53204: kuitenkin vain sellaisella puolueella, jonka eh- Painovapautta ehdotetaan laajennettavaksi
53205: dokaslistalta on viimeksi toimitetuissa kansan- muuttamalla painovapauslain 1 §:ää niin, että
53206: edustajain vaaleissa valittu vähintään yksi kan- tämä oikeus olisi paitsi jokaisella Suomen kan-
53207: sanedustaja. Oikeutta asettaa ehdokkaita vaa- salaisella myös Suomessa pysyvästi asuvilla
53208: leissa perustamalla valitsijayhdistys ei ulko- ulkomaalaisilla.
53209: maalaisille yhdistyslain ehdotetun muutoksen Ulkomaalaisten poliittisten oikeuksien käy-
53210: seurauksena tulisi. tännön toteutumiseen vaikuttaa oleellisesti
53211: myös mahdollisuus julkaista Suomessa sa-
53212: noma- ja aikakauslehtiä. Tämän vuoksi ehdo-
53213: 2.3. Kokoontumisoikeuden laajentaminen tetaan painovapauslain 19 §:n 1 momenttia
53214: muutettavaksi niin, että oikeus julkaista aika-
53215: Oikeutta kokoontua yleisiin kokouksiin eh- kautisia painokirjoituksia kuuluisi myös sellai-
53216: dotetaan laajennettavaksi yleisistä kokouksista sille ulkomaalaisille, joilla on Suomessa koti-
53217: annettuun lakiin otettavana säännöksellä niin, paikka ja jotka hallitsevat itseään ja omaisuut-
53218: että tämä oikeus kuuluisi kaikille henkilöille taan, samoin kuin niille yhteisöille, joissa halli-
53219: kansalaisuudesta, kotipaikasta, vajaavaltaisuu- tuksen puheenjohtajana tai henkilökohtaisesti
53220: desta tai muista ominaisuuksista riippumatta. vastuunalaisena yhtiömiehenä on edellä maini-
53221: Osallistumisoikeus yleisiin kokouksiin turvat- tut ehdot täyttävä ulkomaalainen. Vaatimus
53222: taisiin näin laintasoisin säännöksin myös kai- itsensä ja omaisuutensa hallitsemisesta merkit-
53223: kille ulkomaalaisille kotipaikasta riippumatta. see sitä, että aikakautisen painokirjoituksen
53224: Tältä osin ehdotus merkitsee myös kokouslain julkaisijan tulee olla täysivaltainen eikä hän
53225: selkiinnyttämistä ja muuttamista vallitsevia saa olla konkurssissa. Tämä vaatimus koskee
53226: oloja vastaavaksi, koska ulkomaalaiset ovat jo nykyisten säännösten mukaan myös Suomen
53227: nykyäänkin voineet tosiasiallisesti osallistua kansalaisia.
53228: yleisiin kokouksiin. Painovapauden käytännön toteuttamiseen
53229: Yleisen kokouksen järjestämisoikeutta laa- liittyy keskeisesti oikeus toimia aikakautisen
53230: jennettaisiin ehdotuksen mukaan niin, että tä- painokirjoituksen päätoimittajana. Tätä oi-
53231: mä oikeus olisi paitsi täysivaltaisilla Suomen keutta ehdotetaan laajennettavaksi yhdenmu-
53232: kansalaisilla myös niillä täysivaltaisilla ulko- kaisesti painovapauden laajentamisen kanssa
53233: maalaisilla, joilla on kotipaikka Suomessa, niin, että Suomen kansalaisen ohella myös
53234: sekä Suomessa rekisteröidyillä yhdistyksillä. Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen voisi
53235: 1989 vp. - HE n:o 195 11
53236:
53237: olla sanomalehden tai aikakauslehden päätoi- Eduskunnassa asiasta käydyssä keskustelus-
53238: mittajana. Pysyvää asumista maassa ei edelly- sa tuli esille kysymys siitä, olisiko mahdollista
53239: tettäisi Suomen kansalaiselta, jolta ei ole edel- lieventää kansalaisuusvaatimuksia edelleen si-
53240: lytetty sitä tähänkään asti. Tässä suhteessa ten, että muillakin ulkomaalaisilla olisi oikeus
53241: Suomen kansalaisen ja ulkomaalaisen välillä kuulua poliittisiin puolueisiin. Hallituksen esi-
53242: tehtävää erottelua on pidettävä kohtuullisena tykseen antamassaan vastauksessa eduskunta
53243: ja ihmisoikeussopimusten sallimana. Viimeksi edellyttikin, "että hallitus viivyttelemättä
53244: mainitut itse asiassa edellyttävät sopimuksissa käynnistää selvityksen siitä, mitä muutoksia
53245: määrättyjen oikeuksien turvaamista valtion yhdistyslain muuttaminen siten, että maassam-
53246: tuomiovallan ja oikeudenkäyttöpiirin alaisille me vakituisesti asuvat ulkomaalaiset saavat
53247: henkilöille. Suomen kansalaiset kuuluvat eräis- riittävät mahdollisuudet yhdistystoimintaan,
53248: sä suhteissa Suomen tuomiovallan ja oikeuden- aiheuttaa puoluelakiin ja kansanedustajain
53249: käyttöpiirin alaisuuteen oleskelupaikastaan vaaleista annettuun lakiin ja antaa selvityksen
53250: riippumatta, ulkomaalaiset lähtökohtaisesti valmistuttua eduskunnalle asiaa koskevat la-
53251: vain Suomen alueellisen täysivaltaisuuden pii- kiehdotukset".
53252: rissä ollessaan. Kokoontumislainsäädännön uudistamista
53253: Vaikka asumista koskeva vaatimus onkin valmisteltiin oikeusministeriössä 1970-luvulla.
53254: asetettu vastaavalle ohjelmatoimittajalle radio- Aluksi oli tarkoitus valmistella pelkästään mie-
53255: vastuulaissa, ei ole katsottu aiheelliseksi rajoit- lenosoituksia koskevia säännöksiä, mutta työn
53256: taa kansalaisten oikeuksia tässä suhteessa, kos- kuluessa vahvistui käsitys, ettei erillisen mie-
53257: ka kotipaikkavaatimuksen puuttumisesta ei ole lenosoituslain valmistelu ollut tarkoituksenmu-
53258: aiheutunut käytännössä ongelmia. kaista, vaan samassa laissa olisi säädettävä
53259: Yhteisenä lisäedellytyksenä niin Suomen laajemminkin perustuslain suojaamasta ko-
53260: kansalaisen kuin ulkomaalaisenkin toimimisel- koontumisesta. Ehdotus uudeksi kokoontumis-
53261: le päätoimittajana olisi täysivaltaisuus. Tämä laiksi valmistui oikeusministeriössä vuonna
53262: vaatimus on tarpeen päätoimittajalle painova- 1975 (Oikeusministeriön lainsäädäntöosaston
53263: pauslain mukaan kuuluvan vastuun vuoksi. julkaisu 611975). Ehdotuksen mukaan myös
53264: Vastuun toteutuminen edellyttää, että päätoi- ulkomaalaisilla olisi ollut oikeus osallistua ko-
53265: mittajana toimiva henkilö on oikeudellisesti kouksiin ja määrätyin rajoituksin myös järjes-
53266: kelpoinen kantamaan hänelle kuuluvan vas- tää niitä. Ehdotetun lain säännöksiä olisi sovel-
53267: tuun. lettu myös mielenosoituksiin. Varsinkin ko-
53268: Painovapauden laajentaminen ehdotetuna kousten järjestämisoikeuden myöntämistä ul-
53269: tavalla poistaisi samalla painovapauslain sekä komaalaisille arvosteltiin useissa esitysehdotuk-
53270: KP-sopimuksen ja EN-sopimuksen välistä risti- sesta annetuissa lausunnoissa. Säännöstä tar-
53271: riitaa, koska ulkomaalaisten painovapauden kistettiinkin lakiehdotuksen jatkovalmistelussa
53272: yleisestä rajoittamisesta luovuttaisiin. niin, että tämä oikeus olisi vain niillä ulkomaa-
53273: laisilla, joilla on Suomessa äänioikeus kunnal-
53274: lisvaaleissa. Oikeutta osallistua kokouksiin eh-
53275: 3. Asian valmistelu dotettiin tarkistetussakin lakiehdotuksessa kai-
53276: kille ulkomaalaisille. Lakiehdotuksen pohjalta
53277: Ulkomaalaisten oikeus kuulua yhdistyksiin, ei kuitenkaan ryhdytty lainsäädäntötoimiin.
53278: joiden varsinaisena tarkoituksena on vaikuttaa Painovapauslaki on säilynyt pääosin saman
53279: valtiollisiin asioihin, on ollut esillä eri vaiheissa sisältöisenä kuin se vuonna 1919 säädettiin.
53280: uuden yhdistyslain valmistelussa. Asiaa on kä- Eräitä lain vastuu- ja rangaistussäännöksiä on
53281: sitelty sekä yhdistyslakikomitean mietinnössä muutettu vuonna 1930. Sota-ajan poikkeuksel-
53282: (Komiteanmietintö 1984: 1) että tästä mietin- lisissa oloissa painovapautta rajoitettiin väliai-
53283: nöstä annetuissa lausunnoissa (Oikeusministe- kaisesti hallinnollisin määräyksin painovapaus-
53284: riön lainvalmisteluosaston julkaisu 111985). lakia muuttamatta muun muassa siten, että
53285: Uudessa yhdistyslaissa lievennettiinkin tällais- jossain määrin palattiin ennakkosensuuriin (so-
53286: ten yhdistysten jäsenten kansalaisuusvaatimuk- tasensuuri). Myöhemmin on lain valvonta- ja
53287: sia siten, että jäseninä voivat olla Suomen vastuusäännöksiin tehty joitakin muutoksia.
53288: kansalaisten lisäksi myös sellaiset toisen poh- Sen sijaan painovapautta koskeva lain 1 §,
53289: joismaan kansalaiset, joilla on kotipaikka Suo- aikakautisen painokirjoituksen julkaisemisoi-
53290: messa. keutta koskeva 19 § ja päätoimittajan kelpoi-
53291: 12 1989 vp. - HE n:o 195
53292:
53293: suutta koskeva 21 § ovat edelleen alkuperäises- naismuutoksia tämän johdosta olisi samassa
53294: sä muodossaan. yhteydessä tehtävä yleisistä kokouksista annet-
53295: Siirtolaisuusasiain neuvottelukunta on mie- tuun lakiin, painovapauslakiin tai muuhun
53296: tinnössään XII (1988:41) käsitellyt Suomen lainsäädäntöön sekä tehdä tässä suhteessa tar-
53297: ulkomaalaispolitiikkaan vaikuttavia tekijöitä peellisiksi havaitsemansa lainmuutosehdotuk-
53298: ja tehnyt toimenpide-esityksiä ulkomaalaisten set.
53299: aseman parantamiseksi muun muassa poliittis- Ulkomaalaisten poliittista osallistumista sel-
53300: ten oikeuksien käytön suhteen. Tässä esitykses- vittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 30 päi-
53301: sä tehtävien muutosehdotusten lisäksi neuvot- vana toukokuuta 1989 oikeusministeriölle.
53302: telukunta on esittänyt, että kunnallinen äänioi- Mietintöön liittyy yhden työryhmän jäsenen
53303: keus ja vaalikelpoisuus laajennettaisiin koske- eriävä mielipide. Työryhmän ehdotuksesta
53304: maan kaikkia Suomessa asuvia ulkomaalaisia, pyydettiin lausunto kaikilta puolueilta, eräiltä
53305: jotka on henkikirjoitettu Suomessa kahtena ministeriöiltä, kuntien keskusjärjestöiltä, leh-
53306: peräkkäisenä vaalivuotta edeltävänä vuonna ja distön ja toimittajien etujärjestöiltä, Suomen
53307: että ryhdyttäisiin valmistelemaan hallitusmuo- ulkomaalaisyhdistykseltä, Suomen Nimismies-
53308: don II luvun muuttamista siten, että nykyiset yhdistykseltä sekä Suomen Poliisien Liitolta.
53309: vain Suomen kansalaisille turvatut perusoi- Annetuissa lausunnoissa työryhmän ehdotuk-
53310: keudet säädettäisiin koskemaan myös Suomen siin suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Muu-
53311: oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvia ulkomaalaisia. tamat lausunnonantajat olivat sitä mieltä, että
53312: Ulkomaalaisten poliittisia oikeuksia on kar- ulkomaalaisille olisi aiheellista myöntää ehdo-
53313: toitettu myös muun muassa Pohjoismaiden tettujen poliittisten oikeuksien lisäksi myös
53314: neuvoston julkaisussa "Pohjoismaalaisten oi- äänioikeus ja vaalikelpoisuus ainakin kunnal-
53315: keudet Pohjolassa" (NU 1985:6) ja oikeus- lisvaaleissa.
53316: ministeriössä laaditussa selvityksessä "Euroo-
53317: Tämä esitys on valmisteltu virkatyönä oi-
53318: pan neuvoston ihmisoikeussopimus Suomen
53319: keusministeriössä työryhmän mietinnön ja siitä
53320: näkökulmasta". Viimeksi mainitussa perus-
53321: saatujen lausuntojen pohjalta.
53322: selvityksessä ilmi tulleet selvimmät puutteet
53323: ulkomaalaisten osallistumisessa poliittiseen toi-
53324: mintaan Suomessa on tässä esityksessä ehdo-
53325: tettu poistettaviksi. 4. Esityksen vaikutukset
53326: Oikeusministeriö asetti 23 päivänä maalis-
53327: kuuta 1989 työryhmän, jonka tehtäväksi an- Esityksellä ei ole organisatorisia taikka ta-
53328: nettiin valmistella hallituksen esityksen muo- loudellisia vaikutuksia. Tarkistamalla Suomes-
53329: toon laaditut ehdotukset säännöksiksi, joilla sa asuvien ulkomaalaisten asemaa ehdotetuna
53330: Suomessa kotipaikan omaavalle ulkomaalaisel- tavalla poistetaan nyt muutettaviksi ehdotettu-
53331: le annettaisiin oikeus kuulua myös niin sanot- jen lakien osalta esteet ratifioida ilman varau-
53332: tuihin valtiollisiin yhdistyksiin. Lisäksi työryh- mia Suomen allekirjoittama Euroopan neuvos-
53333: män tehtäväksi annettiin selvittää, mitä seuran- ton ihmisoikeussopimus.
53334:
53335:
53336:
53337:
53338: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
53339:
53340:
53341: 1. Lakiehdotusten perustelut sellaisessa yhdistyksessä, jonka varsinaisena
53342: tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioi-
53343: 1.1. Yhdistyslaki hin. Tällaisten valtiollisten yhdistysten jäsenyy-
53344: delle asetetuista kansalaisuusvaatimuksista eh-
53345: JO §. Jäsenet. Lain 10 §:ssä säännellään jä- dotetaan kokonaan luovuttavaksi. Ehdotettu
53346: senyyttä aatteellisessa yhdistyksessä. Säännös yhdistymisvapauden laajennus ei kuitenkaan
53347: koskee paitsi sitä, kuka voi kuulua yhdistyk- avaisi valtiollisen yhdistyksen jäsenyyttä kaikil-
53348: seen tai liittyä siihen, myös yhdistyksen perus- le ulkomaalaisille, esimerkiksi Suomessa vain
53349: tamista. Pykälän 2 momentti koskee jäsenyyttä tilapäisesti oleskeleville. Muutos koskisi vain
53350: 1989 vp. - HE n:o 195 13
53351:
53352: sellaisia ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka tane pitää sellaisena asiana, jonka välttämättä
53353: Suomessa ja joiden toisin sanoen voidaan kat- tulisi olla sisäasiainministeriöllä. Hallituksen
53354: soa olevan täällä vakinaisesti. Tämä koskee jäsenten kotipaikkaa koskevia poikkeuslupia ei
53355: sekä toisen maan kansalaisia että kansalaisuu- tähän asti ole tarvinnut myöntää, koska koti-
53356: dettomia henkilöitä. Suomen kansalaisten yh- paikkavaatimuksia ei yhdistyslainsäädännössä
53357: distymisvapaus olisi valtiollistenkin yhdistysten ole ollut. Säätiöiden kohdalla vastaavat poik-
53358: kohdalla riippumaton siitä, onko henkilöillä keusluvat myöntää valtioneuvosto, jolle ne esi-
53359: kotipaikka Suomessa. tellään oikeusministeriöstä. Osakeyhtiöissä täl-
53360: Ulkomaalaisella on säännöksessä tarkoitetul- laiset luvat myöntää kauppa- ja teollisuusmi-
53361: la tavalla kotipaikka Suomessa, jos hänet on nisteriö sekä osuuskunnissa valtioneuvosto,
53362: merkitty väestökirjalaissa (141/69) tarkoitet- jolle ne esitellään niin ikään kauppa- ja teolli-
53363: tuun kotipaikkarekisteriin. Mainitun lain 2 §:n suusministeriöstä. Sisäasiainministeriö vastus-
53364: mukaan väestökirjoja pidetään Suomen kansa- taa poikkeuslupaviranomaista koskevaa ehdo-
53365: laisista ja eräin poikkeuksin myös kaikista tusta sillä perusteella, että nimenomaan sisäasi-
53366: Suomessa vakinaisesti asuvista ulkomaalaisis- ainministeriön hallinnonalalla, jolla toimivat
53367: ta. Se, mitä vakinaisella asumisella tässä tar- ulkomaalaiskeskus ja poliisi mukaan lukien
53368: koitetaan, käy ilmi väestökirja-asetuksen (198/ suojelupoliisi, on selvästi eniten ulkomaalaisia
53369: 70) 20 §:stä. Sen mukaan ulkomaalainen, jon- koskevaa sellaista tietoa, jota kriittisissä ta-
53370: ka oleskelu Suomessa on kestänyt tai on tar- pauksissa saatetaan tarvita poikkeuslupaa har-
53371: koitettu kestämään yhtämittaisesti kauemmin kittaessa.
53372: kuin vuoden, on velvollinen viipymättä ilmoit-
53373: tautumaan asuinpaikkansa rekisteritoimistolle
53374: väestörekisteriin ja kotipaikkarekisteriin mer- 1.2. Laki yleisistä kokouksista
53375: kitsemistä varten. Käytännössä kotipaikkare-
53376: kisteriin merkitseminen edellyttää, että henkilö
53377: on saanut oleskeluluvan vähintään yhdeksi 1 §. Pykälän 1 momentissa ilmaistaisiin peri-
53378: vuodeksi. aate, jonka mukaan kaikilla on kansalaisuu-
53379: 35 §. Hallitus. Pykälän 2 ja 3 momentissa desta, kotipaikasta tai muista ominaisuuksista,
53380: säädetään yhdistyksen hallituksen jäsenten kel- kuten vajaavaltaisuudesta, riippumatta oikeus
53381: poisuusehdoista ja asetetaan hallitukselle eräitä kokoontua yleisiin kokouksiin. Muutoin mo-
53382: muita vaatimuksia. Pykälän 3 momentin toi- mentti vastaa voimassa olevan lain 1 §:n 1
53383: sessa virkkeessä on asetettu eräitä lisävaati- momenttia kielellisesti tarkistettuna.
53384: muksia valtiollisen yhdistyksen hallitukselle. 2 §. Pykälässä säädettäisiin siitä, kenellä on
53385: Yhdenmukaisesti 10 §:ään ehdotetun muutok- oikeus järjestää yleinen kokous. Tämä oikeus
53386: sen kanssa poistettaisiin myös valtiollisen yh- olisi kaikilla täysivaltaisilla Suomen kansalai-
53387: distyksen hallituksen jäsenille asetetut kansa- silla ja niillä täysivaltaisilla ulkomaalaisilla,
53388: laisuusvaatimukset. Sen sijaan vaadittaisiin joilla on kotipaikka Suomessa. Kotipaikka
53389: edelleen, että kaikilla valtiollisen yhdistyksen määräytyisi samalla tavoin kuin edellä yhdis-
53390: hallituksen jäsenillä on kotipaikka Suomessa. tyslain 10 §:n perusteluissa on selostettu. Ko-
53391: Tämä vaatimus koskee niin Suomen kansalai- kouksen järjestäjän täysivaltaisuusvaatimuk-
53392: sia kuin ulkomaalaisia. sesta seuraa, että alle 18-vuotias tai holhotta-
53393: Pykälän 3 momentin ensimmäinen virke kos- vaksi julistettu ei voisi olla kokouksen järjestä-
53394: kee hallituksen jäsenten kotipaikkavaatimuksia jänä. Tätä voidaan perustella sillä, että ko-
53395: niin sanotuissa tavallisissa yhdistyksissä. Näis- kouksen järjestäjän tulee olla oikeudellisesti
53396: sä yhdistyksissä sisäasiainministeriö voi myön- kelpoinen vastaamaan kokouksesta. Kokouk-
53397: tää luvan poiketa kotipaikkavaatimuksista. sen järjestämisoikeuden myöntämistä myös va-
53398: Lupaviranomaiseksi ehdotetaan nyt oikeus- jaavaltaisille olisi kuitenkin harkittava kokous-
53399: ministeriötä, jolle yhdistyksiä koskevat asiat lain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Muun
53400: muutoin kuuluvat. Kun ulkomaalaisten yhdis- muassa lapsen oikeuksia koskeva YK:n yleisso-
53401: tymisvapauden rajoituksista, joiden noudatta- pimus, joka saatettaneen vielä kuluvana vuon-
53402: misen valvonta on tähän asti kuulunut hallin- na YK:n yleiskokouksen hyväksyttäväksi ja
53403: nollisesti sisäasiainministeriölle, on uudessa yh- jonka valmisteluun myös Suomi on osallistu-
53404: distyslaissa luovuttu, ei yhdistyksen hallituksen nut, saattaa aiheuttaa tässä suhteessa säännök-
53405: jäsenten kotipaikkaan liittyvää harkintaa voi- sen tarkistamistarvetta.
53406: 14 1989 vp. - HE n:o 195
53407:
53408: Kokouksen järjestämisoikeus olisi fyysisten tällainen ulkomaalainen, vms1vat julkaista
53409: henkilöiden lisäksi myös Suomessa rekisteröi- Suomessa aikakautisia painokirjoituksia. Koti-
53410: dyillä yhdistyksillä. Nykyinen säännös myön- paikka määräytyisi samalla tavoin kuin edellä
53411: tää kokouksen järjestämisoikeuden yhdistyksil- yhdistyslain 10 §:n perusteluissa on selostettu.
53412: le. Vaikka ehdotettu säännös näyttäisi sana- Kotipaikkavaatimuksen asettaminen ulkomaa-
53413: muotonsa perusteella tiukentavan yhdistysten laiselle on perusteltua samoista syistä kuin
53414: oikeutta kokouksen järjestämiseen, kysymys edellä 1 §:n perusteluissa on esitetty. Vaati-
53415: on kuitenkin vain säännöksen sisällön selventä- muksesta, jonka mukaan aikakautisen paino-
53416: misestä. Muutos ei asiallisesti merkitse ko- kirjoituksen julkaisijan tulee hallita itseään ja
53417: kouksen järjestämisoikeuden rajoittamista ny- omaisuuttaan, seuraa, että hänen on oltava
53418: kyisestä, koska rekisteröimätön yhdistys ei yh- täysivaltainen eikä hän saa olla konkurssissa.
53419: distyksenä ole tähänkään asti voinut olla vas- Momenttiin ehdotetaan lisäksi joitakin kielelli-
53420: tuullisena kokouksen järjestäjänä. Tällaisessa siä tarkistuksia.
53421: tilanteessa kokouksen vastuullisina järjestäjinä 21 § . Pykälässä säädettäisiin siitä, kuka voi
53422: toimivat asiaa yhdistyksen puitteissa hoitavat olla aikakautisen painokirjoituksen päätoimit-
53423: luonnolliset henkilöt. tajana. Tämä oikeus olisi täysivaltaisilla Suo-
53424: men kansalaisilla sekä sellaisilla täysivaltaisilla
53425: ulkomaalaisilla, joilla on kotipaikka Suomes-
53426: 1.3. Painovapauslaki sa. Yleisenä edellytyksenä päätoimittajana toi-
53427: mimiselle olisi täysivaltaisuus. Alaikäinen (alle
53428: 1 §. Pykälän mukaan oikeus julkaista paino- 18-vuotias) ja holhottavaksi julistettu ei siten
53429: kirjoituksia kuuluisi rajoituksetta jokaiselle voisi olla aikakautisen painokirjoituksen pää-
53430: Suomen kansalaiselle. Säännös vastaa nykyisen toimittajana. Täysivaltaisuuden vaatiminen
53431: painovapauslain 1 §:ssä ilmaistua periaatetta. päätoimittajalta on tarpeen ottaen huomioon
53432: Painokirjoitusten julkaisemisoikeus olisi lisäksi hänen keskeisen vastuunsa painokirjoituksen
53433: niillä ulkomaalaisilla, joilla on kotipaikka Suo- sisällöstä. Päätoimittajan tulee olla oikeudelli-
53434: messa. Kotipaikka määräytyisi samalla tavoin sesti kelpoinen vastaamaan painokirjoituksen
53435: kuin edellä yhdistyslain 10 §:n perusteluissa on sisällöstä.
53436: selostettu. Kotipaikkavaatimuksen asettamista Ulkomaalaiselta edellytettäisiin lisäksi, että
53437: ulkomaalaisille voidaan pitää perusteltuna ot- hänellä on kotipaikka Suomessa. Myös tämä
53438: taen huomioon sen vastuun, jonka painova- vaatimus liittyy päätoimittajan vastuuseen.
53439: pauslaki asettaa kirjoituksen sisällöstä muiden Vastuun toteutuminen edellyttää, että päätoi-
53440: ohella myös kirjoituksen julkaisijalle. Vastuun mittaja on tavoitettavissa Suomessa. Kotipaik-
53441: toteutuminen edellyttää, että julkaisija on ta- ka määräytyisi edellä yhdistyslain 10 §:n perus-
53442: voitettavissa Suomessa. Muilta osin ehdotettu teluissa selostetulla tavalla.
53443: pykälä vastaa sisällöltään voimassa olevan pai- Voimassa olevan painovapauslain 21 §:n
53444: novapauslain 1 §:ää kielellisesti tarkistettuna. mukaan päätoimittajan tulee olla myös "mies-
53445: 19 §. Pykälän 1 momentissa säädetään siitä, kohtaisesti vapaana". Tämä tarkoittaa sitä,
53446: kenellä on oikeus julkaista aikakautisia paino- ettei esimerkiksi pidätetty tai vankeusrangais-
53447: kirjoituksia, sekä aikakautisen painokirjoituk- tusta suorittava henkilö voi olla päätoimittaja-
53448: sen ilmestymisestä edeltäpäin tehtävästä ilmoi- na. Tästä vaatimuksesta ehdotetaan luovutta-
53449: tuksesta. Momentin mukaan aikakautisia pai- vaksi, koska se ei ole nykyoloissa enää tarpeen.
53450: nokirjoituksia voivat julkaista vain itseään ja
53451: omaisuuttaan hallitsevat Suomen kansalaiset
53452: sekä sellaiset yhteisöt, joissa hallituksen pu- 2. Voimaantulo
53453: heenjohtajana tai henkilökohtaisesti vastuun-
53454: alaisena yhtiömiehenä on mainitut ehdot täyt- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä
53455: tävä Suomen kansalainen. Momenttia ehdote- tammikuuta 1990 eli samanaikaisesti kuin uusi
53456: taan muutettavaksi niin, että myös Suomessa yhdistyslaki tulee voimaan.
53457: pysyvästi asuvat ulkomaalaiset, jotka hallitse-
53458: vat itseään ja omaisuuttaan, sekä yhteisöt, Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
53459: joissa hallituksen puheenjohtajana tai henkilö- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
53460: kohtaisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä on set:
53461: 1989 vp. - HE n:o 195 15
53462:
53463: 1.
53464: Laki
53465: yhdistyslain 10 ja 35 §:n muuttamisesta
53466:
53467: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun yhdistys-
53468: lain (503/89) 10 §:n 2 momentti ja 35 §:n 3 momentti näin kuuluviksi:
53469:
53470: 10 § 35 §
53471: Jäsenet Hallitus
53472:
53473: Jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena Puheenjohtajalla ja vähintään puolella halli-
53474: on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, saavat yhdis- tuksen muista jäsenistä on oltava kotipaikka
53475: tyksen jäseninä olla vain Suomen kansalaiset ja Suomessa, jollei oikeusministeriö myönnä lu-
53476: sellaiset ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka paa poiketa tästä. Jos yhdistyksen varsinaisena
53477: Suomessa, sekä sellaiset yhdistykset, joissa tai tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikutta-
53478: joihin suoraan tai välillisesti kuuluvissa yhdis- minen, saa hallituksen jäsenenä olla vain hen-
53479: tyksissä on jäseninä vain edellä mainittuja kilö, jolla on kotipaikka Suomessa.
53480: henkilöitä.
53481: Tämä laki tulee voimaan päivänä
53482: kuuta 19
53483:
53484:
53485: 2.
53486: Laki
53487: yleisistä kokouksista annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
53488:
53489: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä kokouksista 20 päivänä helmikuuta
53490: 1907 annetun lain 1 §:n 1 momentti ja 2 § näin kuuluviksi:
53491:
53492: 1§
53493: Kaikilla on oikeus kokoontua yleisiin ko- täysivaltainen Suomen kansalainen sekä täysi-
53494: kouksiin keskustelemaan yleisistä asioista tai valtainen ulkomaalainen, jolla on kotipaikka
53495: muussa luvallisessa tarkoituksessa, noudattaen Suomessa. Sama oikeus on myös Suomessa
53496: mitä tässä laissa säädetään. rekisteröidyllä yhdistyksellä.
53497:
53498: Tämä laki tulee voimaan päivänä
53499: 2§ kuuta 19
53500: Yleisen kokouksen saa järjestää jokainen
53501:
53502:
53503:
53504: 3.
53505: Laki
53506: painovapauslain muuttamisesta
53507:
53508: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1919 annetun painova-
53509: pauslain 1 §, 19 §:n 1 momentti ja 21 § näin kuuluviksi:
53510:
53511: § sia noudattaen, mitä tässä laissa säädetään.
53512: Suomen kansalaisella on oikeus viranomais- Sama oikeus on myös ulkomaalaisella, jolla on
53513: ten ennalta estämättä julkaista painokirjoituk- kotipaikka Suomessa.
53514: 16 1989 vp. - HE n:o 195
53515:
53516: 19 § sä kirjapainossa sitä aiotaan painattaa, niin
53517: Aikakautisen painokirjoituksen julkaiseruis- myös henkilö, jonka tulee päätoimittajana val-
53518: oikeudesta sekä sen ilmestymisestä edeltäpäin voa kirjoituksen julkaisemista ja määrätä sen
53519: tehtävästä ilmoituksesta on sellaisen kirjoituk- sisällöstä.
53520: sen kustantajaan nähden voimassa, mitä 2
53521: luvussa kirjanpainajasta ja hänen liikkeestään
53522: tehtävästä ilmoituksesta on säädetty. Mitä 21 §
53523: 5 §:n 1 momentissa on säädetty Suomen kansa- Aikakautisen painokirjoituksen päätoimitta-
53524: laisesta, koskee kuitenkin myös ulkomaalaista, jana voi olla täysivaltainen Suomen kansalai-
53525: jolla on kotipaikka Suomessa. Ilmoitus on nen sekä täysivaltainen ulkomaalainen, jolla
53526: 7 §:stä poiketen tehtävä sen paikkakunnan vi- on kotipaikka Suomessa.
53527: ranomaiselle, jossa painokirjoitusta aiotaan
53528: julkaista. Ilmoituksessa on myös mainittava
53529: kirjoituksen nimi ja painatuspaikka, kuinka Tämä laki tulee voimaan päivänä
53530: usein kirjoituksen on määrä ilmestyä sekä mis- kuuta 19' .
53531:
53532:
53533: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
53534:
53535:
53536: Tasavallan Presidentti
53537: MAUNO KOIVISTO
53538:
53539:
53540:
53541:
53542: Oikeusministeri Matti Louekoski
53543: 1989 vp. - HE n:o 195 17
53544:
53545: Liite
53546:
53547: 1.
53548: Laki
53549: yhdistyslain 10 ja 35 §:n muuttamisesta
53550:
53551: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun yhdistys-
53552: lain (503/89) 10 §:n 2 momentti ja 35 §:n 3 momentti näin kuuluviksi:
53553:
53554: Voimassa oleva laki Ehdotus
53555:
53556: 10§
53557: Jäsenet
53558: Jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena Jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena
53559: on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, saavat yhdis- on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, saavat yhdis-
53560: tyksen jäseninä olla vain Suomen kansalaiset, tyksen jäseninä olla vain Suomen kansalaiset ja
53561: sellaiset muun pohjoismaan kansalaiset, joilla sellaiset ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka
53562: on kotipaikka Suomessa, sekä sellaiset yhdis- Suomessa, sekä sellaiset yhdistykset, joissa tai
53563: tykset, joissa tai joihin suoraan tai välillisesti joihin suoraan tai välillisesti kuuluvissa yhdis-
53564: kuuluvissa yhdistyksissä on jäseninä vain edel- tyksissä on jäseninä vain edellä mainittuja
53565: lä mainittuja yksityisiä henkilöitä. henkilöitä.
53566:
53567:
53568: 35 §
53569: Hallitus
53570:
53571: Puheenjohtajalla ja vähintään puolella halli- Puheenjohtajalla ja vähintään puolella halli-
53572: tuksen muista jäsenistä on oltava kotipaikka tuksen muista jäsenistä on oltava kotipaikka
53573: Suomessa, jollei sisäasiainministeriö myönnä Suomessa, jollei oikeusministeriö myönnä lu-
53574: lupaa poiketa tästä. Jos yhdistyksen varsinaise- paa poiketa tästä. Jos yhdistyksen varsinaisena
53575: na tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vai- tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikutta-
53576: kuttaminen, saa hallituksen jäsenenä olla vain minen, saa hallituksen jäsenenä olla vain hen-
53577: sellainen Suomen tai muun pohjoismaan kan- kilö, jolla on kotipaikka Suomessa.
53578: salainen, jolla on kotipaikka Suomessa.
53579: Tämä laki tulee voimaan päivänä
53580: kuuta 19
53581:
53582:
53583:
53584:
53585: 3 391340U
53586: 18 1989 vp. - HE n:o 195
53587:
53588: 2.
53589: Laki
53590: yleisistä kokouksista annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
53591:
53592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä kokouksista 20 päivänä helmikuuta
53593: 1907 annetun lain 1 §:n 1 momentti ja 2 § näin kuuluviksi:
53594:
53595: Voimassa oleva laki Ehdotus
53596:
53597: 1 §. 1§
53598: Keskustelemaan yleisistä asioista taikka Kaikilla on oikeus kokoontua yleisiin ko-
53599: muussa luvallisessa tarkoituksessa olkoon oi- kouksiin keskustelemaan yleisistä asioista tai
53600: keus kokoontua yleisiin kokouksiin noudattaen muussa luvallisessa tarkoituksessa, noudattaen
53601: mitä tässä laissa säädetään. mitä tässä laissa säädetään.
53602:
53603:
53604: 2 §. 2§
53605: Yleisen kokouksen saakoon toimeenpanna Yleisen kokouksen saa järjestää jokainen
53606: Suomen kansalainen, joka on hyvämaineinen täysivaltainen Suomen kansalainen sekä täysi-
53607: eikä ole holhouksenalainen, kuin myös yhdis- valtainen ulkomaalainen, jolla on kotipaikka
53608: tys. Suomessa. Sama oikeus on myös Suomessa
53609: rekisteröidyllä yhdistyksellä.
53610:
53611: Tämä laki tulee voimaan päivänä
53612: kuuta 19 .
53613:
53614: 3.
53615: Laki
53616: painovapauslain muuttamisesta
53617:
53618: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä tammikuuta 1919 annetun painova-
53619: pauslain 1 §, 19 §:n 1 momentti ja 21 § näin kuuluviksi:
53620:
53621: Voimassa oleva laki Ehdotus
53622:
53623: 1 §. 1§
53624: Jokaisella Suomen kansalaisella olkoon oi- Suomen kansalaisella on oikeus viranomais-
53625: keus, julkisen viranomaisen saamatta ennakol- ten ennalta estämättä julkaista painokirjoituk-
53626: ta panna minkäänlaista estettä, julkaista pai- sia noudattaen, mitä tässä laissa säädetään.
53627: nokirjoituksia, noudattaen mitä tässä laissa Sama oikeus on myös ulkomaalaisella, jolla on
53628: säädetään. kotipaikka Suomessa.
53629:
53630: 19 §. 19 §
53631: Aikakautisen painokirjoituksen julkaisemis- Aikakautisen painokirjoituksen julkaisemis-
53632: oikeudesta sekä sen ilmestymisestä edeltäpäin oikeudesta sekä sen ilmestymisestä edeltäpäin
53633: tehtävästä ilmoituksesta olkoon sellaisen kir- tehtävästä ilmoituksesta on sellaisen kirjoituk-
53634: joituksen kustantajaan nähden voimassa mitä sen kustantaj aan nähden voimassa, mitä 2
53635: 2 luvussa kirjanpainajasta ja hänen liikkees- luvussa kirjanpainajasta ja hänen liikk,estään
53636: tään tehtävästä ilmoituksesta on sanottu, kui- tehtävästä ilmoituksesta on säädetty. Mitä
53637: tenkin siten, että ilmoitus on tehtävä sen paik- 5 §:n 1 momentissa on säädetty Suomen kansa-
53638: kakunnan viranomaiselle, jossa painokirjoitus- laisesta, koskee kuitenkin myös ulkomaalaista,
53639: ta aiotaan julkaista. Ilmoituksessa on myös jolla on kotipaikka Suomessa. Ilmoitus on
53640: 1989 vp. - HE n:o 195 19
53641:
53642: Voimassa oleva laki Ehdotus
53643: mainittava kirjoituksen mm1 Ja painatuspaik- 7 § :stä poiketen tehtävä sen paikkakunnan vi-
53644: ka, kuinka usein kirjoituksen on määrä ilmes- ranomaiselle, jossa painokirjoitusta aiotaan
53645: tyä sekä missä kirjapainossa sitä aiotaan pai- julkaista. Ilmoituksessa on myös mainittava
53646: nattaa, niin myös henkilö, jonka tulee päätoi- kirjoituksen nimi ja painatuspaikka, kuinka
53647: mittajana valvoa kirjoituksen julkaisemista ja usein kirjoituksen on määrä ilmestyä sekä mis-
53648: määrätä sen sisällys. sä kirjapainossa sitä aiotaan painattaa, niin
53649: myös henkilö, jonka tulee päätoimittajana val-
53650: voa kirjoituksen julkaisemista ja määrätä sen
53651: sisällöstä.
53652:
53653:
53654: 21 §. 21 §
53655: Aikakautisen painokirjoituksen päätoimitta- Aikakautisen painokirjoituksen päätoimitta-
53656: jana saa olla jokainen Suomen kansalainen, jana voi olla täysivaltainen Suomen kansalai-
53657: joka nauttii kansalaisluottamusta, on mieskoh- nen sekä täysivaltainen ulkomaalainen, jolla
53658: taisesti vapaana, eikä ole holhouksen alainen. on kotipaikka Suomessa.
53659:
53660: Tämä laki tulee voimaan päivänä
53661: kuuta 19 .
53662: 1
53663: 1
53664: 1
53665: 1
53666: 1
53667: 1
53668: 1
53669: 1
53670: 1
53671: 1
53672: 1
53673: 1
53674: 1
53675: 1
53676: 1
53677: 1
53678: 1
53679: 1
53680: 1
53681: 1
53682: 1
53683: 1
53684: 1
53685: 1
53686: 1989 vp. - HE n:o 196
53687:
53688:
53689:
53690:
53691: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi palo- ja pelastustoi-
53692: mesta annetun lain muuttamisesta
53693:
53694:
53695:
53696:
53697: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
53698:
53699: Esityksessä ehdotetaan palo- ja pelastustoi- Iisten laitosten turvallisuusjärjestelyistä. Palo-
53700: mesta annettuun lakiin muutoksia, joilla ke- ja pelastustoimen valtakunnallinen suunnittelu-
53701: vennetään palo- ja pelastustoimen lakisääteistä järjestelmä lakkautettaisiin ja vastaisuudessa
53702: suunnittelua, parannetaan sisäasiainministe- toimialan hallinnon suunnittelu tapahtuisi osa-
53703: non johtamismahdollisuuksia suuronnetto- na valtion ja kuntien viranomaisten toiminnan
53704: muustilanteissa sekä parannetaan paikallisten ja talouden suunnittelua.
53705: paloviranomaisten mahdollisuuksia antaa tur- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
53706: vallisuutta koskevia määräyksiä ja ohjeita maan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se
53707: palo- ja henkilöturvallisuuden kannalta vaara!- on hyväksytty ja vahvistettu.
53708:
53709:
53710:
53711:
53712: YLEISPERUSTELUT
53713:
53714: 1. Muutoksen syyt jestelmä muuttui vuoden 1989 alusta lukien
53715: yleiseksi, asukaslukuperusteiseksi valtion-
53716: 1.1. Suunnittelua koskevat muutokset osuusjärjestelmäksi. Hallinnollinen suunnittelu
53717: voidaan nykyisin hoitaa uudistuvassa valtion
53718: toiminnan ja talouden suunnittelussa.
53719: Valtioneuvosto teki 12 päivänä toukokuuta
53720: 1988 päätöksen toimenpiteistä hallinnon uudis-
53721: tamiseksi. Sanotun päätöksen mukaan lakisää- 1.2. Johtamista koskevat muutokset
53722: teistä suunnittelua kevennetään ja tässä tarkoi-
53723: tuksessa kootaan ja karsitaan lakisääteisiä Nykyisen lain johtamista koskevat säännök-
53724: suunnittelujärjestelmiä ja kytketään niitä kes- set eivät vastaa kaikkia käytännössä esiintullei-
53725: kipitkän aikavälin toiminta- ja' taloussuunnitte- ta tarpeita. Sisäasiainministeriöllä, toisin kuin
53726: luun käyttämällä suunnittelun pohjana hallin- lääninhallituksella, ei ole mahdollisuutta päät-
53727: nonalojen esityksiä sekä taloudellisten vaiku- tää johtamisesta suuronnettomuustilanteessa.
53728: tustensa osalta tulo- ja menoarvion laadintaan. Tämä olisi välttämätöntä sellaisessa suuronnet-
53729: Palo- ja pelastustoimen hallinnollinen sektori- tomuustilanteessa, jonka vaikutukset tai tor-
53730: suunnittelu on nykyisin varsin resurssipainot- juntatoimenpiteet ulottuvat usean läänin alu-
53731: teinen. Siinä suunnitellaan pääasiassa valtion- eelle tai sellaisessa onnettomuudessa, joka
53732: osuusvarojen käyttöä ja tarvetta. Tämän kal- edellyttää avunautotoimintaa usean läänin alu-
53733: taisen suunnittelun merkitys on vähentynyt, eelta tai huomattavia tarvikehankintoja ulko-
53734: koska palo- ja pelastustoimen valtionosuusjär- mailta.
53735: 390881V
53736: 2 1989 vp. - HE n:o 196
53737:
53738: 1.3. Paloviranomaisten määräystenautovalta lua. Muutos ei koskisi suunnittelua, jota tarvi-
53739: taan erilaisiin onnettomuustilanteisiin varautu-
53740: Vuonna 1960 säädetyn palolain (465/60) miseksi, vaan niitä koskevat säännökset jäisi-
53741: 24 §:n mukaan asetuksessa tai kunnallissään- vät ennalleen.
53742: nössä voitiin rakennuksen omistaja tai haltija Kunnissa ei enää laadittaisi erillistä palo- ja
53743: velvoittaa hankkimaan ja pitämään kunnossa pelastustoimen kehittämisuunnitelmaa. Palo-
53744: palokalustoa ja ryhtymään välttämättömiin va- ja pelastustoimi ja pelastuspalvelu sekä tämän
53745: rokeinoihin palovaaran vähentämiseksi ja ih- lainsäädännön ulkopuolisena tehtävänä myös
53746: mishenkien turvaamiseksi tulipalon varalta. väestönsuojelu otettaisiin huomioon osana la-
53747: Samassa järjestyksessä voitiin antaa määräyk- kisääteistä kuntasuunnitelmaa ja kunnan ta-
53748: siä teollisuus- ja liikelaitosten, varasto- ja työ- lousarviota. Kunta voisi itse vapaasti määrittää
53749: maa-alueiden, liikenteen sekä muun erityisten näistä järjestelmistä annettujen määräysten
53750: olosuhteiden aiheuttaman palovaaran vähentä- puitteissa suunnittelun eikä pelastushallinnossa
53751: miseksi. Vuonna 1975 palo- ja pelastustoimesta tarvittaisi omaa erityistä aikataulua. Muutos ei
53752: annetussa laissa (559175) vastaavat valtuudet koskisi myöskään kunnissa suunnittelua onnet-
53753: on annettu sisäasiainministeriölle. Puutteena tomuustilanteisiin varautumiseksi, vaan niitä
53754: on kuitenkin pidetty, että paloviranomaisilla ei koskevat säännökset jäisivät ennalleen.
53755: ole mahdollisuutta, kuten aikaisemmin oli lai-
53756: ta, antaa kunnassa oleville laitoksille näitä
53757: määräyksiä. Kun sisäasiainministeriölläkään ei 2.2. Johtamista koskevat säännökset
53758: ole mahdollisuuksia lisätä yksittäisiä kohteita
53759: koskevaa ohjaustoimintaa, tulisi kuntien palo- Palo- ja pelastustoimesta annetun lain 29 §:n
53760: viranomaisten mahdollisuutta antaa yksittäis- mukaan sammutus- ja pelastustoimintaa joh-
53761: ten laitosten järjestelyjä koskevia määräyksiä taa sen kunnan paloviranomainen, jossa tuli-
53762: lisätä. palo on syttynyt tai onnettomuus tapahtunut,
53763: jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Jos
53764: tulipalo tai muu onnettomuus uhkaa laajentua
53765: 2. Nykyinen tilanne ja ehdotetut suureksi tai muuten huomattavan vaaralliseksi,
53766: muutokset lääninhallitus voi määrätä asianomaisen virka-
53767: miehensä tai muun valtion viranomaisen taikka
53768: 2.1. Palo- ja pelastustoimen suunnittelujär- samaan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvan
53769: jestelmä kunnan paloviranomaisen johtamaan sammu-
53770: tus- ja pelastustoimintaa. Tällaisena kunnan
53771: Palo- ja pelastustoimen nykyinen hallinnolli- paloviranomaisena toimii yleensä aluepalopääl-
53772: nen suunnittelujärjestelmä perustuu palo- ja likkö, josta on säädetty palo- ja pelastustoi-
53773: pelastustoimesta annetun lain 4 ja 8 §:ään sekä mesta annetun asetuksen 9 §:n 2 momentissa.
53774: palo- ja pelastustoimesta annetun asetuksen Johtamista koskevissa säännöksissä on eräi-
53775: (1089175) 5, 8 ja 10 §:ään. Niiden mukaan tä puutteita. Nykyisen lain mukaan sisäasiain-
53776: sisäasiainministeriön on vuosittain laadittava ministeriöllä ei ole valtuuksia toiminnan johta-
53777: valtakunnallinen yleissuunnitelma palo- ja pe- misen järjestämiseen. Lääninhallituksilla on
53778: lastustoimen järjestämisestä ja kehittämisestä voimassa olevassa laissa tällaiset valtuudet.
53779: viittä seuraavaa kalenterivuotta varten. Suun- Sisäasiainministeriön toimenpiteet voisivat olla
53780: nitelma on toimitettava lääninhallituksille ja tarpeen ensinnäkin sellaisissa onnettomuuksis-
53781: kunnille sekä muille asianomaisille tiedoksi ja sa, joiden vaikutukset tai pelastustoimenpiteet
53782: huomioon otettavaksi. Kunnalla tulee olla val- ulottuvat usean läänin alueelle. Toimenpiteet
53783: tuuston viittä seuraavaa vuotta varten hyväksy- koskisivat lähinnä johtajan määräämistä ja
53784: mä suunnitelma palo- ja pelastustoimen kehit- avunantotoimintaa. Sammutus- ja pelastustoi-
53785: tämisestä (kehittämissuunnitelma). minnan johtaminen toiminta-alueella olisi edel-
53786: Palo- ja pelastustoimen valtakunnallinen leenkin asianomaisten kunnallisten paloviran-
53787: yleissuunnitelma lakkautettaisiin ehdottamalla omaisten tehtävänä. Mahdollista on myös, että
53788: sitä koskevien lainkohtien kumoamista. Pelas- sisäasiainministeriön toimenpiteitä tarvittaisiin
53789: tushallinnon toimintaedellytysten suunnittelu onnettomuudessa, jonka torjuminen edellyttää
53790: hoidettaisiin vastaisuudessa osana valtionhal- laajoja avustustoimenpiteitä tai sammutusai-
53791: linnon yleistä toiminnan ja talouden suunnitte- neiden ja erilaisten tarvikkeiden laajaa hankin-
53792: 1989 vp. - HE n:o 196 3
53793:
53794: taa jopa ulkomailta. Asianmukaista olisi myös, 3. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
53795: että aluepalopäällikköä koskevat säännökset
53796: olisivat laissa. Suunnittelujärjestelmän kehittämistä on kä-
53797: Lakiin ehdotetaan edellä esitetyn mukaisesti sitelty suunnittelujärjestelmien arviointityöryh-
53798: johtamisjärjestelmää koskevia tarkistuksia. män mietinnössä (Komiteanmietintö 1985:41).
53799: Aluepalopäällikköä koskeva perussäännös Ohjausjärjestelmien uudistamisesta on tehty
53800: otettaisiin lakiin. edellä mainittu valtioneuvoston päätös toimen-
53801: piteistä hallinnon uudistamiseksi. Johtamisval-
53802: tuuksien selventämiseen ja valtion keskushal-
53803: 2.3. Paloviranomaisten määräystenautovalta linnon viranomaisten vastuuseen suuronnetto-
53804: muuksissa on kiinnitetty huomiota vuonna
53805: 1986 ministeriön kansliapäälliköiden toimeksi-
53806: Palo- ja pelastustoimesta annetun lain 21 §:n annosta toimineen erityistilannetyöryhmän
53807: 2 momentin mukaan sisäasiainministeriö voi mietinnössä.
53808: määrätä, että rakennuksen, rakennelman tai
53809: huoneiston sekä palo- ja henkilöturvallisuudel-
53810: le vaarallisten varasto-, liikenne- ja muiden 4. Lausunnonantajat
53811: alueiden omistaja tai haltija on velvollinen
53812: hankkimaan ja pitämään kunnossa tarkoituk-
53813: senmukaista sammutuskalustoa ja muuta pe- Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto si-
53814: lastustyötä helpottavia laitteita sen mukaan säasiainministeriön lääni- ja kuntaosastolta,
53815: kuin palovaaraan ja muutoin olosuhteisiin valtiovarainministeriöltä, Suomen Kaupunkilii-
53816: nähden on kohtuudella tarpeen sekä ryhty- tolta, Suomen Kunnallisliitolta, Finlands
53817: mään muihinkin välttämättömiin varokeinoi- svenska kommunförbundilta, Suomen Palon-
53818: hin ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi on- torjuntaliitolta sekä Suomen Palopäällystölii-
53819: nettomuuden varalta. Sanotun lainkohdan mu- tolta. Lausunnoissa esitetyt huomautukset on
53820: kaan sisäasiainministeriö voi antaa yleisiä mää- otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon.
53821: räyksiä erilaisista turvallisuusjärjestelyistä.
53822: Puutteena on pidetty, ettei kunnan palovirano-
53823: maisella ole mahdollisuutta määrätä vastaavis- 5. Taloudelliset ja hallinnolliset
53824: ta toimista kunnassa olevissa yksittäisissä koh- vaikutukset
53825: teissa esimerkiksi palotarkastusten yhteydessä.
53826: Tätä epäkohtaa ehdotetaan korjattavaksi niin, Esityksellä ei ole sanottavia taloudellisia vai-
53827: että yksittäisten laitosten järjestelyistä voi an- kutuksia. Esitys vähentää päällekkäistä suun-
53828: taa määräyksiä myös kunnan paloviranomai- nittelua ja parantaa onnettomuustilanteisiin
53829: nen. varautumisen valmiutta.
53830:
53831:
53832:
53833:
53834: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
53835:
53836:
53837: 1. Lakiehdotuksen perustelut suunnittelun lakkauttamiseksi ehdotetaan lain-
53838: kohta kumottavaksi.
53839: 4 §. Lainkohdassa säädetään sisäasiainminis- 7 §. Lainkohdassa on säädetty läänien jaka-
53840: teriön velvollisuudesta laatia palo- ja pelastus- misesta palo- ja pelastustoimen yhteistoiminta-
53841: toimen valtakunnallinen yleissuunnitelma. alueisiin ja yhteistoiminta-alueiden puitteissa
53842: Yleissuunnitelman sisällöstä on tarkemmat tapahtuvan avunannon ja muun yhteistoimin-
53843: säännökset palo- ja pelastustoimesta annetun nan suunnittelusta, joka toteutetaan laatimalla
53844: asetuksen 8 §:ssä. Siinä tarkoitetut asiat ovat asiaa koskeva yhteistoimintasuunnitelma.
53845: sellaisia, että ne voidaan suunnitella muun Palo- ja pelastustoimesta annetun asetuksen
53846: suunnittelun, lähinnä valtion toiminta- ja ta- 9 §:n mukaan lääninhallitus nimeää yhteistoi-
53847: loussuunnittelun yhteydessä. Päällekkäisen minta-alueen kuntien paloviranomaisista alue-
53848: 4 1989 vp. - HE n:o 196
53849:
53850: palopäällikön ja hänen varamiehensä, joiden 29 §. Voimassa olevassa laissa on lääninhal-
53851: tehtävänä sanotun asetuksen mukaan on ryh- litukselle uskottu tietyt valtuudet palo- ja pe-
53852: tyä johtamaan sammutus- ja pelastustoimintaa lastustoimen johtamisen järjestämiseksi suures-
53853: tilanteissa, milloin palo tai muu onnettomuus sa tai muuten huomattavan vaarallisessa onnet-
53854: uhkaa lajentua suureksi tai muuten huomatta- tomuustilanteessa. Lainkohdassa annettaisiin
53855: van vaaralliseksi. Selvyyden vuoksi aluepalo- Sisäasiainministeriölie vastaavat valtuudet. Pa-
53856: päälliköstä tulisi säätää lailla. Aluepalopäälli- loviranomaista määrättäessä tilanteen johta-
53857: kön sijaisena toimisi lääninhallituksen nimeä- mistehtävään valintamahdollisuuksia ei enää
53858: mä palokunnan päällystöviranhaltija. Sijaisia rajattaisi yhteistoiminta-alueeseen. Näin taat-
53859: voisi olla useita. taisiin tarvittavan erityisasiantuntemuksen
53860: saanti kaikissa tilanteissa.
53861: 8 §. Voimassa olevan lain mukaan kunnalla
53862: tulee olla valtuuston hyväksymä palo- ja pelas-
53863: tustoimen kehittämissuunnitelma. Viitaten
53864: 2. Voimaantulo
53865: edellä esitettyihin 4 §:n perusteluihin lainkohta
53866: ehdotetaan kumottavaksi.
53867: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan niin pian
53868: 21 §.Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisät- kuin mahdollista sen tultua hyväksytyksi ja
53869: täväksi, että kunnan paloviranomaisella on vahvistetuksi.
53870: sama oikeus kuin sisäasiainministeriöllä antaa
53871: paloturvallisuutta koskevia määräyksiä yksit- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
53872: täisen kohteen osalta. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
53873:
53874:
53875:
53876:
53877: Laki
53878: palo- ja pelastustoimesta annetun lain muuttamisesta
53879:
53880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53881: kumotaan palo- ja pelastustoimesta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetun lain (559175) 4 § ja
53882: 8 §:n 2 momentti,
53883: muutetaan 21 §:n 2 momentti ja 29 §:n 2 momentti, niistä 21 §:n 2 momentti sellaisena kuin se
53884: on 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetussa laissa (355/83), sekä
53885: lisätään 7 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
53886:
53887: 7§ 21 §
53888: Yhteistoiminnan suunnittelua ja sammutus- Sisäasiainministeriö ja yksittäisen kohteen
53889: ja pelastustoiminnan johtamista varten nimeää osalta kunnan paloviranomainen voi määrätä,
53890: lääninhallitus yhteistoiminta-alueen aluepalo- että rakennuksen, rakennelman tai huoneiston
53891: päällikön alueen kuntien palopäälliköistä sekä sekä palo- ja henkilöturvallisuudelle vaarallis-
53892: hänelle tarpeen mukaan yhden tai useamman ten varasto-, liikenne- ja muiden alueiden
53893: sijaisen alueen palokuntien päätoimisesta pääl- omistaja tai haltija on velvollinen hankkimaan
53894: lystöstä. Aluepalopäällikön tehtävistä sääde- ja pitämään kunnossa tarkoituksenmukaista
53895: tään tarvittaessa tarkemmin asetuksella. sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä hel-
53896: 1989 vp. - HE n:o 196 5
53897:
53898: pottavia laitteita sen mukaan kuin palovaaraan valtion viranomaisen taikka kunnan paloviran-
53899: ja muutoin olosuhteisiin nähden on kohtuudel- omaisen johtamaan sammutus- ja pelastustoi-
53900: la tarpeen sekä ryhtymään muihinkin välttä- mintaa, milloin palo- tai muu onnettomuus on
53901: mättömiin varokeinoihin ihmisten ja omaisuu- sellainen kuin 18 §:n 2 momentissa tarkoite-
53902: den turvaamiseksi onnettomuuden varalta. taan. Lääninhallitus tai sisäasiainministeriö voi
53903: myös kutsua asiantuntijoita avustamaan sam-
53904: 29 § mutus- ja pelastustoiminnan johtotehtävissä.
53905:
53906: Lääninhallitus tai sisäasiainministeriö voi Tämä laki tulee voimaan päivänä
53907: määrätä asianomaisen virkamiehensä tai muun kuuta 19
53908:
53909: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
53910:
53911:
53912: Tasavallan Presidentti
53913: MAUNO KOIVISTO
53914:
53915:
53916:
53917:
53918: Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
53919: 6 1989 vp. - HE n:o 196
53920:
53921: Liite
53922:
53923:
53924:
53925:
53926: Laki
53927: palo- ja pelastustoimesta annetun lain muuttamisesta
53928:
53929: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53930: kumotaan palo- ja pelastustoimesta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetun lain (559175) 4 § ja
53931: 8 §:n 2 momentti,
53932: muutetaan 21 §:n 2 momentti ja 29 §:n 2 momentti, niistä 21 §:n 2 momentti sellaisena kuin se
53933: on 8, päivänä huhtikuuta 1983 annetussa laissa (355/83), sekä
53934: lisätään 7 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
53935:
53936: Voimassa oleva laki Ehdotus
53937:
53938: 4 §
53939: Sisäasiainministeriön on vuosittain laaditta- (Kumotaan)
53940: va valtakunnallinen yleissuunnitelma palo- ja
53941: pelastustoimen järjestämisestä ja kehittämises-
53942: tä viittä seuraavaa kalenterivuotta varten.
53943: Suunnitelma on toimitettava lääninhallituksille
53944: ja kunnille sekä muille asianomaisille tiedoksi
53945: ja huomioon otettavaksi.
53946: 7§
53947:
53948: Yhteistoiminnan suunnittelua ja sammutus-
53949: ja pelastustoiminnan johtamista varten nimeää
53950: lääninhallitus yhteistoiminta-alueen aluepalo-
53951: päällikön alueen kuntien palopäälliköistä sekä
53952: hänelle tarpeen mukaan yhden tai useamman
53953: sijaisen alueen palokuntien päätoimisesta pääl-
53954: lystöstä. Aluepalopäällikön tehtävistä sääde-
53955: tään tarvittaessa tarkemmin asetuksella.
53956: 8 §
53957:
53958: Kunnalla tulee olla valtuuston vuosittain (2 mom. kumotaan)
53959: viittä seuraavaa kalenterivuotta varten hyväk-
53960: symä suunnitelma palo- ja pelastustoimen ke-
53961: hittäisestä (kehittämissuunnitelma).
53962:
53963:
53964: 21 §
53965:
53966: Niin ikään sisäasiainministeriö voi määrätä, Sisäasiainministeriö ja yksittäisen kohteen
53967: että rakennuksen, rakennelman tai huoneiston osalta kunnan paloviranomainen voi määrätä,
53968: sekä palo- ja henkilöturvallisuudelle vaarallis- että rakennuksen, rakennelman tai huoneiston
53969: 1989 vp. - HE n:o 196 7
53970:
53971: Voimassa oleva laki Ehdotus
53972: ten varasto-, liikenne- ja muiden alueiden sekä palo- ja henkilöturvallisuudelle vaarallis-
53973: omistaja tai haltija on velvollinen hankkimaan ten varasto-, liikenne- ja muiden alueiden
53974: ja pitämään kunnossa tarkoituksenmukaista omistaja tai haltija on velvollinen hankkimaan
53975: sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä hel- ja pitämään kunnossa tarkoituksenmukaista
53976: pottavia laitteita sen mukaan kuin palovaaraan sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä hel-
53977: ja muutoin olosuhteisiin nähden on kohtuudel- pottavia laitteita sen mukaan kuin palovaaraan
53978: la tarpeen sekä ryhtymään muihinkin välttä- ja muutoin olosuhteisiin nähden on kohtuudel-
53979: mättömiin varokeinoihin ihmisten ja omaisuu- la tarpeen sekä ryhtymään muihinkin välttä-
53980: den turvaamiseksi onnettomuuden varalta. mättömiin varokeinoihin ihmisten ja omaisuu-
53981: den turvaamiseksi onnettomuuden varalta.
53982:
53983:
53984: 29 §
53985:
53986: Lääninhallitus voi määrätä asianomaisen vir- Lääninhallitus tai sisäasiainministeriö voi
53987: kamiehensä tai muun valtion viranomaisen määrätä asianomaisen virkamiehensä tai muun
53988: taikka samaan yhteistoiminta-alueeseen kuulu- valtion viranomaisen taikka kunnan palovira-
53989: van kunnan paloviranomaisen johtamaan sam- nomaisen johtamaan sammutus- ja pelastustoi-
53990: mutus- ja pelastustoimintaa, milloin palo- tai mintaa, milloin palo- tai muu onnettomuus on
53991: muu onnettomuus on sellainen kuin 18 §:n 2 sellainen kuin 18 §:n 2 momentissa tarkoite-
53992: momentissa tarkoitetaan. Lääninhallitus voi taan. Lääninhallitus tai sisäasiainministeriö voi
53993: myös kutsua asiantuntijoita avustamaan sam- myös kutsua asiantuntijoita avustamaan sam-
53994: mutus- ja pelastustoiminnan johtotehtävissä. mutus- ja pelastustoiminnan johtotehtävissä.
53995:
53996: Tämä laki tulee voimaan päivänä
53997: kuuta 19 .
53998: 1989 vp. - HE n:o 197
53999:
54000:
54001:
54002:
54003: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustustarvikkeiden
54004: maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta
54005:
54006:
54007:
54008:
54009: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
54010:
54011: Sotatarvikkeiden maastavientiä koskeva voi- Puolustustarvikkeiden maastavienti ja kaut-
54012: massa oleva säännöstö on vuodelta 1938. Lain- takuljetus samoin kuin puolustustarvikkeiden
54013: tasoinen säännöstö on verrattain niukka. Ase- valmistusoikeuden luovutus tai siirto ulkomail-
54014: tuksella on säädetty sellaisistakin asioista, jois- le olisi luvanvaraista. Laki sisältäisi säännökset
54015: ta nykyisen käsityksen mukaan tulisi säätää lupaviranomaisesta, lupamenettelystä ja luvan
54016: lailla. myöntämisen edellytyksistä. Samoin siihen si-
54017: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sältyisivät säännökset lain säännösten rikkomi-
54018: puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kaut- sen seuraamuksista. Puolustusmateriaalin
54019: takuljetuksesta. Lakiin sisällytettäisiin nykyistä maastaviennin laajuudesta riippumatta yksi-
54020: yksityiskohtaisemmat säännökset niistä peri- tyiskohtainen sääntely on tarpeen puolustustar-
54021: aatteista ja siitä menettelystä, jota olisi sovel- vikkeen käsitesisällön määrittelemiseksi. Puo-
54022: lettava puolustustarvikkeeksi katsottavan ma- lustustarvikkeiden luettelo sisällytettäisiin lakia
54023: teriaalin maastavientiin sekä sen valmistusoi- täydentävään asetukseen.
54024: keuden luovuttamiseen tai siirtämiseen ulko-
54025: maille. Lisäksi laki sisältäisi säännökset puo- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
54026: lustusmateriaalin kuljettamisesta Suomen alu- maan heti sen tultua hyväksytyksi ja vahviste-
54027: een kautta kolmanteen maahan. Vastaavia tuksi.
54028: säännöksiä ei ole nykyisessä laissa.
54029:
54030:
54031:
54032:
54033: YLEISPERUSTELUT
54034:
54035: 1. Esityksen yhteiskunnallinen puolustusmateriaalin tuottaminen vientiä var-
54036: merkitys ten.
54037: Puolustustarvikkeiden tuotannossa tarvitaan
54038: Esityksellä pyritään saattamaan puolustus- usein sellaisia erikoiskoneita ja -laitteita, joita
54039: ei voida hyödyntää siviilituotteiden valmistami-
54040: tarvikkeiden maastavientisäännöstö vastaa-
54041: sessa. Tehtaan tai erillisen tuotantolinjan toi-
54042: maan nykyisen säännöstön viisikymmenvuoti-
54043: minta voisi olla kannattavaa, mikäli valmiste-
54044: sen voimassaolon aikana tapahtuneen teknisen
54045: ja sotateknisen samoin kuin yhteiskunnallisen tuilla tuotteilla olisi jatkuvasti tilauksia. Puo-
54046: lustusvoimien hankinnat eivät kuitenkaan ole
54047: kehityksen edellyttämää vaatimustasoa.
54048: mahdollistaneet jatkuvan tuotannon ylläpitoa.
54049: Suomen puolustustarviketeollisuus on aika- Pienistä tuotantoeristä johtuen yksikkökus-
54050: naan syntynyt yksinomaan puolustusvoimien tannukset muodostuvat puolustusvoimille kal-
54051: tarpeisiin. Suomessa ei ole yhtään teollisuuslai- liiksi ja tuotantoyritykselle kannattamattomik-
54052: tosta, jonka pääasiallisena tarkoituksena olisi si. Puolustusmäärärahojen tarkoituksenmukai-
54053: 390538Y
54054: 2 1989 vp. - HE n:o 197
54055:
54056: nen käyttö edellyttää, että yhdellä kertaa pyri- telty ne tarvikkeet, joiden maasta vientiin lupa
54057: tään tilaamaan mahdollisimman suuri erä sa- on tarpeen.
54058: maa tuotetta, jolloin se tulee halvemmaksi Alkujaan käsitteli sisäasiainministeriö sota-
54059: tuotettavaa yksikköä kohti. Puolustustarvik- tarvikkeiden maastavientiä koskevat asiat,
54060: keita valmistaville yrityksille jää joskus pitkäk- mutta sittemmin on säännöksiä muutettu siten,
54061: sikin ajaksi sellaista vapaata kapasiteettia, joka että 24 päivänä toukokuuta 1940 annetulla
54062: voitaisiin ylläpitää viennin avulla. Tuotanto- asetuksella (242/ 40) puolustusministeriö mää-
54063: kustannuksia alentava vienti koituu puolustus- rättiin käsittelemään asiat. Puolustusministeri-
54064: voimien ja koko kansantaloutemme hyväksi ölle myönnettiin 30 päivänä syyskuuta 1955
54065: muutettaessa määrärahoja mahdollisimman annetulla asetuksella (408/55) oikeus myöntää
54066: suureksi puolustuspotentiaaliksi. lupa maastavientiin, milloin kysymyksessä on
54067: Teollisuuden kannalta vientitarve perustuu näyte-erä tai muutoin vähäinen vienti. Viimei-
54068: edellä mainittuihin syihin. Tällöin korostuu nen muutos sotatarvikkeiden maasta viennistä
54069: tuotantoon sidotun työvoiman jatkuva työllis- annettuun asetukseen tehtiin 26 päivänä heinä-
54070: täminen ja konekannan taloudellinen käyttö kuuta 1985 annetulla asetuksella (657/85) lisää-
54071: sekä työntekijöiden ammattitaidon säilyminen. mällä lupamenettelyn piiriin sotilaallisiin tar-
54072: Tuotantovalmiutta ei kyetä luomaan kriisin koituksiin käytettävät elektroniset kojeet ja
54073: sattuessa nopeasti, ellei sitä puolustusvoimien poistamalla siitä valonheittäjät niihin kuuluvi-
54074: hankinnoin ja valvotun viennin avulla pidetä ne tarvikkeineen.
54075: Puolustustarvikkeiden maastavientiin vai-
54076: jo normaalioloissa yllä. Teollisuutemme val-
54077: kuttaviin säädöksiin on lisäksi luettava eräiden
54078: mius tuottaa puolustustarvikkeita ja kyky kor-
54079: Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsene-
54080: jata niitä on hyvin tärkeä osa puolustuskykym-
54081: nä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annet-
54082: me uskottavuutta. Puolustustarviketeollisuu-
54083: tu laki (659/67).
54084: temme tuotantokapasiteetti raaka- ja lähtöai-
54085: Lain nojalla Yhdistyneiden Kansakuntien
54086: neineen sekä komponentteineen on oleellinen
54087: turvallisuusneuvoston sitoviin päätöksiin pe-
54088: osa materiaalista puolustusvalmiutta.
54089: rustuvat velvoitukset voidaan määrätä Suomen
54090: Puolustustarviketuotannon työllistävä mer- osalta voimaan asetuksella. Tämän lain perus-
54091: kitys eräillä paikkakunnilla on huomattava. teella onkin Yhdistyneiden Kansakuntien tur-
54092: Välittömiä työpaikkoja sen on arvioitu tarjoa- vallisuusneuvoston Etelä-Afrikkaa koskevaan
54093: van noin 3 500 henkilölle. Kun eräiden puolus- päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämi-
54094: tustarviketuotantoa harjoittavien yritysten si- sestä annetulla asetuksella (1000/77) kielletty
54095: jaintipaikka on kehitysalueilla, on tuotannolla aseiden ja kaikenlaisen niihin liittyvän materi-
54096: lisäksi aluepoliittista merkitystä. aalin saattaminen Etelä-Afrikan tasavallan
54097: käyttöön. Etelä-Rhodesian osalta oli vastaa-
54098: vanlaisella asetuksella (484/68) annettu kielto
54099: 2. Nykyinen tilanne ja asian voimassa vuosina 1968-1980.
54100: valmistelu Maastavientiin vaikuttavia kansainvälisiä so-
54101: pimuksia ovat esimerkiksi 10 päivänä huhti-
54102: 2.1. Nykyinen tilanne kuuta 1972 hyväksytty yleissopimus bakteriolo-
54103: gisten (biologisten) ja toksiiniaseiden kehittä-
54104: 2.1.1. Lainsäädäntö ja kansainväliset sopi- misen, tuottamisen ja varastoimisen kieltämi-
54105: mukset seksi ja niiden hävittämiseksi sekä muut mo-
54106: nenväliset aserajoitussopimukset, joiden osa-
54107: Lainsäädännöllisen perustan puolustustar- puoli Suomi on. Kansainvälisiä velvoitteita
54108: vikkeiden maastaviennille muodostaa sotatar- Suomelle asettavat lisäksi ne kansainväliset
54109: vikkeiden maasta viennistä 14 päivänä loka- toimenpiteet, joihin eri tahoilla viime vuosina
54110: kuuta 1938 annettu. laki (318/38). Sotatarvik- on ryhdytty kemiallisten aseiden käytön ja
54111: keiden maastavienti on lain 1 §:n mukaan sal- leviämisen estämiseksi. Nämä toimenpiteet
54112: littu vain valtioneuvoston luvalla. Annettu lu- kohdistuvat ennen kaikkea kemiallisten aseiden
54113: pa voidaan peruuttaa, milloin siihen harkitaan erityisraaka-aineiksi ja raaka-aineiksi soveltu-
54114: olevan syytä. Lakia täydentää sotatarvikkeiden vien kemikaalien sekä kemiallisten aseiden val-
54115: maasta viennistä samana päivänä annettu ase- mistukseen soveltuvien tuotantolaitosten lait-
54116: tus (319/38). Asetuksessa on lähemmin määri- teistojen ja osien vientivalvonnan tiukentami-
54117: 1989 vp. - HE n:o 197 3
54118:
54119: seen. Puolustustarvikkeiden maastavientiä ja ovat ainoastaan omaan käyttöön tulevia. Jollei
54120: kauttakuljetusta koskevien säädösten ulottami- tällaista todistusta ole esitetty, ulkoasiainminis-
54121: nen koskemaan myös näitä aineita ja materiaa- teriö on sen yleensä vaatinut, mikäli muut syyt
54122: leja merkitsee vientivalvonnan muodollista jär- eivät ole olleet esteenä puoltavalle lausunnolle.
54123: jestämistä Suomessakin. Suomi ei harjoita ke- Ministeriö on kiinnittänyt huomiota myös sii-
54124: miallisten taisteluaineiden eikä niiden erityis- hen, että ostajana on esiintynyt kyseisen maan
54125: raaka-aineiden vientiä. hallitus tai sen alainen viranomainen.
54126: Edellä esitettyjä periaatteita ei ole voitu so-
54127: veltaa kaavamaisesti. Tulkintatapauksissa pää-
54128: 2.1.2. Käytäntö sääntönä on ollut pidättyvyys.
54129: Lausuntoja antaessaan ulkoasiainministeriö
54130: 2.1.2.1. Lupamenettely on samalla seurannut Suomen aseviennin ko-
54131: konaiskehitystä ja jakaantumista.
54132: Voimassa olevaan lakiin ja asetukseen ei Mikäli ulkoasiainministeriö on lausunnos-
54133: sisälly säännöksiä itse lupamenettelystä. Käy- saan ilmoittanut, ettei se ole katsonut voivansa
54134: tännössä on edellytetty kirjallista lupahake- puoltaa vientiä lupahakemuksessa mainittuun
54135: musta, jossa on ollut selvitettävä vietävä mate- maahan, on puolustusministeriö ilmoittanut lu-
54136: riaali ja sen määrä, materiaalin markkamääräi- van hakijalle, ettei vienti hakemuksessa mainit-
54137: nen arvo, hakijan tiedossa olevat viennin mää- tuun maahan ole mahdollista.
54138: rämaat ja aika, jonka luvan tulisi olla voimas- Itse vientilupa käsitellään pääsääntöisesti
54139: sa, sekä ostaja. Lisäksi on pyritty selvittämään valtioneuvoston yleisistunnossa, jossa asia esi-
54140: viennin työllistävä vaikutus. tellään puolustusministeriöstä. Milloin kysy-
54141: Ennen luvan myöntämistä on hakemuksesta myksessä on näyte-erä tai muutoin vähäinen
54142: aina pyydetty ulkoasiainministeriön lausunto. vienti, luvan voi myöntää puolustusministeriö.
54143: Puolustustarvikkeiden vientilupakäytäntöä Tämä on yleensä ratkaistu kussakin tapaukses-
54144: on ohjannut se, että YK:n turvallisuusneuvos- sa erikseen riippuen viennin määrästä ja laa-
54145: ton sitoviin päätöksiin perustuvat Suomen si- dusta sekä vientikohteesta.
54146: säiset määräykset estävät eräissä tapauksissa Lupamenettelyä on nyttemmin kehitetty si-
54147: vientiluvan myöntämisen. Muilta osin suhtau- ten, että lupahakemus edellytetään tehtäväksi
54148: tuminen vientilupahakemuksiin ei perustu sito- puolustusministeriön vahvistamalla lomakkeel-
54149: viin normeihin. la. Lisäksi vaaditaan, että luvansaaja kuukau-
54150: Ulkoasiainministeriön lausuntokäytännössä den kuluessa maastaviennistä esittää puolustus-
54151: on noudatettu seuraavia periaatteita: Puolta- ministeriölle viennin määrämaan tullivirano-
54152: vaa lausuntoa ei ole voitu antaa, jos vienti maisen antaman todistuksen tavaran maahan-
54153: suuntautuisi kriisialueelle. Tällaisena on käy- tuonnista.
54154: tännössä pidetty aluetta, jolla olevat valtiot
54155: ovat sotatilassa tai joiden välillä on ollut käyn-
54156: nissä aseellinen selkkaus. Jos sodan tai aseelli- 2.1.2.2. Viennin määrä
54157: sen selkkauksen uhka niiden välillä on ollut
54158: vakava ja ilmeinen, ei puoltavaa lausuntoa Tullitilastojen perusteella valtaosan Suomen
54159: myöskään ole voitu antaa. Kriisialueena on puolustusmateriaalin viennistä muodostavat
54160: pidetty myös valtiota, jonka sisällä on käynnis- ruudit ja räjähdysaineet. Näistä kuitenkin vain
54161: sä aseellinen selkkaus tai jossa selkkauksen osalla voidaan katsoa olevan suoranaista soti-
54162: uhka on vakava ja ilmeinen. Olosuhteet tällai- laallista käyttöä. Varsinaisiksi sota-aseiksi kat-
54163: sissa maissa saattavat olla sisäisesti varsin vaih- sottava materiaali (tullitilaston kohta 93.03;
54164: televia. Niihin liittyy usein ihmisoikeuksien vuoden 1988 alusta 93.01.00.00) on muodosta-
54165: loukkauksia. Eräissä tapauksissa asianomais- nut koko puolustusmateriaaliviennistä enin-
54166: ten maiden olot ovat antaneet aiheen laajan tään noin 15 OJo. Ampumatarvikevienti (tulliti-
54167: kannatuksen saaneisiin tuomitseviin päätöslau- laston kohta 93.07.801; vuoden 1988 alusta
54168: selmiin YK:n piirfssä. Milloin vienti suuntau- 93.06.90.10) on puolestaan edustanut noin kol-
54169: tuisi maahan, josta suomalaisten aseiden voi- mannesta puolustusmateriaaliviennistä.
54170: daan epäillä kulkeutuvan kriisialueille, on har- Viennin arvo on vuosina 1975-1987 pysynyt
54171: kintaan lausuntoja annettaessa vaikuttanut se, reaalisesti lähes samana yltämätiä kertaakaan
54172: onko ostaja esittänyt todistuksen, että aseet edes 0, 1 OJo :iin maamme kokonaisviennistä.
54173: 4 1989 vp. - HE n:o 197
54174:
54175: Vuonna 1988 puolustustarvikeviennin osuus puolustustarvikkeiden kokonaisviennistä. Ke-
54176: kokonaisviennistä oli ainoastaan 0,04 OJo. hitysmaihin suuntautuneen viennin osuus on
54177: Euroopan puolueettomiin maihin (Sveitsi, viime aikoina ollut suunnilleen samansuurui-
54178: Ruotsi, Itävalta) suuntautunut vienti on vaih- nen oltuaan aikaisemmin suurempikin.
54179: dellut määrältään vajaasta 20 OJo:sta 30 OJo:iin
54180:
54181: Puolustustarvikkeiden maastavienti 1984-1988 tullitilaston mukaan (1 000 mk).
54182:
54183: Nimike 1984 1985 1986 1987 1988
54184:
54185: 1. 93.03 605 45 452 5 167 93.01.00.00 151
54186: Tykistöaseet, koneki- Sota-aseet
54187: väärit, pikakiväärit
54188: sekä muut sotatuliaseet
54189: ja -heittimet
54190: 2. 93.06.200 7 10 9 9 93.05.90.10 4
54191: Em. nimikkeeseen kuu- Em. nimikkeeseen kuu-
54192: luvien sotatuliaseiden luvien sota-aseiden osat
54193: osat
54194: 3. 93.07.801 21 873 24 949 22 295 28 277 93.06.90.10 8 031
54195: Pommit, kranaatit, Pommit, kranaatit,
54196: torpedot ja niiden osat torpedot ja niiden osat
54197: 4. 36.01 45 454 35 050 35 824 33 491 36.01 24 301
54198: Ruudit Ruudit
54199: 5. 36.02 1 779 2 166 821 1 699 36.02 1 562
54200: Räjähdysaineet (muut Räjähdysaineet (muut
54201: kuin ruuti) kuin ruuti)
54202:
54203: Yhteensä 69 718 61 110 59 401 68 643 34 049
54204:
54205: Osuus kokonaisviennistä 0,09 OJo 0,07 OJo 0,07 OJo 0,08 OJo 0,04 OJo
54206:
54207:
54208:
54209: 2.2. Valmisteluvaiheet ja -aineisto virkatyönä. Hallituksen esitys perustuu mainit-
54210: tujen työryhmien selvityksiin sekä virkatyönä
54211: Puolustustarvikkeiden maastavientiin liitty- tehtyyn valmisteluun.
54212: viä kysymyksiä on selvitelty kahdessa puolus-
54213: tusministeriön asettamassa työryhmässä.
54214: Vuonna 1981 työskennellyt työryhmä selvitti 3. Esityksen organisatoriset ja
54215: Suomen sotatarvikkeiden viennin laajuutta ja henkilöstövaikutukset
54216: siinä noudatettuja periaatteita.
54217: Vuosina 1986-1987 työskennelleen työryh-
54218: män toimeksiantona oli puolestaan "selvittää, Esityksellä ei ole organisatorisia eikä henki-
54219: missä määrin sotatarvikkeiden maastaviennistä löstön lisäystä merkitseviä vaikutuksia.
54220: sekä ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden
54221: maastaviennistä nykyisin voimassa olevat sään-
54222: nökset ja määräykset samoin kuin maastavien- 4. Esityksen taloudelliset vaiku-
54223: nissä noudatettava menettely edellyttää tarkis- tukset
54224: tamista".
54225: Tämän jälkeen työtä on jatkettu puolustus- Esityksestä ei aiheudu valtion menojen li-
54226: ministeriössä työryhmien selvitysten pohjalta säystä.
54227: 1989 vp. - HE n:o 197 5
54228:
54229:
54230:
54231:
54232: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
54233:
54234: 1. Lakiehdotuksen perustelut lupamenettelyn sivuuttamisen ja siten puolus-
54235: tustarvikkeiden vientisäännösten kiertämisen.
54236: 1 §. Lakiehdotuksen mukaan Suomen har- Pykälän 3 momentin mukaan lakia ei sovel-
54237: joittama puolustustarvikkeiden maastavienti ja lettaisi puolustusvoimille tai rajavartiolaitok-
54238: niiden kuljetus Suomen alueen kautta kolman- selle kuuluvien puolustustarvikkeiden tilapäi-
54239: teen maahan, jäljempänä kauttakuljetus, mää- seen maasta pois viemiseen.
54240: räytyvät yhtäältä Suomea velvoittavien kan- Puolustustarvikkeiden maastavientisäännös-
54241: sainvälisten sopimusten ja toisaalta ehdotetun tön tarkoituksena on muodostaa valtiovallalle
54242: lainsäädännön perusteella. väline lähinnä ulkopoliittisessa intressissä ta-
54243: Suomea velvoittavat muun muassa ne mo- pahtuvalle aseviennin kontrollille. Lähtökoh-
54244: nenväliset aserajoitussopimukset, joiden osa- taisesti valvonta kohdistuu siten puolustustar-
54245: puoli Suomi on. vikealan kansainväliseen kauppaan, jota har-
54246: joitetaan taloudellisen tuloksen saavuttamisek-
54247: Pykälässä tarkoitettuja, kansainvälisiin sopi- si kuten muutakin ulkomaankauppaa. Olennai-
54248: muksiin perustuvia, puolustustarvikkeiden sena osana maastavientiin sisältyy tavaran ja
54249: maastavientiin heijastuvia vaikutuksia aiheu- siihen kohdistuvan määräämisvallan siirtymi-
54250: tuu myös Suomen YK-jäsenyydestä. nen ulkomaille.
54251: Suomi on velvollinen noudattamaan YK:n Säännöksen tarkoituksena on erottaa varsi-
54252: turvallisuusneuvoston sitoviin päätöksiin sisäl- naisesta maastaviennistä puolustusvoimille tai
54253: tvviä velvoituksia ja siten esimerkiksi kieltoa rajavartiolaitokselle kuuluvien puolustustarvik-
54254: V'iedä puolustusmateriaalia tietylle alueelle. keiden tilapäinen maasta pois vieminen silloin,
54255: Käytännössä asia on järjestetty eräiden Suo- kun vientiin ei liity taloudellista intressiä ja
54256: melle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä kun omistusoikeus säilyy Suomessa ja tavarat
54257: kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annetulla palaavat takaisin Suomeen. Kysymykseen tulisi
54258: lailla. Tämä perustuslain säätämisjärjestykses- puolustustarvikkeiden tilapäinen maasta pois
54259: sä annettu laki valtuuttaa asetuksella säätä- vieminen esimerkiksi laivastovierailujen yhtey-
54260: mään turvallisuusneuvoston sitoviin päätöksiin dessä samoin kuin osallistuttaessa YK:n rau-
54261: perustuvien velvoitusten täyttämiseksi Suomen hanturvaamistoimintaan. Samoin tulisi kysy-
54262: osalta tarvittavista taloudellisluontoisista sekä mykseen puolustustarvikkeiden tilapäinen
54263: tieto- ja muuta liikennettä koskevista toimenpi- maasta pois vieminen korjauksia ja modifioin-
54264: teistä. Laissa tarkoitetun kaltaisella asetuksella teja varten. Muunlainen puolustusvoimille tai
54265: on muun muassa puolustustarvikkeita koskeva rajavartiolaitokselle kuuluvien puolustustarvik-
54266: vientikielto saatettu kahdesti voimaan (aikai- keiden maastavienti olisi luvanvaraista ehdote-
54267: semmin mainitut Etelä-Afrikan tasavaltaa ja tussa laissa tarkoitetulla tavalla.
54268: Etelä-Rhodesiaa koskevat vientikiellot). 2 §. Pykälän 1 momentti sisältää puolustus-
54269: Myös puolustustarvikkeen valmistusoikeu- tarvikkeiden maastaviennin ja kauttakuljetuk-
54270: den ja sellaisen koneen tai laitteen, joka on sen luvanvaraisuutta koskevan pääsäännön.
54271: tarkoitettu yksinomaan puolustustarvikkeen Maastavienti ja kauttakuljetus olisi sallittua
54272: valmistukseen, luovuttaminen ja siirtäminen vain valtioneuvoston tai puolustusministeriön
54273: ulkomaille olisi luvanvaraista. Voimassa oleva erikseen myöntämällä luvalla, jäljempänä
54274: lainsäädäntö on tältä osin toisella kannalla. maastavientilupa.
54275: Tietotaidon vienti on kokonaan sääntelemättä. Maastavientiluvan myöntäisi pääsääntöisesti
54276: Tätä on pidetty epäkohtana, joka mahdollistaa valtioneuvosto. Puolustusministeriö voisi
54277: 6 1989 vp. - HE n:o 197
54278:
54279: myöntää luvan vain, milloin kysymyksessä on tusministeriön vahvistaman kaavan mukaisella
54280: arvoltaan vähäinen vienti tai kauttakuljetus. lomakkeella.
54281: Lisäksi puolustusministeriö voisi myöntää lu- Säännöksellä on tarkoitus myös säädöstasol-
54282: van puolustustarvikkeiden tilapäiseen maasta la vakiinnuttaa vallitseva käytäntö, jonka mu-
54283: pois viemiseen. kaan hakemus on tehtävä puolustusministeriön
54284: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan so- vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.
54285: tatarvikkeiden maastavientiin vaaditaan valtio- Menettelyllä on pyritty varmistamaan riittävien
54286: neuvoston lupa. Lupa-asiat käsittelee ja esitte- tietojen saaminen hakemuksen käsittelyn kan-
54287: lee puolustusministeriö. Vuonna 1955 sotatar- nalta oleellisista seikoista.
54288: vikkeiden maasta viennistä annettuun asetuk- Voimassa oleva käytäntö ei mahdollista ha-
54289: seen lisätyn uuden 2 §:n nojalla puolustusmi- kemuksen käsittelemättä jättämistä, mikäli ha-
54290: nisteriöllä on valta antaa lupa, milloin kysy- kemus on tehty muulla tavalla kuin noudatettu
54291: myksessä on näyte-erä tai muutoin vähäinen käytäntö edellyttää. Hakemusten täydentämi-
54292: vienti. Nykyisen lainsäädäntökäsityksen mu- seksi tarvittavilla tiedoilla ei myöskään ole
54293: kaan puolustusministeriön toimivallan maasta- ollut käytettävissä minkäänlaisia pakotteita.
54294: vientiä ja kauttakuljetusta koskevan luvan Säännöksen mukaan puolustusministeriö
54295: myöntämiseen tulee perustua lakiin. voisi pyytää hakijaa täydentämään hakemus-
54296: Puolustustarvikkeiden tilapäisellä maasta taan asian käsittelyn kannalta tarpeellisella li-
54297: pois viemisellä tarkoitetaan vientiä, johon ei säselvityksellä.
54298: liity omistusoikeuden tai tarvikkeeseen kohdis- Maastavientiluvan myöntämistä harkittaessa
54299: tuvan määräämisvallan siirtyminen ulkomaille. on välttämätöntä tietää, missä maassa vietävä
54300: Kysymykseen tulisi esimerkiksi muulle kuin tavara on tarkoitettu lopullisesti käytettäväksi.
54301: puolustusvoimille tai rajavartiolaitokselle kuu- Tämän selvittämiseksi viejä voitaisiin 2 mo-
54302: luvan puolustustarvikkeen tilapäinen esittely mentin mukaan tarvittaessa velvoittaa anta-
54303: ulkomailla. maan vakuutus tavaran lopullisesta käyttäjästä
54304: toimittamalla puolustusministeriölle niin sanot-
54305: 3 §. Pykälässä määritellään maastaviennille
54306: tu loppukäyttäjätodistus eli viennin lopullisen
54307: ja kauttakuljetukselle myönnettävän luvan
54308: määrämaan asianomaisen viranomaisen asiasta
54309: yleiset edellytykset.
54310: antama todistus. Vilpittömässä mielessä loppu-
54311: Tarkoituksena olisi, että maastavientiluvan käyttäjätodistuksen ja viennin tapahduttua
54312: myöntämistä harkittaessa aina arvioitaisiin asianomaisen maan tulliviranomaisen antaman
54313: vientiin välttämättömästi liittyviä kansallisen tuontitullaustodistuksen toimittaneen viejän
54314: turvallisuuden kysymyksiä sekä kansainvälis- olisi katsottava täyttäneen viejäitä edellytettä-
54315: poliittisia näkökohtia. Vienti ei saa vaarantaa vän huolellisuusvaatimuksen.
54316: Suomen puolustuksen perusteita. Puolustus- Pykälän 3 momenttiin sisällytetyn valtuutus-
54317: voimien hankinnat eivät saa vaarantua tai koh- säännöksen mukaan lupahakemuksen tekemi-
54318: tuuttomasti vaikeutua maastaviennin johdosta. sestä ja käsittelystä sekä niihin ja loppukäyttä-
54319: Toisaalta maastavienti on suunnattava niin, jätodistukseen sisällytettävistä tiedoista sääde-
54320: ettei sillä myöskään ole kielteisiä vaikutuksia tään lähemmin asetuksella ja määrätään puo-
54321: Suomen suhteisiin ulkovaltoihin. Vienti ei olisi lustusministeriön päätöksellä.
54322: sallittua kriisialueille eikä maihin, joissa esiin- 5 §. Pykälässä valtuutetaan asetuksella sää-
54323: tyy vakavia ihmisoikeuksien loukkauksia. Krii- tämään, mitä tarvikkeita pidetään laissa tar-
54324: sialueena pidettäisiin aluetta, jolla olevat val- koitettuina puolustustarvikkeina. Järjestely
54325: tiot ovat avoimessa sodassa tai aseellisessa vastaa voimassa olevaa menettelyä. On katsot-
54326: selkkauksessa keskenään taikka jolla sodan tai tava, ettei yksityiskohtiin menevän materiaali-
54327: aseellisen selkkauksen uhka on vakava ja ilmei- luettelon sisällyttäminen lakiin olisi säädöstek-
54328: nen. Sama koskisi myös valtiota, jossa on nisesti perusteltua eikä tarkoituksenmukaista.
54329: käynnissä sisäinen aseellinen selkkaus tai sellai- Voimassa olevaan asetukseen sisältyvä luettelo
54330: sen uhka on vakava ja ilmeinen. Vientiä ei sotatarvikkeista on monin paikoin vanhentu-
54331: sallittaisi myöskään maihin, joihin se Yhdisty- nut. Luetteloon sisältyy teknisiä materiaalini-
54332: neiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston mikkeitä, joilla ei ole nykyaikaisen sodankäyn-
54333: suositusten perusteella on kielletty. nin kannalta mitään merkitystä, mutta toisaal-
54334: 4 §. Pykälän mukaan maastavientilupaa kos- ta siitä puuttuu varsinkin viime vuosikymmeni-
54335: keva hakemus olisi tehtävä kirjallisesti puolus- nä tapahtuneen nopean sotateknisen kehityk-
54336: 1989 vp. - HE n:o 197 7
54337:
54338: sen myötä syntyneitä uusia puolustustarvikkei- rangaistavaa. Maastavientirikoksena rangais-
54339: ta. Asetus tullaan lain nojalla uudistamaan taisiin myös laissa tarkoitetun luvan saamiseksi
54340: kokonaisuudessaan. vastoin parempaa tietoa tapahtunut totuuden
54341: Kemiallisten aseiden leviämisen estämiseksi vastaisten tietojen antaminen taikka tietojen
54342: toimeenpantavien kansainvälisten toimenpitei- saiaarnineo edellyttäen, että puheena olevilla
54343: den johdosta on uudistettavassa asetuksessa tiedoilla olisi ollut olennaista vaikutusta luvan
54344: tarkoitus ottaa huomioon kemialliset taisteluai- myöntämistä harkittaessa.
54345: neet, niiden raaka-aineet sekä yksinomaan ke- Tekijä tuomittaisiin edellä mainituista teois-
54346: miallisten taisteluaineiden valmistamiseen tar- ta maastavientirikoksesta ja seuraamus olisi
54347: koitetut laitteet. sama kuin rikoslain 38 luvun 12 §:n (115/26)
54348: Pykälän 2 momentin mukaan puolustusmi- mukaisesta salakuljetuksesta eli sakko tai enin-
54349: nisteriö ratkaisisi yksittäistapauksissa, onko tään neljä vuotta vankeutta.
54350: tiettyä tarviketta pidettävä sellaisena, että sen Pykälän 3 momentti sisältää uuden itsenäi-
54351: maastavienti tai kauttakuljetus edellyttää tässä sen kriminalisoinnin. Sen nojalla tuomittaisiin
54352: laissa säädetyn luvan saamista. maastavientirikkomuksesta se, joka muutoin
54353: Puolustustarvikkeen käsite muuttuu ajan ku- kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla
54354: luessa esimerkiksi teknisestä kehityksestä joh- menettelee tämän lain tai sen nojalla annettu-
54355: tuen. Muun ohessa sen vuoksi asetuksella ei jen säännösten tai määräysten vastaisesti. Yksi-
54356: voida antaa tyhjentäviä säännöksiä siitä, mitä nomaisena seuraamuksena tällaisessa tapauk-
54357: tarvikkeita on pidettävä tässä laissa tarkoitet- sessa olisi sakko.
54358: tuina puolustustarvikkeina. Koska puolustus- Rikoslain salakuljetusta ja säännöstelyrikok-
54359: ministeriö käsittelee kaikki puolustustarvikkei- sia koskevien säännösten tultua uudistetuiksi,
54360: den vientilupa-asiat ja myös ratkaisee tietyt on ehdotettuun lakiin sisältyvä rangaistussään-
54361: asiat, on puolustusministeriöllä katsottava ole- tely mahdollista korvata viittauksena rikoslain
54362: van tarvittava asiantuntemus ratkaista yksit- asianomaisiin säännöksiin.
54363: täistapauksissa, onko tiettyä tarviketta pidettä- 8 §. Pykälä sisältää säännökset tässä laissa
54364: vä tässä laissa tarkoitettuna puolustustarvik- tarkoitetun rikoksen kohteena olleen puolus-
54365: keena. tustarvikkeen ja rikoksen tekemiseen käytetyn
54366: Mikäli puolustusministeriö katsoisi, että ky- kuljetusvälineen ja muun esineen tai omaisuu-
54367: symys on puolustustarvikkeesta, ratkaistaisiin den menetyksi tuomitsemisesta.
54368: tarvikkeen vientilupa-asia tässä laissa säädetys- 9 §. Pykälässä säädettäisiin puolustustarvik-
54369: sä järjestyksessä. keiden maastaviennin ja kauttakuljetuksen val-
54370: 6 §. Pykälän mukaan myönnetty maasta- vonta tullilaitoksen tehtäväksi.
54371: vientilupa voidaan peruuttaa, milloin siihen Käytännössä tullilaitos huolehtii valvonta-
54372: harkitaan olevan syytä. Lakiin ei ole sisällytet- tehtävästä nykyisinkin, vaikka voimassa ole-
54373: ty säännöksiä syistä, joilla lupa voitaisiin pe- vassa laissa ei asiasta olekaan nimenomaista
54374: ruuttaa, vaan asia on jätetty luvan myöntäjän säännöstä.
54375: harkintaan. Peruuttamiseen tulee luonnollisesti 10 §. Pykälä sisältää viittaussäännöksen niin
54376: olla objektiivisesti hyväksyttävä syy. Esimer- sanottujen siviiliampuma-aseiden ja -tarvikkei-
54377: kiksi lupamääräysten ja -ehtojen olennainen den maastavientiä koskevaan erilliseen lainsää-
54378: rikkominen saattaisi johtaa luvan peruuttami- däntöön.
54379: seen. Lupa saatettaisiin peruuttaa myös silloin, 11 §. Pykälä sisältää tavanmukaisen asetuk-
54380: jos Iuvansaajan todettaisiin syyllistyneen luvat- senantovaltuuden.
54381: tomaan maastavientiin. 12 §. Pykälä sisältää voimaantulosäännök-
54382: Luvan voisi peruuttaa joko valtioneuvosto sen. Ehdotetuna lailla kumottaisiin sotatarvik-
54383: tai puolustusministeriö. Puolustusministeriö keiden maasta viennistä annettu laki ja sotatar-
54384: voisi kuitenkin peruuttaa vain myöntämänsä vikkeiden maasta viennistä annettu asetus.
54385: luvan.
54386: 7 §. Pykälä sisältää rangaistussäännöksen.
54387: Nykyiseen lakiin ei sisälly rangaistussäännöstä. 2. Tarkemmat säännökset ja
54388: Säännöksen mukaan olisi rangaistavaa paitsi määräykset
54389: luvaton maastavienti myös luvaton kauttakul-
54390: jetus sekä tietotaidon luvaton luovuttaminen Ehdotetun lain nojalla annettavana asetuk-
54391: tai siirtäminen ulkomaille. Myös yritys olisi sella säädettäisiin siitä, mitä tarvikkeita pide-
54392: 8 1989 vp. - HE n:o 197
54393:
54394: tään puolustustarvikkeina. Niin ikään asetuk- 3. Voimaantulo
54395: sella annettaisiin tarkemmat säännökset ja
54396: puolustusministeriön päätöksellä tarkemmat Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti sen
54397: määräykset maastavientilupahakemuksen teke- tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
54398: misestä ja käsittelystä.
54399: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
54400: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
54401:
54402:
54403:
54404:
54405: Laki
54406: puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta
54407:
54408: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
54409:
54410: 1§ 4§
54411: Puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja Maastavientilupaa haetaan kirjallisesti puo-
54412: niiden kuljetuksesta Suomen alueen kautta kol- lustusministeriön vahvistaman kaavan mukai-
54413: manteen maahan (kauttakuljetus) on sen lisäk- sella lomakkeella. Puolustusministeriö voi pyy-
54414: si, mitä Suomea velvoittavista kansainvälisistä tää hakijalta lupahakemuksen käsittelyä varten
54415: sopimuksista johtuu, voimassa mitä tässä lais- tarpeellisiä lisäselvityksiä.
54416: sa säädetään. Maastavientiluvan myöntäjä voi tarvittaessa
54417: Mitä tässä laissa on säädetty puolustustar- velvoittaa luvan saajan ennen maastavientiä
54418: vikkeen maastaviennistä, koskee myös puolus- antamaan vakuutuksen tavaran lopullisesta
54419: tustarvikkeen valmistusoikeuden ja yksin- käyttäjästä toimittamalla puolustusministeriöl-
54420: omaan puolustustarvikkeen valmistamiseen le viennin lopullisen määrämaan asianomaisen
54421: tarkoitetun koneen ja laitteen luovuttamista ja viranomaisen asiasta antaman todistuksen
54422: siirtämistä ulkomaille. (loppukäyttäjätodistus).
54423: Tätä lakia ei sovelleta puolustusvoimille tai Tarkemmat säännökset ja määräykset lupa-
54424: rajavartiolaitokselle kuuluvien puolustustarvik- hakemuksen tekemisestä ja käsittelystä sekä
54425: keiden tilapäiseen maasta pois viemiseen. lupahakemukseen ja loppukäyttäjätodistuk-
54426: seen sisällytettävistä tiedoista annetaan asetuk-
54427: sella ja puolustusministeriön päätöksellä.
54428: 2§
54429: Puolustustarvikkeiden maastavienti ja niiden 5§
54430: kauttakuljetus on sallittu ainoastaan valtioneu- Asetuksella säädetään, mitä tarvikkeita pide-
54431: voston tai puolustusministeriön myöntämällä tään tässä laissa tarkoitettuina puolustustarvik-
54432: luvalla (maastavientilupa). keina.
54433: Puolustusministeriö voi myöntää maasta- Puolustusministeriö ratkaisee yksittäista-
54434: vientiluvan, milloin kysymyksessä on arvoltaan pauksissa, onko tiettyä tarviketta pidettävä
54435: vähäinen maastavienti tai kauttakuljetus taikka sellaisena, että sen maastavienti tai kauttakul-
54436: sellainen puolustustarvikkeiden tilapäinen jetus edellyttää maastavientilupaa.
54437: maasta pois vieminen, johon ei liity puolustus-
54438: tarvikkeen omistusoikeuden tai siihen kohdis- 6§
54439: tuvan määrääruisvallan siirtyminen ulkomaille. Valtioneuvosto voi peruuttaa maastavientilu-
54440: van ja puolustusministeriö myöntämänsä
54441: 3§ maastavientiluvan, jos siihen harkitaan olevan
54442: Maastavientilupaa ei myönnetä, jos lupa syytä.
54443: vaarantaisi Suomen turvallisuutta tai olisi Suo-
54444: men omaksuman ulkopoliittisen linjan vastai- 7 §
54445: nen. Joka luvattomasti vie maasta puolustustar-
54446: 1989 vp. - HE n:o 197 9
54447:
54448: vikkeita tai luovuttaa tai siirtää ulkomaille vientirikoksen kohteena olleiden puolustustar-
54449: puolustustarvikkeen valmistusoikeuden tai kul- vikkeiden määrä on ollut niin vähäinen, että
54450: jettaa Suomen kautta kolmanteen maahan menetetyksi tuomitsemista olisi pidettävä koh-
54451: puolustustarvikkeita taikka sitä yrittää, on tuo- tuuttomana. Jos kuljetusvälinettä ei voida tuo-
54452: mittava maastavientirikoksesta sakkoon tai mita omistajaltaan menetetyksi, sen arvo on
54453: vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi. vastaavasti tuomittava menetetyksi.
54454: Maastavientirikoksesta on tuomittava myös Rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn
54455: se, joka maastavientiluvan saamiseksi antaa sekä rikoksen tekemiseen käytetyn taikka yk-
54456: totuuden vastaisia tietoja tai salaa tietoja. sinomaan tai pääasiallisesti rikoksen tekemistä
54457: Joka muutoin menettelee tämän lain tai sen varten valmistetun tai hankitun esineen tai
54458: nojalla annettujen säännösten tai määräysten muun omaisuuden menetetyksi tuomitsemises-
54459: vastaisesti, on tuomittava maastavientirikko- ta säädetään rikoslaissa.
54460: muksesta sakkoon.
54461: 9§
54462: 8§ Puolustustarvikkeiden maastavientiä ja
54463: Tässä laissa tarkoitetun rikoksen kohteena kauttakuljetusta valvoo tullilaitos.
54464: ollut puolustustarvike on tuomittava valtiolle
54465: menetetyksi. Jos puolustustarvike on siirtynyt 10 §
54466: toiselle taikka hukattu tai hävitetty, sen arvo Muiden kuin puolustustarvikkeiksi katsotta-
54467: on kokonaan tai osaksi tuomittava menetetyk- vien ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden maasta-
54468: si. viennistä on säädetty erikseen.
54469: Menetetyksi on tuomittava myös rikoksente-
54470: kijälle tai sille, jonka puolesta tai hyväksi hän 11 §
54471: on toiminut, kuuluva kuljetusväline, jolla on Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
54472: arvoltaan tai määrältään pääasiallisena lastina töönpanosta annetaan asetuksella.
54473: luvattomasti viety maasta tai kuljetettu Suo-
54474: men alueen kautta kolmanteen maahan puolus- 12 §
54475: tustarvikkeita taikka sitä yritetty tai jota on Tämä laki tulee voimaan päivänä
54476: pääasiassa käytetty puolustustarvikkeiden lu- kuuta 19
54477: vatonta maastavientiä tai kauttakuljetusta tar- Tällä lailla kumotaan sotatarvikkeiden
54478: koittavaan matkaan. Kuljetusvälinettä ei kui- maasta viennistä 14 päivänä lokakuuta 1938
54479: tenkaan saa tuomita menetetyksi, jos maasta- annettu laki (318/38)
54480:
54481:
54482: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
54483:
54484:
54485: Tasavallan Presidentti
54486: MAUNO KOIVISTO
54487:
54488:
54489:
54490:
54491: Puolustusministeri Ole Norrback
54492:
54493:
54494:
54495:
54496: 2 390538Y
54497: 1989 vp. - HE n:o 198
54498:
54499:
54500:
54501:
54502: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinnitysluottopankin
54503: muuttamisesta liikepankiksi ja sulautumisesta liikepankkiin sekä
54504: laiksi leimaverolain 10 §:n muuttamisesta
54505:
54506:
54507:
54508:
54509: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
54510:
54511: Esityksen tarkoituksena on antaa kiinnitys- kin liikkeeseen laskemista obligaatiolainoista.
54512: luottopankeille mahdollisuus toimintansa ke- Obligaatiolainojen vakuuksien osalta noudatet-
54513: hittämiseen muuttamalla kiinnitysluottopankki taisiin edelleen kiinnitysluottopankkilain sään-
54514: liikepankiksi ja sallimalla kiinnitysluottopan- nöksiä.
54515: kin sulautuminen liikepankkiin.
54516: Esityksessä ehdotetaan, että kiinnitysluotto- Kiinnitysluottopankin sulautuminen liike-
54517: pankki voitaisiin valtiovarainministeriön luval- pankkiin tehtäisiin myös mahdolliseksi. Sulau-
54518: tumiseen tarvittaisiin valtiovarainministeriön
54519: la yksinkertaista muutosmenettelyä noudattaen
54520: lupa.
54521: muuttaa liikepankiksi siten, että pankki säilyy
54522: muutoksesta huolimatta samana oikeushenki- Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi-
54523: lönä. Liikepankki vastaisi kiinnitysluottopan- maan heti kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
54524:
54525:
54526:
54527:
54528: YLEISPERUSTELUT
54529:
54530: 1. Esityksen merkitys Lainanautoa harjoittavista osakeyhtiöistä kiin-
54531: nitysluottopankkien lisäksi vain luotto-osa-
54532: 1.1. Tavoitteet keyhtiöillä on oikeus laskea liikkeeseen obli-
54533: 1.1.1. Kiinnitysluottopankkien toimintaympä- gaatiolainoja. Kiinnitysluottopankki ei ole oi-
54534: ristön muutos keutettu ottamaan talletuksia. Lyhytaikaista
54535: luottoa se saa ottaa ainoastaan satunnaisen
54536: Kiinnitysluottopankkilain (545/69) mukaan rahantarpeensa tyydyttämiseksi.
54537: kiinnitysluottopankki on osakeyhtiö, jonka Voimassa oleva kiinnitysluottopankkilaki on
54538: tarkoituksena on etupäässä obligaatiolainoina syntynyt säännösteltyjen rahoitusmarkkinoiden
54539: tai muina pitkäaikaisina lainoina hankituista olosuhteissa. Kiinnitysluottopankit on pyritty
54540: varoista myöntää pitkäaikaisia kuoletuslainoja säilyttämään kiinnitysluottopankkien kansain-
54541: pääasiassa joko kiinnitysvakuutta vastaan tai välisestikin vakiintuneen perusluonteen mu-
54542: valtiolle, kunnille, kuntainliitoille ja seurakun- kaan erityisen turvallisina luottolaitoksina ja
54543: nille taikka niiden takausta vastaan. niiden toimintaa koskevien tiukkojen rajoitus-
54544: Kiinnitysluottopankeille on pankkilainsää- ten on katsottu lujittavan kiinnitysluottopank-
54545: dännössä eri rahalaitosten välisen työnjaon kien toiminnan vakautta. Säännöstelyillä ra-
54546: selkiyttämiseksi annettu yksinoikeus obligaa- hoitusmarkkinoilla ja voimakkaassa luottojen
54547: tiolainoilla tapahtuvaan varainhankintaan. ylikysyntätilanteessa kiinnitysluottopankkien
54548: 3910628
54549: 2 1989 vp. - HE n:o 198
54550:
54551: on ollut mahdollista toimia säädettyjen rajoi- siitä, että verovapausjärjestelmästä ei pitäisi
54552: tusten puitteissa taloudellisin perustein. luopua ilman riittävän pitkää siirtymäkautta.
54553: Rahoitusvarojen niukkuudesta on siirrytty Esityksen perusteella annetun talletusten ja
54554: oloihin, joissa rahoitusta on saatavissa kysyn- obligaatioiden veronhuojennuslain (726/88)
54555: tää vastaavasti ja korot tasapainottavat mark- mukaan voimassa olevat obligaatioiden veron-
54556: kinat. Rahoitusmarkkinoilla tapahtuneet muu- huojennukset koskevat vain sellaisia valtion ja
54557: tokset vaikuttavat merkittävästi myös kiinni- kiinnitysluottopankkien vuosina 1989-1991
54558: tysluottopankkien toimintaedellytyksiin. Kiin- liikkeeseen laskemia 10 vuoden pituisia obli-
54559: nitysluottopankeille syntyy toiminnassaan väis- gaatiolainoja, joiden korko on enintään Suo-
54560: tämättä muun muassa korkoriskejä, joiden men Pankin peruskorko yhdellä prosenttiyksi-
54561: hallintaan ei kiinnitysluottopankkilain puitteis- köllä vähennettynä. Obligaatioiden veronhuo-
54562: sa ole samoja mahdollisuuksia kuin esimerkiksi jennusten merkityksen vähentyessä ja rahoitus-
54563: liikepankkilain mukaan on liikepankeilla. markkinoiden kehittyessä on odotettavissa, et-
54564: Toisaalta rahoitusmarkkinoiden kehitys luo tä muiden joukkovelkakirjojen kuin obligaati-
54565: jatkuvasti uusia rahoitusinstrumentteja ja uu- oiden osuus varojen sijoituskohteena tulee li-
54566: sia mahdollisuuksia pankkien liiketoiminnalle. sääntymään.
54567: Kiinnitysluottopankkien mahdollisuudet hyö- Valtiovarainministeriössä on parhaillaan sel-
54568: dyntää näitä keinoja liiketoiminnassaan ovat vitettävänä joukkovelkakirjoja koskevan lain-
54569: varsin rajalliset. Kehitys on johtamassa tilan- säädännön kehittämistarve. Ministeriön asetta-
54570: teeseen, jossa kiinnitysluottopankin vakavarai- ma joukkovelkakirjalakityöryhmä on ehdotta-
54571: seen asemaan perustuvat rahoitus- ja luotonan- nut muistiossaan (1989: VM 6), että nykyinen
54572: tomahdollisuudet ovat vajaakäytössä. joukkovelkakirjojen jako obligaatioihin,
54573: Koska kiinnitysluottopankkien toiminta pe- luotto- ja vastuudebentuureihin ja muihin
54574: rustuu suurelta osin obligaatioilla hankittuun joukkovelkakirjoihin poistettaisiin. Ehdotuk-
54575: rahoitukseen, obligaatioita koskevalla lainsää- sen toteuttaminen merkitsisi sitä, että obligaa-
54576: dännöllä on olennainen vaikutus kiinnitysluot- tioilla ei vastaisuudessa enää olisi turvaavuu-
54577: topankkien toimintaedellytyksiin. Laskemalla den ja viranomaisvalvonnan osalta sitä erityi-
54578: liikkeeseen verovapaita obligaatiolainoja kiin- sasemaa, jonka nykyinen lainsäädäntö niille
54579: nitysluottopankit ovat saaneet käyttöönsä antaa. Työryhmän ehdotusten toteuttamisella
54580: edullista rahoitusta pääasiassa elinkeinoelämän olisi olennainen vaikutus kiinnitysluottopank-
54581: ja kuntien investointeihin myönnettäviin luot- kien toimintaedellytyksiin. Työryhmän mieles-
54582: toihin. tä saattaisikin olla perusteltua, että joukkovel-
54583: Obligaatioiden verokohtelu on kuitenkin ve- kakirjalainsäädännön muuttamista ei toteutet-
54584: rouudistuksen yhteydessä muuttumassa. Koko- taisi erillisenä hankkeena, vaan se kytkettäisiin
54585: naisverouudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat kiinnitysluottopankkeja koskevan lainsäädän-
54586: hallitusohjelman mukaan kaikkien tulolajien nön kokonaisuudistamisen yhteyteen.
54587: yhtäläinen verottaminen, omaisuustulojen ve-
54588: rotuksen yhtenäistäminen ja marginaalivero- 1.1.2. Kiinnitysluottopankkien ja talletus-
54589: tuksen alentaminen. Talletusten ja obligaatioi- pankkien välinen työnjako
54590: den veronhuojennuslakia koskevan hallituksen
54591: esityksen (hall.es. n:o 45/1988 vp.) perusteluis- Kiinnitysluottopankkien ja talletuksia vas-
54592: sa on todettu verovapaiden obligaatioiden li- taanoitavien pankkien välistä työnjakoa on
54593: säävän paitsi verotuksen epäyhtenäisyyttä ja lainsäädännössä selkeytetty siten, että talletus-
54594: epäjohdonmukaisuutta, myös joukkovelkakir- pankeilla on oikeus vastaanottaa talletuksia,
54595: jamarkkinoiden hajanaisuutta. Markkinoiden mutta ne eivät saa laskea liikkeeseen obligaa-
54596: toimintaedellytysten kannalta olisi pitkällä ai- tiolainaa. Oikeus obligaatiolainojen liikkee-
54597: kavälillä parempi, että yksityisille myytävät seenlaskemiseen on annettu kiinnitysluottopan-
54598: vaateet olisivat ehdoiltaan mahdollisimman keille ja luotto-osakeyhtiöille. Edellä esitettyä
54599: vertailukelpoisia. Perustelujen mukaan esitetyt perinteistä pankkitoiminnan työnjakoa voi-
54600: syyt puoltaisivat sitä, että verovapaiden obli- daan nykyisin kuitenkin pitää melko näennäi-
54601: gaatioiden järjestelmästä luovuttaisiin ennen senä. Koska liikepankkien, säästöpankkien,
54602: pitkää kokonaan. osuuspankkien ja Postipankki Oy:n oikeutta
54603: Obligaatioiden veronhuojennuksia koskevas- omistaa kiinnitysluottopankkien osakkeita ei
54604: sa hallituksen esityksessä on kuitenkin lähdetty ole laissa rajoitettu, talletuspankit voivat käy-
54605: 1989 vp. - HE n:o 198 3
54606:
54607: tännössä omistamansa kiinnitysluottopankin joittamaan pankkitoimintaa liikepankkeina
54608: kautta saada konserniensa käyttöön myös obli- kiinnitysluottopankeille luotaisiin samalla tilai-
54609: gaatiorahoitusta. Suomessa toimivat kiinnitys- suus sopeutua niiden pääasiallisen rahoitus-
54610: luottopankit ovat kaikki liikepankkien omista- muodon eli obligaatio- ja joukkovelkakirjalai-
54611: mia tytäryhtiöitä. namarkkinoiden muutoksiin. Liikepankiksi
54612: Liikepankin mahdollisuudet liiketoiminnan muuttuneet kiinnitysluottopankit voisivat muu-
54613: harjoittamisessa ja varainhankinnassa ovat toksen jälkeen käyttää joukkovelkakirjalaino-
54614: kiinnitysluottopankkia monipuolisemmat. Lii- jen ja muiden pitkäaikaisten lainojen ohella
54615: kepankki on oikeutettu harjoittamaan kaikkea niin varainhankinnassaan kuin antolainaukses-
54616: pankkitoimintaan kuuluvaa liiketoimintaa lais- saankin enenevässä määrin muun muassa ly-
54617: sa säädetyin rajoituksin. Pankkitoiminnan hytaikaista rahoitusta ja rahoitusmarkkinoilla
54618: kansainvälistyminen ja erikoistuminen on joh- kehittyviä uusia instrumentteja. Liikepankiksi
54619: tanut siihen, että liikepankilla saattaa olla ty- muuttuvien kiinnitysluottopankkien toiminta-
54620: täryhtiönään toinen liikepankki. Samoin on mahdollisuudet paranisivat erityisesti niillä
54621: yleistä, että toimialaltaan erikoistunut pankki elinkeinotoiminnan kehittyvillä aloilla, joille
54622: on toisen pankin tytäryhtiö. on tyypillistä reaalivakuuksien puute, kuten
54623: Vallitsevaa tilannetta, jossa lainsäädäntö es- esimerkiksi kaupan, kuljetuksen, palvelusekto-
54624: tää kiinnitysluottopankin muuttamisen liike- rin, tutkimuksen ja tuotekehityksen investoin-
54625: pankiksi, ei voida pitää tyydyttävänä. Kiinni- tien rahoitus.
54626: tysluottopankin muuttamisen liikepankiksi tu- Esityksen tarkoituksena on lisäksi antaa
54627: lisi olla mahdollista, milloin pankki katsoo sen mahdollisuus yritysrakenteiden kehittämiseen
54628: toimintansa kehittämisen kannalta tarpeellisek- sallimalla kiinnitysluottopankin sulautuminen
54629: si ja muutos ei ole yleisen edun vastainen. liikepankkiin.
54630: Esityksen tarkoituksena on luoda mahdollisuus
54631: kiinnitysluottopankin muuttamiseen liikepan-
54632: kiksi kiinnitysluottopankkia osakeyhtiönä pur- 1.1.3. Kiinnitysluottopankkien taloudellinen
54633: kamatta. Muodostettavalla liikepankilla olisi merkitys
54634: mahdollisuus itse valita toimintansa painopis-
54635: tealueet, mikä johtaisi rakenteeltaan monipuo- Suomessa toimi vuoden 1988 päättyessä seit-
54636: lisempaan ja tehokkaampaan pankkitoimin- semän kiinnitysluottopankkia, jotka olivat
54637: taan ja voisi osaltaan edistää myös pankkien kaikki eri talletuspankkien tytärpankkeja.
54638: välistä kilpailua. Kiinnitysluottopankkien yhteenlaskettu tasei-
54639: Varaamalla kiinnitysluottopankkeina toimi- den loppusumma oli 24,4 miljardia markkaa
54640: ville osakeyhtiöille mahdollisuus ryhtyä har- 31.12.1988.
54641:
54642: TAULUKKO 1: Kiinnitysluottopankkien taseen loppusumma, luotto kanta, varaukset ja oma
54643: pääoma 31.12.1988, miljoonaa markkaa
54644: Tase Luotto- Varauk- Oma
54645: kanta set pääoma
54646: Kansallisluottopankki Oy ............................... 1 239,0 897,9 24,4 103,0
54647: Mortgage Bank of Finland Ltd ......................... 4 023,5 3 433,6 196,3 125,8
54648: OKO-Investointipankki Oy ............................. 5 412,3 4 981,0 161,4 95,9
54649: PSP-Kuntapankki Oy ................................... 1 637,9 1 504,5 21,3 47,8
54650: Suomen Kiinteistöpankki Oy ........................... 7 481,2 6 453,4 172,3 110,1
54651: Suomen Teollisuuspankki Oy ........................... 4 544,3 3 968,3 219,8 166,1
54652: Ålands Hypoteksbank Ab .............................. 85,2 70 8 __M ~
54653: 24 423,4 21 309,5 795,9 653,7
54654:
54655: Kiinnitysluottopankit toimivat paaasiassa nasta oli 68 prosenttia, julkisyhteisöjen 29
54656: elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen rahoittaji- prosenttia ja palkansaaja kotitalouksien osuus
54657: na. Kiinnitysluottopankkien luottokanta oli 3 prosenttia. Kiinnitysluottopankkien ulko-
54658: vuoden 1988 päättyessä yhteensä 21,3 miljardia maan rahan määräisen antolainauksen osuus
54659: markkaa. Elinkeinoelämän osuus luottokan- oli 16 prosenttia luottokannasta.
54660: 4 1989 vp. - HE n:o 198
54661:
54662: Talletuspankkien ja kiinnitysluottopankkien 1.2. Keinot
54663: kotimainen antolainaus yleisölle 31.12.1988 oli
54664: yhteensä 329,5 miljardia markkaa. Kiinnitys- Esityksessä ehdotetaan, että tehtäisiin mah-
54665: luottopankkien osuus antolainauksesta oli 6,5 dolliseksi muuttaa kiinnitysluottopankki liike-
54666: prosenttia. pankiksi suoraan ilman kiinnitysluottopankin
54667: purkamista ja uuden liikepankin perustamista.
54668: TAULUKKO 2: Pankkien kotimainen antolai- Tämä merkitsisi pankin säilymistä muutoksesta
54669: naus 31.12.1988 huolimatta samana oikeushenkilönä. Muutos
54670: ehdotetaan toteutettavaksi säätämällä erillinen
54671: milj. mk prosenttia laki kiinnitysluottopankin muuttamisesta liike-
54672: Liikepankit ............... . 176 631 53,6 pankiksi. Liikepankkilain ja kiinnitysluotto-
54673: Säästöpankit ............. . 69 181 21,0 pankkilain samankaltaisuuden vuoksi kiinni-
54674: Osuuspankit .............. . 62 402 18,9 tysluottopankki voisi yleensä melko vähäisin
54675: Kiinnitysluottopankit ..... . 21 310 ~ yhtiöjärjestyksen muutaksin ja eräin muin toi-
54676: Yhteensä ................. . 329 524 100 menpitein täyttää liikepankkilain säännökset
54677: pankin yhtiöjärjestyksestä, hallinnosta, vaka-
54678: varaisuudesta ja maksuvalmiudesta.
54679: Kiinnitysluottopankkien varainhankinta ta- Kiinnitysluottopankin muuttamiseksi liike-
54680: pahtuu pääsääntöisesti obligaatiolainoina ja pankiksi vaadittaisiin valtiovarainministeriön
54681: muina pitkäaikaisina lainoina. Valtaosa kiinni- lupa. Pankin aikaisempi toimilupa koskee vain
54682: tysluottopankkien varainhankinnasta on toteu- kiinnitysluottopankkitoiminnan harjoittamista.
54683: tettu kotimaisilla pääomamarkkinoilla. Vuosi- Muutoksen jälkeen pankilla olisi oikeus ottaa
54684: na 1980-1988 kiinnitysluottopankit ovat las- talletuksia yleisöltä ja sillä olisi muutoinkin
54685: keneet liikkeeseen verottomia yleisölainoja mahdollisuus harjoittaa varainhankinnassaan
54686: pääomamäärältään yhteensä 9 995 miljoonaa ja sijoituksissaan kiinnitysluottopankkia moni-
54687: markkaa, mikä on 21,5 prosenttia liikkeeseen puolisempaa toimintaa.
54688: laskettujen verottomien obligaatiolainojen yh- Liikepankkia koskevan kiellon ottaa obli-
54689: teismäärästä. Verollisia yleisölainoja kiinnitys- gaatiolainaa on katsottava tarkoittavan myös
54690: luottopankit ovat 1980-luvulla laskeneet liik- sitä, ettei kiinnitysluottopankin liikkeeseen las-
54691: keeseen yhteensä 4 307 miljoonan markan ar- kemaa obligaatiolainaa voida siirtää liikepan-
54692: vosta, mikä on 12,2 prosenttia kotimaan mark-
54693: kin vastattavaksi. Liikepankkilain perustelujen
54694: kinoilla liikkeeseen laskettujen verollisten ylei-
54695: (hall.es. n:o 5311969 vp.) mukaan sen on
54696: sölainojen yhteismäärästä. Kotimaisten jouk-
54697: katsottu merkitsevän kiinnitysluottopankkien
54698: kovelkakirjojen liikkeessä olevasta lainakan- ja talletuksia vastaanoitavien rahalaitosten vä-
54699: nasta 31.12.1988 kiinnitysluottopankkien liik- lisen työnjaon lakisääteistä selventämistä, mitä
54700: keeseen laskemien joukkovelkakirjojen osuus
54701: on pidetty tarpeellisena talletusten ja obligaati-
54702: oli 17,5 prosenttia. olainojen ottamiselle rakentuvan toiminnan
54703: erilaisuuden vuoksi. Esityksessä ehdotetaan,
54704: TAULUKKO 3: Kotimaiset yleisöjoukkovelka- että liikepankki vastaa muutoksen jälkeen kiin-
54705: kirjaemissiot vuosina 1980-1988 nitysluottopankin liikkeeseen laskemista obli-
54706: Verotlomat Kiinnitys- Verolliset Kiinnitys- gaatiolainoista. Näiden lainojen vakuuksien
54707: lainat luotto- lainat luotto- osalta noudatettaisiin edelleen kiinnitysluotto-
54708: yhteensä pankkien yhteensä pankkien
54709: verotlomat verolliset pankkilain säännöksiä. Ehdotettu muutos ei
54710: lainat lainat
54711: siten huonontaisi obligaatioiden haltijoiden
54712: 1980 2 633,5 483,0 150,0 50,0 asemaa.
54713: 1981 2 383,6 458,0 196,0 30,0 Koska kiinnitysluottopankin varojen hankin-
54714: 1982 3 068,2 600,0 473,9 25,0 ta tapahtuu pääasiassa pitkäaikaisin varain-
54715: 1983 3 882,4 700,0 1 151,0 80,0 hankintamuodoin, siltä ei edellytetä kassava-
54716: 1984 5 336,3 950,0 1 946,8 150,0 rannon pitämistä. Kiinnitysluottopankin har-
54717: 1985 6 394,4 1 350,0 8 069,7 585,0 joittaman toiminnan luonteen johdosta se ei
54718: 1986 7 486,8 1 799,0 5 987,4 1 365,0 yleensä täytä liikepankkilain mukaista kassava-
54719: 1987 8 829,8 2 090,0 9 408,9 1 405,0 rantovaatimusta. Tämän vuoksi ehdotetaan ly-
54720: 1988 6 522,0 1 565,0 7 861,0 617,0 hyttä siirtymäaikaa, jonka kuluessa lain nojal-
54721: Yhteensä 46 537,0 9 995,0 35 244,7 4 307,0 la liikepankiksi muuttuneen kiinnitysluotto-
54722: 1989 vp. - HE n:o 198 5
54723:
54724: pankin olisi täytettävä liikepankkilaissa säädet- Lakiehdotuksesta on pyydetty lausunnot oi-
54725: ty kassavarantovelvoite. keusministeriöltä, Suomen Pankilta, pankki-
54726: Liikepankiksi muuttunut kiinnitysluotto- tarkastusvirastolta, patentti- ja rekisterihalli-
54727: pankki voisi ilman uutta sääntelyä sulautua tukselta, Suomen Pankkiyhdistys r.y:ltä, Suo-
54728: liikepankkiin. Menettelyn yksinkertaistamisek- men Säästöpankkiliitto r.y:ltä, Osuuspankkien
54729: si ehdotetaan sallittavaksi myös kiinnitysluot- Keskusliitto r.y:ltä ja kaikilta kiinnitysluotto-
54730: topankin sulautuminen suoraan liikepankkiin. pankeilta. Lausunnoissa on pidetty tarpeellise-
54731: Sulautumiseen vaadittaisiin valtiovarainminis- na ehdotetun lain säätämistä, koska se tarjoaa
54732: teriön lupa samoin kuin muissakin pankkien erään mahdollisuuden kiinnitysluottopankkien
54733: välisissä sulautumisissa. toiminnan sopeuttamiseksi muuttuneisiin olo-
54734: suhteisiin. Lausunnoissa on lisäksi kiinnitetty
54735: huomiota voimassa olevan kiinnitysluotto-
54736: 2. Nykyinen tilanne ja asian pankkilain vanhentuneisuuteen. Tärkeänä on
54737: valmistelu pidetty kiinnitysluottopankkeja koskevan lain-
54738: säädännön uudistamista rahoitusmarkkinoilla
54739: 2.1. Nykyinen tilanne tapahtuneiden muutosten edellyttämällä taval-
54740: la.
54741: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan
54742: kiinnitysluottopankkia ei voida muuttaa liike-
54743: pankiksi. Kiinnitysluottopankki voidaan lopet- 3. Esityksen organisatoriset ja
54744: taa ainoastaan purkamismenettelyn tai sulautu- taloudelliset vaikutukset
54745: misen kautta. Liikepankki voi puolestaan syn-
54746: tyä vain perustamistoimin. Perustajina tulee Ehdotuksen toteuttamisella ei ole organisa-
54747: olla vähintään kymmenen täysivaltaista Suo- torisia eikä valtiontaloudellisia vaikutuksia.
54748: men kansalaista tai viisi suomalaista yhteisöä Ehdotettu muutos antaa mahdollisuuden toi-
54749: tai säätiötä. mintaympäristön muutoksen huomioon otta-
54750: Kiinnitysluottopankkilain 76 a §:n mukaan vaan pankkitoiminnan rakenteelliseen muutok-
54751: kiinnitysluottopankki voi sulautua valtiova- seen ja kiinnitysluottopankkien käytössä ole-
54752: rainministeriön luvalla toiseen kiinnitysluotto- vien voimavarojen tehokkaampaan taloudelli-
54753: pankkiin. Kaksi tai useampia kiinnitysluotto- seen hyödyntämiseen. Taloudelliset vaikutuk-
54754: pankkeja voi sulautua perustamalla uuden set jäävät kuitenkin vähäisiksi jo siitäkin syys-
54755: kiinnitysluottopankin. Muu kuin pankkitoi- tä, että lakia mahdollisesti hyväkseen käyttä-
54756: mintaa harjoittava osakeyhtiö voi myös sulau- vien kiinnitysluottopankkien lukumäärä on vä-
54757: tua pankkiin. Kiinnitysluottopankki ei sen si- häinen.
54758: jaan voi voimassa olevan lainsäädännön mu-
54759: kaan sulautua liikepankkiin.
54760: Kiinnitysluottopankin purkaminen olisi 4. Muita esitykseen vaikuttavia
54761: myös verotuksellisesti raskasta. Purkautuvan seikkoja
54762: pankin verotuksessa omaisuuden luovutushin-
54763: naksi katsottaisiin sen käypä arvo purkuhetkel- Talletuspankkeja koskevan lainsäädännön
54764: lä. Verotuksessa tehdyt varaukset purkautuvat uudistaminen on parhaillaan valmisteltavana
54765: myös veronalaiseksi tuloksi. Osakkeenomista- valtiovarainministeriössä. Talletuspankkilain-
54766: jan verotuksessa yhtiöstä saatu jako-osuus ar- säädäntöä koskeva ehdotus tulee sisältämään
54767: vostetaan myyntivoittoverotuksessa käypään ehdotukset laiksi talletuspankkien toiminnasta
54768: arvoon. sekä ehdotukset liikepankkilaiksi, osuuspank-
54769: kilaiksi ja säästöpankkilaiksi. Lakien on tar-
54770: koitus tulla voimaan vuoden 1990 aikana. Tal-
54771: 2.2. Asian valmistelu letuspankkeja koskevan uudistuksen jälkeen
54772: tulee selvitettäväksi myös kiinnitysluottopank-
54773: Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova- kilain muutostarve.
54774: rainministeriössä kiinnitysluottopankkien val- Tähän esitykseen sisältyvän lain säätämistä
54775: tiovarainministeriölle tekemän aloitteen poh- on muun muassa obligaatioiden veronhuojen-
54776: jalta. nusten asteittaisen poistumisen johdosta pidet-
54777: 6 1989 vp. - HE n:o 198
54778:
54779: tävä tarpeellisena jo ennen edellä tarkoitetun säätäminen ei vaikeuta talletuspankkilainsää-
54780: kokonaisuudistuksen toteutumista. Tämän lain dännön uudistamista.
54781:
54782:
54783:
54784:
54785: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
54786:
54787:
54788: 1. Lakiehdotusten perustelut hintään yhdeksän jäsentä. Hallintoneuvosto
54789: valitsee johtokunnan ja toimitusjohtajan. Kiin-
54790: 1.1. Laki kiinnitysluottopankin muuttamises- nitysluottopankin hallintoa hoitaa yh-
54791: ta liikepankiksi ja sulautumisesta liike- tiökokouksen valitsema hallitus ja toimitus-
54792: pankkiin johtaja. Hallitus valitsee toimitusjohtajan.
54793: Kiinnitysluottopankin yhtiöjärjestyksessä voi-
54794: 1 §. Säännöksen mukaan kiinnitysluotto- daan kuitenkin määrätä asetettavaksi hallinto-
54795: pankki voidaan muuttaa~ liikepankiksi siinä neuvosto, jossa on oltava vähintään viisi jäsen-
54796: järjestyksessä kuin ehdotetussa laissa sääde- tä. Pankin hallituksena toimii tällöin hallinto-
54797: tään. Pankki pysyisi muutoksesta huolimatta neuvoston valitsema johtokunta.
54798: samana oikeushenkilönä. Kiinnitysluottopank- Sen jälkeen, kun liikepankiksi muuttamista
54799: ki voisi myös sulautua liikepankkiin. Koska koskeva päätös on tehty ja hyväksytty liike-
54800: Postipankki Oy:hyn sovelletaan Postipankki pankin yhtiöjärjestys, yhtiökokouksessa olisi
54801: Oy:stä annetun lain (972/87) mukaan liike- valittava liikepankin hallintoneuvosto, tilintar-
54802: pankkeja koskevia säännöksiä, mikäli maini- kastajat ja varatilintarkastajat. Näiden toimie-
54803: tussa laissa ei toisin säädetä, kiinnitysluotto- linten valinta tapahtuu liikepankkilain sään-
54804: pankin sulautuminen Postipankki Oy:hyn olisi nöksiä ja liikepankin yhtiöjärjestyksessä annet-
54805: myös sallittua. tuja määräyksiä noudattaen. Kaikki muutok-
54806: 2 §. Pykälässä säädettäisiin kiinnitysluotto- seen liittyvät yhtiökokouksen päätökset teh-
54807: pankin päätöksenteosta haluttaessa muuttaa dään siten samassa yhtiökokouksessa. Sään-
54808: pankki liikepankiksi. Osakeyhtiömuotoisen nöksellä pyritään muutosmenettelyn tekemi-
54809: kiinnitysluottopankin muuttaminen samaa yh- seen mahdollisimman yksinkertaiseksi. Hallin-
54810: teisömuotoa olevaksi liikepankiksi merkitsee toneuvosto valitsee sen jälkeen liikepankin joh-
54811: lähinnä pankin toimialan muutosta. Tästä tokunnan ja toimitusjohtajan.
54812: syystä päätös kiinnitysluottopankin muuttami- 3 §. Liikepankiksi muuttaminen olisi mah-
54813: sesta liikepankiksi olisi pykälän 1 momentin dollinen ainoastaan valtiovarainministeriön lu-
54814: mukaan tehtävä samassa järjestyksessä kuin valla. Lupa vastaisi liikepankin toimilupaa.
54815: kiinnitysluottopankin yhtiöjärjestystä on muu- Liikepankin yhtiöjärjestykselle olisi myös haet-
54816: tettava. Osakeyhtiölain mukaan yhtiöjärjestyk- tava valtiovarainministeriön vahvistus. Minis-
54817: sen muuttaminen edellyttää, että vähintään teriöllä olisi oikeus tarvittaessa antaa liikepan-
54818: kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja ko- kiksi muuttamista koskevia tarkempia mää-
54819: kouksessa edustetuista osakkeista ovat sitä räyksiä. Määräykset voisivat koskea esimerkik-
54820: kannattaneet. Yhtiöjärjestyksessä olevalla si välitilinpäätöksen tekemistä silloin, kun
54821: määräyksellä on mahdollista tiukentaa yh- muutos tapahtuisi kesken tilikauden ja muu-
54822: tiöjärjestyksen muuttamiselle asetettua määrä- toksesta tiedottamista.
54823: enemmistövaatimusta. Liikepankiksi muutta- 4 §. Pykälässä säädettäisiin kaupparekisteril-
54824: mista koskevan päätöksen yhteydessä on hy- le muutoksesta tehtävästä ilmoituksesta. Ilmoi-
54825: väksyttävä myös liikepankin yhtiöjärjestys. tus vastaisi liikepankin yhtiöjärjestyksen muut-
54826: Liikepankin hallintoa koskevat säännökset tamisesta tehtävää ilmoitusta.
54827: poikkeavat jossain määrin kiinnitysluottopank- Pykälän 2 momentissa säädetään siitä, minä
54828: kilain säännöksistä. Liikepankin hallintoa hoi- ajankohtana kiinnitysluottopankki muuttuu lii-
54829: tavat hallintoneuvosto, hallituksena toimiva kepankiksi. Ehdotuksen mukaan tämä tapah-
54830: johtokunta ja toimitusjohtaja. Yhtiökokous tuisi silloin, kun muutos merkitään kauppare-
54831: valitsee hallintoneuvoston, jossa on oltava vä- kisteriin. Rekisterimerkinnällä on siten oikeut-
54832: 1989 vp. - HE n:o 198 7
54833:
54834: ta luova merkitys. Kaupparekisterimerkinnän myöntämistä harkitessaan ottaa huomioon
54835: jälkeen pankki voi aloittaa liikepankkitoimin- muun muassa sulautumisen vaikutukset liike-
54836: nan harjoittamisen. Koska yhtiö säilyy muu- pankin vakavaraisuuteen ja kilpailuolosuhtei-
54837: toksesta huolimatta samana oikeushenkilönä, siin pankkialalla. Valtiovarainministeriöllä oli-
54838: liikepankilla on kaikki ne oikeudet ja velvolli- si oikeus antaa kussakin yksittäistapauksessa
54839: suudet, jotka kiinnitysluottopankilla oli. Min- tarkemmat määräykset siitä, miten sulautumi-
54840: käänlaista omaisuuden siirtymistä oikeushenki- sessa on meneteltävä. Tällaiset määräykset voi-
54841: löltä toiselle ei muuttumisen yhteydessä tapah- vat koskea esimerkiksi sulautuvien pankkien
54842: du. Yhtiön kirjanpito jatkuu sellaisenaan eikä kirjanpitojen yhdistämistä, saatavien ja velko-
54843: muutos aiheuta veroseuraamuksia. jen siirtoa, sulautumisen kuuluttamista Viralli-
54844: Liikepankkilain 11 §:ssä tarkoitetut selvityk- sessa lehdessä sekä sitä, miten sulautuvalle
54845: set, joita ovat kaupparekisterinote, yhtiöjärjes- pankille myönnetyt luvat siirtyvät sulautumi-
54846: tys ja päätös sen vahvistamisesta sekä hallinto- sessa.
54847: neuvoston antamat pankin toimintaa ja tarkas- Sulautumisessa noudatetaan muilta osin läh-
54848: tajia koskevat ohjeet sekä pankin johtoa ja tökohtaisesti osakeyhtiölain säännöksiä. Pykä-
54849: tilintarkastajia koskevat tiedot olisi toimitetta- län 3 momentin mukaan osakeyhtiölain kuulu-
54850: va pankkitarkastusvirastolle viivytyksettä liike- tusmenettelyä koskevat säännökset eivät kui-
54851: pankiksi muuttumisen tultua merkityksi kaup- tenkaan koskisi kiinnitysluottopankin sulautu-
54852: parekisteriin. mista liikepankkiin.
54853: 5 §. Säännös sisältää eräitä lievennyksiä lii- Pykälä vastaa liikepankkien ja vastaavasti
54854: kepankkilaissa asetettuihin rajoituksiin, jotka kiinnitysluottopankkien keskinäisestä sulautu-
54855: koskevat pankin luottamus- tai toimihenkilöi- misesta annettuja säännöksiä.
54856: den oikeutta osallistua toisen talletuksia vas- 8 §. Pykälässä säädetään valtiovarainminis-
54857: taanottavan pankin hallintoon. Näiden rajoi- teriön luvasta kaupparekisteriin tehtävästä
54858: tusten tarkoituksena on turvata pankkisalai- merkinnästä. Sulautuminen katsottaisiin osa-
54859: suuden säilyminen ja estää liikesalaisuuksien keyhtiölain 14 luvun 6 §:n 1 momentin sään-
54860: hyväksikäyttö toisen talletuspankin toiminnas- nöstä vastaavasti tapahtuneeksi silloin, kuin
54861: sa. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että valtiovarainministeriön myöntämä sulautumis-
54862: samaan konserniin kuuluvan liikepankin luot- lupa on merkitty kaupparekisteriin.
54863: tamus- tai toimihenkilö voisi kuulua ehdotetun 9 §. Liikepankki ei saa liikepankkilain
54864: lain nojalla muodostetun liikepankin hallin- 39 §:n mukaan ottaa obligaatiolainaa. Ehdote-
54865: toon tai olla sen toimihenkilö. Sääntely on tun säännöksen mukaan kiinnitysluottopankil-
54866: tarpeen, jotta konsernia voidaan asianmukai- la muutoshetkellä olleet obligaatiolainat voivat
54867: sesti johtaa ja valvoa. kuitenkin olla kiinnitysluottopankista muodos-
54868: 6 §. Liikepankin on liikepankkilain 45 §:n tetun liikepankin vastattavina. Sama poikkeus
54869: mukaan pidettävä liikkeensä laatuun ja laajuu- koskee vastaanottavaa liikepankkia kiinnitys-
54870: teen nähden riitävää ja rakenteeltaan tarkoi- luottopankin sulautuessa liikepankkiin.
54871: tuksenmukaista kassavarantoa. Kassavarannon Kiinnitysluottopankkilain nojalla pankkitar-
54872: on oltava vähintään kaksikymmentä prosenttia kastusviraston haltuun annetut obligaatiolaino-
54873: pankin vaadittaessa maksettavista veloista ja jen vakuudet säilyvät liikepankkilaiksi muuttu-
54874: viisi prosenttia pankin muista veloista. Kiinni- misen tai sulautumisen jälkeenkin pankkitar-
54875: tysluottopankin toiminnan luonteesta johtuen kastusviraston hallussa. Näitä obligaatiolaino-
54876: sillä ei yleensä ole liikepankkilaissa vaatimuk- ja koskisivat myös kiinnitysluottopankkilain
54877: set täyttävää kassavarantoa. Tämän vuoksi säännökset obligaatiolainan lisävakuuksien
54878: säännöksessä ehdotetaan, että liikepankiksi asettamisesta ja obligaatioiden takaisin vaihta-
54879: muuttuneen kiinnitysluottopankin olisi täytet- misesta.
54880: tävä liikepankkilaissa säädetty kassavaranta- 10 §. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
54881: vaatimus kolmen kuukauden kuluessa liikepan- heti kun se on vahvistettu.
54882: kiksi muuttumisesta. Pankkitarkastusvirastolla
54883: olisi erityisistä syistä oikeus myöntää tähän
54884: määräaikaan pidennystä. 1.2. Leimaverolaki
54885: 7 §. Kiinnitysluottopankin sulautuminen lii-
54886: kepankkiin olisi mahdollista valtiovarainminis- Lain 10 §:n päätöstä, pöytäkirjanotetta tai
54887: teriön luvalla. Valtiovarainministeriö voi luvan muuta toimituskirjaa koskevan nimikkeen 3
54888: 8 1989 vp. - HE n:o 198
54889:
54890: kohtaan ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, simman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty
54891: että kiinnitysluottopankin muuttamista liike- ja vahvistettu.
54892: pankiksi koskevasta valtiovarainministeriön lu-
54893: vasta peritään leimaveroa sama määrä kuin
54894: liikepankin toimilupaa koskevasta valtiova- 3. Säätämisjärjestys
54895: rainministeriön päätöksestä. Liikepankin muo-
54896: dostaminen esityksessä ehdotettua muutosme- Koska leimaverolain muuttamista koskevas-
54897: nettelyä hyväksi käyttäen ei olisi siten leimave- sa ehdotuksessa on kysymys uudesta verosta,
54898: rotuksen kannalta edullisempaa kuin uuden toinen lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäivä-
54899: liikepankin perustaminen. järjestyksen 68 § :n mukaisessa yhtä vuotta pi-
54900: demmältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa
54901: säätämisj ärj esty ksessä.
54902: 2. Voimaantulo
54903: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
54904: kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotuk-
54905: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdolli- set:
54906:
54907:
54908:
54909:
54910: 1.
54911:
54912: Laki
54913: kiinnitysluottopankin muuttamisesta liikepankiksi ja sulautumisesta liikepankkiin
54914:
54915: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
54916:
54917: 1§ kepankin yhtiöjärjestykselle on haettava valtio-
54918: Kiinnitysluottopankki voidaan muuttaa lii- varainministeriön vahvistus.
54919: kepankiksi ja se voi sulautua liikepankkiin Valtiovarainministeriö voi antaa tarkempia
54920: siinä järjestyksessä kuin tässä laissa säädetään. määräyksiä siitä, miten kussakin tapauksessa
54921: on meneteltävä muutettaessa kiinnitysluotto-
54922: 2§ pankki liikepankiksi.
54923: Päätös kiinnitysluottopankin muuttamisesta
54924: liikepankiksi on tehtävä siinä järjestyksessä 4 §
54925: kuin kiinnitysluottopankin yhtiöjärjestyksen Liikepankille valitun johtokunnan on tehtä-
54926: muuttamisesta on laissa säädetty ja kiinnitys- vä kaupparekisteriin ilmoitus kiinnitysluotto-
54927: luottopankin yhtiöjärjestyksessä määrätty. pankin muuttamisesta liikepankiksi. Tällöin on
54928: Päätöksessä on hyväksyttävä liikepankille lii- soveltuvin osin noudatettava, mitä liikepankin
54929: kepankkilain (540/69) mukaisesti laadittu yh- yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevasta il-
54930: tiöjärjestys. moituksesta on säädetty.
54931: Liikepankiksi muuttamisesta päättäneessä Kiinnitysluottopankki muuttuu liikepankik-
54932: yhtiökokouksessa on tämän jälkeen valittava si, kun muutos merkitään kaupparekisteriin.
54933: liikepankin hallintoneuvoston jäsenet, tilintar- Liikepankin tulee antaa liikepankkilain
54934: kastajat ja varatilintarkastajat noudattaen lii- 11 § :ssä tarkoitetut selvitykset pankkitarkas-
54935: kepankkilain säännöksiä ja muodostettavan lii- tusvirastolle viivytyksettä sen jälkeen, kun
54936: kepankin yhtiöjärjestyksen määräyksiä. muutos on merkitty kaupparekisteriin.
54937:
54938: 3§ 5 §
54939: Kiinnitysluottopankin muuttamiselle liike- Liikepankin hallintoneuvoston tai johtokun-
54940: pankiksi on haettava valtiovarainministeriöltä nan jäsen, toimitusjohtaja, toimihenkilö tai
54941: lupa. Lupa vastaa liikepankin toimilupaa. Lii- sivukonttorin valvoja voi liikepankkilain
54942: 1989 vp. - HE n:o 198 9
54943:
54944: 14 §:n 4 momentin säännöksen estämättä olla 8§
54945: liikepankin konserniin kuuluvan tämän lain Liikepankin ja kiinnitysluottopankin on teh-
54946: nojalla muodostetun liikepankin hallintoneu- tävä valtiovarainministeriön sulautumista kos-
54947: voston tai johtokunnan jäsen taikka varajäsen kevasta luvasta ilmoitus kaupparekisteriin nel-
54948: tai toimihenkilö. jän kuukauden kuluessa luvan myöntämisestä.
54949: Mitä osakeyhtiölain 14 luvun 5 §:n 2 ja 3
54950: 6 § momentissa ja 6 §:ssä on säädetty tuomiois-
54951: Kiinnitysluottopankista muodostetun liike- tuimen luvan rekisteröimisestä ja vastikkeen
54952: pankin on saatettava kassavarantonsa liikepan- jaosta sekä lopputilityksestä on soveltuvin osin
54953: kin kassavarantoa koskevien säännöksien mu- voimassa valtiovarainministeriön luvan rekiste-
54954: kaiseksi kolmen kuukauden kuluessa liikepan- röimisestä sekä vastikkeen jaosta ja lopputili-
54955: kiksi muuttumisesta. Pankkitarkastusvirasto tyksestä kiinnitysluottopankin sulautuessa lii-
54956: voi erityisistä syistä myöntää pidennyksen tässä kepankkiin.
54957: pykälässä tarkoitettuun määräaikaan.
54958: 9§
54959: 7 § Kiinnitysluottopankin muututtua liikepan-
54960: Kiinnitysluottopankin sulautumiseen liike- kiksi tai sulauduttua liikepankkiin liikepankki
54961: pankkiin on haettava valtiovarainministeriöltä vastaa liikepankkilain 39 §:n säännöksen estä-
54962: lupa. mättä kiinnitysluottopankin liikkeeseen laske-
54963: Valtiovarainministeriö voi antaa tarkempia mista obligaatiolainoista. Näiden obligaatiolai-
54964: määräyksiä siitä, miten kussakin tapauksessa nojen osalta noudatetaan edelleen kiinnitys-
54965: on meneteltävä kiinnitysluottopankin sulautu- luottopankkilain 35-37 §:n säännöksiä.
54966: essa liikepankkiin.
54967: Osakeyhtiölain 14 luvun 4 §:n ja 5 §:n 1 10§
54968: momentin säännökset eivät koske kiinnitys- Tämä laki tulee voimaan päivänä
54969: luottopankin sulautumista liikepankkiin. kuuta 19
54970:
54971:
54972:
54973:
54974: 2 3910628
54975: 10 1989 vp. - HE n:o 198
54976:
54977: 2.
54978:
54979: Laki
54980: leimaverolain 10 §:n muuttamisesta
54981:
54982: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
54983: 10 §:n Päätöstä, pöytäkirjanotetta tai muuta toimituskirjaa koskevan nimikkeen 3 kohdan
54984: alakohta a, sellaisena kuin se on 26 päivänä toukokuuta 1989 annetussa laissa (501189), näin
54985: kuuluvaksi:
54986:
54987: 10§ tä annetussa laissa (499/89) tarkoitetun arvo-
54988: Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle paperinvälitysliikkeen tai sijoitusrahastolaissa
54989: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset, (480/87) tarkoitetun rahastoyhtiön toiminnan
54990: mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja harjoittamiseen:
54991: 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava a) liikepankin perustamiseen ja kiinnitysluot-
54992: leimalla seuraavin määrin: topankin muuttamiseen liikepankiksi 220 000
54993: markkaa;
54994: Päätös, pöytäkirjanote tai muu toimitus-
54995: kirja, jolla myönnetään lupa tai oikeus:
54996: Tämä laki tulee voimaan päivänä
54997: 3) pankkiliikkeen, arvopaperinvälitysliikkeis- kuuta 19
54998:
54999:
55000: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
55001:
55002:
55003: Tasavallan Presidentti
55004: MAUNO KOIVISTO
55005:
55006:
55007:
55008:
55009: Ministeri Ulla Puolanne
55010: 1989 vp. - HE n:o 198 11
55011:
55012: Liite
55013:
55014:
55015:
55016:
55017: 2.
55018: Laki
55019: leimaverolain 10 §:n muuttamisesta
55020:
55021: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
55022: 10 §:n Päätöstä, pöytäkirjanotetta tai muuta toimituskirjaa koskevan nimikkeen 3 kohdan
55023: alakohta a, sellaisena kuin se on 26 päivänä toukokuuta 1989 annetussa laissa (501/89), näin
55024: kuuluvaksi:
55025:
55026: Voimassa oleva laki Ehdotus
55027:
55028: 10§
55029: Seuraavat toimituskirjat tai viranomaiselle
55030: esitettyyn asiakirjaan merkityt lupatodistukset,
55031: mikäli ne eivät ole leimaverosta vapaat, on 6 ja
55032: 8 §:ssä säädetyn leiman sijasta varustettava
55033: leimalla seuraavin määrin:
55034:
55035: Päätös, pöytäkirjanote tai muu toimitus-
55036: kirja, jolla myönnetään lupa tai oikeus:
55037:
55038: 3) pankkiliikkeen, arvopaperinvälitysliikkeis-
55039: tä annetussa laissa (499/89) tarkoitetun arvo-
55040: paperinvälitysliikkeen tai sijoitusrahastolaissa
55041: (480/87) tarkoitetun rahastoyhtiön toiminnan
55042: harjoittamiseen:
55043: a) liikepankin perustamiseen 220 000 mark- a) liikepankin perustamiseen ja kiinnitysluot-
55044: kaa; topankin muuttamiseen liikepankiksi 220 000
55045: markkaa;
55046:
55047:
55048: Tämä laki tulee voimaan päivänä
55049: kuuta 19 .
55050: 1989 vp. - HE n:o 199
55051:
55052:
55053:
55054:
55055: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aluevaihdosta valtion
55056: ja YIT-Yhtymä Oy -nimisen osakeyhtiön välillä
55057:
55058:
55059:
55060:
55061: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
55062:
55063: Tarkoituksena on hankkia metsähallituksen taan Tikkurilasta valtion omistukseen YIT-
55064: käyttöön suunniteltu toimitalokiinteistö Van- Yhtymä Oy:n kanssa tehtävällä aluevaihdolla.
55065:
55066:
55067:
55068:
55069: PERUSTELUT
55070:
55071: Valtioneuvosto on 25 pa1vana toukokuuta tehdä välirahatta, tulee metsähallituksen toimi-
55072: 1989 oikeuttanut rakennushallituksen teke- talon hinnaksi tontteineen ja autopaikkoineen
55073: mään esisopimuksen YIT-Yhtymä Oy:n kans- täten rakennushallituksen hyväksyttävänä pitä-
55074: sa. Esisopimus on allekirjoitettu 1 päivänä mä 73 000 000 markkaa. Toimitalon laajuus
55075: kesäkuuta 1989. Esisopimuksessa on sovittu on noin 5 400 hym 2 ja 6 800 kem 2 , jolloin
55076: YIT-Yhtymä Oy:n omistaman Vantaan kau- yksikköhinnoiksi tontteineen tulee noin 13 500
55077: pungin Tikkurilassa olevan tontin ja sille ra- mk/hym 2 ja 8 900 mk/kem 2 •
55078: kennettavan metsähallituksen käyttöön tulevan Valtion luovutettavat tonttialueet ovat kaik-
55079: rakennuksen luovuttamisesta valtion omistuk- ki sellaisia, että ne olisi lähivuosina luovutetta-
55080: seen aluevaihdolla. va rakennettavaksi. Käpylän tonttialue on osa
55081: Esisopimuksen mukaan valtio luovuttaa uutta Käpylän asemakeskusta, jossa on jo
55082: YIT-Yhtymä Oy:lle perustettavien yhtiöiden aloitettu katujen ja siltojen rakennustyöt. Kei-
55083: lukuun Vantaan kaupungin Tikkurilan kylän laniemen tontti on alueen palvelutontti, jota
55084: tilasta Ånäs RN:o 7:41 noin 259 m 2 :n suurui- tarvitaan alueella toimivien yritysten tarpeisiin.
55085: sen määräalan ja lunastusyksiköstä Valtion Esisopimuksen mukaan valtio luovuttaa
55086: rautatiealue RN:o 7:42 yhteensä noin 1 136 maa-alueet YIT-Yhtymä Oy:lle perustettavien
55087: m 2 :n suuruiset määräalat, Espoon kaupungin yhtiöiden lukuun. Tämän mukaisesti Käpylän
55088: 10. kaupunginosan korttelin 10032 tontin no 1 tonttialueet on tarkoitus luovuttaa jo perus-
55089: ja Helsingin kaupungin Käpylän kylän lunas- tetuille yhtiöille Ekatalo Oy ja Finncamp Oy.
55090: tusyksiköstä Valtion rautatiealue RN :o 1: 158 Muut luovutettavat alueet luovutettaisiin YIT-
55091: yhteensä noin 7 896 m 2 :n suuruiset määräalat. Yhtymä Oy:lle perustettavien yhtiöiden lu-
55092: YIT-Yhtymä Oy puolestaan luovuttaa val- kuun. Esisopimuksen mukaan metsähallituk-
55093: tiolle Vantaan kaupungin Tikkurilan kylän ti- sen toimitalon rakennustyöt on aloitettava
55094: lasta Schildt & Hallberg RN :o 17:2 omistamas- tammikuussa vuonna 1990 edellyttäen, että
55095: taan määräalasta 62. kaupunginosan kortteliin lopullinen vaihtokirja on voitu allekirjoittaa 15
55096: 62032 muodostettavan noin 3 114 m 2 :n suurui- päivään tammikuuta 1990 mennessä. Lopulli-
55097: sen tontin ja sille rakennettavan noin 5 400 nen vaihtokirja, jossa metsähallituksen toimi-
55098: hym 2:n suuruisen rakennuksen. talon rakennushanke sovitaan toteutettavaksi
55099: YIT-Yhtymä Oy:lle luovutettavien alueiden, valtion hankkeena, on tarkoitus allekirjoittaa
55100: joiden rakennusoikeus on yhteensä 18 415 välittömästi sen jälkeen kun eduskunta on
55101: kem 2 , käyväksi arvoksi on arvioitu yhteensä hyväksynyt vaihtokirjan edellytyksenä olevan
55102: 73 000 000 markkaa. Kun vaihto on tarkoitus lain. Esisopimus raukeaa, mikäli eduskunta ei
55103:
55104: 391321Z
55105: 2 1989 vp. - HE n:o 199
55106:
55107: 31 patvaan tammikuuta 1990 mennessä ole Eduskunnan hyväksyttyä lain se on tarkoitus
55108: hyväksynyt vaihdon suorittamisen edellytykse- saattaa voimaan heti vaihdon toteuttamiseksi.
55109: nä olevaa lakia. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
55110: Valtion alueneuvottelukunta on 10 päivänä kunnan hyväksyttäväksi näin kuuluva lakieh-
55111: kesäkuuta 1989 puoltanut vaihtoa. dotus:
55112:
55113:
55114:
55115:
55116: Laki
55117: aluevaihdosta valtion ja YIT-Yhtymä Oy -nimisen osakeyhtiön välillä
55118:
55119: 1§
55120: Valtiovarainministeriö oikeutetaan maaraa- van määräalan Helsingin kaupungin Käpylän
55121: millään ehdoilla luovuttamaan YIT-Yhtymä kylän lunastusyksiköstä Valtion rautatiealue
55122: Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun Van- RN:o 1:158 edellyttäen, että YIT-Yhtymä Oy
55123: taan kaupungin Tikkurilan kylän tilasta Ånäs luovuttaa valtiolle Vantaan kaupungin Tikku-
55124: RN:o 7:41 noin 259 m 2 :n suuruisen määräalan rilan kylän tilasta Schildt & Hallberg RN:o
55125: ja lunastusyksiköstä Valtion rautatiealue RN:o 17:2 62. kaupunginosan kortteliin 62032 muo-
55126: 7:42 yhteensä noin 1 136 m 2 :n suuruiset määrä- dostettavan noin 3 114 m2 :n suuruisen tontin
55127: alat, Espoon kaupungin 10. kaupunginosan ja sille rakennettavan noin 5 400 hym 2:n suu-
55128: korttelin 10032 tontin no 1 sekä Ekotalo Oy:lle ruisen rakennuksen.
55129: noin 5 842 m 2 :n suuruisen 28. kaupunginosan
55130: korttelin 28179 tonttiin no 1 kuuluvan määrä- 2§
55131: alan ja Finncamp Oy:lle noin 2 054 m 2 :n suu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
55132: ruisen korttelin 28180 tonttia no 1 vastaavan kuuta 19
55133:
55134:
55135: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
55136:
55137:
55138: Tasavallan Presidentti
55139: MAUNO KOIVISTO
55140:
55141:
55142:
55143:
55144: Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
55145: 1989 vp. - HE n:o 200
55146:
55147:
55148:
55149:
55150: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi talletusten ja obligaati-
55151: oiden veronhuojennuslain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
55152:
55153:
55154:
55155:
55156: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
55157:
55158: Esityksessä ehdotetaan talletusten ja obligaa- inflaation keskinäisen suhteen muuttumisen
55159: tioiden veronhuojennuslakia muutettavaksi si- huomioon ottamiseksi.
55160: ten, että 24 kuukauden määräaikaistalletuksel- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti,
55161: le maksetun koron verovapausraja olisi Suo- kun eduskunta on sen hyväksynyt. Se koskisi
55162: men Pankin peruskorko vähennettynä nykyi- vuonna 1989 tai 1990 tehdylle talletukselle
55163: sen kahden prosenttiyksikön sijasta yhdellä joulukuun 1 päivältä 1989 ja sen jälkeiseltä
55164: prosenttiyksiköllä. Myös valtion ja kiinnitys- ajalta maksettua korkoa samoin kuin aikaisin-
55165: luottopankin liikkeeseen Iaskemalie obligaati- taan joulukuun 1 päivänä 1989 ja viimeistään
55166: olle voitaisiin maksaa yhtä prosenttiyksikköä joulukuun 31 päivänä 1990 liikkeeseen laske-
55167: nykyistä korkeampi eli Suomen Pankin perus- tun obligaation korkoa. Vuonna 1991 tehtä-
55168: koron suuruinen korko. Muutos on tarpeen vien talletusten ja liikkeeseen laskettavien obli-
55169: säästämisen edistämiseksi sekä peruskoron ja gaatioiden verotukseen ei ehdoteta muutoksia
55170: vireillä olevan lähdeveroselvityksen vuoksi.
55171:
55172:
55173:
55174:
55175: PERUSTELUT
55176:
55177: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotettu vapaata tuloa, jos lainan vuotuinen korko on
55178: muutos enintään Suomen Pankin peruskorko yhdellä
55179: prosenttiyksiköllä vähennettynä. Verovapaus
55180: koskee vain luonnollisen henkilön ja erillisenä
55181: Nykyinen talletusten ja obligaatioiden veron- verovelvollisena verotettavan kotimaisen kuo-
55182: huojennuslaki (726/88) koskee vuosina 1989- linpesän saamia korkotuloja. Talletukset ja
55183: 1991 tehtäviä talletuksia ja liikkeeseen lasketta- obligaatiot, joiden korko on tuloverosta va-
55184: via obligaatioita. Lain mukaan korko talletuk- paa, ovat verovapaita myös varallisuusverotuk-
55185: sesta, joka on tehty yleisön talletusten vastaan- sessa. Verovelvollisen ei myöskään tarvitse il-
55186: ottamiseen tarkoitetulle tilille kotimaiseen moittaa niitä tai niistä saatuja korkoja veroil-
55187: pankkiin tai vastaavalle tilille osuuskunnan moituksessaan.
55188: säästökassaan on verovapaata tuloa, jos tilille
55189: maksettu korko on enintään Suomen Pankin Talletusten ja obligaatioiden nykyisten huo-
55190: peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä vähen- jennusten lähtökohtana oli hallitusohjelman
55191: nettynä. Kahden vuoden määräajaksi tehdylle kohta, jonka mukaan tavanomaisia talletuksia
55192: talletukselle maksettu korko on verovapaa, jos ei veroteta. Lakia valmisteltaessa lähdettiin
55193: se on enintään Suomen Pankin peruskorko siitä, että verovapaat talletukset olisi voitava
55194: vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. määritellä aikaisempaa selkeämmin itse laissa
55195: Myös valtion tai kiinnitysluottopankin liikkee- sitomatta huojennuksia pankkien väliseen kor-
55196: seen laskeman obligaatiolainan korko on vero- kosopimukseen kuten aikaisemmissa laeissa oli
55197: 391335P
55198: 2 1989 vp. - HE n:o 200
55199:
55200: tehty. Samalla verouudistukselle asetettu kaik- ruskorko on tällä hetkellä 7,5 prosenttia, tällai-
55201: kien omaisuustulojen yhdenmukaisen verokoh- selle talletukselle voisi muutoksen jälkeen mak-
55202: telun vaatimus edellytti veronhuojennusten saa 6,5 prosentin vuotuisen koron. Yhdenmu-
55203: alan supistamista aikaisempaan verrattuna. La- kaisesti pankkitalletuksiin ehdotettavan muu-
55204: kia valmistellut talletusten ja obligaatioiden toksen kanssa esityksessä ehdotetaan, että
55205: veronhuojennustoimikunta totesi mietinnös- myös kuluvan vuoden joulukuun alun jälkeen
55206: sään (Kom. miet. 1987 :45) toisaalta, että talle- liikkeeseen Iaskettavilie valtion ja kiinnitysluot-
55207: tusten ja obligaatioiden verokohtelua olisi va- topankkien obligaatiolainoille voitaisiin mak-
55208: rottava kiristämästä kotitalouksien säästämistä saa yhtä prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi
55209: heikentävällä tavalla. Tämän vuoksi pidettiin eli Suomen Pankin peruskoron suuruinen kor-
55210: tarkoituksenmukaisena ratkaisua, jossa määrä- ko.
55211: aikaistileille ja obligaatioille sallitaan korkeam- Parhaillaan selvitetään siirtymistä verollisista
55212: man verovapaan koron maksaminen kuin ma- talletuksista ja joukkovelkakirjalainoista saa-
55213: talakorkoisille niin sanotuille käyttelytileille, dun korkotulon verotuksessa lähdeverotukseen
55214: joiden käytön yleisyys ei niinkään perustu niis- vuoden 1991 alusta. Tämän vuoksi ehdotettu
55215: tä saatavaan korkotuottoon kuin tilien likdiivi- muutos on tarkoituksenmukaista ulottaa kos-
55216: syyteen ja niihin liittyviin erilaisiin palveluihin. kemaan vain vuosina 1989 ja 1990 tehtäviä
55217: Talletusten ja obligaatioiden veronhuojen- määräaikaistalletuksia samoin kuin viimeistään
55218: nuslakia valmisteltaessa harkittiin koron vero- vuonna 1990 liikkeeseen laskettavia obligaati-
55219: vapausrajan ilmaisemista suoraan laissa. Tätä oita. Vuonna 1991 tehtäviä verovapaita talle-
55220: pidettiin kuitenkin liian joustamattomana rat- tuksia tai liikkeeseen laskettavia obligaatioita
55221: kaisuna. Koska talletusten veronhuojennukset koskisivat tähän asti sovelletut säännökset.
55222: olivat aikaisemminkin käytännössä seuranneet Ehdotettu verovapausrajan tarkistus ei koskisi
55223: Suomen Pankin peruskorkoa, se valittiin edel- myöskään matalakorkoisille käyttelytileille
55224: leenkin sellaiseksi viitekoroksi, jonka mukaan maksettavia korkoja.
55225: veronhuojennusten ala määräytyy. Tuolloin
55226: lähdettiin siitä, että peruskorko seuraisi riittä-
55227: vällä tarkkuudella sekä inflaatiokehitystä että 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
55228: yleistä korkotasoa. Lain antamista koskevassa tukset
55229: hallituksen esityksessä (HE 4511988 vp.) todet-
55230: tiin kuitenkin, että ehdotettu peruskorkokyt- Esityksellä ei olisi välittömiä vaikutuksia
55231: kentä on tarkoituksenmukainen vain, jos pe- valtion tai kuntien talouteen. Muutos edistäisi
55232: ruskorko pysyy reaalisesti suunnilleen samana pankki- ja obligaatiosäästämistä ja hillitsisi
55233: kuin esityksen antamisajankohtana vuoden ennen vuotta 1989 tehtyjen, ensi vuoden aika-
55234: 1988 huhtikuussa. Myös eduskunnan valtiova- na vapautuvien määräaikaistalletusten siirty-
55235: rainvaliokunta edellytti mietinnössään (Va VM mistä muihin sijoituskohteisiin ja kulutukseen.
55236: n:o 36/1988 vp.) hallituksen seuraavan tilan- Tältä osin vaikutus riippuu olennaisesti myös
55237: netta ja ryhtyvän tarvittaessa tilanteen vaati- peruskoron tason mahdollisista muutoksista.
55238: miin toimenpiteisiin. Asian merkitys on tuntuva, sillä kuluvan vuo-
55239: Inflaation ja peruskoron ero on talletusten den heinäkuussa 24 kuukauden määräajaksi
55240: ja obligaatioiden veronhuojennuslain säätämi- tehtyjen talletusten määrä oli yli 94 miljardia
55241: sen jälkeen kaventunut siinä määrin, että talle- markkaa.
55242: tusten ja obligaatioiden verokohtelun tarkista-
55243: mista on pidettävä jo tämän vuoksi perusteltu-
55244: na. Lisäksi kotitalouksien säästämisasteen las- 3. Voimaantulo ja soveltaminen
55245: ku ja vaihtotaseen vajeen kasvu edellyttävät
55246: säästämistä edistävien toimien tehostamista en- Lainmuutos ehdotetaan tulevaksi voimaan
55247: tisestään. Tämän vuoksi esityksessä ehdote- heti, kun eduskunta on sen hyväksynyt. Se
55248: taan, että 24 kuukauden määräajaksi tehdyille koskisi kaikkia vuosina 1989 ja 1990 tehtyjä 24
55249: talletuksille voitaisiin tämän vuoden joulukuun kuukauden määräaikaistalletuksia sen koron
55250: alun jälkeiseltä ajalta maksaa yhtä prosenttiyk- osalta, joka maksetaan joulukuulta 1989 ja sen
55251: sikköä nykyistä korkeampi korko eli korko, jälkeiseltä ajalta. Sitä sovellettaisiin siten myös
55252: joka vastaa Suomen Pankin peruskorkoa yh- sellaisiin tänä vuonna tehtyihin määräaikaistal-
55253: dellä prosenttiyksiköllä vähennettynä. Kun pe- letuksiin, jotka on tehty ennen joulukuun al-
55254: 1989 vp. - HE n:o 200 3
55255:
55256: kua. Nykyistä korkeamman koron maksami- korkoa koko laina-ajalta eli kymmeneltä vuo-
55257: nen olisi mahdollista vielä vuosina 1991 ja delta siitä riippumatta, milloin korko on nos-
55258: 1992, jos talletus on tehty vuonna 1989 tai tettu.
55259: 1990 mutta ei enää vuonna 1991 tehtävälle
55260: talletukselle, jota koskisi nykyinen verovapaus-
55261: raja. 4. Säätämisjärjestys
55262: Obligaatioille maksettavan koron verova-
55263: pausrajan muutosta ei voida käytännön syistä Lakiehdotus olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
55264: ulottaa jo liikkeeseen laskettuihin lainoihin. jestyksen 66 §:n mukaisessa säätämisjärjestyk-
55265: Tämän vuoksi muutos koskisi tämän vuoden sessä.
55266: joulukuun alun ja ensi vuoden joulukuun lo-
55267: pun välisenä aikana liikkeeseen laskettavia ob- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
55268: ligaatioita. Näille voitaisiin maksaa korotettua kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
55269: 4 1989 vp. - HE n:o 200
55270:
55271: Laki
55272: talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
55273:
55274: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetun talletusten
55275: ja obligaatioiden veronhuojennuslain (726/88) 1 §:n 1 momentti ja 2 § näin kuuluviksi:
55276:
55277: 1§ 2§
55278: Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel- Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel-
55279: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän
55280: veronalaisena tulona ei pidetä vuosilta 1989- veronalaista tuloa valtion- ja kunnallisverotuk-
55281: 1991 toimitettavissa valtion- ja kunnallisvero- sessa ei ole valtion tai kiinnitysluottopankin
55282: tuksissa korkoa talletuksesta, joka on tehty maksama, vuosina 1989-1991 liikkeeseen las-
55283: yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoite- kemansa obligaatiolainan korko, jos
55284: tulle tilille kotimaiseen pankkiin tai vastaavalle 1) obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta;
55285: tilille osuuskunnan säästökassaan. Koron vero- ja
55286: vapauden edellytyksenä on, että 2) obligaatiolainan vuotuinen korko on enin-
55287: 1) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen tään Suomen Pankin peruskorko yhdellä pro-
55288: Pankin peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä senttiyksiköllä vähennettynä tai aikaisintaan
55289: vähennettynä; tai että joulukuun 1 päivänä 1989 ja viimeistään joulu-
55290: 2) talletus tehdään edellä tarkoitetulle tilille kuun 31 päivänä 1990 liikkeeseen lasketun
55291: 24 kuukaudeksi ja talletuksen vuotuinen korko obligaatiolainan vuotuinen korko on enintään
55292: on enintään Suomen Pankin peruskorko vä- Suomen Pankin peruskoron suuruinen.
55293: hennettynä kahdella prosenttiyksiköllä taikka
55294: edellä mainituksi määräajaksi vuosina 1989 ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
55295: 1990 tehdyn talletuksen vuotuinen korko on kuuta 19
55296: joulukuun 1 päivältä 1989 ja sen jälkeiseltä
55297: ajalta enintään Suomen Pankin peruskorko
55298: vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
55299:
55300:
55301: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989
55302:
55303:
55304: Tasavallan Presidentti
55305: MAUNO KOIVISTO
55306:
55307:
55308:
55309:
55310: Ministeri Ulla Puolanne
55311: 1989 vp. - HE n:o 200 5
55312:
55313: Liite
55314:
55315: Laki
55316: talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
55317:
55318: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetun talletusten
55319: ja obligaatioiden veronhuojennuslain (726/88) 1 §:n 1 momentti ja 2 § näin kuuluviksi:
55320:
55321: Voimassa oleva laki Ehdotus
55322:
55323: 1§ 1§
55324: Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel- Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel-
55325: vollisella verotettavan kotimaisen kuolinpesän vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän
55326: veronalaisena tulona ei pidetä vuosilta 1989- veronalaisena tulona ei pidetä vuosilta 1989-
55327: 1991 toimitettavissa valtion- ja kunnallisvero- 1991 toimitettavissa valtion- ja kunnallisvero-
55328: tuksissa korkoa talletuksesta, joka on tehty tuksissa korkoa talletuksesta, joka on tehty
55329: yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoite- yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoite-
55330: tulle tilille kotimaiseen pankkiin tai vastaavalle tulle tilille kotimaiseen pankkiin tai vastaavalle
55331: tilille osuuskunnan säästökassaan. Koron vero- tilille osuuskunnan säästökassaan. Koron vero-
55332: vapauden edellytyksenä on, että vapauden edellytyksenä on, että
55333: 1) tilin vuotuinen korko on enintään Suo- 1) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen
55334: men Pankin peruskorko neljällä prosenttiyksi- Pankin peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä
55335: köllä vähennettynä; tai että vähennettynä; tai että
55336: 2) tilin vuotuinen korko on enintään Suo- 2) talletus tehdään edellä tarkoitetulle tilille
55337: men Pankin peruskorko kahdella prosenttiyk- 24 kuukaudeksi ja talletuksen vuotuinen korko
55338: siköllä vähennettynä ja talletus tehdään edellä on enintään Suomen Pankin peruskorko vä-
55339: tarkoitetulle tilille 24 kuukaudeksi. hennettynä kahdella prosenttiyksiköllä taikka
55340: edellä mainituksi määräajaksi vuosina 1989 ja
55341: 1990 tehdyn talletuksen vuotuinen korko on
55342: joulukuun 1 päivältä 1989 ja sen jälkeiseltä
55343: ajalta enintään Suomen Pankin peruskorko
55344: vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
55345:
55346:
55347: 2§ 2 §
55348: Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel- Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel-
55349: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän
55350: veronalaista tuloa valtion- ja kunnallisverotuk- veronalaista tuloa valtion- ja kunnallisverotuk-
55351: sessa ei ole valtion tai kiinnitysluottopankin sessa ei ole valtion tai kiinnitysluottopankin
55352: maksama, vuosina 1989-1991 liikkeeseen las- maksama, vuosina 1989-1991 liikkeeseen las-
55353: kemansa obligaatiolainan korko, jos kemansa obligaatiolainan korko, jos
55354: 1) obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta; 1) obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta;
55355: ja ja
55356: 2) obligaatiolainan vuotuinen korko on 2) obligaatiolainan vuotuinen korko on enin-
55357: enintään Suomen Pankin peruskorko yhdellä tään Suomen Pankin peruskorko yhdellä pro-
55358: prosenttiyksiköllä vähennettynä. senttiyksiköllä vähennettynä tai aikaisintaan
55359: joulukuun 1 päivänä 1989 ja viimeistään joulu-
55360: kuun 31 päivänä 1990 liikkeeseen lasketun
55361: obligaatiolainan vuotuinen korko on enintään
55362: Suomen Pankin peruskoron suuruinen.
55363:
55364: Tämä laki tulee voimaan päivänä
55365: kuuta 19 .
55366:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025